<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
89 Käyttäjää paikalla!
0.0087931156158447
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948 1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1948_IV_V | ASK_1948_I_III | HAK_1948 | Liite_1948_I_XII_A | Liite_1948_I_XII_B | PTK_1948_I | PTK_1948_II |
1: •• ••
2: VALTIOPAIVAT
3: 1948
4:
5: LIITTEET
6: I-XII.
7: A.
8:
9:
10:
11:
12: HELSINKI 1948
13: V.ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14: A. Valtiopäiväin alussa jätetyt laki- ja toivomusaloitteet.
15:
16: SISÄLLYSLUETTELO
17:
18:
19: I. Perustuslakivaliokunta.
20: Siv.
21: Ha.llitusmuotoa, edustajanvaaJeja, tuo- 7. Österholm m. fl., hemst. mot. N:o 1:
22: tanto- ja liikelaitosten kansaUista.- Angående avlåtande av proposition om
23: mista, valtiollista poliisia, virkamie- ändring av lagen om riksdagsmannaval 23
24: hiä, äänioikeutta, kuntien rajoja, rau- 7. österlwl1n y. m., toiv. a1. N:o 1: Esityk-
25: hansopimusta, puhelinsalaisuutta, lak- sen antamisesta edustajanvaaleista an-
26: kautettujen sekä työväenjärjestöjen netun lain muuttamisesta ........... . 24
27: omaisuutta, säännöstelyä y. m. koskevia 8. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 2: Ääni-
28: laki- ja toivomusaJ.oitteita. oikeusikärajan alentamisesta valtiolli-
29: Siv. sissa vaaleissa ..................... . 25
30: 1. Raunio y. m., lak. al. N:o 1: Ehdotus 9. Kullberg, hemst. mot. N:o 3: Angående
31: laiksi hallitusmuodon 23 §: n muuttami- omreglering av kommunernas gränser
32: sesta .............................. . 7 enligt språkgränsen ............... . 26
33: 2. Söderhjel?n m. fl., lagmot. N:o 2: För- 9. K~bllbet·g, toiv. al. N:o 3: Kuntien ra-
34: slag tili lag om ändring av lagen angå- jain uudelleen järjestämisestä kielira-
35: ende riksdagsmannaval ....•.......•. 8 jain mukaan ....................... . 27
36: 10. Ryömä y. m., toiv. 3!1. N:o 4: Toimen-
37: 2. Söderhjelm y. m.: lak. al. N:o 2: Ehdo-
38: piteistä Suonl€n sekä Liittoutuneiden ja
39: tus laiksi edustajanvaaleista annetun
40: Liittyneiden valtojen välillä solmitun
41: lain muuttamisesta ............•..... 10
42: rauhansopimuksen täytäntöönpanon tur-
43: 3. Lampinen y. m., lak. al. N:o 3: Ehdo- vaamiseksi ......................... . 28
44: tus laiksi edustajanvaaleista annetun 11. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 5: Esityk-
45: lain muuttamisesta •.........•..•.... 12
46: sen antamisesta puhelinsalaisuutta kos-
47: 4. Pessi y. m., lak. al. N:o 4: Ehdotus kevaksi laiksi ..•................... 30
48: laiksi eräiden tuotanto- ja liikelaitosten 12. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 6:
49: kansallistamisesta sekä luonnonrikkauk- Angående avlåtande av proposition om
50: sien ja ulkomaankaupan ottamisesta skydd för medborgarnas ras och natio-
51: valtion haltuun .•.•................. 13 nalitet ............................ . 31
52: 5. Lappi-Seppälä y. m., lak. al. N:o 5: Eh- 12. Rosenberg y. m., toiv. al. N:o 6: Esi-
53: dotus laiksi valtiollisesta poliisista an- tyksen antamisesta kansalaisten rodun
54: netun lain kumoamisesta ........... . 17 ja kansallisuuden suojaamisesta ..... . 32
55: 6. Kuusinen-Leino y. m., lak. al. N:o 6: 13. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 7: Eroa-
56: Ehdotukset laeiksi valtion viran tai py- maan joutuneiden viran ja toimen halti-
57: syvaisen toimen haltijain nimittämis- jain eläkeoikeuden poistamisesta eräissä
58: kirjoista s,ekä heidän oikeudestaan py- tapauksissa ....•.•.................. 33
59: syä virassaan tai toimessaan annetun 14. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 8: Suoje-
60: lain ja valtion viran tai toimen haltijan luskuntajärjestölle ja muille lakkaute-
61: oikeudesta eläkkeeseen annetun lain tuille järjestöille kuuluneen omaisuuden
62: muuttamisesta 18 siirtämisestä valtion hallintaan 34
63:
64: I
65: IV Si.slillysluettelo 1948.
66:
67: Siv. Siv.
68: 15. M. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 9: Esi- suuden raaka-aineeksi kork.eampaan hin·
69: tyksen antamisesta laiksi lakkautettujen taan (Laus. Mtv:lta) .. .. .. .. .. .. .. .. 45
70: työväenjärjestöjen kirjastojen ja arkis- 22. Okko y. m., toiv. al N:o 16: Maata-
71: tojen palauttamisesta niiden toimintaa loustuotannon säännöstelyn lopettami·
72: jatkaville työväenjärjestöille . . . . . . . . . 36 sesta (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . • . . . • • • 46
73: 16. Kujala y. m., toiv. al. N:o 10: Esityk- 23. Tiitu y. m., toiv. al. N:o 17: Viljan ja
74: sen antamisesta laiksi lapualaisliikkeen viljatuotteiden säännöstelyn lopettami-
75: aikana takavarikoidun, sittemmin tuhou· sesta (Laus. Mtv:[ta) ......• , . • . • . . . 47
76: tuneen tai siirretyn työväenjärjestöjen 24. Ladlne y. m.,
77: :toiv. al. N:o 18: Tekstiilien
78: omaisuuden korvaamisesta . . . . . . . . . • . . 37 työpaikkajakelun lopettamisesta (Laus.
79: 17. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 11: Mtv:lta) ...•.. , . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . 48
80: Angående åtgärder för att befria jord- 25. Haapaniemi y. m., toiv. al. N:o 19: Oma-
81: brukarna från alll tvångsöverlåtelseskyl- toimisesti hankituilla tarvikkeilla ta-
82: dighet beträffande jordbruksprodukter 38 pahtuvan rakennustoiminnan vapautta-
83: 17. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 11: Toi· misesta säännöstelystä ..... , . . . • . • • . 49
84: menpiteistä maanviljelijäin vapauttami· 26. Lappi-Seppälä y. m.: toiv. al. N:o 20:
85: seksi kaikesta maataloustuotteiden pak- Vanhojen asuntokiinteistöjen vuokrien
86: koluovutusvelvollisuudesta ... , . , ..... , 40 korottamisesta ....... , ..•... , . . . • • • • 50
87: 18. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 12: Mai· 27. K. Eskola y. m., töiv. al. N:o 21: Villa·
88: don ja sen jalosteiden säännöstelyn lo· sekoitteisten tekstiilien vapauttamisesta
89: pettamisesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 säännöstelystä .•..... , ..••..... , •• , • • 51
90: 19. V. Simonen y. m., toiv. al. N:o 13: Teh· 28. Pyörtänö y. m., toiv. al, N:o 22: Teks-
91: taaseen kehrättäväksi lähetetyn pellavan tiilitarvikkeiden ja tuotteiden jakelun
92: osaluovutuksen aopettamisesta • . . . . • • • 43 saattamisesta oikeudenmukaiseksi .. , . 52
93: 20. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 14: Koti- 29. V. Simonen y. m., toiv. al. N:o 23: Maa-
94: maisen raakanahan vapauttamisesta talousväestön tekstiilitarvikkeiden saan-
95: säännöstelystä • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 44 nin turvaamisesta (Laus. Mtv:Ua) . , , . 53
96: 21. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 15: AJ.oit· 30. Murto y. m., toiv. al. N:o 24: Valmii-
97: televien sokeritehtaiden oikeuttamisesta den tekstiilituotteiden maahan tuon-
98: myymään valmistamansa sokerin teolli· nista ........•...•............ , , , , • , 54
99:
100:
101:
102:
103: II. Lakiva:liokunta.
104: Siy,
105: Rikoslakia, avioliiton ulkopuolella syn- den aviolapsen asemaan eräissä tapauk-
106: tyneitä lapsia, törkeitä rikoksia, lain- sissa ...••.•..•..•.....•........... , 65
107: huudatusta, kiinteistöistä pidätettyä 5. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 26:
108: eläkettä ja perintöoikeutta koskevia Esityksen antamisesta laiksi autonkul-
109: laki- ja toivomusaloitteita. jettajain murhasta ja siihen verratta-
110: Siv. vista törkeistä rikoksista tuomittavien
111: 1. Pessi y. m., lak. al N:o 7: Ehdotus rangaistusten koventamisesta .....•• , . 67
112: laiksi rikoslain 14 luvun muuttamisesta 59 6. Vennamo y. m., toiv. a.l. N:o 27: Toi-
113: 2. Rantamaa y. m., lak. al. N:o 8: Ehdotus menpiteistä lainhuudatusmenettelyn yk·
114: laiksi rikoslain 20 luvun muuttami· sinkertaistamiseksi •..•.........•..• , 68
115: sesta ........•...•....•...•.•• , . . • • • 61 7. Hiekkala y. m., toiv. al. N:o 28: Kiin·
116: 3. Kulovaara y. m., lak. al. N:o 9: Ehdo· teistöistä pidätetyn eläkkeen suoritta-
117: tus laiksi rikoslain 38 luvun 6 §:n misesta indeksin mukaisesti korotet-
118: muuttamisesta , . , •• , • , .•......... , . • 63 tuna ............................... 6~
119: 4. Salmela-Järvinen y. m., toiv. al. N:o 25: 8. Lumme y. m., toiv. al N:o 29: Toimen·
120: Avioliiton ulkopuolella syntyneiden las- piteistä perintöoikeuden rajoittamiseksi
121: ten saattamisesta perintöoikeuteen n.äh· (Laus. Vv:lta) .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 70
122: SisäMysluettelo 1948. V
123:
124:
125: IV. Valtiovarainvaliokunta.
126: Siv.
127: A. Verotusta., virkamieseläkkeitä, kan- 10. Käkelä y. m., lak. al. N:o 19: Ehdotus
128: sakoululaitosta, korvarudakia, sotava- laiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
129: hinkoja, kurssitappioita, vangittuina &ista annetu lain 17 § :n muuttamisesta
130: pidettyjen korvauksia, inflatiotap- (Laus. Siv:lta) . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 100
131: pioita, kansallistamista, sähköistämistä 11. S.-K. Kilpi y. m., lak. al. N:o 20: Ehdo-
132: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloit- tus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
133: teita. nuksista annetun lain muuttamisesta
134: Siv. (Laus. Siv:lta) . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . 102
135: 1. öhman, lagmot. N:o 10: Förslag tili la- 12. Kulovaara y. m., lak. al. N:o 21: Ehdo-
136: gar om ändring av lagen om riksdags- tus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
137: mannaarvode och lagen om inkomst- nuksista annetun lain muuttamisesta
138: och förmögenhetsskatt ............. . 77 (Laus. Siv:lta) . .. . .. . .. .. .. .. .. . .. . 104
139: 1. öhman, lak. al. N:o 10: Ehdotukset 13. Twurna y.m., lak. al. N:o 22: Ehdotus
140: Iaeiksi edustajanpalkkiosta annetun laiksi korvauslain muuttamisesta . . . . 108
141: lain sek[i tulo- ja omaisuusverolain 14. Kiiski y. m., lak. al. N:o 23: Ehdotus
142: muuttamisesta ......•.....•......... 79 laiksi toisen korvauslain 6 § :n muut-
143: 2. M. Järvilnen y. m.. , lak. al. N:o 11: Eh- tamisesta . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . • . . 110
144: dotus laiksi' tulo- ja omaisu11sverolain 15. Tuurna y. m., lak. al. N:o 24: Ehdotus
145: muuttamisesta ....•................. 81 laiksi toisen korvauslain 7 § :n muutta-
146: 3. öhman, lagmot. N:o 12: Förslag till misesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . • . • 112
147: lag om ändring av 24 § lagen om in- 16. Tuuma y. m., lak. al. N:o 25: Ehdotus
148: komst- och förmögenhetsskatt ....... . 85 laiksi toisen korvauslain 7 § :n 2 mo-
149: 3. (jhman, la;k. al. N:o 12: Ehdotus laiksi mentissa tarkoitetuista eläkkeistä . . . 114
150: tulo- ja omaisuusverolain 24 §:n muut- 17. Vennamo y. m., lak. al. N:o 26: Ehdotus
151: tamisesta .......................... . 86 laiksi toisen korvauslain 9 § :n muutta-
152: 4. Kannisto y. m., lak. al. N:o 13: Ehdo- misesta . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
153: tu.s laiksi tulo- ja omaisuusverolain 18. Vennamo y. m., lak. a.J. N:o 27: Ehdotus
154: 33 §:n muuttamisesta .............. . 87 laiksi toisen korvauslain 27 § :n muut-
155: 5. M. Järvinen y. m., lak. al. N:o 14: Eh- tamisesta . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
156: dotus laiksi eräistä väliaikaisista poik- 19. L'lmkka y. m., lak. al. N:o 28: Ehdotus
157: keussäännöksistä verolakeihin (Laus. laiksi eräiden sodasta aiheutuneiden
158: Ltv:lta) ....................•...... 89 vahinkojen korvaamisesta annetun lain
159: 6. T1Wffna y. m., Iak. al. N:o 15: Ehdotus 1 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 122
160: laiksi leimaverolain muuttamisesta ... 91 20. Roine y. m., Jak. al. N:o 29: Ehdotus
161: 7. Meinande·r, lagmot. N:o 16: Förslag laiksi eräiden sodasta aiheutuneiden
162: tili lag om ändring av lagen angående vahinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . • 124
163: innehavares av statstjänst eller -be- 21. Luukka y.m., lak. al. N:o 30: Ehdo-
164: fattning rätt tili pension ........... . 92 tus laiksi korvausosakkeiden hallinto-
165: 7. Meilnander, lak. al. N:o 16: Ehdotus yhteisöstä annetu lain 3 § :n muutta-
166: laiksi valtion viran tai toimen halti- misesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
167: jan oikeudesta eläkkeeseen annetun 22. Luukka y.m., lak. al. N:o 31: Ehdotus
168: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 laiksi korvausosakkeiden hallintoyh-
169: s. Twurna y. m., Iak. al. N:o 17: Ehdotus teisöstä annetun lain 10 § :n muutta·
170: laiksi välirauhansopimuksen mukaan misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 129
171: Sosialististen Neuvostotasavaltain Lii-
172: 23. 'Vennamo, lak. al. N:o 32: Ehdotus
173: tolle palautetun omaisuuden korvaami-
174: laiksi korvausosakkeiden hallintoyhtei-
175: sesta annetun lain muuttamisesta . . . . 94
176: söstä annetun lain 10 §:n muuttami-
177: 9. Brommels 1n. fl., lagmot. N:o 18: För-
178: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 132
179: slag till Iag om ändring av lagen an-
180: gående statsunderstöd åt privata folk- 24. IJu;ukka y. m., Iak. al. N:o 33: Ehdotus
181: slwlor (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . • . . . 96 laiksi toisesta omaisuudenluovutusve·
182: 9. Bromme.ls y. m., lak. al. N:o 18: Ehdo· rosta annetun lain 6 § :n muuttamisesta 134
183: tus laiksi yksityisten kansakoulujen 25. Venna1no y. m., lak. al. N:o 34: Ehdotus
184: valtionavusta annetun lain muuttami- Iai·ksi osakeyhtiöiden toisen omaisuu-
185: sesta (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 98 denluovutusveron suorittamisesta nii-
186: VI SisäLlysluettelo 1948.
187:
188: Siv. Siv.
189: den omilla osakkeilla annetun lain matalouden ottamisesta valtion hal-
190: muuttamise.sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 tuun .. , ....................... , . . . . 159
191: 2ti. Vennamo y. m., il:ak. al. N:o 35: Ehdotus 37. Aa.!tone1~ y. m., toiv. &1. N:o 35: Kaivos-
192: laiksi rakennustarvikkeista maksetun ja kalkkikiviteollisuuden ottamisesta
193: liikevaihtoveron palauttamisesta • . . . 138 valtiolle (Laus. Ltv:lta) •....... , . . . 161
194: 27. Lappi-Seppälä y. m., lak. al. N:o 36: 38. Pessi y. m., toiv. al. N:o 36: Maaperä·
195: Ehdotus laiksi asuinrakennusten mak- tutkimuksen ottamisesta valtion hal·
196: saman liikevaihtoveron palauttamisesta 140 tuun .......................... , . . • . 163
197: 28. Lappi-Seppälä y. m., lak. aL N:o 37:
198: 39. V. Turunen y. m., ,toiv. al. N:o 37: Tut·
199: Ehdotus laiksi asuntotuotannon edistä-
200: miseksi myönnetyn pitkäaikaisen kiin- kimuk.sen toimittamisesta Mätäsvaaran
201: kaivosalueen ja sillä olevien rakennuk-
202: nitysluotan korkotulojen verohelpotuk-
203: sien valtion haltuun ottamisen edelly-
204: sista eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . 141
205: tyksistä ..... , ............... , . . . • . . 165
206: 2!J. Honkala y. m., lak!. a;l. N:o 38: Ehdotus
207: laiksi asuntotuotannon edistämiseksi 40. Oksala, toiv. al. N:o 38: Valtion Metal-
208: myönnettävistä veronhuojennuksista an- litehtaiden muodostamisesta osakeyh-
209: netun lain 1 § :n muuttamisesta . . . . . . . 143 tiöksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
210: 30. Honkala y. m., lak. &L N:o 39: Ehdo- 41. Riihimäki y. m., toiv. al. N;o 39: Koti-
211: tus laiksi Suomen Asuntohypoteekki- maisten valtion velkain korkojen ja
212: pankin vuosina 1927 ja 1928 ottamien kuoletusten maksun lykkäämisestä . , . . 168
213: ulkomaanrahan määräisten obligatio- 42. Koski y. m., toiv. 3!1. N:o 40: Liikeyri-
214: lainain agiotappion korvaamisesta . . . 145 tyslaskennan toimeenpanemisesta , . . . 169
215: 31. Lumme y. m., lak. al. N:o 40: Ehdotus 43. Roi1w y. m., toiv. al. N:o 41: Esityksen
216: laiksi valtion osanotosta S•uomen Asun- antamisesta tuontatoelämän keskittä-
217: tohypoteekkipankin vuosina 1927 ja miseksi yleisen valtakunnallisen joh·
218: 1928 ottamain ulkomaanrahan mää- don valvonnan alaiseksi .... , .. , • . . . 170
219: räisten obligatiolainain kurssitappioi- 44. Jern m. fl., hemst. mot. N:o 42: An-
220: den korvaami~een . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 gående förbättrande av fastighetsägar-
221: 32. -von Born, hemst. mot. N:o 30: An- nas i städerna ekonomiska läge .... , . 172
222: gående åtgärder för beviljande av er- 44. Jern y. m., toiv. al. N:o 42: Kaupun-
223: sättning åt vissa personer, vilka hål- kien kiinteistönomistajain taloudellisen
224: lits i fängsligt förvar eller varit för- aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1'73
225: visade till viss ort (Laus. Prv:lta) . . 153 45. Virolainen y. m., toiv. al. N:o 43: Toi-
226: 32. von Born, toiv. al. N:o 30: Toimenpi- menpiteistä suunnitelman laatimiseksi
227: teistä korvauksen suorittamiseks.i eräille teollisuuden sijoitusta varten maan eri
228: vangittuina pidetyillle tai määrätyne osiin .. . .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 174
229: paikkakunnalle siirretyille henkilöille 46. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 44: Toi-
230: (Laus. Prv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 menpiteistä pienyritteliäisyyden tuke-
231: 33. Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 31: Esi- miseksi .. .. .. . . . .. .. . . . . .. . .. .. . .. . 176
232: tyksen antamisesta lisäyksestä vuoden 47. Oksala, toiv. al. N:o 45: Tulo- ja omai-
233: 1948 tulo- ja menoarvioon sodan ai- suusveron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . 178
234: kana syyttömästi pidätettyjen henki- 48. Koski y. m., toiv. al. N:o 46: Verotetta-
235: löiden taloudellisen menetyksen kor- van tulon ja omaisuuden alirajan ko-
236: vaamiseksi (Lau.s. Prv:lta) . . . . . . . . . . 155 rottamisesta tulo· ja omaisuusverotuk-
237: 34. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 32: 'foi- sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
238: menpiteistä vuoden 1918 ·kansalaisso-, 49. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 47: Toi-
239: dassa punaisella puolella osallistunei- menpiteistä ~erotuksen tehostamiseksi 181
240: den ja siitä vahinkoja kärsimään jou- 50. Pesonen y.m., toiv.al. N:o 48: Vero-
241: tuneiden korvauksen järjestämiseksi . . 156 huojennusten myöntämisestä siviili- ja
242: . 35. M. Jår'uinen y. m., toiv. aL N:o 33: Toi- sairausinvaliideille ..... , . , . . . . . . . . . . . 182
243: menpiteistä korvauksen myöntämiseksi 51. Hiekkala, toiv. al. N:o 49: Naimatto-
244: piensäästäjille ja henkivakuutetuille mien henkilöiden verorasituksen huo-
245: rahan arvon alentumisen johdosta kär- jentamisesta tulo- ja omaisuusverotuk-
246: sityistä tappioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 183
247: 36. Myllymäki y. m., tliliv. al. N:o 34: Voi- 52. (jh.man m. fl., hemst. mot. N:o 50: An-
248: SisäU:Y~~luettelo 1948. VII
249:
250: Siv. Siv.
251: gående lindringar i åldringarna.s be- 64. J. Pusa y. m., toiv. al. N:o 62: Elä-
252: /skattning (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . 185 kettä nauttivan aviopuolison verotta-
253: 52. Bhman y. m., toiv. al. N:o 50: Vanhus- misesta erikseen tulo- ja omaisuusvero-
254: ten verotuksen liventämisestä (Laus. tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . • . 203
255: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 65. Jalas y. m., toiv. aJ. N:o 63: Perhees-
256: 53. Bstenson m. fl., hemst. mot. N:o 51: An· tään yksinään huolehtivien henkilöi-
257: gående åtgärder för beviljande av av· den saattamisesta verovähennyksiin
258: sevärda skattelättnader åt pensionsta- nähden samaan asemaan kuin ansio-
259: gare och ålderstigna, till förvärvsar- työssä olevat aviopuolisot . . . • . . . . • . . 204
260: tebe oförmögna personer (Laus. Ltv:lta) 189 66. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 64: Yh-
261: 53. östensO% y. m., toiv. al. N:o 51: Toimen- teismetsien osakkeiden verottamisesta
262: piteistä huomattavien verohelpotusten erikseen yhteismetsäosuuksiensa mu-
263: myöntämiseksi eläkkeen saajille ja iäk- kaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205
264: ·käille an.siotyöhön kykenemättömille 67. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 65: Maata-
265: henkilöille (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . 190 louden puhtaan tuoton määräämisestä
266: 54. SukselOJi!nen y. m., toiv. 311. N:o 52: Toi- vuodeltå 1948 tapahtuvaa verotusta
267: menpiteistä verohelpotusten myöntämi- varten enintään 60 %:ksi maatalous-
268: seksi alaikäistä lastaan huoltaville les- kirjanpitotilojen puhtaasta tuotosta . . 207
269: kille (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 191 68. Myllymäki y. m., toiv. &1. N:o 66: Esi-
270: 55. Raunio y. m., toiv. 311. N:o 53: Esityk- tyksen antamisesta maanviljelijäin va-
271: sen antamisesta pienten eläkkeiden ve- pauttamisesta rälssiverosta . . . . . • . . • . 208
272: rovapaudesta (Laus. Ltv:lta) . . . . • . . . 192 69. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 67: Toi-
273: 56. Kannisto y. m., .toiv. al. N:o 54: Eläk- menpiteistä 18 vuotta nuorempien ja
274: keennauttijain vapauttamisesta vero- 63 vuotta täyttäneiden vapauttami-
275: jen maksamisesta (Lau.s. Ltv:lta) . . . . 193 seksi ennakkoperintälaissa perittäviksi
276: 57. Leikola, toiv. al.. N:o 55: Tulojen il- määrättyjen kansaneläkemaksujen suo-
277: moittamis- ja verojen suorittamisme- rittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209
278: nettelyn yksinkertaistamisesta (Laus. 70. Tiainen y. m., 'toiv. al. N:o 68: Esityk-
279: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 sen antamisesta laiksi Suomen itära-
280: 58. Friman y. m., toiv. al. N:o 56: Kunnan- jan rajaseutukuntien veroperusteiden
281: ja valtionverotustoimitusten yhdistä- alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
282: misestä (Laus. Ltv:lta) . . . . • . . . . . . . 195 71. P. Leskinen y. m., toiv. al. N:o 69: Toi-
283: 59. Jern m.fl., hemst.mot. N:o 57: An- 8en omaisuudenluovutusveron viimeisen
284: gående stats- och kommunalbeskatt- erän poistamisesta eräissä tapauksissa 211
285: ningens sammanslående med avseende 72. P. Leskinen y. m., toiv. al. N:o 70: Lii-
286: å deklaration och beskattningens verk- kevaihtoveron ·kantamisesta tuotanto-
287: ställande (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . • . . 196 ja tukkukauppaportaassa . . . . . . . . . . . • 212
288: 59. Jern y. m., toiv. al. N:o 57: Veroilmoi- 73. P. Leskinen y. m., ·toiv. al. N:o 71: Lii-
289: tuksen ja verotuksen toimeenpanen kevaihtoveron alentamisesta . . . . . . . • • 214
290: yhdistämisestä valtion- ja kunnallis- 74. Mu1·to y. m., 'toiv. al. N:o 72: Asuinra-
291: verotuksessa (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . 197 kennustarvikkeiden vapauttamise~ta
292: 60. Tiittu y. m., -toiv. al. N:o 58: Maatalou- liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . • . • . . • 215
293: denharjoittajain perheenjäsenten vero- 75. Riihinen y. m., toiv. al. N:o 73: Vähä-
294: tuksen helpottamisesta (Laus. Ltv:lta) 198 varaisen siirtoväen omakotirakennuk·
295: 61. Sukselainen y. m., toiv. al. N:o 59: Ver- siin tarvittavien rakennustarvikkeiden
296: tailevan selvityksen hankkimisesta vapauttamisesta liikevaihtoverosta . • 216
297: pinenviljelijäväestön nykyisestä vero- 76. Riihinen y. m., toiv. al. N:o 74: Vähä-
298: rasituksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 varaiselta siirtoväeltä omakotiraken-
299: 62. Lehtokoski y. m., toiv. al. N:o 60: Esi- nustarvikkeista perityn liikevaihtove-
300: tyksen antamisesta aviopuolisoiden ron palauttamisesta . .. . .. .. .. .. . . . .. 217
301: erikseen verottamisesta tulo- ja omai- 77. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 75: An-
302: suusverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 gående befriande av färdigbundna fisk-
303: 63. Jalas y. m., toiv. al. N:o 61: Aviopuo- bragder från omsättningsskatt . . . . . . . . 218
304: lisoiden yhteisverotuksen kumoamisesta 77. Korsbäck y. tn., toiv. al. N:o 75: Val-
305: ansiotuloihin nähden tulo- ja omai- miik,si kudottujen kalanpyydysten va·
306: suusverotuksessa .................... 202 pauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . 220
307: VIII Sisä;1l.ysluettelo 1948.
308:
309: Siv. Siv.
310: 78. Korsbäok m. fl., hemst. mot. N:o 76: 89. Lumme y. m., toiv. al. N:o 87: Valtion
311: Angående upphävandet av omsätt- työntekijäin eläkkeiden korottamisesta 237
312: ningsskatten för frö av vall- m. fl. 90. Kuusinen-Leino y. m., toiv. a:l. N:o 88:
313: växter (Laus. Mtv:lta) •........... 222 Naispostiljoonien ja maalaiskirjeenkan-
314: 78. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 76: Lai- tajien toimien vakinaistamisesta .•.... 238
315: dun- y. m. kasvien siementen vapaut- 91. E. Koivisto y. m., ,t<Jiv. al. N:o 89: La-
316: tamisesta liikevaihtoverosta (Laus. pissa ja rajaseudulla palvelevien viran
317: Mtv:lta.) .•••..•...••............. ·. 223 ja toimen haltijain palkkauksen paran-
318: 79. Hau,tala y. m., toiv. al. N:o 77: Puuta- tamisesta .......................... . 239
319: varan kotitarvesahauksien ja nurmi- 92. Honkala y. m., toiv. al. N:o 90: Asnn-
320: kasvien siementen vapauttamisesta lii- tojen rakentamisesta valtion viran· ja
321: kevaihtoverosta ..........•......... 224 toimenhaltij oille ................... . 241
322: 80. Tervo, toiv. llil. N:o 78: Esityksen an- 93. Väyrynen y. m., toiv. a:l N:o 91: Esi-
323: tamisesta laiksi korvauslain muuttami- ·tyksen antamisesta laiksi palkannautti-
324: sesta ......................•........ 225 joille Lapin läänin lliluee1la maksetta-
325: 81. Pyy y. m., toiv. al. N:o 79: Esityksen vasta palkan !isästä ............... . 242
326: antamisesta uuden määräajan myöntä- 94. Vennanto y. m., toiv. al. N:o 92: Pien-
327: misestä korvaushakemuksille toi.sen teollisuuden kehittämisestä maaseudulla 243
328: korvauslain perusteella ...•.......... 227 95. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 93:
329: 82. Paavolainen y. m., toiv. al. N:o 80: Esi- Angående åtgärder för att underlätta
330: tyksen antamisesta ensimmäisen ja toi- anläggandet av mindre industrier på
331: sen korvauslain mukaan suoritettujen landsbygden ......................•. 245
332: korvausten välillä ilmenneiden kohtuut- 95. Brommels y. m., toiv. al. N:o 93: Toi-
333: ,tomuuksien tasoittamiseksi .......... . 229 menpiteistä maaseudun pienteollisuuden
334: 83. Riihinen y. m., toiv. al. N:o 81: Esityk- aikaansaanuin helpottamiseksi ....... . 246
335: sen antamisesta laiksi uuden määrä- 96. K. Eskola y. m., toiv. ll!l. N:o 94: Toi-
336: ajan myöntämisestä korvausanomuksen menpiteistä pienviljelijäväestön ansio-
337: tekemiseen toisen korvauslain 10 § :n mahdollisuuksien lisäämiseksi ....... . 247
338: nojalla korvauksensaantioikeutensa me- 97. Friman y. m., toiv. al. N:o 95: Inarin
339: nettäneille ..............•........... 231 kunnan ja sen ympäristöalueen taloudel-
340: 84. Tawriainen y. m., toiv. 11!1. N:o 82: Kor- listen mahdollisuuksien hyväksikäyttämi-
341: vauslain perusteella makseHujen kor- sestä .....•.......................•. 248
342: vausten arvon alenemisen korvaamisesta 232 98. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 96: Kylä-
343: 85. Heitto y. m., toiv. al. N:o 83: Eräiden teiden osakkaiden oikeuttamisesta vä-
344: korvausobligatioiden käyttämisestä val- hentämään kyläteiden kunnossapidosta.
345: tionverojen maksamiseen ............ . 233 aiheutuneet kustannukset verotettavasta
346: 86. Virolainen y. m., toiv. a1. N:o 84: tulosta (Laus. Ltv:lta) ........•..... 249
347: Eräistä lainoista luovutetun alueen 99. Miettunen y.1n., toiv. al. N:o 97: Yhte-
348: osuuskassoille aiheutuneiden vahinkojen näisen suunnite~man ~aatimisesta Poh-
349: siirtämisestä valtion vastattavikai .... 234 jois-Suomen sähköistämistä varten .... 250
350: 87. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 85: Toi- 100. Niskala y. m., toiv. al. N:o 98: Toimen-
351: menpiteistä Pohjois-Suomen jälleenra- piteistä harvaan asuttujen seutujen säh-
352: ·kennuslainojen enimma1smaanen ko- kövirran hinnan alentamiseksi ....•..• 251
353: rottamiseksi ja lainaehtojen tarkista- 101. Koukkari y. m., toiv. aJ. N:o 99: Toi-
354: miseksi .......................... .. 235 mikunnan asettamisesta Pohjois-Suomen
355: 88. Berner y. m., toiv. al. N:o 86: Tulli- maaseudun sähköistämisen suunnittelua
356: alennuksen myöntämisestä yleiseen käyt· varten
357: .töön tu~evista vuokra-autoista ....... . 236
358:
359:
360: V. Pankkiva.liokun.ta.
361: Lainauskoron alentamista. koskeva. toivomusaloite.
362: 1. BiilWmäki y. m., toiv. al. N:o 100: Toi- Siv.
363: menpiteistä lainauskoron alentamiseksi 255
364: Sisällysluettelo 1948. IX
365:
366: VI. Talousvaliokunta.
367: Siv.
368: Vä.kijuomayhtiötä, sairaaloita, mainos- 9. Borg-Sundman y. m., toiv. al. N:o 106:
369: toimistoja, tuberkulosia, ammattitau- Toimenpiteistä aivoinvaliidien neurolo-
370: teja, juoppoutta, sukupuolirikoksia, gis-psykiatris-psykologisen tutkimuksen
371: vajaamielisi.ä., lääkäreitä, hierontatai- ja hoidon järjestämiseksi (Laus.
372: toa, lastensuojelua y. m. koskevia laki- Työv:lta) . . . . . . . . . . . . • . • . • . . . . . . . . . 274
373: ja toivomusaloitteita. 10. E. Nurminen y. m., toiv. al. N:o 107:
374: Siv. Toimenpiteistä vajaamielisten lasten
375: 1. Käkelä y.n1., lak. al. N:o 41: Ehdotus hoitomahdollisuuksien parantamiseksi • . 276
376: laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta 11. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 108: Toi-
377: ja sen vuosivoiton käyttämisestä anne- menpiteistä tilanahtauden poistamiseksi
378: tun lain muuttamisesta . • . . . . . . • . . . . . 261 sukupuolitautisairaaloissa ja -poliklini-
379: 2. Laitinen y. m., lak. al. N:o 42: Ehdotus koissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
380: laiksi kunnallisille mielisairaaloille sekä 12. Karvikko y. m., toiv. al. N:o 109: Toi-
381: tuberkulosia sairastavien hoitolaitoksille menpiteistä naistensairaalan ja lasten-
382: ja tuberkulosin vastustamistyön edistä- sairaalan rakentamiseksi Turun läänin-
383: miseksi annettavasta valtionavusta an- sairaalan yhteyteen . . . . . . . . • . . . . . . • . . 278
384: netun lain 4 § :n muuttamisesta . . . . . . 263 13. E. Koivisto, toiv. al. N:o 110: Aluelää-
385: 3. Lappi-Seppälä, lak. a1. N:o 43: Ehdotus kärinviran perustamisesta Enontekiölle 280
386: laiksi mainostoimistoliikkeen harjoitta- 14. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 111:
387: misesta • . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . . . • . 265 Toimenpiteistä auton hankkimiseksi lää-
388: 4. Stenberg y. m., .toiv. al. N:o 101: Esi- ninlääkäri.Ile ja hänen kansliahenkilö-
389: tyksen antamisesta tuberkulosilain muut- kuntansa lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 281
390: tamisesta ... , . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 15. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 112: Pii-
391: 5. Manninen y. m., toiv. &1. N:o 102: Esi- rieläinlääkärien sairaskäyntimatkoista
392: tyksen antamisesta laiksi ammattitauti- aiheutuvien matkakustannusten korvaa-
393: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . 269 misesta Pohjois-Suomen harvaanasu-
394: 6. Lehtokoski y. m., toiv. al. N:o 103: Tut- tuilla seuduilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282
395: kimuksen •toimittamisesta juoppousaloista 270 16. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 113: Toi-
396: 7. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 104: Toi- menpiteistä maamme kansanomaisen hie-
397: menpiteistä kastroimislainsäädännön ke- rontataidon pelastamiseksi ja kehittä-
398: hittämiseksi . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 283
399: 8. Borg-Sundman y. m., toiv. al. N:o 105: 17. Lumme y. m., toiv. al. N:o 114: Malli-
400: Sterilisaatiolain täydentämisestä lapsiin piirustusten aikaansaamisesta lasten-
401: kohdistuneiden sukupuolirikosten ehkäi- suojelulaitoksia varten . . . . . . . . . . . . . 284
402: semiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
403:
404:
405:
406:
407: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
408: Kunnallisvaaleja ja -verotusta, kalas- Siv.
409: tusta, metsästystä, Merikoiviston kun- desta kunnallisverotusta varten annetun
410: ta-a, köyhäinhoitoa, pakkolunastusta, laJin 18 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . • 293
411: vuokraoikeusrekisteriä, väestökirjanpi- 3. Luukka, lak. al. N:o 46: Ehdotus ka-
412: toa, liikennemaksuja, vesioikeuslakia, lastuslaiksi . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . 294
413: tilusrauhoitusta, maanjakoa, hautaus- 4. E. Koivisto y. m., lak. ll!l. N:o 47: Eh-
414: maita y. m. koskevia laki- ja toivomus- dotus lail{si metsästyslain 54 § :n muut-
415: aloitteita.. tamisesta . . . . . . • . . . . • . • . . . . . . . . . . . • . 311
416: Siv. 5. E. Pusa y. m., lak. al. N:o 48: Ehdotus
417: 1. Tainio y. m., lak. al. N:o 44: Ehdotus laiksi Merikoiviston kunnan perustami-
418: laiksi kunnallisen vaalilain muuttami- sesta ja asuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 312
419: sesta ............................. , 289 6. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 115:
420: 2. K'!l·lovaara y. m., lak. al. N:o 45: Ehdo- Äänioikeusikärajan alentamisesta kun-
421: tus laiksi tulojen ilmoittamisvelvollisuu- nallisissa vaaleissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
422:
423: II
424: X SisälJysluettelo 1948.
425:
426: Siv. Siv.
427: 7. Roine y. m., toiv. al. N:o 116: Esityksen 21. Oksala, toiv. a~. N:o 130: Esityksen an-
428: antamisesta köyhäinhoitolain köyhäin- tamisesta uudeksi vesioikeuslaiksi . . 342
429: hoidon korvaamista koskevain säännös- 22. Renfors y. m., toiv. al. N:o 131: Toi-
430: ten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318 menpiteistä upoksissa olleiden puiden
431: 8. Roine y. m., toiv. al. N:o 117: Esityk- nosto- ja omistusoikeuden tekemisestä
432: sen antamisesta köyhäinhoitolain 5 § :n yleiseksi uittokansien välisenä aikana 3±4
433: muuttamisesta elatusvelvollisuuden sel- 23. Jokinen y.1n., toiv. al. N:o 132: Esityk-
434: ventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 sen antamisesta kalastuslainsäädännön
435: 0. Roine y. m., toiv. al. N:o 118: Esityk- uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
436: sen antamisesta ~öyhäinhoitolain 5 § :n 24. Mustonen y. m., toiv. al. N:o 133: Ti-
437: mukaisen elatuksen saattamisesta elin- lusrauhoituslain muuttamisesta . . . . . . 346
438: ~ustannuksia vastaavaksi . . . . . . . . . . . 320 25. Hietanen y. m., toiv. al. N:o 134: Ai-
439: 10. Tervo y. m., toiv. al. N:o 119: Kunnal- tausrasituksen määräämise.stä tilan
440: lisverolainsäädännön uudistamisesta . . . 321 pinta-alan perusteolla . . . . . . . . . . . . . . 347
441: 11. Koskinen y. m., toiv. al. N:o 120: Toi- 26. Nie'minen y. m., toiv. al. N:o 135: Kun-
442: menpiteistä kunnallisverotuksessa esiin- nallisen jaoituksen muuttamise10ta an-
443: tyvien kohtuuttomuuksien poistamiseksi 325 netun lain täydentämisestä vieraan
444: 12. M. Leskinen y. m., toiv. al. N:o 121: kunnan alueelle joutuvan hallinto-omai-
445: Esityksen antamisesta maatalouskiin- suuden osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
446: teistöjen kunnallisverotuks·en uudistami- 27. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 136: Toi-
447: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326 menpiteistä maanjakojen jouduttami-
448: 13. Forss, m. fl., hemst. mot. N:o 122: An- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
449: gående reformering av kommunalbe- 28. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 137: Toi-
450: skattning av lantbruksinkomster . . . . 327 menpiteistä uudisjakotoimitusten jou-
451: 13. Fm·ss y. m., toiv. al. N:o 122: Maata- duttami.seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
452: loustulojen kunnallisverotuksen uudis- 20. Wiokman m. fl., hemst. mot. N:o 138:
453: ·tamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 329 Angående avlåtande av proposition
454: 14. Berner y. m., toiv. al. N:o 123: Esityk- med förslag tili lag om ny- och storskif-
455: sen antamisesta verovelvollisten suo- tesförrättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 355
456: jaamiseksi kohtuuttomalta harkinta- 29. Wiol.;mam y. m., toiv. al. N:o 138: Esi-
457: verotukselta kunnallisverotuksessa . . . 331 tyksen antamisesta laiksi uus- ja iso-
458: 15. Tauriaillwn y. m., toiv. al. N:o 124: Yh- jakotoimituksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357
459: tiöiden ja muiden liikkeenharjoittajain 30. Miiklci y. m., toiv. al. N:o 139: Imatran
460: saattamisesta verovelvollisiksi suhteel-
461: kauppalan muodostamisesta eri nimis-
462: lisen liikevaihtonsa mukaan niille kun- miespiiriksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359
463: nille, joissa ne liikettään harjoittavat 333
464: 16. Niskala y. m., toiv. al. N:o 125: Toi- 31. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 140: Kun-·
465: menpiteistä lohikymmeny.sten suoritta- nallisten hautausmaiden perustamisesta 360
466: miseksi seurakuntien rahastoihin . . . . 334 32. Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 141: Esi-
467: 17. Käkelä y. m., toiv. al. N:o 126: Esityk- tyk.sen antamisesta hautauskustannus-
468: sen antamisesta laiksi kaupunkien ja ten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361
469: kauppalain yleisestä oikeudesta pakko- 33. Wiokman m. fl., hemst. mot. N:o 142:
470: lunastusteitse kohtuulliseen hintaan Angående avlåtande av proposition
471: hankkia itselleen omistus- tai käyttö- med förslag till ny väglag . . . . . . • . . . 362
472: oikeus kunnan alueella olevaan maa- 33. Wickman y. m., toiv. al. N:o 142: Esi-
473: pohjaan • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335 tyksen antamisesta uudeksi tielaiksi . . 363
474: 18. Käkelä y. m., toiv. al. N:o 127: Esityk-
475: 34. Stenberg y.m., toiv. al. N:o 143: Hevos-
476: sen antamisesta laiksi kiinnityskelpois-
477: ten myynnin uudelleen järjestämisestä 364
478: ten vuokraoikeuksien julkisesta rekis-
479: teristä ........................... -. 337 35. Hietanen y. m., toiv. al. N:o 144: Riis-
480: 19. Prunnila y. m., toiv. al. N:o 128: Väes- tanpyyntioikeuden ·tekemisestä maan-
481: tökirjanpidon siirtämisestä valtion vi- omistussuhtei.sta riippumattomaksi . . . 365
482: rastoille . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 330 36. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 145:
483: 20. Kujala y. rn., toiv. al. N:o 129: Vienti- Luvan hankkimisesta eräiden huvitus-
484: ja tuontitavaroista suoritettavien lii- ten järjestämiseen annetun asetuksen
485: kennemaksujen yhtenäi.stämisestä . . . . 340 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366
486: Sisällysluettelo 1948. XI
487:
488:
489: 37. Lappi-Seppälä y. m.., toiv. aJ.. N:o 146: lisen osuuden käyttämisestä Jääsken
490: Esityksen antamisesta palosuojeluneu- kunnan jäljelle jääneestä omaisuudesta
491: vonnan ja -valistuksen tehostamisesta . . 367 sanotusta kunnasta siirretyn väestön
492: 38. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 147: Suhteel- hyväksi .....................· . . . . . • . 368
493:
494:
495:
496: VIII. Sivistysvaliokunta.
497: Siv.
498: Oppivelvollisuutta, tiedettä ja taidetta, Kurssien järjestämisestä varsinkin kan-
499: yliopistoa, oppi- ja kansakouluja, am- sakoulunopettajille keskikoulun aineopet-
500: mattiopetusta y. m. koskevia laki- ja tajan pätevyyden saamista varten . . . . 392
501: toivomusaloitteita. 11. Tawriainen y. m., toiv. al. N:o 156: Kan-
502: Biv. sakoulujen oppilasasuntolamenojen suo-
503: 1. Malkamäki y. m., lak. al. N:o 49: Ehdo- rittamisesta kokonaisuudessaan valtion
504: tus laiksi oppivelvollisuudesta annetun varoista (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . 393
505: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . • • . 373 12. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 157:
506: 2. Heljas y. m., lak. al. N:o 50: Ehdotus Kansakoulutalojen rakennuslupien myön-
507: laiksi tieteiden tai taiteen. edistämi- tämisestä kunnille nykyistä lukuisam-
508: seksi toimivien yhdistysten, seurojen Illin . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . 394
509: ja järjestöjen valtionavusta (Lau.s. 13. V. Simonen y. m., toiv. a1. N:o 158: Yh-
510: Vv:lta) .........•..•......•........ 374 teiskunnan huollossa kasvatottavien
511: 3. Lappi-Seppälä y. m., t~iv. al. N:o 148: ~asten ammattiopetuksen tehostamisesta
512: Toimenpiteistä kalastustieteen opetuk- (Laus. Työv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . • . .. . ;i!:i5
513: sen saattamiseksi vakinaiselle kannalle 14. Friman y. m., toiv. al. N:o 159: Kes-
514: (Laus. Mtv:lta) ..... ;_ ............ . 379 kusammattikoulun perustamisesta Ro-
515: 4. Leikola, toiv. al. N:o 149: Ajanmukais- vaniemelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
516: ten hp.oneistojen, kalustojen ja kojei- 15. Borg-Swndman y. m., toiv. al. N:o 160:
517: den hankkimisesta Helsingin yliopiston Toimenpiteistä ·kodinhoidon opetuksen
518: tietoellisille laitoksille ............. . 382 tehostamiseksi . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397
519: .5. Pakkanen y.11~ .• toiv. al. N:o 150: Toi- 16. Meinander y. m., toiv. al. N:o 161: Hen-
520: menpiteistä maaseudun yksityisten op- kisen työn erikoisten olosuhteiden huo-
521: pikoulujen taloudellisen åseman paran- mioon ottamisesta palkkasäännöstelyssä 399
522: tamiseksi ........•................. 383 17. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 162
523: 6. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 151: Tut- Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen
524: kimuksen toimittamisesta valtion oppi- taloudellisesta tukemisesta . . . . . . . . . . 401
525: laitoksissa palvelevien tuntiopettajain
526: 18. Seppälä y. m., toiv. al. N:o 163: Hä-
527: eläkekysymyksestä ................. . 385
528: meen vanhan linnan vapauttamisesta
529: 7. Wiokman 1n. fl., hemst. mot. N:o 152:
530: vankilakäytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403
531: Angående ·åtgärder för statens över-
532: tagande av de tre högsta klasserna vid 19. Lappi-SeppäW y. m., toiv. al. N:o 164:
533: Svenska sam.skolan i Gamlakarleby .. 386 Määräprosentin käyttämisestä julkis-
534: 7. Wiolcrnam, y. m., toiv. a:l. N:o 152: Toi- ten rakennusten rakennusmäärärahasta
535: piteistä Kokkolan ruotsalaisen yhteis- rakennusten kaunistamiseen taideteok-
536: koulun kolmen ylimmän luokan ottarui- silla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404
537: seksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 20. S.-K. Kilpi y. m., toiv. al. N:o 165:
538: 8. LeppäUt y. m., toiv. al. N:o 153: Maa- Määräprosentin käyttämisestä julkis-
539: seudun käytännöllisen elämän vaati- ten ja yhteiskunnallisten rakennusten
540: musten huomioon ottamisesta koulun- uudisrakennusmäärärahoista näiden ra-
541: uudistusta valmistel:taessa (Laus. kennusten taiteelliseen kaunistamiseen 405
542: Mtv:lta) . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 21. Lappi-Seppälä, toiv. al. N:o 166: Tai-
543: 9. Nevalainen y. m., toiv. al. N:o 154: Esi- deasiain esittelijän viran perustami-
544: tyksen antamisesta koulujärjestelmä- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406
545: komitean mietinnön mukaisen uuden 22. Jwutilamen y. m., toiv. al. N:o 167:
546: koulujärjestelmän kokeilusta . . . . . . . . 391 Toimenpiteistä Suomen teatterikoulun
547: 10. Nevalainen y. m., toiv. al. N:o 155: ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . 407
548: XII Sisällysluettelo 1948.
549:
550:
551: IX. Maatalousvaliokunta.
552: Asutustoimintaa., maanhankintalakia, Siv.
553: maa-, metsä-, koti- ja karjataloutta, 15. Kölli y. m., lak. al. N:o 65: Ehdotus
554: kotiteollisuutta, riistanhoitoa, maape- laiksi maanhankintalain mukaan an-
555: rätutkimusta, vuokra-alueita, maata- nettavista velkasitoumuksista annetun
556: lous-, metsä- ja emäntäkouluja, maan- lain muuttamisesta (Laus. Vv:lta) . • 441
557: parannustöitä, puutarhaviljelystä, ka- 16. Kulovaara y. m., [ak. al. N:o 66: Ehdo-
558: lastusta y. m. koskevia laki- ja toivo- tus laiksi siirtoväen ja rintamasoti-
559: musaloitteita. laiden asuttamisen rahoittamisesta an-
560: Siv. netun lain muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 443
561: 1. :Riihimäki y. ra., lak. al. N:o 51: Ehdo- 17. E. Pusa y. m.,
562: lak. al. N:o 67: Ehdotus
563: tus laiksi maan hankinnasta maan laiksi maatalouskerhotoiminnan val-
564: puutteessa oleville . . . . . . . . . • . . . . . . . . 413 tionavusta . • • . . • . . . • . . . . . . . • . . . • . . • 445
565: 2. E. Koivisto, lak. al. N:o 52: Ehdotus 18. Luostarinen y. m., lak. al. N:o 68: Eh-
566: laiksi asutuslain muuttamisesta . . • . . . 417 dotus laiksi maalaiskatien naisten työn
567: 3. JT. Eskola y.ra., lak. al. N:o 53: Ehdo- helpottamiseksi myönnettävän valtion-
568: tus laiksi maanhankintalain 1 §:n muut- avustuksen perusteista . . . . • . . . . . . • • • 447
569: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 420 19. Lampinen y. m., Jak. al. N:o 69: Ehdo-
570: 4. E. Pusa, Jak. al. N:o 54: Ehdotus laiksi tus laiksi eräiden valtion velkasitou-
571: maanhankintalain 3 a § :n muuttami- musten lunastusarvon korottamisesta
572: sesta . . . • . • . . • . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . 421 (Laus. Vv:lta) .. .. .. • .. .. • .. .. .. .. • 449
573: 5: E. Pusa, lak. al. N:o 55: Ehdotus laiksi 20. E. Pusa, lak. al. N:o 70: Ehdotus laiksi
574: maanhankintalain 19 § :n muuttamisesta 422 pienviljelijäin maataloustuotannon ja
575: 6. E. Pusa, lak. al. N:o 56: Ehdotus laiksi taloudellisen aseman kohottamisesta
576: maahankintalain 58 ja 105 §:n muut- (Laus. Vv:lta) . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. • 451.
577: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423 21. Miettunm1 y. m., toiv. al. N:o 168: Toi-
578: 7. Kannisto y. ra., lak. al. N:o 57: Ehdo- menpiteistä maaseudun taloudellisten,
579: tus laiksi maanhankintalain 65 ja sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen ko-
580: 66 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 424 hottamiseen tähtäävän kokonaissuunni-
581: 8. Ikonen y. m., lak. al. N:o 58: Ehdotus telman laatimiseksi (Laus. Työv:lta ja
582: laiksi maanhankintalain 85 § :n 4 mo- Siv:lta) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 453
583: mentin muuttamisesta . . . . . . . . . . . . • . 426 22 Kaniokoski y. m., toiv. al. N:o 169: Toi-
584: 9. Virolaimen y. m., lak. a'l. N:o 59: Ehdo- menpiteistä maanviljelystalouden tut-
585: tus laiksi maanhankintalain muuttami- kimusla1toksen perustamiseksi . . . . . . . . . 454
586: sesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 23. V. Eskola y. m., toiv. al. N:o 170: Toi-
587: 10. Heikkilä, y. m., lak. al. N:o 60: Ehdo- menpiteistä maataloustuotannon edistä-
588: tus laiksi maanhankintalain 110 § :n miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 456
589: muuttamisesta . • . • • . . . . . . . . . . . . . • • • . 430 24. Vilhula y. m., .toiv. al. N:o 171: Suun-
590: 11. Ikonen y, m., lak. al. N:o 61: Ehdotus nitelman laatimisesta ma;ataloustuotan-
591: laiksi maanhankintalain 156 §:n muut- non turvaamiseksi ulkomaiselta kilpai-
592: tamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 432 lulta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 458
593: 12. !Jwu,kka y. m., lak. al. N:o 62: Ehdotuk-
594: 25. Antila y. m., toiv. al. N:o 172: Tutki-
595: set laeiksi maanhankintalain sekä siirto- muksen toimittamisesta tarkoituksen-
596: väen ja rintamasotilaiden asuttami- mukaisimmasta viljelmän koosta
597: sen rahoittamisesta annetun lain muut- maamme eri seuduilla . . . . . . . . . • • . • • 459
598: tamisesta . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . 434
599: 26. E. Pusa toiv. al. N:o 173: Toimenpi-
600: 13. Niukkanen y.1n., lak. al. N:o 63: Ehdo-
601: tus laiksi maan hankkimisesta maan- teistä valtakunnan alan uudelleen kar-
602: hankintalain muka;an maansaantiin oi- toittamiseksi . • . . . . . . . . . . . . . . • . . • • • • 461
603: keutetuille . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . • . . • 436 27. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 174:
604: 14. Turja y. m., lak. al. N:o 64: Ehdotus Maatalouden rationalisoimislaitoksen
605: laiksi maanhankintalain mukaan an- aikaansaamisesta . . . . . . . • . . . . . . . • • • • 462:
606: nettavista valtion velkasitoumuksista 28. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 175:
607: annetun lain 2 ja 4 § :n muuttamisesta Angå-ende tillsättando av ett perma-
608: (Laus. V v: lta) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 439 nent organ för utformande av ett pro-
609: Sisä.Iaysluettelo 1948. xrn
610: Siv. Slv.
611: duktions- och prissättningsprogram för oikeuttaiDiseksi korvauksetta käyttä-
612: lantbruket • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 463 mään toisten hallussa olevia maanpa-
613: 28. Korsbäck y. m., toiv. a1. N:o 175: Pysy- rannusameiden ottopaikkoja . • . . . . . . . . 485
614: vän elimen asettamisesta maatalouden 43. Aittaniemi y. ra., toiv. al. N:o 190: Toi-
615: tuotanto- ja hinnoitteluohjelman val- menpiteistä pienviljelmien tuotantoky-
616: mistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 465 kyä ja viljelijäperheiden toimeentuloa
617: 29. .Ala-Miiyry y. m., toiv. al. N:o 176: Toi- haittaavien vajavaisuuksien poistami-
618: menpiteistä tutkimuksen toimittamiseksi seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
619: pienviljelmille sopivien tuotannon alojen 44. SäveTä y. m., toiv. al. N:o 191: Toimen-
620: kehittämismahdollisuuksista . . . . . . . . . . 467 piteistä pienviljelijäin hankittavcien ro-
621: 30. Mietttmen y. m., toiv. al. N:o 177: Toi- tuvasikoiden saannin helpottamiseksi . . 488
622: menpiteistä eri maakuntien luontaisiin 45. Hautala y. m., toiv. al. N:o 192: Per-
623: edellytyksiin soveltuvan ansiokotiteolli- heellisten rintamamiesten saattamisesta
624: suuden kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 468 maanhankintalain mukaiseen ensisijaisen
625: 31. Laine y. m., toiv. al. N:o 178: Maaseu- maansaajan asemaan . . . . . . . . . . . . . . . • 489
626: dun rakennUJltoiminnan elvyttämisestä 469 46. Hautala y. m., toiv. al. N:o 193: Eräi-
627: 32. Miettt~nen y. m., toiv. al. N:o 179: Toi- den pakkohuutokaupoissa tilansa me-
628: menpiteistä syrjäisten seutujen alituo- nettäneiden saattamisesta maaullankin-
629: tantovyöhykkeiden pienmaatalouteen so- talain mukaiseen ensisijaisen maansaa-
630: pivan myyntituotannon edellytysten ke- jan asemaan . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . • 490
631: hittämiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470 47. V. Eskala y. 1n., toiv. al. N:o 194: Per-
632: 33. Niukkanen y. m., toiv. al. N:o 180: Si- heellisten rintamasotilaiden ja työvelvol-
633: vuansioiden järjestämisen mahdolli- listen oikeuttamisesta maanhankintalain
634: suuksista liian pienille viljelmiHe . . . . 472 mukaiseen maan ja luoton saantiin • . . • 491
635: 34. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 181: Toi- 48. Meriläinen y. m., toiv. al. N:o 195:
636: menpiteistä yleisen maatalousnäyttelyn Maanhankintalain muuttamisesta siten,
637: aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 74 että maanviljelijän sisarusperheiden jä·
638: 35. Hietanen y. m., ·toiv. al. N:o 182: Riis- senet tulisivat ensisijaisten maansaajien
639: tansuojelutoiminnan keskittämisestä . . 475 asemaan ..... ·. . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 493
640: 36. Hetemäki y. m., toiv. al. N:o 183: Maa- 49. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 196: Toi·
641: perätutkimustoiminnan järjestämisestä menpiteistä valtionmaiden asuttamis·en
642: väkilannoitteiden ja maanparannusainei- jouduttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 494
643: den tehokasta käyttöä silmällä pitäen.. 476 50. Kauhanen y. m., toiv. al. N:o 197: Suun·
644: 37. Tainio y. m., toiv. al. N:o 184: Toimen- nitelman laatimisesta viljelyskelpoisten
645: piteistä koneasematoiminnan edistämi- soitten raivaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 496
646: seksi . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 478 51. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 198: Yh-
647: 38. Mannila y. m., toiv. al. N:o 185: Kano- tenäisen suunnitelman laatimisesta Poh-
648: jen siitosmuna- ja poikaakaupan val- jois-Suomen valtion mailla olevien vil-
649: vontaa tarkoittavan lainsäädännön ai- jelyskelpoisten alueiden viljelyskuntoon
650: kaansaamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 480 saattamisesta ja asuttamisesta . . . . . . . . 498
651: 39 . .Antila y. m., toiv. al. N:o 186: Vilje- 52. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 199: Toi-
652: lysten torjumisesta rikkaruohotartun- menpiteistä uudisviljelystoiminnan te-
653: nalta . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 481 hostamiseksi Pohjois-Suomessa . . . . . . . . 499
654: 40. Nieminen y. m., toiv. al. N:o 187: Toi- 53. Soininen y. m., toiv. al. N:o 200: Toi-
655: menpiteistä ulkomaisten väkilannoittei- menpiteistä asutuskysymyksen nopeaksi
656: den maahan tuonnin ja kaupan lisäämi- ratkaisemiseksi Ilomantsin, Pielisjärven,
657: seksi • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482 Kaavin, Junan, Tuupovaaran ja Enon
658: 41. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 188: kunnissa . • . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 500
659: Angående utfärdande av förbud mot 54. Tainio y. m., toiv. al. N:o 201: Asutus-
660: import av timotejfrö • . . . . . . . . . . . . . . . 483 suunnitelman toteuttamisesta Sallan
661: 41. Korsbäck y. m., rtoiv. al. N:o 188: Ti- kunassa .........•.•..•............ , 501
662: moteinsiementen tuonnin kieltämisestä 484 55. Tainio y. m., toiv. al. N:o 202: Sallan
663: 42. M. Leskinen y. m., toiv. al. N:o 189: ja Kuusamon kuntien maanhankintalain
664: Toimenpiteistä eräiden pienviljelijäin muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
665: XIV Sisällysluettelo 1948.
666:
667: Siv. Siv.
668: 56. V. Eskola y.m., toiv. al. N:o 203: Maan- 69. Rönlclcö, toiv. al. N:o 216: Toimenpi-
669: tarvitsijain luottamusta nauttivien käy- teistä pienviljelijäin ja pienkarjanomis-
670: tännön asiantuntijain määräämisestä tajain karjanlaidunta koskevan Jainsää-
671: maanlunastuslautakuntien puheenjohta- dännön aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . 520
672: jiksi ja jäseniksi , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503 70. Palovesi y. m., toiv. al. lf:o 217: Toi-
673: 57. Tainio y.m., toiv. al. N:o 204: Toi- menpiteistä riittävän karjanlaitumen
674: menpiteistä asutuslain mukaisen asutus- hankkimiseksi pienviljelijäin ja pien-
675: toiminnan jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 505 karjanomistajain käytettäväksi ...... , 521
676: 58. Hietanen y.m., toiv. al. N:o 205: Esi- 71. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 218: Toi-
677: tyksen antamisesta laiksi hylättyjen menpiteistä laidunolojen järjestämiseksi 523
678: maansaantianomusten tarkistamiseksi ja 72. Koskinen y.m., toiv. al. N:o 219: Esi-
679: oikaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506 tyksen antamisesta laidunlain 1 § :n
680: 59. Riihinen y.m., toiv. al. N:o 206: Uuden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524
681: määräajan myöntämisestä maansaanti- 73. Kiiski y. m., toiv. al. N:o 220: Maan-
682: hakemuksen tekemiseen maanhankinta- hankintalain mukaan perustettujen n. s.
683: lain mukaisen maansaantioikeutensa me- kylmien tilojen rehnkysymyksen järjes-
684: nettäneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507 tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
685: 60. Riihinen y. m., toiv. a1. N:o 207: Maan- 74. Vennamo y.m., toiv. al. N:o 221: Toi-
686: hankintalain mukaisten asutuslainojen menpiteistä maanhankinta- ja muiden
687: myöntämisestä maansaantioikeutensa asutustilallisten sekä pienvi1jelij.äin thlo-
688: käyttämättä jättäneille' . . . . . . . . . . . . . . 508 jen sähköistämisen edistämiseksi . . . . . . 526
689: 61. Kat1ppi y.m., toiv. al. N:o 208: Maan- 75. Ikonen y.m., toiv. al. N:o 222: Suoma-
690: hankintalain ja siihen liittyvän rahoi- laisen siirtoväen lisäämisestä yksikieli-
691: tuslain muuttamisesta asutuskeskusten siin ruotsalaisiin ja kaksikielisiin kun-
692: oloja paremmin vastaaviksi (Laus. tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528
693: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509 76. Virolainen y.m., toiv. al. N:o 223:
694: 62. Käkelä, y. m., toiv. al. N:o 209: Maan- Maanhankintalain toimeenpanoasetuksen
695: hankintalain nojalla asuntotilojen ja 164 § :n 3 momentin muuttamisesta
696: -tonttien saantiin oikeutettujen oikeut- maanhankintalain 92 § :n 1 momentin
697: tamisesta vaihtamaan mainittu oikeu- mukaiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
698: tensa asunto-osakkeisiin kerros- tai rivi- 77. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 224:
699: taloissa (Laus. Ltv:lta) .. .. .. .. .. .. 511 Angäende åtgärder för att berättiga
700: 63. LeppäUi y.m., toiv. al. N:o 210: Maan- vissa röjningsskyldiga jordägare tili fri-
701: hankintalakiin perustuvan uudistilojen v~llig försäljning av jord och att erhålla
702: perustamispa1kkion suorittamisesta eri- motsvarande minskning av röjningsskyl-
703: tyisen asteikon mukaan . . . . . . • . . . . . . . 513 digheten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
704: 64. LeppäUi y.m., toiv. al. N:o 211: Toi- 77. Kullberg y.m., toiv. al. N:o 224: Toi-
705: menpiteistä siirtoviljelijäin saattami- menpiteistä eräiden raivausvelvollisten
706: sesta osallisiksi salaojituslainoista ja maanomistajain oikeuttamiseksi maan
707: -avustuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514 vapaaehtoiseen myyntiin raivausvelvolli-
708: suutta vastaavasti vähentämällä . . . . . . 534
709: 65. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 212: Toi-
710: 78. Luulelea y.m., toiv. al. N:o 225: Raken-
711: menpiteistä asutusalueiden tieyhteyksien
712: nustarvikkeiden saannin turvaamisesta
713: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
714: maanhankintalain mukaista rakennustoi-
715: 66. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 213: Toi- mintaa varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • 536
716: menpiteistä asutustoiminnan yhteydessä 79. Kujala y. m., toiv. al. N:o 226: Asutus-
717: rakennettujen teiden kuntoon saattami- asiainosaston oikeuttamisesta myöntä-
718: seksi ............................... 517 mään rakennus- ja työlupia toissijai-
719: 67. Venna1no y.m., toiv. al. N:o 214: Toi- sille maansaajille ja yleensä omakotira-
720: menpiteistä asutusteiden kunnostami- kentajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
721: seksi ja kunnossa pitämiseksi . . . . . . . . 518 80. Riihinen y. m., toiv. al. N:o 227: Kor-
722: 68. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 215: Toimen- vauksen suorittamisesta maansaantiin
723: piteistä maanhankintalain mukaan pe- oikeutetuille maanluovutuspäätösten pur-
724: rustettujen tilojen rappiokunnossa ole- kamisesta heille aiheutuneista menetyk·
725: vien viljelysten kunnostamiseksi . , . . • . 519 sistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 539
726: SisällysluetteJo 1948. XV
727:
728: Siv. Siv.
729: 81. Luukka y. 1n., toiv. al. N:o 228: Korko- 94. V. Eskola y.m., toiv. aJ. 1f:o 241: Kes-
730: hyvityksen suorittamisesta korvauspidä- kuselimen asettamisesta ma1ttalouden ko-
731: tysten kuoletus- ja korkoeri1le maan- neellistamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 556
732: hankintalain alaisten tilojen hinnan ja 95. Mtlrtomaa y.m., toiv. al. N:o 242: Ko-
733: lainojen maksussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540 neeJlistcn muokkausvälineitten hankki-
734: 82. Sormwnen y. m., toiv. al. N:o 229: Toi- misesta pien- ja kääpiötiloille . . . . . . . . 557
735: menpiteistä eräiden maatalouskiinteistö- 96. Tiittl y. m., toiv. al. N:o 243: Toimen-
736: jen pakkohuutokaupoista aiheutuneiden piteistä työtä säästävien maatalousko-
737: epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi 541 neiden tuontilupien saannin helpottami-
738: 83. Virolainen y. m., toiv. al. N:o 230: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559
739: Maanhankintalain mukaan siirtoväelle 97. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 244:
740: myytävien tiJojen hinnan määräämi- Angående åtgärder för avlägsnande av
741: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 bristen på lantbruksmaskiner . . . . . . . . 560
742: 84. Laitinen y. m., .toiv. al. N:o 231: Toi- 97. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 244: Toi-
743: menpiteistä yksityisille maan luovutta- menpiteistä maatalouskoneiden puutteen
744: jille maksetun hinnan järjestelemiseksi poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561
745: (Laus. Vv:lta) .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . 543 98. Tainio y. m., toiv. al. N:o 245: Toi-
746: 85. Rantala y. m., toiv. al. N:o 232: Lunas- menpiteistä maatalouskoneiden tuonnin
747: tuslainsäädännön ulkopuolelle jääneiden rajoittamiseksi ja kotimaisten koneiden
748: vuokra-alueiden itseniHstämisestä . . . . . . 545 standardisaimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562
749: 86. l'ainio y.1n., ·toiv. al. N:o 233: Toimen- 99. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 246: Esityk-
750: piteistä vuokra-alueiden · lunastuslain- sen antamisesta maataloudellisen yleis-
751: säädännön ulkopuolella olevien vuokra- neuvonnan keskittämisestä . . . . . . . . . . . . 564
752: alueiden itsenäistämiseksi . . . . . . . . . . . . 546 100. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 247:
753: 87. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 234: Esi- Toimenpiteistä maata1ousneuvonnan te-
754: tyksen antamisesta laiksi tiheissä asu- hostamisel,si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566
755: musryhmissä olewen tonttivuokra-aluei- 101. Saalasti y. m., toiv. al. N:o 248: Toi-
756: den itsenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 547 menpiteistä karjanhoitokoulujen opetus-
757: 88. Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 235: ohjelman muuttamiseksi nykytarvetta
758: Osuuskuntien ja niitä vastaavien yhty- vastaavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
759: mien oikeudesta lunastaa niiden hallussa 102. Perleonoja y. m., toiv. al. N:o 249: Suun-
760: vuokrasopimuksen nojalla olevat maa- nitelman laatimisesta pienviljelijänuo-
761: alueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548 rison ammattikasvatukse.n tehostami-
762: 89. Heikkilä y. m., toiv. al. N:o 236: Toi- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568
763: menpite·istä liian pienten tilojen elinkel-
764: 103. Murtomaa y.m., toiv. al, N:o 250: Maa-
765: poisuuden parantamiseksi . . . . . . . . . . . . 550
766: taloustyön edistäruislaitoksen perustami-
767: 90. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 237: Maan- sesta Lepaan koulutilaHe . . . . . . . . . . . . 569
768: hankintalain muuttamisesta vapaaeh-
769: 104. Vilhula y. m. toiv. al. N:o 251: Metsä-
770: toisella kaupalla hankittujen tilojen
771: koulun perustamis·esta Saarijärven pitä-
772: elinkelpoisuuden turvaamiseksi . . . . . . . . 552
773: jässä sijaitsevaan reservikasarmiin . . . 571
774: 91. Hietanm~ y. m., toiv. al. N:o 238: Esi-
775: 105. Vilhula y. m. toiv. al. N:o 252: Emän-
776: tyksen antamisesta laiksi pienviljelmien
777: täkoulun rakentamisesta Mankolan soti-
778: lisämaan tarpeen tyydyttämisestä elin-
779: lasvirkatalolla olevan kotitalousneuvoja-
780: kelpoista tilaa edellyttävällä määrällä 553
781: opiston yhteyteen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 572
782: 92. Paavolainen y. 1n., toiv. al. N:o 239:
783: 106. Luostm·incn y. m.. toiv. al. N:o 253:
784: Toimenpiteistä maanhankintalaissa tar-
785: Brahelinnan emäntäkoulun perustami-
786: lwitetun uudistilojen perustamiapalk-
787: sesta Ristiinan pitäjään . . . . . . . . . . . . 573
788: kion suorittamiseksi sellaisillekin asutet-
789: taville, joiden saamaan tilaan kuuluu 107. Ranta1naa y. m., toiv. al. N:o 254: Toi-
790: valmista peltoa enemmän kuin kymme- menpiteistä pienviljelijäkoulun perusta-
791: nesosa tilan suunnitellusta peltoalasta 554 miseksi .Tuvan kuntaan . . . . . . . . . . . . . . 574
792: 93. Virolai-nen y. m., toiv. al. N:o 240: Val- 108. Salo, toiv. al. N:o 255: Emäntäkoulun
793: tion ja yhtiöiden metsämaiden käyttä- perustamisesta Suomussalmen kirkonky-
794: misestä lisämaiksi pientiloille . . . . . . . . 555 lään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
795: XVI Sisällysluettelo 1948.
796:
797: Siv. Siv.
798: 109. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 256: Toi- 125. E. N·urrwinen y. m., toil. al N:o 272:
799: menpiteistä emäntäkoulun perustami- Toimenpiteistä maaseututalouksien vesi-
800: seksi Lapin lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . 577 kysymyksen hoitamiseksi . . . . . • . . . • . • 598
801: 110. E. Pusa, toiv. al. N:o 257: Toimenpi- 126. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 273:
802: teistä eläkkeen myöntämiseksi maata- Angående årgärder för underlättande
803: louskerhoneuvojana toimineille naispuo- av anläggning av vatten- och avlopps-
804: lisille k~rhoneuvojille . . . . . . . . . . . . . . . . 578 ledningar på landsbygden . . . . . . . . . • . . 600
805: 111. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 258: Toi· 126. Brommels y. m., toiv. al. N:o 273: Toi-
806: menpiteistä karjantarkastusyhdistysten menpiteistä maaseudun vesi- ja viemä-
807: valtionavustusten korottamiseksi . . . . . . 579 rijohtojen aikaansaamisen helpottami-
808: 112. Nieminen y. m., toiv. al. N:o 259: Esi- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . • 601
809: tyksen antamisesta laiksi maitotalous- 127. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 274: Yh-
810: tuotteiden tuotantopalkkioiden maksa- teispesulain perustamisesta pienviljeli-
811: misesta pienviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . 581 jäemäntien työn helpottamiseksi . . . • . . 602
812: 113. Palovesi y. m., toiv. al N:o 260: Toi- 128. Torvi y. m., toiv. al. N:o 275: Koti- ja
813: menpiteistä pienviljelijäin karjuasema- karjataloustöiden ratsionalisoimisesta . . 603
814: toiminnan tehostamiseksi . . . . . . . . . . . • 582 129. E. Nurminen y. m., toiv. al. N:o 276:
815: 114. Nieminen y. m., toiv. al. N:o 261: Rä- Kotitaloustyön rationalisoimisesta otta-
816: jähdysaineiden hankkimisesta alennet- malla huomioon vähävaraisi=atkin ko-
817: .tuun hintaan pienviljelijöille ja uudis- dit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
818: raivaajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584 130. Saalasti y. m., toiv. al. N:o 277: Toi-
819: 115. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 262: Avus- menpiteistä .hallantorjunta-aseman pe-
820: tuksista ja la:inoista kiviperäisten vilje· rustamiseksi Pohjanmaalle . . . . . . . • . . . 607
821: lysmaitten raivaustyön tukemiseksi . . . . 585 131. Vilhula y. m., toiv. a,l. N:o 278: Raesa-
822: 116. Soininen y. m., toiv. al. N:o 263: Esi- teiden ja tulvien maanviljelijöille ai-
823: tyksen antamisesta lainojen ja avustus- heuttamien vahinkojen korvaamisesta . . 608
824: ten myöntämisestä kiviperäisten pelto- 132. Mustonen y. m., toiv. al. N:o 279: Li-
825: jen raivaamista varten . . . . . . . . . . . . . • 586 säyksestä vuoden 1948 tulo- ja menoar-
826: 117. Nieminen y; m., toiv. al. N:o 264: Avus- vioon raesateiden maataloudelle aiheut-
827: .tusten ja lainojen myöntämisestä kivi- tamien vahinkoJen korvaamiseksi • . . . . . 609
828: peräisten viljelmien raivaamiseen . • • • 587 133. Antila y. m., toiv. al. N:o 280: Koi·vauk-
829: 118. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 265: Toi- sen suorittamisesta viljelijöille luonnon-
830: menpiteistä salaojituksen edistämiseksi 588 voimien kasvillisuudelle ruiheuttamista
831: 119. Leppälä y. m., toiv. a,l. N:o 266: Sala- vahingoista . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . • • 610
832: ojitukseen myönnettävien laina- ja 134. Sävelä y. m., toiv. al. N:o 281: Toimen-
833: avustusmäärien korottamisesta . . . . . . . • 590 piteistä puutarhatuotesäilyketeollisuuden
834: 120. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 267: Toi- kehittämiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 611
835: menpiteistä maataloustuotannon edistä- 135. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 282: Poh-
836: ruisrahaston saattamiseksi palvelemaan jois-Suomen sipulituotannon suojaami-
837: maatalouden luotantarvetta . . • . . . . . . . 591 sesta ja elvyttänl'isestä . . . . . . . . . . . . . • u12
838: 121. Koskinen y. m., toiv. al. N:o 268: Ko- 136. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 283: Si-
839: rotettujen uudis- ja laidunraivauspalk- pulivaraston rakentamisesta Rovanie·
840: kioiden suorittamisesta vuosina 1945-46 melle ja Ouluun . • . . . . • . . . . . . . . . . . . • 613
841: tehtyjen raivaussuunnitelmien alaisista
842: 137. Österholm m. fl., hemst. mot. N:o 284:
843: raivauksista . . • . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . • 593
844: 122. Vilhula y. m., toiv. al N:o 269: Vilja- Angående åtgärder för nyttig använd-
845: ning av överskottet av strömmings-
846: varastotilojen lisäämisestä • . . . • . . . . . 594
847: fångsten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 614
848: 123. Honkala y. m., toiv. al. N:o 270: Val-
849: tion viljavaraston rakentamisesta Melli- 137. Österholm y. m., toiv. al. N:o 284: Toi-
850: län-Loimaan seudulle . . • . • . . • . . . . . . 595 menpiteistä silakansaaliin ylijäämän hy-
851: 124. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 271: Val- väksi käyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
852: tion viljavaraston perustamisesta Piek- 138. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 285: Toimen-
853: sämäelle . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . . . . . . . . . 597 piteistä kalastuselinkeinon edistämiseksi 616
854: Sisällysluettelo 1948. XVII
855:
856: Siv. Siv.
857: 139. LO!t'&O!t 1n.. fl., hemst. mot. N:o 286: An· 143. Niskala y. m., toiv. aL N:o 290: Tor·
858: gående effektiva åtgärder för stödjande nionjoen Kirkkonärä-nimisen sivuhaa-
859: av fiskerinäringen • . • • . .. . . . . . . . . . . . 617 ran ruoppaamisesta lohen nousulle so·
860: 139. Larson y. m.,
861: toiv. al. N:o 286: Tehok· pivaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 627
862: kaista toimenpiteistä kalastuselinkei- 144. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 291:
863: non tukemiseksi . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . 619 Angående åtgärder för befriande av
864: 140. :Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 287: jordägarna i Kymmene älvdal från
865: Angäende grundande a.v andelsfiskkon· skyldigheten att taga del i kostnaderna
866: servfabriker, i vilka staten äger ande· för sänkningen av vattenstånd i Kym-
867: lar . . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • • . . 621 mene älv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628
868: 140. :Rosenberg y. m., toiv. al. N:o 287:
869: 144. Ku,llberg y. m., toiv. al. N:o 291: Toi·
870: OsuuskalansäHytystehtaiden JXlrustami· menpiteistä Kymenlaakson maanomis-
871: sesta valtion osallistumalla yrityksiin . . 622 tajien vapauttamiseksi velvollisuudesta
872: 141. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 288:
873: osallistua Kymijoen vedenkorkeuden
874: Toimenpiteistä ·Suomen Kalastusyhdis·
875: alentamisesta aiheutuviin kustannuk-
876: tyksen kalastustaloudellisen toiminnan
877: siin . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 629
878: kehittämiseksi . . .. • • .. . . . . . . .. . . .. .. 623
879: 142. :Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 289: 145. Okko y. m., toiv. al. N:o 292: Maave·
880: Angående avlätande av proposition den vesi· ja ranta-alueiden kuivattami-
881: med förslag till lag om en allmän, stat· sesta viljelyskelpoisik.si . . . . . . . . . . • • . 630
882: lig, premiefri försäkring av enskilda 146. H. Simonen y. 1n., toiv. al. N:o 293:
883: yrkesfiskares fiskebätar oeh storbrag· Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan runko-
884: der . . • . . . . • • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 625 viemäriverkostosuunnitelman toteutta-
885: 142. :Rosenberg y. m., toiv. al. N:o 289: Esi· misesta 631
886: tyksen antamisesta laiksi yksityisten 147. N. Nurminen y. m., toiv. al. N:o 294:
887: ammattika1astajain kalastusveneiden ja Toimenpiteistä Halsuan kunnan Marju-
888: kalanpyydysten yleisestä maksuttomasta kanka.an kylässä olevan suoalueen lmi-
889: vakuutuksesta ....•................•. 626 vattamiseksi ................•....... 632
890:
891:
892:
893: X. Työväenasiainvaliokunta.
894: Siv.
895: Tuotantokomiteoita, itsenäisyys- ja va- 6. :Rome y. m., lak. al. N:o 76: Ehdotus
896: punpäivää, työaikaa ja työoloja, asun- laik.<li työntekijäin vuosilomalain muut-
897: to-oloja, sosiaalihallintoa ja -vakuu- tamisesta . . • . . . . . • . . . • . • . . . . • . . . • . . 649
898: tusta, leskiä, invaliideja, orpoja y. m. 7. Karvikko y. m., lak. al. N:o 77: Ehdo-
899: koskevia laki- ja. toivomusaloitteita. tus laiksi kauppaliikkeiden ja liiketoi-
900: Siv. mistojen aukioloajasta annetun lain
901: 1. Aaltonen y. m., lak. al. N:o 71: Ehdo· muuttamisesta . • . . • . . . • . . . . • . . . . . . . . 651
902: tus laiksi tuotantokomiteoista . • . • • . . 637 8. Kujanpoo y. m., lak. al. N:o 78: Ehdo-
903: tus maatalouden työaikalaiksi (Laus.
904: 2. Pronnila y. m., ilak. al. N:o 72: Ehdo-
905: Mtv:lta) . . . . . . . • • • . . . . . . . . . . . • . . . . . 653
906: tus laiksi itsenäisyyspäivästä ja va·
907: 9. Jokinen y. m., lak. al. N:o 79: Ehdotus
908: puupäivästä • . . . • • . . . . . . . . . . . . • . • . . • 641
909: merityöaikalaiksi . . . . . . . . . . . . . . • • . . . 658
910: 3. M'lllikku, y. m., lak. al. N:o 73: Ehdotus 10. Mu,stonen y. m., lak. al. N:o 80: Ehdo-
911: laiksi vapunpa1van järjestämisestä tus laeiksi metsä- ja uittotyöläisten
912: työntekijäin vapaapäiväksi eräissä ta- työajasta ja tyäaikalain muuttamise-sta
913: pauksissa annetun lain muuttamisesta 644 (Laus. Mtv:lta) . .. .. . .. . .. .. . . .. . .. 663
914: 4. N. Nu,rmmen y. m., lak. al. N:o 74: Eh- 11. Karvonen y. m., lak. aJ. N:o 81: Ehdo-
915: dotus laiksi työsopimuslain muuttami- tus laiksi metsätaloustyöväen koti-
916: sesta ............................... 646 asunto-olojen parantamisesta • • • . . . . . 669
917: 5. Mustonen y. m., lak. al. N:o 75: Ehdo· 12. Torvi y. m., lak. al. N:o 82: Ehdotus
918: tus laiksi työaikalain 18 §:n muutta- laiksi lastenseimien ja lasten päivä-
919: misesta . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . 648 kotien valtionavusta • . . . . . . . . . . . . • . . 672
920:
921: III
922: 544/48
923: XVIII Sisällysluettelo 1948.
924:
925: Siv. Siv.
926: 13. E. Pusa, :tak. al. N:o 88: Ehdotus laiksi 28. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 308:
927: asuntotuotannon edistämisestä (Laus. Toimenpiteistä asunnonhankintalaino-
928: Vv:lta) . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674 jen myöntämiseksi nuorille aviopareille 703
929: 14. Leikola, lak. al. N:o 84: Ehdotus laiksi 29. Kajala y •. m., toiv. al. N:o 309: Huo-
930: valtion asuntotuotantoyhtiöstä (Laus. neistovuokrissa ilmenneiden epäkohtien
931: Vv:lta) . . • • . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . 676 poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
932: 15. Hakala, y. m., toiv. a1. N:o 295: Toi- 30. Renfors y. m.,
933: toiv. al. N:o 310: Toimen-
934: menpiteistä lähiajan sosiaalisen jäl- piteistä ammattientarkastuksen yhte-
935: leenrakennustyön välttämättömien tar· näi6tämiseksi ja keskittämiseksi . . . . . . 705
936: peiden selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 680 31. Hiilelä y. m., toiv. al. N:o 311: Tutki-
937: 16. Aaltonen y. m., toiv. al. N:o 296: Esi- muksen toimittamisesta vuorotyön työn-
938: tyksen antamisesta yleisestä sosiaali- tekijäin terveydelle ja elämälle aiheut-
939: vakuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 681 tamista vaaroista ja haitoista . . . . . . . . 707
940: 17. Sukselainen y. m., toiv. al. N:o 297: So- 32. Prunnila y. m., toiv. al. N:o 312: Esi-
941: siaalihallinnon uudistamisesta . . . • . . . 682 tyksen antamisesta merenkulkijain elä-
942: 18. Kalavainen y. m., toiv. al. N:o 298: kelaiksi . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 708
943: Nuorisotutkimuksen toimeenpanemi- 33. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 313: Metsä-
944: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 684 työnjohtajain aseman korjaamisesta
945: 19. Laine y. m., toiv. al. N:o 299: Yhteis- (Laus. Mtv:lta) . .. .. . . . .. . . .. . .. .. . 710
946: leipomoiden perustamisesta maaseu- 34. Karvonen y. m.,
947: toiv. al. N:o 314: Met-
948: dulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 686 sätyönjohtajain työajan aailla vahvista-
949: 20. Saariaho y. m., toiv. al. N:o 300: Toi- misesta (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . 711
950: menpiteistä Kouvolan veturivarikon 35. Aaltonen y. m., toiv. al. N:o 315: Esi-
951: sosiaalisten olojen parantamiseksi . . . . 687 tyksen antamisesta luottamusmiesten oi-
952: 21. Sarjala y. m., toiv. a1. N:o 301: Toimen- keudet ja velvollisuudet määritteleväksi
953: piteistä maaseudun asunto-olojen pa- lainsäädännöksi . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 712
954: rantamiseksi (Laus. M:tv:lta) . . . . . . . 689 36. Salmela-Järvinen y. m., toiv. al. N:o 316:
955: 22. Vennamo y, m., toiv. al. N:o 302: Toi- Tutkimuksen toimittamisesta naisten
956: menpiteistä maaseudun asunto-olojen suorittaman työn yksityis- ja kansanta-
957: parantamiseksi erityisen rahoitussuun- loudellisesta merkityksestä . . . . . . . . . . 713
958: nitelman pohjalla (Laus. Vv:lta) . . . . 690 37. Borg-Sundman y. m., toiv. al. N:o 317:
959: 23. Kajala y. m., toiv. !!il. N:o 303: Toimen- Toimenpiteistä osapäivätyön hyväksi
960: piteistä asuntopulan poistamiseksi . . 692 käyttämisestä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 715
961: 24. Pyy y. m., toiv. al. N:o 304: Omakoti- 38. Kuusinen-Leino y. m;, toiv. al. N:o 318:
962: talojen rakentamista varten annetta- Tutkimuksen toimittamisesta puolipäi-
963: vien kiinnityslainojen lainaehtojen vätyön soveltamismahdollisuuksista . • . 716
964: muuttamisesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693
965: 39. Stenberg y. m., toiv. a1. N:o 319: Toi-
966: 25. Meinamder m. fl., hemst. mot. N:o 305:
967: menpiteistä perheenäitien vuosiloman
968: Angående åtgärder för tillsättande av
969: järjestämiseksi . . . • . .. .. .. .. . . . . .. .. . 717
970: ett statligt organ med uppgift att
971: centralt leda bostadsbyggandet i stä- 40. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 320: Toi-
972: der . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695 menpiteistä sairausvakuutuslain aikaan-
973: 25. Meinander y. m., toiv. al. N:o 305: Toi- saamiseksi • . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 718
974: menpiteistä valtion elimen asettamiseksi 41. Prunnila y. m., toiv. al. N:o 321: Mak-
975: keskitetysti johtamaan asuntorakennus- suttoman pakollisen sairausvakuutuksen
976: toimintaa kaupungeissa . . . . . . . . . . . . . . 697 toimeenpanemisesta • . • . . . . . . . . . . . . . . . 720
977: 26. Murto y. m., toiv. al. N:o 306: Asunto- 42. Leikola, toiv. al. N:o 822: Kansanelä-
978: rakennustoiminnan, rakennustarviketuo- kelaitoksen maksamien eläkkeiden korot-
979: tannon ja -rahoituksen keskittämiseksi tamisesta ylcistä hintatasoa vastaaviksi 722
980: yhtenäisen valtakunnallisen johdon alai- 43. Lehtokoski y. m., toiv. ail. N:o 323: Esi-
981: seksi . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . • . . . 699 tyksen antamisesta kansaneläkelain ul-
982: 27. Kalavainen y. m., toiv. al. N:o 307: kopuolelle jääneiden vanhusten ja työ-
983: Nuorten avioparien asunnon saannin kyvyttömien henkilöiden eläkeoikeuden
984: turvaamisesta . . . . . . . . . . . • • • . . . . . . . . . 701 turvaamisesta . . . . . . . • . . . . . . . . . • . • • • . 723
985: SisiUlyaluettelo 1948, XIX
986:
987: Siv. Siv.
988: 44. Pohjala y. m., toiv. aJ.. N:o 324: Toi- invaliidien huollon järjestämisestä soti-
989: menpiteistä vähävaraiiten vanhusten olo· lasvammalain mukaiseksi . . . . • . . . . . . . 730
990: suhteissa vallitsevien epäkohtien poista- 50. Bramder-Wallin y. m., toiv. al. N:o 330:
991: miseksi ........................... . 724 Toimenpiteistä lasten päivähuollon jär-
992: 45. Jalas y. m., toiv. al. N:o 325: .Äitiys- jestämiseksi . .. .. .. . . . .. . .. .. .. .. . .. . 731
993: avustuksen suorittamisesta kaikille äi- 51. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 331: Sivii-
994: deille ......•.... · · .• · · · · · • · · · · · · · · · 725 liarpojen saattamisesta yhdenmukaiseen
995: 46. Lehtokoski y. m., toiv. al. N:o 326: Toi- asemaan sotaarpojen kanssa huoltoon
996: menpiteistä äitiysavustuksen antamiseksi nähden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732
997: kaikille sitä anoville synnyttäjille .... 726 52. Brander-Wallin y.1n., toiv. al. N:o 332:
998: 47. Torvi y. m., toiv. al. N:o 327: Esityben Sopivien kesäleirialueiden hankkimi-
999: antamisesta laiksi täysipaikkaisen loman sesta Lomaliitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733
1000: myöntämisestä synnyttäjille ennen ja 53. Tainio y. m.., toiv. al. N:o 333: Esityk-
1001: jälkeen synnytyksen ............... . 727 sen antamisesta ansiotöissä käytettäviä
1002: 48. M. Järvinen y. m., .toiv. al. N:o 328: So- hevosia koskevasta tapaturmavakuutus-
1003: taleslcille annetun työhuollon ulottami- laista (Laus. Mtv:.Jta) . . . . . . . . . . . . . . 734
1004: sesta myös muihin naispuolisiin vähäva- 54. Koivwranta y. m., toiv. aJ.. N:o 334:
1005: raisiin leskiin •..................... 728 Korvauksen suorittamisesta pienviljeli-
1006: 49. Prunnila y. m., toiv. al. N:o 329: Tapa- , Jam hevosille ja Iypsykarjalie sattu·
1007: turmavakuutettujen ja muiden siviili- neista tapaturmista (Laus. Mtv:lta) . . 735
1008:
1009:
1010: XI. Puolustusasiainva.liokunta.
1011: Asevelvollisten palvelusaikaa ja lo- Siv.
1012: mauttamista sekä puo'lustuslaitoksen 2. Kujanpää y. m., toiv. al. N:o 336: Ase·
1013: rakennusten kunnon parantamista kos- velvollisten 1omauttamisesta kuudeksi
1014: kevia toivomusa.J.oitteita. kuukaudeksi vuoden 1949 aikana . . . • . . 'i43
1015: Siv. 3. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 337:
1016: 1. J. Pusa y. m., toiv. al. N:o 335: Ase- Toimenpiteistä puolustuslaitoksen raken-
1017: velvollisten peruapalvelusajan määrää- nusten kunnon parantamiseksi . . . . . . . . 744
1018: misestä yhdeksi vuodeksi . . . . . . . . . . . . 741
1019:
1020:
1021: XII. Kulkul&i.tosv:aliokunta.
1022: Siv.
1023: Liikenne-, posti- ja puhelinolojen ke- 5. Bonnunen y. m., toiv. at N:o 342: Poh-
1024: hittämistä, rautateiden, maanteiden ja jois-Suomen liikenneolojen ·kehittämi-
1025: siltojen rakentamista y. m. koskevia sestä . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755
1026: toivomusaloitteita. 6. Honkala y. m., toiv. a1. N:o 343: Toi·
1027: Siv. menpiteistä tullipaviljongin rakennutta-
1028: 1. Manninen y. m., toiv. al. N:o 338: Eräi- miseksi Turun satamaan . . . . . . . . . . . . 756
1029: den moottoriajoneuvoista sallitavien tulo- 7. Salo, toiv. al. N:o 344: Toimenpiteistä
1030: jen käyttämisestä tieoJojen parantami· maaseudun postiolojen kehittämiseksi . . 757
1031: seen (Laus. Vv:lta) .. .. .. .. .. .. .. .. 751 8. PyiYrtänö y. m., toiv. al. N:o 345: Toi-
1032: 2. Miettunen y. m., :toiv. al. N:o 339: Toi- menpiteistä postiautokannan lisäämi-
1033: menpiteistä tierakennusyhtiön perusta- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 758
1034: miseksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752 9. Aaltonen y. m., toiv. al N:o 346: Toi-
1035: 3. H. Sim€Fnen y. m., toiv.al. N:o 340: Toi- menpiteistä posti- ja poliisitalon raken-
1036: menpiteistä maantiepölyn s1tomiseksi tamiseksi Paraisten kauppalaan . . . . . . 759
1037: moottoriajoneuvoilla liikennöitäviHä ylei- 10. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o 347: Pos-
1038: sil~ teillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753 titalon rakentamisesta Iisalmen kaupun-
1039: ~- Luostarinen . y. m., toiv. al. N:o 341: kiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 760
1040: Toimenpiteistä Mikkelin läänin erotta- 11. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 348: Poh-
1041: misesta eri tie- ja vesirakennuspiiriksi 754 jois-Suomen asutusalueiden ja syrjäis-
1042: XX Sisällysluettelo 1948.
1043:
1044: Siv. Siv.
1045: ten asutusryhmien puhelinlinjojen ra- 26. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 363:
1046: kentamisesta . . . . • . . . . . . . . . . . • . • . • • • • 762 Rautatien rakentamisesta Tampereen
1047: 12. Koivuranta y, m., toiv. al. N:o 349: kaupungista Kyröskosken ja Parkanon
1048: Pohjois-Suomen maantierakennustöiden kautta Seinäjoelle . .. . . .. . . . . .. . . . • . 784
1049: jättämisestä kokonaisurakkoina yksi- 27 . .Alanko y. m., toiv. al. N:o 364: Toimen·
1050: tyisten urakoitsijain suoritettaviksi • . 763 piteistä rautatien rakentamiseksi Tam-
1051: 13. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 350: Ky- pereelta Kyröskosken ja Parkanon
1052: lätierasituksen saattamisesta Vll!ltion kautta Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . • • . . 785
1053: kannettavaksi ainakin vähävaraisilla 28. Joukanen y. m., toiv. al. N:o 365: Rau-
1054: syrjäseuduilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 765 tatien rakentamisesta suunnalla Kauha-
1055: 14. Heikkilä y. m., toiv. aJ.. N:o 351: Run- joki-Niinisalo-Kyröskoski . . . . . . . . • . 787
1056: koverkoston aikaansaamisesta puutava-- 29. 0. Turunen y. m., toiv. !1!1. N:o 366:
1057: ran kuljetusmahdollisuuksia vailla ole- Rautatien jatkamisesta Heinolasta Sa-
1058: ville metsäalueille (Laus. Mtv :lta) 766 von radalla olevalle Leikolan pysäkille 789
1059: 15. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 352: Toi- 30. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 367:
1060: menpiteistä rappiokuntoon joutuneiden Vaasan-Härmän rataosan rakentami-
1061: asutusteiden kunnostamiseksi ja asutus- sesta . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . 790
1062: .teiden ottamiseksi tie- ja vesirakennus- 31. M. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 368:
1063: hallituksen hoitoon (Laus. Mtv:lta) • . 768 Vaasan--Outokummun poikkiradan ra-
1064: 16. Larson m. fl., hemst. mot. N:o 353: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791
1065: Angående åtgärder för upprätthållande 32. Laitinen y. m., toiv. al. N:o 369: Rau-
1066: av vintertrafik på linjen Åbo-Marie- tatien rakentamisesta Sysmäjärveltä
1067: hamn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 769 Juantehtaan kautta Siilinjärven-Ala-
1068: 16. Larson y. m., toiv. al. N:o 353: Toi- .pitkän rataosalle • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 792
1069: menpiteistä talviliikenteen ylläpitämi- 33. Rönkkö, toiv. !1!1. N:o 370: Rautatien ra-
1070: seksi linjalla Turku-Maarianhamina . . 770 kentamisesta Alapitkän asemalta Nilsiän
1071: 17. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 354: Toi- kautta Juankoskelie . .. .. .. .. . .. .. . .. 794
1072: menpiteistä Pohjois-Suomen rautatieyh- 34. Soininen y. m., toiv. al. N:o 371: Savon
1073: teyksien kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 771 ja Karjalan yhdysradan rakentamisesta 796
1074: 18. Laine y. m., toiv. al. N:o 355: Jokiois- 35. Palovesi y. m., toiv. a1. N:o 372: Rau-
1075: ten Rautatie OY :n osakkeiden lnnasta- tatien rakentamisesta Kokkolasta Saa-
1076: misesta valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 772 rijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 797
1077: 19. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 356: Ko- 36. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 373: Hy-
1078: neellisen tutkimuksen toimittamisesta rynsalmen-Pesiön-Kiantajärven rata-
1079: Oulun-Kuusamon ratasuunnalla . • • . . 773 osan rakennustöiden loppuun saattami-
1080: 20. E. Koivisto y. m., toiv. ll!L N:o 357: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799
1081: Tu.tkimuksen toimittamisesta rautatien 37. Niskala y. m., toiv. al. N:o 374: J,{au-
1082: jatkamiseksi Kaulirannan asemalta Tor- lirannan-Kolarin rautatien rakenta·
1083: nionjokilaaksoa pitkin pohjoiseen • . . . 774 misesta . .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. 800
1084: 21. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 358: Ko- 38. Friman y. m., toiv. al. N:o 375: Rau-
1085: neellisen tutkimuksen toimittamisesta tatien rakentamisesta Kittilän ja Kola·
1086: rautatien rakentamisesta Kemijärveltä rin kunnissa oleville malmi- ja kalkki-
1087: Sodankylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 775
1088: kivialueille ....................... , • 801
1089: 22. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 359: Rata-
1090: suunnan tutkimisesta Kemijärven ase- 39. Sävelä y.m., toiv. al. N:o 376: Yksi-
1091: malta Inarinjärven Nanguvuonoon . . . . 777
1092: tyisteiden avustusmäärärahojen korotta·
1093: 23. K. Eskola y.'fl~., toiv. al. N:o 360: Es- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 802
1094: kolan metsäradan muuttamisesta nor- 40. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 377: Toi·
1095: maaliraiteiseksi . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 779 menpiteistä Lapin, OuJun ja Kuopion
1096: 24. Kulovaara y. m., toiv. aJ.. N:o 361: Rau- lääneissä sotatoimien yhteydessä tai
1097: tatien rakentamisesta Turusta Riihi- muuten yleisluontoisilla ajoilla pillllttu-
1098: mäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 780 jen tai tuhottujen kunnan ja kyläteiden
1099: 25. SimuZa y. m., toiv. aJ.. N:o 362: Rauta- kuntoon saattamiseksi . . . . . . . . . • . . . . . 803
1100: tien rakentamisesta Uudestakaupun- 41. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 378: Tut-
1101: gista Peipohjan asemalle . . . . . . . . . . • . 782 kimuksen toimittamisesta maantien ra-
1102: 1
1103:
1104: 1
1105: Sisällysluettelo 1948.
1106: 1
1107: Siv. Siv.
1108: kentamiseksi Joroisten kunnan Ruoko- aseman kauttt. Pieksämäen-8avonlin· 1
1109: järven kylästä Kolman pysäkille . . . . • • 804 nan maantielle johtavan yhdystien otta-
1110: 42. Bantamaa y. m., toiv. al. N:o 379: Tut- misesta vaJtion hoitoon ............. . 824
1111: kimuksen toimittamisesta yhdystien ra- 56. Kinnwnoo y. m., toiv. al. N:o 393: Piek- 1
1112: kentamiseksi Juvan kunnan Narilan ky- samaen ku::::1:.ssa olevien Neuvolan-
1113: lästä Joroisten kunnan Kaitaisten ky- Kylmämäen, HeikkoJan ja Pyhäjärven 1
1114: läii.n • ••. . . . . . . . ••• . . . . . . . . ••. . . . . . • 806 kyläteiden valtion haltuun ottamisesta 825
1115: 43. PalrYVesi y. m., toiv. al. N:o 380: Tut- 57. Kinnunen y. m., rtoiv. al. N:o 394: Jäp- 1
1116: kimuksen toimittamisesta maantien ra- pilän-Pörölänmäen kylätien ottamisesta
1117: kentamiseksi Ähtärin asemalta Ruhan valtion hoitoon ..•................... 826
1118: koulun kautta Valkeajärven pysäkille 808 58. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 395: Kan- 1
1119: 44. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 381: Tutki- taJan-Naarajärven kylätien ottamisesta
1120: muksen toimittamisesta maantien raken- valtion hoitoon ..................•... 827 1
1121: tamiseksi Xhtärin Peränteen kylästä 59. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 396: Kan-
1122: Pihlajaveden-Virtain maantielle • . . . . 809 gaslammin kunnassa olevan Hevonlah· 1
1123: 45. Lahtela y. m., l!;oiv. al. N:o 382: Tie- den tien ottamisesta vwltion hoitoon .. 828
1124: suunnan tutkimisesta maantien rakenta- 60. Kinmmen y. m., l!;oiv. al .. N:o 397: Hie-
1125: miseksi Posion-Kuusamon maantieltä tamäen-Paitasen kylätien ottamisesta 1
1126: Kemijärven-Kuusamon maantiehen . . 810 valtion hoitoon ................... .. 829
1127: 46. Joukanen y. m., toiv. a,J. N:o 383: Sii- 61. Bantamaa y. m., toiv. al. N:o 398: Puu- 1
1128: pyyn-Merikarvian-Ahlaisten rannik· malan kunnassa olevan Kaipaalan kylä-
1129: kotien ottamisesta valtion hoitoon . . . . 812 tien ottamisesta valtion hoitoon •...•. 830 1
1130: 47. Sävelä y. m., toiv. al. N:o 384: Kivinie- 62. Bantamaa y. m., toiv. al. N:o 399: Piek·
1131: men paikallistien ja sen jatkona olevan suunlahden-Kyrsyän-Paatelan tien ot·
1132: Pyykosken paikallistien ottamisesta val· 'tamisesta valtion hoitoon •........... 831 1
1133: tion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813 63. Kinn'llhten y. m., toiv. al. N:o 400: Kiis·
1134: 48. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 385: Heino- kilän kylätien ja sen jatkon Kyrsyän 1
1135: lan pitäjän kirkolta Jaalan-Mäntyhar· kunnantien ottamisesta valtion hoitoon 833
1136: jun maantielle johtavan yhdystien otta- 64. Bantamaa y. m., toiv. al. N:o 401: Ju-
1137: misesta kolmen kylätien osalta valtion van kunnassa olevan Nääringin-Hyö-
1138: hoitoon • . . . . . . . • • . . . . . . . • . . • . . . . . • . 814 .tyyn kylätien ottamisesta valtion hoi-
1139: 49. Kauppi y. m., toiv. aJ. N:o 386: Van· toon .•..................... · · ·. · · • • 834
1140: hamäen, Ukonniemen ja Hokanniemen 65. Bantamaa y. m., toiv. al. N:o 402: Ju-
1141: kyläteiden yhdistämisestä ja ottamisesta van kunnassa olevan Kaislajärven-
1142: valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816 Rantuun yhdystien ottamisesta valtion
1143: 50. Bantamaa y. m., toiv. al. N:o 387: Sa- hoitoon .......................•..... 835
1144: vonlinnan kaupungista Säii.mingin kun- 66. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 403: Ju-
1145: nan Pesingin kylään johtavan :tien ot- van kunnassa olevan Levänomaisten ky·
1146: tamisesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . 818 lätien ottamisesta valtion hoitoon .... 836
1147: 51. Bantamaa y. m., toiv. a,l. N:o 388: Ku- 67. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 404: Ju-
1148: lennoisten asemalta Säämingin kunnan van kunnassa olevan Rantuun kylätien
1149: Pitkäiän kylään johtavan talvitien otta· ottamisesta valtion hoitoon ......... . 837
1150: misesta valtion hoitoon • . • . . . . . . . . . . . 820 68. Bantamaa y. m., toiv. al. N:o 405: Ju-
1151: 52. Bantamaa y.1n., toiv. al. N:o 389: Ota- van kunnassa olevan Soiniemen kJlätien
1152: van-Puskakankaan kylätien ottami- ottamisesta valtion hoitoon ........•• 838
1153: sesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . • . . . . • 821 69. Bantamaa y. m., toiv. &1. N:o 406: Ju·
1154: 53. Sarjala y. m., toiv. al. N:o 390: ;Kan· van kunnassa olevan Kaislajärven kylä-
1155: gasniemen kunnassa olevan Vihaven ky· tien ottamisesta vwltion hoitoon ..•..• 839
1156: latien ottamisesta valtion hoitoon • . . . 822 70. Miikki y. m., toiv. al. N:o 407: Joutse-
1157: 54. Bantamaa y. m., toiv. al. N:o 391: Sul- non kunnassa olevan n. s. VesikkoJan
1158: kavan-Partalansaaren maantien otta- kunnantien ottamisesta valtion hoitoon 840
1159: misesta valtion hoitoon . . • . . . . . . . . . • . 823 71. .'B'antamaa y. m., toiv. al. N:o 408: Män-
1160: 55. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 392: Piek- tyharjun kunnassa olevan Mouhun ti~n
1161: sämäen-Jäppilän maantieltä Siikamäen ottamisesta valtion hoitoon ......... . 841
1162: XXII Sisällysluettelo 1948.
1163:
1164: Siv. Siv.
1165: 72. Tiainen y. rn., toiv. al. N:o 409: Saaren ven y m. kylien kautta Lahden-Jyväs-
1166: M:aironiemestä Parikkalan Kangasky- kylän tielle ...........••..•......•. 859
1167: lään johtavan tien ottamisesta valtion 87. Rantamaa y. m., <toiv. al. N:o 4~4:
1168: hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842 Maantien rakentamisesta Säämingin
1169: 73. SiJJrjala y. •m., toiv. al. N:o 410: Sep· kunnan Pihlajalahden kylästä Rantasal-
1170: pälän-Synsiön-Hyyry1än kylätien ot- men kunnan Hiltulan kylään ....... . 860
1171: tamisesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . 843 88. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 425:
1172: 74. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 411: Mul- Maantien rakentamisesta Puumalan kun·
1173: tian pitäjässä olevan kahden kylätien nan Kietävälän kylästä Himahuuhan
1174: ottamisesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . 844 y. m. kylien kautta Puumalan-Imatran
1175: 75. Riikonen y. m., toiv. al. N:o 412: Pie· maantielle ......•................... 861
1176: Iisjärven pitäjässä olevan Kehän-Jaa- 89. Laitine1~ y. m., toiv. al. N:o 426: Maan-
1177: konvaaran kylätien ottamisesta valtion tien rakentamisesta Vesannon-Tervon
1178: hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 845 maantieltä n. s. Kivisilmän tienhaarasta
1179: 76. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 413: Suostuntajärven länsipuolitse Tervon-
1180: Angående statens övertagande av kust· Iisveden maantielle ................. . 862
1181: vägen llirvlax-Monä-Gunilack i Mun· 90. Laitinen y. m., toiv. al. N:o 427: Maan-
1182: sala ko=un . . . . . . . . . . • . . . . . . • • . . . 847 ,tien rakentamisesta Suovonlahdesta Ah-
1183: 76. Wickman y. m., tGiv. al. N:o 413: Mun- venisen y. m. paikkakuntien kautta Iis-
1184: salan kunnassa olevan rannikkotien llir- vedenpäähän ....................... . 863
1185: vilahti-Monå.-Gunilack ottamisesta 91. Kinnwnen y. m., toiv. al. N:o 428: Maan-
1186: valtion hoitoon . . • • . . . . . . . . • . . . . . . . . • 848 tien rakentamisesta Virmutjoen-Lohi-
1187: 77. Rankila y. m., toiv. al. N:o 414: Evi· kosken maantieltä Lieviskän y. m. ky-
1188: järven pitäjässä Kniivilän ja Pukki1an lien kautta Puumalan kirkolle ••...... 864
1189: talojen välillä olevan n. s. vanhan maan· 92. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 429: Maan-
1190: tien ottamisesta valtion hoitoon . . . . 849 tien rakentamisesta Pieksämäen Han-
1191: 78. Salo, toiv. al. N:o 415: Kotilan-Uvan kasalmeJl maantieltä Rautalammin-
1192: kunnantien ottamisesta valtion hoitoon 850 Hankasalmen maantielle n. s. Vanajan
1193: 79. Salo, toiv. al. N:o 416: Hietaperän- kylätietä hyväksi käyttäen. . •....... 865
1194: Huutoniemen kylätien ottamisesta val- 93. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 430: Maan-
1195: tion hoitoon . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851 ti.en rakentamisesta Puumalan kunnan
1196: 80. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 417: Koi· Kivisalmelta Kaipaalan kylään ...... . 866
1197: j
1198: vun-Vähäjoen-Suolijoen tien ottami· 94. Rantamaa y.1n., toiv. al. N:o 431: Maan·
1199: sesta va,ltion hoitoon . . . . . . . . . . . . • . • . 852 tien rakentamisesta Puumalan kunnan j
1200: 81. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 418: Kemi- Vaitolan kylästä Ronkosalmen ja Lie-
1201: järven kunnassa olevan Kostamon kylä- viskän kylien välille ............•.•. 867
1202: tien ottamisesta va,ltion hoitoon . . . . . . 853 95. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 432: Sul- j
1203: 82. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 419: Pelko- kavan ja Ruokolahden kuntien välisen
1204: senniemen kunnassa olevan Pyhäjärven maantien kunnostamisesta ......... . 868 j
1205: kylätien ottamisesta valtion hoitoon . . 855 96. .Bamtamaa y. m., toiv. a1. N:o 433: MMn·
1206: 83. Jokinen y. m., toiv. al. N:o 4l'!O: Salon tien rakentamisesta Hirvaslahdesta Sa-
1207: kauppalan ja Piikkiön välisen maantie- vonliunan-Moinsalmen tiellä Käärme- j
1208: osan kuntoon saattamisesta . . . . . . . • . . 856 ilahden kohdalle Moins&lmen-Pellossa-
1209: 84. Mannila y. m., toiv. al. N:o 421: Maan- lon tiellä .......................... . 869 j
1210: tien rakentamisesta Sysmän-Hartolan 97. Sarjala y. m., toiv. al. N:o 434: Maan-
1211: maantieltä Liikolan kylän kautta Lflp· tien rakentamisesta Lievestuoreen ase·
1212: päkoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857 maita Leivonmäen-Rutalahden maan- j
1213: 85. Mannila y. m. 1 toiv. al. N:o 422: Maan- tielle .....•....•..........•........ , 87()
1214: tien rakentamisesta Sysmän kirkolta 98. Penttala y.1n., toiv. al. N:o 435: Ison·
1215: Särkilahden ja Judinsalon kyläkuntien kyrön Kylkkälän sekä Laihian Torsti-
1216: j
1217: kautta Luhangan kirkolle ...... , . . . 858 la.n-Jakkulan ja Käyppälän kylätei-
1218: 86. Swn,tela y. m., ;toiv. a,l. N:o 423: M~~iau· den yhdistämisestä ......•...••..... 871 j
1219: tien rakentamisesta Asikkalan pitäjästä 99. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 436: Tutki-
1220: Lahden-Sysmän maantieltä Särkijär- muksen toimittamisesta maantien ra-
1221: j
1222: j
1223: j
1224: j
1225: Sisällysluettelo 1948. XXIII
1226:
1227: Siv. Siv.
1228: rcntamiseksi Karstulan pitäjän Pääjär- 114. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 4:51: Suinin-
1229: ven kylästä Soiuin pitäjän Kolun ky- gin-Riekin maantien rakentamisesta
1230: lään ......... _...................... 873 Kuusamon kunnassa . . . . . . . . . . . . • . . . 889
1231: 100. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 437: Maan- 115. Hautala y.1n., toiv. al. N:o 452: Maan-
1232: tien rakentamisesta Puhokselta Leino- tien rakentamisesta Pielaveden maan-
1233: senvaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 875 tieltä Pihtiputaan maantielle . . . • . . . 890
1234: 101. Must()'ll,tl'l!., toiv. al. N:o 438: Sotkamon 116. Tainio y. m., toiv. al. N:o 453: Maan-
1235: ja. Kajaanin maalaiskunnassa olevan tien rakentamisesta Simojoen rautatie-
1236: Mustamäen kylätien rakennustöiden sillalta Alaniemen lossille . . . . . . • . . . . 891
1237: loppuun saattamisesta • . . • . . . . • • . . . • 876 117. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 454: Maan-
1238: 102. Pyörtä1W y. m., toiv. al. N:o 439: Maan- tien rakentamisesta Vian asemalta
1239: tien rakentamisesta tiesuunnalla Hoi- Vanttausjärven maantiel1e . . . . . . . • . . 892
1240: lola-Luutalahti-Mutalahti . . . . . . • . . 877 118. Friman y. m., toiv. al. N:o 455: Kallon
1241: 103. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 440: Maan- -Kurtakon maantien rakennustöiden
1242: tien rakentamisesta Kemin maalaiskun- loppuun saattamisesta . . . . • . . . . . • . . . 894
1243: nan Viitakosken kylästä Alatornion kun- 119. Niskala y. m., toiv. al. N:o 456: Pellon
1244: nan Könölän kyaään . . . . . . • . . . . . . . . . 878 -Raanujärven tien kuntoonpanemi-
1245: 104. Miettunen y. m., 'toiv. al. N:o 441: Maan- sesta . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 895
1246: tien rakentamisesta Simojoen rautatie- 120. Friman y. m., toiv. al. N:o 457: Kön-
1247: sillalta Alaniemen lossille . . • . . . • • . . . . 879 kään-Tepaston maantien rakennustöi-
1248: 195. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 442: Si- den loppuun saattamisesta • . . . . . . • • . 896
1249: mojärven-Posion maantien rakentami- 121. E. Koivisto, toiv. al. N:o 458: Maan-
1250: sesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 880 tien rakentamisesta Rovaniemen-So-
1251: 106. Salo, rtoiv. al. N:o 443: Maantien ra- dankylän maantieltä Niesin kylään • . 897
1252: kentamisesta Hyrynsalmen Moiaion- 122. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 4:59:
1253: vaaran tiestä Suomussalmen kunnan Maantien rakentamisesta Sodankylän
1254: .Jumaliskylään . .. . .. .. . . . . . . • .. . .. . . 881 kunnan Korvasen-Lokan tieltä Rieston
1255: 107. Salo, toiv. al. N:o 444: Ylikulkupaikan kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898
1256: muuttamisesta Kuhmon-suomussalmen 123. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 460: Li-
1257: maantiellä Kontiolansalmesta Tönölän- säyksestä vuoden 1948 tulo- ja meno-
1258: salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882 arvioon Sodankylän-Kittilän maan-
1259: 108. Salo, toiv. al. N:o 445: Murtoperän- tien rakennustöiden jatka:Q;~.iseen . . . . . 899
1260: Pohjoislahden maantien rakennustöi- 124. Friman y. m., toiv. al. N:o 461: Kittilän
1261: den loppuun saattamisesta . . . . . . . . . . 883 -Sodankylän maantien rakennustöiden
1262: 109. Salo, toiv. al. N:o 446: Maantien ra- loppuun saattamisesta . • . . . . . . . . . . . . . 900
1263: l,entamisesta Ristijärven kirkolta Emä- 125. Lahtela y, m., toiv. al. N:o 462: Maan-
1264: joen itäpuolelta Jokikylän kautta Hy- tien rakentamisesta Pelkosenniemen
1265: rynsalmen kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 884 kunnan Kairalan ·kylästä Se~dankylän
1266: 110. Salo, toiv. al. N:o 447: Maantien ra- kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 901
1267: kentamisesta Suomussalmen-Taival- 126. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 463: Erä-
1268: kosken maantieltä Suomussalmen Sel- maantien rakentamisesta Savukosken
1269: koakylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 885 kunnan Martinkylästä Rovalaan . . . . 902
1270: 111. Salo, toiv. al. N:o 448: Jl.faantien ra- 127. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 464: Maan-
1271: kentamisesta Kuhmon kunnassa o!e- tien rakentamisesta Kemijärven-Pel-
1272: valta Tuulijärven maantieltä Kuhmon kosenniemen maantiestä Vuostimojärven
1273: - Hyrynsalmen maantielle . . . . . . . . . . . 886 kautta Pyhätunturilie . . . . . . . . . . . • . . 903
1274: 112. Salo, toiv. al. N:o 449: Maantien ra· 128. E. Koivisto, ,toiv. al. No: 465: Maan-
1275: ·kentamisesta Ristijärven kunnassa ole- tien rakentamisesta Enontekiön kir-
1276: valta Mustavaaran maantieltä Kuhmon kolta Leppäjärven ja Palojärven ky-
1277: - Hyrynsalmen maantielle . . . . . . . . . . 887 liin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
1278: 113. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 450: Maantien 129. Tainio y. m., toiv. al. N:o 466: Maan-
1279: rakentamisesta TaivalkoS'ken Metsäky- tien rakentamisesta Ivalon kylästä
1280: lästä Suomussalmen Pyhäkylään . . . . 888 Viakkalan kautta Koppelon kylään 905
1281: XXIV Sisällysluattelo 1948.
1282:
1283: Siv. Siv.
1284: 130. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 467: Maan- 134. Mwnninen y. m., toiv. al. N:o 471: Sil-
1285: tien ra·kentamisesta Inarin Syysjär- lan rakentamisesta Iisalmen maalais-
1286: veltä Utsjoen kirkonkylän kautta Uts- kunnassa olevan Itikansalmen yli . . . . . 911
1287: jokisuulle . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 906 135. Hirvensal<J y. m.., toiv. al. N:o 472: Pel-
1288: 131·. PerkJJnoja y. m., toiv. 1111. N:o 468: Sil- tosalmen sillan rakentamisesta . . . . . . . 912
1289: lan rakentamisesta Kemiön-Karunan 136. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 473: Maan-
1290: väliseen salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908 tiesillan rakentamisesta Utsjoen yli
1291: 132. K'llli.ttinen y. m., toiv. al. N:o 469: Li- Utsjoen kirkonkylän kohdalla . . . . . . . . 913
1292: säyksestä vuoden 1948 tulo- ja meno- 137. Miettwnen y. m., toiv. al. N:o 474: Los-
1293: arvioon Imatran kosken yli johtavan siproomun hankkimisesta Simojokeen
1294: sillan kunnostamista varten . . . . . . . . . 909 Ruonaojan asutustielle . . . . . • . . . . . . . . 914
1295: 133. Okko y. m., toiv. al. N:o 470: Tutki- 138. Jokinen y. m., toiv. al. N:o 475: Salon
1296: muksen toimittamisesta sillan raken- laivaväylän ruoppaustöiden loppuun
1297: tamiseksi Taipalsaaren Kirjamoin sal- saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 915
1298: meen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910
1299: •• ••
1300: VALTIOPAIVAT
1301: 19 4 8
1302:
1303:
1304: LIITTEET
1305: A. VALTIOPÄIVÄIN ALUSSA JÄTETYT LAKI- JA
1306: TOIVOMUSALOITTEET
1307:
1308:
1309:
1310:
1311: HELSINKI 1948
1312: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1313: j
1314: j
1315: j
1316: j
1317: j
1318: j
1319: j
1320: j
1321: j
1322: j
1323: j
1324: j
1325: j
1326: •• ••
1327:
1328: VALTIOPAIVAT
1329: 1948
1330:
1331: LIITTEET
1332: 1
1333: •
1334:
1335: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1336: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
1337:
1338:
1339:
1340:
1341: HELSINKI 1948
1342: VALTIONEUVOSTON KIR.T.A.PAINO ·
1343: Hallitusmuotoa, edustajanvaaleja, tuotanto- ja liikelaitosten kansal-
1344: listamista, valtiollista poliisia, virkamiehiä, äänioikeutta, kuntien
1345: rajoja, rauhansopim.usta, puhelinsalaisuutta, lakkaotettujen sekä
1346: työväenjärjestöjen omaisuutta, säännöstelyä y. m. koskevia laki- ja
1347: toivomusaloitteita.
1348: 7
1349:
1350: 1,1. - Lak. al. N:o 1.
1351:
1352:
1353:
1354:
1355: Raunio y. m.: EhdotUs laiksi hallitusmuodon 23 § :n muut-
1356: ·tamise~'a.
1357:
1358:
1359: E d u s k u n n a ll e.
1360:
1361: Vuoden 1919 valtiopäivillä hallitusmuo- ten, että eduskunta toimittaisi presidentin
1362: toa maallemme säädettäessä ehdotettiin hal- vaalin. Viimeksi tätä tarkoittava lakialoite
1363: lituksen eduskunnalle antamassa esityksessä tehtiin vuoden 1946 valtiopäiville sosialide-
1364: m. m., että tasavallan presidentin valitsee mokraattisen eduskuntaryhmän taholta,
1365: eduskunta. Perustuslakivaliokunta yhtyi mutta sitä ei kuitenkaan saatu loppuun kä-
1366: hallituksen esitykseen, mutta tämän sään- sitellyksi viimeksi päättyneillä valtiopäi-
1367: nöksen vastustajat voittivat eduskunnassa villä. Perustuslakivaliokunta käsitteli kui-
1368: äänestyksessä. :Säännökseksi tuli, että pre- tenkin asian ja antoi siitä myönteisen mie-
1369: sidentin valitsee 300 valitsijamiestä kuten tinnön.
1370: hallitusmuodon 23 §: ssä säädetään. Viitaten perustuslakivaliokunnan mietin-
1371: Tätä vaalitapaa vastaan on kuitenkin töön n:o 125 (1947 vp.) ehdota:mmekin,
1372: jatkuvasti ilmaantunut tyytymättömyyttä
1373: mitä osoittaa sekin, että kuusi eri kertaa on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1374: tehty aloite lainkohdan muuttamiseksi si- van lakiehdotuksen:
1375:
1376:
1377: Laki
1378: hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta.
1379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
1380: säädetyllä tavalla) muutetaan hallitusmuodon 23 § näin kuuluvaksi:
1381: 23 §. kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin
1382: Tasavallan presidentin valitsee edus- 14usi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä,
1383: kunta syntyperäisten Suomen kansalaisten jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suurim-
1384: joukosta, aina kuudeksi vuodeksi. mat äänimäärät. Äänten jakautuessa ta-
1385: Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä san, ratkaisee arpa.
1386: sinä vuonna, jona presidentin toimikausi Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden-
1387: alkaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi- tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses-
1388: lipuin, joku ehdokas saa enemmän kuin tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka
1389: puolet annetuista äänistä, on hän julistet- valitaan presidentiksi, katsotaan virastaan
1390: tava valituksi. Muussa tapauksessa toimi- eronneeksi.
1391: tetaan heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan
1392:
1393: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
1394:
1395: Eino Raunio. Jussi Raatikainen. A. iJ:'urkka.
1396: Aino Malkamäki. Jussi Kuittinen. Kaisa Hiilelä..
1397: Hilma Koivulahti-Lehto. Rafael Paasio. Heikki Simonen.
1398: Arttur Koskinen. Aino Lehtokoski. Pentti :N'iemi.
1399: Isak Penttala. Olavi KajaJa.. Jere Juutilatnen.
1400: G. Andersson. Kalle Jokinen. Valto Käkelä.
1401: Tyyne Leivo-Larsson. Laura Brander-Wallin. Alpo Lumme.
1402: Elli Nurminen. Meeri Kalavainen. Urho Kulovaara.
1403: G. Henriksson.
1404: 8
1405:
1406: I,2. - Lagmot. N:o 2.
1407:
1408:
1409:
1410:
1411: Söderhjelm m. fl.: Förslag till lag om ändring av lAlgen
1412: angående riksdagsmannaval.
1413:
1414:
1415: T i ll R i k s d a g e n.
1416:
1417: Enligt § 38 i lagen angående riksdags- Huru stort det antai medborgare är, som
1418: mannaval skall sådant val i normala fall genom vistelse utomiands varit hindrade
1419: försiggå vart tredje år den 1 och 2 juli. att rösta, kan ej fastställas, men då enbart
1420: Samma dagar var fastställda redan i val- under maj och juni detta år och blott för
1421: lagen av den 2'0 juli 1906. Det förefaller resa till Sverige beviljats cirka 15,500 vi-
1422: emellertid som om utvecklingen fört där- seringar, framgår därav vilken stor mängd
1423: hän, att denna tidpunkt icke mera är i röstberättigade som är i fråga.
1424: alla avseenden lämplig, utan tvärtom dels Av nämnda orsaker synes det som om
1425: förorsakar mycket extra besvär, dels med- den i Iagen stadgade tidpunkten för valen
1426: för att ett stort antal personer försummar borde ändras. Enär valen oftast äro före-
1427: att utnyttja sin rösträtt. enade med regeringsskifte och ett sådant
1428: Både genom lagstiftning och på grund under hösten skulle inverka störande på
1429: av allmänt bruk beredes stora delar av vårt budgetarbetet, torde det vara mest ända-
1430: folk längre eller kortare Iedighet från ar- målsenligt att valen f,örrättas på våren,
1431: hetet under sommarmånaderna. Tili stor dock icke tidigare än att menförestiden
1432: del användes denna ledighet f,ör visteise både i skärgården och i norra Finland är
1433: på annan ort än den normala boningsorten. förbi. Med hänsyn ,tili dessa omständighe-
1434: Ungdom av alla samhällsldasser använder ter förefaller det som om förra hälften av
1435: sommaren såsom ett led i sin utbildning maj skulle erbjuda den lämpligaste tid-
1436: till arbete eller praktik på främmande ort, punkten. Om valen skulle förläggas exem-
1437: något som sedan rösträttsåldern sänkts tili peivis till den 10 och 11 maj, kunde den
1438: 21 år måste beaktas vid fastställande av nya riksdagen samlas i början på juni och
1439: tidpunkten för politiska vai. Möjligheterna arbetena med konstituerandet, ett ev. rege-
1440: att studera och praktisera utom landets ringsskifte m. m. vara undanstökat till mid-
1441: gränser samt även annars besöka utlandet sommar, varefter riksdagen knappast skulle
1442: äro slutligen numera helt andra än förut. behöva samlas förrärr i september.
1443: Beiägg för det extra arbete valens för- Då anmärkningar mot vallängderna med
1444: läggande till högsommaren förorsakar ut- nu gällande terminer sannolikt icke kunde
1445: gör det faktum, att enbart i Helsingfors bliva slutligt avgjorda till den 10 maj,
1446: vid _senaste vai enligt uppgift ~över 30,000 borde nämnda terminer något f,örkortas.
1447: · vallängdsutdrag expedierades. Härtill kom- Med hänvisning till det anförda få vi
1448: mer de valmän, som fingo göra en särskild vördsamt föreslå,
1449: resa tili huvrudstaden för att rösta, oeh om
1450: vilkas stora antal fullsatta kommunika- att Riksdagen måtte antaga ett
1451: tionsmedel valdagarna nogsamt bar vittne. lag{ö1·slag av följande lydelse:
1452: I,2. - Söderhjelm y. m. 9
1453:
1454: Lag
1455: om ändring av la;gen angående riksdagsm.annaval.
1456: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas, att §§ 9, 10, 13 oeh 38 lagen av den
1457: 31 januari 1935 angående riksdagsmanna val skola erlhåMa följande ändrade lydelse:
1458: 9 §. 13 §.
1459: V allängd skall från den 15 .till oeh med Vill någon söka ändring i landshövdin-
1460: den 25 februari under hehörig tillsyn vara gens utslag, göre det genom besvär, vilka
1461: framlagd för granskning inom röstnings- ställas tili högsta förvaltningsdomstolen
1462: området å ställe, varom bör tillkännagivas oeh givas till landshövdingen senast före
1463: i den ordning, som för vederbörande kOin- kloekan tolv å tionde dagen efter det ut-
1464: muns korumunala kungörelser är föreskri- slaget kungjordes.
1465: vet. Hava besvär inkommit, insände lands-
1466: Förmenar någon att han obehörigen ute- hövdingen dem, jämte avskrift av utslaget,
1467: slutits från eller annan obehörigen uppta- oeh handlingarna i ärendet, genast ef.ter
1468: gits i vaJ1ängden, och vill han begära rät- nämnda tids utgång till högsta förvalt-
1469: ·telse, inlämne skriftligt ändringsyrkande ningsdomstolen ; men i motsatt fall under-
1470: tili valnämnden den 26 februari f·öre kloe- rätte landshövdingen valnämnden, att ut-
1471: kan tolv eller därförinnan till nämndens slaget vunnit laga kraft.
1472: ordförande. Högsta förvaltningsdomstolen låter ge-
1473: 10 §. nom landshövdingen tillställa valnämnden
1474: De inkomna handlingarna föredragas i sitt utslag i saken.
1475: valnämnden den 26 februari efter kloekan
1476: tolv. 38 §.
1477: Innehåller handling yrkande, att någon Den 10 maj det år, under vilket tiden
1478: i vallängden upptagen skall från längden av tre år från näst föregående riksdags-
1479: avföras, utfärde nämnden samma dag tili- mannaval tilländagår, vidtager valförrätt-
1480: kännagivande härom till denne, med anvis- ning i varje röstningsområde kloekan nio
1481: ning att han äger å angivet ställe taga del samt fortgår till kloekan .tjugo oeh följande
1482: av handlingen oeh senast den 3 mars före dag likaledes från kloekan nio till kloekan
1483: kloekan tolv till nämnden ingiva skriftlig tjugo, vardera dagen med mellantid av
1484: förklaring. högst två timmar enligt valnämndens be-
1485: Sådant tillkännagivande inlämnas försett stämmande.
1486: med emottagarens adress å närmaste post- Har republikens president f·örordnat om
1487: anstalt; doek är nämnden obetaget att låta nya val, vidtager valförrättningen å första
1488: på annat sätt tillställa honom detsamma. dagen i den kalendermånad, som begynner
1489: Är hans boningsort ieke känd, anslås till- näst efter sextio dagar från det förordnan-
1490: kännagivandet, på sätt i lagen om offent- det kungjordes, samt fortgår sedan såsom
1491: liga kungörelser säges. i 1 momentet sagts.
1492: Blanketter till dylika tillkännagivanden
1493: tillhandahållas valnämnderna genom stats-
1494: rådets åtgärd.
1495:
1496: Helsingfors den 27 juli 1948.
1497:
1498: J. 0. Söderhjelm. Ebba östenson.
1499: John Österholm. Nils Meinander.
1500: Albin Wickman. 0. A. Öhman.
1501:
1502:
1503:
1504:
1505: 544/48
1506: 10
1507:
1508: 1,2.- Lak. al. N:o 2. Suomennos.
1509:
1510:
1511:
1512:
1513: Söderhjelm y. m.: EhdotU5' laiksi edustajanvaaleista anne-
1514: tun lain muuttamisesta.
1515:
1516:
1517: E d u s kunnalle.
1518:
1519: Edustajanvaaleja ~oskevan lain 38 § :n täyteen ahdetut kulkuneuvot antoivat riit-
1520: mukaan on vaalit normaalitapauksissa toi- tävän todistuksen. Miten suuri on niiden
1521: mitettava joka kolmas vuosi heinäkuun 1 kansalaisten luku, jotka ulkomailla oleske-
1522: ja 2 päivänä. Samat päivämäärät oli vah- levina olivat estyneet äänestämästä, ei
1523: vistettu jo heinäkuun 20 päivänä 1906 an- voida määritellä, mutta kun yksin tämän
1524: netussa vaalilaissa. Kehitys näyttää kui- vuoden touko- ja kesäkuussa myönnettiin
1525: tenlkm vieneen siihen, ettei· tämä a;ja1nkohta Ruotsiin matkustamista varten noin 15,500
1526: enää kaikissa suhteissa ole sopiva, vaan viisumia, käy siitä ilmi, miten suuret mää-
1527: päinvastoin tuottaa osaksi paljon ylimää- rät äänioikeutettuja ovat kysymyksessä.
1528: räistä vaivaa, osaksi aiheuttaa sen, että Mainituista syistä näyttää siltä, että
1529: suuri määrä henkilöitä lyö laimin äänioi- laissa vaaleiHe sää:dettyä ajankohtaa olisi
1530: keutensa käyttämisen. muutettava. Kun rvaaleihin useimmiten
1531: Sekä lainsäädännön mukaan että yleisen liittyy hallituksen vaihdos ja syksyllä sel-
1532: käytännön perusteella annetaan suurelle lainen vaikuttaisi häiritsevästi budjettityö-
1533: osalle kansaamme pitempiä tai lyhyempiä hön, lienee tarkoituksenmukaisinta, että
1534: työlomia kesäkuukausien aikana. Suureksi vaalit toimitetaan keväällä, ei kuitenkaan
1535: osaksi tämä loma käytetään oleskeluun ennen kelirikon päättymistä sekä saaris-
1536: muualla kuin vakinaisella asuinpaikkakun- tossa että Pohjois~Suomessa. Nämä seikat
1537: nalla. Kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuulu- huomioonottaen näyttäisi toukokuun edelli-
1538: vat nuoret käyttävät kesän opintotarkoi- nen puolisko sopivimmalta ajankohdalta.
1539: tuksessa joko työhön tai käytännölliseen ,Jos vaalit sijoitettaisiin esimerkiksi touko-
1540: harjoitteluun vieraalla paikkakunnalla, kuun 10 ja 11 päiviksi, voisi uusi edus-
1541: seikka, joka valtiollisten vaalien ajankohtaa kunta kokoontua kesäkuun alussa, ja työt
1542: määrättäessä täytyy ottaa huomioon, sen järjestäytymisineen, mahdollinen hallitus-
1543: jälkeen kuin äänioikeusikäraja alennettiin vaihdos y. m., voitaisiin saada valmiiksi kes-
1544: 21 vuoteen. Mahdollisuudet opiskella ja kikesään mennessä, minkä jälkeen eduskun-
1545: harjoitella maan rajojen ulkopuolella sekä nan tuskin tarvitsisi kokoontua ennenkuin
1546: matkustaa muuten ulkomaille ovat lopuksi syyskuussa.
1547: nyttemmin kokonaan toiset kuin aikai- Kun vaaliluetteloita koskevia muistutuk-
1548: semmin. sia nyt voimassa olevina määräaikoina ei
1549: Osoituksena siitä ylimääräisestä työstä, todennäköisesti ehdittäisi ratkaista touko-
1550: jota vaalien sijoittaminen keskikesäksi ai- kuun 10 päivään mennessä, olisi mainit-
1551: heuttaa, on se tosiasia, että tietojen mukaan tuja määräaikoja jonkin verran lyhennet-
1552: viime vaaleissa yksin Helsingissä annettiin tävä.
1553: yli 30,000 vaaliotetta. Lisäksi tulevat ne Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1554: äänestäjät, jotka joutuivat erityisesti mat- nioittaen,
1555: kustamaan pääkaupunkiin äänestämistä että Eduskunta hyväksyisi settraa-
1556: varten ja joiden suuresta lukumäärästä van [(t}n:ehdotuksen:
1557: 1,2. - Söderhjelm y. m. 11
1558:
1559: Laki
1560: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
1561: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajanvaaJleista 31 päivänä tam-
1562: mikuuta 1935 annetun lain 9, 10, 13 ja 38 § näin kuuluviksi:
1563: 9 §. Kaavakkeita sellaisiin ilmoituksiin hanki-
1564: Vaaliluettelon pitää helmikuun 15 päi- taan vaalilautakunnille valtioneuvoston toi-
1565: västä alkaen saman kuun 25 päivään asti mesta.
1566: olla asianmukaisen valvonnan alaisena tar- 13 §.
1567: kastusta varten nähtävänä äänestysalueella Jos joku tahtoo hakea muutosta maaher-
1568: paikassa, josta tieto on annettava siinä jär- ran päätökseen, tehköön sen valituksella,
1569: jestyksessä, kuin asianomaisen kunnan kuu- joka osoitetaan korkeimmalle hallinto-oikeu-
1570: lutuksista on määrätty. delle ja annetaan maaherralle viimeistään
1571: Jos joku arvelee, etta hänet oikeudetto- ennen kello kahtatoista kymmenentenä päi-
1572: masti on jätetty pois vaaliluettelosta tai vänä päätöksen kuuluttamisesta lukien.
1573: joku muu oikeudettomasti siihen otettu, ja Kun valitus on tehty, lähettäköön maa-
1574: jos hän tahtoo pyytää oikaisua, antakoon herra sen ynnä jäljennöksen päätöksestä
1575: kirjallisen oikaisuvaatimuksensa 26 päivänä ja asiakirjat heti mainitun ajan kuluttua
1576: helmikuuta ennen kello kahtatoista vaali- korkeimpaan hallinto-oikeuteen; mutta
1577: lautakunnalle taikka sitä aikaisemmin lau- muussa tapauksessa maaherra ilmoittakoon
1578: takunnan puheenjohtajalle. vaalilautakunnalle, että päätös on saanut
1579: lain voiman.
1580: 10 §. Korkein hallinto-oikeus toimittaa maaher-
1581: Saapuneet asiakirjat esitellään vaalilau- ran välityksellä vaalilautakunnalle asiasta
1582: takunnassa 26 päivänä helmikuuta kello antamansa päätöksen.
1583: kahdentoista jälkeen.
1584: Jos asiakirja sisältää vaatimuksen, että 38 §.
1585: joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistet- Toukokuun 10 päivänä sinä vuonna, jona
1586: tava, lähettäköön lautakunta samana päi- kolmivuotisaika lähinnä edellisistä edusta-
1587: vänä hänelle siitä tiedon, ilmoittaen, että janvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoi-
1588: hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa mitus kussakin äänestysaineessa kello yh-
1589: ottaa selko asiakirjasta ja viimeistään 3 deksän sekä jatkuu kello kahteenkymme-
1590: päivänä maaliskuuta ennen kello kahta- neen, kumpaisenakin päivänä keskeytyen
1591: toista lautakunnalle antaa kirjallinen se- enintään kahden tunnin väliajaksi vaali-
1592: litys. lautakunnan määräyksen mukaan.
1593: Sellainen tiedonanto jätetään vastaanot- Jos tasavallan presidentti on määrännyt
1594: tajan osoitteella varustettuna lähimpään toimitettavaksi uudet vaalit, ryhdytään
1595: postitoimistoon; kuitenkin on lautakunnalla vaalitoimitukseen sen kalenterikuukauden
1596: valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. ensimmäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä
1597: Jos hänen asuinpaikkaansa ei tunneta, on kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä,
1598: tiedonanto julkipantava, niinkuin laissa kun määräys julkaistiin, sekä jatkuu sitten,
1599: julkisista kuulutuksista sanotaan. niinkuin 1 momentissa on sanottu.
1600:
1601: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
1602:
1603: J. 0. Söderhjelm. Ebba östenson.
1604: John Österholm. Nils Meinander.
1605: Albin Wickman. 0. A. Öhman.
1606: 12
1607:
1608: I,3. - Lak. al. N: o 3.
1609:
1610:
1611:
1612:
1613: Lampinen y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista anne-
1614: tun lain muuttamisesta.
1615:
1616:
1617: E d u s k u n n a 11 e.
1618:
1619: Viittaamme lakialoitteen perusteluihin 12 Sen perusteella, mitä edellä olemme lau-
1620: päivältä helmikuuta 1947 (lak. al. n:o 3, suneet, ehdotamme kunnioittaen,
1621: 1947 vp.), mikä koskee Uudenmaan läänin
1622: vaalipiirin muodostamista eri vaalipiiriksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1623: ilman Helsingin kaupunkia. Lain muutos van lakiehdotuksen:
1624: on tullut yhä entistä ajankohtaisemmaksi
1625: tuhansien siirtolaisten siirtyessä Uuden-
1626: maan läänin asujamiksi.
1627:
1628:
1629: Laki
1630: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
1631: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajanvaaleista 31 päivänä tam-
1632: mikuuta 1935 annetun lain (66/35) 1 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä touko-
1633: kuuta 1938 annetussa laissa (215/38), näin kuuluvaksi:
1634: 1 §. 16. Helsingin kaupungin vaalipiiri.
1635: Edustajain valitsemista varten valtiopäi- Helsingin kaupunkia lukuunottamatta
1636: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii- kuuluvat kaupunki ja kauppala samaan
1637: reihin: vaalipiiriin kuin sen ympärillä oleva maa-
1638: 1. Uudenmaan läänin vaalipiiri, johon seutu.
1639: kuuluu sanottu lääni Helsingin kaupunkia
1640: lukuunottamatta;
1641: Tämä laki tulee voimaan päivänä
1642: ja kuuta 194 .
1643:
1644: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
1645:
1646: J. E. Lampinen. J. Koivisto.
1647: Antti J. Rantamaa. S. S. Aittaniemi
1648: Martti Suntela. Matti Heikkilä.
1649: Martti Miettunen. Anton Suurkonka.
1650: Veikko Vennamo. Kustaa Tiitu.
1651: Toivo H. Kinnunen. Aino Luostarinen.
1652: Juhani Leppä.'!ä. Vieno Simonen.
1653: 13
1654:
1655: 1,4. - Lak. al. N:o 4.
1656:
1657:
1658:
1659:
1660: Pessi y. m.: Ehdotus laiksi eräiden tuotanto- ja liikelaitos-
1661: ten kansallistamisesta sekä luonnonrikkauksien ja ulko-
1662: maankarupan ottamisesta valtion haltuun.
1663:
1664:
1665: E d u s k u n n a ll e.
1666:
1667: Useissa maissa monopoliluontoisten suur- keen on tilastollisten ennakkotietojen mu-
1668: yhtymien vaikutus on muodostunut kah- kaan keskittyminen edelleen jatkunut ja
1669: leeksi kansantalouden terveelle kehitykselle suurten yritysten osuus tullut vieläkin
1670: ja vaaraksi kansanvaltaiselle järjestelmälle. määräävämmäksi.
1671: Senvuoksi on varsinkin toisen maailmanso- Näiden suurtuotantolaitosten muutamien
1672: aan jälkeen tällaisia yhtymiä kansallistettu, pääosakkaiden käsiin on keskittynyt talou-
1673: otettu valtion haltuun. Kansallistettujen dellinen määr.äämisvalta maassamme halli-
1674: laitosten tuotannon jatkuva nousu on osoit- tuksen ja eduskunnan voimatta paljoakaan
1675: tanut toimenpiteen oikeaksi. siihen vaikuttaa. Eivätkä he suinkaan
1676: Edellytykset suurtuotanta- ja liikelai- johda sitä kansan ja valtion etujen mukai-
1677: tosten, suurten luottolaitosten, mineraali- sesti, vaan saadakseen yrityksistään mah-
1678: rikkauksiemme, vuoriteollisuuden sekä kos- dollisimman suuria voittoja.
1679: kirikkauksiemme kansallistamiselle ovat Näiden suuryhtymien vaikutusvalta ei
1680: meidänkin maassamme olemassa. Kan- ole pysähtynyt vain taloudellisiin kysymyk-
1681: samme etu vaatii näiden laitosten ja luon- siin, vaan ne ovat turmiollisella tavalla vai-
1682: nonrikkauksien ottamista valtion haltuun. kuttaneet myös maamme sisä- ja ulkopoli-
1683: Maamme tuotannossa ja liike-elämässä tiikkaan. Fasistisen lapuanliikkeen rahoit-
1684: ovat suuryhtymät tähän asti olleet suuntaa- tajia olivat ennen kaikkea maamme suur-
1685: antavina ja määräävinä. Teollisuudessa on omistajapiirit, joiden suhtautuminen työ-
1686: täysin vallitsevana osakeyhtiömuotoinen väenliikkeen eri aloihin, jopa ammatilliseen
1687: omistus. Vuoden 1944 tilaston mukaan on liikkeeseenkin, oli sotavuosiin asti jyrkän
1688: osakeyhtiöperustalla toimivista teollisuus- kielteinen. Nämä samat piirit rahoittivat
1689: yrityksistä 37 eli 0.66 % kaikkien teolli- 20-luvulla Neuvosto-Karjalan alueella teh-
1690: suusosakeyhtiöiden lukumäärästä 50 miljoo- tyj.ä hyökkäyksiä ja ovat kannattaneet Neu-
1691: nan markan tai sitä suuremmalla pää- vostoliitolle vihamielistä ulkopoliittista
1692: omalla toimivaa. Näiden 37 osakeyhtiön asennoitumista.
1693: yhteiset pääomat ovat 5,197 miljoonaa Jo näistä syistä suurten monopoliyhtiöi-
1694: markkaa eli 56.5% koko teollisuuden osa- den ottaminen valtion haltuun on täysin
1695: keyhtiöiden pääomista. perusteltavissa. Mutta entistä ajankohtai-
1696: Kaikkiaan oli vuonna 1944 50 miljoonan semmaksi se käy nykyisessä tilanteessa, ,jol-
1697: markan tai suuremmalla pääomalla toimi- loin lähestyvä yleismaailmallinen talous-
1698: via teollisuus-, liike- ja luottolaitoksia 49 pula uhkaa saattaa vaaraan sen taloudelli-
1699: eli 0.28% kaikkien maamme osakeyhtiöi- sen vakautumisen, joka meidän maassamme
1700: den luvusta. Niiden pääomat olivat 7,199 sodan jälkeen on saavutettu. Valtion hal-
1701: miljoonaa markkaa eli 45.4% kaikkien lintaan on saatava niin suuri osa .tuotan-
1702: osakeyhtiöiden pääomista. nosta ja liiketoiminnasta, että sen avulla
1703: Nämä muutamat numerot osoittavat, ja johdolla voidaan määrätä talouselämän
1704: kuinka pitkälle pääomien keskittymistä on kehityksen suunta niin, että taloudellisen
1705: tapahtunut maassamme. Vuoden 1944 jäl- elämän häiriytyminen muissa maissa ei vai-
1706: 14 I,4. - Tuotantolaitosten kansallistaminen.
1707:
1708: kuta talonteemme ja että sen jatkuva nousu vuoriteollisuudella, on ratkaiseva merkitys
1709: tulee turvatuksi. Nyt jos koskaan tarvi- koko tuotantoelämälle.
1710: taan tarkoin ohjattua, laajalle ulotettua Yhtenä edellytyksenä suunnitelmallisuu-
1711: suunnitelmallisuutta niin tuotannon kuin den ja säästäväisyyden noudattamiseen
1712: liike-Blämänkin aloilla. Tuotantomme ke- kansantaloudessa on ulkomaankaupan otta-
1713: hittämisessä ja ohjauksessa on harkittava, minen valtion haltuun. Tähän asti ovat
1714: mitä aloja on tuettava voimakkaammin ja tuotanto- ja liike-elämän suuryhtymät joh-
1715: mille aloille ohjattava sijoitustoimintaa taneet maamme ulkomaankauppaa ohjaten
1716: kansantaloutemme kokonaisetua silmälläpi- s~tä omia ahtaita ryhmäetujaan ja poliitti-
1717: täen. Tällaisen suunnitelmallisuuden to- Sia näkökohtiaan silmälläpitäen maamme
1718: teuttaminen vaatii valtion suurempaa taloudelle vahingolliseen suuntaan. Mai-
1719: osuutta .tuotannolliseen elämään. Sillä olisi nittakoon kauppasuhteiden täydellinen lai-
1720: myös erittäin suuri merkitys palkkatyöväen minlyöminen takavuosina lähimpään naa·
1721: sosiaalisten olojen ja elintason parantami- purimaahamme, suureen ja rikkaaseen Neu-
1722: selle. :Suurtuotannon kansallistamisen vostoliittoon. Ulkomaankaupan siirtäminen
1723: kautta ne kansalaispiirit, työläiset ja tek- valtion haltuun on välttämätön toimenpide
1724: nillinen henkilökunta, jotka ovat tuotan- nykyisenä vaikeana aikana, jolloin ulko-
1725: non suunnittelevana ja toimeenpanevana maankauppa on saatava mahdolli<>imman
1726: voimana, saisivat vaikutusvaltaa tuotannon tehokkaasti palvelemaan maan talouselä-
1727: ja koko talouselämän hallinnassa ja niiden män välttämättömiä tarpeita. Ulkomaan-
1728: panos tuotannon kohottamisessa muodos- kaupan ollessa valtion hallussa voidaan ki-
1729: tuisi silloin epäilemättä nykyistä paljon reää hintapolitiikkaa hoitaa menestykselli-
1730: voimakkaammaksi. Toisaalta, estämällä semmin käyttämällä ulkomaankaupan voit-
1731: hintakiskonnan ja holhouksen, jota suur- toja kulutustarvikkeiden hintojen tasoituk-
1732: teollisuus ja pankit ovat aina talonpoikais- seen kotimaassa.
1733: toon nähden harjoittaneet sekä suuntaa- Suuryhtiöiden kansallistaminen ei suin-
1734: maila teollisuustuotanto kansan, siis myös kaan merkitse terveen yksityisyritteliäisyy-
1735: maanviljelijäväestön tarpeita vastaaville den tukahduttamista, sillä suuryhtymät
1736: aloille, voidaan käytännössä päästä siihen, ovat hallitsemillaan tuotantoaloilla ehkäis-
1737: että teollisuudesta tulee, ei maatalouden seet luottopolitiikallaan, myynti- ja osto-
1738: kilpailija, vaan sen tuki ja eteenpäin viejä. renkaillaan j. n. e. yksityisten, varsinkin
1739: Valtion hallussa oleva teollisuus pystyy pienempien yrittäjien toimintaa. Eri alo-
1740: myös toimittamaan maanviljelij·öille entistä jen monopoliyhtymäin joutuessa kansallis-
1741: halvemmilla hinnoilla maatalouskoneita ja tettaviksi pienemmät vapautuvat riippu-
1742: muita työvälineitä ja tarvikkeita. Sellainen vaisuudestaan ja voivat kehittyä vapaam-
1743: kokemus on saatu kaikissa niissä maissa, min ja itsenäisemmin.
1744: joissa kansallistamistoimenpiteisiin on jo Nykyiset osakepääomat ovat useissa ta-
1745: käytännössä ryhdytty. pauksissa keinotekoisesti korotettuja. On
1746: Kansallistamiskysymyksen .tekee ajan- joko korotettu yhtiökokouksen päät·öksellä
1747: kohtaiseksi myöskin valtiotalouden nykyi- osakkeiden nimellisarvoa tai jaettu ilmaisia
1748: nen tila. Valtion tulothan ovat yksipuoli- osakkeita osakkaille. Osakepääoman nimel-
1749: sesti verotulojen varassa. Koko kansan etu lisarvo, puhumattakaan pörssiarvosta, on
1750: vaatii, että veroja vähennetään ja valtio- useissa •tapauksissa huomattavasti suu-
1751: talouden hoitoa muutetaan niin, että valtio rempi kuin se rahamäärä, jonka osakkeiden
1752: saa huomattavan osan tuloistaan harjoitta- omistajat ovat todellisuudessa yhtiöön si-
1753: mastaan liikeoiminnasta. Tämä voi tapah- joittaneet. Olisi näin ollen kohtuutonta
1754: tu siten, että valtion tuloatuottavaa toimin- suorittaa korvausta keinottelun, työläisten
1755: taa merkittävästi laajennetaan ottamalla aherruksen y. m. aiheuttamasta osakkeiden
1756: valtion haltuun ja kansantaloudellisen hintojen noususta. Korvausta olisi makset-
1757: suunnitelmallisuuden piiriin aikaisempien tava vain siitä, minkä osakkeen omistajat
1758: laitosten lisäksi ratkaisevasti tuotantoon ja ovat todella varoja sijoittaneet yhtiöön.
1759: liiketoimintaan vaikuttavat suuryritykset Eräissä maissa, joissa kansallistaminen
1760: sekä myös ne elinkeinoelämän haarat koko- on jo suoritettu, on kansallistamista vas-
1761: naisuudessaan, joilla, kuten esimerkiksi taan esiintynyt suoranaista rikollista toi-
1762: I,4. Pessi y. m. 15
1763:
1764: mintaa entisten omistajien ja heidän apu- seen eduskuntakäsittelyyn äsken työnsä
1765: :reittensa t&holta. Kun sellaista on odotet- päättäneen eduskunnan istuntokaudeUa.
1766: tavissa myös meilläkin, olisi se syytä huo- Kun suuryhtymien kansaHistaminen on
1767: miDida jo kansallistamista koskevassa lain- mitä ajankohtaisin, olemme katsoneet tar-
1768: säädännössä. peelliseksi esittää sitä koskevan lakiesityk-
1769: Vuoden 1947 valtiopäiville jätettiin laki- sen heti uudelle eduskunnalle.
1770: esitys eräiden tuDtanto- ja lii>kelaitosten Näillä perusteilla ehdotamme,
1771: kansallistamis€-sta sekä luonnonrikkauksien
1772: ja ulkomaankaupan ottamisesta valtion hal- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1773: tuun. Tämä lakiesitys ei ehtinyt varsinai- van lakiehdot·uksen:
1774:
1775:
1776: Laki
1777: eräiden tuotanto- ja liikelaitosten kansaJlistamisesta sekä iJ.uonncm.rikka.Uksien. ja
1778: ulkomaankaupan ottamisesta valtion haltuun.
1779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1780: 1 §. Tämän pykälän määräykset eivät koske
1781: Suuryhtymien epäkansanvaltaisen vaiku- kuntien eikä osuuskuntien omistamia lai-
1782: tuksen lopettamiseksi maamme talous- ja toksia tai maa-alueita ja niihin liittyviä
1783: yhteiskuntaelämään, talouselämän välttä- oikeuksia.
1784: mättömäksi käyneen suunnitelmallisuuden
1785: aikaansaamiseksi, valtion tulojen lisäämi- 3 §.
1786: seksi, terveen yksityisyritteliäisyyden tuke- Oikeus harjoittaa ullwmaankauppaa on
1787: miseksi ja koko kansantalouden sekä kan- vain valtiolla.
1788: samme elintason kohottamiseksi otetaan Valtioneuvosto voi kuitenkin osuustoi-
1789: valtion haltuun eräät tuotanto- ja liikeyri- minnallisille keskusliikkeille sekä poikkeus-
1790: tykset, luonnonrikkaudet sekä ulkomaan- tapauksessa muillekin myöntää oikeuden
1791: kauppa sen mukaan kuin tässä laissa tar- määräajaksi harjoittaa ulkomaankauppaa,
1792: kemmin säädetään. ei kuitenkaan maan talouselämälle tärkeillä
1793: tarvikkeilla.
1794: 2 §.
1795: Tällä lailla kansallistetaan ottamalla val-
1796: tion haltuun: 4 §.
1797: 1) Osakeyhtiömuodossa toimivat teolli- Kansallistaminen tapahtuu tämän lain
1798: suus- ja liikeyritykset, joiden osakepääoma voimaantulopäivänä siten 1 että
1799: yksinään <tai yhdessä sisar- ja tytäryhtiöi-· 1) toisessa pykälässä tarkoitettujen osa-
1800: den kanssa 1 päivänä tammikuuta 1948 oli keyhtiömuodossa toimivien yritysten osake-
1801: 50 miljoonaa markkaa tai sitä suurempi, kanta kokonaisuudessaan siirtyy valtion
1802: sekä niihin laajuutensa puolesta verratta- omistukseen ;
1803: vat yritykset. 2) muu kuin 1 kohdassa mainittu tämän
1804: 2) Pankit, joiden osakepääoma tai siihen lain mukaan kansallistettava omaisuus siir-
1805: verrattava rahasto 1 päivänä tammikuuta tyy valtion, tai valtioneuvoston niin päät-
1806: 1948 oli 5'00 miljoonaa markkaa tai sitä täessä, jonkin kansallistetun yrityksen
1807: suurempi. omaisuudeksi.
1808: 3) Voimalaitokset, joiden teho on 1000
1809: kilowattia tai sitä suurempi ja vastaavan- 5 §.
1810: suuruisten voimalaitosten rakentamiseen Kansallistetun osakeyhtiön koko osake-
1811: tarvittavat kosket ja maa-alueet. kannasta suoritetaan korvauksena se raha-
1812: 4) Vuoriteollisuutta harjoittavat yr~tyk määrä rvaltion ohligatioissa, mikä yhtiön
1813: set toiminnan laajuudesta riippumatta. Oi- osakkeista on yhteensä yhtiölle todellisuu-
1814: keus mineraalirikkauksien hyväksikäyttä- dessa suoritettu.
1815: miseen ja kivennäislöydösten valtaamiseen :Muusta kuin osakeyhtiön omaisuudesta
1816: on yksinomaan valtiolla. suoritetaan korvaus verotusarvon mukaan.
1817: 16 1,4. - Tuotantolaitosten kansallistaminen.
1818:
1819: 1 momentissa mainituista obligatioista 8 §.
1820: suoritetaan 3 prosentin vuotuinen korko :Kansallistettujen yritysten ylin johto ja
1821: tämän lain voimaantulopäivästä lukien. Ko- valvonta kuuluu perustettavalle tuotanto-
1822: ron maksu aloitetaan kuitenkin vasta 2 ministeriölle.
1823: vuoden kuluttua siitä, kuin sotakorvaussuo-
1824: ritukset ovat päättyneet. Obligatiot lunas- 9 '§.
1825: tetaan 50 vuoden kuluessa. Kaikki sellaiset kansallistettavien yritys-
1826: ten nimissä tehdyt oikeustoimet ovat mität-
1827: tömiä, joihin on ryhdytty 1 päivänä tam-
1828: 6 §. mikuuta 1948 tai sen jälkeen ja jotka va-
1829: Osakeyhtiömuotoiset kansallistetut yri- hingoittavat kansallistettujen yritysten toi-
1830: tykset säilyttävät edelleen osakeyht~ömuo mintaa ja oikeuksia ja joista on syytä olet-
1831: don ja noudattavat toiminnassaan osakeyh- taa, että niihin on ryhdytty aikomuksessa
1832: tiölain määräyksiä. vaikeuttaa kansallistamisen toteuttamista.
1833: Muut kansallistetut yritykset yhdistetään
1834: 1 momentissa mainittuihin yrityksiin tai 10 §.
1835: muodostetaan erillisiksi kansallistetuiksi Joka tahallaan vahingonteon tarkoituk-
1836: osakeyh tiöiksi. sessa vaikeuttaa tai estää kansallistettujen
1837: yritysten toimintaa, rangaistakoon kuritus-
1838: 7 §. huoneella vähintään kahdeksi ja enintään
1839: Kansallistetun yrityksen hallituksessa tu- kahdeksaksi vuodeksi.
1840: lee olla edustettuina yrity;ksen työntekijät,
1841: toimihenkilöt sekä valtio. Välittömästi lain 11 §.
1842: voimaantulon jälkeen on ryhdyttävä toi- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
1843: menpiteisiin hallituksen vali tsemiseksi. tamisoota annetaan asetuksella.
1844:
1845: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
1846:
1847: Ville Pessi. Toivo 1. Sormunen. Mauri Perkonoja
1848: Hertta Kuusinen-Leino. Paav,o Leskinen. Mikko Järvinen.
1849: Mauri Ryömä. Antto Prunnila. Arvo Riihimäki.
1850: Yrjö Murto. J. Mustonen. Kaarle Renfors.
1851: Aimo Aaltonen. Niilo Nieminen. H. Manninen.
1852: Eino Tainio. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elli Stenberg.
1853: Esa Hietanen. Anna Nevalainen. Matti Meriläinen.
1854: Nestori Nurminen Martti Leskinen. Toivo Kuja"la.
1855: V. Puumalainen. L. Myllymäki. Eino Roine.
1856: V. Riihinen. Kalle Kauhanen. Toivo Friman.
1857: Eino Kujanpää. Irma Torvi. Gösta Rosenberg.
1858: Hannes Tauriainen.
1859: 17
1860:
1861: 1,5.- Lak. al. N:o 5.
1862:
1863:
1864:
1865:
1866: Lappi-Sepp.älä y. m.: Ehdotus laiksi valtiollisesta polii.
1867: 8ista annetun lain kumoamisesta.
1868:
1869:
1870: E d u s k u n n a 11 e.
1871:
1872: Valtiollisen poliisin lakkaut.tamis·esta teki laittomuutta aikaansaaneen laitoksen tar-
1873: vuoden 1945 valtiopäivillä toivomusaloit- peettomuudesta, ehdotamme me allekirjoit-
1874: teen SKDL: n edustaja Aimo Aaltonen. taneet,
1875: Yhtyen hänen esittämiinsä ajatuksiin tä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1876: män paljon sekaannusta, mielivaltaa ja van lakiehdotuksen:
1877:
1878:
1879: Laki
1880: valtiollisesta poliisista annetun lain kumoamisesta.
1881: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo-
1882: taan valtiollisesta poliisista 22 . päivänä
1883: joulukuuta 1938 annettu laki (433/38).
1884:
1885: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
1886:
1887:
1888: Jussi Lappi-Seppälä. Oskari Lehtonen.
1889: Jussi Annala. Johannes. Wirtanen.
1890: Rakel Jala.S. Kauno Kleemola.
1891:
1892:
1893:
1894:
1895: 544/48 3
1896: 18
1897:
1898: 1,6. - Lak. al. N:o 6.
1899:
1900:
1901:
1902:
1903: Kuusinen-Leino y. m.: Ehdotukset laeiksi valtion viran tai
1904: pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä hei-
1905: dän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan anne-
1906: tun lain ja valtion viran tai toimen haltijan oikeu-
1907: desta eläkkeeseen annetun lain muwvtamioosta.
1908:
1909:
1910: E d u s k u n n a ll e.
1911:
1912: Suomen voimassaolevassa oikeudessa ovat Kaikkiin näihin ryhmiin kuuluvat virka-
1913: virkamiesten virassapysymisoikeutta koske- miehet voidaan lain mukaan rikoksen joh-
1914: vat perussäännökset v: n 1919 hallitusmuo- dosta tuomita oikeudessa viralta pantaviksi
1915: don 91 § :ssä. Siinä turvataan tuomarin ja ovat he velvolliset eroamaan tultuaan
1916: erottamattomuus. Ainoastaan laillisen tut- määrättyyn eroamisikään. Muissa suhteissa
1917: kimuksen ja tuomion nojalla heidät voi- on huomattava, että avoimen kirjeen hal-
1918: daan julistaa virkansa menettäneiksi, minkä tijan eli luottamusvirkamiehen voi tasaval-
1919: lisäksi heille voidaan lailla säätää velvolli- lan presidentti vapauttaa virasta, ,kun
1920: suus erota virasta määräikään tultuaan tai yleinen etu sitä vaatii". Toimikirjan hal-
1921: työkykynsä menetettyään. Muiden kuin tija v,oidaan ·taas vapauttaa toimesta, ,kun
1922: tuomarien oikeudesta pysyä virassaan on harkitaan syytä siihen olevan". Mitä sitten
1923: hallitusmuodon sanotun § :n mukaisesti valtakirjan haltijaan tulee, on hänet va-
1924: säädettävä erityisessä laissa. pautettava virasta, jos hän on tullut työ-
1925: Nämä virassapysymisoikeutta koskevat kyyyttömäksi eikä kehoituksesta eroa.
1926: säännökset sisältyvät 29 päivänä kesäkuuta Paitsi näitä virkamieslaissa edellytettyjä
1927: 1926 annettuun lakiin vaLtion viran tai vapauttamismuotoja, joista seuraa eläkelain
1928: pysyväisen toimen haltijain nimittämiskir- mukainen eläke vapautetulle, voidaan sekä
1929: joista sekä heidän oikeudestaan pysyä vi- valtakirjan että toimikirjan haltija - ei
1930: rassaan tai toimessaan. Tämän n. s. virka- kuitenkaan tuomari, josta on erikseen sää-
1931: mieslain mukaan on virkamiehelle annet- detty - kurinpitoteitse panna viralta, kun
1932: tava todistukseksi virkaan tai toimeen ni- hän toiminnallaan .tai käyttäytymisellään
1933: mittämisestä erityinen nimittämiskirja. Vir- virassa tai sen ulkopuolella tahi virkatehtä-
1934: kamiehen virassapysymis,oikeus määräytyy viensä laiminlyömisellä on osoittanut, ettei
1935: sen mukaisesti, minkälainen nimittämiskirja hän ansaitse sitä luottamusta :tai kunnioi-
1936: - avoin kirje, valtakirja vai toimikirja - tusta, jota hänen asemansa valtion viran
1937: on säädetty virkaan tai. toimeen annetta- haltijana edellyttää. Tästä viraltapanosta,
1938: vaksi. josta luonnollisesti seuraa eläkeoikeuden
1939: Avoin kirje voidaan antaa ainoastaan ta- menetys, on valitusoikeus virkaylioikeuteen.
1940: savallan presidentin nimittämälle ja on se HarkittaesS'a kysymystä, onko ja mitä
1941: aina annettava armeijan ja laivaston up- muutoksia tehtävä virkamiehen virassapy-
1942: seerin virkaan. Toimikirja on annettava syrrnisoikeuteen, josta pääpiirteet on edellä
1943: poliisitoimeen ja muihinkin sellaisiin toi- esitetty, on otettava huomioon, että luotta-
1944: miin, joiden haltijan .toimen laadun vuoksi musvirkamiehiä on meillä tätä nykyä 3,307,
1945: tulee olla valtion erityisen tarkkailun ja valtakirjavirkamiehiä 14,107 ja toimikirja-
1946: määräämisvallan alaisina. Muihin virkoihin, virkamiehiä 31,300 eli yhteensä 48,714 va-
1947: joista laki erikseen luettelee tuomarin ja kinaista viran tai toimen haltijaa. Kun tä-
1948: eräät muut virat, on annettava valtakirja. hän lisätään noin 20,000 ylimääräistä toi-
1949: I,6. - Kuusinen-Leino y. m. 19
1950: men haltijaa, on meillä kaikkiaan lähes virasta poistaminen johtaa sitäpaitsi eläke-
1951: 70,000 virkamiestä. Näin ollen on todettava, oikeuden menettämiseen. Kun on luonnol-
1952: että valtio, suoriutuakseen tehtävistään, tar- lista, että on .tapauksia, jolloin valtion etu
1953: vitsee suuren, ammattitaitoisen virkamies- vaatii virkamiehen poistamista muulloinkin
1954: kunnan, jonka kyvystä ja taidos.ta valtion kuin sanotuin seurauksin, on laissa ilmei-
1955: hallinnon kunnollinen ja menestyksellinen nen epäkohta.. Tämän vuoksi ja kun val-
1956: hoito riippuu. Tämä kaikki on otettava huo- tion enempaa kuin virkamiehistönkään
1957: mioon .tehtäessä muutoksia valtion vii'ka- edun mukaista ei ole pysyttää vähemmän
1958: miesten virassapysymisoikeuteen. kunnollisia virkamiehiä viroissaan, on tar-
1959: Kuten esitetystä selostuksesta käy sel- peellista tehdä virkamieslakiin sellainen li-
1960: ville, voidaan sekä luottamus- että toimi- säys, että virasta voidaan vapauttaa myös
1961: kirjavirkamies vapauttaa virastaan tai toi- sellainen valtakirjalla asetettu virkamies,
1962: mestaan, edellinen yleisen edun sitä vaa- jonka työsuoritukset eivät vastaa viran asian-
1963: tiessa ja jälkimmäinen, kun syy.tä siihen mukaiseen hoitoon nähden kohtuudella ase-
1964: on. Molemmissa näissä tapauksissa perustuu tettavia vaatimuksia tai jos hän olennaisesti
1965: vapauttaminen viranomaisen objektiiviseen on laiminlyönyt virkatehtävänsä tahi esiin-
1966: harkintaan siitä, mitä valtion ja hallinnon tynyt sopimattomasti virassa tai sen ulko-
1967: etu vaatii. Vapauttaminen saattaa johtua puolella kuitenkaan tekemättä itseään syy-
1968: asianomaisen enemmästä tai vähemmästä pääksi inenettelyyn, joka voisi olla aiheena
1969: työkyvyttömyydestä tai sopimattomaata kurinpidolliseen viraltapanoon. Vapautta-
1970: käyttäytymis.estä. Mutta myöskin muut syyt misessa noudatettua menettelyä olisi sa-
1971: saattavat olla vapauttamisen aiheena, jol- malla yksinkertaistettava siten, ettei va-
1972: loin tulee erikoisesti otettavaksi huomioon pauttamisessa enää tarvitsisi noudattaa sa-
1973: luottamusvirkamiehen vastuunalainen asema manlaista menettelyä kuin kurinpidollisessa
1974: tai toimen haltijan toimen laatu. Lyhyesti viraltapanossa, kuten nykyisin on laita työ-
1975: sanoen vapauttamisen perusteena on huo- kyvyttömyyteen perustuvassa valtB~kirjavir
1976: lenpito hallinnon kunnollisesta ja menestyk- kamiehen vapauttamisessa. Kuitenkaan ei
1977: sellisestä hoitamisesta. Tässä suhteessa on- olisi kajottava voimassaoleviin säännöksiin,
1978: kin, mitä tulee luottamus- ja toimikirjavir- jotka koskevat tilaisuuden varaamista va-
1979: kamiehiin, jotka yhdessä muodostavat vir- pautettavalle kirjallisen selityksen antami-
1980: kamiehistön valtavan enemmistön, lainsää- seen sekä todistajan kuulemista.
1981: däntö osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Vapauttamispäätös olisi pantava heti täy-
1982: Mitä sitä 'Vastoin valtakirjavirkamiehiin täntöön siitä ehkä tehdystä valituksesta
1983: tulee, voidaan valtakirjavirkamiehen virka- huolimatta. Jos päätöksestä valitettaisiin,
1984: suhde - paitsi sairaudesta johtuneen työ- olisi vapautetun oikeudesta palkkaukseen
1985: kyvyttömyyden vuoksi - yksipuolisesti val- valitusmenettelyn kestäessä voimassa, mitä
1986: tion toimesta lopettaa vain sillä perusteella, kurinpitomenettelyn ajaksi virasta pidäte-
1987: että hän on toiminnallaan tai käyttäytymi- tyn orkeudesta palkkaukseen on säädetty.
1988: sellään osoittanut menettäneensä sen luotta- Niinikään olisi tällä tavoin vapautetulle
1989: muksen ja kunnioituksen, jota hänen ase- tekemällä vastaava muutos eläkelakiin,
1990: mansa valtion virkamiehenä edellyttää. Kun my;önnettävä yhäJäinen oikeus eläkevuo-
1991: virkaan vaadittava luottamuksen ja kun- siensa mukaisen eläkkeen saaamiseen kuin
1992: nioituksen menettäminen vakiintuneen käy- virastaan tai toimestaan vapautetulle va-
1993: tännön mukaan edellyttää kokolailla vaka- pauttamisen aiheeseen katsomatta rvoimassa-
1994: via rikkomuksia .tai laiminlyöntejä, on siitä olevankin lainsäädännön mukaan kuuluu.
1995: ollut seurauksena, että veltoiksi ja saamat- Nykyisen lain 2 § : stä saa sellaisen har-
1996: tomiksi tai muulla ·tavoin sopimattomiksi haJkäsityksen, että ainoastaan valtakirja-
1997: osoittautuneita virkamiehiä ei aina ole virkamies voitaisiin laillisen tutkimuksen
1998: saatu viroistaan poistetuiksi. Täten on jou- ja tuomion nojalla panna viralta. Kun
1999: duttu siihen, että ennen kuin tehtäviinsä so- tämä virkasuhteen lopettamismuoto luon-
2000: pimaton valtakirjavirkamies voidaan pois- nollisesti koskee kaikkia virkamiesryhmiäl
2001: taa, tulee hänen käyttäytymisensä tai .toi- on §: ään tehty tarpeellinen korjaus.
2002: mintansa olla sitä laatua, että se johtaa ku- Nykyisin ovat luottamusvirkamiehiä
2003: rinpitomenettelyyn, johon joutumista pide- eräät korkeammat hallintovirkamiehet, ku-
2004: tään ikunnialle käypänä. Siten toteutettu ten oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri1
2005: 20 l,G. - Vh,kamiesten virassap;ysymisoikens.
2006:
2007: Helsingin yliopiston kansleri, maaherra, vastoin ei pitäisi olla puolustusministeriön
2008: tasavallan presidentin kanslian kansliapääl- esittelijäin pitämiseen muiden ministeriöi-
2009: likkö ja hallinnollisen keskusviraston pääl- den esittelijäistä poikkeavassa asemassa
2010: likkö sekä upseerit ja puolustusministeriön kuten on laita voimassa olevassa laissa.
2011: esittelijät kuin myöskin ulkoasiainministe- Edelleen näyttää olevan tarkoituksen-
2012: riön ja ulkomaanedustuksen viranhaltijat. mukaista, että samalla kun avoimella kir-
2013: Kun näihin on niin viran luonteen kuin jeellä täytettäväin virkain piiriä laajenne-
2014: myöskin viran haltijan virka-aseman puo- taan jo itse lakiin sisällytetään tyhjentävä
2015: lesta varsin läheisesti rinnastettavissa val- luettelo kaikista avoimella kirjeellä täytet-
2016: tioneuvoston kanslian ja ministeriön kans- tävistä viroista eikä, kuten nykyisessä
2017: liapäällikön, osastopäällikön ja hallitusneu- laissa, jätetä tätä seikkaa asetusteitse mää-
2018: voksen sekä • vanhemman oikeuskanslerin rättäväksi.
2019: sihteerin, poliisiylitarkastajan, hallinnolli- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
2020: sen keskusviraston jäsenen ja lääninneu-
2021: voksen virat, olisi ne muutettava avoimella että Eduskunta hy-väksyisi seuma-
2022: kirjeellä nimitettäviksi. Mitään syytä sitä vat lakiehdotukset:
2023:
2024:
2025:
2026:
2027: Laki
2028: valt~on viran tai pysyväisen toimen haltijain n.im:mlttämiskirjoista sekä heidän
2029: oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan annetun lain muuttamisesta.
2030: Edusku~an päätöksen mukaisesti .muutetaan valtion viran tai pysyväisen toimen
2031: haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimes-
2032: saan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain •(202/26) 1, 2, 4, 19 ja 22 §, 1 §
2033: sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1937 annetussa lais.'la (499/37), näin
2034: kuuluvaksi:
2035: 1 §. Muihin virkoihin ja toimiin annetl:!-an
2036: Sille, joka nimitetään valtion virkaan tai v~tltakirja tai . toimikirja sen . muk:aisesti
2037: pysyväiseen toimeen, annetaan nimittämis- kuin asetuksella säädetään kuitenkin huo-
2038: kirjana avoin kirje, valtakirja tai toimi- mioonottamalla,
2039: kirja. 1) että valtakirja on imnetta-va
2040: Avoin kirje annetaan seuraaviin virkoi- tuomarin virkaan, .
2041: hin, jotka tasavallan presidentti täyttää, Helsingin yliopiston professorin ja yli-
2042: nimittäin kirjastonhoitajan sekä teknillisen korkea-
2043: oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin koulun professorin virkaan,
2044: vi:rkaan, evankelis-luterilaisen kirkon virkaan,
2045: Helsingin yliopiston kanslerin virkaan, valtioneuvoston 'ja oikeuskanslerinviras-
2046: tasavallan presidentin kanslian kanslia- ton esittelijän sekä virkaehdotuksen no-
2047: päällikön virkaan, jalla täytettävään virkaan, ja
2048: valtioneiwoston kanslian ja rnin'isteriön yleensä, kun virasta tai toimesta on pe-
2049: kansliapääl:likön, osastopäällikön. ja halli- ruSpalkka, ellei Virka tai toimi ole sen
2050: t'lkSneuvoksen, . vanhernman. oikeuskansleri?J:- Iaatuinen kuin 2) kohdassa sanotaan; ja
2051: sihteerin~ poliisiylitarkastajan sekä ulko-
2052: 2) että toimikirja on annettava poliisi-
2053: asiainministeriön ja ulkomaanedustuksen mestarin ja muuhun poliisitoimeen sekä
2054: v'irkaan, muihinkin sellaisiin virkoihin tai toimiin,
2055: joiden haltijain tulee, viran tai toimen laa-
2056: maaher'nan ja lääninneuvoksen virkaan, dun vuoksi, olla valtion erityisen tarkkai-
2057: hallinn.olHsen keskusviraston päällikön ja lun ja määräämisvallan alaisina.
2058: jäsenen virkaan sekä Suomeri Pankin viran tai toimen haiti-
2059: puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen joille annettavista nimittämiskirjoista on
2060: upseerin virkaan. erikseen säädetty.
2061: !,6. - Kuusinen-Leino y. m. 21
2062: Sitä, jolle nimittämiskirjana on annettu sen mukaisesti kuin 6 § :ssä säädetään ole
2063: avoin kirje tai valtakirja, kutsutaan jälem- kurinpitoteitse viralta pantava, vapauttaa
2064: pänä tässä laissa viran haltijaksi, sitä virastaan.
2065: taas, jolle nimittämiskirjana on annettu
2066: toimikirja, pysyväisen toimen haltijaksi. 19 §.
2067: Tähän lakiin perustuvassa kurinpito-
2068: 2 §. asiassa, niin myös 4 § :n 1 ja 3 momentissa
2069: Vhan haltijan, jolla virkaan on avoin mainituissa tapauksissa annetuista päätök-
2070: kirje, voi tasavallan presidentti vapauttaa sistä voidaan kolmenkymmenen päivän ku-
2071: virasta, kun yleinen etu sitä vaatii. luessa tiedoksisa3!misesta valittaa virka-
2072: Viran haltija, jolla virkaan on valta- ylioikeuteen. Valitusta ei kuitenkaan saa
2073: kirja, voidaan vapauttaa virastaan 4 § :n tehdä korkeimman oikeuden eikä korkeim-
2074: mukaisesti, taikka, ellei virka ole tuoma- man hallinto-oikeuden päätöksestä.
2075: rinvirka, jälempänä säädetyin kurinpitotoi- Tämän lain 4 § : n 1 ja 3 momentin no-
2076: min panna viralta. jalla annettu päätös viran haltijan va-
2077: Toimikirjan saanut voidaan toimestaan pauttamisesta tulee heti noudatettavaksi
2078: vapauttaa, kun harkitaan syytä siihen ole- siitä ehkä tehdystä valituksesta huolimatta.
2079: van tahi panna viralta, niinkuin 6 § :ssä Mikäli päätöksestä valitetaan, on vapaute-
2080: on muun kuin tuomarinviran hhaltijan vi- tun oikeudesta palkkaukseen valitusmenet-
2081: raltapanosta säädetty. telyn kestäessä voimassa, mitä kurinpito-
2082: Saamaansa nimittämiskirjaan katsomatta menettelyn ajaksi virasta pidätetyn oikeu-
2083: voidaan viran tai toimen haltija laillisen desta palkkaukseen on säädetty.
2084: tutkimuksen ja tuomion nojalla panna vi-
2085: ralta niinkuin siitä erikseen on säädetty. 22 §.
2086: Tämän lain säännöksiä on soveltuvilta
2087: 4 §. osin noudatettava muunkin kuin valtion
2088: Jos valtakirjalla virkaan asetettu viran viran tai toimen haltijaan nähden, jos val-
2089: haltija ruumiinvian taikka vähentyneiden tion viranomainen on sellaisen viran tai
2090: ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi on me- toimen haltijan nimittänyt tai ollut nimit-
2091: nettänyt työkykynsä, on hänen erottava tämisessä osallisena.
2092: virastaan, vaikka hän ikänsä vuoksi vielä Sama olkoon laki sellaiseen viran tai
2093: ei olisikaan velvollinen eroamaan. Ellei toimen haltijaan nähden, jonka eduskun-
2094: hän kehoituksesta eroa, vapautettakoon nan pankkivaltuusmiehet tai Suomen Pan-
2095: hänet virasta. kin johtokunta on virkaan tai toimeen ni-
2096: Jos virka on tuomarinvirka, on vaati- mittänyt, mikäli ei Suomen Pankin ohje-
2097: musta viran haltijan veivoittamisesta eroa- säännössä toisin sää,detä.
2098: maan ajettava siinä tuomioistuimessa, jossa Mitä edellä 9 ja 12 §: ssä on säädetty, on
2099: viran haltijaa syytetään virkarikoksesta. soveltuvin osin voimassa myös, kun valta-
2100: Jos valtakirjalla muuhun kuin tuoma- kirjalla virkaan asetettu viran haltija
2101: rinvirkaan asetetun viran haltijan työsuo- 4 §: n nojalla vapautetaan virastaan.
2102: ritukset eivät vastaa viran asianmukaiseen
2103: hoitoon nähden kohtuudella asetettavia
2104: vaatimuksia taikka jos hän olennaisesti on Tämä laki tulee voimaan päivänä
2105: laiminly,önyt virkatehtävänsä tahi esiinty- kuuta 194 , ja on sitä sovellettava
2106: nyt sopimattomasti virassa tai sen ulko- myöskin lain voiaantullessa virassa tai toi-
2107: puolella, voidaan viran haltija, ellei häntä messa oleviin.
2108: 22 1,6. - Virkamiesten virassapysymisoikeus.
2109:
2110:
2111: Laki
2112: valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen annetun lain muutta-
2113: misesta.
2114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain
2115: oikeudesta eläkkeeseen 30 päivänä joulukuuta 1924 annetun lain (323/24) 11 §
2116: näin kuuluvaksi:
2117: 11 §. silloin eläkevuosiksi hänen kaikki palvelus-
2118: Jos viran tai toimen haltija vapautetaan vuotensa.
2119: siitä yleisen edun sitä vaatiessa tai ikänsä Eläkeoikeudesta siinä tapauksessa, että
2120: vuoksi taikka valtion viran tai pysyväisen virka lakkautetaan, on erikseen säädetty.
2121: toimen haltijain nimittäiskirjoista sekä
2122: heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai
2123: toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 an- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2124: netun lain 4 §: n mukaisesti, saa hän elä- kuuta 194 .
2125: kettä eläkevuosiensa perusteella, ja luetaan
2126:
2127: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
2128:
2129: Hertta Kuusinen-Leino. Atos Wirtanen.
2130: 23
2131:
2132: 1,7. - Hemst. mot. N: o 1.
2133:
2134:
2135:
2136:
2137: Österholm m. fl.: Angående avlåtande av proposition om
2138: ändring av lagen om riksdagsmannaval.
2139:
2140: T i ll R i k s d a g e n.
2141:
2142: För varje riksdagsval som försiggätt, har mitten heaktat de invändningar, som gjorts
2143: clet yppat sig allt starkare missnöje med mot kravet pä ändring av vallagen i det
2144: den nuvarande vallagen och det bristfäl- syfte som stär i fräga och föreslagit ät-
2145: liga sätt, pä vilket proportionalitetens prin- gärder, ägnade att undanröja de fram-
2146: cip blir tillgodosedd. Det antal mandat, förda betänkligheterna, vilka främst gätt
2147: som partierna erhäller, svarar icke mot ut pä att valförrättningen kunde bli mera
2148: deras verkliga röststyrka i hela landet och invecklad och att uppkomsten av små par-
2149: det antal röster, som fordras för valet av tier skulle gynnas tili förfäng för rege-
2150: en riksdagsman, växlar avsevärt och är ringsbildandet och ett effektivt samarbete
2151: betydligt större för en del partier än för mellan riksdagen och regeringen. Ehuru
2152: andra. Följderna av det rädande systemet säledes vägen banats för en ändamålsenlig
2153: drabbar främst de smä partierna, men och rättvis reform av vallagen tili gagn
2154: ocksä de stora partierna kan under vissa för tillämpningen av demokratins ide, har
2155: förhällanden lida inträng i sin rätt att bli denna vi:ktiga fräga inte bragts tili sin lös-
2156: företrädda i riksdagen enligt sin röststyrka ning.
2157: i valet. I alla dessa känseenden har det Vid 1938 ärs riksdag inlämnade svenska
2158: val, som förrättades är 1948, erbjudit be- riksdagsgruppen en hemställningsmotion,
2159: lysande exempel pä vallagens brister och som byggde pä tankegängen i det ovan-
2160: orättvisa verkningar. nämnda kommittebetänkandet. Den upp-
2161: Frägan om en reform av vallagen har repades sedan vid riksdagarna 1939 och
2162: pä grund av de nämnda olägenheterna 1945. Dä likväl, som sagt, vallagsreformen
2163: länge stätt pä dagordningen och upptagits inte förverkligats, är det nödvändigt att
2164: tili behandling i riksdagen bäde genom ett änyo bringa denna angelägenhet under
2165: antal motioner och pä grund av regerin- riksdagens prövning.
2166: gens propositioner. Ett viktigt led i strä- Med hänvisning tili det som ovan fram-
2167: vandena att åstadkomma en rättvis reform hällits samt tili hemställningsmotionen
2168: av vallagen var regeringens ätgärd att är n:o 2 vid 1939 ärs riksdag föreslås vörd-
2169: 1936 tillsätta en kommitte för att fram- samt att riksdagen mätte hemställa,
2170: ställa förslag tili sädan ändring av val-
2171: lagen att proportionaliteten bättre än hit- att regeringen så snart sorn möj-
2172: tills skulle komma tili sin rätt. Kommittens ligt måtte överlärnna proposition om
2173: betänkande, som inlämnades tili statsrädet sådan ändring av vallagen att varje
2174: i februari 1937, innehäller förslag tili sä- parti komme att erhålla det antal
2175: dan reform av vallagen att det eftersträ- riksdagsmandat, som motsvarar par-
2176: vade mälet uppnäs. .Samtidigt har kom- tiets röststyrka i hela landet.
2177: Helsingfors den 27 juli 1948.
2178:
2179: John Österholm. Albert Brommels. Matts Forss.
2180: Ernst von Born. Arthur Larson. J. 0. Söderhjelm.
2181: Levi Jern. Ebba östenson. Henrik Kullberg.
2182: 0. A. Öhman. Albin Wickm.an. Ralf Törngren.
2183: Nils Meinander. Verner Korsbäck.
2184: 24
2185:
2186: 1,7. - Toiv. al. N:o 1. Suomennos.
2187:
2188:
2189:
2190:
2191: Österholm y. m.: Esityksen antamisesta edustajanvaaleista
2192: annetun lain muuttamisesta.
2193:
2194:
2195: E d u s k u n n a 11 e.
2196:
2197: Kaikissa tähän mennessä toimitetuissa Samalla komitea on ottanut huomioon ne
2198: €duskuntavaaleissa on ilmennyt yhä voi- muistutukset, joita on tehty kysymyksessä
2199: makkaampaa tyytymättömyyttä nykyiseen olevassa tarkoituksessa tehtyjä vaalilain
2200: vaalilakiin ja siihen puuteelliseen tapaan, muuttamisvaatimuksia vastaan ja ehdotta-
2201: jolla suhteellisuuden periaate tulee huo- nut toimenpiteitä, jotka ovat omiaan pois-
2202: mioon otetuksi. Puolueiden saama edus- tamaan esitetyt epäilykset, joissa ennen
2203: tajamäärä ei vastaa niiden todellista ääni- kaikkea on viitattu siihen, että vaalitoimi-
2204: voimaa koko maassa ja se äänimäärä, mikä tus voisi muodostua monimutkaisemmaksi
2205: vaaditaan edustajan valitsemiseksi, vaih- ja että pienten puolueiden muodostumista
2206: telee suuresti ja on toisten puolueiden suosittaisiin haitaksi hallituksen muodos-
2207: osalta huomattavasti suurempi kuin toisten. tamiselle ja hallituksen ja eduskunnllin te-
2208: Vallitsevan järjestelmän seuraukset kohdis- hokkaalle yhteistyölle. V a~kika siis tie
2209: tuvat ensi sijassa pieniin puolueisiin, mutta oli avattu vaalilain tarkoituksen- ja oikeu-
2210: määrätyissä o•losuhteissa saattaa myös denmukaiselle uudistukselle, !hyödyksi de-
2211: suurten puolueiden oikeus tulla eduste- mokratian aatteen sovelluttamiselle, ei tätä
2212: tuiksi vaaleissa saamiensa äänimäärien mu- tärkeätä kysymystä ole saatettu ratkaisuun.
2213: kaisesti joutua kärsimään. Kaikissa näissä Vuoden 1938 valtiopäivillä ruotsalainen
2214: suhteissa ne vaalit, jotka toimitettiin eduskuntaryhmä jätti toivomusaloitteen,
2215: vuonna 1948, tarjoavat valaisevia esimerk- joka rakentui yllä mainitun komiteamietin-
2216: kejä vaalilain puutteista ja epäoikeuden- nön ajatuksille. Se uudistettiin sitten vuo-
2217: mukaisista vaikutuksista. sien 1939 ja 1946 valtiopäivillä. Kun kui-
2218: Kysymys vaalilain uudistamisesta on tenkin, kuten sanottu, vaalilain uudistusta
2219: mainittujen epäikohtierr johdosta kauan ollut ei ole toteutettu, on välttämätöntä uudel-
2220: päiväjärjestyksessä ja otettu eduskunnassa loon saattaa tämä asia ,eduskunnan harkit-
2221: käsiteltäväksi sekä eri aloitteiden kautta tavaksi.
2222: että hallituksen esitysten pohjalla. Tärkeä Yllä esitettyyn sekä viitaten toivomus-
2223: vaihe pyrkimyksissä vaalilain oikeuden- aloitteeseen n :o 2 vuoden 1939 valtiopäi-
2224: mukaiseen uudistamiseen oli hallituksen viltä ehdotetaan kunnioittaen eduskunnan
2225: toimenpide sen asettaessa vuonna 1936 ko- päätettäväksi toivomus,
2226: mitean laatimaan ehdotusta vaalilain muut-
2227: tamisesta siten, että suhteellisuus tulisi pa- että hallitus niin pian kuin mah-
2228: remmin kuin tähän saakka otetuksi huo- dollista antaisi esityksen vaalilain
2229: mioon. Komitean mietintö, joka jätettiin muuttamisesta niin, että jokainen
2230: valtioneuvostolle 'hellllliikuussa 1937, sisältää puolue saisi sen määrän edustajän-
2231: vaalilain uudistamiseksi sellaisen ehdotuk- paikkoja, jo.ka vastaa puolueen koko
2232: .sen, että tarkoitettu päämäärä saavutetaan. maassa saarnaa äänimäärää .
2233: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
2234:
2235: John Österholm. Albert Brommels. Matts Forss.
2236: Ernst von Born. Arthur La.rson. J. 0. Södel'hjelm.
2237: Levi Jern. Ebba östenson. Henrik Kullberg.
2238: 0. A. Öhman. Albin Wickman. Ralf Törngren.
2239: Nils Meinander. Verner Korsbäck.
2240: 25
2241:
2242: I,s. - Toiv. al. N:o 2.
2243:
2244:
2245:
2246:
2247: MyllymäJri y. m.: Äänioikeusikärajan alentamisesta val-
2248: tiollisissa vaaleissa.
2249:
2250:
2251: E d u s k u nn a II e.
2252:
2253: Äänioikeusikäraja on eri maissa erilainen. vuotta täyttäneillä on äänioikeus, se on
2254: Aikaisemmin oli vallitseva käsitys, että ollut omiaan lisäämään nuorison harras-
2255: kansalaisilla· tulee olla verraten varttunut tusta tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysy-
2256: ikä, eruien kuin hän on saavuttanut sellai- myksiin. J\f. m. Neuvostoliitossa on todettu,.
2257: sen kypsyyden, että pystyy arvioimaan ti- että 18 vuotiaiden ää:aioikeus on osoittau-
2258: lanteen niin, että voi onnistuneesti käyttää tunut tarkoitustaan vastaavaksi. Viimeiset
2259: äänioikeuttaan ja velvollisuuttaan eduskun- tiedot osoittavat, että muissakin maissa o:ii
2260: nan jäsenten valinnassa. Syksyllä 1944 meil- alennettu äänioikeusikärajaa.
2261: läkin alennettiin äänioikeusikärajaa 21 vuo- Koska meilläkin on ryhdyttävä toimenpi-
2262: teen, ja vaikka lain vastustajat aikaisemmin teisiin saadaksemme nuorison mukaan yh-
2263: väittivät äänioikeuden alentamisesta seu- teiskunnallisiin asioihin, on tärkeätä, että
2264: raavan, että eduskuntaan tulee valittua suuremmalle osalle nuorisoa varataan oikeus.
2265: liian nuoria edustajia, suoritetut vaalit ottaa osaa valtiollisiin vaaleihin kuin tähän
2266: osoittivat kuitenkin, että epäily ei pitänyt asti. Sen vuoksi ehdotamme eduskunnan
2267: paikkaansa. Eduskunnassamme on jo ai- .hyväksyttäväksi toivomuksen,
2268: kaisemmin ollut nuorempia edustajia kuin
2269: nyt onkaan. Kuluneet sotavuodet ovat että hallitus kiireellisesti valmis-
2270: osoittaneet lisäksi, että nuoriso jo 15-18 tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi-
2271: vuoden iässäkin on joutunut suorittamaan tyksen laiksi äänioikeusikärajan alen-
2272: erilaisia vaativia tehtäviä, joissa on saavu- tamisesta valtiollisissa vaaleissa 18.
2273: tettu kokemusta yleisten asioiden hoidossa. vuoteen.
2274: Kokemus on osoittanut, että missä 18
2275: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
2276:
2277: Lauri Myllymäki. Kaarle Renfors.
2278: Ntilo Nieminen. V. Puumalainen.
2279: Nestori Nurminen. Mauri Perkonoja.
2280: Gösta Rosenberg. Esa Hietanen.
2281: Arvo Riihimäki. Vilhelm Riihinen.
2282: 26
2283:
2284: 1,9.- Hemst. mot. N:o 3.
2285:
2286:
2287:
2288:
2289: Kullberg: Angående omt·eglering av kommunernas g·ränset·
2290: enligt sprakgränsen.
2291:
2292:
2293: T i 11 R i k s d a g e n.
2294:
2295: Hänvisande till motiveringen i min hem- måtte taga under omprövning en så-
2296: ställningsmotion n: o 3 vid 1946 års riks- dan reglering av kommunernas grän-
2297: dag angående omreglering av kommuner- ser, att dessa i största möjliga ut-
2298: nas gränser enligt språkgränsen, vilken mo- stt·äckning följa språkgränsen åt och
2299: tion icke hann behandlas av den :förra riks- att, för den händelse lagstiftningsåt-
2300: dagen, ber jag vördsamt :få :föreslå, att gärder bliva erforderliga, inkomma
2301: ·riksdagen ville besluta hemställa, med förslag härom till Riksdagen.
2302: att regeringen 1äan dröjsmål
2303: Helsingfors den 3 augusti 1948.
2304:
2305: Henrik Kdberg.
2306: 27
2307:
2308: I,o. - Toiv. al. N:o 3. Suomennos.
2309:
2310:
2311:
2312:
2313: Kullberg: K untain rajain uudelleen järjestämisestä kieli-
2314: rajan mukaan.
2315:
2316:
2317: E d u s k u n n a ll e.
2318:
2319: Viitaten kuntien raJOJen uudelleen jär- harkittavakseen sellaisen kuntain ra-
2320: jestämistä ikielirajan mukaan ikoskevan, vuo- jain uttdestijärjestelyn, että nämä
2321: den l946 valtiopäivillä jätetyn toivomus- mahdollisimman suuressa määrin
2322: ruloitteen n:o 3 perusteluihin, jota aloitetta nottdattaisivat kielirajaa ja että, mi-
2323: edellinen edusikunta ei ehtinyt käsiteHä, eh- käli lainsäädäntötoimenpiteet olisivat
2324: dotan kunnioittaen, että eduskunta päät- tarpeellisia, hallitus niistä antaisi
2325: täisi hyvä1ksyä toivomuksen, esityksen Eduskunnalle.
2326: että hallitus viivytyksettä ottaisi
2327: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
2328:
2329: Henrik Kullberg.
2330: 28
2331:
2332: !,10. - Toiv. al. N:o 4.
2333:
2334:
2335:
2336:
2337: Ryömä. y. m.: Toimenpiteistä Suomen sekä Liittoutuneiden
2338: ja Liittyneiden valtojen välillä solmitun rauhansopimuJc-
2339: sen täytäntöönpanon turvaamiseksi.
2340:
2341:
2342: E d u s k u n n a ll e.
2343:
2344: Yhtä selvänä kuin sitä, että lakien ja silla painokanteilla ja jopa tuomioillakin
2345: asetusten säännökset eivät saa olla risti- sellaisia sanomalehtiä vastaan, jotka ovat
2346: riidassa hallitusmuodon kanssa, on pidet- pitäneet velvollisuutenaan korostaa rauhan-
2347: tävä sitä, että laeilla tai asetuksilla anne- sopimuksen toteuttamisen välttämättö-
2348: taan säännöksiä, jotka ovat tarpeen halli- myyttä ja työskennellä uuden sodan uhkan
2349: tusmuodon täytäntöön panemiseksi. torjumiseksi. Kokoomuspuolueen ja mui-
2350: Tämän selviön on katsottava pätevän den oikeistoainesten taholla ei sala ta sitä,
2351: myös sellaisiin kansainvälistä laatua ole- että ne syrjäyttäen rauhansopimuksen 6 ja
2352: viin sopimuksiin nähden kuin Suomen 7 artiklan haluaisivat palauttaa ennen so-
2353: rauhansopimus Liittoutuneiden ja Liitty- taa vallinneen oikeudettomuuden tilan,
2354: neiden valtojen kanssa, sopimus, joka syys- mitä todistaa esim. edustaja Hetemäen ja
2355: kuun 15 päivänä 1947 on saanut Suomessa muiden t. v. huhtikuun alussa laatima edus-
2356: lain voiman ja joka arvoltaan ei ole alistus- kuntakysymys, ja samaa halua osoittaa
2357: suhteessa hallitusmuotoon, vaan on sinänsä myös pyrkimys vahvistaa kansanvallan vas-
2358: pantava täytäntöön hallitusmuodon mukai- taisten ainesten n. s. riippumatonta ase-
2359: sessa järjestyksessä. maa tuomarikunnassa ja muussa virkako-
2360: Kuitenkin on todettavissa sellainen puut- neistossa. Lapuanliikkeen perintönä on
2361: teellisuus, että rauhansopimuksen täytän- maamme lainsäädännössä vielä säännöksiä,
2362: töönpanoa varten ei toistaiseksi ole, kuten joita voidaan tulkita diskriminoivalla ta-
2363: muiden perustuslain luontoisten lakien, valla.
2364: annettu tarvittavia lakeja tai asetuksia, Sopimuksen 8 artiklan kanssa ei ole so-
2365: joten sanotun sopimuksen täytäntöön- pusoinnussa sallia sotahenkistä propagan-
2366: P.~no on ainakin sen moniin oleelli- daa harjoittavien tai muiden fasisminluon-
2367: snn osiin nähden jäänyt satunnaiseksi toisten järjestöjen olemassaoloa tai toi-
2368: tai suorittamatta. Tämä koskee varsin- mintaa, joiden tarkoituksena on kieltää
2369: kin sopimu!ksen artikloita 6, 7, 8 ja 9, kansalta sen demokraattiset oikeudet, mutta
2370: jotka sivuavat eräitä hallitusmuotomme kes- kuitenkin on maassamme vielä toiminnassa
2371: keisiä säännöksiä ja jotka velvoittavat Suo- esim. ruotsalaisen vähemmistökansallisuu--
2372: men järjestämään sisäiset olonsa siten, että den demokraattisia oikeuksia vastaan työs-
2373: kansan demokraattiset oikeudet turvataan, kentelevä Suomalaisuuden Liitto ja eräitä
2374: fasisminluontoisten järjestöjen perustami- muitakin järjestöjä, joilla epäilemättä on
2375: nen ja toiminta ehkäistään, sotarikoksiin ainakin osittain fasistinen luonne 8 artiklan
2376: syyllistyneet henkilöt saatetaan rangaistuk- tarkoittamassa mielessä. Sanotun artiklan
2377: seen ja uuden rikollisen sodan sytyttämi- täy,täntöönpanoa vaarantaa edelleen varsin
2378: nen tai valmistelu tehdään mahdottomaksi. vakavasti se, että maamme oikeuslaitos sel-
2379: Etenkin mainitusta puutteellisuudesta vistä näytöksistä huolimatta kieltäytyy
2380: johtuen on maassamme jo voitu havaita tuomitsemasta fasisminluontoiseen toimin-
2381: ilmiöitä, jotka eivät ole sopusoinnussa pu- taan ja sodanvalmisteluun syyllistyneitä
2382: heenaolevan rauhansopimuksen kanssa. sotilashenkilöitä ja että näiden asemaa ar-
2383: Niinpä artiklassa 6 mainittua sananva- meijassa sitävastoin jatkuvasti vahviste-
2384: pautta on todellisuudessa supistettu lukui- taan, kuten aivan viime päivienkin tapah-
2385: I,1o. - Ryömä y. m. 29
2386:
2387: tumat osoittavat. l\;Iielenosoituksena tätä joiden voidaan odottaa viimeisten edus-
2388: artiklaa vastaan on pidettävä lakkautet- kuntavaalien tuloksen johdosta pikemmin-
2389: tujen fasististen järjestöjen suoraa tai kin lisääntyvän kuin vähenevän, esiinty-
2390: epäsuoraa ylistelyä sanomalehdistössä. misen on tehnyt mahdolliseksi etenkin juuri
2391: Selvästi sopimuksen 9 artiklaa vastaan alussamainittu lainsäädäntöömme j.äänyt
2392: tähtäytyy eräiden sotarikoksiin syyllisty- aukko, jonka olemassaolo näinollen vaaran-
2393: neiden henkilöiden tuomitseminen vain taa kansan demokraattisia oikeuksia ja
2394: naurettavan lieviin rangaistuksiin tai tyk- saattaa vaarantaa myös maamme kansain-
2395: känään vapauttaminen, ja sanotun artiklan välistä asemaa.
2396: mitättömiseen tähtää epäilemättä sotasyyUi- Sentähden esitämme eduskunnan hyväk-
2397: sinä tuomittujen henkilöiden järjestelmäl- syttäväksi toivomuksen,
2398: linen ylistely julkisessa sanassa sekä näi-
2399: den tai muiden heihin verrattavien henki- että hallitus ensi tilassa valmis-
2400: löiden sijoittelu johtaville paikoille julki- taisi ja tarvittaessa Eduskunnan hy-
2401: sessa elämässä, onpa lisäksi saatu tietää väksyttäviksi jättäisi lakeja tai a!}e-
2402: mainitunlaisiin rikollisiin nähden suuuni- tuksia, jol:ka turvaisivat Suomen
2403: teltavan laajakantoisia armahdustoimenpi- sekä Liittoutuneiden ja Liittyneiden
2404: teitä. valtojen välillä sotmitun rauhanso-
2405: Kerrotunlaisten ilmiöiden, jotka eivät ole pimuksen täytäntöönpanon.
2406: sopusoinnussa rauhanSopimuksen kanssa ja
2407: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
2408:
2409: Mauri Ryömä. Atos. Wirtanen.
2410: Ville Pessi. J. Mustonen.
2411: Aitno Aaltonen. Hertta Kuusinen-Leino.
2412: Eino Tainio. Elli Stenberg.
2413: Lauri Myllymäki. Irma Torvi.
2414: Antto Prunnila. Toivo Kujala.
2415: Mauri Perklonoja. Vilhelm Riihinen.
2416: Esa. Hietanen. Gösta Rosenberg.
2417: Nestori Nurminen.
2418: 30
2419:
2420: 1,11. - Toiv. al. N:o 5.
2421:
2422:
2423:
2424:
2425: Kauppi y. m.: Esityksen antamisesta puhelin-salaisuutta kos-
2426: kevaksi laiksi.
2427:
2428:
2429: E d u s k u n n a ll e.
2430:
2431: Suomen kansalaisen yleisistä oikeuksista kana, jona puhelinsalaisuuden suoja on
2432: ja oikeusturvasta annettujen perustuslain poikkeuslainsäädännöllä ollut poistettuna,
2433: säännösten joukossa on hallitusmuodon ovat tehneet selväksi, että tällä alalla tar-
2434: 12 § :ssä säädetty, että puhelinsalaisuus on vitaan lainsäädäntöä, jonka avulla ottaen
2435: loukkaamaton, mikäli siitä ei ole laissa huomioon teknillinen kehitys ja muut
2436: poikkeusta säädetty. Tämän tärkeän peri- asiaan vaikuttavat seikat, voidaan tehok-
2437: aatteen soveltamisesta, niinkuin puhelinsa- kaasti turvata puheena oleva tärkeä kan-
2438: laisuuden väärinkäytön rajoista, viranomai- salaisoikeus ja samalla suojata yhteiskun-
2439: sen oikeudesta kajota puhelinsalaisuudella taa ja yksityisiä sen väärinkäyttämiseltä.
2440: suojattuun alaan ja muista tässä yhtey- Näistä syistä esitämme eduskunnan hy-
2441: dessä esille tulevista käytännöllisistä ky- väksyttäväksi toivomuksen,
2442: ·. symyksistä ei ole tarkempia lain säännök-
2443: siä olemassa. Ne kokemukset, joita on että hallitus valmistaisi ja antaisi
2444: saatu ja ne havainnot, joita on yksityisten Eduskunnalle esityksen puhelinsalai-
2445: kansalaisten taholla voitu tehdä sinä ai- suutta koskevaksi laiksi.
2446: , Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
2447:
2448: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto.
2449: Irma Karvikko. Lassi Hiekkala.
2450: R. B. Berner.
2451: 31
2452:
2453: I,tz. - Hemst. mot. N:o 6.
2454:
2455:
2456:
2457:
2458: Rosenberg m. fl.: Angående cwlåtande av proposition om
2459: skydd för medborgarnas ras och nationalitet.
2460:
2461:
2462: T i ll R i k s d a g e n.
2463:
2464: . Hänvisande till hemställningsmotionen skyddar de i vårt land boende med-
2465: n :o 4 av den 5 februari 1946 få underteck- borgarnas ras och nationalitet, språk,
2466: nade vördsamt föreslå, att riksdagen måtte seder och kultur mot hån, begab-
2467: be.sluta hemställa, belse, ringaktning och hat i offent-
2468: ligt tal, skrift och tryck och vari
2469: att regerigen med det snaraste stadgas, att brott mot denna lag är
2470: rnåtte till Riksdagen överlärnna pro- straffbar handling.
2471: position med förslag till lag, som
2472: Helsingfors den 26 juli 1948.
2473:
2474: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen.
2475: Aimo Aaltonen. Hertta Kuusinen-Leino.
2476: Mauri Ryömä.
2477: 32
2478:
2479: 1,12. - Toiv. al. N:o 6. Suomennos.
2480:
2481:
2482:
2483:
2484: Rosenberg y. m.: Esitykse'n antamisesta kansalaisten rodun
2485: ja kansallisuuden suojaamiseksi.
2486:
2487:
2488: E d u s k u n n a ll e.
2489:
2490: Viitaten toivomusaloitteesee:n n: o 4 hel- laisten rodun ja kansallisu1tden, kie-
2491: mikuun 5 päivältä 1946 allekirjoittaneet len, tavat ja sivistyksen ivalta, pil-
2492: kunnioittaen ehdottavat eduskunnan pää- 'kalta, halveksumiselta ja vihalta jul-
2493: tettäväksi toivomuksen, kisissa puheissa, kirjoituksissa ja
2494: painotuotteissa, ja jossa säädetään
2495: että hallit1ts Eduskunnalle ensi ti- tämän lain rikkominen rangaista-
2496: lassa antaisi esityksen laiksi, joka vaksi teoksi.
2497: suojaa maassamme asuvain kansa-
2498: Helsingissä heinäkuun 26 päivänä 1948.
2499:
2500: Gösta Rosenberg. At0s Wirtanen.
2501: Aimo Aaltonen. Hertta Kuusinen-Leino.
2502: Mauri Ryömä.
2503: 33
2504:
2505: 1,13. - Toiv. al. N:o 7.
2506:
2507:
2508:
2509:
2510: Myllymäki y. m.: Et·oamaan joutuneiden viran ja toimen
2511: haltijain eläkeoikeuden poistamisesta eräissä tapauksissa.
2512:
2513:
2514: E d u s k u n n a 11 e.
2515:
2516: Maamme kansalaisten keskuudessa on voine olla sopusoinnussa maassamme nyt
2517: useina vuosina herättänyt paheksumista, välttämättömäksi tulleen demokraattisen ke-
2518: että useat siviili- tai sotapalveluksessa hityksen kanssa, on ilmeistä, että valtion
2519: olleet viran tai toimen haltijat, jotka ovat viran ja toimen haltijain eläkeoikeuslakiin
2520: olleet sopimattomia virkaansa tai tointansa olisi tehtävä eräitä muutoksia.
2521: hoitamaan, ovat omasta aloitteestaan niistä Edellä sanotun perusteella ehdotamme
2522: erottuaan jo varsin nuorina saaneet eläke- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2523: <>ikeuden ja useat jo kymmenenkin vuoden
2524: ajan nostaneet valtiolta säännöllistä elä- että hallitus kiireellisesti valmis-
2525: kettä siitä huolimatta, että vielä täysissä tuttaisi esityksen laiksi, jossa eläke-
2526: voimissa ollen pystyisivät työllä itsensä säännökset uudistetaan niin että se
2527: elättämään. Suurta huomiota on herättänyt poistaa Liittoutuneita kansakuntia
2528: se, että useille viime vuosina ulkomaille vastaan kohdistuneen toiminnan, so-
2529: paenneille, vieläpä sotasyyllisyysoikeudessa tasyyllisyyden tai -rikollisuuden joh-
2530: tuomituille henkilöille on myönnetty suu- dosta eroamaan joutuneiden viran ja
2531: ria eläkkeitä. toimen haltijain eläkeoikeuden.
2532: Koska tällainen menettely ilmeisesti on
2533: kansamme oikeustajunnan vastainen eikä
2534: Helsingissä heinäkuun 23 päivänä 1948.
2535:
2536: Lauri Myllymäki Hugo Manninen.
2537: Niilo Nieminen. Gösta Rosenberg.
2538: Nestori Nurminen. Arvo Riihimäki.
2539: Matti Meriläinen. Vilhelm Riihinen.
2540:
2541:
2542:
2543:
2544: 544/48 5
2545: 34
2546:
2547: 1,14.- Toiv. al. N:o 8.
2548:
2549:
2550:
2551:
2552: Stenberg y. m.: SuojeluskuntajärjestöUe ja muille lakkau-
2553: tetuille järjestöille kuuluneen omaisuuden siirtämisestä
2554: ,valtion hallintaan.
2555:
2556:
2557: E d u s kunnalle.
2558:
2559: Välirauhansopimuksen perusteella lak- Samoin on laita muidenkin lakkautettu-
2560: kautettiin maassamme suojeluskuntajärjestö jen järjestöjen omaisuuden suhteen, josta
2561: ja useita muita fascistisia järjestöjä. Näi- esimerkiksi otettakoon asevelijärjestö. Prof.
2562: den järjestöjen omaisuus ja varat olivat Caselius, jonka tutkittavaksi asevelijärjes-
2563: huomattavan suuret. Esim. suojeluskunta- tön selvitystoimisto on jättänyt sen omai-
2564: järjestön kohdalta on ne, valtion sen käyt- suuden käyttöä koskevan asian, on jo maa-
2565: töön luovuttaman omaisuuden lisäksi, ar- liskuussa 1945 antamassaan lausunnossa
2566: vioitu 1 päivä lokakuuta 1944 noin 500 osoittanut, että ,yhdistyslain pohjalta asiaa
2567: milj. markaksi. Valtiovallan taholta ei ole arvostellen voi havaita tapahtuneen lain
2568: kuitenkaan valvottu sitä, että nämä omai- kiertämistä ja rikkomista." Hänen lausun-
2569: suudet ja varat olisivat tulleet lain ja nossaan todetaan, että ,lakkautetut aseveli-
2570: oikeudenmukaisesti käytetyiksi. Järjegtöt järjestöt ovat melko useassa tapauksessa
2571: ovat useimmissa tapauksissa lahjoittaneet lahjoittaneet tai myyneet omaisuutensa
2572: koko omaisuutensa ja lahjoituksissa on py- vuoden 1944 marras-joululrnussa" - jol-
2573: ritty turvaamaan varojen käyttö samaan loin siis jo tiesivät edessä olevasta lakkaut-
2574: toimintaan demokraattista suuntausta vas- tamisesta, ,mutta myöskin välittömästi lak-
2575: taan maassamme. kauttamispäivänä 25. 1. -45", onpa omai-
2576: Marraskuun 1 päivänä 1945 antoi halli- suuden luovuttamista ,tapahtunut lakkaut-
2577: tus eduskunnalle esityksen laiksi suojelus- tamispäivän jälkeisenäkin ajankohtana".
2578: ikuntajärjestölle kuuluneen omaisuuden ,Rahaa ei yleensä ole kaupoissa paljoakaan
2579: !käytöstä. Tätä lakia ei eduskunnan perus- käytetty", mikä osoittaa kaupat vain muo-
2580: tuslakivaliokunta ottanut käsitelläkseen dollisiksi.
2581: edes v. 1947 valtiopäivillä siitä huolimatta, Jo keväällä 1945 teki edustaja Roine
2582: että hallituksen esityksen perusteluissa lau- eduskunnalle toivomusaloitteen, jossa ehdo-
2583: sutaan: ,Asian luonnosta johtuu, että laki- tettiin hallituksen toimenpiteitä välirauhan-
2584: ehdotus olisi käsiteltävä ikiireellisenä". sopimuksen mukaan lakkautettujen järjes-
2585: Hallituksen esityksessä todetaan suojelus- töjen omaisuuden siirtämisestä valtion hal-
2586: k.untajärjestöstä, että ,järjestö kuului osana lintaan. Aloite käsiteltiin vuoden 1947 val-
2587: maan puolustusvoimiin." Poistaakseen suo- tiopäivillä ja eduskunta hylkäsi sen perus-
2588: jeluskuntajärjestöstä annetussa laissa ole- tuslakivaliokunnan mietinnön perusteilla,
2589: vat omaisuuden käyttöä koskevien puut- joissa lausuttiin, että muiden lakkautettu-
2590: teellisuuksien haitat, ,hallitus pitää tar- jen järjestöjen omaisuuden käyttö voidaan
2591: ,peellisena, että kysymys lakkautetulle suo- järjestää jo olevien lakien perusteella ja
2592: jeluskunutajärjestölle kuuluneen omaisuu- suojeluskuntajärjestön omaisuutta koskeva
2593: den käyttämisestä järjestetään erityisellä lakiesitys oli silloin eduskunnassa valio-
2594: lailla", sillä omaisuutta todetaan joutuneen kuntakäsittelyn alaisena. Koska mainittu
2595: vieraisiin käsiin. lakiesitys jäi edelliseltä eduskunnalta käsit-
2596: 1,14. - Stenberg y. m. 35
2597:
2598: telemättä ja muidenkaan asiaa koskevien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
2599: järjestöjen omaisuuden lainmukaiseen jär- toimenpiteisiin suojeluskuntajärjes-
2600: jestelyyn ei ole valtiovallan taholta ryh- tölle ja muille lakkautetUJille järjes-
2601: dytty, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä- tö~'lle kuuluneen omaisuuden siirtä-
2602: väksi toivomuksen, miseksi valtion hallintaan.
2603: Helsingissä elokuun 5 päivänä 1948.
2604:
2605: Elli Stenberg. Mauri !!-!~~· .
2606: Esa Hietanen. Arvo Rnhlma.k:L
2607: Eino Tainio. B. Manninen.
2608: Antto Prunni.la. Vilhelm Riihinen.
2609: J. Mustonen. Anna Neva.!ainen.
2610: Irma Torvi. Toivo I. Sormune:a.
2611: Mauri Perkonoja.
2612: 36
2613:
2614: 1,15. - Toiv. a.l. N:o 9.
2615:
2616:
2617:
2618: M. Järvinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi lakkau-
2619: tettujen työväenjärjestöjen kirjastojen ja arkistojen
2620: palauttamisesta niiden toimintaa jatkaville työväenjär-
2621: jestöille.
2622:
2623:
2624: E d u s k u n n a 11 e.
2625:
2626: 1930-luvulla tapahtuneen, noin 2,200 työ• järjestöjen toiminnan kannalta arkistossa
2627: väenjärjestön la:kkauttamisen yhteydessä ta- olleiden näytelmäkappaleiden y. m. ohjel-
2628: kavarikoitiin myös näiden järjestöjen omai- ma-aineiston johdosta, varsinkin kun jou-
2629: suus. Takavarikoidun omaisuuden joukossa kossa on paljon vain käsikirjoituskappa-
2630: olivat järjestöille kuuluneet kirjastot, arkis- ieita. Arkistoilla on käytännöllisesti muu-
2631: tot, y. m. järjestöjen toimintaa koskevat tenkin korvaamaton merkitys, mikä on eri-
2632: asiapaperit ja kalustoluettelot. Suurin osa koisesti tullut esiin m. m. hankittaessa tie-
2633: arkistoista sijoitettiin sittemmin tuomiokun- toja järjestöjen toiminnasta yhdistysten toi-
2634: tien ja nimismiesten haltuun. Eräissä har- mialojen palauttamisasian yhteydessä.
2635: voissa tapauksissa ovat arkistot ja erikoi- Eduskunnassa on äskettäin hyväksytty
2636: sesti kirjastot saattaneet joutua yhdistysten laki lakkautettujen järjestöjen toimitalojen
2637: toimitalojen myynnin yhteydessä taloja os- palauttamisesta eräissä tapauksissa, mutta
2638: taneiden haltuun. Osa ,kirjastoista on myyty järjestöjen muun omaisuuden palauttami-
2639: yksityisille ostajille. Näillä kirjastoilla ja seen nähden ei valtiovalta ole ryhtynyt mi-
2640: arkistoilla ei ole suurta taloudellista arvoa, hinkään toimenpiteisiin. Koska kuitenkin
2641: mutta sanottujen järjestöjen toimintaa ny- lakkautettujen järjestöjen kirjastojen ja
2642: kyisin jatkaville järjestöille niillä kuitenkin arkistojen palauttaminen niiden toimintaa
2643: on monessa suhteessa korvaamaton merki- jatkaville järjestöille olisi, kuten edellä on
2644: tys. Arkistothan sisälsivät lakkautettujen selvinnyt, ensiarvoisen tärkeää, olisi tätä
2645: järjestöjen toimintaa koskevan ja sitä selos- tarkoittava laki saatava aikaan. Sitä puol-
2646: tavan aineiston, jota mistään muualta ei ole tavat sivistykselliset, historialliset ja oikeu-
2647: saatavissa. Näin ollen kirjastot ja arkistot delliset näkökohdat.
2648: muodostavat m. m. historiallisen tutkimus- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
2649: aineiston, josta kuvastuu ei ainoastaan lak- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
2650: kautettujen järjestöjen, vaan osittain koko
2651: työväenliikkeen kehitys maassamme, ja jo että hallitus kiireellisesti valmistut-
2652: sellaisena se olisi kmvaamattomana säilyt- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
2653: tämisen arvoinen. Opiskeluaineistona sillä sen laiksi l(J;kkautettujen työväenjär-
2654: olisi nyt toiminnassa oleville järjestöille en- jestöjen kirjasto:fen ja arkistojen pa-
2655: siarvoisen tärkeä merkitys. Vähäiseksi ei lauttamiseksi niiden toimintaa jatka-
2656: myöskään voida arvioida sen merkitystä lak- ville työväenjärjestöille.
2657: kautettujen järjestöjen toimintaa jatkavien
2658: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
2659:
2660: Mikko Järvinen. Hertta Kuusinen-Leino. Arvo Riih!imäki
2661: Eino Roine. Esa Hietanen. Eino Kujanpää.
2662: Kalle Kauhanen. Martti Leskinen. Toivo I. Sormunen.
2663: Matti Meriläinen. Elli Stenberg. H. Manninen.
2664: Antto Prunnila. Toivo Kujala.. Irma Torvi.
2665: L. Myllymäki. Toivo Friman. Kaarle Renfors.
2666: Eino Tainio. J. Mustonen. V. PuumalaJ.nen.
2667: Hannes Ta.uriaånen. V. Riihinen. Paavo Lesklinen.
2668: 37
2669:
2670: !,16 . ..._ Toiv. al. N:o 10.
2671:
2672:
2673:
2674:
2675: Kujala y. m.: Esityksen antamisesta laiksi lapualaisliikkeen
2676: aikana tak(Jll)arikoidun llittemmin t1thoutuneen tai siit·re-
2677: tyn työväenjärjestöjen omaisu1tden korvaamisesta.
2678:
2679:
2680: E d u s k u n n a 11 e.
2681:
2682: Vuosina 1930-1936 vallinneena sisäpo- toimitaloja, niitä tuhoutui sotatoimien yh-
2683: liittisesti rauhattomana aikana lakkautet- teydessä vuosina 1939-1944 eikä niitä näin
2684: tiin maassamme joukko yhdistyksiä. Mai- ollen voida palauttaa entisille omistajilleen.
2685: nittujen yhdistysten omaisuus takavarikoi- Samöin ei myöskään ole palautettu taka-
2686: tiin lakkauttamisen yhteydessä. Omaisuus varikoitua irtainta omaisuutta. Kun nyt
2687: käsitti sekä irtainta että kiinteätä omai- yleisesti tunnustetaan, että se politiikka,
2688: suutta, josta huomattavimman osan muo- jonka seurauksena joukko työväenjärjestöjä
2689: dostivat toimitalot. Hallitus antoi kesä- lakkautettiin ja niiden omaisuudet taka-
2690: kuun 29 päivänä 1945 eduskunnalle laki- varikoitiin, on ollut virheellistä, niin on
2691: esityksen, jonka mukaan sellaiset toimita- oikeus ja kohtuus, että virheellisen politii-
2692: lot, jotka ovat entisillä paikoillaan, palau- kan tuottamat taloudelliset vauriot korva-
2693: tetaan lakkautettujen järjestöjen tarkoitus- taan työväenjärjestöille.
2694: periä palvelemaan perustetuille järjestöille. Edellä olevan perusteella esitämme edus-
2695: Eduskunta hyväksyi mainitun lakiesityksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2696: 9 päivänä neinäkuuta 1946, jonka perus-
2697: teella on palautettu huomattava osa lain että hallitus valmistuttaisi ja mt-
2698: piiriin kuuluvista toimitaloista entisille taisi Eduskunnalle esityksen laiksi
2699: omistajilleen. Osa lakkautettujen järjestö- niiden työväenjärjestöjen omaisuu-
2700: jen toimitaloista oli kuitenkin ennen lain den korvaamisesta valtion varoilla,
2701: voimaantuloa siirretty pois entisiltä pai- joiden omaisuus takavarikoitiin la-
2702: koilta. Alussa mainittuna sisäpoliittisen pualaisuuden kautena ja on sittem-
2703: rauhattomuuden kautena tuhosivat murha- min tuhoutunut tai siirretty toiseen
2704: polttajat useita sosialidemokraattisten sekä paikkaan.
2705: vasemmistolaisten järjestöjen omistamia
2706: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
2707:
2708: Toivo Kujala.. Paavo Leskinen.
2709: Alpo Lumme. Va.lto Käkelä.
2710: .Tet'e .Tuutilainen. .r. Mustonen.
2711: 38
2712:
2713: 1,17. - Hemst. mot. N:o 11.
2714:
2715:
2716:
2717:
2718: Kullberg m. :fil.: Angående åtgärder för att befria jm·d-
2719: brukarna från all tvångsöverlåtelseskryldighet av jord-
2720: bruksprodukter.
2721:
2722:
2723: T i ll R i k s d a g e n.
2724:
2725: Alitsedan år 1940, då reglementering ler dem i en undantagsstä11ning i jäm-
2726: av förnödenhetsvarorna i vårt land inför- förelse med övriga befolkningslager. Jord-
2727: des, ha jordbrukarna varit underkastade brukarbefolkningen i vårt land önskar
2728: överlåtelseskyldighet av jordbruksproduk- därför enstämmigt att bli befriad från
2729: ter. Denna överlåtelseskyldighet av såväl denna tvångsöverlåtelseskyldighet och lik-
2730: spannmål som husdjursprodukter till a1l- ställd med övriga medborgare i riket.
2731: män konsumtion har mången gång varit För folkförsörjningen i vårt land inne-
2732: svår att fullgöra, beroende på att den bär slopandet av överlåte1seskyldigheten
2733: alltför schematiskt tillämpats på jordbruk numera inga risker. Livsmedelsförsörjnin-
2734: med olika naturliga betingelser och ofta gen har förbättrats ovanligt snabbt, och
2735: har den resulterat i åtal från statsmak- egentligen äro numera endast brödsädes-
2736: tens sida för försummelser i detta av- spannmål och mjölkhushållningsproduk-
2737: seende. Denna överlåtelseskyldighet har ter jämte hudar underkastade reglemen-
2738: för jordbrukarbefolkningen framstått som tering och överlåtelseskyldighet. Också
2739: tvång, ett slags arbetsplikt, från viiken om överlåtelseskyldigheten skul:le slopas,
2740: övriga befolkningsgrupper i vårt land kan icke den enskilde jordbrukaren hålla
2741: varit befriade. Dessutom har kontrollen sin skörd i lager, utan han tvingas redan
2742: av överlåtelseskyldigheten för såväl stat av ekonomiska skäl att föra sina produk-
2743: som kommun medfört ökade kostnader ter ut i marknaden, så snart de äro salu-
2744: genom att den vid folkförsörjningsorga- dugliga. Den s. k. svarta börsen, viiken
2745: nen bundit en stor tjänstemannapersonal tidigare talat för överlåtelseskyldighetens
2746: för att bokföra och övervaka överlåte1se- bibehållande, spelar för närvarande ingen
2747: skyldighetens fullgörande. Det har upp- roll, då bland annat spannmål finnes i
2748: givits, att vi i vårt land skulle ha 15,000 landet i större partier än lagringsmöjlig-
2749: per·soner anställda i folkförsörjningsorga- heterna medgiva, och konsumenterna icke
2750: nen vid arbetsuppgifter, som i egentlig ens ta ut de ransoner de äro berättigade
2751: mening ej äro produktiva. Då leverans- att få, och vad åter smöret beträffar, har
2752: skyldigheten för jordbrukarna åter varit tilldelningen blivit så stor, att den täcker
2753: förenad med redovisningar av olika slag, skälig förbrukning. Från utlandet har
2754: villm isynnerhet vår småbruikarbefolk- dessutom införts billigt smör för att öka
2755: ning icke hait nödiga förutsättningar att titlgången i eget land. Vi har sålunda
2756: på ett tillfredsställande sätt utföra, har passerat det stadium i vår livsmedelsför-
2757: överlåtelseskyldigheten och den med den sörjning, då ; tvångsöverlåtelseskyldighet
2758: förbundna reglementeringen blivit mycket för jordbrukaren var nödvändig. Skörde-
2759: impopulär och framstått som en tvångs- utsikterna förefalla dessutom lovande i
2760: tröja, från viiken man önskar bli kvitt sommar. Under dylika förhållanden före-
2761: Bllarast möjligt. Överlåtelseskyldigheten finnes icke mera något behov av att pä-
2762: ändrades visst år 1946, då ett smidigare tvinga envar jordbrukare i riket en viss
2763: system togs i tillämpning, men också i fastställd överlåtelseskyldighet, utan han
2764: sin nya form innebär den ett tvång och kan befrias från detta tvång och aU den
2765: är för jordbrukarna misshaglig samt stäl- ersättningsskyldighet, som icke fullgjord
2766: I,t7. -Kullberg y. m. 39
2767:
2768: överlåtelseskyldighet möjligen kan föra Enklast vore måhända att slopa över-
2769: med sig. Att bönder släp.as till domstol låtelseskyldigheten vid övergången till ett
2770: på grund av försummelser i samband med nytt överlåtelseår, men omöj'ligt är det
2771: överlåtelsens fullgörande skapar blott inte att göra det även vid en annan tid-
2772: ovilja mot statsmakten och bitterhet i punkt av året. Skulle tvångsöverlåtelse-
2773: jordbrukarnas sinnen. Att gång på gång skyldigheten av jordbruksprodukter för
2774: tHlgripa benådning av jordhrukare, som allmän konsumtion slopas exempelvis vid
2775: ej fullgjort sin överlåtelseskyldighet, är årsskiftet 1948-1949 erhölle vår jord-
2776: ej heller tillrådligt. Senaste leveransår brukarbefolkning en julgåva, för viiken
2777: 1946-1947 uppgick antalet jordbrukare, den vore statsmakten mycket tacksam.
2778: som ej fullgjort överlåte'Lseskyldigheten, Med hänvisning till det ovanstående
2779: till 56,000 och straffen enbart för Ny- önska undertecknade vördsamt föreslå, att
2780: l~ds läns vidkommande till 270 miljoner rik!sdagen måtte besluta hemställa,
2781: mk. I alla d-essa avseenden vore mycket
2782: vunnet om tvångsöverlåtel·sen slopades. att regeringen så fort som möjligt
2783: Ä ven för statsmakten innebure över- måtte skrida till åtgärd.er för att
2784: låtelsesky'ldighetens slopande en mycket befria jordbruka.rna från all tvångs-
2785: stor lättnad. Härigenom kunde hela överlåtelseskyldigket av jordbruks-
2786: ,folksorgen" ställas på avskrivning och produkter tiU allmän konS1.Umtion.
2787: gradvis minskas, vilket för staten betydde
2788: minskade utgifter.
2789: Helsingfors den 4 augusti 1948.
2790:
2791: Henrik Kullberg. Levi Jern,
2792: 40
2793:
2794: 1,11.- Toiv. al. N:o 11. Suomennos.
2795:
2796:
2797:
2798:
2799: Kullberg y. m.: Toimenpiteistä maanv~1jelijäin vapa;utta-
2800: mi&eksi kaike&ta rnaataloustuotteiden pakkoluovutus-
2801: velvollisuudesta.
2802:
2803: E d u s kun n a ll e.
2804:
2805: Aina vuodesta 1940, jolloin maassamme luovutusvelvollisuudesta ja samaan ase-
2806: ryhdyttiin tarvikkeiden sääTIIIlöstelyyn', ~>Vat maan valtakunnan muiden kansalaisten
2807: maanviljelijät olleen maataloustuotteiden kanssa.
2808: ~uovutusvelvollisuuden alaisia. Tätä velvolli- Maamme kansanhuoliolle luovutusjärjes-
2809: suutta luovuttaa niinihyvi:n viljaa ikuin ikoti- telmän poistamisesta ei enää ole mitään
2810: l"iläintuotteita yleiseen ikulutukseen on usein vaaraa. Elintarvikehuolto on parantunut
2811: ollut vaikea täyttää, koska sitä on sovellettu tavattoman nopeasti, ja nyttemmin ovat
2812: aivan iliian kaavamaisesti erilaisissa luontai- varsinaisesti vain leipävilja ja maitota-
2813: sissa edellytyksissä toimivaan maatalouteen, loustuotteet sekä vuodat säännöstelyn ja
2814: ja se on usein johtanut laimi.lnlyöntejä ik~:m:~: luovutusvelvollisuuden ~laisia. V aikika luo-
2815: viin syytöksiin valtiovallan tah~~ta: ..:~_ma vutusvelvollisuus poistettaisiin, yksityinen
2816: luovutusvelvollisuus on maanvilJehJavaes- maanviljelijä ei voi .pitää satoaan va-
2817: tölle merkinnyt pakkoa, eräänlaista työ- rastossa, vaan hänen on pakko jo ta-
2818: velvollisuutta, josta maamme muut väes- loudellisista syistä toimittaa markkinoille
2819: töryhmät ovat olleet vapautettuja. Sitä tuotteensa niin pian kuin ne ovat myyn-
2820: paitsi luovutusvelvollisuuden tarkkailu on tikelpoisia. N. s. mustalla pörssillä, joka ai-
2821: aiheuttanut sekä va:ltiolle että kunnille kaisemmin puhui luovutusvelvollisuuden
2822: lisäkustannuksia sitomalla kansanhuolto- pysyttämisen puolesta, l(lj nyikyäärn ole
2823: elimiin suuren virkamieshenkilökunnan pi- merkitystä, koska m. m. viljaa on maassa
2824: tämään kirjaa luovutusvelvollisuuden täyt- suurempia määriä ikuin mitä varastoi-
2825: tämisestä ja valvomaan sitä. On ilmoi- mismaihdollisuudet sallivat ja lmluttajat
2826: tettu, että maassamme olisi n. 15,000 hen- eivät edes ota 'kaikkia niitä annok-
2827: kilöä kansanhuoltoelimissä työtehtävissä, sia, joihin iheHlä olisi oiikeus, ja mitä
2828: jotka varsinaisessa mielessä eivät o'le tuot- voihin tulee, on jakelu muodostunut niin
2829: tavia. Kun hankintavelvollisuuteen maan- suureksi että, se vastaa ikohtuullista kulu-
2830: viljelijäin osalta taas liittyy erilaatuisia tusta. Ulikomailta on sitä paitsi tuotettu
2831: ti1mtekoja, joiden suorittamiseen :tyydyt- halpaa voita lisäämään saantia omassa
2832: tävällä tavalla varsinkaan pienviljelijä- maassa. Olemme niinollen elintarvikehuol-
2833: väestöllä ei ole ollut tarpeellisia edelly- lossamme sivuuttaneet sen asteen, jolloin
2834: tyksiä, luovutusvelvollisuus ja siihen si- maanviljelijöiden pakko1uovutusvelvolli-
2835: dottu säännöstely on tullut hyvin vasten- suus oli tarpeen. Satotoiveet näyttävät
2836: mieliseksi ja muodostunut pakkopaidaksi, sitä paitsi tänä kesänä lupaavilta. Sellai-
2837: josta mahdollisimman pian toivotaan pääs- sissa oloissa ei enää ole mitään tarvetta
2838: tävän. Luovutusvelvollisuutta tosin muutet- valtakunnan jokaisen maanviljelijän pa-
2839: tiin vuonna 1946, jolloin ryihdyttiirn sovelta- kottamiseen määrättyyn vahvistettuun luo-
2840: maan joustavampaa järjestelmää, mutta vutusvelvollisuuteen, vaan heidät voidaan
2841: myös uudessa muodossaan se sisältää pakon vapauttaa tästä pakosta ja kaikesta siitä
2842: ja on maanviljelijö1lle epämieluisa sekä saat- korvausvelvollisuudesta, jonka luovutus-
2843: taa hänet muihin väestöryhmiin verrat- velvollisuuden täyttämättä jättäminen
2844: tuna poikkeusasemaan. Maamme maan- mahdollisesti voi aiheuttaa. Talonpoikien
2845: viljelijäväestön yksimielinen toivomus sen vetämirnen oiikeutJeen luovutuiksen yhtey-
2846: vuoksi on päästä vapaaksi tästä pakko- dessä sattuneen laiminlyönnin perusteella
2847: 1,17. - Kullberg y. m. 41
2848:
2849: herättää ma:anviljelijöissä vain vastell!Illieli- Tirsinkertaisi!llta olisi kai luopua luo-
2850: syyttä ja ikatlreruutta valtiovaltaa ikohta:run. vutusvelvollisuudesta siirryttäessä uuteen
2851: Ei ole myöskään suositeltavaa, että ryhdy- luovutusvuoteen, mutta mahdotonta se
2852: tään al'!lll$htamaa!ll maanviljelijöitä, jotka ei myöskään ole jonain muuna ajan·-
2853: eivät ole täyttäneet luovutusvelvo1lisuuttaa,n. ikohtana;. Jos maataloustuotteiden pa:k-
2854: Viimeisimpänä iha!ll:kinrtJavuonna 1946-1947 koluovutusvelvollisuus yleiseen kulutuk-
2855: nousi niiden maanviljelijäin lukumäärä, seen poistettaisiin esimerkiksi vuosien
2856: jotJka eivät olleet täyttäneet :luovutusV'elvol- 1948-1949 vaihteessa, saisi maanviljelijä-
2857: lisuuttaan, 56,000:een, ja rangaistukset yik- väestömme joululahjan, josta se olisi val-
2858: sin Uudenmaan läänin kohdalta 270 mil- tiovallalle hyvin kiitollinen.
2859: joonaan markkaan. Kaikissa näissä suh- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
2860: teissa olisi paljon voitettu, jos pakkoluo- neet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan
2861: vutus poistettaisiin. päätettäväksi toivomuksen,
2862: Myös valtiovallalle merkitsisi luovutus-
2863: velvollisuuden poistaminen hyvin suurta että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
2864: helpotusta. Täten voitaisiin koko kansan- man pian toimenpiteisiin maanvilje-
2865: huoltoa ryhtyä purkamaan ja asteittain lijöiden vapauttamiseksi kaikesta
2866: vähentämään, mikä valtiolle tietäisi me- maataloustuotteiden pakkoluovutus-
2867: nojen vähentymistä. velvollisUJUdesta yleiseen kulutukseen.
2868: Helsingissä 4 päivänä eldkuuta 1948.
2869:
2870: Henrik Kullberg. Levi Jern.
2871:
2872:
2873:
2874:
2875: 544/48 6
2876: 42
2877:
2878: 1,18. - Toiv. al. N:o 12.
2879:
2880:
2881:
2882:
2883: K. Eskola y. m.: ~Maidon ja sen jalosteiden säännöstelyn
2884: lopettamisesta.
2885:
2886:
2887: E d u s k u n n a 11 e.
2888:
2889: Maatalouden pakkosäännöstelyn purka- ja sen jalosteiden säännöstelyn purkamista
2890: minen on tähän asti osoittautunut maas- nopeasti. Maamme lehmäkanta on kylläkin
2891: samme varsin tarkoituksenmukaiseksi toi- vähentynyt 1,370,000 lypsylehmästä ennen
2892: menpiteeksi. Niinpä voidaan todeta, että sotia 1,002,000 :een lehmään tänä vuonna,
2893: niillä aloilla, joilla säännöstely on tähän mutta huomattava on, että jälellä olevien
2894: mennessä lopetettu, on oman maan tuo- lehmien tuotantokyky on varmaankin keski-
2895: tanto alkanut kohota erittäin voimakkaasti. määrin paljon parempi kuin mitä aikaisem-
2896: Esimerkkeinä tästä voidaan mainita lihan min on asian laita ollut. Jos lypsylehmät
2897: ja kananmunien säännöstelyn lopettaminen. saavat riittävästi rehua, mikä nyt näyttää
2898: Saadut kokemukset osoittavat siis, että olevan täysin turvattu, tulee oman maamme
2899: säännöstelyn purkamisen tietä olisi kaik- maidontuotanto jo lähiaikoina hyvin huo-
2900: kien mahdollisuuksien mukaan pyrittävä mattavasti nousemaan. Merkkinä tästä voi-
2901: jatkamaan. Olemme varmat siitä, että jos daan mainita, että voin tulo meijereistä
2902: maidon ja sen jalosteiden säännöstely lope- keskusliikkeisiin on viime vuoteen verrat-
2903: tettaisiin, kohoaisi oman maan tuotanto täl- tuna noussut tänä vuonna jo noin 40-
2904: läkin alalla varsin nopeassa tahdissa. Mai- 50 %, joskaan tämä ei vielä osoita todel-
2905: don, voin ja j,uuston säännöstelyn purka- lista maidontuotannon lisääntymistä. Kun
2906: miseen alkaa olla sitäkin paremmat edelly- siis väkirehujen samoinkuin välttämättö-
2907: tykset olemassa, kun ilmoituksen mukaan mien margariinirasvojenkin saanti näyttää
2908: maahamme saadaan ostetuksi ulkomailta olevan muodostumassa tarpeen mukaiseksi,
2909: väkirehua laaditun suunnitelman mukai- ei mielestämme ole mitään aihetta enää
2910: sesti. Öljykakkuja saadaan 75,000 tonnia, maitotaloustuotteidenkaan säännöstelyn jat-
2911: lesetttä noin 100,000 tonnia ja lisäksi kau- kamis·elle. Näin ollen ehdotamme kunnioit-
2912: raa ja maissia tarpeeseen nähden lähes riit- taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
2913: tävät määrät. Kun lisäksi kuluvan kesän sen,
2914: sato omassa maassa on kohtalaisen lupaava että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
2915: sekä heinään että tärkeään väJkirehuun toimenpiteisiin maidon ja sen jalos-
2916: kauraan nähden, puolustaa tämäkin maidon teiden säännöstelyn lopettamiseksi.
2917: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
2918:
2919: Kusti Eskola. Aino Luostarinen.
2920: Yrjö Hautala.. Kerttu Saala.sti.
2921: Samuli Simula. Väinö 'Ra.nkila..
2922: V. J. Sukselainen. Vilja.m Sa.rja.la..
2923: Lauri Laine. Niilo Ryhtä.
2924: 43
2925:
2926: I,1o. - Toiv. al. N:o 13.
2927:
2928:
2929:
2930:
2931: V. Simonen y. m.: Tehtaaseen kehröitäväksi lähetetyn pel-
2932: looan osaluovutuksen lopettamisedta.
2933:
2934:
2935: E d u s k ~u n n a ll e.
2936:
2937: Viime aikoina pellavaa on entistä enem- täväksi lähetetystä pellavasta 1/4 osan,
2938: män viljelty vaatepulan poistamiseksi ja on raaka-ainetarpeensa tyydyttämiseksi. Tätä
2939: sitä viljeltävä yhä edelleenkin, koska vaat- osaluovutusta pidämme nykyoloissa tarpeet-
2940: teiden kulutus esimerkiksi. karjataloudessa tomana, sillä tehdashan voi Sopimusvilje-
2941: on niin suuri, että sitä on vaikea tyydyttää lysten avulla hankkia raaka-ainetta tuotan-
2942: vielä sittenkin, kun vaatetavara vapautuu toaan varten.
2943: säännöstelystä. Kun pellavan kasvatuksessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2944: ja puhdistuksessa jo on suuri työ, on per- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
2945: heenemäntien pakko turvautua ikehruutus- muksen,
2946: asteella tehtaaseen saadakseen pellavansa että hallitus t·yhtyisi toimenpitei-
2947: langaksi. Tässä on lruitenkin eräs epäkohta, siin osaluovutuksen lopettamiseksi
2948: joka nykyoloissa jo olisi asiallista poistaa. niistä pellavalähetyksistä, jotka lähe-
2949: Kuten tunnettua, ottaa tehdas sinne kehrät- tetään tehtaaseen kehrättäväksi.
2950: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
2951:
2952: Vieno Simonen. Atte Pakkanen.
2953: Aino Luostarinen. Kusti Eskola.
2954: Eri. Haa.paniemi. Matti Miikld.
2955: Juho Niukkanen. Heikki Soininen.
2956: Johannes Virolainen. S. Salo.
2957: Martti Miettunen. A. Brander.
2958: Viljam. Sarjala.
2959: 44
2960:
2961: I,zo. - Toiv. al. N:o 14.
2962:
2963:
2964:
2965:
2966: K. Eskola y. m.: Kotimaisen 1·aakanahkan vapauttamisesta
2967: säännöstelystä.
2968:
2969:
2970: E d u s k u n n a ll e.
2971:
2972: Maatalousväestöön kohdistuneista sään- sille työaloille, joissa työmaajakelun kautta
2973: nöstelymääräyksistä on raakanahan sään- turvataan työntekijäin jalkinetilannekin pa-
2974: nöstely ollut yksi kaikkein epäoikeudenmu- remmin, kuin mihin maatalous nykyisten
2975: kaisimpia. Sen kautta on karjanomistajat säännöstelymääräysten rajoissa kykenee.
2976: pakoitettu luovuttamaan karjasta saatu Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuu-
2977: raakanahka säännösteltyyn kulutukseen sel- den saavuttamiseksi pitäisi kotimainen raa-
2978: laisella hinnalla, mikä ei ole vastannut kanahka vapauttaa kokonaan säännöste-
2979: yleistä hintatasoa, eikä myöskään niitä hin- lystä. Täten raakanahan hinta .muodostuisi
2980: toja, jotka valmiille nahkalle ja nahkatar- oikeaan suhteeseen muuhun hintatasoon ja
2981: viketuotannolle on määrätty. Alhaisen hin- maa- ja karjataloudessa työskenteleville
2982: nan lisäksi on karjanomistajain keskuu- turvattaisiin ammatissaan tarvittavat jalki-
2983: dessa aiheuttanut oikeutettua tyytymättö- neet, niinkuin valtion toimesta ne turvataan
2984: myyttä myöskin se, että nahkan jalostami- muillekin terveydellisesti vaaranalaisille
2985: nen tuottajan omaan käyttöön on määrätty työntekijöille.
2986: tarpeettoman vaikeaksi ja monimutkai- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
2987: seksi, mistä on johtunut, että maa- ja kar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2988: jataloudessa työskentelevillä on edelleen
2989: huomattavaa .puutetta sopivista · jalkineista. että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
2990: Jalkinepula tällä alalla tulee olemaan vielä menpiteisiin kotimaisen raakanahkan
2991: ensi syksynä ja talvenakin niin suuri, että vapauttamiseksi säännöstelystä.
2992: työntekijöitä siirtyy entistä enemmän toi-
2993: Helsingissä elokuun 2 päivänä ·1948.
2994:
2995: Kusti Eskola. S. S. Aittoniemi.
2996: Markus Niskala. Martti Miettunen.
2997: Lauri Laine. Eino Palovesi.
2998: Yrjö Saari. Aino Luostarinen.
2999: Kerttu Saalasti. Toivo B. Kinnunen.
3000: Väinö Okko. Samuli Simula.
3001: Antti J. Rantamaa. Väinö Rankila.
3002: Yrjö Hautala. Niilo Ryhtä.
3003: Viljam Sarja.la.
3004: 45
3005:
3006: 1,21. - Toiv. al. N:o 15.
3007:
3008:
3009:
3010:
3011: La.m.pinen y. m.: Aloittelevien sokeritehtaiden oikeuttami-
3012: sesta myymään valmistamansa sokerin teollimtuden raa-
3013: ka-aineeksi korkeampaan hintaan.
3014:
3015:
3016: E d u s k u n n a ll e.
3017:
3018: Sodasta ja sen jälkeisestä inflatiosta sekä tuna on toivottavaa ja mielialaakin virkis-
3019: rakennusaineiden ja muun tavaran niuk- tävää sekä ruokavalion monipuolisemmaksi
3020: kuudesta johtuen ovat viimeisten vuosien tekevää ja kun sokerin korkeampi alku-
3021: aikana rakennetut ja toimintansa aloitta- hinta ei sanottavasti vaikuta lopullisten
3022: neet liike- ja teollisuusyritykset huomatta- tuotteiden hintaan, on paikallaan jatkaa
3023: vasti vaikeammassa taloudellisessa asemassa ja lisätä sokei·in jakelua mainittuihin tar-
3024: kuin vanhemmat, ennen sotaa toimintansa koituksiin.
3025: aloittaneet yritykset. Niinpä esimerkiksi Jotta aloittelevat sokeritehtaat pääsisivät
3026: sokeritehtaista puhuttaessa vasta tänä jotenkuten jaloilleen ja siten jatkamaan
3027: vuonna toimintansa aloittanut Turengin toimintaansa tärkeän elintarvikkeen tuotta-
3028: Sokeritehdas Oy on huomattavissa talou- jana, peltojemme voimaperäistäjänä sekä
3029: dellisissa vaikeuksissa, koska m. m. sen kor- maatalousväestömme, nimenomaan pienvil-
3030: komenot yhtiön suuren V·elkaisuuden takia jelijöiden ja nuorison, kasvattajana, sekä
3031: ovat yli 30,000,000 markkaa suuremmat aikanaan tulevaisuudessa kilpailukykyisem-
3032: kuin vanhemman tehtaan. Samaa suuruus- pänä vastaanottamaan mahdollisen ulkolai-
3033: luokkaa ovat myös poistot. Laajemmasta sen sokerin kilpaHun, ovat kiirreelliset toi-
3034: viljelysalueesta aiheutuu suurempia rahti- menpiteet tarpeen.
3035: ~ustannuksia, opettelevista viljelijöistä neu- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
3036: vonta:kustannuksia y. m. Näistä seikoista nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
3037: johtuen on aloittelevan sokeritehtaan asema väksi toivomuksen,
3038: vaikea.
3039: Koska kansanhuoltoministeriö on viime että hallitus ottaisi kiireellisesti
3040: aikoina saanut entistä enemmän sokeria harkittavakseen kysy1nyksen aloitte-
3041: hankituksi, on varmastikin mahdollista ja- levien sokeritehtaiden val1nistaman
3042: kaa sokeria entistä enemmän elintarvike- sokerin vapauttamisesta myytäväksi
3043: teollisuuden raaka-aineeksi, kuten esimer- elintarvike- Ja muun teollisuuden
3044: kiksi makeis-, säilöntä-, kivennäisvesi- ja raaka-aineeksi nykyistä korkeampaan
3045: leipomo- y. m. laitoksille. Tällaisiin tarkoi- hintaan, Jonka tehdas saisi sokeris-
3046: ·tuksiin käytetystä sokerista kansanhuolto- taan veloittaa ·valtiolta, Jakelun kul-
3047: ministeriö on tiettävästi laskuttanut 85 kiessa vielä kansanhuoltoministerwn
3048: markkaa/kg. Kun tällaisten teollisuustuot- kautta, Ja sen Jälkeen suoraan osta-
3049: teiden saanti kuluttajien kannalta katsot- Jalta.
3050: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
3051:
3052: J. E. Lampinen. Lassi Hiekkala. Henrik Kullberg . .
3053: Antti J. Ra.D.ta.maa. E. Pusa. Ma.tti Beikldlä.
3054: Martti Suntela. Juhani Leppälä. Anton Sliurkonka.
3055: Onni Mannila. J. Koivisto. Kustaa. 'fiitu.
3056: Felix Seppälä. Aino Malkamäki.. Aino Luostarinen.
3057: Martti 0. Kölli. S. S. Aittoniemi. Vieno Simonen.
3058: 1,22. - Toiv. al. N:o 16.
3059:
3060:
3061:
3062:
3063: Okko y. m.: Maataloustuotannon säännöstel;yn lopettami-
3064: sesta.
3065:
3066:
3067: E d u s k u n n a ll e.
3068:
3069: Kansanhuolto alkoi meillä silloin kun siin on viime vuodesta noussut vain 15-
3070: eduskunta syySkuun 20 p:nä 1939 antoi 20%, mutta sen sijaan on voin tuotanto
3071: lain, jolla lailla kansanhuoltoministeriö pe- kohonnut standardisoinnin ja mustanpörs-
3072: rustettiin. Mainitussa laissa on sanonta sin voin hintojen putoamisen johdosta
3073: että kansanhuoltoministeriö on asetettu 40%. Luopumalla maidon säännöstelystä
3074: toistaiseksi kunnes asetuksella toisin mää- ei enää millään tavalla vaaraunettaisi kulu-
3075: rätään. Tästä johtuu, että säännöstely tuskeskusten maidon ·saantia, eikä sen hin-
3076: meillä on tilapäisluontoinen ja säädetty takaan maataloustuotteiden nykyisin las-
3077: poikkeuksellisia oloja silmällä pitäen. Ja kussa ollen nousisi säännöstelyhinnoista.
3078: edelleen, että säännöstely voidaan heti lak- Nahkan säännöstely on koko säännöste-
3079: kauttaa sikäli kun siihen tilaisuutta il- lyn aikana ollut maanviljelijöille kaikkein
3080: menee. tuhoisimpia sekä hintojen että käytön kan-
3081: Varsinainen maataloustuotteiden säännös- nalta. Kun nyt ulkomailta aletaan saada
3082: teleminen on jo aikansa elänyt. Sitä ei voi vuotia runsaammin ja niinkuin näkyy al-
3083: enää millään tekosyilläkään jatkaa. Viljaa kaa nahkatuotteita olla jo saatavissa mo-
3084: meillä on niin että kaikki varastot ovat nissa ylellisyystavaroissakin, kuten käsilau-
3085: täynnä ja uutta tulee ulkoa. Myöskin tä- kuissa y. m., niin eiköhän tämäkin säännös-
3086: män kesän sato näyttää tulevan etenkin tely voitaisi jättää, ja näin vapautuisi ne
3087: toukoviljasta varsin runsas. Jo nyt on suuret orsivuotamäärät, jotka monin pai-
3088: merkkejä siitä, etteivät maanviljelijät saa koin odottavat vapaata käyttöä.
3089: viljaa kaupaksi, kun kauppiaiden varastot Pellavan säännöstelystä voitaisiin myös-
3090: on täynnä ulkolaista viljaa. Joten viljan kin varsin kernaasti luopua. Kun pella-
3091: säännöstelystä olisi mitä pikimmin pääs- vasta menee %, osa pellavatehtaille, on
3092: tävä. tämä toimenpide omiansa hyödyttämään
3093: Tämän kesän suotuisat laitumet ja väki- vain pellavatehtaita, mutta vahingoitta-
3094: rehujen saanti on muuttanut myöskin mai- maan pellavaviljelystä maassamme.
3095: totaloustuotannon sellaiseksi, että olisi il- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
3096: man muuta maitotaloustuotteiden säännös- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
3097: telystä luovuttava. Viime kesäkuussa oli muksen,
3098: maidontuotannossa sellainen saavutus, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
3099: maamme meijereillä oli, kun myynti oli toimenpiteisiin maataloustuotannon
3100: säännöstelyllä rajoitettua, sijoitusvaikeuk- säännöstel;yn lopettamiseksi niin pian
3101: Jia. Tosin maidon luovutus kulutuskeskuk- kuin mahdollista.
3102: Helsingissä elokuun 5 päivänä 1948.
3103:
3104: Väinö Okko. Yrjö Hautala.
3105: Ilmari Tiainen. Lauri Laine.
3106: J. E. Lampinen. Toivo B. Kinnunen.
3107: .Antti J. Bantamaa. Juhani Leppälä.
3108: 47
3109:
3110: 1,23. - Toiv. a.I. N:o 17.
3111:
3112:
3113:
3114:
3115: Tiitu y. m.: Viljan ja viljatuotteiden säännöstelyn lopet-
3116: tamisesta.
3117:
3118:
3119: E d u s k u n n a ll e.
3120:
3121: Viljan tuotanto on ylituotantomaissa ja mansa viljatuotteet, vaikka ei niitä kaikkia
3122: myöskin meidän maassamme viimeisen voi kuluttaakaan. Tästä johtuen nyt miltei
3123: maailmansodan jälkeen jo siinä määrin li- jokaisella kuluttajaperheellä on suuret
3124: sääntynyt ja vakiintunut että kansamme määrät viljatuotteita varastossa pilaantu-
3125: leipäviljan tarve kohtuulliseen hintaan il- massa. Viljatuotteiden säännöstelyn pur-
3126: man säännöstelyäkin voidaan jo tyydyttää. kaminen siis ilmeisesti vähentäisi näiden
3127: Parantunut valuuttatilanteemmekin antaa tuotteiden kuukautista suoranaista tuh-
3128: meille varmuutta tässä asiassa. Vuotuinen lausta ja siten kohentaisi osaltaan kansan-
3129: leipäviljatarpeemme on noin 550,000 ton- talouttamme. Lisäksi tämä purkaminen
3130: nia, mistä oman maan tuotannon osuus poistaisi tämän alan liikkeiltä ja kansan-
3131: viime satokautena oli noin 200,000 tonnia. huoltoviranomaisilta suuren, nyt jo aivan
3132: Nyt kulumassa olevan satokauden sato tarpeettoman työmäärän. Kansanhuoltovi-
3133: omassa maassamme arvioidaan vielä huo- rastoissa se aiheuttaisi palk!krunenojen vä-
3134: mattavasti tätä korkeammaksi, varsinkin hentymistäkin.
3135: vehnäsatomme tulee olemaan huomattavasti Kaiken edellä esitetun perusteella ehdo-
3136: edellisiä satoja suurempi. Ja lisäksi meidän tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
3137: nykyiset viljavarauksemme ovat kaikkia tä- väksi toivomuksen,
3138: hänastisia varauksia suuremmat. Jatkuvan
3139: säännöstelyn takia viljatuotteiden kuukau- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
3140: tinen aivan aiheeton tuhlaus on huomatta- toimenpiteisiin viljan ja viljatuottei-
3141: van suuri, sillä jokainen kuluttaja kuukau- den säännöstelyn lopettamiseksi.
3142: den lopussa ostaa kaikki korteillaan saa-
3143: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
3144:
3145: Kustaa Tiitu. J. Koivisto.
3146: 48
3147:
3148: 1,24. - Toiv. al. N:o 18.
3149:
3150:
3151:
3152:
3153: Laine y. m.: Teksttiilien työpaikkajakelun lopettamisesta.
3154:
3155:
3156: E d u s k u n n a 11 e.
3157:
3158: Vaatetuksen ja jalkineiden hankinta näille yhtymien ja suurempien yksityisten
3159: maaseutuväestölle on viimeisen sodan ja omistuksessa olevien laitosten työntekijöille
3160: .sen jälkeisen ajan ollut äärimmäisen vai- ja henkilöstölle. Toisista tuotteista taas me-
3161: keaa. Säännöstelytalous on kohdellut esim. nee puolet koko jakeluun tulleesta määrästä
3162: raakanahan tuottajaa siten että hän ei ole tällaiseen koko yhteiskunnan kannalta epä-
3163: saanut jalkineita laillisessa jakelussa kuin oikeudenmukaiseen työpaikkajakeluun. Tä~
3164: osan perheensä tarpeesta. Tekstiilituottei- mä jakelu on ollut myös ylitsevuotavan
3165: den jakelussa on maaseutu jäänyt lapsipuo- runsaskätistä samanaikaisesti kuin laajat
3166: len asemaan, nämä tarvikkeet kun on jaettu kansalaisjoukot maaseudun syrjäkulmilla
3167: pääasiassa kaupungeissa ja muissa kulutus- ovat jääneet kokonaan osattomiksi näistä.
3168: keskuksissa. Periaatteessa tämä jakelu on ollut täysin
3169: Sen jälkeen kun tuli käytäntöön n. s. nurinkurista. Se olisi, kun valtion puolesta
3170: työpaikkajakelu, ovat sellaiset työntekijät, tällaiseen on puututtu, pitänyt etupäässä
3171: jotka harjoittavat itsenäistä elirrkeinoa tai johtaa sinne missä ei pitkien matkojen ja
3172: ovat tällaisten pienempien elinkeinoyksikkö- muiden vaikeuksien vuoksi ole näistä kes-
3173: jen palveluksessa, jääneet välttämättömim- kuspaikoissa toimitetuista tarvikejakeluista
3174: pien tekstiilitarvikkeiden jakelusta koko- päästy osalliseksi. Jakelua ensisijaisesti
3175: naan osattomiksi. Tämä työpaikkajakelu maaseudulle puoltaa myös se että työ pel-
3176: on toimitettu niin suppeassa piirissä että loilla ja kotitaloudessa kuluttaa vaatetta
3177: itsenäisten maataloudenharjoittajain lu- enemmän kuin yleensä niillä työmailla, mi-
3178: kuisa joukko samoin kuin heidän palveluk- hin tekstiilituotteita nyt niin auliisti on
3179: sessaan olevat henkilöt ovat kokonaan jäte- jaettu. Edelläolevaan viitaten kunnioittaen
3180: tyt tämän jakelun ulkopuolelle. He ovat ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
3181: joutuneet välttämättömien vaatetarvikkei- toivomuksen,
3182: den hankinnassa turvautumaan mustan
3183: pörssin kauppiaiden tuotteisiin ja maksa- että hallitus ryhtyisi_ kiireellisesti
3184: maan näistä moninkertaisia hintoja sään- sellaisiin toimenpiteisiin, että tekstii-
3185: nöstelyhintoihin verrattuna. Tämän vuoksi lien n. s. työpaikkajakelu lopetettai-
3186: heidän onkin vähävaraisina kansalaisina pi- siin, jotta maataloudessa _työskente-
3187: tänyt pukeutua hyvin vaatimattomasti. levät ja muut maaseudun asukkaat
3188: Tässä työpaikkajakelussa on menty niin pääsisivät osallisiksi tekstiilien jake-
3189: pitkälle että monet sekä ulkomaiset että ko- lusta.
3190: timaiset tavaraerät on jaettu kokonaan
3191: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
3192:
3193: Lauri Laine. L. 0. Hirvensalo.
3194: M. 0. Lahtela. Eino Laitinen.
3195: S. S. Aittoniemi. Heikki Soininen.
3196: Martti 0. Kölli. J. E. Lampinen.
3197: Lauri Murtomaa. Kauno Kleemola.
3198: Viljam Sarjala. Martti Suntela.
3199: 49
3200:
3201: 1,25. - Toiv. al. N:o 19.
3202:
3203:
3204:
3205:
3206: Haapaniemi y. m.: Omatoimisesti hankitu~'lla tarvikkeilla
3207: tapahtuvan rakennustoiminnan vapauttamisesta säännös-
3208: telystä.
3209:
3210:
3211: E d u s k u n n a l1 e.
3212:
3213: Kun rak·ennustoiminnasta voimassa ole- dyllistä rakennustoimintaa, ehdotamme
3214: vien säännöstelymääräysten mukaan raken- ·eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3215: taminen varsinaisella maaseudullakin on
3216: kokonaan riippuvainen rakennuslupien että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
3217: saannista ja kun tämä järjestelmä luvan toimenpiteisiin sellaisen rakennustoi-
3218: saannin hitaudesta johtuen vaikeuttaa ja minnan vapauttamiseksi säännöstely-
3219: estää välttämättömän tarpeellista rakennus- määräyksistä, johon tarvittavat ra-
3220: toimintaa sellaisssakin tapauksissa, joissa kennusaineet asianomainen raken-
3221: asianomainen rakennuttaja on jo hankkinut nuttaja on jo aikaisemmin hankki-
3222: tai pystyy omatoimisesti hankkimaan tar- nut tai omatoimisesti tekee yleiseen
3223: vitsemansa rakennustarvikkeet ja siten rakennustoimintaan varattuja raken-
3224: osaltaan jouduttamaan tarpeellista ja hyö- nustarvikekiintiöitä •rasittamatta.
3225: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
3226:
3227: Eri. Haapaniemi. J. E. Lampinen.
3228: Viljam Sarjala. Vieno Simonen.
3229: Toivo H. Kinnunen. Pekka Kiiski.
3230: Heikki Soininen. Aino Luostarinen.
3231: Onni Mannila. Toivo Ikonen.
3232: Eino Palovesi. Kerttu Saalasti.
3233: Matti Miikki. Yrjö Saari.
3234: S. Salo. V. J. Sukselainen.
3235:
3236:
3237:
3238:
3239: 7
3240: 50
3241:
3242: 1,26. - Toiv. al. N:o 20.
3243:
3244:
3245: Lappi-Seppälä y. m.: Vanhojen asuntokiinteistöjen vuokrien
3246: korottamisesta.
3247:
3248:
3249: E d u s k u n n a ll e.
3250:
3251: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja meno- tajat säännönmukaisissa tapauksissa voivat
3252: arvion yleiskäsittelyn yhteydessä silloinen näillä tuloilla suorittaa korot ja muut ta-
3253: sosiaaliministeri Lennart Heljas esitti mur- vanomaiset, kiinteistön hoidosta johtuvat
3254: haavan arvostelun viime vuosina noudate- menot sekä huolehtia rakennusten kun-
3255: tusta vuokrapolitiikasta. Hän mainitsi nossapysymisestä."
3256: mm., että asuntokiinteistöjen ,heikon kan- Näinollen ·ei ole mitään epäselvyyttä
3257: nattavaisuuden johdosta alkavat tappiot siitä, että eduskunnan enemmistö on jo pi-
3258: kehittyä niin pitkälle, ettei korjaamisella- temmän aikaa ollut sitä mieltä, ettei halli-
3259: kaan voida kaikkia rappioita poist'ala. Ra- tus ole hoitanut vuokrakysymystä tarkoi-
3260: kennustarkastajat ovat ilmoittaneet, että jo- tuksenmukaisella ja asiallisella tavalla. Ja
3261: kaisessa kaupungissa alkaa olla rakennuk- aivan luonnottomana on pidettävä sitä, ·että
3262: sia, joissa lähitulevaisuudessa niiden vaa- samaan aikaan kuin elinkustannusindeksi
3263: rallisuuden takia asuminen on kiellettävä". lähentelee 800 vuokrakustannusindeksin
3264: Eräässä toisessa puheessaan ministeri to- nousu on vain 140 ja että n. s. indeksiper-
3265: tesi, että vuokra- ja asuntokysymysten jär- heen tupakkamenot ovat nykyään suurem-
3266: kevää ja tarkoituksenmukaista ratkaisua mat kuin vuokramenot.
3267: ovat vaikeuttaneet m. m. poliittiset seikat. Vuokra-asioitten kehno hoito on johtanut
3268: Talousarvion yksityiskohtaisessa käsitte- siihen, että samaan aikaan kuin valtion on
3269: lyssä eduskunta sitten 14 Pl kohdalla hy- uhrattava miljardeja markkoja asuntopu-
3270: väksyikin seuraavan päätöslauselman: lan poistamiseksi, vanhojen rakennusten
3271: ,Eduskunta on kiinnittänyt huomiota en- annetaan rappeutua hoidon puutteessa,
3272: tistäkin kiristyneeseen asuntopulaan ja ha- vaikka kaiken järjen nimessä olisi ensi-
3273: luaa sen vuoksi lausua, että vuokrasään- sijassa huolehdittava siitä, ·että ainakin
3274: nöstelyä olisi hoidettava siten, ettei tämä vanha, aikanaan kunnollisesti rakennettu
3275: säännöstely olisi esteenä asuntotuotannon asuntokanta säilyisi.
3276: elpymiselle eikä asuntokiinteistöjen tarkoi- Koska jälleen on kulunut useita kuukau-
3277: tuksenmukaiselle kunnossapidolle". Saman- sia siitä, kun ·eduskunta viimeksi esitti
3278: tapaisia toivomuksia eduskunta on jo aikai- hallitukselle toivomuksen vuokrakysymyk-
3279: semminkin ·esittänyt hallitukselle, joka on sen tarkoituksenmukaisesta hoitamisesta il-
3280: kuitenkin koko vuokrasäännöstelyn ajan man, että hallitus olisi asiassa ryhtynyt
3281: jättänyt ne poliittisista syistä kylmästi huo- mihinkään toimenpiteisiin eduskunnan sel-
3282: mioonottamatta. västi ilmaiseman tahdon toteuttamiseksi,
3283: Eduskunnan mielipide vuokrakysymyk- esitämme kunnioittaen eduskunnan uudel-
3284: sessä ilmeni selvästi myös n. s. valtalakia leen hyväksyttäväksi toivomuksen,
3285: tätä vuonna käsiteltäessä. Eduskuntahan
3286: hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä perus- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3287: tuslakivaliokunnan mietintöön sisältyneen siin vanhojen asuntokiinteistöjen
3288: ,Lain huoneenvuokrien säännöstelystä", vuokrien asteettaiseksi korottamiseksi ,
3289: jonka 3 § 1 momentissa esitettiin säädettä- yhden vuoden kuluessa kiinteistöjen
3290: vä:ksi: ,Huoneenvuokrat tai niihin rinnas- kohonneita korko- ja hoitokustannuk-
3291: tettavat maksut ja korvaukset on niitä ·sia vastaaviksi.
3292: säännösteltäessä määrättävä miin, että omis-
3293: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
3294:
3295: Jussi Lappi-Seppälä. Arvi Ahmavaara. Erkki Koivisto.
3296: 1,21. - Toiv. al. N:o 21.
3297:
3298:
3299:
3300:
3301: K. Eskola y. m.: Villasekoitteis.ten tekstiilien vapauttami-
3302: sesta säännöstelystä.
3303:
3304:
3305: E d u s k u n n a 11 e.
3306:
3307: Tekstiilitilanteen hoitaminen menneinä Nämä käyttökelpoiset tarvikkeet uhkaavat
3308: poikkeuksellisilla vuosina on ollut vaikeata. jäädä käyttämättä, kun vaatetuspisteitä ei
3309: Vanhojen varastojen kuluttua loppuun ol- niistä enää haluta antaa. Ettei tällaista
3310: tiin meillä pakoitettuja kehittämään varsin kansantaloudellista tuhlausta pääsisi tapah-
3311: laaja tämän alan korviketeollisuus. Tilan- tumaan, olisi kaikki villasekoitteiset tekstii-
3312: teen alkaessa viime aikoina nopeasti para- lit nopeasti vapautettava säännöstelystä.
3313: nemaan on säännöstelyä tekstiilitarvikkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme
3314: den osalta jonkunverran helpoitettu. Nyt eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3315: on kuitenkin vielä tehtaitten ja kauppaliik-
3316: keitten varastoissa huomattavasti säännös- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
3317: telynalaisia villasekoitteisia tekstiilejä, toimenpiteisiin kaikkien villasekoit-
3318: joilla ei ole enää sanottavasti menekkiä, teisten tekstiilien vapauttamiseksi
3319: kun täysvillaisia tuotteita on jo saatavissa. säännöstelystä.
3320: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
3321:
3322: Kusti Eskola. Yrjö Hautala.
3323: ·Markus Niskala. Martti Miettunen.
3324: Yrjö Saari. Vieno Simonen.
3325: Kerttu Saalasti. Eino Palovesi.
3326: Väinö Okko. Aino Luostarinen.
3327: Samuli Simula. Toivo H. Kinnunen.
3328: Niilo Ryhtä. Väinö- Rankila.
3329: 52
3330:
3331: I,2s. - Toiv. al. N:o 22.
3332:
3333:
3334:
3335:
3336: Pyörtä:nö y. m.: Tekstiilitarvikkeiden ja -tuot'teiden jakelun
3337: saattamisesta oikeudenmukaiseksi.
3338:
3339:
3340: E d u s k u n n a ll e.
3341:
3342: Eräs kaikkein kipeimmistä kansanhuol- olla vakuutettuja siitä, että maaseudulla,
3343: toisista kysymyksistämme on tekstiilitarvik- erikoisesti seuduilla, jotka ovat kaukana
3344: keitten ja -tuotteitten jatkuva puute sekä kaikista suurista asutuskeskuksista, ovat
3345: käytettävissä olevien niukkojen jakelumää- varsin lukuisissa tapauksissa jääneet kaikki
3346: rien mahdollisimman oikeudenmukainen tai ainakin huomattavan suuri määrä vaa-
3347: jako. Tyydytyksellä on todettava tarvik- tepisteistä kokonaan käyttämättä, jolloin
3348: keitten ja tuotteitten määrän - toistai- väestö on joutunut jatkuvasti elämään sie-
3349: seksi tosin vielä vähäinen- lisääntyminen. tämättömän niukan vaatekerran turvin.
3350: Lisääntyneeseen tuotantoon ja jakelumah- Edelläolevaan viitaten esitämme kun-
3351: dollisuuteen nähden ja nojautuen onkin nioittaen, että eduskunta päättäisi esittää
3352: kansanhuoltoministeriö voinut osoittaa ku- hallitukselle toivomuksen,
3353: luttajien käytettäväksi uusia vaatepisteitä.
3354: Kaikki yleiset tekstiilitarvikkeet ja -tuot- että hallitus kiinnittäisi vakavaa
3355: teet ovat kuitenkin pääosaltaan hankitta- huomiota yleisen tekstiilitilanteen
3356: vissa nimenomaan sellaisilta paikkakun- mahdollisimman pikaiseen paranta-
3357: nilta, jotka ovat suuria asutuskeskuksia ja miseen sekä ryhtyisi tekstiilitarvik-
3358: joissa on runsaasti alan erikoisliikkeitä, keiden sekä -t1wtteiden nykyistä oi-
3359: kun sensijaan suuri maaseutu, siihen mu- keudenmukaisemman jakelun toteut-
3360: kaan laskettuna myös itäinen rajaseutu, on ta,miseen ja ohjaamiseen.
3361: jäänyt lapsipuolen asemaan. Voidaankin
3362: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
3363:
3364: Toivo Pyörtänö. Kaisa Hiilelä.
3365: Kustaa Alanko. Heikki Soininen.
3366: Juho Karvonen. Paavo Karjalainen.
3367: Hilma. Koivulahti-Lehto. Laura. Brander-Wallin.
3368: 1,29. - Toiv. al. N: o 23.
3369:
3370:
3371:
3372:
3373: V. Simonen y. m.: Maatalousväestön tekstiilitarvikkeiden
3374: saannin turvaamisesta.
3375:
3376:
3377: E d u s k u n n a 11 e.
3378:
3379: Maaseudulle tarkoitettujen tekstiilien ja- ja nyt voimaan tuleva työmaajakelu tekee
3380: kelussa on eräitä epäkohtia, joihin Maalais- asian omaa työtään tekevän maatalousväen
3381: liiton naisten taholta lähetetty lähetystö kohdalla entistä kiusallisemmaksi. Mikä on
3382: joulukuun 8 päivänä 1947 kiinnitti kan- katsottava varsinaisella maaseudulla työ-
3383: sanhuoltoministerin huomiota. Ensinnäkin maaksi? Maaseudullaharr kaikki työ tapah-
3384: se jakelu, joka tapahtuu tukkuliikkeiltä vä- tuu juuri työmaalla: pellolla, metsässä
3385: hittäisliikkeille, nimittäin prosentuaalisesti j. n. e. Myös navetta on katsottava työ-
3386: vuoden 1939 kulutuksen mukaan, ei vastaa maaksi tai työpaikaksi. Kansanhuoltolauta-
3387: nykyisin asutustoiminnan johdosta tihen- kuntien mahdollisuudet työmaajakelun hoi-
3388: tyneen maaseutuväestön osuutta. Asutustoi- tamiseksi asianmukaisesti ovat maaseudulla
3389: minnan seurauksena on syrjäseuduille pe- olemattomat.
3390: rustettu paljon uusia liikkeitä ja myymä- Edellä olevan perusteella ehdotamme
3391: löitä, joilla ei ole mitään kiintiötä tekstiili- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
3392: tarvikkeita tukkuliikkeiltä vähittäisliikkeille toivomuksen,
3393: jaettaessa, koska niitä ei vielä vuonna 1939
3394: ollut olemassakaan. Näin ollen ei näiden että hallitus ottaisi kiireellisesti
3395: liikkeiden asiakaspiiri saa ostaa tekstiilejään t1ttkittavaksi kysymyksen maatalou-
3396: heitä lähinnä olevasta liikkeestä, vaan täy- dessa omaa työtään tekevän väestön
3397: tyy heidän koettaa hankkia niitä muualta, tekstiilitarvikkeiden saannin turvaa-
3398: jos heillä on siihen tilaisuuta. Toinen epä- miseksi poistamalla työmaajakelun,
3399: kohta on se, joka muodostuu siitä, että koska käsite ,työmaa" varsinaisella
3400: tekstiilitavarat myydään valmiina vaatteina maaseudulla on epäselvä, ottamalla
3401: eikä kankaina. Jokainen perheenäiti voisi huomioon tukkuliikkeistä vähittäis-
3402: käyttää pisteitä vastaavan osuutensa per- liikkeille tekstUlejä jaettaessa myös-
3403: heelleen paljon riittoisammin saadessaan kin uudet, vuoden 1939 jälkeen ava-
3404: ostaa kankaita eikä valmiita vaatteita pu- tut kauppaliikkeet, sekä sen, että
3405: humattakaan siitä säästöstä, mikä perheelle tekstiilitavara jaettaisiin kankaina
3406: koituu ommeltaessa vaatteet kotona. Näi- eikä valmiina vaatteina.
3407: hin epäkohtiin ei ole kiinnitetty huomiota
3408: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
3409:
3410: Vieno Simonen. J. E. Lampinen.
3411: Aino Luostarinen. Pekka Kiiski.
3412: Kerttu Saalasti. Kane Joukanen.
3413: Tahvo Rönkkö. Viljami Kalliokoski.
3414: Heikki Soininen. V. J. Sukselainen.
3415: Erl. Haapaniemi. Lauri Leppihalme.
3416: 54
3417: I,so. - Toiv. al. N: o 24.
3418:
3419:
3420:
3421:
3422: Murto y. m.: Valmiiden tekstit'lituotteiden maahan tuon-
3423: nista.
3424:
3425:
3426: E d u s k u n n a 11 e.
3427:
3428: Välttämättämistä joukkokulutustarvik- Nykyisen tai lähes nykyisen tilanteen täl-
3429: keista suurin puute on nykyään tekstii- laisenaan jatkumiseen näin pitkää aikaa ei
3430: leistä. Maamme tekstiiliteollisuus ei kykene enää ole mitään pakottavaa syytä. Valmiita
3431: tyydyttämään tekstiilien tarvetta, vaikka tekstiilejä on nykyisin jo ulkomailta entistä
3432: raaka-aineita tuotettaisiin, niinkuin mo- runsaammin saatavissa. Viennin suuresta
3433: nilla aloilla jo tapahtuukin, tehtaiden koko lisääntymisestä ja muista asiaan vaikutta-
3434: tuotantokapasiteettia vastaava määrä. Yh- vista tekijöistä johtuen meillä varoja nii-
3435: deltä osaltaan sitä nykyisin rajoittaa puute den tuontiin on nyt enemmän kuin aikai-
3436: ammattitaitoisesta työvoimasta. Suomen semmin.
3437: Kutomateollisuusliiton laskelmien mukaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
3438: se on yli 4,000 työntekijää. Mutta vaikka eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3439: olisi odotettavissa, että työvoimatilanne lä-
3440: hiaikoina helpottuu, niin tehtaiden tuo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
3441: tantokapasiteetin lisääminen tarvetta vas- toimenpiteisiin valmiiden tekstiili-
3442: taavaksi uusien koneiden hankinnan kautta tuotteiden niin suuressa määrin ulko-
3443: tulee kuitenkin viemään aikaa niin kauan, mailta tuottamiseksi, että väestön
3444: että sitä tietä voisimme odottaa tekstiiliti- tekstiilien tarve tulee tyydytetyksi.
3445: lanteen tulevan tyydyttävä.ksi aikaisintaan
3446: 3-5 vuoden kuluttua.
3447: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
3448:
3449: Yrjö Murto. Antto Prunnila.
3450: J. Mustonen. Kaarle Renfors.
3451: Eino Tainio. Arvo Riihimäki.
3452: Esa Hietanen. Aimo Aa1tonen.
3453: Nestori Nurminen. Toivo Friman.
3454: V. Puumalainen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
3455: V. Riihinen. Anna Nevalainen.
3456: Hertta Kuusinen-Leino. Mauri Ryömä.
3457: •• ••
3458:
3459: VALTIOPAIVAT
3460: 1948
3461:
3462: LIITTEET
3463: II
3464:
3465:
3466: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA TOIVOMUS-
3467: ALOITTEET
3468:
3469:
3470:
3471:
3472: HELSINKI 1948
3473: V A.LTIONEUVOSTON KIR.TAP AINO
3474: Rikoslakia, avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia, törkeitä rikoksia,
3475: lainhuudatusta, kiinteistöistä pidätettyä eläkettä ja perintöoikeutta
3476: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
3477:
3478:
3479:
3480:
3481: 544/48 8
3482: 59
3483:
3484: U,t. - Lak. al. N:o 7.
3485:
3486:
3487:
3488:
3489: Pessi y. m. : Ehdotus laiksi rikoslain 14 luvun muutta-
3490: misesta.
3491:
3492:
3493: E d u s k u n n a 11 e.
3494:
3495: Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön sen valtion on pakko niifä rajoittaa sikäli
3496: yleiskokous hyväksyi marraskuun 3 p:nä kuin yleinen etu sitä vaatii. Ei ole olemassa
3497: 1947 yksimielisesti päätöslauselman, jossa sivistysvaltiota, jonka lainsäädäntöön ei si-
3498: tuomitaan kaikenlainen sotapropaganda ja sältyisi näitä vapauksia rajoittavia sään-
3499: kehoitetaan järjestön jäsenvaltioita ryhty- nöksiä, joiden tarkoituks·ena Qn estää nii-
3500: mään tämän päätöslauselman mukaisiin toi- den väärinkäyttäminen rikollisten tarkoitus-
3501: menpiteisiin. Joskaan Suomi ei vielä ole perien palvelukseen, ja meidänkin maamme
3502: YK: n järjestön jäsen, niin eduskunta on lait sisältävät useita sanan- ja painova-
3503: kuitenkin jo kesäkuun 17 p:nä 1947 ilmoit- pautta rajoittavia säännöksiä.
3504: tanut hyväksyvänsä sanotun järjestön pe- Sellaisten rikollisten tarkoitusperien
3505: ruskirjan ja valtuuttanut hallittrksen ryh- joukkoon, joita sanan- ja painovapauden
3506: tymään tarvittaviin toimenpiteisiin liittymi- ei tule edistää, on luettava juuri pyrkimys
3507: sen aikaansaamiseksi, joten alussamainittu estää tai vaikeuttaa kansainvälisen rauhan
3508: päätöslauselma voidaan hyvällä syyllä ot- ja turvallisuuden ylläpitämistä taikka ai-
3509: taa huomioon myöskin Suomessa. Päätös- kaansaada tai lisätä niiden häiriintymisen
3510: lauselma nojaa peruskirjan 1 artiklaan, uhkaa, joihin edellämainituissa kansainväli-
3511: jossa jäsenet sitoutuvat toimimaan ,rauhan sissä asiakirjoissa viitataan. Tässä suhteessa
3512: häiriintymisen uhkan poistamiseksi" ja kuitenkin Suomen lainsäädännöstä puuttuu
3513: ,maailmanrauhan lujittamiseksi". asianmukaisia säännöksiä, mikä on antanut
3514: Mutta YK: n järjestön peruskirja ja pää- oikeistomieliselle lehdistölle tilaisuuden har-
3515: tökset eivät ole ainoat kansainväliset asia- joittaa sotahenkistä propagandaa etenkin
3516: kirjat, jotka velvoittavat Suomea toimin- NeuV1ostoliittoa, vastaan. Edelleenkin voi-
3517: taan sodan uhkaa ja sodanlietsontaa vas- daan sanotun1aisessa lehdistössä nähdä esi-
3518: taan, vaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä tettävän tietoja ja lausumia, jotka tarkoi-
3519: ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä tuksellisesti kohdistuvat rauhaa sekä Suo-
3520: avunannosta solmitun sopimuksen 3 ·artik- men ja Neuvostoliiton ystävällisiä suhteita
3521: lassa olemme sitoutuneet osallistumaan toi- vastaan.
3522: menpiteisiin, joiden tarkoituksena on ,kan- Viime huhtikuussa eduskunta tosin hy-
3523: sainvälisen rauhan ja turvallisuuden yllä- väksyi rikoslain 14 lukuun uutena 4 a § :nä
3524: pitäminen" sopusoinnussa YK: n järjestön lisäyksen, j·oka kieltää vieraan valtion jul-
3525: päämäärien ja periaatteiden kanssa. On il- kisen ja tahallisen halventamisen. On kui-
3526: man muuta selvää, että sellainen propa- tenkin ilmeistä, että ·tämäkään lisäys ei
3527: ganda - olkoon se sitten koti- .tai ulko- vielä riitä täyttämään maamme kansainvä-
3528: maista alkuperää - jonka tarkoituksena on lisistä sitoumuksista johtuvia velvoituksia
3529: Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisten suh- sodanlietsonnan tukahuttamiseen nähden,
3530: t.eiden heikentäminen, ei ole sopusoinnussa vaan sen täydentäminen olisi vielä tarpeen.
3531: kansainvälisen rauhan lujittamisen eikä yl- Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
3532: lämainitun sopimuksen kanssa. tamme,
3533: Joskin sananvapauden sekä paino- ja jul- että Ed1tskunta hyväksyisi seuraa-
3534: kaisuvapauden tulee kuulua kansalaisten 1!an 7akiehrlohtksen:
3535: perusvapauksiin, niin on selvää, että jo'kai-
3536: 60 II,1. - R.auhan ylläpitämisen vaikeuttaminen.
3537:
3538:
3539: Laki
3540: rikoslain 14 luvun muuttaanisesta.
3541: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rilwslain 14 luvun 4 a ja 5 §·§ seu~
3542: raavasti:
3543: 14 luku. lausumia, joiden tarkoituksena on estää tai
3544: Rikoksista ystävyydessä olevaa valtiota. vaikeuttaa kansainvälisen rauhan ja tur-
3545: vastaan. vallisuuden ylläpitämistä taikka aikaan-
3546: saada t·ai lisätä niiden häiriintymisen
3547: 4a §. uhkaa.
3548: Joka painotuotteella, kirjoituksella, ku- 5 §.
3549: vallisella esityksellä tahi muulla ilmaisuvä- Syytettä 1-4 § :n mukaan rangaistavasta
3550: Eneellä taikka muutoin julkisesti ja tahal- rikoksesta älköön virallinen syyttäjä tehkö,
3551: lansa halventamalla vierasta valtiota ai- ellei vieraan valtion hallitus pyydä syy-
3552: kaansaa <vaaran, että Suormen suhteet vie- tettä tehtäväksi taikka tasavallan presi-
3553: raaseen valtioon vahingoittuvat, rangaista- dentti sitä määrä·ä.
3554: koon vankeudella enintään kahdeksi vuo- Syytettä 4 a § : n 1 momentin mukaan
3555: deksi tai sakolla. rangaistavasta rikoksesta älköön virallinen
3556: Sama olkoon laki, jos joku edellämaini- syyttäjä tehkö, ellei tasavallan presidentti
3557: tuin tavoin esittää tai levittää tietoja tai sitä määrää.
3558:
3559: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
3560:
3561: Ville Pessi. Martti Leskinen.
3562: Yrjö Murto. Hannes Tauriainen.
3563: Hertta Kuusinen-Leino. Esa Hietanen.
3564: Mauri Ryömä.. Nestori Nurminen.
3565: Aimo Aaltonen. V. Puumalainen.
3566: Sylvi-Kyllikki Kilpi. V. Riihinen.
3567: Anna Nevalainen. Eino Kujanpää..
3568: Toivo Kujala. Paavo Leskinen.
3569: Gösta Rosenberg. Toivo Friman.
3570: L. Myllymä.ki.
3571: 61
3572:
3573: II,2. - Lak. al. N:o 8.
3574:
3575:
3576:
3577:
3578: Rantamaa y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun muut-
3579: tamisesta.
3580:
3581:
3582: E d u s k u n n a ll e.
3583:
3584: Viime aikoina on sanomalehdistä saatu osoittautuvat ja todennäköisesti epänormaa-
3585: toistuen lukea järkyttäviä todistuksia jul- lit yksilöt voidaan tehdä yhteiskunnalle ja
3586: muuksista ja väkivallanteoista alaikäisiä varsinkin avuttomille lapsille vaaratta-
3587: henkilöitä, jopa lapsia kohtaan. Esimerrokinä miksi. Sellaisina keinoina voidaan pitää
3588: mainittakoon tapaus, jossa viatonta uhria tällaisten rikosten uusijoitten eristämistä
3589: etsiskelevä ja vaaniva ihmispeto, joka jo loppuiäkseen muusta yhteiskunnasta, kast-
3590: oli kahdesti ollut vankilassa alaikäisen ty- raation ulottamista entistä laajempiin pii-
3591: t·ön raiskaamisesta, mutta määräajan kulut- reihin y. m. s., mutta lähinnä on kovennet-
3592: tua päästetty vapauteen, houkutteli 8-vuo- tava rikoslain 20 luvussa määrä.ttyjä ran-
3593: tiaan koulutytön asuntoonsa ja teki hänelle gaistuksia niin, että ne vastaavat sekä teh-
3594: inhoittavaa ja raakaa väkivaltaa tuhoten tyjen raakuuksien rangaistavuuden astetta
3595: avuttoman uhrinsa ruumiin ja sielun ter- etä kansan juuri näistä syistä mitä syvim-
3596: veyden koskaan korvaamattomia arvoja. min loukattua oikeustuntoa. Yhteiskunta
3597: Tähän verrattavia raakuuksia ja julmuuk- on velvollinen mitä kiireimmin tarttumaan
3598: sia saamme jatkuvasti lukea lehdistä. tähän inhoittavaan ja sen heikoimpia jäse-
3599: Yhteiskunnalla ei totisesti ole lupaa eikä niä vaarantavaan rikoslajiin ja tehtävä se
3600: varaa todeta tällaisia ja näihin verrattavia niin, että todellakin tehokkaita tuloksia
3601: raakuuksia ja rikoksia ryhtymättä kiireel- voidaan lainkäytöstä odottaa.
3602: lisesti etsimään nykyistä paljon tehokkaam- Edellä kosketeltuun oikeustajuntaa louk-
3603: pia keinoja sellaisten todellakin tulokselli- kaavaan epäkohtaan viitaten kunnioittaen
3604: seksi estämiseksi. Lain määräämiä rangais- ehdotamme,
3605: tuksia lapsiin ja alaikäisiin kohdistuvista
3606: väkvallanteoista on kiireellisesti ja erittäin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3607: ankarasti kovennettava ja harkittava mui- van lakiehdotuksen:
3608: takin keinoja, joilla kaikki vaarallisiksi
3609:
3610:
3611: Laki
3612: rikoslain 20 luvun muuttamisesta.
3613: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 20 luvun 7 ja 9 a § sel-
3614: laisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1926 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
3615: 7 §. lieventävät, vankeuteen vähintään neljäksi
3616: Jos joku sekaantuu lapseen, joka ei ole vuodeksi.
3617: täyttänyt viittätoista vuotta, taikka har- Jos sellainen teko tehdään henkilölle,
3618: joittaa hänen kanssaan muuta haureutta, joka on täyttänyt viisitoista, vaan ei seit-
3619: tuomittakoon kuritushuoneeseen vähintään semäätoista vuotta eikä ole siveettömyyteen
3620: kuudeksi ja enintään kahdeksitoista vuo- antautunut, olkoon rangaistus kuritushuo-
3621: deksi taikka, jos asianhaarat ovat erittäin netta tahi vankeutta enintään neljä vuotta.
3622: 62~ 11,2. - Siveellisyysrikokset alaikäisiä kohtaan.
3623:
3624: Joka 1 tai 2 momentissa mainittuun hen- täköön kansalaisluottamuksensa taikka, jos
3625: kilöön nähden siveettömässä tarkoituksessa asianhaarat ovat erittäin lieventävät, van-
3626: ryhtyy tekoon, joka loukkaa sukupuoliku- keudella vähintään kahdeksi vuodeksi.
3627: ria, rangaistakoon vankeudella enintään Jos joku viettelee tahi taivuttaa sekaan-
3628: kolmeksi vuodeksi. nukseen tahi muuhun haureuteen toisen
3629: kanssa henkHön, joka on viisitoista, vaan
3630: 9 a §. ei seitsemäätoista vuotta täyttänyt, olkoon
3631: Joka viettelee tahi taivuttaa lapsen, joka rangaistus kuritushuonetta tahi vankeutta
3632: ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, sekaan- enintään neljä vuotta.
3633: nukseen, tahi muuhun haureuteen toisen Tässä pykälässä mainitun rikoksen yritys
3634: kanssa, rangaistakoon kuritushuoneella on rangaistava.
3635: enintään kahdeksitoista vuodeksi ja menet-
3636:
3637: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
3638:
3639: Antti J. Rantamaa. Albin Wickman.
3640: Alpo Lumme. J. E. Lampinen.
3641: L. 0 Hirvensalo. Tahvo Rönkkö.
3642: Aino Malkamäld. Martti Suntela.
3643: Vieno Simonen. Kustaa Tiitu.
3644: Atte Pakkanen. Helena Virkki.
3645: Johannes Virolainen. Jussi Lappi-Seppälä.
3646: Kusti Eskola. Tyyne Leivo-Larsson.
3647: Erkki Koivisto. Aino Lehtokoski.
3648: Viljami Kalliokosld. Lassi Hiekkala.
3649: Aino Luostarinen. Niilo Ryhtä.
3650: Elli Nurminen. S. Salo.
3651: Jaakko Hakala. Joh. Wirtanen.
3652: Toivo H. Kinnunen Toivo Kujala.
3653: Martti Miettunen. E. Pusa.
3654: Yrjö Hautala. A. Turkka.
3655: Lauri Laine. Urho Saariaho.
3656: Janne Koivuranta. Heikki Soininen.
3657: M. 0. Lahtela. Heikki Ala-Mäyry.
3658: Paavo Leskinen. Onni Mannila.
3659: Samuli Simula. Eino Raunio.
3660: Matti Miikki. Pentti Niemi.
3661: Eino Palovesi. Anton Suurkonka.
3662: Jussi Raatikainen. Irma Karvikko.
3663: Väinö Rankila. Lauri Leppihalme.
3664: Eino Kujanpää. Mikko Järvinen.
3665: Arvo Riihimäki. Kauno Kleemola.
3666: Yrjö J. Antila. Hugo Nuorsaari.
3667: Viljam Sarjala. Hilma Koivulahti-Lehto.
3668: Kalle Joldnen Varma K. Turunen.
3669: Eri. Haapaniemi. Eino Laitinen.
3670: Yrjö Saari. Yrjö Kilpeläinen.
3671: Pekka Kiiski. Juhani Leppälä.
3672: Jussi Annala. Kaisa Hiilelä.
3673: V. J. Sukselainen. Eemil Luukka.
3674: 63
3675:
3676: II,s. - Lak. al. N: o 9.
3677:
3678:
3679:
3680:
3681: Kulovaara y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 38 luvun 6 § :n
3682: muuttamisesta.
3683:
3684:
3685: E d u s k u n n a 11 e.
3686:
3687: Viime aikoina ovat ne rikokset, joita ylei- desta ollessa kaksi vuotta kuritushuonetta
3688: sessä kielenkäytössä kutsutaan autovarkauk- kansalaisluottamuksen menettämisseuraa-
3689: siksi, huolestuttavassa määrässä lisäänty- muksineen. Rikoslain 38 luvun 6 § :n so-
3690: neet. Tähän asiantilaan saattaa olla vaikut- veltaminen autovarkaustapauksissa johtuu
3691: .tamassa osaltaan myöskin se, että rikoksiin siitä, että varastamistarkoitusta ei aina
3692: syyllistyvät henkilöt yleisesti tietävät ran- voida todistaa. Vielä vaikeammin todistet-
3693: gaistuksen teostaan olevan suhteellisen lie- tavissa lienee rikoksen tekijän heikko ajo-
3694: vän. Tällaiset teot tuomitaan miltei sään- ,taito ja hänen hermostunut mielentilansa,
3695: nöllisesti rikoslain 38 luvun 6 §: n nojalla vieläpä väkijuomien vaikutuskin. Tästä joh-
3696: toiselle kuuluvan omaisuuden luvattomana tuen ei edellä mainittua korkeinta rangais-
3697: käyttämis,enä eikä rikoslain 28 luvun 1 § :n tusasteikkoakaan sovelleta, vaan sovelletaan
3698: nojalla varkautena. Henkilö, joka luvatto- sakkorangaistusta taikka erittäin lievää
3699: masti ottaa auton, suorittaa teon, joka on vankeusrangaistusta 2 momentin ensimmäi-
3700: muille kansalaisille mitä vaarallisin, koska sen lauseen nojalla, jossa säädetty korkein
3701: tällaisen teon seura·amukset voivat olla erit- vankeusrangaistus on 6 kuukautta. Epäjoh-
3702: täin tuhoisat. Teko suoritetaan useasti alko- donmukaista on, että henkilö voidaan tuo-
3703: holin vaikutuksen alaisena, mutta ellei mita mitä vaarallisimmasta auton luvatto-
3704: näinkään ole asian laita on teon suoritta- masta käyttämisestä lievemmän lainkohdan,
3705: jan ajotaito heikko ja suorittaa hän te- rikoslain 38 luvun 6 § :n nojalla, mutta
3706: konsa aina määrätyn hermostumisen alai- samalla matkalla .tapahtuneesta bensiinin
3707: sena, eikä ole suotavaa, että taitavakaan käyttämisestä ankaramman 1ain:kohdan, ri-
3708: ajaja ohjaa autoa tällaisessa mielentilassa. koslain 28 luvun 1 §: n nojalla.
3709: Silloin kun rikoslaki vuonna 1889 annet- Koska tämä asiantila, autovarkauksien
3710: tiin, ei tunnettu autoja eikä niitä suuria lievä rangaistus, on yleisesti tunnettu ja
3711: vaaramomentteja joita autot saattavat •ai- koska erikoisrangaistuksen määrääminen
3712: heuttaa. Rikoslain 38 luvun 6 §: n 2 mo- auton luvattomasta käyttämisestä saattaisi
3713: mentissa on tosin otettu huomioon se vähentää rikoksten lukua ehdotamme, rikos-
3714: seikka, että luvattomasta käyttämisestä on lain 28 luvun 1 §: n rangaistusasteikkoa
3715: erikoista vaaraa taikka että asianhaarat silmällä pitäen,
3716: muuten ovat erittäin raskauttavat, jolloin
3717: rangaistus on vankeutta korkeintaan kaksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3718: vuotta, rangaistuksen erittäin raskauttavien van lakiehdotuksen:
3719: asianhaarojen vallitessa tehdystä varkau-
3720: 64 11,3. Autovarkaudet.
3721:
3722:
3723: Laki
3724: rikoslain 38 luvun 6 § :n muuttamisesta.
3725: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun
3726: rikoslain 38 luvun 6 §, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1937 annetussa
3727: laissa, seuraavasti:
3728: 6 §. ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangais-
3729: Joka luvattomasti itse tahi toisen kautta tus vankeutta enintään kaksi vuotta.
3730: käyttää huostassaan olevaa irtainta omai- Joka luvattomasti käyttää toisen autoa,
3731: suutta, mikä .ei ole hänen ·omaansa, ran- rangaistakoon vankeudella enintään yhdeksi
3732: gaistakoon sakolla. vuodeksi taikka, jos asianhaarat ovat ·erit-
3733: Jos joku muuten luvattomasti käyttää toi- täin raskauttavat, kuritushuoneella enin-
3734: selle kuuluvaa irtainta omaisuutta rangais- tään kahdeksi vuodeksi.
3735: takoon sakolla tai vankeudella enintään Joka kieltäytyy antamast·a takaisin pant-
3736: kuudeksi kuukaudeksi. Jos luvattomasta tia, lainaa tahi talletettua tavaraa, sitten-
3737: käyttämisestä on ·ollut erikoista vahinkoa kun hänen hallintaoikeutensa on lakannut,
3738: tai vaaraa taikka jos asianhaarat muuten rangaistakoon sakolla.
3739:
3740: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
3741:
3742: Urho Kulovaara. Pentti Niemi.
3743: Rafael Paasio. Niilo Honkala.
3744: Arttur Koskinen. Alpo Lumme.
3745: Arvo Sävelä. Valto Käkelä.
3746: Kustaa Tiitu.
3747: 65
3748:
3749: U,4. - Toiv. al. N:o 25.
3750:
3751:
3752:
3753:
3754: Salmela-Järvinen y. m.: Avioliiton ulkopuolella syntyneiden
3755: lasten saattamisesta perintöoikeuteen nähden aviolapsen
3756: asemaan eräissä tapauksissa.
3757:
3758:
3759: E d u s k u n n a ll e.
3760:
3761: Huolimatta kehittyvästä sosiaalisesta heistä ovat suositumpia tai vähemmän suo-
3762: lainsäädännöstämme, joka jo monella ta- sittuja. Moraaliset katsomukset ja ennakko-
3763: valla turvaa äidin ja lapsen elämää, on luulot eivät tosin ole lainsäädäntökeinoin
3764: yksinäinen, avioliiton ulkopuolella synnyt- poistettavissa, mutta lainsäätäjän tulisi kui-
3765: tävä nainen yhä edelleenkin vaikeassa ja tenkin pyrkiä noudattamaan oikeudenmu-
3766: epäoikeudenmukaisessa asemassa. Laillista- kaisuutta ja tasapuolisuutta kaikkiin yhteis-
3767: mattoman suhteen seurauksena tapahtuva kunnan jäseniin nähden ja erikoisesti osoit-
3768: raskaus voi taloudellisesti täysin turmella taa, että sen myötätunto on yksinäisten ja
3769: naisen elämän, hän menettää sen johdosta hyljättyjen puolella eikä päinvastoin.
3770: pitkiksi ajoiksi mahdollisuutensa jatkuvaan Vastuu avioliiton ulkopuolella syntyneen
3771: ansioon, onpa sattunut niinkin, että hänen lapsen olemassaolosta on tähänastisessa
3772: on ollut jätettävä entinen virkansa tai toi- lainsäädännössä vieritetty yksinomaan äidin
3773: mensakin, kun ei hänen työnantajansa enää hartioille. Tämä kuvastuu m. m. perintö-
3774: sopivaisuussyistä ole katsonut hänen voivan oikeuden järjestelyssäkin. A vioton lapsi
3775: jatkaa työtään entisellä paikallaan. Yhteis- saa periä äitinsä ja äidinpuoliset sukulai-
3776: kunnan paheksuva arvostelu suuntautuu sensa, samoin kuin äitikin lapsensa, jota-
3777: yksinomaan naiseen, kun taas mies, toisena vastoin isään nähden lapsella on perintö-
3778: osapuolena ja samoin yhteiskunnan tapoja oikeus vain silloin, kun isä on tunnustanut
3779: ja sääntöjä vastaan rikkoneena, vapautuu lapsen tai sen vanhemmat ovat olleet kes-
3780: vastuusta ja saa ,harha-askeleestaan" huo- kenään kihloissa tai kun on kysymys väki-
3781: limatta nauttia ympäristönsä täyttä luotta- sinmakaamisesta. On katsottu, että isyyden
3782: musta ja arvonantoa. Äidin taloudellisen todistaminen niin sitovasti, että se voisi
3783: aseman !heikkeneminen vaikuttaa myöskin oikeuttaa perimykseen, on mahdotonta ja
3784: lapsen elämään ja toimeentuloon, sillä isän senvuoksi jätetty avioliiton ulkopuolella
3785: maksettavaksi mahdollisesti tuomittu elatus- syntynyt lapsi tässä kohdin epäoikeuden-
3786: apu ei suinkaan riitä korvaamaan edes vält- mukaiseen asemaan.
3787: tämättömimpiäkään kasvatus- ja koulutus- Yhteiskunnan olisi kuitenkin pyrittävä
3788: menoja. Äitiin kohdistuva siveellinen när- tehostamaan myöskin isän vastuuta aviot-
3789: kästys ja halveksuminen kohdistuu lapseen tomaan lapseen nähden. Täytyy pitää luon-
3790: leimaten hänetkin häpeämerkillä asettaen nottomana sellaista ilmiötä, että mies antaa
3791: täten avioliiton ulkopuolella syntyneen elämän lapselle, josta hän sen jälkeen ei
3792: lapsen erikoisasemaan, joka useinkaan ei enää halua mitään tietää ja jota hän ai-
3793: ole jättämättä haitallisia jälkiä hänen ruu- noastaan vastahakoisesti tuomioistuimen
3794: miilliseen ja henkiseen kehitykseensä. määräyksen perusteella elättää. Tällaista
3795: Jokaisen syntyvän ja syntyneen lapsen vastll'llta olisi omiaan varmasti lisäämään
3796: tulisi kuitenkin yhteiskunnan kannalta olla tietoisuus, että avioton lapsi myöskin voi
3797: yhtä arvokas ja oikeutettu vaatimaan osuu- esiintyä isänsä perillisenä. Onhan tunnet-
3798: tensa elämältä, sillä kenelläkään ei ole itsel- tua, että useinkaan eivät moraaliset tai
3799: lään mahdollisuus valita vanhempiaan. Ei inhimilliset vetoomukset lainkaan tehoa
3800: ole oikein, että lapset jo varhaisista ikä- yhtä hyvin kuin taloudellisten seuraamus-
3801: vuosistaan lähtien saavat tuntea, että toiset ten uhka. Tuomioistuimilla on jo tällä ker-
3802:
3803: 544/48 9
3804: 66 I1,4. - Perintöoikeus.
3805:
3806: taa monia mahdollisuuksia saada selville että hallitus nopeasti valmistaisi ja
3807: isyys niin eittämättömästi, ettei tässä suh- Eduskunnalle antaisi esityksen sellai-
3808: teessa ole pelättävissä ainakaan suurempaa siksi muutoksiksi voimassaoleviin la-
3809: epäoikeudenmukaisuutta kuin se, mikä nyt keihin, joilla avioliiton ulkopuolella
3810: jo vallitsee, kun tuhannet lapset ilma!} syntyneet lapset, joihin nähden ela-
3811: muuta jätetään vaille oikeutta isänsä pe- tusapu on joko tuomiolla tai sopi-
3812: rintöön. Yhteiskunnan tulee toteuttaa oi- muksella vahvis·tettu, saisivat saman
3813: keusperiaatetta mahdollisimman tasapuoli- perimysoikeuden kuin avioliitossakin
3814: sesti kaikkiin kansalaisiin nähden ja sen- syntyneet lapset.
3815: vuoksi pyydämmekin kunnioittaen ehdottaa
3816: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3817: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
3818:
3819: Martta Salmela-Järvinen. Aino Malkamäki.
3820: Laura Brander-Wallin. Kyllikki Pohjala.
3821: Aino Lehtokoski Hilma Koivulahti-Lehto.
3822: Meeri Kalavainen. Alpo Lumme .
3823: . Toivo Pyörtänö. Heikki Hykkäälä.
3824: Rafael Paasio. Kustaa Alanko.
3825: Elli Nurminen.
3826: 67
3827:
3828: II,a.- Toiv. al. N:o 26.
3829:
3830:
3831:
3832:
3833: Lappi-Seppälä y. m.: Esityksen antamisesta laiksi autonkul-
3834: jettajain murhasta ja siihen verrattavista törkeistä rikok-
3835: sista tuomittavien rangaistusten koventamisesta.
3836:
3837:
3838: E d u s k u n n a ll e.
3839:
3840: Maamme autoilijakunta on viime vuosien Edellä olevaan viitaten ehdotetaan edus-
3841: aikana saanut kokea monta järkyttävää ja kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
3842: törkeydessään muualla maailmassa harvi-
3843: naista murhaa, jonkun matkustajabi tyr- että hallitus, huomiol()n ottaen yhä
3844: kyttäytyneen epäinhimillisen murhaajan lisääntyvät autonkuljettajain murhat
3845: surmattua takaapäin avuttoman ja aseetto- ja näihin verrattavissa olevien tör-
3846: man autonkuljettajan. Kun tällainen mur- keiden rikosten yleistymisen, kiireel-
3847: haaja on luonteenominaisuuksiltaan kaik- lisesti valmistuttaisi Eduskunnan hy-
3848: kein ala-arvoisimpia yksilöitä ja kun kansa- väksyttäväksi lakiehdotuksen rangais-
3849: kunnan täytyy pystyä suojautumaan tuon- tusten koventamiseksi näiden 1·ikos-
3850: kaltaisia ihmispetoja vastaan, on välttämä- ten tekijöille.
3851: töntä, että heidän tekemänsä rikokset ran-
3852: gaistaan nykyistä huomattavasti ankaram-
3853: malla tuomiolla.
3854: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
3855:
3856: Jussi Lappi-Seppälä. Hugo Nuorsaari.
3857: Erkki Koivisto. Juho Heitto.
3858: Johannes Wirtanen. Margit Borg-Sundman.
3859: Jaakko Hakala. Juhani Leppälä.
3860: Usko Koski. Kauno Kleemola..
3861: Irma Karvikko. Lassi Hiekkala.
3862: 68
3863:
3864: II,a. - Toiv. a.l. N:o 27.
3865:
3866:
3867:
3868:
3869: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä lainhuudatusmenettelyn
3870: yksinkertaistamiseksi.
3871:
3872:
3873: E d u s k u n n a ll e.
3874:
3875: Lainhuudon hankkiminen tilaan on mo- sellaisissakin tapauksissa, jolloin joku edel-
3876: nasti työläs ja kustannuksia vaativa teh- lisistä omistajista on mahdollisesti hukan-
3877: tävä, eikä lanhuudatusmenettelyyn perehty- nut omistuspaperinsa tai jollei omistussuh-
3878: mätön henkilö useinkaan itse pysty sitä teita, ainakin kun on kysymyksessä vä-
3879: hoitamaan. Lainhuudattaminen on kuiten- hempiarvoinen kiinteistö tai sen osuus, voida
3880: kin määrätty jokaisen tilan saajan velvolli- ilman kuolleeksi julistamis- tai muuta sii-
3881: suudeksi ja joutuu hän, jollei hän sitä hen verrattavaa aikaa vievää ja kallista
3882: ajallaan tee, korotettujen leimaverojen menettelyä täydellisesti selvittää. Sodan
3883: muodossa kantamaan ylimääräisiä rasituk- aikaisia olosuhteita silmällä pitäen annet-
3884: sia. Jos kiinteimistön omistussuhteet ovat tiin v. 1943 laki eräitä kiinteistöjä koske-
3885: monimutkaiset, voidaan lainhuudon hank- vista saantotodistuksista, jonka mukaisen
3886: kimiseen tarvita runsaasti asiakirjoja ja tai siitä ehkä kehitetyn järjestelmän käy-
3887: selvityksiä ja saattaa tästä olla seurauksena, täntöön ottamista olisi harkittava. Myös-
3888: että menot lainhuudon hankkimisesta voivat kin voitaisiin tässä yhteydessä harkita mah-
3889: kohota jopa korkeammaksikin kuin esim. dollisuuksia lainhuudon saamiseen ,eräissä
3890: tontin hinta. Erityisesti tämä rasitus koh- tapauksissa sen tapaisen vakuutusperiaat-
3891: taa maaseutuväestöä, jolla oma tila tai teen pohjalla, mikä tietääksemme on käy-
3892: tontti ja sillä olevat rakennukset on yleinen tännössä eräissä muissa maissa.
3893: asumisen muoto. Edellä mainittuihin epäkohtiin on jokiin-
3894: Jotta edellä mainittua rasitusta saataisiin nitetty eduskunnan huomiota vuoden 1947
3895: lievennetyksi, olisi harkittava lainhuudatus- valtiopäiville jätetyssä toivomusaloitteessa
3896: menettelyn yksinkertaistamista. Tämä on (N: o 9), mutta ei tätä aloitetta ole ehditty
3897: läheisessä yhteydessä meillä jo kauan suun- käsitellä sanotuilla valtiopäivillä.
3898: nitteilla olleen kiinteistökirjalainsäädännön Edellä lausumamme nojalla ehdotamme
3899: kanssa, mutta kun sanottu lainsäädäntö il- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3900: meisesti vielä viipyy, olisi ryhdyttävä ensi
3901: tilassa toimenpiteisiin osaratkaisun saami- että hallitus t·yhtyisi kiireellisiin
3902: seksi asiassa. Pyrkimyksenä tulisi olla toimenpiteisiin lainhuudatusmenette-
3903: saada aikaan luettelo tai kiinteistökirja, lyn yksinke'r'taistamiseksi varsinkin
3904: josta kunkin kiinteistön omistussuhteet sel- maaseudun väestön oikeutettujen toi-
3905: västi ja vähällä vaivalla olisivat saatavissa vomusten mukaisesti.
3906: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
3907:
3908: Veikko Vennamo. Kustaa Tiitu.
3909: Martti Miettunen. Juhani Leppälä.
3910: 69
3911:
3912: II,7. - Toiv. al. N:o 28.
3913:
3914:
3915:
3916: Hiekkala y. m.: Kiinteistöstä pidätetyn eläkkeen S'Uorittami-
3917: sesta indeksin mukaisesti korotettuna.
3918:
3919:
3920: E d u s k u n n a ll e.
3921:
3922: Sosiaalisia olosuhteita on meillä viime Mutta jos epäsopu vallitsee, taikka varsin-
3923: vuosina kohennettu m. m. säätämällä erilai- kin jos oston kautta ovat täysin vieraat
3924: sia lakeja ja asetuksia inflaation aiheutta- henkilöt tulleet eläkkeen kohteensa olevan
3925: mien epäkohtien poistamiseksi. Niinpä kiinteistön omistajaksi, on eläkevanhuks~m
3926: myöskin yhteiskunnan palveluksessa ollei- eläketurva menetetty siltä osaltaan, minkä
3927: den ja eläkkeelle siirtyneitten henkilöiden hän saa rahassa, ja milloin eläke käsittää
3928: markkamääräiset eläkkeet ovat käytännölli- pääasiallisesti tai yksinomaan rahaa, voi yh-
3929: sesti katsoen indeksitakuun alaisia. Saman- teiskunta joutua eläkkeen suorittajaksi.
3930: aikaisesti on kuitenkin eräs kansanosa, kym- Näin ollen on käynyt välttämättömäksi,
3931: menettuhannet yksityiseläkkeellä olevat van- että nuo eläkkeet olisi kiireellisesti saatet-
3932: hukset, kokonaan unohdettu. He ovat pää- tava indeksitakuun alaisiksi, sillä jo oikeu-
3933: asiallisesti maatalouskiinteistöjen, joissakin denmukaisuus ja humaanisuus eläkevan-
3934: tapauksissa myös liikekeslmsten kiinteistö- huksia kohtaan velvoittaa palauttamaan
3935: jen, entisiä omistajia, jotka ovat luovutta- heidän eläketurvansa, jonka he ovat in-
3936: neet omaisuutensa jälkiläisilleen tai tutta- flaation johdosta menettäneet. Olisi koh-
3937: villeen eläke-ehtoja vastaan. Useimmat tuol- tuullista, että he saisivat indeksin mukai-
3938: laiset eläkekauppakirjat on tehty luontais- sesti korotettavat eläkemaksut taannehti-
3939: etuja sisältäviksi, täydennettynä ajoittai- vasti ainakin tämän vuoden alusta lukien,
3940: silla rahasuorituksilla elämän välttämättö- milloin eläkekauppakirja on tehty sitä ai-
3941: miä tarpeita varten. Myöskin yksinomaan kaisemmin. Yl,einen etu vaatii, että eläk-
3942: rahalla vuosittain tai kuukausittain suori- keen muodossa kiinteistöihin sidotut rasi-
3943: tettavaksi tarkoitettuja eläkekauppakirjoja tukset säilyvät a. o. kiinteistöjen haltijoilla,
3944: on huomattavassa määrässä olemassa. Kun sensijaan, että nämä rasitukset siirtyisivät
3945: nämä markkamääräiset eläkkeet tai luon- yhteiskunnan kannettavaksi.
3946: taisetujen täydennykseksi määrätyt raha- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
3947: maksut ovat sukulaisuus- tai tuttavuussuh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3948: teitten johdosta jo aikanaan määritelty hy-
3949: vin kohtuullisiksi, on inflaatio ,syönyt" että hallitus kiireellisesti valmis-
3950: tuollaiset eläkkeet tai eläkkeen osat käytän- tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi-
3951: nöllisesti katsoen olemattomiin. tyksen laiksi, jolla rahaa sisältävät
3952: Nyt on jouduttu siihen, että elämänsä yksityiseläkkeet määrättäisiin indeksi-
3953: iltaa viettävät vanhukset saavat sokeri-, takuun alaisiksi siten, että kaikki yk-
3954: 'kahvi- ja tupakka- y. m. annoksensa, sekä sityiseläkettä nauttivat saisivat sen
3955: vaatetus- ja muut välttämättömyystarvik- eläketurvan, miksi se on eläkekauppa-
3956: keensa ainoastaan, jos heidän jälkeläisensä kirjaa tehtäessä vahvistettu.
3957: muistavat neljännen käskyn velvoituksen.
3958: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
3959:
3960: Lassi Hiekkala. Matti Meriläinen. Erkki Koivisto.
3961: Kalle Kauppi. Nils Meinander. Johannes Virolainen.
3962: Jussi Lappi-Seppälä. Markus Niskala. Heikki Soininen.
3963: Yrjö Leino. Jere Juutilainen. Eino Laitinen.
3964: Atos Wirtanen. H. A. Kannisto. Irma Karvikko.
3965: Rolf Berner.
3966: 70
3967:
3968: II,s. - Toiv. al. N: o 29.
3969:
3970:
3971:
3972:
3973: Lumme y. m.: Toimenpiteistä perintöoikeuden rajoittam.~
3974: seksi.
3975:
3976:
3977: E d u s k u n n a ll e.
3978:
3979: Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan sasti tapauksia, jolloin suurten varojen pe-
3980: perintöoikeus vainajan jälkeen kuuluu riminen on haitannut perillisen tulevai-
3981: rinta-, selkä- tai sivuperillisille. JoUei lä- suutta. Hän on voinut lopettaa kokonaan
3982: heisiä perillisiä ole olemassa, siirtyy perintö- pyrkimyksensä ja työntekonsa jääden elä-
3983: oikeus yhä kaukaisemmille sukulaisille sii- mään yhteiskunnan loisena perimiensä va-
3984: hen saakka kunnes joku perillinen maini- roj-en turvissa. Työskentely perillisten hy-
3985: tuissa perintöhaaroissa löytyy. Mikäli pe- väksi on Imitenkin sellainen perintöoikeu-
3986: rillisiä ei löydetä ulkomailta tai kotimaasta den peruste, jota ei ilman muuta voitane
3987: eikä heidän olemassaolostansa ole mitään sivuuttaa. Toisin on asianlaita silloin kun
3988: tiet<>a, tulee perintö valtiolle, jollei perilli- kysymyksessä ovat kaukaisemmat sukulai-
3989: nen myöhemmin näytä laillista estettä. Mai- set, joilla perinnönjättäjän kanssa on tUS-
3990: nituista säännöksistä johtuu, että perintö- kin ollut muuta kuin perinnön odottami-
3991: asiat ovat 'usein hyvin vaikeasti selvitettä- nen. Perinnön saajana voi esiintyä hen-
3992: viä ja että perintö vain harvassa tapauk- kilö, jota perinnönjättäjä ei edes tunne ja
3993: sessa tulee jäämään valtion hyväksi. jolle hän ei olisi halunnut omaisuuttaan
3994: Pelkästään omalla työllään voivat yksi- jättää. Kun myöskään ei ole löydettävissä
3995: tyiset henkilöt hankkia suhteellisen vähän mitään yhteiskunnan kannalta pätevää pe-
3996: varallisuutta. Suuret omaisuudet ja pää- rusteina perintöoikeuden säilymiselle tällai-
3997: omat muodostuvat koko kansakunnan yh- sissa tapauksissa, pitäisi perintöoikeus ra-
3998: teisestä työstä, vaikka ne vallitsevan talous- joittaa vain rinta- ja selkäperillisiin sekä
3999: ja yhteiskuntajärjestyksen mukaan joutu- sisaruksiin. Samalla olisi perinnön suu-
4000: vatkin yksityiseen omistukseen. Ei voida ruutta rajoitettava voimakkaasti nousevalla
4001: näinollen pitää oikeudenmukaisena, että täl- progressiivisella perintöverotuksella.
4002: laiset suuret pääomat siirtyvät perintönä Varojen vastikkeettomasta siirrosta voi-
4003: toisille yksityisille henkilöille, joiden osuus daan määrätä testamentilla tai lahjalla.
4004: pääoman keräämisessä on voinut olla hyvin Jotta perintöoikeudesta annettavia rajoi-
4005: vähäinen tahi kokonaan olematon. Oikeinta tuksia ei voitaisi mainituilla oikeustoimilla
4006: olisi, että varat, jotka on yhteiskunnalta kiertää, pitäisi myöskin lahjavero uudistaa
4007: koottu, palautettaisiin yhteiskunnan käyt- perintöveroa vastaavaksi. Tällöin voitaisiin
4008: töön. -mikäli lahjan- tai testamentinsaaja on
4009: Perintöoikeutta on puolustettu sillä, ·että henkilö, jolla ei ole perintöoikeutta - vero
4010: ihmiset tekevät työtä ja keräävät omai- korottaa samaan tapaan kuin voimassa ole-
4011: suutta myöskin senvuoksi, että he siten vassa laissa on tehty.
4012: turvaisivat lastensa tulevaisuuden. Toi- Edelläolevan johdosta kunnioittaen ehdo-
4013: saalta on kuitenkin sanottava, että, vaikka t~mme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
4014: mainittu perustelu monessa tapauksessa pi- sen,
4015: tääkin paikkansa, niin on myöskin lukui-
4016: Il,s. - Lumme y. m. 71
4017:
4018: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin kemaan ainoastaan rinta- ja selkä-
4019: toimenpiteisiin perintöoikeutta sekä perillisiä sekä sisaruksia, ja että sa-
4020: perintö- ja lahjaverotusta koskevan malla pe·rinnön suuruutta jyrkästi ra-
4021: lainsäädännön muuttamiseksi siten, joitettaisiin perintö- ja lahjaveroa
4022: että perintöoikeus rajoitettasiin kos- korottamalla.
4023: Helsingissä 27 päivänä heinä:kuuta 1948.
4024:
4025: Alpo Lumme. Tyyne Leivo-La.rsson.
4026: Heikki Simonen. Laura. Bra.nder-Wa.llin.
4027: Kaisa. Hiilelä. Martta Salmela-Järvinen.
4028: J. F. Tolonen. Arttur Koskinen.
4029: Heikim Hykkäälä. Vilho Väyrynen.
4030: Hilma Koivulahti-Lehto. Juho Pyy.
4031: Jere Juutilainen. Arvo Sävelä.
4032: Olavi Kaja.la. Juho Karvonen.
4033: Elli Nurminen. Varma. Turunen.
4034: Rafael Paasio.
4035: •• ••
4036:
4037: VALTIOPAIVAT
4038: 19 4 8
4039:
4040: LIITTEET
4041: IV
4042:
4043:
4044: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
4045: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
4046:
4047:
4048:
4049:
4050: HELSINKI 1948
4051: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4052:
4053:
4054: 644/48 10
4055: A.
4056: Verotusta, virkamieseläkkeitä, kansakoululaitosta, korvauslakia, sota-
4057: vahinkoja, kurssitappioita, vangittuina pidettyjen korvauksia, inflatio:
4058: tappioita, kansallistamista, sähköistämistä y .m. koskevia laki-- jä
4059: toivomusalotteita.
4060: j
4061:
4062: j
4063:
4064: j
4065:
4066: j
4067:
4068: j
4069:
4070: j
4071:
4072: j
4073:
4074: j
4075:
4076: j
4077:
4078: j
4079:
4080: j
4081:
4082: j
4083:
4084: j
4085:
4086: j
4087: 77
4088:
4089: IV,t. - Lagmot. N:o 10.
4090:
4091:
4092:
4093:
4094: öh:ma.n: Förslag till lagar om ändring av lagen om riks-
4095: dagsmannaarvode ock lagen om inkomst- ock förmögen-
4096: ketsskatt.
4097:
4098:
4099: T i ll R i k s d a g e n.
4100:
4101: År 1943 rhemställde riksdagen, att rege- undandraga sig skyldigheten att deltaga
4102: ringen måtte vidtaga erforderliga åtgärder i de nya bördorna. Skattefrihetens av-
4103: för ändring av riksdagsmannaarvodena i skaffande betingar emellertid självfallet en
4104: avsikt att avskaffa den skattefrihet, som förhöjning av riksdagsmannaarvodenas be-
4105: riksdagsmännen åtnjuta med avseende å ar- lopp, ty den ersättning riksdagsmännen er-
4106: vodet ifråga. Denna hemställan har ännu hålla för sitt uppdrag hör skäligen icke
4107: icke föranlett några åtgärder oruktat punkt minskas. En förhöjning av årsarvodet till
4108: 12 uti § 24 av lag om inkomst- och för- fyrahundratjugutusen mark synes mig rik-
4109: mögenhetsskatt av den 19 november 1943, tigt och motsvarar detta ett dagsarvode om
4110: som innehäller stadgandet om sagda skatte- ettusenetthundrasextio mark. Landsortsriks-
4111: frihet, redan tvenne gånger undergått för- dagsmännens dagspenning och resekostnads-
4112: ändring. ersättning bör fortfarande såsom ersätt-
4113: Då skattefriheten för riksdagsmannaar- ning för havda kostnader utgå skattefria.
4114: vodet icike endast utan sikälig orsaik ställer Detta synes så lklart, att en anteckning
4115: riksdagsmännens ersättning för sitt arbete ihärom uti nämmda punkt 12 ilrn'appast vore
4116: i en aUdeles annan ställning än övriga nödvändig. Då emellertid momentet upp-
4117: medborgares inkomster, utan detta även tager motsvarande bestämning angående
4118: uppenbart är ägnat att förringa riksdags- enahanda ersättning för ledamöter uti av
4119: männens anseende, kan jag icke underlåta statsrådet tillsatta kommitteers resekostna-
4120: att upptaga denna fråga ånyo till behand- der har bestämning i saken observerats uti
4121: ling. den ändring av momentet jag nedan gör
4122: Skattefriheten ifråga måste enligt min mig till tolk för.
4123: uppfattning så fort som möjligt avskaffas. Med stöd av det ovan anförda föreslår
4124: Densamma har allaredan gett orsak till upp- jag,
4125: repade anmärkningar mot att riksdagsmän- att Riksdagen ville antaga nedan
4126: nen besluta pålägga medborgarena den ena intagna lagförslag:
4127: tunga skatten efter den andra, men själva
4128:
4129:
4130: Lag
4131: om ändring av Iagen om riksdagsmannaarvode.
4132: I enlighet med Riksdagens heslut, tillkommet på sätt 70 § riksdagsordningen
4133: föreskriver, skall 1 mom. 1 § i lagen av den 30 april 1947 om riksdagsmannaarvode
4134: erhålla följande ändrade lydelse:
4135: § 1. Då arvodet erlägges som dagsarvode, är
4136: Åt riksdagsman erlägges årsarvode, vars dess belopp ettusenetthundrasextio.
4137: belopp utgör fyrahundratjugutusen mark.
4138: 78 IV,1. - Edustajanpalkkion verotus.
4139:
4140:
4141: Lag
4142: om ändring av lag om inkomst- och fönnögenhetsskatt.
4143: I enlighet med Riksdagens beslut skall 24 § 12 punkten i lagen av den 19 novem-
4144: ber 1943 om inkomst- och förmögenhetsskatt, sådan den lyder i lagen den 1 novem-
4145: ber 1946, erhålla följande ändrade lydelse:
4146: § 24. arvode för ledamot av Ålands landsting
4147: samt åt ordföranden och ledamot i av stats-
4148: 12) republikens presidents avlöning och rådet tillsatt konrmittk för lkommittearbetet
4149: pension, riksdagsmans, vars bostad befinner i form av dagtraktamente, som erlagts för
4150: sig på längre avstånd än trettio kilometer med amledning av lkommittearbetet före-
4151: från huvudbangården i Helsingfors, dags- tagna resor;
4152: penning och ersättning för resekostnader,
4153:
4154: Helsingfors den 3 augusti 1948.
4155:
4156: C. A. Öhman.
4157: 79
4158:
4159: IV,1. - Lak. al. N:o 10. Suomennos.
4160:
4161:
4162:
4163:
4164: Öhman: Ehdotus laeiksi edustajanpalkkiosta annetun lain
4165: ja tulo- ja omaisuusverolain muuttamis,esta.
4166:
4167:
4168: Eduskunnalle.
4169:
4170: Vuonna 1943 eduskunta hyväksyi toivo- velvollisuudesta osallistua uusiin rasituk-
4171: muksen, ·että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin siin. Verovapauden poistaminen edellyttää
4172: toimenpiteisiin edustajanpalkkioiden muut- kuitenkin luonnostaan edustajanpalkkioiden
4173: tamiseksi siten, että se verovapaus, jota määrän korottamista, sillä edustajien tehtä-
4174: edustajat nauttivat kysymyksessä olevan västään saaman korvauksen alentaminen ei
4175: palkkion suhteen, poistetaan. Tämä toivo- ole kohtuullista. Vuosipalkkion korottami-
4176: mus ei ole vielä johtanut mihinkään toi- nen nelj äänsa taankah teenkymmeneen tuhan-
4177: menpiteisiin siitä huolimatta, että 13 päi- teen markkaan näyttää minusta oikealta, ja
4178: vänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja se vastaa tuhannensadankuudenkymmenen
4179: omaisuusverolain 24 § :n 12 kohtaa, joka si- markan päiväpalkkiota. Maaseutuedustajien
4180: sältää säännöksen sanotusta verovapau- päivärahan ja matkakustannuskorvauksen
4181: desta, jo kaksi kertaa on muutettu. on edelleenkin korvauksena heille koitu-
4182: Kun edustajanpalkkion verovapaus ei neista kustannuksista oltava verovapaita.
4183: ainoastaan ilman pätevää aihetta aseta Tämä näyttää niin selvältä, että sitä kos-
4184: edustajien työstään saamaa ko·rvausta 'keva huomautus mainitussa 12 kohdassa
4185: aivan toiseen asemaan kuin muiden kan- tuskin olisi välttämätön. Kun siinä kui-
4186: salaisten tulot, vaan on ilmeisesti myös tenkin on valtioneuvoston asettamien ko-
4187: omansa vähentämään kansanedustajien ar- miteain jäsenten matkakustannuksia kos-
4188: vonantoa, en voi jättää ottamatta tätä ky- keva vastaava määräys, on tarkoitta:mani
4189: symystä uudestaan käsiteltäväksi. kohdan muutokseen otettu myös asirua kos-
4190: Kysymyksessä oleva verovapaus on käsi- !lreva säännös.
4191: tykseni mukaan mahdollisimman pian pois- YJ!lä esitetyn perusteella ehdotrun,
4192: tettava. Se on jo antanut aihetta toistu-
4193: viin huomautuksiin siitä, että kansanedusta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4194: jat päättävät sälyttää kansalaisille raskaan vat lakiehwotukset:
4195: veron toiselrusla jä:likeen, mutta itse v;etäytyvät
4196:
4197:
4198: Laki
4199: edustajanpalkkiosta annetun ~ain muuttamisesta.
4200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 § :ssä
4201: määrätyllä tavalla, muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947
4202: annetun lain 1 § :n 1 mom. näin kuuluvaksi:
4203: 1 §. ritetaan päiväpalkkiona, sen määrä on
4204: Edustajalle suoritetaan vuotuinen palk- tuhatsatakuusikymmentä markkaa.
4205: kio, jonka määrä on neljäsataakaksikym-
4206: mentätuhatta markkaa. Milloin palkkio suo-
4207: 80 IV,1. - Edustajanpalkkion verotus.
4208:
4209: Laki
4210: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
4212: tun tulo- ja omaisuusverolain 24 § :n 12 kohta, sellaisena kuin se on 1 päivänä mar-
4213: raskuuta 1946 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
4214: 24 §. jäsenen palkkiota sekä valtioneuvoston aset-
4215: taman komitean puheenjohtajalle ja jäse-
4216: 12) tasavallan presidentin palkkausta, nelle komiteatyöstä päivärahan muodossa
4217: kansanedustajan, jonka asunto on kauem- suoritettua kOI'V'austa ja komiteatyön joh-
4218: pana kuin kolmenkymmenen kilometrin dosta tehdyistä matkoista suoritettua matka-
4219: matkan päässä Helsingin päärautatiease- kustannusten korvausta ja päivärahaa;
4220: malta, päivärahaa ja matkakustannusten
4221: korvausta, Ahvenanmaan maakuntapäivien
4222:
4223: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
4224:
4225: 0. A. Öhman.
4226: 81
4227: lV,2. - Lak a.l. N:o ;11.
4228:
4229:
4230:
4231:
4232: 'M. Järvinen y. m. : EMotus laiksi tulo- ja omaisuust~er,o,.
4233: lain muuttamisesta.
4234:
4235:
4236: E d u s k u n n a 11 e.
4237:
4238: Käytyjen sotien seurauksen;;t ovat val- maatalouden tuotto tulee olemaan su~rempi
4239: tion viime vuosien menot kohonneet ennä- kuin aikaisempina sotien jälkeisinä vuosina.
4240: tyksellisen suuriksi, ja kun suurin osa sen Tuotannon ja tulojen tuntuvan lis~äntymi
4241: tuloista on .verotuloa, on luonnollista, että sen sf)urauksena on kaikkien verojen tuotto
4242: kaikenlainen verotus on muodostunut hyvin muodostunut ja tulee edelleen lisään,tyVässä
4243: raskaaksi. Verojen rasittavuutta on ollut määrässä muodostumaan arvioitua paljon
4244: omiaan lisäämään sekin, että verovelvollis- suuremmaksi. Sotakorvauksen alentaminen
4245: ten tulot sotien jälkeen ovat olleet suhteel- 50 prosentilla ja eräide~ muiden sodista
4246: lisesti sotia edeltäneiden vuosien tuloja johtuvie:tt menojen pienentyminen toisaalta
4247: pienemmät. Eräiden välillisten verojen tulee näissä suhteissa jatkuvasti vähentä-
4248: tuoton vähäisyyden vuoksi on verotuksen mään valtion menoja. Verotuksen tuntu-
4249: painopiste kaiken lisäksi jatkuvasti pysy- valla tavalla tapahtuvaan keventämiseen on
4250: tellyt välittömien verojen osalla. Kaikkien näin muodostunut riittävät reaaliset edel-
4251: näiden syiden vuoksi ja kun eduskunta ei lytykset. ··
4252: ole halunnut käyttää hyväkseen niitä mah- V erojen alentaminen olisi ensisijaisesti
4253: dollisuuksia, jotka sillä valtion muiden kohdistettava elämiseen välttämättämiksi
4254: kuin verotulojen lisäämiseksi olisi ollut, on katsottaviin pieniin rtuloihin ja pieniin
4255: nimenomaan tulo- ja omaisuusvero kohdis- omaisuuksiin. Siinä tarkoituksessa olisi
4256: tunut hyvin raskaana sellaisiinkin elämi- verovapaan tulon alarajaa kohotettava ny-
4257: seen välttämättämiksi katsottaviin pieniin kyisesti 4'0)000 markasta 100,000 markkaan
4258: tuloihin ja pieniin omaisuuksiin, jotka ai- ja <>:maisuuden verovapaa alaraja 100,000
4259: kaisemmin ovat olleet kokonaan tulo- ja markasta 800,000 markkaan ja verotus-
4260: omaisuusverosta vapaat. Vaikka tulo- ja asteikkoa pienten tulojen ja omaisuuksien
4261: omaisuusverolakia tuloveron osalta vuosina kohdalta muutenkin lievennettävä. Näin
4262: 1946 ja 1947 on muutettu ja vaikka vero- on välttämätöntä tehdä m. m. siitä syystä,
4263: jen ennakkokantaa siitä annetun lain 11 että vuonna 1943 tapahtuneessa tulo- ja
4264: § : n muutoksen perusteella !>n alennettu 20 omaisuusverolain muutoksessa pienten tulo-
4265: prosentilla siitä, mitä se voimassaolevan jen ja omaisuuksien verotusta lisättiin suh-
4266: verolain mukaan olisi, on verotus edelleen teellisesti paljon enemmän kuin suurempien
4267: kohtuuttoman raskas. tulojen ja omaisuuksien kohdalla. Ensim-
4268: Verotettavien tulojen suhteellisen vähäi- mäinen veroluokka voidaan ,:myös poistaa ja
4269: syyden, valtion sodista johtuvien suurtep. siten saattaa nyt muita kohtuuttomam.m.jn
4270: menojen ja sen syyn vuoksi, että valtaosa verotettujen yksinäisten verovelvollisten ·Ve-
4271: valtion säännoöllisistä tuloista on verotu- rotaakka oikeampaan suhteeseen muide:p.
4272: loja, ei verotuksen huomattavaan alentami- verovelvollisten kanssa verottamalla heidät
4273: seen ole aikaisemmin ollut riittäviä edelly- samassa veroluokassa naimisissa olevien
4274: tyksiä olemassa. Kahdessa suhteessa on nyt lapsettomien verovelvollisten kanssa.
4275: kuitenkin tapahtunut muutos. Teollisuu- Samalla kun pienten tulojen ja piente:P.
4276: den tuotanto on saavuttamassa sotia edel- .omaisuuksien verotusta .kokonaisuudessaan
4277: täneiden parhaiden vuosien tason. Myös kevennetään, olisi entistä enemmän syytä
4278:
4279: 1144/48 11
4280: 82 IV,2. - Tulo- ja omaisuns\'ero.
4281:
4282: huomioida ne vaikeudet, jotka erilaisessa dessa. Näiden syiden vuoksi verovelvolli-
4283: asemassa elävillä verovelvollisilla heidän sella tulisi olla oikeus tehdä määrätyn suu-
4284: tulojensa markkamääräisestä samansuurui- ruiset verotettavan tulon vähennykset tai
4285: suudesta huolimatta on olemassa. Tällai- tulisi ne toisissa tapauksissa huomioida
4286: sessa asemassa ovat esimerkiksi yksinäiset. sellaisinä syinä, joiden vuoksi verotuslauta-
4287: äidit ja lesket, joilla on huollettavanaan kunnalla on oikeus harkintansa mukaan
4288: alaikäisiä lapsia ja joilla ei ole muita tuloja tehdä vähennyksiä. Mikäli omaisuusveron
4289: kuin palkkansa tai muusta ammatista saa- verovapaa omaisuusraja korotetaan muut-
4290: tavat rtulot. Ilmeinen epäsuhde vallitsee tunutta rahanarvoa vastaavaksi ja siten
4291: myöskin siinä, että lain tulkinnasta johtuen tuntuvalla tavalla helpotetaan pi(mviljeli-
4292: ei eläkkeellä olevat aviopuolisot saa laskea jäin ja muiden pienomistajain verotusta, on
4293: hyväkseen 28 § :n 1 momentin 8 kohdassa oikeudenmukaista saada palkasta ja aikai-
4294: mainittua vähennystä, vaikka heitä verote- semman palveluksen perusteella saatavasta
4295: taan yhdessä.. Tätä oikeutta ei ole edes eläkkeestä samoin kuin perheenjäsenten
4296: siinäkään tapauksessa, että eläkettä saa maatalouden hyväksi tekemästä työstä
4297: vain toinen aviopuoliso .toisen käydessä an- saadusta tulosta tehdä määrätyn suuruinen
4298: siotyössä. verotettavan tulon vähennys.
4299: Samoin kuin lasten, on vanhempienkin Kun kokemus on osoittanut, että verolain
4300: huoltamisesta menoja, jotka verotuksessa säädännön hitaudesta johtuen inflatoorinen
4301: tulisi huomioida. Raskaissa ja likaisissa kehitys on tehnyt tulon ja omaisuuden
4302: ammateissa, kuten metsä- ja uittotöissä, verovapaan rajan tarkoituksen merkitykset-
4303: ravinnon, vaatteiden ja jalkineiden kulutus tömäksi, on tämä epäkohta korjattava si-
4304: on moninkerroin suurempi kuin useimmissa ten, että verovapaa tulon ja omaisuuden
4305: muissa ammateissa. Samansuuruisen pal- alaraja sidotaan yleiseen elinkustannusin-
4306: kan käyttöarvo työntekijälle, joka joutuu deksiin.
4307: työskentelemään toisella paikkakunnalla Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
4308: kuin missä hänen perheensä vakinaisesti ehdotamme,
4309: asuu, on niinikään paljon pienempi kuin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4310: työntekijällä, joka asuu perheensä keskuu- van lakiehdotuksen:
4311:
4312: Laki
4313: tmo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
4315: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, 29 § :n 1 momentin 6 kohta sekä 46,
4316: 48 ja 49 §, 28 §, 29 §:n 1 moment:in 6 'kohta ja 48 § sellaisina kuin ne ovat 23
4317: päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 46 ja 49 § sellaisina kuin
4318: ne ovat 19 päivänä marraskuuta 1943 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
4319: 28 §. 6) omaisuuden satunnaisesta luovutuk-
4320: V erovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- sesta saadusta voitosta samanlaatuisesta
4321: hentää: luovutuksesta aiheutunut tappio;
4322: 7) maksu, jonka hän työnantajana on
4323: 1) velkain korot ; suorittanut kansaneläkelain 8 §: n nojalla;
4324: 2) suorittamansa avustus, joka on mai- 8) milloin molemmat puolisot ovat olleet
4325: nittu 21 § :n 5 kohdassa; ansiotyössä tai saavat aikaisemman palve-
4326: 3) verovuonna suorittamansa osto- ja lussuhteen perusteella eläkettä., sen puoli-
4327: myyntihyvitykset, ylijäämäpalautukset sekä son tulosta, joka on ansainnut vähemmän,
4328: vuosi- ja vaihtoalennukset; viisikymmentätuhatta markkaa sekä tämän
4329: 4) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa määrän ylittävältä osalta puolet, ei kuiten-
4330: syntynyt tappio, jota ei ole katsottava pää- kaan yhteensä enempää kuin satatuhatta
4331: omavähennykseksi ; markkaa;
4332: 5) edellä 21 § :n 6 kohdassa tarkoitetusta 9) jos hän on leski tai yksinäinen nai-
4333: voitosta sen hankkimisesta olleet menot ; nen, joka verovuonna on elättänyt ala-
4334: IV,2. - M. Järvinen y. m. 83
4335:
4336: ikäistä lastaan, ansio- tai eläketulostaan velvollisen veronmaksukyky muun läheisen
4337: viisikymmentätuhatta markkaa sekä tämän kuin alaikäisen lapsen elättämisen taikka
4338: määrän ylittävältä osalta puolet, ei kuiten- omaisen tai läheisen henkilön sairauden,
4339: kaan yhteensä enempää kuin satatuhatta tapaturman, invaliiditetin, vanhempien
4340: markkaa; elättämisen tai vanhuuden tähden, viran
4341: 10) milloin tulo on hankittu toisella paik- tai työpaikan menettämisen takia taikka
4342: kakunnalla kuin missä verovelvollisen muusta sellaisesta syYstä on olennaisesti
4343: perhe vakinaisesti asuu tai metsä- ja uitto- vähentynyt verolautakunnan harkitseman
4344: töissä tahi muissa niihin verrattavissa tai määrän, ei kuitenkaan yhteensä enempää
4345: niiden yhteydessä tehtävissä kausiluontoi- kuin seitsemänkymmentäviisituhatta mark-
4346: sissa töissä, ansiotulostaan viisikymmentä- kaa.
4347: tuhatta markkaa;
4348: 11) määrä, jonka säästöpankkien vakuu-
4349: tusrahasto on käyttäny,t pääomansa lisää-
4350: miseen; 46 §.
4351: 12) lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoi- Verovelvolliset luonnolliset henkilöt lue-
4352: tukseen, sen mukaan kuin asetuksella sää- taan aviosuhteensa ja elatusvelvollisuutensa
4353: detään ; sekä . perusteella seuraavaan kahteen veroluok-
4354: 13) kaksikymmentä sadalta palkkatuloJen kaan:
4355: ja aikaisemman palvelussuhteen perusteella I veroluokkaan kuuluu sellainen 24
4356: saadun eläkkeen kokonaismäärästä lapsen vuotta täyttänyt naimaton henkilö, eronnut
4357: tai muun perheenjäsenen maa- ja metsäta- tai leski taikka välien rikkoutumisen vuoksi
4358: louden hyväksi tekemän työn arvosta. . jatkuvasti erillään asuva puoliso, joka ei
4359: Edellä 1 momentin 13 kohdassa tarkOite- ole elättänyt verovuonna alaikäistä tahi
4360: taan palkkatulolla kaikenlaatuista palkkaa, sitä ennen vähintään kymmenenä vuotena
4361: palkkiota, osapalkkiota sekä muut~ etuutt~ seitsemäätoista vuotta nuorempaa lasta, nai-
4362: tai korvausta, joka suoritetaan VIrasta tai misissa oleva henki1ö, joka verovuoden
4363: toimesta samoin kuin työstä, tehtävästä päättyessä on ollut avioliitossa vähintään
4364: taikka p~veluksesta, jonka tulon tai palkan kolme vuotta ja joka ei ole elättänyt vero-
4365: saaja korvausta vastaan on sitoutunut työn vuonna alaikäistä tahi sitä ennen vähin-
4366: tai tehtävän antajalle tekemään ja jossa tään kymmenenä vuotena seitsemäätoista
4367: tulon tai palkan saajaa ei ole pidettävä vuotta nuorempaa lasta, eronnut tai leski
4368: itsenäisenä elinkeinon-, liikkeen tai amma- tahi välien rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti
4369: tinharjoittajana. Samoin tarkoitetaan edellä erillään asuva puoliso, joka ei ole täyttä-
4370: 1 momentin 8 ja 9 kohdassa ansiotulolla nyt edellä tarkoitettua elatusvelvollisuutta.
4371: tällaista palkkatuloa tai eläkettä sekä am- II veroluokkaan kuuluvat muut kuin I
4372: matin harjoittamisesta saatua tuloa. veroluokkaan luettavat luonnolliset henki-
4373: Henkilöllä, joka ei ole koko verovuotta löt Jos verovelvollinen on verovuonna
4374: asunut Suomessa, niin myös ulkomaisella elättänyt alaikäistä lastaan, hän on oikeu-
4375: valtiolla yhteisöllä, laitoksella ja säätiöllä tettu saamaan verostaan sellaisen vähen-
4376: on oike~ tässä mainitussa pykälässä mai- nyksen kuin 48 §: ssä säädetään.
4377: nittuun vähennykseen ainoastaan, mikäl~ .Avoimet kommandiitti- ja laivaisännistö-
4378: vähennys kohdistuu sellaiseen tul?on tai yhtiöt sekä niihin verrattavat yhtymät
4379: omaisuuteen, josta täällä on suoritettava kuuluvat II veroluokkaan.
4380: veroa. Kuolinpesä luetaan II veroluokkaan. Jos
4381: 29 §. sen osakkaana on perinnönjättäjän alaikäi-
4382: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna nen lapsi, joka on saanut elatu~ensa kuo-
4383: on asunut Suomessa, niin kuin 7 §: n 2, 3, linpesän varoista, pesällä on Oikeus saada
4384: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen 48 § : ssä tarkoitettu verovähennys.
4385: lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 § :ssä on säädetty,
4386: vähentää:
4387: 48 §.
4388: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi-
4389: 6) lääkärinkulut, sen mukaan. k~in val- käli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan
4390: ·tiovarainministeriö määrää, ja mlllom vero- asteikon mukaan:
4391: 84 IV,2. - Tulo- ja omaisuusvero.
4392:
4393: Veroluokka I Veroluokka II
4394: Veron vakioeri tulon
4395: Vero'% ala- Veron vakioerä tulon Vero % ala-
4396: ~B lllob4alla rajan sli mene- alarajan kobdalla rajan ,-Ii met~e·
4397: mk risti tulonorwta mk västi tu1Gno!!llllta.
4398: 100,000- 120,000 600:- 2.15
4399: 120,000- 150,000 1,000:-'- 5
4400: 160,000- 200,000 2,500:- 7 1,000:- 5
4401: 200,000- 250,000 6,000:- 10 3,500:- 8
4402: 250,000- 300,000 11,000:- 20 7,500:- 15
4403: 300,000- 400,000 21,000:- 30 15,000:- 26
4404: 400,000- 600,000 51,000: -- 35 41,00'0: - as
4405: 600,000- 800,000 121,000:- 40 117,000:- 42
4406: 800,000-1,200,000··. 201,000:- 44 201,000: - 44
4407: 1,200,000-1,600,000 377,000:- 50 377,000: - 50
4408: 1,600,000-3,200,000 577,000:- 54 577,000: - 54
4409: 3,200,00'0-6,400,000 1,441,000: -- 56 1,441,000: - 56
4410: 6,400,000- 3,233,000:- S7 3,233,000:- 57
4411:
4412: Jos yleinen elinkustann:usin.deksi JlllOU&ee 49 §.
4413: tai laskee siitä, mitä se oli 31 päivänä jou- V•erea omaisuuden perusteeNa suorite-
4414: lukuuta 1948, on v~rovapaata tulo.n ala- taall, mikäli 50 § :ssä ei toisin Säädetä, seu~
4415: rajaa korotettava tai alennettava, ·,ei kuit{}n- raavan ameik0n mukaan:
4416: koon ellei kohoaminen tai ale:n:emmen o.le
4417: vähintään 10 pistettä.
4418: Veron ·Vakio- Vero 0 / .. alarajan
4419: Verotettava omaisuus <eri 'Yli menevä.lti
4420: mk mk omatsuuden osalta
4421: 800,00'0- 1,2'00;000 1,0@0: - 7
4422: 1,200,000- 1,'500,000 3,c800: - 10
4423: 1;5'0Q,OOO-:- 1;800,000 '().,$00: - il.2
4424: 1,800;000- '2,700,000 10,400: - 12.1
4425: 2,700.,00'0- 3.,600~000 21;290: - 13
4426: 3,600,000- 7,200,000 32;990: - 16.3
4427: 7,200,'000-IO,SOQ,QOO 91t6:70:- 18
4428: 10,800,000-18;DOO,OOO 156;470: - 20
4429: 18,000,000-:30,000,0:00 300;470: - 22
4430: 30,00Q;ooo- tai enempi 564;470: - 20
4431: Jos yleinen elinkustannusindeksi nousee alarajaa korotettava tai alennettava, ei
4432: tai laskee siitä, mitä se .oli '.31 päivänä jou- kuitenkaan ellei kohoaminen tai aleneminen
4433: lUkuuta 1948, on verovapaata omaisuuden ole vähintään 10 pistettä.
4434:
4435: Helsingissä 4 päi;vänä elokuuta 1948.
4436:
4437: lVIikko Järvinen. 'l'oiv0 Kujala. Mauri Ryömä.
4438: Vilhelm Riihinen. J. Mustonen. Aimo Aaltonen.
4439: Sylvi-Kyllikki Kilpi. H. IVIann.men. Mauri Perkonoja.
4440: Arvo Riihimäki. ·ll'ma Torvi .Nestori Nurminen.
4441: :Antto Prunnila. rEino Tainio. Paavo Leskinen.
4442: Matti Meriläinen. ·E. Hietanen. Kaarle Renfors.
4443: Toivo Friman. Elli Stenberg. T. I. Sormunen.
4444: Anna Nevalainen. Martti Leskinen. V. Puumalainen.
4445: Eino Roine. Hannes Tauriainen. Eino Kujanpää.
4446: llertta Kuusinen~Leino. Niilo Nielliin.en Gösta Rosenberg.
4447: Ville Pessi. Yrjö Leino. Yrjö Murto.
4448: Atos \Wirtanen. Ka1le Kauhanen.
4449: 85
4450:
4451: IV,a. - La.gmot. N:o 12.
4452:
4453:
4454:
4455:
4456: Öhman: F'örslag till lag om ändring av 24 § lagen om
4457: inkomst-. ·och fMmÖ(Jenhetsskatt.
4458:
4459:
4460: T i ll R i k s d a g en.
4461:
4462: Det föreligger en allmänt erkänd skyldig- pensioner beskattas. Rent upprörande är
4463: het för landets arbetsföra befolkning att det att änkors pensioner under vissa för-
4464: tillse, att den del av befolkningen, som hållandan beS!rattas ·kapitaliserade sä8om
4465: allaredan fullgjort sin arbetsuppgift, bere- :förmögenhet.
4466: des en dräglig ålderdom. Till denna del :Med stöd av det sagda och utan längre
4467: hör otvivelaktigt pensionstagarena, säväl motivering av en uppenbart rättvis sak
4468: statens och kommunernas som den .privata föreslås,
4469: verksatnhetens. att Riksdagen ville antaga följande
4470: Helt oskäligt synes det därför vara att lagförslag:
4471: pensionstagarens i regeln alldeles för små
4472:
4473:
4474: Lag
4475: om ändring a.v Ia.gen om inkomst- ooh förm.ögenhetsskatt.
4476: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 24 § 9 rpunkten i lagen av den 19 novem-
4477: ber 1943 om inkomst- och förmögenhetsskatt erhålla följande ändrade lydelse:
4478: § 24. lös erhåller vare sig av staten, ikommun,
4479: rpensionsanstalt, änke- och pupillkassa, aktie-
4480: 9) pension eller annan förmån, som be- eller annat bolag, firma eller enskild per-
4481: viljats på grund av ett förutvarande son, ej lheller av staten erhållen gratifika-
4482: tjänste- eller arbetsförhållande ävensom tion.
4483: pension, som änka eller fader- eller moder-
4484:
4485: Helsingfors den 2 augusti 1948.
4486:
4487: C. A. Öhman.
4488: 86
4489:
4490: IV,a.- Lak. al. N:o 12. Suomennos.
4491:
4492:
4493:
4494:
4495: Öhman: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 24 §: n
4496: muuttamisesta.
4497:
4498:
4499: E d u s kun n a U e.
4500:
4501: Maan työkykyisen väestön yleisesti tun- rastaan kuohuttavaa on leskien eläkkeiden
4502: nustettu velvollisuus on huolehtia siitä, että verottaminen määrätyissä tavauksissa omai-
4503: sille väestön osalle, joka on jo suorittanut suutena siten, että eläike kapitalisoidaan.
4504: työnsä, valmistetaan siedettävä vanhuus. Edellä sanottuun viitaten ja ilman pi-
4505: Tähän osaan kuuluvat epäilemättä elåkkeen- tempiä perusteluja ilmeisen oikeudenmukai-
4506: nauttijat niin hyvin valtion ja kuntien sessa ~aSiassa ehdotetaan
4507: kuin yksityisen toiminnan piirissä.
4508: Tuntuu sen vuoksi aivan kohtuutto- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
4509: malta, että eläkkeennauttijain tavallisesti raava lakiehdotus:
4510: aivan liian pieniä eläkkeitä verotetaan. Suo-
4511:
4512:
4513: Laki
4514: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4515: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
4516: tun tulo- ja omaisuusverolain 24 §: n 9 kohta näin kuuluvaksi:
4517: 24 §. laitokselta, leski- ja orpokassasta, osake-
4518: tai muulta yhtiöltä, toiminimeltä tai yksi-
4519: 9) eläkettä tai muuta etua, joka on tyiseltä henkilöltä, eikä myöskään val-
4520: myönnetty aikaisemman virka- tai palvelus- tiolta saatua lahjapalkkiota.
4521: suhteen perusteella, sekä eläkettä, jonka
4522: leski tai orpo saa valtiolta, kunnalta, eläke-
4523:
4524: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
4525: 0. A. öhman.
4526: 87
4527: IV,4. - Lak. al. N:o 13.
4528:
4529:
4530:
4531:
4532: Ka.nnisto y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
4533: 33 § :n muuttamisesta.
4534:
4535:
4536: E d u s k u n n a 11 e.
4537:
4538: Maaseudun tuotannollisen ,toiminnan ko- Liittymismaksujen osalta joutuvat nam
4539: hottamiseksi sekä kehitys- ja toimeentulo- ollen omaisuusveroa tosiasiallisesti suoritta-
4540: mahdollisuuksien parantamiseksi on valtio- maan ainoastaan muutamat sanotuista
4541: vallan myötävaikutuksen ja tuen turvin uusista yhtiöistä.
4542: parhaillaan käynnissä olevalla maaseudun Maaseudun sähköistäminen on yleishyö-
4543: sähköistyksellä erittäin tärkeä, jopa suoras- dyllistä toimintaa, joka yleensä on kannat-
4544: taan käänteentekevä merkitys. Tätä han- tamatonta ja saadaan kannattavaksi vaan
4545: ketta sähkön jakelun osalta toteuttavat lä- siten, että jakeluverkosto ainakin on ve-
4546: hinnä kymmenkunta maakunnallista, yleis- rosta vapaa. Kun valtio joutuu vuosittain
4547: hyödyllisellä pohjalla toimivaa sähköosake- sanottuja yhtiöitä tukemaan suurin avus-
4548: yhtiötä. Kun nämä yhtiöt toimivat vähä- tuksin ja takuin, on luonnotonta, että val-
4549: varaisissa osissa maatamme, eivät ne ole tio samalla perii niiltä veroina suuria sum-
4550: saaneet kuluttajilta perityksi varoja osake- mia, jotka ne välttämättä tarvitsevat toi-
4551: pääomia varten, vaan ovat asianomaiset mintansa tukemiseen. Jos sanotunlainen ve-
4552: kunnat ja seurakunnat joutuneet merkitse- rotus pitemmälti .täydellä ankaruudella saa
4553: mään noin 60-80 % niiden osakepää- jatkua, on se omiaan ehkäisemään niiden
4554: omista, saaden siten määräysvallan niissä. toimintaa, jopa suoranaisesti vaarantamaan
4555: Sähkön kuluttajilta on peritty lisäksi johto- niiden olemassaolonkin. Joka tapauksessa se
4556: verkoston rakentamiskustannusten peittämi- .tulee huomattavasti kallistamaan maaseu-
4557: seksi huomattavia varoja n. k. liittymismak- dulle jaettavan, jakelukustannusten joh-
4558: sujen muodossa. Täten näiden yhtiöiden dosta muutenkin kallista sähkön hintaa.
4559: haltuun on kertynyt huomattavas·ti varoja, Edelläolevan perusteella. on sen vuoksi ny-
4560: joista ne on katsottu verovelvollisiksi. kyään voimassa olevaa tulo- ja omaisuus-
4561: Aikaisemmin perustetut sähkönjakeluyh- verolakia niin muutettava, että maaseudun
4562: tiöt ovat saaneet tileistään jo poistetuiksi sähköistämisyhtymien jakeluverkostoa ei
4563: johtoverkostojensa rakentamiskustannuksia lueta veronalaiseen omaisuuteen omaisuus-
4564: edustavat pääomat eikä niitä niistä liene veroa määrättäessä. Näin sitäkin suurem-
4565: enää verotettu. Muutamat uusista yhtiöistä malla syyllä, kun sähkönjakelu kaupun-
4566: ovat kuluttajilta ottaneet liittymismaksut geissa tapahtuu yleensä kunnallisten sähkö-
4567: korottomien ja irtisanomattomien lainojen ~aitosten välityksellä, jotka ovat kokonaan
4568: muodossa, joten ne siten ovat välttyneet verovapaita.
4569: niiltä osin omaisuusveroa mwksamasta ja Tämän nojalla esitämme,
4570: omaisuusveron joutuvat suorittamaan ku-
4571: luttajat kukin antamaansa lainaa vastaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa..
4572: vassa määrin, mikäli heille sitten veroa on van lakiehdotuksen:
4573: niistä asetettu.
4574: 88 IV,4. - ,sähköyhtymien verotus.
4575:
4576:
4577: Laki
4578: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4579: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
4580: tulo- ja omaisuusverolain 33 § näin kuuluvaksi:
4581: 33 §. nempana käyttää hyväkseen, niihin luet-
4582: Varoiksi ei lueta: .tuna myös oikeus omaisuuteen, josta toinen
4583: 1) Vaatteita, huone- ja talouskaluja sekä toistaiseksi saa tuoton;
4584: muuta asuntoirtaim.istoa, joka on tarkoi- 6) osuutta avoimessa, kommandiitti- tai
4585: tettu verovelvollisen ja hänen perheensä laivanisännistöyhtiössä;
4586: henkilökohtaisesti käytettäväksi; 7) yksityisen rautatien yleisen liikenteen
4587: 2) taideteoksia sekä kirja-, taide- ja tarpeeseen käyttämää omaisuutta;
4588: muita niihin verrattavia kokoelmia, jollei 8) maaseudun sähköistämisyhtymän jake-
4589: omistaja tee niillä !kauppaa tai muutoin luverkostoa;
4590: ammattinaan hanki niistä itselleen tuloa; 9) kalanviljelyslaitokseen kuuluvaa omai-
4591: 3) Vuokra- tai muuta oikeutta asun- suutta;
4592: toon; 10) lauttausyhdistY'ksen uittoväylään
4593: 4) sellaista eläkeoikeutta ja oikeutta kuuluvia kiinteitä laitteita ja johtopuomeja
4594: muuhun etuuteen, joka on myönnetty aikai- sekä lauttaussäännö:issä määrättyjä muita
4595: semman virka- tai työsuhteen perusteella, rakenteita ja laitteita; eikä
4596: taikka oikeutta 24 § : il 8 ja 9 kohdassa 11) sitä osuutta maatalouskiinteistön vil-
4597: .tarkoitettuun eläkkeeseen, elinkorkoon sekä ja- ja rehusadosta, jonka voidaan katsoa
4598: huoltoeläkkeeseen tuloverosta vapaalta kuuluvan tilalla tarvittavien kotieläinten
4599: osalta; ruokintaan.
4600: 5) ehdollisia oikeuksia ja sellaisia oikeuk-
4601: sia, joita verovelvollinen voi vasta tuon-
4602:
4603: Helsingjssä 3 päivänä elokuuta 1948.
4604:
4605: Lassi Hiekka.la.
4606: :Kalle Kauppi.
4607: 89
4608:
4609: IV,5.- Lak: at N:o 14.
4610:
4611:
4612:
4613:
4614: M. Järvinen y. m. : Eka:otws laiksi eräistä viiliaikaistista
4615: poikkeussäännöksistä verolakeiltin.
4616:
4617:
4618: E d u s k u n n a 11 e.
4619:
4620: Kun ne poikkeukselliset olosuhteet, joi- Kun ne perusteet, joiden nojalla sotain-
4621: den nojalla on säädetty eräitä väliaikai- valiideille on myönnetty erikoisvähennys-
4622: sia poikkeussäännöksiä verolakeihin, ovat oikeus, p-ätevät joka suhteessa myöskin si-
4623: suu:relta osalta jatkuvasti olemassa, olisi viili-invaliideihin nähden, olisi ollut oikeu-
4624: kohtuullista, että niitä tarpeellisilta osilta den- ja kohtuudenmukaista, että myöskin
4625: ainakin toistaiseksi jatkettaisiin. heille olisi myönnetty samanlainen tulo-
4626: Kysymyksessä olevat poikkeussäännökset jensa vähennysoikeus kuin sotainva:liideille.
4627: sisältävät m.. m.. sen, että verovelvollisella, Tähän olisi sitäkin suurempi syy, kun si-
4628: joka sotap~lvehrksessa tai muutoin sotatoi- viili-invaliidit ovat sekä lakisääteisessä, että
4629: messa on saanut ruumiinvamman 'tai sai- vapaassa invaliidihuollossa huonommassa
4630: rauden, on oikeus, muiden lain saliimien asemassa kuin sotainvaliidit.
4631: vähennysten lisäksi, tulostaan vähentää, jos Ottaen kuitenkin huomioon sen, että niin
4632: hänen työkyvyttömyysasteensa vai tion tapa- sota- kuin myöskin siviili-invaliideja on mo-
4633: turmatoimiston käyttämien arvi'Oimisperus- nissa sellaisissa viroissa tai ,toimissa sekä
4634: teiden mukaan on sata prosenttia, viisikym- yrittäjinä, joissa invaliiditeetti ei aiheuta
4635: mentätuhatta markkaa tai jos sanottu pro- ainakaan sanottavampaa haittaa ja joilla
4636: senttimäärä on pienempi, prosenttimäärää on suhteellisen suuret tulot tai omaisuus,
4637: vastaava osa viidestäkymmenestätuhannesta ei erikoisvähennyksen myöntäminen rajoit-
4638: markasta. tamattomana ole sosiaalisista syistä tarpeel-
4639: Sotainvaliideille myönnettyä erikoisvä- lista. Tämä vähennysoikeus voitaisiinkin
4640: hennysoikeutta on aivan oikein perusteltu näin ollen rajoittaa koskemaan vain niitä
4641: m. m. sillä, että heidän ,työkykynsä voimien invaliideja joiden vuositulot eiv-ät nouse yli
4642: liikarasituksen vaikutuksesta alenee nor- 250,000 markan.
4643: maalia nopeammin ja että heidän elin- Edellä sanotun perusteella esitämme,
4644: ikänsä on tavallista lyhyempi, joten heidän
4645: on normaalia lyhyemmässä ajassa turvat- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4646: tava oma ja perheensä asema niiden päi- van lakiehdotuksen:
4647: vien varalta, jolloin: hänen työkykynsä ei
4648: enää siihen riitä.
4649: Laki
4650: eräistä viliaikaisista poikkeussää.nnöksistä verola.keihin.
4651: Eduskunnan päätöksen ·mukaisesti säädetään:
4652: Sen estämättä mitä voimassa olevassa verolainsäädännössä on säädetty, on vuosien
4653: 1948-1953 tulon ja omaisuuden perusteella toimitettavissa tulo- ja omaisuusvero-
4654: tu:ksissa sekä vuosien 1949-1953 toimitettavissa kunnallisverotuksissa noudatettava
4655: seuraavia säännöksiä: ·
4656: 1 §. mellä saatua .avustusta, joka valtion va-
4657: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä: roista on annettu asevelvollisten taikka ase-
4658: 1) sellaista rahana ,tai muuna etuutena palvelukseen vapaaehtoisina osallistuneiden
4659: kuukausipalkan, huoltorahan tai muulla ni- henkilöiden omaisille taikka väestönsiirron
4660: 544/48 12
4661: 90 IV~5. - Invaliidien verotus.
4662:
4663: tap.ahtuessa toiselle paikkakunnalle siirty- mesta tahi työntekijälle työstä aiheutuneen
4664: neille .tai muuhun sellaiseen henkilökohtai- ruumiinvaJIIlman johdosta tai joka muuten
4665: seen huoltoon käytettäväksi; on 30/12 1946 annetun in:valiidihuoltolain
4666: 2) korvausta mikä on kertakaikkisena tarkoittamassa mielessä invaliidi, on oikeus
4667: tahi jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta muiden lain saliimien vähennysten lisäksi,
4668: taikka muuten sotatoimesta tahi työnteki- kun hänen vuositulonsa ei ylitä 250,000
4669: jälle ,työstä aiheutuneen ruumiinvamman, markkaa tulostaan vähentää, jos hänen työ-
4670: sairauden tahi kuolemantapau:ksen johdosta kyvyttömyysasteensa valtion tapaturmatoi-
4671: joko valtion tai yleishyödyllisten yhtymäin miston käyttämien tai muiden hyväksyttä-
4672: varoista taikka työntekijäin ,tapaturmava- vien arvioimisperusteiden mukaan on sata
4673: kuutuksen perusteella vahingoittuneelle tai .prosenttia, viisikymmentätuhatta markkaa
4674: sairastuneelle itselleen taikka hänen omai- tai jos sanottu prosenttimäärä on pienempi,
4675: silleen; prosenttimäärää vastaava osa viidestäkym-
4676: 3) puolustusvoimain palveluksessa olleille menestätuhannesta markasta.
4677: valtion varoista suoritettua päivärahaa; Milloin verovei vollisen veronmaksukyky,
4678: eikä muulla kuin 1 momentissa mainitulla ta-
4679: 4) 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun valla, on häntä kohdanneen onnettomuu-
4680: toisen korvauslain (390/45) nojalla annet- den .tähden olennaisesti vähentynyt, voi-
4681: tuj.en korvausobligatioiden korkoa 1 päivän daan tuloa, sen jälkeen kuin muut lain sal-
4682: elokuuta 1946 ja 1 päivän elokuuta 1953 vä- limat vähennykset on toimitettu, harkinnan
4683: liseltä ajalta. mukaan vähentää enintään viidelläkymme-
4684: V eronalaisena omaisuutena ei ole pidet- nellätuhannella markalla.
4685: tävä oikeutta 10 päivänä helmikuuta 1947
4686: tehdyllä rauhansopimuksella luovutetulle
4687: tai vuokratulle alueelle jääneestä omaisuu- 3 §.
4688: desta saatavaan korvaukseen. Tarkemmat määräykset tämän lain .täy-
4689: täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tar-
4690: 2 §. vittaessa valtiovarainministeriö.
4691: Verovelvollisella, jolle maksetaan kor-
4692: vausta sotapalveluksesta tai muuten sotatoi-
4693: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
4694:
4695: Mikko Järvinen. Elli Stenberg.
4696: Toivo Kujala. Toivo Friman.
4697: Antto Pnmnila. J. Mustonen.
4698: L. Myllymäki. Eino Tainio.
4699: V. Riihinen. E. Hietanen.
4700: Arvo Riihimäld. Hannes Tauriainen.
4701: Hertta Kuusinen-Leino. Eino Kujanpää.
4702: Gösta Rosenberg. Toivo 1. Sormunen.
4703: H. Manninen. Irma Torvi.
4704: Kaarle Renfors. K. Kauhanen.
4705: V. Puumala.inen. Paavo Leskinen.
4706: 91
4707: IV,a. - Lak. al. N:o 15.
4708:
4709: Tuuma y. m. : Ehdotus laiksi leimOiVerolain m-wuttamisesta.
4710:
4711: Ed usk unn alle.
4712: Velkakirjain ja muiden saalUistodisteiden tion etua. Mikäli kunnat eivät julkista hal-
4713: leimaamiseen nähden ovat maamme kun- lintoansa toimittaisi, olisi se valtion teh-
4714: nat edelleen yksityisten henkilöiden ja lai- tävä. Kun valtio varsinkin viime vuosina
4715: tosten asemassa. Ne velkakirjat ja muut on antanut kunnille erittäin paljon tehtä-
4716: sa·amistodisteet, joissa kunnat ovat velalli- viä niiden omalla kustannuksellaan toimi-
4717: sina, on näin ollen varustettava leimamer- tettaviksi, on kuntien velanotto julkisen
4718: keillä voimassa olevan leimaverolain mu- hallinnon menoja varten tämän johdosta
4719: kaan. Ainoastaan niissä harvoissa poikkeus- suuresti kasvanut. Kun valtio näin ollen
4720: tapauksissa, joista säädetään leimaverolain itse on suureksi osaksi aiheuttanut sen,
4721: 51 § :ssä, ovat kuntien samoinkuin eräiden että kunnat ovat pakoitettuja toimitta-
4722: muidenkin laitosten antamat saamiatodis- mansa hallinnon suorittamista varten otta-
4723: teet leimaverosta vapaat. Tähän asiantilaan maan lainoja, oli$i myös kohtuuden mu-
4724: olisi kuitenkin saatava aikaan muutos, sillä kaista, että kuntain antamat velkakirjat ja
4725: kuntain lainanotto .tapahtuu julkista hal- muut saamistodisteet olisivat leimaverosta
4726: lintoa palveleviin tarkoituksiin. On sano- vapaat.
4727: mattakin selvää, että kuntien •tällöin tulisi Edellä lausutun nojalla ehdotamme,
4728: leimaveroon nähden olla kokonaan toisessa
4729: asemassa !kuin yksityisten lainanottajien. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4730: Kuntain toimittama julkinen hallintohan van lakiehdotuksen:
4731: palvelee, kuten tunnettua, välittömästi vai-
4732:
4733: Laki
4734: leimaverolain muuttamisesta.
4735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun
4736: leimaverolain (662/43) 51 §,sellaisena kuin se <>n muutettuna 3 päivänä tammikuuta
4737: 1946 annetulla lailla (1/46), näin kuuluvaksi:
4738: 51 §. lainarahastolle taikka jonka luotto-osuus-
4739: Saamistodisteita annettaessa sekä kiinni- kunta antaa Osuuskassojen Keskus Oy. ni-
4740: tystä haettaessa suoritettavasta leimave- miselle yhtiölle tahi säästöpankki säästö-
4741: verosta vapaa on saamistodiste, jota vastaan pankkien vakuusrahastolle tai Säästö-
4742: valtion varoista tai rahastoista annetaan !Pankkien Keskus-Osa:ke-Pamkihl:e taik!ka
4743: laina tahi joka kunnalle, kunnalliselle ra- joka asutusrahastosta annetaan osuuskun-
4744: hastolle, säästöpankille, osuuSkassalle, Suo- nille tai yleishyödyllisille asutusosakeyh-
4745: men Hypoteekkiyhdistykselle tai Osakeyh- .tiöille asutustarkoituksiin käytettäväksi.
4746: tiö Maakiinteistöpankille annetaan lainasta, Niin ikään ovat ~eimaverosta vapaat posti-
4747: mikä on myönnetty valtion varoista, tai säästöpankin varoista asunnonrakennustoi-
4748: rahastoista saaduista var<>ista, tai lainasta, mintaa varten myönnettyjä lainoja koske-
4749: joka <>n myönnetty siirtoväen ja rintama- vat saamistodisteet. Samoin ovat leimave-
4750: sotilaiden asuttamisen rahoittamisesta 5 rosta vapaat kuntien antamat velkakirjat
4751: päivänä .toukokuuta 1945 annetun lain mu- ja muut saamistodisteet.
4752: kaisesti, tahi annetaan kunnan hoidetta- Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske
4753: valle elinkeinojen edistämistä tarkoittavalle haltijavelkakirjoja.
4754: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
4755: Arno Tuuma. Oiva Turunen. Matti Heikkilä
4756: Aarne Honka. Johannes Virolainen. Eemil Luukka.
4757: Niilo Honkala.
4758: 92
4759:
4760: IV,7. - Lagmot. N:o 16.
4761:
4762:
4763:
4764: Meinander: Förslag till lag om ändring av lagen angående
4765: innehavares av statstjänst eller -befattning rätt till
4766: pension.
4767:
4768:
4769: T i ll R i k s d a g e n.
4770:
4771: Statstjänstemännens löner har endast med tvenne brister. Det är oskäligt att
4772: med en betydande eftersläpning anpassats pensionen endast beräknas på basen av
4773: till den våldsamma prisstegringen under grundlönen, då ålderstilläggen numera bil-
4774: krigs- och efterkrigsåren, men pensionsta- dar en integrerande del av tjänstemännens
4775: garnas ekonomiska ställning har blivit ännu löneförmåner. Då de arbetsföra tjänste-
4776: mer ohållbar genom inflationen. Deras in- männen med sina nuvarande löner endast
4777: ikomster är nppenbart otillräckliga, och i kan leva på en mycket anspråkslös stan-
4778: synnerhet befinner sig de pensionerade dard, måste vidare ett pensionsbelopp om
4779: lägre tjänstemännen i en förtvivlad sitna- 60 procent av lönen anses vara helt otill-
4780: tion. Deras inkomster räcker kna;ppt till räckligt. Detta procenttal borde åtmins-
4781: för en standard över svältgränsen. De kan tone höjas till 75. En sådan förändring av
4782: nämligen i de flesta fall int-e såsom de ar- principerna för pensionernas ,beräknande
4783: betsföra tjänstemännen genom inkomster nödvändiggör även en motsvarande :forhöj-
4784: på sidan om huvudtjänsten hålla sin pri- ning av beloppet för den högsta pensionen
4785: vatekonomi i ordning. Det vore också högst från nuvarande 213,000 mark till förslags-
4786: olämpligt och upprörande att ens förut- vis 300,000 mark.
4787: sätta en sådan lösning på deras problem. Med hänvisning till det ovananförda fö-
4788: För samhället bör det vara en hederssak reslår undertecknad vördsamt,
4789: att försöka ge sina trotjänare en bekym-
4790: mersfri och vilsam ålderdom. att Riksdagen måtte antaga föl-
4791: Den nuvarande pensionslagen behäftas jande lagförslag:
4792:
4793:
4794: Lag
4795: om ändring a.v lagen angäende imleha.va.res av statstiänst eller -befattning rätt
4796: till pension.
4797: I enlighet med Riksdagens beslut skall 1 momentet av 5 § av lagen den 30 decem-
4798: ber 1924, sådan den lyder i lagen den 23 december 1947, angående innehavares av
4799: statstjänst eller -befattning rätt till pension erhålla följande ändrade lydelse:
4800:
4801: 5 §. grundlönernas och ålderstilläggens samman-
4802: Full pension utgår med sjuttiofem ,pro- lagda belopp, dock sålunda att högsta :pen-
4803: cent av de i lagen om avlöning i statens sion skall utgöra trehundratusen mark.
4804: tjänster eller befattningar fastställda
4805: Helsingfors den 3 augusti 1948.
4806:
4807: Nils Meinander.
4808: 93
4809:
4810: IV,1. - Lak. al. N:o 16. Swmen'tlos.
4811:
4812:
4813:
4814:
4815: Meinander: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen halti-
4816: jan oikeudesta el-äkkeeseen annetun lain muuttamisesta.
4817:
4818:
4819: E d u s k u n n a ll e.
4820:
4821: Valtion virkamiesten palkkoja on ainoas- Nykyisessä eläkelaissa on kaksi puutteel-
4822: taan hyvin verkalleen sopeutettu sodan ja Hsuutta. On Mhtuutonia. että eilälke Uaske-
4823: .sitä seuranneiden vuosien voimakkaaseen t3J3Jn aillnoastaan peomspalkan mukaan, kun
4824: hintojen nousuun, mutta eläkkeennautti- ikälisät nyttemmin muodostavat oleellisen
4825: jain taloudellinen asema on inflation takia osan virkamiesten palkkaeduista. Kun työ-
4826: tullut vielä kestämättömämmäksi. Heidän kykyiset virkamiehet nykyisillä paikoillaan
4827: tulonsa ovat ilmeisen riittämättömät, ja voivat elää vain hyvin vaatimattomasti,
4828: {)rityisesti eläkkeellä olevat alemmat virka- täytyy eläkemäärää, joka on 60 % palkasta,
4829: miehet ovat .epätoivoisessa asemassa. Hei- pitää aivan riittämättömänä. Tämä .pro-
4830: dän tulonsa riittävät tuskin toimeentulora- senttimäärä ;piltäisi m~ korottaa 75: een.
4831: jaan. He nimittäin eivät voi useimmissa ta- Sellainen muutos eläkkeiden laskemisperus-
4832: pauksissa kuten työkykyiset virkamiehet teissa tekee välttämättömäksi myös korkeim-
4833: saada yksityistalouttansa järjestykseen man eläkemäärän vastaavan korottamisen
4834: hankkimwlla tuloja päätoimensa ulkopuo- nykyisestä 213,000 markasta esimwkiksi
4835: lelta. Olisi myös mitä suurimmassa mää- 300,000 m~an.
4836: rin sopimatonta ja mieltä kuohuttavaa edes Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
4837: edellyttää heidän pulmalleen sellaista rat- nut lkunnioitrtaen ehdottaa
4838: kaisua. Y:h.:teiskunnalle pitää .olla kunnia-
4839: asia koettaa antaa uskollisille palvelijoil- Eduskunnum, hyväksyttäväksi seu-
4840: leen huolista vapaa ja rauhaisa vanhuus. raavan lakiehdotuksen.:
4841:
4842: Laki
4843: valtion viran tai toilnen haltijan oikeudesta eläkkeeseen annetun la.in
4844: muuttamisesta.
4845: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaoo valtiiolni 'Viirwn tai toimen ihailtijalil! oi-
4846: keudesta eläkkeeseen 30 päivänä joulukuuta 1924 annetun lain 5 § :n 1 mom., sellai-
4847: sena kuin se on 23 .päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
4848: 5 ·§. yhteenlasketusta määrästä, kuitenkin .siten:,
4849: Täyden eläkkeen määrä on seitsemänkym- että korkein eläke on kolmesataatuhatta
4850: mentäviisi sadalta valtion viran tai toimen markkaa.
4851: haltijain palkkauksesta annetussa laissa
4852: vahvistettujen peruspalkkojen ja ikälisien
4853:
4854: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
4855:
4856: Nils Meinander.
4857: 94
4858:
4859: IV,s. - Lak. al. N:o 17.
4860:
4861:
4862:
4863:
4864: Tuuma y. n:i.: Ehdotus laiksi välirauhansopimuksen mu-
4865: kaan Somlististen N euvostotasavaltain LiitoUe palaute-
4866: tun omaisuuden korvaamisesta annetun lain muutta-
4867: misesta.
4868:
4869:
4870: E d u s k u n n a ll e.
4871:
4872: Syyskuun 19 päivänä 1944 allekirjoite- muusasemaan, niinkuin oikeudenmukaisuu-
4873: tun välirauhansopimuksen 14 artiklassa den mukaan pitäisi asettaa. Erikoisesti luo-
4874: Suomi sitoutui Liittoutuneiden (Neuvosto- vutetun (vuokratun) alueen teollisuuden-
4875: liiton) ylimmän sotilasjohdon vahvistaman harjoittajat ovat sanotusta olotilasta jou-
4876: määräajan kuluessa palauttamaan Neuvos- tuneet kärsimään.
4877: toliitolle m. m. kaikki sodan aikana sen Nykyisissä oloissa on erittäin tärkeätä,
4878: alueelta Suomeen siirretyt tehtaiden ja lai- että maan tuotanto saadaan kohoamaan.
4879: tosten koneistot ja muun omaisuuden. Pa- Niiden korvauksensaajien kannalta, jotka
4880: lautetun omaisuuden korvauskysymys jär- ovat olleet pakoitettuja palauttamaan Neu-
4881: jestettiin erityisen lain nojalla: pääasialli- vostoliitolle välirauhasopimuksen 14 artik-
4882: sesti 1 päivänä tammikuuta 1960 eräänty- lassa mainittua omaisuutta, vaatii kaikki
4883: villä 4 sadalta vuodessa 1 päivästä tammi- oikeudenmukaisuus, että heille annetaan
4884: kuuta 1945 korkoa kasvavilla valtion velka- tilaisuus ryhtyä harjoittamaan elinkeinoaan
4885: sitoumuksilla. niin pian ja tehokkaasti kuin mahdollista.
4886: Lainsäätäjän tarkoitus oli, että suoritet- Tällä olisi merkityksensä myös entisten
4887: tava korvaus olisi n. s. täysimääräinen kor- työntekijäin sijoittamisessa entisten työnan-
4888: vaus, että saadulla korvauksella olisi kyetty tajiensa palvelukseen. Jotta tämä olisi
4889: hankkimaan täysi määrä uutta omaisuutta mahdollista, olisi korvauksensaajille suori-
4890: palautetun omaisuuden tilalle. Olosuhtei- tettava korvaus rahassa, mikäli he ovat ti-
4891: den muututtua tämä korvaus on ollut kaik- laisuudessa ostamaan itselleen toimintaansa
4892: kea muuta kuin täysimääräinen. Saadulla varten tarpeellisia rakennuksia, laitteita ja
4893: korvauksella korvauksen saajat eivät ole koneita. Tätä silmälläpitäen olisi lakiin
4894: voineet hankkia tarvitsemaansa uutta omai- välirauhasopimuksen mukaan Sosialististen
4895: suutta - kaikkein vähimmin uusia koneis- Neuvostotasavaltain Liitolle palautetun
4896: toja. Valtion velkasitoumukset eivät ole omaisuuden korvaamisesta annettuun lakiin
4897: osoittautuneet riittävän käyviksi maksuvä- lisättävä uusi 9 a §.
4898: lineiksi, eikä uusien konehankintojen lisens- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4899: silupia, myönnettäessä Neuvostoliitolle
4900: omaisuutensa palauttamaan joutuneita yrit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4901: täjiä ole suinkaan aina asetettu suosituim- van lakiehdotuksen:
4902: IV,s. - Tuurna y. m. 9ö
4903:
4904: Laki
4905: välira.uha.nsopimuksen mukaan Sosialististen Neuvostotasava.ltain Liitolle
4906: pa.lautetun omaisuuden korvaamisesta annetun lain muuttamisesta.
4907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
4908: määrätyllä tavalla, lisätään 18 päivänä lokakuuta 1945 annettuun lakiin välirauhan-
4909: sopimuksen mukaan Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitolle palautetun omaisuuden
4910: korvaamisesta näin kuuluva uusi 9 a §:
4911: 9 a §. taikka muuhun tuottavaan tarkoitukseent
4912: Milloin korvaukseen oikeutettu esittää valtiovarainministeriö voi määrätä, että vel-
4913: selvityksen siitä, että hän käyttää tämän kasitoumukset on joko kokonaan tai osaksi
4914: lain nojalla saamansa korvauksen tai osan lunastettava jo ennen 7 § :ssä säädettyä
4915: siitä teollisuuslaitoksen rakentamiseen tai erääntymispäivää.
4916: laajentamiseen tai koneiston hankkimiseen
4917: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1948.
4918:
4919: Arno Tuuma. Juho Niukkanen. Eemil Luukka.
4920: Juhani Leppälä. Johannes Virolainen. Toivo Ikonen.
4921: Jalmari Pusa. Pekka Kiiski. Juho Kuittinen.
4922: IV,9.- Lagmot. N:o 18.
4923:
4924:
4925:
4926:
4927: Bro:mmels m. fl.: Förslag till lag .om .ånJdring av lagen
4928: angående statsunderstöd åt privata folksffkolor.
4929:
4930:
4931: T i 11 R i k s d a g e n.
4932:
4933: Vid antagande av lag angående stats- vata folkskolor .av den 21 februari 1925
4934: understöd åt privata folkskolor, given i § 2 mom. 1 ooh i 1 § 1 mom., såda.nt detta
4935: Helsingfors den 21 februari 1925, ävensom lagrum iyder i lagen den 28 maj 1937,
4936: i dess ändrade form av den .28 maj 1937, orden ,på landet" sikulle utgå.
4937: har lagstiftarna bea:ktat endast privata Emedan det enligt iagen av den 21 :feb-
4938: folkskolor på landet. Lagstiftarna har san- ruari 1925 § 2 mom. l är fastställt ett
4939: nolikt inte tänkt sig att även i städerna högre elevantai för :Plli'\'~ta :folkakolor för
4940: skulle kunna :finnas folkskolor, vilka på att bli delaktiga av statsunderstöq än vad
4941: grund av sitt elevtal inte kunde bli som stadgas i lag angående ändring av
4942: kornmunala. Emellertid finnes sedan lagen om läroplikt, given i Helsingfors
4943: många årtionden i en del städer sådana den 27 april 1945 § 9 mom. 1 och 2, borde
4944: språkliga minoritetsskolor, som inte är kom- dessa två lagar bringas i öveensstämmelse
4945: munala och som fördenskull befinner sig med varandra, såsom fallet var före är
4946: i ekonomiskt trångmål, ehuru de annars 1945.
4947: med sitt jämförelsevis höga elevantai visat På grund av det anförda föreslå vi
4948: sig vara livskraftiga. Därför borde för vördsamt,
4949: dem rättvisligen beviljas statsunderstöd en-
4950: ligt enahanda grunder som för privata folk- . att Riksdagen måtte godkänna föl-
4951: skolor på landet. Rättvisa skulle ernås, jande lagfijrslag:
4952: om i lag angående statsunderstöd åt pri-
4953:
4954:
4955: Lag
4956: ;0m ändring a.v lagen angående sta.tsunderstöd åt privata folkskolor.
4957: I enlighet med Riksdagens beslut skola 1 och 2 §§ i lagen av den 21 januari 1925
4958: angående statsunderstöd åt privata folkskolor, 1 § sådan den ~yder i lagen den
4959: 28 maj 1937, erhålla följande ändrade lydelse:
4960: 1 §. 2) privat fO'lkskola, som inrättats eller
4961: Privata folkskolor erhålla bidrag ur all- inrättas efter det läropliktslagen trätt i
4962: männa medel på följande sätt: kraft, erhåller i statsunderstöd för varje
4963: 1) privat folkskola, som varit i verksam- elev 50% av vad staten i medeltal erläg-
4964: het redan vid tiden för läropliktslagens ger för varje elev i kommunal folkskola
4965: ikraftträdande och ätnjutit enahanda för- inom samma kommun under förutsättning,
4966: måner som kommunal folkskola samt tagits att skolan uppfyller de för erhållande av
4967: i betraktande vid fastställande av folkskole- statsunderstöd stadgade villkor.
4968: distriktsindelningen i kommunen, skall med Statsrådet kan efter prövning berättiga
4969: avseende å statsunderstöd fortfarande vara privat folkskola, som verkar i kommun
4970: med komrnUID18J. folkskola HkstäHd; bev:Hj{IID.- med annat språk och viiken annars skulle
4971: det av byggnadsbidrag och -lån är dock be- erhålla statsunderstöd enligt punkt 2), att
4972: roende av prövning i varje enskilt fall; erhålla detsamma enligt punkt 1).
4973: IV,9. - Brommels y. m. 97
4974: 2 §. 12 elever. Övriga villlror för erhållande av
4975: För att privat folkskola må kunna bli statsbidrag fastställas genom förordning.
4976: delaktig av statsunderstöd, som i 1 § 2 I särskilda fall äger statsrådet bevilja
4977: punkten är nämnt, fordras att högre folk- statsunderstöd, ändå att elevantalet under-
4978: skola har minst 25, folkskola med förkortad stiger det i föregående moment nämnda.
4979: lärokurs minst 20 oeh lägre folkskola minst
4980:
4981: Helsingfors den 30 juli 1948.
4982:
4983: A:lbert Bromm.els. Ebbe. östenson.
4984: John Österholm. Verner Korsbäck.
4985: Ma.tts Forss. Arthur Larson.
4986: Albin Wickman. Ralf Törngren.
4987: Levi Jern. Ernst von Born.
4988: Henrik Kullberg. J. 0. Söderhjelm.
4989: C. A. öhman. Nils Meinander.
4990:
4991:
4992:
4993:
4994: 544/48 13
4995: 98
4996:
4997: IV,9.- Lak. al. N:o 18. Suomennos.
4998:
4999:
5000:
5001:
5002: Brommels y. m.: Ehdotus' laiksi yksityisten kansakoulujen
5003: vabtionavusta annetun lain muuttamisesta.
5004:
5005:
5006: E d u s k u n n a ll e.
5007:
5008: Hyväksyessään lain yksityisten kansa- helmikuuta 1925 annetun lain 2 §: n 1
5009: koulujen valtionavusta, annettu Helsingissä mom:sta ja valtionavusta yksityisille kan-
5010: 21 päivänä helmikuuta 1925, samoinkuin saikouluilJJJe amJllletun [am 1 § :m. muuttami-
5011: sen muutetussa muodossa 28 päivältä touko- sesta 28 päivänä toukokuuta 1937 annetun
5012: kuuta 1937, lainsäätäjät ovat pitäneet sil- lain 1 mom:sta poistettaisiin sanat
5013: mällä vain yksityisiä kansakouluja maalla. ,maalla".
5014: Lainsäätäjät eivät todennäköisesti ajatel- Koska 21 päivänä helmikuuta 19,25 anne-
5015: leiet, että myös kaupungeissa saattoi ollru tun lain 2 § : n 1 mom: n mukaan on yksi-
5016: kansakouluja, jotka oppilasmääränsä perus- tyisille kansalaisille valtionavun saannin
5017: teeJlllia eivlät vomeet tulla ikUI1llll:allilisiksi. Kui- ehdoksi vahvistettu korkeampi oppilasluku
5018: tenikiin on eräissä ikauprm;geissrumma oHut kuin oppivelvollisuuslain muuttamista kos-
5019: molllila vuooiky'llllmeniä selkuisia ikiieil.ellisiä vä- kevan lain, joka on annettu Helsingissä
5020: hemmistökouluja, jotka eivät ole kunnalli- 27 päivänä huhtikuuta 1945, 9 § :n 1 ja
5021: sia ja jotka sen vuoksi ovat taloudellisissa 2 mom:ssa säädetään, olisi mainitut lait
5022: vaikeuksissa, vaikka ne muuten verrattain saatettava keskenään yhdenmukaisiksi, ku-
5023: ikolike:iJne oppilamnääri'lleen ovrut DSIOittruutu- ten oli laita ennen vuotta 1945.
5024: neet elinvoimaisiksi. Sen vuoksi olisi niille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5025: oikeudenmukaisuuden nimessä myönnettävä kunnioittaen,
5026: valtionapua yhtäläisin perustein kuin yksi-
5027: tyisille kansakouluiHe maalla. Oikeuden- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5028: mukailsuus saawutettarlsd!in. jos yiksityisten van lakiehdotuksen:
5029: kansakoulujen valtionavusta 21 päivänä
5030:
5031:
5032: Laki
5033: yksityisten kansakoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
5034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisten kansakoulujen valtion-
5035: avusta 21 päivänä helmikuuta 1925 annetun lain 1 ja 2 §, 1 § sellaisena kuin se on
5036: 28 päivänä toukokuuta 1937 annetussa laissa, 'lläin kuuluviksi:
5037: 1 §. harkinnasta kussakin yksityistapauksessa;
5038: Yksityiset kansakoulut saavat avustusta 2) yksityinen kansakoulu, joka on perus-
5039: yleisistä varoista seuraavasti: tettu tai perustetaan oppivelvollisuuslain
5040: 1) yksityinen kansakoulu, joka ollen toi- voimaanastumisen jälkeen, saa valtion avus-
5041: messa jo oppivelvollisuuslain voimaantul- tusta kutakin oppilasta kohti 50 % siitä,
5042: lessa on nauttinut samoja etuja kuin kun- mitä valtio suorittaa keskimäärin kutakin
5043: nallinen kansakoulu ja on otettu huomioon kunnallisen kansakoulun oppilasta kohti sa-
5044: kunnan kansakoulupiirijaon tarkistuksessa, massa kunnassa, edellyttäen, että koulu
5045: pysytetään valtionapuun nähden kunnalli- täyttää valtionavun saamista varten määrä-
5046: sen kansakoulun veroisena; rakennusedun tyt ehdot.
5047: ja -lainan myöntäminen riippuu kuitenkin V aitioneuvosto voi harkintansa mukaan
5048: IV,9. - Brommels y. m. 99
5049:
5050: oikeuttaa toiskielisessä kunnassa toimivan on vähintään 25, supistetussa kansakoulussa
5051: yksityisen kansakoulun, joka muuten saisi vähintään 20 ja alakansakoulussa vähin-
5052: valtion avustusta 2) kohdan mukaan, saa- tään 12 oppilasta. Muut valtionavun saa-
5053: maan sitä 1) kohdan mukaan. misen ehdot säädetään asetuksella.
5054: Erityisissä tapauksissa on valtioneuvos-
5055: 2 §. tolla oikeus myöntää valtionapua, vaikka
5056: Jotta yksityinen kansakoulu voisi päästä oppilasmäärä on edellisessä momentissa
5057: 1 § :n 2 kohdassa mainitusta valtionavusta mainittuja lukuja pienempi.
5058: osalliseksi, vaaditaan, että yläkansakoulussa
5059:
5060: Helsingissä heinäkuun 30 pä.ivänä 1948.
5061:
5062: klbert Brommels. Ebba östenson.
5063: John Österholm. Verner Korsbäck.
5064: Matts Forss. Arthur Larson.
5065: Albin Wickman. Ralf Törngren.
5066: Levi Jern. Ernst von Born.
5067: Henrik Kullb&rg. J. 0. Söderhjelm.
5068: C. A. Öhman. Nils Meinander.
5069: 100
5070:
5071: IV,to. - Lak. al. N:o 19.
5072:
5073:
5074:
5075:
5076: Käkelä. y. m. : Ehdotus laiksi kansakoti/;ulaitoksen kustan-
5077: nuksista annetun lain 17 § :n muuttamisesta.
5078:
5079:
5080: E d u s k u n n a 11 e.
5081:
5082: Kaupunkikuntien kansakoululaitos on oli erillisiä koulurakennuksia 273 ja niissä
5083: sotavuosien aikana joutunut erinomaisen luokkahuoneita 1,612. Kaupunkikansakou-
5084: vaikeaan asemaan. Tunnetuista syistä ei lujen oppilasluku oli samaan aikaan 65,769,
5085: sotien aikana voitu kunnissa harjoittaa nor- joten oppilaita tuli luokkahuonetta kohti
5086: maalia rakennustoimintaa eikä myöskään keskimäärin 38.47. Kouluissa vallitseva ta-
5087: rakentaa kansakouluja varten tarpeellisia taus oli huomattavan suuri, mikä käy ilmi
5088: uusia rakennuksia. Samantapaisena tilanne siitä, että maan kaikkiaan 35 kaupungista
5089: on jatkunut myöskin sodan jälkeen. Kun- oli melkein kaikissa eli 29:ssä koulutyö ol-
5090: tien ja erityisesti kaupunkikuntien sodan lut pakko järjestää vuorotyöskentelyn muo-
5091: aikana ja sen jälkeen kiristynyt taloudelli- toon. Täydellinen kolmivuorotyöskentely
5092: nen asema on asettanut vakavia esteitä kan- oli käytännössä kahden kaupungin ala-
5093: sakoulujen rakentamisen rahoittamiselle. kansakouluissa ja yhden kaupungin jatko-
5094: Kiristyneet lainamarkkinat ovat viime ai- koulun työpajoissa. Täydellinen kaksi-
5095: koina jopa tehneet tämän kaltaisen raken- vuorotyöskentely oli järjestetty 9 kaupun-
5096: nustoiminnan suorastaan mahdottomaksi, gissa ja osittainen 17 kaupungi!ssa.
5097: koska lainavaroja kansakoulujen rakenta- Tulevan 10-vuotiskauden aikana ovat
5098: miseen ei ole ollut rahalaitoksista saata- kaupungit arvioineet kansakoulujen oppi-
5099: vissa sen jälkeen, kun Suomen Pankki on lasluvun li!sääntyvän niin, että oppilaita
5100: antanut rahalaitoksille ohjeet, joiden mu- vuonna 1958 olisi 115,117. Tämän hetken
5101: kaan ne voivat antaa luottoa vain tuotan- koulurakennusvajauksen ja seuraavan kym-
5102: nollisiin tarkoituksiin. menvuotiskauden lisääntyvän tarpeen täyt-
5103: Selostetuista syistä johtuen on kaupunki- tämiseksi olisi vuoteen 1958 mennessä ra-
5104: kuntien kansakoulujen rakennustoiminta kennettava uusia koulurakennuksia niin
5105: käytännöllisesti katsoen kokonaan pysäh- paljon, että luokkahuoneita saataisiin lisää
5106: dyksissä. Valtuustojen päätöksiä koulujen 1,315. Uusien rakennusten kuutiotilavuus
5107: rakentamisesta on lukuisasti ja kaupungit olisi tällöin 1,312,910 ms. Lisäksi olisi sa-
5108: ovat täysin selvillä siitä, mitä kansakouluja mana aikana osa nykyisistä kansakoulu-
5109: niiden tulisi rakentaa, mutta varoja raken- rakennuksista vanhentuneina poistettava
5110: nustoiminnan aloittamiseen ei ole olemassa. käytännöstä ja korvattava uusilla koulu-
5111: Kuinka suuresta rakennusohjelmasta iässä rakennuksilla. Laskelman mukaan tarvit-
5112: on kysymys, selviää seuraavista luvuista, taisiin näiden vanhentuneiden tilalle 232
5113: jotka perustuvat viime keväänä suoritet- luokkahuonetta, joiden kuutiotilavuus olisi
5114: tuun kiertokys~yyn. Luvuista ilmenee ti- 235,693 ms. Kaikkiin näihin rakennusyri-
5115: lanne viime syyslukukauden lopussa sekä tyksiin ta:rvitaan pääomaa nykyisen hinta-
5116: arvio siitä, miten paljon uusia kouluraken- tason mukaan arvioituna kokonaista 6,446
5117: nuksia kunkin kaupunkikunnan on seuraa- milj. mk.
5118: van 10 vuoden aikana rakennettava, jotta Nykyisen tilanteen vallitessa on aivan
5119: nykyinen vajaus ja sanotun 10-vuotiskau- ilmeistä, että kaupunkikunniHa ei ole mi-
5120: den lisääntyvä kansakoulutarve tulisivat tään mahdollisuutta selviytyä edellä hah-
5121: tyydytetyiksi. moitellusta rakennusohjelmasta niiden ta-
5122: Syyslukukauden lopussa 1947 oli kaupun- loudellisten edellytysten pohjalla, joita ny-
5123: geissa yhteensä 213 kansakoulull,. Näissä kyinen kansakoululainsäädäntö niille tar-
5124: IV,to.- Käkelä y. m. 101
5125:
5126: joaa. Kaupunkikunnat ovat tähän asti, ku- sinkaan huomioonottaen kaupunkikuntien
5127: ten tunnettua, olleet kansakoulujen raken- muutenkin äärimmilleen tehostetun vero-
5128: tamisvelvollisuuteen nähden kokonaan toi- tuksen, voida ajatella. LainavaTojen saanti
5129: sessa asemassa kuin kauppala- ja maalais- tavallisista rahalaitoksista on myöskin täy-
5130: Jrunnat. Kauppala- ja maalaiskunnat saa- delleen tukossa, ja mikäli !tällaisia varoj_a
5131: vat nimittäin kansakoulurakennuksiaan var- saataisiinkin, on ne Suomen Pankin ohjei-
5132: ten kansakoululaitoksen kustannuslain den mukaan ensi sijassa käytettävä tuotan-
5133: säännösten perusteella osaksi valtion apua nollisiin tarkoituksiin, s. o. kaupunkikun-
5134: ja osaksi lainaa valtion varoista niin, että tien teknillisten laitosten, kuten sähkö-r
5135: avustusta myönnetään 20-40 % ja kuole- vesijohto- ja liikennelaitosten kunnostami-
5136: tuslainaa 40-60 % rakennuskustannusten seen ja teollisuuden vuoksi välttämättömiin
5137: koko määrästä. Maan köyhimmille ja har- laajennuksiin.
5138: vaan asutuille kunnille annetaan valtion Kansansivistystyölle välttämätön kansa-
5139: avustusta vieläkin enemmän ja voidaanpa koulujen rakennustoiminta uhkaa ylläselos-
5140: koulurakennuskustannukset tällaisissa ta- tetuista syistä kaupungeissa kokonaan py-
5141: pauksissa kokonaisuudessaankin suorittaa sähtyä epämääräiseksi ajaksi. Parannusta
5142: valtion avustusmäärärahasta. nykyiseen tilanteeseen ei voida ajatella
5143: Kaupunkikunnat sitä vastoin eivät nykyi- muulla tavoin kuin muuttamalla kansakou-
5144: sen lainsäädännön mukaan ole saaneet kan- lujen kustannuslakia siten, että myös kau-
5145: sakoulurakennuksiaan varten sen enempää punkikunnat voivat saada valtion varoista
5146: rakennusavustusta kuin lainojakaan, vaan avustusta ja kuoletuslainoja kansakoulu-
5147: niiden on ollut mhoitettava kansakoulu- rakennusten hankkimiseen samalla tavoin
5148: rakennuksensa kokonaan omin varoin. Tämä kuin maa:laiskunnat ja kauppalat tähän
5149: on tiennyt sitä, että kaupunkikunnan jä- mennessä ovat saaneet. Näin on asia jär-
5150: senten verokuormaa on toisaalta pitänyt jestetty tiettävästi myös kaikissa muissa
5151: kansakoulurakennusten rahoittamista var- maissa, joissa kansakoululaitos rakentuu sa-
5152: ten jatkuvasti lisätä ja toisaalta taas on malle pohjalle kuin meillä, eikä kaupunki-
5153: kaupunkikunnan ollut koetettava vapailta kuntien asemaa valtionapujen ja lainojen
5154: lainamarkkinoilta saada lainoja näiden ra- saannissa ole muualla asetettu epäedulli-
5155: kennustöiden rahoittamiseen. Nämä mo- semmaksi kuin muidenkaan kuntien.
5156: lemmat tiet ovat nykyisin kuitenkin tu- Edellä olevan perusteella ehdotetaan,
5157: kossa. Kaupunkikuntien verorasitus on
5158: noussut jo niin korkeaksi - keskimäärin e.ttä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5159: vähintään 50 % korkeammaksi kuin maa- van lakiehdotuksen:
5160: laiskunnissa - että sen lisäämistä ei, var-
5161:
5162: Laki
5163: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
5164: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8
5165: päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 17 §, sellaisena kuin se on joulu-
5166: kuun 23 päivänä 1947 annetussa laissa (933/47), näin kuuluvaksi:
5167: 17 §. Omien kansakoulurakennusten hankkimi-
5168: Kaupunkikunta saa kansakoululaitok- seksi kaupunki on oikeutettu saamaan val-
5169: sensa ylläpitämiseksi valtiolta vuosittain tiolta avustusta ja kuoletuslainaa samojen
5170: avustuksena kutakin oppilasta kohti mää- peTUSteiden mukaan kuin maalaiskunnasta
5171: rän, jonka suuruuden valtioneuvosto vah- on 5 § :ssä säädetty.
5172: vistaa vuodeksi kerrallaan vähintään 3,000
5173: ja enintään 5,000 markaksi.
5174:
5175: Helsingissä heinäkuun 26 päivänä 1948.
5176:
5177: Valto Käkelä. Arttur Koskinen.
5178: Olavi Kajala. E. Pusa.
5179: 102
5180:
5181: IV,u. - Lak. al. N:o 20.
5182:
5183:
5184:
5185:
5186: S...X. Kilpi y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
5187: tannuksista annetun lain muuttamisesta.
5188:
5189:
5190:
5191: B d u s kun n a 11 e.
5192:
5193: Voimassaolevan kansakoululaitoksen kus- kansakoulun perheellinen opettaja sukupuo-
5194: tannuksista annetun lain mukaan määräy- leen katsomatta saisi samat luontaisedut
5195: tyvät kansakoulunopettajille palkkaukseen ja alakansakoulun perheellinen opettaja ai-
5196: kuuluvat luontaisedut osittain opettajien nakin samat edut kuin yläkansakoulun per-
5197: sukupuolen ja osittain sen mukaisesti toi- heetön opettaja. Samalla olisi alakansakou-
5198: mivatko he opettajina ylä- tai alakansakou- lun perheettämänkin opettajan etuuksia li-
5199: lussa. Kun rahapalkat kuitenkin makse- sättävä niin ·että hänkin saisi oman puuva-
5200: taan perheenisyysperiaatteen mukaan ja jan, aitan ja kellarin samoinkuin yläkansa-
5201: kun luontoisetujen m. m. asunnon tarve on koulun opettajatkin eikä ainoastaan osuutta
5202: riippuvainen siitä, onko opettaja perheelli- näihin etuihin ja viljeltyä maata ainrukin
5203: nen tai perheetön, eikä se, toimiiko hän neljäsosa hehtaaria.
5204: ylä- tai alakansakoulussa, pitäisi mitenkään Samalla kuin yläka·nsakoulun naisopetta-
5205: vaikuttaa hänen asuntonsa laajuuteen, niin jille ja alakansaJkoulunopettajille näin teh-
5206: olisi myöskin luontoisetujen antamisessa täisiin oikeutta olisi myöskin oikaistava se
5207: noudatettava perheellisyysperiaatetta. oikeuden loukkaus, mikä tapahtuu saman
5208: Asunnoksi saa nyt yläkansakoulun mies- koulun opettajan kanssa naimisiin menneen
5209: opettaja 3 huonetta ja keittiön, yläkansa- opettajan puolisolle, kun häneltä kielletään
5210: koulun naisopettaja 2 huonetta ja keittiön oikeus asuntoetuihin tai niistä maksetta-
5211: sekä alakansakoulun opettaja 1 huoneen ja vaan rahakorvaukseen, jos puolisoille yhtei-
5212: keittiön. Puiden ja valon määrä, jotka sesti on yhdelle opettajalle varattu asunto.
5213: myöskin kuuluvat luontoisetuihin, on riip- Kun tämä menettely kaikissa muissa virka-
5214: puvainen huoneiden luvusta. Sensijaan kunnissa on kokonaan tuntematon, olisi se
5215: muut luontaisedut, puuvaja, aitta, kellari, poistettava myöskin kansakoulunopettajain
5216: sauna ja kaivo, sekä navetta, rehuvaja, lai- kohdalta ja toiselle aviopuolisolle korvat-
5217: dun yhdelle lehmälle ja vähintään puoli tava hänen palkkaukseensa kuuluvat asun-
5218: hehtaaria viljeltyä maata, annetaan yläkan- toedut rahassa ottaen kuitenkin huomioon
5219: sakoulun mies- ja naisopettajiHe samanlai- että korvaus olisi arvioitava silloin naimat-
5220: sina. Mutta alakansakoulun opettajalle taa- toman opettajan luontoisetujen mukaisesti.
5221: sen huomattavasti pienempinä, kun hän Kaiken edellä esitetyn nojalla kunnioittaen
5222: saa ainoastaan puuvajan, osallisuuden kel- ehdotamme,
5223: lariin, saunaan ja kaivoon sekä vähintään
5224: kymmenesosa hehtaaria viljeltyä maata. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5225: Nämä epäjohdonmukaisuudet ja osittaiset van lakiehdotuksen:
5226: epäDikeudet olisi korjattava siten, että ylä-
5227: IV,11. - S .•IK. Kilpi y. m. 103
5228:
5229: Laki
5230: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
5231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
5232: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 6, 7 ja 12 §:t sellaisina kuin ne
5233: ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussalaissa (933/47) näin kuuluviksi:
5234: 6 §. 12 §.
5235: Yläkansakoulunopettaja saa seuraavat Valtioneuvosto vahvistaa kouluhallituksen
5236: luontoisedut: Perheellinen 'Opettaja kolme ehdotuksesta yleiset perusteet, milloin ja
5237: "ja perheetön kaksi huonetta ja keittiön miten kunta saa 6, 8, 10 ja 14 § :ssä mää-
5238: käsittävän asunnon, pilkotut polttopuut ja rätyt luontaisedut korvata rahalla.
5239: valon sekä navetan, rehu- ja puuvajan, sau- Opettaja, joka on naimisissa saman kou-
5240: nan, kellarin, aitan ja kaivon, lisäksi yh- lun opettajan kanssa, ei ole oikeutettu eri
5241: delle lehmälle riittävän laitumen sekä sitä asuntoon jos puolisoilla yhteisesti on kun-
5242: paitsi koulun läheisyydessä vähintään puo- nan puolesta sellainen asunto ikuin 6 §: n
5243: len hehtaaria viljeltyä maata. mukaan 'On perheelliselle opettajalle annet-
5244: tava vaan saavat he siitä rahakorvauksen.
5245: Opettajalle, joka toimii kahdessa tai
5246: 8 §. useammassa opetuspaikassa, on luont'Oisedut
5247: Alakansakoulun opettaja saa seuraavat :annettava yhdessä paikassa, minkä lisä:ksi
5248: luontaisedut: Perheellinen opettaja kaksi kunnan on kustannettava hänelle kyyti nel-
5249: ja perheetön yhden huoneen ja keittiön kä- jää kilometriä kauempana oleviin toisiin
5250: sittävän asunnon, pilkotut polttopuut, va- .toimipaikkoihin ja takaisin. Jos hänelle
5251: lon ja välttämättömät ulkohuoneet sekä vä- t'Oimipaikassa annetaan väliaikaisesti asun-
5252: hintään neljäsosa hehtaaria maata. Vilje- noksi kalustettu huone valoineen ja lämpöi-
5253: lysmaan tulee olla :koulun tai opettajan neen sekä oouus keittiöön, saakoon hän vain
5254: asunnon välittömässä läheisyydessä. muuttokyydin sinne ja takaisin.
5255:
5256: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
5257:
5258: Sylvi-Kyllikld Kilpi. Anna Nevalainen.
5259: Hertta Kuusinen-Leino. Irma Torvi.
5260: Elli Stenberg.
5261: 104
5262:
5263: 1V,12. - Lak. al. N:o 21.
5264:
5265:
5266:
5267:
5268: Kulova.a.ra y. m.: Ehdotus laiksi kan.sakoulu.laitoksen ku.s-
5269: tannuk~ta annetun lain muuttamisesta.
5270:
5271:
5272:
5273: E d u s k u n n a ll e.
5274:
5275: Kansakoulun edelleen kehittäminen sellai- ovat sidottu indeksiin, ovat ne kuitenkin
5276: seksi, että tästä koulusta, joka suuremmalle vielä ,liian alhaiset. Tämä on aiheuttanut
5277: kansanosalle on vielä ainoa koulu, muodos- opettajien siirtymistä pois kansakoulun pal-
5278: tuu 'kansan aikaisempaan sivistysperintöön veluksesta ja opettajapulaa sekä epäpäte-
5279: nojautuva ja sen nykyistä sekä vastaista vien opettajien luvun jatkuvaa lisäänty-
5280: sivistys- ja talouselämää palveleva oppi- ja mistä. ·Sentähden olisi opettajien palkkojen
5281: kasvatuslaitos, on yksi nykyhetken tärkeä korottaminen niin hyvin varsinaisten palk-
5282: sivistyskysymys. Tässä tehtävässä tulee tär- kojen kuin palkkioidenkin osalta kiireelli-
5283: keänä tekijänä olemaan kykenevien ja har- sesti suoritettava, jotta nuoria kykeneviä
5284: rastuksella tehtäväänsä autautuvien opetta- voimia saadaan kansakoulun palvehtkseen
5285: jien saaminen kansakoulun palvelukseen. ja entiset koulutetut ja lkolremusta omaa-
5286: Tämä on mahdollista ainoastaan siten, että vat työntekijät saadaan pysymään toimes-
5287: opettajien palkkaus, niin hyvin valtion saan. Näihin seikkoihin n~hden esitatään
5288: kuin kuntienkin puolesta, järjestetään sel- kansakoululaitoksen kustannusla·kiin tehtä-
5289: laiseksi, että se vastaa sekä opettajavalmis- väksi seuraavia kansakoulunopettajien palk-
5290: tukseen käytettyjä kustannuksia, että myös- kausta ja eläkettä koskevia muutoksia:
5291: kin suoritettavan työn vastuuta. Kansakoulun opettajien peruspalkat ovat
5292: Vaikka kansakoulun opettajien rahapalk- nyt seuraavat:
5293: koja onkin korotettu ja vaikka ne nyt
5294:
5295: Yläkansalr. perheen. •• 0 ••• 0. 12·6,600:- 8 plk. - 10,550:- kuukaudessa
5296: perheetön 114,600:- 6 9,550:-
5297: 3 " "
5298: • 0. 0 •••
5299:
5300:
5301:
5302: "
5303: Alakansak. perheen. 99,000:- 8,250:-
5304: 2 " "
5305: •••••• 0.
5306:
5307:
5308:
5309:
5310: perheetön 94,200:- 7,850:-
5311: " "
5312: •••• 0 ••
5313:
5314:
5315:
5316: "
5317: Näihin palkkaluokkiin kuuluu m. m. Hei- kikoulupohjaista 4-vuotista taikka korkea-
5318: nolan ja Kajaanin seminaarin talonmies koulupohjaista 2-vuotista valmistusta ja
5319: (8), alemman palkkausluokan vahtimestari ja alak. opettajavalmistus 3-vuotista kansa-
5320: (6), muinaistieteellisen toimikunnan nuo- koulupohjaista seminaaria, niin olisi esite-
5321: rempi siivooja-vartija (3), - Toiseen luok- tyt palkat korotettava ainakin' seuraaviin
5322: kaan ei ketään. määriin:
5323: Kun yläkoulun opettajavalmistus edellyt-
5324: tää kansakoulupohjaista 5-vuotista tai kes-
5325: Yläkansak. perheen. . . . . . . . . 145,200:- 11 plk. =
5326: 12,200: - kuukaudessa
5327: , perheetön . . . . . . . 132,600:- 9 " = 11,050:- "
5328: Alakansak. perheen. . . . . . . . . 120,600: - 7 " 10,050:- "
5329: , perheetön . . . . . . . 109,200: - 5 " = 9,100:- "
5330:
5331: Näihin viimeksimainittuihin palkkaluok- (11), opetusministeriön vanhempi vahtimes-
5332: kiin kuuluu m. m. seminaarin puutarhuri tari (9), kouluhallituksen vahtimestari (7)
5333: IV,12. - Kulovaara y. m. 105
5334: ja muin.aistieteellisen toimikunnan päivys- lisäpalkkio, n. s. rajaseutulisä, joka nyt on
5335: täjäva:htimestari (5) sekä terveyssisar ja 10-30% peruspalkasta sekä sodan hävit-
5336: kätilö (9). tämien Pohjois-Suomen kunnille samaan
5337: Ikälisät ovat nyt sekä maalais- että kau- tarkoitukseen maksettava lisäpalkkio, joka
5338: punkikuntien opettajilla 5 % peruspalkasta. nyt voi nousta !korkeintaan 50 %:iin, olisi
5339: Kun tämä suoritetaan yksinomaan raha- !korotettava vii;hintääm. 50-100% :iin, jotta
5340: palka.<~ta, joka maalaisopettajilla on ainoas- pätevien opettajien saaminen mainituille
5341: taan osa palkasta, niin olisi maalaisopetta- seuduille olisi paremmin mahdollinen.
5342: jien ikälisäprosenttia korotettava ainakin Samoin kun palkkoja ja palkkioita koro-
5343: 7 '1f2 %:iin, että se vastaisi lkaupunki.opet- tetaan, olisi myöskin korotettava kansakou-
5344: tajille suoritettavaa korkeampaa rahapalk- lunopettajille maksettavat eläkkeet ja sai-
5345: kaa. rauden perusteella aikaisemmin virasta
5346: Supistetun kansakoulun opettajalle suo- eroaville suoritettavat apurahat. Samalla
5347: ritettava iJ.isäpallclrio, joka nyt on 6,000 llllk, olisi säädettävä, että tarttuvaa tautia sai-
5348: olisi korotettava 12,000 mark;kaan vuodessa. rastava opettaja, joka sairautensa tähden
5349: Johtajan palkka, joka viime vuoden ai- joutuu virastaan eroamaan lasten tervey-
5350: kana tapahtuneessa palkkojen korotuksessa den säilyttämisen vuoksi, saisi puolet apu-
5351: jäi 2,400 mark!kaan ynnä Jisäksi 300 m!k rahasta jo 5 palvelusvuoden jäLkeen sekä
5352: jakaisen muun opettajan luokkaa kohti, sen lisäksi yhden kymmenesosan eläkkeestä
5353: olisi nyt korotettava 10,000 markkaan ynnä kutakin lisävuotta kohden kunnes hän 10
5354: lisäksi 1,200 mk kutakin muun opettajan palvelusvuoden kuluttua saisi täyden apu-
5355: luokkaa kohti vuodessa. rahan.
5356: Käsityönohjaajan ja muun tuntiopetta- Nämä korotetut palkat olisi suoritettava
5357: jan palkkio sekä ylituntipalkkio kansakou- vuoden 1949 alusta lähtien.
5358: lussa ja jatko-opetuksessa, joka nyt on Kaiken sen nojalla mitä edellä on esi-
5359: 3,840 mk, olisi korotettava 6,000 mk sekä tetty, kunnioittaen ehdotamme,
5360: lisäksi sidottava indeksiin.
5361: Maan köyhimmille, harvaanasutuille tai ettk Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5362: rajaseutukunnille suoritettava opettajien van lakiehdotuksen:
5363:
5364:
5365: Laki
5366: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
5367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
5368: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun ·lain (180/26) 7, 9, 10, 11, 14, 15 § 5 momentti,
5369: 15 a, 16, 21 §, 22 § :n 2 momentti ja 28 §, näistä 7, 9 ja 16 § sellaisena kuin ne
5370: ovat 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa (543/48), 10, 14 §, 15 §:n 5 mo-
5371: mentti, 21 §, 22 § :n 2 momentti ja 28 § sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulu-
5372: kuuta 1947 annetussa laissa (933/47) ja 11 sekä 15 a § sellaisina kuin se on 30 päi-
5373: vänä huhtikuuta 1947 annetussa laissa (329/47) näin kuuluviksi:
5374: 7 §. maksetaan yläkansakoulun opettajalle,
5375: Rahassa saa yläkansakoulun opettaja: jonka toimipaikka on elinkustannuksiin
5376: a) peruspalkkaa: naimisissa oleva tai ol- nähden suhteellisen kalliilla paikkakun-
5377: lut, jonka opettajapalkka on perheen toi- nalla, kalliinpaikanlisää 4,800, 3,600 tai
5378: meentulon pääasiallinen lähde ja jolla on 2,400 markkaa vuodessa, sen mukaan kuin
5379: yksi tai useampia lapsia 145,200 markkaa valtioneuvosto määrää. Kalliinpaikanlisää
5380: ja muu opettaja 132,600 markkaa vuodessa. ei suoriteta opettajalle, joka saa 15 §: n
5381: b) ikälisää kolmivuotiskaudelta, kerral- 5 momentissa mainittua lisäpalkkiota.
5382: laan seitsemän ja puoli sadalta rahassa
5383: maksettavasta peruspalkasta ja viisi eri 9 §.
5384: kertaa. Rahapalkkaa saa alakanswkoulunopet-
5385: Edellä mainittujen palkkaetujen lisäksi taja: peruspalkkaa naimisissa oleva tai
5386:
5387: 544/48
5388: 106 IV,12. - !Kansakoulunopettajain palkkaus.
5389:
5390: ollut, jonka opettajanpalkka on perheen toi- tannukset kansakoululaitoksensa ylläpitämi·
5391: meentulon pääasiallinen lähde ja jolla on sestä muuten tulisivat kohtuullista ras-
5392: yksi tai US<eampia lapsia, 120,600 markkaa kaammiksi.
5393: ja muu opettaja 109,200 markkaa vuodessa
5394: sekä ikälisää ja kalliinpaikanlisää samojen
5395: perusteiden mukaan kuin 7 § :ssä 'On ylä-
5396: kansakoulun opettajista säädetty. 15 a §.
5397: Sodan hävittämien Pohjois-Suomen kun-
5398: 10 §. tien osalta voidaan 15 § :n 5 momentissa
5399: Supistetun kansakoulun opettaja saa sa- säädetyn lisäpalkkion ylin määrä korottaa
5400: mat luontaisedut ja rahapalkkauksen kuin aina 100 prosenttiin peruspalkasta niin
5401: yläkansak'Oulun opettaja sekä sitä paitsi kauaksi aikaa, kuin valtioneuvosto harkit-
5402: korvauksena pitemmästä .työajasta 12,000 see sen sodan aiheuttamien olosuhteiden
5403: markkaa vuodessa. johdosta tarpeelliseksi.
5404:
5405: 11 §. 16 §.
5406: Johtajan ·toimesta suoritetaan palkkiota Kaupungilla on oikeus itse järjestää kan-
5407: 10,000 markkaa sekä lisäksi 1,200 markkaa sakoulunopettajiensa palkkaus, kuitenkin
5408: jokaisen muun opettajan luokkaa kohti vuo- niin, että sen tule,e nousta, kouluhallituk-
5409: dessa. sen vahvistaman kaupunkien kalleusryhmi-
5410: Kouluhallituksen harkinnasta voidaan ty'ksen mukaan, vähintään seuraaviin mää-
5411: koulun johtajalle myöntää vapautusta hä- riin:
5412: nen varsinaisesta opetusvelvollisuudestaan halvimpaan kalleusryhmään kuuluvissa
5413: sen mukaisesti kuin koulutoimen laajuus ja kaupungeissa 50%,
5414: ]aatu edellyttää. keskimmäiseen ryhmään kuuluvissa kau-
5415: pungeissa 56 % sekä
5416: 14 §. kalleimpaan ryhmään kuuluvissa kau-
5417: Käsityönohjaaja ja muu tuntiopettaja pungeissa 62 % korkeammaksi kuin vastaa-
5418: saa palkkiota 6,000 markkaa vuodessa viik- vasti maalaiskuntien kansakoulunopetta-
5419: kotunnilta. jille tämän lain mukaan ma,ksettava raha-
5420: Oppivelvollisuudesta annetun lain 24 §: n palkkaus, lukuunottamatta ikälisää, joka
5421: nojalla otettu käsityön ohjaaja sekä koti- suoritetaan 3-vuotikaudelta kerrallaan 5 sa-
5422: talouden opettaja saa samat palkka- ja elä- dalta peruspalkasta ja 5 eri kertaa sekä
5423: ke-edut kuin yläkansakoulun opettaja. 22 § : ssä säädetyt mahdolliset korotukset
5424: Asuntolanhoitaja saa samat palkka- ja ja alennukset samoin kuin maalaiskansa-
5425: eläke-edut kuin alakansa!koulun opettaja, koulujen opettajille.
5426: asunnoksi kuitenkin vain yhden huoneen.
5427: Lisäksi hän saakoon ruoan asuntolan toi- 21 ~-
5428: miessa sekä joulu- ja pääsiäisloman aikana. Palkkaeduista, jotka -luetellaan II ja III
5429: luvussa, alakansakoulun ja jatkoluokkien.
5430: 15 §. opettaja on velv·ollinen opettamaan enin-
5431: tään kaksikymmentäneljä viikkotuntia sekä
5432: ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja
5433: enintään kolmekymmentä viikkotuntia. Li-
5434: säksi tulevista ylitunneista maalaiskunnan
5435: Maan köyhimmille ja harvaan asutuille opettaja saa valtion korvattavaa ylitunti-
5436: sekä rajaseutukunnille valtio suorittaa vir- palkkiota 6,000 markkaa viikkotunnilta
5437: kaan pätevi.lle opettajille maks·ettavaa lisä- vuodessa.
5438: palkkiota 50-100% peruspalkasta luoki-
5439: tuksen mukaan, jonka valtioneuvosto koulu- 22 §.
5440: hallituksen ehdotuksesta vahvistaa. Niin
5441: ikään sanotut kunrrat saavat eduskunnan Jos valtion viran tai toimen haltijan
5442: sitä varten kulloinkin myöntämistä varoista palkkausta korotetaan tai alennetaan voi-
5443: ylimääräistä avustusta, milloin niiden kus- massa olevien säännösten nojalla virallisen
5444: IV,1 2. - Kulovaara y. m. 107
5445:
5446: elinkustannusindeksin kohoamisen tai alene- j.oka enintään viisi vuotta palvelleelle vas-
5447: misen johdosta, on tämän lain 7, 9, 10, 11, taa puolta täydestä eläkemäärästä sekä
5448: 14 § :n, 15 § :n 5 momentin, 15 a ja 21 enemmän palvelleelle lisäksi joka palvelus-
5449: § :ssä määrätyt peruspalkat, ikälisät, palk- vuodesta yhtä kymmenesosaa samasta mää-
5450: kiot ja lisäpalkkiot valtioneuvoston anta- rästä, kunnes kymmenen vuotta palvelleelle
5451: mien tarkempien ohjeiden mukaisesti koro- tulee täysi elä:kemäärä.
5452: tettava tai alennettava vastaavasti noudat- Jos opettaja muusta syystä saa eron vi-
5453: tamalla sanottuja säännöksiä. Korotettu tai rastaan, älköön olko oikeutettu saamaan
5454: alennettu vuotuinen peruspa1kka tasoite- eläkettä tai apurahaa.
5455: taan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka Asetuksella voidaan määrätä, että eräissä
5456: kahdestoistaosa on kahdellakymmenellävii- kansakoulunopettajanviroissa, joiden laatu
5457: dellä jaollinen, sekä ikälisä ja 15 § : n 5 mo- sitä vaatii, oikeus eläkkeen saamiseen alkaa
5458: mentissa säädetty lisäpalkkio vastaavasti ennen 60 vuoden ikää, ei kuitenkaan aikai-
5459: sellaiseen lukuun jonka kahdestoista(}Sa on semmin kuin 55 vuoden iässä.
5460: viidellä jaollinen. Alakansakoulunopettaja, jolla aikaisem-
5461: pien säännösten mukaan on oikeus yläkan-
5462: 28 §. sakoulun opettajan eläkkeeseen, säilyttää
5463: Kansakoulunopettaja olkoon 30-vuotisen sen oikeutensa edelleenkin.
5464: opetustoimen jälkeen ja 60 vuoden ikään Jos kansakoulunopettajan palkkausta ko-
5465: tultuaan virasta erotessaan oikeutettu jäl- rotetaan tai alennetaan 22 § : n 2 momen-
5466: jellä oleva:ksi elinijäkseen saamaan vuo- tista ilmenevien säännösten nojalla viralli-
5467: tuista eläkettä valtiolta seuraavasti: · sen elinkustannusindeksin kohoamisen tai
5468: ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja al.enemisen johdosta, on tämän pykälän pe-
5469: 159,720 markkaa sekä rusteella myönnettävä tai myönnetty eläke
5470: alakansakoulunopettaja 132,660 markkaa. ja elinkautinen apuraha valtioneuvoston
5471: Jos vakinaista tai väliaikaista pätevää ·antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti
5472: opettajaa aikaisemmin kohtaa parantuma- korotettava tai alennettava vastaavasti nou-
5473: ton tauti taikka jos hänen muuten havai- dattamalla sanottuja säännöksiä. Korotettu
5474: taan ilman omaa syytään tulleen kykene- tai alennettu ·eläke ja apuraha tasoitetaan
5475: mättömäksi virkaansa hoitamaan, myönne- lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdes-
5476: tään hänelle hänen erotessaan vuotuinen toistaosa on kahdellakymmenelläviidellä
5477: elinkautinen apuraha, joka viisi vuotta pal- jaollinen.
5478: velleelle vastaa yhtä neljännestä edellä mai-
5479: nitusta täydestä eläkemäärästä, sekä enem-
5480: män palvelleelle lisäksi joka palvelusvuo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
5481: desta yhtä kahdeskymmenesosaa samasta mikuuta 1949 kuitenkin siten, että 22 §: n
5482: määrästä, kunnes 20 vuotta palvelleelle tu- 2 momentti ja 28 § :n 7 momentti ovat nou-
5483: lee täysi eläkemäärä. datettavina vain niin kauan, kuin valtion
5484: J.os opettaja tarttuvan taudin sairasta- viran tai toimen haltijain palkkausten ylei-
5485: misen tähden on pakotettu eroamaan viras- nen tarkistus voimassa olevien säännösten
5486: taan ·ennen varsinaista eläkei'kää, saa hän mukaan toimitetaan virallisen elinkustan-
5487: erotessaan elinkautisen vuotuisen apurahan, nusindeksin perusteella.
5488:
5489: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
5490:
5491: Urho Kulovaara. Arvo Sävelä. Rafael Paasio.
5492: Ka~le Jokinen. Arttur Koskinen. Vilho Väyrynen.
5493: Alpo Lumme. Olavi Kajala. Juho Karvonen.
5494: Pentti Niemi. Meeri Kalavainen. Martta Salmem-Järvinen.
5495: 108
5496:
5497: IV,13,- Lak. al. N:o 22.
5498:
5499:
5500:
5501:
5502: Tuurn.a. y. m. : Ehdotus laiksi korvauslain muuttamt.isesta.
5503:
5504: E d u s k u n n a 11 e.
5505:
5506: Elokuun 13 päivänä 1942 annetun kor- paan asemaan kuin vuoden toisen korvaus-
5507: vauslain (656/42) 23 § :n 4 momentti ja lain nojalla korvausta saavat, erityisesti
5508: toukokuun 5 päivänä 1945 annetun toisen huomioon ottaen sen, ettei heille korvaus-
5509: korvauslain (390/45) 22 § :n 7 momentti suorituksen viivästymisen johdosta makseta
5510: eroavat toisistaan siinä suhteessa, että edel- mitään hyvitystä rahan arvon alenemisesta
5511: lisen lainkohdan mukaan ei korvausta voida aiheutuneista menetyksistä, olisi vuoden
5512: suorittaa, jos korvaukseen oikeutettu valit- 1942 korvauslain 23 § : n 4 momentti muu-
5513: taa arvioimislautakunnan päätöksestä, kun tettava sisällöltään vastaamaan toisen kor-
5514: taas jälkimmäisen lainkohdan mukaan kor- vauslain 22 § : n 7 momenttia.
5515: vaus on valituksesta huolimatta heti suori- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
5516: tettava. Koska vuoden 1942 korvauslain dotamme,
5517: mukaan korvaukseen oikeutetut ovat tässä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5518: kin suhteessa joutuneet ilmeisesti huonom- . van lakiehd<Jt'llksen:
5519:
5520:
5521: Laki
5522: korvauslain muuttamisesta.
5523: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
5524: säädetyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain r(656/42)
5525: 23 § näin kuuluvaksi:
5526: 23 §. gatioilla, ylimenevä määrä maksetaan ra-
5527: Kun korvausmäärä on lopullisesti vahvis- hana. Obligatioille, joiden autopäivänä on
5528: tettu, suorittaa valtiokonttori korvauksen pidettävä 12 päivää maaliskuuta 1940, mak-
5529: siihen oikeutetulle rahana, jos korvausmäärä setaan korkoa sanotusta päivästä, paitsi
5530: ei ole 20,00'0 markkaa suurempi, sekä muille milloin niillä suoritetaan korvausta vuonna
5531: korvaukseen oikeutetuille 10,000 markan 1941 alkaneen sodan johdosta aiheutuneesta,
5532: määrään asti rahana ja muulta osalta hal- 1 § : n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoi-
5533: tijalle asetetuilla 4 sadalta korkoa kasva- tetusta vahingosta, joissa tapauksissa kor-
5534: villa, jäljempänä 2 momentissa säädetyin koa maksetaan vasta 12 päivästä maalis-
5535: tavoin osaksi kahdeksan osaksi enintään kuuta 1942.
5536: kahdenkymmenenviiden vuoden kuluessa Valtio lunastaa lyhyempiaikaiset obliga-
5537: - autopäivästä luuastettavilla valtion obliga- tiot siten, että niistä erääntyy 12 päivänä
5538: tioilla, lyhyempiaikaisilla rahana maksetta- maaliskuuta vuosina 1943, 1944, 1945 ja
5539: van määrän ylittävältä osalta enintään 1946 kunakin vuonna 15 sadalta sekä sa-
5540: 500,000 markkaan asti ja pitempiaikaisilla, . mana päivänä vuosina 1947 ja 1948 kum-
5541: yli 500,000 markan määrään nousevalta mallakin kerralla 20 sadalta. Pitempiaikais-
5542: osalta, kuitenkin niin, että mikäli makset- ten obligatioiden lunastusaika on enintään
5543: tavaa määrää ei voida tasan suorittaa obli- kaksikymmentäviisi vuotta niiden antopäi-
5544: IV;13. - Tuurna y. m. 109
5545:
5546: västä, ja vahvistetaan niiden kuoletus vasta keutettille siitä huolimatta, kuitenkin niin,
5547: sen jälkeen, kuin lyhyempiaikaiset obliga- että, milloin valtionasiamies on päätöksestä
5548: tiot on lunastettu. valittanut, voidaan korvauksen riidanalai-
5549: Aviopuolisoita on korvauksen suorituk- nen osa suorittaa ainoastaan siinä tapauk-
5550: sessa pidettävä yhtenä korvaukseen oikeu- sessa, että korvaukseen oikeutettu panee
5551: tettuna. siitä hyväksyttävän vakuuden.
5552: Milloin arvioimislautakunnan päätöksestä
5553: on valitettu, suoritetaan korvaus siihen oi-
5554:
5555: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
5556:
5557: .Arno Tuurna. Johannes Virolainen .
5558: Eemil Luukka. Toivo Ikonen.
5559: Pekka Kiiski.
5560: 110
5561:
5562: IV,14. ___:_ Lak. al. N:o 23.
5563:
5564:
5565:
5566:
5567: Kiiski y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 6 § :n
5568: muuttamisesta.
5569:
5570:
5571: E d u s k u n n a ll e.
5572:
5573: Hallitusmuodon 6 §: n mukaan Suomen teista maksettiin korvau:Sta enintään 20,000
5574: kansalainen on lain mukaan turvattu hen- markkaa ja asuntoirtaimiston menetyksestä
5575: gen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja enintään 150,000 markkaa. Jos korvauksen-
5576: omaisuuden puolesta. Omaisuuden pakkolu- alaisen omaisuuden arvo nousee yli 500,000
5577: nastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä kor- markan, suoritetaan korvaus jyrkästi ale-
5578: vausta vastaan säädetään lailla. Saman nevan asteikon mukaisesti siten, että se
5579: hallitusmuodon 5 § :ssä sää·detään, ·että Suo- 4,000,000 markan menetyksistä on n. 50 %
5580: men kansalaiset ovat yhdenv·ertaiset lain ja 32,000,000 tai sitä suuremmista vahin-
5581: edessä. Näistä lainkohdista käy ilmi peri- goista 10 %. Tällä n. s. asteikkovähennyk-
5582: aate, ettei kenenkään kansalaisen omai- sellä on toisen korvauslain nojalla suoritet-
5583: suutta voida käyttää yleisen tarpeen - tavista korvauksista leikattu lähes 20 mil-
5584: maan edun - tyydyttämiseksi muulla ta- jardia markkaa puhumattakaan niistä me-
5585: voin kuin toisenkaan. Laki, joka poikkeaa netyksistä, jotka on jätetty kokonaan kor-
5586: täyden korvauksen periaatteesta on säädet- vaamatta. Kun myöskin sodasta kärsimään
5587: tävä valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää- joutuneet ov·at velvolliset suorittamaan
5588: rätyHä tavalla ja sen on kohdistuttava sa- omaisuudenlwwutusveroa, voidaan sanoa,
5589: manlaisena kaikkiin Suomen kansalaisiin että tämä heikoimmassa taloudellisessa ase-
5590: nähden. Näin ei ole tapahtunut niitä lakeja massa oleva väestönosa joutuu yksinään
5591: säädettäessä, joiden perusteella sodasta ai- kantamaan puolet sodan aiheuttamista ta-
5592: heutuneet vahingot on määrätty korvatta- loudellisista menetyksistä muun Suomen
5593: viksi tai joiden mukaan näistä lkorvauksista vastatessa 'koko jäljelle jääneellä omaisuu-
5594: johtuvat taloudelliset rasitukset on jaettu. denaan yhdessä vain toisesta puolesta.
5595: Erityisesti on luovutetun ja vuokratun Tämä ei ole oikeuden eikä perustuslakien
5596: alueen samoinkuin Pohjois-Suomen väestö mukaista. <Sen vuo'ksi olisi toisen korvaus-
5597: joutunut kärsimään sodasta. Sen kannetta- lain 6 §: ää siten muutettava, että sodan
5598: vaksi on pantu myös valtaosa sodan Suo- aihettamista menetyksistä j·ohtuva rasitus
5599: melle aiheuttamista taloudellisista menetyk- tulisi tasaisemmin jaetuksi eri väestönryh-
5600: sistä. Vaikka lakia valmistelevat ja säätä- mien kannettavaksi. Tällöin olisi erityisesti
5601: vät elimet ovat periaatteessa hyväksyneet pyrittävä siihen, että korvaus keskikokoi-
5602: sen, että sodasta aiheutuneet menetykset sen maanviljelystilan menetyksestä tulisi
5603: ovat asianomaisille täysimääräisinä korvat- .täysimääräisenä korvattavaksi, koska valtio
5604: tava, on muun muassa toisen korvauslain joka tapauksessa joutuu maanhankintalain
5605: 6 § :ssä hyväksytty säännös, joka on tämän säännösten noj·alla rahoittamaan vastaavan-
5606: periaatteen kanssa jyrkässä ristiriidassa. kokoisten tilojen muodostamisen ja elinkel-
5607: Siinä säädetään nimittäin, että sodasta ai- poiseksi saattamisen Suomen nykyisellä
5608: heutunut vahinko !korvataan :täysimääräi- alueella.
5609: senä vain 500,000 markkaan saakka. Tällöin Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
5610: on kuitenkin otettava huomioon, ettei ra- dotamme,
5611: han, saamistodisteiden, osakkeiden, obliga-
5612: tioiden eikä eräiden muiden omaisuusesi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5613: neiden menetystä korvattu ollenkaan. V aat- van lakiehdotuksen:
5614: IV,14. - Kiiski y. m. 111
5615:
5616: Laki
5617: toisen korvauslain muuttal.lrlsesta.
5618: Eduskunnan pä.ätöksen mukaisesti, joka on tehty V'altiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
5619: määrätyl.lä tavalla, kumotaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
5620: lain (390/45) 8 §, sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä huhtikuuta 1946
5621: annetussa laissa (309/46), ja muutetaan sen 6 § näin kuuluvaksi:
5622: 6 §. sen osakkaan tai jäsenen yhtä huoneistoa
5623: Korvauksenalaista omaisuutta kohdan- vastaavasta osuudesta. Yhteisön muusta
5624: neesta vahingosta suoritettava korV'aus mää- korvauksenalaisesta omaisuudesta lasketaan
5625: rätään, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, eri'kseen korvaukseksi se määrä, joka sanot-
5626: 9 § :ssä säädetyin tavoin toimitetun arvioi- tua omaisuutta yhteisön koko omaisuudesta
5627: misen perusteella täysimääräisenä, jos va- 1 momentin mukaan lasketusta korvauk-
5628: hingon suuruus ,on enintään 1,000,000 sesta suhteellisesti vastaa; ja on osakkailla
5629: markkaa, ja, milloin vahingon suuruus on tai jäsenillä, sitten kuin yhteisön velat on
5630: yli 1,000,000 markan, seuraavan asteikon maksettu, osuus yhteisön jaettavaan kor-
5631: mukaan: vaukseen samassa suhteessa, kuin heidän
5632: Korvaus % osuuksistaan on korvausta laskettu.
5633: Korva usenalalsen omaisuuden Korvauksen alarajan yli
5634: arvo vakioerä menevästä Milloin joku on ollut osakkaana tai jäse-
5635: omaisuuden
5636: mk mk osasta nenä useammassa kuin yhdessä 2 momen-
5637: 1,000,000- 2,000,000 1,000,000 90 tissa tarkoitetussa yhteisössä, lasketaan kor-
5638: 2,000,000- 4,000,000 1,900,000 85 vaus sanotussa momentissa säädetyin tavoin
5639: 4,000,000- 8,000,000 3,600,000 70 ,eriks.een yhtä huoneistoa vastaavasta osuu-
5640: 8,000,000-16,000,000 6,400,000 60 desta ainoastaan yhdessä yhteisössä.
5641: 16,000,000-32,000,000 11,200,000 50 Useammassa kuin 2 momentissa tarkoite-
5642: 32,000,000-64,000,000 19,200,000 40 ,tun yhteisön osakkaan tai jäsenen ja sellai-
5643: 64,000,000 tai enemmän 32,000,000 50 sen osakkaan tai jäsenen, joka on omista-
5644: nut samassa yhteisössä useamman kuin yh-
5645: 'Kotimaiselle asunto-osakeyhtiölle, asunto- teen huoneistoon kuuluV'at osakkeet tai
5646: osuuskunnalle ja puolikunnalliselle asunto- osuudet, tulee, sen mukaan kuin siitä erik-
5647: yhtiölle sekä asunto-osakeyhtiöistä 5 päi- seen määrätään, ilmoittaa, mitä huoneis-
5648: vänä helmikuuta 192·6 annetun lain 25 § :ssä toaan vastaavasta osuudesta hän haluaa
5649: tarkoitetulle osakeyhtiölle suoritettava kor- korvauksen sanotussa momentissa säädetyin
5650: vaus määrätään siten, että se lasketaan 1 tavoin erikseen laskettavaksi.
5651: momentin mukaan erikseen yhteisön jokai-
5652:
5653: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
5654:
5655: Pekka Kiiski. S. Salo.
5656: Arno Tuurna. Johannes Viro1ainen.
5657: Toivo Ikonen. Kalle Joukanen.
5658: Jalmari Pusa. Yrjö Saari.
5659: E. Pusa. Yrjö Hautala.
5660: Valto Käkelä. Tahvo Rönkkö.
5661: M. 0. Lahtela. Eemil Luukka.
5662: Matti Miikki. Juhani Leppälä.
5663: Heikki Soininen. Kerttu Saalasti.
5664: J. Kuittinen.
5665: 112
5666:
5667: IV,t5. - Lak. al. N:o 24.
5668:
5669:
5670:
5671:
5672: Tuuma y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 7 § :n
5673: muuttamis'esta.
5674:
5675:
5676: E d u s k u n n a 11 e.
5677:
5678: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun toi- voivat jatkaa toimintaansa Suomen nykyi-
5679: sen korvauslain 7 § : n 1 momentissa säädet- sellä alueella, voitaisiin suorittaa korvaus
5680: tiin, että kunnille, kuntayhtymille, seura- niiden rajoitusten estämättä, joita yksityi-
5681: kunnille ja muille uskonnollisilla yhdyskun- seen korvauksensaajaan nähden pidettiin
5682: nille sekä luostareille, niin myös aatteelli- välttämättöminä. Lainmuutoksesta huoli-
5683: sille yhdistyksille, opetus-, taide-, armeliai- matta valtiovarainministeriö ei kuitenkaan
5684: suus- ja muille sellaisille laitoksille sekä millään tavoin muuttanut aikaisempaa käy-
5685: säätiöille suoritettavan korvauksen suuruu- täntöään. Siitä huolimatta, että monet luo-
5686: den maaraa valtioneuvosto harkintansa vutetulla alueella toimineet yhteisöt jatkoi-
5687: mukaan, hankittuaan vahingon määrästä vat sääntöjensä edellyttämää toimintaa
5688: asianomaisen arvioimislautakunnan lausun- Suomen nykyisellä alueella, niille ei ole
5689: non. Kun tätä säännöstä tulkittiin siten, myönnetty ollenkaan korvausta. Koska lain
5690: ettei edellä mainituilla yhteisöille voitu suo- tarkoitusta ei näin ollen ole käsityksemme
5691: rittaa korvausta enempää kuin mitä yksi- mukaan toteutettu, olisi lakia siten muu-
5692: tyiselle korvaukseen oikeutetulle voitiin tettava, että sen tarkoitus kävisi selvästi
5693: suorittaa korvausta toisen korvauslain 6 § : n sen sanamuodosta ilmi. Lain tarkoitus on
5694: 1 momentin ja 8 § :n 1 momentin mukai- nimittäin se, että toimintaansa Suomen
5695: sesti, muutettiin sanottua lainkohtaa 26 päi- nykyisellä alueella jatkavat yhteisöt saavat
5696: vänä huhtikuuta 1946 siten, että kysymyk- korvauksena vähintään sen, mitä yksityi-
5697: sessä oleville yhteisöille voidaan suorittaa selle korvaukseen oikeutetulle korvausta
5698: korvausta toisen korvauslain 6 § : n 1 mo- suoritetaan ja enintään niin paljon kuin,
5699: mentin ja 8 §:n 1 momentin säännösten mitä ne ovat sodan johdosta menettäneet.
5700: esteenä olematta enintään yhteisöjen kor- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
5701: vauksenalaista omaisuutta kohdanneen va- dotamme,
5702: hingon määrään. Muutoksen tarkoituksena että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5703: oli, että niille Y'hteisöille, mitkä jatkavat ja van lakiehdotuksen:
5704:
5705:
5706: Laki
5707: toisen korvauslain muuttamisesta.
5708: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
5709: määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
5710: lain (390/45) 7 §, sellaisena kuin se on 26 päivänä huhtikuuta 1946 annetussa laissa
5711: (309/46), näin kuuluvaksi:
5712: 7 §. tyksille, opetus-, taide-, armeliaisuus- ja
5713: Kunnille, kuntayhtymille, s~urakunnille muille sellaisille laitoksille sekä säätiöille
5714: ja muille uskonnollisilla yhdyskunnille sekä suoritetaan korvausta 6 § :n 1 momentin ja
5715: luostareille, niin myös aatteellisilla yhdis- 8 § : n 1 momentin esteenä olematta enin-
5716: IV,15. - Tuurna y. m. 113
5717:
5718: tään mainittujen yhteisöjen korvauksen- saamaan eläkkeen sellaiselta kunnalta,
5719: alaista omaisuutta kohdanneen vahingon jonka alue kokonaisuudessaan on luovute-
5720: määrään, kuitenkin niin, että niille yhtei- tulla tai vuokratulla alueella, suoritetaan
5721: söHle, jotka jatkavat toimintaansa Suomen ellei kunnan jäljelle jäänyt omaisuus riitä,
5722: nykyisellä alueella, on suoritettava kor- sanottu eläke valtion varoista, sen mukaan
5723: vausta vähintään se määrä, mikä tämän kuin siitä erikseen määrätään, ja on näin
5724: lain mukaan korvausta suoritetaan yksityi- suoritettava eläke otettava huomioon kun-
5725: selle 'korvaukseen oikeutetulle. Korvauksen nalle tulevaa korvausta määrättäessä. Sa-
5726: vahvistaa valtioneuvosto harkintansa mu- moin suoritettakoon valtion varoista eläke
5727: kaan, kuitenkin siten, että kunnalle tai sellaiselle henkilölle, joka 19 päivänä syys-
5728: kuntayhtymälle, jonka alue kokonaisuudes- kuuta 1944 oli oikeutettu lain mukaan eläk-
5729: saan on luovutetulla tai vuokratulla keeseen, jota hän ei tämän lain mukaan
5730: alueella, myönnetään korvausta edellä mai- korvaukseen oikeutetulta työnantajalta saa.
5731: nitusta enemmästä määrästä niin paljon, Valtiovarainministeriön asiana on päät-
5732: kuin sen jäljelle jääneen omaisuuden lisäksi tää, onko korvausta suoritettava 1 § :n 1
5733: tarvitaan velkojen maksamiseen, kunnan momentin 4 kohdassa tarkoitetusta vahin-
5734: tai kuntayhtymän omia rahastoja veloiksi gosta, ja määrätä korvauksen suuruus.
5735: lukematta.
5736: Henkilölle, joka 19 päivänä syyskuuta
5737: 1944 sai tai silloin olisi ollut oikeutettu
5738:
5739: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
5740:
5741: Arno Tuurna. Juhani Leppälä.
5742: Eemil Luukka. Toivo Ikonen.
5743: Johannes Virolainen. Pekka Kiiski.
5744:
5745:
5746:
5747:
5748: 15
5749: 114
5750:
5751: IV,ta. - Lak. aJ. N:o 25.
5752:
5753:
5754:
5755:
5756: Tuuma y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 7 §:n
5757: 2 momentissa tarkoitetuista e"läkkeistä.
5758:
5759:
5760: E d u s k u n n a ll e.
5761:
5762: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun toi- sessa on työntekijäin köyhäinhoitolain 5 §: n
5763: sen korvauslain 7 §: n 2 momentissa, sellai- mukaista eläkkeensaantioikeutta korvauk-
5764: sena kuin se on muutettuna 26 päivänä seen oikeutetulta työnantajalta siten hel-
5765: huhtikuuta 1946 annetussa laissa (309/46), potettu, etä valtio voi eräissä tapauksissa
5766: säädetään, että henkilölle, joka 19 päivänä suorittaa eläkkeen siitä huolimatta, ettei
5767: syyskuuta 1944 sai tai silloin olisi ollut huoltovelvollinen ole tullut maksukyvyttö-
5768: oikeutettu saamaan eläkkeen sellaiselta kun- mäksi. Tämä laa;jennus ei kuitenkaan ole
5769: nalta, jonka alue kokonaisuudessaan on luo- riittävä, koBka käytäntö on osoittanut, ettei-
5770: vutetulla tai vuokratulla alueella, suorite- vät ne, usein varsin heikossa asemassa ole-
5771: taan, ellei kunnan jäljelle jäänyt omaisuus vat työntekijät, jotkapuheena olevien sään-
5772: siihen riitä, sanottu eläke valtion varoista nösten mukaan olisivat oikeutetut saamaan
5773: sen mukaan kuin siitä erikseen määrätään, työnantajaltaan eläkettä, ole kyenneet oi-
5774: ja on näin suoritettava eläke otettava huo- keuksiaan työnantajiaan koskevassa kor-
5775: mioon kunnalle tulevaa korvausta määrät- vausmenettelyssä valvomaan. Sen vuoksi
5776: Läessä. Samoin on valtion varoista suori- olisi asia järjestettävä siten, että valtio olisi
5777: tettava eläke sellaiselle henkilöille, joka 19 ensisijassa vastuussa näiden eläkkeiden suo-
5778: päivänä syyskuuta 1944 oli oikeutettu lain rittamisesta ja valtio olisi puolestaan oikeu-
5779: mukaan eläkkeeseen, jota hän ei tämän lain tettu hakemaan näin suorittamansa eläk-
5780: mukaan korvaukseen oikeutetulta työnanta- keen asianomaiselta työnantajalta.
5781: jalta saa. Edellä esitetyillä perusteilla ja koska
5782: Siitä huolimatta, että edellä mainittujen kysymyksessä oleva hallituksen esitys on
5783: eläkkeiden järjestäminen edellytti lisälain- viime valtiopäivillä loppuun käsittelemättä
5784: säädäntöä, jäi asia hoitamatta, kunnes hal- jääneenä rauennut kunnioittaen ehdotamme,
5785: litus vasta 12 päivänä maaliskuuta 1948
5786: antoi eduskunnalle esityksen N: o 164 toisen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5787: korvauslain 7 §: n 2 momentissa tarkoite- van lakiehdotuksen:
5788: tuista eläkkeistä. Mainitussa lakiehdotuk-
5789:
5790:
5791: Laki
5792: toisen korvauslain 7 § :n 2 momentissa tarkoitetuista. eläkkeistä..
5793: EdUSikunnan päätÖiksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
5794: määrätyllä tavalla, säädetään:
5795: 1 luku. jotka kokonaisuudessaan ovat sijainneet
5796: sanottuna päivänä allekirjoitetun välirau-
5797: Yleiset säännökset. hansopimuksen mukaan Sosialististen Neu-
5798: 1 §. vostotasavaltain Liitolle luovutetulla alueel-
5799: Eläkkeistä henkilöille, jotka 19 pa1vana la, sekä köyhäinhoitolakiin perustuvista
5800: syyskuuta 1944 saivat tai silloin olivat oi- eläkkeistä, joita niihin mainittuna päivänä
5801: keutetut niitä saamaan sellaisilta kunnilta, oikeutetuina olleet eivät saa 5 päivänä tou-
5802: IV,16. - '.l,'lUll'M y. m. 115
5803:
5804: kokuuta. 1945 annetun lain toisen korvaus- eläkevuosina sen ajan, minkä hän mainitun
5805: lain (390/45) mukaan korvaukseen oikeu- ajankohdan jälkeen on ollut . päätoimena
5806: tetuilta työnantajilta, on voimassa, mitä ~idettävä~ palveluksessa 1 §:n 1 momen-
5807: tässä laissa säädetään. tissa tarkoitetun kunnan hoitokunnassa.
5808: Edelliseen ryhmään kuuluvia eläkkeitä
5809: nimitetään tässä laissa kunnalliseläkkeiksi 4 §.
5810: ja jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia huolto- .!fu~nalliseläkkeeseen oikeutettu,, jonka
5811: eläkkeiksi. elakeoikeus perustuu siihen että hän on
5812: 2 §. välirauhansopimuksen vuoksi joutunut
5813: Oikeus eläkkeen saamiseen valtiolta tä- omatta syyttään eroamaan kunnan palve-
5814: män lain perusteella on vain Suomen kan- luksesta, on velvollinen uhalla, että valtio-
5815: salaisella. neuvosto voi muutoin määrätä hänet menet-
5816: 2 luku. tämään eläkeoikeutensa siihen asti kunnes
5817: hän on saavuttanut eläkeiän tai hänen on
5818: K unnalliseläkkeet. selvitetty tulleen työkyvyttömäksi, valtiolta
5819: 3 §. vastaanottamaan hänelle soveltuvan viran
5820: Eläkkeistä kuntain viranhaitijoille ja tai toimen, ellei sitä hänen taloudellisiin
5821: työntekijöille, jotka kunnallisten eläkesään- oloihinsa katsoen tai muusta hyväksyttii-
5822: töjen tai lainmukaisessa järjestyksessä teh- västä syystä ole pidettävä kohtuuttomana.
5823: tyjen päät·östen nojalla 19 päivänä syys- Jos hänen on tämän vuoksi muutettava toi-
5824: kuuta 1944 nauttivat tai olivat silloin eläke- selle paikkakunnalle, on tarpeelliset muut-
5825: sääntöjen mukaan oikeutetut saamaan elä- tokustannukset hänelle korvattava.
5826: kettä 1 §: n 1 momentissa tarkoitetuilta Ensimmäisessä momentissa tarkoitetuissa
5827: kunnilta, vastaa valtio sen jälkeen kuin on tapauksissa on virka tai toimi sen viran-
5828: todettu, ettei kunnalle ole jäänyt varoja, omaisen täytettävä, jolle se lain tai asetuk-
5829: tai kun kunnan omaisuus kokonaisuudes- sen mukaan yleensä kuuluu, rotta, poiketen
5830: saan tai asetuksessa säädettävällä tavalla hallitusmuodon 89 §: n säännöl}.sestä, ei
5831: laskettu eläkkeen pääoma-arvoa vastaava virkaa tai tointa silloin ole julistettava
5832: osa siitä on siirtynyt valtiolle. haettavaksi eikä virkaehdotusta siihen teh-
5833: Näin valtion vastattavaksi siirtyvän eläk- tävä.
5834: keen perusarvona on eläkkeen suuruus kun- 5 §.
5835: nallisen eläkesäännön tai asianmukaisessa Kunnalliseläkkeet lasketaan takautuvasti,.
5836: järjestyksessä tehdyn päätöksen mukaan määräämällä niiden suuruus 3 § :n mukaan,
5837: tämän pykälän ensimmäisessä momentissa syyskuun 19 päivästä 1944 alkaen siihen
5838: mainittuna päivänä. Tähän perusarvoon asti kun ne siirtyvät valtion suoritettaviksi.
5839: lasketaan siten, kuin asetuksella tarkemmin Näin lasketus.ta däkemäärästä vähennetään
5840: säädetään, vastaavat korotukset, mitkä val- kuitenkin se, mitä 'Cläkkeensaaja on kuna-
5841: tion työntekijäin eläkkeisiin on sittemmin kin eläkkeenmaksukautena saanut eläke-,
5842: tehty. palkka-, huoltoavustus-, ansio- taikka näihin
5843: Edellisen momentin mukaisesti korotettu verrattavana muuna tulona, jota· ei ole pi-
5844: eläke, sellaisena kuin se oli vuoden 1947 dettävä tilapäisluonteisena.
5845: päättyessä, korotetaan tai alennetaan viral-
5846: lisen elinkustannusindeksin kohoamisen tai 6 §.
5847: alenemisen johdosta yhdenmukaisesti val- Kunnalliseläkkeet sen jälkeiseltä ajalta
5848: tion virkamiesten eläkkeiden kanssa niin kun ne ovat siirtyneet valtion vastattaviksi,
5849: kauan, kuin viimeksimainittujen yleinen suoritetaan eläkkeensaajille sen suuruisina,
5850: tarkistus voimassa olevien säännösten mu- miksi ne tulevat laskettuina 3 § : n mukaj,
5851: kaan toimitetaan virallisen elinkustannus- sesti, kuitenkin niin, että eläkkeensaajalta,
5852: indeksin perusteella. joka ei ole vielä 63 vuotta täyttänyt tai
5853: Palvelus syyskuun 19 päivän 1944 jäl- saavuttanut eläkesäännön mukaista eläke-
5854: keen ei vaikuta eläkeoikeuteen tai eläkkeen ikäa ja jolla on eläkkeenmaksukautena ollut
5855: suuruuteen muutoin kuin sikäli, että hen- muuta eläke-, palkka- tai ansiotuloa tai näi-
5856: kilö, joka sanottuna päivänä oli oikeutettu hin verrattavaa muuta tuloa, jota ei ole pi-
5857: kunnalliseläkkeeseen, saa lukea hyväkseen dettävä tilapäisluontoisena, vähennetään
5858: 116 IV,l6. - Luovutetun alueen eläkkeet.
5859:
5860: kulloinkin maksettavaBta eläkkeestä, ellei !meseen oikeutetuille harkinnan mukaan
5861: eläkkeen vuotuismäärä ole pienempi kuin myöntää lisäeläkkeitä, niin myös ylimääräi-
5862: alimman valtion tuloverotuksessa verotetta- siä eläkkeitä henkilöille, jotka ovat lähei-
5863: van tulon kaksinkertainen määrä, puolet sesti näihin eläkkeeseen oikeutettuihin rin-
5864: hänen mainitunlaisesta tulostaan. nastettavissa, mutta eivä.t täytä eläkkeen
5865: Tällaisesta tulosta ori eläkkeeseen oikeute- saamiselle asetettuja ehtoja tai ovat menet-
5866: tun tehtävä ilmoitus eläkettä maksavalle täneet oikeutensa elä:kkeeseen tai sen ano-
5867: viranomaiselle uhalla, että valtioneuvosto miseen.
5868: voi muutoin määrätä hänen eläkeoikeutensa
5869: menetetyksi ja velvoittaa hänet suoritta- 5 luku.
5870: maan takaisin valtiolle ensimmäisen momen-
5871: tin vastaisesti m&ksetut ellike-erät. Viranomaiset ja menettely.
5872: Kunnalliseläkettä ·ei saa nootaa se, joka 9 §.
5873: on valtion virassa tai toimessa tai muutoin Eläkeasiat ratkaisee eläke1autakunta,
5874: valtion palveluksessa muussa kuin tilapäis- jonka muodostavat valtiovarainministeriön
5875: luontoisessa tehtävässä. määräämät puheenjohtaja ja varapuheen-
5876: Eläkkeeseen oikeutettu, joka on sen joh- johtaja sekä kolme jäsentä, joille viimeksi-
5877: dosta, mitä on säädettynä ensimmäisessä ja mainituille määrätään myös varamiehet
5878: kolmannessa momentissa, yhtämittaisesti Yksi jäsenistä määrätään toimimaan val-
5879: kymmenen vuoden ajan ollut !lluusta ~yyst~ tionasiamiehenä.
5880: kuin kunnan hoitokunnan tOimen hOitami- Lautakunta on päätösvaltainen, kun pu-
5881: sen vuoksi vailla oikeutta nostaa elakettään, heenjohtaja tai varapuheenjohtaja, valtion-
5882: katsotaan eläkeoikeutensa menettäneeksi. asiamies tai hänen varamiehensä sekä yksi
5883: Niinikään katsotaan kunnalliseläkeoikeu- muu jäsen ovat saapuvilla.
5884: tensa menettäneeksi se, joka on myöhem- Eläkelautakunnan puheenjohtaja ja Ja-
5885: män palvelun perusteella saavuttanut oi- senet toimivat tuomarin vastuulla. Heidän
5886: keuden saada eläkettä valtiolta, kunnaLta esteellisyydestään on voimassa, mitä tuoma-
5887: i.ai muulta ju1kisoikeudelliselta yhdyskun- rin esteellisyydestä on säädetty.
5888: nalta, mikäli uusi eläke on ainakin saman-
5889: suuruinen kuin kunnalliseläke. 10 §.
5890: Kunnallis- ja huoltoeläkettä on eläkeoi-
5891: 3 luku. keuden menettämisen uhalla haettava eläke-
5892: lautakunnalta neljän kuukauden kuluessa
5893: H uoltoeläkkeet. tämän lain voimaantulosta.
5894: 7 §. Milloin eläkkeeseen oikeutettu laillisena
5895: Työntekijälle, joka 1 päivänä kesäkuuta esteenä pidettävän syyn takia on todistet-
5896: 1922 annetun köyhäinhoitolain (145/22) tavasti ollut estynyt määräajassa hakemasta
5897: eläkettä älköön se seikka, että sellainen
5898: hakemus' tehdään määräajan päätyttyä,. al-.
5899: 5 § :n nojalla, sellaisena kuin .tämä pykälä
5900: on muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1933
5901: annetussa laissa (112/33), 19 päivänä syys- heuttako oikeuden menetystä, jos hakemus
5902: on tehty kolmenkymmenen päivän kuluessa
5903: kuuta 1944 oli oikeutettu saamaan e~a~~
5904: sensa työnantajalta~n t.ai hänen ~eri~hsil esteen lakkaamisesta.
5905: tään tai liikkeen tai yrityksen omiStaJ~lta, 11 §.
5906: suoritetaan vastaava eläke valtion varoiSta.
5907: Va1tiolla on oikeus saada näin suoritta- Eläkkeen anojan ja jokaisen, jonka elä-
5908: mansa eläke asianomaiselta työantajalta. kelautakunta k&tsoo voivan antaa asian sel-
5909: vittämiseksi tarpeellisia tietoja, on lauta-
5910: kumian kehoituksesta kirjallisesti tai lauta-
5911: 4 luku. kunnan kokouksessa suullisesti vastattava
5912: tehtyihin tiedusteluihin.
5913: Ylimääräiset kun.nallis- ja huoltoeläkkeet.
5914: 8 §. 12 §.
5915: Tarkoitukseen osoitettujen määräraho~.en Jos eläkkeen anoja tai valtionasiamies ei
5916: puitteissa voidaan tämän lain mukaan elak- tyydy lautakunnan kunnallis- tai huoltoelä-
5917: IV,16. - Tuurna. y. m. 117
5918:
5919: keasiassa antamaan päätökseen, voi hän va- valtion virkamiehen oikeus eläkkeeseen,
5920: littaa siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. niinkuin siitä on säädetty valtion viran tai
5921: Valituskirja ja päätös alkuperäisenä tai toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen 30
5922: virallisesti oikeaksi todistettuna jäljennök- päivänä joulukuuta 1924 annetussa laissa
5923: senä sekij,, kun valittajana on eläkkeen ha- (323/24), jonka säännöksiä muutenkin, mi-
5924: kija, selvitys päätöksen tiedoksisaantipäi- käli ei tässä laissa toisin säädetä, noudate-
5925: västä on viimeistään ennen kello kahta- taan myös kunnallis- ja huoltoeläkkeiden
5926: toista neljäntenäkymmenentenäviidentenä suhteen.
5927: päivänä, 'luettuna eläkkeen hakijalle päätök- 15 §.
5928: sen tiedoksisaantipäivästä ja valtionasia- Jos joku on antamalla vääriä tietoja tai
5929: miehelle siitä päivästä, jona päätös on muulla tavoin vilpillisesti tahallaan aiheut-
5930: tehty sanottuja päiviä lukuunottamatta, tanut väärän päätöksen omassa eläkeasias-
5931: toimitettava lautakunnan puheenjohtajalle. saan, voi eläkelautakunta muuttaa asiassa
5932: Puheenjohtajan tulee valituskirjaan mer- tehdyn päätöksen ja määrätä virheellisesti
5933: kitä, milloin se on hänelle annettu tai saa- suoritetut elä;ke-erät maksettaviksi takaisin
5934: punut sekä annettuaan, llllilloin valtion valtiolle.
5935: puolesta on valitettu, eläkkeen hakijalle ti- 16 §.
5936: laisuuden selityksen antamiseen, korkeim- Tarkemmat säännökset .tämän lain täy-
5937: paan hallinto-oikeuteen viipymättä lähet- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
5938: tää valituskirja omine lausuntoineen ja asetuksella.
5939: asiassa kertyneet asiakirjat.
5940: 13 §. Tämä Ja:ki tulee voimaan päivänä
5941: Kun 10 § :ssä säädetyn ajan kuluessa vi- kuuta 1948.
5942: reille pannut asiat ovat tulleet eäkelauta- Sitä on vastaavasti ja niinkuin asetuk-
5943: kunnassa ratkaistuiksi, voi valtiovarainmi- sella tarkemmin säädetään sovellettava
5944: nisteriö määrätä lautakunnan toiminnan maaliskuun 12 päivän 1940 ja syyskuun 19
5945: lopetettavaksi. Tällöin siirtyvät lautakun- päivän 1944 väliseltä ajalta maksettaviin
5946: nalle tämän lan mukaan kuuluvat tehtävät kunnalliseläkkeisiin, joihin kunnan palve~
5947: valtiovarainministeriölle, josta on sitten so- luksessa olleet ovat olleet oikeutettuja ensik-
5948: veltuvin kohdin voimassa, mitä tässä laissa simainittuna päivänä.
5949: on säädetty eläkelautakunnasta. Eläkkeen perusarvona on näissä tapauk-
5950: sissa elåiklmen suuruus ensiksimainittuna
5951: 6 luku. päivänä, ja siihen lasketaan vastaavat !ko-
5952: rotukset kuin mitkä valtion virkamiesten
5953: Erinäiset säännökset. eläkkeisiin on tehty sanottujen päivien vä-
5954: 14 §. lisenä aikana.
5955: Oikeus tähän .lakiin perustuvan eläkkeen Tällä lailla kumotaan toisen korvauslain
5956: saamiseen lakkaa samoissa tapauksissa kuin 7 §.
5957:
5958: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
5959:
5960: Arno Tuurna. E. Pusa.
5961: Eemil Luukka. Juho Kuittinen.
5962: 118
5963:
5964: IV,17,.:........ Lak. a.l. N:o 26.
5965:
5966:
5967:
5968:
5969: Vennamo y. m.: Ehdiotus laiksi toisen ko1'Vauslain 9 § :n
5970: muuttamisesta.
5971:
5972:
5973: E d us k u n n a ll e.
5974:
5975: Niissä tapauksissa, JOlSSa kaksi tai että korvaus on määrätty yhteisesti, on siis
5976: useampi henkilö on omistanut osuuksia sa- jokainen osakas hävinnyt jo korvauksensa
5977: masta luovutetulla alueella olleesta tilasta, nimellisarvoota 200,000 markkaa.
5978: on toista korvauslakia yleensä tulkittu si- Yhtymänä ei ole korvauksia määrättä{lSSä
5979: ten, että sanottujen henkilöiden on katsQttu käsitelty vain niitä, jotka yhdessä ovat
5980: muodostaneen yhtymän, joka vain sellaise- omistaneet maataloustilan, vaan esim. sel-
5981: naan on ollut korvaukseen oikeutettu. Kor- laisia, jotka ovat yhdessä harjoittaneet puu-
5982: vaus on siis määrätty kaikille osakkaille tarhaviljelystä, yhteisesti omistaneet ra-
5983: yhteisesti eikä siis kullekin erikseen hänen kennuksen taikka osallistuneet yhteiseen
5984: oman osuutensa mukaan. Näin on mene- liikeyritykseen. Yhtymänä on myös pidetty
5985: telty, vaikka osakas olisi saanut lainhuu- kuolinpesän osakkaita, vieläpä tapauksissa,
5986: donkin osuuteensa. Kun aina, milloin va- jolloin pesä on ollut jaettuna jo ennen va-
5987: hingon suuruus on ollut yli 500,000 mark- hingon tapahtumista.
5988: kaa, korvaus suoritetaan asteikon mukaan Edellä selostetulla menettelyllä on aiheu-
5989: alennettuna, on siitä seurauksena, että yh- tettu siirtoväelle, josta useat ovat jo kor-
5990: tymänä käsitteleminen on tuottanut tilan vauslrukiin otetun asteikon johdosta menet-
5991: osakkaille huomattavan taloudellisen tap- täneet huomattavan osan omaisuudestaan,
5992: pion. vielä lisää täysin aiheetonta ja kohtuutonta
5993: Jos oletetaan, että neljä henkilöä on omis- tappiota. Tämän epäkohdan poistamiseksi
5994: tanut yhtä suurin osin tilan, jonka mene- ja kun korjaus voidaan suorittaa valtio-
5995: tys on arvioitu 2 milj. markaksi, suorite- konttorissa yksinkertaisena laskutoimituk-
5996: taan heille yhteisesti asteikon mukaan kor- sena ilman että tarvittaisiin uutta arvioi-
5997: vausta 1,200,000 markkaa, joten siis kulle- mislautakunnan päätöstä, ehdotamme kun-
5998: kin osalikaalle tul,ee vain 300,000 markkaa. nioittaen,
5999: Jos taas kukin osakas erikseen olisi katsottu
6000: korvaukseen oikeutetuksi, olisi kunkin me- ettk Eduskunta hyväksyisi seurcw-
6001: netys tehnyt 500,000 markkaa, joka olisi van lakiehdotuksen:
6002: vielä korvattu vähentämättömänä. Sillä,
6003:
6004:
6005: Laki
6006: toisen korvauslain muuttamisesta.
6007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
6008: säädetyllä tavaUa, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
6009: lain (390/45) 9 § näin kuuluvaksi:
6010: 9 §. sillä on katsottava tarkoitukseensa käytet-
6011: Vahingon suuruutta arvioitaessa määrä- tynä olleen 31 päivänä joulukuuta 1944.
6012: tään omaisuuden arvo tulo- ja omaisuusve- Milloin omaisuus on kuulunut kahdelle
6013: rolain säännösten mukaan, jolloin omaisuu- tai useammalle henkilölle yhteisesti, on
6014: den käypänä hintana pidetään hintaa, joka omaisuutta kohdanneesta vahingosta mää-
6015: IV,17. - Vennamo y. m. 119
6016:
6017: rättävä korvaus kullekin osa:kkaalle erik- män lain voimaan tuloa vahvi8tettu lain-
6018: seen hänen osuutensa perusteeila. voiman saaneelia päätöksellä. Korvaukseen
6019: Valtiovarainminffiteriön asiana on antaa oikeutettu, joka katsoo, että hän tämän lain
6020: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, perusteella on oikeutettu saamaan lisäkor-
6021: joiden mukaan korvauksenalainen omaisuus vausta, jättäköön sitä koskevan hakemuksen
6022: on arvioitava. valtiokonttorille ennen päivää
6023: kuuta 1949. Jos korvaukseen oikeutettu on
6024: saanut korvausta liian vähän, tulee valtio-
6025: Tätä lakia on sovellettava myös niissä ta- konttorin korjata arvioiruispäätös ja mak-
6026: paukslssa, jolloin korvaus on jo ennen tä- saa erotus korvaukseen oikeutetulle.
6027:
6028: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
6029:
6030: Veikko Vennamo. Pekka Kiiski.
6031: Martti Miettunen. Johannes Virolainen.
6032: Juhani Leppälä.
6033: 120
6034:
6035: IV,1s.- La.k. al N:o 27.
6036:
6037:
6038:
6039:
6040: Vennamo y. m.: Ehdotus laikSi toisen korvauslain 2'7 § :n
6041: muuttamisesta.
6042:
6043:
6044: E d u s k u n n a ll e.
6045:
6046: Voimassa olevien toisen korvauslain sään- vatpa he sitten pientilallisia tai omakoti-
6047: nöksien mukaan on se kiinnitysoikeuden talQjen omistajia, kun taas indeksikorotuk-
6048: haltija, joka on asianmukaisessa järjestyk- sen täy.destä edusta pääsevät osallisiksi lä-
6049: sessä anonut valtiokonttQrista saatavalleen hinnä yrittäjäpiirit, joilla on ollut liike-
6050: suoritusta velallisen korvausmäärästä, saapa tai muuta tilapäistä luottoa. Lisäksi on huo-
6051: saatavalleen maksun rahassa, ei kuitenkaan mattava, että ne korvauksensaajat, joilla
6052: korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuuk- on ollut näitä kiinnevelkoja, ovat maas-
6053: sien osalta. Velkaa olleelta lähinnä siirtovä- samme ainoita velallisia, joiden velat on
6054: keen kuuluvalta korvauksensaajalta pidät- siis sidottu indeksiin. Kun maan muihin
6055: tää valtio tällöin korvausobligatiot muulta velallisiin ei ole katsQttu voitavan soveltaa
6056: osin nimellisarvosta, paitsi että eräänty- velan indeksin mukaista korottamismää-
6057: neiltä ooi1ta luetaan indeksikorotus velalli- räystä tuntuu sitäkin kohtuuttomammalta
6058: sen hyväksi. Kun valtiokonttori on suorit- että sitä sovelletaan yksinomaan valtion
6059: tanut suurimman osan korvaoksista ennen eduksi sodista eniten kärsimään joutunei-
6060: korvausobligatioiden toisen kuoletuserän hin m. m. siirtoväkeen. Tällaisia kiinnitet-
6061: lankeamista, ovat korvauksensaajat yleensä tyjä velkoja on lähinnä luovutetuilla
6062: saaneet indeksikorotuksen vain 1/10 osalle alueilla ollut kaikkiaan n. 34,000 kappa-
6063: velan maksuun käytetyistä korvausobliga- letta ja Qn niiden yhteismäärä vastannut
6064: tioista. n. 1,200 milj. markkaa. Korvauksensaajat
6065: Toisin sanoen, kun velkoja ei ole saanut ovat siis menettäneet vastikkeetta valtiolle
6066: indeksikorotuksesta mitään etua ja korvauk- hyvän joukon toista tuhatta miljoonaa
6067: sensaajakin yleensä vain korvausten yksi- markkaa. He ·ovat joutuneet käytännössä
6068: kymmenesosalta, valtio on pidättänyt maksamaan yli 1,000 milj. markkaa enem-
6069: useimmassa tapauksessa itselleen ja Qmaksi män kuin mitä velkasumma olisi edellyt-
6070: vastikkeettomaksi edukseen 9/10 korvaus- tänyt.
6071: obligation indeksikorotuksesta eli jos velka Eduskunta on kesäkuun 17 päivänä 1947
6072: on esim. ollut 100,000 markkaa ja tätä antamassaan vastauksessa hallituksen esi-
6073: vastaavien korvausobligatioiden indeksiko- tykseen toisen korvauslain muuttamisesta
6074: rotus 110,000 markkaa, 99,000 markkaa. lausunut toivomuksenaan, että hallitus kii-
6075: Toisaalta 100,000 markkaa velkaa ollut siir- reellisesti selvityttäisi, miten niillekin vähä-
6076: tolainen on todellisuudessa tässä tapauk- varaisille toisen korvauslain mukaan kor-
6077: sessa joutunut maksamaan velastaan vaukseen oikeutetuille, joiden korvauksen-
6078: 199,000 markkaa. alainen omaisuus on ollut kiinnitettynä saa-
6079: Tällaista tulosta tuskin voidaan pitää oi- misen vakuutena, voitaisiin indeksikoroitus
6080: keana ja kohtuullisena erittäinkin kun ne suorittaa korvausobligatioiden koko mää-
6081: velalliset, joiden velka ei ole ollut kiinni- rälle. Edukunta on toisin sanoen katsonut
6082: tettynä, esim. vekselivelalliset, saavat toisen että valtion lähinnä velaUisilta kohtuutto-
6083: korvauslain säännösten mukaan lukea hy- masti ottamat yli 1,000 milj. markkaa olisi
6084: väkseen täyden indeksikorotuksen. Selos- heille suoritettava. Hallitus ei ole kuiten-
6085: tettu tulos on sitä epäoikeudenmukaisempi, kaan tähän mennessä antanut eduskun-
6086: kun mainituista säännöksistä kärsivät juuri nalle esitystä eduskunnan toivomuksessa
6087: velkaiset ja vähävaraiset pienomistajat, oli- mainitun epäkohdan poistamisesta.
6088: IV,1s. - Vennamo y. m. 121
6089:
6090: Kun edellä selostettu menettely on kor- massa eduskunnan nimenomainen toivomus,
6091: vaukseen oikeutettuihin nähden kiistämät- ehdotamme kunnioittaen,
6092: tömästi epäoikeudenmukainen ja kohtuuton
6093: eikä korjauksen aikaansaaminen tuota tek- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6094: nillisiä vaikeuksia ja kun asiasta jo on ole- van lakiehdotuksen:
6095:
6096:
6097: Laki
6098: toisen korvaUS'lain muuttamisesta.
6099: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärj-estyksen 67 § :ssä
6100: säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
6101: lain (390/45) 27 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä marraskuuta 1946 annetussa
6102: laissa (768/46), näin kuuluvaksi:
6103: 27 §. netaan korvausosakkeiden hallintoyhteisön
6104: Velkojalla, jonka saamisesta korvauksen- osuustodistuksina, maksetaan rahana ja on
6105: alainen omaisuus vahingon sattuessa on ol- tällöin, siltä osalta kuin korvaus olisi kor-
6106: lut panttina, on sen omaisuuden osalta suo- vaukseen oikeutetulle ollut suoritettava ob-
6107: ritettavaan korvausmäärään, josta kuiten- Hgatioissa, 24 § : n 3 momootin mukaan suo-
6108: kin on vähennettävä, mitä 24 §: n nojalla ritusaikana voimassaoleva obligation koko
6109: on pidätetty, samanlainen oikeus kuin määrälle vahvistettu korotus tuleva kor-
6110: omaisuuteen, jos hän kolmen kuukauden vaukseen oikeutetun hyväksi tai alennus hä-
6111: kuluessa tämän lain voimaantulosta tai, nen vahingokseen.
6112: milloin vahinko on sattunut sen jälkeen,
6113: saman ajan kuluessa sellaisen vahingon sat-
6114: tumisesta valtiokonttorille kirjallisesti il-
6115: moittaa haluavansa saamisensa suoritusta Tämä laki !koskee myös niitä ·tapauksia,
6116: korvausmäärästä. Velkojalie tuleva määrä, joissa va1tiokonttori on maksanut korvauk-
6117: lukuunottamatta sitä osa:a, joka hänelle an- sen ennen tämän lain voimaan tuloa. .
6118:
6119: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1948.
6120:
6121:
6122: Veikko Vennamo. Pekka Kiiski.
6123: Martti Miettunen. Johannes Virolainen.
6124: Juhani Leppälä.
6125:
6126:
6127:
6128:
6129: 544/48 16
6130: 122
6131:
6132: IV,Hr. - Lak. al. N:o 28.
6133:
6134:
6135:
6136:
6137: Luukka y. m. : Ekdotus laiksi eräiden sodasta aiheutunei-
6138: den vahinkojen korvaamisesta anne·tun lain 1 § :n muut-
6139: tamisesta.
6140:
6141:
6142: E d u s k u n n a ll e.
6143:
6144: Joulukuun 6 päivänä 1941 palautettiin tuista - .etenkin vähä- ja keskivaraisten,
6145: vuonna 1940 Neuvostoliitolle luovutetut ja joidtm korvaukseen n. s. alennusasteikko ei
6146: vuokratut alueet takaisin Suomen yhtey- päässyt vaikuttamaan - oli välttämätöntä
6147: teen. Sodan näillä alueilla aiheuttamat va- oman etunsa vuoksi valita korvaus toisen
6148: hingot korvattiin 13 päivänä elokuuta 1942 korvauslain nojalla, joutuivat he jälleen
6149: annetun korvauslain (656/42) mukaan. huomattavasti huonompaan asemaan kuin
6150: Eräät näistä alueista olivat kuitenkin edel- ne korvaukseen oikeutetut, jotka olivat saa-
6151: leen joko venäläisten hallussa taikka muu- neet osan korvau'ksestaan entisen korvaus-
6152: toin sotatoimialueena, joten niillä sattu- lain nojalla ja osan uuden lain mukaan.
6153: neita vahinkoja ei voitu arvioida eikä niistä Nyt nimittäin - siitä huolimatta, etteivät
6154: myöskään korvausta suorittaa. Näiden kysymyksessä olevien ulkosaarten ja raja-
6155: alueiden asukkaat, jotka myöskään eivät seutuj.en asukkaat olleet saaneet entistä
6156: päässeet silloin eivätkä myöhemminkään omaisuuttaan vuosina 1940-1944 käyt-
6157: palaamaan entisille asuinsijoilleen, joutui- töönsä, kuten muut korvaukBeen oikeute-
6158: vat jo tällöin korvauksen saantiin nähden tut - heiltä otettiin pois oikeus saada
6159: muita huonompaan asemaan. menetyksilJeen korko 12 päivästä maalis-
6160: Kun Suomi 19 päivänä syyskuuta 1944 kuuta 1940 lukien, mikä korko oli muille
6161: tehdyJlä välirauhansopimuksella luovutti, korvaukseen oikeutetuille korvauksen yhtey-
6162: paitsi muuta, myöskin ne edellä mainitut dessä suoritettu. Ulkosaarelaisille ja muille
6163: alueet, joilla sattuneista vahingoista kor- kuin maanviljelijöille ei myöskään suori-
6164: vausta ei oltu ollenkaan voitu suorittaa, tettu mitään satokorvauksia, joita eräine
6165: annettiin 5 päivänä toukokuuta 1945 toi- korvaukseen oikeutetuille suoritettiin niissä
6166: nen korvauslaki (390/45) niiden sotavahin- tapauksissa, etteivät he päässeet sotatoimien
6167: kojen korvaamisesta, mitkä olivat tapahtu- vuoksi maataan viljelemään. Koskei voida
6168: neet 31 päivän toukokuuta 1944 jälkeen. pitää oikeudenmukaisena, että juuri se osa
6169: Tällöin jätettiin aikaisemman lain nojalla sotavahinkoja kärsineistä, jotka ovat vuosi-
6170: arvioimatta jääneet vahingot korvattavaksi kausia joutuneet odottamaan korvauksiaan,
6171: ·entisen lain noja,lla (Laki korvauslain edelleen jäävät korvauksen saantiin nähden
6172: muuttamisesta 5/5 1945, 392/45). Kun täl- muita huonompaan asemaan, olisi heille
6173: lainen järjestely oli ilmeisen kohtuuton suoritettava hyvitystä siitä kQrkomenetyk-
6174: muun muassa siinä suhteessa, etteivät pu- sestä, josta edellä on mainittu. Tämä olisi
6175: heena olevien alueiden asukkaat olisi saa- käsityksemme mukaan tehtävä siten, että
6176: neet korvausta indeksiehtoisina obligatioina, niille korvausobligatioille, joita tällaiset
6177: annettiin asiasta uusi laki 26 päivänä huh- korvaukseen oikeutetut ovat korvauksena
6178: tikuuta 1946 (311/46). Sen mukaan asian- saaneet, maksettaisiin 4 %: n korko 12 päi-
6179: omainen korvaukseen oikeutettu sai valita, västä maaliskuuta 1940 lukien, kun taas
6180: halusiko hän korvauksen entisen vaiko muille vastaava korko maksettaisiin, kuten
6181: uuden korvauslain mukaisesti. Kun suu- voimassa oleva laki edellyttääkin, 1 päi-
6182: rimman osan näistä korvaukseen oikeute- västä elokuuta 1944 lähtien.
6183: IV,l9. - Luukka y. m. 123
6184: Edellä esitetyn noja-lla kunnioittaen eh- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6185: dotamme, van lakiehdotuksen:
6186:
6187:
6188: Laki
6189: eräiden sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta
6190: annet"'ln lain muuttamisesta..
6191: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
6192: määrätyllä tavalla, muutetaan 26 päivänä huhtikuuta 1946 eräiden sodasta aiheutu-
6193: neiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (311/46) 1 § näin kuuluvaksi:
6194: 1 §. vahingosta suoritettavasta korvauksesta voi-
6195: Jos sodanvaarasta tai sodasta aiheutunut massa, mitä 5 päivänä toukokuuta 1945
6196: vahinko on 30 päivän syyskuuta 1939 jäl- annetussa toisessa korvauslaissa (390/45)
6197: keen tapahtunut 19 päivänä syyskuuta 31 päivän toukokuuta 1944 jälkeen tapah-
6198: 1944 allekirjoitetun välirauhansopimuksen tuneiden vahinkojen korvaamisesta sääde-
6199: mukaan Sosialististen Neuvostotasavaltain tään, kuitenkin niin, että korvausmäärälle
6200: LiitoUe luovutetulla alueella tai omaisuu- suoritetaan lisäksi korkoa 4 sadalta 12 päi-
6201: den sieltä siirtämisen vuoksi, ja jos vahin- vän maaliskuuta 1940 ja 1 päivän elokuuta
6202: gosta olisi voitu suorittaa korvausta 13 päi- 1944 väliseltä ajalta. Korvausta ei suoriteta
6203: vänä elokuuta 1942 annetun korvauslain kiinteistön tuoton menetyksestä eikä sellai-
6204: (656/42) mukaan, niinkuin se on muutet- sen vahingon osalta, josta asianomainen ar-
6205: tuna 16 päivänä huhtikuuta (329/43), vioimislautakunta on antanut 13 päivänä
6206: 14 päivänä toukokuuta (416/43) ja 30 päi- elokuuta 1942 annetun korvauslain 16 § :n
6207: vänä joulukuuta 1943 (1083/43), 6 päivänä 1 momentissa tarkoitetun osapäätöksen.
6208: syyskuuta 1944 (614/44) sekä 5 päivänä Mitä 1 momentissa sanotaan, ei koske 13
6209: toukokuuta 1945 (393/45) annetuissa päivänä elokuuta 1942 annetun lwrvauslain.
6210: laeissa, eikä asianomainen arvioimislauta- 9 §: n 1 momentissa mainittuja korvaukseen
6211: kunta ennen 1 päivää heinäkuuta 1945 ole oikeutettuja.
6212: antanut korvaushakemuksesta päätöstä, on
6213:
6214: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
6215:
6216: Eemil Luukka. Pekka Kiiski. Johannes Virolainen.
6217: 124
6218:
6219: IV,2o.- Lak. al. N:o 29.
6220:
6221:
6222:
6223:
6224: Roine y. m.: Ehdotus laiksi eräiden iJodasta aihe'Ut1,neiden
6225: vahinkojen ko'f"vaamisesta.
6226:
6227:
6228: E d u s k u n n a 11 e.
6229:
6230: Sotavahingoista, jotka ovat sattuneet n. s. hyväksi eikä myöskään uuden omaisuuden
6231: kotiseudulla eli alueella, johon on luettu hankkimiseksi. Rakennusten kohllaita tämä
6232: valtakunnan nykyinen alue Pohjois-Suomea on pääasiassa johtunut siitä, että kotiseu-
6233: lukuunottamatta, on tähän mennessä surri- dun pommituksissa tuhoutui pääasiallisesti
6234: tettu korvauksia vakuutusperiaatetta nou- teollisuuslaitosten läheisyydessä sijaitsevia
6235: dattaen Sotavahinkoyhdistyksen ja Irtai- työläisasuntoja, jotka useimmiten eivät
6236: miston sotavahinkoyhdistyksen toimesta. täyttäneet rakennusjärjestyksen tai asema-
6237: Sen lisäksi on tällaisten sotavahinkojen kaavan asettamia vaatimuksia. Tästä joh-
6238: korvaamiseen käytetty jonkin verran myös- tuen on eräillä pommituksen kohteeksi
6239: kin valtion varoja. joutuneilla alueilla vahvistettu yleinen ra-
6240: Sotavahinkoyhdistysten toimesta on vuo- kennuskielto, joka on ollut voimassa aina
6241: sina 1941-1944 tapahtuneista sotavahin- näihin aikoihin saakka. Yksityistapauksissa
6242: goista suoritettu korvausta rakennusten on kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
6243: osalta 9,200 tapauksessa yhteensä 934 mil- teriö antanut rakennuskiellon, joka on
6244: joonaa markkaa ja irtaimiston osalta 11,850 aiheutunut työvoiman tai rakennusaineiden
6245: korvauksen saajille yhteensä 527 miljoonaa puutteesta taikka sen johdosta, ettei kysy-
6246: markkaa. Valtion varoista on korvausta myksessä olevaa rakennustyötä ole pidetty
6247: suoritettu sellaisista kotiseudulla sattu- väestön toimeentulolle ajankohtaisesti tär-
6248: neista sotavahingoista, jotka ovat kohdan- keänä tai maan talouselämän ylläpitämi-
6249: neet omaisuutta, joka ei ole ollut joko ollen- seksi välttämättömänä. Uuden irtaimiston
6250: kaan sotavahingon varalta vakuutettu, tai hankkimista taasen on vaikeuttanut osittain
6251: joka on ollut palovakuutettuna rakennukset tarvikkeiden puute ja osittain se, että pom-
6252: alle 50,000 markasta ja irtaimisto alle mituksessa kotinsa menettäneet ovat yleensä
6253: 10,000 markasta. Tällaisia korvauksia on joutuneet asumaan oloissa, joissa huoneka-
6254: suoritettu 4,000 henkilölle yhteensä 45.5 lujen y. m. koti-irtaimiston hankkiruismah-
6255: miljoonaa markkaa. dollisuudet ovat olleet rajoitetut.
6256: Sotavahinkoyhdistysten suorittamat kor- Kotiseudun pommitusvahingoista kor-
6257: vaukset on maksettu osittain rahana ja vausta suoritettaessa on voitu todeta, että
6258: osittain velkasitoumuksina, joista suurin tuhoutunut tai vahingoittunut omaisuus on
6259: osa on nyt jo lunastettu. Valtion varoista monissa tapauksissa ollut alivakuutettua.
6260: my·önnetyt korvaukset on suoritettu rahana, Tähän, samoin kuin omaisuuden vakuutta-
6261: vuoden 1942 korvauslain mukaan annetta- matta jättämiseenkin, ovat osaltaan olleet
6262: vina korvausobligatioina ja valtion velka- syynä sodanaikaiset olosuhteet ja osaltaan
6263: sitoumuksina, jotka lunastetaan vuonna myöskin ymmärtämättömyys. Harvemmin
6264: 1951. on näyttänyt siltä, ·että vakuutuksen korot-
6265: Edellä mainitut korvaukset ovat sodan tamatta jättämisellä olisi pyritty välttä-
6266: aikaisista ja sen jälkeisistäkin olosuhteista mään sotavahinkovakuutusmaksuja. Pom-
6267: sekä rahan arvon alenemisesta johtuen me- mitusvahinkoja kärsineitten taloudeLlista
6268: nettäneet suuren osan merkitystään. Vaikka asemaa on vaikeuttanut myöskin se, että
6269: korvaus olisikin suoritettu suhteellisen pian korvauksen suoritukseen käytettyjen velka-
6270: vahingon sattumisen jälkeen, ei sitä ole sitoumuksien osalta ei ole myönnetty sellai-
6271: yleensä voitu käyttää jälleenrakennustyön sia verohelpotuksia, joita talletusten ja Yal-
6272: IV,2•0. - Roine y. m. 125
6273: tion obligatioiden haitijoille on annettu. uuden omaisuuden hankintaan tai jälleen-
6274: Kun sen lisäksi raunioituneistakin tonteista rakennustyöhön, jolleivat erityiset syyt jois-
6275: on jatkuvasti jouduttu maksamaan veroa, sakin tapauksissa antaisi siihen aihetta.
6276: on osa korvauksista täytynyt käyttää ve.: Jotta edellä mainitut kohtuusnäkökohdat
6277: rojen suoritukseen. Näistä syistä ja rahan voitaisiin riittävästi ottaa huomioon, ehdo-
6278: arvon alenemisesta johtuen saadut korvauk- tetaan, että korvauksen määräisi valtiova-
6279: set eivät enää riitä muuta kun varsin vä- rainministeriö hankittuaan vahingon mää-
6280: häiseltä osalta jälleenrakennustyön rahoit- rästä asianomaisen ·arvioimislautakunnan
6281: tamiseen. lausunnon. Korvaus määrättäisiin yleensä
6282: Kun 'kotiseudun pommituksissa vahinkoja entisten hakemusten tai vahinkoilmoitusten
6283: kärsineet ovat useimmissa .tapauksissa perusteella. Jokaisen korvaukseen oikeute-
6284: omatta syyttään joutuneet nykyisiin vai- tun olisi kuitenkin annettava asetuksella
6285: keuksiinsa, olisi heille myönnettävä vahin- tarkemmin määrättävät lisäselvitykset,
6286: goistaan lisäkorvausta. Tähän on sitäkin joista ilmenisi ne seikat, joiden perusteella
6287: enemmän syytä, koska vahinkoja kärsineet lisäkorvauksen myöntämisen kohtuullisuutta
6288: ovat pääasiassa vähävaraista väestöä, jolla ön arvosteltava. Kaikissa niissä kohdissa,
6289: ei ole mahdollisuutta pelkästään omin voi- joista ehdotetussa laissa ei ole määräyksiä,
6290: minsa ryhtyä kotiensa jälleenrakennustyö- olisi soveltuvin kohdin noudatettava, mitä
6291: hön. Kohtuusnäkökohdat myöskin edellyt- toisessa korvauslaissa, sellaisena kuin se on
6292: tävät, että kotiseudulla sotavahinkoja kärsi- myöhem1p.in tehtyine muutoksineen, on sää-
6293: neet tulevat saamaan menetyksistään kor- detty.
6294: vauksen samojen perusteiden mukaisesti Vaikka vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon
6295: kuin Pohjois-Suomessa ja luovutetulla onkin otettu 150 miljoonan markan määrä-
6296: alueella vahinkoja kärsineet. Tästä syystä raha lisäkorvausten myöntämiseksi pommi-
6297: olisi kotiseudun pommitusvahingoista suori- tusvahinkoja kärsineille ei se mitenkään
6298: tettava korvaus 5 päivänä toukokuuta 1945 vielä tuo oikeutta pommitusvahinkoja kär-
6299: annetun toisen korvauslain (390/45) mu- sineille, vaan sen voi tuoda asian lakisäätei-
6300: kaisesti kuitenkin, niin että korvausta mää- sesti hoitaminen niin, että pommitusvahin-
6301: rättäessä otettaisiin kohtuullisesti huomioon koja kärsineet rinnastetaan toisen korvaus-
6302: sotavahinkoyhdistyksistä tai valtiolta jo lain mukan korvauksia saaviin.
6303: saatu korvaus. Lisäkorvausta ei olisi myön- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6304: nettävä niissä tapauksissa, joissa aikaisem-
6305: min saatu korvaus on ennen rahan arvon että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6306: huomattavaa alenemista voitu käyttää van lakiehdotuksen:
6307:
6308: Laki
6309: eräiden sodasta. aiheutuneiden vahinkojen korva.a.misesta..
6310: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
6311: määrätyllä tavalla, säädetään:
6312: 1 §. tarkoitetusta vahingosta 14 päivänä joulu-
6313: Vahingosta, joka 15 päivän kesäkuuta kuuta 1939 annetun sotavahinkolain
6314: 1941 ja 1 päivän kesäkuuta 1944 välisenä (469/39), 12 päivänä maaliskuuta 1940 an-
6315: aikana on sodanvaaran tai sodan johdosta netun irtaimiston sotavahinkolain, 30 päi-
6316: aiheutunut omaisuuden tuhoutumisesta, va- vänä joulukuuta 1941 annetun sotavahinko-
6317: hingoittumisesta tai katoamisesta valtakun- lain (926/41), 13 päivänä elokuuta 1942
6318: nan nykyisellä alueella, suoritetaan valtion annetun korvauslain (656/42) tai 5 päi-
6319: varoista korvausta sen mukaan kuin tässä vänä toukokuuta 1945 annetun toisen kor-
6320: laissa säädetään. vauslain (390/45) nojalla.
6321: 2 §.
6322: Korvaukseen oikeutetulla tarkoitetaan 3 §.
6323: tässä laissa sitä, joka on saanut tai jolla Niille korvaukseen oikeutetuille, jotka
6324: olisi ollut oikeus saada korvausta 1 § :ssä edellä 2 § :ssä mainittujen lakien mukaan
6325: 126 IV,20. - Sotavahiugot.
6326:
6327: ovat hakeneet korvausta tai tehneet va- 5 §.
6328: hinko.- ja korvausiln10ituksen, määrätään Korvaus määrätään toisessa korvauslaissa
6329: korvaus sanottujen lakien mukaan tehtyjen säädettyjen perusteiden mukaan kuitenkin
6330: hakemw;ten tai ilmoitusten perusteella il- niin, että milloin korvaukseen oikeutettu on
6331: man uutta hakemusta. saanut korvausta edellä 2 § :ssä mainittujen
6332: Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen lakien nojalla, hänelle tämän lain mukaan
6333: korvaukseen oikeutettujen on korvauksen- määrättävästä korvauksesta vähennetään
6334: saantioikeuden menettämisen uhalla haet- neljäkymmentä sadalta edellä mainitusta
6335: tava korvausta valtiovarainministeriöltä korvauksesta.
6336: kolmen kuukauden kuluessa .tämän lain voi-
6337: maantulosta. Samassa ajassa on 1 momen- 6 §.
6338: tissa mainittujen korvaukseen oikeutettujen, Mikäli tässä laissa ·ei ole toisin määrätty,
6339: sen mukaan kuin siitä asetuksella määrä- noudatettakoon korvauksen määräämiseen
6340: tään, annettava valtionvarainministeriölle ja suoritukseen, velkojan maksamiseen ja
6341: ne .tiedot, jotka korvauksen myöntämistä vähentämiseen samoin kuin kaikkeen muu-
6342: varten ovat tarpeelliset. hunkin nähden, mitä .toisessa korvauslaissa,
6343: sellaisena kuin se on myöhemmin annetuilla
6344: 4 §. laeilla muutettuna, on säädetty. Tämän
6345: Korvauksen suuruuden määrää valtiova- lain nojalla korvauksena annetuista tai saa-
6346: rainministeriö hankittuaan vahingon mää- misen suorituksena saaduista obligatioista
6347: rästä asianomaisen arvioimislautakunnan ja korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuus-
6348: lausunnon. Jollei korvauksen myöntämistä todistuksista on voimassa, mitä toisen kor-
6349: sen johdosta, että korvaukseen oikeutettu vauslain mukaan saaduista obligatioista ja
6350: on ennen 1 päivää kesäkuuta 1945 käyttä- osuustodistuksista on säädetty.
6351: nyt edellä 2 § :ssä mainittujen lakien no-
6352: jalla saamaru;.a korvauksen jälleenrakennus- Tämä laki tulee voimaan pmvana
6353: työhön tai uuden omaisuuden hankkimiseen, kuuta 1949. Velkojan, joka haluaa käyttää
6354: taikka muusta siihen verrattavasta syystä, oikeuttaan saada saamisensa suoritus kor-
6355: voida pitää kohtuullisena, voi valtiovarain- vausmäärästä, on tehtävä siitä kirjallinen
6356: ministeriö evätä korvauksen suorittamisen ilmoitus valtiokanttorille kolmen kuukauden
6357: tai vähentää korvauksen määrää harkin- kuluessa edellä mainitusta ajankohdasta
6358: tansa mukaan. lukien.
6359:
6360: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
6361:
6362: Eino Roine. Eino Kujanpää.
6363: El'i Stenberg. Mikko Järvinen.
6364: H. Manninen. Toivo Kujala.
6365: Martti Leskinen. Eino Kilpi.
6366: Antto Prunni1a. Yrjö Murto.
6367: Eino Tainio. Mauri Perkonoja.
6368: Irma Torvi. Aimo Aaltonen.
6369: Esa Hietanen. Toivo I. Sormunen.
6370: V. Riihinen.
6371: 127
6372: IV,21. - La.k. a.l. N:o 30.
6373:
6374:
6375:
6376:
6377: Luukka y. m.: Ehdotus laiksi korvausosakkeiden hallinto-
6378: yhteisöstä annetun lain 3 § :n muuttamisesta.
6379:
6380:
6381: E d u s k u n n a 11 e.
6382:
6383: Korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä tou- kauttaminen vuoden 1949 alusta omiaan
6384: kokuun 5 päivänä 1945 annetun ja touko- alentamaan näiden arvopaperien kurssia ja
6385: kuun 28 päivänä 1948 muutetun lain siten lisäämään sitä epäoikeudennmkai-
6386: ( 416/48) 3 §: n mukaan osuustodistusten suutta, johon osuustodistusten haltijat ovat
6387: lu(')vutus on heinäkuun 15 päivästä 1947 joutuneet, olisi osuustodistusten leimavero-
6388: lukien vuoden 1948 loppuun saakka vapaa vapautta jatkettava. Kun ei ole tiedossa
6389: leimaverosta. Kun toisen korvauslain mu- tekijöitä, jotka vaikuttaisivat osuustodistus-
6390: kaan korvauksena suoritettujen osuustodis- ten kurssin nousuun lähitulevaisuudessa,
6391: tusten käypä arvo on saman korvauslain olisi leimaverovapautta jatkettava aina sii-
6392: obligatioiden arvoihin verraten pysynyt al- hen saakka kunnes korvausosakkeiden hal-
6393: haisena ja niin ollen merkinnyt kohtuutto- lintoyhteisö on lunastanut kaikki Hikkeessä
6394: mia tappioita erikoisesti niille korvauksen- olevat osuustodistukset eli vuoden 1956 lop-
6395: saajille, jotka eivät ole olleet maansaantiin puun saakka.
6396: oikeutettuja ja joille osuustodistukset on Edellä esitetyn perusteella ·ehdotamme,
6397: annettu rea1iomaisuuden vastikkeena taikka
6398: ovat jostakin syystä joutuneet luopumaan että Eduskunta hyväksyisi seuma-
6399: maansaantioikeudestaan, olisi osuustodistus- van lakiehdotuksen:
6400: ten luovutuksen leimaverovapauden lak-
6401:
6402:
6403: Laki
6404: korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä annetun lain muuttamisesta.
6405: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä
6406: 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun lain (392/45) 3 § sellaisena kuin se on 28 päi-
6407: vänä toukokuuta 1948 annetussa laissa (416/48) näin kuuluvaksi:
6408: 3 §. Yhteisöllä on oikeus antaa osuustodistuk-
6409: Yhteisön kantapääoman suuruudeksi kat- sia sitä mukaa, kuin sille kertyy 1 § :ssä
6410: sotaan siUe 1 § :n mukaisesti luovutettuj·en tarkoitettuja osakkeita ja muita arvopape-
6411: osakkeiden ja muiden arvopapereiden yh- reita. Osuustodistukset jakaa korvaukseen
6412: teinen, valtiovarainministeriön päätöksen oikeutetuille valtiokanttori valtiovarainmi-
6413: mukaan laskettu arvo täysin kymmenintu- nisteriön vahvistamien perusteiden mukaan.
6414: hansin markoin. Kantapääoma jakaantuu Osuustodistuksia on annettava ensisijaisesti
6415: osuuksiin joiden nimellisarvo määrätään niille korvaukseen oikeutetuille, jotka eivät
6416: erikseen. saa muuta luontoiskorvausta, ja niitä on
6417: Yhteisön osuustodistukset, jotka voidaan mahdolli~uuksien mukaan jaettava tällai-
6418: siirtää toiselle luovuttamalla ilman siirto- sille korvaukseen oikeutetuille suhteellisesti
6419: meclrintää, annetaan korvaukseen oikeute- heille .tulevaa korvausmäärää vastaavasti.
6420: tuille heille tulevan korvauksen vähennyk- Osuustodistuksen luovutus on tammikuun
6421: senä tai heille annettuja korvausobligatioita 1 päivästä 1949 lukien vuoden 1956 lop-
6422: vastaan niiden nimellisarvosta. puun saakka vapaa leimaverosta.
6423: 128 IV,21. - Korvausosakkeiden hallintoyhteisö.
6424:
6425: Osuustodistusta ja sen ku:ponkia älköön yhteisön johtokunnaHa on oikeus harkin-
6426: kuoletettako. Mi.noin osuustodistus on .to- tansa mukaan antaa tuhoutuneen osuusto-
6427: teensaatavasti tuhoutunut tai kadonnut, distuksen sijaan uusi.
6428:
6429: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
6430:
6431: EemU Luukka. E. Pusa. Pekka Kiiski.
6432: 129
6433:
6434: IV,zz. - Lak. al. N:o 31.
6435:
6436:
6437:
6438:
6439: Luukka y. m. : Ehdotus laiksi korvOIUSosnkkeiden hallinto-
6440: yhteisöstä annetun lain 10 §:n muuttamisesta.
6441:
6442:
6443: E d u s k u n n a ll e.
6444:
6445: Korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä 5 on lähinnä se, etteivät osakekurssien vaihte-
6446: päivänä toukokuuta 1945 annetun lain lut - riippuen muun muassa pörssimme
6447: 10 § :n mukaan, sellaisena kuin se on 28 pienuudesta - ollenkaan muutu samassa
6448: päivänä toukokuuta 1948 annetussa laissa suhteessa kuin rahan arvon muuttumista
6449: (416/48), osakeyhtiön, joka on osakeyhtiöi- osoittavat indeksit. Kun suuryhtiöllä pörs-
6450: den toisen omaisuudenluovutusveron suo- sikaupan valtijaina on lisäksi mahdollisuus
6451: rittamisesta niiden omilla osakkeilla anne- monissa tapauksissa ratkaisevasti määrätä
6452: tun lain mukaisesti antanut osakkeita omai- o.sakkeittensa pörssikurssin muodostumi-
6453: suudenluovutusveron maksuksi, tulee osake- seen, on siitä ollut seurauksena, että kor-
6454: yhtiöistä annetun lain 21 §: n säännösten vausosakkeiden hallintoyhteisön osuustodis-
6455: estämättä vuosittain tammi-maaliskuun ai- tuksien arvo on jatkuvasti pysynyt alle ni-
6456: kana lunastaa yhteisöitä kymmenesosa ve- mellisarvonsa siitäkin huolimatta, että
6457: ron maksuksi luovuttamistaan osakkeista osuustodistuksia kahdesti kuoletettaessa
6458: valtiovarainministeriön sitä varten tulo- ja niille on voitu suorittaa jonkin verran
6459: omaisuusverolaissa säädettyjen perusteiden ,inflatiokorotusta". Tosiasiaksi näin ollen
6460: mukaan sekä tulo- ja omaisuusverolain on jäänyt, että ne korvaukseen oikeutetut,
6461: 39 § :ssä säädettyä menettelyä soveltuvin jotka ovat saaneet korvauksena osuustodis-
6462: kohdin noudattaen vahvistamasta hinnasta, tuksia ovat joutuneet korvauksen saannissa
6463: jollei valtiovarainministeriö erityisistä huomattavasti huonompaan asemaan kuin
6464: syistä hakemuksesta myönnä yhtiölle lyk- ne, jotka ovat saaneet korvauksensa kor-
6465: käystä lunastuksen suorittamisesta. vausobligatioina tai joiden korvaus on tar-
6466: Toisen korvauslain 22 § : n ·ja siihen no- koitus käyttää maanhankintalain mukaan
6467: jautuvan valtiovarainministeriön päätöksen heille annettujen lainojen maksamiseen.
6468: mukaisesti suoritetaan korvaus korvaukseen Kun toisaalta ei ole pidettävä oikeana, että
6469: oikeutetuille siten, että 20,000 markkaa suuryhtiöt täten pääsevät omaisuudenluo-
6470: maksetaan rahana, 20'0,000 markkaa kor- vutusveronsa maksussa vähemmällä kuin
6471: vausobligatioina ja siitä yli menevä osa muut verovelvolliset, olisi korvausosakkei-
6472: puoleksi korvausobligatioina ja puoleksi den hallintoyhteisöstä annettua lakia siten
6473: korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuus- muutettava, että yhtiöt olisivat velvolliset
6474: todistuksina. Tällaisen menettelyn perus- vuosittain lunastamaan osakkeitaan sellai-
6475: teena oli käsitys, että osakekurssit suurin sesta arvosta, mikä on oikeassa suhteessa
6476: piirtein seuraavat rahan arvon muutoksia, verovuoden aikana tapahtuneeseen rahan
6477: jolloin ja kun korvausosakkeiden hallinto- arvon kehitykseen.
6478: yhteisön osuustodistusten vakuutena ovat Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
6479: vakavaraisimpien suuryhtiöittemme osak- dotamme,
6480: keita osuustodistukset tulisivat olemaan
6481: ainakin yhtä hyviä maksuvälineitä kuin että Eduskunta hyväksyisi seu.raa-
6482: korvausobligatiotkin. Tässä suhteessa on van laikiehdotuksen:
6483: kuitenkin täysin erehdytty. Syynä siihen
6484:
6485:
6486:
6487: 17
6488: 544/48
6489: 130 IV,22. - Korvausosakkeiden hallintoyhteisö.
6490:
6491:
6492:
6493: Laki
6494: korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä annetun lain muuttamisesta.
6495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
6496: säädetyllä tavalla, muutetaan korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä 5 päivänä touko-
6497: kuuta 1945 annetun lain (392/45) 10 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä touko-
6498: kuuta 1948 annetussa laissa (416/48), näin kuuluvaksi:
6499: 10 §. :Myöskin on osakeyhtiöllä oikeus valtiova-
6500: Osakeyhtiön, joka on osakeyhtiöiden toi- rainministeriön luvalla käyttää 1 momen-
6501: sen omaisuudenluovutllsveron suorittami- tissa tarkoitetun lunastushinnan maksuksi
6502: sesta niiden omilla osakkeilla annetun lain sellaisia valtion velkasitoumuksia, joita yh-
6503: mukaisesti antanut osakkeita omaisuuden- tiöllä olisi voimassa olevien säännösten
6504: luovutusveron maksuksi, tulee osakeyh- mukaan, mikäli se suorittaisi mainitun ve-
6505: tiöistä annetun lain 21 § : n säännösten estä- ron rahana, oikeus käyttää veronsa maksa-
6506: mättä vuosittain tammi-maaliskuun ai- miseen, kuitenkin niin, että sanottu lunas-
6507: kana lunastaa yhteisöitä kymmenesosa ve- tusoikeus voidaan myöntää yhtiölle ensi
6508: ron maksuksi luovuttamistaan osakkeista kerran vuonna 1949. Edellä tarkoitettua
6509: hinnasta, joka on yhtä suuri kuin yhteisön lunastamisoikeutta osakeyhtiöllä ei kuiten-
6510: kantapääomaa vahvistettaessa määrätty kaan ole sellaisten obligatioiden tai velka-
6511: osakkeen arvo korotettuna yhtä monella sitoumusten perusteella, jotka se on saanut
6512: kymmenellä sadanneksella, kuin kotimaisten luovuttaessaan 31 päivän joulukuussa 1944
6513: tavarain tukkuhintaindeksi lähinnä edelli- jälkeen hankkimaansa maaomaisuutta. Jos
6514: sessä syyskuussa on täysiä kymmeniä sa- yhtiö on lunastanut veronsa maksuksi an-
6515: danneksia korkeampi kuin joulukuussa tamiaan omia osakkeitaan tämän momentin
6516: 1944. Jos edellä tarkoitettu indeksi alenee mukaisesti, pidetään sinä osakemääränä,
6517: siten, että se kysymyksessä olevassa maa- joka yhtiön 1 momentissa säädetyin tavoin
6518: liskuussa on täysiä kymmeniä sadanneksia vuosittain tulee lunastaa, yhtiön veron mak-
6519: alempi kuin joulukuussa 1944, on osakkei- suksi antamien osakkeiden kokonaismäärän
6520: den lunastushinta vastaavasti alennettava. ja näistä osakkeista tämän momentin perus-
6521: Valtiovarainministeriöllä on oikeus erityi- teella lunastetun osakemäärän erotusta vä-
6522: sistä syistä hakemuksesta myöntää yhtiölle hennettynä 1 momentin mukaisesti ehkä jo
6523: lykkäystä lunastuksen suorittamisesta. lunastettujen osakkeiden määrällä ja jaet-
6524: Osakeyhtiöllä on 1 momentin säännösten tuna sillä vuosien määrällä, joka 1 momen-
6525: estämättä oikeus valtiovarainministeriön tissa tarkoitetusta kymmenestä lunastusvuo-
6526: kulloinkin antaman iuvan perusteella lu- desta vielä on jäljellä,.
6527: nastaa hallintoyhteisön hallussa olevia osak- Yhteisöllä on oikeus saada 1 ja 2 mo-
6528: keitaan niitä toisessa korvauslaissa tarkoi- mentin mukaan lunastetuista osakkeista
6529: tettuja obligatioita vastaan, jotka osakeyh- osinko siltä vuodelta taikka, jollei osake-
6530: tiö on saanut korvaukseen oikeutettuna. yhtiön tilikautena ole kalenterivuosi, sinä
6531: Jos osakeyhti·ö on vapaaehtoisesti luovutta- vuonna viimeksi päättyneeitä tilikaudelta,
6532: nut 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun jota seuraavan vuoden aikana lunastus on
6533: maanhankintalain (396/45) mukaan maan tapahtunut. Osakeyhtiöllä on oikeus, kun
6534: saantiin oikeutetulle maaomaisuutta, joka se lunastaa osakkeitaan valtion obligatioita
6535: saadaan, sen mukaan kuin siitä on erikseen tai velkasitoumuksia vastaan, saada hyväk-
6536: säädetty, lukea maanluovutusvelvollisuuden seen niiden korko yhtiön sen tilikauden
6537: vähennykseksi, on yhtiöllä sama oikeus loppuun, jolta korvausosakkeiden hallinto-
6538: osakkeittensa lunastamiseen myös sellaisia yhteisö saa luovuttamistaan osakkeista vii-
6539: edellä mainittuja obligatioita vastaan, meksi osingon.
6540: jotka yhtiö on maaomaisuutta luovuttaes- Yhteisöllä on oikeus saada 2 momenti&<>a
6541: saan saanut taikka muulla tavoin hankki- tarkoitetuista valtion velkasitoumuksista
6542: nut, kuitenkin enintään kiinteistön kaup- lunastus velkasitoumusten erääntymisajasta
6543: pahintaa vastaavaan määrään saakka. riippumatta.
6544: IV,22. - Luukka y. m. 131
6545:
6546: Osakeyhtiöllä on oikeus käyttää yhtiöjär- annetun lain 44 §: ssä säädettyä. menettelyä
6547: jestyksessä määrättyjä rahastoja osakkeit- noudattamatta.
6548: tensa lunastamiseen yhteisöitä taikka alen-
6549: taa osakepääomaansa yhteisöitä lunastettu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys-
6550: jen osakkeitten määrällä osakeyhtiöistä kuuta 1948.
6551:
6552: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
6553:
6554:
6555: Eem.il Luukka. Arno Tuurna.
6556: Matti Miikki. Johannes Virolainen.
6557: Toivo Ilronen. Juhani Leppälä.
6558: Pekka Kiiski.
6559: 132
6560:
6561: IV,:ta.- Lak. al. N:o 32.
6562:
6563:
6564:
6565:
6566: Vennamo: Ehdotus laiksi korvausosakkeiden hallintoyhtei-
6567: söstä annetun lain 10 § :n muuttamisesta.
6568:
6569:
6570: E d u s k u n n a 11 e.
6571:
6572: Toista korvauslakia ja siihen liittyvää että korvaukseen oikeutetut saavat ne edut,
6573: lainsäädäntöä laadittaessa lähdettiin siitä, joita korvauslakia säädettäessä on tarkoi-
6574: että korvaukseen oikeutettujen, menettäes- tettu heille antaa.
6575: sään realiomaisuutta,- tulisi .olla turvattuja Korvausosakkeiden hallintayhteisöstä an-
6576: rahanarvon mahdollisesta alenemisesta joh- netun lain 10 §: n mukaan tulee osakeyh-
6577: tuvilta vahingoilta. Korvaus määrättiin Hön, joka on suorittanut omaisuusluovutus-
6578: suoritettavaksi osittain indeksiin sidotuilla veronsa omilla osakkeillaan, vuosittain
6579: korvausobligatioilla ja osittain korvausosak- tammi-maaliskuun aikana lunastaa Hoi-
6580: keiden hallintayhteisön osuustodistuksilla ding-yhtiöltä kymmenes osa veron maksuksi
6581: eli n. k. Holding-papereilla. Tällöin arvioi- luovuttamistaan osakkeista valtiovarainmi-
6582: tiin osuustodistusten muodostuvan ainakin nisteriön sitä varten tulo- ja omaisuusvero-
6583: suunnilleen samanarvoisiksi kuin korvaus- laissa säädettyjen perusteiden mukaan ja
6584: obligatioiden. tulo- ja omaisuusverolain 39 § : ssä säädet-
6585: Käytäntö on kuitenkin osoittanut aivan tyä menettelyä soveltuvin kohdin noudat-
6586: toista. Holding-yhtiö on pystynyt maksa- taen vahvistamasta hinnasta, jollei valtiova-
6587: maan varsinaisen kuoletuksen lisäksi pää- rainministeriö erityisistä syistä hakemuk-
6588: omalisäystä vain mitättömiä määriä, kun sesta myönnä yhtiölle lykkäystä lunastuk-
6589: taas korvausobligatioiden indeksikorotus on sen suorittamisesta. Kun osakkeiden vero-
6590: tällä hetkellä jo 260. Osuustodistusten tusarvot eivät ole paljoakaan nousseet vuo-
6591: pörssiarvokin on nykyisin alle 7,000 mark- desta 1944, on siitä ollut seurauksena, ettei
6592: kaa eli vain yli kolmas osa korvausobliga- Holding-yhtiölle kerry varoja, joista se
6593: tioiden vastaavasta arvosta. Korvaukseen voisi maksaa osakkailleen pääomanlis.äystä.
6594: oikeutettu joutuu siis luopumaan osuusto- Toiselta puolen tämä tietää myös sitä, että
6595: distuksista tähän halpaan hintaan, milloin nuo osakeyhtiöt saavat maksaa omaisuns-
6596: hän, kuten usein on asian laita, on pako- luovutusveronsa suunnilleen vuoden 1944
6597: tettu niitä muuttamaan rahaksi saadakseen lopun hintatason mukaan. Tämä on sitä-
6598: jokapäiväisen toimeentulonsa tai hankkiak- kin epäoikeudenmukaisempaa, kun se, mitä
6599: seen omaisuutta elinkeinon harjoittamista nämä osakeyhtiöt täten hyötyvät, otetaan
6600: tai asunnon järjestämistä varten. Tämä korvaukseen oikeutetuilta, joista suurin osa
6601: tietää näissä ja muissakin tapauksissa, kuuluu sodista taloudellisesti eniten kärsi-
6602: joissa korvauksen saaja voi tosin pitää mään joutuneeseen kansanosaan. Toisaalta
6603: Holding-paperit hallussaan ja saada vuosit- taas kaikki muut omaisuudenluovutusveroa
6604: tain näistä papereista tulevat lyhennykset, suorittavat ovat joutuneet ja joutuvat mak-
6605: että hänen omaisuutensa on Holding-pape- samaan huomattavasti kohonuutta luovu-
6606: reiden osalta pyyhitty mitättömiin määriin tusveroa. Oikeudenmukaiseen ratkaisuun
6607: ja että hän ei saa menettämästään omaisuu- päästään ainoastaan siten, että osakeyhtiöt
6608: desta todellisuudessa korvausta kuin suun- joko määrätään Innastamaan osakkeensa
6609: nilleen puolet siitä mitä lain säätäjä al- arvosta, jota määrättäessä todella otetaan
6610: 1maan on tarkoittanut. Nykyinen asiantila huomioon rahanarvon aleneminen ja sitä
6611: -on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuu- osoittava indeksin nousu, tai maksamaan
6612: ton ja vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. Val- lyhennysveroa vastaavan määrän korvaus-
6613: tiovallan velvollisuutena on huolehtia siitä, obligatioita Holding-yhtiölle, taikka jos
6614: IV,23. - Vennamo. 133
6615:
6616: Holding-yhtiö siihen suostuu, suorittamaan, Kaiken edellä. lausumani nojalla ehdo-
6617: yhtiön kanssa sovitun määrän Holding- tan kunnioittaen,
6618: yhtiön omia papereita. Näin korvauksen
6619: saajat saavat oikeutta ja osakeyhtiöt jou- että Eduskunta hyväksyisi SMtraa-
6620: tuvat omaisuusluovutusveron maksussa sa- van lakiehdotuksen:
6621: maan asemaan kuin muutkin sanottua ve-
6622: roa maksavat.
6623:
6624:
6625: Laki
6626: korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä annetun lain muuttamisesta.
6627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
6628: säädetyllä tavalla, muutetaan korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä 5 päivänä touko-
6629: kuuta 1945 annetun lain (392/45) 10 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä touko-
6630: kuuta 1948 annetussa laissa (416/48), näin kuuluvaksi:
6631: 10 §. vosta säädetty kuitenkin niin, että osakkei-
6632: Osakeyhtiön, joka on osakeyhtiöiden toi- den arvo vahvistetaan kerran vuodessa juu-
6633: sen omaisuudenluovutusveron suorittami- rimainittujen perusteiden mukaan määrät-
6634: sesta niiden omilla osakkeilla annetun lain tävän tammikuun hintatason nojalla, taikka
6635: mukaisesti antanut osakkeita omaisuuden- suorittamalla lunastus toisen korvauslain
6636: luovutusveron maksuksi, tulee osakeyh- mukaisilla korvausobligatioilla niiden ni-
6637: tiöistä annetun lain 21 § : n säännösten estä- mellisarvosta, jolloinka osakkeet arvioidaan
6638: mättä vuosittain tammi-maaliskuun ai- siihen hintaan, minkä arvoisina ne on toi-
6639: kana lunastaa yhteisöitä kymmenesosa ve- sesta omaisuudenluovutusverosta annetun
6640: ron maksuksi luovuttamistaan osakkeista lain 18 § :n mukaan määrätystä arvosta ve-
6641: arvosta, joka määräytyy samojen perustei- ron maksuksi annettu, tai, jos yhteisö siihen
6642: den mukaan kuin mitä toisen korvauslain suostuu, maksamaHa sovittu määrä osuus-
6643: 24 § :n 3 momentissa on korvausobligatioi- todistuksilla.
6644: den erää.ntymättömien kuoletuserien ar-
6645:
6646: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
6647:
6648: Veikko Vennamo.
6649: 134
6650:
6651: IV,24. - Lak. al. N:o 33.
6652:
6653:
6654:
6655:
6656: Luukka y. m.: Ehdotus laiksi toisesta omaisuudenluovutus-
6657: verosta annetun lain 6 § :n muuttamisesta.
6658:
6659:
6660: E d u s k u n n a 11 e.
6661:
6662: Toukokuun 5 päivänä 1945 toisesta omai- verovelvollisilta lisäksi omaisuudenluovu-
6663: suudenluovutusverosta annetun lain 6 § :n tusveroa. Heiltäkin on jo otettu omaisuu-
6664: mukaan toisen korvauslain nojalla kor- den korvaamatta jättämisellä ,omaisuuden-
6665: vaukseen oikeutetulla verovelvollisella on luovutusveroa" monin kerroin - eräissä
6666: oikeus, jos hänen menetyksistään on jäänyt tapauksissa n. 20 kertaa - enemmän kuin
6667: korvaamatta vähintään 40,000 markkaa, ve- vastaavan suuruisen sodassa vahingoilta
6668: ronalaisesta omaisuudestaan vähentää se säilyneen omaisuuden omistajilta. Sen
6669: määrä, mikä hänelle siten on jäänyt kor- vuoksi ei toista omaisuudenluovutusvero-
6670: vaamatta. Samalla tavoin verovelvollinen lakia valmisteltaessa ja sitä laadittaessa
6671: on verolautakunnan harkinnan mukaan oi- ole voitukaan esittää mitään perusteita
6672: keutettu veronalaisesta omaisuudestaan vä- alussa mainitun 6 §: n nykyisen sisällyksen
6673: hentämään niiden tappioiden maaran, tueksi. Ainoa järkevä kantahan on se, että
6674: mitkä hän on kärsinyt sen takia, että hä- kysymyksessä olevilla verovelvollisilla olisi
6675: nen saamistaan on vähennetty toisen kor- oikeus vähentää menetyksistä korvaamatta
6676: vauslain 35 §: n nojalla. jäävä osa heille toisen omaisuudenluovutus-
6677: Kun toisen korvauslain 5, 6 ja 8 §§ :ien verolain mukaan määrätystä verosta. Sil-
6678: perusteella korvaukseen oikeutetuille ·jäte- loin voitaisiin joissakin rajatapauksissa
6679: tään kokonaan korvaamatta eräät omaisuu- päästä lähes tasapuolisiin tuloksiin sen
6680: den menetykset, kun eräät omaisuuslajit sijaan kun nykyisin korvaukseen oikeute-
6681: korvataan vahingon suuruudesta riippu- tut ovat muihin verovelvollisiin nähden
6682: matta vain määrättyihin, suhteellisen alhai- täysin kohtuuttomassa asemassa.
6683: siin enimmäismääriin, ja kun yli 500,000 Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
6684: markan suuruiset korvaukset lopuksi alen-
6685: netaan varsin jyrkästi progressiivisen alen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6686: nusasteikon mukaisesti, on epäoikeudenmu- van lakiehdotuksen:
6687: kaista ja perusteetonta kantaa tällaisilta
6688:
6689:
6690:
6691: Laki
6692: toisesta oma.isuudemuovutusverosta annetun lain muuttamisesta.
6693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
6694: määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 toisesta omaisuudenluovu-
6695: tusverosta annetun lain (394/45) 6 § näin kuuluvaksi:
6696: 6 §. verosta vähennettävä se määrä, mikä vero-
6697: Jos verovelvolliselle toisessa korvaus- velvolliselle siten on jäänyt korvaamatta,
6698: laissa tarkoitetusta vahingosta on jäänyt kuitenkin niin, ettei sanottujen vähennys-
6699: sanotun lain mukaan korvaamatta vähin- ten yhteismäärä saa nousta korvaamatta
6700: tään 40,000 markkaa, on verolautakunnan jäävän vahingon yhteismäärää suurem-
6701: tämän lain mukaisia verotuksia toimitet- maksi.
6702: taessa hänen maksettavakseen määrätystä VNolautakunnan on 1 momentissa mai-
6703: IV,24. - Luukka y. m. 135
6704:
6705: nituin tavoin harkintansa mukaan vähen- ja niihin verrattaville tileille sijoitetun tal-
6706: nettävä verovelvollisen maksettavaksi mää- letuksen omistajana oleva yksityinen hen-
6707: rätystä verosta niiden tappioiden määrä, kilö on niin ikään oikeutettu veronalaisesta
6708: mitkä verovelvollinen on kärsinyt sen takia, omaisuudestaan vähentämään sanottujen
6709: että hänen saamistaan on vähennetty toi- talletustensa yhteisen arvon 20,000 mark-
6710: sen korvauslain 35 §: n nojalla. kaan asti sekä tämän määrän ylittävältä
6711: Kotimaiseen pankkiin, säästöpankkiin, osalta puolet, kuitenkin enintään 40,DOO
6712: osuuskassaan, postisäästöpankkiin tai osuus- markkaa.
6713: kunnan säästökassaan muille kuin shekki-
6714:
6715: Helsingissä 6 ·päivänä elokuuta 1948.
6716:
6717:
6718: Eemil Luukka.. Johannes Virolainen. Pekka Kiiski.
6719: 136
6720:
6721: IV,2r;. - Lak. a.l. N:o M.
6722:
6723:
6724:
6725:
6726: Vennamo y. ;m.. : Ehdotus laiksi osakeyhtiöiden toisen omai-
6727: suJudenluovutusveron suorittamisesta niiden omilla
6728: osakkeilla annetun lain muuttamisesta.
6729:
6730:
6731: E d u s k u n n a ll e.
6732:
6733: Jos sellaiset osakeyhtiöt, jotka ovat mak- mahdollisuus valvoa, ettei keinottelua siir-
6734: saneet toisen omaisuudenluovutusveronsa toväen kustannuksella pääse tapahtumaan,
6735: omilla osakkeillaan, ryhtyvät korottamaan mutta jo se mahdollisuus, että valtiovarain-
6736: osakepääomaansa tarjoten uudet osakkeet ministeriö kuitenkin syystä tai toisesta jou-
6737: entisten osakkeenomistajien merkittäviksi tuisi antamaan luvan yhden tai useamman
6738: jopa alle niiden todellista arvoa ja mikäli yhtiön osakepääoman korottamiseen, on
6739: tämä menettely tulee yleisemmäksi, ei Hol- omiaan horjuttamaan suuren yleisön luot-
6740: ding-yhteisöllä ainakaan ole mahdollisuuk- tamusta osuustodistuksiin. Tämä taas pai-
6741: sia lunastaa sille tulevia uusia osakkeita, naa niiden arvoa alaspäin. Tämän vuoksi
6742: koska ne varat, jotka yhteisö saa osinkoina on välttämätöntä, että laissa nimenomaan
6743: tai muina tuloina tai omaisuuden myyn- määrätään luvan antamisen ehdoksi, että
6744: nistä, on jaettava osuustodistusten haiti- valtio antaa Holding-yhtiölle tarpeelliset
6745: joille. Kun vanhojen osakkeiden arvo osa- varat lainaksi osakepääomakoroituksen mer-
6746: kepääomaa nostettaessa sitäpaitsi pienene\l, kitsemistä varten. Tämä on sitäkin koh-
6747: on siitä seurauksena, että hallintoyhteisön tuullisempaa, kun maanhankintalain mu-
6748: omaisuus, jos yhteisö ei voi lunastaa uusia kaan maata hakeneelta siirtoväeltä on pi-
6749: osakkeita, ratkaisevasti vähenee. Merkintä- dätetty heille tulevia korvauksia yli 11
6750: oikeuksia myymällä ei myöskään vahinkoa miljardin markan niroellisarvosta sanotun
6751: voida korvata, koska merkintäoikeuksien lain mukaisten valtion saatavien suorituk-
6752: arvo laskee, jos niitä joutuu samalla kertaa seksi, jolloin korvauksia on säännöllisesti
6753: enemmän kauppaan. Osakeyhtiöiden toisen pidätetty ennakolta enemmän.
6754: omaisuudenluovutusveron suorittamisesta Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
6755: niiden omilla osakkeilla 5 päivänä touko- nioittaen,
6756: kuuta 1945 annetun lain 6 §: n 3 momentin
6757: mukaan tosin riippuu osakepääoman korot- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6758: taminen valtiovarainministeriön luvasta ja van lakiehdotuksen:
6759: täten valtiovarainministeriöllä yleensä on
6760:
6761:
6762:
6763: Laki
6764: osakeyhtiöiden toisen omaisuudenluovutusveron suorittamisesta niiden
6765: omilla osakkeilla annetun lain muuttamisesta.
6766: Eduslkunnan päätöksen mukiaisesti muutetaan osakeyhtiöiden toisen omaisuudenluovu-
6767: tusveron suorittamisesta niiden omilla osakkeilla 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
6768: lain (395/45) 6 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi:
6769:
6770: 6 §. tai osakepääoman korottaminen merkitty
6771: kaupparekisteriin ja ennen kuin korvaus-
6772: Sen jälkeen kuin 1 momentissa mainittu osakkeiden hallintoyhteisö on luovuttanut
6773: yhtiöjärjestyksen muutos on vahvistettu hallustaan asianomaisen osakeyhtiön tämän
6774: IV,25. - Vennamo y. m. 137
6775:
6776: lain mukaisesti antamat osakkeet, saadaan Jään ehdoilla on antanut muutoksen teke-
6777: sen yhtiöjärjestykseen vahvistaa muutos, miseen luvan. Jos valtiovarainministeriö
6778: jolla osakkeiden lukumää.rä, nimellisarvoa, antaa luvan osakepääoman korottamiseen,
6779: osakepääoman suuruutta tai osakkeisiin tulee valtion myöntää korvausosakkeiden
6780: liittyvää etuoikeutta muutetaan, tai yhtiö- hallintoyhteis•ölle tarpeelliset varat lainaksi
6781: kokouksen päättämä osakepääoman korotta- hallintoyhteisölle tulevien osakkeiden mer-
6782: minen merkitään kaupparekisteriin vain, kitsemistä varten.
6783: mikäli valtiovarainministeriö määräämil-
6784:
6785: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
6786:
6787: Veikko Vennamo. Pekka Kiiski.
6788: Martti Miettunen. Johannes Virolainen.
6789: Juhani Leppälä.
6790:
6791:
6792:
6793:
6794: 18
6795: 138
6796:
6797: IV,26. - Lak al. N:o 35.
6798:
6799:
6800:
6801:
6802: Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi rakenn'UStarvikkeista makse-
6803: tun Uikeva~"htoveron palaluttamisesta.
6804:
6805:
6806: E d u s k u n n a ll e.
6807:
6808: Joulukuun 30 päivänä i941 annetun lii- tämän vuoksi ole kohtuullista asettaa hei-
6809: kevaihtoverolain mukaisesti suoritetaan ra- dän kannettavakseen samoja rasituksia
6810: kennustarvikkeista yleensä liikevaihtoveroa. kuin muiden kansalaisten. Kun rakenta-
6811: Vero maksetaan riippumatta siitä mihinkä miskustannukset yleensäkin ovat kohonneet
6812: tarkoituksiin rakennusaineet käytetään. siinä määrin, että rakennuksista aiheutuvia
6813: Tämän johdosta joutuvat kaikki nekin ra- korko- ja kuoletusmenoja on vähävaraisille
6814: kentajat, jotka sotien johdosta ovat kotinsa erittäin vaikea suorittaa, olisi kohtuullista,
6815: menettäneet, ja muut vähävaraiset henki- että ne henkilöt, joiden maansaantia ja ra-
6816: löt, joille valtiovallan toimenpitein nyt jär- kentamisyrityksiä valtio tukee, sekä sellai-
6817: jestetään omia koteja, suorittamaan liike- set asunto-osakeyhtiöt ja asunto-osuuskun-
6818: vaihtoveroa. Toisaalta tukee valtio taasen nat, jotka on valtion tuella saatu aikaan
6819: heitä etupäässä lainoin, jotta he pystyisi- asuntojen hankkimiseksi vähävaraisille kan-
6820: vät rakennuksensa rakentamaan. Koska salaisille, vapautettaisiin liikevaihtoveroa
6821: kuitenkin ne henkilöt, joihin valtion edellä- suorittamasta. Koska ilmeisesti olisi vai-
6822: tarkoitetut tukitoimenpiteet on ensisijaisesti keaa järjestää tavaroiden myynti siten, että
6823: kohdistettu, ovat yleensä taloudellisesti kaik- liikevaihtovero tällöin jätettäisiin perimättä
6824: kein vaikeimmassa asemassa olevia kansa- ja väärinkäytösten mahdollisuudet saattai-
6825: laisiamme, olisi heidän osalleen tulevia ta- sivat tulla suuriksi, olisi asia järjestettävä
6826: loudellisia rasituksia pyrittävä kaikin kei- siten, että asianomaiset suorittavat kauppa-
6827: noin lieventämään. Paitsi niitä suoranai- liikkeisiin maksun tarvikkeistaan liikevaih-
6828: sia kustannuksia, jotka rakentamiseen kulu- toveroineen ja että heille tehtäisiin mahdol-
6829: vat ja joita rakennustarvikkeista suoritet- lisuus eri hakemuksesta saada liikevaihto-
6830: tava liikevaihtovero huomattavasti lisää, on vero palautetuksi.
6831: etenkin maanviljelystilan saaneilla suoritet- Kaiken edelläolevan johdosta ehdotamme,
6832: tavanaan runsaasti raivaus- ja tienteko-
6833: y. m. tilojen kunnostamista varten välttä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6834: mättömiä töitä ennenkuin he pääsevät saa- van lakiehdotuksen:
6835: maan säännöllisiä tuloja tiloistaan, eikä
6836:
6837:
6838:
6839: Laki
6840: rakennustarvikkeista maksetun liikevaihtoveron palauttamisesta.
6841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6842: 1 §. varten vuoden 1945 jälkeen hankkimistaan
6843: Sellaiselle henkHölle, jolle on valtion toi- rakennustarvikkeista suorittama liikevaihto-
6844: mesta tai välityksellä hankittu maata tai vero joko kdkonaan tai osittain maksettava
6845: valtion varoista annettu lainaa rakennus- hakemuksesta hänelle takaisin.
6846: ten rakentamiseen, on hänen rakennuksiaan Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee
6847: IV,u. - Vennamo y. m. 139
6848:
6849: myös asunto-osakeyhtiöitä tai asunto-osuus- 2 §.
6850: kuntaa, jolle on myönnetty valtion varoista Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-
6851: lainaa tai jonka ottaman lainan maksami- meenpanemisesta annetaan asetuksella.
6852: sesta valtio tai kunta on mennyt takuuseen.
6853:
6854: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
6855:
6856: Veikko Vennamo. Pekka Kiiski.
6857: Martti Miettunen. Johannes Virolainen.
6858: - Juhani Leppälä.
6859: 140
6860:
6861: IV,21. - Lak. al. N:o 36.
6862:
6863:
6864:
6865:
6866: Lappi-Seppälä y. m.: Ehdotus laiksi asuinrakennusten mak-
6867: saman liikevaihtovet·on palO!Uttamisesta.
6868:
6869:
6870: E d u s k u n n a ll e.
6871:
6872: Maamme asuntotuotannon edistämiseksi deksi. Valtiovallan toimenpiteet ennenkaik-
6873: olisi uudet asuinrakennukset vapautettava kea vuokrasäännöstelyn vuoksi ja yleisen
6874: liikevaihtoveron suorittamisen velvollisuu- korkokannan nostamisineen ovat olleet rat-
6875: desta. Asia voitaisiin käytännössä järjestää kaisevia tekijöitä nykyisen vaikean asunto-
6876: siten, että ra:kennustarvikkeista jo suori- tilanteen syntymiselle. Kun ilmeistä on,
6877: tettu liikevaihtovero palautettaisiin raken- ettei ole mahdollisuuksia rasittaa val-
6878: nustyön päätyttyä kiinteistön omistajalle. tiomme taloutta sellaisilla suoranaisilla ra-
6879: Liikevaihtoveron palauttamisen sitominen hoi:tusmenoilla, jotka voisivat ainakaan rat-
6880: vahvistettuihin markkamääriin rakennus- kaisevampaa asiaan vaikuttaa, ehdotamme,
6881: kuutiometriä kohden tulee estämään keinot- yhtenä osaratkaisuna muiden samaan pää-
6882: telumahdollisuuksien syntymisen. Raken- määrään pyrkivien esitysten mukaisesti,
6883: nusteollisuuden vaikeudet kymmenkertai-
6884: siksi nousseitten rakennuskustannusten joh- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6885: dosta ovat johtamassa maassamme vallitse- van lakiehdotuksen:
6886: van asuntopulan kansalliseksi onnettomuu-
6887:
6888:
6889: Laki
6890: asuinrakennusten ma.ksa.man liikevaihtoveron palauttamisesta.
6891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6892: 1 §. Mikäli Suomen Pankin neljännesvuosit-
6893: Liikevaihtoverokonttori olkoon oikeutettu tain laskema rakennuskustannusindeksi nou-
6894: tehdyn anomuksen nojalla ja tarpeellisen see tai laskee huomattavasti kesäkuusta
6895: selvityksen saatuaan palauttamaan uusien 1948 lähtien, on valtiovarainministeriö oi-
6896: asuinrakennusten rakennuttajille, näiden keutettu harkintansa mukaan uudelleen
6897: suorittaman liikevaihtoverolain 2 § :ssä mai- arvioimaan 1 momentissa mainitut määrät.
6898: nitunmääräisenä valmistuneen rakennuksen
6899: kuutiotilavuuden mukaisesti. 3 §.
6900: Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa
6901: 2 §. tarkempia määräyksiä tämän ·lain sovelta-
6902: Liikevaihtoveron palauttamista varten misesta ja täytäntöönpanosta.
6903: vahvistetaan asuinrakennusten edellyttä-
6904: mien rakennustarvikkeiden liikevaihtoveron 4 §.
6905: arvioiduksi määräksi 400 mk kuutiomet- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
6906: riltä. mikuuta 1949.
6907:
6908: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
6909:
6910: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Koivisto.
6911: Arno Tuuma. Aino Luostarinen.
6912: 141
6913:
6914: IV,zs. - Lak. al. N:o 37.
6915:
6916:
6917:
6918:
6919: Lappi-Seppälä y. Dl. : Ehdotus laiksi asuntotuotannon edis-
6920: tämiseksi myönnetyn pitkäaika~en kiinnitysluoton kot-
6921: kotulojen verohelpotuksista e1'äissä tapauksissa.
6922:
6923:
6924: E d u s k u n n a ll e.
6925:
6926: lVIaamme kaupunkien ja asutuskeskusten tuotannosta ja edellämainitut toimenpiteet
6927: asuntotuotanto on nykyisin täydellisesti korkokannan nousuineen ovat päätekijät
6928: tyrehtymässä pääasiassa rahoitusvaikeuk- asuntopulan syntymisessä ja nyt voidaan
6929: sien johdosta. Ennen viimeaikaisia, Suo- todeta, ettei ·tämä tuotanto tule pääsemään
6930: men Pankin määräämiä diskouttakoron nos- tehokkaaseen käyntiin, ellei jotain ratkai-
6931: tamisia ja näiden aiheuttamaa yleistä kor- sevaa tehdä.
6932: kokannan nousua, oli vielä olemassa jon- Käsittääksemme seuraava keino on ole-
6933: kinlaisia mahdollisuuksia tuottaa asuntoja massa asian selvittämiseksi. Tarkoitamme
6934: sellaisilla hinnoilla, jotka olivat huoneisto- sellaisten määräysten aikaansaamista, että
6935: jen tarpeessa olevien mahdollisuuksien ra- asuntotuotantoon sijoitetuille varoille, jotka
6936: joissa, mutta nämä toimenpiteet ovat vie- lainataan kiinnitystä vastaan alle käyvän
6937: neet uusien kiinteistöjen kustannukset yli antolainauskoron, saisivat lainanantajat las-
6938: kaiken kohtuuden. kea tällaisen korkoeron suuruisen summan
6939: Asuntopula maassamme on niin ilmeinen, hyväkseen vähennyksenä verotettavia tulo- ·
6940: ettei se kaipaa laajempaa todistamista. jaan ilmoittaessaan. Tämä toimenpide ei
6941: Samoin on ilmeistä, ettei valtiovallalla ole käytännössä paljoakaan vaikuttaisi valtion
6942: mahdollisuuksia rasittaa valtion taloutta verotulojen vähentymiseen, mutta se laskisi
6943: sellaisilla summilla, joita tämän toiminnan uusien talojen kiinnitysluotan kustannuk-
6944: vauhtiin saattaminen edellyttää. Tosin set helposti noin puoleen nykyisestä, joten
6945: olisi luonnollista, että valtiovalta astuisi te- ilmeistä on, että uusien ja vanhojen kiin-
6946: hokkaasti tukemaan vaikeuksiin joutunutta teistöjen vuokrien välinen suhde saadaan
6947: asunnontuotantoa, kun on aivan ilmeistä, huomattavasti nykyistä kohtuullisemmaksi.
6948: että asuntopula on aiheutunut niistä pakko- Mitä tämä vaikuttaisi huoneistojen myyn-
6949: toimenpiteistä, joihin valtiovalta on katso- tihintoihin, on myös ilmeistä.
6950: nu olevan syytä ryhtyä viime vuosien Erlellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
6951: aikana.
6952: Vuokratason sitominen luonnottoman al- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6953: haiseksi, pääoman ohjaaminen pois asuntO- van lakiehdotuksen:
6954:
6955:
6956: Laki
6957: asuntotuotannon edistämiseksi myönnetyn pitkäaikaisen kiinnitysluoton korko-
6958: tulojen verohelpotuksista eräissä tapauksissa.
6959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6960: 1 §. yhteydessä veronalaisesta tulostaan täten
6961: Lainanantaja, joka sijoittaa asuntotuo- syntyneen prosenttilukujen välisen erotuk·
6962: tantoon pitkäaikaista kiinnitysluottoa alle sen mukaan laskettavan korkomenetyksensä
6963: liikepankkien käyvän antolainauskoron, on suuruisen summan.
6964: oikeutettu vähentämään veroilmoituksensa
6965: 142 IV,2s. - 'Asuntotuotannon verohelpotukset.
6966:
6967: 2 §. 3 §.
6968: Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
6969: tamisesta ja täytäntöönpanosta antaa tar- mikuuta 1949.
6970: vittaessa valtiovarainministeriö.
6971:
6972: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
6973:
6974: Jussi Lappi-Seppälä. Jere Juutilainen.
6975: 143
6976:
6977: IV,29. - Lak. al. N:o 38.
6978:
6979:
6980:
6981:
6982: Honkala y. m. : Ehd,Qtus laiksi asuntotuotannon edistämi-
6983: seksi myönnettävistä verohuojenri!Uksista anne·tun lain
6984: 1 § :n muuttamisesta.
6985:
6986:
6987: E d u s k u n n a 11 e.
6988:
6989: Yleisesti myönnetään, että vuokrat ja -47 ja sen rinnalla valtion rakennuttamien
6990: asunto-osakeyhtiöiden vastikevuokrat sodan asuntojen määrä:
6991: jälkeen rakennetuissa asuintaloissa ovat Yksityiset V rutto
6992: nousseet suhteettoman korkeiksi. Ne OV'at 1943 0 •••• 0 •• 0. 1,262 18
6993: useissa tapauksissa jopa moninkertaiset 1944 ••• 0 ••• 0 0. 1,029 14
6994: aikaisemmin valmistuneisiin taloihin ver- 1945 •••••••• 0 0 3,312 285
6995: rattuina. Näitä kor~keita asumiskustannuk- 1946 .......... 4,123 183
6996: sia ovat joutuneet suorittamaan etupäässä 1947 0 •• 0 ••• 0 •• 3,757 195
6997: ne nuoret ihmiset, jotka ovat tarvinneet
6998: asunnon sodasta palattuaan perustamalleen Ulottamalla verohelpotus sodan jälkeen
6999: perheelle. aloitettuja asuntoja koskevaksi, voitaisiin
7000: Paitsi rakennuskustannukset vaikuttavat kuitenkin alentaa juuri niitä liian korkeiksi
7001: asumismenojen suuruuteen n. s. uusissa ta- muodostuneita asumiskustannuksia, joita
7002: loissa oleellisesti myös ne verot, jotka ra- usein vähävaraisten ihmisten on asunnon
7003: kennuksista on valtiolle ja kunnalle suori- saadakseen jo ,täytynyt suorittaa ja jotka
7004: tettava. Asuntotuotannon edistämiseksi kohtuuttomuudellaan ovat herättäneet huo-
7005: myönnettävistä veronhuojennuksista 1 päi- miota ja olleet osaltaan aiheena myös mai-
7006: vänä heinäkuuta 1948 annetun lain mukaan nitun lain säätämiseen. Sanotun lain
7007: ovat tooin rakennukset, joiden rakentami- 1 §: ää olisi tämän vuoksi muutettava siten,
7008: nen on aloitettu viime vuoden syyskuun ja että verohelpotus tulisi koskemaan kaikkia
7009: v. 1953 elokuun välisenä aikana, vapautetut sodan jälkeen alulle pantuja asuinraken-
7010: sanotuista veroista vuosilta 1948-1958, nuksia ja niitä varten ostettuja tontteja,
7011: mutta tämä helpotus ei siten lainkaan tule niillä ehdoilla kuin laissa muuten sääde-
7012: jo valmiina olevien sodan jälkeen rakennet- tään.
7013: tujen talojen osaksi. Edellä lausuttuun viitaten esitämme,
7014: Allaolevassa asetelmassa esitetään yksi-
7015: tyisten, yhtiöiden ja teollisuuslaitosten ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7016: kennuttama asuinhuoneistomäärä vv. 1943 van lakiehdotuksen:
7017:
7018:
7019: Laki
7020: asuntotuotannon edistämiseksi myönnettävistä verohuojennuksista annetun
7021: lain 1 § :n muuttamisesta.
7022: Eduskunnan pääwksen mukaisesti muutetaan asuntotuotannon edistämiseksi myön-
7023: nettävistä veronhuojennuksista 1 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lain (520/48)
7024: 1 § näin kuuluvaksi:
7025: 1 §. perusteella vuosilta 1948-1958 maksettavia
7026: Verovelvollinen on vapaa suorittamasta välittömiä veroja sellaisesta pääasiallisesti
7027: valtiolle ja kunnalle tulon ja omaisuuden asuntotarkoitukseen käytettävästä ra:ken~
7028: 144 IV,29. - Asuntotuotannon verohelpotukset.
7029:
7030: nuksesta, jonka rakentaminen on aloitettu keen ja käytetty mainit\1&98. momentissa
7031: 19 päivän syyskuuta 1944 jälkeen, mutta tarkoitetun rakennuksen tonttimaaksi.
7032: ennen 31 päivää joulukuuta 1953. Edellä tässä pykälässä säädetty verosta
7033: Mitä 1 momentissa on säädetty, on voi- vapautuminen ei koske manttaalikunnalle
7034: massa myös tontista tai maa-alueesta, joka suoritettavaa manttaalimaksua.
7035: on hankittu 19 päivän syyskuuta 1944 jäl-
7036:
7037: Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
7038:
7039: Niilo Honkala. Aarne Honka.
7040: Irma Karvikko. Urho Kulovaara.
7041: Arno Tuurna. Rafael Paasio.
7042: Oiva Turunen. Johannes Wirtanen.
7043: Hugo Nuorsaari. Jaakko Hakala.
7044: 145
7045: IV,3o. - Lak. al. N:o 39.
7046:
7047:
7048:
7049:
7050: Honkala y. m.: Ehdotus laiksi Suomen Asuntohypoteekki-
7051: pankin vuosina 1927 ja 1928 ottamien ulkomaanrahan
7052: määräis·ten obligatiolainain agiotappion korvaamisesta.
7053:
7054:
7055: E d u s k u n n a ll e.
7056:
7057: Suomen Asuntohypoteekkipankki perus- maata. Pankin lainoittamia kiinteistöjä on
7058: tettiin v. 1927, aikana, jolloin asunto-olot 23 kaupungissa ja kolmessa kauppalassa.
7059: ensimmäisen maailmansodan johdosta olivat Nämä kiinteistöt sisältävät pääasiassa pie-
7060: maassamme hyvin kireät. Asuntotuotannon niä huoneistoja. Turussa olevissa pankin
7061: elvyttämistä pidettiin silloin erittäin tär- lainoittamissa taloissa on yli 500 asuin-
7062: keänä sosiaalipoliittisena tehtävänä. Niinpä huoneistoa. - Pankin myöntämien laino-
7063: kunnat tukivat monenlaisin toimenpitein jen kokonaismäärästä on noin 80 % varsi-
7064: väestökeskuksien asuntotuotantoa. Mutta naisilla asunto-osakeyhtiöillä.
7065: myös valtiovallan taholla pidettiin asunto- Asuntohypoteekkipankin luontonanto vai-
7066: pulan helpottamista välttämättömänä. Val- kutti jo heti muutamina alkuvuosina tuntu-
7067: tinoneuvoston aloitteesta ryhdyttiinkin har- vasti asuntotuotannon lisääntymiseen. Mutta
7068: kitsemaan sellaisen luottolaitoksen perusta- samalla nämä huomattavat ulkomaiset lai-
7069: mista, jonka tehtävänä oli vakauttaa raken- nat helpottivat maan valuuttatilannetta.
7070: nettujen kiinteistöjen raha-asiat ja siten Lainanottajathan saivat Suomen markkoja,
7071: edistää asuntotuotantoa. Ja kun Suomen jotka sitä paitsi jäivät maan talouselämää
7072: Asuntohypoteekkipankki perustettiin, tukemaan.
7073: myönsi eduskunta sen pohjarahastoksi 200 Hyvin toivein toimintansa aloittaneen
7074: miljoonaa markkaa. Pankki aloittikin toi- Asuntohypoteekkipankin asema tuli kuiten-
7075: mintansa jo v. 1927 ja ryhtyi heti hankki- kin sen jälkeen kuin Suomen markka v.
7076: maan ulkomaisia lainoja asuntokiinteist•öille 1931 irroitettiin kullasta, muuttuneiden
7077: myönnettäviä kuoletuslainoja varten. Saa- kurssisuhteiden vuoksi niin vaikeaksi, että
7078: dut lainat olivat kultaehtoisia puuta- ja se ei voinut omin avuin ja lainanottajia
7079: dollarilainoja, suuruudeltaan 2 miljoonaa kohtuuttomasti rasittamatta ulkomaisista
7080: puntaa ja 1'0 miljoonaa dollaria. Asunto- lainasitoumuksistaan suoriutua. Valtion
7081: hypoteekkipankin näistä varoista myöntä- väliintulo oli välttämätöntä, koska lainan-
7082: miä lainoja oli alkuaan 773. Niiden saa- ottajat, jotka usemmissa tapauksissa olivat
7083: jista on huomattava osa sittemmin maksa- vähävaraisia, eivät kyenneet suuria agio-
7084: nut lainansa pankille, niin että tällä het- tappioita maksamaan. Valtio sitoutuikin
7085: kellä näitä lainoja on 453, joista varsinai- v. 1935 hyväksytyllä lailla korvaamaan
7086: silla asuntoyhtiöillä 196, muilla yhtymillä pankille syntyviä kurssitappioita kymme-
7087: (parilla osuuskaupalla y. m.) 18 ja yksityi- nen vuoden aikana enintään 6.5 miljoonalla
7088: sillä, melkein yksinomaan pienten omakoti- markalla vuosittain. Tämän avustuksen lak-
7089: talojen omistajilla 239. Helsingissä, mu- kaaminen vuoden 1944 lopussa on tehnyt
7090: kaan lukien Haagan ja Kauniaisten kaup- Asuntohypoteekkipankin aseman viime vuo-
7091: palat, on 116 kiinteistöllä 124 lainaa, Tam- sina tapahtuneen taloudellisen aseman
7092: pereella 109 kiinteistöllä 110 lainaa. Tu- muunkinlaisen vaikeutumisen ohella entis-
7093: russa on 14 lainaa 13 kiinteistöllä, Uudes- täkin vaikeammaksi. Lainanottajat eivät ole
7094: sakaupungissa 16, Porissa 13, Raumalla 20, kyenneet suorittamaan lainojensa vuotuisia
7095: Kotkassa 31, Kuopiossa 21, Joensuussa 23 lyhennys- ja korkomenoja, jotka nyt olisi
7096: lainaa, mainitaksemme joitakin esimerk- maksettava 3.3-kertaisina alkuperäisiin mak-
7097: kejä lainojen jakaantumisesta eri puolille suihin verraten. Vain muutama kymmen
7098: 19
7099: 544/48
7100: 146 IV,3o. - Åsnntohypoteekkipankin agiotappiot.
7101:
7102: lainanottaja on ~iime vuoden aikana kyen- pinta-alasta on vähemmän kuin puolet osa-
7103: nyt sen tekemään. Sen vuoksi valtio, joka kasten omassa käytössä. Perimättä jäänyt
7104: on sitoutunut näistä lainoista vastaamaan, kolmasosa näistä maksuista oli suoritettava
7105: on suorittanut edellisten ja tämän vuoden takaisin valtiolle 5 % %: n korkoineen vii-
7106: aikaiset lyhennys- ja korkomaksujen agio- den vuoden kuluessa siitä lukien kuin
7107: tappiot, lainanottajien suorittaessa osuu- ulkomainen laina on loppuun maksettu.
7108: tensa alkuperäisen lainasopimuksen mukai- V aitioneuvoston päätös jäi kuitenkin mer-
7109: sesti. Pankin kurssitappioiden suorittami- kityksettömäksi sen vuoksi, että lainanotta-
7110: seen valtiolta saama tilapäinen laina oli jat eivät pitäneet tällaista järjestelyä tyy-
7111: viime vuoden lopussa 305,688,275 markkaa. dyttävänä asian ratkaisuna. Vain muuta-
7112: Tähän mennessä ovat pankin kurssitappiot mat harvat kiinteistoöt suostuivat näillä eh-
7113: kaikkiaan 338,332,820 markkaa. Pankin doilla maksamaan korotettuja vuotuismak-
7114: punta- ja dollarilainat tekevät yhteensä suja. Valtioneuvoston päätöshän ei itse
7115: 960,918,000 markkaa. asiassa merkitse mitään varsinaista helpo-
7116: Agiotappiokysymyksen selvittämiseksi on tusta lainanottajille agiotappioiden kor-
7117: Asuntohypoteekkipankin hallituksen puo- vaamisessa. Valtio suorittaisi väliaikaisesti
7118: lesta tehty maan hallitukselle useita ehdo- kolmannen osan agiotappiosta, mutta perisi
7119: tuksia ja asiaa on myös harkittu erityisessä sen aikanaan takaisin suhteellisen korkea-
7120: asiantuntijakomiteassa siina mielessä, että korkoisena lainana. Sen vuoksi lainanotta-
7121: valtion väliintulon avulla voitaisiin saada jat, jotka katsoivat, etteivät he kykene ko-
7122: helpotusta lainanottajille korotettujen mak- rotettuja vuotuismaksuja suorittamaan,
7123: sujen suorittamis·essa. Samoin on Pääkau- minkä ohessa heidän velkansa valtiolle yhä
7124: pungin asunto-osakeyhtiöt ja osakeasunnon kasvaisi, kieltäytyivät maksamasta muuta
7125: omistajat - Huvudstadens bostadsaktiebo- kuin alkuperäisen sopimuksen mukaiset
7126: lag och bostadsaktieägare nimisen yhdistyk- vuotuismaksut. Samoin ovat lainanottajat
7127: sen puolesta tehty hallitukselle esityksiä katsoneet olevansa pakotettuja tekemään
7128: lainanottajien vapauttamiseksi agiotap- myös kuluvan vuoden aikana. Sen vuoksi
7129: pioista. Nämä toivomukset eivät viime ke- ön valtion lainojen takaajana ollut pakko
7130: sään mennessä ole johtaneet mihinkään tu- suorittaa kurssitappioista johtuva erä.
7131: loksiin. Päinvastoin valtiovarainministe- Viime syksynä esitettiin edustaja Paavo-
7132: riö kehoitti pankin hallitusta ryhtymään laisen y. m. tekemässä rahaasia-aloitteessa,
7133: ulosottoteitse perimään korotetut puoli- että eduskunta päättäisi korvata Asunto-
7134: vuotismaksut lainanottajilta, mikäli suori- hypoteekkipankille viime vuoden loppuun
7135: tukset eivät olleet tapahtuneet syyskuun 15 kertyneen agiotappion, yhteensä 294,478,430
7136: päivään 1947 mennessä. Ulosottotoimen- markkaa. Eduskunta hylkäsi aloitteen,
7137: piteet ovat kuitenkin keskeytyneet sen joh- mutta lausui puolestaan, että kysymyksessä
7138: dosta, että Helsingin kaupungin raastuvan- oleva pankkilaitos ei kykene selviytymään
7139: oikeus jätti ottamatta tutkittavaksi Asunto- nykyisistä vaikeuksistaan ilman valtion tu-
7140: hypoteekkipankin velkomuskanteet, minkä kea. Eduskunta katsoi riittäväksi sellaisen
7141: kannan myös Turun hovioikeus on päätök- järjestelyn, että pankille tähän asti synty-
7142: sellään omaksunut. Viime lokakuun 2 päi- nyt velka muunnettaisiin pitempiaikaiseksi
7143: vänä tekemällään päätöksellä valtioneuvosto kuoletuslainaksi. Vastaisten agiota ppioiden
7144: suostui väliaikaisesti järjestämään lainan- korvaamisesta ei eduskunta sen sijaan lau-
7145: ottajien asiaa siten, että Asuntohypoteekki- sunut mitään. Kun valtioneuvosto ei mai-
7146: panikki olisi saanut jättää n. s. puhtailta nitun päätöksen jälkeen ollut ryhtynyt mi-
7147: asunto-osakeyhtiöiltä perimättä kolmannen hinkään toimenpiteisiin, lausui valtiovarain-
7148: osan viime vuoden kesä- ja elokuussa mak- valiokunta viime kesäkuussa käsiteltävänä
7149: settaviksi erääntyneistä puolivuotismak- olleen lisäbudjettiehdotuksen johdosta anta-
7150: suista, sillä ehdolla, että lainanottajat oli- massaan mietinnössä seuraavasti: ,Valio-
7151: sivat marraskuun 1 päivään maksaneet kunta on tämän momentin kohdalla (15 Pl.
7152: kaksikolmasosaa sanotusta korotetusta puo- II:45) todennut, että kysymys Suomen
7153: livuotismaksusta. Samaa järjestelyä voitiin Asuntohypoteekkipankin kultaehtolainojen
7154: anomuksen perusteella sovelluttaa myös vastaisesta järjestelystä edelleenkin on rat-
7155: sellaisiin kiinteistöihin, joissa rakennus- kaisematta. Valiokunta katsoo sen vuoksi
7156: IV,3o. - Honkala y. m. 147
7157:
7158: tarpeelliseksi lausua odottavansa, että hal- nauttivaa väkeä, joka voi maksaa korkeam-
7159: litus kiinnittäsi mainittuun kysymykseen paakin vuokraa, ei vanhojen asunto-osake-
7160: tähänastista vakavampaa huomiota ja koet- yhtiötalojen osakkailla, joiden ansiot ovat
7161: taisi löytää sellaisen ratkaisun, jolla asia vähäiset, ole siihen mahdollisuutta.
7162: lopullisesti saataisiin pois päiväjärjestyk- Ottaen huomioon, että tällä asialla on
7163: sestä. Tässä yhteydessä olisi valiokunnan laaja sosiaalipoliittinen tausta, on Asunto-
7164: mielestä otettava harkittavaksi se mahdol- hypoteekkipankin asia mielestämme jär-
7165: lisuus Asuntohypoteekkipankin taloudelli- jestettävä samalla tavalla kuin Osuus-
7166: sen aseman kohentamiseksi, että pankin kassojen Keskuslainarahaston. agiotappioi-
7167: lainanottajien omistamissa taloissa saatai- den maksaminen järjestettiin. Valtio si-
7168: siin, niiden erikoisasemasta johtuen, ryh- toutui nimittäin ,vuosina 1934 ja 1935
7169: tyä perimään korkeampia vuokria kuin hyvä:ksytyillä laeilla vastaamaan maini-
7170: muissa vanhoissa asuntotal01ssa." Tämän tun rahaston ottamista maanviljelijöille
7171: lausunnon myös eduskunta hyväksyi. ja kunnille sekä kuntayhtymille ja seu-
7172: Asuntokiinteistöjen osakkaat ja omakoti- rakunnille myönnetyistä frangilainoista
7173: talojen samoin kuin yksityisetkään kiinteis- syntyvästä agiotappiosta siihen asti, kun-
7174: töjen omistajat eivät voi kuitenkaan selviy- nes laina on loppuun maksettu. Ei
7175: tyä syntyneestä pulmasta vain sillä, että voida väittää, etteikö tässä olisi kysymyk-
7176: kertyneistä agiotappioista muodostetaan sessä aivan samanlaisen asian hoitaminen.
7177: pitkäaikainen kuoletuslaina, joka makset- Asuntoyhtiöiden osakkaiden ja pienten
7178: taisiin sen jälkeen kuin ulkomaiset lainat omakotitalojen omistajien taloudellinen ja
7179: on loppuun suoritettu, mikä jo sellaisenaan sosiaalinen asema ei ole suinkaan sen vah-
7180: olisi kohtuutonta, koska lainanottajat eivät vempi kuin edellämainittujen Osuuskasso-
7181: ole syypäitä nykyiseen onnettomuuteen, ei- jen Keskuslainarahastosta lainoja ottanei-
7182: vätkä he ole lainoja ottaessaan voineet den asema oli. Kun tämän vaikean kysy-
7183: uskoa, että he valtiojohtoisen pankin asiak- myksen ratkaiseminen pakkohuutokauppo-
7184: kaina voisivat joutua sellaisiin rasituksiin, jen avulla ei ole yhteiskunnan arvon mu-
7185: joita he eivät kykene kantamaan. Lainojen kaista eikä oikeudentuntoa vastaava, olisi
7186: maksaminenhan jatkuisi vuosikymmeniä se saatettava pois päiväjärjestyksestä sa-
7187: eteenpäin, kun ulkomaistenkin lainojen malla tavalla kuin tapahtui Osuuskassojen
7188: maksuaikaa on vielä 10-13 vuotta jäljellä. Keskuslainarahaston osalta. Valtion olisi
7189: Toinen puoli asiassa on jatkuvien agiotap- sen vuoksi suoritettava tähän saakka erään-
7190: pioiden maksaminen. Lainanottajat eivät tyneet agiotappiot ja myöhempien vuosien
7191: ole kyenneet näitä korotettuja vuotuismak- osalta olisi valtion vuosittain maksettava
7192: suja suorittamaan, jonka vuoksi ne ovat syntyvät kurssitappiot siihen asti kuin
7193: jääneet valtion maksettavaksi. Mistä pien- asianomaiset lainat on kokonaan suoritettu.
7194: ten asuntohuoneistojen vähävaraiset asuk- Kysymyksen järjestäminen tapahtuisi tar-
7195: kaat, joista suurin osa on vanhoja eläk- koituksenmukaisimmin ja parhaiten siten,
7196: keellä olevia tai jotakin vähän ansaitsevia että asiasta säädettäisiin laki, joka veivoit-
7197: ihmisiä, joiden ainoa omaisuus on heidän taisi valtion vastaamaan Asuntohypoteekki-
7198: asuntonsa, ottaisivat rahat niin korkeiden pankille jo syntyneistä ja vasta syntyvistä
7199: vuokrien maksamiseen, että niillä voitaisiin agiota ppioista. ·
7200: suorittaa kysymyksessä olevat suuret agio- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
7201: tappiot. Se käsitys, että n.ämä jo elämän- nioittaen ehdottaa,
7202: työnsä suorittaneet ja vanhuuden lepoon
7203: siirtyneet tai pian siirtyvät henkilöt voisi- että Eduskunta ptiheenaolevan
7204: vat maksaa uusissa taloissa tai niihin ver- agiotappiokysymyksen lopulliseksi
7205: rattavissa olevia vuokria, on aivan väärä. järjestämiseksi hyväksyisi näin kuu-
7206: Kun uusien talojen asukkaat ovat pää- luvan lakiehdotuksen:
7207: asiassa nuorempaa, täysiä palkkatuloja
7208: 148 IV,so. - Asuntohypoteekkipankin agiotappiot.
7209:
7210:
7211: Laki
7212: Suomen Asuntohypoteekkipankin vuosina. 1927 ja 1928 ottamien ulkomaanrahan
7213: m.ääräisten obligatiolainain agiotappion korvaamisesta.
7214: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7215: 1 §. 2 §.
7216: Ne agiotlaip!piot, joita vuoden 1949 tam- Suomen Asuntohypoteekkipankin on käy-
7217: mikuun 1 !Päivän jä1keen aiheutuu Suo- tettävä valtiolta kurssitappioittensa kor-
7218: men Asuntohypoteekki-nimiselle asuntohy- vaamiseen saamansa varat sen rasituksen
7219: poteekkiyhdistykselle niiden korkojen ja helpottamiseen, mikä kohtaa niitä pankin
7220: lainasopimuksiin sisältyvän kuoletussuunni- lainanottajia, joiden iainaehdot riippuvat
7221: telman mukaisten kuoletusten maksami- 1 § :ssä mainittujen obligatiolainain eh-
7222: sesta, joita Suomen Asuntohypoteekkipan- doista.
7223: kin on suoritettava kesäkuun 22 päivänä
7224: 1927 tehdyllä sopimuksella ottamastaan 3 §.
7225: puntaobligatiolainasta ja syyskuun 1 päi- Niitä agiotappiokorvauksia, jotka val-
7226: vänä 1928 tehdyllä sopimuksella ottamas- tionvaroista on aikaisemmin Suomen Asun-
7227: taan dollariobligatiolainasta, joista molem- tohypoteekkipankille suoritettu, ei tämä ole
7228: mista lainoista Suomen valtio on lainojen velvollinen takaisin maksamaan.
7229: konvertoimisen yhteydessä mennyt takuu-
7230: seen, korvaa vuosittain, sittenkuin näistä
7231: tappioista on vähennetty samojen obligatio- 4 §.
7232: lainain muun hoidon yhteydessä saatu agio- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
7233: voitto, Suomen valtio. täntöönpanosta annetaan asetuksella.
7234:
7235: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
7236:
7237: Niilo Honkala. Rafael Paasio.
7238: Jussi Annala. Onni Mannila.
7239: Kyllikki. Pohjala. Johannes Wirtanen.
7240: Aarne Honka. Jaakko Hakala.
7241: Lassi Hiekkala. Kalle Jokinen.
7242: Urho Kulovaara. C. A. Öhman.
7243: 149
7244:
7245: IV,s1. - Lak. al. N:o 40.
7246:
7247:
7248:
7249:
7250: Lumme y. m.: Ehdotus· valtion osanotosta Suomen Asunto-
7251: hypoteekkipankin vuoSfina 1927 ja 1928 ottamain ulko-
7252: maanrahan mäi.iräisten obligatiolainain kurssitappioiden
7253: korvaamiseen.
7254:
7255:
7256: E d u s k u n n a ll e.
7257:
7258: Kun Suomen Asuntohypoteekkipankin han rahoituksen ratkaiseminen tulevan ra-
7259: kultaehtoisten lainojen pankille aiheutta- kennustuotannon ehkä vaikein kysymys, on
7260: mien kurssitappioiden korvaaminen ja pan- Suomen Asuntohypoteekkipankin kurssi-
7261: kin aseman vakauttaminen on yhä toimit- tappioasia saatava ensin pois pärväjärjes-
7262: tamatta esittävät allekirjoittaneet asiassa tyksestä eli pankin asema vakautettava. :Sen
7263: eduskunnalle kunnoittaen seuraavaa. jälkeen voi pankki taas ryhtyä täyttämään
7264: Suomen Asuntohypoteekkipankki perus- tehtäväänsä ilman, että sitä varten on tar-
7265: tettiin vuonna 1927 lainsäädäntötoimen- vis perustaa uutta valtionjobtoista laitosta
7266: pitein ja valtion myötävaikutuksella ja sen kiinteistöluoton antajaksi.
7267: tarkoituksena oli asuntokiinteistöluoton H uorlimatta siitä, että pankin. lainam.otta-
7268: saattaminen entistä vakaammalle kannalle jien, jotka samalla ovat pankin osakkaita,
7269: niin, että se turvaisi myöskin asuntotuo- taholta on yksimielisesti kaikissa pankin ko-
7270: tannon säännöllisen jatkumisen varsinkin kouksissa ja lainanottajien järjestämissä
7271: pieneläjäin omaa asunnontarvetta silmällä- neuvottelukokouksissa lausuttu, etteivät he
7272: pitäen. Valtio antoi pankille pohjarahas- nykyisissä oloissa voi maksaa korotettuja
7273: toksi 200 miljoonaa markkaa. Voidakseen vuotuismaksuja ja korkoja, ei valtiovallan
7274: täyttää tehtävänsä otti pankki ulkomailta puolelta ole tehty mitään esitystä pankin
7275: 22. 6. 1927 2,000,000 Englannin punnan ja aseman vakauttamiseksi, vaikka eduskunta-
7276: 1. 9. 1928 10,000,000 Pohjois-Amerikan Yh- ldn on lausunut siitä nimenomaisia toivo-
7277: dysvaltain dollarin suuruiset obligatiolai- muksia. Valtioneuvosto on vain kehoittanut
7278: nat, joista puutalaina on oleva loppuun- pankin hallituksessa enemmistönä olevia
7279: maksettu vuonna 1957 ja dollarilaina edustajiaan ryhtymään toimenpiteisiin ko-
7280: vuonna 1961. Ulkomaan valuutan sai Suo- rotettujen maksujen perimiseksi pakko-
7281: men pankki ja Suomen Asuntohypoteekki- teitse. Pankin ryhdyttyä viime syksynä vel-
7282: pankki voimassa olleen kurssin mukaan komisoikeudenkäynteihin muutamia lainan-
7283: Suomen markkoja. Ulkomaisten lainananta- ottajia vastaan päätti pankin ylimääräinen
7284: jain obligatiolainasopimuksiin vaatiman eh- yhdistyksen kokous 28. 11. 1947 kieltää pan-
7285: don mukaisesti jakoi Suomen Asuntohypo- kin hallitukselta prosessivaltuudet. Tämän
7286: teekkipankki näin saamiaan varoja lainoina vuoksi jätettiin pankin nostamat kanteet
7287: kultaehtoisia velkakirjoja vastaan. Kun Helsingin raastuvanoikeudessa tutkittavaksi
7288: punnan ja dollarin kurssit sotien jälkeen ottamatta. Asia on tällä hetkellä hovioikeu-
7289: korotettiin nykyiselle tasolleen syntyi Suo- den tutkittavana, joten asian oikeudellinen
7290: men Asuntohypoteekkipankille vastaavan puoli on vielä ratkaisematta ja asia tältä
7291: suuruinen kurssitappio. Voidakseen suorit- osin kuolleessa pisteessä.
7292: taa obligatiolainojen säännönmukaiset ly- Kun kysymyksessä on sosiaalinen epä-
7293: hennykset ja korot korotti pankki kulta- kohta, joka on korjattava eikä hallitus ole
7294: ehdon mukaisesti antamiensa lainojen korot antanut asiassa esitystä, on asia saatava
7295: ja kuoletukset, aluksi 3 ja nyt 3.s kertai- eduskunnan taholta järjestetyksi. Kultaeh-
7296: siksi. toisten lainojen lainanottajia on yhteensä
7297: Kun kiinteistöluottokysymyksen järjestä- 460 kpl. Nämä edustavat noin 4,200 osak-
7298: minen taas on tullut ajankohtaiseksi, on- keenomistajaa, joita asia koskee. Että ky-
7299: 150 IV,31. - Asuntohypoteekkipankin agiotappiot.
7300:
7301: symys on varattomasta kansanosasta ja Onko valtion otettava kokonaan vai osaksi
7302: keskiluokasta osoittaa eräs tutkimus vuoden vastattavakseen kurssitappiosta on osaksi
7303: 1944 verotuksesta, jolloin todettiin edellä- kohtuus - osaksi, etenkin talojen osalta,
7304: mainituista osakkeenomistajista olevan kantokykykysymys. Käsitellessään tulo- ja
7305: 2,900 sellaisia, joilla ei ollut omaisuus- menoarvion kuluvalle vuodelle lausui edus-
7306: veroa, 708 sellaista, joiden omaisuus oli alle kunta käsityksessään asiasta, ettei Suo-
7307: 300,000 markkaa ja vain 342 sellaista, joi- men Asuntohypoteekkipankki voi tulla toi-
7308: den omaisuus nousi yli 600,000 markan. meen omin neuvoin, mutta jätti avoimeksi
7309: Jotta pankin asema saataisiin vakaannu- kysymyksen, miten asia olisi vastaisuudessa
7310: tetuksi oikeudenmukaisella ja kohtuullisella järjestettävä. Kuluvan vuoden toista lisä-
7311: tavalla olisi seuraavia periaatteita nouda- menoarviota käsiteltäessä katsottiin pan-
7312: tettava: kin taloudellisen aseman erääksi kohen-
7313: 1) Kaikki kultaehtoisia lainoja saaneet tamismahdollisuudeksi se, että lainanot-
7314: pankin lainanottajat on pantava samaan tajataloissa saataisiin ruveta perimään
7315: semaan. korkeampia vuokria kuin muissa van-
7316: 2) Velkojen lopullinen määrä pankille on hoissa taloissa. Kuten edellä jo on mai-
7317: vahvistettava, ja nittu ovat lainanottajat omana vakaana kä-
7318: 3) Valtion on otettava vastatakseen koko sityksenään lausuneet olevan kohtuullista
7319: jo syntynyt ja syntyvä kurssitappio. ja oikeudenmukaista, että valtio tässä, ku-
7320: Kohta 1) ei kaipaa laajempia peruste- ten muissakin vastaavissa tapauksissa, ottaa
7321: luja. Palautettakoon vain mieliin, että kun vastattavakseen koko kurssitappion. Ettei
7322: 7. 2. 1936 säädetyllä lailla valtio otti vas- tällainen menettely ole meillä laisinkaan
7323: tattavakseen ne agiotappiot, mitkä Suomen outo osoittaa asiaa koskeva aikaisempi lain-
7324: Asutushypoteekkipankille syntyisivät kym- säädäntö. Kuten edellä jo on mainittu otti
7325: menen vuoden kuluessa vuodesta 1935 al- valtio 7. 2. 1936 säädetyllä lailla vastatta-
7326: kaen sen johdosta, että Suomen markka vakseen Suomen Asuntohypoteekkipankin
7327: oli irroitettava kullasta, ei lakia säädet- kurssitappiot 1935-1944 sekä 21. 5. 1943
7328: täessä katsottu voitavan tehdä erotusta lai- ja 7. 7. 1944 annetuilla laeilla vapautti luo-
7329: nanottajien välillä millään perusteella. Pi- vutetun alueen kultaehtoiset lainansaajat
7330: dettiin itsestään selvänä, että kaikkia lai- vastaamasta lainainsa kultaehdosta ja sitou-
7331: nanottajia varallisuuteen, lainan sum·uu- tui pankille tällä tavoin aiheutuneesta tap-
7332: teen, tai yritysmuotoon katsomatta oli koh- piosta vastuuseen. Samoin on valtio 25. 5.
7333: deltava samalla tavalla. Kun tilanne tai 1934 vahvistetulla lailla sitoutunut vastaa-
7334: olosuhteet eivät tässä suhteessa ole miten- maan Osuuskassojen-Keskuslainarahasto-
7335: kään muuttuneet on nytkin meneteltävä sa- Osakeyhtiön vuonna 1930 Ranskasta otta-
7336: malla tavalla. man 300 miljoonan Ranskan frangin kurssi-
7337: Lainanottajien velan lopullisen määrän tappioista samoinkuin 10. 1. 1929 ja 30. 12.
7338: vahvistaminen pankille on koko asian ydin- 1936 annetuilla laeilla Suomen Hypoteekki-
7339: kysymys. Niin kauan kuin tämä kysymys yhdistykselle aiheutuvista kurssitappioista.
7340: on ratkaisematta eivät lainanottajat voi aja- Nyt voidaan valtion puolesta tosin ilmo-
7341: tella mitään varmaa ja järkevää talouden- mauttaa, että valtion rwhallinen asema on
7342: hoitoa. Tämän kysymyksen selvittäminen nyt aivan toinen kuin esim. v. 1935, että
7343: Dn myös välttämätön edellytys talojen saat- kiinteistöjen arvot ovat nousseet ja että
7344: tamiseksi jälleen luottokelpoisiksi. On tun- rahan arvon alennuttua velat ovat arvossa
7345: nettu tosiasia, etteivät kiinteistöt viime vuo- vastaavasti alentuneet.
7346: sina ole voineet vuokratuloillaan peittää Näitä perusteluita voidaan toiselta puo-
7347: menojaan, vaan on niiden ollut pakko tur- len esittää, että valtion talous on oleelli-
7348: vautua luotonottoon. Jos taloa silloin ra- sesti parantunut viime aikoina ja että sota-
7349: sittaa kultaehtoinen laina, jonka määrä korvauksen alentamisella tulee edelleen ole-
7350: markan arvon alentuessa voi nousta monin- maan siinä tärkeä osuutensa. Valtion kan-
7351: kertaiseksi, tällä kertaa ovat kultaehtoiset nalta ei enää voida väittää, etteikö asian
7352: lainat 6-kertaiset alkuperäisiin määriin ver- järjestäminen olisi sen mahdollisuuksien ra-
7353: rattuna, ei mikään luottolaitos anna sellai- joissa. Valtion lopullinen meno ei itse
7354: selle talolle kiinnitysluottoa. Näissä olosuh- asiassa ole niin suuri kuin miltä se puh-
7355: teissa käy tällaisen kiinteistön hoito ennen taasti numerollisesti laskien näyttää. On
7356: pitkää ylivoimaiseksi. huomattava, että Suomen Pankilla on hal·
7357: IV,s1: -Lumme y.m. 151
7358:
7359: lussaan dollariobligatioita, jotka on ostettu kuin siitä, ettei valtio ole vielä suorittanut
7360: ennen sotaa vallinneeseen kurssiin säännön- osuuttaan luovutetun alueen lainojen ai-
7361: mukaisia lyhennyksiä varten aina vuoteen heuttamasta tappiosta.
7362: 1955 ja puntaobligatioita on viime aikoina Ellei valtion tukea pankille järjestetä on
7363: saatu ostaa kurssiin 72 %. On ilman muuta pankin ulosottoteitse, joko itse tai kon-
7364: selvää, etteivät kotimaiset obligation halti- kurssihallinnan kautta, ryhdyttävä peri-
7365: jat saa hyötyä tässä tapauksessa talojen kus- mään lainanottajiltaan korotetut maksut.
7366: tannuksella. Ulkomaiden obligatiomarkki- Tämä tietää pakkohuutokauppoja ja omai-
7367: noilla taas voi Suomen Pankki paraiten val- suuden menetystä, mikä taas puolestaan
7368: voa valtion etuja, ostaa silloin kun tilai- synnyttää levottomuutta ja katkeruutta.
7369: suus on edullisin. Kun valtio lopuksi on Kun pankin on valvottava saatavansa kul-
7370: ulkomaisten lainojen takaajana on sen kui- taehdon mukaisesti on se vaara tarjona,
7371: tenkin viime kädessä huolehdittava, että että talot joutuvat pankin haltuun. Ny-
7372: maksut säännöllisesti hoidetaan. Lainan- kyisen voukrasäännöstelyn aikana pankki
7373: ottajakiinteistöt sensijaan ovat edelleenkin tuskin pystyisi hoitamaan niitä ilman val-
7374: mitä tukalinu:nassa asemassa. Tosiasia on, tion apua. Jos taas talot joutuvat uusille
7375: että vanhojen kiinteistöjen arvot ovat viime omistajille, jolloin kultaehtoinen kiinnitys
7376: aikoina laskeneet eikä mikään viittaa siihen, lakkaa olemasta voimassa on obligatiolaino-
7377: että ne tulisivat nousemaan. Kiinteistöt jen ehtojen mukaisesti pankin heti lunas-
7378: ovat olleet vailla korjauksia lähes 10 tettava vastaava määrä obligatioita, jottei
7379: vuotta. Vuokrasäännöstely, joka on palvel- niiden realivakuus vähenisi. Tähän eivät
7380: lut yleistä etua ja jota valtio on ylläpitä- taas 1Suomen Pankin nykyiset valuuttavarat
7381: nyt, on raskaasti koetellut kiinteistöjä, niin anna mahdollisuutta. Asian käytännöllinen-
7382: etteivät ne itse asiassa ole saaneet mitään kin puoli vaatii itse asiassa nykyisen käy-
7383: etua arvojen noususta. Vuokrasäännöste- tännön voimassa pysyttämistä, jolloin val-
7384: lyn johdosta, joka epäilemättä vielä tulee tio obligatiolainojen takaajana on antanut
7385: jatkumaan vuosikausia, ovat talot yhä pankille kurssitappioiden peittämiseen tar-
7386: enemmän velkaantuneet ja niiden maksu- vittavat varat. Jos valtio ottaa vastatta-
7387: kyky alentunut niin, että ne vaivoin ovat vakseen .pankin kurssitappiot ratkeaa sa-
7388: kyenneet pankille maksamaan säännönmu- malla niiden lainojen kohtalo, jotka pankki
7389: kaiset kuoletukset ja korot. tähän mennessä on valtiolta saanut. Lainat
7390: Lisäksi on huomautettava, että valtio sai tekevät yhteensä 31. 12. 1947 mennessä
7391: aikanaan käytettäväkseen sen ulkomaan va- pankin tilinpäätöksen mukaan 305,688,275
7392: luutan, jonka pankki lainasi ulkomailta, ja markkaa. Lisaksi on täksi vuodeksi myön-
7393: jota se silloin kipeästi kaipasi. Jo tämän- netty tähän tarkoitukseen 70,000,000 mar-
7394: kin vuoksj on paikallaan, että valtio ottaa kan arviomääräraha. Kun sanotut varat
7395: vastattavakseen kurssitappiosta, jonka syn- ovat kokonaan käytetyt kurssitappioiden
7396: tymiseen lainanottajat ovat täysin syyttö- korvaamiseen jäävät ne näin ollen valtion
7397: mät. Tässä yhteydessä on myös mainittava, vahingoksi.
7398: että pankille on aiheutunut tarpeetonta tap- Edellä olevan perusteella esitämme,
7399: piota siitä, ettei se ole sota-aikana voinut
7400: ulkomaille säännönmukaisesti lyhentää vel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7401: kojaan, vaikka lainanottajat ovat tehneet van lakiehdotuksen:
7402: pankille säännölliset suorituksensa, samoin-
7403:
7404:
7405: Laki
7406: valtion osanotosta Suomen Asuntohypoteekkipankin vuosina 1927 ja 1928 ottama.in
7407: ulkom.a.anrahan määräisten obligatiolainain kurssitappioiden korvaamiseen.
7408: Bdusikunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7409: 1 §. vastedes aiheutuu Suomen Asuntohypo-
7410: Ne kurssitappiot, joita 1 päivästä tammi- teekkipankki-nimiselle asuntohypoteekkiyh-
7411: kuuta 1944 alkaen on aiheutunut tai distykselle niiden korkojen ja lainasopi-
7412: 152 IV,31. - Asuntohypoteekkipankin agiotappiot.
7413:
7414: muksiin sisältyvän kuoletussuunnitelman 2 §.
7415: mukaisten kuoletusten maksamisesta, joita Suomen Asuntohypoteekkipankin on käy-
7416: Suomen Asuntohypoteekkipankin on suori- tettävä valtiolta kurssitappioittensa korvaa-
7417: tettava 22 päivänä kesäkuuta 1927 tehdyllä miseen saamansa varat sen rasituksen hel-
7418: sopimuksella ottamastaan puntaobligatiolai- pottamiseen, mikä kohtaa pankin niitä lai-
7419: nasta ja 1 päivänä syyskuuta 1928 teh- nanottajia, joiden lainaehdot riippuvat 1
7420: dyllä sopimuksella ottamastaan dollariobli- §: ssä mainittujen obligatiolainain ehdoista.
7421: gatiolainasta, joista molemmista lainoista
7422: Suomen valtio on lainojen konvertoimisen 3 §.
7423: yhteydessä mennyt takuuseen, korvaa vuo- Ta:t~kemmat määräykset tämän lain täy·
7424: sittain, sittenkuin näistä tappioista on vä- täntöönpanosta annetaan asetuksella.
7425: hennetty samojen obligatiolainain muun
7426: hoidon yhteydessä saatu kurssivoitto, Suo-
7427: men valtio.
7428:
7429: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
7430:
7431:
7432: Alpo Lumme. Laura Brander-Wallin.
7433: Valto Käkelä. Juho Pyy.
7434: Vilho Väyrynen. Aino Lehtokoski.
7435: Yrjö Kilpeläinen. E. Pusa.
7436: Eino Raunio. Margit Borg-Sundman.
7437: Pentti Niemi. Aino Malkamäki.
7438: Urho Kulovaara. Albert Brommels.
7439: Olavi Kajala. Verner Korsbäck.
7440: Erkki Paavolainen. Väinö Hakkila.
7441: Arvi Oksala. T,oivo Pyörtänö.
7442: Erkki Koivisto. Kustaa Alanko.
7443: Arno Tuurna. Oskari Lehtonen.
7444: Arvi Ahmavaara. Toivo Ikonen.
7445: Antti A. Koukkari. Kalle Kauppi.
7446: J. Koivisto. Irma Karvikko.
7447: Rakel Jalas. Jussi Lappi-Seppälä.
7448: Martta Salmela-Järvinen. Usko Koski.
7449: Kaisa Hiile!ä.. Juho Heitto.
7450: Elli Nunninen. Jaakko Hakala.
7451: 153
7452:
7453: IV,s2. - Hemst. mot. N:o 30.
7454:
7455:
7456:
7457:
7458: von Born: Angående åtgärder för beviljande av ersättning
7459: åt vissa personer, vilka hållits i fängsligt förvar eller
7460: varit förvisa.ik till viss ort.
7461:
7462:
7463: T i ll R i ik s d a g e n.
7464:
7465: I statsbudgetJ8n har tidigare reserverruts visning drabbade Jlersoner på samana sätt
7466: anslag på över etthundra miljoner mark Sikolra ·tillerkännas skälig ersättning för sitt
7467: för ersättning bland annat åt personer, som lidande och sina föl"luster. Utan att ingå
7468: på grund av förordningen om skyddsförvar på en närmare redogörelse för de många
7469: under krigstiden hållits i fängsligt förvar fall, som ihärvid borde tas i betralktande,
7470: eller varit förvisade tiU viss ort och däri- tillåter jag mig, med hänvisning till det
7471: genom lidi:t intrång i sin näring eller eljes anförda vördsamt föreslå, att riksd:agen
7472: avbräck i sina utkomstmöjligheter. Efter måtte heiiJ.SäNa,
7473: det underhandlingar om vapenstillestånd
7474: inletts i september 1944 och ikrigsoperatio- att 1·egeringen måtte nät·nwre låta
7475: nerna upphört liksom även i fortsättningen 1mdersöka de fall, där personer efter
7476: blevo flere medborgare jämlikt sagda för- vapenstilleståndets ingående den 19
7477: ordning berövade sin frihet eller beordrade september 1944 på grund av förord-
7478: att bosätta sig på en bestämd ort under ningen om skyddsförvar hållits i
7479: pdlismyndighets uppsiikt, mången gång fängsligt förvar eller varit förvisade
7480: ut'an att någon anledning till dessa åt- till viss ort, samt efter omständig-
7481: gärder angavs eller något förhör med den heterna skrida till åtgärd i syfte att
7482: ,skyldige" anställdes. Då de, som under jämväl dessa personer· må undfå
7483: tidigare år råkat fllit för enwhanda åtgärder, skälig ersättning därför i enlighet
7484: undfå ersättning därför från statens sida, med de principer, som följts med
7485: synes det vara skälig:t och rättvist, att (tvseende å dem, som tidigare utsattg
7486: även nu ifrågavarande efter vapenstiille- för liknande behandling.
7487: ståndet i skyddsförvar hållna eller av för-
7488: Helsingfors den 6 augusti 1948.
7489:
7490: Ernst von Born.
7491:
7492:
7493:
7494:
7495: 2()
7496: uH/4s
7497: 154
7498:
7499: IV,32. - Toiv. al. N:o 30. S1wmcnnos,
7500:
7501:
7502:
7503:
7504: von Born: 'l'oimenpiteistä korvauksen suorittamiseksi eräille
7505: vangittuina pidetyille tai määrätylle paikkakunnalle siir-
7506: retyille henkt1öille.
7507:
7508:
7509: E d u s k u n n a 11 e.
7510:
7511: Tulo- ja menoarviossa on aikaisemmin sen saaneitle henikilöille samalla tavoin
7512: varattu yli 100 miljoonan marlmn määrä- myönnetään :kohtuu~linen korvaus kärsi-
7513: raha m. m. henkilöiHe, joita turvasäilöase- myksistään ja menetyk:sistään. Ryhtymättä
7514: tuksen nojalla oli sodan aikana pidetty van- tarkemmin selostamaan niitä monia tapauk-
7515: gittuina tai siirretty määrätylle paikkakun- sia, jotlm tällöin olisi otettava huomioon,
7516: nalle ja joiden elinkeino siitä joutui kärsi- ehdotan kunnioi,ttaen yllä esitettyyn viita-
7517: mään tai toimeentulomahdolQisuudet muu- ten eduskunnan ihyväk:syttäväiksi toivomuk-
7518: ten keskeytyivät. VäliDauhanneuvottelujen sen,
7519: alettua syyskuussa 1944 ja sotatoimien la- että hallitus tutkituttaisi tarkem-
7520: kattua samoinkuin myöhemminkin riistet- min ne tapaukset, joissa henkilöitä
7521: tiin us~eih;a kansalaisilta sanotun asetuJksen välirauhan solmimisen jälkeen 13
7522: nojalla vapaus tai heidät määrättiin asu- päivänä syyskuuta 1944 on turvasäi-
7523: maan määräty1le paikkakunooHe poliisivi- löasetuksen nojalla pidetty vangit-
7524: ranomaisten silmälläpidon alaisina, usein tuina tai siirrettyinä määrätylle
7525: i1moittamatta lainkaan näiden toimenpitei- paikkakunnalle sekä tarpeen vaa-
7526: den syytä tai toimeenpanematta minkään- tiessa ryhtyisi sellaisiin toimenpitei-
7527: laista ,syyllisen" ikuulust~lua. Kun ne, siin, että myös nämä henkilöt sai-
7528: jotka aikaisemmin joutuiwt sll!man,laisten sivat siitä korvausta niiden periaat-
7529: toimenpiteiden kohteeksi, saavat sen joh- teiden mukaan, joita on noudatettu
7530: dosta korvausta valtiolta, tuntuu kohtuulli- niiden suhteen, jotka aikaisemmin
7531: selta ja oikeudenmukaiselta, että myöskin olivat joutuneet samanlaisen kohte-
7532: nyt kysymyksessä oileville, välirauhan jäl- lun alaisiksi.
7533: keen turvasäilössä pidetyille tai karkoituk-
7534: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
7535:
7536: Ernst von Born.
7537: 155
7538:
7539: IV,33. - Toiv. al. N:o 31.
7540:
7541:
7542:
7543:
7544: Kuittinen y. m.: Esityksen antami~'esta liswyksestä vuoden
7545: 1948 tulo- ja menoarvioon sodan aikana syyttömästi pi-
7546: dätettyjen henkilöiden taloudellisen menetyksen ko?·vaa-
7547: miseksi.
7548:
7549:
7550: E d u s k u n n a l 1 o.
7551:
7552: Sodan aikana ja sen seurauksista ovat pidätettyinä vankilassa ilman että heitä
7553: useat kansalaiset olleet pidätettynä ja sen olisi voitu mihinkään rangaistukseen tuo-
7554: johdosta joutuneet kärsimään taloudellisesti mita. Kun tällainen erehdys ja oikeuden-
7555: ja henkisesti ilman omaa syytään. Ainakin loukkaus on valtiovallan puolelta tapahtu-
7556: muutamille heistä on tämä aiheuttanut nut, on ilman muuta selvää, että oikeuskä-
7557: suurta vahinkoa ja eräiltä on mennyt ter- site ja oikeusperiaate kansanvaltaisessa
7558: veyskin tämän tähden. Yhteiskunnan ja maassa vaativat tämäntapaisten asiain kor-
7559: valtiovallan puolesta on näitä asioita kor- jaamista.
7560: jattu siten, että suuri joukko mainituista Edellä esitettyjen perusteiden nojalla
7561: henkilöistä on saanut täyden korvauksen ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
7562: ja riittävän hyvityksen siltä ajalta, minkä väksyttäväksi toivomuksen,
7563: ne ov,art; joutuneet kärsimään. Eräät ovat
7564: kuitenkin saaneet korvauksia, vaikkeivät ole että hcillitus antaisi Eduskunnalle
7565: mitään kärsineetkään. esityksen riittävän suuren määrära-
7566: Kansalaistemme joukossa on kuitenkin han ottamisesta lisäyksenä vuoden
7567: vielä pieni määrä henkilöitä, joille tätä 1948 tulo- ja menoarvioon sodan ai-
7568: hyvitystä ei vielä ole annettu, vaan elävät kana syytt'ömästi pidätettyjen henki-
7569: he vielä puutteessa ja ahtaissa oloissa sen- löiden taloudellisen menetyksen kor-
7570: tähden, että heitä on pidetty vuosikausia va·amiseksi.
7571: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
7572:
7573: Juho Kuittinen. Pentti Niemi.
7574: Arno Tuurna. Arttur Koskinen.
7575: Paavo Karjalainen. Juho Karvonen.
7576: Toivo Pyörtänö. Eino Raunio.
7577: Elli Nurminen. Viljami Kalliokoski..
7578: Edvard Pesonen. Yrjö Hautala.
7579: Kane Kauppi. Pekka Kiiski.
7580: Heikki Hykkäälä. Martta Salmela-Järvinen.
7581: 156
7582:
7583: IV,34.- Toiv. al. N:o 32.
7584:
7585:
7586:
7587:
7588: Riihimäki y. m.: Toimenpiteistä vuoden 1918 kansalais-
7589: sodassa punaiS'ella puolella osallistuneiden ja siitä vahin-
7590: koja kärsimään joutuneiden korvauksen järjestämiseksi.
7591:
7592:
7593: E d u s k u n n a ll e.
7594:
7595: Kansalaissodan vuonna 1918 päätyttyä dalle v: een 1946 asti ja siitä alkaen 14 Pl.
7596: ryhdyttiin heti järjestämään tähän sotaan VI: 4 kohdalle.
7597: n. s. valkoisella puolella taistelleiden ja tä- Nyt jo yleisesti myönnetään, että v. 1918
7598: män johdosta tavalla taikka toisella kärsi- tapahtumat maassamme olivat historiallis-
7599: mään joutuneiden vahinkojen korvaamista. ten syiden ja silloin maassamme vallinneen
7600: Korvauksiin oikeutetuksi katsottiin ei vain kuin myös yleismaailmallisen poliittisen ti-
7601: sotatoimissa tai siihen liittyvissä tapahtu- lanteen seuraus. Porvarillisellakin. :taholla on
7602: missa haavoittuneet ja invaliideiksi tulleet, yleisesti tunnustettu punakaartilaisten tais-
7603: vaan myös näiden ja kaatuneiden omaiset, telleen vakaumuksensa puolesta ja on näin
7604: lesket, lapset tai sukulaiset suoraan ylene- tultu siltä taholta mukaan jopa punaisella
7605: vässä polvessa, sekä myös ne, jotka olivat puolella kaatuneiden hautakumpujen so-
7606: kärsineet sodan johdosta aineellisia vahin- mistamiseen. On haluttu sanoa, että v: n
7607: koja. Paitsi vapaaehtoisesti kerättyjä va- 1918 tapahtumat olisi unohdettava ja sovi-
7608: roja käytettiin tähän huolto- ja korvaus- tettava.
7609: toimintaan runsaasti yleisiä, kuntien, seu- Lainsäädännässä ei ole tässä mielessä
7610: rakuntien ja valtion varoja. Lopullisesti päästy kuitenkaan enempään kuin n. s. pu-
7611: tämä huoltorahoitus vakiinnutettiin lailla naisten leskien huoltoeläkkeiden vaatimat-
7612: eläkkeistä vapaussodassa haavoittuneille so- tomaan järjestelyyn ja kuluvana vuotena
7613: tureille sekä kaatuneiden ja sairauden joh- säädettyyn invaliidien huoltolakiin, joka
7614: dosta kuolleiden soturien perheenjäsenille ulotettiin myös punainvaliideja koskevaksi.
7615: 28 päivänä huhtikuuta 1919. Tätä lain- Vaikka punaisella puolella v. 1918 taistel-
7616: säädäntää täydennettiin lailla 29 päivältä leet joutuivat monenlaisten suurten kärsi-
7617: toukokuuta 1931, jolla säädettiin eläkkeet mysten ja vahinkojen kohteeksi, ei näitä
7618: kaikille niillekin, jotka olivat osallistuneet ole heille vielä hyvitetty. Kun tapahtu-
7619: sotatoimiin tai tehtäviin maamme rajojen mista on näin pitkä aika kulunut, olisi
7620: ulkopuolella ennen Tarton rauhansopimuk- tämä hyvitys nyt järjestettävä kertakaikki-
7621: sen allekirjoittamista, vaikka osallistuminen sen korvauksen muodossa määräsummalla,
7622: näihin olikin ollut täysin vapaaehtoista. ja tehdystä anomuksesta, esitettyjen todis-
7623: Tällä tavoin korvauksiin oikeutetuiksi tuli- teiden mukaan samalla tavoin kuin valtion
7624: vat kaikki kansalaissotaan Virossa osallis- viran ja toimen haitijoille samasta syystä
7625: tuneet suomalaiset :v. s. Vironkävijät ja viime vuonna järjestettiin. Korvausperus-
7626: myös Karjalassa käytyihin taisteluihin teena tulisi olla esim. pysyväinen ruumiin-
7627: osallistuneet, vaikka näillä sotatoimilla ei vamma, vankilassaolo, kansalaissodasta tai
7628: ollut välitöntä yhteyttä maamme v. 1918 vankilassa saatu sairaus, vakava taloudelli-
7629: kansalaissotaan. Tähän lainsäädäntään no- nen vahinko sekä sodassa kaatuneiden,
7630: jaten on sitten vuosittain valtion talous- ammuttujen tai vankilassa kuolleiden les-
7631: arvioon otettu määriiraha 16 Pl. IV: 1 koh- ket. Ei kuitenkaan niitä, jotka toisessa
7632: IV,34. - Riihimäki y. m. 157
7633:
7634: yhteydessä ovat korvauksen saaneet, kuten e"f,tä hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7635: esim. valtion viran ja toimen haltijat edus- toimenpiteisiin v. 1918 kansalaisso-
7636: kuntapäätöksellä v. 1947. taan punaisella puolella osallistunei-
7637: Edellä sanottuun viitaten ja että todella- den ja siitä vahinkoja kärsimään
7638: kin v. 1918 tapahtumat siirtyisivät histo- joutuneiden korvauksen järjestämi-
7639: riaan myös punaisella puolella hyvitettyinä, seksi ja antaisi asiasta esityksen
7640: ehdotamme kunnioittavimmin eduskunnan Edttskunnalle.
7641: päätettäväksi toivomuksen,
7642: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
7643:
7644: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
7645: Paavo Leskinen. Ville Pessi.
7646: 158
7647:
7648: IV,s5. - Toiv. al. N:o 33.
7649:
7650:
7651:
7652:
7653: M. Järvinen y. m.: Toimenpiteistä korvauksen nvyöntämi-
7654: seksi piensäästäjille ja henkivakuutetuille rahan arvon
7655: alentumisen johdostta kärsityistä tappioista.
7656:
7657:
7658: E d u s k u n n a ll e.
7659:
7660: Sodasta johtuneet taloudelliset menetyk- kesta tästä on muiden haitallisten seuraus-
7661: set ovat kohdistuneet säästäjiin yleensä, ten lisäksi ollut yleinen säästämishalun ar-
7662: mutta varsinkin piensäästäjiin ja henkiva- veluttava väheneminen. Kun pienten sääs-
7663: kuutettuihin raskaammin kuin rcaaliomai- töjen merkitys kansantaloudessamme on var-
7664: suutta omistaviin kansalaisiin. Sodasta joh- sin suuri, olisi yhteiskunnankin ooun mu-
7665: tuneen inflaation johdosta he ovat menettä- kaista toimia niin, että luottamus säästä-
7666: neet käytännöllisesti katsoen koko rauhan- miseen ja sen merkitykseen paranisi. Edellä
7667: aikana keräämänsä säästöpääoman. Tämä sanotuista syistä ja lisäksi siitä syystä,
7668: on ollut järkyttävän raskas isku niille sa- että piensäästäjät ovat perustellusti verrat-
7669: doille tuhansille pieneläjille, jotka pienistä tavissa rcaaliomaisuutta menettäneisiin,
7670: tuloistaan säästäen, useasti välttämättö- olisi hallituksen toimesta kiireellisesti toimi-
7671: mistäkin hankinnoista kieltäytyen, ovat saa- tettava tutkimus siitä, missä määrässä ja
7672: neet aikaan pieniä säästöjä vanhuuden, sai- millä tavalla sodasta johtuneet inflaatio-
7673: rauden, työttömyyden ja lastensa tulevai- tappiot voitaisiin heille korvata.
7674: suuden varalle. Kun heistä on lisäksi suuri Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
7675: määrä sellaisia, jotka säästöjensä menetys- ·eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7676: ten lisäksi ovat menettäneet huoltajansa, on
7677: tällaisten kansalaisten taloudellinen asema että hallitus toimituttaisi kiireelli-
7678: muodostunut useassa tapauksessa kestämät- sesti tutkimuksen siitä, millä tavalla
7679: tömäksi. ja missä määrässä valtio voisi kor-
7680: Eduskunnan hyväksymien korvauslakien vata sitä vahinkoa, minkä piensäästä-
7681: ja ·eräitten muittenkin toimenpiteiden jät ja henkivakuutetut vuoden 1938
7682: kautta on valtion varoista maksettu koko tai jälkeen tapahtuneen rahanarvon
7683: osittaisia korvauksia veaaliomaisuutta me- alenemisen johdosta ovat kärrsineet,
7684: nettäneille. Mutta kaikkensa menettäneet ja tutkimuksen perusteella antaisi esi-
7685: piensäästäjät ja hen:kivakuutetut sensijaan tyksen Eduskunnalle.
7686: ovat jääneet kaikkea huomiota vaille. Kai-
7687: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
7688:
7689: Mikko Järvinen. Elli Stenberg.
7690: Arvo Riihimäki. Mauri Perkonoja.
7691: Antto Prunnila. Eino Kujanpää.
7692: Toivo Friman. Eino Roine.
7693: 159
7694:
7695: IV,s6.- Toiv. al. N:o 34.
7696:
7697:
7698:
7699:
7700: Myllymäki y. m.: Voimatalouden ottamisesta valtion
7701: haltuun.
7702:
7703:
7704: E d u s k u n n a 11 e.
7705:
7706: Maamme voimatalous on useiden kymme- Maatamme pyritään varsin halukkaasti
7707: nien vuosien aikana kehittynyt kaupunkien lukemaan kehittyneiden maiden joukkoon,
7708: pienistä, etupäässä valaistusvoimaa kehit- mutta kuitenkin meillä asuu 1,140,000 kan-
7709: tävistä voimalaitoksista ja teollisuuslaitok- salaista sellaisilla alueilla, joissa ei ole säh-
7710: sien omaa voimantarvetta palvelevista voi- köä. Suurin osa maamme pinta-alasta on
7711: malaitoksista suuriin, kymmenienkin tu- vielä sähköistämättä. Ne ovat alueita, joissa
7712: hansian kilowattien tehoisiin suurvoimalai- elintaso on muutenkin alin ja olosuhteet
7713: toksiin. Eräät yksityiset teollisuusyhtymät vaikeammat. Näidenkin alueiden sähköistä-
7714: ovat tuottaneet sähkövoim;1a yli oman tar- minen on täysin mahdollinen ja kansanta-
7715: peen myyntiä varten toisille teollisuuslai- louden kehittämisen kannalta se on myös
7716: toksille sekä laajoille pienkuluttajapiireille. ensiarvoisen tärkeä.
7717: 1920-luvulla myös valtio ryhtyi kehittä- Viime vuosina on perustettu suuria maa-
7718: mään voimataloutta rakennuttaen m. m. seudun sähkönjakeluyhtymiä Lappia, Ou-
7719: suureli Imatran vesivoimalaitoksen. lun läänin eteläosaa, Kainuuta, Pohjois- ja
7720: 1930-luvun lopulla ja viimeksi sota-aikana Itä-Karjalaa, Savoa ja Keski-Suomeakin
7721: eri yhtymäin, kaupunkien ja IDaalaiskun- varten, mutta näillä yhtymillä ei ole ainoa-
7722: tien yhteistoiminnalla sekä osittain valtio- takaan omaa voimalaitosta. Ne joutuvat
7723: vallan määräyksillä Etelä-Suomen vesivoi- täydelliseen riippuvaisuuteen suurvoimalai-
7724: mavarat kytkettiin yhteiseen voimaverk- toksista varsinkin tariffipoliittisissa kysy-
7725: koon. Koko maan sähroöistämiseksi tarvit- myksissä.
7726: tavaa yhteistä suunnitelmaa voimalaitosten Valtio on jo tähän mennessä sijoittanut
7727: rakentamiseksi ei ole ollut. Siitä on seu- suuria pääomamääriä voimalaitosten raken-
7728: rannut, että käytännöllisesti katsoen vain tamiseen. Niinpä esim. Oulujoen suurim-
7729: suurkuluttajain ja vauraampien seutujen piin koskiin rakennuttaa suuria voimalai-
7730: sähkövoiman tarve on tyydytetty. Kuitenkin toksia Oulujoki 0. Y., josta valtio omistaa
7731: maassamme on eri arvioiden mukaan vesi- 65 %, Tampella, Ahlström-yhtymä ja Yhty-
7732: voimia yhteiseltä energiamäärältään noin neet Paperitehtaat 35 %. Merikosken ra-
7733: 15 miljardia kilowattituntia vuodessa, kentamisesta on vastannut Oulun kaupunki.
7734: josta rakennettuna 3 miljardia L WH ja Kemijoen koskia rakennuttaa Pohjolan
7735: rakenteilla olevia 2 miljardia KWh: ta. Voima 0. Y., jonka osakepääomasta noin
7736: Rakentamatta on siis vesivoimalähteitten 3/8 on valtion omistamilla yhtiöillä. Kymi-
7737: valtava enemmistö. Pohjois-Suomen suu- joen voimalaitosten rakentamisessa on val-
7738: rJSsa joissa on arvioitu olevan 2/3 vesivoi- tion ja eri yhtiöiden lisäksi Helsingin ja
7739: mamäärästämme, ja se on näihin saakka Kotkan kaupungit. Kokemäenjoen voima-
7740: ollut miltei käyttämättä. Kemijoen vesis- laitosten rakentamisen suorittavat kuiten-
7741: tön arvioidaan sisältävän 25 %, Oulujoen kin pääasiassa vesistön alueella toimivat
7742: 13 %, Tormiomjoen 10% ja Iijoe:n 7.5 % teollisuuskonsernit.
7743: koko maan vesivoimasta. Oulu- ja Kemi- Useat uudet rakennusjärjestyksessä ole-
7744: joessa on vasta valmistumassa ensimmäiset vat voimalaitokset vaativat niin suuria pää-
7745: huomattavammat voima-asemat. Ii- ja Tor- omia, että niitä on suurimmaksi osaksi ra-
7746: nionjokien voimavarat on kokonaan käyttä- hoitet.tava yleisistä varoista. Tähän men-
7747: mättä. DPSSä on kansaneläkelaitoksen rahastoista
7748: 160 IV,36. - Voimatalouden kansallistaminen.
7749:
7750: sijoitettu niihin erittäin paljon kansalaisten samassa voimaverkossa tai uuden suurem-
7751: pienistä tuloistaan keräämiä varoja, joita man voimalaitoksen tarkoituksenmukainen
7752: on käytetty sellaisiinkin yrityksiin, joissa rakentaminen sitä vaatii.
7753: heidän edustajillaan ei ole ratkaisevaa Maassamme on yli 1,000 KW kehittäviä
7754: määräysvaltaa. Valtion tulo- ja menoar- valmiiksi rakennettuja laitoksia noin 40 ja
7755: viossa joudutaan käyttämään Imatran rakenteilla 7-8. Tehomäärästä omistaa
7756: Voima 0. Y.:n kautta varoja sellaisiin yri- valtio noin 6D% ja yksityiset 40 %. Voi-
7757: tyksiin, joissa yksityispääoma määrää. matalouden tarkoituksenmukainen kehittä-
7758: :Niaan suurimmat voimalaitokset on kyt- minen vaatii suurempien, yli 1,000 KW te-
7759: ketty yhteen valtajohtoverkkoon. Koska hoisien rakentamattomien koskien varaa-
7760: laitokset ovat etäällä toisistaan, on raken- mista valtion määräysvallan alaisiksi. Tämä
7761: nettu ja täytyy edelleen rakentaa suuria on välttämätöntä siksi, että suunnitelman
7762: tarvikemääriä ja kustannuksia vaativia mukainen voimalaitoksen rakentaminen voi
7763: valtajohtoja, joiden omistus ja hoito eri vaatia kosken putouksen käyttämistä sopi-
7764: yhtymien hallussa ollen tuottaa vaikeita, vaan porrastukseen. Tällaisia rakentamat-
7765: jopa ylipääsemättömiä vaikeuksia. Niiden tomia vesivoimalähteitä omistavat yksityiset
7766: rakentamiseen tarvittava raaka-aine ja tar- noin 25 kpl. sekä valtio ja kunnat suunnil-
7767: vikemäärä on niin valtavan suuri, että leen saman verran.
7768: koko kansantalouden kestokyky on otettava Sosialisoimiskomitea on näitä asioita tut-
7769: huomioon. Nykyisin nämä valtajohdot ovat kinut, mutta sen työ ei ole edistynyt asian
7770: kuitenkin erilaisten yhtymäin ja piirien kiireellisyyden vaatimalla nopeudella. Kui-
7771: omistamia. tenkin ovat voimatalouskomitea sekä sosia-
7772: Edellä esitetystäkin käy jo selville, miten lisoimiskomitea suorittaneet laajoja tutki-
7773: hajanaista ja kokonaissuunnitelmaa vailla muksia, joiden tuloksia hallitus voi käyt-
7774: on meidän sähkövoimataloutemme. Sellai- tää aineistona asian eteenpäin kehittämi-
7775: sena se tulee myös jatkumaan, ellei sen sessä. Hallituksen olisikin nyt jo otettava
7776: järjestelyssä suoriteta perusteellisia muu- asia kiireellisesti esille ja valmistettava laki-
7777: toksia. Voimatalouden suunnitelmallinen ehdotus, jonka pohjalla koko voimatalous
7778: hoitaminen koko maan ja kansan yhteisten otetaan valtion haltuun.
7779: etujen mukaisesti voi tapahtua ainoastaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7780: siten, että suuret voimalaitokset, vesivoima- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
7781: lähteet ja valtajohdot tulevat valtion omis- vomuksen,
7782: tukseen. Vain siten voidaan poistaa yksi- että hallitus kiireellisesti valmis-
7783: tyisten etujen ristiriitaisuudesta aiheutu- taisi ehdotuksen voimatalouden otta-
7784: neet epäkohdat. miseksi valtion haltuun siinä laajuu-
7785: Teholtaan alle 1,000 KW voimalaitoksia dessa kuin suunnitelmallinen voima-
7786: sitävastoin ei ole tarpeellista ottaa valtion talouden kehittäminen ja sähkövoi-
7787: haltuun, vaikka poikkeustapauksiakin saat- maa vailla olevien alueiden tarkoi-
7788: taa esiintyä, milloin pienempi laitos on vä- tuksenmukainen sähköistäminen edel-
7789: littömästi suuremman voima-aseman kanssa lyttää.
7790: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
7791:
7792: Lauri Myllym.äki. Kaarle Renfors.
7793: Eino Roine. Eino Kujanpää.
7794: Martti Leskinen. Toivo Kujala.
7795: Paavo Leskinen. Anna Nevalainen.
7796: Irma Torvi. H. Manninen.
7797: Esa Hietanen. Antto Prunnila.
7798: Mauri Perkonoja. V. Puumalainen.
7799: 161
7800:
7801: IV,s7. - Toiv. al. N:o 35.
7802:
7803:
7804:
7805:
7806: Aaltonen y. m.: Kaivos- ja kalkkikiviteollisuuden ottami-
7807: sesta valtiolle.
7808:
7809:
7810: E d u s k u n n a ll e.
7811:
7812: Kaikkien kansalaispiirien taholla ollaan vallitsee jatkuvasti kalkkipula. Tähän on
7813: jo nykyisin täysin selvillä siitä, että syynä lähinnä se, että kalkkiteollisuus on
7814: maamme mahdollisuuksista vuoriteollisuu- meillä keskittynyt kahden suuryhtiön ja
7815: den alalla on vasta hyvin pieni osa käy- kolmen pienemmän käsiin. Koska kalkki-
7816: tössä. Vuoriteollisuus on avainteollisuus ja kivi ei kaivoslain mukaan ole vallattavissa,
7817: sellaisena sen kansantaloudellinen merkitys ovat mainitut yhtiöt kilpailun torjumiseksi
7818: on ·erittäin ratkaiseva, kuten kokemus viime hankkineet käsiinsä omistusoikeudet käyttö-
7819: vuosikymmeniltä on kaikkialla maailmassa kelpoisiin esiintymiin ilman minkäänlaista
7820: osoittanut. Näin ollen vuoriteollisuuden ailmmusta ryhtyä niitä käyttämään. Eräät
7821: mahdollisimman voimakasta ja nopeata ke- pääomapiirit olisivat olleet halukkaita si·
7822: hittämistä on pidettävä erittäin tärkeänä ·joittamaan varojaan kalkkikiviteollisuuteen
7823: kansantaloudenemme ja kansamme elinta- uusien teollisuuslaitosten perustamiseksi,
7824: son kohottamiselle. mutta nykyiset yhtiöt eivät ole halunneet
7825: Kokemus on kuitenkin meillä jo osoitta- luopua omistusoikeudestaan hallussaan- ole-
7826: nut, että yksityinen pääoma ei pysty tätä viin, käyttämättömiin esiintymiin. Yksityi-
7827: tärkeätä tehtävää hoitamaan. Syynä on nen omistusoikeus kalkkikiviesiintymisiin on
7828: vuoriteollisuudessa esiintyvän riskin vaara muodostunut esteeksi rakennusteollisuudelle
7829: ja pääomien niukkuus. Viimeksi mainittu Ja suurelle osaUe muutakin teollisuutta sekä
7830: tekijä on ilmeisesti eräissä tapauksissa estä- maataloudelle, joiden kalkin tarvetta ei
7831: nyt esiintyminen hyödyksikäytön. Tällöin voida tyydyttää huolimatta siitä, että ny-
7832: on kaivoslain sallimissa puitteissa pyritty kyiset yhtiöt ovat saaneet tuotteillensa kor-
7833: keinotekoisesti pitämään esiintymiä hallussa keat hinnat. Myöskin kalkkikiviteollisuus
7834: ja siten estetty niiden kansakunnan etujen olisi otettava valtion haltuun, ·ettei kansan-
7835: mukainen käyttö. Tämä on usein tapahtu- taloutemme etuja jätettäisi riippuvaksi
7836: nut joko tarkoituksella estää kilpailua tai muutaman yhtiön mielivallasta.
7837: edullisempien suhdanteitten toivossa. Maaperässä olevien mineraalirikkauksien
7838: On myöskin jouduttu sellaiseen tilantee- ei voida lakiemme mukaan katsoa kuuluvan
7839: seen, että valtion omistamaan ja tutkimaan vain maanomistajalle. Se laivoslakiin sisäl-
7840: käyttökelpoiseen esiintymään on täysin tyvä lisäys, että maanomistaja on oikeutettu
7841: keinotekoisin perustein estetty varojen puolella osallistumaan kaivostoimintaan, on
7842: saanti. Tämä nähtävästi siinä mielessä, käytännössä miltei poikkeuksetta osoittautu-
7843: että rvaltion mahdollisesti luovuttua esiin- nut täysin tarpeettomaksi, koska maanomis-
7844: tymästä, yksityinen pääoma riskittä ja tut- tajana ei yleensä ole varoja ja asiantunte-
7845: kimUS1kustannU!k:set säästäen voisi s·aada sen musta riittävästi tällaiseen toimintaan.
7846: käyttöönsä. Mitä taasen tulee siihen kaivoslain määrä-
7847: Erikoisen epäterve on tilanne kalkkikivi- ykseen, että löytäjä on esiintymän ensisijai-
7848: teollisuudessa. Maassamme on useampia nen omistaja, niin ei sen voi enää katsoa
7849: kymmeniä suurteollisuudellekin sopivia vastaavan nykyaikaista käsitystä löytäjän
7850: kalkkikiviesiintymiä ja pienempiä esiin- oikeuksista. Eihän nykyisin enää minkään
7851: tymiä useita satoja. Näistä luontaisista mah- muunkaan löydön suorittajalla ole lakiemme
7852: dollisuuksistamme huolimatta maassamme mukaan oikeutta muuhun kuin korkeintaan
7853:
7854: 21
7855: 162 IV,3 7. - Kaivosteollisuuden kansallistaminen.
7856:
7857: löytöpalkkioon. SitäJkin vähemmän piitäisi sempi kuin esiintymäil myöhemmän va:Nii-
7858: olla suurempia erioikeuksia, koska löydön naisen havaitsijan.
7859: maaperän esiintymiin nähden löytäjällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7860: dön tekemisen perusteena jokseenkin sään- kunnioittavimmin eduskunnan .päätettä-
7861: nöllisesti on sitä edeltänyt valtion suorit- väksi toivomuksen, -
7862: tama tavallinen geologinen kartoitus ja
7863: yleistutkimus. Voidaan katsoa valtion suo- että hallitus kiireellisesti valmis-
7864: rittaneen löytöä. valmistelevan suuritöi8en tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
7865: esityön ja siksi olisi tältäkin kannalta kat- tyksen kaivos- ja kalkkikiviteollisuu-
7866: sottuna valtion oikeus löytöön ensisijai- den valtion haltuun ottamisesta.
7867: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1948.
7868:
7869: Aimo Aaltonen. Elli Stenberg.
7870: Bino Tainio. Ma.uri ll.yömi.
7871: Antto PrunDila. Toivo Kujala.
7872: Esa Hietanen. Bino Roine.
7873: Ma.uri Perkonoja. Gösta Rosenberg.
7874: 168
7875: IV,ss.- Toiv. al. N:o 36.
7876:
7877:
7878:
7879:
7880: Pessi y. m.: Maaperätutkimuksen ottamisesta valtion hal-
7881: tuun.
7882:
7883:
7884: E d u s k u n n a 11 e.
7885:
7886: Maassamme suoritetut maaperätutkimuk- Maaperätutkimuksia suorittavat maas-
7887: set ovat vajavaisuudestaan huolimatta osoit- samme Suomen Malmi Oy, joka on valtion
7888: taneet, että mineraaliesiintymät, joita run- omistama, Malmikaivos Oy, joka on Rus-
7889: saslukuisesti on tavattu Ruotsissa ja Neu- kealan Marmori Oy:n tytäryhtiö, Vuoksen-
7890: vostoliitossa maamme korkeusasteella, eivät niska Oy, Outokumpu Oy sekä ATRI Oy,
7891: ohita maatamme. Maaperätutukimukset jonka omistavat Ahlström, Tampella, Ro-
7892: maassamme ovat olleet hyvin heikosti jär- senlew ja Industria. Näiden lisäksi ovat
7893: jestetyt eikä valtiovallan taholta ole niihin etsintää suorittaneet useat muut pienemmät
7894: kiinnitetty tarpeellista huomiota. Nykyistä yritykset. Kaikki nämä yritykset toimivat
7895: Geologista Tutkimuslaitosta edeltäneeseen toisistaan riippumatta eikä niiden kesken
7896: Geologiseen Toimikuntaan kuului aina sen ole suunnitelmallista työtä olemassa. Kes-
7897: uudelleen järjestelyyn asti v. 1946 vain kitetty tutkimustoiminta merkitsisi suurta
7898: yksi malmigeologi. Tämäkin virka oli vuo- parannusta henkilökunnan ja etsintäväli-
7899: sisadan alussa täyttämättä useita vuosia. neiden käytössä.
7900: Geologinen Tutkimuslaitos suorittaa maa- Paitsi rautaa, on muitakin metalleja
7901: perätutkimuksia, laatii geologisia yleiskart- esim. kuparia, lyijyä ja sinkkiä tavattu eri
7902: toja ja tutkii ilmaiseksi yleisön lähettämiä puolilla maata useissa kymmenissä pai-
7903: näytteitä ja antaa niistä lausuntoja. Lai- koissa. Muitakin metalleja on löydetty
7904: toksen toimittama tutkimustyö on kuitenkin maastamme useista paikoista. Käyttämällä
7905: aivan riittämätön tutkittavan alueen laa- kaikkia uusimman etsintätekniikan keinoja
7906: juuteen katsoen. Tämä johtuu siitä, että voidaan pitää varmana, että malmeja tulee
7907: valtiovallan taholta ei ole kiinnitetty tar- löytymään vielä lukuisasti ja sellaisiakin
7908: peellista huomiota geologisen tutkimuksen löytöjä, joita voidaan nykyisen tekniikan
7909: suunnitelmallisuuteen eikä varojen myön- avulla ottaa käytäntöön. Tämäkin edellyt-
7910: tämiseen sitä varten. Suunnitelmallinen tää tutkimushenkilökunnan lisäämistä ja
7911: malminetsintä edellyttää kunnollisia ja tar- runsaampaa varojen myöntämistä henkilö-
7912: peeksi tarkkoja kallioperäkarttoja. Tähän kunnan palkkausta ja uudenaikaisten etsin-
7913: työhön sijoitetun henkilökunnan pienuu- tävälineiden hankintaa varten.
7914: desta johtuen työ käy liian hitaasti. Hen- Henkilökuntaan nähden ei todennäköi-
7915: kilökunnan laajentaminen olisi välttämä- sesti tule esiintymään vaikeuksia, sillä sekä
7916: töntä. Helsingin Yliopistosta että Åbo Akade-
7917: Monissa tapauksissa on malminetsintä mista valmistuu geologeja ja Teknillisestä
7918: jäänyt puolitiehen. On todettu esiintymän Korkeakoulusta vuori-insinöörejä. Pikem-
7919: löytyminen, mutta ei ole ryhdytty tarkem- minkin on olemassa näiden sijoittamisvai-
7920: piin selvityksiin malmin laadusta tai usein keuksia ellei tutkimustoimintaa valtion toi-
7921: aivan esiintymän välittömässä läheisyydessä mesta laajenneta.
7922: olevien n. s. sivuesiintymien tutkimiseen. Järjestelmällinen tutkimustyö vaatii huo-
7923: Usein perustuvat esim. malmimäärän arviot mattavia pääomia tullakseen tehokkaaksi.
7924: muutaman kairausreiän tuloksiin ja ovat Yksityisten yritysten harjoittamana tutki-
7925: hyvin summittaisia. Näinollen tarkempien mustoiminta kohdistuu vain pienille alueille
7926: laskelmien teko kannattavaisuudesta riip- pääomien pienuudesta ja yksityisistä intres-
7927: puu usein ilmassa. seistä johtuen. Laaja, järjestelmällinen työ
7928: 164 IV,ss. - Maaperätutkimus.
7929:
7930: vaatisi vuosittain muutamia kymmeniä mil- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7931: joonia markkoja, jotka tulevaisuudessa var- siin maaperätutkimuksen ottamiseksi
7932: masti osoittautuvat hyviksi sijoituksiksi. valtion haltuun ja tekisi suunnitel-
7933: Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- man valtion toimesta suoritettavan
7934: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- maaperätutkimuksen laajentamiseksi.
7935: vomuksen,
7936: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
7937:
7938: Ville Pessi. Hertta Kuusinen-Leino.
7939: Yrjö Murto. Mauri Ryömä.
7940: Eino Tamio. Aimo Aaltonen.
7941: J. Mustonen. Esa Hietanen.
7942: N. Nurminen. V. Puumalainen.
7943: V. Riihinen. Antto Prunnila..
7944: Eino Kujanpää. Nillo Nieminen.
7945: Arvo Riihimäki. Toivo Friman.
7946: 165
7947: IV,s9. - Toiv. al. N:o 37.
7948:
7949:
7950:
7951:
7952: V. Turunen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Mätäsvaa-
7953: ran kaivosalueen ja sillä olevien rakennelmien valt~on
7954: haltuun ottamisen edellytyksistä.
7955:
7956:
7957: E d u s k u n n a 11 e.
7958:
7959: Sodan aikaisemmista olosuhteista johtuen laan olisi suorastaan suuri kansantaloudel-
7960: syntyi Pohjois-Karjalaan, Pielisjärven kun- linen menetys, jos koko Mätäsvaaran yhdys-
7961: nan Mätäsvaaran alueelle malmikaivos, kunta nyt hajoitettaisiin ja sen mukana
7962: jonka käyQ;ännöllistä toimintaa ja työväes- arvokkaita ja käyttökelpoisia rakennuksia
7963: tön asumismahdollisuuksia silmällä pitäen purettaisiin, olisi valtion puututtava kysy-
7964: joutui kaivoksen omistaja Oy. Vuoksenniska mykseen. Näitä ajanmukaisia rakennuksia
7965: Ab. rakennuttamaan varsin laajan ja nyky- voitaisiin monella tavaHa käyttää paikal-
7966: aikaisen tehdas- ja rakennuskompleksin. lisen asujamiston, kunnan, ehkäpä vaition-
7967: Kun sodan päättymisen jälkeen mainittu kin välttämättömiin tarpeisiin. Tämä kui-
7968: Mätäsvaaran kaivos menetti tyystin mer- tenkin edellyttäisi sitä, että koko kaivos-
7969: kityksensä kaivosteollisuuden palveluksessa, kyläkompleksi maa-alueineen otettaisiin yh-
7970: piti Oy. Vuoksenniska Ab. aiheellisena ryh- teiseen käyttöön joko niin, että Pielisjärven
7971: tyä kaivos- ja rakennuskompleksia pur- kunnalle varattaisiin siihen mahdollisuus
7972: kamaan. Valtion tuen turvin voitiin kui- tai että valtio itse 1katsoisi voivansa sitä
7973: tenkin parin vuoden aikana vaikuttaa sii- käyttää joihinkin tarkoituksiinsa. Tietämän
7974: hen, ettei purkamista suoritettu nopeudella, mukaan on omistajayhtiö valmis myymään
7975: joka olisi muodostunut - aina'kin tilapäi- koko tämän 347.6 ha:n suuruisen alueen,
7976: sesti - ikäväksi kaudeksi kaivoksen työn- jossa jo yksin metsämaata on noin 230 ha.
7977: tekijöille ja heidän perheilleen. Aluetta voitaisiin käyttää myös asutukseen,
7978: Kaivos on nyt kuitenkin lopettanut toi- jolloin valmiiden rakennusten lisäksi voi-
7979: mintansa ja omistajayhtiö on päättänyt lo- taisiin vähin vaivoin saada sopivan suurui-
7980: pullisesti purkaa koko rakennuskompleksin, sia asuntotontteja useille kymmenille niitä
7981: johon kuuluu m. m. 57 asuinrakennusta, haluaville.
7982: joissa on yhteensä 121 asuntoa. Näiden Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
7983: lisä:ksi tultaisiin pul'kamaan talousraken- neet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan
7984: nuksissa olevat 132 asuntoa, konttori- ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
7985: kerhorakennus, 2-kerroksinen kokousraken-
7986: nus, työväen ruokala, varastorakennus, pe- että hallitus mahdollisimman pian
7987: sula, sauna, autovaja ja useita puhtaasti selvityttäisi, miten Pielisjärven kun-
7988: kaivostoimintaan liittyviä rakennuksia. Kai- nassa sijaitsevan Mätäsvaaran ,k'ai-
7989: vosalueelta ovat työntekijät käytännöllisesti vosalueen ja sillä sijaitsevien raken-
7990: katsoen kaikkikin jo siirtyneet pois, useim- nelmien suhteen olisi meneteltiilvä, ja
7991: mat asuinrakennuksista on omistajayhtiö suoritetun selvityksen jälkeen myön-
7992: tilapäisesti vuokrannut, mutta useita on teisessä tapauksessa ottaisi takJ'IUSar-
7993: tyhjinä jopa eräitä purettukin. vioon määrärahan mainitun alueen
7994: Kun yleiseltä kannalta asiaa tarkastel- valtiolle ostamista varten.
7995: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
7996:
7997: Varma K. Turunen. Otto Muikku.
7998: Juho Karvonen. Toivo Pyörtänö.
7999: 166
8000:
8001: IV,4o. - Toiv. al. N:o 38.
8002:
8003:
8004:
8005:
8006: Oksala: Valtion Metallitehtaiden mtwdostamisesta osake-
8007: yhtiöksi.
8008:
8009:
8010: E d u s k u n n a ll e.
8011:
8012: Maaliskuun 29 päivänä 1946 annetulla tiotaloutta tarpeettomasti rasiteta sekä että
8013: lailla muodostettiin eräistä valtion omista- missään tapauksessa verovaroja ei käytetä
8014: ·mista metalliteollisuuden alalla toimivista valtion varsinaisen liiketoiminnan rahoitta-
8015: tehtaista Valtion Metallitehtaat niminen lii- miseen. Valtion liikeyritysten on siis voi-
8016: kelaitoksena toimiva yhtymä, joka edelleen tava samoin perustein kuin yksityistenkin
8017: toimii valtion välittömässä omistuksessa. yritysten käyttää omaisuuttaan tarpeelli-
8018: Yhtymä, jota lain mukaan on hoidettava siin laajennuksiin, parannuksiin tai liike-
8019: terveitä ja yleisiä liikeperiaatteita noudat- toiminnan rahoittamiseen tarvittavan luo-
8020: taen, on sijoitus- ja liikentoimintansa ra- ton saamiseksi. Jotta taas valtion tuotanto-
8021: hoituks-en puolesta riippuvainen niistä laitoksia voitaisiin hoitaa liiketaloudelli-
8022: määrärahoista, jotka tähän tarkoituk:S€en selta kannalta katsoen kyllin tehokkaasti
8023: valtion tulo- ja menoarviossa myönnetään. ja liike-elämässä yleensä vaadittavalla jous-
8024: Valtion omistamat laitokset ja yritykset tavuudella sekä huomioonottaen suhdantei-
8025: ovat joko sellaisia, joita valtio ylläpitää den vaihtelevaisuuden, olisi niiden talouden-
8026: niiden yleishyödyllisen merkityksen vuoksi hoito saatettava itsenäiseksi ja riippumatto-
8027: ilman että niiden päätarkoituksena olisi maksi valtion talouden hoidossa vallitse-
8028: tulojen tuottaminen valtiolle, taikka varsi- vasta suhteellisesta hitaudesta ja kankeu-
8029: naisia liikeyrityksiä, joiden tarkoituksena desta.
8030: on tuottaa valtiolle tuloa. Valtion Metalli- Käytännössä on osoittautunut, että näitä
8031: tehtaat kuuluvat lain mukaan viimemainit- päämääriä ei voida saavuttaa jos valtion
8032: tuun :ryhmään. yritykset ovat sen välittömässä omistuk-
8033: Valtion varsinaisten liikeyritysten hoi- sessa ja jos niiden toiminnan rahoitus on
8034: dossa on luonnollisesti, kuten Valtion Me- suoranaisesti riippuvainen valtion tulo- ja
8035: tallitehtaitakin koskevassa laissa nimen- menoarviosta. Mitä laajemmiksi kulloin-
8036: omaan mainitaan, noudatettava terveitä kin kysymyksessäolevat yritykset muodostu-
8037: yleisiä liikeperiaatteita. Lisäksi on valtion vat ja mitä enemmän ne joutuvat toimi-
8038: liiketoimintaa, silmälläpitäen talouselämän maan aloilla, joilla yksityinen liiketoiminta
8039: yleistä kehitystä, hoidettava niin, ettei val- kilpailee niitten kanssa, sitä selvemmin il-
8040: tio yrittäjänä joudu •etuoikeutettuun ase- menevät valtion välittömästä omistusmuo-
8041: maan yksityisiin yrittäjiin nähden, vaan dosta johtuvat haitat. Toiselta puolen voi-
8042: että valtion yrityksiä samoin perustein vat valtion välittömässä omistuksessa toimi-
8043: kuin yksityisiä, hoidetaan huomioonotta- vat liikeyritykset etenkin mahdollisten epä-
8044: malla liiketaloudellinen kannattavaisuus edullisten suhdanteiden vallitessa aiheut-
8045: sekä että niiden ylijäämää tai mahdollista taa vakaviakin häiriöitä valtiotaloudessa
8046: tappiota vahvistettaessa bruttotuotoista edeltäpäin arvaamattomien tulojen vähen-
8047: vähennetään säännönmukaiset tuotantolms- nysten tai kustannusten lisääntymisen muo-
8048: tannukset, poistot sekä yrityksiin sijoitetun dossa.
8049: pääoman yleistä korkokantaa vastaava Kaikki ·edelläsanottu pitää erikoisesti
8050: korko. Sekä valtion että veronmaksajain paikkansa kun on kysymyksessä niin laaja
8051: kannalta katsoen on tärkeätä, että valtion valtion varsinainen liikeyritys kuin Val-
8052: varsinaisten liikeyritysten toiminnan rahoit- tion Metallitehtaat.
8053: taminen järjestetään niin, ettei sillä val- Edellä esiintuodut ja muut tarkoituksen-
8054: IV,4,o. - Oksala. 167
8055: mukaisuusnäkökohdat ovat aikaisemminkin sia suhdannevaihteluita y. m. voida ottaa
8056: antaneet aiheen siihen, että eräät muut huomioon ja että liikelaitosten tulojen ja
8057: valtion teollisuus- ja liikeyritykset on muo- menojen arviointi muodostuu näinollen täy-
8058: dostettu osakeyhtiöiksi. sin epävarmaksi ja sattumanvaraiseksi.
8059: Valtion välittömässä omistuksessa olevien Rahoituksen kannalta tuottaa osa:keyhtiö-
8060: yritysten toimintaa haittaa se, ettei niillä muoto sen huomattavan edun, että yrityk·
8061: ole kiinteätä yritysmuotoa. Sitävastoin on sen omaisuutta tavallisessa järjestyksessä
8062: osakeyhtiömuoto taloudellisena toimintamuo- voidaan käyttää luoton vakuutena. Tällä
8063: tona osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja tavoin vältytään rasittamasta valtiotaloutta,
8064: tarkoituksenmukaiseksi. Osakeyhtiömuodossa mikä nykyoloissa olisi erittäin toivottavaa.
8065: toimivien valtion yritysten toiminnan ja Valtion Metallitehtaiden kohdalta ovat
8066: taloudellisen aseman valvominen on hel- myös eduskunnan valitsemat yhtymän tilin-
8067: pompaa ja niiden toiminnan tuloksia voi- tarkastajat vuodelta 1947 yksimielisesti alis-
8068: daan paremmin verrata yksityisten yritys- taneet valtioneuvoston harkittavaksi, olisiko
8069: ten tuloksiin. Osakeyhtiöissä on johtoelin- yhtymän järjestysmuotoa tai voimMSaole..
8070: ten toimivalta ja vastuu tarkoin määrätty vaa, yhtymää koskevaa lakia muutettava.
8071: ja tilintarkastus osakeyhtiölain määräysten
8072: alainen. Kirjanpitoon nähden aiheutuu val- Edelläolevan nojalla ehdotan eduskun-
8073: tion välittömästä omistuksesta se oleellinen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8074: haitta, että tällainen yritys joutuu pitä-
8075: mään sekä kameraalista että liiketaloudel- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
8076: lista kirjanpitoa, josta aiheutuu suuria vai- tarpeellisiin toimenpiteisiin V altio'fl,
8077: kellksia. Riippuvaisuus valtion tulo- ja me- Metallitehtaiden muooostamiseksi osa-
8078: noarviosta aiheuttaa sen, että liiketoimin- keyhtiöksi, jossa valtio omistaa osak-
8079: taan tarvittavien varojen suuruus on arvioi- keet.
8080: tava ennakolta niin aikaisin, ettei mahdolli-
8081: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
8082:
8083: Arvi Oksala.
8084: 168
8085:
8086: IV,4t. - Toiv. al. N:o 39.
8087:
8088:
8089:
8090:
8091: Riihimäki y. m.: Kotimaisten valtion velkain korkojen ja
8092: kuoletusten maksun lykkäämisestä.
8093:
8094:
8095: E d u s k u n n a ll e.
8096:
8097: Käytyjen sotien seurauksena valtiotalou- kotimaisten velkojen korkoihin ja kuoletuk-
8098: temme on joutunut suuriin vaikeuksiin. siin on näinä vuosina jouduttu käyttämään
8099: Sitä rasittamassa ovat m. m. sotakorvaus- 8,000-8,500 miljoonaa markkaa vuodessa.
8100: suorituksista, siirtoväen korvaJUksista ja Tosin valtion niinkuin jokaisen muunkin
8101: asuttamisesta, hävitetyn Pohjolan jälleen- yhteisön ja yksityisen on vastattava sitou-
8102: rakentamisesta ja valtion suuriksi kasva- muksistaan. Mielestämme näiden sitoumus-
8103: neista veloista johtuvat korkojen ja kuole- ten suorittaminen nimenomaan näinä vuo-
8104: tusten maksut. Tosin Neuvostoliiton myön- sina koko laajuudessaan ei kuitenkaan ole
8105: tämä jäljellä olevan sotakorvauksen alenta- välttämätöntä yleisen edun eikä edes val-
8106: minen puoleen alkup,eräisestä määrästä mer- tion saamamiesten edun mukaista. Ne tulisi
8107: kitsee suurta helpotusta. Mutta kun sodista siirtää tuleville vuosille, kunnes olemme
8108: johtuvat muut menot edelleen ja eräissä selviytyneet muista välittömästi sodista j'oh-
8109: suhteissa kasvavassa määrin rasittavat val- tuvista suorituksista.
8110: tion taloutta ja kun toisaalta tulisi tuntu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8111: valla tavalla helpottaa verovelvollisten sie- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8112: tämättömän raskaaksi muodostunutta vero- vomuksen,
8113: taakkaa, ei valtiotalouden tasapainoon saat-
8114: taminen ja rahanarvun vakiinnuttaminen että hallitus kiireellisesti suorittaisi
8115: käsityksemme mukaan ole mahdollista il- tutkimuksen, missä laajuudessa ja
8116: man eräiden valtion menojen tavalla tai kuinka pitkäksi ajaksi kotimaisen val-
8117: toisella vähentämistä. tion velkain korkojen ja kuoletusten
8118: Tällöin kiintyy huomio ennen muita val- maksaminen voitaisiin lykätä, ja an-
8119: tion velkojen korkojen ja kuoletusten ai- taisi Eduskunnalle asian vaatimat
8120: heuttamiin suuriin menoihin. Yksistään esitykset.
8121: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
8122:
8123: Arvo Riihimäki. Hannes Tauriainen.
8124: Toivo Friman. Martti Leskinen.
8125: Mikko Järvinen. Antto Prunnila.
8126: f69
8127:
8128: IV,42. - Toiv. al. N:o 40.
8129:
8130:
8131:
8132:
8133: Koski y. m.: Liikeyrityslaskennan toimeenpanemisesta.
8134:
8135:
8136: E d u s k u n n a 11 e.
8137:
8138: Elinkeinonharjoittajien ja talouselämän jen tarve ollut erityisen suuri niin kauan
8139: järjestöjen piirissä on nimenomaan viimeksi kuin säännöstelyä on - valitettavasti -
8140: kuluneina vuosina usein monin tavoin tun- ollut 'Paklm eri muodoissaan jatkaa. Mutta
8141: nettu taloudellisten tilastojemme vajavai- varsinaisen säännöstelykoneiston purkau-
8142: suuden aiheuttamat haitat. Talouselämää duttuakin, joka tavoite sisältyy hallituksen
8143: koskevien ratkaisujen pitäisi perustua ole- ohjelmaan ja johon ennen pitkää onkin
8144: vien olojen ja tosiasiain tuntemiseen. Eri- päästävä, tarvitsevat sekä viranomaiset että
8145: tyisesti säännöstelyn vallitessa saatetaan ja elinkeinonharjoittajat jatkuvasti toimin-
8146: on saatettu riittämättömien tai erheellisten tansa ohjeeksi sellaisia tietoja, joita vain
8147: tietojen pohjalla ratkaisuja tehtäessä ai- liikeyrityslaskennan avulla voidaan saada.
8148: heuttaa kohtalokkaita vahinkoja koko ta- Mainittakoon vain ammatinvalinnanohjaus
8149: lous- ja elinkeinoelämälle. samoinkuin kaikkinainen taloudellisten jär-
8150: Ehkä suurin puute taloudellisissa tilas- jestöjen valistus- ja ohjaustyö sellaisina ta-
8151: toissamme on siinä, ettei meillä vielä ole loustoiminnan aloina, joilla työskentelyn
8152: suoritettu n. s. liikeyrityslaskentaa. Joita- pohjana täytyy olla laajasuuntainen ja yk-
8153: kin erikoisaloja koskevia selvityksiä on yk- sityiskohtainen talouselämän 'kartoitus.
8154: sityisten tutkijain tai järjestöjen toimesta Erikseen mainittakoon vielä liikeyritys-
8155: tosin saatu aikaan, mutta kokonaisuutena laskennan tärkeys kansantulolaskelmien ja
8156: ottaen elinkeinoelämämme monet tärkeät ennakoivan kansantuloarvioinnin kannalta.
8157: al111t vielä ovat tässä suhteessa täysin kar- Nykyisin näissä laskelmissa, joilla on erit-
8158: toittamatonta aluetta. Siten tietomme esim. täin suuri merkitys valtiontalouden hoidolle
8159: kotimaankaupasta kokonaisuudessaan ovat sekä yleisen suhdannekehity-ksen seuraami-
8160: kovin epätäydelliset ja epävarmat. Eräät selle ja ohjaamiselle, joudutaan usein liik-
8161: elinkeinoelämää edustavat järjestöt samoin- kumaan luvattoman epävarmana pohjalla
8162: kuin m. m. Talousneuvosto ovat jo aikai- liikeyrityslaskennan avulla saatavi,en perus-
8163: semminkin kiinnittäneet viranomaisten huo- tietojen puuttuessa.
8164: miota viitattuun epäkohtaan. Niinikään Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
8165: käsi- ja pienteollisuudesta on vain hyvin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8166: vaillinaisia tietoja. Samaten rakennustoi-
8167: minnasta, hotelli- ja ravintolaliikkeistä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8168: j. n. e. käytettävissä olevat tiedot kaipaavat siin liikeyrityslaskennan toimeenpa-
8169: välttämättä täydennystä. nemiseksi maassamme.
8170: Kuen sanottu on nykyistä täydellisem-
8171: pien ja 1uotettavampien taloudellisten tieto-
8172: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
8173:
8174: Usko Koski. Juho Heitto.
8175: Oiva Turunen.
8176:
8177:
8178:
8179:
8180: 544/48 22
8181: 170
8182:
8183: IV,4s. - Toiv. al. N:o 41.
8184:
8185:
8186:
8187:
8188: Roine y. m.: Esityksen. antamisesta tuotantoelämän keskittä-
8189: miseksi yleisen valtakunnallisen johdon valvonnan alai-
8190: seksi.
8191:
8192:
8193: E d u s k u n n a ll e.
8194:
8195: Kapitalistisen tuotanto- ja talousjärjes- harjoittamaa liiketoimintaa tehostettu lain-
8196: telmän perustana on yksityisomistukseen säädännön avulla. Tulokset tämän suun-
8197: nojautuva tuotantovälineiden hallinta. Sen taisesta kehityksestä ovat olleet myönteisiä,
8198: käynnissä pitävä voima on tuotantolaitok- joskaan eivät parhaita mahdollisia. Ku-
8199: sen omistajan saavuttama voitto. Tästä kaan tuskin halunnee väittää, etteikö saa-
8200: johtuen suhtautuvat tuotantovälineitä hal- vutettu tulos 'kehoittaisi jatkamaan ponnis-
8201: lussaan pitävät kapitalistipiirit kielteisesti teluja tähän suuntaan ja poistamaan ne
8202: jokaiseen esitykseen laajentaa yhteiskun- esteet, joiden katsotaan voivan vaikuttaa
8203: nan mahdollisuuksia tuotantolaitosten omis- vieläkin parempien tuloksien saavuttami-
8204: tukseen tai millään muullakaan tavalla ra- seen. Erikoisen valtakunnallisen suunnitel-
8205: joittaa heidän oikeuksiaan enempää saavu- man laatiminen ja sitä toteuttavan elimen
8206: tetun voiton kuin tuotantolaitostenkaali luominen ovat nousseet tästä syystä päivä-
8207: käyttöön sillä tavalla, että hyöty niistä koi- järjestykseen.
8208: tuisi koko yhteiskunnalle, eikä vain määrä- Suunnitelmallisen tuotannon onnistumi-
8209: tyille kapitalistipiireille. sen ehdottomana edellytyksenä on mieles-
8210: Kokemus varsinkin viimeisten vuosikym- tämme, paitsi hyvin harkittu ja todellisia
8211: menien aikana on vienyt siihen, että yhteis- tuotantoedellytyksiä vastaava suunnitehna,
8212: kunnan vaikutusvaltaa on, kapitalistipiirien myöskin siihen täysin pystyvä ja yhteis-
8213: kiihkeästä vastustuksesta huolimatta, ollut kunnallisen tuotannon edistämiseen vakau-
8214: pakko laajentaa entistä syvemmälle tuotan- muksella pyrkivä niin työntekijä- kuin -vir-
8215: nolliseen elämään. Näin on tapahtunut kamieskunta. Niillä aloilla, jotka meillä
8216: kaikkialla maailmassa. Tällä vuosisadalla tällä kertaa ovat valtion hallinnassa tai sen
8217: käydyt kaksi maailmansotaa ja ankarat ta- välittömässä vaikutuspiirissä, eivät yllämai-
8218: louspulat ovat vakiinnuttaneet käsityksen, nitut ehdot ole kumpikaan täytetty par-
8219: että määrätty suunnitelmallisuus niin tuo- haalla mahdollisella tavalla. Suunnitelmien
8220: tanto- kuin jakelutoiminnassakin on yhteis- epätäydellisyys ja niitä toimeenpanevan
8221: kunnallisen kehityksen ja kansojen hyvin- virkamieskunnan vastahakoisuus valvoa yh-
8222: voinnin parantamisen ainoa edellytys. teiskunnan parasta jättävät hyvin paljon
8223: Samat syyt, jotka muualla maailmassa varaa toivomiselle. Esiintyypä tuotantoelä-
8224: ovat johtaneet kapitalististen yhtymien val- mää valvovassa ja ohjaavassa koneistossa
8225: lan rajoittamiseen johtaa tuotantoelämää suorastaan hajanaisuutta ja muitakin orga-
8226: mielensä mukaan ja vain omia voittojaan nisatiopuutteita niin paljon, että tutkimi-
8227: ajatellen, vaikuttavat myöskin meillä. Lu- seen perustuva tämän koneiston perinpoh-
8228: kuunottamatta niitä aloja, joissa valtio on jainen uusiminen on käynyt suorastaan
8229: alunalkaen ollut omistajana, kuten esim. välttämättömäksi.
8230: valtion rautatiet, on valtion osuutta tuo- Yllä sanottuun nojaten, ja viittaamalla
8231: tantoelämässä lisätty ja sen mahdollisuuk- niihin vahingollisiin vaikutuksiin, joita lä-
8232: sia valvoa ja ohjata yksityisten yhtiöiden hestyvä ja kieltämätön kapitalismin maail-
8233: IV,ts.- Roine y. m. 171
8234:
8235: maa käsittävä talouspula tulee maamme ta- muus1akin tuotantoelämässämme
8236: louselämälle aiheuttamaan, ehdotamme esiintyviä organisatorisia puutteita
8237: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ja antaisi Eduskunnalle esityksen
8238: tuotantoelämän keskittämiseksi ylei-
8239: että nallitus kiireellisesti asettaisi sen valtakunnallisen johdon valvon-
8240: asiantuntijoista kokoonpannun komi- nan alaiseksi.
8241: tean tutkimaan niin valtion kuin
8242: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
8243:
8244: Eino Roine. J. Mustonen.
8245: Arvo Riihimäki. E. Hietanen.
8246: M:artti Leskinen. Mauri Perkonoja.
8247: V. Puumalainen. Elli Stenberg.
8248: Irma Torvi.
8249: 172
8250:
8251: IV,44. - Hemst. mot. N: o 42.
8252:
8253:
8254:
8255:
8256: Jern m. fl.: Angående förbättrande av fastighetsägarnas
8257: ekonomiska läge i stiiderna.
8258:
8259:
8260: T i ll R i k s d a g e n.
8261:
8262: Hänvisande tili motiveringen i hemställ- skrida till sådana åtgärder, varige-
8263: ningsmotionen n:o 34 vid 1947 års riks- nom det nuvwr-ande ekonomiska läget
8264: dag få vi v,ördsamt föreslå, att riksdagen för städernas fastighetsägare avse-
8265: ville besluta hemställa, värt förbättras.
8266: att 1·egeringen måtte skyndsamt
8267: Helsingfors den 27 juli 1948.
8268:
8269: Levi Jern. Albert Bromm.els.
8270: Albin Wickman. J. 0. Söderhjelm.
8271: C. A. Öhman.
8272: 173
8273:
8274: IV,44. - Toiv. al. N: o 42. Suomennos.
8275:
8276:
8277:
8278:
8279: Jem y. m.: Kaupunkien kiinteistönomistalain ·taloudellisen
8280: aseman parantamisesta.
8281:
8282:
8283: E d u s k u n n a 11 e.
8284:
8285: Viitaten vuoden 1947 valtiopäivillä jäte- sellaisiin toimenpiteisiin, jotka huo-
8286: tyn tori.vomusaloitteen n:o 34 pel'llSteluihin mattavasti parantaisivat kaupunkien
8287: clldotamme lwnnioittaen eduskunnan hy- kiinteistönomistajien nykyistä talou-
8288: väiksyttävälksi toivomuksen, dellista asemaa.
8289: että hallitus ryhtyisi kiireisesti
8290: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
8291:
8292: Levi Jem. Albert Brommels.
8293: Albin Wickman. J. 0. Söderhjelm.
8294: C. A. öhman.
8295: 174
8296:
8297: IV,411. - Toiv. al. N:o 43,
8298:
8299:
8300:
8301:
8302: Virolainen y. m.: Toimenpiteistä suunnitelmfl,n laatimiseksi
8303: teollisuuden sijoitusta varten maan eri osiin.
8304:
8305:
8306: E d u s k: u n n a ll e.
8307:
8308: Olosuhteiden kehityksessä maaseudulla ja sia. Toisaalta on näillä pienviljelysalueilla
8309: asutuskeskuksissa on meidänkin maassamme väestön lisäys keskimääräistä suurempi.
8310: havaittavissa huomattavia eroavaisuuksia. Kun pienviljelys ei voi tarjota lisäytyvälle
8311: Ensiksimainittu ei tämän hetken yhteiskun- väestölle riittävästi työtä, joutuu suuri osa
8312: nassa ole kyennyt tarjoamaan ihmisille lä- näillä pienviljely;salueilla syntyvistä ja kas-
8313: heskään joka suhteessa samanlaisia toimeen- vavista lapsista hakeutumaan pois kotiseu-
8314: tulon mahdollisuuksia kuin viimeksimai- dultaan. Monissa syrjäseutujen kunnissa on
8315: nittu, mistä on olllut seurauks·ena vuosi tämän vuoksi ollut havaittavissa suuresta·
8316: vuodelta kasvava maaltapako. Varsinkin syntyväisyydestä huolimatta jatkuvaa väes-
8317: nuorison on ollut monin paikoin pakko tön vähenemistä, joka vähitellen johtaa näi-
8318: muuttaa maaseudulta pois, koska maaseu- den seutujen autioitumiseen, ellei tehokkai-
8319: dulla ei ole ollut riittävästi ty;ötilaisuuksia. siin ehkäisytoimenpiteisiin ryhdytä.
8320: Vaikka maaltapakoa voidaankin määrä- V aitiovallan toimesta olisi sen vuoksi
8321: tyissä puitteissa pitää kansantalouden teol- viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin teolli-
8322: listumiseen liittyvänä normaalina ilmiönä, suuden sijoittamiseksi maaseudulle. Olisi
8323: on kaikkialla voitu todeta, että väestön laadittava koko maata käsittävä teollisuu-
8324: keskittyminen liian suuressa määrin asu- den sijoitussuunnitelma, joka perustuisi sii-
8325: tuskeskuksiin tuo mukanaan monia ep$oh- hen, että maan eri osien erilaiset tuotanto-
8326: tia. Ehkä vakavin näistä on se, että asu- mahdollisuudet ja muut •edellytykset otet-
8327: tuskeskukset ovat elävän ihmisaineksen taisiin huomioon.
8328: kuluttajia ja hävittäjiä, sillä ne eivät pysty Mainittakoon tässä yhteydessä, että teolli-
8329: ilman maaseutua huolehtimaan väestön täy- suuden sijoituksessa on tällä hetkellä käyn-
8330: dennyksestä. Yhä yleisemmin onkin tämän nissä suoranaista kiistaa maan eri osien vii.-
8331: vuoksi eri puolilla maailmaa päädytty sii- lillä. Niinpä vesivoimareservimme ovat pää-
8332: hen, että liian suurten väestökeskuksien asiassa Pohjois-Suomessa, mutta kun teolli-
8333: syntyminen, joka johtaa maaseudun autioi- suutemme ja asutuksemme painopiste sijait-
8334: tumiseen, olisi estettävä. Tämä voidaan suo- see eteläosissa, koetetaan pohjoisesta saa-
8335: rittaa vain siten, •että maaseudun väestön tava sähkövoima suunnata pääasiassa ete-
8336: lisäykselle varataan riittävästi toimeentulo- [ään ja mruan pohjoisosan [aajat alueet kär-
8337: mahdollisuuksia maaseudulla. sivät jatkuvasti sähkövoiman puutetta.
8338: Maaseudun elinkeinoelämän kaikinpuoli- Monia muitakin samanlaatuisia esimerk-
8339: nen kohottaminen on siten välttämätöntä kejä voitaisiin esittää siitä, että maan eri
8340: koko kansakunnan tulevaisuuden kannalta. osien tarpeita ei ole tasapuolisesti otettu
8341: Tehokkaimpia keinoja tämän päämäärän huomioon edes silloin, kun on kysymyksessä
8342: saavuttamiseksi on sijoittaa teollisuutta yhä valtion teollistamistoimenpiteet. Vaikka
8343: kasvavassa määrin maaseudulle. Meillähän talouselämä onkin pyrittävä mahdollisim-
8344: on vanhastaan maaseudulla runsaasti eri- man pitkälle vapauttamaan valtion holhouk-
8345: laista teollisuutta, mutta ·eri puolilla sesta, on valtiovallan kuitenkin määritel-
8346: maamme laajaa maaseutua on vielä paljon tävä ne yleiset suuntaviivat ja puitteet,
8347: käyttämättömiä mahdollisuuksia. Meillä on joiden sisällä yksityisten toiminta tapahtuu.
8348: varsinkin maan pohjois- ja itäosissa laajoja Maaseudun ja koko kansakunnan tulevai-
8349: alueita, joissa ei ole mitään teollisuuslaitok- suuden kannalta olisi välttämätöntä, että
8350: IV,45. - Virolainen y. m. 176
8351:
8352: ryhdyttäisiin toimenpiteisiin edellä koske- että halUtv.s ryhtyisi toimenpitei-
8353: teitujen suunnitelmien laatimiseksi ja val- siin suunnitelman laatimiseksi teolli-
8354: tiovallan käytettävissä olevien mahdollisuuk- suuden sijoitusta varten maan eri
8355: sien puitteissa huolehdittaisiin niiden toteut- osiin kiinnittämällä tällöin erikoista
8356: tamisesta. huomiota maaseudun toimeentulomah-
8357: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme dollisuuksien parantamiseen.
8358: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
8359: toivomuksen,
8360: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
8361:
8362: Johannes Virolainen. T. N. Vilhula.
8363: Viljami Kalliokoski. Niilo Ryhtä.
8364: 176
8365:
8366: IV,46. - Toiv. al. N:o 44.
8367:
8368:
8369:
8370:
8371: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä pienyritteliäisyyden tuke-
8372: miseksi.
8373:
8374:
8375: E d u s k u n n a ll e.
8376:
8377: Maassamme ei ole· pienyritteliäisyyden, nöstelytoimenpiteillä tällaiset tarvikkeet
8378: olipa sitten kysymys mistä elinkeinon alasta ohjataan pääasiassa muitten käsiin. Tällai-
8379: tahansa, tukemiseen vielä tähän mennessä sia pienelinkeinon harjoittajia maaseudulla
8380: kiinnitetty johdonmukaista ja riittävää huo- ovat esim. erilaatuisen kotiteollisuuden har-
8381: miota. Nimenomaan ovat eräät tämän yrit- joittajat, sirkkelisahurit, veneentekijät, se-
8382: telijäisyyden muodot laajalla maasedul- menttituotteiden valmistajat, sepät j. n. e.
8383: lamme jääneet lapsipuolen asemaan. Seu- Heidän menestymisensä välttämättömänä
8384: rauksena on ol1ut, että kansamme ei ole edellytyksenä on, että he saavat kun-
8385: voinut käyttää täydellä tehollaan hyväk- nolliset välineet ammattinsa harjoittami-
8386: seen niitä voimakkaita oma-aloitteisuuden seen. Tästä monasti lähinnä riippuu miten
8387: ja pienyrittelijäisyyden voimia, joita kan- hyvin he voivat asiakkaitaan palvella ja
8388: sassamme harvinaisen suuressa määrässä mikä hyöty heistä paikkakuunalleen on.
8389: on. Tästä taas on johtunut elintasomme Jos eri ammatteja, kuten nykyä.än on maa-
8390: nousun hidastuminen sekä taloudellisten ja seudulla valitettavan yleistä, joudutaan har-
8391: yhteiskunnallisten epäkohtien ja vastakoh- joittamaan puutteellisilla välineillä ja ko-
8392: taisuuksien syntyminen tarpeettomassa mää- neilla, on tästä seurauksena, että työ tulee
8393: rässä. kalliiksi ja laadultaan heikoksi ja asian-
8394: Nyt on kuitenkin korkea aika ryhtyä omaisen yrittäjän ammattitaito menee huk-
8395: juuri mainitussa suhteessa käytännöllisiin kaan.
8396: ja tehokkaisiin toimenpiteisiin valtiovallan Edellä sanottu pätee myöskin luonnolli-
8397: taholta. Jos tarkastellaan niitä todellisia sesti asutustiheytymien vastaaviin pien-
8398: syitä, jotka estävät ja rajoittavat pienyrit- yrittäjiin nähden.
8399: telijäisyyden syntymistä ja kehittymistä On näin ollen välttämätöntä, että valtio-
8400: maassamme ja nimenomaan maaseudulla vallan toimenpitein järjestetään edellä tar-
8401: koko kansamme yhteiseksi ja tällaisten yrit- koitetuille pienyrittäjille halpakorkoisia lai-
8402: täjien omaksikin eduksi, voidaan todeta noja ainakin elinkeinon harjoittamiseen tar-.
8403: m. m. Seuraavia tekijöitä. Ennen kuin peellisten välineiden ja koneiden hankkimi-
8404: pienyrittäjä voi päästä nimenomaan ny- seen. Milloin määrätyn elinkeinon har-
8405: kyisen asunto- ja huoneistopulan ai- joittajan saamista paikkakunnalle voidaan
8406: kana edes alkuun, tarvitsee hän useim- pitää yleiseltäkin kannalta toivottavana,
8407: miten sopivalta paikalta asianmukaisen tulisi vähävaraiselle yrittäjälle voida antaa
8408: alueen ja rakennukset. Näiden hankkimista myös avustusta, jotta hän voisi näistä alku-
8409: vaikeuttaa kuitenkin pääoman puute. Niit- vaikeuksista selviytyä.
8410: ten saaminen käy nykyisissä olosuht·eissa Halpakorkoisia lainoja tarvitaan edelleen
8411: sitäpaitsi monasti mahdottomaksi vaikkapa yrityksessä tarpeellisen maa-alueen osta-
8412: tarvittavat varatkin olisi saatavissa. Jopa mista ja rakennusten rakentamista varten.
8413: monessa tapauksessa yrittäjä ei pääse al- Välttämättömissä tapauksissa täytyy olla
8414: kuun siitäkään syystä, ettei hänellä ole mahdollisuus myös pakkotoimenpitein saada
8415: elinkeinonsa harjoittamiseen tarpeellisten asianmukainen maa-alue. Kun maatalou-
8416: välineiden hankkimiseen riittävästi varoja teen ja sen sivuelinkeinoihin liittyvien pien-
8417: tai mahdollisuutta, kun yhteiskunnan sään- yrittäjien tukeminen on jo hallinnollisessa
8418: IV,46.- Vennamo y. m. 177
8419:
8420: suhteessa järjestetty, näyttäisi yllämainitun kamppailevilEe jo toimintansa alka-
8421: toiminnan järjestäminen ainakin maaseutua ne~'lle pienyrittäjille annettaisiin val-
8422: ja pienempiä asutustiheytymiä ajateltaessa tiovallan toimesta halpakorkoisia lai-
8423: käyvän parhaiten päinsä jo olevan organi- noja ja tarpeen vaatiessa avustuksia
8424: sation puitteissa. elinkeinon harjoittamiseen tarpeellis-
8425: Kaiken edellä lausutun nojalla ehdo- ten työvälineiden ja koneiden hankki-
8426: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomu:k- miseen ja sitä varten tarpeellisten
8427: sen, maa-alueiden ostamiseen ja ·rakennus-
8428: että hallitus kiireellisesti selvityt- ten rakentamiseen, sekä että maa-alu-
8429: täisi pienyrittelijäisyyden tukemista eiden hankkiminen näihin tarkoituk-
8430: koskevan kysymyksen ja antaisi Edus- siin myös pakkolunastusteitse tehtäi-
8431: kunnalle asian vaatimat esitykset siin välttämättämissä tapauksissa
8432: siitä, että aloittaville ja vaikeuksissa mahdolliseksi.
8433: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
8434:
8435: Veikko Vennamo. Heikki SotiD.iaen.
8436: M. 0. Lahtela. Antti A. KoukkMi.
8437:
8438:
8439:
8440:
8441: 544/48 23
8442: 178
8443:
8444: IV,47. - Toiv. al. N:o 45.
8445:
8446:
8447:
8448:
8449: Oksala: Tulo- ja omaisuusveron alentamisesta.
8450:
8451:
8452: E d u s k u n n a ll e.
8453:
8454: Yleisesti tunnettua on, että verorasitus sain maarin lievennettiin 1948 vuoden
8455: on saavuttanut pisteen, jolloin se monasti alusta, jäi verotettavan tulon alirajaksi täs-
8456: ylittää asianomaisen veronmaksajan kanto- säkin laissa 40,000 markkaa.
8457: kyvyn. Joskin verorasituksen nykyiseen Myös omaisuusverotuksen kohdalta on
8458: suuruuteen ovat myötävaikuttamassa mo- vastaavanlainen kehitys havaittavissa vaik-
8459: net erilaiset tekijät, voitaneen sanoa, että ka:kin tilanne tässä suhteessa on, jos mah-
8460: olennainen syy verorasituksessa viime vuo- dollista, vielä kestämättömämpi. Puhumat-
8461: sina tapahtuneeseen suhteelliseen nousuun takaan siitä, että tämä vero vielä vuodelta
8462: on siinä, että valtion tulo- ja omaisuusve- 1947 on kannettu sen kaksinkertaiseen
8463: rotuksessa noudatetut progressiiviset vero- määrään (as. kok. 953/47) ja että pääoman
8464: asteikot eivät enää, erinäisistä eduskunnan tuotto on huomattavasti alentunut on omai-
8465: myöntämistä verohuojennuksista huoli- suusverotuksesssa noudatettu veroasteikko
8466: matta, vastaa rahanarvossa samanaikaisesti yhä edelleen sama kuin edellä mainitussa
8467: tapahtunutta alenemista. Niinpä joutui vuonna 1943 hyhväksytyssä alkuperäisessä
8468: vuonna 1938 naimisissa oleva lapseton hen- tulo- ja omaisuusverolaissa ja verotettavan
8469: kilö maksamaan valtiolle tuloveroa s~kä omaisuuden aliraja siten entisellään eli
8470: kunnallisveroa ja kirkollismaksuja 18,000 100,000 markkaa.
8471: markan vuosituloista n. 8 .prosenttia tulois- Myös eduskunta on, käsitellessään valtion
8472: taan, vastaavan luvun ollessa 1947 vuoden tulo- ja omaisuusverotukseen liittyviä kysy-
8473: lopussa samasta reaalitulosta n. 24.5 pro- myksiä, kiinnittänyt huomionsa mainittui-
8474: senttia. Tulojen noustessa olivat vastaavat hin epäkohtiin. Niinpä eduskunta, kun oli
8475: luvut vuoden 1947 lopussa seuraavat (kun- kysymys eräille verovelvollisille vuodelta
8476: nallis- ja kirkollisverot = 15 %) . 1947 kannettavasta tulo- ja omaisuusverossa
8477: Tulot v. 1938 Verot% myönnettävistä verohuojennuksista ja sa-
8478: mk:ssa V, 1938 v. 1947 malta vuodelta maksuunpantavan omaisuus-
8479: 30,000:- n. 9.7% n. 30.6% veron väliaikaisesta korottamisesta, hyväk-
8480: 60,000:- 12.6 39.1 syi valtiovarainvaliokunnan mietinnön,
8481: 90,000:- " 14.7 " " 46.8 " jonka perusteluissa muun muassa nimen-
8482: 135,000:- " 17.0 " " 51.4 " omaan lausuttiin toivomus, että hallituk-
8483: 180,000:- " 19.0 " " 54.9 " sen palkkatulojen osalta ehdottama vero-
8484: 360,000:- " 23.2 " " 58.2 " helpotus myönnettäisiin veroasteikon alen-
8485: " " " " nuksen muodossa kaikille tulo- ja omaisuus-
8486: Verotettavan tulon aliraja, joka marras- verolain 48 § :n mukaan verotettaville ve-
8487: kuun 19 p:nä 1943 annetussa tulo- ja omai- rovelvollisille, koska valiokunnan käsityk-
8488: suusverolaissa oli määrätty 15,000 markaksi, sen mukaan palkkatulot eivät muodostaneet
8489: oli vielä marraskuun 1 p : nä 1946 annetun sellaista erillistä ryhmää, että niitten py-
8490: lainmuutoksen (as. kok. 822/46) jälkeen syvä erottaminen muista tuloista, nimen-
8491: niinkin alhainen kuin 30,000 markkaa ja, omaan käsityöläisten, pienviljelijäin ja va-
8492: joskin tätä veroasteikkoa, jota piti noudat- paiden ammattien harjoittajain tuloista,
8493: taman ensimmäistä kertaa vuodelta 1947 saattoi olla oikeutettua. Vaikkakin valio-
8494: toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- kunta tuossa mietinnössään hallituksen esi-
8495: sessa (as.kok. 823/46), joulukuun 23 p:nä tyksen perusteluista ilmenevästä syystä eli
8496: 1947 annetussa laissa (as. kok. 951/47) jos- toisin sanoen valtion suuren rahantarpeen
8497: IV,47. - Oksala. 179
8498:
8499: takia, silloin hyväksyi omaisuusveron väli- roasteikkoa lievennettäisiin rahanarvon
8500: aikaisen korottamisen, valiokunta samalla alentumista vastaavassa määrässä.
8501: lausui edellyttävänsä, että hallitus viivytyk- Kun nyt ulkomaankaupan vilkastuminen,
8502: settä tulisi ottamaan harkittavakseen myös odotettavissa oleva keskitasoa parempi sato
8503: kysymyksen omaisuusveroasteikon tarkista- ja sotakorvauksissa myönnetyt suuret huo-
8504: misesta ja tällöin ennen kail{'kea kiinnittä- jennukset tuottavat tuntuvaa helpotusta
8505: mään huomiota siihen, että mainitun as- valtiovarain tilaan, ehdotan eduskunnan
8506: teikon aliraja tulisi korotetuksi silloista ra- hyväksyttäväksi toivomuksen,
8507: hanarvoa vastaavalle tasolle. Edellä selos-
8508: tettu kanta hyväksyttiin sitä paitsi toista- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8509: miseen, joskin toisessa sanamuodossa, kun toimenpiteisiin tulo- ja omaisuusve-
8510: eduskunnassa maaliskuun 19 p :nä 1948 oli ron alentamiseksi siten, että verotet-
8511: esillä kysymys ennakkoperintälain 11 § :n tavan tulon ja omaisuuden alirajaa
8512: väliaikaisesta muuttamisesta, jolloin edus- nykyisestä korotettaisiin, verotetta-
8513: kunta myöntäessään periaatteessa palkan- van tulon aliraja 100,000 markkaan
8514: nauttijoille myönnettäviin ennakkopidä- ja verotettavan omaisuuden aliraja
8515: tystä koskeviin helpotuksiin, hyväksyi alle- 300,000 markkaan, ja että mainittu-
8516: kirjoittaneen ehdottaman toivomusponnen, jen verojen perusteena olevia asteik-
8517: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpi- koja samalla muutettaisiin rahan ar-
8518: teisiin tulo- ja omaisuusveron alentamiseksi von alentumista vastaavassa mää-
8519: siten, että verotettavan tulon ja omaisuu- rässä.
8520: den alirajaa nykyisestä korotettaisiin ja ve-
8521: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
8522:
8523: Arvi Oksala.
8524: 180
8525:
8526: IV,4s.- Toiv. al. N:o 46.
8527:
8528:
8529:
8530:
8531: Koski y. m.: Verotettavan tulon ja omaisuuden alirajan
8532: koro:tt'amisesta tu~o- ja omais1.b~sverotuksessa.
8533:
8534:
8535: E d u s k u n n a ll e.
8536:
8537: Ma.rraskuun 19 päivänä 1943 annetun tus muuten nousisi kohtuuttoman SUJU!'eksi.
8538: tulo- ja omaisuusverolain 50 § : n mukaan, Tuloraja 300,000 markkaa ja omaisuusraia
8539: niinkuin sanottu § on muutettuna joulu- 2 miljoonaa markkaa määrättiin aikana -
8540: kuun 20 päivänä 1946 annetulla lailla, vuonna 1943 - jolloin rahan arvo- oli
8541: suorittavat osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdis- oleellisesti toinen kuin nyt. Näin ollen lie-
8542: tykset, säätiöt y. m. yhteisöt, lukuunotta- nee selviö, että 43 § :ssä lainsäätäjän myön-
8543: matta 46 § :n 2 mom. mainittuja yhtiöitä tämällä ihelpotukselta ei enää ole laheskään
8544: ja yhtymiä, veroa tulon perusteella 32 samaa merkitystä kuin alkuaan, vaan on §
8545: sadalta sekä omaisuuden penusteella 4 tu- sumeksi osaksi menettänyt merkityksensä.
8546: hannelta. Kuitenkin on huomattava, että On oletettavissa, että usein mainittu 43 §
8547: saman lain 43 § :n mukaan, jota ei o1e muu- on epähuomiossa jäänyt rahan arv.Qn jatku-
8548: tettu, on mainittuj·en osakeyhtiöitten ja vasta alenemisesta huolimatta muuttamatta.
8549: muiden yhtymien tuloista, mikäli se on Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
8550: alle 300,000 markan tai alle 2 miljoonan kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8551: markan omaisuudesta, verotettavaksi tuloksi
8552: luettava ainoastaan yhtä monta täyttä että hallitus antaisi Eduskunnalle
8553: % yhteisön tu1osta, kuin siihen sisältyy esityksen tu~o- ja omaisuusveroWin
8554: 30,000 markan määriä, ja jälkimmäisessä 43 § :n muuttamiseksi siten, että siinii
8555: tapauksessa verotettavaksi omaisuudeksi mainittu rajatulo 300,000 markkaa
8556: ainoastaan yhtä monta täyttä % yhteisön ja rajaomaisuus 2,000,000 markkaa
8557: omaisuudesta, kuin siihen sisältyy 20,000 korotettaisiin rahanarvon ~entumista
8558: markan määriä. vastaavassa suhteessa.
8559: 43 § : ssä säädetty vähennysoikeus perustuu
8560: siihen, että pienempien yhteisöjen verorasi-
8561: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
8562:
8563: Usko Koski. Erkkli. Koivisto.
8564: Juho Heitto. Oiva Turunen.
8565: Lauri Kaukamaa. Arvi Oksala.
8566: Hugo Nuorsaari.
8567: 181
8568:
8569: IV,49, - Toiv. al. N:o 47.
8570:
8571:
8572:
8573:
8574: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä ver·otuksen tehostamiseksi.
8575:
8576:
8577: E d u s k u n n a 11 e.
8578:
8579: Yleisesti tunnuswttu tosiasia on, että laisryhmiä, joiden oikeudenmukaisen vero-
8580: maassamme nimenomaan tuloverotus olosuh- tuksen tehostamiseen olisi kiinnitettävä eri-
8581: tBet huomioonottaen koskee suurinta osaa tyistä huomiota. Tällaisina voidaan mainita
8582: kansastamme ~ovin raskaana. Kun kansa- kaikenlaiset välittäjät, jotka nimenomaan
8583: laiset huokailevat tällaisten ylen suuri,en säännöstelyn aikana yhteiskunnalle mitään
8584: verojen painon alla, on luonnollista, että hyötyä tuottamatta ovat huomattaviakin
8585: verotuksessa esiintyvät epäkohdat herättä- tulojaan verotuksessa voineet salata. Emme
8586: vät oikeudentuntoisissa kansalaisissa anka- voi myös olla mainitsematta sellaisia am-
8587: raa tyytymättömyyttä. mattiryhmiä kuin lääkärit ja asianajajat.
8588: Yleinen mielipide näyttää olevan yksi- Puuttumatta laajemmin tarkoittamaamme
8589: mielinen siitä, että verokuormaa ei voida kysymykseen kiinnitämme huomiota myös
8590: enää suurentaa vaan olisi sitä päinvastoin siihen että kun useissa muissa valtakun-
8591: alennettava. Toisaalta yhteiskunnan velvoi- nissa on verotusten tehostamiseen, t. s. sa-
8592: tuks·et asianmukaisten elämisen mahdolli- lattujen tulojen esiUesaamiseen, kiinnitetty
8593: suuksien järjestämiseksi kaikille maamme asialllilukaista huomiota, on tästä ollut seu-
8594: kansalaisille pakosta aiheuttavat jatkuvasti rauksena valtiovallan verotulojen huomat-
8595: valtiovallalle huomattavia menoja. Olisi siis tava kasvaminen, jolloinka jopa on V"'itu
8596: käytettävä hyväksi ne kaikki verolähtBet, yleistä verotustasoa alentaa oikeudenmu-
8597: jotka oikeuden ja kohtuuden nimissä pääse- kaisuusnäkökohdista puhumattakaan.
8598: vät verotuksessa muita helpommalla. Kaiken edellälausutun nojalla ehdotamme
8599: Yksityisissä keskusteluissa on jo vuosikau- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8600: sia jatkuvasti kiinnitetty huomiota eräisiin
8601: verotuksellisiin epäkohtiin, jotka kaiken jär- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8602: jen nimessä olisi pitänyt . jo aikoja sitten asian vaatimiin toimenpiteisiin vero-
8603: korjata. MelkBinpä jokainen kansalainen tuksen tehostamiseksi tähän saakka
8604: tuntee ympärillään yksilöitä, joiden V(}i- salattujen tulojen verotuksen alai-
8605: daan katsoa pääsevän verotuksessa muita seksi saamiseksi silmälläpitäen ylei-
8606: helpommalla. Tuodaksemme muutamia esi- sen kansalaisiin kohdistuvan vero-
8607: merkkejä mainitsemme eräitä melko tär- rasituksen alentamista.
8608: keitä, mutta toisaalta rajoiwttuja kansa-
8609: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1948.
8610:
8611: Veikko Vennamo. Tahvo Rönkkö.
8612: Martti Miettunen. Juhani Leppälä.
8613: 182
8614:
8615: IV,5o. - Toiv. al. N:o 48.
8616:
8617:
8618:
8619:
8620: Pesonen y. m.: Verohuojennusten myöntämisestä stiviili- ja
8621: sairausinvaliideille.
8622:
8623:
8624: E d u s k u n n a 11 e.
8625:
8626: Antaessaan vastauksensa hallituksen esi- invaliideilla on verovapaana tulona kor-
8627: tykseen N: o 135 laiksi eräistä väliaikaisista vauksensa, siviili-invaliideista suurin osa on
8628: poikkeussäännöksistä verolakeihin, edus- tällaista verovapaata sivutuloa vailla: Näin
8629: kunta samalla lausui toivomuksen, että hal- ollen heidän on vieläkin vaikeampaa saada
8630: litus ottaisi harkittavakseen kysymyksen, kokoon omaisuutta perheensä toimeentulon
8631: olisiko siviili-invaliideille myönnettävä sa- turvaamiseksi. Käsityksemme mukaan olisi
8632: manlaatuinen verohuojennus kuin se, joka siviili-invaliidien aseman parantaminen
8633: kysymyksessä olevassa hallituksen esityk- juuri verohelpotusten muodossa omansa ke-
8634: sessä on ehdotettu myönnettäväkai sotain~ hittämään invaliidien omatoimisuutta. Val-
8635: valiideille, ja myönteiseen tulokseen pää- tiolle luulisi tällaisen avustusmuodon ole-
8636: tyessään antaisi asiasta esityksen eduskun- van taloudellisesti vähemmän rasittavaa,
8637: nalle. kuin mahdollisten raha-avustusten myöntä-
8638: ~Puheena olevan lakiesityksen peruste- minen. Vaikkakin siviili- ja sairausinvalii-
8639: luissa lausutaan m. m.: ,Kokemus on osoit- dien lukumäärä on suhteellisen suuri, emme
8640: tanut, että sotainvaliidien työkyky voimien uskoisi veroheLpotusten toteuttamisen kui-
8641: liikarasituksen vaikutuksesta alenee nor- tenkaan tuottavan ylivoimaisia vaikeuksia,
8642: maalia nopeammin. Sotainvaliidin elinikä jos verovähennyksen edellytykseksi asetet-
8643: on myös useimmiten tavallista lyhyempi, taisiin vaatimus, että invaliidin työkyvyt-
8644: joten hänen normaalia lyhyemmässä ajassa tömyysasteen tulee olla esimerkiksi 30
8645: on turvattava oma ja perheensä asema nii- --40 % ennen kuin hänellä on oikeus tulon
8646: den päivien varalta, jolloin hänen työky- vähentämiseen invaliditeettinsa perusteella.
8647: kynsä ei enää riitä. On sen vuoksi koh- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
8648: tuullista, että sotainvaliidien verorasitusta dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8649: huojennetaan myöntämällä heille oikeus eri- vomuksen,
8650: tyiseen tulon vähennykseen".
8651: Samat kohtuussyyt, jotka puoltavat vero- että hallitus ensi tilassa toimittaisi
8652: helpotuksia sotainvaliidien osalta, puolta- tutkimuksen samantapaisten vero-
8653: vat niitä myös siviili-invaliidien kohdalla. huojennusten myöntämisestä siviili-
8654: Oikeudenmukaisuuden kannalta olisi vero- ja sairausinvaliideille kuin on myön-
8655: helpotuksen myöntäminen siviili-invalii- netty sotainvaliideille, ja antaisi
8656: deille vieläkin enemmän paikallaan. Sota- asiasta esityksen Eduskunnalle.
8657: Helsingissä elokuun 5 päivänä 1948.
8658:
8659: Edvard Pesonen. Arvo Sävelä.
8660: Juho Karvonen. Arttur Koskinen.
8661: Juho Kuittinen. Varma K. Turunen.
8662: Valto Käkelä. Rafael Paasio.
8663: Pentti Niemi. E. Pusa.
8664: Heikki Simonen.
8665: 183
8666:
8667: IV,51. - Toiv. al. N:o 49.
8668:
8669:
8670:
8671:
8672: Hiekkala: N aimattomien henkilöiden verorasituksen huojen.
8673: tamisesta tulo· ja omaisuusverotuksessa.
8674:
8675:
8676: E d u s k u n n a 11 e.
8677:
8678: Vuoden 1943 lopulla annetussa tulo· ja 800,000 markkaa .tulon alarajan kohdalla
8679: omaisuusverolaissa poikettiin n. s. luonnol· vastaavasti 60,000: een ja tuloluokassa
8680: listen henkilöitten verotuksessa jyrkästi 600,000-800,000 markkaa tulon alarajan
8681: klassillisen vero-opin perustavasta periaat- kohdalla vastaavasti 60,000: een ja tuloluo-
8682: teesta, jonka mukaan veromäärän tulee olla kassa 3,200,000 tai enemmän aina 320,000
8683: samanlaisen kaikille verovelvollisille, mitä markkaan.
8684: kaikkien kansalaist~en yhdenvertaisuuden Tuollaista räikeätä epäsuhdetta verovel-
8685: lain edessä on katsottava vaativan. vollisuudessa perhesuhteitten nojalla ei
8686: Sensijaan, että siihen saakka voimassa voida enää perustella edes veromaksukyvyn
8687: olleen vuonna 1924 annetun tulo- ja omai- huomioon ottamisella. Lisäksi saavat kaik-
8688: suusverolain mukaan luonnollisten henkilöit- kein korkeimpiinkin tuloryhmiin kuuluvat
8689: ten verorasitus lapsivähennyksiä lukuun- luonnolliset henkilöt vähentää verostaan
8690: ottamatta oli samanlainen perhesuhteista ensimmäisestä lapsesta 2,000 markkaa ja
8691: riippumatta, jakaa vuoden 1943 tulo. ja jokaisesta muusta lapsesta 3,000 markkaa
8692: omaisuusverolaki verovelvolliset luonnolliset sekä äsken voimaan tulleen lapsilisälain
8693: henkilöt kolmeen eri veroluokkaan, joista nojalla nostaa avustusta 500 markkaa kuu-
8694: ensimmäiseen kuuluvat pääasiallisesti nai- kaudessa jokaisesta lapsestaan.
8695: mattomat 24 vuotta täyttäneet, toiseen avio- Perhesuhteitten huomioon ottaminen ve-
8696: liitossa olevat laps~ettomat ja kolmanteen ronmaksukykyä määriteltäessä on tietenkin
8697: veroluokkaan sellaiset henkilöt, jotka ovat määrätyissä rajoissa ja määrätyin edelly-
8698: elättäneet alaikäistä lastaan. Näiden eri tyksin puolustettavissa, mutta meillä on
8699: veroluokkien veroasteikot eroavat niin jyr- varsinkin naimattomien henkilöitten verot·
8700: kästi toisistaan, ~että ensimmäisen veroluo- tamisessa menty niin mahdottomiin, ettei
8701: kan vero alimmissa tuloryhmissä on noin sitä mitenkään voida pitää enemmän oikeu-
8702: kaksi kertaa niin suuri kuin kolmannessa den kuin tarkoituksenkaan mukaisena.
8703: luokassa, minkä lisäksi saavat alaikäisen Esikuvat tällaiseen kohtuuttomuuteen on
8704: lapsen elättäneet tehdä verostaan, eikä vain otettu pääasiassa Saksasta, jossa Hitlerin
8705: veronalaisesta tulostaan, aina 3,000: een valtakautena kiihkokansallisten ja IDiiita-
8706: markkaan nousevan alennuksen lasta koh- rististen tavoitteitten mukaisesti harjoitet·
8707: den sekä vähentää veronalaisesta omaisuu- tiin voimakasta väestönlisäyspropagandaa
8708: destaan 50,000 markkaa jokaisen elättä- ja naimattomien henkilöitten v·erotusta
8709: mänsä alaikäisen lapsen osalta. Niinpä käytettiin eräänlaisena väestöpoliittisena
8710: tuloluokassa 100,000-150,000 markkaa ve- pakotteena. Kansanvaltaisissa vapaissa
8711: ron vakioerä tulon alarajan kohdalla on oloissa on verotuspolitiikassa pidettävä en-
8712: I veroluokassa 14,500, II luokassa 10,000 nen muuta silmällä kansalaisten samanar·
8713: markkaa ja kolmannessa 7,000 markkaa. voisuutta lain edessä, oikeudenmukaisuutta
8714: Lisäksi voimassa oleva verotusasteikko on sekä inhimillisiä ja sosiaalisia näkökohtia,
8715: kohtuuton ja toteuttaa huonosti n. s. perhe- joihin nykyinen verotusjärjestelmämme so--
8716: tasausperiaatetta siinäkin mielessä, että kun veltuu huonosti. Tämän lisäksi on otettava
8717: III veroluokkaan kuuluva saa edellä maini- painavana tosiasiana huomioon, että nai-
8718: tussa tuloryhmässä ,perhehyvitystä" 7,000 mattomien henkilöitten kohtuuton verotta-
8719: markkaa, nousee se tuloluokassa 600,000- minen ja iheidän valjastamisensa elättämään
8720: 184 IV,51. - Naimattomien henkilöiden verotus.
8721:
8722: toisten perheitä vaikuttaa haitallisesti asian- ruutta sekä parempiosaisia verotettavia että
8723: omaisten yrittämishaluun sekä siten la- koko yhteiskuntaakin kohtaan, joten lain-
8724: mauttavasti yritteliäsyyteen yleensä. Kan- säätäjän velvollisuus on mitä pikimrmin
8725: salaisten veronmaksukykyä ei sitäpaitsi lä- saattaa verotus tuossa suhteessa oikeuden-
8726: heskään aina määrää se, onko asianomai- mukaisemmalle perustalle varsinkin sen
8727: nen naimisissa vai ei, vaan naimattomilla jälkeen, kun äsken voimaantullut lapsilisä-
8728: henkilöillä lukuisissa tapauksissa on huolto- laki edelleen jyrkentää vastakohtaisuutta
8729: velvollisuuksia vanhempiinsa tai sukulai- naimattomien' ja perheellisten taloudelli-
8730: siinsa nähden, joita nykyinen tulo- ja sissa etusuhteissa.
8731: omaisuusverolaki ei ota ollenkaan huomioon. Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
8732: Näiden velvollisuuksien vuoksi saattaa vero- dotan eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
8733: velvollinen olla suorastaan estynyt mene- sen,
8734: mästä naimisiin ja perustamasta omaa per-
8735: hettä, johon yhteiskunta omavastuisilta ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8736: kunnollisilta kansalaisilta lisaksi riistää toimenpiteisiin tulo- ja omaisuus-
8737: mahdollisuuksia estämällä kohtuuttomana verolain muuttamiseksi siten, että
8738: verotuksella säästöjen teon. Nykyinen naimattomien henkilöitten kohtuutto-
8739: ,poikamiesverotus" on jo herättänyt laa- maksi muodostunutta verorasitusta
8740: joissa kansalaispiireissä oikeutettua kat:ke- huojennetaan.
8741: Helsingissä heinäkuun 28 päivänä 1948.
8742:
8743: Lassi Hiekkala.
8744: 185
8745:
8746: IV,1>2. - Bemst. mot. N:o 50.
8747:
8748:
8749:
8750:
8751: Öhman: Angående lindringat i åld1·ingarnas beskattning.
8752:
8753:
8754: T i ll R i k s d a g e n.
8755:
8756: Erkänt är att stat och kommun har skyl- mänt känt och har också innehavarna av
8757: dighet att tillvarataga till hög ålder komna sådana placeringar, dock beträffande obli-
8758: personers intressen och speciellt deras möj- gationer endast de som utfärdats av finska
8759: lighet att sedan deras arbetstid är förbi staten, under senare tid beretts vissa skatte-
8760: lwmma tillrätta. Detta har skett under lättnader. Knappast alls beaktat har
8761: olika former, men allmänt torde erkännas, däremot blivit att jämväl placeringarna uti
8762: att det som hittills gjorts ännu icke på aktier ställt sig mycket oförmånligt. De
8763: långt när löst hela problemet, utan att börsnoterade aktiernas realvärde uppgår
8764: fortsättningsvis ännu mycket återstår att nu i medeltal icke ens till 50 % av för-
8765: göra. Såsom till hög ålder kommen torde krigsvärdet. För staten äro dessa sparare
8766: betraktas person som fyllt 67 år, enär detta dock lika värdefulla, som de tidigare
8767: är den vanligaste avgångsåldern för person nämnda, de hava ju ställt sina besparingar
8768: anställd i statens tjänst. Åldringarna direkt till affärslivets förfogande. Staten
8769: kunna indelas uti tre kategorier: 1) per- har sålunda allt skäl att. genom skatte-
8770: soner, som i huvudsak salma såväl regel- lindring också beakta deras intressen.
8771: bunden inkomst som förmög·enhet, och för- Detta motiveras ytterligare med följande:
8772: ty äro helt beroende av samhällets eller Redan den inflation, som ovan angivits
8773: anhörigas stöd, 2) pensionstagare och 3) har i hög grad nedsatt spararnas möjlig-
8774: personer som helt och hållet eller till het att på gamla dagar komma till rätta
8775: största delen leva av ett sparkapital. Kate- med sina besparingar. Den tunga, allmänt
8776: gori 1) blir det icke :här frågan om, enär erkänt allt för tunga,, beskattningen har
8777: personer hörande till denna kategori helt gjort detta fullkomligt omöjligt. Hela av-
8778: undgå beskattning. Pensionstagarna hava kastningen av ett kapital placerat uti in-
8779: av mig i en lagmotion föreslagits till full dustriaktier konsumeras sålunda av skat-
8780: skattefrihet. Återstår sålunda kategori 3). terna, då jämväl förmögenhetsskatten ob-
8781: En betydande del av denna kategori ut- serveras. Dessa sistnämnda stegras ytter-
8782: göras av åldringar, som utfört sitt livs- ligare på ett oskäligt sätt genom att finans-
8783: arbete uti det privata produktiva arbetets ministeriet för beskattningen åsätter ak-
8784: tjänst landets näringsliv till fromma. De tierna ett värde, som är avsevärt mycket
8785: ha i regeln icke kunnat räkna på någon större än det pris, vilket vid försäljning
8786: pension att stöda sig på under gamla da- av aktierna i regeln erhålles för desamma.
8787: gar, utan har det gällt för dem att genom Spararen blir sålunda mången gång alls
8788: ett sparsamt leverne möjliggöra hopsam- icke i tillfälle att för sitt uppehälle ty sig
8789: landet av ett sådant kapital att egen och till ens någon del av sina räntor, utan
8790: familjens utkomst säkerstäUes även efter nödsakas fortlöpande så länge det räcker
8791: det arbetskraften blivit uttömd. Sparkapi- använda själva kapitalet. Genom förmö-
8792: talet har i regeln placerats uti antingen genhetsöverlåtelseskatterna, först den efter
8793: bankdepositioner, obligationer eller aktier vinterkriget och sedan den, som nu under
8794: eller också har livränta inköpts. Bankdepo- 5 års tid debiteras, har en mycket bety-
8795: sitionernas och obligationernas liksom också dande åderlåtning av sparkapitalet ägt
8796: livräntans realvärde har emellertid genom rum.
8797: inflationen sjun:kit tiH mindre än en sjun- I statens intresse ligger det icke att en
8798: dedel av deras förkrigsvärde. Detta är all- sådan kapitalförtäring skall fortsätta och
8799:
8800: 544/48 24
8801: 186 IV,o2. - Vanhusten verotus.
8802:
8803: speciellt icke då det gäller åldringar. De- rvarje fall tillämpas på de skatter, som
8804: ras enda möjlighet att undgå att falla sam- erläggas 1949. Ställer detta sig svårt borde
8805: hället till last är att beskattning€n av deras skattBlindringen i varje fall träda i gäl-
8806: kapitrul avlyftBs eller lindras. Det är på lande kraft från och med den 1 januari
8807: kapitalet d€ lever liksom övriga medbor- 1949 och personer som påförts en för hög
8808: gare på sina förvärvsinkomster. Den gamla skatt berättigas inom viss tid ansöka om
8809: medborgarens kapital bör därf.ör icke be- restitution av det som för mycket erlagts.
8810: skattas starkare än den ungas inkomster, Med hänvisning till det ovan anförda
8811: utan tvärtom. Detta synes mig vara Btt föreslår jag att riksdagen ville besluta
8812: rättvist krav. hemställa,
8813: För skattemyndigheterna måste genom-
8814: förandet av en sådan reform väl vara möj- att regeringen måtte vidtaga åt-
8815: ligt. Den borde grundas på principen att gärder i sådan riktning, att medbor-
8816: för en medborgare, som fyllt 67 år, Bn års- gare, som fyllt 67 år och hava en
8817: inkomst om 100,000 mark förklaras skatte- årsinkomst uppgående högst tm
8818: fri oheroende av om den grundar sig på 100,000 mark, frikallas från såväl
8819: pension, förvärvsinkomst eller avkastning inkomst- och förmögenhetsskatt in-
8820: av förmögenhet och kommer i sistnämnda klusive kommunalskatt, att skatten
8821: fall icke heller förmögenhBtsskatt ifråga. för en enahanda medborgare med en
8822: För högre inkomster bör skatten fastställas högre årsinkomst än 100,000 mark
8823: att utgå med en viss % av den samman- fastställes till en viss % av den
8824: lagda inkomst- och förmögenhetsskatt en skatt annan medborgare enligt lag i
8825: yngre person enligt lagen har i enahanda enahanda fall debiteras och att
8826: fall att Brlägga. Högre skatt än 50.% av högre skatt än 50 % av årsinkomsten
8827: inkomsten bör icke komma ifråga. icke påföres 67 år fylld medborgare.
8828: Önskvärt vore att denna reform bleve
8829: genomförd redan detta år och bör den i
8830: Helsingfors den 3 augusti 1948.
8831:
8832: 0. A. öhman.
8833: 187
8834:
8835: IV,ö2. - Toiv. al. N:o 50. Suomennos.
8836:
8837:
8838:
8839:
8840: Öhman: Vanhusten verotuksen lieventämisestä.
8841:
8842:
8843: E d us kun n a U e.
8844:
8845: Valtion ja kunnan tunnustettu velvolli- johdoota lasllmnut vähempään kuin seitse-
8846: suUJS on valvoa korkeaan ikään tulleiden mäsosaan sotaa edeltäneestä arvostaan.
8847: henkilöiden etuja ja erityisesti heidän toi- Tämä on yleisesti tunnett111a, ja sellais-
8848: meentulomahdollisuuksiaan, sitten kun 'hei- ten sijoitusten omistajille onkin, koskien
8849: dän työnsä on päättynyt. Tämä 10n ta- kuitenkin vain Suom-en valtion liikkeelle
8850: pahtunut eri muodoissa, mutta yleisesti laskemia obligatioita, järjestetty määrät-
8851: myönnettäneen, ettei sillä, mitä tähän men- tyjä verohelpotuksia. Sitä vastoin on tus-
8852: nessä on tehty, ole lähimainkaan ratkaistu kin lainkaan otettu huomioon, että myös-
8853: koko probleemiru, vaan etJtä edelleenkin on kin sijoitukset osakkeisiin ovat muodostu-
8854: tehtävä hyvin paljOIIl. Korkean iäm. saa- neet hyvin epäedUI.lisiiksi. Pörssissä noteerat-
8855: vuttanooksi katsottaneen henkilö, joka on tujen osakkeiden reaaliarvo ei keskimäärin
8856: täyttänyt 67 vuotta, koska tämä on valtion nouse edes 50 % :n sodanedellisestä arvosta.
8857: palveluksessa olevien tavallisin eroamisikä. Valtiolle nämä säästäjät ovat kuitenkin
8858: Vanhukset voidaan jalkaa ik:olmeen: luok- yhtä arvokkaita kuin aikaisemmin mainitut,
8859: kaan: 1) henkilöihin, joilta pääasiallisesti sillä he ovat asettaneet säästönsä suoraan
8860: puuttuvat niinhyvin säännöllinen tulo kuin liike-elämän käytettäväksi. Valtion on siten
8861: omaisuuskin ja jotka sen vuoksi ovat koko- täysin aiheellista verohuojennulksin ottaa
8862: naan riippuvaisia yhteiskunnan tai omais- myös huomioon heidän etunsa. Tämän pe-
8863: ten tuesta, 2) eläkkeensaajiin ja 3) henki- [IDStelulklsi 'esitetään, vielä seurruavwa:
8864: löihin, jotka kokonaan tai suurimmaksi Jo inflatio, johon edellä on viitattu, on
8865: osaksi ,elävät sääsltöpääomasta. Luokka 1) suuressa määrin alentanut säästäjien maih-
8866: ei tässä tule kysymykseen, koska siihen dollisuutta tulla vanhoilla päivillään toi-
8867: kuuluvat henkilöt kokonaan välttyvät vero- meen säästö~llään. Rasik:as, yleisesti aivam
8868: tuselta. Eläkkeensaajille olen lakialoittees- liian raskaaksi tunnustettu verotus on teh-
8869: sani ehdottanut täyden verovapauden. Jä- nyt sen täysin mahdottomaksi. Verot, kun
8870: lellä on niinollen luokka 3). myös omaisuusvero otetaan huomioon, nie-
8871: Huomattavan osan tästä luokasta muo- levät siten teollisuusosakkeisiin sijoitetun
8872: dostavat vanhukset, jotka ovat suorittaneet pääoman koko tuoton. Ne nousevat sitä
8873: elämäntyönsä yksityisessä tuottavassa työssä paitsi vielä kohltuuttomasti sen takia, että
8874: maan elinkeinoelämän hyö<;lyksi. He eivät valtiovarainministeriö määrää osakkeiden
8875: ole tavallisesti voineet laskea minkään eläk- verotusarvoksi arvon, joka on huomatta-
8876: keen tukeen vanhoilla päivillään, vaan hei- van paljon suurempi kuin se hinta, joka
8877: dän on pitänyt säästäväisesti eläen tehdä osakkeista tavallisesti saadaan niitä myy-
8878: mahdolliseksi sellaisen pääoman kokoami- täessä. Säästäjän ei siten useinkaan ole
8879: nen, että oma ja perheen toimeentulo saa- lainkaan mahdollista tulla edes osaksi toi-
8880: daan turvatuksi senkin jälkeen, kun työ- meen koroillaan, vaan hänen on jatkuvasti
8881: kyky on käytetty loppuun. Säästöpääoma käytettävä itse pääomaa niin kauan kuin
8882: on tavallisesti sijoitettu joko pankkitalle- sitä riittää. Omaisuudenluovutusverot, en-
8883: tuksiin, obligatioihin tai osakkeisiin tai sin talvisodan jälkeen ja sitten se, jota
8884: sillä on myös ostettu elinkorko. Pankki- nyt viiden vuoden aikana kannetaan, ovat
8885: talletusten ja obligatioiden samoinkuin elin- merkinneet säästöpääomalle hyvin huomat-
8886: koron reaaliarvo on kuitenkin inflation tavaa suoneniskua. ·
8887: 188 IV,52. - Vanhusten verotus.
8888:
8889: Sellainen paaoman ikulutuiksen jatkumi- paU!ksessa sitä on sovellettava vuonna 1949
8890: nen ei dle valltion edun mukaista, ei var- suoritetltaviin veroihin. Jos tämä muodos-
8891: sinkaan silloin, kun kysymys on vanhuk- tuu vaikeaJksi, olisi veronihuojennusten kai-
8892: sista. Heidän ainoa mahdollisuutensa vält- kessa tapauksessa tultava voimaan 1 päi-
8893: tyä joutumasta yhteiskunnan taakaksi on västä tammikuuta 1949 ja henkilöt, joHle on
8894: heidän pääomansa verotuksen poistaminen määtä1Jty liian ik:orkea vero, oik~mtettava
8895: tai lieventäminen. Samoin kuin muut kan- määrätyn ajan kuluess~ anomaan liiaksi
8896: salaiset elävät ansiotuloistaan he elävät kannetun määrän palauttamista.
8897: pääomasta. Se tuntuu minusta oikeuden- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
8898: mukaiselta vaatimukselta. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8899: Sellaisen uudistuksen toteuttaminen täy-
8900: tyy olla mahdollista verotusviranomaisille. että hallit~ts ryhtyisi sen sttuntai-
8901: Se olisi rakennettava sille periaatteelle, että siin toimenpiteisiin, että kansalaiset,
8902: 67 vuotta täyttäneen kansalaisen 100,00.0 jotka ovat täyttänyt 67 vuotta ja
8903: markan vuositulo julistetaan verovapaaksi joilla on kodccintaan 100,000 mark-
8904: riippumatta siitä, perustuuko se elälkkeeseen, kaan nottsevat vuositulot, vapaute-
8905: ansiotuloon tai omaisuuden tuottoon. Vii- taan niin hyvin tulo- kuin omaisuus-
8906: meksimainitussa tapauksessa ei myöskään verosta, kunnallisvero mukaanluet-
8907: omaisuusvero tul•e ik:ysymy(kseen. .Suurem- tuna, että samanikäisten kansalaisten,
8908: mista tuloista täytyy vero vahvistaa mää- joilla on 100,000 markkaa suurem-
8909: rätyksi prosentiksi siitä yhteenlasketusta mat vuositulot, veroksi vahvistetaan
8910: tulo- ja omaisuusverosta, jonka nuoremman määrätty prosentti siitä verosta, joka
8911: henkilön on lain mukaan vastaavassa ta- muille kansalaisille lain mukaan vas-
8912: pauksessa suoritetltav,a. Suurempi vero taavissa tapauksissa määrätään, ja
8913: ik:um 50% tuloista ei saa tulla kysymyk- että suu·rempaa veroa kuin 50 %
8914: seen. vuosituloista ei määrätä 67 vuotta
8915: Olisi toivottavaa, että tämä uudistus to- täyttäneelle kansalaiselle.
8916: teutettaisiin jo tänä vuonna, ja joka ta-
8917: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
8918:
8919: 0. A. Öhman.
8920: 189
8921:
8922: IV.=>a. - Hemst. mot. N:o 51.
8923:
8924:
8925:
8926:
8927: östenson m. fl.: Angående åtgwl'der {ö1· beviljande av avse-
8928: värda skattel4ttnader åt pensionstagare och ålderstigna
8929: till förvärvsarbete oförmögna personer.
8930:
8931:
8932: T i ll R i k s d a g e n.
8933:
8934: Under rådande inflationstid ha från stats- av ålder och orkeslöshet ä.r oförm(igen att
8935: maktens sida åtgärder, främ.st i form av skaffa sig andra inko.mster, beskattas en-
8936: lönehöjningar, vidtagits för att ffu-bättra ligt samma principer som varje annat slags
8937: olika medborgargrup.pers utJlro!IlllStJ!n:öjlighe- kapital. Då därtill kommer, att dessa
8938: ter. I detta sammanhang synes man dtock åldringar i stor utsträckning plaeerat sina
8939: iclre ha fäst tillbörlig uppmärks:amhet vid under ett strävsamt Iiv sam:lade besparin-
8940: det beträ.n.gda läge, i vil1oot rpensionstagare gar i en ak.tielägenhet eller mindre fastig-
8941: samt åldringar, som äro lhänvisade tili av- het, något S{){ffi under nu rådande förhål-
8942: kastningen av ett mindre IJmpital, på grund land'en åsa.mkar honom utgifter, som be-
8943: av penningväJ."dets fall blivit försa,tta. Pen- tydligt överstiga inkomsterna, ter sig en
8944: siooerna ha ickie vare sig för i statens ooh ri~orös beskattning av en sådan förmögen-
8945: k<ID1lllunens eller i privat tjänst tidigare het föp dera:s vid:kOIIIhlllall'de orättvis. Det
8946: anställda höjts i erforderlig grad oeh spar- höga skatteför$ott av 3(} %, som: innehål-
8947: kapitalen ha förlorat sin hetydelse. U:tom les vid ultbetalande av dividender, utgör
8948: dessa bekl:agliga företeelser drabbas dessa för de små inkomstta,garna en besvärande
8949: persoillller a:v en tung beskattning, som i pålaga, som m..ed god vilja borde !lm'J!Ina
8950: många 'avseenden måste anses 1oakälig och lättas. En sänkt värderin.g av lösöre 1oeh
8951: vars revidering vore ägnad att åimrinstone bohag borde äv;en kunna ifrågakomma vid
8952: i viss mån föwbättra deras ställning. fö:rnn:ögenhetsöverlåtelseb~kattniNgen.
8953: Den tili änkor och barn i f:råga om sta- JMied hänvisning tili ovanstå.ende fö:reslå
8954: tens och ikrunmJll.D:ens petiSioner h'ls:krnn!kta vi, att riksdagen ville besluta hemstä;lla•,
8955: skatte:tiriheten bo:rrde i föl7Sta hand få vid-
8956: gad omfattning, sålunda att den ~ulle till- att regeringen mRCte vidt(I, iillfgijr-
8957: l<äari;pas pä övriga pensioosberättigade. der i siUan riktning, a:tt ptmS'iows-
8958: Vida:N krun det icke all$S rilttig:t, att taga;re och IJjfjders!JiyrruJ, twt fö'r'I:Järvs-
8959: ett kaQ)i'tlaili,. Valll!l avkastruing utgÖtr· dren. enda arbete oförmögtR~«J pe'l'soner 11Joo~'lj(1,8
8960: illikiomstlkälknl :föJr· .en. pel'S!On, som på grund amseviirda; skattetii;HJnader.
8961: HelSingfors den 30 juli 1948.
8962:
8963:
8964:
8965: ...... ..
8966: Ebba. östenson. Helena Virkki.
8967: All:å:. YlicJmwn Lailli. Bilaldtaltl,
8968: Maq.it. llclrw-lmuima.n. ~.
8969: 190
8970:
8971: IV,53. - Toiv. al. N:·o 51. Suomennos.
8972:
8973:
8974:
8975:
8976: östen.son y. m.: Toimenpiteistä huomattavien verohdpotus-
8977: ten myöntämis,eksi eläkkeen saajille ja iäkkäille ansio-
8978: työhön kykenemättömt?le henkt?öille.
8979:
8980:
8981: E d u s k u n n a 11 e.
8982:
8983: Nykyisenä inflatioaikana on valtioval- tulolähteen henkilölle, joka ikänsä ja voi-
8984: lan taholta ryhdytty, ensi sijas!'la pa'lkan- mattomuutensa takia ei kykene muita tu-
8985: korotusten muodossa, toimenpiteisiin eri loja hankkimaan, verotetaan samojen peri-
8986: kansalaisryhmien toimeentulomahdolli- aatteiden mukaisesti kuin kaikkia muun-
8987: suuksien parantamiseksi. Tässä yhteydessä laatuisia pääomia. Kun lisäksi nämä van-
8988: nähtävästi ei kuitenkaan ole kiinnitetty lmkset suuressa määrin ovat sijoittaneet
8989: riittävää huomiota siihen ahdinkoon, johon työteliään elämänsä aikana kokoamansa
8990: rahanarvon alenemisen takia ovat joutu- säästöt osakehuoneistoon tai pienehköön
8991: neet eläkkeensaajat ja vanhukset, jotka kiinteistöön, mikä nyt vaUitsevissa olo-
8992: ovat riippuvaisia pienen pääoman tuo- suhteissa aiheuttaa hänelle menoja, jotka
8993: tosta. Eläkkeitä ei, oli sitten kysymys val- huomattavasti ylittävät tulot, näyttää sel-
8994: tion ja kunnan tai yksityisessä palveluk- laisen omaisuuden tavattoman ankara ve-
8995: sessa olleista, ole korotettu tarpeellisessa rotus heidän osaltaan epäoikeudenmukai-
8996: määrässä, ja säästöpääomat ovat menettä- selta. Korkea, 30% :n veroennakko, joka
8997: neet merkityksensä. Näiden valitettavien pidätetään osinkoja maksettaessa, on pie-
8998: ilmiöiden lisäksi nämä henkilöt ovat ras- nituloisille rasitus, jota hyvällä tahdolla
8999: kaan verotuksen kohteena, jota monessa pitäisi voida keventää. Irtaimen O!lllaisuu-
9000: suhteessa on pidettävä kohtuuttomana ja den ja kotikaluston alemman arvioinnin pi-
9001: jonka korjaaminen oEsi ainakin jossruki~ täisi myös voida 1tulla kysymykseen, omai-
9002: määrin omansa parantamaan heidän ase- suudenluovutusverotuksessa.
9003: maansa. Ylläolevaan viitaten ehdotamme edus-
9004: Valtion ja kunnan eläkkeissä leskiin ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9005: lapsiin rajoitettua verovapautta olisi ensi
9006: kädessä saatava laajennetuksi siten, että että hallitus ryhtyisi sen suuntai-
9007: sitä olisi sovellettava myös muihin eläk- siin toimenpiteisiin, että eläkkeen
9008: keeseen oikeutettuihin. saajille ja iäkkäille, ansiotyöhön ky-
9009: Edelleen ei voida pitää oikeana, että kenMnättömille henkilöille myönne-
9010: pääomaal jonka tuotto muodostaa ainoan tään huomattavia verohelpotuksia.
9011: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
9012:
9013: Ebba östen.son. Helena Virkki.
9014: Albin Wickman. Lassi Hiekkala.
9015: Margit Borg-Sundman. Albert Brommels.
9016: 191
9017:
9018: IV,54. - Toiv. al. N:o 52.
9019:
9020:
9021:
9022:
9023: Sukselainen y. m.: Toimenpiteistä verohelpotusrten myöntä--
9024: miseksi alalikäistä lastaan huoltaville lesk~"lle.
9025:
9026:
9027: E d u s k u n n a ll e.
9028:
9029: Verolainsäädäntömme suo avioliitossa Aviopuolison työn verovapaus ei epäile-
9030: oleville sen erikoisedun, että verovelv;olli- mättä ole mikään sellainen etuoikeus, jonka
9031: sen puolison kotitaloudessa tai perheen voisi katsoa myönnetyksi p·elkän vihkimä-
9032: maa- ja metsätaloudessa suorittaman työn todistuksen perusteella. Lainsäätäjällä on
9033: arvoa ei lueta verotettavaksi tuloksi. Tämä epäilemättä ollut mielessään se, että avio-
9034: sinänsä kohtuullinen menettely johtaa kui- puolisoilla normaalitapauksissa on lapsia
9035: tenkin merkittävän epäkohdan syntymiseen huollettavanaan. Siksipä ei edelläviitattua
9036: maatalouskiinteistön verotuksessa silloin, epäkohtaa oikaistaessa voidakaan asettaa
9037: kun toinen aviopuolisoista kuolee. Emän- maatalouskiinteistöstä verovelvollista hen-
9038: nän kuolema vähentää leski-isännän veron- kilöä erikoisasemaan pelkästään sen perus-
9039: maksukykyä huomattavasti, mutta tätä ve- teella, että hän on ollut naimisissa tai että
9040: ronmaksukyvyn alenemista verolainsää- hänellä joskus on ollut lapsia huolettava-
9041: däntö ei millään tavalla ota huomioon. naan. Korjaus on käsittääksemme rajoitet-
9042: Vielä räikeämpi on epäkohta niissä tapauk- tava niihin tapauksiin, joissa leskellä on
9043: sissa, joissa isäntä kuolee. Sil1oin emäntä, alaikäisiä lapsia huollettavanaan ja joissa
9044: jonka työn tuotolle laki nykyisessä muo- häntä nykyisten säännösten perusteella ve-
9045: dossaan takaa verovapauden niin kauan rotetaan raskaammin kuin niitä perheitä,
9046: kuin isäntä elää, joutuu verovelvolliseksi joissa molemmat aviopuolisot ovat lapsista
9047: isännän asemesta ja hänelle pannaan n. s. huolehtimassa.
9048: isännänpalkka. Tällaiset tapaukset ovat Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
9049: nykyisin hyvin yleisiä siitä syystä, että mo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9050: net nuoret rmaanviljeljät ovat menettäneet
9051: henkensä sodissa ja heidän laskensä ovat että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9052: jääneet hoitamaan tilaa yhdessä alaikäisten siin tulo- ja omaisuusverolain 19 § :n
9053: lastensa kanssa. Kysymys ei näissä tapauk- ja vastaavien kunnallisverotusta kos-
9054: sissa ole yksistään kansan oikeustajuntaa kevien määräysten muuttamiseksi si-
9055: loukkaavasta menettelystä vaan on asialla ten, että alaikäistä lastaan huoltava
9056: näille monesti hyvin vaikeissa taloudelli- leski tulisi osalliseksi vastaavanlai-
9057: sissa oloissa eläville perheille huomattava sesta veronvähennyksestä, mitä avio-
9058: taloudellinen merkitys. Kun lienee kiista- puolison verovelvollisen maa- ja met-
9059: tonta, että verolainsäätäjän tarkoitus ei ole sätalouden hyväksi suorittaman työn
9060: ollut kiristää verotusta silloin, kun vero- tuoton verovapaus merkitsee niille
9061: velvollisen maksukyky aviop.uolison mene- perheille, joissa molemmat aviopuoli-
9062: tyksen takia heikkenee, epäkohta olisi kii- sot vielä ovat elossa.
9063: reellisesti korjattava.
9064: Helsingissä elokuun 5 päivänä 1948.
9065:
9066: V. J. Sukselainen. Vieno Simonen.
9067: Eemil Luukka. Aino Luostarinen.
9068: Atte Pakkanen. Viljam Sarjala.
9069: Lauri Laine. Kerttu Saalasti.
9070: Yrjö Saari.
9071: 192
9072:
9073: IV,55.- Toiv. al. N:o 53.
9074:
9075:
9076:
9077:
9078: Raunio y. m.: Esityksen antamisesta pienten eläkkeiden
9079: verovapaudesta.
9080:
9081:
9082: E d u s k u n n a 11 e.
9083:
9084: Nykyisin vallitsevan elintason huomioon kin huomattavasti korotettu, niin ne ovat
9085: ottaen erikoisesti pienten eläkkeiden va- markkamääräisesti mitättömän alhaisia.
9086: rassa elävien vanhuksien kohdalla on suo- Siksi olisikin näiden vanhuksien, jotka pie-
9087: rastaan kohtuutonta, etä he näistä pienistä niä eläkkeitä nauttivat, elämän mahdolli-
9088: tuloistaan joutuvat verotuksen alaisiksi. suuksia lievennettävä heidän verotuksensa
9089: Verovapaan tulon alaraja esim. kunnallis- poistamisella. Hallituksen tulisikin käsi-
9090: verotuksessa on niin alhainen, että pienim- tyksemme mukaan antaa eduskunnalle tätä
9091: mätkin eliiJkkeet melkeinpä poikkeuksetta tarkoittava lakiesitys.
9092: joutuvat verotuksen kohteeksi. Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
9093: Kun vertaa niitä normaalivuosien palk- kunnioitta-en eduskunnan päätettäväksi toi-
9094: koja, joiden perusteella eläkkeet niissä vomuksen,
9095: oloissa myönnettiin, ovat ne mitättömän että hallitus kiireellisesti an,taisi
9096: pieniä nykyiseen hintatasoon verraten. Eduskunnalle esityksen pier~tten eläk-
9097: Vaikka näitä eläkkeitä prosentuaalisesti on- keiden verovapaudesta.
9098: Helsingissä heinäkuun 28 päivänä 1948.
9099:
9100: Eino Raunio. Valfrid Eskola.
9101: Juho Karvonen. Kustaa Alanko.
9102: Urho Kulovaara. Meeri Kala-vainen.
9103: Alpo Lumme. .Jussi Raatikablen.
9104: Olavi Kajala. 0. Muildm.
9105: Arvo Sävelä. Edvard PeSOllen.
9106: Vilbo Väyrynell. Juho Kuitti:Dea.
9107: Antur Koskinen. A. Turkka.
9108: Valto Käkelä. .J. F. Tolonen.
9109: Lawa Brander-Wallin. lsak Pen~
9110: Pentt-i Niemi. Elli lf111'liliBeD.
9111: Yrjö Kilpeläi».e:a. G. Bemiksao!L
9112: Toivo Pye:rtä.nö. 1\la.nt& Salm.eJ&..Iii.rriM!L
9113: A.iao Lehtekoski ~· LeivowLatSIO'JI..
9114: Jwe .Jll1Kilaineu. Rafael Paaaio.
9115: 193
9116:
9117: IV,56. - Toiv. al. N:o 54.
9118:
9119:
9120:
9121:
9122: Kannisto y. m.: Eläkkeennauttijain vapauttamisesta verojen
9123: maksamisesta.
9124:
9125:
9126: E d u s k u n n a ll e.
9127:
9128: Inflatiokehitys ja eräät verotusta koske- työkyky olennaisesti vähentynyt, on heidän
9129: vat järjestelyt ovat saattaneet erityisesti toimeentulonsa tosiasiallisesti yksinomaan
9130: eläkkeennautijat taloudellisesti. kohtuutto- heidän saamansa eläkkeen varassa. Se taas
9131: man vaikeaan asemaan. Samalla kuin eläk- on yleensä kohtuulliselle toimeentulolle riit-
9132: keiden ostovoima on suuresti vähentynyt, tämätön. Koska tämän epäkohdan korjaa-
9133: on ennakkoperintäjärjestelmän voimaantul- miseksi, josta on julkisuudessakin paljon
9134: tua verojen maksaminen eläkkeistä, jotka puhuttu, ei ole ryhdytty toimenpiteisiin,
9135: aikaisemmin ulosmittaukselta suojattuina ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
9136: jäivät yleensä tavallisessa järjestyksessä muksen,
9137: tapahtuneen veronkannon ulkopuolelle, tul- että hallitus kiireimmiten tutkitut-
9138: lut tehokkaasti täytäntöönpannuksi ja vero- taisi eläkkeennauttijain taloudellista
9139: jen määrän suunnattoman kohoamisen asemaa koskevan kysymyksen ja an-
9140: vuoksi muodostunut eläkkeennauttijoille taisi Eduskunnalle esityksen eläk-
9141: ylettömän raskaaksi. Kun valtaosa eläk- keennauttijain vapauttamiseksi vero-
9142: keensaajista on siinä iässä, että heidän ter- jen maksamisesta.
9143: veydentilansa on heikentynyt ja ainakin
9144: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
9145:
9146: H. A. Kannisto. Kalle Kauppi.
9147: Irma Karvikko. Lassi Hiekkala.
9148: R. B. Berner.
9149:
9150:
9151:
9152:
9153: 25
9154: 544/48
9155: 194
9156:
9157: IV,57. - Toiv. al. N:o 55.
9158:
9159:
9160:
9161:
9162: Leikola: Tulojen ilmoittamis- ja verojen suorittamismenet-
9163: telyn yksinkertaistamisesta.
9164:
9165:
9166: E d u s k u n n a ll e.
9167:
9168: Kuten tunnettua veroilmoitus on tehtävä vinä. Kun paaosa veroista palkannautti-
9169: erikseen valtion- ja erikseen kunnallisveron joilta kannetaan ennakkona aina palkan-
9170: määräämistä varten. Tämä epäkohta mak- maksun yhteydessä, olisi säännöllinen jälki-
9171: saa huomatatvia summia käytetyssä lomake- verojenkin maksu selvintä.
9172: materiaalissa ja menetetyssä ajassa. Olisi Edelläolevaan viitaten ehdotan eduskun-
9173: senvuoksi tärkeätä saada säädöksiin sellai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9174: nen muutos, että sama veroilmoitus riittää
9175: kaikkeen verotukseen. että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
9176: Toinen epäkohta verotuksessa on se, että menpiteisiin, että veroilmoitus saa-
9177: veroja kannetaan eri kuiteilla eri tarkoi- taisiin jättää yhtenä kappaleena sekä
9178: tuksiin. Kansalaisille olisi varmasti yksin- että verojen maksu yksinkertaistet-
9179: kertaisinta maksaa kaikki verot yhdessä ja taisiin säännönmukaisesti suoritet-
9180: vaikkapa vielä määräkuukausien määräpäi- tavaksi yhteisellä verokuit,tlla.
9181: Helsingissä b.einäkuun 29 päivänä 1948.
9182:
9183: Erkki Leikola.
9184: 195
9185:
9186: IV,5s. - Toiv. al. N:o 56.
9187:
9188:
9189:
9190:
9191: Friman y. m.: Kunnan- ja valtionverotustoimitusten yhdis-
9192: tämisestä.
9193:
9194:
9195: E d u s k u n n a ll e.
9196:
9197: Voimassa olevien verotusla:kiemme mu- ja siten tapahtuvaa ~eskittämistä puoltaa
9198: kaan suoritetaan kunnan- ja valtion vero- sekin seikka, että ainakin maaseudulla kun-
9199: tus erikseen. Jokaisen verovelvollisen on nallista verotusta suorittavilla taksoitus-
9200: tehtävä molempia verotustoimituksia var- lautakunnilla yleensä on suurempi asioiden
9201: ten lain määräämät veroilmoitukset ja an- ja ihmisten tuntemus jo pelkästään sillä
9202: nettava tarvittaessa muita tietoja. Jokai- perusteella, että sen kokoonpanossa on huo-
9203: sessa kunnassa on molempia verotuksia mioitu kaikki kunnan osat ja ,etupiirit.
9204: varten taksoitus- ja verotuslautakunnat. Koska valtion verotus jo nykyäänkin tapah-
9205: Käytännössä veron rmäärääminen tapahtuu tuu käytännössä kunnanverotuksen poh-
9206: siten, että taksoituslautakunta · suorittaa jalla, ei tilanne valtion kannalta tulisi tässä
9207: verotuksen, sen jälkeen kun se on valmis- suhteessa muuttumaan.
9208: teltu valiokunnissa. Kun sen työ on täysin Jos verotustoimitukset yhdistettäisiin,
9209: valmis, kokoontuu valtion verotuslauta- olisi se suuri helpotus verovelvollisille,
9210: kunta suorittamaan valtion verotusta ja koska silloin tarvitsisi tehdä vain yksi vero-
9211: käyttää työnsä perusteena taksoituslauta- ilmoitus. Verotus muodostuisi nykyistä
9212: kunnan valmista työtä tarvitsematta hank- paljon vähempitöiseksi. Vähäinen ei olisi
9213: kia mitään lisää. Näin siis kaksi ,elintä myöskään se säästö, jdka saavutettaisiin
9214: joutuu käsittelemään samoja asiapapereita veroilmoitusten painatus- ym. kustannusten
9215: ja samassa tarkoituksessa. Kun tulee ky- supistuessa puoleen nykyisestä.
9216: symykseen valitus, on sekin tehtävä kah- Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
9217: teen paikkaan ja se lisää työtä valittajalle, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9218: mutta ennenkaikkea asianomaisille viras-
9219: toille työtä ja kustannuksia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9220: Käytännöllistä veliotustyötä suorittavien toimenpiteisiin kunnan ja valtion
9221: kunnallismiesten keskuudessa on varsin verotustoimitusten yhdistämiseksi,
9222: yleinen ajatus näiden molempien verotus- sekä antaisi Eduskunnalle esityksen
9223: toimitusten yhdistämisestä. Yhdistämistä sitä tarkoittaviksi lainmuutoksiksi.
9224: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
9225:
9226: Toivo Friman. A.rv:o Riihimäki.
9227: Niilo Nieminen. Eino Tamio.
9228: Hannes Tauriainen. Aimo Aaltonen.
9229: Toivo Kujala. Antto Pnmni!a.
9230: J. Mustonen.
9231: 196
9232: IV,59. - Bemst. mot. N:o 57.
9233:
9234:
9235:
9236:
9237: Jern m. fl.: Angående stats- och kommunalbeskattningens
9238: sammanslående med 0/Vseende å deklaration och beskatt-
9239: ningens verkställande.
9240:
9241:
9242: Til R i k s d a g en.
9243:
9244: Hänvisande till motiveringen i hemstä:ll- '111.1Unalbeskattningen sammanslås så-
9245: ningsmotionen n:o 29 vid 1947 års riksdag lunda, att endast en nämnd verk-
9246: få vi vördsamt föreslå, att riksdagen ville ställer beskattningen och de skatt-
9247: beslut·a hemställa, skyldiga berättigas att på en blan.-
9248: kett deklarera sina inkomster både
9249: att regeringen mått6 vidtaga så- till stat och kommun.
9250: dana åtgärder, att stats- och Twm-
9251: Helsingfurs den 27 juli 1948.
9252:
9253: Levi Jern. 'Albert Bromm.els.
9254: Matts Forss. Nils Meinander.
9255: Albin Wickman. Henrik Kul!lberg.
9256: 197
9257:
9258: IV,59. - Toiv. al. N:o 57. Suomennos.
9259:
9260:
9261:
9262:
9263: Jern y. m.: Verm'lmoituksen ja verotuksen •toimeenpanon
9264: yhdistämisMtä valtion- ja kunnallisverotuksessa.
9265:
9266:
9267: E d u s ik: u n n a 11 e.
9268:
9269: Viitaten vuoden 1947 valtiopäivillä jäte- lisverotus yhdistetään siten, että vain
9270: tyn toiV'OJllusaloitteen n:o 29 perusteluihin yksi lautakunta toimittaa verotuk-
9271: ehdotamme kunnioittaen edUSikunnan hy- sen ja verovelvolliset oikeutetaan sa-
9272: välrsyttäväJksi toivomuksen, maUa lomakkeella tekemään tulo-
9273: ~'lmoituksensa valtiolle ja kunnalle.
9274: että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
9275: menpiteisiin, että valtion- ja kunnal-
9276: Helsingissä 27 päivänä heinälmutta 1948.
9277:
9278: Levi Jern. Albert Brommels.
9279: Matts Forss. Nils Meinander.
9280: Albin Wickman. Henrik Ku.:llberg.
9281: 198
9282:
9283: IV,6o. - Toiv. al. N: o 58.
9284:
9285:
9286:
9287:
9288: Tiitu y. m.: Maataloudenharjoittajain perheenjäsenten VM'O-
9289: tuhen helpottamisesta..
9290:
9291:
9292: E d u s k u n n a ll e.
9293:
9294: Maatalouden perheenjäsenten verotus on jäsenille riittävästi vastaavaa tuloa tuot-
9295: nykyään kohtuuttoman korkea. Valtiova- tavaa työtä. Tästä johtuu, että maatalou-
9296: rainministeriön antamien ohjeiden mukaan den hyväksi työskentelevien maanviljelijäin
9297: on viimeisessä sekä valtion että kuntain poikien ja tyttärien verotus on määrätty
9298: verotuksessa maataloudessa työslmnteleviä liian korkeaksi. 10-15 peltohehtaarin tila
9299: :talon poikia verotettu vähintäin 75,000 ei voi vuosittain maksaa neljän tilalla työs-
9300: markan vuosituloista ja talon tyttäriä kentelevän lapsen puolesta veroa 28,000-
9301: 65,000 markan tuloista. Valtiolle tuloveroa 34,000 markkaa, sillä vain harvalla paik-
9302: menee nykyään tällaisesta 75,000 markan kakunnalla on mahdollisuus saada ansio-
9303: vuositulosta 3,000-5,000 markkaa ja työtä kodin ulkopuolella. Tämä korkea
9304: kunnanvema keskimäärin 5,000 markkaa. maatalouden perheenjäsenten verotus ny-
9305: Tyttärien vastaava vero valtiolle on 2,000~ kyään pakottaa maalaisnuorisoa siirtymään
9306: 3,000 markkaa ja kunnalle 4,000 markkaa. kaupunkeihin työtä ,etsimään :useinkin huo-
9307: Maanviljelijä, jonka perheeseen kuuluu 2 nolla menestyksellä.
9308: yli 18 vuotiasta poikaa ja 2 yli 18 vuotiasta Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
9309: tytärtä, joutuu nyt näiden lastensa puo- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
9310: lesta vuosittain maksamaan valtiolle veroa väksi toivomuksen,
9311: 10-16,000 markkaa ja kunnalle noin
9312: 18,000 markkaa. Yhteensä 28,000--34,000 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9313: markkaa. Näin suuriperheisiä ja vielä toimenpiteisiin maatalouden, varsin-
9314: tätä lapsirikkaampiakin perheitä meidän kin pienmaatalouden, hyväksi työs-
9315: maassamme on ~ukematon määrä. Varsin- kentelevien maatalouden harjoitta-
9316: Ilman pienemmillä tiloilla ei kaikikina vuo- jien poikien ja tyttärien verotuksen
9317: d€1ll'aikoim.:a voida järjestä:ä kaikille perheen helpottamiseksi.
9318: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
9319:
9320: Kustaa Tiitu. Juho Koivisto.
9321: 199
9322:
9323: IV,61. - Toiv. al. N:o 59.
9324:
9325:
9326:
9327:
9328: Sukselainen y. m.: Vertailevan selvityksen hankkim.isesta
9329: pienviljelijätväestön nykyisestä verorasituksesta.
9330:
9331:
9332: E d u s k u n n a ll e.
9333:
9334: Viime aikoina on ilahduttavan laajoissa vaikka niiden vapauttaminen kokonaan tä-
9335: kansalaispiireissä voitu todeta mielenkiin- mänkaltaisista veroista olisi useassa tapauk-
9336: toa maamme väestön ydinaineksen, omaa sessa ollut puolustettavissa.
9337: työtään tekevän pienviljelijäväestön elin- Kun pientilojenkin tuottoa on pyritty
9338: ehtojen parantamista kohtaan. Tässä mie- verottamaan lähes täyden kirjanpitotilojen
9339: lessä on m. m. kysymystä pienviljelijäin ve- keskituoton miUkaisesti, vaikka tarkoituk-
9340: rotuksesta useasti käsitelty julkisuudessa ja seen käytettävissä olevien tuottoliUkujen
9341: kiinnitetty huomiota siihen, miten pienti- edustavuus on ollut hyvin kyseenalainen
9342: loilla ei ole mahdollisuuksia esim. yhtä te- nimenomaan juuri pienten tilojen kohdalla,
9343: hokkaaseen työvoiman käyttöön kuin suu- ·pienviljelijäväestöllä on perusteltua syytä
9344: remmilla tiloilla ja •että tämä seikka olisi siihen käsitykseen, että sen verotus on muo-
9345: sopivalla tavalla otettava tilan verotiUksessa dostunut suhteellisesti raskaammaksi kuin
9346: huomioon. Tässä mielessä on toisinaan suurempien viljelijäin verotus ja toisaalta
9347: tehty konkreettisia ehdotiUksiakin, joille myös raskaammaksi kuin varsinaisten pal-
9348: kuitenkin on ollut oleellista, että ne eivät kannauttijain verotus. Kun tämä ei voi
9349: ole perustuneet riittävän perusteellisiin sel- olla y;erolainsäätäjän tarkoitus eikä mikään
9350: vityksiin pientilojen tämänkertaisesta vero- yhteiskuntaluokka voine olla tällaisen me-
9351: rasituksesta, eivätkä aina edes riittävään nettelyn takana, esitämme eduskunnan hy-
9352: verolainsäädäntömme tu:o.temukseen. väksyttäväksi toivomuksen,
9353: Pientilojen tämänkertainen raskas vero-
9354: tus aiheutuu huomattavalta osaltaan myös että hallitus toimituttaisi riittävän
9355: siitä, että hallitus on viivyteHyt niitä kor- yksityiskohtaisen selvityksen pien-
9356: jauksia, joita jatkuvan inflaation v.uoksi viljelijäväestön nykyisestä verorasi-
9357: verolainsäädäntöön olisi ollut tehtävä. Näin tuksesta verrattuna sekä suuremman
9358: ovat verotuksen kohteiksi joutuneet pie- viljelijän että palkannauttijan vero-
9359: nemmät tulot ja omaisuudet kuin mitä rasitukseen sekä ryhtyisi selvityksen
9360: verolainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus on saatuaan sellaisiin toimenpiteisiin,
9361: ollut. Vastaavasti on myös veroprosentti joihin selvitys antaa aihetta, jotta
9362: ylittänyt lainsäätäjän alkuperäisen tarkoi- verorasitus saataisiin kohtaamaan jo-
9363: tuksen. Pienistä maatalouskiinteistöistä, kaista hänen veronmaksukykynsä
9364: joita paremmin voisi pitää viljelijäper- mukaisesti riippumatta siitä, tekee!W
9365: heelle välttämättömänä työkaluna kuin eri- hän palkkatyötä vai ansaitsee elatuk-
9366: koisverot:ukseen oikeuttavana omaisuus- sensa itsenäisenä maatalouden har-
9367: eränä, on jouduttu maksamaan melkoisia joittajana.
9368: omaisuus- ja omaisuudenluovutusveroja,
9369: Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
9370:
9371: V. J. Sukselainen. Eri. Haapaniemi.
9372: Eemil Luukka. Viljami Kalliokoski
9373: Atte Pakkanen. Aino Luostarinen.
9374: Lauri Laine. Kerttu Saalasti.
9375: Yrjö Saari.
9376: 200
9377:
9378: IV,62. - Toiv. al. N:o 60.
9379:
9380:
9381:
9382:
9383: Lehtokoski y. m.: Esityksen antamisesta aviopuolisoiden
9384: erikseen verottamisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa.
9385:
9386:
9387: E d u s k u n n a 11 e.
9388:
9389: Huolimatta niistä lievennyksistä, jotka tämä näkökohta otettiinkin huomioon ja
9390: eduskunta 1946 ja 1947 hallituksen esi- säädettiin, että vaimoa on siitä tulosta,
9391: tyksien perusteella tekemillään päätöksillä jonka hän on ansainnut kodin ulkopu'Olelh,
9392: on tehnyt tulo~ ja omaisuusverolaJkeihin, on verotettava erikooen, samoin kuin muusta
9393: työstä saadulla ansiotulolla elävien kansa- sellaisesta tulosta ja omaisuudesta, joka
9394: laisten verotaakka vieläkin liian raskas. avioliittolain mukaan on hänen hallittava-
9395: lnflatoorisen kehityksen aiheuttama palk- naan.
9396: lrojen ma:t~kkamääräinen nousu toisaalta ja Aviopuolisoiden erikseen verottaminen
9397: samasta syystä aiheutunut hintojen kohoa~ olisi ilmeisesti omiaan edistämään aviovai-
9398: minen, joka on pienentänyt palkkojen rooli- mojen ansiotyöhön menoa, kun verotuksessa
9399: arvoa, orvat olleet syynä tämän vaikean ti- nyt vallitseva epäkohta tulee poistetuiksi.
9400: lanteen syntymiseen. Valtion vaikeasta ta- Verotettavan tulon yhteenlaskeminen saat-
9401: loudellisesta asemasta huolimatta olisi pal- taa nimittäin useissa tapauksissa lisätä per-
9402: kansaajien verokuo:rmaa saatava lievitety'ksi heen v,erokuorma:a niin runsaasti, ettei vai-
9403: ja heidän vaikeata asemaansa helpotetukai mon ansiotyöhön menon katsota nykyisissä
9404: ennenkuin tämän epäkohdan vaikutukset oloissa kannattavan. MuU!Ixlksella päästäi-
9405: heidän elämässään ja myöskin kansantalou- siin siis askel lähemmäksi nykyisissä olo-
9406: dessamme saavat aikaan tähänastista vak~ suhteissa maallemme niin tähdellistä tä:rs-
9407: vampia seurauksia. työllisyyttä.
9408: Eräs sellainen keino, jolla palkansaajien Samalle kannalle aviopuolisoiden erikseen
9409: verdlrnormaa voidaan helpottaa, on avio- verottamiseen nähden on asettunut myös
9410: puolisoiden erikseen v'erOitltaminen heidän edUSkunta, joka syksyllä 1946, käsitelles-
9411: kodin ulkopuolella su.orittamastaan ansio- sään hallituksen esitystä tulo- ja omaisuus-
9412: työstä saadusta ,tulosta. V ailrea taloudelli- VIerolakiin tehtävistä muutoksista, päätti
9413: nen tilanne on lukuisissa perheissä pakot- esittää hallitukselle toivOIIlluksen, että se
9414: tanut molemmat aviopuolisot ansiotyöhön, ensi tilassa ottaisi harikittavakseen, olisiko
9415: mikä kansantalouden kannalta on hyödyl- aviopuolisoiden verotuksessa palattava sa-
9416: listä nykyisenä aikana, jolloin useilla elin- maan järjestelmään, joka v. 1935 oli omak-
9417: keinoelämän aloilla vallitsee ankara työ- suttu ja myönteiseen tulo:kseen päätyessään
9418: voimapula. Tällaisten aviopuolisoiden tulot antaisi esityksen edusknmnalle tätä tarkoit-
9419: verotetaan nykyisin heidän yhteenlaslretun taviksi muuto:ksiiksi tulo- ja omaisuusvero-
9420: tulonsa perusteella ja saatetaan näin mene- lakiin. Myöskin SAK on hallitukselle jät-
9421: tellen mitä raskaimmin verotetuksi. tJämässään esityksessä palkansaajien ver•J-
9422: Tällaista verotustapaa vastaan voidaan kuorman helpottamiseksi asettunut sainalle
9423: esittää useita muistutuksia. M. m. se ei ole kannalle. SamJOin on naimisissa: olevien
9424: sopusoinnussa 13 päivänä kesäkuuta 1929 naisten ansiotyötä tutkimaan asetettu komi-
9425: säädetyn avioliittolain kanssa, jl()lka asettaa tea.
9426: aviopuolisdt keskenään tasa-arvoisiksi myös Edellä olevan perusteella ja viita.ten
9427: varallisuusoikeudellisissa suhteissa. Tulo- eduskunnan ennemmin esittämään yksimie-
9428: ja omaisuusv,erolakia v. 1935 muutettaessa lisoon toivomukseen ehdotamme lrunnioi~
9429: IV,62. - Lehtokoski y. m. 201
9430:
9431: taen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivomuk- sessa palattaisiin samaan järjestel-
9432: sen, mään, joka tulo- ja omaisuusverolain
9433: että hallitus ensi tilassa antaisi muuttamisesta 14 päivältä joul1t-
9434: Edusk!unnalle esityksen sellaisiksi kuuta 1935 annetussa laissa oli omak-
9435: muutoksiksi tulo- ja omaiS1tusvero- suttu.
9436: lakiin, että aviopuolisoiden verotuk-
9437: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
9438:
9439: Aino Lehtokoski. 0. Muikku.
9440: Aino Malkamäki. Eino Raunio.
9441: Urho Kulovaara. ~aito lrältelä.
9442: Alpo Lumme. Kaisa Hiilelä.
9443: Martta Salmela-Järvinen. Elli Nurminen.
9444: Hilma Koivulahti-Lehto. ~anna. lr. Turunen.
9445: Laura. Brander-Wallin.
9446:
9447:
9448:
9449:
9450: 26
9451: GH/48
9452: 202
9453:
9454: IV,63. - Toiv. al. N: o 61.
9455:
9456:
9457:
9458:
9459: Jalas y. m.: Aviopuolisoiden yhteisverotuksen kumoami-
9460: sesta ansiotuloihin nähden tulo- ja omaisuusverotuk-
9461: sessa.
9462:
9463:
9464: E d u s k u n n a ll e.
9465:
9466: Ansiotyössä ~äyvien aviopuolisoiden ve- hyvinkin ammattitaitois•en ja pitkälle kou-
9467: 1.1ottaminen ·eri verovelvollisina on jatku- lutetun työntekijän. Etenkin nytkyisenä
9468: vasti •ollut esillä siitä lähtien, kun edus- työvoimapulan aikana tuottaa siis aviopuo-
9469: ilrunta vuonna 1943 vastoin m. m. silloisen lisoitten yhteisverotus suoranaisia kansan-
9470: suuren valiokunnan mielipidettä päätti, että italoudellisia tappioita ja, joka tapauksessa
9471: luovuttaisiin sitä ennen voimassa olleesta se on kohtuuton puolisoihln nähd~n, j1ita
9472: erillisyysperiaatteesta ja siirryttäisiin rosin nylkyisin jo muissa suhteissa lainsäädännös-
9473: a:ikaisempina aikoina sov:eUetun yhteisvero- säkin käsitellään erillisinä yksilöinä. Vä-
9474: tu:ksen kannalle. Paitsi viimeksi mainitun hemmän lainkuuliaisten kansalaisten kes-
9475: verotusjärjestelmän yleisön k;eskuudessa he- kuudessa yhteisverotus on taas osoittautu-
9476: rättämää vastustusta lausui eduskuntakin nut johtavan ve:wpakoiluun ja, siinä mla-
9477: 18 päivänä lohkuuta 1946 hallitu:kselle toi- lessä kaikenlaisten tilapäistöiden suoritta-
9478: vomuksen, m.tä. puolisoitten verotuksessa miseen säännöllisen työnteon asemasta.
9479: palattaisiin niiden peria&tteiden pohjalle, Onpa n, s. pinnarilain alaisuuteen Jruulu-
9480: jotka olivat noudatettavina ennen nykyisen via asioita käsiteltäessä voitu havaita
9481: tulo- ja omaisuusverolain antamista. Täl- eräissä tapauksissa yhtenä syynä henkilön
9482: laista muutosta ei ole kuitenkaan aikttan- vetelehtivään ja irtolaismaiseen tai suoras-
9483: saatu. Sen sijaan ovat yhteisvervtuksen taan rikollisluontoiseen elämään olleen pyr-
9484: varjopuolet tulleet yhä ilmeisemmiksi. Ni- kimYikoon välttyä rehellisen työn muka-
9485: .mellisten tulojen inflation johdosta suuresti naan tuQmalta yhteisverotukselta puoli-
9486: lmsvaessa ovat työssä käyvät puolisot sonsa karussa.
9487: progressiivisen v;eroasteikon aiheuttamana Edellä esitettyyn viitaten ja kun yleinen
9488: joutuneet, eräistä heiUe myönnetyistä hel- kansalaismielipide edelleen kannattaa puo-
9489: potuksista huolimatta monessa tapauksessa lisoitten verottamista erikseen, ehdotamme
9490: luovuttamaan y:hteenlll!Skietusta tulostaan eduskunnan uudelleen hyväksyttäväksi toi-
9491: niin suuren osan verona valtioUe, ettei toi- vomuksen,
9492: sen pU!olison ansiotyön tuottaman netto-
9493: tulonlisäyksen ole enää katsottu vastaavan että hallitus kiireellisesti antaisi
9494: sen hankkimisesta aiheutuvaa vaivannäköä Ed·uskunnalle esityksen aviopuoli-
9495: ja siitä kodin lro:idossa syntyviä vaikeuksia soitten yhteisverotuksen kumoami-
9496: ja kustannuksia. Tällöin on toinen puoliso sesta ansiotuloihin nähden tulo- ja
9497: lopettanut työsk:entelynsä Joodin ulkopun- omaisuusverotuksessa.
9498: lella ja yhteiskunta siten menettänyt usdn
9499: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
9500:
9501: Rakel Jalas. Helena Virkki.
9502: Johannes Wirtanen. Ebba östenson.
9503: Jalmari Pusa. Erkki Koivisto.
9504: 203
9505:
9506: IV,64. - Toiv. al. N: o 62.
9507:
9508:
9509:
9510:
9511: J. Pusa: Eläkettä nauttivan aviopuolison verottamisesta
9512: erikseen tulo- ja omaisruusverotuksessa.
9513:
9514:
9515: E d u s k u n n a ll e.
9516:
9517: Tulo- ja omaisuusverolain 28 § : n 8 koh- o:lle vanhuuden ja sairauden aikaiseksi
9518: taa on v·erotuksissa sovellutettu tavalla, turvaksi, ei ole ilmhtuullista, että kerrotulla
9519: joka on aiheuttanut oikeutettua paheksu- tavalla verolakia soveltamalla eläkkeestä
9520: mista niissä laajoissa kansalaispiireissä, menee kahden kuukauden erä takaisin val-
9521: joita asia koskee. Sen mukaan ei 100,000 tiolle verona.
9522: markkaan saakka saa tehdä vähennystä se Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
9523: aviopuoliso, jolla on eläketu1oja. Kun nämä dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9524: eläketulot yhdistetään toimessaolevan avio- muksen,
9525: puolison ansiotuloihin, nousee näin yhdis- että hallitus antaisi Eduskunnalle
9526: tetty verotettava summa niin suureksi, joka esityksen sellaisesta muutoksesta
9527: asteikkokorotuksen jälkeen vie kohtuutto- tulo- ja omaisuusverolakiin, että elä-
9528: muuksiin. Meillä yleensä eläkettä makse- kettä nauttivaa aviopuolisoa verote-
9529: taan niin, että se vastaa n. 60% eläkkeen- taan erikseen, ja että lain 28 § :n
9530: saajan palkkatuloista. Nykyisten elinkus- 8 kohdassa mainittua vähennys-
9531: tannusten kalleuden takia voi tällä mää- oikeutta voidaan soveltaa myöskin
9532: rällä hädin tuskin tulla toimeen. Kun eläk- eläketuloon.
9533: keet on tarkoitetu sosiaalisessa mielessä a.
9534: Helsingissä elokuun 5 päivänä 1948.
9535:
9536: Jalmari Pusa.
9537: 204
9538:
9539: IV,65. - Toiv. al. N:o 63.
9540:
9541:
9542:
9543:
9544: Jrulas y. m.: Perheestään yksinään huolehtwien henkilöiden
9545: saattamisesta verovähennyksiin nähden samaan asemaan
9546: kuin ansiotyössä olevat aviopuolisot.
9547:
9548:
9549: E d u s k u n n a ll e.
9550:
9551: Voimassa olevan vuonna 1943· annetun hin, eräissä tapauksissa eronnmsnn, joiden
9552: tulo- ja omaisuusverolain mukaisesti, sellai- huollettaviksi lapset on määrätty sekä avio-
9553: sena kuin se on muutettu 23. 12. 1947 an- liiton ulkopuolella syntyneiden lasten äitei-
9554: netulla lailla, saadaan, milloin molemmat hin, jotka jostain syystä eivät saa lapsel-
9555: aviopuolisot ovat olleet ansiotyössä, vähen- leen lain tarkoittamaa elatusta elatusvel-
9556: tää puolet sen puolison ansiotuloista, joka volliselta.
9557: on vähemmän ansainnut, ollen vähennyk- Kun yhteikunnan kannalta ei voitane
9558: sen enimmäismäärä 100,000 markkaa. La- katsoa oikeaksi ja kohtuulliseksi, että toista
9559: kia säädettäessä tämä katsottiin aiheelli- perhettä verotetaan erilaisten perusteiden
9560: seksi syystä, että perheenäidin suorittaessa mukaan kuin .toista ja kun tämä erilainen
9561: työtä. kodin ulkopuolella, kodin hoidossa verotus kohdistuu raskaampana juuri sel-
9562: oli turvauduttava vieraaseen työvoimaan. laisiin perheisiin, joiden taloudellinen kan-
9563: Edellämainitun vähennyksen huomioon ot- tokyky usein on heikompi kuin sellaisten
9564: tamista on pidettävä varsin tarkoituksen- perheiden, joiden toimeentulosta huolehtii
9565: mukaisena huojennuksena. Samalla on kui- kaksi henkilöä, ·ehdotamme eduskunnan hy-
9566: tenkin todettava, ·etä eräs kyseisiin perhei- väksyttäväksi toivomuksen,
9567: siin läheisesti rinnastettavissa oleva kansa-
9568: laisryhmä on jäänyt lainsäätäjän huomion että hallitus kiireellisesti antaisi
9569: ulkopuolelle. Niinpä henkilöt, jotka yksi- Eduskunnalle esityksen, jonka mu-
9570: nään huolehtivat perheestään, joutuvat ny- kaan perheensä elatuksesta yksinään
9571: kyään voimassaolevan lainsäädännön mu- huolehtivat henkilöt saisivat laskea
9572: kaisesti kantamaan kohtuuttoman raskasta poistoina hyväkseen yhtä suuret vä-
9573: verotaakkaa, koska heidän kohdallaan lain- hennykset kuin minkä laki sallii an-
9574: säädännössä ei ole huomioitu yllämainittua siotyössä olevien aviopuolisoiden koh-
9575: verohuojennusta. Epäkohta kohdistuu ai- dalla.
9576: van erikoisesti yksin jääneisiin leskiäitei-
9577: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
9578:
9579: Rakel Jalas. Kerttu Saalasti.
9580: Helena Virkki.
9581: 205
9582:
9583: IV,aa.- Toiv. al. N;o 64.
9584:
9585:
9586:
9587:
9588: Vennamo y. m.: Ykteismetsien osakkatiden verottamisesta
9589: erikseen ykteismetsäosuuksiensa mukaan.
9590:
9591:
9592: E d u s k u n n a ll e.
9593:
9594: Maassamme on huomattava määrä tilal- kuin mitä heidän suoritettavakseen tulisi,
9595: listen yhteismetsiä. Niitä on muodostettu jos yhteismetsäosuutta vastaava maa-ala
9596: m. m. siten, että osa tiloille isojaossa lain olisi heidän välittömässä omistuksessaan.
9597: mukaan tulevasta tilusalasta on jätetty Tämä epäoikeudenmukaisuus jyrkkenee var-
9598: tilojen kesken jakamatta taikka siten, että sinkin sen vuoksi, että yhteismetsien osak-
9599: tiloille on annettu lisämaata yhteismetsänä. kaat ovat miltei poikkeuksetta pienviljeli-
9600: Valtion asutustoiminnan yhteydessä on niin- jöitä, jotka valtion verotuksessa muutoin
9601: ikään osa tiloille annetusta metsämaasta joutuvat kaikkein alhaisimpaan luokkaan,
9602: jätetty tilojen yhteiseksi. Huomattavan mutta kun heitä on riittävän monta yhteis-
9603: osan näistä n. s. asutusyhteismetsistä tule- metsän osakkaina, saattaa yhteismetsä yh-
9604: vat muodostamaan maanhankintalain mu- teisönä verotettaessa nousta suuruudeltaan
9605: kaan perustettavat yhteismetsät, joista osa kaikkein korkeinta veron progressiota vas-
9606: on jo perustettu. Näitä yhteismetsiä perus- taavaksi. Verotus on edelleen muodostunut
9607: tetaan lähinnä niille alueille, joissa viljel- erilaiseksi sen mukaan onko asianomainen
9608: lyn ja viljelyskelpoisen maan runsauden määrätty suuremman tai pienemmän yh-
9609: ja samalla alueen vähämetsäisyyden vuoksi teismetsän osakkaaksi.
9610: uusien metsäpalstajoen antaminen yksityi- Erityisen selvänä havaitaan yhteisvero-
9611: sesti kohtuulliselta etäisyydeltä perustetta- tuksesta johtava epäoikeudenmukaisuus ja
9612: vista tiloista ei ole mahdollista. kohtuuttomuus jos verrataan toisiinsa kahta
9613: Yhteismetsästä on kullakin osakkaana samankokoista asutustilaa, joista toinen on
9614: tarkoin määrätty osuutensa. Osakkaana ei saanut tarpeellisen metsän tilan omana
9615: ole oikeutta myydä erikseen yhteismetsä- metRäpalstana ja toiselle on annetut osuus
9616: osuuttaan vaan tulee yhteismetsän seurata yhteismetsään. Samalla kun viimemaini-
9617: tilaa. Se muodostaa osan asianomaisen vil- tusta tilasta antamalla sille osuus yhteis-
9618: jelijän maatilapääomasta, joka tarvitaan metsään on voitu muodostaa elinkelpoinen
9619: hänen elinkeinonsa harjoittamista varten. tila, on sen asukas verotukseen nähden kui-
9620: Huolimatta siitä, että yhteismetsät siis kä- tenkin saatettu huonompaan asemaan kuin
9621: sittävät eri tilojen osia, ja että on tarkoin ensiksimainitun tilan asukas. Epäoikeuden-
9622: määritelty kuinka suuri osuus eli paljon mukaisuus on sitäkin suurempi kun otetaan
9623: maata kullekin tilalle yhteismetsästä kuu- huomioon, että tilojen asukkaat eivät itse
9624: luu, verotetaan niitä nykyisin yhteisönä. ole "VOineet määrätä onko heille kuuluva
9625: Tällainen verotus on kuitenkin epäoikeu- metsämaa annettu osuutena yhteismetsään
9626: denmukaista ja kohtuutonta ja on ristirii- tai omana metsäpalstana.
9627: dassa yhteismetsän luonteen kanssa. Mitä tulee yhteismetsän luonteeseen, niin
9628: Valtion verotuksessa sovellettavan pro- sen lisäksi mitä edellä on jo sanottu on
9629: gressiivisuuden vuoksi yhteisönä verottami- vielä huomattava, että vaikka jakamatto-
9630: nen on johtanut siihen, että yhteismetsän man jak6kunnan maat ovat samanlaista ti-
9631: osakkaat joutuvat maksamaan yhteismetsä- loille kuuluvaa maata kuin jakamaton yh-
9632: osuudestaan monin verroin enemmän veroa, teismetsäkin, ei niitä ole verotettu jako-
9633: 206 IV,66. - Yhteismetsien osakkaiden verotus.
9634:
9635: kunnan yhteisenä maana, vaan on niistä tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
9636: verotettu kullekin tilalle se osa mikä sille muksen,
9637: kuuluu. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9638: Yhteismetsien verottaminen oikeudenmu- toimenpiteisiin verotusta koskevien
9639: kaisella tavalla olisi suoritettava siten, että säännösten muuttamiseksi siten, että
9640: osuuksien perusteella laskettaisiin kuinka yhteismetsien osakkaita ei enää vero-
9641: paljon eri verotusluokkaan kuuluvaa metsä- tettaisi yhteisesti omana erillisenä
9642: maata yhteismetsästä kullekin osakkaalle yhtymänä, jolloin valtion verotuk-
9643: kuuluu ja tästä saatu tulo sekä sen omai- sessa sovellettava asteikon nousu eri-
9644: suusarvu lisättäisiin osakkaan muuhun tu- tyisesti 'rasittaa yhteismetsän osak-
9645: loon ja omaisuuteen. Jos yhteismetsä si- kaita, vaan että yhteismetsien osak-
9646: jaitsee ·eri ik:unnassa kuin a.o. osakkaan kaita verotettaisiin kutakin erikseen
9647: muu osa tilaa, olisi yhteismetsän osalta heille kuuluvasta yhteismetsäosuu-
9648: maksettava kunnan veroa sille kunnalle, desta heidän muiden tulojensa ja
9649: missä yhteismetsä sijaitsee. muun omaisuutensa yhteydessä voi-
9650: Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo- massa olevien säännösten mukaisesti.
9651: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
9652:
9653: Veikko Vennamo. Pekka Kiiski.
9654: Martti Miettunen. Johannes Virolainen.
9655: Juhani LeppäJä.
9656: 207
9657:
9658: IV,67. - Toiv. al. N:o 65.
9659:
9660:
9661:
9662:
9663: Vilhula y. m.: Maatalouden puhtaan tuoton määräämisestä
9664: vuodelta 1948 tapahtuvaa verotusta varten enintään
9665: 60 %: ksi maatalouskirjanpitotilojen puhtaasta tuotosta..
9666:
9667:
9668: E d ,u s k u n n a 11 e.
9669:
9670: Kun hallitus on viime vuosina määritel- kin maatalouden puhdasta tuottoa määrät-
9671: lyt maatalouden puhtaan tuoton verotusta täessä noudatettava kohtuutta ja oikeuden-
9672: varten, on tällöin esiintynyt hyvin voimak- mukaisuutta ja jos kerran lähtökohtana
9673: kaana pyrkimys korottaa puhdasta tuottoa käytetään kirjanpitotilojen antamaa tuot-
9674: mahdollisimman paljon. Niinpä määrättiin toa, olisi yleensä maatalouden puhdas
9675: maatalouden puhdas tuotto vuoden 1947 tuotto määrättävä oikeaan suhteeseen kir-
9676: verotusta varten yleensä 100 %:seksi maa- janpitotilojen tuottoon nähden. Mieles-
9677: talouskirjanpitotilojen puhtaaseen tuottoon tämme ei maatalouden keskimääräistä puh-
9678: verrattuna. Tällainen puhtaan tuoton ko- dasta tuottoa peltohehtaaria kohti olisi
9679: rottaminen on yksi mrekittävimpiä .teki- määrättävä korkeammaksi kuin 60 % :ksi
9680: jöitä siinä, että maatalouden verotus ja maatalouskirjanpitotilojen hehtaaria kohti
9681: ennen kaikkea maamme pienviljelyksen ve- antamasta puhtaasta tuotosta. Tämän
9682: rotus on muodostunut erittäin raskaaksi. vuoksi ehdotammekin eduskunnan päätet-
9683: Tämä on mielestämme täysin kohtuutonta. täväksi toivomuksen,
9684: Maatalouden puhtaan tuoton määrääminen
9685: yhtä suureksi kuin maatalouskirjanpitotilo- että hallitus määritellessään maa-
9686: jen antama puhdas tuotto on, on täysin talouden puhtaan tuoton vuodelta
9687: 'väärin sen vuoksi, että maatalouskirjanpito- 1948 tapahtuvaa verotusta varten
9688: tilat ovat yleensä keskimäärinkin paljon määräisi sen korkeintaan 60 %: ksi
9689: paremmin hoidettuja ja paljon suurempia maatalouskirjanpitotilojen antamasta
9690: taloudellisia tuloksia antavia kuin yleensä puht(Lasta tuotosta.
9691: maamme maataloudet. Tämän vuoksi Olisi-
9692: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
9693:
9694: T. N. Vilhula. S. Salo.
9695: 208
9696:
9697: IV,6s. - Toiv. al. N:o 66.
9698:
9699:
9700:
9701:
9702: Myllymäki y. m.: Esityksen antamisesta maanviljelijäin va-
9703: pauttamisesta rälssiverosta.
9704:
9705:
9706: E d ,u s k u n n a ll e.
9707:
9708: Ruotsin vallan aikana, v. 1789, on maa- 3.10 hl ohraa, 2.48 hl kauraa ja rahaa
9709: tamme koskevaksi säädetty laki rälssive- 33: 50 mk.
9710: TOsta. Tämän lain perusteella saivat suur- Kun tällainen, joskus vieraan vallan ai-
9711: ten kartanoiden omistajat oikeuden verot- kana ,ikuisiksi ajoiksi" säädetty verotus
9712: taa talonpoikia. Vero oli maksettava luon- on kokonaan ylimääräinen rasitus talon-
9713: nontuotteena tai rahana. pojille, jotka joutuvat sitä maksamaan yksi-
9714: Nykyisiin <>loihimme soveltumattomana tyisille verottajille, olisi oikeudenmukaista,
9715: Qn tämä, ,ikuisiksi ajoiksi" voimassaole- että tämä laki tältäkin kohdalta kumottai-
9716: vaksi säädetty laki lrnm.ottu 24 päivänä siin ja verovelvolliset vapautettaisiin tästä
9717: marraskuuta 1924, mikäli sanottua veroa 'ylimääräisestä rasituksesta.
9718: 'Olisi jouduttu maksamaan valtiolle. Yksi- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
9719: tyisiä verottajia koskevalta kohdalta on eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9720: laki edelleenkin voimassa. Niinpä m. m.
9721: Tottijärven pitäjän Pajulahden kylässä että hallitus antaisi Eduskunnalle
9722: oleva Pajukanta-niminen rälssiverotila esityksen maanviljelijäin vapautta-
9723: PN :o 6 joutuu maksamaan Laukon karta- misesta rälssiveron maksamisesta.
9724: nolle vuosittain rälssiverona 3.10 hl ruista,
9725: Helsingissä elokuun 2 päivänä 1948.
9726:
9727: Lauri Myllymäki. Kaarle Renfors.
9728: Arvo Riihimäki. Niilo Nieminen.
9729: 209
9730:
9731: IV,69. - Toiv. al. N:o 67.
9732:
9733:
9734:
9735:
9736: Stenberg y. m.: Toimenpiteistä 18 vuotta nuorempien ja 63
9737: vuotta täyttäneiden vapauttamiseksi ennakkoperintä-
9738: laissa perittäviksi määrättyjen kansaneläkemaksujen
9739: suorittamisesta.
9740:
9741:
9742: E d il1 s k u n n a ll e.
9743:
9744: Vuoden 1947 alusta astui voimaan uusi Koska nykyinen verojen ennakkoperintä
9745: ennakkoperintälaki, joka erosi aikaisem- on siis ristiriidassa kansaneläkelain 1 ja
9746: masta oleellisemmin siinä, että erilaisten 5 §: ien kanssa, olisi ennakkoperintälakia
9747: veromaksujen ennakkoperintä on siinä yh- tältä kohdalta muutettava ja niille palkan-
9748: distetyssä muodossa. Niinpä on myös kan- nauttijoille, joilta on peritty ylimaksua ne
9749: saneläkemaksu yhdistetty tähän erottamatta palautettava ensi tilassa.
9750: niitä ikäluokkia, joille ei tämä maksu lain Edellä olevan perusteella ehdotamme
9751: mukaan kuulu. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9752: Kansaneläkelain 1 § :ssä lausutaan, €ttä
9753: ,jokainen Suomessa asuva työkykyinen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9754: henkilö on vakuutettu sen kalenterivuoden toimenpiteisiin ennakkoperintälain
9755: alusta, joka lähinnä seuraa hänen täytet- muuttamiseksi siten, että alle 18 vuo-
9756: tyään kahdeksantoista vuotta" ja 5 §: ssä, tiaat ja 63 vuotta täyttäneet vapau-
9757: että ,vakuutettu on vapaa vakuutusmak- tettaisiin kansaneläkemaksujen suo-
9758: suista sen kalenterivuoden päättymistä seu- rittamisesta.
9759: raavalta ajalta, jona hän on täyttänyt
9760: kuusikymmentäkolme vuotta."
9761: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
9762:
9763: Elli Stenberg. Irma Torvi.
9764: Esa Hietanen. Mauri Ryömä.
9765: Eino Tainio. Hugo Manninen.
9766: Antto Prunnila. Vilhelm Riihinen.
9767: J. Mustonen. Anna Nevalainen.
9768: Toivo I. Sonnunen.
9769:
9770:
9771:
9772:
9773: 27
9774: 210
9775:
9776: IV,7o. - Toiv. al. N:o 68.
9777:
9778:
9779:
9780:
9781: Tiainen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi Suomen itä-
9782: rajan rajaseutukuntien verope1·usteiden alentamisesta.
9783:
9784:
9785: E d u s k u n n a ll e.
9786:
9787: Suomen itäisellä rajalla sijaitsevat raja- laista helpotusta olemassa, vaikka sitä ko-
9788: seutukunnat olivat jo ennen sotaa jääneet vin kaivataan. Virkamiehille maksetaan
9789: huomattavasti jälkeen muista Suomen myös rajaseutulisää, mutta vaikka kiintei-
9790: kunnista taloudellisissa asioissa, mutta hy- mistöjen ja maan arvot rajaseudulla ovat-
9791: vin selvänä tämä epäkohta esiintyy tällä kin alhaisemmat kuin sisämaassa, niin ei
9792: hetkellä erikoisesti niissä kunnissa, jotka tätä epäkohtaa ole millään tavalla huo-
9793: alueluovutuksen yhteydessä menettivät mioitu.
9794: alueitaan. Alueluovutuksen yhteydessä pirstoutui-
9795: Jo kiinteimistöjen ja maan kauppa-arvo vat useat tilat niin, e.ttä Suomen puolelle
9796: rajan läheisyydessä on huomattavasti al- jäänyt osa ei vastaa enää viljelystilalle
9797: haisempi kuin vastaavan omaisuuden sijai- asetettavia vaatimuksia, mutta siitä huoli-
9798: tessa sisämaassa. Rajan läheisyys lamaan- matta koettavat niiden omistajat tulla toi-
9799: nuttaa myös yritteliäisyyttä sekä vaikeuttaa meen tiloillaan saamatta mitään huojennuk-
9800: monella tavoin kaikenlaista toimintaa. Lii- sia.
9801: kenne voi tapahtua vain yhteen suuntaan, Tämän epäkohdan korjaamiseksi olisi löy-
9802: joten välimatkat pidentyvät, kulutus- ja dettävä joku keino, niin ·etteivät rajaseu-
9803: kauppakeskukset sijaitsevat kaukana sekä dun asukkaat jäisi kovin huonoon asemaan.
9804: monenlaiset rajamääräykset pienentävät Yhtenä tällaisena keinona olisi rajaseudun
9805: rajaseudulla asuvan väestön oikeuksia. kiinteimistöjen ja maan veroperusteiden
9806: Sota-aikana joutui tämä alue kokemaan alentaminen valtion verotuksessa rajaseutu-
9807: monenlaisia vaikeuksia sotaväen kulkiessa kunnissa.
9808: tämän kautta sekä majoittuessa näille Edellä selostetun perusteella ehdotamme
9809: alueille. Asukkaat tältä alueelta saivat olla kunniottaen eduskunnan päätettäväksi toi-
9810: siirtolaisina useita kertoja, joissa kaikissa vomuksen,
9811: heille koitui hyvin huomattavia taloudellisia että hallitus tutkituttaisi, valmis-
9812: vahinkoja. tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
9813: Ruotsin-Suomen sekä Norjan-Suomen tyksen laiksi Suomen itärajan raja-
9814: raja-asukkaille on n. s. rajakauppa sallittua, seutuk11,ntien ve~·operusteiden alenta-
9815: mutta itäisellä rajalla ei ole Vastaavan- misesta.
9816: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
9817:
9818: Ilmari Tiainen. Toivo Ikonen.
9819: Matti Miikki. Väinö Okko.
9820: Juho Kuittinen. Pekka Kiiski.
9821: Johannes Virolainen. Aino Luostarinen.
9822: 211
9823:
9824: IV,71. - Toiv. al. N:o 69.
9825:
9826:
9827:
9828:
9829: P. Leskinen y. m.: Toisen omaisuudenluovutusveron viimei~
9830: sen erän poistamisesta eräissä tapauksissa.
9831:
9832:
9833: E d u s k u n n a ll e.
9834:
9835: Laki toisesta omaisuudenluovutusverosta vutuslain 9 § : n säännökset kohtuuttomuu-
9836: 5 päivältä toukokuuta 1945 määrää veron teen. Niin pienistä omaisuuksista kuin
9837: kannettavaksi viitenä vuotena ajalla 1944- siinä taulukon neljässä ensimmäisessä koh-
9838: 1948. Verotettava omaisuus määrätään tulo- dassa säädetään, ei nykyoloissa ole vero-
9839: ja omaisuusverolain säädösten mukaan ja tettavaa, joten verotusta sellaisista omai-
9840: pannaan maksuun kunakin vuotena erik- suuksista ei ole toimitettava. Verotettavan
9841: seen tehdyn veroilmoituksen perusteella, omaisuuden alarajana on tässä tapauksessa
9842: kuitenkin siten, että tulo- ja omaisuusvero- pidettävä 800,000 markkaa, joten tätä pie-
9843: lain 33 § :n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu nemmistä omaisuuksista olisi toisen omai-
9844: omaisuus on edellisen lisäksi huomioitava suudenluovutusveron viimeisen erän kanto
9845: 100,000 markan arvon ylittävältä osalta. jätettävä perimättä. Valtiotaloutemme pa-
9846: Lain 9 § : n mukaan on verotettavan rantuva yleistila, huomioiden sotakorvaus-
9847: omaisuuden alaraja 80,000 markkaa, jol- suorituksissa tapahtuneet helpotukset, teke-
9848: loin vero on 0.4 %, mutta 320,000 markan vät mahdolliseksi tässä esitetyn verohuojen-
9849: omaisuudesta jo 1.2 % vakioerän ollessa nuksen.
9850: 3,840 markkaa. Rahan arvon alenemisen Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
9851: ja rakennuskustannusten nousun johdosta tavimmin ehdottaa eduskunnan päätettä-
9852: ovat esim. omakotirakennusten arvot siinä väksi toivomuksen,
9853: määrin nousseet, että keskinkertaisten oma-
9854: kotirakennusten arvona pidetään 5-600,000 että hallitus kiireellisesti valmis-
9855: markkaa, jolloin omaisuudesta ei vielä ole taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
9856: käytännöllisesti katsoen mitään tuloja. Kun sen sellaiseksi muutokseksi toiseen
9857: omaisuudenluovutusverossa omaisuuden ar- ornaisuudenluovutusverolakiin, että
9858: vo määrätään tulo- ja omaisuusverolain tämän veron viimeisen erän kanto
9859: säännösten mukaan, jolloin omaisuuden poistettaisiin omaisuuksista, jotka
9860: verotusarvoksi tulee ajan käypä arvo paik- ovat alle 800,000 markkaa.
9861: kakunnalla, johtavat toisen omaisuudenluo-
9862: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
9863:
9864: Paavo Leskinen. L. Myllymäki.
9865: Esa Hietanen. J. Mustonen.
9866: Eino Tainio. Toivo Friman.
9867: El1i Stenberg. Toivo Kujala.
9868: H. Manninen. Mikko Järvinen.
9869: 212
9870:
9871: IV,rz. - Toiv. al. N:o 70.
9872:
9873:
9874:
9875:
9876: P. Leskinen y. m.: Liikevaihtoveron kantamisesta tuotanto-
9877: ja tukkukauppaportaassa.
9878:
9879:
9880: E d u s k u n n a 11 e.
9881:
9882: Kun liiilrevaihtoverolaiki 30 päivänä jou- kailua. Lain muutoksen kautta alenisi kau-
9883: iukuuta 1941 säädettiin, rakentui veron- pan alalla toimivien v~erovelvollisten luku
9884: kanto järjestelmälle, jossa yhdistyivät val- lii'mevaihtovero~mnttorien arvion mukaan n.
9885: miiden tuotteiden tuotantovero maahan- 1,400:aan. Vuoden 1945 tilaston mukaan
9886: tuonnin vcerotuksen täydentämänä sekä Viä- suorittivat tukku- ja v:ähittäi:ska:upat yh-
9887: hit,täiska,uppavero, joilika lisäksi tätä ve- dessä ravitsemus- ja majoitusliikkeiden
9888: roa kannetaan eräistä palvelussuoritulksista. kanssa sanottuna vuonna maksetusta liike-
9889: Kun verov,elvollisten piirin ulkopuolelle vaihtov·erosta lähes puolet eli 46.5 %. V'ero-
9890: ovat jääneet vain aivan pienet ikäsityöläis- velvollisten kokonaismä;ärästä, joka silloin
9891: yrittäjät ja heihin rinnastettavat, on liike- oli 36,460, oli edellä mainittujen ryhmien
9892: vaihoverovdvollisten lukumäärä: voimassa osuus 61.5 % 22,298. MaaiiDIIle kaikki suu-
9893: olevan järjestelmän mukaan varsin suuri, rimmat tukkuliikkeet harjoittavat tuotan-
9894: noin 40,000. Huomioiden tämän verotuk- nollista toimintaa, ollen siten verovelvolli-
9895: sen eriimisen luonteen aiheuttaa näin suuri sia nJ'IkyiseiJJkin lain mukaan, joten mitään
9896: verovelvollisten määrä v:erotusviranomaisille lisäkuluja ei näille lmko veron perimisestä
9897: paljon verotus- ja tarkastustyötä, aika- ja aiheutuisi, vaan ~tulisi veroasioiden :hoito
9898: tyÖV'oiman hU'kikana siten korottaen veron entistä yksinkertaisemmaksi. Kauppatoi-
9899: kantokustannuksia. VermnelvoHisiksi on jou- mene aiheuttaa liikevaihtoveron periminen
9900: tunut paljon pienliikkeenha.rjoittajia, joi- meJ!koisia kustannuksia. Kun yhda_~ ve-
9901: den mahdollisuudet hoitaa liikevaihtovero- ron kanssa nämä kustannukset peritään
9902: asioitaan ovat vähäiset. Sellaisissa yrityk- viime kädessä kuluttajilta, on tarpeettomia
9903: sissä, joissa välittömästi omistaja itse hoi- hintoihin vaikuttavia kustannuksia vältet-
9904: taa kirjanpidon ja myynnin, on houilrntus tävä.
9905: verokavaUuksiin suuri, sillä kylliksi teho- Verovelvollisten lukumäärän suuri alene-
9906: kasta tarkkailua ei voida järjestää. Trosi- minen vastaavasti tehostai:si tarkkailua ja
9907: asiallisesti jäävät tällaiset vähittäiskauppa- veron tuotto,a pienenty:vin tarkkai,lu- ja
9908: ja työliikkeet verotu:ksen ulkopuol<eUe. Li- kantokustannukisin. Mikäli liikevaihtoveron
9909: s~i tulevat vielä monet veroteknilliset vai- kolmnaistUJorttoa ei ha1uta pienentää, olisi
9910: keudet. veroprosentti tuotanto- ja tukkuportaassa
9911: Voimassa olevaa liikevaihtoveroJakia olisi kann€>ttuna huomattavasti suurempi kuin
9912: muutettava siten, että vcerotus tapahtuisi nyt korkeammasta vähittäishinnasta. Tällä
9913: tuO'tannon ja tukkukaupan asteella. Täl- seikalla ei ole kuitenkaan kuluttajan kan-
9914: lainen lainmuutos pienentäisi verovelvollis- nalta ratkaisevaa kieLteistä merkitystä, sillä
9915: ten määrää noin 75 %: lla täten syntyen ostav:a yleisö, jollm veron kO!konaisrasituk-
9916: vastaavansuuruinen työn ja kustannusten sen kantaa, ei lain nykyiselläänkään ollen
9917: säästö. Näin voitaisiin huomattavasti vä- tiedä mikä osuus Vierolla on tavaran hin-
9918: hentää veronkannassa veronalai:sille aiheu- noissa.
9919: tuvia ~rustannuksia ja tehostaa ver:o.tark- Edellä sano·tun perusteella saamme kun-
9920: IV,72. - P. Leskinen y. m. 213
9921:
9922: nioittavimmin ehdottaa eduskunnan päätet- sen liikevaihtoverolain muuttamisek1i
9923: täväksi toivomuksen, niin, että veron kanto tapahtuisi tuo-
9924: tanto- ja tukkukauppaportaassa.
9925: että hallitus valmistaisi ja Ed1M-
9926: kunnalle jättäisi kiireellisesti esityk-
9927: Helsingissä 5 päivänä e}Oikuuta 1948.
9928:
9929: Paavo Leskinen. Urho Kulovaara.
9930: Esa Hietanen. J. Mustonen.
9931: Eri.no Tainio. Toivo Friman.
9932: Elli Stenberg. Toivo Kujala.
9933: Mikko Järvinen. H. Manninen.
9934: L. Myllymäki. 0. Muikku.
9935: J. Kuittinen. Jere Juutilari.nen.
9936: Heikki Soininen. Kaisa Hiilelä.
9937: S. Salo. Heikki Simonen.
9938: Yrjö Hautala. Matti Miikki.
9939: Kalle Jokinen.
9940: 214
9941:
9942: IV,73. - Toiv. al. N:o 71.
9943:
9944:
9945:
9946:
9947: P. Leskinen y. m.: Liikevaihtoveron alentarnisesta.
9948:
9949:
9950: E d u s k u n n a ll e.
9951:
9952: Liikevaihtoverolain mukaan sellaisena tena saavuttaa ulkomaankauppamme sotaa
9953: kuin laki muutettiin 29. 6. 1945, kannetaan edeltäneen tason, joten vastaavasti myös
9954: liikevaihtoveroa 5-20% riippuen siitä, tullitulot kasvavat muodostaen jälleen oleel-
9955: missä tuottaja- tai jakeluportaassa veron- lisen osan valtion tuloista. Yleinen talous-
9956: kanto tapahtuu. Vero säädettiin sodan ai- elämän vilkastuminen lisää tuloveron tuot-
9957: heuttamien lisääntyneiden valtion menojen toa samalla kuin sodistamme välittömästi
9958: peittämiseen. Sitä mukaa kuin talouselämä johtuvat monet menot ovat suoritettuina
9959: on sodan kaaoksesta jälleen noussut, on jo sivuutettu. Näin olemme päässeet ajan-
9960: myös liikevaihtoveron tuotto kasvanut. Vii- kohtaan, jolloin liikevaihtoveron suuruus
9961: meisinä vuosina tapahtunut tuotannon voidaan ottaa tarkistettavaksi. Tällöin olisi
9962: kasvu ja siitä johtuva sekä kotimaisen että liikevaihtoveroprosentit tarkistettava ja ai-
9963: ulkomaankaupan vilkastuminen ovat aiheut- nakin vähittäiskauppaprosenttia alennettava
9964: taneet liikevaihtoveron niin nopean kasvun, puoleen nykyisestä. Rakennustoimintaa
9965: että se kuluvana vuotena muodostanee val- edistävät erikoistarvikkeet samoin kuin tär-
9966: tion suurimman tulolähteen. Rahanarvon keät kulutustarvikkeet, kuten tekstiilit työ-
9967: alenemisesta kuin myös konjun:ktuurisesta pukimia varten, olisi liikevaitoverosta va-
9968: johtuva keinotteleva hintojen nousu on osal- pautettava tai verotusprosenttia alennet-
9969: taan nostanut tämän veron tuottoa. tava. Ravitsemusliikkeet, kuten esim. rait-
9970: Välillisenä verona ja erikoisluonteensa ta- tiit kansanravintolat, olisi vapautettava
9971: kia liikevaihtovero on kohtuuttomimpia ve- verovelvollisuudesta tai alkoholiravintoloille
9972: roistamme. Säännöstelytalouden olosuh- jos nekin samoin vapautetaan säädettävä
9973: teissa se kohdistuu suhteellisesti raskaim- toinen liikevaihtoveroa vastaava erikoisvero
9974: pana taloudellisesti heikommassa asemassa samoinkuin eräät palvelusliikkeet vapautet-
9975: oleviin säästäen varakkaita. Sodan aiheut- tava verovelvollisuudesta tai veroprosenttia
9976: tamien kustannusten peittäjänä tämä vero alennettava.
9977: siirtää sodan kustannukset kansan vähä- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
9978: varaisimman osan kannettavaksi. Kun pal- tavimmin ehdottaa eduskunnan päätettä-
9979: kannauttijain osuus yleisessä verotuotossa väksi toivomuksen,
9980: on kasvamassa, on liikevaihtoveron vaikutus
9981: sitäkin kohtuuttomampi. että hallitus kiireellisesti valmis-
9982: Valtiotalouden yleisen rappion kannalta taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
9983: saattoi liikevaihtovero olla puolustettavissa sen liikevaihtoverolain muuttamisesta
9984: ajankohtana, jolloin esim. tullituloilla ulko- niin, että veroa alennettaisiin sekä
9985: maankaupan tyrehtymisen takia ei ollut että se eräiltä osiltaan kokonaan pois-
9986: käytännöllistä merkitystä. Kuluvana vuo- tettaisiin.
9987: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
9988:
9989: Paavo Leskinen. Elli Stenberg.
9990: L. Myllymäki. Nestori :r-rurminen.
9991: Mikko Järvinen. Irma Torvi.
9992: Hugo Mnninen. Jere Juutilainen.
9993: V. Riiliinen. Kaisa Hiile!ä.
9994: 215
9995:
9996: IV,74. - Toiv. al. N:o 72.
9997:
9998:
9999:
10000:
10001: Murto y. m.: Asuinrakennustarvikkeiden vapauttamisesta
10002: liikevaihtoverosta.
10003:
10004:
10005: E d u s kun n a ll e.
10006:
10007: Viitaten asuntora;k;ennustoiminnan, raken- että hallitus antaisi Edushmnalle
10008: nustarviketuotannon ja rahoituksen keskit- esityksen sellaisiksi muutoksilc.•·i lii-
10009: tämisestä valtakunnallisen johdon alaisuu- kevaihtoverolakiin, että asninrakcn-
10010: teen jätetyn aloitteen perusteluihin kun- nttstarvikkeet vapautetaan iiilcevaih-
10011: nioittaen ehdotamme eduskunnan hyviik- toverosta.
10012: syttäväksi toivomuksen,
10013: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
10014:
10015: Yrjö Murto. V. Puum.alainen.
10016: Hertta Kuusinen-Leino. V. Riihinen.
10017: Eino Tainio. Eino Kujanpää.
10018: J. Mustonen. T. Sormunen.
10019: Esa Hietanen. Niilo Nieminen.
10020: Nestori Nurminen. Antto Prunnila.
10021: 216
10022:
10023: IV,75. - Toiv. al. N:o 73.
10024:
10025:
10026:
10027:
10028: Riihinen. y. m.: Vähävaraisen sii1·toväen omakotirakennuk-
10029: siin tarvittavien rakennustarvikkeiden vapauttamisesta
10030: liikevaihtoverosta.
10031:
10032:
10033: E d u s k u n n a ll e.
10034:
10035: VäJlävarainen 'siirtovä.en enemmistö on nustarvikkeista, lisääntyneiden muiden ra-
10036: joutunut suuriin vaikeuksiin omakotira- kennuskustannusten ohella hidastuttaa tiil-
10037: kennustoimintansa rahoittamisessa. Vaikka laista jo alettua rakennustoimintaa ja u;-
10038: valtion toimenpitein onkin jossain määrin tää uusien rakennusyritysten aloittamista.
10039: tuettu sodan johdosta kotinsa menettä- Edellä sanotun lisäksi ovat jo rakennus-
10040: neen siirtoväen omakotirakennustoimin- toiminnassa a'lkuun päässeet useissa ta-
10041: taa, on annetun avun merkitystä huomat- pauksissa velkaantuneet siinä määrin, että
10042: tavasti heikentänyt rakennustarvikkeista. on epätietoista, kykenevätkö he veloistaan
10043: kannettu liikevaihtovero. Eräiden laskel- suoriutumaan. Mielestämme olisi hallituk-
10044: mien mukaan on siirtoväeltä kannetua ra- sen ryhdyttävä nopeasti sellaisiin toimen-
10045: kennustarvikkeiden liikevaihtoveron määrä piteisiin, että tästä syystä vaikeuksiin jou-
10046: keskimäärin n. 300-350 miljoonaa mark- tuneiden tukalaa asemaa voitaisiin hel-
10047: kaa vuodessa. Omakotirakennustal'vik- pottaa ja siinä mielessä harkittava jo
10048: keista lasketaan perityn liikevaihtoveeona heiltä perityn liikevaihtoveron takaisin
10049: n. 10-20%. palauttamista.
10050: Siirtoväki on sodan johdosta menettä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
10051: nyt kotinsa. Mielestämme on epäoikeuden- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10052: mukaista ja kohtuutonta, että Ilman omaa
10053: syytään jälleenrakentamiseen joutuneelta että hallitus ryhtyisi Mireellisesti
10054: vähävaraiselta väestöitä peritään oman toimenpiteisiin sellaisen muutoksen
10055: kotinsa rakennustarvikkeista tällaista, yli- aikaansaamiseksi liikeva~"htoverola
10056: määräistä veroa. kiin, että vähävaraisen siirtoväen
10057: Siirtoväen omakotirakennustoiminnasta omakotirakennuksiin tarvittavat ra-
10058: on vielä huomattava osa suorittamatta. kennustarvikkeet vapautettaisiin lii-
10059: Osalla heistä se on vielä kokonaan alka- kevaihtoverosta.
10060: matta. Liikevaihtoveron periminen raken-
10061: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948,
10062:
10063: V:ilhelm Riihinen. Toivo Kujala.
10064: Arvo Riihimälri. Niilo Nieminen.
10065: Toivo Friman. Mauri Perkonoja.
10066: Esa Hietanen. Toivo 1. Sormunen.
10067: 217
10068:
10069: IV,76. - Toiv. al. N:o 74.
10070:
10071:
10072:
10073:
10074: Riihinen y. m.: Vähävaraiselta siirtoväeltä omakotirakennus-
10075: tarvikkeista perityn liikevaihtoveron palauttamisesta.
10076:
10077:
10078: E d u s k u n n a 11 e.
10079:
10080: Viitaten toivomusaloitteen N :'0 73 perus- väeltä omakotimkennustarvikkeista
10081: teluihin, .ehdotaJIDme eduskunnan hyväksyt- perityn liikevaihtoveron takaisin pa-
10082: täväksi toivomuksen, lauttamiseksi ja antaisi siitä Ed!u$-
10083: kunnalle tarpeelliset lakiesitykset.
10084: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10085: toimenpiteisiin vähävamiselta Siirto-
10086: Helsingissä 5 päivänä eloiltuuta 1948.
10087:
10088: Vilhelm Riihinen. Niilo Nieminen.
10089: Esa Hietanen. Toivo Friman.
10090: Arvo Riihimäki. Mauri Perkonoja.
10091: Toivo Kujala. Toivo 1. Sormunen.
10092:
10093:
10094:
10095:
10096: 28
10097: 218
10098:
10099: IV,77. - Hemst. mot. N:o 75.
10100:
10101:
10102:
10103:
10104: Korsbäck m. fl.: Angående befriande av färdigt bundna
10105: fiskbragder {rå11 omsättningsskatt.
10106:
10107:
10108: T i ll R i k s d a g e n.
10109:
10110: Regeringen har i sitt program förklarat vändig priskontroll är lätt att genomföra,
10111: att fiskarbefolkningens ekonomiska förhål- då det i landet finnes endast tre fisknät-
10112: landen bör förbättras. En åtgärd bland fabriker.
10113: många andra, s:om kännbart slmlle bidraga Nödvändigheten av att f.örbättra fiskar-
10114: härtill, vore avlägsnandet av omsättnings- befolkningens ekonomiska ställning fram-
10115: skatten på färdigt bundna fiskbragder. går av följande kalkyl över en medelstor
10116: Denna skatt utgör nu 20 % av bragdernas yrkesfiskares nettoinkomst under år 1945,
10117: minutförsäljningspris. Åtgärden och nöd- 1946 och 1947.
10118: Bruttoinkomster 19J5 1946 19>7
10119: År!ig fångst
10120: Strömming, rensad och salt,ad i ä mk a mk a mk
10121: köparens kärl .............. 25 tunnor 2,440:- 61,000 2,260:- 56,500 3,200:- 80,000
10122: Strömming, färsk 0 •••••••••• 2,500 kg 13:- 32,500 12:-- 30,000 15:- 37,500
10123: Fjällfisk, gädda, braxen och
10124: abbore .................... 400 25:- 10,000 70:- 28,000 60:- 24,000
10125: "
10126: Mk 103,500 114,500 141,500
10127: Driftkostnade1·.
10128: Skötar . ........ .. .... .. ... .. 3 st . 1,318: --- 3,954 3,217:- 9,861 3,465:-- 10,395
10129: Hamprep ................... 20 kg 181: 50 3,630 307:-- 6,140 320:-- 6,400
10130: Manilla rep ..........······. 10 100:- 1,000 160:- 1,600 200:- 2,000
10131: Fiskargarn .................. 9 " 200:- 1,800 313:- 2,817 460:- 4,140
10132: Motorpetroleum ••••••••••••• 0 600 l." 21: 50 12,900 19: 90 11,940 22:- 13,200
10133: Smörjoljor .................. 30 " 40:- 1,200 70:- 2,100 75:-- 3,000
10134: Bensin ...................... 40 " 24:- 960 22:- 880 28: 50 1,140
10135: Salt ........................ 1,250 kg 3:- 3,750 3: 50 3,825 6:- 7,500
10136: Värdeminskning och underhåll
10137: av fiskebåtar och båthus 10 % 100,000 10,000 125,000 12,500 170,000 17,000
10138: Mk 39,194 51,663 64,775
10139:
10140: Bruttoinkomster ............. 103,500 114,500 141,500
10141: Driftskostnader .............. 39,194 51,663 64,775
10142: N ettoinkomst ................ Mk 64,306 62,837 76,725
10143:
10144:
10145: Kalkylen gör inte anspråk på att exakt Den högkonjunktur, som fiskerinäringen
10146: återge genomsnittsinkomsten för yrkes- till synes har haft, har i hög grad varit
10147: fiskarna. Den avser främst att påvisa, att skenbar och berott på, att nödvändiga ny-
10148: arbetsförtjänsten inom fisket under de se- anskaffningar av fiskeredskap och andra
10149: naste åren märkbart nedgått, om man ta- fiskeriförnödenheter inte kunnat göras un-
10150: ger i beaktande penningvärdets fall och der flera år.
10151: därav följande stegring av levnadskostna- Följden härav är, att fiskbragderna nu
10152: derna. genomgående borde förnyas, vilket i många
10153: IV,77. - Korsbäck y. m. 219
10154:
10155: fall är omöjligf på grund av brist på 1: - år 1939. Priset på en strömmings-
10156: kapital. Fiskarenas ekonomi har i huvud- sköt som 1939 var 337: - var i början av
10157: sa!k varit baseradi på principen ,från hand detta år 3,912 : -.
10158: till mun". I de flesta fall finnes inte Under hänvisning till ovanstående an-
10159: besparingar från tidigare år. Detta års hålles vördsamt att riksdagen ville besluta
10160: fiskpriser igen, ha i förhållande till priset hemställa,
10161: på fiskeriförnödenheterna och levnadskost-
10162: naderna varit så låga, att de inte möjlig- att regeringen i syfte att främja
10163: gjort nödvändiga nyanskaffningar. Som fiskarbefolkningens ekonomiska för-
10164: exempel härpå kan nämnas, att ström- hållanden måtte taga under över-
10165: mingspriset i Vasa skärgård periodvis un- vägande att befria {ä1·digt bundna
10166: der sistlidne juni var 4: - per kg, mot fiskbragder från omsättningsskatt.
10167: Helsingfors den 3 augusti 1948.
10168:
10169: Verner Korsbäck. Levi Jern.
10170: Arthur Larson. Matti Heikkilä.
10171: Albin Wickman.
10172: 220
10173:
10174: IV,77. - Toiv. al. N:o 75. Suomennos.
10175:
10176:
10177:
10178:
10179: Korsbäck y. m.: Valmiiksi kudottujen kalanpyydysten
10180: vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
10181:
10182:
10183: E d u s k u n n a ll e.
10184:
10185: Hallitus on ohjelmassaan julistanut, että kailu voidaan helposti toteuttaa, koska
10186: kalastajaväestön taloudellista asemaa on maassa on vain kolme kalaverkkotehdasta.
10187: parannettava. Eräs toimenpide monien Kalastajaväestön taloudellisen aseman
10188: muiden joukossa, joka tässä auttaisi tuntu- parantamisen välttämättömyys ilmenee seu-
10189: vasti, olisi valmiiksi kudottujen kalanpyy- raavasta laskelmasta, joka koskee keskisuu-
10190: dysten liikevaihtoveron poistaminen. Tämä ren ammattikalastuksen harjoittajan netto-
10191: vero on nyt 20 % pyydysten vähittäis- tuloa vuosina 1945, 1946 ja 1947.
10192: myyntihinnasta. Toimenpide ja hintatark-
10193: Bruttotulot Vuotuinen 1945 1946 11147
10194: Silakka, puhdistettu ja suolattu saalis å mk å mk b. mk
10195: ostajan astioihin 0 25 tynnyriä
10196: ••••••••• 2,440:- 61,000 2,260:- 56,500 3,200:- 80,000
10197: Silakka, tuore ............... 2,500 kg 13:- 32,500 12:- 30,000 15:- 37,500
10198: Suomuskala, hauki, lahna ja
10199: ahven ..................... 400 , 25:- 10,000 70:- 28,000 60:- 24,000
10200: Mk 103,5{)0 114,500 141,500
10201: Kustannukset:
10202: Verkkoja •••••••••••••••••• 0. 3 kpl. 1,318:- 3,954 3,217:- 9,861 l!,465:- 10,395
10203: Hamppuköyttä ••••••••• 0 • ••• 20 kg 181: 50 3,63{} 307:- 6,140 320:- 6,400
10204: Manillaköyttä ••••• 0 ••• 0 ••••• 10 100:- 1,000 160:- 1,600 200:- 2,000
10205: Kialastuslankaa .............. 3 " 200:- 1,800 313:- 2,817 460·:- 4,140
10206: Moottoripetroolia ............ 600 l." 21: 50 12,900 19: 90 11,940 22:- 13,200
10207: Voiteluöljyjä ................ 30 " 40:- 1,20{} 70:- 2,100 75:- 3,000
10208: Bensiiniä ................... 40 " 24:- 960 22:- 880 28: 50 1,140
10209: Suolaa ...................... 1,250 kg 3:- 3,750 3: 50 3,825 6:- 7,500
10210: Kalastusveneitten ja venevajo·
10211: jen arvonalennus ja. ylläpito
10212: 10% 0 •••••••••••••••••••• 100,000 10,000 125,000 12,5(}0 170,000 17,000
10213: Mk 39,194 51,663 64,775
10214:
10215: Bruttotulot .................. 103,500 114,500 141,500
10216: Kustannukset ••••••••••••••• 0 39,194 51,663 64,775
10217: Puhdas tulo ................. Mk 64,306 62,837 76,725
10218:
10219:
10220: Laskelmalla ei edellytetä ammattikalasta- Se noususuhdanne, joka ikalastuksessa
10221: jien tarkkaa keskimäärätuloa. Sen tarkoi- on näyttänyt vallinneen, on suuressa mää-
10222: tuksena on ensi sijassa osoittaa, ~ttä työ- rin ollut näennäinen ja johtunut siitä, että
10223: ansiot kalastuksessa ovat viime vuosina kalastusvälineistön ja muuten kalastustar-
10224: huomattavasti alentuneet, kun otetaan huo- vikkeiden uudishankintoja ei ole voitu
10225: mioon rahanarvon aleneminen ja siitä seu- tehdä useampaan vuoteen.
10226: rannut elinkustannusten nousu. Tästä johtuen olisi pyydykset nyt läpi-
10227: IV,77. - Korsbäck y. m. 221
10228:
10229: taisin uusittava, mikä monissa tapauk- kuluneen kesäkuun aikana oli ajoittain
10230: sissa on mahdotonta pääoman puuttuessa. 4: - kg sen ollessa v. 1939 1: -. Silakka-
10231: Kalastajien talous on pääasiassa rakentu- verkon hinta, joka 1939 oli 337: -, oli tä-
10232: nut ,kädestä suuhun"-periaatteelle. Useam- män vuoden alussa 3,912: -.
10233: missa tapauksissa ei ole säästöjä aikaisem- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan
10234: milta vuosilta. Tänä vuonna ovat kalan- eduskunnan päätettäväksi toivomus,
10235: hinnat suhteessa kalastustarvikkeiden hin-
10236: toihin ja elinkustannuksiin olleet niin al- että hallitus kalastajaväestön ta-
10237: haiset, etteivät ne ole antaneet mahdolli- loudellisten olosuhteiden parantami-
10238: suuksia välttämättömiin uudishankintoihin. seksi ottaisi harkittavakseen val-
10239: Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että miiksi kudottujen kalanpyydysten
10240: silakan hinta Vaasan saaristossa viimeksi vapauttamisen liikevaihtoverosta.
10241: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
10242:
10243: Verner Korsbäck. Levi Jern.
10244: Arthur Larson. Matti Heikkilä.
10245: Albin Wickman.
10246: 222
10247:
10248: IV,7s. - Hemst. mot. N:o 76.
10249:
10250:
10251:
10252:
10253: Korsbäck m. fl.: Angående avlägsnandet av omsättnings-
10254: skatten för frö av vall- m. m. växter.
10255:
10256:
10257: T i ll R i ik s d a g e n.
10258:
10259: Odling av vallväxt- m. R fröslag har De åtgärder, som i olika avseenden vid-
10260: gamla anor i vårt land. Förutom be- tagits härför under senaste tid såsom större
10261: träffande timotejfrö har den inheill.Ska frö- tilldelning av gödseLmedel, upphävandet av
10262: produktionen hittills inte tillfredsställt be- reglementeringen för vissa fröslag, en
10263: hovet. Tack vare sta:tsmakternas, lantbruks- effektiviserad upplysnings- o0h instruk-
10264: organisationernas ouh enskilda personers tionsverksamhet m. fl. skall säkert medföra
10265: åtgärder i fråga om förädling och försöks- positiva resultat.
10266: verksamhet, upplysning m. m. har lant- En hämmande faktor i detta avseende är
10267: bruikarnas intresse för oCih insikter i frö- omsättningsskatten på frövaror, viiken nu
10268: odling blivit mycket omfattande under de utgör 10 % av försäljningspriset. Denna
10269: senaste å11en. På grund av de onormala för- skatt borde därför avlägsnas för i hem-
10270: hå1landena, som vårt näringsliv befunnit landet producerad frö av vallväxter, rot-
10271: sig i under krigs- och ikristiden, har detta fruikter, spånadslin, il:mmpa och oljeväxter.
10272: intresse och dessa faekinsikter inte lett till Häremot ikan invändas, att staten icke har
10273: önskat resUJltat i fråga om en utvidgad möjQighet att undvara denna skattekälla.
10274: fröproduktion. I den mån som den inhemska fröproduk-
10275: Allmänt känt är, att i vårt 'land nu tionen stiger, kommer dock förlusten av
10276: finnes stora arealer överåriga vallar, som omsättningsskrutten snart att up,pvägas
10277: med det snaraste borde förnyas. Det är genom besparing av valuta tiH utlandet,
10278: också känt, att man särskilt inom små- ta0k vare en minskad import av frö.
10279: bruket, av sparsamhetsskäl i ,allmänhet an- Under hänvisning till ovan anförda, an-
10280: vänder alltför ringa frömängder vid vall- hål1es vördsamt att riksdagen ville besluta
10281: insådd. hemställa,
10282: Ä ven :med hänsyn härtill vore en ut-
10283: vidgad vaillväxtfröodling nödvändig. att regeringen måtte undersöka
10284: På liiknande grunder vore det också mö:Jligheterna för avlägsnandet av
10285: önskvärt att odling av rotfrukts- m. fl. omsättningsskatten för frö av vall-
10286: fröslag skulle utvidgas. Därtill kommer växter, rotfrukter, spånadslin och
10287: nödvändigheten av att skapa nya utkomst- hampa samt oljeväxter och om
10288: :möjligheter för småbruket för vilket en sådana möjligheter finnas, snarast
10289: utvidgad od:ling av frö är särskilt lämplig. möjligt avlägsna densamma.
10290: Helsingfors den 30 juli 1948.
10291:
10292: Verner Korsbäck. Henrik Kullberg.
10293: Arthur Larson. Matt::~ Forss.
10294: Albert Brommels. Levi Jern.
10295: Albin Wickman.
10296: 223
10297:
10298: IV,7s. - Toiv. al. N:o 76. Suomennos.
10299:
10300:
10301:
10302:
10303: Korsbäck y. m.: Laidun- y. m. kasvien siementen vapautta-
10304: misesta liikevaihtoverosta.
10305:
10306:
10307: E d u s k u n n a ll e.
10308:
10309: LaidunJkasvien y. m. siementen viljelyk- erilaiset toimenpiteet, joihin viime aikoina
10310: sellä on vanhat perinteet maassamme. Timo- on ryhdytty, kuten lannoitteiden runsaampi
10311: tein siementä lukuunottamatta kotimainen jakelu, eräiden siemenlaatujen säännöstelyn
10312: siementuotanto ei tälhän mennessä ole tyy- lwkkauttaminen, tehostettu valistus- ja neu-
10313: dyttänyt tarvetta. Valtiovallan, maatalou- vontatoiminta y. m. tuovat varmasti positii-
10314: dellisten jädestöjen ja yksi.tyisten henkilöi- visia tuloksia.
10315: den toimenpitein jalostuksen, koetoiminnan, Eräs ehkäisevä tekijä tässä suhteessa on
10316: valistustyön y. m. edistämiseksi on maan- siementavaroiden liikevaihtovero, joka nyt
10317: viljelijäin mielenkiinto ja perehtyneisyys on 10 % myyntihinnasta. Tämä vero pi-
10318: siemenviljelyik:seen muodostunut viime vuo- täisi sen vuoksi poistaa kotimaassa tuotet-
10319: sina hyvin huomattavaksi. Niiden p:oikkeulc- tujen laidunkasvien, juurikasvien, kehruu-
10320: sellisten olosuhteiden takia, joissa eli:rukeino- pellavan, hampun ja öljykasvien siementen
10321: elämämme on ollut sota- ja kriisiaikana, osalta. Twhän voidaan sanoa, että valtio ei
10322: tämä illliele:nlkiinto ja ammattitaito ei ole voi jäädä tätä verolähdettä vaille.
10323: johtanut toiViottuun tulokseen siementuotan- Sikäli ikuin kotimainen siementuotanto
10324: non lisääntymisen swhteen. kasvaa, tulee liikevaihtoveron menettämisen
10325: Yleisesti on tunnettua, että maassamme vastapain01ksi kuitenkin pian, siementen
10326: nyt on suuria aloja ylivuotista laidunta, tuonnin vähentyessä, ulkomailie menevän
10327: joka olisi uudistettava ensi tilassa. Tun- valuutan säästö.
10328: nettua on myös, että erityisesti pienvilje- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan
10329: lykse._<:sä säästäväisyyssyistä käytetään lai- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
10330: dunkylvössä aiV'an liian pieniä siemenmää- toivomus.
10331: riä.
10332: Myös tämän takia olisi laidunkasvien että hallitus tutkisi mahdollisuuk-
10333: siemenviljelyn aisääminen vä1ttämätöntä. sia laidun- ja juurikasvien, kehruu-
10334: Samanlaisista syistä olisi myös juurikas- pellavan ja ha.mpun sekä öljykasvien
10335: vien siementen y. m. siemenlajien viljelyk- siementen vapauttamiseksi liikevaih-
10336: sen lisääminen toivottavaa. Lisäksi on vält- toverosta ja, mikäli sellaisia mahdol-
10337: tämätöntä luoda uusia toimeentulomahdolli- lisuuksia on, mahdollisimman pian
10338: suuksia pienviljelY'kselle, jossa siemenvilje- poistaisi mainitun veron.
10339: lyn lisääminen on erittäin soveliasta. Ne
10340: Helsingissä 30 päivänä heinätkuuta 1948.
10341:
10342: Verner Korsbäck. Henrik Kullberg.
10343: Arthur Larson. Mattll Forss.
10344: Albert Brommels. Levi Jern.
10345: Albin Wickman.
10346: 224
10347:
10348: IV,79. - Toiv. al. N:o 77.
10349:
10350:
10351:
10352:
10353: Hautala y. m.: Puutavaran kotitarvesahauksien ja nurmi-
10354: kasvien siementen vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
10355:
10356:
10357: E d u s k u n n a ll e.
10358:
10359: Liikevaihtoveron sopivaisuutta vastaan on sesta holhouksesta. Mutta ennenkaikkea
10360: eri tahoilla esitetty paljonkin muistutuksia. kaikki n. s. kotitarvesahaus olisi vapautet-
10361: Sen sijaan maatalousväestön osalta on tä- tava liikevaihtoverosta. Tämäkin olisi pieni
10362: hän verotusmuotoon kiinnitetty tuskin tar- apu maaseudun rakennustoiminnalle.
10363: peeksikaan huomiota. On vain maksettu, Nurmikasvien siementen kotimaista tuo-
10364: kun ·on käsketty. tantoa olisi kiinteästi edistettävä ja niiden
10365: Kuitenkin olisi jo syytä huomioida liike- käyttömahdollisuuksia lisättävä. Siksi aina-
10366: vaihtoveron sopimattomuutta esimerkiksi kin kotimaassa tuotetut, kuten timotein ja
10367: kotitarvesahausten ja nurmikasvien siemen- apilan siemenet, olisi vapautettava liike-
10368: kaupan osalta. vaihtoverosta. Se olisi ·ennenkaikkea myös
10369: Maaseudun välttämättömällekin rakennus- ostajien edun mukaista, joina esiintyy eri
10370: toiminnalle on jo asetettu niin paljon es- puolilla maata ensi sijassa pienviljelijä-
10371: teitä, että niistä olisi aika jo päästä vähem- väkeä, joilla kaikilla ei ole mahdollisuuk-
10372: mälle. Tämän alan tarpeeton monimutkai- sia tai tottumusta nurmikasvien siemen-
10373: suus antaa pienissäkin kysymyksissä suoras- viljelyyn edes omiksi tarpeiksi.
10374: taan harmia ja lisäkustannuksia niin pal- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
10375: jon, ettei sitä olisi aihetta enää liikevaihto- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
10376: veroa kotitarvesahauksista perimällä ja yllä- muksen,
10377: pitämällä lisätä. Varsin puutteellisesti asiaa
10378: tuntevat kansanhuoltoviranomaiset ovat jo että hallitus ryhtyisi harkitsemaan
10379: epäonnistuneilla kotitarvesaha ustariffeillaan toimenpiteitä liikevaihtoveron pois-
10380: saaneet paljon sekavuutta aikaan. Juuri tamiseksi puutavaran n. s. kotitarve-
10381: sellaista, joka ·ei tyydytä ketään. Olisi kai sahauksista sirkkeli- y. m. pienillä
10382: aika vapauttaa kokonaan pienet n. s. koti- kyläsakoilla sekä samoin pääasiassa
10383: tarvesahausta kylillä palvelevat sirkkeli- nU?·mikasvien, kuten timotein, apilan
10384: y. m. vastaavat pikkusahat kansanhuollolli- y. m. siemenkaupan osalta.
10385: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
10386:
10387: Yrjö Hautala. Eemil Luukka.
10388: Viljami Kalliokoski Pekka Kiiski.
10389: S. Salo. Johannes Virolainen.
10390: Martti Miikki. Juhani Leppälä.
10391: Heikki Soininen. J. E. Lampinen.
10392: Antti J. Rantamaa. Väinö Okko.
10393: Yrjö Saari. Lauri Laine.
10394: Kerttu Saalasti. Toivo H. Kinnunen.
10395: 225
10396:
10397: IV,so. - Toiv. al. N:o 78.
10398:
10399:
10400:
10401:
10402: Tervo y. m.: Esityksen antamisesta laiksi korvauslain muut-
10403: tamisesta.
10404:
10405:
10406: E d u s k u n n a 11 e.
10407:
10408: Siirtoväen sotiemme ja alueluovutusten ten tavarain yleisindeksiin, joten ne eivät
10409: johdosta menettämän omaisuuden korvaa- menetä arvoaan inflation johdosta. Myös
10410: misesta säädetyissä laeissa on huomattavia korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuus-
10411: eroavaisuuksia, jotka saattavat korvaukseen- todistukset ovat realiomaisuuteen sidotut.
10412: oikeutetut huomattavasti erilaiseen asemaan Jos yleistä rahan arvon huononemista ei
10413: riippuen siitä, milloin heidän omaisuutensa olisi tapahtunut, olisi erotus I ja II kor-
10414: tuhoutui ja minkä lain mukaan he siis saa- vauslain mukaisten korvausten arvon välille
10415: vat korvauksen. jäänyt verrattain vähäiseksi, mutta tapahtu-
10416: Jo niissä perusteissa, joiden mukaan suo- nut inflatiokehitys on johtanut siihen, että
10417: ritetaan korvausta n. s. talvisodassa mene- eri korvauslakien mukaan myönnetyt kor-
10418: tystä omaisuudesta on olemassa huomattava vaukset ovat tulleet suhteettoman eriarvoi-
10419: eroavaisuus II korvauslain mukaan myönnet- siksi. Kun I korvauslain mukaiset korvauk-
10420: tävien korvauksien perusteisiin verrattuna. set ovat menettäneet arvostaan n. 80-90 %,
10421: 13. 8. 1942 uusitussa ensimmäisessä korvaus- ovat ne kDrvauksensaajat, jotka saivat km-
10422: laissa määrättiin korvau'ksien hintaperus- vauksen menettämästään kiinteistöstä ja
10423: teeksi v. 1939 joulukuussa vallinneet hin- muusta omaisuudesta tämän lain mukaan,
10424: nat pienin korotuksin liikevaihtoverDn kor- eivätkä olleet tilaisuudessa heti sijoitta-
10425: vaukseksi, kun taas toisessa korvauslaissa maan korvaustaan uuteen realiomaisuu-
10426: otettiin perusteeksi v. 1944 lopussa vallin- teen, kärsineet sangen suuria tappioita.
10427: neet hinnat, jotka olivat noin kaksi ker- Sellaisia voittamattomia syitä, jotka esti-
10428: taa korkeammat. vät monen I:n korvauslain mukaan kor-
10429: Vielä suuremmassa määrässä erosivat toi- vauksen saaneen heti sijoittamasta korvaus-
10430: sistaan korvaukseen käytettävät maksuväli- taan uudelleen oli useampiakin. Niitä oli-
10431: neet. Ensimmäisen korvauslain mukaan vat m. m. 1) jatkuvan sodan aiheuttama
10432: maksettiin korvaus vain 10,000 mk:aan pula rak(jnnustarvikkeista ja työvoimasta
10433: asti rahassa, ellei korvaus koko määrältään niinkuin kaikesta muustakin sellaisesta, jo-
10434: ollut 20,000 mk: aa pienempi, jolloin sen hon siirtoväen olisi ollut välttämätöntä kor-
10435: sai kokonaan rahassa. Loput korvauksesta vauksiaan sijoittaa, 2) vaikeus saada kätei-
10436: suoritettiin 500,000 "mk :aan asti 4 % kor. siä varoja; obligatiot olivat huonoja va-
10437: koa kasvavilla, 8 v. kuluessa kuoletettavilla kuuksia lainoille ja myydessä niistä sai tus-
10438: ohligatioilla ja siitä yli menevä osa pitkä- kin puolta arvoa; 3) monet saivat korvauk-
10439: aikaisilla, 25 kuluessa kuoletettavilla obli- sensa kovin myöhään, vieläpä v. 1943 puo~
10440: gatioilla. Kummankaan laadun .obligatioilla lella, jolloin oli jo ehtinyt tapahtua huo-
10441: ei ollut inflatiotakuuta. Toisen korvaus- mattava inflatio ja 4) monet korvauksen-
10442: lain mukaan taasen maksettiin korvaus ra- saajista olivat jatkuvasti asepalveluksessa,
10443: hassa 20,000 mk: an määrään asti ja siitä mikä esti heidät hoitamasta omia talous-
10444: yli menevä DSa 200,000 mkn määrään asti asioitaan.
10445: obligatioilla sekä tämän yli menevä osa puo- On melkoisella varmuudella mainittu, että
10446: leksi obligatioilla, puoleksi korvausosakkei- vain 25 % siirtoväestä oli tilaisuudessa
10447: den hallintoyhteisön osuustodistuksilla. kohta talvisodan jälkeen hankkimaan itsel-
10448: Päinvastoin kuin ·ensimmrusen korvaus- leen uutta realiomaisuutta ja siten tur-
10449: lain obligatiot, nämä ovat sidotut kotimais- vaamaan itsensä inflation aiheuttamilta vau-
10450:
10451: :544/48 29
10452: "226 IV,so. - iKorvauslaki.
10453:
10454: rioilta. He olivat yleensä varakkaampaa Kun valtiovalta ainakin kolmessa tapauk-
10455: väkeä, joilla oli rahoja pankissa tai mah- sessa on periaatteessa jo myöntänyt lisä-
10456: dollisuus saada luottoa. korvauksen oikeutuksen, nimittäin sotatoimi
10457: Niihin, jotka joutuivat pahimmin kärsi- ja suoja-alueiden väestölle ja pika-asutus-
10458: mään ensimmäisen korvauslain korvausten tiloille v. 1941 jääneille suoritetuista kor-
10459: arvon menetyksestä, kuuluvat ensimmäisenä vauksista, pitäisi samaa menettelyä noudat-
10460: ryhmänä asutuskeskusten kiinteistönomista- taa kaikkiin korvaukseenoikeutettuihin näh-
10461: jat, joista lukumääräisesti valtavin osa oli den. Sotakorvauksiin saamastamme helpo-
10462: pikku mökkien omistajia, siis vähävaraista tuksesta pitäisi osa antaa tälle enimmin
10463: väestöä. Olivathan Viipurin esikaupungit menettäneelle väestöryhmälle.
10464: ehkä maan laajimmat ja niiden lisäksi tule- Kaiken edelläesitetyn perusteella rohke-
10465: vat vielä Sortavalan, Käkisalmen, Enson ja nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
10466: Lahdenpohjan y. m. asutuskeskusten talvi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
10467: sodassa tuhoutuneet mökit. Kun talviso-
10468: dassa luovutetulla alueella tuhoutuneiden että hallitus kiireellisesti valmis-
10469: kiinteistöjen lukumäärä n. s. poltetun maan tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
10470: taktiikan vuoksi oli huomattavan suuri, oli tyksen sellaisiksi muutoksiksi 13 p:nä
10471: korvausten epätasaisuudesta kärsimään jou- elokuuta 1942 annettuun korvausla-
10472: tuneiden lukumäärä korkea. Asutuskeskus- kiin, että sen perusteella korvauksen
10473: ten lisäksi tuhottiin nim. kiinteistöjä paljon saaneille, jotka voivat osoittaa, että
10474: myös maaseudulla, eikä niitä ;ehditty lähes- heillä ei ole ollut mahdollisuutta
10475: kään kaikkia jälleenrakentaa. Myöskään hankkia korvauksensa avulla samoin
10476: menettämänsä irtaimiston tilalle eivät kaikki hintaperustein ja menetetynlaista
10477: ehtineet edellämainituista syistä hankkia omaisuutta, suoritettaisiin lisäkor·-
10478: uutta ainakaan niillä hinnoilla, jotka saivat vausta toisessa korvauslaissa säädet-
10479: korvaukseksi menetetystä. tyjen pernsteiden mttkaan.
10480: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
10481:
10482: Penna Tervo. Juho Kuittinen.
10483: E. Pusa. Juho Pyy.
10484: Valto Käkelä. Yrjö Welling.
10485: J. Raatikainen. Erkki Koivisto.
10486: 22'1
10487:
10488: IV,s1. - Toiv. al. N:o 79.
10489:
10490:
10491:
10492:
10493: Pyy y. m.: Esityksen antamisesta uuden määräajan myön-
10494: tämisestä korvaushakemuksiUe toisen kor'vauslain per'US-
10495: teella.
10496:
10497:
10498: Eduskunnalle.
10499:
10500: Käytyjen sotien yhtenä seurauksena oli määräaikana kuljetettavaksi ja määräsi-
10501: suurien väestöryhmien siirtyminen kotiseu- vät korvauksen. '
10502: duiltaan Karjalasta ja Porkkalan sekä On lisäksi huomattavaa, että korvauk-
10503: Pohjois-Suomen alueilta. Tästä johtuen seenoikeutettujen joukossa on ollut huo-
10504: tahtoi eduskunta korvata tästä aiheutu- mattavan paljon sairaita vanhuksia tai
10505: neet menetykset ja sääsi n. s. I korvaus- muuten sellaisia henkilöitä, jotka eivät
10506: lain sodan 1939---40 ja II korvauslain ole olleet tilaisuudessa jättämään korvaus-
10507: sodan 1941---44 jälkeen ja joiden lakien hakemustaan säädetyssä määräajassa. Li-
10508: tarkoituksena on ollut taata korvaus luo- säksi on paljon henkilöitä, jotka ovat asu-
10509: vutetuilla alueilla menetetyistä tai sotien neet niin syrjäisillä seuduilla, varsinkin
10510: johdosta ,sekä sodanvaaran vuoksi tuhou- Pohjois-Suomessa, etteivät ole edes olleet
10511: tuneesta, vahingoittuneesta tai kadon- tietoisia määräajoista. Kun nämä hake-
10512: neesta omaisuudesta. mukset ovat saapuneet säädetyn määrä-
10513: Poikkeuksellisissa oloissa säädetyillä ajan jälkeen, ovat arvioimislautakunnat
10514: laeilla ja asetuksilla ei aina ole voitu vält- hylänneet korvaushakemukset. Arvioimis-
10515: tyä muodollisista virheellisyyksistä silloin tarkastuslautakunta, johon hakijalla on
10516: kun lakia toimeenpannaan. Toista kor- ollut tilaisuus valittaa, on pysyttänyt ar-
10517: vauslakia soveltamaan asetettiin 144 ar- vioimislautakunnan päätöksen ja näinol-
10518: vioimislautakuntaa, jotka työskentelivät len korvaukseenoikeutettu on muodollisen
10519: valtiovarainministeriön alaisina. Vaikka seikan vuoksi jäänyt vaille korvausta.
10520: selvän lakitekstin lisäksi valtiovarainmi- Koska kuitenkaan lainsäätäjän tarkoitus
10521: nisteriön korvausasiainosasto antoi tarkem- ei ole ollut tämä, niin on kohtuutonta,
10522: pia ohjeita lain täytäntöönpanosta, oli lau- että maan ja muun kiinteän omaisuuden
10523: takuntien työ silti epätasaista. Toisen kor~ omistajat jäävät vaille korvausta, vaikka
10524: vauslain mukainen korvausvaatimusten menetys on o'Uut kiistaton.
10525: hakuaika päättyi 5 päivänä lokakuuta Pohjois-Suomen väestön ollessa korvaus-
10526: 1945 ja on laissa selvä määräys siitä, ke- hakuaikana evakuoituna kaukana Keski-
10527: nelle viranomaiselle korvaushakemus on Pohjanmaalla tai Ruotsissa, ei vahinkojen
10528: jätettävä. Tällaiseksi viranomaiseksi oli suuruutta, varsinkaan porokarjoissa voitu
10529: katsottava myös postilaitos ja sen virkai- määritellä. Porojen lukeminen tapahtui
10530: lijat. Useat arvioimislautakunnat hylkä- vasta seuraavana talvena, jolloin poro-
10531: sivät hakemuksen, joka oli postitc~ttn 5 menetykset vasta voitiin todeta.
10532: päivänä lokakuuta 1945 ja saapui arvioi- Lisäksi Porkkalan alueella asuneet
10533: mislautakunnalle esim. 6 päivänä loka- maanviljelijät, jotka hallitsivat n. s. kruu-
10534: kuuta 1945. Se hakemus katsottiin myö- nuntiloja, ovat jääneet vaille korvausta
10535: hästyneeksi. Sitävastoin toiset arvioimis- arvioimislautakunnan virheellisen tulkin-
10536: lautakunnat tulkitsivat asian siten, että nan vuoksi. Kun lisäksi kukaan heistä ei
10537: koska lähetyksen päällä o'li postileima ole ymmärtänyt valittaa, ovat he kärsineet
10538: 5. 10. 1945, oli hakemus katsottava saapu- suoraa vääryyttä.
10539: neeksi määräajassa, koska se oli jätetty Toisen korvauslain 29 § : n mukaan ar-
10540: valtion viranomaiselle, postilaitokselle, vioimistarkastuslautakunnalla tosin on,
10541: 228 IV,s1. - Korvauslaki.
10542:
10543: milloin painavia syitä on, valta asianomai- leen korvausta siten, että määrättäisiin
10544: sen valituksen johdosta päättää, että ar- uUJSi määräaika, jonka kuluessa hakemuk-
10545: vioimislautakunnan on otettava asia käsi- set tulisi jättää arvioimislautakunnan tut-
10546: teltäväkseen siitä huolimatta, että se on kittaviksi.
10547: asian jättänyt käsittelemättä sen vuoksi, Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
10548: ettei korvaushakemus ole saapunut perille eduskunnan päätettäväksi ·toivomuksen,
10549: hakemusajan kuluessa tai siitä syystä, että
10550: hakemuksessa on ollut jokin muodollinen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
10551: virhe. Korvausmenettelyn aikana on kui- toimenpiteisiin sellaisen esityksen an-
10552: tenkin voitu todeta, että monet korvauk- tamiseksi Eduskunnalle, että niille
10553: seenoikeutetut eivät ole ymmärtäneet täl- toisen korvauslain mukaan korvauk-
10554: laisissa tapauksissa valittaa arvioimistar- seen oikeutetuiUe, joiden korvausha-
10555: kastuslautakuntaan ja että arvioimistar- kernukset on muodollisella perusteella
10556: kastuslautakunta on omaksunut mainitun hylätty tai jätetty tutkittavaksi ot-
10557: 29 § :n tulkinnassa varsin suppean kan- tamatta taikka joilta lw:rvauskake-
10558: nan, joten monet korvaukseenoikeutetut mus on jäänyt kokonaan tekemättä,
10559: - ja heistä juuri heikoimmassa asemassa myönnettäisiin uusi määräaika uusien
10560: olevat - ovat menettäneet korvauksen- hakemusten tekemiseen tai entisissä
10561: saantioikeutensa pelkästään muodollisilla kakemuksissa olleiden muodollisten
10562: perusteilla. puutteiden korjaamiseen.
10563: Kaikissa yllämainituissa tapauksissa
10564: olisi varattava heille tilaisuus hakea uudel-
10565: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
10566:
10567: Juho Pyy. Erkki Koivisto.
10568: A. Turkka. Johannes Virolainen.
10569: E. Pusa. Va1to Käkelä.
10570: Eemil Luukka. Jere Juutilainen.
10571: Urho Saariaho. Pekka Kiiski.
10572: Juho Niukkanen. Juho Heitto.
10573: Vilho Väyrynen. Heikki Simonen.
10574: 0. Muikku. G. Henriksson.
10575: Markus Niskala.. Juho Kuittinen.
10576: G. Andersson. Janne Koivuranta.
10577: 229
10578:
10579: IV,s2. - Toiv. al. N:o 80.
10580:
10581:
10582:
10583:
10584: Paavolainen y. m.: Esityksen antamisesta ensimmmsen ja
10585: toisen korvauslain mukaan suorifettujen korvausten '1-'ä-
10586: lillä ~'lmenneiden kohtuuttomuuksien tasoittam1".seksi.
10587:
10588:
10589: E d u s k u n n a ll e.
10590:
10591: Sen johdosta, että Lsen korvauslain 400,000 markkaa. Samankaltaisesta omai-
10592: mukaan määrättiin menetetyn omaisuuden suudesta saatu korvaus on toisella vahin-
10593: käyväksi hinnaksi se hinta, joka sillä tar- gon kärsineellä 190,000 markkaa, toi&ella
10594: koitukseensa käytettynä oli vuoden 1939 400,000 markkaa. Vielä suurempiin epä-
10595: lopussa, kun taas II: ssa korvauslaissa vas- tasaisuuksiin viittaa seuraava esimerkki.
10596: taavaksi määräpäiväksi oli säädetty 31. N. 150 m2 käsittävästä karjatalousraksn-
10597: 12. 1944, ovat alueluovutuksen johdosta nuksesta saatu korvaus, joka on suori-
10598: omaisuutensa menettäneet joutuneet saa- tettu I :sen korvauslain mukaan, on äsken
10599: maan varsin erilaisia korvauksia. Hinta- mainitun tutkimuksen mukaan nykyisin
10600: ta.sossa oli mainittujen päivien välisenä ai- n. 130,000 markkaa, mutta vastaavan suu-
10601: kana tapahtunut huomattava kohoaminen ruisesta ja arvoisesta omaisuudesta saatu
10602: ja korvaukseen käytetyt maksuvälineet korvaus on II: sen korvauslain mukaan
10603: erilaisia. Valtioneuvoston a.settaman Siir- nykyisin n. 570,000 markkaa. Lisäksi on
10604: toväen neuvottelukunnan toimeksiannosta mainittava, että eräillä sellaisilla alueilla,
10605: äskettäin suoritetun alustavan tutkimuk- joille väestö toisen •sodan aikana ei pääs-
10606: sen mukaan ovat I:sen korvauslain mu- syt palaamaan, on suoritettu kolmenlai-
10607: kaiset korvaukset menettäneet n. 80 pro- sia korvauksia sen johdosta, että osalla
10608: senttia arvostaan. Ne, jotka ovat saaneet näistä alueista suoritettiin vahinkojen ar-
10609: korvauksen menettämästään kiinteistöstä viointi ennen 31. 12. 1943, jolloin kor-
10610: tämän lain mukaan eivätkä ole voineet vaukset maksettiin I:sen korvauslain mu-
10611: aikanaan sijoittaa korvaustaan kiinteään kaan, osalla alueista suoritettiin vahinko-
10612: omaisuuteen, ovat joutuneet kärsimään jen arviointi 31. 12. 1943 jälkeen ja kor-
10613: kohtuuttoman suuria tappioita. Esimerk- vausta suoritettiin niissä tapauksissa. ar-
10614: kinä siitä, miten erilaiseen asemaan I: sen vioimishetken hintatason mukaan, kun
10615: ja II: sen korvauslain mukaan korvauk- taas samoilla alueilla säilynyt ja vasta
10616: sia saaneet ovat joutuneet, mainitsemme vuoden 1944 a1ueluovutuksessa menetetty
10617: suoritetun tutkimuksen perusteella seu- omaisuus arvioitiin II: sen korvauslain mu-
10618: raavaa. kaan.
10619: N. 60 m2 käsittävän osakehuoneiston Milloin omaisuus menetettiin, mitä ar-
10620: omistaja kaupungissa joutui ensimmäisen vioimisperusteita käytettiin ja kumman
10621: korvauslain mukaan saamaan korvausta korvauslain mukaan vahinko korvattiin,
10622: korkeintaan n. 100,000 markkaa. Jos hän on riippunut kokonaan omistajasta riip-
10623: on voinut ·säilyttää korvauksena saamansa pumattomista .syistä, sattuman oikusta.
10624: summan koskemattomana ja korkoa kas- Kun kaikki luovutetun alueen vahinkoja
10625: vavana, olisi näin saadun korvauksen ny- kärsineet asukkaat olisi asetettava kor-
10626: kyinen arvo suunnilleen n. 130,000- vauksiin nähden samanlaiseen asemaan,
10627: 140,000 markkaa. Mutta yhtä suuresta on yllä esitettyä epätasaisuutta korvauk-
10628: osakehuoneistosta oli II: sen korvauslain sien saannissa pidettävä kohtuuttomana ja
10629: mukaan maksettu korvaus n. 190,000 se on pyrittävä valtiovallan toimesta ta-
10630: markkaa. Tälle määrälle lasketut korot soittamaan. Kun kysymys koko laajuudes-
10631: ja indeksikorotukset ovat nykyisin n. saan edellyttää perinpohjaista selvitystä,
10632: IV,s2. - Korvauslaki.
10633:
10634: olisi siihen hallituksen toimesta mahdolli- epätasaisuuksista, jotka ovat aiheu-
10635: simman pian ryhdyttävä, jolloin myöskin tuneet ensimmäisen ja toisen korvaus-
10636: voitaisiin tehdä lll!skelmia siitä, millaisista lain mukaan suoritettujen korvauk-
10637: kustannuksista on kysymys. sien välillä ja saadun selvityksen pe-
10638: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme msteella antaisi Eduskunnalle esi-
10639: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tyksen kysymyksessä olevien kohtuut-
10640: tornuuksien tasoittamiseksi.
10641: että hallitus kiireellisesti suor~t
10642: taisi perusteellisen tutkimuksen niistä
10643: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
10644:
10645: Erkki Paavolainen. ~od.vo
10646: Ikonen.
10647: Helena. Virkki. Arno Tuurna..
10648: Erkki Koivisto.
10649: 231
10650:
10651: IV,ss. - Toiv. al. N:o 81.
10652:
10653:
10654:
10655:
10656: Riihinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi uuden maara-
10657: ajan myöntämisestä korvausanomuksen tekemiseen toisen
10658: korvauslain 10 § :n nojalla korvauksensaantioikeutensa
10659: menettäneille.
10660:
10661:
10662: E d u s k u n n a ll e.
10663:
10664: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun toi- Korvausasiain käsittely ja toisen korvaus-
10665: sen korvauslain 10 §: n mukaan korvauk- lain 29 § : ssä olevan säädöksen ,painavia
10666: seen oikeutetun tuli korvaukseen saantioi- syitä" soveltaminen on osoittanut, että
10667: keuden menettämisen uhalla hakea kor- edellä mainituista korvaushakemusten myö-
10668: vausta valtiovarainministeriöltä viimeistään hästymisestä johtuen huomattava määrä
10669: kolmen kuukauden kuluessa lain voimaan- korvaukseen oikeutetuista menettää oikeu-
10670: tulosta. V aitioneuvoston päätöksellä määrä- tensa korvaukseen. Nämä korvausoikeutensa
10671: aikaa jatkettiin ja se päättyi lokakuun 5 menettäneet ovat pääasiassa vähävaraiseen
10672: päivänä 1945. Lain 28 ja 29 pykälien mu- väestöön kuuluvia ja taloudellisissa vaikeuk-
10673: kaan laillisen esteen tai painavan syyn no- sissa olevia.
10674: jalla voidaan hakemus ottaa käsiteltäväksi Vaikka määräaikain noudattaminen
10675: siitä huolimatta, että se on saapunut pe- yleensä on välttämätöntä, niin käsityk-
10676: rille määräajan päättymisen jälkeen. semme mukaan toisen korvauslain sovelta-
10677: Toisen korvauslain täytäntöönpanon yh- misessa ei ole pakoittavia syitä muoto-
10678: teydessä on todettu, että monet korvauk- määräyksien perusteella kieltää korvaus-
10679: seen oikeutetut ovat jättäneet korvaushake- oikeutta lain mukaan todetusta omaisuuden
10680: muksensa tekemättä määräajassa. Tämä lai- menetyksestä.
10681: minlyönti on useissa tapauksissa johtunut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10682: siitä, että sodan jälkeen poikkeuksellisten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10683: olosuhteiden johdosta eivät kaikki korvauk-
10684: seen oikeutetut ole olleet tietoisia määrä- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
10685: aikoja koskevista säädöksistä. Osaksi on taisi, kuinka paljon on toisen kor-
10686: epäselyyyttä ja laiminlyöntiä aiheuttanut vauslain 10 § :n nojalla korvauksen-
10687: myös se virheellinen käsitys, että uutta ano- saantioikeutensa menettäneitä ja an-
10688: musta ·ei tarvita, vaan asiat ratkaistaan v. taisi Eduskunnalle esityksen, jonka
10689: 1940 korvauslain nojalla tehdyn korvaus- perusteella heille myönnettäisiin uusi
10690: anomuksen perusteella. Sekavuutta ja ha- määräaika korvausanomuksen tekemi-
10691: kemusten viivytystä on monasti aiheutta- seen.
10692: nut yhteisomistukseen kuuluvien omistus-
10693: suhteiden selvitysten saaminen.
10694: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
10695:
10696: Vilhelim Riihinen. Mikko Järvinen.
10697: Eino Tainio. Matti Meriläinen.
10698: H. Manninen.
10699: 232
10700:
10701: IV,s4. - Toiv. al. N:o 82.
10702:
10703:
10704:
10705:
10706: Tauriainen y. m.: Korvauslain perusteella maksettu} en k01·-
10707: vausten arvon alenemisen korvaam.isesta.
10708:
10709:
10710: E d u s k u n n a ll e.
10711:
10712: Talvisodan johdosta menetetyn omaisuu- Talvisodan aikana menetyksiä kärsineille
10713: den korvaamisesta on annettu 13 p: nä elo- n. s. suoja-alueen väestölle on eduskunta
10714: kuuta v. 1942 korvauslaki. Lain mukaan myöntänyt lisäkorvausta. Mutta sitä ei
10715: korvaus suoritettiin 10,000 markan mää- maksettu muista kuin rakennusvaurioista,
10716: rään asti rahana ja yli menevältä osalta joten irtaimistovahinkoja kärsineet ja n. s.
10717: neljä sadalta, osaksi kahdeksan osaksi 25 suoja-alueen ulkopuolella asuva väestö ja
10718: vuoden kuluessa lunastettavilla, indeksiin siirtoväki jäi siitä osattomaksi.
10719: si tomattomilla obligatioilla. Kun ensimmäisen korvauslain mukaan
10720: Ensimmäisessä korvauslaissa ei, kuten korvauksensa saaneet ovat joutuneet huo-
10721: toisessa korvauslaissa määrätty korvauksia nompaan asemaan kuin toisen korvauslain
10722: sidottavaksi indeksiin. Tästä johtuen ja mukaan, on tämä tapahtunut siitä huoli-
10723: kun vv. 1939-1940 tapahtuneet vuoden matta, että hallitus ensimmäisen korvaus-
10724: 1939 hintatason mukaan arvioidut mene- lain perusteluissa sanoo: ,tasapuolisuus
10725: tykset on korvattu vasta vv. 1943-1948, vaatii, että vahingot, aiheutukoot ne joko
10726: ovat nämä korvaukset rahanarvon alenemi- v. 1939 tai v. 1941 alkaneesta sodasta kor-
10727: sesta johtuen suurelta osalta menettäneet vataan samojen perusteiden mukaan".
10728: merkityksensä. V aitioneuvoston asettaman Ylläoleviin perusteluihin viitaten kun-
10729: Siirtoväen neuvottelukunnan tekemien tut- nioittaen ehdotamme eduskunnan hyväk-
10730: kimusten mukaan rahanarvon alenemisen syttäväksi toivomuksen,
10731: ja korvausten viipymisen johdosta on huo-
10732: mattava osa korvauksista menettänyt n. että hallitus kiireellisesti tutkitut-
10733: 80 % arvostaan. taisi rahan arvon alenemisesta en-
10734: Kun ensimmäisen korvauslain määräys simma~sen korvauslain perusteella
10735: korvauksen suorittamisesta täysimääräisenä maksettujen korvausten saajille ai-
10736: vähävaraisille, on tarkoitettu turvaamaan heutuneet menetykset ja saadun sel-
10737: vähävaraisten edut ja oikeudet, katsomme, vityksen perusteella antaisi Edus-
10738: että ennenkaikkea näille korvaukseen oi- kunnalle esityksen näiden menetys-
10739: keutetuille olisi korvauksen viipymisestä ten korvaamisesta.
10740: johtuvat menetykset korvattava.
10741: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
10742:
10743: Hannes Tauriainen. Vilhelm Riihinen.
10744: Toivo Friman.
10745: 233
10746:
10747: IV,s5. - Toiv. al. N:o 83.
10748:
10749:
10750:
10751:
10752: Heitto y. m. : Eräiden korvausobligatioiden kiilyttämisestä
10753: valtionverojen maksamiseen.
10754:
10755:
10756: E d u s k u n n a ll e.
10757:
10758: Talvisodan jälkeen annetulla korvaus- kohtuuttomuus olisi jollakin lailla korvatta-
10759: lailla myönnetyt korvaukset maksettiin kar- vissa, jos näitä obligatioita saataisiin käyt..
10760: jalaisille suureksi osaksi pitkäaikaisilla obli- tää edes verojen maksamiseen.
10761: gatioilla, eli niin sanotuilla toisen ryhmän Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
10762: obligatioilla, joille vasta tänä vuonna mää- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10763: rättiin kuoletusarvo, 5 %, sekä lunastus-
10764: aika, joka päättyy vuonna 1965. Näitten että hallitus antaisi Eduskunnalle
10765: obligatioitten pörssiarvo on tällä hetkellä esityksen vuoden 1942 korvauslain
10766: alle 50 %, mikä käypä arvo on vieläkin muuttamiseksi sellaiseksi, että toisen
10767: pienempi, kun huomioidaan, että kysymys ryhmän obligatioilla saataisiin mak-
10768: on 1940 hinnoista. saa valtiolle välittömiä veroja obli-
10769: Katsomme, että karjalaisia kohdannut gatioiden nimellisarvosta.
10770: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
10771:
10772: Juho Heitto. Toivo Ikonen.
10773: Pekka Kiisld.. Jalmari Pusa.
10774: E. Pusa. Juho Niukkanen.
10775: J. Pyy. Eemil Luukka.
10776: Arno Tuurna. Helena Virkki.
10777: Arvi Oksala.
10778:
10779:
10780:
10781:
10782: 544/48
10783: 234
10784:
10785: IV,s6. - Toiv. al. N:o 84.
10786:
10787:
10788:
10789:
10790: Virolainen y. m.: Eräistä lainoista luovutetun alueen osuus-
10791: kassoille aiheutuneiden vahinkojen siirtämisestä valtion
10792: vastattaviksi.
10793:
10794:
10795: E d u s k u n n a ll e.
10796:
10797: Kansanedustaja Pärssinen y. m. tekivät kaan periaatteellinen päätös siitä, että luo-
10798: toivomusaloitteen N: o 28/47 eräistä jälleen- vutetun alueen osuuskassojen tila ei pääse
10799: rakennuslainoista palautetun alueen osuus- vaikuttamaan toisen korvauslain 35 § :n tul-
10800: kassoille aiheutuneiden vahinkojen korvaa- kintaan.
10801: misesta. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen eh-
10802: katsoi, ettei aloitetta ole syytä hyväksyä sen dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
10803: vuoksi, että se on liian aikaisin esitetty. muksen,
10804: Tilanne -on kuitenkin se, että toisen korvaus- että valtio ottaisi vastatakseen
10805: lain 35 § :n mukaan nostetuissa oikeuden- niistä vahingoista, joita luovutetulla
10806: käynneissä osuuskassat jatkuvasti vetoavat ja vuokratulla alueella toimineille
10807: siihen, ettei sanotun lain 35 § : n mukaista osuuskassoille aiheutuu sen johdosta,
10808: vähennystä ole annettava niille velallisille, että niiden myöntämät lainat tule-
10809: jotka ovat saaneet velkaa osuuskassoilta. vat toisen korvauslain 35 § :n m1tkai-
10810: Tilanteen selvittämiseksi olisi saatava ai- sesti vähennetyiksi.
10811: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
10812:
10813: Johannes Virolainen. Pekka Kiiski.
10814: Juhani Leppälä.
10815: 235
10816:
10817: IV,s7. - Toiv. al. N:o 85.
10818:
10819:
10820: E. Koivisto y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen jälleen-
10821: rakennuslainojen enimmäismäärien korottamiseksi ja lai-
10822: naehtojen tarkisfamiseksi.
10823:
10824: E d u s k u n n a ll e.
10825: Pohjois-Suomen jälleenrakennuslainaeh- nusten kustannusarviosta, o'llen siis siten
10826: doissa on useita epäkohtia, jotka kiireel- sidottu indeksin vaihteluihin.
10827: lisesti olisi korjattava. Niinpä lainojen Edelleen Pohjois-Suomen hävitetyn
10828: enimmäismäärät nykyisin ovat aivan liian alueen jälleenrakennuslainojen korko on
10829: alhaiset, nimittäin asuntotilalle 270,000 paljon epäedullisempi mainittuihin muihin
10830: mk:aa, sekamuotoistilalle 400,000 mk:aa, lainoihin nähden. Lyhytaikaisten jälleen-
10831: viljelystilalle 500,000 mk:aa sekä viljelys- rakennuslainojen korko on 4 %, kuoletuk-
10832: tilaa suuremmalle tilalle enintään 650,000 sen alkaessa jo kolmannesta lainavuodesta
10833: markkaa. Kun rakennuskustannukset kes- eikä koronmaksussa lainkaan huomioida
10834: kikokoisen viljelystilan rakennuksista kui- vapaavuosia. Sensijaan asuttamislainoissa
10835: tenkin ovat olleet keskimäärin 1,100,000 korko on 3 %, laina on korkovapaa 5 en-
10836: -1,200,000 markkaa, josta asuinrakennus- simmäistä vuotta ja kuoletu:s alkaa vasta
10837: ten kohdalta 600,000-650,000, karjaraken- 6:nnen lainavuoden alusta. Pitkäaikaisissa
10838: nuksesta 400,000-450,000. ja saunaraken- lainoissa edellisten laina-aika on 27 vuotta,
10839: nuksesta 100,000-150,000 markkaa, riit- kuoletusaika alkaa samoin kolmannesta
10840: tävät jälleenrakennuslainat vakuuden lainavuodesta ja koronmaksussa voidaan
10841: suuruudesta riippumatta korkeintaan puo- vapaavuosia myöntää vain vaikeassa ta-
10842: leen rakennuskustannuksista. Sitä paitsi loudellisessa asemassa oleville jälleenra-
10843: tyystin hävitetyllä alueella tarvitaan pal- kentajille korkeintaan 5, erikoisesta maa-
10844: jon muitakin rakennuksia kuin edellämai- talousministeriölle tehdystä hakemuksesta,
10845: nitut, kuten aittoja, heinälatoja y. m. pu- jota oikeutta monikaan lainansaaja ei edes
10846: humattakaan välttämättömän irtaimiston ymmärrä itselleen hakea. Asuttamislai-
10847: ja kotieläinten hankinnasta, joihin tarkoi- noissa pitkäaikaisen lainan laina-aika on
10848: tuksiin nykyisin lainavaroja ei ole voitu 36 vuotta ja. korkoon nähden niissä ovat
10849: käyttää. Tästä syystä jälleenrakennus1ai- samat määräykset voimassa kuin lyhyt-
10850: lllojen enimmäismääriä olisi korotettava ai- aikaisissa lainoissa.
10851: nakin 50 %: lla, taikka määrättävä laino- Jälleenrakennuslainojen takaisinmaksun
10852: jen valtionvastuulla oleva osuus 75 %: ksi yhteydessä ASO pidättää itsel'leen lainan
10853: rakennusten kustannusarviosta . vakuutena olevien korvall!sobligatioiden
10854: . L~~navarojen riittämättömyyden takia erääntyneet kupongit niin pitkäksi ajaksi
10855: ei Jalleenra~enn_ustyö pääse edistymään, kuin jälleenrakentaja ilmoittaa, ettei hän
10856: vaan se usmmml'ssa tapauksissa jää kes- enaa lainaa ota. ASO ei kuitenkaan suo-
10857: ken, aiheuttaen oikeutettua tyytymättö- rita näistä, tällä kertaa jo useihin satoi-
10858: myyttä vahinkoja kärsineiden keskuu- hin miljooniin markkoihin nousevasta jäl-
10859: dessa. leenrakentajien varoista sitä korkoa, minkä
10860: ..Lis~ksi Po~_jois-Suomen hävitetyn alueen jälleenrakentaja itse rahalaitokselle jou-
10861: vaesto on Jalleenrakennuslainojen laina- tuu maksamaan.
10862: ehdoissa muutoinkin asetettu huonompaan Edellä olevan perusteella esitämme
10863: asemaan kuin siirtoväki ja rintamasotilaat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10864: asuttamislainojen lainoituksen suhteen.
10865: Kun jälleenrakennuslainoissa valtion että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
10866: v3;stuu!.~ ~le~a osuus on korkeintaan 25 %
10867: toimenpiteisiin Pohjois-Suomen jäl-
10868: lamamaarasta, se asuttamislainoissa huo- leenrakennuslainojen enimmäismää-
10869: mattavasti suurempana lasketaan raken- rien korottamiseksi sekä lainaehtojen
10870: tat·ki~tamiseksi.
10871: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
10872: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. Vilho Väyrynen.
10873: 236
10874:
10875: IV,ss. - Toiv. al. N:o 86.
10876:
10877:
10878:
10879:
10880: Berner y. m.: Tullialennuksen myöntämisestä yleiseen kiilyt-
10881: töön tulevista vuokra-autoista.
10882:
10883:
10884: E d u s k u n n a 11 e.
10885:
10886: Jo useamman vuoden aikana ei ole ollut sekä se seikka että hinnantasausrahastoon
10887: mahdollista uusia vuokra-autokantaa. Lii- on peritty ylimääräinen 5 mk maksu.
10888: kenteessä olevat vuokra-autot ovat kauttaal- Uusista autoista samoin kannettiin ylimää-
10889: taan pitkälti toistakymmentä vuotta van- räinen vero hinnantasausrahastoon vaikka
10890: hoja ja loppuun kulutetut. Ne eivät tästä tämä myöhemmin on poistettu. Bensiinin
10891: syystä enää vastaa niitä vaatimuksia mitä hinnantasausrahastoon perityn maksun suh-
10892: yleisö voi niille asettaa niin siisteyteen teen on eduskunta lausunut toivomuksen
10893: kuin ajovarmuuteen nähden. Ylivuotisten sen poistamisesta, mutta näin ei ole tapah-
10894: autojen korjauttaminen niiden tason las- tunut kuin osittain. Samanaikaisesti kor-
10895: kettua määrätyn rajan alapuolelle ei myös- jauskulut ovat muodostaneet yhä raskaam-
10896: kään ole kansantaloudellisesti edullista, ja man menoerän. Näin vuokra-autoilijat
10897: ammatinharjoittajan kannalta ajanmittaan ovat autojen kuluessa loppuun menettäneet
10898: taloudellisesti ylivoimaista. autoihinsa kiinnitetyn pääoman ja ovat ta-
10899: Kun uusia autoja nyt saapuu jälleen maa- loudellisesti kykenemättömiä hankkimaan
10900: han on syytä varata osa niistä vuokra-auto- uusia autoja liikenteestä pois joutuvien ti~
10901: kannan uusimiseen. Viime vuosien sään- lalle.
10902: nöstelyn johdosta vudkra-autoilijain talou- Vuokra-autokannan uusimiseksi sekä
10903: dellinen asema on kuitenkin siinä määrin vuokra-autoilijain aseman helpottamiseksi
10904: heikentynyt, että uuden auton hankkimi- kunnioittaen ehdotamme eduskunnan pää-
10905: nen loppuunkulutetun tilalle on mahdo- tettäväksi toivomuksen,
10906: tonta. Vuokra-autojen taksan ollessa 4-ker-
10907: tainen, myöhemmin 6- ja tällä haava 7- että hallitus antaisi Eduskunnalle
10908: kertainen on bensiinin hinta ollut 8- ja esityksen tullialennuksen myöntämi-
10909: uusien autojen hinta 10----15-kertainen. Ben- sestä yleiseen käyttöön tulevista
10910: siinin hintaa on korottanut korkea tulli vuokra-autoista.
10911: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
10912:
10913: Rolf B. Berner. Lassi Hiekkala.
10914: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto.
10915: Irma Karvikko.
10916: 237
10917:
10918: IV,so. - Toiv. al. N:o 87.
10919:
10920:
10921:
10922:
10923: Lumme y. m.: Valtion työntekijäin eläkkeiden korottami-
10924: sesta.
10925:
10926:
10927: E d u s k u n n a 11 e.
10928:
10929: Rahan arvon aleneminen on koskenut ras- samanlaisia viestejä. Valtion tulisi esimerkil-
10930: kaasti koko kansaa, mutta erikoisesti pie- lään näyttää tietä kunnollisten eläkkeiden
10931: nellä eläkkeellä eläviin vanhuksiin, jotka maksamiseksi pitkän päivätyön suoritta-
10932: ovat pitkän ,elämänsä ajan uhrautuvasti neille. Siksi olisikin kiireellisesti tarkistet-
10933: ty,öskennelleet yhteiskunnan hyväksi. Mah- tava eläkkeiden maksuperusteita ja saatet-
10934: dolliset pienet säästönsäkin he ovat kulut- tava ne nykyaikaisten elinkustannusten ta-
10935: taneet. Valtiokin maksaa eräissä tapauk- solle.
10936: sissa sellaisia nälkärajankin alapuolella ole- Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
10937: via eläkkeitä, jotka eivät arvostelua kestä. taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
10938: Esim. valtion Siuron sahan entiset työ- väksi toivomuksen,
10939: läiset saavat eläkettä vain n. 1,500--1,700
10940: kk. Tämänlaisia eläkkeensaajia on siellä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10941: toistakymmentä. Pula-aikana heille myön- toimenpiteisiin eläkkeellä olevien val-
10942: nettiin n. 2,000-3,600 mk vuosieläkkeet ja tion työntekijöiden eläkkeiden korot-
10943: maatalousministeriö ei ole niitä useista ha- tamiseksi nykyistä hintatasoa vastaa-
10944: kemuksista huolimatta suuremmiksi korotta- viksi.
10945: nut kuin yllä on mainittu. Muualta kuuluu
10946: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
10947:
10948: Alpo Lumme. Olavi Kajala.
10949: Eino Raunio. Yrjö Kilpeläinen.
10950: Urho Kulovaara. Pentti Niemi.
10951: Kustaa Alanko. Meeri Kalavainen.
10952: Valfrid Eskola. Arvo Sävelä.
10953: Arttur Koskinen. Laura Brander-Wallin.
10954: Vilho Väyrynen. A. Turkka.
10955: Toivo Pyörtänö. Edvard Pesonen.
10956: Elli Nurminen. Juho Kuittinen.
10957: 238
10958: IV,9o. - Toiv. al. N:o 88.
10959:
10960:
10961:
10962:
10963: Kuusinen-Leino y. m.: N aisPQstiljomtien ja maalaiskirjeen-
10964: kantajien toimien vakinais•tamisesta.
10965:
10966:
10967: E d u s !k u n n a ll e.
10968:
10969: Posti- ja lennätinlaitoksen pa:lveluksessa Maalaiskirjoonkantajien palkkaus on Jar-
10970: on 'kaksi virtmilijaryhmää, joiden oikieudel- jestetty työkilometrien ja työtuntien perus-
10971: linen asema. suuresti poikkeaa muista val- teella. Heidän työtään pidetään työurak-
10972: tiDn virkailijDista. Ne ovat naispostiljoo- kana ja siis heitä itseään yrittäjinä. Hei-
10973: nit ja maalaiskirjeenkantajat. dän ei .katsota olevan julkisoikeudellisessa
10974: Sodan aikana otettiin sotapalvelukseen enempää ikuin yksityisoikeudellisessa työ-
10975: kutsuttujen postiljoonien tilalle naisia hoi- suhteessa valtioon. On luonnollista, ettei
10976: tamaan postiljoonien tehtäviä. Näistä nai- tällainen asiaintila ole paikallaan suuri-
10977: sista on vielä noin 200 posti- ja lennätin- lukuista, pysyväisesti tarvittavaa valtion
10978: laitoksen pa1veluksessa. Vaikka he ovat virkailijaryhmää kohtaan. Maalaiskirjeen-
10979: hoitaneet tehtävänsä kaikin puolin pysty- kantajia on kaikkiaan 3,500 henkilöä.
10980: västi ja IJrunnollisesti, ei heitä o·le kuiten- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
10981: ffiaan kiinnitetty laitoksen palvelukseen py- eduskunnan hyväksyttäV'äiksi toivomuksen,
10982: syväisesti, vaan nauttivat palkkaa n. s. si-
10983: jaisina. Vaikka heitä tarvitaan tehtäväs- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10984: sään jatlruvasti ja he tekevät samaa työtä sellaisiin toimenpiteisiin, että posti-
10985: kuin heidän miespuoliset t~:>verinsa, heidän .ia lennätinhallituksen tehtävissä si-
10986: työsuhteensa valtioon on huomattavasti huo- )ais- ja tilapäistyöntekijöinä toimi-
10987: nompi kuin miespuolisten. Tällainen ilmei- vat naispostiljoonit ja maalaiskir-
10988: nen epäkohta edellyttäisi, että n:aispostil- jeenkantajat muutettaisiin valtion
10989: joonien oikeudellinen as•ema pikimmiten jär- vakinaisiksi toimenhaltijoiksi.
10990: jestetään yhdenmukaiseksi miesten kanssa.
10991: Helsingissä 6 päivcänä elokuuta 1948.
10992:
10993: Hertta Kuusinen-Leino. Kaisa Hiilelä.
10994: Esa Hietanen. Laura Brander-Wallin.
10995: Hannes Tauriainen. Heikki Simonen.
10996: J. Mustonen. Toivo Friman.
10997: Yrjö Murto. S. Salo.
10998: Eino Tainio. Yrjö Hautala.
10999: Niilo Nieminen. Heikki Soininen.
11000: Aino Luostarinen. Matti Miikki.
11001: 239
11002:
11003: IV,91. - Toiv. a.l. N:o 89.
11004:
11005:
11006:
11007:
11008: E. Koivisto: Lapissa ja mjaseudulla palvelevien· viran .ia
11009: toimen haltijain palkkauksen parantamisesta.
11010:
11011:
11012: E d u s k u n n a ll e.
11013:
11014: Elämä Lapissa ja muilla kaukaisilla syr- maksaa. Muihin säännösteltyihin tavaroihin,
11015: jäseuduilla on kautta aikojen ollut vaikeam- kuten vaatteisiin y. m. s., saavat tu!kkukau-
11016: paa kuin muualla Suomessa. Pitkä, kylmä pat lisätä 2 % :n Lapinlisän ja sitten vähit-
11017: ja pimeä talvi, karu luonto sekä harvan täiskauppiaat vielä samoin 2 %, ·joten näi-
11018: asutuksen ja pitkien matkojen aiheuttama den tarvikkeiden hinta tästä syystä kohoaa
11019: eristyneisyys vaativat ihmisiltä tavallista enemmän kuin 4 %.
11020: suurempaa sekä ruumiillista että henkistä Kuta etäämmäksi rautatiestä' joudutaan,
11021: kestävyyttä. Tiettävästi ei milloinkaan ole sitä kalliimmaksi kohoavat elinkustannuk-
11022: väitetty, että asia olisi päinvastoin. Pää- set. Maantiekuljetusrahti on nykyään
11023: asiallisin osa näiden seutujen virkamiehistä 15 mk/tkm: Itä ja lyhyemmiltä, alle 100
11024: on ollut ja edelleen on muualta tullutta. km:n matkoilta, 16/tkm:ltä, josta johtuen
11025: Heiltä vaaditaan paljon joustavuutta tot- esim. Ivalossa jokainen tavarakilo on 4: 50
11026: tua:kseen vallitseviin erikoisiin oloihin. kalliimpi kuin Rovaniemellä. Valtio tosin
11027: Valtiovallan taholta tämä onkin jo osit- suorittaa erinäisistä elintarvikkeista rahti-
11028: tain periaatteessa tunnustettu. Jo ennen avustusta % ja kuluttajat 1!3. Kuitenkin
11029: sotatapahtumia on valtion puolesta viralli- on tavattoman paljon tarvikkeita, joita il-
11030: sesti myönnetty, että työläisille on Lapissa man ihminen ei voi elää ja joiden kuljetuk-
11031: maksettava korkeammat palkat. Rajaseu- sen kuluttaja joutuu itse suorittamaan ko-
11032: dulle toimiville kansakoulunopettajille ja konaan.
11033: eräille muille toimenhaitijoille suoritetaan Useimmilta valtion virkamiehiltä puut-
11034: erikoista rajaseutulisää. Aikaisempina vuo- tuu vielä virka-asunto, jossa vuokra olisi
11035: sina on Lapissa palveleville virkamiehille kohtuullinen. Lapin jälleenrakentaminen
11036: myönnetty ikälisiä ja eläkettä määrättäessä on suoritettu vaikeissa olosuhteissa ja an-
11037: kaksinkertaiset virkavuodet. Viime vuosina karan tarvikepulan vallitessa, josta taasen
11038: taasen on tilapäisesti suoritettu n. s. hävi- on ollut seurauksena, että rakentaminen on
11039: tetyn alueen päivärahaa, koska asuntojen tullut uskomattoman kalliiksi. Tämä taasen
11040: puutteessa viran ja toimen haltijat eivät on vaikuttanut vuokratason nousuun, niin
11041: voineet pystyttää kotejaan ja sijoittaa per- että se kaikissa tapauksissa on ainakin
11042: heitään virkapaikkakunnilleen. 100 % korkeampi kuin muualla Suomen
11043: Jälleenrakennustyön edistymisestä huoli- kalleimmillakin paikkakunnilla. Niinpä
11044: matta olennaiset Lapin vaikeudet eivät ole kuukausivuokra huoneen ja keittiön käsit-
11045: suinkaan vielä poistuneet. Eläminen siellä tävästä asunnosta uunilämmitystalossa Ro-
11046: maksaa paljon, se on ja tulee olemaan pal- vaniemen kauppalassa on 3,500-5,000
11047: jon kalliimpaa kuin missään muualla Suo- markkaa ja keskuslämmityksellä varuste-
11048: messa. Matkojen etäisyydestä johtuen yk- tussa kivitalossa 8,000-9,000 markkaa kuu-
11049: sistään välttämättömimmät säännöstellytkin kaudessa. Kylmä ilmasto pohjoisessa vaa-
11050: elintarvikkeet ovat huomattavasti kalliim- tii jo yksistään puita enemmän kuin ete-
11051: mat kuin muualla Suomessa. Elintarvikkei- lämpänä.
11052: siin, joista ei saa periä n. s. Lapinlisää, saa Esimerkkeinä elantokustannusten kalleu-
11053: lisätä todelliset kuljetuskustannukset, jotka desta mainittakoon vielä sähkövirran hin-
11054: jo Rovaniemellä tekevät noin 15 %: n lisän toja: Rovaniemellä valovirta 19 mk/kwh,
11055: tavaran hintaan, minkä kuluttajat saavat Sodankylässä yli 30 mk/kwh, Kemissä 14
11056: 240 IV,91. - La.pin ja rajaseudun virkamiespalkat.
11057:
11058: mk/kwh, mutta esim. Helsingissä vain kuksissa, Kemissä ja Rovaniemellä, on yhtä
11059: 4: 50 ja muualla Etelä-Suomen maaseu- palkkausluokkaa huonompi kuin vastaavissa
11060: dulla 6-8 mk. •Suurimmassa osassa Lapin toimissa Helsingissä. Rajaseuduilla saattaa
11061: lääniä joutuvat virkamiehet pitkän pimeän nimismiehen palkka jäädä samaksi kuin
11062: talven ajan työskentelemään ahdistavan alakansakoulunopettajan.
11063: heikossa valaistuksessa. Himmeän tuikkeen Naapurimaamme Ruotsi on huomioinut
11064: valossa miltei päivänvalottomina viikkoina maansa pohjoisosissa palvelevien viran ja
11065: ja kuukausina talvella pitää heidän kui- toimen haitijoitten erikoisaseman ja jär-
11066: tenkin saada määräaikoina suoritetuiksi jestänyt niiden palkkauksen siten, että
11067: heille uskotut tehtävät ja etelän virkamies- maan pohjoisosissa palveleville maksetaan
11068: ten tavoin menestyksellä tehdä työnsä. n. s. kylmänvyöhykkeenlisää peruspalkasta
11069: Kun tähän lisätään vielä pitkien mat- riippumatta 6: ssa eri luokassa: I luokassa
11070: kojen aiheuttama eristyneisyys sekä kou- 96 kruunua, II lk:ssa 150, III lk:ssa 240,
11071: lutusmahdollisuuksien puuttuminen syrjäi- IV lk:ssa 360, V lk:ssa 540 ja VI lk:ssa
11072: sillä seuduilla, ei ole ihme, että monet La- 720 kruunua vuodessa.
11073: pin ja syrjäseutujen virkamiehet pyrkivät Edellä esitettyyn viitaten sekä edellyt-
11074: sieltä mahdollisimman pian pois etelään, täen, että kalliinpaikanlisä maksetaan edel-
11075: jossa on sama palkka, mutta kuitenkin leenkin palkkauslaissa säädetyllä tavalla,
11076: elämä paljon suotuisampaa. Sikäläinen ehdotan eduskunnan .päätettäväksi toivo-
11077: väestö menettää näin ollen erikoisoloihinsa muksen,
11078: tottuneen pystyvän virkamiehistön, jonka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11079: se välttämättä olisi tarvinnut. toimenpiteisiin Lapissa ja rajaseu-
11080: Esimerkkeinä viran ja toimen haltijoiden dulla palvelevien vakinaisten ja yli-
11081: palkkauksen alhaisuudesta Lapissa mainit- määräisten viran ja toimen haltijain
11082: takoon, että poliisitoimen haltijain palk- 'flalkkauksen parantamiseksi.
11083: kaus Lapin läänin suurimmissa asutuskes-
11084: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
11085:
11086: Erkki Koivisto.
11087: 241
11088:
11089: IV,92. - Toiv. al. N:o 90.
11090:
11091:
11092:
11093:
11094: Honkala y. m.: Asuntojen rakentarnisesta valtion vi1·an ja
11095: toirnen haltijoille.
11096:
11097:
11098: E d u s k u n n a ll e.
11099:
11100: Asuntopulan jatkuvasti kiristyessä huo- aikaisesti kuin muut työnantajat, joilla
11101: neenvuokralautakunnat ovat kiinnittäneet suinkin on mahdollisuuksia, kiireellisesti
11102: jatkuvasti huomiota siihen, että asunnon- pyrkivät rakentamaan työväestölleen asun-
11103: hakijoiden joukossa on suuri lukumäärä toja. Valtion mahdollisuudet ovat joka
11104: valtion viran ja toimen haltijoita, etenkin tapauksessa paremmat sekä rahoituksen
11105: varuskuntien henkilökuntaa ja rautatie- että tarvikkeiden saannin suhteen, koska
11106: läisiä. se on niiden valvonnan pidättänyt omiin
11107: Samanaikaisesti kuin yksityiset yrittä- käsiinsä. Kun valtio sitäpaitsi useasti vel-
11108: jät, yhtiöt ja kunnat ovat kaikista vai- voittaa virkamiehiänsä työskentelemään
11109: keuksista huolimatta onnistuneet ylläpitä- toisella paikkakunnaUa, kuin missä näi-
11110: mään edes jonkinlaista aslmtotuotantoa, den vakinainen asunto on ja pakoittaa
11111: valtio on, kuten alempana olevasta ase- heidät siten pitämään hallussaan kahta
11112: telmastakin näkyy, jättäytynyt jokseen- asuntoa, on tämäkin omiaan lisäämään
11113: kin toimettomaksi. asuntopulaa, jonka lieventämiseen vaition-
11114: kin tulisi kaikin keinoin pyrkiä.
11115: Yksityiset ja
11116: eril. yritykset Kunnat Valtio Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11117: 1943 1,262 55 18 kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11118: 1944 1,029 39 14 toivomuksen,
11119: 1945 3,312 1,350 285
11120: 1946 4,123 612 183 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
11121: 1947 3,757 570 195 toirnenpiteisiin asuntojen rakennut-
11122: tarniseksi valtion viran ja toirnen
11123: On kohtuutonta, että valtio jättää asun- haltijoita varten sellaisille paikka-
11124: toa tarvitsevan työväkensä yksityisten ja kunnille, joilla asuntopula on vaikea.
11125: kuntien asuntotuotannon varaan, Saman-
11126: Helsingissä 6 päivänä elok.uuta 1948.
11127:
11128: Niilo Honkala. Aarne Honka.
11129: Irma Karvikko. Utho Kulovaara..
11130: Arno Tuuma. Rafael Paasio.
11131: Oiva Turunen. Johannes Wirtanen.
11132: Hugo Nuorsaari. Jaakko Hakala.
11133:
11134:
11135:
11136:
11137: 544/48 31
11138: 242
11139:
11140: IV,Ds. - Toiv. a.l. N:o 91.
11141:
11142:
11143:
11144:
11145: Väyrynen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi palkannautti-
11146: joille Lapin läänin alueella maksettOIVMta palkan lisästä.
11147:
11148:
11149: E d u s kunnalle.
11150:
11151: Tunnettu tosiasia on, että maamme poh-
11152: joisosassa niin varsinaisen palkkatyöväen Ilman tuntuvaa parannusta tämä asian-
11153: kuin henkisen alan toimissa yksinomaan tila on saanut vallita siihen saakka, kun-
11154: palkastaan elävien toimeentulo on monesta- nes sodan tuhon jälkeen epäkohta tuli
11155: kin syystä vaikeampaa kuin maan eteläi- hav~ittavaksi entistään selvempänä, jolloin
11156: semmissä osissa. Kylmän ilmanalan ja siitä hallitus katsoikin tarpeelliseksi määrätä
11157: johtuvan pitkän ja pimeän talven vuoksi maksettavaksi pääasiassa Lapin läänin alu-
11158: jo asunnon lämpimänä pitämisen, valais- • eella palkkoihin erityisen lisän. Nyt voi-
11159: tuksen, vaatetuksen ja ravinnonkin suhteen massaolevana tätä lisää on nimitetty hävite-
11160: kulutus kauttaaltaan Lapin läänin alueella tyn alueen lisäksi eli Lapin lisäksi.
11161: on suurempi kuin muualla maassa. Vain Tämä poikkeuksellisena aikana ilmeiseksi
11162: lämmitysaineitten suhteen alue voidaan kat- tullut epäkohta kuitenkin on vain osaksi
11163: soa omavaraistuottoiseksi. Kaikki muu on korjattu tällä hävitetyn alueen lisällä sillä
11164: hankittava muualta, lukuunottamatta vähäi- maksettava lisäpalkka on niin pieni' ettei
11165: sen maatalouden alalta saatavaa tuottoa se vieläkään poista epäsuhdetta. LisKksi on
11166: joka kuitenkin sekin seuraa hinnoissa niit~ otaksuttavissa, että lisän maksaminen lak-
11167: määriä, jotka pitkien kuljetusmatkojen ta- kautetaan olosuhteitten tultua normaaleiksi.
11168: kia tulevat korkeiksi muualta hankittaville Näin ei saisi tapahtua, vaan lisäpalkka olisi
11169: kulutustarvikkeille. Palkkojen ollessa tasa- vakinaistettava ja korotettava nykyisestään.
11170: vertaisessa suhteessa maan muitten osien Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan
11171: palkkoihin, ovat Lapin läänin alueella pal- hyväksyttäväksi toivomuksen'
11172: kastaan toimeentulevat joutuneet menettä- että hallitus kiireellisesti. valmis-
11173: maan tulostaan suhteettoman suuren osan taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
11174: sekä pitkän kulutuskauden seurauksena sen laiksi palkkatyöntekijöille ja
11175: että rahtikustannuksina tarvikkeittensa hin- palkannauttijoille yleensä Lapin lää-
11176: noissa. nin alueella maksettavasta palkan
11177: Zisästä.
11178: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
11179:
11180: Vilho Väyrynen. Matti Lepistö.
11181: Jussi Raatikainen. A. Turkka..
11182: Heikki Simonen.
11183: 243
11184:
11185: IV,94. - Toiv. a.I. N:o 92.
11186:
11187:
11188:
11189:
11190: Vennamo y. m.: Pienteollisuuden kehittämisestä maa-
11191: seudulla.
11192:
11193:
11194: E d u s kun n alle.
11195:
11196: Maamme teollistuessa on valtiovalta ja tetaan kansakunnan elinvoiman kustan-
11197: yleinen mielipide aina viime aikoihin nuksella, niin se ostetaan liian korkeaan
11198: saakka melkeinpä yksinomaan kiinnittä- hintaan. Kiistämätöntä on, että suurkau-
11199: nyt huomiota suomalaiseen suur-teoUisuu- punkeihin keskittyvä teollisuus on osoit-
11200: teen, joka on tavallaan ollut teollistuvan tautunut kansakunnan elinvoiman kohta-
11201: kansantaloutemme symbooli. Tästä suun- lokkaaksi jäytäjäksi kaikkine muine sii-
11202: tauksesta johtunut yhteiskunnallinen vas- hen liittyvine sosiaa'lisine epäkohtineen.
11203: takohtaisuus sekä ilmenneet epäkohdat ja Sitävastoin maaseudulla ja sen asutusti-
11204: monien luontaisten mahdollisuuksiemme heytymissä työväestön terveydelliset ja
11205: niin taloudellisella kuin henkisellä alalla sosiaaliset olot on mahdollista ja. taloudel-
11206: käyttämättä jääminen, ovat aikaansaaneet lisesti halvempaa järjestää asianmukai-
11207: sen, että viime aikoina on yhä laajem- siksi työntekijäin ollessa luonnol'lisem-
11208: missa piireissä alettu keskustella pienem- massa ympäristössään. Tuntuisi suoras-
11209: män teollisuuden tarkoituksenmukaisuu- taan käsittämättömältä, jos ei meidän laa-
11210: desta ja tarpeellisuudesta maassamme. Tä- jassa maassamme, joka on harvaan asuttu,
11211: hän keskusteluun on myöskin liittynyt ky- käytettäisi hyväksi näitä luontaisia edel-
11212: symys teollisuuden hajoittamisesta ja ni- lytyksiä varsinkin kun samalla pienempi
11213: menomaan pienemmän teollisuuden sijoit- teollisuus erinomaisesti sopii kansamme
11214: tamisesta laajaUe maaseudullemme. Onkin luonteen laatuun.
11215: myönnettävä, että kosketeltu kysymys Meillä on paljon keskusteltu maalta
11216: koko laajuudessaan on maallemme ensi- paosta ja maaseudun perheitten elintason
11217: arvoisen tärkeä. alhaisuudesta. Maalta pako johtuu ennen-
11218: Tarkasteltaessa maassamme tällä het- kaikkea tyydyttä vien työtilaisuuksien
11219: kellä toimivaa pienempää teollisuutta voi- puutteesta. Yhä pienviljelyskaltaisem-
11220: daan todeta, että tämä teollisuus käsittää maksi muodostuva maaseutumme asutus-
11221: meilläkin lähes puo'let koko teollisuustuo- tiheytymineen tarvitsee pienemmän teolli-
11222: tantomme arvosta. Tämä seikka lienee mo- suuden tukea ja vuorovaikutusta. Maa-
11223: nelle yllätys. Sitäpaitsi tuotteiden jalos- seudun elinkeinoelämän monipuolistuessa
11224: tusaste ja työn osuus ovat siinä yleensä lisääntyvät maataloustuotteiden menekki-
11225: huomattavasti korkeammat kuin suurem- mahdollisuudet samalla kuin maaseudulle
11226: massa teollisuudessa. Kiistattomaksi tosi- sijoittuneesta pienemmästä teollisuudesta
11227: asiaksi voitanee myös katsoa ulkomailla syntyy sinne kasvavassa määrässä sivu- ja
11228: suoritettujen tutkimusten valossa, että pie- lisäansiomahdollisuuksia. Työvoiman-
11229: nempi teollisuus on yleensä kannattavam- käyttö tulee yhä tehokkaammaksi kun mo-
11230: paa kuin suuryritykset, jos sille vain an- nasti pienempi teollisuus on sesonkiluon-
11231: netaan asianmukaiset toimintamahdollisuu- toista. Näin ollen ei myöskään maatalou-
11232: det. Pienemmän teollisuuden puolesta pu- den ja pienemmän teollisuuden työvoiman-
11233: huvat myöskin monet muut ensiarvoisen kysyntä maaseudulla todellisuudessa voi
11234: tärkeät tekijät. joutua ristiriitaan, vaan päinvastoin täy-
11235: Sitä mikä on kansakunnan todellinen dentää työvoiman käyttöä asian mukai-
11236: etu, ei voida mitata yksinomaan taloudel- sesti. Muutoinkin laaja maaseutumme asu-
11237: lisella mitalla. Jos kansan vara'llisuus os- tustiheytymineen vaatii maaseutuystä väl-
11238: 244 IV,94. - Maaseudun pienteollisuus.
11239:
11240: lisempää teollisuuden sijoituspolitiikkaa omaan pienemmän teollisuuden tukemista
11241: kuin mitä monessa muussa maassa on tar- ja maaseudulle sijoittumista koskevaa ky-
11242: peellista. symystä sekä otetaan tälle pienemmälle
11243: Käytännössä ei kuitenkaan yUä mainit- teollisuudelle, joka tähän saakka on ollut
11244: tuihin seikkoihin ole maamme virallisessa yhteiskunnan taholta lapsipuolen ase-
11245: teollisuus- ja kauppapolitiikassa kiinni- massa, myönteinen kanta erittäinkin sil-
11246: tetty juuri mitään huomiota. Suomalainen mäUä pitäen laajan maaseutumme ja sen
11247: suurteollisuus on hallinnut ja määrännyt asutustiheytymien tarjoamia mahdollisuuk-
11248: eri teollisuus- ja kauppapoliittiset toimen- sia ja toisaalta maaseutumme tarpeita.
11249: piteet ei vähiten ulkomaankaupassa. Tämä Kaiken edellä lausumamme perusteella
11250: on käynyt erittäin selvästi ilmi säännös- ehdotamme eduslkunnan päätettäväksi toi-
11251: telykautena. Vaikeissa olosuhteissa on vomuksen,
11252: pienempi teollisuus koko maan ja sen kan-
11253: santalouden vahingoksi pyrkinyt keskit- että hallitus kiireellisesti htWmioisi
11254: tymään pääasiassa kaupunkeihin. No- maan virallisessa teollisuus- ja kaup-
11255: peasti laajeneva maaseudun sähköistämi- papoliti-ikassa pienemmän teollisuu-
11256: nen tarjoaa kuitenkin nyttemmin yhä suu- temme nykyisen merkittävän asemam.
11257: rempia mahdollisuuksia nimenomaan pie- ja sen tärkeän tehtävän yhteisklu.n-
11258: lemmän teollisuuden sijoittumiselle maa- tamme vastaista sopusuhtaista kehi-
11259: seudulle. Asiassa tarvitaan kuitenkin li- tystä ajateltaessa sekä viivytyksettä
11260: säksi valtiova'llan suunnitelmallisia ja joh- selvityttäisi ne keinot ja tukitoimen-
11261: donmukaisia toimenpiteitä jo olevien ja ka- piteet, joiden avulla pienempää teol-
11262: saantuvien esteitten poistamiseksi. Sitä- lisuuttamme voitaisiin edistää nimen-
11263: paitsi tarvitaan maaseutuystävällisempää omaan silmällä pitäen sen sijoittu-
11264: teollisuuspolitiikkaa. Käytettävissä olevia mista pienyrittäjien ja koko maaseu-
11265: eri mahdollisuuksia ja tehtäviä ei voida dun siihen luettavine astttustiheyty-
11266: tässä yhteydessä ryhtyä tarkemmin selos- mineen sekä työväestön edun mukai-
11267: tamaan eikä niitä pohtimaan. Y dinkysy- sesti laajene1Jassa määrässä maaseu-
11268: mys on siinä, että valtiovallan taholta ryh- druUerrume.
11269: dytään perinpohjin selvittämään nimen-
11270: Helsingissä 3 päivänä doku111ta 1948.
11271:
11272: Veikko Vennamo. Antti J. Ra.ntamaa.
11273: Martti Miettunen. J. E. Lampinen.
11274: Toivo H. Kinnunen.
11275: 245
11276:
11277: IV,95. - Hemst. mot. N:o 93.
11278:
11279:
11280:
11281:
11282: Brommels m. fl.: Angående åtgärdm· för underlättande av
11283: anftäggningar av småindustn'er på landsbygden.
11284:
11285:
11286: T i 11 R i k s d a g e n.
11287:
11288: Flykten från landsbygden är ett faktum, bruksmaskiner och -redskap samt olika slag
11289: som av staten behöver observeras i olika av fordon. Även av sägar för hushålls-
11290: sammanhang. Åt så många som möjligt virke, snickerier, träullstillverkning, båt-
11291: borde utkomstmöjligheter beredas på lands- byggerier, tegelbruk, stenhuggerier och
11292: bygden. Staten har skapat förutsättningar -sliperier, plåtslagerier samt vävnads- och
11293: :för yrkeskunnighetens höjande på olika om- flätningsalsters tillverkning vid småin-
11294: råden. Men de landsbor, som skaffat sig dustrier finnes flerstädes på landsbygden
11295: yrkesutbildning, hör inte ensidigt hänvisas behov. Detta för att nämna några exem-
11296: tili storindustrin och tili att taga anställ- pel.
11297: ning i städerna. Åt dem, som så önskar, :Särskilt de första åren efter kriget var
11298: bör det givas möjligheter att efter för- det svårt att få dylika småindustrier i
11299: värvad utbildning återvända tili sina hem- gång, men alltfort kvarstår i många fall
11300: orter. Även åt sådana icke fackutbildade svårigheterna att kunna anskaffa nödigt
11301: landsbor, som inte kan få egen jord, bör materia! och i en del fall erforderliga verk-
11302: givas utkomstmöjligheter i hemtrakten. tyg och smärre maskiner. Även upphrin-
11303: Därjämte finns i den mån hemmansklyv- gande av nödigt startkapital har ibland
11304: ningarna fortskridit en hei del innehavare sina svårigheter. Därför borde staten un-
11305: av små lägenheter, som inte kommer tili derlätta anskaffningen av för småindustrier
11306: rätta uteslutande med jordbruk. I de flesta på landet oundgängligt och svåråtkomligt
11307: fall önskar såväl dessa som de obesuttna materia!, verktyg och maskiner samt mot
11308: stanna på 1hemorten, varest de vanligen säkerhet ge billiga lån i den mån sådana
11309: skaffat sig egna hem men varest utkomst- behöves för driftens igångsättande.
11310: möjligheterna mången gång är alltför På ovananförda grunder föreslår vi vörd-
11311: kringskurna. Deras ekonomiska ställning samt att riksdagen måtte hemställa,
11312: kunde upphjälpas bl. a. genom att staten
11313: skulle underlätta uppkomsten av småin- att regeringen skulle skrida till så-
11314: dustrier av den beskaffenhet de lokala för- dana åtgärder, som avser att under-
11315: hällandena påkallar. lätta anläggningm· av småindustrier
11316: Mångenstädes på landsbygden är man i på landsbygden.
11317: behov av verkstäder för reparation av jord-
11318: Helsingfors den 30 juli 1948.
11319:
11320: Albert Brommels. Levi Jern.
11321: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
11322: Matts Forss. Ebba östenson.
11323: Henrik Kullberg.
11324: 246
11325:
11326: 1V,D5. - Toiv. al. N:o 93. Suomennos.
11327:
11328:
11329:
11330:
11331: Brommels y. m.: Toimenpiteistä maaseudun pienteollisuu-
11332: den aikaansaannin helpottamiseksi.
11333:
11334:
11335: E d u s k u n n a 11 e.
11336:
11337: Maaltapako on tosiasia, joka valtion on Monin paikoin maaseudulla tarvitaan
11338: eri yhteyksissä otettava huomioon. Mahdol- maatalouskoneiden ja -välineiden sekä eri
11339: lisimman monille on järjestettävä toimeen- ajoneuvojen korjauspajoja. Myöskin kai-
11340: tulon mahdollisuudet maaseudulla. Valtio vataan monin paikoin maaseudulla kotita-
11341: on luonut edellytyksiä ammattitaidon ko- !louteen tarvittavia sahoja, puusepänvers-
11342: hottamiseksi eri aloilla. Mutta niitä maa- taita, lastuvillan valmistusta, veneiden ra-
11343: seutulaisia, jotka ovat hamkkineet ammatti- kennusta, tiilitehtaita, kivenhakkaaanoja j·a
11344: sivistystä, ei ole yksipuolisesti ohjruttava -hiomoja, peltisepänpajoja sekä :kutomo- ja
11345: suurteollisuuteen eikä hakemaan tointa !kau- prulmikoimisvalmisteita. Tämä muutamien
11346: pungeissa. Niille, jotka niin haluavat, on esimerkkien mainitsemiseksi.
11347: annettava mahdollisuudet koulutuksen saa- Varsinkin ensimmäisinä sodanjälkeisinä
11348: tuaan palata kotipaikoilleen. Myös sellai- vuosina o:li vaikeata saada tällaista pienteol-
11349: sille ma:aseutulaisille, jotka eivät oie saan~ lisuutta käyntiin, mutta edelleenkin on mo-
11350: ammattikoulutusta ja jotka eivät voi saada nessa tapauksessa vaikeuksia tarpeellisen
11351: omaa maata, on järjestettävä toimeentulo- materiaalin ja osittain tarpeellisten työka-
11352: mahdollisuudet kotiseudullaan. Edelleen lujen ja pienempien koneiden hankkimi-
11353: on, sikäli kuin tilanjaot ovat jatkuneet, sessa. Myös alkupääoman saannissa joskus
11354: koko joukko pientilojen omistajia, jotka on vaikeutensa. Sen vuoksi valtion pitäisi
11355: eivät tule toimeen yksinomaan maatalou- helpottaa maaseudun pienteollisuuden vält-
11356: den varassa. Useimmissa tapauksissa nämä tämättömän ja vaikeasti saatavan materiaa-
11357: samJOinkuin tilattomatkin haluavat py- lin, työkalujen ja koneiden saantia ja an-
11358: syä !kotiseudullaan, jossa he tava:Hisesti taa tarvittavassa määrin toiminnan alkuun
11359: ovat hankkineet oman kodin, mutta jossa saattamiseksi halpoja lainoja.
11360: toimeentulomahdollisuudet monasti ovat ai- Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme
11361: van liian rajoitetut. Heidän taloudellista kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11362: asemaansa voitaisiin auttaa m. m. siten, toivomuksen,
11363: että valtio helpottaisi paikallisiin olosuhtei-
11364: siin sove1tuv8Jn pienteollisuuden aikaansaa- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11365: mista. siin maaseudun pienteollisuuden ai-
11366: kaansaamisen helpottamiseksi.
11367: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
11368:
11369: Albert Brommels. Levi Jern.
11370: A1bin Wickman. Verner Korsbäck.
11371: Matts Forss. Ebba. östenson.
11372: Henrik Kullberg.
11373: 247"
11374:
11375: IV,96. - Toiv. al. N:o 94.
11376:
11377:
11378:
11379:
11380: K. Eskola y. m.: Toimenpiteistä pienviljelijäväestön ansio-
11381: mahdollisuuksien lisäämiseksi.
11382:
11383:
11384: E d u s k u n n a II e.
11385:
11386: Kun meidän maataloutemme nopeasti ke- h.eitä, sekä avaamaan uusia mahdollisuuk-
11387: hittyy yhä enemmän pienviljelysvoittoi- Sia lähinnä lisäansioitten järjestämisen
11388: seksi, niin se tuo mukanaan hyvin monia kautta pientilojen asukkaille. Teollisuuden
11389: vaikeasti ratkaistavia pulmia. Eräänä sel- sijoittaminen maaseudulle suuremmassa
11390: laisena on sopivien ansiomahdollisuuksien määrin kuin mitä tähän saakka on tapahtu-
11391: lisääminen maaseudulle. Tutkittaessa maal- nut, olisi eräs toimenpide, jolla edellä mai-
11392: tapaon syitä on todettu, että eräs kaikkein nittuja epäkohtia voitaisiin poistaa. Kun
11393: suurimpia on se, ettei pienet, lapsirikkaat suuremman teollisuuden vaikutus parhaim-
11394: maalaiskodit kykene tarjoamaan riittävää massakin tapauksessa on hyvin rajoitettu,
11395: toimeentuloa kaikille perheenjäsenille. Kun niin pitäisi ryhtyä tukemaan valtion toi-
11396: ansiomahdollisuuksia ei ole myöskään lähim- mesta sellaista pienteollisuutta, jonka har-
11397: mässä ympäristössä, niin ei ole muuta mah- joittamiseen työvoiman ja raaka-aineen puo-
11398: dollisuutta kuin lähteä kaupunkeihin, lä- lesta olisi luontaiset edellytykset. Kun pien-
11399: hinnä suurteollisuuden ja liike~elämän pii- teollisuuden kehittämisessä laajemmassa
11400: ristä työtä etsimään. Näin perheet hajoa- mielessä tarvittaisiin suunnitelmallisuutta
11401: vat ja monet maaseudun kasvatit joutuvat ja myöskin valtion taloudellista tukea
11402: liian nuorina outoon elämänpiiriin, mihin m. m. koneitten ja raaka-aineitten hankki-
11403: eivät ole valmistuneet ja missä heillä ei ole misessa, niin olisi kysymystä koko laajuu-
11404: luonnollisia menestymisen edellytyksiä. Tä- dessaan tutkittava ja sen perusteella ryh-
11405: män suuntainen kehitys ei ole taloudelli- dyttävä kehittämään tätä maaseudun erästä
11406: sessa mielessäkään terve eikä oikeudenmu- kaikkein keskeisintä kysymystä.
11407: kainen. Lisäksi tämän kautta saatetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11408: maaseudun nuoret alttiiksi sellaisille siveelli- että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
11409: sille vaaroille, joita kaikki eivät kodista
11410: erotettuina kykene voittamaan. että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
11411: Yhteiskunnan kannalta olisi tärkeätä, menpiteisiin pienviljelijäväestön an-
11412: että sen jäsenet voisivat löytää oman elä- siomahdollisuuksien lisäämiseksi tuke-
11413: mäntehtävän lähinnä siitä ympäristöstä, malla maaseudulle sopivaa pienteolli-
11414: missä ovat syntyneet ja kasvaneet. Maa- suutta avustusten ja lainojen kautta
11415: seudulla näitä mahdollisuuksia ei ole riittä- sekä helpottamalla pienteollisuudessa
11416: västi ja ne yhä vähenevät. Senvuoksi oiisi tarvittavien koneitten ja raaka-ai-
11417: kiireisesti ryhdyttävä korjaamaan maaseu- neen hankkimista.
11418: dun talouselämän rakenteessa olevia vir-
11419: Helsigissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
11420:
11421: Kusti Eskola. Yrjö Hautala.
11422: Markus Niskala. S. S. Aittoniemi.
11423: Yrjö Saari. Martti Miettunen.
11424: Väinö Okko. Toivo H. Kinnunen.
11425: Antti J. Rantamaa. Samuli Simula.
11426: Väinö Rankila. V. J. Sukselainen.
11427: Niilo Ryhtä.
11428: 248
11429:
11430: IV,97. - Toiv. aJ. N:o 95.
11431:
11432:
11433:
11434:
11435: Friman y. m.: Inarin kunnan ja sen ympäristöalueen talou-
11436: delliS'ten mahdollisuuksien hyväksikä;yttämisestä.
11437:
11438:
11439: E d u s k u n n a 11 e.
11440:
11441: Inarin !kunnan ja sen lähiympäristö- kuntalaisia voi saada työtilaisuuksia Jä-
11442: alueiden taloudellinen elämä on rakentu- niskosken voimalaitostyömaalla, korvautu-
11443: nut pääasiassa alueen metsärikkauksien vat osittain edellä mainituista sotien jäl-
11444: varaan. Metsien myynnistä on aikaisem- keisistä taloudellisista oloista aiheutuvat
11445: min saatu huomattavia tuloja. Metsä- ja toimeentulomahdollisuuksien huonontumi-
11446: uittotyöt tarjosivat jatkuvasti sadoille set. Mutta niiden päätyttyä, nähtävästi jo
11447: kuntataisille ansiomahdollisuuksia. Petsa- ensi vuonna, tilanne väestön toimeentulon
11448: moon suuntautuvalla kauttakulkuliiken- kannalta käy kestämättömäksi. Jo tämän
11449: teellä oli .sen lisäksi Inarin kuntalaisille syyn vuoksi valtiovallan olisi ryhdyttävä
11450: va~sin suuri merkitys. kiireellisesti suunnittelemaan toimenpiteitä
11451: Käytyjen sotien seurauksena olosuhteet tilanteen pelastamiseksi. Mutta myöskin
11452: ovat ratkaisevan suuressa määrin muuttu- maan koko talouden kannalta olisi välttä-
11453: neet. Esimerkiksi metsätyöt ovat sotien mätöntä ryhtyä toimenpiteisiin Inarin kun-
11454: jälkeen rajoittuneet pääasiassa jälleenra- nan ja sen lähiympäristöalueiden talou-
11455: kennushankintoihin. Tulevaisuudessakaan dellisten mahdollisuuksien selvittelyyn ja
11456: ei puutavaran myynnillä, hakkuilla ja han- suunnitelmalliseksi hyväksikäyttämiseksi.
11457: kinnoilla tule olemaan suuria mahdollisuuk- Ilman sitä tämän laajan alueen luunon-
11458: sia, ellei Neuvostoliiton kanssa saada aikaan rikkaudet eivät voi hyödyttää maan ta-
11459: kuljetusta koskevia sopimuksia tai kyetä loutta.
11460: järjestämään puutavaran suuressa mitassa Edellä esitetyi'llä perusteilla kunnioit-
11461: tapahtuvaa kuljetusta muuhun Suomeen. taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
11462: Inarinjärven vedenpinnan kohottaminen li- väksi toivomuksen,
11463: säksi tulee aiheuttamaan rantaniittyjen
11464: menetykset ja siten osaltaan vaikeutta- että hallitus kiireellisesti toimitut-
11465: maan väestön toimeentuloa. Kaiken lisäksi taisi tutkimu,ksen Inarin kunnan ja
11466: tilannetta pahentaa vielä se, että Inarin sen ympäristöalueen taloudellisten
11467: kunnan asukasluku lisääntyy Petsamon mahdollisuuksien hyväksikäytöstä
11468: siirtolaisten sinne sijoituksen johdosta. sekä ryhtyisi tutkimusten antamien
11469: Niin kauan kun jälleenrakentamistyöt t'Ulosten m'Ukaisiin toimenpiteisiin.
11470: vielä jatkuvat ja osa ansiotyöstä eläviä
11471: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
11472:
11473: Toivo Friman. Eino Tainio.
11474: 249
11475:
11476: IV,9s. - Toiv. al. N:o 96.
11477:
11478:
11479:
11480:
11481: Miettunen y. m.: Kyläteiden osakkaiden oikeuttamisesta vä-
11482: hentämään kyläteiden kunnossapidosta aiheutuneet kus-
11483: tannukset verotettavasta tulosta.
11484:
11485:
11486: E d u s k u n n a ll e.
11487:
11488: Kylätierasitus muodostaa nykyisin huo- kustannukset oikeutettaisiin vähentämään
11489: mattavan menoerän sellaisilla alueilla, verotettavasta tulosta. Koska kylätierasi-
11490: joissa kylätiet ovat yleisiä. Kun näin on tusta on pidettävä erikoisverona, jota
11491: asianlaita erityisesti maamme syrjäisim- muilla yhteiskunnan jäsenillä ei ole, olisi
11492: missä osissa, Pohjois- ja Itä-Suomessa, oikeastaan nämä kustannukset saatava vä-
11493: joissa asuvalla pienviljelijäväestöllä ovat hentää suorastaan verosta, mutta kun se
11494: muutenkin toimeentulovaikeudet suurim- saattaisi sellaisissa kunnissa, joissa kylä-
11495: mat, olisi viipymättä ryhdyttävä toimenpi- teitä on runsaasti, ehkä järkyttää liiaksi
11496: teisiin korjauksen saamiseksi tähän epäkoh- kuntien taloutta, olisi ainakin sallittava
11497: taan. Parhaillaanhan on kyllä tielakineu- näiden kustannusten vähentäminen verotet-
11498: vottelukunnan tehtävänä esityksen valmis- tavasta tulosta. Se olisi vä:hin helpoitus,
11499: taminen tielain uudistamiseksi, jonka tar- joka kylätierasituksesta kärsiville syrjäseu-
11500: koituksena on saada helpoituksia kylätiera- tujen asukkaille olisi nopeasti saatava.
11501: situksiin, mutta kun asiasta ei ole vielä Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
11502: edes hallituksen esitystä, tulee vielä kulu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11503: maan joka tapauksessa melkoisesti aikaa,
11504: ennenkuin uudistettu tielaki joutuu käy- että hallitus antaisi kiireellisesti
11505: täntöön. Tästä johtuen olisi hallituksen esityksen sellaisesta verolakien muu-
11506: ryhdyttävä kiireellisesti sellaisiin toimen- toksesta, että kyläteiden kunnossapi-
11507: piteisiin, jotka toisivat kyläteiden osak- dosta niiden osakkaille aiheutuneet
11508: kaille välittömästi helpotusta heidän kan- kustannukset oikeutettaisiin vähen-
11509: nettavanaan olevaan erikoisrasitukseen. No- tämään verotettavasta tulosta.
11510: pein tällainen keino olisi se, että kylätie-
11511: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
11512:
11513: Martti Miettunen. Aino Luostarinen.
11514: Eino Pa.Iovesi. Niilo Ryhtä.
11515: Lauri Murtomaa. Markus Niskala.
11516:
11517:
11518:
11519:
11520: 544/48 32
11521: W,99. - Toiv. aL N:o 97.
11522:
11523:
11524:
11525:
11526: Miettunen y. m..: Yhtenäisen suunnitelman laatimisesta Poh-
11527: jois-Suomen sähköistämistä varten.
11528:
11529:
11530: E d u s k u n n a 11 e.
11531:
11532: Valtakunnan sähkövoimatarpeen tyydyt- voi mitenkään hyväksyä. Se on oikeutettu
11533: tämiseksi joudutaan Pohjois-Suomen suu- vaatimaan, että silloin kun maakunnasta
11534: ret vesivoimat ottamaan vastaisuudessa siirretään voimaa muualle, pidetään myös-
11535: jokseenkin kokonaan käytäntöön. Suun- kin huoli ennenkaikkea oman maakunnan
11536: nitellaanhan Oulu- ja Iijokien valjastami- tarpeiden tyydyttämisestä ja siten edelly-
11537: sen lisäksi koko Kemijoen rakentamista tyksien luomisesta näiden alueiden kehit-
11538: porras portaalta Kemijärvelle asti. Näi- tyvälle talouselämälle vastaisuudessa.
11539: -den suunnitelmien toteuttamisen seurauk- Valtiovallan toimesta olisi ryhdyttävä
11540: sena joutuvat näiden vesistöjen varsilla asu- luomaan ensi tilassa täydellinen suunni-
11541: vat maanomistajat ja muut pieneläjät me- telma koko Pohjois-Suomen sähköistämi-
11542: nettämään monia etuja, jotka ovat vai- sestä, jolloin suunnitelmaan olisi sisälly-
11543: keasti rahalla korvattavissa. Toivottavasti tettävä ehdottomasti Oulun läänin lisäksi
11544: vesioikeuslain uusimisen yhteydessä näi- myöskin Lapin lääni. Eduskunta on jo
11545: den menetysten oikeudenmukaiseen kor- lausunut toivomuksen tällaisen suunnitel-
11546: vaukseen tullaan kiinnittämään riittävästi man luomisesta Kainuun sähköistämisky-
11547: huomiota. Pohjois-Suomen asukkaat ovat symyksen järjestämiseksi. Suunnitelmaa
11548: kuitenkin tähän mennessä joutuneet to- ei olisi kuitenkaan, kun sellaisen laatimi-
11549: teamaan, että vaikka näiden maakunnan seen ryhdytään, rajoitettava näin ahtaalle
11550: vesivoimavarojen valjastaminen tulee pai- alueelle, vaan pitäisi sen sisältää Pohjois-
11551: kalliselle väestölle tuottamaan monenlaista Suomi kokonaisuudessaan.
11552: haittaa, näyttää siltä, että itse voimalai- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
11553: tosten rakentamisen tuottamasta hyödystä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11554: Pohjois-Suomen talouselämä ei tule sanot-
11555: tav:asti hyötymään. Rakentajat suunnitte- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11556: levat ensi sijassa vain voiman siirtoa poh- toimenpiteisiin yhtenäisen suunnitel-
11557: joisesta Etelä-Suomen teollisuuden tarpei- man luomiseksi koko Pohjois-Suomen
11558: siin ja Pohjois-Suomen väestö itse saisi sähköistämiseksi, huomioonottaen
11559: jäädä vaille sähkövaloa ja -voimaa. Tä- myöskin harvaanasuttujen ja syr-
11560: mäntapaista kehitystä Pohjois-Suomen voi- jäisten seutujen sähkövalon ja -voi-
11561: mavarojen käytössä ei paikallinen väestö man tarpeen.
11562: Helsingissä 4 päivänä elolruuta 1948.
11563:
11564: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela.
11565: 251
11566:
11567: IV,too. - Toiv. al. N:o 98.
11568:
11569:
11570:
11571:
11572: Niska]& y. m.: Toimenpiteistä harvaan asuttujen seufuje~
11573: sähkiivirran hinnan alentamiseksi.
11574:
11575:
11576: E d u s k u n n a 11 e.
11577:
11578: Talouselämän elpymiseen vaikuttaa rat- ovat paljon epäedullisemmassa asemassa
11579: kaisevasti voiman saanti ja se hinta, mitä kuin ne, jotka saavat suurimman osan vei-
11580: siitä joudutaan kullakin paikkakunnalla mastaan vanhojen laitosten ja linjojen
11581: maksamaan. Pohjois-Suomessa sekä muual- kautta. Senvuoksi se suunnaton ero, mikä
11582: lakin maamme harvaan asutuilla seuduilla tällä hetkellä on sähkövirran hinnassa
11583: olisi välttämätöntä saada pienteollisuus Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä, ehkäisee
11584: käyntiin väestön elintason kohottamiseksi. kaiken yritteliäisyyden viimeksimainitussa
11585: Ehkäisevänä tekijänä siinä on kuitenkin maakunnassa. Kun sähkön kwt hinta on
11586: sähkövirran liian korkea hinta. esim. Imatran voiman alueella 2--4 mk, on
11587: Kun maan pohjois- ja itäosissa väestön se Pohjois-Suomessa ja Lapissa 25-50 mk.
11588: lisäys on huomattavasti suurempi maan kes- Ei siis voitane ajatella, että tällaisten pe-
11589: kitasoa ja edellytykset maatalousammatin rustekijäin eron ollessa näin räikeän, mi-
11590: harjoittamiseen rajoitetummat kuin edulli- tään kilpailukuntoista pienteollisuutta voisi
11591: semmissa olosuhteissa, olisi varsin tärkeätä, syntyä näille alueille. Maan kokonaisedut
11592: että voitaisiin liika työvoima ohjata pien- huomioonottaen olisi näillekin alueille luo-
11593: teollisuuden palvelukseen, jonka sijoitus ei tava edellytykset talouselämän kohottami-
11594: edellytä mitään asutuskeskusta tai teolli- seen, ja siinä mielessä etsittävä ratkaisua
11595: suusyhdyskuntaa. Tähän olisi mahdolli- hintaeroavaisuuksien tasoittamiseksi.
11596: suuksia olemassa, jos sähkövoiman hinta Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
11597: olisi vastaavassa suhteessa maan eteläisen taen ehdottaa,
11598: osan kanssa. Pohjois-Suomeen on sodan että hallitus kiireellisesti toimitut-
11599: jäiken kuumeisella kiireellä rakennettu suu- taisi tutkimuksen, millä tavalla Poh-
11600: ria voimalaitoksia, joiden energia hyvin jois-Suomen sekä muiden harvaan
11601: nopeasti pyritään siirtämään maan eteläis- asuttujen seutujen sähkövirran hin-
11602: ten osien tuotantoelämää kohottamaan. Ny- taa voitaisiin alentaa tasoittamalla
11603: kyisin rakennettujen niin voima-asemien hintaeroavaisuuksia maan eri osien
11604: kuin linjojenkin rakennuskustannukset tu- välillä, ja ryhtyisi sellaisiin toimen-
11605: levat siksi kalliiksi, että ne, jotka yksin- piteisiin, mihin tutkimuksen tulokset
11606: omaan joutuvat tätä virtaa käyttämään, antavat aihetta.
11607: Helsingissä heinäkuun 28 päivänä 1948.
11608:
11609: Markus Niskala. Erkki Koivisto.
11610: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen.
11611: Niilo Ryhtä.
11612: 252
11613:
11614: IV,101. - Toiv. al. N:o 99.
11615:
11616:
11617:
11618:
11619: Koukka.ri y. m.: Toimikunnan asetmmisesta Pohjois-Suomen
11620: maa.seudun sähköistiimisen ~unnittelua varten.
11621:
11622:
11623: E d u s k u n n a 11 e.
11624:
11625: Yleisvaltakunnallista voimataloussuunni- nan luonnottoman korkeaksi. Etelä-Suo-
11626: telmaa toteuttaessa tulee Pohjois-Suomi ve- men ja sille sähköä antavan Pohjois-Suo-
11627: sirikkauksineen muodostamaan maamme men välinen sähkön kulutushinnan räikeä
11628: huomatuimman voimakeslruksen. Yleisen epäsuhde tulisi entistäkin räikeämmäksi.
11629: edun vaatimuksesta ~sen väestön on koski- Tämä syrJaisen, Etelä-Suomene säh-
11630: voimia valjastettaessa luovuttava monista könsä antavan maakunnan tulevaisuuden
11631: sen elinkeinoelämälle ensiarvoisen tärkeistä elinkysyniys olisi ajoissa pyrittävä ratkai-
11632: oikeuksista ja ~edelly:tyksistä. Sen vesistö- semaan kokonaiskysymyksenä ja ottamalla
11633: jen varsilla ·olevia viljelysmaita jää vesi- huomioon kansantaloudelliset näkökohdat.
11634: pinnan noustua veden alle. Kalastuselin- Osittaisilla ratkaisuilla, joihin alueella on
11635: Jreinon harjoittamismahdollisuudet niin jo olosuhteiden pakosta lähdetty, ei päästä
11636: ikäiän rajoittuvat ainakin padottavien siika- taloudellisesti parhaaseen tulokseen. Toi-
11637: ja lohipitoisten jokien osalta miltei kok~ ,saalta asia kaipaa nopeaa ratkaisua, sillä
11638: naan. elinkustannukset tällä maataloudellisella
11639: Kaikista näistä reaalisista menetyksistä alituotantoalueena osoittavat jatkuvasti
11640: huolimatta näyttää ilmeiseltä, että valtaosa noususuuntaa. On huomattava, että esim.
11641: Pohjois-Suomen väestöstä jää pitkäksi ai- kun myllyjen puutteessa leipävilja on jau-
11642: kaa vaille sähkövaloa ja -voimaa. Tällai- hll;te!~ava asutus- j~ liikekeskusten myl-
11643: sen väestöalueen muodostavat esim. itäi- lyissa, nostavat kulJetuskustannukset vil-
11644: nen osa Kiimingin pitäjää, Ylikiiminki, jakilon hinnan paikoin 10 mk:lla. Asian
11645: pohjoinen osa Muhoksen pitäjää, pohjoi- nopeaan ja taloudelliseen ratkaisuun saat-
11646: nen osa Utajärven pitäjää, Kestilä, Py- tamiseksi olisi Pohjois-Suomen maaseutua
11647: häntä, Säräisniemi, Puolanka, Ristijärvi, v.~rt~~ ~ii;eel~is~sti asetettava erityinen
11648: osa Hyrynsalmea, Suomussalmi, suurin osa ~~a~kOistami,stOimikunta, joka laatisi Poh-
11649: Pudasjärven pitäjää, Taivalkoski, Kuu- JOIS-Suomen sähköistämiseksi yhtenäisen
11650: samo, Posio, Ranua, Yli-Ii, osa Kuiva- suunnitelman ja tekisi .sen toteuttamiseksi
11651: niemen pitäjää, osa Iin pitäjää ja osa hallitukselle asianmukaisen ehdotuksensa.
11652: Haukiputaan pitäjää. Tämän erittäin huo- . ~dellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
11653: mattavan väestöalueen sähköistäminen niOittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
11654: edeUyttäisi ylivoimaisia taloudellisia rasi- muksen,
11655: tuksia, jos sen toteuttaminen jäisi pää-
11656: asiassa pienviljelyksestä elävän väestön että hallitus asettaisi kiireellisesti
11657: itsensä tehtäväksi. Runkoverkoston val- t<Jimikunnan suunnittelemaan Poh-
11658: tava laajuus ja lukuisat kallisrakenteiset jois-Suomen maasev,dun sähköistä-
11659: muuntoasemat korottaisivat sähkön hin- mistä kokonaisratkaisun pohjalla.
11660: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
11661:
11662: Antti A. Koukkari. Kusti Eskola.
11663: Erkki Koivisto. Kerttu Saalasti.
11664: ••
11665:
11666: VALTIOPAIVAT
11667: 1948
11668:
11669: LIITTEET
11670: V
11671:
11672:
11673: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY LAINAUSKORON ALEN-
11674: TAMISTA TARKOITTAVA TOIVOMUSALOITE
11675:
11676:
11677:
11678:
11679: HELSINKI 1948
11680: VALTIONEUVOSTON KIRJAP.UNO
11681: 1
11682:
11683: 1
11684:
11685: 1
11686:
11687: 1
11688:
11689: 1
11690:
11691: 1
11692:
11693: 1
11694:
11695: 1
11696:
11697: 1
11698:
11699: 1
11700:
11701: 1
11702:
11703: 1
11704: 255-
11705:
11706: V,t. - Toiv. al. N:o 100.
11707:
11708:
11709:
11710:
11711: Riihimäki y. m.: Toimenpiteistä laina-uskof'on alentamiseksi
11712:
11713:
11714: Eduskunnalle.
11715:
11716: Kuluvan vuoden alusta lukien korotti 34 tapahtui runsaasti luoton varassa toimi-
11717: Suomen Pankki lainauskorkoa lh % :lla ja neiden pienrakentajien, pienviljelijäin y. m.
11718: huhtikuun 1 päivästä edelleen 2% :lla. Ta- omaisuuksien pakkohuutokauppoja, on tämä
11719: pahtunut korkokannan korottaminen on jo nyt näköpiirissä oleva vaara torjuttava,
11720: suuresti vaikeuttanut varattomien omakoti- jos mieli välttää sitä seuraavia sosiaalisia
11721: rakentajien, siirtoväen y. m. vähäväkisten epäkohtia ja terveen toimeliaisuuden ty-
11722: asemaa, jotka omalla työllään, mutta luot- rehdyttämistä.
11723: tovaroin ovat pyrkineet oman ja perheensä Edellä olevan perusteella ehdotamme
11724: elinmahdollisuuksia kohottamaan. Tämän kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11725: laatuisten pienyrittäjien vaikeudet ovat, toivomuksen,
11726: kuten tunnettua, nykyisissä olosuhteissa
11727: muutenkin erittäin suuret, mutta Suomen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11728: Pankin edellä mainitut päätökset ovat toimenpiteisiin lainauskoron alenta-
11729: luottojen suurentuneiden korkojen vuoksi miseksi siihen määrään, mikä se oli
11730: niitä huolestuttavassa määrässä lisänneet. vuoden 1947 lopussa.
11731: Kun vielä toteamme, että vuosina 1929-
11732: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
11733:
11734: Arvo Riihimäki. Hannes Tauriainen.
11735: Toivo Friman. Martti Leskinen.
11736: Mikko J"'årvinen. Antto Prunni1a.
11737: 1
11738: 1
11739: 1
11740: 1
11741: 1
11742: 1
11743: 1
11744: 1
11745: 1
11746: 1
11747: 1
11748: 1
11749: 1
11750: 1
11751: 1
11752: 1
11753: 1
11754: 1
11755: 1
11756: 1
11757: 1
11758: 1
11759: •• ••
11760:
11761: VALTIOPAIVAT
11762: 1948
11763:
11764: LIITTEET
11765: VI
11766: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11767: TOIVOMUSALOITTEET
11768:
11769:
11770:
11771:
11772: HELSINKI 1948
11773: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11774:
11775:
11776: 1!44/48 33
11777: Väldjuomayhtiötä, sairaaloita, mainostoimistoja, tuberkulosia,
11778: ammattitauteja, juoppoutta, sukupuolirikoksia, vajaamielisiä,
11779: lääkäreitä, hierontataitoa, lastensuojelua y .m. koskevia laki- ja
11780: toivomusaloitteita.
11781: 261
11782:
11783: VI,1.- Lak. al. N:o 41.
11784:
11785:
11786:
11787:
11788: Käkelä y. m.: Ehdotus laiksi väkijuornOI]Jhtiön verottami-
11789: sesta ja sen ·vuosivoiton kätyttämisestä annetun lain
11790: muuttamisesta.
11791:
11792:
11793: E d u s k u n n a 11 e.
11794:
11795: Kunnalliseen itsehallintoon on alunperin vuosittain muutamia kymmeniä miljoonia,
11796: kuulunut kunnan väestön henkistä ja ai- esim. v. 1936 39.2 milj. mk ja 1937 42.1
11797: neellista hyvinvointia tarkoittavat toimen- milj. mk. Siitä huolimatta, että rahan arvo
11798: piteet, niiden joukossa kansan raittiuden näiden vuosien jälkeen on romahdusmai-
11799: edistäminen. Raittiustyö kunnan alueella sesti laskenut, ei kunnille tulevaa voitto-
11800: ja sen toimesta, vaikkapa olisi kysymys va- osuuden määrää ole korotettu, vaan on las-
11801: paaehtoisestakin raittiustyöstä, vaatii va- kuperuste, 12 mk henkeä kohti vuodessa,
11802: roja ja sen teho riippuu suureksi osaksi edelleen koko ajan pysynyt samana.
11803: juuri siitä, paljonko varoja näihin tarkoi- Varsinkin sodan jälkeisissä oloissa on
11804: tuksiin kuimassa on käytettävissä. raittiustyön tehostaminen kunnissa ollut
11805: Tämä seikka on otettu huomioon myös ehdottoman välttämätöntä. Raittiusvalistus. .
11806: voimassa olevassa väkijuomalainsäädännös- lautakuntia onkin kuntien toimesta run-
11807: sämme niillä säännöksillä, jotka koskevat saasti perustettu ja kunnat ovat elävästi
11808: väkijuomayhtiön voittovarojen käyttöä. tunteneet velvollisuutensa raittiustyön tuke-
11809: Väkijuomalain 21 § : n 3 kohdassa mää- misessa, mutta valtion taholta ei tätä toi-
11810: rättiin alkuaan, että väkijuomayhtiön vuo- mintaa ole millään tavoin taloudellisesti
11811: sivoiton ylijäämästä oli kunnille myönnet- tuettu. Useilta taholta on epäkohtaan kiin-
11812: tävä 30% jaettavaksi niiden kuntien kes- nitetty huomiota ja jo vuonna 1946 esitti
11813: ken, joissa ei harjoiteta väkijuomaliikettä. m. m. silloin mietintönsä valmiiksi saanut
11814: Tällä tahdottiin korvata ,kuivien" kuntien alkoholikomitea rahan arvon alentumisen
11815: huonompi asema muihin kuntiin nähden, johdosta kunnan osuuden korottamista 12
11816: koska viimeksi mainitut saivat kunnallis- markasta 50 markkaan asukasta kohden.
11817: veroina tuloja väkijuomien vähittäismyyn- Tämä esitys ei ole johtanut tulokseen, vaan
11818: nistä ja anniskelusta. Laki väkijuoma- kysymys väkijuomalainsäädännön kokonais-
11819: yhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton uudistuksesta näyttää hautautuneen epä-
11820: käyttämisestä, joka annettiin 20 päivänä määräiseen tulevaisuuteen.
11821: toukokuuta 1935, määräsi kunnille jaetta- Kun rahan arvo vuodesta 1935 lähtien,
11822: van voiton 12 markaksi henkeä kohden sa- jolloin kunnille tuleva osuus väkijuomayh-
11823: malla kuitenkin rajoittaen jaettavan mää- tiön voitosta säädettiin 12 markaksi vuo-
11824: rän 30% :ksi koko ylijäämästä. Laki sisäl- dessa henkilöä kohden, on virallisen elin-
11825: tää lisäksi sen periaatteen, että alkoholi- kustannusindeksin mukaan alentunut pie-
11826: tulot on käytettävä alkoholivaurioiden kor- nemmäksi kuiri kahdeksannekseen rahan
11827: jaamiseen ja sanottujen vahinkojen synty- silloisesta arvosta, on välttämätöntä, että
11828: misen estämiseen, nimittäin osaksi kansan- kunnille tulevaa voittovaraosuutta kiireel-
11829: sivistystä ja raittiutta edistäviin tarkoituk- lisesti korotetaan ainakin rahan arvon
11830: siin eli siis ehkäisevään ty·öhön, osaksi taas alenemisen osoittamassa suhteessa. Elin-
11831: alkoholistien huoltoon ja muuhun siihen kustannusindeksi, jossa vuoden 1935 tasoa
11832: verrattavaan huoltotyöhön eli siis alkoholin on merkitty 100: lla, on virallisen indeksi-
11833: aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen. laskelman mukaan kohonnut niin, että in-
11834: Näinä voittovaroina on kunnille jaettu deksiluku kuluvan vuoden ensimmäiseltä
11835: viimeksimainitun lain voimaantulon jälkeen neljännekseltä jo oli 831. Kunnille tuleva
11836: 262 Vl,t. - Väkijuomayhtiön vuosivoitto.
11837:
11838: voittovaraosuus olisi tämän mukaisesti ko- kunnissa vaatii välttämättä, että kunnat
11839: rotettava vähintään 100 markaksi henkeä tätä varten saavat käyttöönsä riittävät va-
11840: kohden vuodessa. Tämä uudistus on toteu- rat.
11841: tettava kiireellisesti eikä siinä ole jäätävä Edellä olevan perusteella ehdotetaan,
11842: odottamaan yhä pitkällisemmäksi muodos-
11843: tuvaa väkijuomalainsäädännön täydellistä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11844: uudistamista, sillä raittiustyön .tukeminen van lakiehdotuksen:
11845:
11846:
11847: Laki
11848: väkijuomayhtiön verottamisesta. ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun
11849: lain muuttamisesta..
11850: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen
11851: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 annetun lain (207/35) 2 § : n
11852: 2 momentti kuulumaan seuraavasti:
11853: 2 §. enempää kuin 30 % koko sanotusta ylijää-
11854: mästä.
11855: Valtion saamasta vuosivoiton ylijäämästä
11856: suoritetaan kullekin kunnalle rahamäärä,
11857: joka vastaa sataa markkaa jokaista kun- Tätä lakia sovelletaan väkijuomayhtiön
11858: nassa edellisenä vuonna henkikirjoitettua vuosivoiton käyttämiseen vuodelta 1948
11859: asukasta kohti, ei kuitenkaan yhteensä syntyneestä vuosivoitosta alkaen•.
11860:
11861: Helsingissä heinäkuun 26 päivänä 1948.
11862:
11863:
11864: Va.lto Käkelä. Arttur Koskinen.
11865: Olavi Kajala. Arvo Sävelä.
11866: E. Pusa.
11867: 268
11868: VI,2. - Lak. al. N:o 42.
11869:
11870:
11871:
11872:
11873: Laitinen y. m. : Ehdotus laikfJi kunnaUisille mielisairaa-
11874: loille sekä tuberkulosia sairastavien hoitolaitoks·i'lle ja
11875: tuberkulosin vastustamistyön edistämiseksi annettavasta
11876: valtionamusta annetun lain 4 §:n muutrtamistesta.
11877:
11878:
11879: E d u s k u n n a l .1 e.
11880:
11881: Eduskunnan 31 p: nä totrkokuuta 1929 vin peittämään puolet kunnossapito- ja
11882: hyväksyttyä Jain kunnallisille mielisai- käyttökustannuksista. Nyt olosuhteiden
11883: raruloille ja tubel'lkul.os:ia sairastavien hoito- muututtua markan ar-Von huonomimisen
11884: laitoksille annettavasta valtion avusta oli johdosta ei lain tällä kohdalla ole enää mi-
11885: .tämän lain tarkoitus vakauttaa sanotuille tään käytännöllistä mevkitys·tä, vaan on
11886: sairaaloille ja hoitolaitoksille tuleva valtio- jouduttu samaan epävakaisuuteen ja sattu-
11887: apu, joka sitä ennen oli ollut asianomais- manvaraisuuteen kuin oltiin ennen tätä
11888: ,ten viranomaisten harkinnasta ja valtion Jakiakin. Vaikka valtion osuuttakin vuosien
11889: budjettivaroista riippuva. Mitä perustamis- kuluessa on jossain määrin korotettu, ei se
11890: kustannuksiin tulee, joista valtio maksaa lähimainkaan ole kyennyt seuraamaan oi-
11891: kuunailisille mielisairaaloille puolet ja tu- keassa suhteessa kustannusten nousua.
11892: berkulosia sairastavien hoitolaitotksille ikol- Tästä on ollut seurau·ksena, että vahingon
11893: meneljäsosaa, niin on tällä lailla ollut suuri ovat joutuneet kärsimään sairaalayhtymiin
11894: merkityksensä ei ainoastaan sairaalaraken- iliittyneet jäsenikunnat, joista monet varsin-
11895: nusten rahoittamisessa ja kuntayhtymien kin Pohjois-Suomen kunnista ovat hyvin
11896: taloudellisen aseman vakauttamisessa, vaan vähävaraisia. Myöskin sairaaloiden talous,
11897: se on osaltaan vaikuttanut siihen, että joka useimmassa tapauksessa oli jo vakiin-
11898: maahamme on voitu saada sellainen ai- tuneena ja varmalla pohjalla, on heikenty-
11899: kaansa vastaava näiden alojen sairaalaver- nyt ja joudutaan useassa tapauksessa käyt-
11900: kosto kuin mitä meillä nyt on olemassa. tämään kallista luottoa juokseviin menoi-
11901: Lain tarkoitus alunperin oli että myös- hin, joten tässä suhteessa on tultu epäter-
11902: kin kunnossapito- ja käyttökustannuksiin vealle ja epävakaiselle tielle. Kun valtion
11903: valtio osallistuisi puolella, sillä lain hengen tulee lakimääräiset avustuksensa myöskin
11904: ja yleisen käsityksen mukaisesti on mieli- kuntayhtymille maksaa muuttumattomina,
11905: sairaus ja tube:rlkul.osi sellaisia lkansantau- olisi tämän kestämättömän .tilanteen korjaa-
11906: teja, joiden hoitoon valtion tulisi huomat- miseksi lai:q. 4 § muutettava niin, että se
11907: tavalla tavalla osallistua. Kun lain neljän- vastaa muuttuneita olosuhteita.
11908: nessä pykälässä määritellään, että valtio Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun-
11909: maksaa avustuksena mielisairaaloille 13 nioittaen ehdotamme,
11910: mariklkaa ja tubel'lkutJ.IOSisairaaloiHe tai
11911: -parantoloille 16 markkaa hoitovuorokau- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11912: delta, niin riitti tämä silloisissa oloissa hy- van lakiehdotuksen:
11913: 264 VI,2. - Mieli- ja tuberkuloosisairaalat.
11914:
11915:
11916: Laki
11917: kunnallisilla mielisairaaloille ·sekä tuberkulosia sairastavien hoitolaitoksille ja tuber-
11918: kulosin vastustamistyön edistämiseksi annettavasta valtionavusta annetun lain 4 §:n
11919: muuttamisesta.
11920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisilla mielisairaaloille sekä tu-
11921: berkulosia sairastavien hoitolaitoksille ja tubel'llrulosin vastustammtyön edistämiseksi
11922: annettavasta valtionavusta 31 päivänä toukokuuta 1929 annetun lain 4 § näin
11923: kuuluvaksi:
11924: 4 §. daan vastaperustetussa sairaalassa esittää,
11925: Vuotuisiin kunnossapito- ja käyttökus- määrätään valtionapu kohtuullisen arvion
11926: tannuksiin annetaan valtionapua mielisai- mukaan. Korotettua valtionapua laitokselle
11927: raalalle sekä tuberikulosisairaalalle tai pa- haettaessa on esitettävä selvitys laitoksen
11928: rantolalle puolet edellisen vuoden hyväk- taloudesta sekä sen kunnossapito- ja käyttö-
11929: syttävien todellisten kustannusten mää- kustannuksista edellisenä vuonna.
11930: rästä. Mikäli erityisiä syitä siihen on ja mi- Lääkintöhallitus vahvistaa valtionavun
11931: käli siihen erikseen on varoja myönnetty, määrän, mikä mielisairaalalle taikka tuber-
11932: voidaan valtionapua mainituista määristä ikulosisairaalall~ tai parrunltolalle on tämän
11933: korottaa. pykälän mukaan tuleva. Korotetun valtion-
11934: Ennen kuin ·edellisen momentin mukai- avun myöntämisestä kuitenkin päättää sisä-
11935: nen laskelma kustannuksista sairaanhoito- asiainministeriö lääkintöhallituksen esityk-
11936: vuorokansien lukumäärän perusteella voi- sestä.
11937:
11938: Helsingissä heinäkuun 28 päivänä 1948.
11939:
11940: Eino Laitinen. Erkki Koivisto.
11941: S. Salo. L. 0. Hirvensalo.
11942: M. 0. Lahtela. Lauri Laine.
11943: Yrjö Saari. Viljam Sa.rjala.
11944: Samuli Simula. Toivo H. Kinnunen.
11945: Esa Hietanen. Onni Mannila..
11946: Pekka Kiiski. Tahvo Rönkkö.
11947: Heikki Soininen. Lassi Hiekkala.
11948: E. A. Turja.
11949: 265
11950:
11951: VI,3. - Lak. al. N:o 43.
11952:
11953:
11954:
11955:
11956: Lappi-Seppälä,; Ehdotus laiksi maitiostoimistoliikkeen har-
11957: joittamisesta.
11958:
11959:
11960: E d u s k u n n a ll e.
11961:
11962: · Koko maassa käytetään vuosittain lehdis- koon. Näin on myöskin tapahtunut Suo--
11963: tön kautta tapahtuvaan ilmoitusmainontaan messa. Me muistamme hyvin valtiolainojen
11964: noin 2 miljardia markkaa, josta luvusta mainonnan, metsänhakkuu- ja puutavaran-
11965: mainostoimistojen kautta kulkee suunnitel- ajomainonnan, kansanhuollon tiedoitusmai-
11966: tuun ja ohjelmanmukaiseen mainontaan nonnan, viime syksyn laajan ja onnistuneen
11967: noin 300 miljoonaa markkaa ja teollisuuden sähkönsäästöpropagandan, inflation vastus-
11968: itsensä hoitamaan ja suunnittelemaan mai- tamismainonnan, joitakin esimerkkejä mai-
11969: nontaan noin 200 miljoonaa markkaa. nitaksemme. ·
11970: Kun teollisuus uusii tai parantaa koneis- Näin ollen ei enää valtiovallankaan ta-
11971: toaan pyrkii se entistä huokeakustannuksi- holta ole yhdentekevää, miten taitavat tai
11972: sempaan joukkotuotantoon. taitamattomat kädet käsittelevät näitä val-
11973: Myynnin organisoiminen noudattaa samoja tavia lukuja, jotka vuosittain maassamme
11974: lakeja kuin tuotannon organisoiminen. Mai- käytetään mainontaan.
11975: nonta. luo perustan joukkomyynnille kuten Tarkoitamme, että ilmoittajille ei tämän
11976: erikoiskoneet joukkotuotannolle. alan harjoittajiin nähden meillä ole sitä sa-
11977: Nuo mainontaan sijoitetut varat eivät maa ,turvaa, mikä ihmisillä on lääkäreihin,
11978: siis ole mikään kansantaloudellisesti yhden- teknikkoihin, juristeihin ja muihin sääntö-
11979: tekevä menoerä. peräistettyjen ammattien harjoittajiin näh-
11980: Nykyisissä teollisissa laskelmissa mai- den.
11981: nonta on täysin rinnastettavissa muihin Edellä olevaan viitaten esitwn,
11982: tuotantokustannuksiin.
11983: Sotien aikana ja niiden jälkeen ovat val- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11984: tiot itse monenlaisilla toimeksiannomaan van lakiehdot'uksen:
11985: astuneet suurilmoittajina mainostajien jouk-
11986:
11987:
11988: Laki
11989: mainostoimistoliikkeen harjoittamisesta.
11990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11991: 1 §. tai suorituttavat markkinatutkimuksia ja
11992: Mainostoimistoliikettä älköön kukaan am- ottavat suorittaakseen propagandatehtäviä,
11993: mattimaisesti harjoittako, ennen kuin on ovat maksukykyisiä ja vastaavat omavelkai-
11994: saanut siihen luvan. sesti tekemistään taloudellisista sitoumuk-
11995: Mainostoimistoina on pidettävä sellaisia sista.
11996: toiminimiä, jotka suorittaen luovaa mainos- Mainostoimistoina ei kuitenkaan ole pi-
11997: työtä omissa nimissään toimeksiantajiensa dettävä suoranaisia ilmoittajia, yksityisiä
11998: mainosasiain hoitajana, laativat ja toimitta- liikkeitä, liikeyhtyrniä tai teollisuuslaitok-
11999: vat edelleen Jehtiin ilmoituksia, tekevät sia, niitten tai järjestöjen mainososastoja ja
12000: myynti- ja mainossuunnitelmia, suorittavat ilmoitustoimistoja, ilmoitusvälittäjiä tai
12001:
12002: 34
12003: '266 VI,a. - Mainostoimistot.
12004:
12005: -hankkijoita, sanomalehHtoimistoja eikä sa- den selityksen antamiseen, peruuttaa sen
12006: nomalehtien, kirjapainojen tai monistusJ.ai- harjoittamiseen annetun luvan.
12007: tosten omistamia toimistoja. Jos liikkeen hyväksytty toiminnan joh-
12008: taja osoittautuu toimeensa sopimattomaksi,
12009: 2 §. peruuttakoon kauppa- ja teollisuusministe-
12010: Luvan tässä laissa tarkoitetun elinkeino- riö, asianomaista kuultuaan, hänelle anne-
12011: liikkeen harjoittamiseen antaa kauppa- ja tun hyväksymisen.
12012: teollisuusministeriö. Lupa on voimassa vain
12013: sen saajaan nähden. 6 §.
12014: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätök-
12015: 3 §. seen, jolla on annettu varoitus, ei saa har
12016: Toiminimellä, joka on saanut luvan har- kea muutosta. Muusta kauppa- ja teolli-
12017: joittaa 1 § :ssä mainittua elikeinoliikettä, suusministeriön päätöksestä saa hakea muu-
12018: tulee olla kauppa- ja teollisuusministeriön ·tosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuu-
12019: hyväksymä toiminnan johtaja, joka täyttää denkymmenen päivän kuluessa päätöksen
12020: ammatilliset pätevyysvaatimukset ja vastaa antamisesta. Valituskirja on päätö"ksen
12021: liikkeen harjoittamasta toiminnasta. ohella sanotussa ajassa annettava kauppa-
12022: ja teollisuusministeriön kirjaajankonttoriin
12023: kaksin kappalein, joista toinen jää ministe-
12024: 4 §. riöön ja toinen lähetetään ministeriön toi-
12025: Tämän Jain ja sen nojalla annettujen mesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
12026: määräysten noudattamista valvovat ne val- Kauppa- ja teollisuusministeriön 5 § :n
12027: vontaviranomaiset ja erityiset tarkastusjär- perusteella antamasta päätöksestä tehty va-
12028: jestöt, joille sanottu tehtävä määrätään. litus älköön estäkö päätöksen täytäntöönpa-
12029: Mainostoimiston tulee, milloin se valvon- noa, ellei ministeriö ole toisin määrännyt.
12030: nan toimeenpanemiseksi on välttämätöntä,
12031: antaa valvontaviranomaisille tai tarkastus- 7 §.
12032: järjestöille harjoittamastaan liikkeestä Joka harjoittaa ammattimaista mainostoi-
12033: !kaikki ne tiedot, jotka edellä mainitussa mistoliikettä ilman lupaa, rangaistakoon sa-
12034: tarkoituksessa, kulloinkin käsiteltävänä ole- kolla. Joka muuten rikkoo tämän lain
12035: vassa asiassa, liikkeen toiminnan selville säännöksiä tai sen nojalla annettavia mää-
12036: saamiseksi katsotaan tarpeelliseksi. räyksiä, rangaistakoon sakolla, jollei teko
12037: Valvontaviranomainen tai tarkastusjär- käsitä rikosta, josta muualla on säädetty
12038: jestö älköön sivullisilla ilmaisko älköönkä ankarampi rangaistus. Tämä ,laki edellyt-
12039: yksityisesti hyödyitseen käyttäkö, mitä val- tää, että mainostoimisto-nimitystä eivät s&.a
12040: vontatoimessaan on elinkeinonharjoittajan käyttää muut kuin 2 § :n edellyttämät toi-
12041: liike- tai ammattisalaisuuksia tietoonsa saa- miluvan saaneet toiminimet.
12042: nut.
12043: 8 §.
12044: 5 §. Niiden elinkeinonharjoittajien oikeudet,
12045: Jos mainostoimistoliikkeen harjoittaja tai jotka tämän lain tullessa voimaan harjoit-
12046: liikkeen toiminnan johtaja on laiminlyönyt tavat tässä laissa tarkoitettua elinkei-
12047: noudattaa liikettä koskevia säännöksiä ja noa, pysyvät edelleenkin voimassa. Kui-
12048: määräyksiä tahi jos liikkeen harjoittami- tenkin on sen, jonka 3 § :n mukaan tu-
12049: sessa on ilmennyt väärinkäytöksiä, on lee asettaa liikkeeseensä vastuunalainen
12050: kauppa- ja teollisuusministeriöllä valta, liik- toiminnanjohtaja, kolmen kuukauden ku-
12051: keen harjoittajaa kuultuaan, joko antaa luessa lain voimaan tulemisesta lukien
12052: asianomaiselle varoitus tai peruuttaa tälle ehdotettava sellainen johtaja kauppa- ja
12053: annettu toimilupa määräajaksi. Jos laimin- teollisuusministeriön hyväksyttäväksi, uhal-
12054: J.yönnit tai väärinkäytökset ovat vakavan- la, että liike voidaan sulkea siihen asti, kun-
12055: laatuisia tai jos ne edellä mainituista toi- nes ehdotus tehdään ja toiminnan johtaja
12056: menpiteistä huolimatta jatkuvat tai uudis- hyväksytään. Samalla kun ehdotetaan toi-
12057: tuvat, voi kauppa- ja teoLlisuusministeriö, minnanjohtajaa, voidaan kauppa- ja teolli-
12058: annettuaan liikkeen harjoittajalle tilaisuu- suusministeriön hyväksyttäväksi ehdottaa
12059: VI,s. - Lappi-Seppälä. 267
12060:
12061: myöskin toiminnanjohtajan sijaista, joka 9 §.
12062: toiminnanjohtajan sairauden, lomien, mat- Tarkempia määräyksiä lain täytäntöön-
12063: kojen, muun esteen tai kuoleman sattuessa panosta ja soveltamisesta annetaan tarvit-
12064: on oikeutettu samoilla valtuuksilla astu- taessa asetuksella.
12065: maan hänen sijaansa joko toiminnanjohta-
12066: jan testamentin, osakkeenomistajain tahi 10 §.
12067: kuolinpesän kanssa tehtävän sopimuksen pe- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
12068: rustee1la. mikuuta 1949.
12069:
12070: Helsingissä 2 'Päivänä elokuuta 1948.
12071:
12072: Jussi Lappi-Seppälä.
12073: 268
12074:
12075: VI,4. - Toiv. al. N: o 101.
12076:
12077:
12078:
12079:
12080: Stenberg y. m.: Esityksen antamisesta t'Ub~Yrkuloosilain
12081: muuttamisesta.
12082:
12083:
12084: E d u s k u n n a ll e.
12085:
12086: Viime vuoden valtiopäivillä eduskunta len ellei toipilaalla ole terveeksi parane-
12087: hyväksyi hallituksen esityksen tuberku- misen mahdollisuutta. Ne taas riippuvat
12088: loosilaiksi, jossa huomioitiiil myös tuber- useissa tapauksissa taloudellisista oloista.
12089: kuloosipotilaille järjestettävän ammatti- Koska tuberku:loosia sairastavia on eniten
12090: opetuksen tarpeellisuus sekä tuberkuloo- varattomien ja vähävaraisten keskuudessa
12091: sin vastustaruistyön tehostaminen. Eräs on luonnollista, että heillä ei useimmissa
12092: kohta on tältä alalta vieläkin jäänyt huo- tapauksissa ole niitä taloudellisia mahdol-
12093: mioimatta, nimittäin vajaatyökykyisten lisuuksia, joita kotihoitakin toipUasaikana
12094: tuberkuloottisten taloudellinen tukeminel}. vaatisi. Vajaatyökykyisinä ovat heidän
12095: Valtiovallan taholta on viime vuosien ansiomahdollisuutensa usein normaalia
12096: aikana huomattavasti tehostettu maamme pienemmät ja ponnistukset tässä suhteessa
12097: huoltotoimintaa ja näissä on pyritty myös asettavat heikentyneen elimistön liian suu-
12098: noudattamaan tasapuolista huoltoperi- reen ponnistukseen estäen toipumista.
12099: aatetta. Kuitenkin on olemassa useita va- Koska useista tuberku:loottisista voi vuo-
12100: jaakykyisten ryhmiä, joiden sosiaalinen sien mittaan tulla terveitten veroisia työn-
12101: huolto on valtiovallan taholta järjestä- tekijöitä, jos olosuhteet .suovat heille toi-
12102: mättä. Kenties suurimman ryhmän näistä pumisen mahdollisuuden, olisi myös kan-
12103: muodostavat tuberku:loottiset, joiden ta- santaloudellise·sti hyödyllistä tehostaa tu-
12104: loudelliset vaikeudet usein ovat esteenä berkuloosihuoltoa tässä suhteessa.
12105: työkyvyn palaamiselle ja lisäävät tartun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12106: nan vaaraa perheissä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12107: Tuber kuloosista paran tuneiden sij oitta-
12108: minen työhön voi olla joskus vaikeampaa- että hallitm kiireellisesti val·mis-
12109: kin kuin varsinaisten invaliidien, sillä es- tuttaisi ja antmisi EdmkunnaUe esi-
12110: teenä ovat ennakkoluulot tätä tautia pote- tyksen sellaisiksi muutoksiksi tuber-
12111: neen liioitel1usta tartuntavaarasta. Sitä- k'Uloos~"lakiin, että vajaatyökykyisien
12112: paitsi tuberkuloottisten työkyky ei pysy t'Uberkuloositoipilaiden talo'Udellinen
12113: muuttumattomana, hän heikkenee vähitel- asema tmisi t'Urvat'Uksi.
12114: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
12115:
12116: Elli. Stenberg. Mauri Ryömä.
12117: Eino Tainio. H. Manninen.
12118: Esa Hietanen. Vlilhelm Riihinen.
12119: Antto Prunnila.. Anna. Neva.lainen.
12120: J. Mustonen. Toivo I. Sormunen.
12121: Irma Torvi. Arvo Riihimäki.
12122: Mauri Perkonoja.
12123: 289
12124:
12125: VI,5. - Toiv. al. N:o 102.
12126:
12127:
12128:
12129:
12130: Manninen y. m..: Emtyksen antamisesta laiksi ammattitauti-
12131: lain mttuttamisesta.
12132:
12133:
12134: E d u s k u n n a ll e.
12135:
12136: Nykyisin voimassa olevassa, vuonna 1939 Valtioneuvosto onkin vuoden 1946 tam-
12137: annetussa ammattitautilaissa, vaikka siinä mikuussa asettanut komitean tekemään
12138: eräät ammatista johtuvat sairaudet ja sai-
12139: 4
12140: m. m. esityksen uudeksi ammattitautilaiksi.
12141: raaloiset tilat rinnastetaan:kin korvauksiin Mutta vaikka komitean työ on lopetettu jo
12142: nähden tapatur~iin, on siitä huolimatta vuonna 1947, ei eduskunnalle ole vieläkään
12143: useita puuteellisuuksia. Niinpä laista puut- annettu tästä laista uutta esitystä. Tästä
12144: tuvat useat sairaudet ja sairaalloiset tilat, syystä ja huomioon ottaen asian tärkeyden
12145: jotka kiistattomasti ovat ammatista johtu- ja kiireellisyyden esitämme eduskunnan
12146: via. Edelleen laissa määritellyissä ammatti- päätettäväksi toivomuksen,
12147: taudeissa on useita, joista säädetyt ilmoit-
12148: tamisaika, yksi vuosi, on osoittautunut liian että hallitus kiireelliSesti antaisi
12149: lyhyeksi. Vaikka ne sairaudet, jotka on Eduskunnalle esityksen sellaisiksi
12150: havaittu ammattitaudeiksi, voitaisiin saat- muuto:ksiksi ammattitautilakiin, että
12151: taa asetuksella lain alaiseksi, niin olisi syytä kaikki ammatista johtuvat sairaudet
12152: saattaa ne ammattitautilakiin samassa yh- ja sairaalloiset tilat rinnastettaisiin
12153: teydessä, kuin muissakin kohdin uudistuk- korvauksiin nähden varsinaisiin ta-
12154: sen tarpeessa olevasta laista annetaan uusi paturmiin.
12155: esitys eduskunnalle.
12156: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
12157:
12158: H. Manninen. V. Riihinen.
12159: Nestori Nurminen. Elli Stenberg.
12160: Toivo 1. Sormunen. Irma Torvi.
12161: Eino Roine. Eino Tainio.
12162: ·Mauri Perkonoja.
12163: 270
12164:
12165: Vl,6. - Toiv. al. N:o 103.
12166:
12167:
12168:
12169:
12170: Lehtokoski y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta juoppom-
12171: oloista.
12172:
12173:
12174: E d u s kun n a 11 e.
12175:
12176: Eduskunnan vuoden 1934 valtiopäivillä tutkimukseen perustuva ja aikaisemmin
12177: hyväksymän toivomuksen johdosta toimi- suoritettuihin tutkimuksiin verrattavissa
12178: tettiin maassamme vuonna 1939 juoppous- oleva kuva nykyisistä oloista. Uutta tutki-
12179: oloja koskeva tutkimus, joka käsitti juopu- musta suunniteltaessa olisi kuitenkin kiin-
12180: muspidätystapaukset kaupungeissa ja kaup- nitettävä huomiota siihen toivomukseen,
12181: paloissa. Tutkimus, joka suoritettiin pää- jonka 1939-vuoden tutkimuksen laatija on
12182: asiassa samaan tapaan kuin vuonna 1923 esittänyt, nim. että samantapaista erikois-
12183: maamme kaupunkien juoppousoloja koskeva tutkimusta tältä alalta toimitettaessa se
12184: tutkimus, toi ilmi varsin arvokasta aineis- ulotettaisiin koko maahan eikä vain kau-
12185: toa väkijuomien käytön ja sen seurausten punkeihin ja kauppaloihin. Ehkä olisi
12186: valaisemiseksi. syytä muutenkin tarkistaa tutkimusohjel-
12187: Sen jälkeen kun edellä mainittu viimeksi maa siinä mielessä, että tutkimuksessa en-
12188: suoritettu tutkimus toimitettiin, ovat olo- tistä paremmin saataisiin selville juoppou-
12189: suhteet suuresti muuttuneet. Sota on jät- teen johtavat sosiaaliset syyt, olletikin, mi-
12190: tänyt oman jälkensä väkijuomaoloihimme, käli kysymys on nuorista henkilöistä.
12191: väkijuomien myynnissä on ruvettu noudat- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen esi-
12192: tamaan yksilöllistä myyntitarkkailua j. n. e. tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12193: Asiallisilla syillä voi edellyttää, etteivät muksen,
12194: entisten tutkimusten tulokset ole sovelletta- että hallitus päättäisi ensi #lassa
12195: vissa nyt vallitseviin oloihin. Tämän vuoksi toimituttaa koko maata käsittävän
12196: ja kun ennen pitkää ryhdyttänee väkijuo- tukimuksen juoppousoloista.
12197: maolojen järjestelyyn, olisi tärkeätå saada
12198: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
12199:
12200: Aino Lehtokoski. Eino Raunio.
12201: Alpo Lumme. Valto Käkelä.
12202: Martta Salmela-Järvinen. Arvo Sävelä.
12203: Aino Malkam.äki. Arttur Koskinen.
12204: Kaisa Biilelä. Rafael Paasio.
12205: Hilma Koivulahti-Lehto. Meeri Kalavainen.
12206: Jere Juuti1ainen. Levi Jern.
12207: Viljo Rantala. Matts Forss.
12208: Pentti Niemi Kalle Kauppi.
12209: Laura Brander-WaJ.lin. V'Rrma K. Turunen.
12210: Elli Nurminen. Aino Luostarinen.
12211: ·Matti Lepistö.
12212: 271
12213:
12214: VI, 7. - Toiv. al. H: o 104.
12215:
12216:
12217:
12218:
12219: Rantamaa y. m.: Toimenpiteistä kastroimislainsäädännö'lt
12220: kehittämiseksi.
12221:
12222:
12223: E d u s k u n n a ll e.
12224:
12225: Viime aikoina olemme yhäti toistuen saa- ,eräänä keinona siveellisyysrikkojain saat-
12226: neet sanomalehdistä lukea mieltäkuohutta- tamiseksi yhteiskunnalle vaarattamiksi voi-
12227: via todistuksia julmuuksista ja väkivallan- taisiin ajatella sovellettavan rikoksenteki-
12228: teoista alaikäisiä henkilöitä, jopa lapsia jäin eristämistä". Edelleen todetaan vas-
12229: kohtaan. Mainitaemme esimerkkinä erään tauksessa: ,Suomessa on jo vuodesta 1935·
12230: tällaisen tapauksen: Viatonta uhria etsis- lähtien ollut voimassa n. s. sterilisoimislaki,
12231: kelevä ja vaaniva ihmispeto, joka oli jo joka paitsi sterilisoimista sisältää laissa
12232: kahdesti ollut vankilassa alaikäisen tytön edellytetyissä tapauksissa mahdollisuuden
12233: raiskaamisesta, mutta määräajan kuluttua myös kastraation eli sukurauhasten poista-
12234: päästetty vapauteen, houkutteli 8-vuotiaan misen toimittamiseen". Niin ikään vas-
12235: koulutytön asuntoonsa, missä teki lapselle tauksessa todetaan, että valtioneuvosto on
12236: inhoittavaa väkivaltaa tuhoten avuttoman asettanut 16 päivänä syyskuuta 1943 ko-
12237: uhrinsa ruumiin ja sielun terveyden kos- mitean laatimaan ehdotusta kastroimislain-
12238: kaan korvaamattomia arvoja. Aivan kulu- säädännäksi. Ehdotus on lähetetty lainval-
12239: massa olevina viime päivinä on saatu lukea mistelukuntaan, joka vuonna 1946 sai val-
12240: samanlaisista raakuuksista, ja yhteisenä miiksi oman ehdotuksensa kastroimislain-
12241: tunnusmerkkinä näyttäisi olevan, että mai- säädännöksi, ja ehdotukset ovat parhaillaan
12242: nittuihin rikoksiin syyllistyneet henkilöt ei- sisäsiainministeriön harkittavina.
12243: vät voine olla normaaleja, vaan heissä on Kun edellä luetelluista toimenpiteistä on
12244: sairaalloisia taipumuksia ja piirteitä, jotka jo ehtinyt kulua näinkin pitkä aika, olisi
12245: aina samanlaisina toistuvat näissä rikok- - ja yhäti toistuvien mainitunlaisten ri-
12246: sissa. kosten järkyttäessä kansalaisten oikeusta-
12247: Tämän aloitteen ensimmäinen allekirjoit- juntaa - mielestämme mainittuja toimen-
12248: taja esitti huhtikuun 13 päivänä 1948 hal- piteitä erittäin nopeasti kiirehdittävä ja.
12249: lituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi saatettava mahdolliset ehdotukset ensi ti-
12250: kysymyksen: lassa edukunnan käsiteltäviksi. Yhteiskun-
12251: nan on viipymättä ja kaikin mahdollisin
12252: Onko hallitus rylhtynyt tai aikooko viipy- keinoin tartuttava tässä kosketellun, inhoit-
12253: mättä ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin tavan ja kansan heikoimpien jäsenten tur-
12254: lapsiin ja alairkäisiin henkilöihin !kohdistu- vallisuutta vaarantavan rikoksen estämi-
12255: neista rhlroksista ja väkivallanteoista tuo- seen ja tehtävä se niin, että käytännöllisiä
12256: mittavien rangaistusten ankaralksi !k>oventa- tuloksia vihdoinkin voitaisiin odottaa.
12257: miselksi sekä vanrallisiksi osoittautrmeiden Edellä olevaan viitaten kunnioittaen
12258: yksHöiden eristämiseksi loppuiäkseen muusta ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
12259: yhteiskunnasta Y vomuksen,
12260: Oikeusministeri Eino Pekkala antoi ky- että hallitus viipymättä ryhtyisi
12261: symykseen vastauksen 28 päivänä touko- kiirehtimään kastroimislainsäädän-
12262: kuuta 1948. Vastauksessakin todetaan, että nön kehittämistä niin, että kastraa-
12263: :272 VI,1. - Siveellisyysrikokset.
12264:
12265: tiota sovellettaisiin nykyistä paljon lapsiin kohdistuviin väkivallantekoi-
12266: laajempiin piireihin ja useampiin hin syyllistyneen eristämiseksi, ri-
12267: tapauksiin, sekä asettaisi komitean koksen uusiutumisen jälkeen, loppu-
12268: laatimaan ehdotusta alaikäisiin ja iäkseen muustct yhteiskunnasta.
12269: Helsingissä heinäkuun 26 päivänä 1948.
12270:
12271: Antti J. Rantamaa. Samuli Simula.
12272: Jussi Raatikaånen. Toivo H. Kinnunen.
12273: Johannes Wirtanen. J. E. Lampinen.
12274: Heikki Soininen. Tahvo Rönkkö.
12275: Yrjö I. Antila. Atte Pakkanen.
12276: Viljam Sarjala. Martti Suntela.
12277: Kalle Jokinen. Kustaa Tiitu.
12278: Olavi Kajala. Yrjö Kilpeläinen.
12279: Erkki Koivisto. Matti Lepistö.
12280: Jere Juutil.Mnen. Helena Vli.rkki.
12281: Anton Suurkonka. Tyyne Leivo-Larsson.
12282: L. 0. Hirvensalo. Aino Lehtokoski.
12283: Väinö Rankila. Vieno Simonen.
12284: Eino K~j~~ä~. Jaakko Hakala.
12285: .Arvo Ruhtmaki. Jussi Annala.
12286: M. 0. Lahtela. Lauri Leppihalme.
12287: Heikki Ala-Mäyry. V. J. Sukselainen.
12288: Eino Raunio. Lauri Murtomaa.
12289: Pentti Niemi. Kauno Kleemola.
12290: Kusti Eskola. Hugo Nuorsaari.
12291: Erl. Haapaniemi. Hilma Koivulahti-Lehto.
12292: Yrjö Saari. Yrjö Hautala.
12293: Eino Palovesi. Varma K. Turunen.
12294: Viljami Kalliokoski. Eino Laitinen.
12295: Aino Malkamäki. Unto Varjonen.
12296: Irma Karvikko. Juhani Leppälä.
12297: Pekka Kiiski. Heikki Simonen.
12298: Mikko Järvinen. Kaisa Hiilelä.
12299: Albin Wickman. Lassi Riekkala.
12300: 2'1S
12301:
12302: VI,s. - Toiv. al. N: o 105.
12303:
12304:
12305:
12306:
12307: 80fi,JJm<b:Pa». f• m..: Sterili~(Latiolain täydentämisestä lap-
12308: siin kahdif;tuneiden s'!J,ktupuolirikosten ehkäisemiseksi.
12309:
12310:
12311: E d u ,s k u n n a ll e.
12312:
12313: Yhä uudelleen olemrrne saaneet lukea päi- oikeutettu yhteiskunnallinen vaatimus.
12314: välehdistä lapsiin kohdistuvista sukupuoli- Nykyään voimt~~ssa olevassa, sterilisaatio-
12315: rikoksista. Yhä useamm&t lapset ovat jou- laissakin on tämä periaate jo olemassa,
12316: tuneet. tunnottomien, sielullisesti sair&al- v&ikka sen käytäntöön sovfllltJ-tukses~m on
12317: loisesti kehittyneiden ja voim.akkuutensa ollut esteitä. Näiden poistamisek~:~i, lain
12318: tai suuntautumisensa puolesta luonnotto- sanamuodon selventämiseksi ja !Sen käy-
12319: man sukuvietin omaavien miesten annet- täntöön soveltamisen varmistamiseksi on
12320: tomiksi uhreiksi. Monet näistä lapsista sterilisaatiolakiin kiireellisesti saatav& sel-
12321: ovat saaneet sellaisia sielullisia vammoja, laiset lisäykset, jotka tekevät kysymyk-
12322: jotka ovat estäneet heidän myöhempää sessäolevien seksuaalirikollisten kastraa-
12323: tervettä suhtautumistaan ihmisiin ja yh- tion käytännössä todell& toteutf!ttavaksi.
12324: teiskuntaan. Tähän muutokseen tähtääviä virallisia esi-
12325: Nykyiset toimenpiteet lasten suojelemi- tyksiä on ollut jo kauan vireillä,
12326: seksi tällaisilta kohtalokkailta vaaroilta Edellä esitettyyn viitaten ehdota1fillle
12327: ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Va- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12328: pausrangaistus, jonka kärsittyään teon
12329: suorittaja voi jatkaa samantapaisin teoin, että hallitus kiirehtisi vireilläole-
12330: ei todellakaan ole riittävä. Tehokkaam- via toimenpiteitä sterilisaatiolain täy-
12331: mat toimenpiteet ovat kipeästi tarpeen. dentämiseksi siten, että lapsiin koh-
12332: Näihin henkilöihin nähden on heidän epä- distuneiden sukupuolit•ikosten suorit-
12333: normaalina ilmenevän sukuviettinsä vuoksi tajien kastraatio voitaisiin siihen so-
12334: ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka veltuvissa tapauksissa todella käy-
12335: kyllin varmasti ,suojelevat avuttoman ja tännössä suorittaa niin, että lapsi-
12336: viattoman lapsimaailman tällaisilta rikok- maailmaa suojeltaisiin tehokkaammin
12337: silta. Seksuaalirikollisten vahingottomiksi kuin aikaisemmin tällaisilta rikok-
12338: tekeminen on kaikessa vakavuudessaan silta.
12339: sittenkin kriminaalipoliittisin edellytyksin
12340: Helsingissä 24 päivänä !heinäkuuta 1948.
12341:
12342: Margit Borg-Sundman. Martti 0. Kölli.
12343: Johannes Wirtanen. · ·
12344:
12345:
12346:
12347:
12348: 544/48 35
12349: 274
12350:
12351: VI,9. - Toiv. al. N:o 106.
12352:
12353:
12354:
12355:
12356: Borg-Sundman y. m.: Toimenpiteistä aivoinvaliidien neuro-
12357: logis-psykiatris-psykologisen tutkimuksen ja hoidon jär-
12358: jestämiseksi.
12359:
12360:
12361: E d u s kun n a 11 e.
12362: Eräänä erikoisryhmänä, joka yhteiskun- työkyvyn palauttaminen kokonaan tai osit-
12363: nassa juuri nyt kaipaa pikaista huomiota tain liittyneenä asianmukaiseen ammatin-
12364: ja toimenpiteitä vielä tämän vuoden puo- valinnan ohjaukseen ja työpaikan välityk-
12365: lella, on aivo-invaliidien suuri ryhmä. Niin- seen on merildttävä tulos selkä ylksilön että
12366: kuin yleensä puutteellisen ruumiillisen tai kansantalouden kannalta.
12367: sielullisen terveyden hoidon kysymyksissä Kun nyt Suomen Punaisen Ristin Kes-
12368: voi tässäkin tulla eteen kysymys inhimilli- kushallitus on pätevillä syillä ilmoittanut
12369: sen työvoiman hukkaantumisesta joko alen- asianomaisille valtion viranomaisille lopet-
12370: tuneena työkykynä tai ko~onaan työkyvyt- tavansa kuluvan vuoden päättyessä tämän
12371: tömyytenä. Suuren kansantaloudellisen toiminnanhaaransa lukuunottamatta kirur-
12372: tappion ohella on muistettava tästä johtu- gisten tapausten hoitoa, syntyy vakava kes-
12373: vat mittaamattomat yksilöiden ja kotien keytys tässä erittäin tärkeässä aivo-invalii-
12374: sielulliset ja taloudelliset kärsimykset. So- dien psykia tris-neurologis-psykologisessa
12375: tien yhteydessä joutui maassamme n. 3,000 hoidossa, samoin psykoLogisessa tutkimuk-
12376: henkilöä aivo-invaliideiksi. Suurin osa sessa ja hoidossa siihen liittyvine lääkintä-
12377: heistä on ollut tutkimusta ja hoitoa varten pedagogisine työmuotoineen. Potilaiden ha-
12378: Tuusulassa sijaitsevassa Suomen Punaisen joittaminen maan mielisairaaloihin ei tule
12379: Ristin sotavammasairaalan psykia tris-neuro- kysymykseen m. m. sen vuoksi, etteivät he
12380: logisella osastolla. Tässä sairaalassa on hei- ole mielisairaita, eivätkä niin ollen näihin
12381: dän tutkimukseensa ja hoitoonsa osallistu- sairaaLoihin kuulu eivätkä sovi. Sitäpaitsi
12382: nut paitsi kirurgeja, psyikiatreja ja neurolo- ei tämän alan erikoistuntijoita voi lähettää
12383: geja myös täJhän erikoistrmeita psylrolo- ympäri maata kiertämään. Monet aivo-
12384: geja. Aivo-invaliidit, jotka usein vam- invaliidit kaipaavat myös uusiutuvaa psy-
12385: mansa elimellisten seurausten - kuten kiatris-psykologista jälkikäsittelyä. Samoin
12386: kuulo- ja näköhäiriöitten, halvaantumisten he tarvitsevat elinkorkopäätösten uusimi-
12387: tai epileptisten kohtausten - lisäksi osoit- seksi Valtion Tapaturmatoimistolle annet-
12388: tavat psykologisia ongelmia ja ovat hyvin tavia lausuntoja varten invaliditeetti-asteen
12389: usein menettäneet kielellisen ilmaisuky- seuraamista, joka· on ainoa tapa täydellisen
12390: kynsä kokonaan tai osittain, tarvitsevat oikeusturvan takaaarniseksi heille. Tällaiset
12391: varsin monipuolista asiantuntemusta avuk- tähän työhön perehtyneen erikoislääkärin
12392: seen. Tuusulan sotavammasairaalassa on samasta keskuksesta käsin yhdenmukaisesti
12393: ku,luneina toimintavuosina suoritettu näi- antamat lausunnot ovat myös valtiolle tär-
12394: deli' eri alojen erikoistuntijain avulla suuri- keitä. Onhan kysymyksessä suuret summat
12395: arvoinen ja tuloksellinen yhteistyö aivo- valtion menoja. Paitsi edellä tarkoitettuja
12396: invaliidiemme saattamiseksi elämänkelpoi- tapauksia on sitten vielä n. s. siviili-aivo-
12397: siksi kansalaisiksi. Esim. äskenmainituissa invaliidien ryhmä, jonka keskuudessa on
12398: afasia-tapauksissa - aivosyntyisen kielen jo kauan tunnettu erityislaitoksen tarve.
12399: häiriöiden, puhumisen, lukemisen tai kir- Näinollen tarvitaan maassamme välttä-
12400: joittamisen alalla, on jo saavutettu varsin mättä aivo-invaliideja varten erikoistutki-
12401: kauniita tuloksia, jotka ovat herättäneet mus- ja hoitolaitos, mikä tarve nyt Tuusu-
12402: huomiota ulkomaillakin. Aivo-invaliidien lan sotavammasairaalan uud\m vaiheen
12403: VI,D. - Borg-Sundman y. m. 275
12404:
12405: vuoksi on mitä kiireellisin. Tämä laitos lautakuntaan. Hoitopaikkoja voisi tällai-
12406: voisi samalla myöhemmin kehittyä yleensä- sessa laitoksessa olla esim. 40. Osan hoito-
12407: kin palvelemaan neurologis-psykiatris-psy- kustannuksista tulisi todennäköisesti Val-
12408: kologista tutkimusta ja terapiaa, joka tion Tapaturmatoimisto suorittamaan, nim.
12409: meillä on jäänyt heikommaksi kuin mo- sellaisissa tapauksissa, joissa selvästi sodan-
12410: nessa muussa maassa. Sen yhteydessä voi- aikaiset olosuhteet ovat vamman aiheutta-
12411: taisiin myös samalla kehittää muitakin tär- neet.
12412: keitä hermoston tutkimus- ja hoitomene- Tässä yhteydessä olisi koko aivo-invaliidi-
12413: telmiä, joihin ei esim. mielisairaaloissa oJe asia perinpohjin tutkittava. Myöskin olisi
12414: ollut riittäviä mahdollisuuksia. Tällaisen selvitettävä eri viranomaisten osuus ja
12415: laitoksen tulisi olla valtion laitos. Sen si- työnjako. Nykyisinhän on useampikin val-
12416: joituspaikkana olisi oleva Helsinki tai sen tion viranomainen joutunut puuttumaan
12417: välitön läheisyys m. m. siitä syystä, että näihin kysymyksiin. Lainsäädännössäkin
12418: täällä on käytettävissä eri alojen asiantun- on ristiriitaisuuksien selvittämiseen aihetta.
12419: tijat taaten myös medisiiniset ja psykolo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
12420: giset konsultaatiomahdollisuudet sekä korva- eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
12421: ja silmätutkimukset, röntgen- y. m. erikois-
12422: tutkimukset. Lisäksi on maaseudulta tänne että hallitus viipymättä ryhtyisi
12423: tutkittavaksi saapuneella aivo-invaliidilla toimenpiteisiin aivo-invaliidien neu-
12424: samalla tilaisuus saada yhteys järjestöihin, rologis-psykiatris-psykologisen tutki-
12425: esim. Sotainvaliidien V eljesliiton Aivo-in- muksen ja hoidon järjestämise:ksi.
12426: valiidit r. y:hyn ja sen tärkeään työhuolto-
12427: Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
12428:
12429: Margit Borg-Sundman. Jalmari Pusa.
12430: Martti 0. Kölli. Heikki Ala-M"åyry.
12431: Johannes Virtanen. Aarne Honka.
12432: Jaakko Hakala. Rakel Jalas.
12433:
12434:
12435:
12436:
12437: •
12438: 276
12439:
12440: VI,to. - T6iv. al. H:o 107.
12441:
12442:
12443: B. Nur:m.inen y. m.: Toimenpiteistä vajaamielisten lasten
12444: hoitomahdollisuuksien parantamiseksi.
12445:
12446:
12447: E d u s k u n n a ll e.
12448:
12449: Sosiaalisen huollon alalla esiintyy jatku- Eräät suuret kunnat, esim. Helsingin
12450: vasti vakavina ne haitat; jotka johtuvat kaupunki, voivat, tosin rajoitetussa mie-
12451: vajaamielisten ja erikoise&ti syvemmin va- lessä nekin, itse perustaa ja ylläpitää lai-
12452: jaamielisten lasten hoitopaikkojen puut- toksia, joissa .syvemminkin vajaamielisi1le
12453: teesta. Alueluovutuksessa menetettiin Sor- lapsille varattaisiin hoitomahdollisuus,
12454: tavalassa sijainnut Suomen Kirkon Sisä- mutta sitä eivät voi tehdä maalaiskunnat,
12455: lähetysseuran ylläpitämä vajaamielisten pienet kaupungit tai kauppalat taikka taa-
12456: hoitolaitos, joten tilanne tällä alalla enti- javäkiset yhdyskunnat, joilla kuitenkin
12457: sestään huononi. Bsimerkkinä tilanteen kaikilla on tämänlaatuisia huollettavia.
12458: vaikeudesta voidaan mainita, että m. m. Edelleen on huomattava, että valtio pa-
12459: alalla toimivan Diakonissalaitoksen ta- remmin kuin kunnat tai yksityiset voi
12460: holta on ilmoitettu, että he omiin laitok- järjestää eri asteisten Vajaamielisten las-
12461: siinsa voivat ottaa vastaan sellaisen va- ten hoidon tarkoituksenmukaisimmalla ta-
12462: jaamielishoidokin, josta tänä vuonna teh- valla.
12463: dään ilmoitus, ehkä v;asta neljän vuoden Valtioneuvoston heinäkuun 2 päivänä
12464: kuluttua, tilanahtauden takia. Suoritettu- v. 1943 asettaman fil. maisterin Niilo Mäen
12465: jen laskelmien mukaan tarvittaisiin kaik- puheenjohdolla toimineen n. k. vajaaky-
12466: kiaan noin 2,500 hoitopaikkaa, mutta käy- kyisten lasten huoltokomitean mietinnössä,
12467: tettävissä on vain 700 paikkaa. joka on jätetty valtioneuvostolle syyskuun
12468: Jo toiminnassa olevien hoitolaitosten 30 päivänä v. 1946, toteaa komitea, että
12469: riittämättömän hoitopaikkamäärän takia sen laatimaa kokonaissuunnitelmaa hoito-
12470: onkin eri asteisia vajaamielisiä lapsia jou- paikkojen lisäämiseksi on pakko toteut-
12471: duttu sijoittamaan kunnalliskoteihin, nii- taa asteettain, selostaen samalla yksityis-
12472: den mielisairasosastoille sekä varsinaisiin kohtaisesti mitenkä eri asteisten Vajaamie-
12473: mielisairaaloihinkin, mikä ei suinkaan ole listen lasten hoito valtion toimenpitein
12474: tarkoituksenrimkaista. Mutta kaikkein va- olisi järjestettävä, joten siihen ja edellä-
12475: litettavinta on se, että vaikeasti hoidet- sanottuun perustuen allekirjoittaneet kun-
12476: tavia, usein täysin avuttomia vajaakykyi- nioittaen ehdottavat eduskunnan päätet-
12477: siä lapsia on olosuhteiden pakosta hoidet- täväksi toivomuksen,
12478: tava myöskin kotona, jotka kodit sangen
12479: useassa tapauksessa ovat sekä varattornia että hallitus kiireimmiten ryhtyisi
12480: ahtaita ja mone'lla tavoin puutteellisia: toimenpiteisiin Vajaamielisten lasten
12481: Tällöin nämä lapset ovat ei ainoastaan suu- hoitomahdollisuuksien parantami-
12482: rena rasituksena vanhemmilleen, vaan voi- seksi, ryhtymällä toteuttamaan
12483: vat lisäksi 'sisarusparvessa aiheuttaa ter- uusien hoitolaitosten aikaansaamista
12484: vetWe vakavia sielullisia järkytyksiä. ja entisten laajentamista.
12485: Helsingissä 27 päiV'änä heinäkuuta 1948.
12486:
12487: Elli Nurminen. Alpo Lumme. Arvo Sävelä.
12488: Aino Lehtokoski. Olavi Kajala. 0. Muikku.
12489: Tyyne Leivo-Larsson. Meeri Kalavainen. Juho Karvonen.
12490: Isak Penttala. Valfrid Eskola. Pentti Niemi.
12491: Valto Käkelä. Kustaa Alanko. Laura Brander-Wallin.
12492: Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen. Jere Juutilainen.
12493: Juho Kuittinen. Arttur Koskinen. Rafael Paasio.
12494: 277
12495:
12496: VI,11. - Toiv. al. N:o 108.
12497:
12498:
12499:
12500:
12501: Stenberg y. m.: Toimenpitei&tä tilanahtauden poistamiseksi
12502: sukupuolitautisairaaloissa ja -poliklinikoissa.
12503:
12504:
12505: E d u s k u n n a I:l e.
12506:
12507: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa kin naispuoliset potilaat arkailevat tur-
12508: vuodelta 1946 viitataan siihen, että Hel- vautua näihin laitoksiin, mikä tietenkään
12509: singin yleisen sairaalan iho- ja sukupuoli- ei ole eduksi taistelulle sukupuolitautien
12510: tautien osasto nykyään joutuu työskente- leviämistä vastaan.
12511: lemään erittäin vanhanaikaisessa ja ah- Edellä sanotun nojalla esitämme edus-
12512: taassa huoneistossa. Tietoomme on sitä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12513: paitsi tullut, että useat muutkin sellaiset
12514: sairaalat ja poliklinikat, joissa kansalai- että hallitus valtion talousarviota
12515: silla on tilaisuus maksutta tai vähin kus- laatiessaan ja muulla tavoin huoleh-
12516: tannuksin saada tarkastus ja tarvittava tisi toimenpiteistä, jotka helpottaisi-
12517: hoito sukupuolitautien suhteen, toimivat vat sukupuolitauteja käsittelevissä
12518: epätyydyttävissä huoneisto-olosuhteissa ja sairaaloissa ja poliklinikoissa vallit-
12519: liian niukalla työvoimalla. Nämä epäkoh- sevan tilanahtauden ja muiden epä-
12520: dat johtavat väistämättömästi ,massakä- kohtien poistamista.
12521: sitte'lyyn", josta taas seuraa, että Varsin-
12522: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
12523:
12524: Elli Stenberg. Inna Torvi.
12525: V. Puumalainen. Mauri Ryömä.
12526: Antto Pnmnila. L. Myllymäki.
12527: 278
12528:
12529: VI,12. - Toiv. aJ. N:o 109.
12530:
12531:
12532:
12533:
12534: Karvikko y. m.: Toimenpiteistä naistensairaalan ja laste~
12535: sairaalan rakentamiseksi Turun lääninsairaalan yhtey-
12536: teen.
12537:
12538:
12539: E d u s k u n n a 11 e.
12540:
12541: Sairaalaolot ovat maassamme jatkuvan tiaita keuhkotautiin sairastuneita lapsia ei
12542: kehittämisen tarpeessa, nimenomaan juuri oteta parantoloihin eikä näillä ole siten mi-
12543: maakunnallisissa keskuksissa. Erityisesti on tään erikoishoitomahdollisuuksia.
12544: kohdistettava huomio naisiin ja lapsiin, Edellä mainitut naisten ja lasten sairaa-
12545: joiden molempien kohdalla sairaalaolot ovat laoloja koskevat epäkohdat ovat erittäin
12546: suuren kohennuksen tarpeessa. suuret Turun ja sitä ympäröivän väkirik-
12547: ,pyrkimys päästä synnytyslaitoshoitoon kaan maakunnan kohdalla. Nykyinen lää-
12548: samoin kuin naistautisairauksissa sairaala- ninsairaalan yhteydessä oleva naistensai-
12549: hoitoon on viime vuosina lisääntynyt suu- raala on mitä alkeellisin. Vanha lasaretti-
12550: resti. Tätä pyrkimystä onkin yhteiskunnan rakennus on koetettu mahdollisimman vä-
12551: koetettava tukea voimiensa mukaan, koska hin kustannuksin muuttaa naistauti- ja syn-
12552: lääketieteellinen hoito uudenaikaisissa sai- nytysosastoksi, ja säästäminen on ollut niin
12553: raaloissa muodostuu verrattomasti parem- perusteellista, että kun potilashissi oli kor-
12554: pia tuloksia antavaksi kuin kotihoito tai jauksen tarpeessa, turvauduttiin halvim-
12555: polikliinillinen hoito. Tällä hetkellä tarve paan ratkaisuun ja poistettiin synnytys-
12556: on käynyt entistä suuremmaksi, kun ahtaat laitoksesta hissi kokonaan. Potilaspaikkoja
12557: as1p1to-olot ja muut sosiaaliset tekijät te- on vain 30-40. Lastensairaalassa vallitsee
12558: kevät sairaanhoidon kodissa suorastaan sellainen ahtaus, että kylpyammeetkin on
12559: mahdottomaksi. Yhteiskunta on vuosien ollut kunnostettava tilapäisvuoteiksi. Se ei
12560: varrella menettänyt monen äidin vain siksi, täytä sairaalan vaatimuksia vaan on pi-
12561: ettei näille ole kyetty ajoissa antamaan kemminkin eräänlainen ,diagnoosimylly".
12562: tarpeellista lääkärinhoitoa eikä sitä välttä- Nämä huutavat epäkohdat Turun sairaa-
12563: mätöntä äitiysneuvontaa, jonka turvin he laoloissa ovat sitäkin laajakantoisemmat,
12564: olisivat voineet välttää varsinkin raskauden kun mainitut sairaalaosastot ovat osana
12565: loppuajalla usein uhkaavat sairaudet. Jo- yliopistonsairaalassa, ja niissä pitäisi tut-
12566: kainen terve äiti on yhteiskunnalle suuri kimusten ja hoidon ohella kyetä antamaan
12567: voitto. lääketieteen opiskelijoille riittävää opetusta.
12568: Toisaalta lasten kuolleisuus on maas- Sellaisen ylikuormituksen alaisena kuin
12569: samme luvattoman suuri, noin 5 %. Eri- mainitut sairaalat nykyisin toimivat, siellä
12570: tyisen huolestuttava on imeväiskuolleisuus, ei ole edes sijaa kunnollisen opetuksen an-
12571: josta melkein 50 % on varhaiskuolleisuutta tamiselle. Lääkärien tarve maassamme on
12572: eli siis 2-3 ensimmäisen elinviikon aikana erittäin kipeä, ja se on ongelma, joka on
12573: tapahtuvaa kuolleisuutta. V ast~;~,syntyneisiin saatava koko yhteiskunnan hyvinvoinnin
12574: ja keskosiin on siis erityisesti kohdistettava tähden ratkaistuksi myönteisesti. Perusta-
12575: vakavaa huomiota. Se puolestaan edellyt- malla Turun Yliopiston yhteyteen lääketie-
12576: tää ajanmukaista lastensairaalaa sekä toi- teellinen tiedekunta, löydettiin hyvä rat-
12577: saalta kiinteää yhteistoimintaa naisten- ja kaisu, mutta se ei pääse kyllin pätevästi ja
12578: lastensairaalan välillä. Mainittakoon myös nopeasti vaikuttamaan, elleivät sairaalaolot
12579: lasten tuberkuloosikuolleisuus, joka on hy- kehity nykyistä ajanmukaisemmiksi.
12580: vin voimakkaasti kasvamassa, varsinkin On siis sekä maamme koko lounaisen, vä-
12581: pienten lasten keskuudessa. Alle 2-3 vuo- kirikkaan osan terveydellisten olojen että
12582: VI,12. -Karvikko y. m. 279
12583:
12584: Turun Yliopiston lääketieteellisen opetuk- naistensairaalan hallussa oleva aLkeellinen
12585: sen menestymisen tähden välttämätöntä rakennus lastensairaalan käyttöön toistai-
12586: ryhtyä parantamaan naisten- ja lastensai- seksi soveltuvaksi lisärakennukseksi.
12587: raalan oloja Turussa. Onnellisinta olisi, Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12588: jos molemmat suunnitelmat voitaisiin to- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12589: teuttaa rinnakkain, koska muualla maail-
12590: massa pyrkimyksenä näyttää olevan näiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12591: molempien elimellinen yhteenkuuluvaisuus suunnittelemaan Turun lääninsairaa-
12592: ja niiden sijoittaminen samaan kompleksiin lan yhteyteen uutta, ajanmukaista
12593: toistensa välittömään yhteyteen. Ellei sitä naistensairaalaa, johon varataan 250
12594: pidetä mahdollisena toteuttaa rinnakkain, sairaansijaa, ja sen yhteyteen tar-
12595: on joka tapauksessa ryhdyttävä kiireelli- peellinen, ajan vaatimukset täyttävä
12596: sesti rakentamaan Turkuun naistensairaa- lastensairaala.
12597: laa sekä kunnostettava sitten nykyisen
12598: Helsingissä elokuun 2 päivänä 1948.
12599:
12600: Irma Karvikko. Niilo Honkala.
12601: Aarne Honka.
12602: 980
12603:
12604: Vl;13; ""'"- T&iv. a.l. lftö 110,
12605:
12606:
12607:
12608:
12609: E. Koivisto: Aluelääkäri'I1!Viran perustamisesta Enontekwlle.
12610:
12611:
12612: E d u s k u n n a ll e.
12613:
12614: Lapin lääkintäolojen parantamista tar- praktiikk,ntulot ymmärrettävistä syistä su-
12615: koittavissa suunnitelmissa on useaan ottee- pistu.isivat melko pieniksi, olisi lääkärin
12616: seen esitetty aluelääkärin viran perusta- virka perustettava valtion varoilla n. s.
12617: mista Enontekiölle. Nämä suunnitelmat ei- aluelääkärin viraksi, ja olisi hänen perus-
12618: vät kuitenkaan o1e vielä tässä suhteessa palkkansa määrättävä jonkin verran kor-
12619: johtaneet tulokseen. Enontekiölle, jonka keammaksi kuin muiden aluelääkärien.
12620: pinta-ala on yli 8,000 m2 ja väkiluku n. v,aikkakin kyseessä on vain kaukainen
12621: 2,000 henkeä, kaivattaisiin kipeästi omaa Enontekiö ja sen vähään tyytyvä väestö,
12622: lääkäriä. Muonioon, missä lähin lääkäri ei kuitenkaan enää säästäväisyys saisi olla
12623: nyt on, on matkaa Enontekiön kirkoltakin estämässä lääkärinviran perustamista
12624: 80 km. Kun pitäjän asutus on harvaa ja sinne.
12625: tie- ja puhelinyhteydet toistaiseksi ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12626: sangen puutteelliset, on sattunut useita nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
12627: tapauksia, jolloin heikkoa potilasta ei ole muksen,
12628: ajoissa saatu 'lääkärin hoitoon. Enontekiön
12629: kunta luovuttaisi lääkärin virka-asuntoa että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
12630: varten tarpeellisen maa-alueen kauniilta toimenpiteisiin aluelääkärinviran pc-
12631: paikalta kirkonkylästä. Kun lääkärin 1'ustamiseksi EnontekiöUe.
12632: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
12633:
12634: Erkki Koivisto.
12635: 281
12636:
12637: VI,H. - Toiv. al. N: o 111.
12638:
12639:
12640:
12641:
12642: J. Wirtanen y. m.: Toimenpiteistä auton hankkimiseksi Zää-
12643: ninUiitkäri'lle ja hänen kansUakenMlökuntansa lisäämi..
12644: seksi.
12645:
12646:
12647: E d u s k u n n a 11 e.
12648:
12649: Kesäkuun 9 päivänä 1939 annetulla raanhoidon toimialaa ja henkilökuntaa
12650: lailla yleiMstä lääkärinhoidosta on ylei- henkilökohtaisesti niin paljon kuin mah-
12651: nen terveyden- ja sairaanhoito maassamme dollista on. Tämä edellyttää tarkastus-
12652: järjestetty uudelleen. Tällä lailla sekä matkojen uutteraa tekoa. Suuresti vai-
12653: 18. 12. 1942 annetulla lain täytäntöön- keuttaa tätä toimintaa se, että lääninlää-
12654: panoa koskevalla asetuksella on maahan kärillä ei ole valtion puolesta autoa kul-
12655: perustettu lääninlääkäri1aitos. Äitiys- ja jettajineen käytettävissä, jo:Ua voisi hel-
12656: lastenneuvoloita koskevalla lailla sekä posti syrjäisillekin paikkakunnille päästä,
12657: lailla kunnankätilöistä ja kunnallisista ter- vaan on hän riippuvainen juna- ja linja-
12658: veyssisarista on terveydenhoitohenkilökun- autoliikenteestä, jota käyttäen kallista ai-
12659: taa lisätty ja neuvolalaitos perustettu huo- kaa kuluu paljon hukkaan.
12660: lehtimaan äitiys- ja lastenneuvonnasta kun- Työmäärään nähden on lääninlääkärin
12661: nissa. kanslia myöskin puutteellisesti varustettu.
12662: Valtioneuvoston valvonnanalaisena huo- Siinä toimivat apulaiset ovat valtion yli-
12663: lehtii lääkintöhallitus kaikista näistä tär- määräisiä virkailijoita ja ,sellaisina enem-
12664: keistä uudistuksista. Lääninlääkärit ku- män tai vähemmän epäpäteviä ja kont-
12665: kin läänissään toimivat paikallisina työn torikoneisto on puutteellista.
12666: ja toiminnan johtajina ja valvojina. Ehdotamme näin ollen eduskunnan hy-
12667: Valvonnan tehokkuudesta suuresti joh- väksyttäväksi toivomuksen,
12668: tuu, minkälaisiin tuloksiin tällä tärkeällä
12669: alalla pää·stään ja miten hyvin ja tarkoi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12670: tuksenmukaisesti siihen käytetyt huomat- siin, että tarkastusmatkojen teke-
12671: tavat valtionvarat tulevat käytetyksi. Il- mistä varten lääninlääkäreille varus-
12672: meistä näin ollen on, että lääninlääkärin tetaan auto kuljettajineen sekä että
12673: tehtävät etenkin maan suurimmissa. lää- lääninlääkärin kansliaan palkataan
12674: neissä ovat hyvin monilukuiset ja -laatui- riittävästi kansliahenkilökuntaa ja
12675: set. Hänen asemaansa on parannettava ja. että hänen kansliansa muutenkin va-
12676: vahvistettava, jotta hänelle kävisi mah- rustetaan tarpeellis171a kansliakojeula
12677: dolliseksi valvoa yleisen terveyden ja sai- ja -koneilla.
12678: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
12679:
12680: Johannes Wirtanen. Erkld. Leikola.
12681: Rakel Jalas. Jaakko Hakala.
12682: Jussi Lappi-Seppälä.
12683:
12684:
12685:
12686:
12687: 544/48 36
12688: 282
12689:
12690: VI,t5, - Toiv. al. N:o 112.
12691:
12692:
12693:
12694:
12695: E. Koivisto y. m. : Piirieläinlääkärien sairaskäyntimatkoista
12696: aiheutuvien matkakustannusten korvaamisesta Pohjois-
12697: Suomen harvaanasutu~"lla seuduilla.
12698:
12699:
12700: Eduskunnalle.
12701:
12702: Koko laajan Pohjois-Suomen alueella on sairaskäyntimatkoista aiheutuvat eläinlää-
12703: vain harvoja eläinlääkärinvirkoja. Piiri- kärin matkakustannukset saattavat joskus
12704: eläinlääkärinvirkoja on vain Muoniossa, So- nousta korkeammaksi kuin sairastuneen
12705: dankylässä, Rovaniemellä, Torniossa, Kemi- eläimen arvo on. Siitä syystä lääkärin apu,
12706: järvellä ja Hyrynsalmella. Kunnallisia joka monissa tapauksissa voisi eläimen pa-
12707: eläinlääkäreitä on vain Kemin kaupungissa rantaa, jää usein käyttämättä.
12708: ja Rovaniemen kauppalassa. Lapissa ja Edellä esitetystä syystä esitämme edus-
12709: Kainuussa eläinlääkärien virkamatkat syr- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12710: jäseuduille saattavat olla useita satoja kilo-
12711: metrejä. Vaikka m. m. piirieläinlääkärit että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12712: tekevät kuukausittain virkamatkoja pii- siin piirieläinlääkärien sairaskäynti-
12713: riinsä kuuluvien pitäjien keskuspaikkoihin, matkoista aiheutuvien matkakustan-
12714: sattuu usein tapauksia, jolloin eläimen äkil- nusten suorittamiseksi valtion va-
12715: lisen sairastumisen takia on pyydettävä roista Pohjois-Suomen harvaanasu-
12716: ~rikseen eläinlääkäriä paikan päälle jopa tuilla seuduilla.
12717: kaukaisiin syrjäkyliin saakka. Tällaisista
12718: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
12719:
12720: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
12721: Vilho Väyrynen.
12722: 283
12723:
12724: Vl,16. - Toiv. al. N:o 113.
12725:
12726:
12727:
12728:
12729: Pohjala y. m.: Toimenpiteistä maamme kansanomaisen hie-
12730: rontataidon pelastamiseksi ja kehittämiseksi.
12731:
12732:
12733: E d u s k u n n a ll e.
12734:
12735: Eduskunnan taholta on useita kertoja Maisteri Mauri Hartean työpäivän paa-
12736: huomautettu siitä merkityksestä, mitä kan- tyttyä joutui myöskin varojen puuttuessa
12737: sanomaisella hierontataidolla on ollut kan- kansanomainen hierontaopistomme sulke-
12738: samme terveydellisessä hyvinvoinnissa, tais- maan ovensa. Olisi luullut, että valtioval-
12739: telussa varsinkin reumaattisia tauteja vas- lan taholta olisi heti ryhdytty vaalimaan
12740: taan sekä yleisen työkuntomme säilyttämi- näin kallisarvoista perintöä. Näin ei ole
12741: sessä vieläpä urheilullisissa saavutuksissam- kuitenkaan käynyt. Maisteri Hartean van-
12742: mekin. N. s. puoskarilain hyväksymisen yh- hat uskolliset oppilaat toimivat yhä vaikeis-
12743: teydessä valtiovallan taholta annettiin lu- sakin oloissa työkentillään, mutta uusille
12744: pauksia kansanomaisen hierontataidon ke- oppilaille on tie tukossa. Kohta ei saada
12745: hittämiseksi, mutta tähän puoleen ei kui- enää hierojia maamme lukuisiin sairaaloi-
12746: tenkaan vielä ole kiinnitetty huomiota. hin ja kylpylaitoksiin puhumattakaan maa-
12747: Suomen Kansanomaisen hierontaopiston seudun asukkaiden hyvinvoinnista. Kun
12748: perustajan maisteri Mauri Hartean pitkä- reumaattisten tautien sairaaloita suunnitel-
12749: aikainen ja uraauurtava sitkeä työ on kan- laan, eihän niitä voida ajatella:kaan ilman
12750: tanut runsaita hedelmiä terveydenhuol- hierontatyöntekijöitä, joille maassamme var-
12751: tomme työmaalle. Hänen lukuisat taitavat sin monet saavat olla kiitollisia työkykynsä
12752: oppilaansa ovat ylläpitäneet ja kehittäneet säilyttämisen vuoksi.
12753: maamme kansanomaista hierontataitoa. Ja Edellä olevan huomioonottaen esitämme
12754: sen monta edustajaa on ulkomaillakin hank- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12755: kinut maallemme monia huomattavia ystä- että hallitus nopeasti ryhtyisi toi-
12756: viä. Olympiavoittoihimme ovat nämä hiero- menpiteisiin maamme kansanomaisen
12757: jat myöskin liittäneet oman tärkeän osuu- hierontataidon pelastamiseksi ja ke-
12758: tensa. hittämiseksi.
12759: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
12760:
12761: Kyllikki Pohjala. Lassi Hiekkala.
12762: Martta Salmela-Järvinen. J. F. Tolonen.
12763: Helena Virkki. Hei.kkli Soininen.
12764: Aino Luostarinen.
12765: 284
12766:
12767: VI,11.- Toiv. al. N:o 114.
12768:
12769:
12770:
12771:
12772: Lumme y. m.: Mallipiirustusten aikaansaamisesta lastensuo-
12773: jel'Ulaitoksia varten.
12774:
12775:
12776: E d u s k u n n a ll e.
12777:
12778: Kunnalliset ja yksityiset lastensuojelu- neistot, lukusalit kirjastoineen, voimistelu-
12779: alalla toimivat henkilöt joutuvat useasti to- sali y. m.
12780: teamaan, miten avuttomia he ovat jo& on Jotta näillä aloilla päästäisiin eteenpäin,
12781: kyseessä uusien hoitolaitosten suunnittelu olisi käsittääksemme maan hallituksen ryh-
12782: ja rakentaminen. On tehtävä tutustumis- dyttävä toimenpiteisiin erikoisten mallipii-
12783: matkoja paikkakunnille, joilla jo ennestään rustusten hankkimiseksi lastensuojelulaitok-
12784: on kyseenalainen laitos. Tällöin kävijä saa sia varten. Koska kaikkialla eivät tule ky-
12785: useasti kuulla ja itsekin todeta, että suun- seeseen samankokoiset laitokset, niin olisi
12786: nitteluissa ja rakentamisessa ei ole otettu tarpeen saada erilaisia mallipiirustuksia.
12787: huomioon aina riittävästi käytännöllisyyttä, Se varmasti edistäisi maan puutteellista
12788: ajanmukaisuutta eikä ulkoista miellyttä- lastensuojelutyötä, rohkaisisi asiata harras-
12789: vyyttäkään. On pyritty nopeaan ja hal- tavia kansalaisia, vähentäisi piirustusten
12790: paan ratkaisuun huomioimatta sitä, että hankintakustannuksia ja kohottaisi lasten-
12791: laitokset rakennetaan vuosikymmeniä sil- suojelulaitosten käytännöllisyyttä ja aistik-
12792: mällä pitäen. On todellisuudessa jouduttu- kuutta.
12793: kin rakentamaan sangen kalliisti. Ajatte- Kaiken edellä olevan perusteella kun-
12794: lemme tässä erikoisesti lastentalojen raken- nioittaen ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
12795: tamista, joihin on sijoitettu lastentarha- ja tävaksi toivomuksen,
12796: seimi tai sitten erillisiä lastentarhoja, las-
12797: tenkoteja, lastenkesäsiirtoloita, lasten ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12798: nuorten leirimajoja y. m. Tulevaisuudessa siin mallipiirustusten aikaansaami-
12799: saattavat tulla kyseeseen myös suuremmat seksi rakennettavia uusia lastensuo-
12800: lastentalot, joissa on paitsi lastentarha, jelulaitoksia varten.
12801: lastenseimi ja päiväkoti, lisäksi kerhohuo-
12802: Helsingissä heinäkuun 28 päivänä 1948.
12803:
12804: Alpo Lumme. Toivo Pyörtänö.
12805: Urho Kulovaa.ra. Elli Nurminen.
12806: Eino Raunio. Pentti Niemi.
12807: J. P. Tolonen. Laura Brander-WaJlln.
12808: Kustaa Alanko. Juho Kuittinen.
12809: VaJfrid Eskola. Meeri Kalavainen.
12810: .Arttur Koskinen. Jussi Raatika.in.en .
12811: Vilho Väyrynen. 0. Muikku.
12812: Olavi KajaJa. A. Turkka.
12813: Edvard Pesonen.
12814: •• ••
12815:
12816: VALTIOPAIVAT
12817: 19 4 8
12818:
12819: LIITTEET
12820: VII
12821:
12822:
12823: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12824: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
12825:
12826:
12827:
12828:
12829: HELSINKI 1948
12830: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
12831: KunnaiHsvaaleja ja -verotusta, kalastusta, metsästystä, Merikoiviston
12832: kuntaa, köyhäinhoitoa, pakkolunastusta, vuokraoikeusrekisteriä,
12833: väestökirjanpitoa, liikennemaksuja, vesioikeuslakia, tilusrauhoitusta,
12834: maanjakoa, hautausmaita ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
12835: j
12836:
12837: j
12838:
12839: j
12840:
12841: j
12842:
12843: j
12844:
12845: j
12846:
12847: j
12848:
12849: j
12850:
12851: j
12852:
12853: j
12854:
12855: j
12856: 289
12857:
12858: VII,1. - Lak. al. N: o 44.
12859:
12860:
12861:
12862: Tainio y. m.: Ehdotus laiksi kunnallisen vaalilain muutta-
12863: misesta.
12864:
12865:
12866: E d u s k u n n a ll e.
12867:
12868: Voimassa olevan kunnallisvaalilain mu- Toisinaan taas, kuten esim. vuoden 1947
12869: kaan vaalien suorittamisaika, joulukuun 4 kunnallisvaalien suorituspäivänä, lumies-
12870: ja 5 päivä, on osoittautunut sopimattomaksi teet varsinkin Pohjois-Suomessa ovat hait-
12871: erikoisesti niillä alueilla ~Suomessa, joissa tana vaalipaikalle pääsemisessä. Tässäkin
12872: väestö käy. talvisin metsätöissä. Näissä suhteessa kunnallisvaalilain mukainen vaa-
12873: maamme metsärikkaissa kunnissa suurin lien suorittamisaika on siis sopimaton.
12874: osa työkykyisestä väestöstä joutuu näinä Kaikki edellä esitetyt näkökahdat puol-
12875: aikoina työskentelemään metsässä. Kun tavat siis kunnallisvaaliajan muuttamista,
12876: koko maassa metsätyöläisten luku on ja koska mitkään käytännölliset syytkään
12877: 100,000-150,000 henkeä, ei kysymys suin- eivät estä niiden aikaisempaa toteuttamista
12878: kaan ole vähäisestä kansalaismäärästä, jolle kaikille äänioikeutetuille kansalaisille sopi-
12879: vaalien suorittamisaika on sopimaton. Met- vampana aikana, olisi mielestämme tällai-
12880: sätyöt varsinkin pohjoisessa osassa maa- nen muutos kunnalliseen vaalilakiin teh-
12881: tamme aloitetaan jo marraskuussa, minkä tävä. Tällaisen muutosesityksen ollessa
12882: johdosta metsätyöläisten on oltava viimeis- eduskunnan käsiteltävänä vuoden 1947 val-
12883: tään joulukuun alussa työpaikoillaan, jotka tiopäivillä ed. Tainion y. m. lakialoitteen
12884: sijaitsevat usein hyvin etäällä asuinpai- johdosta eivät asiaa valmistelevasti käsitel-
12885: koista. Kun metsätyöläiset joulukuussa, leen laki- ja talousvaliokunnan käsityksen-
12886: joulunpyhien aikana kuitenkin matkustavat kään mukaan mitkään käytännölliset syyt
12887: kotipaikkakunnilleen, tulisi vaalikutena olisi esteenä tällaisen muutoksen suoritta-
12888: suoritettavaksi kaksi perättäistä matkaa. miseen. Valiokunta kuitenkin katsoi, että
12889: Tästä syystä vaalioikeuden käyttäminen koska hallituksessa on valmisteltavana kun-
12890: vaatisi metsätyöläisiltä liian suuria talou- nallislain koonta, niin tästä syystä lakiesi-
12891: dellisia uhrauksia, eikä tällainen kotipaik- tys olisi hylättävä. Hallituksen esityksessä
12892: kakunnille matkustaminen töiden häiriyty- kunnallislain koonnaksi ei kuitenkaan puu-
12893: mättömän suorituksenkaan kannalta olisi tuttu asian tähän puoleen, joten mieles-
12894: suotavaa. tämme on aihetta ottaa asia uudelleen edus-
12895: Myöskin ilmastolliset suhteet mainittuna kunnan käsiteltäväksi edellä esittämiemme
12896: vaalien suoritusaikana ovat usein epäsuo- näkökohtien vuoksi.
12897: tuisat vaikeuttaen varsinkin syrjäisempien Siksi ehdotamme,
12898: seutujen väestön äänioikeuden käyttämis-
12899: mahdollisuuksia. Useinhan vesistöt eivät että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12900: ole vielä joulukuussa siinä määrin jääty- van lakiehdotuksen:
12901: neet, että kulku niillä olisi mahdollista.
12902:
12903: Laki
12904: kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
12905: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista vaaleista 27 p: nä mar-
12906: raskuuta 1917 annetun lain 1, 3, 4, 5, 6, 9, 10, 12 ja 28 §, 1, 3 ja 4 § sellaisina kuin
12907: ne ovat 21. 2. 1925 annetussa laissa, 5 ja 6 § sellaisina kuin ne ovat 27. 11. 1917
12908: annetussa laissa, 9, 10 ja 28 § sellaisina kuin ne ovat 3. 12. 1937 annetussa laissa
12909: ja 12 § sellaisena kuin se on 1. 12 1944 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
12910: 37
12911: 290 VII,t. - Kunnallisvaalit.
12912:
12913: 1 §. henkilöistä, jotka ovat täyttäneet kaksikym-
12914: Maalaiskuntain kunnallislain 7 §: ssä ja mentäyksi vuotta. Luettelo kirjoitetaan
12915: kaupunkien kunnallislain 8 § : ssä säädetty kaavakkeille, jotka valtioneuvosto vahvis-
12916: valtuutettujen varsinainen vaali on aloitet- taa.
12917: tava 4 päivänä lokakuuta ja loppuun toimi- Asianomainen papisto ja seurakuntain
12918: tettava samana, tai jos valtuusto niin mää- johtajat sekä henkikirjoittaja, kruunun-
12919: rää, seuraavana päivänä. nimismies, ja kaupunginviskaali ovat vel-
12920: Täydennysvaalin toimittamisesta sääde- volliset antamaan vaalilautakunnille tarpeel-
12921: tään 45 § : ssä. liset tiedot.
12922: Vaaliluettelon pitää heinäkuun 1 päi-
12923: 3 §. västä alkaen saman kuun 15 päivän lop-
12924: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto puun asti olla, asianmukaisen valvonnan
12925: sinä vuonna, jona valtuutettujen vaali on alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna
12926: toimitettava, huhtikuussa kunnan vaalikel- sopivassa paikassa äänestysalueella, mistä
12927: poisista henkilöistä keskuslautakunnan, jo- tieto on annettava sillä tavalla kuin kun-
12928: hon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä, nallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on
12929: joista valtuusto määrää yhden varapuheen- voimassa.
12930: johtajaksi, ynnä neljä varajäsentä, sekä, 6 §.
12931: jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, erik- Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on
12932: seen kutakin äänestysaluetta varten vaali- jätetty pois vaaliluettelosta ja tahtoo pyy-
12933: lautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja tää oikaisua, tehköön sen kirjallisesti tai
12934: ja kaksi jäsentä, joista valtuusto määrää suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 2
12935: toisen varapuheenjohtajaksi, ynnä kolme .päivänä elokuuta tai antakoon oikaisuvaati-
12936: varajäsentä; ja kestää heidän toimikau- muksensa kirjallisesti sitä ennen vaalilau-
12937: tensa kunnes uudet lautakunnat on valittu. takunnan puheenjohtr.jalle. Jos joku arve-
12938: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilauta- lee, että toinen henkilö oikeudettomasti on
12939: kunnan puheenjohtaja, jäsen tai varajäsen vaaliluetteloon otettu ja tahtoo pyytää oi-
12940: kuolee tai poismuuton tai muun laillisen kaisua on oikaisuvaatimus tehtävä kirjalli-
12941: syyn tähden eroaa ennen toimikautensa sesti viimeistään heinäkuun 20 päivänä
12942: päättymistä, on täydennysvaali toimitet- vaalilautakunnan puheenj oh taj alle.
12943: tava. Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että
12944: 4. §. joku vaaliluetteloon otettu on siitä pois-
12945: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tettava, antakoon puheenjohtaja viimeis-
12946: tehköön alueen vaalilautakunta kesäkuun tään heinäkuun 24 päivänä hänelle siitä
12947: kuluessa. Vaaliluetteloon on otettava sen tiedon, ilmoittaen, että hänellä on tilaisuus
12948: vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne osoitetussa paikassa ottaa selkoa kirjoituk-
12949: äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, sesta ja viimeistään heinäkuun kuluessa an-
12950: jotka ennen kuluvan vuoden alkua ovat taa vaalilautakunnalle kirjallinen selityk-
12951: täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta. Jos sensä.
12952: sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jolla- Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa,
12953: kulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole johon vastaanottajan nimi ja asuinpaikka
12954: vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon on merkitty, postin kautta toimitetta-
12955: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta vaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla
12956: allekirjoittakoon vaaliluettelon. valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin.
12957: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeel- Tiedonanto on sitäpaitsi tiedoksipantava
12958: lisen vaaliluettelon kullekin äänestys- sopivaan paikkaan maalla valtuuston lw-
12959: alueelle, ja olkoon muutoin maistraatin suh- koushuoneeseen ja kaupungissa raatihuo-
12960: teen voimassa mitä 5, 6 ja 7 § :ssä vaali- neeseen.
12961: lautakunnassa säädetään. Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutulr-
12962: Asianomaisen henkikirjoittajan on sinä set esitellään ja ratkaistaan vaalilautakun-
12963: vuonna, jona valtuutettujen vaali on toimi- nan kokouksessa elokuun 2 päivänä.
12964: tettava, ennen kesäkuun alkua vaalilauta- Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkai-
12965: kunnalle lähetettävä säädettyä maksua vas- suun, hakekoon ennen elokuun 15 päivää
12966: taan luettelo kaikista kuluvan vuoden hen- siihen muutosta läänin maaherralta, jonka
12967: kikirjan mukaan äänestysalueella asuvista tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa pää-
12968: VII,1. - Tainio y. m. 291
12969:
12970: töksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toi- mainittava yhdistyksen ehdokaslistojen jär-
12971: mittakoon lautakunta päätöksestä tiedon- jestysnumerot ja jonka allekirjoittavat va-
12972: annon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa litsijayhdistysten puolesta niiden asiamie-
12973: on säädetty. het. Kunkin asiamiehen on allekirjoituk-
12974: Maaherran päätökseen saa hakea muu- seensa liitettävä merkintä edustamansa va-
12975: tosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa vii- litsijayhdistyksen ehdokaslistan järjestys-
12976: meistään kolmenkymmenen päivän kuluessa numerosta. Sopimuksessa on myös yksi
12977: maaherran päätöksen antopäivästä, sitä päi- allekirjoittajista valtuutettava olemaan
12978: vää kumminkaan lukuunottamatta; ja nou- vaaliliiton asiamiehenä ja toinen olemaan
12979: datettakoon siinä, mitä sellaisesta muutok- hänen varamiehenään. Vaaliliitolle voi-
12980: sen hakemisesta yleensä on säädetty, kui- daan sopimuksessa ehdottaa otsake, jonka
12981: tenkin niin että valituksen myös saa vali- kuitenkin keskuslautakunta lopullisesti
12982: tusajan kuluessa jättää läänin maaherran määrää. .
12983: virastoon sieltä perille toimitettavaksi. Sopimus on vaaliliiton asiamiehen jätet-
12984: Korkein hallinto-oikeus toimituttaa maa- tävä keskuslautakunnalle viimeistään 4 päi-
12985: herran kautta vaalilautakunnalle asiasta vänä syyskuuta ennen kello kahtatoista päi-
12986: antamansa päätöksen. vällä. Samalla on lautakunnalle annettava
12987: valitsijayhdistysten päätökset vaaliliittoon
12988: 9 §. yhtymisestä tai, milloin yhdistys on val-
12989: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan tuuttanut eräät jäsenistään tästä päättä-
12990: julkaisemisesta tulee asiamiehen kirjallisesti mään, näille annettu valtuutus, jollei se
12991: jättää keskuslautakunnalle viimeistään 25 sisälly asiakirjaan, jolla yhdistys on perus-
12992: päivänä elokuuta ennen kello kahtatoista tettu, sekä näiden tekemä päätös liittoon
12993: päivällä. Hakemukseen on liitettävä asia- yhtymisestä.
12994: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Valitsijayhdistys älköön yhtykö useam-
12995: Hakemuksessa asiamiehen tulee vakuuttaa, paan kuin yhteen vaaliliittoon.
12996: että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekir-
12997: joituksina sanotussa asiakirjassa, ovat kun- 12 §.
12998: nassa vaalioikeutetut ja että he omakäti- Keskuslautakunta kokoontuu elokuun 15
12999: sesti ovat sen allekirjoittaneet. ja 27 päivänä, syyskuun 4 päivänä sekä
13000: Jos valitsijayhdistyksen ehdokaslistalle viimeistään vaalin jälkeisenä päivänä. Tar-
13001: on otettu henkilö, joka on myös toisen peen vaatiessa kokoontuu lautakunta myös
13002: valitsijayhdistyksen ehdokkaana, olkoon hä- syyskuun 1, 10 ja 12 päivinä sekä muul-
13003: nellä oikeus saada nimensä pyyhityksi pois loinkin, milloin asian käsittely sitä vaatii.
13004: listasta, jollei hän ole valitsijayhdistyksen Elokuun 15 päivänä keskuslautakunta
13005: jäsen tai muutoin ole suostunut asettami- antaa 11 § :ssä mainitut tiedot.
13006: seensa yhdistyksen ehdokkaaksi. Sellaisen Elokuun 27 päivänä lautakunta tarkas-
13007: muutoksen tekemistä valitsijayhdistyksen taa ja varustaa järjestysnumeroilla ne ha-
13008: ehdokaslistaan on sitä haluavan kirjalli- kemukset ja ehdokaslistat, jotka valitsija-
13009: sesti pyydettävä keskuslauakunnalta vii- yhdistysten puolesta on jätetty, ja saattaa
13010: meistään 1 päivänä syyskuuta ennen kello ne vaalioikeutettujen tietoon tiedoksipanolla
13011: kahtatoista päivällä. keskuslautakunnan kokoushuoneessa. Jos
13012: havaitaan, ettei hakemus ole asianmukai-
13013: 10 §. sesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole
13014: V alitsijayhdistykset, jotka haluavat vaa- laillisesti perustettu, antakoon keskuslauta-
13015: lissa olla yhteistoiminnassa keskenään, voi- kunta asiamiehelle tiedon, ettei hakemuk-
13016: vat yhtyä vaaliliitoksi. Yhtymisestä päät- se~n ole suostuttu ja ilmoittakoon hylkää-
13017: tää kukin valitsijayhdistys; kuitenkin yh- IDisen syyn. Samalla on asiakirjat palau-
13018: distys voi siinä asiakirjassa, jolla yhdistys tettava asiamiehelle. Jos hylkäämisen syynä
13019: on perustettu, tai erikseen valtuuttaa yh- on ollut, ettei hakemus ole asianmukai-
13020: den tai useamman jäsenistään yhdistyksen sesti tehty tai ettei valisijayhdistys ole
13021: puolesta asiasta päättämään. laillisesti perustettu, on asiamiehellä oikeus
13022: Vaaliliitto muodostetaan siten, että sii- vielä neljän päivän kuluessa sen jälkeen
13023: hen yhtyvien valitsijayhdistysten kesken uudelleen jättää asiakirjat asianmukaisesti
13024: siitä tehdään kirjallinen sopimus, jossa on oikaistuna. Oikaisua ei kuitenkaan saa
13025: 292 VII,1. - KunnaUisvaalit.
13026:
13027: tehdä siinä tapauksessa, a) että asiakir- vaaliliiton muodostamisesta koskeviin asia-
13028: jassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, kirjoihin.
13029: ei ole allekirjoittajina riittävää määrää Jos valitsijayhdistyksen yhtyminen vaali-
13030: vaalioikeutettuja; b) että henkilö, joka on liittoon on evätty, tulee keskuslautakun-
13031: jättänyt hakemuksen, ei ole pätevä edus- nan, valitsijayhdistyksen asiamiehen tehtyä
13032: tamaan yhdistystä; sekä c) että hakemusta siitä kirjallisen ilmoituksen, joka on jätet-
13033: ei ole jätetty määräaikana tai säädetyssä tävä lautakunnalle viimeistään 12 päivänä
13034: järjestyksessä. syyskuuta ennen kello kahtatoista päivällä,
13035: 1Syyskuun 1 päivänä lautakunta tarkas- poistaa yhdistyksen ehdokaslista vaalitoimi-
13036: taa ne muutokset, jotka asiamies on tehnyt tuksessa käytettävästä vaalilipusta. Sellai-
13037: hänelle 3 momentin mukaan kuuluvan oi- nen ilmoitus voi tapahtua joko siinä asia-
13038: keuden nojalla. Samana päivänä esitellään kirjassa, jolla yhdistys on perustettu, asia-
13039: saapuneet hakemukset, jotka tarkoittavat miehelle annetun valtuutuksen nojalla
13040: 9 §: n 2 momentissa mainitun muutoksen taikka ilmoitukseen liitetyn kirjallisen seli-
13041: tekemistä valitsijayhdistyksen ehdokaslis- tyksen perusteella, jonka on allekirjoitta-
13042: taan, ja on, ennen kuin asia otetaan lo- nut enemmän kuin puolet yhdistyksen ;Jäse-
13043: pullisesti ratkaistavaksi, valitsijayhdistyk- nistä ja jossa asiamies on valtuutettu ryh-
13044: sen asiamiehelle varattava tilaisuus tulla tymään sanottuun toimenpiteeseen. Jälkim-
13045: asiassa kuulluksi. · mäisessä tapauksessa tulee asiamiehen il-
13046: Syyskuun 4 päivänä lautakunta tarkas- moituksessa vakuuttaa, että mainitussa seli-
13047: taa vaaliliittojen muodostamista koskevat, tyksessä olevat allekirjoitukset ovat asian-
13048: lautakunnalle jätetyt asiakirjat. Ellei näitä omaisten omakätisesti kirjoittamia.
13049: ole asianmukaisesti laadittu tai vaaliliittoa
13050: muuten laillisesti muodostettu, ilmoittakoon 28 §.
13051: lautakunta viipymättä kirjallisesti vaalilii- Jos vaalia varten on hyväksytty vain
13052: ton asiamiehelle, ettei vaaliliittoa tai valit- yksi ehdokaslista, katsotaan tämän saavut-
13053: sijayhdistyksen yhtymistä siihen ole voitu taneen valitsijain yksimielisen kannatuksen,
13054: ·hyväksyä, sekä hylkäämisen syyt. Asiamies ja julistakoon keskuslautakunta 4 päivänä
13055: voi neljän päivän kuluessa sen jälkeen oi- lokakuuta pidettävässä kokouksessa vali-
13056: kaista hylkäämisen aiheuttaneet virheelli- tuksi niin monta ehdokaslistan vaalikel-
13057: syydet. Oikaisua ei kuitenkaan saa tehdä poista ehdokasta, listan alusta lukien, kuin
13058: siinä tapauksessa, a) että asianomaisen va- on valtuutettuja valittava.
13059: litsijayhdistyksen asiamies ei ole allekir- Milloin erityinen vaalitoimitus on tapah-
13060: joittanut sopimusta, jolla vaaliliitto on tunut, on äänten laskeminen aloitettava
13061: muodostettu; b) että valitsijayhdistyksen viimeistään vaalien jälkeisenä päivänä ja
13062: kaikki jäsenet eivät ole allekirjoittaneet niin pian kuin mahdollista loppuun saatet-
13063: yhdistyksn päätöstä vaaliliittoon yhtymi- tava.
13064: sestä tai määrätyille henkilöille annettua Kun äänten laskemiseen ryhdytään, ava-
13065: valtuutusta päättää yhdistyksen puolesta taan kustakin eri äänestysalueesta keskus-
13066: asiasta; c) että sivulliset henkilöt ovat ot- lautakunnalle saapuneiden vaalilippujen
13067: taneet osaa vaaliliiton muodostamisesta teh- kuori, siinä olevat vaaliliput lasketaan ja
13068: tyyn päätökseen; d) että henkilö, joka on saatu luku verrataan äänestysalueen vaali-
13069: jättänyt asiakirjat, ei ole pätevä edusta- lautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
13070: maan vaaliliittoa; e) että vaaliliiton asia- Sen jälkeen on vaaliliput avattava ja
13071: mies ei ole jättänyt sopimuskirjaa tai sää- siten järjestettävä, että ne, joissa valitsijat
13072: dettyä selvitystä valitsijayhdistyksen yhty- ovat antaneet äänensä saman ehdokaslistan
13073: misestä vaaliliittoon; sekä f) että asiakir- puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi.
13074: joja ei ole jätetty määräaikana tai sääde- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
13075: tyssä järjestyksessä. mikuuta 1950, ja noudatetaan sitä jo sa-
13076: Syyskuun 10 päivänä lautakunta tarkas- mana vuotena toimitettavissa kunnanval-
13077: taa ne muutokset, jotka vaaliliiton asia- tuutettujen vaaleissa.
13078: mies on edellisen momentin nojalla tehnyt
13079:
13080: Helsingissä 2 !päivänä elokuuta 1948.
13081:
13082: Eino Tainio. Esa Hietanen. Hannes Tauriainen.
13083: Toivo Friman. J. Mustonen. Niilo Nieminen.
13084: 293
13085:
13086: VII,z. - Lak. al. N:o 45.
13087:
13088:
13089:
13090:
13091: Kulovaara y. m.: Ehdotus laiksi tulojen ilmoittamisvelvol-
13092: lisuudesta kunnallisverot1tsta varten annetun lain 18 § :n
13093: mtttdtamisesta.
13094:
13095:
13096: E d u s kun n a ll e.
13097:
13098: Huhtikuun 9 päivänä 1919 annetussa ~arsinkin viime aikoina on toimitettu
13099: laissa tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta paljon jälkiverotuksia, mutta kunnat eivät
13100: kunnallisverotusta varten on 18 § : ssä sää- ole lyhyemmän laissa määrätyn ajan vuoksi
13101: detty, että jos laiminlyödyn tai väärin an- voineet käyttää jälkiverotusoikeutta siinä
13102: netun tuloilmoituksen tai muun tiedon joh- määrin kuin valtio sille myönnetyn pidem-
13103: dosta, joku määrä verovelvollisen tuloista män ajan nojalla. Kun ei ole olemassa mi-
13104: on jäänyt taksoittamatta, voi taksoituslauta- tään perusteltua syytä siihen, minkä vuoksi
13105: kunta, jos asia tulee sen tietoon, panna nämä aikamäärät :täytyisi olla erilaiset,
13106: sellaisen tulomäärän taksoituksen alaiseksi vaan jo verotuksen yhdenmukaisuus vaatisi
13107: vielä jonakin lähinnä seuraavista kol- yhdenmukaisuutta laissa, olisi kuntien jäl-
13108: mesta vuodesta. ~astaava jälkiverotusoi- kiverotusoikeutta vastaavasti pidennettävä.
13109: keus myönnetään 19 päivänä marraskuuta Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten
13110: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain ehdotamme,
13111: 98 § :ssä valtiolle, kuitenkin sillä erotuk-
13112: sella, että valtion jälkiverotusoikeus ulottuu että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
13113: viisi vuotta aikaisemmin· verottamatta jää- van lakiehdotuksen:
13114: neisiin verotuloihin.
13115:
13116: Laki
13117: tulojen Umoitta.misvelvollisuudesta kunnallisverotusta varten annetun
13118: lain 18 § :n muuttamisesta.
13119: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan huhtikuun 9 päivänä 1919 annetun
13120: lain tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisverotusta varten 18 § näin kuulu-
13121: vaksi:
13122: 18 §. kitaksoitus kuolinpesään, joka vastaa vain
13123: Jos laiminlyödyn tai väärin annetun tu- pesän varoilla. Jos pesä on jaettu, älköön
13124: loilmoituksen tai muun tiedon johdosta, osakkaan suoritettavaksi määrättäkö suu-
13125: joku määrä verovelvollisen tuloista on jää- rempaa osaa tällaisesta jälkitaksoituksesta
13126: nyt taksoittamatta, voi taksoituslautakunta, kuin mikä lukeutuu hänen pesäosuudelleen.
13127: jos asia tulee sen tietoon, panna sellaisen Jälkitaksoitusta älköön toimeenpantaka
13128: tulomäärän taksoituksen alaiseksi vielä jo- siltä ajalta, johon nähden ilmoitusvelvolli-
13129: nakin lähinnä seuraavista viidestä vuodesta. suutta tämän lain mukaan ei ole ollut.
13130: Verovelvollisen kuoltua kohdistukoon jäl-
13131:
13132: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
13133:
13134: Urho Kulovaara. Alpo Lumme.
13135: Eino Raunio. Olavi Kajala.
13136: Vilho Väyrynen.
13137: 294
13138:
13139: VII,3. - Lak. al. N:o 46.
13140:
13141:
13142:
13143:
13144: Luukka: Ehdotus kalastuslaiksi.
13145:
13146:
13147:
13148: E d u s kun n a ll e.
13149:
13150: Kalastuksella on ollut tärkeä merkitys eivät nämä mietinnöt ole johtaneet uuden
13151: maamme elinkeinoelämässä. Huomattava kalastuslain aikaansaamiseen.
13152: osa maamme väestöstä saa siitä elatuksensa Vuoden 1943 valtiopäiville jätettiiin kyllä
13153: ja vielä suurempi merkitys on kalastuk- hallituksen toimesta kalastuslakiehdotus,
13154: sesta saaduilla ruokatarpeilla maamme kan- mutta esitys ei ehtinyt valiokuntakäsitte-
13155: santaloudelle. Kalastussäätiön hankkimien lyä pitemmälle. Tämän jälkeen on esitystä
13156: tietojen mukaan on maassamme nykyisin vielä vuoden 1945 aikana asetetun toimi-
13157: ammattikalastajia n. 6,000 ruokakuntaa, si- kunnan puolesta tarkistettu ja paranneltu
13158: vuelinkeinonaan kalastusta harjoittavia n. n:vkyoloihin paremmin soveltuvaksi, mutta
13159: 45,000 ruokakuntaa ja jokamieskalastajia tätäkään esitystä ei ole tuotu eduskunnan
13160: n. 150,000. Nämä luvut osoittavat kalastus- käsiteltäväksi. Sen sijaan on jouduttu vuo-
13161: elinkeinon merkityksen maamme muiden desta toiseen uusimaan jokamiehen kalas-
13162: elinkeinojen rinnalla. tuslakia, mikä oikeuttaa kyllä kalastamaan,
13163: Maamme voimassa oleva kalastuslainsää- mutta ei velvoita ketään kalavesiä hoita-
13164: däntö on pääkohdiltaan peräisin vuodelta maan ja se on ollut omiaan yhä enemmän
13165: 19:02 ja on siihen vuosien varrella tehty lamauttamaan sitä vähäistä kalavesien hoi-
13166: suhteellisen vähän muutoksia, vaikka lain- toa, mitä joissakin paikoin maatamme on
13167: säädännön määräykset ovat alun perin ol- esiintynyt.
13168: leet j,o puutteellisia. Nykyisen kalastus- Kun kalastuslainsäädäntö mielestäni olisi
13169: lain turvin ei ole kyetty aikaansaamaan jär- viipymättä saatava uudistetuksi, niin olen
13170: jestettyä kalastusta eikä velvoittamaan ka- valtiopäiväjärjestyksen kansanedustajalle
13171: lastusta harjoittavia ryhtymään sellaiseen suomaa aloiteoikeutta hyväkseni käyttäen
13172: kalavesien hoitamiseen, jolla voitaisiin yllä- tehnyt ehdotuksen uudeksi kalastuslaiksi.
13173: pitää vesistöissämme runsastuottoi'lia kala- Lakiehdotus noudattaa tekstiitään jokseen-
13174: kantoja. Kalastus on saanut rehoittaa kin tarkasti vuoden 1945 asetetun toimi-
13175: Dmassa vapaudessaan, minkä johdosta mo- kunnan ehdotusta, mutta on siihen tehty
13176: nien vesistöjen tuottoisa kalastus on vähi- myös eräitä muutoksia, jotka koskevat kala-
13177: teUen taantunut ja väestön lisääntyessä, vesiä omistamattoman väestön kalastuksen
13178: sekä kalastustekniikan kehittyessä monin järjestelyä, rauhoitusaikoja, ruinimimittoja
13179: paikoin muuttunut yhä pienituottoisem- ja kalastuskorttimaksua.
13180: maksi vähäiseksi tilapäiskalastukseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
13181: Monia yrityksiä kalastuslainsäädännön nioittaen,
13182: uudistamiseksi on tehty ja monia komitean-
13183: mietintöjä asiasta on valmistettu, mutta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13184: asioissa esiintyneiden erimielisyyksien takia van lakiehdotuksen:
13185: VII,s. - Luukka. 295
13186:
13187:
13188: K a 1a s t u s 1a k i.
13189: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13190: 1 luku. EdeH.ä 1 ja 2 momentissa mainittua ka-
13191: Kalastusoikeus. Iastusta älköön niin harjoitettako, että ka-
13192: lastus kalaveden omistajan tai vuokraajan
13193: 1 §. tavanomaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla
13194: Kalastusoikeus vesialueelia on, jäJjem- estyy tai häiriintyy.
13195: pänä mainittavin poikkeuksin, alueen omis- Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yh-
13196: tajalla. teisiä että jaettuja kalavesiä.
13197: 2 §.
13198: Meressä kylänrajain ulkopuolella sekä 5 §.
13199: niissä merenrantavesissä ja niiden meren Milloin erityiset syyt vaativat, on maa-
13200: saarien ja luotojen luona, jotka kuuluvat talousministeriö oikeutettu määrätyllä
13201: valtiolle, mutta eivät ole minkään tilan aluee'lla rajoittamaan 4 §: n 1 tai 2 mo-
13202: omia eivätkä erityisl.Hä ehdoilla kenenkään mentissa tarkoitettua kalastusta tai sen ko-
13203: hallussa, olkoon jokaisella Suomen kansa- lmnaan kieltämään.
13204: laisella oikeus harjoittaa kalastusta, mikäli
13205: ei ole toisin määrätty tai vastedes mää- 6 §.
13206: rätä. Ylimuistoisella nautinnaHa tai muulla pe-
13207: Edellä 1 momentissa mainitun kalastus- rusteella laillisesti saatu yksityinen oikeus
13208: oikeuden kieltämisestä tai rajoittamisesta kalastuspaikkaan tai kalastukseen toisen
13209: säädetään asetuksella. kylän rajain sisällä tahi kylänrajan ulko-
13210: puolella jää edeHeen voimaan. Kuitenkin
13211: 3 §. olkoon ylimuistoinen nautinta kalastuspaik-
13212: Järven selällä kylänrajain ulkopuolella kaan voimassa ainoastaan, milloin paikan
13213: olkoon siihen ulottuvassa kunnassa asuva rajat ovat täysin varmat.
13214: oikeutettu harjoittamaan koukkukalastusta. Jollei oikeutta kalastuspaikkaan tai ka-
13215: Kuntain on yhteisesti päätettävä, saadaanko lastukseen toisen kylän vedessä sen piiri-
13216: sanotussa järvenosassa harjoittaa muutakin rajaa käytäessä ole hyväksytty, on sitä kos-
13217: kalastusta. keva kanne pantava asianomaisessa alioi-
13218: 4 §. keudessa vireille viimeistään kolmen vuo-
13219: Kunnassa olevalla vesialueelia olkoon jo- den kuluessa siitä, kuin rajankäynti on
13220: kaisella 'kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa saanut [ainvoiman.
13221: onkimista muualla paitsi lohi- tai siikapi-
13222: toisten vesistöjen ik:oskissa ja virtapai~oissa,
13223: rauhoituspiireissä, ikalanviljelyslammikoissa 7 §.
13224: ja niihin verrattavissa sekä 12 § :ssä maini- Milloin kalastusoikeudesta on tuomiolla
13225: tuissa paikoissa. Älköön onkimista kuiten- 'tai muulla laillisella tavalla määrätty toi-
13226: kaan ilman lupaa harjoitettako niin lähellä sin, kuin edellä on säädetty, olkoon sellai-
13227: toisen asuttua rantaa, kylpy- tai muuta nen määräys edeHeen noudatettavana.
13228: sellaista paikkaa, että siitä aiheutuu omis-
13229: tajalle tai haltijalle haittaa.
13230: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää 8 §.
13231: vastassa olevalla kylään ikuuluva11a vesi- Sillä, jonka kalavedessä toisella on ka·
13232: alueella olkoon jokaisella kylässä asuvalla lastusoikeus, olkoon valta lunastaa tämä oi-
13233: oikeus harjoittaa, paitsi onkimista, silakan- keus suorittamalla sen täysi arvo. Jollei
13234: ja kilohailinpyyntiä verkoilla sekä koukku- arvoa muutoin voida määrätä, katsotaan
13235: kalastusta, ei kuitenkaan heittouistimella sen vastaavan kaksikymmenkertaista vii-
13236: tai vieterikoukulla. Sellaista silakanpyyn- meisten viiden vuoden aikana kalastuk-
13237: tiä on lupa harjoittaa myös toisen kylän ja sesta keskimäärin saatua vuotuista puh-
13238: kunnan vesialueelia paikoilla, joissa se en- dasta tuottoa, jota määrättäessä on muiden
13239: nen vuotta 1903 on ollut tapana. kustannusten ohella otettava lukuun myöa
13240: 296 VII,s. - Kalastuslaki.
13241:
13242: kalastukseen s1:1kä kalojen myytäväksi val- kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta
13243: mistamiseen, kuljettamiseen ja myymiseen yleiseen tarpeeseen on säädetty.
13244: tarvittavan työn raha-arvo. Erityisten syiden vaatiessa voidaan antaa
13245: Jos on riita :tästä arvosta, tulee oikeuden lupa kalanpyydyksellä sulkea määrätty osa
13246: määräämäin uskottujen miesten ennen jostakin kalaväylästä..
13247: asian ratkaisemista toimittaa katselmus ja
13248: arvioiminen. 10 §.
13249: Edellä 1 momentissa mainitun lunas- Isorysää, lohikatiskaa tai muuta niihin
13250: tuksen alaisia eivät kuitenkaan ole lail- verrattavaa pyydystä älköön ilman aikai-
13251: lisesti merkityt lohi- tai siika-apajat ei- semmin saavutettua oikeutta tai erityistä
13252: vätkä ka1apadot, joissa erikseen myönnetyn lupaa laskettako viittä kilometriä lä!hem-
13253: oikeuden perusteella harjoitetaan lohen, mäksi Kemijoen, Iijoen, Kiiminginjoen, Ou-
13254: siian tai nahkiaisen pyyntiä. Kalastus- lujoen tai Kokemäenjoen suuta taikka Ky-
13255: torppain lunastamisesta 18 päivänä tammi- mijoen haarojen suuta eikä kolmea kilomet-
13256: kuuta 1924 annetun lain (16/24) mukaan riä lähemmäksi muiden mereen ~askevien
13257: syntyneille tiloille kuuluvaa kalastusoi- lohi- tai siikapitoisten jokien suuta ä1-
13258: keutta älköön myöskään näin lunastettako. köönkä lahden tai selän ainoana tai pää-
13259: asiallisena vesireittinä olevaan salmeen
13260: eikä sen ulkopuolelle kahtasataa metriä
13261: 9 §. lähemmäksi.
13262: Kalaväylänä on joessa, virrassa ja kos- 11 §.
13263: kessa sekä väyläsalmessa valtaväylä. Lohi- tai siikapitoisessa joessa, virrassa
13264: Meressä ja järvessä jatkuu kalaväylä yh- ja koskessa sekä meressä lohi- ttai siikapi-
13265: tenä >tai useampana haarana valtaväylästä toisen joen suulla 10 § : ssä mainituilla
13266: veden syvimmällä kohdalla niin kauaksi alueilla olkoon kalastus nuotalla tai muulla
13267: selkäveteen, ettei nousu- tai laskukalan liikkuvalla rihmapyydyksellä .kielletty, lu-
13268: kulku voi tulla estetyksi. Kalaväylä voi- kuunottamatta Uppoamista rannalta tai
13269: daan kuitenkin paikallisen kalastussään- mall!kiin teisel tä sillalta.
13270: nön määräyksellä tai 98 §: ssä mainitussa Kuitenkin on nuotanveto sallittu pai-
13271: toimituksessa sijoittaa muuhunkin kuin ve- kassa, jossa siihen on vanhastaan saatu oi-
13272: den syvimpään kohtaan, mikäli se kalan keus, sekä erityisellä luvalla muissakin pai-
13273: ilrnlun turvaamiseksi on tarpeen. Kalaväy- koissa.
13274: län leveys on mitattava siten, että veden 12 §.
13275: keskikorkeuden vallitessa kullakin etäisyy- Kalatiessä sekä sadan metrin matkalla
13276: dellä valtaväylästä kalaväylän muodostama sen ala- ja yläsuusta olkoon kaikenlainen
13277: vesialue on ko·lmannes koko vesialueesta, kalastus kielletty.
13278: jollei siitä ole paikallisessa kalastussään- Minkäänlaista kalastusta älköön myös-
13279: nössä toisin määrätty. kään harjoitettwko johtokanavassa eikä sa-
13280: Paikallisessa kalastussäännössä voidaan dan metrin matkalla koko vesistön poikki
13281: kalaväylä sitäpaitsi määrätä myös muuhun rakennetun padon alapuoleJla.
13282: kuin 1 ja 2 momentissa mainittuun veteen. Mitä edellä on säädetty, ei koske ennen
13283: Kalaväylä on pidettävä vapaana kalapa- 1 päivää maaliskuuta 1903 laillisesti raken-
13284: doista ja muista seisovista kalanpyydyk- nettuja kalastuslaitteita.
13285: sistä, pitkääsiimaa tai muuta koukkupyy- Jos osoittautuu tarpeelliseksi, voidaan
13286: dystä lukuun ottamatta, älköönkä siinä kalastuksen harjoittaminen kieltää tai ra-
13287: liikkuvallakaan rihmapyydyksellä toisin ka- joittaa laajemmalta kuin 1., 2 ja 3 momen-
13288: lastettako, kuin että puolet kalaväylän le- tissa on säädetty, tai myöntää helpotuksia
13289: veydestä aina on avoinna. sanottujen momenttien säännäksistä.
13290: Jos joku tä;tä ennen on saanut oikeuden
13291: kalapadolla sulkea kalaväylää toisin, kuin 13 §.
13292: edellä on säädetty, nauttikoon tätä oikeutta; Älköön kalastusta harjoitettako siten, että
13293: olkoon kuitenkin velvollinen, jos valtio tai si.Bä tarpeettomasti aiheutetaan haittaa tai
13294: ylempänä ttai alempana olevien kalavesien vahinkoa toisen kalastukselle tai että kalan
13295: omistajat sitä vaativat, lunastusta vastaan pääseminen rauhoitetulle alueelle tai toisen
13296: luopumaan sellaisesta oikeudesta, niinkuin veteen tahi sen kulku koskessa estetään.
13297: "
13298: VII,s. - Luukka. 297
13299:
13300: Järven, jonka ainoastaan puro yhdistää 17 §.
13301: toiseen veteen, saa kuitenkin lää.ninhalli- Kalastusta amma:ttinaan harjoittavalla
13302: tuksen luvalla sulkea kalastusta ja kalave- olkoon oikeus 2. § :ssä mainituilla valtion
13303: den hoitoa varten, joHei siitä ole toiselle rannoilla, saarilla ja luodoilla, joita ei ol&
13304: mainittavaa vahinkoa. Sama olkoon laikina muuhun käyttöön varattu, mwksutta saada
13305: puron tai puron osan sulkemisesta maini- maata käytettävä;kseen kalastuksessa tarvit-
13306: tussa tavkoituksessa. tavien asuinhuoneiden, aittojen ja valmis-
13307: Milloin sulkemisen havaitaan tuottavan tushuoneiden rakentamista sekä kuivauste-
13308: toiselle mainittavaa vahinkoa, määrätköön lineiden pystyttämistä varten, mikäli maata
13309: oikeus puron avattavaksi. Sulkemisesta ai- tähän riittää.
13310: heutunut vahinko on vaadittaessa korvat- Lääninhallitus osoittakoon sitä varten
13311: tava. tarpeehliset alat.
13312: 14 §. Milloin 1 momentissa mainittuja alueita
13313: Sille, joka raivaa uuden tai ainakin viisi ei ole käytettävänä, olkoon kalastusta am-
13314: edellistä vuotta käyttämättömänä olleen mattinaan narjoittavalla, kun se hänen ka-
13315: kelpaamattomaksi käyneen, nuotta-apajan lastustoiminnalleen on välttämätöntä, lupa
13316: kylän vesialueen uvkopuo!ella meressä, aavan meren ulkosaarilla raken:taa omista
13317: myöntäköön lääninhallitus hakemuksesta oi- aineistaan majailu- sekä .pyydysten kui-
13318: keuden yksin harjoittaa siinä nuottapyyn- vaus-, säilytys- ja saaliin varastoimissuojia
13319: tiä enintään kymmenen tai, jos raivauskus- sekä maihinnousua varten tarpeellinen ve-
13320: tannukset ovat olleet erikoisen suuret, enin- nelaituri.
13321: tään kaksikymmentä vuotta. Rannanomistaja osoittwkoon täJhän tarkoi-
13322: tukseen sopivan paikan ja saakoon arvion
13323: 15 §. mukaan täyden korvauksen mainitusta kiin-
13324: Kun useammat tahtovat ·käyttää samaa teistön käyttämisestä.
13325: nuotta-apajaa kylän vesialueen ulkopuolella
13326: meressä eivätkä voi siinä samanaikaisesti 18 §.
13327: kalastaa, vetäkööt apajan tarpeettomasti Kalastusoikeuden haltijalla ja hänen apu-
13328: viivyttelemättä siinä järjestyksessä kuin laisillaan olkoon lupa, milloin se .pyydyk-
13329: ovat paikalle saapuneet. sien laskemista, nostamista ja kokemista
13330: Nuottakunta, joH.e :talvinuotta-apajan ve- varten on tarpeellista, astua ttoisen ran-
13331: tokuntoon saattaminen on aiheuttanut muu- nalle, ei kuitenkaan tontille, puutarhaan
13332: takin työtä kuin uittoavantojen hakkausta, eikä kylpypaikalle, sekä panna pyydyksiään
13333: olkoon oikeutettu saamaan siitä muilta, kuivamaan rannalle muualla paitsi vasta-
13334: jotka käyttävät samaa apajaa, kohtuullisen mainituilla alueilla, varastopaikoilla, puis-
13335: korvauksen. toissa tai viljellyillä tiluksilla. Jos rannan-
13336: omistaja on osoittanut tähän tarkoitukseen
13337: 16 §. sopivan paikan, älköön muuta aluetta sii-
13338: Milloin kalanviljelyslaitos istuttaa siikaa hen käytettäkö.
13339: tai lohilajeja sellaiseen vesistöön, että istu- Rannanomistaja saakoon 1 momentissa
13340: tuksesta on yleistä hyötyä, ja mädin han- mainituissa tapauksissa arvion mukaan täy-
13341: kinta tätä tarkoitusta varten tuottaa suu- den korvauksen kaikesta kärsimästään va-
13342: ria vaikeuksia tai kohtuuttomia kustannuk- hingosta ja haitasta.
13343: sia, voi lääninhallitus asianomaista kalas- Rannanomistajan tulee osoittaa kalastus-
13344: tusoikeuden halt-ijaa kuultuaan antaa lai- oikeuden haltijalle maansa kautta kulkutie
13345: tokselle enintään kymmeneksi vuodeksi ker- kalavedelle, jollei tämä muutoin voi sinne
13346: rallaan luvan sanottuun tarkoitukseen pyy- sopivasti päästä, sekä ·tarvittaessa veneen-
13347: dystää siikoja ja lohia toiselle kuuluvassa pitopaikka, joista eduista korva:us on suo-
13348: kalavedessä. Lupaa koskevassa päätökse~sä ritettava.
13349: on laitos kalakannalle täten aiheutuvan va- 19 §.
13350: hingon korvaamiseksi velvoitettava istut- Luvasta tai kiellosta, josta säädetään
13351: tamaan veteen, mistä kutukalat pyydetään, 9 § :n. 6 momentissa, 10 § :ssä, 11 § :n 2 mo-
13352: kalanpoikasia määrän, joka on vähintään mentissa ja 12 § :n 4 momentissa, päiittää
13353: viides osa sieltä otetusta mätimunien lu- maatalousministeriö, jollei siitä ole paikalli-
13354: VU3ta. sessa kalastussäännössä määrätty.
13355:
13356: 38.
13357: 298 VII,s. - Kalastuslaki.
13358:
13359: 20 §. käytettävä verkko älköön olko 120 sentti-
13360: Mitä edellä 1, .3 ja 6-8 § :ssä on sää- metriä korkeampi älköönkä nuotta 200
13361: -detty kalastusoikeudesta, koskee myös oi- senttimetriä korkeampi, paitsi rauta- eli
13362: keutta ravun ja helmisimpukan pyyntiin. piikkikalan pyynnissä.
13363:
13364: 2 luku. 23 §.
13365: Liistoista, vitsoista, juurista, tuohesta tai
13366: Pyyntimjoitukset.
13367: muusta senkaltaisesta aineesta tehdyssä ka-
13368: P yyd yks et. :tiskassa, merrassa tai muussa pyydyksessä
13369: 21 §. älköön rakojen leveys olko 25 millimetriä
13370: Kalastuksessa älköön käytettäkö: eikä siteitten väli 150 millimetriä pienempi.
13371: a) räjähdysaineita, ampuma-aseita, myr- Tiheämpää mertaa <ln lupa käyttää nah-
13372: ikyllisiä tai huumaavia aineita eikä sähkö- kiai'len ja ankeriaan pyynnissä.
13373: virtaa; Katiskan suu on vedenpinnan yläpuolella
13374: b) kokonaan tai osaksi _kankaasta tehtyä aina pidettävä suljettuna.
13375: pyydystä; .
13376: c) sellaisia esineitä tai laitteita pohJassa, 24 §.
13377: vedessä tai sen yläpuolella, joiden tarkoi- Metallilankaverkosta valmistetussa pyy-
13378: tuksena on peloittamalla ohjata kwla pyy- dyksessä älköön silmien läpimitta mihin-
13379: dykseen; eikä kään suuntaan mitaten olik<l 40 millimetriä
13380: d) pyydyksiä, joiden rakenne tai käyttö pienempi.
13381: .on muualla ~tässä laissa kielletty.
13382: E r ä i d e n p y y d y s t e n j a k a l a s t u s-
13383: .22 §. t a p o j e n k ä y t t ä m i n e n.
13384: Langasta kudotussa pyydyksessä tulee 25 §.
13385: solmujen välin olla, solmujen keskipisteestä Jäitten lähdön aikana ja sen jälkeen ke-
13386: mitaten, pyydyksen ollessa märkänä ja lan- sälmun 20 päivän loppuun asti olkoon kai-
13387: gan suoraksi vedettynä vähintään: kenlainen kalastus liikkuvalla rihmapyy-
13388: kuoreen-, muikun- ja kilohailinpyydyk- dyksellä kielletty seuraavin poikkeuksin:
13389: sessä 10 millimetriä, paitsi nuotanperässä silakkaa eli hailia saa pyydystää ajover-
13390: 8 millimetriä; kolla sekä apajissa, joissa vanhastaan on
13391: silakan eli ihailin pyydyksessä 12 milli- pyydystetty yksinomaan tätä kalaa;
13392: metriä; lohta, meritaimenta ja siikaa <ln lupa
13393: merilohen, meritaimenen ja järvilohen pyydystää apajissa, jotka vanhastaan ovat
13394: ~li taimenen silmällä ottavassa pyydyksessä laillisesti merkityt näiden kalojen pyyn-
13395: 55 millimetriä ja muussa pyydyksessä 50 tiä varten;
13396: millimetriä; sekä muikkua ja siikaa saa pyydystää koho-
13397: muun kalan pyydyksessä 27 millimetriä, nuotalla selkävesillä ja avorannoilla kesä-
13398: paitsi isorysässä 32 millimetriä. kuun 1 päivästä alkaen sekä muiklkua aina
13399: Jos silakkaa tai kilohailia pidetään elä- ajoverkoilla meressä;
13400: vänä nuotassa vähintään vuorokauden ajan, kuoretta saa pyydystää nuotalla järvessä
13401: olkoon lupa käyttää nuottaa, jossa solmujen ja meressä niiden nousu- ja kutupaikoilla
13402: väli <ln vähintään 8 millimetriä. sekä haavilla joessa ja virrassa kymmenen
13403: Lohirysässä on lupa käyttää sellaista aita- päivän aikana jäitten lähdöstä lukien ja
13404: ja etuverkkoa, jossa solmujen väli on vä- kohonuotalla selkävesillä ja avorannoilla
13405: hintään 35 millimetriä. kesäkuun 1 päivästä alkaen.
13406: Langasta kudottu pyydys pantakoon Kittilän kihlakunnassa on lupa kalastaa
13407: paulalle tai vanteella siten, että sen silmät nuotalla kaikkina vuodenaikoina, ei kuiten-
13408: pysyvät mahdollisimman avonaisina. kaan 11 § : ssä mainituissa vesissä.
13409: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
13410: ankeriasrysää e~kä välineitä, joilla kala 26 §.
13411: nostetaan pyydyksestä, eikä myöskään lan- Sellaista isorysää ja muuta samantapaista
13412: gasta kudottua pyydystä, jota käytetään joko pohjalla varustettua tai pesän ala-
13413: yksinomaan syöttikalan tai rauta- eli piik- osasta koettaessa umpeenmenevää sulku-
13414: kikalan pyynnissä. Sanotussa pyynnissä pyydystä, joka johtolaitteineen ja -verkkoi-
13415: VII,a. ~ Luukka. 299
13416:
13417: neen on joltakin osaltaan puoltatoista met- säädetään tai erikseen määrätään, älköön
13418: riä korkeampi, ei saa käyttää muualla kuin vedessä pidettäkö pyydystä, joka on niiden
13419: meressä. pyyntiä varten tehty tai erityisesti siihen
13420: sopiva.
13421: 27 §.
13422: Kylänrajain ulkopuolella älköön seisovaa R a u th o i t u s a j a t.
13423: pyydystä meressä pantako sataa metriä lä- 33 §.
13424: hemmäksi nuotta-apajaa, älköönkä Hihem- Seuraavat kalalajit ovat rauhoitettuja
13425: mäksi toisen isorysää tai siihen verrattavaa ja niiden pyynti on kielletty alempana mai-
13426: pyydystä kuin kolmesataa metriä sen si- nittuina aikoina :
13427: vulta ja neljäkymmentä metriä sen päästä merilohi, meritaimen, järvilohi eli taimen
13428: lukien, jollei pyydysten sijoittamisesta toi- ja purolohi joessa, virrassa ja koskessa
13429: sin määrätä. syyskuun 1 päivän alusta marraskuun lop-
13430: puun.
13431: 28 §. siika, paitsi meressä, lokakuun ja mar-
13432: Kuoreen-, muikun- ja silakanpyydyksellä raskuun ajan;
13433: älköön kalastettako sellaisessa paikassa tai kuha toukokuun 16 päivän a;lusta kesä-
13434: sellaisena aikana, että sillä mainittavam- kuun 20 päivän loppuun;
13435: min saadaan muutakin kalaa. harjus huhtilmun ja toukokuun ajan;
13436: sekä
13437: 29 §. nahkiainen huhtikuun alusta elokuun 15
13438: Kalastus atraimena, niin myös kalastus päivän loppuun.
13439: haavilla tulta tai valoa käyttämällä on aina
13440: kielletty lohi- :tahi siikapitoisessa joessa, 34 §.
13441: virrassa ja koskessa sekä huhtikuun 15 päi- Rapu olkoon rauhoitettu ja sen pyydysUi-
13442: vän alusta kesäkuun 20 päivän loppuun minen kielletty marraskuun alusta heinä-
13443: muissa;kin vesissä. kuun loppuun.
13444: 30 §. 35 §.
13445: Kalan säikyttäminen tarpomalla tai Jos arvokasta kalalajia tai rapua kala-
13446: muulla tavoin on verkkokalastuksessa kiel- veden omistajan tai haltijan toimesta ,taikka
13447: letty huhtikuun 15 päivän alusta kesäkuun suostumuksella istutetaan veteen, missä sitä.
13448: 20 päivän loppuun. ei ole tai mistä se on häviämässä, älköön
13449: kukaan ensimmäisen istutusvuoden ja lä-
13450: 31 §. hinnä seuraavien kuuden ,tai, milloin muik-
13451: Kemi- ja Ounasjoessa, Simojoessa, Kii- kua on istutettu, kolmen kalenterivuoden
13452: minginjoessa, Iijoessa ja Oulujoessa älköön aikana vedestä ottako sellaista kalaa tai
13453: padossa, joka ei ole tarkoitettu ~ohensukuis rapua.
13454: ten kalojen pyyntiä varten, käytettäkö mer. Kiellosta on istuttajan tai kalaveden
13455: taa, rysää tai lanaa, jossa pyyntiaukko tai omistajan taikka haltijan kuulutettava kun-
13456: siinä oleva nieluvanne johonkin suuntaan nan ilmoitustaululla ja vuosittain uudistet-
13457: on läpimitaltaan 160 millimetriä suurempi. tava kuulutus.
13458: Siianpyyntiä älköön kiintonaisilla kalas-
13459: tuslaitteilla harjoitettako 1 momentissa 36 §.
13460: mainituissa joissa muina aikoina kuin hei- Kala tai rapu, joka sen rauhoitusaikana
13461: näkuun 25 päi_vän alusta syyskuun 30 päi- on saatu pyydyksestä elävänä ja vahingoit-
13462: vän loppuun. Olkoon kuitenkin siian pyynti tumattomana muun pyynnin yhteydessä,
13463: lyhyillä tulvapadoilla näissäJkin joissa sal- on viipymättä laskettava takaisin veteen.
13464: littu niin kauan kuin kevättulvaa kestää,
13465: ei kuitenkaan kauemmin kuin kesäkuun 14 R a u h o i t u s p i i r i t.
13466: päivän loppuun. 37 §.
13467: Kalakannan suojelemista varten voidaan
13468: 32 §. rauhoituspiiriksi erottaa paikkoja, joissa.
13469: Sinä aikana, jona jokin kalalaji tai rapu veden arvokkaimmat kalalajit kutevat tai
13470: on rauhoitettu, niinkuin 33, 34 ja 35 § : ssä oleskelevat tail~ka joita ne käyttävät kulku-
13471: 300 VII,a. - Kalastuslaki.
13472:
13473: tienään, sekä tarpeellinen osa niihin rajoit- 40 §.
13474: tuvasta vesialueesta. Rauhoi:tuspiiri on osoitettava sopivilla
13475: Rauhoituspiirin määräämisestä päättävät, merkeillä.
13476: milloin kalavesi on jaettu, veden omistajat Sellaisen rauhoituspiirin merkitsemisen
13477: yhteisellä sopimuksella tai kukin omistaja ja kartoittamisen, jota tarkoitetaan 39 § :n
13478: alueeHaan ja, milloin kalavettä ei ole jaettu, 1 tai 2 momentissa, toimittaa maanmittaus-
13479: kalastuskunta tai kalastushoitoyhtymä. insinööri. Muun rauhoituspiirin on kala-
13480: Tarvittaessa olkoon valtiolla sekä kalas- veden omistaja oikeutettu itse varustamaan
13481: tuskunnalla ja kalastushoitoyhtymällä oi- merkeillä.
13482: keus, niinkuin kiinteän omaisuuden pakko-
13483: lunastuksesta yleiseen tarpeeseen on sää-
13484: detty, lunastaa määrä!tty alue rauhoitus- Alimm at m i t a 1t.
13485: piiriksi.
13486: Rauhoituspiirin erottamisesta vesialueen 41 §.
13487: jaossa on erikseen säädetty ja otettakoon Älköön kukaan pyydystäkö alempana.
13488: tällöin rauhoituspiiriksi jokaisen kalaveden mainittuja kalalajeja, jolleivät ne täytä
13489: pinta-alas.ta enintään kymmenesosa, mikäli seuraavia mittoja laskettuna leuan päästä
13490: mahdollista yhtenäisenä alueena sellaisilta pyrstön keskimmäisten ruotojen kärkeen:
13491: paikoilta, jotka 1 momentissa mainitaan. merilohi,
13492: Rajatusten olevia kalavesiä varten muodos- hauki,
13493: tettakoon yhteinen rauhoituspiirit jos kala- meritaimen ja kuha 35 senttimetriä;
13494: 'Veden omistajat siitä sopivat, ja otettakoon järvilohi, nieriäinen, lahna ja säynäs 30
13495: tällöin rauhoituspiiriksi enintään viides- senttimetriä, sekä
13496: toistaosa kalavesien yhteenlasketusta pinta- siika ja harjus 25 senttimetriä.
13497: alasta.
13498: 38 §. 42 §.
13499: Kun rauhoituspiiri muodostetaan paikko- Älköön kukaan pyydystäkö tai tappako
13500: lunastukseHa tai vesialueen jaossa, on lää- rapua, joka ei täytä 10 senttimetrin mittaa
13501: ninhallituksen vahvistettava, minä aikana laskettuna O'tsapiikin kärjestä suoraksi
13502: ja millä tavoin kalastus on rauhoituspii- ojennetun pyrstön keskimmäisen kilven ul-
13503: rissä oleva kielletty tai rajoitettu, ja voi koreunaan.
13504: lääninhallitus, olosuhteiden muututtua, vah-
13505: vistaa uudet määräykset kalastuksesta rau- 43 §.
13506: hoituspiirissä. Niissä tapauksissa, joista on Pyydyksestä saatu elävä ja vahingoittu-
13507: säädetty 37 § : n 2 momentissa, noudatetta- maton alamittainen ik:ala ja rapu on viipy-
13508: ikoon tehtyä sopimusta tai kalastuskunnan mäittä laskettava takaisin veteen.
13509: taikka kalastushoitoyhtymän päätöstä.
13510:
13511: .39 §. M u u t m ä ä r ä y k s e t.
13512: Rauhoituspiirissä, joka on syntynyt
13513: 37 § :n 3 1tai 4 momentissa säädetyllä ta- 44 §.
13514: vaUa, älköön otettako kiveä, savea, hiek- Kalastuksen päätyttyä on vaajat, seipäät
13515: kaa, malmia tai muuta sellaista, älköönikä ja muut siinä käytetyt esineet, jotka eivät
13516: siinä iharjoitettako lauttausta tai piiriä var- kuulu ikiintonaiseen kalastuslaitteeseen, vii-
13517: ten määrättynä rauhoitusaikana kuljettako vyttelemättä poistettava vedestä.
13518: veneillä tai muilla aluksilla, milloin laut- Patojen painokivet on patoa purettaessa
13519: taus- ja kulkuväylää muutoin on riittä- tuotava maalle.
13520: västi, tahi toimitetta:ko muutakaan, mikä 45 §.
13521: häiritsee kalaa. Kuitenkin olkoon lupa kor- Vesilaitoksen tulokanavaan tai vesijoh-
13522: jata vesiruohoa heinäkuun 5 päivän jäl- toon on asetettava laitteet, jotka estävät
13523: keen. kaloja joutumasta laitokseen. Jos tällaisena
13524: Rauhoituspiirissä, joka on syntynyt laitteena on v:älppäaita, saa rakojen leveys
13525: muulla tavoin voi lääninhallitus hakemuk- olla enintään 30 millimetriä, mikäli maa-
13526: sesta määrätä noudatettavaksi 1 momen- taloushallitus ei ole antanut lupaa harvem-
13527: :tissa mainittuja rajoituksia. pien välppäaitojen pitämiseen.
13528: VII,3. - Luukka. 301
13529:
13530: Sellaista. laitetta on kuitenkin lupa pitää aluetta tai sen osaa varten maal·aaJ&KSI
13531: nostettuna, kun jää peittää veden tai jäät tai toistaiseksi ja tarpeen vaatiessa asetta-
13532: lähtevät tahi jääsohjoa muodostuu. millaan ehdoilla antaa lupa:
13533: 21-32 § :ssä kielletyn pyydyksen tai ka-
13534: 46 §. lastustavan käyttämiseen;
13535: Kanavaa, vesijohtoa tai kalatietä kuiville ·33-35 § :ssä rauhoitetun kalan tai ra-
13536: laskettaessa on siina olevat kalat viipy- vun pyydystämiseen sen rauhoitusaikana;
13537: mättä päästettävä takaisin veteen. sekä
13538: Vesistöön rakennettaessa älköön tarpeet- 41 ja 42 § :ssä säädettyä mittaa pienem-
13539: tomasti vettä siten nostettako tai laskettako män kalan 1tai ravun pyydystämiseen.
13540: taikka muutoin niin meneteltäkö, että sillä
13541: hävitetään lmlakantaa tai aiheutetaan ka- 51 §.
13542: lastukselle muuta vahinkoa. Siirtoistutusta tai kalanviljely<:tä taiklw
13543: tieteellistä tutkimusta varten on mratalous-
13544: 47 §. h allituksella oikeus määräämillään t. ''doill a
13545: Kalaveden saastuttamisesta ja muusta antaa määräajaksi lupa pyydystää, btlas-
13546: kalaveden ja kalastuksen vahingoittami- tusoikeuden haltijan suostumuksella tai
13547: sesta on kielto erikseen säädetty. 16 § :ssä mainituissa tapauksissa läänirl-
13548: hallituksen luvalla, kaloja tai rapuja mä.li ·
13549: 48 §. rätyssä vesistössä tai vesistön osassa rau-
13550: Kalataloudellisesti yhtenäistä vesistö- ihoitusaikana tai kalaväylässä, kalatiessä ;ja
13551: aluetta tai sen määrättyä osaa varten voi- muulla rauhoitetulla alueella tahi kielie-
13552: daan asetuksella antaa paikallinen kalas- tyHä pyydyksellä taikka alamittaisina.
13553: tussääntö.
13554: Paikallisessa kalastussäännössä voidaan
13555: antaa tässä ~uvussa pyydyksistä, pyydys- 3 luku.
13556: ten ja kalastustapojen käyttämisestä, rau- Kalastnsoikeuden käytön ja kalaveden hoi-
13557: hoitusajasta ja alimmasta mitasta anne- don järjestäminen.
13558: tuista säännöksistä poikkeavia ja tämän li-
13559: säksi muitakin kalaveden hoitoa koskevia Y l e i n en s ä ä n n ö s.
13560: sekä 9-11 ja 19 §: ssä tarkoitettuja mää- 52 §.
13561: räyksiä. Kalastusoikeuden haltija on velvollinen
13562: 49 §. niin järjestämään kalavetensä hoidon ja Jm-
13563: Kun kala- tai rapukannan säilymisen tai lastuksensa, että kala- ja rapukannan säi-
13564: tarpeellisen lisäämisen katsotaan sitä vaa- lyminen on turvattu.
13565: tivan, on maatalousministeriöllä oikeus Jos kalastusoikeuden haltija harjoittaa
13566: määrättyä vesistöaluetta .tai sen osaa var- kalastusta tai ravun pyydystämistä siten,
13567: ten määräajaksi: että kala- tai rapukannan säilyminen vaa-
13568: kieltää muutoin luvallisen pyydyksen raunetaan tai jos kalastuskunta saUii liian
13569: käyttäminen tai sitä rajoittaa; suuren pyydysmäärän käyttämisen yhtei-
13570: määrätä 22-24 § :ssä mainitut pyydyk- sessä kalavedessä, voi lääninhallitus maa-
13571: set sanotuissa lainkohdissa säädettyä har- taloushallitusta kuultuaan kieltää kalastus-
13572: vemmiksi; oikeuden haltijan toistaiseksi, enintään kol-
13573: muuttaa 33-35 § :ssä mainittuja rauhoi- meksi vuodeksi, käyttämästä kalastusoi-
13574: tusaikoja tai määrätä rauhoitusaika kalalle, keuttaan tai sitä rajoittaa. Sama olkoon
13575: joka ei muutoin ole rauhoitettu, taikka lakina, milloin kalastuksen järjestämisestä
13576: muutoin rajoittaa kalan tai ravun pyyntiä yhteisessä kalavedessä annettuja muita
13577: tahi se kokonaan kieltää; sekä määräyksiä ei noudateta tai miHoin ilar-
13578: määrätä alin mitta 41 ja 42 § :ssä sää- peen vaatimaa kalastushoitoyhtymää ei
13579: dettyä suuremmaksi tai kalalle, jota ei saada perustetuksi taikka milloin kalastus.
13580: 41 §: ssä ole mainittu. oikeuden haltija kala.vedessä, joka on Y'h-
13581: teydessä toisen kalaveden kanssa, harjoit-
13582: 50 §. taa kalastusta sellaisella tavalla, että se
13583: Kun on erinomaisia syitä; on maatalous- ilmeisesti on vwhingoksi toisen kalastnk-
13584: ministeriöllä oikeus määrättyä vesistö- selle tai esteenä toisen toimenpiteille, jotka
13585: 302 VII,s. - Kalastuslaki.
13586:
13587: tarkoittavat yhteisen kalakannan säilyttä- osakkaat kalastuskunnan toiminnan järjes-
13588: mistä tai lisäämistä siinä vesistössä, missä tämisestä.
13589: kummallakin on kalastusoikeus. Kielto voi- 56 §.
13590: daan kohdistaa jokaiseen kalastusoikeuden Milloin raja yhteisen kalaveden ympan
13591: haltijaan, joka aiheuttaa, että kalastusta on käyty, tulee kunnanvaltuuston puheen-
13592: ei järjestetä tässä laissa edellytetyllä ta- johtajan tai hänen esityksestään maalla
13593: valla. tuomarin ja kaupungissa tuomioistuimen
13594: Ennenkuin 2 momentissa mainittu kielto määräämän pätevän henkilön, joka siihen
13595: annetaan, on asianomaisille varattava ti- suostuu, kutsua kalaveden osakkaat kokouk-
13596: laisuus lääninha-llituksen määräämässä seen päättämään kalastuskunnan järjestäy-
13597: järjestyksessä antaa selityksensä asiassa. 'tymisestä. Rajankäynnin päätyttyä on
13598: maanmittausinsinöörin siitä ;heti valtuuston
13599: Valtion kalastusoikeudet ja puheenjohtajalle ilmoitettava.
13600: kalavedet. Kokouskutsun sisällöstä ja sen saattami-
13601: sesta kalaveden osakkaiden tietoon on vas-
13602: 53 §. taavasti "YOimassa, mitä siitä on säädetty
13603: Tarkemmat säännökset valtion yksityis- eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrat-
13604: ten kalastusten käyttämisestä ja kalastami- tavista etuuksista 9 päivänä toukokuuta
13605: sesta valtiolle kuuluvissa kalavesissä sekä 1940 annetun lain (204/40) 4 § :ssä. Ko-
13606: näiden hoidosta annetaan asetuksella, jol- kouksesta aiheutuvat kustannukset suorite-
13607: loin paikallisen väestön etu on mahdoUi- taan kunnan varoista, ja on kunta oikeu-
13608: suuksien mukaan otettava huomioon. tettu saamaan niistä korvauksen kalastus-
13609: kunnalta. Jos kaikki osakkaat kokoontuvat
13610: Kunnalliset järjestyssäännöt. ilman sanottua kutsua, olkoon kokous kui-
13611: tenkin päätösvaltainen.
13612: 54 §.
13613: Jos vedessä, joka mainitaan 3 § :ssä, 57 §.
13614: muunkin kuin koukkukalastuksen harjoit- Kalastuskunnan kokouksissa on kullakin
13615: taminen on sallittu, on kuntain yhteisesti osakkaana vesialueosuutensa mukainen
13616: laadittava kalastusta koskevat järjestys- äänimäärä.
13617: säännöt, jotka on alistettava lääninhalli-
13618: tuksen vahvistettavaksi. 58 §.
13619: Kalastuskunta valitkoon vuodeksi kerral-
13620: K a l a s t u s k u n t a. laan itselleen johtokunnan ja sille esimie-
13621: hen ja varaesimiehen.
13622: 55 §. Johtokunta valvoo kalastuskunnan etua
13623: Yhteisen kalaveden osakkaat muodosta- ja edustaa kalaveden käyttöä ja hoitoa
13624: vat kalastuskunnan. koskevissa asioissa kalastuskuntaa sen yksi-
13625: Sellaisen tilan omistaja, jolla kalastus- tyistä osakasta ja kolmatta henkilöä vas-
13626: torppain lunastamisesta annetun lain (16/ taan.
13627: 24) nojalla on oikeus kalastukseen yhtei- Kalavettä koskevaa oikeudenkäyntiä äJl-
13628: sellä vesialueella, on kalastuskunnan osa- köön johtokunta panko vireille ilman Osa-
13629: kas niinkuin siitä erikseen on säädetty. kasten kokouksen päätöstä. Osakas, joka
13630: Kalastuskunnan tehtävänä on järjestää kokouksessa on päätöstä vastustanut, on
13631: alueellaan kalastuksen harjoittaminen ja ka- velvollinen maksamaan oikeudenkäynnin
13632: la veden hoito siten, että ka1a- ja rapukan- kustannuksista korkeintaan sen määrän,
13633: nan säilyminen turvataan. jota arvoltaan vastaa etu, minkä voidaan
13634: Näitä tarkoituksia varten on kalastus- oikeudenkäynnistä osoittaa tulleen hänelle
13635: kunnan hyväksyttävä säännöt, jotka on kala veden osakkaana.
13636: alistettava lääninhallituksen tarkastetta- Milloin johtokunta :tai kalastuskunnan
13637: viksi. kokous päättää, että kalavettä koskevaan
13638: Milloin yhteisen kalaveden merkitys on oikeudenkäyntiin ei ole ryhdyttävä, olkoon
13639: vähäinen tai muu painava syy on olemassa, osakkaalla kuitenkin valta ajaa kannetta
13640: on lääninhallituksella oikeus vapauttaa asiassa. Mitä si1ten voitetaan, tulkoon yh-
13641: VII,a. - Luukka. 303
13642:
13643: teiseksi hyväksi, ja on kukin osakas saa- nan menoja tai määrättyjen, kalaveden
13644: mansa edun arvoon asti velvollinen otta- hoitoa tarkoittavien toimenpiteiden kustan-
13645: maan osaa oikeudenkäynnistä johtuneihin tamiseksi kerättävää rahastoa varten.
13646: kustannuksiin. Sellainen määrämaksu voidaan ilman tuo~
13647: Haasteen, julkisen viranomaisen käskyn miota tai päätöstä ulosottaa, kuten ve~
13648: tai muun tiedonannon on katsottava tulleen roista on säädetty.
13649: kalastuskunnan ja sen johtokunnan tie- Sen estämättä, mitä 1 momentissa on
13650: doksi, kun se on laillisessa järjestyksessä säädetty, voidan kalastuskunnan säännöissii
13651: toimitettu johtokunnan esimiehelle tai vara- määrätä, että kalastuskunnan kokouksen
13652: esimiehelle, joiden on ,huolehdittava siitä, toimitettavissa vaaleissa on noudatettava
13653: että asia hyvissä ajoin saatetaan Osakasten suhteellista vaalitapaa.
13654: tietoon.
13655: 59 §. 62 §.
13656: Kalastuskunta, johon kuuluu enintään Kun kalastuskunnan kalavettä käytetään
13657: viisi osakasta, voi toimia myös ilman johto- toisin kuin siten, että kukin osakas tai hä-
13658: kuntaa, missä tapauksessa kalastuskunnan nen kalastusoikeutensa haltija kalastaa lm-
13659: kokous hoitaa johtokunnalle kuuluvat teh- lastuskunnan tarkemmin määräämällä ta-
13660: tävät, ja sovellettakoon sellaiseen kokouk- valla, jaettakoon saatu tulo, !lllikäli sitä er
13661: seen, mitä kalastuskunnan johtokunnasta on tarvita kalastuskunnan menoihin, osakastcn
13662: säädetty. kesken vesialueosuuksien mukaan.
13663: Kalastuskunta olkoon tässä tapauksessa Kalastuskunnalla ei ole oikeutta tehdä.
13664: kuitenkin velvollinen valitsemaan itselleen velkaa.
13665: esimiehen ja varaesimiehen.
13666: 63 §.
13667: 60 §. Kalastuskunnan johtokunnan e~Imws
13668: Kalastuskunnan kokouksessa voi osakasta kutsukoon kalastuskunnan osakkaat ylimää-
13669: edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. räiseen kokoukseen ilmoitettua asiaa varten,
13670: Älköön kuitenkaan kukaan esiintykö useam- jos osakkaat, jotka edustavat vähintään
13671: man kuin yhden osakkaan asiamiehenä. yhtä kymmenettä osaa kalastuskunnan ääni-
13672: Kokouksessa älköön ratkaistako asioita, määrästä, sitä vaativat.
13673: joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu. Jollei kokousta ole pidetty viimeistään
13674: Kokouksessa pidettäköön pöytäkirjaa, kuukauden kuluessa siitä, kun esimies sai
13675: joka on 1tarkistettava. todistettavasti tiedon mainitusta vaatimuk-
13676: sesta, oikeuttakoon lääninhallitus jonkun
13677: 61 §. hakijoista kutsumaan kokouksen.
13678: Kalastuskunnan kokouksen päätökseksi
13679: katsottakoon se mielipide, jonka puolesta 64 §.
13680: enimmät äänet on annettu. Äänten jakau- Kalastuskunta voi siirtää määräajaksi
13681: tuessa tasan tulee päätökseksi se mieli- tehtävällä kirjanisella sopimuksella kala-
13682: pide, jonka puolesta puheenjohtaja on veden hoidon ja käytön tarkoitusta varten
13683: äänestänyt. perustetulle ja yhdistysrekisteriin merki-
13684: Kuitenkin vaaditaan päätöksen tekemi- tylle kalastuskunnan alueella toimivalle ka-
13685: seen, että päätöstä kannattaa vähintään lastusseuralle, jonka jäseninä voivat olla
13686: kaksi kolmannesta äänestykseen osaaotta- kunnan alueella asuvat henkilöt.
13687: neiden äänistä ja vähintään yksi kolman- Mikäli tällaista siirtoa ei ole tehty, niin
13688: nes äänestäneistä osakkaista, jos on kysy- ikalastus:kuntaan kuu:lumattomalla kylässä
13689: mys vesialueen käyttämisestä kalastukseen asuvalla on oikeus saada erikoislupa har-
13690: muulla tavoin kuin siten, että kukin osa- joittaa kalastuskunnan alueella kotitarve-
13691: kas tai hänen kalastusoikeutensa haltija ja virkistyskalastusta kalastuskunnan ko-
13692: kalastaa vesistössä kalastuskunnan tarkem- kouksen vuosittain päättämällä tavalla ja
13693: min määräämällä tavalla, sekä vähintään älköön tä'llä tavoin pyyntiin oikeutetul~a
13694: kaksi kolmannesta äänestykseen osaaotta- perittäkö suurempaa maksua kalaveden hoi-
13695: neiden äänistä, kun on määrättävä osak- tokustannuksiin kuin kalastuskunnan osak-
13696: kaiden suoritettavaksi kunkin vesialue- :kaalta vastaavan pyydysmäärän perusteella.
13697: osuutta vastaava määrämaksu kalastuskun- kannetaan.
13698: .304 VII,s. - Kalastuslaki.
13699:
13700: Jos kalastuskunta kalaveden tuoton pie- vuokralle lauttaus-, varastoimis- :tai muu-
13701: nuuden vuoksi tai muista pakoittavista hun tarkoitukseen, vesialueelia tapahtuvaa
13702: :syistä päättää ettei 2 momentissa mainit- metsästystä, vesialueena olevan vesiruohon
13703: tuja erikoislupia ole myönnettävä, on asia keräämistä ja siellä tavattua puu- tai
13704: :alistettava lääninhallituksen ratkaistavaksi. muuta tavaraa sekä alueen muuta käyttöä.
13705: Erikoislupaa koskeva päätös tehdään Päätöstä, josta on soveltuvilta kohdin voi-
13706: 61 § :n 1 momentissa säädetyl!lä tavalla. massa mitä tässä laissa on säädetty kalas-
13707: Kalastuskunta voi kalastukseen aluoollaan tuskunnan päätöksestä, älköön kuitenkaan
13708: määräajaksi myöntää muitaiD.n kuin 2 mo- tehtäkö viittä vuotta pitemmäksi ajaksi.
13709: mentissa mainittuja erikoislupia. Sen estämättä, mitä edellä on tässä py-
13710: kälässä säädetty, voidaan yhteistä vesi-
13711: 65 §. aluetta koskevissa asioissa ryhtyä sellai-
13712: Kalastuskunnan osakkaana, jonka mie- siin ~toimiin, joita ~tarkoitetaan eräistä yh-
13713: lestä kalastuskunnan päätös ei ole synty- teisistä alueista ja niihin verrattavista
13714: nyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain etuuksista annetussa laissa.
13715: tai asetuksen vastainen :tahi ylittää kalas-
13716: tuskunnan toimivallan tai loukkaa hänen
13717: oikeuttaan, on oikeus moittia päätöstä ot- K a l a s t u s h o i t o y h t y m ä.
13718: tamalla kalastuskunnalle haaste kolmen- 68 §.
13719: kymmenen päivän kuluessa siitä päivästä Taloudellisesti yhtenäisen kalastusalueen
13720: lukien, jona hän on saanut päätöksestä tie- muodostamiseksi 'tai arvokkaan kalalajin
13721: -don. Päätöstä noudatettakoon kuitenkin, pyynnin keskittämiseksi taikka kalavesien
13722: kunnes oikeus toisin määrää. hoidon tehostamiseksi ja yhtenäistyttämi-
13723: Asianosainen, joka ei tyydy oikeuden seksi voivat kalastuskunnat yhtyä kalas-
13724: asiassa antamaan päätökseen, hakekoon sii- tushoi toyh tymiksi.
13725: hen muutosta muutoksen hakemisesta riita- Missä määrin jaetun kalaveden tai muun
13726: asioissa säädetyssä järjestyksessä. sellaisen kalaveden omistajalla tai halti-
13727: Valituksesta, joka koskee 61 § :ssä mai- jalla, joka ei ole kalastuskunnan yhteistä
13728: IJitun määrämaksun maksuunpanoa, on kala vettä, on· valta muodostaa kalastushoi-
13729: tlrikseen säädetty. toyh tymiä, säädetään 80 § : ssä.
13730: 66 §. 69 §.
13731: Jos yhteinen kalavesi on niin laaja tai Kalastushoitoyhtymä voidaan perustaa
13732: hajanainen, että yhtenäisen säännön nou- kalastuskunnan tai maa taloushallituksen
13733: dattaminen :tuottaa vaikeuksia, voi kalas- taikka asianomaisen lääninhallituksen aloit-
13734: tuskunta määrävuosiksi jakaautua osaka- teesta.
13735: lastuskunniksi. Jakaantumista koskevan Yhtymän perustamiseksi kutsukoon aloit-
13736: päätöksen tekemiseen vaaditaan sellainen teentekijä asianomaisten. kalastuskuntien
13737: määräenemmistö, joka 61 § :n 2 momentin edustajat kokoukseen asiasta sopimaan.
13738: mukaan on tarpeen päätettäessä vesialueen
13739: käyttämisestä. 70 §.
13740: Osakalastuskunnat toimivat kukin alueel- Kalastushoitoyhtymän perustamisesta on
13741: laan ~kuten itsenäiset kalastuskunnat. tehtävä kirjallinen sopimus, joka on yhty-
13742: män jokaisen jäsenen puolesta allekirjoi-
13743: 67 §. tettava. Sopimuksessa on mainittava kun-
13744: J·olleivät yhteisen vesialueen osakkaat ole kin jäsenen äänimäärä yhtymässä ja jäsen-
13745: sopineet tai eivät siinä järjestyksessä, kuin ten keskinäinen osuus yhtymän :tuloista ja
13746: eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrat- menoista sekä määrättävä, mihin tarkoi-
13747: tavista etuuksista annetussa laissa (204/ tukseen ja millä tavalla kalavettä aiotaan
13748: 40) säädetään, päättäneet vesialueen käyt- käyttää samoin kuin mitä hoitotoimenpi-
13749: tämisestä muuhun tarkoitukseen kuin kalas- 'teitä katsotaan tarpeellisiksi.
13750: tuik:seen eikä vesialuetta myöskään ole ase- Jäsenten äänimäärä ja osuus yhtymän
13751: tettu uskotun miehen hallintoon, voivat tuloista ja menoista voidaan jäsenten kes-
13752: osakkaat kalastuskunnan kokouksessa päät- ken tehtävällä kirjallisella sopimuksella
13753: tää asioista, jotka koskevat kiven, saven, myöhemmin muuttaa, ei kuitenkaan ennen
13754: hiekan, malmin tai muun sellaisen otta- kuin neljä vuotta on kulunut yhtymän pe-
13755: mista vesialueelta, vesialueen antamista rustamisesta.
13756: VII,s. - Luukka. 305
13757: h §. tuuskunnassa kulloinkin Jäsnäolevien edua-
13758: Sen jälkeen kuin sopimus yhtymän pe- tajien kesken.
13759: rustamisesta on 70 § :n mukaisesti tehty, Valtuuskunnan kokouksessa älköön kalas-
13760: tulee kalastuskuntien edustajien hyväksyä tuskunnan edustajaa toinen henkilö valta-
13761: yhtymän säännöt, jotka vahvistaa sen lää- kirjan nojalla edustako.
13762: nin lääninhallitus, missä yh:tymällä tulee
13763: ()lemaan kotipaikkansa. Niin ikään va:lit- 74 §.
13764: takoon yksi tai useampi toimitsija huoleh- Valtuuskunnan kokouksen päätökseksi
13765: timaan edustajien kokouksen päätösten täy- katsottakoon se mielipide, jonka puolesta
13766: täntöönpanosta, käyttämään kokouksen kä- enimmät äänet on annettu.
13767: ::sittelemissä asioissa lrokou!ksen puole&ta pu- Valtuuslctmnalla on oikeus vuosittain
13768: llevalta !tuomioistuimissa ja viranomaisten määrätä kalastushoitoyhtymän jäseniltä
13769: luona sekä kutsumaan yhtymän valtuus- kannettavaksi kunkin yhtymäosuutta vas-
13770: xunnan koolle lääninhallituksen annettua taava määrämaksu yhtymän menoja var-
13771: ::sääntöjen vahvistamisesta päätöksensä. ten. Milloin määrämaksu ensimmäisen
13772: Edellä mainitut päätökset tehdään yksin- kerran vahvistetaan tai sitä entisestään
13773: kertaisella ääntenenemmistöllä, jolloin ku- korotetaan, vaaditaan päätöksen -tekemi-
13774: kin ka;lastuskunta käyttää 70 §: n mukai- seen, että sitä kannattaa vähintään kaksi
13775: sesti sovittua äänimäärää. kolmannesta äänestykseen osaaottaneiden
13776: Jollei yhtymää saada perustetuksi, olkoon äänistä.
13777: -aloitteentekijä oikeutettu ilmoittamaan Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
13778: asiasta asianomaiselle lääninhallitukselle detty, voidaan yhtymän säännöissä mää-
13779: tässä laissa edellytettyjä muita toimenpi- rätä, että valtuuskunnan kokouksen toimi-
13780: teitä varten. tettavissa vaaleissa on noudatettava suhteel-
13781: lista vaalitapaa.
13782: 72 §. 75 §.
13783: Kalastushoitoyhtymän päätösvaltaa käyt- Kalastushoitoyhtymällä ei ole oikeutta
13784: tää yhtymän asioissa valtuuskunta, johon tehdä velkaa.
13785: kukin yhtymään kuuluva kalastuskunta va- 76 §.
13786: Htsee yhden tai useamman edustajan. Edus- Kalastushoitoyhtymän johtokunta kutsu-
13787: tajille voidaan valita varamiehet. koon valtuuskunnan jäsenet kokoukseen il-
13788: Valtuuskunta valitsee keskuudestaan yh- moitettua asiaa varten, jos vähintään vii-
13789: tymän johtok1NN1an sekä sille esimi:ehen ja desosa valtuuskunnan jäsenistä sitä vaatii.
13790: varaesimiehen. Jollei kokousta ole pidetty kuukauden
13791: Haasteen, julkisen viranomaisen käskyn !kuluessa siitä, kun johtokunta sai :todistet-
13792: tai muun tiedonannon on katsottava tulleen tavasti tiedon mainitusta vaatimuksesta, oi-
13793: :rhtymän ja sen johtokunnan tiedoksi, kun keuttakoon lääninhallitus jonkun hakijoista
13794: johtokunnan esimies tai varaesimies on sen kutsumaan valtuuskunnan kokoukseen.
13795: laillisessa järjestyksessä saanut.
13796: Johtokunta edustaa yMymää sen yksi- 77 §.
13797: tyistä jäsentä ja kolmatta henkilöä vas- Kalastushoitoyhtymän jäsenellä, jonka
13798: taan. mielestä valtuuskunnan päätös ei ole syn-
13799: Jos yhtymään kuuluu enintään viisi jä- tynyt laillisessa järjestyksessä taikka on
13800: sentä, voi valtuuskunta toimia yhtymän lain tai asetuksen vastainen tahi ylittää
13801: johtokuntana. Yhtymä olkoon tässä ta- valtuuskunnan toimivallan tai loukkaa hä-
13802: pauksessa kuitenkin velvollinen valitsemaan nen oikeuttaan, on oikeus moittia päätöstä
13803: itselleen esimiehen ja varaesimiehen. ottamalla yhtymäHe haaste kolmenkymme-
13804: nen päivän kuluessa siitä päivästä lukien,
13805: 73 §. jona hän on saanut päätöksestä tiedon.
13806: Kalastuskunnan edustajalla on kalastus- Päätöstä noudatettakoon kuitenkin, kunnes
13807: hoitoyhtymän valtuuskunnassa kalastus-' oikeus ·toisin määrää.
13808: kunnalle 70 § :n mukaan kuuluva ääni- Asianosainen, joka ei tyydy oikeuden
13809: määrä. Jos kalastuskunta on valinnut asiassa antamaan päätökseen, hakekoon sii-
13810: useampia edustajia valtuuskuntaan, jaetta- hen muutosta muutoksen hakemisesta riita-
13811: koon kalastuskunnan äänimäärä tasan vai- asioissa säädetyssä järjestyksessä.
13812:
13813: 39
13814: 306 VII,a. - Kalastuslaki.
13815:
13816: 78 §. on suorittanut kalastusma'ksun, suorittakoon
13817: Kalastuskunta on oikeutettu eroamaan muut ainoastaan puolet siitä.
13818: kalastushoitoyhtymästä irtisanomista seu- Ulkomaalainen, joka tahtoo harjoittaa ka-
13819: raavan kalenterivuoden päättyessä. lastusta Suomessa, suorittakoon kalastus-
13820: Irtisariomista älköön kuitenkaan tehtäkö, maksun viisikertaisena. Vieraiden val-
13821: ennenkuin kuusi tai, milloin yhtymä on pe- tioiden lä:hetystöjen ja palkattujen konsu-
13822: rustettu viranomaisen tehtyä siitä aloit- lien virastojen ulkomainen henkilökunta
13823: teen tai käytettyä 52 §: ssä säädettyä pak- sekä hallituksen vieraat voidaan vapauttaa
13824: kokeinoa, kymmenen vuotta on kulunut yh- kalastusmaksun suorittamisesta.
13825: tymän perustamisesta.
13826: 83 §..
13827: 79 §. Kalastuskortti on leimamaksusta ja lunas-
13828: Jos valtuuskunta päättää lopettaa kalas- tuksesta vapaa.
13829: tushoitoyhtymän toiminnan, on yhtymälle
13830: kertynyt omaisuus jaettava jäsenten kes-
13831: ken 70 §: n mukaisesti sovitun osuusperus- 4 Juku.
13832: teen mukaan.
13833: 80 §. Kalastustuotteiden hallwssapito ja kauppa.
13834: Kalastushoitoyhtymän voivat erikseen tai 84 §.
13835: yhdessä kalastuskuntien kanssa muodostaa Älköön kukaan, 85 § :ssä mainituin poik-
13836: myös jaetun kalaveden tai muun sellaisen keuksin, varastoiko myyntiä varten, kul-
13837: kalaveden omistajat tai haltijat, joka ei jettako, muualle lähettäkö, kaupattavaksi
13838: ole kalastuskunnan yhteistä kalavettä. ostako tai pitäkö, myykö taikka maksusta
13839: Omistaja tai haltija kuuluu jäsenenä yh- tarjoilko tuoreita kaloja tai rapuja niiden
13840: tymän valtuuskullltaan ja on häneen mu'll:- rauhoitusaikana eikä muunoinkaan kalaa
13841: tenkin, 73 §: n 2 momentin säännöstä lu- tai rapua, joka ei täytä 41 ja 42 § : ssä
13842: kuunottamatta, vastaavasti sovellettava, säädet·tyä alinta mittaa.
13843: mitä edellä 69-79 § : ssä on säädetty ka-
13844: lastuskunnista ja niiden edustajista. 85 §.
13845: Edellä 84 § : ssä säädetty kielto ei koske:
13846: 81 §. merilohta, meritaimenta, järvilohta eli
13847: Mitä 64 § :ssä on säädetty kalastuskun- taimenta, purolohta eikä siikaa, joka on
13848: nasta, on vastaavasti sovellettava kalastus- pyydystetty 33 § :ssä sallitulta alueelta,
13849: hoitoyhtymään, jos päätösvalta asioissa, mikäli kala täyttää 41 § : ssä säädetyn mi-
13850: jotka koskevat kalastuksen harjoittamista tan;
13851: kalastuskunnan alueella, on kalastushoito- kalaa tai rapua, jota paikallisen kalas-
13852: yhtymän perustamissopimuksen mukaisesti tussäännön tai 50 §: ssä mainitun päätök-
13853: siirtynyt kalastuskunnalta kalastushoito- sen nojalla on lupa niiden rauhoitusaikana
13854: yhtymälle. tai alamittaisena kaupata joko koko maassa
13855: tai määrätyssä osassa maata;
13856: Kalastuskortti. kalanviljelyslammikossa tai -laitoksessa
13857: 82 §. kasvatetJtua kalaa tai rapua; eikä
13858: Älköön kukaan 15 vuotta täyttänyt hen- siirtoistutu:kseen tai kalanviljelykseen
13859: kilö harjoittako kalastusta siihen kuntaan 'taikka tieteellistä tutkimusta varten tarkoi-
13860: kuuluvalla vesialueella, jossa hän asuu, tettua kalaa tai rapua, jonka pyydystämi-
13861: jollei hän ole suorittanut kalastusmaksua seen ja käyttöön on saatu 51 §: ssä sää-
13862: ja hänellä todisteena tästä. ole hänelle hen- detty lupa.
13863: kilökohtaisesti annettua kalastuskorttia. Ka- Jos jollakin on silloin, kun kalan tai ra-
13864: lastuksen ,harjoittajiksi ä:1köön kuitenkaan vun rauhoitusaika alkaa, näitä sitä ennen
13865: katsottako pyynnissä mukana olevia apu- laillisesti pyydystetty varasto, olkoon oikeu-
13866: henkilöitä, jolleivät he ole oikeutettuja tettu hallussaan pitämään, kuljettamaan ja
13867: .osaan saaliista. kauppaamaan ne rauhoitusajan kuuden en-
13868: Kalastusmaksu menee valtiolle ja määrä- simmäisen vuorO'kauden aikana tai, milloin
13869: tään sen suuruus asetuksella. Jos samaan tämä varasto on jäädytyslaitoksessa säily-
13870: talouteen kuuluvista perheenjäsenistä joku tettyä kalaa, koko raUJhoitusajan kuluessa.
13871: VII,s. ~ Luukka. 307
13872:
13873: Sen, joka varastoi, lähettää, kuljettaa tai pyydykset sekä saatu saalis. Sama ovkoon
13874: pitää kaupan rauhoitettuja tai alamittai- lakina, kun yhteisen kalaveden osakas tai
13875: sia kaloja tai rapuja, on näytettävä to- kalastusoikeuden vuokraaja ilmeisesti ylit-
13876: teen, että hänellä on siihen tämän pykälän tää hänelle kuuluvan kalastusoikeuden tahi
13877: nojalla oikeus. kalastuksessa käyttää kiellettyä pyydystä
13878: 86 §. tai pyyntitapaa taikka kalastaa kielletyssä
13879: Maahan älköön tuotako paitsi istutta- paikassa tai kiellettynä aikana.
13880: mista tai kauttakulkutavarana kuljetta- Jollei kalastusoikeuden hailtija tahi vesi-
13881: mista varten alamittaista kalaa tai rapua, alueen omistaja tai vuokraaja tahdo tehtä-
13882: älköönkä siikaa, kuhaa tai rapua 33 ja väksi syytettä riko-ksesta, saa hän, ei kui-
13883: 34 § :ssä säädettynä rauhoitusaikana, jollei tf>nkaan 91 §: ssä mainituissa tapauksissa,
13884: >tuonnista muualla ole toisin säädetty. pitää ottamansa veneen tai siihen verrat-
13885: tavan kulkuvälineen ja pyydykset, kunnes
13886: 87 §. niiden käyttäjä on näyttänyt, kuka hän
13887: Rauhoitusaikana myytävän tai alamittai- on, ja suorittanut lunastuksen, tuhat
13888: sena kaupassa olevan kalan voi poliisivi- markkaa. Jollei niiden käyttäjä suorita
13889: ranomainen sillä paikkakunnalla, missä kala tätä kuukauden kuluessa siitä, kun asian-
13890: myydään tai mistä se lähetetään, määrätä omaiselle poliisiviranomaiselle on ilmoitettu
13891: sopivalla tavalla merkittäväksi, jos se val- veneen ja pyydysten ottamisesta kalastus-
13892: vontaa varten on ·tarpeellista. Jos kalan oikeuden haltijan tahi vesialueen omistajan
13893: merkitseminen kappaleittain aiheuttaa koh- tai vuokraajan !huostaan, saakoon tämä ne
13894: tuuttomia kustannuksia, tehtäköön merkintä omikseen.
13895: kuljetus- tai myyntilaatikkoon. Jos kalastusoikeuden haltija tahi vesi-
13896: alueen omistaja tai vuokraaja tahtoo teh-
13897: 88 §. täväksi syytteen, antakoon pidätetyn tava-
13898: Asetuksella voidaan antaa tarkempia ran, saalista lukuunottrumakta, niin pian
13899: määräyksiä kalan ja ravun sekä niistä val- kuin mahdollista poliisiviranomaiselle säi-
13900: mistettujen tuotteiden käsittelystä, pak- lytettäväksi, kunnes vahingonkorvauksen ja
13901: kauksesta, kuljettamisesta ja kaupasta sekä oikeudenkäyntikulujen suorittamisesta on
13902: käsittelyn ja kaupan valvonnasta ja tar- annettu vakuus.
13903: kastuksesta. 90 §.
13904: Tarttuvien kala- ja raputautien levene- Milloin kalastusoikeuden haltijalla tahi
13905: misen estämiseksi voi maatalousministeriö vesialueen omistajana tai vuokraajalla on
13906: määräajaksi tai ·toistaiseksi antaa kieltoja oikeus ottaa talteen vene, pyydykset ja
13907: tai rajoittavia määräyksiä, jotka koskevat saalis, saa tätä oikeutta käyttää myös hä-
13908: kalojen tai rapujen kuljetusta, varastoin- nen asettamansa vartija tai muu väkensä,
13909: tia ja kauppaa sekä vientiä ja tuontia tai yhteisen kalaveden osakas ja kalastuskun-
13910: niiden pyynnissä, varastoimisessa ja kulje- nan tai kalastushoitoyhtymän taikka kun-
13911: tuksessa käytettyjen välineiden siirtämistä nan ottama kalastuksenvartija, niin myös,
13912: toiselle paikkakunnalle. missä valtiolla on kalastusoikeus, poliisivi-
13913: ranomainen ja se, jonka asiana on seJlaisella
13914: alueella valvoa kalastuksesta annettujen
13915: 5 luku. säännösten noudattamista.
13916: Valvonta ja talteenottaminen.
13917: 91 §.
13918: 89 §. Milloin on otettu talteen vene, pyydys
13919: Jos joku tavataan kalastamassa vedessä, tai saalis, joka tämän lain mukaan on tu-
13920: jossa hänellä ei ole harjoittamaansa pyyn- leva valtiolle, olkoon talteenottaja velvolli-
13921: tiin oikeutta, tai jos kalavedessä muuten nen viipymättä ilmoittamaan siitä paikka-
13922: tavataan pyydyksiä, jotka eivät kuulu ka- kunnan poliisiviranomaiselle. Jos on pelät-
13923: lastukseen oikeutetulle, olkoon kalastusoi- tävissii, että sellainen saalis pilaantuu, saa
13924: keuden haltijalla sekä vesialueen omista- hän sen myydä, sitten kuin kaksi estee•
13925: jana tai vuokraajalla lupa verekseltä ottaa töntä henkilöä on sen arvioinut; ja on ker-
13926: talteen tällaisessa kalastuksessa käytetty tyneet varat viipymättä toimitettava asian-
13927: vene tai siihen verrattava kulkuväline ja omaiselle poliisiviranomaiselle.
13928: 308 VII,a. - Kalastuslaki.
13929:
13930: 92 §. pi'tää, myy ~taikka maksusta ·tarjoilee rau-
13931: .Jos kalaväylään tai muuhun veteen, ihoitettuja tai alamittaisia kaloja taikka ra-
13932: missä kalastusoikeuden käyttäminen tämän puja,
13933: lain 9~15 § : n mukaan on kielletty tai kalastaa vastoin lääninhallituksen tai oi-
13934: rajoitettu, on laittomasti pantu kalanpyy- keuden !kieltoa,
13935: dys, olkoon poliisiviranomainen ja valan- kalastaa, vaikka hän ei ole suorittanut
13936: ,t~hnyt kalastuksenvartija velvolHnen pois- kalastusmaksua tai hänellä ei ole kalastus-
13937: tamaan sen syyllisen kustannuksella. korttia mukanaan, tai
13938: laiminlyö noudattaa määräyksiä tuloka-
13939: 93 §. navaan tai vesijohtoon asetettavista lait-
13940: Poliisiviranomaisella ja 94 § :ssä maini- teista, ·
13941: tulla valtion viran tai toimen haltijalla rangaistakoon enintään sadalla päiväsa-
13942: sekä kalastuksenvartijalla on oikeus tarkas- kolla, ja olkoon kielletty pyydys tai pyy-
13943: taa rannaHa, veneessä tai vedessä olevan dyksen osa taikka sen arvo sekä luvaton
13944: pyydyksen lainmukaisuus, niin myös kalaa kuljetus- tai kauppatavara 102 § :n mukai-
13945: tai rapuja kaupaksi pitävän !henkilön va- sesti menetetty. Jos kalastuksessa on käy-
13946: rasto. tetty räjähdysainetta tai jos asianhaarat
13947: muutoin ovat erittäin raskauttavat, olkoon
13948: 94 §. rangaistus vähintään seitsemänkymmentä-
13949: Mitä laissa on säädetty vartijan oikeu- viisi päiväsakkoa tahi vankeutta enintään
13950: desta todistaa eräissä tapauksissa, ikoske- kaksi vuotta, ja voidaan tällöin myös lu-
13951: ikoon, kun on kysymys tämän lain tai mui- vattomasti käytetty luvallinen pyydys ja
13952: den kalastuksen ja kalaveden suojelemiseksi kalastu:ksessa käytetty vene tai niiden arvo
13953: annettujen säännösten tai määräysten rik- tuomita menetetyksi.
13954: komisesta, myös sellaista valtion viran tai Joka muulla kuin 1 momentissa maini-
13955: toimen haltijaa, jonka asiana on valvoa nii- tulla tavalla rikkoo tiHä lakia tai sen no-
13956: den noudattamista, sekä kunnan, kalastus- jalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon
13957: hoitoyhtymän, kalastuskunnan tai sen osak- enintään seitsemälläkymmenelläviidellä päi-
13958: ikaan ·taikka jaetun kalaveden omistajan väsakolla, mikäli siitä ei muualla laissa ole
13959: 1tahi kalastuksen vuokraajan asettamaa va- ankarampaa rangaistusta säädetty.
13960: lantehnyttä kalastuksenvartijaa. Siitä, miten sitä on rangaistava, joka lu-
13961: vattomasti kalastaa toisen kalavedessä tai
13962: veteen kuuluvalla rauhoitetulla alueella tahi
13963: 6 ~uku. ylittää sen oikeuden, mi:kä hänellä on yh-
13964: Rangaistussäännökset. teisen kalaveden osakkaana 'tai kalastus-
13965: oikeuden vuokraajana tai sen käyttäjänä
13966: 95 §. kalaveden haltijan luvalla tai muulla pe-
13967: .Jos joiku vastoin tätä lakia tai sen no- rusteella, taikka rikkoo kalastusoikeuden
13968: jalla annettuja määrä~ksiä käyttämisestä tehdyn sopimuksen tai pää-
13969: käyttää kiellettyä pyyntitapaa tai pyy- töksen taikka muulla 'tavalla loukkaa toi-
13970: dystä tai pitää sellaista pyydystä ve- selle kuuluvaa kalastusoiikeutta, säädetään
13971: neessä, rannalla, rantasuojassa tahi muussa rikoslaissa.
13972: paikassa, mistä se on helposti otettavissa Joka rt.uomi:taan rangaistukseen tässä py-
13973: pyyntiä var'ben, kälässä mainituissa tapauks1ssa voidaan s·a-
13974: luvattomasti kalastaa valtaväylässä tai mallajulistaa määräajaksi, korkeintaan kol-
13975: muussa kalaväylässä tahi muutoin rauhoi- meksi vuodeksi, menettäneeksi oikeutensa
13976: tetulla alueelJa taikka käyttää sinänsä lu- saada kalastuskortti, sekä jos hänellä jo on
13977: vallista pyyntitapaa tai pyydystä vesis- kalastuskortti menettäneekai senkin.
13978: tössä tai alueeNa, missä se on !kielletlty,
13979: pyydystää kalaa tai rapua taikka niitä- 96 §.
13980: varten pitää vedessä pyydystä luvattomana Joka luvattomasti laskee kalaveteen ka-
13981: aikana; lastukselle vahingollisen eläimen tai tahal-
13982: pyydystää alamittaista kalaa ttai rapua,, lisesti ja luvattomasti aiheuttaa kalavedelle
13983: luvattomasti hallussaan pitää, kuljettaa, vahinkoa muulla tavalla, josta ei muun
13984: muuaHe lähettää, kaupattavaksi ostaa tai lainkohdan mukaan seuraa ankarampaa
13985: VII,s. - Luukka. 309
13986:
13987: rangaistusta, rangatstakoon sakolla tai van- 102 §.
13988: keudella. Luvattomasti pyydystämällä saatu saalis
13989: tai sen arvo olkoon menetetty j~> kuulukoon
13990: sille, jonka kalastusoikeutta · on l~'tkattu,
13991: 7 luku. tai milloin saalis on yhteisen kala\<lden
13992: ErinäiJsiä säännöksiä. osakkaan pyydystämää, muille saman kah.-
13993: veden osakkaille, mikäli nämä eivät oli}
13994: 97 §. toiselle luovuttaneet kalastusoikeuttaan.
13995: Lääninhallituksen päätös, joka mami- Kuitenkin kuulu:koon saalis, joka on rau-
13996: •taan 1'3 ja 14 § :ssä, on kuulutettava niin- hoitusaikana tai 9-12 § : ssä kielietyitä
13997: kuin laissa julkisista kuulutuksista sääde- alueelta saatua taikka alamittaista, tai sen
13998: tään. arvo valtiolle.
13999: 98 §. Menetetyksi tuomittu luvaton kuljetus-
14000: Milloin tämän lain soveltamiseksi on tar- tai kauppatavara, niin myös menetetyksi
14001: peen jollakin rannikko- tai saaristoalueelia tuomittu pyydys ja vene kuu~uvat val-
14002: selvittää ulko- ja sisäsaariston välinen raja, tiolle.
14003: määrää maatalousministeriö •toimituksen sitä Kielletty pyydys tai pyydyksen osa on
14004: varten suoritettavaksi. . tehtävä kalastukseen käyttöketlvottomaksi.
14005: Sellaisen vesialueen raja, josta säädetään
14006: 9-11 § :ssä, määrätään vedenomistajan tai 103 §.
14007: kalastusoikeuden haltijan taikka maatalous- Jos laatikossa tai muunlaisessa päällyk-
14008: hallituksen hakemuksesta · sitä varten pi- sessä tahi sumpussa missä kalaa tai
14009: dettävässä toimituksessa. rapuja säilytetään, kuljetetaan taikka
14010: Kun 1 tai 2 momentissa mainittu toimi- myyntiä varten pidetään, kalojen tai ra-
14011: tus on saanut ~ainvoiman, olkoon raja nou- pujen kappalemäärästä vähintään joka
14012: datettavana, kunnes se olosuhteiden muu- kymmenes on rauhoitettuja tai alamittai-
14013: tuttua on uudelleen käyty. sia, tuomittakoon koko määrä menetetybi.
14014: 99 §.
14015: Jos muulloin kuin 98 § : ssä mainitun toi- 104 §.
14016: mituksen yhteydessä on syntynyt riita Jos joku niskoittelee hänelle tämän lain
14017: 9-12 §: ssä tarkoitettujen vesialueiden ra- mukaan kuuluvan velvollisuuden täyttämi-'
14018: jasta tai asemasta tahi käyttämisestä kalas- sessä, on lääninhallituksella valta pakottaa
14019: tukseen taikka vesistön lohi- tai siikapi- hänet siihen uhkasakolla tai sillä uhalla,
14020: toisuudesta, ratkaiskoon asian oikeus, han- että tekemättä jätetty laiminlyöjän kus-
14021: kittuaan, milloin tarpeelliseksi katsoo, lau- tannuksella toimitetaan.
14022: sunnon asianomaiselta ammattiviranomai-
14023: selta. 105 §.
14024: Sama olkoon lakina riidan ollessa kalas- Älköön kukaan aluksella kulkeko yleisen
14025: tusoikeuden käytön tai kalaveden hoidon 1kulkuväylän ulkopuolelle lasketun pyydyk-
14026: järjestämisestä tai rauhoituspiirin sijoitta- sen yli, jos se on selvällä merkillä osoi-
14027: misesta. tettu. Sellaisena merkkinä pidetään me-
14028: 100 §. ressä tummaa neliön muotoista jäykkää
14029: Valtion ·tulo- ja menoarvioon on vuosit- lippua, joka on vähintään kolmekymmentä
14030: tain otettava kalatalouden edistämiseksi senttimetriä korkea ja leveä sekä kiinnitetty
14031: määräraha, joka vastaa vähintäin sitä mää- vedenpinnasta vähintään kaksi metriä nou-
14032: rää, mikä ka'lastusmaksuista on kertynyt sevaan kohoon, ja pimeänä aikana valkoista
14033: edellisenä vuotena. valoa osoittavaa lyhtyä, sekä muissa vesissä
14034: vähintään metrin vedenpinnasta nousevaa
14035: 101 §. kohoa.
14036: Milloin rikoksella, josta tässä laissa sää- Puutavaralautta tai konevoimaHa •kulkeva
14037: detään, on loukattu ainoastaan yksityisen alus älköön tulko ·tällaista pyydystä viittä-
14038: oikeutta, älköön virallinen syyttäjä tehkö kymmentä metriä lähemmäksi, jollei se
14039: 8iitä syytettä, eHei asianomistaja ole il- kulkuväylän ahtauden takia ole välttämä-
14040: moittanut sitä syytteeseen pantavaksi. töntä.
14041: 310 VII,a. - Kalastuslaki.
14042:
14043: Kalastusaluksissa ja kalastusveneissä käy- 108 §.
14044: tettävistä valomerkeistä on erikseen sää- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
14045: detty. 'täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
14046: asetuksella.
14047: 106 §. 109 §.
14048: Tämän lain säännöksiä ei ole soveUettava Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
14049: kalastukseen yhden tilan alueella olevMSa mikuuta 194 , ja sillä kumotaan rakennus-
14050: järvessä tai lammessa, joka on umpinainen kaaren 17 ja 18 ~uvut, sellaisina kuin ne
14051: tai jonka yhdistää muuhun vesistöön ai- ovat 2>3 päivänä heinäkuuta 1902 anne-
14052: noastaan oja tai puro, jota myöten kalaa tussa laissa (31/02), ja samana päivänä
14053: ei sanottavasti kulje. Alamittaista kalaa annettu kalastussääntö (31/02) siihen myö-
14054: tai rapua taikka yl·eisenä rauhoitusaikana hemmin ·tehtyine muutoksineen sekä kalas.
14055: saatua saalista älköön kuitenkaan ilman tuskaitsijan kelpoisuudesta todistamaan ve-
14056: maataloushaRituksen lupaa myytäkö tai sistön luvatonta käyttämistä koskevassa
14057: muua;Lle kuljetettako. asiassa 23 päivänä heinäkuuta 1902 an-
14058: nettu asetus (31/02).
14059: 107 §. Ennen tämän lain voimaantulemista to-
14060: Rajana toista valtakuntaa vastaan ole- distettavasti hankittua laillista pyydystä,
14061: vassa meressä, järvessä ja joessa sekä sen joka tässä laissa on kielletty, saatakoon
14062: lisäjoissa on tämän lain säännöksiä sovel- kuitenkin edelleenkin käyttää kolmen vuo.
14063: lettava, mikäli ei toisin ole määrätty tai den aikana noudattamalla muissa kohdin
14064: vastedes määrätä. tämän lain säännöksiä.
14065:
14066: Helsingissä 27 päivänä heinäkUtuta 1948.
14067:
14068: Eemil Luukka.
14069: 311
14070:
14071: VII,4. - Lak. al. N:o 47.
14072:
14073:
14074:
14075:
14076: E. Koivisto y. m.: Ehdotus laiksi metsästyslain 54 § :n
14077: muuttamisesta.
14078:
14079:
14080: E d u s k u n n a ll e.
14081:
14082: Huhtikuun 6 päivänä 1934 annetun met- olisi syytä korottaa suden tapporahaa, koska
14083: sästyslain (146/34) 54 § :n mukaan, sel- sen pyydystäminen on vaivalloista ja aikaa
14084: laisena kuin se on viimeksi 20 päivänä hei- kysyvää työtä. Kun nykyisin poropaliskun-
14085: näkuuta 1945 (735/45) annetussa laissa, nat ja Suomen Poronjalostusyhdistys joutu-
14086: suoritetaan valtion varoista petoeläinten vat omasta puolestaan maksamaan petojen
14087: tappamispalkkiota seuraavasti: suden tap- tappajille huomattavasti suurempia lisä-
14088: pamisesta 6,000 mk, ahman 4,000 mk sekä palkintoja kuin valtion suorittamat palkin-
14089: karhun ja ilveksen, jos viimeksi mainitun not ovat, tapporahojen korottamisella olisi
14090: tappaminen on tapahtunut Oulun tai Lapin edullinen vaikutus myöskin yleensä poron-
14091: läänissä 2,000 mk. Ahman, karhun ja il- hoidolle.
14092: veksen poikasista, jos ne on tapettu ennen Viime aikoina on kettukanta maassamme
14093: 1 päivää heinäkuuta, suoritetaan kuitenkin voimakkaasti lisääntynyt. Ketun pyydystä-
14094: vain puolet täysikasvuisten eläinten tappa- minen ei nykyisin enää ole erikoisen kan-
14095: mispalkinnosta. nattavaa. Koska ketut aiheuttavat suurta
14096: Kun erikoisten palkintojen maksamisella tuhoa metsälinnuille, jopa vastasyntyneille
14097: kokemuksen mukaan parhaiten on voitu hä- poron vasoillekin, olisi syytä ketunkin tap-
14098: vittää petoeläimiä, jotka varsinkin Pohjois- pamisesta suorittaa pieni palkkio.
14099: ja Itä-Suomessa tekevät erittäin suurta tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14100: hoa porokarjoissa ja vapailla laitumilla kul- kunnioittaen,
14101: kevissa muissa ka;rjoissa, ja kun tapporaho-
14102: jen suuruus rahan arvon alenemisen takia että Eduskunta hyväksyisi seuroo-
14103: on nykyisin käynyt riittämättömäksi, olisi van lakiehdotuksen:
14104: niitä huomattavasti korotettava. Erityisesti
14105:
14106: Laki
14107: metsästyslain muuttamisesta.
14108: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1934 annetun
14109: metsästyslain (146/34) 54 §, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä heinä-
14110: kuuta 1945 annetussa laissa (735/45), näin kuuluvaksi:
14111: 54 §. dentuhannen markan sekä ketun tappami-
14112: Suden tappamisesta suoritetaan valtion sesta tuhannen markan suuruinen palkinto.
14113: varoista kahdenkymmenenneljäntuhannen Ahman, karhun, ilveksen ja ketun poi-
14114: markan, ahman tappamisesta kahdentoista- kasista, jotka on tapettu ennen 1 päivää
14115: tuhannen, karhun ja ilveksen tappamisesta, heinäkuuta, suoritetaan poikasta kohti kui-
14116: jos viimeksi mainitun tappaminen on ta- tenkin vain puolet täysikasvuisten eläinten
14117: pahtunut Oulun tai Lapin läänissä, kuu- tappamispalkinnosta.
14118:
14119: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
14120:
14121: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
14122: 312
14123: VU,5. - Lak. al. N:o 48.
14124:
14125:
14126:
14127:
14128: E. :Pusa y. m.: Ehdotus laiksi Merikoiviston knnnan perus~
14129: tamisesta ja asuttamisesta.
14130:
14131:
14132: E d u s k u n n a ll e.
14133:
14134: Vuoden 1947 valtiopäiville jätettiin laki- 2. Asutusviranomaiset ovat sekä maa-
14135: aloite N: o 28 Merikoiviston kunnan perus- talousvaliokunnassa että laki- ja talousva-
14136: tamisesta ja asuttamisesta. Aloitteen perus- liokunnassa antamissaan asiantuntijalau-
14137: teluissa osoitetaan, että tähänastisilla toi- sunnoissaan ilmoittaneet, että ilman uutta
14138: menpiteillä ei ole voitu Koiviston kunnan lainsäädäntöä koivistolaisia ei saadakaan
14139: asukkaita asuttaa maanhankintalain 91 § :n lain edellyttämällä tavalla meren rannikolle
14140: edellyttämällä tavalla. Lakialoitteen joh- asutetuksi ja että Pernajan kunnassa on
14141: dosta antamassaan lausunnossa sekä maata- asutustarkoituksiin sopivaa ja maanhan-
14142: lousvaliokunta että laki- ja talousvaliokunta kintalain mukaan luovutusvelvollista maata
14143: (mietintö n:o 55) sen toteavat. Esittä- n. 2,300 ha peltoa enemmän kuin mitä
14144: miensä perustelujen nojalla kumpikin va- koivistolaisten ja paikallisen väestön asu-
14145: liokunta on pitänyt lakialoitteessa ehdote- tusta varten on tarpeen, joten lakiehdo-
14146: tun lain säätämistä tarpeen vaatimana ja tuksen toteuttamista varten on, ei ainoas-
14147: tarkoituksenmukaisena. Vain siitä syystä, taan riittävästi, mutta ylenpalttisestikin
14148: että laki- ja talousvaliokunnan mietintö maata, ja tämä maa on pakkolunastettavissa
14149: valmistui liian myöhään kesäkuussa, edus- seitsemän suurmaanomistajan maasta.
14150: kunta ei ehtinyt sitä käsitellä loppuun 3. Laki- ja talousvaliokunta on mietin-
14151: ennen valtiopäivien päättymistä. Viitaten nössään osoittanut, että koivistolaisten asu-
14152: edellämainitun lakialoiteen n: o 28 ja sen tus voidaan toteuttaa sillä tavoin, että
14153: johdosta maatalousvaliokunnan antaman ainoatakaan paikalliseen väestöön kuuluvaa
14154: lausunnon sekä laki- ja talousvaliokunnan henkilöä ei pakoteta siirtymään pois nykyi-
14155: mietinnön n: o 55 perusteluissa esitettyihin seltä asuinpaikaltaan koivistolaisten asutta-
14156: näkökohtiin ja tosiasioihin, jätetään edus- misen takia.
14157: kunnalle nyt uusi lakialoite Merikoiviston 4. Pernajan kunnassa oli 31/12-1940
14158: kunnan perustamisesta ja asuttamisesta ja 5,963 ruotsinkielistä ja 996 suomenkielistä
14159: lisäperusteluiksi esitetään seuraavaa. asukasta, joten Pernajan kunta ei ole asuk-
14160: 1. Maanhankintalain 91 §: ssä on selvä kaittensa kielellisiin suhteisiin nähden ollen-
14161: säännös, jonka mukaan ,Siirtoväkeen kuu- kaan niin ruotsinkielistä kuin miksi sitä
14162: luvat hakijat on uskontonsa, kielensä ja pyritään esittämään.
14163: entisten asuinpaikkojensa yhteisyyden pe- 5. Ruotsinkielistä maaseutuväestöä oli
14164: rusteella pyrittävä sijoittamaan samoihin maassamme 31/12-1940 215,033 henkeä ja
14165: kuntiin, samoihin asutusryhmiin ja sellai- suomenkielistä maaseutuväestöä 2,612,319
14166: sille alueille, jotka luonnonsuhteittensa sekä henkeä. Ruotsinkielistä maaseutuvä'estöä on
14167: liikenne- ja taloudellisten edellytystensä siis vain 7. 7 % maamme väestöstä. Kuiten-
14168: puolesta lähinnä vastaavat niitä alueita, kin sen asuma-alue on yli puolet Suomen
14169: missä he aikaisemmin asuivat". Siitä huoli- rannikkoalasta. Suomenkielisten hallussa
14170: matta Koiviston kunnasta kotoisin oleva, oleva rannikkoalue on melkein yksinomaan
14171: maanviljelystä, kalastusta, laivanrakennusta pienviljelijäväestön hallussa ja sillä
14172: ja merenkulkua harjoittava väestö, ei ole alueella olevien maanluovutusvelvollisten
14173: asutettu lain edellyttämällä tavalla meren- maille ja vesille on jo muodostettu niin pal-
14174: rannikolle. Noin 200 perhettä ei ole vielä jon kalastustiloja kuin sinne voidaan muo-
14175: asutettu ollenkaan eikä edes tiedetä mihin dostaa. Ruotsinkielisen väeiltön asumalla
14176: .heidät voitaisiin asuttaa. alueella on enimmän suurtiloja. Siksi siellä
14177: VII,5, - E. Pusa y. m. 31/J
14178:
14179: on riittävästi maa- ja vesialueita kalastaja- 9. Koivistolaiset laivanrakentajat ovat
14180: laivanrakennus- ja merenkulkijaväestö~ tähän mennessä luovuttaneet valtiolle 12
14181: asutustarpeita varten. sotakorvauskuunaria. Toiset telakat ovat
14182: 6. Ensimmäisessä lakialaitteessa esitettiin samaan tarkoitukseen luovuttaneet yhteensä
14183: yksikielisen suomenkielisen kunnan .perusta- 11 kuunaria. Kuunarien rakentamisen vai-
14184: mista yksinomaan siitä syystä, että se aloit- keuden takia on kolme telakkaa lopettanut
14185: teen tekijäin käsityksen mukaan olisi ollut niiden rakentamisen ja yksi rakentaa suu-·
14186: sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen rien valtiolainojen turvin. Tämä osoittaa,
14187: väestön etujen mukaista. Tämä tavoite miten tärkeätä osaa puulaivatuotannossa
14188: olisi aloitteen tekijäin käsityksen mukaan· näyttelee vuosisatojen varrella hankittu pe-
14189: voitu saavuttaa vapaaehtoisuuden tietä il- rinnäinen puulaivantekotaito ja miten
14190: man että ainoatakaan paikalliseen väestöön välttämätöntä sen säilyttäminen tehokkailla
14191: kuuluvaa asukasta olisi tarvinnut pakko- toimenpiteillä on sekä koivistolaisen väestön
14192: siirtää nykyiseltä asuma-alueeltaan pois. itsensä että koko kanasntalouden hyväksi.
14193: Jos kuitenkin ruotsinkielinen väestönosa Kaikesta edellä sanotusta käy selville,
14194: haluaa mieluummin sellaista ratkaisua, että että on pakoittavia syitä, joiden takia Meri-
14195: koivistolaisille tarkoitetusta uudesta kun- koiviston kunnan perustaminen on välttämä-
14196: nasta tulee kaksikielinen kunta, niinkuin tön ja tarpeellinen. Vain sen avulla koivisto-
14197: laki- ja talousvaliokunta ehdotti, eivät koi- laisten asuttaminen voidaan tarvetta ja tar-
14198: vistolaiset asetu vastustamaan tällaistakaan koitusta vastaavalla tavalla toteuttaa. Lain
14199: ratkaisua. toteuttamisen vuoksi ei ketään pakkosiirretä
14200: 7. Koivistolaisten asutusta varten tarvit- alueelta pois. Melkein kaikki maanluovut-
14201: tavan alueen omistaa 7 suurviljelijää tai tajat ovat muualla asuvia henkilöitä. Siksi
14202: yhtiötä. Vain kaksi omistajaperhettä asuu asia maanluovuttajien kannalta ei ole mi-
14203: tiloillaan. Huomattava osa omistajayhtiöi- kään kielikysymys, vaan ainoastaan talou-
14204: den osakkeista on ulkomaalaisten hallussa, dellinen kysymys, jossa kielikysymyksen
14205: vaikka yhti•Öt ovatkin suomalaisia ja sellai- varjolla pyritään säilyttämään asutukseen
14206: sinaan lain mukaan maanluovutusvelvolli- luovutusvelvollista maata. Tämä ei kuiten-
14207: sia. kaan ole mikään pätevä syy. Ovathan
14208: 8. Toisen korvauslain 6 §: n mukaan yhtiöt ja suurtilat muuallakin joutuneet
14209: maksetaan~ siirtoväelle täysi korvaus, enin-
14210: luovuttamaan maata asutustarkoituksiin.
14211: tään 500,000 markan suuruisesta vahin-
14212: gosta arvioituna v. 1944 lopun hintatason Lakiehdotusta on vastustettu myöskin sillä
14213: mukaan. 'Sitä suuremmista vahingoista syyllä, että Eelä-Suomessa ruotsalaisalueella
14214: maksetaan korvausta jyrkästi alenevan oleva maa tarvitaan Pohjanmaan ruotsa-
14215: asteikon mukaan. Esim. 4 miljoonan mar- laisen väestön maantarpeen tyydyttämi-
14216: kan vahingosta maksetaan 1,800,000 mark- seksi. Tämän johdosta on syytä todeta,
14217: kaa, 8 miljoonan markan vahingosta, että maanhankintalain mukaan peruste-
14218: 2,400,000 markkaa, 16 miljoonan markan tulle Maalautakunnalle 2/4-1948 annetun
14219: vahingosta 2,880,000 markkaa ja 32 mil-,.. selostuksen mukaan Pohjanmaalle olisi sil-
14220: joonan markan tai sitä suuremmasta va- loin pitänyt perustaa vain 50-60 uutta
14221: hingosta 10 prosenttia, kuitenkin niin, että viljelystilaa ruotsinkielisiä maantarvitsi-
14222: suurin korvausmäärä, mikä samalla yksi- joita varten ja että niistä suurin osa voi-
14223: tyiselle henkilölle tai jakamattomalle kuo- daan sinne myös muodostaa, joten esitetty
14224: linpesälle voidaan suorittaa, on 3,000,000 syy perustuu vain löyhään otaksumaan.
14225: markkaa ja muulle korvauksen oikeutetulle Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössään
14226: 3,000,000 markkaa kutakin sen osakasta tai hyväksymään lakiehdotukseen tarvitaan
14227: jäsentä kohti, kuitenkin enintään 15,000,00'0 kuitenkin eräs lisäys. Se johtuu siitä, että
14228: markkaa. Lakiehdotuksen mukaan maan- asukkaanottolautakunnat eräillä ruotsin-
14229: luovuttajille maksetaan asutukseen käytet- kielisillä alueilla ovat tahallaan jarrutta-
14230: tävästä maasta hinta saman vuoden 1944 neet maanhankintalain mukaista suomen-
14231: lopun, hintatason mukaan, jolloin ei kui- kielisten maansaajien nimeämistä tiloille.
14232: tenkaan sovelleta mitään korvauslain 6 Puutteellisten säännösten vuoksi Asutus-
14233: § :ssä mainitun alennusasteikon tapaista asiainosasto ei saa sitä epäkohtaa korja-
14234: alennusta. tuksi. Ettei Merikoiviston kunnan perus-
14235:
14236: 544/48 40
14237: 314 VII,s. - Medkoivisto.
14238:
14239: tamisessa pääsisi samanlaista tapahtumaan, Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
14240: olisi lakiin otettava tästä johtuva säännös ehdotamme,
14241: määräämällä, että sinne on perustettava
14242: -sitä varten sekä maanlunastuslautakunta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14243: että asukkaanottolautakunta, joiden jäse- van lakiehdotuksen:
14244: ninä koivistolaiset tulevat asianmukaisesti
14245: huomioiduiksi.
14246:
14247: Laki
14248: Merikoiviston kunnan perustamisesta ja asuttamisesta.
14249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
14250: määrätyllä tavalla, säädetään:
14251: 1 §. linen käypä hinta, mikä !;!illä on katsottava
14252: Koiviston kunnasta olevien siirtoväkeen olleen 31 päivänä joulukuuta 1944 siihen
14253: kuuluvien henkilöiden maatalouden, kalas- tarkoitukseen käytettynä, mihin sitä sil-
14254: tuksen, merenkulun ja laivanrakennuksen loin käytettiin.
14255: harjoittamisen helpottamiseksi perustetaan Pakkoluuastetta-vien kiinteistöjen ja
14256: Merikoiviston kunta siinä järjestyksessä etuuksien hinnan suorittamisesta sekä nu-
14257: kuin tässä laissa säädetään. hin kuuluvaan vuokraoikeuteen ja eläkkee-
14258: seen nähden on soveltuvin osin voimassa,
14259: 2 §. mitä maanhankintalain (396/45) 61, 62 ja
14260: Merikoiviston kuntaan liitetään Pernajan 66 § :ssä on säädetty.
14261: kunnasta Gräggbölen, Baggnäsin, Tervikin,
14262: Gerbyn, Tjusterbyn, .Sjögårdin, Bölen, 5 §.
14263: Baggbölen, Isnäsin, Villmansgårdin, Edön, Jos kiinteistön omistaja, joka omistaa
14264: Mästlaksin, Idlaksbyn, Ijefsalön ja Sunda- maanhankintala.in (396/45) 3 § :ssä tarkoi-
14265: rön kylät sekä Näsen, Rosendalin, Trännä- tettua maata, luovuttaa tämän lain tarkoi-
14266: sin, Ingerbyn ja Lassdalin yksinäistalot. tuksiin koko kiinteistönsä, on hän oikeu-
14267: tettu saamaan kunnan alueen ulkopuolelta
14268: 3 §. maanhankintalain mukaan tilan, joka vas-
14269: Merikoiviston kunnan alueella olevat kiin- taa luovutetun kiinteistön arvoa.
14270: teist,öt, lukuunottamatta sellaista maata, Sellainen henkilö, joka tämän lain toi-
14271: joka on jo käytetty maanhankintalain meenpanon johdosta menettää tai jonka
14272: (396/45) mukaiseen asutukseen, voidaan katsotaan menettävän ennen tammikuun 1
14273: pakkolunastaa kaikkine etuuksineen val- päivää 1947 hallintaansa saaman vuokra-
14274: tiolle käytettäväksi tämän lain tarkoituk- alueen tai sanottuna ajankohtana voimassa
14275: siin. olleeseen työsuhteeseen perustuvan työpai-
14276: Kunnan alueella olevasta kiinteistöstä kan tilan maatalous- tai metsätöissä, on
14277: ei kuitenkaan pakkolunasteta maata tämän oikeutettu ensisijassa saamaan Merikoivis-
14278: lain tarkoituksiin laajemmalti kuin että ton kunnan alueelta asuntotontin tai asun-
14279: {)mistajalle jää maanhankintalain 9 § :n 1 totilan taikka kunnan alueen ulkopuolelta
14280: ja 2 momentissa mainitun suuruinen vilje- valintansa mukaan asuntotontin, asunto-
14281: lystila sekä hänen kotona asuvia lapsiaan tilan, asuntoviljelystilan tai viljelystilan.
14282: varten maata maanhankintalain 50 § :n Maatalousministeriö määrää ajan, jonka
14283: säännösten mukaan. kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hen-
14284: Jos kiinteistö tai sen osa taikka rakennus kilön on toimitettava kirjallinen hakemuk-
14285: halutaan vapaaehtoisesti luovuttaa valtiolle sensa Pernajan kunnan asutuslautakun-
14286: tämän lain tarkoituksiin, noudatettakoon nalle toimitettavaksi maatalousministeriön
14287: soveltuvin osin maanhankintalain 74 § :n määräämälle asukkaanottolautakunnalle.
14288: säännöksiä.
14289: 4 §. 6 §.
14290: Pakkolunastettavalie kiinteistölle etuuk- Tämän lain mukaan muodostettavia tiloja
14291: sineen määrätään se paikkakunnan kohtuul- annetaan, paitsi niille henkilöille, jotka on
14292: VII,s. - E. Pusa y. m. 315
14293:
14294: mainittu 5 § :n 2 momentissa, Koiviston maila, mikäli tässä laissa ei säädetä toisin,
14295: kunnasta oleville siirtoväkeen kuuluville soveltuvin osin, mitä kunnallisen jaoituk-
14296: henkilöille, jotka maanhankintalain (396/ sen muuttamisesta 19 päivänä toukokuuta
14297: 45) mukaan ovat maan saantiin oikeutet- 1923 annetussa laissa (180/25) on säädetty.
14298: tuja. Jaoituksen muutos voidaan määrätä tule-
14299: Erityisestä syystä voidaan 1 momentissa maan voimaan muunakin aikana kuin ka-
14300: mainittu tila antaa muullekin maan saan- lenterivuoden alusta ja aikaisemminkin
14301: tiin oikeutetulle siirtoväkeen kuuluvalle kuin kuuden kuukauden kuluttua määräyk-
14302: henkilölle, joka 1 päivänä syyskuuta 1939 sen antamisesta.
14303: on luovutetulla alueella saanut pääasialli- Järjestelytoimikuntana jaoituksen muu-
14304: sen toimeentulonsa kalastuksesta. toksesta johtuvia valmistelu- ja tä.ytäntöön-
14305: panotoimenpiteitä varten toimii Koiviston
14306: 7 §. kunnan hoitokunta, jollei valtioneuvosto
14307: Tämän lain mukaan luuastettavasta määrää muuta järjestelytoimikuntaa.
14308: alueesta muodostetaan tarpeen mukaan
14309: alueita myös koulutontteja, urheilukenttiä 12 §.
14310: ja muita kunnallisia ja yleisiä tarpeita sekä Merikoiviston ja Pernajan kunnat eivät
14311: teollisuutta, kauppaa ja liikennettä varten. saa osuutta toistensa omaisuuteen. Uuden
14312: kunnan alueelle jäävät Pernajan kunnan
14313: 8 §. omistamat kiinteistöt ja rakennukset lunas-
14314: Tilalle, joka muodostetaan tämän lain tetaan maanhankintalain •(396/45) mukaan.
14315: mukaan, voidaan metsämaaksi antaa osuus Henkilöön nähden, jolla on köyhäinhoi-
14316: toisen kunnan alueelle perustettavaan yh- dollinen kotipaikkaoikeus Pernajan kun-
14317: teismetsään. nassa 2 §: n mukaan Merikoiviston kuntaan
14318: liitettävällä alueella asumisen tai henkikir-
14319: 9 §. joituksen nojalla, noudatetaan vastaavasti
14320: Asukas, joka tämän lain mukaan on saa- kunnallisen jaoituksen muuttamisesta anne-
14321: nut tilan hallintaansa, on vapautettu suo- tun lain (180/25) 12 § :n säännöksiä.
14322: rittamasta alueesta valtiolle meneviä välit- .Siirtoväkeen kuuluva henkilö, joka siir-
14323: tömiä veroja sen mukaan kuin maanhan- tyy Merikoiviston kunnan alueelle, saa köy-
14324: kintalain (396/45) 156 § :ssä on sää.detty. häinhoidollisen kotipaikkaoikeuden Merikoi-
14325: viston kunnassa sen vuoden alusta lukien,
14326: 10 §. jona hänet henkikirjoitetaan sanotussa kun-
14327: Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta nassa.
14328: johdu, noudatettakoon lain toimeenpanosta 13 §.
14329: huolehtiviin toimielimiin, lain nojalla toi- Koiviston kunnan omaisuus luovutetaan
14330: mitettavaan pakkolunastukseen ja luovu- Merikoiviston kunnalle.
14331: tukseen, lunastettujen alueiden ja käyttä- Määrättäessä korvausta 5 päivänä touko-
14332: miseen, erottamiseen ja edelleen luovutta- kuuta 1945 annetun toisen korvauslain
14333: miseen, asukkaan ottamiseen, myyntihinnan (390/45) mukaan ei Koiviston kuntaa käsi-
14334: määräämiseen ja suorittamiseen, kiinnityk- tellä kuntana, jonka alue kokonaisuudes-
14335: senhaltijan oikeuteen ja asutustoimenpitei- saan on luovutetulla alueella.
14336: den .turvaamiseen nähden sekä lain muussa
14337: toimeenpanossa soveltuvin osin maanhan- 14 §.
14338: kintalain (396/45) säännöksiä ja sen no- Jos Merikoiviston kunta verotuloilla, val-
14339: jalla annettuja määräyksiä, kuitenkin niin, tion lakimääräisillä avustuksilla ja muilla
14340: että lain toimeenpanosta huolehtimaan on tuloillaan ei kykene kolmena ensimmäisenä
14341: asetettava erityinen maanlunastuslauta- toimintavuotenaan rahoittamaan tarpeellista
14342: kunta ja asukkaanottolautakunta, jonka toimintaansa, suorittaa valtio puuttuvan
14343: toimialueena on edellä 2 §: ssä tarkoitettu maaran. Tarlkoitulkseen voidaan suorittaa
14344: alue. tarvittaessa ennakkoa valtion varoista.
14345: 11 §. Edellä 1 momentissa mainitun valtion
14346: Merikoiviston kunnan perustamisen ai- osuuden määräämistä ja kunnan talouden-
14347: heuttamasta kunnallisen jaoituksen muu- hoidon valvontaa va11ten on kunnan alistet-
14348: toksesta määrää valtioneuvosto, noudatta- tava mainittujen vuosien talousarvionsa ja.
14349: 316 VII,s. - Merikoivisto.
14350:
14351: mahdollisista välttämättömistä uusista me- panosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
14352: noista johtuvat lisämenoarvionsa sisäasiain- sella.
14353: ministeriön tarkastettavaksi ja vahvistetta-
14354: vaksi. 16 §.
14355: 15 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
14356: ·Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen- kuuta 194 .
14357:
14358: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
14359:
14360: E. Pusa. Arvo Sävelä..
14361: Juho Niukkanen Juho Kuittinen.
14362: Hilma Koivulahti-Lehto. Martta Salmela-Järvinen.
14363: Veli Järvinen. P. Karjalainen.
14364: Toivo Pyörtänö. Jere Juutilainen.
14365: 0. Muikku. Laura Brander-Wallin.
14366: Valto Käkelä. Pentti Niemi.
14367: Yrjö Kilpeläinen. Yrjö Welling.
14368: Heikki Bykkäälä. Unto Va.rjonen.
14369: Rafael Paasio. Arttur Koskinen.
14370: Juho Karvonen. Edvard Pesonen.
14371: A. Turkka.
14372: 317
14373:
14374: VU,6. - Toiv. al. N: o 115.
14375:
14376:
14377:
14378:
14379: Myllymäki y. m. : Äänioikeusikärajan alentamisesta kun-
14380: nallisissa vaaleissa.
14381:
14382:
14383: Eduskunnalle.
14384:
14385: Kunnallinen äänioikeus oli aikaisemmin asioita kohtaan. Äänioikeus on yksi
14386: meillä omaisuudesta ja tuloista riippuvai- tapa, jonka avulla kansalaiset saadaan kiin-
14387: nen. Kuitenkin se on jo kolme vuosikym- nittämään huomiota yhteisiin asioihin. On
14388: mentä ollut yleinen. Yleinen ja yhtäläinen tunnettua, että määrätyn väestöryhmän
14389: äänioikeus onkin nykyisin tunnustettu ai- erikoiskysymyksiä yhteiskunnan eri edus-
14390: noaksi oikeaksi. Ristiriita on siinä, että tuslaitoksissa ajavat parhaiten juuri sen
14391: varsinkin työtätekevä nuoriso joutuu jo omat edustajat. Nuorison työ-, asunto-,
14392: useita vuosia työtä tehtyään maksamaan kasvatus- y. m. oloja edistämään tarvitaan
14393: monenlaisia veroja ja siten ottamaan osaa siis ennen kaikkea heidän omaa osallistu-
14394: yhteiskunnallisiin rasituksiin, mutta ääni- mistaan näiden laitosten työhön.
14395: oikeusikärajan ollessa 21 vuotta ei suurella Kun varsinkin viime vuosina nuoriso on
14396: joukolla nuoria kansalaisia ole mitään pää- muutenkin ottanut osaa monenlaisiin teh-
14397: tösvaltaa kunnallisissa asioissa. täviin, on luonnollista, että kansalaisille
14398: Kun nykyisin eräissä maissa on valtiol- myönnettäisiin äänioikeus entistä nuorem-
14399: linenkin äänioikeus 18 vuotiailla, voitaisiin pina. Tämän vuoksi olemmekin sitä mieltä,
14400: sitä suuremmalla syyllä kunnallisissa vaa- että on välttämätöntä saada aikaan uudis-
14401: leissa äänioikeusikärajaa alentaa. Varsin- tus äänioikeusoloissamme ja ehdotamme
14402: kin nykyaikana nuoriso on joutunut sellais- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14403: ten huvitusten ja muiden keveiden ajan-
14404: kulujen pariin, jotka ovat kehittäneet nuo- että hallitus kiireellisesti valmis-
14405: ria ihmisiä väärään ja turmiolliseen suun- tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
14406: taan. Täten olisi suurta huomiota kiinni- tyksen äänioikeuden myöntämisestä
14407: tettävä siihen, miten saadaan aikaan kunnallisissa vaaleissa kaikille 18
14408: suurempaa harrastusta yhteiskunnallisia vuotta täyttäneille kansalaisille.
14409: Helsingissä heinäkuun 23 päivänä 1948.
14410:
14411: Lauri Myllymäki. Kaarle Renfors.
14412: Niilo Nieminen. V. Puumalainen.
14413: Nestori Nurminen. Esa Hietanen.
14414: Gösta Rosenberg. Mauri Perkonoja.
14415: Arvo Riihimäki. ViLhelm Riihinen.
14416: 318
14417:
14418: VTI,7. - Toiv. al. N:o 116.
14419:
14420:
14421:
14422:
14423: Roine y. m.: Esityksen antamisesta köyhäinhoitolain köy-
14424: häinhoidon korvaamista koskevain säännösten muutta-
14425: misesta.
14426:
14427: E d u s k u n n a ll e.
14428:
14429: Voimassa olevan köytäinhoitolain 51 §: ään tua köyhäinhoitoavustusta ei peritä takai-
14430: sisältyy määräys, jonka mukaan jokainen sin.
14431: on velvollinen kunnalle korvaamaan siltä Asiasta on eduskunnalle jätetty vuosina
14432: saamansa 'köyhäinhoidon. Lain seuraavassa 1945 ja 1946 laki- ja toivomusaloitteet.
14433: pykälässä tosin säädetään, että korvausta Asianomaisia aloitteita käsitellyt valiokunta
14434: älköön otettako korvausvelvolliselta, jos mietinnössään myöntää nämät epäkohdat,
14435: harkitaan, että hän saamansa korvauksen mutta vedoten siihen, että asia on komitea-
14436: takaisin suorittamalla menettää mahdolli- tutkimuksen alaisena hylkää ne ja esittää
14437: suuden itsensä ja omaistensa elättämiseen. vain toivomuksen, ,että hallitus harkites-
14438: Käytännössä tällainen harkinta kuitenkin saan köyhäinhoitolain yleistä uudistamista
14439: on johtanut siihen, että asianomaiset viran- kiinnittäisi erityistä huomiota korvausvel-
14440: omaiset ovat pyrkineet perimään kyseessä- vollisuutta koskevien perusteiden saattami-
14441: olevia köyhäinhoitovelkoja henkilöiltä, joi- seen mahdollisimman oikeudenmukaisiksi."
14442: den taloudellinen asema ei mitenkään sitä Asiasta ei hallitus kuitenkaan tähän men-
14443: oikeuttaisi. nessä ole esitystä tehnyt ja tiedossa ei ole,
14444: Nykyisissä yhteiskunnallisissa oloissa on onko lähiaikoina edes odotettavissa siltä ta-
14445: työläisten suurimman osan asema sellainen, holta mitään esitystä, joten eduskunnan on
14446: että vähäisenkin työttömyyden tai sairau- syytä edelleen tähän epäkohtaan puuttua.
14447: den tullessa joudutaan turvautumaan köy- Köyhäinhoitolain sillä tavalla muuttaminen
14448: häinhoidon apuun, koska palkkatuloista ei mitä yllä on esitetty ei mitenkään vaikeuta
14449: ole mahdollista sellaisten säästöjen tekemi- jälkeenpäin tehtäviä koko köyhäinhoitolain
14450: nen, joiden turvin tilapäisetkään työttö- .uudistustoimenpiteitä.
14451: myys- ja sairaustapaukset voitaisiin voit- Edellä olevaan vedoten ehdotamme edus-
14452: taa. Tällaisten avustusten takaisin perimi- kunnan hyväksyttyväksi toivomuksen,
14453: nen on sitäkin suuremmalla syyllä väärin
14454: koska työttömyydestä tai sairaudesta kärsi- että hallit1ts kiireellisesti valmis-
14455: mään joutuvat aina menettävät taloudelli- tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
14456: sesti paljon enemmän kuin mitä köyhäin- tyksen lwyhäinhoitolain muuttami-
14457: hoito heitä tuona kautena mahdollisesti sesta niin, että köyhäinhoitovelkain
14458: auttaa. Yhtä väärin on, että heidän omaisil- takaisinmaksuvelvollisuus ilman omaa
14459: taan joko ylenevässä tai alenevassa polvessa syytään avuntarpeeseen joutuneilta
14460: peritään tällaisia avustuksia takaisin. Oikeu- henkilöiltä ja heidän perheenjäsenil-
14461: denmukaisin ratkaisu kysymykselle on, että tään poistettaisiin.
14462: köyhäinhoitolakia muutetaan niin, että Saa-
14463: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
14464:
14465: Eino Roine. H. Tauriainen. Esa Hietanen.
14466: J. Mustonen. Martti Leskinen. Eino Kujanpää.
14467: Elli Stenberg. Antto Prunnila. Mikko Järvinen.
14468: H. Manninen. Eino Tainio. Mauri Perkonoja.
14469: Irma Torvi.
14470: 319
14471:
14472: VII,s. - Toiv. al. N:o 117.
14473:
14474:
14475: Roine y. m.: Esityksen antamisesta köyhäinhoitolain 5 § :n
14476: muuttamisesta elatusvelvollisuuden selventämiseksi.
14477:
14478: E d u s k u n n a 11 e.
14479:
14480: Vuoden 1933 alkupuolella eduskunta hy- Asiasta on v. 1947 valiopäivillä jätetty
14481: väksyi hallituksen esityksestä köyhäinhoito- lakialoite, mutta eduskunta on sen hylän-
14482: lain 5 §: ään sellaisen muutoksen, ettei nyt. Hylkäävän kantansa perusteluksi
14483: työnantajain velvollisuus huolehtia van- eduskunta esittää., että asianomaiset sää-
14484: hoista työläisistään ole enää ehdoton, vaan dökset eivät kuulu köyhäinhoitolakiin ja
14485: jää riippumaan m. m. siitä, voidaanko että kansaneläkelain mukaisia vanhuus-
14486: asianomaisen työkykynsä menettäneen työ- eläkkeitä ruvetaan maksamaan jo vuonna
14487: läisen aviopuolison tai lasten katsoa kyke- 1949 eikä työnantajain ensisijaiseksi vel-
14488: neväksi hänestä huolehtimaan. Lain muu- vollisuudeksi voida asettaa vanhojen työ-
14489: tos antaa työnantajille mahdollisuuden va- läistensä elatusvelvollisuutta, koska he jou-
14490: pautua heille kuuluvasta velvollisuudesta. tuvat maksamaan huomattavia summia jo
14491: Työnantajan, jonka palveluksessa ja hyö- kansaneläkemaksuina työntekijäinsä puo-
14492: dyksi työläinen parhaat elinvuotensa on lesta. Tällaiset perustelut eivät kuitenkaan
14493: työskennellyt, moraalinen velvollisuus on riitä hylkäävän kannan perusteluiksi. Niin
14494: vastata hänen elatuksestaan myös silloin, kauan kun meillä ei ole sellaista sosiaalista
14495: kun työntekijä ei enää pysty itse itsestänsä lainsäädäntöä, joka takaisi kaikille van-
14496: huolehtimaan. Ei ole oikein, että hän tästä hoille työläisille kunnollisen toimeentulon,
14497: vapautuu sillä _perusteella, että asianomai- tulisi köyhäinhoitolaissa olla säädös, joka
14498: sella on lapsia, jotka mahdollisesti voivat velvoittaa työnantajat huolehtimaan van-
14499: vanhemmistaan huolehtia. Työläisperheiden hoista työläisistään. On myös olemassa pal-
14500: lapset ovat useimmiten itse pientuloisia ei- jon vanhoja työläisiä, jotka eivät ole kan-
14501: vätkä siihen kunnolla pysty. Jos heillä saneläkelain alaisia ja joista työnantajat
14502: mahdollisesti silloin, kun heidän vanhem- eivät joudu kansaneläkemaksuja suoritta-
14503: pansa työkykynsä menettävätkin, olisi mah- maan. Niin kauan kuin nämä puutteet
14504: dollisuus vanhemmistaan huolehtia, saatta- ovat lainsäädännössämme, tarvitaan köy-
14505: vat heidän mahdollisuutensa nopeasti muut- häinhoitolaissa kohtaa, joka edes osittain
14506: tua. Silloin heidän vanhempansa joutuvat korjaa tämän puutteen.
14507: kokonaan köyhäinhoidon varaan ja työn- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
14508: antaja vapautuu hänelle kuuluvasta vel- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14509: vollisuudesta. Ne pienet säästöt, joita van-
14510: hoilla työläisillä mahdollisesti on, eivät saa että hallitus kiireellisesti antaisi
14511: muodostua syyksi, jolla heiltä elatusapu Eduskunnalle esityksen köyhäinhoito-
14512: evätään. Työnantajana on kaikki edelly- lain 5 § :n muuttamisesta niin, että
14513: tykset ja velvollisuudet huolehtia vanhoista työnantajairt velvollisuus huolehtia
14514: työläisistään, ja kaikki sellaiset rajoitukset, vanhoista työläisistään tulisi todella
14515: jotka varallisuuteen tai lasten elatusvel- heidän ensisijaiseksi velvollisuudek-
14516: vollisuuteen vedoten antavat työnantajilla seen.
14517: mahdollisuuden vapautua velvollisuudes-
14518: taan, olisi laista poistettava.
14519: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
14520:
14521: Eino Roine. Hannes Tauriainen. H. Manninen.
14522: Esa Hietanen. Antto Prunnila. Martti Leskinen.
14523: Elli Stenberg. J. :Mustonen. Eino Tainio.
14524: Irma Torvi. Toivo Kujala. Eino Kujanpää.
14525: Mikko Järvinen. Mauri Perkonoja.
14526: :320
14527:
14528: ·vn,9. - Toiv. al. N:o 118.
14529:
14530:
14531: Roine y. m.: Esityksen antamisesta köyhäinhoitolain 5 § :n
14532: mukaisen elatuk.sen saattamisesta elinkustannuksia vas-
14533: taavaksi.
14534:
14535: E d u s k u n n a 11 e.
14536:
14537: 'Köyhäinhoitolain 5 § määrää, että sellai- tenka elatusvelvollisuuden ulkopuolelle jää-
14538: 'flelle työntekijälle, joka on työskennellyt sa- vät sellaiset elätettävän perheen jäsenet,
14539: malla työnantajana yli 20 vuotta ja joka joidenka toimeentulo on riippuvainen hä-
14540: varattomana on huollon tarpeessa, on työn- nestä, esim. hänen vaimonsa, ja jotka eivät
14541: antajan annettava tarpeellinen elatus tai enää voi itse itsestään huolehtia.
14542: järjestettävä hänelle hänen työkykyään On ilmeistä jos tässä mainittuihin epä-
14543: vastaavaa työtä. Laki ei kuitenkaan mää- kohtiin todella tahdotaan saada korjausta
14544: rittele tarkemmin miten suuri elatuksen on on köyhäinhoitolakia muutettava niin, että
14545: oltava. Käytännössä onkin aivan yleistä, siinä tarkemmin määritellään elatusapu
14546: että työnantajat antavat elatusta niin niu- niin suureksi, että sillä todella voi tulla
14547: kasti, ettei sillä voi tulla toimeen. Ei ole toimeen sekä asianomainen, että ne joiden
14548: olemassa mitään tarkkaa tilastoa elatusapu- toimeentulo on riippuvainen ,elatusavun
14549: "jen suuruudesta, mutta vaihtelivat ne saajan tuloista. Asian korjaamiseksi ei
14550: 500 markan vaiheilla kuukaudessa ennen riitä jotkin työnantajajärjestöjen alaisil-
14551: sotia. Vaikka näitä avustuksia onkin in- leen lähettämät kirjeet joissa he kehoitta-
14552: flation johdosta kQrotettu, eivät ne kuiten- vat elatusapuja korottamaan samassa suh-
14553: kaan vastaa läheskään sitä mitä vaatima- teessa kuin palkatkin ovat nousseet. Tarvi-
14554: tonkin elämä maksaa, vaan joutuvat tällai- taan lakia joka selvästi sitoo avustukset
14555: set vanhat työläiset turvautumaan köyhäin- vallitsevaan palkkatasoon ja samalla mää-
14556: hoidon apuun. Eduskunnan 16. 3. 1948 rittelee avustuksen niin suureksi, että se
14557: hallituksen esityksestä hyväksymä laki ela- todella takaa riittävän elatuksen elatusavun
14558: tusavustusten korottamisesta antaa mah- saajalle ja niille joidenka toimeentulo on
14559: dollisuuden inflation johdosta kokonaan riippuvainen lähinnä hänestä.
14560: merkityksettömiksi tulleiden avustusten ko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14561: rottamiseen, mutta ei sekään voi tuoda tar- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14562: peellista korjausta vallitsevaan epäkohtaan,
14563: koska eläkkeiden määrät jo alunperin ovat että hallitus antaisi Eduskunnalle
14564: liian pienet ja tällä tavalla lakisääteisesti, esityksen sellaisiksi muutoksiksi käy-
14565: inflatiosta johtuvat korotukset, tulevat pit- häinhoitolakiin, että lain 5 § :n mu-
14566: kien väliaikojen kuluttua. Laki ei myös- kaan elatusapua saavan ja hänen
14567: kään edellytä elatusvelvollisuutta muuhun huollettaviensa avustus nousisi elin-
14568: 'kuin asianomaiseen vanhaan työläiseen, jo- tasoa vastaavaksi.
14569: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
14570:
14571: Eino Roine. J. Mustonen. Esa Hietanen.
14572: Elli Stenberg. H. Manninen. Eino Kujanpää.
14573: Hannes Tauriainen. Martti Leskinen. Mikko Järvinen.
14574: Antto Prunnila. Eino Tainio. Mauri Perkonoja.
14575: Irma Torvi.
14576: 321
14577:
14578: VII,1o. - Toiv. aJ, N:o 119.
14579:
14580:
14581:
14582:
14583: Tervo y. m. : K unnallisrverolainsäädännön U1tdistamisesta.
14584:
14585: Ed u s kun n a l 'l e.
14586:
14587: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että pal- Vertailu sanottujen prosenttilukujen suh-
14588: kansaajien ryhmä on verotuksessa kaik- teelliseen ja jatkuvaan nousuun palkka-
14589: kein enimmin rasitettu. Valitettavasti y. m. tulojen osalta osoittaa selvästi että
14590: meidän verotustilastomme eivät ole niin tämä nousu johtuu siitä, että palkkatulot
14591: laaditut, että tämä voitaisiin todeta koko tulevat tarkimmin verotetuiksi muiden tulo-
14592: maahan nähden. Kunna'llinen Keskustoi- jen päästessä pakoilemaan verotusta. Muu-
14593: 'misto on kuitenkin koonnut kaupunkeja ten olisi ma:hdotonta selittää, että palkka-
14594: koskevan tilaston vuodesta 1913 lähtien, tulot nyt muodostaisivat runsaat kaksi kol-
14595: joka tilasto vuodesta 1928 alkaen käsittää mannesta kaikista verotettavista tuloista,
14596: myös kauppalat. Tämä tilasto osoittaa, vaikka ne v. 1913 olivat noin 45 % ja
14597: että kiinteistötulojen, elinkeinotulojen ja v. 1916 noin 38 %.
14598: palkka- y. m. tulojen suhde on vaihdellut Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että väli-
14599: prosentteina verotettavien tulojen koko- tön verotuksemme on liian yksipuolista tu-
14600: naismäärästä eri vuosina seuraavasti: lon verottamista. Tuloista täsmälleen mää-
14601: Palkka- y.m. ritellyt palkkatulot joutuvat poikkeuksetta
14602: Kiinteistötulot Elinkeinotulot tnlot
14603: koko määrältään verotuksen alaisiksi, kun
14604: 1913 15.5% 39.8% 44.7% taas kiinteistöistä ja varsinkin elinkeinoista
14605: 1916 9.o , 53.2 , 37.8 , saadut tulot ·pääsevät pakoilemaan vero-
14606: 1920 3.5 " 41.9 " 54.6 " tusta.
14607: 1922 6.8 " 33.2 " 60.0 " Jotta tähän asiain tilaan saataisiin oi-
14608: 1924 10.o , 26.7 , 63.3 , keudenmulmista korjausta, olisi kunnallis-
14609: 1928 12.0 " 26.0 " 61.0 " verotusta koskevaa lainsäädäntöä niin muu-
14610: 1934 11.8 , 26.3 , 61.9 , tettava, että muiden kuin palkkatulojen
14611: 1938 9.8 " 24.9 " 65.2 " suhteellinen osuus verotaakkaan saataisiin
14612: 1944 6.5 " 29.8 " 63.7 " lisääntymään. Erikoisesti tällä hetkellä
14613: Vuoden 1945 tilasto on juuri valmistu- ovat syyt siihen miltei pakottavat, sillä pal-
14614: nut, ja se osoittaa, että palkansaajien osuus kansaajat ovat huolestuneina seuranneet
14615: on yhä noussut lähennellen jo 70 %. hintatason jatkuvaa nousua ja esittäneet
14616: Maalaiskunnista ei vastaavaa tilastoa ole siinä kohdin oikeutettuja vaatimuksia. Kun
14617: olemassa, mutta eräistä pistokokeista päät- aikaisemmat tähän suuntaan tähdänneet la-
14618: täen kehitys on niissäkin ollut samanlainen. kiesitykset, jopa toivomusaloitteetkin, joita
14619: Palkka- y. m. tulojen ryhmään tosin kuu- eduskunnassa on tehty, on jatkuvasti hy-
14620: luvat myös korko- ja osinkotulot sekä sa- lätty, olisi hallitul{sen nopeasti saatava
14621: tunnaiset voitot, mutta niiden osuus on eduskunnalle sellaisia esityksiä, jotka hel-
14622: varsin vähäinen, etenkin vuodesta 1942 läh- pottaisivat palkansaajien verorasitusta.
14623: tien, sillä kaikki pienempien talletuksien Tähän suuntaan tähtääviä lainmuutoksia
14624: ja obligatioiden korot ovat olleet täysin ve- olisi suunniteltava kahdella linjalla. En-
14625: rovapaat ja suuremmistakin on ollut puolet siksi olisi kaikkein kiireisimmin saatava
14626: verovapaina. Kun palkkojen nousu on sa- sellaisia esityksiä, jotka on helppo lakitek-
14627: malla vaikuttanut tämän ryhmän verotet- nillisesti toteuttaa. Toiseksi olisi mahdolli-
14628: taviin tuloihin ja kun perus- ja lapsivä- simman pian alettava valmistaa perinpoh-
14629: hennysten pienuuskaan ei ole sitä sanotta- jaisempia uudistuksia, ·joilla saataisiin ai-
14630: vasti supistanut, niin on pidettävä tosi- kaan pysyväinen kunnallisverotuksen jär-
14631: asiana, että palkkatulot II).UOdostavat tämän jestäminen veronmaksajien maksukyvyn
14632: ryhmän miltei yksinomaisen osan. mukaiseksi.
14633: 322 VII,to. - Kunnallisverotus.
14634:
14635: Esitämme seuraavassa tällaisten uudis- henkilöihin kohdistuva verotus. Lakia olisi
14636: tusten suuntaviivat, koska kokemus on niin selvennettävä, että verotus ulottuisi
14637: osoittanut, että lakialoitteiden pohjana on näihinkin tuloihin.
14638: miltei mahdotonta saada aikaan tuloksia. Tulo- ja omaisuusverolaissa on lukuisia
14639: Helposti toteutettaviin muutoksiin näh- säännöksiä, joiden mukaan määrätynlaiset
14640: den kiintyy huomio ennen kaikkea seuraa- tulot ovat verovapaat tai sitten verotetta-
14641: viin seikkoihin. vista tuloista saa verovelvollinen tehdä
14642: Tulo- ja omaisuusverotuksesta on jo eräitä vähennyksiä, jotka helpottavat hä-
14643: useita vuosia haitatta ollut käytännössä nen verorasitustaan. Tällaisista verova-
14644: kaikkiin verovei vollisiin kohdistuva har- paista tuloista mainittakoon vain vahingon-
14645: kintaverotus. Kunnallisverotuksessa on täl- korvaus, joka on saatu valtiolta tai vakuu-
14646: lainen harkintaverotus ollut voimassa ai- tuslaitokselta, työttömyysavustukset, lahja-
14647: noastaan elinkeinotuloihin ja muihin kiin- palkkiot, hautaus- ja äitiysavustukset, per-
14648: teistötuloihin paitsi maatalouskiinteistöistä helisät y. m. semmoiset. Samaa tarkoittavista
14649: saatuihin nähden. Tulo- ja omaisuusvero- vähennyksistä mainittakoon kansaneläke-
14650: tuksen laajempi harkintamahdollisuus pe- ma·ksut, henkivakuutusmaksut, maksut
14651: rustuu siihen tunnettuun tosiasiaan, että eUike-, työttömyys- y. m. kassoihin j. n. e.
14652: lukuisat verovelvolliset, etupäässä niin sa- Tällaiset verovapaudet ja vähennykset ovat
14653: notut mustan liiketoiminnan harjoittajat, omiaan tekemään vähävaraisten veronmak-
14654: onnistuvat miltei säännöllisesti salaamaan sajien kunnallisen verorasituksen raskaam-
14655: tulonsa, vaikka ne summittain ovat ylei- maksi kuin valtiollisen, joka ei suinkaan
14656: sesti tiedossa. Millään muulla kuin laajen- liene ollut lainsäätäjän tarkoitus. Kysy-
14657: netulla harkintaverotuksella ei tällaisia tu- myksessä ovat miltei poikkeuksetta kaik-
14658: loja saada verotuksen alaisiksi. Kunnan ve- kein säälittävimmässä asemassa olevat ve-
14659: rotusviranomaisille olisi tässä kohdin vält- ronmaksajat, joten tällaiset kokonaisuuteen
14660: tämättä myönnettävä samanlainen harkin- katsoen mitättömät mutta asianomaiselle ve-
14661: tavalta kuin valtion verolautakunnille. ronmaksajalle suuriarvoiset seikat on
14662: Viimeisen sotamme aikana jätettiin edus- helppo järjestää kummassakin verotuksessa
14663: kunnalle hallituksen esitys, joka tarkoitti yhtäläisiksi.
14664: tulo- ja omaisuusverolain muuttamista niin, Kun vertaa toisiinsa tulojen ilmoittamis-
14665: että niin sanotut satunnaiset voitot joutui- velvollisuuslakia, kunnanverotusta varten
14666: sivat entistä laajemmin verotuksen koh- sekä tulo- ja omaisuusverolain veroilmoi-
14667: teiksi. Eduskunta tosin hylkäsi tämän esi- tusta ja sen tarkistamista koskevia sään-
14668: tyksen, mutta nyt olisi syytä uusia se. Ei- nöksiä, niin tekee sen oudon huomion, että
14669: hän ole mitään perusteltua syytä supistaa viimeksi mainittuja säännöksiä on useita
14670: satunnaisten voittojen verottaminen ainoas- kertoja korjattu ja tehostettu käytännön
14671: taan sellaisiin tapauksiin, joissa irtain omai- osoittamissa heikoissa kohdissa, mutta vas-
14672: suus on ollut myyjän hallussa enintään taavia korjauksia ei ole tehty kunnan vero-
14673: viisi ja kiinteän enintään kymmenen vuotta, tusta koskeviin säännöksiin. Verolakiesi-
14674: sekä että tällainen voitto joutuu veronalai- tysten valmistajille on tässä ilmeisesti ta-
14675: seksi vain silloin, kun omaisuus on saatu pahtunut huomaamattomuuksia, sillä eihän
14676: oston tai vaihdon kautta. Varsinkin nyt liene tarkoituksena, että kunnan verotus-
14677: olisi tällaisten voittojen laajempi verotta- viranomaiset olisi jätettävä veroesineiden
14678: minen omiaan tasaamaan niitä epäsuhteita, paljastamisessa huonompaan asemaan kuin
14679: jotka johtuvat inflation ja tavaran puut- valtion varsinkin maalaisoloissa saada vero-
14680: teen johdosta. lautakuntiin asiantuntijoita, joten siis kun-
14681: Pankit ja suuret teollisuuslaitokset jaka- nallisilla verotuselimillä pitäisi olla laajem-
14682: vat edelleen verraten runsaasti niin sanot- mat valtuudet lisäselvitysten hankkimiseen.
14683: tuja vapaaosakkeita, joiden tuoma hyöty Nyt on kuitenkin asianlaita päinvastoin.
14684: ja tulo ovat useimmissa tapauksissa laintul- Tämä epäsuhde olisi nopeasti korjattava.
14685: kinnan nojalla verovapaat. Onhan selvää, Edellä mainittuja verovapauksia ja ve-
14686: että tällaisten vapaaosakkeitten jako on rotettavan tulon vähennyksiä sekä tulo- ja
14687: miltei aina peitettyä voitonjakoa, joka muu- veroilmoitusten tarkistamista koskevien
14688: ten tapahtuisi osingonjaon muodossa. säännösten yhdenmukaistuttamisella saavu-
14689: Tässä on kysymyksessä erittäin tuottava ja tettaisiin kaiken lisäksi se etu, että tulo- ja
14690: useimmiten varsin veronmaksukykyisiin veroilmoitusten tekijäin muutenkin vaival-
14691: VII,to. Tervo y.m. 323
14692:
14693: loista ja hankalaa tehtävää helpotettaisiin. nitsemallemme toiselle linjalle, nimittäin
14694: Aivan vähäinen ei suinkaan ole se työn ja kunnan verotuksen perinpohjaisemman
14695: ajan säästö, joka täten saavutettaisiin, pu- uudistamisen aikaansaamiseen, pyydämme
14696: humattakaan siitä aiheellisen tyytymättö- kiinnittää hallituksen huomiota seuraaviin
14697: myyden vähenemisestä, joka tyytymättö- seikkoihin.
14698: myys nyt vallitsee veronmaksajissa heidän Samalla kuin nykyään tuloa verotetaan
14699: joutuessaan mitättömien pikkueroavaisuuk- kaksinkertaisesti, jäävät monet huomattavat
14700: sien tähden kuluttamaan aikaansa ja vai- ja erittäin veronmaksukykyiset verolähteet
14701: vojaan kahta rinnakkaista veroilmoitusta verottamatta.
14702: laatiessaan. · Tällaisina veroesineinä mainittakoon ensi
14703: Selvennykseksi haluamme huomauttaa, kädessä ansioton arvonnousu. Se, jos mi-
14704: että mielestämme ei suinkaan ole pyrittävä kään on erittäin sopiva verotuksen koh-
14705: molempien tuloverojen täydelliseen yhte- teeksi, sillä samalla kuin sen kautta saa-
14706: näistämiseen, sillä se veisi ojasta allikkoon, vutetun tulon tai omaisuuden lisäyksen ve-
14707: mutta mitättömien erilaisuuksien säilyttä- rottaminen helpottaisi muiden liiaksi rasi-
14708: misellä vain lisätään veroilmoitusten teki- tettujen veronmaksajien verotaakkaa, se
14709: jäin vaivoja, ilman että valtio tai kunnat myös hillitsisi tonttikeinottelua ja siis vä-
14710: siitä mitään hyötyisivät tai häviäisivät. lillisesti edistäisi lähivuosina niin vaikeaksi
14711: Kaikki edellä mainitut asianomaisten la- käyvän asuntopulan ratkaisua. Jo 20
14712: kien korjaukset. ja täydennykset olisi jok- vuotta sitten eduskunta hyväksyi hallituk-
14713: seenkin helppo valmistaa jo niin ajoissa, selle toivomuksen, että hallitus antaisi tut-
14714: että ne ehtisivät ensi vuonna toimitetta- kia ansiottoman arvonnousun kelpoisuutta
14715: vassa verotuksessa noudatettaviksi, kun verotuksen esineenä. Tätä tutkimusta var-
14716: vain verolakien esityksiä valmistavaa val- ten asetettiin aikanaan komiteakin, mutta
14717: tion elintä kehoitetaan ne nopeasti laati- sen työn tuloksista, vaikka se toimi noin 8
14718: maan. Oikeastaan ne olisi nopeasti voitu vuotta, ei ole ainakaan julkisuuteen saa-
14719: jo ajat sitten toteuttaa, ellei verolakien val- tettu mitään tietoa. Tämä komitea lienee
14720: mistelussa olisi liian yksipuolisesti kiinni- sittemmin lakkautettu ja sen tehtävät kai
14721: tetty huomiota yksinomaan valtion vero- siirrettiin niin sanotulle suurelle verokomi-
14722: tukseen. Olisi jo korkea aika vapauttaa tealle, mutta senkään työn tuloksista ei ole
14723: kunnan verotus siitä lapsipuolen asemasta, mitään kuulunut. Olisi syytä uudistaa tämä
14724: jossa se jo lähes kaksikymmentä vuotta on toimeksianto, sillä on suoranainen vahinko,
14725: saanut olla. Ellei valtion varsinainen vero- että tätä sekä verotuksen että etenkin taa-
14726: lakien valmistuselin ehdi tai pysty tähän jaan asuttujen seutujen kehitykselle ensi
14727: tehtävään, on syytä asettaa sitä suoritta- arvoista kysymystä ei ole saatettu minkään-
14728: maan erityinen komitea tai mieluummin laiseen kehitysvaiheeseen.
14729: pari asiantuntijaa. Olemme edellä jo viitanneet siihen, että
14730: Kunnalle olisi niin ikään myönnettävä välitön verotuksemme on aivan liian yksi-
14731: laajempi oikeus perinnön ja lahjan verot- puolista. rSota-ajasta johtuvia poikkeusla-
14732: tamiseen. Tällainen omaisuuden lisäys kes- keja lukuunottamatta se kohdistuu yksin-
14733: täisi hyvin lisäverotuksen valtion perintö- omaan tuloon. Verotuksen kohtuullisena-
14734: ja lahjaveron ohella. Niin ikään olisi kun- kin ollessa tämä yksipuolisuus johtaa sii-
14735: tien saatava oikeus verottaa omaisuutta, hen, että tuloverossa helpoimmin todettavat
14736: joka oikeus voitaisiin helposti järjestää si- tulot, nimittäin palkkatulot ja yleensä
14737: ten, että valtion verotuksen ohella myös muutkin pienet tulot joutuvat paljon ras-
14738: kunta saisi oikeuden omaisuuden verotta- kaamman verotuksen alaiseksi kuin ne to-
14739: miseen. dellisuudessa ansaitsisivat. Kun sodan ja
14740: Vaikka perinnön ja lahjan sekä omai- niiden jälkeinen muu ylimääräinen valtion
14741: suuden verottamisen järjestäminen lakitek- talouden rasitus on lisännyt verotaakkaa
14742: nillisesti ei ehkä olekaan niin mutkaton suunnattomasti, on tämä verotuksen yksi-
14743: kuin edellä luettelemiemme muiden vero- puolisuudesta johtuva epäkohta vain kär-
14744: esineiden saattaminen verotuksen alaiseksi, jistynyt. Tuloverotuksen puitteissa ei sii-
14745: olisivat nekin aikaansaatavissa verraten hen löydy lievennystä. Jo ensimmäisen
14746: helposti säädettävin erikoislaein. maailmansodan jälkeen siirryttiin useissa
14747: Siirtyäksemme tämän jälkeen alussa mai- maissa erikoisesti kunnallisverotuksessa niin
14748: 324 VII,to. - Kunnallisverotus.
14749:
14750: sanottuun esineverotukseen ja tulovero jä- kuntien pienempinä ja hajanaisempina ta-
14751: tettiin pääasiassa valtion veroksi. Täten lousyksikköinä on vaikeampi kuin valtion
14752: saatiin aikaan palkkatulojen ja muiden tu- järjestää tulojen tehokasta ilmisaamista,
14753: lojen välinen rasituksen tasaaminen, jota mikäli se vaatii erikoista asiantuntemusta.
14754: yksipuolisen tuloverotuksen vallitessa on Olemme tässä esittäneet vain suuntavii-
14755: mahdoton saavuttaa. vat ja pääasiallisimmat perustelut siitä, mi-
14756: Vaikka ulkomaisten esimerkkien orjalli- hin suuntaan välitöntä verotustamme olisi
14757: nen seuraaminen ei olekaan suositeltavaa, lähiaikoina ohjattava. Ensin olisi saatava
14758: on meilläkin jo aika korjata ne kohtalok- aikaan helposti toteutettavat välttämättö-
14759: kaat virheet, jotka tehtiin siinä, että viime mimmät uudistukset sekä sen ohella ja rin-
14760: vuosisadalla säädettyjen kunnallisten tulo- nan niiden kanssa aloitettava perusteelli-
14761: verojen lisäksi itsenäisyytemme alkuaikana sempi välittömän verotuksen ja nimen-
14762: saatettiin voimaan valtion tulovero ilman, omaan kunnallisverotuksen uudistaminen,
14763: että kunnallisverotusta samanaikaisesti olisi joka ei ole käden käänteessä aikaansaata-
14764: korjattu. vissa.
14765: Yksipuolisesta tulon verottamisesta joh- Tämän perusteella ehdotamme eduskun-
14766: tuu kaiken lisäksi se epäkohta, että hyö- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14767: dyllinen työ ja tehokas tuotanto saavat kan-
14768: taa verotuksen raskaimman taakan, kun että hallitus ensi tilassa valmistut-
14769: taas työ- ja tuotantovoimiaan vain heikosti taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
14770: käyttävät tai niiden käytön kokonaan lai- sen kunnallisverotusta koskevan lain-
14771: minlyöjät pääsevät joko suhteellisen vä- säädännön uud"istamisesta siten, että
14772: hällä verotuksella tai kokonaan vapautuvat satunnaiset voitot, vapaaosakkeet,
14773: verotuksesta. Myöskään ei sellaisia vero- perinnön ja lahjan aiheuttama omai-
14774: velvollisia, jotka pääsevät pakoilemaan tu- suuden lisäys, ansioton arvonnousu,
14775: loveroa, voida muun lmin laajemman esine- erilaiset ylellisyysesineet ja muu
14776: verotuksen avulla saattaa verotuksen pii- omaisuus tulisivat kunnallisverotuk-
14777: riin. sen alaisiksi ja että veronmaksajien
14778: Niin hyvin veroteknilliset kuin yleistalou- oikeus eräiden tulojen vähentämi-
14779: delliset syyt siis puoltavat voimakkaasti seen, samoinkuin verolautakuntien
14780: verouudistusten suuntautumista niin, että oikeus harkintaverotukseen ja vero-
14781: yksipuolisen tuloverotuksen rinnalle kehi- ilmoitusten tarkistamis- sekä tulojen·
14782: tetään helpommin käytäntöön soveltuva selvillesaamisvaltuudet ulotettaisiin
14783: esineverotus. Tällainen sopii nimenomaan myös kunnallisverotukseen.
14784: kuunailiseksi veroksi senkin tähden, että
14785: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
14786:
14787: Penna Tervo. 0. Muikku. E. Pusa.
14788: Matti Lepistö. Isak Penttala. Martta Salmela-Järvinen.
14789: K.-A. Fagerholm. Valto Käkelä. .Jere Juutilainen.
14790: .Juho Pyy. Yrjö Welling. Elli Nurminen.
14791: Unto Varjonen. Alpo Lumme. Edvard Pesonen.
14792: Aino Malkamäki. Varma Turunen. .J. F. Tolonen.
14793: Urho Kulovaara. Rafael Paasio. .Juho Kuittinen.
14794: 325
14795:
14796: VII,u. - Toiv. al. N:o 120.
14797:
14798:
14799:
14800:
14801: Koskinen y. m.: Toirnenpiteistä kunnallisverot'uksessa esiin-
14802: tyvien kohtuuttmnuuksien poistamiseksi.
14803:
14804:
14805: E d u s k u n n a ll e.
14806:
14807: Voimassaolevan kunnallisen verolain mu- N. s. isännänpalkka olisi määrättävä as-
14808: kaan joutuvat palkkatyöväestö ja pienvil- teittain yleneväksi ja perheenjäsenten työn-
14809: jelijät verotetuksi kohtuuttoman raskaasti arvo määrättävä viljellyn pinta-alan mu-
14810: kun_ sensijaan esim. suuremman maatilan kaan.
14811: omistajat pääsevät paljon huokeammalla ve- Pienviljelijäin metsäpinta-ala olisi vapau-
14812: rolla. Kun näin tapahtuu ennenkaikkea tettava verosta kohtuullista kotikulutusta
14813: määrättäessä n. s. isännänpalkkaa ja per- vastaavaan määrään asti ja sitä suurem-
14814: heenjäsenten työnarvoa, tulisi verotuksessa mille metsäpinta-aloille määrättävä vero to-
14815: määrättävä isännänpalkka ja perheenjäsen- dellisen tuoton perusteella.
14816: ten työnarvonkin olla suuremmilla tiloilla Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
14817: suhteessa pientiloihin korkeampi. Nyt se dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
14818: on kuitenkin päinvastoin. muksen,
14819: Samoin kuin edellä, on asia myöskin
14820: palkkatyöläisen, erikoisesti metsä- ja uitto- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14821: työläisen kohdalla. Nykyinen verotussys- toirnenpiteisiin kunnallisverolain
14822: teemi rasittaa heitäkin, työnlaadusta joh- rnuuttarniseksi siten, että verotuk-
14823: tuen, raskaammin kuin monia heitä parem- sessa nykyään esiintyvät kohtuutto-
14824: min toimeentulevia veronmaksajia. Kun- muudet voitaisiin poistaa ja kulle-
14825: nallinen verotuslaki olisikin näistä ja mo- kin veronrnaksajalle rnäärätä vero
14826: nista muistakin syistä mielestämme kiireel- hänen todellisen kantokykynsä rnu-
14827: lisesti uudistettava ja siinä otettava erikoi- kaisesti.
14828: sesti huomioon seuraavat seikat:
14829: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
14830:
14831: Arttur Koskinen. 0. Muikku.
14832: Valfrid Eskola. E. Pusa.
14833: Eino Raunio. Juho Karvonen.
14834: Vilho Väyrynen. Kustaa Alanko.
14835: Arvo Sävelä. Isak Penttala.
14836: Viljo Rantala. Hilma Koivulahti-Lehto.
14837: 326
14838:
14839: VII,12. - Toiv. al. N:o 121.
14840:
14841:
14842:
14843:
14844: M. Leskinen y. m.: Esityksen antamisesta maatalouskiinteis-
14845: töjen kunnallisverotuksen uudistamisesta.
14846:
14847:
14848: E d u s k u n n a ll e.
14849:
14850: Voimassa olevan kunnallista verotusta jonka vuoksi tämä veroperusteita vahvistet-
14851: koskevan asetuksen mukaan jaetaan maa- taessa tulisi huomioida.
14852: talouskiinteistöihin kuuluvat viljellyt maat Pientiloilla suoritettavan oman ja per-
14853: ja luonnonniityt tuotantokykynsä puolesta heenjäsenten työnarvo lain puutteellisuu-
14854: kunnittain kolmeen luokkaan, vuosittaisen den vuoksi tulee myöskin usein liian suu-
14855: hehtaarisadon arvioimista varten. Tämän reksi arvioitua. Siinä jää huomioimatta
14856: perusteella määrätään keskimääräinen useassa tapauksessa se, että pientiloilla ei
14857: tuotto verotuksessa. Sama koskee myöskin kaikille perheenjäsenille riitä täysin tuot-
14858: valtion tulo- ja omaisuusverotusta. Asetus tavaa työtä ja että perheen pään tai jon-
14859: velvoittaa taksoituslautakunnat kaikissa kun muun jäsenen ollessa ansiotyössä jää
14860: kunnissa noudattamaan kolmea luokkaja- työ siltä ajalta tilalla suorittamatta. Tämä
14861: koa, olkoonpa paikalliset olosuhteet maan- olisi peltohehtaaria kohden arvioitavasta
14862: laatuun ja kasvukuntoon nähden kunnan työnarvosta vähennettävä, ja oman sekä
14863: alueen eri puolilla kuinka toisistaan poik- perheenjäsenten tilalla tekemän työnarvon
14864: keavat ta:hansa. arvion perustana olisi pidettävä tilan suu-
14865: Tällainen luokittelu ei ole riittävä ja oi- ruutta.
14866: keudenmukainen. Maassamme on kuntia, Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14867: joissa tuotannon edellytykset eri osissa kun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14868: taa poikkeavat toisistaan niin, että viljel-
14869: lyn maan ja luonnonniityn keskimääräisen että hallitus antaisi kiireellisesti
14870: tuoton arvioinnissa kolmen luokkajaon pe- Eduskunnalle esityksen sellaisiksi
14871: rusteella kunnan syrjäisten seutujen ja hei- muutoksiksi kunnallisiin verolakei-
14872: kompien viljelysmaitten viljelijät tulevat hin, että viljellyn maan verotus ta-
14873: suhteettoman raskaasti verotetuiksi. pahtuisi viidessä luokassa huomioon
14874: Valtioneuvosto vahvistaa kunnittain vero- ottaen maan laadun, viljelyksen voi-
14875: perusteet myöskin viljellyn maan ja luon- maperäisyyden, sijainnin sekä muut
14876: nonniityn verottamista varten joka vuosi, tilan puhtaaseen tuottoon vaikutta-
14877: pitäen siinä kirjanpitotilojen keskimää- vat tekijät, ja että veroperusteet
14878: räistä vuosituotantoa lähtökohtana. Siinä määrättäisiin progressiivisesti viljel-
14879: ei lainkaan huomioida eri suuruisten tilo- lyn maan pinta-alan mukaan siten,
14880: jen erilaiset tuotantoedellytykset. Päte- että pientilan verotus tapahtuisi huo-
14881: viksi tunnustettujen tutkimusten perus- mioon ottaen niiden tuottoon vaikut-
14882: teella on kuitenkin todettu, että pientilain tavat kielteiset tekijät ja että isäntä-
14883: puhdas tuotto peltohehtaaria kohti suurem- vero määrättäisiin peltohehtaariin
14884: pien työ- y. m. kustannusten takia jää huo- käytetyn työnarvon mukaan.
14885: mattavasti pienemmäksi kuin suurti!oilla,
14886: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
14887: -
14888: Martti Lesldnen. Arvo Riihimäki. Esa Hietanen.
14889: Niilo Nieminen. Mauri Perkonoja. Vilhelm Riihinen.
14890: Kalle Kauhanen. Eino Roine.
14891: 327
14892:
14893: VII,13. - Hemst. mot. N:o 122.
14894:
14895:
14896:
14897:
14898: Forss m. fl.: Anoående reformering av kommunalbeskatt-
14899: ning av lantbruksinkomster.
14900:
14901:
14902: T i ll R i k s d a g en.
14903:
14904: I § 1 i förordningen av den 20 januari hemmavarande barn utfört tili förmån för
14905: 1922 angående kommunalbeskattning i de skattskyldiges hushåll.
14906: landskommuner stadgas, att till lantbruks- Värdet av detta arbete får icke bestäm-
14907: fastighet hörande odlade marker och natur- mas av de kommunala taxeringsnämnderna,
14908: liga ängar skola med hänsyn till produk- vilka i landskommunerna äro sammansatta
14909: tionsförmåga indelas i tre klasser. Åkrar, och valda så, att de äga lokalkännedom
14910: till vilka hänföras även kärrodlingar samt och kan bedöma varje enskilt fall, utan
14911: praktiskt taget även mossodlingar, klassifi- ger vederhörande myndighet varje taxe-
14912: ceras efter den i havre uppskattade skör- ringsår till kommunerna hestämmelser om
14913: demängden per hektar, då på orten vanlig värdet av husbondens arbete grundart på
14914: odlingsmetod tillämpas. Det har visat sig, arealinnehav, som ock bestämmelser, till
14915: att denna klassificering ej ger räbtvisa åt vilka belopp hemmavarande barn skola be-
14916: odlare av avsides från kommunens centrala skattas. All annan jämte denna overkliga
14917: delar belägen jord ocih andra lägenheter med inkomst sammanföres och påföres den
14918: dåliga och svaga jordar, utan borde det, skattskyldiga lägenhetsägaren ensam vid
14919: för ernående av en mera rättvis beskatt- taxeringen.
14920: ning finnas flera än de tre klasser, som för- En rättvis beskattning av åker som även
14921: ordningen nu stadgar. ·Skillnaden mellan av person bör grunda sig på den verkliga
14922: de ·bästa, centra:ltbelägna, goda lägenheterna inkoms,ten av erhållen skörd eller inkomst i
14923: och svaga, mera avsides liggande, är med penningar.
14924: endast tre klasser för liten. Det finnas Tjänsteanställd eller den, som idkar nä-
14925: jordar så svaga, att ej ens en medelmåttig ring, beslmttas ingalunda efter arbetets Ollll-
14926: skörd kan utvinnas utan jordförbättrings- fattning och möda utan för verklig inkomst,
14927: medel och utan att en viss mängd gödsel förmån och förtjänst. ;Såsom taxering och
14928: tillföres eller utan att en ra:nn:an än ,på orten beskattning av lantbrukslägenihet verkställes,
14929: vanlig odlingsmetod" i dylikt fall tilläm- kan två lägenheter med enahanda grund-
14930: pas, vilket förutsätter mera kostnader och värden bli så beskattade, att den med sva-
14931: arbete men likväl giver blott en obetydlig gare marker och större areal samt med
14932: eller ingen nettoavkastning per hektar. mera än tillräcklig arbetskraft får långt
14933: En stor merutgift per hektar har ock högre skatt, beroende på den ringa värde-
14934: många avsides belägna odlingslägenheter i skillnaden mellan de 'tre klasserna och på
14935: årligt underhåll av utfartsvägar och ut- grund av det fastställda arbetsvärdet per
14936: fallsdiken m. m., för vilka utgifter avdrag person. Den kraftigare odlingslägenheten,
14937: icke får göras vid deklaration. där den skattskyldige har minderåriga
14938: I förordningen a.ngående kommunalför- barn, för vilka avdrag får .göms, kan, fast
14939: valtning rpå ·landet, given den 15 ju:ni 1898, lejd arbetskraft icke behöver anlitas, så
14940: § 82 stadgas, att som inikomst skaH räknas gott som helt undgå skatt.
14941: den skattskyldiges inom lanthushållningen Med beaktande av att en indelning av
14942: utförda arberte, uppskattat i penningar till de odlade markerna i flera än tre klasser
14943: belopp, som för detta arbete bort erläggas skulle få till följd en allmän omklassifice-
14944: åt en avlönad person•, så ock det arhete ring och medföra stora kostnader, borde
14945: 328 VII,ts. - Maataloustulojen kunnallisverotus.
14946:
14947: för undvikande. därav undersökas möjlig- Med stöd av vad ovan framhällits, väga
14948: heten att övergå från systemet med olika vi vördsamt föreslä, att riksdagen måtte
14949: k:lasser tili blott förvandlad åkerareal, ä besluta hemställa,
14950: vilken den s. k. husbondeskatten skulle
14951: baseras. att regeringen måtte snarast möj-
14952: Beträffande detta husbondens arbete ligt avlåta propositi()ll'l, angående ny
14953: vore det rätt och billigt om vid beskattnin- lag om kornmunalbeskattning på lan-
14954: gen därav beaktades den skattskyldiges i det, vari taxeringen skulle ske på
14955: verkligheten utförda arbetsprestationer. basen av beräknad förvandlad åker
14956: Hemmavarande barn böra för det arbete ock arbetskraften vid jordbruket
14957: de utfört för hushället jämte eventuell beskattas i enligket med verklig in-
14958: annan inkomst särskilt beskattas. komst och så att varje person beskat-
14959: Avdrag för lejd arbetskraft borde tillå- tas särskilt.
14960: tas. Erläggandet av foliklpensionspremierna
14961: iku:nde härigenom effektiviseras.
14962: Helsingfors den 29 juli 1948.
14963:
14964: Matts Forss. Albin Wickman.
14965: Albert Brommels. Levi Jem.
14966: 329
14967:
14968: vn,u. - Toiv. al. N:o 122. Suomennos.
14969:
14970:
14971:
14972: Forss y. m.: Maataloustulojen kunruillisverotuksen uudista-
14973: misesta.
14974:
14975: E d u s k u n n a 11 e.
14976:
14977: Kunnallisverotuksesta maalaiskunnissa Tämän työn arvoa eivät saa määrätä
14978: 20 päivänä tammikuuta 1922 annetun ase- kunnalliset verotusviranomaiset, jotka
14979: tuksen 1 § :ssä säädetään, että maatalous- maalaiskunnissa on valittu siten, että
14980: kiinteistöön kuuluvat viljellyt maat ja heillä on paikallistuntemusta ja että he
14981: luonnonniityt jaetaan tuotantokykynsä voivat arvostella kunkiri yksityisen ta-
14982: puolesta kolmeen luokkaan. Pellot, jollai- pauksen, vaan asianomainen viranomainen
14983: siksi luetaan myös suoviljelykset, luoki- antaa kunakin verotusvuotena kunnille
14984: tellaan kaurassa arvioitavan satomäärän isännäntyön arvoa koskevat määräykset,
14985: mukaan hehtaaria kohti, kun käytetään jotka perustuvat pinta-alanomistukseen,
14986: paikkakunnalla tavallista viljelystapaa. samoin kuin määräykset siitä, mihin mää-
14987: On osoittautunut, ettei tämä luokitus tee rään kotona olevat lapset on verotettava.
14988: oikeutta .kunnan keskeisistä osista syr- Kaikki muu sekä tämä epätodellinen tulo
14989: jässä sijaitsevien ja muiden tilojen vilje- lasketaan yhteen ja luetaan verotuksessa
14990: lijöille, joiden maat ovat huonoja ja heik- yksin verovelvollisen tilanomistajan tu-
14991: kotuottoisia, vaan oikeudenmukaisempaan loksi.
14992: verotukseen pääsemiseksi pitäisi olla Peltoon samoin kuin henkilöön kohdis-
14993: useampia kuin asetuksen nyt säätämät tuvan oikeudenmukaisen verotuksen on
14994: kolme veroluokkaa. Parhaimpien, keskei- perustuttava todelliseen, saadusta sadosta
14995: sesti sijaitsevien, hyvien ja syrjässä sijait- tai rahatuloista saatuun tuloon.
14996: sevien tilojen ero on ainoastaan kolmeen Virassa tai toimessa olevaa tai sellaista,
14997: luokka~n jaettuna liian pieni. On niin joka harjoittaa elinkeinoa, ei suinkaan
14998: heikkoja maita, ettei voida päästä edes veroteta työn suuruuden ja vaivannäön
14999: keskinkertaiseen satoon ilman maanparan- mukaan, vaan todellisesta tulosta, edusta
15000: nuskeinoja, ilman määrättyä lannoitemää- ja ansiosta. Sillä tavoin kuin maatalous-
15001: rää ja käyttämättä sellaisessa tapauksessa tilojen taksoitus ja verotus suoritetaan,
15002: muuta kuin ,paikkakunnalla tavallista saattaa kaksi perusarvoltaan samanlaista
15003: viljelystapaa". Tämä edellyttää suurem- tilaa joutua verotetuksi siten, että tila,
15004: pia kustannuksia ja enemmän työtä an- jossa on heikommat maat ja suurempi
15005: taen kuitenkin vain mitättömän puhtaan pinta-ala sekä enemmän kuin riittävästi
15006: tuoton hehtaaria kohti tai ei lainkaan. työvoimaa, saa paljon suuremman veron,
15007: Suurta menolisää hehtaaria kohti vuosit- johtuen kolmen luokan vähäisestä arvo-
15008: tain merkitsee monille syrjäisille viljelys- erosta ja henkilöä kohti vahvistetusta
15009: tiloille myös sieltä johtavien teiden ja las- työn arvosta. Parempi viljelystila, jossa
15010: kuojien ylläpito y. m., joista menoista ei verovelvollisella on alaikäisiä lapsia, joista
15011: saa tehdä vähennystä veroilmoituksessa. saa tehdä vähennyksen, saattaa, vaikka ei
15012: Maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 tarvitse turvautua palkattuun työvoi-
15013: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen maan, välttyä llniltei: :Irokoll'aan verotuk-
15014: 82 § :ssä säädetään, että tuloksi on luet- selta.
15015: tava verovelvollisen maataloudessa suorit- Ottaen huomioon, että viljelysmaiden
15016: tama työ arvioituna rahassa siihen mää- jakaminen useampaan kuin kolmeen luok-
15017: rään, mikä tästä työstä olisi ollut suori- kaan johtaisi yleiseen uudelleen luokituk-
15018: tettava palkatulle henkilölle, samoin se seen ja aiheuttaisi suuria kustannuksia,
15019: työ, jonka kotona olevat lapset ovat suo- pitäisi sen välttämiseksi tutkia mahdolli-
15020: rittaneet verovelv.ollisen talouden hyväksi. suutta siirtyä eri luokkia käsittävästä jär-
15021:
15022: 42
15023: 330 VII,ts. - Maataloustulojen kunnallisverotus.
15024:
15025: jestelmästä vain muunnettuun peltopinta- Yllä esitettyyn viitaten rohkenemme
15026: alaan, johon n. s. isännänveron olisi perus- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
15027: tuttava. syttäväksi toivomuksen,
15028: Mitä lt:älhän isärulän rtyöhön tulee, olisi oi-
15029: keiln ja !kohturullista, joo sitä verotettaessa että hallitus mahdollisimman pian
15030: otettaisiin huomi01o1n: verovelvollisen. todel- antaisi esityksen kunnallisverotusta
15031: lisuudessa suoritltama työ. maalaiskunnissa koskevaksi uudeksi
15032: Kotona olevia lapsia olisi talouden hy- laiksi, jossa taksoitus tapahtuisi las-
15033: väksi suorittamastaan työstä ja mahdolli- ketun muunnertwn pellon perusteella
15034: sesta muusta tulostaan verotettava erik- ja maataloudessa käytettyä työvoi-
15035: seen. maa v.erotetaan todellisen tulon mu-
15036: Palkatusta työvoimasta olisi sallittava kaan siten, että jokaista henkilöä ve-
15037: vähennys. Kansaneläkemaksujen suoritta- rotetaan erikseen.
15038: mista voitaisiin siten tehostaa.
15039: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
15040:
15041: Matts Forss. Albin Wiclona.n.
15042: Albert Bromm.els. Levi J'ern.
15043: 331
15044: VII,14. - Toiv. al. N:o 123.
15045:
15046:
15047:
15048:
15049: Berner y. m.: Esityksen antamisesta verovelvollisten srtw-
15050: jaamiseksi kohtuuttomalta harkintaverotukselta kunnal-
15051: lisverotuksessa.
15052:
15053:
15054: E d u s k u n n a II e.
15055:
15056: Asetuksen N :o 40 kunnallishallituksesta soveltaminen mahdottomaksi silloin, kun
15057: kaupungeissa annettu 8 p. jouluk. 1873 verotettavan tulot joko poikkeuksellisista
15058: 55 §:ssä 7 koht. (L. 20. 1. 1922) sanotaan syistä tai muuten muodostuvat sellaisiksi,
15059: seuraavaa: että jatkuva harkintavero on katsottava il-
15060: ,7) Jos kiinteistössä, elinkeinosta tai liik- meisen kohtuuttomaksi. Tällaisissa tapauk-
15061: keestä säästyneen tulon arvio on päättynyt sissa muuttuu myöskin veron luonne sellai-
15062: niin, että säästöä on syntynyt vähän .tahi seksi, että sitä tosiasiallisesti ei voi katsoa
15063: ei ollenkaan, mutta semmoista arviota ve- enää tulon verotukseksi vaan omaisuuden
15064: ronalaisen liikkeen laatuun ja laajuuteen verotukseksi. Kun yhteiskunnan säännölli-
15065: nähden ei katsota voitavan hyväksyä .kun- sen toiminnan kannalta verotuksen luon-
15066: nallisveron suorittamisen perusteeksi, tulee teen muuttaminen tässä suhteessa on kat-
15067: taksoituslautakunnan huolellisesti tutkit- sottava arveluttavaksi, ei ole asiallista, että
15068: tuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla kunnallisille veroviranomaisille myönnetään
15069: johtona asian arvostelemisessa, harkinnan näin pitkälle meneviä oikeuksia, vaan mi-
15070: mukaan arvioida se kohtuullinen määrä käli tällaiseen on turvauduttava, kuuluisi
15071: josta sellaiselle verovelvolliselle on pantava se silloin ainakin eduskunnan ratkaisupii-
15072: veroäyrejä ". riin.
15073: Vastaavanlainen periaate sisältyy asetuk- Edellämainitun pykälän soveltaminen on
15074: seen N :o 21 maalaiskuntain kunnallishal- hinta- ja palkkasäännöstelyn voimassaolo-
15075: linnosta 15 p. kesäk. 1898 annetun 82 § aikana saattanut verovelvollisen erikoisen
15076: 13 kohtaan. vaikeaan asemaan. Samaan aikaan kun val-
15077: Tämän lain perusteella kunnalliset vero- tion hintaviranomaiset ovat pyrkineet ra-
15078: viranomaiset määräävät harkintaveron. Niin joittamaan kaikkia voittoja ja palkkioita
15079: välttämätöntä kuin kuntien rahatalouden kunnalliset veroviranomaiset eivät ole otta-
15080: hoidon kannalta voi olla oikeus erinäisissä neet huomioon mainittujen valtion viran-
15081: tapauksissa määrätä veroa harkintansa mu- omaisten määräyksistä johtuneet tosiseikat
15082: kaan, on ikuitenkin todettava, että tätä oi- täten saattaen verovelvollisen kahden eri
15083: keutta monessa tapauksessa käytetään myös- periaatteita noudattavan viranomaisen pu-
15084: kin väärin. Tästä syystä onkin verotetta- ristuksen kohteeksi.
15085: vien henkilöiden ja yritysten oikeuksien suo- Kun näyttää ilmeiseltä että nykyiseen
15086: jaamiseksi välttämätöntä lakiin saada sel- verolainsäädäntöön olisi saatava edellämaini-
15087: lainen lisäys, joka suojaa asianomaisia lain tuissa kohdissa erinäisiä selvennyksiä ja
15088: sovelluttamisesta sellaisissa tapauksissa, joi- tarkistuksia, ehdotamme kunnioittaen edus-
15089: hin sitä ilmeisestikään ei ole tarkoitettu käy- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
15090: tettäväksi, tai milloin verotuksen muoto
15091: oleellisesti muuttuu. Kun veron perusteena että hallitus antaisi Eduskunnalle
15092: pidetään tuloa, käy edellämainitun pykälän esityksen sellaisista selvennyksistä
15093: 832 VII,14.- Harkintavero kunnallisverotuksessa.
15094:
15095: kunnallishallituksesta kaupungissa menttiin, jQtka entistä paremmin.
15096: annetun asetuksen 55 § 7 momenttiin suojaavat verovelvollisia kohtuutto-
15097: ja maalaiskuntain kunn'allishallin- malta harkintaverolta.
15098: wosta annetun asetuksen 82 § 13 mo-
15099: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
15100:
15101: Rolf B. Berner. H. A. Kannisto.
15102: Kalle Kauppi. Irma Karvikko.
15103: Lassi Hiekkala. T. A. Wiherheimo.
15104: 0. A. Öhman. Usko Koski.
15105: Juho Heitto. Urho Saariaho.
15106: 333
15107:
15108: VU,15. - Toiv. a.l. N:o 124.
15109:
15110:
15111:
15112:
15113: Tauriainen y. m.: Yhtiöiden ja muiden liikkeenharjoittajain
15114: saattamisesta verovelvollisiksi suhteellisesti liikevaihtonsa
15115: mukaan niille kunnille, joissa ne liikettään harjoittavat.
15116:
15117:
15118: E d u s kun n a 11 e.
15119:
15120: Maalaiskuntain kunnallishallinnosta voi- alueilla. On olemassa useita korkeimman
15121: massaolevan 1 päivänä kesäkuuta 1898 anne- hallinto-oikeuden päätöksiä, joiden mukaan
15122: tun asetuksen 78 § : ssä säädetään, että ,nii- kunnille ei ole annettu oikeutta verottaa
15123: hin menoihin, joita 27 p :nä marraskuuta yhtiöitä siitä liiketoiminnasta, mitä ne puu-
15124: 1917 annetun kunnallislain 5 §: n 2 mo- tvaran hakkauksen ja kuljetuksen muo-
15125: mentin mukaan on kunnan tarpeitaan var- dossa kunnan alueella harjoittavat.
15126: ten suoritettava, on uskontunnustukseen ja Kun suuri osa maalaiskunnista näin ol-.
15127: kansalaisuuteen katsomatta jokainen, len nykyisin ei pääse verottamaan kyseisiä
15128: joka kunnassa asuipa tai ei, omistaa tahi yhtiöitä niiden kunnan alueella harjoitta-
15129: viljelee maata tahi hallitsee muuta kiin- masta liiketoiminnasta, joutuvat nämän
15130: teätä omaisuutta, kunnat epäoikeutettuun asemaan ja menet-
15131: tahi siellä harjoittaa liikettä elinkeinona tävät paljon veronalaisia tulojaan. Ei ole
15132: tahi muuta ammattia, . oikeudenmukaista, että vain jokin kunta
15133: sekä jokainen, jolla kunnassa on asunto tahi kaupunki saa verottaa suryhtiöitä nii-
15134: ja kotipaikka, velvollinen antamaan osansa den hankkimista tuloista. Siitä syystä olisi
15135: sen mukaan kuin hänelle taksoituksessa on otettava käytäntöön sellainen verotustapa,
15136: pantu veroäyrejä ". että yhtiöitä pääsisivät verottamaan myös-
15137: Mielestämme lainlaatija noilla ylläole- kin ne kunnat, joiden alueella yhtiöt har-
15138: villa määritelmillä on jo tarko~ttanut sitä, joittavat liiketoimintaansa raaka-aineen
15139: että kaikki, jotka kunnan alueella har- hankinnan, hakkauksen ja kuljetuksen muo-
15140: joittavat liikettä, asuivatpa tahi eivät kun- dossa ja lainsäädäntöä tässä suhteessa sel-
15141: nassa, ovat verovelvollisia kunnalle. Nykyi- vennettävä.
15142: sin on kuitenkin käytännössä niin, että mo- Eedellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15143: net suuryhtiöt, esim. puutavarayhtiöt, jotka ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15144: monen kunnan alueella harjoittavat hyvin- vomuksen,
15145: kin suurta liiketoimintaa, polttopuun ja että hallitus valmistaisi ja antaisi
15146: teollisuuden raaka-aineen hankintaa puu- Eduskunnalle esityksen kunnallislain-
15147: tavaran hakkauksen ja kuljetuksen muo- säädännön siten selventämisestä, että
15148: dossa, eivät maksa siitä liiketoiminnastaan yhtiöt ja muut liikkeenharjoittajat
15149: kunnalle veroa, vaan sille kunnalle tahi joutuisivat maksamaan veroa kaih'lle
15150: kaupungille, jossa niiden pääkonttorit ovat niille kunnille, joissa liikettään har-
15151: tahi missä niiden kotipaikka sijaitsee. Tämä joittavat, suhteellisesti sen mukaan,
15152: siitä huolimatta, että suuri osa yhtiön liike- miten suuri liikevaihto niillä kussa-
15153: toiminnasta tapahtuisikin muiden kuntien kin kunnassa on ollut.
15154: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
15155:
15156: Hannes Tauriainen. Toivo Friman.
15157: Toivo I. Sormunen. Eino Tainio.
15158: 334
15159:
15160: VII,1a. - Toiv. al. N:o 125.
15161:
15162:
15163: Niskala y. m.: Toimenpiteistä lohikymmennysten stwritta-
15164: miseksi seurakuntien rahastoihin.
15165: Eduskunnalle.
15166: V. 1928 voimaan tullut uusi papiston nunkymmenyksistä kutsuttu tertiaalikym-
15167: palkkauslaki siirsi paJ?iston yksinomaan menyksiksi eli kolmannesjyviksi.
15168: rahapalkkaan. Tosin ennen virkaan nimite- Opetusministeriö joutui määrittelemään
15169: tyt saivat nauttia entisiä palkkaetujaan kantansa asiassa ja asettui siellä sille kan-
15170: niin kauan kuin he sanottua virkaa hoiti- nalle, että kysymyksessä on kruununkym-
15171: vat. Tämä lain muutos aiheutti erinäistä menysten luontoinen palkkaetu, joka siis on
15172: epäselvyyttä juuri lohikymmenysten suh- perittävä vastikerahastoon.
15173: teen. Oliko niistä kokonaan vapauduttu, Päinvastaiseen tulokseen pääsi kysymyk-
15174: jota my.ös pidettiin selviönä ja käytännössä sessä maataloushallitus, joka kolmessa laa-
15175: monin paikoin niin tehtiinkin. jassa lausunnossaan perusteli kantaansa
15176: Lohikymmenysjärjestelmä ei kuitenkaan ettei nämä ole kruununkymmenyksiä, jotka
15177: rauennut niin yksinkertaisesti. Evankelis- jollakin myönnytyksellä olisivat joutuneet
15178: luterilaisten seurakuntien vastikerahaston papistolle, vaan että kymmenys lohesta sa-
15179: johdon taholta alettiin pitää mahdollisena moin kuin väestön muistakin tuloista oli
15180: että edellämainitun palkkauslain 9 § :n pe- syntynyt vanhalla kirkollisoikeudellisella
15181: rusteella lohikymmenykset voitaisiin peruut- pohjalla.
15182: taa vastikerahastoon, siinä kun säädetään Todellisina vanhoina papinkymmenyksinä
15183: että vastikerahastoon on pantava ei vain ta- lohikymmenykset siis lakkaavat nykyaikai-
15184: vallinen kruunun kymmenys, vaan kaikki sen rahapalkan tullessa käytäntöön, mutta
15185: ,ne papiston raha- tahi muut palkkaedut, valtiolla olisi velvollisuus vuotuisista lohi-
15186: joita eivät suorita seurakunnat vaan val- tuloista, - joista tälläkin hetkellä tallete-
15187: tio, joko kruununkymmenyksinä tai erityis- taan kymmenykset lääninrahastoon- mak-
15188: ten määräysten nojalla tai muutoin". Rat- saa ne seurakuntien rahastoon, joille ne
15189: kaistavaksi tuli siis kysymys, onko lohi- on alunperin tarkoitettu papiston palkkauk-
15190: kymmenyksiä pidettävä seurakuntalaisten sen helpottamiseksi. Tällaisen ehdotuksen
15191: papistolle maksamana palkkauksena, siis on Oulun läänin maaherra Pehkonen teh-
15192: papin kymmenyksinä, joiden suorittaminen nyt v. 1938. Alatornion seurakunta on
15193: lakkaa papiston uuden palkkauslain tul- myös anonut valtioneuvostolta oikeutta
15194: lessa käytäntöön - vai onko ne katsottava saada papiston palkkauksesta vapautuneet
15195: kruununkymmenysten luontoisiksi palkka-. lohikymmenykset liittää seurakuntarahas-
15196: eduiksi, joka sanotun lain 9 §: n mukaan toon.
15197: on siirrettävä vastikerahastoon. Näistä vii- Vaikka asiapaperit ovat kiertäneet viras-
15198: meksi mainitun kymmenysten luonteesta toissa jo pian 20 vuotta, ei lohikymmenys-
15199: lausuu tri Vilkuna tutkielmassaan: Kruu- ten kohtalo ole vielä ratkaistu.
15200: nun eli kuninkaan kymmenyksillä tarkoite- Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
15201: taan niitä viljakymmenysten kahta kolman- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
15202: nesta, jotka keskiaikana jaettiin piispan
15203: kirkon ja köyhien kesken, mutta joita Kus- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
15204: taa W aasa alkoi käyttää kruunun tarpeisiin. menpiteisiin, että papiston palkkauk-
15205: Tämän peruutuksen mainitaan tapahtuneen sesta annetun lain voimaantulon joh-
15206: W esteråsin resessin ynnä eräiden muiden dosta vapautuneet lohikymmenykset
15207: sääntöjen nojalla. Täten viljakymmennyk- määrätään maksettaviksi asianomais-
15208: sistä jäi yksi kolmannes seurakunnan ten seurakuntien rahastoihin papiston
15209: kirkkoherralle ja on sitä erotukseksi kruu- palkkauksen avustamiseen.
15210: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
15211: Markus Niskala. Antti J. Rantamaa. Yrjö Hautala.
15212: M. 0. Lahtela. Kusti Eskola. Erkki Koivisto.
15213: Martti Miettunen.
15214: 335
15215:
15216: vn,11.- Toiv. al. N:o 126.
15217:
15218:
15219:
15220:
15221: Käkelä y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kaupunkien ja
15222: kauppalain yleisestä oikeudesta pakkolunastusteitse koh-
15223: tuulliseen hintaan hankkia itselleen omistus- tai kätyttö-
15224: oikeus kunnan alueella olevaan maapohjaan.
15225:
15226:
15227: E d u s k u n n a ll e.
15228:
15229: Marraskuun 5 päivänä 1946 eduskunta laajempi kuin mitä se nykyään on. Tunnus-
15230: hyväksyi kansanedustaja Onni Peltosen tettuna periaatteena oli, että kaupungille ja
15231: ynnä muiden edellisen vuoden huhtikuun kauppalalle oli sitä perustettaessa myös tur-
15232: 19 päivänä eduskunnalle jättämän toivo- vattava omistusoikeus alueeseensa. Nyt on
15233: musaloitteen, jonka pohjalla hallitukselle asia sitävastoin toisin. Kaupungin ja kaup-
15234: päätettiin lausua toivomus, että hallitus palan alueen laajentaminen tapahtuu ny-
15235: kiireellisesti valmistuttaisi lakiesityksen kau- kyisin kunnallisen jaoituksen muutoksena,
15236: punkien ja kauppalain yleisestä oikeudesta jonka yhteydessä kaupunki tai kauppala ei
15237: pakkolunastustei tse kohtuulliseen hintaan enää saa omistusoikeutta laajentuvaan aluee-
15238: hankkia itselleen omistus- tai käyttöoikeus seensa. Myöskin vuoden 1931 asemakaava-
15239: kunnan alueella olevaan maapohjaan. lain säännökset rajoittavat pakkolunastuk-
15240: Tästä eduskunnan lausumasta toivomuk- sen käyttömahdollisuudet vain erinäisiin
15241: sesta huolimatta ei asia ole lainkaan edis- laissa tarkoi:q rajoitettuihin erityistapauk-
15242: tynyt. Sisäasianministeriössä, jonka val- siin. .
15243: misteltaviin asia kuuluu, ei sen eteenpäin Nykyisiä säännöksiä ei yhteiskunnan tar-
15244: viemiseksi tiettävästi ole pantu kortta ris- koituksenmukaisen kehityksen kannalta
15245: tiin. Lainvalmistelukunta, jonka valmistel- voida pitää riittävinä. Niistä on johtunut
15246: tavana on jo pitemmän aikaa ollut asema- ja jatkuvasti johtuu vakavia epäkohtia tihei-
15247: kaavalainsäädännön uudistaminen, ei myös- . den asutuskeskusten kehityksessä. Asema-
15248: kään ole saanut tätä työtään valmiiksi, kaavojen laatiminen alueille, joissa maapoh-
15249: joten kysymys kaupunki- ja kauppalakun- ja on jakautunut lukuisiin, eri omistajien
15250: tien oikeuttamisesta pakkolunastusteitse saa- hallussa oleviin palstoihin, on tosin teori-
15251: maan omistus- tai käyttöoikeus kunnan alu- assa mahdollista, mutta käytännössä hanka-
15252: eella olevaan maapohjaan on edelleen täysin laa ja johtaa sovitteluratkaisuihin, jotka
15253: järjestämättä. aina eivät ole läheskään tyydyttäviä. Kun
15254: Eri aloilla tapahtunut yhteiskunnallinen kunta ei omista maapohjaa eikä sillä ole
15255: kehitys on kuitenkin jatkuvasti lisännyt mahdollisuutta omistusoikeuden hankkimi-
15256: maanomistukseen ja maankäyttöön liitty- seen, ei kunnalla myöskään ole mahdolli-
15257: vien kysymysten merkitystä sosiaalisten ja suutta ehkäistä, että asutusta kasvaa missä
15258: taloudellisten tehtävien ratkaisussa. Yhteis- tahansa kunnan asemakaavoitetulla alueella,
15259: kunnallisten näkökohtien ja yksityisetujen mikä johtaa hajanaisen ja epätarkoituksen-
15260: mukaan tapahtuvan maapohjan käytön väli- mukaisen yhdyskunnan muodostumiseen.
15261: nen vastakohta on tullut yhä selvemmäksi, Kun kunta ei pakkoteitse nykyisten määrä-
15262: ja korostetuimmassa muodossaan tämä on ysten mukaan voi hankkia itselleen omistus-
15263: havaittavissa kaupunkien ja kauppalain oikeutta maapohjaan, nousee varsinkin
15264: suunnitteluun ja asemakaavoittamiseen liit- asuntopulan vallitessa tonttimaan arvo jat-
15265: tyvien tehtävien toteuttamisessa. kuvasti tavalla, joka suuresti vaikeuttaa
15266: Aikaisempina aikoina oli kaupunkien ja maanomistuksen jäl'kiperäistä järjestelyä ja
15267: kauppalain oikeus tyydyttää maantarvet- tarpeettomasti kohottaa rakennus- ja asumis-
15268: taan pakkolunastuksen avulla oleellisesti kustannuksia. Liikenneväylien järjestely
15269: 336 VII,t7. - Pakkolunastusoikeus.
15270:
15271: tuottaa näissä oloissa myös suuria vaikeuk- misesta maan hankkimiseksi kaupunkialueen
15272: sia. julkisen järjestelyn laajentamista varten.
15273: Kaupungit ja kauppalat ovat aina ollet Englannissa on niinikään vastaavanlainen
15274: selvästi tietoisia siitä, miten tärkeätä nii- esitys parhaillaan parlamentin käsiteltä-
15275: den jatkuvalle ja tarkoituksenmukaiselle ke- vänä. Myöskin meillä on eräässä erikois-
15276: hitykselle on niiden alueella sijaitsevan tapauksessa lähdetty samalle tielle sen
15277: maapohjan omistusoikeuden hankkiminen pakkolunastuslain kautta, joka koskee Rova-
15278: kunnalle. Maanomistajien halu kiinteistö- niemen kauppalan uudelleenjärjestelyä.
15279: jensä luovuttamiseen on kuitenkin varsin Asia koko laajuudessaan on kuitenkin kau-
15280: usein vähäistä, ja päinvastoin pyritään maa- punki- ja kauppalakuntien järkiperäisen
15281: alueet edelleen pitämään käyttämättöminä kehityksen kannalta niin ensiarvoisen tär-
15282: ja rakentamattomina jatkuvan arvonnou- keä, ettei minkäänlainen viivyttely sen val-
15283: sun toivossa. Hyvän esimerkin tällaisesta mistelussa saisi tulla kysymykseen. Koros-
15284: menettelystä antaa aivan viime vuosina tamme erityisesti, että kaupunki- ja kaup-
15285: Lappeenrannan kaupungissa sattunut ta- palakuntien vastuunalaisten kunnallismies-
15286: paus. Kaupunkialueen keskellä sijaitsee ten taholta tällaista lain muutosta pidetään
15287: maa-alue, jonka omistaa sikäläinen seura- välttämättömänä. Maan kaikkien kaupun-
15288: kunta ja joka erittäin pahasti rikkoo kau- kien ja kauppalain edustajien yhteisessä
15289: pungin tarkoituksenmukaisen rakentamis- kokouksessa Vaasassa vuonna 1946 tämä
15290: suunnitelman. Alueen hankkimisesta kau- kysymys muodosti sanotun kokouksen, Suo-
15291: pungille on vuosikausia käyty sitkeitä neu- men 11 kaupunkipäivien, keskeisen prob-
15292: votteluja ja vain erikoislainsäädännön pe- leemin ja kaupunkipäivät pitivät kysymyk-
15293: losta saatiin joku aika sitten loppujen lo- sen pikaista järjestelyä )mupunki- ja kaup-
15294: puksi aikaan kaupungin ja seurakunnan vä- palakuntien kehityksen kannalta ehdotto-
15295: lillä sopimus alueen myymisestä kaupun- man välttämättömänä.
15296: gille. Tämä sopimus, jonka mukaiset edut Kun eduskunnan vuonna 1946 asiassa
15297: seurakunnalle jo sinänsä ylittävät kaikki lausuman toivomuksen jälkeen ei sen hy-
15298: tavanmukaiset laskuperusteet, alistettiin väksi tiettävästi ole tehty mitään sen kii-
15299: sittemmin kirkkohallituksen hyväksyttä- reellisyydestä huolimatta, vaan asian val-
15300: väksi sillä tuloksella, että kirkkohallitus mistelu kokonaan on laiminlyöty, ehdo-
15301: kaikesta huolimatta ei kauppaa vahvistanut, tamme eduskunnan hyväksyttäväksi tovo-
15302: joten se raukesi ja kaupungin kehittämi- muksen,
15303: nen ja rakennustoiminnan järjestely siellä että hallitus kaikin keinoin kiireh-
15304: on jälleen samassa kuolleessa pisteessä, tisi lakiesityksen valmistuttamista
15305: jossa se jo vuosikausia on ollut. kaupunkien ja kauppalain yleisestä
15306: Yhteiskunnan oikeus maankäytön valvon- oikeudesta pakkolunastusteitse koh-
15307: taan sekä omistus- ja käyttöoikeuden siir- tuulliseen hintaan hankkia itselleen
15308: täminen julkiselle yhdyskunnalle on parai- ornistus- tai käyttöoikeus kunnan
15309: kaa valmistelun alaisena useassa maassa. alueella olevaan rnaapohjaan; sekä
15310: Niinpä RuDtsin valtiopäiville kuluneena ensi tilassa antaisi asiaa koskevan la-
15311: keväänä jätetty hallituksen esitys kunnan kiesityksen Eduskunnalle.
15312: pakkolunastusoikeuden oleellisesta laajenta-
15313: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
15314:
15315: Valto Käkelä. Arttur Koskinen.
15316: Olavi Kajala. Arvo Sävelä.
15317: E. Pusa.
15318: 337
15319:
15320: VII,ts. - Toiv. al. N:o 127.
15321:
15322:
15323: Käkelä y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kiinnityskelpois-
15324: ten vuokraoikeuksien julkisesta rekisteristä.
15325:
15326: Eduskunnalle.
15327: Teollisuuden kasvaessa ja asutuskeskus- sellä velvoitettu vuokraoikeuden siirtyessä
15328: ten voimakkaasti laajentuessa viime vuosi- kolmannelle henkilölle esittämään saanto-
15329: kymmenien aikana ovat nimenomaan kau- kirjansa määräajassa kunnalle, joka täten
15330: pungit ja kauppalat joutuneet hankkimaan on tietoinen vuokraoikeuden haltijasta muu-
15331: ja luovuttamaan runsaasti uusia alueita toksien tapahtuessa. Tähän kunnan vuokra-
15332: asunto- ja teollisuustonteiksi. Tonttien luo- saatavien valvomista koskevaan intressiin
15333: vuttamismuotoa harkittaessa on kiinnitetty nojautuen on valtio, säätäessään sanotunlai-
15334: huomiota maan arvon jatkuvaan nousulUl sista vuokraoikeuden luovutuksista velvolli-
15335: sekä kaupunkien ja kauppalain mahdolli- suuden suorittaa leimaveroa, kuten kiintei-
15336: suuksiin pidättää n. s. ansioton arvonnousu mistön kaupasta on säädetty, jättänyt ve-
15337: itsellään. Tässä tarkoituksessa sekä myös- ron suorituksen valvonnan kunnallisten vi-
15338: kin eräitä sosiaalipoliittisia näkökohtia sil- ranomaisten tehtäväksi vuokraoikeuden siir-
15339: mälläpitäen on tontteja ryhdytty luovut- toa niille ilmoitettaessa. Tutkiessaan vuok-
15340: tamaan, paitsi omistusoikeudella, sangen raoikeuden siirron pätevyyttä kunta tarkas-
15341: laajassa mittakaavassa myöskin pitkäaikai- taa luovutuskirjan lähinnä silmälläpitäen
15342: silla vuokrauksilla. Onpa usein rajoituttu vuokrasopimuksen sisältämien vuokraehto-
15343: yksinomaan viimeksimainittuun luovutus- jen täyttämistä ja luovutuskirjasta suoritet-
15344: muotoon. Vuokrasopimusten luottokelpoi- tavan veron määrää. Tutkimus ei täten muo-
15345: suuteen on kiinnitetty erikoista huomiota, dostu viralliseksi saannon laillisuuden totea-
15346: ja v. 1938 annettu tontinvuokralaki pyrkii- miseksi, vaan yksinomaan me:rkinnäksi, että
15347: kin erityisesti luottokelpoisuusnäkökohtia luovutuskirjan sisältämä siirto on asian-
15348: tehostamalla saattamaan vuokrausmenetel- mukaisesti kunnalle vuokranantajana ja
15349: män yleiseen käytäntöön. Tämän lain edel- leimaveron tarkkailijana ilmoitettu. Kunta
15350: lyttämää tontinvuokran muotoa ei kuiten- voi täten yksinomaan maanomistajana il-
15351: kaan toistaiseksi ole käytännössä voitu ryh- moittaa, kuka tehtyjen ilmoitusten mukaan
15352: tyä juuri lainkaan soveltamaan. Lain voi- on vuokraoikeuden haltija, mutta se ei voi
15353: maantulon jälkeenkin ovat asuntotonttien antaa tästä sekaista virallista, julkisen luo-
15354: vuokraukset tapahtuneet entiseen tapaan tettavuuden omaavaa todistusta.
15355: sopimusvapauden pohjalla. Tällä tavoin Se seikka, että vuokraoikeuksia ja niiden
15356: luovutettujen vuokratonttien lukumäärä siirtoa ei mitenkään virallisesti tutkita ja
15357: kaupungeissa ja kauppaloissa on täten jat- rekisteröidä, on sekä vuokramiehille että
15358: kuvasti kasvanut. Nykyään lienee tällaisten asianomaisille alioikeuksille niiltä kiinnityk-
15359: tontinvuokralain säätämistä muodoista poi- siä haettaessa suurena hankaluutena. Kun
15360: keten muodostettujen asuntotonttien luku- kiinnitys vahvistetaan alioikeuden vastuulla,
15361: määrä hyvän joukon yli 10,000. ei voi luottaa kunnallisten viranomaisten
15362: Luottokelpoisuutta silmälläpitäen tällais- vuokraoikeuden haltijasta kokonaan toisessa
15363: ten tonttien vuokraoikeus on muodostettu tarkoituksessa tapahtuneen tutkimuksen pe-
15364: kiinnityskelpoiseksi siten, että se voidaan rusteella antamiin lausuntoihin. Alioikeu-
15365: maanomistajaa kuulematta luovuttaa kol- den menettely kiinnityksiä myönnettäessä
15366: mannelle henkilölle. Vuokratontit rakenne- on eri paikoilla jossakin määrin erilainen,
15367: taan miltei poikkeuksetta kiinnityksen tur- mutta kaikissa tapauksissa epätyydyttävästi
15368: vin saatua luottoa käyttäen, minkä vuoksi järjestetty oikeuden joutuessa joko kaikissa
15369: vuokratonttien kiinnitykset muodostavat tai ainakin epäselvissä tapauksissa vaati-
15370: huomattavan osan alioikeuksiemme ja var- maan täydellisen selvityksen saantosarjasta.
15371: sinkin raastuvanoikeuksien kiinnitysasioista. On helposti käsitettävää, ·miten vaival-
15372: Kunnan vuokrasaatavan perimistä varten loista saantosarjan täydellinen selvittämi-
15373: on vuokramies vuokrasopimuksen määräyk- nen ja tutkiminen jokaisen kiinnityshake-
15374: M4/4s 43
15375: 338 VII,ts. - V uokraoikeusrekisteri.
15376:
15377: muksen yhteydessä on. Vuokrasopimukset kaavoitetulla alueella sijaitsevia, tontti-
15378: tehdään tavallisesti vuosikymmenien, viiden- jaolla muodostettuja tontteja, vaan myös-
15379: kymmenen jopa sadankin vuoden ajaksi, kin muita vuokra-alueita. Mikään ei estäne
15380: jolloin vuokraoikeus tavallisesti joutuu mo- ulottamasta rekisteröintiä myöskin yksityis-
15381: net kerrat siirtymään uudelle haltijalle. ten maanomistajien vuokraamiin alueisiin
15382: Jo yksinomaan kaikkien saantokirjojen säi- nähden.
15383: lyttäminen tuottaa hankaluutta, jotapaitsi Rekisteröinti olisi saatettava pakolliseksi
15384: niiden ja papintodistusten jäljentäminen ja myöskin kiinnityksen vahvistamisen eh-
15385: kiinnityspöytäkirjoihin kerran toisensa jäl- doksi. Aikaisemmat vuokrasuhteet olisi re-
15386: keen aiheuttaa vaivaa ja tonttien useim- kisteröitävä vuokraoikeuden siirron tapah-
15387: miten varsin vähissä varoissa oleville haiti- tuessa rekisteröimisvelvollisuuden voimaan-
15388: joille aivan tarpeettomia kustannuksia. Jos tultua, taikka sitä ennenkin vuokraoikeu-
15389: joku saantokirjoista on kadonnut, kuten teen kiinnitystä haettaessa. Muussa suhteessa
15390: pitkäaikaisissa vuokrauksissa usein tapah- rekisteröinti voitaisiin järjestää pääasiassa
15391: tuu, saattaa saannon selvittäminen muo- lainhuudatuksesta ja väliaikaisen lainhuu-
15392: dostua sangen vaikeaksi, jopa mahdotto- torekisterin pitämisestä voimassaolevia sään-
15393: maksikin, koska minkäänlaista kuulutus- nöksiä esikuvana käyttäen, huomioonottaen,
15394: menettelyä määräajan menetyksineen ei ole että saannon selvittäminen erityistä kuulu-
15395: käytettävissä mahdollisten moitekanteiden tusmenettelyä noudattaen myöskin tehdään
15396: varalta. Saantojen selvittäminen vuokra- mahdolliseksi.
15397: miesten perikuntien osalta on myöskin usein Täten suunniteltu uudistus olisi toteu-
15398: suuritöistä, sekä aikaa että kustannuksia "tettava säätämällä erityinen kaupungissa ja
15399: vaativaa. Vaikkakin vuokratontit rakennuk- kauppalassa sijaitsevia vuokra-alueita kos-
15400: sineen usein muodostavat huomattaviakin kevien vuokrasopimusten ja niiden siirto-
15401: omaisuusvaroja, ei niiden perusteena ole- jen rekisteröintiä tarkoittava laki, minkä
15402: van vuokraoikeuden haltijasta kuitenkaan ohella kiinnitysasetukseen olisi tehtävä
15403: ole saatavissa minkäänlaista virrallista sel- muutoksesta aiheutuva lisä.ys ja leimavero-
15404: vitystä. Tällaista asian tilaa on pidettävä lakia muutettava siten, että vuokraoikeuk-
15405: ilmeisenä epäkohtana. sien luovutusta koskeva saantokirja on lei-
15406: Tämä epäkohta voidaan korjata ainoas- mattava silloin, kun se esitetään rekisteröi-
15407: taan lainshäädännöllistä tietä muodosta- täväksi. Vuokraoikeuden luovutus olisi sa-
15408: maila kaupunkeihin ja kauppaloihin erityi- malla saatettava kaupanvahvistussäännösten
15409: nen kiinnityskelpoisten vuokraoikeuksien re- alaiseksi.
15410: kisteri, johon vuokraoikeudet ja niiden Asialiisilie rekisteröinnistä aiheutuvat
15411: siirrot merkitään kiinteistöjen lainhuuda- kustannukset tulisivat olemaan perin vä-
15412: tusta vastaavaa menetelmää noudattaen. häiset siihen verrattuna, mitä nykyinen
15413: Tällainen vuokraoikeusien ,lainhuudatus" asiantila kiinnityksiä haettaessa heille ai-
15414: olisi jätettävä alioikeuksien tehtäväksi, koska heuttaa. Myöskin asianomaisten alioikeuk-
15415: niiden asiana on myöskin kiinnityksien vah- sien työtaakka tulisi tämän kautta helpot-
15416: vistus. Leimaveron suorituksen valvonta tumaan, minkä ohella saataisiin aikaan
15417: siirtyisi tällöin myöskin sanotulle viran- suuria omaisuusarvoja koskevista kiinnitys-
15418: omaiselle. Siirron rekisteröimisestä alioi- objekteista virallinen luettelo.
15419: keus voisi antaa vuokranantajalle ilmoituk- Edellä esitettyYn viitaten ja huomioon-
15420: sen. ottaen, että kosketelluu kysymyksen valmis-
15421: Rekisteröinnin tulisi koskea kaikkia kau- telu vaatii hallituksen harkintaa, ehdo-
15422: pungeissa ja kauppaloissa tehtyjä vuokra- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15423: sopimuksia ja niiden siirtoja, mikäli vuokra- ,muksen,
15424: aika on vuokrasopimuksessa määrätty 10 että hallitus kiireellisesti valmis-
15425: vuotta pitemmäksi ja vuokraoikeus saadaan tuttaisi· lakiehdotuksen kiinnityskel-
15426: maanomistajaa kuulematta siirtää kolman- poisten vuokraoikeuksien julkisesta
15427: nelle henkilölle. Rekisteröintiä ei olisi ra- rekisteristä ja antaisi tätä koskevan
15428: joitettava koskemaan yksinomaan asema- esityksen ensi tilassa Eduskunnalle.
15429: Helsingissä heinäkuun 26 päivänä 1948.
15430: Valto Käkelä. Olavi Kaja.Ia. E. Pusa.
15431: Arvo ·Sävelä. Arttur Koskinen.
15432: 339
15433:
15434: VII,t9. - Toiv. al. N: o 128.
15435:
15436:
15437:
15438:
15439: Prunnila y. m.: Väestökirjanpidon siirtämisestä valtion vi-
15440: mstoille.
15441:
15442:
15443: E d u s k u n n a ll e.
15444:
15445: Valtion ensimmms1m velvollisuuksiin m. m. henkikirjoituksessa varmoja tulok-
15446: kuuluu pitää luetteloa väestöstä. Väestö- sia saavuttamatonta lisätyötä.
15447: kirjanpidon keskittäminen valtion välit- Väestökirjanpitomme yhtenäisyyden ja
15448: tömästi hoidettavaksi on ollut kaikkien keskityksen tarpeellisuuteen on kiinnitetty
15449: kehityskykyisten valtioiden tavoite ja jo kauan huomiota. Niinpä jo v. 1907
15450: kuuluu niiden hallintojärjestykseen. Rans- uskonnonvapauskomitea mietinnössään
15451: kassa, jota on pidetty uranuurtajana väes- mainitsee, ettei uskontokunnat voi tarjota
15452: tökirjanpidon alalla, on kuulunut koko varmoja takeita rekisterin moitteetto-
15453: kansa siviilirekisteriin jo vuodesta 1792 masta hoitamisesta, esittäen sen otetta-
15454: alkaen. Melkein kaikissa maissa oli väestö- vaksi valtion haltuun. Tilastollisen pää-
15455: kirjanpito jo viime vuosisadan vaihteessa toimiston väestötilastokomitean v. 1923
15456: valtioiden välittömästi hoidettavana. julkaisemassa mietinnössä selostetaan laa-
15457: Väestökirjanpidon käytännöllinen hoita- jasti väestökirjanpidossamme esiintyviä
15458: minen on muissa maissa yleensä kunnalli- epäkohtia - tuomitaan se aivan kestä-
15459: sia hallintoelimiä vastaavilla laitoksilla. mättömäksi ja e,sitetään siirrettäväksi val-
15460: Meidän väestökirjanpitomme on välilli- tion haltuun.
15461: sessä suhteessa valtioon; ollen .ainakin Tämän yhteydessä on tarpeellista huo-
15462: muodollisesti samanlaisella tasolla, kuin mauttaa, että myöskin valtion välittömästi
15463: useimmissa muissa maissa viime ja sitä hoitamassa siviilirekisterissä esiintyy pal-
15464: edeltäneinä vuosisatoina. jon puutteellisuuksia. Se on saatettu epä-
15465: Väestökirjanpito on meillä suurimmalta käytännöllisesti käytäntöön ja jäänyt pal'-
15466: osaltaan uskonnollisten yhdyskuntien hal- jon vaille valtion taloudellistakin tukea,
15467: lussa. Kun eri tavoilla uskovat muodosta- joten tältäkin osalta on väestökirjanpi-
15468: vat jatkuvasti uusia eriuskolaisyhteisöjä, tomme ajanmukaistaminen välttämätöntä.
15469: jotka ovat oikeutettuja eril'liseen väestö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15470: kirjanpitoon, niin esiintyy väestökirjan- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15471: pidossamme entisestäänkin etääntyvämpi
15472: kehityssuunta. Niinpä Tilastollisen pää- että hallitus kiireellisesti valmis-
15473: toimiston tilastokatsauksessa esiintyy jo tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
15474: 17 väestökirjanpito-oikeutettua pääryh- tyksen väestökirjanpidon siirtämi-
15475: mää. Noista yhdyskunnista on to1set pai- seksi kokonaisuudessaan valtion vi-
15476: kallisia, toisten ollessa toiminta-alueeltaan rastoille.
15477: rajoittamattomia, joten ne aiheuttavat
15478: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
15479:
15480: Antto Prunnila. Irma Torvi. Mikko Järvinen.
15481: Eino Roine. Martti Leskinen. Toivo Kujala.
15482: Mauri Per~onoja. Kaarle Renfors. Mauri Ryömä.
15483: Arvo Riihimäki. Eino Tainio. Ville Pessi.
15484: Hannes Tauriainen. Vilhelm Riihinen. L. Myllymäki.
15485: Elli Stenberg. Hugo Manninen. J. Mustonen.
15486: Aimo Aaltonen. Toivo Friman. K. Kauhanen.
15487: 340
15488:
15489: VII,zo. - Toiv. al. N:o 129.
15490:
15491:
15492:
15493:
15494: Kujala y. m.: Vienti- ja tuontitavaroista suoritettavien lii-
15495: kennemaksujen yhtenäistämisestä.
15496:
15497:
15498: E d u s kun n a 11 e.
15499:
15500: Vientiteollisuus muodostaa valtaosan tuo- paaasiassa vientiä palvelevat satamat.
15501: tannostamme. Suurelta osalta sen seurauk- Näissä kunnissa satamien ylläpitäminen on
15502: sena on meren rannikolla sijaitsevista kau- muodostunut taloudelliseksi rasitukseksi.
15503: pungeistamme muodostunut satamakau- On sitten ollut kysymyksessä satamien
15504: punkeja. Satamain rakentaminen, niiden laajentaminen, niiden kunnostaminen tai
15505: koneellistaminen ja kehittäminen on suuri- teknilliset parannukset, niin ne on suu-
15506: merkityksellinen tällaisen vientiteollisuus- relta osalta pitänyt rahoittaa verovaroilla.
15507: maan kansantaloudelle. Satamakaupun- Räikeimmän esimerkin tässä suhteessa
15508: kimme ovat pyrkineet mahdollisuuksiensa tarjoaa Kotka, jossa on suurin vientisata-
15509: mukaan kehittämään aatamiaan kansan- mamme ja jonka teknilliset laitteetkin
15510: taloutemme vaatimusten mukaisesti, mutta ovat meidän olojamme silmällä pitäen tyy-
15511: satamien tuottama taloudellinen hyöty eri dyttävät. Sataman kehittäminen ja koneel-
15512: satamakaupungeille on muodostunut siinä listaminen on vaikuttanut kunnan jatku-
15513: määrin epätasaiseksi, että siitä uhkaa muo- vaan velkaantumiseen. Esimerkiksi v. 1947
15514: dostua este kehitykselle. tavaraliikenne ja niistä saadut tulot Hel-
15515: Maamme satamat voidaan jakaa kah- .singin, Turun ja Kotkan osalta .osoittavat
15516: teen toisistaan eroavaan ryhmään, nimit- tuhansissa tonneissa ja miljoonissa mar-
15517: täin tuonti- ja vientisatamiin, joista edel- koissa seuraavaa: Helsingissä: vienti 246,
15518: liseen ryhmään voitaisiin lukea pääasiassa tuonti 1,380, yhteensä 1,626, josta satama-
15519: Helsinki, Turku ja Hanko sekä jälkimmäi- tuloja 235.06 milj. mk. Turussa: vienti
15520: seen ryhmään Kotka, Kemi, Pori, Oulu, 179, tuonti 849, yhteensä 1,028, josta tuloa
15521: Hamina, Rauma, Pietarsaari, Vaasa, Raahe 70.41 milj. mk. Kotkassa: vienti 959,
15522: y. m. Tämä jakautuminen ei suinkaan ole tuonti 353; yhteensä 1,312, josta tuloa
15523: ehdoton, sillä tuontia ja vientiä tapahtuu 40.35 milj. mk. Samassa suhteessa ovat
15524: kaikkien satamien kautta, mutta suu- maksut ja tavaraliikenne Kemissä, Po-
15525: rin osa maamme tuonnista tapahtuu rissa y. m. vientisatamissa. Tämänlaatui-
15526: Helsingin, Turun ja Hangon satamien nen asiaintila ei voi jatkua. M. m. Kot-
15527: kautta. Tuonnista suoritettava tuulaaki- kassa ·Se on jo muodostanut este~n sata-
15528: maksu tuottaa huomattavat tulot niille man kehitykselle. Kotkan kaupunki ei
15529: kunnille, joiden satamien välityksellä suu- enää kykene omin voimin laajentamaan
15530: rin osa tuonnista tapahtuu. Sen lisäksi ja kehittämään satamaansa siinä laajuu-
15531: on vielä huomattava eroavaisuus liikenne- dessa, kun se tämän hetken tarpeita sil-
15532: maksuissa, joiden taksat olivat ennen so- mällä pitäen olisi välttämätöntä. Kotkasta
15533: tia tuontitavaroille tavaran ostohinnasta on muodostunut Itä-Suomen tärkein sa-
15534: 0.4-l.o %, mutta vain 0.2% vientitava- tama, mutta se ei ilman huomattavaa laa-
15535: ran myyntihinnasta. Näistä seikoista joh- jentamista kykene tätä tehtävää ·suorit-
15536: tuen ovat tuontisatamat muodostuneet tamaan. Itä-Suomen tavaraliikenteestä on
15537: huomattaviksi tulolähteiksi niiden omista- osa johdettava Helsingin, Hangon y. m.
15538: jakunnille. lännenpänä oleviin satamiin, joka toimen-
15539: Aivan toisenlaisessa asemassa ovat sel- pide rahtimaksuissa, rautatiekalustossa
15540: laiset kunnat, joiden alueilla sijaitsevat y. m. aiheuttaa suuria kustannuksia ja
15541: VII,2o. - Kujala y. m. 341.
15542:
15543: kansantaloudellista tappiota. On aivan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15544: välttämätöntä, että satamamaksuissa suo- sellaisiin toimenpiteisiin, että liiken-
15545: ritetaan uusia järjestelyjä, joiden avulla nemaksut vienti- ja tuontitavaroista
15546: myöskin vientisatamat saadaan taloudelli- määrättäisiin samansuuruisiksi ja
15547: sesti kannattaviksi. että ·myöskin vientitavaroilla perit-
15548: Edellä esitettyyn vedoten ehdotamme täisiin tuontitavaroista perittävää
15549: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tuulaakimaksua vastaava maksu.
15550: Helsingissä 4 päivänä el01kuuta 1948.
15551:
15552: Toivo Kujala. Nestori Nurminen.
15553: Eino Tainio. Irma Torvi.
15554: Antto Prunnila. Mikko Järvinen.
15555: 342
15556:
15557: Vll,21. - Toiv. al. N: o 130.
15558:
15559:
15560:
15561:
15562: Oksala: Esityksen antamisesta uudeksi vesioikeuslaiksi.
15563:
15564:
15565:
15566: E d u s k u n n a ll e.
15567:
15568: Suomen pinta-alasta on n. kymmenesosa itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosina an-
15569: vesistöjen peittämä. Tuhannet suuremmat toi hallitus yhden henkilön tehtäväksi laa-
15570: ja pienemmät järvet ja niitä yhdistävät tia ehdotus uudeksi vesioikeuslaiksi. Asian
15571: joet muodostavat verrattain tasaisesti yli suureen merkitykseen katsoen hallitus sit-
15572: koko maan jakautuneen vesistöverkoston, temmin 16 päivänä helmikuuta 1928 asetti
15573: joka on omalaatuinen meidän maallemme. komitean uutta vesioikeuslakia laatimaan.
15574: Nämä vesistöt muodostavat tärkeän ja oleel- Tämä komitea työskenteli yli 10 vuotta ja
15575: lisen tekijän maamme t~J,loudellisessakin sai mietintönsä valmiiksi 2 päivänä maalis-
15576: elämässä. Niissä harjoitetaan sisämaan ka- kuuta 1939. Tämä mietintö sisälsi ehdotuk-
15577: lastusta, jolla on huomattava osuus Suo- set uudeksi vesioikeuslaiksi ja muiksi ve-
15578: men väestön toimeentulossa. Vesistöjä käy- sistöjen käyttämiseen liittyviksi laeiksi.
15579: tetään liikenneväylinä, joita myöten var- Mietintö on laaja ja laadittu suurella huo-
15580: sinkin raskaampaa tavaraa kuljetetaan suu- lella ja perinpohjaisuudella.
15581: ret määrät. Uittoväylinä on vesistöillämme Sittenkuin komiteamietintö valmistui on
15582: ensiluokkaisen tärkeä merkitys maamme hallitus pyytänyt siitä lausuntoja useilta
15583: teollisuudelle ja siis myöskin viennillemme. eri järjestöiltä ja virastoilta. Nyt on mie-
15584: Voimatalous käyttää taas vesistöjämme hy- tintö jo yli 9 vuotta ollut hallituksen tar-
15585: väkseen siten, että koskiin on rakennettu kastettavana, mutta hallit11s ei ole antanut
15586: ja jatkuvasti rakennetaan voimalaitoksia, eduskunnalle esitystä uudeksi vesioikeus-
15587: joista saadaan sähkövoimaa koko maan laiksi. Näinollen on vanha ja nykyisiä olo-
15588: tarpeeksi. Vesistöillämme on niinikään suhteita vastaamaton vesioikeuslaki yhä
15589: huomattava merkitys maataloudelle sekä edelleen voimassa. Kun tämä vanha laki
15590: maamme luonnolle yleensä. ei ole sovellutettavissa moniin sellaisiin ta-
15591: Kun maamme vesistöjen hyväksikäyttö pauksiin, jotka nykyään esiintyvät ja jotka
15592: jakaantuu näin monien eri tarpeiden ja tekniikan kehittyessä ovat syntyneet, niin
15593: intressipiirien kesken, on välttämätöntä, tästä on aiheutunut huomattavia vaikeuksia
15594: että vesistöjen käytöstä määrätään mah- monilla sellaisilla taloudellisen toiminnan
15595: dollisimman selvästi ja tarkasti lailla. Ny- aloilla, jotka perustuvat veden käyttöön
15596: kyinen vesioikeuslaki on jo vuodelta 1902 tavalla taikka toisella. Vanhentunut vesi-
15597: ja siis kohta 50 vuotta vanha. Se on syn- oikeuslaki on muodostunut eräillä aloilla
15598: tynyt aikana, jolloin vesistöjen käyttö oli kehityksen jarruksi. Näinollen olisi erit-
15599: paljon suppeampaa kuin se nykyään on ja täin tärkeätä, että vesioikeuslaki saataisiin
15600: jolloin erikoisten intressien vastakohtaisuus mahdollisimman pian kokonaan uusituksi
15601: oli nykyistä paljon pienempi. Voimassa- ja sellaiseksi, ,että se vastaa nykyisen ajan
15602: oleva vesioikeuslaki ei ole enää pitkiin tarpeita. Eräät pienet korjaukset, joita on
15603: aikoihin vastannut ajan vaatimuksia. Tä- tehty ja tahdottu tehdä nykyiseen vesi-
15604: män on myöskin valtiovalta havainnut. Jo oikeuslakiin, eivät ole riittäviä tilanteen
15605: VII,21. - Oksala. 343
15606:
15607: parantamiseksi, vaan olisi vesioikeuslaki alojen järjestely ajan vaatimuksia vastaa-
15608: kokonaisuudessaan mahdollisimman pian viksi on käynyt välttämättömäksi, mutta
15609: uusittava. Kuinka puutteellinen nykyinen vanhentunut laki ehkäisee eräiden järjes-
15610: vesioike-qsl&kimme on, käy selville siitäkin, telyjen toimeenpanon.
15611: että eräät nykyään rakenteilla olevat suu- Edelläolevaan viitaten esitän eduskunnan
15612: ret vesivoimalaitokset eivät ole voineet hyväksyttäväksi toivomuksen,
15613: saada asianmukaista virallista lupaa patoa-
15614: miseen ja voimalaitoksen- rakentamiseen. että hallitus mahdollisimman pian
15615: Myöskin uiton, maan kuivatuksen, penger- antaisi Eduskunnalle esityksen
15616: tämisen, kalastuksen ja muidenkin toimi- uudeksi vesioikeuslaiksi.
15617: Helsingissä elokuun 2 päivänä 1948.
15618:
15619: Arvi Oksala.
15620:
15621:
15622:
15623:
15624: \
15625: 344
15626:
15627: VII,22. - Toiv. aJ.. N:o 131.
15628:
15629:
15630:
15631:
15632: Renfors y. m.: T'Oimenpiteistä upoksissa olleiden puide·n
15633: nosto- ja omistusoikeuden tekemisestä yleiseksi uitto-
15634: kausien välisenä aikana.
15635:
15636:
15637: E d u s k u n n a ll e.
15638:
15639: Maassamme vuosittain uitettavasta puu- lisäksi tuottaa erikoisesti vaikeutta laissa
15640: tavarasta uppoaa säännöllisesti tietty olevan määräyksen toteaminen millä aikaa
15641: määrä, joista suuri osa jää veteen pilaantu- puu on ollut vuoden upoksissa, sillä eihän
15642: maan. Täten uusiutuvaan huomattavaan puissa ole uittovuosi merkintää. Nämä
15643: kansantaloudelliseen tappioon on jo aikoi- laissa olevat puutteellisuudet ovatkin käy-
15644: naan kiinnitetty lainsäädännössäkin huo- tännössä vieneet siihen, ettei yksityisten
15645: miota. Voimassa olevan vesioikeuslain kansalaisten toimesta ole voitu ryhtyä pui-
15646: 18 § :ssä säädetään: ,Uponnut puu, jota den nostoon, vaikka useilla olisi sellaiseen
15647: omistaja ei nosta vuoden kuluessa katso- ollut mitä parhaimmat mahdollisuudet.
15648: taan menetetyksi." Lisä.ksi sanotussa pykä- Asiantilaan olisi saatava vihdoinkin kor-
15649: lässä säädetään: ,Uponneen tai uppoamai- jaus, sillä on järjetöntä tuhlausta antaa
15650: silla olevan puun, jota ei viipymättä oteta näin huomattavien kansantaloudellisten ar-
15651: pois, saakoon veden omistaja tai muu, joka vojen tuhoutua. Erikoisesti se on sitä ny-
15652: siitä kärsii haittaa, todistajan läsnä ollessa kyisenä materiapulan aikana. Lakia olisi-
15653: viedä lähellä olevalle rannalle, ja joutu- kin selvennettävä siten, että kansalaisilla
15654: koon puu nostajan omaksi, ellei sen omis- olisi oikeus nostaa käyttöönsä upoksissa
15655: taja kolmen kuukauden kuluessa, sittenkun olleen puutavaran. Käsityksemme mukaan
15656: siitä on paikkakunnalla olevalle lauttauk- tällainen järjestely käytännössä on täysin
15657: sen päällysmiehelle ilmoitettu, taikka kir- mahdollista antamalla uppopuiden nosto-
15658: jeessä lähetetty ilmoitus omistajalle todis- oikeus uittokansien välisenä aikana.
15659: teellisesti saapunut, maksa nosto- ja ilmoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme
15660: tuskuluja." eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15661: Vaikka laissa tunnustetaan se periaate,
15662: että vuoden upoksissa olleen puun saa että hallitus ensi tilassa antaisi
15663: nostaa ja määrätyin rajoituksin omistaa, Eduskunnalle esityksen sellaisista
15664: eivät esitetyt lainkohdat sittenkään anna muutoksista vesioikeuslakiin, että
15665: kaikille kansalaisille riittävää oikeutta kaikilla kansalaisilla olisi oikeus
15666: uppopuiden nostoon ja hyväksi käyttöön. uittokausien välisenä aikana nostaa
15667: Muiden laissa olevien tulkintavaikeuksien ja omistaa upoksissa ollut puutavara.
15668: Helsingissä 6 p :nä elokuuta 1948.
15669:
15670: Kaarle Renfors. L. Myllymäki.
15671: Mikko Järvinen. Eino Kujanpää.
15672: Arvo Riihimäki. V. Puumalainen.
15673: 345
15674:
15675: VII,23. - Toiv. al. N:o 132.
15676:
15677:
15678:
15679:
15680: Jokinen y. m.: Esityksen antamisesta kalastuslainsäädän-
15681: nön uudistamisesta.
15682:
15683:
15684: E d u s k u n n a II e.
15685:
15686: Maamme k;alastajaväestö on jatkuvasti ole myöskään tuottaneet sellaisia tuloksia,
15687: odottanut sellaisen kalastuslainsäädännön kuin olisi ollut asianlaita silloin, jos kala-
15688: aikaansaamista, joka turvaisi heille ny- vesien omistusoikeus olisi ollut laajemmassa
15689: kyistä paremmat kalastusmahdollisuudet mitassa kalastajien omistuksessa.
15690: vesistöissämme. Nykyisin harjoitetaan ka- Maamme maanomistusoloissa on tapahtu-
15691: lastusta pääasiassa vuökravesistöissä, jotka nut osittaista kehitystä asutuslain puit-
15692: vuokrahuutokaupoilla myydään kalastajille teissa, mutta kalastajaväestö on saanut
15693: määrävuosiksi kerrallaan, joten kalastajilla turhaan odottaa uudistusta kalastus- ja
15694: ei ole olemassa minkäänlaista varmuutta vuokravesien lunastusta koskevan lainsää-
15695: siitä, että vuokrasuhdetta voitaisiin vuokra- dännön alalla. Huolimatta siitä, että edus-
15696: suhteen päätyttyä jatkaa. · kunta jo vuonna 1937 antoi hallitukselle
15697: Kalavedet on maassamme jaetut mant- toivomuksen kalastuslainsäädännön uudis-
15698: taaliin pannun maan perusteella ja on siitä tamisesta kiireellisenä, uutta lakiesitystä ei
15699: ollut seurauksena, että kalavedet kuuluvat asiasta ole vielä annettu eduskunnalle. Tä-
15700: pääasiassa suurmaanomistajille, eikä varsi- män vuoksi on välttämätöntä, että hallitus
15701: naisella kalastajaväestöllä ole ollut min- kiirehtii kalastuslainsäädännön valmistelu-
15702: käänlaista mahdollisuutta oman kalaveden työtä ja että se lakia laatiessaan ottaa
15703: saantiin. Nekin harvat kalastajat, joilla on myöskin vakavasti huomioon kalastajien
15704: oma pientila rannikolla, ovat saaneet tiluk- toivoman kalavesien lunastusoikeuden.
15705: sen mukana kalavettä niin vähän, ettei Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
15706: sen puitteissa ammatt~kalastus ole mahdol- lmnnan päätettäväksi toivomuksen,
15707: lista, joten heidänkin on turvauduttava ka-
15708: lastamaan vuokravesillä. että hallitus kiireellisesti valmis-
15709: On luonnollista, että nykyisen käytännön taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
15710: vallitessa harjoitetaan paljon ryöstökalas- sen kalastuslainsäädännön ~tudista
15711: tusta, eikä järkiperäiseen kalankasvatuk- misesta sit~m, että se tarjoaisi entistä
15712: seen ole luonnollisia edellytyksiä olemassa, parempia edellytyksiä sekä vesistöjen
15713: koska vuokramies lyhyen vuokra-ajan kalakannan lisäämiseen että kalastus-
15714: vuoksi ei ryhdy kalakantaa lisäämään, mikä elinkeinon oikeudenmukaiseen har-
15715: tietäisi seuraavassa vuokrahuutokaupassa joittamiseen ja takaisi kalastajille
15716: vielä korkeampaa vuokraa. Valtiovallan toi- oikeuden kalavesien itsenäisiksi lu-
15717: menpiteet kalanviljelyn tehostamiseksi eivät nastamiseen.
15718: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
15719:
15720: Kalle Jokinen. Pentti Niemi.
15721: Rafael Paasio. Juho Karvonen.
15722: Heikki Hykkäälä. Valto Käkelä.
15723: G. Henriksson. Urho Kulovaara.
15724: Juho Kuittinen.
15725:
15726:
15727:
15728:
15729: 44
15730: 346
15731:
15732: VI1,24. - Toiv. al. N:o 133.
15733:
15734:
15735: Mustonen y. m.: Tilusrauhoitus,lain muuttamisesta.
15736:
15737: E d u s k u n n a ll e.
15738: Kun laki tilusten rauhoittamisesta aikoi- maata ole vieläkään halunneet saattaa täy-
15739: naan hyväksyttiin, niin nähtävästikin edel- täntöön. Sitä ovat noilla alueilla käyttä-
15740: lytettiin, että siirtyminen metsälaiduntami- neet hyväkseen toiset voimat. Suuret puu-
15741: sesta haka- ja viljelyslaidunten käyttöön tavarayhtymät ja maata viljelemättömät ja
15742: voi tapahtua koko maassa ja kaikille kar- karjaa omistamattomat muut metsänomis-
15743: janomistajille suhteellisen vaivattomasti. tajat ovat lain heille suomaa oikeutta hy-
15744: Niin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Sen väkseen käyttäen laajoilla alueilla kieltä-
15745: vuoksi tämän hetken eräs lähinnä pien- neet karjan vapaan laiduntamisen maillaan.
15746: viljelijöitä koskevista suurista kysymyk- Eräillä alueilla on muodostunut tilanne,
15747: sistä on laidunkysymys. Tilusrauhoituslain- jossa seudun kaikki karjanomistajat olisivat
15748: säädännön seurauksena on maan omistus- valmiita pitämään viljelyksensä aidattuina
15749: suhteista riippumaton laiduntamisen mah- ja laiduntaisivat yhteisesti omistamillaan
15750: dollisuus hävinnyt ja kysymys laitumesta metsä- ja joutomailla. Mutta jokin yhtiö
15751: muodostunut jokavuotiseksi probleemaksi tai siihen verrattava yksityinen metsän-
15752: sielläkin, missä maata ja siis laiduntakin, omistaja tekee sen sillä mahdottomaksi,
15753: metsä- ja joutomaata, on melkeinpä rajat- että kieltää laiduntamisen maillaan.
15754: tomasti olemassa ja missä siihen on siis Jokainen pohjoissuomalainenkin kirjan-
15755: olemassa suuret luontaiset ja kenellekään omistaja käsittää, että metsä- ja joutomai-
15756: sanottavasti haittaa tuottamattomat edelly- den käyttämisestä laitumina on päästävä
15757: tykset. ja on siirryttävä viljeltyjen laitumien käyt-
15758: Tämä koskee erikoisesti suurta osaa La- töön. Mutta niinkuin eduskuntakin erään
15759: pin ja Oulun lääniä ja Pohjois-Karjalaa. vuoden 1945 valtiopäiville jätetyn toivo-
15760: Olosuhteet mainituilla alueilla ovat kaikissa musaloitteen johdosta on aloitteesta annetun
15761: suhteissa paljon erilaisemmat kuin muualla valiokuntamietinnön perusteluissa tunnus-
15762: Suomessa. Asutus on harvaa ja viljelykset tanut, siirtyminen tulee viemään aikaa ja
15763: yleensä hyvin vähäisiä. Maat ovat karuja vaatimaan pääomia. Väliaikaistilana metsä-
15764: ja viljelykselle vaikeasti raivattavia. Yleensä laitumien käyttö pitäisi sen vuoksi tehdä
15765: ottaen vain vähäinen osa viljelijöistä lai- mahdolliseksi kaikkialla, missä siihen on
15766: duntaa karjaansa kunnostetuilla haka- viljelykselle sanottavasti haittaa tuottamat-
15767: mailla, niitty- ja peltolaitumista puhumat- tomat edellytykset.
15768: takaan. Laajoilla alueilla melkein yksin- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15769: omaisina laitumina ovat edelleen metsät ja ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
15770: joutomaat. Mutta kun maat ovat karuja, muksen,
15771: niin laiduntenkin on oltava laajoja. Riittä- että hallitus kiireellisesti valmis-
15772: vän laajoja laitumiksi käytettäviä metsä- tuttaisi ja jättäisi Eduskunnalle esi-
15773: maita ei monillakaan karjanomistajilla ole. tyksen sellaisiksi muutoksiksi tilus-
15774: Mikäli niin on, niin niiden laitumiksi ai- rauhoituslakiin, että maamme niissä
15775: taaminen on liian suuria kustannuksia vaa- osissa, joissa siihen on olemassa
15776: tivaa. Vähäisten viljelysten aitaaminen on edellytyksiä, karjan laiduntaminen
15777: paljon kannattavampaa. Siitä johtuukin, metsä- ja joutomailla niiden omistus-
15778: että vaikka laki tilusten rauhoittamisesta suhteista riippumatta toistaiseksi kä-
15779: ja aitausvelvollisuudesta on jo kauan ollut visi kaikille karjanomistajille mah-
15780: olemassa, sitä eivät karjanomistajat laa- dolliseksi.
15781: joilla alueilla pohjoisessa ja itäisessä osassa
15782: Helsingissä heinäkuun 27 p: nä 1948.
15783: J. Mustonen. Matti Meriläinen. Martti Leskinen.
15784: 'Eino Tainio. Toivo Friman. Mikko Järvinen.
15785: Vilhelm Riihinen. Esa Hietanen.
15786: 347
15787:
15788: VII,z5. - Toiv. al. N:o 134.
15789:
15790:
15791:
15792:
15793: Hietanen y. m.: Aitausrasit1J!ksen rnäät·äämisestä tilan pinta-
15794: alan perusteella.
15795:
15796:
15797: E d u s k u n n a 11 e.
15798:
15799: Kun maassamme aitausv·elvollisuudesta tausvelvollisuus tosin molemminpuoliseksi,
15800: vuonna 1734 annettiin kuninkaallinen ase- mutta jakautuvat siitä aiheutuvat kustan-
15801: tus, niin periaatteena siinä oli, että jokai- nukset osapuolten kesken sen hy.ödyn pe-
15802: sen viljelijän tuli aidoilla suojella tiluk- rusteella, mikä kummallakin katsotaan ai-
15803: siaan. Tämä periaate säilytettiin vielä vuo- dasta olevan. Mainittu säännös onkin oi-
15804: den 1802 aitausasetuksessa. Mutta jo keudenmukainen niissä tapauksissa, joissa
15805: vuonna 1864 tämä aitausvelvollisuus muu- rajanaapureina ovat omistussuhteiltaan
15806: tettiin niin, että jokaisen karjanomistajan köyhempiin väestökerroksiin lukeutuvat vil-
15807: tuli aitaamaHa tai muulla tavoin huolehtia j·elijät.
15808: siitä, että eläimet eivät päässeet toisten Mutta suhde muuttuu köyhemmän osa-
15809: tiluksille. Täten muutettiin aitausvelvolli- puolen vahingoksi silloin, kun pienviljeli-
15810: suus viljelmien haitijoilta eläinten haiti- jän rajanaapureina ovat joko suurtilallinen
15811: joille. tai maata omistava yhtiö. Näissä tapauk-
15812: Vaikka aitaussäänöksiä näin muutettiin- sissa voidaan katsoa aidasta koituvan hyö-
15813: kin, niih siitä huolimatta asiallinen käy- dyn tulevan pienviljelijälle sen vuoksi, että
15814: täntö maassamme noudatti vanhoja perin- hänen on tavallisesti viljellyn laitumen
15815: teitä aina 1920-luvulle asti. Tilanomistajat puutteessa pakko käyttää metsälaidunta.
15816: huolehtivat pääasiallisesti viljelystensä ai- Tämä ilmeinen epäkohta olisi oikaistava
15817: taamisesta. Vähävaraisille varattiin mah- lainmuutoksella.
15818: dollisuuksia eläintensä laiduntamiseen niin Suurten maaomaisuuksien omistajien
15819: suurtilallisten kuin yhtiöidenkin mailla. etuja suosiva laki tilusten rauhoittamisesta
15820: Laajaksi kehittynyt torpparijärjestelmä se- kotieläinten vahingonteolta on kuluneen 25
15821: kin osaltaan teki mahdolliseksi torpparien vuoden voimassaolonsa aikana ehtinyt osoit-
15822: karjan laiduntamisen päätilan mailla. Lo- taa epäedullisuutensa. Sitä mukaa kuin
15823: kakuun 15 päivänä 1918 annettu laki vuosikymmeniä sitten tehdyt aidat ovat
15824: vuokra-alueiden lunastamisesta ja sen rappeutuneet tai hävitetyt, ovat nauta-
15825: 75 §: ään sisällytetty säännös aitausvelvolli- eläimetkin jääneet laitumia vaille. Hyvin
15826: suudesta johti siihen, että uudistilojen lai- harvoin on pientilallisella mahdollisuus
15827: duntamisalueet huomattavasti supistuivat saada sopimusteitse laidunta suurmaanomis-
15828: ja että aitauskustannukset tosiasiallisesti tajilta. Sen vaikutuksesta on varsinkin
15829: kokonaan jäivät itsenäistyneen pikkutilan eräillä seuduilla maassamme lammaskanta
15830: kannettavaksi. Tämä samainen säännös si- hävinnyt melkein olemattomiin. Siitä sekä
15831: sällytettiin myös 25 päivänä marraskuuta tilausrauhoituslain ankarista velvoituksista
15832: maan hankkimisesta asutustarkoituksiin an- ja rangaistusmääräyksistä johtuvat maas-
15833: netun lain 66 §: ään. Tammikuun 1 päi- samme nykyisin vallitsevat viheliäiset lai-
15834: vänä 1938 voimaan tulleella lailla tosin dunolot. Tilannetta ei ole parantanut pu-
15835: kumottiin edellä mainitut säännökset ja heena olevaan lakiin sisällytetty säännös
15836: aitausvelvollisuudesta määrättiin sovellet- tilusrauhoitusyhdistyksistä. Kuluneen 25
15837: tavaksi mitä 18 päivänä helmikuuta 1921 vuoden aikana on sanottuja yhdistyksiä
15838: annetussa laissa tilusten rauhoittamisesta perustettu varsin vähän. Sielläkin, missä
15839: kotieläinten vahingonteolta säädettiin. Tä- niitä on perustettu, on niiden merkitys
15840: män lain 2 ja 3 pykälissä määrätään ai- ollut vähäinen.
15841: 348 VII,2s, - Aitausrasitus.
15842:
15843: Nyt käytäntöön sovellettavan maanhan- laitumen puutteessa oleville taattaisiin mah-
15844: kintalain ja mahdollisesti uusittavan asu- dollisuus laiduntaa eläimiään rajanaapu-
15845: tuslain vaikutuksia maanomistusoloihimme reina olevien suurmaanomistajien metsä-
15846: on vielä vaikea täsmälleen arvioida. Tämän mailla. Samoin olisi säännös tilusrauhoitus-
15847: vuoksi olisi mielestämme laki tilusten rau- yhdistyksistä ed€lleen säilytettävä.
15848: hoittamisesta kotieläinten vahingonteolta Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
15849: säilytettävä suurelta osalta entisenlaisena. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15850: Se perusteeltaan tärkeä muutos siihen olisi
15851: kuitenkin tehtävä, että aitauskustannukset, että hallitus ensi tilassa valmis-
15852: mikäli jompi kumpi asiapuoli pitää raja- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
15853: aitaa tilusten välillä välttämättömänä, jaet- sen sellaisiksi 1nuutoksiksi voimassa
15854: taisiin osapuolten k€sken kun:kin omista- olevaan tilusraukoituslakiin, että ai-
15855: man pinta-alan suuruuden perusteella. La- tausrasitus jaettaisiin rajanaapurei-
15856: kiin olisi myös otettava sellainen säännös, den kesken kunkin omistaman tilan
15857: että vähempivaraisille viljelijöille ja muille pinta-alan suuruuden ·pM''ttsteella.
15858: Helsingissä elokuun 3 p: nä 1948.
15859:
15860: Esa Hietanen. J. Mustonen.
15861: Eino Tainio. H. Manninen.
15862: 349
15863:
15864: VII,26. - Toiv. al. N:o 135.
15865:
15866:
15867:
15868:
15869: Nieminen y. m.: KunnaUisen jaoituksen mruuttamisesta an-
15870: netun lain täydentämisestä vieraan kunnan alueeUe jo1t-
15871: tuvan hallinto-omaisuuden osalta.
15872:
15873:
15874: E d u s k u n n a ll e.
15875:
15876: Kunnallisen jaoituksen muuttamisesta tuustoonkin sekä muihin luottamustehtä-
15877: annetun lain mukaan voidaan toisesta kun- viin. Kumman kunnan etua hän silloin
15878: nasta liittää osia toiseen kuntaan, jolloinka eniten valvoo? Useimmassa tapauksessa
15879: tällaisella liitosalueella asuvien kuntalaisten juuri sen kunnan, jonka jäsen hän on. Sa-
15880: kunnanjäsenyys siirtyy liitoksen mukana moin on asianlaita toistenkin virkailijain.
15881: siihen kuntaan johonka alue liitetään. Toisaalta taas eräisiin kunnallisiin lauta-
15882: Tällaisia alueliitoksia on maassåmme kuntiin voimassa olevien lakien ja asetus-
15883: suoritettu tavattoman paljon. Varsinkin ten mukaan määrätään itseoikeutettuina
15884: kaupunkeihin ja kauppalo~hin on liitetty jäseninä ja asiantuntijoina kunnallisia vir-
15885: osia niiden välittömässä läheisyydessä si- kailijoita. Sellaisia ovat m. m. terveyden-
15886: jaitsevista maalaiskunnista. Samoin tulee hoitolautakunta ja huoltolautakunta. Juuri
15887: tapahtumaan vastaisuudessakin. terveydenhoidon ja sosiaalisen huollon
15888: Kun yleensä kuntien hallinnolliset viras- alalla naapurikunnat useimmiten ovatkin
15889: tot, jopa huoltolaitoksetkin ovat sijoitetut suuresti toisistaan riippuvaisia ja yhteis-
15890: mahdollisimman hyvien liikenneyhteyksien toiminnassa. Jos tällaisissa tärkeissä lau-
15891: varsille, niin ovat ne niissä kunnissa, jotka takunnissa toimivista jäsenistä osakin on
15892: sijaitsevat kaupunkien ja kauppaloiden vä- vastapuoleisen kunnan jäseniä on siitä
15893: littömässä läheisyydessä, sijoitetut juuri epäilemättä hyvin suurta vahinkoa tuollai-
15894: niiden laitamille. Tästä johtuen ne mo- sen lautakunnan omaavalle kunnalle. Sa-
15895: nessa tapauksessa ovat joutunet alueliitok- moin voidaan kunnallisia virkailijoita va-
15896: sen kautta vieraan kunnan alueelle. Sa- lita moniin luottamustehtäviin jossa he voi-
15897: moin tulee tapahtumaan edelleen vastaisis- vat toimia menestyksellisesti suuren asian-
15898: sakin alueliitoksissa. tuntemuksensa takia. Mutta jos he ovat
15899: Tämä ei kuitenkaan ole tällaisten ·alue- vieraan kunnan jäseniä muuttuu se hyvin
15900: Hitosten kautta supistuneiden kuntien hal- kyseenalaiseksi, eikä aina voi olla mahdol-
15901: linnolliseltakaan kannalta edullista puhu- listakaan.
15902: mattakaan monista taloudellisista seikoista. On myöskin otettava huomioon näiden
15903: Päinvastoin se asettaa ne monella tavalla virkailijain verovelvollisuuden siirtyminen
15904: hyvin suuriin vaikeuksiin ja ristiriitaisuuk- supistuneesta kunnasta laajentuneeseen
15905: siin. kuntaan, mikä supistuneelle kunnalle on
15906: Jo se, että hallinnollisten virastojen ja myöskin merkityksellinen. Se ennenkaikkea
15907: huoltolaitosten virkailijat ja henkilökunta saattaa supistuneen kunnan epäoikeutettuun
15908: joutuvat toisen kunnan jäseniksi asettaa asemaan. Supistettu kunta maksaa virkaili-
15909: nämä henkilöt työssään kiusalliseen ase- joilleen palkan, josta nämä maksavat veroa
15910: maan, mutta ennenkaikkea supistuneen toiselle kunnalle.
15911: kunnan alttiiksi joutua laajentuneen kun- Kun monestakin syystä ei voida ajatella
15912: nan kanssa olevissa yhteisissä asioissa huo- alueHitosten kautta vieraan kunnan alueelle
15913: nompaan asemaan. Esim. kunnankirjuri, joutuneiden kunnallisten virastojen ja
15914: joka hoitaa virkaansa supistuneessa kun- huoltolaitosten siirtämistä liitetyltä alueelta
15915: nassa joutuu laajentuneen kunnan jäse- jonnekin supistuneeseen kuntaan jääneelle
15916: neksi. Vieläpä voi tulla valituksi sen vai- alueelle eikä myöskään niiden henkilökun-
15917: 350 Vl1,2s. - Kunnallinen jaoitns.
15918:
15919: nan asuttamista työpaikastaan kauempana, Eedellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15920: on tämän monella tavalla kiusallisen tilan- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15921: teen korjaamiseksi ryhdyttävä lakisäätei-
15922: siin toimenpit,eisiin. Se on mielestämme että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15923: mahdollista vain siten, että lailla määrä- suunnittelemaan kunnallisen jaoituk-
15924: tään alueliitosten kautta vieraan kunnan sen muuttamisesta annetun lain täy-
15925: alueelle joutuneiden supistuneiden kuntien dentämistä ja maalaiskuntain ja kau-
15926: virastojen ja huoltolaitosten sekä niihin punkikuntain kunnallishallinnosta
15927: liittyvien alueiden kunnallinen alueellisuus annettujen lakien muuttamista siten,
15928: muuttumattomana, jolloinka niissä asuvien että alueliitosten kautta vieraan
15929: virkailijain ja henkilökunnan kunnanjäse- kunnan alueelle joutuneet supistetun
15930: nyys täydellisesti säilyisi supistuneeseen kunnan hallinnolliset virastot ja
15931: kuntaan. huoltolaitokset edelleenkin säilyttä-
15932: Tällä on mielestämme hyvin suuri merki- vät kunnallisen alueellisuutensa sa-
15933: tys supistuneiden kuntien kannalta jota- moin kuin niissä asuvat virkailijat ja
15934: vastoin laajentuneiden kuntien kannalta se henkilökunta kunnanjäsenyytensä
15935: {ji merkitse paljoakaan. supistuneeseen kuntaan.
15936: Helsingissä 6 p: nä elokuuta 1948.
15937:
15938: Niilio Nieminen. Antto Prunnila.
15939: Aimo Aaltonen. V. Puumalainen.
15940: Eino T111inio. Kaarle Renfors.
15941: Nestori Nurminen. Hannes Tauriainen.
15942: Arvo Riihimäki. Elli Stenberg.
15943: Martti Leskinen. Toivo Sormunen.
15944: 351
15945:
15946: VII,2r. - Toiv. al. N:o 136.
15947:
15948:
15949:
15950:
15951: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä maanjakojen jottduttami- \
15952: seksi.
15953:
15954:
15955: E d u s k u n n a 11 e.
15956:
15957: Maassamme on vireillä kymmeniin tuhan- non seurauksena tulee jakotoimitusten
15958: siin nouseva määrä erilaisia maanjakotoimi- määrä sotaa edeltäneeseen aikaan verrat-
15959: tuksia ja lisääntyy niiden luku jatkuvasti tuna sitävastoin moninkertaistumaan. Hal-
15960: erittäinkin maanhankintalain toimeenpanon lituksen olisi tämän vuoksi kiinnitettävä
15961: johdosta. Näiden toimitusten suorittaminen huomiota tähän jo olevaan ja jatkuvasti
15962: on kuitenkin ollut ja on jatkuvasti miltei suurenevaan epäkohtaan ja ryhdyttävä
15963: pysähdyksissä sen vuoksi, etteivät asian- harkitsemaan keinoja asian korjaamiseksi.
15964: omaiset virkamiehet ole sotien aikana voi- Nykyinen normaaliaikaa varten laadittu
15965: neet niitä tehdä ja tälläkin kertaa on huo- jakolaki ei suo mahdollisuutta tarpeeksi
15966: mattava osa maanmittausinsinöörikunnasta nopeaan toimintaan eikä sanotun lain vi-
15967: maanhankintalain toimeenpanoon liittyvissä reilläolevaa tarkistustakaan voida käden-
15968: tehtävissä, minkä vuoksi on rajoitetut mah- käänteessä suorittaa. .Asiaa olisi autettava
15969: dollisuudet nopeasti suorittaa ruuhkautu- erikoislainsäädännöllä, joka tekisi toimitus-
15970: neet välttämättömät maanjakotyöt. ten suorittamisen mahdolliseksi vähemmän
15971: Maanjakotoimitusten viipymisestä on kui- pätevin työvoimin ja yksinkertaisimpia me-
15972: tenkin monenlaisia haittoja sekä yksityis- nettelyjä noudattaen.
15973: taloudelliselta että kansantaloudelliselta Eduskunnalle vuoden 1947 valtiopäiville
15974: näkökannalta katsottuna. Yhteisten tilojen jätetyssä toivomusaloiteessa (N :o 112) on
15975: osakkaat eivät voi, niin kauan kuin jako jo edellä mainittuihin epäkohtiin kiinni-
15976: on suorittamatta, ryhtyä osuuksiaan kunnos- tetty huomiota, mutta on eduskunta laki-
15977: tamaan, määräämään uusia rakennuspaik- ja talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti
15978: koja ja rakennustöitä suorittamaan. Myös- tämän aloitteen hylännyt. Laki- ja talous-
15979: kin verotusasioiden hoidossa ja metsän käy- valiokunta on mietinnössään todennut
15980: tössä tuottaa yhteisomistus monissa tapauk- edelläselostetun epäkohdan olemassaolon,
15981: sissa hankaluuksia ja ristiriitoja. Eroitta- mutta perustellut kielteistä kantaansa sillä,
15982: mattomien määräalojen käytössä ei tosin että näihin tehtäviin pätevää henkilökuntaa
15983: esiinny kaikkia edellä sanotujen määrä- lähiaikoina vapautuu maanhankintalain
15984: osuuksien omistukseen liittyviä haittoja, täytäntöönpanotoimista ja että maanjako-
15985: mutta olisi niittenkin nopea eroittaminen toimitusten suorittamisen uskominen vä-
15986: tärkeätä erittäinkin sen vuoksi, että kiinni- hemmän päteville henkilöille voisi olla ar-
15987: tysluoton saaminen ennenkuin määräalue veluttavaa.
15988: on eroitettu itsenäiseksi tilaksi, on mahdo- Koska kuitenkin, kuten edellä jo on mai-
15989: tonta. nittu, tulee kestämään vielä pitemmän ajan
15990: Varmastikaan ei ole perusteltua syytä ennenkuin maanhankintalain toimeenpa-
15991: uskoa, että osittamisia voitaisiin lähivuosina noon osallistuvat maanmittarit pääosaltaan-
15992: edes sotaa edeltäneessä laajuudessa ryhtyä kaan voidaan siirtää heidän varsinaisiin
15993: nopeasti suorittamaan, koska maanhankin- tehtäviinsä ja ulkomailta saadut kokemuk-
15994: talain toimeenpano tulee vielä useamman set osoittavat, että meikäläisistä ammatti-
15995: vuoden ajan sitomaan huomattavasti maan- pätevyysvaatimuksista voidaan huomatta-
15996: mittareita. Maanhankintalain toimeenpa- vasti tinkiä muista rationalisoimismahdolli-
15997: 352 VII,21. - Jakolainsäädäntö.
15998:
15999: suuksista puhumattakaan, on erikoislain- jakojen erityisesti lohkomis- ja hal-
16000: säädäntö asiassa pidettävä tarpeellisena. komistoimitusten sekä uusjakojen
16001: Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo- jouduttamiseksi ja antaisi viivytyk- .
16002: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- settä Eduskunnalle esityksen tätä
16003: sen, varten tarpeelliseksi erikoislainsää-
16004: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti dänn()ksi.
16005: asian vaatimiin toimenpiteisiin maan-
16006: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
16007:
16008: Veikko Vennamo. Kustaa. Tiitu.
16009: Ma.rt.ti Miettunen. Juhani Leppälä.
16010: 353
16011:
16012: VU,2s.- Toiv. al. N:o 137.
16013:
16014:
16015:
16016:
16017: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä uusjakotoimitusten jou-
16018: duttamiseksi.
16019:
16020:
16021: E d u s k u n n a ll e.
16022:
16023: Maanjako-olomme perustuvat isojakoihin, onkin ollut toimitusten hitaus ja oikeuden-
16024: jotka pääosaltaan on suoritettu viime vuo- käyntimenettelyn monimutkaisuus. Tästä
16025: sisadan loppupuoliskolla. Tuolloin vastasi- johtuen ovat jakojen kokonaiskustannukset
16026: vat jaot hyvin sen aikaisia maatilatalouden tulleet suhteellisen kalliiksi ja <toimituk-
16027: edellytyksiä, jolloin maanviljelys oli nykyi- sista n. s. ,puhdas voitto" alentunut. Hal-
16028: seen verraten laajaperäistä ja metsän- lituksen olisi tämän vuoksi syytä harkita
16029: käyttö vähäistä. Suoritettujen tilusjakojen keinoja uusjakomenettelyn nopeuttamiseksi
16030: johdosta, jotka usein on tehty tiluksia lii- ja yksinkertaistuttamiseksi.
16031: kaa pirstoten ja kiinnittämättä huomiota Edellämainittuun epäkohtaan onkin kiin-
16032: voimaperäisen maatalouden edellytyksiin, nitetty eduskunnan huomiota eräässä vuo-
16033: joiden mukaisesti viljelysmaiden tulisi si- den 1947 valtiopäiville jätetyssä toivo-
16034: jaita yhtenäisinä alueina mahdollisimman musaloitteessa (N: o 113), mutta on edus-
16035: lähellä tilan talouskeskustaa, ovat maanjako- kunta laki- ja talousvaliokunnan mietinnön
16036: olot etenkin maamme voimaperäisimmässä mukaisesti hylännyt aloitteen. Hylkäävää
16037: viljelyksessä olevilla seuduilla monissa ta- kantaansa on laki- ja talousvaliokunta pe-
16038: pauksissa käyneet aivan nykyajan vaati- rustellut sillä, että tämä kysymys olisi tar-
16039: muksia vastaamattomiksi. Peltojen keski- koituksenmukaisemmin järjestettävissä vi-
16040: etäisyys on muodostunut aivan liian suureksi reillä olevan jakolainsäädännön uudistami-
16041: ja viljelyspalstat liian lukuisiksi ja pie- sen yhteydessä ja ettei mitään osaratkaisua
16042: niksi, mistä on seurauksena suuri työme- voida pitää suositeltavana.
16043: nekki ja runsas rakennusten ja teiden Koska kuitenkin tietojemme mukaan
16044: tarve. Nämä epäkohdat alentavat suuresti asiassa laadittujen lakiluonnosten pääperi-
16045: pienviljelysvaltaisen · maatilataloutemme aatteistakaan ei asiantuntijain keskuudessa
16046: kannattavaisuutta. Kokoamalla viljelykset ole voitu päästä yksimielisyyteen ja halli-
16047: talouskeskusten ympärille, voidaan mainit- tuksen esityksen antaminen eduskunnalle
16048: tua haittaa ·poistaa maatilataloutemme ko- asiasta on tämän vuoksi viipynyt ja tulee
16049: hottamiseksi. Tämä voidaan toteuttaa tar- luultavasti vielä viipymään, on ilmeistä,
16050: koituksenmukaisten uusjakojen toimittami- ettei tämän laadultaan verrattain erillisen
16051: sella, jossa jakokunnan kaikki tiluset jär- jakotoimituksen lajin järjestelyä ole tar-
16052: jestellään uudelleen. Suoritetut uusjaot peellista kytkeä yleiseen jakolainsäädännön
16053: ovat kauttaaltaan osoittautuneet kannatta- uudistamiseen. Uusjakojen toimittamisesta
16054: viksi siitäkin huolimatta, että nykyisin voi- nyt voimassa olevaan lakiin perustuvasta
16055: massa oleva uusjakomenettely on sangen menettelystä poikkeavana entistä ysinker-
16056: monimutkainen ja aikaa vievä toimitus. taisemmalla tavalla onkin saatu sodan
16057: Nyt voimassa olevaan lakiin perustuvien aikana myönteisiä kokemuksia Karjalan
16058: uusjakomettelyjen suurimpana heikkoutena kannaksen tilusjärjestelyissä.
16059:
16060:
16061:
16062: 544/48 45
16063: 354 VI1,2s. - Jakolainsäädäntö.
16064:
16065: Kaiken lausutun perusteella ehdotamme rantamiseksi kehittämällä ja nopeut-
16066: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, tamalla lakien mukaan suoritettavia
16067: uusjakotoimituksia ja antaisi viivy-
16068: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tyksettä Eduskunnalle esityksen tätä
16069: toimenpiteisiin maanjako-olojen pa- varten tarpeelliseksi lainsäädännöksi.
16070: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
16071:
16072: Veikko Vennamo. Kustaa Tiitu.
16073: Martti Miettunen. Juhani Leppä.lä.
16074: 355
16075:
16076: VII,2 9. - Hemst. mot. N: o 138.
16077:
16078:
16079:
16080:
16081: Wickman. m. fl. : Angående avUUande av proposition med
16082: förslag Ull lag om ny- och storskiftesförrättni:ngar.
16083:
16084:
16085: T i ll R i k s d a g e n.
16086:
16087: Gällande lagar och förordningar rö- tesregleringar i det närmaste dömda att
16088: rande skiftesväsendet äro i många av- skrinläggas. Här måste något göras för
16089: seende föråldrade och bristfälliga. En att åtminstone icke de skiftesregleringar,
16090: genomgripande nygestaltning av lagstift- som äro under utförande, skola bliva del-
16091: ningen på skiftesväsendets område är ägarna elk:O!llorniskt övermäktiga eller a;v-
16092: därför både behövlig och brådskande. stanna.
16093: De nya förhållandena i vårt land kräva De ändrade ekonomiska förhållandena
16094: på alla områden ett effektivt utnytt- aktualisera frågan om statens andel i de
16095: jande av landets alla resurser och då olika utgifter, som äro förenade med
16096: måhända främst jordbrukets. Då emel- ny- och storskiftesregleringen. Det är
16097: lertid i stora delar av vårt land otill- ieke nog med att, som nyligen skett,
16098: fredsställande skiftesförhållanden äro l'å- det av staten beviljade s. k. grundbidra-
16099: dande har vår modernäring i sådana de- get vid utflyttningar höjts. Statens andel
16100: lar av landet icke kunnat få den ut- i de andra av nyskifte föranledda utgif-
16101: veckling, som varit nödigt. Innan skiftes- terna bör också avsevärt höjas. Det är
16102: förhållandena undergått en radikal för- otänkbart, att skifteslagsmedlemmarna
16103: bättring, är det otänkbart, att jor.Jbruket under nurådande förhållanden skola
16104: i sådana trakter skall kunna c:Efektivi- kunna åvälvas den andel i utgifterna för
16105: seras. tili exempel sådana väg-, torrläggnings-
16106: Trots de föråldrade och invecklade be- och jordförbättringsföretag, som höra tili
16107: stämmelserna för skiftesväsendei i vårt skiftesregleringar och som enligt nugäl-
16108: land, ha under de senaste årtiondena om- lande bestämmelser åläggas dem. Redan
16109: fattande ny- och storskiftesregleringar under normala tider har, statens andel i
16110: genomförts eller påbörjats. Detta ut- skifteskostnaderna ansetts vara alltför
16111: visar. att jordbrukarna ha lärt sig inse obestämd och liten. Under nurådande för-
16112: betydelsen av att få skiftesförhållandena hållanden kunna skiftesdelägarna icke
16113: förbättrade samt att behovet av skiftes- utan en ökad ekonomisk hjälp från sta-
16114: regleringar är stort. tens sida genomföra skiftesregleringar av
16115: Men en skiftesreglering är icke blott större omfattning.
16116: en ömtålig fråga av juridisk natur, den Men det är icke endast de ändrade
16117: är även, tyvärr, en oerhörd betungande ekonomiska förhållandena som motivera
16118: ekonomisk angelägenhet för skiftesdel- en skiftesreform. Även rent tekniska de-
16119: ägarna. Så har för de skifteslag, som taljer i skiftesförrättningarna kräva åt-
16120: före våra krig började med skiftesregle- gärder i syfte att förenkla och effekti-
16121: ringar av ett eller annat slag, på grund visera genomförandet av dessa. Särskilt
16122: av de ändrade ekonomiska förhållandena ifråga om enskild skiftesdelägares möj-
16123: fullföljandet av det påbörjade arbetet lighet att av okynne eller tredska, i åra-
16124: blivit hart när omöjligt. Av samma or- tal - ja årtionde - fördröja skiftes-
16125: saker äro alla påtänkta initiativ för skif- förrättnings genomförande, bör genom
16126: 356 VII,29, - Jakolainsäädäntö.
16127:
16128: lagstiftningsåtgärder kunna förhindras lagar och statsrådsbeslut, på vilka nugäl-
16129: utan att skiftesdelägarnas rätt att bevaka lande skiftesväsende grundar sig, utfär-
16130: sina intressen beskäres. dats, har undertecknade ansett motiverat
16131: Då förutom nämnda skäl även de föreslå, att riksdagen ville hemställa,
16132: ändrade uppfattningarna om hur ett än-
16133: damålsenligt skifte skall förrättas och att regeringen skyndsamt måtte
16134: åsikterna ifråga om lägenheternas plane- avlåta proposition till Riksdagen
16135: ring och jordarternas gradering under- med förslag till 11IJI lag angående
16136: gått en väsentlig förändring sedan de ny- och storskiftesförrättningar.
16137: Helsingfors den 29 juli 1948.
16138:
16139: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
16140: Albert Brommels. Henrik Kullberg.
16141: Matts Forss. Levi Jem.
16142: 357
16143: VII,29,- Toiv. al. N:o 188. Suomennos.
16144:
16145:
16146:
16147:
16148: Wickman y. m.: Esityksen antamisesta laiksi uus- ja iso-
16149: jakotoimituksista.
16150:
16151:
16152: E d u s k u n n a 11 e.
16153:
16154: Jakolaitosta koskevat voimassa olevat lait Muuttuneissa taloudellisissa oloissa on
16155: ja asetukset ovat vanhentuneet ja puutteel- tullut ajankohtaiseksi kysymys valtion
16156: liset monessa suhteessa. Jakolaitoksen alaa osuudesta niihin erilaisiin menoihin, jotka
16157: koskevan lainsäädännön perinpohjainen Eittyv~t UUS- ja isojakotoimituksiin. Ei
16158: uudistaminen on sen takia sekä tarpeen riitä, että valtion myöntämää n. s. perus-
16159: että kiireellinen. Maamme uusissa oloissa avustusta on korotettu, kuten äskettäin
16160: vaaditaan kaikilla aloilla maan kaikkien on tapahtunut. Valtion osuutta muista
16161: mahdollisuuksien tehokasta käyttämistä, uusjaon aiheuttamista menoista on myös-
16162: tällöin ehkä ensi sijassa maatalouden. Kun kin huomattavasti lisättävä. Ei voi ajatella
16163: suuressa osassa maatamme jako-olot kuiten- nykyisissä olosuhteissa, että jakokunnan
16164: kin ovat epätyydyttävät, ei pääelinkei- oowkkaiden ikmmettavaksi asetetaan se osa
16165: nomme sellaisilla seuduilla ole päässyt ke- menoista, joka aiheutuu esimerkiksi sellai-
16166: hittymään niinkuin olisi ollut .tarpeellista. sista tie-, !kuivatus.. ja maanparannustoime<n-
16167: Ennen jaJko-olojen radilk:aalista parantamista piteistä, jotka lkuuluvalt jaonjärjestelyihin ja
16168: ei voida ajatella maanviljelyksen tehosta- johon nyt voimassa olevat määräykset hei-
16169: mista sellaisilla seuduilla. dät velvoittavat. Jo normaaliaikoina pidet-
16170: Maamme jakolaitosta koskevista vanhen" tiin valtion osuutta jakokustannuksista ai-
16171: tuneista joa monimutlkaisista määräylksistä van liian epämääräisenä ja pienenä. Nyt
16172: huolimatta on viime vuosikymmeninä suo- vallitsevissa olosuhteissa jako-osakkaat ei-
16173: ritettu tai pantu alulle laajoja uus- ja vät voi ilman valtion lisättyä taloudellista
16174: isojakojen järjestelyjä. Tämä osoittaa apua toteuttaa laajempia jaonjärjestelyjä.
16175: maanviljelijäin oppineen oivaltamaan jako- Mutta jako-uudistus ei ole tarpeen yk-
16176: olojen parantamisen merkityksen sekä sitä, sin muuttuneiden taloudellisten olojen
16177: että jaonjärjestelyjen ta.rve on suuri. vuoksi. Myös jakotoimitusten puhtaasti
16178: Mutta jaonjärjestely ei vain ole arka- teknilliset yksityiskohdat vaativat toimen-
16179: luontoinen lainopillinen kysymys; se on piteitä niiden yksinkertaistamiseksi ja te-
16180: myös valitettavasti jako-osakkaita tavatto- hostamiseksi. Erityisesti täytyy lainsää-
16181: masti rasittava taloudellinen asia. Siten däntötoimenpitein voida, rajoittamatta jako-
16182: niille jakokunnille, jotka ennen sotiamme osakkaiden oikeutta etujensa valvomiseen,
16183: ryhtyivät erilaisiin jaonjä1:'jestelyihin, muut- estää yksityisen jako-osakkaan mahdolli-
16184: tuneiden taloudellisten olojen takia on suus ilkivaltaisesti tai vastahakoisuutensa
16185: aloitetun työn loppuun saattaminen käy- vuoksi viivyttää jakotoimituksen loppuun-
16186: nyt lähes mahdottomaksi. Samoista syistä saattamista vuosikausia - vielä:pä vuosi-
16187: on kaikki aiotut jaonjärjestelyt tuomittu kymmeniä.
16188: jäämään toistaiseksi. Jotakin on tässä teh- Kun mainittujen syiden lisäksi käsityk-
16189: tävä, jotteivät ainakaan ne jaonjärjestelyt, set jaon tarkoituksenmukaisesta toimittami-
16190: jotka ovat toimituksen alaisina, tulisi osak- sesta ovat muuttuneet, samoin oleellisesti
16191: kaille taloudellisesti ylivoimaisiksi tai kes- mielipiteet tilojen suunnittelusta ja maa-
16192: keytyisi. laatujen luokitt~lusta, sen jälkeen kuin :ne
16193: 368 VII,29. - Jakolainsäädäntö.
16194:
16195: lait ja va1tione~~voston päätökset annettiin, että haUitus kiireeUisesti antaisi
16196: joihin nyt voimassa oleva jakolaitos perus- Eduskunnalle esityksen uudeksi
16197: tuu, ovat allekirjoittaneet katsoneet perus- laiksi uus- ja isojakotoimituksista.
16198: telluksi ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
16199: väksi toivomuksen,
16200: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
16201:
16202: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
16203: Albert Brommels. Henrik Kullberg.
16204: Matts Forss. Levi Jern.
16205: 359
16206:
16207: VII,3o. - Toiv. al. N:o 139.
16208:
16209:
16210:
16211:
16212: Miikki y. m.: Imatran kauppalan muodostamisesta eri ni-
16213: mismiespiiriksi.
16214:
16215:
16216: E d u s kun n a U e.
16217:
16218: Kymen läänissä oleva Ruokolahden ni- apulaisnimismiehistä määrättäisiin asumaan
16219: mismiespiiri on aluealtaan hyvin laaja ja Ruokolahdella tai piirin jakamiseksi kahtia
16220: on siinä asukkaita noin 36,000. Tästä joh- siten, että Imatran kauppala, jonka asukas-
16221: tuu, että nimismiehen työtaakka on kovin luku on noin 27,500, muodostettaisiin omaksi
16222: suuri ja onkin piirissä nimismiehiä kaik- nimismiespiiriksi, ja Ruokolahden nimis-
16223: kiaan kolme, nimittäin yksi varsinainen ja miespiiriin jäisi kuulumaan vain Ruokolah-
16224: kaksi apulaisnimismiestä sekä lisäksi useita den pitäjä, jonka asukasluku on noin 8,500
16225: konttoriapulaisia. Nimismiehen virasto si- ja tulisi kummankin nimismiehen viraston
16226: jaitsee Imatralla, siis piirin eteläkärjessä, olla oman piirinsä alueella. Kun kummin-
16227: johon on matkaa Ruokolahden kunnan kin uuden nimismiespiirin perustaminen ei
16228: äärimmäiseltä rajalta noin 68 kilometriä. kuulu maaherran päätettäviin asioihin, vaan
16229: Piirin laajuudesta on ilmeistä haittaa sillä vaatii eduskunnan suostumuksen, niin
16230: Ruokolahdelta olevat asiakkaat joutuvat edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
16231: kulkemaan pitkiä matkoja käydessään asi- tamme kunnioittaen eduskunnan .päätettä-
16232: oimassa Imatralla olevassa nimismiehenvi- väksi toivomuksen,
16233: rastossa. Samoin joutuvat Ruokolahdella
16234: olevat poliisit hakemaan määräyksensä ja että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
16235: tuomaan raporttinsa Imatralle. Kaikista menpiteisiin, että Kymen läänissä
16236: näistä epäkohdista johtuu, että ruokolahte- oleva Imatran kauppala muodostet-
16237: laiset ovat erittäin tyytymättömiä tällai- taisiin omaksi nimismiespiiriksi ja
16238: seen järjestelyyn ja on Ruokolahden kun- Ruokolahden nimismiespiiri tulisi
16239: nan valtuusto maaherran kautta koettanut käsittämään Ruokolahden kunnan
16240: saada asiaan sellaista muutosta, että toinen alueen.
16241: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
16242:
16243: Matti Miikki. Juho Kuittinen.
16244: Väinö Okko.
16245: 360
16246:
16247: VIl,31. - Toiv. al. N: o 140.
16248:
16249:
16250: MyNymäki y. tn.: K<Unnallisten hautausmaiden perustami-
16251: sesta.
16252:
16253: E d u s k u n n a ll e.
16254: Voimassa olevassa uskonnonvapauslaissa nen ja yleinen kysymys. Ei ole myöskään
16255: nn säädetty, että kun evankelisluterilai- uskonnonvapauslain perusperiaatteiden mu-
16256: seen kirkkoon kuulumaton henkilö kuolee, kaista, että evanke1isluterilaiseen kirkkoon
16257: eikä häntä varten muuta hautasijaa ole kuulumattoman henkilön omaiset pakote-
16258: saatavissa, saadaan hänet haudata evan- taan hakemaan turvaa laitoksesta, johon
16259: kelisluterilaisen seurakunnan hautausmaa- vainaja ei ole kuulunut ja suorittamaan
16260: han. Maksu sellaisesta hautasijasta on suo- hänen puolestaan maksuja, jotka hänen
16261: ritettava seurakunnan, kirkonkokouksen kohdaltaan ovat tuntuvasti suuremmat
16262: tai kirkkovaltuusmiesten määräämän tak- kuin muiden samaan hautausmaahan kät-
16263: san mukaan. kettyjen hautasijoista. Voipa käydä niin-
16264: Edelleen on samassa laissa säädetty, että kin, että kunnan köyhäinhoito joutuu
16265: hautausmaan, joka ei ole aiottu evankelis- maksamaan varattoman henkilön puolesta
16266: luterilaiselle tai kreikkalaiskatoliselle seu- seurakunnalle maksuja kirkkoon kuulu-
16267: rakunnalle kuuluvaksi, saa perustaa ope- mattoman henkilön hautasijasta, mihin
16268: tusministeriön luvalla. niin ollen on pakko käyttää kunnan yh-
16269: Voimassa olevaa kunnallislakia on tul- teisiä varoja.
16270: kittu niin, ettei kunnallisen hautausmaan Siihen nähden, että hautausmaan hank-
16271: perustaminen ole sellainen kunnan yhtei- kiminen ja kunnossapito vaatii huomatta-
16272: nen talous- ja järjestysasia, joka kunnal- via varoja, yksityisiä hautausmaita ei ole
16273: lislain mukaan kuuluu kunnan jäsenten yleisesti voitu perustaa, joten kirkkoon
16274: hoidettavaksi ja johon kunnan yleisiä va- kuu'lumattomia henkilöitä on käytännössä
16275: roja niin ollen voitaisiin lrtiyttää (kor- ollut pakko haudata evankelisluterilaisten
16276: keimman hallinto-oikeuden päätös 24/9 seurakuntien hautausmaihin.
16277: 1924), minkä vuoksi kunnallisia hautaus- Edellä mainituista syistä tuntuisi luon-
16278: maita ei ole voitu perustaa. nollisimmalta, kuten ulkomailla asianlaita
16279: Milloin evankelisluterilaiseen kirkkoon onkin, että myös kunnat olisivat velvol-
16280: kuulumaton henkilö on haudattu evan- liset huolehtimaan niiden henkilöiden
16281: kelisluterilaisen seurakunnan hautausmaa- hautapaikoista, jotka eivät kuulu sellai-
16282: han, on hänen hautasijastaan tava'Uisesti seen uskonnolliseen yhdyskuntaan, jolla
16283: peritty suurempi maksu kuin seurakunnan on hautausmaa. Monella kunnalla on sitä
16284: jäsenten hautasijoista. (Seurakunnat käyt- paitsi hautausmaaksi sopivaa kiinteää
16285: tävät yleensä mainittua tilaisuutta hyväk- omaisuutta.
16286: seen. Niinpä esim. Helsingin hautaus- Ede:tlä esitettyyn viitaten ehdotamme
16287: mailla on seurakuntiin kuulumattomien eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16288: hautasijan hinta 100 % ja Kuusankosken että hallitus valmistuttaisi ja an-
16289: seurakunnan hautausmaalla 500 % kor- taisi Eduskunnalle esityksen kun-
16290: keampi). nallislainsäädännön muuttamiseksi
16291: Kuolleen hautaaminen on ennen kaikkea niin, että kunnallisten hautausmai-
16292: terveydenhoidollinen kysymys ja sellaise- den perustaminen kävisi mahdolli-
16293: naan on myös kunnan asukkaiden yhtei- seksi.
16294: Helsingissä heinrukuun 23 päivänä 1948.
16295: Lauri Myllymäki. Arvo Riihimäki. Vilhelm Riihinen.
16296: Nestori Nurminen. Kaarle Renfors. ·Eino Roine.
16297: Hugo Manninen. V. Puumalainen. Martti Leskinen.
16298: Gösta Rosenberg. Mauri Perkonoja. Elli Stenberg.
16299: Esa Hietanen.
16300: 361
16301:
16302: VU,32. - Toiv. al. N:o 141.
16303:
16304:
16305:
16306:
16307: Kuittinen y. m.: Esityksen antamisesta hautauskustannusten
16308: alentamiseksi.
16309:
16310: E d u s k u n n a ll e.
16311:
16312: Hautaustoiminta on monilla seuduilla vemmat hautapaikkojen hinnat ja hautauk-
16313: maatamme tuottanut suurta huolestumista seen tarvittavat välineet myöskin myytäi-
16314: ja haittaa, sentähden että pitkät ja vai- siin halvempiin hintoihin. Kunnilla on
16315: keasti kuljettavat matkat vievät paljon va- näitten asiain hoidossa omiin hoidokkei-
16316: roja vähävaraisilta perheiltä tätä toimitusta hinsa nähden määrätyt toimenpiteet, mutta
16317: suorittaessaan, erikoisesti niiltä, keillä ei suuri yleisö on vapaan kilpailun uhrina
16318: ole omia kuljetusvälineitä. Ja kun rahan- vielä kuolemansa jälkeenkin. Tämä ei ole
16319: arvon alentumisen johdosta hautapaikkojen oikein ja tämä olisi korjattava.
16320: hinnat on kovin korkeat niin niiden lunas- Asian eteenpäin auttaminen mielestämme
16321: taminen pienillä varoilla on monelle ylivoi- tapahtuisi parhaiten siten, että ·kunnat,
16322: maista. Sitä paitsi hautaukseen tarvittavat seurakunnat ja valtiovalta yhteisesti sopisi-
16323: arkut y. m. välineet vievät kymmeniä tuhan- vat siitä, miten tämä asia olisi taloudelli-
16324: sia markkoja jälelle jääneiltä omaisilta. sesti helpommin hoidettavissa kuin tähän
16325: Koska ihmisen syntyminen ja kuoleminen asti.
16326: käsityksemme mukaan on sellainen merkki- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16327: tapaus, jonka vaikutus ei ole henkilön yksi- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
16328: löllinen asia, vaan se määrätyllä tavalla vomuksen,
16329: vaikuttaa ympäristöön ja syvälle myös koko
16330: kansaan, niin olisi yhteisesti harkittava tä- että hallitus kiireellisesti valmis-
16331: täkin asiaa siten, että yhteisvastuu tätäkin tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
16332: asiaa eteenpäin vietäessä olisi suurempi. tyksen laiksi halvempien hautaus-
16333: Tämä toimenpide mielestäni tapahtuisi kustannusten aikaansaamiseksi maan
16334: siten, että valtiovalta ja seurakunnat yhtei- kaikille kansalaisille.
16335: sesti suunnittelisivat ja määräisivät hal-
16336: Helsingissä 26 päivänä heinäkunta 1948.
16337:
16338: Juho Kuittinen. Jere Juutila;inen.
16339: Arvo Sävelä. Pentti Niemi.
16340: Veli Järvinen. E. Pusa.
16341: Heikki Hykkäälä. Alpo Lumme.
16342: Juho Pyy. Vilho Väyrynen.
16343: Jussi Raatikainen.
16344: .362
16345:
16346: VII,33. - Hemst. mot. N:o 142.
16347:
16348:
16349:
16350:
16351: Wickma.n m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
16352: förslag till ny väglag.
16353:
16354:
16355: T i 11 R i k s d a g e n.
16356:
16357: Trafiken på landets vägar har under de det av nya vägar lider men av de föråld-
16358: :senaste åren utvecklats på ett förut oanat rade bestämmelserna rörande planering
16359: 'Sätt. Numera anlitas icke blott de egent- ooh byggande av ny väg.
16360: liga landsvägarna av bilar och tungtlastade Utan att närmare ingå på de olika skäl,
16361: bussar och lastvagnar, utan trafikeras som aktualiserat frågan om en helt och
16362: även en stor del av de kommunala- och hållet ny väglag, anse undertecknade, att
16363: byvägarna av dessa fordon. tidpunkten för överlämnandet av den länge
16364: Denna utveckling har aktualiserat frågan bebådade propositionen med förslag till ny
16365: om en revidering a v hela vår väglagstift- väglag är inne. Det råder ett allmänt
16366: ning. Det kan icke längre anses vara vare missnöje bland de många vägdelägarna,
16367: sig ändamålsenligt eller rättvist, att byg- vilka betungas av Skyldigheter att un-
16368: gandet och underhållet av en stor del av deJ.fuålla vägar, som anlitas långt utö-
16369: landets vägnät vilar å enskilda medborgare ver vägdeläga:mlllS behov av såväl staten
16370: eller kommuner. Största delen av våra vä- som andra icke-vägdelägare. Då riksdagen
16371: gar, landsvägar såväl som kommunal- och upprepade gånger hemställt om att staten
16372: byvägar, måste härefter betraktas som måtte övertaga de viktigaste av landets
16373: allmänna kommunikationsled. Det är knap- kommurral- och byvägar samt frågan om
16374: past möjligt att numera uppdela vägarna en revidering av hela väglagstiftningen
16375: enligt gällande väglagsbestämmelser, utan varit i långa tider aktuell, ha underteck-
16376: att man gör sig skyldig till m;ättvisa mot nade ansett nödigt föreslå, att riksdagen
16377: till exempel byvägsdelägare. På samma ville hemställa1
16378: sätt är det med den tekniska vården av
16379: Yägarna. Genom att följa gällande väglag att regeringen med det första
16380: kommer en stor del av våra viktigaste vä- måtte till Riksdagen avlåta en pro-
16381: gar att, vad vården beträffar, omhänder- position med förslag till ny väglag.
16382: has av icke sakkunnigt folk. Även byggan-
16383: Helsingfors den 29 juli 1948.
16384:
16385: Albin Wickm.an. Matts Forss.
16386: Albert Brommels. Henrik Kullberg.
16387: Verner Korsbäck. Levi Jern.
16388: 36.3
16389:
16390: VII,aa. - Toiv. al. N:o 142. Suomennos.
16391:
16392:
16393:
16394:
16395: Wickman y. m.: Esityksen antamisesta uudeksi tielaiksi.
16396:
16397:
16398: E d u s k u n n a ll e.
16399:
16400: Liikenne maanteillämme on viime vuo- kärsii uuden tien suunnittelua ja rakenta-
16401: sina kehittynyt ennen aavistamattomalla mista koskevista vanhentuneista määräyk-
16402: tavalla. Autot ja raskaasti kuormatut linja- sistä.
16403: ja kuorma-autot eivät enää kulje vain var- Syventymättä tarkemmin niihin erilaisiin
16404: sinaisilla maanteillä, vaan liikennöivät mo- syihin, jotka ovat tehneet kokonaan uutta
16405: nilla kunnan- ja kyläteilläkin. tielakia koskevan kysymyksen ajankohtai-
16406: Tämä kehitys on tehnyt ajankohtaiseksi seksi, katsovat allek:irjoittaneeit ajankohd·an
16407: kysymyksen koko tielainsäädäntömme uudis- olevan käsillä kauan odotetun uutta tie-
16408: tamisesta. E~ voida ikauempaa. pitää ta.r!k:oi- lakia koskevan esityksen antamiseksi. Ylei-
16409: tuksen- eikä oikeudenmukaisena, että maan nen tyytymättömyys on vallalla niiden mo-
16410: tieverkoston rakentaminen ja kunnossapito nien tieosak~aiden keskuudessa, joita rasit-
16411: suurelta. osalta on yksityisten kansalaisten tavat velvt'Jlhsuudet ylläpitää teitä joita -
16412: j~. kuntien ra.situk~ena.. Useimpia teitämme,
16413: pitkälti yli osakkaiden oman ta;peen -
16414: m!lrn. maanteitä kmn kunnan- ja ikyli1teitä- käyttävät sekä valtio että muut ei-osakkaat.
16415: kin, täytyy nyttemmin pitää yleisinä lii- Ku:n edwkunta on useita ikertoja lausunut
16416: ikenneväyilinä. Teiden jaoit:teleminen voi- to~vomuksen .tärkeimpi~n kunnan- ja ikylä-
16417: massa olevien tielainsäädännön määräysten iteiden ottamiSesta valtion haltuun ja kysy-
16418: mukaan on tuskin enää mahdollista teke- mys koko ti!e1ainsäädännön uudistamisesta
16419: mättä vääryyttä esim. ikylätien osakkaille. on kauan ollut ajankohtainen, ovat allekir-
16420: Samoin on laita teiden teknillisen huollon. joittaneet katsoneelt tarpeelliseksi ehdottaa
16421: 'Noudattamalla voimassa olevaa tielakia jou- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16422: tuu väestö, jolla ei ole asiantuntemusta että hallitus ensi tilassa antaisi
16423: hoitamaan suurta osaa tärkeimmistä teis~ Eduskunnalle esityksen uudeksi tie-
16424: tämme: Myös uusien teiden rakentaminen laiksi.
16425: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
16426:
16427: Albin Wickman. .Matts Forss.
16428: Albert Brommels. Henrik Kullberg.
16429: Verner Korsbäck. Levi Jern.
16430: 364
16431:
16432: VII,34. - Toiv. al. N:o 143.
16433:
16434:
16435:
16436:
16437: Stenberg y. m.: Hevosten myynnin uudeUeen järjestämi-
16438: sestä.
16439:
16440:
16441: E d u s k u n n a 11 e.
16442:
16443: Eräs vielä käytännössä oleva kauppa- yleensä varakkaammat ja kehittyneemmät
16444: muoto, jota voidaan pitää jätteenä keski- ostajat, mutta vähempivaraiset joutuvat hel-
16445: ajalta, on eläinmarkkinat, joka muiden posti petoksen uhriksi. Lisäksi tapahtuu
16446: eläinten osalta on tullut melko merkityk- markkinoilla usein hevosvarkauksia, joiden
16447: settömäksi, mutta hevosten suhteen säilyt- uhreja ovat useimmin maalaisisännät. Pe-
16448: tänyt vielä asemansa. Nyt kun kaikilla tokset ja varkaudet voitaisiin välttää, jos
16449: aloilla toimeenpannaaan uudistuksia, kiin- toimeenpantaisiin hevosten rekisteröinti.
16450: tyy huomio siihen, eikö myös tässä asiassa Maassamme on rekisteröity autot, polku-
16451: voitaisi saada epäkohtia korjaantumaan. pyörät, vieläpä koiratkin eikä tämä toimen-
16452: Suurimpana markkinain epäkohtana on pide ole tuottanut viranomaisille suurta-
16453: se, että niille kerääntyvät kaikenlaiset työtä~ kaan vaikeutta. Rekisteröintiä tärkeämpi
16454: vieroksuvat ainekset, joiden ainoana tarkoi- olisi kuitenkin koko markkinain lopettami-
16455: tuksena on keinottelu ja huijaus. Niihin nen sellaisenaan kuin ne nykyisin ovat, sillä
16456: sisältyy myös suuri määrä työajan tuh- edellä esitettyjen epäkohtien lisäksi niillä
16457: lausta sellaisiltakin hevosmiehiltä, jotka re- on epäterve vaikutus kansamme moraali-
16458: hellisessä hevosen oston tai myynnin tarkoi- seen kulttuuriin.
16459: tuksessa markkinoille saapuvat. Esimerkkinä Asiaan onkin alettu viime aikoina kiin-
16460: mainittakoon Seinäjoen hevosmarkkinat, nittää huomiota. Lukuisat sanomalehdissä
16461: joista eläinsuojelupoliisi Kortesalo on sano- olleet hevosmiesten ja maamiesten kirjoi-
16462: malehdelle lausunut, että ,niille tuodaan tukset.osoittavat, että asiaa koskevilla uudis-
16463: tavallisesti n. 30 vaunullista hevosia ja tuksilla olisi huomattava kansantaloudelli-
16464: vielä suurempi osa maanteitse. Noin 4,500 nen ja käytännöllinen merkitys.
16465: miestä kuluttaa markkinoilla aikaansa 3- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16466: 5 päivään, osa koko viikonkin joutilai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16467: suudessa." muksen,
16468: Hevoskaupoissa tapahtuvat petokset ovat että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16469: jatkuvasti yleisiä kaikilla markkinoilla. Nii- siin hevosmarkkinoiden lopettamiseksi
16470: den estäminen on tosin mahdollista siten, nykyisessä muodossaan ja uuden
16471: että ostaja tarkastuttaa hevosen eläinlääkä- kauppamuodon järjestämiseksi hevos-
16472: rillä. Sellaisen tarkastuksen suorittavatkin ten myyntiä varten.
16473: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
16474:
16475: Elli Stenberg. Kaarle Renfors.
16476: Anna Nevalainen. Irma Torvi.
16477: Mikko Järvinen.
16478: 365
16479:
16480: VI~,35. - Toiv. al. N:o 144.
16481:
16482:
16483:
16484:
16485: Hietanen y. m.: Riistanpyyntioikeuden tekemisestä maan-
16486: omistussuhteista riippumattomaksi.
16487:
16488:
16489: E d u s k u n n a ll e.
16490:
16491: Kansamme ·historian aikaisemmissa vai- ei tätä epäkohtaa pysty kokonaan korvaa-
16492: heissa käsitettiin metsänriista yhteiseksi maan. Köyhempien kansalaisten on mahdo-
16493: omaisuudeksi. Jokaisella Suomen kansalai- tonta kilpailla rikkaimpien kanssa metsäs-
16494: sella oli oikeus sitä pyydystää. Tätä alku- tysalueiden vuokranmaksuissa ja siinäkin
16495: peräistä tavallisen kansanmiehen oikeuskä- tapauksessa, etteivät varat asettaisi vuok-
16496: sitystä nauttia tasaveroisesti luonnon kas- raukselle voittamattomia esteitä, näyttele-
16497: vattamasta metsän riistasta on loukannut vät henkilökohtaiset suhteet vuokrasopi-
16498: syvästi kuluvan vuosisadan aikana voimaan muksissa niin suurta osaa, että yleinen oi-
16499: saatettu ja yksityisten maanomistajain etu- keustaju metsän riistan yhteisestä omistuk-
16500: jen mukaisesti saneltu metsästyslainsäädän- sesta tulee monessa tapauksessa syvästi lou-
16501: tömme. Voimassa olevan metsästyslain 2 katuksi. Seuraus tällaisesta asiantilasta ei
16502: pykälän mukaanhan on oikeus riistan pyyn- voi olla muu kuin salametsästyksen lisään-
16503: tiin vain sillä, jolla on vakaa hallintaoi- tyminen ja se, että varsinainen riistansuo-
16504: keus maahan tai joka hallitsee virkataloa jelu ja riistakannan tarkoituksenmukainen
16505: tai muuta siihen verrattavaa tilaa. kehittäminen pakostakin jäävät sivuasiaksi
16506: Kansan yleisen oikeustajun loukkaamisen ja vaille valtakunnallista suunnitelmaa.
16507: lisäksi johtaa mainitunlainen lainsäädäntö Korjaus tähän epäoikeudenmukaiseen asiain-
16508: moniin muihinkin käytännöllisiin vaikeuk- tilaan on mielestämme löydettävissä vain
16509: siin. Metsästystä harjoittavat sellaisetkin irroittamalla metsästysoikeus maanomistuk-
16510: tilalliset, joiden maanomistus rajoittuu n. s. sesta ja asettamalla riistanpyynti, suojelu
16511: pientilanomistukseen. Pyydystettävä riista· ja riistakannan kehittäminen yleisen valta-
16512: ei tunne tilallisten rajapyykkejä. Sitä seu- kunnallisen johdon alaisuuteen.
16513: raava metsästäjä joutuu näin ollen usein Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
16514: suuren houkutuksen alaiseksi seurata sitä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16515: naapurin omistamalle tai vuokraamalle
16516: alueelle. Rajavälikohtaukset naapurusten että hallitus kiireellisesti valmis-
16517: välillä eivät useinkaan ole olleet tästä tuttaisi Eduskunnalle esityksen sel-
16518: syystä vältettävissä. laisiksi mu.utoksiksi voimassaolevaan
16519: Oman luokkansa riistan pyytäjistä muo- metsästyslainsäädäntöön, että riistan-
16520: dostavat ne metsästystä harjoittavat kansa- pyyntioikeus tehtäisiin maanomistus-
16521: laiset, jotka eivät omista lainkaan maata. suhteista riippumattomaksi.
16522: Lain suoma riistanpyyntikorttijärjestelmä
16523: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
16524:
16525: Esa Hietanen. J. Mustonen.
16526: Eino Tainio. H. Manninen.
16527: 366
16528:
16529: VII,a6.- Toiv. al. N:o 145.
16530:
16531:
16532:
16533:
16534: H. Simonen y. m.: Luvan hankkimisesta eräiden huvitusten
16535: järjestämiseen annetun asetuksen muuttamisesta.
16536:
16537:
16538: E d u s k u n n a l :l e.
16539:
16540: Maaltapaon yksinomaisena syynä eivät kokoonpannut huvilaitokset, joita vapaat
16541: ole ainoastaan maaseudun erikoislaatuiset kansalaisjärjestötkin voivat jälleen sodan
16542: työolosuhteet, vaan kuten helposti on voi- päättymisen jälkeen vuokrata, eivät ole
16543: nut havaita, maaseutuolojen - erittäinkin sijoitettavissa maaseudun varsin pieniin
16544: nuorison kannalta tarkastellen - puutteel- huvihuoneistoihin.
16545: liset vapaa-aikojen harrastus- ja ajan- Jotta asetuksen aiheuttama epäkohta
16546: viettomahdollisuudet, jotka ovat olleet voitaisiin poistaa, olisi mainittua asetusta
16547: omiaan synnyttämään voimakasta halua joko muutettava tai sen 2 § kokonaan pois-
16548: ·Siirtyä kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. tettava, ja näin annettava maaseudun va-
16549: Maaseudun ajanviettomahdoUisuuksia ei paille kansalaisjärjestöille mahdollisuus
16550: kuitenkaan ole voitu riittävässä määrin laajentaa ajanviettotoimintaansa. Samalla
16551: kehittää sitä rajoittavien hallinnollisten voitaisiin välttyä siltä mahdollisuudelta,
16552: määräysten vuoksi. että mainittua asetusta kierrettäisiin, mikä
16553: Eräs tällainen rajoittava määräys sisäl- ilmiö on myös ollut havaittavissa.
16554: tyy joulukuun 3 päivänä 1937 annettuun Edelläesitettyyn viitaten allekirjoitta-
16555: asetukseen luvan hankkimisesta eräiden neet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan
16556: huvien järjestämiseen, jonka asetuksen päätettäväiksi toivomuksen,
16557: 2 §:ssä estetään maaseudun vapailta kan-
16558: salaisjärjestöiltä m. m. tivoli- ja sirkus- että hallitus ensi tilassa muuttaisi
16559: huvien toimeenpaneminen, ellei tämän laa- joulukuun 3 päivänä 1937 luvan
16560: tuisia huveja järjestetä kiinteissä raken- hankkimisesta eräiden huvien järjes-
16561: nuksissa. Sopivien huoneistojen puute tä1niseen annettua asetusta ( 400/37)
16562: suurimmassa osassa maaseutua tekee kui- niin, että maaseudun vapaa-aikojen
16563: tenkin tämän mahdottomaksi. Sitäpaitsi viettomahdollis:wuksia voitaisiin laa,..
16564: siirrettävät, te'ltta- ja tilapäisrakennelmin jentaa.
16565: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
16566:
16567: Heikki Simonen. Arvo Sävelä.
16568: Varma K. Turunen. E. Pusa.
16569: Arttur Koskinen. P. Karjalainen.
16570: Laura Brander-Wallin.
16571: 367
16572:
16573: Vll,s 7. - Toiv. al. N: o 146.
16574:
16575:
16576:
16577:
16578: Lappi-Seppiill\ y. m.: Esityksen antamisesta palosuojelu-
16579: ne,tVonnan ja -valistuksen tehostamisesta..
16580:
16581:
16582: E d u s k u n n a ll e.
16583:
16584: Kuluneena kesänä ovat tulipalot jälleen Koska tulipalojen lukumäärää maas-
16585: riehuneet maassmme ja tuhonneet paljon samme tuskin voidaan alentaa palo- ja met-
16586: arvokasta omaisuutta, m. m. lukuisia varas- sälain määräyksiä tiukentamalla ja rangais-
16587: toja ja tuotantolaitoksia. Kokonaisia ky- tusseuraamuksia koventamalla (tilastot
16588: liäkin on ollut vaarassa tuhoutua. Tuotan- osoittavat palojen ja palovahhinkojen luvun
16589: tolaitoksien kohdalla eivät vahingot ole ra- viimeaikoina yhä nousseen), olisi eräänä
16590: joittuneet ainoastaan menetettyihin reaali- keinona tulen aiheuttamien vahinkojen pie-
16591: arvoihin vaan ovat ne myös tuntuneet tuo- nentämiseksi pidettävä valtiovallan toimeen-
16592: tannon estymisenä. Varovaisestikin arvioi- panemaa, kaikkiin kansalaispiireihin koh--
16593: den ovat täten aiheutuneet menetykset mer- distuvaa voimakasta valistus- ja neuvonta-
16594: kinneet toista miljardia markkaa, sillä tu- toimintaa. Tällaista valtiovallan toimeen-
16595: houtuneet omaisuudet ovat usein olleet ali- panemaa valistustyötä on harjoitettu me-
16596: hintaan vakuutettuja, usein kokonaankin nestyksellisesti Ruotsissa m. m. työtapatilr-
16597: vakuuttamattomia. mien vähentämiseksi. Hyvinä esimerkkeinä:
16598: Syynä näiden tulipalojen syttymiseen on omassa maassamme samankaltaisesta yhteis-
16599: useimmissa tapauksissa ollut huolimatto- kunnallisesta valistustoiminnasta ovat
16600: muus tulen käsittelyssä - kuluneen kesän metsä-, sähkönsäästö- ja inflationvastainen
16601: kahden ensimmäisen kuukauden aikana ol- propaganda. Ne rahavarat, jotka yhteis-
16602: leista 60 metsäpalosta johtui 43 kalastajien, kunta joutuu käyttämään paloturvallisuu-
16603: huvimatkailijoiden, marjastajien, heinämies- den tehostamiseen, ovat kansantaloudelli-
16604: ten, tupakoitsijoiden y. m. varomattomuu- sesti hyvin sijoitettuja.
16605: desta. Tehdas- ja varastopaloissa on raken- Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
16606: teellisten vikojen ja puutteellisuuksien kunnalle hyväksyttäväksi toivomuksen,
16607: ohella huolimattomuudella niinikään ollut
16608: osuutensa. Yksin metsäpalovarjelus ja sam- että hallitus antaisi Eduskunnalle
16609: mutus maksaa valtiolle vuosittain 6-10 esityksen palosuojeluneuvonnan ja;.
16610: milj. markkaa, joka määrä joudutaan käyt- -valistuksen tehostamisesta.
16611: tämään metsänparannusvaroista - puhu-
16612: mattakaan muiden tulipalojen sammutus-
16613: kustannuksista.
16614: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
16615:
16616: Jussi Lappi-Seppälä. Heikki Ala-Måyry.
16617: Yrjö I. Anti!a. Erkki Koivisto.
16618: 268
16619:
16620: VII,ss. - Toiv. al. N:o 147.
16621:
16622:
16623:
16624:
16625: Ikonen y. m.: Suhteellisen osuuden käyttämisestä Jääsken
16626: kunnan jäljelle jääneestä omaisuudesta sanotusta kun-
16627: nasta siirretyn väestön hyväksi.
16628:
16629:
16630: E d u s k u n n a ll e.
16631:
16632: Vuoden 1947 valtiopäivillä hyväksyi suurin vaaryys jääskeläistä siirtoväkeä
16633: eduskunta hallituksen esityksen ,laiksi kohtaan. Jääsken kunnan viimeisen tilin-
16634: eräiden alueluovutuksen johdosta toimin- päätöksen mukaan on kunnan puhdas
16635: tansa lopettaneiden kuntien asioiden sel- omaisuus laskettu noin 48 miljoonaksi
16636: vittämisestä". Tässä laissa säädetään muun markaksi. Onko valtioneuvostolla ollut
16637: ohella, että kuntien jälellä oleva omaisuus oikeutta siirtää koko ktmnan omaisuutta
16638: käytetään kuntien entisen väestön hyväksi. 1j6 väestön mukana ja jättää 5j 6 ilman
16639: Sama määräys koski myös kunnissa toimi- osuutta yhteisesti koottuihin varoihin, on
16640: neiden manttaalikuntien ja lainajyvästö- kyseenalaista. Ainakin moraalisesti ei täl-
16641: jen jälelle jäänyttä omaisuutta sekä kun- lainen päätös ole puo'lustettavissa. Siksi
16642: tien hallinnassa olleiden lahjoitusrahasto- olisikin tehty vääryys korjattava ja jääs-
16643: jen varoja. Kaikkien näiden varojen yh- keläinen siirtoväki, joka on saanut asutta-
16644: teismäärä laskettiin ha'llituksen esityksessä vakseen myös ,kylmiä tiloja", saatettava
16645: 55 miljoonaksi markaksi. Tämä laki onkin samaan asemaan muun ·siirtoväen kanssa.
16646: tarkoitustaan vastaava ja rakentuu oikeille Koska tämä voi tapahtua nähdäksemme
16647: periaatteille. vain lainsäädäntötietä, olisi asia hallituk-
16648: Erään huomattavan lakkaavan kunnan sen toimesta hoidettava.
16649: osalta tämän lain edellyttämä järjestely Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16650: jää toteuttamatta. Jääsken väestöstä siir- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
16651: rettiin noin 5/6 muualle valtakuntaan ja toivomuksen,
16652: vain 1/6 jäi jäleUejääneeseen kuntaan ra- että hallitus ryhtyisi J ääsken kun-
16653: jan tälle puolelle. Tämä jälellejäänyt osa nan jälelle jääneeseen omaisuuteen
16654: Jääsken kuntaa liitettiin - vastoin kunta- nähden sellaisiin toimenpiteisiin, että
16655: laisten tahtoa - Imatran kauppalaan ja suhteellinen osuus tästä omaisuu-
16656: samoin kaikki kunnan jälelle jäänyt omai- desta käytettäisiin Jääskestä siirre-
16657: suus. Tällainen menette'ly on ollut mitä tyn väestön hyväksi.
16658: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
16659:
16660: Toivo Ikonen. Ilmari Tiainen.
16661: Eemil Luukka. Pekka Kiiski.
16662: Jalma.ri Pusa. Johannes Virolainen.
16663: •• ••
16664: VALTIOPAIVAT
16665: 1948
16666:
16667: LIITTEET
16668: VIII
16669:
16670:
16671: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16672: TOIVOMUSALOITTEET
16673:
16674:
16675:
16676:
16677: HELSINKI 1948
16678: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO.
16679:
16680:
16681: 544/48 47
16682: Oppivelvollisuutta, tiedettä ja taidetta, yliopistoa, oppi-
16683: ja kansakouluja, ammattiopetusta y .m,. koskevia laki-
16684: ja toivomusaloitteita.
16685: j
16686:
16687: j
16688:
16689: j
16690:
16691: j
16692:
16693: j
16694:
16695: j
16696:
16697: j
16698:
16699: j
16700:
16701: j
16702:
16703: j
16704:
16705: j
16706:
16707: j
16708: 373
16709:
16710: VIn,1.- Lak. al. N:o 49.
16711:
16712:
16713:
16714:
16715: Malkamäki y. m. : EhdotUs laiksi oppivelvoUisuudesta an-
16716: netun lain muuttamisesta.
16717:
16718:
16719: E d u s k u n n a 11 e.
16720:
16721: Koska nykyisen oppivelvollisuuskoulun tyyn ed. Malkamäen y. m. lakialoitteeseen
16722: eräänä kipeänä kohtana on apukoulujen sekä sen johdosta annettuun sivistysvalio-
16723: puute ja koska oppivelvollisuuskoulu paran- kunnan mietintöön,
16724: t~aan ja tehostuessaan yhä enemmän
16725: vaatii huomiota heikkokykyisten lasten ope- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16726: tuksen järjestämiseen, ehdotamme viitaten van lakiehdotuksen:
16727: myöskin vuoden 1947 valtiopäiville jätet-
16728:
16729:
16730: Laki
16731: oppivelvollisuudesta. annetun lain. muuttamisesta.
16732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
16733: kuuta 1921 annetun lain 13 § näin kuuluvaksi:
16734: 13 §. Tarkemmat säännökset apukoulusta an-
16735: Kunnan, jossa on vähintään kahdeksan- neta:an asetuksella.
16736: tuhatta suomen- tai ruotsinkielistä asu-
16737: kasta, tulee järjestää apukoulu 4 § :n 2
16738: momentissa mainittuja lapsia varten. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
16739: Kunta, jOO!Ia samankielisen väestön. määrä kuuta 1952. Valtioneuvosto voi kuitenkin
16740: on kahdeksaatuhatta pienempi, on velvolli- erityisistä syistä myöntää kunnalle lyk-
16741: nen yhdessä naapurikunnan tai -kuntien käystä tämän lain täytäntöönpanossa enin-
16742: kanSsa. muodostamaan apukoulupiirin ja tään kahdeksan vuotta.
16743: perustamaan apukoulun.
16744:
16745: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
16746:
16747: Aino Mallmmä.ki. Urho Kulovaa.ra..
16748: Aino Lehtokoski. Alpo Lumme.
16749: Ebba östenson. Kaisa Bii!elä.
16750: Elli Nurminen·. Albert Brommels.
16751: Hilma Koivulahti-Lehto. Laura Brander-Wallin.
16752: VIII,2.- Lak. a.l. N:o 50.
16753:
16754:
16755:
16756:
16757: Beljaa y. m.: Eitdotm laiksi tieteiden tai taiteen edista-
16758: miseksi toimivien yhdistysten, se'Urojen ja järjestöjen
16759: valtionav-usta.
16760:
16761:
16762: E d u s ik u n n alle.
16763:
16764: Tieteiden ja taiteen edistämiseksi toiini- LähdettOOssä arvioimaan tieteellisten yh-
16765: vien yhdistysten, seurojen ja järjestöjen distysten, seurojen ja järjestöjen merki-
16766: taiou.dellln.en asema on viime vuosina ja tystä .ja toimintamahdollisuuksia nykyisen
16767: varsinkin kahden viime vuoden aikana muo- ahdinkotilan vallitessa on syytä kiinnittää
16768: dostunut suorastaan kestämättömäksi, mistä huomiota tieteellisen työn eriko:islaatuun.
16769: johtuen mainittujen yhdistysten, seurojen Tiedemieheltä vaaditaan yleensäkin mutta
16770: ja järjestöjen toiminta on vaikeutunut ja erittäinkin nykyisin tutkimustyöhön koh-
16771: osittain lamaantunut. Syynä tähän kehi- distuvan syvällisen harrastuksen lisäksi to-
16772: tykseen on ollut, paitsi se, että inflation dellista uhraantumishalua. Vain aniharva
16773: j~hdosta noiden yhdistysten, seurojen ja tutkija on siinä asemassa, että hän yksin-
16774: järjestöjen vähäiset varat, jotka tavallisesti omaan säännönmukaisena vil'ka-aikanaan
16775: on säilytetty pankkitalletuksina, ovat me- työskennellen saisi ,tutkimuksistaan näkyviä
16776: nettäneet suurimman osan arvostaan, en- tUloksia. Useimmissa tapauksissa. opetustyö,
16777: nen kaikkea, että menot ja kustannukset laitosten johtaminen sekä muut kunkin tie-
16778: ovat sodan edelliseen aikaan nähden kasva- demiehen ,varsinaiset tehtävät" vievät
16779: neet noin kym:menker.taisiksi, kun sen si- virka-ajan niin tarkkaan, että tieteellinen
16780: jaan tulot, joista useissa tapauksissa hu~ luova työ jää kdkonaan vapaa-aikoina suo-
16781: roattavan. osan on muodostanut valtion ritettavaksi. Mutta paitsi sitä, että tiede-
16782: avustus, eivät ole kohonneet ~äheskään vas- mies täten joutuu uhraamaan virkistykseen
16783: taavassa määrin. Niinpä vuosina 1937 ja ja lepoon käytettävät hetket seik:ä mahdolli-
16784: 1938 oli tieteellisten yhdistysten, seuro~n suutensa sivutulojen hankkimiseen tutki-
16785: ja järjestöjen saaman valtionavun määrä mustyöhönsä ilman ajatustakaan .saada siitä
16786: keskimäärin 4,553,662 markkaa ja vuonna korvausta, hänen on raskäin uhrauksin
16787: 1947 13,868,000 markkaa, joten valtionapu myös itsensä rahoitettava :tutkimustyönsä.
16788: on markkamääräisesti kohonnut lähes kym- Niinpä hänen on. maksettava sellaisten apu-
16789: menen vuotta kestäneen inflatiokauden ai- laisten palkkaus, jotka suorittavat koneelli-
16790: kana vain noin 3~kertaiseksi. set laskutyöt, konekirjoitustyöt y. ro. s., mi-
16791: Viime aikoina oll. kuitenkin alettu oival- käli hänen varojen puutteen vuoksi ei ole
16792: taa, ettei tieteitä ja ,taidetta edistävien yh- sanottuja töitä itsensä suoritettava, niin-
16793: distysten, seurojen ja järjestöjen suoritta- kuin yleensä lienee asianlaita. Useimpien
16794: man suorastaan korvaamattoman kulttuuri- tutkijoiden on lisäksi julkaistava tutkimus-
16795: työn jatkumista ja kehittymistä sovi vaa- tensa tUlokset jollakin suurista sivistyskie-
16796: rantaa. Eräänä ilmauksena tästä on, että listä, koska ne vain täten parhaiten tulevat
16797: eduskunta on vuoden 1947 valtiopäivillä tunnetuiksi ja maamme niiden avulla.
16798: ed. Seppälän y. m. toivomusaloitteen n:o Vanhemman polven :tutkijat olivat yleensä
16799: 163 johdosta 12. 4. 1948 hyväksynyt toivo- perehtyneet saksan !kieleen niin perusteelli-
16800: muksen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin sesti, että saattoivat itse kirjoittaa tutki-
16801: rtoimenpiteisiin maan tieteellisten seurojen mustuloksensa sillä kielellä. Tietenkin täs-
16802: vaikean taloudellisen aseman parantami- säkin tapauksessa varsinaisen ammattimie-
16803: seksi. hen suorittama kielentarkastustyö yleensä
16804: VIII,t. - Heijae y. m. 875
16805: oli välttämätön, mutta sen aiheuttamat joihin tilaisuuksiin airudtin osittain ylei-
16806: kustannukset jäivät joka tapauksessa suh- söllä otl vapaå pääsy.
16807: teellisen vähäisiksi. Tällä hetkellä ei yleen.sä. Monet tieteelli!!Em yhdistykset, seu:rat ja
16808: pidetä asianmukaisena julkaista tutkimuk- järjestöt edustavat ulkomailla maaniltle .ti..-
16809: sia saksankielisinä., kun tieteellisen eläro.ä.n dettä OBalliBtumallk alansa kans&inväliSeen
16810: painopiste on siirtynyt anglooaksisiin mai· yhteistyöhön, tnonipuolisen julkaisuvaihdOn
16811: hin. Toistaiseksi ja vielä pitkän aikaa et-een· puitteissa sekä lähettämällä esitelmöitsijöitä
16812: päin tulee olemaan harvinaista, että var,t- ja· edustajia kansainvälisiin kongtesseihin.
16813: tuneet tieteenharjoittajat osaisivat itse kir- Taiteen edistämiseksi toimivien yhdist18'-
16814: joittaa julkaisunsa virheettömällä englan- ten, seurojen ja järjestöjen toiminnan ar•
16815: nin kielellä, ranskan ja venäjän kielistä vostelemiseksi on myös .tärkeätä, että ym-
16816: puhumattakaan. Tätnä.n hetken käytäntö märretään, mikä merkitys taiteella on kult-
16817: onkin se, että tutkija antaa äidinkielellä tuuritekijänä. Yleisesti tunnettuahan on,
16818: kirjoitetun tutkimuksensa kielimiehen kää.n- että jonkin kansan kulttuurielämää olennai-
16819: nettäväksi. Tieteellisen tekstin englannin sesti arvootetaan sen mukaan, minkä taBOi-
16820: kielelle kääntämisestä on nykyään makset- sena ja miten vapaasti ja runsaasti taide
16821: tava 500 markkaa sivulta, tnikä merkitsee, sen piirissä kukoistaa. Tämän lisäksi ei
16822: että 100-sivuisen tutkimuksen käännöspalk- sovi myöskään unohta:a. taiteen sosialipeda-
16823: kio on noin 50,000 markkaa. Tähän saakka gogista merkitystä. Jo ennen sotaa muo-
16824: on miltei jokainen tutkija poikkeuksetta dostui yhä lyhenevän työpäivän johdosta
16825: joutunut maksamaan ookä käännöstyön että tärkeäksi sosiaaliseksi kysymykseksi vapaa-
16826: kielentarkastuksen. Samaten on tutkijan ajan oikea käyttö. Tällöin todettiin, että
16827: itsensä suoritettava julkaisuihin liittyvien erityisesti laajalle levinnyt taideharrastus
16828: graafisten esitysten puhtaaksi piirtämi- on omiaan keskittämään voimia kulttuuria
16829: sestä ammattimiehelle maksettava palkkio kehittävään suuntaan ja estämään niiden
16830: sekä kuvituksesta aiheutuvat kustannukset. tuhlaamista ja käyttämistä karkeampiin ja
16831: Sellaisia tieteellisiä yhdistyksiä, seuroja kenties myös demoralisoiviin nautintoihin
16832: ja järjestöjä, jotka sekä oman ilmoituk- ja huveihin.
16833: sensa että asiantuntijain harkinnan mu- ·Taiteellisen työn erikoislaatuisuus on
16834: kaan on katsottava oikeutetuiksi saamaan myös otettava huomioon, kun pohditaan sen
16835: valtionapua nimenomaan tiedettä edistävän ,taloudellista .tukemista. Kutsumusluontoi-
16836: toimint!IJlS!a vuoksi, on tällä hetkellä 72. suutensa tähden on taidetta useimmiten
16837: Niiden pääasiallisimmista työmuodoista voi- mahdotonta suorittaa muiden vakinaisten
16838: daan mainita toimien rinnalla jonkinlaisena sivuharras-
16839: tutkimustoiminnan harjoittaminen, jos- tuksena. Koska .taiteellinen luominen ta-
16840: kus myös .tutkimuslaitosten, arkistojen, kir- vallisesti riippuu henkisestä vireestä ja n. s.
16841: jastojen, kokoelmien, museoiden, tähtitor- inspiratiosta, ei sen suorittamisen ajankoh-
16842: nien, sairaaloiden, neuvontatoimistojen taa voi täsmällisesti säännöstellä. 'Se voi
16843: j. n. e. ylläpitäminen; vaatia lyhemmän tai pitemmän sisäisen
16844: tutkimustyön tunnetuksi tekeminen koti- kypsymisajan. Täten taiteilija joutuu so-
16845: maassa ja ulkomailla, mikä tapahtuu pai- siaalisessa suhteessa olemaan erikoisase-
16846: nattamalla tutkimusten tulokset; massa, eräässä mielessä sosiaalisesti eris-
16847: tieteellisluontoisten tai kansantajuisten tetty, ja tämän seuraukset näkyvät myös
16848: kirja- ja julkaisusarjojen sekä aikakauskir- hänen taloudellisessa asemassaan, joka
16849: jojen ja -lehtien, kartastojen ja sanakirjo- yleensä on sangen epävarma. Taiteilijan
16850: jen toimittaminen, radioesiteimien pitämi- tulot ovat yleensä tilapäisluontoisia ja li-
16851: nen sekä käytännöllinen valistustyö j. n. e.; säksi suhdanteiden varassa. Kun tätä seik-
16852: tieteellisten lausuntojen ja teknillisten kaa ei ole riittävästi otettu huomioon esim.
16853: neuvojen antaminen alan erikoiskysymyk- verotuksessa vaan useiden vuosien taloudel-
16854: sistä, joskus myös tilauksesta tapahtuva liset tulok$t on verotettu yhden vuoden
16855: suppeiden erikoistutkimusten suorittami- kohdalla, on siten valtiovallan taholta suo-
16856: nen; sekä rastaan tullut heikeunetyksi taiteilijoiden
16857: kokousten ja esitelmätilaisuuksien sekä taloudellist~ asemaa.
16858: luento- ja harjoituskurssien järjestäminen, Taiteellisten yhdistysten, seurojen ja jär-
16859: 376 VII1,2. - Tieteen ja taiteen edistäminen.
16860:
16861: jestöjeri työmuodot poikkeavat jonkin ver- maista edustusta ja esitelmätoimintaa, kir-
16862: ran toisistaan riippuen siitä, mistä taide- jallisuushistoriallisen arkiston hoitaminen
16863: lajista, on kysymys. Yhteistä on kuitenkin ja kirjailijoiden t~kijänoikeuksien valvomi-
16864: se, että palkinnoiUa ja apurahoilla, joita nen. Erittäin tärkeäksi tehtäväksi voisi
16865: jaetaan nuorille ja vanhoille ansiotuneille kuitenkin tällaisille seuroille, jos ne saisi-
16866: ta.iteilijoi1le, pyritään edistämään heidän vat riittävää taloudellista tukea, muodostua
16867: 'työtään esim. antamalla heille mahdolli- nuolehtiminen suomalaisen kirjallisuuden
16868: suuksia kehittäviin opintomatkoihin. Useim- kääntämisestä suurille maailmankielille.
16869: mat seurat tarvitsevat myöskin toimisto- ja Tehtävä on toistaiseksi ollut kokonaan sat-
16870: kokoushuoneita toimintansa ·ylläpitämiseksi tuman varassa tai laiminlyöty.
16871: sekä esitelmiä ja muita koulutus- ja valis- Musiikkitaiteen alalla jakautuu toiminta
16872: tustehtäviä varten. Mitä erityisesti ulko- kahdelle linjalle, sävellystyöhön ja musiikin
16873: maisiin opintomatkoihin tulee, on niiden esittämiseen, soittoon ja lauluun. Sävellys-
16874: merkitys nykyään erityisen suuri, kooka taiteenkin tila maassamme nykyhetkellä on
16875: monina vuosina yhteys Euroopan muiden suorastaan kestämätön. Vain mitätön osa
16876: maiden taidevirtauksiin on ollut ikatken- suomalaisten säveltäjien teoksia on pystytty
16877: neena. julkaisemaan. Tällä hetkellä lasketaan, että
16878: Kuvataiteen alalla muodostuu yhdistys- 1,278 orkesteriteosta on painattamatta ja
16879: ten tärkeäksi tehtäväksi näyttelyiden jär- vain 49 teosta eli 4 % % on painettu.
16880: jestäminen. Niiden yhteydessä tapahtuu se (Tästä tilastosta on jätetty pois Sibelius,
16881: karsinta, joka määrää taitoollisen tason ja jonka kaikki huomatuimmat työt, luvulta.an
16882: erottaa varsinaiset taiteilijat harrasteli- 70, on painettu.) Esteenä ovat tietysti ol-
16883: joista. Mutta kuvataiteelliset järjestöt jou- leet kohonneet painatus- ja ~evytyskustan
16884: tuvat myös vastaamaan taiteilijakoulutuk- nukset. Niinpä 35 minuuttia kestävän sin-
16885: sesta, järjestämään näyttelyitä ulkomailla fonian painattaminen maksaa nyt noin
16886: ja ottamaan vastaan muiden maiden vie- 500,000 markkaa ja levyttäminen 215,000
16887: railunäyttelyitä täällä usein vastavuoroi- markkaa. Kiireellinen apu tässäkin asiassa
16888: suuden perusteella. Tähän liittyy muukin on välttämätön.
16889: edustusvelvollisuus, kongresseihin osanotto Esittävän musiikkitaiteen alalla toimivat
16890: j. n. e. On ilmeistä, että nämä yhdistykset m. m. mahtavat kuoro- ja soittajaliitot1 joi-
16891: eivät nykyisen taloudellisen asemansa poh- hin kuuluvat lukuisat yksityiset seurat
16892: jalta pysty kunnolla vastaamaan kaikista ympäri maata. Näiden toimintaan sisältyy
16893: näistä tehtävistä, joten valtiovallan väliin- kuorojen ja soittokuntien harjoitukset, joh-
16894: tulo on välttämätön. Yksityisten taiteili- tajien koulutus, konserttien järjestäminen,
16895: joiden asema on myös tällä hetkellä varsin nuottien kopioiminen j. n. e., jotka kaikki
16896: huono, mikä osaltaan vaikuttaa järjestöjen vaatii huomattavia varoji:J.. Erityisesti täl-
16897: toimintaan. Tosin syntyi sotavuosina infla- laisten yhtymien kohdalla on syytä huo-
16898: tion pelosta jonkin aikaa kestävä pääoman mauttaa niiden suuresta sosiaalipedagogi-
16899: suuntautuminen taideteosten ostoon, joka sesta merkityksestä, joka vuosi vuodelta
16900: johtui osaksi myös muiden sopivien sijoi- kasvaa. Esim. Suonien ~aulajain ja soitta-
16901: tuskohteiden puutteesta ja yleisestä tavara- jain liitossa, jossa vuonna 1938 oli 120 yh-
16902: pulasta. Nykyään on tämä pyrkimys ty- distystä ja 4,000 jäsentä, on nyt 425 yhdis-
16903: rehtynyt. Kuvaamataiteilijoiden työtä vai- tystä ja 20,000 jäsentä. Musiikkitaiteellis-
16904: keuttaa lisäksi materiaalin saanti ja sen ten järjestöjen toimintaan kuuluu tietysti
16905: korkeat hinnat. Ilahduttavana asiana on yleensä:kin konserttien järjestäminen sekä
16906: apurahat (4,000,000: -) jotka Suomen kotimaassa että ulkomailla, ulkomainen
16907: Taideakatemian välityksellä on jaettu yksi- edustus ja ennen kaikkea työtä edistävien
16908: tyisille taiteilijoille. Ne tulevat varmasti ja kehittävien apurahojen jako.
16909: vaikuttamaan hedelmällisesti taidetuotan- Näytelmätaidetta kokQnaisuudessaan edus-
16910: toon. Mutta samalla ne voivat aiheuttaa taa Suomen Teatterijärjestöjen Keskus-
16911: yhä huomattavampaa suurten näyttelyiden liitto r. y., jonka toiminta on mitä moni-
16912: järjestämisen tarvetta. puolisin. Siihen sisältyy huolenpito yksi-
16913: Kirjallistaiteellisten seurojen ohjelmaan tyisten taiteilijoiden taloudellisesta ase-
16914: ilrnuluu paitsi e. m. apurahojen jakoa, ulko- masta ja heidän työnsä taiteellisesta tasosta,
16915: VIII,t. - Heljas y. m. 377
16916:
16917: näyttelijäkoulutuksesta (Suomen Teatteri- minen valtion puolelta vaatii siis ilm~
16918: koulu), teatteritaiteen tunnetuksitekemi- pikaisia ja tehokkaita toimenpiteitä, jotta
16919: sestä kotimaassa ja ulkomailla j. n. e. Tä- nämä kulttuuHtyön muodot tulisivat oikein
16920: män keskusliiton tehtäviin kuuluu Hsäksi hoidetuiksi.
16921: toiminta koko teatterilaitoksen taloudellisen Niin hyvin tieteiden kuin taiteenkin
16922: aseman parantamiseksi. Koska kuitenkin edistämistä tarkoittavien yhdistysten, seu-
16923: teatterien tukeminen valtion taholta on rojen ja järjestöjen valtionavun tarpeelli-
16924: laaja ja taiteellisten yhdistysten yleisistä suutta puoltaa myös niiden toimintahalun
16925: toimintasuunnista poikkeava kysymys, on kasvaminen. Niinpä tieteellisten yhdistys-
16926: se jätetty tämän aloitteen ulkopuolelle. .ten, seurojen ja järjestöjen lukumäärä on
16927: Teatteritaiteen edistäminen on joka tapauk- lisääntynyt, ja niiden jäsenmäärät suuren-
16928: sessa ensiarvoisen tärkeä kulttuuritehtävä, tuneet sotien edellisistä kaikkiaan noin 50
16929: jonka sosialipedagogistakaan merkitystä ei prosenttia ja varsinaisten 'tutkijajäsenten
16930: saa aliarvioida. osalta noin 25 prosenttia sekä valmistuvien
16931: Suomen Lausujain Liitto, joka toimii tutkimusten Juku- ja sivumäärät entistään
16932: lausuntataiteen kehittämiseksi maassamme nousseet lähes kaksinkertaisiksi. Saman-
16933: järjestämällä sekä koulutusta että lausunta- laista kehitystä on ollut havaittavissa myös
16934: esityksiä, on lisäksi ottanut tehtäväkseen taiteen edistämiseksi toimivien yhdistysten,
16935: koko kulttuurimme kannalta erittäin tär- seurojen ja järjestöjen kohdalta. Erikoi-
16936: keän puhujakoulutuksen (Suomen Puhe- sesti ,tämä pitää paikkansa kysymyksen ol-
16937: opisto). lessa suurista kuoro- ja soittajaliitoista, ku-
16938: Suomen Tanssitaiteilijain Liitto työsken- ten aikaisemmin esitetystä käy selville.
16939: telee taidetanssin sekä baletin ja vapaan Tieteellisten yhdistysten, seurojen ja jär-
16940: koreografian hyväksi. Tällä taiteen haa- jestöjen nykyinen valtionavun tarve, huo-
16941: rana on huomattava kansainvälinen asema. mioonottaen ne kustannukset, jotka aiheu-
16942: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto pyrkii tuvat niiden edellä selostetusta toiminnasta,
16943: järjestämällä opintomatkoja, jatkokoulu- on vuosittain yhteensä 50,278,000 markkaa
16944: tusta ja kutsumalla ulkomaisia asiantunti- sekä taiteen edistämiseksi toimivien yhdis-
16945: joita ja esitelmöitsijöitä kohottamaan sano- tysten, seurojen ja järjestöjen lähiajan val-
16946: malehdistömme tasoa. tionavun tarve yhteensä 17,550,000 mark-
16947: Edellä olevasta selostuksesta voimme huo- kaa, jakautuen se 10 yhdistyksen kesken.
16948: mata, miten laaja ja monisäikeinen on se Viimeksi mainitusta ehdotetusta määrästä
16949: työ, jota maassamme taiteellisten järjestö- -tulisi 7 miljoonaa markkaa Suomen Taide-
16950: jen välityksellä suoritetaan ja miten välttä- akatemia - Finlands Konstakademi-nimi-
16951: mätöntä on, että sitä voimakkaasti tuetaan selle -yhdistykselle ennen muuta Taidekou-
16952: valtiovallan puolelta. Se apu, jota tähän lun opetusolojen parantamiseksi ja Ateneu-
16953: asti on valtionavun muodossa saatu, on min rakennusten perusteellista uudista-
16954: suhteellisesti mitättömän pieni. Sen yhteis- mista varten tai vaihtoehtoisesti uuden tai-
16955: summa on tuskin 2,000000, markkaa. Pa- dekoulun aikaansaamiseksi. Lisäksi olisi
16956: ristakymmenestä yhdistyksestä on vain 8 kuudelle ,tieteelliselle seuralle varattava
16957: saanut vakinaista valtionapua ennen sotaa vuodeksi 1949 ylimääräistä valtionapua yh-
16958: ja sodan jälkeen ja 6 tilapäistä tukea. teensä 2,720,000 markkaa.
16959: Suomen vanhin taiteellinen seura, Suomen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16960: Taiteilijaseura, joka on perustettu vuonna
16961: 1869, ei ole milloinkaan saanut valtionapua. että Eduskunta hyväksyisi näin
16962: Taiteellisten seurojen .taloudellinen avusta- kuuluvan lakiehdotuksen:
16963:
16964: Laki
16965: tieteiden tai taiteen edistämiseksi toimivien yhdistysten, seurojen ja
16966: järjestöjen valtionavusta.
16967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16968: 1 §. alaan joko yksinomaan tai pääasiallisesti
16969: Sellaisten yhdistysten, seurojen ja järjes- kuuluu tieteiden tai taiteen edistäminen,
16970: töjen .toiminnan tukemiseen, joiden toimi- varataan val:tion tulo- ja menoarviossa vuo-
16971: 344/48 48
16972: 378 VIII,2. - Tieteen ja taiteen edistäminen.
16973:
16974: sittain, alkaen vuodesta 1949, vähintään 70 ten tul~ten saa-ttamiseen vieraalle .kielelle;
16975: miljoonan markan suutuinen määräraha. 2) eri taiteenhaaroja esittävien näyttelyi-
16976: Varojen jaon eri yhdistysten, seurojen ja den ja esitystilaisuuksien järjestämiseen ja
16977: järjestöjen kesken toimittaa opetusministe· muufi.laiseen taiteen tunnetuksi tekemiseen,
16978: riö hankittuaan tarpeelliset asiantuntijalau- taiteilijakowutukseen, julkajgutoim.intaan
16979: sunnot. sekä kirjallisuuden kääntämiseen vieraalle
16980: kielelle;
16981: 2 §. 3) tunnustuspalkkioiden ja apurahojen
16982: Edellä 1 § :ssä tarkoitettuja varoja jaet- jakamiseen ansioituneille tutkijoille ja tai-
16983: :t&es$a on huomioonotettava, missä määrin teilijoille ; sekä
16984: asianomaisen yhdistyksen, seuran tai järjes· 4) :tarpeellisten toimihenkilöiden palkkaa-
16985: tön on ika,t:sottava sellaista avustusta tarvit- miseen ja muihin välttämättömiin menoi-
16986: :eevan hin.
16987: 1) tieteellisen tutkimustyön edistämiseen 3 §.
16988: sen eri muodoissa, tutkimusten tulosten jul- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
16989: kaisemiseen ja tieteellisten sarjojen ja täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan.
16990: vuosikirjojen toimittamiseen sekä tutkimus- asetuksella.
16991:
16992: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
16993:
16994: Lenna.rt Helja.s. Väinö Ha.kkila.
16995: Arvi .Ahma.vaara.. Alpo Lumme.
16996: Levi Jern. J. Koivisto.
16997: Kalle Kauppi. Viljami Kalliokoski.
16998: Aino Lehtokoski Aino Luostarinen.
16999: Päiviö Hetemäki. Nils Meinander.
17000: Jussi An.naJa. Felix Seppälä.
17001: Olavi Kajala.. S. S. Aitoniemi.
17002: Kalle Jokinen. Yrjö Kilpeläinen.
17003: Lassi Hiekkala. Elli Nurminen.
17004: Matti Heikkilä. Johannes Virolainen.
17005: Veikko Vennamo. Martti Miettunen.
17006: Rolf Berner. Erl Haapaniemi
17007: :Rakel Jalas. Unto Varjonen.
17008: Atte Pakkanen. Vieno Simonen.
17009: 379
17010:
17011: VIII,s. - Toiv. al. N:o 148.
17012:
17013:
17014:
17015:
17016: I.a.ppi-Sept'älä y. m.: Toimenpiteistä kalastustieteen opetuk-
17017: se'/1. saattamiseksi vakittaiselle kannalle.
17018:
17019:
17020: E d u s k u n n a ll e.
17021:
17022: Suomi on tunnetusti maailman järvirik- kalakaupan ja kalastajain järjestötoimin-
17023: kain maa. Lukuunottamatta pikkujärviä ja nan aloilla. Ennenkaikkea se edellyttää
17024: lampia järviemme lukumäärä on nykyisil). aloitekykyisiä, tarmokkaita ja täysin ammat-
17025: noin 45,000 ja niiden kokonaispinta-ala tiinsa perehtyneitä miehiä kalataloutemme
17026: noin 3 milj. hehtaaria. Meriemme ranni- eri alojen johtaville paikoille. Samalla on
17027: koiden .pituus voidaan arvioida noin 5,000 välttämätöntä, että tämän alan tutkimus-
17028: ikm:ksi. Jos lasketaan järvikalojemme keski- ja koetoimintaa kehitetään riittävän ehok-
17029: määräiseksi vuotuiseksi lisäkasvukyvyksi kaaksi ja tarkoitustaan vastaavaksi.
17030: 10 kg/ha, voidaan sisävesikalastoamme ve- Kalastusalalla on meillä tilanne nykyi-
17031: rottaa vuosittain noin 30 milj. kilolla. Tämä sin se, että asianomaisilla johtomiehillä ei
17032: on rahaksi arvioituna vähintäin noin 750 ole ollut tilaisuutta saada ammattiopetusta
17033: milj. markkaa. Vastaava kalapääoma on omalla erikoisalallaan, ne ovat yleensä opis-
17034: noin kymmenkertainen eli 300 milj. kg ja kelleet eläintieteilijöiksi, mikä ei vastaa
17035: noin 7.3 miljardia markkaa. Merikalastuk- niitä vaatimuksia, mitä tällaisen elinkeinon
17036: semme tuotcm voidaan nykyisin arvioda ole- johtomiehiltä olisi vaadittava. Vakinaisen
17037: van noin 30 milj. kg vuodessa, mikä vastaa korkeamman kalatalousopetuksen puuttumi-
17038: 1250 milj. markkaa. Tämä tuotanto voi- nen maassamme merkitsee sitä, että tilanne
17039: daan kalavesiä vahingoittamatta kohottaa kalastusalalla on suunnilleen sama kuin se
17040: ainakin kaksinkertaiseksi eli 100 milj. olisi maataloudessa ilman agronomeja, met-
17041: kg:aan, mikä vastaa lähes 2.5 miljardin säalalla ilman metsänhoitajia ja teollisul!-
17042: markan vuosituottoa. Järkiperäisesti kala- dessa ilman insinöörejä.
17043: talouttamme kehittämällä ja tehostamalla Allekirjoittanut edustaja Jussi Lappi-
17044: kalavesiemme rHrkauksien taloudellista hy- Seppälä y. m. jättivät vuonna 1936 edus-
17045: väksikäyttöä voitaisiin kalastuksemme vuosi- kunnan käsiteltäväksi toivomusaloitteen
17046: tuotto melko helposti kohottaa noin 130 mil- kalatalousopetuksen järjestämiseksi Helsin-
17047: joonaan kiloon vastaten rahallisesti 3,250 gin yliopistoon perustamalla sinne kalata-
17048: milj. markkaa. · louden ylimääräinen tai varsinainen profes-
17049: Nämä kalastuksemme tuoton kohottamis- sorin virka. Eduskunta esittikin sittemmin
17050: mahdollisuudet asettavat kuitenkin erinäi- hallitukselle ehdotuksen mukaisen toivomuk-
17051: siä velvoituksia kalavesiemme hoidossa ja sen ja valtioneuvosto puolestaan asetti jou-
17052: käytössä. Tähän tulokseen ei päästä nykyi- lukuun 21 päivänä 1946 sekä yliopisto- että
17053: sellä kalastustoiminnalla, joka varsinkin ammattimiehistä kokoonpannun toimikun-
17054: sisävesillä on kehittynyt todelliseksi ryöstö- nan maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan
17055: ikalastukseksi ja vastaa sitä ryöstöviljelystä, dekaanin, prof. Erkki Kivisen puheenjoh-
17056: josta maataloutemme harjoittajat ovat jo ai- dolla asiaa pohtimaan.
17057: koja sitten viljelyksillään luopuneet. Kalas- Komitea totesi mietinnössään 1 .p: Itä
17058: tusolomme kehittäminen yleensäkin nyky- maaliskuuta 1947, että korkeimman kala-
17059: olojen vaatimuksia vastaavaksi edellyttää talousopetuksen puute maassamme on erit-
17060: puolestaan uudelleen arviointia kalatalous- täin haitallisesti vaikuttanut kalatalousolo-
17061: hallinnon, kalastuslainsäädännön, kalatalou- jemme kehittymiseen ja lausui yksimieli-
17062: dellisen tutkimus- ja opetustoiminnan sekä senä käsityksenään, että sen aikaansaanii-
17063: 380 VIII,s. - Kalastustieteen opetus.
17064:
17065: seksi olisi viipymättä ryhdyttävä tarpeelli- melkein kokonaan, joten nämä avautuvat
17066: siin toimenpiteisiin. Mietinnössä todettiin paikat on täytettävä pääasiassa riittävää
17067: myös m. m., että me olemme tässä suhteessa ammattipätevyyttä omaamattomilla henki-
17068: pahasti jäljessä monista muista maista, löillä, ellei heidän koulutustaan kiireellisesti
17069: koska lukuisissa ulkomaiden yliopistoissa ryhdytä järjestämään nykyajan vaatimuk-
17070: kalastustiede on jo vuosikymmeniä ollut sia vastaavasti. Kalastustieteen opetus olisi
17071: edustettuna vakinaisena oppi- ja tenttiai- näinollen viipymättä aikaansaatava edes vä-
17072: neena ja suuremmissa kalastajamaissa, ku- liaikaisesti tyydyttävälle kannalle. Saman-
17073: ten Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa ja Ja- aikaisesti olisi huolehdittava siitä, että tämä
17074: panissa, on ·kokonaisia kalastusyliopistoja, jo lähes kolme vuosikymmentä vireillä ollut
17075: joiden yksinomaisena tehtävänä on valmis- asia järjestettäisiin lopultakin kuntoon.
17076: taa päteviä ammattimiehiä maansa kalata- Tämän kysymyksen nopean ratkaisun vä-
17077: louden palvelukseen. liaikaisella tavalla ei pitäisi tuottaa min-
17078: Toimikunta ehdotti, että Helsingin yli- käänlaisia käytännöllisiä vaikeuksia eikä se
17079: opiston maatalous-metsätieteellisessä tiede- myöskään tulisi vaatimaan mainittavia lisä-
17080: kunnassa ryhdyttäisiin antamaan kalastus- kustannuksia, mikäli maataloushallituksen
17081: tieteen opetusta kandidaatin ja lisensiaatin kalataloudellisen tutkimustoimiston profes-
17082: tutkintoja varten samoinkuin lyhyitä kala- sorin virka, jota kalastusasioidemme hoi-
17083: talouden kursseja agronomeiksi ja metsän- dolle luonteenomaisesti on jo puolitoista
17084: hoitajiksi aikoville sekä että tällaisen ope- vuotta täysin aiheettomasti ja kalatalous-
17085: tuksen aikaansaamiseksi m. m. perustettai- tutkimuksenemme haitaksi pidetty avoinna
17086: siin mainittuun yliopistoon kalastustieteen ja kokonaan hoitamatta, viipymättä vaki-
17087: varsinaisen professorin virka ja asistentin naisesti täytetään ja asianomainen profes-
17088: toimi ja että tarpeellinen määräraha mer- sori saa tehtäväkseen toistaiseksi hoitaa tar-
17089: kittäisiin vuoden 1948 menoarvioon. vittavan kalatalousopetuksen yliopistossa.
17090: Huolimatta eduskunnan ni:q~.enomaisesta Huomattava nimittäin on, että tutkimustoi-·
17091: toivomuksesta ja yllämainitun komitean eh- miston nykyinen johtaja on jo yliopistossa
17092: dotuksesta ei hallitus ole toistaiseksi ryhty- kalastustieteen. ja sovelletun limnologian
17093: nyt asiassa sen eneni.piin toimenpiteisiin, dosenttina ja omaa näinollen sekä muodol-
17094: joten sen ratkaisua on syytä kiirehtiä. lisen että asiallisen pätevyyden yliopistolli-
17095: Kalastustiedettä opetetaan nykyisin yli- sen kalastustieteen opetuksen antamiseen.
17096: opistossamme vuodesta 1946 lähtien dosent- kalastusharjoittelun johtamiseen ja loppu-
17097: tiluentojen puitteissa. Kokemus on jo nyt tutkintojen pitämiseen tässä aineessa. To-
17098: osoittanut, että on runsaasti opiskelijoita, dettakoon lisäksi, että samalla kun kalas-
17099: jotka haluaisivat ottaa myös tämän aineen tustiede täten tulisi opetus- ja tutkintoai-
17100: erääksi tenttiaineekseen, mikäli siihen vain neena edustetuksi yliopistossa, tulisi var-
17101: olisi mahdollisuuksia. Lisäksi on useita yli- maan myös annetuksi huomattava syväys
17102: oppilaita, jotka valmistuttuaan aikovat an- tämän alan tieteelliselle tutkimustyölle
17103: tautua maamme kalatalouden palvelukseen maassamme. Täten olisi esitetyllä toimen-
17104: ja joille luonnollisesti olisi tärkeätä saada piteellä monipuolinen hyöty kalataloutemme
17105: nykyistä tehokkaampaa opetusta ja suorit- kehittämistä silmälläpitäen.
17106: taa tutkintoja tällä erikoisalanaan. He ovat Ylläesitetyn perusteella ehdotamme edus-
17107: jo nyt yleensä järjestäneet opintonsa niin, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17108: että voivat suorittaa kandidaattitutkintonsa
17109: pääaineenaan kalastustiede heti kun tämä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17110: aine saadaan yliopistossa vakinaiseksi oppi- toimenpiteisiin
17111: ja tenttiaineeksi. 1. että kalastustieteen opetus saa-
17112: Toisaalta on tiedossa, että monet kalata- tettaisiin pikaisesti vakinaiselle kan-
17113: loushallinnon, kalataloustutkimuksen, alem- nalle tätä opetusta suunnitelleen toi-
17114: man kalatalousopetuksen, • kalataloudellisen mikunnan mietinnön (1 p:ltä maa-
17115: järjestötoiminnan y. m. kalastusalojen joh- liskuuta 1947) mukaisesti;
17116: tomiehet kuuluvat siihen vanhempaan pol- 2. että tämä opetus väliaikaisesti
17117: veen, joka jo muutaman lähivuoden aikana järjestettäisiin jo ensi lukuvuoden
17118: jättää paikkansa nuoremmille voimille. aikana joko siten, että maataloushal-
17119: Jälkikasvu kalastusalalla puuttuu kuitenkin litnksen kalataloudellisen tutkimus-
17120: VIII,s. - Lappi-Seppälä y. m. 381
17121:
17122: toimiston professorin virka siirret- rittamaan kuulusteluja tässä ai-
17123: täisiin yliopistoon, jolloin viran hal- neessa yliopiston maatalousmetsätie-
17124: tijan velvollisuutena olisi edelleen teellisessä tiedekunnassa; sekä
17125: johtaa kalataloudellisen tutkimustoi- 3. että maataloushallituksen kala-
17126: miston työskentelyä ja itse suorittaa taloudellisen tutkimustoimiston pro-
17127: alan tieteellistä tutkimustyötä, tai si- fessorin virka, joka on toistaiseksi
17128: ten, että mainitun viran haltija mää- ainöa kalataloutemme alalla, kiireel-
17129: rättäisiin oman virkansa ohella anta- lisesti julistettaisiin avoimeksi ja va-
17130: maan kalastustieteen opetusta ja SUO- kinaisesti täytettäisiin.
17131: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
17132:
17133: Jussi Lappi-Seppälä. Arno Tuuma.
17134: Henrik Kullberg. Jalmari Pusa.
17135: ~si Hie~la. Martti 0. Kölli.
17136: P~en y. m.: Toi.mefl-pit~~tii ~ewl'Y1l- yksityisten
17137: ~ hankkimisestq. H el$-ing~ y~iopiston tieteeUisille lai-
17138: tokst1le.
17139:
17140:
17141: Eduskunnalle.
17142:
17143: Kun eduskunta viime V'lllOden lopulla kä- Kemian laitos on va@a ja rappidkun-
17144: sitteli lakia S1li01lllen Akatemiasta tuli käy- toinen ja aivan liian ahdas aiheuttaen opis-
17145: dyssä k-eskustelussa selV'ästi esille se vali- kelijoille viivytystä 10pinnoissa. Tämä lai-
17146: tettava asiaintila, että tieteellisten 'Laitos- tos sijaitsee ikaupungin keSkustassa, valtio-
17147: ten työskentelymahdollisuudet ovat varsin neuvoston talon vieressä, eikä ole lainkaan
17148: heikot. Akatemialain suomat tieteelliset sopiva naapuri tuiipalovaaran, viemäri- ja
17149: apurahat eivät voi tuoda täyttä satoa, ellei tumletusseikat y. m. huomioonottaen. Farma-
17150: täiliän saada korjausta. Suurta vaikeutta seuttinen laitos, farma;lrolOtginen laitos,
17151: tUJOittaa Illjonella alalla normaalisen opetuk- lääketieteell:iskemiallinen lai:tos, hygieeninen
17152: senkin järjestäminen lrorkeakouluissa. Vai- laitos, patologisanatom:inen laitos, eläintie-
17153: ikeimmassa asemassa tässä suhteessa on Hel- teellinen laitos, geologinen laitos, :maantie-
17154: singin yliopisto. Erittäin suuri oppilas- teellinen laitos, monet maatalousmetsätie-
17155: tulva ja usean vuoden aikana vallinnut toollisen tiedekunnan laitoksista sekä useat
17156: kehitystauiko tieteellisten laitosten kasvussa muut ylioniston laitokset ovat aivan ala-
17157: ovat lUJoneet miltei sietämättömän tilan- arvoisia tilojensa ja laitteidensa puolesta .•
17158: teen. Seuraavassa mainittakoon muutamia Helsingin yliopiston laitosten uudistami-
17159: asiaa valaisevia esimerkkejä. nen vaatii ripeää toimintaa. Tässä tar'koi-
17160: Yliopiston kirjasto on hajallaan eri puo- tUJksessa ja viitaten edelläolevaan ehdotan
17161: lilla kaupunkia ja osaksi tuhoutumisvaa- eduslkunnan hyväksyttäV'äiksi toiVIQmuksen,
17162: ralle alttiina pUJhumattakaan siitä, että suu-
17163: ren ahtauden vu:oksi kirjastlon .käyttö ei että 1uillittts viipymättä ryhtyisi
17164: ole tarkoituksenmulkainen. Erikoisesti mai- sellaisiin toim.enpiteisiin, että H el-
17165: nittaJooon, että kirjaston slaavilainen osasto, singin yliopiston tieteelliset laitokset
17166: mikä on laajin alallaan ulkopUJolella Neu- saisivat ajamnukaiset toimintamah-
17167: vostoliiton on ainaisessa vaarassa tuhoutua dollisuudet niin hyvin huoneistoihin
17168: sijaiten samassa talossa kemian lait01ksen kuin krilustukseen ja kojeistoonkin
17169: kanssa. Yliopiston kirjastoa V'arten on laa- nähden.
17170: jennussurmnitelma ollut valmiina jo useita
17171: voosia. ·
17172: Helsingissä heinWrnun 29 päivänä 1948.
17173:
17174: Erkki. Leikola.
17175: Vlll,5 . ...,._ ~oiv. al. N':.o li6.
17176:
17177:
17178:
17179:
17180: Pakkanen y. m.: Toimenpiteistä mao.se'Udun yksityisten
17181: oppikoulujen taloudelUsen asemtuJ. perantamiseksi.
17182:
17183:
17184: E d u s k u n n a ll e.
17185:
17186: Kun väestöstäm.m.e suurin osa, lähes tuskes!kuksiin sijoitetut valtion oppikoulut
17187: 70 %, asuu maaseudulla, pitäisi koululai- ole asiallisesti katsoen vielä ollenkaan rat-
17188: toksen puitteissa suoritettavan kansansivis- kaisseet maaseudun oppikoulukysymystä,
17189: tystyön painopisteen myöskin olla maaseu- sillä korkeat matka- ja asuntokustannukset
17190: dulla, mikäli sen suunta on oikea. Tie- muodostavat ylivoimaisen esteen hyvin mo-
17191: dämme !kuitenkin, että, huolimatta vuosi- nelle lahjakkaalle, mutta varattomalle maa-
17192: kymmeniä voimassa olleesta oppivelvolli- seudun pojalle ja tytölle.
17193: suuslaista, jää tuhansia kouluiässä olevia Sitä laiminlyöntiä, jonka valtiovalta on
17194: maaseudun lapsia vielä nykyisinkin joka tehnyt, jättäessään maaseudun käytännölli-
17195: vuosi vaille kansakoulusivistystä, siitä yk- sesti katsoen kokonaan vaille valtion yllä-
17196: sinkertaisesta syystä, ettei maaseudulla ole pitämiä oppikouluja, on pyritty korjaa-
17197: edes riittävästi kansakouluja, ammatti- ja maan maaseudun omatoimisuuden kautta,
17198: oppikouluista puhumattakaan. perustamalla yksityisiä oppikouluja. Tosin
17199: Kansakoulun jatkokouluista on ammatti- yksityisetkin oppikoulut, määrätyt ehdot
17200: koulut pantava oppikoulujen edelle, mikäli täytettyään, saavat valtion tukea, mutta
17201: niitä tarkastellaan maaseudun näkökul- tuo tuki on kuitenkin aivan riittämätön,
17202: masta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, siksi onkin monen yksityisen oppikoulun
17203: että oppikoulun merkitystä maaseudun kou- taloudellinen asema erittäin vaikea. Tästä
17204: luna olisi silti aliarvioitava. Onhan myös johtuu, että niiden opettajakunnassa on
17205: maaseudun saatava omat virkamiehensä ja paljon epäpäteviä voimia ja opettajien lu-
17206: nämähän valmistuvat lähinnä oppikoulu- kumäärä on muutenkin jouduttu supista-
17207: tietä. Lisäksi on muistettava, että nykyisin maan mahdollisimman pieneksi. Kun, var-
17208: vaaditaan jo melkein poikkeuksetta, kiris- sinkin uusilta kouluilta puuttuu välttämä-
17209: tyneen kilpailun vuoksi, oppikoulun pohja- töntäkin havaintovälineistöä ja koulut mo-
17210: sivistys pyrittäessä korkeampiin ammatti- nissa tapauksissa joutuvat muutenkin toi-
17211: kouluihin. mimaan puutteellisissa olosuhteissa, on hy-
17212: Oppikoulujen sijoituskartta osoittaa, että vin ymmärrettävissä, että opetus kärsii kai-
17213: valtion ylläpitämästä 96: sta oppikoulusta kesta tästä tavattomasti. Mielestämme olisi
17214: on 95 sijoitettu kaupunkiin tai kauppa- yhteiskunta maaseudulle kuitenkin niin pal-
17215: laan ja vain yksi varsinaiselle maaseudulle. jon velkaa, että se tukisi riittävästi edes
17216: Vaikka ottaisikin huomioon sen, että maa- nyt jo toiminnassa olevia maaseudun yksi-
17217: kunnallisissa keskuskaupungeissa ja kaup- tyisiä oppikouluja.
17218: paloissa sijaitsevat oppikoulut palvelevat Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
17219: osaltaan myös ympäröivän maaseudun tar- :ilioittavimmin esittää eduskunnan hyväk-
17220: peita, on sittenkin todettava, etteivät asu- syttäväksi toivomuksen,
17221: VIII,s. - Yksityiso.ppikoulut.
17222:
17223: että hallitus suorittaisi kiireelli- että se ryhtyisi tehokkaisiin toimen-
17224: sesti tutkimuksen niistä vaikeuksista, piteisiin erityisesti niiden taloudelli-
17225: joiden keskellä maaseudun yksityiset sen aseman parantamiseksi.
17226: oppikoulut nykyisin kamppailevat, ja
17227: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
17228:
17229: Atte Pakkanen. Markus Niska.la..
17230: Lauri Laine. Ta.hvo Rönkkö.
17231: Heikki Soininen. Onni Mannila..
17232: Lauri Leppiha.lme. Kalle J ouka.nen.
17233: Yrjö Hautala..· Väinö Ra.nkila.
17234: Martti Suntela.. Martti Miettunen.
17235: Niilo Ryhti. Toivo Ikonen.
17236: Kerttu Sa.a.1asti. Vi1ja.m Sa.rja.la..
17237: J oha.nnes Virolainen. Kusti Eskola..
17238: Yrjö Saa.ri. V. J. Sukselainen.
17239: Erl Haapaniemi. Vieno Simonen.
17240: Dmari Tiainen. Aino Luostarinen.
17241: 385
17242:
17243: VIII,6. - Toiv. al. N: o 151.
17244:
17245:
17246:
17247:
17248: Kannisto y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta valtion oppi-
17249: laitoksissa palvelevien tuntiopettajien eläkekysymyk-
17250: sestä.
17251:
17252:
17253: E d u s k u n n a ll e.
17254:
17255: Valtilon viran- ja toimenhaltijoiden eläke- velvollisuutensa on ollut vähintään yhtä/
17256: oikieus on tähän saakka järjestetty siten, raskas kuin vakinaisten opettajienkin.
17257: että eläkeoikeus on ollut ainoastaan vaki- Tuntiopettajien pitäminen erikoisasemassa
17258: naisilla viran- ja toimenhaltijoilla. Jos eläkeoikeuden suhteen ei ole mitenkään pe-
17259: muille joissakin tapauksissa on j1ouduttu ru!Steltavissa, ja onkin sitä pidettävä epä..
17260: eläkettä maksamaan, se on tapahtunut yli- !oikeudenmukaisena. Jotta siitä mahdolli-
17261: määräisen eläkkeen muodossa. Asetuksella simman pian päästäisiin, olisi käsityksemme
17262: valtion ylimääräisen toimenhaltijan oikeu~ nnlikaisesti hallituksen kiireellisesti otettava
17263: desta eläkkeeseen on helmikuun 12 päivänä asia tutkittavaksi ja jo ensi vuoden tulo- ja
17264: 1943 varsinainen eläke ulotettu koskerp.aan menoarviossa varattava määräraha sitä var-
17265: myös valtilon ylimääräisiä toimenhaltijoita. ten.
17266: Eläkeoikeutta vailla ovat enää valtion oppi- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
17267: laitoksissa palvelevat n. s. tuntiopettajat. eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
17268: Useissa tapauksissa nämä hoitavat niitä ai-
17269: neita, joiden opetus ei vielä ole lopullisesti että hallitus kiireellisesti tutkitut-
17270: järjestetty. Niinpä k!otitalous- j·a käsityön- twisi, miten valtion oppilaitoksissa
17271: opettajat ovat joutuneet jo noin 30 vuoden palvelevien tuntiopettajien eläkeasia
17272: ajan hoitamaan sanottujen aineiden ope- olisi järjestettävä.
17273: tusta tuntiopettajina, jolLoin heidän Opetus-
17274: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
17275:
17276: H. A. Kannisto. Irma Karvikko.
17277: Lassi Hiekkala. Kalle Kauppi.
17278: R. B. Berner.
17279:
17280:
17281:
17282:
17283: 544/48 49
17284: 386
17285:
17286: VIII, 7. - Hemst. mot. N: o 152.
17287:
17288:
17289:
17290:
17291: Wickman m. fl.: Angående åtgärder för statens över-
17292: tagande av de tre högsta klasserna vid Svenska sam-
17293: skolan. i Gamlakarleby.
17294:
17295:
17296: T i 11 R i k s d a g e n.
17297:
17298: Det måste betecknas som ett beklagligt rymme och inredning". Av detta framgår,
17299: faktum, att det ännu finnes sådana lärdoms- att statens övertagande av fortsättnings-
17300: skolor med en innemot hundraårig tradition klasserna icke innebär några ökade utgif-
17301: av fruktbärande gärning i kulturens tjänst, ter för statsverket för själva skolbyggna-
17302: som staten icke ansett sig kunna helt och dens skull. Det är sålunda uppenbart, att
17303: hållet övertaga. statens övertagande av den svenska lär-
17304: En sådan skola med lång och ärorik tra- domsskolan i Gamlakarleby icke komme att
17305: dition är Svenska samskolan i Gamlakar- vålla statsverket några överhövan stora
17306: leby. Beslut om grundandet av en lär- eller nämnvärt ökade utgifter.
17307: domsskola i Gamlakarleby fattades år 1858, Ett statens övertagande av berörda skola
17308: alltså för, 90 år sedan. Den 2 sept. 1861 är i själva verket icke en enbart ekono-
17309: invigdes skolan och kallades Högre eleman- misk angelägenhet för skolan och dess nu-
17310: tarskolan i Gaml31karleby. Den byggnad, varande ägare. För skolans verksamhet är
17311: i vilken skolan är inrymd, togs i använd- ett förenhetligande av läroverket ett livs-
17312: ning år 1866 och undergick grundliga re- villkor. Det har bl. a. visat sig vara svårt
17313: parationer 1907-08 samt tillbyggdes år för skolan att under nurådande förhållan-
17314: 1927 för att bereda rum för de tre högsta den få och sedan behålla kompetenta lä-
17315: iklasserna, d. v. s. gymnasialklasserna. Sta- rare för de tre gymnasialklasserna vid lä-
17316: ten hyrde under åren 1886-1924 skolans roverket. Dessutom borde skolan få en en-
17317: lokal och inköpte det sistnämnda året skol- hetlig ledning. Om staten övertoge skolan
17318: huset sådant det då var. Efter tillbygg- i dess helhet, skulle läroverket erhålla den
17319: naden år 1927 överläts även den nya delen nödiga enhetliga ledningen.
17320: av skolhuset på förmånliga villkor åt staten. Att Sv. samskolan i Gamlakarleby har en
17321: Staten är sålunda ägare till hela den vär- stor mission att fylla omvittnar dess 90-
17322: defulla skolbyggnaden i viiken skolan nu åriga verksamhet samt det relativt stora an-
17323: arbetar. Om detta skolhus, och den där talet elever vid skolan, som under senaste
17324: vel'lkande samsikolan ingår ett utlåtande i året var 287, varav på de tre högsta klas-
17325: ett visitationsurotokoll av skolrådet E. serna 53 elever.
17326: 1\Hiller, som den 6-10 februari i år be- Frågan om statens övertagande av det
17327: sökte samskolan i Gamlakarleby: ,Den svenska läroverkets tre högsta klasser har
17328: svenska lärdomsskolan i Gamlakarleby har varit aktuell i långa tider, men tidpunkten
17329: som arvtagare till ortens högre elementar- för övertagandet har alltid framskjutits.
17330: skola gamla österbottniska bildningstradi- Enligt vår åsikt, som även omfattas av
17331: tioner att vårda. Själva skolbyggnaden, skolans. ledning och ägare, kan ett fram-
17332: vars enkla och tilltalande yttre visar en skjutande av statens övertagande av läro-
17333: gammaldags förnämhet i stilen, kan tack verket icke mera ske utan att mycket stora
17334: vare upprepade utvidgningar och moderni- olägenheter vållas skolan och dess arbete.
17335: seringar på ett tillfredsställande sätt till- Därför anse undertecknade, att staten utan
17336: godose senare tiders stegrade krav på ut- dröjsmål borde övertaga de återstående tre
17337: VIII,1. - Wickman y. m. 387
17338:
17339: högsta klasserna vid den svenska lärdoms- att regeringen ofördröjligen måtte
17340: skolan i Gamlakarleby, så att densamma skrida till åtgärder för statens över-
17341: bleve ett fullständigt åttaklassigt statens tagande av de tre högsta klasserna
17342: läroverk. vid Svenska samskolan i Gamlakarle-
17343: På ovanstående grunder få vi vördsamt by.
17344: föreslå, att riksdagen ville hemställa,
17345: Helsingfors den 29 juli 1948.
17346:
17347: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
17348: John Österholm. Ebba östenson.
17349: Ernst von Born. Albert Brommels.
17350: C. A. Öhman. Matts Forss.
17351: Arthur Larson. Nils Meinander.
17352: Ra'f TörngTen. Henrik KuPberg.
17353: Levi Jern. J. 0. Söderhjelm.
17354: 388
17355:
17356: Vlfi,7. - Toiv. al. N:o 152. Suomennos.
17357:
17358:
17359:
17360:
17361: Wickman y. m.: Toimenpiteistä Kokkolan ruotsalaisen
17362: yhteiskoulun kolmen ylimmän luokan ottamisesta val-
17363: tiolle.
17364:
17365:
17366: E d u s k u n n a 11 e.
17367:
17368: Valitettavana tosiasiana on pidettävä sitä tavalla myöhemmän ajan kasvavia vaati-
17369: se:iJkkaa, että vieläkin on sellaisia oppikou- muksia tilan ja sisustuksen suhteen". Tästä
17370: luja, joita, vaikkakin niillä on lähes sata- ilmenee, että jatkoluokkien ottaminen val-
17371: vuotiset perinteet hedelmää tuottavassa si- tiolle ei tietäisi valtiotaloudelle mitään li-
17372: vistystyössä, valtio ei ole ikatsonut voivansa sämenoja itse koulurakennuksen takia. Niin
17373: !kokonaan ottaa haltuunsa. ollen on ilmeistä, ettei Kokkolan ruotsalai-
17374: Tällainen koulu pitkine ja kunniakkaine sen oppikoulun ottamisesta valtiolle koituisi
17375: perinteineen on Kokkolan ruotsalainen yh- valtion taloudelle ylen suuria tai mainitta-
17376: teiskoulu. Päätös oppikoulun perustami- , vasti lisääntyneitä menoja.
17377: , sesta Kokkolaan tehtiin vuonna 1858, siis Mainitun koulun ottaminen valtiolle ei
17378: 90 vuotta sitten. Koulu, joka sai nimen itse asiassa merkitse koululle ja sen nykyi-
17379: Högre elementarskolan i Gamlakarleby, vi- sille omistajille yksin taloudellista kysy-
17380: hittiin syyskuun 2 päivänä 1861. Raken- mystä. Koulun toiminnalle on oppilaitok-
17381: nus, johon koulu on sijoitettu, otettiin käy- sen yhtenäistäminen elinehto. Koululle on
17382: täntöön vuonna 1866, siinä suoritettiin pe- m. m. osoittautunut vaikeaksi saada ja py-
17383: rusteellisia korjaustöitä 1907-08 ja sitä syttää päteviä opettajia kolmea lukioluok-
17384: laajennettiin vuonna 1927, jotta saataisiin kaa varten. Sitä paitsi koulun olisi saatava
17385: tilaa kolmelle ylimmälle luokalle, t. s. lukio- yhtenäinen johto. Jos koulu kokonaan otet:
17386: luokille. Valtio vuokrasi vuosina 1886- taisiin valtiolle, oppilaitos saisi tarpeellisen
17387: 1924 koulun huoneiston ja osti viimeksi yhtenäisen johdon.
17388: mainittuna vuonna koulutalon silloisessa Kokkolan ruotsalaisen yhteiskoulun suu-
17389: kunnossaan. Vuonna 1927 suoritetun laa- resta merkityksestä on todistuksena sen 90-
17390: jennuksen jälkeen luovutettiin myös koulu- vuotinen toiminta sekä suhteellisen suuri
17391: talon uusi osa edullisin el}doin valtiolle. oppilasmäärä, joka viime vuonna oli 287,
17392: V aitio omistaa siis kokonaan sen arvokkaan mistä 53 oppilasta kolmella ylimmällä luo-
17393: koulurakennuksen, jossa koulu nyt työsken- kalla.
17394: telee. Tästä koulutalosta ja siinä toimivasta Kysymys ruotsalaisen oppilaitoksen kol-
17395: yhteiskoulusta on lausunto tämän vuoden men ylimmän luokan ottamisesta valtiolle
17396: helmikuun 6-10 päivinä koulua tarkasta- on pitkät ajat ollut aktuelli, mutta ajan-
17397: neen kouluneuvos E. Miillerin tarkastus- kohtaa on aina lykätty. Käsityksemme mu-
17398: kertomuksessa: ,Kokkolan ruotsalaisella op- kaan, mikä myös on koulun johdon ja omis-
17399: pikoululla on paikkakunnan ylemmän al- tajien käsitys, ei oppilaitoksen ottamista
17400: keiskoulun perijänä vaalittavana vanhat valtiolle enää voida lykätä aiheuttamatta
17401: pohjalaiset sivistystraditiot. Itse koulura- koululle ja sen työlle suuria haittoja. Sen
17402: kennus, jonka yksinkertaisessa ja miellyttä- vuoksi allekirjoittaneet katsovat, että val-
17403: vässä ulkoasussa on vanhaa tyylillistä ar-' tion olisi viivytyksettä otettava haltuunsa
17404: vokkuutta, voi toistuneiden laajennusten ja Kokkolan ruotsalaisen oppikoulun kolme
17405: uudistusten ansiosta vastata tyydyttävällä ylintä luokkaakin, niin että siitä tulisi täy-
17406: VIII,7. - Wiekman y. m. 389
17407:
17408: dellinen kahdeksanluokkainen valtion oppi- että hallitus 1'yhtyisi viipymättä
17409: laitos. toimenpiteisiin Kokkolan ruotsalai-
17410: Edellä esitetyin perustein ehdotamme sen yhteiskoulun kolmen ylimmän
17411: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi luokan ottamiseksi valtiolle.
17412: toivomuksen,
17413: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
17414:
17415: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
17416: John Österholm. Ebba östenson.
17417: Ernst von Born. Albert Brommels.
17418: 0. A. Öhman. Matts Forss.
17419: Arthur Larson. Nils Meinander.
17420: Ralf Törngren. Henrik Kullberg.
17421: Levi Jern. J. 0. Söderhjelm.
17422: 390
17423:
17424: VIII,s. - Toiv. al. N:o 153.
17425:
17426:
17427: Leppälä y. m.: Maaseudun käytännöllisen elämän vaatimus-
17428: ten huomioon ottamisesta koulu-uudistusta valmistet-
17429: taessa.
17430:
17431:
17432: Eduskunnalle.
17433:
17434: Maalaiskansakoulun muuttuessa, seitsen- korjausta vaativaa epäkohtaa: riittävän
17435: vuotiseksi lisääntyy kaikkien kansalaisten kotitalouden, kodin ja lasten hoidon puu-
17436: oppivelvollisuuteen sisältyvä kouluaika var- tetta. Tämä kokemus ikehoittaa vakavasti
17437: sin huomattavasti. Tämän lisäyksen !käyt- harkitsemaan kysymystä, eikö nykyinen
17438: tämisestä olennaisesti riippU!u urudistuiksen iltajatko"opetus olisi lopetettava ja korvat-
17439: merkitys. J:os maalaiskoulu edelleen yhtä tava käytännölliseen elämään valmistavalla
17440: vähän kuin ennen antaa. opetusta, ohjausta kesikitetyllä jatkokoululla, josta taloudellis-
17441: ja innostusta käytännölliseen elämään ja ten olojen vakiintuessa muodostuisi arv01kas
17442: työhön, se muodostwu entistä enemmän kansalaiskoulu, minkä nimisenä lmnsakoulu-
17443: kuolleen tiedon kirjalwuluksi. Sen tähden komitea ehdotti näiden koulujen perusta-
17444: maalaiskansakoulun laajetessa seitsenvuoti- mista.
17445: seksi sen opetusohjelmassa 1olisi toimitet- Kansaikoul~omitea antoi mietintönsä jo
17446: tava perusteellinen rmdistus. Lisävuoden ~eväällä 1945. Tämä mietintö, josta useat
17447: tuomasta työajasta olisi käytettävä hUJomat- tärkeät aloitteet jo on toteutettu, on kuiten-
17448: tava •ooa käytännöllisen luonnontiedon, maa-, kin syrjäytetty juuri käytännöllisen maa-,
17449: metsä- ja kotitalouden .opetuksen laajenta- metsä- ja k{)titalousopetu:ksen osalta. Kou-
17450: nriseen. Siten :tämä lisätty koulu~osi tu- lunuiUdistusta .on eräällä taholla ryhdytty
17451: lisi tehokkaasti hyödyttämään maaseudun kaavailemaan kaikille pakollisen ikestkikou,.
17452: elämää ja sivistystä, paljon enemmän kuin lun muodossa. Mutta maaseudun elämälle
17453: sellainen yleissivistys, jolla ei ole !käytän- vieras keskikoulu maaseudulla. hyödyttö-
17454: nöllistä merkitystä ja joka sen tähden unoh- mine vieraine kielineen varmaan ei saavu.ta
17455: tuu pian koulun päättymisen jälkeen. maaseudun väestön suuren enemmistön
17456: lVIaalaisJmnsailmulun nykyinen iltajatk:o- myötätuntoa. Harvaanasutussa maassa s0
17457: <>petus ei ole kyennyt saavuttamaan kotien myös olisi mahdoton toteulttaa.
17458: arvonantoa. Yksinpä monet opettajatkin Edelläesitetyn perusteella kunni{)ittaen ·
17459: pitävät sitä vähern;män onnistuneena. Mutta esitämme eduskunnan hyväiksyttävruksi toi-
17460: siellä, missä yttöjen kotitalousopetus ;on ViOmuksen,
17461: järjestetty kotitalousopettajan antamaksi,
17462: siellä, missä tyttöjen kotitalousopetus on että koulunuudistusta ja kansa-
17463: keskitetty erityiseen ammatillislutontoiseen koulun opetussuunni.telmia valmis-
17464: päiväjatkdkouluun, se ,on muodostunut seikä tettaessa maaseudun käytännöllisen
17465: oppilaille että !kodeille mieluisaiksi. Näin elämän vaatimukset otettaisiin riittii-
17466: tämä opetus on tullut ,täyttämään kipeää, västi huomioon.
17467: Helsingissä elokwun 4 päivänä 1948.
17468:
17469: Juhani Leppälä. Vieno Simonen. Niilo Ryhtä.
17470: Yrjö Saari. Pekka. Kiiski. Lauri Laine.
17471: Va1frid Eskola. Kerttu Saalasti. J. E. Lampinen.
17472: Toivo Ikonen. Yrjö Hautala. Väinö Okko.
17473: Antti J. Rantamaa. Lauri Leppihalme. Martti 0. Kölli.
17474: Arno Tuuma. Kalle Joukanen. Ja1mari Pusa.
17475: Aino Luostarinen. Eemil Luukka. Johannes Wirtanen.
17476: Viljami Kalliokoski. J ohan,nes Virolainen. Usko Koski.
17477: Viljam Sarjala.
17478: 391
17479:
17480: VIII,9. - Toiv. al. N:o 154.
17481:
17482:
17483:
17484:
17485: Nevalainen y. m.: Esityksen antam,isesta lwulujärjestelmä-
17486: ko.mitean mietinnön mukaisen uuden koulujärjestelmän
17487: kokeilusta.
17488:
17489:
17490: Eduskunnalle.
17491:
17492: Valtioneuvooton huhthlmun 20 päivänä koulun puitteissa ;oppilaiden henkisille ja
17493: 1946 asettama 'komitea ,laatimaan suunni- käytännöllisille taipu;mU'ksille antaa ny-
17494: telman uudistettavan k;oulujärjestelmän kyistä paremrrnat esiintulomahdollisuudet
17495: yleisten 'Periaatteiden vahvistamiseksi, eri sekä koulujärjestelmwkorrnitean suunnitel-
17496: koulualojen keskinäisten suhteiden järjestä- man mukaisen oppivelvollisuusk:oulun sovel-
17497: miseksi. ja oppivelvollisuuden laajuuden tuvaiSIUus ammattiopetuksen pohjaksi ovat
17498: määräämiseksi" on joulukuun 31 päivänä myös kysymyksiä, j,otJka pätevästi ja puo-
17499: 1947 antanut mietintönsä uudistettavan lrueettomasti voidaan ratkaista V11sta koke-
17500: koulujärjestelmän yleisistä· periaatteista. muksen pohjalla. Vain kokeilun kautta
17501: Komitea ehdottaa koululaitoksemme uudis- saadaan näihin sekä moniin muihin uuden
17502: tettavaksi yhtenäiskouluperiaatteen pohjalla, koulun järjestely- ja opetuskysymyksiin
17503: jolloin koilllitean ehdotuksen mukaisessa tarpeellista selvyyttä ja ohjeita tulevai-
17504: 8-vuotisessa oppivelvollisuuskoulussa kaikki suutta varten.
17505: lapset 7-15 ikävu10teen saisivat saman ope- Koulujärjestelmäkomitean mietintöön · si-
17506: tuJksen sekä opillisissa että käytännöllisissä sältyvän ehdotuksen mukaisten k;oikeilujen
17507: aineissa. järjestäminen tuntu111 sitäkin luonnollisem-
17508: Näin suuresta koulunuudistuksesta pää- malta kun eduskunta 10. 1. 1946 hyvälksyi
17509: tettäessä ja sitä toimeenpantaessa on välttä- n. s. kansakoulukomitean mietintöön sisäl-
17510: mätöntä järjestää ensin kokeilua sekä koulu- tyvän lain kansakouluun kuuluvan ikeski-
17511: tyyppiin että opetuksen sisältöön nähden. koulun ja ammatillisen jatkoikoulun perus-
17512: Useat koulujärjestelmäJkomitean mietintöön tamisesta kokeilutarkoitwksessa, ja useita
17513: sisältyvät uudet ehdotukset, sellaiset !kuin kouluja sanotun lain mukaisesti on jo pe-
17514: esim. toisen kotimaisen ja yhden vieraan rustettukin.
17515: kielen opettaminen jo ;oppivelvoUisuruskou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17516: lussa ovat herättäneet paljon keskustelua nioittavasti eduSkunnan hyväksyttävä:ksi
17517: sekä opettajien että lasten vanhempien ja toivomuksen,
17518: yleensä koululkysymyksiä harrastavien kan- että hallitus mahd:ollisimman pian
17519: salaisten !keskuudessa. Opillisen j·a käytän- valrnistuttaisi ja antaisi Eduskun-
17520: nöllisen opetuikBen laajuus ja keskinäinen nalle esityksen koulujärjestelmäko-
17521: suhde uudessa koulujärjestelmässä samoin mitean mietinnön mukaisen uuden
17522: !kuin kysymys siitä, voidaanko yhtenäis- koulttjärjestelmän koke~'lusta.
17523: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
17524:
17525: Anna Nevalainen. Irma Torvi.
17526: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Eino Roine.
17527: Eino Kilpi. Elli Stenberg.
17528: 392
17529:
17530: VIII,1o. - Toiv. al. N:o 155.
17531:
17532:
17533:
17534: !ieva1ainen y. m.: J(urssien järjestämisestä varsink<1t kan-
17535: sakoulunopettajille keskikoulun aineopettajan patevyy-
17536: den saamista varten.
17537:
17538:
17539: E d u s k u n n a ll e.
17540:
17541: Maamme sekä oppi- että kansakouluissa holta ajoissa ryhdyttävä sellaisiin toimen-
17542: vallitsee nykyään ankara pätevien opettaja- piteisiin, että opettajien puute ei estäisi ja
17543: voimien puute. Oppikouluissa on varsin- vaikenttaisi koko maamme kulttuurielämälle
17544: kin tuntiopettajina paljon epäpäteviä, mo- niin elintärkeätä koulunuudistuksen toteut-
17545: nasti kaikkea varsinaista ammattivalmen- tamista. Koska oppikoulunopettajista on
17546: nusta vailla olevia opettajia. Kansakou- jo nykyiselläänkin suuri puute, ei voida toi-
17547: luissamme on myös paljon epäpätevää opet- voa, että oppivelvollisuuskouluun saataisiin
17548: tajavoimaa. Se määrä uusia opettajia, joka tavallista yliopistotietä kandidaattitutkin-
17549: vuosittain valmistuu maamme opettajaval- non suorittaneita opettajavoimia riitävästi
17550: mistuslaitoksista, ei riitä turvaamaan päte- vielä hyvin pitkään aikaan. Siksi olisi heitä
17551: vää opettajavoimaa koululaitoksenemme sen ryhdyttävä valmistamaan lyhemmillä kurs-
17552: nykyisessäkään muodossa. Opettajavalmis- seilla. Tällaisia kursseja kansakoulunopet-
17553: tusta on siis joka tapauksessa pikaisesti tajille, ylioppilaille ja muille vastaavat tie-
17554: laajennettava koko koululaitoksemme tar- dot omaaville voitaisiin toimeenpanna esim.
17555: peita silmälläpitäen. Jyväskylän Kasvatusopillisessa Korkeakou-
17556: Maassamme suunnitellaan toimeenpanta- lussa ja Helsingin Yliopistossa. Huolelli-
17557: vaksi lähitulevaisuudessa sellainen koulun- sesti valmistetun opetussuunnitelman mu-
17558: uudistus, joka tekisi keskikouluasteisen ope- kaan voitaisiin varsinkin pedagoogisen kas-
17559: tuksen yleiseeen oppivelvollisuuteen kuulu- vatuksen jo saaneista ja opettajina toimi-
17560: vaksi. Tämän johdosta tulisi kaikkien las- neista henkilöistä ehkä parissa vuodessa
17561: ten täysipäiväinen koulunkäynti kestämään valmentaa päteviä keskikoulun aineopetta-
17562: vähintään 8 vuotta, 7-15 ikävuoteen, josta jia. Nuorille opettajille voitaisiin samalla
17563: taas johtuu, että oppivelvollisuusiässä ole- järjestää käytännöllistä opettajaharjoitte-
17564: vat lapset tulevat tarvitsemaan suhteelli- lua.
17565: sesti enemmän opettajavoimia kuin nykyi- Maassamme vallitsevan opettajapulan sekä
17566: sellään. Opetus oppivelvollisuuskoulun ylä- suunnitteilla olevaan koulunuudistukseen
17567: asteilla tulee, kuten nykyisessä oppikou- vedoten esitämme eduskunnan hyväksyttä-
17568: lussakin, järjestettäväksi aineopetukseksi, väksi toivomuksen,
17569: joka puolestaan vaatii runsaasti erikoisval-
17570: mennuksen saanutta opettajakuntaa. Luon- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
17571: nollisesti tulee nykyinen kansakoulunopetta- taisi mahdollisuuksia sellaisten kurs-
17572: jisto muodostamaan kantajoukon uudenkin sien järjestämiseksi, joilla kansakon-
17573: koulun opettajistosta, mutta he tarvitsevat lunopettajat, ylioppilaat ja muut vas-
17574: erikoista lisävalmennusta pystyäkseen toimi- taavat tiedot omaavat voisivat suh-
17575: maan aineopettajina uuden oppivelvollisuus- teellisen lyhyessä ajassa saada keski-
17576: koulun yläasteilla. koulun aineopettajan pätevyyden.
17577: Tähän seikkaan sekä maamme yleiseen
17578: opettajapulaan katsoen olisi valtiovallan ta-
17579: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
17580:
17581: Anna Neva1ainen. Eino Kilpi. Aimo Aaltonen.
17582: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aino Malkamäki. Irma Torvi.
17583: Eino Roine. Elli Stenberg.
17584: 393
17585:
17586: VIII,u. - Toiv. al. N:o 156.
17587:
17588:
17589:
17590:
17591: Tauriainen y. m.: Kansalw!ilujen oppflasasuntolamenojen
17592: S'U!Orittamisesta kokonaisuudessaan valtion varoista.
17593:
17594:
17595: Eduskunnalle.
17596:
17597: Oppivelvollisuuden täytäntöönpano har- kin pakollisia, joUJtuvat harvaan asuttujen
17598: vaan asutuissa kunnissa on osoittautunut seutujen kunnat kantamaan ylimääräisiä
17599: mahdottomaksi ilman oppilasasuntoloita. rasituksia oppivelvollisuutta toteuttaessaan.
17600: Harvaan asutuissa seuduissa ei Viaida ra- Sen vuoksi olisi valtion suoritettava nämä
17601: kentaa kouluja niin tiheään, että lapset oppilasasuntolamenot. Näin sitä suurem-
17602: voisivat kotoaan käydä kansakoulua. Siksi malla syyllä, kun syrjäiset ja harvaan asu- ~
17603: sellaisilla seuduilla ovat olleet kansakoulu- tut kunnat toimivat muutenkin vaikeissa
17604: jen yhteydessä oppilasasuntola:t jo pitkän oLoissa.
17605: aikaa. Siksi ehdotamme eduskunnan päätettä-
17606: Kansailmwlujen kustannuksista annetun väksi toiVomuksen,
17607: lain mukaan kunnat jnurtuvat kuitenkin
17608: maksrunaan usan oppilasasuntolamenoista että hallitus valmistaisi ja antaisi
17609: Nämä menot muodostavat melkoisen erän Eduskunnalle esityksen kansalwulu-
17610: harvaan asuttujen kuntien menoarvioissa ja jen kustannuksista annetun lain
17611: ovat lisäksi sellainen menoerä, j;ota tiheään muuttamisesta niin, että kansakou-
17612: asutuilla kunnilla ei ole. lujen oppilasasuntolamenot suoritet-
17613: Kun oppilasasuntolamenot ovat ylimää- taisiin kokonaisuudessaan valtion va-
17614: räisiä menoja tiheämpälän asuttujen kun- roista.
17615: tien koulumenoihin verrattuna ja kuiten-
17616: Helsing:issä heinäkuun 30 päivänä 1948.
17617:
17618: Hannes Tauriainen. Toivo Friman.
17619: Toivo I. Sormunen. Matti Meriläinen.
17620: 394
17621:
17622: VIII,12. - TQiv. al. N:o 157.
17623:
17624:
17625:
17626:
17627: E. Koivisto y. m..: Ko;nsakoulutalojen rakennuslttpien myön-
17628: tämisestä kunnille nykyistä lukuisammin.
17629:
17630:
17631: E d u s k u n n a ll e.
17632:
17633: Koululaitoksemme ja erittäin kansanope- aivan riittämätön. Sentähden lienee turhaa
17634: tuksen uudistaminen ja kehittäminen on jo puhua koulutoimen nopeasta laajentami-
17635: jonkin aikaa ollut yleisenä puheenaiheena. sesta, jos entisenkään koulun huoneistotar-
17636: Tällä alalla meillä on vielä paljon suori- vetta ei kyetä tyydyttämään.
17637: tettava ja varsin suuriakin vaikeuksia voi- Pohjimmaisena syynä tämän epäkohdan
17638: .tettavana, ennenkuin v. 1921 säädetyn oppi- esiintymiseen on paitsi vaikea taloudelli-
17639: velvollisuuslain edellyttämä kansakoululai- nen asemamme, erittäin suuri rakennusai-
17640: tos on täysin valmis. Tämä ilmenee jo siitä- neiden puute. Kansan nousevan polven kas-
17641: kin, ·että kansakoulujen tarvitsemista huo- vatus on kuitenkin niin tärkeä asia, että
17642: neistoista vielä noin kolmannes on rakenta- epäkohdan poistamiseksi yhteiskunnan olisi
17643: matta. Suuri määrä varsinkin rajaseutujen tehtävä kaikki mahdollinen. Ei voitane vält-
17644: kuntia on saanut tuskin puoltakaan koulu- tyä ajattelemasta, että kunnille olisi myön-
17645: jen rakennusohjelmastaan toteutetuksi. Tä- nettävä kansakoulujen rakennuslupia tun-
17646: män ensikertaisen, vielä keskeneräisen ra- tuvasti enemmän kuin tähän saakka.
17647: kennustoiminnan ohella, on jo alkanut tois- Edellä lausutun perusteella esitämme
17648: kertainen, lähinnä asutustihentymisestä joh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17649: tuva rakennustoiminta. Kansakoulutaloja
17650: tarvittaisiin erittäin kipeästi lisää kaupun- että hallitus kiireellisesti selvityt-
17651: geissa, kauppalaissa ja muissa asutuskes- täisi kysymyksen, eikö kunnille voi-
17652: kuksissa. Tilanne on lisäksi sellainen, että taisi ja tulisi myöntää kansakouluta-
17653: kansakouluhuoneistojen puute yhä vain on lojen rakennuslupia tuntuvasti enem-
17654: kasvamassa. Nykyinen rakennustoiminta on män kuin nykyään on tapaht,unut.
17655: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
17656:
17657: Erkki Koivisto. Yrjö I. Antila.
17658: Heikki Ala-Mäyry. Matti Heikkilä.
17659: M. 0. Lahtela.
17660: 39o
17661:
17662: VIII,13. - Toiv. al. N:o 158.
17663:
17664:
17665:
17666:
17667: V. Simonen y. m.: Yhteiskunnan huollossa kasvateftavien
17668: lasten ammattiopetuksen tehostamisesta.
17669:
17670:
17671: E d u s k u n n a ll e.
17672:
17673: Maassamme on yhteiskunnan huollossa työn taito on parhain perintö kodin ja
17674: olevia lapsia vuosittain noin 16-20,000. myöskin yhteiskunnan huollon turvin kasva-
17675: Näistä lapsista on kouluikäisiä, siis 7-15 neelle lapselle.
17676: vuotisia noin 70 %. Lapsille, jotka eivät Maamme 16-20,000: sta yhteiskunnan tur-
17677: voi kasvuiässään nauttia kodin antamaa ta- vin kasvatettavasta lapsesta saa 13-15 ikä-
17678: loudellista ja henkistä turvaa, pitäisi varata vuotiskaudellaan ammattiopetusta vain 120
17679: mahdollisuus varsinaisen oppivelvollisuus- -200. Ammattiopetuksesta annetun lain
17680: lain suoman kouluopetuksen lisäksi kasva- perusteella on vähävaraisilla mahdollisuus
17681: tuksen saamiseen kouluteitse johonkin am- saada avustusta ja lainoja opiskelua var-
17682: mattiin. Henkilö, joka omaa pätevyyden ten, mutta näistä mahdollisuuksista ei lä-
17683: johonkin hyödylliseen ammattiin, voi pal- heskään aina riittävästi tiedoiteta, eikä
17684: vella yhteiskuntaa ja maksaa veroina takai- myöskään ammattikouluissa ole oppilaspaik-
17685: sin hänen kasvatukseensa uhratut varat. kojen puutteen vuoksi mahdollisuutta opis-
17686: Ammattitaidottarnasta varsinkin yhteis- kella.
17687: kunnan huollossa kasvaneesta henkilöstä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17688: usein tulee hyödytön yhteiskunnan jäsen, . kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
17689: joka vanhuudessaankin on uudelleen yh- vomuksen,
17690: teiskunnan huollon varassa. Työtaito kohot- että hallitus entistä tehokkaammin
17691: taa parhaiten elintasoa ja tekee terveen ih- kiinnittäisi huomiota yhteiskunnan
17692: misen kykeneväksi hankkimaan itselleen huollossa kasvatettavien lasten am-
17693: elämäntehtävän. Henkisen tai ruumiillisen mattiopetukseen.
17694: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
17695:
17696: Vieno Simonen. Eri. Haapaniemi.
17697: Aino Luostarinen. J. E. Lampinen.
17698: Kerttu Saalasti. Pekka Kiiski.
17699: Tahvo Rönkkö. Kalle Joukanen.
17700: Toivo Pyörtänö. VilJami Kalliokoski.
17701: V. J. Sukselainen. Lauri Leppihalme.
17702: 396
17703:
17704: VITI,14. - Toiv. al. N:o 159.
17705:
17706:
17707:
17708:
17709: Friman y. m.: Keskusammattikoulun perustamisesta Rova,.
17710: niemelle.
17711:
17712:
17713: E d u s k u n n a ll e.
17714:
17715: Viime vuosien aikana on kiinnitetty var- pissa ollaankin yksimielisiä siitä, että tällai-
17716: sin paljon huomiota myös Lapin koulu- nen asiantila on mitä pikimmin korjattava
17717: ja opiskeluolojen järjestämiseen. Melkein rakentamalla keskusammattikoulu Lappia
17718: kaikissa Lapin huomattavimmissa asutus- varten. Tällaisen oppilaitoksen perusta-
17719: keskuksissa alkaakin olla m. m. oppikouluja mista Lappiin puolustaa sekin seikka, että
17720: ja uusia on perusteilla. Sen sijaan ei La- tämä maakunta muodostaa monessa suh-
17721: pissa ole vielä yhtään ammattioppilaitosta. teessa muusta Suomesta erillisen talous-
17722: Tämä puute on sitäkin merkittämämpi kun alueen, jossa ammattiopetuksen vaatimuk-
17723: erikoisesti viime vuosien kokemukset ovat setkin ovat toisenlaiset.
17724: osoittaneet että maamme muista osista Lap- Yllä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17725: piin muuttaneet ammattimiehet menestyvät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17726: siellä enemmän tai vähemmän huonosti.
17727: Ammattikoulutuksen hankkiminen taas jos- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
17728: sain kauvempana on suurimmalle osalle toimenpiteisiin keskusammattikoulun
17729: sitä haluavia taloudellisesti mahdoton. La- perustamiseksi Rovaniemelle.
17730: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
17731:
17732: Toivo Friman. Eino Tainio.
17733:
17734:
17735:
17736:
17737: •
17738: 397
17739:
17740: VIII,15. - Toiv. al. N:o 160.
17741:
17742:
17743:
17744:
17745: Borg-Sundman y. m.: Toimenpiteistä kodinhoidon opetuk-
17746: sen tehostamiseksi.
17747:
17748:
17749: E d u s k u n n a 11 e.
17750:
17751: Kodinhoidon taidon merkitys on nykyi- tai muun syyn vuoksi on estynyt kodin-
17752: sin yhä yleisemmin tunnustettu. Monet hoitotehtävistä.
17753: erikoiskurssit tällä alalla ovat siitä todis- Kodinhoidon taidon jakaminen kansalai-
17754: tuksena, samoin yritykset huomioida tämän sille tulee kysymykseen eri muodoissa eri
17755: opetuksen puute myös kouluopetuksessa. ikäkausina. Mutta alkeistiedot olisi jokai-
17756: Todellisuudessa kuitenkin yhä edelleen pe- sen saatava jo kouluiässä. Jo lapsille ja
17757: rustetaan maassamme lukemattomia koteja nuorille olisi annettava toisaalta pohja koti-
17758: ilman, että kodinperustajilla on alkeelli- taloudessa ja muissa kodinhoidon tehtävissä
17759: sintakaan tietoa ja taitoa kodinhoidon tehtä- sekä toisaalta oikea asennoituminen tähän
17760: vissä. Perheenemännän ammatti onkin yksi työhön. Tutustuessamme maamme kansa-
17761: niitä harvoja ammatteja, joihin pääsee il- ja oppikouluissa nykyisin saatavan kodin-
17762: man ammattikoulutusta. Yleisessäkin koulu- hoidon opetukseen saamme seuraavan yleis-
17763: opetuksessa tuleva kodinperustaja varuste- kuvan:.
17764: taan lukuisilla muilla erikoistiedoilla paitsi Kansakouluissa annetaan kansakoulutoi-
17765: tällä. Ja kuitenkin kodeissa hoidetaan ja men järjestysmuotolain 3 §: n mukaisesti
17766: kasvatetaan nouseva polvi. Siellä vaalitaan kotitalouden opetusta. Kouluhallituksen oh-
17767: kansan terveyttä. Ja maamme perheen- jeiden mukaisesti myös pojat ovat jossain
17768: emäntien kätten kautta kulkee talouden- määrin saaneet sitä. Yleensä koko opetus
17769: hoidossa vuosittain miljardeja markkoja, on kuitenkin supistunut yhteen tietopuoli-
17770: jotka taitavisaa tai taitamattomissa käsissä seen viikkotuntiin kaivaten tehostamista ja
17771: merkitsevät suurta kansantaloudellista sääs- lopullista järjestämistä. Kansakoulun jat-
17772: töä tai tuhlausta. Kodinhoidon taidosta voi koluokilla on saman lain 6 §: n mukaisesti
17773: kodin taloudellisen hyvinvoinnin ohella riip- annettava kotitalousopetusta. Kuitenkin on
17774: pua myös sen viihtyisyys, jopa eheyskin. suuri osa jatkokouluja vielä ilman tätä ope-
17775: · Kansalla ei tosiaankaan ole varaa olla tusta ja niissäkin kouluissa, missä sitä an-
17776: antamatta jokaiselle naiselle edes alkeistie- netaan, on se supistunut 1-75 tuntiin tie-
17777: toja ja taitoja kotitalouden ja lastenhoidon topuolista opetusta vuodessa sekä 3-150
17778: sekä muun kodinhoidon alalta. Näistä tie- tuntiin käytännöllistä opetusta samoin vuo-
17779: doista ei ole jätettävä osattomikai myöskään dessa. Tämä opetus on yleensä annettu
17780: miespuolisia kansalaisia. Naimattomana he vain ty.töille lukuunottamatta eräiden kau-
17781: voivat joutua näitä taitoja tarvitsemaan. punkien kansakouluissa vapaaehtoisesti ja
17782: Perheellisinä ne ovat hänelle ja hänen ko- kokeilunluonteisena pojille annettua ope-
17783: dilleen merkityksellisiä jo perheenemännän tusta. Valtion oppikouluissa annetaan ase-
17784: työn arvostamisen ja kunnioittamisen tuksen mukaisesti nykyisin kahtena vuotena
17785: vuoksi, jota paitsi hän joutuu usein jaka- tyttöoppilaille 3 viikkotuntia kotitalousope-
17786: maan kodinhoidon tehtäviä perheenemän- tusta. Mutta kouluissa, missä on puutteel-
17787: nän kanssa varsinkin kodeissa, missä talou- liset välineet ja paljon oppilaita, on 3-tun-
17788: dellisista syistä tai nykyisen kotiapulais- tinen jakso, mikä muutenkin on käytän-
17789: pulan vuoksi ei voida pitää apulaista tai nölliseen opetukseen lyhyt, jää opetus ajan
17790: missä perheenäiti käy ansiotyössä kodin niukkuuden vuoksi vähemmän tehokkaaksi.
17791: ulkopuolella taikka missä hän sairauden Yksityisissä oppikouluissa saa kotitalouden
17792: 398 VIII,1s. - Kodinhoidon opetus.
17793:
17794: opetusta ainoastaan tytöt ja hekin vain tetuksi kaikkiin kouluikäisiin, kansa- ja
17795: n. 1/3: ssa kouluista. oppikoululaisiin, maaseutulaisiin ja kau-
17796: Kuten ylläesitetystä näkyy, on viime ai- punkilaisiin, varallisuuteen ja sukupuoleen
17797: koina tehty parannuksia kotitalouden ope- katsomatta.
17798: tukseen kansa- ja oppikouluissa. Mutta Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17799: siitä näkyy myös, että parannuksista huoli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17800: matta tämän opetuksen antaminen koulu-
17801: ikäisille on todellisuudessa vielä varsin että hallitus ryhtyisi viipymättä
17802: heikkoa. Varsinaisen kansakoulun tullessa toimenpiteisiin kotitalouden ja muun
17803: nyt seitsenvuotiseksi on entistä parempi kodinhoidon opetuksen tehostamiseksi
17804: tilaisuus kodinhoidon opetuksen lisäämiseen sekä kansa- että oppikouluissa ja sen
17805: näiden kohdalla. Kodinhoidon taidon pe-. ulottamiseksi myös poikaoppilaita
17806: rustavaa laatua olevan merkityksen huo- koskevaksi.
17807: mioiden olisi tämä opetus saatava nyt ulo-
17808: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
17809:
17810: Margit Borg-Sundman. Aino Luostarinen.
17811: Aino Malkamäki. Helena Virkki.
17812: Aino Lehtokoski. Hi'ma Koivulahti-Lehto.
17813: Irma Karvikko. Alpo Lumme.
17814: Oiva Turunen. Johannes Wirtanen.
17815: Irma Hamara.
17816: 399
17817:
17818: VIII,16. - Toiv. al. N:o 161.
17819:
17820:
17821:
17822:
17823: Meinander y. m.: II enkisen työn erikoisten o~osuhteiden
17824: huomioon ottamisesta palkkasäännöst elyssä.
17825:
17826:
17827: E d u s k u n n a ll e.
17828:
17829: Henkisen työn tekijäin palkkausoloissa tärkeän työntekijäryhmän, joten koko kysy-
17830: on koko palkkasäännöstelyn voimassaolo- myksellä on myös tavattoman suuri yhteis-
17831: ajan vallinnut hyvin räikeitä epäkohtia, kunnallinen ja kansantaloudellinen merki-
17832: jotka eräiltä osin ovat viimeaikoina yhä tys. Henkisen työn tekijöillä on nykyisin
17833: vain pahentuneet. Tilanne on tässä suh- myöskin täysin edustuskelpoiset ja asian-
17834: teessa kehittynyt siksi epäterveeseen suun- tuntijapätevyyttä omaavat ammatilliset
17835: taan, että sen haitalliset seuraukset alkavat järjestöt keskusjärjestöineen, joista olisi
17836: yhä selvemmin ilmetä paitsi työmarkkina- saatavissa palkkasäännöstelyä hoitaviin eli-
17837: rintamalla myöskin ammattikasvatukselli- miin asiantuntemusta omaavia edustajia.
17838: sessa suhteessa. Jyrkät palkkaepäkohdat Vuoden 1947 eduskunnassa kiinnitettiin
17839: aiheuttavat myös heikentyvää työnsuoritusta ed. Meinanderin y. m. toivomusaloitteessa
17840: ja vastuuntunnon herpautumista. N:o 176 huomio näihin epäkohtiin. Mai-
17841: Suurimpana syynä näiden epäkohtien syn- nittu aloite käsiteltiin sivistysvaliokunnassa,
17842: tymiseen on se, että yleistä palkkasäännös- mutta eduskunta ei ennen hajaantumistaan
17843: telypäätöstä on kaavamaisesti koetettu so- ehtinyt käsitellä asiaa loppuun. Sivistys-
17844: veltaa myös henkisen ty.ön tekijöihin ja valiokunta lausui mietinnössään N:o 47
17845: näin siitä huolimatta, ·että käytäntö on yhä m. m. seuraavaa:
17846: selvemmin osoittanut henkisen työn teki- ,Aloitteen tekemisen jälkeen on tullut
17847: jäin koulutuksen, työolosuhteiden ja tehtä- voimaan uusi työpalkkojen säännöstelyä
17848: vien pohjalla tapahtuneen tavattoman moni- koskeva valtioneuvoston päätös (738/47).
17849: tahoisen ammatti- ja palkkaryhmittelyn ole- Tässä kuten sitä edeltäneissäkin palkkapää-
17850: van sellaisen, että ne tekevät mahdottomaksi töksissä on se huomattava puutteellisuus,
17851: henkisen työn tekijäin ryhmittelyn ja palk- että sen oikeudenmukainen soveltaminen
17852: kauksen järjestelyn yleisen palkkasäännös- henkiseen työhön on käytännössä osoittautu-
17853: telypäätöksen pohjalla. Toisena syynä edel- nut vaikeaksi. Siinä vahvistettu palkka-
17854: lämainittujen henkisen työn tekijäin palk- ryhmitys ei sovellu henkisen työn moni-
17855: kausoloissa vallitsevien räikeiden epäkoh- vivahteisiin olosuhteisiin ja .sen palkka-
17856: tien syntymiseen ja jatkumiseen on ollut se, normien suhdeluvut ovat sellaiset, että
17857: että palkkasäännöstelyä toteuttavissa eli- niitä käyttäen pätevyys, työtaito ja työ-
17858: missä ei ole ollut henkisen työn tekijäin teho eivät henkisessä työssä riittävästi
17859: edustajia mukana ja näin näiltä elimiltä on pääse vaikuttamaan palkan suuruuteen.
17860: puuttunut asiantuntemusta henkisen työn Epäkohdan on katsottava johtuvan lähinnä
17861: tekijäin palkkakysymyksiä käsiteltäessään siitä, että palkkasäännöstelyn yhteydessä ei
17862: ja ratkaistessaan. Asiantuntemuksen puute ole tarpeellisessa määrin kiinnitetty huo-
17863: taas on johtanut asioitten kaavamaiseen miota henkisen työn erikoisalasuhteisiin" -
17864: käsittelyyn, josta on puuttunut kaikki käy- ,Edellä mainittujen henkisen työn palk-
17865: tännöllisen elämän vaatima joustavuus. kasäännöstelyssä olevien epäkohtien lisäksi
17866: Henkisen työn tekijäin syrjäyttäminen palk- on vielä todettava, että henkisen työn teki-
17867: kasäännöstelyä hoitavissa elimissä on sitä- jät eivät ole palkkasäännöstelyelimissä, lä-
17868: kin ihmeteltävämpää kun henkisen työn te- hinnä hinta- ja palkkaneuvostossa riittä-
17869: kijöitä on nykyisin maassamme noin 250,000 vässä määrin edustettuina. Niitä henkisen
17870: muodostaen näin erittäin huomattavan ja työntekijöitä, jotka kuuluvat Suomen Am-
17871: 400 VIII,ta. - Henkisen työn palkat.
17872:
17873: mattiyhdistysten Keskusliittoon, edustaa tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17874: hinta- ja palkkaneuvostossa mainitun jär- muksen,
17875: jestön edustaja, mutta järjestöön kuulumat- että hallitus kiireellisesti palkka-
17876: tomia ei neuvoston kokoonpanossa ole otettu säännöstelyn yhteydessä ryhtyisi toi-
17877: huomioon. Hinta- ja palkkaneuvoston ko- menpiteisiin henkisen työn erikoisten
17878: koonpanoa olisikin valiokunnan mielestä olosuhteiden h~wrnioon ottamiseksi
17879: muutettava siten, että kaikki henkisen työn paremmin kuin tähän asti;
17880: tekijät tulisivat siinä edustetuiksi. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17881: Kun on pidettävä asianmukaisena ja koh- siin erikoisen elimen perustamiseksi,
17882: tuullisena, että väestöryhmälle, jolla on tär- jonka tektävänä olisi valmistella ja
17883: keä osuus sekä aineellisen tuotannon että käsitellä henkisen työn tekijäin palk-
17884: hengenviljelyn ylläpitämisessä ja kehittä- kasäännöstelyyn liittyviä kysymyksiä;
17885: misessä, taataan tyydyttävät elinehdot, va- sekä
17886: liokunta on asettunut kannattamaan aloit- että hallitus muuttaisi hinta- ja
17887: teen hyväksymistä." palkkaneuvoston kokoonpanoa site·n,
17888: Toistaen sivistysvaliokunnan yllämaini- että myöskin henkisen työn tekijät
17889: tussa mietinnössä ehdottamat ponnet ehdo- olisivat siinä edustettuina.
17890: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
17891:
17892: Nils Meinander. Atos Wirtanen.
17893: Veikko Vennamo. Arvi Ahmavaara.
17894: L. Heljas. H. A. Kannisto.
17895: Varma K. Turunen.
17896: 401
17897:
17898: VIII,1 1. - Toiv. al. N: o 162.
17899:
17900:
17901:
17902:
17903: Lappi-Seppälä y. m.: Valtion teknil'li3en tw~kimuslaitoksen
17904: taloudellisesta tukemisesta.
17905:
17906:
17907: Eduskunnalle.
17908:
17909: Valtion teknillisessä tutkimuslaitoksessa lutettavissa myös asutuskeskusten raken-
17910: 'On kolme laboratoriota, nimittäin raken- nustuotantoon, ovat nyt jo osoittaneet,. että
17911: nusteknillinen laboratorio, rakennustalou- parantamalla asuinrakennustemme seinien
17912: ~ellinen 1aboratorio ja paloteknillinen la- lämmöneristyskykyä, lämmityslaitteita ja
17913: boratorio, joiden tutkimukset tähtäävät lämmitystapoja .sekä kehittämäitä eräitä
17914: rakennustuotantomme rationalisoimiseen ja vanhentuneita rakennustapojamme voi-
17915: asumiskustannusten pienentämiseen. Näi- daan maassamme vuosittain säästää 5-6
17916: .den laboratorioiden perustaminen ja nii- miljardia markkaa pienentyneiden raken-
17917: den tutkimushenkilöstön kouluttaminen Imskustannusten ja lämmityskustannusten
17918: ovat olleet käynnissä jo usean vuoden kautta. Eräänä näiden tutkimusten tähän-
17919: ajan. Samanaikaisesti nHssä on kuitenkin· astisena tuloksena Valtion teknillinen tut-
17920: suoritettu myöskin rakennustuotantomme kimuslaitos on esittänyt uuden leivinuuni-
17921: välttämättömästi tarvitsemat aineenkoe- tyypin, jonka avulla yksityistalous voi
17922: tustyöt sekä monia tärkeitä selvittelyjä ja säästää 8,000-15,000 markkaa vuodessa
17923: tutkimuksia. Aineenkoetustyöt on tehty pienentyneen puunkulutuksen johdosta.
17924: joko rakentajien tilaamina tai viranomais- Suurin osa siitä tutkimustyöstä, jonka
17925: ten pyynnöstä. Selvitykset ja tutkimuk- tuloksia käytäntöon soveUuttamalla edellä-
17926: set ovat taas liittyneet virarlisten raken- mainitut suuret kansantaloudelliset sääs-
17927: nusteknillisten ja paloturvallisuusmääräys- töt voidaan aikaansaada, jää kuitenkin
17928: ten laadintaan. Tämän välttämättömän kuluvan vuoden aikana keskeneräiseksi, ·
17929: toiminnan ylläpitämistä varten on valtion ellei ensi vuodeksi voida varata ainakin
17930: kuluvan vuoden menoarvioon merkitty 1.o milj. markkaa tutkimustöiden jatka-
17931: ·noin 10 milj. markan suuruiset määrä- miseksi. Nämä tutkimukset kohdistettai-
17932: rahat. siin puisten omakotitalojen seinärakentei-
17933: Näiden määrärahojen turvin ei kuiten- den kehittämiseen erikoisesti ilmavuotojen
17934: kaan voida suorittaa sellaisia laajakantoi- vähentämistä silmälläpitäen ja karjaraken-
17935: siin muutoksiin ja parannuksiin tähtääviä nusten edullisempien seinärakenteiden
17936: tutkimuksia, joihin alussa viitattiin. 'l'äl- määrittelemiseen. Betonireikätiilien ja mo-
17937: laiset tutkimukset vaativat nimittäin yli- nien uusien lämmönerityslevyjen käyttö-
17938: määräistä aputyövoimaa, kojeita ja tarve- tapojen selvittelemiseksi olisi suoritettava
17939: aineita. Kuluvana vuonna on rakennus- tutkimuksia sekä laboratoriossa että val-
17940: teknillisen laboratorion käytettävänä en- miissa rakennuksissa. Erikoisesti maaseu-
17941: simmäisen kerran tällaisia tutkimuksia dun rakenteellisen palosuojelun kehittä-
17942: varten eduskunnan myöntämänä tutkimus- mistä silmälläpitäen suoritettaisiin samalla
17943: määrärahana yksi miljoona markkaa. tutkimuksia paloteknillisesti mahdollisim-
17944: Tämä on tarkoitettu käytettäväksi maa- man edullisten rakenteiden aikaansaami-
17945: talousrakennuksia koskeviin tutkimuksiin seksi.
17946: ja erikoisesti entistä edullisempien seinä- Rakennustoimintaamme jarruttaa suu-
17947: rakenteiden ja lämmityslaitteiden kehittä- resti tiilien ja erikoisesti keskuslämmitys-
17948: miseen. tarvikkeiden jatkuva puute. Viimeksimai-
17949: Nämä tutkimukset, joiden tulokset ovat nittuja ei ole voitu jakaa maaseudulle en-
17950: luonnollisesti suurimmalta osaltaan sovel- sinkään. Polttoainekustannusten noustua
17951:
17952: 51
17953: 402 VIII,t7. - Teknillinen tntkimnslaitos.
17954:
17955: erittäin ratkaisevaksi menoeräksi ja kun vaatii kuitenkin määrätietoisen, perusteel-
17956: keskuslämpölaitteiden avulla nykyiseen lisen tutkimuksen suorittamista, jotta oi-
17957: moniuunilämmitykseen nähden saavute- keat rakennus- ja paloteknilliset rakenteet
17958: taan paitsi hyvin suuri lämmityksen suo- saadaan kehitetyiksi. Samalla kun taval-
17959: rittamiskustannusten säästö myöskin mer- listen uunirakenteiden ja niiden lämmitys-
17960: kittävä polttoaineen säästö, on kehityk- tapojen kehittämiseen tähtääviä tutkimuk-
17961: seen nähden takaperoista, ettei edullisia sia jatketaan, olisi erikoista huomiota kiin-
17962: lämmityslaitteita voida ollenkaan käyttää nitettävä juuri ilmalämmityslaitosten ke-
17963: maaseudun rakennustoiminnassa. hittämiseen, jonka johdosta Valtion tek-
17964: Tavallisen vesikeskuslämmityksen si- nilliselle tutkimuslaitokselle olisi niiitä
17965: jasta on kokeiltu ilmakeskuslämmityksen töitä varten varattava ensi vuoden meno-
17966: käyttöä ja siinä saavutettu rakennusaineen arvioon ainakin 2 milj. markan määrä-
17967: säästön kannalta merkittäviä tuloksia, raha.
17968: siinä kun ei ollenkaan tarvita rautaput- Kaik(:)n edelläesitetyn perusteella esi-
17969: kistoja ja tullaan toimeen yhdellä kook- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17970: kaalla keskusuunilla monien huoneuunien vomuksen,
17971: ja savuhormien asemesta. Polttoaineen
17972: säästö on todettu varsin suureksi, mikä että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
17973: onkin luonnollista, kun yksityisten huone- siin Valtion tekm1lisen tutkimuslai-
17974: uunien ajoittaisessa lämmityksessä pakosta toksen ensiarvoisen tärkeärn toimin-
17975: tapahtuvasta lämmönhukasta loppupala- nan tehostamiseksi antaen sille ny-
17976: misvaiheessa vältytään. kyistä enemmän taloudellista tukea.
17977: Näiden laitteiden kehittäminen raken-
17978: nus- ja paloteknillisesti täysipainoisiksi
17979: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
17980:
17981: Jussi Lappi-Seppälä. Martti 0. Kölli.
17982: 403
17983:
17984: Vlll,18. - Toiv. al. N:o 163.
17985:
17986:
17987:
17988:
17989: Seppälä y. m.: Hämeen vanhan linnan vapanttamisesta
17990: vankilakäy tästä.
17991:
17992:
17993: E d u s k u n n a 11 e.
17994:
17995: Hämeenlinna on jo usean vuosikymme- Birgerin Hämeen-xetkestä. Vaiklm Hämeen
17996: nen ajan todettu vankilatarkoituksiin sopi- linna ei lienekään se Taffwesta Borg, mikä
17997: mattomaksi epäterveellisyytensä, tulenvaa- kronikan mukaan silloin perustettiin, se ou
17998: rallisuutensa . ja kasvatustyötä vaikeutta- joka tapauksessa maakunnan vanhin säily-
17999: vien ominaisuuksiensa vuoksi. Eduskunnan nyt muistomerkki niiltä ajoilta, jolloin mui-
18000: monta kertaa lausumat toivomukset asian- naishämäläiset liitettiin kristillisen kirkon
18001: tilan korjaamiseksi eivät silti ole johtaneet ja Ruotsin vallan piiriin samalla kuin se
18002: tuloksiin. Tosin sen jälkeen kuin edus- on usean vu.osisadan ajan ollut maakunnan
18003: kunta huhtikuun 29 p:nä 1948 oli lausu- hallinnon keskus. Kun vastaavanlaisia
18004: nut odottavansa, että hallitus lopultakin kulttuurimuistoja maassamme on vähän, on
18005: saattaa asian eduskunnan toivomaan rat- valtiovalta kiinnittänyt erityisen huomion
18006: kaisuun, ryhdyttiin puuhamaan uutta nais- muiden hoitoon ja niiden historiallisen ar-
18007: vankilaa linnan lähellä sijaitsevan valtion von mukaiseen käyttöön, mutta ei Hämeen
18008: omistaman Ojoisten tilan alueelle. Mutta linnan. Sen kohdalta on olemassa ainoas-
18009: hankkeessa ei ehditty alkua pitemmälle, taan valtioneuvoston lokakuun 15 p :nä
18010: kun sotien aikana ja myöhemminkään sii- 1931 tekemä päätös, että sittenkuin se on
18011: hen ei ole myönnetty varoja. Tällä välin vapautettu vankeinhoidollisista tehtävistä,
18012: asutustoiminta on supistanut niin suuresti se on säilytettävä historiallisena muisto-
18013: Ojoisten tilaa, että uuden naisvankilan ra- merkkinä. Lupauksen täyttämiselle histo-
18014: kentamista sen alueelle tuskin voi pitää riansa merkkivuDtena Hämeen usein unoh-
18015: asianmukaisena. Valitettavasti uud€n maa- dettu ja sen vuoksi vähään tyytyvä väestö
18016: alueen hankkiminen tähän tarkoitukseen on osaisi antaa oikean arvon.
18017: vieläkin toteuttamatta ja siis koko linna- Edellä esitettyyn viitaten pyydämme
18018: kysymys samassa kuolleessa pisteessä kuin kunnioittaen €hdottaa eduskunnan päätet-
18019: vuosikymmeniä aikaisemmin, vaikka varsin- täväksi toivomuksen,
18020: kin hämäläis€llä taholla on rohjettu odot-
18021: taa, että siinä ainakin vuodeksi 1949 saatai- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18022: siin kauan toivottu ja maamme arvon mu- siin Hämeen vanhan linnan vapaut-
18023: kainen ratkaisu. tamiseksi vankilatehtävistä sen säi-
18024: On nimittäin huomattava, että vankein- lyttämiseksi historiallisena muisto-
18025: hoidollisten syiden lisäksi myös historialli- merkkinä valtionetwoston lokakuun
18026: set näkökohdat puoltavat Hämeen linnan 15 p:nä 1931 tekemän päätöksen
18027: vapauttamista vankilatehtävistä. Ensi mukaan.
18028: vuonna tulee kuluneeksi 700 vuotta jaarli
18029: Helsingissä heinäkuun 30 p:nä 1948.
18030:
18031: Felix Seppälä. Lauri Laine.
18032: Martti 0. Kölli. Aino Malkamäki
18033: Martti Suntela.
18034: 404
18035:
18036: Vlll,19. - Toiv. al. N:o 164.
18037:
18038:
18039:
18040:
18041: Lappi-Seppälä y. m.: Määräprosentin käyttämisestä julJkis-
18042: ten rakennusten rakennusmäärärlihasta rakennusten kau-
18043: nistami.seen taidet:wksilla.
18044:
18045:
18046: E d u s k u n n a ll e.
18047:
18048: Kunkin aikakauden ja maan kulttuuri- taide noin 10 vuoden ajalla on sen toimen-
18049: taso määritellään siinä saavutettujen luo- piteen johdosta, että siellä on määrätty
18050: vien arvojen perusteella. Maamme ei ole 1%% rakennuskustannuksista julkisten
18051: 30 vuoden itsenäisyyden aikana vielä tähän rakennusten koristeluun, on kehittynyt niin
18052: mennessä pystynyt jättämään, Sibeliuksen pitkälle, että nimenomaan Norjan monu-
18053: musiikkia ja korkeatasoista arkkitehtuu- menttaalitaide on saavuttanut maailman-
18054: riamme lukuunottamatta niin merkittäviä maineen. Myöskin on Ruotsissa ja Unka-
18055: ~uomuksia, että se niiden perusteella voitai- rissa juuri hiljakkoin säädetty samanlai-
18056: siin rinnastaa vanhoihin kulttuurimaihin nen laki. Tanskassa on asianlaita samoin,
18057: maassamme. Pienelle maalle olisi erittäin mutta toisessa muodossa siten, että valtiolla
18058: tärkeätä, että se ponnistelisi voimansa luo- on rahasto, jonka se käyttää edellämainit-
18059: vien taiteiden kehittämiseksi. Tässä suh- tuun tarkoitukseen.
18060: teessa olisi toivottavaa, että juuri kuvaama- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
18061: taiteet, maalaus ja kuvanveisto asetettaisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18062: niille kuuluvaan asemaan yhteiskunnassa.
18063: Vaikka · valtiovalta, lähinnä perustamalla että hallitus antaisi Eduskunnalle
18064: Suomen Akatemian sekä myöntämällä apu- esityksen laiksi, jonka mukaan val-
18065: rahoja on tehnyt aloitteen tähän suuntaan, tion rakentamien julkisten rakennus-
18066: olisi ehdottoman tärkeätä, että valtio tilaisi ten määrärahasta määrättäisiin 1 %
18067: monumenttaaliteoksia rakennuksiinsa maa- prosenttia käytettäväksi rakennusten
18068: lareilta ja kuvanveistäjiltä. Esimerkkinä kaunistamiseen taideteoksilla, maa-
18069: mainittakoon, että Norjan monumenttaali- lauksilla ja kuvanveistoksilla.
18070: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
18071:
18072: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Leikola.
18073: Felix Seppälä. Johannes Wirtanen.
18074: Lassi Hiekkala.
18075: 405
18076:
18077: VIII,2o. - Toiv. al. N: o 165.
18078:
18079:
18080:
18081:
18082: S.-K. Kilpi y. m.: Määräprosentin käyttäntisestä julkisten
18083: ja yhteiskunnallisten rakennusten uudisrakennusmäärä-
18084: rahoista näiden rakennustien taiteelliseen kaunistami-
18085: seen.
18086:
18087:
18088: E d u s k u n n a 11 e.
18089:
18090: Kulttuurielämän ja erikoisesti taiteen tu- visin tapa kannustaa taiteilijaa luovaan
18091: losten saattaminen mahdollisimman laajo- työhön, on tilata häneltä valtion ja kun-
18092: jen kansankerrosten omaisuudeksi on ai- tien taholta maalauksia, veistoksia y. m.
18093: heuttanut useissa Euroopan maissa toimen- kuvataiteen suorituksia sekä järjestää kil-
18094: piteen, että yhteiskunnan varoilla raken- pailuja huomattavien yhteiskunnallisten ra-
18095: nettavia julkisluontoisia rakennuksia kau- kennusten taiteelliseksi koristamiseksi. Tämä
18096: nistetaan myös taiteellisesti niin, että jo kävisi päinsä, jos alettaisiin käytännössä
18097: alusta asti niihin suunnitellaan maalauksia, vihdoinkin toteuttaa vuoden 1939 tulo- ja
18098: veistoksia y. m. taideteoksia. Kun kou- menoarvion yhteydessä lausuttua toivo-
18099: luissa, sairaaloissa, kokous- ja juhlapai- musta määrätyn prosentin käyttämisestä
18100: koissa, yleisön käyttämissä virastorakennuk- julkisten rakennusten kustannuksista nii-
18101: sissa on taideteoksia, ovat ne koko kansan den taiteelliseen kaunistamiseen. Ehdo-
18102: omaisuutta ja vaikuttavat taideharrastuk- tamme senvuoksi eduskunnan hyväksyttä-
18103: sen elpymiseen kansalaisten keskuudessa. väksi toivomuksen,
18104: Oman maamme taide kaipaa kipeästi yh-
18105: teiskunnan tukea kehittyäkseen kulttuuri- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18106: valtiolle kuuluvalla tavalla ilmaisemaan seltaisiin toimenpiteisiin, että valtion
18107: kansansa kauneuskaipuuta ja hengen elä- kustannuksella rakennettavien ju~kis
18108: mää kussakin historiallisessa ajanvaiheessa. ten ja yhteiskunnallisten rakennus-
18109: ·Viime aikojen tunnustusta ansaitsevat pyr- ten uudisrakennusmäärärahoista käy-
18110: kimykset lisätä taiteilijoitten apurahoja :tettäisiin 1-2 % niiden taiteelliseen
18111: eivät vielä ole riittäviä taide-elämän kohot- kaunistamiseen.
18112: tamiseksi sille kuuluvan arvoonsa. Positii-
18113: Helsingissä 28 p:nä heinäkuuta 1948.
18114:
18115: Sylvi-Kyllikki Kilpi. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
18116: Hugo Manninen. E. Hietanen. Niilo Nieminen.
18117: Aimo Aaltonen. Antto Prunnila. Paavo Leskinen.
18118: Mikko Järvinen. V. Puumalainen. Eino Roine.
18119: Vilhelm Riihinen. Gösta Rosenberg. Eino Kilpi.
18120: L. Myllymäki. Nestori Nurminen. Hannes Tauriainen.
18121: Kaarle Renfors. Irma Torvi. Toivo Friman.
18122: Anna Nevalainen. Yrjö Murto. Kalle Kauhanen.
18123: Eino Tainio. Hertta Kuusinen-Leino. Martti Leskinen.
18124: Toivo Kujala. Atos Wirtanen. Toivo Sormunen.
18125: Yrjö Leino. Ville Pessi. Elli Stenberg.
18126: Mauri Perkonoja. Arvo Riihimäki.
18127: 406
18128:
18129: VIII,21. - Toiv. a1. N:o 166.
18130:
18131:
18132:
18133:
18134: Lappi-Seppälä: Taideasiain esittelijän viran per1tstamisesta.
18135:
18136:
18137: E d n s kun n a 11 e.
18138:
18139: Useissa maissa esim. Ranskassa, Tshek- Täällä maailman parhain taide kilpailee
18140: koslovakiassa y. m. toimii propagandako- keskenään ja palkintona on huomattavia
18141: neisto, jonka tehtävänä on kuvaamataitei- summia Italian liiroissa. Tämän vuoden
18142: d,en, maalauksen, kuvanveiston ja grafiikan . ensimmamen palkinto meni Rant;;kaan
18143: sekä musiikin ulkomaisen vaihdon ja pro- maailmankuululle taidemaalarille Georges
18144: pagandan sekä taitelijoiden välisten yhteyk- Braquelle. Kun Venetsiassa Bienalen toi-
18145: sien hoitaminen. Pienenä esimerkkinä mai- mitusjohtajalta epävirallisesti kysyttiin
18146: nittakoon, että Belgiassa on asetettu hen- mahdollisuuksia suomalaisen osaston ai-
18147: kilö (Conseiller aux Beaux-Arts) yksin- kaansaamisesta Bienaleen, lähtien oletta-
18148: omaan kuvaamataiteita varten, joka tämän muksesta, ettei Suomella ole varaa raken-
18149: vuoden kuluessa on järjestänyt belgialaisia nuttaa omaa paviljonkia, Bienalen johto
18150: näyttelyitä Parisiin, Roomaan, Wieniin, tarjoutui antamaan Suomelle tarvittavat
18151: Prahaan, Ven etsiaan ja Lontooseen; samoin näyttelytilat italialaisessa paviljongissa.
18152: avataan Helsingissä belgialainen näyttely Sama koskee musiikkia. Tietääksemme
18153: syyskuun 11 päivänä. Täältä näyttely jat- Suomen nykyisen nuoremman ja keskipol-
18154: kaa matkaansa Tukholmaan, Osloon ja Kö- ven säveltäjien joukossa on kykyjä, jotka
18155: penhaminaan. Toisena esimerkkinä mainit- hallitsevat mannermaisen sävellysteniikan,
18156: takoon, että m. m. tällä hetkellä maas- mutta jotka ovat jääneet tunnustusta vaille,
18157: samme vierailee Tshekkoslovakian propa- koska heillä ei ole riittävässä määrin ollut
18158: gandaministeriön skandinaavisen osaston tilaisuutta saada teoksiaan esitetyiksi ulko-
18159: päällikkö, jonka tehtävänä on m. m. saada mailla. Näitä nuoria kulttuuritekijöitä olisi
18160: aikaan tshekkiläinen näyttely Helsinkiin ja syytä Sibeliuksen suomalaiselle musiikille
18161: vastaava suomalainen Prahaan. jo raivaaman tien turvin käyttää hyväk-
18162: Tähän mennessä tunnetaan muualla seen Suomen tunnetuksi tekemiseksi.
18163: maailmassa suomalaista taidetta näyttely- Jotta saataisiin parempi ja tehokkaampi
18164: jen perusteella vanhempaa ehkä jonkinver- kulttuuriyhteys oman maamme ja muiden
18165: ran, nuorempana tuskin ollenkaan. Juuri maiden taitelijoiden kesken ja jotta tämän
18166: asukasluvultaan pienen maan tulisi tässä kautta voitaisiin tehdä Suomea tunnetuksi
18167: suhteessa tehdä itseään tunnetuksi. Suo- ulkomailla, olisi ulko- tai opetusministe-
18168: mella on hyvä nimi urheilumaana ja Si- riöön perustettava taideasiain esittelijän
18169: beliuksen ansiosta kaikkialla maailmassa ja virka.
18170: on aivan varmaa, että jos maamme vähän- Edellä esitettyyn viitaten esitän edus-
18171: kin ponnistaisi voimiaan, se varmaan saa- kunnan hyväksyttävä>ksi toivomuksen,
18172: vuttaisi tunnustusta kuvaamataiteittenkin
18173: avulla, ja suomalaiset näyttelyt otettaisiin että hallitus ulkomaisten kult-
18174: avosylin vastaan. Venetsiassa järjestetään tuurisuhteiden kehittämiseksi ryh-
18175: niin kutsuttu Bienale-näyttely joka toinen tyisi toimenpiteisiin taideasiain esit-
18176: vuosi, ja se on kansainvälinen. Useilla telijän viran perustamiseksi ulko- tai
18177: mailla on siellä omat näyttelypaviljonkinsa. opetusministeriöön.
18178: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
18179:
18180: Jussi Lappi-Seppälä.
18181: 407
18182:
18183: VIII,22. - Toiv. al. N:o 167.
18184:
18185:
18186:
18187:
18188: Juutilainen y. m.: Toimenpiteistä Suomen T~eatterilwulun
18189: 'Ottamiseksi valtion haltuun.
18190:
18191:
18192: E d u s k u n n a ll e.
18193:
18194: Suomen kansan henkisten pyrintöjen pii- Keskusliiton toimenpanemia lyhyitä kesä-
18195: rissä näyttämötaide on tunnetusti saavut- kursseja. Sekä vakinaisten että harras-
18196: tanut erittäin suösitun ja kansanomaisen telijanäyttämöidemme esitystason paranta-
18197: aseman, jota todistaa 32 :n valtionap:ua saa- minen riippuu välittömästi ammattikoulu-
18198: van teatterin, kymmenien muiden, säännöl- tuksen tehostamisesta ja edellyttää sellai-
18199: lisesti toimivien teatterilaitosten sekä sata- sen oppilaitoksen aikaansaamista, jossa ny-
18200: lukuisten, usein vuosikymmeniä työsken- kyisestään laajennetun peruskoulutuksen
18201: nelleiden . harrastelijanäyttämöiden ole- lisäksi kyetään antamaan myöskin jatko-
18202: massaolo. Näyttämötoimintamme on viime koulutusta, toisin sanoen yhdistetyn alkeis-
18203: aikoina herättänyt kansainvälistäikin huo- oppilaitoksen ja teatterikorkeakalun perus-
18204: miota toisaalta laajuutensa, toisaalta suh- tamista. Tähän tulokseen on myöskin Val-
18205: teellisen pitkälle kehitetyn organisationsa tion Teaatterikomitea mietinnössään loka-
18206: ansiosta. Teatteritaide on muodostunut kuun 29 päivältä 1946 päätynyt.
18207: suuriarvoiseksi henkisen voiman lähteeksi Näyttämötaiteemme on tähänastisilla tu-
18208: " kansallemme. loksillaan kiistämättömästi osoittanut teh-
18209: Mahdollisimman pätevien taiteellisten tu- tävänsä ja mahdollisuutensa kulttuurielä-
18210: losten saavuttaminen edellyttää luonnolli- mämme rikkaana,_ kansanomaisena ja he-
18211: sesti näyttämötaiteen alalla lahjakkuuden delmällisenä muotona, jonka menestymistä
18212: lisäksi samanlaista perusteellista ja määrä- kannattaa kaikin tavoin vaalia ja edistää.
18213: tietoista koulutusta kuin muidenkin tai- Pyydämme kunnioittavasti esittää edus-
18214: teenhaarojen alalla. Valitettavasti näyttä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18215: mötaiteellisessa koulutuksessamme on suu-
18216: ria puutteita. Tosin v. 1942 perustettu, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18217: Suomen Teatterikoulu Kannatusosakeyhtiön siin Suomen Teatterikoulun ottami-
18218: ylläpitämä Suomen Teatterikoulu on aluksi seksi valtion haltuun ja sen kehittä-
18219: 2-vuotisilla, nyttemmin 3-vuotisilla kurs- miseksi nykyistä laajemmaksi siten,
18220: seillaan kyennyt antamaan pätevän näyt- että se voisi alkeiskoulutuksen lisäksi
18221: telijäperuskoulutuksen, mutta kipeästi kai- huolehtia myöskin teatterikorkeako'lh-
18222: vattu näyttelijäin jatkokoulutus samoin lulle kuuluvista opetus- ja tutkimus-
18223: kuin kaikki ohjaaja-, lavastaja- ja arvos- tehtävistä niin hyvin ammatillisen
18224: telijakoulutus on vielä järjestämättä lu- kuin harrastelijanäyttämötoimintam-
18225: kuunottamatta Suomen Teatterijärjestöjen me kehittämistä varten.
18226: Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
18227:
18228: Jere Juutilainen. Urho Kulovaara.
18229: Kaisa Hiilelä. Arno Tuurna.
18230: Paavo Leskinen. Johannes Virolainen.
18231: Kalle Kauppi.
18232: •• ••
18233:
18234: VALTIOPAIVAT
18235: 1948
18236:
18237:
18238: LIITTEET
18239: IX
18240:
18241: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
18242: TOIVOMUSALOITTEET
18243:
18244:
18245:
18246:
18247: HELSINKI 1948
18248: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18249: Asutustoimintaa, maanhankintalakia, maa-, metsä-, koti- ja karja-
18250: taloutta, kotiteollisuutta, riistanhoitoa, tnaaperätutkimusta, vuokra-
18251: alueita, maatalous-, metsä- ja emäntäkouluja, maanparailnustöitä,
18252: puutarhaviljelystä, kalastusta y .m. koskevia
18253: laki- Ja toivom.usaloitteita.
18254:
18255:
18256:
18257:
18258: 52
18259: 413
18260:
18261: IX,1. - Lak. al. N:o 51.
18262:
18263:
18264:
18265:
18266: RiibjmäJd y. m. : EhdotUs laiksi maan hankinnasta vwan
18267: puutteessa oleville.
18268:
18269:
18270: E d u s k u n n a ll e.
18271:
18272: Huolimatta monien maamme maanomis- Maansaajain piiri on ensiksikin sen mu-
18273: tusolojen järjestämistä ,tarkoittavien lakien kaan kovin rajoitettu. Kun noin 154,000
18274: täytäntöönpanosta maanomistusoloissamme maantarvitsijaa on anonut tilaa, niin vain
18275: on yhä huomattavia epäkohtia. Samaan noin 93,000 maansaantianomusta on tullut
18276: aikaan kuin suuri määrä viljelyskelpoista periaatteessa hyväksytyksi. Lisäksi noin
18277: maata on käyttämättä tai on maatalouden 5'0,000 pienviljelijää on esittänyt lisämaan
18278: kannalta epätarkoituksenmukaisesti käytet- saantianomuksen, mutta vain pieni osa
18279: tynä puutavara- y. m. yhtiöiden, tilakeinot- heistä on saanut lisämaata. Kaiken lisäksi
18280: teljjoiden, kartanoiden, harrastelijaviljeli- ovat maanhankintaelimet useissa tapauk-
18281: jöiden ja heihin verrattavien omistuksessa, sissa toimineet hitaasti ja enemmänkin
18282: suuri osa varsinaista maataviljelevää väes- suurmaanomistajain kuin maantarvitsijain
18283: töä kärsii maan puutetta. Suurin osa siitä etua silmällä pitäen. On käyty käsiksi
18284: väestöstä, joka nyt työskentelee palkkatyö- pienviljelijöidenkin tiloihin, mutta jätetty
18285: läisinä suurmaanomistajain vainioilla tai monien suurmaanomistajain maat kokonaan
18286: hankkii toimeentulonsa maanvuokraajina, koskematta. Maanhankintalain mukaan
18287: olisi kyllä kykenevää viljelemään omaa itse- muodostetuista tiloista on jo nyt huomat-
18288: näistä tilaansa. Tietoisuus siitä, että he tava osa todettu elinkelvottomiksi.
18289: tekevät omaa työtänsä, kannustaisi heitä Ennen olleiden ja maanhankintalain to-
18290: kohottamaan tuotantoaan ja siten edistä- teuttamisen aiheuttamien epäkohtien pois-
18291: mään koko kansan hyvinvointia. Anta- tamiseksi on välttämätöntä säätää uusi laki,
18292: malla lisämaata kymmenientuhansien liian joka tekee maanomistusolojen oikealla ta-
18293: pienten tilojen omistajille saataisiin näit- valla järjestämisen mahdolliseksi.
18294: ten kääpiötilallisten työvoima tehokkaasti Maanluovuttajiksi olisi tässä laissa käsi-
18295: kansantalouden palvelukseen ja luotaisiin tettävä ennen muita yhtiöt ja muut suur-
18296: heille paremmat elämisen edellytykset. maanomistajat, tilakeinottelijat ja harras-
18297: Nykyisten maanomistusolojen vallitessa telijaviljelijät. Myös valtion, kuntien, seu-
18298: se ei ole mahdollista. rakuntien ja säätiöiden maita olisi lain tar-
18299: Niistä monista toimenpiteistä, joilla on koituksiin käytettävä. Kuntien, seurakun-
18300: pyritty poistamaan maamme maanomistus- tien ja säätiöiden maista kysymyksen ol-
18301: oloissa vallitsevat epäkohdat, mainittakoon lessa olisi kuitenkin huolehdittava, että nii-
18302: SKDL: n edustajain vuoden 1945 valtiopäi- den oma välttämätön tarve tulee huomioon
18303: ville jättämä toivomusaloite asutuslainsää- otetuksi. Sensijaan pääasiallisesti omalla ja
18304: dännön uudistamiseksi, ja vuoden 1947 val- perheensä työllä tilaansa haitavalta maan-
18305: tiopäiville jätetty aloite ,laiksi maan han- viljelijältä ei maata tulisi ottaa, vaan hei-
18306: kinnasta maan puutteessa oleville." Vii- dän toimintaansa olisi valtion toimesta tuet-
18307: meksi mainittua esitystä ei eduskunnassa tava. Maan pakkoluovutuksessa olisi tar-
18308: otettu käsiteltäväksi ennen eduskuntakau- koin pidettävä kiinni siitä, että maata ei
18309: den päättymistä, joten se raukesi. oteta liian pienistä tiloista. Sitä ei olisi
18310: Sodanaikaisen eduskunnan vuoden 1945 otettava sellaisista maatiloista, joissa maa-
18311: kevättalvella hyväksymän maanhankinta- talous- ja maatalouskelpoista maata ei
18312: lain avulla ei kyetä saattamaan maanomis- Etelä-Suomessa ole 25-30 hehtaaria ja
18313: tusolojamme tyydyttävään ratkaisuun. Pohjois-Suomessa 30-50 hehtaaria enem-
18314: 414 IX,1. - Maan hankinta.
18315:
18316: pää. Saman suhteen mukaan olisi arvioi- Raa rakentamista, lisämaan ostamista, vilje-
18317: tava myöskin luovutusvelvollisen tilan lysten raivaamista, laidunalueiden kunnos-
18318: myynti- ja kotitarvemetsän määrä siten, tamista ja irtaimiston ostamista varten.
18319: että luovutusvelvollisuuden alainen ei olisi Maansaantioikeuden tulisi olla rajoitta-
18320: metsä, jonka vuotuinen lisäkasvu Etelä- maton sellaisille henkilöille, jotka todella
18321: Suomessa ei ylitä 125-150 kiintokuutio- ovat viljelys-, metsä- ja laidunmaan tai
18322: metriä ja Pohjois-Suomessa 150-300 kiin- asuntotontin tarpeessa.
18323: tokuutiometriä. Maan laadusta, ilmastol- Koska maanhankintalain mukaan muo-
18324: lisista ja muista syistä johtuvat maanvilje- dostettavien tilojen maanhinnaksi on mää-
18325: lyksen edellytykset maamme eri osissa ovat rätty vuoden 1944 maanhinta, olisi oikeu-
18326: erilaiset. Milloin nämä tekijät sekä maa- denmukaista määrätä myös vasta perllStet-
18327: taloustyöhön nyt ja lähitulevaisuudessa tavien tilojen hintakin saman perusteen
18328: osallistuvien perheenjäsenten lukumäärä mukaiseksi. Maksuaika olisi määrättävä
18329: sitä edellyttää, pakkoluovntuksesta vapaa 20 vuodeksi. Valtion tulisi myöntää sekä
18330: maatila voi olla suurempikin. Pakkolunas- uudisasukkaille että muille lainan tarpeessa
18331: tuksen alainen ei olisi myöskään sellainen oleville varattomille viljelijöille halpakor-
18332: asunto- tai huvilapalsta, jolla varsinainen koisia lainoja kaikkiin tuotantoa edistäviin
18333: maanviljelys tai karjanhoito ei tule kysy- tarkoituksiin.
18334: mykseen. · • Jotta keinottelua asutustarkoituksiin luo-
18335: Maata maantarvitsijoille olisi annettava vutetulla maalla ei harjoitettaisi, olisi täl-
18336: uusina itsenäisinä viljelystiloina ja lisä- laisen maan myynti kiellettävä muulloin,
18337: maina liian pienten tilojen omistajille. Sel- paitsi milloin poismuutto, kuolemantapauk-
18338: laisille ruumiillista työtä tekeville tai hei- set tai muut sellaiset, maanluovutuksesta
18339: hin verrattaville, joille maan antaminen päättävien elinten hyväksymät syyt siihen
18340: asutustoiminnan kannalta ei ole tarpeellista pakottavat tai milloin maansaaja haluaa
18341: ja tarkoituksenmukaista, voidaan sen li- luovuttaa tilansa maksamaansa summaa
18342: säksi antaa asuntotiloja ja tontteja. Tar- vastaan valtiolle asutustarkoituksiin käytet-
18343: vittaessa olisi muodostettava mY'Ös yhteisiä täväksi.
18344: laitumia, maanparannusaineiden ottopaikko- Epäkohdat ja mielivaltaisuudet nykyistä
18345: jen polttoturvealueita ja yhteismetsiä. maanhankintalakia toteutettaessa ovat var-
18346: Muodostettavien viljelystilojen tulisi olla sin yleisiä. Sellainen menettely, että tar-
18347: elinkelpoisia. Viljelystilaan tulisi sen kastusoikeudet ja Korkein Oikeus voivat
18348: vuoksi Etelä-Suomessa kuulua maatalous- purkaa vuosia aikaisemmin toimeenpannut
18349: ja maatalouskelpoista maata 15 hehtaariin maanluovutukset ilman pakoittavia syitä,
18350: asti ja metsämaata niin paljon, että metsän olisi estettävä ja toimeenpaneville elimille
18351: vuotuinen lisäkasvu kohoaa 75 kiintokuutio- annettava mahdollisimman suuri toimivalta,
18352: metriin asti. Pohjois-Suomessa tilojen luon- ja olisi näihin elimiin saatava maantarvit-
18353: nollisesti tulisi olla suurempia. sijoiden edustajille ratkaiseva vaikutus-
18354: Maansaajain ja heihin verrattavien van- valta.
18355: hojen pienten ja keskikokoisten tilojen
18356: omistajien toimeentulo tiloillaan itsenäisinä
18357: . Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18358: viljelijöinä tulisi turvata. Siitä syystä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18359: heille tulisi myöntää valtion varoista mah- van lakiehdotuksen:
18360: dollisesti taryitsemansa halpakorkoista lai-
18361:
18362: Laki
18363: maan hankinnasta maan puutteessa oleville.
18364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18365: 1 §. maatalouskelpoiset maat sekä tarvittavat
18366: Maan puutteessa oleville viljelijöille jaet- metsäalueet. Edellä mainitut maat pakko-
18367: taviksi valtio pakkoluovuttaa puutavarayh- luovutetaan asuin- ja talousrakennuksineen
18368: tiöiden ja muiden teollisuutta ja kauppaa sekä maa talousirtaimistoineen.
18369: harjoittavien osakeyhtiöiden maatalous- ja
18370: IX,1. - Riihimäki y. m. 415>
18371:
18372: 2 §. Tarvittaessa muodostetaan myöskin yhteisiä
18373: Kohtuullista korvausta vastaan valtio laidunalueita, maanparannusaineiden otto-
18374: pakkolunastaa asuin- ja talousrakennuksi- paikkoja, pohtoturvealueita sekä yhteis-
18375: neen myöskin sellaiset yksityisten omista- metsiä.
18376: mat maatilat, joilla tilanomistaja tai hänen 6 §.
18377: oikeudenhaltijansa ei ole vakinaisesti asunut . Viljelystiloja muodostettaessa on otettava
18378: ja osallistunut varsinaiseen maataloustyö- huomioon, että tiloista tulee elinkelpoisia
18379: hön, sekä rappiotilat. ja tarkoituksenmukaisia. Viljelystilaan voi-
18380: Korvauksen arvioimis- ja suoritustavasta daan eroittaa maata korkeintaan niin pal~
18381: .säädetään erikseen. jon, että maatalous- ja maatalouskelpoisen
18382: maan yhteinen määrä on 15 ha ja metsä-
18383: 3 §. maan vuotuinen lisäkasvu 75 kiintokuutio-
18384: Pakkolunastuksen alainen ei ole sellainen metriä. Pohjois-Suomessa voidaan tilat
18385: yksityisen omistama tila, jonka omistaja on muodostaa jonkin verran suuremmiksi.
18386: tilalla vakinaisesti asuva varsinaiseen talon- Asuntotilat ja tontit on muodostettava
18387: poikaisväestöön kuuluva maanviljelijä, joka alueille, joiden läheisyydessä on mahdol-
18388: itse osallistuu tai on osallistunut maatalous- lisuus~ saada jatkuvasti ansiotyötä.
18389: työhön, jollei tilan maatalous- tai maa-
18390: talouskelpoisen maan yhteinen määrä nouse 7 §.
18391: Etelä-Suomessa yli 25-30 ha eikä pohjoi- Maansaajan maastaan maksama lunastus-
18392: semmilla alueilla yli 30-50 ha sekä metsän hinta saa olla korkeintaan se, mikä alueella
18393: vuotuinen lisäkasvu ei ylitä Etelä-Suomessa oli käypä hinta 31 päivänä joulukuuta
18394: 125-150 kiintokuutiometriä eikä pohjoi- vuonna 1944. Lunastushinnan maksuaika
18395: semmilla alueilla 150-300 kiintokuutiomet- on 20 vuotta. Kuunolliseksi osoittautunut
18396: na. Näitä määriä voidaan ylittää, milloin viljelijä voidaan vapauttaa osaksi tai koko-
18397: maan laatu ja sijainti sekä maataloustyö- naankin lunastushinnan takaisinmaksusta.
18398: hön nyt ja lähitulevaisuudessa osallistuvien Tämän lain mukaan maata saaneiden ja
18399: perheen jäsenten lukumäärä sitä edellyttää. heihin verrattavien vanhojen pienten ja
18400: Pakkolunastuksen alainen ei ole myös- keskisuurten tilojen omistajien toimeentulo
18401: kään sellainen asunto- tai huvilapalsta, tiloillaan itsenäisinä ja vapaina viljelijöinä
18402: jolla varsinainen maanviljelys tai karjan- täytyy olla turvattu. Tämän vuoksi myön-
18403: hoito ei tule kysymykseen, mikäli tällaisia netään heille valtion varoista mahdollisesti
18404: palstoja ei yhdellä omistajalla ole useampia. tarvitsemaansa halpakorkoista lainaa raken-
18405: tamista, lisämaan ostamista, viljelysten rai-
18406: 4 §. vaamista, laidunalueen kunnostamista ja
18407: Mikäli 1 ja 2 § :ssä pakkoluovutettavaksi irtaimiston ostamista varten.
18408: ja lunastettavaksi määrätyt maat eivät riitä
18409: paikkakunnalla maanpuutteessa olevien vil- 8 §.
18410: jelijöiden tarpeisiin, voidaan tarkoitukseen Tämän lain mukaan saatua maata ei saa
18411: käyttää valtion, kuntien, seurakuntien ja myydä, luovuttaa eikä vuokrata ilman
18412: säätiöiden omistamia maita. Tällaisista maan,iakolautakunnan lupaa muille kuin
18413: alueista maata otettaessa on pyrittävä jaka- valtiolle asutustarkoituksiin käytettäväksi,
18414: maan ennen kaikkea viljelyskelpoisia maita, jossa tapauksessa viljelijä on saapa val-
18415: kuitenkin niin, että näiden omistajien oma tiolta takaisin tilasta suoritettua summaa
18416: välttämätön tarve huomioidaan. vastaavan erän rahan arvon mahdollista
18417: vaihtumista vastaavasti.
18418: 5 §.
18419: Tämän lain perusteella annetaan maan- 9 §.
18420: tarvitsijoille maata uusina itsenäisinä vilje- .Tämän lain mukaan maanjaon toimittaa
18421: lystiloina ja lisämaiua liian pienien ja elin- kuhunkin kuntaan asetettu maanjakolauta-
18422: kelvottomien tilojen omistajille sekä asun- kunta, jonka kokoonpano tulee olla sel-
18423: totiloina ja tontteina sellaisille ruumiillista lainen, että siinä on maantarvitsijoilla rat-
18424: tJ"Ötä tekeville tai heihin verrattaville, joille kaiseva vaikutusvalta. Lautakuntien jäsen-
18425: maan antaminen on asutustoiminnan kan- ten valinta tulee toimittaa niin, että maan-
18426: nalta tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. tarvitsijat itse pääsevät sen suorittamaan ..
18427: IX,1. - ~laan hankinta.
18428:
18429: 10 §. tyine muutoksineen kuitenkin niin, että
18430: Tarkemmat määräykset tämän lain toi- edellä mainittuja lakeja sovelletaan niihin
18431: meenpanosta annetaan asetuksella. toimituksiin, jotka jo on aloitettu ja joiden
18432: keskeyttäminen ei ole vaikeuksetta mahdol-
18433: 11 §. lista.
18434: Tällä lailla kumotaan marraskuun 6 päi-
18435: wänä 1936 annettu asutuslaki kaikkine
18436: ,muutoksineen ja 5 päivänä toukokuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
18437: 3.945 annettu maanhankintalaki siihen teh- kuuta 194 .
18438:
18439: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
18440:
18441:
18442: Arvo Riihimäki. Mikko .Järvinen.
18443: Martti Leskinen. Eino Tainio.
18444: Matti Meriläinen. Kaarle Renfors.
18445: Esa Hietanen. Niilo Nieminen.
18446: Mauri Perkonoja. Gösta Rosenberg.
18447: .Eino Roine. T.oivo I. Sormunen.
18448: Antto Prunnila.
18449: 417
18450:
18451: IX,2. - Lak. al. N:o 52.
18452:
18453:
18454:
18455:
18456: E. Koivisto: Ehdotus laiksi asutuslain muuttamisesta.
18457:
18458:
18459:
18460: E d u s k u n n a 11 e.
18461:
18462: Paatsjoen patoamisen johdosta tulee Ina- ma:hddllisimman nopeasti ja joustavasti
18463: rin järven vedenpinta kohoamaan huomat- olisi saatava käyntiin. Tämän vuoksi ja
18464: tavasti. Patoamisen johdosta jää noin 3,000 kun asutustoiminta maamme pohjoisim-
18465: hehtaaria yksityisten maata, josta noin missa ·kunnissa, Enontekiöllä, Inarissa ja
18466: 2 300 !hehtaaria viljelyskelpoista, veden Utsjoella on kokonaan järjestämättä, on
18467: alle. Vahingot kohdistuvat n. 200 tilaan. perusteltua aihetta ryhtyä kiireellisiin toi-
18468: Erikoisesti Koppelon, V eskoniemen ja Aku- menpiteisiin asutuskysymyksen järjestämi-
18469: järven kylien jakokunnassa ovat vahingot seksi etenkin Inarin kunnan k<Jhdalta.
18470: suu:ret. Suurin osa kahden ensinmainitun Kruununmaan antamisesta viljeltäväksi
18471: kylän taloista menettää kaikki niitty- ja ja uudistilojen perustamisesta 13 päivänä
18472: viljelyskelpoiset maansa. V eskoniemessä on lokakuuta 1892 annetun asetuksen mukaan
18473: ainoastaan kaksi ta~oa, joissa entisten niitty- Enontekiön, Inarin, Utsjoen, Kittilän, So-
18474: ja viljelyskelpoisten maiden varassa voi- dankylän ja Kuolajärven (nyk. SaHan)
18475: daan edelleen tulla toimeen. Muiden asuk- kunnissa ei saanut perustaa n. s. varsinaisia
18476: kaiden on pakko siirtyä pois tiloiltaan ja vaan -ainoastaan n. s. väliaikaisia uudistiloja.
18477: hankkia toimeentulonsa muualta. Vaikka- Tällaisia väliaikaisia uudistiloja perustet-
18478: kin vahinkoa kärsineet saavat vesioikeus- tiinkin Kittilän, Sodankylän ja Sallan kun-
18479: lain mukaisen rahakorvauksen, ei heidän tiin huomattavan paljon, jota vastoin kol-
18480: toimeentulonsa nykyisillä asuinpaikoillaan meen pohjoisimpaan kuntaan vain aivan
18481: ole sillä turvattu, Jmska he syistä, joista vähäisessä määrin. Niinpä Inarin kunnassa
18482: jälempänä mainitaan, eivät voi hankkia me- on viimeinen uudistila tiettävästi perus-
18483: nettämänsä viljelysmaan tilalle uutta, vaan tettu vuonna 1909. Kun valtion metsämai-
18484: todennäköistä on, että asutus puheena ole- den asuttamisesta ja nii:llä olevien vuokra-
18485: vista kylistä suurimmaksi osaksi häviää ja alueiden lunastamisesta 20 päivänä touko-
18486: huolenpito nykyisten asukkaiden toimeen- kuuta 1922 annettu lwki (129/22) ja 6 päi-
18487: tulosta lopulta jää kunnan tai valtion vänä marraskuuta 1936 annettu asutuslaki
18488: asiaksi. Asutuspoliittisesti tämä olisi hyvin (332/36) eivät koske Inarin, Enontekiön
18489: valitettavaa, koska se tietäisi asutusrajan ja Utsjoen kunnissa olevia valtion maita, ei
18490: taantumista siel•lä, missä se suurin ponnis- uuden viljelysasutuksen perustaminen sa-
18491: tuksin on ulotettu näille seuduille. nottuihin kuntiin ole v1wden 1922 jälkeen
18492: Kun tilusvaihtojen toimeenpanoon paik- ollut ma:hdollinenkaan. Tänä aikana .on val-
18493: kakunnalla ei ole laillisia edellytyksiä ole- tion maasta luovutettu paikallisten asuk-
18494: massa, on valtioneuv.oston asiaa käsittele- kaiden käytettäväksi ainoastaan pieniä, pa-
18495: mään asettama toimikunta tullut siihen tu- rin hehtaarin suuruisia vuokrapalstoja.
18496: lokseen, että puheena olevien asukkaiden Syynä siihen, että nämä pohjoisimmat
18497: toimeentulo nykyisillä asuinseuduillaan on kunnat, joista valtio omistaa melkein kai-
18498: turvattava asutustoiminnan kautta, joka ken maan ( esim. Inarissa valtion maata.
18499: siitä syystä, että Inarin kunnassa on asu- 1,543,367 ha, yksityisten 45,953 ha, Uts-
18500: tukseen soveltuvia yksityisten maita aivan joella valtion maata 454,000 ha, yksityisten
18501: rajoitettu määrä (6 autio- ja keinottelu- 11,000 'ha) ovat jääneet juuri valtion maan
18502: tilaa hajallaan Inarin järven ympäristössä), osalta asutuslainsäädännön piirin ulkopuo-
18503: olisi kO!hdistettava valtion maahan ja joka lelle, on pääasiaNisesti se, että olosuhteet
18504: 418 IX,2. - Inarin asuttaminen.
18505:
18506: naiSSä kunnissa viljelykseen soveltuvaan Erikoisesti Inarin kunnassa, Ivalojoen
18507: maahan, metsän lisäkasvuun ja asukkaiden yläjuoksuHa, Lutto-, Paadar- ja V asko-
18508: elinkeinoon nähden yleensä ovat niin eri- jokien laaksoissa sekä muuallakin Inarin
18509: laiset kuin muualla maassa, että on kat- kunnan eteläosissa on asutukseen sopivia
18510: sottu tarpeelliseksi laatia puheena olevien valtionmaita. Tässä suhteessa ja myöskin
18511: kuntien asuttamisesta eri'llinen laki. V aik- metsävarojensa puolesta niitä voidaan täy-
18512: kw'kin kysymys tällaisen lain säätämisestä sin verrata Sodankylän kunnassa oleviin,
18513: on ollut kauan vireillä, ei mihinkään posi- asutuslain piiriin kuuluviin alueisiin. On
18514: tiiviseen tulokseen asiassa ole päästy. Ny- huomattava, että Luttoj,oen sakä Inarijär-
18515: kyistä asutuslakia valmisteltaessa isojako ven etelä- ja kaakkoisrantojen välinen osa
18516: puheenaolevissa kunnissa oli myös niin pa- Inarin kunnassa ei kuulu suojametsävyö-
18517: hoin kesken, että sekin lienee antanut ai- hykkeeseen, k:uten Sodankylän kunnan poh-
18518: hetta asutuskysymyksen ratkaisun siirtä- joisosa. Luonnonsuhteitten ei siis pitäisi
18519: miseen näiden kuntien osalta. estää asutuslain säännösten soveltamista
18520: On hyvin ymmärrettävää, että valtion puheenaolevalla alueella. Isojako sen osalta
18521: maahan kohdistuvan asutustoiminnan puut- on jo niin pitkällä, että asutustoiminta ei
18522: tuminen näissä kunnissa on johtanut var- voi sitä millään tavalla häiritä. Näin ollen
18523: sin vakaviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. ei liene mitään syytä, mikä. estäisi vailtion
18524: Jo isojaossa on tilat jouduttu jalkamaan maan asuttamisen Inarin kunnan etelä-
18525: niin pieniin osiin, etteivät ne, luonnonsuh- osassa niiden säännösten puitteissa, jotka
18526: teet huomioon ottaen, voi elättää viljeli- valtion maiden asuttamisesta muualla ovat
18527: jäänsä perheineen. Asutusmahdollisuuk- voimassa. Sen sijaan Enontekiön ja Uts-
18528: sien puuttuminen tekee lisämaan saannin joen kunnat, sekä Inarin kunnan p.ohjois-
18529: ja uusien tilojen muodostamisen mahdotto- osa ovat harvametsäisiä suojametsävyöhyk-
18530: maksi. Kun tämän lisäksi väestön lisään- keeseen kuuluvia alueita, jotka puuttuvien
18531: tyminen on voimakasta, tulee tilojen liial- metsävarojensa vuoksi lienee asutuslain
18532: linen pirstominen ja irtaimen väestön li- säädäntöä silmällä pitäen asetettava erikois-
18533: sääntyminen sekä kaikesta tästä johtuva asemaan. Siksi rajaksi, joka Inarin kun-
18534: köyhtyminen paikkakunnalla jatkumaan. nassa tulisi erottamaan asutuslain piiriin
18535: Nyt jo irtaimen väestön lukumäärä pu- tulevan alueen sen ulkopuo[elle jäävästä
18536: heena ;olevissa kunnissa on suhteellisesti alueesta, soveltuisi yhtenäisten mäntymet-
18537: suurempi kuin muissa Suomen maalaiskun- sikköjen pohjoisraja, joka vastaa isojaosta
18538: nissa ( esim. Inarissa tilallisia n. 1,100, ja verollepanosta sekä valtion mailla ole-
18539: tilattornia n. 1,800). JoQlei liikaväestöä vien vuokra-alueiden lunastamisesta Ina-
18540: voida asutustoiminnalla kiinnittää maahan, rin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa 28 päi-
18541: tulee yhteiskunnallinen pulmatilanne muo. vänä huhtikuuta 1925 annetun lain (157/
18542: dostumaan vaikeasti ratkaistavaksi kysy- ~5) ?. .§ :ssä .tarkoitettujen keski- ja poh-
18543: mykseksi. Lisäksi huomattava osa Petsa- JOispnrien raJaa.
18544: mon siirtoväestöstä on asettunut pysyväi- Asutuslain säännökset ovat siksi väljät,
18545: sesti asumaan paikkakunnalle. että niitä voidaan sellaisinaan soveltaa ai-
18546: Toiselta puolen on huomattava, että ky- nakin kysymyksessä .olevassa Inarin kun-
18547: symys ei rajoitu ainoastaan paikallisen ja nan osassa. Erikoissäännösten laatiminen
18548: siirtoväen toimeentu~on ja tulevaisuuden ja esillä olevan kysymyksen kytkeminen
18549: tur:vaamiseen. On todennäköistä, että Ina- Enontekiön ja Utsjoen kuntain sekä Inarin
18550: rin kunnan metsiä joudutaan lähiaikoina kunnan pohjoisosan asutuskysymY'kseen
18551: huomattavasti hakkaamaan. Metsätyömait- saattaisi tarpeettomasti viivyttää asiaa mi-
18552: ten huolto kävisi paljon helpommaksi ja hin käsiteltävänä olevan asian kiireellisyy-
18553: paremmaksi, jos lähistölle muodostuisi tuot- den vuoksi ei ole varaa. Jollei lainsää-
18554: tavaa viljelysasutusta. Ilmeistä myös on, dännöl!ä kiireel~isesti luoda mahdollisuUk-
18555: että Lapissa nousee mu,utakin teollisuutta sia asutustoiminnalle Inarissa, ei asutuk-
18556: .
18557: es1m. vuoriteollisuutta. Mahdollisimman' sen. taantumusta Inarijärven säännöstelyn
18558: voimakas viljeilysasutus poronhoidon ja ka- vahmkoalueella voida estää eikä asukkaita
18559: lastuksen 01hella muodostaisi tarpeellisen kohdanuutta onnettomuutta torjua.
18560: huoltopohjan tällaiselle teollisuudelle.
18561: IX,2. - E. Koivisto. 419
18562:
18563: Edellä lausutun perusteella esitän kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18564: nioittaen, van lakiehdotuksen:
18565:
18566:
18567: Laki
18568: asutuslain muuttamisesta.
18569: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928
18570: annetun valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä määrätyllä tavalla, muutetaan 6 päivänä
18571: marraskuuta 1936 annetun lain (332/36) 10 § näin kuuluvaksi:
18572: 10 §. niitä Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kun-
18573: Valtionmaalla tarkoitetaan tässä laissa nissa olevia valtionmaita, jotka sijaitsevat
18574: niitä valtion omistamia metsämaita, joista isojaosta ja verollepanosta sekä valtion-
18575: on säädetty 3 päivänä syyskuuta 1886 an- mailla olevien vuokra-alueiden lunastami-
18576: netun metsälain (29/86) 1 §:ssä, sekä sesta Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kun-
18577: muita valtion omistamia alueita; jotka eivät nissa 28 päivänä huhtikuuta 1925 annetun
18578: ole valtion virkataloja tai vakaalla asu- lain (157/25) 2 § :ssä mainitun keskipiirin
18579: tusoikeudeilla hallittuja kruununtaloja tai pohjoispuolena.
18580: niiden ,osia.
18581: Tämä laki ei kuitenkaan koske Ahvenan-
18582: maan maakunnassa olevia valtionmaita eikä
18583:
18584: Helsingissä 2 päivänä el<Ykuuta 1948.
18585:
18586: Erkki Koivisto.
18587: 420
18588:
18589: IX,3.- Lak. al. N:o 53.
18590:
18591:
18592:
18593:
18594: V. Eskola y. m.: Ehdotm laiksi maanhankintalain 1 § :n
18595: muuttamisesta.
18596:
18597:
18598: E d u s k u n n a 11 e.
18599:
18600: Viitaten lakialoitteeseen N :o 25 v. 1946 että Edmkunta hyväksyisi seuraa-
18601: valtiopäivillä, joka aloite jäi eduskunnassa van lakiehdotuksen:
18602: lopullisesti käsittelemättä, ehdotamme kun-
18603: nioittaen,
18604:
18605: Laki
18606: maanhankintalain muuttamisesta.
18607: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka \ln tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
18608: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 1 § näin kuuluvaksi:
18609: 1 §. Jälempänä olevien säännösten estämättä
18610: Tämän lain mukaan annetaan maata siir- voidaan maata, rakennuksia ja etuuksia an-
18611: toväkeen kuuluvalle henkilölle, sotainvalii- taa myös muille asutuslain 1 § :ssä tarkoi-
18612: dille, sotaleskelle ja hänen perheelleen, tetuille henkilöille milloin se asutustoimin-
18613: sotaorvolle sekä rintamasotilaaliLe, jotka nan kannalta tai muista syistä katsotaan
18614: ovat Suomen kansalaisia. tarkoituksenmukaiseksi.
18615:
18616: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
18617:
18618: Valfrid Eskola. Heikki Hykkäälä.
18619: J. F. Tolonen. Kustaa Alanko.
18620: Jere Juutilainen. Arttur Koskinen.
18621: Heikki Simonen. Arvo Sävelä.
18622: 0. Muikku. Eino Raunio.
18623: Alpo Lumme. Juho Karvonen.
18624: Paavo Karjalainen. Vilho Väyrynen.
18625: Laura Brander-Wallin.
18626: 421
18627:
18628: IX,4.- Lak. al. N:o 54.
18629:
18630:
18631:
18632:
18633: E. Pusa: Ehdotus laiksi maanhankintalain muuttamisesta.
18634:
18635:
18636:
18637: E d u s k u n n a 11 e.
18638:
18639: :Maanhankintalain toimeenpanossa on jou- tyisten omistama pellon ala, joka ylittää
18640: duttu muodostamaan useita tuhansia n. s. 100 ha, olisi aina pakkolunastettava asutus-
18641: kylmiä tiloja, siis sellaisia, joissa ei ole ol- tarkoituksiin.
18642: lenkaan valmista peltoa eikä rakennuksia. Tohtori U. K. Pihkala on aikanaan Maa-
18643: Näiden viljelemisen edellytyksenä olevat taloustieteellisessä Aikakauskirjassa julkai-
18644: tie-, kuivatus-, raivaus- sekä rakennustyöt semassaan kirjoituksessa osoittanut, että
18645: tapahtuvat niin hitaasti, että eräissä ta- karttojen ja muiden tietojen puutteellisuu-
18646: pauksissa jo 9 vuotta tilojaan odottaneet den takia tilastoissa oleva peltoala on to-
18647: siirtolaiset eivät vieläkään lähivuosina pääse dellista peltoalaa pienempi. Hän arvioi,
18648: heille tarkoitetuille tiloille. Sen vuoksi että peltoa on 225,000-400,000 ha enem-
18649: olisi välttämätöntä, että asutustarkoituksiin män kuin mitä tilasto osoittaa. Tästä pel-
18650: voitaisiin käyttää tähän astista paljon suu- Iosta ei ole maksettu veroa kunnalle eikä
18651: remmassa määrässä valmista peltoa ja jät- valtiolle eikä siitä ole luovutettu elintarvik-
18652: tää n. s. kylmät tilat silloin raivattavaksi keita säännösteltyyn kulutukseen. Tun-
18653: ja rakennettavaksi kun siihen on esim. tuisi siis kohtuulliselta, että tällainen, suu-
18654: työttömyyden takia käytettävissä riittävästi remmilla tiloilla oleva, n. s. musta pelto
18655: työvoimaa ja varoja. Sen käytännön mu- luovutettaisiin muun luovutusvelvollisu"Q.-
18656: -kaan, mikä maanhankintalaille on annettu, den lisäksi kokonaisuudessaan asutustarkoi-
18657: ei valmiin pellon saanti näytä suuremmassa tuksiin.
18658: määrässä mahdolliselta ellei maanhankinta- Edellä olevilla perusteilla ehdotan,
18659: lakiin tehdä sellaisia muutoksia, että niiden
18660: perusteella pellon saaminen asutustarkoi- että Eduskunta hyväksyisi senraa-
18661: tuksiin käy mahdolliseksi. van lakiehdotuksen:
18662: Näistä syistä olisi laissa säädettävä, että
18663: se yhtiöiden tai muiden yhteisöjen ja yksi-
18664:
18665: Laki
18666: maanhankintalain muuttamisesta.
18667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
18668: säädetyssä järjestyksessä, lisätään 5 päivänä toukokuuta 1945 annettuun maanhankin-
18669: talakiin (396/45) seuraava uusi 3 a §:
18670: 3 a §. konaisuudessaan. Sama olkoon laki siitä
18671: :Milloin maanomistajan, joka tämän lain peltoalasta, joka ylittää kiinteistön omista-
18672: mukaan on velvollinen luovuttamaan jan verotus- tai kansanhuoltoviranomaisille
18673: maata, omistuksessa olevan kiinteistön tai ilmoittaman peltoalan, kuitenkin niin, ettei
18674: kiinteistöjen yhteenlaskettu peltopinta-ala pakkolunastusta tällä perusteella toimiteta
18675: on suurempi kuin 100 hehtaaria, pakkolu- 20 hehtaaria pienemmistä peltoaloista.
18676: nastettakoon siitä yli menevä peltoala ko-
18677: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
18678: E. Pusa.
18679: 422
18680:
18681: IX,5.- Lak. al. N:o 55.
18682:
18683:
18684:
18685:
18686: E. Pusa: Ehdotus laiksi maanhankintalain 19 § :n mu.u.t-
18687: 'tamisesta.
18688:
18689:
18690: E d u s k u n n a ll e.
18691:
18692: Maanhankintalain mukaan voidaan maata kuin maanhankintalain 31 § : ssä tarkoitetut
18693: antaa sellaiselle vuokramiehelle, jonka vä- vuokramiehet. Tämän epäkohdan korjaa-
18694: hintäin viisi vuotta yhtäjaksoisesti hallit- miseksi olisi maanhankintalain 19 § : n 2 mo-
18695: semasta hänen toimeentuloaan varten tar- mentti muutettava sellaiseksi, että myöskin
18696: peellisesta vuokra-alueesta olennainen osa siirtoväkeen kuuluva vuokramies, joka on
18697: käytetään asutustarkoituksiin. Rauhan- hallinnut ti:laansa vähintään viideksi vuo-
18698: teossa luovutetulla alueella oli vuokramie- deksi t~kemällään vuokrasopimuksella ja
18699: ihiä, jotka vuokrasuhteiltaan on verrattava elättänyt itsensä kokonaan tai pääasialli-
18700: edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettui- sesti ruumiillisella työllä tai on sellaiseen
18701: .hin ja jotka ovat tehneet lyhyempiä vuok- henkillöön taloudellisesti verrattavissa, on
18702: rasopimuksia kuin maanhankintalain 19 § :n katsottava maansaantiin oikeutetuksi maan-
18703: 2 kohta ede]lyttää. He harjoittivat yiksin- hankintalain mukaan.
18704: omaan tai pääasiallisena toimeentulonaan Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
18705: maataloutta. Tämän lain mukaan he eivät dotan,
18706: ole maansaantiin o!keutettuja. Tällaiset että Eduskunta hyväksyisi näin
18707: vuokramiehet jäävät huonompaan asemaan kuuluvan lakiehdotuksen:
18708:
18709: Laki
18710: maanhankintalain muuttamisesta.
18711: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
18712: säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhankinta-
18713: lain 19 §: n 2 ik:()lhta 111äin ikuuluvwksi:
18714: 19 §. tekemänsä vuokrasopimuksen perusteella ja
18715: elättänyt itsensä kokonaan tai pääasialli-
18716: sesti ruumiillisella työllä tai on sellaiseen
18717: henkilöön taloudellisesti verrattavissa; tahi
18718: 2) vuokramiehenä hallinnut tilaa tai sen
18719: osaa ( poist.) vä;hintään viideksi vuodeksi
18720:
18721: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
18722: E. Pusa.
18723: 423
18724:
18725: IX,6.- Lak. al. N:o 56.
18726:
18727:
18728:
18729:
18730: E. Pusa.: Ehdotus laiksi fiUUtnhankintalain 58 ja 105 §:n
18731: muuttami$esta.
18732:
18733:
18734: E d u s k u n n a 11 e.
18735:
18736: Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville jät- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18737: tämäni [akialoitteen N :o 24 .Perusteluihin van lakiehdotuksen:
18738: esitän,
18739:
18740: Laki
18741: maanhankintalain muuttamisesta.
18742: Eduskunnan päätöksen mukaan, jdka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
18743: detyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukomuta 1945 annetun maanhankintalain
18744: 58 ja 105 § näin kuuluviksi:
18745: 58 §. 105 §.
18746: 1 mom. kuten voim~a ,olevassa laissa. 1 ja 2 mom. kuten voimassa olevassa
18747: Jollei alueella ole tiloille tarpeellisten laissa.
18748: rakennusten rakentamiseen välttämättömiä Kuite:rukin suoritetaan valtion varoista
18749: rakennuspuita, voidaan niitä ottaa valtion lopullisina menoina ne kustannukset, jotka
18750: maalta tai pakkolunastaa muunlaatuiselta ovat tilalle aiheutuneet tämän lain mukaan
18751: maalta. maansaantiin oikeutetun henkilön lQppuun
18752: saattamista tai vrultion toimesta suorite-
18753: (Poist.) Muodostettavalie asuntotilaUe tai tuista tilan elinkelpoisuudelle välttämättö-
18754: tontille on varattava riittävästi rakennus- mistä tie-, kuivatus- ja metsänpara.nnus-
18755: PU.ita. töistä.
18756:
18757: Helsingissä 30 päivänä heinakuuta 1948.
18758: E Pusa.
18759: 424
18760:
18761: IX,7.- Lak. al. N:o 57.
18762:
18763:
18764:
18765:
18766: Kannisto y. m. : Ehdotus laiksi maanhankintalain 65 ja
18767: 66 § :n muuttamisesta.
18768:
18769:
18770: Eduskunnalle.
18771:
18772: Toukokuun 5 päivänä 1945 vahvistettua määrättäisiin pätevän asiantuntemuksen
18773: maanhankintalakia on nyt yli kolme vuotta omaavat henkilöt jäseniksi.
18774: käytäntöön sovitettu. Tänä aikana on Ilman edellämainitun luontoista valmis-
18775: voitu todeta, että maanhankintalakiin si- tusta voidaan ja tulisi kiireimmin korjata
18776: sältyy lukuinen määrä säädöksiä, jotka maanhankintalaissa ne kohdat, jotka mää-
18777: joko ovat epämääräisiä tai yksipuolisia tai räävät maan luovuttajille tulevat korvauk-
18778: oloihin sopimattomia tai kohtuuttomia tai set.
18779: puutteellisia tai epäoikeudenmukaisia. Että Maanhankintalain 65 §: ssä sanotaan, että
18780: näin on asianlaita, sitä todistavat monet maan luovuttajille suoritetaan korvaus vuo-
18781: kantelutietä Korkeimpaan Oikeuteen tehdyt den 1944 lopussa olleen hintatason mukaan.
18782: maanhankintalain nojalla annettujen pää- Tällainen luovutushinnan asettaminen oli
18783: tösten purkamisanomukset, joista varsin luonnollinen maanhankintalain valmistus-
18784: monet o:vat johtaneet myönteiseen tulok- aikana. Tämän lain esityöt suoritettiin
18785: seen. Samoista syistä maanlunastuslauta- 1944 ja itse lakikin voitiin vahvistaa jo
18786: kuntien päätöksistä on tavattoman run- 5 p: nä toukokuuta 1945. Lain valmistajat
18787: saasti valitettu ja varmaan tullaan edelleen ja säätäjät olivat asettuneet siis käyvän
18788: valittamaan tarkastusoikeuksiin, jotka ovat- hinnan kannalle. Mutta edellä mainitun
18789: kin, omaten edellä mainittuja suuremman ajan jälkeen on maamme rahan arvon alen-
18790: asiain käsittelypätevyyden, lukemattomissa tuminen tuonut sellaisen tilanteen, että
18791: tapauksissa muuttaneet tai kokonaan ku- maanhankintalain määräämä luovutushinta
18792: monneet maanlunastuslautakuntien päätök- on menettänyt suurimman osan arvostaan.
18793: siä. Edelleen hallinnolliset asutusviran- Jos asia annetaan jatkua korjaamattomana,
18794: omaiset, joiden kyky, taito ja kokemus niin se tuottaa maata luovuttaneille ja
18795: ylimpiä portaita myöten on perin puutteel- vasta luovuttaville kansalaisille kohtuutto-
18796: linen, silloin kun on maanhankintalain man suuria menetyksiä verrattuna niihin
18797: mukaisesta ennen kuulumattoman syvälle kansalaisiin, jotka eivät joudu luovutuspa-
18798: käyvästä toiminnasta kysymys, joutuneet kon alaisiksi. Edelleen maanhankintalaki
18799: antamaan satoja· kiertokirjeitä, joissa maan- on nyt ristiriidassa valmistajainsa ja sääs-
18800: hankintalakia ja sen täytäntöönpanoase- t.äjäinsä tarkoituksen kanssa.
18801: tusta on selitetty sekä annettu ohjeita nii- Korvaushinta olisi määrättävä sen suu-
18802: den sovelluttamisesta. ruiseksi, mikä maan ja luovutettavien mui-
18803: Nyt olisi jo olemassa riittävästi aihetta den esineiden kohtuullinen käypä hinta
18804: siihen, että maanhankintalaki kokonaisuu- katsotaan olleen joulukuun 31 päivänä
18805: dessaan kiireimmin asetettaisiin tarkistuk- 1947. Lain muutos on laskettava taanneh-
18806: sen alaiseksi ja tehtäisiin siihen korjaukset, tivasti niidenkin hyväksi, jotka jo ovat hto-
18807: jotka kokemus ja oikeudenmukaisuus ovat vuttaneet, koska luovutushintaa ei ole suo-
18808: osoittaneet tarpeellisiksi ja välttämättö- ritettu rahassa vaan valtion velkasitoumuk-
18809: miksi. · Tämä toimenpide kuitenkin vaatii sina. Luovutushinnan nostamisesta aiheu-
18810: määrätyn kaltaisen valmistelutyön, jonka tuvat kustannukset on korvattava valtion
18811: suorittaminen olisi jätettävä hallituksen varoista eikä sisällytettävä maansaajan
18812: asettaman toimikunnan tehtäväksi, johon maksamaan tilanhintaan.
18813: IX,7. -Kannisto y. m. 42&
18814:
18815: Maanhankintalain määräämä luovutus- Edellisen nojalla ehdotamme,
18816: hintoja suoritettaessa käytettävien valtion
18817: velkasitoumusten korko, joko 4 tai 5lf2 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18818: prosenttia, on myöskin nykyiseen käypään van lakiehdotuksen:
18819: korkoon verrattuna välttämättömän koro-
18820: tuksen tarpeessa.
18821:
18822: Laki
18823: maa.nha.nkintalain muuttamisesta.
18824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
18825: maanhankintalain 65 ja 66 §§ näin kuuluviksi:
18826: 65 §. mukaan kuin valtiovarainministeriö tar-
18827: Alueelle ja osuudelle etuuksineen määrä- kemmin määrää, maksettaviksi erääntyvillä,
18828: tään se paikkakunnan kohtuullinen käypä kahdeksan ja puoli sadalta korkoa kasva-
18829: hinta, mikä sillä on katsottava olleen 31 villa valtion velkasitoumuksilla.
18830: päivänä joulukuuta 1947 siihen tarkoituk- Pakkolunastettujen alueiden ja osuuksien
18831: seen käytettynä, mihin se luovutetaan. sekä rakennuksien ja rakennuspuiden hinta
18832: suoritetaan nimetyille henkilöille asete-
18833: tuilla, viidentoista vuoden kuluttua niiden
18834: asettaruispäivästä lukien, sen mukaan kuin
18835: 66 §. valtiovarainministeriö tarkemmin määrää,
18836: Tämän lain 74 § :n 1 momentin mukai- maksettaviksi erääntyvillä, seitsemän sa-
18837: sesti valtiolle luovutettujen alueiden ja dalta korkoa kasvavilla valtion velkasitou-
18838: osuuksien sekä rakennuksien ja rakennus- muksilla.
18839: puiden hinta suoritetaan nimetyille henki-
18840: löille asetetuilla, kymmenen vuoden kulut-
18841: tua niiden asettamispäivästä lukien, sen
18842:
18843: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
18844:
18845: H. A. Kannisto. Lassi Hiekkala.
18846: Irma Karvikko.
18847:
18848:
18849:
18850:
18851: 544/48
18852: 426
18853:
18854: IX,s.- Lak. al. N:o 58.
18855:
18856:
18857: Ikonen y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 85 § :n
18858: 4 momentin muutt'amisesta.
18859:
18860: E d u s k u n n a 11 e.
18861:
18862: Maanhankintalain nojalla maansaantiin tava raivaamattomien tilojen saajia heidän
18863: oikeutettu siirtolainen, joka saa ·asuttavak- alkuvaikeuksissaan. Vähin mitä pitäisi
18864: seen raivaamattoman alueen, joutuu huo- tehdä heidän hyväkseen, olisi vilj·elysmaan
18865: mattavasti huonompaan asemaan kuin sel- antaminen ilman vuokraa siksi kunnes .ti-
18866: lainen maansaaja joka on saanut valmista ·lalle on ehditty raivata riittävästi peltoa.
18867: peltoa. Paitsi korkeaksi kohoavia raivaus- Vuokran tältä ajalta, joka voitaisiin rajoit-
18868: kustannuksia, joutuu tällainen maansaaja taa viideksi vuodeksi, maksaisi valtio.
18869: toistaiseksi, kunnes oma pelto on raivattu, Vuokramaksun suorittamisen suhteen olisi
18870: V'iljelmään vierasta maata ja maksamaan lain muutos säädettävä .taannehtivaksi.
18871: siitä vuokraa. Tällainen asiantila on he- Kun vuokramaiden osoittaminen edellä
18872: rättänyt suurta ja aiheellista tyytymättö- mainituille siirtolaisille on osottautunut
18873: myyttä näiden ,kylmien" tilojen saajain liian hitaaksi, olisi lakia muutettava siten,
18874: keskuudessa. Kun siirtolainen, joka saa että maanlunastuslauta:kunta on velvollinen
18875: valmistakin peltoa, on maanhankintalain asukkaan tehtyä kylmälle tilalle hallinta-
18876: 156 § :n mukaan vapautettu ensimmäisiltä sopimuksen, osoittamaan vuokramaan hänen
18877: \JUosilta suorittamasta alueesta meneviä vilj eltä väkseen.
18878: veroja, niin joutuu ,kylmän" tilan omistaja, Edellä olevan perusteella kunnioittaen
18879: jolla ei ole tuloja omasta alueestaan, maksa- ehdotamme,
18880: maan veroa vuokraamansa maan tuotosta.
18881: "Tässä kohden olisi ·tasoitettava siirtoväen että Eduskunta hyväksyisi seuraa,-
18882: keskinäisiä suhteita ja ennen kaikkea autet- van lakiehdotuksen:
18883:
18884: Laki
18885: maanhankintalain muuttamisesta.
18886: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
18887: säädetyllä .tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhankintalain
18888: (396/45) 85 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
18889: 85 §. riittävästi uuden pellon raivausta, kuiten-
18890: -------------- kin enintään viideksi vuod~ksi. Mitä edellä
18891: Jos muodostetaan viljelys- tai asuntovil- on sanottu pellon vuokraamisesta sov~lle
18892: jelystila, johon 'ei liitetä peltoa lainkaan .tai .taan vastaavasti asukkaalle tarpeellisen lai-
18893: ainoastaan vähän, tulee maanlunastuslauta- dunmaan vuokraukseen.
18894: kunnan viimeistään 1 momentissa tarkoite- - - - - - - - - - - - - - -
18895: tussa katselmustoimituksessa oikeuttaa asuk-
18896: kaan määräämäänsä, valtion varoista suori-
18897: tettavaa VU'Okramaksua vastaan vuokraa- Tämän lain säännöksiä vuokramaksun
18898: maan asukkaan toimeentuloa varten tar- suorittamisesta valtion varoista on sovellet-
18899: peellista, läheisyydessä sijaitsevaa viljelys- tava myös sellaisiin vuokrasopimuksiin,
18900: maata siksi ajaksi, minkä katsotaan -kulu- jotka on tehty ennen tämän lain voimaan-
18901: -van, kunnes tilalla on ehditty suorittaa tuloa.
18902: Hel~ingissä elokuun 5 päivänä 1948.
18903:
18904: Toivo Ikonen. Pekka Kiiski. Arno Tuuma..
18905: 427
18906:
18907: IX,9. - Lak. al. N:o 59.
18908:
18909:
18910:
18911:
18912: Virolainen: Ehdotus laiksi maanhankintalain muutta-
18913: misesta.
18914:
18915:
18916: E d u s k u n n a ll e.
18917:
18918: Toukokuun 5 päivänä 1945 vahvistetun ja etuuksia ottaa ja pakkolunastaa sekä
18919: maanhankintalain ensimmäinen vaihe, tilo- suorittaa rajan tarkistuksia myös sellaisten
18920: jen muodostaminen alkaa olla loppuvaihees- maanomistajien kohdalta, joiden luovutus-
18921: saan. Lain toimeenpanon yhteydessä on velvollisuuden määrä on jo vahvistettu ..
18922: havaittu, että useat siirtoväkeen kuuluvat Kylmien tilojen asuttaminen muodostuu
18923: maansaantiin oikeutetut henkilöt ovat tie- erittäin vaikeaksi, ellei niiden myöskin ka-
18924: tämättömyyden t. m. s. sellaisten syiden lastustilojen asukkaille taata mahdolli-
18925: vuoksi jättäneet määräajassa tekemättä suutta saada alkuvuosina riittävästi vilje-
18926: maansaantihakemuksensa. Kun lain 68 §: n lysmaata vuokralle. Tätä koskevaa lain
18927: mukaan määräajan jälkeen jätettyjä hake- kohtaa olisi sen vuoksi tarkistettava ja otet-
18928: muksia ei yleensä voida ottaa käsiteltä- tava sitä tarkoittava määräys lain 85 §: n
18929: väksi, tämä aiheuttaa sen, että monet siir- 3 momenttiin.
18930: toväkeen kuuluvat henkiLöt jäävät ilman Kylmien tilojen saajille maksetaan n. s.
18931: maata, vaikka olisivat maanhankintalain uudistilan perustamispalkkioita. Lain 104
18932: mukaan muuten oikeutetut sitä saamaan. §: n mukaan näitä palkkioita maksetaan
18933: Mainittua määräystä olisi sen vuoksi muu- ainoastaan sellaisille viljelys- ja asuntovil-
18934: tettava siten, että maatalousministeriö voisi jelystilojen saajille, joiden tilat ovat raken-
18935: painavien syiden vallitessa myöntää siirto- tamattomia ja raivaamattomia. Rakenta-
18936: väkeen kuuluville maansa,antiin oikeute- mattomien tilojen joukossa on paljon sel-
18937: tuille maansaantioikeuden, vaikka hakemus laisia tiloja, joilla on maatalousmaata vain
18938: tehdäänkin määräajan jälkeen. 10-25% niille suunnitellun maatalous-
18939: Tilojen muodostamisvaiheen aikana on maan kokonaismäärästä. Tällaisten tilojen
18940: maanlunastuslautakuntien toiminnassa ta- saajat ovat jotenkin yhtä vaikeassa ase-
18941: pahtunut useita virheitä, jotka olisi arvioi- massa kuin nekin, jotka saavat kokonaan
18942: mistoimitusten yhteydessä korjattava. raivaamattoman tilan. He tarvitsevat myös-
18943: Niinpä on saattanut moni tila jäädä ilman kin valtiovallan erikoistukea, minkä vuoksi
18944: kunnollista tonttipaikkaa, rajat on vedetty 1'04 § :ää olisi siten muutettava, että uudis-
18945: sopimattomasti j. n. e. Pienin muutaksin tilan perustaruispalkkiota maksettaisiin
18946: arvioimistoimituksen yhteydessä voitaisiin myös niille rakentamattomien tilojen saa-
18947: tällaiset tilojen elinkelpoisuuteen ratkaise- jille, joiden tiloilla on vähäinen määrä pel-
18948: vasti vaikuttavat virheet korjata. Lain toa. Ilman muuta on selvää, että täyden
18949: 85 §:n 2 momentissa onkin tätä tarkoittava palkkion saisi vain raivaamattoman tilan
18950: määräys, jota kuitenkin on ryhdytty tul- saaja ja peltoalan noustessa palkkio olisi
18951: kitsemaan siten, että jos jonkin maanluo- vastaavasti pienempi. Myös kalastustilojen
18952: vuttajan kohdalta on maanluovutusvelvol- saajille olisi perustaruispalkkiota makset-
18953: lisuuden määrä lopullisesti vahvistettu, hä- tava. Lain 104 §: ään ehdotetaan tehtä-
18954: neltä ei voida enää arvioiruistoimituksessa väksi edellä tarkoitetut muutokset.
18955: ottaa yhtään maata. Tällainen tulkinta Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18956: johtaa käytännössä erittäin kohtuuttomiin tan,
18957: tuloksiin, minkä vuoksi sanottuun moment-
18958: tiin olisi otettava määräys siitä, että välttä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18959: mättämissä tapauksissa voidaan lisäalueita van lakiehdotuksen:
18960: 428 IX,9. - Maanhankintalaki.
18961:
18962: Laki
18963: maanhankintalain muuttamisesta.
18964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toukokuun 5 päivänä 1945 annetun
18965: maanhankintalain (396/45) 68, 85 ja 104 §§ näin kuuluviksi:
18966: 68 §. momentin mukaan leimattava rakennus-
18967: Luovutetulta tai vuokratulta alueelta ole- puita. Välttämättämissä tapauksissa voi
18968: van, 1 §: n 1 momentissa mainitun henki~ lautakunta lisäksi ottaa ja pakkolunastaa
18969: lön, joka haluaa saada tämän lain mukaa1i alueita ja etuuksia sekä suorittaa rajan
18970: muodostettavaksi tilan tai asuntotontin, on tarkistuksia myös sellaisten maanomistajien
18971: toimitettava kirjallinen hakemuksensa koti- kohdalta, joiden luovutusvelvollisuuden
18972: kuntansa hoitokunnalle tai kunnallislauta- määrä on jo aikaisemmin vahvistettu.
18973: kunnalle ja muun sanotussa momentissa Katselmustoimituksessa on muodostettu-
18974: mainitun henkilön kotikuntansa asutuslau- jen tilojen ja lisäalueiden rajat paalutet-
18975: takunnalle asetuksella säädettävän ajan ku" tava ja kartalle merkittävä sekä laadittava
18976: luessa maatalousministeriön määräämälle lopullinen tilusselitelmä ja arviokirja kus-
18977: asukkaanottolautakunnalle lähetettäväksi. takin muodostetusta tilasta ja lisäalueesta
18978: Mikäli anomusta ei määräajassa ole tehty, erikseen.
18979: mutta edellytykset maan saantiin tämän Jos muodostetaan viljelys-, asuntovilje-
18980: lain mukaan ovat kuitenkin olemassa, on lys- tai kalastustila, johon ei liitetä peltoa
18981: anomus jätettävä m~atalousministeriölle, lainkaan tai ainoastaan vähän, tulee maan-
18982: jolla on oikeus painavien syiden perusteella lunastuslautakunnan viimeistään 1 momen-
18983: myöntää anojalle maansaantioikeus tämän tissa tarkoitetussa katselmustoimituksessa
18984: lain mukaan. oikeuttaa asukas lautakunnan määräämää
18985: Edellä 15 §: ssä mainittua lisäainetta, vuokramaksua vastaan vuokraamaan asuk-
18986: etuutta ja kylän yhteiseen veteen osuutta kaan toimeentuloa varten tarpeellista, lähei-
18987: sekä 31 § :n 1 momentissa mainitulle hen- syydessä sijaitsevaa viljelysmaata siksi
18988: kilölle muodostettavaa tilaa tai asuntotont- ajaksi, minkä katsotaan kuluvan, kunnes-
18989: tia on haettava 73 § :n 1 momentissa mai- tilalla on ehditty suorittaa riittävästi uuden
18990: nitun katselmustoimituksen alkukokouk- pellon raivausta, kuitenkin enintään viideksi
18991: sessa. Myöhemmin maanlunastuslautakun- vuodeksi.
18992: nalle jätetty hakemus voidaan ottaa käsitel- Edellä 1 momentissa tarkoitettuun katsel-
18993: täväksi vain, mikäli lautakunta katsoo sen mustoimitukseen nähden on noudatettava
18994: toimitusta viivyttämättä mahdolliseksi. 77 § :n säännöksiä, kuitenkin siten, että
18995: maanlunastuslautakunta on oikeutettu toi-
18996: 85 §. mittamaan katselmustoimituksen yhteydessä
18997: 'Sitten kun tämän lain tarkoituksiin on suoritettavan piirirajainkäynnin 77 § :n Z
18998: lainvoiman saaneena päätöksellä pakkolu- momentissa määrä.tyillä edellytyksillä.
18999: nastettu alueita ja etuuksia, arvioi ne kat-
19000: selmustoimituksessa maanlunastuslauta- 104 §.
19001: kunta. Jos alueelle on laadittu 73 §: n Asutettavalle, joka ottaa vastaan sellai-
19002: 1 momentissa mainittu asutussuunnitelma, sen rakentamaUoman viljelys-, asuntovilje-
19003: tarkistaa ja lopullisesti vahvistaa sanottu lys- tai kalastustilan, jossa on maatalous-
19004: lautakunta tässä yhteydessä myös tämän maata enintään neljäsosa tilalle suunnitel-
19005: suunnitelman. Mikäli se osoittautuu tar- lun maatalousmaan määrästä, suoritetaan
19006: koituksenmukaiseksi, voi maanlunastuslau- uudistilan perustamispalkkiota asetuksella
19007: takunta tässä yhteydessä tai myöhemmin säädettävä määrä, joka vaihtelee sen mu-
19008: laatia sellaisellekin alueelle asutussuunni- kaan, missä osassa maata uudistila on ja
19009: telman, jolle ei ole tehty sanottua 73 §: n kuinka vaikeissa olosuhteissa tilan perus-
19010: 1 momentissa mainittua suunnitelmaa. taminen joudutaan suorittamaan sekä ti.c
19011: Maanlunastuslautakunnan on 1 momen- lalla olevan valmiin pellon määrästä.
19012: tissa tarkoitetun katselmuksen yhteydessä Edellä 1 momentissa mainittu uudistilan
19013: tai erityisistä syistä aikaisemminkin harkit- perustamispalkkio myönnetään myös tämän
19014: tava, onko muodostetulle tilalle 58 § :n 2 lain mukaan ·maan saantiin oikeutetulle hen-
19015: IX,9. - Virolainen. 429
19016:
19017: kilölle, joka vapaaehtoisella kaupalla on mispalkkiolla on lyhennettävä raivaamista
19018: ()Stanut sanotussa momentissa tarkoitetun ja rakentamista varten myönnettyjä lainoja
19019: alueen. enintään kaksikolmasosalla sanotun palk-
19020: Uudistilan perustamispalkkiosta voidaan kion määrästä.
19021: osa suorittaa asutettavalle raivaus- ja ra-
19022: kentamistöiden kestäessä, ja muu osa suo-
19023: ritetaan, sittenkun tila on hyväksyttävään Tämä laki tulee voimaan päivänä
19024: kuntoon viljelty ja rakennettu. Perusta- kuuta 194 .
19025:
19026: Helsingissä elokuun 2 päivänä 1948.
19027:
19028: Johannes Virolainen.
19029: 430
19030:
19031: IX,1o. - Lak. al. N:o 60.
19032:
19033:
19034: Heikkilä y. m.: Ehdotus laiksi maanhankinta.lain 110 §:n
19035: muuttamisesta.
19036:
19037: E d u s k u n n a 11 e.
19038:
19039: Jos yleisen edun niin vaatiessa joudutaan asutus- taikka ·erityisistä syistä muihin tar-
19040: rajoittamaan tai poistamaankin perustus- koituksiin. Sen sijaan että kyseisenlainen
19041: lain kansalaisille turvaamia oikeuksia, kuu- alue luov:utettaisiin entiselle omistajalleen,
19042: luu demokraattisiin periaatteisiin, että rik- näyttäisi tämä säännös siis antavan val-
19043: koutunut olosuhde pyritään palauttamaan tiolle oikeuden käyttää maanhankintalain
19044: ennalleen heti, kun rajoitusten syytä ei 1 § :ssä tarkoitettuja asut-ettavia varten
19045: enää ole olemassa. Tämä periaate ilmenee pakkolunastettua maata jo alunperin .toi-
19046: myös omaisuuteen kohdistuvan pakkolunas- siin ja jopa asutustoiminnalle yleensäkin
19047: tuksen alalla. Niinpä kiinteän omaisuuden vieraisiin tarkoituksiin. Vaikkakin se epäi-
19048: pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen 14 lemättä on tarkoitettu sovellettavaksi vasta
19049: päivänä heinäkuuta 1898 annetun lain 56 § niihin tiloihin, jotka jäävät ylitse sen jäl-
19050: antaa maa-alueen entiselle omistajalle oi- keen, kun kaikki halukkaat asutettavat ovat
19051: keuden lunastaa alue kauppahinnasta ta- saaneet tilansa, mitä ylijäämää ei voitane
19052: kaisin, jos se myöhemmin myydään sen kokonaan välttää, ei kyseisen § : n sana-
19053: vuoksi, ettei sitä enää tarvita siihen tarkoi- muoto suoranaisesti estä jo aikaisemminkin
19054: tukseen, johon se pakkolunastettiin. Näin näin menettelemästä. Tämän suuntaisia
19055: on asianlaita siitä huolimatta, että luovut- pyrkimyksiä on viranomaisten taholla ollut-
19056: taja on aikanaan saanut siitä korvauksen kin havaittavissa, jolloin on syntynyt epäi-
19057: kalleimman käyvän hinnan mukaan. Kun lyksiä tällaisen menettelyn lainmukaisuu-
19058: siirtoväen pika-asutuslaissa oli kysymys desta. Mitä ta:as tulee alueisiin, joiden
19059: paljon laajakantoisemmasta alueiden pakko- pakkolunastamisesta jo on kulunut enem-
19060: lunastamisesta, kuin mitä yleinen pakkolu- män kuin vuosi, on niitä jo nykyisin mel-
19061: nastuslaki .tavallisesti 'tulee koskemaan, ja koinen joukko johtuen etupäässä siitä,
19062: kun erityisesti ensimainittu laki ei noudat- ettei n. s. kylmiin tiloihin nähden ole pi-
19063: tanut täyden korvauksen periaatetta, on detty asianmukaisena hallintasopimuksen
19064: sitäkin luonnollisempaa, että sen mukaan tekemistä .ennen kuin niille valtion toimesta
19065: alue ilman muuta palautui luovuttajalle, on raivattu ainakin jokin määrä peltoa tai
19066: ellei sitä näyttänyt tarvittavankaan mainit- suoritettu muita perustava"a laatua olevia
19067: tuun tarkoitukseen. Sanotun lain 30 § : ssä ,toimenpiteitä. Osa sanotunlaisista tiloista
19068: näet säädettiin, että jollei pakkolunastetulle on kuitenkin sellaisiakin, joille ei ole saatu
19069: alueelle ole yhden vuoden kuluessa siitä kun eikä ilmeisesti tulla saamaankaan maan-
19070: lunastustoimitus on saanut lainvoiman, hankintalain mukaisessa järjestyksessä asu-
19071: otettu asukasta, on pakkolunastushanke kasta.
19072: rauennut. On selvää, että maanhankintalain nojalla
19073: Vastoin ed·ellä mainituissa lainkohdissa pakkolunastettujen alueiden käyttäminen jo
19074: ilmenevää yleistä oikeusperiaatetta ei maan- alunperin muulla .tavoin kuin tässä laissa
19075: hankintalaissa ole niitä vastaavaa sään- mainittujen maan saajien asuttamiseen,
19076: nöstä. Päinvastoin säädetään sen 110 § :ssä, olisi paitsi viitattujen yleisten oikeusperi-
19077: että jos muodostetusta tilasta ei ole yhden aatteiden, myöskin itse sanotun lain-perus-
19078: vuoden kuluessa siitä, kun katselmustoimi- tarkoituksen vastaista. Loppuun vietynä
19079: tus on tullut lainvoimaiseksi, tehty hallinta- voisi mainitunlainen ajatus 110 § :n poh-
19080: sopimusta taikka asukas on luopunut hallin- jalla johtaa siihen, että ma:anhankintalaista
19081: tasopimuksesta taikka jos sanottu sopimus kehittyisikin maan hankkimislaki valtiolle,
19082: lakkaa muusta syystä, maatalousministeriö joka samalla tämän lain mukaan kuitenkin
19083: on oikeutettu päättämään miten ja mistä on kaikkein ensisijaisin maanluovutusvel-
19084: hinnasta valtiolle kuuluva alue on käytettävä vo11inen. Maanhankintalain luonteeseen
19085: IX,t.o. - Heikkilä y. m. 431
19086:
19087: voisi täten tulla aivan uusia piirteitä, joita tuisi, koska kyseisiä alueita ei ole voitu sen
19088: lainsäätäjä ei suinkaan ole edellyttänyt. tarkoituksiin käyttää. Määräaika, jonka
19089: Lunastusmenettelyssä olisivat kuitenkin kuluessa ensimmäinen hallintasopimus muo-
19090: tällöinkin ratkaisevia maan hankkimista dostetusta tilasta tai asuntotontista olisi
19091: asutettaville koskevat säännökset. Erityisen tehtävä, jotta ;palautusta ei suoritettaisi,
19092: vaikeiksi muodostuisivat myös m. m. hinta- olisi kuitenkin erityisesti kylmiä tiloja sil-
19093: kysymykset, koska maanhankintalain mu- mällä pitäen määrättävä riittävän pitkäksi,
19094: kaan pakkolunastetun maan hinta määräy- jossa suhteessa kolmea vuotta voitaneen
19095: ~tyy sen ,tarkoituksen perusteella, johon alue pitää sopivana. Jos taas jo tehty hallinto-
19096: todella luovutetaan. sopimus ·on syystä tai toisesta lakannut,
19097: Edellä viitatut seikat huomioon ottaen olisi Iunastusoikeus niinikään myönnettävä,
19098: on sitäkin tähdellisempää, että maanhan- ellei uutta sopimusta ole tehty 6 kuukauden
19099: kintalaki selvästi saatetaan sen nojalla pak- kuluessa entisen lakkaamisesta. Lunastus-
19100: kolunastettuihin, mutta kyseiseen asutus- menettely voitaisiin järjestää si.ten, että
19101: toimintaan tarpeettomiksi osoittautuneisiin maatalousministeriön olisi viipymättä sa-
19102: alueisiin nähden niiden periaatteiden kan- nottujen määräaikojen kuluttua ilmoitet-
19103: nalle, jotka m. m. siirtoväen pika-asutus- tava asiasta luovuHajalle tai hänen oikeu-
19104: laissa ovat saaneet ilmaisunsa eli että enti- den omistajalleen, jolloin luovuttajan olisi
19105: selle omistajalle varataan oikeus saada ne esim. 60 päivässä esitettävä lunastusvaati-
19106: takaisin. Samoin olisi meneteltävä sanotun- muksensa. Lunastushinta olisi tietenkin
19107: laisessa tapauks€SS'a myös niiden alueiden sama, minkä valtio ·on luovuttajalle suorit-
19108: suhteen, jotka maanhankintalain 74 §: n tanut, lisättynä tehtyjen parannusten ar-
19109: mukaisessa järjestyksessä ovat muodollisesti volla ja vähennettynä aiheutettujen arvon-
19110: kauppakirjan nojalla siirtyneet valtiolle, alennusten määrällä.
19111: sillä tällainen kauppa on asiallisesti pakko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19112: 1unastukseen rinnastettavissa. Minkäänlaista
19113: haittaa ei maanhankintalain mukaiselle asu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19114: tustoiminnalle tästä toimenpiteestä aiheu- van lakiehdotuksen:
19115:
19116: Laki
19117: maanhankintalain 110 § :n muuttamisesta.
19118: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
19119: maanhankintalain (396/45) 110 § näin kuuluvaksi:
19120: 110 §. ole kuuden kuukauden kuluessa tämän jäi-
19121: Jos muodostetusta tilasta tai asuntoton- keen tehty uutta hallintasopimusta. Asukas
19122: tista ei ole kolmen vuoden kuluessa siitä, tai hänen oikeudenomistajansa on oikeu-
19123: kun 73 § :n 1 momentissa tarkoitettu kat- tettu saamaan korvauksen alueella tekemis-
19124: selmustoimitus on saanut lainvoiman ,tai tään parannustöistä niistä kuitenkin vähen-
19125: 74 §: n 1 momentin mukaan valtiolle tehty nettynä korvaus heidän sille rakennuksi-
19126: luovutuskirja allekirjoitettu, tehty hallinta- neen ehkä aiheuttamasta rappiosta.
19127: sopimusta, on maan luovuttajalla tai hänen Kun 1 momentissa tarkoitetut määräajat
19128: oikeudenomistajanaan oikeus lunastaa tila ovat kuluneet, on maatalousministeriön tie-
19129: tai asuntotontti takaisin hinnasta, jonka doitettava siitä viipymättä maan luovutta-
19130: valtio siitä on suorittanut lisättynä tehty- jalle tai hanen oikeudenomistajilleen, joi-
19131: jen parannusten arvolla ja vähennettynä den on kuudenkymmenen päivän kuluessa
19132: aiheutettujen arvonalennusten määrällä. tiedon saatuaan ilmoittauduttava lunasta-
19133: Sama olkoon laki, jos asukas on luopunut jiksi, mikäli haluavat lunastusoikeuttaan
19134: hallintasopimuksesta taikka jos sanottu so- käyttää.
19135: pimus lakkaa muusta syystä, eikä alueesta
19136:
19137: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
19138:
19139: Matti Heikkilä. Martti 0. Kölli. Heikki Ala-Mäyry.
19140: 432
19141:
19142: IX,u. - Lak. al. N:o 61.
19143:
19144:
19145:
19146:
19147: Ikonen y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 156 §:n
19148: muuttamisesta.
19149:
19150:
19151: E d u s k u n n a ll e.
19152:
19153: Syyskuun 19 päivänä 1947 antoi halli- tarkoitettiin myöntää sekä isännälle että
19154: tus eduskunnalle esityksen N: o 59 laiksi hänen perheenjäsenilleen kysymyksessä
19155: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesi·a oleva verovapaus, mutta johtuen siitä, että
19156: sekä la:i:ksi vuodelta 1947 maksuunpant:.t· lait tulivat vahvistetuiksi ja julkaistuiksi
19157: van omaisuusveron korottamisesta. Siinä väärässä järjestyksessä - hallituksen ai-
19158: -ehdotettiin muun muassa tulo- ja omai- kaisemmassa esityksessä N :o 59 ehdotettu
19159: suusverolain 19 §: ää siten muutettava:ks1, muutDs myöhemmin ja myöhemmässä esi-
19160: että maatalouskiinteistön hyväksi tehdystä tyksessä N: o 107 ehdotettu muutos aikai-
19161: työstä vero määrättäisiin erikseen isännän semmin -ovat verotusviranomaiset tulkin-
19162: ja erikseen hänen 16 vuotta täyttäneen k::~ neet edellä mainittuja lakeja siten, ettei
19163: tona olevan lapsensa tai muun perheen- verovapautta n. s. isäntäverosta voida myön-
19164: jäsenensä, puolisoa lukuun ottamatta, koh- tää muille kuin sille, jonka nimissä maan-
19165: -dalta. Tämän muutoksen eduskunta hy- hankintalain mukaan saatu tila on, mutta
19166: vä:ksyi joulukuun 12 päivänä 1947 ja laki ei sen sijaan hänen perheenjäsenilleen.
19167: julkaistiin asetuskokoelmassa saman kuun Näin on asian tulkinnut muun muassa val-
19168: 23 päivänä annettuna joulukuun 30 pal- tiovarainministeriön verDtusasiainosasto ve-
19169: vänä 1947 (951/47), jolloin se astui voi- rolautakunnille antamissaan ohjeissa vuo-
19170: maan. delta 1947 toimitettavaa tulo- ja Dmaisuus-
19171: Marraskuun 14 päivänä 1947 annettiin verotusta varten, joiden sivulla 5 sano-
19172: eduskunnalle hallituksen esitys N: o 107 taan: ,Verovapaus ei koske muita kuin
19173: laiksi maanhankintalain muuttamisesta. Esi- itse asukasta. Se ei siis ulotu niihin asuk-
19174: tyksessä ehdotettiin maanhankintalain 15n kaan perheenjäseniin, jotka eivät itse sa-
19175: § :ää siten muutettavaksi, että maanhan- malla Dle asukkaita, vaan joutuvat he mak-
19176: kintalain mukaan maata saanut henki1o ja samaan veroa m. m. sen työn arvosta, jonka
19177: hänen perheenjäsenensä olisivat kahdelta, he tekevät perheen pään harjoittaman maa-
19178: eräissä tapauksissa kolmelta tai viideltä. tai metsätalouden hyväksi, vaikkakin itse
19179: vum1elta maan saannista lukien vapaat perheenpää olisi verovapaa". Tällainen nu-
19180: edellä mainitusta maatalouskiinteistön hy- rinkurinen tulkinta on johtunut juuri siitä,
19181: väksi tehdystä työstä määrättävästä verosta. että yleisen tulkintasäännön mukaan myö-
19182: Tämän lainmuutoksen eduskunta niinikään hemmin voimaantulevan lain on katsDttava
19183: hyväksyi seuranneen joulukuun 12 päivänä kumoavan sen kanssa ristiriidassa olevat
19184: ja se julkaistiin asetuskokoelmassa joulu- aikaisemmat lait. Koska kysymyksessä on
19185: kuun 19 päivänä annettuna saman kuun ilmeisesti lakia juJ.kaisevien viranomaisten
19186: 20 päivänä (905/47), jolloin se astui voi- taholta tapahtunut erehdys, kunnioittaen
19187: maan. ehdotamme,
19188: Selvää on, kuten hallituksen esityksen
19189: N: o 107 perusteluistakin käy ilmi, ettii että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19190: maanhankintalain 156 § :n muutoksella van lakiehdotuksen:
19191: IX,11. - Ikonen y. m. 433
19192:
19193: Laki
19194: ma.anha.nkintalain muuttamisesta.
19195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
19196: maanhankintalain 156 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1947 annetussa
19197: laissa (905/47), näin kuuluvaksi:
19198: 156 §. heenjäsenensä, jotka ennen verorvuotta ovat
19199: Valtio on vapaa kunnallis- ja kirkollis- täyttäneet kuusitoista vuotta, puolisoa lu-
19200: verosta tämän lain tarkoituksiin ostetun kuun ottamatta, ovat verovelvollisen maa-
19201: tai pakkolunastetun kiinteistön tai alueen tai metsätalouden hyväksi tehneet, arvioi-
19202: tu[oista siltä ajalta, jonka tila tai alue tuna rahassa siihen määrään, mikä siitä
19203: on valtion hallinnassa, ei kuitenkaan, jos työstä olisi ollut palkatulle henkilölle suo-
19204: kauppa on päätetty tai lainvoimainen pak- ritettava, tuloveroa samoin kuin a[lueesta
19205: kolunastuspäätös on annettu. ennen elokuun ja sillä olevista rakennuksista omaisuuden
19206: 1 päivää, kauempaa kuin saman vuoden perusteella suoritettavaa veroa. Veroa mää-
19207: loppuun, tai, jos sanotut toimenpiteet ovat rättäessä älköön verovelvollisen muista va-
19208: tapahtuneet elokuun 1 päivän jälkeen, roista kuitenkaan vähennettäkö edellä mai-
19209: mainittu päivä mukaanluettuna, kauempaa nittuun omaisuuteen kohdistuvaa velkaa.
19210: kuin seuraavan kalenterivuoden loppuun. Samalla tavalla olkoon 2 momentissa mai-
19211: Asukas ja hänen perheenjäsenensä ovat nituista veroista vapautettu 1 §: ssä tarkoi-
19212: silti\ kalenterivuodelta, jonka aikana asu- tettu henki~ö ja hänen perheenjäsenensä,
19213: kas on tehnyt hallintasopimuksen, ja kah- jos hän vapaaehtoisella kaupalla on osta-
19214: delta, tahi, jos asukas on oikeutettu saa- nut maata tai rakennuksen vuokraoikeuk-
19215: maan uudistilan perustamispalkkiota, nel- sineen, mikäli kauppahinta kokonaan tai
19216: jältä tai, jos hallintasopimus on tehty osaksi voidaan 70 § : n mukaisesti suorittaa
19217: 31 päivän maaliskuuta jälkeen, vastaavasti valtion: varoilla taikka jos hän 67 § :n
19218: kolmelta tai viideltä sitä seuraavalta vuo- 4 momentissa tarkoitetulla ja maanlunastus-
19219: delta vapautettu suorittamasta valtiolle, lautakunnan hyv-äksymällä vuokrasopimuk-
19220: kunnalle ja kirkolle alueen puhtaasta tuo- sella on maata vuokrannut.
19221: tosta sekä sen työn arvosta, johtotyö sii-
19222: hen [uettuna, minkä verovelvollinen sekä Tätä lakia on sovellettava vuonna 1948
19223: hänen kotona olevat lapsensa tai muut per- ja sen jälkeen toimitettavissa verotuksissa.
19224:
19225: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
19226:
19227: Toivo Ikonen. Pekka. Kiiski.
19228: Eemil Luukka. Valto Käkelä.
19229: Jalmari Pusa. V'ieno Simonen.
19230:
19231:
19232:
19233:
19234: 544/48
19235: 434
19236:
19237: IX,12. - Lak. al. N:o 62.
19238:
19239:
19240:
19241:
19242: Luukka y. m.: Ehdotukset laeiksi maanhankintalain sekä
19243: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittami-
19244: sesta annetun lain muuttamisesta.
19245:
19246:
19247: E d u s k. u n n a ll e.
19248:
19249: Jo toista maailmansotaa edeltäneinä vuo- sestikin katsoen olisi tärkeätä, että nämä
19250: sina lisääntyi puutarhaviljelys maassamme pienet tilat saataisiin mahdollisimman no-
19251: nopeasti. Siihen vaikutti voimakkaasti puu- peasti tuottamaan. Puutarhan perustami-
19252: tarhatuotteiden kulutuksen hyväksi tehty nen on kuitenkin nykyoloissa rahavaroja
19253: mainostus sekä myöskin itsenäisyyden ai- kysyvä toimenpide ja nimenomaan varojen
19254: kana tapahtunut tilojen pienentyminen, nii- puute tulee pitkät ajat vaikeuttamaan puu-
19255: den viljelyksen yleinen voimaperäistyminen tarhaviljelyksen nousua maanhankintalain
19256: sekä omakotitilaa ja asuntotilaa vastaavien mukaisi11a tiloilla. Siirtoväen ja rintama-
19257: tilatyyppien yleistyminen. sotilaiden rahoittamisesta annetun lain pe-
19258: Kehitys maassamme ·jatkuu edelleen vii- rusteella ei lainaa voida myöntää puutar-
19259: memainittuun suuntaan. Maanhankintalain han perustamiseen. Kun helppokorkoisten,
19260: nojalla perustetaan noin 24,000 tonttia, pitkäaikaisten lainojen myöntäminen on ai-
19261: 25,000 asuntotilaa ja 24,000 asuntoviljelys- noa keino, jolla rahoituskysymys ruusilla
19262: tilaa, joilla jo lainsäätäjä on edellyttänyt tiloilla voidaan ratkaista, olisi valtiovaHan
19263: harjoitettavan puutarhaviljelystä asukkai- toimenpitein edellämainittu epäkohta maan-
19264: den toimeentulon turvaamiseksi. Huomat- hankintalain mukaisilla tiloilla poistettava
19265: tava määrä näistä jo perustetuista tai pe- siten, että puutarhojen perustamiseen voi-
19266: rustettavista tonteista ja tiloista on tar- taisiin myöntää valtion lainaa samoina eh-
19267: koitettu karjalaista väestöä varten, jonka doilla kuin raivaamiseen ja rakentamiseen.
19268: joukossa valtaosa on sellaisia, jotka ovat Edelläesitetyn perusteella ja viitaten val-
19269: aikaisemmin harjoittaneet menestJlksellistä tiopäiväjärjestyksen 32 § : ään kunnioittaen
19270: puutarhaviljelystä ja jotka ovat nytkin ehdotamme,
19271: maata anoneet nimenomaan päästäkseen jat-
19272: kamaan entistä ammattiaan. Heidän toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19273: meentulonsa takia ja jo kansantaloudelli- vat lakiehdotukset:
19274:
19275:
19276: Laki
19277: maanha.nkintala.in. muuttamisesta.
19278: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
19279: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 102 § näin kuuluva~ksi:
19280: 102 §. louskelpoisen maan raivaamista, puutarhan
19281: Edellä 101 § : ssä tarkoitetulle asuk:kaalle perustamislainaa, koti- ja kauppapuutar-
19282: ja ostajalle voidaan antaa asutusrahastosta hojen perustamista varten sekä irtaimisto-
19283: rakennuslainaa tilalle tarpeellisten raken- lainaa välttämättömän maatalousirtaimis-
19284: nusten rakentamista, raivauslainaa maata- ton hankkimista varten.
19285: IX,12. - Luukka y. m. 435
19286:
19287: Laki
19288: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain muutta-
19289: misesta.
19290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
19291: määrätyillä tavalla, muutetaan siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoitta-
19292: misesta annetun lain (398/45) 2 § ja 10 § näin kuuluviksi:
19293: 2 §. suuremman alueen ostoon, kuin ostajalla
19294: Tämän lain mukaan voidaan valtioneu- on maanhankintalain mukaan oikeus, älköön
19295: voston määräämillä ehdoilla myöntää: lainaa myönnettäkö suuremmalle erälle
19296: 1) maanostolainoja maanhankintalaissa kauppahinnasta, kuin siitä on katsottava
19297: tarkoitetun viljelys-, asuntoviljelys-, kalas- lankeavan sanotun lain mukaan hankittavan
19298: tus- tahi asuntotiilan tai -tontin sekä lisä- tilan, tontin tai lisäalueen osalle, älk(iönkä
19299: alueen :hankkimiseen, lainaa myönnettäkö enempää, kuin tästä
19300: 2) raivauslainoja maatalouskelpoisen tilasta, tontista tai lisäalueesta voidaan sa-
19301: maan raivaamiseen, notun lain mukaan maksaa.
19302: 3) puutarhan perustamialainoja koti- ja
19303: kauppapuutarhan perustamiseen,
19304: 4) rakennuslainoja rakennusten ja lait- 10 §.
19305: teiden rakentamiseen, sekä Raivaus-, puutarhan perustamis-, raken-
19306: 5) irtaimistolainoja välttämättömän maa- nus- ja irtaimistolaina, joka annetaan hal-
19307: talousirtaimiston sekä siementen ja lannoit- lintasopimuksen tehneelle henki!lölle, voi-
19308: teiden hankkimiseen. daan antaa ehdolla, että laina saadaan li-
19309: Jos maanostolainaa on haettu melkoista sätä tilan hintaan.
19310:
19311: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
19312:
19313: Eemil Luukka. Juho Niukkanen.
19314: E. Pusa. Juho Heitto.
19315: Arno Tuurna. Pekka Kiiski.
19316: Jalmari Pusa. Heikki Soininen.
19317: Helena Virkki.
19318: 436
19319:
19320: IX,13.- Lak. al. N:o 63.
19321:
19322:
19323:
19324:
19325: Niukkanen y. m.: Ehdotus laiksi maan hankkimisesta
19326: maanhankintalain mukaan maansaantiin oikeutetuiUe.
19327:
19328:
19329: E d u s k u n n a ll e.
19330:
19331: Toimeenpantaessa toukokuun 5 päivänä seurakunnilta, ruotsinkielisiä ja kaksikie-
19332: 1945 annettua maanhan:kintalakia, jonka lisiä kuntia lukuunottamatta, ei enää ole
19333: tatkoittamaa asutustoimintaa eduskunta sanottavia määriä maata asutukseen saa-
19334: vastauksessaan piti ennenkaikkea valtakun- tavissa, mutta sensijaan valtiolle, yhtiöille
19335: nan alueen ja sen mukana maan viljellyn ja n. s. harrastelijaviljelijöille on jäänyt
19336: alan pienentymisen takia, mutta myös yh- varsin huomattavia määriä sellaista asutuk-
19337: teiskunnallisista ja taloudellisista syistä seen soveltuvaa maata, joka näille maan-
19338: tarpeen vaatimana ja kiireellisesti toimeen- luovuttajaryhmille suurempaa haittaa tuot-
19339: pantavana, on käynyt ilmeiseksi, ettei tamatta voitaisiin asutukseen: käyttää. Täl-
19340: maata saada riittävästi voimassa olleiden laisia alueita on hankittujen selvitysten mu-
19341: säännösten nojalla kaikille maanhankinta- kaan maassa Pohjois-Suomea lukuunotta-
19342: lain mukaan maan saantiin oikeutetuille matta ainakin noin 65,000 hehtaaria maa-
19343: henkilöille. Maataloussiirtoväellekin, jonka talous- ja maatalouskelpoista maata sekä
19344: asuttamista eduskunta piti maanhankinta- noin 700,000 hehtaaria metsämaata, ja sen-
19345: lain lähimpänä tarkoituksena, on vielä lisäksi asu.tukselta tähän saakka rauhoi-
19346: hankkimatta yli 2,000 viljelys- ja 2,500 tettu n. s. ruotsalaismaa. Kun asutuksen
19347: asuntoviljelys- ja kalastustilaa sekä muulle yksinomainen suuntaaminen muille alueille
19348: siirtoväelle noin 1,500 asuntoti'laa ja asun- kuin maanhankintalain toimeenpanon yh-
19349: totonttia eli siirtoväelle yhteensä yli 6,000 teydessä on ollut kysymy-s, on katsottava
19350: tilaa ja asuntotonttia. Muille maansaajille asutettavien kannalta epätarkoituksenmu-
19351: on hyvä:ksyttyjen hakemusten mukaan vielä kaiseksi ja kohtuuttomaksi ja kun sanotun-
19352: hankittava tiloja ja asuntotontteja noin la:isesta toiminnasta aiheutuu myös valtiolle
19353: 46,000, joiden lisäksi tulevat muodosta:matta suuria lisäkustannuksia, on asianmukaista,
19354: olevat lukuisat lisä- ja ~aidunalueet. Li- että alussa mainittuja ensisijaisesti [uovu-
19355: säksi on lain 92 §: stä johtuen, osoittautu- tusvelvollisten maita samoin kuin myöskin
19356: nut mahdottomaksi saada entistä kalastaja- n. s. ruotsalaismaita myös käytetään a--u-
19357: väestöä sijoitetuksi merenrannikolle ja tukseen. Asutulkseen soveltuvan ja saata-
19358: osalle muuta siirtoväestöä muodostetuksi van maan puutteen vuo:ksi maata olisi otet-
19359: elinkelpoisia tiloja, joten useille tuhansille tava myös muiltakin kuin edellä mainitui.ita
19360: maansaantiin oikeutetuHle onkin tarjottu kiinteistöjen omistajilta siltä osin ik:uin hei-
19361: kelvottomia tiloja. dän omistamansa maatalousmaan määrii
19362: Maanhankintalain mUJkaan ovat ensisijai- ylittää 100 hehtaaria. Jotta tarpeettomien
19363: sesti ja omassa ryihmässään luovutusvelvol- valitusten avulla tapahtuva asutustoiminnan
19364: lisia valtio. yhtiöt, seurakunnat, kunnat, jarrutus estettäisiin, olisi samalla säädet-
19365: säätiöt ja muut ~hteisöt sekä n. s. harras- tävä, että korkein valitusaste kaikissa tä-
19366: telijaviljelijät eli sellaiset kiinteistöjen män lain toimeenpanoa koskevissa kysymyk-
19367: omistajat, jotka harjoittavat pääasiallisena sissä on maanhankintalain 38 § : ssä mai-
19368: ammattinaan muuta kuin maatilataloutta, nittu tarkastusoikeus.
19369: ja joille maatila varsinaisen ammatin har- Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, eh-
19370: joittamisen V'Uoksi ei ole erityisen tarpeel- dotetaan,
19371: linen. Kun tarkastetaan, missä määrin näi-
19372: den luovuttajaryhmien maita on maanhan- että Eduskunta hyväksyisi näin
19373: kintalain mukaiseen asutukseen tähän men- kuuluvan lakiehdotuksen:
19374: nessä käytetty, havaitaan, että kunnilta ja
19375: IX,13. - Niukkanen y. m. 437
19376:
19377: Laki
19378: maan hankkimisesta. maanhankintalain mukaan maansaantiin oikeutetuille.
19379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
19380: määrätyL~ä tavalla, säädetään:
19381:
19382: 1 §. kii siitä pääasiallisen toimeentulonsa, voi-
19383: Tämän lain mukaan voidaan maata an- daan kuitenkin, ellei c kohdasta muuta
19384: taa henkilölle, joka on asianmukaisessa jär- johdu d kohdan säännöksen estämättä
19385: jestyksessä hyväksytty maan saantiin oi- maata pakkolunastaa niin paljon, että omis-
19386: keutetuksi maanhankintalain nojalla. tajalle jää maanhankintailain 9 § : ssä tar-
19387: Erityisistä syistä voidaan myös sellai- koitettu viljelystila.
19388: selle 11 momentissa mainitulle henkilölle, Samoin voidaan maatalousministeriön
19389: joka on kielitäytynyt tekemästä hallintasopi- määräämin edellytyksin asutettavalle pak-
19390: musta hänelle tarjotusta tilasta tai tontista kolunastaa alue, josta asutettava on tehnyt
19391: taikka ilmoittanut luopuvansa maansaanti- maanhankintalain 67 § : n 4 momentissa tar-
19392: oikeudestaan antaa tämän lain mwk:aan koitetml vuokrasopimuksen.
19393: maata. Samoin voidaan henkilölle, joka on
19394: oikeutettu saamaan asuntoviljelystilan, an- 3 §.
19395: taa viljelystila. Kiinteistö on taloudellisten arvojen saas-
19396: tämiseksi ja rakennusten hankkimiseksi
19397: 2 §. asutustarkoituksia sekä yleistä tarvetta var-
19398: Maata otetaan kullakin paikkakunnailla ten pyrittävä käyttämään tämän lain tar-
19399: valtion maasta sekä hankitaan vapaaehtoi- koituksiin kokonaisuudessaan.
19400: silla luovutuksilla tai pakkolunastamalla
19401: muunlaisesta maasta. 4 §.
19402: Maanluovutusvelvollisia ovat kaikki ne Sellaisten maanhankintalain ja tämän
19403: maanomistajat, jotka maanhankintalain lain mukaan muodostettujen tilojen asuk-
19404: 92 § :n tuil.kinnan perusteella ovat vältty- kaita, joilla on suoritettava huomattavia
19405: neet luovuttamasta maata maanhankinta- kuunostamistöitä, on erityisesti tuettava
19406: lain määräämään tarkoitukseen, eivätkä valtion toimesta.
19407: myöskään ole täyttäneet tätä velvollisuut-
19408: taan maanhankintalain 53 § :n 3 momen- 5 §.
19409: tissa säädetyllä tavalla. Muussa suhteessa noudatetaan, mitä
19410: Maanluovutusvelvollisia ovat lisäksi, sii- maanhankintalaissa on säädetty, kuitenkin
19411: hen katsomatta, ovatko jo luovuttaneet huomioon ottaen, etteivät maanhankinta-
19412: maata maanhankintalain tarkoituksiin: lain 51 ja 92 §: n säännökset estä tämän
19413: a) valtio; lain soveltamista, että maanhankintalain
19414: b) yhtiöt; 47 § :n 1 momentin 4 kohdan estämättä
19415: c) sellaiset kiinteistöjen omistajat tai maata voidaan antaa täs~ä laissa säädetyllä
19416: määräalan erottamisoikeuden haltijat, jotka tavana sellaiselle maanhankintalain 18, 19
19417: 1 päivänä heinäkuuta 1944 harjoittivat tai ja 20 § :ssä tarkoitetulle siirtoväkeen kuu-
19418: harjoittavat pääasiallisena ammattinaan luvalle henkilÖlle, jonka omistamalla kiin-
19419: muuta kuin maatilataloutta ja joille maa- teistöllä tai kiinteistöstä hank:kimall'a mää-
19420: tila ei ole varsinaisen ammatin harjoitta- räalalla on ollut huomattavasti suurempi
19421: misen vuoksi välttämätön; sekä arvo, kuin mitä tällä maalla tilaksi tai
19422: d) muut kuin edellä mainitut kiinteistö- asuntotontiksi käytettynä olisi voitu katsoa
19423: jen omistajat siltä osin ilruin heidän omis- olleen, sekä että korkeimpana valitusasteena
19424: tamansa maata[ousmaan määrä ylittää sata kaikissa tämän lain toimeenpanoa koske-
19425: hehtaaria. vissa kysymyksissä on maanhankintalain
19426: Yksityisen, kuusikymmentä vuotta täyt- 38 § : ssä mainittu tarkastusoikeus.
19427: täneen naimattoman tai lapsettoman hen- Jos maanhankintalain 47 §:n 1 momen-
19428: kilön omistamasta ·kiinteistöstä tai hänen tin 4 ik:ohdassa mainittuja alueita ede!llisen
19429: kiinteistöstä hankkimastaan määräalasta, momentin mukaan käytetään siinä mainit-
19430: .iota hän itse tilalla asuen viljelee ja han:k- tuun tarkoitukseen, on luovutettavien aluei-
19431: 438 IX,1:s.- ·Maan hankinta.
19432:
19433: den hinta määrättävä sen mukaiseksi, kuin 6 §.
19434: alueilla joulukuun 31 päivänä 1944 oli, Maatalousministeriö antaa tarkempia
19435: ottaen huomioon niiden arvon tontti- ja määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta
19436: teollisuusalueina taikka niiden muuten huo- ja soveltamisesta.
19437: mattavasti suuremman silloisen arvon.
19438:
19439: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
19440:
19441: Juho Niukkanen. Eino Pa1ovesi.
19442: Matti Miikki. Ilmari Tiainen.
19443: Juhani Leppälä. Jalmari Pusa.
19444: Pekka Kiiski. Erkki Paavolainen.
19445: Eemil Luukka. Yrjö Welling.
19446: Johannes Virolainen. E. Pusa.
19447: Väinö Okko. J. Pyy.
19448: 439
19449:
19450: IX,14. - Lak. al. N:o 64.
19451:
19452:
19453:
19454:
19455: Turja y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain mukaan
19456: annettavista valtion velkasitoumuksista annetun lain
19457: 2 ja 4 § :n muuttamisesta.
19458:
19459:
19460: E d u s k u n n a ll e.
19461:
19462: Maanhankintalain nojalla pakkolunaste- murto-osaa luovutetun omaisuuden todelli-
19463: tusta tai asutustoiminnan yhteydessä va- sesta arvosta. Maanluovuttajat joutuvat
19464: paaehtoisella kaupalla valtiolle luovutusvel- näet yleensä luovuttamaan omaisuuttaan
19465: vollisuuden täyttämiseksi luovutetusta omai- maanhankintalain nojalla niin paljon, ettei
19466: suudesta suoritetaan omistajalle yleensä saatuja tai saatavia velkasitoumuksia tar-
19467: korvaus nimetyille henkilöille asetetuilla vita läheskään kaikkia mainittujen pantti-
19468: velkasitoumuksilla. Edellisessä tapauksessa velkojen suoritukseen ja sama on usein
19469: on velkasitoumusten korko neljä prosenttia asianlaita toiseen omaisuudenluovutusve-
19470: ja maksuaika viisitoista vuotta, kun taas roonkin nähden. iLisäksi tulee se seikka,
19471: vapaaehtoisen kaupan kyseessä ollen korko että sanottu vero ehtii joko kokonaan tai
19472: on viisi ja puoli prosenttia ja maksu ta- ainakin pääosaltaan eräytyä maksettavaksi,
19473: pahtuu kymmenen vuoden kuluttua asetta- ennen kuin luovuttajat edes saavat velka-
19474: mispäivästä. Kyseisistä velkasitoumuksista sitoumuksensa haltuunsa, ja heistä vain
19475: 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun lain harvat ovat huomanneet käyttää hyväk-
19476: (401/45) 1 ja 2 § :n mukaan voi velkasi- seen mahdollisuutta veronmaksulykkäyksen
19477: toumuksen saaja ja se, jolle saaminen on anomiseen lääninhallitukselta tällaisessa ta-
19478: siirtynyt perintönä tai testamentin nojalla pauksessa. Kun velkasitoumuksia ei nykyi-
19479: tai seuraautonsa puolesta niihin verratta- sin, huomioon ottaen edellämainitun valtio-
19480: valla saannolla, käyttää sitä nimellismää- neuvoston omaksuman kannan, voida käyt-
19481: rästä, paitsi eräissä tapauksissa luovutta- tää muihin tarkoituksiin ja sanottua veroa-
19482: jain kiinteistöä rasittaneiden kiinnitysvel- kin niillä voi suorittaa ainoastaan velkasi-
19483: kojen ja maksamattoman kauppahinnan toumuksen alkuperäinen saaja ja eräät hä-
19484: suorittamiseen, ainoastaan toisen omaisuu- nen seuraajansa, on siis kyseessä valtion
19485: denluovutusveronsa maksamiseen. Valtio- ottama jäädytetty pakkolaina eräältä mää-
19486: neuvostolla on kylläkin lisäksi 3 § :n mu- rätynlaista omaisuutta omistavalta kansa-
19487: kaan oikeus määrätä niiden käytöstä mui- laisryhmältä, jonka varat siten joutuvat
19488: denkin valtiolle tulevien suoritusten maksa- vuosikymmeneksi ja pitemmäksikin ajaksi
19489: miseen, jollaista määräystä ei kuitenkaan sidotuiksi alhaisella korolla sen velkapape-
19490: ole annettu. Lain 4 § vaatii velkasitoumuk- reihin.
19491: sen siirtoon valtiokonttorin hyväksymisen. Ne taloudelliset tappiot, joita maan luo-
19492: Edellä mainitut maanhankintavelkasitou- vuttajat käynnissä olevan asutustoiminnan
19493: musten käyttöä ja siirto-oikeutta rajoitta- johdosta kärsivät, ovat verrattavissa siirto-
19494: vat määräykset, kun otetaan huomioon mak- väelle sodasta aiheutuneisiin menetyksiin,
19495: sujan pituus _ja niiden viime aikoina ta- kuten eduskuntakin hyväksyessään hiljat-
19496: pahtuneen yleisen korkokannan kohoamisen tain puheenaolevien velkasitoumusten saa-
19497: johdosta nykyistä käypää korkoa huomatta- jille samanlaiset verohelpotukset kuin siir-
19498: vasti alempi korkotuotto, ovat aikaansaa- toväen toisen korvauslain mukaisilla kor-
19499: neet sen, että niiten arvo saajilleen on pal- vausobligatioitten ja korvausosakkeitten
19500: jon nimellismääränkin alapuolella, joka se- hallintoyhteis,ön osuustodistusten omistajille
19501: kin maanhankintalain hintamääräyksen ja nimenomaan lausui. Kyseisten velkasitou-
19502: tapahtuneen inflation ansiosta vastaa vain musten omistajat ovat kuitenkin jääneet
19503: 440 IX,14. - Velkasitoumukset.
19504:
19505: osattomiksi samansuuntaisista muista toi- puheena olleisiin obligatioihin nähden on jo
19506: menpiteistä, joilla valtion taholta on py- asianlaita. Tämä edellyttää samalla velkasi-
19507: ritty kohottamaan näiden obligatioiden ja toumusten siirto-oikeuteen kohdistuvien ra-
19508: osuustodistusten arvoa, vaikka viimeksi joitusten poistamista. Jotta nekin, yleensä
19509: mainitut jo alunperin on vastakohtana vel- toissijaisesti maanluovutusvelvolliset, jotka
19510: kasitoumuksille järjestetty realiomaisuuden saavat velkasitoumuksensa vasta niin myö-
19511: veroisiksi. Korvausobligatioiden pörssikurs- hään, etteivät he ehdi käyttää niitä omai-
19512: sin tukemiseksi on valtio m. m. suorittanut suudenluovutusveron suorittamiseen, ja
19513: tukiostoja kun taas osuustodistuksiin näh- jotka muodostavat maan luovuttajien enem-
19514: den on samassa tarkoituksessa poistettu mistön, pääsisivät tarkoitetusta edusta osal-
19515: arvopaperikaupassa säädetty leimavero ja lisiksi, olisi velkasitoumusten ensimmäisille
19516: korvausosakkeitten hallintoyhteisölle luo- saajille ja heidän määrätyille seuraajilleen
19517: vutettu valtion toisen omaisuudenluovutus- myönnettävä oikeus näitten sitoumusten
19518: veron maksuksi saamia indeksitakuisia obli- käyttämiseen ainakin kaikkien valtiolle tu-
19519: gatioita. lon ja omaisuuden perusteella maksuun
19520: Edellä esitetyn huomioon ottaen olisi pantujen verojen suorittamiseen ja siten
19521: erinomaisen kohtuullista ja tarpeen vaati- tavallaan kuitata velkojaan valtiolle vas-
19522: maa, että maanhankintavelkasitoumuksiin- tasaatavallaan siltä. Valtioneuvostolle olisi
19523: kin nähden ryhdyttäisiin sellaisiin toimen- lisäksi edelleen jätettävä valta määrätä
19524: piteisiin, jotka olisivat omiaan lisäämään velkasitoumusten käyttämisestä muidenkin
19525: niiden käyttömahdollisuusia ja siten käy- valtiolle tulevien suoritusten maksamiseen.
19526: pää arvoa riippumatta siitä, miten oikeu- Nämä parannukset nykyiseen asiantilaan
19527: tettu vaatimus niiden turvaamiseksi infla- saadaan aikaan kyseisistä velkasitoumuk-
19528: tiota vastaan ja jo tapahtuneen inflatiohä- sista annetun lain 2 ja 4 §: ää muutta-
19529: viön korvaamisesta ratkaistaan. Tällöin olisi malla. Tässä tarkoituksessa esitämme,
19530: ensinnäkin sallittava jokaisen omistajan
19531: käyttää näitä ,velkasitoumuksia toisen omai- että Eduskunta hyväksyisi seu-
19532: suudenluovutusvero:n m:a;ksarrnimen lk:uten raavan lakiehdotuksen:
19533:
19534:
19535: Laki
19536: m.aanhanldntalain mukaan annettavista valtion velkasitoumuksista annetun lain
19537: muuttamisesta.
19538: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maanhankintalain mukaan annetta-
19539: vista valtion velkasitoumuksista 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun lain ( 401/45)
19540: 2 ja 4 § näin kuuluviksi:
19541: 2 §. oikeutettu käyttämään niitä myös kaikkien
19542: Tässä laissa tarkoitettuja valtion velka- muiden tulon ja omaisuuden perusteella
19543: sitoumuksia on jokainen oikeutettu käyttä- valtiolle kannettavien verojensa suoritta-
19544: mään toisen omaisuudenluovutusveronsa miseen.
19545: maksamiseen. Velkasitoumuksen saaja ja se, 4 §.
19546: jolle saaminen on siirtynyt perintönä tai Tässä laissa tarkoitettuja velkasitoumuk-
19547: testamentin nojalla tahi seuraautonsa puo- sia voidaan siirtää sekä nimetylle henkilölle
19548: lesta niihin verrattavalla saannolla, on tai hänen määräämälleen että avoimesti.
19549:
19550: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
19551:
19552: E. A Turja. Martti 0. Kölli. Heikki Ala-Mäyry.
19553: Kyllikki Pohjala. Yrjö I. Antiht. Arno Tuurna.
19554: Helena Virkki. Felix Seppälä. .Arvi A.h.Inavaara.
19555: Matti Heikkill. Oskari Lehtonen. Jaakko Hakala.
19556: 441
19557: IX,15. - Lak. al. N:o 65.
19558:
19559:
19560:
19561:
19562: Kölli y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain mukaan an-
19563: nettavista velkasitoumuksista annetun lain muuttatni-
19564: sesta.
19565:
19566:
19567: E d u s k u n n a ll e.
19568:
19569: Kun maanhankintalaki kevättalvella 1945 velkasitoumuksia ei suojattu inflatiolta,
19570: säädettiin, määrättiin perusteeksi, jonka ovat maan luovuttajat siis jo tähän men-
19571: mukaan sen nojalla pakkolunastettavan tai nessä menettäneet suurimman osan heille
19572: sen tarkoituksiin valtiolle vapaaehtoisesti alunperin luvatusta korvauksesta. Tämä
19573: luovutettavan omaisuuden arvo luovutta- menetys voi edelleen suurentua, koska rvel-
19574: jalle korvataan, vuoden 1944 lopussa vallin- kasitoumusten maksuaika on 10-15 vuotta
19575: nut kohtuullinen käypä hinta. Hintape- eikä markan arvon vakiintumisesta vielä-
19576: ruste oli siis sama, jonka mukaan siirto- kään ole varmuutta.
19577: väelle säädettiin määrättäväksi korvaus so- Tällaista kohtuuttomuutta, jota ei ole
19578: dan johdosta menetetystä omaisuudesta, maanhankintalakia säädettäessä tarkoitettu,
19579: mikä olikin luonnollista, koska myös maan ei voida jättää korjaamatta. Kyseisen epä-
19580: luovutus oli asiallisesti sodan seurausta ja kohdan poistaminen on sitäkin tähdellisem-
19581: nämä molemmat omaisuuden menetykset pää, kun otetaan huomioon, että maan luo-
19582: olivat siten toisiinta verrattavissa. Maan- vuttajille ei edes nimellisesti mitenkään
19583: hankintalain nojalla luovutetusta omaisuu- korvata niitä, asiantuntijoiden mukaan
19584: desta annettavien velkasitoumusten arvoa ei useihin miljardeihin markkoihin nousevia
19585: kuitenkaan turvattu mahdollista inflatiota tappioita, jotka suuren tilanosan menetys
19586: vastaan, kuten välirauhasopimuksen joh- aiheuttaa, kun rakennuksia ja kalustoa jää
19587: dosta luovutetun omaisuuden korvauksiin käyttöä vaille ja tilan taloussuunnitelmat
19588: nähden jo alunperin meneteltiin. Ainoas- muutenkin ainakin joksikin ajaksi menevät
19589: taan pakkolunastuksen takia raukeavan sekaisin, sekä toisaalta muistetaan, että
19590: eläkeoikeuden haltijalle suoritettava kor- varsin moni etenkin n. s. harrastelijavilje-
19591: vaus on maanhankintasäännösten mukaan lijä menettää maanhankintalain perusteella
19592: indeksiin sidottu. pääosan omaisuudestaan. Lisäksi on huo-
19593: Maanhankintalain säätämisen jälkeen on mattava, että maanluovutusvelvollisuus
19594: siihen aikaan sodasta huolimatta melkoisen kohdistuu aivan eri tavalla eri puolilla
19595: kauan suhteellisen vakavana pysynyt ra- maata sijaitseviin samankokoisiin ja -arvioi-
19596: hamme arvo alentunut romahdusmaisesti, siinkin tiloihin sisämaan suurten metsäti-
19597: tähän mennessä suunnilleen kolmanteen tai lojen päästessä siitä usein vain murto-osalla
19598: neljänteen osaansa silloisesta, kuten hinta- viljelysseutujen maanviljelystiloihin verrat-
19599: indeksilukujen vertailu osoittaa. Voitaneen tuna. Vaikkakin korvauksen saattaminen
19600: pitää varmana, että· jos tällainen kehitys edes suunnilleen sellaiseksi, mikä alunperin
19601: olisi silloin osattu ottaa huomioon, kyseisen oli tarkoituksena, tulee vaatimaan melkoi-
19602: lain hintamääräykset olisivat saaneet tätä sesti valtion varoja, ei tämä saa olla koh-
19603: silmällä pitäen toisenlaisen sisällön. Koro- tuuden toteuttamisen esteenä, sillä kysymys
19604: tettiinhan esim. hintatason muuttumisen on käynnissä olevan asutustoiminnan kus-
19605: takia pika-asutustarkoituksiin luovutetusta tannuksista, jotka on suoritettava samalla
19606: omaisuudestakin valtion varoista suoritet- tavalla kuin valtion muutkin menot sälyt-
19607: tavia korvauksia maanhankintalain säännök- tämättä niitä muita suuremmassa määrässä
19608: sellä 70 prosenttia. Kun tämän lain mu- yhden väestöryhmän kannettavaksi.
19609: kaan luovutetusta omaisuudesta annettavia Puheena oleva epäkohta saadaan poista-
19610:
19611: 544/48
19612: 442 IX,15. - Velkasitoumukset.
19613:
19614: tuksi sitomalla maanhankintalain nojalla an- tajien tai heidän seuraajiensa hyväksi, olisi
19615: nettujen 'Valtion velkasitoumusten lunastus- indeksiin sitominen suoritettava ainoastaan
19616: arvo kotimaisten tavarain tukkuhintaindek- niihin velkasitoumuksiin nähden, jotka
19617: siin samalla tavalla, kuin edellämainittuihin vielä ovat heidän hallussaan tai jotka heille
19618: toisen korvauslain mukaisiin obligatioihin vastaisuudessa annetaan, eikä sitä siis ulo-
19619: ja maanlunastuksen johdosta rauenneen tettava pankkien ja poikkeustapauksissa
19620: ~läkeoideuden haltijalle suoritettavaan kor- muittenkin omistukseen tähän mennessä
19621: vaukseen nähden jo on menetelty ja lisää- siirtyneisiin velkasitoumuksiin.
19622: mällä tätä varten sanotuista velkasitoumuk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19623: sista annettuun lakiin uusi 4 a §. Jotta
19624: tästä aiheutuva velkasitoumusten arvon että Eduskunta hyväksyisi seu-
19625: nousu ei tulisi muitten kuin maan luovut- raavan lakiehdotuksen:
19626:
19627: Laki
19628: maanhankintalain mukaan annettavista valtion velkasitoumuksista annetun
19629: lain muuttamisesta.
19630: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maanhankintalain mukaan annettavista
19631: valtion velkasitoumuksista 5 päivänä toukokuuta 1945 annettuun lakiin (401/45) näin
19632: kuuluva 4 a §:
19633: 4 a §. vuonna 1944. Korotus ei kuitenkaan koske
19634: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun velkasitoumusta, jonka tämän lain voi-
19635: maanhnkintalain (396/45) 66 §:n 1 ja 2 maantullessa omistaa muu kuin sen saaja
19636: momentissa tarkoitettujen valtion velkasi- tai se, jolle saaminen on siirtynyt perin-
19637: toumusten määrä on niitä lunastettaessa tönä tai testamentin nojalla tahi seuraau-
19638: korotettava yhtä monella kymmenellä sa- tonsa puolesta niihin verrattavalla saan-
19639: danneksella, kuin kotimaisten tavarain tuk- nolla.
19640: kuhintaindeksi lähinnä edellisen vuosinel- Velkasitoumuksiin, joiden määrä 1 mo-
19641: jänneksen alussa on täysiä kymmeniä sa- mentin mukaisesti voi tulla korotettav&ksi,
19642: danneksia korkeampi kuin joulukuussa on tehtävä tämän ilmaiseva merkintä.
19643:
19644: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
19645:
19646: Martti 0. Kölli. Kyllikki Pohjala.
19647: Yrjö I. Antila. Päiviö Hetemäki.
19648: Heikki Ala-Mäyry. Matti H~i1dtilä.
19649: E. A. Turja.
19650: 443
19651:
19652: IX,16.- Lak. al. N:o 66.
19653:
19654:
19655:
19656:
19657: Kulovaara y. m.: Ehdotus laiksi siirtoväen ja rintamasoti-
19658: laiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain muut-
19659: tamisesta.
19660:
19661:
19662: E d u s k u n n a 11 e.
19663:
19664: Siirtoväen ja rintamasotilaiden asutta- to-osakeyhtiöistä tällaisten suurempien ra-
19665: misen rahoittamisesta toukokuun 5 päivänä kennusten rakentajina ja omistajina on
19666: 1945 annetun lain mukaan voidaan n. s. maassamme hyvät kokemukset. Ne ovat
19667: asuttamislainoja myöntää myös rakentami- osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi. Maan
19668: seen. Asutuskeskuksissa onkin tämän ra- saantiin oikeutettujen perustamille asunto-
19669: hoituslain turvin noussut lukuisia omakoti- osakeyhtiöille olisi myönnettävä asuttamis-
19670: rakennuksia. - Maatalousministeriön tou- lainoja samojen ehtojen mukaan kuin muil-
19671: kokuun 12 päivänä 1945 ryhmäkirjeessä lekin. Nämä yhtiöt voidaan tehdä yleis-
19672: N: o 127 rahalaitoksille antamissa ohjeissa hyödyllisiksi samaan tapaan kuin nekin yh-
19673: mainitaan, että rakennuslainoja saadaan Höt, joille myönnetään lainoja sosiaalimi-
19674: my,öntää vain maansaantiin oikeutetulle ja nisteriön välityksellä.
19675: hänen perheelleen tarpeellisten asuin- ja Maanhankintalaki sekä siihen liittyvät
19676: talousrakennusten rakentamista varten. muut asuttamista koskevat lait ovat laadi-
19677: Myöhemmin, heinäkuun 13 päivänä 1945, tut etupäässä maaseutua silmällä pitäen.
19678: annetussa kiertokirjeessä N: o 106/1945 Mutta kun kuitenkin maan saantiin oikeu-
19679: muutettiin annettua ohjetta siten, että lai- tettuja on myös kaupungeissa ja asutuskes-
19680: naa voidaan myöntää myös silloin, kun kuksissa, niin lienee paikallaan muuttaa
19681: asuntotontille rakennetaan kaksi tai kolme lakia siten, että näiden asuttamistarve olo-
19682: huoneistoa käsittävä rakennus, jos raken- suhteet paremmin huomioiden tyydytetään.
19683: nuksen rakentaminen harkitaan paikalliset Lainansaantioikeuksien laajentaminen asun-
19684: olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksen- to-osakeyhtiöitä koskevaksi olisi huomattava
19685: mukaiseksi. Nykyisenä asuntopulan aikana helpotus tässä suhteessa.
19686: tämä onkin varsin paikallaan. Näin saa- Koska asutuskeskuksissa lisäksi on pal-
19687: daan halvemmalla ja rakennustarpeita sääs- jon henkilöitä, jotka eivät ole tehneet
19688: täen samalle tontille useampia rakennuksia. maansaantihakemusta sentähden, että he
19689: Parempiin tuloksiin voidaan vielä päästä, ovat luulleet kysymyksessä olevan vain
19690: jos tehdään mahdolliseksi lainojen myöntä- maaseudun asuttamisen, niin olisi tällaiset-
19691: minen asunto-osakeyhtiöille. Omakotiasun- kin henkilöt katsottava lainan saantiin oi-
19692: nothan ovat tunnetusti kalliita. Kaupun- keutetuiksi, vaikkei heille valtion toimesta
19693: gissa haittaa lisäksi tonttimaan puute. maata hankitakaan, koskeivät he ole sitä
19694: Kaupunkialue tulee laajaksi ja omakoti- anoneet. Näin ollen ehdotamme kunnioit-
19695: alueiden kunnostamiskustannukset neliö- tavimmin,
19696: metriä kohden kalliiksi, kun on tehtävä
19697: kadut, viemärit, vesijohto j. n. e. Useampi- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
19698: kerroksiseen rakennukseen saadaan sa- van lakiehdotuksen:
19699: malle tontille runsaammin asuntoja. Asun-
19700: 444 IX, 16. - Siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttaminen.
19701:
19702:
19703: Laki
19704: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain
19705: :muuttamisesta.
19706: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 siirto-
19707: väen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain (398/45) 1 § näin
19708: kuuluvaksi:
19709: 1 §. Tällaista lainaa voidaan myös myöntää
19710: Maanhankintalain 1 ja 18-33 §: ssä sää- asunto-osakeyhtiölle, jonka ovat perustaneet
19711: detyt vaatimukset täyttävälle henkilölle, 1 momentin mukaan lainan saantiin oikeu-
19712: joka on hankkinut tai jolle valtion toimesta tetut henki1öt.
19713: on hankittu maata, voidaan valtion va-
19714: roista myöntää lainaa senmukaan kuin
19715: tässä laissa säädetään.
19716: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
19717:
19718: Urho Kulovaara. Vilho Väyrynen.
19719: Alpo Lumme. Aino Lehtokoski.
19720: Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen.
19721: Olavi Ka.jala. Rafael Paasio.
19722: 445
19723:
19724: IX,11.- Lak. al. N:o 67.
19725:
19726:
19727:
19728:
19729: E. Ptlsa y. m. : Ehdotus laiksi maatalouskerhotoiminnan
19730: valtionavusta.
19731:
19732:
19733: E d u s k u n n a ll e.
19734:
19735: Noin puolet väestöstämme työskentelee kerhotyön rahoitus järjestettävä sitä varten
19736: maatalousammatissa. Suurin osa näistä on säädettävällä lailla. Onhan yleinen oppi-
19737: jtsenäisiä pienviljelijöitä. Näiden ammatti- velvollisuuskin säädetty lailla. Parhaillaan
19738: koulutusta ei ole yritettykään milloinkaan suunnitellaan ja osittain toteutetaan sen
19739: järjestää sillä tavalla, että jokainen heistä tehostamista. Maatalouskerhotyössä annet-
19740: voisi saada edes välttämättömät alkeistiedot tava maatalousammatillinen alkeistaito käy-
19741: ammatissaan. Kaikkien kouluttaminen am- tännöllisine työskentelyineen sopivalla ja
19742: mattioppilaitoksissa, joita ei ole kuin ni- tehokkaalla tavalla täydentää oppivelvolli-
19743: meksi, on lähivuosikymmeninä mahdoton suuslain avulla saatavaa opetusta.
19744: toteuttaa. Sitä suurempi merkitys on maa- Lisäksi on huomattava että vuonna 1939
19745: talouskerhoiliiton johtamalla maatalousker- toukokuun 26 päivänä säädettiin laki am-
19746: hotyöllä. Sotien ·aiheuttaman elintarvike- mattioppilaitoksista. Siinä kunnat velvoi-
19747: pulan vallitessa saatiin kerhotyötä varten tettiin ryhtymään ammattikoulujen perus-
19748: valtiovarojen lisäksi niin paljon muita tamiseen niin hyvissä ajoin) että ne voivat
19749: avustusvaroja, että kerholaisten lukumäärä aloittaa toimintansa viimeistään toisena
19750: lisääntyi 45,000:sta 100,000:een. Varojen kalenterivuotena lain voimaantulosta. Tässä
19751: niukkuuden takia on toiminta vuosi vuo- laissa, sen 6 § :ssä, taataan 65% :n suurui-
19752: delta supistunut, niin että nykyään on ker- sen vuotuisen valtioavustuksen saaminen
19753: holaisia noin 65,0'00. Kaikki järkisyyt pu- kunnallisen tai yksityisluontoisen ammatti-
19754: huvat kuitenkin sen puolesta, että jokaisen oppilaitoksen menoista. Sota keskeytti tä-
19755: kerhoikäisen pitäisi voida työskennellä maa- män erittäin tarpeellisen ja hyvin tarkoi-
19756: talouskerhotoiminnassa vähintään 2-3 tusta vastaavan muita kuin maatalousam-
19757: vuotta. Silloin kerhotoimintaa pitäisi laa- matin harjoittajia varten tarkoitetun am-
19758: jentaa niin, että sitä olisi jokaisessa kun- mattikoulutuksen toimeenpanon. Lain toi-
19759: nassa, ja että neuvojia pitäisi olla niin pal- meenpanoa valvoo nimittäin kauppa- ja
19760: jon, että kaikki kerhoikäiset nuoret, noin teollisuusministeriö.
19761: 180,000, voisivat kerhotyöhön osallistua. Maatalouskerhotoimintaan nähden tällai-
19762: Maatalouskerhotyön suppeus riippuu sen rahoituslain säätäminen pitäjsi olla
19763: käytettäviksi myönnettyjen valtiovarojen helppoa. Suomenkielistä maatalouskerhotoi-
19764: riittämäUömästä määrästä. Kysymys on mintaa johtaa Maatalouskerholiitto ja ruot-
19765: kuitenhln suhteellisesti pienestä rahaerästä sinkielistä vastaava järjestö. Maatalousker-
19766: kun tiedetään, että paikallinen maatalous- holiiton toiminnan johtoon osallistuu johto-
19767: kerhotyö rahOitetaan enemmän kuin kuntaan kuuluvana maatalousministeriön
19768: 50% :sesti kunnilta, osuuskunnilta y. m. edustaja. Maataloushallitus maksattaa
19769: liikkeiltä ja laitoksilta saatavilla varoilla. Maatalouskerholiitolle my·önnetyt valtioavut
19770: Tämä on parhain todistus siitä, että maa- ja tarkastaa niiden käyttöä. Se valmistaa
19771: talouskerhotyötä pidetään sekä hyödylli- myöskin Maatalouskerholiiton ja sen piiri-
19772: senä että tärkeänä. liittojen toimintaa johtavien ammattimies-
19773: Kun ponnistelut riittävän valtioavun ten vaalin. Kerhoneuvojina on neuvoja-
19774: saamiseksi eivät ole johtaneet tyydyttävään koulutuksen saaneita henkilöitä. Lisäksi
19775: tulokseen ja kun siitä kärsii eniten köyhä.t parhaillaan rakennetaan Paimioon Maa-
19776: kunnat ja niiden asukkaat, olisi maatalous- talouskerholiiton maatilalle maatalouskerho-
19777: 446 IX,17. - 'Maatalouskerhot.
19778:
19779: neuvojaopistoa erityisesti maatalouskerho- ja harvaan asutuilla seuduilla olevat kun-
19780: neuvontaan sopivien pätevien neuvojien nat, joiden kerhotoimintaa näistä syistä on
19781: kasvatusta varten. Kerhotyötä on maas- valtiovaroilla runsaammin avustettava.
19782: samme tehty vuodesta 1925 alkaen. Siten Myöskin se osa kerhoneuvojien palkasta,
19783: sen työ- ja toimintamuodot sekä periaatteet mikä tarvitaan että 7-8 kuukautta vuo-
19784: ovat vakaantuneet ja yleisesti hyväksytyt. dessa työskentelevät neuvojat voidaan pal-
19785: Siksi siinä suhteessa ei kaivata erityisiä kata vakinaiseksi, edellyttää valtion taholta
19786: säännöksiä. .Säädettävässä laissa voidaan- runsaampaa avustusta. Se tapahtuu par-
19787: kin rajoittua siihen, että sen avulla taataan haiten siten, että valtio maksaa puolet pai-
19788: valtiolle kuuluvan osuuden rahoitus kai- kallisen maatalouskerhotyöhön kuluvista
19789: kissa niissä tapauksissa, jolloinka paikalli- menoista.
19790: sen asianharrastuksen tuloksena on, että Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19791: paikkakunnalta saadaan laissa edellytetty
19792: määrä varoja kerhotoimintaa varten. Poik- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19793: keusasemaan on asetettava vain ne köyhät van lakiehdotuksen:
19794:
19795: Laki
19796: maatalouskerhotoiminnan valtionavusta.
19797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19798: 1 §. 50 %, päättää sen määrästä maatalousmi-
19799: Valtio maksaa kunnassa tehtävän maa- nisteriö.
19800: talouskerhotY'Ön palkka- y. m. kustannuk- 2 §.
19801: sista niin suuren osuuden, että valtioavun Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
19802: ja paikkakunnalta saatavien varojen avulla tamisesta annetaan asetuksella.
19803: maatalouskerhotyötä voidaan tehdä tehok-
19804: kaasti kaikissa kunnissa ja kaikkien kerho-
19805: ikäisten nuorten keskuudessa. Jos tarvit- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19806: tava valtionavustus on suurempi kuin kuuta 194 .
19807:
19808: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
19809:
19810: E. Pusa. Eino Palovesi
19811: 447
19812:
19813: IX,18. - Lak. al. N:o 68.
19814:
19815:
19816:
19817:
19818: Luostarinen y. m.: Ehdotus laiksi maalaiskatien naisten
19819: työt~ helpottamiseksi myönnettävän valtionavustuksen pe-
19820: rusteista.
19821:
19822:
19823: E d u s k u n n a 11 e.
19824:
19825: Vuoden 1947 syyskuussa antoi edUSkunta vaikeisiin pyykkipäiviin. Samassa yhtey-
19826: hallitukselle tehtäväksi ryhtyä kiireellisiin dessä olisi mahdollista ratkaista myös lei-
19827: toimenpiteisiin pienviljelijätalouksissa työs- pomokysymys.
19828: kentelevien naisten työn keventämiseksi. Eniten aikaa viepää ja osittain raskas-
19829: Onhan työtaa;kka maatilatalouksissa raskas takin on va:atteiden valmistus luonnon-
19830: erikoisesti naisten kohdalla ja työaika pitkä, tuotteisesta pellavasta ja villasta välttä-
19831: kuten useat tutkimukset sitä osoittavat ja mätt<ömään kotikäyttöön. Lisäksi voidaan
19832: jokainen avoimin silmin katsova näkeekin. kotiteollisuudesta oikein kehitettynä ja or-
19833: Emei saada pikaista korjausta vallitseviin ganisoituna muodostaa myös huomattava
19834: epäkohtiin, tulee nuorison maaltapako jat- lisäansio pientalouksi'lle. Avuksi kaivataan
19835: kumaan keveämpiin oloihin. kuitenkin yihteiskäyttöisiä koneita.
19836: Pyrittäessä mainittuja epäkohtia korjaa- Kotitaloustyö muodostaa huomattavan
19837: maan on kiinnitettävä erityistä huomiota osan kansallistulostamme. Näinollen tuntuu
19838: työtä helpottavien välineiden, koneiden ja luonnolliselta ja on valtion edun mukaista
19839: laitteiden kehittämiseen ja saattamiseen asettua kannattamaan kotien naisten työ-
19840: yleiseen käyttöön maaseudullakin. Tär- taakan helpottamista. Jos täten voisimme
19841: keimpänä on pidettävä vesijohto- ja vie- jatkaa satojen tuhansien perheenäitien elin-
19842: märikysymyksen ratkaisemista. On muistet- ikää ja edistää heidän terveyttään tuhan-
19843: tava, että maatilataloudessa eläinten hoito sien pienokaisten turvaksi, niin lakiesityk-
19844: on keskeisin työ ja näin veden tarve huo- sen aiheuttama uhraus tuottaa moninkertai-
19845: mattavasti suurempi kuin konsanaan asu- sen ta:loudellisenkin siunauksen.
19846: tuskeskusten kodeissa, joihin vesi- ja vie- Edellä esitettyyn viitaten ehdot·amme kun-
19847: märijohdot suurin piirtein on jo raken- nioittaen,
19848: nettu.
19849: Runsaasti vettä kulutta·va ja raskain ko- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19850: titaloustyö on vaatteiden pesu. Pesuko- van lakieh<Wtuksen:
19851: neet ja yhteispesulat toisivat he!lpotusta
19852:
19853: Laki
19854: maalaiskotien naisten työn helpottamiseksi myönnettävän
19855: valtionavustuksen perusteista.
19856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19857: 1 §. ja pesukoneyhtymien, leipomoiden, karstaa-
19858: Maalaiskatien naisten .työn helpottami- moiden ja kehräämöiden perustamiseksi ja
19859: seksi varataan vuosittain valtion tulo- ja näiden toiminnan tukemiseksi.
19860: menoarviossa riittävä määräraha, josta an- Vesi- ja viemärijohtojen rakentamista
19861: netaan avustusta maalaiskatien vesi- ja vie- varten myönnettävä avustus voi olla enin-
19862: märijohtojen rakentamiseksi, sekä maalais- tään 50% hyväksytyn kustannusarvion mu-
19863: katien tarvetta varten toimivien pesuloiden kaisista rakennuskustannuksista, ei kuiten-
19864: 448 IX,1s. - Kotitalonstyöt.
19865:
19866: kaan enempää kuin 10,000 markkaa maa- 2 §.
19867: laiskotia kohti. Tämän lain nojalla valtion varoista jaet-
19868: Pesuloiden ja pesukoneyhtymien, leipo- tavat avustukset ovat veroista vapaat.
19869: moiden, karstaamoiden ja kehräämöiden pe- Oikeutta näihin avustuksiin älköön ulos-
19870: rustamiseksi voidaan myöntää avustusta mitattako. •
19871: @intään 50% hyväksytyn menoarvion mu-
19872: kaisista perustamiskustannuksista, mikäE 3 §.
19873: sanotussa yrityksessä on osakkaina vähin- Jos se, joka on saanut tässä laissa tar-
19874: tään 5 maalaiskotia, sekä enintään 25 %, koitettua avustusta, ei ole noudattanut sen
19875: jos mainitun yrityksen omistaa yksityinen, saamiseksi määrättyjä ehtoja, voidaan hä-'
19876: joka sitoutuu sitä käyttämään vahintään net velvoittaa suorittamaan avustus joko ko-
19877: 5 kodin hyväksi kohtuullista korvausta vas- konaan tai osa:ksi takaisin.
19878: taan.
19879: Edellä 3 momentissa mainitulle yrityk- 4 §.
19880: selle voidaan vuosittain myöntää ylläpito- Tarkeminat määräykset tämän lain täy-
19881: kustannuksiin avustusta enintään 25 % vuo- täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa maa-
19882: tuisista kustannuksista. talousministeriö.
19883:
19884: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
19885:
19886: Aino Luostarinen. Pekka Kiiski.
19887: Kerttu Saalasti. Toivo Ikonen.
19888: Vieno Simonen. Viljami Kalliokoski.
19889: Tahvo Rönkkö. Yrjö Saari.
19890: Heikki Soininen. V. J. Sukselainen.
19891: Erl. Haapaniemi. Viljam Sarjala.
19892: J. E. Lampinen. Lauri Leppihalme.
19893: Kalle Joukanen. Johannes Virolainen.
19894: 449
19895:
19896: IX,19. - Lak. al. N:o 69.
19897:
19898:
19899:
19900:
19901: Lampinen y. m. : Ehdotus laiksi eräiden, valtion, velkasitou-
19902: musten lU'nastusarvon korottamise8ta.
19903:
19904:
19905: E d u s k u n n a ll e.
19906:
19907: Sotien seurauksena olevan asutustoimin- omaisuudesta suoritettavat korvaukset vä-
19908: nan kustannukset, kuten muutkin sodan ai- häiseen murto-osaan sanotun omaisuuden
19909: heuttamat menot, kuuluvat lähinnä valtion, käyvästä arvosta sekä samalla kokonaan
19910: ja välillisesti hyväksyttyjen verotusperiaat- mullistanut näiden ja siirtoväen saamien
19911: teiden mukaan jaettuina, kaikkien kansa- korvausten todellisten arvojen välisen suh-
19912: laisten suoritettaviksi. Tämän mukaisesti teen, mikä johtuu siitä, ettei edellisistä an-
19913: määrättiinkin maanhankintalakia säädet- nettavia valtion velkasitoumuksia vastakoh-
19914: täessä niille kansalaisille, jotka sen nojalla tana toisen korvauslain mukaisilla obliga-
19915: joutuvat luovuttamaan omaisuuttaan asu- tioille millään tavoin turvattu rahan arvon
19916: tustoimintaa varten, maksettavaksi siitä mahdollista alenemista vastaan.
19917: valtion varoista senaikainen eli v. 1944 lo- Äsken mainituista seikoista on ollut seu-
19918: pussa vallinnut kohtuullinen käypä hinta. rauksena, että sodan aiheuttama asutustoi-
19919: Samalla korotettiin pika-asutuslain mukaan minta on kohtuuden ja lainsäätäjän alku-
19920: pakkolunastetusta tai valtiolle myydystä peräisen tarkoituksen vastaisesti muodostu-
19921: maasta vielä maksamatta olevat korvaukset nut maata omistavan väestöryhmän erityi-
19922: lisähintaa myöntämällä suunnilleen samalle seksi rasitukseksi sen joutuessa luovutta-
19923: tasolle. Mainitun maanhankintalain hinta- maan usein varsin suuren osan omaisuut-
19924: määräyksen tarkoituksena oli lisäksi, kuten taan jokseenkin merkityksetöntä korvausta
19925: eduskunnan vastauksessa hallituksen esi- vastaan tarkoitukseen, jonka toteuttamiseen
19926: tykseen maanhankintalaiksi ja siihen liitty- se lisäksi toisten mukana osallistuu veroja
19927: väksi lainsäädännöksi nimenomaan lausut- suorittamalla. Maanluovutusrasitus kohdis-
19928: tiin, että asutusmaan korvausperusteet tuu sitäpaitsi aivan epätasaisesti saman
19929: ainakin suurin piirtein vastaisivat siirto- suuruisten tilojen omistajiinkin riippuen
19930: väelle sodasta aiheutuneista menetyksistä siitä, millä paikkakunnalla tilat sattuvat
19931: toisen korvauslain mukaan suoritettavien sijaitsemaan. Muun kuin maaomaisuuden
19932: korvausten perusteita, millä tietenkin tar- omistajien kannettaviksi ei tällaista erikois-
19933: koitettiin sitä, että molemmat korvaukset veroa ole tullut. Nykyisen olotilan koh-
19934: samansuuruisesta menetyksestä tulisivat tuuttomuuden on myös hallitus asian joh-
19935: asiallisesti suunnilleen yhtä suuriksi. Näitä dosta tehtyihin eduskuntakyselyihin vasta-
19936: säännöksiä laadittaessa ei kuitenkaan kiin- tessaan myöntänyt, joskaan se valtion ny-
19937: nitetty riittävästi huomiota siihen, että ra- kyiseen vaikeaan rahatilanteeseen vedoten
19938: han arvon huomattava aleneminen ottaen ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin epäkohdan
19939: huomioon maan luovuttajille annettavien poistamiseksi. Tämä ei kuitenkaan voi olla
19940: valtion velkasitoumusten 10-15 vuoden pi- perusteena yhden varsin summittaisesti
19941: tuisen maksuajan, saattaisi johtaa oleelli- valitun kansalaisryhmän asettamiseen epä-
19942: sesti toisenlaiseen tulokseen kuin kohtuulli- oikeutettuun asemaan toisiin verrattuna.
19943: sen käyvän hinnan periaatteen toteutumi- Sitäpaitsi korvaus luovutetusta maaomai-
19944: seen ja · maanhankintalain mukaisten kor- suudesta suoritetaan, kuten sanottu, pää-
19945: vausten pysymiseen tarkoitetussa suhteessa asiassa vasta 10-15 vuoden kuluttua, jol-
19946: siirtoväen korvauksiin nähden. Maanhan- loin valtion raha-asiat voivat olla jo ny-
19947: kintalain säätämisen jälkeen tapahtunut kyistä paljon paremmalla kannalla.
19948: voimakas inflatio onkin jo tähän mennessä Asutustarkoituksiin luovutetusta omai-
19949: alentanut asutustarkoituksiin l uovutetusta suudesta suoritettavien korvausten saatta-
19950:
19951: -544/48 57
19952: 450 IX,11l.- Velkasitoumukset.
19953:
19954: minen ja pysyttäminen sellaisina, miksi ne siin nojautuvaa maatalousmaan, lähinnä
19955: on alunperin tarkoitettu, käynee parhaiten keskitasoisen pellon, verotusarvoja, jotka
19956: päinsä sitomalla niiden maksuksi annettu- ovat helposti laskettavissa. Tällainen me-
19957: jen valtion velkasitoumusten arvo johonkin nettely olisi sitäkin paremmin paikallaan,
19958: rahan arvon kehittymistä osoittavaan in- kun maan hinnoittelussa maanhankintalain
19959: deksiin. Tällöin tarjoutuu käytettäväksi mukaan muutenkin käytetään apuna vero-
19960: esim. !kotimaisten tavarain tukkuhintain- tusarvoja. On tietenkin selvää, että velka-
19961: deksi, joka säätelee mainittujen korvaus- sitoumusten määrän verotusarvoihin sitomi-
19962: obligatioiden lunastusarvoa, tai elinkustan- sesta johtuvaa etua ei ole myönnettävä nii-
19963: nusindeksi, jota käytetään palkkojen mää- hin velkasitoumuksiin nähden, jotka jo ovat
19964: rittelyssä. Kun kuitenkin maan hinnat, siirtyneet pois asianosaisilta maanluovutta-
19965: mistä nyt on kysymys, eivät suoranaisesti jilta tai heidän seuraajiltaan.
19966: vaikuta näihin indeksilukuihin, olisi ehkä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19967: kuitenkin paremmin paikallaan tässä yhtey-
19968: dessä varsinaisen maanhintaindeksin puut- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19969: teessa käyttää maatalouden verotusperustei- van lakiehdotuksen:
19970:
19971: Laki
19972: eräitten Ya.ltion velkasitoumusten lunastusarvon korottamisesta.
19973: Eduskunnan päät,öksen mukaisesti säädetään:
19974: 1 §. Korotus ei kuitenkaan koske velkasitou-
19975: Siirtoväen pika-asutuslain mukaan annet- musta, jonka tämän lain tullessa voimaan
19976: tavista valtion velkasitoumuksista 19 päi- omistaa muu kuin sen saaja tai se, jolle
19977: vänä joulukuuta 1940 annetussa laissa saaminen on siirtynyt perintönä tai testa-
19978: (755/40) sekä 5 päivänä toukokuuta 1945 mentin nojalla tahi seuraautonsa puolesta
19979: annetun maanhankintalain (396/45) 66 niihin verrattavalla saannolla.
19980: § :ssä tarkoitettujen valtion velkasitoumus-
19981: ten määrä on niitten erääntyessä maksetta- 2 §.
19982: viksi korotettava yhtä monella täydellä Velkasitoumuksiin, joiden määrä 1 §:n
19983: kymmenellä sadanneksella kuin verotusluo- mukaisesti voi tulla korotettavaksi, on teh-
19984: kituksen nojalla toiseen luokkaan kuuluvan tävä tätä osoittava merkintä.
19985: peltohehtaarin verotusarvo tulo- ja omai-
19986: suusverotusta varten vahvistettujen perus- 3 §.
19987: teiden mukaan keskimäärin koko maassa on Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-
19988: edellisenä verovuonna täysiä kymmeniä sa- meenpanosta ja soveltamisesta annetaan
19989: danneksia korkeampi kuin vuonna 1944. asetuksella.
19990:
19991: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
19992:
19993: J. E. Lampinen. Kerttu Saalasti.
19994: Eino Palovesi. ·Martti Suntela.
19995: L. 0. Hirvensalo. Vilja.m Sarjala.
19996: Antti J. Rantamaa. Henrik Kullberg.
19997: Matti Heikkilä.
19998: 461
19999:
20000: IX,2~. - La.k. &1. N: o 70.
20001:
20002:
20003:
20004:
20005: E. Pusa.: Ehdotus laiksi pierwiljelijäin maataloustuotannon
20006: ja taloudellisen aseman kohottamisesta.
20007:
20008:
20009: E d u s ik u n n a 11 e.
20010:
20011: Maatalousministeriössä toimiva maatalou- kohottavia tarvikkeita tai käytetäänkö niitä
20012: dentuotantolautakunta hankki vuoden 1945 ollenkaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole
20013: loppupuolel:la selvityksen maatalouden tuo- varaa jättää suurien peltoalojen sadon ko-
20014: tannon kehittämismahdollisuuksista. Se hottamista sattuman .varaan. Muutenkin
20015: laati selvityksen perusteella ohjelman, tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä noin 1.5
20016: jonka mukaan peltojemme satoa pitäisi no- miljoonaisen pienviljelijärväestön taloudelli-
20017: peasti kohottaa runsaiden väkilannoitemää- sen aseman kohottamiseksi. Niinpä pien-
20018: rien avulla. Sen hyväksymä nykyinen vä- viljelijäin kylvösiemenen peittaus näyttäisi
20019: kilannoitteiden käyttöohjelma sisältää maksavan kaikkiaan noin 50 miljoonaa
20020: 20 000 tonnia typpeä sisältävän määrän markkaa, mutta antaisi arviolta 750 mil-.
20021: typpilannoitteita, 100,000 tonnia fosfori- joonan markan suuruisen sadonlisäyksen.
20022: happoa sisältävän määrän fosforilannoit- Samoin apilansiemenen ja muiden herne-
20023: teita ja 40,000 tonnia kalia sisältävän mää- kasvien tartuttaminen typpeä keräävillä
20024: rän kalilannoitteita. Vielä ohjelma edel- nystyräbaktereilla näyttäisi ma;ksavan ehkä.
20025: lyttää että nimenomaisesti fosforihappoa si~ 15 miljoonaa markkaa, mutta sen satoa li-
20026: sältäviä lannoitteita pitäisi käyttää huo- säävä vaikutus saattaa olla suotuisissa ta-
20027: mattavasti enemmän fosforinpuutetta kär- pauksissa miljardin markan suuruinen.
20028: sivien peltojen peruslannoitukseksi. Edel- AIV-liuos maksaa noin 50 penniä AIV-
20029: leen on tavoitteena 800,000-1,000,000 ton- liuDksella tuotettavaa maitokiloa kohden,
20030: nia kalkkikivijauhoa peltojen kasvuominai- joten senkin käyttäminen on poikkeuksel-
20031: suuksien parantamiseksi ja liiallisen hap- lisen kannattavaa etenkin kun huomioidaan,
20032: pamuuden poistamiseksi. että apUavaltaista heinää säilöttäessä saa-
20033: Vaikka näitä lannoite- ja kalkkimääriä ei daan noin 30 % enemmän heinässä tuo-
20034: ole tähän mennessä saatu vuosittain käytet- reena olevista ravintoaineista talteen AIV-
20035: tävä:ksi, on tämä asiantuntemuksella ja pä- rehussa esim. seipäällä kuivatetun heinän
20036: tevyydellä laadittu ohjelma vieläkin käyttö- rehnarvoon verraten.
20037: kelpoinen maataloustuotannon kohotta- Kokemuksesta tiedetään, ettei nykyisellä
20038: mista suunniteltaessa. yksinomaan maatalDudelliseen neuvontaan
20039: Maassamme on 15 ha tai sitä vähemmän perustuvilla maatalousammattitaidon ja
20040: peltoa omistavien pienviljelijäin hallussa tuotannon kohottamismenetelmillä saada no-
20041: nykyään noin puolet peltoalastamme. Tä- peasti tuloksia. Kuitenkin maataloustuo-
20042: män mukaisesti heidän tarvitsemansa väki- tantomme saattaminen kansakuntaa kokD-
20043: lannoite- ja kalkkimäärän hinta nousee naisuudessaan mahdollisimman tehokkaasti
20044: noin 3,250,000,000 markkaan. Tämän väki- hyödyttämään samalla kuin se antaisi en-
20045: lannoite- ja kalkkimäärän avulla voidaan tisestään paremman toimeentulon ammat-
20046: jo ensimmäisenä satovuotena odottaa nor- tiaan harjoittavalle pienviljelijäväestölle,
20047: maalivuosina noin 10 miljardin markan vaatii kokonaan toisenlaisia toimenpiteitä.
20048: arvoista sa·donlisäystä. Tästä käy selville, Se vaatii myöskin entiseen verraten toi-
20049: että valtakunnan talouselämän kannalta ei senlaista valtiovarojen käyttämistä kuin tä-
20050: ole järkevää jättää yksityisen harrastuk- hän asti. Ennen kaikkea se vaatii toimen-
20051: sen tai sattuman varaan sitä seikkaa, käy- piteiden määrätietoista, vuodesta toiseen
20052: tetäänkö pientiloilla riittävästi tuotantoa kestävää jatkuvaisuutta. Sen vuoksi pien-
20053: 452 IX,2o. - 'Pienviljelijäin avustaminen.
20054:
20055: viljelijöihin kohdistuvan maataloustuotan- huomattava toisaalta, että syrjäseuduilla ja
20056: non ja heidän elintasonsa kohottamisen liian pienillä tiloilla työskentelevät suuri-
20057: edistämistoimenpiteiden tulee perustua sitä perheiset pienviljelijät on asetettava hyvin
20058: varten säädettävän lain säännöksiin ai- paljon edullisempaan asemaan avustuksia
20059: van samalla tavoin ja samoista syistä kuin ja tarvikkeiden hinnanalennuksia sekä lai-
20060: äskettäin säädettiin metsänparannuslaki. noja myönnettäessä kuin sellaiset, joiden
20061: Tässä laissa on lausuttava ne pääperiaat- tilat ovat liike- ja kulutuskeskusten välit-
20062: teet, mihin tarkoituksiin valtionvaroja on tömässä läheisyydessä tai joiden omistuk-
20063: käytettävä ja kuinka paljon niitä on vähin- sessa on huomattavasti myyntimetsää.
20064: tään käytettävä s~kä senjälkeen jätettävä Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
20065: hallituksen tehtäväksi huolehtia, että sää- tetaan,
20066: dettyä ia;kia, lain henkeä vastaavalla tavalla
20067: tehokkaasti toteutetaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20068: Harkittaessa kuinka paljon varoja vuo- van lakiehdotuksen:
20069: sittain tarkoitukseen olisi käytettävä, olisi
20070:
20071:
20072: Laki
20073: pienviljelijäin maataloustuotannon ja taloudellisen aseman kohottamisesta.
20074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20075: 1 §. sekä muiden heidän talouttaan nopeasti,
20076: Viitenä vuotena alkaen vuodesta 1949 teholdtaasti ja pysyväisesti kohottavien ai-
20077: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon pien- neiden, laitteiden ja rakenteiden hankki-
20078: viljelijäin maataloustuotannon kohottami- mista, tarvittaessa ilmaiseksi antamista tai
20079: seksi ja taloudellisen aseman parantami- tavallista halvempaan hintaan jakamista
20080: seksi 2.5 miljardin, vuodeksi 1950 2.s mil- varten.
20081: jardin, vuodeksi 1951 3.1 miljardin, vuo-
20082: deksi 1952 3.4 miljardin, vuodeksi 1953 3 §.
20083: 3. 7 miljardin ja vuodeksi 1954 4 miljar- Varoja käytettäessä on erityisesti avus-
20084: din markan suuruinen siirtomääräraha. tettava suuriperheisiä, liian pienen vilje-
20085: lysalan omaavia, tuotannollisessa suhteessa
20086: 2 §. epäedullisissa olosuhteissa olevia pienviljeli-
20087: Edellä 1 § :ssä mainittu määrära!ha käy- jöitä.
20088: tetään pienviljelijöille tarpeellisten tuotan-
20089: totarvikkeiden niin kuin väkilannoitteiden, 4 §.
20090: maanviljelyskalkin, väkirehujen, peittaus- Tarkemmat määräykset tämän lain so-
20091: aineiden, AIV-liuoksen ja AIV-rehutornien veltamisesta annetaan asetuksella.
20092:
20093: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
20094:
20095: E. Pusa.
20096: 453
20097:
20098: IX,21. - Toiv. al. N:o 168.
20099:
20100:
20101:
20102:
20103: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä maaseudun taloudellisten,
20104: sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen kohottamiseen täh-
20105: täävän kokonaissuunnitelman laatimiseksi.
20106:
20107:
20108: Ed u·s kun n a 11 e.
20109:
20110: Maaseutuelämän kohottaminen kokonai- mintaa, ennenkuin maaseutuelämä kykenee
20111: suudessaan ja erityisesti vaikeimmassa ase- tarjamaan tasa-arvoiset edellytykset kansa-
20112: massa elävien syrjäisten seutujen pienelä- laisten elämälle ja hyvinvoinnille.
20113: jien aseman parantaminen on maassamme Jotta yhteiskunnan toimenpiteet maa-
20114: niitä tehtäviä, joiden suorittamiseen yhteis- seutuelämän kohottamiseksi voisivat tapah-
20115: kunnan on määrätietoisesti ryhdyttävä. Se tua määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti,
20116: on välttämätön yhteiskunnallisen oikeuden- alkaen pahimmista puutteista ja jatkuen
20117: mukaisuuden toteuttamiseksi ja terveen ta- oikeassa järjestyksessä, tarvittaisin yhte-
20118: sapainon aikaansaamiseksi yhteiskunnas- näinen suunnitelma maaseudun taloudellis-
20119: samme maaseudun ja asutuskeskusten elin- ten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen
20120: tason välillä. Ilman tällaista tasapainoa kohottamisesta. Sen aikaansaaminen ja ta-
20121: tulevat jatkumaan ne haitalliset ilmiöt, loudellisten mahdollisuuksiemme rajoissa
20122: jotka liian suureksi paisuva, epäterve toteuttaminen kuuluu valtiovallan tehtä-
20123: muuttoliike maaseudulta asutuskeskuksiin vun.
20124: yhteiskunnassamme aiheuttaa. Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
20125: Maaseutuelämän kohottamiseen pyrit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20126: täessä on työ aloitettava vaikeimmassa ase-
20127: massa olevien syrjäisten seutujen epäkohtia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20128: korjaamalla. Useimmassa tapauksessa täl- toimenpiteisiin maaseudun taloudel-
20129: löin on ensimmäisellä tilalla alkeellisten -lii- listen, sosiaalisten ja sivistyksellisten
20130: kenneolojen parantaminen. Senjälkeen seu- olojen kohottamiseen tähtäävän koko-
20131: raa edellytysten luominen elinkelpoisten naissu·unnitelman laatimiseksi ja to-
20132: tilojen muodostumiselle ja viljelyksen ko- teuttamiseksi siten, että työ aloitetaan
20133: hotttamiselle kotoista ja myyntituotantoa parantamalla ensin vaikeimmassa
20134: silmälläpitäen. Taloudellisten kysymysten asemassa olevien maaseudun syrjäis-
20135: ohella kaipaavat monet sosiaaliset ja sivis- ten seutujen asemaa.
20136: tykselliset kysymykset määrätietoista toi-
20137: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
20138:
20139: Martti Miettunen. Markus Niskala.
20140: Onni Mannila. Yrjö Hautala.
20141: J. E. Lampinen. Lauri Laine.
20142: Eino Palovesi. Erkki Koivisto.
20143: 454
20144:
20145: IX,22. - Toiv. al. N:o 169.
20146:
20147:
20148:
20149:
20150: Kalliokoski y. m.: Toimenpiteistä maanviljelystalouden
20151: 1tutk!imuslaitoksen perustamiseksi.
20152:
20153:
20154: Ed usikunnalle.
20155:
20156: Vaikka maassamme jo v;uodesta 1922 :läh- niin, että laitoksen työstä käytännön maa-
20157: tien on ollut toiminnassa yhdeksä·än eri taloudelle lk;oituva hyöty saataisiin mahdol-
20158: osastoon jakautuva MaataloUSikoelaitos, joka lisimman suureksi ja se nopeasti voitaisiin
20159: tutlkii eri alojen teknillisiä kysymyksiä, ei saattaa pääelinkeinoamme palvelemaan.
20160: ole o~emassa vastaavaa tai muuta laitosta Laitos toimisi valtion laitoksena samaan
20161: nmataloutemrrne eri haarojen taloudellisten tapaan ikuin esim. Valtion Teknillinen Tut-
20162: ydin!kysymystenkään tutkimista varten. Tä- kimuslaitos ja Maatalouskoelaitos, kuiten-
20163: män alan tutJkimustoiminta ;on rajoittunut kin siten, että laitokseen liittyisi myös sen
20164: lähinnä Helsingin yliopiston maanviljelys- toimintaa t~eva säätiö, jonka muodostai-
20165: taloudellisen laitoksen piiriin. Tämän lai- sivat m. m. maataloudelliset järjestöt, maa.-
20166: toksen päätehtävänä on kuitenkin korkeim- talousk!Oneiden ja -tarvikkeiden valmistajat
20167: man maanviljelystaloudellisen opetuksen ja myyjät sekä maataloustyönantajien ja
20168: antaminen eikä sillä lukumäärä:ltään vähäi- -työntekijöiden järjestöt. !Jaitoksen johto-
20169: sen opettajavoiman ja niulclrojen k:äyttö- elimiin kutuluisi valtion edustajien lisäksi
20170: var,ojen takia muutenkaan voi olla edelly- myöskin säätiön edustajia.
20171: tyksiä pääelinkeinoamme kosrr{evien talou- LaitOksen tehtävänä ,olisi maatalouden eri
20172: dellisten tutkiiDJUSten suorittamiseen siinä alojen tutkiminen ja kehittäminen sekä
20173: laaj·wudessa kuin käytännöllinen tarve vaa- yksityistalouden että kansantalouden kan-
20174: tisi. Maataloutemme kehittämisen j·a koko nalta. Laitoksen tehtäviin tulisi näinollen
20175: kansantaloutemme kannalta on välttämä- krmlumaan m. m.: Maatilatalouden ja sen
20176: töntä saada aikaan suunnitelmallinen tämän eri haarojen kannattavuuskysymysten tut-
20177: alan tutkimustoiminta ja perustaa erityinen kiminen, maanviljelystaloudellisten erikois-
20178: maanviljelystaloudellinen tutkimuslaitos. kysymysten tieteellinen selvittely, tilojen
20179: Sen johdosta, että Helsingin yliopistxm tuotannollisten eriik,oistumismahdolli~uuk
20180: .maanviljelystalouden prof.essorin Rurik Pih- sien tutkiminen, maatilatalouden rationali-
20181: kalan aloitteesta on tällainen tut!kimruslai- soinnin, varsinkin ihmis-, hevos- ja kone-
20182: tos suunniteltu sijoitettavaksi siihen raken- työn tutkiminen ja !kehittäminen ja siinä
20183: nuskompleiksiin, jota parhaillaan rakenne- erityisesti pientilojen työtalouden, niille
20184: taan Maatalouskoneiden koetuslaitosta ja soveltuvien lk1onesarjojen ja koneiden yh-
20185: yliopistollisen työtieteen opetuksen tarvetta teiskäyttöä !koskevien kysymysten samoin-
20186: varten, on maanvilj.elystalouden tutkimsus- kuin pientilojen sivuansiomahdollisuuksien
20187: laitoksen perustamiselle saatu huOIIIlatlta- tutkiminen, koko maata koskevien maa-
20188: vasti paremmat iiDäytännölliset edellytykset taloUiden tuotantosuuntakysymysten selkä
20189: kuin muuten olisi mahdollista. Krm tämä yl·eensä maataloutemme kehitystä ja oh-
20190: ra!kennussuunnitelma välttämättömän tar- jausta varten välttämättömien kysymysten
20191: peen vuoksi ion lähiaikoina toteutettava, selvittällninen. Paitsi varsinaista maata-
20192: olisi myös kiireellisesti ryhdyttävä toimen- loutta, !kuuluisi ·laitoksen tehtäviin myös
20193: piteisiin nyt puheenaolevan maanviljelys- maatilatalouden yhteydessä esiintyvien
20194: taloudellisen tultkimuslaitoksen perustami- metsä-, puutarha-, kotitalous-, rakennus-
20195: seksi. Sen järjestysmuoto ja työtavat olisi j. n ..e. kysymyksien tutkiminen.
20196: tarkoin suunniteltava sekä sen yhteys maa- Laitoksen organisatio voisi olla esim. seu-
20197: talouden edistämisjärjestöihin määriteltävä raavanlainen.
20198: IX,22. - Kalliokoski y. m. 4;)5
20199:
20200: Se jakautuisi kolmeen osastoon, jotka siä kirjanpito- ja tilastotietoja, osasto PYf"
20201: olisivat: kisi kioko maatilatalouden rationalisointiin.
20202: Työtalouden :osasto Maatalouspolitiik·an osaston tehtävänä
20203: Yksityistalouden osasto olisi ~ko maata koskevien maatalouden •ttoo-
20204: 1\'Iaatalom~politiikan osasto. tanto!kysymysten tutkiminen selkä yleensä
20205: Työtalouden osaston tehtävänä olisi twt- maataloutemme kehitystä ja !Ohjausta var-
20206: :k:ia ja kehittää työmenetelmiä, töiden järjes- ten välttämättömien kysymysten selvittä-
20207: telyä, palkkaustap1oja j. n. e. pyrkien työn minen.
20208: rationalisointiin ja työn tuottavuuden !ko- Laitoksen toiminnan suunnittelu ja val-
20209: hottamiseen. Osaston tehtävänä olisi lisäksi vonta voisi kuuJua hallintoneuvMtolle, jossa
20210: yhteistoiminnassa MaataloUSkoneiden iroe- olisi ~kä valtion että säätiön ed~tajia.
20211: t;uslaitoksen ja Työtehoseura r. y:n kanssa Varsinaisen tul1Jkimustoiminnan lähempi
20212: t'Ultikia ja ikehittää maataLouslwneita ja työ- suunnittelu kuuluisi johtoikunnalle, jonb
20213: välineitä niiden tarkoituiksenmulkaisuutta ja muodostaisivat laitoiksen osastopäälliköt sekä
20214: oloihimme sov.eltuvaisuutta silmälläpitäen. maatalousministeriön ja yliopiston edus-
20215: Tutkimustulosten käytäntöön saattaminen tajat.
20216: ja sen vaatima neuvontatyö tulisi pää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
20217: asiassa eri alojen neuvontajärjestöjen teh- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
20218: täväksi. vomuksen,
20219: Yksityistalouden osaston tehtävänä on
20220: maatilatalouden kannattavuus- ja tUJotanto- että haUitus kiireellisesti ryhtyisi
20221: suuntakysymysten tutkiminen yksityistalou- toimenpiteisiiw Maanviljelystalouden
20222: den kannalta. Su:oritta~nalla erikoistutki- tutkirwuslwitoksen perustamiseksi ja
20223: muksia ja käyttämä.llä hyvälkseen m. m. työ- antaisi asiasta tarvittavan esityksen
20224: talouden osaston tutkimustuiloksia seikä ylei- Eduskunnalle.
20225: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
20226:
20227: Viljami Kalliokoski. Lauri LeppihaJme.
20228: Eino Palovesi. Toivo Ikonen.
20229: Yrjö Hautala. Valfrid Eskola.
20230: S. Salo. Felix Seppälä.
20231: Matti Miikki. M. 0. Lahtela.
20232: Kerttu Saalasti. Viljam Sarjala.
20233: Aino Luostarinen. Kalle Kauhanen.
20234: Vieno Simonen. Niilo Ryhtä.
20235: V. J. Sukselainen. Johannes Virolainen.
20236: Yrjö Saari. J. E. Lampinen.
20237: Erl. Haapaniemi. T. N. Vilhula.
20238: 456
20239:
20240: IX,23. - Toiv. al. N:o 170.
20241:
20242:
20243: V. Eskola y. m.: Toimenpiteistä maataloustuotannon edistä-
20244: miseksi.
20245:
20246: E d u s k u n n a ll e.
20247:
20248: Maassamme on jouduttu eri aikoina rat- tehtävä puoluepoliittisista laskelmista va-
20249: kaisemaan hyvin laajakantoisiakin talous- paita maa- ja kansantaloudellisten sekä
20250: poliittisia kysymyksiä ilman, että niiden sosiaalisten seikkojen sanelemia johtopää-
20251: vaikutuksia on ennakolta yksityiskohtaisesti töksiä, on ollut puheenaolevista tutkimuk-
20252: tutkittu ja arvioitu. Näin menetellen ei sista verraten vähän apua.
20253: aina ole ollut edes likimääräistä selvyyttä 1920-luvun alussa ilmestyneessä teokses- ·
20254: siitä, mikä vaikutus suoritettavaksi pääte- saan: ,Pienviljelys Pohjoismaissa" Hannes
20255: tyllä toimenpiteellä tulee olemaan itse Gebhard valaisi verraten laajasti pienvilje-
20256: asianomaiselle kysymykselle tahi sille talou- lyksen ja suuremman viljelyksen tuotanto-
20257: dellisen toiminnan alalle, jonka ratkaisu suhteita. Tämä teos oli jo alunperin yksi-
20258: kulloinkin on kysymyksessä. Tämä koskee puolinen siinä, että se ei sisältänyt mitään
20259: erityisesti maatalouspolitiikkaa, jota on laskelmia siitä, kuinka suuriksi muodostu-
20260: maassamme yleensä hoidettu hetkellisluon- vat tuotantokustannukset tuoteyksikköä
20261: toisten tarpeiden mukaisesti, katsomatta kohti minkäkin suuruisilla tiloilla. Lisäksi
20262: asiaa edes maatalouden kannalta pitem- oli teoksen yleissävy subjektiivinen ja ny-
20263: mällä tähtäimellä, puhumattakaan siitä, että kyisin se on myöskin käyttökelvottomaksi
20264: laajakantoisiakaan ratkaisuja tehtäessä olisi vanhentunut, joten sillä nykyisin on vain
20265: oltu selvillä siitä, mikä vaikutus toimen- historiallinen arvo.
20266: piteellä on maan kansantalouteen kokonai- Toisen maailmansodan edellisinä vuosina
20267: suudessaan. yritettiin täällä saada selvyys pienviljeli-
20268: Maataloutta koskevia peruskysymyksiä, jäin tuotantosuunnasta, tuotantotasosta ja
20269: kuten kysymyksiä siitä, minkälainen tila- tilojen antamasta taloudellisesta tuloksesta.
20270: suuruussuhde olisi meillä kansantaloudelli- Asiassa suoritti maaherra S. Mattssonin
20271: sesti ja sosiaalisesti tavoiteltavin muoto, puheenjohdolla toiminut valtionkomitea ver-
20272: minkälainen tulisi eri tHaisuuruusluokkien raten laajoja esitöitä, joiden perusteella
20273: tuotantosuunnan olla eri olosuhteissa ja eri komitean sihteeri, tri 0. W. Willandt on
20274: osissa maatamme, kuinka voimakas ja missä julkisuudessa esittänyt erinäisiä toteamuk-
20275: muodossa annettu tuki maataloudelle an- sia. Yhteenvedot ja päätelmät jäivät komi-
20276: taisi pitemmällä tähtäimellä katsottuna par- tealta kuitenkin sodan syttymisen vuoksi
20277: haan tuloksen, minkälaisin rationalisoimis- suorittamatta, eikä komitea ole senjälkeen
20278: menetelmin voitaisiin tuotantokustannuksia jatkanut työtänsä.
20279: pinta-alaa, sekä satomääriä ja tuoteyksik- Kuten havaitaan, tästäkään tutkimusyri-
20280: köä kohti tehokkaimmin alentaa, j. n. e., ei tyksestä ei siis ole syntynyt sellaisia hedel-
20281: ole loppuun asti edes yritetty perusteelli- miä, jotka olisivat maatalouspolitiikkamme
20282: sesti selvittää. Tosin meillä suoritetaan perustaksi kelvollisia.
20283: maataloushallituksen johdolla ja maatalous- Käyttökelpoisten selvitysten puuttuessa
20284: järjestöjen avustamana n. k. maatalouden maatalouden tärkeimmistä peruskysymyk-
20285: ikannattavaisuustutkimuksia, mutta nämä sistä on esim. niin tärkeää asiaa, kuin ti-
20286: rajoittuvat kovin suppeaan aineistoon ja lojen suuruussuhdetta, jouduttu ratkaise-
20287: niiden käytännöllistä merkitystä on suu- maan täysin umpimähkäisesti. Huomatta-
20288: resti alentanut se, että näiden tutkimus- valta osaltaan on tähän ollut pakko, koska
20289: ten tuloksien tulkinnassa on virallisella ta- maataloussiirtoväen asuttaminen mahdolli-
20290: holla oltu ylen varovaisia ja muilla ta- simman suuressa laajuudessa on ollut ilmei-
20291: hoilla taas on asiaan sekotettu runsain mi- nen välttämättömyys. On myös eräitä muita
20292: toin poliittisien intressien sanelemia näkö- väestöpiirejä, joiden asuttaminen vanhojen
20293: kohtia. On itsestään selvää, että niille, tilojen pienentämisen kustannuksella tus-
20294: joiden olisi näiden tutkimusten perusteella kin on vältettävissä. Mutta onko viime ai-
20295: IX,23. - V. Eskola y. m. 457
20296:
20297: koina noudatettu suunta oikea senjälkeen- että kysynnän ja tarjonnan välisestä jänni-
20298: kin, kun mainittu pakkotilannne on poistu- tyksestä johtuen hinnoilla oli taipumus
20299: nut, on asia, joka olisi selvitettävä objektii- nousta ylen korkeiksi. Säännöstelypolitii-
20300: visilla ja perusteellisilla tutkimuksilla, sen- kallaan valtio tosin piti säännöstelyelinten
20301: sijaan, että tähänastinen kannanotto on kautta kulkevien tuotteiden hinnat suhteel-
20302: muodostunut suureksi osaksi puolesta tai lisen alhaisina, mutta maksoi itse suora-
20303: vastaan puhuvien tunneseikkojen tai henki- naista tukipalkkiota niin paljon kuin maa-
20304: lökohtaisten intressien perusteella. talouden kannattavaisuuden katsottiin vaa-
20305: Tarkoituksenmukaisten tHaisuuruussuhtei- tivan, tehden palkkioiden yhteismäärä useita
20306: den selvityksen ohessa olisi välttämätöntä miljardeja vuosittain.
20307: tutkia, millainen tuotantosuunta minkäkin Suunnitelmallisuus maatalouspolitiikassa
20308: suuruisilla tiloilla ja eri osissa maata par- ja sen edellytyksenä oleva mahdollisimman
20309: haiten vastaisi tarkoitustaan toisaalta maa- tarkka selvyys asiaan vaikuttavista eri teki-
20310: taloudenharjoittajien, toisaalta kansan- ja jöistä on vastaisuudessa erityisen tärkeä
20311: valtiontalouden kannalta. Samoin olisi sel- siksi, että maataloutemme kilpailukyky mui-
20312: vitettävä, kuinka suuri ja millaisissa muo- den maiden maatalouden kanssa joutuu en-
20313: doissa maataloudelle annettu valtiontuki tistä kovemmalle koetukselle sen johdosta,
20314: parhaiten vastaisi niin maatalouden kuin että johtavien maatalousmaiden tuotantoa,
20315: kansantaloudenkin vaatimuksia. Vielä olisi erittäinkin viljanviljelystä on sotavuosina
20316: hankittava mahdollisimman perusteellinen ja sodan jälkeen erinomaisen voimakkaasti
20317: selvitys siitä, millaisin rationalisoimismene- tehostettu ja koneellistettu; meidän
20318: telmin tuotantokustannuksia voitaisiin alen- maamme jäätyä tässä suhteessa pahasti jäl-
20319: taa pinta-alaa, kokonaissatoa ja satoyksik- keen, osittain kauppa- ja valuuttasyistä,
20320: köä kohti, sekä millä tavoin rationalisoidut osittain senvuoksi, että tehokkaampien maa-
20321: menettelytavat voitaisiin nopeimmin saat- talouskoneiden käyttöön täällä on suhteelli-
20322: taa laajassa mitassa sovelletuksi maatalou- sen vähän mahdollisuuksia maastosuhteiden
20323: teen. takia. Ellei näissä oloissa löydetä meidän
20324: oloissamme tehokkaimpia ja taloudellisim-
20325: Johtuen maamme suuresta maatalous- pia tuotanto-, jalostus- ja käyttömenetelmiä,
20326: väestövaltaisuudesta sekä tämän väestön jää maatalouden kansantaloudellinen tuotto
20327: mahdollisuuksista eri tietä vaikuttaa maa- epätyydyttäväksi ja yksityistaloudellinen
20328: talouspolitiikkaan on maatalouden kannat- kannattavaisuus liian suuresti riippuvai-
20329: tavaisuus meillä - muutamia 30~luvun seksi valtion, siis välillisesti veronmaksa-
20330: 'alun· pulavuosia lullruooottamatta - voitu jain ja kuluttajain maataloudelle antamasta
20331: pitää tyydyttävänä. Kannattavaisuus on ol- tuesta.
20332: lut jopa niin hyvä, että halu maatilain Edelläoleviin perusteluihin vedoten ehdo-
20333: saantiin on pysynyt voimakkaana ja että tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
20334: maatalouskiinteistöjen hinnan perussuunta täväksi toivomuksen,
20335: on, mainittuja pulavuosina lukuunotta-
20336: matta, ollut jatkuvasti nousussa. Kannatta- että hallitus viipymättä suoritut-
20337: vaisuus on kuitenkin perustunut maatalou- taisi perusteellisen selvityksen siitä,
20338: den jatkuvaan ja voimakkaaseen valtiontu- millaiset tilasuuruussuhteet parhaiten
20339: keen, joka alituotantotavarain osalta on an- vastaavat kansantaloutemme vaati-
20340: nettu korkeiden tullien, ylituotantotavarain muksia, sekä millainen tulisi olla maa-
20341: osalta taas vientipalkkioiden muodossa. Li- talouden t1Wtantosuunnan eri suu-
20342: säksi on maataloudelle annettu suuria sum- ruisilla ja eri seuduilla sijaitsevilla
20343: mia suoranaisia avustuksia uudisviljelys- ja tiloilla, miten suu·ren ja minkälaisen
20344: laidunraivauspalkkioiden, sokerijuurikasvil- tulisi olla muaatalouden valtionavus-
20345: jelyspalkkioiden, y. m. muodossa. Sotavuo- tuksen, sekä miten maataloustuotanto
20346: sina ja niiden jälkeen maatalouden kannat- saataisiin parhaimmin ja nopeimmin
20347: tavaisuus taas tuli turvatuksi sen kautta, rationalisoid1tksi.
20348: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
20349: Valfrid Eskola. Juho Karvonen. 0. Muikku.
20350: Viljo Rantala. Hilma Koivulahti-Lehto. J. F. Tolonen.
20351: Arttur Koskinen. Kalle Jokinen. Edvard Pesonen.
20352: Arvo Sävelä. A. Turkka. Heikki Simonen.
20353: öS
20354: 468
20355:
20356: IX,24. - Toiv. al. N:o 171.
20357:
20358:
20359:
20360:
20361: Villiula y. m.: Suunnitelmwn laatimisesta maatal!oustuotan-
20362: ?Wn turvaantiseksi ulkomaiselta kilpailulta.
20363:
20364:
20365: E d u s k u n n a ll e.
20366:
20367: Maamme maatalouden kehittyminen riip- vikkeet myytäisiin meille paljon halvem-
20368: puu oleellisesti, paitsi eri tuotantopuolien milla hinnoilla kuin mitä niitä omassa
20369: tuotannon kohoamisesta, myöskin siitä, että maassa voidaan monistakin tekijöistä joh-
20370: tuotanto kaikilla aloilla maanviljelijälle ta- tuen tuottaa. Tämä seikka on omiaan he-
20371: loudellisesti kannattaa. Tässä suhteessa on rättämään mitä suurinta huolestumista
20372: sotavuosina ja osittain sen jälkeenkin an- maamme maatalousväestön keskuudessa ja
20373: karan säännöstelyn ollessa käytännössä siihen olisi valtiovallan taholta välttämättä
20374: maataloutta pyritty pitämään lapsipuolen kiinnitettävä kiireellisesti mitä vakavinta
20375: asemassa. Varmaa kuitenkin on, että tuo- huomiota. Ensi tilassa olisi laadittava
20376: tannon eri puolien kohtuullinen kannatta- suunnitelma, millä tavoin maamme maa-
20377: vaisuus on yksi kaikkein tärkeimpiä teki- talouden tuotannon eri puolia olisi ryhdyt-
20378: jöitä tuotannon jatkuvaa kohottamista aja- tävä suojelemaan ulkomaiselta kilpailulta,
20379: teltaessa. Tämän vuoksi on tästä seikasta jotta ei maatalous meillä tulisi kannatta-
20380: ehdottomasti pidettävä huolta maatalou- mattomaksi. Tämä koskee paitsi koko maa-
20381: temme tulevaisuutta ajateltaessa. Tähän on taloutta myöskin erikoisesti maamme moni-
20382: nimenomaan tällä hetkellä sitäkin suurempi satatuhantista pienviljelijäväestöä, jonka
20383: syy, kun sotien jälkeen kaikkialla maail- elinkeino, ellei asiassa ryhdytä hyvissä
20384: massa toimitaan voimakkaasti maatalous- ajoin toimenpiteisiin, saattaa muodostua
20385: tuotannon kohottamiseksi ja tulokset tässä täysin kannattamattomaksi.
20386: suhteessa ennen pitkää alkavat varmaankin Edellä esittämämme perusteella ehdotam-
20387: tuntua. Kun monissa maissa maatalouden mekin eduskunnan päätettäväksi toivo-
20388: tuotantoa voidaan harjoittaa luontosuhteit- muksen,
20389: ten puolesta paljon edullisemmissa olosuh- että hallitus laatisi kiireellisesti
20390: teissa kuin mitä asianlaita on meidän maa- suunnitelman oman maamme maata-
20391: hamme nähden, tulee tästä ilmeisesti ole- loustuotannon eri puolien kannatta-
20392: maan jo suhteellisen pian seurauksena, että vaisuuden turvaamiseksi ulkomaiselta
20393: :ulkomailta maahamme tarjottavat elintar- kilpailulta.
20394: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
20395:
20396: T. N. Vilhula. S. Salo.
20397: 459
20398:
20399: IX,25. - Toiv. al. N:o 172.
20400:
20401:
20402:
20403:
20404: Antila y. m.: Tutkimuksen toimitt'amisesta tarkoituksenmu-
20405: kaisimman viljelmän koosta maamme eri seuduilla.
20406:
20407:
20408: E d u s k u n n a ll e.
20409:
20410: Kysymys maatilojen sopivimmasta koosta, enemmän ryhdytty rationalisoimistoimenpi-
20411: johon eri näkökohdat huomioon ottaen tu- teisiin, on yhä ilmeisemmäksi käynyt tilan
20412: Jisi pyrkiä, on jo p1tkähikön ajan ollUit. ikes- lmon huomalttava vaikutus niin sen kannat-
20413: ikusteltavana ja viime a1ikoina tu11ut erityi- tavaisunteen kuin ,työnsäästämistoimenpitei-
20414: sen ajankohtaise~ksi. Tämä johtuu siitä suu- den onnistumiseenkin. Tutkimukset ovat
20415: resta tilojen, er]t.yisesti pienempien, luku- osoitlbaneet, että nykyisillä .työmenetelmillä
20416: määrän kasvusta,, joka itsenäistymisen jäl- ja saman tuotantosuunnan vallitessa työme-
20417: keen on maassamme tapahtunut ja parhail- nekki tuoteyksikköä ikohden pientiloilla on
20418: laan tapahtuu, sekä 'toisaalita tuotantokus- pwljon suurempi ilruin isommilla ja kannat-
20419: tannusten alentamiseen tähtäävästä maata- tavaisuus v:aSitaavasti heikompi. Kallista ih-
20420: louden rationalisoimispyrkimyksesltä, joka mistyötä säästävien koneiden käytäntöön-
20421: .UiJheises,ti liittyy tilaJkokokysymY'kseen. Kun otto ainakin kai:kikein ~p.ienimmillä tiloilla
20422: n. s. kääpiöviljelmätJkin otetaan lukuun, li- tuottaa taas suuria vaikeuksia. Tämä näyt-
20423: sääntyi tilojen määrä meillä vv. 1920- täisi siis viittaavoan siihen, että puhtaasti
20424: 1921 n. 65,000:Ha ollen viimeksi mainitltuna taloudelliselta nä!köka;nnaJit>a olisi meilläkin
20425: vuonna n .315,000. Lisäyksestä tuli valta- pyrittävä mahdoUis:irrnman suuriin tiloihin.
20426: osa pienten tilojen osalle, alle 2 ha peltoa .On kuitenkin sekä maantieteellisistä ja so-
20427: käsittävien viljelm:i:en <luvun kasvaessa siaalisista syistä selvää, että maamme tulee
20428: n. 14,000:lla ja 2-15 ha:n ti,lojen n. nähtävissä olevassa tulevaisuudessakin py-
20429: 41,000:lla Sanotlt:una vuonna ja:kaantuivat symään pääasiassa pienviljelysmaana, var-
20430: tilat peltop:i:nrta~alansa mukaan siten, että sinkin kun vielä otetaan huomioon: edellä
20431: alle 2 ha:n tiloja oli n. 80,000, 2-15 ha:n mainittu pientilojen nopei!J lisääntymispro-
20432: tiloja n. 192,000, 15-50 ha: n tiloja n. sessi viimeaikoina ja parhairHa.ankin. Näin
20433: 40,000 ja yE 5.0 ha:n !tiloja vähän yli ollen ei ol,eikaan aihetita ryhtyä käsittele-
20434: 3,000 kpl. Huolimatta .tilojen lukumäärän mään maatilojen ihannekokokysymystä
20435: kasvusta iPYSYi niiden keskimääräinen siinä mielessä, 'että tähän kokoon olisi kaili:-
20436: peltoa1a kyseisinä vuosikymmeninä [miten- kiaUa pyrittävä - siHä v~ljelysmaa ei tä-
20437: kin samana eli 8 lha : na, koska samaan ai- hän: kuitenkaan riititåisi -, vaan päinvas-
20438: kaan raivattiin yli 600,000 ha uutta peltoa. toin :tosiolojen pohjalta lähtien ja asutus-
20439: Käynnissä olevan maanhankinltialain toi- keskusten tarjowmat men~kkimahdollisuudet
20440: meenpanon yhteydessä on taas suunniteltu huomioonottaen selvitettävä, mlikä on !kun-
20441: perustettavaksi yli 50,000 uutta 2-15 pel- kin tyyppisen vilje1män pienin, taloudelli-
20442: tohehtaarin viljelmää sekä yli 25,000 alle sesti ka,nnattava ikoiko silloin kun pääasialli-
20443: 2 ha:n tilaa. Kun raivaustoiminta näyttää sena työvoimana on keskikokoinen perhe
20444: lllYt jäävän melko vähäiseksi, on seurauksena ja käyit'ettävissä ratsionalisoidun maatalou-
20445: tilojen keskikoon pieneneminen, vaiklk:rukin den mpuneuvot, ja siten saattaa pienvilje-
20446: !toisaalta raivauskelpoisen lisämaan antami- lySikin mahdollisimman jä11kiperäiselle ja
20447: sen johdosta ·eräitten. vanhojen pientilojen tehokkaalle kannalle. Naapurimaassamme
20448: peltoala hiukan lisääntyy. Ruotsissa, jonka olosuhteet suuressa määrin
20449: Kun vallitsevan .työvoimapulan johdosta ovat omiimme verrattavissa, on !tämäntapai-
20450: ja muutoin kannatltavaisuuden parantami- sia tutJkimuksia suoritettukin ja ryhdytty
20451: seiksi on myös maatalouden alalla entistä sen jä~keen valtiovw1lan !toimesta niiden
20452: 460 IX,25. - Viljelmien koko.
20453:
20454: edellyttämiin toimenpiteisiin. Samoin olisi että hallitus kiireellisesti toimitut-
20455: meilläikin meneteltävä ja siis ryhdyttävä taisi tutkimuksen siitä, millainen vil-
20456: erilaisin talouspoliittisin ja lainsäädännöl- jelmän koko maamme eri seuduilla
20457: lisin keinoin ohjaamaan ja helpottamaan olisi vallitsevat olosuhteet hwomioon
20458: mahdollisimman monen vi:ljelmän muotou- ottaen sopivin silmällä pitäen maa-
20459: tumista kokonsa puolesta kyseisen tutki- talouden tuotantosuuntaa ja ratio-
20460: muksen viito~ttan:naan . suuntaan, samalla nalisoimismahdollisuuksia sekä mah-
20461: kun valtion harjoittama asutustoiminta ra- dollisia muitakin asiaan vaikutt(J;Via
20462: kennettaisiin samalle periaatteelle. tekijöitä.
20463: Edellä es~tettyyn viitaten ehdotamme
20464: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20465: Helsingissä 28 päivänä heinitkuuta 1948.
20466:
20467: Yrjö I. Antila. Matti Heikkilä.
20468: Martti 0. Kölli. Päiviö Hetemäki.
20469: Toivo Ikonen. E. A. Turja.
20470: Heikki Ala-Mäyry. Erkki Koivisto.
20471: Kyllikki Pohjala. J. Koivisto.
20472: Helena Virkki. Viljami Kalliokoski.
20473: Jalmari Pusa.
20474: 461
20475:
20476: IX,26. - Toiv. al. N:o 173.
20477:
20478:
20479:
20480:
20481: E. Pusa: Toimenpiteistä valtakunnan alan uudelleen kar·
20482: toittamiseksi.
20483:
20484:
20485: E d u s ik: u n n a 11 e.
20486:
20487: Valtaikunnan metsien kolmatta arviointia määrin suoritettava peruskuivatuiksen ai-
20488: on SUJunniteltu vuodeksi 1951. Näiden ar- ilraansaamista varten sururempia ;ojitustöitä.
20489: viointien luotettavuutta on alentanut epä- Samoin tiedettäisiin onko maan liiallisen
20490: tarkan ja epätäydellisen kartta-ainehiston happamuuden poistamiseksi lkalkitus ja
20491: puute. Kunnan verotus SUioritetaan maa- missä laajuudessa välttämätöntä. Samoin
20492: Qlllaisuuden osalta puhtaan tuoton perus- selviäisivät salaojitusmahdollisuudet. Met-
20493: teella. Sitä!kin varten olisivat tarpeen tar- sänkasvun parantamiseen nähden tiedettiii-
20494: kat tiedot sekä erilaatuisten maiden alasta siin tarvittavien kuivatus-, ojitus- ja met-
20495: että maan laaduista ja käyttömuodoista. sänparannustöiden laatu ja laajuus.
20496: Tohtori nY'kyinen professori U. K. Pihkala Nyttemmin on kehitetty varsin käyttö-
20497: on eräässä, aikanaan maataloustieteellisessä kelpoiseksi kartoitus ilmavalokuvausta käyt-
20498: aikakauslehdessä julkaisemassaan, ikirjoitll'k- täen. Siksi olisi tark;oitlllksenmukaista, että
20499: sessa osoittanut, että eri lähteistä saadut ka:iJk!kia edelläsanottuja tarpeita silmällä-
20500: pinta-alatiedot esim. pellon alasta, saatta- pitäen suoritettaisiin valtakunnan alueen
20501: vat poiketa toisistaan 225,000-400,000 ha. uudelleen kartoitus tarvittavilt.a osilta. Sil-
20502: Kuluvan vuoden talousarvioon on otettu loin laaditun kartta-ainehiston avulla edel-
20503: 1 miljardin markan suuruinen määräraha lämainittujen tarpeiden lisäJksi lkaikenlaiset
20504: käytettäväksi pienviljelijöille jaettavien vä- tie-, rautatie-, asutus- ja asemakaavakysy-
20505: kilannoitteiden hinnan halventam.ista V3r- Iey~kset voitaisiin nykyistä nopeamnrin ja
20506: ten. Tästä pienviljelijöiden avustu..smu.o- halvemmilla kustannuksilla suunnitella ja
20507: dosta, joka on tehokkain ja valtiotaloudelle toteuttaa, koska ne perustuisivat liuotetta-
20508: halvin ja jolla ei ole elintarvikkeiden hin- vaan kartta-aineist01on.
20509: nankorotukseen liittyviä varjopuolia, tulee Näin ollen kaikki tärkeät syyt puoltavat,
20510: ilmeisesti pysyväinen pienviljelijöiden avus- että lähiaikoina suoritetaan pätevän suun-
20511: tusmuoto. Väkilannoitteita ja niiden osta- nitelman puitteissa tarpeellisilta osilta
20512: miseen liittyvää avustusta jaettaessa olisi valtakunnan alan uudelleen kartoitus ja
20513: tähdellistä, että asianomainen virasto tie- siihen liittyvä maaperäturt:lkimus.
20514: täisi tarkalleen jokaisen avustusta saavan KaitJ.ren edellä sanotun perusteella kun-
20515: pienviljelijän tilan jokaisen peltoilruvion nioittaen ehdotan eduskunnan hyväksyttä-
20516: suuruuden ja maan laadun. Se voisi tämän väiksi toiViomUiksen,
20517: perusteella antaa jUIUl':i kyseisen tilan mai-
20518: den tarvitsemien väkilannoitteiden 1ostoon että hallitus suunnittelisi ja toi-
20519: avustuksen siinä suht.eessa kuin tarvittavat meenpanisi lähivuosina valtakunnan
20520: väkilannoitteet ovat oikeassa suhteessa toi- alan uudelleen kartoituksen ja siihen
20521: siinsa. Tällöinkin tarvitaan luotettavia liittyvän tarkoitttSta vastaavan maa-
20522: pinta-ala- ja maaperätietoja. perätutkimuksen silmällä pitäen näi-
20523: Maanviljelyksen kannalta olisi tärkeätä, den käyttökelpoisuutta kaikkia ta-
20524: että pätevät ammattimiehet suorittaisivat lottS- ja yhteiskuntaelämämme tar-
20525: maaperätutkimuksen. Silloin tiedettäisiin peita ,varten.
20526: maanviljelyben !kannalta, onko ja missä
20527: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
20528: E. Pusa.
20529: IX,21. - Toiv. al N:o 174.
20530:
20531:
20532:
20533:
20534: H. Simonen y. m.: MMtaliouden rationalisoimislaitoksen
20535: aikaansaamisesta.
20536:
20537:
20538: E d u s k u n n a U. e.
20539:
20540: Vuoden 1947 valtiopäiville jättivät sosia- keänä ehdotamme viitaten vuoden 1947 val-
20541: lidemokraattiset kansanedustajat aloitteen, tiopäiville jätettyyn toivomusaloitteeseen
20542: jossa yksityiskohtaisesti asiaa perustellen n: o 185, eduskunnan päätettäväksi toivo-
20543: ehdottivat, että maahamme perustettaisiin muksen,
20544: maatalouden rationalisoimislaitos johta- että haUitus kiireellisesti ryhtyisi
20545: maan tämän alan rationalisoimistyötä ja toimenpiteisiin valtion ylläpitämän
20546: edistämään työn tulosten nopeata käytän- maatalouden rationalisoimislaitoksen
20547: töönsoveltamista. Kun eduskunta ei kui- aikaansaamiseksi maahamme johta-
20548: tenkaan ehtinyt tätä aloitetta· ennen vaa- maan tämän alan rationalisoimis-
20549: leja käsitellä ja kun edelleenkin pidämme työtä ja edistämään työn tulosten
20550: siinä esitettyä asiaa ajankohtaisena ja tär- nopeata käytäntöön soveltamista.
20551: Helsingissä heinä·kuun 26 päivänä 1948.
20552:
20553: Beikld Simonen. Edvard Pesonen.
20554: Matti Lepistö. E. Pusa.
20555: Juho Karvonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
20556: J. F. Tolonen. Ka.isa Hiilelä.
20557: 0. Muikku. Aino Malkamäki.
20558: G. Andersson. Eino Raunio.
20559: Heikki Bykkäälä. Valto Käkelä.
20560: Paavo Karjalainen. Alpo Lumme.
20561: Yrjö Kilpeläinen.
20562: IX,2s.- Hemst. mot. N:o 175.
20563:
20564:
20565:
20566:
20567: Korsbäck m. fl.: Angående tillsättande av ett permanent
20568: organ för utformande av ett produktions- och prissäfJt-
20569: ningsprogram för lantbruket.
20570:
20571:
20572: T i II R i k s d a g e n.
20573:
20574: Lantbruket med dess utövare, till der i snar framtid inte vidtagas. Vidare
20575: viiken räknas jordbrukare, fiskare, Iant- kan denna befo•lkningsgrupp under nu-
20576: bruksarbetare och andra som få sin ut- varande osäkerhetstillstånd i fråga om
20577: komst från Iantbruket och dess binärin- produktionsomfånget av olika produkt-
20578: gar, har två huvuduppgifter att fylla. slag inte inrikta produktionen på Iängre
20579: En allmän eller sociaiekonomisk uppgift sikt och vidtaga alla de åtgärder i fråga
20580: och en privatekonomisk uppgift. om rationaiisering m. m. som vore ägnade
20581: Ur lantbruksekonomins synpunkt be- att höja produktionen o-ch minska pro-
20582: står lantbrukets allmänna uppgift i att duktionskostnaderna, viiket är nödvän-
20583: svara för Iandets Iivsmedeisförsörjning i digt bl. a. för uppnåendet av skälig ar-
20584: fråga om de Iivsmedei, som kan produ- betsförtjänst inom lantbruksnäringarna.
20585: ceras i eget Iand. Lantbrukets privat- Utom detta produktionsprogram på
20586: ekonomiska uppgift igen består i att be- lång sikt är det, på ovananförda grunder,
20587: reda lantbruksbefolkningen en skälig ar- även nödvändigt att få till stånd ett pris-
20588: betsförtjänst o•ch en skäiig ränta på de sättningssystem, baserat på en totaiik:al-
20589: kapitai som är nedlagda i driften. kyl över Iantbrukets inkomster och ut-
20590: För att Iantbruksnäringarna skall gifter, där priserna på oiika produkter
20591: kunna fylla dessa två huvuduppgifter, är regieras inbördes med hänsyn till de na-
20592: det nödvändigt, att ett mål uppställes i turiiga förutsättningarna för produktion
20593: fråga om produktionsvoiymen av alla av visst produktsiag i oiika deiar av Ian-
20594: slag av Iantbruksprodukter och överens- det och med hänsyn till produktionskost-
20595: kommelse träffas om den arbetsförtjänst, naderna för respektive produkt samt med
20596: som bör tillkomma Iantbruksbefolkningen hänsyn till produktens viktighetsgrad ur
20597: för av densamma utfört arbete. I var- folkförsörjningssynpunkt ooh avväga så-
20598: dera dessa avseenden befinner sig Iant- lunda, att den självarbetande lantbruks-
20599: bruksbefoikningen nu i en mycket osä- befolkningen tillförsäkras en arbetsför-
20600: ker ställning. Jordbrukarna, fiskarna och tjänst, som är likvärdig med motsvarande
20601: andra som äro i livsmedeisproduktionens befolkningsgruppers i samhället.
20602: tjänst, har ingen kännedom om, i viiken I likhet med vad förhållandet är i
20603: mån landets livsmedeisförsörjning under Norge och Sverige i enahanda avseenden
20604: de närmaste åren kommer att baseras på borde snarast möjligt tillsättas ett perma-
20605: inhemsk produktion. Denna ovisshet och nent organ, försiagsvis för tre år i sän-
20606: de för närvarande omfattande impor- der, med uppgift, att för det första ut-
20607: terna av livsmedei från utlandet är forma detta produktions- och prissätt-
20608: ägnad att skapa oro och misstämning ningsprogram och för det andra, att år-
20609: biand Iantbruksbefolkningen, vilket kan ligen senast före mar.s månads utgång,
20610: leda till liknande konflikter, som fallet framkomma med förslag tili eventuella
20611: var hösten 1947, om föreiiggande åtgär- förändringar i pris m. fl. bestämmelser i
20612: 464 IX,2s. - 1\'Iaatalouden tuotanto-ohjelma.
20613:
20614: detta program. Detta organ borde bildas bestående av representant'er för re-
20615: av ett tillräckligt antal representanter för gerifi{Jen och lantbrukets fackliga
20616: lantbrukets fackliga organisationer och organisationer med uppgift att ut-
20617: :företrädare :för landets regering. fonna ett produktions- och prissätt-
20618: Med hänvisning till ovananförda :före- ningsprogram för lantbruket på
20619: slå vi vördsamt, att riksdagen ville be- lång sikt och när devta är påkallat
20620: sluta hemställa, avge förslag till förändringar i
20621: detta program.
20622: att regeringen med det snaraste
20623: måtte Ullsätta ett permanent organ
20624: Helsingfors den 30 juli 1948.
20625:
20626: Verner V. Korsbäck Ernst von Born.
20627: Arthlll' Larson. Matts Forss.
20628: Albert Brommels. Albin Wiclonan.
20629: Levi Jern. L. 0. Hirvensalo.
20630: Viljami Ka.lliokoski.
20631: 465
20632:
20633: IX,2s. - Toiv. al. N:o 175. Suomennos.
20634:
20635:
20636:
20637:
20638: Korsbäck y. m.: Pysyvän elimen asettamisesta maatalou-
20639: den tuotanto- ja hinnoitteluohjelman valmistamiseksi.
20640:
20641:
20642: E d u s k u n n a ll e.
20643:
20644: Maataloudella ja sen iharjoittajil:la, joi- eri tuotteisiin tulee, suunnitella tuotantoa
20645: hin luetaan maanviljelijät, kalastajat, maa- pitemmällä tähtäimellä eikä ryhtyä kaik-
20646: taloustyöläiset ja muut, jotka saavat toi- kiin toimenpiteisiin rationalisoinnin y. m.
20647: meentulonsa maataloudesta ja sen sivuelin- suhteen tuotannon kohottamiseksi ja tuo-
20648: keinoista, on kaksi päätehtävää, yleinen eli tantokustannusten vähentämiseksi, mikä on
20649: yhteiskunnallistaloudellinen ja yksityista- välttämätöntä mm. kohtuulliseen työansioon
20650: loudellinen. pääsemiseftrsi maataloudellisissa elinkeinoissa.
20651: Maataloudelliselta näkökannalta maata- Paitsi tätä :tuotanto-ohjelmaa pitemmällä
20652: louden yleinen tehtävä on vastata maan tähtäimellä on yllä esitetyistä syistä myös
20653: elintarvikehuollosta niiden elintarvikkeiden välttämätöntä saada aikaan maatalouden
20654: osalta, joita voidaan tuottaa omassa maassa. tulojen ja menojen kokonaislaskelmiin pe-
20655: Maatalouden yksityistaloudellisena tehtä- rustuva hinnoittelujärjestelmä, jossa eri
20656: vänä taas on antaa maatalousväestölle koh- tuotteiden hinnat järjestellään keskenään
20657: tuullinen työansio ja kohtuullinen korko si- ottaen huomioon määrätyn tuotteen luon-
20658: joitetulle pääomalle. nolliset tuotantoedellytykset maan eri
20659: Jotta maataloudelliset elinkeinot saattai- osissa, vastaavan tuotteen tuotantokustan-
20660: sivat täyttää nämä kaksi päätehtävää, on nukset sekä tuotteen tärkeysaste kansan-
20661: välttämätöntä asettaa päämäärä kaikkien huollolliselta kannalta, ja punnitaan siten,
20662: maataloustuotteiden tuotannon määrään näh- että itse työskentelevälle maatalousväes-
20663: den ja päästä sopimukseen siitä työansiosta, tölle varmistetaan työansio, joka on yhtä
20664: mikä maatalousväestölle on tuleva sen suo- suuri kuin se, minkä vastaavat väestöryh-
20665: rittamasta työstä. Kummassakin suhteessa mät yhteiskunnassa saavat.
20666: maatalousväestön asema on epävarma. Samoin kuin Norjassa ja Ruotsissa olisi
20667: Maanviljelijöillä, kalastajilla ja muilla elin- meillä mahdollisimman pian asetettava py-
20668: tarviketuotannon palveluksessa olevilla ei syvä elin, esimerkiksi kolmeksi vuodeksi
20669: ole mitään tietoa siitä, missä määrin maan kerrallaan, jonka tehtävänä olisi ensiksi
20670: elintarvikehuolto lähivuosina tulee perus- valmistaa tämä tuotanto- ja hinnoitteluoh-
20671: tumaan kotimaiseen tuotantoon. Tämä epä- jelma ja toiseksi vuosittain, viimeistään
20672: tietoisuus ja nykyinen laaja elintarvike- maaliskuun kuluessa, tehdä ehdotus mah-
20673: tuonti ulkomailta on omansa aiheuttamaan dollisista muutoksista ohjelman hinta- y. m.
20674: maatalousväestön keskuudessa levottomuutta määräyksiin. Tässä elimessä pitäisi olla
20675: ja masennusta, mikä saattaa johtaa saman- riittävän suuri määrä maatalouden am-
20676: laisiin ristiriitoihin kuin syksyllä 1947, el- matillisten järjestöjen edustajia sekä hal-
20677: lei puheena oleviin toimenpiteisiin ryhdytä lituksen edustajia.
20678: läheisessä tulevaisuudessa. Edelleen tämä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
20679: väestönosa nykyisessä epävarmuuden ti- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
20680: lassa ei voi, mitä tuotannon laajuuteen ja toivomuksen,
20681:
20682: 544/48 59
20683: 466 IX,2s. - Maatalouden tuotanto-ohjelma.
20684:
20685: että hallitus mitä pikimmin aset- hinnoitteluohjelmaa pitkällä tähtäi-
20686: taisi hallituksen ja maatalouden mellä ja tarpeen vaatiessa tekemään
20687: ammatillisten järjestöjen edustajista ehdotuksia tämän ohjelman muutok-
20688: kokoonpannun pysyvän elimen val- siksi.
20689: mistamaan maatalouden :tuotanto- ja
20690: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
20691:
20692: Verner Korsbäck. Ernst von Born.
20693: Arthur Larson. Matts Forss.
20694: Albert Brommels. Albin Wickman.
20695: Levi Jern. L. 0. Hirvensalo.
20696: Viljami Kalliokoski.
20697: 467
20698:
20699: IX,29. - Toiv. al. N:o 176.
20700:
20701:
20702:
20703:
20704: Ala-Måyry y. m.: Toimenpiteistä tutkimuksen toimittami-
20705: seksi pienviljelmille ~opivien tuotan'J'I)on alojen kehittä-
20706: mismahdollisuuksista.
20707:
20708:
20709: E d u s k u n n a 11 e.
20710:
20711: Maataloutemme on rakenteeltaan kehitty- kistalous, mehiläishoito, kuitukasvien ja
20712: nyt voimakkaasti pienviljelysvoittoiseksi. pikkusiementen samoinkuin juurikasvien
20713: Samalla kuin tilan peltopinta-ala vähenee, viljelys. Koti- ja pienteollisuus soveltuvat
20714: vähenee yleensä myöskin tilan kannatta- myöskin eräiltä osiltaan hyvin pientiloilla
20715: vuus, ellei tuotantosuuntaa ja voimaperäi- harjoitetta viksi.
20716: syysastetta sopeuteta tilan kokoon. Syynä siihen, että monikin varsin kan-
20717: Pientilojen suuren lukumäärän vuoksi ei nattava ja pientilalle sopiva tuotannon ala
20718: lisämaan antaminen siinä laajuudessa, että jää ottamatta käytäntöön, on useassa ta-
20719: liian pienet tilat pelkästään sen perusteella pauksessa tietämättömyys ja ammattitaidon
20720: muodostuisivat elinkelpoisiksi, ole käytän- puute. Toisaalta taasen varsin monet muu-
20721: nössä mahdollista. Koneiden yhteiskäy- ten pienviljelmille sopivat tuotannon 'alat
20722: töllä samoin kuin muilla yhteistoiminta- vaihtelevat huomattavasti kannattavuu-
20723: muodoilla ja rationalisoimistoimenpiteillä teensa nähden. Pienviljelmien kehittymi-
20724: voidaan vain rajoitetusti kohottaa pienti- nen itsenäiseen toimeentuloon on sekä vilje-
20725: lojen kannattavuutta. Sivutulojen hankki- lijäin itsensä että kansantalouden kannalta
20726: miseen ei useassakaan tapauksessa ole riit- erikoisen tärkeätä, joten kysymys olisi mah-
20727: täviä mahdollisuuksia. Jotta pientilat voi- dollisimman tarkoin selvitettävä.
20728: sivat taata viljelijälleen tyydyttävän toi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
20729: meentulon ja näiden tilojen työvoima tu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20730: lisi myös kansantaloudellisesti edullisim-
20731: malla tavalla käytetyksi, olisi välttämä- että hallitus suorituttaisi tutki-
20732: töntä kiinnittää entistä enemmän huomiota muksen pienviljelmille sopivien tuo-
20733: juuri pienviljelmille sopivien tuotantoalo- tannon alojen kehittämismahdolli-
20734: jen kehittämiseen ja mikäli mahdollista suuksista, näiden tuotannon alojen
20735: uusien sopivien tuotantoalojen löytämiseen. kannattavuudelle tarpeellisista toi-
20736: Pienviljelmille sopivista tuotannon aloista menpiteistä samoin kuin keinoista
20737: voidaan mainita m. m. siipikarjanhoito, vi- saada nämä tuotannon alat yleisty-
20738: hannesten viljelys ja puutarhanhoito, tur- mään.
20739: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
20740:
20741: Heikki Ala-Måyry. Martti 0. Kölli.
20742: Erkki Koivisto. Yrjö I. Antila.
20743: Jalmari Pusa. E. A. Turja.
20744: 468
20745:
20746: IX,so. - Toiv; al. N:o 177.
20747:
20748:
20749:
20750:
20751: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä eri maakuntien luontai-
20752: siin edellytyksiin soveltuvan ansiokotiteoUisuuden kehit-
20753: tämiseksi.
20754:
20755:
20756: Ed usku_nnalle.
20757:
20758: Pienviljelysvaltaisessa maassamme, vaikka suudet, tarvittaisiin kuiterukin yhtenäinen
20759: tehtäisiinlkin kaikdri m3!hdolliuen !tilojen suunnitelma ja määrätieltoinen toiminta
20760: elinkelpoisuuden parantamiseksi lisämaita ammattikasvatuksen muodossa valtiovallan
20761: antamalla, joudutaan vastaisuudessa harkit- toimesta, ennenkuin voitaisiin päästä ~par
20762: semaan keinoja miten voitaisiin maaseutu- haaseen mahdolliseen tulokseen. Oittaen huo-
20763: elämän elinJtasoa nostaa luomalla mahdolli- mioon sen suuren merkityksen, joka ansio-
20764: suuksia !kodeissa entistä parempaan raha- kotiteollisuuden määrätietoisella ,k;ehittämi-
20765: tulojen saantiin. Eräs tä~lain~en mahdolli- seHä on edellytyksien luomisessa maaseutu-
20766: suus avautuu maaseudulla :ansiokotiteolli- elämän nousulle, olisi vailtiovallan !toimesta
20767: suuden kehittämisen linjalla. Jo nykyisin kiireellisesti ryhdyttävä kaikkiin niihin toi-
20768: on eräissä maakunnissa kehittynyt melkoi- menpiteisiin:, joilla voitaisiin tässä suhteessa
20769: sesti ansiokotiteo<Hisuutta, kuten esimerkiksi viedä kehitystä elteenpäin.
20770: Etelä-Pohjanmaalla, jossa tällä tavalla val- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
20771: misteitaan ajokaluja, tekstiilejä y. m. Kehi- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
20772: tys näyttäisi olevan helposti johdettavissa
20773: siihen, että eri maakunnissa erikoistutJtai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20774: siin: sellaiseen ansiokotitoollisuuteen, johon toimenpiteisiin eri maakuntien luon-
20775: sillä alueella esiintyy luontaisia edellytyk- taisiin edellytyksiin soveltuvan ansio-
20776: sik. Tällaista toimintaa varten, ottaen huo- kotiteollisuuden kehittämiseksi.
20777: mioon koti- ja ulkomaiset meMkkimahdolli-
20778: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
20779:
20780: Martti Miettunen. Lauri Murtomaa.
20781: Eino Palovesi. Markus Niskala.
20782: Aino Luostarinen. M. 0. Lahtela.
20783: 469
20784:
20785: IX,s1. - Toiv. al. N:o 178.
20786:
20787:
20788:
20789: Laine y. m.: Maaseudun rakennustoiminnan elvyttämisestä.
20790:
20791: E d u s k u n n a ll e.
20792:
20793: Maaseudun asunto-olot ovat aina olleet Varsinaisen maaseudun eli n. s. kanta-
20794: puutteelliset. Näin on laita erikoisemmin asukkaiden saama osuus rakennusmateriaa-
20795: pitäjien sivukulmilla. Samat puutteellisuu- lissa on tänä vuonna 2.9 milj. ms. Se on
20796: det kuin varsinaisissa asuinrakennuksissa, vain 18 % koko jaetusta säännöstelyn alai-
20797: vallitsevat kotieläin- ja talousrakennuksissa. sesta rakennusainemäärästä. Kun lisäksi
20798: Maaseudun rakennustoimintaa varten ei, otetaan huomioon se että tästä ms mää-
20799: maanhankintalain mukaista ja Pohjois-Suo- rästä on huomattavan suuri osa latoja ja
20800: men jälleenrakennustoimintaa lukuunotta- muita lautara:kennuksia, joissa rakennustar-
20801: matta, varsinaista maatilatalouden ja oma- vikemäärä on pieni, on varsinaisen maaseu-
20802: kotirakennuksien rakentamista varten ole dun rakennustoiminta jäänyt lapsipuolen
20803: viimeisten menneiden vuosien aikana saatu asemaan. Tämä materiaalimäärä on ollut
20804: kuin varsin -pieniä määriä sellaisia välttä- siksi pieni, että sillä on voitu uusia vain
20805: mättömiä rakennustarvikkeita kuin sement- hajoaruistilassa olleet vanhat ja tulipalossa
20806: tiä ja nauloja. Myöskin eräillä alueilla on tuhoutuneet rakennukset. Käsityksemme
20807: ollut puute savitiilistä. Nähtävästi on kat- mukaan on A.S.O:n kautta hoidettava ra-
20808: sottu, että nyt sotien jälkeen välttämättö- kennustoiminta välttämätöntä. Kotinsa me-
20809: mät edellämainitut jälleenrakennustyöt, nettäneiden on mahdollisimman pian pääs-
20810: jotka ovat tulleet maaseudun osalle, riit- tävä omiin suojiin asumaan, mutta tämä ei
20811: tävät myös n. s. kanta-asukkaiden tarpeet saa olla syynä siihen että muu maaseudun
20812: tyydyttämään. Tuntuu todennäköiseltä että rakennustoiminta on· miltei pysähdyksissä.
20813: tämä on osittain ollut vaikuttamassa muulle Sitä mukaa kuin M.H.L:n mukaiseen ja
20814: maaseudulle annettuun aivan liian pieneen Pohjois-Suomen jälleenrakennustoimintaan
20815: rakennuskiintiöosuuteen. Tämän vuoden menevää rakennustarvemäärää voidaan su-
20816: koko maata käsittävä rakennusohjelma on pistaa, on muuhun maaseudun rakennus-
20817: 15,600,000 ms :n suuruinen. Tämä jakau- toimintaan varattava vastaavasti lisää
20818: tuu seuraavalla tavalla: näitä tarvikkeita. Myöskin on jo ensi vuo-
20819: den (1949) rakennusohjelma saatava tässä
20820: Asutuskeskusten rakentami- kohdassa oikeudenmukaiseksi. Edelläoleviin
20821: nen .................... 2,500,000 ms. perusteluihin viitaten ehdotamme eduskun-
20822: Teollisuusväen asunnot maa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20823: seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . 500,000 ,
20824: Julkiset asunnot maaseudulle 350,000 , että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20825: Liikerakennukset maaseudulle 250,000 , suunnittelemaan maaseudun raken-
20826: Teollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . 1,400,000 , nustoiminnan elvyttämistä ja niin
20827: Voimalaitokset . . . . . . . . . . . . 400,000 , pian kuin mahdollista lisäisi kulht-
20828: Liikelaitokset . . . . . . . . . . . . . 100,000 , laitosten ja yleisten töiden ministe-
20829: Maanhankintalain mukainen riön kautta maatalouksille ja pien-
20830: ja Pohjois-Suomen jälleen- asuntojen tarpeessa oleville raken-
20831: rakennus . . . . . . . . . . . . . . . 7,200,000 , nustarvikemääriä.
20832: Varsinainen maaseutu . . . . . 2,900,000 ,
20833: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
20834:
20835: Lauri Laine. Kustaa Tiitu. Yrjö Hautala.
20836: Toivo H. Kinnunen. Viljam SarjaJa. Kusti Eskola.
20837: Eri. Haapaniemi. Matti Miikki.
20838: 470
20839:
20840: IX,s2.- Toiv. al. N:o 179.
20841:
20842:
20843:
20844:
20845: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä syrjäisten seutujen alituo-
20846: tantovyöhykkeiden pienmaatalouteen sopivan myynti-
20847: tuotannon edellytysten kehittämiseksi.
20848:
20849:
20850: E d u s k u n n a 11 e.
20851:
20852: Syrjäisten seutujen alituotantovyöhyrokei- Maataloustuotannon luontaisia edellyty'J.r-
20853: den pienmaatalouden pahimpia vaikeuksia siä, harjoitettaessa viljelystoimintaa maan
20854: on sopivan myyntituotannon puutteesta eri osissa hyvinikin 'erilaisissa olosuhteissa,
20855: johtuva rahatulojen vähyys. Senvuoksi ei ole tähän mennessä myöskään maatalou-
20856: olisi vrultiovallan toimaata ryhdyttävä mää- dessamme vielä riittävästi otettu huomioon.
20857: rätietoisesti luomaan edellytyksiä näiden Hyväksytyn tuotantosuunnitelman puit-
20858: alueiden maatalouden myyntituO'tannon ike- teissa olisi maataloustuotannon suuntaami-
20859: hitJtämiselle. Eräänä irrallisena esimerkkinä sessa senvuoksi vastaisuudessa eri osissa
20860: mahdoHisuUiksista tässä suhteessa voi mai- maata entistä paremmin pyrittävä nojautu-
20861: nita Koillis-Pohjanmaan ja Pohjois-Suo- maan luontaisiin tuotantoedellytyksiin, jos
20862: men, jossa ovat luontaiset edellytylkset erit- tahdotaan tuotanto saada mahdollisimman
20863: lt:äin hyvälaatuisen sipulin myyntituotan- edulliseksi. Tämä on tärkeäJtä paitsi vil-
20864: nolle, mutta sopivien varastotilojen puut- jelijäväestön yksityistalouden myöskin kan-
20865: tuessa ja kotoisen sipulin epätasaisen kysyn- santaJlouden kannalta. Niin laajassa maassa
20866: nän aiheuttaman epävarmuuden vuoksi ei kuin Suomessa ovat tuotantoedellyttysten
20867: tämä !tuotanto ole päässyt' vielä riittävästi erot ja myöskin tuotantokustannusten erot
20868: kehittymään. Sama:rrtapaisena esimerkkinä verralttain suuret. Kun tätä kustannustason
20869: voisi mainita, että sellaisilla syrjäseuduilla, ja tuotantoedellytysten erilaisuutta ei ole
20870: joissa on kalarikkaita järviä, olisi hyviä tuotteiden hinnoittelussa rii!ttävästi vielä
20871: ede~lytyksiä turkistarhaukseen, jos tämä tähän saaroka otettu huomioon, joutuu vil-
20872: taito olisi yleisenrmin !tunnettu. Edellytys- jelijäväestö eri osissa mwaJtia huomattavasti
20873: ten luominen riittävän wmmattitaidon saa- ermaiseen asemaan. Tästä johtuen maatalou-
20874: miseen tähän sopivilla alueilla kuuluisi val- desta toimeentulonsa saavan ~pienviljelijä
20875: tiovallan tehJtäviin. Tämän 'tapainen paikal- väestön elintaso maamme pohjois- ja itä-
20876: lisiin oloihin soveltuvan tuotannon suun- osissa j.a yleensä syrjäisillä seuduilla on
20877: taus edellyttäisi perusteellista selvittelyä eri huomattavasti alhaisempi kuin paremmissa
20878: alueiden mahdollisuuksista ja yiksityiskoh- ollasuhteissa tuotant.oa harjoittavan muun
20879: taista suunnitelmaa edellyttysten luomiseksi viljelijäväestön. Naapurimaassamme Ruot-
20880: kunkin alueen mruhdollisuuksien hyväksi sissa on tämä tuoltantoedellytysten erilai-
20881: käyttämiseen. Tä~lainen suunnitelma olisi suus otettu maataloustuotteiden hinnoitte-
20882: osa ma;arrnme syrjäisten seutujen elintason lussa erilttäin tuntuvalla tavalla huomioon
20883: kohottamiseen !tähtäävästä kokonaissuunni- ja siten tasoitettu maataU.oudeSita toimeen-
20884: telrrnasta, jollainen vä:lttämättä myös tar- tulonsa saavan väestön asemaa. Myöskin
20885: vittaisiin. Se sisältäisi muun muassa paitsi meillä olisi pyritltävä suorintamaan ensi ti-
20886: mawtaloustuotannon alalla välittämättä tar- lass'a luontaisiin tuotantoedellytyksiin poh-
20887: vittavat toimenpiteet, myöskin suunnitel- jautuva maataloustuotantovyöhyikejaoiltus ja
20888: man kullaJkin alueella sopivan ansiokoti- välttämättömillä hintajärjestelyillä turvat-
20889: teollisuuden kehittämiseen, jonka pitäisi tava oikeudenmukaiset kannattavaisuusedel-
20890: liittyä koko maata koskevaan teollisuuden lytykset eri vyöhykkeissä. Täten olisi mah-
20891: ihajoitusta koskevaan yleiseen valtakunnan- dollista päästä siihen, että syrjäisemmillä
20892: suunnit~teluun. ja epäedullisemmilla seuduillakin viljelijä-
20893: IX,a2. -Miettunen y. m. 471
20894:
20895: väestö voisi saada samanlaisen ansion kuin alituotantovyöhykkeiden pienmaata-
20896: vastaavissa töissä yleensä on mahdollista louteen sopivan myyntituotannon
20897: saavuttaa. edellytysten kehittämiseksi ja samalla
20898: Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus- · oikeudenmukaisten kannattavaisuus-
20899: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, edellytysten luomiseksi tuotantoedel-
20900: lytyksiltään erilaisissa maataloustuo-
20901: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tantovyöhykkeissä.
20902: toimenpiteisiin syrjäisten seutujen
20903: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
20904:
20905: Martti Miettunen. Eino Palovesi.
20906: Onni Mannila. Markus Niskala.
20907: J. E. Lampinen. Lauri Laine.
20908: Yrjö Hautala.
20909: 472
20910:
20911: IX,ss.- Toiv. al. N:o 180.
20912:
20913:
20914:
20915:
20916: Niukkanen y. m. : Sivuansioiden järjestämisen mahdolli-
20917: suuksista liian pienille viljelmille.
20918:
20919:
20920: E d u s k u n n a 11 e.
20921:
20922: Käynnissäolevan maanhankintalain toi- koille, joilla on mahdollisuuksia pysyvien
20923: meenpanon yhteydessä tullaan muodosta- sivuansioiden saantiin. Maanhankintalain
20924: maan noin 29,200 viljelys- ja yhteistilaa, tähänastinen täytäntöönpano osoittaa, että
20925: noin 24,800 asuntoviljelystilaa, noin 26,600 tätä periaatetta ei käytännössä ole riittä-
20926: asuntotilaa ja noin 1,000 kalastustilaa sekä västi noudatettu, vaan on molempia tila-
20927: noin 25,300 asuntotonttia. Näistä vain vil- lajeja muodostettu runsaasti seuduille,
20928: jelys- ja yhteistilojen tulee lain mukaan joissa sivuansioiden saantikysymys lepää
20929: olla sellaisia, että keskikokoinen perhe voi epävarmana tai tilapäisellä pohjalla. Mo-
20930: tilansa tuoton turvin saada pääasiallisen nasti ovat tämän valitettavan tosiasian,
20931: toimeentulonsa. Sensijaan jo asuntovilje- jonka puolesta voitaisiin esittää lukematto-
20932: lystilojen saajien edellyttää lakikin saavan mia esimerkkejä, oivaltaneet ne maansaajat,
20933: ainakin osan toimeentulostaan sivuansioista joille näitä elinkelvottomaksi tuomittuja ti-
20934: tilan ulkopuolelta lukuunottamatta niitä loja on tarjottu, paremmin kuin tiloja muo-
20935: suhteellisen harvalukuisia asun tovilj elysti- dostavat viranomaiset ja tämä seikka on
20936: loja, joilla maanlaatu, liikennesuhteet ja johtanut lukuisiin kieltäytymisiin hallinta-
20937: tuotteiden menekkisuhteet tekevät erikoisen sopimuksen teossa. Ei ole vaikeata ennus-
20938: voimaperäisen maatalouden mahdolliseksi. taa, että tästä kysymyksestä tulee muodos-
20939: Asuntotilojen asukkaiden on oletettava saa- tumaan eräs lähiaikojen kaikkein vaikeam-
20940: van pääosan toimeentulostaan tilansa ulko- min ratkaistavista ongelmista, johon valtio-
20941: puolelta ja asuntotontit on tarkoitettu tyy- vallan taholta olisi nyt jo huomiota kiin-
20942: dyttämään vain niiden saajien oman kodin nitettävä.
20943: tarvetta, mistä johtuen asuntotonttien saa- Maanhankintatilojen sivuansiokysymys
20944: jilla täytyy olettaa olevan jo maata saades- liittyy osana paljon laajempaan kysymyk-
20945: saan vakituisen työpaikkansa, josta perheen seen, joka koskee maamme kaikkien pien-
20946: toimeentulo kokonaisuudessaan saadaan. tilojen sivuansiomahdollisuuksien turvaa-
20947: Vallitsevasta tilanteesta ja siitä, että asun- mista. V. 1940 tilaston mukaan oli maas-
20948: totonttien ja asuntoviljelystilojen saajien samme lähes 172,000 sellaista viljelmää,
20949: asuinpaikka maata anoessaan on ollut joilla viljelysmaan pinta-ala oli 1-10 ha
20950: muualla kuin siellä, mistä maakappale lo- ja joilla elävien perheiden voitiin katsoa
20951: pulta saadaan, johtuu, että näiden tilojen tarvitsevan sivuansioita suuremmassa tai
20952: saajien on luotava sivuansiomahdollisuudet pienemmässä määrässä. Kun tähän lukuun
20953: itselleen vasta sen jälkeen, kun ovat maata lisätään maanhankintalain mukaan perus-
20954: saaneet. tettavat asuntoviljelys- ja asuntotilat, voi-
20955: Maanhankintalain mukaan joudutaan daan todeta, että tätä suuruusluokkaa ole-
20956: siis perustamaan noin 50,000 sellaista tilaa, villa viljelmillä asuu ainakin 1 miljoonaan
20957: joitten saajien on pakko tilaltaan saamansa nouseva väestömäärä eli neljäsosa kansas-
20958: tuoton ohella turvata perheensä toimeen- tamme. Näidenkään vanhojen tilojen koh-
20959: tulo jonkun sivutulon turvin. Tämän syyn dalta ei sivuansiokysymys suinkaan ole jär-
20960: takia laki edellyttää, ettei asuntoviljelys- jestyksessä, mitä osoittaa m. m. se, että
20961: ja asuntotiloja, joista tällöin on kysymys, maaltapako jatkuu voimakkaana kaikesta
20962: saisi perustaa muualle kuin sellaisille pai- sen vastaisesta propagandasta huolimatta.
20963: IX,33. -Niukkanen y. m. 473
20964:
20965: Kun kysymyksessä on näin laaja ja mer- pienteollisuutta rationalisoida ja organi-
20966: kityksellinen yhteiskunnallinen ongelma, soida niiden tarvikkeiden ja tuotteiden
20967: olisi tärkeätä, että siihen saataisiin tar- kauppa, mitkä teollisuuden muodot voisivat
20968: kempi selvitys, jonka perusteella olisi mah- parhaiten tarjota sivuansioita pientilojen
20969: dollista suunnitella kokonaisohjelmaa ky- väestölle ja mitä järjestelyjä olisi sitä var-
20970: symyksen ratkaisemiseksi. Olisi tutkittava, ten suoritettava.
20971: missä määrin on olemassa sivuansioiden tar- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
20972: vetta ja mitä mahdollisuuksia olisi niiden kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
20973: tyydyttämiseen, missä määrin ja millä seu- toivomuksen,
20974: duilla voimaperäinen maatalous tai erikois-
20975: viljelysmuodot voivat auttaa pientiloja, että hallitus ensi tilassa toimittaisi
20976: mitkä kotiteollisuuden muodot milläkin selvityksen liian pienten viljelmien
20977: seudulla voivat tulla kysymykseen ja min- sivuansioiden tarpeesta ja mahdolli-
20978: kälaisia tuloja ne voivat tuottaa työnte- suuksista sellaisten järjestämiseksi
20979: kijöilleen, millä tavoin voitaisiin kotiteolli- sekä ryhtyisi kaikkiin asian vaati-
20980: suustuotantoa ja maaseudulle sijoitettavaa miin toimenpiteisiin.
20981: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
20982:
20983: Juho Niukkanen. Ilmari Tiainen.
20984: Juhani Leppälä. Pekka Kiiski.
20985: Anton Suurkonka. Eemil Luukka.
20986: Helena Virkki. E. Pusa.
20987: Johannes Virolainen. Jalmari Pusa.
20988: Arno Tuurna. Juho Heitto.
20989: Toivo Ikonen. Viljami Kalliokoski.
20990:
20991:
20992:
20993:
20994: 60
20995: 474
20996:
20997: IX,s4. - Toiv. al. N: o 181.
20998:
20999:
21000:
21001:
21002: Lampinen y. m.: Toimenpiteistä yleisen maatalousnäyttelyn
21003: aikaansaamiseksi.
21004:
21005:
21006: E d u s k u n n a ll e.
21007:
21008: Ne moninaiset vaikeudet mitä sotien ai- y. m. kasvilaatujen kohdalla olisi samoin
21009: kainen olotila synnytti eri elinkeinoelämän esityksiä saatava aikaan toisiinsa verratta-
21010: aloille, tuli raskaimmin koskeneeksi maa- villa kokeilla.
21011: talouselinkeinoamme sivuhaaroineen. 1945 Kaikki edellä esittämämme tulisivat koko-
21012: arvioitiin rappioitten suuruus 30-35 mil- naisuutena mielestämme parhaiten esille
21013: jardiksi. Maataloutemme tuotto aleni 3/5 tuoduiksi yleisen, koko maata käsittävän
21014: sotien edeltäneestä ajasta eikä ole vielä maatalousnäyttelyn järjestämisen ja aikaan-
21015: suurtakaan nousua nähtävissä. Olotilan kor- saamisen kautta. Ennen kaikkea kaikki maa-
21016: jaamiseksi ja ennen kaikkea maatalousam- talouden pää- ja sivuhaarat olisi parhaim-
21017: mattiin kiintymystä olisi kaikin käytettä- malla mahdollisella tavalla esitettyinä.
21018: vissä olevin keinoin pyrittävä kiireesti nos- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
21019: tattamaan ja tukemaan niin suoranaisesti kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21020: kuin välillisestikin. Maanviljelijöitten näkö-
21021: piiriin olisi saatava uusimmat ja tehok- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21022: kaimmat maanviljelyskoneet nähtäväksi käy- siin yleisen koko maata käsittävän
21023: tössä esitettyinä. maatalousnäyttelyn aikaansaamiseksi.
21024: Jalostustyön tuloksia olisi esille tuotava
21025: eri kotieläinten osalta. Jalostettujen Vilja-
21026: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
21027:
21028: J. E. Lampinen. J. Koivisto.
21029: Onni Mannila. S. S. Aittoniemi.
21030: Martti Suntela. Matti llelkbilä.
21031: Viljam Sarjala. llenrik Kullberg.
21032: Antti J. Rantamaa. Anton Suurkonka.
21033: Veikko Vennamo. Kustaa Tiitu.
21034: Martti Miettunen. Aino Luostarinen.
21035: Juhani Leppälä. Vieno Simonen.
21036: 475
21037:
21038: IX,s5. - Toiv. al. N:o 182.
21039:
21040:
21041:
21042:
21043: Hietanen y. m.: Ri1stansuojel!utoiminnan keskittämisesta.
21044:
21045:
21046: E d u s k u n n a 11 e.
21047:
21048: Viittaamalla näillä valtiopäivillä jätetyn että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21049: toi vomusaloitteen n : o 144 peruste! uihin sellaisiin toimenpiteisiin, että riista.
21050: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi kannan suojelu ja kehittäminen ase-
21051: toivomuksen, tettaisiin yleisen valtakunnallisen
21052: johdon alaiseksi.
21053: Helsingissä elokuun 3 p: nä 1948.
21054:
21055: Esa Hietanen. Arvo Riihimäki.
21056: Kaarle Renfors.
21057: 476
21058:
21059: IX,a6.- Toiv. al. N:o 183.
21060:
21061:
21062:
21063:
21064: Hetemäki y. m.: Maaperätutkimustoimin?Ul!n järjestämi-
21065: sestä väkilannoitteiden ja maanparannusaineiden teho-
21066: kasta käyttämistä silmällä pitäen.
21067:
21068:
21069: E d u s k u n n a ll e.
21070:
21071: Se erittäin suuri satotulosten nousu, joka sen aikaansaaminen riippumaan suurelta
21072: viime vuosikymmenien aikana on maatalou- osalta enemmän tai vähemmän epämääräi-
21073: dessamme tapahtunut, on pääosaltaan ollut sestä kokemuksesta. Näin ollen voi tulla käy-
21074: väkilannoitteiden käytön ansiota. Niitten tetyksi jotakin lannoitetta tarpeettoman pal-
21075: nyt jälleen lisääntynyt saanti luo parhail- jon, kun taas toista kasvin välttämättä tar-
21076: laan edellytyksiä sodan aikana alentunei- vitsemaa kasvinravintoainetta lisätään aivan
21077: den satojen kohottamiselle parhaitten vuo- riittämättömästi tai käytetään vähemmän
21078: sien tasolle ja siitä ylikin. Maataloustuo- soveltuvaa lannoitelajia, jolloin muutkaan
21079: tannon kasvu onkin välttämätön edellytys ravintoaineet eivät pääse täydellä tehollaan
21080: talouselämämme sopusointuiselle jälleenra- vaikuttamaan tai sadon laatu huononee.
21081: kennukselle ja edelleen kehittymiselle. Ne Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mai-
21082: varat, jotka tähän väkilannoitteiden osalta nita, että maassamme on alueita, joiden sa-
21083: vuosittain tarvitaan, ovat määrältään var- vikerrostumat sisältävät niin paljon kalia,
21084: sin huomattavia. Niinpä viime vuonna tuo- ettei tätä ainetta ole aihetta enää lannoi-
21085: tiin näitä lannoitteita ulkomailta yli 2 mil- tuksella lisätä, että monet maat ovat niin
21086: jardin markan arvosta, johon on lisäksi las- happamia, etteivät niihin sovellu kaikki
21087: kettava kotimaisten tehtaiden jalostuskus- lannoitteet, joten runsaan lannoituksen
21088: tannukset sekä alkuperältään täysin koti- käyttö on huonosti kannattavaa, ennenkuin
21089: maisten kalkitusvalmisteiden arvo. maan liiallinen happamuus on kalkituksella
21090: Väkilannoitekysymys on siten merkityk- poistettu, j. n. e.
21091: seltään mitä suurimmassa määrin myös Jotta siis väkilannoitteiden käyttämisestä
21092: koko kansantalouttamme koskeva. On ensi- saataisiin suurin mahdollinen hyöty ja tuh-
21093: arvoisen tärkeätä, paitsi että väkilannoit- laus vältettäisiin, olisi maaperäitään erilai-
21094: teita käytetään maataloudessa runsaasti, se, set peltolohkot tutkittava niissä ennestään
21095: että käytetyistä eristä saadaan mahdolli- olevien kasvinravintoainemäärien selvittä-
21096: simman edullinen tulos. Valistus- ja neu- miseksi. Tutkimuksen perusteella olisi kun-
21097: vontatyön ansiosta maanviljelijät ovatkin kin viljelmän osalta laadittava yksinkertai-
21098: jo yleensä selvillä siitä millaiset suhteet nen maaperäkartta, johon jokaisen lohkon
21099: eri viljelyskasvien tarvitsemien kasvinra- eri kasvinravintoaineiden tarve merkittäi-
21100: vintoaineiden välillä vallitsevat. Ratkaiseva siin ja jonka pohjalla viljelyskasvien erilai-
21101: merkitys lannoitustarpeen määrittelyssä on set vaatimukset voitaisiin oikein huomioida.
21102: kuitenkin maassa ennestään olevien kasvin- Tällainen laajassa mitassa suoritettu tutki-
21103: ravintoainemäärien tuntemisella. Tästä mus olisi epäilemättä nopeimmin ja par-
21104: puolesta on viljelijöille voitu antaa vain ai- haiten järjestettävissä kemiallisen analyy-
21105: van yleisluontoisia ohjeita, koska asian sel- sin avulla eikä lannoituskoemenetelmää
21106: vittäminen määrätyn tilan kohdalta vaatii käyttäen. Asian luonnosta johtuu, että sen
21107: joko pitkäaikaisia lannoituskokeita tai maa- olisi tapahduttava valtion elinten organi-
21108: perän kemiallista tutkimusta. Kun tämä soimana ja johtamana yhteistoiminnassa
21109: lannoitustarpeen perustekijä ei ole tiedossa, asianomaisten maatalousjärjestöjen kanssa,
21110: jää mahdollisimman tehokkaan lannoituk- jolloin sen keskuspaikaksi soveltuisi hyvin
21111: IX,36. - Hetemäki y. m. 477
21112:
21113: tämänluontoista työtä jo ennestään suorit- nen viljelystensä kalkin tarpeesta. Skandi-
21114: tava Maatalouskoelaitoksen Maatutkimus- navian maissa on taas jo vuosikausia suori-
21115: <>sasto riittävästi laajennettuna, jolta maan- tettu puheenaolevanlaista peltojen analy-
21116: viljelijät saisivat tilata viljelmiään koske- sointia kaikinpuolisen väkilannoitteiden ja
21117: viä maaperäkarttoja. Maanäytteiden otossa maanparannusaineiden käytön ohjeeksi
21118: ja muissakin tehtävissä voitaisiin käyttää käytännöllisessä maataloudessa.
21119: apuna maatalousylioppilaita järjestämällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21120: siitä osa heidän käytännöllistä harjoittte- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21121: luaan, ja kun kartoista voitaisiin periä koh-
21122: tuullinen korvaus, eivät järjestelmän kus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21123: tannukset muutenkaan nousisi suuriksi. toimenpiteisiin sellaisen laajasuuntai-
21124: Mainittakoon, että edelläviita tunlaista sen maaperätutkimustoiminnan jär-
21125: maaperätutkimusta karttoineen on maas- jestämiseksi maamme viljelysmaihin
21126: samme puhtaasti tieteellisessä mielessä jo nähden, jonka avulla viljelijät saisi-
21127: melkoisten alueitten osalta suoritettukin. vat kukin tilaansa koskevan selvän ja
21128: Viime aikoina on edelleen valmistajan ta- luotettavan ohjeen väkilannoitteiden
21129: holta asetettu maatalouskalkin toimittami- ja maanparannusaineiden mahdolli-
21130: sen ehdoksi tilaajan esittämä selvitys hä- simman tehokasta käyttöä varten.
21131: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
21132:
21133: Päiviö Hetemäki. Erkki Koivisto.
21134: Martti 0. Kölli. Yrjö I. Antila.
21135: L. 0. Hirvensalo. Heikki Ala-Mäyry.
21136: Lauri Riikonen.
21137: 478
21138:
21139: IX,a7. - Toiv. al. N:o 184.
21140:
21141:
21142:
21143:
21144: Tainio y. m.: Toirnenpiteistä koneasernatoiminnan edistärni~
21145: seksi.
21146:
21147:
21148: E d u s k u n n a ll e.
21149:
21150: Kokemukset, joita on saatu maassamme dostetuille yhtenäisille ryhmäasutusalueille
21151: viime vuosina harjoitetusta vähäisestä maa- perustettu joitakin maatalouskoneasemia
21152: talouskoneasematoiminnasta, ovat osoitta- niin, että niitä nykyisin lienee maassamme
21153: neet vallinneet ja tarkoituksellakin ylläpi- noin parikymmentä.
21154: detyt ennakkoluulot koneasematoimintaa Perustettujen koneasemaosakeyhtiöiden
21155: kohtaan aiheettomiksi. Nämä ennakkoluulot osakepääoma vaihtelee 500,000--1,000,000
21156: ovat häipyneet sitä mukaan, kun kone- markkaan, joista valtio on merkinnyt 40-
21157: asematoiminta on edistynyt ja entistä suu- 60%. Tärkeimmistä koneasemille hanki-
21158: remmassa määrässä on, ei ainoastaan pien- tuista koneista mainittakoon traktori, kyl-
21159: viljelijäpiireissä, vaan myöskin maatalou- vökone, puimakone, viljankuivaaja ja -la-
21160: den ammattimiesten keskuudessa alettu jittelija, oja-aura ja nouseville asutus-
21161: oivaltaa ja tunnustaa koneasemain eteväm- alueille välttämätön halkaisusirkkeli. Kone-
21162: myys muihin maatalouskoneyhtymätmuotoi- aseman osakkeiden luku on vaihdellut 25-
21163: hin verrattuna, erikoisesti tiheämmin asu- 100 viljelijään ja heidän peltopinta-alansa
21164: tuilla pienviljellysseuduilla. Onpa edus- 1-20 hehtaariin. Kuten havaitaan, kone-
21165: kuntakin eri yhteyksissä kiinnitänyt asiaan aseman osakkaista osa on sellaisia, joiden
21166: huomiota. Käsitellessään ed. Tainion y. m. ei kannata pitää hevosta ollenkaan ja toi-
21167: vuoden 1945 valtiopäiville jättämää toivo- nen osa sellaisia, joiden ei kannata pitää
21168: musaloitetta toimenpiteistä maatalouskone- kahta hevosta, mutta jotka usein ovat sii-
21169: asemien perustamiseksi eduskunta lausui hen pakoitettuja, ellei heillä ole välttämä-
21170: toivomuksen, että hallitus ryhtyisi kokeilu- töntä koneapua.
21171: tarkoituksessa perustamaan tällaisia kone- Kokemus koneasematoiminnasta onkin jo
21172: asemia. Samoin käsiteltäessä ed. Talvion 'selvästi osoittanut, että useat pienviljelijät,
21173: y. m. vuoden 1947 valtiopäiville jättämää jotka tähän asti ovat olleet pakoitettuja
21174: toivomusaloitetta lisäyksestä vuoden 1947 pitämään kahta hevosta, pyrkivät luopu-
21175: tulo- ja menoarvioon valtion osuuksien maan toisen hevosen pidosta heti, kun saa-
21176: merkitsemiseksi pienviljelijäin maatalous- vat varmuuden koneaseman tarjoamasta
21177: koneyhtymiin, eduskunta hyväksyi maata- avusta kiireisinä muokkauskausina. Toi-
21178: lousvaliokunnan mietinnössä esittämän toi- saalta ymmärtää pienempien viljelijöiden
21179: vomuksen, ,että hallitus ottaisi kuluvan turvallisuuden lisäytymisen, kun he maa-
21180: vuoden lisämenoarvioesitykseensä riittävän talouskalustoa ja etenkin vetovoimaa vailla
21181: määrärohan valtion osuuksien merkitsemi- olevina voivat luottaa koneaseman apuun.
21182: seksi pie:nvilj,elijöitä varten verustettaviin Koneasemien osakkaat ja niistä koneita
21183: maatalouskoneyhtY'lliin". käyttöönsä saaneet pienviljelijät ovatkin
21184: Valitettavasti tarkoitukseen ei kuiten- olleet poikkeuksetta tyytyväisiä konease-
21185: kaan ole saatu valtion varoja enempää mien toimintaan ja osaavat, saamansa ko-
21186: kuin 3 milj. markkaa, jo:nka eduskunta kemuksen perusteella, antaa suuren arvon
21187: myönsi vuoden 1946 lisämenoarviossa. Tä- niiden antamalle avulle työn helpottajana
21188: män määrärahan turvin on voitu perustaa ja työn tuottoisuuden kohottajana. Töiden
21189: vain kahdeksan koneasemaa. Näiden lisäksi entistä perusteellisempi suoritus ja mah-
21190: on maanhankintalakia toteutettaessa muo- dollisuus esim. kevätmuokkauksen nopeaan
21191: IX,37. - Tainio y. m. 479
21192:
21193: suorittamiseen on yleensä todettu. Erikoi- alueita, joissa 20----50 pientilaa on verrat-
21194: sesti on mainittava, ettei erimielisyyksiä tain lähellä toisiaan ja joissa näin ollen
21195: koneiden käyttövuoroista ole ilmaantunut. voidaan käyttää saman koneaseman koneita.
21196: Valtion osallistuminen edellä mainitun- Lisäksi ovat maanlunastuslautakunnat il-
21197: laiseen koneasematoimintaan on tuonut moittaneet ASO:lle n. 200 sellaista uutta
21198: paitsi taloudellista tukea, jota ilman niiden ryhmäasutusaluetta, joilla tämän luontoi-
21199: toiminta ei olisi ollut mahdollistakaan, nen yritys on tarpeellinen.
21200: myöskin varmuutta, joka jo sinänsä on Jotta koneasematoiminta todella saatai-
21201: ollut omiaan innostamaan pienviljelijä- siin edistymään ja tarkoitustaan vastaa-
21202: väestöä omatoimisestikin entistä enemmän vaksi, olisi pyrittävä kehittämään suunni-
21203: ja päättävämmin pyrkimään koneellista- telmaa koko maata käsittävän koneasema-
21204: maan maatalouttaan. Osoituksena tästä verkoston luomiseksi. Hyväksi käyttäen
21205: voidaan mainita, että eri puolilla maa- Asutusasiainosaston ja Pellonraivaus 0. Y: n
21206: tamme on pienviljelijäin keskuudessa ryh- tällaisesta toiminnasta jo saatuja kokemuk-
21207: dytty toimenpiteisiin tällaisten koneasemien sia ja mahdollisesti niiden luomaa organi-
21208: aikaansaamiseksi. Lukuisista uusista kone- satiota voitaisiin kehittää yhtenäinen suun-
21209: asemahankkeista mainittakoon m. m. Sotka- nitelma ja organisatio toiminnan edistämi-
21210: mon, Paltamon, Kittilän Kaukosen, Ylä- seksi. On selvää, sen on käytäntö jo osoit-
21211: järven, Ikaalisen, Haukijärven, Lempäälän, tanut, ettei tällaista toimintaa voida saada
21212: Orimattilan, Pusulan Linjamäen, Virtain, käyntiin eikä edistää riittävässä määrässä
21213: Vaskiveden koneasemahankkeet. Useissa ilman valtiovallan taloudellista tukea. Mis-
21214: koneasemahankkeissa ovat mukana myöskin tään kovin suurista määrärahoista ei aluksi
21215: kunnat ja eräissä tapauksissa myös osuus- tietysti tarvitse olla kysymys, sillä konei-
21216: liikkeet. Eräissä tapauksissa kunnat ovat den rajoitettu saantikin jo asettaa toimin-
21217: asettaneet koneasemayhtiöön mukaan tu- nan edistämiselle määrätyt rajat. Kuiten-
21218: lonsa ehdoksi valtion osallistumisen. kin olisi tarkoitusta varten varattava enem-
21219: Jo tästäkin syystä ja ennen kaikkea maa- män varoja kuin mitä viime vuosina on
21220: talouden koneellistamisen edistymisen vuoksi maatalouden koneellistamisen edistämiseen
21221: olisi välttämätöntä valtion entistä suurempi myönnetty.
21222: osanotto koneasematoimintaan. Koska täl- Edellä esittämäämme vedoten ehdotamme
21223: laisilla suurehkoilla koneasemilla on edellä kunnioittavimmin eduskunnan hyväksyttä-
21224: esitettyjen etujen lisäksi monia muitakin väksi toivomuksen,
21225: erittäin huomattavia etuja pieniin yrityk-
21226: siin nähden, nehän m. m. pystyvät järjes- että hallitus ryhtyisi kii·reellisiin
21227: tämään koneiden käytön, huollon ja kor- toimenpiteisiin koneasematoiminnan
21228: jaukset tehokkaammin ja koko yrityksen edistämiseksi, valmistuttaen suunni-
21229: hoidon varmemmalle pohjalle, olisi mah- telman asteittain tapahtuvan koko
21230: dollisimman pian päästävä laajentamaan ja maata käsittävän koneasemaverkos-
21231: kehittämään koneasematoimintaa. Meillä ton luomiseksi.
21232: on runsaasti sellaisia tiheähköjä pienviljelys-
21233: Helsingissä heinäkuun 27 p: nä 1948.
21234:
21235: Eino Tainio. Antto Prunnila.
21236: Arvo Riihimäki. Toivo Friman.
21237: Esa Hietanen. Toivo I. Sormunen.
21238: J. Mustonen. Martti Leskinen.
21239: Matti Meriläinen. Eino Roine.
21240: Niilo Nieminen. Mauri Perkonoja.
21241: Hannes Tauriainen. Toivo Kujala.
21242: Aimo Aaltonen.
21243: 480
21244:
21245: 1X,as. - Toiv. al. N:o 185.
21246:
21247:
21248:
21249:
21250: Mannila. y. m.: Kanojen. siitosmuna- ja poikaskaupan val-
21251: vontaa tarkoittavan lainsäädännön aikaansaamisesta.
21252:
21253:
21254: E d u s k u n n a 11 e.
21255:
21256: Eräs kanaloidemme pahimpia vitsauksia siitä, onko se valkovatsurista vapaata. Täl-
21257: · sotia edeltäneinä vuosina oli silloin laajalle laisten olosuhteiden vallitessa poikaisten ja
21258: leviämään päässyt kananpoikaistauti valko- siitosmunien ostajat eivät tiedä, mistä ne
21259: vatsuri, josta oli muodostumassa uhkaava alunperin ovat lähtöisin. ·
21260: vaara koko kanataloutemme tulevaisuudelle. Korjaus nykyiseen tilanteeseen voidaan
21261: Kanataloutemme sotavuosina suuresti su- saada ainoastaan siten, että lainsäädännöllä
21262: pistuttua ja tautia levittäneen siitosmate- veivoitetaan siitosmuna- ja poikaskauppaa
21263: riaalikaupan vähennyttyä tämä vaara huo- harjoittava kanalanomistaja tutkituttamaan
21264: mattavasti väheni, mihin oli vaikuttamassa kanansa etukäteen, niin että hän tällaisesta
21265: myös se, että maatalousministeriön eläin- tutkimuksesta saamansa virallisen todistuk-
21266: lääkintöosasto antoi piirieläinlääkäreille sen nojalla voi osoittaa kanalansa valko-
21267: tehtäväksi ottaa verinäytteet kaikista kana- vatsurista vapaaksi. Tietämämme mukaan
21268: loista, joiden omistajat tätä halusivat. Sitä- tällaisen määräyksen ottamista eläintauti-
21269: paitsi kansanhuoltoministeriö jakoi haudon- lakiin on harkittu, mutta syystä tai toi-
21270: tapetroolia ja poikaskasvatusrehuja ainoas- sesta on asia kuitenkin viivästynyt.
21271: taan tautivapaiksi todetuille kanaloille. Kun tilanteen jatkumisesta nykyisellään
21272: Valkovatsuria ei kuitenkaan näillä toi- on koitumassa kanataloudenemme suuri
21273: menpiteillä ole saatu lopullisesti hävite- vaara, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
21274: tyksi. Päinvastoin näyttää siltä, että kana- väksi toivomuksen,
21275: taloutemme jälleen suuresti laajetessa myös
21276: tämä taudin leviämisvaara samassa suh- että hallitus kiirehtisi toimenpi-
21277: teessa kasvaa. Nyt on petroolin saanti si- teitä sellaisen lainsäädännön aikaan-
21278: käli helppoa, että jokseenkin kaikki vanhat saamiseksi, että siitosmunien ja -poi-
21279: petroolikäyttöiset hautomakoneet on voitu kasten kauppaa harjoittavat kana-
21280: ottaa käytäntöön ja myös sähköllä lämmi- lanomistajat velvoitettaisiin tutkitut-
21281: tettäviä koneita myydään kanaloihin, joita tamaan kanansa valkovatswrin va-
21282: ei ole tutkittu eikä todettu tautivapaiksi. ralta etukäteen ja että vain sellaiset
21283: Sitäpaitsi siitosmunien ja poikaisten välit- henkilöt, jotka vaadittaessa voivat
21284: täjinä toimii henkilöitä ja liikkeitä, jotka esittää virallisen todistuksen tutki-
21285: itse kanataloutta harjoittamatta myyvät eri muksen suorittamisesta, olisivat oi-
21286: tahoilta ostamaansa siitosmateriaalia tarvit- keutetut tällaista kauppaa harjoitta-
21287: seville tietämättä ja aina välittämättäkään maan.
21288: Helsingissä elokuun 4 p :nä 1948.
21289:
21290: Onni Mannila. Toivo H. Kinnunen.
21291: J. E. Lampinen. Eino Palovesi.
21292: Martti Miettunen. Yrjö Hautala.
21293: 481
21294:
21295: IX,a9. - Toiv. a.l. N:o 186.
21296:
21297:
21298:
21299:
21300: Antila. y. m.: Viljelysten torjumisesta rikkarwohotartun-
21301: nalta.
21302:
21303:
21304: E d u s k u n n a 11 e.
21305:
21306: Rikkaruohot ovat viime vuosina uhkaa- siemema. Erikoisen huomion ansaitsevat
21307: vasti levinneet maamme viljelyksillä aiheut- tuulen mukana siemeniään levittävät rikka-
21308: taen suuria taloudellisia tappioita. Maa- ruohot, kuten ohdakkeet ja valvatit. Nii-
21309: talousministeriön tuotanto-osaston toimesta den siemenet leviävät pilven tavoin saas-
21310: suorittivat alueneuvojat vuoden 1944 sadon- tuttaen ennestään puhtaita aloja. Mainit-
21311: arvioimisen yhteydessä arvion rikkaruoho- takoon, että m. m. peltovalvatti on nopeasti
21312: jen tuottamasta sadonvähennyksestä. Tä- leviämässä itään ja pohjoiseen.
21313: män arvion mukaan oli keskimääräinen me- Nykyinen maanviljelystekniikka tarjoaa
21314: netys 11.7 % kokonaissadosta. viljelijälle tehokkaita keinoja rikkaruohojen
21315: Arviota on pidettävä alhaisena, todelli- hävittämiseen, mutta on huomattava, että
21316: set menetykset lienevät vielä suuremmat. pysyviä tuloksia saavutetaan vain jos voi-
21317: Tätä olettamusta vahvistavat ulkomailla daan tehokkaasti estää sivulta tuleva rikka-
21318: suoritetut sekä tähänastiset kotimaassa jär- ruohosaastutus. Tä:hän päästään vain eri-
21319: jestetyt torjuntakokeet. Rikkaruohojen ai- tyisellä rirokaruoholaiUa, jdka velvoittaa
21320: heuttamat menetykset kohoavat joka ta- huolehtiman siitä, ettei rikkaruohoja pääse
21321: pauksessa markkamääräisesti arvioituna leviämään naapurin tiluksille.
21322: 2,000-3,000 markkaan peltohehtaaria koh- Rikkaruohokysymys on tärkeä taloudel-
21323: den eli 3-5 miljardiin markkaan, mah- linen kysymys. Rik:karuohojen torjunta
21324: dollisesti huomattavasti sitä suuremmaksi. vaatii hyvin onnistuakseen suunnitelmalli-
21325: Syynä rikkaruohojen levenemiseen on ol- suutta ja yhteistoimintaa naapuriviljelijäin
21326: lut m. m. kesantoalojen väheneminen, vil- kesken.
21327: jelystason taantuminen sotavuosina, kylvö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21328: siemenen heikko lajittelu, hoitamattomat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21329: ojanpientareet samoin kuin rauta- ja toivomuksen,
21330: maanteitten varret ja joutoalueet.
21331: Rikkaruohot leviävät joko juuri silmujen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21332: tai siementen avulla. Juurisilmuja saattaa siin sellaisen lainsäädännön aikaan-
21333: joutua yhteisten muokkauskoneitten mu- saamiseksi, joka mahdollisimman te-
21334: kana pellolta toiselle ellei koneita huolelli- hokkaasti turvaisi viljelykset sivulta
21335: sesti puhdisteta. Taimistotuotteiden mu- tulevalta rikkaruohotartunnalta.
21336: kana leviää samoin juurakon palasia ja
21337: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
21338:
21339: Yrjö I. Antila. Helena Virkki.
21340: Matti Heikkilä. E. A. Turja.
21341: Heikki Ala-M'åyry. Erkki Koivisto.
21342:
21343:
21344:
21345:
21346: 1144/48 61
21347: 482
21348:
21349: IX,4o. - Toiv. al. N:o 187.
21350:
21351:
21352: Nieminen y. m.: Toimenpiteistä Ulkomaisten väkilannoittei-
21353: den maahan tuonnin ja kaupan lisäämisekm.
21354:
21355: E d u s k u n n a 11 e.
21356:
21357: Sotien aikana monesta syystä suuresti rahataloudellisissa oloissa kuin suurempien
21358: alentunut maataloutemme tuotantokyky ei tilojen viljelijät. Myöskään metsätalous ei
21359: ole vielä kohonnut sille asetettavia vaati- pienviljelytiloilla pysty vaikuttamaan suh-
21360: muksia vastaavalle tasolle. Siihen ovat tie- teellisestikaan sitä kuin suurtiloilla.
21361: tenkin vaikuttamassa monet syynsä, mutta Tästä johtuen pienviljelijäin ostokyky
21362: eniten kuitenkin liian heikko lannoitus. myöskin apulantoihin nähden on tavatto-
21363: Erikoisesti juuri apulantojen normaalia man heikko. Koska kuitenkin koko maa-
21364: ;pienempi käyttö on ollut vaikuttavana teki- taloutemme tuotantokyvyn kohottamisenkin
21365: jänä. kannalta on saatava pienviljelytilojenkin
21366: Kun sotien aikana ja niitä seuranneina tuotto huomattavasti kohoamaan, niin on
21367: vuosina apulannan saanti on ollut hyvin välttämättä ryhdyttävä valtion tuella näi-
21368: vaikeaa, varsinkin pienemmillä tiloilla, den vähävaraisimpien viljelmien vä:kilan-
21369: joille jakoperusteet monessa tapauksessa noitteiden käyttöä lisäämään. Se käy mie-
21370: olivat prosenttuaalisesti pienemmät kuin lestämme parhaiten siten, että maahamme
21371: suurtiloilla peltohehtaaria kohti, on näiden tuotetaan entistä runsaammin apulannoit-
21372: viljelyksien tuottokyky edelleenkin heiken- teita ja varsinkin typpeä ja niitä annetaan
21373: tynyt. Eikä sitä saadakaan kohoamaan, pienviljelijöille 15 peltohehtaarista alaspäin
21374: ellei niille voida antaa vähintään normaalia alennetulla hinnalla mikä asteettain suure-
21375: apulantamäärää peltohehtaaria kohti. nisi viljelmän pienetessä.
21376: Kuluvana viljelyskautena on kyllä ollut Täten tehtäisiin pienviljelystiloillekin
21377: apulautoja runsaammin saatavissa, jopa mahdolliseksi suurempi apulannan käyttö
21378: eräitä laatuja riittämiinkin, mutta erikoi- ja siten kohotettaisiin niiden tuottokykyä
21379: sesti helppoliukoisesta typestä on ollut vastaavasti, millä olisi suuri merkitys koko
21380: vielä puutetta. Kuitenkaan vähävaraiset kansantaloudellemme.
21381: pienviljelijät eivät ole kyenneet ostamaan Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
21382: riittävää määrää niitä:kään laatuja, joita tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21383: on ollut saatavissa koska apulantojen hin- muksen,
21384: nat tunnetuista syistä ovat olleet tavatto- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21385: man kol'keat. Sen vuoksi edelleenkin pie- toimenpiteisiin ulkomaisten väkilan-
21386: nemmillä viljelmillä yleisten viljakasvien tojen, varsinkin typen, maahantuo-
21387: tuottokyky on ollut heikko. On kuitenkin misen ja kauppaan saattamisen li-
21388: välttämätöntä, että maamme kaikki viljel- säämiseksi siten, että 15 ha pienem-
21389: mät saadaan mahdollisimman korkeata sa- mille viljelmille jaettaisiin väkilan-
21390: toa tuottaviksi, koska siten maataviljele- noitteita alennettuihin hi'N-toihin, ol-
21391: vän väestön elintason kohottamisen ohella len alennus ha kohden sitä suurempi
21392: lisättäisiin myöskin kotimaisia elintarvike- mitä pienempi viljelmä on, ja että
21393: varastojamme. syrjäseutujen pienviljelmien tarve
21394: Kun maanviljelys pienviljelytiloilla mo- otettaisiin ensisijaisesti huomioon
21395: nesta syystä tulee tuotantokustannuksiltaan niin väkilannoitteiden saantia kuin
21396: kalliimmaksi kuin suurilla tiloilla, joutuvat hintaakin määriteltäessä.
21397: ·pienviljelijät elämään paljon ahtaammissa
21398: Helsingissä 6 p:nä elokuuta_1948.
21399: Niilo Nieminen. Matti Meriläinen. Yrjö Murto.
21400: Arvo Riihimäki. Kaarle Renfors. Hannes Tauriainen.
21401: Eino Tainio.
21402: 483
21403:
21404: IX,41.- Hemst. mot. N:o 188.
21405:
21406:
21407:
21408:
21409: Korsbäck m. fl.: Angående utfärdande av förbud mot
21410: import. oo timotejfrö.
21411:
21412:
21413: T i ll R i k s d a g e n.
21414:
21415: I fröodlarkretsar hyser man oro för, tejen, som genom fröimport spritts i lan-
21416: att den omfattande import av timotejfrö, det, inte är fullt lämplig för vära förhål-
21417: som ägde rum i början av är 1948, skall landen. Om import av dylikt frö fort-
21418: upprepas under inkommande är. Dä de sättes, föreligger faran för, att våra
21419: för produktion av vallväxtfrö oförmän- egna, erkänt goda timotejstammar kom-
21420: liga pris- och reglementeringsbestämmel- mer att uppblandas och sålunda försäm-
21421: serna, som rädde under åren 1945-1947, ras.
21422: numera av1ägsnats, firmas alla förutsätt- Såvida; de uppgifter om timotejfröproduk-
21423: ningar för, att timotejfröproduktionen tionens storlek, som under inkommande
21424: snart skall stiga till sin tidigare nivä, höst insamlas genom lantbruks- och hus-
21425: då från värt land exporterades avsevärda hä1lningssällskapen, ådagalägga att !Pro-
21426: mängder timotejfrö. duktionen kommer att motsvara behovet,
21427: Tillförlitliga uppgifter om timotejfrö- borde det-ta importförbud utfärdas före
21428: täkternas storlek under detta skördeär utgängen av år 1948.
21429: finnes tills vidare inte, men rapporter Med hänvisning tili det ovananförda
21430: frän de viktigaste timotejfröodlingsomrä- föreslå vi vördsamt, att riksdagen ville
21431: dena, särskilt Syd-Österbotten, gör gäl- besluta hemställa,
21432: lande, att fröarealerna aldrig tidigare va-
21433: rit så omfattande som i år. Det anses all- att regeringen snarast möjligt
21434: mänt, att vär egen timotejfröproduktion måtte utfärda förbud mot import
21435: detta är skall tillfredsställa behovet. av timotejfrö om detta års fröpro-
21436: En annan omständighet, som talar för; duktion visar sig motsvara behovet
21437: att förbud mot import av timotejfrö bör under nästa år.
21438: utfärdas är, att den amerikanska timo-
21439: Helsingfoift den 30 juli 1948.
21440:
21441: Verner Korsbäck. Ernst von Born.
21442: Arthur Larson. Albin Wickman.
21443: Albert Brommels. Matts Forss.
21444: Levi Jern. Viljami Kalliokoski.
21445: L. 0. Hirvensalo.
21446: 484
21447:
21448: IX,41. - Toiv. al. N:o 188. Suomennos.
21449:
21450:
21451:
21452:
21453: Korsbäck y. m.: Timoteinsiementen, tuonnin kieltämisestä. ·
21454:
21455:
21456: E d u s k u n n a 11 e.
21457:
21458: Siemenviljelijäpiireissä ollaan levottomia rikkalainen timotei, joka siemententuonnin
21459: siitä, että vuoden 1948 alussa tapahtunut välityksellä on levinnyt maassamme, ei täy-
21460: huvmattava timoteinsiemenen tuonti uusiin- .sin sovellu meidän oloihimme. Jos sellai-
21461: tuu tulevina vuosina. Kun ne laidunkasvien sen siemenen tuontia jatketaan, on ole-
21462: siementen tuotannolle epäedulliset hinta- ja massa vaara, että omat, tunnetusti hyvät
21463: säännöstelymääräykset, jotka olivat voi- timoteikantamme sekaantuvat ja siten huo-
21464: massa vuosina 1945--47, nyttemmin on nonevat.
21465: poistettu, on kaikki edellytykset timotein- Jos maatalous- ja talousseUTojen tule-
21466: siemenen tuotannon nousemiselle aikaisem- vana syksynä keräämät tiedot timoteinsie-
21467: malle tasolleen, jolloin maastamme vietiin menen tuotannon suuruudesta osoittavat,
21468: timoteinsiementä huomattavat määrät. että tuotanto tulee vastaamaan tarvetta,
21469: Toistaiseksi ei ole luotettavia tietoja ti- olisi tuontikielto annettava ennen vuoden
21470: moteinsiemenen sadon suuruudesta tänä 1948 päättymistä.
21471: satovuonna, mutta tärkeimmiltä timotein- Edellä esitettyyn viitaten ehdo+amme
21472: siemenen viljelysalueilta, erityisesti Etelä- ikunnio~ttruen edookunnan päätettäväksi toi-
21473: Pohjanmaalta saapuneiden ilmoitusten mu- vomuksen,
21474: kaan siemenpinta-alat eivät koskaan ole ol-
21475: leet niin laajat kuin tänä vuonna. Yleensä että hallitus mahdollisimman pian
21476: ollaan sitä mieltä, että timoteinsiemenen kieltäisi timoteinsiementen tuonnin,
21477: oma tuotantomme tulee tänä vuonna tyy- jos tämän vuoden siementuotanto
21478: dyttämään tarpeen .. osoittautuu ensi vuoden tarvetta vas
21479: Eräs toinen timoteinsiemenen tuontikiel- taavaksi.
21480: lon puolesta puhuva seikka on se, että ame-
21481: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
21482:
21483: Verner Korsbäck. Ernst von Born.
21484: Arthur Larsson. Albin Wickman.
21485: Albert Brommels. Matts Forss.
21486: Levi Jern. Viljami Kalliokoski.
21487: L. 0. Hirvensalo.
21488: 485
21489:
21490: IX,42. - Toiv. al. N:o 189.
21491:
21492:
21493: M. Leskinen y. m.: Toimenpiteistä eräiden pienviljelijäin
21494: oikeuttamiseksi korvauksetta käyttämään toisten luil-
21495: lussa olevia maanparannusaineiden ottopaikkoja.
21496:
21497: E d u s k u n n a ll e.
21498:
21499: Maamme on luonnostaan suhteellisen ka- samme kuitenkaan ei ole puutetta maan-
21500: rua maaperältään. Maassamme on tuskin parannusaineista eikä niiden ottopaikoista.
21501: monellakaan paikkakunnalla sellaisia aluei- Ainoa vaikeus on siinä, että alueet, joilta
21502: ta, joita voitaisiin viljellä kannattavasti maanparannusaineet pientiloille olisivat
21503: ilman, että niille saadaan erilaisia maan- edullisimmin saatavissa, ovat yksityisten,
21504: parannusaineita. Maanparannusaineista, varakkaampien manviljelijöiden hallussa ei-
21505: ennen kaikkea suomudasta, savesta ja hie- vätkä nämä läheskään aina ole valmiit edes
21506: kasta meillä ei monellakaan seudulla ole korkeaa vuokraa vastaan antamaan oikeutta
21507: puutetta, mutta niiden hyväksikäytölle on mudan, saven tai hiekan ajoon maaltaan
21508: maanomistussuhteista ja muutamista muis- siitä huolimatta, että itse eivät koskaan
21509: takin seikoista johtuen tullut huomattavia käyttäisi kaikkia maanparannusaineiden ot-
21510: esteitä. topaikkoja hyväkseen.
21511: Itsenäisyytemme aikana on maahamme Koska itsenäisyytemme aikana laadittu-
21512: muodostettu tuhansittain pientiloja, joista jen asutuslakien enempää kuin sodan jäl-
21513: hyvin huomattava osa on raivattu koko- ~keen laaditun maanhankintalain puitteissa
21514: naan kylmään korpeen. Varsinkin näin on ei ole voitu turvata riittävässä määrin
21515: tapahtunut nykyisen maanhankintalain so- maanparannusaineiden saantipaikkoja muo-
21516: veltamisen puitteissa. Näille tiloille ei mo- dostetuille .pientiloille, olisi tämä epäkohta
21517: nessakaan tapauksessa ole annettu tarpeel- järjestettävä lainsäädännöllistä tietä niin,
21518: lisia alueita maanparannusaineiden saan- että pientilallisilla annettaisiin mahdolli-
21519: nin turvaamiseksi. Joillakin seuduilla pien- suus maanparannusaineiden saantiin hei-
21520: tilat ovat saaneet maanparannusaineiden dän tilansa läheisyydestä sellaisten maan-
21521: saannin turvatuksi vuokraamalla näiden ot- omistajain mailta, jotka eivät tarvitse maan-
21522: topaikkoja, mutta tämäkin toiminta muo- parannusaineiden ottopaikkoja aivan vält-
21523: dostuu hyvin usein epätaloudelliseksi kal- · tämättömästi kokonaisuudessaan omiin tar-
21524: liiden vuokrien ja sopimattomien matkojen peisiinsa.
21525: vuoksi. Lisäksi on runsaasti sellaisia seu- Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
21526: tuja, joissa pientilalliset eivät saa peltotil- kunnan hyväksyttävä~si toivomuksen,
21527: kuilleen maanparannusaineita vuokraamal- että hallitus valmistaisi kiireelli-
21528: lakaan. sesti esityksen, jonka mukaan sellai-
21529: On luonnollista, että kun suurin osa ti- set pienviljelijät, joilla ei ole omassa
21530: loistamme lukeutuu pientiloihin ja näistä hallinnassaan maanparannusaineiden
21531: huomattava osa on sellaisessa asemassa, - suomudan, saven ja hiekan - ot-
21532: ettei niillä ole mahdollisuutta saattaa pel- topaikkoja, oikeutettaisiin ilman kor-
21533: totilkkujaan parhaaseen mahdolliseen kas- vausta käyttämään hyväkseen lähei-
21534: vukuntoon maanparannusaineiden saannin syydessään olevia yhtiöiden, kuntien,
21535: vaikeudesta johtuen, tästä seikasta kärsii valtion, erilaisten yhteisöjen tai yk-
21536: ei yksin pientilojen omistajat, vaan koko sityisten hallussa olevia maanparan-
21537: maa- ja kansantaloutemme. Sitäkin oudok- nusaineiden ottopaikkoja tai sellai-
21538: suttavammalta tilanne tuntuu, kun maas- siksi sopivia alueita.
21539: • Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
21540: Martti Lesldnen. Mauri Perkonoja. Niilo Nieminen.
21541: Arvo Riihimäki. Vilhelm Riihinen.
21542: 486
21543:
21544: IX143. - Toiv. al. N:o 190.
21545:
21546:
21547:
21548:
21549: Aittoniemi y. m.: Toimenpiteistä pienviljelmien tuotanto-
21550: kykyä ja viljelijäperheiden toime~ntuloa haittaavien
21551: vajavaisuuksien poistamiseksi.
21552:
21553:
21554: E d u s k u n n a ll e.
21555:
21556: Maa taloustuotannai taan korkeatasoisilta Kotitalousneuvojat puhuvat vesijohdon
21557: viljelmiltä käsin katsottuna näyttävät kehi- laittamisesta tilalle. Mutta mistä saadaan
21558: tyksessään jälkijättöön joutuneet maatilat, varat, kun tulot eivät riitä edes kaikkein
21559: vaikka ne eivät olisikaan rappiotiloja, var- välttämättömimpienkään jokapäiväisten tar-
21560: sin vajavaisilta viljelmiltä. Ne ovat ensin- vikkeidenkaan ostamiseen ja verojen mak-
21561: mainittuihin verraten, joita voisimme sanoa suun. Valituksia kuulee esitettävän, että
21562: täysiviljelmiksi, vain vajaviljelmiä. Eikä näiden viljelmien haltijoita veroitetaankin
21563: näitä vajaviljelmiä ole maassamme vain heidän todellista vuosituloaan suuremmasta
21564: muutamia. Niitä on meillä runsaasti, var- tulomäärästä. Maatalouden veroperusteet
21565: sinkin syrjäseuduilla. ja mittapuut kaipaavat ilmeisesti tarkista-
21566: Maamme vajavaisimmat viljelmät sijait- mista.
21567: sevat useimmiten huonojen teitten varsilla Kenellä on :uudisraivaukseen soveltuvaa
21568: tai niiden päätekohdissa. Tämänkaltaisilla maata, hän voi täydellistyttää vajavaista
21569: seuduilla tavataan varsin vajavaisilla ra- viljelmäänsä valtion uudisraivauspalkki-oi-
21570: kennuksilla varustettuja pienviljelmiä. den turvin. Korkeatasoista maataloutta
21571: Sähkö ei anna valoa eikä voimaa näillä vil- harjoitettaessa ovat pellot salaojissa, mutta
21572: jelmillä. Niiden rakenteellisissa laitteissa tällaisesta ei vajavilj~lmän haltija uskalla
21573: ei ole AIV-rehusäiliöitä. Kotieläimet ovat edes uneksiakaan tai näyttää se hänestä
21574: sukuperäitään sellaisten eläinten jälkeläi- kaukaiselta haaveelta.
21575: siä, joiden tuotantokykyarvosta tiedetään Täystyöllisyyden periaatettakaan ei voida
21576: hyvin vähän tai ollaan täysin tietämättö- ainakaan kaikkien vajaviljelmien vaiheella-
21577: miä. Koneet saattavat olla osalla näistä kaan toteuttaa. Oma tila ei tarjoa työtä
21578: viljelmistä vielä harvinaisia. Yhteistoimin- ympäri VlJOden eikä sitä ole saatavissa tilan
21579: nalliset koneatkaan eivät vielä ole saaneet ulkopuolellakaan lähiseudulla. Pitäisi läh-
21580: jalansijaa kaikkialla siellä, missä niitä ki- teä tilapäistöihin kauaksi kotiseudultä:. Toi-
21581: peästi tarvittaisiin, ei ainakaan ole saatu sinaan tulee lähdettyä, mutta aina ei ole
21582: vielä täysin tyydyttävässä laajuudessa vai- sopivaa työpaikkaa tiedossakaan, mihin
21583: kuttamaan siten, että ne voisivat riittävän lähtisi.
21584: tehokkaasti olla muuten vajavaisten maa- Monenlaista puuttuu useista maatilata-
21585: talouksien tukena. Kasvit saavat enimmäk- louksistamme vielä ennenkuin niitä voidaan
21586: seen elää näillä vajaviljelmillä ravinnon sanoa edes likipitäen täydellisiksi. Yhdellä
21587: puutteessa. Maatalousneuvojat saavat usein- iskulla, äkillisen vallankumouksentapaisesti
21588: kin kehoittaa aloittamaan parannksien te- ei näitä puuteellisuuksia kyetä vaitionkaan
21589: kemisen kysellisillä tiloilla lannantalteen- avustuksien turvin poistamaan. Korjaus on
21590: ottolaitteista, lannanhoidosta. Mutta kun saatava aikaan yksityisten ja koko kansan
21591: elämä jatkuu kädestä suuhun eläen, ei tä- kestokyvyn mukaisella tavalla. Kiireelli-
21592: hänkään parannukseen saada aikaa eikä sesti oliili saatava selvittely kyseellisistä va-
21593: varoja järjestymään. Pellot ja laitumet javaisuuksista ja keinoista niiden poista-
21594: ikaipaisivat perustteellista kalkitsemista ja miseksi. Erikoisesti olisi saatava pätevä
21595: peruslannoitusta, vuosittaisesta apulannoit- vastaus kysymykseen: minkä puuttellisuu-
21596: tamisesta puhumattakaan. den poistaminen vajaviljelmiltämme olisi
21597: IX,43.- Aittoniemi y. m. 487
21598:
21599: ensisijaisesti huomio kiinnitettävä. Ilmei- vuansiotaloudesta. Huomattava on kuiten-
21600: sesti tämä ensisijainen poistettava puutteel- kin, että näiden tutkittujen pienviljelmien
21601: lisuus ei ole kaikkialla yksi ja sama ja joukossa oli mukana jo verraten korkea-
21602: eikä kaikkialla päästäne toivottavaan tu- tasoisiakin maatalouksia.
21603: lokseen muuten kuin täydellistämällä vaja- Maatalousväestön elintason kohottaminen
21604: viljelmiä useammassakin kohdassa. likipitäen samalle tasolle, mihin muiden
21605: Valtiovalta on näihin saakka katsonut 'johtavien elinkeinojen piirissä on päästy
21606: ikäänkuin ensisijaiseksi toimenpiteeksi vaja- ja siinä tarkoituksessa eräänä tärkeimmistä
21607: viljelmien täydellistyttämiseksi uudisrai- osatehtävistä tehdä vajaviljelmistä täysvil-
21608: vaustoiminnan avustamisen ja tukemisen. jelmiä on siksi raskas tehtävä, että siinä
21609: Se onkin osoittautunut erääksi varsin te- täytyy valtiovallan olla jatkuvasti tehok-
21610: hokkaaksi vajaviljelmien parannuskeinoksi. kaalla tavalla mukana. Saada vajaviljel-
21611: Lisämaan hankiimalla on saatu eräissä ta- . mistä ainakin likipitäen täysviljelmiä, tämä
21612: pauksissa viljelmien vajavaisuutta korja- tavoite pitäisi jatkuva:sti olla maatalouspoli-
21613: tuksi. Muutaman vuoden on ollut käyn- tiikkamme eräänä päätavoitteena.
21614: nissä valtion tukema tehostettu toiminta Sellaisia keinoja, joilla esitetynkaltaista
21615: AIV-rehuviljelyn lisäämiseksi ja ulotutta- täydellistyttämistä voidaan valtion toimesta
21616: miseksi pientiloille. Pienviljelijöitten kone- 'käyttää, ovat helppokorkoiset tai korotto-
21617: yhtymiä on avustettu valtion varoilla. Sa- mat lainat, palkkiot ja avustukset, kalkin,
21618: laojituspalkkioitakin on jossa:kin määrin väkilantojen ja -rehujen rahtialennukset
21619: jaettu viljelijöille. Jotain on tehty lannan- sekä sellainen toiminta, jota nykyisin har-
21620: hoidon parantamiseksikin ja eduskunta on joitetaan AIV-rehun lisäämisen edistämi-
21621: myöntänyt rahaa siihenkin, että pienviljeli- . seksi. Määräaikaiset verohelpotukset ja
21622: jäin pellotkin saisivat väkilantoja. Muita- verovapautukset saattavat myös tulla kysy-
21623: kin tuki- ja avustusmuotoja on käytetty. mykseen kyseeilisten vajavaisuuksien pois-
21624: Erikoisen nopeita tuloksia on odotettu tamisaikana.
21625: pienviljelysneuvonnan avustamisesta ja mo- Edelläolevaan viitaten esitämme eduskun-
21626: nissa tapauksissa on siinä onnistuttukin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21627: Kun on laskettu kansantulo päivässä että hallitus toimittaisi viipymättä
21628: henkeä kohti, on huomattu sen v. 1938 selvityksen pienviljelmien tuotanto-
21629: Suomessa olleen maa- ja. metsätaloudessa kykyä ja viljelijäperheiden toimeen-
21630: noin 20 mk, teollisuudessa pyöreästi 42 mk, ttl!loa haittaavista vajavaisuuksista
21631: liikenteessä 45 mk ja kaupassa 77 mk. ja siitä mitä niistä olisi ensisijaisesti
21632: Moni vajaviljelmäisen perheen jäsen on valtion tukemana pyrittävä poi$ta-
21633: saanut tyytyä mainittuna vuonna 20:kin maan sekä selvityksen niistä kei-
21634: mk pienempään päivätuloon. Vaihtelivat- noista, joilla valtion katsottaisiin
21635: hall satovuonna 1937-38 tutkittujen pien- tarkoituksenmukaisimmin voivan jat-
21636: viljelmien viljelijäperheiden kokonaistulo kuvasti toimia todettujen puutteelli-
21637: 11,100--23,500 markkaan, johon sisältyvät suuksien poistamiseksi, ja antaisi
21638: tulot maataloudesta, metsätaloudesta ja si- asiasta esityksen Eduskunnalle.
21639: Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
21640:
21641: S. S. ALttoniemi. Johannes Virolainen.
21642: Ta.hvo Rönkkö.
21643: 488
21644:
21645: IX,44. - Toiv. al. N:o 191.
21646:
21647:
21648:
21649:
21650: Sävelä y. m.: Toimenpiteistä pienviljelijäin hankittavien
21651: rotuvasikoiden saannin helpottamiseksi.
21652:
21653:
21654: E d u s k u: n n a ll e.
21655:
21656: Vallitaevissa oloissa pienviljelijöillä pi- tion ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin
21657: täisi olla mahdollisuus hankkia karjatalous- rotuvasi'koiden saannin edistämiseksi niin,
21658: tuotantonsa kehittämiseen rotuvasikoita. että kaikki hyvät rotueläinten vasikat voi-
21659: ~-\.jankohtana, jolloin maitotaloustuotteilla taisiin pienviljelijäin käyttöön heidän lypsy-
21660: ei ollut tuotantokustannuksia vastaavaa karjansa saattamiseksi nopeasti mahdoUi-
21661: ·hintaa ja naudanliha oli vapautettu sään- simman korkeatuottoiseksi.
21662: nöstelystä, myivät karjan;omistajat teuraaksi Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
21663: eläimiä, joita olisi voitu !kannattavasti pitää. tamme eduskunnan hyvålksyttäväJksi toivo-
21664: Tästä johtuikin, että tuotantoeläinten iuku, mUJksen,
21665: joka 28/2 1947 oli 1,074,327 ikpl. laski 29/2 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21666: 1948 mennessä 1,002,885 ikpl:seen. Hyvien toimenpiteisiin rotuvasikoiden saan-
21667: tu.otantoeläinten vasikoitten hinna.t ovat nin edistämiseksi pienviljelijöille,
21668: nousseet niin että pienviljelijäin on niitä sekä antaisi tästä ehkä tarpeellisen
21669: mahdottomuus haJllkik:ia. Siksi pitäisi val- esityksen Eduskunnalle.
21670: Helsingissä 3 päivänä elolkuuta 1948.
21671:
21672: Arvo Sävelä. Pentti Niemi
21673: Juho Karvonen. Juho Kuittinen.
21674: E. Pusa. Viljo Rantala..
21675: Arttur Koskinen. Alpo Lumme.
21676: 4891
21677:
21678: IX,45,- Toiv. al. N:o 192.
21679:
21680:
21681:
21682: Hautala y. m.: Perheellisten rintamamiesten saattamiseksi
21683: maanhankintalain mukaiseen ensisijaisen maansaajan
21684: asemaan.
21685:
21686: E d u s k u n n a ll e.
21687:
21688: Maaseudun nuoriso joutui kokonaisuu- taen, sillä juuri tämä nuorisojoukko on
21689: tena välittömimmin kantamaan sodan ras- joutunut luovuttamaan surettavan pitkän
21690: bimman kuorman. Sillä jo v. 1941, siis kappaleen parhaista vuosistaan sodan alt-
21691: rasittavan sodan alkuvaiheista saakka va- tarille. On myöskin muistettava, että maa-
21692: pautui m. m. teollisuuskeskusten asekun- seudun nuorison uskollisuus isänmaataan
21693: toista väkeä huomattavalta osalta ja lo- kohtaan on kunniakkaasti jatkunut myös
21694: pulta osa kai kokonaankin vaarallisim- rauhantöissä, lähinnä pelloilla ja metsissä
21695: masta rintamapalveluksesta. Näin heille ponnistellen.
21696: avautui edes jonkinlaisia edellytyksiä ke- Tämä edellä esitetty joukko on pääosal-
21697: hittyä ja jatkaa alallaan sekä huolehtia tu- taan itsenäiseen yrittämiseen pystyvää, in-
21698: levan ammattinsa lopullisestakin valin- nostuvaa ja työn ilon siunaamaa väkeä.
21699: nasta. Ja ·erinäisin järjestelyin on synty- Siksi sen etsikkoaika olisi viivyttelemättä
21700: neitä vaikeuksia pyritty heidän osaltaan valtiovallankin hyödyllisesti käytettävä.
21701: edelleen tasoittamaan. Maaseudun köyhällä rintamamiehellä on
21702: Maaseudun työläis-, pienviljelijä- ja talon- poikkeuksetta suuria vaikeuksia, silloin kun
21703: poikaisnuorison asia on jäänyt huomatta- hän ryhtyy kotia perustamaan. Sen vuoksi,
21704: vasti taka-alalle. Köyhtynyt ja raskailla samalla kun jo maansaantiin oikeutettujen
21705: velvollisuuksilla nöyryytetty isänmaa on perheellisten rintamamiesten asuttamismah-
21706: tinkinyt monessa suhteessa liian paljon dollisuuksia olisi parannettava ja joudu-
21707: siitäkin vähästä, jolla maaseudun nuorison tettava siirtämällä heidät ensisijaisen maan-
21708: asiaa. olisi voitu edes tyydyttävästi hoitaa, saajan asemaan, olisi välttämättä samat
21709: ja siten. lunastaa osakaan sille sodan kes- edut annettava myöskin sodan jälkeen nai-
21710: täessä annetuista lupauksista. misiin menneille tai meneville rintama-
21711: Maaseudun nuorisolle keskeisimpiä asioita miehille, mikäli muutoin täyttävät maan-
21712: on ajatus omasta itsenäisestä kodista riit- saantiin nähden kohtuulliset vaatimukset.
21713: tävine maapalstoineen. Tätä ei valtiovaita- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
21714: kaan saa unohtaa, samoin kuin ei muille- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
21715: kaan aloille maaseudun vaibuksista pyr- vomuksen,
21716: kiviä ja opintielle lähteneitäkään. Koska
21717: siirtoväen asuttaminen on jo pitkälle edis- että hallitus ryhtyisi kiireesti sel-
21718: tynyt, olisi tästä ja edellä mainituista laisiin toimenpiteisiin, että lähinnä
21719: syistä kiireesti valmistuttava huolehtimaan maaseudulta lähtöisin olevat, vv.
21720: kiinteämmin muistakin asutuskysymyksistä, 1939-44 sotien perheelliset ja myö-
21721: mutta erikoisesti perheellisten ja naimisiin hemminkin naimisiin menneet rinta-
21722: myöhemminkin menneiden rintamamiesten mamiehet saatettaisiin maanhankin-
21723: asuttamisesta. talain mukaiseen ensisijaisen maan-
21724: Näin erikoisesti maaseudun työläis- ja saajan asemaan, mikäli he muissa
21725: pienviljelijä- sekä tarpeen ja mahdollisuuk- suhteissa täyttävät maanhankintalain
21726: sien mukaan talonpoikaisnuorisoakin muis- asettamat vaatimukset.
21727: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
21728:
21729: Yrjö Hautala. Yrjö Saari. Johannes Virolainen;
21730: Kusti Eskola. Eemil Luukka. Timari Tiainen.
21731:
21732: 544/48 62
21733: 490
21734:
21735: IX,4a. - Toiv. al. N:o 193.
21736:
21737:
21738: Hautala y. m.: Eräiden pakkohuutokaupoissa tilansa me-
21739: nettäneiden saattamisesta maanhankintalain mukaiseen
21740: ensisijaisen maansaajan asemaan.
21741:
21742: E d u s k u n n a 11 e.
21743:
21744: Vuoden 1930 vaiheilla elettiin maas- On väärin näitä tilansa menettäneitä ja
21745: -samme raskaan pula-ajan merkeissä. Sen paljon kärsineitä ihmisiä ja perheitä koh-
21746: alkujuuret olivat etäällä meistä, mutta hy- taan se, että joiltakin tahoilta vastoin ehkä
21747: vin paljon sen aikaisista vaikutuksista oli parempaa tietoakin on pyritty uskottele-
21748: kotoistakin tekoa. M. m. tietoisesti ylläpi- maan, että tavalla tai toisella valtion myö-
21749: -dettiin työväestöä masentavaa liian alhaista tävaikutuksella n. s. pula-aikana menetetyt
21750: palkkatasoa, valtion kilvoitellessa samassa tilat voitaisiin palauttaa entisille omista-
21751: hengessä. Korkealla 9-12 prosentin korko- jilleen.
21752: kannalla puristettiin velkapääomilla yrittä- Niinkuin yritteliäs ja tervehenkinen maa-
21753: _neen maatalousväen ja pienviljelijän työn talousväestö yleensä, ovat nämäkin pula-
21754: tulokset pankkien holveihin, voimakkaan ajanuhrit suurimmalta osalta hakeutuneet
21755: .deflaation samanaikaisesti jatkuessa. Lä- uudelleen kiinni maatalouteen, osan antau-
21756: hinnä näistä syistä menettivät lulmisat maa- tuessa muillekin aloille. Mutta on jälellä
21757: talousperheet kotinsa. Sillä liian hitaasti huomattava joukko niitäkin, joiden vuoksi
21758: ja haluttomastikin valtiovaltakin ymmärsi näitä vanhoja haavoja olisi pyrittävä hoi-
21759: sitä todellista hätää, jossa silloin- maata- tamaan. Mutta se tapahtuisi parhaiten si-
21760: lous- ja vähäväkisempi kansanosa eli. Näi- ten, että ryhdyttäisiin sellaisiin toimenpi-
21761: tä raskaita kokemuksia ei olisi varaa tällä- teisiin, että vv. 1930-1935 ilman omaa
21762: kään kertaa unohtaa. Mutta pahaenteisenä syytään pakkohuutokaupan kautta tilansa
21763: merkkinä voidaan kuitenkin pitää hiljattain menettäneet, mikäli he tai heidän rintape-
21764: toteutettua korkokannan jyrkkää nousua. rillisensä ovat viljelijäkelpoista väkeä ja
21765: Pakkohuutokauppavyöryn paisuessa vv. ovat maan tarpeessa, saatettaisiin kiireesti
21766: 1931-33 muodostettiin Maakiinteistöpankki maanhankintalain mukaiseen ensisijaiseen
21767: vihdoin 1931 jonkinlaiseksi hätäsatamaksi. maansaajan asemaan.
21768: Se ei kuitenkaan ehtinyt ajoissa eikä liioin Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
21769: nimenomaan valtiovallan taholta saamiensa ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
21770: liika varovaisten arvioimisperusteiden poh- vomuksen,
21771: jalla voinut pelastaa kaikkia hätään joutu-
21772: neita maanviljelijöitä. Kuitenkin vuoden että hallitus r.yhtyisi kiireesti sel-
21773: 1936 loppuun mennessä lunasti Maakiin- laisiin toimenpiteisiin, että vv. 1930
21774: teistöpankki 1,739 tilaa ja hylkäsi 1,945 -1936 pakkohuutokaupoissa ilman
21775: Iainoitusanomusta. Asutushallitus lainoitti omaa syytään tilansa menettäneet
21776: vastaavasti 1,937 tapausta. tai heidän rintaperillisensä saatettai-
21777: Edellämainituista syistä joutui pakko- siin maanhankintalain mukaiseen en-
21778: huutokauppatielle ainakin toistakymmentä- sisijaisen maansaajan asemaan, mi-
21779: tuhatta tilaa, joista onneksi varsin huomat- käli he muissa suhteissa täyttävät
21780: tava osa voitiin säilyttää entisillä omista- maanhankintalain asettamat vaati-
21781: jilla. mukset.
21782: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1948.
21783:
21784: Yrjö Hautala. Yrjö Saari. Markus Niskala.
21785: Kusti Eskola. Eino Palovesi. Kerttu Saalasti.
21786: S. S. Aittoniemi. Heikki Soininen. Onni Mannila.
21787: Johannes Virolainen. Lauri Murtomaa. Viljam Sarjala.
21788: Atte Pakkanen. Martti Miettunen. Tahvo Rönkkö.
21789: 491
21790:
21791: IX1 47. - Toiv. al. N:o 194.
21792:
21793:
21794:
21795:
21796: V. Eskola y. m.: PerheelUsten rintamasotilaiden ja työvel-
21797: vollisten oikeuttamisesta maanhankintalain mukaiseen
21798: maan ja luoton saantiin.
21799:
21800:
21801: E d u s k u n n a ll e.
21802:
21803: Maanhankintalain 1 §: n mukaan anne- ajankohdan jälkeen solmineet avioliiton ja
21804: taan maata ja luottoa muun muassa rin- siten tulleet perheellisiksi sekä oikeute-
21805: tamasotilaille. Säännös on johdonmukai- tuksi saamaan maata maanhankintalain
21806: nen tulos lainsäätäjän pyrkimyksestä taata mukaan. Useilla rintamasotilasperheillä
21807: rintamasotilaHle edes jonkinlainen hyvitys on myös lapsia huollettavanaan, mutta
21808: rintamallaolostaan, joka monille muodos- maanhankintalain takaamia oikeuksia
21809: tui varsin pitkäaikaiseksi ja monin tavoin maansaantiin ei ole. Täl'laista menettelyä
21810: rasittavaksi. Lain 24 §: ssä on kuitenkin eivät nämä perheelliset rintamasotilaat
21811: rajoittava säännös, jonka mukaan: ,,Rin- ymmärrä eikä se ole enempää oikeuden
21812: tamasotilaalla tarkoitetaan tässä laissa kuin kohtuudenkaan mukainen. Sen vuoksi
21813: perheeilistä henkilöä - - -". Säännös on täysin ymmärrettävissä se tyytymättö-
21814: otettiin lakiin monin epäi'lyksin, mutta myys, joka rintamasotilaiden keskuudessa
21815: edellytettiin, että. jiitä lain toimeenpanossa on aivan yleinen, ja lisääntyy jatkuvasti.
21816: tulkittaisiin väljästi ja tuli laki lt)pulli- Edellämainittu Eipäjohdonmukaisuus ja
21817: sesti hyväksytyksi nykyisessä muodossaan. sen tietoinen jatkaminen on sitäkin vai-
21818: Maanhankintalain toimeenpanoasetuksen ikeamrrnin ymmärrettävissä ilrun maansaanti-
21819: 163 § :n mukaan oli maanhankintalaissa oikeuden myöntäminen perheellisyyden
21820: tarkoitettu maansaantihakemus tehtävä perusteel'la kaikille, jotka todellakin ovat
21821: viimeistään lokakuun 1 päivään 1945 men- perheellisiä, silloin kun he maata hake-
21822: nessä. Sen jä'lkeen eivät rintamasotilaat vat, ei millään tavoin hidastuta tai muu-
21823: {)le voineet tehdä maansaantihakemuksia ten vaikeuta maanhankintalain toimeen-
21824: muuten kuin ani harvoissa poikkeusta- panoa, kuten varsin vakuuttavasti on osoi-
21825: pauksissa. Se on ollut mahdollista vain tettu. Valtiovallalla ei tänä ajankohtana
21826: jos jokin voittamaton este on ollut syynä eikä milloinkaan o'le varaa tarkoitukselli-
21827: siihen, ettei hakemusta oltu voitu tehdä sesti ylläpitää sitä tyytymättömyyttä, joka
21828: määräajassa. rintamasotilaiden keskuudessa on kautta
21829: Laki on kiistattoman selvä, jos se lue- maan, vaan olisi syy ensi tilassa poistet-
21830: taan niinkuin laki on kirjoitettu ja mitä tava. Jos sitä varten on lain muutos tar-
21831: lainsäätäjä on tarkoittanut. Ainakin per- peellinen olisi hallituksen kiireellisesti an-
21832: heellisillä rintamasotilailla pitäisi olla nettava siitä esitys eduskunna'lle.
21833: maanhankintalain mukaan maansaantioi- Maanhankintalain toimeenpanon eri vai-
21834: keus. heissa on esim. maalautakunnassa tehty
21835: Lain toimeenpanossa on tätä selvää lain aloitteita maansaantioikeuden myöntämi-
21836: sananmuotoa jatkuvasti tulkittu kuiten- sestä perheellisyyden perusteella myös
21837: kin siten, että vain niillä asianmukaisen niille, jotka jälkeen 1 päivänä lokakuuta
21838: hakemuksensa jättäneillä rin tamasotilailla, 1945 ovat tulleet perheellisiksi ja ovat
21839: jotka lokakuun 1 päivänä 1945 olivat lain mukaan oikeutettuja maata ja muita
21840: perheellisiä, on maansaantioikeus, mutta lain suomia etuuksia saamaan. Tehdyt
21841: muilla ei. Monet, todennäköisesti tuhan- aloitteet eivät ole johtaneet tuloksiin.
21842: net rintamasotilaat ovat edellämainitun Asia on tullut yhä ajankohtaisemmaksi
21843: 492 IX,47. - Rintamasotilaiden maansaanti.
21844:
21845: sen jälkeen kunmaanhankintalain toimeen- Hallituksen olisi huolehdittava, että lain
21846: pano luonnollisista syistä on jatkunut toimeenpanossa kaikki rintamasotilaat ase-
21847: pitempään kuin alunperin oli laskettu. tettaisiin tasavertaiseen asemaan toistensa
21848: Rintamasotilaat solmivat edelleenkin run- kanssa ja että perheellisyyskäsite tulkit-
21849: saasti avioliittoja. taisiin siten kuin lainsäätäjä on tarkoit-
21850: Asutus- ja väestöpoliittiselta kannalta tanut.
21851: katsellen on nuorten, parhaissa voimissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
21852: olevien perheiden asuttaminen asetettava kuiilnan päätettävälksi toivomuksen,
21853: ensisijaiseksi tavoitteeksi. Jolleivät nämä
21854: perheelliset rintamasotilaat saa maata että hallitus kiireellisesti valmis-
21855: maanhankintalain mukaan, jäävät he ken- taisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
21856: ties hyvinkin pitkiksi ajoiksi odottamaan tyksen maanhatnkintalain muuttami-
21857: uuden lain valmistumista, jona aikana seksi siten, että kaikilla perheellisillä
21858: monet saattavat menettää uskonsa ja luot- rintamasotilailla ja työvelvollisilla
21859: tamuksensa valtiovallan taholta annet- olisi lain toimeenpanossa samanlaiset
21860: tuun lupaukseen. orikeudet maan ja luoton saantiin.
21861: Helsingissä 3 päivänä el01kuuta 1948.
21862:
21863: Va.lfrid Eskola. Heikki Hykkäälä.
21864: 0. Muikku. Kustaa Alanko.
21865: E. Pusa. Arttur Koskinen.
21866: A. Turkka. Arvo Sävelä.
21867: Heikki Simonen. Eino Raunio.
21868: Alpo Lumme. Vi'ho Väyrynen.
21869: Paavo Karjalainen. Juho Karvonen.
21870: Laura. B~der-Wa.llin.
21871: 493
21872: IX,4s. - Toiv. al. N:o 195.
21873:
21874:
21875:
21876:
21877: Meriläinen y. m: Maanhankintalain muuttamisesta siten,
21878: että maanvt"ljeUjän sisarusperheiden jäsenet tulisivat
21879: ensisijaisten maansaajien asemaan.
21880:
21881:
21882: E d u s k u n n a ll e.
21883:
21884: Pienviljelysvaltaisessa maassamme muo- tiin. Harvinaisia eivät myöskään ole ne ta-
21885: dostaa maanviljelijäin sisarusperheiden elin- paukset, jolloin tila jälleen pirstotaan pie-
21886: keinotoiminnan jatkaminen maanviljeli- nemmäksi ja näin ollen on jokaisen heistä
21887: jöinä oman, erikoisen pulmakysymyksensä. ryhdyttävä etsimään osan toimeentulostaan
21888: Jo entisestäänkin heikosti elinkelpoisten ti- ansiotöistä. Molemmissa tapauksissa on kan-
21889: lojen pirstominen sisarusperheiden kes:ken santaloudellinen tappio ilmeinen. Lapsuus-
21890: aiheuttaa paitsi tarpeettomia riitoja, myös- ja nuoruusvuosina saavutettu ammattiko-
21891: kin huomattavia kansantaloudellisia tap- kemus ja kiintymys maanviljelijän ammat-
21892: pioita. Hallitus ja eduskunta ovat myöskin tiin jäävät käyttämättä.
21893: yrittäneet ratkaista kysymyksen tilojen Vuonna 1945 säädetty maanhankintalaki
21894: elinkelvottomiksi pirstomisen ehkäisemi- ei suinkaan ole kyennyt tätä puutetta kor-
21895: seksi, mutta toistaiseksi ilman ratkaisevaa jaamaan. Eräs lain perusheikkouksista on
21896: tulosta. siinä, että se jättää kokonaan huomioon ot-
21897: Maamme yli kaksisatatuhantisen pienvil- tamatta tämän suuren väestön osan mah-
21898: jelijäjoukon keskuudessa syntyy vuosittain dollisuudet hyödyttää omalla ammatillaan
21899: tuhansia tapauksia, jolloin tilalla aikuisiksi sekä kansantaloutta että koko isänmaan yh-
21900: varttuneet perheenjäsenet joutuvat kukin teistä asiaa.
21901: kohdaltaan ja kaikki yhteisesti päättämään Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
21902: siitä, että onko tila jaettava sisarusten kes- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21903: ken ja siten menetellen tehtävä heidän jo-
21904: kaisen toimeentulomahdollisuutensa maan- että hallitus valmistaisi kiireelli-
21905: vilj elij öinä entisestäänkin kannattamatto- sesti Eduskunnalle ehdot1tksen sellai-
21906: mammaksi vai lähteäkö etsimään toimeen- siksi muutoksiksi maanhankintala-
21907: tuloansa muista ammateista. Tarvittavien kiin, että maanviljelijän sisarusper-
21908: pääomien puute uuden tilan ostamiseen joh- heiden jäsenet katsottaisiin ensisi-
21909: taa tavallisesti siihen, että kaikkien muiden, jaisten maansaajien joukkoon kuulu-
21910: paitsi yhden, on lähdettävä johonkin muu- viksi.
21911: hun lähinnä: saavutettavissa olevaan ammat-
21912: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
21913:
21914: Matti Meriläinen. J. Mustonen.
21915: Toivo I. Sormunen. Esa Hietanen.
21916: Martti Leskinen. Hertta Kuusinen-Leino.
21917: Mikko Järvinen. Antto Prunnila.
21918: Hannes Tauriainen. Niilo Nieminen.
21919: Arvo Riihimäki.
21920: 494
21921: IX,49. - Toiv. al. N:o 196.
21922:
21923:
21924:
21925:
21926: Koivuranta y. m.: Toimenpiteistä valtionmaiden asuttami-
21927: sen jouduttamiseksi.
21928:
21929:
21930: E d u s k u n n a ll e.
21931:
21932: V. 1936 asutuslain mukaan on valtion kuton sanottu, useita vuosia ovat toivoneet
21933: maiden asuttaminen siirretty metsähalli- ratkaistavaksi. Näiden kuitenkin olisi saa-
21934: tukseen. Tämä ei valtion asutuskelpoisten ~ava myöskin maata, jolle voisivat perustaa
21935: maiden suhteen eikä maahan pyrkivien ti- perheillensä kodin. Näyttäisi siltä, että
21936: lattomien kannalta katsoen ole mieles- olisi välttämätöntä ryhtyä kiireellisesti
21937: tämme onnistunut toimenpide. Nythän val- vaikkapa jonkinlaisiin väliai!k:aisiin toi-
21938: tionmaiden asuttaminen on jokseenkin sei- menpiteisiin asian auttamiseksi. Kun jokai-
21939: sauksissa. Monet maahan pyrkivät tilatto- sessa kunnassa on asutuslautakunta ja
21940: mat ja lisämaata anoneet pikkutilalliset myöskin, ainakin Pohjois-Suomessa valtion
21941: ovat monen monia vuosia turhaan odotta- aluemetsänhoitaja, ja myöskin maatalous-
21942: neet anomuksiinsa ratkaisua tai edes tie- neuvoja, niin rohkenisimme ehdottaa, eik5
21943: toa siitä, saavatko vai eivätkö saa maata. näistä henkilöistä muodostetulle toimikun-
21944: Tällä kertaa on kyllä tavallista normaali- nalle voitaisi antaa tehtäväksi valtionmaille
21945: ajan asutustoimintaa hidastamassa siirto- asukkaiksi pyrkivien anomm;~n käsittelyä
21946: väen ja rintamiestenkin asuttamistoiminta, ja tilojen perustamiskatselmusten toimeen-
21947: joka sitoo itseensä maanmittarit ja paljon panoa ja lisämaa-anomustenkin käsittelyjä
21948: muitakin viranomaisia. Siirtoväen ja rin- alkuvaiheissaan.
21949: tamamiesten asuttaminen, joka luonnolli- Asutuslautakunnan puheenjohtaja, alue-
21950: sesti suurimmalta osaltaan tapahtuu maan metsänhoitaja ja maatalousneuvoja, jotka
21951: eteläisimmissä osissa, vie varmastikin vielä tarkoin tuntevat maata anoneet henkilöt
21952: useita vuosia, ennenkuin se on tullut pää- ja myöskin asutusmahdollisuudet ja tilan
21953: tökseen. Ne kansalaiset, joilla ei ole etu- perustamisedellytykset, voisivat asiantunte-
21954: oikeutta maansaantiin, saavat siis näinollen muksella ainakin alustavasti ratkaista ti-
21955: jäädä odottamaan maansaantianomuksiinsa lan perustamisen ja ~isämaan myöntämi-
21956: ratkaisuja vielä pitkiksi ajoiksi, ellei ryh- sen sekä määrätä paikan, jota asianomai-
21957: dyttäisi aivan erikoisiin toimenpiteisiin nä- nen saisi ryhtyä raivaamaan ja johon hän
21958: den maansaajien tilojen perustamiseksi. saisi itselleen rakentaa kotinsa. Myöhem-
21959: Eduskunnassa on tehty monia ehdotuksia min tapahtuisi tilan lopullinen perustami-
21960: asutustoiminnan jouduttamiseksi ja yksin- nen ja muodostaminen samoinkuin lisä-
21961: kertaistamiseksi. Ainakaan valtionmaiden maankin erottaminen. Tämä asia olisi mie-
21962: ·asuttamisessa ei ole aikaansaatu sitä jou- lestämme hallituksen . otettava kiireellisesti
21963: tuisuutta, jota siinä on kaivattu. Tiissä harkittavaksi.
21964: yhteydessä emme kuitenkaan lähde laajem- Edelläolevaan ja lisäksi v. 1935 vp: n
21965: malti tätä kysymystä selvittelemään. Ne lakialoitteen n: o 35 perusteluihin sekä
21966: parannukset, joita asutusasiain käsittelyn v. 1941 vp:n toivomusaloitteen n:o 49 pe-
21967: jouduttamiseksi lienee suunnitteilla, eivät rusteluihin viitaten ehdotamme eduskunnan
21968: ehdi siihen pulmaan ja sen ratkaisemiseen, · hyväksyttäväksi toivomuksen,
21969: joka tällä. hetkellä valtionmaiden asuttami-
21970: sen suhteen ja lisämaata anoneiden pikku- että hallit1.U} ryhtyisi kiireellisiin
21971: tilallisten suhteen on olemassa ja jota he, toimenpiteisiin valtionmaiden asutta-
21972: IX,49. - Koivuranta y. m. 495.
21973:
21974: misen jouduttamiseksi ja ottaisi sen takunnan, aluemetsänhoitajan ja maa-
21975: ohella harkittavakseen, eikö tässä talousneuvojain muodostaman toi-
21976: olisi mahdollista tilojen perustamis- mikunnan suoritettavaksi, ja antaisi
21977: ja lisämaiden erottamisanomusten aikanaan Eduskunnalle tätä koske-
21978: käsittelyä ja katselmusten toimitta- van esityksen.
21979: mista jättää väliaikaisesti asutuslau-
21980: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
21981:
21982: Jam1e Koivuranta. Yrjö Hautala.
21983: Väinö Okko. S. S. Aittoniemi
21984: Niilo Ryhtä..
21985: 496
21986:
21987: 1X,5o. - Toiv. al. N:o 197.
21988:
21989:
21990:
21991:
21992: Kauhanen y. m.: Suunnitelman laatimisesta viljelyskelpot~.
21993: ten soitten raivaamisesta.
21994:
21995:
21996:
21997: E d u s k u n n a ll e.
21998:
21999: Hävitetyn sodan ja siitä johtuneiden muksen tuloksena tulisi hallituksen laatia
22000: seurausten vuoksi on valtiovalta samoin määrävuosiksi tehty suunnitelma viljelys-
22001: kuin yksityiset kansalaisetkin joutuneet kelpoisten soiden ojittamisesta, raivaami-
22002: arvioimaan taloudelliset mahdollisuutensa sesta ja asuttamisesta sekä näin muodos-
22003: uudelleen. Edessä on monia suuria tehtä- tettaviUe asutusalueille tieyhteyksien ra-
22004: vm. Siirtoväen lisäksi on maata halua- kentamisesta.
22005: valle muulle väestölle hankittava edelly- Kysymys maamme soiden tutkimisesta
22006: tykset maanviljelykseen. Vaikka sodan ja viljelys- ja metsänkasvutarkoituksiin
22007: johdosta maamme menetti noin 10 pro- kuivattamisesta on ollut sille jätettyjen
22008: senttia viljellystä pinta-alastaan, niin nämä toivomusaloitteiden johdosta edellisen edus-
22009: menetykset voidaan korvata ottamalla vil- kunnan käsiteltävänä ja on eduskunnan
22010: jelykseen siihen kelpaavat suot. maatalousvaliokunta niiden johdosta kesä-
22011: Eri laitosten toimesta ja erillisten asiain, kuun 9 päivänä 1948 antamassaan mietin-
22012: kuten metsien linja-arvioinnin yhteydessä nössä m. m. lausunut, että soiden kuivatus-
22013: suoritetuissa mittauksissa, on maamme ja raivaamiskysymys olisi hoidettava yhte-
22014: pinta-alasta todettu olevan luonnontilassa näisen talousalueittain toteutettavan suun-
22015: o'levia soita noin 10 miljoonaa hehtaaria. nitelman puitteissa rinnan asutussuunni-
22016: Näistä on tutkittuja soita noin miljoonan telmien toteuttamisen kanssa, noudattaen
22017: hehtaaria ja viljelyskelpoisiksi todettuja niiden määräämää kiireellisyysjärjestystä.
22018: 228,600 hehtaaria. Maatalousvaliokunnan mietintö valmis-
22019: Kun maamme viljelemättömästä pinta- tui kuitenkin niin myöhään, että edus-
22020: alasta on noin kolmannes suomaata ja kunta ei ehtinyt sitä käsitellä. Sen perus-
22021: kun puutteellistenkin tutkimusten mukaan tana olleet aloitteet ovat näinollen rauen-
22022: maamme soista on vilje'lyskelpoisia huo- neet. Koska kuitenkin samat syyt, jotka
22023: mattava osa, niin käsittää, miten suurista ovat olleet aikoinaan jätettyjen aloitteiden
22024: kansantaloudellisista arvoista on kysymys. aiheena, ovat edelleen olemassa, ehdo-
22025: Että nämä maataloudelliset mahdolli- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22026: suudet tulisivat mahdollisimman tarkoin muksen,
22027: kansantaloutemme hyödyksi, olisi tutkit-
22028: tava suunnitelmaUisesti maamme kaikki että hallitus kiireellisesti valmis-
22029: suot sekä selvitettävä, kuinka paljon niistä tuttaisi yhtenäisen talousalueittain
22030: -on viljelykseen st>veltuvia. Tämän tutki- toteutettavan määräaikaisen snunni-
22031: IX,5o. - iKauhanen y. m. 497
22032:
22033: telman maamme viljelyskelpoisten jalan ja Pohjois-S11XJmen laajoihin
22034: Boiden kuivattamiseksi sekä raivaa- · suoalueisiin sekä ryhtyisi tarpeelli-
22035: miseksi viljelys.tarkoituksiin kiinnit- siin toimenpiteisiin suunnitelman
22036: täen erikoista huomiota Pohjois-Kar- täytäntöönpanemiseksi.
22037: Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
22038:
22039: Kalle Kauhanen. Toivo Pyörtänö.
22040: Eino Tainio. Kustaa Alanko.
22041: Arvo Riihimäki. Johannes Wirtanen.
22042: J. Mustonen. Heikki Soininen.
22043: E. Hietanen. J. E. Lampinen.
22044: Vieno Simonen. Jere Juutilainen.
22045: Aino Luostarinen. L. Myllymäki.
22046: Viljam Sarjala. Johannes Virolainen.
22047: Yrjö Hautala. Pekka Kiiski.
22048: Edvard Pesonen. Eemil Luukka.
22049: Antti J. Rantamaa. Matti Meriläinen.
22050: Yrjö Saari. Niilo Nieminen.
22051: Kerttu Saalasti. Kaarle Renfors.
22052: Viljami Kalliokoski. Toivo I. Sormunen.
22053: Valfrid Eskola. V. Puuma1ainen.
22054: Juho Karvonen. Toivo H. Kinnunen.
22055: E. Pusa. Martti Leskinen.
22056:
22057:
22058:
22059:
22060: 644/48 63
22061: 498
22062:
22063: IX,öl.- Toiv. al. N:o 198.
22064:
22065:
22066:
22067:
22068: Miettunen y. m.: Yhtenäisen suunnitelman laatimisesta
22069: Pohjois-Suamen valtion mailla olevien vt1jelyskelpoisten
22070: alueiden viljelyskuntoon saattamisesta ja asuttamisesta.
22071:
22072:
22073: Ed u s kunnalle.
22074:
22075: Valtion mailla Pohjois-Suomessa on suu- Ennenkuin Pohjois-Suomen suurtten vilje~
22076: ria viljelyskelpoisia suoalueita, jotka tillat- ilysmahdollisuuksien ikäyitössä voidaan
22077: ltoman väestön ,paiikallisen maan tarpeen ja päästä määrätietoiseen sunnnitelmaJllisuu-
22078: liian pienien tilojen lisämaanta:vpeen huo- teen, edellyttäisi se perusteellista suunni-
22079: mioonottaen olisi saatava ensi Wass'a vi!l.- telmaa si~tä, missä järjestyiksessä eri aluei-
22080: jely!kseen. Tämä olisi välttämätöntä paitsi den raivaukseen olisi käytävä ja mitä val-
22081: Pohjois~Suomen valJtion maiden asuttamisen mistavia :toimenpiteitä kuivatuksen ja tei-
22082: jouduttamiseksi, myöskin Pohjois-Suomen den järjestämiseksi olisi sitä ennen teh-
22083: rehntuotannon lisäämiseksi. Vaikka rehuvil- tävä. Kun kansainvälisen avusltusjärjes.tön
22084: jelykselle Pohjois-Suomessa ovat mitä par- UNRA: n toimesta on !tiettävästi osoitettu
22085: haat edellytykset, joudutaan nykyisin sinne sumta mielenkiintoa Pohjois-Suomen v:ilje-
22086: kuljettamaan Etelä-Suomesta rehua varsin lystoiminnan edistämiseen sikäläisten elin-
22087: huoma;ttavasti. Pohjois-Suomen maatwlou- mahdollisuuksien helpottamiseksi ja lahjoi-
22088: del:lisen nousun ensimmäisiä edellytyksiä tettu tarkoitusta varten huomattavia raha-
22089: olisi vapautuminen epätaloudellisesta korsi- summiakin, olisi valtiovallan toimesta ryh-
22090: rehuje;n ostosta. Täihän voidaan päästä dyttävä kiireellisesti toimenpiteisiin yhte-
22091: paitsi vanhojen vi~jelysten voimaperäistä- näisen suunnitelman luomiseksi näiden tun-
22092: misellä, ryhJtymällä myöskin samanaikai- netusti hyvien viljelysmahdollisuuksien hy-
22093: sesti Pohjois-Suomen suurten suoviljelys- väksikäytölle ja siten Pohjois-Suomen ki-
22094: mahdollisuuksien entistä määrätietoisem- peän maakysymyksen nopealle ratkaisulle.
22095: paan hyväksikäyttöön. Tämä suuntaisia huomautuksia on myöskin
22096: Kun erittäin hyviä viljelyskelpoisia suo- eduskunta esittänyt tulo- ja menoarvion
22097: alueita Pohjois~Suomessa on verralt:tain käsittelyn yhteydessä ·eräiden määrärahojen
22098: suurina yhtenäisinä alueina, olisi niiden vil- perusteluissa, mutta hallituksen toimesta ei
22099: jelykseen raivoomisessa kyettävä käyttä- asiassa ole vielä ryhdytty toimenpiteisiin.
22100: mään \koneellista mivausta. Se edelly1tltäisi Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
22101: raivauskoneiden saantia Pohjois-Suomeen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
22102: nyikyistä paljon runsaammin. Koneellinen
22103: raivaus edellyttäisi pudlestaan näiden vil- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisiin
22104: jelyskelpoisten alueiden suurisuuntaista toimenpiteisiin yhtenäisen suunnitel-
22105: kuivatuskysymyksen hoibamislta hyvissä man aikaansaamiseksi lähinnä Poh-
22106: ajoin ennen raivausta ja ilrrneisesti myöskin jois-Suomen valtion mailla olevien.
22107: sikäläisten suoalueiden raivaukseen p,arhai- m7jelyskelpoif!ten alueiden viljelys-
22108: ten sopivien raivauskoneiden ikehittärrnistä. kuntoon saattamiseksi sekä niiden
22109: Tällainen koetoiminta onkin jo käynnissä. asuttamiseksi.
22110: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
22111:
22112: Martti Miettunen. Niilo Ryht§. M. 0. Lahtela..
22113: 499
22114:
22115: IX,52. - Toiv. al. N:o 199.
22116:
22117:
22118: Koivuranta y. m.: Toimenpiteistä uudisviljelystoiminna·n
22119: tehostwmiseksi Pohjois-Suomessa.
22120:
22121: E d u s k u n n a 11 e.
22122: V. 1935 hallitus asetti komitean laati- lisin ja tärkein toimenpide Pohjois-Suomen
22123: maan suunnitelmaa Kainuun ja Perä-Poh- asutustilallisten ja muiden pikkuviljelijäin
22124: jolan talouselämän kohottamiseksi. Yli 10 toimeentulon helpottamiseksi on kiireelliset
22125: vuotta on kulunut aikaa siitä, kun maini- toimenpiteet viljelysten laajentamiseksi.
22126: tun komitean hyvin perustellut ehdotukset Paikallisella väestöllä onkin kauttaaltaan
22127: on saatetu valtiovallan tietoon. On myön- vakava pyrkimys päästä täysin voimin pel-
22128: nettävä, että tämä vuosikymmen kansamme tojen laajentamistyöhQn, johon nyt on mel-
22129: elämässä on ollut kohtalokasta aikaa,· joten koisia mahdollisuuksia uudisviljelyspalkkioi-
22130: ei ole kumma, vaikkei sen tapaisia perus- den turvin. Mutta nyt on tilanne sellai-
22131: .parannuksia, joita sanottu komitea on eh- nen, että uudisviljelyssuunnitelmien teki-
22132: dottanut, olekaan saatu alulle eikä toteute- jöistä on huutava puute. Maataloudellisilla
22133: tuksi. Sitä suuremmalla syyllä nyt, kun järjestöillä ei ole viljelyssuunnitelmien te-
22134: ollaan pääsemässsä ainakin suurelta osalta koon eikä raivaustyön neuvontaa ja val-
22135: normaaliseen olotilaan, olisi käytävä käsiksi vontaa varten läheskään riittävästi neuvo-
22136: niihin uudistuksiin, ja perusparannuksiin, jia käytettävissään.
22137: jotka syystä tai toisesta ovat jääneet to- Myöskin raivauspalkkioiden suoritustapa
22138: teuttamatta. . ei ole sikäläisiin olosuhteisiin sopiva. Useim-
22139: Alussa mainitun komitean mietinnöstä mat pikkutilalliset sekä varsinkin asutus-
22140: selviää m. m. se tosiasia, että Pohjois-Suo- tilalliset saavat toimeentulonsa, voipa sa-
22141: messa on paljon elinmahdollisuuksia kun- noa, jokapäiväisestä ansiotyöstä. Perheen
22142: han ne vaan saadaan hyötyä tuottaviksi. elatus kysyy rahaa, muuten se ei pysy lei-
22143: Ammattimiehet ovat toimittamissaan tutki- vässä ja, kuten sanottu, omat pellot ovat
22144: muksissa todenneet, että Pohjois-Suomessa liian pienet. Tämän vuoksi pellon raivauk-
22145: on paljon viljelyskelpoisia soita. Nyt on sesta tulevan avustuksen suoritus on saa-
22146: kuitenkin olosuhteet sellaisia, että viime tava niin joustavaksi, että perhe pysyy
22147: vuosina on Pohjois-Suomessa ja Lapissa leivässä myöskin silloin, kun omaa peltoa
22148: ollut huutava rehupula. Maan ete1äisem- raivataan ja vastaisia elinmahdollisuuksia
22149: mistä osista on kuljetettu sinne kaikki siten parannetaan. Myöskin tämän vuoksi
22150: tukkityömaille tarvittava rehu sekä san- olisi neuvojavoimia lisättävä ja toimeen-
22151: gen paljon myöskin nautakarjalle tarvit- panosta voimassa olevia säännöksiä muu-
22152: tavaa rehua. Kun heinien hinta on lähen- tettava niin, että ne soveltuvat oleviin oloi-
22153: nellyt toisin paikoin jopa paria kymmentä hin.
22154: markkaa kilolta, voi arvata, millaisia raha- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22155: määriä tarvitaan pientenkin rehnmäärien eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22156: ostamiseen. Varsinkin suuriperheiset, joilla
22157: ei ole tilaisuutta muuten saada maitoa, että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
22158: ikuin pitämällä yhden tai kaksi lehmää, menpiteisiin, että uudisviljelystoi-
22159: ovat ansiotyöpalkastaan joutuneet käyttä- minta saataisiin myöskin Pohjois-
22160: mään suuren osan rehujen ostamiseen. Stwmessa tehokkaaseen käyntiin niin
22161: Yhtenä syynä rehun puutteeseen Pohjois- ettei neuvojain puute eikä palkkioi-
22162: Suomessa on ollut apulantojen puute sekä den suoritustapa ole esteenä vähä-
22163: luonnollisesti se, että jälleenrakentamisen varaisten pieneläjäin ja varsinkin
22164: vuoksi varsinkin apurehun kokoaminen on i!Sutustilallisten peltojen laajentamis-
22165: jäänyt perin vähäiseksi. Kaikkein kiireel- työlle uudisviljelysavustusten turvin.
22166: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
22167: Janne Koivuranta. Eino Palovesi. M. 0. Lahtela.
22168: Heikki Soininen. Aino Luostarinen.
22169: 500
22170:
22171: IX,53. - Toiv. a1. N:o 200.
22172:
22173:
22174:
22175:
22176: Soininen y. m.: Toimenpiteistä asutuskysymyksen nopeaksi
22177: ratkaisemiseksi lwmantsin, Pielisjärven, Kaavin, Juuan,
22178: Tuupovaaran ja Enon kunnissa.
22179:
22180:
22181: E d u s k u n n a 11 e.
22182:
22183: Hallituksen ja eduskunnan puolelta on viljelykseen sopivia maita ja eräissä edellä
22184: itsenäisyytemme aikana pyritty suunnitel- mainituissa pitäjissä on myöskin metsä-
22185: man mukaisesti asutustoimintaa järjestä- hallituksen omistamia maita, jotka myös
22186: maan. Sotien jälkeen ensisijaisesti siirto- ovat viljelyskelpoisia.
22187: väen asuttaminen on otettu huomioon. Kun Kun toim€Upiteet, joita asutuksen lisää-
22188: vielä monilla seuduilla on asutustoimen- miseksi on itsenäisyytemme aikana tehty,
22189: piteissä toivomuksia ja uudisasukkaiksi ovat tuottaneet parhaan tuloksen, mitä
22190: pyrkiviä on paljon, on tarkoituksenmu- kansakunnan väestön hyväksi voidaan
22191: kaista, että valtion puolesta osoitetaan tehdä, olisi syytä edelleen tätä yhteiskun-
22192: mahdollisuudet maan saantiin niille, jotka nallista uudistustyötä jatkaa.
22193: voivat itselleen ja perheelleen hankkia Kun mainituissa rajaseudun kunnissa on
22194: välttämättömän toimeentulon oman työnsä pääasiallisena toimeentulona tukki- ja uitto-
22195: ja perheen jäsenten työvoiman avulla. työt, mutta niiden epävakaisuudesta, var-
22196: Asutuksen lisääntyminen on meidän sinkin usein toistuvista Euroopan sodista
22197: maassamme ollut tosin suuri parin viime johtuu, että kansalaiset joutuvat näillä
22198: vuosikymmenen aikana. Valtio on tukenut paikkakunnilla ilman omaa syytään puu-
22199: asutustoimintaa ja uudisasukkaat ovat ih- tetta kärsimään, olisi nyt, kun valtakun-
22200: meteltävällä voimalla ja sitkeydellä raivan- tamme taloudellinen asema on hiljaisessa
22201: neet uutta peltoa ja laajentaneet viljelyk- nousutilassa, oman kodin ja viljelystilan
22202: siä. He tyytyvät vähään, aliravittuina raa- saamiseen helpoin ehdoin suotava mahdolli-
22203: tavat korvessa pitkiä päiviä ja suorittavat imudet.
22204: voimakasta isänmaallista työtä. Kun mahdollisuuksia näissäkin kunnissa
22205: Maantieteellisen asemamme erikoisuu- on asutukselle lisämaan hankintaan ja
22206: desta ja omistusolojen erilaatuisuudesta uusien asutustilojen jakamiseen, olisi kii-
22207: johtuen on jäänyt kuitenkin rajaseudulle reellisesti ryhdyttävä asian vaatimiin toi-
22208: paikkakuntia, joilla väestö vielä ei ole saa- menpiteisiin.
22209: nut oikeutta maan saantiin siinä määrin, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
22210: että sillä olisi mahdollisuus päästä oman kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22211: kodin kautta leipään käsiksi. toivomuksen,
22212: Itäisellä rajaseudulla Ilomantsin, Pielis-
22213: järven, Kaavin, Tuupovaaran, Juuan sekä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22214: Enon pitäjissä on puutteita asutukseen toimenpiteisiin asutuskysymyksen
22215: nähden. Tämä ilmenee lähinnä viljelystilo- nopeaksi ratkaisemiseksi Ilomantsin,
22216: jen pienuudessa ja myöskin siinä, että puu- Pielisjärven, Kaavin, Juuan, Tuupo-
22217: tavarayhtiöiden hallussa on suuria määriä vaaran ja Enon kunnissa.
22218: Helsingissä heinäkuun 27 p: nä · 1948.
22219:
22220: Heikki Soininen. Lauri Riikonen.
22221: Eino Palovesi. Kusti Eskola.
22222: 0. Muikku.
22223: 501
22224:
22225: IX, 54. - Toiv. al. N: o 201.
22226:
22227:
22228:
22229:
22230: Tainio y. m.: Asutuss·w1utnitelman tote7tttamisesta Sallan
22231: kunnassa.
22232:
22233:
22234: E d u s k u n n a II e.
22235:
22236: Laaditun suunnitelman mukaan sijoite- Nämä asutussuunnitelman toteuttamista
22237: taan Sallan kunnan luovutetun alueen 'viityttävät syyt olisivat käsityksemme mu-
22238: asukkaat jälelle jääneen kunnan alueelle. kaan olleet poistettavissa.
22239: Suunnitelman toteuttaminen on kuitenkin Paitsi luovutetun alueen asukkaita ovat
22240: ollut hyvin hidasta, minkä johdosta suurin asutussuunnitelman viivästymisestä kärsi-
22241: osa väestöstä on edelleenkin evakuoi- neet muutkin kunnan alueella olevat ensi-
22242: tuna, vailla lopullista sijoituspaikkaa. Osa sijaiset maansaajat, suuriperheiset rintama-
22243: heistä on ollut tällaisessa asemassa vuodesta miehet ja invaliidit, sotalesket ja -orvot.
22244: 1939 .lähtien. On sanomattakin selvää, että Yhdessäkään tapauksessa ei heillekään ole
22245: yli kahdeksankin vuotta kestänyt evakuoi- ole voitu osoittaa maanhankintalain mu-
22246: tuna olo on saattanut luovutetun alueen kaista tilaa. Saksalaisten suorittaman pe-
22247: asukkaat erittäin vaikeaan asemaan. Paitsi rusteellisen hävityksen seurauksena on Sal-
22248: sitä, että he eivät ole päässeet rakentamaan lan kunnan alueella ollut suuri asuntojen
22249: ja raivaamaan tulevaa tilaansa, on evakuoi- puute. l\tionelle olisi näin ollen ollut aivan
22250: tuna olo taloudellisestikin muodostunut erit- välttämätöntä päästä rakentamaan perheel-
22251: täin raskaaksi. Kun lisäksi useat heistä leen asunto. Siihen ei kuitenkaan, edellä
22252: ovat saaneet korvauksen ensimmäisen kor- esitetyistä syistä johtuen, ole ollut mahdol-
22253: vauslain säädösten, siis vuoden 1939 hinta- lisuuksia. Tilanne tässäkin suhteessa on
22254: tason mukaan, on asutussuunnitelman to- siis Sallan kunnan alueella kestämätön.
22255: teuttamisen viivästyminen jo tästäkin Kun maansaantiin oikeutettujen useat yri-
22256: syystä tuottanut heille huomattavan talou- tykset tilanteen korjaamiseksi eivät ole joh-
22257: dellisen tappion. Näin ollen on täysin in- taneet myönteiseen ·tulokseen, olisi valtio-
22258: himillistä, että luovutetun alueen asukkai- vallan vihdoinkin pikaisesti puututtava
22259: den keskuudessa ollaan katkeroituneita asiaan. Sitä vaativat jo oikeudenmukai-
22260: suunnitelman toteuttamisen hitaudesta. suusnäkökohdatkin.
22261: Suurimpana syynä asutussuunnitelman Edellä esitetyt näkökohdat huomioiden
22262: toteuttamisen hitauteen on ollut se, ettei esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
22263: yksi maanlunastuslautakunta ole ehtinyt muksen,
22264: riittävästi saada valmiiksi uusien tilojen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22265: muodostamistoimenpiteitä. Koska asuk- tarpeellisiin toimenpiteisiin Sallan
22266: kaanottolautakunnalla ei myöskään maan- kunnan alueella toteutettavana ole-
22267: hankintalain perusteella ole oikeutta ottaa van l1wvutetun alueen asukkaiden
22268: tilalle asukasta ennen tilan eroittamisloppu- ja muiden maansaantiin oikeutettu-
22269: toimenpiteitä, ei tästäkään syystä asutus- jen astdussunnitelman toteuttami-
22270: toimintaa ole voitu jouduttaa. seksi.
22271: Helsingissä elokuun 6 p: nä 1948.
22272:
22273: Eino Tainio. Toivo Friman.
22274: 502
22275:
22276: IX,55. - Toiv. al. N:o 202.
22277:
22278:
22279:
22280:
22281: T31inio y. m.: Sallan ja Kuusamon kuntien rnaanhankinta~
22282: lain muuttamisesta.
22283:
22284:
22285: E d u ~ k u n n a ll e.
22286:
22287: Vuoden 1945 valtiopäivillä €du~kunta mukaan se ei kuitenkaan ole mahdollista.
22288: hy-v-äksyi hallituksen esityksen Kuusamon Mutta muuttamatta sitä laissa omaksuttua
22289: ja Sallan kuntien maanhankintalaiksi. Lain periaatetta, että maanhankinnan on koh-
22290: mukaan tullaan niille talollisille, joiden distuttava asianomaisten kuntien alueella
22291: omistuksessa tai väliaikaisessa hallinnassa oleyaan valtionmaahan, tämä käsittääk-
22292: olleet tilukset sijaitsevat Neuvostoliitolle semme kävisi mahdolliseksi sellaisen lain-
22293: luovutatulla alueella, antamaan asianomais- muutoksen avulla, että yksityisestä maasta
22294: ten kuntien alueelta uudet tilat. Laissa on asutukseen otettavan maan korvaukseksi
22295: omaksuttu se periaate, että uu~ien tilojen asianomaisille annetaan vastaavasti valtion-
22296: muodostamiseen ei tulla käyttämään sitä maita. Asian tällaisesta järjestelystä tulisi
22297: maata, joka jo on yksityisten tilallisten olemaan sen lisäksi, että uusien tilojen pe-
22298: omistuksessa tai väliaikaisessa hallinnassa. rustamiskustannukset alenisivat, se suuri
22299: Edellä mainitun syyn vuoksi joudp.taan merkityksellinen etu, että Sallan ja Kuu-
22300: m. m. Sailassa suurin osa UU&ista, noin vii- samon kuntien luovutetun alueen asukkaat,
22301: destäsadasta tilasta muodostamaan syrjään jotka ovat jo kahdeksan vuotta joutuneet
22302: asutuilta seuduilta ja maapteistä. Laaditun elämään evakuoituna, tulisivat paljon ly-
22303: suunnitelman mukaan on muodostettaville hyemmän ajan kuluessa kuin nyt saamaan
22304: asutusalueille rakennettava noin 200 kilo- uudet tilat haltuunsa. Nykyisellä järjeste-
22305: metriä maanteitä. Yksistään näiden maan- lyllä se tulee viemään vielä vuosia.
22306: teiden rakentamisen arvioidaan tulevan Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
22307: maksamaan ainakin 200 miljoonaa mark- tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
22308: kaa. Asutusalueiden kuivatuksen siihen sen,
22309: kuntoon, että tiloja voidaan ryhtyä muo- että hallitus kiireellisesti ttäkitut-
22310: dostamaa1l, on laskettu tulevan vaatimaan taisi, minkälaisia mahdollisuuksia on
22311: valtion varoja noin 300 miljoonaa markkaa. olemassa Sallan ja J(uusamon kttn-
22312: Näin arvioidaan uusien tilojen perustamis- tien maanhankintalain m~tuttamiseen
22313: kustannusten kohoavan noin yhteen miljoo- siten, että uusien tilojen muodosta-
22314: naan markkaa1i tilaa kohti. tniseen voitaisiin ottaa maata asian-
22315: Näitä menoja olisi mahdollisuus ainakin omaisissa kunnissa yksityisessä omis-
22316: jossain määrin supistaa, jos uusiin tiloihin tuksessa tai väliaikaisessa hallinnassa
22317: voitaisiin ottaa maata yksityisten tilallisten olevasta maasta ja antaa sen kor-
22318: omistuksessa tai väliaikaisessa hallinnassa vaukseksi asianomaisille tilallisille
22319: olevista maista. Uusien tilojen saajain edut valtionmaata, sekä myönteisessä ta-
22320: huomioiden tällainen menettely olisi myös- pauksessa ryhtyisi asian vaatimiin
22321: kin edullista. Nyt voimassa olevan lain toimenpiteisiin. ...
22322: Helsingissä heinäkuun 31 päivänä 1948.
22323:
22324: Eino Tainio. Toivo Friman.
22325: 503
22326:
22327: IX,56. - Toiv. al. N:o 203.
22328:
22329:
22330:
22331:
22332: V. Eskola y. m.: Maantarvitsijain luottamusta nauttivien
22333: käytännön asiantuntijoiden määräämisestä maanlunas-
22334: tttslantakuntien puheenjohtajiksi ja jäseniksi.
22335:
22336:
22337: E d u s k u n n a ll e.
22338:
22339: Maanhankintalain 36 §: n mukaan maan- Samaan aikaan oli lopullisesti muodosta-
22340: lunastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja matta 10,629 viljelys- ja asuntoviljelystilaa
22341: neljä jäsentä. Sen puheenjohtajaksi maa- sekä 28,312 asuntotilaa ja -tonttia, jotka
22342: talousministeriö määrää joko maanmittaus- tulevat suurin piirtein kuluvan vuoden ai-
22343: insinöörin, agronomin, metsänhoitajan tai, kana muodostetuksi tai ainakin suunnitel-
22344: erityisistä syistä, asutustuomariksi pätevän luksi. Keskeneräisiä toimituksia ilmoitettiin
22345: henkilön. Kaksi jäsentä maatalousministe- olevan samaan aikaan 8, 703.
22346: riö määrää kolmesta ensiksi mainitusta, ei Asutustoiminnan kannalta erittäin tär-
22347: kuitenkaan puheenjohtaja:ksi määrättyä, tai, keä lisämaakysymys on sen sijaan jäänyt
22348: jollei näitä ole jäseneksi saatavissa, maan- taka-alalle, sillä lisämaita on annettu saman-
22349: mittausinsinöörin tilalle maanmittausauskul- aikaisesti tilojen muodostamisen yhteydessä
22350: tantin, vanhemman maanmittausharjoitteli- ainoastaan 14,162 pientilalliselle, vaikka
22351: jan tai kartoittajan, agronomin tilalle tarve on moninkertainen.
22352: maatalousteknikon sekä metsänhoitajan ti- Tilojen ja tonttien tultua pääosaltaan
22353: lalle metsäteknikon. Muina jäseninä ovat muodostetuksi on kaikki huomio kiinnitet-
22354: asianomaisen kunnan asutuslautakunnan tävä lisämaan antamiseen sen tarpeessa ole-
22355: valitsema, maanluovuttajia sekä Maatalous- ville liian pienille tiloille. Tähän sinänsä
22356: seurojen Keskusliiton määräämä, maansaa- verrattain yksinkertaiseen ja etupäässä käy-
22357: jia edustava henkilö. tännöllistä asiantuntemusta vaativaan teh-
22358: Maanlunastuslautakunnan puheenjohta- tävään ei näytä olevan tarpeellista sitoa
22359: jan toimen keskittäminen etupäässä maan- nykyisiä, kokoonpanaltaan liian teoreettisia
22360: mittausinsinööreille katsottiin välttämättö- ja siitä johtuen hitaita sekä varsin kallis-
22361: mäksi tiloja ja tontteja muodostettaessa. hintaisia maanlunastuslautakuntia, vaan
22362: Sen jälkeen kun maanhankintalain mukaan voidaan ainakin suurin osa maanmittaus-
22363: tarvittavat tilat ja tontit on muodostettu, insinöörejä vapauttaa maanlunastuslauta-
22364: mikä tehtävä alkaa piakkoin olla loppuvai- kunnista hoitamaan varsinaisia toimiaan ja
22365: heissaan ja lautakuntain työskentely koh- tehtäviään.
22366: distuu joko pääasiassa tai yksinomaan lisä- Maanmittaushallituksesta saatujen tieto-
22367: maiden ja etuuksien antamiseen sen tar- jen mukaan vuoden vaihteessa oli alkamat-
22368: peessa oleville, voidaan maanmittausinsi- tomia ja keskeneräisiä toimituksia lähes
22369: nöörejä vapauttaa varsinaisiin tehtäviinsä. 21,000, niistä uusjakoja 391, halkomisia
22370: Maatalousministeriön asutusasiainosaston 6,191, sekä lolrkomisia ja muita toimituksia
22371: hankkiman selvityksen mukaan oli viime 14,144. Lukuisia toimituksia on sitä paitsi
22372: kesäkuun loppuun mennessä maanhankinta- jätetty hakematta, kun tiedetään, ettei niitä
22373: lain mukaan pakkolunastettu ja vapaaehtoi- kuitenkaan voida suorittaa. Niin ikään ovat
22374: silla luovutuksilla muodostettu yhteensä edessä maanhankintalain mukaan muodos-
22375: 34,348 viljelys- ja asuntoviljelystilaa, 37,934 tettujen yli 100,000 tilan ja lisämaan loh-
22376: asuntotilaa ja -tonttia sekä 630 kalastus- komiset, minkä lisäksi uuden valtakunnan
22377: tilaa ja muita alueita n. 1,800 j. n. e. Varsi- rajan pirstomat useat tuhannet tilat on,
22378: naisia tiloja ja tontteja oli siis muodostettu niin pian kuin tilaisuutta siihen ilmenee,
22379: yhteensä 72,912. lohottava.
22380: 504 IX,ss. - Maanlunastuslautakunnat.
22381:
22382: Tilanne on nam ollen huolestuttava ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22383: vaikeuttaa varsinkin luoton saantia, mo- siin sellaisen muutoksen aikaansaami-
22384: nista muista haitoista puhumattakaan. Kun seksi maanhankintalakiin, että maan-
22385: maanlunastuslautakuntien kokoonpanoa ke- lunastuslautakuntien puheenjoh'ta-
22386: ventämällä myös lisämaan antaminen tulisi jiksi ja jäseniksi määrättäisiin etu-
22387: joustavammaksi ja nopeammaksi, jolloin päässä käytännön asiantuntijoita, joi-
22388: lisämaan tarpeessa olevien etu tulisi sa- den enemmistö olisi maantarvitsijain
22389: malla entistä paremmin huomioiduksi, olisi luottamusta nauttivia tehtävään pe-
22390: maanhankintalaki kiireellisesti muutettava. rehtyneitä henMlöitä.
22391: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
22392: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22393: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
22394:
22395: Valfrid Eskola. Heikki Simonen.
22396: Alpo Lumme. Arvo Sävelä.
22397: Paavo Karjalainen. Eino Raunio.
22398: Heikki Hykkäälä. Juho Karvonen.
22399: Kustaa Alanko. Vilho Väyrynen.
22400: Arttur Koskinen. Laura Brander-Wallin.
22401: 0. Muikku.
22402: 5()5.
22403:
22404: 1:1,57. - Toiv. a.l. N:o 204.
22405:
22406:
22407:
22408:
22409: Tainio y. m.: Toimenpiteistä asutuslain nwknisen astdustoi-
22410: minnan jatkamiseksi.
22411:
22412:
22413: E d u s k u n n a ll e.
22414:
22415: Pohjois-Suomessa kuten muuallakin maas- asukkaita. Näin ollen ei maanhankintalain
22416: samme on maaseutuväestön keskuudessa toteuttamisenkaan pitäisi olla esteenä täl-
22417: suuri määrä sellaisia, jotka vuoden 1936 laisten asutustilojen luovuttamiselle niitä
22418: asutuslain mukaan ovat maansaantiin oikeu- tarvitseville. Edellä mainittujen asutustilo-
22419: tettuja, vaikkei heillä tätä oikeutta olekaan jen lisäksi on useilla asutusalueilla suunni-
22420: maanhankintalain mukaan. Heidän joukos- teltu asutustiloja, joiden asuttaminen voitai-
22421: saan on myös paljon sellaisia rintamamie- siin verrattain vähin kustannuksin suorit-
22422: hiä, jotka eivät maanhankintalain mukaan taa. Lisäksi useilla Pohjois-Suomessa sijait-
22423: ole maansaantiin oikeutettuja. Monet näistä sevilla asutusalueilla on runsaasti viljelys-
22424: henkilöistä ovat suuremmassa määrin maan- kelpoista maata, josta voitaisiin muodostaa
22425: tarpeessa kuin sellaiset, joilla maanhan- lisää asutustiloja maantarpeessa oleville.
22426: kintalain mukaan on maansaantioikeus. Näin ollen voitaisiin vaikeuksetta ainakin
22427: Heillä on myös taitoa ja kykyä maanviljeli- Pohjois-Suomessa jatkaa vuoden 1936 asu-
22428: jän ammattiin. Heidän pyrkimystään tuslain mukaista asuttamista maanhankinta-
22429: päästä maata viljelemään osoittaa sekin, lain toimeenpanon siitä kärsimättä.
22430: että useat ovat pyrkineet saamaan maata Kuten edellä selviää, vuoden 1936 asutus-
22431: viljeltäväkseen vuokraamalla sitä. Vuokra- lain mukaan maansaantiin oikeutettujen
22432: oikeus on annettu vain 2 hehtaarille, joten joukossa on huomattava määrä sellaisia,
22433: tätenkään ei ole avautunut mahdollisuutta jotka on rinnastettavissa maanhankintalain
22434: maatalouden harjoittamiseen elinkeinona. mukaan maansaantioikeutettuihin. Sen-
22435: Tällaisten maantarvitsijain joukossa on sel- vuoksi olisikin asutustoimintaa jatkettaessa
22436: laisiakin, jotka olivat tehneet vuoden 1936 vuoden 1936 asutuslain mukaan näiden oi-
22437: asutuslain mukaan maansaantihakemuksen . keudet saatava samanlaisiksi kuin mitä on
22438: ennen sotia. Useissa tapauksissa olikin täl- maanhankintalain mukaan asutettavilla.
22439: laisille hakijoille jo suunniteltu tilat, mutta Samassa yhteydessä voitaisiin myöskin sa-
22440: sotatoimet ja myöhemmin maanhankintalain mat edut antaa vanbernmillekin asutustilal-
22441: toimeenpano keskeytti nämä vireillä olleet- lisille y. m. heihin verrattaville.
22442: kin maansaantihakemukset. Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
22443: Vuoden 1936 as.utuslain mukaan muodos- taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
22444: tettuja asutustiloja on näin jäänyt käyttä- toivomuksen,
22445: mättä. Tällaisia asutustiloja on esim. Simo- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisesti
22446: jokivarressa ja muuallakin Pohjois-Suo- toimenpiteisiin aikaisemmin m1wdos-
22447: messa sijaitsevilla asutusalueilla. Maan- tettujen asutustilojen luovuttamiseksi
22448: hankintalain mukaan ei näitä asutustiloja maantarvitsijoille, sekä vuoden 1936
22449: ole otettu asutettavaksi, joten asutustilat asutuslain mukaisten keskeneräisten
22450: ovat nykyisin käyttämättöminä odottaen toimitusten loppuunsaattamiseksi.
22451: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
22452:
22453: Eino Tainio. Toivo 1. Sormunen.
22454: J. Mustonen. Toivo Friman.
22455:
22456:
22457: 544/48
22458: .506
22459:
22460: IX,5s.- Toiv. al. N:o 205.
22461:
22462:
22463:
22464:
22465: Hietanen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi hylättyjen
22466: rM4nsaantianomusten tarkistamiseksi ja oikaisemiseksi.
22467:
22468:
22469: E cl u s k u n n a ll e.
22470:
22471: Maanhankintalain tultua voimaan v. 1945 Kaikkien näiden maanhankintalain ja sen
22472: tervehtivät sitä tyydytyksellä ne kansalais- toimeenpanoasetuksen selvien määräysten
22473: piirit, jotka lain 1 pykälän mukaan katsot- väärä tai maananojalle muuten vahingolli-
22474: tiin kuuluvan maansaantiin oikeutettujen nen tulkinta maanhankintaelimissä on joh-
22475: piiriin. Kauan kytenyt toivo päästä vih- tanut siihen, että jätettyjen anomusten
22476: doinkin työskentelemään omalla konnullaan hylkäysprosentti on voinut kohota ylem-
22477: perheensä ja koko kansantalouden hyväksi pänä mainittuun, arveluttavan suureen lu-
22478: johti siihen, että lain suomaa oikeutta anoa kuun. Näin menetellen ovat maanhankinta-
22479: maata käytettiin hyväksi erittäin runsaasti. elimet luoneet tilanteen, jossa maanhan-
22480: Käytettävissä olevin tietojen mukaan jätet- kintalain merkitys maanomistusolojen uudis-
22481: tiin maanhankintaelimille noin 154,000 tajana on, ei ainoastaan jäänyt merkityk-
22482: uuden tilan saantianomusta. settömäksi, vaan vieläpä se on ollut omiaan
22483: Viimeksi kuluneen kolmen vuoden koke- kiristämään jo entisestäänkin vaikeata ti-
22484: mus maanhankintalttin täytäntöönpanosta on lannetta maanomistusolojemme järjestämi-
22485: kuitenkin osoittanut, että hyvin lukuisan sessä terveelle ja maaseudun suuren väestö-
22486: maananojanjoukon toiveet eivät ole to- enemmistön toivomalle kannalle. Katkeruus
22487: teutuneet: Anomusten hylkäysprosentti on maanhankintaelimiä kohtaan on tästä syystä
22488: ollut hämmästyttävän suuri. 154,000 uuden maantarvitsijoiden keskuudessa hyvin suuri.
22489: tilan hakijasta on tietajemme mukaan noin Tästä syystä ja ottamalla huomioon maan-
22490: 61,000 saanut ehdottoman hylkäyspäätöksen. omistusolojemme uudestijärjestelyn tarpeen
22491: 93,000 maananojasta saaneet elinkelpoisen sillä pohjalla, että niille Suomen kansalai-
22492: tilan (viljelystilan) noin 25,000 hakijaa. sille, joilla on kykyä ja halua toimia itse-
22493: Kävisi liian pitkäksi luetella kaikkia niitä näisinä maanviljelijöinä, annettaisiin mah-
22494: syitä, joihin maanhankintaelimet ovat no- dollisuus saada maata elinkelpoista tilaa
22495: jautuneet hylkäyspäätöksiä tehdessään. Hy- edellyttävä määrä, ehdotamme eduskunnan
22496: vin suuressa mittakaavassa on tulkittu vää- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22497: rin maanhankintalain 27, 28 ja 29 pykälien
22498: säännöksiä, jotka antavat maanhankintaeli- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
22499: mille tilaisuuden arvostella mieleisellänsä ta- taisi syyt maanhankintalain nojalla
22500: valla hakijan kykyä ja mahdollisuuksia jätettyjen muaansaantianornusten
22501: tulla toimeen itsenäisenä maanviljelijänä. odottarnattornan suureen hylkäärnis-
22502: Harvinaisia eivät myöskään ole ne tapauk- prosenttiin ja antaisi Eduskunnalle
22503: set, joissa maanhankintaelimet, tieten tai esityksen laiksi hylättyjen rnaansaan-
22504: tietämättään, ovat tulkinneet väärin haki- tianornusten tarkistarniseksi ja oikai-
22505: jan rintamamiehisyyskäsitettä, joka käsite serniseksi.
22506: määritellään maanhankintalain .täytäntöön-
22507: panoasetuksen 26 pykälässä.
22508: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
22509:
22510: Esa Hietanen. Eino Tainio. Antto Prunnila.
22511: Eino Roine. Hugo Manninen. Matti Meriläinen.
22512: J. Mustonen. Hannes Tauriainen.
22513: 507
22514:
22515: IX,59. - Toiv. al. N:o 206.
22516:
22517:
22518:
22519:
22520: Riihinen y. m.: Uuden maaraaJan myöntämisestä maan-
22521: saantihakemuksen tekemiseen maansaantwikeutensa me-
22522: nettäneille.
22523:
22524:
22525: E d u s k u n n a ll e.
22526:
22527: Toukokuun 5 pa1vana 1945 annetun- kin oli sodan jättämissä oloissa vaikeata
22528: maanhankintalain 68 § :n mukaan maan- tietää, missä he tulevat saamaan pysyvän
22529: saantianomukset on jätettävä asianomaiselle työsuhteen tai mille paikkakunnalle voivat
22530: virastolle asetuksella lähemmin säädetyn asettua vakinaisesti asumaan. :Sijoittumi-
22531: ajan kuluessa. Maanhankintalain toimeen- sen ja talouden epävarmuus sekä tietämättö-
22532: panosta 2 päivänä heinäkuuta 1945 anne- myys määräaikasäädöksistä ovat osaltansa
22533: tun asetuksen 163 § :ssä säädetään, että johtaneet siihen, että maansaantihakemuk-
22534: maansaantihakemukset on tehtävä asian- set ovat jääneet määräaikana tekemättä.
22535: omaiselle elimelle 1 päivään syyskuuta 1945 Myöhemmin tehdyt hakemukset on hylätty.
22536: mennessä. Hakemusaika osoittautui kuiten- Kun on osoittautunut, että varsin useissa
22537: kin jo silloin liian lyhyeksi, ja sen vuoksi tapauksissa maansaantioikeus on menetetty
22538: 30 päivänä elokuuta 1945 annetulla asetuk- sen johdosta, että asianomaisesta suoranai-
22539: sella hakemusaikaa .pidennettiin niin, että sesti riippumattomista syistä maansaantiha-
22540: se päättyi 1 päivänä lokakuuta 1945. kemus on jäänyt määräaikana tekemättä,
22541: Maanhankintalain täytäntöönpano on kui- niin katsomme, ettei ole painavia syitä
22542: tenkin osoittanut, että jatkettukin maan- määräaikoja koskevilla muotosyillä kieltää
22543: saantihakemusten määräaika on ollut liian maansaantioikeutta niiltä, joille se nykyisen
22544: lyhyt ja että hakemusaikaa koskevia sää- maanhankintalain mukaan muuten kuuluisi.
22545: (l.öksiä ei ole saatu kaikille maansaantiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22546: oikeutetuille tiedoksi, josta johtuen monet eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22547: heistä ovat jättäneet maansaantihakemuk-
22548: sensa tekemättä määräajassa. Sodan jälkei- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22549: sissä poikkeuksellisissa oloissa joutuivat siir- tarpeellisiin toimenpiteisiin niin, että
22550: tolaiset monasti asumaan joko syrjäisillä maanhankintalain mukaisen maan-
22551: seuduilla tai jatkuvasti siirtymään paikka- saantioikeutensa menettäneille myön-
22552: kunnalta toiselle, joten tarpeellisten tietojen nettäisiin uusi määräaika maansaan-
22553: saaminen oli heille vaikeata. Siirtoväelle tihakemuksen tekemiseen.
22554: samoin kuin suurelle osalle rintamamiehiä-
22555: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
22556:
22557: Vilhelm Riihinen. Antto Prunnila.
22558: Mikko Järvinen. Esa Hietanen.
22559: 508
22560:
22561: IX,Go. - Toiv. al. N:o 207.
22562:
22563:
22564:
22565:
22566: Riihinen y. m.:. Maanhankintalain mukaisten asutuslainojen
22567: myöntämisestä maansaantioikeutensa käyttämättä jättä-
22568: neille.
22569:
22570:
22571: E d u s k u n n a ll e.
22572:
22573: Siirtoväen ja muiden maanhankintalain Samoin,lainaa ei myönnetä sellaiselle luo-
22574: mukaan maansaantiin oikeutettujen maan- vutetulla alueella maata omistaneelle, joka
22575: saannin ja kotien jälleenrakentamisen edis- työsuhteiden tai muiden esteiden vuoksi ei
22576: tämiseksi on annettu erikoinen laki tämän ole voinut tehdä maansaantihakemusta
22577: asutustoiminnan rahoittamisesta pitkäaikai- maanhankintalain mukaisessa järjestyksessä,
22578: silla ja helppokorkoisilla lainoilla. Tätä mutta joka myöhemmin olisi tarvinnut asu-
22579: rahoitusta koskevan lain 1 § :ssä säädetään: tustarkoitukseen mainitun lainan.
22580: ,Maanhankintalain mukaan maansaantiin K11n on katsottava, että kaikki luovute-
22581: oikeutetulle henkilölle, joka on hankkinut tulla alueella maata omistaneet tai vuokra-
22582: tai jolle valtion toimesta on hankittu maata, oikeudella maata hallinneet olisi saatettava
22583: voidaan valtion varoista myöntää lainaa valtion myöntämien asutuslainojen saan-
22584: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään." nissa yhdenmukaiseen asemaan, niin edellä
22585: Käytännössä on osoittautunut, että eräissä olevaan viitaten esitämme eduskunnan hy-
22586: tapauksissa siirtolainen, jolla luovutetulla väksyttäväksi toivomuksen,
22587: alueella on ollut oma viljelysmaa tai asunto-
22588: tontti, ei ole saanut edellä mainitun lain että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22589: mukaista lainaa. Sen johdosta, että valtio toimenpiteisiin asutustoiminnan ra-
22590: pidättää maanhankintalain mukaan maata hoittamisesta annettujen lakien muut-
22591: saaneilta siirtolaisilta 80 % heille suoritet- tamiseksi siten, että luovutetulla
22592: tavasta korvauksesta ja kun maanhankinta alueella maata omistaneet tai vuokra-
22593: valtion toimesta on viipynyt, niin osa siirto- oikeudella hallinneet olisivat siitä
22594: laisista on ilmoittanut luopuvansa oikeudes- riippumatta, että ovat luopuneet oi-
22595: taan saada valtion toimesta maata ja ovat keudestaan valtion toimesta järjestet-
22596: ryhtyneet oma-aloitteiseen maanhankintaan. tyyn maan saantiin tai, että he eivät
22597: Näissä tapauksissa katsotaan siirtolaisen me- ole maanhankintalain määräämänä ai-
22598: nettäneen oikeutensa maanhankintalain mu- kana maata anoneet, oikeutettuja saa-
22599: kaisen lainan saantiin. maan maanhankintalain mukaista
22600: asut·uslainaa.
22601: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
22602:
22603: Vilhelm Riihinen. Niilo Nieminen.
22604: Arvo Riihimäki. Toivo Friman.
22605: Toivo Kujala. Mauri Perkonoja.
22606: Toivo I. Sormunen.
22607: 509
22608:
22609: IX,Gl. - Toiv. al. N:o 208.
22610:
22611:
22612: Kauppi y. m.: Maanhankintalain ja siihen liittyvän rahoitus-
22613: lain muuttamisesla asutuskeskusten oloja paremmin vas-
22614: taaviksi.
22615:
22616: E d u s k u n n a ll e.
22617:
22618: Maanhankintalakia ja n. s. rahoituslakia nöllisemmäksi. Mutta nämä toimenpiteet
22619: valmisteltaessa ja säädettäessä kohdistettiin ovat vain paikkailemista, joka ei saa aikaan
22620: päähuomio maan hankkimiseen siirtoväelle. olennaista. parannusta.
22621: Erityisesti pidettiin silmällä iluovutetulta Varsinkin seuraavat, etupäässä maan-
22622: alueelta siirtyneen maatalousväestön asut- hankintalaissa ·esiintyvät kohdat näyttävät
22623: tamista. Vaikka näiden lakien koko ra- tarvitsevan muuttamista tai täydentämistä.
22624: kesnne perustuukin siihen, että niitä tultai- Ristiriita, joka nyt on olemassa toisaalta
22625: siin soveltamaan maaseutuoloissa, otettiin maanhankintalain sekä toisaalta asemakaa-
22626: sanottuihin lakeihin kuitenkin eräitä sään- valain ja jakolaitoksesta kaupungissa an-
22627: nöksiä niiden soveltamisesta asutuskeskuk- netun lain välillä sikäli, että maanlunastus-
22628: sissa. Asuntotonttien muodostaminen ei ai- lautakunnille on annettu valta päätttää
22629: noastaan siirtoväelle, vaan myöskin sota- asemakaavatoimen alaan kuuluvista asioista,
22630: vammaisille ja niihin verrattaville henki- olisi poistettava pysyttämällä päätös- ja
22631: löille, sekä rintamamiehille sisällytettiin näi- täytäntöönpanovalta näissä asioissa asema-
22632: den lakien säännöksiin. Koska lait oli sää- kaavalain ja kaupungin jakolain säätämien
22633: dettävä suurella kiireellä, ei noita asunto- viranomaisten käsissä.
22634: tonttien muodostamista koskevia säännök- Maanhankintalain 47 § :n 2 momentissa
22635: siä valmisteltaessa ennätetty kiinnittää tar- olevaa sanontaa ,uusien toteutettavana ole-
22636: peellista huomiota asutuskeskuksissa vallitse- vien suunnitelmien laatimista kaupungeissa
22637: viin olosuhteisiin eikä niihin erikoisiin muo- ja kauppaloissa" olisi selvennettävä niin,
22638: toihin, joita asutuskeskuksissa, saavutetun ·että kaupunkien ja kauppalain asemakaa-
22639: pitkäaikaisen kokemuksen perusteella, olisi vojen laajentaminen asemakaavalain ja
22640: käytettävä harjoitettaessa sosiaalisesti tar- kunkin paikkakunnan vastaisen kehityksen
22641: koituksenmukaista asemakaava-, tontti- ja vaatimusten mukaisesti tulisi lailla turva-
22642: asuntopolitiikkaa. Kumpikin nyt kysymyk- tuksi.
22643: sessä oleva laki niin myös niitä myöhemmin Teiden rakentamis- ja kunnossapitovel-
22644: täydentäneet asetukset sekä valtioneuvoston vollisuus sellaisilla asuntotonteiksi jaetuilla
22645: ja maatalousmininsteriön päätökset ovat sa- alueilla, joita tätä velvollisuutta tarkoitta-
22646: notusta syystä jääneet keskeneräisiksi ja vat asemakaavalain säännökset ja rakennus-
22647: kaipaavat kehittämistä. järjestysten määräykset eivät voi koskea,
22648: Vaikka puheenaolevien lakien sovellutta- olisi järjestettävä lailla.
22649: minen onkin jo huomattavan ajan ollut Maanhankintalain säännöksiä asuntoton-
22650: käynnissä, tuntuu välttämättömältä kehit- tin luovuttamisesta olisi kehitettävä siten,
22651: tää maanhankintalainsäädäntö sellaiseksi, että kunta voisi täyttää luovutusvelvolli-
22652: että sen toteuttamisella ei vaaranneta niitä suutensa myös luovuttamalla asuntotontteja
22653: sosiaalisia tarkoitusperiä, joita maanhan- pitkäaikaisin vuokraoikeuksin.
22654: kintalailla ja siihen liittyvillä laeilla on Maanhankintalaissa olevia säännöksiä
22655: asutuskeskuksien osalta tavoiteltu. Tyydy- asuntotontin luovuttamisesta maansaantiin
22656: tyksellä on todettava, etä asutusviranomai- oikeutetulle olisi, jotta voitaisiin ehkäistä
22657: set, huomattuaan, mihin vaikeuksiin maan- keinottelemista luovutettavilla tonteilla,
22658: hankintalain sovelluttaminen asutuskeskuk- muutettava niin, että kunnat saisivat etu-
22659: sissa johtaa, ovat koettanet eräin hallinnol- osto-oikeuden maanhankintalain nojalla
22660: lisin järjestelyin saada lain soveltamisen muodostettavaan tonttiin siinä tapauksessa,
22661: siinä kohden joustavammaksi ja käytän- että tontin saaja luovuttaa tontin rakenta-
22662: 510 IX,6t, - Maanhankinta asutuskeskuksissa.
22663:
22664: mattomana tois·elle, ja että tontin saajalla Maanhankintalain mukaan Maatalousseu-
22665: olisi oikeus ottaa tontti haltuunsa vasta, rojen Keskusliitolle sekä sen alaisille. maan-
22666: kun hän· luotettavana tavalla osoittaa voi- viljelys- ja talousseuroille kuuluvan raken-
22667: vansa rahoittaa rakennusyrityksensä ja täyt- nustoiminnan ohjaus sekä maanosto- ja ra-
22668: tää tonttiin liittyvän rakennusvelvollisuu- kennuslainojen välittäminen asuntotontin
22669: den. Milloin. on kysymys kunnan luovu- saajille olisi kaupunki- ja kauppala:kunnissa
22670: tettavan tontin antamisesta lopullisesti uskottava näiden kuntien viranomaisille
22671: omistusoikeuksin, olisi rakennusvelvollisuu- muuttamalla tässä kohdin maanhankinta- ja
22672: den täyttämisen tehostamiseksi tontti aluksi rahoituslakia.
22673: luovutettava vuokralle, mutta tontin saa- Tässä esitetyt maanhankintalain ja ra-
22674: jalle varattava oikeus tontin omakseen saa- hoituslain kehitystä tarkoittavat toivomuk-
22675: miseen, kun rakennusvelvollisuus on täy- set esitettiin pääasialliselta sisällöltään sa-
22676: tetty. manlaisina jo ylimääräisillä kaupunkipäi-
22677: Maanhankintalakiin sisältyviä säännöksiä villä, jotka .pidettiin vuoden 1946 helmi-
22678: asuntotonteiksi luovutettavien tonttien kuun 5 päivänä. Tiettävästi maatalousmi-
22679: maanhinnan määräämisestä olisi täydennet- nisteriössä on myöskin valmisteltu eräitä
22680: tävä siten, että tontin hintaan saataisiin lakiehdotuksia, joissa sanottuja toivomuksia
22681: asemakaavalain perusteiden mukaan lukea on otettu huomioon. Kun asia ei kuiten-
22682: myös katumaan korvaus sekä korvaus katu- kaan ole edistynyt lopulliselle lainsäädän-
22683: jen ja viemäreiden ra:kentamiskustannuk- nön asteelle ja kun aikaisemmin tästä
22684: sista todellisten kustannusten mukaisesti asiasta tehty ·eduskunta-aloite on jäänyt
22685: laskien. Sen varalta, että tontit luovute- valiokunnassakin aivan käsittelemättä, näyt-
22686: taan maansaantiin oikeutetuille omistus- tää meistä olevan aihetta pyytää hallitusta
22687: oikeuksin, ennen kuin katujen rakentamis- kiirehtimään asian valmistelua ja la:kiehdo-
22688: kustannukset on todettu, olisi rahoituslaissa tuksen esittämistä eduskunnalle. Puheena-
22689: varattava mahdollisuus myön,tää asunto- olevien lakien tarkistaminen niiltä kohdilta,
22690: tontin saajalle lisämaanostalainaa katu- ja miltä ne koskevat asutuskeskuksia ja erityi-
22691: viemärikustannusten korvaamiseen. sesti näissä tapahtuvaa asuntotonttien luo-
22692: Asema:kaavalain säännöksiä katujen ja vutttamista rintamamiehille, näyttää vielä
22693: viemäreiden rakentamiskustannusten kor- nykyään olevan verraten helppoa senvuoksi,
22694: vaamisesta olisi tarkistettava ja tällöin että asutusviranomaisten on ollut pakko
22695: myös harkittava, voitaisiinko, niinkuin kun- taloudellisista syistä lykätä rintamamiesten
22696: tien taholta on ehdotettu, säätää kunnille omakotitoiminnan rahoittaminen ja toteut-
22697: lakimääräinen panttioikeus tonttiin sanot- taminen suurelta osalta myöhemmäksi ja
22698: tujen kustannusten korvauksen vakuudeksi, että niin ollen tulee kulumaan jonkinver-
22699: niin että ne tämän panttioikeuden turvin ran aikaa ennen kuin maahankintalain tar-
22700: voitaisiin periä, kun asianomaiset työt on koitusperiä voidaan asutuskeskuksissa jäl-
22701: suoritettu ja kustannusten lopullinen määrä leen ryhtyä suuremmassa määrin siltä
22702: todettu. osalta toteuttamaan.
22703: Laissa olisi varattava mahdollisuus maa- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
22704: taloustyöväestöön kuulumattoman siirto- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
22705: väen ja muuhun kuin maatalousväestöön toivomuksen,
22706: kuuluvien rintamamiesten asunnontarpeen
22707: tyydyttämiseen muullakin tavoin kuin oma- että hallitus kiireisesti valmistaisi
22708: kotitonttien luontoisten asuntotonttien luo- ja antaisi Eduskunnalle esityksen
22709: vuttamisella ja rakentamisella. Tällöin voi- maanhankintalain ja siihen liittyvän
22710: taisiin käyttää hyväJksi asutuskeskusten rahoituslain muuttamisesta asutus-
22711: oloissa jo vakaantuneita yritys- ja raken- keskusten oloja paremmin vastaa-
22712: nusmuotoja. viksi. ·
22713: Helsingissä elokuun 5 päivänä 1948.
22714:
22715: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto.
22716: Irma Karvikko. Lassi HiekkaJa.
22717: Rolf B. Berner.
22718: 51l
22719: IX,62. - Toiv. al. N:o 209.
22720:
22721:
22722:
22723:
22724: Käkelä. y. m.: Maanhankintalain nojalla asuntoUlojen ja
22725: -tonttien saantiin oikeutettujen ·oikeuttamisesta vaihta-
22726: maan mainittu oikeutensa asunto-osakkeisiin kerros- tai·
22727: rivit'aloissa.
22728:
22729:
22730: E d u s k u n n a ll e.
22731:
22732: Voimassa .olevan maa:n:hankintalain poh- dostamisen kautta taloudellisesti erittäiru
22733: jana oleva asutussuunnitelma on alun pe- epäedullisessa muodossa siten, että alueille,.
22734: rin laadittu yks~uolisesti sHmälläpitäen joille kaupunkimaista asutustapaa noudat-
22735: agmaripoliittisia näkökohtia. Tämä ilmenee taen saataisiin mahtumaan monin kymme-
22736: myös niistä säännöksistä, joiden mulk:aan on nin kerroin suurempi määrä asuikikaita, nyt.
22737: järjestetty asuntotilojen ja asuntotonttien perustetaan vain harvalukuisia asuntotiloja
22738: perustaminen. Tällaisia asuntoti[oja ja ja -tontteja. TälLaista raikennusmuotoa käy-
22739: -tontteja voidaan luonnollisista syistä vain t{>ttäessä muodostuvat katuraJkennus-, vie-
22740: ;narsin rajoitetussa määrässä ajate1Jla perus- märirakennus- ja vesijohtokustannukset
22741: tettavitksi varsinaisiLle maatalousvoittoisille niin kaHiiksi, ettei tällainen rakennusmuoto"
22742: alueille, sillä :asuntoti!loja, ja ~tontteja voi- myöskään maansaajien k,annalta ole •ajan.
22743: da:an itse asiassa antaa vain sellaisille, pitkään taloudellisesti mahdollista. On tie--
22744: jotka sa,avat toimeentulonsa muusta kuin. tenikin periaatteessa myönnettävä, että o:ma--
22745: omasta maataloudesta. Ne väestöryhmät, ikotityy·ppinen rakennustapa on monessa
22746: joirlle asuntotiloja ja asuntotontteja voidaan suhteessa ihanteellinen, mutta toisaalta on
22747: antaa, saavat toimeentulonsa enimmäkseen todettava, •että se on jo yiksino:maan raken-
22748: teollisuudesta ja muista sellaisista elinkei- nustekniUisesti kaikkein kallein asuntora--
22749: noista, joiden harjoittaminen valtaosaltaan kennustuotannon muoto, ja että se tästä:
22750: keskittyy joko kaupunki- tai kauppalamai- syystä asutuskeskuksissa ja niiden lähiym-
22751: siin ,asutuskeSkuksiin tai niihin verrattaviin märistössä on yleensä vamttomien maan-
22752: asutustiihentymiin maaseudulla, tavaillisim- saajien kanna:lta varsinkin nykyisissä.
22753: min jonkin teo'llisuuslaitolksen ympäristöön. oloissa vähemmän sovelias.
22754: Asutuskeskuksissa, siis kaupungeissa ja Maanhankintalain voimassaoloaikaJna on·
22755: kauppaloissa, on asuntotilojen ja asuntotont- useilta tahoilta esitetty ajatus ja lausuttu
22756: tien muodostaminen muutenkin sekä :maan- toivomuksia, että maan saantiin oikeute-
22757: omistajan että maansaajien kannalta talou- tuiHe olisi lainsäädännössä järjestettävä
22758: dellisesti eri-ttäin epäedullista. Maanluovut- mahdollisuus va~taa asuntotontin tai
22759: tajien, lähinnä kaupunki- ja kauppalakun- asunto-tilan saaJntioilkeus asunto-osakkeisiin
22760: t~en, taholta voidaan todeta, että asunto- kerros- tai rivitaloissa. Mahdollisuus tällai-
22761: tilojen ja asuntotonttien muodostamisen seen rwkentamismuotoon olisi ulotettava ei
22762: kautta pirstotaan ne maa-alueet, jotka kunta ainoastaran suuriin asutuS/keskuksiin, vaan
22763: 1ruosiikymmeniä kestäneellä johdonmukaisella myös pienempiin keskuksiin ja niinikään
22764: maapolitiika:llaan on hankkinut itselleen tietyiUe seuduiHe varsinaisella maaseudulla.
22765: voidakseen asutusikeSikuksessa ja sen lähi- Tällä tavoin säästettäisiin erittäin huomat-
22766: ympäristössä [)itää maan :hinnan kurissa ja tavassa määrässä ra:lrennustarvi}cl{eita ja ra-
22767: pystyäkseen hoitamaan ·ru>utusikeskuksen kennuskustannuksia sekä helpotettaisiin
22768: luonnolliselle laajentumise~lle välttämätöntä maanhankintalain mukaista rakennustoimin-
22769: rakennustoimintaa varten tarvittavan tont- taa asutuskeSlrnksissa ja niiden välittömässä
22770: timaan hankinnan. Nämä tma:a-alueet käy- läiheisyydessä. Asutettavat saisivat tätä
22771: t.etään asuntotilojen ja asuntotonttien muo- tietä o:man ikodin monin verroin nO[)eam--
22772: .512 IX,G2. - l\Iaanhankintalaki.
22773:
22774: min ku]n nykyisellään on mahdollista. V ar- varjoon. Asian suuri merkitys såä moon-
22775: sinkin varattomiHe merkitsisi paljon myös saa.jien että asutuskeskusten !ka:nnalta edel-
22776: se, että !kodin saaminen kerros- tai rivi- lyttää kuitenkin, että korjaukset ja täy-
22777: taloissa tulee yleensä huomattavasti halvem- dennykset nyikyiseen maanhankintalakiin
22778: ma:ksi kuin omakotityyppisiä rakennuksia toivotussa suhteessa viipymättä saadaan
22779: asuntotonteille rakentamaJlla. Asian !kanta- ailkaan.
22780: vuutta al'V'osteltaessa on huomioon otettava, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22781: että asutusviranO!lllaisten suunnitelmien mu- edusikunnan hyväksyttävä;ksi toivomuiksen,
22782: kaan on asuntotiloille ja asuntotonteille
22783: suuooiteltu rakennettavaksi asuinrakennuk- että hallitus kaikin keinoin kiireh-
22784: sia erilnomaisen suuri määrä, yhteensä lähes tisi sellaisen muutoksen · aikaansaa-
22785: 23 mi,ljoonaa kuutiometriä. Tämä määrä on mista maanhankintalakiin ja sen täy-
22786: 3-4 kertaa niin suuri kuin valtioneuvoston dennyssäännöksiin, että asuntotilojen
22787: viime ja kuluvaiksi vuodeksi maanhankinta- ja asuntotonttien saantiin oikeute-
22788: lain edeHyttämä:ä rakennustoimintaa varten tuille varattaisiin tilaisuus vaihtaa
22789: vahvistama kokonaiskiintiö. tämä oikeutensa asunto-osakkeisiin
22790: Lausutuista toivomuksista, huolimatta ei- kerros- tai rivitaloissa sekä että täl-
22791: vät asianomaiset viranomaiset kuitenkaan laiselle maanhankintalain nojalla ta-
22792: ole saaneet asia1a millään tavoin eteenpäin. pahtuvalle rakennustoiminnalle taat-
22793: JoitaJkin alustavia luonnOik:sia tämäntapai- taisiin oikeus samoissa muodoissa ja
22794: sen järjestelyn toteuttamiseksi lienee laa- samoin ehdoin annettavaan valtion
22795: dittu, mutta nykyisin näyttää asia hautau- rahalliseen tukeen kuin muullakin
22796: tune,en ja muodostuneen eri ministeriöiden maanhankintalain mukaisella asutus-
22797: väliseiksi riitakapulaksi, jossa itse asia peit- toiminnalla on.
22798: tyy eri virastojen välisten ambitioriitojen
22799: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
22800:
22801: Valto Käkelä. Arttur Koskinen.
22802: Olavi Ka.jala. Arvo Sävelä.
22803: E. Pusa.
22804: 513
22805:
22806: IX,6s. - Toiv. aJ. N:o 210.
22807:
22808:
22809: Leppälä y. m.: Maanhankintalakiin perustuvien uudistilo-
22810: jen perustamispalkkion suorittamisesta erityisen asteikon
22811: mukaan.
22812:
22813: E d u s k u n n a ll e.
22814:
22815: Maanhankintalain 104 §: ssä määrätään sään asukasta sellaiselle tilalle, jolle peltoa
22816: uudistilan perustamiapalkkiota maksetta- on jo jonkun verran raivattu.
22817: vaksi asutettavalle, joka ottaa vastaan rai- Jotta selostetusta kohtuuttomuudesta
22818: vaamattoman ja rakentamaUoman tilan. päästäisiin, olisi saatava poistetuksi edellä-
22819: Maanhankintalain toimeenpanoasetuksen mainittu jyrkkä raja perustamiapalkkiota
22820: 201 § : n 1 mom: ssa määrätään, että perus- saavien ja sellaisten tilojen välillä, jotka
22821: tamiapalkkion saantiin on oikeutettu vain eivät sitä saa. Perustamispalkkion tulisi
22822: sellainen raivaamaton ja rakentamaton tila, vähentyä asteettain riippuen uudistilan
22823: jonka maatalousmaa·ksi tarkoitetusta alasta tuotosta arvioituun kokonaistuottoon ver-
22824: on aikaisemmin viljelykselle raivattuna rattuna. Jotta perustamispalkkioilla kui-
22825: enintään niin paljon, että sen tuoton voi- tenkin tuettaisiin ainoastaan uudistiloja,
22826: daan katsoa vastaavan kymmentä sadas- kuten lain tarkoitus on, tulisi asteikon olla
22827: osaa siitä tuotosta, mikä tilan koko maa- jyrkästi aleneva. Esimerkkinä voitaisiin
22828: talousmaalla tulee olemaan senjälkeen, kun esittää seuraava asteikko:
22829: tila on saatettu täyteen tuottokuntoon ja UudistiJan tuotto arvioi· Lasketusta perustamis·
22830: jolla ei entuudestaan ole viljelmän tarkoi- dusta kokonaistuotosta: palkkiosta vähennetiiän %
22831: tuksenmukaisen käytön kannalta hyväksyt- 0-10
22832: täviä tai sellaisiksi kunnostettavia raken- 10-15 10
22833: nuksia. 15-20 25
22834: Sovellutettaessa käytännössä sitä kyseessä 20-25 45
22835: ölevaa asetuksen määräystä, että uudistilan 25-30 70
22836: tuotto saa olla enintään 10 prosenttia tilan
22837: arvioidusta tulevasta kokonaistuotosta, il- Tiloille, joilla valmiiksi raivatun maan
22838: menee tapauksia, jolloin määräyksen nou- tuotto on enemmän kuin 30 % tilan arvioi-
22839: dattaminen johtaa kohtuuttomuuksiin. dusta kokonaistuotosta, ei perustamispalk-
22840: Niinpä esim. perustamispalkkio toiselta kiota siis myönnettäisi.
22841: jää saamatta toisen saadessa, vaikka olo- Mikäli ehdotettu asteikko perustamia-
22842: suhteiden . ero molemmilla viljelmillä on palkkioita myönnettäessä tulisi hyväksy-
22843: varsin vähäinen. tyksi, olisi se ulotettava koskevaksi niitä
22844: Ku:r~ viljelijällä ei ole oikeutta itse valita uudistilallisia, jotka eivät aikaisemmin ase-
22845: tilaansa, vaan hänen on maansaantioikeu- tuksen mukaan tulleet siitä osallisiksi.
22846: den menettämisen uhalla otettava vastaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22847: ensimmäinen hänelle tarjottu tila, saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22848: viljelijä joutua vastoin tahtoansa ottamaan
22849: sellaisen tilan, joka tosiasialliselta luon- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22850: teeltaan on uudistila, mutta ei kuitenkaan sellaisiin toimenpiteisiin, että maan-
22851: ole oikeutettu perustamiapalkkion saantiin. hankintalaissa tarkoitettua uudistilo-
22852: Asukkaanottolautakunnat, jotka ratkaise- jen perustamispalkkiota voitaisiin
22853: vat, mikä tila kullekin asutettavalle tarjo- suorittaa erityisen asteikon mukaan.
22854: taan, joutuvat myös vaikeuksiin määrätes-
22855: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
22856:
22857: Juhani Leppälä. Jalmari Pusa. Toivo Ikonen.
22858: Johannes Virolainen. Pekka Kiiski. Veikko Vennamo.
22859: Eemil Luukka.
22860: 544/48 65
22861: 514
22862:
22863: IX,64. - Toiv. al. N:o 211.
22864:
22865:
22866:
22867:
22868: Leppälä y. m.: Toimenpiteistä siirtoviljelijäin saattamisesta:
22869: osallisiksi salaojituslainoista ja -avustuksista.
22870:
22871:
22872: E d u s k u n n a ll e.
22873:
22874: Valtion osanotosta maanparannustöiden tusoikeus voidaan tosin osoittaa kauppa-
22875: kustannuksiin 5 päivänä syyskuuta 1946 kirjalla, mutta kiinnityksen saamiseen
22876: annetun valtioneuvoston päätöksen mu- kauppakirja ei riitä. Tarvittavien maare-
22877: kaan voidaan valtion varoista myöntää lai- kisterinotteiden ja rasitustodistusten saa-
22878: naa salaojitustöihin silloin, kun maatalous- miseen ei kuitenkaan vielä ole mahdolli-
22879: hallitus pitää lainasta tarjottavaa vakuutta suuksia, sillä vapaaehtoisilla kaupoilla
22880: riittävänä. Samoin voidaan myöutää sala- ostetut tilat ovat useimmissa tapauksissa
22881: ojitustöihin palkkiota ensi sijassa pienvil- määräaloja, joita ,ei vielä ole erotettu ja
22882: jelijäväestöön kuuluville tai heihin verrat- maanmittarikunnan ollessa suurimmaksi
22883: taville vähävaraisille hakijoille. Palkkiota osaksi maanlunastustehtävissä, ei erotta-
22884: voidaan myöntää sekä silloin, kun suori- misia lähiaikoina saada suoritetuksi. V a-
22885: tettavia töitä varten anotaan lainaa, että paaehtoisilla kaupoilla hankitut tilat ovat
22886: myös silloin, kun lainaa ei anota. näin ollen salaojituslainoihin nähden sa-
22887: Salaojituslainan takaisinmaksamisen va- massa asemassa kuin hallintasopimustilat-
22888: kuudeksi maataloushallituksen on edellä kin.
22889: mainitun päätöksen mukaan haettava kiin- Salaojituspalkkioitakaali eivät maanhan-
22890: nitys lainan saajan hallinnassa olevaan ti- kintatilat voi saada yhtäläisesti kuin muut
22891: laan, mitä tarkoitusta vart,en lainan haki- tilat. Niitä vartenhan tarvitaan verotus-
22892: jan on anomukseensa liitettävä salaojitus- viranomaisten todistus peltoalasta. Verotus-
22893: sunnitelman ja kustannusarvion lisäksi ti- viranomaisilla ei kuitenkaan ole aina oi-
22894: laa koskeva maarekisterinote ja rasitusto- keita tietoja, koska tilusselitelmät ovat asu-
22895: distus sekä selvitys tilan omistajasta. Vuok- tustoimikunnan ja asukkaan itsensä hal-
22896: ramiehen tai muun viljelijän kuin omista- lussa. Kun uudet tilat lisäksi ovat vero-
22897: jan anoessa salaojituslainaa on anomukseen vapaat, eivät verotusviranomaiset siitäkään
22898: liitettävä omistajan suostumus siihen, että syystä useimmissa tapauksissa ole selvillä
22899: laina saadaan kiinnittää hänen tilaansa. uusien tilojen peltopinta-aloista.
22900: Anottaessa yksinomaan palkkiota on ano- Alussa mainitun valtioneuvoston päätök-
22901: mukseen liitettävä suunnitelman ja kustan- sen 7 § :n mukaan maataloushallitus on oi-
22902: nusarvion lisäksi verot~viranomaisen to- keutettu eri hakemuksesta hyvä,ksymään
22903: distus peltoalasta. salaojituslainasta muunkin vakuuden kuin
22904: Edellä mainitut salaojituslainan saan- kiinnityksen. Maataloushallitukselta saa-
22905: nille asetetut ehdot aiheuttavat sen, että dun tiedon mukaan tämä on kuitenkin tar-
22906: maanhankintatilat jäävät sen saantiin näh- koitettu vain sellaisia tåpauksia varten, jol-
22907: den huonompaan asemaan kuin muut tilat, loin ei ole kiinnityksen ottomahdollisuutta,
22908: koska niillä ei toistaiseksi ole mahdollisuuk- kuten esim. on asianlaita kuntien ja seura-
22909: sia saada kiinnitystä eikä kiinnityksen va- kuntien maihin nähden. Yksityisiin henki-
22910: kuudeksi tarvittavia asiakirjoja. Sellaiset löihin nähden tätä ei ole sovellutettu, vaan
22911: maanhankintatilat, joille on tehty hallinta- niiltä on aina vaadittu kiinnitys.
22912: sopimus, ovat valtion omistuksessa, joten Edellä esitetty tarkastelu osoittaa, että
22913: niille ei voida ottaa kiinnitystä. Vapaa- maanhankintalain nojalla asutettavat ovat
22914: ehtoisilla kaupoilla ostettujen tilojen omis- sekä salaojituslainoihin että -palkkioihin
22915: IX,64. - Leppii!lä y. m. 515
22916:
22917: nähden selvästi huonommassa asemassa kuin myksenä, olisi asuttamislainoja myöntäville
22918: muut viljelijät. Kun varsin . monet sellai- rahalaitoksille annettava sellainen ohje, että
22919: set asutettavat, jotka joko hallintasopi- peltojen salaojittaminen on katsottava sel-
22920: mustietä tai vapaaehtoisella kaupalla ovat laisllksi laitteiden ra;kentamiseksi, jota var-
22921: saaneet n. s. valmiimman tilan, varsinkin ten voidaan myöntää lainaa. Asuttamislai-
22922: nyt, kun salaojitusputketkin on vapautettu nojen käyttö salaojitukseen tämän kautta
22923: säännöstelystä, monissa tapauksissa ryhty- pitäisi olla täysin· perusteltu, kun niitä
22924: vät salaojittamaan peltojaan ja salaojituk- voidaan myös raivauslainojen kautta käyt-
22925: sen kautta saatava pellon lisäys puhu- tää samaan tarkoitukseen. Luottolaitosten
22926: mattakaan muista salaojituksen tuotta- olisi lainaa myöntäessään ilmoitettava siitä
22927: mista eduista, on näille tiloille erit- maatalooshallitukselle, jotta tämä voisi ot-
22928: täin suurimerkityksellinen, olisi salaoji- taa sen huomioon mahdollisesti anottua
22929: tuslainan ja -palkkioiden saanti näillekin palkkiota myöntäessään. Jos katsotaan, että
22930: tiloille tehtävä mahdolliseksi. Kun varsin- asuttamislainoja ei voitaisi tämän kautta
22931: kaan salaojituslainaa maanhankintatilat ei- jakaa salaojitukseen, olisi alussa mainittua
22932: vät valtion toimenpiteiden vuoksi voi saada valtioneuvoston päätöstä niin muutettava,
22933: normaalista tietä, olisi näiden tilojen saa- että maatalooshåUitus saisi myöntää sala-
22934: tava lainaa muuta tietä. Kun maatalous- ojituslainoja maanhankintatiloille ilnian
22935: hallituksen kautta jaettavien lainojen saanti kiinnitysvakuutta.
22936: on ennen muuta vakuuskysymys ja kun, Millt>in maanhankintatiloille anotaan pel-
22937: kuten edellä on osoitettu, maanhankintati- kästään salaojituspalkkiota, olisi verotus-
22938: loja ei voida lainan vakuudeksi kiinnittää viranomaisen peltopinta-alaa osoittavan to-
22939: eikä muunlaisen vakuuden hankkiminen distukS€n sijasta hyväksyttävä asutustoimi-
22940: salaojituslainoissa tule kysymykseen, olisi kunnan antama todistus.
22941: maanhankintatilojen salaojittamista varten EdeHä viita'tun perusteella ehdotamme
22942: myönnettävä asuttamislainoja. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22943: Voimassa olevien ohjeiden mukaan voi-
22944: daan asuttamislainoihin kuuluvaa raken- että kallitw; kii1·eellisesti ryhtyisi
22945: nuslainaa myöntää rakennusten ja laittei- sellaisiin tmmenpiteisiin, että siirto-
22946: den rakentamiseen. Kun laitteiden raken- viljelijät pääisisivät osallisiksi sala-
22947: tamiskysymystä on pidettävä tulkintakysy- ojituslainO'ista ja -avustuksista.
22948: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
22949: Juhani Leppälä. Johannes Virolainen.
22950: Juho Niukkanen. Arno Tuurna.
22951: Toivo Ikonen. Jalmari Pusa.
22952: Veikko Vennamo. Pekka Kiiski.
22953: Eemil Luukka.
22954: 516
22955: IX,65. - Toiv. al. N:o 212.
22956:
22957:
22958:
22959:
22960: Koivuranta y. m.: Toimenpiteistä asutusalueiden tieyh;teyk-
22961: sien parantamiseksi.
22962:
22963:
22964: Eduskunnalle.
22965:
22966: Pohjois-Suomen asutustil:alliset ovat pe- He eivät voi !käyttää hyväkseen yhteisiä
22967: rustaneet kotinsa asumattomiin !korpiin ja koneita kun niiden kuljetus tien puutteen
22968: ~rämaihin verrattain kauas kuilkwkelpoi- vuoksi tuottaa ylipääsemättömiä vaikeulksia.
22969: sista teistä. - Säännösten mukaan valtio Monet näistä syrjässä olevista thlallisista
22970: on varsinaisille rumtusalueiHe raivannut tie- ovat omin apuinsa koettaneet raivata tietä
22971: pohjan., mutta teiden kuntoonpano on jää- saada:kseen edes alkeellisen !kullkuma:hdolli-
22972: nyt sattuman varaan, jonka vuoksi asutus- suuden aikaan, mutta varojen puute tien
22973: tilalliset ovat monin paikoin erikoisen vai- laittamisessa on usein ylipääsemättömänä
22974: keassa asemassa. Joissakin paikoin on val- esteenä. Eräissä tapauksissa on valtion toi-
22975: tion toimesta asutusteitä •parannettu, niin mesta asutusrulueen peruaparannustöiden
22976: {)ttä auttava kulkuyhteys on saatu aikaan. yhteydessä tehty näillekin varsinaisesta
22977: Kun asutustiet tavaJJisesti kullkevat kylien tiestä syrjässä oleville tiepohjaa, mutta se
22978: takamaiden valtion ja. yksityisten metsien on jäänyt tavallisesti auttamattomaan kun-
22979: läpi, on näitä teitä ryhdytty käyttämään toon, niin e.ttei siitä asulkkaalle ole ollut
22980: hyvin suuressa määrässä puutavaran ikuljc- toivottua apua. Kun asutustilallisen ase-
22981: tUJkseen. Tavattomam_ raskaasti kuormatuilla maa on välttämättä huojennettava, olisi
22982: autoilla on jopa hyvässäkin kunnossa ollut mielestämme valtiovaUan huolehdittava
22983: tie ajettu nopeasti pilalle, kokonaan käyttö- myöskin siitä, että asutustiet saatetaan vii-
22984: kelvottomaksi. Tämä johtuu siitä, että asu- pymättä kuntoon ja että sopivalla tavalla
22985: tustiet ovat isännättömiä teitä, joista ei ole huolehditaan jatkuvasti teiden kunnossa-
22986: kuikaam. pitänyt huolta. Tärmän vuoksi sa- pitämisestä. Tässä yhteydessä on myöskin
22987: malla ikun todenteolla ryhdytään teide:1 huolehdittava siitä, että ne tilalJiset, jotka
22988: ikuntoonpanoon, huolehditaan siitä, että tien nyt ovat tien puutteen vu01ksi kulkuyh-
22989: käytössä on sel~aisia rajoituksia, ettei niitä teyttä vailla, saatetaan sopivalla tavalla
22990: tavattoman suurilla kuormilla ajeta käyttö- jo:ko avustuksen kautta tai rakentamaHa
22991: kelvottomiksi kelirikkojen aikana. heiUeikin tie, kulkuyhteyteen muiden 1kanssa.
22992: Mutta monilla laajoiLla asutusalueilla, Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
22993: joihin on rakennettu runkotie, on joukko eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22994: asutustiloja, jotka t•ästä tiestä ovat jääneet
22995: syrjään ja ovat siis nyt kaukana asutus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22996: aluoon runikotiestä. Tällaisia tiestä syrjässä voimenpiteisiin, asutusalueiden tie-
22997: o1evia tiloja on melkoinen määrä. Tuskin yhteyksien parantamiseksi siten, että
22998: löytyy sellaista asutusaluetta ainakaan niilläkin asutustilallisilla, joiden tilat
22999: Pohjois-Suomessa, jossa kaiikki tilat olisi sijaitsevat syrjässä alueen runko-
23000: onnistuttu sijoittamaan runkotien varteen, tiestä, joko rakennetaan tie tahi että
23001: vaan sijaitsevat tilat jopa usean kilometrin näitä sopivalla tavalla avustetaan
23002: päässä tiestä. Nämä tiestä erillään o'levat valtion toimesta tien aikaansaami-
23003: asutustilalliset ovat sellaisessa asemassa, seksi.
23004: että heidän on perin va~keaa tulla toirmoon.
23005: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
23006:
23007: Janne Koivuranta.. Heikki Soininen.
23008: Eino Palovesi. Aino Luostarinen.
23009: 517
23010:
23011: IX,66. - Toiv. al. N:o 213.
23012:
23013:
23014:
23015:
23016: Lahtela y. m.: Toimenpitleistä asutustoiminnan yhteydessä
23017: rakennettujen teiden kuntoon saattamiseksi.
23018:
23019:
23020: E d u s k u n n a ll e.
23021:
23022: Ennen talvisotaa rakennettiin asutustoi- olisi vielä kunnostamattO!lllat tiet saatava
23023: minnan yhteydessä huomattavan paljon nopeasti kuntoon ja !kesken rakentamisen
23024: asutusteitä, joista osa saatiin valmiiksi ja jäämeet tiet valmiiksi rakennettava mah-
23025: osa jäi kesken rakentamisen. Sotatoimien dollisimman pian, että niitä voitaisiin lii-
23026: yhteydessä ajettiin niitä Pohjois- ja Itä- kennöidä, koska siitä., etteivät tiet ole lii-
23027: Suomen sotatoimialueilla k:aikenlaisiUa kul- kennöitävässä ikrmnossa, on niitä tarvitse-
23028: kuneuvoilla sikäli kuin voitiin ja sodan lop- vhlle asukikaille ja muinekin jatkuvaa vai-
23029: puvaiheessa syksyLlä 1944 vielä Hsäksi tu- keutta ja vahinkoa.
23030: hottiin. Niistäkin, jotka saatiin valmiiksi Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23031: raJk:ennetuiksi, on ~vielä huO!lllattava määrä ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
23032: kuntoom.laittamatta ja niistä, jotka jäivät toivOillluksen,
23033: kesken rakentamisen, on suuri osa siinä
23034: tilassa, johon ne aikanaan jäivät. Sodan että hallitus 1·yhtyisi pikaisiin toi-
23035: jälkeen on niitä teitä, joita on voi,tu lii- menpiteisiin asutnstoiminnan yhtey-
23036: kennöidä, rasitettu kaikenlaisiHa yleisluon- dessä rakennettujen teitten kuntoon
23037: toisilla ajoilla. Kun evrukuoiduille asutus- saattamiseksi ja kesken rakentamisen
23038: a:lueiHe on asUlkkruat palanneet ja siellä .iääneiden teitten rakennustöiden jat-
23039: on myöskin jälleenrakennustöitä suoritettu, kamiseksi.
23040: Helsingissä 24 pä,ivänä heinäilmuta 1948.
23041:
23042: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen.
23043: Markus Niskala. Janne Koivuranta.
23044: Niilo Ryhtä. Antti A. Koukkari.
23045: Kusti Eskola. Erkki Koivisto.
23046: 518
23047:
23048: IX,67. - Toiv. al. N:o 214.
23049:
23050:
23051:
23052:
23053: Ven.nam.o y. m.: Toimenpiteistä asutusteiden kunnostami-
23054: seksi ja kunnossa pitämiseksi.
23055:
23056:
23057: E d u s k u n n a ll e.
23058:
23059: Kunnolliset liikenneyhteydet ja tiet ovat nettavalksi. Sitäpaitsi on jo usea rakennettu
23060: laajassa ja harvaan asutussa maassa maa- rusutustie monista syistä päässy:t rappeutu-
23061: seudun elämän perusede:1lytyksiä. Erittäin- maan niin .paljon, että sen !lmnnostruminen
23062: kin pätee tämä asutustila11isiin nähden, vaatii tavallaan uutta peruskustrunnusta.
23063: joiden saamat tilat useasti on muodostettu Asiaa tarkasteltaessa näyttää väistämät-
23064: syrjäisille sHuduiHe tai pitemmän tieyhtey- .tömä1tä, että maassamme on asutustiekysy-
23065: den vaatima1le pailka:lle. Voimassa olleiden mys !käsiteltävä e'rikoiskysymY1ksenä, joka
23066: ja olevien asutuslaikien nojalla on raken- vaatH erilk:oissäännöksiä ja erikoistoimenpi-
23067: nettu ja joudutaan ra1kentamaan varsin teitä. Nimenomruan on syytä painostaa, että
23068: :paljon as:utusteitä. Näin on tapahtunut ja valtion tukitoimenpiteiden tulee näihin tei-
23069: tapahtuu nirrnenomaan parhaillaan toteutet- ihin nähden olla /huomattavasti voimak-
23070: tavan ma;anhank}ntal.ain nojalla. Näihin kaampia ik:uin mitä yleensä on tarpeeHista
23071: teihin on yhteiskunta joutunut ja joutuu ja mahdollista.
23072: uhraamaan varsin huomattavia varoja. Ai- Ajateltaessa maanhankintatiloja ja maam-
23073: kaisemmat kokemU!kset sitäpaitsi osoittavat, me suurimman osan muita asutustiloja näyt-
23074: että monasti näin rakennetut tiet pääsevät tää kiireellisimpänä toimenpiteenä olevan
23075: rappeutumaan kun ruru.tettavat eivät pysty välttämättömien varojen saanti jo tehtyjen
23076: raskaita kunnossapitokustoonuksia !kanta- mutta rappeutumaan päässeitten teiden ta-
23077: maan tai ne muutoin ovat heiUe kohtuut- vallaan uudelleen raikentamiseksi samoin-
23078: tomia ja kun tällaisista teistä voimassa kuin •asutusteiden ja1Jkuvan kunnossapidon
23079: oleVJassa tielainsäädä'll'llössä ei ole tarvitta- avustaminen valtion varoilla.
23080: via erikoissäännöksiä. Kaiken ede1lä lausutun nojalla ehdo-
23081: Luonnollista on, että yhteiskunnan vel- tamme edu.Sikunnan päätettävå!ksi toivo-
23082: vollisuus on tuikea tarpeeLlisessa ~aajuudessa muksen,
23083: niin maa:nhanildntatilan saaneita ikui!n !ll.i- että hallitus kiireellisesti selvityt-
23084: ikaisempien asutuslakien nojalla ti'loja saa- täisi asutusteitä koskevan kysymyk-
23085: neha tarpeellisten asutusteiden tekemisessä sen silmälläpitäen erikoistukitoimen-
23086: j()ko valtion toimesta niitä rakentamrulla tai piteitten järjestämistä rappeutuneit-
23087: muulla tavoin. Mutta tämä ei yksin riitä, ten asutusteitten uudelleen kunnos-
23088: sillä rakennettujen ja rakennettavien asu- tamiseksi yhteiskunnan varoilla sekä
23089: .tusteiden jatkuvat kunnossapitokustannuk- jo tehtyjen asutusteiden. jatkuvan
23090: set nimenomaan alkuvuosina näyttävät kunnossapidon tukemiseksi valtion
23091: muodostuvan niin raskai1ksi, että on .ikoh- varoista annettavilla vuotuisilla avus-
23092: tuutonta sälyttää niitä ainakaan kokonai- tuksilla.
23093: suudessaan tällaisten pientilaLlisten kan-
23094: Helsingissä 30 päivänä heinäikuuta 1948.
23095:
23096: Veikko Vennamo. Heikki Soininen.
23097: Antti A. Koukkari.
23098: 519
23099:
23100: lX,6s. - 'Toiv. al. N:o 215.
23101:
23102:
23103:
23104:
23105: Ikonen y. m.: Toimenpiteistä maanhankintalain mukaan
23106: perustettujen tilojen rappiokunnossa alievien viljelysten
23107: kun nostamiseksi.
23108:
23109:
23110: E d u s k u n n a ll e.
23111:
23112: Maanhankintalain mukaan muodostetaan kuntoon. Valmiin viljelysmwan ikull1WSta-
23113: joko niin sanottuja kylmiä tiloja, joilla ei minen on helpompaa kuin uuden raivaami-
23114: ole lainkaan valmista peltoa tai sellaisia ti- nen ja uusien tilojen tuotantoa voidaan
23115: loja, joille suunnitellusta viljelysmaasta tällä ,tavoin nopeimmin lisätä. Peltojen
23116: pienempi tai suurempi määrä on valmiiksi kunnostaminen aiheuttaa !kuitenkin huomat-
23117: raivattua. Lukuunottamatta niitä tapauk- tavia yHmääräisiä kustannU'ksia, joita ar-
23118: sia, johloin on pakkolunastettu tila !kaikkine vioimistoimituksissa huonokuntoiselle pel-
23119: viljelyksineen, joudutaan valmiilla pellolla lolle määrätyn v. 1944 hintatason mukaisen
23120: varustetui!He tiloille melkein säännöllisesti hinnan alemmuus ei korvaa, !koska nämä
23121: pakkoinnastamaan suurtilojen kaikkein hei- kustannukset on suoritettava ny:kyilsen hin-
23122: kommassa viljelyskunnoss:a olevia laitapel- tatason :mukaan. Jotta kunnostaminen saa-
23123: troja, joitten tyydyttävään tuottokuntoon taisiin: suorit,etuksi nopeasti, olisi rappeutu-
23124: .saattaminen vaatii paljon työtä ja !kustan- neiden viljelysten !kunnostamista varten
23125: nuksia. Samanlainen on tilanne myösikin myönnettävä erikoisia ikunnQstamispalk-
23126: niissä tapauksissa, joUoin asutukseen on kioita. Palkkioita olisi myönnettävä laadi-
23127: ikäytetty · rappiokunnossa olevien tilojen tun suunnitelman muilm:an suoritetusta rap-
23128: maita kokonaisuudessaan. piotilassa olevan tai muuten erikoisen suu-
23129: Näin pll!kikolunastettujen viljelysmaid:en ria ikunnostamistoimenpiteitä vaatiman
23130: viljelystoimenpiteet on 'laiminlyöty eräissä maan ojituiksesta ja kiveärrnisestä sekä
23131: tapauksissa jo yli 10 vuoden ajan. Pellon maJanparannusaineiden käytöstä, milloin
23132: kasvuvoimia on ryöstöviljelyksellä vähen- niitä on maan ~asvukunnon ~a.lauttamiselksi
23133: netty, ojitus joudutaan kokonaan uusimaan käytettävä poikkeuksellisen runsaasti. Palk-
23134: ja eräissä tapauksissa on maiden kasvukun- kioiden jaiko voitaisiin järjestää samalla
23135: toon saattamiseksi käytettävä runsaasti tavoin ~in uudisraivauspal1kkioiden jako.
23136: maa<n parannusaineita. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23137: Osa uusiHe tiloille annettuja peltoja on kunnioittaen eduskunnan hyväiksyttävä:ksi
23138: niin kivisiä, että hlman kiveämistä ei niiden toivomuiksen,
23139: tehokas viljely !käy päinsä. Erikoisesti si-l-
23140: loin, !kun kivettömiltä seuduilta muutta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23141: neet siirtoviljelijät joutuvat ottamaan: niitä toimenpiteisiin maanhankintalain mu-
23142: vastaan, on peltojen kivisyyttä pidettävä kaan perustettujen tilojen rappio-
23143: suurena haittana, joka onkin lukillsissa kunnossa olevien viljelysten kunnos-
23144: ta.pauksissa o1lut aiheena hallintasopimuk- tamiseksi erilaisia palkkiotoimenpi-
23145: sen teosta lkieltäytymiseen. teitä käyttäen ja että tähän tarkoi-
23146: On rtärkeätä, että uusiUe tiloille annettu tukseen varattaisiin riittävän suuri
23147: valmis pe1to saadaan nopeasti tuottavaan määräraha valtion varoista.
23148: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
23149:
23150: Toivo Ikonen. Pekka Kiiski.
23151: Eemil Luukka. Jalmari Pusa.
23152: Vieno Simonen.
23153: 520
23154:
23155: IX,69. - Toiv. al. N: o 216.
23156:
23157:
23158:
23159:
23160: Rönkkö: Toimenpiteistä pienviljelijäin ja pienkarjanomis-
23161: tajain karjalaidunta koskevan lainsäädännön aikaansaa-
23162: miseksi.
23163:
23164:
23165: E d u s k u n n a ll e.
23166:
23167: Maaseudun pienkarjanomistajien kes- tään ei ole. Monet ovat oikeutettuja sitä
23168: kuudessa on karjanlaiduntilanne hyvin saamaan maanhankintalain kautta. Mutta
23169: monissa tapauksissa erittäin vaikea. On kaikki laitumentarvitsijat eivät voi maan-
23170: tapauksia, jolloin perheen toimeentulemi- hankintalain kautta maata saada. Heille
23171: selle välttämätön, kalliilla rehuilla talven olisi varattava tilaisuus erikoislainsäädän-
23172: ylitse viety lehmä on täytynyt hävittää nöllä laidunmaan saamiseen. Mutta koska
23173: keväällä laidunkauden alkaessa laitumen nämä toimenpiteet vievät oman aikansa
23174: puutteen vuoksi. Kun monien vaikeuksien olisi lainsäädännöllä järjestettävä asia
23175: kautta on kyetty talven rehu hankkimaan, niin, että vuokrauksen tai muun sopimuk-
23176: on laitumen saamine:n monasti omin neu- sen kautta turvataan 1aidun pienkarjan-
23177: voin osoittautunut ylivoimaiseksi tehtä- omistajille. Ensisijaisesti olisi tällöin huo-
23178: väksi. Tällaisia pienkarjanomistajia on mioitava valtion, yhtiöitten ja sellaisten
23179: maassamme kymmeniä tuhansia ja useim- omistajien maat, jotka itse eivät alueita
23180: miten nämä perheet ovat lapsirikkaita, tähän tarkoitukseen käytä. Koska tällai-
23181: joiden ravintotaloudelle omasta takaa silla alueilla useinkin ovat aidat huonot,
23182: saatu lehmänauti on välttämätöntä. olisi erikoistoimenpiteillä valtion varat-
23183: Tätä laidunkysymystä on ollut pohti- tava piikkilankaa näitten laitumentarvit-
23184: massa jopa komiteoitakin, mutta on todet- sijain käyttöön. Laidunkysymyksen jär-
23185: tava, että tähänastiset toimenpiteet ovat jestelyssä on päämääränä kuitenkin pidet-
23186: jääneet tuloksiltaan hyvin heikoiksi, eikä tävä viljelyslaidunten aikaansaaminen,
23187: kysymystä ole saatu järjestetyksi. Ja kiel- jossa tarkoituksessa va'ltion maksamien
23188: tämättä asian järjestäminen monissa suh- raivauspalkkioiden jatkuva suorittaminen
23189: teissa on vaikea. Kun sen järjestämisen on välttämätöntä.
23190: välttämättömyys kuitenkin varsin yleisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23191: tunnustetaan, olisi asiaan käytävä kiireel- kunnioittaen edp.skunnan päätettäväksi
23192: lisesti ja perusteellisesti käsiksi, sillä il- toivomuksen,
23193: man valtion lainsäädännö:Uisiä toimenpi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23194: teitä ovat pienviljelijät ja pienkarjan- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
23195: omistajat tässä laidunkysymyksessä voi- nön aikaansaamiseksi, jonka avulla
23196: mattomia. pi~n'Yiljelijät ja pienkarjrtnomistajat
23197: Pääpyrkimyksenä tulee olla omait lai- vms~vat saada käyttöönsä riittävästi
23198: dunmaan saaminen sille jolla sitä ennes- karjanlaidunta.
23199: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1~48.
23200:
23201: Tahvo Rönkkö. Lauri Leppihalme.
23202: Yrjö Hautala. Kalle Joukanen.
23203: Pekka Kiiski. Johannes Virolainen.
23204: 521
23205:
23206: IX,1o. - Toiv. al. N:o 217.
23207:
23208:
23209:
23210:
23211: Palovesi y. m.: Toimenpiteistä riittävän karjanlaitumen
23212: hankkimiseksi pienviljelijäin ja pienkarjanomistajain
23213: käytettäväksi.
23214:
23215:
23216: E d u s k u n n a ll e.
23217:
23218: Vuodelta 1929 kerä;ttyjen tietojen mu- 1osta, eivät melkoisen korkeat valtion va-
23219: kaan oli maamme silloisista viljelmistä 78, roista maJksettavat laidunraivauspalkkiot-
23220: 101 sellaisia, joilla oli peltoa vain 0.25-2 ikaan ole tähän mennessä riittävän nopeasti
23221: ha, eli keskimäärin 0.94 ha. Kullakin näistä voineet poistaa laitumen puutetta kun pien-
23222: viljelmistä pidettiin keskimäärin n. 2 nau- viljelijöiden on täytyny:t kohdistaa raivaus-
23223: tayksikköä, joista 1-2 lehmää. Näiden n. s. toimintansa ennenkaikkea pellon :lisäämi-
23224: kääpiötilojen lisäksi on yllämainitun ajan seen. Niin. toivottavaa kun viljelyslaitumien
23225: jälkeen vielä syntynyt joku määrä vuokra- raivaaminen palkkioiden turvin onkin ja
23226: suhteen varassa olevia mäkitupa-alueita, sitä pitäisi !kaikin keinoin edistää, ei tämä-
23227: joiden: vuokrasopimuksiin ei ainakaan ikään voine ainakaan !kaikissa tapauksissa
23228: y·leensä kuulu laiduntamismaihdollisuutta. antaa riittäviä tu1<Jksia m. m. sopivan 1ai-
23229: Edellämainittujen ikääpiöthla1listen ja hei- dunmaan puuttumisen vuoksi.
23230: hin verrattavien maanvuokraajain. pahim- :Maanhankintalain mukaan voivat henki-
23231: [)ana vaikeutena on ollut laitumen. puute, löt, jotka sen pohjahla maata saavat, saada
23232: joka teikee karjan pitämisen pienessäkin myöskin mahdollisuuksien mukaan laidun-
23233: määrässä varsin vaikeaiksi. Näiden lisäksi maata. Tämä koskee luonnollisesti myöskin
23234: on itsenäistyneistä pientil.aJllisista huomat- pienviljelijöitä, jotka mainitun lain mukaan
23235: tav·a määrä sellaisia, joiden tiloilla laitu- saavat lisämaata. Laidunasian järjestä-
23236: men pienuuden taJkia ei voida pitää karjaa mistä :monissa 1Japauksissa on myöskin hel-
23237: siinä määrin kuin tilalla asuvan perheen pottanut se, että sekä valtion metsämailta
23238: ravinnon tarve edeLlyttäisi. Kun näillä että yhtiö.iden mailta on ollut mahd6lli-
23239: pientiloilla asuvat perheet ovat yleensä lap- suutta saada pientä korvausta vastaan met-
23240: sirikftroita, olisi heiUe lypsylehmäin pitämi- sälaidunta käytettäväksi.
23241: seen nähden. varattava myöskin Jaitumen Mutta kuitenkin näyttää siltä, että tähän-
23242: puolesta riittävät edellytykset. astiset toimenpiteet eivät o1e asiassa tuot-
23243: Tämän asian järjestäminen. on kieltä- taneet riittäviä tuloksia. Näin tulee tapah-
23244: mättä monissa suhteissa vaikea. Tästä näih- tumaan myöskin sen vuoksi, että kaikki lai-
23245: tävästi johtuukin, että huolimatta siitä, että tumen tarvitsijat eivät voi maanhankinta-
23246: asiasta on tehty monilukuisia aloitteita ja lain [)ohjalia maata saada. Nimen omaan
23247: sitä ovat valmistan:eet lukuisat komiteat tällaisten pienviljelijöiden kohdalta asiaan
23248: ja toimikunnat, ei kysymystä kuitenkaan ole pitäisi saada korjausta a:i>kaan muita kei- .
23249: saatu järjestetJ~ksi noja käyttäen. Asia:a ei voitane muuten
23250: Kun sen järjestämisen välttämättömyys järjestää kuin, että erikoislainsäädännöhlä
23251: kuitenkin jo varsin yleisesti tunnetaan ja varataan heille tilaisuus saada joko valmista
23252: tunnustetaan, olisi asiaan kiireellisesti käy- laidunta tai laitumeksi sopivaa maata pak-
23253: tävä perusteellisesti käsiksi. Me allekirjoit- koluruastuksella, vuokrauksen tai muun so-
23254: taneet olemme todenneet, että tähänastiset pimuksen kautta. Tässä yhteydessä olisi
23255: toimenpiteet ·asian suhteen ovat jääneet tu- ehkä myöskin aitauslain sään:nöksiä tarkis-
23256: loksiltaan heikoiksi. Kun maassamme val- tettava. Påämääränä ilaidunkysymyksen
23257: litsee nimen omaan pientiloilla puute pel- järjestelyssä olisi joka tapauksessa oltava
23258:
23259: li44/48 66
23260: :522 IX,1o, - Laidun.
23261:
23262: kunnollisten viljelyslaitu:m.ien aikaansaami- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23263: .ne:n jossa tarkoituksessa valtion maksamien toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
23264: ~aidunraivauspaliktkioiden jatkuva suoritta- nön aikaansaamiseksi, jonka kautta
23265: minen on vähtäanätöntä. pienviljelijät ja pienkarjanomistajat
23266: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme voisivat saada käyttöönsä riittävästi
23267: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- karjanlaidunta.
23268: vomwksen,
23269: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
23270:
23271: Etno Palovesi. Lauri Laine.
23272: Antti J. Rantamaa. S. Salo. ,
23273: Niilo Ryhtä. ·Mantti Miettunen.
23274: Jussi Raatikai~en. Aino Luostarinen.
23275: S. S. Aittoniemi.
23276: 523
23277:
23278: IX,11. - Toiv. al. N:o 218.
23279:
23280:
23281:
23282:
23283: Riihimäki y. m.: Toimenpiteistä laidunobojen järjestämi-
23284: seksi.
23285:
23286:
23287: I'} d u s k u n n a ll e.
23288:
23289: Vuoden 1945 valtiopäiville ed. Riihi- alueita, minkä vuoksi valiokunnan mie-
23290: mäki y. m. jättivät toivomusaloitteen (N: o lestä asian tärkeyttä olisi maanlunastus-
23291: 148), jossa on ehdotettu eduskunnan pää- lautakunnille erikoisesti korostettava", ei-
23292: tettäväksi toivomus, ,että hallituksen toi- vät vieläkään kaikki maanlunastuslauta-
23293: mesta kiireellisesti ryhdytään sellaisen kunnat ole ryhtyneet asian vaatimiin toi-
23294: lainsäädännön aika.ansaamiseen, että vil- menpiteisiin. Koska asia on tärkeä, olisi
23295: jelyslaiduntalous tulevaisuuden laidunta- laitumen tarvitsijain sallittava jatkuvasti
23296: mismuotona saadaan laajamittaiselle poh- jättää anomuksiaan maanlunastuslautakun-
23297: ja:lle rakennetuksi ja käytännöllisenä hel- nille. Tämän vuoksi maanlunastuslauta-
23298: potuksena pienkarjanomistajille heidän kunnat olisi velvoitettava toimenpiteisiin
23299: karjakantansa lisäämiseksi ja yleensä elin- maanhankintalain ja laidunalueista annet-
23300: tarvikehuollon parantamiseksi". tujen lakien pohjalla jatkuvaa toimintaa
23301: Tämän sekä eräiden muiden aloitteiden silmällä pitäen. Mikäli edellä mainitut lait
23302: johdosta eduskunta lausui hallitukselle toi- kaipaavat korjausta, olisi siihen kiireelli-
23303: vomuksen, ,että hallitus ryhtyisi asiassa sesti ryhdyttävä, jotta laitumien perusta-
23304: toimitetun tutkimuksen pohja'lla kiireelli- minen ja kuntoon paneminen olis1 jatku-
23305: siin toimenpiteisiin laidunkysymyksen rat- vasti mahdollista.
23306: kaisemiseksi sekä tehostettuihin toimenpi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23307: teisiin laidunalueiden muodostamiseksi eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23308: maanhankintalakia täytäntöönpantaessa ja
23309: perustettujen laidunalueiden saattamiseksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23310: nopeasti palvelemaan karjataloustuotan- sellaisiin toimenpiteisiin, että rnaan-
23311: toa. hankintalain ja laidunalueista anne-
23312: Vaikka maatalousvaliokunta marraskuun tun lain •m1tkainen vähämaisten kar-
23313: 14 päivänä 1946 mainittujen aloitteiden janomistajain laidunolojen järjestä-
23314: johdosta antamassaan yksimielisessä mie- miseksi välttämättömien laitumien
23315: tinnössä totesi, ,että valiokunnan saamien perustaminen jatk1wasti kävisi mah-
23316: tietojen mukaan eivät kaikki maanlunas- dolliseksi, ja että maanhankintalai·1~
23317: tus1autakunnat ole kuitenkaan tähän men- mulvaan jo perustetut laidunalue.::t
23318: nessä muodostaneet riittävästi laidun- kiireellisesti saatettaisiin kuntoon.
23319: Helsingissä 29 päivänä ·heinä~uuta 194F~.
23320:
23321: Arvo Riihimäki. Mauri Ryömä.
23322: Martti Leskinen Aimo Aaltonen.
23323: Antto Prunnila. Mikko Järvinen.
23324: Toivo Friman. Eino Roine.
23325: Vilhelm Riihinen. Eino Tainio.
23326: 524
23327:
23328: IX,7z. - Toiv. al. N:o 219.
23329:
23330:
23331: Koskinen y. m.: Esityksen antamisesta laidunlain 1 § :n
23332: muuttamisesta.
23333:
23334: B d u s k u n n a ll e.
23335:
23336: Toukokuun 5 pa1vana 1945 laidun- karjan laiduntamiseen omalla tilalla eildi
23337: alueista annetun lain 1 § : ssä säädetään, muualtakaan laidunalueita ole ollut saa-
23338: että ,maanhånkintalain mukaan muodos- tavissa. Senvuoksi monet ovat joutuneet
23339: tettaviksi laidunalueiksi voidaan erottaa, myymään osan lehmistään kesäksi pt>is,
23340: milloin sellaisten muodostaminen katso- josta heidän karjataloustuotantonsa kär-
23341: taan tarkoituksenmukaiseksi, niin p.'iljon sii. Suurin osa kyseessäolevista henkilöistä
23342: laidunkelpoista maata, kuin samaan asu- on vähävaraisia, usein suuren velkataakan
23343: tusryhmään perustettavien asuntotilojen alla eläviä pienviljelijöitä. Heille olisi en-
23344: ja -tonttien sekä jo olemassa olevien ja siarvoisen tärkeätä, että laidunlakia siten
23345: niihin verrattavien muiden tilojen sekä muutettaisiin, että laitumen perustaminen
23346: vähävaraisten tilattomien karjanhaltijoi- heidän karjansa tarpeita varten tulee mah-
23347: den laiduntarve edellyttää. Erityisistä dolliseksi. Laidunlain toimeenpanoa olisi
23348: syistä voidaan laidunalue muodostaa suu- sikäli tehostettava, että pienviljelijäin ja
23349: remmaksikin. Laidunaluetta muodostet- muiden laitumen tarpeessa olevien eläin-
23350: taessa on otettava huomioon, että sen si- ten laiduntarve tulee tyydytetyksi. Sitä-
23351: jainti on sopiva ja että sitä voidaan vil- varten olisi hankittava riittävästi maata.
23352: jellä laitumena. Maata hankitaan laidun- Laitumet olisi myös nopeasti valtion toi-
23353: alueeksi arvioimalla kysymykseen tulc\':.t mesta saatettava käyttökuntoon. Perustet-
23354: kotieläinmäärä, 1;4-1;3 ha nautayksikköä tujen laitumien hoidosta olisi myös erityi-
23355: kohti. Muissa suhteissa sovelletaan mitä sesti huolehdittava.
23356: maanhankintalaissa on säädetty". Edellä sanotun perusteella ehdotamme
23357: Siitä huolimatta, että edellä maitdtun kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23358: lain perusteella voidaan pientilallistm ja toivomuksen,
23359: vähävaraisten tilattomien karjanhaltijain
23360: eläinten laitumen tarve tyydyttää, ei lain että hallitus antaisi kiireellisesti
23361: edellyttämiä laitumia ole läheskään riit- Eduskunnalle esityksen laidunla-in
23362: tävässä määrässä perustettu. Kesäkuun 1 § :n muuttamisesta niin, että pien-
23363: loppuun 1948 mennessä on vasta 1,220 lai- viljelijäirv ja muiden pientilallisten
23364: dunaluetta perustettu. Siksi lain toimeen- eläinten laiduntamismahdollisuuksien
23365: pano ei ole vastannut laitumen ·tarvitsi- parantamiseksi heille voitaisiin muo-
23366: jain siihen asettamia toivomuksia. Sen li- dostaa riittävästi laidunalueita, sekä
23367: säksi laissa on se puute, että sen nykyi- että hallitus muutenkin huolehtisi
23368: sen sanamuodon mukaan pienviljeli,iöille erityisesti siitä, että sää,detyn laidun-
23369: ei voida laidunaluetta muodostaa. Kuiten- lain perusteella nopeasti muodostet-
23370: kin suuri joukko pienviljelijöitä on erit- taisiin todellakin riittävästi laidun-
23371: täin tukalassa asemassa, koska heillä ei alueita kaikkien lain edellyttämien
23372: ole maan pienuuden takia mahdollisuuksia karjanomistajien eläimiä varten.
23373: Helsingissä 29 päivänä heinämuta 1948.
23374:
23375: Arttur Koskinen. Paavo Karjalainen. Vilho Väyrynen.
23376: Arvo Sävelä. Juho Kuittinen. Viljo Rantala.
23377: Juho Pyy. Aino Lehtokoski. Urho Kulovaara.
23378: Isak Penttala. Väinö Hakkila. A. Turkka.
23379: 0. Muikku. Eino Raunio. Alpo Lumme.
23380: Hilma Koivulahti-Lehto. Valto Käkelä. Juho Karvonen.
23381: Kaisa Hiilelä. J. F. Tolonen.
23382: 525
23383: 1X,73. - Toiv. al. N:o 220.
23384:
23385:
23386:
23387:
23388: Kiiski y. m.: Maanhankintalain mukaan perustettujen n. s.
23389: kylmien Wojen rehukysymyksen järjestämisestä.
23390:
23391:
23392: E d u s k u n n a 11 e.
23393:
23394: Maanhanlldntalain nojalla joudutaan pe- näitä vaik•euksia vain tilapäisesti helpottaa,
23395: rustamaan huomattava määrä sellaisia n. s. minkä takia erikoisesti kY'lmillä ti'loilla olisi
23396: !kylmiä tiloja, joille alunperin ei ole lain~ pellonraivauksen edistyessä pyrittävä no-
23397: kaan tai on voitu varata vain aivan mitätön peasti heinänurmien perustamiseen. Tämä
23398: määrä valmista peltoa. Tällaisia tiloja oli on kuitenkin suuressa määrässä rahavaroja
23399: 30. 6. 1948 tilaston mukaan yhteensä 6,527 ikysyvä toimeD!pide. Esimel'lkiksi !kuluvan
23400: eli noin 31% kaiikista maanhankintalain vuoden keväällä todettiin niittonurmen pe-
23401: mukaan muodostetuista asuntoviljelys-, vil- rustamiseen käytettävän heinäsiemensekoi-
23402: jelys-, ja yhteistiloista. Näillä tiloilla koh- tuksen, jossa oli % timoteita ja lh puna-
23403: taavat asukkaita varsinkin ·allruvuosina mo- apilaa, maksaneen noin 9,000 ma!'lkkaa heh-
23404: net vaikeudet, joista suurempina on pidet- taaria !kohti. Heinäsiemenen !kaUiin hinnan
23405: tävä sitä, että samanaikrusesti kuin viljeli- ohelJa 1ovat heinänurmien perustamista vai-
23406: jäperheelle olisi saatava välttämätt(}mät ra- keuttaneet lisäksi siemenen saantivaikeudet.
23407: lk:ennu!kset, olisi käytävä !käsiksi myöskin Kun !kuitenkin heinänurmien nopea pe-
23408: viljelysten raivaamiseen. Vaikka olosuhtei- rustaminen on eräs kylmien tilojen avain-
23409: den pa~osta monen kylmälle tilalle joutu- kysymyksistä ja kun se muutenkin on lähi-
23410: van asukkaan kotieläinmäärä <mkin suh- ·aikojen kaikkein tä:rlkeimpiä maataloudelli-
23411: teellisen vähäinen, on karjan 1isääminen sia parannnustoimenpiteitä, on välttämä-
23412: kuitenkin osoittautunut erääksi !kaikkein töntä sen ratkaisemiseksi va1tiov8lllan voi-
23413: kiireellisimmäksi toimenpiteeksi ja tärkeim- makas väliintulo. Tässä mielessä kunnioit-
23414: mäksi edellyty!ks~ksi asukkaan tilaLla pysy- taen ehdotammekin eduskunnan hyväksyttä-
23415: miseen. Tämä on välttämätöntä sekä tilan väksi toivomuksen,
23416: I•annoituspulman ratkaisemiseksi että myös-
23417: kin viljelijäperheen toimeentulon turv~ että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23418: miseksi. Tällöin !kuitenkin tulevat säännöl- toimenpiteisiin maanhankintalain mu-
23419: lisesti esiin laiduntamis- ja rehuvaikeudet, kaan perustettujen n. s. kylmien tilo-
23420: jotka aiheutuvat heinänurmien sekä sopi- jen rehukysymyksen ratkaisemiseksi
23421: vien laidunmaitten puutteesta. Maan väli- lähinnä siten, että heinänsiemenen
23422: aikaiseen vuokrausl.a!kiin perustuvilla toi- saanti näille t~'loille turvattaisiin ja
23423: menpiteillä sekä maanihankintalain 85 § :rn heinänurmien perustamista taloudel-
23424: edelJyttämällä vuokraustoiminnalla voidaan lisesti luettaisiin.
23425: Helsingissä 29 päiväm.ä heinäkuuta 1948.
23426:
23427: Pekka Kiiski. E. Pusa.
23428: Eemil Luukka. Jalmari Pusa.
23429: Tahvo Rönkkö.
23430: 526
23431:
23432: IX,74. - Toiv. al. N:o 221.
23433:
23434:
23435:
23436:
23437: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä maanhankinta- ja muiden
23438: asutustilallisten sekä pienviljelijäin tilojen sähköistämi-
23439: sen edistämiseksi.
23440:
23441:
23442: E d u s k u n n a ll e.
23443:
23444: :Maaseudun sähköistämiseeu on viime nattavan maatilatalouden harjoittamisek~i
23445: vuosina alettu kiinnittää yhä kasvavassa tilalla. Asutustilojen sähköistäminen on:
23446: määrässä huomiota. Tämä onkin täysin erittäin kiireellinen usein myös sen vuoksi,
23447: perusteltua ajateltaessa maaseudun elin- että tiloilla on o'lemassa sähkövoimaa vaa-
23448: tason kohottamista ja sen elinkeinoelämän tivia koneita ja laitteita erittäinkin 8iirto-
23449: monipuolistamista, millä on koko kansan- väen maanhankintalain nojalla saamilla
23450: taloudenkin kannalta katsoen erittäin tär- tiloilla.
23451: keä merkitys. On ilmeistä, että siirtoväki ja muut
23452: Sähköistämisen toteuttamismahdollisuuk- maanhankintalain nojalla maata saaneet
23453: sia arvioitaessa tarvikkeiden saannin kan- samoin kuin aikaisempien asutuslakien
23454: nalta on huomattava, että mahdollisuu- mukaan asutetut, jotka eivät ole vielä saa-
23455: temme tässä suhteessa ovat parantuneet neet tilaansa kuntoon ja joiden taloudel-
23456: sotakorvausten alentamisen johdosta, linen asema usein on heikko, eivät pysty
23457: mistä syystä esimerkiksi kaapeleita ja ku- yhteiskunnan taholta maaseudun sähköis-
23458: paritarvikkeita liikenee nyt kotimaan tämiseen annettavana yleisellä tuella sel-
23459: käyttöön enemmän kuin viime vuosina. viytymään niistä rasituksista, jotka heillä
23460: Maaseudun sähköistämistä riittävässä tässä kysymyksessä muitten vaikeuksiensa
23461: laajuudessa ei kuitenkaan voida toteuttaa ohella on voitettavana. Sama koskee mo-
23462: ilman valtion tukea. Yhteiskunnan tuki nissa tapauksissa myös muita maaseudun
23463: on välttämätön erityisesti pienviljelystilo- vähävaraisia pienviljelijöitä. Tarvitaan siis
23464: jen sähköistämiseksi ja nimenomaan syr- heihin kaikkiin kohdistuvia erikoistoimen-
23465: jäisillä seuduilla ja siis alueilla, joilla pit- piteitä.
23466: kät matkat tuottavat talouksille suhteel- Näistä voidaan mainita ensiksi, että asu-
23467: lisesti kohtuuttoman suuria rasituksia säh- tustilojen sähköistämiseen tarvittavaa. pää-
23468: köistämisessä ja joiden alueiden maatila- omaa varten olisi voitava myöntää asutus-
23469: taloudessa on todettavissa myös useasti lakien säätämiUä ehdoilla lainoja. Maan-
23470: huomattavaa välttämättömän pääoman hankintatilallisten osalta tämä voisi jous-
23471: puutetta. tavasti tapahtua siten, että jo käytännössä
23472: Erikoiskysymyksen ja aseman maaseu- olevaa lainoitusta laajennettaisiin myös
23473: dun sähköistämisessä muodostavat asutus- sähköistämistä koskevaksi. Muiden pien-
23474: ti1alliset. Heihin on luettava niin aikai- viljelystilallisten osalta olisi vastaavasti
23475: sempien asutuslakien nojalla ja tuella syn- :laajennettava asutuskassalainoitusta. Yk-
23476: tyneet kuin myös maanhankintalain no- sinomaan halpakorkoisten lainojen järjes-
23477: jalla muodostetut tilat. AsutustHailisten täminen ei kuitenkaan riitä. Nykyisin
23478: toimeentulon kannalta on erinomaisen 1.<tr- noudatetut liittymismaksut ja muut rasi-
23479: keätä, että tila saadaan sähköistetyksi tukset ovat niin suuret, että uusia omia
23480: mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja tä·· koteja rakentavat ja edelleen kunnostavat
23481: ten luoduksi osaltaan edellytykset kan- tarvitsevat myös suoranaista avustusta.
23482: IX,74. - Vennamo y. m. 527
23483:
23484: Tämä taas voinee parhaiten tapahtua maa- ja muitten asutustilallisten sekä
23485: seudun asunto-olojen parantamista tarkoit- myös pienviljelijöiden tilojen säh-
23486: tavien toimenpiteiden yhteydessä. köistämisen edistämiseksi järjestä-
23487: Kaiken edellä lausutun nojalla ehdo- ntällä tätä varten näille tilallisille
23488: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- .ta1·peellisia halpakorkoisia lainoja ja,
23489: muksen, avustuksia valtion varoista.
23490: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23491: erikoistoimenpiteisiin rnaanhankinta-
23492: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
23493:
23494: Veikko Vennamo. Heikki Soininen.
23495: M. 0. Lahtela. J. E. Lampinen.
23496: S. Salo. Antti A. Koukkari.
23497: Pekka Kiiski.
23498: 528
23499:
23500: IX, 15. - Toiv. al. N: o 222.
23501:
23502:
23503:
23504:
23505: Ikonen y. m.: Suomalaisen siidoväen lisäämisestä yksikieli-
23506: siin ruotsalaisiin ja kaksikielisiin kuntiin.
23507:
23508:
23509: E d u s kun n a ll c.
23510:
23511: Tähänastiset kokemukset maanhankinta- tien sijo:Utussuunnitelmassa. Tämä tulkinta
23512: iain toimeenpanosta osoittavat, että tonttien johtJaa siihen, ettei edes kaikille siirtovä-
23513: ja tilojen perustaminen siirtoväeHe nykyi- keen kuiuluviUe asuntotontin ja asuntotilan
23514: sen sijoitussuunnitelman mukaan käy erit- saantiin oikeultetui1le voida antaa maata
23515: täin vaikeaksi. Sijoitusalueen suomalaisissa asuinikunnastaan, vaan heidät on sijoitet-
23516: kunnissa on useianmissa tapauksissa otettu tava muurul.le, minkä lisäksi se vaikuttaa
23517: asuttamiseen kaiikiki maanhankintalain mu- muidenkin tilojen saantiin.
23518: kaan käytettävissä oleva maa. Kuitenkin on Maanhankintalain mukaan on noin 900
23519: osa siirtoväkeä vielä asuttamatta, ja vielä siirtoväkeen kuuluvaa !henkilöä todettu ka-
23520: enemmän paikallista väestöä. Ruotsalaisissa lastustila.n saantiin o:iJkeutetuksi. Kalastus-
23521: ja ikaiksikielisissä \kunnissa olisi vielä run- tilat on Lain mukaan perustettava meren
23522: saasti maata käytettävissä, ellei maanhan- rannikolle ja meren saaristoon. Uudenmaan
23523: kintalain tulkinta ja valtioneuvoston asiasta ilääni ja Turun saariston yksikieliset ruot-
23524: antamat 1päätökset estä.isi tämän maan käyt- salaiset ja kaksikieliset kunnat käsittävät
23525: töä asutukseen. yleensä parhaat kalastusWojen perusta:mis-
23526: V aitioneuvoston vahvistaman yksrkielis- alueet. NäiLle alueille voidaan kuitenkin
23527: ten ruotsalaisten ja kaksikielisten kuntien sijoittaa vain noin 400 ka!lastajaa, joten
23528: sijoitussuum:nitelman muikaan jää n. s. ruot- enempi osa kalastajista olisi sijoitettava
23529: salaisaLueella asutukseen käyttämättä noin suomalaisiin kuntiin. Astustoirrninnan tässä
23530: 7,000 ha maatalous- ja maatalouskelpoista vaiheessa voidaan kuitenkin jo todeta, että
23531: maata. Koska näissä kunnissa asutukseen nykyisen suunnitelman mukaan ei voida
23532: saatavasta maatalous- ja maatalouskelpoi- kaikille kalastustilan saantiin oiikeutetuille
23533: sesta maasta on 6/7 maatalousmaata, on antaa kalastustitlaa. Vajaus on noin 200
23534: asutukseen käyttämättä jäävä maa siis käy- tilaa, joten tälle määrälle ammattiikalasta-
23535: tännöllisesti katsoen peltoa. Jos tämä maa- ji:a joudutaan antamaan jokin muunlajinen
23536: määrä. voitaisiin käyttää tilojen muodosta- tila, joten heille ei jää sanottavammin
23537: miseen, tietäisi se sitä, että voitaisiin muo- mahdollisuutta harjoittaa entistä ammat-
23538: dostaa ainakin noin 700 viljelystilaa (pie- tiaan. Jos maanhankintalaissa olevaa ruot-
23539: nempiä tiloja luonnollisesti enemmän) siir- salaispykälää ei tulkittaisi niinkuin sitä nyt
23540: toväkeen kuuluville maansaajille. tulkitaan, voitaisiin heidät heLposti sijoit-
23541: Maanhankintalain 91 § : n mukaan on t,aa kalastusti'loiHe tai ainakin: meren ran-
23542: asuntotontti ja asuntotila pyrittävä anta- niikolle, jossa heillä olisi mahdohlisuus ha:r-
23543: maan sieltä, missä haikijalla on tai tulee ole- joittaa entistä ammattiaan kuten laki edel-
23544: maan pysyväinen asuin- tai työpaikka. lyttää.
23545: Nämä eivät siis, kuten viLjelys- ja asunto- Tähänastiset kokemukset osoittavat, että
23546: v~ljelystHat, ole sidottu siirtoväen yleiseen tarpeellisen määrän elinkeLpoisten asunto-
23547: sijoitussuunnitelmaan. Valtioneuvoston oi- viljelystilojen perustaminen siirtoväelle ny-
23548: ikeuskanslerin ottaman tulkinnan mukaan kyisen sijoitussuunnitelman mukaan on
23549: ovat näidenkin tilojen saajat siitäkin huoli- osoittautunut vaikeaksi. Lain rmuikaan asun-
23550: matta, että he jo asuvat näissä kunnissa ja toviljelystilat on perustettava sellaisille pai-
23551: !heiLlä on siellä työpaikka, huomioitava yksi- koille, joilla voimaperäisen maatalouden
23552: kielisten ruotsailaisten ja kaksikielisten kun- harjoittaminen on tuotteiden menekin edul-
23553: IX,75, - Ikonen y. m. 529
23554:
23555: iisuuden vuoksi mahdolilinen ja joilla on Ruotsalaisalueen kunnissa on asutUJkseen
23556: pysyvästi riittäviä ansiomahdollisuuksia saatava,a maata suhteellisen I"Ulllsaasti ver-
23557: taikka maan la,atu ja liikennesuhteet erikoi- rattuna niihin sijoitettavaksi määrättyyn
23558: sen hyvät. Kuten tunnettua, on varsinkin siirtoväikeen. Paikallisille maansa.ajille voi-
23559: 0 udelliffiaan lä-änin ruotsalaisissa kunnissa daan antaa maata siis kot:iJkunnistaan ja
23560: runsaasti liikekeskuksia ja tehdaslaitoksia, pääasiassa valmista peltoa käsittäviä tiloja.
23561: liikennesuhteet ovat maamme par:hairnmat Suomalaisissa kunnissa, joihin on sijoitet-
23562: sekä maan ~aatu ihyvää, joten näille seu- tava runsaasti siirtoväJkeä, on tilanne aivan
23563: duille, jos mihinkään, voitaisiin muodostaa päinvastainen. On nimittäin hyvin kyseen-
23564: elinkelpoisia asuntovi1jelystiloja. Mikäli näi- alaista voidaanko näissä kmnnissa p·aikalli-
23565: hin ikuntiin voitaisiin vapaasti sijoittaa siir- set maansaajat, varsinkin viljelysthlojen
23566: toväkeä, helpoittuisi ainrukin jossaikin mää- saajat, sijoittaa kot:ikuntiinsa vai joudu-
23567: Tin asuntoviljelystilojen saajien sijoitus. taanko heil1e tarjoamaan tiloja siirtoväen
23568: Kuten mainittu, olisi ruotsalaiskuntiin sijoitusalueen ulkopuolelta Pohjois-Suo-
23569: voitu sijoitta·a ainaikin 700 viljelystilan saa- mesta. Edellä sanotusta johtuu, että ooot-
23570: jaa enemmän, jos näitä alueita olisi voitu salaispykälä vaikuttaa sen, että ruotsa-
23571: vapaasti käyttää siirtoväen asuttamiseen. laisissa kunnissa paikalliset maan saajat
23572: Kun näin ei ole tapahtunut, on siirtoväkeä ovat erikoisasemassa verrattuna paikallisiin
23573: jouduttu ja edelleen joudutaan asuttamaan maansaajiin suomalaisissa kunnissa. Sama-
23574: vastaavasti pohjoisemmaiksi. Lain mukaan ten ovat lisämaan saajat ruotsalaisissa kun-
23575: olisi siirtoväkeen kuuluvat maansaajat py- nissa huomattavasti edullisemmassa ase-
23576: rittävä sijoittamaan sellaisille alueille, jotka massa imri:n suomalaisissa kunnissa.
23577: luonnonsuhteittensa, liikenne- ja taloudellis- EdeLlä mainittujen lisäiksi on vielä huo-
23578: ten edellyrtystensä puolesta lähinnä vastaa- mattava, että ruotsalaisen maaseutuväestön
23579: vat niitä alueita, missä he aikaisemmin kasvu on pysähtynyt. Niinpä vuosien 1900
23580: :asuivat. Kuitenkin on todettava, että siirto- -1942 vä:lisenä aikana ruotsinkielisten
23581: väen palkollisen sijoi·tusalueen pohjoisrajalla maalaiskuntien väkiluku - Ahvenanmaata
23582: olevat ikunnat eivät yleensä luonnonsuh- lukuunotta;matta- on ,pienentynyt 2 %: hla.
23583: teittensa, y. m. edellytystensä 1puolesta vas- Vastaavana aikana on niiden kolmen läänin
23584: taa niitä alueita, joissa se sii11toväiki, joka suomenkielisten maalaiskuntien väkiluku,
23585: näihin sijoitetaan, on aikaisemmin asunut. joissa on myös ruotsinkielisiä ja kaksikieli-
23586: Mainittakoon esimerkiksi, että huomattava siä ikuntia, kasvanut 27 %. Asumistiheys
23587: määrä Sortavalan maalaiskunnan siirtovä- onikin nyt jo suomalaisissa kunnissa lähes
23588: keä joudutaan sij:oittamaan Pihtiputaan kaksi kertaa suurempi kuin ruotsailaisissa
23589: kuntaan. Toisaalta taas on huomattava, että •kunnissa. On siis tältäkin kannalta katsot-
23590: Karjalan eteläisimmät osat ovat ilmastollis- tuna v·arsin outoa, jos ruotsalaismaa säily-
23591: ten ja taloudellisten edellytystensä puolesta tetään edelleen niin ,pyhänä", ettei sitä
23592: eteläisiä ruotsailaisalueita vastaavia. Sa- voida luovuttaa siirtoväen asuttavaksi.
23593: malla, kun ruotsalaispykälä huomattavasti Ruotsalaismaa voitaisiin :asuttaa, jos maan-
23594: vaikeuttaa karjalaisen maataloussiirtoväen ihankintalain 92 § : n 1 momentti tulkittai-
23595: sijoittamista, ai!heuttaa se siirtolaisilLe myös siin siten kuin perustuslrukivruliokunta on
23596: huomattavan taloudellisen menetyksen, mitä 5/9 1946 maatalousvaliokunnalle antamas-
23597: lain hengen muikaan olisi myös mahdolli- saan lausunnossa esittänyt. Vielä;kin va-
23598: suuden muikaan vältettävä. ikJUuttava;mmin V1oitaisiin asia hoitaa, jos
23599: Vielä on huomattava, että siirtoväen pa- maanhankintalain 92 § kirjoitettaisiin sel-
23600: 1mllisen sijoitusalueen poihjoisrajan kun- laiseen muotoon, ettei se jättäisi sijaa tul-
23601: nissa on siirtoväen asuttaminen melkein kinnalle.
23602: ~rksinomaan n. s. ik)'llmien tilojen varassa. Kun näiden muutosten aikaansaa;minen
23603: Kylmien tilojen asuUa;minen vaatii yleensä voi viedä. todennä;köisesti enemmän aikaa,
23604: suuria tienteko-, kuivatus- ja raivaustöitä, kuin mitä siirtoväen asuttamisen kiireelli-
23605: ja sen kautta tulee valtio'lle huomattavan syys edeLlyttäisi, olisi asiassa ryhdyttävä.
23606: kal1il!ksi. Näitä menoja voitaisiin säästää, vähemmän aikaa vieviin toimenpiteisiin.
23607: jos suomalaista siirtoväkeä voitaisiin asut- Nykyisenkin lain perusteella on valtioneu-
23608: taa ruotsalaisiin kiuntiin valmista peltoa ikä- vosto vwhvistanut sijoitussuunnitelmat sen
23609: sittäville tiloille. periaatteen mukaan, että suomalaista siirto-
23610:
23611: 544/48 67
23612: 530 IX,1s. - Ruotsalaiskuntien asutus.
23613:
23614: v.äkeä voidaan lisätä noihin kuntiin niin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23615: paljon, että suomalaisen väestön prosentti- järjestämään siirtoväen sijoitusta
23616: suhde ikoko kunnan väkilukuun verrattuna yksikielisiin ruotsalaisiin ja kaksikie-
23617: saa nousta sijoiUuksen jälkeen ainoastaan lisiin kuntiin siten, että suomalaista
23618: 2 %. Jos tämä prosentti korotettaisiin 4:ksi, siirtoväkeä voitaisiin lisätä näihin
23619: niin suurin epäkohta tulisi korjatuksi ja kuntiin niin paljon, että suomalaisen
23620: asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä. väestön prosenttisuhde kunnan väki-
23621: Edellä esitetyn peru&teella ehdotamme lukuun verrattuna saisi nousta sijoi-
23622: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi tuksen jälkeen noin 4 %:iin.
23623: toivomuksen,
23624: Helsingissä 5 päivänä eloikuuta 1948.
23625:
23626: Toivo Ikonen. Arno Tuurna.
23627: Eemil Luukka. Vieno Simonen.
23628: Heikki Soininen. Aino Luostarinen.
23629: J. E. Lampinen. Kustaa Tiitu.
23630: KaJle Joukanen. Viljami Kalliokoski.
23631: Lauri Leppihalme.
23632: 531
23633:
23634: IX, 16. - Toiv. al. N: o 223.
23635:
23636:
23637:
23638:
23639: Virolainen y. m.: Maanhankintalain toimeenpanoasetuksen
23640: 164 §:n 3 momentin muuttamisesta maanhankintalain
23641: 92 § :n 1 momentin mukaiseksi.
23642:
23643:
23644: E d u s k u n n a II e.
23645:
23646: Maanhankintalain 92 § :n mukaan on tain siitä, että maanhankintalain toimeen-
23647: siirtoväen sijoittaminen toimitettava siten, panoasetuksen 164 § :n 3 momentti on sel-
23648: ettei ruotsinkielisten ja kaksikielisten kun- västi ristiriidassa alussa mainitun lain py-
23649: tien luonnetta kielellisessä suhteessa muu- kälän kanssa. Asetuksen 164 § :n 3 mo-
23650: teta, kuitenkin niin, ettei maanluovutus- mentissa ei enää puhutakaan kuntien luon-
23651: velvollisuuden aiheuttama taloudellinen teesta kielellisessä suhteessa, vaan määrä-
23652: rasitus tule ruotsinkielisille maanomista- tään otettavaksi huomioon, että ruotsin-
23653: jille lievemmäksi kuin muille. kielisissä ja kaksikielisissä kunnissa kieli-
23654: Tämä maanhankintalain selvä määräys ryhmien välinen suhde pysyy olennaisesti
23655: on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, sillä muuttumattomana.
23656: kielipykälää on lähdetty käytännössä sovel- Kun maanhankinta'lain 92 § merkitsee
23657: tamaan kokonaan toisin kuin lakia säädet- kokonaan muuta ja asetus on siten jyr-
23658: täessä oli tarkoituksena. Kun ruotsalais- kässä ristiriidassa lain kanssa, esitämme
23659: kuntien kielellistä luonnetta muuttamatta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23660: olisi voitu käyttää asutukseen näissä kun-
23661: nissa oleva erittäin runsas asutuskelpoinen että hallitus viipymiittä ryhtyisi
23662: maa ja siten vaikeuksitta suorittaa siirto- toimenpiteisiin maanhankintalain toi-
23663: väen asuttaminen, onkin poiketen lain meenpanoasetuksen 164 § :n 3 mo-
23664: määräyksistä pyritty lähes kokonaan estä- mentin muuttamiseksi maanhankinta-
23665: mään suomenkielisen siirtoväen sijoittami- lain 92 § :n 1 momentin mukaiseksi.
23666: nen ruotsalaisa'lueelle. Tämä johtuu osit-
23667: Helsingissä elokuun 2 päivänä 1948.
23668:
23669: Johannes Virolainen. Onni Mannila.
23670: Yrjö Ha.uta~a. Markus Niskala..
23671: 532
23672:
23673: IX,77. - Hemst. mot. N:o 224.
23674:
23675:
23676:
23677:
23678: Kull~~r~ m. fl.: .Angå~nd~. åtgärd~1· för att berättiga vissa
23679: roJn~ngsskyldlga JOrdagare t~ll frim'llig försäljning
23680: av JOrd och att erhålla minskning av röjningsskyldig-
23681: heten.
23682:
23683:
23684: T i ll R i k s d a g e n.
23685:
23686: I § 2 jordanskaffningslagen stadgas, at·t odlingslägenheter i södra Finland, och mån-
23687: jord .på varje ort i främsta rummet tages gen jordberättigad ortsbo har stort behov
23688: av statsjord samt anskaffas av annat slags att utöka sin odlingsmark.
23689: jord i enlighet med lagen om reglering av För jordägaren, som först sedan överlå-
23690: den frivilliga jordanskaffningen eller på telseskyldigheten och röjningsplikten fast-
23691: annrut sätt genom frivillig överlåtelse. Den ställts, kan göra sig ett begrepp om vad
23692: sålunda fastslagna principen, att jord- dessa innebära och till vad hans ekono-
23693: anskaffningslagens syftemål främst bör miska resurser förslå, vore det likaså av
23694: tillgodoses genom frivilliga jordöverlåtelser, stor betydelse att, genom att till jordberät-
23695: har i praktiken visat sig lyckosam. Genom tigade få försälja av de ideella lägenhe-
23696: frivilliga jordförsäljningar har kolonisatio- terna, ikunna minska sin röjningsplikt ocrh
23697: nen påskyndats och givit goda resultat. skapa förutsättningar för dess uppfyllande.
23698: Emellertid har möjligheten att frivilligt Med stigande röjningskostnader gestaltar
23699: försälja den för överlåtelse fastställda jor- sig denna röjningsplikt så betungande, att
23700: den begränsats till femton dagar efter det den i många fall kan leda till ekonomisk
23701: kolonisationsplanen förelagts jordöverlåta- ruin, något som icke avses med jordanskaff-
23702: ren. I en del svenska och tvåspråkiga kom- ningslagens verkställighet, då riksdagen
23703: muner omfattar överlåtelseskyldigheten dels därom uttalat, att kolonisationsverksamhe-
23704: reella lägenheter, dels åter, där överlopps- ten bör bedrivas så, att det eftersträvade
23705: jord uppstår, s. k. ideella lägenheter, för resultatet uppnås sålunda, att lantbruket
23706: vilka kompensationsröjningar jämlikt § 53 åsamkas minsta möjliga ekonomiska skada.
23707: mom. 3 böra utf.öras. Reallägenheterna ha De överlåtelseskyldiga jordägarna borde
23708: berälknalts med hänsyni tili jordbruket för därför beredas tillfälle altt rmder en längre
23709: de jämlikt placeringsplanen till kommunen tid än femton dagar genom frivilliga för-
23710: förflyttade och jordberättigade ortsbor. säljningar till enligt jordanskaffningslagen
23711: Tager man i betraktande de jordberätti- jordberättigade fullgöra en del av sin över-
23712: gade inom ett vidare område, exempelvis låtelse. Det råder intet tvivel om, att, där-
23713: de svenska bosättningsområdena samman- est terminen för frivilliga jordförsörjnin-
23714: tagna, skall det visa sig, att enligt jord- gar utsträcktes tili förslagsvis ett år efter
23715: am.slkaf:fulingslagen jordberättigade finnas, det anläggningsförrättningen slutförts och
23716: som med fördel kunde beredas odlingsmöj- röjningsskyldigheten fastställts, kolonisa-
23717: ligheter på de från kolonisationen nu un- tionsverksamheten på frivillighetens grund
23718: dantagna ideella lägenheterna. Under så- skulle få ökad omfattning och lagens syfte-
23719: druna oonstoodig1heter är det inte ly(]lrligt, mål främjas.
23720: att den frivilliga kolonisationen inskränkes Med hänvisning till vad vi ovan fram-
23721: till att omfatta endast de för överlåtelse hållit få vi vördsamt föreslå, att riksdagen
23722: fastställda reella lägenheterna och att ter- ville besluta hemställa,
23723: minen för frivilliga försäljningar omöjlig-
23724: gör en fortsatt kolonisation på frivillighe- att .regeringen måtte vidtaga åt-
23725: tens väg. I svenska österbotten finnas en görder därhän, att jordägare i
23726: stor llllängd frontmän, sOilll önSkade förvärva svenskspråkiga ock tvåspråkiga kom-
23727: IX,11. - Kullberg y. m. 533
23728:
23729: muner i syfte att främja kolonisa- ligt jordanskaffningslagen jordberät-
23730: tionsverksamheten beredes tillfälle tigade frivilligt försälja jord och i
23731: att inom viss tid efter det anlägg- förhållande till den sålunda avytt-
23732: ningsförrättningen slu.tförts och röj- rade jorden erhålla minskning i 1·öj-
23733: ningsskyldigheten fastställts till en- ningsskyldigheten.
23734: Helsing:fors den 5 augusti 1948.
23735:
23736: Henrik Kullberg. Levi Jern.
23737: 534
23738:
23739: IX,77. - Toiv. a.l. N:o 224. 8uomenno1.
23740:
23741:
23742:
23743:
23744: Kullberg y. m.: Toimenpiteistä eräiden raivausvelvollisten
23745: maanomistalain oikeuttamiseksi maan vapaaehtoiseen
23746: myyntiin raivausvelvoUisuutta vastaavasti vähentämällä.
23747:
23748:
23749: E d u s k u n n a 11 e.
23750:
23751: Maanhankintalain 2 § :ssä säädetään, että asutustoiminnan. Ruotsalaisella Pohjan-
23752: maata otetaan kullakin paikkakunnalla lä- maalla on paljon rintamamiehiä, jotka ha-
23753: hinnä valtion maasta sekä hanki,taan maan 1uaisivat hanikkia viljelystiloja Etelä-Suo-
23754: vapaaehtoisen hankkimisen järjestelystä messa, ja monelle maansaantiin oikeute-
23755: annetun lain mukaisesti ja muulla tavoin tulle paikkakuntalaiselle olisi hyvin !tar-
23756: vapaaehtoisilla luovutuksilla muunlaisesta peen lisätä viljelysmaataan.
23757: maasta. Siten vahvistettu periaa;te, että Maanomistajalle, joka vasta sitten, kun
23758: maanhankintalain tarkoituksiin on ensi si- luovutusvelvollisuus ja raivausvelvollisuus
23759: jassa käytettävä vapaaehtoisia maanluovu- on vahvistettu, voi muodostaa käsityksen
23760: tuksia, on käytännössä osoittautunut onnis- siitä, mitä nämä merki1tsevät ja mihin hä-
23761: tuneeksi. Vapaaehtoisten maanmyyntien nen taloudelliset mahdollisuutensa riittävät,
23762: johdosta asutustoiminta on edistynyt ja olisi samoin suuresta merkityksestä, jos hän
23763: antanut hyviä ,tuloksia. voisi myymällä maansaantiin oikeutetuille
23764: Mahdollisuus luovutetta vaksi vahvistetun kuviteltuja tiloja vähentää raivausvelvolli-
23765: maan vapaaehtoiseen myyntiin on kuiten- suuttarun ja luoda edellytY'kset sen täyttä-
23766: kin rajoitettu viideksitoista päiväksi sen miselle. Raivauskustannusten noustessa
23767: jälkeen kuin asutussuunnitelmasta on an- muodostuu tämä raivausvelvollisuus niin
23768: nettu tieto maanluovuttajalle. Eräissä rasittavaksi, että se monissa tapauksissa
23769: ruotsalaisissa ja kaksikielisissä kunnissa saattaa johtaa taloudelliseen perikatoon,
23770: luovutusvelvollisuus käsittää osaksi reaali- mitä maanhankintalain toimeenpanolla ei
23771: tiloja, osaksi taas, missä ylijäämämaata on, suinkaan tarkoiteta. Siitä on eduskunta
23772: n. s. kuviteltuja tiloja, joista 53 § 3 mom: n lausunut, että asutustoimintaa on harjoitet-
23773: mukaan on suoritettava kompensatiorai- tava niin, että tarkoitettu tulos saavutetaan
23774: vauksia. Reaalitilat on laskettu huomioon- aiheuttamaila mahdollisimman vähän va-
23775: ottaen maan tarve sijoitussuunnitelman hinkoa maataloudelle. Luovutusvelvollisille
23776: mukaan kuntaan siirretyille ja maahan maanomistajille pi:täisi sen vuoksi antaa
23777: oikeutetuille paikkakuntalaisille. Jos ote- tilaisuus täyttää osa luovutusvelvollisuudes-
23778: taan huomioon maan saantiin oikeutetut taan vapaaehtoisin myynnein maanhankin-
23779: laajemmalla alueella, esimerkiksi ruotsalai- talain mukaan maan saantiin oikeutetuille
23780: sella asutusalueella kokonaisuudessaan} pitemmän ajan kuin viidentoista päivän
23781: osoittautuu, että on sellaisia maanhankinta- kuluessa. Mitään epäilystä ei ole siitä, että
23782: lain mukaan maan saantiin oikeutettuja, mikäli vapaaehtoisten myyntien määrä-
23783: joille edullisesti voitaisiin järjestää vilje- aika pidennetään esimerkiksi yhteen vuo-
23784: lysmahdollisuuksia nyt asutuksesta säästy- teen perustaruistoimituksen päättymisestä.
23785: ville kuvitelluille il:iloille. Tällaisissa olo- ja raivausvelvollisuuden vahvistamisesta lu-
23786: suhteissa ei ole onnellista, että vapaaehtoi- kien, vapaaehtoinen asurtustoiminta tulisi
23787: nen asutustoiminta rajoitetaan käsittämään edelleen laajenemaan ja lain tarkoitukselle
23788: vain luovutettavaksi vahvistettuja reaali- koituisi etua.
23789: tiloja ja että vapaaehtoisille myynneille Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23790: säädetty määräaika tekee mahdottomaksi nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
23791: vapaaehtoista tietä tapahtuvan jatkuvan muksen,
23792: IX,11. - Kullberg y. m. 535
23793:
23794: että hallitus ryhtyisi sen suuntai- velvollisuudfm vahvistannisesta myydii
23795: siin toimenpiteisiin, että maanomis- vapaaehtoisesti maata maanhankinta-
23796: tajille ruotsinkielisissä ja kaksikieli- lain mukaan maan saantiin oikeute-
23797: sissä kunnissa annettaisiin tilaisuus tuille ja saada siten luovutettua
23798: määrätyn ajan kuluessa perustamis- maata vastaavasti vähennystä rai-
23799: toimituksen päättymisestä ja raivaus- vausvelvollisuudesta.
23800: Helsingissä 5 päivänä elokuurta 1948.
23801:
23802: Henrik Xullberg. Levi Jern.
23803: 536
23804:
23805: IX,7s.- Toiv. al. N:o 225.
23806:
23807:
23808:
23809:
23810: Luukka y. m.: Rakennustarvikkeiden saannin turvaamisesta
23811: maanhankintalain mukaista ralDennustoimintaa · varten.
23812:
23813:
23814: E d u s k u n n a 11 e.
23815:
23816: Maanhankintalain .mukaan perUSitetuilla ministeriön alainen rakennusasiain osasto
23817: uusilla tiloilla tulee rakentaminen olemaan (KYMRO).
23818: eniten varoja kysyvä toimenpide. Kun sen Tämä kahtiajako on tuonut luonnolli-
23819: kiireellinen suorittaminen on välttämä- sesti mukanaan ankaran kilpailun siitä,
23820: töntä ei vain asukkaiden tiloille muutta- paljonko edellämainittuja säännöstelyn-
23821: misen takia, vaan myöskin siksi, että tilo- alaisia rakennustarvikkeita kummankin
23822: jen tuotannon a"lottaminen ei ole ylipäänsä linjan rakennustoimintaan vuosittain vara-
23823: mahdollista, ennenkuin niillä on tarpeel- taan. Maanhankintalain mukainen raken-
23824: liset rakennukset, olisi uusien tilojen ra- nustoiminta on sen kiireellisyyden ja tar-
23825: kennustoiminta saatava käyntiin nykyistä peen huomioonottaen joutunut tässä kil-
23826: nopeammin ja tehokkaammin. Uusien tilo- pailussa alakynteen, mikä on aiheuttanut
23827: jen rakennustoiminta olisi täi·keysjärjes- korvaamattomia taloudellisia vahinkoja
23828: tyksessä asetettava ensisijaiseksi. Sen erikoisesti maataloussiirtoväelle, joka en-
23829: tiellä olevat esteet olisi välttämättä saa- sin pitkät ajat odotettuaan maata on vielä
23830: tava raivatuksi pois ja tällöin on valtio- tämän jälkeen joutunut odottamaan mel-
23831: vallan toimenpiteillä ratkaiseva merkitys. kein vuosikausia ennenkuin rakentaminen
23832: Rakennustoimintaa yleensä on sotavuo- on voitu saattaa vauhtiin.
23833: sien jälkeen kaikkein suurimmassa mää- Maanhankintalain mukaiseen ra·kennus-
23834: rässä ehkäissyt sellaisessa avainasemassa toimintaan tarkoitettujen rakennusaine-
23835: olevien rakennustarvikkeiden kuten nau- kiintiöiden pienuus on vaikuttanut sen,
23836: lojen, sementin, lasitavaran sekä tiilien ja että asutuskeskusten omakotirakennustoi-
23837: rauta- sekä valutavarain vähyys. Tämä minta on pysynyt jatkuvasti vähäisenä ja
23838: on johtunut paitsi työpalkkoihin ja hin- että asukkaille maanhankintalain perus-
23839: toihin liittyvistä kysymyksistä myöskin teella siellä varatut asuntotilat ja -tontit
23840: rakennusaineteoUisuuden ulkoa tarvitse- ovat jääneet vuosikausiksi rakentamatta,
23841: mien raaka-aineiden niukkuudesta, mihin vaikka mitä selvimmin on voitu osoittaa,
23842: taas ovat olleet omat, tässä mainitsemat- että tällä tavalla voitaisiin nopeammin ja
23843: tomat kauppapoliittiset syynsä. Seurauk- helpommin parantaa asuntotilannetta asu-
23844: sena tästä on ollut se, että rakennustoi- tuskeskuksissa.
23845: mintaa on pitänyt jatkuvasti säännöstellä, Vaikka onkin myönnettävä, että paljon
23846: mikä on tapahtunut kahta linjaa kulkien: rakennusainemateriaalia vaativa sotakor-
23847: Maanhankintalain mukaisten rakennustoi- V.~usteollisuus on .tärk~ysjärjestyksessä pi-
23848: minnan ohjaajana ja säätmöstelijänä on ta~yt asettaa ens1arvmselle tilalle, pitänee
23849: toiminut Maatalousseurojen Keskusliiton paikkansa kuitenkin se, että pahin ajan-
23850: Asutusvaliokunta alaisilleen asutustoimi- kohta tällä linjalla lienee sivuutettu.
23851: kuntineen sekä maaseudun muunlaisen Maanhankintalain mukaisen rakennustoi-
23852: rakennustoiminnan ja asutuskeskusten ra- minnan pahimmaksi kilpailijaksi jäävät
23853: kennustoiminnan valvojana ja säännöste- tämän jälkeen maaseudun muu rakennus-
23854: lijänä kulkulaitosten ja yleisten töiden toiminta sekä asutuskeskusten asuntora-
23855: IX,78. - Luukka y. m. 537
23856:
23857: kennustoiminta sekä teollisuuden kunnos- tömien tuotantolaitosten rakentaminen voi-
23858: tamis- ja uudisrakennustoiminta. Semen- daan tällä hetkellä rinnastaa kiireellisyy-
23859: tistä puheen ollen on viimemainittuun pii- dessään maanhankintalain mukaiseen ra-
23860: riin luettava erikoisesti voimalaitosten ra- kennustoimintaan.
23861: kennustyömaat. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23862: Käsittääksemme maatalousrakennustoi- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
23863: minta ulkopuolella maanhankintatilojen on toivomuksen,
23864: sotavuosien jälkeen saanut välttämättömät
23865: tarpeensa tyydytetyksi. On myöskin ollut että hallituksen toimesta ;-yhdy-
23866: jo aivan riittävästi aikaa sekä luvallisesti tään tehokkaisiin tm"mcnpiteisiin vai-
23867: että luvattomasti harrastaa huvilaraken- keasti saatavien rakennustarvikkei-
23868: nustoimintaa ja lomarakennustoimintaa, den saannin tu1·vaamiseksi maanhan-
23869: joten sille olisi nyt lopultakin löydettävä kintalain mukaista rakennustoimin-
23870: riittävän tehokkaat ehkäisytoimenpiteet. taa varten lähinnä siten, että muuta
23871: Kuten edellä an sanottu on maanhankinta- rakennustoimintaa kiireellisesti S'lt-
23872: lain mukaista omakotirakennustoimintaa pistetaan ja että käytettävissä olevat
23873: pidettävä nykyisissä oloissa asutuskeskus- rakennusaineet varataan suurem-
23874: ten muunlaista asuntorakennustoimintaa massa määrin kuin tähän saakka
23875: edullisempana, joten ensinmainittua olisi maanhankintalain mukaist1le tiloille
23876: laajennettava viimemainitun kustannuk- sekä että rakennusaineteollisuuden
23877: sella ja tämä olisi otettava huomioon myös- ulkomailta tuotettavien raaka-ainei-
23878: kin rakennusaineiden kiintiöiden jaossa. den saannin lisäämisen tarve kauppa-
23879: Vain voimalaitosten uusimisen vaatima suhteita solmittaessa riittävästi huo-
23880: materiaa'litarve, mikä on pääasiassa se- mioidaan.
23881: mentin tarvetta, sekä kaikkein välttämät-
23882: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1943.
23883:
23884: Eemil Luukka. Toivo Ikonen.
23885: Pekka Kiiski.
23886:
23887:
23888:
23889:
23890: 144/48 68
23891: 538
23892:
23893: IX,79. - Toiv. a.l. N:o 226.
23894:
23895:
23896:
23897:
23898: Kuja.la. y. m.: Asutusasiainosaston oikeuttamisesta myöntä-
23899: mään rakennus- ja työlupia fJoissijaisille maa.nsaajille ja
23900: yleensä omalwti1·akentajille.
23901:
23902:
23903: E d u s k u n n a 11 e.
23904:
23905: Asuntokysymyksen hoitaminen on ollut myöntää rakennuslainoja valtion varoista
23906: yksi vaikeimpia pulmia sodan jälkeisenä myöskin toissijaisille maansaajille.
23907: aikana. Sosiaalisen tutkimustoimiston ti- Tukemalla omakotirakennustoimintaa voi-
23908: lastojen mukaan yksinomaan kaupungeissa daan huomattavasti helpottaa asuntopulaa.
23909: ja kauppaloissa on asunnon hakijoita ollut Kansalaiset ovat tässä toiminnassa osoitta-
23910: jatkuvasti vuosina 1946 ja 1947 yli 25,000. neet huomattavaa oma-aloitteisuutta. M. m.
23911: Luku kohoaa huomattavasti, jos siihen lisä- Kymin kunnassa on 200 toissijaiselle maan-
23912: tään maalaiskunnissa olevat asunnon tarvit- saajalle lohkaistu rakennustontti, ja yli 100
23913: sijat, joita on varsin runsaasti. M. m. Ky- henkilöä on omatoimisesti hankkinut raken-
23914: min kunnassa on asunnon hakijoita lähes nukseen tarvjttavan puutavaran nostamalla
23915: 500. Sosiaalisen aikakauskirjan mukaan ja sahauttamaHa hukkutukkeja y. m. kei-
23916: koko asuntovajaus maassamme oli vuoden noilla. Heistä huomattava osa on myöskin
23917: 1947 alussa 63,500, jonka jälkeen tilanne hankkinut käytettyjä tiiliä ja nauloja, jo-
23918: ei ole parantunut, vaan päinvastoin se on ten he voisivat varsin vähäisillä rakennus-
23919: kehittynyt yhä vaikeammaksi. aineiden ostoluvilla saada rakennuksensa
23920: Useilla elämänaloilla on tapahtunut pa- asuttavaan kuntoon. He eivät ole voineet
23921: rannusta, mutta asuntopula on edelleen- aloittaa rakennusta, koska heille ei ole
23922: kin varsin huolestuttava. Uusien perhei- myönnetty rakennus- ja työlupaa. On suo-
23923: den perustajilla ei ole juuri lainkaan mah- rastaan kummastuttavaa, ettei kansalaisille
23924: dollisuutta saada omaa asuntoa. Varsin vaikeana asuntopulan aikana myönnetä ra-
23925: useissa tapauksissa joutuvat nuoret parit kennuslupia, vaikka he ovat hankkineet ra-
23926: asumaan toisistaan erillään. Perheitä ja kennustarpeita, jotka uhkaavat pilaautua
23927: yksityisiä asuu jatkuvasti pommisuojissa ja sen vuoksi, ettei ole rakentamisen mahdol-
23928: muissa epätyydyttävissä asunnoissa. Tä- lisuuksia.
23929: mänlainen asiantila ei voi jatkua tuotta- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
23930: matta vakavia vaurioita. Asunto lienee vä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23931: hin, mitä kansalainen on oikeutettu yhteis-
23932: kunnalta odottamaan. Yhteiskunnan on että hallitus kiireellisesti ryh-
23933: riennettävä tässä kysymyksessä kansalaisten tyisi toimenpiteisiin omakotiraken-
23934: avuksi. Siihen on nyt mahdollisuuksia, sillä nustoiminnan helpottamiseksi siten,
23935: sotakorvaushelpotusten vuoksi on vapautu- että asutusasiainosasto oikeutettaisiin
23936: nut rakennusmateriaalia sekä pääomia, jo- myöntämään rakennus- ja työlupia
23937: ten voidaan myöntää rakennus- ja työlupia toissijaisille maansaajille sekä yleensä
23938: sekä toisaalta olisi .nyt mahdollisuuksia omakotiraken tajille.
23939: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
23940:
23941: Toivo Kuja.la.. Hugo Manninen. Antto Prunnila..
23942: Vilhelm Riihinen. V. Puuma.la.inen. Anna. Nevala.inen.
23943: Pa.a.vo Leskinen. Arvo Riihimäki. Irma Torvi.
23944: Eino Kujanpää. Niilo Nieminen. Matti Meriläinen.
23945: Eino Roine. Mikko Järvinen. Hannes Tauriainen.
23946: Toivo Friman. ·Elli Stenberg.
23947: 539
23948:
23949: IX,so. - Toiv. al. N: o 227.
23950:
23951:
23952:
23953:
23954: Riihinen y. m.: Korvauksen suorittamisesta rnaansaantiin
23955: oikeutetuille maanluovutuspäätösten purkamisesta heille
23956: aiheutuneista menetyksistä.
23957:
23958:
23959: E d u s k u n n a 11 e.
23960:
23961: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun KOJ.lkeimman oilkeuden maanluovutusta
23962: maanhankintalain mukaan tj.lan tai asunto- ilmskevien purkamispäätösten seurauksena
23963: tontin muodostamisen, n. s. lperustamistoi- ovat tl!1ikuisat maanhankintalain mulman
23964: mitu!ksen saatua 'lain voiman annetaan tila maata SllJaileet asukkaat joutuneet maan,
23965: hallintasopimuksella moonsaantiin oikeute- rakennustarpeiden, elojen ja muun tavaran
23966: tulle. Hrullintasopimuksessa määrätyillä eh- men.etJ'Iksen s~kä työajan hookaan1mmisen
23967: doil'la maa kuuluu sen saajalle. Ha1linta- !kautta huomattaviin taloudellisiin mene-
23968: sopimu!ksen allekirjoitettuaan asukas tavail- tyiksiin, joita heille ei ole korvattu. On
23969: lisesti ryhtyy raiv:aaa:n81an ja :mkentamaan kohtuutonta, että mainitmt menetykset,
23970: tilaa ikuten omaansa. l\fuanhankintalain jotka johtuvat lain puutteellisuudesta tai
23971: muJkaan hallintasopimuksen kautta on sito- lain täytäntöönpanon virheellisyydec:;tä, jä-
23972: vasti ~oppuu:n suoritettu maanlunastus ja tetään asianomaisten maansaantiin oikeu-
23973: 'luovutusta koskevat toimenpiteet. Hahlinta- tettujen vahin~01ksi. Kun vahingot ovat
23974: sop:imuksen katsotaan turvaavan maansaa- johtuneet kokonaan maansaantiin oikeute-
23975: jan oikeudet vasta;anottamaansa maahan. tuista itsestään riippumattomista tekijöistä
23976: MaanJhankintalain täytäntöönpano on ikui- ja -vahing10t saattavat asianomaiset heille
23977: tenkin osoittarmt, että :hallintasopimukset ylivoimaisiin vaikeuksiin, niin ikatsomme,
23978: eivät turvaa maansaa:jain oikeuksia. Ha:llim.- että maanluovuttajien ikorik:e:impaan oikeu-
23979: tasopimU'kset uhkaavat käydä kokonaan teen maanluovutusta koskevista v.a,lituk-
23980: merkitY'ksettömiksi maamsaajiHe sen kautta, sista ooheutuneet menetykset on V·aWon
23981: että maanluovuttaj·at korkeimpaan oikeu- puoles·ta ikorvattava.
23982: teen vedoten vaativat maanluovutusta kos- Edellä esitetyn nojrulla eihdotaa:nme edus-
23983: ikevien päätösten pul'lkamista ja hehltä otet- kunnan ihyväiksyttäväksi toivomU'ksen,
23984: tuj•en :maiden trukaisinpalootusta. Luikui-
23985: sissa tapauksissa maa:nluovutuspäätökset että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23986: onkin [>uret1m ja hallintasopimuksia teh- sellaisiin toimenpiteisiin, että maan-
23987: neiltä maansaajilta otettu oiikeus heille an- saanUin oikeutetuille suoritettaisiin
23988: nettuun :maahan, siinä toimittamiinsa rai- täysirnääräinen korvaus menetyksistä,
23989: vauksiin ja raik:ennmksiin. Nyt jo on lror- .iotka heille ovat aiheutuneet maan-
23990: ik:eimpaan oikeuteen jäte,tty yli 300 maan- luovuttajien anomuksista tai niiden
23991: omistajan vaatimusta maa:n~uovutuspäätök johdosta korkeimmassa oike1tdessa
23992: sen ptrukamisesta. tehtyjen maanluovutuspäätösten pur-
23993: kamisista.
23994: Helsingissä 27 päivänä heinä:kuuta 1948.
23995:
23996: Vilhelm Riihinen. Toivo 1. Sormunen.
23997: Hugo Manninen. Mauri Perkonoja..
23998: Esa Hietanen. J. Mustonen.
23999: 540
24000:
24001: IX,s1. - Toiv. al. N:o 228.
24002:
24003:
24004:
24005:
24006: Luukka y. m.: Korkohyvityksen suorittamisesta korvauspi-
24007: dätysten kuoletus- ja korkoerille maanhankintalain alais-
24008: ten tilojen hinnan ja lainojen maksussa.
24009:
24010:
24011: E d u s kun n a 11 e.
24012:
24013: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun kin kuolettamatta olevalle pääomalle. Sen-
24014: maanhankintalain 18-20 §: ssä tarkoite- sijaan erääntyneet lyhennykset indeksi-
24015: tun, siirtoväkeen kuuluvan henkilön teke- korotuksineen ja korkoerineen jäävät nii-
24016: män maansaantihakemuksen johdosta pidä- den erääntymispäivistä lähtien korotto-
24017: tetään hänelle toisen korvauslain mukai- mina odottamaan lopullista varojen selvi-
24018: sesti korvausosakkeiden hallintoyhteisön tystä.
24019: osuustodistuksina ja korvausobligatioina Keskisuurissa knrvauksissa tekevät nJ:i.tmä
24020: suoritettavasta korvausmäärästä maanhan- vuosittain erääntyneet määrät nykyisin
24021: kintalain 96 ja 105 §: ssä mainitun myynti- 200,000-300,000 mk ja perikunta- ja suu-
24022: hinnan, saman lain 102 §: ssä mainittujen rempien viljelystilojen hintain kohdalta
24023: lainojen sekä siirtoväen ja rintamasotilai- nousevat usein huomattavasti korkeampiin
24024: den asuttamisen rahoittamisesta annetun määriin. Kun pidätysten loppuselvitys ai-
24025: lain mukaan myönnettyjen lainojen suori- nakin hallintasopimuksin saatujen tilojen
24026: tukseksi 80% korvausmäärästä, mikä pi- osalta voi tapahtua jopa 5 vuoden päästä
24027: dätys sittemmin alennetaan hakijalle an- hallintasopimuksen teosta, merkitsee se
24028: nettavaksi pyydettyä tilalajia tai asunto- sitä, että korvauksensaaja saattaa 5-8
24029: tonttia sekä haettujen lainojen suuruutta vuoden ajalta menettää sen edun, mikä
24030: vastaavaan määrään. Kesäkuun 2 päivänä hänelle olisi koitunut, jos hän olisi voinut
24031: 1945 annetun asetuksen maanhankintalain sijoittaa vuosittain erääntyneet varat kal-
24032: toimeenpanosta 227 § :n mukaan pidätet- liskorkoisten lainojensa lyhentämiseen tai
24033: täville obligatioille juoksevan koron on korkoa kasvaviksi. Täten joutuu korvauk-
24034: korvauksen saaja oikeutettu nostamaan sensaaja ilman omaa syytään kärsimään
24035: siihen päivään asti, jolloin pidätetty obli- huomattavan taloudellisen tappion edellä-
24036: gatiomäärä käytetään valtion saamisten sanotun korkohäviön muodossa.
24037: lyhentämiseen. Kaiken edelläesitetyn perusteella, rohke-
24038: Maatalousministeriön asutusasiainosaston nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
24039: ja valtiokonttorin selviteUessä yhteisesti hyväksyttäväksi toivomuksen,
24040: edelläselostettujen pidätettyjen korvausten
24041: käyttöä tilojen hinnan ja lainojen mak- että hallitus kiireellisesti muut-
24042: suun perustuu se käytäntö, jota on sovel- taisi 2 päivänä kesäkuuta 1945 an-
24043: lettu korvauspidätysten korkokysymyk- nettua asetusta maanhankintalain
24044: Sissa, viimeksimainittuun maanhankinta- toimeenpanosta siten, että maanhan-
24045: lain toimeenpanoasetuksen 227 §: ään. kintalain alaisten Ulojen hinnan ja
24046: Kun mainittu pykälä on sanonnaltaan yli- lainojen maksussa korvauspidätysten
24047: m~1kainen ovat edellämainitut selvittely- kuoletus- ja korkoerille luettaisiin
24048: elimet katsoneet asetuksen säännöstä tul- 4 % korkohyvitys niiden erääntymis-
24049: kittavaksi siten, että pidätetyille korvaus- päivistä lukien.
24050: varoille lasketaan 4 % korko vain kulloin-
24051: Helsingissä 4 päiv;änä elokuiUta 1948.
24052:
24053: Eemil Luukka. Pekka Kiiski.
24054: Toivo Ikonen. E. Pusa...
24055: 541
24056: IX,s2. - Toiv. al. N:o 229.
24057:
24058:
24059:
24060:
24061: Sormunen y. m.: Toimenpiteistä eräiden maatalouskiinteis-
24062: töjen pakkohuutokaupoista aiheutuneiden epäoikeuden-
24063: mukaisuuksien korjaamiseksi.
24064:
24065:
24066: E d u s k u n n a ll e.
24067:
24068: Viitaten vuoden 1947 valtiopäivillä jä- lilla maatamme maatalouskiinteistö-
24069: tetyn toivomusaloitteen n: o 228 peruste- jen pakkohuutokaupat ja viljelijäin
24070: luihin, joissa selostetaan vuosina 1930 ja arvokkaiden omaisuuksien menetyk-
24071: sen jälkeen eräissä maatalouskiinteistöihin set, ja antaisi Eduskunnalle esityk-
24072: kohdistuneissa pakkohuutokaupoissa ilmen- sen laiksi, jonka nojalla epäoikeuden-
24073: neitä epäoikeudenmukaisuuksia, kunnioit- mukaisuudet voidaan oikaista ja kor-
24074: taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttä- vata sekä oikeuttaa kysymyksessä
24075: väksi toivomuksen, · olevana ajankohtana pakkohuutokau-
24076: poissa tilansa menettäneet taikka hei-
24077: että hallitus kiireellisesti toimitut- dän oikeudenomistajansa maansaan-
24078: taisi tutkimuksen syistä, mitkä vuo- tiin.
24079: sina 1930-35 aiheuttivat eri puo-
24080: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
24081:
24082: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto.
24083: Eino Tainio.
24084: 542
24085:
24086: IX,s3. - Toiv. al. N:o 230.
24087:
24088:
24089:
24090:
24091: Virolainen: Maanhankintalain mukaan siir,ooväelle myytä-
24092: vien tilojen hinnan määräämisestä.
24093:
24094:
24095: E d u s k u n n a 11 e.
24096:
24097: Maanhankintalakia, toista korvauslakia· tihintaehdotuksia tehdessään pyrkineet
24098: ja toista omaisuudenluovutusverolakia sää- määräämään tilojen myyntihinnat korvaus-
24099: dettäessä oli tarkoituksena, että omaisuuden hintoja huomattavasti korkeammiksi. Kun
24100: arvo kaikkien mainittujen lakien mukaan tällainen pyrkimys on maanhankintalain
24101: arvioitaisiin samoilla perusteilla. Tätä pää- tarkoituksen vastainen ja johtaisi käytän-
24102: määrää ei kuitenkaan käytännössä ole saa- nössä maataloussiirtoväen kohtuuttoman
24103: vutettu, vaan joutuvat maanhankintalain raskaaseen velkautumiseen, olisi hallituksen
24104: mukaan tilansa saavat siirtoväkeen kuulu- viipymättä huolehdittava siitä, että tilojen
24105: vat henkilöt yleensä maksamaan tiloistaan myyntihintoja ei määrättäisi korkeammiksi
24106: huomattavasti korkeamman hinnan kuin kuin mitä tilojen saajat ovat saaneet val-
24107: mitä he saavat korvausta menettämästään tiolta korvauksena alueluovutuksen joh-
24108: vastaavanlaisista tiloista. Jotta näin syn- dosta menettämistään vastaavanlaatuisista
24109: tyvä taloudellinen tappio ei jäisi siirtoväen alueista ja muusta omaisuudesta.
24110: kannettavaksi, otettiin maanhankintalakiin Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
24111: määräys, jonka mukaan tiloja siirtoväelle nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24112: myytäessä maatalousministeriön on otettava
24113: huomioon ne perusteet, joiden mukaan siir- että hallitus huolehtisi siitä, että
24114: toväelle suoritetaan korvausta toisen kor- myytäessä maanhankintalain mukaan
24115: vauslain mukaan alueluovutuksen tai vuok- tiloja siirtoväelle myyntihinta ei saa
24116: rauksen johdosta menetetystä kiinteästä nousta korkeammaksi kuin se kor-
24117: omaisuudesta. vaus, mitä valtio on suorittanut
24118: Suoritetuissa myynneissä ei tätä lain sel- alueen saajalle tämän alueluovutuk-
24119: vää määräystä ole kuitenkaan tahdottu nou- sen tai vuokrauksen johdosta menet-
24120: dattaa, vaan ovat maanviljelysseurat myyn- tämästä tilasta.
24121: Helsingissä elokuun 2 päivänä 1948.
24122:
24123: Johannes Virolainen.
24124: 543
24125:
24126: IX,s4. - Toiv. al. N:o 231.
24127:
24128:
24129:
24130:
24131: Laitinen y. m.: Toimenpiteistä yksityisiUe maanluovutta-
24132: jille maksetun hinnan järjestelerniseksi.
24133:
24134:
24135: Ed uskunn alle.
24136:
24137: Voimassa olevan maanhankintalain mti- pauksia, että palkkatuloillaan elävät sääs-
24138: kaisesti asutustarkoituksiin otettu maa ja täjät ovat kiinnittäneet säästönsä maa-
24139: metsä hinnoitetaan vuoden 1944 hinta- omaisuuteen V'oidakseen näin turvata sääs-
24140: tason mukaisesti. Nyt on kumminkin tun- tönsä ja mahdollisesti sitä tietä vanhuu-
24141: nettua, kuinka hintataso vuodesta 1944 den päivänsä. Heitäkin kohtaa nykyinen
24142: lähtien on muuttunut. Tätä kuvastaa m. m. menetelmä kohtuuttoman raskaasti. Kun
24143: se, että kun elinkustannusindeksi v. 1944 ottaa vielä huomioon sen, että näin luovu-
24144: oli 203, oli se jo viime kesäkuussa 773. tettavaksi määrättyjen kiinteistöjen, ra-
24145: Vuoden 1944 hintatason pohjalla on siis kennusten ja puiden hinta suoritetaan
24146: esim. Pohjois-Savon parhaissa kunnissa J0-15 vuoden kuluttua erääntyvillä val-
24147: maanhankintalain säännösten nojalla Maa- tion velkasitoumuksilla, lisää tätä koh-
24148: talousministeriön asutusasiainosaston kier- tuuttomuutta vielä se, että luovuttajalle
24149: tokirjeen N: o 51 11. 4. 1947 mukaisesti määrätty alhainenkin korvaus on sidottu
24150: maksettava parhaista ensiluokkaisista pelto. pitkäaikaiseen sitoumukseen, josta mak-
24151: maista korkeimpana hintana 1:3,875 mark- settava korko ei vastaa edes nykyistä tal-
24152: kaa hehtaarilta, tois- ja ko'lmasluokkais- letuskorkoa.
24153: ten peltomaiden jäädessä siitä huomatta- Ne syyt, jotka nämä toimenpiteet aiheut-
24154: vasti alle. Kun jo raivauskustannusten tavat, johtuvat luonnollisesti niistä mene-
24155: sanotaan nousevan noin 50,000--60,000 tyksistä, jotka sodassa menetimme. Mutta
24156: markkaan hehtaarilta, on valmiin pellon kun käyty sota ei ollut maan luovuttajain
24157: hinta vaan noin 1/5 raivauskustannuksista ja talonpoikaisväestön vaan koko kansan
24158: maapohjasta puhumattakaan. Samoin met- ja valtion olisi siitä aiheutuvat menetyk.
24159: sien arvo on jäänyt alle todellisten hinto- setkin pyrittävä jakamaan tasapuolisesti
24160: jen suunnilleen samassa suhteessa kuin koko kansan kesken. Samoin myös se
24161: peltomaankin ja metsäpohjasta maksetaan taloudellinen kehitys, joka vuoden 1944
24162: vaan sadoissa markoissa tai muutama jälkeen on tapahtunut, ei ole sen väestön
24163: tuhatlappunen hehtaaria kohden. osan syytä joka maata joutuu luovutta-
24164: Tällainen asiaintila ei mielestämme ole maan, joten siitäkin valtiovallan on vas.
24165: oikea, sillä sen kautta verrattain harva- tattava. Kun tästä kehityksestä aiheutuu,
24166: lukuiset yhteiskunnan jäsenet joutuvat että palkat on sidottu indeksiin ja kun
24167: hyvin raskaan erikoisverotuksen alaiseksi, siirtoväen korvaussaataville on valtion
24168: joutuessaan luovuttamaan reaaliomaisuut- indeksitakuu, niin tuntuisi kohtuulliselta,
24169: taan hintaan, joka ei ole kuin osa käy- että luovutettavan maan ja metsien hin-
24170: västä hinnasta eikä vastaa inflatoorisen toja korotettaisiin myöskin 1944 hinnoista
24171: kehityksen aiheuttamaa hinnannousua, kulloinkin indeksin osoittamalla määrällä
24172: josta kaikki muut yhteiskuntapiirit pääse- ja että maanlunastushinnasta aiheutuville
24173: vät osallisiksi. Tämä koskee raskaimmin valtion velkasitoumu!ksille maksettava korko
24174: sellaisia keskikokoisia ja pienehköjä talon- asetettaisiin rahalaitosten maksaman talle-
24175: poikaisviljelijöitä ja maanluovuttajia, jotka tuskoron tasalle.
24176: tarvitsisivat tiluksensa perillistensä viljel- Edellä olevan perusteella ja että tämä
24177: täväksi. On myöskin lukuisia sellaisia ta- yksityisiä, monasti vähävaraisia maanluo-
24178: 544 IX,s4, - Maan luovutushinta.
24179:
24180: vuttajia koskeva epäoikeudenmukaisuus den 1944 hinnoilla luovuttamistaa'n
24181: saataisiin edes jossain määrin korjatuksi, maista, metsistä ja rakennuksista ja
24182: esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- että maan luovutuksesta aiheutuville
24183: vomuksen, valtion velkasitoumu:ks~1le suoritettai-
24184: sii'n korkoa rahalaitosten maksaman
24185: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi talletusko1·m mttkaisesti, ja että 'näi'n
24186: sellaisii'n toimenpiteisiin, että yksi- aiheutuva tappio suoritetaa'n valtion
24187: tyisille maan luovuttajille an'nettai- varoista rasittamatta sillä siirtoväkeä
24188: siin indeksin osoittama korotus vuo- tai muita mamn saajia.
24189: Helsingi:ssä elokuun 2 päiv<änä 1948.
24190:
24191: Eino Laitinen. Aino Luostarinen.
24192: Väinö Rankila. H. Soininen.
24193: Viljam Sarjala. Vieno Simonen.
24194: Tahvo Rönkkö. Kustaa Tiitu.
24195: Toivo H. Kinnunen. Anton Suurkonka..
24196: 545
24197:
24198: IX,sö. - Toiv. al. N:o 232.
24199:
24200:
24201:
24202: Rantala y. m.: Lunastuslainsäädännön ulkopuolelle jäänei-
24203: den vuokra-alueiden itsenäistämisestä.
24204:
24205: E d u s k u n n a 11 e.
24206:
24207: Maassamme on edelleenkin, sen itsenäi- vattoman erilainen, riippuen ajankohdasta
24208: syyden aikana suoritetusta laajasta vuokra- ja olosuhteista joissa vuokrasuhde on syn-
24209: alueiden lrmastusla:innsäädännöstä huoli- tynyt. Niinpä vuokramaksu lukuisissa ta-
24210: matta vielä suuri määrä sellaisia vuokra- paurksissa on määrätty suoritettavaksi päi-
24211: alueita, jotika ovat jääneet lunastus- ja vätöinä tai luonnontuotteissa tai molem-
24212: itsenäistäruislakien ulkopuolelle. Vuoden missa näitä. Se on nykyisissä oloissa saat-
24213: 1946 aikana loppuunsaatetun tutkimuksen tanut eri syistä riippuen muodostua koh-
24214: mukaan oli vuoden 1943 lopussa vuokrasuh- tuuttomwksi tai muuten vaikeuttaa vuokraa-
24215: teessa olrleita vuokra-alueita yli 21,000 ja j·an toimeentulon ma:hdoHisuuksia. Niinpä
24216: lisä:ksi mainitussa ·tutkimuksessa saatiin tie- erittäinkin eräillä esikaupunkialueilla ja
24217: toja yli 7,000 vuokra-alueesta jotka eivät taajaväikisissä yhdyskunnissa vuokrasuhteet
24218: kuuluneet tutkimuksen piiriin. muuttuneissa oloissa ovat muodostuneet
24219: Eduskunnassa on näiden vuokra-alueiden vuokraajiUe aivan kohtuuttoman rasitta-
24220: ja niiden haltijain asemaan useissa eri yh- viksi. Niin sanotuil'La yhteismailla asuvat
24221: teyksissä kiinnitetty huomiota. Niinpä vuo- ovat taas erittäin epävar.massa ·asemassa ja
24222: den 1947 valtiopäivillä jätettiin hallituksen heidan hallitsemiensa alueiden järjestämi-
24223: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kaksi eri nen itsenäiseksi olisi !kiireellisesti toteutet-
24224: kyselyä jotka !koskivat vuokra-alueiden lu- tava!. SaJilla !koskee myöskin yhdistysten ja
24225: nastamista tarkoittavan lainsäädännön to- seurojen vuokrasuhteessa o}evia toimitalo-
24226: teuttamista ja kiirehtimistä. Näihin kysy- jen tonttialueita. Niiden itsenäise~ksi lunas-
24227: myksiin annetuissa vastauksissa sill:oinen taminen dlisi tehtävä maJhdolliseksi.
24228: maatalousministeri Viding m. m. mainitsi YhteiskunnaHa on täysi syy pyrkiä va-
24229: vuokra-arlueiden lunastamisasi.an lähinnä kaannuttamalan vuokramiesten 3Sema ja
24230: olevan lkatsottruva 'liittyvän nonnaaliajan siinä tarkoituksessa olisi ma:hdolrlisimman
24231: asutustoimintaan ja rlakiesityksen olevan nopeasti a:irkaarnsaatava ·lainsäädäntö vuok-
24232: jatkuvan valmistelun alaisena. m~aJueiden itsenäistämiseksi. Hallituksen
24233: Voiunassaoleva laki eräiden maa:nvuokra- olisi syytä kiirehtiä tätä tarkoittavaiil lain-
24234: suhteiden pitentämisestä, joka tuli voimaan säädännön airk•aansa.amista.
24235: ikesäJkuussa 1945, .tosin turvaa niille vuokra- Edellä mainittuihin perusteluihin viita-
24236: miehille, joihin se kohdistuu, vuokraoikeu- ten ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
24237: den jatkumisen vuoden 1950 loppuun. Kui- toivomurksen,
24238: tenkin olisi syytä kaikin tavoin kiirehtiä
24239: vuokra-alueiden itsenäistämistä koskevan että hallitus kiirehtisi vielä lunas-
24240: lainsäädännön aikaansaamista. Se epävarma tuslainsäädännön ulkopuolella olevien
24241: asema jossa· vuokramiehet yleensä ovat, on vuokra-alueiden itsenäistämistä kos-
24242: omiaan ehkäisemään vuokra-alueiden teho- kev(J/}1, lainsäädännön lopullista val-
24243: ikasta viljelemistä ja !kunnostamista sekä mistelua ja ensi tilassa antaisi Edus-
24244: niillä olevien rakennusten välttämättömiä- kunnalle esityksen mainituksi lain-
24245: ·kin korjauksia; ja uusimista. Vuokraajan säädännöksi.
24246: suoritettavan vuokramaksun suuruus on ta-
24247: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
24248:
24249: Viljo Rantala. Juho Kuittinen. Meeri Kalavainen.
24250: Arvo Sävelä. Juho Karvonen. Varma K. Turunen.
24251: Pentti Niemi. Alpo Lumme. Heikki Simonen.
24252: 544/48 69
24253: 546
24254:
24255: IX,s6. - Toiv. al. N:o 233.
24256:
24257:
24258:
24259: Tainio y. m.: Toimenpiteistä vuokra-alueiden lunastuslain·
24260: säädännön ulkopuolella olevien vuokra-alueiden itsenäis-
24261: tämiseksi.
24262:
24263: E d u s k u n n a 11 e.
24264:
24265: Eduskunnassa on jo parin vuosikymme- kesäkuun 11 päivänä 1948 jättämään edus-
24266: nen ajan ollut vireillä v. 1918 lokakuun 15 kuntakyselyyn esittänyt, että koska vuokra-
24267: .päivänä ja sitä myöhemmin vuokra-aluei- alueiden lunastusasia lähinnä on katsottava
24268: den lunastamisesta ~n11ettujen lakimääräys- liittyvän normaaliajan asutustoimintaan, on
24269: tel1 ulkopuolelle jääneiden vuokra-alueiden asutusasiainosaston vuokratilallisten itse-
24270: lunastamisoikeuksien järjestäminen. Asiasta näistäruisestä valmistama lakiesitys jätetty
24271: on toimeenpantu tutkimuskin, joka saatiin asutuslakikomitealle jatkuvaa käsittelyä var-
24272: loppuun suoritetuksi syyskuussa 1946. Tut- ten. Mielestämme ei tällainen voi olla esteenä
24273: kimus osoitti, että maassamme oli vuoden vuokra-alueiden lunastamisoikeuksien pikai-
24274: 1943 lopussa sellaisia vuokra-alueita, joissa selle järjestelylle. Niinpä esim. Sotilastor-
24275: oli vuokrasuhde, 21,160 kpl. Ilman vuokra- pat ovat jo isossajaossa erotetut mant-
24276: suhdetta olevia oli 1,164. Pääasiallisesti taalista riippumattomiksi, joten niiden it-
24277: Pohjois-Suomessa olevia sotilastorppia ja senäistämiseen ei .pitäisi olla esteitä. Tar-
24278: yhteismaan vuokraajia oli ensinmainittuja kistusta vaatisivat vain omistussuhteet,
24279: 150 ja jälkimmäisiä 1,416. koska ne ovat monissa tapauksissa sekavat.
24280: Yhteistä näille torppareille ja vuokra- Monien muidenkin vuokra-alueiden, kuten
24281: alueiden haitijoille on ensiksi se, että heitä esim. lahjoitusmailla ja yhteismailla olevien
24282: vuokrasopimusten lisäksi rasittavat vuokra- vuokra-alueiden itsenäistäminen olisi käsi-
24283: sopimusten määräämät aitaus- t. m. kustan- tyksemme mukaan mahdollista.
24284: nukset, epämääräisyys vuokra-ajan jatku- Huomioon ottaen edellä esitetyn, erikoi-
24285: misesta, luoton puute rahalaitoksissa, koska sesti korostaen vuokratilallisten epäoikeutet-
24286: eivät omista kiinteätä omaisuutta, ja mo- tua asemaa, olisi vihdoinkin odottamatta
24287: net muut heidän elämäänsä vaikeuttavat asutuslakikomitean lopullisen mietinnön
24288: haitat. Näiden syiden vuoksi vuokratilalli- valmistumista ryhdyttävä toimenpiteisiin
24289: set ovat jääneetkin teknillisesti jälkeen ylei- vuokra-alueiden lunastamisoikeuksien jär-
24290: sestä kehityksestä. He eivät ole voineet jestämiseksi. Tällöin olisi erikoisesti kiin-
24291: ryhtyä perusteellisempiin viljelystensä nitettävä huomiota lunastushintaan. Kun
24292: uudistamisiin, asunnot rappeutuvat j. n. e. alueiden haltijat ovat usein jo vuosikym-
24293: Tosin eduskunta v. 1946 hyväksyi lain menien ajan tulleet sivuutetuiksi vuokra-
24294: vuokra-aikojen pidentämisestä eräissä ta- alueiden itsenäistämisestä, ovat heidän
24295: pauksissa, mutta tämäkään ei ole poistanut maanlunastusehtonsa lunastushintain koho-
24296: niitä haittoja, jotka vaikeuttavat vuokra- tessa huomattavasti huonontuneet.
24297: alueiden viljelijäin aseman epämääräisyy- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
24298: teen. Tätä osoittaa m. m. sekin, että eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24299: useissa tapauksissa esim. jakamattomilla yh-
24300: teismailla oleviin ja eräisiin toisiinkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24301: vuokra-alueisiin nähden ovat omistajat ryh- toimenp.iteisiin vuokra-alueiden lu-
24302: tyneet toimenpiteisiin vuokraoikeuksien nastuslainsäädännön ulkopuolella ole-
24303: purkamiseksi. vien vuokra-alueiden itsenäistämi-
24304: Hallitus on vastatessaan ed. Tainion y. m. seksi kohtuullist"lla lu,nastushinnoma.
24305: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
24306:
24307: Eino Tainio. Arvo Riihimäki.
24308: Toivo Friman. Eino Roine.
24309: 54'7
24310:
24311: IX,s7. - Toiv. al. N:o 234.
24312:
24313:
24314:
24315:
24316: Riihimäki y. m.: Esityksen antamisesta laiksi tiheissä asu-
24317: musryhmissä olevien tonttivuokra-alueiden itsenäistämi-
24318: sestä.
24319:
24320:
24321: E d u s kun n a ll e.
24322:
24323: Maassamme on noin 22,000 rakennettua Vireille pannutkin lunastusanomukset
24324: Y\].Okra-aluetta ja tämän lisäksi n. s. erilli- ovat viipyneet paitsi sotien johdosta myös-
24325: siä viljelys- ja laidunalueita. Suuri osa kin siitä syystä, että eräät kaupunkikunnat
24326: näistä on maanvuokrasuhteiden pidentämi- ovat anoneet ja saaneet useiksi vuosiksi
24327: sestä 22 päivänä kesä:lmu.ta 1945 annetun pidennystä asemakaava- ja rakennussuunni-
24328: lain varassa. Kun pidennetty aika päättyy telmiensa te'k!oon. Sitäpaitsi asemakaava-
24329: vuoden 1950. loppuun mennessä, olisi kii- lainsäädäntö asettaa monelle vuokraajalle
24330: reellisesti laadittava laki, että vuokraajat voittaiDattornia vaikeuksia tonttialueiden
24331: saavat lrmastaa vuokra-alueensa omakseen. tarkoituksenmukaiseen jäTjestelyyn ja lu-
24332: Edellä mainittuun .lukuun sisältyy noin nastukseen nähden.
24333: 12,000 tiheissä asumusryhmissä olevaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
24334: vuokra-aluetta. Näiden alueiden itsenäi- kunnan päätettäväksi toivomu:kse?-,
24335: seksi lu.nastaminen suurelta osalta olisi ol-
24336: lut mahdollinen tiheissä asumusryhmissä että hallitus kiireellisesti antaisi
24337: olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 28 Eduskunnalle esityksen tiheissä asu-
24338: päivänä helmikuuta 1936 annetulla lailla, musryhmissä olevien tonttivtwkra-
24339: joka on llllUUtettu 22 päivänä maaliskuuta alueiden itsenäistämiseksi ja järjes-
24340: 1946. Läheskään kaikki VllOkraajat eivät tämiseksi ilman viivytystä.
24341: syystä tai toisesta ole panneet säädettynä
24342: aikana lunastusanomustaan vireille. ·
24343: Helsingissä el01Jruun 4 päivänä 1948.
24344:
24345: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
24346: 548
24347:
24348: IX,ss. - Toiv. al. N:o 235.
24349:
24350:
24351:
24352:
24353: Kuittinen y. m.: Ouuskuntien ja niitä vastaavien yhtymien
24354: oikeudesta lunastaa niiden hallussa mwsisopimuksen
24355: nojalla 101Jevat maa-alueet.
24356:
24357:
24358: E d u s k u n n a ll e.
24359:
24360: Vuokra-alueitten lunastamista koskeva luoton saanti oli helpompaa luuastetulla
24361: lainsäädäntö pohjautuu vuoden 1918 al- alueella kuin vuokramaalla.
24362: kuunpannusta lainsäädännöstä, jota on Vuonna 1936 laaditulla lunastuslailla on
24363: useana vuonna kehitetty eri yhteiskunta- tahdottu korjata ne puutteet, mitä vuoden
24364: piireihin kohdistuvaksi. Kielteinen kanta 1918 laista oli jäänyt pois, nimittäin se pe-
24365: lunastuslain toimeenpanemiseen johtui siitä, rusajatus, joka olisi turvannut oman kodin
24366: ettei haluttu häiritä kaupunkien, kauppa- rakentajia mahdolliselta häädöltä vastai-
24367: lain ja asutuskeskusten kehitystä, vaan toi- suudessakin.
24368: vottiin, että luonnollinen kehitys ja itse- Kun vuokrakirja yksityiselle tehtiin vä-
24369: hallinta säilyisi edellä mainituilla hallinto- hintään kahdeksikymmeneksiviideksi vuo-
24370: viranomaisilla. Tämä periaate on ehdotto- deksi, niin eihän kukaan voinut tietää, min-
24371: man oikea, sillä yksityinen etu ei saa olla kälainen yhteiskuntajärjestelmä silloin on
24372: yhteiskuntaedun yläpuolella eikä siten es- ja onko vuokranantajanakaan sama henkilö
24373: tää kaupunkien luonnollista kehitystä. kun vuokra-aika päättyy.
24374: Vuonna 1918 lunastuslakia säädettäessä Tätä taustaa våstaan onkin meidän läh-
24375: edellytettiin, että niillekin maaseudun vuok- dettävä katsomaan sitä tosiasiaa, että kuka
24376: ramiehille, joilta sanottu lunastusoikeus ja ketkä ovat oikeutettuja saamaan lunas-
24377: kielletään, tällainen oikeus voitaisiin myön- tusoikeuden ensisijaisesti.
24378: tää eri lainsäädännöllä, jossa kuitenkin olisi Ensimmäinen ja tärkein periaate on se,
24379: otettava huomioon maaseudun laajaan asut- että maan vuokraaja todella on sellainen
24380: . tujen asutuskeskusten asemakaavallinen henkilö, tai yhtymä, joka säilyttää vuokra-
24381: järjestelytarve. alueen siihen tarkoitukseen, mitä hän on
24382: Tämä tarve tulikin huomioiduksi asema- esittänyt silloin kun vuokrasopimus on
24383: kaavoituksesta 24/4 1931 annetulla lailla, tehty. Silloin tulee ratkaistavaksi periaate,
24384: josta vuotta myöhemmin annettu rakennus- onko yhteiskunnan lainsäädännön avulla
24385: sääntö täydensi edellämainittua asiaa. autettava kyseessä olevaa asiaa siten, että
24386: Siis vuonna 1932 oli luovuttu ehdotto- ne laitokset, jotka varmuudella voidaan to-
24387: masti kiellosta vuoramaiden lunastamiseen deta jatkuvasti harjoittavan samaa toimin-
24388: nähden, kun se vain ei häirinnyt yhteis- taa, autetaan oikeuksiinsa.
24389: kuntakehitystä. · Tällaisen avun tarpeessa ovat käsityk-
24390: Tämä. periaatteellinen muutos lunastus- semme mukaan osuusliikkeet, seurat ja yh-
24391: lain puoltaiDiseksi johtui siitä, että asunto- tymät, sillä nämä palvelevat kaikkien
24392: pula ja uusien rakennuksien saanti oli taa- kansalaisten asiaa ja siten hyödyttävät koko
24393: javäkisissä seuduissa tavattoman suuri ja seutukuntaa. Siitä huolimatt.a on näillä
24394: yksityisen omistuksen pohjalla oli rakennus- liikkeillä suuria vaikeuksia saada asioitaan
24395: toiminta helpompaa ja enempi innostavaa. oikealla tavalla järjestykseen kun lunastus-
24396: Onhan luonnollista, että jokainen halusi lain puute tässä asiassa on olemassa.
24397: saada itselleen oman kodin, missä ei toinen Saatujen tietojen mukaan edistysmieli-
24398: ollut määräämässä. Taloudellisena tekijänä sillä osuuskauppaliikkeillä on noin 80
24399: oli vaikuttamassa myös se, että pankkien vuokra-aluetta. Ennen 11. 3. 1921 solmit-
24400: IX,ss. - Kuittinen y. m. 549
24401: tuihin vuokrasopimuksiin .perustuvia, etu- tushinnan ja liikkeet saisivat jatkaa ja vie-
24402: päässä liiketarkoituksia palvelevia· vuokraa- läpä kehittää samaa toimintaa mitä ovat
24403: jan omilla rakennuksilla varustettuja maa- koko vuokra-ajan tehneet laillisesti palvele-
24404: vuokra-alueita on yhteensä noin neljäkym- maila sen paikkakunnan väestöä. Käsityk-
24405: mentä, joiden omistusoikeus ei ole voinut semme mukaan vuokrasuhteeseen nojautuva
24406: järjestyä vapaaehtoisella kaupalla. Tästä alueen hallinta ja käyttö ei anna riittävää
24407: puuttuvat kaikki SOK-laiset liikkeet, joita varmuutta sen taloudellisen toiminnan har-
24408: on vielä useita. Näihin ei ole luettu kau- joittamiselle ja kehittämiselle ilman omis-
24409: pungeissa ja kauppaloissa olevia tontteja. tusoikeutta kun tilanne on epävarma vuok-
24410: Myöhemmin solmittuihin vuokrasopimuk- rasopimuksen loppuajalla, siitä huolimatta,
24411: siin perustuvia vastaavanlaisia vuokra- mitä tarkoitusta varten vuokrasopimus on
24412: alueita on suunnilleen saman verran. aikoinaan tehty.
24413: Tästä nähdään se suuri tarve, mikä on Tästä syystä olisi tässä asiassa saatava
24414: olemassa näiden alueiden kohdalla. Ei ku- pikainen lainmuutos aikaan.
24415: kaan voine ajatella sitä, ettei osuuskauppa- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
24416: liikkeet haluaisi samanlaista tietä lunastaa saamme kunnioittaen esittää eduskunnan
24417: vuokra-alueita kuin toiset, mutta jokainen hyväksyttäväksi toivomuksen,
24418: käsittää, että kun osuuskunta tai sitä vas-
24419: taava laitos on 25 vuotta sitten saanut että hallitus kiireellisesti antaisi
24420: vuokra-alueen haltuunsa, niin se paikka ei Eduskunnalle esityksen sellaisista
24421: silloin ole ollut niin arvokas kuin se on tänä lainmuutoksista, että osuuskunnat ja
24422: päivänä. Kuitenkin on vuokranantaja hy- niitä vastaavat yhtymät, työväentalot
24423: väksynyt sen vuokrattavaksi kyseessä ole- ja seurat saisivat oikeuden lunastaa
24424: vaan tarkoitukseen. niiden hallussa vuokrasopimuksen
24425: Silloin olisi oikeus ja kohtuus, että puo- nojalla olevat maa-alueet ja näihin
24426: lueettomat arviomiehet määräisivät lunas- verrattavat taloudelliset yritykset.
24427: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
24428:
24429: Juho Kuittinen. Rafael Paasio.
24430: Laura Brander-Wallin. G. Henriksson.
24431: Juho Karvonen. Kalle Jokinen.
24432: P. Leskinen. Valfrid Eskola.
24433: Martta Salmela-Järvinen. Alpo Lumme.
24434: Pentti Niemi. Edvard Pesonen.
24435: .Arvo Sävelä. Meeri Kalavainen .
24436: 550
24437: IX,s9. - Toiv. al. N:o 236.
24438:
24439:
24440:
24441:
24442: Heikkilä y. m.: Toimenpiteistä liian pienten tilojen elinkel-
24443: zx>isuuden parantamiseksi.
24444:
24445:
24446: Ed uskunn al1e.
24447:
24448: Kysymys \1.1. s. liian pienien tilojen, millä 1\fu:an!ha:nik:intalain toimeenpanon johdosta
24449: ymmärretään maanviljelyksen harjoittami- pientilojen lukumäärä edelleen voimak-
24450: seen käytettyä tilaa, joka pienuutensa ta- kaasti kasvaa huolimatta siitä, että sen yh-
24451: kia ei pysty antamaan viljelijäperheelleen teydessä annetaan myös lisämaata. Suori-
24452: edes saatavissa olevien sivuansiomahdolli- tetun arvion mu'ka:an Bsääntyisi sanotusta
24453: suuksien avuhl$aan riittävää toimeentuloa, syystä 0.5-2 peltohehtaaria ikäsittävien ti-
24454: saattamisesta e'linikelpoisiksi on ollut vireillä lojen määrä lähes 50 % :Ha ja tHojen, joi-
24455: !koko itsenäisyytemme ajam. Ainoana rat- hin kuuluu peltoa 2-5 ha, luku noin nel-
24456: kaisubinona on täHöin pidetty lisämaan jännekseLlä v. 1941 määristä.. On selvää,
24457: antamista niiLle miapuriviljelijän tilasta. että tämän jäkeerr on jo teknillisesti mah-
24458: Tällä kannalla olivat niin v. 1922 ja 1936 dotonta saada Hian pieniä tiloja elinkel.poi-
24459: asutusla:it samoinikuin parhainaan toteutet- siksi lisäma:ata antamalla, ikoska tarkoituk-
24460: tavana ,aleva maa;nhanik:intalruk~kin, joka se- seen sopivaa maata ei enää juuri ole sen
24461: lkin toissijaisesti muiden: varsinaisten asu- tUSikin riittäessä perustettavien uusien tiJo-
24462: tettavien tilansaamisen jälkeen myöntää eri- jen:IDaan tarpeiksi. Päinvastoin saattaa
24463: näisin ehdoin lisämruansaantioikeuden pien- maanhaillk:Untalaiki vanhat kantatilatkin,
24464: ten ti'lojen omistajille. joista maata otetaan, monessa tapauksessa
24465: On kuitenkin osoittautunut, että tähän asiallisesti lisämaan tarpeeseen siinä mie- ·
24466: saialdra käytetyillä menetelmillä ei liian pie- l:essä, että niille jää suuresti typistettyyn
24467: ·nien .tHojen ,pulmaa voida onnellisella ta- peltoalaan verraten aivan liian suuret ra-
24468: valla ratkaista. Huolimatta lisämaan jruka- ~ennukset, koneet ja muut Jaitteet. M:uu-
24469: misestru ensinmainittujen asutuslakien no- toinikin lisämaan .antaminen- ilrunnollisesti
24470: ,i·alla ja vilk!kaasta raivaustoiminuasta, viljellystä ti•lasta on usein kansantaloudel-
24471: jonka ansiosta viljelyskelpoista maata omaa- lisesti vähemmän edUJllista, koska sitä saa-
24472: via pientiloja siirtyi suurempiin tn.aluok- vam tilan paranemista sa•attaa luovuttavalla
24473: ddin, sanotunlaisten tilojen lukumäärä puolella vastata ehkä suurempi huononemi-
24474: v:sta. 1920 sotiin mennessä vain kasvoi. nen min!kä ·lisäksi lisäalue voi joutua en-
24475: Ja vaikka rauhansopimuksella luovutetussa tistä omistajaansa heikomman viljeilijän
24476: KarjaJ.assa oli erityisen paljon .tällaisia ti- !hoidettavaksi.
24477: loja, jäi Nyky-Suomen alueelle v. 1941 toi- Liian pienten tilojen saattamisessa elin-
24478: mitetun maatalouslaskeuman mukaan vielä kelpois~ksi olisikin lähdettävä aivan uusHle
24479: 0.5-2 peltohehtaarin tiloja n. 62,000 ja urille. Ensi!llllä olisi sruatettava. voimaan ti-
24480: 2-5 peltoh~htaarin tiloja n. 72,000 kappa- lojen !liian· pienilksi osittamista rajoittavat
24481: ~etta vastruavien lukujen oltua Karjal~ mu- säännökset, joita jo vuosikymmeniä on
24482: kaan luettuna koko maassa v. 1920 n. suunm.iteltu, jotta tällaisten tioLojen lisään-
24483: 66,000 ja 75,000. Tämä johtui siitä, että tyminen sarutaisiin. pysähtymään. Lisämaan
24484: ikun tilojen osittamista kaupan tai perin- !antamisen tavallaan ikäänteistoimenpiteenä
24485: nönjaon yhteydessä ei ollut mitenkään ra- olisi sitten tutJkittava jo soveltuvassa laa-
24486: joitettu, syntyi pieniä tiloj:a, yhä uusia ja juudessa toteutettava !liian pienten tilojen
24487: juuri lisämaata saanut tilaikin saatettiin yhdistäminen jä1leen e1inike1poisiksi viljel-
24488: jäUeen jrukaa, jolloin 'lisämaantarve vain mi:ksi, ik:uten m. m. Ruotsissa parhaillaan
24489: entisestään kasvoi. v'altioViaMan ohjauk.;;ella menetellään. Näitä
24490: IX,s9. - Heikkilä y. m. 551
24491:
24492: molempia toimenpiteitä on m. m. talousneu- metsätöiden lisäik:si se1laisen teolilisuustoi~
24493: vosuo puheena olevrun pulman ratkaisemi- minnan aiikoonsaa;miseksi maaseudulle, joka
24494: seksi suositellut. Edelleen on huomattava, joko kotityönä tai itse teollisuuslaiboksessa
24495: että läheskään kaikkia edellä mainittuihin antaisi mahdollisuuden pientilan omista-
24496: suuruusluokkiin kuuluvia tiloja ei voida jahle ja ihänen perheensä jäsenille työsken-
24497: pitää liian pieninä, koska viljelijäperhe saa nellä vapaa~aikanaan raha~ansioitten hank-
24498: niistä tilan pienuudesta huolimatta toi- ikimise;ksi maatalouden u1kopuole1ta, kuten
24499: meentulonsa. Tilrun eHn.!k,elpoisuudeHe ei ole- esim; Pohjois-A.merikrun Yhdysvalloissa me-
24500: kaan ratkaisev:rua sen ikoko sinänsä, vaalll nestyksellisesti tapahtuu.
24501: tämä yhdessä sen sijainnin, viljelystavan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
24502: ja tuotantosuunnrun kanssa:. Oib.jarumalla so- eduskunnrun hyväJksyttäväksi toivomuksen,
24503: piv:asti sijaitseviHa seuduilla olevia pienti-
24504: loja maassamme ,parastaikaa leviävääm.. puu- että hallitus n. s. liian pienten ti-
24505: tarhaviljelY'kseen ja voimaperäisen maata- lojen elinkelpoisuuskysymyksen rat-
24506: louden harjoittamiseen sekä samalla järjes- kaisemiseksi viipymättä valmistut-
24507: tämäJllä tehokkaan tuotteiden keräily- ja taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
24508: kuljetustoiminnan näiltä ,tiloilta mal'kkina- sen maatilojen osittamisrajoituksista
24509: paikoille ja eräissä ta;pauksissa va.rastoin- sekä samassa tarkoituksessa toimitut-
24510: nin, voitaisiin epäilemättä suuri määrä taisi kiireesti tutkimuksen ja sen
24511: ikyseisistä tiloista s,a,ada allltama~Rn viljeli- jälkeen ryhtyisi sopiviksi havaittui-
24512: jäbleen tyydyttävän ja jopa hyvänikin elin- hin toimenpiteisiin sanotunlaisten ti-
24513: tason. Kuu myösikään pientHat, joiden lojen yhdistämistä, niiden tuotanto-
24514: omistajat saavat vaJkinaisia ja riittäviä sivu- suunnan ohjaamista voimaperäisem-
24515: ansioita; lähiseuduilla, eivät ole elirrkelvot- mäksi ja niiden viljelijäin sivuan-
24516: tomia, olisi niinikään ryhdyttävä toimenpi- siomahroollisuuksien lisäämistä sil-
24517: teisiin nykyisin sivuansioita tarjoavien mällä .pitäen.
24518: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
24519:
24520: Matti Heikkilä. Henrik Kullberg.
24521: Lassi Hieltkala. Felix Seppä1ä.
24522: Kalle Joukanen. ,Martti 0. Kölli.
24523: Yrjö I. Antila. Oskari Lehtonen.
24524: J. E. Lampinen. Aarne Honka.
24525: 552
24526:
24527: IX,9o. Toiv. al. N:o 237.
24528:
24529:
24530:
24531:
24532: Vennamo y. m.: Maanhankintalain muuttamisesta vapaa-
24533: ehtoisella kaupalla kankittujen tilojen elinkelpoisuuden.
24534: tu1·vaamiseksi.
24535:
24536:
24537: E d u s k u n n a ll e.
24538:
24539: Maanhankintalakia toteutettaessa ovat maanlunastuslautakunnan suunnittelemia
24540: siirtoväki ja muut maansaajat hankkineet kuin pakkolunastustilat. Luonnollisesti va-
24541: lähes puolet saamistaan tiloista ja tonteista paaehtoisella kaupalla hankituissa tiloissa
24542: vapaaehtoisella kaupalla. Suurin osa teh- ja tonteissa esiintyy kuitenkin suunnilleen
24543: dyistä vapaaehtoisista kaupoista on tapah- yhtä paljon korjattavaa kuin pakkolunas-
24544: tunut maanlunastuslautakunnan välityk- tetuissakin. Olisi kohtuutonta asutettavia
24545: sellä ja valvonnan alaisena. kohtaan sekä yleisen edun vastaistakin, jol-
24546: Pakkolunastettuihin ja asukkaille annet- lei ensin mainituissa tapauksissa korjauksia
24547: tuihin alueisiin nähden on voimassa maan- voitaisi tehdä aivan samalla tavoin kuin
24548: hankintalain säännös, että muodostettuja pakkolunastustapauksissa. Asiaan olisi lain-
24549: tiloja ja tontteja voidaan välttämättömissä muutoksen kautta siis saatava korjaus ai-
24550: tapauksissa korjata, jopa pakkolunastamalla kaan.
24551: lisäalueita ja etuuksia sekä suorittamalla Kaiken edellä lausutun nojalla ehdo-
24552: rajan tarkistuksia, jos tilan elinkelpoisuus tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
24553: sitä vaatii. Tällainen säännös onkin osoit- sen,
24554: tautunut käytännön vaatimaksi, sillä että hallitus kiireellisesti antaisi
24555: useassa tapauksessa ovat maanlunastuslau- esityksen maanhankintalain muutta-
24556: takunnat kiireeilisessä perustamiatoimituk- miseksi siten, että myös vapaaehtoi-
24557: sessa tehneet erehdyksiä, jotka yhteiskun- sella kaupalla maanhankintalain
24558: nan ja asutettavan kannalta on ehdotto- puitteissa hankittuihin tiloihin ja
24559: masti korjattava. Sitävastoin voimassa ole- tontteihin nähden voitaisiin suorit-
24560: vien lakien mukaan korjaaminen ei näyt- taa ne korjaukset ja rajantarkistuk-
24561: täisi mahdolliselta asutettavien vapaaehtoi- set lähinnä lisää maata ja etuuksia
24562: sella kaupalla saamien tilojen osalta, vaik- antamalla, jotka ovat alueen elinkel-
24563: kapa ne yleensä ovat aivan samalla tavalla poisuuden kannalta tarpeellisia.
24564: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
24565:
24566: Veikko Vennamo. Heikki Soininen.
24567: Pekka Kiiski.
24568: 5&3
24569: IX,91. - Toiv. al. N:o 238.
24570:
24571:
24572: Hietanen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi pienviljelmien
24573: lisämaan tarpeen tyydyttämisestä elinkelpoista tilaa
24574: edellyttäväUä määrällä.
24575:
24576: Ed uskunn aHe.
24577:
24578: Maatailioustuotall!non kohottamiskamppai- ·laissw odottivat ne pienviljelijät, jotka
24579: l'USSa muodostuu kysymys maan puutteessa muista laissa määrätyistä seikoista j()lhtuen
24580: olevien pienviljelmien lisärnwantarpeen tyy- katsoivat olevansa oikeutettuja saamaan
24581: dyttämisestä hyvin keskeiseksi ja monin lisämaata, pelJastusta twkall.aan tilaansa.
24582: paikoin maata aiV'an ratkaisevaksi maata- Maanhankintall.airn. kolmen V'Uoden täytän-
24583: loustuotannon nousulle. Käytettävissä ole- töön sovellutus on kuitenkin osoittanut hei-
24584: vat tillastonumerot osoittavat sen lisäksi, dän tJoiveensa turhiksi. Maanhankintaelimet
24585: että ne tJoteavat maatrulouden meillä olevan ovat hylänneet tehtyjä aru.omuksia huom~Jt
24586: pienviljelysvrul.taisen ja myöskin sen, että tavan paljon. Niille v~ljelijöille taas, joiile-
24587: enemmistö viljelmistämme omistaa maata lisämaata on myönnetty, ei sitä ole morn.elle-
24588: niitn vähän, etteivät tilat kyikene tarjoamaan ilraan annettu elin!kelpoista tilaa edehlyttä-
24589: jatkuvasti työtä niissä toimeentuloansa ta- vää määrää. K'll.D. lisäksi ottJaa huomioon,
24590: voitteleville viljelijöille. Vuoden 1941 ti- että jo anomusten jättöaikana monet maan-
24591: lasto osoittaa meidän 283,334 viljelmäs- hankintalautakuntien jäsenet taitamatto-
24592: mmme olleen 147,543 0.25-5 ha suuruisia. malla tai muuten kielteisellä suhtautumi-
24593: Kun tähän <lisätään vielä se .tosiseill>!ka, et- sellJaan lisämaananojiin aiheuttivat monien
24594: teivät edellisiä viljelmiä tilastotaulukossa anomusten sisäämjätön €Sitym.isen, niin lop-
24595: seuraavat 5-10 ha:n tilat, joiden luiku- putulos maal!lhankintalain tarjoamista
24596: määrä, 63,964, ole nekään kai:k!ki maan eduista maata haluaville pienviljelijöille
24597: riittävyyteen nähden elinkelpoisiiBJ, niin jää pa:ikostaJkin mel'lkit)'lksettömäksi.
24598: nJOusee maan puutetta kärsivien lukumäärä Eduskunta on monessa yhteydessä suh-
24599: lähemmäs 200,000 viljelmään. tautunut myönteisesti maataloutemme ko-
24600: Metsä- ja viljelysmaan puutteesta johtuu hottamisajatukseen myöntämäJllä huomatta-
24601: myöskin karjatrulouden heikko tuotto. Kar- vwn suuria määrärahoja. m. m. väkilannoit-
24602: jataloustuotteet ovat pienviljelmiemme pää- teiden ostoon ja !lisäiksi myöntämällä pie-
24603: asiallinen myyntila.rt~kkeli. Maan puutteesta nemmän erän varoja myöskin. koneiden
24604: johtuen ei tällainen köyhtyminen tämän hankkimiseksi pienviljelijöille. Lisämaan-
24605: väestönosanc keskuudessa ole oilut välltettä- saantikysymystä pienvilje1ijöihle se ei vielä
24606: vissä. Etsittäessä syitä paljon q:>uheenai- ,toistaiseksi ole kyennyt ratkaisemaan.
24607: hetta antaneese-en maaltapakoon, jonka ole- Koska ikuitenikin tosiasiaksi jää, että maa-
24608: massaoloa tuskin kukaan halunnee kieltää, taloustuotantomme nousu ·parhaaMe Dllllhdol-
24609: ovat ne 1öydettävissä yhdeltä osaltaan vil- liselle tasolleen on suureLta osaltaan riippu-
24610: jelyskelpoisen illiBJan puutteessa. Tästä vainen pienviljelmiemme >lisämaantarpeen
24611: syystä pienviljelijät itse osittain ja heidän tyydyttäJmisestä, niin esitämme eduskunnan
24612: työkykyisiksi ehtineet l111psensa melkein hyväksyttäväksi toiVIOillUiksen,
24613: poik!keUiksetta hakeutuvat j01ko yksityisten
24614: työna.ntajain työhön maalle tai sitten muut- että hallitus kiireellisesti antaisi
24615: tavat ko!konaan kruupUDikeihin ja teoUisuus- Eduskunnalle esityksen laiksi pien-
24616: keskuksiin parempien .työolojen ja ansio- viljelmien lisämaantarpeen tyydyttä-
24617: tulojen tJoivossa. misestä elinkelpoisen tilan edellyttä-
24618: V. 1945 voimaJantulleessa maanhookinta- mällä määrällä.
24619: Helsingissä 23 päivänä heinäikuuta 1948.
24620: Esa Hietanen. Eino Tainio. Hugo Manninen.
24621: Eino Roine. Hannes Tauriainen. Antto Prunnila.
24622: Matti Meriläinen. J. Mustonen.
24623: 70
24624: 554
24625:
24626: IX,92. - Toiv. al. N:o 239.
24627:
24628: Paavolainen y. m.: Toimenpiteistä maanhankintalaissa tar-
24629: koitetun uudistilojen perustamispalkkion suorittamiseksi
24630: sellaisillekin asutettavine, joiden saamaan tiloon kuuluu
24631: valmista peltoa enemmän kuin kymmenesosa tilan suun-
24632: nitellusta pel~oalasta.
24633:
24634: E d u s k u n n a ll e.
24635: Maanhankintalain mukaan asutettavista SIJassa luovuttaa asutustarkoituksiin ja
24636: voivat toiset saada valmista peltoa, kun jonka asutusviranomaiset jo rajansovitus-
24637: taas toisten osalle tulee maatalouden har- syistä liittävät perustettavaan uuteen ti-
24638: joittamiseen tarkoitettu, rakentamaton ja laan. Kuitenkin saattaa tämä, monasti hei-
24639: raivaamaton maa-alue. Siinä tarkoituksessa, kossa viljelyskunnossa oleva peltopalsta
24640: että näin erilaiseen asemaan joutuvien ylittää muutamalla aarilla edellä mainitun
24641: maansaajien kohtaloa voitaisiin jossain mää- 10% :n rajan, mistä on seurauksena, että
24642: rin tasoittaa, suoritetaan maanhankintalain nämä uudistilan perustamista varsin vä-
24643: 104 § :n mukaan asutettavalle, joka ottaa hässä määrin helpottavat aarit saattavat
24644: vastaan raivaamattoman ja rakentamatto- olla esteenä perustaruispalkkion saamiselle.
24645: mn viljelys- ja asuntoviljelystilan, n. s. kyl- Sensijaan toinen maansaaja, joka saa hie-
24646: män tilan, uudistilan perustamispalkkiota. man vähemmän peltoa, mutta muuten ehkä
24647: Palkkion määrä vaihtelee sen mukaan, helpommin raivattavan ja rakennettavan ti-
24648: missä osassa maata uudistila on ja kuinka lan, pääsee sanotusta palkkiosta osalliseksi.
24649: vaikeissa olosuhteissa tilan perustaminen Jotta voitaisiin saavuttaa uudistilan pe-
24650: joudutaan suorittamaan. Maanhankintalain rustamispalkkiojärjestelmän tarkoitus, asu-
24651: toimeenpanoasetuksen 201 § :n mukaan pi- tettavien alkuvaikeuksien tasoittaminen,
24652: detään perustamispalkkioon oikeuttavana ti- olisi lievennettävä sitä kaavamaista ja jyrk-
24653: lana uudistilaa, jonka maatalousmaaksi tar- kää eroa, joka nykyisin on olemassa n. s.
24654: koitetusta alasta enintään kymmenen sa- kyhnän ja muunlaisen tilan välillä. Sen-
24655: dalta on aikaisemmin raivattua ja jolla ei vuoksi olisi voimassa olevia määräyksiä
24656: entuudestaan ole sellaisia hyväksyttäviä ra- muutettava siten, että uudistilan perusta-
24657: kennuksia, joita viljelmän tarkoituksenmu- ruispalkkiota voitaisiin suorittaa, vaikka vil-
24658: kainen käyttö ja hoitaminen edellyttää tai jelys- tai asuntoviljelystilaan kuuluisi
24659: joita ei taloudellisesti voida sellaisiksi kun- enemmänkin peltoa kuin mainittu 10 pro-
24660: nostaa. · senttia sen suunnitellusta alasta. Tällöin
24661: Nykyisten säännösten nojalla on siis rat- voitaisiin palkkion määrää vastaavasti as-
24662: kaisevaa uudistilan peru,stamispalkkion saa- teettain vähentää. Olisi kohtuullista, että
24663: misessa se, ettei tilaan liitettävän valmiin tämä korjaus ulotettaisiin koskemaan myös-
24664: pellon tuottomäärä ylitä 10 prosenttia tilan kin jo käsiteltyjä tapauksia.
24665: peltoalan arvioidusta tulevasta kokonaistuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24666: tosta. Jos valmista .peltoa on enemmän, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24667: menettää tilan saaja perustamispalkkion;
24668: olivatpa muut vaikeudet sen perustamisessa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24669: kuinka suuret tahansa. Näin jyrkän rajan sellaisiin toimenpiteisiin, että maan-
24670: vetäminen n. s. kylmän ja muunlaisen tilan hankintalaissa tarkoitettua uudistilo-
24671: välille ei kuitenkaan ole kohtuuden eikä jen perustamispalkkiota voitaisiin
24672: tarköituksenmukaista. Usein saadaan luo- suorittaa sellaisillekin asutettaville,
24673: vuttajatiloista vain pieni määrä valmiita joiden saamaan mkentamattomaan
24674: viljelyksiä, mutta sensijaan huomattavan viljelys- tai asuntoviljelystilaan kuu-
24675: paljon viljelyskelpoista maata. Viimeksimai- luu valmista peltoa enemmän kuin
24676: nitun keskellä on monasti vähäinen ulko- kymmenesosa tilan wunnitellusta
24677: viljelyspalsta, jonka omistaja haluaisi ensi peltoalasta.
24678: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
24679: Erkki Paavolainen. Helena. Virkki.
24680: 555
24681:
24682: IX,93. - Toiv. al. N:o 240.
24683:
24684:
24685:
24686: Virolainen y. m.: Valtio-n ja yhtiöiden metsämaiden käyttä-
24687: misestä lisämaiksi pientiloille.
24688:
24689: E d u s k u n n a ,11 e.
24690:
24691: Maassamme on n. s. kylmän käden maan- miota laajan, metsätyöt suorittavan metsä-
24692: omistus varsin laajaa. Suurimmat tähän työläisten ja pienviljelijöiden joukon ase-
24693: ryhmään kuuluvista maanomistajista ovat man parantamiseen, mistä johtuen tämän
24694: valtio ja puutavarayhtiöt. Parhaillaan .ta- väestöryhmän toimeentulo on varsinkin
24695: pahtuvan maanhankintalain toimeenpanon syrjäseuduilla erittäin heikko. Huomattava
24696: yhteydessä käytetään pääosa näiden molem- parannus saataisiin aikaan, jos pientiloille
24697: pien omistajaryhmien maatalousmaista asu- voitaisiin antaa lisää metsämaita, joita ön
24698: :tukseen. Mutta molemmille jää vielä erit- useissa tapauksissa riittävästi pientilojen
24699: täin runsaasti metsämaita, joista huomat- välittömässä läheisyydessä. Yleensä ei oli-
24700: tava osa on myös viljelyskelpoista. Edus- sikaan syytä pitää metsämaita valtion ja
24701: kunnassa on jatkuvasti kiinnitetty huo- yhtiöidl3n omistuksessa niillä seuduilla, mi-
24702: miota siihen, että valtion olisi kohtuullisin hin asutus on jo levinnyt, vaan ne olisi
24703: ehdoin myytävä hallussaan olevaa maata tarvittavassa laajuudessa jaettava pienvil-
24704: maantarvitsijoille ja tästä on v:n 1947 val- jelijöille. Pääasiassa vain siellä, mihin
24705: tiopäivillä hyväksytty toivomusponsikin. varsinainen asutus ei ole levinnyt sekä
24706: On syytä korostaa, e'titä kun maan puute, myös eräitä opetus- ja tutkimustarkoituk-
24707: niin maatalousmaahan kuin metsämaahan- sia varten puolustaa valtion ja yhtiöiden
24708: kin nähden on varsinkin maan syrjäseutu- suurmetsänomistus nykyisissä oloissa paik-
24709: jen pienviljelijäalueilla huutavan suuri, kaansa. Yksityiset pienmetsälöt kykenevät
24710: olisi juuri valtion maita asutustarkoituk- · turvaamaan teollisuutemme puunsaannin ,
24711: siin luovuttamalla pyritJtävä asutusmaan varsinkin, jos yksityismetsätaloudelliseen
24712: puutetta poistamaan. valistustyöhön kiinnitetään riittävästi huo-
24713: Myöskin yhtiöiden laajat metsäalueet miota. Lisäksi yksityisen pienmetsänomis-
24714: maan eri puolilla olisi saatava nykyistä suu- tuksen monet sosiaaliset y. m. edut ovat niin
24715: remmassa määrin palv.elemaan asutus'tarkoi- ilmeiset valtion ja yhtiöiden suuromistuk-
24716: ,tuksia. Lähiaikojen tärkeimpiä tehtäviä on seen verrattuna, että valtiovallan olisi
24717: pientilojen elinkelpoisuuden parantaminen. määrätietoisesti ryhdyttävä nykyistä suu-
24718: Useilla paikkakunnilla ei läheskään kaik- remmassa määrin käyttämään valtion ja
24719: kiin pientiloihin voida liittää riittävästi yhtiöiden. metsämaita pientilojen lisämaiksi
24720: maatalous- ja maatalouskelpoisia maita. siellä, missä pientilojen elinkelpoisuutta ei
24721: Sitä tärkeämpää olisi turvata :tällaisten ti- muuten voida turvata.
24722: lojen elinkelpoisuus luovuttamalla niille Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
24723: kohtuullisin ehdoin riittävästi metsämaita, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24724: joiden turvin pientilalliset kykenisivä:t tu-
24725: lemaan toimeen. Tähän mennessä ovat että hallitus viipymättä ryhtyisi
24726: suuryhtiömme tehneet voitavansa maan- toimenpiteisiin valtion ja yhtiöiden
24727: luovutusvelvollisuutensa kiertämiseksi ja met'sämaiden käyttämiseksi lisämaiksi
24728: siinä varsin hyvin onnistuneetkin. Ne eivät pientiloille niiden elinkelpoisuuden
24729: myöskään ole kiinnittäneet riittävää huo- tnrraamiseksi·
24730: Helsingissä elokuun 2 päivänä 1948.
24731:
24732: Johannes Virolainen. Onni Mannila.
24733: Markus Niska1a. Yrjö Hautala.
24734: 556
24735:
24736: IX,94. - Toiv. al. N:o 241.
24737:
24738:
24739: V. Eskola y. m.: Keskuselimen asettamisesta rtuwtalouden
24740: koneellistamista varten.
24741:
24742: E d u s k u n n a ll e.
24743:
24744: Maamme maatalouden muuttuessa yhä tarvita ja· yleensäkin valtion toimenpiteet
24745: enemmän pienviljelysvaltaisemmaksi on eri- koneeliistumisen hyväksi voidaan supistaa
24746: laisten maataloudellisten koneiden ja väli- varsin vähiin, ainakin siihen saakka, kun-
24747: neiden yhteiskäyttö käynyt ajankohtaiseksi nes ko.keilut valtion koneasemilla antavat
24748: ja välttämättömäksi. Valtion talousarvioon ehkä myönteisiä tuloksia. Mutta toisaalta
24749: onhln otettu jatkuvasti määrärahoja tar- on ilmeistä, että vaikka koneellistamisessa
24750: koituksen toteuttamista varten. paljon voidaan nojata luonnolliseen kehi-
24751: Maatalouden koneellistamista selvittä- tyksen kulkuun, on valtion sitä ylimpänä
24752: mään ja laatimaan tarpeellisia esityksiä seu valvottava." Sekä edelleen: ,Keskuselimen
24753: toteuttamiseksi asetti hallitus 17. 1. 1946 toimintaa valvomaan sekä maatalouden ko-
24754: komitean, jonka mietintö on valmistunut neellistumista ylimpänä ohjaamaan olisi
24755: ja saatettu julkisuuteen. Komitean laa- asetettava neuvottelukunta, jossa valtioval-
24756: jassa mietinnössä kiinnitetään aivan eri- lan ohella olisivat edustettuina kaikki maa-
24757: koista huomiota maatalouden koneeliistu- taloudelliset yleisneuvontajärjestöt sekä
24758: mista valtion puolelta ohjaavan keskuseli- Työtehoseura ja Pellervo seura.
24759: men puutteeseen ja tehdään ehdotuksia Maatalouden koneellistamistoimikunta tu-
24760: asian järjestämiseksi. Hajanaisuus ja seka- lisi siis olemaan valtiollinen elin ja näin
24761: vuus onkin siinä suhteessa varsin täydelli- ollen sen kustannuksista vastaisi valtio".
24762: nen. Niinpä omistavat nykyisin erilaisia - - - - ,Maatalouden koneellistamis-
24763: maatalouskoneita yhteiskäyttöä varten muun toimikunnan toiminta tapahtuisi tarkoituk-
24764: muassa koneosuuskunnat, joita on yli 700, senmukaisimmin maatalousministeriön yh-
24765: vapaat koneyhtymät, monet erinimiset maa- teydessä ja sanotun ministeriön valvonnan
24766: taloudelliset järjestöt, yksityiset koneenpi- alaisena. "
24767: täjät vuokraustarkoituksissa, osuuskaupat, Tosin tällä hetkellä lienee olemassa kaksi-
24768: Pellonraivaus Oy, valtio j. n. e. ainoastaan kin maatalousministeriön alaista elintä maa-
24769: eräitä mainitaksemme. Minkäänlaista päte- talouden koneellistamista seuraamassa, joista
24770: vää yhtenäistä johtoa ja valvontaa ei edes toinen maataloushallituksessa ja toinen -
24771: valtion varojen käytön suhteen kuitenkaan ASO: ssa, mutta se vaan vahvistaa sitä to-
24772: ole olemassa, muusta puhumattakaan. Siitä siasiaa, että nykyistä tehokkaampaa keskit-
24773: sanotaan komitean mietinnössä muun muassa tämistä välttämättä tarvitaan.
24774: seuraavaa: ,Komitea on vakuuttunut siitä, Yhtyen edellämainitun komitean mietin-
24775: että jos koneosuuskuntien, vapaitten kone- nön perusteluihin ehdotamme kunnioittaen
24776: yhtymien, koneenpitäjien y. m. toimintaa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24777: tuetaan riittävin lainoin ja lisäksi kauppa-
24778: liikkeiden vuokraustoiminta pääsee yleisty- että hallitus kif:.reellisesti asettaisi
24779: mään, edistyy maatalouden koneellistami- erikoisen keskuseltmen johtamaan ja
24780: nen pientilojen kohdalta niin hyvin kuin ohjaamaan maatalouden koneellista-
24781: se nykyoloissa on mahdollista. Valtion va- mista sekä siihen tarvittavien valtion
24782: roja ei tähän tarkoitukseen välttämättä varojen käyttöä.
24783: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
24784:
24785: Valfrid Eskola. Kustaa Alanko. Vilho Väyrynen.
24786: Alpo Lumme. Heikki Simonen. Juho Karvonen.
24787: Paavo Karjalainen. Arttur Koskinen. Laura Brander-Wallin.
24788: Heikki Hykkäälä. Arvo Sävelä. 0. Muikku.
24789: Eino Raunio.
24790: 557
24791:
24792: IX,95. - Toiv. al. N:o 242.
24793:
24794:
24795:
24796:
24797: Murtomaa y. m.: Koneellisten muokkausvälineit.ten hank-
24798: kimisesta pien- ja kääpiötiloille.
24799:
24800:
24801: E d u s k u n n a ll e.
24802:
24803: Maamme pääelinkeinon, maatalouden tuo- selle pientilalle aiheuttaa ja tekee tilan
24804: tannon kohottaminen Dn talouselämämme tuotannonharjoittamisen kannattamatto-
24805: johtavien elinten ja myöskin eduskunnan maksi. Kun maanhankintalain toimeenpa-
24806: sekä valtiovallan taholla todettu yhdeksi non yhteydessä on maahamme entisten li-
24807: niistä toimenpiteistä joiden avulla heikkoa säksi perustettu suuri määrä sellaisia ti-
24808: taloudellista asemaamme on vahvistettava. loja joille ei kannata hankkia esim. maan
24809: Tästä ovat todistuksina ne lukuisat aloit- muokkauksessa tarvittavia, kyllin tehok-
24810: teet, joita eri eduskuntaryhmiin kuuluvat kaita koneita, eikä pitää edes omaa hevosta,
24811: kansanedustajat ovat eduskunnan käsiteltä- on koneiden yhteiskäyttökysymys tullut
24812: väksi jättäneet edellisten valtiopäivien ai- entistä välttämättömämmäksi jotta tiloja
24813: kana. Erikoista huomiota on tässä yhtey- voitaisiin kyllin tehokkaasti viljellä.
24814: dessä kiinnitetty pienviljelyksen koneellis- Pienmaatalous tarvitsee ja pystyy käyt-
24815: tamiseen. Niinpä eduskunta on myöntänyt tämään hyvin monipuolista koneapua sil-
24816: määrärahoja pienviljelijäin keskenään muo- loin kun sen tuotanto kehitetään monipuoli-
24817: dostamien koneyhtymien avustamiseen, sekä seksi. Ensisijainen huomio olisi kuitenkin
24818: myöskin valtion osuuksien merkitsemiseen kohdistettava varsinaisen kasvinviljelyksen
24819: kokeilutarkoituksessa perustettujen suurem- voimaperäistyttämiseen, tehokkaiden muok-
24820: pien koneasemien eli n. s. yhteistoiminta- kauskoneiden avulla. Traktori auroineen
24821: keskuksien perustamiseksi etupäässä maan- ja äkeineen onkin miltei jokaiselle kone-
24822: hankintalain nojalla muodostettujen tilDjen asemalle päätetty ensiksi hankkia.
24823: keskuuteen. Tällaisia koneasemia, joissa Konevoimaista muokkausta ei maamme
24824: valtiokin on osakkaana, on tähän mennessä nykyisessä kunnossa olevilla pientiloilla,
24825: perustettu yli kaksikymmentä ja useita joiden pellot ovat vielä suurimmaksi osaksi
24826: uusia on suunitteilla. · avo-ojissa, saada nykyään maahamme han-
24827: Ne kokemukset, joita jo aikaisemmin on kituilla traktoreilla ja muokkauskoneilla
24828: saatu koneiden yhteiskäytöstä, pienviljeli- tyydyttävästi suoritetuksi, sillä nämä ko-
24829: jäin itsensä perustamista koneyhtymistä, neet on suunniteltu suuremmilla alueilla
24830: koneosuuskunnista ja esim. pienviljelijäjär- käytettäviksi. Senvuoksi olisikin konevoi-
24831: jestöjen jäsentensä käyttöön hankkimista maisessa muokkauksessa, juuri erikoisesti
24832: koneista, ovat enimmäkseen myönteisiä, sa- pien- ja kääpiötilojen tarpeita varten kehi-
24833: moin myöskin ovat sitä yhteisistä konease- tettävä sellaiset konemallit jotka kääntyvät
24834: mista saadut tähän astiset kokemukset. pienessä tilassa ja joilla päästään pelto-
24835: Näiden perusteella ollaan jo selvillä siitä, kuvioiden päisteisiin ja reunoille niin tar-
24836: että koneiden yhteiskäytöllä on pienviljeli- kasti ettei työtä tarvitse hevos- tai käsi-
24837: jämme keskuudessa hyviä menestymismah- voimin paikkailla, kuten nykyisten muok-
24838: dollisuuksia ja siten saadaan vähennetyksi kauskoneiden jäljiltä on pakko tehdä. Mi-
24839: huDmattavasti sitä pääomarasitusta jonka käli ulkomailta olisi saatavissa tällaisia ko-
24840: kalliiden koneiden hankkiminen yksityi- neita olisi niiden tuontiin annettava edelly-
24841: 558 IX,us. - Pientilojen koneet.
24842:
24843: tykset ja jos ei niitä ulkoa ole saatavissa että hallitus kiireeUisesti selvityt-
24844: olisi syytä tutkia mitä mahdollisuuksia olisi täisi kysymyksen siitä, miten saatai-
24845: niiden kotimaisen valmistuksen kehittämi- siin hankituksi sellaisia traktoreita
24846: seen. ja muokkauskoneita, joilla voidaan
24847: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen pien- ja kääpiötiloilla suorittaa teho-
24848: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- kasta 'muokkausta yksinomaan ko-
24849: vomuksen, neellisia muokkausvälineitä käyttäen.
24850: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
24851:
24852: Lauri Murtoxnaa. Vieno Simonen.
24853: Kusti· Eskola. Kerttu Saalasti.
24854: Johannes Virolainen. Eino Palovesi
24855: Lauri Laine. Atte Pakkanen.
24856: S. S. Aittoniemi. Lauri Leppihalme.
24857: Yrjö Hautala. Valfrid Eskola.
24858: Jussi Lappi-Seppälä. Lassi Hiekkala.
24859: 559
24860:
24861: IX,96. - Toiv. al. N:o 243.
24862:
24863:
24864:
24865:
24866: Tiitu y. m.: Toimenpiteistä työtä säästävien maatalouskonei-
24867: den tuontilup1:en saannin helpottamiseksi.
24868:
24869:
24870: E d u s k u n n a 11 e.
24871:
24872: Maataloudessamme työtä säästävien ko- puute. Naistyövoiman maataloudessa vä-
24873: neiden tarve ja kysyntä on nykyään hyvin hennyttyä on ·myöskin karsta- ja kehruu-
24874: suuri. Tämä johtuu ensi kädessä siitä, koneiden tarve tullut entistä suuremmaksi.
24875: että vuoden 1939 jälkeen ei tämän alan Monista muistakin tässä mainitsemattomista
24876: ulkomailta tuotaville koneille ole sanotta- maatalouden työtä säästävistä ulkoa tuota-
24877: vasti tuontilupia myönnetty. Maamme suu- vista koneista on puutetta.
24878: rin maatalouskoneiden tuottajaliike, Kes- Edellä esitetyn perusteella ja valuutta-
24879: kusosuusliike· Hankkija r.l, on m. m. ku- tilanteemme parantuminen huomioituna, eh-
24880: luvana vuotena saanut tuontiluvat vain dotamme kunnioittaen eduskunnan päätet-
24881: 150: lle niittokoneelle ja 62: lle ·kylvöko- täväksi toivomuksen,
24882: neelle. Ennen edellä mainittua vuotta
24883: niitto- ja kylvökoneita sanottu liike vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
24884: sittain tuotti maahan yhteensä noin 2,000. toimenpiteisiin tuontilupien saannin
24885: Varsinkin työtä säästävistä elonleikkuuko- helpottamiseksi maataloudessa työtä
24886: neista maataloudessa on nykyään suuri säästäville tarpeellisille koneille.
24887: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
24888:
24889: Kustaa Tiitu. Viljami Kalliokoski.
24890: Toivo Ikonen. Kerttu Saalasti.
24891: Aino Luostarinen. Eri. Haapaniemi.
24892: V. J. Sukselainen. Yrjö Saari.
24893: LaUri Leppihalme.
24894: 560
24895:
24896: IX,97. - Hemst. mot. N:o 244.
24897:
24898:
24899: Korsbäck m. fl.: An.gående åtgärder för avlägsnande av
24900: bristen på lantbruksmaskiner.
24901:
24902: T i ll R i ks d a g en. ·
24903:
24904: Regeringen framhåller i sitt nyligen och maskiner är allt tai om rationalise:
24905: utfärdade program, att särskild uppmärk- ring endast tomma ord.
24906: samhet skall ägnas rationaliseringen av Lantbruksbefolkningen är medveten
24907: lantbruksdriften, speciellt inom småbru- om, att tillgänglig utländsk valuta och
24908: ket. Genom denna programförklaring har tillgängliga förnödenheter i första hand
24909: regeringen påvisat ett område inom det måste reserveras för krig·sskadeståndspro-
24910: mindre lantbruket som i mycket hög grad duktionen, men den har å andra sidan
24911: försummats under alla tider och särskilt svårt att förstå, att inte ens sådana lant-
24912: under de senaste åren, då brist rått på bruksreds·kap, för vilka materialåtgången
24913: arbetskraft och andra för rationalisering är relativt liten, kan fabriceras i tillräck-
24914: nödvändiga produktionsmedel. liga mängder, i synnerhet nu sedan krigs-
24915: Rationaliseringen borde främst inriktas skadeståndet avsevärt minskats.
24916: på att åstadkomma en högre arbetspro- Från industrihåll har uppgivits, att
24917: duktivitet. Detta kan ske genom ända- ifrågavarande brist delvis är beroende på,
24918: målsenligare skiftesförhållanden, arbets- att framställningen av vissa redskap och
24919: besparande byggnader och byggnadstek- maskiner medför förlust. Denna omstän-
24920: niska anläggningar, förbättrade arbets- dighet borde skyndsamt undersökas och
24921: metoder o. s. v., men framför allt genom tillrättaläggas.
24922: en utvidgad maskinanvändning. Beträffande fördelningen av de ut-
24923: Intresset härför är nu synnerligen ländska valutor, som varit tillgängliga
24924: stort bland lantbruksbefolkningen, men för import, förefaller det, som om till-
24925: den rådande bristen på snart sagt allt i räcklig uppmärksamhet inte skulle ha
24926: fråga om redskap och maskiner för lant- ägnats beviljandet av valuta för import
24927: bruket är ett oöverkomligt hinder för av färdiga maskiner och redskap för lant-
24928: att detta intresse skall kunna omsättas i bruket. Även detta förhållande borde ut-
24929: praktiken. Såsom exempel härpå må redas, varvid beviljandet av valuta för
24930: nämnas, att det under de senaste åren import av färdiga lantbruksmaskiner och
24931: på landsbygden varit så gott som omöj- redskap i viktighetsordning skulle place-
24932: ligt att få köpa gödselgrepar, ämbaren ras näst efter importen av förnödenheter
24933: m. fl. för lantbruket oumbärliga redskap. för krigsskadeståndsproduktionen.
24934: Till och med silvadd har inte alltid fun- Under hänvisning till ovanstående an-
24935: nits i handeln. I fråga om maskiner fin- hålles vördsamt, att riksdagen ville be-
24936: nes enligt lantbruksministeri.ets beräknin- sluta hemställa,
24937: gar detta år en brist om 78,000 st. eller
24938: c :a 24,000 motorer av olika slag, 5,000 att 1·egeringen i syfte att främja
24939: traktorer, 11,000 slåttermaskiner, 6,000 rationaliseringen inom lantbruket
24940: tröskverk, 10,000 hästräfsor, 6,000 så- skyndsamt måtte skrida till sådana
24941: ningsmaskiner och tusentals andra ma- åtgärder som leder till att den nu-
24942: skiner och redskap. varande bris1ten på lantbruksmaski-
24943: Så länge denna skriande brist råder på ner och redskap blir avlägsnad.
24944: de mest oundgänliga lantbruksredskap
24945: Helsingfors den 1 augusti 1948.
24946:
24947: Verner Korsbäck. Matti Heikkilä.
24948: Levi Jern. Albin Wickman.
24949: Arthur Larson. Viljami Kalliokoski.
24950: 561
24951:
24952: IX,97. - Toiv. al. N:o 244. Suomtmnos.
24953:
24954:
24955:
24956: Korsbäck y. m.: Toimenpiteistä maatalouskoneiden puut-
24957: teen poistamiseksi.
24958:
24959: E d u s kun n a 11 e.
24960:
24961: Hallitus esittää äskeisessä ohjelmajulis- ja koneista, ovat kaikki puheet rationali-
24962: tuksessaan, että maataloustyön rationali- soinnista vain tyhjiä sanoja.
24963: sointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, Maatalousväestö on tietoinen siitä, että
24964: varsinkin pienviljelyksessä. Hallitus on saatavissa olevaa ulkolaista valuuttaa ja
24965: tässä osoittanut kaikkina aikoina ja varsin- käytettävissä olevia tarvikkeita ensi sijassa
24966: kin viime vuosina, jolloin on ollut puute on varattava sotakorvaustuotantoon, mutta
24967: työvoimasta ja rationalisoimiseen tar!Peelli- toisaalta sen on vaikeata käsittää, ettei edes
24968: sista tuotantovälineistä, suuressa määrin sellaisia maatalouden työvälineitä, jotka
24969: 1aiminlyödyn alan pienemmissä maatalouk- vaativat suhteellisen vähän materiaalia,
24970: sissa· voida valmistaa dittävästi, etenkin nyt,
24971: Rationalisointi olisi ensi sijassa kohdis- kun sotakorvausmäärää on huomattavasti
24972: tettava työn suurempaan tuottavuuteen. vähennetty.
24973: Tämä voi tapahtua tarkoituksenmukaisem- Teollisuuden taholta on ilmoitettu, että
24974: pien jako-olojen, työtä säästävien raken- tämä puute johtuu osaksi siitä, että määrät-
24975: nusten ja rakennusteknillisten laitteiden, tyjen työvälineiden ja koneiden valmista-
24976: parannettujen ·työmenetelmien ym. avulla, :minen tuottaa tappiota. Tämä seikka olisi
24977: mutta ennen kaikkea laajentamalla konei- kiireellisesti tutkittava ja korjattava.
24978: den käyttöä. Tuontiin käytettävissä olleen ulkolaisen
24979: Tästä ollaan maatalousväestÖn keskuu- valuutan suhteen näyttää siltä kuin valuu-
24980: dessa nyt erittäin kiinnostuneita, mutta tan myöntämiseen valmiiden maatalousko-
24981: jotakuinkin kaikista maatalouteen tarkoite- neiden ja -välineiden tuontiin ei olisi omis-
24982: tuista välineistä ja Ikoneista vallitseva tettu riittävästi huomiota. Myös tämä asia
24983: puute muodostaa ylipääsemättömän esteen olisi selvitettävä, jolloin valuutan myöntä-
24984: tämän kiinnostuksen soveltamiseksi käytän- minen valmiiden maa;talouskoneiden ja -työ-
24985: nössä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, välineiden tuontiin olisi tärkeysjärjestyk-
24986: että viime vuosina on maaseudulla ollut suo- sessä asetettava lähimmäksi sotakorvaus-
24987: rastaan mahdotonta saada ostetuksi lanta- tuotannon tarvikkeita.
24988: talikoita, ämpäreitä y. m. maataloudessa vält- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan
24989: tämättömiä välineitä. Ei edes siivHävanua kunnioittaen edusikunnaill ihyväksyttäväiksi
24990: ole aina ollut kaupan. Koneista puheen ollen toivomus,
24991: on maatalousministeriön laskelmien mukaan
24992: tänä vuonna vajaus 78,000 kappaletta, eli että hallitus maatalouden rationa-
24993: noin 24,000 erilaista moottoria, 5,000 trak- lisoimistarkoituksessa kiireellisesti
24994: toria, 11,000 niittokonetta, 6,000 puimako- ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin,
24995: n.etta, 10,000 hevosharavaa, 6,000 kylvöko- että maatalouskoneista ja -työväli-
24996: netta ja tuhansittain muita koneita ja työ- neistä .nyt vallitseva puute saadaan
24997: välineitä. poistetuksi.
24998: Niin kauan ikun on näin huutava puute
24999: välttämättömimmistä maataloustyökaluista
25000: l-lelsingissä elokuun 1 päivänä 1948.
25001:
25002: Verner Korsbäck. D[atti lleikldlä.
25003: Levi Jern. Albin Wickman.
25004: Arthur Larson. Viljami Kalliokoski.
25005: !544/48
25006: 71
25007: 562
25008:
25009: IX,9s. - Toiv. al. N:o 245~
25010:
25011:
25012:
25013:
25014: Tainio y. m.: Toimenpiteistä maatalouskoneiden tuonnin
25015: raj1oittamiseksi ja kotimaisten koneiden standardisoimi-
25016: seksi.
25017:
25018:
25019: E d u s k u n n a 11 e.
25020:
25021: Sen johdosta, ettei maatalouskoneiden tämättömänä kiireempänä työaikana, tällä
25022: maahan tuontia ja kotimaista valmistusta tavoin valmistettu osa tulee huomattavan
25023: oltu standardisoitu, oli maassamme jo en- kalliiksi nostaen koneen käyttökustannuksia
25024: nen sotia lukuisia eri maatalouskonemalleja. suhteettomasti.
25025: Tehokkaan mainonnan ja hyvin järjestetyn Konemallien rajaton edustusoikeus ja
25026: myyntiverkoston ansiosta saatiin näitä eri niiden standardisoinnin puute onkin ollut
25027: mallisia ja usein oloihimme soveltumatto- koko maan ja erittäinkin maanviljelijöiden
25028: miakin koneita leviämään maahamme ver- etujen vastaista. Siksi olisikin asiantilaan
25029: rattain runsaasti. Epäterveen ja maan- saatava korjaus. Kun sotien aikana maa-
25030: viljelijöitä harhaanjohtavan kilpailun seu- talouskoneiden maahantuonnissa ja niiden
25031: rauksena heille tuotti vaikeuksia valita kotimaisessa valmistuksessa oli suorastaan
25032: kaupassa olleista parhaimpia ja heille käyt- pysähdys, on maamme konekanta päässyt
25033: töön soveltuvampia. Koneita toimittavat pahoin rappeutumaan. Maatalouskoneiden
25034: välitysliikkeet ja heidän asiamiehensä aset- hankintaa on jo tästäkin syystä huomatta-
25035: tivat toiminnassaan etualalle myymiensä vasti lisättävä. Siihen onkin avautunut
25036: koneiden menekin välittämättä niiden käyt- viime aikoina entistä suuremmat mahdolli-
25037: töön soveltuvuudesta ja muista käyttöön suudet, ja yksityisten välitysliikkeiden ja
25038: vaikuttavista tekijöistä, kuten koneiden edustajien tiedetäänkin ahkerasti tiedus-
25039: huollosta, varaosien saannista y. m. viljeli- televan osto- ja kuljetusmahdollisuuksia.
25040: jöiden käytännöllisistä ja taloudelli!:dsta nä- Näissä oloissa maatalouskoneiden stan-
25041: !kökohdista. Ennen sotia konemarkkinoil- dardisoimiskysymys ja sen mukainen rajoi-
25042: lamme esiintyikin kovin runsaasti koneita, tus maahan tapahtuvassa koneiden tuon-
25043: joita ei oltu lähetetty virallisen konekoetus- nissa on jälleen tullut erittäin ajankohtai-
25044: laitoksen tarkastettaviksi. seksi. Ellei nyt ulkomailta tapahtuvaa ko-
25045: Seurauksena tällaisesta epäterveestä maa- neiden tuontia kiireellisesti ryhdytä jolla-
25046: talouskonekaupasta ja maatalouskoneiden kin tavalla valvomaan, voi ennen sotia val-
25047: standardisoinnin puutteesta olikin, että linnut ·epäkohta jälleen toistua entistä voi-
25048: maassamme oli käytössä lukuisia eri maa- makkaampana johtuen siitä, että ulkomais-
25049: talouskonemalleja. Näin oli asia •esim. niit- ten koneiden tarve on kaluston rappeutu-
25050: tokoneiden suhteen. Varaosien saanti, ko- misen johdosta erittäin suuri. Myöskin on
25051: neiden huolto ja korjaus monien konemerk- huomattava, että monet suuret maatalous-
25052: kien vallitessa tulee huomattavan kalliiksi. koneiden tuottomaat yrittävät tänä taite-
25053: Maassa joudutaan tarpeettomasti pitämään kohtana saada kaupaksi vanhentuneita ko-
25054: suuria varaosavarastoja, ja sittenkin vara- nemerkkejään tai mahdollisesti sodan ai-
25055: osien saanti varsinkin liikekeskuksista kana valmistettuja heikkolaatuisia koneita.
25056: etäämpänä olevilla seuduilla on vaikeaa. Kun eri maat ja eri tehtaat lisäksi valmis-
25057: Usein käy niinkin, ettei varaosaa ole saa- tavat erimallisia koneita, on pelättävissä,
25058: tavana ollenkaan, ja silloin on ryhdyttävä että toisten maiden tuonnista riippuvat, ja
25059: valmistamaan puuteeilisilla välineillä yhtä erikoisesti pienet maat joutuvat näiden eri-
25060: kappaletta uutta osaa rikkoutuneen tilalle. merkkisten koneiden kaatopaikaksi. Kan-
25061: Paitsi sitä, että kone joutuu olemaan käyt- santaloutemme ja ennen kaikkea maatalon-
25062: IX,9s. - Tainio y. m. 563
25063:
25064: temme etua silmällä pitäen tällainen kehi- korjaamiseen kiinnitettävä riittävä huomio;
25065: tys maassamme olisi estettävä. Nykyinen sillä siitähän suuresti riippuu oloihimme
25066: vaikea valuuttatilanne lisäksi pakoittaa sopivien maatalouskoneiden valinta ja nii-
25067: erikoiseen säästäväisyyteen ulkomaisissa den standartisoirrninen.
25068: konehankinnoissa, ja näin ollen on monien Edellä olevan perusteella ehdotamme
25069: eri konemerkkien hankkimiseen entistä vä- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25070: hemmän varaa. Olisi siis päästävä harvoi-
25071: hin, parhaisiin ja meille soveltuvimpiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25072: merkkeihin. toimenpiteisiin maatalouskoneiden
25073: Maatalouskoneiden valinnassa ja stan- tuonnin rajoittamiseksi parhaimpiin
25074: dardisoinnissa on maatalouskoneiden koe- ja meidän oloihimme soveltuvimpiin
25075: laitoksella tärkeä merkitys. Kun nykyinen merkkeihin, sekä kotimaassa valmis-
25076: maatalouskoneiden koelaitos ei vastaa tettavien koneiden standardisoimi-
25077: tarkoitustaan, olisi myös tämän epäkohdan seksi.
25078: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
25079:
25080: Eino Tainio. Antto Prunnila.
25081: Arvo Riihimäki. Toivo Friman.
25082: Esa Hietanen. Martti Leskinen.
25083: Toivo Kujala. T. I. Sormunen.
25084: Niilo Nieminen. Eino Roine.
25085: Matti Meriläinen. Mauri Perkonoja.
25086: Hannes Tauriainen. Toivo Kujala.
25087: Aimo Aaltonen.
25088: 564
25089:
25090: IX,99. - Toiv. al. N:o 246.
25091:
25092:
25093:
25094:
25095: Ikonen y. m.: Esityksen antamisesta maataloudellisen yleis-
25096: neuvonnan keskittämisestä.
25097:
25098:
25099: E d u s k u n n a 11 e.
25100:
25101: Vuoden 1946 valtiopäiville jätetyssä toi- järjestön tulisi saada kaikki se tuki, minkä
25102: vomusaloitteessa (toiv. al. n:o "117) kiinni- valtio nyt jakaa kolmelle yleisneuvontajär-
25103: tettiin huomiota siihen hajanaisuuteen, jestölle.
25104: mikä vallitsee maataloudellisen neuvonta- Tähänastiset yritykset maatalousneuvon-
25105: työn alalla ja ehdotettiin hyväksyttäväksi nan keskittämisestä ovat nähdäksemme
25106: toivomus hallitukselle sanotun neuvonnan rauenneet niihin epäilyksiin, - joko aiheel-
25107: keskittämisestä. · Asiaa ei kuitenkaan eh- lisiin tai aiheettorniin - että pienviljelijä-
25108: ditty käsitellä viime vaalikaudella, joten on järjestöt tahdotaan liittää Maatalousseuro-
25109: syytä saattaa se uudelleen esille eduskun- jen Keskusliittoon. Tällainen ajatuskin on
25110: nassa. Paitsi mainitussa aloitteessa maini- torjuttava keskitykseen pyrittäessä.
25111: tut syyt, kiirehtii ja puoltaa maataloudelli- Miten maatalousneuvonnan keskitykseen
25112: sen yleisneuvonnan keskittämistä erityisesti päästäisiin parhaiten, se olisi tietenkin hal-
25113: myös se, että maataloutemme on muuttu- lituksen tutkittava. Jos nykyiset peruajär-
25114: massa entistä enemmän pienviljelysvaltai- jestöt säilytettäisiin, päästäisiin todennäköi-
25115: seksi. Maataloutemmeharr on jo tähänkin sesti vähimmillä muutoksilla. Koska yksi-
25116: asti ollut pienviljelysvaltainen, mutta siir- tyinen viljelijä kuuluu jäsenenä vain jon-
25117: toväen y. m. maanhankintalain nojalla maan- kin yleisjärjestön paikalliseen elimeen, ei
25118: saantiin oikeutettujen asuttamisen jälkeen näissä järjestöportaissa suoritettava keskit-
25119: viljelijöiden ylivoimainen enemmistö on täminen liene tarpeellista. Mikäli tällaisia
25120: pienviljelijöitä. Tämä kehitys vaatii neu- järjestöjä toimii rinnakkain samalla paikka-
25121: vonnankin sovellettavakai palvelemaan pää- kunnalla tulevat ne aikanaan, jouduttuaan
25122: asiassa tätä viljelijäin enemmistöä, pienvil- saman keskusjärjestön jäseniksi, yhdisty-
25123: jelijöitä. Vain yksi yleinen neuvontajär- mään oma-aloitteisesti. Yleisneuvontajärjes-
25124: jestö voi myös parhaiten suorittaa niitä mo- töjen koko maata käsittävien ja maakunnal-
25125: ninaisia neuvontatehtäviä, joita valtioval- listen elinten kohdalta on asian laita koko-
25126: lan taholtakin pidetään välttämättömänä naan toisin. Kun neuvontatyötä näissä
25127: esim. asutustoiminnan yhteydessä. asteissa harjoitetaan ratkaisevalta osalta
25128: Jos yleisneuvontajärjestön tehtäväksi ase- valtion myöntämien varojen turvin, on val-
25129: tetaan pienviljelijöiden palveleminen, sil- tiovalta jo yleisten kansantaloudellisten nä-
25130: loin ei enää tarvita erikoisjärjestöjä pien- kökohtien perusteella velvollinen valvo-
25131: viljelijöitä varten, koska yleisneuvonnan maan, että neuvontaan myönnetyt varat tu-
25132: on oltava pääasiassa pienviljelysneuvontaa. levat tarkoituksenmukaisesti ikäytetyiksi.
25133: .Jos ja mikäli tämä neuvonta ei tyydytä Tätä päämäärää· ei saavuteta, niin kauan
25134: wurempien viljelmien omistajia ja kehitty- kuin nykyinen rinnakkaisjärjestelmä vallit-
25135: neempiä viljelijöitä, voidaan heitä varten, see, joten neuvonta olisi keskitettävä yh-
25136: mikäli se katsotaan kohtuulliseksi, asettaa teen yleisneuvontajärjestöön. Tämän jär-
25137: erikoisneuvojia ja -valiokuntia yleisneuvon- jestön muodostaisivat nykyiset toimivat
25138: tajärjestöön. maamiesseurat, pienviljelijäyhdistykset ja
25139: Tähän uuteen suuntaukseen päästään pienviljelijäosastot. Nämä peruajärjestöt
25140: nähtävästi vain siten, että luodaan koko- asettaisivat maakunnalliset elimet, mikäli
25141: naan uusi, nyt toimivista seuroista täysin sellaisia pidetään suotavina, ja nämä taas
25142: riippumaton yleisneuvontajärjestö. Tämän puolestaan maata käsittävän keskuselimen.
25143: IX,Do. - I:konen y. m. 56~
25144:
25145:
25146: Koska edellä hahmoiteltuun neuvonnan Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
25147: keskittämiseen tuskin päästään nykyisten ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25148: yleisneuvontajärjestöjen oman aloitteen poh- muksen,
25149: jalta, olisi valtiovallan otettava asiassa että hallitus kiireellisesti valmis-
25150: aloite, ja vietävä se päätökseen yhteistoi- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
25151: minnassa nykyisten järjestöjen kanssa. sen maataloudellisen yleisneuvonnan
25152: Suunnitelman tekeminen asian hoitamiseksi keskittämisestä.
25153: voitaisiin jättää sitä varten asetettavalle
25154: valtion komitealle.
25155: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
25156:
25157: Toivo Ikonen. Lauri Riikonen.
25158: Lauri Murtomaa. J. Koivisto.
25159: Eino Laitinen. Eino Palovesi.
25160: Jussi Annala. V. J. Sukselainen.
25161: Juhani Leppälä. Heikki Soininen.
25162: Matti Heikkilä. Toivo H. Kinnunen.
25163: Janne Koivuranta. Viljam Sarjala.
25164: Kerttu Saalasti Yrjö Saari.
25165: Vieno Simonen. Niilo Ryhtä.
25166: Martti Suntela. Pekka Kiiski.
25167: Tahvo Rönkkö. Markus Niskala.
25168: Eri. Haapaniemi. Martti Miettunen.
25169: Lauri Leppihalme. Kustaa Tiitu.
25170: Viljami Kalliokoski. S. Salo.
25171: Lauri Laine. Kusti Eskola.
25172: Johannes Virolainen. Aino Luostarinen.
25173: 566
25174:
25175: IX,1oo. - Toiv. al. N:o 247.
25176:
25177:
25178:
25179:
25180: H. Simonen y. m.: Toimenpiteistä maatalousneuvonnan
25181: tehostamiseksi.
25182:
25183:
25184: E d u s k u n n a ll e.
25185:
25186: Vuoden 1947 valtiopäiville jätti kansan- että eduskunnalla on täysi syy turvata ne
25187: edustaja Heikki Simonen toivomusaloitteen varat, joita maataloudellisen neuvonnan tu-
25188: N: o 189, jossa ehdotettiin eduskunnan lau- kemiseen myönnetään, joutumasta poliitti-
25189: suttavaksi toivomus, että hallitus kiireel- siin tarkoituksiin käytetyiksi.
25190: lisesti selvityttäisi, millä tavalla maatalous- Edellämainittuun ja vuoden 1947 valtio-
25191: neuvontaa voitaisiin tehostaa niin, että sen päiville jätettyyn toivomusaloitteeseen N: o
25192: nykyisestä hajanaisuudesta aiheutuvat epä- 189 viitaten kunnioittaen ehdotamme edus-
25193: kohdat voitaisiin poistaa. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25194: Edellämainittua aloitetta, vaikka se oli-
25195: kin jo maatalousvaliokunnassa melkein lop- että hallitus kiireellisesti selvityt-
25196: puun käsitelty, ei ehditty saada kuitenkaan täisi, millä tavalla maatalousneuvon-
25197: sieltä eduskuntaan ennen sen hajaantu- taa voitaisiin tehostaa niin, että sen
25198: mista. Tästä syystä on välttämätöntä saat- nykyisestä hajanaisuudesta aiheutu-
25199: taa asia uudelleen näin aloitetietä eduskun- vat epäkohdat voitaisiin poistaa, ja
25200: nan käsiteltäväksi vallankin kuin edellä- selvityksen saatuaan antaisi asiasta
25201: mainitun aloitteen jättämisen jälkeen ta- esityksen Eduskunnalle.
25202: paukset Pienviljelijäin Liitossa osoittavat,
25203: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
25204:
25205: Heikki Simonen. Alpo Lumme.
25206: Aino Malkamäki. Veli Järvinen.
25207: Eino Raunio. Juho Kuittinen.
25208: Meeri Kalavainen. Jere Juutilainen.
25209: Vilho Väyrynen. ·Martta Salmela-Järvinen.
25210: Olavi Kajala. Arttur Koskinen.
25211: Valto Käkelä. Arvo Sävelä.
25212: Valfrid Eskola. A. Turkka.
25213: E. Pusa. G. Henriksson .
25214: . Toivo Pyörtänö. 0. Muikku.
25215: Kustaa Alanko. Juho Karvonen.
25216: Eemll Huunonen.
25217: 567
25218:
25219: IX,tot. - Toiv. al. N:o 248.
25220:
25221:
25222:
25223:
25224: Saalasti y. m.: Toimenpiteistä karjanhoitokoulujen opetus-
25225: ohjelman muuttamiseksi nykytarvetta vastaavaksi.
25226:
25227:
25228: E d u s k u n n a 11 e.
25229:
25230: Nykyoloissa karjanhoitokoulut potevat taidon kohottamista huomioiden pienvilje-
25231: oppilaspuutetta kun sen sijaan emäntäkou- lystalouksien asettamat vaatimukset.
25232: luihin pyrkijöitä tulee vuosittain tuhatmää- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
25233: rin syrjäytetyksi tilan ahtauden tähden. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25234: Asiain näin ollen tuntuisi luonnolliselta, vomuksen,
25235: että karjanhoitokoulujen opetusohjelmaa
25236: muutettaisiin niissä kouluissa, joissa se kat- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25237: sottaisiin rakennusten ja opettajavoimien siin karjanhoitokoulujen opetusohjel-
25238: vuoksi mahdolliseksi sellaiseksi, joka vastaa man muuttamiseksi nykytarvetta vas-
25239: nimenomaan maaseudun naisten ammatti- taavaksi.
25240: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
25241:
25242: Kerttu Saalrusti. Viljami Kalliokoski.
25243: Aino Luostarinen. Eri. Haapaniemi.
25244: Vieno Simonen. V. J. Sukselainen.
25245: Tahvo Rönkkö. Yrjö· Hautala.
25246: T. N. Vilhula. Yrjö Saari.
25247: J. E. Lampinen. Lauri Leppihalme.
25248: Kalle Joukanen. Pekka Kiiski.
25249: 568
25250:
25251: IX,1o2. - Toiv. al. N:o 249.
25252:
25253:
25254:
25255:
25256: Perkonoja y. m.: Suunnitelman laatimisesta pienviljelijä-
25257: nuorison amnwttikasvatuksen tehostamisesta.
25258:
25259:
25260: E d u s k u n n a 11 e.
25261:
25262: Pienviljelijäjärjestöjen suorittamalla neu- dollisuuksien lisäamiseen on valtiovallan
25263: vontatyöllä on huomattava merkitys pien- taholta kiinnitettävä entistä suurempaa
25264: viljelijäväestön ammatillisessa kasvatuk- huomiota.
25265: sessa, mutta sittenkään ei sen avulla yksin Erikoisesti pienviljelijänuorison ammatti-
25266: voida tyydyttää perusteellisemman maata- kasvatuksen tehostamiseksi olisi saatava
25267: loudellisen ammattikasvatuksen tarvetta. pienviljelijäopistoja, joissa opetus sovellet-
25268: Maassamme on myöskin useita maataloudel- taisiin pienviljelijätalouksien käytännöllistä
25269: lisia oppilaitoksia, mutta niiden rajoitetut tarvetta silmällä pitäen. Koulunkäyntikus-
25270: tilat supistavat oppilasmäärän sangen vä- tannukset näissä pienviljelijäopistoissa olisi
25271: häiseksi eikä niissä annettavaa opetusta ole saatava mahdollisimman alhaisiksi, lisäksi
25272: sovellettu pienviljelijäin käytännöllistä tar- voitaisiin muodostaa stipendirahasto vähä-
25273: vetta silmällä pitäen. Lisäksi näissä kou- varaisten pienviljelijänuorukaisten koulun-
25274: luissa koulunkäyntikustannukset ovat niin käynnin helpottamiseksi.
25275: suuret, ettei pienviljelijöillä ole taloudelli- Edellä esittämäämme vedoten ehdotamme
25276: sia mahdollisuuksia lastensa kouluttamiseen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25277: niissä. Pienviljelijänuorison ammattikasva-
25278: tusongelma onkin muodostunut erittäin että hallitus laatisi suunnitelman
25279: ajankohtaiseksi. Edellä esitettyjen lisäksi pienviljelijänuorison ammattikasva-
25280: monet muutkin näkökohdat osoittavat, että tuksen tehostamisesta ja antaisi siitä
25281: pienviljelijänuorison ammattikasvatusmah- tarvittavan esityksen Eduskunnalle.
25282: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
25283:
25284: Mauri Perkonoja. Toivo I. Sormunen.
25285: Arvo Riihimäki. Matti Meriläinen.
25286: Martti Leskinen.
25287: 569
25288:
25289: IX,1os. - Toiv. al. N:o 250.
25290:
25291:
25292:
25293:
25294: Murtomaa y. m.: McwtalxJustyön edistämislaitoksen perusta--
25295: misesta Lepaan koulutilalle.
25296:
25297:
25298: E d u s k u n n a ll e.
25299:
25300: Maatalousammatin kehittämisen pohjana minen ja maataloudellinen yhteistoiminta
25301: tulee olla maatalousammatissa työskente- tuo maataloudenharjoittajien ammatin pii-
25302: levien ammattikasvatuksen tehostaminen. riin monia uusia pu1makysymyksiä. Yksi
25303: Maatalousväestön ammattika-svatus jakaan- sellainen on sopivien erikoismestarien kou-
25304: tuu kahteen pääryhmään nimittäin neu- luttaminen erikoistehtävien hoitamista
25305: vontaan ja kouluopetukseen. varten. Tällaisista erikoistehtävistä mai-
25306: Kouluopetuksessa on kehitetty kolme nittakoon traktorien ajo ja hoito, sokeri-
25307: kou1utyyppiä, joista maanviljelyskoulut juurikasmaiden hoito, tuholaistorjunta,
25308: ovat etupäässä työnjohtajiksi aikovia, salaojien teko j. n. e. Sen vuoksi olisi ai-
25309: maamies- ja pienviljelijäkoulut itsenäisiksi van välttämätöntä kiinnittää huomiota
25310: viljelijöiksi Valmistautuvia ja opistoihin palkatun ma.ataloustyöväen ammattikasva-
25311: hakijoita varten, sekä opistot, jotka val- tuksen edistämiseen, jottei ammattityövoi-
25312: mistavat vaativampiin tehtäviin, kuten man puute muodostuisi esteeksi silloin kun
25313: esim. neuvojiksi - tai maataloudellisen muut edellytykset maatalouden kehittymi-
25314: liiketoiminnan palvelukseen aikovia. Raja setle ovat olemassa.
25315: eri kouluryhmien vä:lillä ei suinkaan ole Tällaisella ammattiikasvatuksella on myös
25316: jyrkkä, sillä kaikissa näissä kouluissa on suuri psykologinen merkitys. Se on omiaan
25317: sekä maanviljelijäin että maataloustyö- kohottamaan ammatin arvoa, 'hävittämään
25318: väen ja muidenkin ammattienharjoitta- ,renki ja piika" käsitteet sekä sitomaan
25319: jien lapsia. Vuoden 1946 tilaston mukaan tekijänsä ammattiin lujin sitein ja siten
25320: maanviljelyskouluissa olleista oppilaista oli osaltaan vaikuttamaan estävästi maalta-
25321: 65.7 % maanviljelijäperheiden- ja 20.1% pakoon. Jos ammattikurssin suorittanut
25322: työmiesten perheiden jäseniä. Pienvilje- saa todistuksen lisäksi, pätevyytensä ulko-
25323: lijäkouluissa vastaavat luvut olivat 89.6 ja naiseksi tunnusmerkiksi, puvun tai arvo-
25324: 5.1 %. nimen, herättävät kurssit varmaan laajem-
25325: Seurattaessa oppilaitten sijoittumista paakin huomiota ja kiinnostusta.
25326: koulusta pääsyn jälkeen, havaitaan niiden, Tällaista kurssitoimintaa varten olisi
25327: jotka eivät omista maata, mutta eivät ensi tilassa perustettava toiminnaltaan sa-
25328: myöskään jatka opiskelua opistoissa, ha- mantapainen laitos kuin mitä ovat am-
25329: keutuvan työnjohtajiksi, tilanhoitajiksi tai mattien edistämislaitos Helsingissä. ja ur-
25330: -vuokraajiksi ja pyrkivät sitä tietä itse- heiluopisto Vierumäellä. Se pitäisi kautta
25331: näisiksi viljelijöiksi. Varsinaisella maa- vuoden lyhyitä kursseja maatalouden eri
25332: taloustyöväellä ei näin ollen ole ammatti- aloilta. Sellaisina tulkoon mainituiksi mm.
25333: koulua, lukuunottamatta kotieläinhoito- kurssit koneiden ja traktorien hoidossa ja
25334: kou:luja, jotenka heidän ammattikasvatuk- käytössä, salaojituksessa, juurikasvien har-
25335: sensa on vain sen varassa, mitä he käy- vennuksessa ja hoidossa, puutarhatöissä ja
25336: tännöllisessä työssä oppivat. lavojen laitossa, tuholai·sten ja rikkaruo-
25337: Maatalouden koneeliistuminen ja kehit- hojen hävittämise~sä, kauppa ja siemen-
25338: tyminen johtaa myöskin yhä enemmän viljan käsittelyssä, kaluston ja rakennus-
25339: erikoistumiseen ja asettaa työntekijöille ten korjaustöissä, erilaisten kotieläinten ja
25340: yhä suurempia ammatillisia vaatimuksia. mehiläisten hoidossa, lypsykoneiden käy-
25341: Lisäksi maatalouden pienviljelysvaltaistu- tössä, AIV-rehun valmistuksessa, metsän-
25342:
25343: 72
25344: 570 IX,tos. - Lepaan koulutila.
25345:
25346: hoidollisissa töissä, työkalujen kunnosta- voitaisiin pitää myös jatkokursseja maa-
25347: misessa, maalaissepän ja puusepän töissä talouskouluja käyneille.
25348: j. n. e. Kurssien tehtävänä olisi oikeiden Maataloustyön edistämislaitoksen sijoi-
25349: ja tehokkaiden työmenetelmien opettami- tuspaikaksi olisi saatava valtion omistuk-
25350: nen, kätevyyden kehittäminen, koneiden sessa oleva koulutila. Lepaan koulutila .
25351: ja muiden työvälineiden hoidon opetta- Tyrvännössä olisi keskeisen asemansa ja
25352: minen. Teoreettista opetusta tulisi antaa ma.atilansa puolesta tähän tarkoitukseen
25353: vain niin paljon kuin töiden oikea ymmär- erittäin sopiva. Sinne olisi kuitenkin, en-
25354: täminen vaatii. Samanaikaisesti voitanee nen laitoksen toiminnan aloittamista ra-
25355: pitää useita kursseja ja sellaisia jotka kennettava sitä varten tarvittavat raken-
25356: sopivasti täydentävät toisiaan. Työkilpai- nukset.
25357: 'luja on runsaasti toimeenpantava sekä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
25358: kurssilaisten keskuudessa että muualla. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25359: Edistämislaitoksen opettajavoimia voitaisiin toivomuksen,
25360: käyttää myös muiden maatalouskoulujen
25361: kurssitoiminnassa hyväksi. Laitoksen toi- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
25362: meenpanemille kursseille voisivat tietenkin to·imenpiteisiin maataloustyön edistä-
25363: osallistua kaikki muutkin, jotka tuntevat mislaitoksen perustamiseksi valtion
25364: tarvitsevansa tietoja ja taitoja kurssien omistamalle Lepaan koulutilalle.
25365: edustamilta aloilta. Edistämislaitoksessa
25366: Helsingissä 4 päivänä eloilruuta 1948.
25367:
25368: Lauri Murtomaa. Valfrid Eskola.
25369: Lauri Laine. Lassi Hiekkala.
25370: Urho Kulovaara. E. Pusa.
25371: T. N. Vilhula. Jussi Lappi-Seppälä.
25372: 571
25373:
25374: IX,1o4, - Toiv. al. N:o 251.
25375:
25376:
25377:
25378: Vilhula y. m.: Metsäkoulun perustamisesta Saarijärven
25379: pitäjässä sijaitsevaan reservikasarmiin.
25380:
25381:
25382: E d u s k u n n a ll e.
25383:
25384: Metsätalouden tärkeä sija koko maamme tomana muihin tarkoituksiin käytettynä.
25385: talouselämässä pakottaa entistä enemmän Sijaiten hyvien maantieyhteyksien varrella
25386: kiinnittämään huomiota metsäopetuksen ja ja keskellä laajaa metsäseutua, jossa myös-
25387: -valistuksen järjestämiseen laajemmalle kin valtiolla on huomattavat metsät, olisi
25388: pohjalle. Opetus on yhtä tärkeätä sekä tämä kasarmi kosketellunlaisen metsäkou-
25389: metsänomistajille että metsätöiden käytän- lun tarpeisiin erittäin sopiva. Kun kasar-
25390: nöllisistä tehtävistä huolehtiville. Huomat- mirakennukset lisäksi täyttäisivät ilman mi-
25391: tavan suuren puutavarahankinnan jatkuva tään lisärakennuksia tällaisen koulun koh-
25392: suoritus vaatii ammattitaitoista työnjohtoa. tuulliset tarpeet, saataisiin koulun sijoit-
25393: Hankittava puumäärä on kerättävä pie- taminen kasarmiin valtiolle hyvin pienillä
25394: nistä ja nykyaikana jo raskailla hakkuilla kustannuksilla toteutetuksi. Kasarmiraken-
25395: rasitetuista metsistä, jolloin helposti on nuksiin voitaisiin sijoittaa sekä opettajien
25396: vaara tarjolla, että metsänhoidolliset näkö- että oppilaiden asunnot opetushuoneistoi-
25397: kohdat eivät tule riittävässä määrin huo- neen ja lähimetsät tarjoaisivat erittäin hy-
25398: mioiduiksi. Työvoiman niukkuus, metsätöi- vät mahdollisuudet käytännöllisten metsä-
25399: den rationalisoiminen, sosiaalinen huolto, töiden sekä puun kuljetuksen harjoittele-
25400: työvoiman käsittely y. m. tehtävät vaativat miseen eri muodoissa. Kyseeilinen metsä-
25401: työn johdolta entistä suurempaa kokemusta koulu tulisi luonnollisesti valtion varoilla
25402: ja ammattitaitoa. Metsäkoulun käyneistä toimivaksi.
25403: metsäteknikoista on puutetta ja pakosta on Kun yleinen etu ja maamme metsätalou-
25404: jouduttu yrittämään kehittää työnjohtajis- den tarve vaativat kyseenalaisten koulujen
25405: toa itseoppineista metsämiehistä. Juuri tä- kiireellistä perustamista ja kun tällaisen
25406: män alemman metsätyönjohtajiston jatko- koulun sijoittaminen Saarijärven reservika-
25407: opetus on nyt erittäin ajankohtainen ja sarmiin olisi valtiolle taloudellisestikin var-
25408: välttämättömyyden pakottama tehtävä. sin edullista, ehdotamme kunnioittaen edellä
25409: Liian suuret taloudelliset arvot ovat vaa- esittämämme perusteella eduskunnan pää-
25410: rassa, ellei laajasuuntaista opetus- ja valis- tettäväksi toivomuksen,
25411: tustoimintaa saada alulle.
25412: Tässä tarkoituksessa olisi sekä sijaintinsa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25413: että muiden tärkeiden näkökohtien pohjalla toimenpiteisiin metsätyönjohtajiston
25414: erittäin sopiva koulupaikaksi Saarijärven kasvattamista tarkoittavan metsäkou-
25415: pitäjässä sijaitseva reservikasarmi raken- lun perustamiseksi Saarijärven pitä-
25416: nuksineen ja maa-alueineen. Tämä kasarmi jässä sijaitsevaan reservikasarmiin.
25417: on nyt ollut puolustuslaitokselle tarpeet-
25418: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
25419:
25420: T. N. Vilhula. Lauri Murtomaa.
25421: 572
25422:
25423: IX,1o5. - Toiv. al. N:o 252.
25424:
25425:
25426:
25427:
25428: Vilhula y. m.: Emäntäkoulun rakentamisesta 1J1ankolan
25429: sotilasvirkatalolla olevan kotitalousneuvojaopiston yh-
25430: teyteen.
25431:
25432:
25433: E d u s k u n n a ll e.
25434:
25435: Kun Keski-Suomen emäntäkoulu perus- lousneuvojaopiston yhteyteen olisi Manko-
25436: tettiin Jyväskylän pitäjän Palokan kylässä lan tilan jatkuvasti riittävän suuren maa-
25437: sijaitsevan Mankolan sotilasvirkatalon alueen puolesta varsin mahdollista ja sopi-
25438: maalle, oli koulu tarkoitettu palvelemaan vaa. Tonttia tähän tarkoitukseen olisi riit-
25439: Keski-Suomen maatalousväestöön kuuluvien tävästi ja koulun sijainti maakuntaan näh-
25440: nuorten naisten koti- ja maatalouden sekä den olisi myöskin hyvin sopiva, minkä
25441: puutarhanhoidon opetuksen tarvetta. Tässä ohessa emäntäkoulua. varten voitaisiin var-
25442: mielessä koulu täytti mitä parhaiten tarkoi- maankin käyttää sopivalla järjestelyllä ko-
25443: tuksensa ja monet kiitolliset. ja tyytyväiset titalousneuvojaopiston opettajavoimaa, lai-
25444: oppilasparvet ovat koulun kurssin suoritet- toksia ja välineitä.
25445: tuaan siirtyneet kotitiloilleen tai muihin Edellä esitetyn perusteella ja pitäen vält-
25446: toimipaikkoihin tärkeätä elämäntehtäväänsä tämättömänä emäntäkoulun aikaansaamista
25447: suorittamaan. Nyttemmin on tämän nimen- palvelemaan erinen kaikkea Keski-Suomen
25448: omaan Keski-Suomen naisten kyseellisen pienviljelijänaisten maa-, kotitalouden ja
25449: alan tarvetta palvelemaan tarkoitettu koulu puutarhanhoidon opetusta ehdotamme kun-
25450: muutettu kotitalousneuvojaopistoksi, josta nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
25451: on seurannut, että koulu ei voi enää pal- muksen,
25452: vella kuin vain· varsin vähässä määrin al- että hallitus valmistaisi kiireelli-
25453: kuperäistä tarkoitustaan. Tämän vuoksi sesti suunnitelman emäntäkoulun ra-
25454: olisi aivan välttämätöntä, että Keski-Suo- kentamiseksi Jyväskylän pitäjän Pa-
25455: meen saataisiin emäntäkoulu, joka palvelisi lokan kylässä sijaitsevalle Mankolan
25456: edellä kosketelluu koulun alkuperäistä tar- sotilasvirkatalolle tilalla olevan koti-
25457: koitusta. Tällaisen uuden koulun sijoitta- talousneuvojaopiston yhteyteen.
25458: minen mainitulle Mankolan tilalle kotita-
25459: Helsingissä 6 pä.ivänä elokuuta 1948.
25460:
25461: T. N. Vilhula. S. Salo.
25462: 573
25463:
25464: IX,1o6. - Toiv. al. N:o 253.
25465:
25466:
25467:
25468:
25469: Luostarinen y. m.: Brahelinnan emäntäkoulun perustami-
25470: sesta Ristiinan pitäjään.
25471:
25472:
25473: E d u s k u n n a ll e.
25474:
25475: Maataloushallitus teki aloitteen jo vuonna mänkin maaseudun nuorta tyttöä saa kään-
25476: 1945 emäntäkoulun perustamiseksi Brahe- tyä emäntäkoulujen ovilta takaisin tilanah-
25477: linnan virkatalolle Ristiinan pitäjässä Mik- tauden takia, niin ei mielestämme olisi va-
25478: kelin läänissä. Tästä valtion maasta on raa tällaisten koulujen perustamista hidas-
25479: 102 maanlunastuslautakunta mainittua ti- tuttaa. Kun hakijoista näin suuri summa
25480: laa jakaessaan asutustarkoituksiin 30 päi- saa vuosittain kääntyä takaisin kouluihin
25481: vänä elokuuta 1946 antamanaan päätök- sopimatta, niin paljonko on niitä, jotka
25482: sellä emäntäkoulua varten varannut maata jättävät hakematta tietoisina tällaisten kou-
25483: seuraavasti: lujen vähäisestä olemassaolosta. Nuoret ty-
25484: Ensinnäkin mainitun virkatalon raken- töt, jotka tiedon janoisina ammattivalmiu-
25485: nukset, jotka pienillä korjauksilla voidaan den saamiseksi hakeutuvat oman alansa
25486: käyttää kokonaisuudessaan emäntäkoulua maaseutukouluihin, pääsemättä sinne, hake-
25487: varten. Rakennustontti puutarhoineen on vat tämän jälkeen useat kaupunkeihin,
25488: pinta-alaltaan 1.6 ha. Tähän peltoa lisäksi missä kyllä tilaa on jollekin alalle antau-
25489: 16 ha, johon liittyy luonnonniittyä 1 ha tua - ehkä vähemmän tärkeälle. Näin
25490: ja metsää 2.6 ha. edistetään paljon puhuttua maaltapakoa,
25491: Lisäksi on mainittua emäntäkoulua var- jota yhteiskuntaa vahingoittavana ilmiönä
25492: ten varattu metsäpalsta, jossa on metsää olisi kaikin keinoin torjuttava. Emäntä-
25493: 60.5 ha, viljelyskelpoista maata 4.2 ha ja koulujen lisääminen maahamme olisi tällä
25494: joutomaata 6.3 ha. hetkellä ensiluokkaisen tärkeää.
25495: Herää kysymys, miksi ei ole avattu emän- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25496: täkoulua kun on näin hyvät mahdollisuu- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
25497: det. Valmiit rakennukset pienin korjauk- muksen,
25498: sin, riittävä havaintotila varattuna valtion
25499: maasta (jo pian kahden vuoden ajan) seu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25500: dulla, jossa ei ole entistä emäntäkoulua. toimenpiteisiin Brahelinnan emäntä-
25501: Kun meillä on niin suuri puute emäntä- koulun perustamiseksi Ristiinan pi-
25502: kouluista, että puolisen tuhatta ja enem- täjään Mikkelin läänissä.
25503: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
25504:
25505: Aino Luostarinen. Irma Hamara.
25506: Kerttu Saalasti. Hilma Koivulahti-Lehto.
25507: Kusti Eskola. Viljam Sarjala.
25508: Lauri Laine. Tahvo Rönkkö.
25509: Kalle Kauppi.
25510: 674
25511:
25512: IX,1o1. - Toiv. al. N:o 254.
25513:
25514:
25515:
25516:
25517: Rantamaa y. m.: Toimenpiteistä pienm'ljelijäkoulun perus-
25518: tamiseksi Juvan kuntaan.
25519:
25520:
25521: E d u s k u n n a ll e.
25522:
25523: Mikkelin lääni on monissa suhteissa ja maansa ja osalliseksi valtion jakamasta
25524: jatkuvasti jäänyt valtion taholta tulevasta avusta ja tuesta, olisi maataloudellista ope-
25525: tuesta ja avusta varsin tuntuvasti osatto- tusta läänissä kehitettävä siten, että se pal-
25526: maksi. Läänin tieolot todistavat sitä, sa- velisi entistä paljon laajemmassa mitassa
25527: moin kouluolot. Kumpaisetkin kaipaavat tämän .pienviljelijöitten asuttaman sisämaa-
25528: voimakasta ja kiireellistä parantamista, läänin kauan kipeinä tunnettuja tarpeita.
25529: jotta Mikkelin lääni pääsisi samalle tasolle Maanviljelyskoulun kasvattaessa pääasiassa
25530: muiden paremmin sijaitsevien ja valtion ta- työnjohtajia maatalouksiin, ·olisi omaa ti-
25531: holta paremmin muistettujen läänien laansa hoitamaan jääville pienviljelijäko-
25532: kanssa. Mikkelin läänin pinta-ala on tien pojille varattava kehittymis- ja kou-
25533: 17,478.84 km2, mistä peltoa noin 112,000 ha. luuntumismahdollisuudet nykyistä suurem-
25534: Asukasluku oli v:n 1946 päättyessä 213,706,- massa määrin. Olisi perustettava Mikkelin
25535: joista maataloudesta saa toimeentulonsa läänin olosuhteisiin soveltuva ja sovellettu
25536: 134,051 ihmistä eli 67.3 % koko väestöstä, pienviljelijäkoulu. Sopivana sijoituspaik-
25537: kun taas teollisuudesta saa toimeentulonsa kakuntana olisi Juvan kunta. On muistet-
25538: vain 23,869 ihmistä eli 12.o% ja kaupasta tava, että vastaavat koulut ovat nykyään
25539: 6,301 eli 3.1 % sekä liikenteestä 7,553 eli niin kaukana Mikkelin läänin alueesta kuin
25540: 3.8 %. Jo tästä havaitaan, että lääni on Ilomantsissa, Jokioisissa ja Rovaniemellä,
25541: erittäin selvästi pienviljelysvaltaista, ja mikä osoittaa taaskin, miten lapsipuolen
25542: siksi olisi sen oloja kehitettävä tämä pää- asemaan Mikkelin lääni on unohdettu. Ju-
25543: näkökohta ohjeena pitäen. van kunta ympäristöineen on tarkoitukseen
25544: Kouluoloista on kuvaavana esime11kkinä erittäin sopiva, sillä se ynnä sen naapuripi-
25545: mainittava se valitettava tosiasia, että val- täjät Sulkava, Puumala, Anttola ja Virta-
25546: tion varoin ei koko tässä laajassa läänissä salmi ovat juuri tässä esitetyn pienviljelys-
25547: pidetä eikä ole milloinkaan pidetty yllä valtaisuuden tyypillisiä edustajia. Mainit-
25548: muita maataloudellisia oppilaitoksia kuin· semme tässä muutaman numerotiedon.
25549: kaksi: ensin mainittakoon Otavan maan- Juva: koko pinta-ala 110,526.51 ha, mistä
25550: viljelyskoulu, jonka yhteydessä toimii myös viljeltyä 9,633.37 ja niittyä 436.62, metsää
25551: käytännöllistieto.puolinen karjanhoitokoulu 100,456 ja tilaluku koko pitäjässä 1,327;
25552: ja puutarhakoulu. Toiseksi toimii Rantasal- Su1kavalla ovat vastaavat numerot: 57,830,
25553: men Kolkontaipaleella Itä- ja Suursavon 4,618 ja 501; Puumalassa: 77,460, 4,430 ja
25554: maamieskoulu, joka myös kustannetaan val- 512; Anttolassa 23,660, 2,145 ja 235 sekä
25555: tion varoin, mutta jonka kehittämisen tule- Virtasalmella: 25,000, 2,198 ja 273. Esi-
25556: vaisuus on monien vaikeuksien haittaama, merkiksi väkiluvultaan suuresta ja alueelta
25557: kun koulun rakennukset ovat laajennusten laajasta Juvan kunnasta otettakoon vielä
25558: ja peruskorjausten kiireellisessä tarpeessa, muutama numerotieto: asukkaita on ny-
25559: kustannusten noustessa n. 1.5-2 miljoo- kyään 14,178, joista siirtoväkeä noin 2,089
25560: naan, ja kun viljelystila on vain vajaa 10 henkeä; viljelmien luku suuruusluokittain:
25561: ha, mitä ei voida pitää riittävän suurena alle 2 ha:n viljelmiä on 249 kpl., 2-10
25562: koulutustarpeen käytettäväksi. Kun olosuh- ha:n viljelmiä 947 kpl., 10-25 ha:n 95,
25563: teet ovat näin vaikeat ja kun suuri lääni 25-50 ha:n 33, 50-100 ha:n 2 sekä vain
25564: olisi nopeasti saatava oikeutettuun ase- yksi tila, jossa on peltoa yli 100:n ha:n.
25565: IX,l,07.- Rantamaa y. m. 575
25566:
25567: Tuotantolaskelmista Juvan kunnasta muu- vaitionkin ojennettava auttava kätensä täl-
25568: tama poiminto: lehmiä kaikkiaan kunnan laisissa oloissa eläville, ahkerille ja vuosi-
25569: alueella 5,515, eli 0.39 henkeä kohden, ja sadasta toiseen uskollisesti tilojaan viljele-
25570: ·kokonaistuotanto oli viime vuonna 7,721,000 ville maamiehille, joitten kyllä on kannet-
25571: litraa; karjaa omistavia talouksia on yht. tava osuutensa yhteisiin veroihin ja muihin
25572: 1,847 kpl., joissa asukkaita yht. 9,940 hen- rasituksiin, mutta joille olisi aika nyt jo
25573: keä, lehmättömiä on 4,238 henkeä. Nämä vihdoinkin jakaa myös oikeuksia.
25574: tiedot ovat huhtikuulta 1946, ja saa niistä Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
25575: kuvan Juvan kunnan olosuhteista, mutta dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25576: naapurikuntien kohdalta tilasto olisi suun- muksen,
25577: nilleen samanlaista, ja osoittaa se, että että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25578: nämä seudut ovat mitä selvimmin pienvil- siin pienviljelijäkoulun perustami-
25579: jelysvaltaista sisämaaseutua omine toimeen- seksi Mikkelin läänin Juvan kun-
25580: tulotarpeineen ja edellytyksineen. Olisi taan.
25581: Helsingissä elokuun 3 päivänä. 1948.
25582:
25583: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen.
25584: S. Salo. Lennart Heljas.
25585: Juhani Leppälä. Viljam Sarjala.
25586: Lauri Laine. Martti Suntela.
25587: Aino Luostarinen. Väinö Rankila.
25588: Heikki Soininen. Onni Mannila.
25589: Johannes Virolainen. J. E. Lampinen.
25590: J. Koivisto. Atte Pakkanen.
25591: Lauri Riikonen.
25592: 576
25593:
25594: IX,1os.- Toiv. al. N:o 255.
25595:
25596:
25597:
25598:
25599: Salo: Emäntiikoul'tlln perustamisesta Suomussalmen kirkon-
25600: kylään.
25601:
25602:
25603: Ed uskunnaUe.
25604:
25605: Pohjois- j.a Itä-Kainuu !kaipaa alueelleen jonka metsävarat ja n. 6 1f2 ha suuruinen
25606: nopeasti maataloudellisesti noustakseen käy- viljelyspinta-ala erinomaisen hyvin riittäi-
25607: tännöllis-tietopuolista emäntä- tai kotita- sivät tählaisen. naisopphlaitoksen tarpeita
25608: l.ousoppi.J.aitosta. Puuttuvan koulun vuoksi, varten.
25609: ohjaavat useat vam.hemmat lapsiaan oppi- Paikkakunnan omllJt varat eivät kuiten-
25610: koulutielle, Vlaik!ka ne ovat, !kuten on 1aita kaan riitä yrityksen aikaansaamiseen ja
25611: tässäkin tapauksessa;, jopa yli 100 km •toiminnassa pitämiseen, väestöhän on tun-
25612: päässä, aiheuttaen siellä Qppil.astu1van, netusti vähävaraista, vaikka harrastus
25613: jota Kajaanin yhteiskoulu ei pysty suo- asialle onkin hyvä, valtion olisi asian järjes-
25614: jiinsa ottamaan ja yleensä liikatuotantoa ·tämiseksi ojennettava rajaseud1m naispuoli-
25615: n. s. sivistyneen !köyhälistön: kasvamisessa. se1le nuorisolle auttava kätensä. Tässä mie-
25616: Naispuolisesta nuorisostaan huolestuneina ilessä ehdotan eduskunnan hyvruksyttäväksi
25617: ovat lasten vanhemmat jo useita vuosia toivomuksen,
25618: sitten ryhtyneet Suomussalmelle hommaa-
25619: maan tällaisen oppilaitoksen aikaansaa- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
25620: mista, Vlaraten sitä vrurten jo kannatusyh- toimenpiteisiin emäntä- tai kotita-
25621: distyksen toimin n. 1 1f2 milj. markan ar- louskoulun perustamiseksi Suomus-
25622: voisen, entisen Suomussalmen kirkkoherran salmen kirkonkylään.
25623: virkatalon, kauniin Karhulan pappilan,
25624: Helsingissä 3 !Päivänä elokuuta 1948.
25625:
25626: S. Salo.
25627: 577
25628:
25629: IX,1o9.- Toiv. al. N:o 256.
25630:
25631:
25632:
25633:
25634: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä emäntäkoulun perustami-
25635: seksi Lapin lääniin.
25636:
25637:
25638: E d u s k u n n a ll e.
25639:
25640: Viitaten vuoden 1945 valtiopäiville jäte- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25641: tyn toivomusaloitteen N :o 183 (Liitt. I - toimenpiteisiin emäntäkoulun perus-
25642: XII) perusteluihin, ehdotamme kunnioit- tamiseksi Lapin lääniin.
25643: taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
25644: sen,
25645: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
25646:
25647: Martti Miettunen. Markus Niskala.
25648:
25649:
25650:
25651:
25652: 1144/48 73
25653: 678
25654:
25655: IX,no. - Toiv. al. N:o 257.
25656:
25657:
25658:
25659:
25660: E. Pusa.: Toimenpiteistä .eläkkeen myöntämiseksi maatalous-
25661: kerhoneuvojana toiminet"lle naispuolisttle kerhoneuvojt"lle.
25662:
25663:
25664: E d u s k u n n a ll e.
25665:
25666: Maassamme on tehty maatalouskerho- harvassa tapauksessa on myönnetty eri-
25667: työtä vuodesta 1925 lähtien. Tämän toi- tyistä korvausta.
25668: minnan neuvojiksi on .pyritty erityisellä Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
25669: huolella valitsemaan parhaita ammattihen- tan kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
25670: kilöitä. Niiden joukossa on sellaisia, jotka täväksi toivomuksen,
25671: jo ikänsä puolesta ovat olleet pakotettuja
25672: lopettamaan työskentelynsä. Uuden amma- että hallitus ryhtyisi kaikkiin tar-
25673: tin hankkiminen ikäihmisenä ei ole helppoa. peellisiin toimenpiteisiin, että 20
25674: Senvuoksi olisi sekä tarpeellista että koh: vuotta maatalouskerhoneuvojana ol-
25675: tuullista, että määrävuodet maatalousker- leelle naispuoliselle kerhoneuvojalle
25676: honeuvojina työskenneille neuvojille suori- voitaisiin myöntää 55 vuotta täyt~t
25677: tettaisiin valtion varoista eläkettä, sitäkin tyään valtion viran ja toimen· halti-
25678: suuremmalla syyllä, kun asianomaisten jain palkkauksesta voimassa olevan
25679: palkkataso aikanaan on ollut erittäin vaa- vastaavan palkkaluokan edellyttämä
25680: timaton huomioon ottaen neuvontatehtä- eläke, ja miesp'l.toliselle kerhoneuvo-
25681: vään kuuluvan alituisen matkustamisen ja ialle vastaavan palkkaluokan edellyt-
25682: siitä johtuvan rasituksen, mistä vain ani- tämä eläke.
25683: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
25684:
25685: E. Pusa..
25686: 579
25687:
25688: IX,ut. - Toiv. al. N:o 258.
25689:
25690:
25691:
25692:
25693: Palovesi y. m.: Toimenpiteistä karjantarkru;tusyhdistysten
25694: valtion avustusten korottamiseksi.
25695:
25696:
25697: Ed uskunn~Ue.
25698:
25699: Ku:lu:neet vuodet ovat osoittaneet, että :minnm uLkopuolella. Huomioonottwen tä-
25700: karjataloutemme pohja ei ole ollut niin män sekä karjantarkastustoiminnan ikarja-
25701: VJank!ka kuin miksi sitä yleensä oli kuvi- taloutm edistävän vaikutuksen, pitäisi lkar-
25702: teltu. Tuotantoa rajoittavan•a t~kijänä on j,runtarkastustoimintaa ohjata ja kehittää
25703: lähim.nä ollut rehujen riittämättömyys, siten, että mahdollisimman monet pienet
25704: mutta samanaikaisesti myöskin niiden liian karjat saa.taisiin liittymään siihen.
25705: suuri täyttävyys ja alhainen valkuaispitoi- Pienviljelijäin haluttomuus karjantarkas-
25706: suus sekä eläinten puutteellinen hoito. Ede1- tustoimintaa kohtaan johtunee \lähinnä sen
25707: 100!n karj.aikantamrrne supistum:Unen OiilJ tule- aiheuttamien kustannusten suuruudesta
25708: vaisuuden maidontuotantomwhdollisuuksia sekä ennakkoluuloista. Edelleen on tal'lkas-
25709: silmälläpitäen siksi tuntuva, että karjakan- tustoiminna:ru laajent,amisen esteenä ollut
25710: nan lisäämiseen ja samalla sen parantami- tal'lkastuskarjal{Jkopula;,.
25711: seen om. kiinnitettävä laivan errkoista huo- Karjantarlmstustoiminnan laajentami-
25712: miota. Tämän jälleenrakennustyön edeHy- seksi nimenomaan ·pienkarjoja si!lmäl,lä pi-
25713: tyiksenä on kuitenkin rehuntuotannon ke- täen ·on käytäntöön otettu l.&uukautisen
25714: hittämisen rinnwlla, että tähänastiset kar- toimintamuodOin rinnalle 2-!kuwkautinen toi-
25715: janjalostustyön saavutukset säilyvät ja että mintamuoto. S.amaJlla on tarkastustoimintlaa
25716: kaiikista arvoikikaista yksilöistä saadaan tie- ryhdytty keskittämään s. o. perustamaan
25717: dot, joiden perusteella niiden siitosarvo voi- koko pitäjän !käsittäviä suuryhdistY'ksiä. Tä-
25718: daan määrätä ja valita e~loon parhaat va- ten vä1tytään tarkastusrkarjakoiden ristiin-
25719: sikat. ku1kemisista ja pitkistä kyyditysmwbkoista
25720: Järkiperäinen siitos~alinta ja jalostus- ja; täten tal'lkastustkarjaikoiden epätasaista
25721: työn suorittaminEliYli ei ole kuitenkaan mah- työmäärää voidaan tasoittaa. Täten avau-
25722: dollista ilman ikarjantarkastustoimintaa. tuu myös uusille jäseni1le mahdoHisuus jat-
25723: Mutta myöskin järkiperäinen karjanruo- kuvasti päästä taTikastusyhdistY'ksiin, sillä
25724: kinta vaatii tietoja. lehmien tuotannosta, sen johto voi ,aina vuosittain tarpeen rrnu-
25725: joten karjruntal1kastustoimill1Jta luo pohjan lkataJilJ uusia tarkastuskarjakkopiirien rajat.
25726: myös rehunviljelyksen järjestämiselJe ruo- Tällainen uuddleen järjeste,ly on nyt
25727: kintavaatimusten mukaisesti. Väheksyttävä erittäin kiireeHinern, !koska kautta maan on
25728: ei myöskään ole niiden karjataloudellisten muodostettu kymmeniätwhansia uusia ·pien-
25729: neuvojen merldtystä, joita tarkastuskar- tiloja ja niille olisi varattava mahdoLlisuus
25730: jakJko ~mtaa !käydessään tilwlla joka kuu- liittyä .ta;:r1kastusto1mintaan. Tätä uudeLleen
25731: kausi tai vähintään 6 lkerta:a vuodessa. järjestelyä vaikeuttaa, jopa tekee mahdot-
25732: Yleensä pidetäänkin selvänä, että karjata- tomaksi, tal'lkastusyhdistysten vwltion avus-
25733: loutemme kehittäminen sekä tuo1Jrunnolli- tuksen pienuus ja riittämättömyys. Asian
25734: sessa, että taloudell:isessa mielessä vaatii laita on nim. niin, että suurempia lkarjoja
25735: karjantarkastustoiminnan huomattavaa laa- käsittävien: yhdistyksien ei ilmnruata ottaa
25736: jentamista nY'kyisestää!tlJ. jäsenirkseew pieniä brjoja, koska yhdistyk-
25737: Maamme kai·k!kien karjojen keskhlehmä- sien niiden os~Vlta sall!mat valtion avustuk-
25738: luiku on n. 3. Kun tarkastuskarjojen vas- set eivät korvaa niihin uhrattua työtä.
25739: ta.ava JUiku on noin 8, on todettava, että Todettava siis on, että pienistä lmrjoista
25740: erityisesti pienet karjat ovat .ta;rkastustoi- muodostetuissa yhdistyksissä 1Jarkastusyhdis-
25741: 580 IX.ul. - Karjantarkastusyhdistykset.
25742:
25743: tysmafksu lehmää kohti on kohtuuttoman Edellä esittämillämme perusteluilla eh-
25744: suuri verrattuna yhdistyksiin joissa keski- dotamme . kunnioittaen eduskunnan hyväk-
25745: lehmäluku on esim. 10 vaiheilla. Jos ikar- syttäväksi toivomuksen,
25746: jantarkastustoimintJoo haLutaan kehittää,
25747: niin, että siihen voi liittyä ik1aiikki karjan- että hallitus ensi Ulassa toimitut-
25748: omistajat, on toiminta siis keskitettävä riit- taisi tarkistuksen karjantarkastusyh-
25749: tävän suuren alueen ikäsittäviksi yhdistyk- distyksien valt~on avustuksen perus-
25750: s]ksi ja vaittion tulee avustaa niitä pienten teista ja korottaisi nämä avustukset
25751: karjojen ooa:lta riittävästi eli tällä hetkellä tarkoitustaan vastaaviksi.
25752: vallitsevia avustuksia !Illelinikertaisesti, lm-
25753: nen kuin edellä viitattuun ja toivottavaan
25754: järjestelyyn päästään.
25755: Helsingissä 5 ;päivänä el~kuuta 1948.
25756:
25757: Eino Palovesi Yrjö Hautala.
25758: Väinö Okko. Päiviö Hetemäki.
25759: Lauri Laine. J. E. Lampinen.
25760: Jussi Annala. Ilmari Tiainen.
25761: S. Salo. Janne Koivuranta.
25762: Eemil Luukka. Lauri Murtomaa.
25763: M. 0. Lahtela. S. S. Aittoniemi.
25764: J. Koivisto. Väinö Ranki1a.
25765: Aarne Honka. Viljam Sar-jala.
25766: Johannes Wirtanen. Toivo H. Kinnunen.
25767: Toivo Ikonen. Irma Hamara.
25768: Heikki Soininen. Felix Seppälä.
25769: E. A. Turja. Jaakko Hakala.
25770: Heikki Ala-Mäyry. Erl. Haapaniemi.
25771: Lauri Leppihalme. Onni Mannila.
25772: Tahvo Rönkkö. Matti Miikki.
25773: Akseli Brander. Henrik Kullberg.
25774: Kalle Joukanen. Martti 0. Kölli.
25775: Lassi Hiekkala. Levi Jern.
25776: Antti J. Rantam.a.a. Kustaa Tiitu.
25777: Erkki Koivisto. Viljami Kalliokoski.
25778: Markus Niskala. Yrjö Saari.
25779: 581
25780:
25781: IX,112.- Toiv. al. N:o 259.
25782:
25783:
25784:
25785:
25786: Nieminen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi maifiotalom-
25787: tuotteiden tuotantopalkkioiden maksamisesta pienviljeli-
25788: jöille.
25789:
25790:
25791: E d u s k u n n a ll e.
25792:
25793: Viljelmäin suuruudesta ja sijainnista maksutavan kautta pyritty niitä jossain
25794: johtuen maa- ja karjatalouden tuotanto- määrin tasoittamaan, mutta ero tässäkin
25795: edellytykset ja niihin perustuva kannatta- tapauksessa pienviljelijäin ja suurtuotta-
25796: vaisuus maassamme on huomattavasti eri- jain välillä on ollut käytännöllisesti kat-
25797: lainen. Voidaanhan maan laadun ja ilmas- soen jokseenkin merkityksetön. Maitotalous-
25798: tollisten olosuhteiden nojalla maamme ja- tuotteiden tukipalkkioissa ei minkäänlaista
25799: kaa eri vyöhykkeisiin myös tuotantoedel- eroa ole ollut, vaikka esim. 5-15 ha viljel-
25800: lytyksiä ja kannattavaisuutta silmällä pi- mien ja yli 100 ha viljelmien välinen ero
25801: täen. Viljelmien sijainti, vieläpä viljelmien työmenekissä tuoteyksimköä kohden on
25802: eri lohkojenkin sijainti ja maan laatu vai- enemmän kuin puolet. Kun lisäksi pien-
25803: kuttavat huomattavasti viljelmien tuotanto- viljelijät joutuvat omassa talondessaan lm-
25804: edellytyksiin ja kannattavaisuuteen. Li- luttamaan suuren osan maitotaloustuotteis-
25805: säksi, kuten on osoitettu, viljelmien koko taan, joista eivät saa tukipalkkiota, joutu-
25806: vaikuttaa niiden tuotantoedellytyksiin ja vat he tästäkin syystä huonompaan ase-
25807: kannattavaisuuteen. Työmenekki pienem- maan kuin suurtuottajat. Maitotaloustuot-
25808: millä viljelmillä tuotettua tuoteyksikköä teiden tukipalkkion tuottama hyöty eri suu-
25809: kohden on huomattavasti suurempi kuin ruisilla viljelniillä on siis ollut erilainen.
25810: suuremmilla viljelmillä. Viittaamme tässä Tämä epäkohta olisi pikaisesti korjattava.
25811: yhteydessä esim. toht. Sipilän suorittamiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
25812: tutkimuksiin työajan käytöstä eri suurui- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25813: silla viljelmillä peltoviljelyksessä samoin-
25814: lruin nautakarjataloudessa. Tätä eroavai- että hallitus toimituttaisi tutki-
25815: suutta ei viljelmien kannattavaisuuteen muksen eri suuruisten viljelmien
25816: nähden korvaa se, että tuotteiden määrä koosta ja sijainnista johtuvista kan-
25817: pienemmillä viljelmillä esim. ha kohden on nattavaisuuseroavaisuuksista ja .an-
25818: vähän suurempi kuin suuremmilla viljel- taisi Eduskunnalle esityksen laiksi
25819: millä. maitotaloustuotteiden tuotantopalk-
25820: Näitä eroavaisuuksia ei ole koskaan mil- kioiden maksamisesta pienviljelijöille
25821: lään tavoin huomioitu maatalouden tuki- ottamalla huomioon viljelmien sijain-
25822: toiminnassa. Tosin leipäviljan tuotannossa nista ja koosta johtuvat heikommat
25823: on vuonna 1948 hyväksytyn tukipalkkio- tuotantoedellytykset.
25824: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
25825:
25826: Niilo Nieminen. V. Riihinen.
25827: Kaarle Renfors. Toivo Kujala.
25828: Matti Meriläinen. Toivo Friman.
25829: Hannes Tauriainen. Yrjö Murto.
25830: Arvo Riihimäki. V. Puumalainen.
25831: 582
25832:
25833: IX,113. - Toiv. al. N:o 260.
25834:
25835:
25836:
25837:
25838: Palovesi y. m.: Toimenpiteistä pienviljelijäin karjuasema-
25839: toiminnan tehostamiseksi.
25840:
25841:
25842: E d u s k u n n a ll e.
25843:
25844: Sianjalostusyhdistyksellä on vuodesta minimaalisen pienet ja· sattuman varaiset.
25845: 1928 alkaen ollut käytettävissä erikoinen Esimerkkinä voinemme todeta, että esim.
25846: valtion määräraha karjuosuuskuntia varten. viime vuonna oli · Sianjalostusyhdistyksen
25847: Kun tätä määrärahaa vähennettiin pulavuo- käytettävissä tähän tarkoitukseen vain
25848: sien aikana, pysähtyi tämän toiminnan ke- 280,000 markkaa. Tästä summasta on men-
25849: hittyminen. Osuuskuntamuoto ei näyttänyt nyt 10 % yhdistykselle karjuasematoimin-
25850: olevan paras mahdollinen karjuupidon nasta aiheutuvien kustannuksien peittämi-
25851: avustamiseksi pienviljelijäpiireissä. Eräissä seen.
25852: olosuhteissa toimivat karjuosuuskunnat to- Käytettävissä olev.ien määrärahojen puute
25853: sin varsin menestyksellisestikin ja ovat suu- onkin käytännössä johtanut siihen valitet-
25854: resti edistäneet paikkakunnan sika-aineksen tavaan tulokseen, että karjuasemien luku-
25855: kehitystä. Mutta osuuskuntajärjestelmä ei määrää on vähälukuisuudestaan huolimatta
25856: kuitenkaan saavuttanut sellaista kannatusta ollut pakko entisestäänkin supistaa ja erit-
25857: siankasvattajain keskuudessa, että se olisi täin suuria vaikeuksia ollut m. m. Sianja-
25858: voinut ulottaa toimintansa mahdollisimman lostusyhdistyksen johdolla, joka on sitkeästi
25859: laajoihin piireihin. .ponnistellen yrittänyt mahdollisuuksiensa
25860: Sianjalostusyhdistyksen johtokunta onkin mukaan pitää aikaisemmin perustettuja ase-
25861: vuodesta 1934 alkaen tehnyt hallitukselle mia toiminnassa.
25862: sellaisia esityksiä, että karjuupidon avus- Tällä hetkellä toiminnassa olevien pien-
25863: tamiseen varattavilla va1·oilla ryhdyttäisiin viljelijäin karjuasemien lukumäärä onkin
25864: perustamaan karjuasemia samaan tapaan laskenut alle 300, ja ellei nykyisiin määrä-
25865: kuin m. m. eräissä naapurimaissa. Vuosina rahoihin saada huomattavaa korjausta ai-
25866: 1936 ja 1937 perustettiin Sianjalostusyh- kaan, niin karjuasemien lukumäärä tulee
25867: distyksen toimesta ensimmäiset karjuase- edelleenkin rohkeasti laskemaan. Todennä-
25868: mat Karjalan kannakselle ja eräille muille köiseltä kuitenkin tuntuu, että maamme
25869: rajaseuduille ja saatiin siihen tarkoitukseen johtavissa maatalouspiireissä ei voida sika-.
25870: käytettäväksi osittain rajaseutuja varten taloutemme kehitykselle antaa sellaista ta-
25871: varattuja, osittain eräiden liikkeiden myön- kaislma, mitä tämä tulisi käytännössä tie-
25872: tämiä varoja. tämään. ,
25873: Käytännössä karjuasematoiminta omas- Tulkoon edelleenkin mainituksi, että jo
25874: sakin maassamme on osoittautunut erin- vuonna 1938 oli Sianjalostusyhdistyksen
25875: omaisen hyvin tarkoitustaan vastaavaksi, esittämänä maatai~ushwllituksessa ja maa-
25876: ja sen avulla on juuri syrjäseutujen pien- talousministeriössä hyväksytty suunnitelma
25877: viljelijät päässeet osalliseksi valtiovallan sikatalouden kehittämiseksi maassamme,
25878: myöntämästä tuesta kunnollisten karjujen jonka suunnitelman mukaan maahamme on
25879: hyväksikäyttöön, jonka turvin heille on tar- ennen pitkää perustettava valtion määrära-
25880: joutunut tilaisuus kehittää sikatalouttaan han turvin n. 1,000 karjuasemaa, lähinnä
25881: entistä määrätietoisemmin ja tarkoituksen- laajan maaseudun pienviljelijäväen sikata-
25882: mukaisemmin. loutta tukemaan. Tunnetuista syistä tämä
25883: Valtion varoista myönnetyt määrärahat suunnitelma on jäänyt toteuttamatta, mutta
25884: tähän tarkoitukseen ovat olleet kuitenkin nyt on jo1m ta1pauiksessa eletty jälleen ai-
25885: IX,ua. - Palovesi y. m. 683
25886:
25887: kaan, jolloin tämän suunnitelman toteutta- Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
25888: miseen on ryhdyttävä kaikin käytettävissä taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
25889: olevin keinoin . toivomuksen,
25890: .Sam.aa mieltä varmaan olemme siitä, mikä
25891: merkitys maamme voimakkaalla sikatalou- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25892: della on lkam.samme elintarviketilanteen toimenpiteisiin pienviljelijäin karju-
25893: edesauttamisessa ja pientilojen lukumäärän asematoiminnan tehostamiseksi siten,
25894: huomattavasti lisäytyessä suurempien tilo- että valtion määräraha karjuasema-
25895: jen ikustannuksella on luonnollisesti juuri toimintaa varten vakiinnutetaan riit-
25896: näiden pientilojen varassa pääasiallisesti ne tävän suurena valtion tulo- ja meno-
25897: avainasemat miten maassamme lähitulevai- arviossa . .
25898: suudessa sikataloutemme tulee kehittymään.
25899: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
25900:
25901: Eino Palovesi. S. Salo.
25902: Markus Niskala. Heikki Soininen.
25903: Viljam Sarjala. Eri. Haapaniemi.
25904: Toivo H. Kinnunen. Matti Miikki.
25905: Yrjö Hautala. Martti 0. Kölli.
25906: Irma Hamara. Viljami Kalliokoski.
25907: Felix Seppälä. Antti J. Rantamaa.
25908: Kalle Joukanen. Levi Jern.
25909: Jaakko Hakala. A. Brander.
25910: J. E. Lampinen~ Yrjö Saari.
25911: Kustaa Tiitu.
25912:
25913:
25914:
25915:
25916: •
25917: 584
25918:
25919: IX,114.- Toiv. al. N:o 261.
25920:
25921:
25922:
25923:
25924: Nieminen y. m.: Räjähdysaineiden hankkimisesta alennet-
25925: tuun hintaan pienviljelijöt1le ja uudisraivaajille.
25926:
25927:
25928: E d u s kun n a 11 e.
25929:
25930: Ma~ raivataan parhaillaan kaik- olisi valtiovallan ryhdyttävä toimeDJpiteisiin
25931: <kialla uutta peltoa. Koneellisen raivaus~ räjähdysaineiden varaami~ksi ja niiden
25932: kaluston riittämättömyyden johdosta suuri hintojen alentamiseksi pienviljelijöille pel-
25933: määrä ~uudesta peliosta joudutaan raivaa- lonraivauksessa.
25934: maan ihmistyövoimalla. Erikoisesti pienem- Tällainen on käsityksemme mukaan käy-
25935: pien maa-alueiden omistajat ja vähävarai- tännössä täysin mahdollista. Esim. raivaus-
25936: sinmnat maanviljelijät joutuvat uuden pel- sUJUnnitelmia tehtäessä voitaisiin samalla
25937: lon raivaamaan yksinomaan ihmistyöv;oi- arvioida alueella tarvittava räjähdysaine-
25938: malla. Heidän raskasta työtä voitaisiin hoo- määrä ja antaa niiden ostoon oikeuttava
25939: mattavasti helpottaa v:araanialla riittävästi alennuskortti. Annettavan alennuksen suu-
25940: räjähdysaineita kantojen ja kivien raivauik- ruuden olisi oltava riippuvainen tilan
25941: seen. koosta ja raivatulla alueella tarvittavasta
25942: Räjähdysaineita ei !lrnitenkaan ole riittä- räjähdysainemäärästä.
25943: vämi saatavana ja lisäksi niiden hinnat ovat Edellä esittämämme perusteella ehdo-
25944: niin korkeat, ettei vähävaraisilla pellonrai- tam.me eduskunnan hyväiksyttäväiksi toivo-
25945: vaajilla 1ole taloudellisia mahdollisuuksia muksen,
25946: niitä riittävästi hankkia. Ottamalla ilmiten- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25947: \kin huomioon sen hyödyn, mikä räjähdys- sellaisiin toimenpiteisiin, että pien-
25948: aineiden käytöllä saadaan esim. kantojen ja viljelijät ja uudisraivaajat saisivat
25949: !Jrivien raivauksessa, olisi niitä varattava uuden pellon raivaamiseen tarvitta-
25950: riittävästi ja tehtävä niiden käyttö myös- via räjähdysaineita alennettuun hin-
25951: kin pientilallisille kannattavaksi. Näin ollen taan.
25952: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
25953:
25954: Niilo Nieminen. Toivo I. Sormunen.
25955: Toivo Friman. H. Manninen.
25956: Arvo Riihimäki. Martti Leskinen.
25957: Antto Prunnila. Mauri Perkonoja.
25958: Toivo Kujala. L .. Myllymäki.
25959: Ma;tti Meriläinen.
25960: 585
25961:
25962: IX,n5. - Toiv. al. N:o 262.
25963:
25964:
25965:
25966:
25967: Kauppi y. m.: Avustuksista ja lainoista kiviperäisten vil-
25968: jelysmaitten raivaustyön tukemiseksi.
25969:
25970:
25971: E d u s k u n n a ll e.
25972:
25973: Pahana esteenä maatalouden harjoitta- käyttää. Tällainen kiveämistyö on kuiten-
25974: miselle ja kehittymiselle on monin paikoin kin varsin kallista ja raskasta, luonteel-
25975: maatamme ja muun muassa melkein koko taan samanlaista perusparannustyötä kuin
25976: Mikkelin läänissä maaperän kivisyys. Maa esimerkiksi salaojittaminen ja uudisraivaus,
25977: tarkoituksenmukaisesti viljeltynä siellä joiden suorittamista varten valtio myöntää
25978: yleensä kasvaa kohtalaisesti, mutta erittäin .lainoja ja avustuksia. Tämän vuoksi olisi
25979: suuresta kivisyydestä johtuen nousevat kal- tätä kiveämistyötäkin, jotta se saataisiin
25980: liit työ- ja kalustokustannukset sangen kor- tehokkaaseen käyntiin, valtion varoin eri-
25981: keiksi. Seurauksena on, että maatalouden koisesti tuettava ja avustettava.
25982: puhdas tuotto tällaisilla seuduilla jää oleel- Ehdotamme näin ollen kunnioittaen edm-
25983: lisesti pienemmäksi kuin muilla viljelys- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25984: alueilla. Tämän viljetystä suuresti haittaa-
25985: van asiaintilan korjaamiseksi olisi kivet että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
25986: saatava raivatuksi pois kaikilta edullisesti siin kivien raivaustyön valtionavus-
25987: sijaitseviita ja muuten hyvin kasvaviita tuksin ja -lainoin tukemiseksi kivipe-
25988: mäkipelloilta niin, että työtä säästäviä ja räisillä, mutta muuten hyväkasvui-
25989: tehostavia koneita voitaisiin niillä yleisesti silla viljelysmailla.
25990: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
25991:
25992: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto.
25993: Irma Karvikko. R. B. Berner.
25994: Lassi Hiekkala.. Aino Luostarinen.
25995:
25996:
25997:
25998:
25999: 74
26000: 586
26001:
26002: IX,u6. - Toiv. al. N:o 263.
26003:
26004:
26005:
26006:
26007: Soininen y. m.: Esityksen, antamisesta lainojen, ja avustus-
26008: ten, myöntämisestä kiviperäisten peltojen, raivaamista
26009: varten.
26010:
26011:
26012: E d u s k u n n a 11 e.
26013:
26014: Viitaten vuoden 1947 helmikuun 11 päi- edistämiseksi tukemalla viljelijöitä valtion
26015: vänä jätettyyn toivomusaloitteeseen n: o 230 varoista myönnettävillä avustuksilla, palk-
26016: sivulla. 533 Liitteet IX, 63 esityksen anta- kioilla ja lainoilla.
26017: misesta lainojen ja avustusten myöntämi- Asian ollessa myöhään 9/6 -48 valiokun-
26018: sestä kiviperäisten peltojen raivaamista var- nassa, ei eduskunta ehtinyt asiaa käsitellä
26019: ten, samalla kun uudistamme perustelut, ennen hajaantumistaan.
26020: viittaamme mainitun esityksen johdosta Edellä olevan perusteella kunnioittaen
26021: maatalousvaliokunnan myönteiseen mietin- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
26022: töön n:o 65 1947 valtiopäivillä, mietintö vomuksen,
26023: n:o 181.
26024: Valiokunnan mietintö on myönteinen ja että hallitus kiireellisesti toimitut-
26025: päättyy toivomuspanteen: että hallitus kii- taisi tutkimuksen ja laatisi suunni-
26026: reellisesti toimituttaisi tutkimuksen mahdol- telman kiviperäisten, peltojen, raivaa-
26027: lisuuksista kivien raivaamiseen kiviperäi- misesta valtion varoista myönnettä-
26028: siltä pelloilta kiinnittäen erityistä huomiota vien lainojen ja avustusten turvin
26029: koneellisen raivaustoiminnan kehittämiseen sekä antaisi sen nojalla asiassa tar-
26030: sekä ryhtyisi toimenpiteisiin raivaustyön vittavan esityksen Eduskunnalle.
26031: Helsingissä heinäkuun 26 päivänä 1948.
26032:
26033: Heikki Soininen. Martti Miettunen.
26034: Lauri Riikonen. Eino Palovesi.
26035: Viljam Sarjala. 0. Muikku.
26036: Tahvo Rönkkö. Lauri Murtomaa.
26037: Markus Niskala. Eino Laitinen.
26038: Antti J. Rantamaa. Väinö Okko.
26039: Akseli Brander. M. 0. Lahtela.
26040: Eemil Luukka. Lauri Laine.
26041: Aino Luostarinen. Kustaa Tiitu.
26042: Yrjö Hautala. Pekka Kiiski.
26043: Kusti Eskola. Jalmari Pusa.
26044: S. S. Aittoniemi. Viljami Kalliokoski.
26045: Kauno Kleemo~a. J. E. Lampinen.
26046: Anton Suurkonka. Eri. Haapaniemi.
26047: Kalle Joukanen. Atte ·Pakkanen.
26048: L. 0. Hirvensalo. Toivo H. Kinnunen.
26049: Jussi Annala. Onni Mannila.
26050: Juho Karvonen.
26051: 587
26052:
26053: IX,117,- Toiv. al. N:o 264.
26054:
26055:
26056: Nieminen y. m.: Avustusten ja lainojen myöntämisestä
26057: kiviperäisten viljelmien raivaamiseen.
26058:
26059: E d u s k u n n a ll e.
26060:
26061: Maanviljelyksen kannattavaisuutta maas- san, Kymen, Turun ja Porin lääneissä,
26062: samme on monessa yhteydessä arvosteltu Mikkelin lääni kokonaisuudessaan sekä Kuo-
26063: varsin kielteisenä tavalla. Ja myöntää täy- pion läänistä suurin osa.
26064: tyy, ettei se suinkaan kannattavaisuudes- Näitä alueita ei voida jättää viljelemättä,
26065: saan pysty kilpailemaan monien muiden vaan on ryhdyttävä toimenpiteisiin kivien
26066: maatalousmaiden kanssa. Mutta meille on raivaamiseksi pois viljelyksiltä. Kun kui-
26067: myöskin selviö, ettemme voi luopua maan- tenkin näillä alueilla maataviljeleva väestö
26068: viljelyksestämme, koska se on osa koko on pääasiallisesti pienviljelijöitä, jotka vil-
26069: maataloudestamme, mikä on kansantalou- jelmiensä suurien työkustannuksien vuoksi
26070: dessamme sangen merkittävä tekijä. Mutta elävät taloudellisesti hyvin vaikeissa oloissa,
26071: sen sijaan on koetettava löytää keinoja, he tästä johtuen eivät kykene kustantamaan
26072: millä voidaan kohottaa maanviljelyksemme kivien raivaamista pelloiltaan. Apu raivaus-
26073: kannattavaisuutta. työn suorittamiseen on tultava pienviljeli-
26074: Maanviljelyksen kannattavaisuus eri jätalouden ulkopuolelta ja tässä tapauk-
26075: paikkakunnilla on kuitenkin suuresti vaih- sessa valtion toimesta.
26076: televa. Se johtuu .pääasiassa viljeltävän Kun nykyisin voidaan käyttää kivien rai-
26077: maan laadusta, sen tuotantokyvystä ja tuo- vaamiseksi viljelyksiltä myöskin konevoi-
26078: tantokustannuksiin vaikuttavista seikoista. maa apuna, jolloin työ edistyy nopeammin
26079: Laakeilla, kivettömillä viljelysalueilla tuo- ja kustannukset jäävät pienemmiksi, on si-
26080: tantokustannukset supistuvat mahdollisim- täkin suurempi syy ryhtyä valtion varoilla
26081: man vähiin, koska kaikki viljelyksillä suo- tukemaan tällaista raivaustoimintaa.
26082: ritettavat työt voidaan suorittaa ajanmu- Sen voisi mielestämme toteuttaa saman-
26083: kaisilla koneilla. Myöskin tuottokyky täl- suuntaisten raivauspalkkioiden muodossa ja
26084: laisilla viljelmillä voidaan kohottaa par- samojen maatalousjärjestöjen välityksellä
26085: haaseen mahdolliseen. Toisin on kuitenkin kuin nykyisin maksettavat uudisraivaus-
26086: niillä viljelmillä, joissa pellot ovat kivisiä. palkkiotkin. Samoin lisäksi myöntämällä
26087: Niillä työkustannukset nousevat tavattoman pitkäaikaisia korottornia lainoja raivausta
26088: korkeiksi eikä satoakaan voi saada kohoa- suorittaville viljelijöille. Tällaisen raivaus-
26089: maan riittävän korkeaksi. Kivisillä pel- toiminnan suorittaminen kohottaisi kivipe-
26090: loilla ei voida käyttää työtä jouduttavia ko- räisten viljelmien tuottokykyä ja kannatta-
26091: neita, vaan on niillä muokkaustyöt suoritet- vaisuutta, mikä koituisi suureksi eduksi
26092: tava mitä alkeellisimmilla välineillä aina koko kansantaloudellemme.
26093: kuokasta ja risuäkeestä alkaen. Jos joita- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
26094: kin pienempiä viljelyskoneita voidaankin tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26095: käyttää, on niiden lmlumis- ja rikkoutumis- muksen,
26096: prosentti moninkertainen kivettömien pel- että hallitus kiireellisesti laatisi
26097: tojen koneisiin nähden, mikä sekin lisää suunnitelman kiviperäisten viljel-
26098: tuotantokustannuksia. mien raivaamiseksi valtion varoista
26099: Tällaisia kivikkoisia viljelysalueita on myönnettävien avustusten ja lainojen
26100: maassamme tavattoman paljon. Niinpä tu1·vin sekä antaisi asiasta tarvitta-
26101: niitä on kokonaisia kihlakuntia Oulun, Vaa- van esityksen Eduskunnalle.
26102: Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
26103:
26104: Niilo Nieminen. Matti Meriläinen. Kaarle Renfors.
26105: Arvo Riihimäki. Ehio Tainio. Kalle Kauhanen.
26106: 588
26107:
26108: IX,11s. - Toiv. al. N:o 265.
26109:
26110:
26111:
26112:
26113: Pakkanen y. m.: Toimenpiteistä salaojituksen edistämiseksi.
26114:
26115:
26116: Eduskunnalle.
26117:
26118: Viimeisinä vuosina ennen suursotaa oli lisääntyy tehollinen peltoalamme huomatta-
26119: maatalousväestön keskuudessa havaittavissa vasti ja että tämä tapahtuu lisäksi ilman,
26120: yhä voimistuvaa harrastusta salaojitusta että siihen täytyy ottaa maata muulta kas-
26121: kohtaan. Tämä ilmenee m. m. siitä, että vulta.
26122: kun v. 1920 salaojitettiin maassamme pel- Kun salaojitus on juuri siinä avainase-
26123: toa 85 hehtaaria, oli tämä luku vuoden 1938 massa, joka luo edellytykset tehokkaalle ja
26124: osalta noussut jo 5,008 hehtaariin ja v. voimaperäiselle maatalouden harjoittami-
26125: 1939 6,681 hehtaariin. Sotien jälkeen ei ole selle on täysin ymmärrettävissä, että vilje-
26126: päästy yhtä hyviin tuloksiin. Salaojitus- lijöiden, niin pienempien kuin suurempien,
26127: määrien vuotuinen väheneminen ei ole kui- on entistä määrätietoisemmin pyrittävä li-
26128: tenkaan johtunut harrastuksen puutteesta, säämään peltojensa salaojittamista. Uudis-
26129: vaan muista rajoittavista tekijöistä. Niinpä viljelijälle se on tärkeätä siksi, että uuden
26130: on ollut havaittavissa työvoiman puutetta, tilan perustamisesta aiheutuneet suuret kus-
26131: tiiliputkien saanti on tuottanut suuria vai- tannukset ovat korvattavissa vain siten,
26132: keuksia ja jyrkästi kohonneet salaojitus- että viljelmä pyritään saamaan mahdolli-
26133: kustannukset ovat muodostaneet monelle simman pian voimakkaaseen kasvukuntoon,
26134: viljelijälle ylivoimaisia esteitä. pikkutilan omistajalle, joka ehkä yrittää
26135: Suomessa oli peltomaata vuonna 1947 saada pääasiallisimman toimeentulonsa
26136: yhteensä 2,388,177 hehtaaria. Tästä alasta omalta tilaltaan, on tilan kannattavaisuus
26137: on noin 175,000 hehtaaria sellaista viljelys- myöskin elinkysymys ja vihdoin varsinai-
26138: maata, joka ei tarvitse mitään ojitusta ja set maanviljelystilat, jotka ovat peltoalo-
26139: salaojitettua maata on n. 135,000 hehtaaria. jensa puolesta asutustoiminnan vuoksi pie-
26140: Avo-ojitettua peltoa on näin ollen yli nentyneet tai vielä ehkä pienenevät, on saa-
26141: 2,000,000 hehtaaria, josta arviolta 250,000 tava nykyistä voimakkaampaan kasvukun-
26142: hehtaaria on sellaista, mitä ei voida salaojit- toon, jotta talonpito kannattaa. Tämä sitä-
26143: taa tai ainakin se soveltuu huonosti sala- kin suuremmalla syyllä, kun sodan maa-
26144: ojitettavaksi. Nykyisistä viljelyksistämme taloudelle aiheuttamat suuret rappiot ovat
26145: on siis ainakin 1,800 hehtaaria salaojituk- pääosiltaan vielä korjaamatta. Näin ollen
26146: seen kelpaavaa maata. salaojituksen lisaäminen nykyisestään on
26147: On laskettu, että nykyisten sarkaojitet- viljelijöiden itsensä kannalta aivan välttä-
26148: tujen viljelysten kunnossapito maksaa vuo- mätöntä. Mutta sitä vaatii myöskin koko
26149: sittain maallemme noin 1,200 milj. mark- yhteiskunnan etu. Me emme pysty vielä lä-
26150: kaa, josta säästyttäisiin miltei kokonaan, heskään tuottamaan riittävästi elintarvik-
26151: jos nämä viljelykset sarkaojitusten asemesta keita, vaan maahamme on tuotava paljon
26152: olisivat salaojitettuja. Lisäksi salaojitus luo sellaistakin, johon meillä itsellämme on
26153: edellytykset maatalouskoneiden täysin te- täysin luontaiset tuotantoedellytykset. Ko-
26154: hokkaalle käyttämiselle, jolloin työkustan- timaisen elintarviketuotannon lisääminen
26155: nusten lasketaan vähenevän entisen tapai- on näin ollen myöskin koko yhteiskunnan
26156: seen viljelykseen verrattuna 20-30 prosen- asia ja se on sitäkin suuremmalla syyllä,
26157: tilla. Myöskin on syytä muistaa, että vasta koska riittävä elintarviketuotanto koituu, ei
26158: salaojitetussa maassa muodostuu väkilan- ainoastaan tuottajaväen, vaan myöskin ku-
26159: noitteiden käyttö kaikkein tehokkaimmaksi. luttajaväen hyväksi.
26160: Vihdoin tiedämme, että salaojituksen kautta Toimenpiteet, joilla salaojitus saataisiin
26161: IX,us.- Pakk•anen y. m. 589
26162: nykyisestään tuntuvasti lisääntymään, kuu- massa olevien viljelijöiden kohdalla, nostet-
26163: luvat siis myöskin valtiovallalle. Tämä on taisiin niin suureksi, että se vastaa putkien
26164: tärkeätä siitäkin syystä, että salaojituskus- hankintakustannuksia. Täten voisivat aina-
26165: tannukset ovat kohonneet niin suuriksi, kin ne viljelijät, joilla on ihmistyövoimaa
26166: että ne muodostuvat monelle viljelijälle, käytettävissään, mutta joilta puuttuu put-
26167: ennen kaikkea pienemmille viljelijöille ja kien hankinnassa tarvittavat varat, suorit-
26168: uudisviljelijöille, aivan ylivoimaiseksi, ellei taa salaojitusta omin voimin ja ilman, että
26169: valtio anna heille kyllin edullisia ja riittä- siitä seuraisi velkaantuminen.
26170: vän suuria lainoja ja palkkioita. Tosin ny- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26171: kyisin on saatavissa lainoja ja palkkioita nioittaen eduskunnan ·hyväksyttäväksi toi-
26172: salaojitukseen, mutta kun kustannukset vomuksen,
26173: ovat nousseet tmonimJkertaisiiksi ja rahan-
26174: arvo on huomattavasti laskenut sen jälkeen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26175: kun valtioneuvoston päätös näiden lainojen toimenpiteisiin niiden esteiden pois-
26176: ja palkkioiden maksamisesta on annettu, ei tamiseksi, jotka ovat haittana sala-
26177: tällä päätöksellä ole enää läheskään täyttä ojituksen yleistymiselle ja että se täl-
26178: tehoa. Ellei salaojituslainojen ja palkkioi- löin myöskin suorittaisi päivämää~
26179: den ehtoja saada nykyistä paljon edulli- rältä 5. 9. 1946 olevan valtioneuvos-
26180: semmaksi, eivät velkojen rasittamat uudis- ton päätöksen N :o 664 tarkistuksen,
26181: viljelijät ja sodan maataloudelle aiheutta- jotta siinä mainitut viljelijöille tar-
26182: mien rappioiden keskellä kamppailevat vil- koitetut salaojituslainojen enimmäis-
26183: jelijät jaksa salaojitusta viedä eteenpäin määrät korotettaisiin vähintään sa-
26184: siinä määrin kuin olisi välttämätöntä. massa suhteessa kuin rahan arvo on
26185: Kun putkien hankinnan salaojituksessa alent1mut ja että palkkiot korote-
26186: lasketaan muodostavan 35-45 prosenttia kai- taan sellaisiksi, että ainakin pien-
26187: kista kustannuksista, voitaisiin salaojituk- viljelijät ja muut vähävaraiset haki-
26188: sen levenemistä edistää jo melko huomat- jat saavat sen vähintään putkien
26189: tavasti silläkin, että palkkio, ainakin pie- hankintakustannuksia vastaavana
26190: nempien ja taloudellisesti vaikeimmassa ase- määränä.
26191: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
26192:
26193: Atte Pakkanen. Lauri Leppihalme.
26194: Kalle Joukanen. Niilo Ryhtä.
26195: Dmari Tiainen. Heikki Soininen.
26196: Johannes Virolainen. Kusti Eskola.
26197: Kerttu Saalasti. Toivo Ikonen.
26198: Yrjö Hautala. Martti Suntela.
26199: S. S. Aittoniemi. Lauri Laine. ·
26200: 590
26201:
26202: IX,u9. - Toiv. al. N:o 266.
26203:
26204:
26205:
26206:
26207: Leppälä y. m.: Salaojitukseen myönnettävien laina- ja
26208: avustusmäärien korottamisesta.
26209:
26210:
26211: E d u s k u n n a ll e.
26212:
26213: Paitsi uudisraivausta, on rauhanteossa suurenevia menestymisen mahdollisuuksia.
26214: menetetyn pellon korvaamiseksi oikeutetusti Voimaperäiseen viljelykseen, mikä on pa-
26215: suositeltu salaojitusta. Lasketaan, että ras tae maatalouden kannattavaisuudelle,
26216: kuusi salaojitettua sarkaa antaa salaojitet- on siis maassamme myös salaojitustakin
26217: tuna lisäksi seitsemännen. Varsinkin nii- apuna käyttäen pyrittävä.
26218: den, kohta 300,000 pientilan, peltojen li- Miten saataisiin salaojitusharrastus yleis-
26219: säyksenä on salaojituksella tilojen elinkel- tymään~
26220: poistamisessa ratkaiseva merkitys. Pelto- Valtion osanotosta maanparannustöiden
26221: alojen lisäämistä silmälläpitäen olisi sala- kustannuksiin 5 päivänä syyskuuta 1946
26222: ojitusta siis Suomessa syytä harrastaa. annetun päätöksen mukaan voidaan valtion
26223: Yhä lisääntyvä ja välttämätön maatalou- varoista myöntää salaojitustöihin lainaa
26224: den koneellistaminen edellyttää myös sala- hehtaaria kohti enintään 12,000 markkaa ja
26225: ojitettuja peltoja. Perustettujen ja vasta tilaa kohti korkeintaan 150,000 markkaa ja
26226: perustettavien koneosuuskuntien tehokkaal- avustusta seuraavan asteikon mukaan:
26227: le toiminnalle antavat salaojitetut pellot
26228: Peltoala alle 15 ha 40 % kustannusarviosta, enintään 6,000: -
26229: 15-30 ha 30 % , , 4,500: -
26230: " yli 30 ha 20% , , 3,500: -
26231: "
26232: Äsken suoritettujen laskelmien mukaan Syytä olisi myöskin harkita, eikö asteikko
26233: tulee salaojituskustannukset nousemaan ny- kaipaisi korjausta avustusprosenttia kohot-
26234: kyisin aina 50,000 markkaan hehtaarilta. tamalla.
26235: Sekä salaojitukseen saatava lainamäärä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26236: että varsinainen avustus ovat senvuoksi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26237: aivan liian vaatimattomat. Jotta salaojitus-
26238: harrastus saataisiin nopeasti nousemaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26239: olisi syytä korottaa valtion tarkoitukseen salaojitukseen myönnettävien laina-
26240: myöntämiä sekä laina- että avustusmääriä. ja avustusmäärien korottamiseen.
26241: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
26242:
26243: Juhani Leppälä. V. J. Sukselainen.
26244: J. E. Lampinen. Johannes Virolainen.
26245: Toivo Ikonen. S. Salo.
26246: Anton Suurkonka. Juho Niukkanen.
26247: J. Koivisto. Arno Tuurna.
26248: Väinö Rankila. Jalmari Pusa.
26249: Matti Miikki. Pekka Kiiski.
26250: Rolf B. Berner. Ilmari Tiainen.
26251: Lauri Murtomaa. Eemil Luukka.
26252: Veikko Vennamo.
26253: 591
26254:
26255: IX,12o.- Toiv. al. N:o 267.
26256:
26257:
26258:
26259:
26260: Lampinen y. m.: Troimenpiteistä maataloustuotannon edis- ·
26261: tämisrahaston saattamiseksi palvelemaan maatalouden
26262: luotontarvetta.
26263:
26264:
26265: E d u s k u n n a 11 e.
26266:
26267: Luotto-olojen kiristyminen on tuntunut perusteella siirrettiin tähän rahastoon, on
26268: erittäin vaikeana maataloudessakin, jonka valti ~conttorissa ollut käyttämättä noin
26269: jälleenrakennustyön saaminen ripeämpään 76.5 milj. mk, herättää ihmetystä se, ettei
26270: vauhtiin vaatii runsaasti pääomia, joita niitä näissä olosuhteissa1 jolloin luotan-
26271: maataloudella ei kuitenkaan ole käytettä- tarve maataloudessa on erittäin suuri, ole
26272: vissään. Maatalouden rappioiden korjaami- käytetty maataloutta palvelemaan.
26273: nen, kuten viljelysten perusparannukset, Jotta lainausliikettä rahastosta voitaisiin
26274: rakennusten uudistus- ja korjaustyöt, maa- hoitaa niin, että varat tulisivat parhaalla
26275: talouden koneellistamisen jouduttaminen, mahdollisella tavalla maatalouden hyväksi
26276: siitoseläinten hankinta y. m. ovat muiden käytetyksi, olisi ne saatava erotetuiksi val-
26277: vaikeuksien ohella käyttöpääomien puut- tion lainausrahastosta itsenäiseksi rahas-
26278: teessa jääneet lukuisilla tiloilla toistaiseksi toksi, johon valtiokonttorissa olevat maata-
26279: ve·rrattain vähäisiksi. Erityisesti pienvil- loustuotannon edistämisrahaston varat siir-
26280: jelmillä, joilla ei ole sanottavia tuloja met- rettäisiin ja johon kuuluisivat myös lai-
26281: sistä ja jotka sotaa edeltäneinä vuosina noina olevat varat. Rahaston hoitaminen
26282: suuressa määrin käyttivät luottoa viljel- olisi järjestettävä ammattiviraston, maata-
26283: män tuottoa ja kannattavuutta lisääviin loushallituksen tehtäväksi maatalousminis-
26284: parannuksiin, eivät lähitulevaisuudenkaan teriön valvonnan alaisena. Valtion menoar-
26285: mahdallisuudet maatalouden perusparan- vioon olisi myös vuosittain varattava riit-
26286: nusten suorittamiseen, sen koneellistamisen tävä määräraha rahastoon siirrettäväksi.
26287: lisäämiseen j. n. e. ole suuret, ellei niillä ole
26288: saatavissa vähäisempääkään luottoa kaik- Kokemus on myös osoittanut, että lainaus-
26289: kein kipeimmän tarpeen vaatimiin uudis- liikkeen hoito kuntien maatalouslainakas-
26290: tuksiin. soissa on ollut heikkoa ja lainojen välitys
26291: Näissä olosuhteissa on herättänyt eri- vähäistä. Sen vuoksi olisi lainausliikkeen
26292: tyistä huomiota se, ettei maataloustuotan- hoitaminen jätettävä kokonaisuudessaan
26293: non edistämisrahastostakaan, joka nimen- Osuuskassojen Keskus Oy: lle osuuskassojen
26294: omaan on tarkoitettu tukemaan vähävarais- välityksellä tapahtuvaksi. Myös rahastoa
26295: ten viljelijäin maataloudellisia uudistuspyr- koskevat säännökset m. m. lainankäyttötar-
26296: kimyksiä, ole viime vuosina lainoja sanot- koituksista, lainojen enimmäismääristä y. m.
26297: tavasti myönnetty. Tosin uusia varojakaan ovat osittain vanhentuneet. Niinpä olisi
26298: ei ole valtion menoarviossa tarkoitukseen lainojen myöntäminen siitoseläint_en hankin-
26299: varattu, lukuunottamatta pari vuotta sitten taan tehtävä mahdolliseksi. Samoin olisi
26300: myönnettyä 25 milj. mk:n määrärahaa, määräyksiä väljennettävä niin, että maa-
26301: joka osuuskassojen välityksellä käytettiin talouskoneosuuskuntien lisäksi voitaisiin
26302: lainoiksi viljelijöille. Mutta kun tiedetään, lainoja koneiden hankintaan antaa myös
26303: että maataloustuotannon edistämisrahaston n. s. viljelijäin vapaille koneyhtymille, maa-
26304: varoja, jotka eräiden valtion rahastojen taloudellisille yhdistyksille sekä yksityisten
26305: siirtämisestä valtion lainarahastoon 31 päi- tai osuuskunnallisten liikkeiden perusta-
26306: vänä tammikuuta 1941 annetuN. asetuksen mille koneasemille.
26307: 592 IX~12·0. - Maataloustuotannon edistämisrahasto.
26308:
26309: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- tarkoitettukin, että rahaston varat
26310: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- erotettaisiin valtion lainausrahas-
26311: vomuksen, tosta itsenäiseksi rahastoksi ja että
26312: rahaston hallinto ja lainausliike jär-
26313: että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- jestettäisiin niin, että maatalouden
26314: menpiteisiin, että maataloustuotan- edut tulisivat mahdollisimman tar-
26315: non edistämisrahaston varat saatai- koituksenmukaisella tavalla valvo-
26316: siin palvelemaan maatalouden luo- tuiksi.
26317: tontarvetta, mihin ne alunperin on
26318: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
26319:
26320: J. E. Lampinen. Juhani Leppälä.
26321: Martti Suntela. J. Koivisto.
26322: Onni Mannila. S. S. Aittoniemi.
26323: Viljam Sarjala. Anton Suurkonka.
26324: Antti J. Rantamaa. Kustaa Tiitu.
26325: Aino Luostarinen. Vieno Simonen.
26326: 593
26327:
26328: IX,121. - Toiv. al. N:o 268.
26329:
26330:
26331:
26332:
26333: Koskinen y. m.: Korotettujen uudis- ja laidunraivauspalk-
26334: kioiden suorittamisesta vuosina 1945-46 tehtyjen rai-
26335: vaussuunnitelmien alaisista raivauksista.
26336:
26337:
26338:
26339:
26340: V:oimassaolevam: asetuksen mukruan pellon 1945-46 suunnitelma;n, tehneet raivaaj1at
26341: ja laitumen raivauspalkkiot ovat vuosilta saatettava korotettujen palkkioiden piiriin.
26342: 1945-46 16,000 mk. hehta;aria !kohti. Tämä Edelläsanotun perusteella kunnioittaen
26343: mainittu palkkio on asetuksella korotettu ehdotamme eduskunna.n päätettäväksi toivo-
26344: v. 1947 29,600 markkaan hehtaarilta, mikä muJksen,
26345: korotus koskee viljelijöitä, ·joilla on vil- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26346: jeltyä maata 3 ha tai väJhemmän. Koska toimenpiteisiin uudis- ja laidunrai-
26347: pellonraivaussuunnitelma: tehdään !kolmen vauspalkkioista annetun asetuksen
26348: vuoden raivausaja:ksi, jäävät nyt ne raivaa- muuttamiseksi niin, että myöskin
26349: jat, joille on tehty suunnitelma vuosina vuosina 1945-46 tehtyjen raivaus-
26350: 1945-46 ilman tätä korotettua palkkiota, suunnitelmien alaisista raivauksista
26351: vaikka heidän raivaU!ksensa on vielä kesken. voitaisiin maksaa nyt voimassaolevat
26352: Tätä ei mielestämme voida pitää kohtuu- korotetut palkkiot.
26353: den:muikaisena, vaan olisi myöskin vuosina
26354: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
26355:
26356: Arttur Koskinen. Laura Brander-Wallin.
26357: Valfrid Eskola. J. F. Tolonen.
26358: Hilma Koivulahti-Lehto. Edvard Pesonen.
26359: Vilho Väyrynen, Juho Karvonen.
26360: Arvo Sävelä. Juho KUittinen.
26361: Pentti Niemi. Alpo Lumme.
26362: Heikki Simonen.
26363:
26364:
26365:
26366:
26367: ~44/48 75
26368: 594
26369:
26370: IX,122. - Toiv. al. N:o 269.
26371:
26372:
26373:
26374:
26375: Vilhula y. m.: Viljavarastotilojen lisäämisestä.
26376:
26377:
26378: E d u s k u n n a ll e.
26379:
26380: Viljavarastotilojen puute maassamme on laajan viljavarastoverkoston luominen olisi
26381: osoittautunut erittäin suureksi. Niinpä voi- omiaan myöskin mitä suurimmassa mää-
26382: daan todeta, että nykyistä korttikulutusta rässä edistämään kotimaisen viljan kaup-
26383: varten tarvittavaa viljaa voidaan meillä paa ja viljan markkinoille tuloa. Uusien
26384: sijoittaa kunnollisiin ja tätä tarkoitusta varastorakennuksien aikaansaaminen voisi
26385: varten rakennettuihin varastoihin vain noin tapahtua joko siten että valtion viljavaras-
26386: kolmen-neljän kuukauden tarvetta varten. tolle tehtäisiin mahdolliseksi ryhtyä laajen-
26387: Valtion viljavaraston varastorakennuksiin tamaan varastoverkostoaan tai että kauppa-
26388: voidaan leipäviljaa sijoittaa vain noin myllyt saisivat valtion tukea käyttäen sa-
26389: 28,000 tonnia ja kauppamyllyj.en varastoi- manlaisen tilaisuuden. Luulisimme, että
26390: hin noin 90,000 tonnia eli yhteensä 120,000 valtion viljavarastoliekin olisi välttämätöntä
26391: tonnia. Tämän lisäksi tulevat luonnollisesti saada eri puolille maata ainakin 3-4
26392: liikkeiden varastosuojat, mutta pitempi- 10,000 tonnin varastoa.
26393: aikaiseen leipäviljan varastoimiseen on Edellä esittämämme perusteella ehdo-
26394: niissä vain suhteellisen vähän sopivia va- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
26395: rastotiloja. Välttämätöntä olisi, että kun- väksi toivomuksen,
26396: nollisiin varastoihin voitaisiin sijoittaa ai-
26397: nakin yhden vuoden tarve. Tämä edellyt- että hallitus hankkisi kiireellisesti
26398: täisi kunnollisten varastotilojen lisäämistä selvityksen viljavarastotilojen lisää-
26399: hyvin huomattavasti, sillä maanviljelijöi- misen välttämättömyydestä ja ryh-
26400: denkään varastot eivät suinkaan kaikkialla tyisi selvityksen aiheuttamiin toimen-
26401: ole tarkoituksenmukaisia viljan pidempi- piteisiin.
26402: aikaista varastoimista varten. Riittävän
26403: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
26404:
26405: T. N. Vilhula. Lauri Murtomaa.
26406: 595
26407: IX,12a. - Toiv. al. N:o 270.
26408:
26409:
26410:
26411:
26412: Honkala. y. m.: Valtion viljavaraston rakentamisesta Mel-
26413: lilän-Loimaan seudulle.
26414:
26415:
26416: E dusikunnalle.
26417:
26418: Valtion viljaV'arastoja ehdittiin ennen so- tettiin yhteensä n. 5.6 milj. kg. Tältä
26419: tia aikaansaamruan neljä, suunnitelmien kä- 3Jlueelta, johon tässä on laskettu Loimaa,
26420: sittäessä ihuomättavasti useampia. Viljava- Mellilä, Koski, Marttila, Tarvasjoki, Kari-
26421: rastotilojen puute, joka ilmenee m. m. siinä, nainen, Pöytyä, Oripää, Alastaro, Metsä-
26422: että tällä haava1a miljoonia !kiloja viljaa on maa ja Ypäjä, tuli satokautena 1946-47
26423: V'arsin tilapäisissä varastoissa ja että viljan :kauppaan vilja1a yli 12 milj. kg. Loimaa oli
26424: ostoon syksyllä ei varastotilojen puutteen 1946-47 suurin viljoanluovuttaja koko
26425: vuoksi näytä olevan riittäviä mahdollisuuk- maassa luovuttaen leipäviljaa 2,784,000 kg.
26426: sia, osoittaa, että varastotilojen lisääminen ja tkauraa 1,166,000 kg. Riittävät edelly-
26427: on tullut jälleen ·ajankohtaiseksi. 01ojen tykset tuotannon määrän puolesta siis ovat
26428: normalisoituessa sitä vaatii, paitsi riittä- olemassa suureliekin viljavarastolle. Laa-
26429: vän reservivarastoinnin tarve, myöskin vil- dultaan täältä saatu vilja on raskainta ja
26430: jantuotantomme tal'lkoituksenmuikainen ja parhainta, mitä maassamme yleensä saa-
26431: tehokas tukeminen. daan ja erityisesti siemenvilja;ksi sopivaa.
26432: NJ71kyisten wdtion varastojen !kapasiteetti Sitäpaitsi vilja ,täällä yleisesti kuivataan
26433: on: yhteensä 28 milj. ikiloa. Näiden ja kaup- ennen markkinoille lähettämistä, joten se on
26434: pllimyllyjen varastoimismahdollisuudet ihuo- ik:osteussuh teil ta:a:nik:in varastoimiskel poista.
26435: mioonottaen voidllJaill viljaa varastoida vain Liikenneyhteydet o-vat hyvät. Ympäristö-
26436: n. 3-4 ikuu/]muden tarvetta vastaava pitäjistä johtaa joka puolelta tiheä maan-
26437: määrä. Ennen sotia arvioitiin taloudellista tieverkosto Loimaalle ja Mellilään. Turun
26438: puulustusvalmiuttamme silmälläpitäen tar- -Toijalan rataa vilja voidwan kuljettaa
26439: vittavan. varastotilaa n. 100-140 milj. vil- kulutuSikesku:ksiin. Lisäksi Helsingin-Po-
26440: jakilohle. rin ja Turun-Ta.mpereen valtatiet leiik:kaa-
26441: Jo vv. 1938-39 oli viljaval.'laston raken:- vat ad.ueen .
26442: taminen Toijalan rooan. varteen Melliliillli-- .Sijoituspaikik:alllla; tarjoavat sekä Mellilä
26443: Loimaan seuduille paikaililisten maanviljeli- että Loimaa hyvät edellytykset niin hyvin
26444: jöiden aloitteesta usea;an otteeseen esillä. rakentamisen kannalta edullisen maapohjan
26445: ViljavarllJSton rakentamista Loimaan seu- ik:uin puolustusnäJkökoihtien vaatiman suojai-
26446: dulle onikin 1pidettävä tä:r~keysjärjestyJksessä suudenkion puolesta.
26447: ensimmäisenä. Loimaan ja sen ympäristö- Mainitun alueen viljavarastotarpeen tyy-
26448: pitäjien muodostama .alue on maamme voi- dyttäminen lähimpiä varastoja ·laajenta-
26449: mairokainta viljan J'llituotantoseutua. Tänne malla ei olisi sopiva ratkaisu. Turengin
26450: sijoitettavan varaston piiriin tulisi n. 35 10 milj. kg:n siilovarasto muodostaa jo
26451: km:n säteellä läJJ.emmä 140,000 hehtllJaria :kokonaisuuden, jonkia oleellinen laajentami-
26452: viljooviljelY'kselle ·parhainta peltoa. MuullJlta nen ei enää Hene tal'lkoituik:senmukaista.
26453: maasta tuskin voidaan näin voimakasta kes- Risteelle, jonJm 4 milj. kg. varastoa voitai-
26454: ikitettyä viljelysaluetta osoittaa. Jo v. 1937 siin laajentaa, on epäedulliset liikeimeyh-
26455: lähetettiin Loimaan asemalta viljaa n. 12 .teydet. Turun varasto, joka sijaitsee sata-
26456: milj. :kg. ja Mellilästä n. 8 milj. kg., minkä massa entisessä ikruunrunmakasiinissa, on
26457: lisäksi Ypäjältä, Kyröstä ja Aumsta ilähe- ailkeellinen 4.5 mHj. ik:g:n ~aarivarasto, jota
26458: 1)96 IX,123. - Mellilän~Loimaan viljavarasto.
26459:
26460:
26461: voidaan käyttää, mutta ei laajentaa esihlä Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26462: olevia tarpeita tyydyttäväksi. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toiv:o-
26463: Lisäiksi on syytä huomata, että valtion muiksen,
26464: rehuvarasto Loimaalla sijaitsee vuokrasuo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26465: jissa. Tämämikin kysymyksen sa:attaminen toimenpiteisiin valtion viljavaraston
26466: pysyväisemmälle ikannalle on kiireellinen rakentamiseksi Mellilän-Loimaan
26467: asia, joka ratkeaisi uuden viljavaraston yh- seudulle.
26468: teydessä.
26469: Helsingissä 5 piiivänä elokuuta 1948.
26470:
26471: Niilo Honkala. Irma Karvikko.
26472: Hugo Nuorsaari. Martti 0. Kölli.
26473: Aarne Honka. Eino Roine.
26474: Matti Heikkilä. Kalle Jokinen.
26475: 597
26476:
26477: IX,l24. - Toiv. al. N:o 271.
26478:
26479:
26480:
26481:
26482: Kinnunen y. m.: Valtion viljavaraston perustamisesta PiBk-
26483: sämäelle.
26484:
26485:
26486: E d u s k u n n a 11 e.
26487:
26488: Viitaten toivomusaloitteeseen N :o 229 että hallitus valmistuttaisi suunni-
26489: vuoden 1947 valtiopäivillä (Liitt. sivut telman ja ryhtyisi toimenpiteisiin
26490: 531-532), koskeva valtion viljavaraston valtion viljavaraston rakentamiseksi
26491: perustamista Pieksämäelle, joka alote jäi Pieksämäelle, pääasiassa Savon, Kes-
26492: viime valtiopäivillä käsittelemättä, ehdo- ki-Suomen ja Pohjois-Karjalan kulu-
26493: tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- tus- ja siemenviljatarpeita varten.
26494: täväksi toivomuksen,
26495: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
26496:
26497: Toivo H. Kinnunen. Akseli Brander.
26498: Viljam Sarjala. Antti J. Rantamaa.
26499: Lauri Laine. Paavo Karjalainen.
26500: Eino Palovesi. J. E. Lampinen.
26501: KaEe Joukanen. Heikki Soininen.
26502: Onni Mannila. Eri. Haapaniemi.
26503: Matti Miikki. S. Salo.
26504: 598
26505:
26506: IX,125. - Toiv. al. N:o 272.
26507:
26508:
26509:
26510:
26511: E. Nurminen y. m.: Tloimenpiteistä maaseututalouksien
26512: vesikysymyksen hoitamiseksi.
26513:
26514:
26515: E d u s k u n n a 11 e.
26516:
26517: Kotitalousalalla on vesikysymyksen tar- taa hyvin ratkaisevasti veden laatuun, on
26518: koituksenmukainen järjestely kaikkein kii- eräitä kaivoja näytteiden perusteella ollut
26519: reellisimpiä kysymyksiä. Vaikeampien epä- välttämätöntä ehdottaa kokonaan suljetta-
26520: kohtien poistaminen tällä alalla ei koidu viksi terveydelle vaarallisina. Ja kuiten-
26521: vain maalaisnaisten raskaan työn keventä- kaan kaivoja ei ole läheskään kaikilla
26522: miseksi kodissa, joka jo yksinäänkin on tar- maamme kotitalouksilla. Maaseudun asun-
26523: peeksi tehokas syy tämän asian hoitami- tokomitean v. 1937 · suorittaman tutkimuk-
26524: seksi, vaan se on myös ensiluokkaisen tär- sen mukaan puuttui 22 % : lta tutkituista
26525: keä kysymys kansanterveyden kannalta. talouskunnista mahdollisuus kaivoveden
26526: Veden kulutus on hyvin vaihteleva eri käyttöön ja niiltäkin, joilla oli kaivo, lop-
26527: talouksissa. Yleensä lasketaan maatalou- pui vesi 19 % : lta kesken vuotta. Kun kai-
26528: dessa veden kulutuksen olevan kotitalouden voa ei ollut talossa, eikä naapurissakaan,
26529: tarpeisiin noin 30-40 1. henkeä kohti ja nämä taloudet käyttivät järvi- tai joki-
26530: kotieläintaloudessa noin 45-60 1. nauta- vettä, taikka noutivat veden savikuopasta,
26531: yksikköä kohti päivässä. Silloin kun vesi jopa ojastakin.
26532: on kannettava, käytetään sitä säästäväisem- Matka, jonka naiset joutuivat kulkemaan,
26533: min ja mitä vaikeammin se on hankitta- kantaessaan vettä päivittäin, oli 45 % :lla
26534: vissa, sen kohtalokkaammaksi muodostuu alle 25 m., 30% :lla 25-50 m. 13% :lla
26535: kodin puhtauskysymykset ja terveyden- 51-100 m., 6 %: lla 101-200 m. ja 6 %: lla
26536: hoito. yli 200m.
26537: Kun veden kulutus on näin suuri, voi- Valtion pienviljelyskomitean v. 1938 suo-
26538: daan ymmärtää mitenkä raskaaksi veden rittaman tutkimuksen mukaan oli maamme
26539: kanto muodostuu varsinkin joista ja jär- pienviljelystalouksissa vesijohtoja vain 19.5
26540: vistä, joiden rantaäyräät ovat usein jyrkät % :lla ja nämäkin vesijohdot olivat pää-
26541: ja hankalat kulkea etenkin syksyisin ja tal- asiassa navetassa ja usein hyvinkin puut-
26542: visin. teellisia. Arvion mukaan ainoastaan n. 2-
26543: Vesikysymys on maaseudun vähävarai- 3% :lla pienviljelmistä oli täydellinen vesi-
26544: sissa kodeissa työtehoa ja terveyttä silmäl- johto. Samanaikaisesti kuin näin oli laita
26545: läpitäen erittäin puutteellisella kannalla. kautta maan, oli yksityisiä pitäjiä Etelä-
26546: Tästä antavat Maaseudun asuntokomitean ja Keski-Pohjanmaalla, joissa jopa 90 %: lla
26547: ja Pienviljelyskomitean tutkimukset paljon talouksista oli vesijohto. Tällaisissa tapauk-
26548: puhuvan kuvan. Myöskin pääkaupungin sissa johtui vesijohtojen yleisyys siitä, että
26549: laboratorioon tutkittaviksi lähetetyt vesi- vesijohto-osuuskuntien ja -yhtymien toi-
26550: näytteet eri puolilta maata, joita kesä- mesta oli perustettu yhteisiä verkostoja,
26551: aikana saapuu noin 30-40 näytettä kuu- joista vähävaraisetkin taloudet ·olivat koh-
26552: kaudessa, ovat tutkimuksissa valtaosaltaan tuullisin kustannuksin voineet hankkia it-
26553: osoittautuneet epätyydyttäviksi nimenomaan selleen puuputkisen vesijohdon. Nämä vesi-
26554: juomavetenä. Kun kaivojen kunto vaikut- johto-osuuskunnat ovat erinomainen esi-
26555: IX,125. - E. Nurminen y. m. 599
26556:
26557: merkki siitä, miten muuallakin Suomessa että hallitus ryhtyisi maaseudun
26558: voitaisiin vesikysymystä ryhtyä hoitamaan. puutteellisen ja terveydelle vaaralli-
26559: Mutta vähävaraisimpien kohdalla tarvitaan sen vesitilanteen hoitamista tarkoit-
26560: ehdottomasti yhteiskunnan tukea. taviin, kiireellisiin toimenpiteisiin
26561: Edelläolevaa:Q. viitaten ehdotamme kun- m. m. edistämällä kaivojen ja vesi-
26562: nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi- johtojen aikaansaamista vähävarai-
26563: vomuksen, sille pientalouksille.
26564: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
26565:
26566: Elli Nurminen. Edvard Pesonen.
26567: Laura Brander-Wallin. Rakel Jalas.
26568: Eino Raunio. Arttur Koskinen.
26569: J. Kuittinen. Pentti Niemi.
26570: Juho Karvonen. Arvo Sävelä.
26571: Martta Salmela-Järvinen. Irma Karvikko.
26572: Kustaa A.lanko.
26573: 600
26574:
26575: IX,126. - Bemst. mot. N:o 273.
26576:
26577:
26578:
26579:
26580: Brommels m. fl : Angående åtgärder för underlättande att
26581: anläggningar av vatten- toch avloppsledningar på lands-
26582: bygden.
26583:
26584:
26585: T i U R i lk s d a g e n.
26586:
26587: 1 Rilksdagens den 1 juni 1948 daterade både besuttna och obesuttllla sik:u1le kunna
26588: hemstäJJian •angående åtgärder för under- få vattenlednilllgsfrågan löst.
26589: lättande av arbetet för SIIIlåbrukarhenunoos Vid aruläggning av vatten~ och avlopps-
26590: ikvinnor heter det: ,Vid .strävandena ·att ledningar erfordras en del matJerial, som
26591: utröna de medel, som stå tili buds för är svåra •a.tt anskaffa. När macl1kledningal'llla
26592: underlättalllde av arbelet inom den husliga numera vanligen göres av genomborrad
26593: ekonomin, är det skäl att fästa speciell upp- stock, behöves b]. a. bandjärn. För vatten-
26594: mär'ksamhe:t vid utveck1andet 'av maskiner, behållare erfordras cement, för installation
26595: maskinella anordningar och arbetsredskap jäl'lllrör ooh an!llat materia!, som in1Je utan
26596: samt deras tagande i allmänt bruk. Vikti- myndigheternas tiJlstållld kan anskaffas i
26597: gast !lliV de till denna grupp hörande frå- dessa tider. För att underlätta landsbygds-
26598: gorna måste en lösning av vatten- ooh av- befohlmingens strävan att få den utOIIllor-
26599: •loppsledningsfrågan anses vara". dentligt viktiga vattooledningsfrågan löst
26600: Det ligger i öppen: dag att aniläggning på orter, varest n•aturliga betingelser där-
26601: •av vattenledningarna stäi11er sig dyr och till förefinll!es, borde staten reservera er-
26602: arbetsam på landsbygden på grund av att :Eorderliga material för ändamålet.
26603: bosättningen ofta är gles och avstånden tili Vattenledningsfrågans lösning på :l:mds-
26604: goda ooh nödigt stora lkällor är långa. bygden är inte blott ägnad att silmpa trivsel
26605: Li:kväl har hefolkningen flerstädes på och lättm:ad i arbetet därstädes, utan ihar
26606: landsbygden antingen slutfört eller dels även en avsevärd nationalekonomisk bety-
26607: påbörjat och dels planlagt ett sådant ar- delse. På mångw orter håller brunnarna
26608: bete. 1 typiska SIIIlåbrulkartralkter har ar- inte vatten i synm.el'lhet vintertid, varför
26609: betet ·lett till skuldsättning för vattenled- för bostäder, stallacr och Iadugårdar vatten
26610: ningsföretagen, vilka vanligen· bildats som måste fors1as Jånga vägar ifrån. Vanligtvis
26611: andelslag, eller fö·r de enskilda hushålloo. måste detta tidsödmde arbete ske på
26612: dagen .på be~ostlllad av !mnat produlktivt
26613: Detta verlkar avskräcikam.de både för en arbete.
26614: utvidgning av redan existerande led- På grund av vad ovan anförts föreslår
26615: !llingsnät och för amsJ.utning till på- vi vördsamt att ri'ksdagen ville ihemstän<a,
26616: började eller planil:agda företag. För-
26617: denslkull borde staten hevilja bidrag att regeringen måtte vidtaga åt-
26618: eller förmå:nHga tlån mot säkerhet åt vat- gärder i -syfte att underlätta anlägg-
26619: tenledningsföretag eller enskilda medlem- ningar av vatten- och avboppslednin-
26620: mar sämkilt i SIIIlåbrukardistrilkt, så att gar på landsbygden.
26621: Helsingfors den 30 juli 1948.
26622:
26623: Albert Brommels. Verner Korsbäck.
26624: Matts Forss. Arthur Larson.
26625: Levi Jern. Henrik Kullberg.
26626: 601
26627:
26628: IX,126.- Toiv. al. N:o 273. Suomennos.
26629:
26630:
26631:
26632:
26633: Brommels y. m.: Toimenpiteistä maaseudun vesi- ja vie-
26634: märijohtojen aikaansaamisen helpottamiseksi.
26635:
26636:
26637: E d u s k u n !ll' a ll e.
26638:
26639: Edusikunnan 1 päiväiDä !kesäkuuta 1948 Vesi- ja viemärijohtojen r:akeniJJamiseen
26640: päivätyssä toivOillluksessa, jo'ka ikostkee toi- tarvit·aan osa!ksi myös vaikeasti (hankittavaa
26641: menpiteitä pienviljelijäkotien naisten. työn materiaalia. Kun mrua:johdot nyttemmin ta-
26642: helpottamiseksi, sanotruan: ,,Pyrittäessä sel- vruhlisesti tehdään läpiporatuista tukeista,
26643: vittelietmään niitä keinoja, joita on !käytet- tarvitaan m. m. siderautaa. Vesisäiliöihin
26644: tävissä kotitaloustyön helpottamiseksi, on tarvitruan sementtiä, asentamiseen rautaput-
26645: syytä !kiinnittää eriikoistru huomiota koll'ei- kea ja muita tarviklkeita, joita näinä ai-
26646: den, koneellisten iaitteiden ja työvälineiden lkoina ei voida han:klkia ilman viranomais-
26647: kehittämiseen ja saattamiseen yleiseen !käyt- ten ·lupwa. Maaseutuväestön pyrkimysten
26648: töön. Tärkeimpänä tähän ryhmään kuulu- helpottlllmiseksi saada erinomaisen tärkeä
26649: vista ikysymyiksistä on, !pidettävä vesijohto~ vesijohtokysymys ratJkaistuksi paikkakun-
26650: ja viemärikysymyiksen ratkaisemista." nilla, joilla siihen on luonnolliset edellytyk-
26651: On selvää, että vesijohtojen ,rakentaminen set, olisi valtion varattava tM'ikoitukseen
26652: käy kaHiirksi ja: työlääksi maaseudulla sen tarvittavaa materiaalia;.
26653: vuoksi, että asutus on usein !harvaa ja mat- Maaseudun vesijohtOikysymyiksen ra~ai
26654: lkat hyville ja riittävän suurille vesilähteille seminen ei ole vain omansa luomaan viihtyi-
26655: pitlkiä. Kuitenkin on ma1aseudun väestö syyttä ja !he[pott.amaan työtä, v•aan sillä
26656: moni!] paikoin jolko suorittanut loppuun tai on myös huomattava kansantaloudellinen
26657: osaksi a;loittanut ja osaksi suunnitellut sel- :merkityksensä. Monin paikoin kaivoissa ei
26658: ilaisia töitä. Tyypillisillä pi·enviljelysseu- ole vettä v:a;r:sinkaan talvisaikaan, joten
26659: duilla on työ johtanut vesijolhtoyritysten, asuntoihin, talleihin ja n:a;vettoihin on vesi
26660: jotka tavallisesti on muodostettu osuuskun- kuljetettaJva pitJkien matkojen takaa. Ta-
26661: niksi, tai yksityisten ta1ou!ksien vel!kaantu- vallisesti ltämäl!l ailkaa vievän tyÖn täytyy
26662: miseen. Tämä pe1oittaa il:aajentamasta. jo tapahtua muun tuottavan työn kustannuk-
26663: olevaa johtoverkostoa sekä liittymästä aloi- sella.
26664: tettuun tai suunniteltuun y;rity1kseen. S·en Yllä esitettyyill viitaten ehdotamme kun-
26665: vuoiksi olisi valtion myönnettävä avustuk- nioittaen edUSikunnan thyvälksyttäväiksi toi-
26666: sia tai edullisi•a lainoj•a vaikuutta vastaan vomuksen,
26667: vesijohtoyrityiksii1:1e tai ybityisille jäsenille
26668: erityisesti pienviljelijäseuduilla, niin että että hallitus ryhtyisi 'boimenpitei-
26669: sakä tilalliset että tilattomat voisiv;at saada siin maaseudun vesi- ja viemärijohto-
26670: vesijohtolkysymyiksen ratkaistuksi. jen aikaansaamisen helpottamiseksi.
26671: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
26672:
26673: Albert Brommels. Verner Korsbäck.
26674: Matts Forss. Arthur Larso:n.
26675: Levi Jern. Henrik Kullberg.
26676:
26677:
26678:
26679:
26680: 1144/48 76
26681: 602
26682:
26683: IX,121. - Toiv. al. N:o 274.
26684:
26685:
26686:
26687:
26688: Murtomaa y. m. : Yhteispesulain perustamisesta pienvilje-
26689: lijäemäntien työn helpottamiseksi.
26690:
26691:
26692: Ed uskurrrnalle.
26693:
26694: Pienviljelijäemännän työpäivä on pisin. kaan miemuistiin ole saatu huomattava;mpia
26695: mitä lkukaan lmnsalainen yhteiskunna&- parannuksia ai1man, vaan käytetään yhä
26696: sam:me joutuu suorittamaan. Vastuu per- samoja työtapoja, joita on käytetty jo puoli-
26697: heen toimeentulosta panee hänet ponnista- vuosisataa sitten. Kokeet koneellisesta pyy-
26698: maan viimeisetkin voimansa jotta tehtävät kinpesusta ovat ~taneet myönteisiä tulok-
26699: tulisivat edes välttävästi hoidetuksi. Hänen sia, mutta silti vain ani harvoilla on pesu-
26700: elämänsä on ainaista vaivannäköä ilman kone käytettävissään. Sitäpaitsi ne muuta-
26701: lomia ja vapaapäiviä. Kun varsinaisessa mat koneet, joita maassamme on käytän-
26702: palkkrutyössä työskentelevä iklansalainen an- nössä, ovat kovin kalliita laitoksia ja sitä-
26703: saitsee toimeentulonsa; kahdeksan tunn1n paitsi nykyoloissa niiden saanti on vaikeata,
26704: työllä, on aivan väärin, että toiset kansalai- koska niiden vaJmistamiseen tarvittavia
26705: set samassa yhteiskunnassa joutuVIat teke- roo!klaJ-aineita ei ole saatavissa. Ei<kö tätä
26706: mään jopa kuusitoistatuntisiakin työpäiviä. kysymystä kyettäisi nykyisellä Mkniikan ai-
26707: Yhteiskunnan on pystyttävä tällainen epä- kakaudella ratkaisemaan, han1kkimalla pie-
26708: kohta poistamaan tai sitä ainakin lievittä- nempiä mutta silti tarlwitustaan vastaavia
26709: mään. koneita, jotta voitaisiin nopeasti saada hel-
26710: Pienviljelijätalouden elämän järjestelyyn potusta pienviljelijäemännän liian raskaa-
26711: ei ole mahdollisuutta puuttua il:ainsäädäntö- seen työpäivään.
26712: teitse, häiritsemättä samalla yrittäjäva- EdeHä esitettyyn viitaten, ehdotamme
26713: pautta. Jos työpäivien pituutta yritetään kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
26714: väJkivaltaisesti supistaa, johtaa se entistä vomuksen,
26715: huonompaan tuotantoon ja koituu kyseessä-
26716: oleval,le väestölle varsin kohtalokkaaksi. että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
26717: Vähävarainen ja pientuloinen pienviljelijä toimenpiteisiin pienviljelijäemäntien
26718: ei voi palkata itselleen ja vaimolleen riittä- työn helpottamiseksi tutkituttamalla
26719: västi aputyövoimwa. Parannus pienviljelijä- mitä mahdollisuuksia olisi yhteispe-
26720: emännän elämään on koetettava aikaan- sulain ja pientilojen yhteiskäyttöön
26721: saada hankkimalla hänen käytettäväkseen parhaiten soveltuvien pesukoneiden
26722: työtä helpottavia koneita ja laitteita. hankkimiseen ulkomailta taikka edis-
26723: Pyykin pesu ei ole vähätöinen tehtävä tämällä niiden valmistusmahdolli-
26724: emännän kodinhoitotöissä. Siinä ei kuiten- suuksia kotimaassa.
26725: Helsingissä 29 päivänä heinäJkuuta 1948.
26726:
26727: Lauri Murtomaa. Vieno Simonen.
26728: Kusti Eskola. Kerttu Saalasti.
26729: Johannes Virolainen. Eino Palovesi
26730: Lauri Laine. Atte Pakkanen.
26731: S. S. Aittoniemi. Lauri Leppihalme.
26732: Yrjö Hautala. Lassi Hiekkala.
26733: Jussi Lappi-Seppälä.
26734: 603
26735:
26736: IX,12s. - Toiv. al. N:o 275.
26737:
26738:
26739:
26740:
26741: Torvi y. m.: Koti- ja ka1·jataloustöiden rationalisoimisesta.
26742:
26743:
26744: E d u s k u n n a ll e.
26745:
26746: Maassamme on suoritettu lukuisia tutki- sisustus että sen suhde työn kannalta mui-
26747: muksia perheenäidin työpäivän pituudesta. hin huoneisiin, säilytyspaikkoihin, talousra-
26748: Viitattakoon vain emännän työajan käy- kennuksiin j. n. e. on seikka, johon nykyi-
26749: töstä maanviljelijätaloudessa suoritettuihin senä ja jatkuvana rakennuskautena pitäisi
26750: tutkimuksiin (Westermarck, Ahola, Saurio, myös valtiovallan taholta kiinnittää huo-
26751: Gebhard), joiden mukaan arkipäivän työ- miota semminkin, kun rakennustuotanto on
26752: tuntimäärä vaihtelee eri talouksien ja tut- edelleen muullakin tavalla säännöstelty.
26753: kijain mukaan 13.1-16 tuntiin ja sunnun- Perheenäitien työvoiman suojelemisen
26754: taityöt tämän lisäksi n. 10.1-11.2 tuntiin. kannalta olisi valtion otettava osaa entistä
26755: Lyhyemmälle työpäivälle ei suinkaan jää huomattavammin teknillisten parannusten,
26756: ansioäiti, joka 7-8 tunnin työpaikalla suo- kuten sähkö-, vesi- ja viemärijohtojen suun-
26757: ritetun työn lisäksi huoltaa kotona per- nitteluun ja aikaansaamiseen varattomien
26758: heensä, mihin keskikokoisen perheen ja yh- yksityistalouksien hyväksi.
26759: den naisen työn ollessa kysymyksessä ny- Koneellistamisen ulottaminen kotitalou-
26760: kyisin työmenetelmin kuluu 6-7 tuntia, den alalle vaatii paitsi varoja myös van-
26761: tarvikepulan aikana jonotuksen tähden hoista ennakkoluuloista luopumista. Mutta
26762: jopa enemmänkin. toisaalta valistustyö ilman mahdollisuuksia
26763: Koska maassamme on jo vuosikymmeniä käytännössä osoittaa teorian paikkansapitä-
26764: tunnustettu periaate 8-tunnin työajasta, vyyttä, on tuloksetonta. Siksipä pitäisi
26765: olisi todellakin myös pyrittävä lyhentämään eräät kotitalouden kaikkein raskaimmat ja
26766: perheenäidin työpäivää, olkootpa pääsyynä eniten aikaa vievät työt yhteiskunnan avus-
26767: sen pituuteen elinkeinotalouden ja kotita- tuksen ja opastuksen avulla saada koneel-
26768: louden toisiinsa yhdistäminen, kuten pien- listetuksi. Sen jälkeen kun käytännössä
26769: viljelijätaloudessa, perheenäidin osanotta- olisi huomattu rationalisoimisen työtä, aikaa
26770: minen palkkatyöhön kodin ulkopuolella, ku- ja loppujen lopuksi myös varoja säästävät
26771: ten työläis- ja virkamiesperheissä, tai yksin- tulokset, tulisi yksityinen aloitteliaisuus
26772: kertaisesti perheen suuruudesta johtuva sekä joukkotuotannon hintoja alentava vai-
26773: työn runsaus. kutus viemään asiaa eteenpäin.
26774: Kaikissa näissä erilaisissa tapauksissa Työtehoseuran tutkimusten mukaan vie
26775: voisi perheenäidin työpäivä lyhentyä, jos vaatteiden pesu nykyisin työmenetelmin
26776: hän kotitaloudessa voisi käyttää hyväkseen 11-17% kotitalouden työajasta. Se onko-
26777: kaikkea sitä, mihin tiede ja tekniikka antaa titalouden raskaimpia töitä ja suoritetaan
26778: mahdollisuudet. Sekä kotimaasta (m. m. meillä vielä sangen yleisesti terveydellisesti
26779: Työtehoseuran toimesta) että ulkomailta on erittäin epäedullisissa olosuhteissa ja puut-
26780: saatavissa jo melkoinen määrä tutkimuksen teeliisin työvälinein. Tässä suhteessa tar-
26781: tuloksia, jotka osoittavat, että kodin työ- vinnee viitata vain pienviljelyskomitean v.
26782: pula voidaan ratkaista teollistumisen, ko- 1938 3,000 pienviljelystaloutta käsittävään
26783: neellistamisen ja suunnitelmallisuuden tutkimukseen kautta maan, joka osoitti,
26784: avulla ja siten luoda naiselle suunnilleen että 40 % tutkituista tapauksista suoritti
26785: samat olosuhteet kuin miehellekin. isonkin pesun talvisaikaan asuinkeittiössä,
26786: Tarkoituksenmukaiset asuin- ja myös ta- 15 % navettakeittiössä, 38 % saunassa, sen
26787: lousrakennusten piirustukset, joissa on huo- eteisessä tai saunakodassa ja 4 % jopa
26788: mioitu sekä keittiön tarkoituksenmukainen ulkona. Olosuhteet tässä suhteessa sotien
26789: 604 IX,12s. - Koti- ja karjatalous.
26790:
26791: aikana ja sen jälkeen eivät suinkaan ole tamaan. Konepesuloissa voitaisiin täten siis
26792: parantuneet. Ei ainoastaan pesua suoritta- tehdä ensimmäinen etappi kotityön järki-
26793: van perheenäidin, vaan myöskin muun per- peräistyttämisen tiellä.
26794: heen ja kodin terveydellisille olosuhteille Huolimatta siitä, että kotityötä ei varsi-
26795: pesupaikan puute on turmiollista. Huuhtelu naisesti lainsäädännöllä voida säännöstellä,
26796: tapahtuu maaseudulla sitäpaitsi useimmi- olisi valtiovallalla mahdollisuus myös nais-
26797: ten avannolla tai kaivolla. Kaupunkien pe- työvoimaan nähden yleensä, ei ainoastaan
26798: sutuvat, vaikka niissä onkin vesijohdot ja työpaikoilla, noudattaa perustuslaissa ii-
26799: viemärit, ovat kylminä, pimeinä ja vesihöy- maistua periaatetta ,kansalaisten työvoima
26800: ryä täynnä olevina terveyttä vaarantavia. on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa",
26801: Ja kuitenkin vaatteiden pesu on ala, jonka jos valtiovallan taholta ryhdyttäisiin suun-
26802: työolosuhteet voidaan tehdä täysin terveyttä nitelmallisesti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka
26803: vahingoittamattomiksi, työ keveäksi ja aikaa vaikuttaisivat naisten kotitaloudessa suorit-
26804: säästäväksi koneellistamisella. taman työpäivän lyhenemiseen ja kevene-
26805: Ruotsissa suhteellisen laajalle levinnyt miseen. Ensisijaisina ja aivan mahdollisina
26806: koneellinen pesutapa osoittaa, että perheen- nykyoloissa toteuttaa olisivat esim. vaati-
26807: äidit itse, erilaiset aatteelliset ja taloudelli- mukset siitä, että uusien rakennusten suun-
26808: set yhdistykset ryhtyvät myös omatoimi- nittelussa on otettava huomioon niiden käy-
26809: seen koneeellisen pesun etevämmyyden sel- tännöllisyys naisten työn kannalta, vähäva-
26810: vittämiseen sekä myös koneellisten pesulain raisten kotitalouksien sähkö-, vesi- ja vie-
26811: hankkimiseen ja hoitamiseen tarvittavien märijohtojen rakentamisen avustaminen
26812: yritysmuotojen, esim. osuuskuntien perus- sekä kotitalouden koneellistamisen edistämi-
26813: tamiseen, jos vain luodaan mahdollisuudet nen.
26814: tällaisten laitosten aikaansaamiseen maassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme
26815: Tästä syystä olisikin toivottavaa, että meillä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26816: valtiovallan taholta ryhdyttäisiin hankki-
26817: maan maahan erilaisia koneellisissa pesu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26818: laissa tarvittavia koneita, tai tekemään toimenpiteisiin perheenemäntien työ-
26819: mahdolliseksi kotimaassa sellaisten valmis- päivän lyhentämiseksi ja työn keven-
26820: taminen sekä toisaalta tukemaan kuntia, tämiseksi koti- ja kat-jataloustöiden
26821: osuuskuntia tai muita sellaisia yrityksiä, rationalisoimisen avulla.
26822: jotka ryhtyvät koneellisia pesuloita perus-
26823: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
26824:
26825: Irma Torvi. Eino Roine.
26826: Antto Prunnila. Elli Stenberg.
26827: Mauri Ryömä.
26828: 605
26829:
26830: IX,t29. - Toiv. al. N:o 276.
26831:
26832:
26833:
26834:
26835: E. Nurminen y. m.: Kotita~oustyön rationalisoimisesta otta-
26836: malla huomioon vähävaraisimmatkin kodit.
26837:
26838:
26839: E d u s k u n n a ll e.
26840:
26841: Kotitalouden rationalisoimiskysymykset jänä. Vuoden 1928 kansantulosta, joka oli
26842: ovat kipeän tarpeen vaatimina entistään noin 19.6 miljardia mk., arvioitiin käytetyn
26843: enemmän tulleet ajankohtaisiksi. Käytän- ravintoon 10 miljardia mk., asuntoon 2.s
26844: nöllisiin toimenpiteisiin ei kuitenkaan tähän miljardia mk., vaatetukseen 2.2 miljar-
26845: mennessä ole vielä sanottavammin päästy. dia mk. Muu kulutus ja säästö laskettiin
26846: Tutkimuksien tuloksia kotitalouden eri alo- vain 4.6 miljardiksi markaksi.
26847: jen työmenekistä sekä uudistetun keittiön Osoituksena siitä, kuinka runsaasti kuluu
26848: työajan säästöstä on tutkivan elimen - aikaa kotitalouden hoidossa voidaan mai-
26849: Työtehoseuran taholta saatettu julkisuu- nita, että noin 1-miljoonaan nousevan ta-
26850: teen, mutta niiden johdosta ei ole voitu lousyksikköluvun ryhmässä, kun otetaan
26851: ryhtyä käytännöllisiin toimenpiteisiin laa- huomioon kaupunkien yksinäiset, perheissä
26852: jemmassa mielessä etupäässä varojen puut- asuvat henkilöt, jotka ruokailevat osittain
26853: tumisen takia. asunnossaan sekä hoitavat muutakin talout-
26854: Valtiovallan tehtävänä tuleekin olla aivan taan, suoritetaan varovaisesti laskien yh-
26855: lähimmässä tulevaisuudessa niiden toimen- teensä yli 3 miljardia työtuntia vuodessa,
26856: piteiden kehittäminen ja taloudellinen tuke- joka on lähes kymmenen kertaa niin paljon
26857: minen, joiden avulla saataisiin näiden ar- kuin elintärkeän puunjalostusteollisuu-
26858: vokkaiden tutkimusten tulokset käytännöl- temme alalla, sen varsinaisessa teollisessa
26859: lisen elämän palvelukseen ja koko kansan vaiheessa suoritetaan.
26860: omaisuudeksi. Kun on myös tutkittu aikaeroja vanhan-
26861: Kotitalouden rationalisoiminen ei suin- aikaisessa ja uudistetussa keittiössä, saatiin
26862: kaan ole mikään vähäarvoinen kysymys. neljä päivää käsittävänä koekautena ruoan-
26863: Sen laajakantoisuutta kuvaa, ei vain yksi- valmistustyöaika vähenemään 7 tunnilla ja
26864: tyistaloudelliselta ja .perheenemäntien työn- siivoustyön kohdalla lähes kahdella tunnilla
26865: helpotuksen kannalta asiaa arvostellen, siitä huolimatta, että ruokailijain luku-
26866: vaan myöskin kansantaloudellisesta perspek- määrä lisääntyi tänä aikana kolmella hen-
26867: tiivistä katsellen, jo muutamatkin numerot. kilöllä. Vapaa-aikoja sai kotitaloustyönte-
26868: Kun kansantulo maassamme laskettiin kijä uudistetussa keittiössä entisen 5 t.
26869: v. 1938 n. 37.2 miljardiksi markaksi, arvioi- 46 min. asemasta 9 t. 10 min., joten vapaa-
26870: tiin siitä kotitalouden tuotoksi n. 19-22 aika lisääntyi noin 3-tunnilla, jonka lisäksi
26871: miljardia mk., josta summasta n. 9-10 keittiötöiden lomassa suoritetun ompelu-
26872: miljardia mk. laskettiin työtuloksi ja per- työn osaksi entisen 49 min. asemasta saatiin
26873: heenemäntien hoitaman toiminnan aikaan- 4 tuntia.
26874: saamaksi arvonlisäksi. Kotitalous ei ole yk- Edelläolevan perusteella voidaan havaita,
26875: sinomaan siis vain kulutusta järjestelevää mikä merkitys tarkoituksenmukaisesti jär-
26876: taloutta, vaan myöskin huomattavassa mää- jestetyillä työpaikoilla sekä kehitetyillä työ-
26877: rin tuotantotoimintaa. Mutta kulutustakin välineillä on työn suorituskyvyn paranemi-
26878: silmälläpitäen, joka muuten olisi hoidettava seen ja sitä tietä työpäivän lyhenemiseen
26879: aivan yhtä suurella järkiperäisyydellä ja sekä työn helpottumiseen.
26880: ammattitaidolla kuin konsanaan tuotanto- Huomiota olisi lisäksi kiinnitettävä elin-
26881: ja elinkeinoelämäkin, on kotitaloudella huo- tarviketeollisuuden kehittämiseen kotitalou-
26882: mattava merkitys kansantaloudellisena teki- den työnsäästöä silmälläpitäen. Suurimmat
26883: 606 IX,129. - Kotitalous.
26884:
26885: työt olisi siirrettävä teollisuuden valmistet- lisissa ja vaikeissa olosuhteissa elävät ja toi-
26886: taviksi, jolloin suuritö"inen raaka-aineiden mivat naiset säästyisivät ennenaikaiselta
26887: puhdistus siirtyisi teollisuuteen sekä kaikki kulumiselta ja monista terveydellisistä vaa-
26888: pitkäaikainen kypsentäminen tapahtuisi roista jo yksin näiden uudistusten aikaan-
26889: teollisuuden mittakaavassa, höyryä ja pai- saamisen kautta.
26890: netta käyttäen kymmenin kerroin taloudel- Edellämainittuja toimenpiteitä kehittä-
26891: lisemmin kuin kotoisella liedellä. Kansan- mällä voidaan helpottaa sitä ongelmaa,
26892: talouden etujen mukaista olisi siirtää mah- minkä muodostaa noin 1 miljoonaa henkeä
26893: dollisimman suuri osa ruoanvalmistustöistä käsittävän kotitaloustyöntekijöitten ryhmän
26894: suoritettaviksi tehtaissa sen sijaan, että py- työajan lyhentämis-, lomansaanuin järjestä-
26895: rittäisiin hankkimaan jokaiseen keittiöön mis- sekä lisäksi ansioäitikysymyksen hoita-
26896: monenlaisia kalliita koneita. Suoritetun las- minen tarkoituksenmukaisella tavalla.
26897: kelman mukaan tarvitaan ruoka-aineitten Kaikkeen edellä sanottuun viitaten alle-
26898: jalostustyössä tehtaissa vain 1-2 % siitä kirjoittaneet ehdottavat kunnioittavasti.
26899: työvoimasta, minkä vastaavat työt vaativat eduskunnan päätettliväksi toivomuksen,
26900: kotitaloudessa. Jalosteiden hinta ei saa
26901: muodostua ehkäiseväksi tekijäksi kulutuk- että hallitus ryhtyisi kotitalouden
26902: selle. rationalisoimiskysymyksen suhteen
26903: Oman lukunsa ansaitsee tämän lisäksi sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saat-
26904: kotitaloustöistä raskaimman, vesikysymyk- tavat tämän kysymyksen ensi tilassa
26905: sen ja pesuolosuhteiden järjestely. Olisi käytännölliselle ratkaisuasteelle, edis-
26906: päästävä valtion, kuntien ja osuustoimin- täen m. m. työtä helpottavien lait-
26907: nallisten järjestöjen avulla meilläkin ko- teiden ja työvälineiden hankintaa si-
26908: neellisiin yhteispesuloihin, jotka tlmtuvasti ten, että ne tulevat myöskin vähä-
26909: helpottaisivat perheenäitien ja kotitalous- varaisimpien kotien ulottuville.
26910: työntekijöiden työtä. Maaseudun puutteel-
26911: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
26912:
26913: Elli Nurminen. Irma Karvikko.
26914: Laura Brander-Wallin. Martta Salmela-Järvinen.
26915: Eino Raunio. Rakel Jalas.
26916: Edvard Pesonen. Arttur Koskinen.
26917: Juho Kuittinen. Pentti Niemi.
26918: Juho Karvonen. Arvo Sävelä.
26919: Kustaa Alanko.
26920: 607
26921:
26922: IX,1ao. - Toiv. al. N:o 277.
26923:
26924:
26925:
26926:
26927: Saalasti y. m.: Toimenpiteistä hallantorjunta-aseman perus-
26928: tamiseksi Pohjanmaalle.
26929:
26930:
26931: E d u s k u n 'll a 11 e.
26932:
26933: Kuten tllllTI'ettua Pohjois-Suomen maJaill- viljelijöitten pariin laatimailla yhteistoi-
26934: viljelystä, eritoten sen laajaa suoviljelystä, minta..aloitteia eri viljelysalueiden hallan-
26935: rasittaa raskaana halla. Se orn esteenä oswl- torjuntaa varten ja johon toimintaan mah-
26936: taan hyvien viljelyske1poisten soitteni vil- dollisesti voitaisiin vielä yhdistää kuivatus-
26937: jelykseen ottamisel1ekin ja siten haittana~ kysymysten määräasteiset asiahuoltamiset
26938: asutuksen asianmU!kaiselle etenemiselle. j1a siten ratkaistaisiin paremmin niiden tär-
26939: Kun on !kyseessä jättimäinen viljelyseste, keysjärjestys käytännössä.
26940: jota voidaan tieteen ja käytännön keinoin Ede1lä olevaan viitaten (Jhdotwmme !kun-
26941: jo torjua, olisi mielestämme maa- ja koko nioittaen edusku'll!nan hyväksyttäväksi toi-
26942: !kansantalouden !kannalta ensiarvoisen tär- vomuksen,
26943: keää, että valtio puuttuisi asiaan perusta~
26944: mailla pysyvän hallantorjunta-aseman, joka että hallitus ryhtyisi toin:enp~tei
26945: jollekin Pohjanmaan: suoviljelysaluee1le si- siin maataloudellemme enswrvm.sen
26946: joitettuna toimisi ihallantorjum:ismenetel- tärkeän hallantorjunta-aseman perus-
26947: mien kehittäjänä ja tietouden levittäjänä tamiseksi Pohjanmaalle.
26948: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
26949:
26950: Kerttu Saalasti. Kalle Joukanen.
26951: Aino Luostarinen. Viljami Kalliokoski.
26952: Vieno Simonen. Yrjö Saari.
26953: Tahvo Rönkkö. Kustaa Tiitu.
26954: T. N. Vilhula. V. J. Sukselainen.
26955: J. E. Lampinen. Yrjö Hautala.
26956: Pekka Kiiski.
26957: 608
26958:
26959: IX,1s1. ~ Toiv. al. N:o 278.
26960:
26961:
26962:
26963:
26964: VUhula y. m.: Raesateiden ja tulvien maanviljelijöt1le
26965: aiheuttamien vahinkojen ko1·vaamisesta.
26966:
26967:
26968: E d u s k u n n a 11 e.
26969:
26970: Maassamme aiheuttavat raesateet ja tul- tava suunnitelma, jonka pohjalla tihllaiset
26971: vat vuosittain suurelle maanviljelijäjoukolle vahingot voitaisiin kohtuullisessa määrässä
26972: huomattavia taloudellisia tappioita. Viime lievittää.
26973: vuosien aikana on näitä vahinkoja pyritty Edellä esi<btämänrme perusteella; ehdo-
26974: valtiovallan taholta lieventämään maksa- twmme kunnioittaen eduskUlln'an lpäätettä-
26975: malla viljelijöille vahingon sattuessa avus- väJksi toivomuksen,
26976: tuksia. Määrärahojen niukkuuden vuoksi
26977: nämä avustukset ovat kuiterukin olleet koh- että hallitus valmistaisi kiireelli-
26978: tuuttoman pienet, josta johtuen lukuisaJt sesti yhtenäisen suunnitelman raesa-
26979: viljelijät ovat joutuneet kärsimään hyvin teiden ja tulvien maanviljelijöille ai-
26980: huomattavia tappioita. Näin ollen olisikin heuttamien vahinkojen korvaami-
26981: lk:01ko tämä kysymys otettava yhtenäisen ja seksi.
26982: laajemman selvityksen alwiseksi ja laadit-
26983: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
26984:
26985: T. N. Vilhula. S. Salo.
26986: 609
26987:
26988: IX,1a2. - Toiv. a.l. N:o 279.
26989:
26990:
26991:
26992:
26993: Mustonen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1948 tulo- ja meno-
26994: arvioon raesateiden · maataloudelle aiheuttamien vahin-
26995: kojen korvaamiseksi.
26996:
26997:
26998: E duskun:nalle.
26999:
27000: Ku:I.uvam kesän aikana on eri puoliHa edessä olevista vaikeuksista on ainakin
27001: maatamme raivonnut rajuja u:ktlrosmyrskyjä osassa tapauksia yilivoimarnen tehtävä. Kun
27002: raesateineen. Seurauksiltaan erikoisen tu- yhteiskunta katsoo velvollisuudekseen aut-
27003: hoisiiksi ne muodostuivat kuluvan heinä- taa ja tulkea syystä tai toisesta vaikeuksiin
27004: kuun 11 ja 12 päivän aikoihin. Tällöin joutuneiW. jäseniään, on mielestämme koh-
27005: raesateet tekivät tuhojaa.n m. m. Oulun lää- tuuLlista, että valtiovalta myös tässä ta-
27006: nissä Vuolijoen ja Säräisniemeri kuntien pauksessa rientää omaa · syyitään hädän-
27007: alueeLla, Mikkelin läänin Pertunmaalla ja alaiseen asemaan joutuneiden avuksi ja täy-
27008: eri puolilla Pohjanmaata. Tuhoja on tosin simääräisesti korvaa raesateiden maatalou-
27009: tullut suhteellisen suppeilla alueiHa. Siten delle aiheuttamrut vahingot.
27010: maataloudelle aiheutuneet vahingot, ikun Edellä esitettyyn viitaten ikunnioittaen
27011: asioita arvosteLlaan valtakunnan mittakaa- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväJksi
27012: vassa, eivä ole suhteettoman suuria. Mutta toivomuksen,
27013: asianomaisilla alueilla tuho monissa yksi-
27014: tyisissä tapauksissa on ollut niin täydelli- että hallitus antaisi Eduskunnalle
27015: nen, että kesän sato viljasta, pemnasta ja esityksen riittävän suuresta lisäyk-
27016: juurikasveista on kokonaan sekä heiniistä- sestä vuoden 1948 tulo- ja menoar-
27017: kin osaksi menetetty. Onnettomuuden uh- vioon kuluvana kesänä raesateiden
27018: riksi näin joutuneiden ma:anviJjelijäi.n kär- maataloudelle aiheuttamien vahinko-
27019: simät menetykset ovat niin suuria, että hei- jen täysimääräiseksi korvaamiseksi.
27020: dän mahdollisuutensa omin avuin selviytyä
27021: Helsingissä 23 päivänä theinäJkuuta 1948.
27022:
27023: Johannes Mustonen. Eino Tainio.
27024: Esa Hietanen. Hannes Tauriainen.
27025: Eino Roine. Toivo Friman.
27026:
27027:
27028:
27029:
27030: 77
27031: 610
27032:
27033: IX,133. - Toiv. al. N:o 280.
27034:
27035:
27036:
27037:
27038: Antila y. m.: Korvauksen suorittamisesta viljelijöille luon-
27039: nonvoimien kasvillisuudelle aiheuttamista vahingoista.
27040:
27041:
27042: E d u s k u n n a ll e.
27043:
27044: Luonnonvoimat, lähinnä raesateet ja seisenlaista korvausta eräissä tapauksissa.
27045: pyörremyrskyt aiheuttavat maassamme vuo- Korvausta annetaan kuitenkin vain vähä-
27046: sittain kasvillisuudelle melkoisia vahinkoja. varaisille viljelijöille ja näillekin ainoastaan
27047: Erityisesti kuluvana kesänä {)Vat raesateet osittain. Tarkoitukseen on vuosittain ollut
27048: eräillä seuduilla tuhonneet laajoilta alueilta käytettävissä yleensä vain muutamia satoja-
27049: tyystin koko odotettavissa olleen sadon, niin tuhansia markkoja, kun taas vahingot esim.
27050: että monet maanviljelijät ovat suureksi kuluvana vuonna jo tähän mennessä nou-
27051: osaksi tai kokonaankin menettäneet pitkä- sevat tehtyjen arvioiden mukaan useihin
27052: aikaisen työnsä ja uhraustensa tulokset. Sa- miljooniin markkoihin. Huomioon ottaen
27053: notunlaisten luonnononnettomuuksien ai- puheenaolevien vahinkojen laadun, ei kui-
27054: heuttamat vahingot ovat kuitenkin samalla tenkaan ole paikallaan rajoittaa korvauk-
27055: myös koko kansantaloutta koskevia. Kun sensaajain piiriä vain vähävaraisiin, mikä
27056: niitä ei millään tavoin voida laskea asian- lisäksi on tulkinnanvarainen käsite, eikä
27057: omaisen viljelijän enempää kuin kenenkään myöskään supistaa korvausta vahingon
27058: muunkaan ihmisen syyksi, olisi yhteiskun- arvoa pienemmäksi, varsinkaan kun tästä
27059: nan suoritettava näistä vahingoista korvaus, valtiontaloudelle aiheutuva rasitus on sen
27060: varsinkin kun niiden varalta ei maassamme muihin menoihin verraten varsin vähäinen.
27061: ole mahdollisuutta saada edes vakuutusta. Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
27062: Valtioneuvoston eräiden luonnonvoimien väksyttäväksi toivomuksen,
27063: kasvillisuudelle aiheuttamien vahinkojen
27064: korvaamisesta 1 päivänä lokakuuta 1942 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27065: antaman päätöksen mukaan onkin maata- sellaisiin toimenpiteisiin, että luon-
27066: lousministeriölle annettu valta myöntää val- nonvoimien kasvillisuudelle aiheutta-
27067: tioneuvoston käytettäväksi edellä arvaamat- mista vahingoista alettaisiin suorit-
27068: tomiin menoihin varatusta määrärahasta ky- taa kaikille viljelijöille täysi korvaus.
27069: HeJsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
27070:
27071: Yrjö I. Antila.. Heikki Alii.-'M'åyry.
27072: Martti 0. Kölli. Helena Virkki.
27073: Matti Heikkilä. Toivo Ikonen.
27074: Päiviö Hetemäki. J. Koivisto.
27075: E. A. Turja.. Viljami Kalliokoski.
27076: Erkki Koivisto. J'aJma.ri Pusa..
27077: 611
27078:
27079: IX,l34. - Toiv. al. N:o 281.
27080:
27081:
27082:
27083:
27084: Sävetä y. m.: Toimenpiteistä puutarhatuotesäilyketeollisuu-
27085: flen kehittämiseksi.
27086:
27087:
27088: E d u s k u n n a ll e.
27089:
27090: Pienviljelmien yhä lisääntyessä voidaan tävä ja niiden hinnat saatava halvemmiksi.
27091: varmuudella sanoa, että pientilojen talous- Tämän asian järjestämisessä valtiolla voisi
27092: suunta tulee hyvin suurelta osalta perustu- olla suuriakin mahdollisuuksia.
27093: maan voimakkaaseen puutarhaviljelyksen Näihin perusteluihin viitaten ehdotamme
27094: harjoittamiseen. Tälle taloussuunnalle tulisi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27095: varata menestymisen mahdollisuudet.
27096: Se ruokavalio, joka suurelta osalta että hallitus kiireellisesti suorit-
27097: maamme perheillä on käytettävissä, on to- taisi tutkimuksen, missä määrin vat-
27098: dettu kovin yksipuoliseksi ja puutteelliseksi. tion tukemin toimenpitein voitaisiin
27099: Tämän asiantilan korjaamiseen olisi ehdot- edistää säilyketeollisuuden kehittä-
27100: tomasti päästävä. Tämä voitaisiin korjata, mistä lisääntyvää puutarhaviljelystä
27101: jos kotimaisia säilykkeitä olisi saatavissa silmälläpitäen, sekä tarvittaessa an-
27102: kohtuuhinnoilla. Tämän vuoksi olisi puu- taisi asiasta esityksen Ednskunnalle.
27103: tarhatuotteitten säilyketeollisuutta kehitet-
27104: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
27105:
27106: Arvo Sävelä. Kaisa Hiilelä.
27107: Pentti Niemi. Laura Brander-Wa1lin.
27108: Arttur Koskinen. Juho Karvonen.
27109: Alpo Lumme.
27110: 612
27111:
27112: IX,135. - Toiv. al. N:o 282.
27113:
27114:
27115:
27116:
27117: Miettunen y. m.: Pohjois-S1.Wmen sipulituotannon suojaa-
27118: misesta ja elvyttämisestä.
27119:
27120:
27121: Ed us k Ulll!D. alle.
27122:
27123: Pohjois-Suomen syrjäisten seutujen pien- suuden oman maan tuotantoon. Kun valtio-
27124: villjelijä:in maataloudessa sipuLi on eräs vallan velvollisuutena on pidettävä, että ko-
27125: niitä harvoja kauppaikasveja, joiden vilje- toista tuotantoa, johon meillä on hyvät
27126: lY'ksestä näillä tiloilla on mahdoLlisuus edellytytkset ja joka palvelee erityisesti syr-
27127: saada välttämättömiä rruhatu:loja.. Tämän jäseutujen pieneläjien talouden kohotta-
27128: viljelytksoo elpymistä on kuitenkin vaka- mista, kaikin tavoin tuetaan, olisi välttä-
27129: v~i haitannut se epäv·armuus, joka on ai- mättä ryhdyttävä kiireellisesti sellaisiin toi-
27130: heutunut siitä, että va:ltiovahlan tahoha on menpiteisiin, jotka tässä suhteessa turvaa-
27131: jo:inrukin vuosina ryhdytty toimenpiteisiin, vat nämä yrittäjät nykyisen epävarmuuden
27132: jotka ovat varsinaisena myyntiaikana syk- tuottamilta taloudellisilta vahingoilta ja
27133: syllä synnyttäneet täydellisen menekkipu- luovat edellytykset tämän tuotail!llOll voi-
27134: lan ja sipulille sopivien varastotHojan puut- maJclrnalle elpymise1le.
27135: teen vuoksi aiheuttam.eet niin suuria pilaan- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
27136: tumishäviöitä, että se on uhannut tyrehdyt- ikunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
27137: tää yritteliäisyyden kokonaan tällä alalla.
27138: Ulkoministeriön kaupallinen osasto tuottaes- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27139: sa•an maahan u1kolaisia sipuleja ei ole ollut toimenpiteisiin Pohjois-Suomen sipu-
27140: yhteydessä sellaisiin maatalouden tuotanto- lituotannon suojaamiseksi ja elvyttä-
27141: puolen •asiantuntijoihin, jotka olisivat voi- miseksi siten, että tämä tuotanto
27142: neet selvittää vallinneissa olosuhteissa suo- voisi täysin tyydyttää kotimaisen tar-
27143: ritetun ullro1aisen sipulin tuonnin haitalli- peen.
27144: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
27145:
27146: Martti Miettunen. Markus Niskala.
27147: Eino Palovesi. 1V1. 0. Lahtela.
27148: Niilo Ryhtä.. Erkki Koivisto.
27149: 613
27150: 1X,1s6. - Toiv. al. N:o 283.
27151:
27152:
27153:
27154:
27155: Miettunen y. m.: Sipulivaraston rakentamisesta Rovanie-
27156: melle ja Ouluun.
27157:
27158:
27159: E d u s k 11 n n a ll e.
27160:
27161: Koillis-Pohjanmaan ja Pohj'Ois-Suom€'lll ra.stojen aiheuttamiltla suurilta pilaantumis-
27162: pitäjissä, kuten Pudasjärvellä, Kuusamossa, häviöiltä. Kauppaan saantia vaikeuttaa
27163: TaivalkOSikella, RanuaUa, Simossa, Kemin arnitenikin suuresti se, etteivät ikaupatkaan
27164: mlk: ssa, Tervolassa ja Rovaniemellä on si- ole rakentaneet tarvittavia varastotiloja
27165: pulinviljelys muodostunut sikäläisten pien- riittävästi.
27166: tilallisten talouksissa tärkeäksi rahaJtuJojen Kun vailtion toimesta viljanviljelysseu-
27167: antajaksi. Näillä 'll:lueilla viljellään sipulia duHla rakennetaan viljavarastoja, olisi ihy-
27168: v(lrrattairu ru:nsaasti, vaikika peltoalat ovwt- vin k'OhtuuUista, että näiden monissa vai-
27169: ikin pienet. Useampien tuhansien ikilojen keuksissa elävien syrjäisten seutujen pien-
27170: sipulisadot viljehnää kohti oVIWt verrattain viljelijäin sipulin myyntituotannon helpot-
27171: yleisiä ja viljellään s:Lpulia huomattavasti tamiseksi ja elvyttämiseksi huolehdittaisiin
27172: asuntotilojenkin pienillä palstoii1la. .Sipulin- valtion toimesta sipulivarastojen rakentami-
27173: viljelys on hyvin sopiva sikäläisen pianmaa- sesta. Kun sipu'livarastot olisi rwkennettava
27174: talouden myyntituotantona, sillä se ei vaadi rautatien varteen, olisivat Pohjois-Suomessa
27175: suuria viJjelysaloja. Paljon työtä ja voima- Oulu ja Rovaniemi sopivia varastojen pai-
27176: peräisen viljely>ksen va;ativana sipu1invilje- koilksi. Kun varastot tulisivat näin sij'Oitet-
27177: lys niinikään soveltuu hyvin Pohjois-Suo- tuna sopivtasti laajan maakunnan keskus-
27178: meen, ilroska lapsityövoim'll:akin voidaan si- paikkoihin, tyydyttäisivät nämä ikaksi va-
27179: pulinviljelyksessä hyvin käyttää ja sitähän rastosuoja;a välttämättömän tarpeen koko
27180: näillä alueilla on koko maan keskimäärää Pohjois-Suomessa ainakin toistaiseksi. Ot-
27181: ihuomwttavasti runsaammin. Siikäläim~n si- taen huomioon varastosuojien puutteesta
27182: puli!kanta on tunnetusti myös hyvin säily- aiheutuvat suuret s~pulin pilaantumishäviöt
27183: vää, kunihan viime vuosioo jossain määrin ja sen aiheuttamat heikikovaraisten vi~jeli
27184: levinm.yt sipulihome saadaan hävitetyksi. jäin yksityisrtaloudeHiset menetykset, joilla
27185: Suurin vaikeus sipulinviljelijöillä on sa- on ikansantaloudellinenkin merkityksensä,
27186: don ilruiva:aminen ja varastoiminen. Suh- sekä samalla ilrunnohlisten varasto1mismah-
27187: teellisen he:iJkkovaraiset yrittäjät eivät ky- dollisuUiksien vaikutuksen sipulituotannon
27188: kene rakentamaan itselleen riittäviä tiloja elvyttämisessä, olisi mainittujen varastosuo-
27189: sipulin varastoimiseen, sillä lämpimät va- jien rakentamiseen ma;hdoHisimman pian
27190: rastot tulevn,t !kalliiksi. Tavai1listen talon- ryhdyttävä.
27191: poikaispirttien tilat tarvitaan kokonaan sie- Edeliläolevaan viitaten ehdotamme edus-
27192: mens1plrlien varastoimiseen, joten varsinais- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27193: ten myyntivarastojen säilyttämiseen ei jää
27194: tilaa. Senvuoksi pyritään myyntiä varten että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27195: tartlroitettu sipuliswtO saamaan jo syksyllä toimenpiteisiin sipulivaraston raken-
27196: kaupaksi, jotta väiltyttäisiin heiikkojen va- tamiseksi Ro1.:aniemelle ja Ouluun.
27197: Helsingissä 26 päivänä heinäikuuta 1948.
27198:
27199: Martti Miettunen. Markus Niskala.
27200: Eino Palovesi. lVI. 0. Lahtela.
27201: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
27202: 614
27203:
27204: IX,137. - Hemst. mot. N:o 284.
27205:
27206:
27207:
27208: österholtn m. fl.: An.gående åtgärder för nyttig använd-
27209: ning a-v överskottet av strömmingsfångsten.
27210:
27211:
27212: T i H R i 1k s d a g en.
27213:
27214: Under åren före ikriget v.ll!r det en ofta inte skaH gå vidJa,re på samma sätt i fort-
27215: förokomlllliDde företeelse -att fångsten av sätrtn~ngen, måste någonting göras :för att
27216: strömming på våren up,p,visade ett över- råda bot på miss:förhäUandet. Då det
27217: Skott, sorrn det var svärt att finna avsätt- 1knappast kan anses tillrådligt att genoan
27218: ning för och oom sta:rikt try0kte prisen på lagstiftningså'tgärder begränsa strömmings-
27219: mavknaden. Det förekom ibland :att icke fisket orrn. våren, tiU exemp'e1 genom att
27220: obetydliga partier vårströmming vrä.Jk:tes förbjuda användningen av stol'ryssjor,
27221: tiUbaka i havet e1ler oo.vämdes som måste åtgärder vidtag"as för atrt överskotts-
27222: gödsel 'På ålkrarma. Denna företeelse, fångsten lkan il\;omma till förnuftig 'använd-
27223: oom vMlade fislk:Ja.rbefolkningen betydande ning. Detta kan ske på många sätt, till
27224: förluster, har upprepwts de två senaste exempel genom att underst·öda transporten
27225: åren, då krigs- octh efterlk:rigsperiodens av färslk strfunming till ik:onsumtionscentra
27226: svårigheter IPå försörjnimgens område i inil.andet och anläggn~ngen 18JV fiskröik:erier,
27227: givit vika och tillgången på ~iv&medel bli- som av vå:rströmmi:ngen kunde göra en i
27228: vit riMigare. Dessutom har användningen någ"on mån förädlad produkt. Det vore
27229: av storryssjor, sorrn lämmar de verildigt be- oCikså en ändarnålsenlig utväg att genom
27230: tyd:ande fångsterna, ansenligt ökats. På eff'ektiv propag8Jnda aka lkonswmtionen av
27231: våren' 1947 insaltades stora mängder av färslk ~tirömrriing.
27232: överSilrottsströmmim.gen, men det visade sig Utan medve:l'lk.an av staten lkan, över-
27233: omöjligt att finna avsättning för denna skottsproblemet inte lösas, därom har för-
27234: vara, som ur närilll.g\S- och ikvali:t.etssynpunlkt håHandena under gångna åJr givit klart
27235: ä:r arv mindervärdig heskaff.enhet på grund booked. Det är därför påkallat att efter-
27236: av vårst,römmingens rimga fetilh.alt. Under ~ysa åtgä·rder från statens sida i den rikt-
27237: den sena,st förfilutna vårsäsongen förelmm n~ng sorrn ovan antytts. Då statsmaikben
27238: åter svårighet'er med överskottsströrrnmin- under en lång följd av år lagt i dagen
27239: gen, varvid betydande vä.rden giclk till en iögonenf,aUande overksamhe<t och lk~aH
27240: spHJo. s:iJnnighet inför fiskerinäring1ens svårigheter,
27241: Utveclkli:ngen i denna 'rik:tm.ing var för- vilket står i bjä.1•t. kontrast till den effelk-
27242: utsedd. Ett spörmnål i riik.sdagen i maj tiva stödverksamhet som s1taten ·anordnat i
27243: 1945 länk&de uppmäa:lli:samheten på denna vå:rt västra granJ]Iland, är det nödvändigt
27244: sruk och ställde frågan vad 'regeringen att riksdagen tager sig talan: i saken oCih
27245: ämnade göra för att unda.nröja följdeml'a påminner regeringen {)lm behovet av stats~
27246: av :att strömmingsfångsten bleve stÖI'Il'e ä.n rrndktens stöd för 'lösningen av fislkerinärin-
27247: efterfrågan. Regeringen tillnnätte S'aken gens främsta alktueHa ,problem.
27248: ingen betydelse utan föreställde sig tvärtom Med hänvisning till det som ovan frarn-
27249: Mt efterfrågan fort:farande under en hållits föreslås härmed vördsatmt att riks-
27250: följd av år ikomnne 1ait vara stor och att dageti måt.te hemstäU,a,
27251: de<t under aHa förhållanJ.en skulle finnas
27252: utvägar att disponera överslkottet, bloand att 1·egeringen måtte skynds(J!mt
27253: annat genom export. Felbedömningen av utreda förutsättningarna för att
27254: utvec1kli:ngens tendenser och regeringens finna nyttig användning för över-
27255: :overksamhe:t har, såsom OV1Rin nämnts, J·ett skottet av strömmingsfångsten och
27256: till svårigheter oc.h för:luster. För att det vidtaga därav påkallade åtgärder.
27257: Helsingfors den 28 j uli 1948.
27258:
27259: John Österholm. Levi Jern. Ralf Törngren.
27260: 615
27261:
27262: IX,137.- Toiv. al. N:o 284. Suomennos.
27263:
27264:
27265:
27266:
27267: Österholm y. m.: Toimenpiteistä S't'lakansaaliin ylijäämän
27268: hyväksi käyttämiseksi.
27269:
27270:
27271: E d u s k u n n a lil e.
27272:
27273: Sotaa ~deltäneinä vuosina sattui usein, tavoin, olisi jotakin tehtävä epäkohdan pois-
27274: että silaikan saalis keväällä osoitti ylijää- tamiseksi. Kun tuskin voidaan [>itää suota-
27275: mää, jo!He oli vaiikeata saada menekilriä ja vana silaik:anJkaJlastulk:sen rajoittamista ke-
27276: joka painoi voimakka;asti hintoja markki- väällä lainsäädäntötietä, esimeTkiksi kieltä-
27277: noH1a. Joskus sattui niin, että melkoiset mäJllä suurrysien ikäylttö, 10n ryhdyttävä toi-
27278: määrät kevätsilakkaa heitettiin :taka.isin menpiteisiin, jotta ylijääcrnäsarulis saataisiin
27279: mereen tai käytettiin peltojen lannoirtteeksi. järkevästi !käytetyksi. Tärrnä voi tapahtua
27280: Tämä ilmiö, joka aiheutti kalast•ajaväestölle monin tavoin, es]merlkiksi tuikerrnaUa tuo-
27281: huomattavia tappioita, on uudistunut kah- reen silalkan kuljetusta sisämruan kulutus-
27282: tena viime vuotena, jolloin sodan ja sodan- keskuksiin ja perustamaHa iroa,lansavusta-
27283: jälJk:eisen ajan huoltovaikeudet ovat alka- moja, jotka kevätsi1lwkasta voisivat tehdä
27284: neet väistyä ja 1elintarvikkeita on ollut run- jossain määrin jalostetun tuotteen. Tarkoi-
27285: saammin saa'tavissa. Sitä paitsi suurrysien tuksen mukainen keino olisi myös tuoreen
27286: Qdiyttö, mikä !allltaa' todella merkittävät saa- silwkllill! ikulutukse:n lisääminen tehdkkruaHa
27287: liit, on lisääntynyt hu10mattavasti. Keväihllä propaganda:hla.
27288: 1947 suol,arotiin ylijäärrnäsilakkaa suuret Hrnan valtion myötävaikutusta ei ylijää-
27289: määrät, mutta tälle tavaralle, joka ,ravinto- mäprobleernaa voida ratkaista, sen ovat
27290: näköikannalta ja 1laadullisessa suhteessa on menneiden vuosien olosuhteet selvästi osoit-
27291: vä<hempiarvoista ikevätsilaJkan pienen l'asva- taneet. Sen vuolksi on tarpeen ilroettaa saada
27292: pitoisuuden taikia, osoittautui mahdotto- valtion tah<Ylta toimenpiteitä yllä vii'tat-
27293: mruksi saada menelcldä. Viimeksi kuluneena tuun suunta:an. Kun valtiovalta monien
27294: kevätkautena oli ylijää:mäsillakan suhteen vuosien ajan on osoittautunut silmäänpis-
27295: jälleen v;aikeuksia, jolloin huomattavia ar- tävän toimettomaksi ja kylmäikiskoiseksi
27296: voja meni hukkaan. !kalastu:selinkeinon vaikeuksien suihteen,
27297: Tåhän suuntaan 1käyvä ikehi,tys oli enna- räikeänä vastakohtana sille teihokklaalle
27298: kolta nähtävissä. Eduskuntakyselyssä tou- avustustoiminnalle, minkä V'altiovalta län-
27299: kokuussa 1945 kiinnitettiin tähän asiaan tisessä naap.urimaassa,mme on järjestänyt,
27300: huomiota ja ikysyttiim, mitä hallitus aikoi on välttämätöntä, että eduskunta ottaa
27301: tehdä niiden seurausten poistamiseksi, jotka lausuakseen mielipiteensä asiassa ja muis-
27302: aiheutuivat siitä, että silakan sa:rulis muo- tuttaa 'hallitusta valtiovallan tuen tarpeel-
27303: dostuisi kysyntää suuremmaksi. Hallitus ei lisuudesta kalastuselinkeinon polttavim-
27304: katsonut asialla olevan mitään merkitystä, pien kysymysten ratkaisemiseksi.
27305: vaan päinvastoin kuvitteli kysynnän vuosi- Edellä esitettyyn viitaten ·ehdotetaan tä-
27306: l>!ausilksi muodostuv:a111 jatkuvasti suureksi ja ten eduskunnan hyväksyttäväksi toivOIII1us,
27307: että kaikissa oloissa käytettäisiin keinoja
27308: ylijäärrnän käyttämiseksi, m. m. viennin että hallitus selvittäisi kiireelli-
27309: avulla. Kehityksen oireiden väärä arviointi sesti edellytykset silakansaaliin yli-
27310: ja ihallituksen toimettomuus on, kuten yllä jäämän hyväksi käytölle ja ryhtyisi
27311: on mainittu, johtanut vaikeuksiin ja tap- siitä aiheutuviin toimenpiteisiin.
27312: pioihin. Ettei edelleenkin !kävisi samailla
27313: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 194M.
27314:
27315: .John Österholm. Levi Jern. Ralf Törngren.
27316: 616
27317:
27318: IX,13s.- Toiv. al. N:o 285.
27319:
27320:
27321:
27322:
27323: Ikonen y. m.: Toimenpiteistä kal.Mtuselinkeinon edistämi-
27324: seksi.
27325:
27326:
27327: E d u s k u n n a ll e.
27328:
27329: .Siirtolaiskrulastajain nJ'Ikyinen sijoitus on dollisuuksia kalasttiselinkeinon .tai sen sivu-
27330: aiheuttanut osittain suuriakin vaikeuksia elinkeinojen aloilla.
27331: sekä näille ikalastajille itsellOOI!J että paikal- Edellä mainitut näkökohdat !huomioon ot-
27332: lisihle veden omistajille ja a.mmattikalasta- taen sekä lähtien siitä, että yheiskunnan
27333: jille niin rrunnik!kovyöhykkeellä kuin sisä- velvollisuus on varata sekä suomen- että
27334: järvialueella, koska ikal:IDkanta ei ole kestä- ruotsinkieLiselle kalastajaväestölle mahdolli-
27335: nyt entistä voimaJk:ikaampaa ~aiLastusta. suus tulla toimeen isiltä perityssä amma-
27336: Kansantaloudellisesti suuria arvoja on tissaan, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
27337: myös tällä tavoin tullut hävitetyksi, koska na:n hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
27338: kalakannan vähentyminen sisäjärvia:lueel-
27339: lamme ja rannikkovesistöissämme on las- että hallitus kiireellisesti selvityt-
27340: kettava suurissa summissa. Tilanne on pai- täisi, mitä voidaan tehdä kalastajien
27341: koitellen aiheuttanut huolestumista ja ikat- nykyisten vaikeuksien helpottami-
27342: keruuttakin, kun kalastajien pulwkauden seksi, sisävesien ja rannikkoalueen
27343: ,tkulta-aika" on mennyt ohitse. arvokkaan kalakannan säilyttämi-
27344: Valtion puolesta ei myöskään ole toistai- seksi ja lisäämiseksi, sekä ammatti-
27345: seksi annettu siirtola:iskalastajille riittävää kalastajain toimeentulon turvaami-
27346: taloudellista tukea, mikä a;ikoinaan ~uvat seksi tulevat'suudessa, ja ryhtyisi nii-
27347: tiin, kun asuntopalstoja ja pieniä vesi- hin toimenpiteisiin, joihin suoritetut
27348: alueita heille annettii<ru. Myösikään ei ole tutkimukset antavat aihetta.
27349: vakav:a;sti yritetty varata heiHe uusia maill.-
27350: Helsingissä 6 päivänä elokuutA 1948.
27351:
27352: Toivo Ikonen. Pekka Kiiski.
27353: J. E. Lampinen. Eri. Baapanietni.
27354: Kalle Joukanen. Vieno Simonen.
27355: 617
27356:
27357: IX,1s9,- Hem.st. mot. N:o 286.
27358:
27359:
27360:
27361:
27362: Larson m. fl.: A.ngående effektiva åtgärder för stödjande
27363: av fiskerinäringen.
27364:
27365:
27366: T i ll R i k s d a g e n.
27367:
27368: Den tillfälliga högkonjunktur, som kris- ställa utredning och avgiva förslag an-
27369: årens livsmedelsbrist medförde för fiskeri- gående fiskerinäringens efterkrigsproblem
27370: näringen och dess utövare, har automatiskt och den ;prisreglerande verksamheten på
27371: följts av en nedåtgående kurva beträffande fiskerinäringens område.
27372: fiskerinäringens bärighet. Mest !kännbar Det utomordentligt grundliga och med
27373: har denna utveckling i negativ riiktning utnyttjande av landets bästa saklmnskap
27374: gjort sig gällande för den yttre skärgår- på detta ikrävande område utförda arbetet,
27375: den.s och utöarnas befolkning, som mer som ,1945 års fiskeriutredning" presterade
27376: eller mindre varit, och ·ll!llt fortfarande är, i sitt den 2 januari 1947 dagtecknade 325
27377: beroende av strömmingsfisket men även av trycksidor omfattande betänkande, visar
27378: fjällfiskfångstens utbyte och prissättning huru allvarligt man i vårt västra grann-
27379: därvid. Med stor oro ser man där mot land funnit läget för fiskerinäringen vara
27380: framtiden, desto mera som man av erfaren- och huru nödigt det var att fiskerinäringen
27381: het lärt sig, att statsmakten i så ringa grad och dess utövare av staten skänktes allt det
27382: intresserat sig för skärgårdsboarnas ut- stöd som samhället kunde uppbringa.
27383: komstmöjligheter och visat en beiklämmande Läget hos oss på fiskerinäringens område
27384: brist på initiativtkraft, då det gällt kritiska i statlig regim belyses av, att man nu för-
27385: situationer för fiskarbefolkningen. söker indraga tvenne befattningar vid vår
27386: Att detta pästående beträffande brist på med några få fackmän rekryterade avdel-
27387: företagsamhet och rationellt planlagd fiskeri- ning för fiskerihushållning vid lantbruks-
27388: husihållning på lång sikt äger grund giver styrelsen. I Sverige har man däremot helt
27389: bl. a. en jämförelse med Sverige och stats- nyligen från riksdagens sida beslutat att
27390: maktens hållning där tydligt vid handen. en självständig fiskeristyrelse skall bildas
27391: Även riksdagens inställning till fiskerinä- med därtill hörande underavdelningar och
27392: ringen där har varit avsevärt mera posi- en i många hänseenden utökad personal.
27393: tivt inställd än i Finland. Riksdagens akt- I Sverige står till fiskeriforskningens för-
27394: ning för sakkunskapen och vetenskapen fogande främst den berömda ,statens un-
27395: som hjälpmedel vid bemästrandet av kri- dersöknings- och försö:ksanstalt för sötvat-
27396: tiska situationer har i Sverige varit på- tenfisket . inldusive skärgårdsfisket" vid
27397: fallande. Därom vittnar bl. a. riksdagens Drottningholm utanför Stockholm med väl
27398: skrivelse av den 19 maj 1945, däri den utrustade laboratorier och försöksstationer
27399: hemställer att Kungl. Maj: t måtte låta i olika delar av landet samt dessutom havs-
27400: verkställa utredning angående fisk:erinä:rin- fiskelaboratoriet i Lysekil, detta avsett
27401: gens efterkrigsproblem samt att den för främst för västkustfiskets behov.
27402: tillfället tillsatta kommitt.en måtte fram- Ytterligare har den svenska fiskeribiolo-
27403: lägga de förslag i ämnet, vartill nämnda giska forskningen i Sverige möjlighet att
27404: utredning kan föranleda. Chefen för jord- ute till havs bedriva ej blott fiskeribiolo-
27405: bruksdepartementet bemyndigades i anled- giska undersökningar utan att även där-
27406: ning härav att tillkalla högst 12 sakkun- städes utföra praktiskt betonade försök och
27407: niga för att i enlighet med departement- försöksfisken av olika slag, ävensom att
27408: chefens uttalande till statsrådsprotokollet med hjälp av ekolodning stöda fiskarena
27409: för samma dag angivna ri'ktlinjer verk- vid uppsökandet av sill, strömming och
27410:
27411: 544/48
27412: ~18 IX,139. - Kalastus.
27413:
27414: vassbuk ute i öppet vatten. Det stora un- rätta ekonomiskt under normaJ.a tider, upp-
27415: dersÖ'kningsfartyget ,Skagerak" speciellt !kommnaläget, har ytterligare ikompiicerats
27416: för västkustfiskets behov och ,Eystrasalt ", för ·vår fisikerinäring - jämfört även med
27417: ett modernt mindre motorfartyg speciellt förhållandena i Sverige.
27418: för forskningsuppdrag och försöksfisken i På grund av det ovan sagda anse vi det
27419: Östersjön och dess vikar samt inom mot- vara statens oavvisliga skyldighet att på
27420: svarande kustvatten, visa vad praktiskt in- allt sätt stöda den hittills i många hän-
27421: riktad vetenskaplig forskning kan lämna seenden styvmoderligt behandlade fisikeri-
27422: f.ör stöd åt fiskerinäringen och dess ut- näringen och dess utövare ävensom att för
27423: övare, om man är framsynt och initia- ändamålet nödiga åtgärder snabbast möj-
27424: tivkraftig vid ledningen av fiskerinäringen. ligt vidtagas och få vi därför vördsamt
27425: I Finland ha vi intet fartyg att tillgå f,öreslå, att riksdagen ville besluta hern-
27426: för fiskeribiologiska forskningar och för- ställa,
27427: söiksfisken, ett be:klämma[llde bevis på att regeringen i brådskande ord-
27428: viiken nivå vår forskning på detta område ning måtte tillsätta en av sakkun-
27429: tvingats stanna i brist på arbetsmöjlig- niga sammansatt kommission för att
27430: heter och modärna hjälpmedel vid fiskeri- snarast möjligt uppg<ira förslag till
27431: biologisk forskning. effektiva stödåtgärder för fiskerinä-
27432: Det nu efter krigets avslutande och land- ·ringen och dess utövare, härvid spe-
27433: avträdelserna i öster samt Porkala-områ- ciellt beaktande den beträngda skär-
27434: dets utarrendering med därav följande för- gårdsbefolkningen~r svårigheter och
27435: flyttningar av många hundra fiskarfamil- dess behov av tryggande åtgärder
27436: jer från deras tidigare verksamhetsområden med tanke även på kommande sliik-
27437: till andra trakter, i månget fall till sådana tens fortsatta gärnmg som havets
27438: nejder, där redan de tidigare bosatta arbetare.
27439: iiskarna ha haft det svårt att komma till-
27440: Helsingfors den 6 augusti 1948.
27441:
27442: Arthur Larson. Pekka Kiiski.
27443: Arno Tuurna. Urho Kulovaara.
27444: Johannes Virolainen. Atos Wirtanen.
27445: Eemil Luukka. Albin Wickman.
27446: 619
27447:
27448: IX,l39. - Toiv. a.l. N:o 286. Su.omennos.
27449:
27450:
27451:
27452:
27453: La.rson y. m.: Tehokkaista toimenpiteistä kalastuselinkeinon
27454: tukemiseksi.
27455:
27456:
27457: E d u s k u n n a 11 e.
27458:
27459: Pulavuosien elintarvikkeiden puutteen mukaisen selvityksen ja tekemään kalastus-
27460: kalastuselinkeinolle ja harjoittajille tuomaa elinkeinon sodanjälkeisiä kysymyksiä ja
27461: tilapäistä noususuhdannetta on automaatti- hintoja säännösteleviä toimenpiteitä kalas-
27462: sesti seurannut kalastuselinkeinon kannat- tuselinkeinon alalla koskevia ehdotuksia.
27463: tavaisuuden suhteen •laskusuunta. Trm- Erinomaisen perusteellinen ja tämän vaa-
27464: tuvin on tämä negatiiviseen suuntaan ta- tivan alan maan parhainta asiantuntemusta
27465: pahtunut kehitys ollut ulkosaariston ja käyttäen suoritettu työ, jonka ,vuoden 1945
27466: -saarten väestölle, joka on ollut ja on edel- kalastuskomitea" €sitti 2 päivänä tammi-
27467: leenkin enemmän tai vähemmän riippuvai- kuuta 1947 päivätyssä, 325 painosivua si-
27468: nen silakankalastuksesta, mutta myöskin sältävässä mietinnössään, osoittaa, miten
27469: suomuskaJ:an !kaupasta ja !hinnoittelusta. vakavaksi kalastuselinkeinon tila on länti-
27470: Siellä odotetaan tulevaisuutta hyvin 'levotto- sessä naapurimaassamme havaittu ja miten •
27471: mina, sitäkin levottovampina kun kokemus tarpeellista on valt1on al!1taa kalastuseli:n-
27472: on opettanut, että valtiovalta on hyvin vä- keinolle ja sen harjoittajille kaikki se tuki,
27473: hän· [dinifiostrm:ut S'aaristolaisten toimeentulo- mikä yhteiskunnalle olisi mahdollista.
27474: mahdollisuuksista ja osoittautunut huoles- Via[tion suhtautumista ika:1astuselinikei:noon
27475: tuttavan aloitekyvyttömäksi, milloin kysy- meillä valaisee se seikka, että nyt !koetetaan
27476: myksessä on ollut kalastajaväestön vaikea lakkauttaa !ka;'ksi virkaa maataloushallituiksen
27477: asema. muutaman harvan asiantuntijan hoitamasta
27478: Että tämä väite yritteliäsyyden ja järke- kalatalousosastosta. RuotsiS~~a sitävastoin on
27479: västi suunnitellun kalastustalouden puuttu- aivan äskettäin valtiopäivien taholta pää-
27480: misesta on perusteltua, osoittaa selvästi tetty muodostaa itsenäinen kalastushallitus
27481: vertailu Ruotsiin ja valtiovallan asenteeseen siihen kuuluvine alaosastoineen ja monessa
27482: siellä. Myös valtiopäivien suhtautuminen sulhteess1a lisätyin henkHöistöin. Ruotsissa
27483: kalastuselinkeinoon on siellä ollut huomat- on kalastustutkimuksen käytettävissä ensim-
27484: tavasti pasitiivisempi kuin Suomessa. Asian- mäisenä kuuluisa ,valtion tutkimus- ja koe-
27485: tunterrnukse'l1 ja tieteen arvostaminen !apu- lait·os makeanveden kalastusta ja saaristo-
27486: keinona vaikeiden tilanteiden hallitsemi- kalastusta varten". Drottningholmissa Tuk-
27487: seksi on valtiopäivien taholta Ruotsissa ol- holman ulkopuolella hyvin varustettuine
27488: luit silmäänpistävä. Sitä todistaa, m. m. va:l- laboratorioineen ja :koeasemineen maan eri
27489: tiopäivien kirjelmä 19 päivältä toukokuuta osissa, sekä sitä 'paitsi LysEJkilin merika'las-
27490: 1945, jossa lausutaan toivomus, että Kunin- tuslabomtorio, viimeksi mainttu ensisijassa
27491: kaallinen Majesteetti antaisi toimeenpanna länsirannikon ik:alastusta varten.
27492: selvityksen kalastuselinkeinon sodanjälkei- Ruotsin kalastusbiologisen tutkimuksen
27493: sistä ikysY'mybistä ja että silloin asetettu on lisäksi mahdollista suorittaa ulkona me-
27494: komitea esittäisi asiassa ne ehdotukset, joi- rellä ei vain kalastusbiologisia tutkimuksia,
27495: hin mainittu selvitys voisi antaa aihetta. va·an myöskin käytännöllisluontoisia ikdkeita
27496: Maatalousministeriön päällikkö oikeutettiin ja eri·lalsta ik:oeka:lastusta, samoinkuin avus-
27497: tämän johdosta kutsumaan korkeintaan 12 taa kaikuluotauksella kalastajia si'llin, sila-
27498: asiantuntijaa toimittamaan ministeriön kan ja kilohailin etsimisessä avoimella me-
27499: päällikön samana päivänä valtioneuvoston rellä. Suuri tutkimusalus ,Skagerak" eri··
27500: pöytäkirjaan sanelemien suuntaviivojen tyisesti länsirannikon kalastuksen ta.rpeita
27501: 620 IX,139. - Kalastus.
27502:
27503: 'Varten ja ,Eystrasalt", uudenaikainen pie- k:ail:astuselinikeinomme puLmat vieläJkin li-
27504: nempi moottorialus nimenomaan tutkimus- sääntyneet - verrattuna myös olosuhtei-
27505: tehtäviä ja koekalastusta varten Itämerellä si1n Ruotsissa.
27506: ja sen lahdissa selkä vastaavilla rannikilm- Edellä esitetyn perusteella katsomme val-
27507: vesillä, osoittavat, mitä tukea käytännölli- tion väistämättömäksi velvollisuudeksi kai-
27508: nen tieteellinen tutkimus voi antaa kalas- kin tavoin tukea tähän asti monessa suh-
27509: tuselinkeinotie ja sen iharjoittaj:iUe - jos teessa 1]Japsipuolen asemaan jjitettyä kalastus-
27510: kalastuselinkeinon johto on kaukonäiköistä elinkeinoa ja sen harjoittajia samoinkuin
27511: ja aloitekykyistä. Meillä Suomessa ei ole ryhtyä mahdollisimman pian tarpeellisiin
27512: !käytettävissä mitään alusta kalastustalou- toimenpiteisiin, ja ehdotamme kunnioittaen
27513: dellisiin tutkimuksiin ja koekalastukseen, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
27514: arveluttava todistus siitä, mille tasolle tut-
27515: kimuksemme tällä alalla on ollut pakko että hallitus asettaisi kiireellisesti
27516: pysähtyä työskentelymahdollisuuksien ja asiantuntijakomitean tekemään mah-
27517: nykyaikaisten apukeinojen puuttuessa ka- dollisimman pian ehdotuksia tehok-
27518: lastusbiologiselta tutkimukselta. kaiksi kalastuselinkeinon ja sen har-
27519: Nyt sodan päätyttyä ja idässä tapahtu- joittajien tukemistoimenpiteiksi, otta-
27520: neiden alueluovutusten ja Porkkalan alueen malla tällöin erityisesti huomioon tu-
27521: vuokraamisen jälkeen monien satojen kalas- kalassa asemassa olevan saaristolais-
27522: tajaperheiden tultua siirretyksi aikaisem- väestön vaikeudet ja sen turvaamista
27523: milta to:irrninta-wlueilta3.in muille seuduille, tarkoittavien toimenpiteiden tarve
27524: monissa tapauksissa sellaisille, joissa jo silmälläpitäen myös merellä työsken-
27525: aikaisemmin asuvien kalastajien on ollut televiä tulevia sukupolvia.
27526: normaalia~koina vaikeata tulla toimeen, ovat
27527: . Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
27528:
27529: Arthur Larson. Pekka Kiiski..
27530: Arno Tuurna. Urho Kulovaara.
27531: Johannes Virolainen. Atos Wirtanen.
27532: Eemil Luukka. Albin Wickman.
27533: 621
27534:
27535: IX,Ho.- Bemst. mot. N:o 287.
27536:
27537:
27538:
27539: Rosenberg m. fi.: Angående grundandet av andelsfisklwn-
27540: servfabriker, i vt"lka staten äger andelar.
27541:
27542:
27543: T i 11 R i k s d a g e n.
27544:
27545: I vårt land förefinnes alla naturliga för- Vad uppbevarandet av fisken för längre
27546: utsättningar till att utveckla fiskerihus- tid beträffar, så är detta givetvis inte möj-
27547: hållningen tili en för dess utövare och för ligt annat än genom olika slags konserve-
27548: hela landet inkomstbringande och betydelse- ring. Anläggandet av konservfabriker eller
27549: full näringsgren. Att understöda och ut- andra konserveringsanordningar är emel-
27550: veckla fisket är därför en sak som alla lertid en sak som ställer sig f.ör kostsamt
27551: befolkningsgrupper borde vara eniga om. för fiskarna själva. fuitiativet tiilil sådoo.a
27552: Trots detta går fiskarbefolkningen år efter konservfabriker bör därför komma från
27553: år tilisynes förgäves och väntar på åtgär- statens sida.
27554: der från statsligt håll, vilka skulle skänka Enligt undertecknades åsikt vore det
27555: den trygghet och säkerhet i dess arbete, ett lämpligt att dessa konservfabriker även
27556: arbete som är beroende av vädrets makter skulle handha transporten av fisk från
27557: och en god portion tur. upplagsplatserna dll fabrikema medelst
27558: Men inte bara vädrets makter gör fisket egna bilar och båtar försedda med mo-
27559: tili ett nyckfullt och riskabelt yrke. Fångs- derna frys- och andra anordningar för upp-
27560: ternas storlek varierar som bekant avse- bevarandet av fisken ävensom distributionen
27561: värt - ibland är de otillräckliga i för- av färsk fisk till konsumenterna.
27562: hållande till efterfrågan och ibland finnes Företagen kunde antingen vara helt stats-
27563: inte avsättning för all fisk som fångas. ägda, el'ler oc:k kunde även fiskarna beredas
27564: Helt naturligt är att det är omöjligt att möjligili.eter att själva tec!lma amdelar i före-
27565: reglera fångsternas storlek och därför tagen i vii!Jket senare frul företagen bleve
27566: borde sådana åtgärder vidtagas som tryg- halvstatliga andelsföretag.
27567: gar avsättningen för all den fisk som fån- Ur hela landets synpunkt skulle en kon-
27568: gas. Det är bl. a. här som staten har möj- servering av fisk, som annars går förlorad,
27569: lighet att träda hjälpande emellan. Såsom betyda ett värdefullt nationalekonomiskt
27570: förhållandena nu, endast något år efter tillskott samtidigt som den skulle ge fis-
27571: kriget, utvecklat sig, kunna de inte i längden ikarna en säkrare inkomst och vara ägnad
27572: fortgå utan fara för att vår skärgård att utjämna prisfluktuationerna på fisk-
27573: småningom avfolkas och fiskerinäringen rå- marknaden till uppenbar fördel för konsu-
27574: ikar i förfall, tili obotlig skada för hela menterna.
27575: landet. Under den förflutna våren och Hänvisande till vad ovan anförts föreslå
27576: sommaren har, på samma sätt som senaste undertecknade,
27577: år, tusentals kilo fisk · vräkts tillbaka i
27578: havet emedan den inte genast funnit av- att regeringen måtte låta utarbeta
27579: sättning. De främsta orsakerna till ett dy- ett förslag till grundandet av andels-
27580: likt bakvänt förhållande står att finna i fiskkonservfabriker med statsägda
27581: avsaknaden av ett välorgamiserat, enhetligt andelar och med beaktande av att
27582: lett distributionsnät omfattande hela lan- i samband med färetagen ett distri-
27583: det samt i bristen · på uppbevaringsmöjlig- butionsnät omfattande hela landet
27584: heter av fisken för längre tid. upprättas.
27585: Helsingfors den 5 augusti 1948.
27586:
27587: Gösta Rosenberg. Eino Roine. Aimo Aaltonen.
27588: Vilhelm Riihinen. Mikko .Järvinen. Mauri Perkonoj&.
27589: 62~
27590:
27591:
27592: lX,14o. - Toiv. al. N:o 287. Suomennos.
27593:
27594:
27595:
27596: Rosenberg y. m.: Kalansäilyketehdasosuuskuntien perttsta-
27597: misesta valtion merkitsemin osuuksin.
27598:
27599:
27600: E d u s ik u n n a 11 e.
27601:
27602: Maassahlm.e on kaikki luontaiset edelly- Mitä tulee kalan säilyttämiseen pitempiä
27603: tykset kalastustalouden kehittämiseksi sen aikoja, se ei tietenkään ole mahdollista
27604: harjoittajille ja lkolro maaJlle tuloa tuotta- muutoin kuin erilaisilla säilöntätoimenpi-
27605: vaksi ja merkitykselliseksi elinkeinonhaa- teillä. Säilyketehtaan tai muiden säilöntä-
27606: raksi. Sen vuoksi kalastuksen tukeminen laitosten perustaminen on kuitenkin asia,
27607: ja edistäminen on asia, ji()Sta kaikkien joka on liian kallis kalastajille itselleen.
27608: väestöryhmien pitäisi olla yksimielisiä. Aloitteen sellaisten säilyketehtaiden perus-
27609: Tästä huolimatta kalastajaväestö näköjään tamiseksi on sen vuoksi tultava valtion ta-
27610: elää edelleen unohdettuna ja odottaa val- holta.
27611: tion taholta toimenpiteitä, jotka takaisivat Allekirjoittaneiden mielestä olisi sopivaa,
27612: sille turvallisuuden ja varmuuden työssä, että nämä säilyketehtaat myös huolehtisivat
27613: joka on riippuvainen säästä ja hyvästä on- kalan kuljetuksesta kokoamispaikoilta teh-
27614: nesta. taisiin omilla, uudenaikaisilla jäähdytys- ja
27615: Mutta sää ylksin ei tee ilm1astust·a oikuk- muilla kalansäilytyslaitteilla varustetuilla
27616: kaaksi ja uskalletuksi ammatiksi. Saaliin autoilla ja veneiLlä samoinikuin tuoree'll !ka-
27617: suuruus, kuten tunnettua, vaihtelee huo- lan jakelusta kuluttajille.
27618: mattavasti - milloin se on riittämätön suh- Yritykset voisivat olla joko kokonaan
27619: teessa kysyntään ja milloin taas kaikelle valtion omistamia tai myöskin voitaisiin
27620: saadulle kalalle ei ole menekkimahdolli- kalastajille antaa tilaisuus itse merkitä
27621: suuksia. On aivan luonnollista, että kalan- osuuksia yrityksessä, missä tapauksessa yri-
27622: saa1iidem. suuruutta on maihdotonta sääm.nös- tykset muodostuisivat valtion puoleksi
27623: tellä, ja sen vuoksi olisi ryhdyttävä sellai- omistamiksi osuuskunniksi.
27624: siin toimenpiteisiin, jotka varmistaisivat Koko ·maan kannalta merkitsisi muuten
27625: menekin kaikelle pyydetylle kalalle. M. m. hukkaan joutuvan kalan säilöntä arvokasta
27626: tässä valtiolla on mahdollisuuksia antaa kansantaloudellista lisäystä samalla kuin
27627: apuaan. Sellaisiksi kuin olot nyt, vain se antaisi kalastajille varmemman tulon ja
27628: muutama vuosi sOdan jäLkeen, ovat kehit- olisi omiaan tasoittamaan kalamarkkinoi-
27629: tyneet, ne ajan mittaan eivät voi jatkua den hintavaihteluja kuluttajien ilmeiseksi
27630: johtamatta vaaraan, että saaristomme vähi- eduksi.
27631: tellen tyhjenee väestöstä ja kalastuselin- Yllä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
27632: keino joutuu rappioon korvaam:attomaksi ik:irjoittruneet eduslkunnan hyväksyttävälksi
27633: vahingoksi koko maalle. Viime keväänä ja toivomuksen,
27634: kesänä, samoin !kuin edellisenä vuonna, hei-
27635: tettiin tuhansia kiloja kalaa takaisin me- että hallitus laadituttaisi ehdotuk-
27636: reeJ;l, kun sitä ei heti saatu kulutukseen. sen kalasäilyketehdasosuuskuntien pe-
27637: SyYJilä tällais·een takaperoiseen asiaintilaan •rustamiseksi valtion merkitsemin
27638: Ot11 ensi sijassa ihjrvin organisoidun, yhtenäi- \osuuksin ja ottaen huomioon, että
27639: sesti johdetun, lkoko mruan !käsittävän j·aikelu- yritysten yhteydessä perustetaan
27640: verkoston puuttuminen sekä puute kalan koko maan käsittävä ja,keluverkosto.
27641: säilytysmaihdol~isuuksis.ta pit€1llllllliksi ajoiksi.
27642:
27643: Helsingissä elokuun 5 päivänä 1948.
27644:
27645: Gösta. Rosenberg. Eino Roine. Aimo Aaltonen.
27646: Vilhelm Riihinen. Mikko Järvinen. Mauri Perkonoja.
27647: 623
27648:
27649: IX,t41. - Toiv. al. N:o 288.
27650:
27651:
27652:
27653:
27654: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä Suomen kaW.Stusylt-
27655: distyksen kalastustal!oudelUsen toiminnan kehittämiseksi.
27656:
27657:
27658: Eduskunnalle.
27659:
27660: Kailataloustoiminnan sotavuosien jälkeen timwksiin. Kalavesien hoitOOn on pyritty
27661: uudel•leen eLpyessä on sisävesillämme i1meru- kiinnittämään huomiota ja lukuisia kalojen
27662: nyt erikoista harrastusta kalastusseurojen siirtoistutuksia, kalanpo~kasten oistut'llJksia,
27663: tai kalanhoitoyhdistysten, kuten niitä myös ikuihan hedelmöittyneen mädin siirtoja ja
27664: nimitetään, per.ustamiseen. Näitten seuro- erilaisten Jkututurojen laittoja on suoritettu.
27665: jen säruntöluon'IJJokset on laadittu Suomen K'a1avesioo ihoitoasem~ jw mallilaitteita on
27666: Kalastusyhdistyksen toimist<Jssa ja hyväk- vapaaehto~in uhrauksin ra;kenrteilla tai 'ai-
27667: syttyjä sääintöjä on runsa:asti jät·~tty yhdis- nakin suunniteltuina. Kalastusta on myös
27668: tysrekisteriin merkittäviksi. Säännöissä kaLavesien hoitonäkökohti-a silmälläpitäen
27669: määritel1ään kalastusseuran tarkoituksena pyritty säännöstelemään ja soveltuvien pyy-
27670: olevan: edistää jäserutensä mahdoHisuuksia dyksien käyttöä tehty tunnetuiksi. Kalastus-
27671: harjoittaa kailastusta ja huolehtia kalave- alan ammattilehtiä ja ohjekirjasia on han-
27672: sistä, ihamilclda jäsentensä käyttöön joko kittu jäsenille.
27673: vuok:ra:amalla tai muuten sopimustietä ka- TäHaisella hoarrastuiksellisella toiminnalla
27674: lavesiä tai :määrättyjä ikalastusoikeuksia, on tavattoman suuri merlldtys tarjotessaan
27675: hoitaa ja käyttää kalavesiä niin, että tuo- jäsenilleen paitsi mahdollisuuden saada
27676: tanto säilyy ja mahdollisuuksien mukaan kalaa omaa tarvettaan varten myös ja en-
27677: lisääntyy, valvoa ja: huolehtia, että jäsenet nenkaikkea ajanviete- ja virkistyskalastuk-
27678: ja muutkin samoina kalavesillä ka1astavat sen ja lmlaV'esien hoidon järj·estämisessä.
27679: llliouda:ttavat hyviä tapoja ja kalastuslain Täten nämä järviaLueiden kalastusseurat
27680: määräyksiä sekä yhteistoiminnassa ka·lata- harjoittava;t sitä sosiaalista ihuoltotoimi:ntaa,
27681: lousneuvOillta:a suorittavan järjestötoimin- mitä on kaivattu ja mihim. eduskunJtaikin
27682: nan ik:ll!nssa edistää jäsentensä iJmlata:loudel- on eri aikoina kalastuslainsäädännön uudis-
27683: :tista tietoisuutta. Jäsemi·ksi näihin yhdistyk- tamista käaitellessään joutunut ikiinnittä-
27684: siin voivat päästä johtokunnan hyväksymät määm. huomiota. Mi1käli rtätä toimintaa oi-
27685: paiklk.aJkunm.an tilalliset ja tilattoma.t selkä kein ja määrätietoisesti johdetaan, saattaa
27686: ulkojäsent'iksi, ilman äänioikeutt·a seurassa siitä muodostua juuri se puuttuva aV'ain,
27687: ja vain määrättyä ka1astusoikeutta oma:a- jonka avulla ikyi!llmenientuhansien jär-
27688: vana, paikkalkunnaHa tilapäisesti asuvat viemme kalarikikaudet sa;adaan järkiperäi-
27689: henkilöt. sen taloudellisen hyväksikäytön piiriin.
27690: TähäJn~srtinen kokemus Uudellaanaalla, Varsinkin m~käli jokamieskalastusta halu-
27691: Hämeessä, Satakunnassa ja Pohj·anmaalla, taan jatkaa, olisi järjesty:ksen ja kalavesien
27692: missä näitä kalastusseuroja on enimmän hoidon lkann:alta erikoisen suotavaa, että
27693: ehditty perustaa, osoittaa:, että niihin on !kehitystä ohjattaisiin näiden kalastusseuro-
27694: il.iittynyt sekä kalaveden omistaj~a että paiik- j-en antamien suotuisten ~l!k:U!kokemusten
27695: kaJlruntien tilattomia. Kalastusseuroilla on mwkaisesti. Kun kalasrtuselinkei!rmn kohotta-
27696: ollut ilmeinen hyödyttävä vaikutus sotavuo- miseksi varoja on voitu myöntää yleensäJkin
27697: sina sekasortoiseksi käyneen kalastuksen riitilimättömästi, niin niistä ei o1e ollut
27698: palauttamisessa lain ja hyvien tapojen vaa- toistaiseksi mahdollista jalkaa mitään avus-
27699: 624 IX,l41. - Suomen Kalastusyhdistys.
27700:
27701: tuksena sJ.Savesien kal:astusseuroille. Nämä että hallitus t-yhtyisi toimenpitei-
27702: samoinkuin näiden seurojen toiminnan kai- siin, jotta maan kalastustaloudellisen
27703: killlpuolinen muukin tukeminen olisi ikui- järjestötoiminnan johtoelin, Suomen
27704: tenkin mirtä tärkeintä. Kalastusyhdistys, saisi riittävät edel-
27705: Edelläolevan johdosta esitämme eduskun- lytykset yleishyödyllisen kalastusta-
27706: nam. hyväksyttäväiksi toivomuksen, loudellisen toiminnan kehittämiseen.
27707: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
27708:
27709: Jussi Lappi-Seppälä. Martti 0. Kölli.
27710: Henrik Kullberg. Jalmari Pusa.
27711: Lassi Biekkala. Arno Tuuma..
27712: 625
27713:
27714: IX,142. - Hem.st. mot. N:o 289.
27715:
27716:
27717:
27718:
27719: Rosenberg m. fl.: A.ngående avlåtande av proposition med
27720: förslag #ll lag om en allmän statlig, premiefri för-
27721: säkring av enskilda yrkesfiskares fiskebåtar och stor-
27722: bragder.
27723:
27724:
27725: T i ll R i ik: s d a g en.
27726:
27727: Hänvisande til[ hemställningsmotionen med förslag till lag om en allmän
27728: N :o .254 inlämnad år 1947 (L. IX, 87 sid. statlig, premiefri försäkring av
27729: 569) föreslå underteeknade, att riksdagen enskilda yrkesfiskares fiskebåtar och
27730: ville hemställa, storbragder till 50 % av deras
27731: dagsvärde.
27732: att regeringen till Riksdagen med
27733: det snaraste måtte avlåta proposition
27734: Hclsingfors den 5 augusti 1948.
27735:
27736: Gösta Rosenberg. Mikko Järvinen.
27737: Vilhelm Riihinen. Aimo Aaltonen.
27738: Eino Roine. Mauri Perkonoja.
27739:
27740:
27741:
27742:
27743: 544/48 79
27744: 626
27745:
27746: IX,142. - Toiv. al. N: o 289, Suomennos-.:.
27747:
27748:
27749:
27750:
27751: Rosenberg y. m.: Esityksen antamisesta 'laiksi yksityisten.
27752: ammattikalastajien kalastusveneiden ja kalanpyydysten
27753: yleisestä maksuttomasta vakuutuksesta.
27754:
27755:
27756: Ed usku nnall e.
27757:
27758: Viitaten vuonna 1947 tehtyyn toivomus- tyisten ammattikalastajien kalastus-
27759: aloitteeseen n:o 254 (L. IX, 87 siv. 569) veneiden ja pyydysten yleisestä mak-
27760: ehdottavat allekirjoittaneet eduskunnan suttomasta vakuuttamisesta valtion;
27761: päätettäväksi toivomuksen, toimesta 50 %:iin niiden käyvästä
27762: arvosta.
27763: että hallitus kiireellisesti antaisi
27764: Eduskunnalle esityksen laiksi yksi-
27765: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
27766:
27767: Gösta Rosenberg. Mikko Järvinen.
27768: Vilhelm Riihinen. Aimo Aaltonen.
27769: Eino Roine. Mauri Perkonoja.
27770: 627
27771:
27772: IX,14s. - Toiv. al. N:o 290.
27773:
27774:
27775:
27776:
27777: Niskala y. m.: Tornionjoen Kirkkonärä-nimisen sivuhaaran
27778: ruoppaarnisesta lohen nousulle sopivaksi.
27779:
27780:
27781: E d u s k u n n a 11 e.
27782:
27783: Voimalaitosten valmistuttua ja suljettua tulolähde, samoin myös väestön var-
27784: yhä useampia lohen nousulle tärkeitä Poh- sin tuntuva sivutulo, jonka merkitystä
27785: Janlahden perukkaan laskevia valtavia jo- ei voi vähäksi arvioida. Kun luonnon-
27786: lda, on ka1astajain keskuudessa vwkavasti varainen kalakannan kuteminen vaikut-
27787: hal'lkitJtu, mitenkä voitaisiin vielä va,paana taa niin Perämeren kuin To:rmionjoenkin
27788: virtaaviin jokiin saada kalan nousu vas- kalansaaliin jatkuvaisuuteen, ja kun valtio
27789: taavasti lisääntymään. Tässä mielessä on kalasrtusten vuokr31ajana tulee siitä samalla
27790: herännyt kysymys erään Tornionjoen sivu- tavMla hyötymään kuin ikalastusten vuok-
27791: haaran n. s. Kirk:konärän ruoppauksesta, raajatkin, olisi tällaiseen toimenpiteeseen
27792: jonka suupuoli johtaa lähelle Kaaikamo- ja kiireellisesti ryhdyttävä.
27793: Kemijokien yhtymäkohtaa. Tällä toimenpi- Edellä olevaatllJ viitaten esitämme edus-
27794: teellä saataisiin kalan nousulle lähes yhtä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
27795: edullinen .toinen väylä TornionjokisuuJle.
27796: - Kun valtavi:mmat l<Jihijokemme Kemi- että hallitus selvityttäisi kii1·eelli-
27797: ja Oulujoki ovat nyt sulkeutuneet kalan sesti, voitaisiinko Alatornion kun-
27798: nousulle, on erittäin täl'lkeää, että Tornion- nassa oleva Tornionjoen sivuhaara,
27799: joen ik:alastusmahdoHisuuksia sekä kalakan- n. s. K irkkonärä ruoppaamalla saada
27800: nan jaJtkuvaisuutta ikoetettaisiin kaikin lohen nousulle sopivaksi vesistöksi, ja
27801: keinoin edistää. Twmä jo yksistään senkin ryhtyisi selvityksen aihe1ätarniin toi-
27802: vuoksi, että Perämeren ja Tornionjoen ka- menpiteisiin.
27803: lastusvuoikrat ovat valtiolle ihuomaJttava
27804: Helsingissä 27 päivänä heinälkuuta 1948.
27805:
27806: Markus Niskala. Martti Miettunen.
27807: M. 0. Lahtela. Yrjiii Hautala.
27808: Erkki Koivisto. Kusti Eskola.
27809: 628
27810:
27811: IX,144. - Hemst. mot. N:o 291.
27812:
27813:
27814:
27815:
27816: Kullberg m. fl.: Angående . åtgärder för befriande av
27817: jordägarna i Kymmene älvdcil från skyldigheten att
27818: taga del i kostnaderna för sänkningen av vattenståndet
27819: i Kymmene älv.
27820:
27821:
27822: T i 11 R i k s d a g e n.
27823:
27824: Upprensning, sänkning eller reglering av inhetalningar till statsverket, heroende på
27825: vattenståndet i våra större älvar oeh vat- att regleringsdammen vid Hirvivuolle blev
27826: tendrag ha alla utförts på statens be- färdig först senaste vinter, och då därtill
27827: kostnad u:tan att strandägarna, som i en uträ:knandet av envar jordägares nytta av
27828: eller annan form dragit nytta av sänknings- sänkningen skulle taga avsevärd tid och
27829: eller regleringsarbetena, behövt taga del i även för statsverket vara förenat med kost-
27830: kostnaderna. Så är bland annat fallet nad;er, vore det enklast, att statsmakten
27831: med sänkningsarbetena i Kumo älv, Kro- skulle befria jordägarna i älvdalen från
27832: noby å och Siikajoki, vilka utföras som denna betalningss'kyldighet och likställa
27833: bäst, och enahanda har förhållandiet varit dem med jordägarna vid våra övriga större
27834: med sänknings- och regleringsarbetena i vattendrag. De beräkningar, som på 1920-
27835: Vuoksen, Kyrö älv oeh Perho älv, vilka talet lågo till grund för uträknandet a:v
27836: tidigare utförts. Undantag utgör blott sänk- nyttan vid torrläggningen, äro icke mera
27837: ningen av vattenståndet i Kymmene älv, användbara, emedan sedan dess många
27838: vilket arbete utfördes åren 1930-34, där ändringar i äganderättsförhållandena ägt
27839: jordägare, som drar nytta av vattensänk- rum. I flera byar har sedlan dess nyskiften
27840: ningen, skall taga del i sänkningskostna- försiggått, hemman ha försålts och fastig-
27841: derna. Visserligen är denna jordägarnas heter skiftats dels mellan arvingar, dels
27842: andel i sänkningskostnaderna enligt nutida vid :försäljningar. Vidare har också en del
27843: penningevärde icke särskilt stor, i allt som av dessa torrlagda marker tagits i anspråk:
27844: allt 5,387,2.39 mark, men också för staten för den stora kolonisationen i enlighet med
27845: betyder den rätt litet, i all synnerhet om jordanskaffningslagen. Att verkställa en
27846: man betänker, att den skall uppbäras inom ny fördelning av nyttan av torrläggningen
27847: en tidryrrnd av 22 år. För staten gör detta vore sä:k:ert tidsödande och även för staten
27848: i året 244,874 mark. Då alla andra älv- ilrostsamt. Alla dessa synpunkter tala för
27849: sänkningar oc:h vattenregleringar i våra att torrläggningskostnaderna för jord-
27850: större vattendrag, såsom tidigare blivit ägarna i Kymmene älvdal borde avskri-
27851: nämnt, utförts helt och hållet på statens vas.
27852: bekostnad, borde även jordägarna i Kym- Med hänvisning till det ovanstående
27853: mene älvdal likställas med andra i samma önska undertecknade vördsamt föreslå, att
27854: ställning. Dessutom bör beaktas, att jord- riksdagen ville besluta hemställa,
27855: ägarna i Kymmene älvdal allt sedan vat-
27856: tensänkningen för de torrlagda markerna, att regeringen måtte vidtaga åt-
27857: cirka 7,000 hektar, i skatt till staten in- gärder för befriande av jordägarna
27858: hetalat avsevärda summor, ty i regeln ha i Kymmene älvdal {1·ån · skyldighe-
27859: de torrlagda odlingsmarkerna hänförts till ten att taga del i kostnaderna för
27860: första eller andra klass åker, heroende på sänkningen av vattenståndet i Kym-
27861: dVStåndet från gården. Då jordägarna i mene älv.
27862: älvdalen tills vidare icke fullgjort några ·
27863: Helsingfors den 3 augusti 1948.
27864:
27865: Henrik Kullberg. Levi Jern.
27866: 629
27867:
27868: IX,144. - Toiv. al. N:o 291. Suomennos.
27869:
27870:
27871:
27872:
27873: Kullberg y. m.: Toimenpiteistä Kymenlaakson maanomista-
27874: jien vapauttamiseksi velvollisuudesta osallistua Kymi-
27875: joen vedenkorkeudeft alentamisesta aiheutuviin kustan-
27876: nuksiin.
27877:
27878:
27879: E d u s k: u n n a II e.
27880:
27881: Suurempien j(jkiemme ja vesistöjemme viljelijät toistaiseksi eivät ole suorittaneet
27882: perkaukset, vedenkorkeuden laskemiset tai maksuja valtiolle, koska Hirvivuolteen sään-
27883: säännöstelyt on kaikki suoritettu valtion nöstelypato valmistui vasta viime talvena,
27884: kustannuksella, rantojen oll).istajien, jotka ja km lisäksi kunkin maanviljelijän saa-
27885: muodossa tai toisessa ovat hyötyneet lM- man hyödyn laskeminen veisi melkoisen
27886: kemis~ tai säännöstelytöistä, tarvitsematta ajan ja aiheuttaisi myös valtiolle kustan-
27887: osallistua ~ustannuksiin. Niin on laita Ko- nuksia, olisi yksinkertaisinta valtiovallan
27888: kemäenjoen, Kruunupyyn joen ja Siika- vapauttaa jokilaakson maanomistajat tästä
27889: joen parhaillaan työn alla olevan laskun, lll.llksuvelvollisuudesta ja asettaa iheidät sa-
27890: ja samoin oli asian laita Vuoksen, Kyrön- maan asemaan lruin muut maanO!lllistajat
27891: joen ja Perhonjoen aikaisemmin SUIOritet- suurempien vesistöjemme varsilla. Niitä lM-
27892: tujen laskemis- ja säännöstelytöiden. Poik- kelmia, jotka 1920-luvulla olivat pohjana
27893: keuksena on ainoastaan Kymijoen veden- kuivatuksesta saadun hyödyn arvioimiselle,
27894: korkeuden vuosina 1930-34 suoritettu las- ei enää v.odda käyttää, koska sittemmin on
27895: keminen, josta hyötyvän maanomistajan on omistussuhteissa tapahtunut monia muu-
27896: osalllistuttava laskemiskustannuksiin. Tosin toksia. Useissa kylissä on sen jälkeen toi-
27897: tämä maanomistajien osuus nykyisen ra- mitettu uUBjakoja, tiloja on myyty ja kiin-
27898: hanarvon mukaan ei ole erikoisen suuri, teistöjä jaettu osaksi perillisten keSken,
27899: kaiken kaikkiaan 5,387,239 markkaa, mutta ooa:ksi myyntien yhteydessä. Edelleen on
27900: myös valtiolle se merkitsee hyvin vähän, osa näistä kuivatuista maista käytetty
27901: varsinkin kun ottaa huomioon, että se tUl- maanhankintalain mukaiseen suureen asu-
27902: lee kannettavaksi 22 vuoden kuluessa. Val- tustoimintaan. Kuivatuiksesta saadun hyö-
27903: tiolle tämä merkitsee 244,874 markkaa vu:o- dyn uusi jakaminen olisi varmasti aikaa
27904: dessa. Kun kaikki muut jokien alennuk- vievää ja myös valtiolle kallista. Kaikki
27905: set ja suurempien vesistöjemme säännöste- nämä näkökohdat puhUivat sen seikan puo-
27906: lyt, kuten aikaisemmin on mainittu, on suo- lesta, että Kymenlaakson maanomistajille
27907: ritettu kokonaan valtion kustannuksella, määrätyt kuivatuskustannukset olisi poistet-
27908: olisi myös Kymenlaakson maanviljelijät tava.
27909: asetettava samaan asemaan kuin muut. Sitä Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet eh-
27910: paitsi on huomattava, että Kymenlaakson dottavat kunnioittaen eduskunnan päätet-
27911: maanviljelijät ovat sitten vedenpinnan alen- täväksi toivomuksen,
27912: tamisen suorittaneet kuivatuista maista -
27913: noin 7,000 ha - valtiolle veroina huomat- että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
27914: tavia summia, sillä tavallisesti lmivatut vil- siin Kymenlaakson maanomistajien.
27915: jelysmaat on luettu ensimmäisen tai toisen vapauttamiseksi velvollisuudesta osal-
27916: luokan pelloksi, riippuen siitä, miten kau- listua J(ymijoen vedenpinnan alen-
27917: kana ne ovat tilMta. Kun jokilaakson maan- tamisesta aiheutuviin kustanmtksiin.
27918: Helsingissä 3 ·päivänä elokuuta 1948.
27919:
27920: Henrik Kullberg. Levi Jern.
27921: 630
27922:
27923: IX,u5. - Toiv. al. N:o 292.
27924:
27925:
27926:
27927:
27928: Okko y. m.: ~llfaaveden vesi- ja ranta-alueiden kuivattami-
27929: sesta viljelyskelpoisiksi.
27930:
27931:
27932: E d u s k u n n a 11 e.
27933:
27934: Tänä aikana, jolloin viljelysmwan tarve joille ruueille. Siitä tulisivat osa1lisiiksi Maa-
27935: on varsin suuri ja joudutaan suuri!JlJ uh- veden rantamailla asuvat taipaJsaarelaiset
27936: rauik.sin metsästä raivaamaan peltoja, olisi pienviljelijät, joilLa n~t 01n varsin pienet
27937: kiinnitettävä enemmän huomiota seLlaisten viljelysmaat ja; jos toinen pato asetetaan
27938: vesijättömaiden säännöstelyyn etteivät vuo- SyväällS'almeen; myöskin Savitaipaleen ete-
27939: sittain nousevat tulvat hävittäisi viljelys- läpuoleUa asuvat piem.viljelijät Koskein, La-
27940: alueirta vesien ram.tamilta. vikllmlan ja Hyrllliälän :kyläläiset.
27941: Taipalsaaren pitäjän varsinaista saari- Kun ikysymyiksessä on varsm suuret ta-
27942: aluetta ympäröi lännestä, pohjoisesta ja loudelliset arvot olisi alue koko laajuudes-
27943: idästä matala vesialue nimettä Maavesi. saan s•awtettava tutkiiillulksen alaiseksi jossa
27944: Varsin vähäisin kustannuksin voitaisiin tutkimuksessa tulisi huomioiduksi pohjan
27945: Maavesi ikuivata tai säämnöstellä rakenta- viljelyskelpoisuus, hankkeen tuottama hyöty
27946: malla ikaiksi ,patoa, toinen itäiselle puolelle ja; sen haitat, ikalavesien .menetys ja kau-
27947: kapeaan Toijansalmeen ja toinen läntiselle neusarvot
27948: puolelle, joko Tokkeinsalmeen tai Syvään- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27949: salmeen. Varsinainen ikuivattava alue on in!ioittJaen edll$kunnan päätettäväksi toiVIO-
27950: noin. 3,000 ha2, mutta tulisi tähän lisäksi muksen,
27951: Maaveden pohjoispuolena oleva laaja Sau-
27952: najärvi niminen suo- j·a vesijättömaa, joka että hallitus kiireellisesti toimitut-
27953: Qn täysin viljelyskelpoinen. Näiden aluei- taisi tutkimuksen Alaaveden vesi- ja
27954: den laajuus on · noin 1,500 iha2. Tämän ranta-alueiden kuivattamisen avulla
27955: lisäiksi tulisivat Maaveden laajat rantamaat, saattamiseksi viljelyskelpoiseksi sekä
27956: jotka ovat väliin kuivina ja väliin tulvan toimittaisi mainitun kuivatushank-
27957: alla. keen.
27958: Kysymybessä olevan haniklkeen tuottama
27959: taloudellinen hyöty ikohdistuisi varsin laa-
27960: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
27961:
27962: Väinö Okko. Juho Niukkanen.
27963: Ilmari Tiainen. Matti Miikki.
27964: Valto Käkelä.
27965: 631
27966:
27967: IX,t46. - Toiv. al. N:o 293.
27968:
27969:
27970:
27971:
27972: H. Simonen y. m.: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan runko-
27973: viemäriverkostosuunnitelman toteuttamisesta.
27974:
27975:
27976: E d u s k u n n a 11 e.
27977:
27978: Huhtikuun 12 päivänä 1945 jättivät vaikka siitä olikin jo annettu tnaatalous-
27979: eräät pohjoissuomalaiset edustajat edus- valiokunnan myönteinen lausunto. Tästä
27980: kunnan kansliaan aloitteen, jossa ehdotti- syystä katsomme tarpeelliseksi saattaa siinä
27981: vat, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- esitetyn asian uudelleen aloitetietä edus-
27982: menpiteisiin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan kunnan käsiteltäväksi.
27983: runkoviemäriverkoston toteuttamiseksi. Kun Edelläsanottuun ja vuoden 1945 valtio-
27984: mielestämme tässä aloitteessa mainittu run- päiville jätetyn toivomusaloitteen n: o 186
27985: koviemäriverkoston toteuttaminen on edel- perusteluihin viitaten kunnioittaen ehdo-
27986: leenkin noitten seutujen kannattavan maa- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
27987: talouden ensimmäinen perusedellytys pi- muksen,
27988: dämme tärkeänä, että sen toteuttamiseen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27989: ryhdytään mahdollisimman pian. toimenpiteisiin Keski- ja Pohjois-
27990: Edellämainittu aloite jäi kuitenkin lop- Pohjanmaan runkoviemäriverkosto-
27991: puun käsittelemättä viime vaalikaudella suunnitelman toteuttamiseksi.
27992: Helsingissä 4 rpäivänä elokuuta 1948.
27993:
27994: Heikki Simonen. Erkki Koivisto.
27995: Vilho Väyrynen. Kusti Eskola.
27996: 632
27997:
27998: IX,147. - Toiv. a.l. N:o 294.
27999:
28000:
28001:
28002:
28003: N .. Nurminen y. m.: l'oimenpiteistä H alsuan kunnan Marju-
28004: kankaan kylässfi olevan suoalueen kuivattamiseksi.
28005:
28006:
28007: E d u s :k: u n !11 a J l e.
28008:
28009: Vaikka maassamme, valtakunnan alue ko- kunnan ja ~utustilallisen Reino Hietalan
28010: konaisuudessaan otettuna, onkin viljelemä- omistaman Hyyppälä nimisen tilan m_aat
28011: tö:iitä ja suhteellisen helposti viljelyiksoon. yhtyvät j·a päättyy noin 300 metriä Hal-
28012: raivattavaa maata paljon oo.emmän kuin suan-YJilestin maantiellä olevan Kiviojan
28013: läfuimpinä vuosina voimme hyväksemme si1lan alapuolella Kiviojaan. Kaivettava ka-
28014: käyttää, niin siitä huolimatta useilla seu- nava tulisi !llJOLn :kolme kilometriä ·pitkäksi.
28015: duilla sellaisesta viljelyskelpoisesta maasta, Maa on kivetöntä. Jos kanava kaivettai-
28016: jonka pienviljelijät omin avuin kykenevät siin riittävän i1aajaiksi, voitaisiin sitä käyt-
28017: viljelykselle raivaailUllall, on olemassa puute. tää myöskin puutavaran uittoibin ja lyhe-
28018: Tämän puutteen ·poistam.isåsi olisi valtio- nisi matka Vooetjoen ja Pahkajoen uiltoissa
28019: vallan entistä enemmän kiin!llitettävä huo- ooin 30 kilometriä.
28020: miota m. m. viljelykseen kelpaavien suo- Mikäli Venetjoessa olevat Kotakoski ja
28021: alueiden kuivattamiseen. Pilkkukoski perattaisiin, kävisi joen yläjuok-
28022: Eräs tällainen suili.teellisen helposti :k:ui- sun varrella olevien suoalueiden ikuiV'atta-
28023: vatettava suoalue sijaitsee Halsuan kunnan minen mahdolliseksi.
28024: Marjuk:ankaan 1kylän alueella. Sen pohjoi- Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme
28025: sena rajana on Venetjoki ja eteläisenä ra- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28026: jana Kivioja. Varsinainen hyötyalue, jotka
28027: on saviperäistä mutaJllaalta, tulisi olemaam. että hallitus tutkituttaisi H alsuan
28028: !lloin 1,000 hehtaaria, mutta ilaajenisi tämä kunnan Marjukankaan kylässä ole-
28029: hyötyalue välillisesti paljon suuremmruksi van suoalueen kuivattamis- ja V enet-
28030: Venetjoen pohjoispuolisille alueille ja ka- joessa olevien Katakosken ja Pikku-
28031: naV'an molemmille rannoille. kosken perkausmahdollisuudet ja tut-
28032: Tämän 'alueen omistaa valtio, Kälviän kimuksen suoritettuaan ryhtyisi sel-
28033: kunta ja läJhac;; lka!ksikymmentä yksityistä laisiin toimenpiteisiin, joihin tutki-
28034: tilållista. muksen tulos antaa aiheen.
28035: Suoalueen kuivatustkanavan pitäisii 18Jkaa
28036: Venetjoesta siltä kohdalta, missä Kälviän
28037: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
28038:
28039: Nestori Nurminen. Toivo I. Sormunen.
28040: Hugo Manninen. V. Riihinen.
28041: Arvo 1Uihimäki. Antto Prunnila.
28042: •• ••
28043:
28044: VALTIOPAIVAT
28045: 1948
28046:
28047: LIITTEET
28048: X
28049:
28050:
28051: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
28052: ,TOIVOMUSALOITTEET
28053: '
28054:
28055:
28056:
28057:
28058: HELSINKI 1948
28059: T ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28060:
28061: 80
28062: Tuotantokomiteoita, itsenäisyys- ja vapunpäivää, työsopimuksia,
28063: työaikaa ja työoloja, asunto-oloja, sosiaalihallintoa ja -vakuutusta,
28064: leskiä, invaliideja, orpoja y .m. koskevia laki- ja
28065: toivomusaloitteita.
28066: 637
28067:
28068: X,1. - Lak. al. N: o 71.
28069:
28070:
28071:
28072:
28073: Aaltonen y. m.: :Ehdotus laiksi tuotantokomiteoista.
28074:
28075:
28076: E d u s k u n n a ll e.
28077:
28078: Kun laki tuotantokomiteoista vuonna loksellisesti palvelisi teollisuutemme tar-
28079: 1946 säädettiin, hyväksyttiin se olemaan peita tuotannon kohottamiseksi ja sosiaalis-
28080: voimassa vain vuoden 1949 loppuun ja ten olojen ja eri asiapuolten välisen yh-
28081: edellytettiin, että lopullinen laki säädet- teisymmärryksen parantamiseksi. Kun
28082: täisiin vasta sen jälkeen, kun oli saatu ko- nämä ponnistelut nyt ovat vähitellen alka-
28083: kemuksia tuotantokomiteoiden toiminnasta. neet tuottaa tuloksia, ei voida ajatellakaan
28084: Kun laki nyt on ollut voimassa melkein luopumista tuotantokomiteoista. Maamme
28085: kaksi vuotta, on tuotantokomiteoiden toi- teollisuus tarvitsee edelleen tuotantokomi-
28086: minnasta jo saatu melkoisesti kokemuksia. tean kaltaista eri asiapuolia edustavaa, teol~
28087: Niiden perusteella voidaankin jo sanoa, lisuuden piirissä toimivaa neuvotteluelintä,
28088: että tuotantokomiteoiden perustaminen jotta työrauha sekä t1,wtannollisissa ja so-
28089: maamme teollisuuteen on ollut erittäin siaalisissa oloissa tapahtunut edullinen ke-
28090: myönteinen toimenpide ja että ne jo tä- hitys saattaisi jatkua.
28091: män kahden vuoden aikana ovat, suurista Oheinen lakialoite rakentuu samalle poh-
28092: alkuvaikeuksista huolimatta, puolustaneet jalle kuin nyt voimassa oleva laki. Kun,
28093: paikkaansa teollisuutemme piirissä. Tuo- kuten edellä on mainittu, teollisuuslaitok-
28094: tantokomiteoiden ansioksi on suurelta osalta sissa toimivista tuotan~okomiteoista on, mo-
28095: sekä työnantaja- että työntekijätaholla tun- nista vaikeuksista huolimatta, saatu myön-
28096: nustettu monien mielipide-eroavaisuuksien teisiä kokemuksia, esitetään lakialaitteessa
28097: lieventyminen ja luottamuksellisten suhtei- tuotantokomiteain toimialaa laajennetta-
28098: den syntyminen eri eturyhmien välillä, vaksi siten, että tuotantokomitea perustet-
28099: t>ekä osittain myös tuotannon kohoaminen taisiin entisten lisäksi eräisiin kausiluon-
28100: ja sosiaalisten olojen paraneminen teolli- taisesti toimiviin teollisuuslaitoksiin, sekä
28101: suuslaitoksissa. Kaikkialla on tuotantaka- rakennus-, satama-, metsä- ja uittotyöpai-
28102: IDiteoista muodostunut asiallisten neuvotte- koille. Pääasiallisimmat muutokset käsittä-
28103: lujen paikka, jossa eri mielipiteille on an- vät niiden kohtien poistamisen, jotka ovat
28104: nettu arvoa ja eri katsantokannat ovat tul- olleet tarpeellisia vain tuotantokomiteoita
28105: leet esiin etsittäessä ratkaisua teollisuuslai- ensi kerran maahamme perustettaessa. Si-
28106: toksissa ilmenneiden pulmien ratkaisemi- täpaitsi on muutamin kohdin selvennetty
28107: seksi, olkootpa ne sitten puhtaasti tuotanto- voimassa olevan lain sanontaa, jolloin se
28108: teknillisiä tai sosiaalisia kysymyksiä. myös paremmin vastaisi vallitsevaa käy-
28109: Kuluneen kahden vuoden aikana on täntöä. Asiallisia muutoksia sisältyy laki-
28110: yleensä pidetty selviönä, että tuotantokomi- aloitteen 1 § :ään, 2 § :ään, 3 § :n 3 ja 4
28111: teoista annettu laki säädetään uudelleen ja momentteihin ja 9 § :n 1 momenttiin.
28112: tällöin pysyväiseksi ja tässä mielessä on Edellä mainitun perusteella esittävät al-
28113: sekä valtion että eri järjestöjen taholla uh- lekirjoittaneet kunnioittaen,
28114: rattu paljon varoja ja työtä henkilöi-
28115: den kouluttamiseksi tuotantokomiteatehtä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28116: viä varten ja sanotun toiminnan edelleen van lakiehdotuksen:
28117: kehittämiseksi, jotta se mahdollisimman tu-
28118: 638 X,t. - Tnotanto•komiteat.
28119:
28120:
28121: Laki
28122: tuotantokom.iteoistar.
28123: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28124: 1 §. 4) suunnitella toimenpiteitä työntekijäin
28125: ·Teollisuuslaitokseen tai työpaikkaan, ja toimihenkilöiden varusteiden ja elin-
28126: jossa edellisen kalenterivuoden aikana on, tarvikkeiden saannin helpottamiseksi, am-
28127: ylityötunteja lukuunottamatta, suoritettu matillisen kehityksen ja teknillisen sivistyk-
28128: vähintään 96,000 työtuntia, on joulukuun sen edistämiseksi sekä vapaa-aikojen vieton
28129: kuluessa perustettava tuotantokomitea seu- järjestämiseksi;
28130: raavaa kalenterivuotta varten. 5) käsitellä kysymyksiä, jotka koskevat
28131: Myöskin sellaisiin kausiluontaisesti työs- työntekijäin ja toimihenkilöiden työturval-
28132: kenteleviin teollisuuslaitoksiin, sekä työpai- lisuuden, terveydellisten olojen sekä viih-
28133: koilla rakennus-, satama-, metsä- ja uitto- tyisyyden parantamista työpaikoilla ja am-
28134: töissä, joissa työntekijäin lukumäärä on vä- mattientarkastajien sekä luottamusmiehen
28135: hintäin 25, on kuukauden kuluessa työn ohella valvoa työturvallisuutta koskevien
28136: aloittamisesta, tai siitä ajankohdasta, jol- määräysten noudattamista; sekä
28137: loin työntekijäin lukumäärä pysyväisesti 6) toimia ensiasteisena elimenä työnan-
28138: ylittää sanotun luvun, perustettava tuotan- tajan sekä työntekijöiden ja toimihenkilöi-
28139: tokomitea. Tällaisia työmaita sanotaan den välillä syntyneiden erimielisyyksien so-
28140: tässä laissa kausiluontoisiksi työpaikoiksi. vittelemiseksi ja muutoinkin edistää työ-
28141: Tuotantokomitea on perustettava myös rauhan säilymistä.
28142: muuhun teollisuuslaitokseen tai työpaik- Jos työehtosopimuksessa on määrätty.
28143: kaan, jos sekä työnantaja että työntekijäin että jokin edellä mainituista kysymyksistä
28144: ja toimihenkilöiden enemmistö siitä sopivat. on käsiteltävä muussa järjestyksessä kuin
28145: Tuotantokomiteat ovat sosiaaliministeriön tässä laissa on säädetty, älköön tuotanto-
28146: alaisia, joka myös ratkaisee niiden perus- komitea ottako kysymystä käsiteltäväkseen.
28147: tamista koskevat riitaisuudet. jos joku komitean jäsenistä sitä vastustaa.
28148: Milloin aihetta ilmenee, on tuotantokomi-
28149: 2 §. tean tehtävä edellä mainituista kysymyk-
28150: Toimihenkilöillä tarkoitetaan tässä laissa sistä esityksiä teollisuuslaitoksen tai työ-
28151: insinöörejä, työnjohtajia, toimistohenkilö- .paikan johdolle, jonka on 30 päivän lm-
28152: kuntaa ja muita henkisen työn tekijöitä, ei luessa tuotantokomitean päätöksen teosta
28153: kuitenkaan teollisuuslaitoksen johtajaa tai lukien vastattava esitykseen ja tällöin il-
28154: sen omistavan osakeyhtiön tai muun yhty- maistava antaako esitys teollisuuslaitoksen
28155: män hallituksen jäsentä. tai työpaikan johdolle aihetta joihinkin
28156: toimenpiteisiin vai eikö. Jolleivät tämän
28157: 3 §. toimenpiteet ole tyydyttäviä, on esitys teh-
28158: Tuotantokomitean tehtävänä on: tävä asianomaiselle työntekijäin, toimihen-
28159: 1) käsitellä teollisuuslaitoksen johdon vä- kilöiden tai työnantajain ammatillisille jär-
28160: hintään kerran kalenterivuosineljännek- jestöille. Mikäli asia on sen laatuinen, että
28161: sessä, tai mikäli on kysymyksessä kausi- toimenpiteisiin ryhtyminen kuuluu valtion
28162: luontoisista työpaikoista vähintäin kerran viranomaisille, tehtäköön siitä esitys sosiaa-
28163: kuukaudessa antamia tiedoituksia ja komi- liministeriölle.
28164: tean jäsenten esittämiä kysymyksiä yrityk- Tuotantokomitealla ja sen jäsenellä on
28165: sen taloudesta ja tuotannosta; oikeus milloin tahansa työaikana päästä
28166: 2) harkita millä tavoin tuotantoa voi- asianomaiseen teollisuuslaitokseen tai työ-
28167: taisiin edistää, tuotantotehoa kohottaa, työ- paikkaan. Tuotantokomitealla on myös oi-
28168: menetelmiä ja työn järjestelyä parantaa keus saada sen johdosta kaikki ne tiedot,
28169: sekä edistää työkurin ylläpitämistä ja es- joita se tarvitsee edellä mainittujen kysy-
28170: tää tuotantoa tai työtä vahingoittavia toi- mysten käsittelyä varten. Tuotantokomitean
28171: menpiteitä; puheenjohtaja tai jäsen älköön ilmaisko
28172: 3) tarkkailla poltto- ja raaka-aineiden tällä tavoin saamiaan tietoja, jotka teolli-
28173: käytön tehokkuutta sekä tuotteiden kaup- suuslaitoksen tai työpaikan johdon taholta
28174: paan toimittamista; on ilmoitettu salaisiksi, jollei se ole vält-
28175: X,1. - Aaltonen y. m. 639
28176:
28177: tämätöntä lainvastaisen menettelyn syyttee- toisissa työpaikoissa loppuu jäsenyys tuo-
28178: seen saattamiseksi. tantokomiteassa työsuhteen tai työkauden.
28179: päättyessä.
28180: 4 §. Tuotantokomitean jäsentä tai varamiesta
28181: Tuotantokomiteassa on jäseninä työnan- ei saa irtisanoa tai erottaa ilman erityisen
28182: tajan, työntekijäin ja toimihenkilöiden pätevää syytä, joka vaadittaessa on saatet-
28183: edustajia. Yrityksessä, jossa vuosittain suo- tava tuotantokomitean tietoon. Työnantaja
28184: ritettujen työtuntien luku on enintään on velvollinen antamaan irtisanottavalle
28185: 192,000 sekä kausiluontoisessa työpaikassa tuotantokomitean jäsenelle tai varamiehelle
28186: valitsee työnantaja kaksi jäsentä sekä työn- ennakkoilmoituksen tästä vähintään neljää
28187: tekijät kolme ja toimihenkilöt yhden jäse- viikkoa ennen työsuhteen päättymispäivää,
28188: nen. Jos suoritettujen työtuntien luku on paitsi milloin työnantaja purkaa työsopi-
28189: edellä sanottua suurempi, valitsee työnan- muksen työsopimuslain 31 §: n nojalla.
28190: taja kolme jäsentä sekä työntekijät viisi ja Edellä mainittu ennakkoilmoitusvelvolli-
28191: toimihenkilöt kaksi jäsentä. Varajäseniä suus ei ole voimassa, milloin työnantaja:
28192: valitaan sama määrä kuin tuotantokomitean työnpuutteen vuoksi on yleensä pakotettu
28193: jäseniä. vähentämään työntekijäin tai toimihenkilöi-
28194: Työnantajan edustajat valitsee asian- den lukua.
28195: omaisen teollisuuslaitoksen tai työpaikan 6 §.
28196: vastuunalainen johto. Tuotantokomitean työtä johtavat puheen-
28197: 'Työntekijäin ja toimihenkilöiden edusta- johtaja ja sihteeri, jotka tuotantokomitea
28198: jat valitaan salaisella lippuäänestyksellä, valitsee keskuudestaan. Puheenjohtaja on
28199: johon saavat osallistua kaikki asianomaiseen valittava joka toinen vuosi työnantajan
28200: työntekijäin tai toimihenkilöiden ryhmään edustajien joukosta ja joka toinen vuosi
28201: kuuluvat Suomen kansalaiset, jotka ovat työntekijäin edustajista. Kun tuotantoko-
28202: olleet yrityksen palveluksessa vähintään mitea ensimmäisen kerran perustetaany
28203: kolme kuukautta ennen vaalipäivää. Vaa- määrätään arvana, kumman ryhmän kes-
28204: lin, joka on suhteellinen, milloin valittavia kuudesta puheenjohtaja on valittava. Kausi-
28205: on useampia kuin yksi, järjestävät työn- luontoisissa työpaikoissa, mikäli työsuhteet
28206: tekijäin ja toimihenkilöiden pääluottamus- eivät ole säännöllisesti toistuvia, määrä-
28207: miehet kumpikin ryhmässään. Jos sellaisia tään aina arvalla, kummasta ryhmästä pu-
28208: ei ole eivätkä työntekijät tai toimihenkilöt heenjohtaja on valittava.
28209: voi sopia siitä, miten vaali toimitetaan, Milloin puheenjohtaja on valittu työnan-
28210: määrää sosiaaliministeriö tai sen valtuut- tajan edustajista on sihteeri valittava työn-
28211: tama viranomainen kuka vaalin järjestää. tekijäin edustajista ja päinvastoin.
28212: Kausiluontoisessa työpaikassa on jokai- Tuotantokomitean yksimielisellä päätök-
28213: nen siinä työssä oleva Suomen kansalainen sellä voidaan puheenjohtajaksi tai sihtee-
28214: oikeutettu ottamaan osaa asianomaisen ryh- riksi valita työnantajan edustajan asemasta.
28215: män edustajain vaaliin. myös toimihenkilöiden edustaja.
28216: 5 §. 7 §.
28217: Tuotantokomitean jäsenen vaalikelpoisuu- Tuotantokomitean on kokoonnuttava vä-
28218: den ehtona on, että hän ennen vaalipäivää hintään kerran vuosineljänneksessä ja kau-
28219: on täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta, on siluontoisissa työpaikoissa vähintään kerran
28220: osoittautunut työssään tai t~htävässään kuukaudessa, aikana, jonka puheenjohtaja
28221: pystyväksi, sekä ollut, mikäli ei ole kysy- määrää. Esittelylistan laativat puheenjoh-
28222: mys kausiluontoisesta työpaikasta, asian- taja ja sihteeri yhdessä, ja se on, samoin-
28223: omaisen teollisuuslaitoksen tai työpaikan kuin kokouskutsukin, jaettava jäsenille vii-
28224: palveluksessa vähintään yhden vuoden. meistään kolmea päivää ennen kokousta.
28225: Jäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerral- 'Tuotantokomitea on kutsuttava ylimää-
28226: laan. Jos jäsenen työsuhde päättyy toimi- räiseen kokoukseen tietyn kiireellisen ja
28227: kauden kuluessa, loppuu hänen jäsenyy- tärkeän kysymyksen käsittelemistä varten,
28228: tensä komiteassa ja eniten ääniä saanut va- jos vähintään puolet komitean jäsenistä
28229: rajäsen tulee tilalle. Samassa järjestyksessä sitä vaatii. Komitean on tällöin kokoon-
28230: tulee varajäsen tilapäisesti kokouksessa nuttava viimeistään kolmen päivän kulut-
28231: poissa olevan jäsenen tilalle. Kausiluon- tua siitä, kuin pyyntö esitettiin.
28232: 640 X,1. - Tuotantokomiteat.
28233:
28234: Tuotantokomitea on oikeutettu asiantun- 10 §.
28235: tijoina kuulemaan teollisuuslaitoksen tai Tuotantokomitean vaali seuraavaa kalen-
28236: työpaikan palveluksessa olevia henkilöitä terivuotta varten on toimitettava päätty-
28237: näiden edustamilla erikoisaloilla. mässä olevan vuoden joulukuun kuluessa,
28238: ja on tuotantokomitean lähetettävä ilmoi-
28239: 8 §. tus kokoonpanostaan sosiaaliministeriölle
28240: Komitean .puheenjohtajalle ja jäsenille viimeistään seuraavan vuoden tammikumi
28241: korvataan se ansion menetys, jonka hän 15 päivään mennessä.
28242: kärsii, jos kokous pidetään työaikana. Jos Kausiluontoiseen työpaikkaan perustetun
28243: kokous pidetään työajan jälkeen, maksetaan tuotantokomitean vaalit on toimitettava
28244: heille kokouspalkkiota puolet valtion komi- 1 § :n 2 momentissa mainitun ajan kuluessa
28245: teoiden puheenjohtajille ja jäsenille vah- ja on tuotantokomitean lähetettävä ilmoi-
28246: Yistettujen palkkioiden määrästä. Saman tus kokoonpanostaan sosiaaliministeriölle
28247: perusteen mukaan maksetaan palkkiota viimeistään kahden viikon kuluessa tuotan-
28248: 7 § :n 3 momentissa mainituille asiantun- tokomitean perustamisesta.
28249: tijoille. Sihteerilie suoritetaan aina yhtä 11 §.
28250: suuri palkkio kuin valtion komitean jäse- Ellei tuotantokomiteaa ole maaraaJassa
28251: nelle. saatu perustetuksi, määrää sosiaaliministe-
28252: Työnantaja on velvollinen antamaan ko- riö komitean puheenjohtajan ja sen asia-
28253: mitean kokouksia varten maksuttomasti puolen edustajat, joka ei ole toimittanut
28254: käytettäväksi tarkoituksenmukaisen huo- jäsenten vaalia. Puheenjohtaja määrättä-
28255: neiston valoineen ja lämpöineen sekä suo- köön tällöin sen asiapuolen piiristä, joka
28256: rittamaan edellä 1 momentissa mainitut vaalin on suorittanut.
28257: palkkiot ja muutkin tuotantokomitean pe- Jos sekä työnantajan että työntekijäin
28258: rustamisesta ja toiminnasta aiheutuvat koh- edustajat ovat laiminlyöneet vaalin suo-
28259: tuulliset kustannukset. rittamisen, voi sosiaaliministeriö itse aset-
28260: taa tuotantokomitean, johon tässä tapauk-
28261: 9 §. sessa kuuluu yrityksen ulkopuolelta mää-
28262: Sosiaaliministeriön asiana on käsitellä ne rättävä asiantunteva henkilö puheenjohta-
28263: tuotantokomiteoiden esitykset, jotka voi- jana sekä jäseninä yksi työnantajan, yksi
28264: massa olevien lakien mukaan kuuluvat so- työntekijäin ja yksi toimihenkilöiden edus-
28265: siaaliministeriön alaan, tai, mikäli ne kuu- taja. Työnantaja on tässäkin tapauksessa
28266: luvat toisen viranomaisen käsiteltäviin, siir-·velvollinen maksamaan tuotantokomitean
28267: tää ne tämän ratkaista viksi. Ministeriön kustannukset sosiaaliministeriön vahvista-
28268: apuna toimii neuvoa antavana elimenä tuo- mien perusteiden mukaisesti.
28269: tantokomiteoiden keskustoimikunta, jossa on
28270: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kym- 12 §.
28271: menen jäsentä. Puheenjohtajana on se mi- Joka rikkoo tämän lain säännöksiä, ran-
28272: nisteri, jonka toimialaan tuotantokomitea- gaistakoon sakolla tai vankeudella.
28273: asiat kuuluvat, ja varapuheenjohtajana
28274: puolueettomaksi katsottava henkilö, jonka 13 §.
28275: samoinkuin jäsenet ja varajäsenet valtio- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
28276: neuvosto määrää. Jäsenistä on kolme mää- meenpanosta ja soveltamisesta antaa val-
28277: rättävä työnantajan, viisi työntekijäin ja tioneuvosto.
28278: kaksi toimihenkilöiden edustajista, sitten
28279: kun asianomaiset keskusjärjestöt ovat saa- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
28280: neet esittää ehdokkaansa. ...... kuuta 194. . ja kumotaan sillä tuo-
28281: Tuotantokomiteoiden keskustoimikunnan - tantokomiteoista 21 päivänä kesli!kuuta 1946
28282: menot suoritetaan valtion varoista. annettu laki.
28283: Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
28284:
28285: Aimo Aaltonen. Ville Pessi. Yrjö Murto.
28286: Antto Prunnila. Mauri Perkonoja. L. Myllymäki.
28287: J Mustonen. Kal'e Kauhanen. Toivo Kujala.
28288: E. Hietanen. Toivo Friman. Kaarle Renfors.
28289: Irma Torvi. Mikko Järvinen. Niilo Nieminen.
28290: Eino Tainio.
28291: 641
28292: X,2. - Lak. al. N:o 72.
28293:
28294:
28295:
28296:
28297: Pl'Ullllila. y. :m. : Ehdotus laiksi itsenäisyyspäWästä ja vapun-
28298: päivästä.
28299:
28300:
28301: Eduskunnalle.
28302:
28303: Itsenäisyyspäivän viettämisestä ylcisenä tehdystä työstä suoritettavaan korotettuun
28304: juhla- ja vapaapäivänä annettiin ensimmäi- palkkaan nähden eri työntekijäryhmät tuli-
28305: nen laki 8 päivänä marraskuuta 1929. Se sivat mahdollisimman samanlaiseen ase-
28306: uusittiin 26 päivänä marraskuuta l937 an- maan.
28307: netulla lailla. Tämän lain mukaan <>n itse- Myöhemmin eli 27 päivänä huhtikuuta
28308: näisyyspäivänä, milloin se sattuu arkipäi- 1944 annettiin laki vapunpäivän järjestä-
28309: väksi, työt keskeytettävä, kuten sunnun- misestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä
28310: taina. 'Siitä huolimatta on .työstä vapaana tapauksissa. Sen mukaan on työt vapun-
28311: oleville työntekijöille maksettava täyttä päivänä keskeytettävä samalla tavalla kuin
28312: työpäivää vastaava palkka. Jos työntekijä itsenäisyyspäivänä. Työssä oleville työnte-
28313: on .työssä, <>n hänelle maksettava korotettu kijöille on maksettava vapunpäivältäkin
28314: palkka niissä tapauksissa ja niiden perus- korotettu palkka samoissa tapaukSissa ja
28315: teiden mukaan, kuin sunnuntaina suorite- samanlaisten perusteiden mukaan kuin
28316: tusta työstä on säädetty. itsenäisyyspäivältä. Sitä vastoin vapaana
28317: Tällaisen k<>rotuksen maksamisesta sääde- olevat työntekijät .eivät ole oikeutetut saa-
28318: tään 2 päivänä elokuuta 1946 annetussa maan palkkaa vapunpäivältä. Tätäkin la-
28319: työaikalaissa. Kaikille sen alaisille työn- kia on työntekijäjärjestöjen taholta esitetty
28320: tekijöille ja viran tai t<>imen haitijoille on muutettavaksi sen vuoksi, että vapunpäi-
28321: sunnuntaityöstä ja niin <>llen myös itsenäi- vältä maksettavasta korotetusta palkasta
28322: syyspäivänä suoritetusta työstä maksettava pääsee osalliseksi ainoastaan pieni osa työn-
28323: kaksinkertainen palkka. Myös kauppaliik tekijöitä.
28324: -!keiden ja toimistojen työoloista samana Edellä sanotusta selviää, että 26 päivänä
28325: päivänä annettua ·lakia on tulkittu niin, marraskuuta 1937 säädetty la·ki samoin
28326: että sen alaiset työntekijät saavat kysymyk- ikuin 27 päivänä huhtikuuta 1944 vapun-
28327: sessä olevalta päivältä samat edut. Maini- päivän järjestämisestä työntekijäin vapaa-
28328: tuissa uusissa laeissa on tosin korotukseen päiväksi eräissä tapauksissa säädetty laki
28329: oikeutettujen palkannauttijain piiriä laa- sisältää huomattavia epäkohtia. Epäkohtina
28330: jennettu, mutta <>n vieläkin useita työnteki- mainituisS'a laeissa on pidettävä myöskin
28331: jäin sekä viran ja toimen haltijain ryhmiä, niitä säännöksiä, joiden mukaan työntekijä
28332: jotka eivät saa puheena olevaa korotusta. voi saada vapaapäivän palkan oltuaan
28333: ·Pääasiassa korotettua palkkaa koskevain työssä samalla työnantajana päivä-, tunti-
28334: säännösten muuttamista tarkoitti vuoden tai urakkapalkalla vähintään kuutena päi-
28335: 1941 valtiopäivillä tehty lakialoite itsenäi- vänä ennen juhlapäivää. Yhtä epäoikeuden-
28336: syyspäivän viettoa koskevan lain muutta- mukainen on vastaava säännös myöskin
28337: misesta. Eduskunta hylkäsi silloin maini- n; s. lyhytaikaisista työsopimuksista.
28338: tun aloitteen, mutta lausui toivomuksen, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
28339: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sellais-
28340: ten muutosten aikaansaamiseksi kysymyk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28341: sessä olevaan lakiin, että itsenäisyyspäivänä van lakiehdotuksen:
28342:
28343:
28344: 81
28345: ii44/48
28346: 642 X,2. - Itsenäisyys- ja vapunpäivä.
28347:
28348:
28349: Laki
28350: itsenäisyyspäivästä ja vapunpäivästä.
28351: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28352: 1 §. kauden aikana keskimäärin vähintään 130
28353: Suomen itsenäiseksi tasavallaksi julistau- .tuntia kuukaudessa. Jos tämän mukaan
28354: tumisen muistoksi on joulukuun kuudetta työntekijä tulisi saamaan palkan useam-
28355: päivää, jota tässä laissa sanotaan itsenäi- malta työnantajalta, on sen velvollinen suo-
28356: syyspäiväksi, vuosittain vietettävä yleisenä rittamaan ainoastaan se työnantaja, jonka
28357: juhla- ja vapaapäivänä. työssä työntekijä oli lähinnä ennen itsenäi-
28358: Toukokuun 1 päivää eli vapunpäivää on syys- tai vapunpäivää.
28359: vuosittain vietettävä yleisenä vapaapäi- Urakkatyön tekijällä tarkoitetaan tässä
28360: vänä. laissa työntekijää, joka suoritetun työmää-
28361: Itsenäisyys- ja vapunpäiväksi l'll.Sketaan rän perusteella maksettavan palkkaa vas-
28362: vuorokausi, joka alkaa kello kahdestakym- taan on sitoutunut tekemään toiselle ruu-
28363: menestäneljästä näiden päivien vastaisena miillista työtä tämän johdon ja valvonnan
28364: yönä. Säännöllisessä ikolmivuorotyössä tämä alaisena ja jota ei siinä ole pidettävä itse-
28365: vuorokausi voidaan kuitenkin laskea alka- näisenä yrittäjänä.
28366: vaksi joko enintään kuusi tuntia aikaisem- Urakkatyössä ja sellaisessa tuntipalkalla
28367: min tai enintään kuusi tuntia myöhemmin. tehdyssä työssä, jossa työpäivän pituus ta-
28368: vallisesti on epäsäännöllinen ja yleensä
28369: 2 §. lyhyempi kuin kahdeksan .tuntia, vastaa
28370: Itsenäisyys- ja vapunpäivänä on työt itsenäisyys- tai vapunpäivän palkka sitä
28371: virastoissa, tuomioistuimissa ja kouluissa keskimääräistä päivänansiota, minkä työn-
28372: sekä valtion, kuntien ja yksityisten laitok- tekijä on saanut lähinnä ennen itsenäisyys-
28373: sissa, yrityksissä ja työmailla keskeytettävä. tai vapunpäivää päättyneellä palkanmaksu-
28374: ']'öitä, joita yleensä suoritetaan sunnun- kaudella tai, jos tämä peruste johtaisi il-
28375: taina, on kuitenkin lupa tehdä myös itse- meisesti kohtuuttamaan tulokseen taikka
28376: näisyys- ja vapunpäivänä. jollei sitä muusta syystä voida käyttää, sitä
28377: Työntekijäin oikeudesta kieltäytyä teke- päiväpa1kkaa, minkä samanlainen työn-
28378: mästä työtä itsenäisyys- tai vapunpäivänä tekijä paikkakunnalla samaan aikaan
28379: ou vastaavasti voimassa, mitä työstä sun- yleensä saa.
28380: nuntaina on säädetty. 4 §.
28381: Työnantajan on suoritettava työnteki-
28382: 3 §. jälle, joka Qn työssä itsenäisyys- tai vapun-
28383: Töiden keskeyttämisestä huolimatta on pmvana, hänelle tältä päivältä tuleva
28384: työntekijälle maksettava itsenäisyys- ja palkka kaksirrkertaisena. Jos työ on yli-
28385: vapunpäivältä, jos se mu11ten olisi ollut työtä tai hätätyötä, on siitä lisäksi suori-
28386: llänelle työpäivä, tätä työpäivää vastaava tettava säädetty korvaus, joka lasketaan
28387: palkka. Jos työtä tehdään päivä-, tunti- työntekijän korottamattomasta palkasta.
28388: t& urakkapalkalla, on palkan saamisen
28389: edellytyksenä kuitenkin, että työntekijä on 5 §.
28390: ollut työnantajan työssä yhtäjaksoisesti vä- Työntekijälle, jonka palkkauksen muodos-
28391: hintään yhden työpäivän lähinnä ennen tavat työnantajan maksettava palkka sekä
28392: itsenäisyys- ja vapunpäivää. Sellaisessa 1'118- yleisöltä perittävistä palvelurahoista tai
28393: taus- ja purkaustyössä, jossa työsopimus sen antamista vapaaehtoisista lahjoista tu-
28394: tavallisesti tehdään vain määrätystä, lyhyt- leva hyvitys, on työnantajan maksettava
28395: aikaisesta työstä kerrallaan, on työnteki- palkan osa suoritettava niinkuin 3 ja
28396: jällä kuitenkin oikeus saada palkka itsenäi- 4 § :ssä on säädetty. ·Työssä ollessaan itse-
28397: syys- tai vapunpäivältä, jos hän on ollut näisyys- tai vapunpäivänä on ·työntekijä,
28398: työnantajan työssä yhtäjaksoisesti vähin- joka saa hyvityksen palvelurahoista, oikeu-
28399: liiän yhden työpäivän lähinnä ennen näitä tettu saamaan sen kaksinkertaisena. Kun
28400: piHviä tai niitä edeltäneiden kolmen kuu- työt työpaikassa on keskeytetty, ei työn-
28401: X,2. - Prunnila y. m. 643
28402: tekijä mainituilta päiviltä saa palvelura- 8 §.
28403: hoista tai lahjoista tulevaa hyvitystä. Työnantajaa, joka jättää noudattamatta
28404: Yhteen työnantajaan vähintään kuukau- tämän lain säännöksiä töiden keskeyttämi-
28405: den ajan ennen itsenäisyys- tai vapunpäi- sestä itsenäisyys- tai yapunpäivänä, ran-
28406: vää työsopimussuhteessa olevalle työnteki- gaistakoon enintään sadalla päiväsakolla
28407: jälle, joka tekee työtä kotonaan, on työn- jollei ankarampaa rangaistusta ole muuss~
28408: antajan suoritettava lisäpaikka, joka on laissa säädetty.
28409: laskettava niinkuin 3 § :n 3 momentissa on Jos on ilmeistä, että .työnantaja, vapau-
28410: sanottu. tuakseen maksamasta palkkaa itsenäisyys-
28411: Itsenäisyys- tai vapunpäivän palkkaan tai -vapunpäivältä, on irtisanonut työnteki-
28412: luetaan palkkaukseen sisältyvät luontais- jän,. rangaistakoon häntä, niinkuin 1 mo-
28413: edut, jotka on myös otettava huomioon mentissa on säädetty, j-a velvoitettakoon
28414: 4 § : ssä tarkoitettua korotettua palkkaa las- työnantaja samalla, jos työntekijä sitä vaa-
28415: kettaessa. tii, maksamaan työntekijälle palkka sano-
28416: Sosiaaliministeriöllä on valt-a antaa tar- tulta päivältä.
28417: kempia määräyksiä siitä, miten 3 § :ssä Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
28418: mainittu palkka ja 4 § :ssä säädetty koro- pääksi tässä pykälässä mainittuun rikok-
28419: tettu palkka on ~askettava sekä 1 momen- seen eikä sitä samalla voida lukea työnanta-
28420: tissa tarkoitettu hyvitys on työpaikassa jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus-
28421: asiakkailta perittävä ja työntekijöille mak- tajaa.
28422: settava.
28423: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle 9 §.
28424: tämän lain mukaan tulevia palkkaetuja tai 1\Iitä ·tässä laissa on säädetty työnanta-
28425: jolla 4 § :ssä mainittu palkan korotus sisäl- jasta ja työntekijästä, on noudatettava
28426: lytetään peruspalkkaan, on mitätön. myös julkisoikeudellisessa virkasuhteessa,
28427: ei kuitenkaan mikäli on kysymys evankelis-
28428: 6 §. luterilaisista seurakunnista ja niiden viran
28429: Itsenäisyys- tai vapunpäivän sattuessa tai toimen haltijoista.
28430: sunnuntaiksi, älköön 4 § : n säännösten
28431: ohella sovellettako niitä muiden lakien Tämä laki, joka tulee voimaan päi-
28432: säännöksiä, jotka koskevat korotetun pal- vänä ...... kuuta 194 .. , kumoaa itsenäi-
28433: kan maksamista sunnuntaina tehdystä syyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja
28434: työstä. vapaapäivänä 26 päivänä marraskuuta 1937
28435: 7 §. annetun lain sekä vapunpäivän järjestämi-
28436: Itsenäisyys- tai vapunpäivänä ei ole lupa sestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä
28437: pitää markkinoita, toripäiviä eikä huuto- tapauksissa 27 päivänä huhtikuuta 1944
28438: kauppoja. annetun lain.
28439:
28440: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
28441:
28442: Antto Prunnila. Mauri Ryömä.
28443: Eino R·oine. Ville Pessi.
28444: lVI~o Järvinen. Eino Tainio.
28445: Martti Leskinen. J. Mustonen.
28446: Hannes Tauriainen. Esa Hietanen.
28447: Toivo Friman. Irma Torvi.
28448: Matti Meriläinen. H. Manninen.
28449: V. Riihinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
28450: Arvo Riihimäki. Aimo Aaltonen.
28451: Gösta Rosenberg.
28452: 644
28453:
28454: X,s. - Lak. al. N:o 73.
28455:
28456:
28457:
28458:
28459: Muikku y. m. : Ehdatus laiksi vapunpäivän järjes-tämisestä
28460: fi11öntekijäin vapaapäimäk~ eräissä tapauksissa annetun
28461: llti11. mwttamisesta.
28462:
28463:
28464: ln d u s k u n n a 11 e.
28465:
28466: Huhtikuun 21 päivänä 1944 eduskunta tun lain antamisella lienee tahdottu antaa
28467: kolmannessa käsittelyssä hyväksyi hallituk- jonkinlainen vastalahja työväelle sen päät-
28468: sen esityksen laiksi vapunpäivän jätjestä- tyneiden sotiemme aikana antamien suun-
28469: misestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä nattortden uhrauksien vuoksi. Valtiovallan
28470: tapauksissa. Sanottua lakia on sovellettu suorittama toimenpide jäi kuitenkin puoli-
28471: saman vuoden toukokuun 1 päivästä alkaen. naiseksi sen vuoksi, ettei vapunpäivää, työ-
28472: Eduskunnan päätös vapunpäivän säätä- tätekevien suurta juhlapäivää, itsenäisyys-
28473: misestä lailla työntekijäin vapaapäiväksi päivän tapaan säädetty paikalliseksi vapaa-
28474: otettiin työväen keskuudessa vastaan rie- päiväksi.
28475: mulla ja tyydytyksellä, sillä toukokuun Kun on kohtuullista ja pienen kulttuuri-
28476: 1 päivä oli jo ennen sanottua lakia pitkä- valtion arvon mukaista säätää vapunpäivä
28477: aikaisen ja yleisen käytännön mukaan muo- työntekijäin paikalliseksi vapaapäiväksi,
28478: dostunut työtätekevien suureksi juhlapäi- ehdotamme,
28479: väksi. Vapunpäivän säätäminen lailla työn-
28480: tekijäin vapaapäiväksi osoitti, että silloinen että Eduskunta hyväksyis-i seuraa-
28481: valtiovalta halusi esittää työntekijöille ar- van lakiehdotuksen:
28482: vokkaana tavalla kunnioituksensa. Sano-
28483:
28484:
28485:
28486: Laki
28487: yapunpä.ivän. järjestäanisestä. työntekijäin vapaapäiväksi eräissä ta.pa.uksissa.
28488: annetun lain muuttamisesta.
28489: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapunpäivän järjestämisestä työnte-
28490: kijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa 27 päivänä huhtikuuta 1944 annetun lain
28491: 1 § näin kuuluvaksi:
28492: 1 §. palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin,
28493: Työntekijälle, jonka työ on senlaatuista, että työsuhde työnantajan ja työntekijän
28494: että hän sunnuntaisin on vapaana työstä, välillä on keskeytymättä jatkunut vähin-
28495: on annettava arkipäiväksikin sattuva va- tään viikon ajan lähinnä ennen sanottua
28496: punpäivä vapaapäiväksi pmvaa. Kappalepalkasta lasketaan päivä-
28497: Edellä 1 momentissa mainitussa tapauk- palkka sen keskimääräisen päiväansion pe-
28498: sessa on työntekijälle maksettava täyttä rusteella, minkä työntekijä on vapunpäivää
28499: työpäivää vastaava palkka. Jos työtä teh- lähinnä edellisen viikon aikana ansainnut.
28500: dään päivä-, tunti- tai kappalepalkalla, on Työskentelystä kauppaliikkeissä ja toi-
28501: X,3. - Muikku y. m. 645
28502:
28503: mistoissa vapunpa1vana noudatettakoon, Tätä lakia on sovellettava 1 päivästä
28504: mitä siitä erikseen on säädetty. kuuta 194 alkaen.
28505:
28506:
28507: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
28508:
28509: Otto Muikku. Juho Karvonen.
28510: Jussi Pyy. Kaisa Hiileiii.
28511: A. Turkka. J. F. Tolonen.
28512: P. Karjalainen. Elli Nurniinen.
28513: Isak Penttala. Pentti Niemi.
28514: Arvo Sävelä. Eino Raunio.
28515: Juho Kuittinen. Olavi Kajala.
28516: Arttur Koskinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
28517: G. Henriksson. Al1po Lumme.
28518: Valto Käkelä. Viljo Rantala.
28519: Toivo Pyörtänö. Kustaa Alanko.
28520: Valfrid Eskola. Urho Kulovaa:ra.
28521: Unto Varjonen. Vilho Väyrynen.
28522: Edvard Pesonen. Heikki Hykkä.älä.
28523: 646
28524:
28525: X,4. - Lak. al. N:o 74.
28526:
28527:
28528:
28529:
28530: N. Nurminen y. m.: Ehdot1ts laiksi työsopimuslain muutta-
28531: misesta.
28532:
28533:
28534: E d u s k u n n a ll e.
28535:
28536: Vuoden 1922 heinäkuun 1 päivänä anne- terveydelle vaarallisia. Mutta minkäänlai-
28537: tun työsopimuslain 20 §: n 2 momentin sen sairauden tai tapatilrman sattuessa ei
28538: määräyksen mukaan työntekijällä, jos hän laki näissä töissä tai työaloilla työskentele-
28539: on estetty tekemästä työtä sairauden tai ville turvaa sairausajan palkkaa. On myös-
28540: tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aikaan- kin epäoikeudenmukaista, että saman työn-
28541: saanut tahallisesti tai kevytmielisellä elä- antajan palveluksessa oleva konttorityön-
28542: mällään taikka rikollisella toiminnallaan tai tekijä tai työnjohtaja perheineen on tur-
28543: muulla törkeällä tuottamuksella, on oikeus vattu tilapäisten sairauksien varalta, mutta
28544: esteen vallitessakin saada palkkansa ajalta, sensijaan muutenkin vaikeammassa ase-
28545: joka on yhtä pitkä kuin työsuhteessa nou- massa olevat muut työntekijät ovat tätä
28546: datettava irtisanomisaika, enintään kuiten- turvaa vailla.
28547: kin 14 päivää. On kuitenkin monia työ- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
28548: aloja ja töitä, joista minkäänlainen irti- ehdotamme,
28549: sanomisaika ei sään:noöstele työsuhdetta.
28550: Myös näillä työaloilla ja töissä tapaturmien että Eduskunfa hyväksyisi seuma-
28551: vaara on hyvin suuri ja monet niistä ovat van lakiehdotuksen:
28552:
28553:
28554: Laki
28555: työsopim.USilain muuttamisesta.
28556: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain 20 §, sellaisena kuin
28557: se on 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
28558: 20 §. jatkuneen ty,ösuhteen jälkeen enintään nel-
28559: Jos työntekijä sopimuksenmukaisesti on jätoista päivää ellei toisin muussa yhtey-
28560: ollut työnantajan käytettävissä, hänen kui- dessä ole sovittu. Sama olkoon laki, jos
28561: tenkaan työnantajasta riippuvasta syystä työntekijä työpaikalla tapahtuneen tulipa-
28562: saamatta tehdä työtä, on palkka hänelle lon, koneen vahingoittumisen tai muun sen-
28563: maksettava. kaltaisen, hänen henkilöstään riippumatto- .
28564: Jos työntekijä on estetty työtä tekemästä man esteen takia ei ole saanut tehdä työtä.
28565: sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän Työnantaja on kuitenkin oikeutettu 2
28566: ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut ta- momentissa mainitussa tapauksessa pal-
28567: hallisesti tai aiheuttanut rikoksellisella tahi kasta vähentämään sen, mitä työntekijälle
28568: kevytmielisellä elämällään taikka muulla hänen poissaolonsa vuoksi työstä on säästy-
28569: törkeällä tuottamuksella, on työntekijällä nyt tai työntekijä vastaavana aikana
28570: oikeus esteen vallitessakin saada palkkansa muulla työllään on ansainnut tai tahal-
28571: ajalta, joka on yhtä pitkä kuin työsuhteessa lansa jättänyt ansaitsematta, kuin myös
28572: noudatettava irtisanomisaika, kuitenkin ty,öntekijälle samalta ajalta tulevan lain-
28573: enintään neljätoista päivää, tai milloin ei mukaisen korvauksen työssä häntä kohdan-
28574: irtisanomisaikaa ole, vähintään yhden kuu- neen ruumiinvamman johdosta tai työnte-
28575: kauden jatkuneen työsuhteen jälkeen enin- kijän sairaustapauksessa saaman avustuk-
28576: tään kuusi päivää, ja yli yhden vuoden sen sellaiselta apukassalta tai vakuutuslai-
28577: X,4. - N. Nurminen y. m. 647
28578:
28579: tokselta, johon työnantaja on työntekijän tettu saamaan niin paljon. kuin hänen ase-
28580: puolesta suorittanut osakas- tai vakuutus- massaan oleva työntekijä olisi samanlai-
28581: maksuja. sesta työstä ansainnut.
28582: Jos palkka olisi ollut laskettava suorite- Sopimus, jolla supistetaan työntekijälle
28583: tun työn mukaan, on työntekijä tämän 2 momentin mukaan tulevaa oikeutta, on
28584: pykälän edellyttämissä tapauksissa oikeu- mitätön.
28585:
28586: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1948. ·
28587:
28588: Nestori Nurminen. Eino Roine.
28589: H. Manninen. V. Riihinen.
28590: E. Hietanen. Antto Prunnila.
28591: 648
28592:
28593: X,5. - Lak. al. N:o 75.
28594:
28595:
28596: Mustonen y. m.: Ehdotus laiksi työaikalain 18 § :n mu-utta--
28597: misesta.
28598:
28599:
28600: E d u s k u n n a ll e.
28601:
28602: Vuoden 1946 valtiopäivillä hyväksytyn kunta on vuoden 1947 valtiopäivillä joutu-
28603: työaikalain mukaan sunnuntaityöstä, vaikka nut sen johdosta päättämään, miten lakia
28604: se sisältyykin säännölliseen viikottaiseen työ- valtion viran ja toimen haltijain palkkauk-
28605: aikaan eikä siis ole yli- tai hätätyötä, on sesta kysymyksen ollessa on sovellettava.
28606: maksettava korotettu kaksinkertainen Heidän säännölliseen viikottaiseen työai-
28607: palkka. Lain 18 § :n mukaan se kuiten- kaan sisältyvästä sunnuntaityöstä tuleva
28608: kin voidaan maksaa joko kuukausipalkasta korotettu palkkansa on eduskunnan päätök-
28609: erillisenä tai sitä koskevalla sopimuksella sen mukaan maksettava kuukausipalkasta
28610: ja, milloin kysymyksessä ovat lain 3 § :n erillisenä. Lain toista menettelytapaa edel-
28611: 2 momentissa tarkoitetut viran ja toimen lyttävä määräys heistä kysymyksen ollessa
28612: haltijat, asianomaisen viranomaisen pää- on näin ollen merkityksetöntä. Sen vuoksi
28613: töksellä, joka saatetaan viran ja toimen ja kun mielestämme olisi oikeudenmukaista,
28614: haltijain tiedoksi, sisällyttää asianomaisten että laki määräisi saman menettelytavan
28615: kuukausipalkkaan. kaikkia pa}kannauttijoita koskevaksi, kun-
28616: Jo lain tähänastisen voimassaolon aikana nioittaen ehdotamme,
28617: tämä kahdenlaisen menettelytavan lakiin
28618: sisällyttäminen on ehtinyt synnyttää eri- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28619: mielisyyksiä ja tulkintavaikeuksia. Edus- van lakiehdotuksen:
28620:
28621: Laki
28622: työaikalain 18 § :n muuttamisesta.
28623: Eduskunnan ;päätö>ksen mukaisesti muutetaan elokuun 2 päivänä 1946 annetun työ-
28624: aikalain (604/46) 18 § näin kuuluvaksi:
28625: 18 §. alkaa kello kahdestakymmenestäneljastä sa-
28626: Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juh- notun päivän vastaisena yönä. Tämä vuo-
28627: lapäivänä tehdystä työstä, jota tässä laissa rokausi voidaan kuitenkin 7 §: ssä tarkoi-
28628: sanotaan sunnuntaityöksi, on maksettava tetussa työssä laskea alkavaksi joko kuusi
28629: kaksinkertainen palkka. Jos työ on yli- tuntia aikaisemmin tahi kuusi tuntia myö-
28630: työtä tai ~ätätyötä, on siitä lisäksi suo.ri- hemmin.
28631: tettava 17 §: ssä säädetty korvaus, joka Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä
28632: lasketaan työntekijän korottomasta palkasta. sunnuntaityötä, älköön koetetta:ko pakot-
28633: Mitä 17 § :n 2 ja 3 momentissa. on sää- taa siihen. Tämä ei kuitenkaan koske työtä,
28634: detty ylityöstä ja hätätyöstä suoritettavan jota sen laadun vuoksi tehdään säännölli-
28635: korotetun palkan laskemisesta, on vastaa- sesti kaikkina viikon päivinä.
28636: vasti noudatettava myös sunnuntaityöstä Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
28637: suoritettavaa korotettua palkkaa lasket- tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi
28638: taessa. jolla edellä mainittu korotettu palkka si-
28639: Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäi- sällytetään peruspalkkaan, on mitätön.
28640: väksi luetaan tässä laissa vuorokausi, joka
28641:
28642: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
28643:
28644: J. Mustonen. Toivo Friman. Mikko Jäirvinen.
28645: Antto Prunnila. Martti Leskinen. .Vilhelm Riihinen.
28646: Eino Tainio. Eino Roine. Esa Hietanen.
28647: 649
28648:
28649: X,6. - Lak. al. N: o 76.
28650:
28651:
28652:
28653:
28654: Roine y. m.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain
28655: muuttamisesta.
28656:
28657:
28658: E d u s k u n n a ll e.
28659:
28660: Vuoden 1946 valtiopäivillä hyväksytyn iltavuoroa. Oikeudenmukaisuus edellyttäisi,
28661: työntekijäin vuosilomalain 7 §: n mukaan että nämä tekemättä jääneet työvuorot
28662: työntekijälle on annettava vuosilomaan saadaan vähentää lomapäivien ansion pe-
28663: kuuluvilta työpäiviltä täydet palkkaedut. rustaksi määrättyjen päivien vakiosta. Niin
28664: Saman pykälän kolmannessa momentissa kuitenkaan ei tapahdu. Päiväansion jakaja
28665: kuitenkin määrätään, että urakkatyötä tai on näissä tapauksissa 6-7 päivää liian
28666: ainoastaan määrättyinä päivinä tahi lyhen- suuri.
28667: netyin työajoin työtä .tekevälle on palkka Vuosilomalain mukaan yleensä, niinkuin
28668: vuosiloman ajalta laskettava hänen keski- lain 7 § : n ensimäisessä momentissa määrä-
28669: määräisen päiväansionsa perusteella siten, tään, työntekijälle on annettava vuosilo-
28670: että työntekijän kolmen ·lähinnä edellisen maan kuuluvilta työpäiviltä täydet palkka-
28671: kuukauden yhteenlaskettu ansio, ylityön edut. Kun se näissä tapauksissa lain sanon-
28672: korvausta ·lukuunottamatta, jaetaan 75: llä. nan ja siitä annettujen tulkintojen johdosta
28673: Näin tapahtuva vuosilomapäivien ansion ei niin ,tapahdu, olisi lakia selvennettävä
28674: laskutapa ei kuitenkaan edes säännöllisissä asianomaiselta kohdaltaan siten kuuluvaksi,
28675: tapauksissa tee vuosiloman saajalle täyttä .että urakkatyötä tai ainoastaan määrättyinä
28676: oikeutta. Näin siitä syystä, •että päiväan- päivinä tahi lyhennetyin työajoin työtä
28677: sion laskuperusteeksi määrättyihin kolmeen tekevälle samoin kuin työntekijälle, joka
28678: edelliseen kuukauteen ·ei yleensä sisälly 75 sanottuna aikana on ollut poissa työstä työ-
28679: työpäivää siinä;kään tapauksessa, että työn- suhteen sen johdosta kuitenkaan keskeyty-
28680: tekijä on työskennellyt kaikkina kysymyk- mättä, vuosilomapäivien päiväansio lasket-
28681: seen tulevina arkipäivinä. Kesäkuussa lo- taisiin jakamalla kolmen lähinnä edellisen
28682: mansa saajalle kolmeen edelliseen kuukau- kuukauden yhteenlaskettu ansio asianomai-
28683: teen sisältyy vain 72 työpäivää. sen tekemien työpäivien luvulla.
28684: Vielä suuremmaksi muodostuu epäoikeu- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
28685: denmukaisuus, jos työntekijä jonkun syyn ehdotamme,
28686: vuoksi, työsuhteen sen johdosta kuitenkaan
28687: keskeytymättä, on ollut poissa työstä. Esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28688: merkiksi puuteollisuudessa ei kaksivuoroi- van lakiehdotuksen:
28689: sessa työssä useinkaan tehdä lauantaina
28690:
28691: Laki
28692: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
28693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan !huhtikuun 27 päivänä 1946 anne-
28694: tun työnte'kijäin vuosilomalain (317/46) 7 §:n 3 mo1111entti näin ikluuluvaksi:
28695: 7 §. sinä aikana on ollut poissa työstä työsuh-
28696: teen sen johdosta kuitenkaan keskeyty-
28697: Urakkatyötä tai ainoastaan määrättyinä mättä, on palkka vuosiloman ajalta lasket-
28698: päivinä tahi lyhennetyin työajoin työtä tava hänen keskimääräisen päiväansionsa
28699: tekevälle samoin kuin työntekijälle, j<Yka perusteella. Päiväansio saadaan jakamalla
28700: 82
28701: 544/48
28702: \>50 X,G. - Vuosilomat.
28703:
28704: työntekijän kolmen lähinnä edellisen kuu- luvulla. Jollei palvaansion laskemiseen ole
28705: kauden yhteenlaskettu ansio, ylityön kor- urakkatyössä saatavissa tarvittavia tietoja,
28706: vausta lukuun ottamatta, tehtyjen työpäi- on se arvioitava sellaisen työntekijän paik-
28707: vien luvulla. Milloin työsuhde on kestänyt kakunnalla yleensä saaman päiväansion pe-
28708: lmlme kuukautta lyhyemmän ·ajan, laske- rusteella.
28709: taan keskimääräinen päiväansio siten, että
28710: yhteenlaskettu ansio jaetaan työpäivien
28711:
28712: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
28713:
28714: Eino Roine. Toivo Kujala.
28715: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
28716: Martti Leskinen. Toivo Friman.
28717: Antto Prunnila. Irma Torvi.
28718: Eino Tainio Esa Hietanen.
28719: Elli Stenberg. . Mikko Järvinen.
28720: Eino Kujanpää. Mauri Perkonoja.
28721: 651
28722:
28723: X,1.- Lak. a.l. N:o 77.
28724:
28725:
28726:
28727:
28728: Karvikko y. m. : Ehdotus laiksi kauppaliikkeiden ja liike-
28729: toimistoje'lt, (J,Ukioloajasta annetun lain muuttamisesta.
28730:
28731:
28732: Eduskunnalle.
28733:
28734: Nykyään on jo muodostunut vakiintu- ennättäisi enää teatterinäytäntöihin, elo-
28735: neeksi käytännöksi, että kauppaliikkeet tai kuviin, urheilukilpailuihin, erilaisiin juh-
28736: tarkemmin sanoen sellaiset liikkeet, joita liin j. n. e. :Myöhempi sulkemisaika on
28737: tarkoitetaan 2 päivänä elokuuta 1936 an- yleensä erityisesti tällä alalla omansa to-
28738: netussa lajssa kauppaliikkeiden ja liike- dellisuudessa, voisipa melkein sanoa olo-
28739: toimistojen aukioloajoista, suljetaan kello jen pakosta, pitentämään liikeväen työpäi-
28740: 17. Poikkeuksellisesti suljetaan eräissä kau- vää.
28741: pungeissa myymälät jo kello 16 tai 16,30. Kilpailun kiristyessä saattaisi edellä vii-
28742: Tuskinpa millään paikkakunnalla enää käy- tattu jo vakiintunut käytäntö ruveta liu-
28743: tännössä pidetään tapana niin myöhäistä kumaan myöhäisempien sulkemisaikojen so-
28744: sulkemisaikaa kuin kello kahdeksaatoista. veltamiseen ja sen johdosta varsin laajalti
28745: Tämä sota-aikana ja sen jälkeen vakiin- liikeväen työajan pitenemiseen. Tällainen
28746: tunut yleinen sulkemisaika, joka on aikai- liikeväen työolojen huononeminen ' ei olisi
28747: sempi kuin voimassa olevan lain asettama yhteiskunnankaan kannalta edullista. Jos
28748: yleinen yliraja, on käytännössä osoittautu- taas lakimääräistä työaikaa tarkasti nou-
28749: nut sopivaksi ja lienee saanut niin työn- datetaan, niin liikkeiden aukioloajan piten-
28750: lllllltaja:in ilmiru 'työntemijäi:n ja asiakkaiden- täminen nykyisestä kello 17: sta kello
28751: kin taholta yleisen hiljaisen hyväksymisen. 18: aan tulisi merkitsemään liikkeille huo-
28752: Asiakkaat ovat tottuneet suorittamaan os- mattavaa työvoiman lisäämistä ja tuskin
28753: toksensa tuona aikaisemmin päättyvänä au- voisi muodostua vleensä kannattavaksi.
28754: kioloaikana, ja liikkeissä palvelevat ovat Jotta se vaara liike;räen työsuhteiden huo-
28755: saaneet työpäivänsä, jotka ovat yleensä var- nontumisesta työpäivän tosiasiallisen pite-
28756: sin raskaan aherruksen täyttämiä, lyhene- nemisen muodossa, johon edellä on viitattu,
28757: mään sekä iltavapaahetkensä siten pitene- vältettäisiin ja henkisen työn tekijäin ase-
28758: mään. Liikkeiden työntekijät eivät vapaudu man erityisesti viime aikoina kehittynyt
28759: työstään sillä hetkellä kuin myymälät sul- huonommuus ruumiillisen työn tekijöiden
28760: jetaan, vaan heidän on ensin palveltava asemaan verraten tällä h;ohtaa estettäisiin
28761: kai'kki myymälässä sulkemishetkellä olevat edelleen suurenemasta, näyttää olevan pai-
28762: asiakkaat, sitten järjestettävä tavarat pai- kallaan vahvistaa lainsäädännöllä voimaan
28763: koilleen, laskettava päivän kassa ja suori- liikkeiden sulkemisajan suhteen se 'käy-
28764: tettava muut sentapaiset tehtävät, ennen täntö, joka, niinkuin edellä on selostettu,
28765: kuin voivat työpaikaltaan poistua. Näinmuo- on vakiintunut ja osoittautunut tarkoituk-
28766: doin he joutuvat olemaan myymälässä ai- senmukaiseksi.
28767: nakin puoli tuntia vielä sulkemisajan jäi~ Tapausten vaihteleva laatu voi tietenkin
28768: k:een, hyvin useissa tapauksissa kokonaisen aiheuttaa, että tämä aikaisempi sulkemis-
28769: tunninkin. Sulkemisajan ollessa kello 17 aika joissakin kohdin osoit~:mtuisi käytän-
28770: työntekijät siis vapautuvat noin kello 17,30 töön 's.oveltumattomaksi tai ainakin hanka-
28771: -18. Jos liike suljettaisiin kello 18, niin luuksia aiheuttavaksi. Mutta kun sosiali-
28772: työntekijät vapautuisivat vasta noin kello ministeriölle ja kunnanvaltuustoille ~jäisi
28773: 18,30-19. Tällöin, kun kotimatka ja ruo- edelleen mahdollisuus tarpeellisten poik-
28774: kailu otetaan huomioon, he eivät yleensä keusten tekemiseen liikkeiden aukioloaikaan
28775: 652 X, 7. - &auppaliikkeiden auki olo.
28776:
28777: nähden, ei erikoisolosuhteista johtuvia sa- Ehdotamme sen vuoksi~ ·
28778: tunnaisia ja teknillisluontoisia vaikeuksia-
28779: kaan pääsisi syntymään. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28780: van lakiehdotuksen:
28781:
28782: Laki
28783: kauppaliikkeiden ja liiketoimistojen aukioloajasta annetun lain muuttamisesta.
28784: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 kauppaliik-
28785: keiden ja liiketoimistojen aukioloajasta annetun lain 1 ja 2 § kuulumaan seuraa-
28786: vasti:
28787: 1 §. täjänliikkeet suljettava tuntia aikaisemmin,
28788: Myymälää, varastaa, parturin- ja käher- kuin edellä on säädetty.
28789: täjänliikettä ynnä muuta niihin verratta- Milloin paikkakunnan erikoiset olosuhteet
28790: vaa liikettä sekä liiketoimistoa älköön, mi- vaativat, voi asianomaisen kunnan valtuusto
28791: käli tässä laissa ei säädetä toisin, pidettäkö määrätä, että 1, 2 ja 3 momentissa sano-
28792: avoinna arkipäivinä ennen kello kahdek- tut aukioloajat siirtyvät tuntia aikaisem.,
28793: saa eikä kello seitsemäntoista jälkeen. miksi tai tuntia myöhäisemmiksi päivit-
28794: Kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päi- täistä aukioloaikaa kuitenkaan pitentämättä.
28795: vän välisenä aikana saavat 1 momentissa
28796: mainitut liikkeet kunnissa, joiden valtuusto 2 §.
28797: niin päättää, kuitenkin olla avoinna kello Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä,
28798: seitsemästä kello kahdeksaantoista. Val- itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä on
28799: tuusto voi myös päättää, että mainitut liik- 1 §: ssä mainitut liikkeet ja toimistot, mi.,
28800: keet sanottujen päivien välisenä aikana on käli 3 §: ssä ei säädetä toisin, pidettävä
28801: suljettava aikaisemmin kuin 1 momentissa suljettuina.
28802: määrättyinä aikoina. Joulun, uudenvuoden, pääsiäisen ja ju-
28803: Lauantaisin ja kirkollisten juhlapäivien hannuksen aattoina on liikkeet ja toimis-
28804: sekä itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän aat- tot 3 §: ssä sallituin poikkeuksin suljettava
28805: toina on muut 1 momentissa sanotut liik- kello neljätoista.
28806: keet ja toimistot paitsi parturin- ja käher-
28807:
28808: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
28809:
28810: Irma Karvikko. H. A. Kannisto.
28811: R. B. Berner. Lassi Hiekkala.
28812: 653
28813:
28814: X,s. - Lak. al. N:o 78.
28815:
28816:
28817:
28818:
28819: Kujanpää y. m. : Ehdotus maatalouden työaikalaiksi.
28820:
28821:
28822: E d u s k u n n a 11 e.
28823:
28824: Kysymys maatalouden t~öajan säännös- vastannut tarkoitustaan. Hallitus katsoikin
28825: telemisestä on ollut vireillä· jo vuodesta parhaaksi ottaa takaisin esityksensä. Sen-
28826: 1917, mutta on jatkuvasti ratkaisematta. jälkeen ovat maatalousalan työnantaja- ja
28827: Kysymystä tutkimaan on asetettu useam- t~öntekijäjärjestöt v. 1947 yhteisten neu-
28828: piakin komiteoita, jotka ovat työnsä päät- vottelujen pohjalla hyväksyneet molemmin-
28829: täneet sekä esittäneet myönteistä ratkaisua puolisen sopimuksen työajan säännöstelemi-.
28830: maatalouden työajan lailla säännöstelemi- seksi maataloudessa samalla pohjalla, mitä
28831: seksi. Samoin ovat viime vuosina maata- hallituksen esityskin olisi merkinnyt. Näin
28832: lousalan työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ollen työajan lailla säännöstelemiseen maa-
28833: sopimuksella päässeet yhtenäiseen työaika- taloudessa ei pitäisi enää olla perusteltuja
28834: järjestelyyn. esteitä olemassa.
28835: Vuonna 1946 hallitus jätti eduskunnalle Edellä esitetyn perusteella esitämme,
28836: esityksen maatalouden työaikalaiksi, joka
28837: eduskuntakäsittelyssä esityksen vastustajain että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28838: taholta huononnettiin sellaiseksi, ettei se van lakiehdotUksen:
28839:
28840:
28841: Maatalouden työaikalaki.
28842: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28843: 1 luku. den varsinaisessa palveluksessa olevia työn-
28844: tekijöitä;
28845: Lain soveltamisala.
28846: 3) itsenäisesti tai erillään maataloudessa
28847: 1 §. harjoitettu puutarhan ja eläinten hoito;
28848: Tämän lain alaisia ovat jäljempänä mai- 4) maatalousyritystä varten suoritettu
28849: nitut yritykset ja työt, milloin niissä käy- maan- ja metsänparannus, raivaus- sekä
28850: tetään yhtä tai useampaa työntekijää: muu niihin verrattava työ silloinkin, kun
28851: 1) maatalous ja sen välittömässä yhtey- sitä harjoitetaan itsenäisenä yrityksenä.
28852: dessä suoritettavat työt sekä sen sivuelin-
28853: keinot, mikäli viimeksimainituissa sään-
28854: nöllisesti käytetään ty•öhön saman työnan- 2 §.
28855: tajan varsinaista maataloutta varten palk- Tämä laki ei koske:
28856: kaamia työntekijöitä eikä näiden elinkeino- 1) yritystä tai työtä, jossa ty•öntekijöitä
28857: jen harjoittamista ole pidettävä itsenäisenä käytetään ainoastaan kiireellisinä työai-
28858: yrityksenä; koina tai muutoin tilapäisesti työhön yh-
28859: 2) välittömästi maatalouden tai sen sivu- teensä enintään kuusikymmentä työpäivää
28860: elinkeinojen yhteydessä suoritettava raken- vuodessa;
28861: nusten sekä muukin maataloustyöntekijäin 2) poronhoitoa; eikä
28862: ja heihin verrattavassa asemassa olevien 3) hiiltoa, turpeen nostoa, turvepehkun
28863: henkilöiden asuntojen rakentaminen, kun- ja polttoturpeen valmistusta, ojitusta,
28864: nossapito ja korjaaminen maaseudulla, sil- uudisraivausta ja metsätöitä, milloin näitä
28865: loin kun näissä töissä käytetään maatalon- töitä tehdään urakkapalkalla.
28866: 654 X,s. - Maatalouden työaika.
28867:
28868: 3 §. touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa
28869: Työntekijänä tätä lakia sovellettaessa ei sekä 1 päivästä lokakuuta 15 päivään loka-
28870: pidetä: kuuta 51 % tuntia.
28871: 1) henkilöä, joka elää vakinaisesti työn- Säännöllinen päivittäinen työaika on
28872: antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen 42 tunnin työviikolla 7 tuntia päivässä
28873: aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa
28874: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto- 47 " " 8 " "
28875: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun 51% " " 9 " "
28876: tässä mainitun .puoliso; sekä lauantaisin
28877: 2) sellaista työnjohdossa tai valvojana 42 tunnin työviikolla 7 tuntia päivässä
28878: olevaa henkiloöä, joka ei osallistu tahi joka 47 " " 7 "
28879: vain tilapäisesti osallistuu johdettaviensa 51 % " " 6% "
28880: "
28881: tai valvottaviensa työntekijäin työhön ; eikä "
28882: 3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi- Joulun, uudenvuoden, pääsiäisen, hellun-
28883: sesti osallistuu 1 pykälässä tarkoitettuun tain, juhannuksen, vapun ja itsenäisyys-
28884: työhön. · . päivän aattoina päättyy työaika kello 12.
28885: Asetuksella säädetään, keihin valtion, Pääasiassa eläintenhoitoon käytetyn työn-
28886: kunnan ja muun julkisen yhteisön, paitsi tekijän säännöllinen työaika on enintään
28887: seurakunnan, viran tai toimen haitijoihin yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja 54 tun-
28888: on sovellettava, mitä tässä laissa on työn- tia viikon aikana. Eläinten hoidolla tar-
28889: tekijästä säädetty. koitetaan myöskin hevosten hoitoa.
28890: Puinnin ja elojen sisäänajon aikana voi~
28891: 4 §. daan työnantajan ja työntekijäin kesken
28892: Virallisen syyttäjän tai valtion ammat- sopia pidennetystä ty,öajasta, että työaika
28893: tientarkastajan taikka työnantajain ja voidaan aloittaa kello 8, jolloin se vastaa-
28894: työntekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä
28895: on työneuvoston ratkaistava, onko työtä tai
28896: ,-
28897: vasti pää.ttyy kello 18 ja lauantaina kello
28898: _;).
28899:
28900: työntekijää pidettävä sellaisena, johon tätä 6 §.
28901: lakia on sovellettava. Viikolla tarkoitetaan tässä laissa aikaa
28902: Ammattientarkastaja on, milloin. asian- maanantai-aamusta sunnuntai-iltaan sano-
28903: osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa tut päivät mukaan luettuna. Määrättyyn
28904: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- kuukauteen kuuluvaksi luetaan viikko,
28905: vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä jonka ensimmäinen päivä on siinä kuussa.
28906: ilmeisen selvänä.
28907: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian 7 §.
28908: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta Työajan katsotaan alkavan talouskeskuk-
28909: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tä- sessa ja päättyvän työpaikalla. Matkan ol-
28910: män kysymyksen ratkaisemisen työneuvos- lessa yli 1 km tapahtuu työstä paluu kui-
28911: tolle, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai tenkin tämän ylittävältä osalta työnantajan
28912: asianosainen sitä vaatii; ja päättäköön tuo- ajalla. Sikäli kuin matka talouskeskuksesta
28913: mioistuin asian vasta sen jälkeen, kun työ- työpaikalle on 3 km pitempi, voidaan meno
28914: neuvoston ratkaisu on sille toimitettu. työpaikalle ja sieltä paluu järjestää tapah-
28915: tuvaksi säännöllisen työajan ulkopuolella.
28916: 2 luku. Tällöin suoritetaan työntekijälle matkaan
28917: Säännöllinen työaika. työpaikalle ja sieltä palaamiseen kuluvalta
28918: ajalta hänen paikkaansa, tai jos työnteki-
28919: 5 §. jälle on varattu kuljetus, puolta palkkaansa
28920: Työntekijän säännöllinen työaika on jäl- sanotulta ajalta vastaava korvaus. Matkaan
28921: jempänä säädetyin poikkeuksin vuorokau- käytettyä aikaa ei tällöin lueta kuuluvaksi
28922: dessa kauintaan 9 tuntia ja viikossa: työaikaan.
28923: marras-, joulu- ja tammikuussa 42 tlm- Matkaan käytetyn ajan korvausta lasket-
28924: tia; taessa katsotaan 1 km matkaan (käyden)
28925: helmi-, maalis- ja huhtikuussa sekä 16 kuluvan 12 minuuttia.
28926: päivästä lokakuuta lokakuun loppuun 47 Työssä, joka suoritetaan määrätyssä työ-
28927: tuntia; paikassa (navetassa, työhuoneessa tai sen
28928: X,s. - Kujanpää y. m. 655
28929:
28930: maatilan ra:kennuspaikalla, jossa työnteki- Mitä tässä pykälässä on säädetty viikot-
28931: jän varsinainen työpaikka on) alkaa ja taisesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää,
28932: loppuu työ sen suorittamispaikalla. He- joka tilapäisesti käytetään eläinten hoita-
28933: vosta ja konetta hoitavan työntekijän työ- jan sijaisena.
28934: aika katsotaan loppuvan silloin, kun asian-
28935: omainen vapautuu sen hoidosta. 4 luku.
28936: Työssä käytettävien muiden työvälinei- Säännöllisen työajan ylittäminen ja työs-
28937: den kuin käsityöaseitten kokoaminen ja säi- kentely vapaa-aikana.
28938: lyty:Spaikkaan kuljettaminen tapahtuu ty;ö-
28939: aik®a. Ellei siitä aiheudu työntekijälle 11 §.
28940: mainittavampaa ylimääräistä ajan hukkaa, Erikseen tehdyn sopimuksen mukaan saa-
28941: tapahtuu käsityöaseitten kokoaminen ja säi- daan jäljempänä mainittavia työntekijöitä
28942: lytyspaikkaan kuljettaminen työntekijän pitää työssä viikottaisen säännöllisen työ-
28943: ajall~;t. ajan lisäksi yhteensä kauintaan 15 tuntia
28944: 8 §. neljän peräkkäisen viikon aikana.
28945: Työajan tulee päättyä viimeistään kello 1) pääasiassa eläinten hoitoon käytettä-
28946: yhdeksäntoista ja työntekijälle on sen jäl- vää työntekijaa;
28947: keen annettava vähintään kymmenen tuntia 2) kullakin viljelmällä enintään yhtä
28948: kestävä yhdenjaksoinen vapaa-aika. työntekijää, jota muun maataloustyön
28949: ohella säännöllisesti käytetään my<Ös veto-
28950: 3 luku. eläinten hoitoon; sekä
28951: Ruokailu- ja lepoajat. 3) pääasiassa puutarhatyöhön käytettä-
28952: vää työntekijää.
28953: 9 §. Edellä 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta
28954: Muulloin kuin 5 § 3 momentissa mainit- lisätyöstä suoritetaan korvaus maksamalla
28955: tuina juhlapäiväin aattoina annetaan työn- 5'0 % :lla korotettu palkka.
28956: tekijöille 1 tunnin kestävä ruokailutauko, Työntekijää saadaan hänen suostumuk-
28957: jota ei lueta työaikaan. Edellä mainitusta sellaan pitää ylityössä säännöllisen työajan
28958: poiketen noudatettaessa 51% tunnin viik- lisäksi enintäin neljäkymmentäviisi '( 45)
28959: kotyöaikaa, on ruokailutauon pituus l:man- tuntia neljän peräkkäisen viikon aikana,.
28960: taina y2 tuntia. kuitenkin niin, ettei ylityötuntien määrä ka-
28961: Ruokailutaukoa voidaan, silloin kun ~1itä lenteri vuoden aikana ylitä kahtasataa (200)
28962: sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, tuntia.
28963: pidentää ll!z tunniksi paitsi ei lauantaina. 12 §.
28964: Muille kuin pääasiassa eläinten hoito- Säännöllisen työajan lisäksi saatakoo11
28965: ty;össä työskenteleville työntekijöille on työ- työntekijää käyttää hänen suostumuksel-
28966: päivän kuluessa annettava kaksi 10 minuut- laan tai pakottavista tahi arvaamattomista
28967: tia kestävää virkistystaukoa. syistä tilapäisiin matkoihin, niin myös hä-
28968: Ruokailutauon aikana on työntekijä va- nen omasta tahdostaan työnantajan kanssa
28969: paa kaikesta työstä ja oikeutettu poistu- kulloinkin tehdyn sopimuksen mukaan
28970: maan työpaikalta, tai koneitten, vetoeläinten askartelutyöhön työnantajan lukuun.
28971: vartiointi jos sen estää, annettakoon asian- Edellä 1 momentissa mainitusta lisätyöstä
28972: omaiselle työntekijälle vastaava vapaus suoritettakoon työntekijälle edeltäpäin sovit-
28973: muuna työpäivän aikana. tujen perusteiden mukaan tai muu kohtuul-
28974: linen korvaus. Sopimus, jonka mukaan sa-
28975: 10 §. nottu korvaus sisällytetään työntekijän var-
28976: Työntekijälle on sunnuntaiajaksi annet- sinaiseen palkkaan, on mitätön.
28977: tava vähintään 34 tuntia kestävä yhden-
28978: jaksoinen vapaa-aika. 13 §.
28979: Edellä 1 momentissa mainittu viikottai- Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai
28980: nen vapaa-aika saadaan kuitenkin 5 § 4 muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie-
28981: momentissa tarkoitetuille työntekijöille an- tää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen
28982: taa siten, että se neljän peräkkäisen viikon säännöllisessä .toiminnassa tahi vakavasti
28983: aikana annetaan kahdesti sunnuntaina ja uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka
28984: kahdesti muina viikon päivinä. hengen, terveyden tai omaisl!uden joutu-
28985: 656 X,s. - Maatalouden työaika.
28986:
28987: miseen vaaranalaiseksi,- tai kun kotieläi- tehdystä ylityöstä suoritettava kaksinkertai-
28988: melle tapahtunut synnytys tai onnettomuus nen palkka.
28989: tahi eläimen sairaus tilap.äisesti antaa sii- Jos työntekijällä on kuukausi- tai urak-
28990: hen aihetta, saatakoon 5 §: ssä säädettyjä kapalkka, saadaan perustuntipalkka jaka-
28991: työaikoja pidentää siinä määrin kuin mai- malla työntekijän säännöllisenä työaikana
28992: nitut syyt välttämättömästi vaativat. Täl- saama kuukausiansio kahdellasadalla sekä,
28993: laisesta työajan pidennyksestä, mikäli se jos työsuhde ei ole kestänyt kuukautta, ja-
28994: jatkuu yli kahden vuorokauden, sen syystä, kamalla siltä ajalta saatu ansio luvulla,
28995: laajuudesta ja todennäköisestä kestävyy- joka saadaan, kun työpäivien luku kerro-
28996: destä on työnantajan viivytyksettä kirjalli- taan kahdellasadalla. Yli- ja hätätyöstä
28997: sesti ilmoitettava asianomaiselle valtion suoritettavaa korotettua palkkaa lasket-
28998: ammattientarkastajalle. Ammattientarkas- taessa on otettava huomioon rahapalkan
28999: taja voi, tutkittuaan asian, joko jättää sen ohella myös palkkaukseen sisältyvät luon-
29000: tehdyn ilmoituksen varaan tai ryhtyä· toi- toisedut.
29001: menpiteisiin pidennyksen rajoittamiseksi tai
29002: lopettamiseksi. 17 §.
29003: Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn ko-
29004: 14 §. rotettuun palkkaan sekä 7 §: n 2 momen-
29005: Työntekijää olkoon lupa hänen suostu- tissa ja 11 ja 12 §: ssä mainittuun kor-
29006: muksellaan ~itää ylityössä 5 § :ssä mai- vaukseen on rauennut, jollei kannetta
29007: nittujen työaikojen lisäksi kauintaan 48 siitä ole nostettu vuoden kuluessa sen ka-
29008: tuntia neljän peräkkäisen viikon aikana lenterivuoden päättymisestä, jolloin sellai-
29009: kuitenkin niin, ettei ylityötuntien määrä: nen oikeus syntyi.
29010: kalenterivuoden aikana ylitä kahtasataa
29011: tuntia. 6 luku.
29012: Ylityöajaksi älkö•ön luettako sitä aikaa,
29013: jona työntekijää käytetään 11, 12 ja 13 Erinäisiä säännöksiä.
29014: §: ssä tarkoitettuun työhön. 18 §.
29015: Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on
29016: 15 §. työneuvostolla valta määrätyissä tapauk-
29017: Vapaa-aikanaan saa takoon työntekijää sissa myöntää muitakin kuin 5 § :n 4 mo-
29018: 5 § :ssä säädettyjä työaikojen enimmäis- mentissa mainittuja poikkeuksia tä;män lain
29019: määriä kuitenkaan ylittämättä käyttää sel- työaikoja koskevista säännöksistä..
29020: laiseen työhön, jonka suoritusta sen laadun Valtioneuvosto voi työneuvoston esityk-
29021: vuoksi ei voida siirtää toiseen aikaan. sestä myöntää edellä 1 momentissa ja 5 §: n
29022: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sää- 4 momentissa tarkoitettuja poikkeUksia
29023: detty, saatakoon työntekijää käyttää hänen määrättyjä alueita tai työaloja varten.
29024: vapaa-aikanaan myös 11 j 12 § :ssä mainit-
29025: tuun työhön sekä hätä- ja ylityöhön. 19 §.
29026: Työnantajan on pidettävä sosiaaliminis-
29027: teriön vahvistaman tai hyväksymän •kaa-
29028: 5 luku. van mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja
29029: ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta
29030: Korotettu palkka. palkasta. Luettelo on vaadittaessa näytet-
29031: 16 §. tävä tarkastusviranomaiselle ja työntekijän
29032: Ylityöstä ja 13 § :ssä tarkoitetusta hätä- luottamusmiehelle sekä pyynnöstä kirjalli-
29033: työstä, jota tehdään 5 § :ssä tarkoitetun sesti annettava työntekijälle tai hänen val-
29034: joko vuorokautisen tai viikottaisen työajan tuutetulleen tieto työntekijää koskevista,
29035: li<Jäksi, on maksettava viidelläkymmenellä luettelossa olevista merkinnöistä.
29036: prosentilla korotettuu palkka. Jos ylityötä
29037: kuitenkin tehdään enemmän kuin kaksi 20 §.
29038: tuntia vuorokaudessa, on sanotun tunti- Työnan\ajan toimesta on hänen luonaan
29039: määrän ylittävältä ajalta samoin kuin kai- sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä
29040: kesta sunnuntaina, kirkollisina juhlapäi- pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut
29041: vinä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä toimeenpanomääräykset sekä asianomaisen
29042: X,s. - Kujanpää y. m. 657
29043: viranomaisen päätös niistä. ehkä myönne- mukseen eikä sitä samalla voida lukea työn-
29044: tyistä poikkeuksista, niin myös käytännössä antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan
29045: oleva työtuntijärjestelmä. edustajaa.
29046: 21 §. 22 §.
29047: Työnantajaa, joka rikkoo 5 §: n sekä 8- Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
29048: 11 ja 14 § :n säännöksiä taikka muusta rallisen syyttäjän pantava syytteeseen 7 § :n
29049: syystä kuin maksukyvyttömyyden johdosta 2 momentissa sekä 16 § : ssä mainituissa
29050: laiminlyö yli työstä, hätätyöstä tai 7 §: n tapauksissa ainoastaan, milloin asianomis-
29051: 2 momentissa tarkoitetusta matkasta sää- taja on ilmoittanut rikkomuksen syyttee-
29052: detyn korvauksen suorittamisen, rangaista- seen pantavaksi.
29053: koon sakolla. Milloin rikkomus on tapah-
29054: tunut ammattientarkastusviranomaisen huo- 23 §.
29055: mautuksesta huolimatta tai asianhaarain Tämän lain noudattamista valvovat
29056: ollessa muutoin raskauttavat, olkoon ran- ammattientarkastusviranomaiset.
29057: gaistus vähintään kymmenen päiväsakkoa
29058: tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. 24 §.
29059: Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,
29060: tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va- on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden
29061: hinkoa on pitänyt väärin 19 § :ssä mainit- noudatettava niitä erityisiä rajoituksia,
29062: tua luetteloa tai muuttanut ~>itä tahi sen joita heidän käyttämisestään tässä laissa
29063: hävittänyt, kätkenyt taikka tehnyt mah- tarkoitettuun työhön erikseen annetaan.
29064: dottomaksi lukea, rangaistakoon sakolla tai
29065: enintään kuuden kuukauden vankeudella. 25 §.
29066: Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
29067: nojalla annettuja määräyksiä, rangaista- tamisesta annetaan asetuksella.
29068: koon enintään kahdellakymmenellä päivä-
29069: sakolla. 26 §.
29070: Jos työnantajan edustaja havaitaan syy- Tämä laki tulee voimaan päivänä
29071: pääksi tässä. pykälässä mainittuun rikko- kuuta 194 .
29072:
29073: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
29074:
29075: Eino Kujanpää. J. Mustonen.
29076: Antto Prnnnila. Irma Torvi.
29077: Nestori Nurminen. Elli Stenberg.
29078: H. Manninen. Eino Tainio.
29079: E. Hietanen. Eino Roine.
29080: \T. Riihinen. Toivo Kujala.
29081:
29082:
29083:
29084:
29085: E3
29086: 544/48
29087: 658
29088:
29089: X,9. - Lak. al. N:o 79.
29090:
29091:
29092:
29093:
29094: Jokinen y. m.: Ehdotus merityöaikalaiksi.
29095:
29096:
29097: E d u s k u n n a ll e.
29098:
29099: Meillä nyt voimassa oleva laki merume- esitykselle sellaisen muodon, että se on
29100: hen työajasta on vuodelta 1924 ja niin ristiriidassa Seattlen merityökonferenssin
29101: vanhentunut, että merimiesten työaikaa on hyväksymän työaikasopimuksen kanssa.
29102: pitänyt järjestää toisin työehtosopimuksella Tuon sopimuksen ensimmäisessä artildassa
29103: ja rannikolla sekä sisävesillä valtioneuvos- säädetään, että sopimuksen ,minkään koh-
29104: ton päätöksellä. Muissa pohjoismaissa on dan älköön ikatsottako vaikuttavan mihin-
29105: merimiesten työaikaa koskevat lait muu- kään lakiin, lain nojalla annettuun pää-
29106: tettu jo ennen toista maailmansotaa. tökseen" tai ,sopimukseen, joka takaa me-
29107: Meillä jätti hallitus eduskunnalle esityksen renkulkijoille edullisimmat ehdot kuin mitä
29108: uudeksi merityöaikalaiksi marraskuun 10 tässä sopimuksessa määrätään". Tästä huo-
29109: päivänä 1944. Kun se kuitenkaan ei vas- limatta merityökomitean valmistaman esi-
29110: tannut ajan vaatimuksia, hylkäsi eduskunta tyksen mukaan olisi nykyisin rannikko- ja
29111: sen kevättalvella 1945. Kesäkuussa 1946 sisävesiliikenteessä noudatettavaa työaikaa
29112: Seattlessa (USA) pidetyn merityökonferens- huononnettu eikä merityökomitean esitys
29113: sin hyväksyttyä kansainvälisen sopimuksen muutenkaan sisällä kaikkia niitä etuja ja
29114: merimiesten työajasta, esitti meillä valtio- oikeuksia, joita merenkulkijoilla jo on joko
29115: neuvosto elokuussa merityökomitean käsit- valtioneuvoston päätösten tai työehtosopi-
29116: telemään Seattlen konferenssin päätöksiä musten perusteella. V aitioneuvosto ei ole-
29117: ja valmistamaan m. m. esityksen uudeksi kaan tahtonut jättää eduskunnalle meri-
29118: merityöaikalaiksi Seattlen merityökonfe- työkomitean valmistamaa lakiesitystä. Kui-
29119: renssin hyväksymän kansainvälisen sopi- tenkin on merimiesten työaika saatava lailla
29120: muksen pohjalla. Valtioneuvoston tarkoi- vahvistetuksi siten, että merimiesten ny-
29121: tuksena on varmaankin ollut, että uusi kyisiä etuja ei huononneta ja että Seattltm
29122: merityöaikalaki olisi laadittava sopusoin- merityökonferenssin hyväksymä kansainvä-
29123: nussa kansainvälisen sopimuksen kanssa, linen sopimus voidaan ratifioida.
29124: jotta se sitten voitaisiin meillä ratifioida. Edelläolevan perusteella me allekirjoit-
29125: Tämä hallituksen ta11koi1ms on luonnollinen taneet kunnioittavimmin ehdotamme,
29126: sillä olivathan Suomen !hallituksen edusta:
29127: jat 1Seattlessa äänestäneet kansainväli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29128: sen sopimuksen puolesta. Merityökomitean van lakiehdotuksen:
29129: enemmistö antoi kuitenkin valmistarualleen
29130:
29131:
29132: Merityöaikalaki.
29133: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29134: I luku. rittaa aluksen lu:kuun esimiehen määräyk-
29135: Yleiset säännökset. sestä aluksessa.
29136: Tätä lakia ei sovelleta työhön, jota suo-
29137: 1 §. rittaa:
29138: Tätä lakia sovelletaan, jäljempänä mai- 1) sellaisen aluksen päällikkö, jossa pääl-
29139: nituin poikkeuksin, työhön, jota suomalai- likön lisäksi on toimessa vähintään kahdek-
29140: sessa aluksessa toimessa oleva henkilö suo- san henkilöä;
29141: X,9. - Jokinen y. m. 659
29142:
29143: 2) lääkäri; . . kulkuvesi maaraa. Jos alus myrskyn, me-
29144: 3) henkilö, joka on otettu tmmeen yksm- ri vahingon tai muun pakottavan hädän
29145: omaan sairaanhoitoa varten; vuoksi on joutunut sellaisen kulkuveden
29146: 4) henkilö, joka kalastus- tai pyyntialuk- ulkopuolelle, ei sen katsota muuttavan lii-
29147: sessa osallistuu yksinomaan kalastukseen kenteen laatua.
29148: tai pyyntiin tai siihen suoranaisesti liitty-
29149: vään toimintaan; 3 §.
29150: 5) henkilö, jonka tehtävät kohdistuvat Työaikaa tämän lain mukaan laskettaessa
29151: yksinomaan aluksen lastiin; ei siihen lueta ruokailuaikaa.
29152: 6) henkilö, joka ei kuulu laivaväkeen;
29153: 7) henkilö, joka on toimessa seuraavan- II luku.
29154: laisessa aluksessa: Varsinainen työaika.
29155: a) valtion aluksessa, jota käytetään puo-
29156: lustustarkoitukseen; 4 §.
29157: b) hengenpelastusaluksessa; Varsinainen työaika merellä ja muualla
29158: c) aluksessa, jonka bruttovetoisuus on kulll8Sa oltaessa saa, jos laivatyö on jaettu
29159: alle 500 rekisteritonnin ja jossa ainoastaan vahtivuoroithin eikä ole kysymys taloushen-
29160: laivanisännän perheeseen kuuluvat henki- kilökuntaan kuuluvasta henkilöstä, olla
29161: löt työskentelevät. vuorokaudessa enintään 8 tuntia ja viikossa
29162: enintään 48 tuntia.
29163: 2 §. Pyhäpäivänä älköön merimiestä, jonka
29164: Tässä laissa tarkoitetaan työ on jaettu vahtivuoroihin, velvoitettako
29165: laivatyöllä 1 § :n 1 momentissa mainit- varsinaisena työnä merellä suorittamaan
29166: tua työtä; muuta laivatyötä kuin 1) sellaista, joka on
29167: merimiehellä henkilöä, joka suorittaa lai- tarpeen aluksen kulussa pitämiseen, ohjai-
29168: vatyötä, johon tätä lakia sovelletaan; lemiseen tai navigoimiseen ynnä näihin
29169: taloushenkilökunnalla henkilökuntaa, joka liittyvää työtä, joka ei siedä viivytystä, 2)
29170: on otettu toimeen laivaväen tai matkusta- radiolennätin- ja radiopuhelinpalvelusta, 3)
29171: jien muonitusta tai palvelua varten tai mui- tavanmukaista puhdistustyötä ja kannen
29172: hin toimiin, jotka ovat yhteydessä tällais- huuhtelua yhteensä 1 tunti sekä 4) laiva-
29173: ten töiden kanssa, taikka muuhun senkal- väen ja matkustajain muonituksen vaati-
29174: taiseen tehtävään; maa työtä.
29175: päivämiehellä merimiestä, jonka laiva-
29176: työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka 5 §.
29177: ei ikuul:u taloushell'kilökuntaan; Päivämiehen varsinainen työaika merellä
29178: matkustaja-aluksella alusta, j<Yka -voi- on enintään 8 tuntia vuorokaudessa, kui-
29179: massa olevien määräysten mukaan on kat- tenkin niin, että työaika viikossa saa olla
29180: sastettu matkustaja-alukseksi; enintään 44 tuntia sekä että pyhäpäivänä
29181: keskeytymättömällä kululla, kulkua, päivämiestä ei saa velvoittaa varsinaisena
29182: jonka kestäessä alus ei poikkea maihin tai työnä suorittamaan yhteensä enempää kuin
29183: muutoin ole yhteydessä maihin pitempää 1 tunti muuta kuin sellaista laivatyötä,
29184: aikaa kuin kaksi tuntia kerrallaan; joka säännönmukaisesti kuuluu hänen teh-
29185: vuorokaudella aikaa keskiyöstä keski- täviinsä eikä siedä viivytystä.
29186: yöhön; Päivämiehen varsinainen työaika merellä
29187: pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta päi- on, jollei toisin ole sovittu, sijoitett~va
29188: vää, joka Suomessa tai aluksen oleskelu- kello 6 ja kello 18 väliselle ajalle.
29189: satamassa on säädetty juhlapäivänä vietet-
29190: täväksi; 6 §.
29191: lähiliikenteellä liikennettä Suomen rajo- Taloushenkilökuntaan kuuluvan meri-
29192: jen sisäpuolella; miehen varsinainen työaika älköön merellä
29193: kaukoliikenteellä muuta liikennettä kuin ylittäkö vuorokaudessa minkään 13 tunnin
29194: lähiliikennettä. jakson aikana 8 tuntia, paitsi yksinomaan
29195: Aluksen katsotaan koko matkansa ajan matkustajain palvelua varten toimeenote-
29196: olevan sellaisessa liikenteessä, jonka kauim- tun merimiehen, jonka varsinainen työaika
29197: pana Suomesta oleva, matkaan kuuluva saa olla 14 tunnin jakson aikana enintään
29198: 660 X,!l. -- 3Ierityöaika.
29199:
29200: 10 tuntia. Taloushenkilökunnan. v~.~.sinai selle ajalle, jollei toisin ole sovittu. . Sen
29201: nen työaika saa olla viikossa enmtaan 48 estämättä mitä edellä on säädetty, v01daan
29202: yövahdin 'työaika sijoittaa kello 18 ja kello
29203: tuntia. . .. 'ka
29204: Taloushenkilökunnan varsinamen tyoal' 7 väliselle ajalle.
29205: on sijoitettava talous~~.~s~o~ esimie.~en 1~~ ·9 §.
29206: timan ja aluksen 'Paalhkon hyvaksyman Aluksen tultua satamaan annetaan pyhä-
29207: työsuunnitelman mukaisesti. päivänä merellä tehtyyn työhön käytettyä
29208: aikaa vastaava vapaa-aika satamassa. Ta-
29209: 7 §. loushenkilökuntaan kuuluvalle annetaan
29210: Aluksen saapuessa satamaan tai lähtiessä myös satamassa pyhäpäivänä tehtyy~ työ-
29211: sieltä on taloushenkilökuntaan kuulumat- hön käytettyä aikaa vastaava vapaa-mka.
29212: toman merimiehen varsinainen työaika vuo- Vapaa-aika voidaan kuitenkin joko koko-
29213: rokaudessa enintään 8 tuntia, kuitenkin naan tai osittain aluksen päällikön harkin-
29214: niin että pyhäpäivänä merimiestä; ei ~.a~ nan mukaan korvata:
29215: velvoittaa suorittamaan muuta lmvatyota 1) yhdistämällä sellainen vapaa-aika vuo-
29216: kuin silomaan, tai
29217: 1) sellaista, joka on tarpeen aluksen ku- 2) suorittamalla 2 päivänä kesäkuuta
29218: lussa pitämiseen, ohjai~~~seen ..tai ~~: 1939 annetun merimiesten vuosiloma-
29219: vigoimiseen ynnä nnhm lnttyvaa lain 6 § :n mukainen palkka ja raha-
29220: työtä, joka ei siedä viiyYtystä; vastike asunnosta ja ravinnosta.
29221: 2) radiolennätin- ja puhelinpalveLusta;
29222: 3) aluksen saapumisesta tai lähdöstä ai-
29223: heutuvaa selvitystyötä; III luku.
29224: 4) matkustajain, näiden tavarain sekä Turvallisuuspalvelu ja ylityö.
29225: .postin maihin viemisen tai alukse~n 10 §.
29226: ottamisen sekä vähäisten muona- Ja Edellä II luvussa säädetyn varsinaisen
29227: laivatarvikemäärien alukseen ottami- työajan lisäksi voidaan merimies velvoittaa
29228: sen aiheuttamaa työtä; suorittamaan laivatyötä, kun on kysymyk-
29229: Taloushenkilökuntaan kuuluvan meri- sessä:
29230: miehen varsinaiseen työaikaan nähden a) työ, joka on ehdottomasti tarpeen
29231: aluksen saapuessa satamaan tai lii:htiessä alusta, ihmishenkeä tai tavaraa uhkaavan
29232: sieltä on noudatettava 6 § :n säännöksiä. vaaran takia;
29233: b) työ, jota päällikkö vaatii hädässä ole-
29234: 8 §. vien muiden alusten tai henkilöiden avus-
29235: Aluksen ollessa satamassa on tamiseksi;
29236: a) muun kuin taloushenkilökuntaan kuu- c) osanotto sellaisiin pelastusvene- ja
29237: luvan merimiehen varsinainen työaika .enin- palosaminutus- tai muihin vastaavanlaisiin
29238: tään 8 tuntia vuorokaudessa, paitsi lauan- harjoituksiin sen mukaan kuin siitä erik-
29239: taisin ja pyhäaattoina enintään 4 tuntia seen on säädetty; .
29240: vuorokaudessa ja enintään 44 tuntia vii- d) aluksen paikan määrääminen, sääha-
29241: kossa; vaintojen tekeminen ja vahtivuorojen ta-
29242: b) taloushenkilökuntaan kuuluvan meri- vanmukainen vaihtaminen.
29243: miehen varsinainen työaika vuorokaudessa" Laivatyöstä, jota merimies suorittaa tä-
29244: enintään 8 tuntia ja yksinomaan matkus- män pykälän a, b ja c kohtien säännösten
29245: tajain palvelua varten toimeenotetun, mat- perusteella, ei hänellä, jollei toisin ole
29246: kustajain ollessa aluksessa, enintään 10 sovittu, ole oikeutta saada eri korvausta.
29247: tuntia vuorokaudessa 14 tunnin jakson ai-
29248: kana, kuitenkin enintään 44 tuntia viikossa. 11 §.
29249: Muun kuin taloushenkilökuntaan kuulu- Sen lisäksi mitä II luvussa säädetään
29250: van merimiehen varsinainen työaika aluk- voidaan merimies velvoittaa korvauksesta
29251: sen ollessa satamassa on sijoitettava kello 6 suorittamaan muutakin kuin 10 § :ssä mai-
29252: ja kello 18 väliselle ajalle ja taloushenkilö- nittua laivatyötä ( ylityö).
29253: kuntaan kuuluvan merimiehen varsinainen Ylityötä älköön tehtäkö säännöllisesti
29254: työaika arkipäivänä kello· 5 ja kello 19 päivittäin aluksessa, jonka bruttovetoisuus
29255: sekä pyhäpäivänä kello 6 ja kello 19 väli- on vähintään 500 rekisteritonnia~
29256: X,D. - .Jokinen y. m. 661
29257:
29258: Aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vä- tään, olkoon mität.ön, jollei se perustu
29259: hintään 500 rekisteritonnia, saadaan meri- 13 § :ssä mainittuun valtioneuvoston myön-
29260: miestä käyttää ylityöhön enintään 18 tun- tämään poikkeukseen.
29261: tia viikossa, kuitenkin niin, että ylityötä ei
29262: saa teettää siinä määrin, että merimiehen 15 §.
29263: laivatyöaika samana vuorokautena sen joh- Kultakin päivältä, jona ylityötä on suo-
29264: dosta tulisi pitemmäksi kuin 16 tuntia. ritettu, on päällikön tai, hänen valvontansa
29265: Edellä tässä pykälässä säädettyä rajoi- alaisena ja hänen vastuullaan, perämiehen,
29266: tusta ei sovelleta ylityöhön, joka vaaditaan: konemestarin tai talousosaston esimiehen
29267: a) tarpeellisen vahtipalveluksen suorit- viimeistään seuraavana pmvana tehtävä
29268: tamiseksi; ylityöstä merkintä erityiseen merenkulku-
29269: b) satamaviranomaisten määräämän toi- hallituksen vahvistaman kaavan mukaiseen
29270: menpiteen suorittamiseksi; ylityöpäiväkirjaan.
29271: c) sellaisen laivatyön suorittamiseksi, Älköön ketään, jolle oikeutensa valvomi-
29272: joka aiheutuu matkan kestäessä tapahtu- seksi on tarpeellista, kiellettäkö saamasta
29273: neesta laivaväen vähenemisestä; tai tarpeellista tietoa ylityöpäiväkirjan sisäl-
29274: d) muun sellaisen laivatyön suorittami- lyksestä ja kirjallista otetta siitä. Laivan-
29275: seksi, joka ei siedä viivytystä ja joka on isännän on säilytettävä ylityöpäiväkirja
29276: tehtävä aikana, jolloin merimies ei muu- vähintään viisi vuotta sen päättämisestä ja,
29277: toin tämän lain mukaan ole velvollinen jos siihen merkityn matkan johdosta sano-
29278: tekemään työtä. tussa ajassa pannaan vireille riita, kunnes
29279: riita on lainvoirnaisella tuomiolla ratkaistu.
29280: 12 §.
29281: Ylityökorvaus on, jollei toisin ole sovittu, 16 §.
29282: suoritettava rahassa. Kuitenkin voidaan Päällikön on huolehdittava siitä, että
29283: korvaus, kun on kysymys arkipäivänä toi- kappale tätä lakia on nähtävänä aluksessa.
29284: mitettavasta vahtipalveluksesta satamassa
29285: tai'kka sellaisen merimiehen työstä, jolla ei 17 §.
29286: ole rahapalkkaa, antaa myös vastaavan Tämän lain noudattamista valvoo asian-
29287: vapaa-ajan muodossa. omainen tarkastusviranomainen niinkuin
29288: Ylityökorvaus, joka suoritetaan rahassa, siitä asetuksella säädetään.
29289: on oleva tunnilta, kun ylityö on tehty arki-
29290: päivänä, vähintään 1/120 ja, kun se on 18 §.
29291: tehty pyhäpäivänä, vähintään 1/60 meri- Jos päällikkö käyttää merimiestä laiva-
29292: miehen kuukautisesta rahapalkasta. työhön vastoin tämän lain säännöksiä, ran-
29293: Ylityökorvaus on laskettava erikseen jo- gaistakoen sakolla.
29294: kaiselta kerralta, jona ylityötä on tehty. Samoin kuin päällikköä rangaistakoon
29295: Aloitettu tunti on korvattava täytenä tun- laivanisäntää, jos 1 momentissa mainittu
29296: tina. rikkomus on tapahtunut hänen tietensä tai
29297: suostumuksellaan.
29298: IV luku. Tässä pykälässä säädettyyn rangaistuk-
29299: seen älköön tuomittako, jos voidaan näyt-
29300: Er·inäiset säännökset. tää, ettei satamassa, jossa alus viimeksi
29301: 13 §. kävi, voitu saada sitä kaikin puolin riittä-
29302: Valtioneuvostolla on valta palwttavain västi miehitetyksi laivatyön järjestämi-
29303: seik'kain vuoksi, kuultuaan merenkulkuhal- seksi tämän lain mukaisesti.
29304: litusta, sekä laivanvarustaja- ja merimies-
29305: järjestöjen suostumuksella, myöntää poik- 19 §.
29306: keuksia tämän lain työaikarajoituksista, Jos päällikkö, peram1es, konemestari, ta-
29307: mikäli on kysymys aluksista, joiden brutto- lousosaston esimies tai laivanisäntä rikkoo
29308: vetoisuus on vähemmän kuin 500 rekisteri- 15 § :n säännöksiä, rangaistakcon sakolla.
29309: tonnia.
29310: 14 §. 20 §.
29311: Merimiehen työsopimuksessa oleva ehto Jos päällikkö, hankkiakseen itselleen tai
29312: joka on huonompi kuin tässä laissa sääde~ toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen va-
29313: 662 X,9. - Merityöaika.
29314:
29315: hinkoa, on pitänyt väärin ylityöpäiväkirjaa 23 §.
29316: tai muuttanut sitä tahi sen hävittänyt, kät- Mitä merilaissa säädetään laillisesta tuo-
29317: kenyt taikka tehnyt mahdottomaksi lukea, mioistuimesta ja oikeudenkäynnistä meri-
29318: rangaistakoon sakolla tai enintään kahden oikeusjutuissa, koskee myös tämän lain mu-
29319: vuoden vankeudella. kaan käsiteltäviä asioita. Merilain 252
29320: Samoin rangaistakoon laivanisäntää, jos § :ssä mainittujen asiantuntijain läsnäolo
29321: hän on tehnyt itsensä syypääksi 1 momen- oikeudessa älköön kuitenkaan olko tarpeen,
29322: tissa mainittuun rikokseen tai jos siinä ellei oikeus jonkin asian kohdalta sitä käsi-
29323: mainittu rikos on tapahtunut hänen tie- tellessään toisin päätä ja suoritettakoon
29324: tensä tai suostumuksellansa. asiantuntijapalkkio tällöin valtion varoista
29325: Mitä tässä on sanottu päälliköstä, koskea niinkuin siitä asetuksella säädetään.
29326: myös perämiestä, konemestaria ja talous-
29327: osaston esimiestä.
29328: 24 §.
29329: 21 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
29330: Jos päällikkö laiminlyö 16 § :ssä säädetyn mikuuta 1949 ja sillä kumotaan 26 päivänä
29331: velvollisuutensa, rangaistakoon enintään huhtikuuta 1924 merimiehen työajasta an-
29332: kymmenellä päiväsakolla. nettu laki sekä valtioneuvoston päätökset
29333: työajasta rannikko- ja sisävesiliikenteeseen
29334: 22 §. käytettävissä alu.ksissa.
29335: Virallisen syyttäjän on pantava syyttee-
29336: seen tässä laissa mainitut rikokset.
29337:
29338: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
29339:
29340: Kalle Jokinen. Arvo Si:~velä.
29341: V. X'1.1.nrnalai11en. Juh.o Karvonen.
29342: ];j.lllO Roi:r.:c. Antto PrannHa.
29343: '"~.rttnr Ecs1drwn. Elli Stcnberg.
29344: 663
29345:
29346: X,1o. - Lak. al. N:o 80.
29347:
29348:
29349:
29350:
29351: Mustonen y. m.: Ehdotukset laeiksi metsä- ja uittotyöläis-
29352: ten työajasta ja työaikalain muuttamisesta.
29353:
29354:
29355: E d u s k u n n a ll e.
29356:
29357: Vuoden 1946 valtiopäivillä eduskunta työntekijäryhmällä. Näin senkin vuo:ksi,
29358: hyväksyi uuden työaikalain. Sitä ei kuiten- että metsä- ja uittotyöläiset muodostavat
29359: kaan sovelleta niissä liikkeissä, laitoksissa maamme oloissa valtavan suuren ja todella
29360: ja työaloilla suoritettavissa töissä, jotka on avainasemassa työskentelevän ammattikun-
29361: lueteltu lain 1 § :ssä. Näiden määräysten nan. Mikäli heidän työaikaansa ei saateta
29362: mukaan työaikalakia ei sovelleta m. m. ni- lain suojan alaiseksi, saattaa siitä olla seu-
29363: mettyihin metsä- ja uittotöihin. rauksena, että työntekijät alkavat yhä
29364: Lain nimeämien metsätöiden jättämistä suuremmin joukoin siirtyä toisille työ-
29365: työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle pe- aloille. Jossain määrin tällaista siirtymistä
29366: rusteltiin tällöin m. m. sillä, että ne yleensä on jo viime vuosina ollut havaittavissa.
29367: suoritetaan hajallaan niin laajalla alueella, Tämänkään syyn vuoksi asian järjestämi-
29368: että työajan noudattamisen valvonta niissä nen ei siedä viivyttelyä.
29369: .tuottaa ylivoimaisen suuria vaikeuksia. Sen jälkeen, kun Suomen Puunjalostus-
29370: Uittotöiden puolestaan katsottiin olevan teollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen
29371: siinä määrin vuodenajasta ja sääsuhteista Metsä- ja Uittotyöväen Liitto tekemällään
29372: riippuvaisia, että määrätynpituisen sään- työehtosopimuksella huhtikuun 18 päivältä
29373: nöllisen työajan noudattaminen niissä ei 1947 saattoivat säännöllisen työajan käy-
29374: siitä syystä ole mahdollista. täntöön työaikalain määräysten ulkopuo-
29375: Kun kysymys vuoden 1947 valtiopäivillä lelle jätetyissä uittotöissä, ovat epäilykset,
29376: toistamiseen eräiden lakialoitteiden perus- joita eduskunnalla aikaisemmin on ollut
29377: teella oli käsiteltävänä, hylkäsi eduskunta säännöllisen työajan soveltuvaisuudesta näi-
29378: silloinkin tehdyt aloitteet, mutta lausui hin töihin, osoittautuneet aiheettomiksi. Ei
29379: kuitenkin hallitukselle toivomuksen, että se ole näinollen olemassa mitään perusteltua
29380: ryhtyisi asian vaatimiin toimenpiteisiin ja aihetta jättää metsä- ja uittotyöläisten työ-
29381: antaisi eduskunnalle esityksen asiasta. Täl- aikaa enää lailla säännöstelemättä. Kun
29382: laista esitystä ei eduskunnalle kuitenkaan kuitenkin yleisen työaikalain eräiden mää-
29383: hallituksen puolesta ole jätetty, eikä ole räysten soveltaminen metsä- ja uittotöihin
29384: tiedossa, tullaanko lähiaikoina niin teke- saattaa tuottaa vaikeuksia, olisi näissä töissä
29385: määnkään. säännöllinen työaika säännösteltävä erityi-
29386: Samat syyt, joiden vuoksi on katsottu sellä .lailla. Mikäli näin tapahtuu, tulisi
29387: välttämättömäksi rajoittaa säännöllistä työ- samalla eräiden uittotöiden työaikaa sään-
29388: aikaa melkein kaikilla muilla työaloilla, nöstelevat määräykset poistaa yleisestä työ-
29389: vaativat, että työntekijät myös tällä alalla aikalaista tekemällä tarvittavat muutokset
29390: kiireellisesti saatetaan saman suojan alai- sen 1 §:ään.
29391: seksi. Näin sitä suuremmalla syyllä, kun Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
29392: olosuhteet, joissa metsä- ja uittotyöläiset
29393: joutuvat työskentelemään, ovat vaikeammat että Ed1tskunta hyväksyisi senraa-
29394: ja työ raskaampaa kuin monella muulla vat lakiehdotukset:
29395: 664 X,1 o. - ~letsätöiden työaika.
29396:
29397:
29398:
29399: Laki
29400: metsä- ja. uittotyöläisten työajasta.
29401: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29402: 1 luku. neet työnantajan johdon ja valvonnan alai-
29403: Lain soveltamisala. sina tekemään jonkin työn, sekä heidän
29404: työnantajan suostumuksella avuksensa työ-
29405: 1 §. hön ottamiaan työntekijöitä.
29406: Tämän ,lain alaisia ovat metsä- ja uitto-
29407: työt, joissa yksi tai useampi henkilö, työn- 4 §.
29408: tekijä, palkasta tekee työtä toisen, työn- Työntekijänä tätä lakia sovellettaessa ei
29409: antajan, lukuun tämän johdon ja valvon- pidetä:
29410: nan alaisena. 1. henkilöä, j<Yka elää vakinaisesti työn-
29411: Metsä- ja uittotöihin luetaan: antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen
29412: 1. puiden kaato, kannonnosto, metsässä aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa
29413: tapahtuva puutavaran valmistus ja käsit-' tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto-
29414: tely, hiilto ja tervan valmistus, jotka eivät lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun
29415: tapahdu tehdasmaisesti sekä metsäteiden tässä mainitun puoliso, ja
29416: rakentaminen ja kunnossapito, 2. sellaista työnjohdossa tai -valvojana
29417: 2. puutavaran ·kuljetus metsästä uitto-, tai vastaavassa asemassa olevaa henkilöä,
29418: jalostus- tai jakelupaikkaan tahi pysyväi- joka ei osallistu tai joka vain tilapäisesti
29419: seen varastoimispaikkaan taikka paikkaan, osallistuu johdettaviensa tai valvottaviensa
29420: josta se kuormataan moottoriajoneuvoon, työntekijäin työhön.
29421: alukseen tai rautaHevaunuun,
29422: 3. metsänhoito- ja kuivatustyö, metsän- 5 §.
29423: arviointi ja metsänleimaus, Virallisen syyttäjän tai valtion ammat-
29424: 4. muu näihin verrattava tai näihin lä- tientarkastajan taikka työnantajain ja
29425: heisesti liittyvä, metsässä 1moritettava työ, työntekijäin liittojen pyynnöstä on työneu-
29426: sekä voston ratkaistava, onko työtä tai työn-
29427: 15. puutavaran uitto ja uittoväylien kun- tekijää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia
29428: nostaminen. on sovellettava.
29429: 2 §. Valtion ammattientarkastajan on, milloin
29430: Tämä la:ki ei koske: asianosainen sitä vaatii, saatettava 1 mo-
29431: 1. maatalouden välittömässä yhteydessä mentissa
29432: mainittu kysymys työneuvoston
29433: ratkaistavaksi, jollei asiaa muuten ole pi-
29434: tai sen välitöntä käyttöä varten suoritetta- dettävä ilmeisen selvänä.
29435: vaa metsä- ja uittotyötä, Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian
29436: 2. työtä, johon sovelletaan lakia merimie- ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta
29437: hen työajasta tai työajasta rannikko- ja kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tä-
29438: sisävesiliikenteeseen käytetyissä aluksissa män kysymyksen ratkaisemisen työneuvos-
29439: annettuja määräyksiä, tolle, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai
29440: 3. metsänvartiointia, palotorjuntaa ja asianosainen sitä vaatii; ja päättäköön tuo-
29441: uudisalojen kulotusta, sekä mioistuin asian vasta sen jälkeen, kun työ-
29442: 4. tilapäistä työtä, missä samanaikaisesti neuvoston ratkaisu on sille toimitettu.
29443: on enintään neljä työntekijää ja joka kes-
29444: tää yhtäjaksoisesti kauintaan 6 työpäivää.
29445: 2 luku.
29446: 3 §.
29447: Tämän lain säännöksiä on sovellettava Säännöllinen työaika.
29448: kahdeksantoista vuotta täyttäneisiin työn- 6 §.
29449: tekijöihin, niin myös nuorerripiin työnteki- Työntekijän säännöllinen työaika on
29450: jöihin sillä tavoin kuin siitä on 7 luvussa kauintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 47
29451: erikseen säädetty. tuntia työviikossa.. Työviikko lasketaan
29452: Tämä laki koskee myös työntekijöitä, alkavaksi maanantaiaamuna klo 0.00 ja
29453: jotka yhteisesti, työkuntana, ovat sitoutu- päättyvän lauantai-iltana klo 24.00 ..
29454: X,10. - Mustonen y. m. 660.
29455:
29456: Edellisen momentin määräyksistä poike- 11 §.
29457: ten on työntekijällä tehdessään urakkapal- Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai
29458: kalla metsätyötä oikeus määrätä työaika muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie-
29459: harkintansa mukaan. tää, on aiheuttanut keskeytyksen tämän
29460: Jos säännöllinen työaika jonakin viikon- lain alaisten töitten säännöllisessä kulussa
29461: päivänä on 8 tuntia lyhempi, voidaan sitä tahi vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen kes-
29462: muuna saman viikon päivänä pidentää vas- keytykseen taikka hengen, terveyden ta:l
29463: taavasti, ei kuitenkaan enemmän kuin kah- omaisuuden joutumiseen vaaranalaiseksi,
29464: della tunnilla ja sallittua viikkotuntien saatakoon siinä määrin kuin mainitut syyt
29465: lukumäärää lisäämättä. vaativat, pidentää 6 ja 7 §: ssä säädettyjä
29466: työaikoja, ei kuitenkaan kauemmin kuin
29467: 7 §. neljän viikon aikana. Tällaisesta työajan
29468: Sen estämättä, mitä 6 § :ssä on säädetty ;pidennyksestä sekä sen syystä, laajuudesta
29469: '.'llorokautisesta ja viikottaisesta työajasta, ja todennäköisestä kestävyydestä on työn-
29470: saatakoon säännöllinen työaika puutavaran antajan viivytyksettä tehtavä kirjallinen
29471: uittotöissä, lukuunottamatta töitä uittoväy- ilmoitus asianomaiselle valtion ammattien-
29472: lien pysyväisillä erottelu- ja lajittelupai- tarkastajalle, joka voi tutkittuaan asian
29473: koilla, järjestää niin, että se kolmen viikon joko jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan
29474: pituisena ajanjaksona on enintään 141 tai ryhtyä toimenpiteisiin pidennyksen
29475: tuntia. rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.
29476: 8. §. Tässä pykälässä mainittua hätätyötä äl-
29477: Työneuvosto voi harkintansa mukaan köön luettako 10 §: ssä tarkoitettuun yli työ-
29478: yksityistapauksissa antaa luvan poiketa 6 ja aikaan.
29479: 7 pykälän säännöksistä:
29480: 1. uittotyössä, 4 luku.
29481: 2. jos jokin, tämän lain alainen työ on Lepoajat.
29482: laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan 12 §.
29483: vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan Työntekijälle on viikon aikana annettava
29484: kuluessa, jona työntekijän on oltava val- vähintään 30 tuntia kestävä y:htäjaksoinen
29485: miina työhön, tai viikko lepo.
29486: 3. jos työllä edistetään suurta julkista Uittotöissä, paitsi uittoväylien pysyväi-
29487: etua. sillä erottelu- ja lajittelupaikoilla, saadaan
29488: 9 §. kuitenkin viikkolepo järjestää niin, että sitä
29489: Työaikaan iluetaan kulkeminen tai kulje- kolmen viikon aikana tulee keskimäärin 30
29490: tus työnantajan määräämästä lähtöpaikasta tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tun-
29491: varsinaiseen työn suorittamispaikkaan, mi- tia kullakin kerralla.
29492: käli työntekijälle ei jo muun lain perus- Tämän pykälän säännöksistä voidaan
29493: teella suoriteta tästä korvausta. Muussa tehdä poikkeuksia 11 § : ssä tarkoitetuissa
29494: tapauksessa ei matkaan käytettyä aikaa tapauksissa, niin myös milloin työn laatu:
29495: lueta työaikaan, vaikka. siitä olisikin sovittu ei salli joidenkin työntekijäin täydellistä
29496: suoritettavaksi korvausta. työstä vapauttamista. ,Jos erimielisyyttä
29497: ilmaantuu siitä, onko työn laatu sellainen
29498: 3 luku. kuin edellä on sanottu, voidaan kysymys
29499: alistaa työneuvoston ratkaistavaksi.
29500: Säännöllisen työajan ylittäminen.
29501: 10 §. 13 §.
29502: Työntekijää olkoon lupa hänen suostu- Jos työaika vuorokaudessa on 7 tuntia
29503: muksellaan pitää ylityössä 6 §: ssä sanotun pitempi, on työntekijälle annettava työn
29504: työajan lisäksi kauintaan 24 tuntia kahden aikana ainakin yksi vähintään tunnin kes-
29505: viikon aikana ja uittotyössä 7 § : ssä sano- tävä ja uittotöissä vähintään puoli tuntia
29506: tun työajan lisäksi 72 tuntia, paitsi puro- kestävä lepoaika. Tämä ei kuitenkaan
29507: uitossa 108 tuntia kolmen viikon aikana, koske sellaisia työntekijöitä, joiden työpai-
29508: kuitenkin niin ettei ylityötuntien määrä kalla olo on työn jatkumiselle välttämä-
29509: kalenterivuoden aikana nouse 350 suurem- töntä, mutta on näillekin varattava tilai-
29510: maksi. suus aterioida työn aikana.
29511: 84
29512: 544/48
29513: t666 X,10. - MetsätöidH. työaika.
29514:
29515: Lepoaikaa älköön luetta:ko työaika~~· )o~ 15 §.
29516: työntekijä saa sinä aikana esteettomasti Työstä, jota tehdään työnantajan vaati-
29517: poistua työpaikalta. muksesta sunnuntaina tai muuna kirkolli-
29518: sena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä tai
29519: 5 luku. vapunpäivänä, on maksettava kaksinkertai-
29520: nen palkka. Jos työ on ylityötä tai hätä-
29521: Korotettu palkka. työtä, on siitä lisäksi suoritettava 14 § :ssä
29522: 14 §. säädetty korotus, joka lasketaan työnteki-
29523: Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään jän korottamattomasta palkasta.
29524: ·6 § :ssä mainitun vuorokautisen työajan li- Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäi-
29525: säksi on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta väksi luetaan tässä laissa vuorokausi, joka
29526: '
29527: maksettava viidelläkymmenellä Ja . seuraa- alkaa kello 0.00 sanotun päivän vastaisena
29528: vilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu yönä.
29529: palkka. Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä
29530: Sama olkoon laki, milloin työntekijät työtä sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäi-
29531: tehdessään metsätyötä ura:kkapalkalla on vänä, älköön koetettako pakottaa siihen.
29532: määrätty olemaan työssä :kauemmin kuin Tämä ei kuitenkaan koske työtä, jota sen
29533: 6 § :n 1 momentissa on ed!ellytetty. laadun vuoksi tehdään säännöllisesti kaik-
29534: Milloin vuorokautta pidemmän ajanjak- kina viikonpäivinä.
29535: son säännöllinen työaika on rajoitettu sekä Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
29536: työ on jatkunut koko sellaisen ajanjakson, tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi
29537: on ylityötunneilta, jotka nousevat enintään jolla edellä mainittu korotettu palkka si-
29538: puoleen ajanjakson aikana sallitusta enim- sällytetään peruspalkkaan, on mitätön.
29539: mäismäärästä, maksettava viidelläkymme- 16 §.
29540: nellä ja seuraavilta ylityötunneilta sadalla Oikeus korotettuun palkkaan on rauen-
29541: prosentilla korotettu palkka. Jollei työ- nut, jollei kannetta ole nostettu vuoden
29542: suhde ole jatkunut koko ajanjaksoa ja kes- kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
29543: kimääräinen työaika työhön käytettyinä jolloin sellainen oikeus syntyi.
29544: Yuorokausina .on kahdeksan tuntia pitempi,
29545: on vuorokauden kahdelta ensimmäiseltä 6 luku.
29546: keskimääräiseltä ylityötunnilta maksettava Yötyö.
29547: -viidelläkymmenellä ja seuraavilta sadalla
29548: prosentilla korotettu palkka. 17 §.
29549: Työ, jota tehdään kello kahdenkymme-
29550: Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainit- nenyhden ja kuuden välisenä aikana, on yö-
29551: tua palkan korotusta työstä, josta. palkka työtä ja on sitä lupa teettää seuraavissa
29552: on määrätty tuntia pidemmältä ajanjak- tapauksissa:
29553: solta, on tunnilta suoritettava peruspalkka 1. työssä, joka on järjestetty ka,hteen
29554: laskettava siten, että sopimuksenmukainen taikka useampaan vuoroon,
29555: palkka jaetaan säännölliseen työhön kiiyte- 2. työssä, jossa luonnon- ja työolosuh-
29556: tyllä tuntimäärällä. Työssä, jota suorite- teet haittaavat työn suoritusta päivän ai-
29557: taan kappale- tai urakkapalkalla, lasketaan kana,
29558: ' tuntipalkka siten, että kappale- tai urakka- 3. työssä, jota sen laadun vuoksi yleensä
29559: palkka jaetaan kappaleen valmistamiseen joudutaan suorittamaan yöaikaan,
29560: tai urakan suorittamiseen käytetyllä tunti- 4. 11 § :ssä mainitussa hätätyössä, sekä
29561: määrällä, jollei työneuvosto ole hakemuk- 5. työneuvoston luvalla ja sen määrää-
29562: sesta muuta perustetta vahvistanut. Jos min ehdoin muissakin töissä, joissa työn
29563: pallrJmukseen sisältyy luontaisetuja, on ne laatu tai muut pakottavat syyt sitä vaati-
29564: otettava huomioon palkan korotusta lasket- vat.
29565: taessa. Edellä 1 n!omentissa mainituissa töissä,
29566: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle jotka on järjestetty kahteen tai useampaan
29567: tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi vuoroon, tulee vuorojen, ellei työneuvosto
29568: jolla edellä mainittu korotettu palkka sisäl- ole myöntänyt siitä poikkeusta, säännölli-
29569: lytetään peruspalkkaan, on mitätön. sesti vaihtua ja joka viikko muuttua.
29570: X,10. - ~Iustonen y. m. 667
29571:
29572: 18 §. tuun nähden on mahdollista, laadittava
29573: Naisten pitäminen työssä kello kahden- työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan aika,
29574: kymmenenyhden ja kuuden välisenä aikana milloin työ alkaa ja päättyy, sekä ruokailu-
29575: on kielletty muissa kuin 11 § : ssä ja 17 § : n ja lepoajat.
29576: 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa Työnantajan on pidettävä luetteloa teh-
29577: töissä ja tapauksissa. dystä hätä- ja ylityöstä sekä niistä makse-
29578: Jos erikoiset syyt niin vaativat, olkoon tusta korotetusta palkasta. Luetteloon on
29579: työneuvostolla valta määräajaksi, kauintaan merkittävä myös· sunnuntaina ja kirkollisena
29580: kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, myöntää juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun-
29581: poikkeuksia 1 momentissa säädetystä kiel- päivänä tehty työ ja siitä maksettu koro-
29582: losta. tettu palkka.
29583: Edellä 2 momentissa mainittu luettelo on
29584: 7 luku. vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomai-
29585: sille ja työntekijäin luottamusmiehelle sekä
29586: Lapset ja mwret henkilöt. pyynnöstä kirjallisesti annettava työnteki-
29587: 19 §. jälle tai hänen valtuutetulleen tieto työnte-
29588: Lapsella tarkoitetaan tässä laissa hen- kijää koskevista, luettelossa olevista merkin-
29589: kilöä, joka ei ole täyttänyt viittätoista nöistä.
29590: vuotta, ja nuorella henkilöllä henkilöä, Työtuntijärjestelmästä on tarkastusviran-
29591: joka on täyttänyt viisitoista, mutta ei kah- omaisille pyydettäessä toimitettava jäljen-
29592: deksaatoista vuotta. nös.
29593:
29594: 20 §. 24 §.
29595: Neljäätoista vuotta nuorempaa lasta äl- Jokaisella tämän lain alaisella työmaalla
29596: köön käytettäkö tämän lain alaiseen työhön. on työnantajan toimesta pidettävä sopivassa
29597: Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia tila- paikassa työntekijäin nähtävinä tämä laki
29598: päisiä metsänhoitotöitä, joissa yleensä voi- ja sen nojalla annetut toimeenpanomää-
29599: daan käyttää myös lapsia. räykset sekä asianomaisen viranomaisen
29600: päätös niistä ehkä myönnetyistä poikkeuk-
29601: 21 §. sista, niin myös käytännössä oleva työtun-
29602: Lasta älköön pidettäkö työssä enemmän tijärjestelmä.
29603: ikuin kuusi tuntia vuorokaudessa ja kolme-
29604: kymmentäkuusi tuntia viikossa, älköönkä 25 §.
29605: nuorta henkilöä enemmän kuin kahdeksan Tämän lain noudattamista valvovat am-
29606: tuntia vuorokaudessa ja neljäkymmentäseit- mattientarkastusviranomaisct.
29607: semän tuntia viikossa.
29608: Ilman ainakin yhtä säännöllistä, vähin- 26 §.
29609: tään tunnin kestävää lepohetkeä, älköön Työnantajaa, joka rikkoo 6-13 taikka
29610: lapsen työ jatkuko enempää kuin kolme 20-22 § :ssä olevia työaikaa koskevia sään-
29611: tuntia. nöksiä taikka muusta syystä kuin maksu-
29612: kyvyttömyyden johdosta laiminlyö 14 tai
29613: 22 §. 15 § :ssä säädetyn ylityö-, hätätyö- tai sun-
29614: Lasta älköön pidettäkö työssä ennen kello nuntaityökorvauksen suorittamisen, ran-
29615: seitsemää aamulla eikä jälkeen kello yhdek- gaistakoen sa:kolla. Milloin rikkomus on
29616: säätoista illalla, älköönkä nuorta henkilöä tapahtunut ammattientarkastusviranomai-
29617: ennen kello kuutta aamulla eikä jälkeen sen huomautuksesta huolimatta tai asian-
29618: kello yhdeksäätoista illalla. haarain ollessa muutoin raskauttavat, ol-
29619: koon rangaistus vähintään kymmenen päi-
29620: väsakkoa tai enintään kuusi kuukautta
29621: 8 luku. vankeutta.
29622: Erinäisiä säännöksiä. Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen
29623: tai toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen
29624: 23 §. vahinkoa on pitänyt väärin 23 § :n 2 mo-
29625: Jokaista tämän lain alaista työmaata mentissa mainittua luetteloa tai muuttanut
29626: varten on työnantajan, milloin se työn laa- sitä tai sen hävittänyt, kätkenyt taikka teh-
29627: 668 X,l,O. - Metsätöiden työaika.
29628:
29629: nyt mahdottomaksi lukea, rangaistakoon 27 §.
29630: sakolla tai enintään kuuden kuukauden van- Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
29631: keudella. rallisen syyttäjän pantava syytteeseen, 14
29632: Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen ja 15 sekä, 20--22 §: ssä mainituissa tapauk-
29633: nojalla annettuja määräyksiä tahi jos työn- sissa ainoastaan, milloin asianomistaja on
29634: tekijä ilman pätevää syytä kieltäytyy teke- ilmoittanut rikkomuksen syytteeseen panta-
29635: mästä 11 § :ssä mainittua hätätyötä, ran- vaksi.
29636: gaistakoen enintään kahdellakymmenellä
29637: päiväsakolla. 28 §.
29638: Jos työnantajan edustaja havaitaan syy- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
29639: pää:ksi tässä pykälässä mainittuun rikko- tamisesta voidaan antaa asetuksella.
29640: mukseen eikä sitä samalla voida lukea työn- Tämä laki tulee voimaan päivänä
29641: antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan kuuta 194 .
29642: edustajaa.
29643:
29644:
29645: Laki
29646: työaikalain muuttamisesta.
29647: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun
29648: työaikalain (604/46) 1 § näin kuuluvaksi:
29649: 1 §. teta itsenäisinä yrityksinä, ja välittömästi
29650: Tämän lain alainen on liike, laitos ja niiden yhteydessä toimitettava rakennusten
29651: yritys, jossa yksi tai useampi henkilö, työn- sekä muukin maataloustyöntekijäin ja hei-
29652: tekijä, palkasta tekee työtä toisen, työnan- hin verrattavassa asemassa olevien henki-
29653: tajan, lukuun tämän johdon ja valvonnan löiden asuntojen rakentaminen, kunnossa-
29654: alaisena. pito ja korjaaminen maaseudulla, niin myös
29655: Lain alaisia eivät kuitenkaan ole: itsenäisenäkin harjoitettu puutarhan- ja
29656: 1) liike, laitos tai yritys, jos siinä ei ole eläintenhoito;
29657: muita työntekijöitä kuin työnantajan talou- 5) kotitalous;
29658: dessa vakinaisesti elävä, hänelle tai hänen 6) kalastus ja siihen välittömästi liittyvä
29659: aviopuolisolleen suoraan takenevassa tai saaliin käsitteleminen;
29660: etenevässä polvessa sukua oleva henkilö tai 7) talonmiehen työ;
29661: hänen ottolapsensa, ottovanhempansa tahi 8) liikkeet, laitokset, yritykset ja työt,
29662: jonkun tässä mainitun puoliso; joissa noudatettavasta työajasta on laissa
29663: 2) työ, jota työntekijä tekee kotonaan; erikseen säädetty tahi jotka muun työaikaa
29664: 3) sellaisessa liikkeessä, laitoksessa tai koskevan lain alaan kuuluvina on siinä va-
29665: yrityksessä, jonka varsinaiseen toimintaan pautettu työajan rajoituksista.
29666: ei kuulu työntekijäin käyttäminen, suori- Leipomotyöhön on tätä lakia sovellet-
29667: tettu tilapäinen työ, missä samanaikaisesti tava, sikäli kuin siitä ei ole erikseen sää-
29668: on enintään neljä työntekijää ja joka kes- detty.
29669: tää kauintaan kuusi työpäivää;
29670: 4) maatalous, sen välittömässä yhtey-
29671: dessä suoritettavat työt ja sen sivuelinkei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
29672: not, mikäli viimeksi mainittuja ei hm·joi- kunta 19
29673:
29674: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
29675:
29676: Johannes Mustonen. Paavo Leskinen.
29677: Hannes Tauriainen. Esa Hietanen.
29678: Fano Tainio. Toivo Friman.
29679: Martti Leskinen.
29680: 669
29681:
29682: X,11. - Lak. al. N:o 81.
29683:
29684:
29685:
29686:
29687: Karvonen y. m.: Ehdotus laiksi metsätalcntStyöväen koti-
29688: asunto-olojen parantamisesta.
29689:
29690:
29691: E d u s k u n n a 11 e.
29692:
29693: Metsätyöläisistä eli n. s. ,jätkistä" on :Sikäli kuin edellä mainittua sosiaalista
29694: kansamme keskuudessa sellaista käsitystä, ohjelmaa voitaisiin toteuttaa, hyötyisi siitä
29695: että he ovat kulkurielämään niin mielisty- myös suuresti ne, jotka metsiä omistavat
29696: neitä, etteivät vakinaista kotia kaipaakaan. ja hakkauttavat. Kantametsätyömiehistö on
29697: Tällainen käsitys on kuitenkin virheelli- välttämätön voimistuvalle metsätaloudelle.
29698: nen. Tosiasia on, että heidän kulkurielä- Jos tällainen haja-asutukselle järjestetty
29699: mänsä on suurelta osalta pakon sanelemaa. ammattikunta saataisiin muodostetuksi, olisi
29700: Kail~ki metsätyömiehet eivät kuitenkaan ole heidän asunnoistaan suuri hyöty myös
29701: kodittomia kulkureita, vaan perheellisillä niille työläisille ja metsäammattimiehille,
29702: miehillä on joko vuokra- tai omat asunnot. jotka tilapäistehtävissä tarvitsevat a;suntoa
29703: Nämä asunnot ovat usein pirttipahasia ja ja ruokaa syrjäisillä saloilla yöpyessään.
29704: sijaitsevat tavallisesti syrjässä asutuskes- Ottaen huomioon metsätaloustyöväen suu-
29705: kuksista. Näissä kodeissa vietetään yleensä ren lukumäärän ja heidän puutteellisen ta-
29706: hyvin puutteellista elämää ja lisäksi metsä- loudellisen asemansa, tulisi edellä suunni-
29707: työmiesten vaimot joutuvat pitkiä aikoja teltu toiminta vaatimaan paljon varoja.
29708: lastensa kanssa olemaan vailla perheen pää- Asteettain toteutettuna se ei kuitenkaan
29709: miehen turvaa, miehen ollessa yhtäjaksoi- olisi ylivoimainen tehtävä. Ohjelma Dlisi
29710: sesti monia viikkoja ansiotöissä kaukaisilla toteutettava sekä työväen omatoimisuuteen
29711: metsä työmailla. perustuvana toimenpiteenä, että myös yksi-
29712: Kun metsätyömiesten mökit vuosikymme- tyisten työnantajien ja valtion avustuksina.
29713: niä ovat pysyneet ala-arvoisessa kunnossa Kun työantajien ja valtion lahjapalkkiot
29714: ja tukehduttavan ahtaina, todistaa se pal'- perustuisivai työntekijäin hakkaaman puu-
29715: haiten sitä, että tämän alan työväen ansiot tavaran paljouteen, olisi siitä seurauksena
29716: ovat olleet riittämättömiä. Sodan päätty- sekä työntulosten että ansioitten suurene-
29717: misen jälkeen toimitetut metsätyöpalkkojen minen, hyödyttäen siis sekä työnantajaa
29718: korotuksetkaan eivät ole voineet tätä asun- että työntekijää. Lahjapalkkioiden käyttöä
29719: tokurjuutta poistaa, siitä tunnetusta syystä, olisi luonnollises.ti tarkkailtava, niin että
29720: että elin- y. m. tarvikkeiden hinnat ovat niiden avulla todella uusia asumuksia syn-
29721: nousseet samassa suhteessa - toisinaan tyisi, uutta viljelysmaata raivattaisiin ja
29722: enemmänkin - kuin palkat. vanhoja rakennuksia laajennettaisiin ja
29723: Kun harkitaan toimenpiteitä tämän asian- korjattaisiin.
29724: tilan korjaa;miseksi, niin voitaisiin tehtävä Jotta tällainen sosiaalinen asuntohuolto
29725: jakaa kahteen päälinjaan: saisi tarpeellista vakavuutta myös työläis-
29726: 1) olisi perustettava uusia n. s. kanta- ten taholta, olisi heiltä tilinmaksun yhtey-
29727: metsätyöläisten a;suntoja sellaisille seu- dessä pidätettävä pieni erä palkasta tähän
29728: duille, joissa voimistuva metsätalous voi tarkoitukseen.
29729: tarjota jatkuvasti työtilaisuuksia ja joissa Edellä esitetyn mukainen asuntohuolto tu-
29730: olisi mahdollisuutta myös pienviljelykseen. lisi pääasiallisesti kohdistumaan maamme
29731: 2) olisi laajennettava ja korjattava met- pohjoisosaan ja itäiselle rajaseudulle, jossa
29732: sätyöläisten ränsistyneitä ja ahtaita asun- metsätaloustyöväen asunto-olotkin ovat kaik-
29733: toja ja avustettava heitä karjan ja viljel- kein huonoimmat. Kun valtio näillä seu-
29734: lyn maan lisäämisessä. duilla on suurin metsänomistaja, tulisi
29735: 670 X,11. - :!VIetsätyi)ilästen kodit.
29736:
29737: uusia metsätaloustyöväen asuntoja raken- myös muille työnantajille asetetaan velvol-
29738: nettavaksi juuri valtion maille. Metsähalli- lisuuksia eikä ainoastaan valtiolle, sillä
29739: tuksen tähänastinen kankea asutuspolitiikka puutavarayhtiöt tulevat suuresti hyöty-
29740: on tätä vaikeuttanut ja sen johdosta on ai- mään siitä, jos kantametsätyömiehistö saa-
29741: kaisemmin eduskunnalle jätetty lakiesitys- daan muodostetuksi vakinaisille metsätalous-
29742: kin suopeamman asutustoiminnan aikaan- alueille.
29743: saamiseksi. Tosin metsähallituksella on ol- Ottaen huomioon maamme nykyisen hei-
29744: lut aihettakin olla pidättyväinen uusien ti- kon taloudellisen kantokyvyn, olisi lainsää-
29745: lojen muodostamisessa, sillä uudisviljelijäin dännöllisin toimenpitein aluksi parannet-
29746: joukossa on ollut myös keinottelijoittt, jotka tava vaan metsätaloustöissä n. s. jalkamie-
29747: ovat käyttäneet rakennuslainoja väärin, hinä toimivien työläisten asunto-oloja. He-
29748: myyneet tilaan kuuluvan metsän ja muut- vos- ja automiesten asunto-olojen paranta-
29749: taneet sitten muille markkinoille. On kui~ minen samalla kertaa voisi käydä ylivoi-
29750: tenkin huomattava, että metsähallituksen maiseksi.
29751: tähänastisella asutuspolitiikalla ei ole tar- Edellä esitettyjen perustelujen nojalla
29752: koitettukaan kantametsätyömiehistön muo- ehdotamme,
29753: dostamista.
29754: On kohtuullista, että kysymyksessä ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29755: van asuntohuollon suunnittelussa alunperin van lakiehdotuksen:
29756:
29757: Laki
29758: metsätwloustyöväen kotiasunto-olojen parantamisesta.
29759: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29760: 1 §. 4 §.
29761: Yksityinen, yhteisö tai valtio, joka hak- Lahjapalk;kio, 25 % koko työansiosta muo-
29762: kauttaa ja ajattaa metsiä tai teettää jotain dostuu seuraavasti: Työntekijän osuus 5 %,
29763: muuta metsätaloudellista työtä, on velvolli- työnantajan osuus 10 % ja valtion osuus
29764: nen, tällaisia töitä tekeville n. s. jalkamie- 10%.
29765: hille palkkaa maksaessaan noudattamaan 5 §.
29766: tämän lain määräyksiä. J aikamieheksi las- Työntekijältä, joka ennen työhön :ryhty-
29767: ketaan myös toisen omistamaa hevosta, mistään on ilmoittautunut halukkaaksi te-
29768: uraklia- tai päiväpalkalla ajava työläinen. kemään työtä lahjapalkkiota saadakseen, on
29769: tilinmaksun yhteydessä pidätettävä 5%
29770: 2 §. koko työansiosta. Työnantajan on merkit-
29771: Työntekijä, joka tekee 1 § :ssä mainit- tävä lahjapalkkiotyökirjaan: pidätyssumma,
29772: tua työtä ja joka vakinaisesti asuu tai mistä summasta ·vähennys on toimitettu,
29773: aikoo ryhtyä asumaan harvaan asutulla mitä työtä on tehty, minkä ajan kuluessa
29774: metsätalousseudulla, on oikeutettu saamaan ja kuinka paljon.
29775: työansionsa lisäksi lahjapalkkiota uuden Samaan yhteyteen on merkittävä työn-
29776: asunnon rakentamista, vanhan asunnon laa- antajan osuus 10 % ja valtion osuus 10 %,
29777: jentamista tai korjausta, pellon raivausta, kumpikin erikseen koko työansiosta lasket-
29778: tai karjan lisäämistä varten. tuna.
29779: 3 §. 6 §.
29780: Palkkion saantia varten on työntekijän Työnantajan on kahden kuukauden ku-
29781: ennen työhön ryhtymistä työnantajalle il- luessa palkanmaksusta lukien lähetettävä
29782: moitettava, että hän aikoo päästä osalli- Metsähallituksen Huoltotoimistolle oikeaksi
29783: seksi lahjapalkkioista ja on työnantajan hä- todistettu tilitys ja rahat, työmiehiltä pidä-
29784: nelle siinä tapauksessa annettava ,Lahja- tetyistä eristä ja työnantajan osuudet lah-
29785: palkkiotyökirja". Työntekijän, hänen vai- japalkkioihin.
29786: monsa ja alle 16 vuoden ikäisten lastensa 7 §.
29787: yhteistyö otetaan huomioon lahjapalkkion Niistä varoista, jotka eduskunta vuosit-
29788: suuruutta laskettaessa. tain lahjapalkkioiden käytettäväksi myön-
29789: X,11. - Karvonen y. m. 671:
29790:
29791: tää, jaetaan metsähallituksessa valtion osuu- jaksi, lakkaa palkkioiden saanti siirtymis-
29792: det (10%) kuhunkin lahjapalkkioon ja ajasta lähtien.
29793: metsähallitus pitää yhteyttä niiden kuntien
29794: asutuslautakuntien kanssa, joiden alueella 10 §.
29795: lahjapalkkioiden saavat asuvat tai aikovat Metsähallituksen Huoltotoimistolle saapu-
29796: ryhtyä asumaan. Asutuslautakuntien tehtä- neita, työväeltä pidätettyjä palkkaeriä ja:.
29797: vänä on valvoa, että lahjapalkkiot tulevat samoin työnantajien maksamia lahjapalk-
29798: tässä laissa säädettyihin tarkoituksiin käy- kioeriä ei makseta takaisin, jos asianomai-
29799: tetyiksi. nen luopuu siitä aikeesta, jota varten hän
29800: 8 §. on ,lahjapalkkiotyökirjan" pyytänyt. Sel-
29801: Tämän lain noudattamisesta johtuvat toi- laiset erät luovutetaan sairaille ja invalii-
29802: mistomenot sekä lahjapalkkioiden käytön deille tässä laissa mainittuihin tarkoituk-
29803: valvomisesta johtuvat kulut maksetaan siin käytettäväksi.
29804: eduskunnan sitä varten myöntämistä va-
29805: roista. 11 §.
29806: 9 §. L&hempiä määräyksiä tämän lain toi~
29807: Jos työläinen, joka työsuhteen on aloitta- meenpanosta ja valvonnasta antaa sosiaali-
29808: nut ,jalkatyöläisenä", kesken työkautta ministeriö.
29809: siirtyy oman hevosen tai oman auton aja-
29810:
29811: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
29812:
29813: Juho Karvonen. Edvard Pesonen.
29814: Alpo Lumme. Kustaa Alanko.
29815: Urho Kulova.ara. Vilho Väyrynen.
29816: E. Pusa. Yrjö Kilpeläinen.
29817: Eino Raunio. Elli Nurminen.
29818: Arttur Koskinen. Varma K. Turunen.
29819: Arvo Sävelä. Kalle Kauhanen.
29820: J. F. Tolonen. Hilma Koivulahti-Lehto~
29821: 0. Muikku. Juho Kuittinen.
29822: Heikki Simonen.
29823: >672
29824:
29825: .X,12. - Lak. al. N:o 82.
29826:
29827:
29828:
29829:
29830: Torvi y. m.: Ehdotus laiksi lastenseimien ja lasten päic-i:i-
29831: kotien valtionavus-ta.
29832:
29833:
29834: E d u s k u n n a 11 e.
29835:
29836: Varojen myöntäminen johonkin sosiaali- lapsia. Niinpä esim. Talousneuvosto on
29837: -sen huollon alaan kuuluvaan tarkoitukseen ,talouspoliittisessa ohjelmassaan" pitänyt
29838: käsitetään tavallisesti vain yhteiskuntamo- tärkeänä naistyövoiman entistä runsaampaa
29839: Taalin velvoitteeksi vailla kansantaloudel- käyttöä ja tämän mahdolliseksi tekemiseksi
29840: lista merkitystä, korkeintaan toimenpiteeksi lastenseimien ja päiväkotien yleistämistä.
29841: myöhempien vielä suurempien menojen Lasten laitoshoitoa on kyllä vastustettu
29842: välttämiseksi, mutta näin ei asian välttä- sillä perusteella, että se ei olisi lapsen sie-
29843: mättä aina tarvitse olla. lulliselle kehitykselle otollista, mutta tähän
29844: Valtionvarainministeriön kansan talous- on sanottava, että se on joka tapauksessa
29845: i)Saston suorittaman tutkimuksen ,Suomen parempaa kuin lapsen hoidotta jättäminen
29846: tuotantovarat ja tuotantomahdollisuudet joko kaduille tai lukittujen ovien taakse.
29847: vuonna 1948" mukaan esim. kutomo- ja Laitoshoidon korvaaminen yksityishoidolla
29848: vaatetustavarateollisuudessa tarvittaisiin tai perhehoidolla ei ole mahdollista, koska
29849: täysitehoisen tuotannon aikaansaamiseksi hoitajia olkootpa kysymys nuorista tytöistä
29850: 1isätyövoimaa 8,300 henkilöä. Pahimpana tai vanhuksista enempää kuin hoitokoteja-
29851: esteenä yleensä teollisuuden tarvitseman kaan ei kertakaikkiaan ole saatavissa siinä
29852: lisätyövoiman hankkimiseksi on ilmennyt määrin, että se voitaisiin ottaa asiaa ratkai-
29853: v. 1946 toimitetun teollisuustiedustelun mu- sevana tekijänä huomioon. Jos pyrkimys
29854: kaan asuntojen puute. Mutta jos esimerkin naisten osapäivätyöhön tulee johtamaan
29855: -vuoksi katselisimme asiaa nimenomaan ku- tulokseen, ei se missään tapauksessa poista
29856: tomo- ja vaatetusteollisuuden kannalta, niin lastenseimien ja päiväkotien tarvetta, sillä
29857: voimme ensinnäkin todeta, että sen käyttä- lastenhan on joka tapauksessa saatava so-
29858: mästä työvoimasta n. 75% on naisia. Ny- piva hoito niiksi tunneiksi, jotka äiti on
29859: kyään on juuri kutomateollisuuden työn- työpaikalla.
29860: tekijättäristä erään n. s. edustavan tilasto- Maassamme on tarpeen vaatimana synty-
29861: tutkimuksen mukaan 32.3 % naimisissa ole- nyt tälläisiä laitoksia joko yksityisten tai
29862: via ja leskiä, eronneita y. m., joilla on 18 v. yhteisöjen eräissä tapauksissa myös kun-
29863: nuorempia lapsia on lisäksi 7.7 %. Jos teol- tien toimesta, mutta niiden määrä ei kui-
29864: lisuus voisi täydentää työvoimaansa nimen- tenkaan vastaa lähimainkaan tarvetta. Man-
29865: omaan paikallisella naimisissa olevalla nais- nerheimin <Lastensuojeluliiton v. 1946 suo-
29866: työvoima1la ei ainakaan pahin este työvoi- rittama kiertokysely osoitti, että lasten-
29867: mapulasta pääsemiseksi olisi asuntopula seimitilanne oli tyydyttävä vain 7: llä
29868: 'kuten e. o. tiedustelussa oli mainittu. Mutta 77 :stä kyselypaikkakunnasta, joina olivat
29869: sensijaan naimisissa olevat naiset, joilla kaupungit, kauppalat ja maaseutukeskuk-
29870: on pieniä lapsia, eivät voi päästä työhön, set. Niiden paikkakuntien joukossa, joilla
29871: vaikka heillä olisi halua ja perheen talou- oli riittämättömästi tai ei ollenkaan lasten-
29872: dellinen asema kipeästi kaipaisi tulo1isää, seimiä, oli useita teollisuuskaupunkeja ja
29873: koska heillä ei ole paikkaa mihin jättää keskuksia.
29874: lapsensa työtuntien ajaksi huollettavaksi. Maamme lastensuojelu on lailla varmista-
29875: Olemassaolevat lastenseimet ja päiväkodit nut äitiys- ja lastenhoitoneuvolat ja tehnyt
29876: eivät kykene vastaanottamaan edes jo ny- niiden ylläpidon pakolliseksi. Lastentar-
29877: kyisin työssä olevien perheenäitien kaikkia hain valtioavusta on laki, joka helpottaa
29878: X,12. - Torvi y. m. 673
29879: .,
29880: niiden muodostamista. Päivähuoltoa tarjoa- Kunnat olisivat monessa tapauksessa
29881: via lastenseimiä ja lasten päiväkoteja ei myöntyväisiä perustamaan tällaisia laitok-
29882: sensijaan ole vielä tehty edes virallisiksi sia, mutta kuten tunnettua ovat useimmat
29883: valtioavun saajiksi. Eräitten yleisemmin kunnat nykyään taloudellisissa vaikeuk-
29884: määriteltyjen määrärahojen kohdalta jo sissa. Samoin monet sosiaalista huoltoa
29885: toimiville laitoksille on kuitenkin voitu harrastavat järjestöt toivoisivat taloudel-
29886: jonkinlaista avustusta antaa. Sosiaalimi- lista tukea valtiolta n.äiden laitosten yllä-
29887: nisteriön lastensuojeluosaston ilmoituksen pitoa ja perustamista varten.
29888: mukaan on valtioapua saaneita lastenseimiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29889: koko maassa 49 ja koululasten päiv.äkoteja nioittaen,
29890: 13. Lisäksi joku määrä yksityisten koko- että Eduskwnta hyväksyisi seuraa-
29891: naan ylläpitämiä. van lakiehdotuksen:
29892:
29893: Laki
29894: lastensebnien ja lasten päiväkotien valtiOn~tVlJSta..
29895: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29896: 1 §. 2. ~asten hoitoon välttämiittömien huone-
29897: Kunnallinen, tai yksityinen lastenseimi, kalq.jen, taloustarpeiden sekä työaineiden
29898: johon on otettu hoidettavaksi kaupungissa, ja - välineiden ja muiden tarvikkeiden
29899: kauppalassa ja taajaväkisessä yhdyskun- hankinta - ja korjauskustannukset,
29900: nassa vähintään viisitoista ja muualla 3. lasten ruokkimisen ja vaatetuksen
29901: maassa vähintäan kymmenen alle kolmen aiheuttamat menot, sekä
29902: ikävuoden olevaa lasta, samoin kuin kp.n- 4. huoneiston vuokra-, lämmitys-, valais-
29903: nallinen tai yksityinen lasten päjväkoti, jo- tus-, puhtaanapito ja väj.ttämättömät kor-
29904: hon on otettu hoidettavaksi kaupl)n,gissa, jausmenot,
29905: kauppalassa ja taajaväkisessä yhdyskun- 5. laitoksen perustamisesta johtuvien vel-
29906: nassa vähintään ~aksikymmentäviisi ja kojen vuotuiset korkomenot.
29907: muualla maassa v.ähintään viisitoista alle
29908: seitsemän ikävuoden olevaa lasta, voi saada 3 §.
29909: valtionapua sen :mu~aan kuin tässä laissa Valtionapua saa lastenseimi tai lasten
29910: säädetään, jos sosiaaliministeriö on havain- päiväkoti, jolle se on myönnetty, jatkuvasti
29911: nut puheenaolevan laitoksen tarpeelliseksi ehdolla, että laitos täyttää 'Valtioavun saa-
29912: ja tar~oitustaan vastaavaksi, ja jos se muu- misesta voimassa olevat määräykset.
29913: tel1 täyttää sitä varten .asetetut vaatimukset.
29914: 4 §,
29915: 2 §. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
29916: L8f!tenseimi tai lasten päiväkoti saa val- tamisesta annetaan asetuksella. · ·
29917: tionapua kolmanneksen sen kohtuulliseksi
29918: haJ'kituista menoista, joiksi saadaan lukea: 5 §.
29919: 1. hoitajattaren, opettajattaren ja muu11 Tämä laki tulee voimaan kuun
29920: laitoksen toimintaa varten tarpeellisen toi- päiv.änä 194 .
29921: mihenkilön pal~kaus,
29922:
29923: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
29924:
29925: U;ma T~. AnttQ P~.
29926: It1~11ri Ryi)m.Q,. lllli Stenberg.
29927:
29928:
29929:
29930:
29931: 1144/48 85
29932: 674
29933:
29934: X,1s. - Lak. al. N:o 83.
29935:
29936:
29937:
29938:
29939: E. Pusa: Ehdotus laiksi asuntotuotannon edistämisestä.
29940:
29941:
29942: E d u s k u n n a 11 e.
29943:
29944: Asuntotuotannon edellytyksenä on, että asuntotuotannon helpottamista varten. Täl-
29945: rakentajien saatavana on tontteja, raken- löin tontista tontin saajalta ei peritä hin-
29946: nustarpeita ja varoja. Kaupunkien ja asu- taa. Siten siitä ei synny koron ja kuole-
29947: tuskeskusten alueilla ja niiden läheisyy- tuksen vuotuisia lyhennysmaksuja. Tällai-
29948: dessä on paljon asuntotilojen ja tonttien set tontit olisi annettava ensi kädessä per-
29949: muodostamiseksi soveliasta maata yhtiöiden heellisille asunnontarvi tsij oille.
29950: ja muiden yhteisöjen sekä yksityisten kä- Edellä sanottu toimenpide jäisi vähämer-
29951: sissä. Sitä ei saada maanhankintalain ny- kitykselliseksi, jos tontit ja asuntotilat jä-
29952: kyisen tulkinnan mukaan asutustarkoituk- tettäisiin katu-, vesi- ja viemärijohtotöiden
29953: siin, joten näiden maiden omistajat jou- kustannuksista aiheutuvan korvauksen mak-
29954: tuvat edullisempaan asemaan kuin muut samiseen nähden nJ11kyään voimassa olevien
29955: maanluovuttajat vain siitä yksinkertaisesta säännösten aiheuttaman maksuvelvollisuu-
29956: syystä, että maa sijaitsee kaupunki- ja asu- den rasittamiksi. Siksi olisi säädettävä että
29957: tuskeskuksien alueella tai niiden läheisyy- muodostettavien tonttien ja tilojen saajat
29958: dessä. Koska maanhankintalain tarkoitus ei vapautetaan näistä maksuista. Tähän on
29959: ole ollut tällainen, eikä se ole kohtuullista- sitä enemmän syytä kun näiden alueiden
29960: kaan, on syytä harkita uusia säännöksiä, tie-, viemäri- ja vesijohtokysymykset on il-
29961: joiden avulla tätä maata voitaisiin saada meisesti mahdollista ratkaista kaupunki- ja
29962: riittävästi käytettäväksi tonttien ja asunto- liikekeskuksissa nykyään käytännössä ole-
29963: tilojen muodostamiseen. Tässä tarkoituk- vaa tapaa huomattavasti halvemmalla ta-
29964: sessa on syytä esittää seuraavaa. valla. Jos asianomainen kunta tai valtio
29965: Rakennuskustannukset ovat nykyään jo veivoitetaan tekemään alueen läpi kulkeva
29966: nelinkertaiset vuoden 1944 lopun rakennus- tie kylätietä vastaavaan kuntoon, pitäisi
29967: kustannuksiin verraten. Hintatason nousu muut tarvittavat tiet tehdä vain hevosajo-
29968: on vahingollista talouselämämme ja etenkin neuvoilla tai kevyellä autolla ajettavaan ti-
29969: vientituotannon kehitykselle. Siksi olisi lustietä vastaavaan kuntoon. Liikenne kylä-
29970: asuntotuotannon edistämiseksi käytettävä tieltä tonteille ja asuntotiloille tulee ole-
29971: keinoja, joiden avulla asuntojen rakennus- maan aina vähäistä. Siksi näiden teiden
29972: kustannuksia voitaisiin helpottaa. Eräänä rakentaminen parempaan kuntoon kalliim-
29973: tällaisena keinona voitaisiin käyttää tont- milla kustannuksilla on tarpeetonta ja ny-
29974: tien ja asuntotilojen muodostamista varten kyhetken asuntotuotantoa vain vaikeutta-
29975: tarvittavan maan hankkimista luontoisve- vaa.
29976: rona. Silloin maanomistajat joutuisivat Muodostettavat noin 2,000 m2 :n suurui-
29977: luovuttamaan määrätyn osan omistamansa set tontit olisi sijoitettava mikäli mahdollista
29978: kiinteimistön alasta verona valtiolle. Täl- viljeliylle tai viljelyskelpoiselle maalle.
29979: löin maanluovuttajalle ei maksettaisi ve- Kun ne aina tulevat tehokkaasti viljellyksi,
29980: rona luovutettavasta tilan osasta mitään tarvitaan niillä karttuvat lantavarat vilje-
29981: hintaa. Laissa vain säädettäisiin, kuinka lyksen lannoittamiseen. Siksi mitään maa-
29982: suuri osa maanomistajan maasta on verona perän vahingollista saastumista ei pääse ta-
29983: luovutettava. pahtumaan, vaikka viemäriverkostoa ei oli-
29984: Näin saadun maan valtio olisi velvollinen sikaan, ja vaikka sian, kanojen vieläpä leh-
29985: luovuttamaan asuntotuotannon edistämistä mänkin pito sallitaan.
29986: tarkoittavassa mielessä tontin ja asunto- Jos vesijohto on riittävän lähellä olisi
29987: tilan saajalle ensimmäisenä avustuseränä siinä turvauduttava yhteisiin vesiposteihin.
29988: X,13, - E. Pusa. 675
29989:
29990: Muussa tapauksessa kaivot ovat täysin kuuluva henkilö saa suurimmastakin omai-
29991: käyttökelpoisia. Tontin omistaja voi aika- suudesta korvausta enintään 3,000,000
29992: naan hankkia sähköpumpun painevesisäi- markkaa. Tämä johtuu korvauslain anka-
29993: liöineen, jolloin veden saanti on täysin kau- rasta alennusasteikosta. Tämä lakiehdotus
29994: punkilaismaisella tavalla järjestettävissä. ei ole lähimainkaan näin ankara.
29995: Harkittaessa tässä esitetyn lain kohtuul- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
29996: lisuutta tai kohtuuttomuutta maanomista- tan,
29997: jaan nähden on huomattava, että II kor- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29998: vauslain mukaan yksityinen siirtoväkeen van lakiehdotuksen:
29999:
30000: Laki
30001: asuntotuotannon edistämisestä.
30002: . Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
30003: määrätyllä tavalla, säädetään:
30004: 1 §. 4 §.
30005: Yhtiöiden, yhtymien tai yksityisten hen- Tontti tai asuntotila on luovutettava sen
30006: kilöiden omistuksessa olevasta maasta, joka saajalle korvauksetta.
30007: sijaitsee asemakaavoitetulla alueella tai
30008: alueella, jossa on voimassa asemakaavanta- 5 §.
30009: kaiset määräykset tahi joka sijaitsee näi- Tässä laissa tarkoitetuille asutusalueille
30010: hin verrattavilla alueilla, on luovutettava tarvittavat tiet rakennetaan valtion toi-
30011: valtiolle lunastuksetta asuntotonttien ja mesta.
30012: asuntotilojen muodostamista varten parhai- Tontin ja asuntotilan saaja ei ole velvol-
30013: ten soveltuvalta paikalta ja tähän tarkoi- linen myöhemminkään osallistumaan tie-,
30014: tukseen sopivaa maata niinkuin jäljempänä viemäri- ja vesijohtojen rakentamisesta ja
30015: säädetään. kunnossapidosta aiheutuviin kustannuksiin.
30016: 2 §.
30017: Tämän lain tarkoituksiin on maata luo- 6 §.
30018: vutettava seuraavan asteikon mukaan: Tontit on pyrittävä antamaan työ- tai
30019: toimipaikan läheisyydessä.
30020: Luovutuspro· Luovutus%
30021: Tilan tai tilojen sentti alarajan yli
30022: pinta-ala alaraJan koh- menevältä 7 §.
30023: ha dalla osalta
30024: Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta
30025: 15- 20 10 20 johdu, noudatettakoon lain toimeenpanosta
30026: 20-30 12.5 30 huolehtiviin toimielimiin, lain nojalla toi-
30027: 30-50 20 50 mitettavaan alueen määräämiseen ja luovu-
30028: 50-100 30 70 tukseen, luovutettujen alueiden erottami-
30029: 100-200 50 80 seen ja edelleen luovuttamiseen, asukkaan-
30030: 200-300 65 85 ottamiseen ja asutustoimenpiteiden turvaa-
30031: 300 tai enemmän 70 90 miseen nähden sekä soveltuvin kohdin
30032: muussa 1ain toimeenpanossa maanhankinta-
30033: 3 §. lain (396/45) säännöksiä ja sen nojalla
30034: Tonttien ja asuntotilojen saantiin oikeu- annettuja määräyksiä.
30035: tettuja ovat kaikki maanhankintalain mu-
30036: kaan maansaantiin oikeutetut sekä jokainen 8 §.
30037: perheellinen Suomen kansalainen, jolla ei Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-
30038: ol~ omistuksessaan asuntoa ja joka haluaa meenpanosta ja soveltamisesta annetaan
30039: sellaisen itselleen saada. Siirtoväkeen kuu- asetuksella.
30040: luvilla ja pommituksissa asuntonsa menet- 9 §.
30041: täneillä suuriperheisillä on etuoikeus maan- Tämä laki tulee voimaan päivänä
30042: saantiin. . ..... kuuta 194 .
30043: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
30044: E. Pusa.
30045: 676
30046:
30047: X,14. Lak. al. N: o 84.
30048:
30049:
30050:
30051:
30052: Leikola: Ehdotus laiksi valtion asuntotuotantoyktiöstä.
30053:
30054:
30055: E d u s k u n n a ll e.
30056:
30057: On yleisesti tunnettua, että rakennustoi- tävän kauaskantoiseksi niin että kun sen
30058: minta ja erikoisesti asuntotuotanto kuulu- puitteissa saadaan nykyinen asuntovajaus
30059: vat niihin talouselämän aloihin, joihin le- poistetuksi se myös tulevaisuudessa takaa
30060: vottomat ulkonaiset olosuhteet vaikuttavat riittävän asuntojensaantimahdollisuuden.
30061: poikkeuksellisen lamauttavasti. Milloin va- On välttämätöntä kehittää rakennustuo-
30062: paata pääomaa on ollut runsaasti käytettä- tanto suurteollisuudeksi, joka voi entistä
30063: vissä ja asunnontarvitsijain maksukyky järkiperäisemmin ja nopeammin luoda uusia
30064: nousukauden vallitessa ollut kohoamassa, kaupunginosia, kortteleita, taloryhmiä ja
30065: rakennustuotanto on kasvanut ylituotan- omakotialueita. Tämä on mitä tärkein ta-
30066: noksi, mutta rahamarkkinoitten kiristyessä voite rakennuskustannusten vastaista ke-
30067: ja laskukauden uhatessa voi suorastaan hittymistä ajatellen.
30068: käydä mahdottomaksi korkeatakaan korkoa Kaiken asuntopolitiikan peruskivenä voi-
30069: vastaan saada luottoa rakennustarkoituk- daan katsoa olevan vallitsevien olojen tun-
30070: siin ja rakennustoiminta lamaantuu ja kes- temuksen. Meillä ei ole riittävää tietoa
30071: keytyy kokonaan huolimatta suuresta asun- perhetalouskuntien lukumäärästä. Ei ole
30072: tojen tarpeesta. tutkittu, kuinka suuri asuntotarve on, eikä
30073: Nykyisin rakennustuotanto on jatkuvasti tiedetä minkälaatuisia ja -kokoisia asuntoja
30074: vähentynyt. Valtion tuki on ollut vain on rakennettava, jotta ne vastaisivat tar-
30075: vähäistä avustamista.· Esim. vuodeksi 1948 vetta. Paitsi näitä tilastoja on meiltä puut-
30076: on asutuskeskusten asuntotuotantoon myön- tunut kaikki niin paikalliset kuin valtakun-
30077: nettäviä lainoja varten varattu vain 500 nallisekin suunnitelmat asuntojen rakenta-
30078: miljoonaa markkaa, kun vastaava ohjelman miseksi. Tuskin voidaan koskaan asunto-
30079: mukainen rakentaminen tulee maksamaan kysymykset onnistua ratkaisemaan umpi-
30080: n. 4----5 miljardia markkaa. Kunnat ovat mähkäisen toiminnan avulla. Aikaisempien
30081: koettaneet rakentaa pienasuntolainojen tur- vuosikymmenien katkerat kokemukset anta-
30082: vin puisia asuinrakennuksia asutuskeskus- vat siihen kyllin selvän vastauksen. Asunto-
30083: ten liepeille~ mutta nämäkin hätäasuntojen kysymys on mitä. suurimmassa määrässä
30084: luokkaan kuuluvat, kaikkia mukavuuksia paikallista laatua ja sen vuoksi pitäisi kun-
30085: vailla olevat rakennukset ovat tulleet liian tien olla täysin selvillä asuntotilanteesta ja
30086: kalliiksi. asuntotarpeesta ja luoda yksityiskohtaiset
30087: Tuotantoa on mahdoton jatkaa ilman suunnitelmat aluejärjestelyineen jatkuvaa
30088: yhteiskunnan syvällisiä toimenpiteitä. tarvetta vastaavaa rakennustoimintaa sil-
30089: Asuinrakennustoiminta ei pääse käyntiin mällä pitoon. Laskelmien mukaan on .esim.
30090: itsestään riittävän laajana, sillä pääomia Helsingissä, tällä hetkellä noin 20,000 asun-
30091: tli ole helposti eikä kohtuullisin ehdoin non vajaus, mutta ei tiedetä lainkaan, mil-
30092: saatavissa. Rakentaminen tulee liian kal- laisia näitten asmatojen tulj,si olla, jotta ne
30093: liiksi vuokranma:ksukykyyn verrattuna, jo- Vi!Staisivat tarvetta. On arvioitu, että kau-
30094: tapaitsi yksityisten yrittäjien rakennusha- pungeissa ja kauppalpissa pitäisi tällä het-
30095: lua vähentää ankara säännöstely. Asunto- kellä olla noin 300.,000 asuntoa, jotta tarve
30096: t~ota.Iltoa ei kuitenkaan voi jättää tuuli- olisi täysin tyydytetty. Tätä määrää ei
30097: ajolle, ja sen vuoksi on yhteiskunnan toi- kuitenkaan ole ja vajaus . noussee aina
30098: mesta laadittava huolelliset suunnitelmat 60,000 asuntoon, mikä on todettu väestöllis-
30099: asuntojen hankkimiseksi ja kustannusten ten laskelmien perusteella. Kun Jlomnaalis-
30100: 1\lentamiseksi. Ohjelma on laadittava riit- ten väestömuutosten -uusien perhetalouk-
30101: X,14. - Leikola. 677
30102:
30103: sien syntyminen ja kaupunkien muutto- alenisi huomattavasti eli mk: aan 3,125: -.
30104: voitto- aiheuttamana on lisäksi n. s. juok- Tä:rp.ä ei olisi m2:ltä muuta kuin mk 62:50,
30105: seva asuntotarve, joka on ainakin 7,000- mitä vuokraa voidaan jo pitää kohtuullisen
30106: 8,000 asuntoa vuodessa ja kun nykyinen huokeana ja vastaavan vuokranmaksukykyä.
30107: tuotanto ei kykene tyydyttämään tätäkään On ilmeistä, että tervettä asuntotuotan-
30108: tarvetta, on edellämainittu vajaus kasva- toa estää halpakorkoisen pääoman puute.
30109: massa. Ajoissa olisi ryhdyttävä tarpeelli- Ainoa mahdollisuus selvitä asuntopulasta ja
30110: siin tutkimuksiin selventävän tilaston ai- asuntotuotannon pulasta on siinä, että val-
30111: kaansaamiseksi ja terveitten suunnitelmien tio ryhtyy tarmokkaasti tukemaan asunto-
30112: laatimiseksi saatujen aineistojen pohjalla. rakennustuotantoa. Tämä voi tapahtua
30113: Järkiperäistä olisi tyydyttää asuntotarve esim. seuraavalla tavalla. Valtio perustaa
30114: oikeassa suhteessa tarvittaviin asuntotyyp- asuntotuotantoyhtiön ja merkitsee sen pää-
30115: peihin nähden. omaksi 1 miljardia mk. Yhtiölle valtio
30116: Kuten koko asuntokysymys on vuokra- lisäksi lainaa 2 % korolla ja 1 % kuole-
30117: kysymyskin joutunut asutuskeskuksissa ko- tuksella aluksi 4 miljardia mk ja myöhem-
30118: vin kriitilliseen pisteeseen. Kehityksen ei min tarpeen mukaan enemmän. Yhtiö ryh-
30119: olisi välttämättä tarvinnut johtaa tähän, tyy laajaan ja suunnitelmalliseen asunto-
30120: jos asuntopoliittiset toimenpiteet olisivat tuotantoon yksityistä yrittäjävoimaa hyväk-
30121: olleet muutakin kuin estäviä kriisitoimen- sikäyttäen. Saatuaan asunnon valmiiksi
30122: piteitä. Vuokrien ero vanhoissa ja uusissa yhtiö vuokraa sen asunnontarvitsijalle --
30123: taloissa on erittäin suuri. Uusien talojen edellä esitetyn esimerkin mukaan 50 m2: n
30124: vuokrat ovat noin 2-3 jopa 5-kertaiset asunnon kuukausivuokrasta mk 3,125: -,
30125: vanhojen talojen vuokriin verrattuna. Kun joka kohtuullista vuokraa maksaessaan sa-
30126: vanhassa talossa maksetaan 40 markkaa malla suorittaa huoneiston hinnan kuole-
30127: vuokraa neliömetriltä, on se uusissa taloissa tusta ja tulee aikanaan huoneiston omista-
30128: 80-120 jopa 200 markkaa neliöltä. Olisi jaksi. Asunnontarvitsijan, joka huoneiston
30129: senvuoksi mitä tärkeintä, että rakennetta- saa haltuunsa nimeää vuokralautakunta,
30130: vien talojen rakennuskustannukset ja toi- tahi hänet voidaan ;valita arvalla, tai jol-
30131: saalta hoitomenot ja vuosikustannukset saa- lain muulla puolueettomalla tavalla. Tä-
30132: daan pienenemään. mäntapaisen yhtiön tehtäviin kuuluisi
30133: Miten vuokramenoja voidaan alentaa~ ennenkaikkea suunnitella asuntojen raken-
30134: Pieni esimerkki selvittää asian. Rakennus- tamista ja valvoa niiden tuotantoa. Alan
30135: kustannukset ovat nykyisin n. mk 5,000:- henkistä pääomaa olisi käytettävä runsaasti
30136: kuutiolta, mikä on 50 m2 :n asuntoa kohti aatekilpailujen y. m. muodossa. Samoin olisi
30137: n. mk 750,000: -. Korko tälle pääomalle tuettava rakennusalan standardi'lointia ja
30138: on nykyisin 8 % mukaan laskien mk edistettävä rakennusalan teollisuutta.
30139: 60,000: -. Pääoman kuoletukseen ja hoi- On mitä tärkeintä, että asuntotuotannon
30140: tokustannuksiin on laskettava yhteensä 3 % kehittämiseen ryhdytään viipymättä. Tästä
30141: eli mk 22,500: - vuodessa. Tämän huo- syystä ja viitaten siihen mitä edellä on lau-
30142: neiston kuukausivuokraksi tulisi näinollen suttu ehdotan,
30143: mk 6,875: -. Jos rakentamiseen voitaisiin
30144: käyttää halpakorkoista lainaa, esim. 2% että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30145: mukaan, niin huoneiston kuukausivuokra van lakiehdotuksen:
30146:
30147:
30148: Laki
30149: valtion asuntotuotantoyhtiöstä.
30150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30151: 1 §. 2. harjoittaa rakennusalan suurtuotan-
30152: Valtion asuntotuotantoyhtiö on osakeyh- toa yksityisiä yrittäjiä hyväksikäyttäen;
30153: tiö, jonka tehtävänä on 3. ohjata asuntosikermien suunnittelua;
30154: 4. tukea ja kehittää asuinrakennusalan
30155: 1. suorittaa asunnontarvetutkimuksia .: Standardisointia;
30156: 678 X,14. - Asuntotuotanto.
30157:
30158: 5. vuokrata ja myydä yksityisille asun- pannulla toimikunnalla taikka hallintoneu-
30159: nantarvitsijoille asuntoh uoneistoj a. voston toimihenkilöillä on oikeus toimia
30160: Valtion asuntotuotantoyhtiötä nimitetään hallintoneuvoston puolesta, niin myös muut
30161: tässä laissa asuntotuotantoyhtiöksi. tarkemmat määräykset hallintoneuvoston
30162: toiminnasta annetaan johtosäännössä, joka
30163: 2 §. vahvistetaan asetuksella.
30164: Asuntotuotantoyhtiön perustamisessa ja
30165: toiminnassa on, mikäli tässä laissa ei toisin 6 §.
30166: sanota, noudatettava, mitä osakeyhtiöstä on Asuntotuotantoyhtiötä edustaa ja sen
30167: säädetty. as~oita hoitaa johtokunta, johon kuuluu
30168: 3 §. vähintään kolme ja enintään viisi hallinto-
30169: Asuntotuotantoyhtiöllä tulee olla hallin- neuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan va-
30170: toneuvosto, johon kuuluu seitsemän jäsentä litsemaa jäsentä ja kaksi varajäsentä. Jäse-
30171: ja kolme varajäsentä. Jäsenet, joista aina- nistä hallintoneuvosto määrää johtokun-
30172: kin kolmen tulee olla korkeakoulun loppu- nalle puheenjohtajan ja varapuheenjohta-
30173: tutkinnon suorittanutta arkkitehtiä ja jan.
30174: yhden rakennusinsinööri sekä varajäsenet Hallintoneuvostolla on oikeus milloin ta-
30175: valtioneuvosto määrää enintään kolmeksi hansa vapauttaa johtokunnan puheenjoh-
30176: vuodeksi kerrallaan, mutta heidät voidaan taja, varapuheenjohtaja ja jäsen toimes-
30177: kuitenkin toimikauden kestäessä vapauttaa taan.
30178: tehtävästään. Johtokunta on päätösvaltainen kolmen
30179: Valtioneuvosto maaraa hallinwneuvos- jäsenen ollessa saapuvilla.
30180: tolle sen keskuudesta puheenjohtajan ja
30181: vara puheenjohtajan. 7 §.
30182: Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun Asuntotuotantoyhtiön hallintoa ja tilejä
30183: viisi jäsentä on ~aapuvilla. tarkastamaan asetetaan vuosittain neljä
30184: tilintarkastajaa ja näille kaksi varamiestä.
30185: 4 §. Tilintarkastuskertomus on annettava hal-
30186: Hallintoneuvoston tehtävänä on: lintoneuvostolle, joka lähettää sen oman
30187: 1. valvoa yhtiön asiain hoitoa ja antaa lausuntonsa ja johtokunnan mruhdollisesti
30188: yhtiön toiminnasta yleisiä ohjeita; antaman selityksen ohella valtioneuvostolle.
30189: 2. vahvistaa yhtiön tulo- ja menoarvio Valtioneuvoston asiana on vahvistaa yh-
30190: seuraavaksi vuodeksi; tiön tilinpäätös ja päättää niistä toimenpi-
30191: 3. päättää osakepääoman korottamisesta, teistä, joihin yhtiön hallinto ja siitä tehty
30192: pitkäaikaisten lainojen ottamisesta, kiinteän tili ehkä antavat aihetta.
30193: omaisuuden ostamisesta, myynnistä ja kiin-
30194: nittämisestä; 8 §.
30195: 4. antaa valtioneuvostolle vuosittain ker- Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja Ja-
30196: tomus yhtiön tilasta, ·liikkeestä ja hoidosta ; senten sekä tilintarkastajain palkkauksesta
30197: . 5. valita johtokunnan jäsenet ja vara- määrää valtioneuvosto.
30198: jäsenet, määrätä sen puheenjohtaja ja vara- Johtokunnan jäsenten, yhtiön toimitus-
30199: puheenjohtaja, niin myös yhtiön toimitus- johtajan ja apulaisjohtajain palkkaukset on
30200: johtaja ja apulaisjohtajat, sekä vahvistaa hallintoneuvoston vahvistettava.
30201: näiden rpalkkaukset;
30202: 6. vahvistaa työjärjestys johtokunnalle 9 §.
30203: ja sen . alaisille toimihenkilöille; Kaikki palkkaukset ja kustannukset
30204: 7. päättää yhtiön toiminimen kirjoitta- 7 § :ssä mainituista toimista suoritetaan
30205: misesta ; sekä asuntotuotantoyhtiön varoista, niin ikään
30206: 8. päättää asioista, jotka hallintoneu- muut yhtiöt toiminnasta johtuvat menot.
30207: vosto on itse pidättänyt ratkaistavikseen.
30208: 10 §.
30209: 5 §. Asuntotuotantoyhtiön vuosivoitto on lii-
30210: Missä määrin hallintoneuvoston puheen- tettävä vararahastoon ja käytettävä yhtiön
30211: johtajalla tai jäsenillä tai jäsenistä kokoon- tarkoitusperien hyväksi.
30212: X,14. - Leikola. 679
30213:
30214: 11 §. 12 §.
30215: Asuntotuotantoyhtiö on vapaa siitä lei- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
30216: maverosta, joka leimaverolain mukaan olisi täntöönpanosta annetaan asetuksella ..
30217: suoritettava yhtiötä perustettaessa annetta-
30218: vista osakekirjoista. Tämä laki tulee voimaan päivänä
30219: kuuta 194 .
30220:
30221: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
30222:
30223: Erkki Leikola.
30224: 680
30225:
30226: X,15. - Toiv. al. N:o 295.
30227:
30228:
30229:
30230:
30231: Hakala y. m.: Toimenpiteistä lähiajan sosiaalisen jälleen-
30232: rakennustyön välttämättömien tarpeiden selvittämiseksi.
30233:
30234:
30235: E d u s k u n n a ll e.
30236:
30237: Maamme, joka sosiaalisen toiminnan tömien tehtävien suorittaminen vaatii suun-
30238: alalla on useissa suhteissa ollut eräs maail- nitelmallisuutta. Tässä mielessä on välttä-
30239: malll edistyneimpiä, on sodan aiheuttaman mätöntä, että ensi tilassa laaditaan lähiajan
30240: pakollisen keskeyytyksen jälkeen saanut yleisohjelma, jossa tasapuolisesti huomioi-
30241: kannettavakseen sodasta aiheutuneet vai- daan kaikki sosiaalisen turvallisuuden vaa-
30242: keat ja taloudellisesti raskaat huoltovelvol- timat, päivänpolttavat tehtävät nimen-
30243: lisuudet niitä kohtaan, jotka ovat enimmän omaan tämän alan jälleenrakennustyössä.
30244: saaneet kärsiä. Tämä tehtävä on suoritet- Mutta tämä ei riitä. .Sitäpaitsi tarvitaan
30245: tava maassa, joka on kärsinyt suuria me- pitkälletähtäävää sosiaalisten uudistusten
30246: netyksiä. !Samanaikaisesti on sitäpaitsi suo- ohjelmaa, jossa tarkoin harkiten kaikki
30247: ritettava jälleenrakennustyötä monilla so- niihin vaikuttavat tekijät valmistaudutaan
30248: siaalisen huoltotoimen aloilla, joissa sodan- askel askeleelta tärkeysjärjestyksessä to-
30249: aikaiset ;pakolliset laiminlyönnit on nyt teuttamaan edessäolevia tehtäviä, niin ettei-
30250: pakko korjata. Kun viime vuosina on edel- vät uudistukset tule valmistelemattomina
30251: leen ryhdytty useihin perin laajoihin so- ja sattumanvaraisina, vaan käy.tännöllisen
30252: siaalisiin uudistuksin, ollaan kaiken kaik- tarpeen ja toteuttamismahdollisuuksien sa-
30253: kiaan erinomaisen suurten ja vaativien teh- nelemina. Ollaanpa mitä mieltä tahansa suo-
30254: tävien edessä. Ei voi välttää kuvaa, että ritettavien .tehtävien toteuttamisvauhdista,
30255: monasti asianomaiset esitykset tulevat sat- ei ilman tällaista pitkän ajan ohjelmaa
30256: tumanvaraisina, jonkin tilapäisen seikan enää voida toimia.
30257: esiinkohottamina monien polttavien .tarpeit- Kaiken ylläolevan perusteella esitämme
30258: ten joukosta. Kun sen lisäksi esitysten val- kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi
30259: mistelu on ollut niin puutteellista, kuin toivomuksen,
30260: eräät esimerkit kuluneilta vuosilta osoitta-
30261: vat, ja suuren kiireen leimaamaa, ei niiden että hallitus selvityttäisi ensi ti-
30262: käsittelyssä ole voitu ottaa huomioon lähes- lassa lähiajan sosiaalisen jälleenra-
30263: kään kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja. kennustyön välttämättömät tarpeet
30264: Nimenomaan on maan taloudellinen kanto- kokonaisuutena ja ryhtyisi tarpeelli-
30265: kyky ja puuttuvat järjestelymahdollisuudet siin toimenpiteisiin perusteellisen ja
30266: usein unohdettuja tekijöitä. tosiasioihin perustuvan sosiaalisen
30267: Tämä tilanne on kestämätön. Nykyisten, ohjelman laatimiseksi tulevaisuutta
30268: edellähahmoteltujen suurten ja välttämät- silmälläpitäen.
30269: Helsingissä 6 ~äivänä elokuuta 1948.
30270:
30271: Jaakko Hakala. Jalmari Pusa.
30272: Johannes Wirtanen. Heikki Ala-Mäyry.
30273: Martti 0. Kölli. Felix Seppälä.
30274: 681
30275:
30276: X,t6. - Toiv. al. N:o 296.
30277:
30278:
30279: Aaltonen y. m.: Esityksen antamisesta yleisestä sosiaaliva-
30280: kuutuksesta.
30281:
30282: E d u s k u n n a ll e.
30283: Maamme sosiaalinen lainsäädäntö on ny- olisi siis suotava vakuutusturva kaikille
30284: kyään jo verrattain laaja ja monipuolinen. yhteiskunnan jäsenille paitsi vanhuuden ja
30285: Varsinkin viime vuosina on yhteiskunnal- työkyvyttömyyden myös sairauden, tapa-
30286: lista suojelutoimintaa pyritty kehittämään turman, äitiyden, työttömyyden, huoltajan
30287: sen suuresti lisääntynyttä tarvetta vastaa- kuoleman j. m. s. ennakolta arvaamattoman
30288: vasti. Tästä huolimatta on sosiaalisen tur- tapauksen varalta.
30289: vallisuuden järjestelmässämme vieläkin Taloudellisten edellytysten tällaisen ylei-
30290: huomattavia puutteita. Yhteiskunnan huo- sen sosiaalivakuutuksen toteuttamiseen pi-
30291: lenpito ei ole kohdistunut yhtäläisesti kaik- täisi olla olemassa. Kun sosiaaliministeriön
30292: kiin sen jäseniin. Useassa tapauksessa ei menoarvio v:lle 1949 noussee n. 18.5 mil-
30293: yhteiskunnan tuki myöskään ole läheskään jardiin markkaan ja kun lisäksi kunnat
30294: riittävää huollon tarpeen poistamiseen. käyttävät sosiaalisiin tarkoituksiin varoja
30295: Niinpä on esim. kansaneläkelain puitteissa vuosittain 2-2 Vz miljardia, teollisuuslai-
30296: toteutetun laajankantoisen sosiaalisen huol- tokset 3.5 miljardia ja vapaat järjestöt n.
30297: totoimenpiteen vanhuksille ja työkyvyttö- 3 miljardia sekä kun tähän lisätään kan-
30298: mille. suoma vakuutusturva aivan riittämä- saneläkelaitokseen vuosittain kertyvät 3.5
30299: tön. Tuotannollisen elämän kannalta erit- miljardia ja valtion hinnan alennuk-
30300: täin tärkeä sairausvakuutus taas puuttuu siin y. m. luonteeltaan sosiaalisiin tarkoi-
30301: käytännöllisesti katsoen kokonaan. tuksiin käytettävät varat, saadaan nykyis-
30302: Sosiaalisen lainsäädäntömme heikkou- ten sosiaalimenojemme kokonaismääräksi
30303: tena on lisäksi, ettei sitä vähitellen kehi- kolmisenkymmentä miljardia markkaa vuo-
30304: tettäessä ja täydennettäessä aina ole nou- dessa. Suunnilleen tällä summalla lienee
30305: datettu suunnitelmallisuutta ja keskitystä, yleinen sosiaalivakuutus jo toteutettavissa.
30306: mistä johtuen voimassa olevat säännökset Toiminnan keskittämisellä säästettäisiin täl-
30307: saattavat olla keskenään ristiriitaisia. Toi- löin sitäpaitsi työtä ja kustannuksia niin,
30308: minnan hajanaisuudesta johtuen ovat ny- että hallintomenot muodostuisivat nykyistä
30309: kyisen järjestelmän aiheuttamat hallinto- 'huomattavasti pienemmiksi.
30310: kustannukset myös suuret. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
30311: Mainittujen epäkohtien poistamiseksi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30312: olisi meillä pyrittävä luomaan täydellinen
30313: ja yhtenäinen sosiaalivakuutusjärjestelmä, että hallitus kiireellisesti valmistut-
30314: joka käsittäisi kaikki tapaukset, joissa va- taisi ja antaisi Eduskunnalle tarpeel-
30315: kuutettu henkilö on estynyt ansaitsemasta liset esitykset yleisen sosiaalivakuu-
30316: elatustaan ja on vailla riittäviä toimeentu- tuksen totenttamiseksi.
30317: lomahdollisuuksia. Tämän järjestelmän
30318: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
30319: Aimo Aaltonen. Mauri Perkonoja. Toivo Kujala.
30320: J. Mustonen. Mikko Järvinen. Eino Roine.
30321: Hertta Kuusinen-Leino. Atos Wirtanen. Gösta Rosenberg.
30322: Eino Tainio. Nestori Nurminen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
30323: Eino Kilpi. Vilhelm Riihinen. V .. Puumalainen.
30324: Yrjö Murto. Paavo Leskinen. Arvo Riihimäki.
30325: Anna Nevalainen. Eino Kujanpää. Kaarle Renfors.
30326: Antto Prunnila. Toivo Friman. Niilo Nieminen.
30327: Mauri Ryömä. Irma Torvi. Hannes Tauriainen.
30328: Esa Hietanen. Elli Stenberg. Martti Leskinen.
30329: 1544/48 86
30330: 682
30331:
30332: X,11.- Toiv. al. N:o 297.
30333:
30334:
30335:
30336:
30337: Suksefainen y. m.: Sosiaalihallinnon uudistamisesta.
30338:
30339:
30340: E d u s k u n n a :t l e.
30341:
30342: Viimeisen kymmenen vuoden !kuluessa on den kuluessa käsittelemistä asioista yli puo-
30343: maassamme pantu alulle ja ik:ehitetty var- let jopa yli 70 % saattanut kuulua n. s.
30344: sin laaj.a ja monipuolinen lainsäädäntö, väestöasioiihin, kun varsinaisten huoltoasioi-
30345: jonka tarkoituksena on turvata kodin ja den osuus on saattanut supistua jopa nel-
30346: perheen asema yhteiskunnassa. Lait sellai- jännekseen käsiteltävien asiain määrästä.
30347: set kuin äitiysavustuslwki, perhelisälaki, iko- ALkuperäisten huoltoasiain osuus on siis.
30348: dinperustrumislainalaki ja nyt viimeksi lap- supistunut murto-osa:an ja samalla huolto-
30349: silisälaki ovat syntyn1eet tämän lainsäädän- lautakunnan työtaaik!ka on kohtuuttomasti
30350: tötoiminnan tuloksena. Nämä suuret sosiaa- kasvanut. Lautakunnilla ei aina ole ollut
30351: liset uudistukset jäävät kuitenkin puolinai- pätevää työvoimaa riittävästi . käytettävis-
30352: siiksi, ellei llakien t-oimeenpanosta huolehti- sään ja monin paikoin on !koetettu hoitaa
30353: via elimiä pystytä kehittämään sitä mukaa •asioita 1uottamustoimina vielä silloinkin,
30354: kuin :niiden tehtävät lisääntyvät. Jo vuonna kun vakinaisen työvoiman käyttäminen teh-
30355: 1946 muodostivat väestöpoliittisen lainsää- tävi·en kunnollisen suorituksen ik:a:nnalta jo
30356: dännön piiriin kuuluvat menoerät (äitiys- olisi ollut välttämätöntä. Lakien toimeen-
30357: avustUikset, perhelisämenot ja ikodinperusta- pano ei tästä syystä ole läheskään aina
30358: mislain:at) lähes kolmannen osan valtion so- tullut hoidetuksi sillä huolella, mitä Y'ksin
30359: siaal:irrnenoista. Kun ensi lokakuun alusta käytettyjen varojen määrä;kin olisi edellyrt-
30360: '88tuu voimaan lapsiUsälaki, joka lisää val- tänyt.
30361: tion sosiaalimenoja yli 8,000 milj. ma:vkalla, Sosiaaliha,llintoa olisi näin ollen pyrittävä
30362: muodostavat väestöpoliittisen lainsäädän- kiireellisesti kehittämään nHden vaatimus-
30363: nön piiriin kuuluvat sosiaalimenot siitä läh- ten ilnUikaisesti, jotka uusi, väestöpoliittinen
30364: ti'en valtavan pääosan sosiaalimenoista. ·lainsäädäntö sille . asettaa. Pai:kallisorgani-
30365: Olisi näin ollen aika !kiinnittää nykyistä saatiosta puheen ollen olisi asiaa hoitavan
30366: enemmän huomiota siihen, miten nämä va- ikunnal1isen lautakunnan kokoonpano uudis-
30367: rat tulevat ik:äytetyiksi ja miten niiden käy- tettava uusien tehtävien mukaisesti. Kun
30368: töstä päättävät elimet ovat tehtäviensä ta- huoltoasiat ovat väistyvä ja väestöasiat kas-
30369: salla. vava asiaryhmä, asianomaisen lauta/kunnan
30370: On ensinnäikiln huomattava, että ikunti·en nimi olisi ehkä muutettava sosiaalilautaku:n-
30371: huoltolautakunnat, joiden osalle väestöpo- naJksi. Tämä jakaruntuisi kahteen !OSastoon,
30372: liittisten lakien toimeenpano alimmassa as- joista rtoinen käsittelisi väestöasiat, toinen
30373: teessa pääasiassa on tullut, on perustettu huoltoasiat. Toinen ratkaisumahdollisuus
30374: kokml'aan · toisenhwntoisia tehtäviä, nimit- ol.isi se, että ik:umpaaJkin asiaryhmää varten
30375: täin lastensuojelun, köyhäinhoidon, alkoho- perustettaisiin itsenäinen ·lautakunta. Pää-
30376: listi- ja irto1aishuollon y. m. s. tehtävien asia on se, että kotitaloudellinen ja ~asten
30377: hoitamista varten ja niiden kokoonpano on hoidoHinen ·asiantuntemus saadaan nykyistä
30378: suooniteltu sitä silmäHä pitäen. Puheena paremmin edustetuksi siinä lautaJkunnassa
30379: olevien uusien lakien säätäminen on ilmi- tai latakunn'an osastossa, joka käsittelee
30380: tenlk:in aiheuttanut täydellisen mullistuksen väiestöasiat.
30381: huoltolautakunll'an käsittelemien :kysymys- Kun väestöasiat nykyisin muodostavat
30382: ten laadussa. Pistokokeet osoittavat, että sosiaalipolitiikkamme keSJkeisimmän ja jat-
30383: Bräissä !kunnissa on huoltolautaamnnan vuo- ik:uvaSS'a kehitysti,lassa olevan osan, tämä
30384: X,1 7. - Sukselainen y. m. 683
30385:
30386: se:iJk:ka olisi nykyistä 1paremmin otettava Edelläsanottuun viitaten esitämme edus-
30387: huomioon myös sosiaalihallinnon 'keslmseli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30388: men organisaatiota kehitettäessä. Väestö-
30389: asiat on sosiaaliministeriössä .tällä kertaa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30390: jaettu huoltoasiainosaston ja yleisen osaston siin sosiaalihallinnon uudistamiseksi
30391: kesken. Väestöpoliittisen lainsäädännön }aa- niiden vaatimusten mukaisesti, jotka
30392: jeneminen edellyttäisi kuitenkin, että mi- viime vwosien laajakantoinen väestö-
30393: nisteriöön perustettaisiin erityinen väestö- poliittinen lainsäädäntö asettaa, ja
30394: asiain osasto, johon kaikki väestöasiat siir- että tällöin ensi kädessä pyrittäisiin
30395: rettäisiin ja että ,tähän osastoon hankittai- keskitykseen keskushallinnossa ja ko-
30396: siin riittävästi mahdollisimman pätevää työ- titaloudellisen sekä lastenhoidollisen
30397: voimaa, jotta ne huomattavat varat, jotka asiantuntem1tksen lisäämiseen paikal-
30398: kyseessä olevan lainsäädännön puitteissa lishallinnossa.
30399: käytetään, tulisivat käytetyksi mahdollisim-
30400: man teholdraasti ja tarkoituksenmukaisesti.
30401: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
30402:
30403: V. J. Sukselainen. Rakel Jalas.
30404: Eemil Luukka. Irma Torvi.
30405: Atte Pakkanen. Martta Salmela-Järvinen.
30406: Aino Malkamäki
30407: 684
30408:
30409: X,1s. - Toiv. al. N:o 298.
30410:
30411:
30412:
30413:
30414: Kalavainen y. m.: Nuorisotutkimuksen toimeenpanemisesta.
30415:
30416:
30417: E d u s k u n n a 11 e.
30418:
30419: Vuoden 1920 valtiopäivillä esittivät Miina käytön ja. rikollisuuden lisääntymiselle
30420: Sillanpää y. m. anomusehdotuksen työläis- j. n. e. Vaikka näitä ilmiöitä onkin pidet-
30421: nuorisotutkimuksen toimeenpanemisesta, tävä ;tilapäisinä, niiden seuraukset tuntuvat
30422: joka tutkimus kohdistuisi työläisnuorten yhteiskunnassa kauan jälkeenpäinkin. Li-
30423: ,työ- ja toimeentnlosuhteisiin, terveydelli- säksi on todettava, etteivät ainoastaan so-
30424: siin oloihin sekä asunto- ja sivistyssuhtei- dat vaan myöskin talouspulat työttömyyk-
30425: siin ja antaisi näiden kaikkien alojen tut- sineen luovat sellaiset poikkeukselliset olo-
30426: kimusten tulosten yhdistämisen kautta koko- suhteet, joissa työläisnuoret joutuvat edel-
30427: naiskuvan työläisnuorison asemasta". Edus- lämainituille vaaroille alttiiksi, ja joiden
30428: kunta kehoitti hallitusta ryhtymään toimen- suhteen yhteiskunta ei vielä tarjoa nuoril-
30429: piteisiin tällaisen tukimuksen järjestämi- leen sitä turvaa, mitä näillä on oikeus odot-
30430: seksi. Sen toteutti v. 1926 asetettu Väinö taa. Nuorisokysymys odottaa siis edelleen-
30431: Tannerin hallitus, jossa Miina Sillanpää kin ratkaisuaan.
30432: oli apulaissosiaaliministerinä. Varsinainen Uuden nuorisotutkimuksen toimeenpanoa
30433: tutkimustyö suoritettiin kesällä 1928 eli puoltaa lisäksi se seikka, että edellisen tut-
30434: siis tasan 20 v. sitten. Siitä lähtien ovat kimuksen kohteena olleista nuorista oli vain
30435: kuitenkin olosuhteet varsinkin työolosuh- 13.2 % maataloustyöntekijöitä, ja kuitenkin
30436: teet siinä määrin muuttuneet, ettei edellä- tällä hetkellä juuri maatalouden palveluk-
30437: mainitun, sinänsä varsin ansiokkaan tut- sessa olevien nuorten oloissa vallitsevat
30438: kimuksen tuloksia voida enää pitää rpaik- suurimmat epäkohdat, mitä todistaa maa-
30439: kansapitävinä. laisnuorten yhä runsaampi siirtyminen asu-
30440: Nuorisotutkimuksen avulla saatuja tie- tuskeskuksiin kåikista muuttorajoituksista
30441: toja oli tarkoitus käyttää ja epäilemättä huolimatta. Uutta tutkimusta varten suun-
30442: käytettiinkin hyväksi nuorisonsuojelulain- nitelmaa laadittaessa olisikin kiinnitettävä
30443: säädäntöä kehitettäessä. Tätä työtä ei voida huomiota siihen, ·että 'tutkittavista nuorista
30444: katsoa vielä loppuunsuoritetuksi, joten jo olisi vähintäin 50 % varsinaisella maaseu-
30445: se seikka puoltaa nuorisotutkimuksen uudis- dulla asuvia sekä maa- ja metsätalouden
30446: tamisen välttämättömyyttä. Onhan viime palveluksessa olevia tai muuten näistä toi-
30447: vuosina käyty, sodanjälkeisille oloille ta- meentulonsa saavia.
30448: vanomainen keskustelu nuorisosta ja sen Tällä hetkellä olisi tällaisessa tutkimuk-
30449: siveellisestä tilasta nimenomaan osoittanut, sessa kiinnitettävä erikoisesti huomiota
30450: ettei yhteiskunnan taholta ole kiinnitetty nuorten asunto-oloihin, joilla on monessa
30451: riittävästi huomiota nuorisokysymykseen, suhteessa aivan ratkaiseva merkitys nuor-
30452: vaan että nuoret ovat eniten joutuneet ten luonteen kehitykselle, heidän mahdol-
30453: kärsimään poikkeuksellisten olojen aiheut- lisuuksiinsa päästä osallisiksi ammatti- tai
30454: tamista epäkohdista ja ovat myös olleet muusta koulusivistyksestä ja heidän työoloi-
30455: herkimmin alttiina sodanjälkeisen ajan si- hinsa tällöin ottaen kuitenkin huomioon ne
30456: veellisesti arveluttavimmille ilmiöille, ku- tutkimukset, mitkä prof. Sipilän johdolla
30457: ten tapojen höltymiselle alkoholin väärin- toimiva, nuorten työaikaa teollisuudessa
30458: X,1s. - Kalavainen y. m. 685
30459:
30460: tutkimaan asetettu komitea on jo suoritta- nuorempan.a ansiotyöhön joutunei-
30461: nut tai parhaillaan suorittaa. den, 16-24 vuo>tiaiden nu,orten
30462: Edellä olevan perusteella ehdotamme asunto-oloihin, koulunkäyntimahdol-
30463: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, lisuuksiin sekä työoloihin, ja jossa
30464: tutkilmuksessa kiinnitettäisiin erikoi-
30465: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin sesti huomiota myös maa- ja metsä-
30466: toimenpiteisiin uuden nuorisotutki- taloudessa palveleviin tai näistä
30467: muksen jät·jestämiseksi, joka tutki- muuten toimeentulonsa saaviin nuo-
30468: mus kohdistuisi 16 vuotta tai sitä riin.
30469: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
30470:
30471: Meeri Kalavainen. Olavi Kajala.
30472: Kaisa Hiilelä. Rafael Paasio.
30473: Hilma Koivulahti-Lehto. Vilho Väyryp.en.
30474: Martta Salmela-Järvinen. Viljo Rantala.
30475: Heikki Simonen. Vanna K. Turunen.
30476: Juho Kuittinen. Arttur Koskinen.
30477: Alpo Lumme. Pentti Niemi.
30478: Valto Käkelä. Arvo Sävelä.
30479: Urho Kulovaara. Eino Raunio.
30480: Bra.nder-Wallin.
30481: 686
30482:
30483: X,19. - Toiv. al. N:o 299.
30484:
30485:
30486:
30487:
30488: Laine y. m. : Yhteisleipomoiden perustamisesta rnaaseudulle.
30489:
30490: E d u s k u n n a 11 e.
30491:
30492: Maalaistalouksissa on naistyövoimasta saan palvelee maaseudun asukkaita ja jossa
30493: puute jo meillä .Suomessakin. Monet per- samalla matkalla voidaan hoitaa monia
30494: heenäidit, erikoisemmin pikkutilojen emän- asioita. Esim. Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa
30495: nät, joutuvat suorittamaan pitkiä rasittavia palvelu on kehitetty niin pitkälle, että lei-
30496: työpäiviä, eikä heillä useassakaan tapauk- pomoiden autot kuljettavat määräpäivinä
30497: sessa olisi varaa palkata palvelijaa, vaikka leivän suoraan kotiin ja samalla tavalla
30498: niitä olisi saatavissakin. Heidän raskaam- vievät viljan maanviljelijöiltä yhteisiin ja-
30499: pia työpäiviään ovat leipomis- ja pyykin- lostuslai toksiin.
30500: pesupäivät. Kun nämä työt joudutaan suo- Leivän valmistuksen kustannuksista ko-
30501: rittamaan jokapäiväisten töiden ohessa vaih- tona ja leipomoissa ovat Helsingin yliopis-
30502: televassa lämmössä, vuorotellen kuumassa ton maanviljelystaloudellinen laitos ja Työ-
30503: sisä- ja usein hyvinkin viileässä ulkoil- tehoseura suorittaneet kustannuslaskelmia.
30504: massa, ovat nämä terveydelliseltä kannalta Tällaisten yhteisleipomoiden kannattavai-
30505: kaikein vaikeinpia töitä. Erikoisemmin suuteen vaikuttavat sellaiset tekijät kuin
30506: juuri nämä kaksi työmuotoa puhuvat koti- leipojain palkat, halkojen kulutus ja hinta
30507: taloustyön rationalisoimisen tärkeydestä ja hyvin huomattavasti se onko kotitalouk-
30508: maassamme. sissamme työskentelevillä leipomisen ase-
30509: Ruotsissa ja Tanskassa on jo leipominen, masta muuta hyödyllista työtä. Käsityk-
30510: ,kahvileipää" lukuunottamatta, maatalous- semme on että sitä mukaa kuin naistyövoi-
30511: väestönkin tarpeita varten siirtynyt näistä man saanti maatalouksissa kiristyy ja näitä
30512: yksityistalouksista yhteisleipomoihin. Tästä joudutaan jatkuvasti ylirasittamaan, on
30513: on ollut monia etuja. Varsinkin talouk- yhteisleipomoihin maaseudullakin mentävä.
30514: sissa, missä on vähän naistyövoimaa, on Tässä pitäisi tutkia minkälaisia yhteistoi-
30515: näiden muut·en liian pitkiä työpäiviä voitu mintamuotoja näissä pitäisi käyttää, jotta
30516: lyhentää ja muutenkin työtä helpottaa. ne parhaiten menestyisivät. Tärkeää olisi
30517: Polttopuun kulutus yleensä ja näissä yksi- myös selvittää, minkälaiset koneet ja raken-
30518: tyistalouksissa erikseen vähenee. Suuria teelliset laitteet näissä leipomoissa olisivat
30519: tilaa ottavia ja kalliita leivinuuneja ei sopivia. Edelläoleviin perusteluihin viita-
30520: tarvita, vaan tullaan toimeen pienillä lie- ten ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
30521: sillä, joissa on paistinuuni. Mainituissa väksi :toivomuksen,
30522: maissa on perustettu osuusleipomoita, jotka
30523: maanviljelijäin sinne luovuttamista raaka- että hallitus asettaisi toimikunnan
30524: aineista, viljasta tai jauhoista, valmistavat tutkimaan miten leipomistyön ratio-
30525: erilaatuista valmista leipää. On myös laa- nalisoiminen yhteisleipomoita maa-
30526: jempia yhteislaitoksia, joi'lsa voi olla mylly, seudulle perustamalla voitaisiin par-
30527: pesula t. m. s. laitos, joka kokonaisuudes- haiten järjestää.
30528: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
30529:
30530: Lauri Laine. Laura Brander-Wallin. Martti Miettunen.
30531: Samuli Simula. Aino Luostarinen. Lauri Murtomaa.
30532: Väinö Rankila. Margit Borg-Sundman. Martta Salmela-Järvinen.
30533: Vieno Simonen. Irma Karvikko. V. J. Sukselainen.
30534: S. S. Aittoniemi. Antti J. Rantamaa. Kusti Eskola.
30535: Kerttu Saalasti.
30536: 687
30537:
30538: X,2o. - Toiv. al. N: o 300.
30539:
30540:
30541:
30542:
30543: Saariaho y. m.: Toimenpiteistä Kouvolan veturivarikon
30544: sosiaalisten olojen parantamiseksi.
30545:
30546:
30547: E d u s k 111 n n a ll e.
30548:
30549: Sosiaalisen lainsäädännön alalla on maas- että työvuoron 1päätyttyä on niin veturi-
30550: samme päästy varsin pitkälle. Mutta laki- mies kuin tallipiirissä toimiva huoltoih:en-
30551: sääteisen sosiaalisen työn rinnalle on kehit- kilökin kipeästi peseytymisen tarpeessa.
30552: tynyt laaja ja monipuolinen vapaaehtoinen Peseytymismahdollisuudet ovat kuitenkin
30553: sosiaalinen työ, j.onka saawtukset etenkin miltei olemattomat. :K:orjauspajan miehis-
30554: teollisuuden piirissä on arvostettu korkealle. töllä on peseytymis- ja ~pukeutumismahdol
30555: Valitettavasti esiintyy kuitenkin monin pai- lisuus taUin kattilahuoneessa, jonka toiseen
30556: koin vielä; suuria paikallisia sosiaalisia sivuun on kahtena k~erroksena sijoitettu
30557: puutteita, joiden poistamiseen olisi mitä heidän pu:kukaa;ppinsa. Veturimiehistön
30558: pi.k.immin ryhdyttävä. Valaisevana esimerk- puku'kaapit on jaettu yli veturitaHialueen.
30559: kinä tästä on m. m. valtionrautateiden ve- Mutta peseytJ'llismahdollisuus on vain joko
30560: turivarikko Kiouv;olassa. kattilahuoneessa tai n. s. vanhan tallin J.wl-
30561: Kouvolan varikk;o on tällä hetkellä maan mehanaisessa pesualtaassa, joika sijaitsee
30562: suurin, ja sen 1henkilökunnalle asetetut vel- v;eturikattiloiden h:uuhteluraiteen vieressä.
30563: voitukset ovat myöskin sen mukaiset. Va- Täten peseytymispaikka sijaitsee koko tallin
30564: rikko huolehtii vetovoimasta koko Kaak- epäsiisteimmässä osassa.
30565: lrois-Suomen alueella aina Pkksämäikieä ja Edelläesitettyjä peseytymislaitteita käyt-
30566: Savonlinnaa myöten. Varikon Kouvolaan tää päivittäin noin 300 V"eturimiestä, 70
30567: sijoitetun henkilöikunnan vahvuus on 675 korjauspajan ja 21 muuihun taHihenkilö-
30568: henkeä, ja kOiJoo varikon henkilöluku ala- kuntaan kuuluvaa.
30569: varikkoineen on yhteensä 1,060. Kouvolan Oman kuvauksensa ansaitsee myös tämän
30570: varikko vastaa näin ollen Suomen oloihin suurvarikon mUikavuuslaitteet. Näitä edus-
30571: katsoen keskisuurta teollisuuslaitosta. Li- taa "\Ceturitallin takana olevalle äyräälle ra-
30572: säksi on otettava huomioon, että valtion- kennettu neliaukkoinen puurakennelma ja
30573: rautateiden palvelukseen otetaan henikilö- miesten yksiö. Korkean sijaintinsa ta:kia
30574: kunta vain lääkärintarkastuksen nojalla, näistä laitteista sateen arkana virtaa sekä
30575: joika tarkastus ~eturimieheksi aikovalle on ty:ppi- että nmmt jätteet törmän alla ole-
30576: erikoisen vaativa. Veturimiesalalle pyrki- vien yksityisten talonomistajain pihoihin,
30577: vältä vaaditaan myöskin hyväksyttävästi joten nämä vari'kon mukavuuslaitteet ovat
30578: suoritettu psykoteknillinen koe. Näin ollen epähygienisyytensä takia v-aarana kokio lähi-
30579: luulisi, ~että Jmolenpito työvoimasta korvaa Y'ffipäristölle.
30580: aiheutuneet kustannukset mahdollisimman Veturi tallin piirissä työskenteleville sään-
30581: korkean ja pitkäaikaisen työtehon muo- nöllisiä 8 tunnin työpäiviä tekeville ei ole
30582: dossa. olemassa minkäärilaatuista ruokailuhuonetta,
30583: Olisi odotettavissa, että sosiaalinen huolto erkä näin ollen mahdollisuutta eväsruo-
30584: maan suurimmassa veturivarikossa olisi kiensa lämmittämiseen ja säilyttämiseen.
30585: ajan tasalla, mutta lJ1hytkin tarkastelu V arikkoal ueen turvallisu.us ta paturmia
30586: osoittaa, että sosiaalisen huollon kehitys on vasta.an on varsin epävarma. Suurin puute
30587: jäänyt suuresti jälkeen varikon kasVIUll ja on riittämätön ja sopimattomasti järjes-
30588: varikolle asetettujen velvoitusten rinnalla. tetty valaistus. 'l'ämä johtuu pääasiallisesti
30589: Tahraavan öljy-, noki- ja soraseoksen väärästä säästäväisyydestä, joka pyrkii pää-
30590: piirissä on veturi hoidettava. Tästä johtuu, semään mahdollisimman vähillä valopis-
30591: 688 X,20. - Kouvolan veturivarikko.
30592:
30593: teillä, sekä siitä, ettei valopisteiden sijoi- miin palkikoihin nähden, ei se kannusta
30594: tuksessa ole ;huomioitu tilannetta semmoi- oman ajan lruluttamiseen, vaan johtaa tut-
30595: sena kuin se on tallin sisällä ollessa vetu- kimuksien liian no1peaan suorittamiseen.
30596: reita. Opetus- ja valistustoiminnalla on myös
30597: Tiedoitushuone, jossa veturimiehistölle an- merkittävä osuutensa vetnrivarikon piirissä.
30598: netaan virantekoa, junaturvallisuutta y. m. Tätä toimintaa on suuresti haittaamassa
30599: seikkoja koskevia tietoja, sijaitsee kahden sopivan kouluhuoneiston ja havaintoväli-
30600: ka:ttilanhuooteluun käytettävän raiteen vä- neiden puute. Variikon n. s. kouluhuone
30601: lissä. Huone on käynyt liikenteen kasvaessa (n. 5 X 6 m2) .on tarkoitukseen aivan liian
30602: ahtaaksi eiikä sen nykyisessä paikassa ole '"aatimaton. Virallisia s. o. valtion kiustan-
30603: laajentamismahdollisuuksia.. Tämän tiedoi- tamia kursseja pidetään vuosittain vari-
30604: tushuoneen perällä on hu'One tallipäivystä- koUa kahdet alokaskmssit ja yM.et läm-
30605: jiä varten. Vetureiden alkulämmitys ai- mitt~jäkurssit.
30606: heuttaa sen, että iltapäivisin ja öisin Kouvolassa asuu tällä hetkellä noin 1,600
30607: täyttää tukah:duttava savu sekä tiedoitus· rautatieläistä, joilla on asuttavina rauta-
30608: että tallipäivystäjänhuoneen, joten ol~lu tien omistamia asuntoja 180 kap,pa.letta.
30609: näissä huoneissa on tukalaa ja terveydelle Vierailla paikJIDakunnilla ja perheestään .olo-
30610: vaihingollista. suhteiden pakosta erossa asuvia on run-
30611: Kuten aikaisemmin mainittiin· otetaan saasti. Perheestä erillään asuminen ja pit-
30612: henkilö rautateiden palvelukseen lääkärin- kät työmatkat eivät suinkaan olle ornriaan
30613: tarkastuksen kautta. ,Sairaan ja tervey- !k:Oihottamaan työsa.avutuksia. Tämän ViUoksi
30614: denhoito-ohjesääntö" myöntää myös jatku- tuilisi asunto-olojen parantamiseen kiinnit-
30615: van ilmaisen lääkärinhoidon ja joissakin tää erikoista huomiota. Tulkoon mainituksi,
30616: tapalllksissa myös ilmaisen sairaalahoidon että minkäänlaista ohjattua omatokitoimin-
30617: rautatieläisille. taa ei ole, vaikka juuri omakotitoiminnan
30618: Käytännössä merkitsee lääkärin vastaan- av:uila on monissa vastaavanlaisissa tapauk-
30619: otto sairasloman saamista, mikä johtuu sissa V1oitu päästä pahimmasta asuntopu-
30620: siitä, ettei lääkärin vastaanotto k€Stä kuin lasta.
30621: yhden tunnin arkipäivisin. Lähes 700 nou- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme ilrun-
30622: seva koneosastoon kuuluvien perheitten ni'oittaen eduskunnan päätettäväksi tolivo-
30623: henkilölukumäärä on noin 2,000 henikeäl, muiksen, ·
30624: joista riittää potilaita vastaanottoajalle että hallitus ryhtyisi viipymättä
30625: siksi paljon, ettei tunnollisin'kaan lääkäri toimenpiteisiin Kouvolan veturivari-
30626: lcykene parhaalla tahdoJlaankaan heistä kon sosiaalisten olojen parantami-
30627: tuD.llissa selviämään. Kun lääkärien palk- seksi ja niiden kehittämiseksi .ajan
30628: kio on suhteellinen muihin V'altion maksa- vaatimusten tasolle.
30629: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
30630:
30631: Urho Saariaho. Jere Ju11tilainen.
30632: Johannes Virolainen. Meeri KalavaineJl.
30633: Erkki Koivisto. Heikki llykkäälä.
30634: Anton Suurkpnka.. Väinö Old,w.
30635: Pelii Seppälä; · Helena Virkk.i.
30636: Valto Käkelä. a.olf B. }J~r.
30637: A.rno Tuurna. Veli Jä.rviJ!.en.
30638: Juho HeUto. Erl. Haapaniemi.
30639: J~ PyY.· Jalmari ]?us;t.
30640: X,21. - Toiv. al. N:o 301.
30641:
30642:
30643:
30644:
30645: Sarjala y. m.: Toimenpiteistä maaseudun asunto-olojen
30646: parantamiseksi.
30647:
30648:
30649: E d u s !kun n a ~ 1 e.
30650:
30651: Maaseudun asunto-olot ovat Suomessa on entisten, erittäin heikkojen asuntojen
30652: varsinkin vähävaraisen pienviljelijäväestön korjaus, laajennus ja kaikinpuolinen viih-
30653: /keskuudessa erittäin puutteelliset. Näistä tyisyyden lisääminen. Tunnettuahan on,
30654: suoritettu tuikimus v. 1938-39 antoi erit- että maaseudun pieneläjien, lähinnä pien-
30655: täin surullisen kuvan siitä tasosta, joka viljelijäin, keskuudessa ovat ikaikkein suu-
30656: asunto-olojen suhteen monin paikoin maas- rilukuisimmat perheet. Kun näistä piireistä
30657: samme v,ailitsee. Erittäin vaikean tarvike- tulee varsinainen kansanlisä, on yhteiskun-
30658: pulan ja rosittain myös työvoiman puutteen nan velvollisuus tukea heidän asunto~olo
30659: vuoksi ovat asunto-olot entisestään huonon- jensa parantamista. Niiden toivomusten,
30660: tuneet. Tilannetta on pahentanut vielä siir- joita niin eduskunnassa kuin muissakin so-
30661: toväen asuttamisen ensi vaiheet. siaalista uudistustoimintaa tarkoittavissa
30662: Ku!ll: valtion määrärahat tavalliseen asu- tilaisuuksissa on lausuttu, tulisi vihdoinkin
30663: tustoimintaan ja erittäinkin n. k. MAP lai- johtaa konkreettisiin tuloksiin.
30664: noihin, avustuksiin ja palkkioihin nähden Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
30665: ovat nykyisen hintatason :huomioonottaen ehdotamme eduskunnan päätettävä:ksi toi-
30666: vähäiset, ei niiden turvin ole näinä vuosina vomuksen,
30667: tpaljoakaan voitu rakennuskorjauksia tehdä. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30668: Edelleen on korjaustöitä vaikeuttanut siin maaseudun asunto-olojen paran-
30669: tarvikkeiden niukkuus, jakelu- ja lupasys- tamiseksi entistä suuremmassa laa-
30670: teemin kankeus y. m. Merkillepantavaa on juudessa huomioonottaen, ettei ny-
30671: myöskin, että yleinen maaseudun asunto- kyisin voimassaolevan maaseudun
30672: olojen parantamissuunnitelma puuttuu, asunto-olojen parantamislain perus-
30673: jonka takia tämä tärkeä asia monessa koh- teella ja käytettävissä olevien varo-
30674: dassa jää puutteelliseksi. jen puitteissa ole mahdollista tätä
30675: Yhtä tärkeää kuin on uusien asuntojen kysymystä tyydyttävällä tavalla hoi-
30676: rakentaminen asuntopulan poistamiseksi, taa.
30677: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
30678:
30679: Viljam Sarjala,. S. Salo. Aino Luostarinen.
30680: Lauri Laine. Eri. Haapaniemi. V. J. Sukselainen..
30681: Heikki Soininen. Onni Mannila. Vieno Simonen.
30682: Toivo H. Kinnunen. Lauri Leppihalme. Yrjö Hautala.
30683: Eino Palovesi. Antti J. Rantamaa. Kerttu Saalasti.
30684: Kalle Joukanen. Viljami Kalliokoski. Yrjö Saari.
30685: J. E. Lampinen. Kusti Eskola. Tahvo Rönkkö.
30686:
30687:
30688:
30689:
30690: 87
30691: 690
30692:
30693: X,22. - Toiv. al. N:o 302.
30694:
30695:
30696:
30697:
30698: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä maaseudun asunto-olojen
30699: parantamiseksi erityisen rahoitussuunnitelman pohjalla.
30700:
30701:
30702: E d u s k ;u n n a ll e.
30703:
30704: Nimenomaan vähävaraisten väiestöryh- entisestäänkin vaikeutunu,t ja korkokanta
30705: mien asunto-o1ot ovat maamane maaseudulla kohtuuttomasti klohonnut, on iaajojen maa-
30706: ja ·maaseudun asutustiheytymissä aina ol- seudun väestökerrdksien nykyisin melkeinpä
30707: leet huonot. Tätä tilannetta ovat vielä mahdotonta selviytyä ilman yhteiskunnan
30708: huonontaneet laajat väestösiirrot ja rwken- tukea rakennusyrityksistään. Tärkeä maa-
30709: tayristoiminnan tyrehtyminen koko kuluvan seudun asunto-.olojen kohentamista jarrut-
30710: vuosikymmenen aikana. tava tekijä on ollut myös rpätevän ammatti-
30711: Tosin on maaseudun asunto-olojen paran- ohjauksen puute. Tästä on johtunut maa-
30712: tamistoin:lintaan vuosittain jossain määrin seudun rakennusten teknillisesti alhainen
30713: voitu kräyttää yhteiskunnan varoja iainoiksi, taso, joka :rakennusten laihoamisena ja läm-
30714: av:ustuks1ksi ja palk:kioiksi, mutta ovat mitysikustannuksina maksaa yhteisiluunnalle
30715: nämä tukitoimenpiteet voitu kohdistaa vain vuosittain miljardeja. Myös kotieläinra-
30716: murto-osaan aivan vihlttämättömistä töistä. kennusten huonosta suunnittelusta on aiheu-
30717: Maanhankintalain mrnkainen melkoinen ra- tunu,t suuria taa>pioita.
30718: kentamistoiminta ·ei voi myöskään oikeuttaa Jotta ny'kyisestä umpikujasta päästäisiin
30719: sellaisiin julkisuudessa arvovaltaiseltakin ja toimenpiteet maaseudun ja sen asutus-
30720: taJholta esitettyihin päätelmiin, että maa- tiheytymien asunto-olojen korjaamiseen
30721: seudun asunto-olot :olisivat nyt tyydyttä- saataisiin todella vaikuttavaksi olisi asiassa
30722: vällä !kannalla. Onhan maanhankintalain laadittava esim. viisivuotissuunniteJma.
30723: mukaisesta välttämättärrnästä rwkentamistoi- Tässä olisi erityisesti kiinnitettävä huo-
30724: minnastakin voitu tä;hän mennessä toteut- miota rakennusammattimiesten saantiin
30725: taa, toissijaiset maansaajat myös huomioon kentälle sekä pääomakysymyksen järjes-
30726: ottaen, vwsta noon 20 prosenttia. Tärruä ra- telyyn. Maanhankintalain toimeenpanossa
30727: kentaminen on vain vähäinen osa siitä mitä on saatu viimeksi käytännöllistä koke-
30728: maaseudun ja sen asutustiheytymien asunto- musta rakennusammattimiesten, lähinnä
30729: olojen parantamiseksi olisi nopeasti tehtärvä. rakennusmestarien, käytöstä laajasuuntai-
30730: Maaseudulia on otettava huomioon myös sessa maaseudun rakentamistoiminnassa.
30731: ·talous:rakennuikset, jotka maalaisoloissa ilruu- Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja niit-
30732: luvat välittömästi koti,piiriin. ten tulokset alkavat näkyä ja vaikuttaa
30733: Asiassa tarvitaan siis kiireellisiä laaja- maaseudun rakentamistason nousuna mel-
30734: suuntaisia toimenpiteitä, ·erittäinkin kun keinpä kaikkialla maassa. Luonnollista ja
30735: maaseudun asunto-~lojen 'kurju,us nutmerol- johdonmukaista olisi, että tätä rakennus-
30736: lisesti on suuruudeltaan aivan toista lUIOik- ammattimiesjoukkoa tarpeen mukaan vä-
30737: kaa kuin juikisuudessa suuTemmista asutus- hitellen siirrettäisiin käytettäväksi y1ei-
30738: keskuksista esitetyt asuntovajausluvut. ·seen maaseudun asunto-olojen ja rakenta-
30739: Jotta asia.Ssa v.oitaisiin ryhtyä todella misen kohentamiseen, jolloinka esim. kul-
30740: te:hoikikaisiin toimenpiteisiin, on välttämäi- lakin rakennusmestarilla ·olisi oma pii-
30741: töntä ensin kosketella maaseudun ja sen rinsä. Tämä edellyttäisi kuitenkin saman-
30742: asutust:ilheytymien a;sumistwson alhaisuuden laista keskitettyä rakentamisen johtoa
30743: gyitä. Näistä mainittakoon varattomuus ja kuin mikä on ollut viime vuosina voimassa
30744: oma-alotteisuuden puute. Kun lisäAksi luo- niin Pohjois-Suomen jälleenrakentamisessa
30745: ton saanti vapailta lainamarkkinoilta :on kuin maanhankintalain mukaisessakin ra-
30746: X,22. - Vennamo y. m. 691
30747:
30748: kentamisessa. Yhteiskunnalle tällainen jär- ole ylivoimainen. Muualla maailmassa ra-
30749: jestely on osoittautunut melko halvaksi kentamiseen uhrataan myös maaseudulla
30750: saavutettuihin tuloksiin nähden. yhteiskunnan varoja suhteellisesti paljon
30751: Edellä jo mainitsimme toisen ydinkysy- runsaammin kuin meillä. Onhan meiLlä
30752: myksen, pääomakysymyksen. Jos jo ole- sitäpaitsi kansan yhteisellä karttuvalla kä-
30753: vaan oma-aloitteisuuteen perustuvasta ja dellä ylläpidettyjä pääomalaitoksia kuten
30754: tehostetun organisation synnyttämästä li- Kansaneläkelaitos ja. Alkoholiliike, joiden
30755: sätoiminnasta halutaan saada hyviä tulok- kerättyjä varoja olisi käytettävä koko
30756: sia; tulee maaseudun ja sen asutustihey- maan eikä vaan sen rajoitettujen osien
30757: tymien laajoille väestökerroksille valtio- ja tarpeitten hyväksi. Valtion mahdolli-
30758: vallan järjestää halpakorkoisia ja pitkä- suuksista taas puheen ollen voimme myös
30759: aikaisia lainoja, avustuksia ja palkkioita. viitata sotakorvaushelpotuksiin. Mitä luon-
30760: Viimevuosien kokemukset osoittavat epää- nollisinta on, että tästä liikenevää ta-
30761: mättömästi, että nykyisenä rakennustar- loudellista voimaa käytetään kansamme
30762: vikkeiden niukkuuden aikana, joka ilmei- syvien rivien elämisen tason nostattami-
30763: sesti tulee vielä jatkumaan, maaseudun ra- seen, tuohan oma koti ja kunnollinen
30764: kennustoiminta meidän luontaisiin edelly- asunto perheeseen nojautuvan yhteiskun-
30765: tyksiin nojautuen voi parhaiten menestyä. tamme hyvinvoinnin perustan j1a terveen
30766: Se sitoo myös saavutettuihin tuloksiin nuorisomme kasvun edellytyksen.
30767: nähden suhteellisesti vähiten yhteiskunnan Kaiken edellä lausutun nojalla ehdo-
30768: pääomia. Laskelmien mukaan pääomaky- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
30769: symys esim. asuntojen rakentamisessa, on muksen,
30770: varsinaisen maaseudun ja kaupunkien vä-
30771: lillä suunnilleen suhteessa 1 : 2. Toisin sa- että hallitus kiireellisesti antaisi
30772: noen maaseudun rakentaminen vaatii esityksen nwaseudun ja sen asutus-
30773: puolta vähemmän pääomia, kuin kaupun- tiheytymien asunto-olojen ja yleisen
30774: kien rakentaminen. mkentantistason kohottamiseksi ja
30775: Käyttämällä melko rajoitetusti varoja parantamiseksi siten, että tarkoituk-
30776: johto- ja yleiskustannuksiin ja osoitta- seen osoitetaan viisivuotissuunnitel-
30777: malla maaseudun ja sen asutustiheytymien man puitteissa vu,osittain varoja
30778: rakennustoimintaan, olipa sitten kysymys 2,500 rnilj. markkaa kaytettäväksi
30779: asuntojen tai muiden rakennusten raken- halpakorkoisina ja pitkäaikaisina lai-
30780: tamisesta, vuosittain 2-2.5 miljardia noin-a sekä tarvittavina avustuksina
30781: markkaa voitaisiin tode'lla nostattaa ja kehoituspalkkioina maaseudun ja
30782: maamme maaseudun laajojen väestöker- sen asutustiheytymien rakentajine te-
30783: rosten asumis- ja elämisen tasoa aivan hostetun ammattiohjauksen puit-
30784: ratkaisevasti. Pääomakysymyksenä asia ei teissa.
30785: Helsingissä 31 päivänä :heinäkuuta 1948.
30786:
30787: Veikko Vennamo. Martti Miettunen.
30788: J. E. Lampinen. Antti J. Ra.nta.maa.
30789: Toivo H. Kinnunen.
30790: 692
30791:
30792: X,23. - Toiv. al. N: o 303.
30793:
30794:
30795:
30796: Kajala y. m.: Toimenpiteistä asuntopulan poistamiseksi.
30797:
30798:
30799: E d u s kun n a He:
30800:
30801: . Maamme asutuskeskuksissa vallitsee ny- seksi on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpitei-
30802: kyisin ainutlaatuisen vaikea asuntopula. siin. Valtiovallan on ryhdyttävä tehokkaasti
30803: Sen syyt ovat kaikille tunnetut: Rakennus- sitä avustamaan. Nykyiset yleishyödyllistä
30804: toiminnan sodanaikainen keskeytyminen, asuntotuotantoa koskevat lait on tarkistet-
30805: sotavahingot ja alueluovutuksista johtuneet tava siinä mielessä, että lainojen saanti käy
30806: väestönsiirrot sekä asukkaiden kertyminen nykyistä helpommaksi ja lainat rakennut-
30807: asutuskeskuksiin. Sodan päättyessä arvioi- tajille nykyista edullisemmiksi. Lainojen
30808: tiin, että maan asutuskeskusten asuntova- kuoletusaikaa on pidennettävä ja lainojen
30809: jaus oli n. 52,000 huoneistoa, eivätkä sodan korot alennettava samalle tasolle, jolla ne
30810: päättymisen jälkeen kuluneet vuodet ole ovat maaseudun asutus- ja rakennuslai-
30811: &uinkaan tilannetta parantaneet, vaan päin- noissa. Valtiovallan on muutenkin kiinnitet-
30812: vastoin pahentaneet. Asuntovajaus onkin tävä entistä suurempaa huomiota asunto-
30813: nyttemmin arvioitava n. 60,000c........65,000 pulaan. Sen poistamisesta on laadittava sel-
30814: huoneistoksi. väpiirteinen kokonaisohjelma. Ne suunni-
30815: Asuntopulan lievittämiseen pysyvällä ja telmat, joita valtiovallan taholta tässä suh-
30816: tehokkaalla tavalla on olemassa vain yksi teessa on laadittu, eivät ole olleet riittävän
30817: keino, nimittäin uusien asuntojen aikaan- yhtenäisiä ja niistä on puuttunut se määrä-
30818: saaminen. Siihen tarvitaan ensiksikin ra- tietoisuus, jota kosketelluu yhteiskunnalli-
30819: ikennusmateriaalin tasapuolista jakoa myös- sen epäkohdan laajuus ja vaikeus edellyt-
30820: kin asutuskeskuksiin, mutta loppukädessä täisivät.
30821: asuntotuotannon luotto on muodostunut Edellä olevan johdosta ja tietoisina siitä,
30822: siksi esteeksi, joka uhkaa ehkäistä asutus- että kosketeltujen kysymysten valmistelu
30823: keskusten rakennustoiminnan elpymisen. vaatii hallituksen harkintaa, esitämme edus-
30824: Asiaa äskettäin valmistellut asiantuntijako- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30825: mitea on· arvioinut tämän rakennustoimin-
30826: nan luotantarpeen hyvin suureksi ja niinpä että hallitus kiinnittäisi huomiota
30827: se onkin tehnyt valtioneuvostolle ,esityksen maan asutuskeskuksissa vallitsevaan
30828: 4-5 miljardin markan suuruisen määrä- asuntopulaan, laadituttaisi suunnitel-
30829: rahan varaamisesta vuosittain asuntotuo- man asuntopulan poistamiseksi tar-
30830: tantoa varten myönnettäviin lainoihin, vittavan rakennustoiminnan käyn-
30831: mutta tämä esitys ei tiettävästi ole johta- tiinsaattamisesta sekä antaisi Edus-
30832: nut mihinkään tuloksiin. Asuntotuotannon kunnalle esityksen asian aiheutta-
30833: luottokysymys on kuitenkin asia, joka vaa- miksi Zainsäädäntötoimenpiteiksi asu-
30834: tii toisenlaista huomiota osakseen kuin mitä tuskeskusten rakennustoimintaa var-
30835: se on tähän asti osakseen saanut. Asunto- ten tarvittavien lainojen saannin hel-
30836: keskusten asuntokysymystä on tällä het- pottamisesta ja niiden lainaehtojen
30837: kellä pidettävä vakavimpana sosiaalisena huojentamisesta.
30838: probleemanamme, ja asuntopulan torjumi-
30839: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
30840:
30841: Olavi Kajala. Meeri Kalavainen. Eino Raunio.
30842: Juho Kuittinen. Varma K. Turunen. Pentti Niemi.
30843: Alpo Lumme. Juho Karvonen. Arttur Koskinen.
30844: Valto Käkelä. Rafael Paasio. Urho Kulovaara.
30845: Hilma Koivulahti-Lehto.
30846: 693
30847:
30848: X,z4. - Toiv. al. N:o 304.
30849:
30850:
30851:
30852:
30853: Pyy y. m: Omakotitalojen rakentamista varten annettavien
30854: kiinnityslainojen lainaehtojen muuttamisesta.
30855:
30856:
30857: E d u s k u n n a 11 e.
30858:
30859: Omakotirakennustoiminnalla ennen sotia vasti yhä tiukentunut. Erittäinkin suuret
30860: saatiin aikaan huomattavia parannuksia vaikeudet ovat kohdanneet siirtoväkeen
30861: vähävaraisen väestön asunto-oloihin koko kuuluvia pientontin omaavia rakennusyrit-
30862: maassa. Luovutettujen alueiden vähävarai- täjiä ja invaliideja, sekä sotaleskiä. Hei-
30863: set rakentajat joutuivat jättämään väestö- dän luotousaantinsa yksityisiltä vaikeutui
30864: siirron kautta asumuksensa, joutuen muun siitäkin syystä, ettei luotanantajien pii-
30865: Suomen alueelle ennestään vaikeisiin reissä heitä tunneta siinä määrin kuin
30866: asunto-oloihin varsinkin kaupungeissa ja ennen kotipaikkakunnillaan.
30867: taajaväkisissä väestökeskuksissa. Siirto- Jotta omankodin rakentajat voitaisiin pe-
30868: väestä voitanee laskea ehkä tuhansissa ton- lastaa niistä vaikeuksista, joihin he yksi-
30869: tinsaantoon oikeutettuja, jotka rakennus- . tyisten lainojen vuoksi joutuvat ja estet-
30870: toiminnassaan tulevat käyttämään ennes- täisiin vastaisesti heidät joutumasta edellä
30871: tään tunnettua suuntaa hakiessaan raken- mainittuihin vaikeuksiin, olisi valtiovallan
30872: nuslainaa maatalous- tai sosiaaliministe- tultava heille avuksi. Tämän tulisi tapah-
30873: riöitä omakotitoimintaan varatuista va- tua siten, että omakotilainoja myönnettäi-
30874: roista. siin lainanottajille nykyistä suurempi osa
30875: Ennen sotia omakotitoimintaa edistet- rakennuskustannuksista. Omakotirahastosta
30876: tiin valtion puolelta antamalla oman kodin myönnettävien lainojen lainausehtoihin olisi
30877: rakentajille lainoja enintään 40 % raken- tehtävä sellainen muutos, että valtion huo-
30878: nuskustannuksista. Nämä lainat eivät riit- keakorkoista lainaa voitaisiin antaa oman-
30879: täneet tyydyttämään rakentajien luoton kodin rakentajille yhdeksänkymmentä pro-
30880: tarvetta. Niinpä sellaiset pienasuntotalojen senttia hyväksytyistä rakennuskustannuk-
30881: rakentajat, joilla ei ollut omia varoja ja sista. Siirtoväkeen kuuluville, invaliideille
30882: jotka eivät ole itse rakennustyön alalla ja sotaleskille mahdollisesti koko kustannus-
30883: ammattimiehiä, joutuvat valtion rakennus- määrään asti. Näiden omakotirakennuslai-
30884: lainojen lisäksi hankkimaan korkeakorkoista nojen korko olisi määrättävä asutuslai-
30885: luottoa yksityisiltä rahalaitoksilta. Tästä oli noista maksettavaan alimpaan korkomää-
30886: seurauksena, että monet joutuivat velko- rään. Edellä mainittuja lainoja olisi sallit-
30887: jensa vuoksi vaikeuksiin, valtiolta saatujen tava käyttää myös rakenteella olevien ja
30888: lainojen korko ja kuoletus jäi säännölli- jo rakennettujen omakotitalojen entisten
30889: sesti maksamatta, varsinkin sattuneina kalliskorkoisten luottojen vakauttamiseen.
30890: työttömyysvuosina. Esim. 1931 oli korko- Samoin invaliidien ja sotalaskien ostaman
30891: ja lyhennysmaksuista rästejä 27.5 %, v. valmiin asunnon ostohinnan maksamiseen
30892: 1932 27.5 %, 1933 29.5 % ja v. 1934 25.2 %. mikäli se vastaa omakotirakennuksesta
30893: Pakkohuutokauppaan joutui useita satoja annettuja säännöksiä. Kaikki tämä olisi
30894: omakotitaloja yksityisten rahalaitosten saa- yhteiskunnan kannalta monestakin syystä
30895: tavien vuoksi. Kunnat lunastivat niistä tärkeää. Näin menetellen pelastetaan huo-
30896: satakunta. Rauhaan päästyä on suurimpien mattava osa omankodin rakentajista luot-
30897: yrittäjien ja valtion rakennustoiminta saa- tosuhteiden vaikeuksien vuoksi sortumasta.
30898: nut käyttöönsä myöskin yksityisten raha- Esitetyn muutoksen kautta päästään no-
30899: laitosten huomattavia luottoja. Pienasun- peimmin lieventämään nykyistä asuntojen
30900: tojen rakentajien luotansaanti on vastaa- puutetta, koska käsityksemme mukaan pien-
30901: 694 X,24. - Omakotien kiinnityslainat.
30902:
30903: asuntorakennustoirninnalla on nopeimmin semmin, sekä ettei lainansaannolle aseteta
30904: .mahdollisuus tuoda huojennusta asuntojen estettä siinäkään tapauksessa, että hanki-
30905: puutteeseen. Ovathan useimmat tontin estettä siinäkin tapauksessa, että hanki-
30906: hankkijat rakennustyöhön pystyviä. Käy- tulla asuintontilla on ennestään jonkinlai-
30907: täntö on aikaisemminkin osoittanut, että he nen asuinrakennus jos se korjataan raken-
30908: ilta- ja vapaapäivinään oman perheensä teellisesti vastaamaan omakotitoiminnan
30909: avustamina suorittavat monissa tapauksissa vaatimuksia.
30910: kokonaan rakennustyöt. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
30911: Jo ennen sotia ilmeni omakotirakennus- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
30912: toimintaan varatuista varoista puutetta. toivomuksen,
30913: Osaksi siitäkin syystä lainahakemuksien kä-
30914: sittely lykkääntyi, eikä moniin vuosiin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30915: ennen sotia eikä sen jälkeen ole valtion siin omakotitalojen rakentamista var-
30916: tulo- ja menoarvioon otettu määrärahaa ten annettavien kiinnityslainojen lai-
30917: omakotirahaston vahvistamiseksi, joten sii- naehtojen m>uuttamiseksi niin, että
30918: hen olisi hallituksen kiireellisesti kiinnitet- omakotitalojen rakentajille myönnet-
30919: tävä huomiota. Omakotimäärärahan kautta tävän rakennuslainan suuruus olisi
30920: saadaan omakotirakennustoimintaa edistet- enintään yhdeksänkymmentä pro·
30921: tyä kupunkien ja kauppalain ympärille, senttia hyväksytyistä rakennuskus-
30922: taajaväkisissä yhdyskunnissa ja varsinai- tannuksista ja että siirtoväkeen kuu-
30923: sella maaseudullakin. Asunto-olot useilla luville, invaliideille ja sotaleskille
30924: paikoin maaseuduilla on vähävaraisten kes- lainaa myönnettäisiin tarvittaessa
30925: ken varsin heikolla kannalla. Näiden pa- kokonaiskustannuksia vastaava määrä,
30926: rantamiseen on jatkuvasti aloitteiden sekä että näitä lainoja voitaisiin
30927: !kautta ikiiillinitetty edUSlkrmnan huomiota, käyttää myös rakenteella oleviin ja jo
30928: osaksi varattukin varoja. Tarkoituksenmu- rakennettuihin omakotitaloihin myön-
30929: kaisemmin se .ta,pahtuisikin omakotiraken- nettyjen korkeakorkoisten luottojen
30930: nustoiminnan kautta, joka ennen sotia sai vakauttamiseen, sekä että omakoti-
30931: huomattavan kannatuksen myöskin kuntien rakennuslainojen korko määrätään
30932: taholta. Nykyisen asuntopulan aikana on alimman asutuslainoista maksettavan
30933: mielestämme myös tärkeää edistää tällaista koron määräiseksi.
30934: rakennustoimintaa .v:apaammin ku1n aikai-
30935: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
30936:
30937: Juho Pyy. E. Pusa.
30938: Juho Karvonen. Varma K. Turunen.
30939: Paavo Karjalainen. Martta Salmela-Järvinen.
30940: A. Turkka. Elli Nurminen.
30941: Juho Kuittinen. Laura Brander-Wallin.
30942: Arttur Koskinen. Kalle Jokinen.
30943: Arvo Sävelä. Jere Juutilainen.
30944: 0. Muikku. Heikiri Simonen.
30945: 695
30946:
30947: X,25. - Hemst. mot. N:o 305.
30948:
30949:
30950:
30951:
30952: Meinander m. fl.: Angående åtgärder för tillsättande av
30953: ett statligt orgatn, med uppgift att centralt leda bostads-
30954: byggandet i städer.
30955:
30956:
30957: T i 11 R i k s d a g e n.
30958:
30959: De svåra bosta;disförhållandena i städerna utgifter och svårigheterna att uppbringa
30960: och tätorterna framstår i dag som ett av byggnadskrediter är nu i allmänhet oöver-
30961: våra allvarligaste sociala missförhållanden. komliga, varför dessa lån redan skulle inn~
30962: De mest elementära betingelserna för bära en v.erlrningsfuU hjälp. Det är möj-
30963: trivseln i samhället · äventyras på detta ligt att detta finansiella stöd åtJminstone
30964: sätt. Den stora boendetätheten ocm fram- skulle kräva ett belopp av den storleks-
30965: :l'ör allt systemet med underhyresgäster in- oroning, som den av: staten för utredning
30966: nebär inte :minst stora våd:or för det upp- av: denna fråga tillsatta kommitten före-
30967: v:äxande släktet. Ur befolkningspolitisk syn- slagit, 'd. v:. s. 4 miljarder mark om året.
30968: punkt är det vidare mycket olyckligt att Nedsättningen av skadeståndet kan för-
30969: de ungas hembildning fördröjs av brist på Viäntas skapa ett utrymme för nya anslag,
30970: bostad. Allmänt taget hotas i nuvarande v:ilket ·det säkert vore motiverat att i
30971: läge omistliga mänskliga och moraliska främsta rummet disponera för detta ända-
30972: värden genom att hemfö~hållandena är så mål.
30973: primitiva. Dessväne kan man inte vänta sig att
30974: Samtidigt som 'dletta konstateras måste denna finansiella hjälp ensam skall lösa
30975: tyvärr tilläggas, att byggnadsverkswmheten det föl'eliggande problemet. Hjälpen måste
30976: i synnerhet i fråga om bostadsbyggen i kompletteras med en del organisatoriska
30977: tätorterna p~aktiskt .taget helt ligger nere. åtgäl'der. Eristen på byggnadsmaterial är
30978: Den socialt inri:ktade verlksamiheten är i fortfarande så stor, att resultatet inte kan
30979: detta sammanhang uppenbart otillrächlig. bli lyckligt med mindre verksamheten åt-
30980: Då hyrorna knappast så snabbt och kraf- minstone till sina lhuvuddrag planläggs och
30981: tigt kan ihöjas, att bostadsbyggandet av leds centralt. Det harmonierar väl med
30982: egen kraft kunde komma i gång,. blir det våra förhållanden, om åtminstone en av-
30983: för varje dag alltmer ofrånkomligt att de sevärd del av de uppfördia bost&derna -
30984: offentliga myndigheterna måste ta sig an i den mån det inte är fråga om enfamiljs-
30985: denna fråga. hus - inryms i bostadsfastågheter, ägda
30986: För detta ändamål ställs för det första av bostadsbolag. Då staten i detta fall
30987: krav på kännbara subsidier. Det är knap- skulle lämna ett kännbart finansiellt un-
30988: past troligt att någon annan än staten derstöd, är det likväl rimligt att ett visst
30989: under nuvarande förhållandlen kan lämna mått av statligt inflytande över dessas för-
30990: tillräckligt stora anslag. Kommunernas valtning också tryggas.
30991: budgeter är redan ytterst ansträngda och Å ven om det måste erkännas att vi redan
30992: deras finansiering1smöjligheter är mer be- har alltför många ämbetsverk i landet oeh
30993: gränsade än statens. Då det svårligen är en alltför !kostsam tjänstemannakår, är det
30994: tänkbart att staten skulle bli ägare ;oclh under sådiana förhållanden svårt att tänka
30995: förvaltare av de nyuppförda bostadslägen- sig en ~lösning av hela denna fråga på
30996: heterna, är det uppenbal"ligen lämpligt att ann3.ini bas än genom ~ett ecntralt organ
30997: understöden i främsta rummet ges i form med uppgili att snabbt och effektivt ta
30998: av räntefria lån. Räntekostnaderna I'epre- den sig an i hela dess vidd. Detta organ
30999: senterar en ikännbar del av en fastighets borde, som även i en till regeringen av
31000: 696 X,2,5. - Asuntora:kennustoiminta.
31001:
31002: hyresgä.stföreningen inlämnad redogörelse att regeringen måtte vidtaga åt-
31003: framhällits, utrustas med fullmakter, snar- gärder så att ett särskilt statligt
31004: lika dem Soteva erhällit för att handha organ, utrustat med vidsträckta full-
31005: betalningen av skadeständet. makter, Ullsättes med uppgift att
31006: Med hänvisning tili det ovanstående före- centralt leda det med statsmedel un-
31007: slär undertecknade att riksdagen mätte hos derstödda bostadflbyggandet i städer
31008: regeringen hemställa, och tätorter.
31009: Helsingfors den 3 augusti 1948.
31010:
31011: Nils Meinander. Levi Jern.
31012: 0. A. öhma.n. Albin Wickman.
31013: , Ralf Törngren.
31014: 697
31015:
31016: X,u. - Toiv. al. N:o 305. Suomennos.
31017:
31018:
31019:
31020:
31021: Meinander y. m.: Toimenpiteistä valtion elimen asettami-
31022: seksi keskitetysti johtamaan asuntorakennustoimintaa
31023: .kaupungeissa.
31024:
31025:
31026: E d u s ik u n n a ll e.
31027:
31028: Kaupunkien ja asutuskeskusten vaikeat yleensä voittamattomat, joten nämä lainat
31029: asunto-olot ovat tällä hetkellä vakavimpia jo muodostaisivat tehokkaan avun. Mah-
31030: yhteiskunnallisia epäkohtiallllffie. Siten vaa- dollisesti tämä rahallinen tuki aina!kin vaa-
31031: rantuvat alkeellisimmatkin viihtyväisyyden tisi sen suuruusluokan määrärahan, jota
31032: edellytykset yhteiskunnassa. Ennen lmik- tätä ik:ysymystä selvittämään asetettu val-
31033: ik:ea kasvavaille sukupolvelle on vakavia tion ik:omitea Oii1 ehdottam.ut, s. t. s. 4 miljar-
31034: ihaittoja suuresta asumistiheydestä ja dia markkaa vuodessa. Sota:korvausmäärän
31035: alivuokra}aisjärjestellmästä. Väestöpoliitti- alentamisesta voi odottaa tilaa uusille määr
31036: selta kanm.a;lta on edelleen nuorison rärahoffie joiden sijoittaminen ensi sijassa
31037: kotikasvatuksen myöhästyminen asuntojen tähän tarkoitukseen olisi vai'Iillasti perus-
31038: puutteen takia hyvin onnetonta. Yleisesti teltua.
31039: ottaen korvaamattomat inhimilliset ja mo- Tämä rahruUinen apu ei vai!i'tettavasti
31040: raaliset arv.ot ovat nykyisessä tilanteessa yiksin voi ratlkaista esillä o}evaa ky-
31041: vaarassa sen vuoksi, että kotiolot ovat niin symystä. Avustustru on täydennettävä
31042: alkeelliset. eräillä organisatorisilla toimenpiteillä. Ra-
31043: Tähän toteamukseen täytyy samalla vali- kennustarvikkeiden puute on jatkuvasti
31044: tettavasti lisätä, että rakennustoiminta, eri- niin suuri, ettei onnelliseen tulokseen voida
31045: tyisesti mitä tul·ee asuinrakennuksiin asu- päästä vähemmällä kuin toiminnan keski-
31046: tuskeskuksissa, on käytännöllisesti katsoen tetyllä suunnittelemisella ja johtamisella
31047: kokonaan lamassa. Sosiaalinen toiminta on ainakin pääpiirteissään. Tämä soveltuu hy-
31048: tässä yhteydessä ilmeisesti riittämätöntä. vin oloiJhirrnme, jos ainakin hu<Jmattava osa
31049: Kun vuokria tuskin voidaan korottaa niin vanhemmista asunnoista - sikäli ikuin ei
31050: nopeasti ja tehokkaasti, että asuntoraken- ole kysymys yhden perheen taloista - on
31051: nustoiminta pääsisi vauhtiin omin voimin, asuntoyhtiöiden omistamissa asnntokiinteis-
31052: käy tämän kysymyksen ottaminen julkis- töissä. Kun valtio tässä tapauksessa antaisi
31053: ten viranomaisten hoitoon päivä päivältä tuntuvaa rahallis.ta tukea, on !kuitenkin koh-
31054: yhlt väistämättömämmäksi. tuullista, että valtiolle rmyösik:in taataan
31055: Tähän tarkoitukseen vaaditaan ensiksi määrätty sananvalta niiden lh:allinnossa. ·
31056: tuntuvia avustuksia. On tuskin luultavaa, Vaikkakin on tunnustettava, että. maas-
31057: että mikään muu kuin valtio nykyisissä samme on jo liian monta virastoa ja liian
31058: oloissa voisi antaa riittävän suuria määrä- kallis virkamiesikunta, on näissä oloissa vai-
31059: rahoja. Kmntien budjetit ovat jo äärim- keata ajatella !koiko !tämän !kysymyksen rat-
31060: mäisen rasitettuja ja niiden rafuoitusmah- kaisua muulla pohjalla kud.n asettamalla
31061: dollisuudet rajoitetummat ik:uin valtion. keskuselin, jonka tehtävänä on ottaa asia
31062: Kun tuskin voidaan ajatella valtiota uusien !kaikessa laajuudessaan hoitoonsa nopeasti
31063: asuntokiinteistöjen omistajakai ja hoita- ja tehokkaasti. Tälle elimelle, kuten myös-
31064: ja:ksi, on ilmeisesti sopivaa antaa avustuk- kin vuokralaisten yhdistyksen hallitukselle
31065: set ensi sijassa korottoman lainan muo- jättämässä selonteossaan on esitetty, olisi an-
31066: dossa. Korkokustannukset muodostavat kiin- nettava lähimain vastaavat valtuudet kuin
31067: teistön menoissa tuntuvan osan ja raken- mitkä Soteva on ·sarunut sotakorvaussuori-
31068: nusluottojen saantivaikeudet ovat nyt tus.ten hoitrumiseksi.
31069:
31070: 88
31071: 6.98 X,2 5. - Asunto rakennustoiminta.
31072:
31073: Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta- rustetun valtion elimen asettamiseksi
31074: neet ehdottavat eduskunnan hyväksyttä- keskitetysti johtamaan valtion va-
31075: väksi toivomuksen, roilla t,uettavaa asuntorakennustoi-
31076: mintaa kaupungeissa ja asutuskes-
31077: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- kuksissa.
31078: siin m·ityisen, laajoin valtuuksin va-
31079: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
31080:
31081: Nils Meinander. Levi Jern.
31082: 0. A. Öhman. Albin Wickman.
31083: Ralf Törngren.
31084: 699
31085:
31086: X,26. - Toiv. al. N :o 306.
31087:
31088:
31089:
31090:
31091: Murto y. m.: Asuntorakennustoiminnan, rakennustarvike-
31092: tuotannon ja -rahoituksen keskittämisestä yhtenäisen
31093: valtakunnallisen johdon alaiseksi.
31094:
31095:
31096: E d u s !k u n !ll a ·ll e.
31097:
31098: Käytyjen sotien seurauksena pysähtyi tuskin ajateltavissa. Määrättyjen ja ensi-
31099: maassamme säännöllinen asuntorakennus- tärkeiden rakennustarvikkeiden tuotanto ja
31100: toiminta melkein kokonaan. Sotia seuran- lisääminen edellyttävät jo sellaisenaankin
31101: neina rauhan vuosina ei tätä toimintaa ole, yleistä valtakunnallista suunnitelmaa. Li-
31102: monista voittamattomista vaikeuksista joh- säksi olisi valtiovallan pyrittävä suojaa-
31103: tuen, saatu käyntiin edes siinä laajuudessa, maan itseään sekä rakennustoimintaa har-
31104: että normaalinen vuosittain esiintyvä asun- joittavat kansalaiset yksityisyrittäjäin kei-
31105: tojen lisätarve ja entisten korjaus olisi nottelulta niin tuotteiden hintaan kuin ra-
31106: voitu tyydyttää, puhumattakaan sen va- kennustarvikkeiden laatuunkin nähden. On
31107: jauksen täyttämisestä, jonka on aiheuttanut hyvin kysymyksenalaista jo se, että onko
31108: asuntorakennustoiminnan keskeytyminen esim. puurakennusaineen käyttäminen siinä
31109: monien vuosien ajalta. Maaseudulla on ti- laajuudessa kuin meillä on sitä tähän
31110: lanne jonkin verran helpottunut maanhan- saa:kka käytetty asuntorakennustoiminnassa,
31111: kintalain nojalla suoritetun rakennustoi- kansantaloudellisesti kaikkein edullisinta,
31112: minnan ansiosta, mutta kaupungeissa ja vai olisiko ehkä pyrittävä suuntaamaan ra-
31113: muissa tiheimmissä asutuskeskuksissa on ti- k·ennusmateriaalituotanto .ensisijaisesti jo-
31114: lanne suorastaan epätoivoinen. honkin muuhun, meillä valmistettavaan ra-
31115: Valtion toimesta suoritettujen tutkimus- kennusaineeseen.
31116: ten tuloksena on todettu asuntorllikennusva- Yleisvaltakunnallisen rakennus- ja raken-
31117: jauksemme niin suureksi, että sen täyttämi- nustarviketuotantosuunnitelman lisäksi as-
31118: nen, edellyttäen sen tapahtuvan 12-15 tuvat esille myöskin rahoitus ja tonttikysy-
31119: vuodessa, vaatisi 47,000 asunnon rakenta- mykset. Rahoitustoiminnan keskittäminen
31120: mista, t. s. keskimäärin pitäisi rakentaa erikoisen maata käsittävän rahoituslaitoksen
31121: uutta asuntotilaa vuosittain 7 miljoonaa käsiin käy välttämättömä:ksi. Samoin astuu
31122: kuutiometriä. Nykyisten rakennuskustan- esille liikevaihtoveron poistaminen raken-
31123: nusten mukaan laskettuna vaatisi tällaisen nusaineilta. Halpakorkoiset, aina 100 %
31124: rakennussuunnitelman täyttäminen varoja asti, kiinteän omaisuuden pääoma-arvosta,
31125: vuosittain 15-17 miljardia markkaa. Kun ulottuvat lainat voisivat kiihoittaa kansa-
31126: tähän lisätään muun rakennustoiminnan laisia yrittämään kaikkensa asuntoraken-
31127: pääomatarve, noin 30 miljardia markkaa, nustoiminnan alalla.
31128: niin ei ole vai~eaa käsittää niitä vaikeuksia, Monissa ikaupung·eissa ja taajaväkisissä
31129: jotka yhteiskunnan on kyettävä voittamaan yhdyskunnissa jarruttaa yleistä rakennus-
31130: korjatakseen sen vajauksen, joita asuntora- toimintaa tonttikysymysten kankea järjes-
31131: kennustoiminnan pysähtyminen on sille ai- tely. Yksityisten omistajien hallussapitä-
31132: heuttanut. mät, useassa tapauksessa kaupunkien ja
31133: Mutta huutavan pääomatarpeen lisäksi taajaväkisten yhdyskuntien keskuksissa si-
31134: vaikeuttaa asuntorakennustoimintaa raken- jaitsevat, osittain rakennetut ja jopa ko-
31135: nusaineiden puute. Sen lisääminen nykyi- konaan rakentamattomatkin tontit ovat
31136: sin menetelmin, jotka pääasiassa perustu- meillä toistaiseksi säännöllisen rakennustoi-
31137: vat n. s. yksityisen yritteliäisyyden varaan minnan ulkopuolella siitä syystä, etteivät
31138: rakentuvalle rakennusainetuotannolle, on niiden omistajat itse halua rakentaa ei-
31139: 700 X,26. - Asunto:rakennustoiminta.
31140:
31141: vätkä suostu myymaan tai vuokraamaan mista, joka yhteistoiminnassa jokaisessa
31142: niitä sellaisille, joilla olisi halua ja kykyä kaupungissa ja kunnassa toimivan, ja val-
31143: yritellä rakennustoiminnan alalla. Tällai- takunnallisen johdon alaisen, asuntoraken-
31144: nen rakennustila olisi saatava mahdollisim- nuslautakunnan kanssa johtaa tätä toimin-
31145: man pikaisesti tarkoituksenmukaiseen käyt- taa eduskunnan ja hallituksen laatimien
31146: töön joko vapaaehtoisesti tai pak;komenetel- suunnitelmien mukaisesti.
31147: min. Asuntotonttien hinnat ja. vuokrat pi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
31148: täisi valtiovallan toimesta vahvistaa sellai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31149: seksi, etteivät ne olisi esteenä terveelle yk-
31150: sityiselle yritteliäisyydelle tai yhteiskunnal- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
31151: liselle rakennustoiminnalle. toimenpiteisiin asuntorakennustoi-
31152: Asuntorakennustoimintamme johtaminen minnan, rakennustarviketuotannon
31153: sillä tavalla, että vallitsevasta asuntopu- ja rahoituksen keskittämiseksi yhte-
31154: lasta ja sen monivivahteisista haitallisista näisen valtakunnallisen johdon alai-
31155: seurauksista asuntoja tarvitsevien kansa- suuteen ja antaisi siitä Eduskunnalle
31156: laisten jokapäiväiseen elämään edellyttää tarpeelliset esitykset.
31157: sellaisen valtakunnallisen elimen perusta-
31158: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
31159:
31160: Yrjö Murto. Niilo Nieminen.
31161: Hertta Kuusinen-Leino. Arvo Riihimäki.
31162: Aimo Aaltonen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
31163: Eino Tainio. Mauri Ryömä.
31164: Toivo Friman. Anna Nevalainen.
31165: Antto Prunnila. Matti Meriläinen.
31166: 701
31167:
31168: X,21. - Toiv. a.l. N:o 307.
31169:
31170:
31171:
31172:
31173: Ka.la.va.inen y. m..: Nwrten avioparien asunntm saannin
31174: turvaamisesta.
31175:
31176:
31177: E d u s k u n n a ll e.
31178:
31179: Viimeksi kuluneina vuosina maassamme tulla kysymykseen. Perheen lisääntymistä
31180: on solmittu erittäin runsaasti avioliittoja, koetetaan välttää juuri siinä iässä, jolloin
31181: mihin ovat muun ohella vaikuttaneet avio- lasten saaminen olisi suatavinta sekä asian-
31182: liittoiässä olevien ikäluokkien suurenemi- omaisten itsensä että yhteiskunnan kan-
31183: nen ja keskimääräisen avioliitonsolmimis- nalta. Perheen lisääntymistä pidetään
31184: iän aleneminen. Nuoret perheen perusta- näissä oloissa jopa suorastaan onnettomuu-
31185: jat ovat täten osoittaneet suhtautuvansa tena. Jos voitaisiin esittää n. s. rikollisia
31186: vastuuntuntoisesti elämään. Osoituksena keskenmenoja koskevaa tilastoaineistoa, kä-
31187: samasta ilmiöstä on muuttunut suhtautu- sityksemme mukaan kävisi eittämättä ilmi,
31188: minen perheeseen ja lapsiin. Syntyväisyys että ne lukuisissa tapauksissa johtuvat
31189: on viime vuosina lisääntynyt. Vain hyvää juuri asunto-oloista. Näissä oloissa myös
31190: on sanottava tästä kehityksestä. Se on aviopuolisoiden sopuisa yhteiselämä kohtaa
31191: ilmaus kansamme elinvoimasta ja siitä var- vaikeuksia. Viime vuosina huolestuttavassa
31192: masta luottamuksesta, jota varsinkin nuori- määrin lisääntyneisiin avioeroihin, varsin-
31193: somme nykyhetken vaikeuksista huolimatta kin lyhyen ajan kestäneiden iai nuorien
31194: tuntee tulevaisuutta kohtaan. henkilöiden avioliittojen purkautumiseen
31195: Mutta tämän ilahduttavan kehityksen ovat yllä kuvatut huonot asunto-olot osal-
31196: mukana on vakava yhteiskunnallinen epä- taan vaikuttaneet.
31197: kohta tullut esille entistä kärjistyneempänä. Katsomme, että valtiovallan velvollisuus
31198: Maassamme vallitsee kireä asuntopula. Vuo- on ryhtyä toimenpiteisiin tämän turmiol-
31199: den 1947 alussa oli asuntokannan vajaus liseksi käyvän tilanteen korjaamiseksi. Tä-
31200: virallisen arvion mukaan 63,500 asuntoa, hän pakottaa valtiovaltaa jo yksin itse-
31201: mikä vajaus on sen jälkeen yhä kasvanut. puolustussyyt, kansan kasvavan voiman,
31202: Valtaosa, ehkä kaksi kolmannesta asuntoa nuorison terveyden ja siveellisen ryhdin
31203: vailla olevista perheistä on vasta perustet- ylläpitäminen. Avialiiton solmineiden nuor-
31204: tuja. Näitä ei läheskääl! aina edes hyväk- ten henkilöiden asuntokysymyksen järjes-
31205: sytä kunnallisten huoneenvuokralautakun- tämiseksi tarvitaan kiireellisiä toimenpi-
31206: tien kortistoihin asunnon hakijoiksi· Tästä teitä.
31207: johtuen asuntotilanteesta esitettävät tiedot Puheena olevaan asiaan voidaan luon-
31208: yleensä ovat epätäydelliset Avioliiton sol- nollisesti saada pysyvä parannus vasta sit-
31209: mineet nuoret eivät siten voi muulloin ten, kun asuntoja on riittävästi kaikille
31210: kuin harvoissa poikkeustapauksissa saada niitä tarvitseville. Asuntojen tuotannon
31211: omaa asuntoa. Varsinkin tämä koskee vä- lisäämiseksi on siksi kohdistettava vakavaa
31212: hävaraisia nuoria, koska varakkaat henki- huomiota. Mutta katsomme välttämättö-
31213: löt voiva;t nykyäänkin rakennuttaa oman mäksi, että kiireellisesti ryhdytään paran-
31214: asuintalon tai ostaa asunto-osakkeen. tamaan erityisesti nuorten avioparien asun-
31215: Nuoret avioparit joutuvat oman kodin ,to-oloja· Niitä mahdollisuuksia, mitä on
31216: puuttuessa asumaan alivuokralaisina ja olemassa lainojen ja avustuksien saamiseen
31217: asukkeina, useinkin erillään toisistaan. Par- valtion varoista omakoti- ja muiden asun-
31218: haassa tapauksessa he voivat sijoittua jom- tojen rakentamista varten, olisi helpotet-
31219: man kumman vanhempien luokse. Näissä tava, varsinkin nuoria aviopareja silmällä
31220: oloissa ei todellinen koti- ja perhe-elämä voi pitäen. Kaupunkilaisoloja ajatellen heille
31221: 702 X,27. - Nuorten avioparien asunnot.
31222:
31223: olisi varattava mahdollisuus valtion 'tuen ten, että kunnallisten huoneenvuokralauta-
31224: saamiseen myös asunto-osakkeiden hankki- kuntien tulisi ottaa myös nuoret avioparit
31225: mista varten. Nuoret avioparit eivät mo- huomioon ensi sijaisina asunnon tarvitsi-
31226: nista syistä useinkaan voi hankkia omia joina.
31227: asuintaloja tai osakehuoneistoja. Heitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31228: varten olisi valtion joko yksin tai kuntien eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31229: kanssa heti ryhdyttävä rakennuttamaan
31230: asuntopulasta eniten kärsiviin asutuskes· että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
31231: kuksiin pienasuntoja, jotka varattaisiin kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
31232: vain avioliiton vasta solmineille nuorille. vähävaraisten ntwrten avioparien
31233: Samalla olisi ryhdyttävä muuttamaan asunnon saamisen turvaamiseksi.
31234: asuntojen käyttöä koskevia säännöksiä si-
31235: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
31236:
31237: Meeri Kalavainen. Juho Kuittinen.
31238: Eino Raunio. Rafael Paasio.
31239: Laura Brander-Wallin. Arttur Koskinen.
31240: Juho Karvonen. Martta Salmela-Järvinen.
31241: Isak Penttala. Jere Juutilainen.
31242: Aino Lehtokoski Yrjö Kilpeläinen.
31243: Olavi Kajala. Juho Pyy.
31244: Vilho Väyrynen. 0. Andersson.
31245: Kustaa Alanko. G. Henriksson.
31246: Toivo Pyörtänö. Hilma Koivulahti-Lehto.
31247: Alpo Lumme. Kaisa Hiile1ä.
31248: Veli Järvinen. Heikki Simonen.
31249: Varma K. Turunen.
31250: 703
31251:
31252: X,2s. - Toiv. al. N:o 308.
31253:
31254:
31255:
31256:
31257: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä asunnonhankintala;i-
31258: nojen myöntämiseksi nuor~'lle aviopareille.
31259:
31260:
31261: E d u s kun n' alle.
31262:
31263: Asunto-olot ovat muodostuneet maas- EdelJ.ä esitettyyn viitaten esitämme edus-
31264: samme sietämättömiksi. Ellei asuntoraken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31265: nustoimintaa saada kiireellisesti käyntiin,
31266: tulee asuntokurjuudesta suoranainen kan-
31267: sallisonnettomuus. Varsinkin nuoret parit että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31268: ja yksinäiset ovat olleet erittäin vaikeassa toim.enpiteisiin halpakorkoisten ja
31269: asemassa. Nuorien parien oman kodin saan- pitkäaikaisten asunnonhankintalaino-
31270: nin helpottamiseksi tulisi valtiovallan ryh- jen aikaansaamiseksi nworille pa..
31271: tyä myöntämään asunnon hankintalainoja reille sekä yksinäisille, naimatto-
31272: edullisella korolla ja pitkällä maksuajalla mille ja vanhuksille rakennettavien
31273: avioliittoon kuulutetuille pareille. Yksinäi- yhdyskuntien tukemiseksi helpotta-
31274: sille, naimattomille ja vanhuksille rakennet- malla viimeksimainittujen rakennus-
31275: tavia asuntokomplekseja tulisi valtiovallan yritysten rakennuslainojen järjeste-
31276: myös tukea helpottamalla rakennuslainojen lyä ja muita tässä toiminnassa ny-
31277: järjestelyä, tonttien ja rakennusmateriaalin kyisin esiinityviä vaikeuksia.
31278: saantia sekä tekemällä aloitteita mainittu-
31279: jen yhdyskuntien aikaansaamiseksi.
31280: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
31281:
31282: Jussi Lappi-Seppälä. Lauri Murtomaa.
31283: 704
31284:
31285: X,29, - Toiv. al. N:o 309.
31286:
31287:
31288: Kajala y. m.: Huoneistovuokrissa ilmenneiden Gpäkohtien
31289: poistamisesta.
31290:
31291: E d u s k u n n a ll e.
31292: Asuntopula asutuskeskuksissa on käynyt suoranaista vääryyttä monille pienkiinteis-
31293: vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi. Pulan töjen omistajille ja osakehuoneistojen haiti-
31294: poistamiseksi on olemassa vain yksi todella joille. Moni pienkiinteistönomistaja on jou-
31295: tehokas keino, riittävä rakennustoiminta. tunut jopa menettämään kotinsa sen vuoksi,
31296: Rakennustoiminnalla on kuitenkin voitetta- että ei ole saanut talonsa tuloja ja menoja
31297: vanaan monia esteitä. Tässä yhteydessä tasapainoon. Samoin on moni osakehuoneis-
31298: pyydämme saada kiinnittää huomiota erää- ton haltija menettänyt huoneistonsa, koska
31299: seen, rakentamisen kalleuteen. Uudet ta- hänen on ollut maksettava yhtiölle vasti-
31300: lot tulevat nykyään niin kalliiksi, että vaa- ketta enemmän kuin hän on saanut vuokra-
31301: timattomastikin rakennetuissa taloissa vuok- ll'liseltaan vuokraa. On täysin epäoikeuden-
31302: ra nousee 200 mk: aan neliöltä, jopa siitä mukaista, että vähävaraisten pienkiinteis-
31303: ylikin. Näin ollen on ymmärrettävää, että tönomistajain ja osakehuoneiston haltijain
31304: uusissa taloissa pystyvät asumaan vain on pakko maksaa varakkaampienkin vuok-
31305: kaikkein varakkaimmat kansalaispiirit. ralaistensa puolesta vuokraa, kuten ny-
31306: Vaikka asuntopula onkin hirvittävä, niin kyään on hyvin useassa tapauksessa asian
31307: silti on ollut todettavissa .tapauksia, jolloin laita. Näin ollen olisi ma:hdollisimman pi-
31308: uusimpiin taloihin on ollut vaikea saada kaisesti saatava poistetuksi se ero, joka on
31309: asukkaita. Syynä tähän on, paitsi huoneis- :päässyt muodostumaan vanhojen talojen ja
31310: tojen korkea vuokra, se, että vanhojen ta- uusien talojen vuokratason välille. Tämä
31311: lojen vuokrat ovat monin verroin pienem- epäkohta muodostuu yhä pahemmaksi, ellei
31312: mät; vuokrakustannusindeksihän on ny- siihen yhteiskunnan .taholta pontevasti puu-
31313: kyään vain 140, kun sensijaan rakennus- tuta. Kysymys on kylläkin hyvin vaikea,
31314: kustannusindeksi on 1,125. Vanhojen talo- ja se on saatava ratkaistuksi siten, ettei
31315: jen ja uusien talojen vuokratason erosta uusia epäkohtia pääse syntymään.
31316: ,on muodostunut epäkohta, joka olisi saa- Edelläolevan nojalla ehdotamme kun-
31317: tava poistetuksi. Ensiksikin on uusien ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31318: lojen vuokrat saatava alenemaan sellaiselle vomuksen,
31319: tasolle, että tavalliset kansalaisetkin pys-
31320: tyvät uusissa taloissa asumaan. Toisaalta että hallitus kiinnittäisi kiireelli-
31321: ei voitane välttää sitäkään, että vanhojen sesti huomiota siihen epäkohtaan,
31322: talojen vuokria on nostettava. Tällöin on että vanhojen talojen ja uusien talo-
31323: kuitenkin pidettävä huolta siitä, että vuok- jen vuokratasojen ero on päässyt
31324: rien korotuksesta johtuva menojen lisä tu- muodostumaan kohtuuttoman suu-
31325: lee palkansaajille sopivalla .tavalla korva- reksi, ja ryhtyisi toimenpiteisiin tä-
31326: tuksi. Kieltää ei voida, etteikö nykyisestä män epäkohdan oikeudenmukai&eksi,
31327: vanhojen .talojen yleiseen hintatasoon ver- asteittaiseksi poistanniseksi.
31328: rattuna alhaisesta vuokratasosta koituisi
31329: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
31330: Olavi Kajala. Hilma. Koivulahi-Lehto. Albin Wickman.
31331: Valto Käkelä. Eino Raunio. Hugo Manninen.
31332: Alpo Lumme. Pentti Niemi. P. Leskinen.
31333: Varma K: Turunen. Arttur Koskinen. N. Nurminen.
31334: Juho Karvonen. Arvo Sävelä. Johannes Wirtanen.
31335: Juho Kuittinen. Isak Penttala. Felix Seppälä.
31336: Rafael Paasio. Aarne Honka. Martti 0. Kölli.
31337: Meeri Kalavainen. Levi J ern. Erkki Koivisto.
31338: Lennart Heljas. Matti Miikki.
31339: X,ao. - Toiv. a.l. N: o 310.
31340:
31341:
31342:
31343:
31344: Renfors y. m.: Toimenpiteistä ammattientarkastuksen yhte-
31345: näistämiseksi ja keskittämiseksi.
31346:
31347:
31348: E d u s k u n n a ll e.
31349:
31350: Tuotannollisen elämän jatkuvasti laajen- kiinteän johdon ja valvonnan alaisena toi-
31351: tuessa ja suuntautuessa yhä uusille aloille mivien tarkastajain lukumäärää lisäämällä
31352: lisääntyvät työstä johtuvat ammatinvaarat. voitaisiin työpaikkain - pienet ja tilapäi-
31353: Työntekijäin suojelu tapaturmilta ja am- set työmaat mukaan luettuina - valvontaa
31354: mattitaudeilta vaatii yhä kasvavaa huolen- huomattavasti lisätä.
31355: pitoa valtiovallan taholta. Sitä varten on Naispuolisia työntekijöitä on maamme
31356: työlainsäädäntöä edelleen kehitettävä ja työväestöstä melkein puolet, mutta naispuo-
31357: laajennettava uusia aloja koskevaksi. Lain- listen ta:vkastajain lukumäärä on vain
31358: säädännön valvonta vaatii yhä tehokkaam- neljä. Viimeksimainittuja olisi saatava jo-
31359: paa koneistoa, jotta työnantajat täyttäisi- kaiseen ammattientarkastuspiiriin, jotta
31360: vät säädetyt velvollisuudet työntekijäinsä naispuolisten työntekijäin erikoissuojelu ja
31361: terveyden suojelemiseksi. Ammattientarkas- heidän erikoiskysymyksensä saisivat riittä-
31362: tus tuskin kykenee nykyisessä muodossaan vää huomiota ammattientarkastuksen ta-
31363: ja laajuudessaan täyttämään yhä kasva- holta. Yhtenäisyys ja tasa-arvoisuus mies-
31364: neita vaatimuksia. ja naispuolisten tarkastajain toiminta-alo-
31365: Ammattientarkastuslainsäädännössä on j.en välillä on välttämätön. Tässä tarkoituk-
31366: useita perusteellista laatua olevia puutteel- sessa olisi varattava mahdollisuus myös pä-
31367: lisuuksia ja epäkohtia. Huomattavimpia teville naisille päästä ammattientarkastus-
31368: niistä on siinä vallitseva hajanaisuus. Kun- virkojen kaikille asteille.
31369: nan ammattientarkastus ei ole kyennyt Varsinaisten ammattientarkastustehtävien
31370: täyttämään sille laissa asetettuja ja siltä lisäksi on useimmille miespuolisille ammat-
31371: odotettuja tehtäviä. Sen suhde valtion am- tientarkastajille ja apulaisammattientarkas-
31372: m:attientarkastukseen on epämäär;äinen tajille annettu tehtäväksi höyrykattiloiden
31373: sen toimiessa samanaikaisesti kuntien elin- ja -astioiden teknilliset tarkastukset. Näi-
31374: ten ja valtion ammattientarkastuslaitoksen den tehtävien yhdistäminen on osoittautu-
31375: valvonnan ja ohjauksen alaisena. Viimeksi nut haittaavan ammattientarkastusta. Työn-
31376: mainitussa suhteessakin on paljon puutteel- tekijäin suojelemista tarkoittavien lakien
31377: lisuutta, mutta niiden poistaminen ei Tat- valvonnan tehostamiselle olisi ilmeisesti
31378: kaise kysymystä kunnan ammattientarkas- etua työnjaon suorittamisesta näihin kah-
31379: tuksen tehokkuudesta, vaan on tarkastuk- teen tarkastuslajiin nähden. Yleensäkin
31380: sen yhtenäistäminen saman johdon alai- olisi ammattientarkastus vapautettava kai-
31381: seksi välttämättömyys. Valtion ammattien- kista sellaisista tehtävistä, jotka eivät kuulu
31382: tarkastajain, lähinnä työntekijäin luotta- varsinaisesti valvovan lainsäädännön alaan.
31383: musta nauttivien työläistarkastajain luku- Edelleen olisi kehitettävä ammattientar-
31384: määrän lisäämisellä voitaisiin päästä kun- kastajain ja työmaaluottamusmiesten yh-
31385: nan ammattientarkastuksen poistamiseen ja teistoimintaa, jolla viimeksi kuluneet vuo-
31386: siitä huolimatta tehokkaampaan tarkastuk- det ovat osoittaneet olevan ·ensiarvoisen tär-
31387: seen kuin mitä lukumäärällisesti suuri, keän merkityksen työolosuhteiden paranta-
31388: mutta laadullisesti organisatioltaan heikko miselle ja työntekijöitä koskevan lainsää-
31389: kunnan ammattientarkastajakunta kykenee dännön valvomiselle.
31390: aikaansaamaan. Ammattientarkastuspiirien Ammattientarkastajain valtuudet •eivät
31391: ja •erikoisesti piirikanslioista erillään asu- ole osoittautuneet riittäviksi työpaikkojen
31392: vien, mutta elimellisesti piiritarkastajan työturvallisuus- ja terveydellisten olojen ke-
31393:
31394: 544/48 89
31395: 706 X,so. - Ammattientarkastus.
31396:
31397: hittämiselle. Nykyisin käytännössä oleva Edellä sanotun perusteella ehdotamme
31398: menettely kirjallisine määräyksineen ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31399: niihin liittyvine ulosottotoimenpiteineen on
31400: liian hidas. Itsenäinen työnantaja voi pit- että hallitus antaisi kiireellisesti
31401: kittää ammattientarkastajan määräämiä Eduskunnalle esityksen sellaisiksi
31402: tärkeitäkin korjauksia useita vuosia. Tämä muutoksiksi ammattientarkastusta
31403: menettely olisi tehtävä nopeammaksi. Sa- koskeviin lakeihin, että ammattien-
31404: moin työntekijäin suojelua koskevien la- tarkastus voitaisiin nykyistä parem-
31405: kien rikkomukset olisi käsiteltävä nopeam- min yhtenäistää ja keskittää sekä
31406: min kuin nykyinen oikeudenkäyntimenet- työlainsäädännön valvontaa tehostaa.
31407: tely edellyttää.
31408: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
31409:
31410: Kaarle Renfors. Mikko Järvinen.
31411: Antto Prunnila. L. Myllym.äki.
31412: Arvo Riihimäki. Eino Kujanpää.
31413: 707
31414:
31415: X,a1. - Toiv. aJ. N:o 311.
31416:
31417:
31418:
31419:
31420: Hiilelä y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta vuorotyön työn-
31421: tekijäin terveydelle ja elämälle aihe1tttamista vaaroista
31422: ja haitoista.
31423:
31424: E d u s k u n n a ll e.
31425:
31426: Vuorotyön työntekijäin terveydelle ja peellinen .tutkimus työlainsäädäntöön tar-
31427: säännölliselle elämälle aiheuttamia vaaroja vittavine muutoksineen aikaan saatava.
31428: ja haittoja koskeva kysymys on vuosikym- Edellä sanotun nojalla ja viitaten v. 1947
31429: menien ajat askarruttanut mieliä. Siitä on valtiopäiville jättämäämme toivomusaloit-
31430: naistyöntekijäin keskuudessa toimitettu tut- teen n:o 280 perusteluihin, ehdotamme
31431: kimuksia, jotka ovat osoittaneet vuorotyön kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
31432: aiheuttamia monia säännöllisen elämän toivomuksen,
31433: kulkua haittaavia tekijöitä ja terveydelle
31434: aiheuttamia vaaroja. Kun laajempaa, kaik- että hallitus toimituttaisi kiireelli-
31435: kiin vuorotyötä tekeviin työläispiireihin sesti tutkimuksen vuorotyön työn-
31436: ulottuvaa tutkimusta ei ole suoritettu ja tekijäin terveydelle ja elämälle ai-
31437: kun päivätyöhön verrattuna vuorotyön ras- heuttamista vaaroista ja haitoista
31438: kaus monine haittoineen on niin suuri, ettei sekä antaisi Eduskunnalle esitykset
31439: sitä yksinomaan n. s. vuorotyölisän palk- tutkimuksen tarpeellisiksi osoitta-
31440: kaan ottamisella voida ratkaista, olisi tar- mista työlainsäädännön muutoksista.
31441: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
31442:
31443: Kaisa Hiilelä. A. Turkka.
31444: Hilma Koivulahti-Lehto. Kustaa Alanko.
31445: Laura Brander-Wallin. Toivo Pyörtänö.
31446: J. Kuittinen. Jere Juutilainen.
31447: Heikki Simonen. Paavo Leskinen.
31448: Kalle Jokinen.
31449: 708
31450:
31451: X,a2.- Toiv. al. N:o 312.
31452:
31453:
31454:
31455:
31456: Prunni:Ja y. m.: Esityksen antamisesta merenkulkijain
31457: eläkelaiksi.
31458:
31459:
31460: E d u s :k u n n a ll e.
31461:
31462: iSeattle.ssa (USA) kesäkuussa 1946 pi- kijat enää liian nuorina jättäisi ammat-
31463: detyssä kansainvälisessä merityökonferens- tiaan, vaan palvelisivat kauppamerenkul-
31464: sissa hyväksyttiin kansainvälinen sopimus kuamme eläkeikään saakka. Kun kansan-
31465: (N:o 71) merenkulkijoita koskevista eläk- eläkelaitoksemme ei voi tyydyttää meren-
31466: keistä. Tässä sopimuksessa, jonka puolesta kulun tarpeita, olisi merenkulkijoita varten
31467: konferenssissa äänestivät myös Suomen val- valmistettava erikoinen eläkelaki, jossa otet-
31468: tion edustajat, edellytetään Kansainvälisen taisiin huomioon edellämainittu kansainvä-
31469: työjärjestön jäsenvaltioissa, jotka harjoit- linen sopimus ja merenkulkumme erikoiset
31470: tavat kauppamerenkulkua, ryhdyttävän sel- olosuhteet.
31471: laisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, että me- Mielestämme ikä sellaisenaan ei ole oikeu-
31472: renkulun palveluksessa työskentelevät me- denmukainen perusta eläkkeen määräämi-
31473: renkulkijat saisivat 55-60 vuotiaina eläk- selle, koska silloin voisivat päästä samalle
31474: keen, joka olisi 11j2 % jokaista meripalve- eläke-edulle kuin säännöllisesti merenku-
31475: lusvuotta kohden, jos eläke alkaisi 55 vuo- lussa työskentelevät myös sellaiset, jotka
31476: den iässä, ja 2 % jokaista merenpalvelus- suuremman tai rpienemmän osan vuodesta
31477: vuotta kohden, jos eläke alkaisi 60 vuoden ovat joutilaina maissa. Tämän vuoksi olisi
31478: iässä. eläkkeen suuruuden määräydyttävä palve-
31479: Vaikka meillä onkin voimassa kansanelä- luskuukausien määrän perusteella. Tähän
31480: kejärjestelmä, joka koskee myös merenkul- seikkaan ovat merenkulkijat itsekin kiinnit-
31481: kijoita, niin, kun se ei läheskään vastaa tar- täneet huomiota, sillä e.sim. :Suomen Meri-
31482: koitusta eikä täytä edellämainitun kansain- mies-Unionin kesäkuussa pidetyssä edusta-
31483: välisen sopimuksen vaatimuksia, olisi meillä jakokouksessa asetuttiin juuri sille kan-
31484: valmistettava erikoinen merimiesten eläke- nalle, että eläkkeen suuruuden on perus-
31485: laki. Erikoislaki on välttämätön, sillä me- tuttava palvelusaikaan. Merenkulkijoita
31486: renkulun erikoisista olosuhteista johtuu, koskevan eläkejärje.s.telmän olisi saatava
31487: että merimiehet yleensä joutuvat pois riittävän suuri tuki valtiolta, jotta eläke-
31488: ammatistaan aikaisemmin kuin muitten järjestelmä olisi tehokas. On nimittäin
31489: alojen työntekijät eivätkä yleensä voi ryh- otettava huomioon, että merimiehen pal-
31490: tyä muihin ammatteihin tultuaan liian van- kasta menee kohtuuttoman suuri osa sellai-
31491: hoiksi meripalveluksessa. Merenkulun vält- siin ylimääräisiin kustannuksiin, jotka joh-
31492: tämättömyyden käsittää jokainen, koska tuvat elämisestä kahdella paikkakunnalla.
31493: ilman sitä ei tulla toimeen. Yhtä välttä- Tämän vuoksi itse merenkulkijoilta olisi
31494: mätöntä on, että merenkulkumme työsken- perittävä järjestelmän kustannuksiin suh-
31495: telee mahdollisimman tehokkaasti. Tämän teellisesti pienempi osa kuin merenkulun
31496: vuoksi on saatava merenkulkijat kiinnos- työnantajilta ja valtiolta. Jos merenkulki-
31497: tumaan ammattiinsa niin, että merenkulul- joita varten muodostetaan erikoinen eläke-
31498: lamme olisi aina mahdollisimman tottunut,· järjestelmä, voidaan merenkulkijat ja hei-
31499: taitava ja yritteliäs työväki. Jos meren- dän työnantajansa vapauttaa kansaneläke-
31500: kulkijaimme vanhuus olisi turvattu eikä maksuista ja jättää merenkulkijat yksin
31501: heidän tarvitsisi pelätä joutuvansa heit- tällaisen erikoiseläkkeen varaan.
31502: teille työkyvyttömyyden sattuessa, eivät Merenkulkijoita varten tarkoitettu eläke-
31503: ammattiinsa täysin perehtyneet merenkul- järjestelmä ei kuitenkaan olisi läheskään
31504: X,32. - Prunnila y. m. 709
31505: täydellinen ellei se merenkulkijan kuollessa 300 pa1veluskuukaudelta 60% p:sta
31506: turvaisi hänen perhettään. Tästä syystä 350 65 " "
31507: olisikin määrättävä leskelle esim. 70% 4(10
31508: 70 " "
31509: merenkulkijalle tulevasta eläkkeestä ja eri- 450 "
31510: " 75 " "
31511: koislisä kutakin alaikäistä lasta kohden,
31512: jonka merenkulkija on jättänyt jälkeensä. sekä 300 kuukautta lyhyemmältä
31513: Edelläolevan perusteella kunnioittaen meripalvelusajalta prosenttuaalisesti
31514: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- vähemmän palveluskuukaudet huo-
31515: vomuksen, mioon ottaen, että merenkulkijan les-
31516: kelle maksettaisiin 70 % merenkul-
31517: että hallitus viipymättä ryhtyisi kijalle tulevasta eläkkeestä sekä ala-
31518: toimenpiteisiin sellaisen merenkulki- ikäisille lapsille kohtuullinen erikois-
31519: jain eläkelain valmistamiseksi, joka lisä ja että tällaisen eläkevakuutuk-
31520: takaisi merenkulkijoille eläkkeen vä- sen kustannuksis,ta merenkulkija suo-
31521: hintoon 55 vuoden iässä siten, että rittaisi 20 %, hänen työnantajansa
31522: eläke olisi 30 % ja valtio 50 %.
31523: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
31524:
31525: Antto Prunnila. Elli Stenberg.
31526: Yrjö Murto. Kalle Jokinen.
31527: Eino Tainio. Niilo Nieminen.
31528: Heikki Simonen. Arvo Riihimäki.
31529: Esa Hietanen. Vilhelm Riihinen.
31530: Kaarle Renfors. Jere Juutilainen.
31531: J. Mustonen. Eino Roine.
31532: Matti Meriläinen. Laura Brander-Wallin.
31533: Urho Kulovaara. Eino Raunio.
31534: V. Puumalainen. A. Turkka.
31535: Pentti Niemi. L. Myllymäki.
31536: M. Järvinen:
31537: 710
31538:
31539: X,ss.- Toiv. al. N:o 313.
31540:
31541:
31542:
31543:
31544: Kauppi y. m.: Metsätyönjohtajain aseman korjaamisesta.
31545:
31546:
31547: E d u s k u n n a ll e.
31548:
31549: Metsätyönjohtajain asema on eräiden kuun 15 päivänä 1947 tehdyn sopimuksen
31550: viime aikoina tapahtuneiden järjestelyjen suhteen, joka koski yli- ja sunnuntaityön
31551: johdosta muodostunut sellaiseksi, että se korvausta. Kun metsätyöalalla sen kausi-
31552: heidän keskuudessaan on aiheuttanut oikeu- työnluonteen vuoksi on poikettu yleisestä
31553: tettua tyytymättömyyttä. Suomen Työnan- 8 tunnin työaikaa koskevasta säännöstä,
31554: tajain Keskusliiton ja Suomen teknillisten saattaa metsätyönjohtajien kohdalla esittää
31555: toimihenkilöiden Keskusliiton välillä helmi- tässä suhteessa samanlaisia poikkeuksellisia
31556: kuun 20 päivänä 1947 tehdyssä yleissopi- näkökohtia. Mutta ilmeisenä kohtuuttomuu-
31557: muksessa taattiin kaikille niille työnjohto- tena on pidettävä sitä, että metsätyönjoh-
31558: tehtävissä oleville, joita sanottu sopimus tajat sekä työaikaan että ylityön !korvauk-
31559: koski, 8-tuntinen työpäivä, sillä ylityöstä seen nähden nyt ovat huonommassa ase-
31560: sovittiin maksettavaksi erikseen määrättävä massa kuin heidän alaisensa metsätyönteki-
31561: korvaus. Saman sopimuksen mukaan nämä jät. Sitäpaitsi heidän matkakorvauksiensa
31562: työnjohtajat tulivat saamaan liikeväen osalta pitäisi niin ikään tehdä eräitä kor-
31563: kanssa samanlaiset vuosilomat. Tämän jauksia.
31564: yleissopimuksen allekirjoittivat kaikki muut Edellä esitettyjen perusteiden nojalla esi-
31565: Suomen Työnantajain Keskusliiton alajär- tämme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
31566: jestöt, paitsi Suomen Puunjalostusteollisuu- sen,
31567: den metsäosasto. Käytännössä tämä mer- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31568: kitsi sitä, että teollisuuden palveluksessa toimenpiteisiin metsätyönjohtajien
31569: oQlevista metsätyönjohtajat yksinään jäivät saattamiseksi työaikaan, ylityön kor-
31570: vaille niitä etuja, jotka edellä mainitussa vauksiin ja matkakulujen korvauk-
31571: yleissopimuksessa varattiin muille työnjoh- siin nähden kohtuullisia vaatimuksia
31572: totehtävissä oleville. Samanlaiseen poikkeus- tyydyttävään asemaan.
31573: asemaan metsätyönjohtajat jäivät joulu-
31574: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
31575:
31576: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto.
31577: Irma Karvikko. LMsi Hiekkala.
31578: R. B. Berner.
31579: 711
31580:
31581: X,34. - Toiv. al. N:o 314.
31582:
31583:
31584:
31585:
31586: Karvonen y. m.: Metsätyönjohtajain työajan lailla vahvis-
31587: tamisesta.
31588:
31589:
31590: E d u s k u n n a 11 e.
31591:
31592: Metsätyönjohtajat joutuvat työskentele- jiin nähden ei taasen tämä työnantajajär-
31593: mään muitten alojen työnjohtajiin nähden jestö suostu minkäänlaisiin sopimuksiin.
31594: suhteettoman pitkän työpäivän ja useinkin Edelläolevaan viitaten kunnioittaen esi-
31595: vaikeissa olosuhteissa, koska heidän :työ- eämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31596: suhteensa ei ole lailla turvattu millään· ta- muksen,
31597: voin. Myöskään teollisuuS'työnjohtajat ei- että hallitus kiireellisesti valmis-
31598: vät ole työaika- eikä muitten vastaavien tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle laki-
31599: lakien alaisina, mutta he ovat kuitenkin esityksen, jolla metsätyönjohtajain
31600: voineet kollektiivisin sopimuksin saada työ- työaika saataisiin lailla vahviste-
31601: suhdettaan koskevat asiat työnantajajär- tuksi.
31602: jestöjen kanssa sovituiksi. Metsätyönjohta-
31603: Helsingissä elokuun 6 päivänä 1948.
31604:
31605: Juho Karvonen. Kalle Jokinen.
31606: Olavi Kaja1a. Valto Käkelä.
31607: Valfrid Eskola. Kustaa A.la.nko.
31608: Heikki Hykkäälä. Kalle Kauhanen.
31609: A. Turkka. Toivo Pyörtänö.
31610: E. Pusa.
31611: 712
31612:
31613: X,3o. - Toiv. a.l. N:o 315.
31614:
31615:
31616:
31617:
31618: Aaltonen y. m.: Esityksen antamisesta luottamusmiesten
31619: oikeudet ja velvollisuudet määritteleväksi lainsäädän-
31620: nöksi.
31621:
31622: E d u s k u n n a ll e.
31623:
31624: Useat työnsuojelua koskevat ~lait sisäl- saa tapahtua vain hyväksyttävistä syistä
31625: tävät ylimäalkaisia säännöksiä työnteki- ja vähintään kuukauden ennakkoilmoitus-
31626: jäin luottamusmiesten oikeuksista. Ne aikaa noudattaen. Luottamusmiehen valit-
31627: myönteiset kokemukset, joita luottamus- semista koskevat säännökset puuttuvat lain-
31628: miesten toiminnasta on erikoisesti sodan säädännöstä kokonaan ja siinä noudatetaan
31629: jälkeisinä vuosina saatu työntekijäin työ- useita erilaisia menetelmiä. Yhtenäistämi-
31630: olojen kehittämisessä ja työntekijöitä kos- nen olisi siinäkin suhteessa tarpeen vaa-
31631: kevan lainsäädännön valvomisessa, ovat tima.
31632: omiaan osoittamaan luottamusmiestoimen On useit~a tapauksia varsin pienilläkin
31633: tärkeän merkityksen maamme tuotantoelä- työpaikoilla, jolloin luottamusmies joutuu
31634: mässä. Luottamusmiesten oikeuksia on työ- tehtäviään hoitaessaan keskeyttämään
31635: ehtosopimuksilla ja yksityisillä sopimuk- työnsä, esimerkiksi ammattientarkastaja voi
31636: silla ja myönnytyksillä suurimmissa teolli- ottaa luottamusmiehen tarkastuksen ajaksi
31637: suuslaitoksissa ja työpaikoissa lisätty. mukaansa. Tällaisten tapausten varalta
31638: Heille on vakiintunut määrättyä perusta- täytyisi työnantajalle säätää velvollisuus
31639: vaa laatua olevia oikeuksia. Eräät työn- palkan maksuun siltä ajalta, jolloin luot-
31640: antajat ovat myöntäneet heille vieläpä sel- tamusmies hoitaa iähän tehtäväänsä kuulu-
31641: laisiakin erikoisoikeuksia kuin vapautuk- via asioita. Jos lainsäädännöllä määritel-
31642: sen muista töistä luottamusmiestehtävien täisiin luottamusmiehelle oikeuksien lisäksi
31643: hoitamista varten, erikoisen vastaanottohuo- myös määrättyjä velvollisuuksia, voitaisiin
31644: neiston j; n. e. Kuitenkin suuri osa työn- heidän asemaansa työntekijäin edustajana
31645: tekijäin luottamusmiehistä ei ole tullut huomattavasti vakiinnuttaa. Samalla voi-
31646: käytännössä osallisiksi viime aikoina va- taisiin heille antaa tukea työlainsäädännön
31647: kiintuneen käytännön mukaisista perusoi- noudat~tamisen valvojina ja työolosuhtei-
31648: keuksista. Lainsäädännön heitä koskevien den parantamista tarkoittavien aloitteiden
31649: määräysten ylimalkaisuus ei anna riittävää esittäjinä työnantajalle. Tämä olisi myös
31650: tukea heidän toimenpiteilleen, varsinkin ainoa keino työlainsäädännön noudattami-
31651: kun on kysymyksessä työnantajalle jonkin- sen jatkuvan valvonnan aikaansaamiseksi.
31652: laista taloudellista menoa merkitsevät työ- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
31653: turvallisuuden lisäämistä tähtäävät korjaus- ehdotamme eduskunnalll. ,päätettäväksi toivo-
31654: ja uudistustyöt. ~mulksen:,
31655: Luottamusmies ei ole täysin turvattu edes
31656: erottamista vastaan, jos hän työntekijäin että hallitus ensi tilassa antaisi
31657: työasioita ajaessaan joutuu erimielisyyksiin Eduskunnalle esityksen luottamus-
31658: työnjohdon kanssa. Siitä syystä olisi sää- miesten oikeudet ja velvollisuudet
31659: dettävä, että luottamusmiehen erottaminen määritteleväksi lainsäädännöksi.
31660: Helsingissä clollmun, 3 päivänä 1948.
31661:
31662: Aimo Aaltonen. Antto Prunnila. Toivo Kujala.
31663: J. Mustonen. Mauri Perkonoja. Esa Hietanen.
31664: Ville Pessi. Elli Stenberg. Eino Roine.
31665: Eino Tainio. Mauri Ryömä. Gösta Rosenberg.
31666: 713
31667:
31668: X,a6. - Toiv. al. N:o 316.
31669:
31670:
31671:
31672:
31673: Salmela-Järvinen y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta nais-
31674: ten suorittaman työn yksityis- ja kansantaloudellisesta
31675: merkityksestä.
31676:
31677:
31678: E d u s k u n n a ll e.
31679:
31680: Ed. Salmela-Järvinen y. m. jättivät vuo- Kotitaloudessa ja myöskin maataloudessa
31681: den 1947 valtiopäivillä eduskunnalle aloit- pidetään perheenemännän suorittamaa
31682: teen n:o 292 tutkimuksen toimittamisesta työtä tavallisesti tuottamattomana työnä,
31683: naisten suorittamaan työn yksityis- ja kan- onpa lainsäädännössäkin käytetty tällä
31684: santaloudellisesta merkityksestä. Valitet- alalla työskentelevistä naisista nimitystä
31685: tavasti ei työväenasiainvaliokunta, jonka ,elätettävänä oleva". Naisen asema äitinä
31686: käsiteltäväksi aloite joutui, ehtinyt sitä kä- ja tulevan sukupolven kasvattajana on
31687: sitellä eikä lähettää eduskunnan harkitta- myöskin yhteiskunnallisessa mielessä vähin-
31688: vaksi. Asia on kuitenkin tärkeä ja se olisi tään epäselvä. Äitiys vaatii naiselta run-
31689: naisten kannalta, jotka muodostavat kansa- saasti ruumiin ja sielun voimia, joita hän
31690: kunnan enemmistön, saatava selvitetyksi. ei silloin varauksettomasti voi käyttää oman
31691: Siihen sisältyy koko yhteiskuntaelämäämme hyvinvointinsa ja toimeentulonsa ylläpitä-
31692: vaikuttavia tärkeitä kysymyksiä, joita ei miseen, ja näin hän joutuu heikompaan
31693: tähän mennessä ole lainkaan tutkittu. taloudelliseen asemaan, jopa usein suoras-
31694: Kuten aloitteen n: o 292 perusteluissa taan hädänalaiseen tilaan. Ja kuitenkin
31695: huomautettiin, on nainen edelleenkin esim. yhteiskunta ainakin virallisesti tunnustaa,
31696: työmarkkinoilla epäoikeudenmukaisessa ase- että äitiys on naisen pyhin ja suurin teh-
31697: massa. Vaikka onkin todettava, että nais- tävä. Käytäntö on siis ilmeisessä ristirii-
31698: ten palkkojen kehitys esim. teollisuuden dassa tämän käsityksen kanssa.
31699: työaloilla on viime aikoina kulkenut edul- Viitaten vuoden 1947 valtiopäivillä teh-
31700: liseen suuntaan sikäli, että naisten ja mies- dyn aloitteen n: o 292 perusteluihin, to-
31701: ten palkkojen välinen prosentuaalinen ero- teamme että nämä kysymykset olisi saatava
31702: tus on pienentynyt, (seikka, joka jo sinänsä perinpohjaisen tutkimuksen ja selvityksen
31703: todistaa, ettei palkkojen suurempi erilai- alaisiksi. Tehtävän vaikeus ja monipuoli-
31704: suus aikaisemminkaan johtunut naisten työ- suus ei saisi estää tutkimuksen toimitta-
31705: suorituksen heikommuudesta, niinkuin usein mista, koska sen tuloksina voidaan päästä
31706: väitettiin, vaan tarjolla olevan naistyövoi- kansalaisten keskinäisissä suhteissa suurem-
31707: man runsaudesta) on kuitenkin todettava, paan oikeudenmukaisuuteen, kuin mikä
31708: useilla henkisen työn aloilla pyritään naisen tähän asti on vallinnut. Ehdotammekin
31709: työnsuoritusta määrittelemään laadultaan senvuoksi kunnioittaen eduskunnan päätet-
31710: ja tuloksiltaan heikommaksi ja myöskin täväksi toivomuksen,
31711: palkka senmukaisesti alhaisemmaksi kuin
31712: miehen palkka. Tällöin ei kuitenkaan voida että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31713: nojautua minkäänlaisiin päteviin todiste- siin sellaisen pätevän ja puolueetto-
31714: luihin, koska sellaisia ei ole olemassakaan, man tutkimuksen toimittamiseksi,
31715: vaan perustuu ,tämä kanta olettamuksiin jossa selvitettäisiin naisten henkiser
31716: ja ennakkoluuloihin. työn aloilla tuotooto- ja liiketoimin-
31717:
31718: 544/48 90
31719: 714 X,36. - Nai!'ten työ.
31720:
31721: nassa sekä maa- ja kotitaloudessa desta miehen työsuoritukseen verra-
31722: suorittaman työn yksityis- ja kan- ten aiheellisia ja jos ovat, missä suh-
31723: santaloudellinen merkitys ja samalla teessa ne tulisi huomioida esim. palk-
31724: myös selvitettäisiin, ovatko väitteet katasoa määriteltäessä.
31725: naisen työsuor·ituksen heikommuu-
31726: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
31727:
31728: Martta Salmela-Järvinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
31729: Aino Lehtokoski. Elli Nurminen.
31730: Laura Brander-Wallin. Vieno Simonen.
31731: Meeri Kalavainen. Rakel Jalas.
31732: Kyllikki Pohjala. Aino Malkamäki.
31733: Margit Borg-Sundman. Kerttu Saalasti.
31734: Hilma Koivulahti-Lehto. Kaisa Hiilelä.
31735: Helena Virkki. Aino Luostarinen.
31736: Hertta Kuusinen-Leino. Irma Hamara.
31737: Anna Nevalainen. Irma Karvikko.
31738: Irma Torvi. Elli Stenberg.
31739: Ebba östenson.
31740: 715
31741:
31742: · X,37. - Toiv. al. N:o 317.
31743:
31744:
31745:
31746: Borg-Sundman y. m.: Toimenpiteistä osapäivätyön hyväksi
31747: käyttämiseksi.
31748:
31749: E d u s k u n n a 11 e.
31750:
31751: Ansioäitien ongelma ei ole vain yksityis- kokopäivätyön vaatimaksi ajaksi. Se on
31752: ten äitien ja kotien ongelma. Se on koko edelleen antanut nuorille perheenemännille
31753: yhteiskunnan ongelma. Yhteiskunnalle ei tilaisuuden osittaisessa ansiotyössä käyden
31754: ole suinkaan yhdentekevää, joutuuko ansio- pysyttää ammattitaitonsa ja työpaikkansa
31755: äiti vastoin tahtoaan vaarantamaan las- niiden päivien varalta, jolloin heidän myö-
31756: tensa hoidon ja kasvatuksen, kodinhoidon hemmin on ollut pakko tai mahdollisuus
31757: ja oman terveytensä. Ansioäitien ongelma siirtyä kokopäivätyöhön. Näin se on sa-
31758: on toisaalta myös työmarkkinakysymys. Yh- malla tuonut työmarkkinoille kodeissa pii-
31759: teiskunnalle ei ole yhdentekevää, joutuuko levää eri ammattialojen koulutettua työvoi-
31760: .perheenemäntä kokonaan luopumaan kodin maa.
31761: ulkopuolella suoritettavasta työstä jättäen Nämä kokemukset ovat kuitenkin liian
31762: käyttämättä työmarkkinoilla kaivattua ja suppealta alalta ja liian tilapäisluontoisen
31763: kansantaloudellisesti tärkeätä ammattitai- kokeilutoiminnan tuloksia. Kaivataan koko
31764: toaan. osapäivätyö-kysymyksen perinpohjaista tut-
31765: Yhtenä keinona ansioäitien taakan hel- kimista punniten sen sekä myönteiset että
31766: pottamisessa ja kodinhoidon tehostamisessa kielteiset puolet ja selvittäen myös osapäi-
31767: sekä toisaalta tärkeänä tekijänä työmarkki- vätyöntekijäin taloudelliset ja sosiaaliset
31768: noilla on n. s. osapäivätyö. Sen soveltami- edut. Osapäivätyötutkimusta ei myöskään
31769: nen ei suinkaan ole mahdollinen kaikilla olisi rajoitettava ybinomaan perheenemän-
31770: työaloilla. Ei olisikaan onnellista yrittää tiin, vaan sen piiriin voisivat kuulua muut-
31771: soveltaa sitä aloille, joille se ei sovi. Mutta kin, sekä miehet että naiset, jotka ovat sen
31772: jo suoritettujen kokeilujen perusteella voi- tarpeessa ja siihen halukkaita, kuten esim.
31773: daan todeta sen käyttökelpoisuus useilla mahdollisesti opiskelijoihin ja invaliideihin
31774: aloilla. kuuluvat.
31775: On havaittu sen voivan tuoda tervetul- Huomioonottaen osapäivätyössä tähän
31776: leen helpotuksen niille kaksoistaakan alle mennessä saadut kokemukset ja huomioon-
31777: uupuneille perheenäideille, jotka kotinsa ta- ottaen tämän kysymyksen merkityksen sekä
31778: loudellisen aseman tukemiseksi ovat lähte- kodeille että työmarkkinoille ja siten koko
31779: neet kokopäivätyöhön ilman, että taloudelli- yhteiskunnalle ehdotamme eduskunnan hy-
31780: nen tila olisi vaatinut kokopäiväistä an- väksyttäväksi toivomuksen,
31781: siota. Se on myös voinut merkitä tervetul-
31782: lutta ratkaisua monille sellaisille perheen- että hallitus toimituttaisi tutki-
31783: äideille, jotka päinvastoin aikaisemmin jäi- muksen siitä, millä aloilla ja millii
31784: vät kokonaan kotityön piiriin, vaikka koti tavoin osapäivätyötä voidaan hyväksi-
31785: olisi tarvinnut heidän ansiotyönsä taloudel- käyttää sekä, jos tutkimus antaa
31786: lista tukea ja he itse olisivat halunneet myönteisen tuloksen, ryhtyisi asian
31787: käyttää ammattivalmennustaan hyväksi ha- aiheuttamiin toimenpiteisiin.
31788: luamatta kuitenkaan jättää kodinhoitoaan
31789: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
31790: Margit Borg-Sundman. Aino Luostarinen. Vieno Simonen.
31791: Helena Virkki. Irma Hamara. Aino Malkamäki.
31792: Jaakko Hakala. Elli Nurminen. Alpo Lumme.
31793: Irma Karvikko. Laura Brander-Wallin. Albert Brommels.
31794: Aino Lehtokoski
31795: 716
31796:
31797: X,as. - Toiv. al. N:o 318.
31798:
31799:
31800:
31801:
31802: Kuusinen-Leino y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta puoli-
31803: päivätyön soveltamismahdollisuuksista.
31804:
31805:
31806: E d u s k u n n a 11 e.
31807:
31808: Säännöllisinäkin aikoina palkannauttijain nitut syyt pakottavat yhä kasvavan jou-
31809: suuren enemmistön palkkataso on meillä kon heistä työskentelemään kodin ulkopuo-
31810: ollut niin alhainen, että perheen päämie- lella, ja kun he edustavat huomattavaa
31811: hen saama ansio vain vaivoin riittää per- ammatillista valmennusta, jonka luoman
31812: heen toimeentulon turvaamiseen. Sotien työtaidon käyttämättä jättäminen merkitsee
31813: johdosta suuresti vaikeutuneissa oloissa kansantaloudellistakin tappiota, olisi pääs-
31814: perheen toimeentulo yksin ·päämiehen tulo- tävä siihen, että työskentely lyhennetyin
31815: jen turvin on muodostunut entistäkin puut- työajoin kävisi mahdolliseksi. Tällöin astuu
31816: teellisemmaksi. Tämä on pakottanut ja esiin kysymys puolipäivätyön järjestämi-
31817: edelleen tulee pakottamaan jatkuvasti kas- sestä •perheenäideille. Erikoisesti liikenteen
31818: vavan joukon perheenäitejäkin hakeutu- palveluksessa, kanslia- ja konttorityössä ni-
31819: maan ansiotyöhön kDdin ulkopuolelle. Toi- menomaan valtion laitoksissa, joissa työeh-
31820: saalta eivät läheskään kaikki naiset avio- tojen turvaamiseen on suurimmat edelly-
31821: liittoon mentyäänkään haluaisi sulkeutua tykset, pitäisi olla mahdollisuuksia tämän
31822: yksinomaan kodin piiriin, vaan edelleen laatuisen järjestelyn aikaansaamiselle.
31823: työskennellä niissä ammateissa tai toimissa, Edellä. esitettyyn viitaten kunnioittaen
31824: joissa aikaisemmin ovat työskennelleet tahi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
31825: yrittävät hakeutua sellaisille toimialoille, toivomuksen,
31826: joissa he perheenäiteinäkin ollen voisivat
31827: saada lisätuloa perheelle. että hallitus toimituttaisi tutki-
31828: Säännöllisien työpäivien alainen ansio- muksen siitä, millä aloilla ja miten
31829: työ kodin ulkopuolella samaan aikaan, kun puolipäivätyötä voitaisiin soveltaa
31830: kodin hoito on äidin hartioilla ei kuiten- sekä ryhtyisi niihin toimenpiteisiin,
31831: kaan tavallisesti salli äidin tätä tarpeellista joihin tutkimus antaa aihetta.
31832: an!!iota hankkia. Kun kuitenkin alussa mai-
31833: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
31834:
31835: Hertta Kuusinen-Leino. Irma Torvi.
31836: Elli Stenberg. Anna Nevalainen.
31837: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Mauri Ryömä.
31838: Esa Hietanen. J. Mustonen.
31839: N. Nurminen. V. Puumalainen.
31840: V. Riihinen. Paavo Leskinen.
31841: Eino Kujanpää. Kaisa Hiilelä.
31842: Laura Brander-Wallin.
31843: 717
31844:
31845: X,3o. - Toiv. al. N:o 319.
31846:
31847:
31848:
31849:
31850: Stenberg y. m.: Toimenpiteistä! perheenäitien vuosiloman
31851: järjestämiseksi.
31852:
31853:
31854: E d u s k u n n a ll e.
31855:
31856: Suomen vuosilomalaki sisällyttää pii- kipeästi tarvitsemaansa lomaa. Vapaaehtoi-
31857: riinsä yli 800,000 työntekijää henkisistä sin voimin järjestettynä pääsevät kuitenkin
31858: tai ruumiillisista ammateist·a, jotka siis vain muutamat äidit lomasta nauttimaan.
31859: kaikki saavat paikallisen kesäloman. Loma- Tämän, tosin arvokkaan, mutta liian vähäi-
31860: lain ulkopuolelle jää kuitenkin huomatta- sen toiminnan lisäksi tarvitaan järjestettyä
31861: via työntekijäryhmiä, joista perheenäidit toimintaa yhteiskunnan taholta. Lainsää-
31862: muodostavat suurimman. dännön kautta olisi saatava järjestymään
31863: Vuosilomalain merkitystä ei yleensä enää myös perheenäitien vuosilomat niin, että
31864: pyritä kiistämään, vaan yhä yleisemmäksi useampilapsisille sekä huoltajansa menettä-
31865: on iullut mielipide, että se on sekä kansan- neille työläis- ja pienviljelijäperheille jär-
31866: taloudellisesti että yhteiskunnallisesti hyö- jestettäisiin loman ajaksi kodin ja lasten
31867: dyllinen sosiaalinen parannus lainsäädän- hoitaja ja että loman taloudelliset mahdolli-
31868: nössämme. Yhteiskunnalle ei voi siis olla suudet turvattaisiin.
31869: yhdentekevää myöskään se miten perheen- Edellä olevaan viita:tetn ehdotamme edus-
31870: äidin -arvokkaassa työssä säilyy heidän ter- kunnan hyväksyttäväksi ioivomuksen,
31871: veytensä ja työkykynsä. Näiden kohdalta
31872: ei loman järjestäminen ole kuitenkaan ai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31873: van yhtä helppo tehtävä kuin varsinaisessa toimenpiteisiin sellaisen lain aikaan-
31874: palkkatyössä· Ainakin useimmissa tapauk- saamiseksi, jonka kautta järjestettäi-
31875: sissa tarvitsee perhe äidin loman ajaksi siin vuosiloma perheenäideille siten,
31876: hoitajan kodille ja lapsille. Vähävaraisissa et'tä USeampilapsisten sekä huolta-
31877: perheissä on myös äidin loman järjes·tämi- jansa menettäneiden työläis- ja pien-
31878: nen taloudellisesti mahdotonta ellei siihen viljelijäperheiden kodin- ja lasten-
31879: saada yhteiskunnan taloudellista tukea. hoito turvattaisiin ja loman taloudel-
31880: Erilaiset kansalaisjärjestöt ovat vuosit- linen rasitus korvattaisiin.
31881: tain huoltaneet muutamia äitejä saamaan
31882: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
31883:
31884: Elli Stenberg. J. Mustonen.
31885: Esa Hietanen. Eino Tainio.
31886: H. Manninen. Irma Torvi.
31887: Anna Nevalainen. Vilhelm Riihinen.
31888: 718
31889:
31890: X,4o.- Toiv. al. N:o 320.
31891:
31892:
31893:
31894:
31895: Pesonen y. m.: Toimenpiteistä sairausvakuutuslain aikaan-
31896: saamiseksi.
31897:
31898:
31899: E d u s k u n n a ll e.
31900:
31901: Sotiemme luomat uudet olosuhteet ovat suunniteltaessa on varattava riittävä ,täy-
31902: tuoneet sosiaalisen lainsäädäntömme kehi- täntöönpanoaika, jolloin nykyiset vaikeudet
31903: tyksen entistä ajankohtaisemmaksi. Monet eivät aseta ehdottomia esteitä asian onnel-
31904: sairaustapaukset juontavat juurensa sota- liselle ratkaisulle. Tärkeintä on :tällä het-
31905: ajalta, mutta syystä tai toisesta ovat jää- kellä saada sairausvakuutusjärjestelmä sel-
31906: neet ulkopuolelle kaikkien mahdollisten kor- laiseen muotoon, joka ilman kovin suuria
31907: vausten. Siviilisairaat - joista suurimmat vaikeuksia on toteutettavissa ja joka sa-
31908: ryhmät muodostavat m. m. tuberkuloottiset malla :tarjoaa luonnollisen ;pohjan järjes-
31909: ja reumaattiset- ovat useimmassa tapauk- telmän vastaiselle kehittämiselle.
31910: sessa varsin vaikeassa asemassa koska so- Kun lähdemme nykyisistä oloista, ei
31911: siaalinen lainsäädäntö on heidät jättänyt voida olla huomioonottamatta sitä talou-
31912: monessa suhteessa yksin kamppailemaan dellista merkitystä, mikä sairausvakuutuk-
31913: vaikeuksissaan. Yhteiskunnan pitäisi pois- sella on. Sairausvakuutus on nimittäin jär-
31914: taa nyt vallitseva epäkohta. Jos vertailemme jestelmällinen ja tarkoituksenmukainen
31915: oloja muiden maiden oloihin ilmenee kiistä- sairashoitojärjestelmä, jonka tarkoituksena
31916: mättömänä tosiasiana, että meidän maamme on mahdollisimman nopeasti ja varmasti pa-
31917: tällä hetkellä sairaushuollossa on jäänyt lauttaa m. m. tuotannon palveluksessa työs-
31918: auttamattomasti jälkeen muista sivistys- kentelevien työkyky. Vaikka onkin mah-
31919: maista, joissa sairausvakuutus on ollut to- dotonta rahassa arvioida tällaisen sairas-
31920: teutettuna jo useampia vuosikymmeniä. hoidon rationalisoinnin kautta maassa saa-
31921: Jokainen Y'hteiskuntaamme tunteva on val- vutettua lisättyä työkykyä, on kuitenkin
31922: mis myöntämään, että ennen kaikkea juuri ilmeistä, että tämä työkyvyn lisäys, kun
31923: omat sisäiset olomme vaativat tämän vuosi- työpalkkojen osalle tulee lähes kaksi kol-
31924: kymmenet vireillä olleen kysymyksen rat- matta osaa maan koko tuotantokustannuk-
31925: kaisua. Yhteiskunnallamme on kerta kaik- sista, tulisi varsin huomattavalta osalta
31926: kiaan velvollisuus pitää huolta vähäosai- peittämään koko sairausvakuutuksen kus-
31927: sistaan oikeudenmukaisemmalla ja myöskin tannukset. Näin ollen on todettava, että
31928: tarkoituksenmukaisemmalla tavalla kuin sairausvakuutukseen käytetyt varat tulevat
31929: mitä köyhäinhoito on. kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaisem-
31930: Kaikkien sivistysmaiden esimerkki osoit- min käytetyiksi. Yhteiskunta ei saa jättää
31931: taa, että tällainen huolenpito kaikkein ·tar- oman onnensa nojaan ja ilman hoitoa sai-
31932: koituksenmukaisimmin tapahtuu juuri so- rautensa vuoksi ohimenevästi työkyvyttö-
31933: sialivakuutusta kehittämällä. Ja sairaus- miä henkilöitä, koska apu tässä vaiheessa
31934: vakuutuksen toteuttaminen on tullut ajan- on kaikkein tuloksellisinta ja siten välte-
31935: kohtaiseksi. tään sairauden kehittyminen sille asteelle,
31936: Asian ratkaisu riippuukin lähinnä siitä, ettei sitä voida enää parantaa ja jolloin
31937: katsotaanko meillä kansallis- ja valtiota- yhteiskunnan on pakko ottaa ne hoitoonsa.
31938: louden voivan kestää sosiaalivakuutuksen Kun suuri osa sellaisia henkilöitä sopivan
31939: laajentamisen aiheuttamat kustannukset. ja ajoissa annetun hoidon kautta on par-
31940: Nykyinen ajankohta on epäilemättä vaikea rannettavissa ja saatettavissa uudelleen työ-
31941: ja täytynee toivoa, ettei nykyinen tilanne kykyisiksi, on ilmeistä, että olisi suurta
31942: jatku monia vuosia. Sairausvakuutusta kailSolm:taloudellista tuhlausta olla hoita-
31943: X,40. - Pesonen y. m. 719
31944:
31945: matta heitä tarkoituksenmukaisesti juuri oleville kansalaisille siihen katsomatta,
31946: sillä asteella jolloin on olemassa suuret millä tavalla he ansaitsevat toimeentulonsa,
31947: mahdollisuudet heidän työkykynsä palaut- joko tämä tapahtuu itsekohtaisella :työllä
31948: tamiselle. Tarkoituksenmukaisen sairashoi- tai toisen palkkatyössä" . .Silloinen sairaus-
31949: don avulla voidaan huomattavasti vähen- vakuutuslaki valitettavasti tuli lopulta hy-
31950: tää juuri niitä kustannuksia, joita yhteis- lätyksi ja näin ollen olemme saaneet odot-
31951: kunnalle koituu lopullisesti .työkyvyttömien taa uutta sairauslakiesitystä yli 20 vuotta.
31952: hoidossa, koska työkyvyttömien lukua voi- Kun sairausvakuutuslakia nyt on jo val-
31953: daan juuri sairashoidon välityksellä huo- misteltu useamman vuosikymmenen ajan
31954: mattavasti pienentää. sekä hallituksessa että eräissä komiteoissa
31955: V. 1927 valtiopäiville antamassaan sai- olisi toivottavaa, että sairausvakuutus vih-
31956: rauslakiesityksessä hallitus määritteli lain doinkin toteutettaisiin ja laskettaisiin va-
31957: tarkoituksen m. m. seuraavasti: ,Sairaus- kava pohja tämän tärkeän kysymyksen ke-
31958: vakuutuksen avulla pyritään 1:ksi korotta- hittämiselle.
31959: maan kansan yleistä terveudentilaa anta- Edelläolevaan viitaten ja ottaen huo-
31960: malla sairautta ehkäiseviä toimenpiteitä mioon sairausvakuutuksen merkeissä suori-
31961: tarkoittavia neuvoja ja ohjeita; 2:ksi lääkä- tetut tutkimukset sekä nykyisen ajankoh-
31962: rinhoitoa tarjoamalla sairastuneille saatta- dan kokemukset ja tarpeet ehdotamme
31963: maan heidät uudelleen työkykyisiksi; ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31964: 3 : ksi antamaan heille .taloudellista tukea
31965: '3airauden aikana. Näin ollen olisi suotava, että hallitus kiireellisesti valmis-
31966: et:tä sairausvakuutus voisi tarjota etunsa tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle es~
31967: kaikille heikossa taloudellisessa asemassa tyksen sairausvakuutuslaiksi.
31968: HeLsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
31969:
31970: Edvard Pesonen. Toivo Pyörtänö.
31971: Eino Raunio. Arttur Koskinen.
31972: J. F. Tolonen. Pentti Niemi.
31973: Urho Kulovaara. Valfrid Eskola.
31974: Olavi Kajala. Varma K. Turunen.
31975: Martta Salmela-Järvinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
31976: Laura Brander-Wallin. Jere Juutilainen.
31977: Elli Nurminen. A. Turkka.
31978: Juho Kuittinen. Valto Käkelä.
31979: Heikki Hykkäälä. Kalle Jokinen.
31980: Paavo Karjalainen. Kustaa Alanko.
31981: 720
31982:
31983: Xt41. - Toiv. a.l. N:o 321.
31984:
31985:
31986:
31987:
31988: Prunnila y. m.: Maksuttomam, pakollisen sairausvakuutuk·
31989: sen toimeenpanemisesta.
31990:
31991:
31992: E d u s k u n :n a U e.
31993:
31994: Verraten yleisesti tunnustetaan, että yh- Suomessa tehtiin 21 vuotta sitten esitys
31995: teiskunnan velvollisuutena on mahdollisim- sairausvakuutuslaiksi, joka olisi koskenut
31996: man suuressa määrin turvata jäsentensä noin 310,000 palkkatyöläistä ja jonka ko-
31997: terveys. Lausuuharr esim. Y.K. :n järjestön konaiskustannukset olisivat vuosittain nous-
31998: yhteydessä toimiva Maailman Terveysjär- seet noin 169 miljoonaan markkaan silloista
31999: jestö, johon Suomikin viime vuonna päätti rahaa. Vakuutus olisi samalla koskenut äi-
32000: liittyä, peruskirjassaan, että ,parhaan mah- tiyttä. Työntekijät ja työnantajat olisivat
32001: dollisen terveydentilan nauttiminen o:ra ... suorittaneet kumpikin puolet maksuista,
32002: taloudelliseen tai sosiaaliseen asemaan kat- jotka kaikkiaan olisivat muodostaneet noin
32003: somatta eräs jokaisen ihmisen perusoikeuk- 3. 4 % työpaikoista.
32004: sista" ja ,että ,hallitukset ovat vastuussa Mainitulla esityksellä oli näin ollen eräitä
32005: ikansojensa terveydestä". heikkouksia, eikä sillä sitäpaitsi silloisten
32006: Parhaan mahdollisen terveydentilan poliittisten voimasuhteiden vallitessa osoit-
32007: nauttiminen edellyttää m. m. sitä, että jo- tautunut olevan toteutumismahdollisuutta.
32008: kaisella ihmisellä on taloudelliseen tai so- Pakollista sairausvakuutusta toimeenpan-
32009: siaaliseen asemaan katsomatta tilaisuus sai- taessa tulisi tietenkin tälläkin kertaa pää-
32010: rastuessaan saada asianmukaista lääkärin- huomio kiinnittää vähävaraisiin kansanker-
32011: ja sairaanhoitoa, mikä ymmärrettävästi roksiin, mutta olisi syytä pyrkiä siihen, että
32012: merkitsee sitä, että sairaan vähävaraisuus vakuutusmaksut eivät muodostuisi taloudel-
32013: ·ei saa olla tällaisen hoidon esteenä eikä liseksi rasitukseksi vakuutetuille.
32014: sairaus hänen ja hänen perheensä toimeen- Vakuutuksen pitäisi taata vakuutetulle
32015: tulon vaarantajana. ilmainen lääkärin- ja sairaanhoito sekä hä-
32016: Useat valtiot ovat tässä suhteessa pyrki- nen ja hänen perheensä toimeentulo sai-
32017: neet täyttämään velvollisuuttaan kansalai- rausaikana.
32018: siaan kohtaan sairausvakuutusjärjestelmän Sairausvakuutuksen koskemien väestöker-
32019: avulla, joskin vakuutettavain piiri, va:kuu- rosten etujen ja toivomusten tehokasta huo-
32020: tuksen rahoittamistapa, ~ korvauksen suu- mioimista varten olisi tarpeellista turvata
32021: ruus ja soveltaminen saattavat eri maissa heidän ammatillisille järjestöilleen asian-
32022: huomattavasti erota toisistaan. On myös mukainen sananvalta tai edustus, paitsi va-
32023: syytä kiinnittää huomiota Kansainvälisen kuutusjärjestelmän suunnittelussa, myös
32024: työjärjestön yleisen konferenssin v. 1944 vakuutuksen toimeenpanoa johtavan elimen
32025: hyväksymän suosituksen n :o 69 siihen hallinnossa.
32026: Osaan, joka koskee sosiaalivakuutuksen poh- Joskin pidämme välttämättömänä, että
32027: jalla toimeenpantavaa lääkintähuoltoa, suo- maamme koko sosiaalivakuutusjärjestelmä
32028: situksen, jonka hallitus v. 1947 saattoi edus- kaikkine haaroineen uudistetaan, täydenne-
32029: ikunnan tietoon. tään ja keskitetään, niin korostamme sai-
32030: X,41. - Prunnila y. m. 721
32031:
32032: rausvakuutuksen keskeistä asemaa tällai- peelliset esitykset vähävaraisia kan-
32033: sessa järjestelmässä. Senvuoksi ehdotamme sankerroksia koskevan ja vakuutettu-
32034: <edius1lmiNJJa1I1 ihyväksyttäväJksi toivomuksen, jen kohdalta maksuttoman pakollisen
32035: sairausvakuutuksen toimeenpanemi-
32036: että hallitus kiireellisesti valmis- sesta.
32037: tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle tar-
32038: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
32039:
32040: .Antto Prunnila. Esa Hietanen .
32041: Mauri Ryömä. Vilhelm Riihinen.
32042: Arvo Riihimäki. J. Mustonen.
32043: Aimo Aaltonen. Toivo 1. Sormunen.
32044: Toivo Friman. Hugo Manninen.
32045: Mikko Järvinen. Hannes Tauriainen.
32046: Eino Roine. Atos Wirtanen.
32047: Toivo Kujala. Eino Tainio.
32048: Irma Torvi. Ville Pessi.
32049: Martti Leskinen. Elli Stenberg.
32050: Kaarle Renfors. K. Kauhanen.
32051:
32052:
32053:
32054:
32055: 91
32056: 722
32057:
32058: X,42. - Toiv. al. N:,o 322.
32059:
32060:
32061:
32062:
32063: Leikola: Kansaneläkelaitoksen maksamien eläkkeiden korot-
32064: tamisesta yleistä hintatasoa vastaaviksi.
32065:
32066:
32067: E d u s k u n n a ll e.
32068:
32069: Useassa yhteydessä on käynyt selville, laitoksen se periaate on oikea, että laitok-
32070: että kansaneläkelaitoksen myöntämät eläk- selle on kerättävä niin suuri pääoma, että
32071: keet ovat aivan riittämättömät. Kurr veron- se itse huoltaa huollettavansa· Mielestäni
32072: maksajain kantokyky ei salli kansaneläke- oikeampi periaate olisi se, että vakuutus-
32073: maksujen korottamista yli sen mitä jo nyt maksuja kerätään vain hallintomenoihin ja
32074: kannetaan olisi ainakin väliaikaisesti luo- eläkkeisiin tarvittava maara kunakin
32075: vuttava kokoomasta kansaneläkelaitokselle vuonna, samalla tavoin kuin yhteiskunnan
32076: alkuperäisen ohjelman mukaista pääomaa muitakin menoja varten.
32077: ja näin säästyneillä varoilla olisi eläkkeet Edelläolevaan viitaten ehdotan eduskun-
32078: korotettava kohtuullisen suuruisiksi. V. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32079: 1946 suoritettiin kansaneläkemaksuja yh-
32080: teensä 1,759.4 milj. mk ja eläkkeitä mak- että hallitus viipymättä ottaisi har-
32081: settiin vain 31.s milj. mk. Näistä luvuista kittavaksi eikö kansaneläkelaitoksen
32082: selviää, että eläkemaksuja voitaisiin melkoi- maksamat eläkkeet olisi korotettava
32083: sesti korottaa ilman että saadut vakuutus- yleistä hintatasoa vastaaviksi ja ryh-
32084: maksut paljoakaan kuluisivat. Kyseen- tyisi ta1·peellisiin toimenpiteisiin
32085: alaista on se, missä määrin kansaneläke- tässä asiassa.
32086: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
32087:
32088: Erkki Leikola.
32089: 723
32090:
32091: X,43. - Toiv. al. N:o 323.
32092:
32093:
32094:
32095:
32096: Lehtokoski y. m.: Esityksen antamisesta kansaneläkelain
32097: ulkopuolelle jääneiden vanhusten ja työkyvyttömien
32098: henh'löiden eläkeoikeuden turvaamisesta.
32099:
32100:
32101: Eduskunnalle.
32102:
32103: Kamsameläkelain ul:lwpuolelle jääneiden Tätä koskevia aloitteita onkin eduskunassa
32104: vanhusten ja muuten. työkyvyttömiksi tul- tehty, mutta ne ovat tulleet hylätyiksi pää-
32105: leiden yhtelllkunnan jäsenten asema on asiassa taloudellisista syistä.
32106: erittäinkin nykyisen ta.J.oudellisoo tilanteen Vanhusten ja työkyvyttömäin taloudelli-
32107: vallitessa mitä vaikein. Pienet mruhdolliset nen asema on kuitenkin niin !huono, että
32108: säästöt ovat loppuun käytetyt ja mahdolli- sen parantamiseksi tarvitaan !kiireellisiä toi-
32109: suutta mihinikään ·ansiotyöhön ei ole. Kun menpiteitä. Kun :tiedossa on, että sosiaali-
32110: vanhuksilla ei läheskään kaikilla ole seUai- sen huollon kehittäminen m. m. vanhusten
32111: sia omaisiakaan, jotka voisivat heitä auttaa, ja työkyvy.tti)mien osalta oo ollut sosiaali-
32112: niin jää moni 1koko elämänsä työtä tehnyt vakuutuskomiteassa !käsiteltävänä, :niin olisi
32113: vanhus vaille ka:Ukkea sitä tukea ja turvaa, asra heidän ikohdaltaankin saatava !kiireelli-
32114: mitä hän niin kipeästi tarvitsisi. sesti korjatuksi.
32115: Kansanelä;kelain ulkopuoleUe jääneet kan- Edel·lä olevan perusteella ~hdotamme
32116: salaiset eivät siis läheskään aina saa apua kunnioittaen ~eduskunnan hyvä!ksyttäväksi
32117: mistään muualta kuin kuntien. ik:öyhäinhoi- toiv0mUJksen,
32118: dolta ja sekin apu on useillllllliten pieni
32119: ja vaikeasti saatavissa. :Moni vanhus ja että hallitus valmistuitaisi ja an-
32120: muuten työkyvytön kääntyyikin vasta ilmi- taisi Eduskunnalle esityksen kansan-
32121: ken rrnurm elämisen mahdoLlisuuden mene- eläkelain muuttamiseksi niin, että
32122: tettyään ;asianomaisten elimien puoleoo. sen ulkopuolelle jääneille vanhuksille
32123: Tällainen hoidottomuus ei kuitenkaan ole ja työkyvyttömille yhteiskunnan jä-
32124: oikein ja siksi vanhusten ja muiden hUO'l- senille turvattaisiin eläkkeensaanti-
32125: lom. tarpeessa olevien sosiaalinen turva olisi mahdollisuus.
32126: järjestettävä kansanelä;kelalkia muuttamalla.
32127: Helsingissä 30 päivänä heinäJkuuta 1948.
32128:
32129: Aino Lehtokoski. Urho Kulovaara.
32130: Aino Malkamäki. Alpo Lumme.
32131: Eino Raunio. ·Martta Salmela-Järvinen.
32132: Rafael Paasio. Kaisa Hiilelä.
32133: Valto Käkelä. Hilma Koivulahti-Lehto.
32134: Arttur Koskinen. Elli Nurminen.
32135: Väinö Hakkila. Varma K. Turunen.
32136: 0. Muikku. Viljo Rantala.
32137: Laura Brander-Wallin.
32138: 724
32139:
32140: X,44. - Toiv. al. N:o 324.
32141:
32142:
32143: Pohjala y. m.: Toimenpiteistä vähävaraisten vanhusten
32144: lOlosuhteissa vallitsevien epälwhtien poistamiseksi.
32145:
32146: Ed usik:unnalle.
32147: Eri väestöryhmien sosiaalisten olojen [)a- sen terve omanarvon tunto estää heitä tur-
32148: ram.ta.miseen on itsenäisyytemme aikana val- vautumasta virallisen iköyhäinhoidon apuun.
32149: tiovallan ,taholta me1koisessa määrässä kiin- Ei ole ihmeteltävää, jos tällaisten vanhus-
32150: nitetty huomiota. Vanhusten asema ja hei- ten mielen valtaa ikatikeruus ja heidän elä-
32151: dän elinehtoj,ensa ikorjaaminen on kuitenkin mäl1JSä päättyminen tunnetaan vapautu.k-
32152: hyvin suuressa määrässä jäänyt syrjään. sena myös heidän ympäristössään.
32153: Toimenpiteet on suunniteltu jokseenkin yk- Jokaisen lienee myönnettävä, että yhteis-
32154: sinomaan nousevan polven ja tuottavassa kunnan nykyinen suhtautuminen vanhuk-
32155: ikäkaudessa olevien kansalaisten olosuhteita siin ei oLe tyydyttävä eiikä vastaa sivistys-
32156: silmälläpitäen. On uoohdettu ne, jotka jo valtiolle asetettavia vaatimuksia. Koko elä-
32157: ovat tehneet pääasiallisen päivätyönsä yh- mänsä ajan joko kodin piirissä tai sen ulko-
32158: teiskunnan palveluksessa. Tuskin mitään puolella työtä tehneille ihmisille olisi jär-
32159: sellaisia jarjestelyjä on suoritettu, jotika jestettävä huoleton ja viihtyisä vanhuus.
32160: tähtäisi;vät nimenomaan vanhusten elinehto- Tästä on tietenkin lähinnä heidän itsensä
32161: jen ja viihtyisyyden parantamiseen ja jot;ka ja heidän jälkeläistensä huolehdittava,
32162: samalla antaisivat heidän tuntea edelleen mutta myöskin yheiskunna1la on tässä suh-
32163: olevansa täysivaltaisia kansalaisia ja osoit- teessa velvollisuuksia. Sen!kin olisi puoles-
32164: taisivat yhteiskunnan arvostavan sitä työtä, taan ryhdyttävä va1lassaan oleviin toimen-
32165: minkä he ovat elämänsä aikana sen hyväksi piteisiin vanhusten aseman helpottamiseksi.
32166: suorittaneet. Eipä voimaan saatettu kan- Esimel'lkiksi olisi muun ohessa harkittava
32167: sanv3:kuutuskaan myönnä sinänsäkin merki- valtion tai ilruntien yHäpitämien tai talou-
32168: tYlksettömiä pieniä vanhuuseläkkeitä nytkyi- dellisesti tukemien vanhainkotien aikaansaa-
32169: sin vanJhimpiin ikäluoik!kiin kuuluville hen- mista, joissa mahdollisimman alhaisesta
32170: kilöille, puhumattakaan siitä, että edes van- ma;ksusta varattaisiin vanhuksille tilaisuus
32171: lb.uksille olisi ,ryhdytty suorittamaan kor- itsenäiseen elämään ilman köyhäinhoido1-
32172: vausta inflation aiheuttamasta niiden sääs- lista tai muuten laitosmaista hoivaa. Yh-
32173: töjen ja vakuutusten arvon menetyksestä, teiskunnan mahdollisuudet viitatussa suh-
32174: jotka he olivat eU1mänsä loppuajan tur- Jteessa olisi kuitenkin ennen toimenpiteisiin
32175: vaksi keränneet. Niistä vaatimattomista ryhtymistä kiireimmiten perusteellisesti sel-
32176: eUiikkeistä, joita osa vanhoja ihmisiä on vitettävä. Tässä tal'lkoituiksessa esitämme
32177: pitkäaikaisen työsuhteen perusteella työn- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32178: antajaltaan Ha:anut, on niinikään mrukset-
32179: tava veroa niin valtiolle ikuin kunnallekin. että hallitus toimituttaisi tutki-
32180: Seurauksena edellämainitusta on ollut, muksen vähävaraisten vanhusten olo-
32181: että suuri määrä vähävaraisia vanhuksia suhteissa nykyisin vallitsevista epä-
32182: elää ny:kyisiTIJ säälittävissä oloissa yksinäi- kohdista sekä sopivista yhteiskunnan
32183: syydessä tai sellaisten sukulaistensa rasi- keinoista niiden poistamiseksi muulla
32184: tuksena, joilla ei ole edellytyksiä heidän kuin köyhäinhoidollisella pohjalla
32185: !lSianmukaiseen ihuolta.misoonsa. Vain omalla sekä ryhtyisi tutkimuksen tulokse'lt
32186: työllään rtoimeen tulemaan tottuneen ihmi- edellyttämiin toimenpiteisiin.
32187: Helsingissä 2 päivänli elokuuta 1948.
32188:
32189: Kyllikki Pohjala. Irma Karvikko. Yrjö 1. Antila.
32190: lYiartta Salmela-Järvinen. Heikki Ala-Mäyry. Felix Seppälä.
32191: Martti 0. Kölli. Lassi Hiekkala.. Helena Virkki.
32192: Urho Saariaho. Aino Luostarinen. T. A. Wiherheimo.
32193: 725
32194:
32195: :X,45. - Toiv. al. N:o 325.
32196:
32197:
32198:
32199:
32200: Jalas y. m.: Äitiysavustuksen suorittamisesta kaikille
32201: äideille.
32202:
32203:
32204: E d u s k u n n a 11 e.
32205:
32206: Äitiysavustuslain mukaan, sellaisena huomioon, että kun äitiysavustus jaetaan
32207: miksi se vuonna 1945 muutettiin, suorite- suurelta osalta luontoissuorituksena, anta-
32208: taan Suomessa asuvalle tai suomalaisella malla erilaisia, nykyisin vaikeasti saata-
32209: aluksella palvelevalle naiselle, joka on via lapsenhoitotarvikkeita, ei äitien varal-
32210: Suomen kansalainen tai jolla on täällä lisuusasemaJla ole ratkaisevaa merkitystä
32211: turvapaikkaoikeus, valtion varoista äitiys- avustuksen tarvetta harkittaessa, vaan
32212: avustusta, jonka suuruuden syntynyttä kaikki ovat tässä suhteessa jokseenkin
32213: lasta kohti valtioneuvosto vahvistaa. Avus- samassa asemassa. Mutta etenkin sen jäl-
32214: tusta ei kuitenkaan myönnetä naiselle, keen kun meillä on otettu käytäntöön
32215: jonka hänen varallisuutensa ja muut toi- lapsilisien suorittaminen Vlanhempien va-
32216: meentulomahdollisuutensa huomioon ot- rallisuudesta riippumatta, ei ole enää muu-
32217: taen ei katsota olevan sen tarpeessa. A vus- tenkaan edellytyksiä äitiysavustukseen
32218: tuksen myöntämisestä päättää kussakin nähden pitää silmällä asianomaisten va,.
32219: kunnassa hakemuksen perusteella huolto- rallisuussuhteita, jollainen menettely on
32220: tai lastensuojelulautakunta, ja sen kie1- lisäksi nykyisin johtanut edeUä mainitun-
32221: teisestä ratkaisusta saadaan valittaa so- 1aiseen epätasaisuuteen eri kuntien ke·s-
32222: siaaliministeriöön. Kun täten äitiysavus- ken. Koska suurin osa äideistä nytkin jo
32223: tuksen myöntäminen on jätetty kunnalli- saa äitiysavustusta., ei sen ulottaminen
32224: sen viranomaisen harkintaan siihen näh- kaikkia heitä koskevaksi merkitsisi kovin-
32225: den, katsooko se hakijan tarvitsevan ky- kaan suurta valtion menojen lisäystä, var-
32226: seistä avustusta, on tämä johtanut huo- sinkin kun järjestelmän yksinkertaistut-
32227: mattavasti erilaisiin tulkintoihin eri puo- taminen ja valitusten poisjääminen olisi-
32228: lilla maata. Toisissa kunnissa on avustus vat omiaan alentamaan virastokustannuk-
32229: kielletty äideiltä, joiden kanssa samassa ·Sia. Ottaen vielä huomioon, että tällainen
32230: tai usein paremmassakin taloudellisessa kanta merkitsisi erinomaisen arvokasta so-
32231: asemassa oleville se on taas toisaalta myön- siaalisen lainsäädäntömme täydentämistä,
32232: netty. Niinpä on varakkaammilla seuduilla ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
32233: ja arvostelukykyä omaavissa oloissa useim- toivomuksen,
32234: mat äidit päässeet nauttimaan tästä edusta,
32235: kun taas köyhemmissä kunnissa, kunnan että hallitus viipymättä antaisi
32236: asianomaisen viranomaisen mahdollisesti Eduskunnalle esityksen äitiysavustus-
32237: suppeamman harkinnan perusteella, avus~ lain muuttamisesta siten, että sanot-
32238: tettavien luku on jäänyt suhteeUisesti pie- tua avustusta suoritettaisiin kaikilZi
32239: nemmäksi. Toiselta puolen on otettava äideille.
32240: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948..
32241:
32242: Rakel Jalas. Kyllikki Pohjala.
32243: Helena Virkki. Irma Bamara.
32244: Margit Borg-Sundman.
32245: 726
32246:
32247: X,4o. - Toiv. al. N:o 326.
32248:
32249:
32250:
32251:
32252: Lehtokoski y. m.: Toimenpiteistä äitiysavustuksen antami-
32253: seksi kaikille sitä anoville synnyttäjille.
32254:
32255:
32256: B d u s k u n n a ll e.
32257:
32258: Vuonna 1938 voimaan tullut äitiysavus- jonka palkkatulot mitä tarkimmin verote-
32259: tuslaki on ollut jo useamman kerran muu- taan, jää sitä vaille.
32260: toksen alaisena. Viimeisin niistä v. 1945, Tämä asiaintila on herättänyt katke-
32261: jonka. mukaan äitiysavustuksen myöntä- ruutta ja pahaa mieltä varsinkin maaseu-
32262: minen kuuluu aina huolto- tai lastensuo- dulla, jossa monet melkoisen varakkaat-
32263: jelulautakunnalle. Äitiysavustuksen myön- kin perheet saavat äitiysavustusta ja. huo-
32264: täminen ei ole myöskään sidottu enää kiin- nommassa asemassa olevat jäävät ilman.
32265: teästi anojalle ja hänen puolisolleen vii- On esitettykin monia toivomuksia asian-
32266: meksi toimitetussa kunnallistaksoituksessa tilan korjaamiseksi kiireellisesti. Tälle sa-
32267: maksmmpantuun veroäyrimäärään, vruan malle kannalle ovat yleensä asettuneet
32268: voi lautakunta kussakin tapauksessa esiin- myöskin lastensuojelu- ja huoltolautakun-
32269: tulleiden seikkojen, oman tuntemuksensa nat siksi, ettei ne parhaalLa, tahdollakaan
32270: ja hankkimansa selvityksen perusteella voi avustusasioita niin hoitaa, ettei se
32271: päättää, onko anoj.alle äitiysavustus an- aiheuttaisi oikeutettuakin tyytymättö-
32272: nettava vai ei. myyttä avustusta anoneiden keskuudessa.
32273: Lain mukaan on siis vähävaraisuus edel- Kun uuden lapsilisälain mukaan kaikki
32274: leenkin edellytyksenä äitiysavustuksen an- 1lapset varallisuuteen katsomatta tulevat
32275: tamiseen. Yhdenmukaisuuden aikaansaa- saamaan lapsilisää, olisi kohtuullista, että
32276: miseksi on sosiaaliministeriö kehoittanut myös äitiysavustuslaista poistettaisiin va-
32277: avustusta annettae'ssa seuraamaan soveltu- rallisuusrajoitus ja avustus myönnettäisiin
32278: vi,lta kohdin perhe'lisän suorituksessa käy- kaikille, jotka sitä hakevat niinkuin teh-
32279: tettävää menettelyä. Kuitenkin niin, että dään Ruotsissakin. Tämän muutoksen hy-
32280: tarkasti harkitaan onko äitiysavunanoj1a. väksyminen ei todennäköisesti aiheuttaisi
32281: sen tarpeessa tai ei. valtiolle kovinkaan suuria lisämenoja,
32282: Huolto- ja lastensuojelulautakunnille on koska useissa maalaiskunnissa vain harvat
32283: täten asetettu arka ja vastuullinen työ, synnyttäjät jäävät äitiysavustusta vaille.
32284: jossa ei parhaammallakaan harkinnalla Edellä olevan perusteella ehdotamme
32285: voida aina osua oikeaan. On m. m. paljon eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
32286: sellaisia kotona työskenteleviä ja vapaan
32287: ammatin harjoitta.jia, joiden tuiloista ei että hallitus antaisi Eduskunruille
32288: voida saada täyttä selvyyttä. Seuraus esityksen sellaisiksi muutoksiksi äi-
32289: tästä on, että moni paremmin toimeen- tiysavustuslakiin, että äitiysavustusta
32290: tuleva perhe saa äitiysavustusta ja työ- voitaisiin myöntää kaikille sitä amo-
32291: tai virkasuhteen perusteella elävä perhe, ville syrvnyttäjille.
32292: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
32293:
32294: Aino Lehtokoski. Aino Malkamäki.
32295: Alpo Lumme. Hilma Koivulahti-Lehto.
32296: Isak Pentta!a. Kustaa Alanko.
32297: Kaisa Hiilelä. Laura Brander-Wallin.
32298: Meeri Kalavainen. Aino Luostarinen.
32299: A. Turkka. J. Kuittinen.
32300: Toivo Pyörtänö. Jere Juutilainen.
32301: 727
32302:
32303: X,47. - Toiv. al. N:o 327.
32304:
32305:
32306:
32307:
32308: Torvi y. m.: Esityksen antamisesta laiksi täysipalkkaisen
32309: loman myöntämisestä synnyttäjille ennen ja jälkeen syn-
32310: nytyksen.
32311:
32312:
32313: E d u s ik u n n a ll e.
32314:
32315: Vuoden 1945 va1tiopäiville jättivät ed. ehtinyt valmistua eikä tuUa ed'USikunn:run
32316: Ryömä y. m. toivomusaloitteen sellaisen laim MsiteltäväJksi. Tällaisen lain ta11koitusperä
32317: aika:am.saamisesta, joka ,turvaisi synnyttäjille mahdollisesti saavutettaisiin parhaiten yh-
32318: vähintään 2 kuukauden täysipaikkaisen lo- distämwllä se yleisen sosiaalivakuutusjärjes-
32319: man, ja 29. 6. 46 eduskunta ihyvä;ksyi yksi- telmän äitiyttä koskevaan osaan.
32320: mielisesti toivomuksen, että hallitus val- Edellä sanotun nojalla esitämme edus-
32321: mistelisi ja antaisi eduskunnalle esityksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32322: lai,ksi, j01ka taikaa synnyttäjille riittävän
32323: pitkän paikallisen loman työstä sekä ennen että hallitus jouduttaisi toimenpi-
32324: että jälkeen synnytyksen. teitä sellaisen lain aikaansaamiseksi,
32325: Hallitus onkin sen jälkeen suorituttanut joka takaa synnyttäjille riittävän
32326: toimenpiteitä sanotunlaisen lain a:UkaaillSaa- pitkän täysipalkkaisen loman työstä
32327: mista varten, mutta sellaista ;roOSikeva esitys sekä ennen että jälkeen synnytyksen.
32328: ei vielä edellisen eduskunnan toimiaikana
32329: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
32330:
32331: Irma Torvi. V. Puuma.lainen.
32332: L. Myllymäki. Mauri Ryömä.
32333: Elli Stenberg.
32334: 728
32335:
32336: X,4s. - Toiv. al. N:o 328.
32337:
32338:
32339:
32340:
32341: M. Järvinen y. m.: Sotaleskille annetun työhuollon ulotta-
32342: misesta myös muihin naispuolisiin vähävaraisiin leskiin.
32343:
32344:
32345: E d u s k u n n a ll e.
32346:
32347: Tilastotietojen mukaan kuolee maas- semmasta ammatistaan tai työstään. Täl-
32348: samme vuosittain keskimäärin n. 11,500 laisten leskien, varsinkin silloin, kun ei
32349: avioliitossa olevaa miestä. Tästä seuraa, ole puutetta työvoimasta, on varsin vai-
32350: että yhtä monta aviovaimoa jää :leskeksi. kea, jopa usein mahdotontakin, saada sel-
32351: Iåsäksi muusta syystä avioliittojen pur- laista työtä, jolla voisi elättää itsensä ja
32352: kautumisen kautta jää vuosittain noin lapsensa. Huomattavan suuri joukko heistä
32353: 6,000 naista leskeksi, eli yhteensä 17,500. joutuu sen vuoksi elämään mitä suurim-
32354: Tästä määrästä on todettu vuosittain me- massa kurjuudessa. Monet joutuvat koko-
32355: nevän uuteen avioliittoon n. 5,500 ja kuo- naan yhteiskunnan huollon varaan ja hei-
32356: leman kautta poistumaan n. 2,000. Loppu- kommat luonteet sortuvat jopa rikosten
32357: tulos kuitenkin on, että noin 10,000 maas- teille.
32358: samme vuosittain leskeksi jäänyttä naista Tällaisen epäkohdan korjaamiseen olisi
32359: ei syystä tai toisesta voi solmia uutta yhteiskunnan kiireellisesti kiinnitettävä
32360: avioliittoa. huomiota. Yksi suhteellisen nopeasti ja
32361: Kun leskeksi jääneiden naisten iästä pienin kustannuksin tuloksia tuottava toi-
32362: ja varallisuussuhteista ei ole tilastotietoja menpide olisi se, että vähävaraisille les-
32363: käytettävissämme, emme voi varmuudella keksi jääneille naisille annettaisiin saman-
32364: todeta, kuinka suuri määrä heistä joutuu laista työhuoltoa kuin mitä sotalesket ovat
32365: miehensä menetyksen johdosta taloudelli- tähän asti saaneet. Kokemus on osoitta-
32366: siin vaikeuksiin. Varmuudella voimme nut, että monet tuhannet samanlaisessa
32367: kuitenkin sanoa, että suurin osa heistä asemassa olleet sotalesket ovat saamansa
32368: on vähävaraisia ja sellaisia, joilla on ala- työhuollon kautta hankkineet ammattitai-
32369: ikäisiä lapsia eivätkä ,sen vuoksi ole avio- toa ammateissa tai tehtävissä, jota he voi-
32370: liittoaikanaan olleet ansiotyössä. Perheen- vat harjoittaa kodin yhteydessä tai lähei-
32371: huoltajan menetyksen johdosta - kun syydessä ja ovat siten tulleet kykene-
32372: muuta toimeentulomahdollisuutta ei o'le - viksi omatoimisesti hankkimaan siedettä-
32373: heidän on pakosta turvauduttava ansiotyö- vän toimeentulon.
32374: hön. 'fyöpaikan hankkiminen on kuiten- Samanlaisiin myönteisiin tuloksiin epäi-
32375: kin useammalle varsin vaikea tehtävä, lemättä päästäisiiri myöskin siviilileskiin
32376: sillä leski, jonka lapset tarvitsevat hänen nähden. Tämän huomioiden ja ottaen li-
32377: välitöntä hoitoaan, ei voi useinkaan työs- säksi huomioon sen, että sotaleskille tarkoi-
32378: kennellä kaukana kotinsa ulkopuolella. tettu työhuolto tulee vähitellen loppu-
32379: Paljon on myöskin sellaisia nuorena, nai- maan, olisi sotaleskien työhuollosta saatua
32380: misiin menneitä leskeksi jääneitä, joilla kokemusta, organisatiota ja laitoksia ryh-
32381: ei ole koskaan ollut ansiotulojen saantiin dyttävä käyttämään muiden ansiotuloja
32382: tarvittavaa ammatti- ja työtaitoa. Lasten tarvitsevien leskien hyväksi.
32383: tai muiden syiden vuoksi monia vuosia Edellä sanotun perusteella ehdotamme
32384: vain kodinhoidossa olleet ovat kaiken li- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32385: iäksi vieraantuneet mahdollisesta aikai-
32386: X,48. - M . .Järvinen y. m. 729
32387:
32388: että hallitws toimituttaisi kiireelli- puolisille vähävaraisille leskille, ja
32389: sesti tutkimuksen siitä, voitaisiinko myönteiseen tulokseew päätyessään
32390: sellaista työhuoltoa, jota tähän asti antaisi asiasta esityksen Eduskun-
32391: on annettu sotaleskille, soveltuvassa nalle.
32392: muodossa antaa myöskin muille nais-
32393: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
32394:
32395: Mikko Järvinen. V. Riihinen.
32396: Eino Kujanpää. K. Kauhanen.
32397: Gösta Rosenberg. Matti Meriläinen.
32398: H. Manninen. J. Mustonen.
32399: Irma Torvi. Elli Stenberg.
32400: Kaarle Renfors. V. Puumalainen.
32401: Paavo Leskinen.
32402:
32403:
32404:
32405:
32406: 92
32407: 730
32408:
32409: X,49 . ......_ Toiv. al. N:o 329.
32410:
32411:
32412:
32413:
32414: Prunnila y. m.: Tapatut·mavakuutettujen ja muiden siviili-
32415: invaliidien huollon järjestämisestä sotilasvammalain mu-
32416: kaiseksi.
32417:
32418:
32419: E d u s k u n n a ll e.
32420:
32421: Työkyvystään os•an .tai sen kokonaan me- käänlaista ·lrukiin perustuvaa eläkettä tai
32422: nettäneet kansalaiset on katsottava oikeute- muuta avustusta. Kun rauhanolosuhteissa
32423: tuiksi saamaan yheiskunnalrta itselleen tasa- vammautuneiden oikeus huoltoon on katsot-
32424: veroisen ja riittävän tuen. Arvion muka:an tava edellisten kanssa täysin samanlaisiksi,
32425: erilaatuisten onnettomuustapausten, sai- samoin :kuin heidän merkityksensä yhteis-
32426: rauksien tahi synnynnäisyyden seurauksena kun ta:a työllään hyödyttäneinä kansalaisina
32427: maassamme on lähes 30,000 siviili-invaliidia. ennen vammautumista:an oli edellisten
32428: JoulU!lruun 30 päivänä 1946 hyväJksytty in- kanssa yhtä suuri .ellei ammattitaidossaan
32429: valiidihuoltolaki ootaa heidän auttarrnisel- pitemmälle ehtineinä suurempikin ikuin so-
32430: leen alkeellisen oikeuden valtion toimenpi- taolosuhteissa vammautuneiden, ei :mieles-
32431: tein. Voimassa oleva tapaturmalaki mää- tämme ole mitään perusteltua syytä olla yh-
32432: rää vaJkuututksenottajan antamaan apuaan teiskunnan taholta heille antamatta saman-
32433: niille työkykyään menettäneille, jotika sa- arvoista huoltoturvaa kuin sotavammaisiJ.le-
32434: notun lain alaisuuteen katsotaan kuuluvan. kin.
32435: Samaa toimeentulon turvaa eivät nämä lait Edellä sanotun nojalla esitämme edus-
32436: tahi muut tässä mainitsemattoma.t lait ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32437: asetukset kuitenkaan suo rauhanomaisissa
32438: olosuhteissa työkykyään menettäneille, kuin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32439: mitä eduskunnan 28 päivänä toukokuuta toimenpiteisiin tapaturmavakuutettu-
32440: 1948 ihyväJksymä sotilasvammalaiki takaa jen ja muiden siviili-invaliidien huol-
32441: asepalveluksessa tai sitä vastaavissa olosuh- lon jäsjestämiseksi samanlaiseksi kuin
32442: teissa vammautuneille. Osa siviili-invalii- sotilasvammalaki sotainvaliideihin ja
32443: deista ja heidän Olllaisistaan ei sa•a min- heidän omaisiinsa nähden määrää.
32444: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
32445:
32446: Antto PrunnUa. Esa Hietanen.
32447: Eino Tainio. Mauri Perkonoja.
32448: J. Mustonen. V. Puumalainen.
32449: Eino Roine. Hannes Tauriainen.
32450: Arvo Riihimäki. Mikko Järvinen.
32451: Hugo Manninen. Toivo I. Sormunen.
32452: Irma Torvi.
32453: 731
32454:
32455: X,5o. - Toiv. al. N:o 330.
32456:
32457:
32458:
32459:
32460: Brander-Wallin y. m.: Toimenpiteistä lasten päivähuollon
32461: järjestämiseksi.
32462:
32463:
32464: E d u s k u n n a ll e.
32465:
32466: Viime vuosien aikana on tilanne muo- Kunnat ovat yksinään kykenemättömiä
32467: dostunut erikoisen vaikeaksi lasten päivä- asiaa hoitamaan ja muutamat jä,rjestöt,
32468: huollon alalla niin hyvin asutuskeskuksissa jotka lasten päivähuoltoa ovat järjestäneet,
32469: kuin maaseudullakin. Kipeimmäksi on muo- eivät ole VIOineet sitä laajemmassa mitassa
32470: dostunut lastenseimien ja päiväkotien pillute suorittaa. Myöskään teo.llisuuslaitdkset ei-
32471: n. tk. ansioäitien, sotalaskien j·a muiden lap- vät ,ole pitäneet mahdoUisena hoitaa tä.tä
32472: sistaan yksin huolehtivien kohdalta. Lasten- kysymystä ilman valtion tu:kea, vaikka jos-
32473: tarhoja, jotka lähinnä varaisivat tilaisuu- sain määrin ovatkin perustaneet lasten päi-
32474: den kotonaan työskenteleville .p.eriheenäi- v.ä!hoitopai.J.droj a.
32475: deille sijoittaa lapsensa muutaman tunnin Edelläolevaan viitaten ja srumalla pitäen
32476: ajaksi päivähoitoon, ei myöskään ole riit- lasten päiväkotien, lastentarhojen ja las-
32477: tävästi. tenseimien puutetta vaHtettavan suillrena
32478: Lasten päivähuollon tarve on tulLut en- epäkohtana myös erikoisesti iastensuojelun
32479: tistä välttämättömämmäksi ei ainoastaan ta- ja terveydenhuollon karinalta !katsottuna
32480: }oudellisesti vaikeimmassa asemassa oleville, ·ehdotamme lmmnioittaen eduskunnan lhy-
32481: jotka eivät voi kustantaa yksityisesti hoi- väiksy:ttäväksi toivomuksen,
32482: tajaa lapsilleen vaan muillekin, jotka sen
32483: varojen puolesta voisivat tehdä. Päivähuol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32484: lon puuttuessa joutuvat äidit jättämään toimenp#eisiin lasten päivähuollon
32485: lapsensa yksin kotiin, josta voi olla seurauk- järjestämiseksi maassamme nykyistä
32486: sena monet ikävät tapaukset, tulipalot y. m., p.aremmalle kannalle, ottamalla huo-
32487: joista usein saamme sanomalehdistä, iu:kea. mioon niin hyvin ansiotyössä käy-
32488: Työvoimatilannetta sumesti myös he1p(}- vien yksinäisten lapsien kuin karta-
32489: tettaisiin, jos lasten päivähuolto saataisiin naan työskentelevien äitien lasten
32490: järjestetyksi. Tällöin osa äideistä voisi va- päivähoitoon sijoittamisen mahdolli-
32491: pautua eri työaloille suorittamaan välttä- suudet.
32492: mätöntä työpanosta.
32493: Helsingissä 3 päivänä eh)kuuta 1948.
32494:
32495: Laura Brander-Wa.llin. Kaisa Hiilelä.
32496: Martta Salmela-Järvinen. Meeri Kalavainen.
32497: Hilma Koivulahti-Lehto. Heikki Simonen.
32498: 732
32499:
32500: X,51.- Toiv. al. N:o 331.
32501:
32502:
32503:
32504:
32505: Stenberg y. m.: Siviiliorpojen saattamisesta yhdenmukai-
32506: seen asemaan sotaarpojen kanssa huoltoon nähden.
32507:
32508:
32509: E d u s kun n a 11 e.
32510:
32511: Viime aikoina on maamme sosialisessa tällä iapsHisän verovapaudella ole mitään
32512: lainsäädännössä tehty !huomattavia u.udis- merkitystä.
32513: tuksia myös lasten huollon alalla. Selvim- Sosialinen huolto edellyttää kuitenkin
32514: pänä todisteena siitä on eduskunnan viime sitä, että etutilalle asetetaan eniten !l:mol-
32515: vuoden valtiopäivillä hyväksymä hallituk- toa tarvitsevat. Viime vuoden valtiopäi-
32516: sen esitys lapsilisälaiKsi, joka nyt on jo ville eduskunta hyväksyi myös sotavamma-
32517: astllllJUt voimaan. Tämän lain piiriin kuu- lain, jolla turvattiin huoiltoeläke m. m. kai-
32518: luvat poikkeuksetta samanlaisin oikeuksin kille alle 17 vuotiaiHe sotruorvoi~le. Nyt
32519: kaikki alle 16 vuotiaat maamrrne la.pset. ovat siviiliorvot jääneet ,lapsipuoien ase-
32520: Vaikka tämä iJ.aki on koetettu saruda tasa- maan", eikä valtiovallan taholta ole huo-
32521: puoliseksi kaikille lapsille heidän ilmolta- mioitu heidän useimmiten sangen vaikeaa
32522: jansa varallisuudesta riippumatta, tulee taloudellista asemaansa. Oikeudenmukaisen
32523: sen vaikutus todellisuudessa kuitenkin muo- ja tasapuolisen hu10ltoperiaatteen mukaan
32524: dostumaan sellaiseksi, että suuremman huoil.- pitäisi heidät sattaa samanlaiseen asemaan
32525: lon tarpeessa oleville, huoltajansa menettä- sotaarpojen kanssa.
32526: neille, monilapsisesta perheestä oleville or- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32527: voille se jää muita pienemmäksi. On ni- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32528: mittäin laskettu, että lapsilisä veraalen- toivomuksen,
32529: nuksen huomioiden vastaa n. 8,000 marikan että hallitus antaisi ensi Ulassa
32530: verotettavaa tuloa. Leskiäidin monilapsi- Eduskunnalle esityksen laiksi, jolla
32531: sessa perheessä, j.onka koikonaistulot eivät siviiliarpojen huolto, saatettaisiin yh-
32532: nouse vielä lapsilisänkään kanssa niin kor- denmukaiseksi sotaarpojen huollon
32533: keiksi, että ne tulisivat veronalaisiksi, ei kanssa.
32534: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
32535:
32536: Elli Stenberg. Eino Kujanpää.
32537: Hertta Kuusinen-Leino. Irma Torvi.
32538: Anna Nevalainen. Toivo Kujala.
32539: Esa Hietanen. N. Nurminen.
32540: V. Riihinen. V. Puumalainen.
32541: 733
32542:
32543: X,1>2. - Toiv. al. N:o 332.
32544:
32545:
32546:
32547:
32548: Brander-Wallin y. m.: Sopivien kesäleirialueiden hankkimi-
32549: sesta Lomaliitolle.
32550:
32551:
32552: E d u s k u n n a ll e.
32553:
32554: Maamme nuorison ihell!kisessä ja fyysilli- äskettäin Lomaliitto r. y: lle esityksen, että
32555: sessä kasvatuksessa kesäleiritoiminta näyt- tämä hankkisi 'loma:kyliensä läheisyydestä
32556: telee huomattavaa osaa. Samalla on kuiten- sopivia kesäleirialueita ja samalla ryhtyisi
32557: kin todettava, ettei tämä nuorison toimi- varustamaan näitä alueita tarpeellisella llei-
32558: muoto vielä ole saavuttanut sitä arvosijaa, riikalustoUa. Ehdotus sinänsä onkin hyv'å.
32559: joka siHe eitt&mättä kuuluu. Syy tähän on Onhan Lomaliitt.o maamme ikai~kien ika:nsa-
32560: ennen kaikkea ollut se, ettei maassamme ole Jaispiirien perustama ja kannattama tämän
32561: ollut järjestettyjä leirialueita ikai[{lkine tar- alan ikeSikusjärjestö. Toisaalta taas on sel-
32562: peellisine llaitoksineen, ikuten esim. on asian vää, ettei tämä liitto omin neuvoin kykene
32563: laita monissa muissa Euroopan maissa. Mo- tätä toimintaa aloittamaan, vaan siinä tar-
32564: net järjestöt, jot1ka muulla toiminnallaan vitaan, paitsi ika:H{!kien kansalaispiirien tu-
32565: ovat osoittaneet elinkelpoisuutensa, ovat po- kiea ja myötätuntoa, :myös valtiovallan aut-
32566: teneet leiriikalustojen puut,etta. tavaa ikättä.
32567: On seikä Y'ksityistaloudellista että kansan- EdeUä esitetyn perusteella ehdotamme
32568: taloudellista tuhlausta, etta kymmenet eri kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi toi-
32569: järjestöt hankkivat itselleen lleirialueita, vomuksen,
32570: kunnostavat niitä j'a hoitavat niitä, ja että
32571: :nämä järjestöt samalla iPYI'kivät hankiki- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32572: maan itselleen kallista leiriikalustoa, jota siin sopivien kesäleirialueid:en hank-
32573: ihe tarvitsevat vain pienen osan vuodesta. kimiseksi Lomaliitolle sekä että halli-
32574: Päin vastoin olisi pyrittävä keskitykseen tus harkitsisi sopivat keinot Loma-
32575: tälläkin alalla. Se toisi parhaan tuloksen liiton tukemiseksi, jotta tämä voisi
32576: ikoko valtakuntaa ja sen tulevaisuutta, nuo- edellämainitut leirialueet varustaa
32577: risoa, ajatellen. asianmukaisella ja riittävällä leirika-
32578: Suomen AIINilattiyhdistysten Ke.gkusliiton lustolla eri nuoriso- ja varhaisnuori-
32579: (SAK) nuoriso- ja urheilujaosto, edustaen sojärjestöjen käyttöön.
32580: valtaosaa Suomen :nuorisosta, onik~n tehnyt
32581: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
32582:
32583: Laura Brander-Wallin. Meeri Kalavainen.
32584: Heikki Hykkäälä. Veli Järvinen.
32585: Rafael Paasio. Varma K. Turunen.
32586: Eino Raunio. Valto Käkelä.
32587: Kustaa Alanko. P. Karjalainen.
32588: G. Henriksson. Elli Nurminen.
32589: Kaisa Hiilelä. Hilma Koivulahti-Lehto.
32590: Heikki Simonen.
32591: 734
32592:
32593: X,oa. - Toiv. al. N:o 333.
32594:
32595:
32596:
32597:
32598: Tainio y. m.: Esityksen antamisesta ansiotöissä käytettäviii
32599: hevosia koskevasta tapaturmavakuutuslaista.
32600:
32601:
32602: E d u s k u n n a ll e.
32603:
32604: Ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty toi- jolla jonkinlainen turva on olemassa, se
32605: sen työssä tapahtuneiden hevosten mene- .on vaillinainen ja puutteellinen. .
32606: tysten ja loukkautumisesta aiheutuneiden Kun huomioidaan se ta;loudellinen arvo,
32607: vruhinkojen korvaamiseksi hevosten omista- joka on kiinnitetty palkkatyössä käytettyi-
32608: jille, ovat vaillinaisia ja osittain v~paa hin hevosiin ja se, että palkka-ajoissa työs-
32609: ehtoisuud:en varassa. Asiaan on kiinnitetty kentelevät ajomiehet ovat yleensä vähäva-
32610: ail{]oinaan eduskunnassakin huomiota, mutta raisia, on edellä esitetty epäkohta. ;pikai-
32611: tästä huolimatta ei perusteeUisempaa pa- sen ikorjauiksen tarpeessa. Mielestämme ei
32612: rannnsta asiaan ole saatu. Yhä edelleen ilmennyttä epäikohtaa v.oida poistaa mUtu-
32613: hevosille palkkatyössä sattuneiden tapatur- ten ilruin lainsäädäntöteitse. Asiaa lroskeva
32614: mien korvaaminen niiden omistajille on laki olisi laadittava samoje:r;J. periaatteiden
32615: metsiihallituksen 8 päivänä ta:rnrrnikuuta mukaan ikuin työläisiä iko8keva pll!kollinen
32616: 1944 kierto1kirjeellä asianomaisille antamain tapaturmavalrnutus, työnantajain maksu- ja
32617: määräysten ja säännösten, sekä Suomen vaku:utusvelv:ollisuuskin.
32618: Puunjalostusteollisuuden Työnantajain Lii- Edellä sanotun perusteella esitämme
32619: ton hevosten omistajain kanssa mahdolli- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
32620: sesti tehtyjen sopimusten varassa. Hinnoit-
32621: teluperusteet, joiden mukaan korvaukset että hallitus kiireellisesti valmis-
32622: suoritetaan, eivät myöskään vastaa va'llitse- tuttaisi työnantajan pakolliseen tapa-
32623: vaa hintatasoa. Lisäksi on suuri määrä turmavakuutusvelvollisuuteen perus-
32624: sellaisia työmaita, j.oissa työskentelevät ajo- tuvan, metsä- y. m. ansiotöissä käy-
32625: miehet eivät saa minkäänlaista lmrvausta tettäviä hevosia koskevan tapaturma-
32626: :hevoselle työssä tapahtuneesta tapatur- vakuutuslain ja antaisi asiasta esi-
32627: masta. Näin ollen osa ajomiehistä on ikoko- tyksen Eduskunnalle.
32628: naan oikeusturvaa vailla, ja siUähln osalla,
32629: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
32630:
32631: Eino Tainio. Mauri Perkonoja.
32632: Hannes Tauriainen. Toivo I. Sormunen.
32633: Toivo Friman. J. Mustonen.
32634: Aimo Aaltonen. E. Hietanen.
32635: Eino Roine. V. Riihinen.
32636: Irma Torvi. Antto Prunnila.
32637: Arvo Riihimäki.
32638: 735
32639: X,54. - Toiv. al. N:o 334.
32640:
32641:
32642:
32643:
32644: Koi~ranta Y: m. :. Korvauks~n suorittam_isesta pienviljeli-
32645: Javn hevos~lle Ja lypsykarJalle sattune~sta tapaturmista.
32646:
32647:
32648: E d u s k u n n a 11 e.
32649:
32650: VaJkuutustoimintaa on meidän maassalll1II1e mista aiheutuneita vahinkoja, joita oli sat-
32651: varsin pitkälle kehitetty ja ulotettu mitä tunut metsätöissä. Tällä tava;]Ja saatiin
32652: moninaisimmille elämän aloille. M. m. on suurta huojennnusta aikaan niille, joita
32653: t~patumnavakuutus sekä pakollinen että va- ikova onni oli työssä ollessaan kohdll!nnut.
32654: paaehtoinen sangen laajassa mitassa käy- Mutta :tämän laista vahingonkorvausta suo-
32655: tännössä. Eläinvakuutus sen sijaan ei maas- ritetaan ainoastaan niistä tapaturmista
32656: samme ole päässyt saamaan sitä jalansijaa, jotka satwvat jonkun työnantajan toimeen~
32657: jota tarve edellyttäisi. Eläimiäkin ikyllä pan~massa metsätyössä. Ne tapaturmat
32658: va:kuutetaam. varsin yleisesti tulipalon va- jotka sattuvat esimerkiksi piikkutila:llise~
32659: ra:lta, mutta suhteellisen vähän tapaturman hevoselle hänen työskennellessään kotityössä,
32660: varalta. Tätähän todistavat illl. m. sanoma- jäävät asianomaisen y.ksin kärsittäviksi.
32661: lehdissä kaikille tutut uutiset, joissa kerro- Tällä kertaa ei maassamme ole työvel-
32662: taan milloin minkin kotieläimen, tavallisesti vo.Yisuutta muilla kuin niillä, joilla on kar-
32663: hevosten, tapaturmista ja joissa peräkaneet- jaa, peltoa ja niittyjä ja joiden on pakko
32664: tina miltei poikkeuksetta on valittelu siitä, Luovuttaa työnsä. tuloksia yleiseen kulutuk-
32665: että omistajalle tuli tap>aturmll!n johdosta seen. Tämähän on viime aikoihin saakka
32666: tuntuva vahinko kun eläin oli vaikuuttama- ollut tarpeellista, se on myönnettävä. On
32667: ton. Kun pienviljelijä tahi muu vähävarai- syytä kysyä, eikö va<ltiova;Ualla, joka kor-
32668: nen eläimenomistaja todellakin menettää vaa, niinkuin aivan oikein tulee tehdäkin,
32669: tapaturmaisesti ainoan hevosensa, jonka hän metsätyössä sattuneesta hevostapaturmasta
32670: on ehkäpä velkarruhoil1a hankkinut pienten piikik:utilalliselle sattuneen vahingon, olisi
32671: peltojensa viljelemistä ja ansiotyötä varten, kloetettava löytää hyvitysmahdollisuutta
32672: se on todella seUainen vahinko, josta hänen siitä tapatumnasta, joka pikkutilallisen he-
32673: on perin vaikea suoriutua ja toipua omin voselle voi sattua hänen työskennellessään
32674: voiminensa. Kun tapatumnana1aisen hevo- omassa metsässään ja omHla viljelyksillään
32675: sen omistajalle jää jälelle kalliista hevoses- ha;nkkimassa. elintarvrl~keita. ja kuljetta-
32676: taan nahka - jonka senikin kansanhuolto massa rehua metsätyömaiden tarpeiksi.
32677: voi 1pa:kJro.ottaa mitättömästä hinnasta, - Kysymys siis on sellaisen vahingon huojen-
32678: niin totisesti voi ikysyä, eikö olisi löydettä- tamisesta, joka sattuu kans·an toimeentu-
32679: vissä teh01kkaita keinoja täHaisten vahinko- lolle välttämättömässä työssä.
32680: jen huojentamiseksi. Eikä tilanne ole juuri Samaa on sanottavaa ly.psykarjasta ja
32681: paljoakaan parempi sillä, jonka ainoa Jehmä sille sattuneista vahingoista sitäkin suu-
32682: on hukkunut suohon tahi muutoin joutu- rmaHa syyUä ikun m. m. karjatuotteet
32683: nut tapaturman uhriksi pahi.im.rrnassa ta- kuulruvat paJkikoluovutettaviin tuotteisiin.
32684: pauksessa maruhan haudattavaksi. Tällaisia- Miten nyt sitten voitaisiin laajentaa sitä va-
32685: ikin vahinkoja pitäisi jollain tavoin voida hingonikorvausperiaatetta, joka eräissä jopa
32686: huojentaa ettei asiwnomaisen talous sen joh- itse asiassa varsin monilukuisissa tapauk-
32687: dosta menisi tyyten pois raiteiltaan. sissa jo on voimassa ja käytännössä. Tämä
32688: Suunnilleen vuosikymmen sitten sall!tiin on välttämruttä otettava kiireellisesti har-
32689: aikaan ikyseellisissä oloissa sellainen paran- kittavaksi. Syynä siihen, että 'eläinvalruu-
32690: nus, että valtio ja osittain puutavarayhtiöt- tus ei ole tullut suurempaan käytäntöön
32691: kin ryhtyivät korvaamaan hevostapatur- maassamme on vamnaankin se, että vrukuut-
32692: '736 X,54. - Eläintapaturmat.
32693:
32694: taminen on tava'ttoman kallista. Tulisiklo g10ista näiden on perin vaikea päästä toi-
32695: asia ehikä autetubi si1lä, että valtio osallis- plliillaan.
32696: tuisi johlain määrällä vakuutusmaksuihin Edellä lausuttuun viitaten, ehdotamme
32697: p:iirokutilall:isten ja muiden pieneläjäin puo- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
32698: lesta, jotka ,pitävät ansiotyön ta11peen vuoksi
32699: hevosta ja joilla on lypsykarjwa vai olisiko että hallitus ottaisi harkittavak-
32700: yksinkertaisempaa samantapainen menet- seen, millä tavalla pienviljelijäin ja
32701: tely, jota nyt noudatetaan m. m. metsä- muiden kansan toimeentulolle välttä-
32702: töissä heVIOsille S'attuneissa rtapaturma:kor- mättömässä työssä olevien pienelä-
32703: vauksissa. Nämä ovat asioita, jotka on tar- jäin hevosille sattuneista tapatur-
32704: koin selvitettävä. Pääasia on, että saatai- mista voitaisiin suorittaa vahingon-
32705: siin todellista huojennusta niihin usein pe- korvausta ja että samassa yhteydessä
32706: rin raskaisiin v,ahinkoihin, joita maaseu- selvitettäisiin ,myöskin pienv~1jelijäin
32707: dulla valitettavan usein sattuu eläintapa- lypsykarjalle aiheutuneen tapaturma-
32708: turmien vu~ksi ja joista ovat joutuneet vahingon korvaamismaJtdoUisuudet ja
32709: suuresti kärsimään pi>kkutilalliset ja muu:t antaisi asiasta aikanaan esityksen
32710: vähäväikiset ihevosen ja muutaman lehmän Eduskunnalle.
32711: omistajat. Näistä usein sattuvista vahin-
32712: Helsingissä 4 ,päivänä elokuuta 1948.
32713:
32714: Janne Koivuranta. Jussi Annala.
32715: VALTI 0 P~IV~T
32716: 1948
32717:
32718: LIITTEET.
32719: XI
32720:
32721: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
32722: TOIVOMUSALOITTEET
32723:
32724:
32725:
32726:
32727: HELSINKI 1948
32728: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
32729:
32730: 93
32731: 544/48
32732: Asevelvollisten palvelusaikaa ja Iomauttamista sekä puolustus-
32733: laitoksen rakennusten kunnon parantamista koskevia
32734: toivomusaloitteita.
32735: 741
32736: XI,1. - Toiv. al. N:o 33~.
32737:
32738:
32739:
32740:
32741: :1. Pusa. y. m.: Asevelvollisten peruspalvelusajan määrää-
32742: misestä ykdeksi vwodeksi.
32743:
32744:
32745: E d u s k u n n a 11 e.
32746:
32747: Joka vähänkin on perehtynyt asevelvol- den säilyttämiseksi, tapaturmat etenkin
32748: listen palvelusajan merkitykseen puolus- ammunnoissa eri aseilla, runsas kaluston
32749: tusvoimissa suoritettavan koulutustyön särkyminen ja turmeltuminen, toimitus-
32750: saavutuksiin, voi perusteluitta todeta, ettei miesten puute, vaikeudet kaikkein vält-
32751: nykyisin käytännössä oleva kuuden kuu- tämättömimmän vartiopalveluksen järjes-
32752: kauden palvelusaika tyydytä kuin alkeel- tämiseksi j. n. e. Erikoisesti juuri kuluvana
32753: liset vaatimukset. Mitä enemmän puolus- vuotena on voitu todeta lyhyen palvelus-
32754: tuslaitos koneeliistuu ja mitä enemmän ajan haitat. Käytäntö . oli jo viime ke-.
32755: siihen kuuluvilta miehiltä vaaditaan puo- väänä osoittanut, ettei välttämätöntä pal-
32756: lustuslaitoksen eri aloilla puolustusväli- velusvahvuutta voitu ylläpitää 180 päi-
32757: neiden teknillistä tuntemista ja niiden vän palvelusajalla, vaan oli minimipal-
32758: käyttöä, sitä enemmän on aikaa kulutet- velusaika korotettava 200 päivään. Tämä
32759: tava yksilöjen koulutukseen. Kaikkinai- järjestely ratkaisi syntyneen pulman vain
32760: nen puolinaisuus ja vaillinainen koulutus tilapäisesti, johtuen edullisista lomautta-
32761: käy silloin kun puolustusvoimia on pakko misten ja palvelukseen astumisten suh-
32762: käyttää tehtäväänsä sodan syttyessä, teesta, mikä oli taas perintönä edellisen
32763: maalle kalliiksi. On enemmän kuin pai- vuoden pitempään palvelukseenastumisjär-
32764: kallaan sen maamme huomattavimpiin jestelystä. Lyhyen palvelusajan johdosta
32765: maanpuolustusmiehiin kuuluvan kenraalin on tänä vuonna ollut pakko turvautua
32766: lausunto, kun häneltä ennen sotiamme useampiin palvelukseenastumiseriin, jotta
32767: kysyttiin, voidaanko asevelvollisuusaikaa välttämättömän koulutustason omaavia
32768: lyhentää. Hänen vastauksensa kuului: miehiä olisi läpi vuoden käytettävissä.
32769: ,Voidaan, mutta se maksaa paljon verta." Tästä on ollut seurauksena palvelukseen-
32770: Viime sotien aikana tapahtunut valtava astumiserien pieneneminen lukumääräisesti
32771: aseteknillinen kehitys ja saadut kokemuk- niin paljon, ettei nykyisin voida täyttää
32772: set osoittavat, että tämä käsitys on ollut joukko-osastojen sisäistä (eri toimitusmie-
32773: enemmän kuin totta. Jo ,Puolustusvoi- hiä) eikä ulkopuolista komennustarvetta
32774: main perusorganisatioehdotuksen 1946" (vartiot, erikoiskoulutus y. m). Esim. saa-
32775: yhteydessä puolustusvoimiemme paaesi- mamme tiedon mukaan JP/JR 3: ssa on
32776: kunta esitti puolustusrevisiolle lyhyimmän elokuussa tapahtuvan 1omauttamisen jäl-
32777: palvelusajan käyttökelpoisen sotilaan kou- keen aiokaskoulutuksen saaneiden kirja-
32778: luttamiseksi olevan yhden vuoden. Tämä vahvuus 184, komennustarve 259 ja va-
32779: on vähimmäisvaatimus. Jos tästä men- jaus siis 75 miestä. Pelkästään joukko-
32780: nään alaspäin, ei voida kouluttajilta vaa- osaston sisäisiin toimitustehtäviin on 2l!z
32781: tia edes tyydyttäviä tuloksia. Ja kan- kk:n koulutuksen jälkeen erotettava 92
32782: samme yhdenkään nuoren miehen mene- miestä. Saapumiserästä ei koulutukseen
32783: tykseen siksi, ettei valtiovalta ole varan- tässä joukko-osastossa jää yhtään miestä.
32784: nut hänen kouluttamisekseen riittävästi ti- Sama tilanne vallitsee kaikissa yhtymissä.
32785: laisuutta, meillä ei ole varaa. Rahallisestikaan ei tehtyjen laskelmien·
32786: Jo rauhanaikaisessakin palveluksessa il- mukaan voida mitään säästää, jos samalla
32787: menevät kohta 'lyhyen palvelusajan hai- asevelvollisille halutaan antaa välttämät-
32788: tat: vaikeudet tehokkaan koulutusvahvuu- töminkään koulutus. Lyhyen palvelusajan
32789: 742 Xl,l. - Asevelvollisten palvelusaika.
32790:
32791: takia on :lisättävä kantahenkilökunnan kelmat, ja niiden mukaan ei 'lyhyellä pal-
32792: määrää materiaalin hoitoa varten run- velusajalla rahallisesti mitään säästetä.
32793: saalla määrällä ammattimiehiä (asesep- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
32794: piä, mekaanikkoja j. n. e.), joita lyhyenä dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
32795: palvelusaikana ei voida kouluttaa, ja lu- muksen,
32796: kuisilla toimitusmiehillä (autonkuljettajia,
32797: varastoapulaisia, 1ähettejä jne.), joita ei että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
32798: lyhyen palvelusajan takia voida irroittaa toimenpiteisiin asevelvollisten palve-
32799: sotilaallisesta koulutuksesta. Palvelusajan lusajan määräämiseksi puolustuslai-
32800: pituuden vaikutuksesta puolustusmenoihin toksessa niin, että peruspalvelusaika
32801: on puolustusrevisiolle esitetty tarkat Ias- on yksi vuosi.
32802: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
32803:
32804: Jabnari Pusa. Toivo Ikonen. Felix Seppälä..
32805: Amo Tuurna. Pekka Kiiski. Niilo Honkala.
32806: Yrjö I. Antila. Martti 0. Kölli Heikki Ala-Mäyry.
32807: 146
32808: XI,2. - Toiv. a.l. N:o 336.
32809:
32810:
32811:
32812:
32813: Kujanpää y. m.: Asevelvollisten lomauttamisesta kuudeksi
32814: kuukaudeksi vuoden 1949 aikana.
32815:
32816:
32817: E d u s k u n n a 11 e.
32818:
32819: Viime vuonna, kuten aikaisempina:kin so- Koska asevelvollisten palvelusaikaa ei vie-
32820: dan jälkeisinä vuosina, on asevelvollisten läikään ole ratkaistu ja koska samat syYt
32821: palvelusaikaa lyhennetty, vuosittain, edus- kuin aikaisempinakin vuosina puoltavat
32822: kunnan hyväJk:symällä erityisellä lomautta- asevelvollisten palvelusajan lyhentämistä
32823: m.islailla. Palvelusajan lyhentämistä on pi- edelleen vuoden 1949 aikana, esitämme
32824: Q.etty välttämättömänä. ensiksi sen johdosta, eduskunnan hyVii!ksyttävaksi toivomuksen,
32825: että siten saataisiin helpotusta valtion ra-
32826: hataloudellisiin vaikeuksiin supistama:lla so- että hallitus antaisi Eduskunnålle
32827: tilasmenoja. T.oiseksi sen johdosta, että si- esityksen asevelvollisten lomauttami-
32828: ten saadaan vapautetuksi työvoimaa talous- sesta k1t'Udeksi kuukaudeksi vu-ode,.
32829: ~läiillän sodan tuomain tappioiden kl)rjaa- 1949 aika.na.
32830: tp.iseen.
32831: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
32832:
32833: Eino Kujanpää. J. Mustonen.
32834: Nestori Nurminen. Abno Aaltonen.
32835: H. Manninen. Eino Roine.
32836: Esa. Hietanen. V. Riihinen.
32837: Gösta. Rosenberg. Antto Prunnila..
32838: 744
32839: XI,a. - Toiv. aJ. N:o 337.
32840:
32841:
32842:
32843:
32844: Lappi-Seppälä. y. m.: Toimenpiteistä puolustmlaitoksen
32845: rakennmten kunnon parantamiseksi.
32846:
32847:
32848: E d u s k u n n a 11 e.
32849:
32850: Puolustu.Slaitoksemme hallinnassa ole- deihin nousevien kiinteistöjen rappeu-
32851: vien kiinteistöjen kunto on laskenut uh- tuessa. Syynä tähän valitettavaan ·olo-
32852: kaavan alhaiseksi. Sekä varsinaisten ka- tilaan on puolustuslaitoksen rakennuskot~
32853: sarmirakennusten että kantahenkilökun- jaustöihin myönnettyjen määrärahojen
32854: nan - upseerien ja aliupseerien asunto- niukkuus, joka seikka on ollut vallitse~
32855: jen - kuin myös varastosuojien teknilli- vana koko itsenäisyytemme ajan.
32856: nen taso on vuosi vuodelta madaltunut Sotilasrakennusten, niihin luettuna var~
32857: siinä määrässä, ettei nykyisin enää voi sinaisten kasarmirakennusten lisäksi myös
32858: olla epälystäkään siitä, että nykyisen olo- kaikki muut varuskuntien rakennukset,
32859: tilan jatkuminen johtaa suuriin - vuo- vuosikorjaustöitä varten on myönnetty
32860: sittain satoihin miljooniin nouseviin - ta- 9 Pl. X: 1 momentille rauhan vuosina
32861: loudellisiin menetyksiin arvoltaan miljar- 1930-1939 seuraavat määrärahat:
32862: v. 1930- 23,000,000:- rak. indeksin ollessa 117
32863: V. 1931 - 23,000,000: - 99
32864: V. 1932 - 15,000,000: - " " " 94
32865: V. 1933 - 14,000,000:- " " " 90
32866: V. 1934- 14,750,000:- " " " 96
32867: V. 1935- 17,000,000:- "
32868: " " 100
32869: V. 1936 - 19,000,000: - " " " 106
32870: V. 1937 - 20,000,000: - " " " 120
32871: V. 1938 - 20,000,000: - " " " 127
32872: v. 1939 - 20,000,000: - " " " 134
32873: " " "
32874: Kuten taulukosta ilmenee on vuosittain panoon, ainoastaan välttämättömät raken-
32875: käytettävänä oleva määräraha seurannut nusten suojaustoimenpiteet toteutettiin so-
32876: rakennusindeksin vaihteluja. Tästä huoli- dan aikana. Tästä kaikesta on ollut seu-
32877: matta osoittautui jo rauhanvuosinakin rauksena, että rauhanoloihin palatessa oli-
32878: vuosikorjausmäärärahat erittäin niukoiksi, vat puolustuslaitoksen kasarmirakennuk-
32879: mutta niiden avulla saatiin kuitenkin ka- set jotenkin samanlaisessa kunnossa kuin
32880: sarmien kunto paranemaan hitaasti vuosi vuonna 1918.
32881: vuodelta, käyttämällä perusteellisiin suu- Rauhanteossa menetti puolustuslaitos
32882: rempiin korjaustöihin 20 pääluokan ver- runsaasti kolmannen osan varuskuntara.-
32883: rattain runsaita määrärahoja. kennuksistaan. Kasarmit, jotka jäivät luo-
32884: Sodan aikana joutuivat kasarmit poik- vutetulle alueelle olivat uusia ja puolustus-
32885: keukse'lliselle kulutukselle alttiiksi. Jou- laitoksen parhaita, kuten Huuhanmäki,
32886: kot vaihtuivat lakkaamatta, jokainen tiesi, Kiviniemi, Valkjärvi, Terijoki, Käkisalmi,
32887: että majoituspaikka on tilapäinen, kenellä- Sortavala ja Viipuri. Immolan uudet ka-
32888: kään ei ollut haluakaan pitää rakennuksia sarmit oli luovutettava rajavartiostolle,
32889: kurinossa. Kulutus osoittautui niin suu- ·sillä armeija ei voi niiden sijainnin tähden
32890: reksi, että puolustusministeriö katsoi tur- käyttää niitä hyväkseen. Menetetyt ra-
32891: haksi uhrata varoja varsinaiseen kuntoon- kennukset korvattiin parakeilla, jotka jo
32892: XI,s. - Lappi-Seppälä y. m. 745
32893:
32894: sodan aikana olivat olleet käytännössä, ja korjausmäärärahojen olisi o1tava ~ykyä.än
32895: joita on täytynyt siirtää J?aik~~ toi~~· ainakin samat kuin rauhanvuesma, JOS
32896: Tähän on oltu pakotettuJa, s1lla maara- mietitään pitää joukot jotenkuten siedet-
32897: vahvuudet ovat samat kuin rauhanvuosina tävissä oloissa. Mutta näin ei ole ollut.
32898: ennen v. 1939. On itses~ään selvää,. ett~ Sodan jälkeisinä rauhanvuosina on kor-
32899: nämä .parakkialueet vaatlv~t su.~~e~llises~I jauksiin myönnetty määrärahoja vain seu-
32900: paljon enemmän kunn?ssapitomaa~ara;hoJa "raavasti:
32901: kuin uudet ajanmukaiset kasarm1t, JOten
32902: v. 1945 - 64,000,000: - indeksin ollessa 432
32903: v. 1946 - 50,000,000: - " " 605
32904: V. 1947 - 70,0~0:- , , 789
32905: v. 1948 - 100,000,000: - , , 1120 (I neljännes)
32906:
32907: Jos ottaa huomioon indeksin nousun, minlyötyjen korjausten tähden. Korjauk-
32908: olisi vastaavien lukujen oltava v. 1939 set on pyritty keskittämään yleensä rak~n
32909: verrattuna seuraavat: nuksiin, joissa majailee elävää materiaalia.
32910: Vaikka tätä periaatetta elävän mate-
32911: V. 1945 - 72,000,000: - riaalin käytössä olevien huonetilojen kor-
32912: V. 1946 - 90,000,000: - jaamisen ensiarvoisuutta onkin nouda-
32913: V. 1947 - 118,000,000:- tettu, ovat varuskuntien asunnot yleensä
32914: V. 1948 - 170,000,000: - .sangen alkeellisessa kunnossa.
32915: Esimerkkinä kerrottakoon tässä vain
32916: Lisäksi on otettava huomioon, että in- eräitä tosiasioita Helsingin välittömässä
32917: deksi lasketaan teoreettisesti, joten se ei yhteydessä olevasta Suomenlinnasta, jossa
32918: ole herkkä sel'laisille tekijöille, joita ti- asuu sotilasalueella noin 3,000 henkeä.
32919: lanne aina kulloinkin esiintuo. Tällaisia Rakennukset ovat vanhoja, ummehtuneita
32920: ovat esim. työtehon aleneminen, tarve- ja huonokuntoisia. Kahteenkymmeneen
32921: aineiden odotus y. m. Vuonna. 1946-47 vuoteen ei korjauksia ole aikaansaatu.
32922: arvioitiin indeksin ja todellisten kustan- Suuressa osassa asuntoja ei ole vesijohtoa
32923: nusten suhteen olevan 2 : 3, joten siis eikä viemäriä, joka seikka tekee alueen
32924: laskettuihin indeksihintoihin olisi lisät- mitä epähygienisimmäksi. Saarella on noin
32925: tävä %, jotta ne vastaisivat todellisuutta. 300 käymälää, joiden tyhjentäminen sa-
32926: Tämän todellisuuteen perustuvan arvion moinkuin-lukuisten tunkioittenkin hoito ei
32927: mukaan olisivat vuosikorjausmäärärahojen tapahdu tavalla, joka sopisi meidän vuosi-
32928: suuruudet oltava vuosina 1945--48 seuraa- sadallemme. Juomaveden saanti on tur-
32929: vat: vattu varsin omalaatuisella tavalla. Eräs
32930: V. 1945 - 96,000,000: - vanhus on saanut urakaUa huolehtiakseen
32931: V. 1946 - 120,000,000: - veden kuljetuksen ja jakelun perheisiin,
32932: V. 1947 - 157,000,000: - joihin hän vesivankkureistaan toimittaa
32933: V. 1948 - 226,000,000: - vesiämpäreitä-miten puhtaita ja basilli-
32934: vapaita, sen saattaa arvata. "Mitä tällai-
32935: Näistä luvuista käynee kyllin selvästi nen ,vesijohto" ajan mittaan maksaa, on
32936: ilmi, että puolustuslaitoksen rakennuksia vielä laskematta, mutta varmaa on, että
32937: ei voida alkuunkaan kunnossapitää myön- se on kalliimpi kuin normaalirakenteinen
32938: netyillä määrärahoilla. Niiden kuntoa ei vesijohto. Korjausmäärärahojen ylenpalt-
32939: voida pitää edes nykyisellään. Puolustus- tinen niukkuus on pakottanut tilapäis-
32940: ministeriö on ollut pakotettu pyyhkimään ratkaisuihin, joiden taloudellisuudesta ei
32941: pois korjaustöitä, joista koko rakeniiuksen voi o'lla kuin yhtä mieltä.
32942: säilyväisyys on riippuvainen, silloin kun Lasten elämä Suomenlinnassa on har-
32943: niiden käyttö on ollut vähemmän tärkeää. maata, ilotonta ja vaikeaa. Leikkipaikkoja
32944: Esim. varastojen korjauksia on täytynyt puistotäteineen ei ole, - epähygienisyys
32945: supistaa huolimatta siitä, että miljoonia aiheuttaa jatkuvasti sairauksia ja oma.a
32946: markkoja menee hukkaan muutamia kym- oppikouluakaan ei ole, va.an 200-250 lasta
32947: meniä tuhansia markkoja maksavien lai- saa pimeinä talviaamuina vaeltaa kello
32948: 94:
32949: 746 Xl,3. -Puolustuslaitoksen rakennukset.
32950:
32951: 6.30 purevassa pakkasessa ja mereltä pu- valitettavaan asiantilaan on myöskin kan-
32952: haltavassa viimassa yli kolean jään Hel- santaloudellisesti tärkeätä, esitämme edus-
32953: sinkiin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32954: Kaikesta ylläesitetystä käynee riittä-
32955: västi selville, ettei puolustuslaitost(}n lu- että hallitus kiinnittäisi nykyistä
32956: kuisten kiinteistöjen tarkoituksenmukai- huomattavasti enemmän huomiota
32957: seen hoitoon ole annettu riittäviä mahdoiJ.- puolu.stuslaitoksen rakennusten, ka-
32958: lisuuksia, vaan että näiden määrärahojen sarmien, henkilökunnan a.suntojen jfl,
32959: niukkuudesta johtuvien korjauslaiminlyön~ varastojen jatkuvaan kunnossapitoon
32960: tien johdosta vuosittain valtiovalta kärli!ii yleensä ja erikoisesti Suomenlinnan
32961: rappioina suuria rahasummia, varmasti asuntojen kunnon pikaiseen paranta-
32962: suurempia kuin mitä se uhraa vuosikor- miseen sekä ryhtyisi tarpeenvaati-
32963: jauksiin. Koska pikainen. korjaus tähän miin toimenpiteisiin.
32964: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
32965:
32966: Jussi Lappi-Seppälä. C. A. Öhman.
32967: Yrjö I. Antila. Jalmari Pusa.
32968: Rakel Jalas.
32969: •• ••
32970:
32971: VALTIOPAIVAT
32972: 1948
32973: LIITTEET
32974: XII
32975:
32976:
32977: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
32978: TOIVOMUSALOITTEET
32979:
32980:
32981:
32982:
32983: HELSINKI 1948
32984: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
32985: Liikenne-, posti- Ja puheUnolojen kehittämistä, rautateiden, maan-
32986: teiden Ja siltojen rakentamista y. m. koskevia toivomusaloitteita.
32987: 751
32988:
32989: Xll,t. - Toiv. aJ. N:o 338.
32990:
32991:
32992: Manninen y. m.: Eräiden moottoriajoneuvoista saatavien
32993: tulojen käyttämisestä tieolojen parantamiseen.
32994:
32995:
32996: E d u s k u n n a ll e.
32997:
32998: Noin 10 viimeisen vuoden aikana on lii- tamme Ruotsista, joka tällaisiin .tarkoituk-
32999: kenne ma&,nteillämme .lisääntynyt suuressa siin käyttää vuosittain ne tulot, jotka välil-
33000: määrin. Liikenteeseen on hankittu entistä lisesti taikka välittömästi valtiolle tulevat
33001: suurempia ja painavampia autoja; tämän maantieliikenteestä. On ilmeistä, että meil-
33002: seurauksena ovat maantiemme joutuneet läkin tällainen on mahdollista. Siksi olisi
33003: lisääntyneen rsituksen ja kulutuksen alai- bensiinin ja muiden autoliikenteessä tarvit-
33004: siksi. Näiden vuosien aikana on maantei- tavien nestemäisten poltto- ja voiteluainei-
33005: den jatkuvaan kunnostamiseen ja perus- den, autojen ja autotarvikkeiden tullitulot,
33006: parannuksiin sekä uusien teiden rakentami- autorenkaiden valmistusverot, rekisteri- ja
33007: seen ollut varoja riittämättömästi käytet- liikenneluvista saatavat ja muut näihin
33008: tävissä. Seurauksena on ollut teiden kun- verrattavat tulot käytettävä tieolojen paran-
33009: non jatkuva huonontuminen. tamiseen niin ikauan että ne saadaan liiken-
33010: Varsinkin syrjäiset seudut ovat tieolojen netarvetta vastaavaan kuntoon.
33011: puutteellisuuden takia joutuneet epäoikeu- Teiden parantamisella on suuri kansan-
33012: tettuun asemaan. Kylätiejärjestelmän ta- taloudellinen merkitys, koska se vähentää
33013: loudelliset rasitukset ovat taakkana vähä- moottoriajonevojen kulumista ja huoltoku-
33014: varaisten seutukuntieri asukkaille. Pitkien luja, lisää käyttöikää lyhentämällä mat-
33015: matkojen ja huonojen yhteyksien takia on koja tärkeässä tavaraliikenteessä, aiheuttaa
33016: heille elämä muutenkin vaikeampaa kuin kuljetuskustannusten alenemista sekä hel-
33017: taloudellisesti vauraampien rintamaiden pottaa syrjäseudulla >asuvien toimeentulo-
33018: asukkaille, jotka asuvat hyvien kulkuyh- mahdollisuuksia.
33019: teyksien varrella. Tällaiset epäkohdat olisi Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
33020: ·poistettava ottamalla ainakin tärkeimmät ikunn•an päätettäväksi toivomuksen,
33021: kylätiet valtion haltuun.
33022: Valtiotalouden heikko tila on ollut osaksi että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
33023: syynä määrärahojen riittämättömyyteen. menpiteisiin kaikkien bensiini- ja
33024: Kun kuitenkin viime aikoina on ollut ha- autoliikeenteessä tarvittavien neste-
33025: vaittavissa taloudellisen elämän elpyminen mäisten poltto- ja voiteluaineiden,
33026: ja V!!.ltiotaloudenkin tilan paraneminen, auto- ja autotarvikkeiden tullitulo-
33027: olisi entisten teiden kunnostamiseen ja jen, autonkumien valmistusveron,
33028: uusien rakentamiseen sekä. kylä- ja kuntain rekisteri- ja liikennelupamaksujen
33029: teiden ottamisesta valtion haltuun varat- sekä muiden näihin verrattavien tu-
33030: tava valtion tulo- ja menoarvioihin entistä lojen käyttämiseksi tieolojen paran-
33031: suurempia ja riittävämpiä määrärahoja. tamiseen.
33032: Voitaisiin ottaa esimerkkejä naapurimaas-
33033: Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1948.
33034:
33035: H. Manninen. Mikko Järvinen.
33036: Matti Meriläinen. Martti Leskinen.
33037: Hannes Tauriainen. Toivo Friman.
33038: T. I. Sormunen. Arvo Riihimäki.
33039: Antto Prunnila.
33040: 752
33041:
33042: XU,2. - Toiv. al. N:o 339.
33043:
33044:
33045:
33046:
33047: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä tierakennusyhtiön perusta-
33048: miseksi.
33049:
33050:
33051: E d u s k u n n a 11 ~.
33052:
33053: Maamme syrjäisten seutujen liikenneyh- lonraivan:ksessa, soveltuvat myöskin tierai-
33054: teyksien parantaminen tulee olemaan lähi- van:ksiin ja kun samojakin koneita voitai-
33055: vuosien aikana eräs valtiovallan tärkeimpiä siin talvisaikana edullisesti käyttää tiera-
33056: tehtäviä. Ennenkuin tämä tehtävä on suo- kennuspuolella ja samoja korjauspajoja
33057: ritettu, on rakennettava runsaasti uusia kaikkina aikoina, näyttäisi tarpeellinen
33058: maanteitä ja kyläteitä. Tierakennusyhtiö soveltuvan hyvin esim.
33059: Heikohkosta työtehosta johtuen kustan- Pellonraivausyhtiön sisaryhtiöksi. Kun tie-
33060: nukset valtion tierakennustöissä pyrkivät rakennustöissä voitaisiin järkiperäisellä
33061: nousemaan kohtuuttoman suuriksi. Sen- työn rationalisoinnilla koneiden käytön li-
33062: vuoksi on pakko vastaisissa tierakennus- säksi muutakin työtä suuresti tehostaa,
33063: töissä pyrkiä käyttämään koneellista apua näyttäisi siihen olevan parhaat edellytyk-
33064: mahdollisimman runsaasti. Esimerkiksi set osakeyhtiömuodossa toimivalla yrityk-
33065: Pellonraivausyhtiön suuret raivaustraktorit sellä. Kun yhtiö tulisi toimimaan työnte-
33066: ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi kijänä pääasiassa valtiolle, hoitaen luon-
33067: myöskin tierakennuksilla. nollisesti tehtäviä tierakennuksissa myös-
33068: Laajennetun konetyön käytäntöön otta- kin kuntien ja kylätiekuntien toimeksian-
33069: mista suunniteltaessa valtion tierakennus- nosta, olisi valtion huolehdittava samoin
33070: työmailla on harkittava, millä tavalla konei- kuin Pellonraivausyhtiössäkin siitä, että
33071: den käyttö voitaisiin käytännössä edullisim- voiton tavoittelu pysyy kohtuullisissa ra-
33072: min järjestää. Ottaen huomioon tällaisten joissa.
33073: erikoiskoneiden kalliit huoltokustannukset, Edelläolevan perusteella ehdotamme
33074: ei näytä todennäköiseltä, että näiden ko- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33075: neiden käyttö suoraan valtion viraston val-
33076: vonnassa johtaisi edullisimpaan tulokseen. että hallitus kiireellisesti selvityt-
33077: Tämäntapaisista valtion yrityksistä ei aina- täisi voitaisiinko uusien kyläteiden
33078: kaan tähän mennessä ole saatu parhaita ja maanteiden rakentamista joudut-
33079: kokemuksia. taa ja kustannuksia helpottaa perus-
33080: Pellonraivausosakeyhtiön toiminnasta saa- tamalla erityinen tierakennusyhtiö ja
33081: dut myönteiset kokemukset viittaisivat sii- myönteisessä tapauksessa ryhtyisi toi-
33082: hen, että olisi harkittava, voitaisiinko tätä menpiteisiin mainitun yhtiön perus-
33083: menetelmää soveltaa myöskin tierakennus- tamiseksi.
33084: töissä. Kim samantapaiset koneet kuin pel-
33085: He1singissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
33086:
33087: Martti Miettunen. Niilo Ryhtä.
33088: Eino Palovesi. Lauri Murtomaa.
33089: Aino Luostarinen. Markus Niskala.
33090: M. 0. Lahtela.
33091: 753
33092:
33093: XII,3. - Toiv. al. N:o 340.
33094:
33095:
33096: H. Simonen y. m.: 11oimenpiteistä maantiepölyn sitomi-
33097: seksi moottoriajoneuvoilla liikennöitävillä yleisillä teillä.
33098:
33099: E d u s k u n n a ll e.
33100:
33101: Maassamme oli vuonna 1943 yleisiä teitä lisintä, että yhteiskunnan taholta ryhdyttäi-
33102: n. 65,000 kilometriä. Niistä oli valtion hoi- siiill' nopeasti mitä tar:mOikikaimpiin toimen-
33103: dossa olevia n. 35,000 kilometriä ja kylä- ja piteisiin sen sitomiseksi, sillä vaatia ei voi-
33104: kunnanteitä n. 30,000 kilometriä. Niillä lii- tane, että yksityiset kansalaiset voisivat ja
33105: kennöiviä moottoriajoneuvoja oli vuonna olisivat edes velvollisetkaan kustantamaan
33106: 1947 autorekisterien mukaan kaikkiaan pölynsitomista eipä edes kaikilla vilkkaim-
33107: 39,011 kulkuneuvoa jakaantuen siten, että min liikennöitävimmilläkään teillämme.
33108: henkilöautoja oli 10,563, kuorma-autoja Pölynsitominen koko tieverkostomme
33109: 24,795, linja-autoja 1,813 ja moottoripyöriä alueella on tietenkin paljon varoja vaativa
33110: 1,840. Kun vuonna 1939, viimeisenä so- tehtävä, mutta kun yhteiskunta kerran
33111: tiemme edellisenä rauhan vuotena oli moot- sallii, kuten oikein ja kehityksen kannalta
33112: toriajoneuvoja kaikkiaan liikenteessä kau- tärkeätä onkin, moottoriajoneuvojen yhä
33113: pungeissa 26,675 ja maaseudulla 34,535 kpl. lisääntyvän käytön, on sen velvollisuudeksi
33114: osoittaa tilasto, että olemme nopeasti siir- katsottava myöskin siitä kärsimään joutu-
33115: tymässä yhä suurempaan motorisoituun lii- vien kansalaisten suojaaminen sen aiheut-
33116: kenteeseen. Tästä on paitsi pelkästään hy- tamUta vaaroilta. Voitaisiinhan esim. aja-
33117: viä puolia, tuloksena myöskin monia hait- tella, että moottoriajoneuvojen omistajille
33118: toja, joihin yhteiskunnan olisi väestön tur- asetettaisiin erikoisvero, jolla joko kokonaan
33119: vallisuuden kannalta kiinnitettävä mitä va- tai osittain korvattaisiin pölynsitomisen ai-
33120: kavinta huomiota. heuttamat kustannukset. Joka tapauksessa
33121: Liikenneturvallisuuteen onkin viime ai- on, mitä tähdellisintä, että. moottoriajoneu-
33122: koina kiinnitetty huomiota. Siitä huoli- vojen aiheuttamasta hirvittävästä ja kan-
33123: matta sattui esim. vuonna 1946 moottori- san terveydelle mitä turmiollisimmasta
33124: ajoneuvojen aiheuttamia tieliikennevahin- maantien ·pölystä päästäisiin ja muutkin
33125: koja yhteensä 3,722. On tietenkin tär- kuin moottoriajoneuvojen omistajat vapau-
33126: keätä, että niiden alentamiseksi edelleen- tettaisiin niiden tässä suhteessa aiheutta-
33127: kin tarmokkaasti työskennellään. Mutta masta terrorista.
33128: moottoriajoneuvojen käytön yhä enemmän Edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen
33129: yleistyessä ne aiheuttavat teiden varsilla asu- esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33130: ville kansalaisille erään erittäin kiusalisen vomuksen,
33131: ja kansalaisten terveydelle vaarallisen hai-
33132: tan jonka poistamiseen ei ole mielestämme että h(J)llitu.s ryhtyisi kii1·eellisesti
33133: riittävästi kiinnitetty huomiota. Se on nii- toimenpiteisiin kiusallisen ja kansan-
33134: den kulkiessaan nostattama pöly. Turmele- terveydelle vaarallisen maantien pö-
33135: vana ja tukehduttavana se tunkeutuu kaik- lyn sitomiseksi kaikilla moottoriajo-
33136: kialle asuntojen ympäristöihin ja asuntoihin neuvoilla liikennöitävillä yleisillä
33137: ja on jalankulkijoitten hevosella ja polku- teillä.
33138: pyörillä ajavien kauhu. Olisi mitä tähdel-
33139: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
33140:
33141: Heikki Simonen. Eino Raunio. Edvard Pesonen.
33142: Tyyne Leivo-Larsson. Meeri Kalavainen. E. Pusa.
33143: Vilho Väyrynen. Arvo Sävelä. G. Henriksson.
33144: Olavi Kajala. Jussi Raatikainen. Heikki Hykkäälä.
33145: Alpo Lumme. Juho Kuittinen. Yrjö Kilpeläinen.
33146: Martta Salmela-Järvinen. Arttur Koskinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
33147: Aino Malkamäki. Valto Käkelä. Kaisa Hiilelä.
33148: Laura Brander-Wallin. A. Turkka.
33149: 544/48 95
33150: 754
33151:
33152: Xfi,4. - Toiv. a.l. N:o 341.
33153:
33154:
33155:
33156:
33157: Luostarinen y. m.: Toimenpiteistä Mikkelin läänin erQtta.
33158: miseksi eri tie· ja vesirakennuspiiriksi.
33159:
33160:
33161: E d u s k u n n a 11 e.
33162:
33163: Maamme lääneistä on Mikkeli ainoa, 'Piossa sangen kalliiksi. Vesistörikkaassa
33164: jolla ei ole omaa tie· ja vesirakennuspiiriä. Mikkelin läänissä näitä on sangen runsaasti.
33165: Onhan niitä suuremmissa lääneissä useam- Ei mikään olisi luonnollisempaa kuin että
33166: piakin. Varsinkin nyt, kun tämän vuoden nämät asiat voitaisiin hoitaa läänin omassa
33167: alusta ·lukien on maanteiden kunnossapito pääkaupungissa· Mikkelissä.
33168: siirtynyt kokonaan tie. ja vesirakennushal- Kun Savon tie- ja vesirakennuspiiri, jo-
33169: lituksen hoitoon, niin hallinnollisten viran- hon Mikkelin lääni nykyisin kuuluu, sijait-
33170: omaisten mielenkiinto mainittujen asiain see Kuopiossa, niin matkojen pituuskin jo
33171: hoitoon vähenee. 1Siksi olisikin välttämä- täältä esim. Heinolan seudulle on hankala
33172: töntä, että lääninhallituksen läheisyyteen ja kallis, joten kalliiden virkamatkojenkin
33173: saataisiin oma tie. ja vesirakennuspiiri, vuoksi oman piirikonttorin avaaminen olisi
33174: joka hyvässä yhteistyössä edellämainitun taloudellinen yritys.
33175: viraston kanssa seuraisi ja kehittäisi lää- Mikkelin läänin tieolojen välttämättömän
33176: nimme liikenneoloja. kehityksen tarpeellisuuden tuntien ja nii-
33177: Mikkelin läänin liikenneoloissa on tunne- den korjaamiseen muutosta toivoen, edellä-
33178: tuista syistä tapahtunut huomattava muu· esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdotamme
33179: tos. Saimaan kanavan sulkeuduttua ovat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33180: vesistökuljetukset huomattavasti pienenty-
33181: neet ja samalla moottoriajoneuvoliikenne li- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33182: sääntynyt. Tästäkin syystä olisi Mikkelin siin Mikkelin läänin erottamiseksi
33183: läänin teiden hoitoa entisestään tehostettava omaksi tie· ja vesirakennuspiiriksi,
33184: ja myöskin lisättävä. jonka piirikonttori sijaitsisi Mikkelin
33185: 1
33186: Samalla vesioikeuslain alaisten asiain kaupungissa.
33187: hoito, vesilaitosten omistajille käy Kuo-
33188: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
33189:
33190: Aino Luostarinen. Viljam Sarjala.
33191: Onni Mannila. Kerttu Sa.alasti.
33192: Antti J. Rantama.a. Vieno Simonen.
33193: Toivo H. Kinnunen. Kalle Kauppi.
33194: 755
33195:
33196: XII,~>. - Toiv. al. N:o 342.
33197:
33198:
33199:
33200:
33201: Sormunen y. m.: Pohjois-Suomen liikenneolojen kehittämi-
33202: sestä.
33203:
33204:
33205: E d u s k u n n a 11 e.
33206:
33207: Viitaten vuoden 1947 valtiopäiville jätet- listen mahdollisuuksien SU1tnnitelmal-
33208: tyyn toivomusaloitteeseen n:o 74 toimen- liseksi hyväksikäyttämiseksi kiinnit-
33209: piteistä Pohjois-Suomen taloudellisten mah- tämällä ensisijainen huomio sata-
33210: dollisuuksien suunnitelmalliseksi hyväksi- mien, maanteiden ja liikenneolojen,
33211: käyttämiseksi, kunnioittaen ehdotamme mutta ennen muuta rautateiden ra-
33212: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kentamiseen siten, että ne parhaiten
33213: palvelevat maakunnan ja sinne muo-
33214: että hallitus kiireellisesti asettaisi dostuvan teollisuuden tarvetta ja
33215: toimikunnan tutkimaan ja tekemään edelleen kehittämistä.
33216: ehdotuksia Pohjois-Suomen taloudel-
33217: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
33218:
33219: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto. J. Mustonen.
33220: 756
33221:
33222: XII,6. - Toiv. al. N:o 343.
33223:
33224:
33225: Honkala y. m.: Toimenpiteistä tullipav~'ljongin rakennutta-
33226: miseksi Turun satamaan.
33227:
33228: E d u s k u n n a 11 e.
33229: Turku on aina ollut ja tulee edelleenkin mahdollisuudet siihen nyt entistä vähäisem-
33230: olemaan pääportti, jonka kautta ulkomai- mät. Nykyisissä oloissa satama näyttää
33231: nen matkustajaliikenne maahamme tapah- muutoinkin muodostuvan kaupungille rasi-
33232: tuu. Viimeisenä normaalivuotena 1938 tukseksi. Tuotettuaan jo aikaisempinakin
33233: kulki Turun sataman kautta 74,613 mat- vuosina jatkuvasti tappiota ovat sataman
33234: kustajaa. Viime loka- toukokuun ajalta tulot kuluvaa vuotta varten vahvistetussa
33235: tämä luku jo oli 42,272 käsittäen yli 50 % ,talou..<~arviossa lähes 35 milj. mk menoja
33236: koko maan ulkomaisesta matkustajaliiken- pienemmät. Vaikka tuulaakikin, joka itse
33237: teestä. Yksistään toukokuussa kulki Turun asiassa on tarkoitettu korvaukseksi muista
33238: sataman kautta 8,953 matkustajaa. Olojen valtiontehtävistä, laskettaisiin satamatuloksi,
33239: normalisoituessa luku tulee nopeasti ko- jää tappioksi vielä n. 23,000,000 markkaa.
33240: hoamaan ja ilmeisesti saavuttamaan huip- Jatkuvastikin näyttää siltä, että satamaan
33241: punsa suunniteltuna olympiavuonna 1952. joudutaan investoimaan enemmän kuin
33242: Matkustajien tullikäsittely Turun sata- mitä se nykyisillä tariffeilla tuottaa. Turun
33243: massa tapahtuu nykyisen tullipaviljongin kaupungin rahoitustilanne on vaikea ja
33244: pienuuden ja vanhanaikaisuuden takia pe- veroäyri jo tänä vuonna 13 markkaa. Sen-
33245: rin alkeellisissa olosuhteissa. Useita satoja vuoksi kaupunki yksin ei voi rakentaa
33246: matkustajia käsittävän laivalastin tullikä- uutta tullipaviljonkia ainakaan vuoteen
33247: sittely venyy tilanahtauden takia tuntikau- 1952 mennessä. Kun kuitenkin mainitun
33248: sia kestäväksi ja hermostuttaa etenkin ulko- uuden tullipaviljongin aikaansaaminen
33249: maalaisia, jotka eivät ole tällaiseen avutto- maan kokonaisuuden kannalta on mitä ensi-
33250: muuteen tottuneet. Tähän ahtauteen on arvoisin asia ja kun toisaalta tullipaviljon-
33251: vielä pakko ollut sijoittaa valtionrautatei- gissa toimii useiden valtionlaitosten elimiä,
33252: den lippumyymälä ja tavarasäilytys, Suo- eikä kaupunki sitäpaitsi saa matkustajien
33253: men Pankin konttori, passintarkastajien tullikäsittelystä mitään tuloja, tuntuisi koh-
33254: toimisto j. n. e. Salakuljetuksen estämiseksi tuulliselta, että val,tio Turun kaupungin
33255: toisinaan välttämätöntä ruumiintarkastusta kanssa erikseen sovittavalla määrällä, esim.
33256: varten on perin alkeelliset olosuhteet ja puolella, osallistuisi uuden tullipaviljongin
33257: järjestyksen säilyttäminen on ruuhkan ai- rakennuskustannuksiin, niin että laitos saa-
33258: kana ylivoimaista. Maahan saapuvalle ulko- taisiin valmiiksi kevääseen 1952 mennessä.
33259: maalaiselle olosuhteet Turun tullipaviljon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33260: gissa antavat surkean kuvan koko valtakun- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
33261: nasta, aiheuttaen erittäin epäedullisen ensi- toivomuksen,
33262: vaikutelman. Olympiakisojen aikana mat-
33263: kustajatulvan tullikäsittely tulee Turun että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33264: nykyisessä tullipaviljongissa muodostumaan siin uuden tullipaviljongin rakennut-
33265: skandaaliksi. :tamiseksi Turun satamaan yhteistoi-
33266: Turun tullipaviljonki on rakennettu v. minnassa Turun kaupungin kanssa,
33267: 1913 ja jo 1920 luvulta sen uusiminen on niin että paviljonki olisi valmiina
33268: ollut vireillä. Kun Turun kaupunki, jolle ensi olympialaisiin mennessä, sekä
33269: tehtävä ensisijaisesti kuuluisi, ei sitä rau- ottaisi tulo- ja menoarvioesitykseen
33270: han aikana ole kyennyt suorittamaan ovat tätä varten tarvittavan määrärahan.
33271: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
33272:
33273: Niilo Honkala. Irma Karvikko.
33274: Aarne Honka. Eino Roine.
33275: Kalle Jokinen.
33276: 757
33277:
33278: Xll,7.- Toiv. al. N:o 344.
33279:
33280:
33281:
33282:
33283: Salo: Toimenpiteistä maaseudun post~olojen kehittämiseksi.
33284:
33285:
33286: E d u s k u n n a ll e.
33287:
33288: Kaikkein enimmän on lapsipuolen ase- rastaan saituudella suhtautuvat maaseudun
33289: massa kaupunkeihin ja liikekeskuksiin näh- postinkuljetuksen kehittämiseen. Kerta toi-
33290: den maaseutu yleensäkin ja varsinkin sen sensa jälkeen hylätään korkeimmissa por~
33291: syrjäisemmät osat postinjakeluun nähden. taissa lisävuoroanomukset ja pienetkin ko-
33292: Liikekeskusten asukas saa postinsa kotiin rotusvaatimukset maalaispostin kuljettami-
33293: kannettuna ainakin kerran päivässä, ilman sesta. Ja kuitenkin on posti niitä laitok-
33294: että tästä aiheutuu hänelle sen suurempia siamme, jonka suinkaan ei ole tarvinnut
33295: kustannuksia, kun taas maaseudulla täytyy toimia tappiolla. Asiaan on jo korkea aika
33296: tyytyä, jos .posti tulee kylään muutamia saada huomattavampi parannus. Tässä mie-
33297: kertoja viikossa, pahimmassa tapauksessa lessä ehdotan kunnioittaen eduskunnan hy-
33298: on tyydyttävä yhteenkin kertaan viikossa. väksyttäväksi toivomuksen,
33299: Ja kuitenkin on jokainen velvollinen postin
33300: toiminnasta valtiolle maksamaan samanlai- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toi-
33301: set postimaksut. Kaupunkilainen ehtii menpiteisiin maaseudun postiolojen
33302: usein jo aamusella ennen työhön lähtöä kehittämiseksi useampia vuoroja jär-
33303: vilkaista saman aamun sanomalehdestä tuo- jestämällä ja maksamalla maaseudun
33304: reimmat tiedot, syrjäseudun asukas, saa postin kuljetuksesta muuta työtä vas-
33305: lehtensä usein viikon vanhana, - jos saa taoma palkka, jotteivät m. m. maa-
33306: sitä lainkaan. Kaikilla ei suinkaan ole mah- laiskirjeenkantajain paikat joudu
33307: dollisuutta radiostakaan saada tietoja suu- olemaan kuukausia ja vuosilakin täyt-
33308: ren maailman tapahtumista. Pahin vika tämättä toimesta tarjotun palkkion
33309: lienee siinä, että postiviranomaisemme Suo- riittämättömyyden takia.
33310: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
33311:
33312: S. Salo.
33313: 758
33314:
33315: XII,s. - Toiv. al. N:o 345.
33316:
33317:
33318:
33319:
33320: Pyörtänö y. m.: Toimenpiteistä postiautokannan lisäämi-
33321: seksi.
33322:
33323:
33324: Ed u s kunnalle.
33325:
33326: Ymmärrettävistä syistä johtuen on posti- viranomaisille osoitetut anomukset ovat to-
33327: autoliikenteen ylläpitäminen kaluston eli disteina, mutta kun anomuksiin on annettu
33328: vaunuston puutteen vuoksi ollut varsin melkeinpä poikkeuksetta ajoneuvojen eli
33329: vaikeata viime vuosina. Tästä johtuen on kaluston puutteeseen pohjautuvia, kielteisiä
33330: myöskin uusien postiautolinjojen avaaminen vastauksia, esitämme kunnioittaen, että
33331: ollut erittäin vähäistä. eduskunta päättäisi lausua hallitukselle toi-
33332: Kun on ilmeistä, että tilanne mootoriajo- vomruiksen,
33333: neuvojen hankintaan ja saamiseen nähden
33334: on kuluvana vuonna jonkin verran helpot- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
33335: tunut ja kun samanaikaisesti maaseudulla toimenpiteisiin postiautokannan ylei-
33336: kipeästi kaivataan uusien postiautolinjojen seksi lisäämiseksi ja uusien posti-
33337: avaamista, mistä lukuisat, asianomaisille autolinjojen avaamiseksi.
33338: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
33339:
33340: Toivo Pyörtänö. Kaisa Hii1elä.
33341: Kustaa Alanko. Heikki Soininen.
33342: Kalle Jokinen. Paavo Karjalainen.
33343: Juho Karvonen. Vieno Simonen.
33344: Hilma Koivulahti-Lehto. Laura Brander-Wa.llin.
33345: 759
33346:
33347: XU,9. - Toiv. al. N: o 346.
33348:
33349:
33350:
33351:
33352: Aaltonen y. m.: Toimenpiteistä posti- ja poliisitalon raken-
33353: tamiseksi Paraisten kauppalaan.
33354:
33355:
33356: E d u s k u n n a 11 e.
33357:
33358: Paraisten kauppalan posti- ja lennätin- nitulle tontille aikoinaan rakennettu poliisi-
33359: toimisto sijaitsee vuokrahuoneistossa käsit- talo kauppalan väkiluvun lisäännyttyä
33360: täen kaksi pientä huonetta. Huoneisto on 3,500-5,500 asukkaaseen, ei enää vastaa
33361: kaikin puolin tarkoitukseen sopimaton. Ti- sille asetettuja vaatimuksia, voitaisiin näitä
33362: lanahtauden :takia on pakko pitää toimisto molempia valtion laitoksia varten rakentaa
33363: suljettuna postin lajittelun aikana, josta yhteinen !toimitalo mainitulle tontille.
33364: taas aiheutuu jonotusta ja ajanhukkaa Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
33365: asiallliaille sekä monenlaista häiriötä posti- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
33366: liikenteen harjoittamisessa. Uutta, tarkoi-
33367: tuksenmukaisempaa vuokrahuoneistoa on että hallit'US ryhtyisi toim.enpitei-
33368: nykyisin mahdoton saada. siin posti- ja poliisitalon rakentami-
33369: Kun valtio omistaa tontin keskeisellä pai- seksi Paraisten kauppalaan.
33370: kalla Paraisten kauppalassa, ja kun mai-
33371: Helsingissä. 3 .päivänä elokuuta 1948.
33372:
33373: Aimo Aaltonen. Eino Roine.
33374: Mauri Perkonoja. Anna Nevalainen.
33375: 760
33376:
33377: XII,1o. - Toiv. aJ. N:o 347.
33378:
33379:
33380:
33381:
33382: Hirvensalo y. m.: Post-italon 1·akentamisesta Iisalmen kau-
33383: punkiin.
33384:
33385:
33386: E d u s k u n n a 11 c.
33387:
33388: Huolestunein mielin ovat maamme posti- sinkaan lisätä, jos saataisiin ajanmukainen,
33389: oloja seuranneet kansalaiset sodan jälkei- sekä yleisöä että virkailijoita tyydyttävä
33390: sinä vuosina panneet merkille, miten perin talo rakennetuksi. Lähemmin kuvatakseni
33391: puutteellisissa oloissa postilaitoksemme saa sitä, millaisessa ahtaudessa nykyiset virkai-
33392: toimittaa tärkeää tehtäväänsä. >Sen työ- lijat saavat toimia tulkoon mainituksi, että
33393: määrä on vuodMta vuoteen suunnattomasti esimerkiksi kansliassa, jossa kuukausitilit
33394: suurentunut ja yhä uusia ja uusia erittäin tehdään, on työssä yhtäaikaa neljä henkilöä
33395: tärkeitä luottamustehtäviä on sen hoidetta- sellaisessa pöksässä, jonka pituus ja leveys
33396: vaksi sälytetty. Mutta siitä huolimatta ei OVIllt molemmat 3 metriä. Rahaliikeosas-
33397: sodissa köyhtynyt maamme ole jaksanut tolla, jossa hoidetaan postisäästöpankki-,
33398: likimainkaan tarpeellisessa määrin kiinnit- siirtotili-, sanomalehti- ja postiosoitusteh-
33399: tää varoja edes asuntokurjuuden poistami- tävät sekä myydään vero- ja leimanmerk-
33400: seksi postitoimipaikoistamme. kejä, on 1työssä viisi virkailijaa, huoneen
33401: Yksi sellainen paikkakunta, missä uutta pinta-alan ollessa (3 X 4) 12 m.2. Tulevien
33402: ja ajanmukaista postitaloa kovin kipeästi postien osastolla, jossa ollaan pakotetut
33403: kaivataan on Iisalmi. Tosiuhan kaupungin säilyttämään kaikki saapuneet postipaketit,
33404: asukasluku on verrattain pieni, klisittäen työskentelee viisi virkailijaa huoneessa,
33405: vähän yli neljätuhatta henkeä ja siitä jonka koko on 4 X 4 m. Kun vielä mainit-
33406: syystä luulevat monet asioihin perehtymät- sen, että tässä huoneessa hoidetaan poste
33407: tömät kansalaispiirit, että tällainen paikka- restante lähetykset sekä avataan tulevat
33408: kunta voi vielä pitkät ajat tulla toimeen postipaketti- ja arvopussit, niin lienen riit-
33409: siinä ränsistyneessä ja ahtaassa rakennuk- tävän selvästi saanut sanotuksi, että tällais-
33410: sessa, missä se vuosikymmeniä on toiminut. ten lähetysten mukana kulkeva pöly ei ole
33411: Mutta kun ottaa huomioon sen, että kau- omiaan pitämään virkailijoita hyvässä ter-
33412: punkia ympäröivän maaseurakunnan asu- veydessä eikä liioin hyvässä työvireessä.
33413: kasluku ylittää neljätoistatuhatta, niin ei Kaimk:i muut tässä mainitsematta jättämäni
33414: laisinkaan ihmettele sitä, jos postikontto- Iisalmen postikonttorin osastot toimivat
33415: rissa käydessään näkee pitkät, monikym- poikkeuksetta yhtä ahtaissa ja terveydelli-
33416: menhenkiset jonot odottamassa päästäk- sesti yhtä puutteellisissa oloissa. Tämän
33417: seen vuoronsa mukaisesti kukin ,toimitta- lisäksi ovat :toimistohuoneitten lattiat niin
33418: maan kiireisiä asioitaan. Eikä vieraspaik- kurjassa kunnossa, ettei mikään maalais-
33419: kakuntalaistakaan laisinkaan ihmetyttäne kunta salli syrjäisimmänkään kyläkuntansa
33420: se, että odotushuoneet kuuden yleisöä pal- kansakoulun lattioiden tällaiseen kuntoon
33421: velevan luukun ääressä saatetaan ~tälläkin joutua. Niiden puhtaana ja siistinä pitä-
33422: leppoisaan sanankäyttö.ön tottuneena paik- minen on suoranainen mahdottomuus.
33423: kakunnalla käyttää tunnollisille postivir- Sanomattakin on selvää, että näin ah-
33424: kailijoille muullakin kuin pelkällä huumo- taissa oloissa toimivan postikonttorin säily-
33425: rilla höystettyjä sanontatapoja. tystilat ovat kaiken arvostelun alapuolella.
33426: Suuresta liikenteestä johtuen on Iisalmen Tosin puusta :tehtyjä seinäkaappeja on
33427: postitoimiston virkailijaluku verrattain useimmissa huoneissa, mutta kun niiden
33428: suuri. Mutta ilmeistä on, että tätä virkai- ovet ja lukot ovat sitä ~aatua, että ne te-
33429: lijamäärää ei tarvittaisi ensi vaiheissa lai- rävällä veitsellä varustettuja varkaita var-
33430: XII,1o.- Hirvensalo y. m. 761
33431:
33432: masti naurattavat saman verran kuin nah- postikonttorissa liikutaan, tulkoon maini-
33433: kalaukunkin lukot, niin on ymmärrettävää, tuksi eräitä tilastonumeroita kuluvan vuo-
33434: että valtion ja yksityisten arvoposti sekä den a1kupuoliskolta, t. s. 1/1-30/6 1948:
33435: kaikki muutkin postin hallussa olevat sääs-
33436: töpankki- ja postisiir,totili- y. m. tavarat Veromerkkejä myyty 18,045,930:- arvosta
33437: ovat kassakaappien ja kassaholvin puut- Leimamerkkejä , 1,649,712:45 ,
33438: teessa olevassa postikonttorissa kaikkea Postimerkkejä , 2,710,275:- ,
33439: muuta kuin turvallisessa säilössä. Matkustajalip-
33440: Valtion uusiin postitaloihin suunn1tellut puja 852,400:-
33441: autotallit korjauspajoineen ansaitsisivat Huvien pääsy- " "
33442: nimenomaan Iisalmen kohdalla oman puo- lippuja , 2,233,450:-
33443: Säästöönpanoja , 7,049,315:- "
33444: lustuslukunsa. Täällähän postiliikennettä "
33445: ja vermttain suurta yleisöliikennettä välit- Säästöstäottoja , 8,417,616:50
33446: Tilillepanoja posti- "
33447: tävät kalliit ja vaikeasti hankittavat autot
33448: joutuvat sellaisen hoidon ja kohtelun alai- siirtotilillä 617,870,142:50
33449: siksi kylmissä, vuokratuissa lautavajoissa, Tililtäottoja posti-
33450: että jokainen paikkakuntamme veronmak- sii!ltotilillä 335,065,596:50
33451: saja jo tämänkin puutteen vuoksi saa lisää Posti- ja postiennak-
33452: veromarkkoja ennestäänkin suureen valtion ko-osoituksia . . . 27,588,661: 50
33453: verokuittiinsa. Postista maksettuja
33454: postiosoituksia . . 22,419,547:-
33455: Verrattaessa Iisalmen postikonttorin ra-
33456: kennrusta ja sen toimistohuoneita niihin ra- Mainittrukoon vielä '!)ostiin jätetyistä kir-
33457: kennuksiin ja toimistosaleihin, mitä samassa jatuista arvO>- ja postiennakkolähetyksistä
33458: kaupungissa olevat liikepankit omistavat, vakuutetut virkalähetykset 92,845,749: 80
33459: joutuu tämä Suomen valtion omistama Määräarvoisia paketteja 269,853,095:-
33460: laitos sellaiseen alhoon, että hyvin vaka- Jättäen monet muut tärkeät perustelut
33461: vassa mielessä tulee tekemään kysymyksen, mainitsematta rohkenemme edellä esitettyyn
33462: miksi yksityisten kannaJttaa liikettä har- viitaten ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
33463: jo1ttaa noin upeissa huoneistoissa silloin toivomuksen,
33464: kun valtion oloissa sallitaan ja kärsitään
33465: noin suuria puutteita? Jotta Iisalmen pos- että hallitus ryhtyisi ripeisiin toi-
33466: tikonttorin liikenteen suuruus kestää ver- menpiteisiin uuden postitalon raken-
33467: tailun täkäläisten liikepankkien rahaliiken- tamiseksi Iisalmeen sille paikalle,
33468: teen kanssa sekä saadaksemme paremman min.kä kaupunki tätä ~tarkoitusta var-
33469: kuvan siitä, millaisissa summissa Iisalmen ten on varannut.
33470: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
33471:
33472: L. 0. Hirvensalo. Tahvo Rönkkö. Eino Laitinen.
33473:
33474:
33475:
33476:
33477: 96
33478: 962
33479:
33480: XII,11. - Toiv. al. N:o 348.
33481:
33482:
33483:
33484:
33485: Miettunen y. m.: Pohjois-Suomen asutusalueiden ja syrjäis-
33486: ten asutusryhmien pukelinlinjojen rakentamisesta.
33487:
33488:
33489: E d u s k u n n a 11 e.
33490:
33491: Viitaten vuoden 1947 valtiopäiville jäte- toimenpiteisiin Pohjois-Suomen asu-
33492: tyn rah. al. N: o 223 (IV, 296 siv. 1058) pe- tusalueiden ja syrjäisten asutusryh-
33493: ruste1uihin, ehdotamme kunnioittaen edus- mien puhelinyhteyksien rakentami-
33494: kunnan päätettäväksi toivomuksen, seksi.
33495: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33496: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
33497:
33498: Martti Miettunen. Markus Niskala.
33499: 763
33500: XII,t2. - Toiv. al. N:o 349.
33501:
33502:
33503:
33504:
33505: Koivuranta y. m.: Fohjois-Suomen maantierakennustöiden
33506: jättämisestä kokonaisurakkoina yksityisten urakoitsijain
33507: suoritettaviksi.
33508:
33509:
33510: E d u s k u n n a ll e.
33511:
33512: Kun tutustuu kulkulaitoskomitean, Poh- suunniteltu Pohjois-'Suome&Sa, kulkevat val-
33513: jois-Suomen ja Karjalan maantiekomitean, tion metsien läpi. Näin ollen valtion oma
33514: Kainuun ja Perä-Pohjolan talouselämän suoranainen etu vaatisi teiden nopeaa ra-
33515: suunnittelukomitean ja viime vuosisadan kentamista siellä. Nyt on tilanne kuitenkin
33516: loppupuolella julkaistujen Lapin komitean sellainen, että esim. Lapin läänissä on suuri
33517: sekä Lapin neuvottelukomitean tilanneselos- määrä maantielinjoja, jotka on aikoja sit-
33518: tuksiin, suunnitelmiin ja ehdotuksiin ja ten tangoitettu ja joista on laadittu kustan-
33519: lisäksi Lapin läänin nykyisiin oloihin, niin nusarviot. Rakennustöitä ei vaan ole saatu
33520: täytyy myöntää, että paljon ovat olot käyntiin. Monet kymmenet Perä-Pohjolan
33521: viime vuosikymmenillä mainituilla alueilla ja Lapin syrjäkylät ovat jopa monia mies-
33522: kehittyneet ja menneet eteenpäin. Mutta polvia saaneet turhaan odottaa kulkuyh-
33523: kun kiinnittää huomiota varsinkin Pohjois- teyksiensä parantumista. Näin ollen ei ole
33524: f'uomen syrjäseutujen oloihin ja yleensäkin ihme, jos katkeruus ja epätoivo valtaa asuk-
33525: elämään siellä, niin on pakotettu totea- kaiden mielen. Tilanne on todellakin tie-
33526: maan, mikä suunnaton paljous olojen pa- kysymyksen suhteen varsin synkkä.
33527: rannustehtäviä on edessä tyyten aloitta- Tierakennustoiminnassa on saatava sel-
33528: matta ja suorittamatta. Kainuun ja Perä- lainen rynnistys aikaan, että muutamien
33529: Pohjolan talouselämän suunnittelukomitean kymmenien kilometrien pituisia tiepätkiä
33530: n. 10 v. sitten julkaistussa mietinnössä ei pidetä rakenteilla useita vuosia, eikä vuo-
33531: m. m. selviää, että komitean .toimialueella sikymmeniä, vaan ne on rakennettava no-
33532: olisi vipymättä rakennettava jopa lähes peasti. Tierakennustoiminnan suureen hi-
33533: 1,000 km maantietä, jotta kaikkein välttä- tauteen on luonnollisena syynä varojen
33534: mättömin tienpuute tulisi torjutuksi. Kun niukkuus. Tahtomatta mitenkään väheksyä
33535: väestönlisä Pohjois-Suomessa yleensä on sitä suurta työmäärää, joka tieviranomais-
33536: varsin suuri, on luonnollista, että pakolli- ten johdolla ja toimesta on esim. Lapin hä-
33537: nen asutustoiminta ja vaikkapa vain asun- vitettyjen siltojen ja teiden kuntoonpa-
33538: tojen rakentaminenkin pitäisi olla huomat- nossa suoritettu, täytyy sittenkin, kun
33539: tavan suuri. Mutta perheiden lisääntyessä tietää, miten paljon uusia teitä Pohjois-
33540: ja väestön kasvaessa tarvitaan uutta elin- Suomessa olisi nopeasti saatava tehdyksi,
33541: maa ja ioimeentulomahdollisuuksia, se on ottaa harkittavaksi, eikö tierakennustöissä
33542: ilman muuta selvää, ja tässä tullaankin tie- nyt olisi otettava tyyten uusia menetelmiä
33543: kysymykseen ja .teiden rakentamisen tar- käytäntöön, jotta niihin saataisiin nopeutta.
33544: peellisuuteen. Mielestämme urakkajärjestelmän käytän-
33545: Liikenneolot ovat viime aikoina tavatto- töön ottamisen kautta, entistä laajemmassa
33546: masti entisestään muuttuneet· Nythän on mitassa saataisiin tierakennukset paljon
33547: esim. polttopuun kuljetus vieläpä muun- entistä nopeammin käyttökelpoiseen kun-
33548: kin puutavaran kuljetuskin tosin suhteel- toon tehdyiksi. Tarkoitamme, että maan-
33549: lisen pieneltä osalta siirtynyt autokuljetuk- tierakennustyöt annettaisiin kokonaisurak-
33550: seen Pohjois-Suomessakin. Kaikki tämä, koina suoritettavaksi ja että urakan otta-
33551: väestön runsaan lisääntymisen ohella, lisää jina voisi olla joko yksityinen rakennus-
33552: teiden tarvetta. Miltei kaikki uudet maan- yhtiö, yksityinen henkilö tai paikkakun-
33553: tielinjat, joita vuosikymmenien kuluessa on nan työväestä muodostunut työkunta. Val-
33554: 764 XII,u. - Pohjois-Suomen maantierakennustyöt.
33555:
33556: tion ja kuntain jopa suuriakin rakennus- puutteesta johtuva ahdinko ja hä,tä maan.
33557: töitä teetetään tavallisesti suuressa mää- pohjoisimmassa osassa saataisiin mahdolli-
33558: rässä urakoitsijoilla. Metsänajo- ja uitto- simman pian poistetuksi ehdotamme edus-
33559: urakat ovat hyvin 'tavallisia eikä näistä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
33560: suinkaan ole saatu huonoa kokemusta· Mik-
33561: sei näin ollen maantienrakennustöissäkin eUä hallit1ts kiireellisesti ottaisi
33562: voitaisi ottaa tavallisen rakennustoiminnan hadcittavakseen, eikö Pohjois-Suatnen
33563: ohella käytäntöön kokonaisurakoita. Tämä maantiemkenmtstöitä voitaisi raken-
33564: olisi mielestämme joka tapauksessa syytä nustyön jouduttamista silmälläpitäen
33565: ottaa harkittavaksi. jättää kokonaisurakkoina yksityisten
33566: Edellä lausuttuun viitaten ja että tien umkoitsijain suoritettavaksi.
33567: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
33568:
33569: •ranne Koivuranta. Eri. Haapaniemi.
33570: Vieno Simonen. Pekka Kiiski.
33571: 765
33572: XII,13, - Toiv. al. N:o 350.
33573:
33574:
33575:
33576:
33577: Miettunen y. m.: Kylätierasituksen saattamisesta valtion
33578: kannettavaksi ainakin vähävaraisilla syrjäseuduilla.
33579:
33580:
33581: J~ d u s k u n n a ll e.
33582:
33583:
33584: Erityisesti maamme syrjäisten seutujen on suhteellisesti eniten ja joissa uusia kylä-
33585: liikenneyhteyksien kehittämisen !kannalta teitä eniten tarvittaisiin, ovat yleensä heik-
33586: nykyinen kylätiejärjestelmä on jo aikansa !kovaraisia. Kuntien mahdollisuudet niissä
33587: elänyt ja kaipaisi nopeasti sellaista uudis- osal·listua tierasituksiin ja -ra;kennuksiin
33588: tusta; j()lka samalla lrun se helpottaisi syr- ovat varsin vähäiset. .Senvu01ksi pitäisi val-
33589: jäisten seutujen väestÖn kannettavana ole- tion osuus voida määrätä Eukuvruksi kun-
33590: -via raskaita kylätierasituksia tekisi mahdol- tien varalLisuuden mukaan, ja he:i®kovarai-
33591: liseiksi entistä paremmin uusien teiden ai- silla syrjäisillä seuduiLla pitäisi valtion ot-
33592: <kaansaamisen ja siten liikenneyhteyksien taa. edottomasti tierasitukset kOikonaisuudes-
33593: parantamisen. Tiela!kineuvotteluilm:nta, joka saan kannettavakseen. Tällöin ei kuntien
33594: on haDkinnut kysymystä tie}ainsäädän- osuus siellä, jossa kunn·at ·eivät voi tällaisia
33595: tömme uusimisesta, on tiettävästi asettunut rasituksia kestää, pääsisi muodostumaan
33596: sille kannalle, että kyläteitä ei voitaisi ottaa näiden seutujen talouselämän kehittymisen
33597: kokonaisuudessaan valtion haltuun, vaan kannalta välttämättömän liikenneyhteyk-
33598: kunnat olisi sidottava valtion ohella osal- sien parantamisen ja.rruksi.
33599: lisiksi ky1ätiekustann11iksiin. Ottaen huo- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
33600: mioon kyläteiden kurmossapidon ja raken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33601: tamisen aiheuttamat suuret kustannukset,
33602: voi kenties tällainen puolikunnallinen Jinja että hallitus kiirehtisi esityksen
33603: olla taloudellisista syistä perusteltu, mutta antamista tielainsäädännön uudista-
33604: toisaalta on huolehdittava siitä, että se ei miseksi siten, että nykyinen kohtwut-
33605: saa muodostua iheiikkovaraisimmilla seu- voman raskas kylätierasitus ainakin
33606: duilla jarruksi, joka tyrehdyttää mahdolli- heikkovaraisilla syrjäisillä seuduilla
33607: :suudet Hilkenneyhtey:ksien .parantamiseen. tulisi kokonaisuudessaan valtion kan-
33608: Maamme syrjäiset seudut, joissa kyläteitä nettavaksi.
33609: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
33610:
33611: Martti Miettunen. Aino Luostarinen.
33612: Eino Palovesi. Lauri Murtomaa.
33613: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
33614: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
33615: 766
33616:
33617: XII,t4. - Toiv. al. N:o 351.
33618:
33619:
33620:
33621:
33622: Heikkilä y. m.: Toimenpiteistä runkoverkoston aikaansaa-
33623: miseksi puutavaran kuljetusmahdollisuuksia vailla ole-
33624: ville metsäalue~1le.
33625:
33626:
33627: E d u s k u n n a 11 e.
33628:
33629: Maamme suur.lirnman ,luonnonrikkauden, riippuen tapahtua uittoväyliä ja erityisesti
33630: metsien, mahdol1isimman teihok!kaasta hy- llliitten latvoja ikunnostamalla, metsäauto-
33631: väJksikäytöstä suurelta osalta riippuu kan- teitä ja metsäratoja rakentamalla sekä ole-
33632: santail<mtemme menestys ja edelleen kehit- massa olevia paikaHisteitä parantamalla
33633: tyminen. Tämä edellyttää, paitsi että vuo- raskaampaa li:i!kennettä kestäviksi. Kun ky-
33634: sittain ha!kattu puumäärä pyritään jalosta- symys on kansantaloudellisestikin erittäin
33635: maan tai muuten käyttämään edullisim- tärkeästä asiasta ja koska valtio omistaa
33636: malla tavalla, myöskin että kaikki metsien varsin suuren osan puheenalaisista metsä-
33637: tuottama puu saadaan sieltä metsänhoidol- maista, minkä lisäksi kuljetusreittien perus-
33638: lisia näkökohtia silmällä pitäen mahdolli- tamisikustannukset nousevat melko huomat-
33639: simman tarkJOin talouselämän palvelukseen. taviin summiin, on välttämätöntä, että sa-
33640: Viimeksi mainitussrukin suhteessa ollaan nottu toiminta tapahtuu valtiovallan ohjaa-
33641: vielä. kuitenkin kaukana tavoitteesta. Maas- mana ja tukemana yhteistoiminnassa asian-
33642: samme, erityisesti sen itä- ja pohjoisosissa omaisten metsänomistajain ja järjestöjen
33643: ja vedenjakajaseuduilJa, on vielä melkoisen kanssa. Koko valtakunnan alue huomioon
33644: ~aajojaikin metsäalueita, joiden puuvarastot ottaen olisi laadittava tätä varten suunni-
33645: ovat suurin piirtein säilyneet koskematto- telma 'puutavaran ikuljetus~runkovertkostoksi,
33646: mina, ja siten olleet järkiperäistä käyttöä jota sitten määrätyssä ik:iireellisY.Ysjärjestyk-
33647: vai1la. Arvokkaintakaan puuta, vähempi ar- sessä jatkuvasti toteutettaisiin. Valtion
33648: voisesta puhumattrukaan, ei kannattavien omia maita silmällä pitäen lienee eräitä
33649: kuljetusmahdollisuuksien puutteessa ole suunnitelmia jo tehtykin, mutta niitä ei ole
33650: voitu sanottavasti to.lirnittaa markkinoille, ryhdytty panemaan täytäntöön. Suunnitel-
33651: vaw.n puut on suuressa mitassa saaneet la- mat olisi kuitenkin laadittava yhtenäisesti
33652: hota paikoilleen. Toisaalta on taas tämän omistussuhteista riippumatta ja kaikki kul-
33653: johdosta jouduttu viime vuosien suuret jetustavat huomioon ottaen, mihin hiljat-
33654: ihaikkuut kohdistamaan epätaloudelJisen ras- tain eduskunnassa uusitun metsänparannus-
33655: ikaina kuljetusreittien läheisyydessä sijait- lain kuljetuskysymystä sivuavat säännökset
33656: seviin metsiin. On selvää, että tällainen eivät anna maJhdollisuutta. Yleisen edun
33657: 'tilanne on mitä suurinta kansantaloudel- niin vaatiessa, olisi kuljetusreittisuunni-
33658: lista tuhlausta. Siitä on myös ollut seurauk- telma voitava toteuttaa jonikun metsän-
33659: sena, että metsänmyynti- ja metsätulojen omistajan mahdollisesta vastuksesta riip-
33660: puuttuessa mainittujen syrjäisten seutujen pumattaikin. Täytäntöönpanossa voisi val-
33661: väestön elintaso ja sosiaaliset olosuhteet tion osuus olosuhteitJten mukaan vaihdella
33662: ovat jatkuvasti pysyneet alhaisina. varsinaisesta rakentajasta avustu!ksen tai
33663: Viitattujen uinuvien metsävarojen saat- haJpaikorikoisen lainan myöntäjän asemaan.
33664: tamiseksi tehokkaan taloudellisen ihyväiksi- Jo tähänastiset kokemukset Ruotsissa sa-
33665: käytön piiriin, olisi kyseisille alueille jär- moinkuin omassa maassakin ovat osoitta-
33666: jestettävä sellaiset kuljetusreitit, että puu- neet, että uittoväyliin ja -laitteisiin, metsä-
33667: tavaran kuljettaminen jalostus- ja kuljetus- autoteihin ja mesäratoihin sijoitetut varat
33668: paikoille sekä metsätyövoiman huoltarrninen on voitu kuolettaa varsin lyhyessä ajassa,
33669: käyvät kannattaviiksi. Tämä voi olosuhteista joskus muutaman vuoden metsätuloilla.
33670: XII,14. -Heikkilä y. m. 767
33671:
33672: Kaiik!ki tällaiset kustannukset ovat sa.malla EdeLlä esitettyyn viitaten ehdotamme
33673: pysyviä perusparannuksia, jotka kertakaik- eduskunnan hyV'äiksyttäväksi toivomuksen,
33674: kisesti korottavat metsätalouspääoman ar-
33675: voa. Sikäli kuin ctämä kohdistuu yksityis- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
33676: ten tai yhtiöiden omismmiin metsiin tietää toimenpiteisiin puutavarankuljetus-
33677: se siis myös vastaavaa valtion verotulo-jen runkoverkoston aikaansaamiseksi sel-
33678: nousua, koska kuljetusmahdollisuuksien laisille metsäalueille, joiden puuva-
33679: avautumisen tai paranemisen aiheuttama rat kuljetusmahdollisuuksien puut-
33680: metsä;kantohinnan nousu tUJlee epäilemättä teen johdosta ovat nykyisin teho-
33681: myös verotuksessa huomioiduksi. kasta taloudellista käyttöä vailla.
33682: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
33683:
33684: Ddatti lleikldaä. Martti 0. Kölli. E. A. Turja.
33685: 768
33686:
33687: XII,t5. - Toiv. a.l. N:o 352.
33688:
33689:
33690:
33691:
33692: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä rappiokuntoon joutuneiden
33693: asutusteiden kunnostamiseksi ja asutusteiden ottamiseks1·
33694: tie- ja vesirakennushallituksen hoitoon.
33695:
33696:
33697: E d u s k ;u n n a ll e.
33698:
33699: Maassamme on rakennettu valtion toi- tien veivoittamista uusiin lisärasituksiin
33700: mesta huomattava määrä asutusteitä, jotka asutusalueiden kunnossapidossa. Täten olisi
33701: aina:kin Pohjois-Suomessa jäivät ailunperin kohtuullista, kokonaan riippumatta siitä,
33702: hei1kkokuntoisiksi ja joita myöhemmin ei ole vai1ktka tiela!ki ik:yJäteiden osalta tulisikin
33703: kunnostettu ollenkaan. Tästä johtuen mo- 111usittavaiksi puolikunnallisella Enjal1a, että
33704: nien asutusteiden kunto on niin ra.ppeutu- asutusteiden rakentamisesta ja kunnossapi-
33705: nut, ,että liikkuminen ajoneuvoiHa varsinkin dosta vastaisi valtio kokonaisuudessaan.
33706: sateisina aikoina on nii11ä käynyt miltei Kun tie- ja vesirakennushallitus huolehtii
33707: mahdottomaksi. Ktun tällaisten rumtusaluei- valtion teiden kunnossapidosta, tuntuisi
33708: den väestö :poikkeuksetta on siinä määrin asialliselta, että myöskin asutusteiden jat-
33709: hei1kkovaraista, ettei iheiltä kohtuudell:a kuva kunnossapito annettaisiin tie- ja vesi-
33710: voida vaatia näiden teiden kunnvssapitoa, ra!kenn ushallitukselle.
33711: ei kylätiejärjestelmän soveltaminen näillä Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
33712: alueHla voi tulla kysymykseen. Kun ote- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33713: taan myöskin huomioon, että niissä ilrun-
33714: nissa, joissa asutuskelpoisia maita on run- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33715: saasti ja siten on voitu uusia asutusalueita toimenpiteisiin rappiokuntoon jout1t-
33716: niihin huomattavammin perustaa, asutus- neiden asutusteiden kunnostamiseksi
33717: alueista aiheutuu kunnille monenlaisia lisä- ja asutusteiden siirtämiseksi tie- ja
33718: rasituksia varsinkin uusista koulura;kennuk- vesirakennushallituksen hoitoon val-
33719: sista, verotulojen jäädessä suhteellisen vä- tion maanteinä kunnossapidettäviksi.
33720: häisiksi, ,ei voida myöskään ajatella kiun-
33721: Helsingissä 26 ,päivänä heinäkuuta 1948.
33722:
33723: Martti Miettunen. Niilo Ryhtä.
33724: Eino Palovesi. Markus Niskala.
33725: Aino Luostarinen. M. 0. Lahtela.
33726: Erkki Koivisto.
33727: 769
33728:
33729: XJI,u. - Hemst. mot. H:o 353.
33730:
33731:
33732:
33733:
33734: La.raoa m. fl.: Angåew dtgärder för upprätthållande av
33735: vintertro{ik på Unietn AbQ-Mariehamn.
33736:
33737:
33738: TiH Rilk:sd:agen.
33739:
33740: Menförestrafiken i detn yttre skärgården full Jiast mellalll Åbo och Stockholm. Ofta
33741: har ej rönt den uppmärksamhet från stats- hände det, att sådana varor som t. ex.
33742: maktens sida, som behovet på.kallar, Åbo- lk:ött och fiSik fingo vänta flere dagar på attt
33743: lands och Å.llands skärgård utgör härvid bli transporterade, vil!ket ingailunda är
33744: intet undantag. Under lk:'rigstiden och där- ägnat att höja dessa varors värde. Slutli-
33745: efter har trafikförhållandena under moo- gen insattes en ångaJre på doona linje, vil-
33746: förestiden på linjen Åbo-Mariehrumn med iken dock ingalUJJ.da var lämpad för ända-
33747: alJia mellanliggande skärgårdskommuner målet, den förmådde knappt göra en tur
33748: varit under a11 kritik. Sedan statens ångbåt i veclkan i ~ardera riktningen, än mindre
33749: ,Aranda" upp:hörde med sma turer IPå hå1la en tidtabell. Ofta lk:om den sent på
33750: ifrågavarande linje :kan mam: lk:nappast tala ikvällen till ändstationen för att efter någon
33751: om någou menförestrafik alls. Särskilt timme redan samma natt :avgå utan att
33752: gäller detta de iHändska skärgårdskorrrmu- passagerarna från skärgården fått uträtta
33753: nerna Brändö, Kumlinge ooh Kökar. Un- sina ärenden.
33754: der senaste vinter Jt. ex. hade dessa ik<nnmu- Då detta ingalunda ä:r ägnat att ihöj:a
33755: ner ingen båtförbindelse med vare sig Åbo skärgårdsbef,o1kningens välstånd och på så
33756: eller Mariehamn under flere veckor, var- sätt motaJrbeta flykten från iandsbygden •
33757: för de ej lk:unde få sin post frambefordrad och skärgården få vi härmed vördsamt fö-
33758: eller själva lk:omma tHl något befohlmings- reslå, :att riksdagen ville ihemställa,
33759: centra för lrukarbesök eller i andra viktiga
33760: ä;renden, ej iheller ik:unde de få avsättning att regeringen måtte vidtaga så-
33761: för sil!la fisik:produlk:ter och annat dylikt, dana åtgärder, att minst två veckotu-
33762: vilket fick tigga på isen och försik:ämmas i rer i vardera riktningen på linjen
33763: stället för att användas såsom människo- Åbo-skärgården-Mariehamn mdtte
33764: föda. Ä ven från Mariehamn och på fasta upprätthållas under inlcomrnande vin-
33765: Aland var det problematisik:t med transpor- ter och även framdeles, samt att så-
33766: te:n av nödvändiga varor då båtarna på dan båt anskaffas för ändamålet
33767: linjen: Åbo-MaJrieihamn~Stocik:holm väg- Mm kan medtaga såväl last som pas-
33768: rade medtaga: [ast på grund av att de hade sagerare.
33769: Helsingfors den 5 augusti 1948.
33770:
33771: Arthur Larson. Albin Wickma.n.
33772: Verner Korsbäck. Levi Jern.
33773:
33774:
33775:
33776:
33777: 97
33778: no
33779: XII,ta. - Toiv. al. N:o 353. Suomennos.
33780:
33781:
33782:
33783:
33784: Larson y. m.: Toimenpiteistä talv~1iikenteen ylläpitämiseksi
33785: linjalla Turku-Marianhamina.
33786:
33787:
33788: E d u s k u n n a l1l e.
33789:
33790: Liikenne !kelirikon aikana uLkosaaristossa Turun ja Tuikhol!man välillä. Tapahtui
33791: ei valtiovallan taholta ole saanut tarpeen usein, että sellaiset tavarat kuin esim. liha
33792: V'aatimaa huomiota. Turunmaan ja Ahve- ja kala saivat odottaa kuljetusta useita päi-
33793: nanmaan saaristo ei tässä suhteessa muo- viä, mikä ei suinkaan ollut om8ill8a lisää-
33794: dosta mitään poikkeusta. Sota-aikana ja mään näiden tavaroiden arvoa. Lopuksi
33795: sen jäLkeen ovat liikenneolot kelirikon ai- pantiin tälle linjalle höyryalus, joka kui-
33796: kaan linjalla Turku-Marianhamina olleet tenkaan ei ollut tarkoitukseen lainkaan so-
33797: !kaiken arvostelun alapuolella. Sitten kun piva. Se kykeni tuskin suorittamaan yh-
33798: valtion alus ,Aranda" lopetti kulkuvuo- den vuoron !kumpaankin suuntaan viikossa,
33799: ronsa puheena olevalla !linjalla voi tuskin vielä vähemmän se saattoi noudattaa aika- .
33800: lainkaan puhua mistään ikelirikkoliiken- taulua. Usein se tuli päätepaiik:kaan myö-
33801: teestä. Varsinkin tämä koskee Brändön, hään illalla lähteäkseen jonkin tunnin ku-
33802: Kumlingen ja Kökarin saaristokuntia Ah- luttua jo samana yönä saaristosta olevien
33803: venanmaan saaristossa. Esim. viime talvena matkustajien saamatta toimittaa asioitaalll.
33804: ei näistä !kunnista ollut moneen viikkoon Kun tällainen ei suinkaan ole omiaan
33805: mitään 1laivayhteyttä enempää Turkuun kohottama;arn. saaristoväestön hyvinvointia
33806: . kuin Marianhaminaan, joten ne eivät voi- ja siten ehkäisemään pakoa maaseudulta
33807: neet sa;ada postiaan kuljetetnksi eikä sieltä ja saaristosta, ehdotamme kunnioittaen
33808: päästy mihinkään asutuskeskukseen lääkä- eduskunnan päätettäväJksi toivomuksen,
33809: rissä käymään tai muissa tärkeissä asioissa,
33810: ei myöskään saatu myydy;ksi kalatuotteita että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
33811: y. m. s., jotka saivat pilaautua jäällä sen menpiteisiin, että ensi talvena ja
33812: sijaan että ne olisi !käytetty ihmisravin- vastedeskin linjalla Turku-saaristo
33813: noksi. Myös Marianhaminasta ja Ahvenan- -Marianhamina ylläpidetään vä-
33814: maan mantereelta oli välttämättömien tava- hintään kaksi viikkovuoroa kumpaan-
33815: roiden !kuljetus kyseenalaista, kun Turun- kin suuntaan ja että tarkoitukseen
33816: Marianhaminan-Tukholman Hnjalla lii- hankitaan sellainen alus, joka voi
33817: !kennöivät laivat kieltäytyvät ottamasta las- Qttaa sekä lastia että matkustajia.
33818: tia sillä perusteella, että niissä oli täysi lasti
33819: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
33820:
33821: Arthur Larson. Albin Wickman.
33822: Verner Korsbäck. Levi Jern.
33823: 771
33824:
33825: XII,11. - Toiv. al. N:o 354.
33826:
33827:
33828:
33829:
33830: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen rautatie-
33831: yhteyksien kehittämiseksi.
33832:
33833:
33834: Ed usk unn alle.
33835:
33836: Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville jäte- sesti täydentävän tutkimuksen ennen
33837: tyn toivomusaloitteen N: o 206 (L. XII: 15 sotia vireille pantujen Pohjois-Suo-
33838: siv. 456) perusteluihin, ehdotamme kun- men rautatiehankkeiden pääsuunnilla
33839: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo~ ja ryhtyisi sen jälkeen toimenpitei-
33840: muksen, siin rautatieyhteyksien kehittämiseksi
33841: että hallitus suorituttaisi kiireelli- nwan pohjoisosissa.
33842: Helsingissä 30 päivänä heinäku.uta 1948.
33843:
33844: Martti Miettunen. Markus Niskala.
33845: XU,ts.- Toiv. al. N:o 355.
33846:
33847:
33848:
33849:
33850: Labt.e 1· m.: Joldoisten Rautatie Oy :n 'osakJr,eiden luna.sta.
33851: misesta tJa.ltioUe.
33852:
33853:
33854: E d u s kun n a 11 e.
33855:
33856: Vaikka Humppilan ja Forssan välisestä laita niihin mUJUtamiin yksityisiin nälbden,
33857: rautatiestä valtio Ollllistaa % (66%) j.ohde- joilla on pieni määrä näistä osakkeista.
33858: taan tätä rataosaa maataloushallituksesta Olemme siis sitä mieltä että valtion olisi
33859: k:Min ja kokonaan erillisenä varsinaisista lunastettava loputkin (34 %) Jokioisten
33860: valtion rautateistä, joiden johto on keski- Rautatie 0 /Y: n osakkeista ja liitettävä
33861: tetty rautatiehallitukselle. Tästä erijohtoi- rata rautatiehallituiksen valvonnan alai-
33862: suudesta syntyy monenlaista haittaa ja var- seksi. Myöhemmin tulisi kysymykseen ra-
33863: sinkin kustannuksia, j.otka rautatietä käyt- dan muuttaminen normaaliraiteiseksi, jossa
33864: tävä yleisö joutUIU maksamaan. Myöskin nykyiset ratakiskot (22.3 kg/m) ainakin
33865: rautatien palveluksessa oleva henkilökunta alkuaikoina kävisivät. Edelläolevaan viita-
33866: jt>utuu alipalkkauksen muodossa ottamaan ten esitämme kunnioittaen eduskunnan hy-
33867: .,osaa näihin kustannuksiin. Käsityksemme väJksy:ttäväksi toivomuksen,
33868: .on että ne Jokioisissa ja Forssassa sijait-
33869: ~vat y;htiöt, joilla on osa tämän rautatie- että hallitus kiireellisesti tutkisi,
33870: yhtiön osakkeista, olisivat valmiit myymään mitä mahdollisuuksia olisi lunastaa
33871: osakkeensa, koska se tulisi ratkaisevasti Jokioisten Rautatie Oy:n osakkeet
33872: vaikuttamaan pailclra;kunnan kehitykseen kokonaan valtion haltuun, ja ryhtyisi
33873: ,;yleensä. Näin luultavasti on myös asian asian vaatimiin toimenpiteisiin.
33874: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
33875:
33876: Lauri Laine. Martti Suntela. Eino Kujanpää.
33877: Eino Raunio. Samuli Simula. Martti 0. Kölli.
33878: Niilo Ryhtä. J ohannea Virolainen. Lauri Murtomaa.
33879: XU,19. - Toiv. al. N:o 356.
33880:
33881:
33882:
33883:
33884: Sormunen y. m.: K:o?l!eellisen tutkimuksen toimittamisesta
33885: Oulun-Kuusamon ratasuunnalla.
33886:
33887:
33888: E d u s k u n n a 11 e.
33889:
33890: Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville jä- että hallitus kiireellisesti toimituf-·
33891: tetyn toivomusaloitteen n: o 203 peruste- taisi koneellisen tutkimuksen Oulun,
33892: luihin koneellisen tutkimuksen toimitta- -Kuusamon ratalinjalla.
33893: miseksi Oulun-Kuusamon ratasuunnalla,
33894: kunnioittaen ehdotamme eduskunnan hy-
33895: väksyttäväksi toivomuksen,
33896: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
33897:
33898: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto.
33899: 774
33900:
33901: XU,2o. - Toiv. a.I. N:o 357.
33902:
33903:
33904:
33905: E. Koivisto y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta rautatien
33906: jatkamiseksi Kaulirannan asemalta Tornionjokilaaksoa
33907: pitkin pohjoiseen.
33908:
33909:
33910: E d u s k u n n a 11 e.
33911:
33912: Kysymys Tornionjokilaakson rautatien vain muutamien Lounais-Suomen satamien
33913: jatkamisesta Kaulirannalta ylöspäin on kautta. Mikä tuntuva helpotus ylikuor-
33914: Petsamon alu~en menetyksen jälkeen käy- mitetuille rautateillemme olisikaan, jos lii-
33915: nyt vuosi vuodelta ajankohtaisemmaksi. kenne ainakin osittain voitaisiin ohjata jää-
33916: Vaikka jo Tornionjokilaakson kehityksen tymättömään Atlantin satamaan. Mitä
33917: jatkuva edistyminen ja taloudellinen nousu viennin ja tuonnin keskeytymätön jatku-
33918: ilman muuta riittäisi rautatiehankkeen to- minen myös talvikausina merkitsee kau-
33919: teuttamisen edellytykseksi, on kuitenkin palle ja teollisuudelle, lienee itsestään sel-
33920: sellaisia koko maalle tärkeitä tekijöitä, joit- vää.
33921: ten takia ratakysymys olisi saatava nopeasti Satamapaikan saaminen Skibotniin,
33922: toteutetuksi. Sellaisia ovat teollisuuden yhä minne myöskin syvänmeren laivat voivat
33923: ilmeisempi siirtyminen pohjoista kohden esteettömästi uida, edellyttää kuitenkin so-
33924: ja suurten voima-asemien perustaminen pimuksen solmiamista Norjan hallituksen
33925: sinne, Lapin laajojen ja rikkaiden malmi- kanssa, siis samaan tapaan kuin Ruotsilla
33926: kenttien hyväksikäyttö, Kolarin kalkki- on Narvikin satamaan.
33927: alueen tuotteiden markkinoille saattaminen, Vaikkakaan rautatien rakentamiselle ra-
33928: uusien viljelys- ja asutusmahdollisuuksien havaikeuksien ja ratakiskojen puutteen ta-
33929: avautuminen Lapissa, matkailuliikenteen kia ei lähivuosina liene mahdollisuuksia,
33930: aivan yllättävä vilkastuminen ja suuntau- olisi jo nyt syytä ryhtyä valmistaviin toi-
33931: tuminen Länsi-Lappiin ja Käsivarteen sekä menpiteisiin tämän maan talouselämälle
33932: jälleenrakennuskauden päättyessä Lappia mitä tärkeimmän ratahankkeen .toteuttami-
33933: uhkaava työttömyys. seksi.
33934: Tämän kysymyksen yhteydessä tulee lä- Edellä esitetyn. perusteella ehdotamme
33935: himmässä tulevaisuudessa myös esille maan kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
33936: talouselämälle yhä tarkeämmäksi osoittau- vomuksen,
33937: tuva seikka, nimittäin se, että Tornionjoki-
33938: låakson rautatie olisi saatava ulottumaan että hallitus mahdollisimman pian
33939: aina Atlantille saakka, Skibotniin Norjan ryhtyisi toimenpiteisiin tutkimuksen
33940: puolella. Tunnettua on, miten talvikau- suorittamiseksi rautatien jatkami-
33941: sina ulkomaankauppamme usein keskeytyy sesta Kaulimnnan asemalta Tornion-
33942: melkein täydellisesti jääesteiden takia ja jokilaaksoa pitkin pohjoiseen.
33943: parhaissakin tapauksissa se voi jatkua
33944: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
33945:
33946: Erkki Koivisto. Arno Tuurna. Arvi Oksala..
33947: Yrjö I. Antila. Päiviö Hetemäki. Matti Heikkilä.
33948: Martti 0. Kölli. Oskari Lehtonen. Helena Virkki.
33949: Heikki Ala-Mäyry. Johannes Wirtanen. Aarne Honka.
33950: E. A. Turja. Jussi Lappi-Seppälä. Juho Heitto.
33951: Arvi Ahmavaara. Margit Borg-Sundman. Jalmari Pusa.
33952: Felix Seppälä. Rakel Jalas. Usko Koski.
33953: Hugo Nuorsaari. Jaakko Hakala. L. I. Kaukamaa.
33954: Urho Saariaho.
33955: 776
33956:
33957: XII,21. - Toiv. al. N:o 358.
33958:
33959:
33960:
33961:
33962: Lahtela y. m.: Koneellisen tutkimuksen toimittamisesta
33963: rautatien rakentamisesta Kemijärveltä Sodankylään,
33964:
33965:
33966: Ed uskunnaUe.
33967:
33968: Kysymys rautatien rakentamisesta Keski- tien jatkona. Näistä mainittakoon tässä
33969: Lappiin on ollut keskustelun ja kirjoitte- yhteydessä:
33970: lun aiheena vuosikymmeniä. V aitiovallan- 1. Radan rakennusmatka Kemijärven
33971: kin taholta on kiinnitetty asiaan niin paljon rautatieasemalta Sodankylään on n. 60 km
33972: huomiota, että ratasuuntia on silmämääräi- lyJhempi kuin esi..m. Rovaniemeltä Meltauk-
33973: sesti tutkittu ja tehty kustannuslas:kelmia- sen ja Sodankylän järvikylien kautta ra-
33974: :kin. Niinpä rautatiehallituksen pääjohtaja kennettava rata ja että asiantuntijain ar-
33975: Oastren valtioneuvoston 17 päivänä helmi- vion mukaan olisi jo voonna 1940 maksanut
33976: kuu,ta 1921 antaman päätöksen perusteella Rovaniemen-Sodankylän välisen radan ra-
33977: jo vuonna 1923 eli ennen Rovaniemen- kentaminen matkan pituuden ja maaston
33978: Kemijärven radan rakentamista, silloin kun vaikeuden vuoksi noin 80-90 miljoonaa
33979: -oli rautatien pohjoisin pää Rovaniemellä, mal"ktkaa enemmän kuin Kemijärven-So-
33980: suoritti tutkimuksia siitä, voitiinko ja mistä dankylän välisen radan rakentaminen.
33981: OO.ullisimmin ja tarkoituksenmu:kaisimmin 2. Kartta osoittaa, että rataverkoston ke-
33982: rakentaa rautatie Lappiin. Silloin tutkit- hittämisen ikannaltakin on tarkoituksenmu-
33983: tiin monia eri suuntia m. m. Rovaniemen kaista, että rakenteilla oleva Kontiomäen-
33984: pohjoispuolella ja näiden tutkimusten pe- Taivalikosken rata jatketaan KemijärveLle
33985: rusteella tuli pääjohtaja Castren sellaiseen ja että Kemijärven radan jatkona mkenne-
33986: tuJ.okseen, että rata oli ra;kennettava itäistä taan rautatie Sodankylään ja siten toteute-
33987: -eli Rovaniemi-Kemijärvi-Pel'kosenniemi- taan halki Suomen kulkevan runkoradan
33988: Sod,ankylän kautta ja ettei rautatietä sil- aikaansaaminen.
33989: loisten taloudellisten olojen vallitessa kan- 3. Ne valtavat metsäalueet, joiden vuoksi
33990: nattanut yhtämittaisena työnä rakentaa, jo kauan ·aikaa on puhuttu rautatien ra-
33991: vaan oli rakentaminen toteutettava jaksot- kentamisesta ovat puheena olevan ratasuun-
33992: tain aluksi Rovaniemi-Kemijärvi ja sen nan vaikutuspiirissä ja sen itäpuolella Ve-
33993: jälkeen Kemijärvi-Sodankylä sekä myö- näjälle laskevine vesistöalueineen.
33994: hemmin Sodankylästä jatkettava pohjoista 4. Tunnetut malmikentät paitsi Por'ko-
33995: kohti sitä mukaa, kuin olosuhteet edellyt- nen, ovat myöskin edellä esitetyn ratasuun-
33996: tivät. Tämän tutkimuksen perusteella ra- rnan itäpuolella ja POI"koseenkin voidaan
33997: kennettiin sittemmin radasta ensimmäinen ikyseellistä suuntaa ralrennetulta radalta ra-
33998: 85 km: n pituinen jakso Rovaniemeltä kentaa pistorata samalla tavoin ja samoilla
33999: Kemijärvelle ja järjestettiin Kemijärven ra;kennuskustannuksilla kuin muiltakin esi-
34000: asema sitä silmällä pitäen, että siitä jatke- tetyille suunnille raikennetuilta radoilta, jos
34001: taan rataa pohjoista kohti. Su,unnitellun Porkonen joskus sellaisen tarvitsee, vieläpä
34002: radan ensimmäinen 85 km:n pituinen rata.~ sitä kautta rakentaa yhdysratakin Toruion-
34003: osa, nimittäin rautatie Rovaniemi-Kemi- jokiLaaksoa ylös rakennettavaan rataan.
34004: järvi on siis lähtöasemineen valmis ja odot- 5. Kun nyt rakennetaan rautatietä n. s.
34005: taa radan jatkamista aluksi Sodankylään. Savon radan jatkona Kontiomäeltä Taival-
34006: Mitä erikoisesti Sodankylän ratasuun- kaskelle ja :vatasuunta Taivalkoskelta Kemi-
34007: taan tulee, puhuvat monet ensiluokkaisen järvelle on koneellisesti tutkittu ja edus-
34008: tärkeät seikat sen puolesta, että sinne on kunta on pitänyt radan rakentamisen Tai-
34009: rakennettava rautatie Kemijärven rauta- valkoskelta Kemijärven radaile tarpeelli-
34010: 77lj XII,21.- Kemijirven-Bodankylän rata.
34011:
34012: sine sivuratoineen itään päin, niin tarpeel- puheena oleva Kemijärven-Sodankylän
34013: lisena ja kiil'eellisesti toteutettavana, että ratasuunta koneellisesti tutkitaan ja laadi-
34014: on kehoif:ltanut hallitusta laatimaan , erikoi- tallin rakennu.skustannusarvio, että saadaan
34015: sen rahoitussuunnitelman ulkopuolella la- perusteelliset tiedot ja voidaan verrata mui-
34016: kiin •perustuvie:n rautatierakennusten ja hin esitettyihin ratasuuntiin.
34017: tätä suuntaa saadaan suorin ja lyhin rauta- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34018: tie Suomenlahdesta Lappiin, niin Sodan- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
34019: kylän radan asiallisin ra.'tkaisu on se, että muksen:,
34020: se raken:netaan Kemijärven radan jatkona. että hallitus suorituttaisi koneelli-
34021: Mainittakoon vielä, että entinen rautatie- sen tutkimuksen ja rakennuskustan-
34022: lra1Jituksen 1pääjohtaja Castren on !kulkulai- nusarvion laatimisen rautatien ra-
34023: tosvaliokunnalle antamassa asiantuntijalau- kentamiseksi Kemijärveltä Sodanky-
34024: iunnossaan pitänyt erikoisen tärkeänä, että lään.
34025: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
34026:
34027: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen.
34028: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
34029: Eino Laitinen. Toivo H. Kinnunen.
34030: Markus Niskala..
34031: 77?
34032:
34033: :XU,22. - Toiv. al. N:o 359.
34034:
34035:
34036:
34037:
34038: Lalrtela y. m: Ratasuunnan tutkimisesta Kemijäroen ase-
34039: malta Inarijäroen Nanguvwmoon.
34040:
34041:
34042: E d u s k u n n a ll e.
34043:
34044: Maamme pohjoisimman järven, Inarijär- jalostamiseksi, mikä on saatavissa mami-
34045: ven ympärillä ja siihen laskevien vesistöjen tun radan ja jo rakennetun Sallan radan
34046: varsilla olevilla laajoilla hakkaamattomilla vaikutuspiiristä ja Kemijärveen laskeviita
34047: metsäalueilla oleva arvokas kansallisomai- jokivarsilta. Näin siitäkin syystä, että Ke-
34048: suus, puutavara, mikä nyt saa sinne vanhen- mijoen uitto Kemijärveltä eteenpäin sen
34049: tua, kuivua, kaatua sekä lahota ja estää met- jälkeen kun joki padotaan, tulee suuresti
34050: sien miorentumista ja kasvua sekä edistää vaikeutumaan ja pitkittymään.
34051: laajoja kuloja, on miltei aivan arvoton ja Mainitim radan vaikutuspiirissä tulisi
34052: aiheuttaa huomattavan suuren kansantalou- lisäksi olemaan satoja tuhansia hehtaareja
34053: dellisen tappion jatkuvasti niin kauan suureksi osaksi erittäin hyviä viljelyskel-
34054: kuin sinne ei ole rakennettu rautatietä poisia soita, joiden viljeleminen täten tu-
34055: maamme rataverkostosta· Samanlainen on lisi mahdolliseksi suuremmassa mitassa ja
34056: tilanne myöskin niillä laajoilla metsä- siten lisäisi kansamme elintilaa ja tuotail-
34057: alueilla, jotka ovat Kemijärveen pohjoi- tomahdolisuuksia maatalouden, varsinkin
34058: sesta laskevien sekä niihin yhtyvien sivu- rehuntuotannon ja karjatalouden alalla, jo-
34059: jokien ja Inarijärven välillä olevilla ve- hon Pohjois-Suomen ilmastokin tarjoaa riit-
34060: sistöalueilla aina valtakunnan itäistä ra- tävät edellytykset. Mainitulta radalta voi-
34061: jaa myöten, joiden hyväksikäyttö, koska taisiin rakentaa tarvittavat sivuradat käyt-
34062: siellä on valtakunnan rajan yli Iaskevia töön soveltuville ja jo tutkituille malmi-
34063: vesistöalueitakin, ilman rautatien raken- alueille, jotka sellaisen tarvitsevat.
34064: tamista ei ole myöskään mahdollinen. Kun Matkailun edistämisen kannalta, jota
34065: mainitut nyt miltei arvottomina ja tuotta- maamme pitäisi kaikin puolin edistää, tu-
34066: mattomina olevat metsäalueet, jotka käsit- lisi puheena olevasta radasta erikoisen tär-
34067: tänevät miljoonia hehtaareja osittain hy- keä kulkureitti, koska se lyhentäisi mat-
34068: väkasvuisia metsiä ja joista voidaan ha- koja ja helpottaisi matkustusta sekä tar-
34069: kata suuret määrät täysin kasvanutta puu- joaisi uusia erikoisia nähtävyyksiä.
34070: tavaraa ja edistää samalla metsien nuoren- Maamme rataverkoston kehittämisen kan-
34071: nusta ja kasvua, olisi vakavasti harkittava, nalta olisi erikoisen tärkeä, että nyt kun
34072: eikö näiden puutavarapääQmien hyväksi- rakennetaan rautateHä Kontiomäeltä Tai-
34073: käyttöä olisi kiireellisesti ryhdyttävä to- valkoskelle ja ratasuunta Taivalkoskelta
34074: teuttamaan rakentamalla rautatie Kemijär- Kemijärven asemalle on koneellisesti tut-
34075: ven asemalta Inarijärvessä olevaan Nangu- kittu ja kun Rovaniemen-Kemijärven
34076: vuonoon, koska muita mahdollisuuksia ei rautatiekin Kemijärven asemineen raken-
34077: niiden hyväksikäyttöön ole. Puutavaran nettiin sitä silmällä pitäen, ett.ä siitä jat-
34078: kuljetus autoilla, vaikka sinne rakennettai- ketaan rautatie pohjoista kohti, olisi tämä
34079: siin maantietkin, ei ole mahdollista pitkien ratasuunta tutkittava aina Inarijärveen
34080: kuljetusmatkojen vuoksi. Laskelmien mu- asti, jolloin tästä muodostuisi halki Suo-
34081: kaan riittäisi Inarijärven vesistöolueen men kulkeva mahdollisimman suora runko-
34082: puutavara keskikokoisen massatehtaan jat- rata.
34083: kuvan puun tarpeen tyydyttämiseen. Tä- Kun eduskunta on useaan kertaan kiin-
34084: män lisäksi voitaisiin perustaa toinen teol- nittänyt huomiota Pohjois-Suomen rauta-
34085: lisuuslaitos Kemijärvelle sen puutavaran tieverkoston kehittämiseen ja asettunut sille
34086: 98-
34087: 544/48
34088: 778 XII,22.- Kemijärven-Inarin rata.
34089:
34090: kannalle, että sen rahoittaminen olisi jär- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34091: jestettävä erikseen, olisi harkittava, eikö ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34092: olisi saatavissa ulkolaista pitkäaikaista lai- toivomuksen,
34093: naa Pohjois-Suomen rataverkoston rakenta-
34094: miseen, että se voitaisiin toteuttaa mahdol- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34095: lisimman lyhyessä ajassa ja siten luoda siin normaaliraiteisen runkorata-
34096: edellytykset niiden alueiden luonnonrik- suunnan tutkimiseksi Kemijärven
34097: kauksien hyväksi käyttöön. asemalta Inarijärven Nanguvuonoon.
34098: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
34099:
34100: M. 0. Lahtela. T. Sormunen.
34101: Erkki Koivisto. Markus Niskala.
34102: P. Leskinen. Toivo Ikonen.
34103: Vilho Väyrynen.
34104: 779
34105:
34106: XII,2a. - Toiv. al. N:o 360.
34107:
34108:
34109:
34110:
34111: K. Eskola y. m.: Eskolan metsäradan muuttamisesta nor-
34112: maaliraiteiseksi.
34113:
34114:
34115: E d u s k u. n n a 11 e.
34116:
34117: Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 200 että hallitus ryhtyisi "tloimenpitei-
34118: (1946 vp.) ehdotamme eduskunnan päätet- siin Eskolan metsäradan muuttami-
34119: täväksi toivomuksen, seksi normaaliraiteiseksi.
34120: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
34121:
34122: Kusti Eskola. Yrjö Hautala.
34123: Markus Niskala. Yrjö Saari.
34124: XII,24. - Toiv. a.l. N:o 361.
34125:
34126:
34127: Kulova.a.ra. y. m.: Rautatien rakentamisesta Turusta Riihi-
34128: mäelle.
34129:
34130: E d u s k u n n a ll e.
34131: Kysymys rautatien rakentamisesta Turun mistöllä myös suuri vailiokunta. Mutta
34132: ja Riihimäen välille on ollut vireillä vuosi- viisivuotisohjelmaa lopullisesti ratlkaistaessa
34133: kymmenien ajan. Kun n. s. ,suuri kulku- Turun-Riihimäen rata jätettiin kuitelllkin
34134: laitoskomitea", joka asetettiin vuonna 1917, siitä pois. Kun sitten v. 1938 vaLtiopäivillä
34135: julkaisi mietintönsä vuonna 1921, ehdotti oli ikäsilteltävänä esitys lailksi l'autatieraiken-
34136: se siinä, että tlnsimmäiseksi rakennettavien nuksista vuosina 1939-1946, kulkulaitos-
34137: ratojen joukkoon otettaisiin Turun-Riihi- valiokun.rtw asettui taaskin puoltamaan tä-
34138: mäen rata. Tämän radan rakentamista pe- män radan rakentamista. Kun se ei kui-
34139: rusteltiin erikoisesti sillä, että se tulisi pal- tenkaan ollut sisältynyt hallituksen esityk-
34140: velemaan Venäjältä länteen ja päinvastai- seen, josta ihallitus piti kiinni, ei asia vielä
34141: seen suuntaan kulkevaa kauttakulkuliiken- tälläikään kertaa johtanut myönteiseen rrut-
34142: nettä, jonka komitea arveli voivan kehit- kaisuun. ·
34143: tyä huomattavan suureksi. Sitä paitsi ko- Nyt ovat olosuhrteet p·erinpohjin .muuttu-
34144: mitea katsoi mdalla olevan paikallistakin neet, niin meidän maassamme kuin muual-
34145: merkitystä. Kun olojen kehitys ei sitten lakin :maailmassa. Neuvostoliiton ja Jänsi-
34146: kulkenutkaan komitean edellyttämään suun- valtojen välillä on syntynyt vilkas yhdys-
34147: taan, lykkääntyi tämän radan rakentami- liikenne ja todennäköistä on, että tämä tu-
34148: nen. Sitä ovat kuitenkin vaatineet monet lee sodan jä}keen jatkumaan vieläkin vi,lk-
34149: muutkin tärkeät syyt, minkä vuoksi asia ikaampana. Kauttak;ulkuliikenteelle on näin
34150: on jatkuvasti ollut esillä, saaden aina laa- ollen taas olemassa edellytyksiä j8i meidän
34151: jaa kannatusta osakseen. Niinpä eduskun- on huolehdittava siitä, että kykenemme
34152: nan kulkulaitosvaliokunta, laa:tiessaan v: n omalta osaltamme ,palvelemaan sitä. Tämä
34153: 1942 valtiopäivillä ehdotuksensa lähimmän vaatii välttämättä raUltaJtien rakentllimista
34154: ajan rautatierakennusohjelmaksi, asetti Tu- Riihimäeltä Turkuun. Mainittalkoon, että
34155: run-Riihimäen radan kolmannelle tilalle ikauttakJu}kuliikenne Suomen kautta V enä-
34156: rakennettaviksi ehdottamiensa ratojen ryh- jäHe ja Venäjältä ennen ensi'lll1lläistä maail·
34157: mässä. Valiokunnan ehdotus 'tuli kuiten- mansotaa osoitti nopeaa !kasvua, kohoten jo
34158: kin niukalla enemmistöllä kokonaan hylä- mainittaviin määriin. Niinpä tässä liiken-
34159: tyksi. Kun sittemmin esitys viisivuotisoh- teessä kuljetettiin tavaraa vuonna 1911
34160: jelmasta 1934--1938 joutui eduskunnan 16,950 tonnia, v. 1912 19,130 tonnia ja v.
34161: harkittavaksi, kulkulaitosvaliokunta aset- 1913 24,155 tonnia. Tämä seilma juuri
34162: tui uudelleen kannattamaan mainittua ra- teki, kysymyksen kyseessäolevan radan ra-
34163: taa. V aliakunnan mielestä radan huomat- kentamisesta noihin aikoihin ajankohtai-
34164: tavin merkitys oli siinä, että se olisi maan seksi.
34165: sisäosista ulkomaille suuntautuvan vienti- Mutta oman maamme oloissakin ltapah-
34166: liikenteen välittäjänä. Kun tärkeimmät tuneet muutokset tekevät tämän radan en-
34167: vientitavaramme etsivät eteläisiä ja talvisin tistä tarpeellisemmaiksi. Uusien rajojemme
34168: etenkin lounaisia satamia, joissa meri on vuoksi teollisUlUtemme on tästä lähtien si-
34169: pitemmän ajan sulana ja Iiikeline jatkuu joittautuva lännemmäksi, kuten jo on osalksi
34170: kautta talven, joutuu maan itä- ja koillis- ltapahtunuvkin. Tämän johdosta myös W.-
34171: osissa sijaitseviita lähtöpaikoilta Turkuun kenne suuntautuu enemmän länteen ja sa-
34172: menevä vientitavara kulkemaan tarpeetto- tamat on saatava mahdollisimman hyviksi.
34173: man pitkän kiertotien. Kyseessäoleva rauta- Paha puutteellisuus tässä suhteessa on kui-
34174: 'tie poistasi tämän epäkohdan ja varmis- tenkin jururi se, josta v:n 1932 valtiopäi-
34175: ,taisi samalla talviliikenten säännöllisyyttä. vien iku~kulaitosvalioikunta ihu:omautti, että
34176: Näin perustellun kulkulaitosvaliokunnan nimittäin Turkuun päästään vain tarpeetto-
34177: kannan omaksui sitten huomattava:lla enem- man pitkää !kiertotietä myöten. Kurn. lisäksi
34178: XII,24.- •Kulovaara y. m. 781
34179: Helsingistä Iänteen johtava sisäväylä ei maHa kun toiselta. puolen yhä tilhenevän
34180: liene vaikeuksitta käytettävissä, on Helsin- väestön Jiikennöimistarve tekisi sellaisen
34181: gin talviliikenteen ylläpitäminen entistä saamisen entistä suotavammaiksi.
34182: hanka·lampaa. On myös otettava huomioon, Maamme on rauhanteossa menettänyt huo-
34183: että Hangon-Hyvinikään radan suoritus- mattavan osan metsiään ja saanalla myös
34184: kyky voi talvisai.lkaan joutua liian kovalle vientimahdollisuuftrsiaa,n. Nämä menetykset
34185: kootu!kselle. on nyt koetettava korvata ·parantamalla
34186: Rautateiden kannalta asiaa pohdittaessa metsänhoitoa ja käyttämällä metsiä entistä
34187: on syytä vielä kohdistaa huomiota pariin tarkemmin. Rautateillä on metsänhoidon
34188: mUIUJhunkin se~kikaan. Ensinnäkin siihen, kanna1ta merkitystä varsinkin siiiilä suh-
34189: että Turun-Riihimäen radan rakentami- teessa, että ne tekevät pienemmåJnkin puun
34190: nen hel·pottaisi tuntuvasti raurtatien liikku- oton metsästä mahdolliseksi tai helpottavat
34191: van kaluston työtä talviliikenteen aikana. sitä niin, että voimaperäinen metsänhoito
34192: ~un !kuljetusmaJksut ovat talvisin huomat~ alueella voidaan · toimeenpanna. Eräässä
34193: tavastikin pienemmät kuin kesäisin, lisää se vuonna 1933 julkaistussa tutJkielmassa met-
34194: suuresti sekä veturien että vaunujen tar- sähallituksen pääjohtaja Mauno Pekkrua
34195: vetta. Kovina .pakkastalvina tavaraa mo- lausui, mtä Turun-Riihimäen välillä jää
34196: nesti ruUJhkautu.u suuret määrät milloin laajoja seutuja ellei ulkopuolella hankinta-
34197: Hankoon, milloin Turkuun, pe~kästään sen- piirin, niin ikuitemrin sijaitsomaan siiksi
34198: vuoksi, että rautateillä ei ole riittävästi epäeduHisesti, varsinkin mikäli pienem-
34199: liikkuvaa kalustoa tavaroiden kuljettami- mästä .puutavarasta on kysymys, että kanto-
34200: seen. Tästä aiheutuu varsinkin liTh:ennöit- raha tulee olemaan kohtuuttoman pieni.
34201: sijöille harunia ja kusta,nnuksia. Ja, vielä Samalla hän osoitti Turun-Riihimäen vai-
34202: toinen sei~ka. Sellaisina talvina, jolloin kutuspiirim: metsäpinta-alan ja kasvuluku-
34203: liålkenne on ollut ohjattava kokonaan var- jen perusteella voitavan lwotettavasti suun-
34204: sinaisiin trulvisatamiin, Hankoon ja Tur- nitella perustettavaksi puunjalostuslaitoksia
34205: kuun, on olLut paJkko myöntää n. s. rahti- ja ennen kailk!kea :paperiteollisuuksia Lou-
34206: tasoituksia, niin että Riihimäen i-täpuolella nais-Suomeen. Paperipuun kuljettajana
34207: olevilta >liikennepaikoilta Turkuun mennyt Turun-Riihimäen radalla tulisi silloin ole-
34208: tavara on saatu kuljettaa srumrulla rahti- maan ensiluokkaisen tärkeä mevkitys. Myös
34209: ma!ksu1la kuin HankooJllkin lähetetty tavara, saha:tavaran viennille tämä rata koituisi
34210: vaikka matka Riihimäeltä Turkuun on huo- eduksi. Sen raikentamis·eHa maamme vien-
34211: mattavasti pitempi kuin Hankoon. Näin timruhdollisuudet saisivat näin ollen terve-
34212: ovat Tur!kuun lähetetyt tavarat saaneet. tulleen lisän. Kun alue sijaitsee lähellä
34213: ku:lkea osan matkasta rahtivapaasti, mikä satamaa ja lisäksi satamaa, johon laiva-
34214: tietemrin koituu rauta;teille tappioksi. Jos rwhdit talvisaikaan ovat hud~eammat kuin
34215: sen sijaan rakennetaan rautatie Riihimäeltä pohjoisempiin satrumiin, tulisivat kuljetus-
34216: Tut1kuun, jolloin välimatka näihin trulvi- maksut niin maitse kuin meritse hu01keiksi,
34217: s3Jtamiin tasoittUJU huomattavasti, ei tällai- mikä viennin kannalta on rtärkeää, kun: ote-
34218: sia ilmaisia iku:ljetuksia enää tarvita. taan huomioon maamme etäinen a,sema, joka
34219: Teollisuus työväestöineen ei kuitenkaa,n jo muutenkin tekee kuljetuksen pitkäksi ja
34220: ole ainoa, jonka on ollut siirryttävä län- kalliiksi.
34221: nem.mädrsi, voon myös valtaisan määrän Kaiken edellä esitetYIJJ: perusteella ehdo-
34222: maartalousväJkeä on nyt etsittävä itselleen tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
34223: maata muualta. Kun Lounais-Suomi on väksi toivomuksen,
34224: maan parasta viljelysseutua, jossa on vielä
34225: käyttämätöntäkin viljelyskelpoista maata, että hallitus sisällyttäisi rautatien
34226: tulee melkoinen määrä siirtoväkeä vannasti Turusta tai joltakin sen lähiasemalta
34227: asettllJIII.aan näille seuduille. Rautatie puo- Riihimäelle uuteen rautatierakennus-
34228: lestaan helpottaisi tätä asutustoiminta,a sa- ohjelmaan.
34229: Helsingissä 28 .päivänä heinäkuuta 1948.
34230: Urho Kulovaara. Aino Lehtokoski. V. J. Sukselainen.
34231: Kalle Jokinen. Aino Malkamäki. Ralf Töngren.
34232: Rafael Paasio. Eino Roine. Niilo Honkala.
34233: Irma Karvikko. Mauri Perkonoja.
34234: 782
34235:
34236: :XU,25. - Toiv. a.l. N:o 362.
34237:
34238:
34239:
34240:
34241: Simula y. m.: Rautatien rakentamisesta Uudestakaupun--
34242: . gista Peipohjan asemalle.
34243:
34244:
34245: E d u s k ru n n a 11 e.
34246:
34247: Rautatien rakentaminen Uudestakaupun- V. 1945 valtiopäivillä jätetyssä toivomus-
34248: gista, joko Peipohjan asemalle tai johonkin aloitteessa onkin kosketeltu näitä seikkoja.
34249: muuhun sopivaan kohtaan Satakunnan ra- Radan tärkeydestä nykyoloissa ja otta-
34250: dalla on ollut suunnitteilla ja monia vuosi- malla maakunnallisetkin näkökohdat huo-
34251: kymmeniä. Maamme liikenneoloissa tämän mioon, ei voitane olla eri mieltä. Viikaise-
34252: yhdysradan puuttuminen on kartaltakin maila Länsi-Suomen rautatieverkostoon täy-
34253: katsoen silmiinpistävimpiä puutteita ja on- tyy puolueettoma.rukin arvostelijan myöntää,
34254: ikin sen täl'lkeys yleisesti oivallettu. Tätä että verkostossa tällä kohtaa on luonnoton
34255: todistaa eduskunnan ja rautatieviranomais- ,!ovi. Matka esim. Sat:lkunnasta läänin pää-
34256: ten myötämielinen suhtautuminen ratahank- kaupunkiin Tul'lkuun ja samalla tärkeim-
34257: keeseen, vaikkakin rahataloudelliset seikat pään satamakaupunkiin voi rautateitse ta-
34258: ja viimeksi sotavuodet ovat estäneet sen to- pahtua pitkien kiertomatkojen kautta. Mai-
34259: teuttamisen. Jo vuonna 1890 laadittiin nittakoon, että matka Porista ja sen ympä-
34260: Uudenkaupungin-Peipohjan väliselle rata- ristöstä Turkuun on nykyisin 305 km kun
34261: osalle tarkka suunnitelma kartoituksineen. se suunnitellun yhdysradan kautta olisi 180
34262: Puolikoneellinen, täydentävä tutkimus v. ikm. Y'ksin huomattava rautatiematkan ly-
34263: 1929 osoitti, että aikaisemman suunnitelman heneminen tulisi suuresti vaikuttamaan ra-
34264: mukaisesti olisi kysymyksessä oleva yhdys- dan laajan hyötyalueen taloudelliseen kehi-
34265: rata silloisissakin oloissa tarkoituksenmukai- tykseen. Seinäjoen-Parkanon rataosan val-
34266: si.mmin rakennettava. Lisäksi on vuoden mistuttua ja sen yhdistämisellä Peipohjasta
34267: 1933 valtiopäiville jätettyjen ratasuuntaa Uuteenkaupunkiin johtavaan rataan saatai-
34268: koskevien toivomusaloitteiden ja eduskunnan siin koko Pohjois-Suomen suurelle liiken-
34269: niiden johdosta päättämän toivomuksen mu- teelle suorin yhteys, ei ainoastaan Turun
34270: kaisesti suoritettu tutkimus siitä, mikä eri talvisatamaan, vaan myöskin kaikinpuolin
34271: ehdotetuista yhdysratasuunnista parhaiten edulliseen Uudenkaupungin satamaan. Olo-
34272: vastaisi liikenteen tarpeita. Vuoden 1938 suhteitten rauhansopimuksessa muututtua
34273: valiopäivillä käsiteltäessä hallituksen esi- siten, että itäisten seutujen tärkemmät lii-
34274: tystä laiksi rautatierakennuksista vuosina kenneyhteydet ulkomaille ovat katkenneet,
34275: 1939-1946 oli esillä lakialoite, että hyväk- tul-ee liikenteestä suuri osa pakosta suun-
34276: syttävään rakennusohjelmaan otettaisiin tautumaan Pohjanlahden satamiin. Uuden-
34277: Uudenkaupungin-Peipohjan välinen yh- kaupungin satamaila on tässä suhteessa erit-
34278: dysrata. Tällöin kulkulaitosvaliokunta, ku- täin hyvänä ja edullisena satamana mitä
34279: lten eduskuntakin, asettui sille kannalle, että parhaat edellytykset myöskin talvilaivalii-
34280: rata tulee ajankohtaiseksi vasta kun on . kenteelle.
34281: saatu suora yhteys Seinäjoelta Parkanoon. Rata tulisi kulkemaan hyvin asutt~1jen,
34282: Tällöin on otettu huomioon vain suoran lii- laajojen viljelysseutujen kautta, joiden tar-
34283: kenneyhteyden merkitys pohjoisesta käsin vike- ja tuotekuljetus suuresti helpottuisi.
34284: maan tärkeimpään talvisatamaan Turkuun. Onpa sanotulla suunnalla suuria järvi-, suo-
34285: Huomiotta on jäänyt, mikä merkitys yhdys- y. m. kuivatussuunnitelmia, joiden toteutta-
34286: radalla jo silloisissakin oloissa ja vielä enem- minen runsaasti lisää rautatien kannatta-
34287: män nyt muuttuneissa oloissa tulisi ole- vuutta. Seutujen taloudellinen kehitys on
34288: maan sisämaan ja Itä-Suomen liikenteelle. ollut puutteellisista kulkuyhteyksistä huoli-
34289: XII,zs. - Simula y. m. 783
34290:
34291: matta voimaksta, mutta jos sanottu rata- tieverkostossamme .olisi ehdotomasti korja~
34292: hanke toteutettaisiin, olisi se omiaan kehi- tava rwkentamalla kysymyksessä (lleva yh-
34293: tystä edelleen jouduttamaan. dysrata.
34294: Erikoisesti olisi radan rakentamista kii- Kaiken edellä esitetyn perusteella kun-
34295: rehdittävä syystä, että liikenteen tavatto- nioittaen ehdotamme edusikunnan päätettä-
34296: masti viLkastuttua, ei näiden seutujen vruksi toivomuksen,
34297: maanteillä ole mahdollisuuksia kestää sitä
34298: raskaan tavaran liikennettä, joka rautatie- että hallitus Zaatiessaan esitystä
34299: verkoston yhtenäisyyden puutteessa niille uusien rautateiden rakentamisesta
34300: asetetaan. Sota-ajan kokemukset ja viimeis- ottaisi siihen rautatien rakentami-
34301: ten vuosien liikennepula ovat selvää selvem- sen Uudestakaupungista Peipohjan
34302: min osoittaneet, että epätaloudellinen ja jo asemalle tai johonkin muuhun sopi-
34303: ensinäkemältä silmiinpistävä aukko rauta- vaan paikkaan Satakunnan radalle.
34304: Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1948.
34305:
34306: Samuli Simula. Irma Karvikko. Lauri Laine.
34307: V. J. Sukselainen. Kalle Jokinen. Aimo Aaltonen.
34308: Niilo Honkala. Erkki Härmä. Anna Nevalainen.
34309: Urho. Kulovaara. Mauri Perkonoja. Antto Prunnila.
34310: Aarne Honka. Aino Malkamäki. Pekka Kiiski.
34311: Lauri Murtomaa. Aino Lehtokoski. Arno Tuurna.
34312: Eino Roine. Rafael Paasio. Eemil Luukka.
34313: Viljam Sarjala.
34314: 184
34315:
34316: lai,JG. - Toiv. al. • :o 363.
34317:
34318:
34319:
34320:
34321: J. Wirtanen 1· m.: BtJUtatien r<Jkentami8es~ TQm.persen
34322: kaupungista K11röskosken ia Parkanon ktw.tta BeinJi.
34323: joelle.
34324:
34325:
34326: Ed uskunna.Ue.
34327:
34328: Yksikamarisen eduskunnan aikana on .tilanteen kannalta asiaa katsottuna, tämä
34329: useaan otteeseen jätetty eduskunta-aloitteita edellämainittu rata palvelisi koko maan
34330: rautatien rakentamisesta Tampereelta Ky- hyvinvointia. Kaikkeen tähän viitaten ehdo-
34331: röskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
34332: kauppalan sekä Parkanon ja Jalasjärven muksen,
34333: pitäjien kautta Seinäjoelle. Tämän radan että hallitus ryhtyisi kaikkiin mah-
34334: tarpeellisuutta ei ole koskaan kiistetty. - d.ollisiin toimenpiteisiin ·rautatien ra-
34335: On selviö, että näin väkirikkaat ja tuotan~ kentamiseksi Tampereen kaupungista
34336: kykyiset yhdyskunnat - ja niiden veron- Kyröskosken tehdasyhdyslr:wnnan,
34337: maJksajakansalaiset - ovat täydellä oikeu- Ikaalisten kauppalan sekä Parkanoo
34338: della anoneet tätä yhdysrataa. On myöskin ja Jalasjärven pitäjien kautta Seinä-
34339: selvä, että valtakunnan yleisen ik:uljetus- joelle.
34340: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
34341:
34342: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala.
34343: XII,21. - Toiv. al. N:o 364.
34344:
34345:
34346:
34347:
34348: A.laltk& y. m.: Toimenpiteistä rautatien rakentamiseksi
34349: Tampereelta Kyröskftsken ja Parkanon kautta Seinä·
34350: j~lre.
34351:
34352:
34353:
34354: Eduskunnalle.
34355:
34356: Suoran. yhdysradan ra;ken.taminen Hä- pereen ~läheisyydessä ovat Nokian ja Lie-
34357: meen ja Pohjanmaan välille on ollut vireillä lahden puunjalostustehtaat, joille olisi hy-
34358: jo vuosikymmenien ajan. Vuoden 1897 val- vin tärkeätä .päästä radan varrella oleville
34359: tiopäivillä tehtiin ensikerran anomuksia metsärikkaille alueille saadakseen yhä kas-
34360: rautatien rakentamiseksi Seinäjoelta Tam- vavan ra111ka-ainetarpeensa tyydytetyksi. Ra-
34361: pereen länsipuolelle Porin radalle ja rauta- dan vaikutuspiirissä ovat myöskin Ylöjär-
34362: tievaliokunta päättikin tällöin toimittaa vellä ,Outokumpu 0. Y :n ja Viljakkalassa
34363: tällä radalla taloudellisen tutkimuksen. 0. Y. Vuoksenniska A. B:n kaivokset, joi-
34364: Vuosien 1921, 1924 ja 1929 sekä vuoden den yritysten tuotanto nyt jo nousee huo-
34365: 1930 toisille valtiopäiville ja vuoden 1931 mattaviin määriin, mutta joiden molempien
34366: valtiopäiville tehtiin jälleen aloitteet Seinä- yritysten vastainen kehitys perustuu kui-
34367: joen ja Tampereen välisen rautatien raken- tenkin siihen miten kuljetus saadaan tehok-
34368: tamisesta. Vuonna 1938 eduskunnaHe an- kaasti järjestetYJksi.
34369: tamassaan esityksessä laiksi rautatieraken- Radan rakennustöiden aloittamista varten
34370: nuksista vuosina 1939-1948 hallitus esitti on jo koko ,alueella tehty valmistavia töitä
34371: tästä rataosasta rakennettavaksi Seinäjoen niin, että rakennustyöt voitaisiin alkaa mil-
34372: ja Parkanon välisen osan. Eduskunnan loin tahansa. Vuonna 1937 toimitti rauta-
34373: kulkulaitosvaliokunta ja suuri valiokunta tiehallitus puolikoneellisen tutkimuksen Sei-
34374: esittivät Seinäjoen ja Parkanon välisen näjoen ja Parkanon välisellä osalla. 'Samoin
34375: osan sisällytettäväksi rautateiden ra:kennus- toimitettiin vuonna 1943 Tampereen kau-
34376: la;kiin lausuen samalla, että tämän radan pungin, Osakeyhtiö Vuoksenniska A. B:n,
34377: valmistuttua olisi rakennustöitä jatkettava Outokumpu 0. Y:n ja 0. Y. Kyrö A. B:n
34378: edelleen Parkanosta Tampereelle. Edus- kustantamana koneellinen tutkimus Tampe-
34379: kunta hyväksyi hallituksen esityksen, sa- reelta Kyröskoskelle ja vuosina 1944 ja
34380: moin kun valiokuntain lausunnotkin radan 1945 Kyröskoskelta Parkanoon asti, joten
34381: jatkamisen tarpeellisuudesta, joten tämän koko alueella on jo toimitettu koneellinen
34382: kauan vireillä olleen ratahankkeen toteut- ja puolikoneellinen tutkimus. Samoin ovat
34383: taminen on ollut jo lailla säädettynä. Syt- Tampereen kaupunki, Seinäjoen kauppala
34384: tynyt sota ehkäisi kuitenkin rakennustöi- ja kyseeseen tulevat kunnat sitoutuneet
34385: den aloittamisen ja nyt on lain voimassa- luovuttamaan rautatietä ja sen tarpeita
34386: oloaika kulunut loppuun, joten radan ra- varten tarvittavan maa-alueen, sekä erinäi-
34387: kentamiseen ei ole enää lainsäädäntöä voi- sin ehdoin osallistumaan rrukennuskustan-
34388: massa. nuksiin 60 miljoonalla markalla.
34389: Sodan jälkeen on radan vaikutusalueella, Toimitettujen arviointien ja laskelmien
34390: varsinkin sen eteläosassa, teollisuus huo- mukaan tulisi radalla heti sen valmistuttua
34391: mattavasti laajentunut. 0. Y. Kyrö A. B:n niin suuri tavaraliikenne, että radasta tu-
34392: Kyröskoskella olevain tehtaiden kokonais- lisi aivan alusta alkaen kannattava. Kulku-
34393: kuljetukset nousevat vuosittain 75,000 ton- laitoskomitean vuonna 1936 julkaiseman
34394: niin ja olisi näillä tehtailla edellytyksiä ko- mietinnön mukaan tämä rata olisikin ainoa
34395: hottaa huomattavasti tuotantoaan, jos kul- - Länsi-Suomeen suunnitelluista radoista,
34396: jetus voitaisiin järjestää paremmin. Tam- jonka tulot peittäisivät menot.
34397: 99
34398: 544/48
34399: 786 XII-,27. - Tampereen-Kyröskosken-Seinäjoen rata.
34400:
34401: Rata tulisi huomattavasti helpottamaan rakennustyöt voitaisiin jakaa kolmeen eri
34402: Pohjois-Suomesta etelään suuntautuvaa lii- jaksoon siten, että ens1ksi rakennettaisiin
34403: kennettä ja lyhentämään välimatkoja. Se Tampereen ja Kyröskosken välinen osa,
34404: tulisi myös avaamaan talouselämän kehityk- jonka rataosan rakentamista rautateiden ra-
34405: selle uusia edellytyksiä ja toimitettujen las- kennussuunnitelmaa valmistelemaan ase-
34406: kelmien mukaan tulisi kannattavaksi. Kun tettu komiteakin vuonna 1947 julkaisemas-
34407: kaikki esivalmistelut ovat jo valmiiksi teh- saan mietinnössä esittää. Toisessa jaksossa
34408: tynä, sekä kun radan päätepisteissä ja sen rakennettaisiin Kyröskosken ja Parkanon
34409: varrella olevat kunnat osallistuisivat huo- välinen osa ja viime jaksossa Pavkanon ja
34410: mattavalla osalla rakennuskustannuksiin, Seinäjoen välinen osa.
34411: niin olisi luonnollista, että radan rll!kenta- Kaiken edellä esitetyn .perusteella esi-
34412: miseen kiireellisesti ryhdyttäisiin. Kun rau- tämme kunnioittaen eduSkunnan hyväksyt-
34413: tatien tarve rautatien eteläpäässä on muo- täväksi toivomuksen,
34414: dostunut vielä tärkeämmäksi kun pohjoi-
34415: sessa päässä, niin olisi luonnollisinta tämän . että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34416: tarpeen tyydyttämistä silmällä pitäen ra- toimenpiteisiin rautatien rakentami-
34417: dan rakentaminen aloittaa eteläpäästä. Ra- seksi Tampereelta Kyröskosken ja
34418: taa voitaisiin käyttää liikenteeseen myös Parkanon kautta Seinäjoelle.
34419: heti sitä mukaa, kun se valmistuu. Radan
34420: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
34421:
34422: Kustaa. Ala.nko. Hilma Koivulahti-Lehto.
34423: Isak Penttala. Laura. Brander-Wallin.
34424: Alpo Lumme. Toivo Pyörtänö.
34425: Kaisa Hiilelä.
34426: 787
34427:
34428: XU,2s. - Toiv. al. N:o 365.
34429:
34430:
34431:
34432:
34433: Joukanen y. m.: · Rautatien rakentamisesta suunnalla' Kau-
34434: hajokir-Niinisalo-Kyröskoski.
34435:
34436:
34437: E d u s k u n n a ll e.
34438:
34439: V. 1936 valtiopäivillä teki allekirjoitta- varsinkin Pohjois-Suomen Oulun ja Kemin
34440: nut aloitteen Kankaanpään-Kauhajoen seuduille jo on muodostunut hyvin suuri.a
34441: yhdysrautatiestä. Suunnitelma jäi lepää- teollisuuskeskuksia, tietää tämä yksin vien-
34442: mään koska eduskunnassa voitti kilpai- titeollisuudelle varsin suuriin summiin nou-
34443: leva 'rautatiesuunta Tampere-Parkano- sevia säästöjä samoinkuin se toiselta ptt.O· .
34444: Seinäjoki. Nyttemmin on rautatiehallitus Ien alentaa Pohjois- ja Keski-Suomen väe!Y
34445: kuitenkin todennut tämän rautatien r&- tön kulutustavaroiden hintaa.
34446: kentamisen kannattamattomaksi, sillä se Lyhyt silmäys Suomen rautatiekarttaan
34447: jouduttaisiin Tampereelta Parkanoon vetä- osoittaa kuitenkin, että Porin-Kankaan-
34448: mään n. s. alppiratana tunneleineen, kor- pään-Haapamäen rata ei kauttakulkura.-
34449: keine penkereineen ja suurine leikkauksi- tana ja matkojen lyhentäjänä pääse vai-
34450: neen. Nyt on siis jälleen allekirjoittaneen kuttamaan täydellä tehollaan ennenkuin
34451: ratasuunnitelma ajankohtainen pienin li- sen täydennykseksi rakennetaan sullteeJli-
34452: säyksin ja muutoksin. Tämä suunniteltu sen lyhyt Kauhajoki-Niinisalo-Kyröli-
34453: rata tulisi kulkemaan Kauhajoen-Niini- koski ja vaihtoehtoisesti Kyröskoski--
34454: salon ja Niinisalon-Kyröskosken välillä. Siuro tai Tampere rata. Porin-Kankaan~
34455: Kyseeilinen ratalinja on kokonaan kan- pään-Haapamäen radan täydennyk11enä
34456: gasmaastoa, ylittäen Kavianjoen vesistön tulee tämä rata vaikuttamaan suora~taan
34457: Jyllinkoskella, Honkajoella ja Kyrösjärven mullistavasti koko pohjoisen Suomen talA
34458: vesistön Kyröskosken yläpuoleUa ja on viliikenteeseen. Tämä rata lyhentäi\ ni-
34459: näissä joet suhteellisen kapeat, joten sil- mittäin matkaa Seinäjoelta Mäntyluotoon
34460: lat tulevat olemaan helpot rakentaa. Muita kokonaista 118 kilometrillä verrattuna
34461: vesistöjä ei kyseellisellä alueella sitten ole- matkaan Seinäjoki-Haapamäki-Kankaan-
34462: kaan. Niinisalosta on muodostunut tär- pää-Mäntyluoto ja 175 km: llä verrattuna
34463: keä sotilaskeskus; Jämijärven liitolento- matkaan Seinäjoki-Haapamäki-Tampere
34464: koulun alue ja Kyröskosken suuri teolli- MäntY,luoto.
34465: suuskeskus pitäisi myöskin saattaa rauta-
34466: tien välittömään yhteyteen ja vielä on Matkan lyhennys matkaan Seinäjoki-
34467: otettava huomioon tuleva malmirata, joka Tampere-Mäntyluoto verrattuna on siis
34468: on välttämätön rakentaa Viljakkala-Ky- 175 km ja matkaan Seinäjoki-Haapamäki
34469: röskoski, vaihtoehtoisesti Kyröskoski-- -Kankaanpää-Mäntyluoto vastaavasti
34470: Siuro tai Tampere. Tämän lisäksi suun- 118 kilometriä.
34471: niteltu rata kulkisi mitä voimakkaimman Se matkan lyhennys, minkä suunniteltu
34472: maataloustuotantoseudun halki, nimittäin. rata Niinisalon kautta Mäntyluodon sata-
34473: Kauhajoki-Honkajoki-Kankaanpää-Jä- maan tulisi talvikuukausina aiheuttamaan
34474: mijärvi-Ikaalinen ja Hämeenkyrö. sekä Pohjois-Suomen vientitavaroille että
34475: Porin-Kankaanpään-Haapamäen rau- sinne meneville tuontitavaroiUe, on siis
34476: tatie lyhentää varsin huomattavasti mat- erinomaisen suuri ja merkitsee varmasti
34477: kaa Pohjois- ja Keski-Suomesta merisata- satojen miljoonien markkojen vuotuista
34478: maan ja helpottaa siten talvisaikaan hy- säästöä kuljetuskustannuksissa sekä
34479: vinkin tuntuvasti Pohjois- ja Keski-Suo- suurta ajan voittoa. Voi liioittelematta
34480: men liikennettä. Ottaen huomioon, että väittää, että koko maassa ei ole toista.
34481: XII,28. - Kauhajoen-Kyrö:skosken rata.
34482:
34483: ratasuuntaa, jonka tuoma hyöty kautta- Kauhajoen-Niinisalon ratasuunta, joka
34484: kulkuratana ja tavarain kuljetuksen kan.- on jo virallisesti tutkittu, on poikkeuksel-
34485: nttlta olisi yhtä suuri. lisen helppoa maastoa rakentaa. Se suun-
34486: Paikallisen liikenteenkin kannalta kat- tautuu metsärikkaitten seutujen ha1.ki,
34487: .soen on erittäin tärkeätä, että saataisiin missä vielä on ,suuria mahdollisuuksia voi-
34488: Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakun- makkaalle ja lisääntyvälle asutukselle,
34489: nat yhdistetyksi voimakkaammin toisiinsa. edellyttäen, että mainitut seutukunnat pää-
34490: Kauhajoen-Niinisalon yhdystie on sitä- sevät rautatien välityksellä liikemaailman
34491: paitsi aina todettu erikoisen tärkeäksi. välittömään yhteyteen.
34492: Sen jälkeen kun Niinisa1oon on raken- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
34493: nettu maan suurin harjoituskeskuskasarmi, ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi.
34494: missä nuoret miehet joutuvat kertaushar- vomuksen,
34495: joituksensa suorittamaan, on kyseeilinen
34496: rautatie välttämätön jo senkin vuoksi, että hallitus ottaisi seuraavaa:n 5-
34497: että joukkojen siirrot nopeammin Poh- vuotissuunnitelmaansa Kauhajoe'lli-
34498: jois- ja Etelä-Pohjanmaalta voitaisiin suo- Niinisalo'tli-Kyröskosken, vaihtoeh-
34499: rittaa kasarmille ja takaisin kotiseudul- toisesti Siuron tai Tampereen, radan
34500: leen. rakentamisen.
34501: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
34502:
34503: Kalle Joukanen. Kyllikki Pohja!a.
34504: Kalle Jokinen. Johannes Virolainen.
34505: Eino Palovesi. Pekka Kiiski.
34506: Viljam Sarjala. Lauri Leppihalm.e.
34507: Toivo H. Kinnunen. Tahvo Rönkkö.
34508: Toivo Ikonen. Arvo Riihimäki.
34509: Kerttu Saalasti. Arvo Sävelä.
34510: 789
34511:
34512: XII,29. - Toiv. al. N:o 366.
34513:
34514:
34515:
34516:
34517: 0. Turunen y. m.: Rautatien jatkamisesta Heinolasta Savon
34518: radalla olevalle Lelkolan pysäkt'lle.
34519:
34520:
34521: Ed usku:nnall e.
34522:
34523: Saimaam: kanavan su1Jkeutuminen ja :n. s. ruuhka-utuminen Kouvolan solmukohdassa
34524: Karjalan radan katkeaminen aiheuttivat voitaisiin täten välttää, lyhenisi rautatie--
34525: Itä-Suomen liikenneolosuhteisiin ratkaise- kuljetusmatka Itä-Suomesta talvisiin lai-·
34526: van muutoksen. Kun sikäläisen pUJutavara- vaussata.miin ja yleensä Etelä- ja Lounais-
34527: teollisuuden tuotteet aikaisemmin kuljetet- Suomeen huomattavasti vapauttaen vastaa-
34528: tiin suurelta osalta vesiteitse tai Karjalan vassa määrässä liikkuvan !kaluston tarvetta
34529: mtaa pitkin vientisatamiin, on nyt ollut ja polttoaine- y. m. kustannuksia.
34530: turvauduttava rautatiekuljetukseen Savon Tämän, n. 69 km pitkän ratajatikeen ra-
34531: radalla. Tästä on ollut seuramlffiena sano- kentamisen tarpeellisuutta osoittaa sekin,
34532: tun, jo sinänsäkin heikkokuntoisen rautatien että se on otettu siihen supistettUJun, kaik-
34533: ylikuormitus ja liikenteen ruuhkautuminen kein välttämättömimrmät uudet radat käsit-
34534: erityisesti Kouvolan risteysasemalla, mitä tävään rakennusohjelmaan, jonka valtion
34535: on vielä ollut omiaan lisäämään viime vuo- ,rautatieraikennuskormitea on vv. 1947-1951
34536: sien suuri polttopuukuljetustarve Itä-Suo- varten laatinut, minkä lisäksi sen tärkeyttä
34537: men metsärikkailta seuduilta Etelä-Suomen ovat m. m. eri taloudelliset järjestöt, kuten
34538: ikulutuskegkuksiin. Täm&n, Itä-Suomen ja asianomaiset kauppakamarit ja ikeskuskaup-
34539: koko maan talouselämälle suurta haittaa pakamari, erityisesti tähdentäneet.
34540: ja vahinkoa aiheuttavan eprulmhdan helpot- Edellä lausuttuun viitaten esi.tä.mme
34541: tamiseksi olisi Savon radalta Länsi-Suomeen eduskunnan hyväJksytrtäväksi toivomuksen,
34542: suuntautuva liikenne saatava ohjatuksi
34543: Kouvolan ohitse. Tämä tapahtuisi parhai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34544: ten jatkamalla Lahden-Heinolan rautatietä toimenpiteisiin Lahden-Heinolan
34545: SavOin radalla olevalle Le1kolan pysäkille rautatien jatkamiseksi Savon radalla
34546: n. 30 km MHr.kelistä etelään. Paitsi että olevalle Lelkolan pysäkille.
34547: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
34548:
34549: Oiva Turunen. Eero Mäkinen.
34550: Irma Hamara. Yrjö Kilpeläinen.
34551: Tahvo Rönkkö. Elli Nurminen.
34552: Erkki Leikola. L. 0. Hirvensalo.
34553: Päiviö Hetemäki. Urho Saariaho.
34554: Toivo H. Kinnunen. Rolf B. Berner.
34555: Lauri Riikonen. A. Brander.
34556: Arvi Oksala.
34557: 790
34558:
34559: Xll,ao. - Toiv. al. N: o 367.
34560:
34561:
34562:
34563:
34564: J. Wirtanen y. m.: Vaasan-Härmän rataosan rakentami-
34565: sesta.
34566:
34567:
34568: Eduskunnalle.
34569:
34570: Jo vuoden 1929 valtiopäiville jätettiin kunnan yleisedut tämän rataosan rakenta-
34571: toivomusaloite (N: o 66), jossa anottiin rau- misen puolesta. Koneellinen tutkimuskin
34572: tatien ra~kentam.ista rataosalle Vaasa- lienee jo loppuun suoritettu Vaasan-Här-
34573: Härmä. Sen jälkeen on miltei jokaisille val- män rataosalla. Kaikkeen yllämainittuun
34574: tiopäiville jätetty samaa asiaa koskevia toi- viitaten ehdotamme eduskunnan päätettä-
34575: vomusaloitteita. Viime ·vuodet ovat vain väksi toivomuksen,
34576: lisänneet tämän radan tarpeellisuutta. Ot-
34577: taen huomioon Pohjois~Suomen valtava että hallitus ryhtyisi kaikkiin toi-
34578: teollistuminen ja Vaasan hyvä satama menpiteisiin Vaasan-Härmän rata-
34579: vienti- ja tuontisatamana, puhuvat valta- osan rakentamiseksi.
34580: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
34581:
34582: Johannes Wirtanen. E. A. Turja.
34583: 791
34584:
34585: Xfi,st. - Toiv. al. N:o 368.
34586:
34587:
34588:
34589:
34590: M. Järvinen y. m.: Vaasan--Outokummun poikkiradan
34591: rakentamisesta.
34592:
34593:
34594: Eduskunnalle.
34595:
34596: Viitaten 'Vlioden 1947 valtiopäiville jätet- myöskin poikkiradan rakentamisen
34597: tyyn toivomusaloitteeseen N: o 330 (L. I - Vaasa- Härmä-Lappajärvi-Kivi-
34598: XII, siv. 702) ehdotamme kunnioittaen järvi-Alapitkä-Outokumpu ja että
34599: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, rakennustyöt rataosalla Vaasa--Här-
34600: mä aloitettaisiin mahdollisimman
34601: että hallitus ottaisi yleiseen rauta- pian.
34602: tierakennusohjelmaansa ensisijaisena
34603: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
34604:
34605: Mikko Järvinen. Esa Hietanen.
34606: Gösta Rosenberg V. Riihinen.
34607: KaEe Kauhanen. V. Puumalainen.
34608: Nestori Nurminen. Martti Leskinen.
34609: 792
34610:
34611: XII,32. - Toiv. al. N:o 369.
34612:
34613:
34614:
34615:
34616: Laitinen y. m.: Rautatien 1·akentamisesta Sysmäjärveltä
34617: Juantehtaan kautta Siilinjärven-Alajärven rataosalle.
34618:
34619:
34620:
34621: E d u s k u n n a ll e.
34622:
34623: 'Savon ja Karjalan yhdistäminen rauta- mutta jonka tehtaan laajennus ja kehitys
34624: tiellä, jotta nämä kaJksi laajaa maakuntaa kärsii rautatien puutteesta.
34625: pääsisi läheisempään kosketukseen keske- Tämän ratasuunnan varrelta Kaavin Lui-
34626: nään, on ollut jo esillä valtiopäivillä aina- konlahdesta on löydetty uusi kuparimalmi-
34627: kin 50 vuotta. Tämän jälkeen kuluneiden esiintymä, joka on johtanut siksi myöntei-
34628: vuosikymmenien aikana on asia ollut vi- siin tllloksiin, että sinne on perustettu ku-
34629: reillä eduskunnassa eri vaiheissaan kunnes parikaivos. Tämän kaivoksen vuotuinen
34630: vuonna 1939 rautateiden rakennusohjel- louhinta on aluksi laskettu 70,000 t., mutta
34631: maan otettiin Savon-Karjalan yhdysradan on selvää, ettei näin raskaan tavaran kul-
34632: rakentaminen ja olisi tämä rata nyt jo to- jetus ja kaivoksen toiminta voi menestyk-
34633: dennäiköisesti valmis, ellei väliin tullut sota sellisesti jatkua i1man rautatietä. Yhtenä
34634: olisi ehkäissyt tämän rakennussuunnitelman tärkeänä luonnonrikkautena on tällä rata-
34635: toteuttamista. suunnalla mainittava vielä Nilsiän kun-
34636: Nyt kunrminkin, jolloin olemme jälleen nassa sijaitsevat kvartsiittihiekka-alueet,
34637: päässeet rauhanomaisiin oloihin ja alamme jotka on niin laajat, että niistä riittäisi
34638: selvitä sodan pahimmista vaurioista, olisi raaka-ainetta oman maamme tämän alan
34639: käytävä jatkamaan sodan johdosta kes- teollisuudelle tuntemattomiksi ajoiksi ja
34640: keytynyttä toimintaa myöskin uusien rato- ulosvietäväksi, jos vaan siihen olisi mahdol-
34641: jen suunnittelussa ja rakentamisessa. Täl- lisuuksia kuljetuso'Lojen vuoksi. Tämä
34642: löin olisi otettava huomioon etusijalla sel- kvartsiitti ,on lisäksi niin hyvälaatuista,
34643: laiset rautatiet, jotka kansantalouden ja ettei sellaista ole asiantuntijain lausunnon
34644: maan talouselämän kannalta katsotaan tär- mukaisesti kuin kahdessa paikassa ulko-
34645: keimmi,ksi. Yksi tällainen on mielestämme mailla.
34646: juuri Savon--eKarjalan yhdysrata, sillä sen Lähtemättä yksityiskohtiin olemme tah-
34647: vaikutuspiiriin kuuluu ei ainoastaan laajoja toneet lyhyesti osoittaa ne luonnonrikkau-
34648: metsäalueita, joiden pinta-ala on laskettu det, mitkä uinuvat Savon-Karjalan yhdys-
34649: noin 450,000-500,000 hehtaariksi ja joista radan suunnalla käyttäirnättöminä liikenne-
34650: vuosittain hakataan noin 890,000 m3 puu- olojen puutteellisuuden takia, puhumatta-
34651: tavaraa, mutta myöskin jo valmiita teh- kaan siitä, mikä merkitys maa- ja metsä-
34652: taita, sekä suuria luonnonrikkauksia kupa- talouden kannalta näiden laajojen syrjäis-
34653: rimalmiesiintymien ja lasi- ja porsliini- ten seutujen elinkeinotoiminnan kehittämi-
34654: teollisuudessa tarvittavien raaJka-aineiden sessä tällä uudella radalla tulisi olemaan.
34655: kvartsiitin sekä kiviteollisuuden raaka- Vailclrakin sotien johdosta olemme köyhty-
34656: aineiden muodossa. Näistä viimeksi maini- neet, niin silti ja sitä suuremmalla syyllä
34657: tuista teolliseen toimintaan kuuluvista meidän on käytettä-vä hyväksi niitä luon-
34658: asioista pyytäisimme vain mainita Juanteh- taisia edellytyksiä, mitä meillä valtakun-
34659: taan tuotannon, joka nykyisin on noin tamme ja kansantaloutemme hyväksi on
34660: 12,000 t. vuodessa kartonkia ja puuhioketta, olemassa.
34661: XII,a2. -Laitinen y. m. 793
34662:
34663: Edellä olevan perusteella ja viitaten sii- että hallitus ottaisi lähiajan rauta-
34664: hen, että keskeytynyttä rautateittemme ra- teiden rakennusohjelmaan Savon-
34665: kennusohjelmaa olisi käytävä vähin erin Karjalan yhdysradan, joka alkaisi
34666: toteuttamaan, ehdotamme kunnioittaen edus- Sysmäjärveltä, kulkisi Juantehtaan
34667: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kautta ja päättyisi rataosalla Siilin-
34668: järvi-Alapitkä Savon radalla.
34669: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
34670:
34671: Eino Laitinen. Elli Nurminen.
34672: Lennart Heljas. Vieno Simonen.
34673: Heikki Soininen. Juho Karvonen.
34674: L. 0. Hirvensalo. Esa Hietanen.
34675: Lauri Riikonen. Martti Leskinen.
34676: Yrjö Kilpeläinen. Hugo Manninen.
34677: Kalle Kauhanen. Lassi Hiekkala.
34678: 0. Muikku.
34679:
34680:
34681:
34682:
34683: 100
34684: li44/48
34685: 794
34686:
34687: XII,aa. - Toiv. a.I. N:o 370.
34688:
34689:
34690:
34691:
34692: Rönkkö: Rautatien rakentamisesta Alapitkän asemtdta
34693: Nilsiän kautta Juankoskelle.
34694:
34695:
34696: Ed uskunnaUe.
34697:
34698: Nykyisissä vaikeissa oloissa suurnnitel- Mutta ennenikaiklkea teoHisuusratana eh-
34699: ta:essa uusien rautateiden ra.kent~ista, on dotettu rata olisi kansantaloudenemme hy-
34700: 'l'artkaisuihin vaiikuttavimpana tekijänä jpi- vin tärkeä. Sen lisäksi, mitä radan mer-
34701: dettävä sitä, missä määrin rakennettava ikitY'ksestä on mainittu IPUUtavarateollisuu-
34702: Tata hyödyttäisi ei ainoastaan maakliD.- delle, tulisi ehdotettu rautatie kulkema:run
34703: nan, -vaan myöskin 1koko kansruntalouden Nilsiän ikval'itsiittialueen leveimmän ikeski-
34704: etua. osan kautta, ja j<mtuisivat kvartsiittiikai-
34705: Tällainen, :koko kansantaloudelle tärkeä vannot radan välittömään !kosketukseen.
34706: rata tulisi muodostumaan raikennettaessa Vuonna 1939 ikäytettiin kvartsiittia Suo-
34707: Savon-Karjalan poikkiradan Savon radan men teollisuudessa seuraavasti:
34708: puoleinen osa, Alapitkän asemalta Nilsiän
34709: ki:rtkonkylän kautta Juanikoskel,le, jolla rata- Posliiniteollisuudessa .. . 8,000 tonnia
34710: suunnalla on jo yli 20 vuotta sitten toimi- Lasiteollisuudessa ..... . 28,000 "
34711: tettu :kaikki tarpeelliset ratatutkimukset. Teknokemiallisessa teolli-
34712: Tämän radan vaikutuspiiriin joutuisivat suudessa . . . . . . . . . . . . 6,000
34713: ensisijaises;ti Nilsiän, Varpaisjärven, Sonika- Teräs- ja rautavalimoissa 8,000 "
34714: järv®, Rautavaaran, Lapinlahden ja Muu- Hio:mrukiviteollisuudessa . 6,000 ,"
34715: ruveden kunnat, ja halkaisisi rata mahdoHi- ------------~----~-
34716: Yhteensä 56,000 tonnia.
34717: simman keskeltä kysymY'ksessä olevan rau- ·
34718: tatiettömäm_ alueen, missä Kallaveden vai-
34719: kutus Hikenne- ja u~ttoväylänä ei enää Maamme vuosikulutus ikvartsiittia vastaa
34720: tunnu. RatasuU!Ilnan vä1ittöm.ässä vaikutus- noin 110 milj. markkaa ulikolaista valuut-
34721: piirissä on suuret valtion omistama;t met- taa. Viime vuosina ~kotimaiset !kaivokset
34722: säalueet, joiden arvo asiantuntijain käsi- kalliiden 'kuljetuskustannuiksien ja kulje-
34723: tyksen mukaan jo halvemmankin ajan ar- tusvaikeuksien vuoksi ovat voineet tyydyt-
34724: viona tekisi n. 200 mHj. markkaa. Lisäksi tää ainoastaan noin viidennen osan koko-
34725: tulisi .tämän radan varrelle Syvärin ja sii- naistarpeesta. Esim. v. 1947 olisi kvartsii-
34726: hen laskevien vesistöjen ympäristöjen vai- tin autokuljetus rautatieasemalle vastannut
34727: tavan suuret Y'ksityisten ja yhtymien omis- rahassa noin 35 milj. markkaa. Teollisuu-
34728: tamat metsäa1ueet, joilta varsinkaan poltto- den ammattimiesten tutkimUJkset ovat osoit-
34729: y. m. vähempiarvoista puutavaraa aikaisem- taneet Nilsiän ikvartsiitin laadultaan Euroo-
34730: min ei ole kannattanut ollenkaan kuljettaa, pan parhaimpiin ikuuluv:ruksi, ja määrältään
34731: vaan esim. ha:katurt harvennuspuut on täy- riittäviilks~ maamme teollisuudeUe useiden
34732: tynyt jättää maahan •lahomaan. Myöskin satojen vuosien ajruksi. Tämä kvartsiitti
34733: pohjoisimman Savon ta;kapajulle jääneeHe sopisi myöskin vientitavarruksi, esim. Ruot-
34734: maanviljelykselle ja asutustoiminnalle rata siim, Ranskaan ja Englantiin, joista maista
34735: arv;aisi suuret kehittymismahdollisuudet. on saapunut kyselyjä suomalaisesta kvart-
34736: Runsaan entisen asutuksen ja tuhatmäärin siittihiekasta, esteenä viennme on V'ain vai-
34737: lisääntyvän uudisasutuiksen maatalouden ikea kuljetus.kysymys.
34738: nousulle, huonoissa tieoloissa näillä laajoilla Varsinkin rakennusaineiden niuikkuus ny-
34739: alueilla ahertavalle väes;tölle olisi rautatie kyisin: suuresti vahlreuttaa maamme talous-
34740: elintärkeä. elämää. Ehdotettu rautatie valmistuttuaan
34741: XII,ss. - Rönkkö. 796
34742:
34743: tulisi näitä vaikeuksia !koko m.a;assa. suu- tien rakentamista varten Alapitkän
34744: resti vähentämään. asemalta Nilsiän kautta Juankoskelle,
34745: Edellä esitettyyn viitaten esitän eduskun- sekä sisällyttäisi sanotun radan en-
34746: n8in hyväksytäväksi toivomuksen, sisijaisesti rakennettavien ratojen
34747: joukkoon laadittaessa seuraavaa rau-
34748: että hallitus kiireellisesti toimitut- tatierakennusohjelmaa.
34749: taisi tarkistavan tutkimuksen rauta-
34750: Helsingissä 4 päivänä eloikuuta 1948.
34751:
34752: Ta.hvo Rönkkö.
34753: 796
34754:
34755: Xll,a4. - Toiv. al. N:o 371.
34756:
34757:
34758:
34759:
34760: Soininen y. m.: Savon ja Karjalan yhdysradan rakentami-
34761: sesta.
34762:
34763:
34764: E d u s ik u n n a 11 e.
34765:
34766: Kesäkuun 3 päivänä v. 1938 annettuun tamista, on radan rakentamista pidettävä
34767: lakiin rautateiden rakentamisesta vuosina väittämä ttömänä.
34768: 1939-1946 sisältyy Savon ja Karjalan Olosuhteet ovat varsin huomattavasti
34769: normaaliraiteisen yhdysradan rakentami- muuttuneet sen jälkeen kun suunnitellun
34770: nen. Rata alkaisi Sysmäjärveltä, kulkien radan varteen on sijoitettu siirtolaisasu-
34771: Kaavin ja Juantehtaan sekä Nilsiän kautta tusta ja asutus on muutoinkin laajentunut,
34772: ja päättyisi Siilinjärvelle noin 20 km uusia viljelyksiä on lisääntynyt, joten tä-
34773: Kuopiosta pohjoiseen. Radan pituus on mäkin puoli on huomioitava.
34774: 165 km. Tämän radan olisi suunnitelman Radan rakentamista on pidetty vireillä
34775: mukaan pitänyt olla valmiina v. 1946. vuodesta 1898 alkaen ja on sen välttämät-
34776: Käytyjen sotien takia rata jäi rakenta- tömyydestä oltu koko ajan selvillä. Erityi-
34777: matta. sesti, jolloin taloudellisen elämän elvyttä-
34778: Rata tulisi kulkemaan luonnonrikkaiden mistä on pidettävä ensisijaisen tä11keänä,
34779: ja laajDjen alueiden halki, alueiden, jotka on syytä ennen muuta edellyttää sellaisten
34780: kuuluvat maamme parhaimpiin metsäaluei- ratojen rakentamissuunnitelmia, jotka edis-
34781: siin. Juankosken tehdas, Luikonlahden ku- tävät maamme taloudellisen elämän nousua
34782: parilöydöt ja Nilsiän kvartsiittihiekka- ja vaikeuksista selviytymistä.
34783: alueet joutuisivat radan rakentamisen Kun kaikki näkökohdat kyseessä olevan
34784: kautta nousemaan siitä alennustilasta, jo- radan rakentamsieksi on katsottava myön-
34785: hDn ne ovat jääneet kuljetuksen puutteessa. teisiksi, olisi tärkeysjärjestyksessä asetet-
34786: Yksistään Luikonlahdessa on todettu ole- tava rautateiden rakennusohjelmassa Siilin-
34787: van helposti louhittaviksi 1 lf2 milj. tonnia järven-Sysmäjärven radan ra;kentaminen
34788: malmia, josta 1.7% kuparia, sinkkiä 1 %. ensimmäiselle sijalle.
34789: Myöskin nikkeliä ja hopeapitoista kiisua V. 1939-1946 lakiin rautateiden raken-
34790: on mainitulla kaivosalueella. tamisesta sekä edellä sanottuun viitaten eh-
34791: Päivittäen kuormaus Luikonlahden ja dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34792: Juantehtaan teollisuusalueilta on niin suuri, vomuksen,
34793: että jo yksistään radan rakentaminen val- että hallitus ryhtyisi viipymättä
34794: tiolle tämän vuoksi tulisi kannattavaksi. toimenpiteisiin Savon ja Karjalan
34795: Kun lasihiekka-alueet ja runsaat metsäva- yhdysradan kiireelliseksi rakentami-
34796: rat odottavat myös radan pikaista raken- seksi.
34797: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
34798:
34799: Heikki Soininen. Viljam Sarjala.
34800: Lassi Hiekkala. Toivo Pyörtänö.
34801: Toivo H. Kinnunen. Vieno Simonen.
34802: Lauri Riikonen. Akseli Brander.
34803: 797
34804:
34805: ~a5. - Toiv. al. N: o 372.
34806:
34807:
34808:
34809:
34810: Palovesi y. m.: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta Baari-
34811: järveUe.
34812:
34813:
34814: E d u s k u n n a ll e.
34815:
34816: Kysymys rautatien rakentamisesta Kok- olevien luonnonrikkauksien käyttömahdolli-
34817: kolasta Saarijärven kautta Suolahteen on suuksien avautumisen ja arvojen nousun
34818: ollut vireillä jo yli 50 iVllOtta. Ensimmäi- muodossa suoranaisesti monin verroin kor-
34819: sen kerran tehtiin siitä anomus talonpoi- vaa radan rakentamiskustannukset.
34820: kaissäädyssä v. 1897 ja sitten anomus v. Mainittakoon, että metsähallituksesta saa-
34821: 1900 uudistettiin. Näiden anomusten joh- tujen tietojen pohjalla suoritettujen laskel-
34822: dosta antoikin rautatievaliokunta jo viime- mien mukaan kohoaa radan vaikutuspiiriin
34823: mainittuna vuonna etusijan puheena ole- tulevien valtion metsien arvo radan vaiku-
34824: valle rautatielinjalle esittäen sen koneel- tuksesta jo ennen talvisotaamme vallinneen
34825: lista tutkimista. V. 1901 ja 1902 toimittikin rahan arvon mukaisesti 320,000,000 mar-
34826: insinööri Rob. Thulin mainitun tutkimuk- kalla. Tämä summa olisi runsaasti kaksin
34827: sen. Sen jälkeen on rautatiehallitus v. 1925 kerroin peittänyt - sen ajan marlkan arvo
34828: toimittanut varsin perusteellisen laskelman huomioon otettuna - koko radan rakenta-
34829: radan käytön taloudellisesta kannattavai- miskustannukset. Jotain arvoa voidaan
34830: suudesta. panna myöskin Y'ksityisten ja puuyhtymäin
34831: Nämä ratasuunnan kannattavaisuuslas- omistamien metsien arvon kohoamiselle.
34832: kelmat ovat olleet ja ovat edelleenkin pa- Kysymyksessä olevien maa-alueiden laajuu-
34833: remmat, kuin minkään muun kilpailevan desta saamme käsityksen tietäessämme että
34834: ratasuunnan. Toteammekin että kaikista valtion metsien pinta-ala, 257,322 ha, on
34835: näistä ratasuunnitelmista jotka sisältyvät ainoastaan 35 % kaikkien radan vaikutus-
34836: tälle laajalle rautatiettömälle, monien kym- piiriin tulevien metsien pinta-alasta. Varo-
34837: menien tuhansien neliökilometrien laajui- vaistenkin laskelmien mukaan täytyisi siis
34838: selle alueelle on vanhin ja myöskin elinvoi- yksityisten ja yhtiöiden omistamien met-
34839: maisin Kokkolan-Saarijärven-Suolahden sien arvon kohoamisen laskea ainakin yhtä
34840: ratasuunta. Elinvoimaisin tämä suunta on korkeaksi kuin valtion metsien arvon ko-
34841: m. m. seuraavista syistä: hoaminen on arvioitu. Sanomattwkin on
34842: 1. Sen kautta saavutetaan suora, siis selvää mnikälainen nousu tällaista omai-
34843: lyhin yhteys sisämaan laajojen ja arvorokai- suusarvojen lisäytymistä seuraisi koko maa-
34844: den metsien ja meren välille. kunnan elämässä.
34845: 2. Tämä suunta on asutumpi - radan Kuten sanottu, kumpaisellakin alalla, sekä
34846: yhteyteen pääsevät suuremmat ihmisjoukot metsä- että maataloudellisella tulee tapahtu-
34847: - kuin mikään toinen ratasuunta puheena maan aivan suurenmoinen arvojen kohoa-
34848: olevalla alueella. minen. Erikoisesti maatalouden kehitys-
34849: 3. Maasto tällä radalla on parempi ja mahdollisuuksista todistaa se, että alue jo
34850: rakennuskustannukset tulevat siis huokeam- nyt, kunnollisista kulkuyhteyksistä erossa
34851: miksi kuin :millään muulla suunnitellulla ollen on kyennyt kohoamaan Keski-Suomen
34852: radalla koko Suomessa. ja Keski-Pohjanmaan viljavimmaksi ja
34853: 4. Edellä mainituista seikoista johtuen väestörikkaimmaksi, jossa väestötiheys ne-
34854: kannattavaisuuslaskelmat ovat paremmat liökilometriä kohden on sama kuin keski-
34855: kuin millään kilpailevalla ratasuunnalla. määrin koko Suomessa, siitä huolimatta että
34856: 5. Radan tuottama hyöty, viljelysmah- alueella on paljon järviä ja valtion sekä
34857: dollisuuksien lisääntymisen, käyttöä vailla yhtiöitten omistamia maa-alueita, joissa
34858: 798 XII,a 5. - Kokkolan-Saarij.ärven rata.
34859:
34860: asutus on paljon harvempaa kuin yksityis- paljon •puutavaraa, varsinkin jos kivihiiltä
34861: ten omistamilla mailla. sen polttoaineaksi tulee olemaan saatavissa.
34862: Suunnitellun radan läheisyyteen tulisivat Sen sijaan se suuri yhdyskunta, joka laitok-
34863: myöskin sellaiset, toistaiseksi kokonaan sen ympärille muodostuu, tulee jatkuvasti
34864: käyttämättömät luonnonrikkaudet kuin Vim- kasvamaan ja käyttämään huomattavia
34865: pelin kalkkivuoret ja Kaustisten ja Teeri- polttopuumääriä, joten rautatieyhteyden
34866: järven rajamailla olevat, erilaisia malmeja saaminen Perhoon ja Keski-Suomen suuriin
34867: sisältävät, laajat vuoristot. Mahdollisuudet metsiin olisi sille erittäin tärkeätä. Sa-
34868: näiden luonnonrikkauksien hyväksikäyttöön moin on asian laita ensinmainitun teolli-
34869: varmasti arvokkaana tavalla palvelisi sekä suuslaitoksen, kuten koko kaupungin kan-
34870: maan maataloutta että talouselämäämme nalta. Kaupunkihan kasvaa ja teollistuu
34871: yleensä. nopeassa tahdissa.
34872: Mainittakoon edelleen, että Kokkolassa On laskettu, että yksinomaan Kuituteol-
34873: olevan Rikkihappo- ja Superfosfaattiteh- lisuus OY :n johdosta syntyvän yhdyskun-
34874: taan tuotantokyky on 24,000 tonnia rikki- nan asukasluku tulisi olemaan n. 3,500 hen-
34875: happoa ja 60,000 tonnia superfosfaattia kilöä perheitten jäsenet mukaan luettuna.
34876: vuodessa. Huomattava osa tuotannosta tu- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
34877: lisi kuljetettavaksi Keski-Suomen teollisuus- tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
34878: laitoksiin ja sen maatalouteen. Kokkolaan sen,
34879: rakennettavan kuituteollisuus OY :n tuo- että hallitus valmistuttaisi ja Edus-
34880: tantokyky edustaa alallaan maan suurinta kunnalle antaisi esityksen rautatien
34881: tehdasta. Se tosin ei käytä raaka-aineena rakentamisesta Kokkolasta Saarijär-
34882: puuta vaan selluloosaa ja rikkihappoa, jo- velle.
34883: ten laitos välittömästi ei tulisi käyttämään
34884: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
34885:
34886: Eino Palovesi. Albin Wickman.
34887: Jussi Raatikainen. Viljami Kalliokoski.
34888: Matti Lepistö. Levi Jern.
34889: Arttur Koslånen. Kusti Eskola.
34890: Kauno Kleemola.
34891: 799
34892: Xll,a6. - Toiv. al. N:o 373.
34893:
34894:
34895:
34896:
34897: Tauriainen y. m.: Hyrynsalmenr-Pesiönr-Kiantajärven
34898: rataosan rakennustöiden loppuun saattamisesta.
34899:
34900:
34901: E d u s ik u: n n a 11 e.
34902:
34903: Jo ennen sotaa aloitettiin Kontiomäen- rautateiden läheisyydestä ja hyvien uitto-
34904: Taivalkosken rautatien rakennustyöt. Vuo- reittien varsilta. Nämä metsät ovat kärsi-
34905: den 1939 syksyllä a1kanut sota Suomen ja neet ryöstöhakkauksesta. Puuteollisuuden
34906: Neuvostoliiton välillä kuitenkin keskeytti raaka-ainetarpeen tyydyttämiseksi olisi
34907: mainitun radan rakennustyöt niin, että rau- senvuoksi kiinnitettävä erikoista huomiota
34908: tatiestä ehdittiin rakentaa vain Kontiomäen erämaaseutuihin, joissa on vielä suuria
34909: -Hyrynsalmen rataosa. Lisäksi rataosa aloja miltei koskemattomia metsiä, etu-
34910: Hyrynsa1melta Suomussalmen Pesiölle on päässä valtion omistamia, jpiden arvo rau-
34911: melkein valmi~ksi pengerretty. Pesiön ase- tatien rwkentamisen johdosta kohoaisi.
34912: malta Kiantajärven rantaan olevalla rata- Näiden yleisten taloudellisten syiden ja
34913: QSalla on myöskin jo huomattava määrä paikallisen väestön elinmahdollisuuksien
34914: töitä tehty. kohottamisen vuoksi aikoinaan aloitetun
34915: Rautatien rakentamisesta aikoinaan edus- Kontiomäen-Taiva1kosken rautatien raken-
34916: kunnassa päätettäessä on tullut selvitetyiksi nustöiden loppuun saattaminen rataosalla
34917: ikuinika suuri merkitys tuolla n. 6,000 neliö- Hyrynsalmi-Pesiö-Kiantajärvi olisi kii-
34918: kilometriä laajan metsärikkaan. ja n. 12,000 reellisesti suoritettava.
34919: asukkaam. asuttaman alueen läpi johtavalla Yllä olevaan viitaten ehdotamme edus-
34920: rautatiellä tulee olemaan. Noita seutuja nyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34921: muuhun maailmaan yhdistämässä on varsi-
34922: naisesti vain Y'ksi maantie, joka kevään ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34923: SY'ksjn keliriikon aikana usein on vaikeasti toimenpiteisiin Kontiomäenr-Taival-
34924: li:ikennöitävässä kunnossa. kosken rautatien H yrynsalmenr-Pe-
34925: Sodan aikana ja nY't sodan jälkeen on siön-Kiantajärven rataosan raken-
34926: puuteollisuuden raaka-aine otettu pääasiassa nustöiden loppuun saattamiseksi.
34927: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
34928:
34929: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
34930:
34931:
34932:
34933:
34934: •
34935: XII,a7. - Toiv. a.l. N:o 374.
34936:
34937:
34938:
34939:
34940: Jlli&kala y. m.: Ka'llltrancfl(J.ft.-Kolarin rautatietl rakentami-
34941: sesta.
34942:
34943:
34944: E d u s k u n n a !1.1 e.
34945:
34946: Niin paijon ilmin sodan wurioiden kor- m. m., ,,Aloitteen johdosta, jOka tarkoittaa
34947: jaaminen Pohjois-Suomessa on vaatinut val- Kaulirannan-Kolarin radan rakentamista,
34948: tiovallan huomiota ja huolenpitoa, ei tä- on mainittava, että. tämän radan rakenta-
34949: män vuoksi ole syytä lYJkätä kaukaiseen minen olisi tärkeä, jotta Kolarin malmi-
34950: tulevaisuuteen niitä tehtäviä, jotka avaavat ja kalkkikivialueita voitaisiin käyttää hy-
34951: mahdollisuuksia Pohjois-Suomen luonnon- väksi."
34952: ri!k!kauksien nyfkyistä tehokkaammalle hy- Edellämainittujen aloitteiden peruste-
34953: väiksikäytölle. Tässä mielessä Tornionlaak- luista sekä kulkulaitosvaliokunnan ja halli-
34954: son radan jatkaminen ensivaiheessa Kola- tuksen lausunnoista käy kyUin selväst1 ilmi,
34955: riin asti olisi vält~<i.mätön. Tornionlaakson kuinka tärkeänä ne ovat siHoin jo ennen
34956: radan jatkaminen on ollut eduskunnan kä- sotia pitäneet Kaulirannan-Kolarin ra-
34957: siteltävänä aikaisemmin lukuisten aloittei- dan rakentamisen. Sodanjälkeiset olosuih-
34958: den pohjalla. Vuoden 1922 valtiopäiville teet huomioonottaen on sen merikitys monin-
34959: hallituksen jättämässä vuosien 1923-27 kertaistunut. Alueina on suoritettu tutki-
34960: mutatierakennusohjelmassa lausutaan Ka- muksia kaivostoimintaa varten joittenlka tu-
34961: rungin-Pellon radan tarpeellisuudesta ilokset ovat myönteisiä. Kalkkikiven tarve,
34962: useiden siinä mainittujen perustelujen joka Pohjois-Suomen teollisUJuslaitoksilla on
34963: ohella m. m. seuraavaa: , Tämän noin 100 huomattavan suuri samoinkuin maanviljeli-
34964: lmn pitkän radan rakentaminen on myös jäin ikalkin :kysyntä, voitaisiin näiltä
34965: välttämättömänä ehtona näillä seuduilla ja a1ueilta tyydyttää. Pienemmän puutavaran
34966: vähän pohjoisempana Kolarissa olevien uitto Tornionjoessa on hyvin vaikeata,"ny-
34967: malrrnilöytöjen hyödyksi käyttä.miselle." kyoloissa melkein mahdotonta, sillä laajat
34968: Hallitus esittikin sitten v. 1923 menoarvion suvannot ja kovat kosket tekevät sen aivan
34969: yhteydessä edellämainittuihin perusteluihin kannattamattomaksi. Rautatie pojSitaisi tä-
34970: viitaten rak·ennettavruksi Karungin-Tenge- mänkin haitan ja arheuttaisi valtion met-
34971: liönjoon välisen osan. Rata saatiin kuiten- sänarvoihin huomatt,avasti.
34972: kin rakennetuksi, myönnetyillä varoilla Kau- Tärkeänä ja ajankohtaisena perusteluna
34973: lirannalle asti. Kun sanottu rata vuonna on vielä mainittava, että tämä rata olisi
34974: 1928 valmistui, toivottiin maakunnassa, rullku ennemmin tai myöhemmin Norjan ran-
34975: ettei tämä päätepiste jäisi 1pitk:äaikaisetksi, rnikoHe rakennettavalle radalle. Samalla
34976: si'llä pätevät syyt puolsivat radan piikaist•a kun se turvaisi teollisuudelle raaka-aineen
34977: jatkamista. saannin mahdollisuuden toisi se myös edel-
34978: Vuoden 1936 valtiopäiville jätetyn toivo- lytykset uuden teoHisuuden syntymiselle.
34979: musalo~tteen n: o 108 perusteluissa esitetyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
34980: arvioinnit ovat osoittautuneet paikkansa- nioittaen eduskunnan påätettäväJksi toivo-
34981: pitäviiksi nyt muuttuneissaikin olosuhteissa, muksen,
34982: vieläpä ensiarvoisen tärikeiksikin. Vuoden että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
34983: 1938 valtiopäiviTie jätetyn ·laikialoitteen n:o toimenpiteisiin Kauliranna~Kola
34984: 38 johdosta kulkulaitosvali01kunta lausuu rin rautatien rakentamiseksi.
34985: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
34986:
34987: Mf!,rkus Niskala.. Antti J. Ranta.ma.a..
34988: M; 0. Lahtela.. Eino Palovesi.
34989: Martti ~ettunen.
34990: 801
34991:
34992: XII,ss. - Toiv. al. N:o 375.
34993:
34994:
34995:
34996:
34997: Friman y. m.: Rautatien rakentamisesta Kittilän ja Kola-
34998: rin kunnissa olevtlle malmi- ja kalkkikivialueille.
34999:
35000:
35001: E d u s ik u n n a ll e.
35002:
35003: Eri ai!koina suoritetuissa tutkimuksissa kustannuksista ja kannattavaisuudesta mai-
35004: on Lapin maaperä todettu sisältävän eri- nituille alqeille. Sota seurauksineen on jos-
35005: laisia malmeja ja hyödyllisiä kivennäisiä. sain määrin muuttanut sitä perustaa, jolle
35006: Näistä ovat huomattavimmat Kolarin rik- aikaisemmin tehty suunnitelma on raken-
35007: kaat rautamalmi- ja kalkkikiviesiintymät, tunut. Se tuskin sellaisenaan on enää täy-
35008: Kittilän kunnassa vanhastaan tunnettu sin käyttökelpoinen. Toisaalta näiden aluei-
35009: Porkosen-Pahtavaaran rautamalmialue, sekä den luonnonrikkauksien hyväksikäyttämi-
35010: samassa kunnassa oleva Sirkan alue, jossa nen koko maan taloudenkin ikannalta on
35011: viime vuosina on Atri Oy:n toimesta suori- käynyt entistä välttämättömämmäksi.
35012: tettu koeporauksia, valtauksia ja maanos- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
35013: toja. Näiden luonnonrikkauksien taloudel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35014: linen hyväksikäyttäminen ilman rautatietä
35015: mainituille alueille ei kuitenkaan ole mah- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35016: dollista. toimenpiteisiin rautatien rakentami-
35017: V. 1939 ovat Kauliranta-Kolari~Kittilä seksi Kittilän ja Kolarin kunnissa
35018: ja Kemijärvi-Salla rautatietoimikunnat oleville malmi- ja kalkkikivialueille.
35019: esittäneet mietintönsä rautatien rakennus-
35020: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
35021:
35022: Toivo Friman. Eino Tainio.
35023:
35024:
35025:
35026:
35027: 101
35028: 802
35029:
35030: XII,39. - Toiv. al. N:o 376.
35031:
35032:
35033:
35034:
35035: Sävelä y. m.: Yksityisteiden avustusmäärärahojen korotta-
35036: misesta.
35037:
35038:
35039: E d u s k u n n a ll e.
35040:
35041: Maassamme on paljon pientilallisia ja rotukseenlkin nähden, milloin vyöhykejako
35042: pienviljelijöitä, jotJka asuvat syrjäisillä on epätarkoituksenmukainen, niin olisi kos-
35043: seuduilla ja joutuvat omiHa varoillaan yllä- keteltu epäkohta saatava poistetuksi tai
35044: pitämään yksityis- ja tilusteitä. He ovat sitä ainakin huomatt3!vasti vähennetyksi.
35045: siten paljon huonommassa asemassa kuin Näin oHen ehdotamme kunnrioittaen edus-
35046: sellaiset viljelmien haltijat, jotka asuvat ikunnan 'päätettäväksi toivomuksen,
35047: valtion hallussa olevien maanteiden tai 'ky-
35048: läteiden varsilla, sillä edellisiä teitä ylläpi- että hallitus ottaisi kiireellisesti
35049: detään kokonaan yhteiskunnan varoilla ja harkittavakseen sellaisen muutoksen
35050: jälkimmäisten kunnossapitoon annetaan tekemisen voimassa olevaan tielain-
35051: huomattavasti avustuksia yleisistä varoista. säädäntöön, että yksityisteitä varten
35052: Kun syrjäseutujen asukkaat muutenkin jou- saataisiin yleisistä vm·oista riittävät
35053: tuvat monessa eri muodossa paljon huo- avustukset.
35054: nompaan asemaan, hintasuhteisiin, jopa ve-
35055: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
35056:
35057: Arvo Sävelä. Paavo Karjalainen.
35058: Arttur Koskinen. Eino Raunio.
35059: Juho Pyy. Vilho Väyrynen.
35060: E. Pusa. Juho Kuittinen.
35061: Valto Käkelä. Juho Karvonen.
35062: Aino Lehtokoski. J. F. Tolonen.
35063: 803
35064:
35065: XII,4o. - Toiv. al. N:o 377.
35066:
35067:
35068:
35069:
35070: Lahtela y. m.: Toim.enpiteistä Lapin, Oulun ja Kuopion
35071: lääneissä sotatoimien yhteydessä tai muuten yleisluon-
35072: toisilla ajoilla pilattujen tai tuhottujen kunnan ja kylä-
35073: teiden kuntoon saattamiseksi.
35074:
35075: E d u s kun n a H e.
35076:
35077: MaasS!almme, eriikoisestikin Lapin, Oulun roilla niin, että tiet kaikin puolin tulisi-
35078: ja Kuopion lääneissä, on huomattavan pal- vat siihen kuntoon, missä ne olivat ennen
35079: jon selLaisia !kunnan- j'a iky1äteirtä, jotka sotia. Siitä, että tiet ovat korjaamatta,
35080: sota-ai!kana sotatoimien yhteydessä raskailla aiheutuu niille, jotka niitä tarvitsevat sen
35081: ajoneuvoilla ajettiin aivan pifalle ja lisäksi lisäksi että he menettävät vuotuisen kun-
35082: vielä sodan loppuvaiheessa syksyllä 1944 nossapitoavustuksen, monessa muussa muo-
35083: tuhottiin ja joilta vielä senkin jålkeen, dossa jatkuvaa vahinkoa, joita ei nähtävästi
35084: mikäli niitä on tilapäisen korjauksen avul- tulla missään muodossa jäljemminkään
35085: lakin voitu käyttää, on kaikenlaisilla yleis- korvaamaan, vaikka tiet ovat olleet ja oli-
35086: luontoisilla ajoilla jatkuvasti rasitettu siinä sivat vielä edelleenkin kauan korjaamatto-
35087: määrin, että ne ovat perinpohjaisen kor- mina ja aiheuttaisivat omistajille suuria-
35088: jauksen tarpeessa ennenkuin ne ovat sivu- kin vahirrkoja.
35089: ojineen, rumpuineen ja siltoineen siinä kun- Puheena olevien teitten kuntoonsaattami-
35090: nossa, missä ne olivat ennen sotia. Kun nen nähdäksemme tulisi kaikkein nopeim-
35091: kunnat ja kylätieosa:kkaat eivät ole vel- min ja halvimmilla kustannuksilla suori-
35092: vollisia omilla varoillaan korjaamaan niitä tetuksi siten, että valtio antaisi niiden kor-
35093: vaurioita, jotka teille on sotatoimien ja jauksen sovitusta maksusta kuntain ja tie-
35094: muiden yleisluontoisten ajojen yhteydessä kuntain itsensä suoritettavaksi.
35095: aiheutettu ja kun niitä ei ole val- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
35096: tion toimesta saatettu kuntoon, eivät kun- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
35097: nat ja kylätiekunnat ole saaneet niitä kun- toivomuksen,
35098: nossapitoavustuksia, mitkä he lain mukaan
35099: olisivat olleet oikeutetut saamaan sillä että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
35100: edellytyksellä, että tiet ovat tarkastuksissa man pikaisiin ja tehokkaisiin toimen-
35101: hyväksyttävässä kunnossa. Kun näin on piteisiin niiden Lapin, Oulun ja
35102: ja kun on huomattavan paljon sellaisia Kuopion lääneissä olevien kunnan-
35103: teitä, joita ei ole vielä ollenkaan kunnos- ja kyläteitten kuntoon saattamiseksi,
35104: tettu ja lisäksi sellaisiakin, joissa on vain joita sotatoimien yhteydessä tai myö-
35105: pahimmat vauriot korjattu, olisi niiden kor- hemmin muilla yleisluontoisilla
35106: jaustöihin ryhdyttävä mahdollisimman pian ajoilla on pilattu tai tuhottu.
35107: ja suoritettava korjaaminen valtion va-
35108: Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1948.
35109:
35110: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
35111: Markus Niskala. Kusti Eskola.
35112: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
35113: Janne Koivuranta. Erkki Koivisto.
35114: 804
35115:
35116: XII,4t. ~ Toiv. al. N:o 378.
35117:
35118:
35119:
35120:
35121: Rantamaa y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
35122: rakentamiseksi J omisten kunnan Ruokojärven kylästä
35123: Kolman PNSäkille.
35124:
35125:
35126: E d u s k u n n a ll e..
35127:
35128: Joroisten kunnan Ruokojärven kylä, jossa saadaan, suuntautuu liikenne myöskin Var-
35129: on n. 500 asukasta, on hankalien kulkuyh- kauden kauppalan suureen teollisuuskeskuk-
35130: teyiksiensä vuoksi jäänyt käytännöllisesti seen.
35131: katsoen eristetyksi välittömästä yhteydestä Edelleen tulisi nyt rakennettavaksi ehdo-
35132: oman kuntansa suureen keskukseen. Kylä tetun tien vaikutuspiiriin kolme Joroisten
35133: sijaitsee toiseen lääniin kuuluvan Varkau- kunnan kansakoulua: Ruoko järven, Kolman
35134: den kauppalan takana, ja kertyy maantie- ja Hallamäen. Niitten suuruudesta saa ku-
35135: matkaa- Varkauden kauppalan ikautta- van viime syksynä todetusta tilanteesta,
35136: Joroisten kirkonkylään n. 35 km. Jos ra- joka oli seuraava: Kolman koulupiirissä
35137: kennettaisiin tie ylimuistoisista ajoista ole- on 80 taloa ja 108 oppilasta. Hallamäen
35138: van karjapolun ja erätien suuntaan Ruoko- koulupiirissä 36 taloa ja 41 oppilasta sekä
35139: koskelta Kolman pysäkille, kaikkiaan noin Ruokojärven koulupiirissä 60 taioa ja 73
35140: 11 km, lyhenisi matka Joroisten kirkoHe oppilasta. Oppivelvollisuusikäisten lasten
35141: 18:ksi km:ksi. Tämä merkitsisi kylän asuk- ja heidän ·vanhempiensa kannalta, joista
35142: ~mille suurta huojennusta, kun yhtenään suurin osa on vähävaraista pienviljelijävä-
35143: toistuvat matkat oman kunnan, seurakun- keä tai parhaillaan näihin kyliin asutettavia
35144: nan ja kansanhuollon y. m. virastoihin. tä- siirtolaisperheitä, olisi tien saanti siten
35145: ten tulisivat sekä huomattavasti lyhyem- mitä tervetullein huojennus.
35146: miksi ja voitaisiin suorittaa ilman kierrosta Asianomaisen maanlunastuslautakunnan
35147: vieraan läänin puolelle. puheenjohtaja onkin nimenomaan mainin~
35148: Toisena ainakin yhtä painavana seikkana nut, että Karjalan siirtoväkeä tuHaan asut-
35149: puoltaa uuden tien rakentamista se, että tamaan näillekin seuduille, ja että tien saa-
35150: sen vaikutuspiiriin tulisi hyvin suuri ja minen nyt esitettävälle suunnalle olisi sen-
35151: puustoltaan erittäin rikas metsäalue, jossa kin vuoksi mitä toivottavinta.
35152: on ensinnäkin •valtion omistamaa metsää Osoituksena tien tarpeellisuudesta mai-
35153: n. 2,500 ha, sekä Joroisten kunnan metsää nittakoon vielä, että Joroisten kunnanval-
35154: n. 475 ha, A. Ahlström Oy: n metsää n. tuusto teki jo v. 1938 aloitteen juuri tä-
35155: 200 ha ynnä yksityisten omistamia metsiä män tien rakentamisesta, mutta väliintul- .
35156: yhteensä n. 1,000 ha, eli kaikkiaan tulisi leet sodat estivät hankkeen loppuunajami-
35157: tien vaikutuspiiriin n. 4,500 hehtaaria met- sen. Varkauden kauppalan valtuusto puo-
35158: sämaata. Tien saaminen tällaisen alueen lestaan on myöskin aina tukenut tämän
35159: halki merkitsisi suorastaan valtavaa edis- tien rakentamissuunnitelmia.
35160: tystä alueen rikkaitten puuvarojen saan- Tien suunnaksi on ajateltu Ruokojärven
35161: nille teollisuuden ja viennin tarkoituksiin. kylässä olevan Ruokokosken sillalta lähtien
35162: Ennestään ei alueella ole mitään vesistöjä Kuokkalansalon ja Kiertojoen kautta van-
35163: eikä uittoväyliä, joten sen suuren ja puus- hastaan olevan erä- ja karjapolun suuntaa
35164: toltaan erinomaisen rikkaan metsän ajot on ja päättyisi se Varkauden-Huutokosken
35165: suoritettava pitkin ja varsin hankalin he- rataosalla olevalle Kolman pysäkille. Mat- ·
35166: vosmatkoin; ajotavoitteena on nykyään yk- kaa tulisi ·täten noin 11 kilometriä. Maasto
35167: sinomaan Kolman pysäkki, mutta jos tie on uuden tien rakentamiseen hyvin sopivaa,
35168: XII,41.- Rantamaa y. m. 805
35169: sillä mitään vesistönylittämisiä kalliine sil- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35170: tarakennuksineen ei tarvita, eikä maastossa toivomuksen,
35171: ole nevoja, soita, rämeitä eikä 'Vuoristoja,
35172: joten tienteko ei tulisi kalliiksi, varsinkin että hallitus toimituttaisi tutki-
35173: kun soranottopaikatkin ovat joko suunni- muksen maantien rakentamiseksi Jo-
35174: teHun tiesuunnan pinnassa taikka sen alla. roisten kunnan Ruokojärven kylästä
35175: Edellä esitettyyn viitaten, ehdotamme Varkauden-IIuutokosken rataosalla
35176: olevalle Kolman pysäkille.
35177: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
35178:
35179: Antti J. Rantamaa. Aino Luostarinen.
35180: Edvard Pesonen. Toivo H. Kinnunen.
35181: Viljam Sarjala. Onni Mannila.
35182: Irma Hamara.
35183: 806
35184:
35185: XII,42.- Toiv. al. N:o 379.
35186:
35187:
35188:
35189:
35190: Rantamaa y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta yhdystien
35191: rakentamiseksi Juvan kunnan Nart"lan kylästä Joroisten
35192: kunnan Kaitaisten kylään.
35193:
35194:
35195: E d u s k u n n a ll e.
35196:
35197: Juvan 'kunnan Hännilän ja Narilan ky- siosta jo mainituilla n. 30 kilometrillä.
35198: listä ei ole suoraa maantieyhteyttä Var- Myöskin edellä mainittujen keskuspaikkojen
35199: kauden-Joroisten-Juvan-Mikkelin va·l- ja asemien välillä jo nyt oleva ja jatku-
35200: tamaantielle, vaik!ka sen aikaansaaminen vasti kehittyvä linja- ja kuorma-autolii-
35201: olisi sekä Juvan että Joroisten ilmntien kenne suuntautuisi suureksi osaksi ehdote·
35202: eräitten laajojen kylien asuk'kaitten sekä tuntien kautta vähentäen siten paitsi Piek-
35203: yhdysliikenteen aikaansaamisen kannalta sämäen, myöskin Juvan-Mikkelin nykyisin
35204: erittäin suotavaa eivätkä sen kustannukset- suuresti ylirasitetuo 1Valt111maantien liiker.-
35205: kaan rakennettavan yhdystien lyhyyden nettä. Sotat111pauksessa, Pieksämäen suurer.
35206: vuoksi nousisi varsin korlkeiksi. Jos saatai- ratasolmun ja liikenneristeyksen mahdolli-
35207: siin yhdystie Juvan-Virtasalmen maan- sesti tuhoutuessa tai muuten t1Mkeutuessa,
35208: tieltä Joroisten-Juvan maantielle J orois- olisi tällä tiellä suorastaan ensiluokkaisen
35209: ten kunnan Kaitaisten kylän kohdalta Ju- tärkeä merkitys.
35210: van kunnan Narilan kylään, poistuisi tässä Tien paik!kakunnallisesta merkityksestä
35211: , kosketeltu epäkohta. mainittakoon, että sen vaikutuspiiriin tu-
35212: Mainittu tie olisi lähinnä valtion raken- lisi kuulumaan joko kokonaan tai osittain
35213: nettava jo senkin vuoksi, että sen suurin viisi tai kuusi kansakoulupiiriä sekä m. m.
35214: merkitys tulisi olemaan kauttakulkuliiken- kymmenkunta sellaista taloa, joiden ainoana
35215: nettä palvelevana yhdystienä paitsi edellä kulkutienä se tuHsi olemaan. Tien vaiku-
35216: mainittujen maanteitten, myöskin Savon tuspiirissä tulisi edelleen olemaan n. 2,500
35217: radan ja Pieksämäen-Savonlinnan radan -3,500 hehtaarin . suuruinen metsä111lue,
35218: välillä, koska se helpottaisi huomattavasti josta nykyisin on liian pitkä hevosajomatka
35219: Pieksämäen rautatiesolmukohdan liiken- puutavaran kuljetusten suoritt111miseksi.
35220: nettä lyhentäen matkaa Kalvitsan asemalta Tien suunnaksi olisi ammattipätevän tut-
35221: Joroisten asema;lle ja Kerisalon pysäkille kimuksen jälkeen määrättävä se, joka kol-
35222: nykyisestään noin 25-30 kilometrillä ja mesta vaihtoehdosta osoittautuu käytijn-
35223: Mimkelin ja V arikauden välistä maantiemat- nössä parhaaksi ratkaisuksi. Paikkaknuta-
35224: kaa noin 10 kilometrillä. Kun maan suu- laisilla on kaksi!kin omaa suuntaehdotusta,
35225: rimpiin kuuluville Varkauden tehtaille os- mutta näyttäisi asiallisimmalta rakentaa tie
35226: tetaan hyvin huomattavia puutavaramääriä siten, että se jatkuisi Juvan kunnan Nari-
35227: juuri Pohjois-Juvalta ja Joroisista, niin lan kylään saakka nyt olevasta maantiestä,
35228: voitaisiin nämä puutavaramäärät uuden josta yhteys Kalvitsan asemalle, tieyhteyttä
35229: tien rakentamisen jälkeen kuljettaa autoilla suoraan Joroisten-Juvan väliselle valta-
35230: suoraan Varkauden kauppalaan tarvitse- maantielle yhtyen siihen Joroisten kunnan
35231: matta niitä kuormata rautatievaunuihin Kaitaisten kylän kohdalla. Tämän yhdys-
35232: Kalvitsan tai Hiiro1an asemilla ja Pieksä- tien pituus on n. 8 km, ja sen vaikutuspii-
35233: mäen liikennesolmukohdan kautta ku~jetet rissä on ainakin 20 taloa asumkaineen. Mai-
35234: taviksi. Jo nytkin on näiltä seuduilta 111jettu nittakoon, että asutusviranomaisten toi-
35235: puutavaraa kuorma-autoin Varkauteen, mesta r111kennetaan tie Kaitaisten kylästä
35236: mutta tämä matka lyhenisi uuden tien an- n. s. Lammasahon asutusalueelle, joten sitä
35237: XII,42. - Rantamaa y. m. 807
35238:
35239: voitaisiin käyttää tässä ehdotetun tien ly- että hallitus toimituttaisi tutki-
35240: hennykseksi, joka käsittää n. 2 km. Varsi- muksen yhdystien rakentamiseksi Ju-
35241: naisia vesistöjen ylityksiä tai lllläkien ja van-Virtasalmen maantieltä Juvan
35242: vuorien leHclmuksia ei tällä tiellä tulisi kunnan Narilan kylästä Joroisten-
35243: esiintymään. Juvan väliselle valtamaantielle Jo-
35244: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- roisten kunnan Kaitaisten kylän koh-
35245: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- dalle.
35246: muksen,
35247: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
35248:
35249: Antti J. Rantamaa. Aino Luostarinen.
35250: Toivo H. :kinnunen.
35251: 808
35252:
35253: XI!,43. - Toiv. al. 380.
35254:
35255:
35256:
35257:
35258: Palovesi y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
35259: rakentamiseksi Ähtärin asemalta Ruhan koulun kautta
35260: Valkeajärven pysäkille.
35261:
35262:
35263: E d u s k u: n n a 11 e.
35264:
35265: Maaseudun oloissa, eraana suurimpana Ottamalla huomioon, että nämä asuk-
35266: taloudellisen ja sivistyksellisen elämän kaat ovat pääasiallisesti kaikki vähävarai-
35267: edistymisen jarruna on kunnollisten kul- sia nudis- ja pienviljelijöitä, joiden varat
35268: kukelvollisten teiden puuttuminen. Vaa- tunnetuista syistä eivät riitä kustantamaan
35269: san läänin alueella on m. m. naapuripi- kulkukelpoistu tietä tälle laajalle alueelle,
35270: täjinä olevien Pihlajaveden ja Xhtärin tulkoon mainituksi, että pääasiallisesti
35271: kuntien kesken maantieyhteydet täysin talkootyönä ja yhteistoiminnan voimalla
35272: olemattomat. Tämän johdosta olisikin yh- he ovat suorittaneet puuttellisissa elämän
35273: teisillä valtion varoilla ruvettava tuke- oloissa varsin kunnioitettavan uhrauksen
35274: maan ennen kaikkea sellaisten seutujen tämän pitkän paikallistien saattamiseksi
35275: tieyhteyksien parantamista, johon on run- sellaiseen kuntoon mikä tällä tiesuun-
35276: saasti a:;iallista aihr.tta oJeD.f,ssa. nalla tällä hetkellä on olemassa.
35277: Maanti~n rakentamin•:n Ähtärin rauta- Tämä rakennettava tie tulisi olemaan
35278: tieastmalta Valkeajärven rautatiepysä- erittäin. merkityksellinen kanttakulkutie
35279: kille, oiisi toimenpide, jolla huomattavasti Valkeajärven pysäkin ja Ähtärin aseman
35280: parannettaisiin näiden seutujen lapsipuo- laajan tiettämän alueen yhdistäjänä.
35281: len asemaan jääneitä tieyhteyksiä. Mai- Koska kysymyksenalaisen ti(m välittömään
35282: nittakoon, että tästä 2G km läpiknlku- yhteyteen sisältyy huomattavat määrät
35283: tiestä, joka tulisi taloudelliselta merkityk- hyväkasvnisia metsämaita, jotka tosin
35284: seltään olemaan todella huomionarvoinen huomattavalta osalta omistavat pnutavara-
35285: on .io rakennettu Ähtärin asemalta hy- ~htiöt, niin on luonnollista, että nämä
35286: vään kuntoon kunnan- ja kylätienä yli 6 yhtymät tulevat osallistumaan tien raken-
35287: km Ja osittain paikallistieksi tosin ilman nuskustannuksiin sen mukaisesti, minkä-
35288: valtion avustusta loppuosakin tiestä, eli lainen talöudellinen hyöty on näille yhty-
35289: noin 20 km. mille uudesta tiestä puutavaran kuljetuk-
35290: Rakennettavan tien rakennuskustan- seen y. m. nähden olemassa.
35291: nukset eivät tule kohtuuttoman suuriksi, Edellä esittämillämme perusteluilla eh-
35292: sillä suurempia siltoja ei esimerkiksi tar- dotamme, että eduskunta hyväksyisi toi-
35293: vitse rakentaa ja maastokin on yleensä vomuksen,
35294: tasaista kangasmaata. Tämän tien välit-
35295: tömässä yhteydessä asuu nykyisin lähes että hallitus toimituttaisi tutki-
35296: 500 henkilöä noin 80 eri viljelijäper- muks•en maantien rakentamisesta
35297: heessä, jotka tähän mennessä ovat jää- . Ähtärin asemalta Ruhan koulun
35298: neet täysin varjoon yhteisistä valtion kautta Valkeajärven pysäkille.
35299: avustuksen turvin rakennetuista teistä.
35300: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
35301:
35302: Eino Palovesi. Toivo H. Kinnunen.
35303: Markus Niska1a. Kalle Joukanen.
35304: Viljam Sarjala. Antti J. Rantamaa.
35305: 809
35306:
35307: X]:I,44. - Toiv. al. N:o 381.
35308:
35309:
35310:
35311: Pa~ovesi y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
35312: rakentamiseksi Ähtärin Peränteen kylästä Pihlajaveden
35313: - Virtain maantielle.
35314:
35315:
35316: Eduskunnalle.
35317:
35318: Tunnettu tosiasia on, että maantiever- kunnan alueella olevat vähäiset ja harva-
35319: kosto laajan maaseudun oloissa on yleensä lukuisat tiet ovat siis, pääasiassa paikal-
35320: tarpeeseen nähden harva ja monessa ta- lisen väen, joka pääasiassa on vähävaraista
35321: pauksessa erittäin puutteellinen. Huomat- pienviljelijäväkeä, ylläpitämiä teitä, joille
35322: tava osa maaseudulla olevasta ja elävästä teille suuremmalta osalta ei ole saatu edes
35323: väestöstä on joutunut itse huolehtimaan pienempiäkään valtion avustuksia.
35324: ja ylläpitämään ainakin osittain laajan maa- Ähtärin Peränteen kylältä on rakennettu
35325: seudun paikallisen tieverkoston aiheutta- kunnan ja kylätienä maantie n. s. linja-
35326: mat rasitukset. Näin on jouduttu jaka- tie nimellisenä Pihlajaveden pitäjän rajalle.
35327: maan kansalaiset, yhteiskunnallisista oi- Tuntuisikin välttämättömältä, että tämä
35328: keuksista puhuttaessa eri asemaan. Ähtärin puolelta rakennettu tie jatkettai-
35329: Keski-Suomen alueella Vaasan läänissä siin ensi tilassa myöskin Pihlajaveden kun-
35330: on m. m. Pihlajaveden kunta, joka on jää- nan alueelta Kankimäen ja Kokinmäen ta-
35331: nyt erittäin merkittävällä , tavalla lapsi- lojen kautta ,Ahtaan sillan" luokse, jossa
35332: pttolen asemaan ja varjoon joko kokonaan tämä tie tulisi yhtymään Pihlajaveden
35333: tahi osittain valtionvaroilla rakennetuista Virtain maantiehen.
35334: yhteisistä maanteistä. Tämä valitettava il- Näin rakennettavan tien pituudeksi tu-
35335: miö on parhaiten todistettavissa ilmi tuo- lisi 18 km, josta määrästä on jo joukon
35336: malla sen tosiasian, että tämän kunnan toistakymmentä kilometriä rakennettu, pää-
35337: alueella on tällä hetkellä vain 27 km. val- asiassa talkootyönä !Sellaiseen kuntoon,
35338: tion hallinnassa olevaa maantietä. Suurin että kesäaikanakin auttavasti hevosajoneu-
35339: osa pitäjän alueesta on vielä kokonaan voilla voidaan tietä kulkea,
35340: vailla kunnollisia tieyhteyksiä. Esimerk- Elinvoimaista asutusta on tämän tie-
35341: kinä voinemme mainita, että nykyisen suunnan välittömässä yhteydessä varsin
35342: puutteellisen tieverkoston vallitessa, Pih- runsaasti ja uusia elinkelpoisia tiloja voi-
35343: lajavedeltä naapuripitäjään Ähtäriin mat- daan huomattava määrä rakentaa, ja tulee-
35344: kustettaessa ei pääse muuten kuin kiertä- kin rakennettavaksi niin pian kuin käyttö-
35345: mällä n. 100 km pituisen kierroksen Vir- kelpoinen maantie tälle suunnalle tullaan
35346: tain kirkonkylän kautta, tahi melkein yh- saamaan.
35347: täpitkän matkan kiertäessä Keuruun Lies- Edellä esittämillämme perusteluilla eh-
35348: järven ja Myllymäen aseman kautta Ähtä- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
35349: riin, jolle viimeksi mainitulle tieosuudelle muksen,
35350: sisältyy lähes 20 km paikkakunnan vähä-
35351: varaisen viljelijäväen omin voimin ja va- että hallitus toimituttaisi tutki-
35352: roin ylläpitämää paikallistietä. muksen maantien rakentamisesta val-
35353: Näin ollen tapaus lienee ainutlaatuinen tion varoilla Ähtärin Peränteen ky-
35354: koko maassa, että vielä löytyy tällä vuosi- lästä Pihlajaveden rajalle rakenne-
35355: kymmenellä pitäjiä maassamme, joitten vä- tun n. s. linjatien päästä Ahtaan sil-
35356: lillä naapurikuntina ei asiallista ja väli- lan luokse Pt:hlajaveden-V irtain
35357: töntä maantieyhteyttä ole. Pihlajaveden maantielle.
35358: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
35359:
35360: Eino Palovesi. T. N. Vilhula. V. Puumalamen.
35361: 102
35362: 810
35363:
35364: XU,45. - Toiv. al. N:o 382.
35365:
35366:
35367:
35368:
35369: Lahtela y. m.: Tiesuunnan tutkimisesta maantien rakenta-
35370: miseksi Posion-Kuusamon maantieltä Kemijärven-
35371: Kuusamon maantiehen.
35372:
35373:
35374: E d u s ik u n n a 11 e.
35375:
35376: Posion-Kuusamon ja Kemijärven-Kuu- talain mukaan Kuusamon kuntaan ikuulu-
35377: samon maanteiden välillä Ylikitkajärven vaa siirtoväkeä, jos tarvetta ilmenee.
35378: luoteispuolella on useita Posion ja Kuusa- Kuusamon ja Posion ikuntain tarkoituk-
35379: mon kuntiin kuuluvia kyliä, joissa on yli senmukaisen isojaon suorittamisen kan-
35380: 1,000 asukasta ilman minkäänlaista maan- naltakin on ensiarvoisen tärkeää yhdys-
35381: tietä. Maantien rakentamista tälle alueelle, tien rakentaminen tai ainwkin sen suunnan
35382: alkaen Posion-Kuusamon maantiestä Po- ja tientekoaineiden ottopaikkojen tutkimi-
35383: sion kuntaan kuuluvan Ylikitkan ja Tolvan nen ja erottaminen ennen isojaossa tiloille
35384: kylien sekä Kuusamon kuntaan kuuluvien jaettavien tiluspalstojen suunnittelua ja
35385: Kivilahden ja Alakitkan kylien kautta, erottamista, koske sille matkalle, johon
35386: jossa se yhtyisi Kemijärven-Kuusamon yhdystie on rakennettava, tulee useita sa-
35387: maantiehen, on pidetty jo vuosikymmeniä toja tiluspalstoja ja myöskin useita taa-
35388: aivan välttämättömänä ei vain niiden asuk- joissa kyläryhmissä olevien siirrettäviksi
35389: kaiden keskuudessa, jotka tällä tiettömällä joutuvien talojen paikkoja järjestettäväksi.
35390: alueella ovat vuosisatoja asuneet, vaan Ellei puheena olevaa maantienaluetta ja
35391: myöskin niiden keskuudessa, jotka tämän tientekoaineiden ottopai:rokoja suunnitella ja
35392: tien puutteen vuoksi joutuvat kiertämään eroteta ennen tiluspalstojen sijoitusta, on
35393: päästäkseen Kemijärven-Kuusamon tieltä siitä seurauksena, että tiluspalstat tulevat
35394: Posion-Kuusamon tielle taikka Posion- silvotuiksi pilaan, tai jos niiden silpomista
35395: Kuusamon tieltä Kemijärven-Kuusamon koetetaan rvälttää, on maantie rakennettava
35396: tielle yli 100 km pitkää tietä vaikka pääsi- mutkikkaaksi, joka ei myösikään ole tarkoi-
35397: sivät, jos kyseessä oleva yhdystie olisi, noin tuksenmukaista tien liikenteen kannalta
35398: 30 km:n matkalla, joka sanotun yhdystien asiaa ajateHen, ja siitä on lisäksi seurauk-
35399: pituus tulisi olemaan. Kun siis on kysy- sena, että alueet joudutaan pakkolunasta-
35400: myksessä kahden saman suuntaisesti kuLke- maan ja mahdollisesti siirtämään sellaisia-
35401: vien maanteiden yhdystien rakentamisesta, kin ra;kennuksia, mitkä vasta tullaan raken-
35402: on sitä pidettävä yleisen kauttakulkutien tamaan. Kun kaikki tämä voidaan välttää
35403: helpottamisen kannalta erikoisen tarpeelli- niin vähäisellä toimenpiteellä ja vähillä
35404: sena eikä sen rakentaminen voine siirtyä kustannuksilla, että määrätään joku tiera-
35405: kaukaiseen tulevaisuuteen, jos tieverkostoa kennusammattimies muutamiksi päiviksi
35406: aiotaan kehittää yleisen liikenteen ja tiet- isojakoa suorittavan maanmittausinsinöörin
35407: tömällä alueella asuvan suuren rväestömää- kanssa yhteistoiminnassa suorittamaan tie-
35408: rän tien tarpeen tyydyttämistä ajatellen. suunnan määrääminen ja tutkiminen ja
35409: Tämän yhdystien rakentaminen on tar- jättää tiealueen erottaminen jakoa toimit-
35410: peellinen myöskin uusien tilojen perusta- tavan insinöörin tehtäväksi, niin yleisen
35411: mista ajatellenkin, koska tien vaikutuspii- edun mukaista on myöskin se, että se kai-
35412: riin entisten kylien välille voidaan perustaa ikista vaikeuksista huolimatta toimitetaan
35413: huoml}ttava määrä uusia tiloja. Asutetta- mahdollisimman pian, eikä lykätä sitä siksi
35414: via täHäkin hetkellä on Posion kunnassa kun se on liian myöhäistä. Sen jälkeen
35415: useita satoja ja sinne voidaan myöskin kuin tiealue ja tientekoaineiden ottopaikat
35416: asuttaa Kuusa;mon ja Sallan maanhankin- on tutkittu ja kartalle merkitty, voidaan
35417: XII,45.- Lahtela y. m. 811
35418:
35419: tiluspalstat suunnitella ja järjestää tarkoi- pitää se, että ne varat, mitkä nyt tutkimi-
35420: tuksenmukaisesti kullekin tilalle ja mää- seen uhrataan, tulevat moneen kertaan ta-
35421: rätä myöskin siirrettäv~ksi tulevien talojen kaisin rakennuskustannuksissa ja pal\jkolu-
35422: paikat sekä erottaa tiloille jaettavasta nastuksesta aiheutuvissa kustannuksissa sii-
35423: maasta erilleen alueet, vastaista asuttamista näkin tapauksessa, että tien rakentaminen
35424: vartenkin. siirtyisikin tuonnemmaksi.
35425: Jos kyseessä olisi kylätie taikka vä;hem- Edellä esitettyyn vi,itaten kunnioittaen
35426: män merkityksellinen paikallisluontoinen ehdotamme eduskunnan hyväJksyttävä:ksi
35427: tie, niin tien suunnitteleminen voitaisiin toivomuksen,
35428: jättää yksin maanmittausinsinöörin tehtä-
35429: väksi, mutta kun on kysymys 'kahden tien että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
35430: välisestä yhdystiestä, joka tulee olemaan man pikaisiin toimenpiteisiin tie-
35431: niin pian kuin se rakennetaan täl'lkeä ~lei suunnan tutkimiseksi maantien ra-
35432: nen kauttakulkutie, on valtion etujen mu- kentamista varten Ylikitkajärven
35433: kaista, että tutkiminen suoritetaan tiera- luoteispuolta Posion - Kuusamon
35434: kennuskoulutuksen saaneen ammattimie- maantiestä Kemijärven-Kuusamon
35435: hen toimesta. Varmana voidaan myöskin maantiehen.
35436: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
35437:
35438: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen.
35439: Markus Niska1a. Erkki Koivisto.
35440: Janne Koivuranta. Antti A. Koukkari.
35441: S. S. Aittoniemi. Niilo Ryhtä.
35442: 812
35443:
35444: Xll,46. - Toiv. al. N:o 383.
35445:
35446:
35447:
35448:
35449: Joukanen y. m.: Siipyyn-Merikarvian-Ahlaisten rannik-
35450: kotien ottamisesta valtion hoitoon.
35451:
35452:
35453: E d u s ik: u n n a ll e.
35454:
35455: Siipyyn-Riispyyn-Merikarvian-Ahlai- lestä, yhteiskunta on velvollinen huoiehti-
35456: sen rannikkotie on hyvin vanha. Tämän maan edellämainitun tien kaikista raken-
35457: tien piiriin kuuluvat kalastaja-, pienvilje- nus- ja hoitokustannuksista sitäkin suu-
35458: lijä- ja talonpoikaisasukkaat ovat esi-isäin remmalla syyllä kun mainitulle alueelle on
35459: aikuisista kinttupoluista vuosisatain aikana sijoitettu hyvin huomattava määrä siirto-
35460: rakentaneet sen. Kyseellisten pitäjien asu- väen asukkaita.
35461: tus onkin suurimmalta osaltaan mainitun Edellä esiintuodun perusteella ehdo-
35462: tien tiepiirissä. Väitettäni korostaa sekin, tamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
35463: että talvellakin pidetään tietä aurattuna syttäväksi toivomuksen,
35464: valtion kustannuksella senvuoksi, että
35465: valtion postiautot voisivat liikennöidä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35466: mainittua tietä myöten kaikkina vuoden- siin · Siipyyn.-Merikarvian-Ahlais-
35467: aikoina. Käsitykseni mukaan, kuten ky- ten rannikkotien ottamiseksi valtion
35468: seellisten seutujenkin asukkaitten mie- väli#ömään hoitoon.
35469: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
35470:
35471: Kalle Joukanen. Kyllikki Pohjala.
35472: Kalle Jokinen. Johannes Virolainen.
35473: Eino Palovesi. Pekka Kiiski.
35474: Viljam Sarjala. Lauri Leppihalme.
35475: Toivo H. Kinnunen. Tahvo Rönkkö.
35476: J. E. Lampinen. Juhani Leppä!ä.
35477: Toivo Ikonen. Antto Prunnila.
35478: Johannes VVUtanen. Arvo Riihimäki.
35479: Kerttu Saalasti. Arvo Sävelä.
35480: 813
35481:
35482: XU,47. - Toiv. al. N:o 384.
35483:
35484:
35485:
35486:
35487: Sävelä y. m: Kiviniemen paikallistien ja sen jatkona olevan
35488: Pyykosken paikallistien ottamisesta valtion hoitoon.
35489:
35490:
35491: Ed uskun naU e.
35492:
35493: Lisääntyneen puutavaran kuljetuksen leenkin kuuluu vain mainitun tien var-
35494: johdosta on Kankaanpään-Vihtiiänjärven rella asuvalle väestölle.
35495: kylän Kiviniemen paikallistien sekä siihen Edelläsanotun perusteella kunnioittaen
35496: liittyvän Suodenniemen kunnan alueella ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
35497: olevan Sävin kylän läpi kulkevan Pyykos- vomuksen,
35498: ken paikallistien, joiden yhteinen pituus
35499: on n. 29 kilometriä kunnossapitokustannuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35500: set kohonneet kohtuuttoman suuriksi. Tie toimenpiteisiin Kankaanpään kunnan
35501: johtaa varsin tiheän asutusalueen kautta, Vihtiläjärven kylässä olevan J[ivinie-
35502: jonka varrella asuva väestö on etupäässä men paikallistien ja sille jatkona
35503: vähävaraista pienviljelijäväestöä. Kun mai- olevan Suodenniemen kunnan Sävin
35504: nittua tietä on nyttemmin ryhdytty käyt- kylän Pyykosken paikallistien otta-
35505: tämään myöskin linja-autolla liikennöitä- miseksi maantieksi ja valtion toi-
35506: vana kauttakulkutienä, on mielestämme mesta kunnossapidettäväksi.
35507: kohtuutonta, että sen kunnossapito edel-
35508: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
35509:
35510: Arvo Sävelä. Kalle Joukanen. Arvo Riihimäki.
35511: 814
35512:
35513: Xll,4s. - Toiv. al. N:o 385.
35514:
35515:
35516:
35517:
35518: Kauppi y. m.: Heinolan pitäjän kirkolta J aalar~r-Mänty
35519: harjun maantielle johtavan yhdystien ottamisesta kol-
35520: men kylätien osalta valtion hoitoon.
35521:
35522:
35523: E d u s ik u. n n a 11 e.
35524:
35525: Heinolan pitäjän kirkon luona eroaa vetta. Raskailla kuormavaunuilla tapah-
35526: Heinolan-Mikkelin maantiestä Isojärven tuva puutavaran kuljetus sanottua tie-
35527: kylätie, joka noin 22 km :n pituisena joh- sarjaa pitkin on erityisesti sodan aikana
35528: taa sille kylätielle, joka Heinolan pitäjän ja sen jälkeen ollut varsin suurimittaista
35529: Paason kylässä olevasta kohdasta äsken- ja tietä rasittavaa.
35530: mainittua Heinolan ja Mikkelin kaupun- Kun puheenaolevasta Heinolan ja Voi-
35531: kien välistä maantietä kulkee Paistjärven kosken välisestä matkasta, joka on kaik-
35532: kylän kautta Mäntyharjun kunnan ra- kiaan n. 52 km, on yleistä maantietä n.
35533: jalle. Viimemainitusta kohdasta jatkuu 18 km ja kylätietä n. 34 km ja kun sen
35534: eteenpäin kylätie Mäntyharjun puolella liikenne sekä määränsä että laatunsa puo-
35535: sille maantielle asti, joka johta·a Jaalasta lesta on ylivoimaisesti raskaampi kuin
35536: Mäntyharjun kirkolle. Tähän maantiehen kylätien kestettäväksi voi millään koh-
35537: äskenmainittu kylätie yhtyy hiukan etelä- tuudella asettaa ja kun vihdoin tuon tien
35538: puolella sitä kohtaa, jossa Voikosken ase- asema on sellainen, että se ilmeisesti on
35539: malta tuleva II luokan maantie Mäntyhar- yleisluontoinen läpikulkutie, on aivan
35540: jun pitäjän Nurmaan kylässä tulee Jaa- kohtuutonta pitää sen kylätienä olevia
35541: lan-Mäntyharjun maantiehen. Näin muo- osia tiekuntien ylläpidon varassa. Tie on
35542: doin nuo kolme kylätietä Heinolan pitä- sen luontoinen, että sen kunnossapito
35543: jän kirkolta alkaen Jaalan-Mäntyharjun asianmukaisesti kuuluu valtiolle. Tiekun-
35544: maantielle ja niihin liittyen Heinolan kau- nat ovat, vaatimattomia valtionavustuk-
35545: pungin ja Heinolan pitäjän kirkonkylän sia saaden, aikanaan rakentaneet tien ja
35546: välinen osa Heinolan-Mikkelin maantietä sitten pitäneet sitä kunnossa. Kun se nyt
35547: ynnä pieni pätkä Jaala-Mäntyharjun on käytännössäkin osoittautunut sellai-
35548: maantietä sekä Nurmaan kylän ja Voi- seksi, että se liikenteen paljouden ja laa-
35549: kosken aseman välinen maantie muodos- dun sekä tien merkityksen puolesta on
35550: tavat yhtenäisen läpikulkutien Heinolan yleisen maantien luontoinen, on sen otta-
35551: rautatieasemalta Savon radalla olevalle minen valtion hoitoon nyt vielä kylätienä
35552: Voikosken rautatieasemalle. olevilta osilta sekä liikenteen tarpeiden
35553: Tämän liipikulkutien liikenne on muo- kannalta että kohtuuden toteuttamiseksi
35554: dostunut varsin vilkkaaksi. Ennen sotia tiekuntia kohtaan tähdellistä ja kiireel-
35555: 1930-luvun loppuvuosina pidettiin yllä listä. ·
35556: säännöllistä linja-autoliikennettä Heinolan Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme
35557: ja Voikosken asemien välillä, niin että eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
35558: vaunu kulki kolme kertaa päivässä kum-
35559: paankin suuntaan. Muu liikenne, sekä
35560: kuorma- että henkilövaunuin tapahtuva, ett:ä . hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35561: oli tietä suuresti rasittava. Nyt on sodan toimenpiteisiin Heinolan ja Mänty-
35562: jälkeen taas ollut käynnissä säännöllinen harjun pitäjissä olevien, 11 einolan
35563: linja-autoliikenne, tosin vaunujen puut- pit.äjän kirkolta H einolar~r-1l1ikkelin
35564: teessa vain kerran päivässä kumpaankin maantiestä Jaalan-Mäntyharjun vä-
35565: suuntaan menevin vuoroin, mutta se ei li~elle maantielle johtavien kolmen
35566: riitäkään tyydyttämään matkustajien tar- kylätien, jotka muodostamat osan
35567: XII,4s.- Kauppi y. m. 815
35568:
35569: Heinolan rautatieasemalta Voikosken yleiseita läpikulkutiestä, ottamiseksi
35570: rautatieasemalle kulkevasta, muilta nykyisessä kunnossaan maantienä
35571: osiltaan valtion maantienä olevasta valtion hoitoon. --._
35572: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
35573:
35574: Kalle Kauppi. Aino Luostarinen.
35575: Irma Karvikko. Antti J. Rantamaa.
35576: Rolf B. Berner. Edvard Pesonen.
35577: H. A. Kannisto. Viljam Sarjala.
35578: 816
35579:
35580: XII,49. - Toiv. al. N: o 386.
35581:
35582:
35583:
35584:
35585: Kauppi y. m.: Vanhanmäen, Ukonniemen ja Hokanniemen
35586: kyläteiden yhdistämisestä ja ottamisesta valt~on hoitoon.
35587:
35588:
35589: Eduskunnalle.
35590:
35591: Mikkelin-Heinolan väliseltä maantieltä Sanotut tiet ovat näin ollen sellaisia ylei-
35592: noin 3 kilometrin päässä Mikkelistä alkaa siä teitä, joiden kunnossapito niillä tapah-
35593: 25 kilometrin pituinen Vanhamäen kylä- tuvan liikenteen tarpeiden mukaisesti on
35594: tie, joka johtaa Vuolingon rautatieaseman kylätienä varsin vaikeaa ja tuottaa tie-
35595: sivuitse useiden Mikkelin pitäjän kylien osakkaille, jotka joutuvat kustantamaan
35596: kautta sanotun pitäjän Viljakkalan kylään, tien laittamisen ja kunnossapidon laajalle
35597: mistä tuo tie jatkuu noin 12 kilometrin osalle maakuntaa, kohtuuttomia rasituksia.
35598: pituisena Ukonniemen-Vanhamäen kylä- Niinpä oli heidän kymmenkuntavuotta sit-
35599: tienä Ukonsalmen rannalle Mikkelin ja ten luovuttava siitä sanotun tien oikai-
35600: Kangasniemen pitäjien rajalla. Näitä susta, joka tarkoitti Vanhamäen kylätien
35601: kahta kylätietä, vaikka ne muodollisesti Mikkelin puoleisen pään siirtämistä kul-
35602: vielä ovatkin olleet eri teinä, on viime vuo- kemaan n. s. Vuolingon vanhalta pysä-
35603: sina jo hoitanut sama tiekunta ja muo- kiltä rautatien länsisivua Mikkeli-Heino-
35604: dostavat ne siis yhden yhtenäisen tien. lan maantielle, vaikka tuo oikaisu oli jo
35605: Ukonsalmen toiselta rannalta jatkuu tämä määrätty kylätienä tehtäväksi ja osittain
35606: tie sitten Ukonniemen kylätie-nimisenä valtion avustuksen turvin jo toteutettukin.
35607: tienä Hokankylään Kangasniemellä, ollen Samasta syystä on myöskin jäänyt laitta-
35608: sen pituus noin 6 kilometriä, ja siitä noin matta Ukonsalmeen silta, vaikka sitä jo
35609: 12 kilometrin pituisena Hokanniemen ky- muutaman vuosikymmenen ajan on suunni-
35610: lätienä Kangasniemen kirkolle, missä se teltu.
35611: yhtyy Mikkelin-Jyväskylän maantiehen. Olisi näin ollen ei ainoastaan Mikkelin
35612: Näitä teitä pitkin on Mikkelin kaupungista maalaiskunnan ja Kangasniemen kunnan
35613: Kangasniemen kirkolle suora yhteys, jonka liikenneolojen, vaan myöskin Mikkelin ja
35614: katkaisee vain mainittu Ukonsalmi, ja ly- Heinolan suunnista Jyväskylään ja päin-
35615: henee Mikkelin ja Kangasniemen ja samalla vastoin tapahtuvan kauttakulkuliikenteen
35616: myös Mikkelin ja Jyväskylän välinen maan- kannalta välttämätöntä, että valtio ottaisi
35617: tiematka niitä käyttäen varsin huomatta- heti hoitoonsa edellä mainitut kylätiet sekä
35618: vasti. Vanhamäen kylätiellä on säännölli- yhdistäisi ne toisiinsa Kangasniemen ja
35619: nen linja-autoliikenne, joka palvelee niin Mikkelin maalaiskunnan rajalla olevan
35620: hyvin tuon tien vaikutuspiirissä olevia laa- Ukonsalmen yli johtavalla maantiesillalla,
35621: joja kyläkuntia kuin myöskin laajoja asu- jolloin tie Vuolingon vanhalta pysä:kiltä
35622: tusalueita Kangasniemen kunnan puolelta, Mikkelin-Heinolan maantielle olisi myös
35623: kun näiden seutujen asukkaat kaukaa siel- suunnattava kulkemaan edellä mainittua
35624: täkin päin liikennöivät tätä tietä Mikkeliin. rautatien mukaan oikaistua suuntaa.
35625: Muutenkin ovat Vanhamäen kylätie ja sen Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
35626: jatkeena olevat edellä mainitut tiet puuta- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
35627: vara- ja muiden kuljetusten aiheuttaman muksen,
35628: liikenteen suuresti rasittamia ja palvelevat
35629: niistä varsinkin Mikkelin maalaiskunnan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35630: puolella olevat tiet yhä enentyvässä mää- toimenpiteisiin Mikkelin maalaiskun-
35631: rässä maanteiden tavoin yleistä liikennettä. nassa olevien Vanhamäen kylätien ja
35632: XII,49.- Kauppi y. m. 817
35633:
35634: Ukonniemen-Vanhamäen kylätien miseksi nykyisessä kunnossaan maan-
35635: seka niiden jatkeena Kangasniemen teinä valtion hoitoon sekä niiden
35636: kunnassa olevien Ukonniemen kylä- Ukonsalmen yli rakennettavalla sil-
35637: tien ja Hakanniemen kylätien otta- lalla toisiinsa yhdistämiseksi.
35638: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
35639:
35640: Kalle Kauppi. Aino Luostarinen.
35641: H. A. Kannisto. Antti J. Rantamaa.
35642: Viljam Sarjala. Edvard Pesonen.
35643:
35644:
35645:
35646:
35647: 103
35648: 544/48
35649: 818
35650:
35651: Xli,5o. - Toiv. al. N:o 387.
35652:
35653:
35654:
35655:
35656: Rantamaa y. m.: Savonlinnan kaupungista Säämingin
35657: kunnan Pesingin kylään johtavan tien ottamisesta val-
35658: tion hoitoon.
35659:
35660:
35661: E d u s k u n n a 11 e.
35662:
35663: Luonnonkauniin Säämingin pitäjän suu- min kaupunkiin. Kuinka suuresta epäkoh-
35664: rena hankaluutena ovat erittäin vaikeat ja dasta todellakin on kysymys, ilmenee, kun
35665: pitkät 'kulkuyhteydet, jopa siellä on kylä- mainitsemme, että Savonlinnan-Pesingin
35666: kuntia, joihin ei pääse kesäkautena muuten tien, jonka pituus on 26.a km, vaikutuspii-
35667: kuin laivakyydissä lähimpään ~aituriran rissä asuu n. 5,500 asukasta, että siinä on
35668: taan, josta saattaa vielä olla matkaa pitkät kokonaista ilruusi kansakoulupiiriä: Pääsky-
35669: ja käytännöllisesti katsoen tiettömät taipa- lahden, Kaartilan, Pitkälän, Moiniemen,
35670: leet. Kun kuitenkin sellaisissakin seuduissa Moinsalmen ja Kosolan, että oppivelvollisia
35671: asuvilla ihmisillä on samat velvollisuudet lapsia on tällä hetkellä n. 600-700, metsä-
35672: ja rasitukset, verot ja muut yhteiskunnan maata, josta on puutavaraa saatavissa teol-
35673: asettamat velvoitteet kannettavinaan kuin lisuuden, viennin ja yleisen kulutuksen tar-
35674: kulkuyhteyksiensä puolesta paremmassa peisiin, kertyy tien vaikutuspiiriin peräti
35675: asemassa olevien paikkakuntien asukkailla n. 18,000-22,000 hehtaaria, sekä että teol-
35676: on, olisi valtiovallan kaikin keinoin käytävä lisuutta siinä on m. m. Schaumanin Va-
35677: juuri tällaisissa oloissa vuosisadasta toiseen neeri Oy Savonlinnan kaupungin liepeillä
35678: uskollisina pysyneitten kyläkuntien asemaa ja Pääskyniemen Telakka (sekä mahdolli-
35679: nopeasti ja ratkaisevasti helpottrumaan. Ei sesti tulee vielä Viskoosa Oy tänne sijoi-
35680: nimittäin hevin voitane pitää kohtuullisena tettavwksi). Vesistön ylittäminen tämän
35681: sitä, että velvollisuudet ovat samat kuin tien varrella tapahtuu vain yhdessä koh-
35682: muillakin, mutta oikeudet yhteiseen apuun dassa, nimittäin Virtasalmen laivakanavan
35683: jäävät jatkuvasti saamatta. Tällainen nu- kohdalla, missä on siirrettävä ponttooni-
35684: rinkurinen on kuitenkin asiaintila vielä silta. Että tiettömät kaudet vuodesta ovat
35685: niin monilla suurilla maaseutupitäjien syr- näitten seutujen asukkaille suorastaan hen-
35686: jäseuduilla, joissa asuu mitä all'kerinta ja genvaarallisia, kun esim. lääkärin- ja käti-
35687: kunnollisinta väkeä, joka on turhaan vuosi- lön apu ovat tällaisten esteitten vuoksi
35688: kymmenestä toiseen kärsivällisesti odotta- erittäin hitaasti saatavissa, samoin eläin-
35689: nut oikeuksiensa saamista samaan aikaan lääJkärin tai palokunnan saaminen, pitäisi
35690: kun n. s. rintakylät ovat jo kauan sitten olla jokaiselle ilman muuta selvää. Suurin
35691: saavuttaneet esimerkiksi ne edut, mitä hy- uhrauksin on vuosikymmenien aikana saatu
35692: vät kulku- ja liikenneyhteydet merkitsevät. tietä sen verran hahmoittumaan ja kun-
35693: 'Savonlinnan kaupungista on kesäkautena nostetuksi, että kesäkautena liikennöi tällä
35694: liikennöitävässä kunnossa oleva maantie linjalla aina varsin hyvin kansoitettu linja-
35695: Säämingin kunnan Pesingin kylään, mutta auto Savonlinnasta Pesingille. Tätä tietä
35696: n. s. roospuutto- eli kelirikkoikausina syk- on aina Utrassalmelle saakka, minkä sal-
35697: syin ja keväin on mainittu tie niin perus- men leveys on n. 1 km, ja sen toiselle ran-
35698: teellisesti käyttökelvottomassa kunnossa, nalle taas on tie, josta yhteys Säämingin
35699: että sekä linja-auto- että hevosliikennekin pitäjän Ruhvanan kylään ja edelleen Pun-
35700: pysähtyvät kokonaan useitten viikkojen kaharjun pitäjän puolelle olevalle Putikon
35701: ajaksi. Vain ratsastaen ja jalkapatikoiden rautatieasemalle. Näitten monien kylien
35702: voidaan silloin näistä seuduista pitää yh- uuttera ja uskollisesti velvollisuutensa yh-
35703: teyttä muuhun maailmaan, m. m. Savonlin- teiskuntaa kohtaan täyttävä suuriinikuinen
35704: XII,5o. - Rantamaa y. m. 819
35705:
35706: väestö laajoine metsäalueineen odottaa, että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35707: valtiovalta viimeinkin tulisi auttamaan sitä toimenpiteisiin Savonlinnan kaupun-
35708: ja ottaisi mainitun tien kokonaan valtion gista Säämingin kunnan Pesingin
35709: haltuun ja saattaisi sen kautta vuoden lii- kylään johtavan maantien ottami-
35710: kennöitävään kuntoon. seksi valtion haltuun ja saattami-
35711: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen seksi kautta vuoden liikennöitävään
35712: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi kuntoon.
35713: toivomuksen,
35714: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
35715:
35716: Antt1 J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen.
35717: Viljam Sarjala. Aino Luostarinen.
35718: Edvard Pesonen. Onni Mannila.
35719: J. F. Tolonen. Inna Hamara.
35720: 820
35721:
35722: XII,51. - Toiv. al. N:o 388.
35723:
35724:
35725:
35726:
35727: Rantamaa y. m.: Kulennoisten asemalta Säämingin kun-
35728: nan Pitkälän kylään johtavan talvitien ottamisesta val-
35729: tion hoitoon.
35730:
35731:
35732: E dusk:unnalle.
35733:
35734: Punkaharjun kunnan Kulennoisten ase- erin synnytt·ämää kesäkausina kärrikel-
35735: malta on erittäin alkeellisessa kunnossa poista korpipolun suuntaa, ja kun soran-
35736: oleva korpipolkutie Sääruingin kunnan otto voi tapahtua sekä sen alta että var-
35737: Pitkäiän kylään, mistä jatkuu kesäkau- resta, kun mitään vesistön ylittämisiäkään
35738: sina autokelpoinen maantie Savonlinnan ei ole, eivät kustannukset pääse nouse-
35739: kaupunkiin saakka (matkaa Savonlinnaan maan korkeiksi, mutta tien vaikutuspii-
35740: 15 km) ja samoin Pitkäiästä Sääruingin rissä olevien asukkaiden on ylivoimaista
35741: kunnan Pesingin kylään (matkaa 12 km). niitä yksin kantaa ja tietä rakentaa.
35742: Taival-Kulennoinen-Pitkälä on noin 8 Edellä olevaan viitaten kunnioittaen
35743: km pitkä, ja on sen vaikutuspiirissä kaksi ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi
35744: kansakoulua: Sääruingin kunnan Pitkäiän toivomuksen,
35745: ja Punkaharjun kunnan Lahdenkylän
35746: kansakoulut, joissa on oppivelvollisia lap- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35747: sia nykyään noin 100; edelleen tien vai- siin Punkaharjun kunnan K ulen-
35748: kutuspiirissä on asukkaita n. 1,000 sekä noisten asemalta Säämingin kunnan
35749: metsää, josta on puutavaraa saatavissa Pitkälän k·ylään johtavan talvitien
35750: teollisuuden, viennin ja yleisen kulutuk- ottamiseksi valtion haltuun ja saat-
35751: sen tarpeisiin n. 2,500 ha. 'tamiseksi kautta vuoden liikennöitä-
35752: Kun rakennettavan tien pohjana voi- vään kuntoon.
35753: daan käyttää ylimuistoisen käytön vähin
35754: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
35755:
35756: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen.
35757: Viljam Sarjala. Aino Luostarinen.
35758: Edvard Pesonen. Onni Mannila.
35759: J. F. Tolonen. Irma Hamara.
35760: 821
35761:
35762: XII,oz. - Toiv. al. N:o 389.
35763:
35764:
35765:
35766:
35767: Rantamaa y. m.: Otavan-Puskankankaan kylätien otta-
35768: misesta valtwn hoitoon.
35769:
35770:
35771: E d u s ik 'lt n n a 11 e.
35772:
35773: Ristiinan ja osittain Mikkelin maalais- viljeltyä peltoa n. 350 ha, minkä omista-
35774: kunnan alueella oleva Otavan-Puskan- vat yksityiset pienviljelijät. Tien osak-
35775: kankaan kylätie alkaa Otavan aseman lä- kaita on 51, joista 34 :llä on alle 50 :n
35776: heisyydestä Heinolan maantiestä jatkuen ha :n tila, 11 :llä alle 100 :n ha :n ja yli
35777: Minkkilän-Hytölän ja Koivakkalan ky- ha:n tila, ll:llä alle lOO:n ha:n ja 6:llayli
35778: lien kautta valtion hoidossa olevaan Hie- lOO:n ha:n, ja suurin kokonaispinta-ala on
35779: tasen-Ristiinan maantiehen. Se muodos- 153 ha, joten tien kmnnossapitovelvolli-
35780: taa kauttakulkutien ja avaa liikenneyh- suudet ovat pienviljelijöitten kannetta-
35781: teyden Ristiinan ja osittain Suomennie- vina. Viljeltyä maata näillä on keskimää-
35782: menkin kunnille Otavan vilkkaasti lii- rin paljon alle 10 :n ha. Edelleen on tien
35783: kennöidylle rautatieasemalle, missä ovat vaikutuspiirissä kaksi kansakoulua, joissa
35784: m. m. valtion omistamat Otavan maatalous- nykyään oppilaita yht. 65. Tien kunnos-
35785: oppilaitokset ja paikkakunnan suurin sa- sapito on tullut viime vuosina maksa-
35786: halaitos. maan n. 100,000 mk, mistä valtio maksaa
35787: Otavan-Puskankankaan kylätle on 45 %- Tie täyttää tielain 2 § :n vaatimuk-
35788: 13,976 m pitkä ja on se rakennettu vuo- set, mutta sen jatkuva hoito· tuottaa pien-
35789: sina 1930-31. Tiellä on vain yksi pikku viljelijäväestölle huomattavia rasituksia,
35790: silta (leveys 2 m) ja 21 tumpua. Soran- minkä vuoksi kunnioittaen ehdotamme
35791: ottopaikkoja on vain yksi: Puskankan- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35792: kaan päässä oleva. Tien vaikutuspiiriin
35793: kuuluu metsämaata, josta puutavaraa saa- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35794: daan teollisuuden, viennin ja yleisen ku- siin Otavan-Puskankankaan kylä-
35795: lutuksen tarpeisiin, n. 2,700-3,000 ha, ja tien attamiseksi valtion haltuun.
35796: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
35797:
35798: Antti J. Rantamaa. Viljam Sarjala.
35799: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
35800: Aino Luostarinen.
35801: 822
35802:
35803: XII,53. - Toiv. al. N:o 390.
35804:
35805:
35806:
35807:
35808: SarjaJa y. m.: Kangasniemen kunnassa olevan V~'haven
35809: kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
35810:
35811:
35812: E d u s kun n a U e.
35813:
35814: Pieksämäen-Kangasniemen maantieltä, Puulaveden rantaan. Myös jokapäiväinen
35815: n. 18 km. Kangasniemen kirkolta, eroaa säännöllinen linja-autoliikenne käy maini-
35816: Kangasniemen-Mikkelin maantielle, Vuoja- tun kylätien kautta Kutemajärveltä Mik-
35817: lahden kylään n. k. Vihaven kylätie. Tämä kelin maantielle. Jokainen sanottua tietä
35818: tie, joka on 11 km pituinen, yhdistää kaksi tunteva on voinut näinä vuosina panna
35819: varsin vilkkaasti liikennöitävää valtatietä. merkille, että tien varsinaiset osakkaat tar-
35820: Tämän takia sekä siksi, että puutavaran vitsevat suoranaisesti tätä tietä paljon vä-
35821: kuljetuksessa on tien vaikutuspiiriin kuulu- hemmän kuin mitä on n. k. yleinen lii-
35822: vilta alueilta kokonaan siirrytty puroui- kenne. Kun tierasitus tulee näin ollen tie-
35823: toista autokuljetuksiin, on liikenne sano- osakkaille kohtuuttoman raskaaksi, ehdo-
35824: tulla Vihaven kylätiellä paisunut niin suu- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
35825: reksi, että se vastaa paikkakunnalla keski- väksi toivomuksen,
35826: määrin liikennöitäviä valtion hallussa ole-
35827: via yleisiä teitä. M. m. Kangasniemen kun- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35828: nan alueella olevien metsähallituksen omis- siin Kangasniemen kunnassa ole-
35829: tamien metsämaiden pinotavara kuljete- van Vihaven kylätien ottamiseksi
35830: taan suurimmaksi osaksi kuorma-autoilla yleiseksi valtion hoidossa olevaksi
35831: sanottua tietä myöten lastauspaikkaan maan tieksi.
35832: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
35833:
35834: Viljam SarjaJa. Onni Mannila.
35835: Toivo H. Kinnunen. Aino Luostarinen.
35836: 823
35837:
35838: XII,54. - Toiv. al. N:o 391.
35839:
35840:
35841:
35842:
35843: Rantamaa y. m.: Sullutvan-Partalansaaren kylätien
35844: ottamisesta valtion hoitoon.
35845:
35846:
35847: E d u s k u n n a ll e.
35848:
35849: <Saimaassa sijaitsevasta PartaJansaaresta yhteensä tiettävästi enemmän kuin millään
35850: kuuluu noin %-osaa Sulkavan ja noin :!4- muulla maamme kunnalla, varsin raskaaksi.
35851: osa Puumalan pitäjään. Pohjoisessa ja Ei voida ajatellakaan, että se enää enem-
35852: idässä sekä osittain muuallakin sen eroitta- pää kuin saaren pienviljelijäväestökään
35853: vat vain kapeahko vesireitti mantereesta. voisi käydä saaren tieoloja kehittämään.
35854: Saaren väkiluku on yli 2,000 henkeä. Sul- Kumminkin sen keskiosa ja varsinkin sen
35855: kavalla on siellä 3 kansa;koulua, Puumalan eteläinen, Puumalan kuntaan kuuluva Kie-
35856: kunnalla yksi. Saaren 'koko ,pinta-ala on tävälän kylä, ovat edelleen kovin vaikeassa
35857: yli 15,000 hehtaaria. Vuoteen 1934 asti ei asemassa. Vain jalan :kuljettava tie johtaa
35858: koko tällä suurella alueella eikä sieltä muu- Kietävälästä saaren keskiosan halki Sulka-
35859: hun maailmaan ole ollut muita teitä kuin van kunnantielle Kaartilankoskelle. Tätä
35860: ja1kapolkuja. Kesäisin rannikon asukkailla kautta tapahtuu postinJkin kulku Kietävä-
35861: on ollut laivayhteys muualle. Talvisin yh- lään, joka kokonaan on eristetty omasta
35862: teydet muualle ovat epävarmat, !koska ym- pitäjästään. Tätä noin 12-13 km:n pi-
35863: päröivät vedet ovat virtaiset. Vuosina 1931 tuista tietä paikkakuntalaiset ovat alusta-
35864: -34 Sulkavan kunta on rakennuttanut vasti ryhtyneet ajokuntoiseksi korjailemaan;
35865: saarelle tien, joka lähtee Sulkavan kil.'kolta onpa valtiokin oHut pakotettu sen alku-
35866: Hakovirralle (n. 5.2 km), jossa tie saaren päätä Kaartilankoskelta käsin rakentamaan
35867: puolella haarautuu saaren itä- ja länsipuo- erään siirtolaisviljelystilan vuoksi. Ilman
35868: lelle suuntiin HaJkovirta-Kaartilankoski- valtion suoranaisia toimenpiteitä ei tämä
35869: Sipilä-Auvila (n. 12.7 km) ja Hakovirta- tieasia kehity.
35870: Karjulanmäki (n. 8.6 km). Koko tien yh- Edellä esitettyyn viitaten kunnoittaen eh-
35871: teinen pituus on 26.517 km. Hakovirran dotamme eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toi·
35872: yli kulku tapahtuu lossilla ja Kaartilankos- vomuksen,
35873: kella on silta. Tie on kauttaaltaan raken-
35874: nettu III lMkan tieksi ja on se nykyään ·että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35875: tyydyttävässä kunnossa. Sen jatkuva kun- siin Sulkavan kirkonkylän ja Parta-
35876: nossapito tulee Sulkavan kunnalle, jolla tä- lansaaren välisen maantien ottami-
35877: män lisäksi on muita kunnan hallinnassa seksi valtion haltuun.
35878: ja hoidossa olevia teitä lifues 20 km eli
35879: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
35880:
35881: Antti J. Rantamaa. Aino Luostarinen.
35882: Toivo H. Kinnunen. Viljam Sarjala.
35883: Onni Mannila.
35884: 824
35885:
35886: Xll,öö. - Toiv. al. N:o 392.
35887:
35888:
35889:
35890:
35891: Kinnunen y. m.: Pieksämäen-Jäppilän maantieltä Siika-
35892: mäen aseman kautta Pieksämäen-Savonlinnan maan-
35893: tielle johtavan yhdystien ottamisesta valtion hoitoon.
35894:
35895:
35896: E d u s k u n n a ll e.
35897:
35898: Jäppilän-Pieksämäen välisestä maan- tie, joka on tuonut sille myöskin läpi-
35899: tiestä läheltä Jäppilän kirkonkylää lähtee kulkuliikennettä.
35900: kunnantie Siikamäen asemalle. Tien pi- Kun tämänluontoiset tiet olisi mieles-
35901: tuus on 9.3 km, ja on se siis kaikkein tämme oleva yleisluontoisia, valtion hoi-
35902: lyhyin tie Jäppilän pitäjän keskustasta dossa olevia maanteitä, niin ehdotamme
35903: rautatieasemalle. Tämän vuoksi siitä on- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
35904: kin muodostunut huomattava puutavaran, toivomuksen,
35905: apulantojen, viljan y. m. raskaan tavaran
35906: kuljetusreitti tien molempiin suuntiin. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35907: Edellisen jatkoksi ovat paikkakuntalai- siin Pieksämäen-Jäpp~'län välisestä
35908: set rakentaneet Siikamäen asemalta n. 2 mJJ,antiestä Siikamäen asemalle joh-
35909: km :n pituisen yhdystien Pieksämäen-Sa- 1favan kunnantien ja sen jatkona
35910: vonlinnan väliselle maantielle. Näin ollen Pieksämäen--Savonlinnan väliselle
35911: on tästä tieyhdistelmästä muodostunut maantielle johtavan tien valtion hal-
35912: valtion kahden maantien välinen yhdys- tuun ottamisek~.
35913: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
35914:
35915: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
35916: Viljam Sarjala. Antti J. Rantamaa.
35917: 825
35918:
35919: XII,5a. - Toiv. al. N:o 393.
35920:
35921:
35922:
35923:
35924: Kinnunen y. m. : Pieksämäen kunnassa olevien Neuvolan-
35925: Kylmämäen, Heikkolan ja Pyhäjärven kylätien valtion
35926: haltuun ottamisesta.
35927:
35928:
35929: E d u s ik u n n a 11 e.
35930:
35931: ,PieJks.ämäen - Kangasniemen välisestä Kylmämäen tieltä 25 km: n päässä Pieksä-
35932: maantiestä, n. s. Haaran mutkasta lähtee mäeltä, johtaisi tasaista hyvää maastoa pit-
35933: tieyhdistelmä, jonka muodostavat Neuvolan kin Kangasniemen -tielle, johon se yhtyisi
35934: -Kylmämäen kylätie, Haikkolan kylätie, pa~kassa, josta on matkaa Pieksämäelle n.
35935: ja Pyhäjärven kylätie. Koko tämän tie- 28 km. Tämän uuden tien pituus olisi vain
35936: suunnan pituus on n. 20 km ja johtaa se n. 4 km, ja sen ansio olisi siinä, että se
35937: mainitulta valtion maantieltä V enetmäen ensinnäkin lyhentäisi jonkin verran Piek-
35938: rautatieasemalle ja siitä edelleen Pieksä- sämäen ja Kangasniemen välistä maantie-
35939: mäen-Jyväskylän väliselle maantielle. Tie matkaa, mutta ennen kaikkea siinä, että täl-
35940: on valtion avustusten ja kylätieosakkaiden löin tämän uuden tien avulla sivuutettaisiin
35941: suurten kustannusten turvin raJkennettu le- eräitä huomattavan suuria mäkiä, kuten
35942: veäksi ja hyväkuntoiseksi, maantiehen ver- esim. Toikkalan, Korholan ja Kittilän mäet,
35943: rattava'ksi tieksi. jotka ovat oHeet kaiken raskaan kuormalii-
35944: Verrattain hyväkuntoisena, valtion kah- kenteen esteinä Pieksämäen-Kangasniemen
35945: den maantien välisenä yhdystienä ja lisäksi välisellä maantiellä ja joiden esteiden pois-
35946: rautatieasemalle johtavana tienä on tielle tamiseksi on eduskunnassa eri vuosina
35947: muodostunut niin suuri liikenne, joka ei tehty useita erilaisia aloitteita. Nämä aloit-
35948: ole enää verrattavissa kylätiellä tapahtu- teet ovat yleensä kulkeneet nimellä Siilin-
35949: vaan liikenteeseen. Kun tien vaikutuspii- myllyn-Haarajoen välisen maantien kun-
35950: riin liittyy huomattavan suuria metsä- nostaminen. Tämä uusi tie parantaisi koko
35951: alueita, niin on puutavaran kuljetus tiellä suuren Kangasniemen kunnan metsärikkai-
35952: jatkuvastikin varsin suurta. Suuren yleisen den pohjoisosien liiikennemahdollisuwksia
35953: liikenteen vuoksi tuottaa tien kunnossapito sekä Pieksämäelle ·että myös V enetmäen ase-
35954: kuitenkin tieoswk::kaille sellaisia kustannuk- malle, kuin myöskin koko kauttakulkulii-
35955: sia, että on havaittavissa suoranaista katke- kennettä tällä suunnalla.
35956: ruutta asian vuoksi paikkakunnan väestön Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
35957: keskuudessa. Käsityksemme mukaan olisi- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväJksyt-
35958: kin nämä tiet, jotka yhdessä muodostavat täväksi toivomuksen,
35959: yhden kokonaisuuden, mitä pikimmin otet-
35960: tava valtion vä:littömään hoitoon. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35961: Tässä yhteydeS&ä olisi syytä myöskin siin Pieksämäen kunnassa olevien
35962: harkita uuden tien rakentamista mainitulta N euvola'flr--Kylmämäen, H eikkolan
35963: Neuvolan_;Kylmämäen tieltä Kylmämäen ja Pyhäjärven kyläteitten valtion
35964: kylän kohdalta Kangasniemen-Pieksämäen haltuun ottamiseksi.
35965: väliselle maantielle. Tämä uusi tie alkaisi
35966: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
35967:
35968: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
35969: Viljam Sarjala. Antti J. Rantamaa.
35970: Paavo Karjalainen.
35971:
35972: 104
35973: 544/48
35974: 826
35975:
35976: Xll,57. - Toiv. al. N:o 394.
35977:
35978:
35979:
35980:
35981: Kinnunen y. m.: Jäpp~"län-Pörölänmäen kylätien ottami-
35982: sesta valtion hoitoon.
35983:
35984:
35985: Ed us k unn a 11 e.
35986:
35987: Pieksämäen ja Varkauden välisestä kulkee metsäisten seutujen halki, niin
35988: maantiestä lähtee Jäppilän kirkonkylän puutavaraa kuljetetaan sitä pitkin suu-
35989: kohdalta kylätie, joka johtaa Jäppilän rilla kuorma-autoilla Iisveden ja Varkau-
35990: Hietakylän kautta Suonteen rautatiease- den puunjalostustehtaille sekä Suonteen
35991: malle ja siitä edelleen Suonenjoen pitäjän rautatieasemalle. - Näistä esimerkeistä
35992: Pörölönmäen kylään ja Suonenjoen- selvinnee, että liikenne tiellä on senlaa-
35993: Pieksämäen väliselle kantamaantielle. tuista, että se ei ole enää verrattavissa
35994: Tämä tie on nykyisin neljän eri kylätie- kylätiellä tapahtuvan liikenteeseen, eikä
35995: hoitokunnan kunnossapidettävänä ja sen mainitunlaista tietä voida vaatia yksityis-
35996: yhteinen pituus on 32 km. ten kylätieosakkaiden kunnossapidettä-
35997: Tämän tien kautta käy suorin maantie- väksi.
35998: yhteys kahden huomattavan tehdasseu- Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun-
35999: dun, nim. Varkauden ja Iisveden välillä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
36000: Suonenjoen ja Jäppilän kirkonkylät jää- toivomuksen,
36001: vät saman reitin varteen. Niinpä onkin
36002: tielle muodostunut varsin vilkas autolii- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36003: kenne ja m. m. linjalle Varkaus-Jäppilä siin Jäppilän ja Suonenjoen kun-
36004: -Suonenjoki on myönnetty kahdelle linja- nissa olevan Jäppilän-Hietakylän
36005: autolle kulkuluvat siitä huolimatta, että Suon.teen-PöröZänmäen kylätien val-
36006: sanotulla linjalla on 32 kilometriä yksi- tion hoitoon ottamiseksi.
36007: tyisten hoidossa olevaa kylätietä. Kun tie
36008: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
36009:
36010: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
36011: Viljam Sarjala. Paavo Karjalainen.
36012: Onni Mannila.
36013: 827
36014:
36015: XII,5s. - Toiv. al. N:o 395.
36016:
36017:
36018:
36019:
36020: Kinnunen y. m.: Kantalan-Naarajärven kylätien ottami-
36021: sesta valtion hoitoon.
36022:
36023:
36024: E d u s k u n n a ll e.
36025:
36026: Mikkelin--J>ieksämäen välisestä maan- puutavaran kuljetus tiellä sen molemmissa
36027: tiestä lähtee Kantalan aseman läheisyy- päissä oleville rautatieasemille sekä Hauki-
36028: destä n. s. Kantalan-Naarajärven !kylätie, vuoren sahalle on ollut varsin huomattava.
36029: joka johtaa Pieksämäen-Kangasniemen vä- Samoin maaliikenne Naarajärven lentoken-
36030: liselle maantielle Naarajärven pysäkin lä- tältä Mildrelin suuntaan käy myöskin koko-
36031: heisyydessä. Tien pituus on n. 20 km ja on naan tätä tietä pitkin.
36032: se rakennettu nykyaikaisten teknillisten oh- Kun tie näin ollen on muodostunut lii-
36033: jeitten mukaan ja on myöskin hyvässä kun- kenteensä puolesta täysin yleiseen maan-
36034: nossa. tiehen verrattavaksi tieksi, niin ei voida
36035: Tästä alkuaan !kyiätieksi rakennetusta enää vaatia, että se on paikallisten tieosruk-
36036: tiestä, j<ika on kahden valtion maantien kaiden, seutukunnan vähävaraisen pienvil-
36037: välinen yhdystie, sekä lisäksi Jyväskylän jelijäväestön kunnossapidettävä. Sen vuoksi
36038: -Pieksämäen rataosalla olevan Naarajär- kunnioittaen ehdotamme eduskunnan hy-
36039: ven pysäkin ja Mikkelin-Pieksämäen rata- väksyttäväksi toivomuksen,
36040: osalla olevan Kantalan aseman välinen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36041: suora yhdistävä tie, on muodostunut vuo- siin Kantalan-Naarajärven kylätien
36042: sien kuluessa suoranaista yleistä läpikulku- ottamiseksi yleiseksi valtion toimesta
36043: liikennettä palveleva maantie. Myöskin kunnossapidettäväksi maantieksi.
36044: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
36045:
36046: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
36047: Viljam Sarjala. Onni Mannila.
36048: 828
36049:
36050: Xll,59. - Toiv. al. N:o 396.
36051:
36052:
36053:
36054:
36055: Kinnunen y. m.: Kangaslammin kunnassa olevan H evanlah-
36056: den tien ottamisesta valtion hoitoon.
36057:
36058:
36059: E d u s k u n n a ll e.
36060:
36061: Reinävedeltä Savonlinnaan johtavalta kenne tiellä on jatkuvaa laatua, olisi mai-
36062: maantieltä erkanee Viljolahden kylän koh- nittu tie otettava yleisillä varoilla kunnos-
36063: dalta kylätie, joka johtaa Revonlahden ylei- sapidettäväksi maantieksi. Revonlahdessa
36064: selle laivalaiturille. Tämä tie tunnetaan on myös kauppa- y. m. liikkeitä, joille lii-
36065: Revonlahden tien nimellä ja on se n. 6 kenne käy mainittua tietä pitkin.
36066: km:n pituinen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
36067: Kun Revonlahdesta on muodostunut eri- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
36068: koisen huomattava puutavaran lastaus- vomuksen,
36069: paikka, johon puutavara suureHa osaltaan
36070: ajetaan mainittua Revonlahden tietä pit- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36071: kin, niin on tämä tie siten joutunut palve- siin Kangaslammin kunnassa olevan
36072: lemaan suurta yleistä liikennettä, tuottaen H evanlahden tien ottamiseksi ylei-
36073: tien kunnossapito täten kohtuuttomia kus- seksi valtion hoidossa olevaksi maan-
36074: tannuksia niille pientilallisille, jotka ovat tieksi.
36075: tien osakkaina. Kun 'tuollainen suuri lii-
36076: Relsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
36077:
36078: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
36079: Viljam Sarjala. Antti J. Rantamaa.
36080: Paavo Karjalainen.
36081: 829
36082:
36083: XII,ao. - Toiv. al. N:o 397.
36084:
36085:
36086:
36087:
36088: Kinnunen y. m.: Hietamäen-Paltasen kylätien ottamisesta
36089: valtion hoitOion.
36090:
36091:
36092: E d u s k u n n a 11 e.
36093:
36094: Pieksämäen-Kangasniemen välisestä nen Iinja-aUitoliikenne on tiellä, samoin eri
36095: mruruntiestä noin 10 kilometrin päässä Piek- puutavarayhtiöt !kuljettava-t vuosittain Pai-
36096: sämäeltä eroaa Hietamäen-Palrtasen kylä- tasen pysäkille tietä pitkin huomattavat
36097: tie, joika johtaa mainitusta valtion maan- määrät pUJUtavaraa.
36098: tiestä Paitasen rauiatiepysäJkille ja siitä Kun tämä tie mielestämme yleistä liiken-
36099: edelleen jo valtion hallussa olevaa tietä pit- nettä rpalvelevana tienä ja lisä:ksi täyttäen
36100: kin Pielksämäen-Jyväskylän väliselle ylei- nYJkyisen tielain 2 § :n V'aatimukset valtion
36101: selle maantielle. Tie on määrätty kylätienä hoitoon otettavista teistä, olisi otettava val-
36102: ikunnoosapidettäväksi v. 1931, sen pituus an tion välittömään hoitoon, niin ehdotamme
36103: 8. 7 k.m ja ~leveys 6 m. Tieosa;k%aita on 35, kunnioittaen eduskunnan hyväksy;ttävälksi
36104: joista SIUurrin osa pi,enviljelijöitä, joiden toivomuiksen,
36105: peltopini'a-a:la on 5 ha tai sen al1e. Valtion
36106: avustus tien 1kunno~pitämiseksi oli viime että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36107: vuonna 29,000: - . siin Pieksämäen pitäjässä olevan
36108: Kahden yleis-en maantien välisenä yhdys- H ietamäen-Paltasen kylätien otta-
36109: tienä 'On tiestä muodostunut yleistä liiken- miseksi yleiseksi valtion toimesta
36110: nettä 'palveleva kauttwkulkutie. Läpikulkui- kunnossapidettäväksi maantieksi.
36111: Helsingissä 26 päivänä heinäJlmuta 1948.
36112:
36113: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
36114: Viljam Sarjala. .Onni Mannila.
36115: 830
36116:
36117: Xll,61. - Toiv. al. N:o 398.
36118:
36119:
36120:
36121:
36122: Rantamaa y. m.: Puumalan kunnassa olevan Kaipaalan
36123: kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
36124:
36125:
36126: Eduskunnalle..
36127:
36128: Puumalan klunta on aikoinaan tehnyt esi- jokea, joitten lev·eys on vähäinen. Tien
36129: tyksen n. s. Kaipaalan kylätien ottamiseksi vaikutuspiirissä asuu tällä hetkellä n. 850
36130: valtion haltuun. Tämän tien päätekohdat henkilöä, ja on siinä metsiä, joista on saa-
36131: ovat n. 3 km:n ,päässä Puumalasta Sulka- tavissa puutavaraa viennin, teollisuuden ja
36132: valle johtavalla tiellä oleva Lampilan kylä yleisen iku1utuksen tarpeisiin, lähes 8,000 ha.
36133: ja Juvan kunnan Rantuun tie. Se tulisi Näitten kyläkuntien asukkaitten, ·jotka
36134: kulkemaan Lampilan-Miettulan-Huhti- näihin saakka :ovat saaneet olla ilman kun-
36135: maan ja Kaipaalan •kylien kautta päätyen nollisten kulkuyhteyksien suomia etuja, olo-
36136: suhteisiin tässä ehdotettu tie toisi käänteen-
36137: Rantuuseen, ja sen koko pituus .on n. 18 tkm.
36138: Tien vailwtuspiirissä on kaksi kansakou- tekevän parannuksen ja suuria helpotuksia.
36139: lua: Kaipaalan koulu, jossa on oppilaita Edellä selostettuun viitaten kunnioittaen
36140: 33, joiden koulumatkat ovat 0-7 km ja elhdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
36141: Harmaalan koulu, jossa on .oppilaita 57, muksen,
36142: joiden matkat 0-7 km. Tällä tiellä ei tu- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36143: lisi olemaan vesistöjen ylityksiä lukuun- siin Puumalan kunnan Kaipaalan
36144: ottamatta neljää sisämaan järvien välistä kylätien ottamiseksi valtion haltuun.
36145: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
36146:
36147: Antti J. Rantamaa. Onni Mannila.
36148: Viljam Sarjala. J. F. To~onen.
36149: 831
36150:
36151: XII,62. - Toiv. al. N:o 399.
36152:
36153:
36154:
36155:
36156: Rantamaa y. m.: Pieksuunlahden-Kyrsyän-Paatelan tien
36157: ottamisesta valtion hoitoon.
36158:
36159:
36160: E d u s k u n n a II e.
36161:
36162: Sulkavan kunnan Pieksuunlahden-Kyr- vistettu, ja tulee sinne lähivuosina raken-
36163: syän kylien kautta kulkee tie Juvan kun-· nettavaksi oma kansakoulu.
36164: nan Paatelan kylään ja on sen pituus noin Tiestä on sen osalle Pieksuunlahti-Kyr-
36165: 20 km. Se on suurimmaksi osaksi yksityi- syä jo vuonna 1939 anottu kylätiepäätöstä,
36166: sen tilustien luontoista, mutta vilkkaan käy- mutta asia on edelleen vireillä. Osaa Män-
36167: tön vuoksi sitä on ollut pakko jotenkin kuu- tynen-Kyrsyä on kyläläisten yhteisvoimin
36168: nostella ja pitää auki, vaikka peruskorjauk- hoidettu kylätienluontoisena, vaikkei viral-
36169: set ja muu varsinainen tien rakentamistyö lista päätöstä asiassa olekaan. Muu osa
36170: on jäänyt suurimmalta osalta niitten kus- tiestä on Sulkavan kunnassa ollut pelkäs-
36171: tannusten suuruuden tähden suorittamatta. tään yksityisten tilustienä hoidettavana, ja
36172: Jos tie nykyisessä kunnossaan otettaisiin on tien vilkkaan käytön vuoksi sen rakenta-
36173: valtion haltuun merkitsisi se ratkaisevaa minen ja teko muodostunut suureksi rasi-
36174: parannusta sen vaikutuspiirissä asuvalle tukseksi, onpa sen jatkuva kunnossapito
36175: väestölle. Tie tulisi yhdistämään Sulkavan, osoittautunut ylivoimaiseksikin.
36176: Juvan ja Puumalan kunnat toisiinsa, minkä Tiellä ei tulisi arvion mukaan olemaan
36177: lisäksi se toimisi yhdystienä valtamaantei- suurempia oikaisuja, eikä Mäntysenkylässä
36178: den Puumala-Sulkava, Juva-Sulkava ja sijaitsevan Tervaharjunmäen leikkauskaan
36179: Juva-Savonlinna välillä sekä yhdistäisi välttämättä tulisi toimitettavaksi, sillä se
36180: Sulkavan kunnan tien Kyrsyän kylän koh- voidaan sopivasti ja vä;hin kustannuksin si-
36181: dalla tieverkostoon. Tietä tulevat vakitui- vuuttaa ja siten tie tällä kohtaa saadaan
36182: sesti käyttämään Sulkavan kuntaan kuulu- oikaistuksi. Tie ylittää seuraavat kapeat,
36183: vien Hasulan, Kammolan, Koskutjärven, vain noin 5 metrin levyiset joet: Pitkän-
36184: Kyrsyän, Mäntysen ja Pull~kilan kylien ja kosken, Kyrsyän ja Kissakosken joet, joissa
36185: Juvan kuntaan kuuluvien Kiiskilän, Paa- Kyrsyänjoen yli on kunnossaoleva silta,
36186: telan ja Ritomäen kylien asukkaat, yh- kun taas toiset ovat varsin heikot. Tien
36187: teensä noin 125 taloutta ja noin 800 hen- vaikutuspiirissä ja sen varressa sijaitsee
36188: kilöä. Lisäksi on tien välittömässä yhtey- kaksi yleistä mylly- ja sahalaitosta, joita
36189: dessä maanhankintalain mukaan muodoste- paikkakuntalaiset käyttävät jauhatustensa
36190: tut 22 tilaa, joilta valtion kustannuksella ja sahaustensa toimittamisessa.
36191: on rakennettu tilustiet tälle tielle vaihdel- Kun mainitulla tiellä täten on yleistä
36192: len niiden pituus 0. 5-4 km. Kaikkiaan merkitystä eri kuntien ja valtateiden yh-
36193: kuuluu tien vaikutuspiiriin noin 15,000 dyssiteenä ja kauttakulkuväylänä sekä
36194: hehtaaria maata. Siitä on valtiolla, useilla erittäin huomattava paikallinen merkitys,
36195: yhtiöillä ja yksityisillä laajoja metsäalueita, minkä lisäksi on muistettava se seikka, että
36196: joilta puutavaraa toimitetaan Saimaan ran- valtion :varoilla on mainituilta siirtoväen
36197: taan, nykyisin Sulkavan kirkonkylässä ole- tiloilta rakennettu tiet tälle nykyisin oi-
36198: ville lastauspaikoille, mutta tämän tien keastaan ei kenenkään hoidossa olevalle
36199: kautta voitaisiin puutavara kuljettaa Piek- tielle, ja kun sekä Sulkavan kunnalle, jolla
36200: suunlahdelle, jolloin ajomatkat lyhenisivät jo ennestään on kunnan teitä hoidossaan
36201: aina 14 kilometrillä. Edelleen on tien vai- viideWi:kymmentä kilometriä, että paikka-
36202: kutuspiirissä nykyisin 3 kansakoulua: Paa- kuntalaisille tien vaikutuspiirissä, jotka ve-
36203: telassa, Kammolassa ja :M:äntysellä, minkä ronmaksajina suorittavat Sulkavan kun-
36204: lisäksi Kaskutjärven koulupiiri on jo vah- nassa noin 10% kunnan veroista, tuottaisi
36205: 832 XII,62. - Pieksuunlahden~Paatelan tie.
36206:
36207:
36208: ylivoimaisia rasituksia tien ottaminen kun- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36209: nan- tai kylätieksi, olisi kohtuullista että siin Sulkavan ja Juvan kuntien vä-
36210: tie nykyisessä kunnossaan otettaisiin val- lillä olevan Pieksuunlahden-Kyr-
36211: tion haltuun. syän-Paatelan maantien ottamiseksi
36212: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- valtion haltuun.
36213: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36214: vomuksen,
36215: Helsingissä 30 päivänä heinwkuuta 1948.
36216:
36217: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen.
36218: Viljam Sarjala. Aino Luostarinen.
36219: Edvard Pesonen. Onni Mannila.
36220: Irma Hamara.
36221: XII,a3. - Toiv. al. N: o 400.
36222:
36223:
36224:
36225:
36226: Kinnunen y. m.: KiiskiUin kylätien ja sen jatkon Kyrsyän
36227: kunnantien ottamisesta valtion hoitoon.
36228:
36229:
36230: E d u s kun n a ll e.
36231:
36232: Juvan-Savonlinnan välisestä maantiestä, Tien vaikutuspiirissä sijaitsee myöSkin
36233: n. 6 km Juvan kirkonkylästä, alkaa n. s. näiden seutujen ainoa vehnämylly ja moo
36234: Kiiskiiän kylätie, joka yhtyy Sulkavan kun- ajanmukainen myllylaitos, jota käyttävät
36235: nan rajalla Sulkavan kiclronkylään johta- suuri osa Juvan kuntalaisia ja huomatta-
36236: vaan Kyrsyän kunnantiehen. Tien pituus vassa määrin myös ympäristökuntien asuk-
36237: on Juvan kunnan puolella n. 12 km ja kaat. Lisäksi suunnitellaan parhaillaan
36238: Sulkavan kunnan puolella n. 18 km. Tämä tien vaikutuspiiriin Sourulle ajanmukaista
36239: Juvan kunnan puolella oleva Kiiskiiän ky- sahalaitosta ja huonekalutehdasta.
36240: lätie ja sen jatkona Sulkavan kunnan puo- Kiiskiiän kylätien kunnossapitovelvollisia
36241: lella oleva Kyrsyän kunnantie muodosta- tieosakkaita on 72, enimmäkseen vähävarai-
36242: vat yhden kokonaisuuden. sia pienviljelijöitä. Tieyksikkömaksu v. 1947
36243: Kiiskiiän kylätie on jo vuosikymmenet oli 100 mk. Valtionapu oli samana vuonna
36244: ollut kauttakulkutienä ja lyhimpänä tienä vain 17,000 mk. Tien kunnossapito käy
36245: Juvan ja Sulkavan kirkonkylien välillä. tieosakkaille varsin raskaaksi ja kohtuutto-
36246: Tien aikaisempaa merkitystä todistaa m. m. maksi, eikä voida vaatia, että tällainen
36247: sekin, että aikoinaan oli tämän tien var- suoranainen läpikulkutie on yksityisten tien
36248: rella majatalokin Veijalanm&ellä. - Nyikyi- · varrella asuvien jatkuvasti kunnossapidet-
36249: sin on kauttalrulkuliikenne tiellä jatkuvasti tävä. Siksi olisikin tämä tie mitä kiireim-
36250: lisääntynyt, niinpä esim. linja-autoliikenne miten otettava valtion välittömään hoitoon.
36251: on tiellä ollut jo vuodesta 1938 lähtien, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
36252: Iiikennöiden nyt kaksi vuoroa päivässä ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
36253: kumpaankin suuntaan. - Kun tie kuJkee toivomuksen, ·
36254: metsärikkaiden seutujen halki, on luonnol-
36255: lista, että myös puutavaran ajo tulee en- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36256: tistä laajempanakin jatkumaan. Jo näinä siin Juvan kunnassa olevan Kiiskt'län
36257: vuosinakin on m. m. Å. Ahlström Oy :n kylätien ja sen jatkona Sulkavmt.
36258: vuotuinen puutavaran kuljetus tällä tiellä kunnan puolella olevan Kyrsyän
36259: ollut esim. vanerikoivutukkeja n. 72,000 j3 kunnantien ottamiseksi yleiseksi, val-
36260: sekä pinotavaraa n. 5,000 kuutiometriä. tion toimesta kunnossapidettäväksi
36261: Enso-Gutzeit taas on vuosittain kuljettanut maan tieksi.
36262: n. 4,000-5,000 kuutiometriä pinotavaraa
36263: j. n.e.
36264: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
36265:
36266: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
36267: Viljam Sarjaia. Antti J. Rantamaa.
36268: Paavo Karjalainen.
36269:
36270:
36271:
36272:
36273: <JH/48 105
36274: 834
36275:
36276: XII,64. - Toiv. al. N:o 401.
36277:
36278:
36279:
36280:
36281: Rantamaa y.m.: Jwvan kunnassa olevan Nääringi'llr-Hyö-
36282: tyyn kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
36283:
36284:
36285: E d u s k u n n a 11 e.
36286:
36287: Juvan pitäjässä oleva Nääringin-Hyö- Puutavaraa ajetaan mainitulla tiellä Kal-
36288: tyyn kylätie alkaa Juvan-Mikkelin valta- vitsan asemalle sekä Mikkelin kaupunkiin.
36289: maantiestä ja päättyy Mikkelin pitäjän ra- Esim. vuoden 1947 aikana ilmoittivat puu-
36290: jaan. Juvan kunnan puolella on mainittua tavarayhtiöt ajaneensa puutavaraa yli
36291: tietä 20.4 km ja Mikkelin kunnan puolella 21,000 ms, mistä luvusta puuttuvat metsän-
36292: noin 3 km, joten kokonaispituus on 23.4 km, omistajien tekemien hankintakauppojen
36293: ja yhtyy se Kalvitsan-Narilan valtamaan- puutavaramäärät Mainitusta tiestä haa-
36294: tiehen, j.osta yhtymäkohdasta Kalvitsan ase- rautuu vielä 8 km pitkä Pohjois-Nääringin
36295: malle on vilkas liikenne. Koko tien pituu- !kylätie sekä Niemin kylätie, jonka pituus
36296: della on vain 3 pikku siltaa, joitten vesiaukot Qn 5.5 km.
36297: on korkeintaan 1.2 m levyiset. Tien vaiku- Tämä tie on 4-4.5 metrin levyinen ja
36298: tuspiirissä on sellaisia asukkaita Juvan kun- joltisessakin liikennöitävässä kunnossa,
36299: nan puolella 167, joilla peltopinta-ala on mutta peruskorjauksiin eivät tien ()Sakkaat
36300: alle 10 hehtaaria, yli 20 hehtaarin viljeli- pysty. Vuotuiset kunnossapitokustannukset
36301: jöitä on vain yksi ja 10-20 hehtaarin vil- ovat olleet siinä 295,000 markkaa, mutta
36302: jelijöitä 3, joten asutus on vähävaraisten kohonnevat nyt huomattavasti siitä yli.
36303: pienviljelijöitten muodostama. Kaikkien Valtionavustusta on saatu 75,000 markkaa,
36304: näiden yhteinen viljelty pinta-ala on 1,382 joten ne eivät peitä puQltakaan kustannuk-
36305: hehtaaria. Metsämaata on tien vaikutus- sista.
36306: piirissä seuraavasti: Enso-Gutzeit Oy:llä Edellä olevaan viitaten kunniQittaen eh-
36307: 1,140 hehtaaria, Kaukas Fabrik Ab: llä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36308: 279 ha ja metsähallituksella 200 ha, minkä vomuksen,
36309: lisäksi yksityisillä on ()ffiat metsäpalstansa.
36310: Nykyisten aut()kuljetusten aikana ovat luon- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36311: nollisesti paljon laajemmatkin alueet las- siin Juvan kunnassa olevan Nää-
36312: kettava tien vaikutuspiiriin kuuluviksi. ringi'llr-H yötyyn kylätien ottami-
36313: Kaikkiaan asuu tien vaikutuspiirissä tätä seksi sen nykyisessä kunnossa .valtion
36314: nykyä noin 1,700 henkilöä, ja sen varrella haltuun.
36315: on 3 kansakoulua, joissa oppilaita kaik-
36316: kiaan 198.
36317: Hllsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
36318:
36319: Antti J. Rantamaa. Toivo B. Kinnunen.
36320: Viljam Sarja,a. Aino Luostarinen.
36321: Edvard Pesonen. Onni Mannila.
36322: Irma. Bamara..
36323: 836.
36324:
36325: XII,65. - Toiv. al. N:o 402.
36326:
36327:
36328:
36329:
36330: Rantamaa y. m.: Juvan kunnassa olevan Kaislajärven-
36331: Rantuun yhdystien ottamisesta valtion hoitoon.
36332:
36333:
36334: Eduskunnalle.
36335:
36336: Vuodesta 1947 on Juvan kunnassa oleva tuun ottaminen heti sen tänä .syksynä val-
36337: Kaislajärven-Rantuun yhdistys ollut ra- mistuttua erittäin tarpeellista, koska se
36338: kenteilla ja valmistuu se tämän vuoden yhdistää kokonaisen tieverkoston laajat
36339: syyspuolella. Sen pituus on 3.s km., ja se haarautumat toisiinsa ja siten palvelee mo-
36340: lähtee Kaislajärven kylätiestä ja päättyy nia sekä yksityisiä että yleisiä etuja.
36341: Rantuun kylätiehen Risulahden myllyn Juvan kunnalla ja sen asukkailla, jotka
36342: kohdalla. Kun ·tie valmistuu, voi näitten ovat pääasiassa vähävaraista pienviljelijä-·
36343: metsärikkaitten seutujen puutavarankulje- väkeä on sen poikkeuksellisen laajuuden
36344: tus suuntautua Saimaan vesistön varrella vuoksi paljon menoja ja kuluja liikenney-
36345: olevaan Otamon lastauspaikkaan. Tähän teyksien vuoksi, joten olisi sekä tarpeellista: ·
36346: saakka on kuljetus pitänyt suunnata pit- että kohtuullista, että nyt esittämissämme
36347: kää kiertotietä aina Sulkavan kirkolle .tiealoitteissa olevat viisi eri kylätietä:
36348: asti, minne kertyy matkaa aina 30: een Rantuun, Levänomaisten, Soiniemen, Kais-
36349: km:iin. Maidonkuljetus näistä laajoista lajärven ja Kaislajärven-Rantuun kylä-
36350: kyläkunnista saadaan niinikään järjesty- tiet kaikki otettaisiin valtion haltuun, jo-
36351: mään jatkuvaa reittiä käyttäen Kaislajär- ten kunnioittaen ehdotamme eduskunnan
36352: ven ja Soiniemen kyläteiden varsilta. Jopa hyväksyttäväksi toivomuksen,
36353: on linja-auton liikennelupa jo valmiiksi
36354: haettu ja saatu, kunhan tie ehtii valmistua. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36355: Juvan väkiluvultaan suuressa ja pinta- siin Juvan kunnassa olevan Kaisla-·
36356: alaltaan erittäin laaja.ssa kunua:-iBa olevista järven-Rantuun yhdystien ottam.i-
36357: monista kyläteistä olisi tämän yaltion hal- seksi valtion haltuun.
36358: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
36359:
36360: Antti J. Rantamaa. Viljam Sarja!a.
36361: ·Toivo B. Kinnunen. Onni Mannila.
36362: Aino Luostarinen.
36363: XD,66.- Toiv. a.l. N:o 403.
36364:
36365:
36366:
36367:
36368: &a.utuaa& y. & : Jvv" kunnassa olevan Levänomaisten
36369: kylätietl ott«mi&esta valtion hoitoon.
36370:
36371:
36372: Eduskunnalle.
36373:
36374: Juvan :kunnassa olevaan vilkkaasti liiken- toista uudistilaa. Ajok31Uten.a 1946/1947
36375: nöityyn Rantuun kylätiehen liittyy välittö- ajettiin sen varteen puutavaraa 20,000 ms,
36376: mli5ti Levänomaisten kylätie. Se rakennet- ja se muodootaa suorimman yhteyden Etelä-
36377: tiin kokonaan uudestaan v. 1936. Sen pi- Juvalta Mikkelin kaupunkiin. Tämän tien
36378: tuus on n. 10 km, ja sen kunnossapitovel- jatkuvan kunnossapitämisen vuoksi kun-
36379: vollisia on vain 45, joten rasitus .on heille, nil()ittaen ehdotamme, että eduskunta ib.y:v.äk-
36380: v&hävaraisille pienviljelijöille, hyvin tun- syisi t:oivoonuks(m,
36381: tuva. Tie alkaa Hatsolan-Kolkanrannan
36382: valtatiestä ja yhdistää mainitun tien että haUitus ryhtyisi toimenpitei-
36383: Juvan-Sulkavan maantiestä Saimaan ran- siin Juvan kunnassa olevan LevWn,-
36384: taan johtavaan Rantuun kylätiehen. Sen omaisten kylätien ottamiseksi valtiotl
36385: vaikutuspiiriin ja varteen on asutett.u, viisi- haltuun.
36386: Helsingissä elokuun 2 päivänä 1948.
36387: '
36388: Antti J. Rantamaa. Viljam Sarjal11..
36389: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
36390: Aino Luostarinen.
36391: Xll,67. - Toiv. aJ. N:o 404.
36392:
36393:
36394:
36395:
36396: Rantamaa y. m.: JUVa$ kunnassa olevan Rantuun kylätien
36397: ottamisesta ·valttt>n hoitoon,
36398:
36399:
36400: E d u s k u n n a ll e.
36401:
36402: Juvan kunnan Järvenpään kylän koh- kaksi ja sahoja kolme. Tämän tien lähi:c
36403: dalta lähtee Juvan-Puumalan valtamaan- kylät ovat voimaperäisesti asuttuja, ja lii-
36404: tiestä Rantuun kylätie, joka yhtyy Puu- kennöi sitä linja-auto tihein vuoroin, mutta~
36405: malan kunnan Kaipaalan kylätiehen. Sen tien jatkuva kunnossapito vaatisi sen otta~
36406: pituus on 24.2 km., ja sen vaikutuspiirissä mista valtion haltuun, joten kunnioittaen
36407: on n. 3,000 asukasta sekä seuraavat kansa- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
36408: 'koulut: Kankaankylän kansakoulu, jossa toivomuksen,
36409: oppilaita 48, sekä Koikkalan, jossa op-
36410: pilaita 107, Viisalanmäen, jossa opp. 54 että hallitus ryhtyisl toimenpitei-
36411: ja Pihlajasalon, jossa 32 oppilasta. Metsää siin Juvan kunnassa olevan Rantuun
36412: on vaikutuspiirissä n. 20,000 ha ja myllyjä kylätien ottamiseksi valtion haltuun.
36413: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
36414:
36415: Antti J. Rantamaa. Viljam Sarja!a.
36416: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
36417: Aino Luostarinen.
36418: 838
36419:
36420: XII,6s.- Toiv. a.l. N:o 405.
36421:
36422:
36423:
36424:
36425: Rantamaa y. m.: Juvan kunnassa olevan Soiniemen kylä-
36426: tien ottamisesta valtion hoitoon.
36427:
36428:
36429: E d u s k u n n a 11 e.
36430:
36431: Juvan kunnan Soiniemen kylätie alkaa oppilaita 118 ja Soiniemen koulu, jossa
36432: Juvan-Puumalan valtionmaantiestä Lau- oppilaita 61. Tien jatkuvan kunnossa pitä-
36433: tealan kylän kohdalta ja päättyy Hietajär- misen vuoksi kunnioittaen ehdotamme edus-
36434: ven kylään Soiniemen myllyn kohdalla (jat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36435: kuen Kaislajärven kylätienä). Sen pituus on
36436: 9. 6 km., ja sen vaikutuspiirissä on asuk- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36437: kaita n. 1,000 henkeä, metsää, josta saa- siin Juvan kunnassa olevan Soinie-
36438: daan. puutavaraa teollisuuden, viennin ja men kylätien oUamiseksi valtion
36439: yleisen kulutuksen tarpeisiin, n. 6,000 ha haltuun. ·
36440: sekä Lautealan kansakoulu, jossa nykyään
36441: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
36442:
36443: Antti J. Rantamaa. Viljam Sarjala.
36444: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
36445: Aino Luostarinen.
36446: 889
36447:
36448: XII,69. - Toiv. al. N:o 406.
36449:
36450:
36451:
36452:
36453: Rantamaa y. m.: Juvan kunnassa olevan Kaislajärven kylä-
36454: tien ottamisesta valtion hoitoon.
36455:
36456:
36457: E d u s k u n n a II e.
36458:
36459: Juvan kunnassa oleva Kaislajärven kylä- Tien jatkuvan kunnossa pitämisen vuoksi
36460: tie liittyy välittömästi Soiniemen kylätie- kunnioittaen ehdotamme eduskunnan pää- -
36461: hen. Se alkaa siitä ja päättyy Puumalan tettäväksi toivomuksen,
36462: kunnan rajaan Harmaalan kylässä, mistä
36463: olisi tehtävä tietä n. 3 km, jotta saataisiin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36464: autokelpoinen läpikulkuyhteys Puumalan siin Juvan kunnassa olevan Kaisla-
36465: Kaipaalan kylätiehen ja edelleen Puumalan järven kylätien ottamiseksi valtion
36466: kirkiolle. Tien pituus on 12.6 km, ja sen haltuun.
36467: vaikutuspiirissä on metsää n. 7-8,000 iha.
36468: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
36469:
36470: Antti J. Rantamaa. Viljam Sarjala.
36471: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
36472: Aino Luostarinen.
36473: 840
36474:
36475: XTI,7o. - Toiv. al. N:o 407.
36476:
36477:
36478:
36479:
36480: Miikki y. m.: Jwueno'lt kunnassa olevan n. s. Vesikkolan
36481: kunnantien ottamisesta valtion hoitoon.
36482:
36483:
36484: E d u s k: u n n a 11 e.
36485:
36486: Valtakunnan rajan uudesta järjestelystä on tullut entistä suurempi liikenne, eikä
36487: johtui, että uudella rajaseudulla oleva tie- se Joutsenon kunnan hoidossa pysy sellai-
36488: verkosto useissa ilrohdin hyvin pahasti rik- sessa kunnossa, että se vastaisi maantielle
36489: koutui, eikä voi enää tyydyttää paikka- asetettavia vaatimuksia, sillä Joutsenon
36490: kuntansa liikennettä siinä määrin kun ai- kunnalla ei ·ole tähän tarkoitukseen sopivaa
36491: kaisemmin ja kun n. k. silvottuja kuntia kalustoa, kuten tiekarhuja y. m. Olemme-
36492: useita lakkautettiin sekä alueet liitettiin kin sen vuoksi sitä mieltä, että edellämai-
36493: toisiin kuntiin, joutuivat kylät useissa koh- nittu tie olisi otettava valtion tieksi.
36494: din sellaisten taipaleiden taa:kse ettei näillä Talviaumuksen kannalta olisi myös vält-
36495: ole suoraa yhteyttä kuntiensa keslruksiin ja tämätöntä, että tie olisi valtion hoidossa
36496: liikepaikoille, minkä vuoksi rajaseudun tie- sillä Imatran kauppala auraa tien vain
36497: verkoston kehittämis~ksi olisi nopeasti ryh- kauppalan rajalle asti ja kun valtion ha:l-
36498: dyttävä toimenpiteisiin. lussa oleva tieosa on vain 3.5 km, niin sinne
36499: Kymen läänissä olevasta Jäiisken kun- ei yksistään kannata auraa kustantaa, eikä
36500: nasta jäi vain pieni osa Suomen puolelle, J•outsenon kunta ollenkaan huolehdi aurauk-
36501: minkä vuoksi se tämän vuoden alussa lak- sesta, joten liikenne täytyy talven ajaksi
36502: kautettiin ja osa liitettiin.vastaperustettuun kokonaan keskeyttää.
36503: Imatran kauprpalaan sekä osa Joutsenon Kun edellänutinittu Vesikkolan kunnan-
36504: kuntaan. Joutsenon kuntaan liitetty a1ue tie siis on yhdystie Joutsenon kirkonseudun-
36505: sijaitsee valtakunnan rajalla, entisen Imat- ja Kummanpohjan y. m. rajaseutukylien
36506: ran-Viipurin tien varrella ja on täältä sekä Imatran kauppalan välillä niin olisi
36507: hyvä yhteys Imatralle, mutta JoU>tsenoon se valtion tienä pidettävä kunnossa ja sen
36508: on lyhin matka Joutsenon kunnan raken- vuoksi ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
36509: tamaa ja kunnossapitämää n. k. Vesikkolan päätettäväksi toivomuksen,
36510: kunnantietä pitkin. Tämä tie on noin
36511: 13 km pitkä ja nykyisin sellaisessa kunnossa, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36512: että sitä kautta on järjestetty m. m. linja- siin Joutsenon kunnassa olevan n. k.
36513: / autoliikenne Imatralta Jl()utsenon kirkolle V esikkolan kunnantien ottam..iseksi
36514: ja ajetaan puutavaraa Joutsenon asemalle. valtion haltuun.
36515: Muuttuneista oloista johtuu, että tälle tielle
36516: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
36517:
36518: Matti Miikki. Väinö Okko.
36519: 841
36520:
36521: Xll,11. - Toiv. al. N:o 408.
36522:
36523:
36524:
36525:
36526: Rantamaa y. m.: Mä'lltyharjun kunnassa olevan Mouhun.
36527: kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
36528:
36529:
36530: E d u s k u n n a 11 e.
36531:
36532: Mouhun tie Mäntyharjun kunnassa ra- Puutavaraa lastattiin Mouhun pysäkiltä
36533: kennettiin vuonna 1916, ja johtui sen ra- esimerkiksi touko-syyskuun aikana vuonna
36534: kentaminen paikkakuntalaisten kauan tun- 1947 yli 2,000 tonnia. Mäntyharjun-Jaa-
36535: temasta kipeästä tarpeesta. Mainittu tie lan tien puoleisia kuljetuksia ei voida nu-
36536: nimittäin on tärkeä yhdysside toisaalta V al- meroilla aivan tarkoin osoittaa, koska sieltä
36537: kealan kunnan puoleisiin kyläteihin ja Voi- kuljetetut puutavarat lastataan Mäntyhar-
36538: kosken asemalle sekä Mäntyharjun puolella jun asemalla, jonne taas tulee erilaista puu-
36539: se yhtyy noin 2 kilometrin päässä kirkon- tavaraa monelta eri suunnalta, mutta hyvin
36540: kylästä valtion hoidossa olevaan Mänty- todennäköistä on, että Mäntyharjun ase-
36541: harjun-Jaalan maantiehen. malla kuormataan tämänkin suunnan puu-
36542: Mouhun tie on 13.a kilometriä pitkä ja tavaraa jonkin verran enemmän kuin Mou-
36543: nykyään varsin huonossa kunnossa. Kun hun pysäkillä. Jo näistäkin tiedoista ha-
36544: rautatiepysäkkien menestyksellinen .toiminta vaitaan, että tämän tien tarve ja käyttö ei
36545: edellyttää, että niillä on hyvät maantie- ole vähäinen.
36546: yhteydet lähiseutujen kyliin ja vesistöihin, Valtion hoitoon joutuvan tien vaikutus-
36547: ei tämä tie tässä suhteessa voi vastata tar- piiriin tulisi kuulumaan lisäksi yksi kansa-
36548: koitustaan. Tie sivuaa monin paikoin n. s. koulu, jossa tätä tietä käyttäviä oppilaita
36549: Mäntyharjun reittiä, jota myöten ja jonka on kolmattakymmentä, maatiloja on tien
36550: takaa kuljetetaan vuosittain hyvin suuret vaikutuspiirissä 35, asutustiloja 25 sekä 5
36551: määrät erilaista puutavaraa tämän ·tien var- siirtolaisen uudisviljelykset. Näissä on yh-
36552: teen, mistä se on kesäisin kuljetettava teensä tällä hetkellä asukkaita noin alun
36553: autoilla Mouhun pysiikille. Tien nykyinen 400. Tien vaikutuspiirissä on lisäksi met-
36554: varsin heikko kunto vaikeuttaa tätä liiken- siä, joista saadaan puutavaraa teollisuuden,
36555: nettä, eikä paikkakuntalaisten velvollisuuk- viennin ja yleisen kulutuksen tarpeisiin,.
36556: siin voitane laskeakaan tämän tien kunnos- noin 6,000 hehtaaria ja viljeltyä maata
36557: tamista, tien, josta ei ole suoranaista etua , vajaa 300 hehtaaria. Mainittakoon vielä,
36558: heille vaan valtiolle ja suurten puutavara- että kyseisellä tieosuudella on 30 rumpua
36559: yhtiöiden liikkeenharjoittamiselle. Samoin ja pienempää siltaa sekä 3 soranotto-
36560: on Mäntyharjun-Jaalan tielle johtavan paikkaa.
36561: osan laita. Sielläkin on valtiolla ja suurilla Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
36562: yhtiöillä paljon puutavarankuljetuksia, dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36563: jotka vaatisivat paremman kuljetustien vomuksen,
36564: kuin mitä heikko kylätie voi tarjota. Tämän että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36565: vuoksi Mouhun tien kunnostaminen ja hal- siin Mäntyharjun kunMSSa olevan.
36566: lussapito kuuluukin lähinnä valtiolle eikä Mouhun tien ottamiseksi valti01l. hal-
36567: yksityisille tilallisille. tuun.
36568: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
36569:
36570: Antti J. Ra.ntama.a. Toivo H. Kinnunen.
36571: Viljam Sarjala. Aino Luostarinen.
36572: Edvard Pesonen. Onni Mannila.
36573: Irma Hamara.
36574:
36575: 1144/48 100
36576: 842
36577:
36578: XD,12.- Toiv. a.l. N:o 409.
36579:
36580:
36581:
36582:
36583: Tiainen y. m.: Saaren Maironiemestä Parikkal(Jfl, Kangas-
36584: kylään Jaktav(Jfl, tien ottamisesta valtion hoitoon.
36585:
36586:
36587: E d u s k U. n n a 11 e.
36588:
36589: Saaren kunnan Maironiemen kylästä joh- västi ilmi, kuinka tärkeä se on yleiselle
36590: tava tie Saaren kirklon, Pitkäpo.hjan, Rasva- liikenteelle. Parikkalan ja Saaren kirkko-
36591: niemen, Joensuun y. m. kylien kautta Parik- jen välisenä yhdystienä on sillä myös oma
36592: kalan Kangaskylään on aikoinaan raken- merkityksensä. Ei enää monessa paikassa
36593: nettu kylätienä, mutta on HJ30-luvulla Suomea liene havaittavissa sitä, että Jdrkko
36594: otettu kunnan hoitoon, Saaren kunnan olisi lrnnnan hoidossa olevan tien varressa,
36595: alueella oleva Saaren ja Parikkalan kunnan kuten on asia Saaren kunnassa.
36596: alueella oleva Parikkalan kunnan hoitoon. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
36597: Rajan siirtymisen johdosta on tie tullut kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
36598: huomattavasti enemmän liikennöidyksi kuin vomuksen,
36599: aikaisemmin. M. m. tapahtuu liikenne kol- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36600: melle rajavartioston vartiolle, rajalle sekä siin Saaren Maironiemestä Saaren
36601: rajansuunnassa tällä alueella tätä tietä kirkon, Pitkäpohjan, Rasvaniemen,
36602: pitkin lisäten no.rmaalista tien käyttöä. Joensuun y. m. kylien kautta Parik-
36603: Erikoisen kovan rasituksen alaisena oli kalan Kangaskylään johtavan tien
36604: tie sodan aikana ja silloin tuli myös sel- ottamiseksi valtion hoitoon.
36605: Helsingissä 30 ;päivänä heinäkuuta 1948.
36606:
36607: Dmari Tiainen. Johannes Virolainen.
36608: Matti Miikki. Toivo Ikonen.
36609: 843
36610:
36611: XU,1a. - Toiv. al. N:o 410.
36612:
36613:
36614:
36615:
36616: Sarjala y. m.: Seppälän-Synsiön-Hyyrylän kylätien otta-
36617: misesta valtion hoitoon.
36618:
36619:
36620: E d u s k u n n a ll e.
36621:
36622: Kangasniemen-Jyväskylän maantieltä, Liikenteen suuruutta osoittaa myöskin se,
36623: 4 ik.m. Kangasniemen kirkolta, eroaa Hanka- että tiellä liikennöi säännöllisesti joka päivä
36624: salmen asemalle Seppälän-Synsiön-Hyy- 2 linja-autoa. Puun kuljetuksen Hanka-
36625: rylän kylätie. Tämä tie, jonka pituus Kan- salmen puoleisessa osassa arvellaan olleen
36626: gasniemen kunnan puolella on 27 km ja näinä vuosina n. 30--40,000 m3 vuosittain
36627: Hankasalmen kunnan puolella 12 km, on ja Kangasniemen puolella n. 15-20,000 ms.
36628: viime vuosina kehittynyt erittäin paljon Tien käyttäjien luku tulee edelleen lisään-
36629: liikennöitäväksi maantieksi. Erikoisesti on tymään hlll()mattavasti uusien tilojen muo-
36630: liikenne suurentunut sen takia, että Rauta- dostamisen kautta tien lähelle tai vaikutus-
36631: tiehallituksen Puutavaratoimisto on hankki- piiriin.
36632: nut sahalaitoksen Hankasalmen aseman Tien n: o on M II 83 ja tieluokka III a.
36633: vierelle ja on mainittu saha kohdistanut Kuten edelläolevasta on jo käynyt sel-
36634: suurimman osan puutavaraostoistaan sano- ville, on Seppälän-Synsiön-Hyyrylän ky-
36635: tun kylätien helposti liikennöitävässä vai- lätie Kangasniemen kunnassa, joka jatkuu
36636: kutuspiirissä. Ostot ovat ulottuneet sahalta Rutakosken-Hankasalmen kylätienä Han-
36637: n. 20--25 km:n päähän ja ovat ne käsittä- kasalmen kunnassa, tullut viimeisinä vuo-
36638: neet kymmeniä tlllhansia runkoja vuosit- sina sangen runsaasti liikennöitäväksi kaut-
36639: tain. J\:Iyös on tien käyttöä suuresti lisän- takulkutieksi, jolla ei enää voi olla varsi-
36640: nyt pol-ttopuiden maantiekuljetuksen yleis- naista kylätien loonnetta. Tämän vuoksi
36641: tyminen rautateiden varsiin. Kyseeiliseen ovat sanotun kylätien osakkaat, jotka valta-
36642: kylätiehen yhtyy ainakin seuraavat sivu- osaltaan ovat heikkovaraisia pientilallisia,
36643: tiet: Tiiholan kylätie, Jatkolan-Huhti- joutuneet kohtuuttoman tierasituksen alai-
36644: mäen kylätie, Oralan-tJkonniemen kylätie, siksi. Edellä mainittuun viitaten ehdo-
36645: Kuikkalahden kylätie, Hankasalmen-Koit- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
36646: tilan kylätie ja Tahkomäen-Rankasalmen väksi toivomuksen,
36647: tie. Näin tulee puheena oleva kylätie palve- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36648: lemaan kauttakulkutienä hyvin suurta osaa siin Kangasniemen ja Hankasalmen
36649: pitäjää, jota osoittaa m. m. se, että tie- kunnissa olevan Seppälän-Synsiön
36650: osakasten luku Kangasniemen kunnan osalla -Hyyrylän kylätien ottamiseksi
36651: on 81 ja Hankasalmen kunnan p!Uolella · yleiseksi valtion hoidossa olevaksi
36652: n. 30. maan tieksi.
36653: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
36654:
36655: Viljam Sarjala. Eino Laitinen.
36656: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
36657: Tahvo Rönkkö. Antti J. Rantamaa.
36658: Aino Luostarinen.
36659: 844
36660:
36661: XII,74. - Toiv. al. N:o 411.
36662:
36663:
36664:
36665:
36666: Vilhula. y. m.: Multian pitäjässä olevan kahden kylätien
36667: ottamisesta valtion hoitoon.
36668:
36669:
36670: E d u s k u n n a 11 e.
36671:
36672: Kyläteiden kunnossapito tuottaa niiden Nämä tiet ovat Multian kirkolta Asunnan
36673: osakkaille jatkuvasti erittäin suuria talou- asemalle menevä tie ja samoin Multian
36674: dellisia rasituksia. Tästä johtuen on eräissä kirkolta n. s. Huuhanperän kautta Pylkön-
36675: kunnissa ryhdytty toimenpiteisiin kylätei- mäelle menevä tie. Mainitut tiet ovat li-
36676: den muuttamiseksi kunnanteiksi, jolloin ra- säksi kauttakulkuteitä, joita varsin ylei-
36677: situs niiden ylläpitämisestä jakautuisi tasai- sesti käytetään sekä puiden kuljetukseen
36678: semmin kuntalaisten kesken. Tietääksemme että muuhun liikenteeseen. Kyseeiliset tiet
36679: kuitenkin toimenpiteet tässä suhteessa ovat olisi näin ollen saatava mitä kiireellisim-
36680: monin paikoin vielä kesken. Näin on asian min valtion välittö.mään hoitoon. Tämän
36681: laita m. m. Keski-Suomessa sijaitsevassa vuoksi ehdotammekin kunnioittaen eduskun-
36682: Multian kunnassa. Tämä kunta on syrjäi- nan päätettäväksi toivomuksen,
36683: nen ja varsin vähävarainen. Pitäjässä on
36684: kuitenkin huomattava joukko kyläteitä, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36685: joista osaan nähden on tehty periaa tepää- toimenpiteisiin Multian pitäjässä ole-
36686: tös niiden kunnanteiksi muuttamiseksi, vien Multian kirkonkylän ja Asun-
36687: vaikkakin tätä päätöstä ei ole käytännössä nan aseman sekä lllultian kirkonky-
36688: vielä toteutettu. Erikoisesti on mainittava län ja Multian kirkonkylästä Huu-
36689: kunnan alueella kaksi tietä, jotka aiheut- hanperän kautta Pylkönmäelle kul-
36690: tavat niiden varsilla asuville samoinkuin kevien teiden ottamiseksi valtion vä-
36691: kunnallekin, jos ne kunnan ylläpidettäviksi littömään hoitoon.
36692: joutuvat, melkeinpä ylivoimaisia rasituksia.
36693: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
36694:
36695: T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
36696: 845
36697:
36698: Xll,rö. - Toiv. a.l. N:o 412.
36699:
36700:
36701:
36702:
36703: Riikonen y. m.: Pielisjärven pitäjässä olevan Kelvän-Jaa-
36704: konvaaran kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
36705:
36706:
36707: Ed us kunnalle.
36708:
36709: V aitioneuvoston myönnettyä tarvittavat nuspnn ja Metsähallitus esiintoivat, että
36710: varat Kelvän rautatiepysäkin kohdalta Pie- jo silloin harjoitettiin puutavaran kulje-
36711: lisjärven pitäjän Vuonislahden kylästä tusta kysymyksessä olevaa tietä myöten
36712: Pielisjärven-Ilomantsin väliselle maan- Kelvän pysäkille niin suuressa määrässä ja
36713: tielle johtavan tien rakentamiseksi tie- ja se kulutti tietä niin paljon, etteivät köyhät
36714: vesirakennushallituksen toimesta, kulkulai- asutustilalliset jaksaneet pitää tietä tyydyt-
36715: tosten ja yleisten töiden ministeriö määräsi tävässä kunnossa. Läänin maaherra ja
36716: toukokuun 15 päivänä 1923 tie- ja vesi- rautatiehallitus, ottaen edellä mainittujen
36717: rakennushallituksen tien rakennuttamaan. seikkojen lisäksi huomioon myöskin sen,
36718: Tie, joka on 19.2 km pituinen ja joka ra- että puheenaoleva · tie välittää liikennettä
36719: kennettiin Kuopion ja Karjalan tie- ja vesi- maantieltä rautatielle ja että se kahden
36720: rakennuspiirien toimesta kokonaan valtion maantien yhdystienä palvelee kauttakulku-
36721: varoilla, valmistui vuonna 1928. Tie muo- li:rkennettä ja sillä niin muodoin voitiin
36722: dostettiin sittemmin kylätieksi ja otti sen katsoa olevan maantien edellytykset, puol-
36723: kylätiekunta rakentajalta vastaan syyskuun sivat hakemusta tien ottamisesta valtion
36724: 6 päivänä 1932. välittömään hoitoon. Kun Metsähallitus
36725: Tie kulkee melkein koko pituudeltaan lausunnossaan kuitenkin oli ilmoittanut,
36726: halki valtion riletsämaiden, joita tien vai- että tietä tultaisiin käyttämään valtion met-
36727: kutuspiirissä on yli 5,000 hehtaaria, mutta sistä tapa,htuvan runsaamman puutavaran
36728: joista osa nyttemmin on otettu maanhan- kuljetukseen vain noin viiden vuoden ajan
36729: kintalain nojalla metsämaiksi asutustarkoi- ja kun liikenne sen jälkeen voisi supistua
36730: tuksiin. Kylätien osakkaina on miltei yk- aivan vähäiseksi eikä siis tien ottaminen
36731: sinomaan entisiä kruununtorppareita, joille maantieksi mainittua viiden vuoden ajan-
36732: aikaisemman asutuslainsäädännön nojalla jaksoa . silmälläpitäen ollut tarkoituksen-
36733: on vuokra-alueista muodostettu itsenäiset mukaista, tie- ja vesirakennushallitus, jo:ka
36734: tilat ja joita nykyisin sanotaan valtion- sekin päätösehdotuksensa perusteluissa oli
36735: asutustilallisiksi. myöntänyt, että puutavaran kuljetusta
36736: Asutustilalliset, ottaessaan kysymyksessä tiellä harjoitettiin si·ksi suuressa määrässä,
36737: olevan tien kylätienä kunnossapidettäväksi, että tie sen takia vaatisi tehokkaampaa
36738: eivät ilmeisestikään käsittäneet eivätkä hoitoa, Metsähallituksen sanottuun ilmoi-
36739: osanneet arvioida sen tuottaman rasituksen tukseen viitaten ehdotti, että hakemus hy-
36740: suuruutta, koskapa he jo parin vuoden lättäisiin, mihin perustuen hakemus sitten
36741: kuluttua eli lokakuun 7 päivänä 1934 päät- .hyljättiinkin.
36742: tivät anoa puheenaolevan tien ottamista Perustelu, jolla kylätieosakkaiden hake-
36743: valtion välittömään hoitoon. Virasto.teitse Ill/US puheenaolevan tien ottamisesta valtion
36744: vireillepannussa asiassa antamissaan lau- välittömään hoitoon aikoinaan tuli hylä-
36745: sunnoissa asianomainen nimismies, jonka tyksi, on osoittautunut kestämättömäksi.
36746: tehtävänä on 'kyläteiden kunnossapidon val- Puutavaran kuljetus tiellä - sen sijaan
36747: vonta, kuin myöskin asianoonainen asutus- että se olisi vähentynyt - on vuosi vuo-
36748: lautaArunta sekä Karjalan tie- ja vesiraken- delta lisääntynyt eikä ole olemassa 2nitään
36749: 846 XII,n.- Kelvän-Jaakonvaaran tie.
36750:
36751: merkkejä siitä, että se tulisi vähenemään, tätä kuljetustapaa tullaan jatkamaan.
36752: saatika sitten loppumaan. Päinvastoin on Asiain näin ollen on puheenaolevan tien
36753: yleisesti tunnettU! tosiasia, että puutavaran kunnossapito käynyt vähävaraisilla kylä·
36754: kuljetuksissa yleensä 10llaan yhä enemmän tien osakkaille kerrassaan ylivoimaiseksi
36755: ja enemmän luopumassa uitoista, varsinkin eikä heillä yhä lisääntyvän puutavaran kul-
36756: purouitoista · ja siirtymässä autoilla tapah- jetuksen vuoksi ole mitään mahd'Ollisuu.ksia
36757: tuviin maantiekuljetuksiin, ei ainoastaan pitää tietä tyydyttävässä kunnossa.
36758: pinotavaroihin vaan myöskin sahapuihin Edellä olevan perusteella ehdotamme
36759: nähden. Esimerkiksi tänä vuonna on paik- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
36760: kakunnalla ostettu puutavaraa vain sellai- vomuksen,
36761: silta paikoilta, joista ne voidaan kuljettaa
36762: autoilla pois. Mainittakoon lisäksi, että että hallitus ryhtyisi viipymättä
36763: viime talvena kokeiltiin tien vaikutuspii- toimenpiteisiin Pielisjärven pitäjässä
36764: rissä olevista valtion metsistä puutavaran olevan Kelvä~aakonvaaran kylä-
36765: kuljettamista Kelvän pysäkille suurilla tien ottamiseksi maantienä valtio-n
36766: traktoreilla ja saamiemme tietojen mukaan hoitoon.
36767: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
36768:
36769: Lauri Riikonen. Heikki Soininen.
36770: Vieno Simonen.
36771: 847
36772:
36773: XII, 7 a. - Hemst. mot. N: o 413.
36774:
36775:
36776:
36777:
36778: Wickman m. fl.: Angående statens övertagande av kust-
36779: vägen Hirvlax-Monå-Gun~1ack byar i Munsala kom-
36780: mun.
36781:
36782:
36783: T i 11 R i k s d a g e n.
36784:
36785: Det är allmänt känt, att bosättningen i befordrande c. 20,000 passag.erare årligen
36786: strandbyarna är missbytt ifråga om av genom kustbyarna.
36787: staten underhållna landsvägar. En· sådan Det är uppenbart, att systemet med över-
36788: missbytt strandbebyggelse är bl. a. den i låtandet av vägskötseln åt den minst ford-
36789: västra Munsala, där det finns många stora rande, som nu tillämpas, leder tili att vä-
36790: och folkrika byar, som själva nödgas sköta gen inom kort blir otrafikabel. Därför bör
36791: om sina vägar. För några år sedan över- staten, enligt vår åsikt, med det första
36792: tog visserligen staten vägen från Munsala övertaga skötseln av hela kustvägen i
36793: kyrkoby tili Hirvlax by, men den 8 km västra Munsala. Då de av de kommunala
36794: långa fortsättningen av kustvägen från myndigheterna i väglagen gjorda fram-
36795: Hirvlax via Monå tili Gunilack invid stam- ställningarna om vägens övertagande av
36796: vägen Jakobstad-Wasa övertogs icke då staten icke lett tili positivt resultat nödgas
36797: av staten. Trots gjorda framställningar vi fästa riksdagens uppmärksamhet på
36798: har nämnda vägsträcka ännu i dag som är denna viktiga vägfråga och vördsamt före-
36799: icke övertagits av staten. slå, att riksdagen ville hemställa,
36800: Trafiken på här nämnda väg är synner-
36801: ligen livlig.. Förutom den livliga lokal- att regeringen måtte vidtaga åt-
36802: trafiken må nämnas, att tunga bussar tra- gärder för statens övertagande
36803: fikera sträekan 8 gånger dagligen fram- av kustvägen Hirvlax-Monå-Guni-
36804: lack byar i Munsala kommun.
36805: Helsingfors den 3 augusti 1948.
36806:
36807: Albin Wickman. Levi Jern.
36808: Arthur La.rson.
36809: Xl1,76. - Toiv. al. N':o 413. Suomennos.
36810:
36811:
36812:
36813:
36814: Wickman y. m.: Munsalan kunnassa olevan rannikkotien
36815: Hirvilahti-Monår-Gunilack ottamisesta valtion hoitoon.
36816:
36817:
36818: E d u s k u n n a 11 e.
36819:
36820: On yleiseSti tunnettua, että rannilclwky- vässä kuljettaen n. 20,000 matkustajaa vuo-
36821: lien väestö 001 lapsipuolen ,asemassa val- sittain rannikkokylien kautta.
36822: tion ylläpitämien maanteiden suhteen. Sel- On ilmeistä, että nyt sovellettu järjes-
36823: lainen osattomaksi jäänyt rannikkoasutus telmä, joka jättää tien hoidon vähimmän
36824: on m. m. läntisessä Munsalassa, jossa on vaativalile, johtaa siihen, että tiestä ennen
36825: monia suuria ja väkirikkaita kyliä, joiden pitkää tulee liikenteeseen kelpaamaton. Sen
36826: on itse huolehdittava teistään. Tosin muu- vuoksi on käsityksemme mukaan valtion
36827: tamia vuosia sitten otettiin valtiolle Mun- ensi tilassa otettava hoitoonsa koko ran-
36828: salan kirkonkylästä Hirvilahden kylään nikkotie läntisessä Munsalassa. Kun tie-
36829: vievä tie, mutta 8 km pitkää rannikkotien laissa mainittujen kunnallisten viranomais-
36830: jatkoa Hirvilahdesta Monån kautta Guni- ten esitykset tien ottamisesta valtion hoi-
36831: lackiin Pietarsaaren-Vaasan kantatien vie- toon eivät ole johtaneet myönteiseen tulok-
36832: ressä ei silloin- otettu valtiolle. Tehdyistä seen, on meidän pakko kiinnittää eduskun-
36833: esityksistä huolimatta ei mainittua tie- nan huomiota tähän tärkeään tiekysymyk-
36834: usuutta vielä tänäkään päivänä ole otettu seen ja ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
36835: valtion hoitoon. · toivomus,
36836: Liikenne tässä mainitulla tiellä on erit- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36837: täin vilkas. Paitsi vilkasta paikallisliiken~ siin Munsalan kunnassa olevan ran-
36838: nettä voidaan mainita, että raskaat linja- nikkotien Hirvilahti-Monår-Guni-
36839: autot liikennöivät tieosuutta 8 kertaa päi- lack ottamiseksi valtion hoito01t.
36840: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
36841:
36842: Albin Wickman. Levi Jern.
36843: Arthur Larson.
36844: 849
36845:
36846: XII,77. - Toiv. al. N:o 414.
36847:
36848:
36849:
36850:
36851: Ra.nki1a. y. m.:1 Evijärve-n, pitäjässä Kniivilän ja PukMlan
36852: talojen välillä olevan n. s. vanhan maantien ottamisesta
36853: valtion hoitoon.
36854:
36855:
36856: E d u s k u n n a 11 e.
36857:
36858: Teerijärven-Kokkolan maantiestä Knii- suunniteltu, on todennäköistä, että tielle
36859: vilän .talojen kohdalta Evijärven kirkolta tulevaisuudessa tulee entistä suurempi lii-
36860: johtaa n. s. vanha maantie Lappajärven- kenne. Tasaisen maaston ja lyhyemmän
36861: Evijärven maantielle, johon se yhtyy Puk- matkan vuoksi tästä ,tiestä kaksi v~ltatietä
36862: kilan talojen kohdalla. Tämä tie, joka on yhdistävänä ,tulevaisuudessa tulisikin huo-
36863: 5,719 m:n pituinen, on tällä hetkellä har- mattava kauttakulkutie.
36864: vojen tieosakkaiden hoidossa. Kun sano- Edellä esitettyyn vEtaten ehdotammekin
36865: tun tien varrella sijaitsee kuitenkin Evi- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
36866: järven ainoat myllyt, Kirsiiän ja Kedon vomuksen,
36867: myllyt, joita käyttää koko pitäjä sekä li-
36868: säksi osa Lappajärven ja Teerijärven pitä- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
36869: jien maanviljelijöitä, joutuvat harvat ja siin Evijärven pitäjässä Kniivilän ja
36870: vähävaraiset tieosakkaat ylivoimaisten vai- Pukkilan talojen välillä olevan n. s.
36871: keuksien eteen pitäessään tietä jatkuvasti vanhan maantien ottamiseksi ylei-
36872: kunnossa. Kun sanottujen myllyjen koh- seksi valtion koid!Jssa olevaksi maan-
36873: dalla on lisäksi perhaat rakentamattomat tieksi.
36874: Välijoen kosket, joiden rakentamista on
36875: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
36876:
36877: Väinö Rankila. Heikki AJ.a..Mäyry.
36878: Arttur Koskinen. Nestori Nurminen.
36879: Kustaa Tiitu. Emo Palovesi.
36880: V. Puumalainen.
36881:
36882:
36883:
36884:
36885: 107
36886: Xfi,1s. - Toiv. al. N:o 415 .
36887:
36888:
36889:
36890:
36891: . Salo: Kotilan-llva-n kunnantien ottamisesta valtion hoi-
36892: toon.
36893:
36894:
36895: E d u s ik u n n a 11 e.
36896:
36897: Viittaamalla toivomusaloitteeseeni N: o että hallitus ottaisi ensi tilassa
36898: 373 v. 1947 valtiopäivillä (L. XII/54) eh- valtion maantienä k-unnosaapitääk-
36899: dotan kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- seen Puolangan. ja Ristijät"Ven kun-
36900: täväksi toivomuksen, tien tieverkostoja yhdistävän Koti-
36901: lan-Uvan ku.nnan.tien..
36902: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
36903:
36904: 8. Salo.
36905: 1
36906:
36907:
36908: 1
36909: 8öt
36910: 1
36911: XU,79. - Toiv. a.l. N:o 416.
36912: 1
36913:
36914:
36915: 1
36916: Salo: H.ietaperiin-H1tUttmiemen kylätien ottamisesta val;,_
36917: tion 1witoon. ·
36918: 1
36919:
36920: E d u s k ru n n ·a He.' 1
36921:
36922: Viittaamalla ed. Pääkkösen y. m. toivo• että hallitus ryhtyisi toimenpitei-'
36923: musaloitteeseen N: o 380 ja sen perustelu- siin Kuhmon ja Sotkamon· kuntien 1
36924: jen kaikkiin kohtiin yhtyen, jotka aloit- · alueella olevan llietaperänr-Huuto-
36925: teessa v. 1947 valtiopäiville esitettiin, ehd&- niemen kylätien ottamiseksi valtio-n,
36926: tan eduskunnan hyväksyttäväbi toivomuk- maantienä kunnossapidettäväksi. 1
36927: sen,
36928: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948. 1
36929:
36930: S. Salo.
36931: 1
36932:
36933:
36934: 1
36935:
36936:
36937: 1
36938: 852
36939:
36940: XII,so. - Toiv. a.l. N:o 417.
36941:
36942:
36943:
36944:
36945: Miettunen y. m.: Koiv-un-Vähäjoen-Suolijoen. tien. offa-
36946: misesta valtion hoitoon.
36947:
36948:
36949: Ed usku.n:nalle.
36950:
36951: Tervollllll. pitäjässä sijaitseva Koivun-Vä- tilassa valtion haltuU'll maantienä kunnossa-
36952: häjoen-Suolijoen asutustie on viime vuo- pidettäväksi.
36953: sien aikana muodostunut erittäin voimak- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
36954: kaasti liikennöidylksi puutavaran kuljetus- !k:uooan päätettäväksi toivomuksen,
36955: ti~ksi. Tällaisena tie on joutunut suuren
36956: rasituksen alaiseksi. Kun tien kunnossapito että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
36957: Vähäjoen ja Suoiijoen asutusalueiden vähä- toimenpiteisiin Koivun-V ähäjoen-
36958: varaisille asutustilallisille on ylivoimainen Suolijoen maantien ottamiseksi val-
36959: tehtävä ja kun Tervolan kunnalla on lukui- tion haltuun maantienä kunnossapi-
36960: sista asutusalueistaan runsaasti muutenkin dettäväksi.
36961: jo .kustannuksia, olisi tämä tie otettava ensi
36962: Helsingissä 4 päivänä elomuta 1948.
36963:
36964: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela.
36965:
36966:
36967:
36968:
36969: j
36970:
36971: j
36972:
36973: j
36974:
36975: j
36976:
36977: j
36978:
36979: j
36980:
36981: j
36982:
36983: j
36984:
36985: j
36986:
36987: j
36988:
36989: j
36990: .853
36991:
36992: XII,st.- Toiv. al. N:o 4:18.
36993:
36994:
36995:
36996:
36997: Lahtela y. m.: Kemijärven kunnassa olevan Kostamon kylä-
36998: tien ottamisesta valtion hoitoon.
36999:
37000:
37001: E d u s k u: n n a 11 e.
37002:
37003: Jo 27 vuotta sitten pidettiin maantien tien välillä ra:kentamatonta tiestä ainoastaan
37004: raikentamista Kemijärven-Sallan maan- noin 5 km.
37005: tiestä, itäpuolta Kemijokea, Kemijärven Vuoden 1946 valthwäiville jätetyn toi~
37006: kunnan Isoikylästä Kostamon kylän ja Yli- vomusaloitteen n:o 242 perusteella hyväk~
37007: kylän kautta Kemijärven ja Pelkosennie- syi eduskunta kulkulaitosvaliokunnan mie-
37008: men kuntien rajal~e niin tarpeellisena, että tinnön n: o 17 mukaisesti mainitun vuoden
37009: sitä varten isojaon yhteydessä erotettiin marras11.ruun 5 päivänä toivomuksen, että
37010: tiealue ja tientekoaineiden ottopaikat val- mikäli Kalkiaisjoen asutusalueen asuttami-
37011: tion maaiksi. Kun tätä tietä, jonka pituus nen toteutetaan hallitus ryhtyisi toimenpi-
37012: mainitulla kuntain rajalle 'asti tulisi ole- teisiin Kemijärven kunnassa olevan Kosta~
37013: maan noin 35 !km, ei ryhdytty valtion toi- mon !kylätien ja Javarmsvastuun asutus-
37014: mesta rakentamaan, perustivat mainitun alueen välisen tieosan raikentamiseksi. Kun
37015: Isokylän ja Kostamon kylän asukkaat kylä- Kalkiaisjoen asutusalueen asuttaminen on
37016: tielwnnan noin 14 k.m:n pituisen kylätien nyt toteutettu ja sinne tie rakennettu, niin
37017: rakentamiseksi mainitusta Kemijärven- toivottavasti hallitms toteuttaa edellä maini-
37018: Sallan maantiestä Kostamon kylässä oleviin tun eduskunnan yksimielisen päätöksen
37019: Varrion taloihin asti ja rakensivat sen yli mahdollisimman pian, koska mainitun 5 iki-
37020: 12 vuotta sitten. Tämä tie rakennettiin !ko- iometrirn pituisen rakentamattoman tieosan
37021: villa maillakin noin 5Y2 metriä leveäksi sitä varressa olevaan Oinaanikylään on maan-
37022: silmällä pitäen, että sen leveys riittää hankintalain nojalla perustettu 11 viljelys-
37023: maantieksi. tilaa ja lisää perustetaan ja !koska mainittu
37024: Alussa mainittua ja erotettua tiesuuntaa J aval'!USvastuun asutusalueen noin 3 ikm.: n
37025: ralk:ennettiin maatalousministeriön asutus- pituinen tiekappale on muutoin aivan ar-
37026: asiainosaston toimesta ennen talvisotaa voton. Kun mainittu 5 ikilometrin .pituinen
37027: mainitulla tiesuunnalla olevan Oinaan ky- :ookentamaton tioosakin tulee rakennetuksi
37028: län pohjoispuolelta, johon on matlk:aa maini- J avarusvastuun asutusalueen tiehen, on tä-
37029: tusta Kostamon kylätien päästä noin 10 km, män tien· pituus noin 27 kilometriä. Kun
37030: 3 !kilometrin pituinen maantie J avarusvas- tämän tien itäpuolella ovat laajat ja hyvät
37031: tuun asutusalueen pohjoislaitaan, jonka viljelysikelpoiset maat ja asutettavia on pa:l-
37032: tien kumpikaan pää ei YJhdy mihinkään jon, tulee siitä aivan lähiaikoina rakennet-
37033: tiehen, vaan on irrallisena kappaleena. tavaksi useita asutusteitä.
37034: Kun edellä mainitun Varrion taloihin Sota-aikana ajettiin puheena oleva Kos-
37035: päättyvän Kostamon kylätien ja mainitun ·t.amon kylätie rasikailla kuorma-autoilla
37036: Javarusvastuun •asutusalueen tien välillä pilalle ja vielä lisäksi tuhottiin syksyllä
37037: olevalle Kalkiaisjoen asutusalueelle ja mai- 1944. Sen jälikeen siinä on suoritettu val-
37038: nittuun Oinaan .kylään on maanhankinta- tion toimesta vain tHapä:iskorjauksia sen
37039: lain nojalla muodostettu lii;hes 30 viljelys- verran, että sitä on voitu jolla~kin tavoin
37040: tilaa ja rakennettu mainitulla asutusalueelle liikennöidä. Kun mainitulla Kalikiaisjoen
37041: noinn 6 !km:n ·pituinen tie puheenaolevaa asutusalueelle 11akennettiin tie puheenaole-
37042: tiesuuntaa Kostamon kylätien jatlk:ona, on van kylätien jatkona ja sinne on ajettu
37043: tämän tien ja mainitun Javarusvastuun ra.sikaiUa ikuornna-wutoilla kaikenlaisia nt-
37044: XII,s1. - Kostamon kylätie.
37045:
37046: kennustarvikkeita, on IOOinittu ;kylätie nyt toiseksi rautatieasemalle johtavaksi tUle-
37047: .perusteellisen korjauksen ja uusimisen tar- tieksi, jota käyttävät kaikki muutkin tien
37048: peessa rnmpuineen ja siltoineen, joka tulisi tarvitsijrut kuin kylätieoskbat.
37049: valtion suorittaa jälleenrakennustyönä sa- Mainittalkoon vielä, että mainitun kylä-
37050: moimlkuin muidenkin ltliliottujen teiden ra- tien välittömässä yhteydessä noin 4 kilo-
37051: kentaminen. metrin päässä Kemijärven-Sallan maan.
37052: Kun Kemijärven-Sallan rautatie raken- tiestä on hyvä soranottapailkka, josta on
37053: nettiin ja Isolkylän rautatieasema rakennet- ajettu ja voidaan ajaa soraa mainituile
37054: tiin siihen, m!stä alussa mainittu Kostamon Kemijärven-Sallan !IOOantielle hyvin pit-
37055: kylätie erkanee Kemijärven-Sallam maan- 4:dlle matkoille:
37056: tiestä, on mainitusta kylätiestä ja siis pu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
37057: heenaolevasltru tiesuunnasta muodostunut ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
37058: mainitulle rautatieasemalle pohjoisesta joh- toivomuksen,
37059: tava tärkeä tu:lotie. Kun :näin on ja kun
37060: Pohjois-Suomi ja mainittu kylätie on jou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
37061: tunut hävityksen alaiseksi, on kohtuullista, toimenpiteisiin Kemijärven ku.nnassa
37062: että se valtion toimesta mahdollisimman olevan Kostamon kylätien kuntoon
37063: pian pantaisiin kuntoon ja otettaisiin val- saattamiseksi ja valtion haltuun otta-
37064: tion haltuun, koska se on mainitun rauta- miseksi.
37065: tien rakennettua muodostunut yleisluon-
37066: Helsingissä 27 päivänä iheinäJkuuta 1948.
37067:
37068: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
37069: Erkki Koivisto. Toivo H. Kinnunen.
37070: Eino Laitinen. Markus Niska'a..
37071: Martti Miettunen. Janne Koivuranta.
37072: XU,s2. - Toiv. a.l. N:o 419.
37073:
37074:
37075:
37076:
37077: Lahtela. y. m.: Pelkosenniemen kunnassa olevan Pyhäjärven
37078: kylätien, ottamisesta valtion hoitoon.
37079:
37080:
37081: Eduskunnalle.
37082:
37083: Pelkosenniemen koonan keskuksen lä- Kun kylätien käyttö on jo lähes vuo-
37084: heltä, Kemijärven-Pelkosenniemen maan- sikymmenen ollut aivan yleisluontoista,
37085: tiestä, on rakennettu Pyhäjärven kylään jossa valtion metsien hyväksikäyttö kaiken
37086: .noin 10 km:n pituinen kylätie, joka päät- muun lisäksi on ollut päätekijänä ja siihen
37087: tyy lähelle laajoja valtion metsämaita, liittyy vielä toinen kylätie ja tietä käyte-
37088: joissa on suoritettu huomattavia metsän- tään suuressa määrin matkailureittinä, ei
37089: hakkuutöitä ja tullaan edelleenkin jatku- ole !kiohtuullista, että tie edelleen pidetään
37090: vasti suorittamaan, ja jolta kylätieltä on kylätienä ja sen rakentaneet Pyhäjärven
37091: rakennettu noin 6 km:n pituinen kylätie kylän asukkaat veivoitetaan se kuntoon-
37092: mainitun kunnan Suvannon kylään, on panemaan ja edelleen kylätienä kunnossa-
37093: menettänyt kylätieluonteensa ja muodos- pitämään varsinkin nyt, kun mainitun ky-
37094: tunut kaikkien käyttämäksi yleisluontoi- län saksalaiset polttivat perusteellisesti syk-
37095: seksi maantieksi. Jo ennen talvisotaa ha- syllä 1944 ja ·kylän pienviljelijäväestö
37096: kattiin puheena olevista valtion metsistä kamppailee jälleenrakennuksensa aiheutta-
37097: sumet määrät halkoja ja ajettiin ne mai- missa taloudellisissa vaikeuksissa.
37098: nittua kylätietä raskailla kuorma-autoilla Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
37099: ma:an sulana ollessa sekä pilattiin tie niin ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
37100: pahoin, etteivät kylätieosa:kkaat saaneet sitä toivomuksen,
37101: kesällä 1939 yrityksistään huolimatta sel- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
37102: laiseen kuntoon, että se olisi voitu tarkas- menpiteisiin Pelkosenniemen kun-
37103: tuksessa hyväksyä ja menettivät jo silloin nassa olevan Pyhäjärven kylätien
37104: lain edellyttämän kunnossapitoavustuksen- kuntoonpanemiseksi ja paltion hal-
37105: kin, jonka he olisivat muutoin saaneet. tuun ottamiseksi.
37106: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1948.
37107:
37108: M. 0. Lahtela. S. Salo.
37109: Erkki Koivisto. T. N. Vilhula..
37110: Martti Miettunen. Väinö Okko.
37111: Markus Niskala.
37112: 856
37113:
37114: XU,ss. - Toiv. a.l. N:o 420.
37115:
37116:
37117:
37118:
37119: Jokinen y. m.: Salon kauppalan ja Piikkiön välisen maan-
37120: tieosan kuntoon saattamisesta.
37121:
37122:
37123: E d u s ik u :n n a H e.
37124:
37125: Turun. ja: Helsingin välisestä suorasta kisojen järjestely vuonna 1952 ja on var-
37126: tieyhteydestä on vielä toteuttamatta Salon maa, että suurin osa ulkomaalaisista mat-
37127: kau.ppalan ja Pii:lddön kunnan välinen osa, kustaa Turun. ik:autta maahamme. Silloin
37128: jo!k:a on pituudeltaan noin 30 km. Tälläkin ei voida ajatella hidasta jun:aliikennettä,
37129: tioosuude1la on jo suoritettu alustavia töitä, vaan tulee liikenne ohjattavaJksi suorinta
37130: kuten kallion ja llll.aan leikkauksia, maan tietä Helsinkiin. Myöskin voidaan ajatella
37131: siirtoja y. m. Viime vuosien ajan ovat työt ulkomaalaisten vieraitten majoitusta Tur-
37132: kuitenkin olleet ikokona:an keskeytyksissä kuun ja e11äiden kilpailujen suorituksia
37133: tällä tieosuudella. Turun urheilukentällä, jos matka Helsingin
37134: Kun tämä tie ainoana ooorimpam.a ikaut- ja Tumn välillä voidaan nopeasti kulkea.
37135: taku1lrutienä palvelee Turun ja Helsingin Ny1kyisin liikennöitävä tie Salon ja Piik-
37136: välistä liikennettä, niin suuntautuu ulko- kiön välillä on pitempi, erittäin mutJkainen
37137: maan matkustajalii!kenne suurelta osaltaan ja mälkinen, sekä ylittää rautatien kuusi
37138: tälle tielle. Kun junalla matkustamiseen kertaa, joten vilkkaan liikenteen hoitaminen
37139: nykyisin menee aikaa n. viisi tuntia, voi- tällä tiellä tuottaa voittamattomia vaikeuk-
37140: daan autolla matka suorittaa kaihdessa tun- sia ja johtaa onnettomuuksiin.
37141: nissa, sen jälkeen kun edellämainittu tie- Edelläsanotun perusteella rohkenemme
37142: osuus on saatettu liikennöitävään kuntoon. kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
37143: Myöskin ra$kaan tavaran kuljetuksessa tä- väksi toivomuksen,
37144: män tien käyttö. on ensiluokkaisen tänkeä,
37145: koska: tavaraliikenne junalla Karjaan ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
37146: Hyvinkään kautta on hidas ja tulee kustan- siin Salon kauppalan ja Piikkiön
37147: nuksiltaan kalliiksi. välisen maantieosuuden kuntoon saat-
37148: Suomelle on myöskin luvattu Olympia- tamiseksi.
37149: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
37150: fJ"i~"li'.k;,..,ok:-"'-~~ ~·.-:~~:t~<w;"t;h. ~_}:<_,:._ . .,;.~ ... ~~·}.
37151: .. ,- '",_._..,~:.;~.t;:.,;;~. t:ttc<· ~L:
37152: Kalle Jokinen. Niilo Honkala.
37153: Rafael Paasio. Urho Kulovaara.
37154: Aino Lehtokoski. Aino Ma.lkamäki.
37155: 857
37156:
37157: XII,s4. - Toiv. al. N:o 421.
37158:
37159:
37160:
37161:
37162: Mannila y. m.: Maantien rakentamisesta Sysmän--Hartolan
37163: maantieltä Liikolan kylän kautta Leppäkoskelle.
37164:
37165:
37166: Ed us kunnalle.
37167:
37168: Viittaamalla v. 1941 valtiopäiville jätet- täjään niin, että se alka.en Sysmän-
37169: tyyn toivomusa1oitteeseen N: o 120 (L. XII, -Hartolan maantieltä ja kulkien
37170: 22, sivu 368) saaillllile kunnioittaen esittää Liikolan kylän kautta päättyisi H ar-
37171: edluskunnan hyväksyttäväksi toivo:rnmksen, tolan--Luhangan maantiellä olevalle
37172: Leppäkoskelle.
37173: että hallif!us ryhtyisi toimenpitei-
37174: siin tien rakentamiseksi Sysmän pi-
37175: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
37176:
37177: Onni Mannila. Martti Suntela.
37178: Antti J. Rantamaa. Viljam Sarjala.
37179: Toivo B. Kinnunen.
37180:
37181:
37182:
37183:
37184: 1()8;
37185: XU,s5.- Toiv. al. N:o 422.
37186:
37187:
37188:
37189:
37190: Mannila y. m.: Mu,antien rakentamisesta Sysmän kirkolta
37191: f:Järk~1akden ja Judinsalon kyläkuntien kautta Luhan-
37192: gan kirkolle.
37193:
37194:
37195: Eduskunnalle .
37196:
37197: . Laivaliikenne on jo Vll'Osikymmeniä pal- ik:eäksi. Itä-Hämeeseen entisten suurien
37198: vellut liikenneoloja Päijänteen rantamilla. kartanoiden alueina on tullut uutta asu-
37199: Nyt on laivaliikenne lOI])punut, sillä laivat tusta· karjalaisen siirtoväen kautta. Tämän
37200: eivät kykene kilpailemaan autoliikenteen väestön tarpeen ja toimeentulon takia on
37201: kanssa. Maantieolot Päijänteen rantamilla Itä-Hämeen tieoloihin saatava parannus·ta
37202: ovat tämän takia saatettava ajanmukaiseen ja ajanmukaisuutta.
37203: kuntoon. Monet asutlh'ID1ueet, varsinkin tä- Viittaamalla v. 1941 valtiopäiville jätet-
37204: män vesistön itäisellä puolella, tOVat koko- tyyn toivomusaloitteeseen N :o 121 (L. XII,
37205: naan tietä vailla. Pulkkilan harjulle ra- 23, sivu 369) saamme kunnioittaen esittää
37206: kennettiin ennen sotia ikomea maantie, eduskunnan ihyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
37207: mutta sille jatkoksi suunniteltu ja jo .tut-
37208: kittukin tiesuunta Sysmän kirkolta Luhan- että hallitus rakennuttaisi maan-
37209: kaan jäi sodan takia rakentamatta. Muut. tien Sysmän kirkolta Särkilahden ja
37210: tuneiden olosuhteiden takia on tämän tien J udinsalon kyläkuntien kautta Lu-
37211: .rakentaminen tullut ajankohtaisen tär- hangan kirkolle.
37212: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
37213:
37214: Onni Mannila. Martti Sunte!a.
37215: Antti J. Rantamaa. Viljam Sarjala.
37216: Toivo H. Kinnunen.
37217: Xll,s6. - Toiv. al. N:o 423.
37218:
37219:
37220:
37221:
37222: Suntela y. m.: Maantien rakentamisesta Asikkalan pitäjästä
37223: Lahden-Sysmän maantieltä Särkijärven y. m. kylien
37224: kautta Lahde'flt--Jyväskylän tielle.
37225:
37226:
37227: E d u s k u n n a 11 e.
37228:
37229: Kauttakulkutie Sysmästä Ka~k!kisten Lahteen lyhenisi lähes 10 km seikä Kalkki-
37230: 'kautta Lahteen 0'11 kovin mäkineo ja mut- sista Väruksyn ik:esiku!kseen noin 16 km.
37231: kainen, eikä tätä tietä sanottavasti wida Tällä tiellä on lisäksi hyvin suuri mer-
37232: oikomalla ja crnäkiä alentamalla korjata. !kitys Säl'fkijärven kylän, Uiton ja Veden-
37233: Raslkailla kuormilla on tätä tietä meLkein taustan kulmien taloudelliselle elämälle,
37234: mahdoton liikennöidä. joista kyläkunnista täten saataisiin. suora
37235: Liikenne voidaan lkuitenikin siirtää ikulke- yhteys Vääksyn :kanavalle. Näihin kyliin
37236: maa~ lähemmä Päijänteen rantaa Särkijär- on tieyhteydet erittäin huonot ja melkein
37237: ven, Uiton ja Salonsaaren kylien kautta, olemattomat Vedentaustan ja Uiton kul-
37238: jossa maasto on suhteellisen tasaista. mille.
37239: Uusi tie tulisi kulkemaan Lahden-Sys- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
37240: män maantieltä Särkijärven !kylään pitkin nioittaen edusikunnan hyväksyttäväksi toi-
37241: Säl1kijärven kylätietä, täältä edelleen Uiton v<omUJksen,
37242: salcrnelle ja Salonsaaren !kylään pitkin Sa-
37243: lonsaaren kylätietä I.1ahden-Jyväskylän että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
37244: maantielle. Tämän uuden tien pituus tulisi siin maantien rakentamiseksi A.sik-
37245: olemaan 13 km. kalan pitäjässä Lahden-Sysmän
37246: Avaamalla liikenteelle täcrnä tie, sivuutet- maantieltä Särkijärven, Uiton ja Sa-
37247: taisiin hyvin vaiikeasti lii!kennöitävä Kop- lonsaaren kylien kautta Lahden-Jy-
37248: suan mäkinen tie ja matka Kalkkisista väskylän tielle.
37249:
37250: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
37251:
37252: Martti Sunte!a. Viljam Sarjala.
37253: Onni Mannila. Lauri Laine.
37254: 860
37255:
37256: XU,s7. - Toiv. al. N:o 424.
37257:
37258:
37259:
37260:
37261: Rantamaa y. m.: Maantien rakentamisesta Säämingin kun.
37262: nan Pihlajalahden kylästä Rantasalmen kunnan H~"ltu.
37263: lan kylään.
37264:
37265:
37266: Ed us.liunnalle.
37267:
37268: Säämingin kunnan Pihlajalahden kylästä asukkaitten oppivelvollisUIUSilkäiset lapset
37269: Rruntasalmen kunnan Hiltulan kylään ei saisivat ik:unnolliset yhteydet kouluilleen;
37270: nykyään pääse muuten kuin jalan, sillä yhteydet Hiltulan saha- ja myllylaitoksille
37271: mainittujen kylien välillä on sekä osaksi ,paJ.velisivrut kolmen !kunnan syrjäisillä raja-
37272: hevoskulkukelpoista että osaksi jalan kul- alueilla sijaitsevien kyläkuntien laajaa asu-
37273: jettavaa korpipolkua, mistä johtuen lii- jaimistoa, joka tähän asti on saanut kärsiä
37274: kenne näiden kylien välillä on käytännölli- tien puuttumisen aiheuttamista suurista
37275: sesti katsoen mahdoton. Jos rakennettaisiin haitoista.
37276: näitä kyliä yhdistävä maantie, tulisi sen Kun liikenne mainittujen kylien välillä
37277: vaikutuspiiriin tällä hetkeUä arvioiden n. on kuitenkin välttämätön, on ylimuistoisen
37278: 500-600 asukasta, jotJka jalkautuvat Sää- käytön synnyttämänä olemassa jonkinlainen
37279: mingin kunnan puolella oleviin 30 taloon korpipolku taipaleella Pihlajalahti-Pölläs-
37280: ja; Rantasalmen kunnan puolella oleviin ikylä-Hartiikkala ja edelleen Hiltulaan, ja
37281: 22 taloon seJkä sen lisäksi vielä muutamiin siinä on m. m. kaksi vähäistä siltaa, jotka
37282: taloihin Sulkavan kunnan puolelta. Edel- kuitenkin voitaisiin välttää, joo Hartikka-
37283: leen on tien vaikutuspiirissä seuraavat kan- lasta rakennettaisiin suora yhteys Taskilan
37284: sakoulut: Säämimgin kunnan P~hlajalahden kautta Hiltulan ikansaikoululle. Välimatkat
37285: ja Pölläskylän kansakoulut ookä Rantasal- ovat seuraavat: Pihlajalahti-Pölläskylä-
37286: men llrnnnan Hiltulan ik:ansa:koulu. Niin Hartil.&ala 7.s km, Hartikkala-T~ila
37287: ikään on hu'Olllattava:, että HHtula:ssa on 6 km, joten rakennettavaa tietä on yhteensä
37288: swha- ja myllylaitos, joita sekä Pihlajalah- 13.8 km.
37289: den että Pölläsik:ylän asukkaat käyttävät, Edellä esitettyyn viitaten !kunnioittaen
37290: sekä että posti kannetaan aina Pölläskylän eJhdotamme eduskunnan hyväiksyttäväksi
37291: kansakoululle saakka juuri Hiltulan laituri- toivomuksen,
37292: vaihteelta, mutta se on kuljetettava jalka-
37293: postina, koska tietä ei kyetä hevosella että hallitus toimituttaisi tutki-
37294: liikennöim.ään. muksen maantien rakentamiseksi
37295: Jos tämä tie rakennettaisiin, olisi siitä Säämingin kunnan Pihlajalahden
37296: m. m. seuraavat edut: saavutettaisiin suora kylästä Rantasalmen kunnan H iltu-
37297: yhteys Savonlinnan-Su~kavan maantieltä lan kylään sekä a'ntaisi Eduskunnalle
37298: Mikkelin-KuopiOiU maantielle; kolmen mai- esityksen sen rakentamiseksi ja otta-
37299: nitun koulun piirissä olevat talot ja niiden miseksi valtion haltuun.
37300: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
37301:
37302: Antti J. Rantamaa. Aino Luostarinen.
37303: Viljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen.
37304: Edvard Pesonen. Onni Mannila.
37305: Irma Hamara.
37306: 861
37307: XU,ss. - Toiv. al. N: o 425.
37308:
37309:
37310:
37311:
37312: Rantamaa y. m.: Maantien rakentamisesta Puumalan kun-
37313: nan Kietävälän kylästä Himahuuhan y. m. kylien kautta
37314: Puumalan-lmatran maantielle.
37315:
37316:
37317: E d u s kun n a B e.
37318:
37319: Mikkelin läänin Puumalan kunta on yksi Kietävä1än koulu, jossa oppilaita 52 ja
37320: niistä mainitun läänin kunnista, missä ve- matkat 0-5 lkan, Sepänkylän koulu, jossa
37321: sistöt jakavat pitäjän kylät kauas toisistaan oppilaita 62 ja matkat 0-7 krm seikä Håimä-
37322: ja aiheuttavat siten paljon hankaluuksia länmäen koulu, jossa oppilaita 30 ja matkat
37323: liikenneyhteyksiin nähden. Kun kuitenkin 0-3 km. .Asuikikaita tämän tien vaikutus-
37324: tällaisissa eristetyissä kylålkunnissa asuvilta piirissä o;n 772 henkeä, ja metsäalueita,
37325: kansalaisilta kannetaan samalla tavoin ve- joista olisi saatavissa puutavaraa teollisuu-
37326: rot ja muut velvoitteet yhteiskunnalle, den, viennin ja yleisen kulutuksen tarpei-
37327: !kuin liikenneolosuhteisiin nähden parem- siin, 7057 ha. Tien rakentaminen vaatisi
37328: massa asemassa olevilta, olisi juuri tällais- kahdessa kohdassa vesistön ylityksen: Kie-
37329: ten syrjäisten seutujen tieoloihin saatava tävälän virralla n. 200 m ja Leukoissa n.
37330: ;pikaista korjausta aikaan, jotta velvolli- 25 m. Tien koko pituus tulisi olemaan n.
37331: suuksien lisäJksi niitten asukkaat pääsisivät 20 km, ja sen aikaansaaminen vaikuttaisi
37332: osaklkaaksi myös oikeuksista, joita yhteis- käänteentekevästi näitten kaukaisten syrjä-
37333: kunnan on jäsenilleen jaettava. kylien asukkaitten elämään, sekä avaisi lä-
37334: Sulkavan kunnan rajasta jatkona ikun- pikulkuyhteyden SulkaVan-Puumalan-
37335: IUla:l rakennuttamasta tiestä SuLkavan ku:n- Imatran välillä.
37336: Ium puoleLta Puumalan kunnan Kietävälän Edellä sel'ostettuun vii.taten ehdotamme
37337: kylän ik:ohdalta olisi rakennettava uusi kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
37338: maantie Himahuuhan-Sepäkylän-V aito- vomuksen,
37339: 11m-Vesiniemen ja Kitulan (Leukoi)-kylien
37340: kautta PuumaLan-Imatran maantiehen. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
37341: Tie tulisi olemaan läpikulkutienä Suvkavan siin maantien rakentamiseksi Puuma-
37342: -Puumalan-Imatran välillä, Sulkavan lan kunnan Kietävälän kylästä Hi-
37343: kunnan Kaartilan!kosken ja Puumalan kun- mahuuhan, Sepänkylän, V altolan,
37344: nan Viljakansaaren kautta. Tämän tien Vesiniemen ja Kitulan kylien kautta
37345: vaikutuspiirissä o;n ik:o]ime ikansaikoulua: Puumalan-lmatran maantielle.
37346: Helsingissä 27 päivänä .heinä;kuuta 1948.
37347:
37348: Antti J. Rantamaa. J. F. Tolonen.
37349: Viljam Sarjala. Onni Mannila.
37350: 862
37351:
37352: XII,sD. - Toiv. aJ. N:o 426.
37353:
37354:
37355:
37356:
37357: Laitine:o. y. m.: Maantien rflkgn,tamisesta Vesannon-Tervon
37358: maantieltä n. s. Kivisilmän tienhaarasta Suostuntajärven
37359: . länsipwolitse Tervon-Iisveden maantielle.
37360:
37361:
37362: Ed uskunnaBe.
37363:
37364: Kuopion läänin läntiset kunnat muodos- jossa ei ole yhtään suurempaa mäkeä, joka
37365: tavat suuren rautatiettömän alueen, joka vaikenttaisi autoliikennettä Iisveden aseman
37366: rautatieliikenteeseen :matkojen pituuden ja Vesannon Keiteleen välillä ja matka
37367: tähden on hyvin eristetyssä asemassa. Näi- lY'henisi Iisveden asemalle noin 20 km.
37368: den kaukaisempien kuntien, varsinkin Kei- Tä1lä tien oi.kaisulla Iisveden tehdasalueen
37369: teleen ja Vesannon liikenne suuntautuu väestön muonituksen kannalta olisi myöskin
37370: huomattavalta osaltaan Iisveden päähän, suuri merkitY'ksensä.
37371: mutta kun suoraa Niiniveden rantaa kulke- Edellä ()levan perusteella !katsoen siihen,
37372: vaa tieyhteyttä ei ole, joudutaan kiertä- että .tämän tien oilkaisu helpottaisi huo-
37373: mään Tervon kirkonkylän kautta, joka jat- mattavasti edellä sanottujen !kaukaisten
37374: ikaa huomattavasti matkaa ja vaikeuttaa kuntien kauttakulkuli~kennettä, 1pyydämme
37375: liikennettä, koska tie on hyvin mäkinen. ilrunnioittaen ehdottaa edu$.un.nan hyväk-
37376: Tämä asia voitaisiin helposti korjata siten, syttäväksi toivomuksen,
37377: että tie oikaistaisiin n. s. Kivisilmän maan-
37378: tiehaarasta allkavaksi, josta se kulkisi Niini- että hallitus toimituttaisi tutki-
37379: veden rannan ikylätietä pitkin ja siitä muksen maantien rakentamiseksi Ve-
37380: edelleen Suostuntajärven länsipuolitse yh- sannon-Tervon maantieltä n. s. Ki-
37381: tyen sitten Tervon Iisveden maantiehen. visilmän tienhaarasta, edelleen Niini-
37382: Tämän tien pituus olisi noin 12--13 km, veden rannan kylätietä pitkin Suos-
37383: joka pääosaltaan on entistä tietä. Uutta tuntajärven länsipuolitse Tervon-
37384: tietä tulisi rakennettavaksi ainoastaan muu- lisveden maantiehen, sekä ryhtyisi
37385: tamia ·kilometrejä. tien rakentamiseksi asian vaatimiin
37386: Tämän tien etuna olisi, että tie tulisi toimenpiteisiin.
37387: klllkemaan suuren vesistön rantamaastoa,
37388: Helsingissä 28 päi-<ränä heinäkuuta 1948.
37389:
37390: Eino Laitinen. Lassi Hiekkala.
37391: Pekka Kiiski. Tahvo :B.önkkö.
37392: Heikki Soininen.
37393: 68:
37394:
37395: XU,9o. - Toiv. al. N:o 427.
37396:
37397:
37398:
37399:
37400: LaitiD.ea y. m.: Mas1ttien rt.kentamisesta Suovonlahdesta
37401: · · Ahvtnisen y. m. paikkskuntien kautta Iisvedenpäähän.
37402:
37403:
37404: Eduskunnalle.
37405:
37406: Yhtenäisen ikauttakulkuliili:enteen aikaan- 2159.27 ha ja asU!kasl'lllku 2,198 henkilöä,
37407: saamista linjalla SuoV'Oilllahti-Ahveninen- joille matka lyhenisi rautatielle 29-21 km
37408: Majasalmi - Kiesimä - Kerkonk~ki - eli 40-25 %. Lisäksi kulkuyhteyksiä vailla
37409: V aajasalmi ja Iisvedenpää on pidetty ajan- olevat 202 henlkilöä saisi ne edut, jotka
37410: kohtaisena ja tärkeänä jo pitkät ajat,. sillä kulkutien läheisyys tuo tullessaan. Tämän
37411: tämä tie tulisi helpottamaan näiden syr- tien saamiillen liikenneke1poisetksi lisäisi ja
37412: jäisten seutujen liikenneyhteylk:siä rautatie- edistäisi alueen maataloudellista kehitystä.,
37413: hen, sekä tämän kautta ja muutenkin edis- sillä seutuku:nnat, joiden ~pi suunniteltu
37414: tämään näiden seutujen asujamiston talou~ tie tulisi ikul1kemaan, on piöuviljeLmä-
37415: dellista kehitystä, mutta seutukunnan syr- aluetta, joilla monilla montaisen edellytyk-
37416: jäisyys ja asujamiston vähävaraisuus ovat sen maanlaadun puolesta olisi hyviälkin
37417: olleet esteenä tämän :hankkeen toteutumi- mahdollisuuksia maataloutensa kehittämi-
37418: selle. Tämä maantielinja Suovonlahti- seen. Lisäksi vielä voitaisiin mainita kala-
37419: Iisvedoopää on pituudeltaan 70 tkm ja kul- rikkaiden järvien Kiesimän, Sonkarin,
37420: lkee se 'OSittain neljän pitäjän alllleella, nim. Konneveden, Vesijärven ja Keiteleen k:alas-
37421: .Suonenjoen, Rautalammin, Vesannon ja tusmahdollisuudet, joiden antimia ikulku-
37422: Viitasaaren. Tästä matkasta on jo 30 km yhteyksien lk:orjaannuttua voitaisiin tuoda
37423: valmiilksi rakennettua II luolkan maantietä, Iisveden ja Suonenjoen asutuskeskuksiin.
37424: 16 lkm autoliikennedreipoista kyläntietä, jonne nyt tuodaan kalaa aina Savonlinnan
37425: 11.5 km rakennustyön alla olevaa v~mistu ympäristöstä asti.
37426: vaa maantietä. Rakentamatta on vielä osa Edellä olevan perusteena pyydämme
37427: Majasalmi-Kiesimä, joka mrut:ka on 12.5 kunnioittaen eihdottaa eduskunnan hyväk-
37428: ikm. Kun tämän alueen asujaroisto on vä- syttäväksi toivomuksen,
37429: hävaraisia pikkuviljelijöitä, on todennä-
37430: köistä, ettei tietä voitaisi lähivuosina saada että hallitus toimituttaisi tutki-
37431: rakennetulksi, joten tämä tie sen pituuteen muksen maantien rakentamisesta lin-
37432: nähden jäisi tämän vähäi~ rakentamatto- jalla Suovonlahti-.Akveninen-Ma-
37433: man pätkän takia buttåkullkutienä merki- jasalmi ~ Kiesimä - Kerkonkoski
37434: tyksettömäksi. Tähän suunnitellun tielin- -Vaajasalmi-Iisvedenpää sekä ryh-
37435: jan varrelle tu1U!i kaikkiaan 343 asumusta tyisi asian vaatimiin toimenpiteisiin
37436: ja viljelmää, joiden yhteinen peltoala on tien rakentamiseksi.
37437: Helsingissä 28 päivänä heinä;kuuta 1948.
37438:
37439: Eino Laitinen. Esa· Hietanen.
37440: M. 0. Lahtela. Pekka Kiiski.
37441: Samuli Simula. Tahvo Rönkkö.
37442: Yrjö Saari. Heikki Soininen.
37443: Lassi Hiekkala.
37444: 864
37445:
37446: XU,Dl. - Toiv. al. N:o 428.
37447:
37448:
37449:
37450:
37451: Kinnunen y. m.: Maantien rakentamisesta Virmutjoen-
37452: Lohikosken maantieltä Lieviskän y. m. kylien kautta
37453: Puumalan kirlrolle.
37454:
37455:
37456: E d u s k u n n a 11 e.
37457:
37458: PuumaJam: pitäjä, joka on WlTSm vesistö- Tien rakentaminen pa;ikallisen väestön voi-
37459: jen rikkomaa maastoa, on myöskin maan- mien ja varojen turvin ei !kuitenkaan ole
37460: tieverkostonsa puolesta jäänyt kovin puut- mahdol!lista, joten tie olisi raikennettava
37461: teelliseen asemaan. Eihän ikoko suuressa valtion toimesta. Kun tiestä tulisi myöskin
37462: pitäjässä ole oikeastaan kuin yksi valtion merlkittävä läpikulkutie, samalla kun se
37463: maantie, joka !kulkee pitäjän haliki, mui- palvelisi runsaan paiikal:lisen väestön lmuta-
37464: den osien ollessa suurelta osaltaan aivan vaa tientarvetta, niin ollisikin mielestämme
37465: tiettömien taipaleiden takana. valtion otettava tämän tien rakentaminen
37466: Aikoinaan on ollut hrunkikeessa maantien aivan lähivuosien maantienrakennusohjel-
37467: rp.kentaminen pitäjitn itäistä nuri{)kaa kos- maansa.
37468: kettavalta Vil"lllutjoen ja Lohikosken väli- Edellä esitettyyn viitaten, ehdotalllliiile
37469: seltä maantieltä Puumalan kirkolle, mutta !kunnioittaen eduskunnan hyväJksyttäväksi
37470: tuo hanke ei ole vielä johtam.ut tuloksiin. toivomuksen,
37471: Tuon ailkoinaan suunnitellun tiehankkeen
37472: toteuttaminen olisi kuitenkin kovin tärkeä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
37473: ei yksistään 1paikallisen tietarpeen tyydyttä- siin tutkimuksen toimittamiseksi ja
37474: miseksi, vaan yleisten mkennemahdoHisuuk- maantien rakentamiseksi Virmutjoen
37475: sienkin parantamisen kannalta. Jo silmäys -Lohikosken väliseltä maantieltä
37476: tiekarttaan osoittaa, että tuo alue muodos- Lieviskän, Sopalan, Petäjäniemen,
37477: taa yhden kaikkein suurimmista ,verkon- Valtolan ja Sepänkylän kylien
37478: silmistä" tieverlkostossamrme, ja jonka tämä kautta Puumalan kirkolle.
37479: suunniteltu tie jakaisi sopivasti kahtia.
37480: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
37481:
37482: Toivo B. Kinnunen. Onni Mannila.
37483: Viljam Sarjala. Antti J. Ra.ntamaa.
37484: Paavo Karjalainen.
37485: 866
37486:
37487: XU,92. - Toiv. al. N':o 429.
37488:
37489:
37490:
37491: Kinnunen y. m.: Maantien rakentamisesta Pieksämäen-
37492: Hankasalmen maantieltä Rautalammin-Hankasalrrum
37493: maanti6lle n. s. Vanajan kylätietä hyväksi käyttäen.
37494:
37495:
37496: E d u s k JU n rn a 11 e.
37497:
37498: Pieksämäen - Hankasalmen välisestä Vanajan kylätieNä jo nykyisinlkin ollut
37499: m:aantiestä, n. 2 km Paitasen .pysäkiltä, suurta, ja kun tämä läpikulkutie avautuisi,
37500: fähtee n. s. Vanajan kylätie, joka johtaa nousisi puutavaran ikuljetus moninkertai-
37501: Pieksämäen .pitäjän Vanajan kylään. Tä- seksi tien vaikutuspiiriin kuuluvan alueen
37502: män tien avaamiseksi läpikulkutieksi Rauta- lisääntyessä, alueen, jossa on vielä suuria
37503: lammin-Hanikasalmen väliselle maantielle aloja ihahlraamattomia metsiä. - Paikka-
37504: on tehty yritylksiä eri aikoina, mutta ne kunnan suuri1uffruisen väestön taloudellisen
37505: eivät vielä ole johtaneet tuloksiin. elämän kehittymiselle avaisi tien rakenta-
37506: Vanajan ikylätie, joka haaraantuu lo- minen läpi:kulkuiseksi arvaamattomia mah-
37507: pulta kahdeksi tieksi ja jonka .pituus kum- dollisuuksia. Mainittakoon vielä, että tien
37508: mankin eri haaran .päätepisteestä lähtökoh- välittömään läheisyyteen tulisi liittymään
37509: taan oru n. 10-12 km., on jo sellaisenaan eräitä vuoria, joissa on todettu olevan me-
37510: erikoisen paljon liikennöity tie. Onhan rtalleja, kuten nikkeliä ja rautaa, ja joista
37511: Esim. .puutavaraa kuljetettu tietä pitkin o:n valti'On puolesta jo ennen sotia toimi-
37512: vuosittain viimeisinä vuosina n. 30,000- tettu tutik:imuksia.
37513: 35,000 kuutiometriä, sa;moirn säännöllinen Tien rakennuskustannukset eivät nousisi
37514: linja-autoliikenne on tiellä myös käynnissä. myöskään kovin suuriksi, kun suunnilleen
37515: Mutta vasta sitten, kun rakennettaisiin puolet matkasta olisi jo valmista, hyvään
37516: uusi, n. 7-10 km pituinen tie entisen jat- :kuntoon saatettua Vanajan kylätietä, ja
37517: :koksi, riippuen matkan pituus tien lopul- uusi osakin tulisi kulkemaan tasaista maas-
37518: lisesta suunnasta, avautuisi tielle täydet toa pitkin, eikä siihen tarvittaisi mitään
37519: liikennemahdollisuudet. Tien vaikutuspii- suurempia siltoja tai muita !kalliita raken-
37520: riin kuuluvalla alueella olisi tällöin asu- teellisia laitteita.
37521: muksia 199 kpl, asukkaita 1,094, viljelys- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
37522: maata 1051 ha. ja metsämaata 18,434 iha. !kunnioittaen eduskunnan .päätettäväbi toi-
37523: Yleistä liikennettä palvelemaan oHsi iky- vomuksen,
37524: seellinen läpikulkutie kovin tarpeellinen.
37525: Se yhdistäisi suuret alat Rautalammin ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
37526: Hankasalmen .pitäjiä valtavine metsä- ja siin tutkimuksen toimittamiseksi ja
37527: huomattavine asutusalueineen lyhyempää maantien rakentamiseksi Pieksämäen
37528: ja tasaisempaa maastoa pitkin rautatien -Hankasalmen maantieltä Paltasen
37529: y~hteyteen Paitasen pysäkille. - Tien lä- pysäkin läheisyydestä lähtevää n. s.
37530: himmässä vaikutuspiirissä olevat vesistöt Vanajan kylätietä hyväksikäyttäen
37531: ovat n. s. latvavesistöjä, joihin ei varsin- Rautalammin - Hankasalmen väli-
37532: kaan pienempää puutavaraa osteta ollen- selle maantielle, johon se yhtyisi Rau-
37533: kaan. Maantiekuljetus autoilla olisikin talammin pitäjässä olevan lhalaisky-
37534: lnonnollisin kuljetuSillluoto niille. Kuten jo län seutuvilla.
37535: edellä viitattiin, on .puutavatmn kuljetus
37536: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
37537:
37538: Toivo H. Kinnunen. Eino Laitinen.
37539: Viljam Sarjala. P. Karjalainen.
37540: Onni Mannila. Antti J. Rantamaa.
37541: 544/48 109
37542: XII,9s. - Toiv. al. N :o 430.
37543:
37544:
37545:
37546:
37547: Rantamaa y. m.: M.aootien rakentamisesta Puumalan kun-
37548: nan Kivisalmel-ta Kaipaalan kylään.
37549:
37550:
37551: E d u s k ill n n. a 11 e.
37552:
37553: Valtion toimesta on rakennettu maantie ikirkonkyläsrtä Mikkelin kaupunkiin n. 50
37554: Anttolan kirkola Puumalan kunuan Huris- ':mm: llä ja tul~si se olemaan tärkeä kautta-
37555: sal{)n kylään, ja :päättyy tie Puumalan kulkutie Puumala-Anttola-Mikkeli. Tien
37556: ikunn.an. puoLella olevaan Kivisalmeen. vaikutuspiirissä on asukkaita .tällä hetkellä
37557: Tästä tiestä on v. 1941 Kuopion tie- ja :n. 300, ja metsäalueita 4,982 ha ja on sen
37558: vesirakennuspiiri suunnitellut tien raken- vaikutuspiirissä Ro:nikasalon kansakoulu,
37559: tamista suoraa.ni Puumalaan, päätekohtina jossa. oppilaita 47 ja matka 0-5 km.
37560: Kivisalmi-Kaartee-Miettula yhtyen Kai- Edellä selostettuun viitaten kunnioittaen
37561: paalan kylään tulevaan ikylätiehen. Tämän ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
37562: tien läheisyydessä on valtion omistama. n. s. toivomuksen,
37563: Pistohiekan t<entokenttä, josta Heneekin
37564: johtunut aikoinaan tapahtunut tiesuunnan että 1wllitus ryhtyisi toimenpitei-
37565: tutkiminen. Tien pituus olisi n,. 18 km ja siin maantien rakentamiseksi "Puu-
37566: tulisi se yhdessä kohdassa ylittämään ve- malan kunnan Kivisalmen ja Kaipaa-
37567: sistön, noin 200 m. Tämä tie tulisi lyhentä- lan kylier~; väUlle.
37568: mään matkaa Puumalan kunnan vililclmasta
37569: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
37570:
37571: Antti J. Rantamaa. Onni Mannila.
37572: Viljam Sarjala.. J. P~ Tolonen.
37573: XII,o4. - Toiv. aJ. N:o 431.
37574:
37575:
37576:
37577:
37578: Rantamaa y. ttl.: Måatf:tkn rakentamisesta Puumalan kun-
37579: nan Valtolan ~ii Ronkosalmen ja Lieviskiiin kylien
37580: välille.
37581:
37582:
37583: Ed uskunn·alle.
37584:
37585: Puumalan kunnan Vaitolan :kylästä olisi 7,479 ha. Tie tulisi yhtymään Lieviskässä
37586: rakennettava maantie Ronkosålmen-Lievis- Sulkavalta Lohikosken kautta J,matrall~'
37587: kän kylien kautta. Ronkosalmessa tulisi johtavalle valtamaamtielle ja sen !koko pi-
37588: vesistön ylitys olemaan n. 200 m. Tämän. tuus tulisi olemaan n. 20 km.
37589: tien vaikutuspiirissä on kaksi kansakoulua, Edellä selostettuun viitaten kunni()ittaen
37590: Sopalan koulu, jossa oppilaita on tätä ny- eihdotamme eduSkunnan hyväksyttäväksi
37591: kyä 63, ja matkat 0-8 km, sekä Lieviskän toivomuksen,
37592: koulu, jossa oppilaita on 57 ja matkat
37593: 0-12 km. Asukkaita tien vaikutuspiirissä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
37594: on nykyään 551 ja metsämaita, joista puu- siin maantien rakentamiseksi Puuma-
37595: tavaraa on saatavissa viennin, teollisuuden lan kunnan V altolan kylästä RonkO-
37596: ja y1eise.n kulutnksetll tarpeisiin, yhteensä salmen ja Lieviskän kylie>n; viil!i~le.
37597: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
37598:
37599: Antti J. :&antamaa. J. F. Tolonen.
37600: Viljam Sarjala. Onni Mannila.
37601: 868
37602:
37603: XU,95. - Toiv. a.l. N:o 432.
37604:
37605:
37606:
37607:
37608: Ranta.maa. y. m.: Sulkavan ja Ruokolahden kuntien välisen
37609: maantien kunnostamisesta.
37610:
37611:
37612: E d u s k u n n a 11 e.
37613:
37614: Sulkavan, Säämingin, Ruokolahden ja Pajasalmen yli maantiepenger, jolloin
37615: Puumalan kuntien asukkaitten, ja koko jäisi vain V ekaran salmi lossilla liiken-
37616: Kaakkois-Suomenkin, suurena epäkO'htana nöitäväksi. Pajasalmella ei laivaliiken-
37617: on se, ettei Sulkavan-Ruokolahden vä- teen kannalta ole merkitystä.
37618: listä tietä ole pysyvästi järjestetty tal- Kun tämä tie yli puoli vuosisataa sitten
37619: vellakin liikennöitävään kuntoon. Tämän rakennettiin, oli se suunnattu suoraan Lo..:
37620: tien liikenne on viime vuosina huomatta- hilahden kautta kulkevaksi, mutta sillo·in
37621: vasti laajentunut, ja kesäisin ajaa sitä paikkakunnalla olleen suurehkon sahalai-
37622: useita linja-autovuoroja päivässä. Mutta toksen pirssialueen halkaisemista vält-
37623: talviliikenne on, suurien metsäalojen ja tääkseen se ohjattiinkin Lohikosken
37624: puutavaran kuljetusten vuoksi, sitäkin kautta kulkevaksi. Saha on hävitetty v.
37625: merkityksellisempi. - Imatran seudun 1910, mutta tie on edelleen oikaisematta.
37626: ,suurille tehtaille ja rautatieasemille aje- Paitsi kauttakulkuliikenteelle on mainittu
37627: taan tätä tietä jatkuvasti puutavaraa. ,pussi" haitallinen myös paikkakunnan
37628: Esim. valtio ja Enso-Gutzeit omistavat asukkaille, kun se kierttä kylän ympäri,
37629: tien vaikutuspiirissä n. 20,000 ha metsä- ja kauppaliikkeet, posti, kirkko, kansa-
37630: maata pienemmistä omistajista puhumat- koulu, satama, nykyinen sahalaitos y. m.
37631: takaan. Valtion on huolehdittava postin jäävät kokonaan syrjään. Lisäksi tiellä on
37632: lmljetuksesta, joka talviaikoina ja hevos- kaksi vaikeaa mäkeä, jotka tien oikaise-
37633: .kuljetuksin joutuu erittäin suuriin vai- misella saataisiin vältetyiksi.
37634: keuksiin. Tietä on kyllä koetettu pitää Kun edellä olevat uudistukset ja lii-
37635: auki osittain yhteisvoimin, mutta sen kenneolojen parannukset ajanoloon toisi-
37636: käyttö on hyvin usein keskeytyneenä vat valtiolle takaisin runsain määrin nii-
37637: matkan varrella olevien kahden lossin ta- hin uhratut varat, niin kunnioittaen ehdo-
37638: kia, joitten vuoksi liikenne talven aikana tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37639: on pysähtyneenä salmien jäätymisen ajan. muksen,
37640: Jäätyminen tapahtuu vain kovimmilla
37641: pakkasilla, mutta sen aiheuttamat lossilii- että hallitus ryht·yisi toimenpitei-
37642: kenteen pysähtymiskaudet ovat sittenkin siin Sulkavan-Ruokolahden kun-
37643: pitkät ja tuottavat lossien takana olevien tain välisen maantien saattamiseksi
37644: kylien asukkaille suuria vaikeuksia. Kun kautta vuoden liikennöitävään kun-
37645: ottaa huomioon valtiO'lle jatkuvasta !ossi- toon ja eräitten oikaisujen suoritta-
37646: liikenteen ylläpidosta koituvat jatkuvat miseksi sillä.
37647: kulut, näyttäisi kannattavalta rakentaa
37648: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
37649:
37650: Antti J. Ra.ntama.a.. Viljam Sa.rjala.
37651: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila..
37652: Aino Luosta.rinen.
37653: 869
37654:
37655: XU,9a.- Toiv. al. N:o 433.
37656:
37657:
37658:
37659:
37660: Rantamaa y. m.: Maantien rakentamisesta H irvaslahdesta
37661: Savonlinnan-Moinsalmen tiellä Käärmelahden kohdalle
37662: Moinsalmen-Pellossalon tiellä.
37663:
37664:
37665: E d u s k u n n a ll e.
37666:
37667: Säämingin kunnan Kartilanrannan, donkuljetus kesäaikoina on suorastaan-
37668: Ikoinniemen, Kiilanmäen, Ritosaaren ja mahdoton suorittaa laivaliikenteen lop-
37669: Kosolankylän asukkaat ovat tähän asti puessa, mutta jos maantie rakennettaisiin,
37670: saaneet kärsiä niistä suurista puutteista on meijeriliikkeellä mahdollisuus hakea
37671: ja haitoista, mitä maantien puuttuminen maito autokuljetuksin. Samoin postinkul-
37672: syrjäisten salokylien asukkaille merkitsee. jetus näihin moniin kyliin kärsii luon-
37673: Edellä mainittujen kylien asu'kkaat nollisesti maantien puutteesta.
37674: ovat monien miespolvien aikana joutuneet Liikennekeskuksesta on matkaa mainit-
37675: tekemään ja kunnostamaan maantletä eri tuihin kyliin 8-30 kilometriin, ja tulisi
37676: puolilla Säämingin kuntaa, vaikkei heille tien vaikutuspiirissä olemaan viljeltyä
37677: niistä ole ollut omakohtaista hyötyä, ja peltoa yht. 510 hehtaaria, metsämaata,
37678: joutuvat he luonnollisesti kantamaan josta saataisiin puutavaraa teollisuuden,
37679: osansa yleisten teiden kunnossapitokus- viennin ja yleisen kulutuksen tarpeisiin,
37680: tannuksista. - Kun nykyisin autoliikenne yht. 3,855 hehtaaria eli yhteensä vaikutus-
37681: jälleen on kasvamassa ja tekee laivalii- piiriin tulee maata noin 4,500 hehtaaria.
37682: kenteen kannattamattomaksi, ja kun mai- Kansakouluja on tien vaikutuspiirissä
37683: nitut kylät ovat tähän asti olleet riippu- tällä hetkellä Ritosaaren ja Kosolan kan-
37684: vaisia laivaliikenteestä kuljettaessaan sakoulut, joten tien valmistuminen palve-
37685: elintarvikkeita Savonlinnan kaupunkiin lisi näitten kyläkuntien oppivelvollisten
37686: ja apulautoja y. m. maanviljelyksessä tar- lasten ja muitten asukkaitten tarvetta
37687: vittavia tarvikkeita Savonlinnasta kotiky- tässäkin suhteessa.
37688: liinsä, ja kun nykyinen maantie Savon- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
37689: linna-Moinsalmi ei voi tyydyttää liiken- esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
37690: netarvetta, olisi maantien rakentaminen toivomuksen,
37691: näitten kyläkuntien asukkaille suorastaan
37692: elinehto. Näin on asian laita varsinkin, että hallitus ryMyisi toim.enpitei-
37693: kun mainitaan, ettei näissä kylissä ole siin maantien rakentamiseksi Sää-
37694: minkäänlaisia kauppaliikkeitä pienempiä- mingin kunnan Kaartilanrannan,
37695: kään kulutustarvikkeita varten, vaan ne Ikoinniemen, Kiilanmäen, Ritosaaren
37696: on kaikki hankittava ja kuljetettava Sa- ja Kosolan kylien kautta siten että
37697: vonlinnasta asti, mikä monasti varsinkin se alkaisi Savonlinnan-Moinsalmen
37698: kelirikkokausien aikana syksyin ja ke- tiestä H irvaslahdesta ja päättyisi
37699: väisin tuottaa erittäin suuria vaikeuksia, Moinsalmen-Pellossalon maantiehen
37700: onpa hengenvaarallistakin. Niinikään mai- Käärmelahden kohdalla.
37701: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
37702:
37703: Antti J. Rantamaa. Aino Luostarinen.
37704: Toivo H. Kinnunen. Vieno Simonen.
37705: XU,D7.- Toiv. al. N:o 434.
37706:
37707:
37708:
37709:
37710: Sa.r~" y. m.: Maanti&n rtJkentamisesta Lievestuoreen ase-
37711: ma~ta Leivonmiien-Rutalahden maantielle.
37712:
37713:
37714: E d u s k u n n a II e.
37715:
37716: Viitaten toivomusaloitteeseen n :o 219 dollisuudet Lievestuoreella olevalle Haar-
37717: vuoden 1946 valtiopäivillä (Liitteet lan Selluloosatehdas Oy :He lisätä raaka-
37718: XII,zs ~s. 478) koskeva tutkimuksen ,toi- aineiden hankintaa lähiympäristöltä. Tä-
37719: mittamista maantien rakentamiseksi Lie- män takia on sanotun tehtaan taholta il-
37720: vestuoreen rautatieasemalta Leivonmäen moitettu osallistuttavan sekä tutkimus-
37721: kirkonkylän-Rutaiahden väliselle maan- että tientekokuluihin. Myöskin asia on
37722: tielle, uudistamme sanotun aloitteen sekä saanut suurta kannatusta tien vaikutus-
37723: lisäksi esiintuomme seuraavaa: piiriin kuuluvissa kunnissa ja m. m. Kan-
37724: Suunnitellun tien vaikutuspiiriin kuu- gasniemen kunta on varannut määrärahan
37725: luva alue on vesistöllisesti vähäpätöinen tien tutkimuskuluja varten.
37726: ja viime vuosina on purouitoista puuta- Kaiken edellä esitetyn perusteella eh-
37727: varan kuljetuksessa kokonaan luovuttu dotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
37728: veden pinnan alenemisen y. m. seikkojen tettäväksi toivomuksen,
37729: takia. Kun liikennekelpoiset maantiet
37730: ovat kaukana, aiheuttaa tämä sen, että että hallitus toimituttaisi tutki-
37731: näiden ,seutujen metsänomistajien saama muksen maantien rakentamista varten
37732: kantohinta jää perin alhaiseksi. Yaikka Lievestuoreen rautatieasemalta Tau-
37733: puiden hinnat ovat nykyisin jo melkoisen lun, Hautamäen, Keskisen ja Mäke-
37734: ,ltorkeat, on näiltä seuduilta eräin ,paikoin län talojen maitten läpi päiittyen
37735: melkein mahdotonta saada kaupaksi hei- Kuusela-nimisen talon kohdalle Lei-
37736: kompilaatuista polttopuuta. Kuten yllä- vonmäen kirkonkylän-RutalaJulM
37737: mainitussa toivomusaloitteessa mainitaan, maantiellä.
37738: avaisi suunniteltu tie erittäin suuret mah-
37739: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
37740:
37741: VUjam Sarjala. Eino :Palovesi.
37742: T. N. Vilhula. Onni :&Jannila.
37743: Väinö Bankila. Aino Luostarinen.
37744: 8'11
37745:
37746: Xll,-st~. - Toiv. a.I. H:o 435.
37747:
37748:
37749:
37750:
37751: Penttala y. m.: Isonkyrön K1Jlkkiiliht sekä Laikian Tors-
37752: tt'la71r--Jakkulan ja Käyppälän kyläteiden yhdistämi-
37753: sestä.
37754:
37755:
37756: E d u s k u n n a 11 e.
37757:
37758: Asutustoiminnan, varsinkin maanhan- siin, eikä siis mikään kiinteämpi yhteis-
37759: kintalain täytäntöönpanon, johdosta laa- toiminta eri kyläkuntien latvamaiden kes-
37760: jenee asutus nykyään verrattain nopeasti ken voi muodustua tulokselliseksi. Esim.
37761: latvamaille, jo•issa vielä on mahdollisuuk- maidon kuljetusta meijeriin on näillä
37762: aia uusien asumusten perustamiseen. alueilla mahdoton saada kannattavasti
37763: Mutta kun latvamaille perustetaan uusia järjestetyksi.
37764: asumuksia, niin olisi niillä alueilla vastaa- Kun asutus tulee alueella nyt huomat-
37765: vasti kehitettävä myöskin liikenneoloja, tavasti kasvamaan, niin on välttämätöntä
37766: sillä ilman kunnollisia liikennemahdolli- järjestää alueella liikenneolot myöskin
37767: suuksia on latvamaiden asukkaiden mah- sellaisiksi, että ne tyydyttävät väestön
37768: doton saada talouttaan kehitetyksi. tarpeet. Tämä kävisikin pienillä kustan-
37769: Laihian-Isonkyrön- ja Vähänkyrön nuksilla siten, että Isonkyrön Kylkkälän
37770: rajamailla olevat latvamaat, joilla alueilla kylätietä, joka nyt päättyy Laihian ra-
37771: on yli 30 viljelystilaa, mutta suuri osa jaan, jatkettaisiin noin 2 kilometrin
37772: viljelysmaista on kuitenkin ollut rinta- matka Laihian kunnan alueelle, jolloin se
37773: mailla olevien viljelijäin latvapalstoina, yhdistyisi kolmeen Laihian kunnan
37774: joutuvat nyt asutusalueiksi, sillä suhteel- alueella olevaan kylätiehen. Näiden eri
37775: lisen pienelle alueelle muodostetaan siellä kyläteiden yhdistäminen toisiinsa muodos-
37776: maanhankintalain mukaisessa järjestyk- taisi nämä eri kuntain latvamaiden asuk-
37777: sessä kaikkiaan 14 pika-asutustilaa. Ja kaat samaan liikennepiiriin, jossa heillä
37778: parhaillaan Isonkyrön pitäjän Kylkkälän olisi mahdollisuus keskinäiseen yhteistoi-
37779: jakokunnassa toimitettavassa isojaon jär- mintaan. Tätä tietä myöten tulisi alueelta
37780: jestelyssä siirretään Kylkkälän jakokun- myöskin lyhin matka rautatielle, Terva-
37781: nan latvamaitle 6 siirtotaloa. Tällä seudulla joen asemalle, jota reittiä alueen väestö
37782: on Isonkyrön kunnan alueella kulkutienä jo nykyisin talvikelien aikana käyttää
37783: Kylkkälän kylätie, joka parhaillaan toi- huomattavan paljon kulkutienään.
37784: mitettavassa isojaon järjestelyssä on va- Kun edellä mainittujen kyläteiden yh-
37785: rattu ja paalutettu Laihian rajaan asti distämistä on kuitenkin vaikea toteuttaa
37786: 12 metriä leveäksi maantieksi. Laihian ilman hallituksen toimesta suoritettavia
37787: kunnan alueella ovat kulkuteinä Torsti- valmistavia toimenpiteitä, niin olisi vält-
37788: lan-J akkulan ja Käyppälän kylä tiet. tämätöntä, että kysymys kiireellisesti val-
37789: Nämä tiet yhtyvät toisiinsa loppupäässä misteltaisiin, että liikenneolot alueella
37790: ja päättyvät noin 2 kilometrin päässä saataisiin järjestymään samanaikaisesti
37791: Isonkyrön rajasta. Vaikka kylätieverkosto kuin sinne muodostetaan uusia pika-asu-
37792: onkin alueella huomattavan tiheä, tuot- tus- ja siirtotiloja.
37793: taa asukkaille kuitenkin vaikeuksia se, Edellä esitetyn perusteella esitämme
37794: ettei alueella ole minkäänlaista yhtenäistä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37795: liikennesuuntaa, sillä jokaisen kylän sen,
37796: alueelta suuntautuu liikenne ensin oman
37797: kylän rintakylään ja vasta sieltä voi että hallitus toimituttaisi tutki-
37798: matka jatkua laajempiin liikennekeskuk- muksen Isonkyrön Kylkkälän-Lai-
37799: 872 XII,98.- IsoDikyrön Kylkkälän y. m. tie.
37800:
37801: hian Torstilan-Jakkulan ja Käyp- ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin
37802: pälän kyläteiden yhdistämisestä ja sen toteuttamiseksi.
37803: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
37804:
37805: Isak Penttala. Matti Lepistö.
37806: Arttur Koskinen. Johannes Wirtanen.
37807: Edvard Pesonen. S. S. Aittoniemi.
37808: Jere Juuti'ainen. Mikko Järvinen.
37809: Kustaa Tiitu. J. Koivisto.
37810: Erkki Koivisto.
37811: . 873
37812:
37813: Xll,99. - 'l'oiv. al. N:o 436.
37814:
37815:
37816:
37817:
37818: Palovesi y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
37819: rakentamiseksi Karstulan pitäjän Pääjärven kylästä Soinin
37820: pitäjän Kolun kylään.
37821:
37822:
37823: E d u s k u n n a 11 e.
37824:
37825: Kunnollisten maanteiden merkitys koko kautta, jolloin uitto tulee n. 40-50 km
37826: kansakuntamme elämälle on todettu erit- pitemmäksi kuin jos puut voitaisiin kul-
37827: täin suureksi sekä taloudellisessa että jettaa tietä pitkin Karstulan Koskiin ky-
37828: kaikissa muissakin suhteissa. Teiden län seuduille. Uittoväylät ovat sitäpaitsi
37829: kautta pyritään saattamaan eri paikka- sangen heikot. Todistuksena tien merki-
37830: kuntia ja maamme eri osia läheiseen vuo- tyksestä puun kuljetukselle voidaan mai-
37831: rovaikutukseen keskenään ja siten helpot- nita, että nyt jo näillä seuduilla olevat
37832: tamaan kansalaisten toimeentuola. Teiden paikkakuntalaisten vähäisillä varoillaan
37833: tarve yleensä maassamme on vielä suuri, tekemät yksityisluontoiset paikallistiet
37834: mutta ennenkaikkea niitä pitäisi rakentaa ovat joutuneet jatkuvasti erittäin ras-
37835: seuduille, joissa tieverkosto on heikkoa kaasti puunkuljetuksen ylikuormittamaksi
37836: tarpeeseen nähden ja joille seuduille ja särkyvät nopeasti kulkukelvottomaksi.
37837: teitä tekemällä voitaisiin yhdistää entistä Tämän tiesuunnan varrella olisi lisäksi
37838: sopivammin laajempia alueita toisiinsa. kolme erittäin hyvää hiekkapaikkaa, joilta
37839: Silmäys kartalle on omiaan todistamaan voitaisiin ajaa hiekkaa lähiseudun maan-
37840: että Karstulan ja Soinin pitäjien raja- teille, mikä nykyisin on melko vaikeaa ja
37841: mailla Vaasan läänissä on vielä varsin mahdotonta. Mainittava myöskin on että
37842: huomattava alue, jolle itä-länsisuunnassa tämän tien välittömän yhteyteen on juuri
37843: kulkeva yhdystie olisi välttämättömyys. valmistunut kansakoulu, jonka koulupii-
37844: Tarkoitamme Karstulan pitäjässä Karstu- rin alueelle ei tällä kertaa ole käyttökel-
37845: lan-Pylkönmäen mwantieltä Anttilan tien poista tietä ensinkään. Tien vaikutuspii-
37846: risteyksestä Kangasahon ja Aution sekä riin tulisi myöskin huomattava alue val-
37847: Soiuin pitäjissä olevan Kolun kylän kä- tion maata n. s. Luoman kruunumaasta.
37848: sittävää aluetta. Niin välttämätön kuin tämä tie kyseei-
37849: Näiden kylien kautta kulkeva maantie liselle alueelle olisikin, ei tällä suunnalla
37850: yhdistäisi Keski-Suomen mahdollisimman ole vielä voitu suorittaa tien suunnan suh-
37851: lyhyellä matkalla Pohjanmaahan, joten teen yksityiskohtaista tutkimusta, johtuen
37852: tiellä siten olisi huomattava yleinen mer- tämä pääasiassa asukkaiden vähävaraisuu-
37853: kitys. Mutta kyseeiliselle paikkakunnalle desta. Mielestämme olisi kuitenkin tien
37854: tämän tien merkitys olisi myös erittäin suunnan tutkimus kiireellisesti toimeen-
37855: suuri. Tie yhdistäisi toisiinsa neljä valtion pantava.
37856: hallussa olevaa tietä ja kulkisi väkirik- Edellä esitetyn perusteella ja pitäen tar-
37857: ikaiden, mutta vähävaraisten pienViljelijä- peellisena, että näidenkin seutujen asuk-
37858: väen asuttamien kyläkuntien kautta. kaat pääsisivät nauttimaan niitä oikeuk-
37859: Tien kautta lyhenisi asukkaiden yhteys sia, joita maantie voi kulloon seudulle
37860: kuntiensa kirkonkyliin huomattavasti. mukanaan tuoda, ehdotamme kunnioittaen
37861: Mutta erittäin suuri merkitys tällä tiellä eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
37862: olisi puutavaran kuljetukselle kun seutu
37863: on hyvin metsärikasta ja nykyisin joudu- että hallitus toimituttaisi tutki-
37864: taan sieltä uittamaan Vahanganjärven muksen maantien rakentamista var-
37865: 8'74 XII,99. - PUjärven-Kolun maantie.
37866:
37867: fen Karstula1n pitäjässä Pääjärven Zien k~e l!~n k1liiim 8riwin
37868: kylässä olevasta AntUlan tienris- pitäjässä.
37869: teyksestä Kangasahon. ja Aution. ky-
37870: Helsingissä heinäkuun 24 päivänä 1948.
37871:
37872: Eino Palovesi. Jussi Raatikainen. Arttur Koskinen.
37873: XU,1oo.- Toiv. al. N:o 437.
37874:
37875:
37876:
37877:
37878: Sclrmuneu. y. m.: Maantien rakentamisesta Puhokselta Let.
37879: nosenvaaraan.
37880:
37881:
37882: E d u s k 1U n n a 11 e.
37883:
37884: Pudasjärven ikunnan, Puhoksen ja Suo- tie Oulun-Kuusamon ja Puolangan-Tai-
37885: IOl~abnen !kunna;n Leinosenvaaran ikylien valkosken valtateiden .välillä. Jo nyt on ole-
37886: vilillä on, Ku.ririlkylä huomioiden, noin 10 massa valtion maantie Pudasjärven Mylly-
37887: kyläryhmää, joissa sija.itsevien talojen lu!ku kanik:aalle. Tietöntä on vain Myllykanlk:B.a:lta
37888: :on yli c69 ja asukasluku lähes 400 henkeä. Kuririvaaran kylien ikautta Leinosenvauan
37889: 'l".älle 20 kilometrin pituiselle alueelle on jo kylään, jota läheltä sivuaa Puolangwn-
37890: 5P vuoden ttli81D: yritetty saada maantietä, Taivalikosken tie. Ja tämän tiettömän tai-
37891: . mutta tlulQ.ksetta. Tähän Uunisten asutta- pale.en, joka halikaisee noin 400 ·henikeä kä-
37892: :maan etiim,aahan ei myöskään ole puhelinta.. sittävän asuma-alueen, pituus on, ikuten
37893: Viestö saa peninkulmaisen tiettö:m.än tai- edellä sanotaan, 28 kilometriä. Tämä tie w
37894: paleen takaa noutaa elin- Ja muut toimeen- mainitussa erämaassa elävien ja ikansallmn-
37895: tulotarvikkeensa sekä ik:oettaa pitää yhteyttä tamme hyviilksi arvokasta työtään tekevien
37896: m.uuhun maailmaan. Tarvikkeet ovat kan- ihmisten taloudellisen elämän elvyttämi:sen
37897: ille:tta.vat kesäisin vaikeasti kuljettavien ehto. Ne ihmiset ovat maksaneet ja maksa-
37898: maastojen yli. Sairaustapauksia ei ole mah- vat edelleen veroa ja suorittavat muut :vel-
37899: ,d~llista tiedoittaa nopeasti lääkärille, koska vollisuutensa, kuten liikepaikoissa ja li&en-
37900: puhelinta ei ole, puhumattakaan siitä, että illeväyM.en varrella asuvatikin. On vihdoinarin
37901: sairaat saatettaisiin lääkärin hoitoon. :aika helpottaa heidänikin .elämän ehtojaaR.
37902: Edellä main,itun tien aikaansaamista on Ei voitane katsoa liialliseksi uhraukseksi
37903: eri vuosina valmisteltu. SuuntatutJkimuk- yhteiskun111an taholta, jos puheena oleva
37904: set j,a ikustarmuslaskelmat valttnistuivat jo tie vaiik:euiksissa elävien, :uuraiden ihmisten
37905: vuonna 1935 tie- ja vesihallinnon Oulun avuksi rakennetaan.
37906: piirikonttorin toimesta. Teiden aloittami- Tämän vuoksi kunnioittaen e~hdotamme
37907: sen on kuitenkin estlilnyt määrärruhojen eduskunn8111 hyväksyttäväksi toivomuksen,
37908: puute, joita ei ole varattu, vaikka sitä kos-
37909: kevia aloitteita on tehty useitaildn. että hallitus ryhtyisi kiireelUsesti
37910: Puheena oleva tie olisi suurimerkityksel- toimenpiteisiin Puiwksen, Kurkivaa-
37911: linen myös yleiselle liikenteelle, puutava- ran ja Leinosenvaaran k-:.1lien maan-
37912: ran lhankinnoi:le j. n. e. Se olisi ikauttakulik:u- tien aikaansaamiseksi.
37913: Helsingissä 3 päiväiDä elokuuta 1948.
37914:
37915: Toivo I. Sormunen. Matti Meriläinen.
37916: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
37917: Yrjö Murto.
37918: 876
37919:
37920: XII,tot.- Toiv. al. N:o 438.
37921:
37922:
37923:
37924:
37925: Mustonen: Sotkamon ja Kajaanin maalaiskunnassa olevan
37926: Mustamäen kylätien rakennustöiden loppuun saattami--
37927: seksi.
37928:
37929:
37930: E d u s k ru: n n a ll e.
37931:
37932: Jo maalislruun 23 pa1vana 1926 myönsi Kylätien rakentamista ei ikuitel'l'kaan ole
37933: !kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö 'koskaan loppuun asti suoritettu eikä tietä
37934: määrärahan Sotkamon ja Kajaanin maaLais- siis myösikään tiekunnalle luovutettu. Tie-
37935: kunnassa olevan, Sotkamon-Iisalmen maan- kunta ei näin ollen ole voinut huolehtia sen
37936: tiestä erkanevan Mustamäen kylätien tie- kunnossapidosta. Koska samat syyt, joiden
37937: !lrnnnalle sanotun nimisen, noin 14 kilomet- vuoksi valtioneuvosto aikoinåan päätti tien
37938: rin ,pituisen kylätien raJkentamisen av·usta- rakennettavaikai yksinomaan valtion varoilla,
37939: miseen. Koska myönnetty määräraha osoit- ovat edelleenkin olemassa, ehdotan kun-
37940: tautui riittämättömäksi, myönnettiin siihen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37941: myöhemmin, vuosi'lLa 1927, 1933 ja 1937 vomuksen,
37942: lisää varoja. Viimeisen !kerran, syyskuun
37943: 30 päivänä 1937 varoja myönnettäessä val- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37944: tioneuvosto samalla päätti m. m. että Mus- toimenpiteisiin Sotkamon ja Kajaa-
37945: tamäen kylätien tietkunta vapautetaan suo- nin maalaiskunnassa 'Olevan Musta.-
37946: rittamasta lop.puun puheenaolevaa tieraken- mäen kylätien rakennustöiden lop-
37947: nustyötä, että tietyön loppuun saattaminen puun saattamiseksi.
37948: annetaan tie- ja vesirakennushallituksen toi-
37949: meksi j.a että kylätie valmistuttuaan oo
37950: jätettävä tielmnnan hoitoon.
37951: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
37952:
37953: J. Mustonen.
37954: 877
37955:
37956: XII,to2. - Toiv. al. N:o 439.
37957:
37958:
37959:
37960:
37961: Pyörtänö y. m.: Maantien rakentamisesta tiesuunnalla
37962: Hoilola-Luutalahti-Mutalahti.
37963:
37964:
37965: E d u s kun n a 11 e.
37966:
37967: Maanteiden merkitys kansantaloudelle jlll tulisi olemaan noiln 19 km, vailkutuspiiriin
37968: väestön toimeentulolle on ensiarvoinen. Mo- tulisi kuulumaan ainalkin 1,000 ihmistä, ja
37969: nista taloudellisista vaikeuksista huolimatta on tiesuunnan välittömässä läJb.eisyydessä
37970: on teiden rakentamiseen kiinnitettävä edel- suurimmalta osalta sekä valtion että puu-
37971: leen vakavaa huomiota, ja näin nimen- tavarayhtiöitten ja lisäksi yksityisten met-
37972: omaam. sellaisiin paikkakuntiin nähden, sämaita. Paitsi paikalliselle rajaseutuväes-
37973: jotka erityisen poilkikeuksellisista olosuh- tölle tien rakentamisen ikautta koituvaa vä-
37974: teista johtuen ovat joutuneet hyvin vai- litöntä hyötyä, tulisi tiellä esiintymään
37975: keaan asemaan. Syyskuun 19 päivänä 1944 huomattavassa määrin m. m. puutavaran-
37976: Suomen ja Sosialististen Neuvostotasaval- kuljetusta, ikoska uittomahdollisuudet ra-
37977: tain Liiton välillä solmittu välirauha, jonka jansiirron johdosta ovat varsin kehnot. Esi-
37978: alueelliset määräy!kset ovat sittemmin tul- tetyllä tiesuunnalla on parhaillaan noin
37979: lieet lopullisissa rauhanehdoissa vahviste- 15 km huonosti liikennöitävää lkärrytietä,
37980: tuiksi, aiheutti sen, että m. m. Ilomantsista jota on tähän asti kunnostettu talkoovoi-
37981: Korpiselän kautta Värtsilään kulkenut tie- min. Tarkoitukseen ovat m. m. IlOIIIlantsin
37982: yhteys !katkesi, jääden kuitenkin sekä Ilo- ja Tuupovaaran ikunnat myöntäneet varoja,
37983: mantsin, Korpiselän (jonka Suomen puo- yhteensä 30,000 mk.
37984: lelle jäänyt osa on myöhemmin liitetty Todeten ne suuret vaikeudet, joihin pai-
37985: Tuupovaaraan) että Värtsilän puolelle täy- ikallinen väestö tieyhteyksien katkeamisen
37986: sin liikennekelpoista ja suurelta osalta ai- johdosta on joutunut, esitämme ikunnioit-
37987: van ensiluokan IIIlaa!Iltietä melkoisen suu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37988: ret osuudet. muksen,
37989: Rakentamalla maantie Tuupovaruran Hoi-
37990: tolasta (ent. Kor,piselikää) suuntana Luuta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
37991: lahti-Kitsanjärven itäpää-Marjovaara- toimenpiteisiin tutkimuksen toimeen-
37992: Putkivaara Ilomantsin Mutalahteen saatai- panemiseksi ja maantien rakentami-
37993: siin katkenneet tieyhteydet varsin sopivasti seksi tiesuunnalla H oilola-Luuta-
37994: y<hdistetyiksi. Tien, jonka pituus kaikkiaan lahti-Mutalakti.
37995: Helsingissä 3 päivänä el~kuuta 1948.
37996:
37997: Toivo Pyörtänö. Heikki Soininen.
37998: Kustaa. Alanko. Vieno Simonen.
37999: Juho Karvonen. Kalle Kauhanen.
38000: 878
38001:
38002: XII,1oa. - Toiv. al. N:o 440.
38003:
38004:
38005:
38006:
38007: MiettU»en y. m.: Maantien rakentamisesta Kemin maalais-
38008: kunn«ht Viitakosken kylästä Alatornion kunnan Könö-
38009: län kylään.
38010:
38011:
38012: Eduskunnalle.
38013:
38014: Kemin maalaiskuntaan kuuluvasta Viita- erittäin tarpeellinen. Sen i<isäksi maanti&
38015: kosken !kylästä Alatornion kunnan Könölän palvelisi myöskin Viita-kosken. kylästä Tor-
38016: ikylään johtava maantiesuunta on tutkittu nioon päin ja Könölän kylästä Kemiin päin
38017: ja tangotettu maanmittausinsinööri 0. A. suuntautuvaa liikennettä tehokkaasti. Pai-
38018: Louihimon toimesta v. 1930. Tien pituus on kallisen väestön heikosta taloudellisesta ase-
38019: n. 5 km. Suunnitellun maantien varressa masta johtuen ei tiehanketta ole saatu ky-
38020: on erittäin hyviä viljelysalueita, joiden vil-- lätienä vireille. Senvuoksi olisi valtiovallan
38021: jelykseen ottaminen ei ole mahdollista il- toimesta ryhdyttävä toim6Ilpiteisiin tämän
38022: IMn maantien rakentamista. Lapin kol- maantien rakentamiseksi.
38023: mion ·parhaisiin kalkkialueisiin kuuluvana Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
38024: kyseeiliset viljelyske1poiset maat ovat sel- ikunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38025: laisia, jotka olisi saatava paikallisen maan-
38026: tarpeen huomioon«taen ensi tilassa vilje- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38027: lysmahdollisuuksien piiriin. Lähinnä tästä toimAmpiteisiin V iitakosktm--KÖfl,ö-
38028: syystä tämän maantien rakentaminen olisi län maantien rakentamiseksi.
38029: Helsimgissä. 30 päivänä heinäikuuta 1948.
38030:
38031: Martti Miettunen. Markus Riskala.
38032: XII,1o4, - Toiv. al. N:o 441.
38033:
38034:
38035:
38036:
38037: Miettunen y. m.: Maa#iew rakentamisesta Simojoen rauta.
38038: tiesillalta Alawiemen lossille.
38039:
38040:
38041: E d u s k: '11 n n a 11 e.
38042:
38043: V'iita:ten.' vuodeJll 1945' valtiopäivillä jäte- et~ hallitus ry'Mtyisi toimenpitei-
38044: tyn, toivomusaloitteen N: o 309' (L, XII, 52 siin maantien rake111tamiseksi Simo:.
38045: siv. 646) perusteluihin; jotka !koskivat joen rautatiesiitlrant~> Simojoen etel'ii--
38046: maantien rakentamista Simojoen rautatie- puolitse Alaniem~ ZOssiZJe,
38047: sillalta joen eteläpuolitse Alaniemen los-
38048: sille, ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
38049: toiV!OIIluksen,
38050: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
38051:
38052: Martti Miettunen. Markus Niskala.
38053: 880
38054:
38055: :XU,toe~. - Toiv. aL N:o 442.
38056:
38057:
38058:
38059:
38060: Miettunen y. m.: Simojärven-Posion maantien rakentami-
38061: sesta.
38062:
38063:
38064: E d u s lk u n n a 11 e.
38065:
38066: Viitaten vuoden 1946 valtiopäiviTie jäte- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
38067: tyn toivomusaloitteen N :o 234 (L. XII, 43 siin maantien .rakentamiseksi linjalla
38068: siv. 494) -perusteluihin, ehdotamme edUB- Simojärvi-Posio.
38069: kunnan päätettäväksi toiV'OOluksen,
38070: Helsingissä 30 ,päivänä heinäkuuta 1948.
38071:
38072: Martti Miettunen. Markus Niskala.
38073: 881
38074:
38075: XII,1o6. - Toiv. al. N:o 443.
38076:
38077:
38078:
38079:
38080: Salo: Maantien rakentamisesta Hyrynsalmen Moisiavaaran
38081: tiestä Swomussalmen kunnan Jumaliskylään.
38082:
38083:
38084: E d u s kun n a ll e.
38085:
38086: ViittaamaHa toivomusaloi:tteeseen N: o Asukkaideu tarpeet tuntien on Hyrynsal-
38087: 378 v. 1947 vp. ja todeten kuluneen kesän llllen kunta jo useat vuodet yrittänyt asiaan
38088: atkJana sen tiekurjuuden, mikä vielä vallit- korjausta. Jotta tähän lopultakin päästäi-
38089: see Hyrynsalmen ja Suomussalmen kun- siin ehdotam. edusikunnan hyväksyttävälksi
38090: tien 1aitamilla. Kokonaisia suuria kyliä voi toivomuksen,
38091: vielä olla 20-30 km päässä lähimmältä
38092: tieltä, joihin Yiksinomaan kantamalla on että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
38093: viikottain kuljetettava kunJkin ikorttiam.noik:- siin maantien rakentamiseksi Hyryn-
38094: set soiden ja lkorpien taakse. Sotilasjohdon salmen 111oisionvaaran tieltä H akoky-
38095: taholta V'astustettiin aiemmin itäänpäin kul- län kautta Suomussalmen Jumalis-
38096: kevia tiesurmnitelmia, jollainen on m. m. kylään.
38097: Hyrynsalmen-Hakokylän tiesuunnitelma.
38098: Helsingissä 3 päivänä elOikuuta 1948.
38099:
38100: S. Salo.
38101:
38102:
38103:
38104:
38105: 544/48 111
38106: 882
38107:
38108: XII,1o7, - Toiv. al. N:o 444.
38109:
38110:
38111:
38112:
38113: Salo: Ylikulkupaikan muuttamisesta K uhmon-Suomussal-
38114: men maantiellä Kontiolansalmesta Tönölänsalmeen.
38115:
38116:
38117: E d u s kun n a ll e.
38118:
38119: ViittaamaHa ed. Pääkkösen y. m. toivo- että hallitus laatisi tutkimuksen
38120: musaloitteeseen N: o 383 v. 1947 valtiopäi- lossi-ylikulkupaikan muuttamisesta
38121: villä sekä kaikessa siihen yhtyen ehdotan Kuhmon-Suomussalmen maantiellä
38122: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi nykyisestä Kontiolansalmesta Tönö-
38123: toivomuksen, länsalmeen K uhnwn kunnassa.
38124: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
38125:
38126: S. Salo.
38127: 883
38128:
38129: XD,tos.- Toiv. al. N:o 445.
38130:
38131:
38132:
38133:
38134: Salo: Murtoperän-Pohjois(ahden maantien rakennustöiden
38135: loppuun saattamisesta.
38136:
38137:
38138: E d u s k u n n a 11 e.
38139:
38140: Viitaten toivomusaloitteeseen N: o 379 väl1~llä,olevan Murtoperän-Pohjois-
38141: v. 1947 valtiopäivillä, ehdotan kunnioittaen lahden keskeneräisen maantien lop-
38142: edusikunnan hyväksyttävä;ksi toivomuksen, puosan rakennustöiden jouduttami-
38143: seksi.
38144: että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
38145: toimenpiteisiin Kuhmon ja Sotkamon
38146: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
38147:
38148: S. Salo.
38149: 884
38150:
38151: XII,1o9. - Toiv. al. N:o 446.
38152:
38153:
38154:
38155:
38156: Sam: Maantun rakentamisesta Ristijärven l•irkolta Emä-
38157: joen itäpuolitse Jokikylän kautta Hyrynsalmen kirkolle.
38158:
38159:
38160: Ed u s kunnalle.
38161:
38162: Viitaten toivomusaloitteesooni N :o 372 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
38163: v. 1947 vp. ja todeten sen, että Pohjois- siin maantien rakentamiseksi Risti-
38164: Suomen hävitettyjen maanteiden nyt tultua järven kirkolta Emäjoen itäpuolta
38165: suurin piirtein rakennetuksi, olisi aika ryh- Jokikylän kautta Hyrynsalmen ki1·-
38166: tyä Kainuunil.dn maantieverkostoa kehittä- 1wlle.
38167: mään, joten ehdotan kunnioittaen eduslmn-
38168: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38169: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
38170:
38171: S. Salo.
38172: 885
38173:
38174: XII,uo. - Toiv. al. N:o 447.
38175:
38176:
38177:
38178:
38179: SaJo: Jltwtntien mkett,tamisesta Suomussalmen-Taivalkos-
38180: ken m:artntieltä 8WM~tussalmen Selkoskylään.
38181:
38182:
38183: E d u s :k u n n a ll e.
38184:
38185: Viitaten rahaasia-aloitteeni N :o 373 pe- että hallitus laatisi suunnitelman
38186: rusteluihin v. 1947 vp. (L. XII/54, sivu · maantien rakentllmisesta Suom:ussal-
38187: 751), ehdotan eduSikurunan hyvä;ksyttäväksi men-Taivalkosken moontieltii StW-
38188: toivomUikisen, mussalmen Selkoskylään.
38189: HelsingiiSSä 5 päivänä elokuuta 1948.
38190:
38191: S. Salo.
38192: 886
38193:
38194: XII, 111. - Toiv. al. N: o 448.
38195:
38196:
38197:
38198:
38199: Salo: Maantien rakentamisesta Kuhmon 1tunnassa olevalta
38200: Tuulijärven maantieltä Kuhmon-Hyrynsalmen maan-
38201: tielle.
38202:
38203:
38204: E d u s k u n n a ll e.
38205:
38206: Viitaten ed. Pääkikösen y. m. toivomus- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
38207: aloitteeseen N: o 381 v. 1947 valtiopäiville siin maantien rakentamiseksi K uh-
38208: ehdotan kunnioittaen eduskunnan hyväk- mon kunnassa olevalta Tuulijärven
38209: syttäväksi toivomUJksen, maantieltä K uhmon-H yrynsalmen
38210: maantielle.
38211: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
38212:
38213: S. Salo.
38214: 887
38215:
38216: XU,112. - Toiv. al. N:o 449.
38217:
38218:
38219:
38220:
38221: Salo: Maantien rakentamisesta Ristijärven kunnassa ole-
38222: valta .Mustavaaran maantieltä Kuhmon-Hyrynsalmen
38223: maantielle.
38224:
38225:
38226: E d u s k u n n a 11 e.
38227:
38228: Viitaten ed. Päälkkösen y. m. toivomus- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
38229: aloitteeseen N :o 382 v. 1947 Valtiopäivilie yhdysmaantien rakentamiseen Risti-
38230: ja sen perusteluihin yhtyen ehdotan kun- järven kunnassa olevalta Mustavaa-
38231: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- ran maantieltä K uhmon-H yrynsal-
38232: vomuksen, men maantielle.
38233: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
38234:
38235: S. Salo.
38236: 888
38237:
38238: Xll,113,- Toiv. al. N:o 450.
38239:
38240:
38241:
38242:
38243: Ryhtä y. m.: Maantien mkentamisesta Taivalkosken Metsä-
38244: kylästä Suomussalmen Pyhäkylään.
38245:
38246:
38247: E d u s k u n n a ll e.
38248:
38249: 'l'aiva:Lkos:ken MetsäJkyläm. ja Suomussal- !Jlen t{)limii 3 opettajaisena ja toinen 2
38250: men PyhäJkylän välisen yhdysti-en :rakenta- opettaja:isena. Rakennettavan maantien lä-
38251: mishanike <>n ollut vireillä jo yli 20 vuotta. heisyydessä olevien viljelmien yhteinen
38252: Siitä huolimatta on maantien rakentaminen peltopinta-ala on tällä hetkellä n. 200 ha,
38253: aina vain siirtynyt vuodesta toiseen, vai:k!lm mutta tien rakentamisen jälkeen, kulku-
38254: tie olisi aivan ensiarvoisen tä:t1keä mainittu- yhteyksien pa11antuessa, olisi mahdollisuus
38255: jen paik1kaflmntien koko taloudelliselle ke- :raivata näille syrjäseudun pienviljelijöille
38256: hitylkselle. moninkertaisesti lisää vilj elysalaa, sillä ihy-
38257: Metsäkylän-PyhäkyLän maantie tulisi al- viä vi1jelyskeipoisia suoalueita tulisi run-
38258: kamarun Taival!kos:ken-Näljängän maam- saasti rakennettavan tien läheisyyteen,
38259: tieltä paikasta, missä !kartalle meDkittynä Maruntien rwkentaminen tulisikin tässä mie-
38260: sijaitsee Korvuan asema, Hyrynsa1men- lessä vaikuttamaan aivan ratkaisevasti mai-
38261: Taivalkosken ikenttäradalla. Tästä tie jat- nitun paikik:akUll!Ilan vähävaraisen pienvil-
38262: kuisi Va;nhalan, Hahlwlan, Haukivaaran ja jelijäväestön taloudelliseen kehitykseen sen
38263: Pehkolrun taLojen kautta Korvuan kylätien elintarvikehuoltoa silmällä pitäen.
38264: päähäm. ja siitä edelleen mainittua kylätietä Yleisen edun kannalta ·olisi myös otet-
38265: PylhäJkylään. Tämä kahden pitäjän välinen tava huomioon, että ralkennettavan tien vai-
38266: yhdysti·e tulisi olemaan 20 !krrn pitkä, mutta llmtuspiiriin tulisi valtion laajat, haklma-
38267: tästä matJkasta on 4 km, nimittäin Korvuan mattomat metsäalueet seikä hyviä yksityis-
38268: kyLätie, jo liikenrnöitävässä kunnossa ja vain ten omistamia metsiä, joiden tuottama raa-
38269: 16 km on .rakentamatonta. Tämä rakenta- kapuu olisi yhdysma,antien valrmistumisen
38270: maton maantielinja kulkee kuitenkin suu- jälkeen helposti kuljetettavissa sekä valta-
38271: rimmalta osalta kovapohjaisia kangasmaita, maanteille että myös uittovesistöjen varsille
38272: missä soranottopaikat ovwt varsin ~ähellä. ja näin ollen teollisuuden käyttöön.
38273: Tielinjalle sattuvat pienet pu~ot ovat mata- Edelläolevan perusteella pyydämme kun-
38274: lia ja :kovapohjaisia, joiss.a voidaan käyttää nioittaen ehdottaa eduslkunmn !päätettä-
38275: puista siltaraik:enn,etta yhdellä jännevälillä, väksi toivomUJksen,
38276: jotenka nämä seikat huomioon ottaen, tuli-
38277: sivat tien raikentamiskustannukset olemaan että hallitus toimituttaisi kiireelU-
38278: varsin kohtuullis·et. sesti tutkimuksen Taivalkosken Met-
38279: Tämän Metsäkylän-Pyhäkylän maan- säkylän ja Suomussalmen Pyhäkylän
38280: tien välittömään läheisyyteen tulee yli 40 välisen maantien rakentamiseksi sekä
38281: taloa, joiden yhteinen väkiluku tällä het- ryhtyisi asian vaatimiin toimenpitei-
38282: kellä on n. 400 henkilöä. Tien varrelle siin tämän kahden pitäjän välisen
38283: tulisi myös kaksi kansakoulua, joista ttoi· yhdysmaantien aikaansaamiseksi.
38284: Helsingissä 4 päivänä elo:kuuta 1948.
38285:
38286: Niilo Ryhtä.. Yrjö Hautala.
38287: Kusti Eskola. Janne Koivuranta.
38288: 889
38289:
38290: XII,u4. - Toiv. al. N:o 451.
38291:
38292:
38293:
38294:
38295: Ryhtä y. m. : Suiningin-Riekin maantien rakentamisesta
38296: J(uusamon kunnassa.
38297:
38298:
38299: B d u s k u n n a ll e.
38300:
38301: Kuusamon pitäjän Suiningin ja Kiitämä- vostoliitolle ja senvuoksi on uusi asutus.
38302: järven alueella olevat Nis'kajärven, Hänni- väestön lisääntyessä ja perheitten jakau-
38303: sen, Maivalan ja Riekin väkirikkaat kylä- tuessa suunnattava tämän uuden Suinin-
38304: ryhmät sijaitsevat tiettömän taipaleen ta- gin-Riekin maantien välittömään lähei-
38305: kana, jonne väestölle tarvittavat kulutus- syyteen, jossa tulee olemaan runsaasti vil-
38306: tavarat .on kuljetettava pääasiassa kanta- jelyskelpoisia asutusalueita.
38307: malla. Kun mainituilla kyläryhmillä asuu Entisestä Mäkelän-Pukarin tiestä ei
38308: yksinomaan vähävaraiseen pienviljelijä- näille kyläryhmille · ole mitään apua, sillä
38309: väestöön kuuluvia perheitä, jotka joutu- laajat Kiitämäjärven vaikeasti kuljetta-
38310: vat huomattavassa määrässä hankkimaan vat vesistö- ja järvialueet jäävät raken-
38311: perheen elintarvikkeet y. m. kulutustava- nettavan Suiningin-Riekin sekä entisen
38312: rat muualta, on tämä maantien puute ai- Mäkelän-Pukarin tien välille.
38313: heuttanut tälle väestölle ylivoimaisia vai- Rakennettava Suiningin-l~iekin maan-
38314: keuksia. tie tulisi kulkemaan varsin tasaisia hel-
38315: Näitten kyläryhmien kulkuyhteyksien posti rakennettavia maita, jossa soran-
38316: turvaamiseksi olisi rakennettava Suinin- saantipaikat ovat 'lähellä ja näin ollen tien
38317: gin-Riekin maantie, mikä alkaisi Mäke- rakentamiskustannukset tulisivat olemaan
38318: län-Pukarin maantiestä ja kulkisi Sui- hyvin kohtuulliset.
38319: ningin-Niska,järven-Hännisen ja Maiva- Edelläolevan perusteella pyydämme kun-
38320: lan kautta Riekkiin. Tämän tien pituus nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
38321: tulisi olemaan n. 27 km ja tulisi tien vä- väksi toivomuksen,
38322: littömään läheisyyteen yhteensä 69 viljel-
38323: mää, joilla tällä hetkellä asuu yhteensä että hallitus toimituttaisi tutki-
38324: yli 500 henkilöä. Lisäksi maantien var- muksen Suiningin-Riekin maantien
38325: relle tulisi 2 toimivaa kansakoulua sekä rakentamiseksi Kuusamon kunnassa
38326: 2 my'llyä. Näitten kyläryhmien asukkailta sekä ryhtyisi asian vaatimiin toimen-
38327: meni alueluovutuksessa osa luonnonnii- piteisiin täm&n maantien aikaansaa-
38328: tyistä sekä viljelyskelpoisista maista N eu- miseksi.
38329: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
38330:
38331: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
38332: Onni Mannila. Martti Miettunen.
38333: Kusti Esko'a. M. 0. Lahtela.
38334: Antti A. Koukkari. Yrjö Saari.
38335: Markus Niskala.
38336:
38337:
38338:
38339:
38340: 112
38341: 890
38342:
38343: XII,115. - Toiv. al. N:o 452.
38344:
38345:
38346:
38347:
38348: Hautala y. m.: Maantien rakentamisesta Pielaveden maan-
38349: tieltä Pihtiputaan maantielle.
38350:
38351:
38352: E d u s ;kun; n. a 11 e.
38353:
38354: 0. [. Pyhäjärvellä suoritettiin syksyllä että valtion maille on suunniteltu huomat-
38355: v. 1945 maanomistajien toimesta tutkimus tavaa asutustoimintwa, joka tietää useitten
38356: maantien rakentamis~ksi Pyhäsalmen-Pie- ky;mmenien aloittavien uudisasukkaiden si-
38357: laveden maantiestä, Haapamäen kylän !koh- joittamista, entisten lisäksi, tiettömään kor-
38358: dalta, Pyhäjärven eteläpuolitse Pyhäsalmen peen. Heidän menestymisensä vaikeassa
38359: -Pihtiputaan maa;ntiehen, joka väli · on tehtävässään edeLlyttää myös tämän tien
38360: n. 22 ·km. Lisäksi sisältyy suunnitelmaan rakentamista.
38361: n. 6 Y2 km:n pituinen haaratie Penninki- Näistä syistä j.a kun e. m. maantien pai-
38362: Kurkikangas. kalliset tarvitsijat ovat vähävaraista väikeä,
38363: Tätä maantietä varten vahnistui kesällä pääasiassa asutustilallisia, joiden voimat ja
38364: v. 1946 rakennussuunnitelma ja kustannus- varat eivät riitä näin pitJkä-n tien ikylätie-
38365: arvio, joka päättyi yhteensä 8,384,000 mark- näJkääm rakentamiseen, olisi valtion tämä
38366: kaan ja ehdotetaan tärrnä tie rakennettavaJksi välttämätön maantien rakentaminen ~oko
38367: III b luokan tieksi. Tiaan suoritettava ja vaikeuksista huolimatta
38368: Tärrnä uusi maa;ntiehanke yhdistää kaksi edes vaatimattomasti mutta kiireellisesti
38369: valtamaantietä j'a kulkee harvaanasuttuja alikuun pa;n tava.
38370: :alueita, joilta pääsy lähimmälle rautatie- Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
38371: asemalle Pyhäsalmeen on kovin vaikeata ~hdotamme eduskunna;n hyväksyttäväiksi
38372: laajaa PY~häjärveä kiertäen n. 30-35 km. toivomuksen, ·
38373: On erikoisesti huomattava, että suurim-
38374: man OSiliil tien vaikutuspiiriin !kuuluvista että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
38375: laajoista ja erittäin arvo:k;kaista metsä- menpiteisiin uuden maantien raken-
38376: alueista Ollilistaa valtio, joten m. m. metsä- tamiseksi Oulun läänin Pyhäjärvellä
38377: hallituskin toivoo tämän maantien ikiireel- Pielaveden-Pihtiputaan maanteiden
38378: 'listä rakentamista. Edelleen on mainittava, välillä.
38379: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
38380:
38381: Yrjö Hautala. Pekka Kiiski.
38382: Kusti Esko'a. Eemil Luukka.
38383: Kerttu Saalasti. Tahvo Rönkkö.
38384: Yrjö Saari. 1ohannes Virolainen.
38385: Juhani Leppälä.
38386: 891
38387: XII,u6.- Toiv. al. N:o 453.
38388:
38389:
38390:
38391:
38392: Tainio y. m.: Maantien rakentamisesta Simojoen rautatie-
38393: sillalta Alaniemen lossille.
38394:
38395:
38396: E d u s ik u n n a 11 e.
38397:
38398: Jo verraten pitkän ajan on ollut vireillä Tien valmiiksi saattamisella o1isi yleisem-
38399: uuden, noin 25 km pitkän maantien raken- pikin merkitys, sillä siten vältyttäisiin Si-
38400: taminen Simojoen eteläpuolelle rautatiesil~ mojoen vaiik:ea ylitys Alaniemen lossissa,
38401: laita Alaniemen lossille. Vuoona 1934 suo- joka varsinkin keväällä tuottaa voittamatto-
38402: ritettiin tien suunnan tutkiminen ja vuonna mia vaikeuksia koko ylisen Simojoen ja
38403: 1937 laadittiin suunnitelma ja lkustannus- Ranuan kuntaan suuntautuvalle liikenteelle.
38404: ,arvio tien rakentamisesta. Talvisota vuonna Lisäksi tien valmiiksi saattaminen edistäisi
38405: 1939-40 keskeytti kuitenkin toimenpiteet Simojokivarren metsärikkauksien ja. ti·en
38406: .tierairennuksen ailkaansaamiseksi. Tie on kui- vaikutuspiirissä olevien asutuskelpoisten
38407: tenkin käynyt entistä välttämättömämmäksi, crnaiden asuttamista.
38408: sillä asutus Simojoen eteläpuolella, jossa EdeLlä esittämäämrrne viitaten ehdotamme
38409: Alaniemen lossiin saaWra ei ole minkään- kunnioittaen eduskunrnan päätettäväksi toi-
38410: laista tietä, on lisääntynyt ja yhä edelleen vomuksen,
38411: kasva;a. Tosin Simojoen pohjoispuolella on
38412: maantie, mutta kulkuyhteys joen y1i varsin- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
38413: kin keväisin on äärimmäisen vaikeaa. siin maantien rakentamiseksi Simo-
38414: Yleensäkin tavaroiden ja varsintkin esim. joen rautatiesillalta Simojoen etelä-
38415: maatalouskoneiden y. m. sellaisten kuljetta- puolitse Alaniemen lossille.
38416: minen joen yli tuottaa vaiikeuksi,a.
38417: Helsingissä 30 päivämä heinäJkuuta 1948.
38418:
38419: Eino Tainio. Toivo Friman.
38420: 892
38421:
38422: XU,n7. - .Toiv. al. N:o 454.
38423:
38424:
38425:
38426:
38427: Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Vian asemalta
38428: Vanttausjärven maantielle.
38429:
38430:
38431: B d u s ik: u n n a ll e.
38432:
38433: Heti Rovaniemen-Kemijärven rautatien Valtion metsätaloudelle on myöskin
38434: Y. 1934 valmistuttua, olisi pitänyt rakentaa tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty,
38435: n. 27 ikm:;n. pituinen yhdystie Rovaniemen ikoska sen vaikutuspiirissä ovat laajat val-
38436: -Posion maantieltä mai!nitulla rautatiellä tion metsärrn.aat, joista voitaisiin !kaikenlai-
38437: olevalle Vian asemalle. Tämän yhdystien nen puutavnra kuljettaa autoilla Vian rau-
38438: pituus olisi o~lut n. 27 ikm. Kun tätä tietä tatieasemalle tarvitsematta niitä ajaa au-
38439: ei rakennettu ja mainitulla tiesuunnalla toiHa noin 40-60 ikm edempänä olevalle
38440: olevalle V anttausjärven asutusalueelle pe- Rovaniemen asemalle, kuten nyt on: telhtävä.
38441: rustettiin hu()matavan suuri määrä asutus- Siitä olisi myöskin suuri etu rautntielle,
38442: lain edellyttäJmiä viljelystiloja, alkoi maa- lk:osik:a se saisi polttopuunsa paljon halvem-
38443: talousministeriörr asutusasiainosasto ennen :milla kustannuksil'1a ja koska tien rakenta-
38444: talvisotaa rakentaa maantietä Rovanie- minen tulisi huomatt-avasti lisäämään Vian
38445: men~Pooioru ma;anties·tä mainittua Vian rautatieaseman liikennetulojaJkin.
38446: asemaa Q{Johi ja ·r,a;kensi sitä n. 18.5 ikm y,leiselle maanti~liikenteelle olisi myös-
38447: pitkältä. Rakentamatta on siis n. 9 km kin huomattava etu tien rakentamisesta
38448: tieosa mainitun Vian aseman puoleisesta siihen nähden·, että Rovaniemen-Kemijär-
38449: päästä. TäJmä n. 9 km: n pituinen rakenta- ven maantiestä, joka on ·pohjoispuolella
38450: maton tieosa estää mainitun tien varressa Vian asemaa ja johO!Il yhtyy Viikajärven~
38451: asuvan väestön !käyttämästä rautatie- Sodanlkylän mnantie, on rakennettu maini-
38452: asemaa 1iiikennöimiseen ja pakottaa iheidät tulle Vian asemalle tulotie. Kun Vian ase-
38453: liilkennöimään n. 40-60 ikm edempänä ole- man j'a Vanttausjä·rven tien väliLl.e raken-
38454: valla rautatieasemana. Kun edellämainitun netaan maantie, avautuu siitä suora !kulku-
38455: jo rakennetun tien varressa on yli 40 taloa reitti niille, jotka matkustavat pohjoisesta
38456: ja nå.istä yli 30 asutuslain edellyttäJmää Vian, asemalle johtavra maanteitä Rovanie-
38457: viljeQystilaa ja kun p. o. olevaa Vian rauta- men-Posion maantielle ja !päinvastoin tar-
38458: tieasemaa voisivat käyttää iLähimpäJnä lii- vitsematta kiertää Rovaniemen kautta n. 70
38459: kennepaiikkanaan !kaikki nekin, jotka asu- ikm pitempää tietä. Kun lisäksi Rovanie-
38460: vat Rovaniemen---"Posion• maantien varressa meUr-Posion mnantiellä V:anttausjärven
38461: V anttausjä['velle rakennetun tien erkane- maamtien e:rtkanemiskohdan ja Rovaniemen
38462: mispaikan läheisyydessä ja myöskin ne, välillä on leveä ja virtava Sierilän lossi-
38463: jotka asuvat mainitun. maantien varressa pai<klka, jossru !kevät- ja syyskeliriklkojen ai-
38464: ~r!kam.emispaiikan Posion puolella, on selvää, kana keskeytyy liilk:enne ikoikonaisuudessaan,
38465: että varsi:n suuri asukasmäärä estyy ikäyt- voida,an tämäkin ~ossi.pamka sivuuttaa il-
38466: täJmästä lähintä· rautatien iliikennepaiik:kaa man liikennekeskeytyksiä järjestämä:llä lii-
38467: nHn kauan lk:uin maantie on raken- kenne V anttausjärven ja Vian aseman tietä
38468: nettu Vian rautatieasemailla asti. hyväJksi käyttäen.
38469: Se n. 9 ikm matka, johon• ei ole vielä
38470: rakennettu maantietä, on hyvää viljelys- Kun ikai:k:ki edellä kerrottu voidnan saa-
38471: kelpoista valtion metsämaata, ja tulee asn- vuttaa rakentamalla n. 9 ~m pituinen.
38472: tetuiksi heti ikun tie on rakennettu, koska maantie, niin olisi se mahdollisimman pian
38473: asntettavia on paljon. raikennettava.
38474: XII,m. - Lahtela y. m. 893
38475:
38476: Edehlä esitettyyn viitaten kunnioittaen seksi Rovaniemen-Kemijärven rau-
38477: ehdotamme eduskunnalll hyväksyttäväksi tatiellä olevan Vian aseman ja V ant-
38478: toivomuksen, tausjärven maantien välille.
38479: että hallitus t·yhtyisi kiireellisiin
38480: toimenpiteisiin maantien rakentami-
38481: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
38482:
38483: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
38484: Antti A. Koukkari. S. S. Aittoniemi.
38485: Markus Niskala. Martti Miettunen.
38486: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
38487: 894
38488:
38489: Xll,11s. - Toiv. al. N:o 455;
38490:
38491:
38492:
38493:
38494: Friman y. m.: Kallon-Kurtakan maantien rakennustöiden-
38495: loppuun saattamisesta.
38496:
38497:
38498: E d u s k u n n a ll e.
38499:
38500: Pohjois-Lapin kuntien liikenneyhteydet Tästä j·oka vuosi uusiutuvasta vitsauksesta
38501: ovat itä-länsisuunnassa tunnetusti heikot. voitaisiin päästä rakentamalla mainittu
38502: Niinpä Kittilän ja Kolarin kunnilla ei ole Kallon-Kurtakon välinen maantie.
38503: lainkaan keskinäistä, suoraa maantieyh- Kulkulaitosministeriön toimesta tien ra-
38504: teyttä. Näitten kuntien välillä puuttuu kentaminen aloitettiin v. 1947, mutta va-
38505: tietä noin 12 km. Kolarin kunnan Kurta- rojen puutteessa se silloin keskeytyi. Kun
38506: .Ioon ja Kittilän kunnan Kallon kylien vä- rakentamiseen on jo valtion taholta uh-
38507: lillä. Mainitun tien merkitys, paitsi paikal- rattu varoja, olisi sen rakentaminen saa-
38508: lisille asukkaille, on varsin suuri koko Kit- tettava loppuun ja siten jo siihen uhratut
38509: tilän kunnan kaikille asukkaille. Erikoi- varat saatettava palvelemaan yhteistä hy-
38510: sesti kelirikkoailkoina, jolloin tavaran kul- vää.
38511: jetuksen täytyy tapruhtua Rovaniemeltä Kit- Edellä esitetyn perusteella esitetään edus-
38512: tilään Muonion kautta, syntyy vaikeuksia kunnan hyvä:ksyttäväksi toivomus,
38513: ja ylimääräisiä kustannuksia kuljetusmat-
38514: kan jatkuessa satoja kilometrejä. Tämän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38515: kautta saattaa pitkinä kelirikkoailooina, toimenpiteisiin Kallon-Kurtakon
38516: kaksi kertaa vuodessa sattuvan kelirikon maantien rakennustöiden loppuun
38517: vuoksi, tällaiset ylimääräiset kustannukset saattamiseksi.
38518: nousta miljooniin markkoihin vuosittain.
38519: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1948.
38520:
38521: Toivo Friman. Eino Tainio.
38522: 895
38523:
38524: XU,u9. - Toiv. al. N:o 456.
38525:
38526:
38527:
38528:
38529: Niskala y. m.: Pel~on-Raanujärven tien 'kuntoonpanemi-
38530: sesta.
38531:
38532:
38533: E d u s kun n alle.
38534:
38535: Vuonna 1940 otettiin valtion haltuun 'kenne kulkee ja usein ovat autot jääneet
38536: Pellon-Raanujärven välinen 56 km pitui- kiinni suopaikkoihin. Kun tien lännenpuo-
38537: nen tie Turtolan ja Ylitornion kuntien leinen pää 12 km: n matkalla on yhteistä
38538: alueilta. Tämä kylätieksi rakennettu, Pellon-Meltauksen välisen tien kanssa,
38539: mutta sittemmin tärkeäksi läpikulkureitiksi jossa rasitus on - sekä tulee - kehitty-
38540: Pellon-Rovaniemen välillä muodostunut mään huomattavasti suuremmaksi, olisi erit-
38541: tie, katsottiin silloin välttämättömäksi saat- täin tärkeää, että tie Pellon-Raanujärven
38542: taa lisääntyvää liikennettä vastaavaan kun- välillä kunnostettaisiin edes sen verran,
38543: toon. Niinpä v. 1942 laadittiin tie- ja vesi- ettei siitä liikennettä tarvitsisi kokonaan
38544: rakennushallituksen toimesta kuntoonpano- katkaista niin tärkeällä yhdystiellä kuin
38545: suunnitelma, joka silloin nousi noin 9 mil- Pellon-Rovaniemen tie on.
38546: joonaan markkaan. Tämän jälkeen ei tästä Edellä sanotun perusteella ehdotamme
38547: kunnostamisesta ole mitään kuulunut eikä kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
38548: tiellä ole myöskään mitään vuotuisia kun- vomuksen,
38549: !rwssapitotöitä suoritettu sen jälkeen kun se
38550: valtion haltuun otettiin. On selvää, että että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38551: heikosti alunperin rakennettu ja 8 vuotta toimenp·iteisiin Pellon-Raanujärven
38552: korjaamatta käytetty tie ei ole enää tieksi tien kuntoonpanemiseksi.
38553: nimitettävä. Se on vain aukko, j•osta lii-
38554: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
38555:
38556: Markus Niskala. Eino Palovesi.
38557: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen.
38558: 896
38559:
38560: XII,120. - Toiv. al .. N:o 457.
38561:
38562:
38563:
38564:
38565: Friman y. m.: Könkään-Tepaston maantien rakennustöi-
38566: den loppuun saattamisesta.
38567:
38568:
38569: E d u s k u n n a ll e.
38570:
38571: Voodlen 1939 keväällä aloitettiin kulku- paleiden takana asuville mitään hyötyä ja
38572: laitosten ja yleisten töiden ministeriön toi- kun paikalle aikoinaan hankittu rakennus-
38573: mesta Könkään-Tepaston välisen, noin 20 materiaali uhkaa pilaantua, olisi tien ra-
38574: kilometriä pitkän maantien rakentaminen kentaminen nyt kiireellisesti suoritettava
38575: työttQmyystyönä. Tällöin rakennettiin sinne loppuun. Tähän viitaten ehdotamme edus-
38576: m. m. kaikki sillat. Rumpujen rakennus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38577: tarpeet on myös samaan aikaan hankittu.
38578: Sota kuitenkin keskeytti tien rakentamisen. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38579: Kun valtio on aikanaan sijoittanut mai- toimenpiteisiin Könkään-Tepaston
38580: nittuun tierakennukseen jo huomattavia maantien rakennustöiden loppuun.
38581: summia, ilman että siitä on tiettömien tai- saattamiseksi.
38582: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1948.
38583:
38584: Toivo Friman. Eino Tainio.
38585: 897
38586:
38587: XII,121. - Toiv. al. N:o 458.
38588:
38589:
38590:
38591:
38592: E. Koivist9: Maantien mkentamisesta Rovaniernen-Soclan-
38593: kylän maantieltä Niesin kylään.
38594:
38595:
38596: E d u s k u n n a ll e.
38597:
38598: R-ovaniemen pjtä.jässä Rovaniemen-So- kitystä tie tulisi myöhemmässä vaiheessa
38599: dankylän tieltä Tiaisen talon kohdalta n. olemaan erittäin tärkeänä yh.dystienä. Mai-
38600: 20 km. luoteeseen on Niesin kylä, jossa on nittakoon vielä, että Niesin kyläläiset ovat
38601: n. 30 talQa ja asukkaita n. 250 henkeä. jo oma-aloitteisesti ryhtyneet talkoovoimin
38602: Kylään ei ole minkäänlaista tietä, on vain tielinjaa avaamaan.
38603: kinttupolku. Mainittu tiesuunta on hiljat- Ka!ken edellä esitetyn perusteella ehdo-
38604: tain tutkittu ja anottu valtion tienä ra- tan kunnioittaen edusktuman päätettä.väksi
38605: kennettavaksi. Niesin kylästä tie voitaisiin toivomuksen,
38606: myöhemmin jatkaa Meltauksen-Sodanky-
38607: län tiehen. että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
38608: Tutkittu tiesuunta on erinomaista kan- siin maantien rakentamiseksi Rova-
38609: gasmaata ja on sillä ainoastaan kaksi niemen-Sodankylän maantieltä Nie.-
38610: pientä jänkii,paikkaa. Paitsi ,paikallista mer- sin kylään.
38611: Helsingissä 3 päivänä elQkuuta 1948.
38612:
38613: Erkki Koivisto.
38614:
38615:
38616:
38617:
38618: 544/48 113
38619: 898
38620:
38621: Xll,122.- Toiv. al. N:o 459.
38622:
38623:
38624:
38625:
38626: E. Koivisto y. m.: Moontien rakentamisesta Sodankylän
38627: kunnan Korvasen--Lokan tieltä Rieston kylään.
38628:
38629:
38630: E d u s k u n n a ll e.
38631:
38632: Rieston kylään, joka sijaitsee Sodanky- käy Riestossa. Maanviljelyksen edistyminen
38633: län kunnan pohjois-osassa, on jo kauan ol- sekä alueella jo asuvan väestön tarve ehdot-
38634: lut vireillä tien rakentaminen. Kylässä on tomasti vaatii tien rakentamista sinne.
38635: huomattava asutus, jota paitsi tietä tar- Kylään .on jo ennen sotia punnittu tie-
38636: vitsisivat Riestosta kauempana sijaitsevat linja. Lähtöpaikkana on 7 km. maantieltä
38637: uutistalot. Nykyisin on kylään liikeväy" Korvasesta Lokkaan. Tien pituus olisi 7.s
38638: länä ainoastaan mutkainen Luirojoki, jota km, josta aluksi 4 km. kuivaa kangasta,
38639: pitkin matkaa tulee n. 20 km. Rieston ky- sitten 2 km. kovapO:hjaista suota ja 1.s km.
38640: län ympäristössä on erittäin laajat, useita kovapohjaisia niittymaita sekä lopuksi Lui-
38641: tuhansia hehtaareja käsittävät valtion- rojoen ylitys.
38642: mailla sijaitsevat suoalueet, jotka ovat La- Lapin komitean mietinnössä v:lta 1938
38643: pin parhaisiin viljelyskelpoisiin soihin kuu- kyseessä ·oleva tie on ehdotettu rakennet-
38644: luvia. Rieston kylän maat ovat savimul- tavaksi kevytrakenteisena tienä vuoteen
38645: taisia, erittäin hyviä maanviljelyskelpoisia 1948 mennessä.
38646: maita. Erikoisesti heinänviljelykseen olisi E<1ellä esitetyn perusteella ehdotamme
38647: siellä suuret mahdollisuudet. Kun suuret kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
38648: tukkityömaat joka talvi tarvitsevat paljon vomuksen,
38649: rehua, olisi sitä täältä helposti saatavissa.
38650: Rieston kylä onkin niitä harv•oja paikkoja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
38651: Lapissa, josta joka vuosi on myyty hei- siin kevytrakenteisen maantien ra-
38652: nää huomattavat määrät. Myöskin peru- kentamiseksi jo tutkittua tielinjaa
38653: nan ja viljan viljelys menestyy täällä hy- Sodankylän kunnan Korvasen-Lo-
38654: vin, koska halla Sompion Lapissa viimeksi kan tieltä Rieston kylään.
38655: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
38656:
38657: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
38658: 899
38659:
38660: XII,123. - Toiv. al. N:o 460.
38661:
38662:
38663: Lahtela y. m.: Lisäyksestä vuoden 1948 tulo- ja meno-
38664: arvioon Sodankylän-Kittilän maantien rakennustöiden
38665: jatkamiseen.
38666:
38667: E d u s k: u n n a 11 e.
38668: Sodankylän ja Kittilän kuntien keskus- kunnan keskuksesta Sodankylän kunnan
38669: ten välille on vuosikymmeniä yritetty keskukseen tai päinvastoin, on kuljettava
38670: saada maantie, mutta sitä ei ole toistai- yli 200 km. pitkän tien kautta kiertäen,
38671: seksi saatu, vai>kka sillä suunnalla, jolle jolla tiellä on vielä lisäksi neljä vaikeasti
38672: tie olisi rakennettava on useita vuosi- ylitettävää lossiakin, joista kevät- ja syys-
38673: satoja vanhoja kyliä, joilla ei ole kesä- kelirikkojen aikana ei pääse yli millään
38674: aikana käytettävänä mitään muita kulku- ajoneuvoilla. PuheenaolevaUe tielle ei tule
38675: teitä kuin n. s. kinttupolkuja. Selittämättä yhtään lossia eikä suurempaa siltaakaan.
38676: käsittää hyvin, mitä vaikeuksia on niillä Kun TornionjokilaaJksosta Norjaan raken-
38677: asukkailla, jotka elävät tiettömien erämai- netusta maantiestä Muonion kirkonkylästä
38678: den sisällä ilman teitä. on maantie Kittilän kirkonkylään, niin
38679: Mainitun maantien rakentamisen on kat- matkaHun edistämisen kannaltakin on
38680: sonut tarpeelliseksi myöskin Valtioneuvos- tien rakentaminen erikoisen tarpeellinen.
38681: ton huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin ta- Tulisihan tämä tie erittäin suuressa mää-
38682: loudellisten olojen kehittämiseksi asettama rässä helpottamaan ja edistämään ulko-
38683: komitea ja huhtikuun 8 päivänä 1938 an- laistenkin matkailijain pääsyä Länsi-La-
38684: tamassa mietinnössään (komitea.n mietintö pista Keski- ja Itä-Lappiin ja päinvas-
38685: n: o 8/1938) on ehdottanut sen rakennet- toin. Jo yksin tätä silmälläpitäen pitäisi
38686: tavaksi sekä asettanut kiireellisyysjärjes- Lapin tieverkoston kehittämistä jouduttaa
38687: tykseenkin nähden rakennettavaksi ensim- kaikista vaikeuksista huolimatta, että ul-
38688: mäisessä kiireellisyysluokassa. Kun mai- kolainen matkailu voisi entistä enemmän
38689: nittu komitea on ehdottanut kaikki Lapin kohdistua maahamme ja toisi mukanaan
38690: alueelle tarvittavat mietinnössään maini- ulkolaista valuuttaa. Valtion metsätalou-
38691: tut tiet rakennettavaksi vuosina 1939- den kannaltakin olisi erikoisen tärkeää,
38692: 1948 ja puheena olevan tien asettanut että tie mahdollisimman pian raken-
38693: niistä ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan, nettaisiin. Sitä pitkin voitaisiin kuljettaa
38694: olisi tien pitänyt valmistua jo vuo- kaikenlainen puutavara Sodankylän ja
38695: sia sitten. Mainitun Sodankylän ja Kitti- Kittilän keskuksiin ja se nostaisi ulos-
38696: län välille rakennettavan maantien pituus vietävän puutavaran kantohintoja huo-
38697: on komitean mietinnön mukaan 69 km. mattavasti sekä helpottaisi metsänhoito-
38698: Tästä matkasta Kittilän puoleisesta päästä töitä ja niiden muodossa toisi tien raken-
38699: on maatalousministeriön asutusasiainosas- tamiseen käytetyt varat takaisin valtion
38700: ton toimesta rakennettu maantietä noin kukkaroon.
38701: 19 km., joten rakentamaton osa on noin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
38702: 50 km. Tosin tälläkin tieosalla pantiin ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
38703: rakennustyöt käyntiin ennen talvisotaa, toivomuksen,
38704: mutta rakennustyö sodan vuoksi keskey-
38705: tyi eikä sitä sen jälkeen ole jatkettu. Nyt että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38706: pitäisi vihdoinkin jatkaa alullepantua ra- toimenpiteisiin Sodankylän-Kittilän
38707: kennustyötä ja rakentaa tie valmiiksi. maantien rakennustöiden jatkami-
38708: Kun tietä ei ole, seuraa siitä, että seksi ja ottaisi kuluvan vuoden lisä-
38709: niiden, joiden on matkustettava Länsi- menoarvioesitykseen tarvittavan mää-
38710: Lapista Muoniosta Kittilään ja Kittilän rärahan.
38711: Helsingissä 26 päivänä heinäkuUJta 1948.
38712: M. 0. Lahtela. Markus Niskala. - Erkki Koivisto.
38713: Antti A. Koukkari. Martti Miettunen.
38714: 900
38715:
38716: XII,124, - Toiv. al. N:o 461.
38717:
38718:
38719:
38720:
38721: Friman y. m.: Kittilän-Sodankylän mctantien mkennus-
38722: töiden loppuunsaattamisesta.
38723:
38724:
38725: E d u s k u n n a ll e.
38726:
38727: Lähes sata vuotta sitten tien rakenta- alueet, joiden hoito ja tarkoituksimmukai-
38728: minen Kittilän-Sodankylän välille katsot- nen hyväksikäyttö ilman tietä on maMo-
38729: tiin ta1.1peelliseksi. Sen jälkeen sitä on ton nykyaikana. Kun tie lisäksi tulisi ole-
38730: useissa eri yhteyksissä suunniteltu raken- maan kahden Lapin suurimpiin kuuluvan
38731: nettavaksi. V. 1933-34 Asutushallitus sit- kirkonkylän välinen ,ainoa yhdystie, olisi
38732: ten sitä rakensikin Kittilän puoleisesta sillä. arvaamaton mer'kitys näiden seutujen
38733: päästä noin 15 km. V. 1939 valtio aloitti talouden ja kulttuurin kohottajana. Myös-
38734: mainitun tien rakentamisen Sodankylän kään matkailun kannalta tien merkitys ei
38735: puoleisesta päästä, mutta sota keskeytti tulisi olema,an vähäinen, vaan varsin huo-
38736: sen. Maassamme tuskin on tällä hetkellä mattava, sillä tiesuunnan halkaisemassa ki-
38737: enää paikkakuntaa, j;oka olisi, tiestä kysy- veliössä olisi matkailijaliekin hyvin paljon
38738: myksen ollen, verrattavissa tämän tiensuun- nähtävää.
38739: nan varrella oleviin kyliin, joissa asuu Kaiken edellä esitetyn perusteella esite-
38740: noin 1,500 ihmistä ilman minkäänlaista tie- tään eduskunnan päätettäväksi toivomus,
38741: yhteyttä. Tiesuunnan välittömässä lähei- ·
38742: syydessä on paljon tutkittuja, erinomaisen että hallitus t-yhtyisi kiireellisiin
38743: hyvin viljelykseen sopivia soita, joiden vil- toimenpiteisiin Il.ittilän-Sodankylän
38744: jeleminen ilman tieyhteyttä on m8ihdoton. maantien rakennustoiden loppuun-
38745: Valtiolla ron samoin siellä suuret metsä- saattamiseksi.
38746: rlelsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1948.
38747:
38748: 'l'oivo Friman. Eino Tainio.
38749: 901
38750:
38751: XII,12u. - Toiv. al. N:o 462.
38752:
38753:
38754:
38755: Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Pelkosenniemen
38756: kunnan Kairalan kylästä Sodankylän kirkonkylään.
38757:
38758: E d u s kun n a 11 e.
38759:
38760: lVIaantien rakentamista moskeva kysymys den ennen talvisotaa ja saatiin pohjatuksi
38761: Pe'lkosenniemestä Sodankylän kirkO'llkylään mainittuun Kairalan kylään asti eli n. 12
38762: on ollut vireillä monia vuosikymme- km pituudelta, mutta sodan vuoksi keskey-
38763: ma. Tämän tien rakentamisen on pitä- tyi rabnnustyö. Mainitulla Aapajärven
38764: nyt tarpeellisena valtioneuvoston maalis- asutusalueella olevat asukkaat ovat ilman
38765: kuun 6 päivänä 1930 Kyösti Kallion pu- tieyhteyttä ja sinne mainitun maantien ra-
38766: heenjohdolla asettama tielwmitea ja heinä- kentamista silmällä pitäen rakenneturt asu-
38767: kuun 19 päivänä 1933 antamassaan mietin- tusalueen tiet ovat irrallisina pätk:inä, joi-
38768: nössä (Komitean mietintö N: o 10/1933) den kumpikaan pää ei liity maantiehen.
38769: ehdottanut sen rakennettavaksi kantamaan- Kun Pelkosenniemen ja Sodankylän kun-
38770: tienä. Samanlaiseen tulokseen on myöskin tien välillä ei :ole maantietä, seuraa siitä,
38771: tullut valtioneuvoston huhtikuun 17 päi- että kaikkien niiden, jotka kulkevat Pelko-
38772: vänä 1935 kunnallisneuvos A. Fräntin pu- senniemeltä Sodankylän kunnan keskuk-
38773: heenjohdolla La.pin taloudellisten rolojen seen tai päinvastoin, on matkustetta.va
38774: parantamista tutkimaan asettama komitea Kemijärven bmnan keskuksen ja Rovanie-
38775: ja huihtrkuun 8 päivänä 1938 antamassa men kuntaan kuuJuvan Vikajärven kautta
38776: mietinnössään asettanut puheenaolevan tien kiertäen n. 170 km matka, vaikka Pelkosen-
38777: rakentamisen tärkeysjärjestyksessä ensiksi niemen ja Sodankylän kuntien kirkonkylien
38778: rakennettavien teiden joukkoon (Komitean värlinen matika tähän tiesuuntaan on vain
38779: mietintö N: o 8/1938). Viimeksi mainitun noin 55 km ja vaikka tästä tiestä on raken-
38780: ik<liillitean mietinnön mukaan tie olisi ta:matta llJoin 45 km.
38781: pitänyt valmiiksi rak@taa jo VUtosia sitten, Yleisen liikenteen ja myöskin matkailun
38782: koska kaikki komitean ehd{)ttamat tiet olisi kannalta {)n puheenaolevan tjen rakenta-
38783: pitänyt tähän mennessä valmiiksi rakentaa minen erikoisen tarpeellinen ja sitä se on
38784: ja tämä tie oli asetettu rakentamiseen näh- myöskin valtion metsämaiden kannaltakin
38785: den ensiksi rakennettavien teiden joukkoon. asiaa ajatellen.
38786: Sen jälkeen kun viimeksi mainittu komi- Kun kyseessä olevan maantien rakenta-
38787: tean mietintö on annettu, on tien ra- minen on erikoisen tarpeellinen, olisi sen
38788: kentaminen tullut paljron tarpeellisemmaksi rakentamista .iatkettava mahdollisimman
38789: siihen nähden, että saootun tien vaikutus- pian.
38790: piiriin Pelkosenniemen kuntaan kuuluvan Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
38791: Kairalan kylän ja Sodanik:yliin kuntaan ehdota:mme eduskunnan päät-ettäväksi toivo-
38792: kuuluvan Orajärven kylän välille on muo- mtdteen,
38793: dostettu n. s. Aapajärven asutusalue jo
38794: ennen talvisotaa ja perustettu sinne yli että lwllitus t·yhtyisi kiireellisiin
38795: 40 viljelystilaa ja että lisää on perustettava, toimenpiteisiin maantien rakentami-
38796: koska hakijoita on paljon. seksi Pelkosenniemen kunnan Kaira-
38797: Kyseessä olevaa maantietä tosin alettiin lan kylästä Sodankylän kirkonky-
38798: rakentaa Pel'kosenniemestä Sodankylää koh-. läiin.
38799: Helsingissä heinäkuun 23 päivänä 1948.
38800:
38801: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
38802: Markus Niskala. S. S. Aittoniemi.
38803: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
38804: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
38805: 902
38806:
38807: XI1,126.- Toiv. al. N:o 463.
38808:
38809:
38810:
38811:
38812: E. Koivisto y. m.: Erämaantien rakentamisesta SavukosJ
38813: ken kunnan Martinkylästä Rovalaan.
38814:
38815:
38816: E d us k u n n a 11 e.
38817:
38818: Tiesuunta Savukosken pitäjän Martin- Kemijoki Martinkylästä ylöspäin Rova-
38819: kylästä Rovalaan (Kakkinen) on metsä- lan tienoille saakka on koskista ja tava-
38820: hallituksen insinööriosaston toimesta tut- rankuljetustieksi huonosti soveltuvaa.
38821: kittu lokakuussa 1932. Tällöin tarkastet- Esim. n. 500-600 kg: n lastin noutami-
38822: tiin tielinja molemmin puo'lin Kemijokea, seen Martinkylästä Rovalaan menee kah-
38823: mutta tierakennuksen kannalta itärannan delta mieheltä kolmen vuorokauden ai-
38824: tuntuvasti edullisemmat maastosuhteet kana normaalisenkin vedenkorkeuden val-
38825: ratkaisivat linjan sijoittamisen sinne. Sa- litessa. Rovalan tienoilla on käynnissä
38826: vukosken-Martinkylän välille on tie- ja suuria metsätyömaita, joita tullaan jatka-
38827: vesirakennushallituksen toimesta raken- maan siitä ylöspäin. Suunnitelman mukai-
38828: nettu maantie joen länsirantaa pitkin päät- nen tie tulisi siten hyödyttämään erikoi-
38829: tyen Kemijoen länsipuolelle Martinky'län sesti metsähallitusta metsätyömaitten muo-
38830: kohdalla. Kun Martinkylän kaikki talot nituksen suhteen sittenkin, kun työmaat
38831: ovat joen itärannalla, tarvitaan joka ta- joudutaan sijoittamaan Kemijoen latva-
38832: pauksessa kylän kohdalla joko lossi tai jokien seuduille, sillä kulku sinne Rova-
38833: maantiesilta. Tutkitun tielinjan pituus on lasta ylöspäin jo venettäkin käyttäen on
38834: 20.7 km. Kemijokivarren maasto on Mar- helpompaa. Paikallisesta asutuksesta jou-
38835: tinkylän-Rovalan välillä pitkin matkaa tuisi tien varteen muutamia uutistaloja,
38836: tasaista eikä tielle tule ainoatakaan lii- jota paitsi tien vaikutuspiirissä on erin-
38837: kennettä haittaavaa nousua. Ainoastaan omaisia asutusmahdollisuuksia. Lisäksi
38838: muutamia pengerryksiä täytyy tehdä suo- tulisivat tietä käyttämään martinkyläläi-
38839: paikkoihin ja tulvana.laisille maille. Val- set, joilla ylempänä jokien varsilla on
38840: litsevana maanlaatuna linjalla on kiven- niittyjä.
38841: sekainen hiekka. Tien kustannusarvio on Edellä olevan perusteella esitämme kUn-
38842: nykyisen hintatason mukaan n. 11 milj. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
38843: markkaa. muksen,
38844: Isojaon yhteydessä on Martinkylästä
38845: erotettu alueet lossipaikoiksi sekä tietä että 1wllitus ryhtyisi toimenpitei-
38846: varten n. 6 km:n matkalla. Tämän jäl- siin erämaantien rakentamiseksi Sa-
38847: keen on linjalla 13.2 km. valtionmaata vukosken kunnan lllartinkylästä Bo-
38848: ja 1.3 km. yksityistä maata, jonka luovut- valaan.
38849: tamisesta on omistajilta saatu kirjalliset
38850: sitoumukset.
38851: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
38852:
38853: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
38854: 903
38855: XII,127,- Toiv. al. N:o 464.
38856:
38857:
38858:
38859: Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Kemijärven-PeZ..
38860: kosenniemen maantiestä Vuostimojärven kautta Pyhä-
38861: tunturille.
38862:
38863: Ed usk:unn:aUe.
38864:
38865: Maantien rakentamista Kemijärven-Pel- lisää voidaam perustaa. Matkailun kannal-
38866: kosenniemen maantiestä Vuostimon 'kylän takin olisi tie mahdollisimman pian ra-
38867: kohdalta Vuostimojärven kautta Pyhätun- kennettava, että ne va1keudet poistuisivat,
38868: turilie pidettiin jo vuonna 1920 niin tar- mit!kä nyt ovat olemassa Pyhätunturilie
38869: peellisena ja selvänä asiana, että sitä var- pääsemiseksi. Onhan maamme rajojenkin
38870: ten erotettiin jo seuraavana vuonna iso- ulkopuolella tunnettua, koska siellä matka-
38871: jaon yhteydessä tarvittava tiealue ja tien- vaikeuksista huolimatta orn vuosikymmeniä
38872: tekoaineiden ottopaika tiloille jaossa mene- käynyt ulkomaalaisia matkailijoitakin, että
38873: vistä maista valtion maaksi. Näin tehtiin Pyhätunturi kansallispuistoineen on kaik-
38874: sen vuoksi, että Vuotsimojärven seuduilla lkein ikauneimpi·a ja llllielenkiintoisimpia
38875: oli jo silloin asutusta ja että sieHä olivat nähtävyyksiä maamme rajojen sisällä. Tun-
38876: [·aajat valtion metsämaat, joissa oli m. m. turin eteläpuolella orn· matkailijamaja ja
38877: :huomattavia viljelyskelpoisia alueita ja eri- pohjoispuolella mat!kailijahote1li.
38878: koisesti sen vuoksi, että Pyhätunturi oli jo Kun maamme tarvitsee u:k:olaista valuut-
38879: vuosikymmeniä ennen ollut sekä !kotimais- taa, ja on tunnettua se, että niihin maihin,
38880: ten että ulkomaalaisten mat!kailijain mie- joiden matkailijaolot on tyydyttävästi jär-
38881: lenkiinnon saavuttanut käyntipaikka, vaikka jestetty, virtaa jatkuvasti ulkolaisia mat-
38882: sinne oli tätä tiesuuntaa kinttupolkua myö- kustajia ja niiden mukana myöskin valuut-
38883: ten kuljettava noin 15 km. Tämän rakenta- taa ja kun matJkailuolojen tyydyttävään
38884: misen on myöskin se valtion !komitea, jonka järjestelyyn enrnen muuta kuuluu se, että
38885: puheenjohtajana oli entinen kulkulaitosva- maan kauneimmille ja mielenkiintoisimmille
38886: Hokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja .paikoil1e ralkennetaan sellaiset tiet, että
38887: Toivo Jamhonen ja jonka komiteam selvitet- niitä voidaan kulkea muutoi.:nkirn kuin pit-
38888: .täväksi oli jätetty Peräpohjolan ja Kainuun kiä matkoja kinttupolkuja kävellen, olisi
38889: taloudellisten olojen kehittämistä koskevat maamme etujen mukaista, että maan-
38890: !kysymykset, pitänyt niin tarpeellisena, että tie raJkennettaisiin mahdollisimman pian ja
38891: on huhtmuun 14 päiväinä 1938 antamassaan siten saatettaisiin maamme kaunein ja mie-
38892: mietinnössä (!komitean mietintö n:o 10/ lernkiintoisin nähtävyys, Pyhätunturi, mat-
38893: 1938) esittänyt ralkennettavaksi mainitun kailijain ihai1tavalksi, j'a myöskin tiesuun-
38894: Pyhätunturin pohjoispuolella olevan Pyhä- nan varressa olevat asUJkikaat ja asutettavat
38895: järven !kylään asti. - tieyhteyteen.
38896: Mainitun tien tarve on jatkuvasti li- Edellä esitettyyn viitatern !kunnioittaen
38897: sääntynyt. Toistalkymmentä tilallista on nyt ~hdota.mme edusikunrnan hyväksyttäväksi
38898: mainitun Vuostimojärven seudulla, jonne toivomuksen,
38899: on matkaa Kemijärvoo-Pelkosenniemen
38900: maantiestä 9-12 km, asuen tiettömässä erä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38901: maassa. Näiden lisäksi on Vuostimojärven toimenpiteisiin maantien rakentami-
38902: ja Pyhätunturin välille perustettu rintama- seksi K emijärven-Pelkosenniemen
38903: miehiä varten ja muille maanhankintalain maantiestä Vuostimojärven kautta
38904: mukaan maata saaville 14 viljelystilaa ja Pyhätuntuntle.
38905: Helsirngissä 25 päivänä heinäk,uuta 1948.
38906:
38907: M. 0. Lahtela. Antti A. Koukkari.
38908: Markus Niskala. Martti Miettunen.
38909: 904
38910:
38911: XII,1zs. - Toiv. al. N:o 465.
38912:
38913:
38914:
38915:
38916: E. Koivisto: 111aantien rakentamisesta Enontekiön kirkolta
38917: Leppäjärven ja Palojärven kyliin.
38918:
38919:
38920: E d u s k u n rn a 11 e.
38921:
38922: Enontekiön !kunnassa oleva tieverkosto· on o1emaan suor.anaisena jatkona aikoinaan·
38923: vielä sangen harva, joten monet melko suu- Ounasjokivartta Kittilän Kö:ntkäältä Enon-
38924: ret asutusryhmät ovat vailla minkärunlaista tekiön !kirkolle ra.Jkennettavalle tielle, ja Pa-
38925: tieyhteyttä. Niinpä Leppäjärven ja Palo- lojärveltä se voitaisiin yhdistää Norjan
38926: järven kylät ovat kokonaan ilman tietä. puolella, läihelle valtakunnoorajaa tulevaan
38927: Lep,päjärven iky.lä, jonne ki,rkolta on mat- Aitijärven-Koutoikeinorn-Alattion maan-
38928: kaan. 22 ikm, muodostaa oman kansakoulu- tiehen, jolloin saataisiin suora tieyhteys
38929: piirinsä ja toimii siellä koulu nykyisin Rovaniemeltä Ala.ttioon (Altaan).
38930: vuokra.huoneissa. Palojärven tkylä on Leppä- Mainittakoon vielä, että puheena olevan
38931: järveltä vielä n. 8 ikm eteenpäin Norjoo tien rakentaminen sisältyy siihen Lapin
38932: rajalle päin. Maasto on monien kilometrien maantieverkoston täydentämistä v: na 1939
38933: matkalla kuivaa ja tasaista kanga.smaata., -48 koskevaan ehdotukseen, jonka n. s. La~
38934: joten tiern rkennuskustannukset tulisivat !pin komitea on ·aiikanaan ha.Uitukselle esit-
38935: verrattain halvoiksi. Huomattava vielä on täillyt, ja on tiesuunta sittemmin tie- ja ve-
38936: että Palojärve1lä ja s:en ympäristössä asuu sirakennushaLlifu[{sen toimesta tutkittu.
38937: Enontekiön poro.l'appalaisia, joitten hyvä!ksi Edellä lausutun perusteena ehdotan kun-
38938: valtiovalta tähän esti ei ole mitään tehnyt. nioittaen eduskullllan päätettävä:ksi toivo-
38939: Rakennettavan maantien· kautta hekin pää- mwksen,
38940: sisivät helpommin asioimaan kirkolla, missä;
38941: ovat seikä kU'lll1al1iset että seurakurnmlliset että liallitus ryhtyisi toimenpitei-
38942: virastot samoin kuin nimis:mies, terveyssi- sii'llr maantien rakentamiseksi JJJrwn-
38943: sar y. m. ja minne myös toivotta\Casti Jähi- tekiön kirkolta Leppäjärven ja Pa-
38944: aikoina saadaan lääkäri. lojärven kyliin.
38945: Enontekiön ~dtkolta Leppäjärvelle ja
38946: Pålojarvefle rakerutettava maantie tulisi
38947: Helsingissä. 2 pä.ivänä elokuiuta 19'48'~
38948:
38949: Erkki Koivista.
38950: 905
38951:
38952: XII,129. ~ Toiv. al. N:o 466.
38953:
38954:
38955:
38956:
38957: Tainio y. m.: Maantien rakentamisesta Ivalon kylästä Viak·
38958: kalan ka1dta Kappelon kylään.
38959:
38960:
38961: E d u s k u n n a 11 e.
38962:
38963: Maamme pohjoisimpien kuntien liikenne- kelirikon aiikana tavaran saantia. Varsinkin
38964: yht-eydet ovat erittäin takapajuiset ja puut- jälleenrakennuksessa tien puute on tuotta-
38965: teelliset. Niinpä esim. Inarin ikunnassa on nut ja tuottaa suuria vaikeuksia. Kun
38966: useita ;kyliä, joihin ei ole tieyhteyksiä. Suu- lisä!ksi läii;käri, 1apte~kki, synnytysLaitos ja
38967: rin näistä on; Ivalojoen var~tehla sijaitseva kätilö ovat Lnarin ikirkonlkylässä ja Iva-
38968: Koppelon kylä. Kylässä j-a sen vä!littömässä lossa, ymmärtää min•kälaista hankaluutta·
38969: läheisyydessä on yli 1,000 asutkasta. Lisäksi tien puuttruminen tämänkin johdosta tuot-
38970: Koppelon kylään suunnitel1usta tiestä tu- taa väestölle.
38971: lisi hyötymään lähes koLmas osa koko Ina- Tien .puuttuminen tuottaa haittoja myös
38972: rin pitäjän väestöstä. samotun aJueen väestölle tuotteittensa mark-
38973: Tätä Ivalon kylästä Viaikkalan kautta kinoimisessa ja vaumttaa täten heidän jo
38974: Kop,pelon ikylään suuntautuvaa maantietä ennestään vaikeaa asemaansa.. Maakunnan
38975: \'arten erotettiin jo v. 1938 isossajaossa taloudellisen tiJan j•a väestön toimeentulon
38976: tarpeellinen tiepohja j•a va.rattiin soranotto- kohottamiseksi olisi tien aitkaanS'aamiuen
38977: paikat. Tien aik:aansaamin·en ei ikuitenkaan välttämätöntä.
38978: vielä ole päässyt suunnitelmia pitemmälle, Edellä olevan per-asteella ehdotamme
38979: vaikJka valtiovalLan t:aholta:kin on tunnus- eduskunnan .päätettäväiksi toivomulksen,
38980: tettu tien rakentamisen välttämättömyys.
38981: Tien välttämättömyyden käsittääkin, kun et'tä hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38982: !huomioi, että kaikki tavarat koko tälle troimenpiteisiin maantien rakentami-
38983: ku;1makuooa11e on kuljetettava veneiDä Iva~ seksi Ivalfim kylästä Viakhalan "k..a;utta
38984: lojerkea myöten, mikä huom'Rttavasti kohot- Kappelon kylä.än.
38985: taa; !kustannuksia ja vaikeuttaa erikoisesti
38986: Helsingissä 2 päivänä elokuuta. 1948.
38987:
38988: Toivco Friman.
38989:
38990:
38991:
38992:
38993: 114
38994: 544/48
38995: 906
38996:
38997: Xfi,1ao.- Toiv. al. N:o 467.
38998:
38999:
39000:
39001:
39002: Lahtela y. m.: Maantien rakentam~sesta Inarin SyysjärueUä
39003: Utsjoen kirkonkylän kautta Utsjokisuulle.
39004:
39005:
39006: E d u s ik u n n a 11 e.
39007:
39008: Maamme pohjoisimp'aam: e1i Utsjoen kir- lkm Utsjoen suuhun ja siitä Utsjokea ylös
39009: konkylään ei ole mruantietä. Lähin Utsjoen noin 6 ilrrn Utsjoen kirkolle ja edelleen Uts-
39010: kirkonkylää ~ohti johtava maantie on Uts- joen varressa ylempänä kirkonkylään asu-
39011: joen eteläpuolelJ.a olevasta Inarin kunnan viLle niin pitkälle kuin asulkkaita oo. Tava-
39012: !keskulksesta Karikasniemen kautta Norjaan: rain veneellä ikuljetUSikustannukset Karikas-
39013: rakennetusta maantiestä Kaamasen kylän niemestä jo Utsjoen suuhun maksavat ke-
39014: luoteispuolelta erkanevan Syysjärvelle ra- sän aikana 9-12 mk kilo riip.puen tava-
39015: iktennetun n. 20 kilometrin pituisen maan- rain laadusta. Mat:kustajain kuljetusmaksu
39016: tien pää, josta on matkaa Utsjoen kirkolle <m: 1,500-2,000 markkaan henlkilöltä, jos
39017: noin 70 ikm ja siitä Utsjoen suuhun n. on koko venelasti kuljetettavana, tai jos on
39018: 5 ikm. Tällä matJkalla on vain n. s. ratsutie, v>ain yksi henkilö, on ikuljetusmaksu 6,000
39019: jota ei voida kesällä liikennöidä ajoneu- -8,000 IIllk.
39020: voilla. Maasto tälJ.ä matkalla maantien ra- Kun maantiematka Inarista Karik:asnie-
39021: kentamista varten on harvinaisen hyvää meen on SUJum.nilleen saman pituinen kuin
39022: kovapohjaista kivetöntä soramaata, jossa kyseessä olevaa maantiesuuntaa Inarista
39023: maa;ntielle tarvittava soraikin on saatavissa Utsjoen kirlmlle, niin ralkentamaUa Syys-
39024: miltei kauttaaltaan tien sivuojista ja nii- järven-Utsjoon maantie, poistuisivat kaikki
39025: den välittömästä yhteydestä. Puheena ole- 1ne edellämainitut ikalliit tav<arain ja
39026: valla tiesuunnalla on useita pieniä järvi- matkustajain kuljetuskustannuikset, mitkä
39027: kyliä ja haja-asutusta, jossa ihmiset elävät nyt on maksettava käyttämällä kuljetus-
39028: ilman maantieyhteyttä mainitun !l'atsutien tienä Karikrusniemen Utsjoen välillä olevaa
39029: varassa . Tenojokea ja Qisäksi vielä, mitä virta!:Jr
39030: Maantien rakentamisen Syysjärvelle ra- vaa ja !koskista Utsjokea ylös kuljetukset
39031: kennetun tien jatkona Utsjoen !kir.lwnky- maksavat.
39032: lään ja siitä Utsjolkisuulle on Lapin talou- Rakentamalla maantie Utsjoelle In'llrista
39033: dellisten olojen kehittämistä varten tutki- Syysjärvelle rakennetun maantien jatkona
39034: maan asetettu valtion komiteakin pitänyt ja Utsjoen kirkolta Utsjokisu!Ulle, yht. n.
39035: tarpeel1isena ja ehdottanut sen ralkennetta- 75 ikm, edistettäisiin ja helpotettaisiin sillä
39036: vaksi 1: ssä kiireellisyysluokassa, kuten se suuressa· määrässä sitä nyt jo harvinaisen
39037: näkyy komitean mietinnöstä (Komitean vilkasta matk:ai~uliilkennettä, joka on koh-
39038: mietimtö :n:o 8/1938). Tärrnän mukaan distunut Utsjoelle ja siitä kautta Norjaan
39039: maantie olisi pitänyt rakentaa samoin !kuin ja 'Päinvastoin. Voidaan olla varmoja, että
39040: kai.J.cld muutlkin komitean mietinnössä ehdo- niin pian kuin m:a;amme raikentaa tämän
39041: tetut tiet jo tähän mennessä va1rniiksi ja maantien Utsjoelle, on Norja va.lmis TaJken-
39042: kaiken todennäköisyyden muikaan se olisi jo tamaan ma:anrtien omasta maantieverkostos-
39043: rakoom.ettu, ellei maamme olisi joutunut ta;an Tenojodrivartta ylös. Näin voidaan yh-
39044: sotaan. distää tätäJkin reittiä maamme mruantiever-
39045: Siitä, ettei Utsjoen ikunn·an !keskukseen ikosto naapurivaltakunnan maantieverkos-
39046: ole maantietä, johtuu, että kesän aikana toon sekä s8!8da siitä ensiluokkainen mat-
39047: on sinne !kuljetettava ka:iikki tarvikkeet Ina- ikaHureitti, joka v<armaankin johtaa matlkai-
39048: rista Norj'an rajaJ.la Tenojoen raooalla ole- 1un maahammekin entistä suuremmassa
39049: vaan Kariik8S!Iliemeeru iiil!aantietä ja sieltä määrässä. Jo yiksin matkailUliikenteen kan~
39050: virtaavaa ja koskista Tenojokea alas n. 100 naJta asiM. ajatellen maa!Ill!IIle lk:annattaa ra-
39051: 1
39052:
39053:
39054: XII,130. - Lahtela y. m. 907 1
39055:
39056:
39057: ken:too. täanä maantie mwhdollisimma:n pian: Kun Utsjoen drunn8Ql k~ on ilman 1
39058: va1miilksi vaikkei maantien vaikutuspiirissä maantietä ja kun siellä olevan väestön toi-
39059: olisikaan maaJUtietä vailla olevaa Utsjoen meentulomahdollisuuksia voidaan suuresti 1
39060: kuntaa asll'kkaineen. helpottoo rakootamaJla maantie, ja kun se
39061: .Sen jälkeen kuin tämä tie tulisi yhdiste- matkailuliikenteem. kannalta on myöskin en,.
39062: ltytksi Norjan tievel'kostoon, voitaisiin sitä siluoikkaisen tärkeä, ehdotamme kunnioit- 1
39063: kuljettaa Iinarijärven vesistöalueen huo- taen edu~nnan päätettäväksi toivomuk-
39064: mattavan suurilta metsäalueilta kaikenlaista sen, 1
39065: puutavarrua Pohjois-Norjaan jalostettuna ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
39066: perustaa sitä varten teollisuuslaitokset sekä toimenpiteisiin maantien rakentami-
39067: saada siten nyt miltei arvottomat metsä- seksi Inarin Syysjärveltä Utsjoen 1
39068: alueet tuloa tuottaviksi hyödyklkeiksi. kirkonkylän kautta Utsjokisuulle.
39069: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948. 1
39070:
39071: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. 1
39072: Markus Niskala. Janne Koivuranta.
39073: Martti Miettunen. S. S. Aittoniemi.
39074: Antti A. Koukkari. Niilo Ryhtä. 1
39075:
39076:
39077: 1
39078:
39079:
39080: 1
39081:
39082: 1
39083: 908:
39084:
39085: XII,t31. - Toiv. al. N:o 468.
39086:
39087:
39088:
39089:
39090: Perkonoja y. m.: Silktn rakentamisesta Kemiön-Karunan-
39091: väliseen salmeen:,
39092:
39093:
39094: Ed usk un-na:H e.
39095:
39096: Liikenneolot saaristo- ja yleensä vesi- siellä kunnallisten elimien toimesta asiaa
39097: esteiden ta:kana sijaitsevilla asuma-alueilla ja tutkittukin ja havaittu sopivaksi sillan-
39098: ovat. varsinkin kelirikkojen aikoina hyvin paikaksi n. s. Pungböle Kemiön kunnassa,
39099: vaikeat. josta vesiesteen pituus Karunan puolelle
39100: Yksi tällainen vaikeassa asemassa oleva <>n noin 190 metriä. Rantamaasto olisi
39101: paikka:kunta on Kemiön pitäjä ja sen ym- kummallakin puoJella edullinen rakennus-
39102: päristöseudut. Liikenne täältä suuntautuu työlle. Kun auto- y. m. liikenne paikka-
39103: ensi kä:diessä maantietä myöten Karunan kunnalla .on nyt jo hyvin vilkasta ja luon-
39104: ja Sauvon y. m. kuntien kautta Turkuun nollisesti tulee vain lisääntymään ja kun
39105: ja osaksi Salonkau:ppalaan. Silloin on kui- silta vapauttaisi useampia kalliita losseja
39106: tenkin aina ylitettävä meren salmi, johon käytöstä, olisi työ myöskin kannattavaa.
39107: tarikoitukseen: on useita losseja. Tunne- Edellä olevaan viitaten ehdotamme
39108: tuista syistä tällainen liikenne on usein eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
39109: epävarmaa, tavattoman hidasta ja tulee
39110: kalliiksi. Sentä:hden .olisi mainittua lii- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
39111: kennettä palvelemaan saatava nop.easti siin sillan rakentamiseksi Kemiön-·
39112: kiinteä silta Kemiöstä Karunaan. f{arunan salmen yU.
39113: Mainitulla laajalla asuma-alueella ollaan j
39114: yksimielisiä sillan tarpeellisuudesta ja on
39115: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948. j
39116: Mauri Perkonoja. Gösta Rosenberg. j
39117: Aimo Aaltonen. Eino Roine.
39118: Anna Nevalainen.
39119: j
39120:
39121: j
39122:
39123: j
39124:
39125: j
39126:
39127: j
39128:
39129: j
39130:
39131: j
39132:
39133: j
39134:
39135: j
39136:
39137: .j
39138:
39139: j
39140: 909
39141:
39142: Xll,132.- Toiv. al. N:o 469.
39143:
39144:
39145:
39146:
39147: Kuittinen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1948 tulo- ja meno-
39148: arvioon Imatran kosken yli johtavan sillan kunnosta-
39149: mista varten.
39150:
39151:
39152: E d u s k u n n a ll e.
39153:
39154: lmatoon kosken yli kulkeva läpikulku- :kea läpikulkuliikenteelle. Tie- ja vesira-
39155: silta on ·maamme vanhimpia terässiltoja. kennushallituksen puolesta on luvattu
39156: Tästä on kotimaamme koulukirjoissa tämä silta korjata, .mutta tietojemme .mu-
39157: luettu: tapauksena, jota pidetään huomat- kaan ei työtä ole vielä <aloitettu. Tämä
39158: tavana historiallisena tapahtumana. Tästä asia on kovin kiireellinen ja olisi toivotta-
39159: sillasta on otettu suuri jou:kko kuvia, jotka vaa, että tämä historiallinen silta säilyisi
39160: matkailijoiden mukana ovat kulkeutuneet mahdollisimman kauan siitäkin syystä, että
39161: ulkomaille ja tehneet Suomen siellä tunne- se on vanhan Viipurin ja van:han ·S.orta_-
39162: tuksi. valan välinen ja nykyisen Lappeenrannan
39163: Tämä silta on aina ollut rukO'lil!aalaisten ja Joensuun välinen yhdysside ja täten
39164: ·huomion kohteena koska siitä näkee Imat- .palvellut illlf:tata kunniakkaalla tavalla.
39165: ran kosken sellaisenaan 'kuin mitä se al- Edellä esitettyihin näkökohtiin •viitaten
39166: kuperäisenä on ollut. Nyt on kuitenkin esitämme ·eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39167: sillan .kestävyys sodan aikana ja sen jäl- vomuksen,
39168: keen raskaitten kuormien painosta tullut
39169: niin heik01ksi, että linja-autot eivät enää että hallitus antaisi Eduskunnalle
39170: voi kulkea siitä yli, vaan on matkustajien esityksen riittävän suuren määrära-
39171: aina .poistuttava autosta ja kuljettava sil- han ottamisesta lisäyksenä vuoden
39172: lan toiselle puolel'le jalan, jossa .astuvat 194B tulo- ja menoarvioon Imatran
39173: jälleen autoon. Tämä tilanne on tuottanut kosken yli kulkm;an terässillan kun-
39174: .swrta haittaa paikalliselle ja ennen kaik- toonsaattamiseksi .
39175: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
39176:
39177: Juho Kuittinen. Veli Järvinen.
39178: Juho Pyy. Meeri Kalavainen.
39179: Juho Karvonen. Vilho Väyrynen.
39180: A. Turkka. Heikki Hykkäälä.
39181: Ilmari Tiainen. Matti Miikki.
39182: Valto Käkelä. 0. :rrluikku.
39183: Arno Tuurna. Elli Nurminen.
39184: 910
39185:
39186: XII,taa. - Toiv. al. N:o 470.
39187:
39188:
39189:
39190:
39191: Okko y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta sillan rakentami-
39192: seksi TaipaZsaaren Kirjamoin salmeen.
39193:
39194:
39195: E d u s k u n !11 a U e.
39196:
39197: Lappeenrannan-Taipalsaaren maantie kelin väli tätä tietä toistakymmentä !kilo-
39198: kulkee Taipalsaarelle monien saarien metriä. Liikkeen vilkkautta Kirjamoin
39199: kautta, jotka on yhdistetty toisiinsa maa- lossilla osoittaa, että vuorokauden aikana
39200: täytteisillä silloilla, mutta Kirjrumoinsal- ikeskimäärin sata autoa ylittää salmen, tä-
39201: messa ei tällainen ole tullut !kysymytkseen, hän tulee lisäksi hevosajoneuv.ot, polkupyö-
39202: sillä mainitun salmen kautta kulkee laiva- räilijät ja jalankulkijat.
39203: ja hinausväylä ja kun maantie vuonna Varsin kiusallinen on lossissa kulku ke-
39204: 1941 valmistui, luultiin kai silloin, että lirikon- ja talvisaiik:oina. Kelirikko voi usein
39205: lossilla tultaisiin toimeen. pysähdyttää koko liikenteen ja talvella on
39206: Nyt on kuitenkin osoittautunut, että mai- liikenne ohjattava jäälle, jossa se on varsin
39207: nitulla maantiellä on liikenne siksi vilkas- vaivalloista jään heikkouden ja jäälle nou-
39208: tunut, ettei lossi, johon kerrallaan mahtuu sevan veden täihden, joten liikenne usein
39209: vain yksi linjavaunu, ehdi millään vaih- on siellä hengenvaarallista.
39210: toja suorittaa, vaan päivittäin muodostuu Tämä kaikki huomioon ottaen olisi mai-
39211: pitkät jonot salmen molemmille rannoille nittuun Kirjamoinsalmeen rakennettava
39212: muodostuen odotusaika usein monitunti- kiinteä, joko auki avattava tai riippuva
39213: seksi. Usein sattuu myöskin salmeen pitkä silta. Kun tietääksemme ei vielä sillan
39214: puutavaralautta, joka pitkäksi aikaa kes- rakennuskustannuksia ole toimitettu, ehdo-
39215: keyttää liikenteen. Paitsi varsin suurta tamme senvuoksi kunnioittaen eduskunnan
39216: paikallista liikennettä suuntautuu suurelta hyväksyttäväksi toivomuksen,
39217: osalta myöskin Lappeenrannan ja Mikkelin
39218: kaupunkien välinen liikenne tälle tielle. että hallitus kiireellisesti toimitut-
39219: Ja sen jälkeen kun Taipals:aaren-Savitai- taisi tutkimuksen sillan rakentami-
39220: paleen maantie oikaistaan Kurhilan kautta seksi 1'aipalsaaren Kirjamoin sal-
39221: Partakoskelle, lyhenee Lappeenranta-Mik- meen.
39222: Helsingissä 3 päivänä elO'kuuta 1948.
39223:
39224: Väinö Okko. Juho Niukkanen.
39225: Ilmari Tiainen. Matti Miikki.
39226: Va~to Käkelä.
39227: 911
39228:
39229: XII,t31· - Toiv. al. N:o 471.
39230:
39231:
39232:
39233:
39234: Manninen y. m.: Sillan rakentamisesta Iisalmen maalais-
39235: kunnassa olevan Itikansalmen yli.
39236:
39237:
39238: E d u s k .um n a B e.
39239:
39240: Iisalmen-Kuopion maantiestä erkanee kin tapahtunut useita onnettomuuksia,
39241: Peltosalmen kohdalta maantie Pielavedelle joissa ihmishenkiä1rin on menetetty.
39242: ja muihin Iisalmen vesistön lännenpuolei- Mainituista syistä olisi ryhdyttävä sillan
39243: siin seutuihin. Tällllä tie on erittäin vilk- rakentamiseksi salmen yli. Nykyistä !ossi-
39244: kaasti liikennöity. Paitsi useita päivittäisiä paikkaa jonkin verran ylempänä on huo-
39245: linja-autovuoroja on sillä kuomna-autolii- mattavasti kapeampi kovapohjainen n. s.
39246: kenettä runsaasti. Viimeisinä vuosina on Itikan salmi. Rakentamalla silta tämän
39247: puutavaran kuljetus vesistön lännenpuo- salmen yli poistettaisiin epäkohdat, joita
39248: lelta itärannalla olevan rautatien varteen nykyään on mainitulla ylityskohdalla. Sil-
39249: tullut yleiseksi. Tämän jo tapahtuvan ja lan rakentamisesta, kustannuksista ja
39250: tulevaisuudessa todennäköisesti yhä lisään- muista asiaan vaikuttavista seikoista olisi
39251: tyvän liikenteen hidastajana on Peltosal- toimitettava tutkimus.
39252: men lossilla tapahtuva ylittäminen. Vaikka Edellä olevaan viitaten ehdotamme edJus-
39253: se tapahtuu moottorilossilla, salmen leveys kunnan päätettäväksi toivomuksen,
39254: aikaansaa kuitenkin ruuhkautumista vilk-
39255: kaimpina ajoaikoina. Kelirikon aikana ti- että hallitus tutkituttaisi sillan
39256: lanne on kuitenkin vielä vaikeampi, kuluu rakentamisen Iisalmen maalaiskun-
39257: paljon aikaa odottelemiseen, ennenkuin nassa olevan ltikansalmen yli ja
39258: rpääsee salmen yli. siitä sekä maantien oikaisusta aiheu-
39259: Tämän lisäksi salmen länsiranta on ver- tuvat kustannukset sekä ryhtyisi tm·-
39260: rattain korkea, ja maantie laskeutuu jyrk- peellisiin toi1nenpiteisiin sillan ra-
39261: känä rinteenä alas rantaan.. Tämän ja 'kentamiseksi.
39262: osittain huono:hkon näkyväisyyden takia On-
39263: Helsingissä 2 p.äivänä elokuuta 1948.
39264:
39265: Hugo Manninen. Esa Hietanen. Martti Leskinen.
39266: 912
39267:
39268: XII,t35. - Toiv. al. N:o 472.
39269:
39270:
39271:
39272:
39273: Hirvensalo y. m.: Peltosalmen sillan 1·akentamisesta.
39274:
39275:
39276: Ed u s kun n a 11 e.
39277:
39278: Kuopion läänin läntisen vaalipiirin kan- johtaja Gash·en li:ikenneolojemme ainutlaa-
39279: sanedustajat ovat jo noin 30 vuoden ajan tuisena asiantuntijana maantiekmnitean
39280: pitäneet eduskunnassa vireillä kys;ymystä mietinnössä puhui.
39281: Peltosalmen sillan rakent>amisesta. Varojen Millainen liikenne Peltosalmen lossipai-
39282: puutteessa on kuitenkin tämä p;oihjoisim- kalla on, .siitä saanee paikallisoloja tunte-
39283: man Savon tärkein silta vielä saanut jäädä maton henkilö parhaan kuvan kun mainit-
39284: rakennusvuoroaan odottamaan siitä;kin huo- sen, että vumma 1947 tämän kaukana Peh.-
39285: limatta, että lossin käyttämisen lukuisat joisessa, mutta virtavalla paikalla olevan
39286: haitat, joita tällä erää emme halua enää lossin käyttöpäivien luku oli 249 päivää,
39287: toistaa, liikenteen yhäti viikastuessa ovat ja käyttötuntien luku 5,201 tuntia, eli siis
39288: vuosi vu.odelta käyneet yhä tuntuvammiksi. läthes 21 tuntia kunakin vuorokautena.
39289: Liikenteen suurentumiseen Peltosa1men Lossauskertojen luku samana vuonna oli
39290: lossipaikalla ovat vaikuttaneet pääasialli- 26,800, joista lossilla ajetuksi matkaksi
39291: sesti seuraavat syyt: Mo.ottoriajoneuvolii- karttuu 7,562 km.
39292: lkenne, joka kaikkialla maassamme on voi- Vuonna 1948 on huhti'kuun kuluessa
39293: makkaasti lisääntynyt, on maamme puu- Peltosalmen yli lossilla kuljetettu 3,650
39294: tavararikkailla seuduilla aivan erikoisella moottriajoneu:voa, toukokuulla 4,968 ja ke-
39295: vauhdilla kasvanut. Niinpä Pohjolan lii- säkuulla ,6,380 moottoriajoneuvoa, joista
39296: kenteen ja Vapon autot ovat kymmenien osa on säännöllistä ihmisliikennettä välit-
39297: yksityisten ·kuol'llna-autojen lisäksi pitäneet täviä linja-autoja, mutta valtavasti suurin
39298: huolta siitä, että tuhansia kuutiometrejä osa raskaasti pwtavara- tai hiekkalastissa
39299: ip{}lttopuuta, kaivospu<Uta ja paperipuuta on kmkevia kuorma-autoja sekä Iisalmen mei-
39300: Peltosalmen läntisellä puolella olevista met- jeriin meneviä kerma-autoja.
39301: sistä siirretty rautateiden: varsille ja sieltä Kun mielestämme mahdollisimman pi'lln
39302: maamme suurimpiin kulUJtuskeskulksiin, ku- on tälläkin seudulla päästävä osallisiksi
39303: ten Helsinkiin ja Turkuun saa'kka. Näin kunnollisten siltojen tuottamasta hyödystä
39304: suurien puutavaramäärien kuljettaminen ja riistäydyttävä irti valtion var.oja tuh-
39305: on taas oHut mahdollista sen kautta, että laavan lossin !käytöstä, niin r<Yhkenemme
39306: Peltosalmen länsirantaan hakeutuu liikenne esittää eduskunnan päätettäväksi toiv.omuk-
39307: neljää metsäisHle seuduille johtavaa maan- sen,
39308: tietä sekä erinäisiä kyläteitä pitkin. Sa-
39309: moin on liikennettä lisännyt sekin, että että haUitus ensi tilassa 1'Yhtyisi
39310: Maaningan pitäjässä olevan Viannanlkosken toimenpiteisiin s~'llan rakentamiseksi
39311: yli johtava muutamia vuosia sitten valmis- Iisalmen pitäjässä olevan PeUosal-
39312: tunut silta on lisännyt liikennettä nimen- nten yli.
39313: mnaan näille maanteille, joista m. m. pää-
39314: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
39315:
39316: L. 0. Hirvensalo. Eino Laitinen.
39317: Tahvo Rönkkö. Lennart Heljas.
39318: Esa Hietanen.
39319: 913
39320:
39321: XII,Iao. - Toiv. al. N:o 478.
39322:
39323:
39324:
39325:
39326: Lahtela y. m.: Maantiesillan rakentamisesta Utsjoen yli
39327: Utsj'Oen kirkonkylän kohdalla.
39328:
39329:
39330: E d u s k: 11 n n a 11 e.
39331:
39332: Utsjoen 11rirkonkylä sijaitsee molemmin mattavassa määrässä muutkin kuin Utsjoen
39333: pu:olin Utsjokea. Kirkko ja kansakoulu kuntalaiset, olisi silta valtion toimesta ra-
39334: ovat mainitun joen länsipuolella. Kun mai- kennettava mahdollisimman pian. Näin
39335: nitussa joessa ei ole siltaa ja se on virtava olisi tehtävä sitäkin suuremmalla syyllä
39336: ja matala, seUJraa siitä, että joen ylikulku iku:n Utsjoen kuntaan, jossa asuu Lapin
39337: kelirikkojen aikana keväällä ja syksyllä - kieltä puhuva vähemmistökansallisuus, ei
39338: riippuen :kesän ja talven twosta- on mo- ole edes maantietä rakennettu. Kun mai-
39339: nia viik!koja jQPa ilruukausiakin aivan maili.- nittu silta voitaisiin rakentaa puusta, ei
39340: :dJoton. Tästä johtuu, että kansakoululap- sen rakentaminen tWisi rasittamaan val-
39341: set'kin, jotka muutoin voisivat käydä kou- tion vaikeaa tal0111dellista tilaa ylivoimai-
39342: lussa kotoa, on majoitettava koulun puo- sesti. Valtio, joka on vastuussa kansakoulu-
39343: lelle jokea, josta seuraa suuria kustannuik- lasten majoituskustannuksista vapautuisi
39344: sia lasten vanhemmille, kunnalle ja val- siLlan rakentamisella mainituista kus-
39345: tiolle. Kaikkien muidenkin, joilla on asioita tannuksista niiden lasten osalta, jotJka voi-
39346: joen toiselle puolen, on kuljettava sinne vat lkelirikkojen aikana sUJOrittaa koulun-
39347: noin 10 kilometriä ylempänä olevan järven ikäyntinsä lkotOillaan asuen. Kun silta
39348: kautta. Tästä aiheutuu myöskin suuria vai- on tarpeellinen ja sen rakentamisesta on
39349: keuksi·a ja ajanhukkaa kaikille ,niille, joi- !hyötyä m. m. kansakoululasten majoituskus-
39350: den on päästävä joen toiselle puolen. Silta tannusten väilienemisen muodossa valtiolle-
39351: olisi siis aivan välttämättömästi rakennet- km, olisi toivottavaa, että se rakennettai-
39352: tava mainittuun Utsjokeen kirkonkylän siin mahdollisimman pian.
39353: kohdalle. Kun joki on noin 40-50 m leveä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
39354: ja matala sekä kovapohjainen ja jyrkkä- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
39355: rautainen, Qll sillan ralkentaaninen: verrat- toivomuksen,
39356: tain !helppo. Utsjoen kunta ja sen väestö
39357: on kuiten!kin siksi heikkovarainen, että että hallitus ·ryhtyisi toimenpitei-
39358: sillan rakentaminen on heille kohtuuttoman siin sillan rakentamiseksi Utsjoen
39359: kallis. Klun siltaa tulevat käyttämään huo- yli Utsjoen kirkonkylän kohdalle.
39360: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1948.
39361:
39362: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
39363: Markus Niskala. S. S. Aittoniemi.
39364: Antti A. Koukkari. Martti Miettunen.
39365: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
39366:
39367:
39368:
39369:
39370: 544/48 115
39371: 914
39372: XII,137.- Toiv. al. N:o 474.
39373:
39374:
39375:
39376:
39377: Miettunen y. m.: Lossiproomun hankkimisesta Simojolteet\
39378: Ruonaojan åsutustielle.
39379:
39380:
39381: E d u s k u n n a 11 e.
39382:
39383: Ranuan kunnan Yli-Simon asutusaluei- puuttuessa mahdoton. Se tuottaa suuria
39384: siin kuulUIValle Ruonaojan asutusalueeHe vaikeuksia ja paljon lisää työtä, Olisi h.y-
39385: johtava asutustie on rakentamisensa jälkeen vin kohtoollista, että näiden uudisasutuk-
39386: jää;nyt vaille minkäänlaisia lrunnostlllmistoi- seen uskaltautuneidien vähävaraisten asu-
39387: menpi,.teitä. Tie <>n senvuoksi niin vaihva.sti tustilallis'OOn elämää voitaisiin he~pottaa
39388: vesottunut, että voidaan puhua jo metsit;ty- valtiovaUan toimesta varaamailla tielle
39389: misestä.- Suurin puute mainitun tien käy- Simojokeen lossiproomu ja ryhtymiil1lä muu-
39390: tössä on kuitenkin siinä, että Simojoessa tenkin toimenpiteisiin tien kunnostamiseksi.
39391: ei tällä tiellä ole minkäänlaista 1o.."'Bipr.o10- Edellä olevan perusteella ehdotamme
39392: mua. Kun Ruonaojan asutusalueella elää edluskunnan päätettäväksi toivomuksen,
39393: väestöä useampia kymmeniä perheitä, jou-
39394: dutaan vtälttämättömät tarvikkeet kuljet- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
39395: tamaan Simojoen yli veneellä. Kuljetus au- siin lossiproomun hankkimiseksi Si-
39396: toHa tai hevosa:joneuvoilla on lossiproomun mojokeen Ruonaojan as1Ltustielle.
39397: Helsingissä 30 päivänä heinäkoota 1948.
39398:
39399: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela.
39400: 915
39401:
39402: XIl,13s. - Toiv. al. N:o 475.
39403:
39404:
39405:
39406:
39407: Jokinen y. m.: Salon laivaväylän ruoppaustöiden loppuun
39408: saattamisesta.
39409:
39410:
39411: E d u s k U: n n a H e.
39412:
39413: Vuonna 1937 myönsi eduskunta määrä- kin rootHaivojen yhteys ulkomaille on oHut
39414: rah·an Salon kalliPpalan ja Vartaalan sal- olemassa, ja päinvastoin, käsittäen pää-
39415: men ~ihlisen laivaväylän ruoppausta varten. osaltaan 'puutavarain vientiä, sekä kivihii-
39416: Sanotun määrär~~;han puitteissa suoritettiin len ja iwksin tuontia.
39417: HaliJron lahden osalla ruo.ppaustöitä, mutta Kun kuitenkin laivaväY~län Salon puolei-
39418: keskeytettiin työt ennen niiden lopullisesti nen osa, joka on ma!talin, jäi töiden kes-
39419: valmiiksi tu~oa, huolimatta siitä, että var- keyttämisen vuoksi kokonaan ruoppaa-
39420: sinaiselle satama-alueelle asti ei oltu työtä matta, niin ei jo suoritetulla ruoppaus-
39421: suoritettu. työllä saavutettu sitä tarkoitusta minkä
39422: Laivaväylän wukipitäminen Suomen Raa- vuoksi eduSkunta määrärahat mY'Önsi. Tä-
39423: kasokeritehtaalle ja Salon kauppalaan on män vuoksi olisi välttämätöntä, että edellä-
39424: Lounais-SUJOID.en saaristo\kunnille elintär- mainittu työ voitaisiin suorittaa loppuun
39425: keä kysymys, koska heidän maataloustuot- ja turvata laivojen pääsy Suomen Raaka-
39426: teensa kuljetetaan täJtä väylää myöten sokeriteihtaan ja Salon kauppalan satamiin.
39427: markikinoille. Myöskin Teijon tehtaat kul- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
39428: jettavat tehtaansa tuotteet laivateitse Sa- ehdotamme eduskunnan päätettävä:ksi toi-
39429: loon. Saaristokunnissa kasvatettuja soikeri- vomuksen,
39430: juurikkaita ei olle mahdollisuus muuta tietä
39431: kuljettaa tehtaalle, kuin käyttämällä Saloon että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
39432: johtavaa laivaväylää. 1\fyöskin tarvikkeiden siin Salon laivaväylän 1"UOppaustöi-
39433: lrnljetus Saaristokuntiin on jatkunut satt>- den loppuun saattamisekri.
39434: jen vuosien ajan tätä väylä;ä myöten. Myös-
39435: Helsingissä 3 päivänä elolmuta 1948.
39436:
39437: Kalle Jokinen. Aino Ma.lka.mäki.
39438: Rafael Paasio. Aino Lehtokoski
39439: Urho Kulovaara.
39440: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
39441: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
39442: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
39443: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
39444:
39445: Lakialoitteet.
39446: Varsinaisena aloiteaikana jätetyt.
39447: - n:o 1, Raunion y.m.: Ehdotus laiksi hal- tulo- ja omaisgusverolain muuttamisesta. Liit-
39448: litusmuodon 23 §:n muuttamisesta. Liitteet I,t. t·eet 1V,2. s. 81. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39449: s. 7. - Ka. Hallitusmuoto. - n: o 12, ö h m a n i n: Ehdotus laiksi tulo- ja
39450: - n: o 2, S ö d e r h j e 1 m i n y. m.: Ehdotus laiksi omaisuusverolain 24 § :n muuttamisesta. Liit-
39451: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta. teet IV,s. s. 85 ja 86. - Rs. Tulo- ja omai-
39452: Liitteet 1,2. s. 8 ja 10. - Ks. Edustajan- suusvero.
39453: vaalit. - n:o 13, Kanniston y.m.: Ehdotus laiksi
39454: - n:o 3, Lampisen y.m.: Esdotus laiksi tul~- ja omaisuusverolain 33 §: n muuttamisesta.
39455: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta. Liitteet 1V,4. s. .87. - Ks. Tulo- ja omaisuus-
39456: Liitteet I,s. s. 12. - Ks. Edustajanvaalit. vero.
39457: - n: o 4, P e s s i n y. m. : Ehdotus .laiksi eräiden - n:o 14, M. Järvisen y.m.: Ehdotus laiksi
39458: tuotanto- ja liikelaitosten kansallistamisesta eräistä väliaikaisista poikkeussääunöksistä vero-
39459: sekä luonnonrikkauksien ja ulkomaankaupan ot- lakeihin. Liitteet 1V,5. s. 89. - Rs. Tulo- ja
39460: tamisesta valtion haltuun. Liitteet 1,4. s. 13. - omaisuusvero.
39461: Ka. Kansallistaminen. - n:o 15, T u u r n a n y. m.: Ehdotus laiksi lei-
39462: - n:o 5, Lappi-Seppälän y.m.: Ehdotus maverolain muuttamisesta. Liitteet IV,6. s. 91.
39463: laiksi valtiollisesta poliisista annetun lain ku- - Ka. Leimavero.
39464: moamisesta. Liitteet 1,5. s. 17. - Ks. Val- - n:o 16, Meinanderin: Ehdotus laiksi val-
39465: tiollinen poliisi. tion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläk-
39466: - l1!0 6, Kuusinen-Leinon y.m.: Ehdotuk- keeseen annetun lain muuttamisesta. Liitteet
39467: set laeiksi valtion viran tai pysyväisen toimen 1V,7. s. 92 ja 93. - Ks. Virkamiehet.
39468: haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeu- - n: o 17, T u u r n a n y. m.: Ehdotus laiksi väli-
39469: destaan pysyä virassaan tai toimessaan anne- rauhansopimuksen mukaan Sosialististen Neu-
39470: tun lain ja valtion viran tai toimen haltijain vostotasavaltain Liitolie palautetun omaisuJiden
39471: oikeudesta eläkkeeseen annetun lain muuttami- korvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Liit-
39472: sesta. Liitteet 1,6. s. 18. - Ks. Virkamiehet. teet IV,s. s. 94. - Ks. Palautettu omaisuus.
39473: - n :o 7, Pessi n y. m.: Ehdotus laiksi rikos- - n:o 18, Brommelsin y.m.: Ehdotus laiksi
39474: lain 14 luvun muuttamisesta. Liitteet II,t. s. yksityisten kansakoulujen valtionavusta anne-
39475: 59. - Ks. Rikos~aki. tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,9. ·s. 96 ja
39476: n:o 8, Rantamaan y. m.: Ehdotus laiksi 98. - Ks. Kansakoulut.
39477: rikoslain 20 luvun muuttamisesta. Liitteet II,2. - n:o 19, K ä k e 1 ä n y. m.: Ehdotus laiksi kan-
39478: s. 61. - Ks. Rikoslaki. sakoululaitoksen kustannuksista annetun lain
39479: - n:o 9, Kulovaaran y.m.: Ehdotus laiksi 17 §:n muuttamisesta. Liitteet 1V,lo. s. 100.
39480: rikoslain 38 luvun 6 § :n muuttamisesta. Liit- - Ks. Kansakoulut.
39481: teet II,&. s. 63. - Ks. Rikoslaki. - n: 0 20, s.-K. K i 1 V en y. m.: Ehdotus laiksi
39482: - n:o 10, öhmltnin: Ehdotukset laeiksi edus- kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain
39483: tajanpalkkiosta annetun lain sekä tulo- ja omai- muuttamisesta. Liitteet 1V,tl. s. 102. - Ka.
39484: suusverolain muuttamisesta. Liitteet 1V,t. s. Kansakoulut.
39485: 77 ja 79. - Ks. Edustajanpalkkio. - n:o 21, KuJ.ovaaran y.m.: Ehdotus laiksi
39486: - n:o 11, Y. Järvisen y.m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain
39487: 4 Laki- ja toivomusaJ.oi.tteet 1948.
39488:
39489: muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. 104. - Ks. veron palauttamisesta. Liitteet IV,27. 11. 140.
39490: Kansakoulut. - Ks. Liikevaihtovero.
39491: - n:o 22, T u u r n a n y. m.: Ehdotus laiksi kor- - n:o 37, Lappi-Seppälän y.m.: Ehdotus
39492: vauslain muuttamisesta. Liitteet IV,13. s. 108. laiksi asuntotuotannon edistämiseksi myönnetyn
39493: - Ks. Korvauslaki. pitkäaikaisen kiinnitysluoton korkotulojen vero-
39494: - n:o 23, Kiisken y.m.: Ehdotus laiksi toi- helpotuksista eräissä tapauksissa. Liitteet IV,28.
39495: sen korvauslain 6 §: n muuttamisesta. Liitteet s. 141. - Ks. Asuntotuotanto.
39496: IY,14. s. 110. - Ks. Korvauslaki. - n:o 38, Honka~an y.m.: Ehdotus laiksi
39497: - n:o 24, Tuurnan y.m.: Ehdotus laiksi toi- asuntotuotannon edistämiseksi myönnettävistä
39498: sen korvauslain 7 § :n muuttamisesta. Liitteet veronhuojennuksista annetun lain 1 §:n muut-
39499: IV,15. s. 112. - Ks. Korvauslaki tamisesta. Liitteet IV,29. s. 143. - Ks. Asun-
39500: - n:o 25, Tuurnan y.m.: Ehdotus laiksi toi· totuotanto.
39501: sen korvauslain 7 § :n 2 momentissa tarkoite- - n:o 39, Honka 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi
39502: tuista eläkkeistä. Liittoot IV,16. s. 114. - Ks. Suomen Asuntohypoteekkipankin vuosina 1927
39503: Korvauslaki. ja 1928 ottamien ulkomaanrahan määräisten
39504: - n: o 26, V en n a m on y. m.: Ehdotus laiksi obligatiolainain agiotappion korvaamisesta. Liit-
39505: tois,en korvauslain 9 § :n muuttamisesta. Liit- teet IV,so. s. 145, - Ks. Asuntohypoteekki-
39506: teet IV,17. s. 118. - Ks. Korvauslaki. paukki.
39507: - n:o 27, Vennamon y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 40, Lumpeen y.m.: Ehdotus [aiksi val-
39508: toisen korvauslain 27 §: n muuttamisesta. Liit- tion osanotosta Suomen Asuntohypoteekkipan-
39509: teet IV,1s. s. 120. - Ks. Korvauslaki. kin vuosina 1927 ja 1928 ottamain ulkomaan-
39510: - n:o 28, Luukan y. m.: Ehdotus laiksi erai· rahan määräisten obligatiolainain kurssitappioi-
39511: den sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaa- den korvaamiseen. Liitteet IV,31. s. 149. -
39512: misesta annetun lain 1 § :n muuttamisesta. Liit- Ks. Asuntohypoteekkipankki.
39513: teet IV,19. s. 122. - Ks. Sotavahingot. - n:o 41, Käkelän y.m.: Ehdotus laiksi vä-
39514: - n:o 29, Roineen y.m.: Ehdotus laiksi erai- kijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoi-
39515: den sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaa- ton käyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
39516: misesta. Liitteet IV,2o. s. 124. - Ks. Sota- Liitteet VI,L s. 261. - Ks. Väkijuomayhtiö.
39517: vahingot.
39518: - n:o 30, Luukan y. m.: Ehdotus laiksi kor- - n:o 42, Laitisen y.m.: Ehdotus laiksi kun-
39519: vausosakkeiden hallintoyhteisöstä annetun lain nallisille mielisairaaloille sekä tuberkulosia sai-
39520: 3 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,21. s. 127. -
39521: rastavien hoitolaitoksille ja tuberkulosin vas·
39522: Ks. Korvausosakkeiden hallintoyhteisö. tustamistyön edistämiseksi annettavasta valtion-
39523: - n: o 31, L u u k a n y. m. : Ehdotus iJ.aiksi kor- avusta annetun lain 4 § :n muuttamisesta. Liit-
39524: vausosakkeiden hallintoyhteisöstä annetun lain teet VI,2. s. 263. - Ks. Sairaalat.
39525: 10 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,22. s. 129. - n:o 43, Lappi-Seppälän: Ehdotus laiksi
39526: - Ks. Korvausosakkeiden hallintoyhteisö. mainostoimistoliikkeen harjoittamisesta. Liitteet
39527: - n:o 32, Vennamon: Ehdotus laiksi korvaus- VI,s. s. 265. - Ks. Mainostoimistot.
39528: osakkeiden hallintoyhteisöstä annetnn lain 10 - n:o 44, Tainion y.m.: Ehdotus laiksi kun-
39529: §:n muuttamisesta. Liitteet IV,2s. s. 132. - naillisen vaalilain muuttamisesta. Liitteet VII, 1.
39530: Ks. Korvausosakkeiden hallintoyhteisö. s. 289. - Ks. Kunnallisvaalit.
39531: - n:o 33, Luukan y.m.: Ehdotus laiksi toi- - n:o 45, K ul o vaaran y. m.: Ehdotus laiksi
39532: sesta omaisuudenluovutusverosta annetun lain ,tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisve-
39533: 6 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,24. s. 134. - rotusta varten annetun lain 18 § :n muuttami-
39534: Ks. Omaisuudenluovutusvero. sesta. Liitteet VII,2. s. 293. - Ks. Kunnal-
39535: - n:o 34, Vennamon y. m.: Ehdotus laiksi lisverotus.
39536: osakeyhtiöiden toisen omaisuudenluovutusveron - n: o 46, L u u k a n: Ehdotus kalastuslaiksi.
39537: suorittamisesta niiden omilla osakkeilla anne- Liitteet VII,3. s. 294. - Ks. Kalastus.
39538: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,25. s. 136. - n:o 47, E. Koiviston y.m.: Ehdotus laiksi
39539: - Ks. Omaisuudenluovutusvero. metsästyslain 54 §:n muuttamisesta. Liitteet
39540: - n:o 35, Vennamon y.m.: Ehdotus laiksi VII,4. s. 311. - Ks. Metsästys.
39541: rakennustarvikkeista maksetun liikevaihtoveron - n :o 48, E. Pusan y. m.: Ehdotus laiksi Me-
39542: palauttamisesta. Liitteet IV,2o. s. 138. - Ks. rikoiviston kunnan perustamisesta ja asuttami-
39543: Liikevaihtovero. sesta. Liitteet VII,5. s. 312. - Ks. Merikoi-
39544: - n:o 36, Lappi-Seppälän y.m.: Ehdotus visto.
39545: laiksi asuinrakennusten maksaman liikevaihto- - n:o 49, Maakamäen y.m.: Ehdotus laiksi
39546: Laki- ja toivomusa.loitteet 1948. 5
39547:
39548: oppivelvollisuudesta annetun Jain muuttamisesta. mukaista annetun lain muuttamisecita. Liitteet
39549: Liitteet VIII,I. s. 373. - Ks. Oppivelvollisuus. IX,tu. s. 441. - Ks. Velkasitoumukset.
39550: - n:o 50, Heljaksen y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 66, Kulovaaran y.m.: Ehdotus laiksi
39551: tieteiden tai taiteen edistämiseksi toimivien yh- siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen ra-
39552: distysten, seurojen ja järjestöjen valtionavusta. hoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Liit-
39553: Liitteet VIII,2. s. 374. - Ks. Tiede. teet IX,I6. s. 443. - Ks. Asutustoiminta.
39554: - n:o 51, Riihimäen y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 67, E. Pusan y.m.: Ehdotus laiksi maa-
39555: maan hankinnasta maan puutteessa oleville. talouskerhotoiminnan valtionavusta. Liitteet
39556: Liitteet IX,L s. 413. - Ks. Asutustoiminta. IX,I 7. s. 445. - Ks. Maatalouskerhot.
39557: - n:o 52, E. Koiviston: Ehdotus laiksi asu- - n:o 68, Luostarisen y.m.: Ehdotus laiksi
39558: tuslain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 417. - maalaiskotien naisten työn helpottamiseksi
39559: Ks. Asutustoiminta. myönnettävän valtionavustuksen perusteista.
39560: - n:o 53, V. Eskolan y.m.: Ehdotus laiksi Liitteet IX,ts. s. 447. - Ks. Ko.titalous.
39561: maanhankintalain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet - n:o 69, Lampisen y.m.: Ehdotus laiksi
39562: IX,3. s. 420. - Ks. Maanhankintalaki. eräiden valtion velkasitoumusten lunastusarvon
39563: - n: o 54, E. P u s a n : Ehdotus laiksi maanhan- korottamisesta. Liitteet IX,19. s. 449. - Ks.
39564: kintaJ.ain 3 a § :n muuttamisesta. Liitteet IX,4. Velkasitoumukset.
39565: s. 421. - Ks. Maanhankintalaki. - n :o 70, E. Pusan: Ehdotus laiksi pienviljeli-
39566: - n:o 55, E. Pusan: Ehdotus laiksi maauhan- jäin maataloustuotannon ja taloudellisen ase-
39567: hintalain 19 §:n muuttamisesta. Liitteet IX,5. man koho.ttamisesta. Liitteet IX,2o. s. 451. -
39568: s. 422. - Ks. Maanhankintalaki. Ks. Maatalous.
39569: - n:o 56, E. Pusan: Ehdotus laiksi maanhan- - n:o 71, Aaltosen y.m.: Ehdotus laiksi
39570: kintalain 58 ja 105 § :n muuttamisesta. Liitteet tuotantokomiteoista. Liitteet X,l. s. 637. -
39571: IX,6. s. 423. - Ks. Maanhankintalaki. Ks. Tuotantokomiteat.
39572: - n:o 57, Kanniston y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 72, Prunnilan y.m.: Ehdotus laiksi
39573: maanhankintalain 65 ja 66 § :n muuttamisesta. itsenäisyyspäivästä ja vapunpäivästä. ~iitteet
39574: Liitteet IX, 7. s. 424. - Ks. Maanhankinta1aki. X,2. s. 641. - Ks. Itsenäisyyspäivä.
39575: - n: o 58, I k o sen y. m.: Ehdotus laiksi maan- - n:o 73, Muikun y.m.: Ehdotus Jaiksi va-
39576: hankintalain 85 § :n 4 momentin muuttamisesta. punpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaa-
39577: Liitteet IX,s. s. 426. - Ks. Maanhankintalaki. päiväksi eräissä tapauksissa annetun lain muut-
39578: - n:o 59, Virolaisen y.m.: Ehdotus laiksi tamisesta. Liitteet X,a. s. 644. - Ks. Itsenäi-
39579: maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,9. syyspäivä.
39580: s. 427. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 74, N. Nurmisen y. m.: Ehdotus Jaiksi
39581: - n:o 60, Heikkilän y.m.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,4. s.
39582: maanhankintalain 110 §:n muuttamisesta. Liit- 646. - Ks. Työsopimus.
39583: teet IX,to. s. 430. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 75, Mustosen y. m.: Ehdotus laiksi
39584: - n:o 61, Ikosen y. m.: Ehdotus laiksi maan- työaikalain 18 § :n muuttamisesta. Liitteet X,5.
39585: hankintalain 156 § :n muuttamisesta. Liitteet s. 648. - Ks. Työaika.
39586: IX,ll. s. 432. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 76, Roine en y.m.: Ehdotus laiksi työn-
39587: - n :o 62, Luukan y. m.: Ehdotukset laeiksi tekijäin vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet
39588: maanhankintalain sekä siirtoväen ja rintama- X,6. s. 649. - Ks. Loma.
39589: sotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun - n:o 77, Karvikon y.m.: Ehdotus laiksi
39590: lain muuttamisesta. Liitteet IX,t2. s. 434. - kauppaliikkeiden ja liiketoimistojen aukiolo-
39591: Ks. Maanhankintalaki. ajasta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
39592: - n:o 63, Niukkasen y.m.: Ehdotus laiksi X,7. s. 651. - Ks. Aukioloaika.
39593: maan hankkimisesta maanhankintalain mukaan - n:o 78, liujanpään y.m.: Ehdotus maa-
39594: maansaantiin oikeutetuille. Liitteet IX,t3. s. talouden työaikalaiksi. Lii·tteet X,s. s. 653. -
39595: 436. - Ks. Asutustoiminta. Ks. Työaika.
39596: - n:o 64, T u r ja n y. m.: Ehdotus laiksi maan- - n: o 79, J o k i sen y. m.: Ehdotus merityöaika-
39597: hankintalain mukaan annettavista valtion vel- laiksi. Liitteet X,9. s. 658. - Ks. Työaika.
39598: kasitoumuksista annetun lain 2 ja 4 § :n muut- - n:o 80, Mustosen y.m.: Ehdotukset laeiksi
39599: tamisesta. Liitteet IX,14. s. 439. - Ks. Velka- metsä- ja uittotyöläisten työajasta ja työaika-
39600: sitoumukset. lain muuttamisesta. Liitteet X,to. s. 663. -
39601: - n:o 65, K ö 11 i n y. m.: Ehdotus laiksi maan- Ks. Työaika.
39602: hankintalain mukaan annettavista velkasitou- - n:o 81, Karvosen y. m.: Ehdotus ·laiksi
39603: 6 Laki- ja toivomusaJ.oitteet 1948.
39604:
39605: metsätaloustyöväen kotiasunto-olojen parantami- - n:o 83, E. Pusan: Ehdotus laiksi asuntotuo-
39606: sesta. Liitteet X,u. s. 669. - Ks. Metsätyö- tannon edistämisestä. Liitteet X,1s. s. 674. -
39607: läiset. Ks. Rakennustoiminta.
39608: - n:o 82, Torven y. m.: Ehdotus laiksi las· - n: o 84, L e i k o 1 a n: Ehdotus laiksi valtion.
39609: tcnseimien ja lasten päiväkotien valtion- asuntotuotantoyhtiöstä. Liitteet X,14. s. 676.
39610: avusta. Liitteet X,12. s. 672. - Ks. Lasten- - Ks. Rakennustoiminta.
39611: seimet.
39612:
39613:
39614: Toivomusaloitteet.
39615: - n:o 1, österholmin y.m.: Esityksen an- - n:o 12, K. Eskolan y.m.: Maidon ja sen
39616: tamisesta edustajanvaaleista annetun lain muut- jalosteiden säännöstelyn lopettamisesta. Liitteet
39617: tamisesta. Liitteet 1,7. s. 23 ja 24. - Ks. 1,1s. s. 42. - Ks. Säännöstely.
39618: Edustaj anvaalit. - n:o 13, V. Simosen y.m.: Tehtaaseen keh-
39619: - n:o 2, MyHymäen y.m.: Äänioikeusikära- rättäväksi lähetetyn pellavan osaluovutuksen lo-
39620: jan alentamisesta valtiollisissa vaaleissa. Liit- pettamisesta. Liitteet 1,19. s. 43. - Ks. Sään-
39621: teet 1,s. s. 25. - Ks. Edustajanvaa:lit. nöstely.
39622: - n:o 3, Kull.bergin: Kuntien rajain uudel· - n:o 14, K. Eskolan y.m.: Kotimaisen raa-
39623: leen järjestämisestä kielirajain mukaan. Liit- lmnahan vapauttamisesta säännöstelystä. Liit-
39624: teet 1,9. s. 26 ja 27. - Ks. Kunnat. teet 1,20. s. 44. - Ks. Säännöstely.
39625: - n: o 4, R y ö m ä n y. m.: Toimenpiteistä Suomen - n :o 15, Lampisen y. m.: Aloittelevien so-
39626: sekä Liittoutuneiden ja Liittyneiden valtojen keritehtaiden oikeuttamisesta myymään valmis-
39627: välillä solmitun rauhansopimuksen täytäntöön- tamansa sokerin teollisuuden raaka-aineeksi kor-
39628: panon turvaamiseksi. Liitteet !,10. s. 28. - keampaan hintaan. Liitteet 1,21. s. 45. - Ks.
39629: Ks. Rauhansopimus. Säännöstely.
39630: -,.- n: o 5, K a u p i n y. m.: Esityksen antamisesta - n:o 16, Okon y.m.: Maataloustuotannon
39631: 1mhelinsalaisuutta koskevaksi laiksi. Liitteet säännöstelyn lopettamisesta. Liitteet 1,22. s.
39632: 1,11. s. 30. - Ks. Puhelinsalaisuus. 46. - Ks. Säännöstely.
39633: - n:o 6, Rosenbergin y.m.: Esityksen an-
39634: - n:o 17, Tiitun y.m.: Viljan ja viljatuottei-
39635: tamisesta kansllilaisten rodun ja kansallisuuden
39636: den säännöstelyn lopettamisesta. Liitteet !,23.
39637: suojaamisesta. Liitteet 1,12. s. 31 ja 32. -
39638: s. 47. - Ks. Säännöstely.
39639: Ks. Kansalaissuoja.
39640: - n: o 18, L a i n e en y. m.: Tekstiilien työpaik-
39641: - n:o 7, Myllymäen y.m.: Eroamaan jou-
39642: kajakelun lopettamisesta. Liitteet 1,24. s. 48.
39643: ttmeiden viran ja toimen haltijain eläkeoikeu-
39644: - Ks. Säännöstely.
39645: den poistamisesta eräissä tapauksissa. Liitteet
39646: 1,13. s. 33. - Ks. Virkamiehet.
39647: - n:o 19, Haapaniemen y.m.: Omatoimi-
39648: - n :o 8, Stenberg i n y. m.: Suojelusk-unta- sesti hankituilla tarvikkeilla tapahtuvan raken·
39649: järjestölle ja muille lakkautetuille järjestöille nustoiminnan vapauttamisesta säännöstelystä.
39650: kuuluneen omaisuuden siirtämisestä valtion hal- Liitteet 1,25. s. 49. - Ks. Säännöstely.
39651: lintaan. Liitteet 1,14. s. 34. - Ks. Lalrkaute- - n:o ?O, Lappi-Seppälän y.m.: Vanhojen
39652: tut järjestöt, asuntokiinteistöjen vuokrien korottamisesta.
39653: - n:o 9, M. Järvisen y. m.: Esityksen anta- Liitteet 1,26. s. 50. - Ks. Säännöstely.
39654: misesta laiksi lakkautettujen työväenjärjestöjen - n: o 21, K. E s k o 1 a n y. m.: Villasekoitteisten
39655: kirjastojen ja arkistojen palauttamisesta niiden tekstiilien vapauttamisesta säännöstelystä. Liit·
39656: toimintaa jatkaville työväenjärjestöille. Liit- teet 1,27. s. 51. - Ks. Säännöstely.
39657: teet 1,15. s. 36. - Ks. Työväenjärjestöt. - n: o 22, P y ö r t ä n ö n y. m.: Tekstiilitarvik·
39658: - n:o 10, Kuj ail.an y.m.: Esityksen antami- keiden ja tuotteiden jakelun saattamisesta oi-
39659: sesta laiksi lapualaisliikkeen aikana takavari- keudenmukaiseksi. Liit·teet 1,2s. s. 52. - Ks.
39660: koidun, sittemmin tuhoutuneen tai siirretyn työ- Säännöstely.
39661: väenjärjestöjen omaisuuden korvaamisesta. - n:o 23, V. Simosen y.m.: Maatail.ousväestön
39662: Liitteet 1,16. s. 37, - Ks. Työväenjärjestöt. tekstiilitarvikkeiden saannin turvaamisesta.
39663: - n:o 11, K u 11 b e r gin y. m.: Toimenpiteistä Liitteet 1,29. s. 53. - Ks. Säännöstely.
39664: maanviljelijäin vapauttamiseksi kaikesta maa- - n: o 24, M u r r o n y. m. : V llllmiiden tekstiili-
39665: taloustuotteiden pakkoluovutusvelvollisuudesta. tuotteiden maahan tuonnista. Liitteet l,so. s.
39666: Liitteet 1,17. s. 38 ja 40. - Ks. Säännöstely. 54. - Ks. Säännöstely.
39667: Laki- ja toivomusaJ.oittect 1948. 7
39668:
39669: - n:o 25, Salm.ela-Järvisen y.m.: Avio- - n: o 38, 0 k saa a n: Valtion Metallitehtaiden
39670: liiton ulkopuolella syntyneiden lasten saattami- muodostamisesta osakeyhtiöksi. Liitteet IV,4o.
39671: sesta perintöoikeuteen nähden aviolapsen ase- s. 166. - Ks. Metallitehtaat.
39672: maan eräissä tapauksissa. Liitteet II,4. s. 65. - n:o 39, Riihimäen y.m.: Kotimaisten ntl-
39673: - Ks. Perintöoikeus. tion velkain korkojen ja kuoletusten maksun
39674: - n:o 26, Lappi-Seppälän y.m.: Esityksen lykkäämisestä. Liitteet IV,41. s. 168. - Ks.
39675: antamisesta laiksi autonkuljetta.jain murhasta Valtionvelka.
39676: ja siihen verrattavista törkeistä rikoksista tuo- - n:o 40, Kosken y.m.: Liikeyrityslaskennan
39677: mittavien rangaistusten koventamisesta. Liitteet toimeenpanemisesta. Liitteet IV,42. s. 169. -
39678: II,5. s. 67. - Ks. Rikoslaki. Ks. Liikeyrityslaskenta.
39679: - n :o 27, Vennamon y. m.: Toimenpiteistä - n:o 41, Roineen y.m.: Esityksen antami-
39680: lainhuudatusmenettelyn yksinkertaistamiseksi. sesta tuotantoelämän keskittämiseksi yleisen
39681: Liitteet II,6. s. 68. - Ks. Lainhuudatus. valtakunnallisen johdon valvonnan alaiseksi.
39682: - n: o 28, Hiekka 1 a n y. m.: Kiinteistöistä pi- Liitteet IV,43. s. 170. - Ks. Tuotantoeläm~i.
39683: dätetyu eJäkkeen suorittamisesta indeksin mu- - n:o 42, .Te r n i n y. m.: Kaupunkien kiinteis-
39684: kaisesti korotettuna. Liitteet II, 7. s. 69. tönomistajain taloudellisen aseman parantmni-
39685: Ks. Eläkkeet. sesta. Liitteet IV,44. s. 172 ja 173. - Ks.
39686: - n:o 29, Lumpeen y.m.: Toimenpiteistä pe- Kiinteistöt.
39687: rintöoikeuden rajoittamiseksi. Liitteet II,s. s. - n:o 43, Virolaisen y.m.: Toimenpiteistä
39688: 70. - Ks. Perintöoikeus. suunnitelman laatimiseksi teollisuuden sijoitusta
39689: - n: o 30, v on B o r n i n: Toimenpiteistä kor- varten maan eri osiin. Liitteet IV,45. s. 174.
39690: vauksen suorittamiseksi eräille vangittuina pide- - Ks. Teollisuus.
39691: tyille tai määrätylle paikkakunnalle siirretyille - n:o 44, Vennamon y.m.: Toimenpiteistä
39692: henkilöille. Liitteet IV,s2. s. 153 ja 154. - pienyritteliäisyyden tukemiseksi. Liitteet IV,4G.
39693: Ks. Turvasäilö. s. 176. - Ks. Teollisuus.
39694: - n:o 31, Kuittisen y.m.: Esityksen anta- - n: o 45, 0 k s a 1 a n: Tulo- ja omaisuusveron
39695: misesta lisäyksestä vuoden 1948 tulo- ja meno- alentamisesta. Liitteet IV,47. s. 178. - Ks.
39696: arvioon sodan aikana syyttömästi pidiitettyjen Tulo- ja omaisuusV>ero.
39697: henkilöiden taloudellisen menetyksen korvaami- - n:o 46, Kosken y.m.: Verotettavan tulon
39698: seksi. Liitteet IV,ss. s. 155. - Ks. Turva- ja omaisuuden alirajan korottamisesta tulo- ja
39699: säilö. omaisuusverotuksessa. Liitteet IV,48. s. 180. -
39700: - n:o 32, Riihimäen y. m.: Toimenpiteistä Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39701: vuoden 1918 kansalaissodassa punaisella puo- - n :o 47, Vennamon y. m.: Toimenpiteistä
39702: lella osallistuneiden ja siitä vahinkoja kärsi- verotuksen tehostamiseksi. Liitteet IV,49. s.
39703: mään joutuneid·en korvauksen järjestämiseksi. 181. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39704: Liitteet IV,34. s. 156. - Ks. Kansalaissota. - n:o 48, Pesosen y. m.: Verohuojennusten
39705: - n: o 33, M. .T ä r v i sen y. m.: Toimenpiteistä myöntämisestä siviili· ja sairausinvaliideille.
39706: korvauksen myöntämiseksi piensäästäjille ja Liitteet IV,5o. s. 182. - Ks. Tulo- ja omai-
39707: henkivakuutetuille rahan arvon alentumisen joh- suusvero.
39708: dosta kärsityistä tappioista. Liitteet IV,s5. s. - n:o 49, Hiekkalan: Naimattomien henki-
39709: 158. - Ks. Inflatio. löiden verorasituksen huojentamisesta tulo- ja
39710: - n:o 34, Myllymäen y.m.: Voimatalouden omaisuusverotuksessa. Liitteet IV,51. s. 183. -
39711: ottamisesta valtion haltuun. Liitteet IV,ss. s. Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39712: 159. - Ks. Kansa1listaminen. n:o 50, Öhmanin y.m.: Vanhusten verotuk
39713: - n:o 35, Aaltosen y. m.: Kaivo~- ja kalkki- sen lieventämisestä. Liitteet IV,52. s. 185 ja
39714: kiviteollisuuden ottamisesta valtiolle. Liitteet 187. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39715: IV,37. s. 161. - Ks. Kansallistaminen. - n:o 51, östens.onin y.m.: Toimenpiteistä
39716: - n: o 36, P e s s i n y. m.: Maaperätutkimuksen huomattavien verohelpotusten myöntämiseksi
39717: ottamisesta va.ltion haltuun. Liitteet IV,ss. s. eläkkeen saajille ja iäkkäille ansiotyöhön kyke-
39718: 163. - Ks. Kansallistaminen. nemättömille henkilöille. Liitteet IV,53. s. 189
39719: - n:o 37, V. Turusen y.m.: Tutkimuksen toi- ja 190. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39720: mittamisesta Mätäsvaaran kaivosalueen ja sillä - n:o 52, Sukse1aisen y.m.: Toimenpiteistä
39721: olevi,en rakennuksien valtion haltuun ottamisen verohelpotusten myöntämiseksi alaikäistä Ias·
39722: edellytyksistä. Liitteet IV,39. s. 165. - Ks. taan huoltaville leskille. Liitteet IV,5-!. s. 191.
39723: lfätii.svaaran kaivos. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39724: 8 Laki- ja toivomusaJoitteet 1948.
39725:
39726: - n:o 53, Raunion y.m.: Esityksen antami- verosta. Liitteet IV,Gs. s. 208. - Ks. Rälssi-
39727: sesta pienten elä.kk.eiden verovapaudesta. Liit- vero.
39728: teet IV1 55. s. 192. - Ks. Tulo- ja omaisuus- - n:o 67, Stenberg i n y. m.: Toimenpiteistä
39729: vero. 18 vuotta nuorempien ja 63 vuotta täyttänei-
39730: - n:o 54, Kanniston y.m.: Eläkkeennautti- den vapauttamiseksi ennakkoperintälaissa pe-
39731: J&m vapauttamisesta verojen maksamisesta. rittäviksi määrättyjen kansaneläkemaksujen suo-
39732: Liitteet IV,56. s. 193. - Ks. Tulo- ja omai- rittamisesta. Liitteet IV,69. s. 209. - Ks.
39733: suusvero. Kansaneläkemaksut.
39734: - n:o 55, Leikolan: Tulojen ilmoittamis- ja - n :o 68, Tiaisen y. m.: Esityksen antami-
39735: verojen suorittamismenettelyn yksinkertaistami- sesta laiksi Suomen itärajan rajaseutukuntien
39736: sesta. Liitteet IV,57. s. 194. - Ks. Tulo- ja veroperusteiden alentamisesta. Liitteet IV,7o.
39737: omaisuusvero. s. 210. - Ks. Rajaseutu.
39738: - n:o 56, Frimanin y.m.: Kunnan- ja val- - n:o 69, P. Leskisen y.m.: Toisen omai·
39739: tionverotustoimitusten yhdistämisestä. Liitteet suudenluovutusveron viimeisen erän poistami·
39740: IV,5s. s. 195. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. sesta eräissä tapauksissa. Liitteet IV,71. s.
39741: - n:o 57, .Jernin y.m.: Veroilmoituksen ja ve- 211. - Ks. Omaisuudenluovutusvero.
39742: rotuksen toimeenpanon yhdistämisestä valtion- - n :o 70, P. Leskisen y. m.: Liikevaihtove-
39743: ja kunnallisverotuksessa. Liitteet IV,59. s. 196 ron kantamisesta tuotanto- ja tukkukauppapor·
39744: ja 197. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. taassa. Liitteet IV,72. s. 212. - Ks. Liike·
39745: - n:o 58, T i i t u n y. m.: Maataloudenharjoitta· vaihtovero.
39746: jain perheenjäsenten verotuksen helpottamisesta. - n:o 71, P. Leskisen y.m.: Liikevaihtoveron
39747: Liitteet IV,so. s. 198. - Ks. Tulo- ja omai- alentamisesta. Liitteet IV,73. s. 214. - Ks.
39748: suusvero. Liikevaihtovero.
39749: - n:o 59, Sukselaisen y.m.: Vertailevan - n:o 72, M u r r on y. m.: Asuinrakennustarvik-
39750: selvityksen hankkimisesta pienviljelijäväestön keiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Liit·
39751: nykyisestä verorasituksesta. Liitteet IV,Gl. s. teet IV,74. s. 215. - Ks. Liikevaihtovero.
39752: 199. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n:o 73, Riihisen y.m.: Vähävaraisen siir-
39753: - n:o 60, Lehtokosken y.m.: Esityksen an- toväen omakotirakennuksiin tarvittavien raken-
39754: tamisesta aviopuolisoiden erikseen verottami· nustarvikkeiden vapauttamisesta liikevaihtove·
39755: sesta tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liitteet rosta. Liitteet IV,75. s. 216. - Ks. Liike-
39756: IV,62. s. 200. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. vaihtovero.
39757: - n:o 61, Jalaksen y.m.: Aviopuolisoiden - n:o 74, Riihisen y.m.: Vähävaraiselta siir-
39758: yhteisverotuksen kumoamisesta ansiotuloihin tov.äeltä omakotirakennustarvikkeista perityn
39759: nähden tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liitteet liikevaihtoveron palauttamisesta. Liitteet IV,76.
39760: IV,ss. s. 202. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. s. 217. - Ks. Liikevaihtovero.
39761: - n:o 62, J. Pusan y.m.: Eläkettä nauttivan - n:o 75, Korsbäckin y.m.: Valmiiksi ku-
39762: aviopuolison verottamisesta erikseen tulo- ja dottujen kalanpyydysten vapauttamisesta liike-
39763: omaisuusverotuksessa. Liitteet IV,64. s. 203. - vaihtoverosta. Liitteet IV 777. s. 218 ja 220. -
39764: Ks. Tulo· ja omaisuusvero. Ks. Liikevaihtovero.
39765: - n:o 63, Ja~ a k sen y. m.: Perheestään yksi- - n:o 76, Korsbäckin y.m.: Laidun- y.m.
39766: nään huolehtivien henkilöiden saattamisesta ve- kasvien siementen vapauttamisesta liikevaihto-
39767: roväheunyksiin nähden samaan asemaan kuin verosta. Liitteet IV,78. s. 222 ja 223. - Ks.
39768: ansiotyössä olevat aviopuolisot. Liitteet IV,65. Liikevaihtovero.
39769: s. 204. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. - n:o 77, Hautalan y.m.: Puutavaran koti-
39770: - n:o 64, Vennamon y.m.: Yhteismetsien tarvesahauksien ja nurmikasvien siementen va-
39771: osakkaiden verottamisesta erikseen yhteismetsä- pauttamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV, 79.
39772: osuuksiensa mukaan. Liitteet IV,66. s. 205. - s. 224. - Ks. Liikevaihtovero.
39773: Ks. Yhteismetsät. - n.:o 78, Tervon: Esityksen antamisesta laiksi
39774: - n:o 65, Vilhu[an y.m.: Maatalouden puh- korvauslain muuttamisesta. Liitteet IV,so. s.
39775: taan tuoton määräämisestä vuodelta 1948 ta- 225. - Ks. Korvauslaki.
39776: pahtuvaa verotusta varten enintään 60 %: ksi - n:o 79, Pyy n y. m.: Esityksen antamisesta
39777: maatalouskirjanpitotilojen puhtaasta .tuotosta. uuden määräajan myöntämisestä korvaushake·
39778: Liitteet IV1 67. s. 207. - Ks. Veroperusteet. muksille toisen korvauslain perusteella. Liitteet
39779: - n:o 66, Myllymäen y. m.: Esityksen anta- IV,st. s. 227. - Ks. Korvl).uslaki.
39780: misesta maanviljelijäin vapauttamisesta rälssi- - n:o 80, Paavolaisen y.m.: Esityksen an-
39781: Laki· ja toivomusal<litte.ct 1948. 9
39782:
39783: tamisesta ensimma1sen ja toisen korvauslain - n: o 94, K. E s k o 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
39784: mukaan suoritettujen korvausten välillä ilmen- pienviljelijäväestön ansiomahdollisuuksien lisää-
39785: neiden kohtuuttomuuksien tasoittamiseksi. Liit- miseksi. Liitteet IV196. s. 247. - Ks. Teolli-
39786: teet IV,s2. s. 229. - Ks. Korvauslaki. suus.
39787: - n:o 81, Riihisen y.m.: Esityksen antami- - n:o 95, Friman i n y. m.: Inarin kunnan ja
39788: sesta laiksi uuden määräajan myöntämisestä sen ympäristöalueen taloudellisten mahdollisuuk-
39789: korvausanomuksen tekemiseen toisen korvauslain sien hyväksikäyttämisestä. Liitteet IV,97. s.
39790: 10 §: n nojalla korvauksensaantioikeutensa menet- 248. - Ks. Inari.
39791: täneille. Liitteet IV,sa. s. 231. - Ks. Korvaus- - n:o 96, M i et t u sen y. m.: Kyläteiden osak-
39792: laki. kaiden oikeuttamisesta vähentämään kyläteiden
39793: - n:o 82, Tauriaisen y.m.: Korvauslain pe- kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset vero-
39794: rusteella maksettujen korvausten arvon alenemi- tettavasta tulosta. Liitteet IV,os. s. 249. -
39795: sen korvaamisesta. Liitteet IV,s4. s. 232. - Ks. Kylätiet.
39796: Ks. Korvauslaki. - n:o 97, M i et t u sen y. m.: Yhtenäisen suun-
39797: - n: o 83, Heiton y. m.: Eräiden korvausobli- nitelman laatimisesta Pohjois-Suomen sähköis-
39798: gatioiden käyttämisestä valtionverojen maksa- tämistä varten. Liitteet IV,99. s. 250. - Ks.
39799: miseen. Liitteet IV,s5. s. 233. - Ks. Korvaus- Sähkö.
39800: laki. - n :o 98, Niska 1 a n y. m.: Toimenpiteistä har-
39801: n:o 84, Virolaisen y.m.: Eräistä lainoista vaan asuttujen seutujen sähkövirran hinnan
39802: luovutetun alueen osuuskassoille aiheutuneiden alentamiseksi. Liitteet IV,1oo. s. 251. - Ks.
39803: vahinkojen siirtämisestä valtion vastattaviksi. Sähkö.
39804: Liitteet IV,ss. s. 234. - Ks. Korvauslaki. - n: o 99, l{o u k k a r i n y. m.: Toimikuunan aset-
39805: - n:o 85, E. Koi v i s ·t on y. m.: Toimenpiteistä tamisesta Pohjois-Suomen maaseudun sähköis-
39806: Pohjois-Suomen jälleenrakennuslainojen enim- tämisen suunnittelua varten. - Liitteet IV,101.
39807: mäismäärien korottamiseksi ja lainaehtojen tar- s. 252. - Ks. Sähkö.
39808: kistamiseksi. Liitteet IV,s7. s. 235. - Ks. - n:o 100, Riihimäen y. m.: Toimenpiteistä
39809: Sotavahingot. lainauskoron alentamiseksi. Liitteet V,t. s.
39810: - n: o 86, B e r n e r i n y. m.: Tullialennuksen 255. - Ks. Lainauskorko.
39811: myöntämisestä yJeiseen käyttöön tulevista vuok- - n:o 101, Stenbergin y.m.: Esityksen anta-
39812: ra-autoista. Liitteet IV,ss. s. 236. - Ks. Au- misesta tuberkuloosilain muuttamisesta. Liitteet
39813: tot. VI,4. s. 268. - Ks. Tuberkuloosi.
39814: - n:o 87, Lumpeen y.m.: Valtion työnteki- - n:o 102, M annisen y. m.: Esityksen anta-
39815: jäin eläkkeiden korottamisesta. Liitteet IV,so. midesta laiksi ammattitautimin muuttamisesta.
39816: s. 237. - Ks. Eläkkeet. Liitteet VI,5. a. 269. - Ks. Ammattitaudit.
39817: --'- n:o 88, Kuusinen-Leinon y.m.: Naispos- - n:o 103, Lehtokosken y.m.: Tutkimuksen
39818: tiljoonien ja maalaiskirjeenkantajien toimien toimittamisesta juoppousoloista. Liitteet VI,6.
39819: vakinaistamisesta. Liitteet IV,9o. s. 238. - Ks. s. 270. - Ks . .Juoppous.
39820: Postilaitos. - n: o 104, R a n t a m a a n y. m.: Toimenpiteistä
39821: - n:o 89, E. Koiviston y.m.: Lapissa ja kastroimislainsäädännön kehittämiseksi. Lii tteet
39822: rajaseudulla palvelevien viran ja toimen halti- VI,7. s. 271. - Ks. Siveellisyysrikokset.
39823: jain palkkauksen parantamisesta. Liitteet IV,91.
39824: - n :o 105, B o r g·S u n dm a n i n y. m.: Sterili-
39825: s. 239. - Ks. Virkamiehet.
39826: saatiolain täyden:tämisestä lapsiin kohdistunei-
39827: - n:o 90, Honkalan y.m.: Asuntojen raken·
39828: den sukupuolirikosten ehkäisemiseksi. Liitteet
39829: tamisesta valtion viran- ja toimenhaltijoille.
39830: VI,s. s. 273. - Ks. Siveellisyysrikokset.
39831: Liitteet IV,92, a. 241. - Ks. Virkamiehet.
39832: - n:o 91, Väyrysen y.m.: Esityksen antami- - n:o 106, Borg-Sundmanin y.m.: Toimen-
39833: sesta laiksi palkannauttijoille Lapin läänin piteistä aivoinvaliidien neurologis-psykiatris-psy-
39834: alueella maksettavasta palkan !isästä. Liitteet kologisen tutkimuksen ja hoidon järjestämi-
39835: IV,93. s. 242. - Ks. Virkamiehet. seksi. Liitteet VI,9. s. 274. - Ks. Aivoinvalii-
39836: dit.
39837: - n: o 92, V en n a m on y. m: Pienteollisuuden
39838: kehittämisestä maaseuduila. Liitteet IV,94. s. - n :o 107, E. Nurmisen y. m.: Toimenpiteistä
39839: 243. - Ks. Teollisuus. vajaamielisten .lasten hoitomahdollisuuksien pa-
39840: - n:o 93, Brommelsin y.m.: Toimenpiteistä rantamiseksi. Liitteet VI,10. s. 276. - Ks. Va-
39841: maaseudun pienteollisuuden aikaansaanuin hei· jaamieliset.
39842: pottamiseksi. Liitteet IV,95, s. 245 ja 246. - - n :o 108, Stenberg i n y. m.: Toimenpiteistä
39843: Ks. Teollisuus. tilanahtauden poistamiseksi sukupuolitautisai-
39844: 10 Laki- ja toivomusaloitteet 1948.
39845:
39846: raaloissa ja -poliklinikoissa. Liitteet VI,u. s. malta harkintaverotukselta kunnallisverotuksessa.
39847: '2 77. - Ks. Sairaalat. Liitteet VII,t4. s. 331. - Ks. Kunnallisverotus.
39848: - n: o 109, K a r v i k on y. m.: Toimenpiteistä - n:o 124, Tauriaisen y.m.: Yhtiöiden ja
39849: naistensairaalan ja lastensairaalan rakentami- muiden liikkeenharjoittajain saattamisesta vero-
39850: seksi Turun lääninsairaalan yhteyteen. Liitteet velvollisiksi suhteellisen liikevaihtonsa mukaan
39851: VI,12. s. 278. - Ks. Sairaalat. niille kunnille, joissa ne il.iikettään harjoittavat.
39852: - n: 0 no, E. K 0 i V i s t 0 n: Aluelääkärinviran Liitteet VII,t5. s. 333. - Ks. Kunnallisverotus.
39853: perustamisesta Enontekiölle. Liitteet VI,ts. s. - n: o 125, N i s k a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä 1o-
39854: 280. - Ks. Lääkärit. hikymmenysten suorittamiseksi seurakuntien rll-
39855: - n: o 111, J. W i r t a s en y. m.: Toimenpiteistä hastoihin. Liitteet VII,16. s. 334. - Ks. Lo-
39856: auton hankkimiseksi lääninlääkärille ja hänen hikymmenykset.
39857: kansliahenkilökuntansa [isäämiseksi. Liitteet - n:o 126, Käk-elän y.m.: Esityksen antami-
39858: VI,14. s. 281. -;- Ks. Lääkärit. sesta laiksi kaupunkien ja kauppalain yleisestä
39859: - n:o 112, E. Koiviston y.m.: Piirieläinlää- oikeudesta pakkolunastusteitse kohtuulliseen hin-
39860: kärien sairaskäyntimatkoista aiheutuvien matka- taan hankkia itselleen omistus- tai käyttöoikeus
39861: kustannusten korvaamisesta Pohjois-Suomen har- kunnan alueelJa olevaan maapohjaan. Liitteet
39862: vaanasutuilla seuduilla. Liitteet Vl,15. s. 282. VII,t7, s. 335. - Ks. Pakko;tunastus.
39863: - Ks. Lääkärit. - n:o 127, Käkelän y.m.: Esityksen antami-
39864: - n:o 13, Pohja 1 a n y. m.: Toimenpiteistä sesta laiksi kiinnityskelpoisten vuokraoikeuksien
39865: maamme kansanomaisen hierontataidon pelasta- julkisesta rekisteristä. Liitteet VII,ts. s. 337.
39866: miseksi ja kehittämiseksi. Liitt·eet VI,t6. s. - Ks. Vuokraoikeus.
39867: 283. - Ks. Hieronta. - n:o 128, Prunnilan y.m.: Väestökirjanpi-
39868: - n :o 114, L u m p e en y. m.: Mallipiirustusten don siirtämisestä valtion virastoille. Liitteet
39869: aikaansaamisesta lastensuojelulaitoksia varten. VII,t9. s. 339. - Ks. Väestökirjanpito.
39870: Liitteet VI,17. s. 284. - Ks. Lastensuojelu. - n:o 129, K u j a 1 a n y. m.: Vienti- ja tuonti-
39871: - n:o 115, Myllymäen y.m.: Äänioikeusikä- tavaroista suoritettavien liikennemaksujen yhte-
39872: rajan alentamisesta kunnallisissa vaaleissa. Liit- näistämisestä. Liitteet VII,2o. s. 340. - Ks.
39873: teet VII,s. s. 317. - Ks. Kunnallisvaalit. Liikennemaksut.
39874: - n:o 116, Roineen y.m.: Esityksen antnmi- - n:o 130, Oksalan: Esityksen antamisesta
39875: sesta köyhäinhoitolain köyhäinhoidon korvaa- uudeksi vesioikeuslaiksi. Liitteet VII,21. s. 342.
39876: mista koskevain säännösten muuttamisesta. Liit- - Ks. Vesioikeuslaki.
39877: teet VII, 7. s. 318. - Ks. Köyhäinhoito. - n:o 131, Renforsin y.m.; Toimenpiteistä
39878: - n:o 117, Roine en y.m.: Esityksen antami- upoksissa olleiden puiden nosto- ja omistusoi-
39879: sesta köyhäinhoitolain 5 §:n muuttamisesta ela- keuden tekemisestä yleiseksi uittokansien väli-
39880: tusvelvollisuuden selventämiseksi. Liitteet VII,s. senä aikana. Liitteet VII,22. s. 344. - Ks. Ve-
39881: s .. 319. - Ks. Köyhäinhoito. sioikeuslaki.
39882: - n:o 118, Roineen y.m.: Esityksen antami- - n:o 132, Jokisen y.m.: Esityksen antami-
39883: sesta köyhäinhoitolain 5 § :n mukaisen elatuksen sesta lmlastushinsäädännön uudistamisesta. Liit-
39884: saattamisesta elinkustannuksia vastaavaksi. Liit- tcet VII,23. s. 345. - Ks. K:l!lastus.
39885: teet VII,9. s. 320. - Ks. Köyhäinhoito. - n: o 133, M u s t o s e n y. m.: THusrauhoitus1ain
39886: - n:o 119, Tervon y. m.: Kunnallisverolainsää- muuttamisesta. Liitteet VII,24. s. 346. - Ks.
39887: dännön uudistamisesta. Liitteet VII,to. s. 321. Tilusrauhoitus.
39888: - Ks. Kunnallisverotus. - n:o 134, Hietasen y. m.: Aitausrasitulrsen
39889: - n:o 120, Koskisen y.m.: Toimenpiteistii. määräämisestä tilan pinta-alan perusteella. Liit-
39890: kunnallisverotuksessa esiintyvien kohtuuttomuuk- teet VII,25. s. 347. - Ks. Tilusrauhoitus.
39891: sien poistamiseksi. Liitteet VII,11. s. 325. - - n:o 135, Niemisen y.m.: Kunnallisen jaoi-
39892: Ks. Kunna;llisverotus. tuksen muuttamisesta annetun lain täydentämi-
39893: ~ n:o 121, M. Leskisen y.m.: Esityksen anta- sestä vieraan kunnan alueelle joutuvan hallinto-
39894: misesta maatalouskiinteistöjen kunnallisverotuk- omaisuuden osalta. Liitteet VII,26. s. 349. -
39895: sen uudistamisesta. Liitteet VII,12. s. 32<3. Ks. Kunnallinen jaoitus.
39896: - Ks. Kunnallisverotus. - n :o 136, Vennamon y. m.: Toimenpiteistä
39897: - n :o 122, Forss i n y. m.: Maataloustulojen maanjakoj-en jouduttamiseksi. Liitteet VII,21.
39898: kunna11isverotuksen uudistamisesta. Liitteet s. 351. - Ks. Jakolainsäädäntö.
39899: VII,ts. s. 327 ja 329. - Ks. Kunnallisverotus. - n:o 137, Vennamon y. m.: Toimenpiteistä
39900: - n:o 123, Bernerin y.m.: Esityksen antami- uusjakotoimitusten jouduttamiseksi. Liitteet
39901: sesta verovelvollisten suojaamiseksi kohtuutto- VII,zs. s. 353. - Ks. Jakolainsäädäntö.
39902: Laki· ja toivomusaloitteet 1948. 11
39903:
39904: - R:o 138, Wickmanin ym.: Esityksen anta- - n:o 153, Leppä~än y.m.: Maaseudun käy-
39905: misesta laiksi uus- ja isojakotoimituksista. Liit- tännöllisen elämän vaatimusten huomioon otta·
39906: teet VII,29. s. 355 ja 357. - Ks. Jakolainsää- misesta koulunuudistusta valmisteltaessa. Liit-
39907: däntö. teet VIII,s. s. 390. - Ks. Kansakoulut.
39908: - n: o 139, M i iki n y. m.: Imatran kauppalan - n:o 154, Neva 1 a i sen y. m.: Esityksen anta-
39909: muodostamisesta erl nimismiespiiriksi. Liitteet misesta koulujärjest·elmäkomitean mietinnön mu-
39910: VII,ao. s. 359. - Ks. Imatra. kaisen uuden koulujärjestelmän kokeilusta. Liit-
39911: - n :o 140, M y U y mäen y. m.: Kunnallisten teet VIII,o. s. 391. - Ks. Kansakoulut.
39912: hautausmaiden perustamisesta. Liitteet VII,a1. - n:o 155, Nevalaisen y.m.: Kurssien jär-
39913: s. 360. - Ks. Hautausmaat. jestämisestä varsinkin kansakoulunopettajille
39914: - n:o 141, K u it t i sen y. m.: Esityksen anta- keskikoulun aineopettajan pätevyyden saamista
39915: misesta hautauskustannusten alentamiseksi. varten. Liitteet VIII,1o. s. 392. - Ks. Kansa-
39916: Liitteet VII,a2. s. 361. - Ks. Hautausmaat. koulut.
39917: - n:o 142, Wickmanin y.m.: Esityksen an- - n:o 156, Ta u r i a i sen y. m.: Kansakoulujen
39918: tamisesta uudeksi tielaiksi. Liitteet VII,as. s. oppilasasuntolamenojen suorittamisesta kokonai-
39919: 362 ja 363. - Ks. Tielaki. suudessaan valtion varoista. Liitteet VIII,u.
39920: - n:o 143, Stenbergin y.m.: Hevosten myyn- s. 393. - Ks. Kansakoulut.
39921: nin uudelleen järjestämisestä. Liitteet VII,34. - n:o 157, E. Koiviston y.m.: Kansakoulu·
39922: s. 364. - Ks. Hevoset. talojen rakennuslupien myöntämisestä kunnille
39923: - n:o 144, Hietasen y .. m.: Riistanpyyntioikeu- nykyistä lukuisammin. Liitteet VIII,12. s. 394.
39924: den tekemisestä maanomistussuhteista riippu- - Ks. Kansakoulut.
39925: mattomaksi. Liitteet VII,a5. s. 365. - Ks. - n:o 158, V. Simosen y.m.: Yhteiskunnan
39926: Metsästys. huollossa kasvatettavien lasten ammattiopetuk-
39927: - n:o 145, H. Simosen y.m.: Luvan hankki- sen tehostamisesta. Liitteet VIII,1s. 11. 395. -
39928: misesta eräid·en huvitusten järjestämiseen anne- Ks. Ammattikoulut.
39929: tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,ss. - n:o 159, Frimanin y.m.: Keskusammatti-
39930: s. 366. - Ks. Huvitilaisuudet. koulun perustamisesta Rovaniemelle. Liitteet
39931: - n:o 146, Lappi-Seppälän y.m.: Esityksen VIII,14. s. 396. - Ks. Ammattikoulut.
39932: antamisesta palosuojeluneuvonnan ja -valistuksen - n:o 160, Borg-Sundmanin y.m.: Toimen-
39933: tehostamisesta. Liitteet VII,37. s. 367. - Ks. piteistä kodinhoidon opetuksen tehostamiseksi.
39934: Palosuojelu. Liitteet VIII,15. s. 397. - Ks. Kodinhoito.
39935: n:o 147, Ikosen y.m.: Suhteellisen osuuden - n:o 161, Meinanderin y.m.: Henkisen
39936: käyttämisestä Jääsken kunnan jäljelle jääneestä työn erikoisten olosuhteiden huomioon ottami-
39937: omaisuudesta sanotusta kunnasta siirretyn väes- sesta palkkasäännöstelyssä. Liitteet VIII,lG. s.
39938: tön hyväksi. Liitteet VII,ss. s. 368. - Ks. 399. - Ks. Henkinen työ.
39939: Jciäsld. - n:o 162, Lappi-Seppälän y.m.: Valtion
39940: - n:o 148, Lappi-Seppä[än y.m.: Toimenpi-
39941: teknHlisen tutkimuslaitoksen taloudellisesta tu-
39942: teistä kalastustieteen opetuksen saattamiseksi kemisesta. Liitteet VIII,17. s. 401. - Ks. Tek-
39943: vakinaiselle kannalle. Liitteet VIII,s. s. 379. - nillinen tutkimus.
39944: Ks. Kalastus.
39945: - n: o 149, L e i k o 1 a n: Ajanmukaisten huoneis- - n:o 163, Seppä 1 ä n y. m.: Hämeen vanhan
39946: linnan vapauttamisesta vankilakäytöstä. Liit-
39947: tojen, kalustojen ja kojeiden hankkimisesta Hel-
39948: teet VIII,1s. s. 403. - Ks. Hämeenlinna.
39949: singin yliopiston tieteellisille laitoksille. Liit-
39950: teet VIII,4. s. 382. - Ks. YHopisto. - n:o 164, Lappi-Seppälän y.m.: Määrä-
39951: - 11: o 150, Pakkasen y. m.: Toimenpiteistä prosentin käyttämisestä julkisten rakennusten
39952: maaseudun yksityisten oppikoulujen taloudelli- rakennusmäärärahasta rakennusten kaunistami-
39953: sen aseman parantamiseksi. Liitteet VIII,5. s. seen taideteoksilla. Liitteet VIII,19 . .s. 404. -
39954: 383. - Ks. Oppikoulut. Ks. Taide.
39955: - n:o 151, Kanniston y.m.: Tutkimuksen toi- - n:o 165, S.-K. Kilven y.m.: Määräprosen-
39956: mittamisesta valtion oppilaitoksissa palvelevien tin käyttämisestä julkisten ja yhteiskunnaJlis-
39957: tuntiopettajain eläkekysymyksestä. Liitteet ten rakennusten uudisrakennusmäärärahoista
39958: VIII,6. s. 385. - Ks. Oppikoulut. näiden rakennusten taiteelliseen kaunistamiseen.
39959: - n: o 152, W i c km a n i n y. m.: Toimenpiteistä Liitteet VIII,20. s. 405. - Ks. Taide.
39960: Kokkolan ruotsalaisen yhteiskoulun kolmen - n:o 166, Lappi-Seppälän: Taideasiain
39961: ylimmän luokan ottamiseksi valtiolle. Liitteet esittelijän viran perustamisesta. Liitteet
39962: VIII,7. s. 386 ja 388. - Ks. Oppikoulut. VIII,21. s. 406. - Ks. Taide.
39963: 12 Laki- ja toivomusaloitteet 1948.
39964:
39965: - n:o 167, J u u t i 1 a i sen y m.: Toimenpiteistä - n :o 182, Hietasen y. m.: Riistansuojelutoi-
39966: Suomen teatterikoulun ottamiseksi valtion hal- minnan keskittämisestä. Liitteet IX,35. s. 475.
39967: tuun. Liitteet VIII,22. s. 407. - Ks. Taide. - Ks. Metsästys.
39968: - n: o 168, Mi e t t u sen y. m.: Toime:lfpiteistä - n: o 183, He te m ä en y. m.: Maaperätutkimus-
39969: maaseudun taloudellisten, sosiaalisten ja sivis- toiminnan järjestämisestä väkilannoitteiden ja
39970: tyksellisten olojen kohottamiseen tähtäävän ko- maanparannusaineiden tehokasta käyttöä sil-
39971: konaissuunnitelman laatimiseksi. Liitteet IX,21. mällä pitäen. Liitteet IX,36. s. 476. - Ks.
39972: s. 453. - Ks. Maaseutu. Maatalous.
39973: - n:o 169, Kalliokosken y.m.: Toimenpi· - n: o 184, T a i n i on y. m.: Toimenpiteistä kone-
39974: teistä maanviljelystalouden tutkimuslaitoksen asematoiminnan edistämiseksi. Liitteet IX,37. s.
39975: perustamiseksi. Liitteet IX,22. s. 454. - Ks. 478. - Ks. Maatalous.
39976: Maata1ous. - n :o 185, M a n n i 1 a n y. m.: Kanojen siitos-
39977: - n:o 170, V. Eskolan y.m.: Toimenpiteistä muna- ja poikaakaupan valvontaa tarkoittavan
39978: maataloustuotannon edistämiseksi. Liitteet lainsäädännön aikaansaamisesta. Liitteet IX,ss.
39979: IX,zs. s. 456. - Ks. Maatalous. s. 480. - ~s. Maatalous.
39980: - n: o 171, V i 1 h u 1 a n y. m. : Suunnitelman laa- - n:o 186, Anti lan y. m.: Viljelysten torjumi-
39981: timisesta maataloustuotannon turvaamiseksi ul- sesta rikkaruohotartunnalta. Liitteet IX,39. s.
39982: komaiselta kilpailulta. Liitteet IX,24. s. 458. - 481. - Ks. Maatalous.
39983: Ks. Maatalous, - n:o 187, Niemisen y. m.: Toimenpiteistä ul-
39984: - n:o 172, AntHan y.m.: Tutkimuksen toimit- komaisten väkilannoitteiden maahan tuonnin ja
39985: tamisesta tarkoituksenmukaisimmasta viljelmän kaupan lisäämiseksi. Liitteet IX,4o. s. 482. -
39986: koosta maamme eri seuduilla. Liitteet IX,2 5. s. Ks. Maatalous.
39987: 459. - Ks. Maatalous. - n:o 188, Korsbäck i n y. m.: Timoteinsie-
39988: - n:o 173, E. Pusan: Toimenpiteistä valtakun· menten tuonnin kieltämisestä. Liitteet IX,41. s.
39989: nan alan uudelleen kartoittamiseksi. Liitteet 483 ja 484. - Ks. Maatalous.
39990: IX,26. s. 461. - Ks. Maatalous. - n:o 189, M. Leskisen y.m.: Toimenpiteistä
39991: - n:o 174, H. Simosen y. m.: Maatalouden ra- eräiden pienvHjelijäin oikeuttamiseksi korvauk-
39992: tionalisoimislaitoksen aikaansaamisesta. Liitteet setta käyttämään toisten hallussa olevia maan·
39993: IX,27. s. 462. - Ks. Maatalous. parannusaineiden ottopaikkoja. Liitteet IX,42.
39994: - n:o 175, Korsbäckin y.m.: Pysyvän elimen s. 485. - Ks. Maatalous.
39995: asettamisesta maatalouden tuotanto- ja hinnoit- - n:o 190, Aittaniemen y.m.: Toimenpi-
39996: teluohjelman valmistamiseksi. Liitteet IX,28. s. teistä pienviljelmien tuotantokykyä ja viljelijä-
39997: 463 ja 465. - Ks. Maatalous. perheiden toimeentuloa haittaavien vajavaisuuk-
39998: - n:o 176, Ala-Mäyryn y.m.: Toimenpiteistä sien poistamiseksi. Liitteet IX,43. s. 486. -
39999: tutkimuksen toimittamiseksi pienviljelmille so- Ks. Maatalous.
40000: pivien tuotannon alojen kehittämismahdollisuuk- -n:o 191, Sävelän y.m.: Toimenpiteistä pien-
40001: sista. Liitteet IX,29, s. 467. - Ks. Maatalous. viljelijäin hankittavien rotuvasikoiden saannin
40002: - n: o 177, M i et t u sen y. m.: Toimenpiteistä helpottamiseksi. Liitteet IX,44. s. 488. - Ks.
40003: eri maakuntien luontaisiin edellytyksiin soveltu- Maata1ous.
40004: v::m ansiokotiteollisuuden kehittämiseksi. Liit- - n:o 192, Hautalan y. m.: Perheellisten rin-
40005: teet IX,so. s. 468. - Ks. Maatalous. tamamiesten saattamisesta maanhankintalain
40006: - n:o 178, Laineen y.m.: Maaseudun raken- mukaiseen ensisijaisen maansaajan asemaan.
40007: nustoiminnan elvyttämisestä. Liitteet IX,31. s. Liitteet IX,45. s. 489. - Ks. Asutustoiminta.
40008: 469. - Ks. Rakennustoiminta. - n:o 193, Hauta 1 a n y. m.: Eräiden pakko-
40009: - n:o 179, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä huutokaupoissa tilansa menettäneiden saattami-
40010: syrjäisten seutujen alituotantovyöhykkeiden sesta maanhankintalain mukaiseen ensisijaisen
40011: pienmaatalouteen sopivan myyntituotannon edel- maansaajan asemaan. Liitteet IX,46. s. 490.
40012: lytysten k~hittämiseksi. Liitteet IX,32. s. 470. - Ks. Asutustoiminta.
40013: - Ks. Maatalous. - n:o 194, V. Eskolan y.m.: Perheellisten rin-
40014: - n:o 180, Niukkasen y.m.: Sivuansioiden tamasotilaiden ja työvelvollisten oikeuttamisesta
40015: järjestämisen mahdollisuuksista liian pienille maanhankintalain mukaiseen maan ja luoton
40016: viljelmille. Liitteet IX,33. s. 472. - Ks. Maa- saantiin. Liitteet IX,47. s. 491. - Ks. Asutus-
40017: talous. toiminta.
40018: - n:o 181, Lampisen y. m.: Toimenpiteistä - n:o 195, Meriläisen y.m.: Maanhankinta-
40019: yleisen maatalousnäyttelyn aikaansaamiseksi. lain muuttamisesta siten, että maanviljelijän si-
40020: Liitteet IX,34. s. 474. - Ks. Maatalous. sarusperheiden jäsenet tulisivat ensisijaisten
40021: Laki· ja toivomusal<litteet 1948. 13
40022:
40023:
40024: maansaajien asemaan. Liitteet IX,48. s._ 493. - - n:o 209, Käkelän y.m.: Maanhankintalain
40025: Ks. Maanhankintalaki. nojalla asuntotilojen ja -tonttien saantiin oikeu·
40026: - n:o 196, Koivurannan y.m.: Toimenpi· tettujen oikeuttamisesta vaihtamaan mainittu
40027: teistä valtionmaiden asuttamisen jouduttami· oikeutensa asunto-osakkeisiin kerros- tai rivi·
40028: seksi. Liitteet IX149. s. 494. - Ks. Asutus- taloissa. Liitteet IX,a2. s. 511.- Ks. Maanhan·
40029: toiminta. kintalaki.
40030: - n :o 197, Kauhasen y. m.: Suunnitelman laa- - n:o 210, Leppäiän y.m.: Maanhankintala·
40031: timisesta viljelyskelpoisten soitten raivaamisesta. kiin perustuvan uudistilojen perustamiapalkkion
40032: Liitteet IX,5o. s. 496. - Ks. Maatalous. suorittamisesta erityisen asteikon mukaan. Liit·
40033: - n:o 198, Miettusen y.m.: Yhtenäisen suun- teet IX,aa. s. 513. - Ks. Maanhankintalaki.
40034: nitelman laatimisesta Pohjois-Suomen valtion - n:o 211, Leppä l ä n y. m.: Toimenpiteistä
40035: mailla olevien viljelyskelpoisten alueiden vilje- siirtoviljelijäin saattamisesta osallisiksi salaoji·
40036: Jyskuntoon saattamisesta ja asuttamisesta. Liit- tuslainoista ja ·avustuksista. Liitteet IX,64. s.
40037: teet IX,5t. s. 498. - Ks. Asutustoiminta. 514. - Ks. Maatalous.
40038: ---: n:o 199, Koivurannan y. m.: Toimenpi- - n:o 212, Koivurannan y.m.: Toimenpi-
40039: teistä uudisviljelystoiminnan tehostamiseksi Poh· teistä asutusalueiden tieyhteyksien parantami·
40040: jois-Suomessa. Liitteet IX,52. s. 499. - Ks. seksi. Liitteet IX,65, s. 516. - Ks. Asutus·
40041: Maatalous. toiminta.
40042: - n: o 200, S o i n i sen y. m.: Toimenpiteistä asu- - n:o 213, Lahtelan y.m.: Toimenpiteistä asu·
40043: tuskysymyksen nopeaksi ratkaisemiseksi Ilomant· tustoiminnan yhteydessä rakennettujen teiden
40044: sin, Pielisjärven, Kaavin, Junan, Tuupovaaran kuntoon saattamiseksi. Liitteet IX,66. s. 517.
40045: ja Enon kunnissa. Liitteet IX,53. s. 500. - - Ks. Asutustoiminta.
40046: Ks. Asutustoiminta. - n:o 214, Vennamon y.m.: Toimenpiteistä
40047: - n: o 201, T a i n i o n y. m.: Asutussuunnitelman asutusteiden kunnostamiseksi ja kunnossa pitä·
40048: toteuttamisesta S3illan kunnassa. Liitteet IX,54. miseksi. Liitteet IX,67. s. 518. - Ks. Asutus·
40049: s. 501. - Ks. Asutustoiminta. toiminta.
40050: - n:o 202, Tainion y.m.: Sallan ja Kuusa· - n:o 215, I k o se u y. m.: Toimenpiteistä maan·
40051: mon kuntien maanhankintalain muuttamisesta. hankintalain mukaan perustettujen tilojen rap·
40052: Liitteet IX,55. s. 502. - Ks. Maanhankinta· piakunnossa olevien Viljelysten kunnostamis.eksi.
40053: laki. Liitteet IX,as. s. 519. - Ks. Maanhankintalaki.
40054: - n:o 203, V. Esko 1 a n y. m.: Maantarvitsi· - n :o 216, R ö n k ö n: Toimenpiteistä pienviljeli·
40055: jain luottamusta nauttivien käytännön asiantun- Jam ja pienkarjanomistajain karjanlaidunta
40056: tijain määräämisestä maanlunastuslautakuntien koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi. Liit-
40057: puheenjohtajiksi ja jäseniksi. Liitteet IX,56. s. teet IX,69. s. 520. - Ks. Laidun.
40058: 503. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 217, Paloveden y.m.: Toimenpiteistä
40059: - n :o 204, Tainio n y. m.: Toimenpiteistä asu· riittävän karjanlaitumen hankkimiseksi pienvil·
40060: tuslain mukaisen asutustoiminnan jatkamiseksi. jelijäin ja pienkarjanomistajain käytettäväksi.
40061: Liitteet IX,57. s. 505. - Ks. Asutustoiminta. Liitteet IX,7o. s. 521. - Ks. Laidun.
40062: - n:o 205, Hietasen y. m.: Esityksen antami· - n: o 218, Riihimäen y. m.: Toimenpiteistä
40063: sesta laiksi hylättyjen maansaantianomusten laidunolojen järjestämiseksi. Liitteet IX,n. s.
40064: tarkistamiseksi ja oikaisemiseksi. Liitteet IX,5s. 523. - Ks. Laidun.
40065: s. 506. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 219, Koskisen y.m.: Esityksen antami·
40066: - n:o 206, Riihisen y.m.: Uuden määräajan sesta laidunlain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet
40067: myöntämisestä maansaantihakemuksen tekemi· IX, 72. s. 524. - Ks. Laidun.
40068: seen maanhankintalain mukaisen maansaanti· - n: o 220, K i isken y. m.: Maanhankintalain
40069: oikeutensa menettäneille. Liitteet IX,59. s. 507. mukaan perustettujen n. s. kylmien tilojen rehu·
40070: - Ks. Maanhankintalaki. kysymyksen järjestämisestä. Liitteet IX, 73. s.
40071: - n: o 20 7, R i i h i s en y. m.: Maanhankintalain 525. - Ks. Maanhankintalaki.
40072: mukaisten asutuslainojen myöntämisestä maan· - n: o 221, V e n n a m o n y. m. : Toimenpiteistä
40073: saantioikeutensa käyttämättä jättäneille. Liit· maanhankinta· ja muiden asutustilallisten sekä
40074: teet IX,ao. s. 508. - Ks. Maanhankintalaki. pienviljelijäin tilojen sähköistämisen edistämi·
40075: - n:o 208, Kaupin y.m.: Maanhankintalain ja seksi. Liitteet IX, 7 4. s. 526. - Ks. Maauhan-
40076: siihen liittyvän rahoituslain muuttamisesta asu· kintalaki.
40077: tuskeskusten oloja paremmin vastaaviksi. Liit· - n: o 222, I k o s en y. m.: Suomalaisen siirto·
40078: teet IX,6I. s. 509. - Ks. Maauhankintalaki. väen lisäämisestä yksikielisiin ruotsalaisiin ja
40079: 14 Laki- ja toivomusaloitteet 1948_
40080:
40081: kaksikielisiin kuntiin. Liitteet IX,75. s. 528. - tontt~vuokra-alueiden itsenäistämisestä. Liitteet
40082: Ks. Maanhankintalaki. IX,s7. s. 547. - Ks. Vuokra-alueet.
40083: n:o 223, Viro 1 a i sen y. m.: Maanhankinta- - n:o 235, Kliittisen y.m.: Osuuskuntien ja
40084: lain toimeenpanoasetuksen 164 § :n 3 momentin niitä vastaavien yhtymien oikeudesta lunastaa
40085: muuttam.isest1l. maanhankintalain 92 §:n 1 mo- niiden hallussa vuokrasopimuksen nojalla olevat
40086: mentin mukaiseksi. Liitteet IX,76. s. 531. - maa-alueet. Liitteet IX,ss. s. 548. - Ks.
40087: Ks. Maanhankintalaki. Vuokra-alueet.
40088: - n:o 224, KuUbergin y.m.: Toimenpiteistä - n: o 236, Heikki 1 ä n y. m.: Toimenpiteistä
40089: eräiden raivausvelvollisten maanomistajain oi- liian pienten tilojen elinkelpoisuuden par!mtami-
40090: keuttamiseksi maan vapaaehtois·een myyntiin seksi. Liitteet IX,s9. s. 550. - Ks. Maatalous.
40091: raivausvelvollisuutta vastaavasti vähentämällä. - n:o 237, Vennamon y. m.: Maanhankinta-
40092: Liitteet IX,77. s. 532 ja 534. - Ks. Maanhan- lain muuttamisesta vapaaehtoisella kaupalla han-
40093: kintalaki. kittujen tilojen elinkelpoisuuden turvaamiseksi.
40094: - n:o 225, Luukan y. m.: Rakennustarvikkei- Liitteet IX,oo. s. 552. - Ks. Maanhankinta-
40095: den saannin turvaamisesta maanhankintalain laki.
40096: mukaista rakennustoimintaa varten. Liitteet - n:o 238, Hietasen y.m.: Esityksen antami-
40097: IX,7s. s. 536. - Ks. Maanhankintalaki. sesta laiksi pienviljelmien lisämaan tarpeen tyy·
40098: - n: o 226, K u j a 1 a n y. m.: Asutusasiainosaston llyttämisestä elinkelpoista tilaa edellyttävällä
40099: oikeuttamisesta myöntämään rakennus- ja työ- määrällä. Liitteet IX,91. s. 553. - Ks. Maa-
40100: lupia toissijaisille maansaajille ja yleensä talous.
40101: omakotirakentajille. Liitteet IX,79. s. 538. - - n:o 239, Paavolaisen y.m.: Toimenpi-
40102: Ks. Rakennustoiminta. teistä maanhankintalaissa tarkoitetun uudisti-
40103: - n:o 227, Riihisen y. m.: Korvauksen suorit- lojen perustamiapalkkion suorittamiseksi sellai·
40104: tamisesta maansaantiin oikeutetui1le maanluo- sillekin asutettaville, joiden saamaan tilaan
40105: vutuspäätösten purkamisesta heille aiheutuneista kuuluu valmista peltoa enemmän kuin kymme-
40106: menetyksistä. Liitteet IX,so. s. 539. - Ks. nesosa tilan suunnitellusta peltoalasta. Liitteet
40107: Maanhankintalaki. IX,92. s. 554. - Ks. Maanhankintalaki.
40108: - n: o 228, Luukan y. m.: Korkohyvityksen suo- - n:o 240, Virolaisen y.m.: Valtion ja yh-
40109: rittamisesta korvauspidätysten kuoletus- ja kor- tiöiden metsämaiden käyttämisestä lisämaiksi
40110: Imerille maanhankintalain alaisten tilojen hin- pientiloille. Liitteet IX,93, s. 555. - Ks. Maa-
40111: nan ja lainojen maksussa. Liitteet IX,s1. s. talous.
40112: 540. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 241, V. Eskolan y.m.: Keskuselimen
40113: - n:o 229, Sormusen y. m.: Toimenpiteistä asettamisesta maatalouden koneellistamista var-
40114: eräiden maatalouskiinteistöjen pakkohuutokau- ten. Liitteet IX,94. s. 556. - Ks. Maatalous.
40115: poista aiheutuneiden epäoikeudenmukaisuuksien - n:o 242, Murtomaan y. m.: Koneellisten
40116: korjaamiseksi. Liitteet IX,s2. s. 541. - Ks. muokkausviilineitten hankkimisesta pien- ja
40117: Maatalous. kääpiötHoille. Liitteet IX,95. s. 557. - Ks.
40118: - n:o 230, Virolais·en y.m.: Maanhankinta- Maatalous.
40119: lain mukaan siirtoväelle myytävien tilojen hin- - n: o 243, T i i t u n y. m.: Toimenpiteistä työtä
40120: nan määräämisestä. Liitteet IX,sa. s. 542. - säästävien maatalouskoneiden tuontilupien saan-
40121: Ks. Maanhankintalaki. nin helpottamiseksi. Liitteet IX,96. s. ,559. -
40122: - n:o 231, Laitisen y.m.: Toimenpiteistä yk- Ks. Maatalous.
40123: sityisille maan luovuttajille maksetun hinnan - n:o 244, Korsbäck i n y. m.: Toimenpiteistä
40124: järjestämiseksi. Liitteet IX,s4. s. 543. - Ks. maatalouskoneiden puutteen poistamiseksi. Liit·
40125: :Maanhankintalaki. teet IX,97. s. 560 ja 561. - Ks. Maatalous.
40126: - n:o 232, Rantalan y.m.: Lunastuslainsää- - n: o 245, T a i n i on y. m.: Toimenpiteistä maa-
40127: dännön ulkopuolelle jääneiden vuokra-alueiden talouskoneiden .tuonnin rajoittamiseksi ja koti-
40128: itsenäistämisestä. Liitteet IX,s5. s. 545. - Ks. maisten koneiden standardisoimiseksi. Liitteet
40129: Vuokra-alueet. IX,os. s. 562. - Ks. Maatalous.
40130: - n:o 233, Tainion y.m.: Toimenpiteistä vuok- - n:o 246, Ikosen y.m.: Esityksen antamisesta
40131: ra-alueiden lunastuslainsäädännön ulkopuolella maataloudellisen yleisneuvonnan keskittämisestä.
40132: olevien vuokra-alueiden itsenäistämiseksi. Liit· Liitteet IX,oo. s. 564, - Ks. Maatalous.
40133: teet IX,s6. s. 546. - Ks. Vuokra-alueet. - n:o 247, H. Simosen y.m.: Toimenpiteistä
40134: - n:o 234, Riihimäen y.m.: Esityksen anta- maatalousneuv~nnan tehostamiseksi. Liitteet
40135: misesta laiksi tiheissä asumusryhmissä olevien IX,too. s. 566. - Ks. Maatalous.
40136: Laki- ja toivomusaloitteet 1948. 15
40137:
40138: - n:o 248, Saalastin y. m.: Toimenpiteistä tukemiseksi. Liitteet' IX,11ö. s. 585. - Ks.
40139: kujanhoitokoulujen opetusohjelman muuttami- Maatalous.
40140: seksi nykytarvetta vastaavaksi. Liitteet IX,toi. - n:o 263, Soinisen y. m.: Esityksen anta-
40141: s. 567. - Ks. Maatalouskoulut. misesta lainojen ja avustusten myöntämisestä
40142: - n:o 249, Perkonojan y.m.: Suunnitelman kiviperäisten peltojen raivaamista varten. Liit·
40143: laatimisesta pienviljelijänuorison ammattikasva- teet IX,ttu. s. 586. - Ks. Maatalous.
40144: tuksen tehostamisesta. Liitteet IX,102. s. 568. - n:o 264, Niemisen y. m.: Avustusten ja
40145: - Ks. Maatalouskoulut. lainojen myöntämisestä kiviperäisten viljelmien
40146: - n:o 250, Murtomaan y.m.: Maataloustyön raivaamiseen. Liitteet IX,117. s. 587. - Ks.
40147: edistäruislaitoksen perustamisesta Lepaan kou- Maatalous.
40148: lutilalle. Liitteet IX,to3. s. 569. - Ks. Maa- -n:o 265, Pakkasen y.m.: Toimenpiteistä
40149: talouskoulut. salaojituksen edistämiseksi. Liitteet IX,us. s.
40150: - n :o 251, V i 1 h u 1 a n y. m.: Metsäkoulun pe- 588. - Ks. Maatalous.
40151: rustamisesta Saarijärven pitäjässä sijaitsevaan - n :o 266, L e p p älä n y. m.: Salaojitukseen
40152: reservikasarmiin. Liitteet IX,t04. s. 571. - Ks. myönnettävien Jaina- ja avustusmäärien korot-
40153: Maatalouskoulut. tamisesta. Liitteet IX,ll9. s. 590. - Ks. Maa-
40154: - n:o 252, V i J h u 1 a n y. m.: Emänntäkoulun talous.
40155: rakentamisesta Mankolan sotilasvirkatalolla ole- - n: o 267, L a m p i s en y. m.: ToimBnpiteistä
40156: van kotitalousneuvojaopiston yhteyteen. Liit- maataloustuotannon edistäruisrahaston · saattami-
40157: teet IX,to5. s. 572. - Ks. Kotitalous. seksi palvelemaan maatalouden luotontarvetta.
40158: -- n:o 253, Luostarisen y. m.: Brahelinnan Liitteet IX,120. s. 591. - Ks. Maatalous.
40159: emäntäkoulun perustamisesta Ristiinan pitäjään. - n:o 268, Koskisen y.m.: Korotettuj€n
40160: Liitteet IX,to6. s. 573. - Ks. Kotitalous. uudis- ja Jaidunraivauspalkkioiden suorittami-
40161: - n :o 254, Rantamaan y. m.: Toimenpiteistä sesta vuosina 1945--46 tehtyjen raivaussuunni-
40162: pienviljelijäkoulun perustamiseksi Juvan kun- telmien alaisista raivauksista. Liitteet IX,121.
40163: taan. Liitteet IX,to7. s. 574. - Ks. Maata- s. 593. - Ks. Maatalous.
40164: louskoulut. - n: o 269, V i 1 h u 1 a n y. m.: Viljavarastotilo-
40165: - n:o 255, Salon: Emäntäkoulun perustami- jen lisäämisestä. Liitteet IX,122. s. 594. - Ks.
40166: sesta Suomussalmen kirkonkylään. Liitteet Viljavarastot.
40167: IX,tos. s. 576. - Ks. Kotitalous. - n:o 270, Honkalan y.m.: Valtion viljava-
40168: - n:o 256, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä raston rakentamisesta Mellilän-Loimaan seu-
40169: emäntäkoulun perustamiseksi Lapin lääniin. dulle. Liitteet IX,123. s. 595. - Ks. Viljava-
40170: Liitteet IX,t09. s. 577. - Ks. Kotitalous. rastot.
40171: - n:o 257, E. Pusan: Toimenpiteistä eläklreen - n:o 271, Kinnusen y.m.: Valtion viljava-
40172: myöntämiseksi maatalouskerhoneuvojana toimi- raston perustamisesta Pieksämäelle. Liittej!t
40173: neille naispuolisille lwrhoneuvojille. Liitteet IX,t24. s. 597. - Ks. Viljavarastot.
40174: IX,uo. s. 578. - Ks. Maatalouskerhot. - n: o 272, E. N u r m i 13 en y. m.: Toimenpiteistä
40175: - n: o 258, P a 1 o v e d en y. m.: Toimenpiteistä maaseututalouksien vesikysymyksen hoitami-
40176: karjantarkastusyhdistysten valtionavustusten ko- seksi. Liitteet IX,t25. s. 598. - Ks. Maata-
40177: rottamiseksi. Liitteet IX,111. s. 579. - Ks. lous.
40178: Karjanhoito. - n:o 273, Brommelsin y.m.: Toimenpi-
40179: - n:o 259, Niemisen y.m.: Esityksen antami- teistä maaseudun vesi- ja viemärijohtojen ai-
40180: sesta lallisi maitotaloustuotteiden tuotantopalk- kaansaamisen helpottamiseksi. Liitteet IX,t26.
40181: kioiden maksamisesta pienviljelijöille. Liitteet s. 600 ja 601. - Ks. Maatalous.
40182: IX,112. s. 581. - Ks. Maito. -n:o 274, Murtomaan y.m.: Yhteispesulain
40183: - n:o 260, Paloveden y.m.: Toimenpiteistä perustamisesta pi€nviljelijäemäntien työn hel-
40184: pienviljelijäin karjuasematoiminnan tehostami- pottamiseksi. Liitteet IX,t27. s. 602. -'- Ks.
40185: seksi. Liitteet IX,ua. s. 582. - Ks. Maata- Kotitalous.
40186: lous. - n:o 275, Torven y.m.: Koti- ja karjatalous-
40187: - n:o 261, Niemisen y.m.: Räjähdysaineiden töiden ratsionalisoimisesta. Liitteet IX,t28. s.
40188: hankkimisesta alennettuun hintaan pienviljeli- 603. -- Ks. Kotitalous.
40189: jöille ja uudisraivaajille. Liitteet IX,tu. s. - n:o 276, E. Nurmisen y.m.: Kotitalous-
40190: 584. - Ks. Maatalous. .työn rationalieoimisesta ottamalla huomioon vä-
40191: - n:o 262, Kaupin y.m.: Avustuksista' ja lai- hävaraisimmatkin kodit. Liitteet IX,t29. s.
40192: noista kiviperäisten viljelysmaitten raivaustyön 605. - Ks. Kotitalous.
40193: 16 Laki- ja toivomusaloitteet 1948.
40194:
40195: - n :o 277, Saa 1 asti n y. m.: 'foimenpiteistä velvol'.isuudesta osallistua Kymijoen vedenkor-
40196: ha1lantorjunta-aseman perustamiseksi Pohjan- keud~n alentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
40197: maalle. Liitteet IX,tso. s. 607. - Ks. Maata- Liitteet IX,144. s. 628 ja 629. - Ks. Kuiva·
40198: lous. tustyöt.
40199: - n:o 278, Vilhulan y.m.: Raesateiden ja - n:o 292, 0 k on y. m.: Maaveden vesi- ja ranta-
40200: tulvien maanviljelijöille aiheuttamien vahinko· alueiden kuivattamisesta viljelyskelpoisiksi.
40201: jen korvaamisesta. Liitteet IX,t31. s. 608. - Liitteet IX,145, s. 630. - Ks. Kuivatustyöt.
40202: Ks. Maatalous. - n:o 293, H. Simosen y.m.: Keski- ja Poh-
40203: - n :o 279, Mustosen y. m.: Lisäyksestä vuo- jois-Pohjanmaan runkoviemäriverkostosuunnitel-
40204: den 1948 tulo- ja menoarvioon raesateiden maa- man toteuttamisesta. Liitteet IX,146. s. G31.
40205: taloud·elle aiheuttamien vahinkojen korvaami- - Ks. Kuivatustyöt.
40206: seksi. Liitteet IX,t32. s. 6)9. - Ks. Maata- - n :o 294, N. Nurmisen y. m.: Toimenpiteistä
40207: lous. Halsuan kunnan Marjukanl{aan kylässä olevan
40208: - n:o 280, Antilan y.m.: Korvauksen suorit- suoalueen kuivattamiseksi. Liitteet IX,147. s.
40209: tamisesta viljelijöille luonnonvoimien kasvilli- 632. - Ks. Kuivatustyöt.
40210: suudelle aiheuttamista vahingoista. Liitteet - n: o 2fl5, Hakalan y. m.: Toimenpiteistä lä-
40211: IX,t33. s. 610. - Ks. Maatalous. hiajan sosiaalisen jälleenrakennustyön välttä-
40212: - n:o 281, Sävel ä n y. m.: Toimenpiteistä puu- mättömien tarpeiden selvittämiseksi. Liitteet
40213: tarhatuotesäilyketeollisuuden kehittämiseksi. X,15. s. 680. - Ks. Sosiaalinen työ.
40214: Liitteet IX,134, s. 611. - Ks. Puutarhanhoito. - n :o 296, A a 1 t o sen y. m.: Esityksen anta-
40215: - n:o 282, Miettusen y.m.: Pohjois-Suomen misesta yleisestä sosiaalivakuutuksesta. Liitteet
40216: sipulituotannon suojaamisesta ja elvyttämisestä. X,ts. s. 681. - Ks. Sosiaalivakuutus.
40217: Liitteet IX,t35. s. 612. - Ks. Maatalous. - n:o 297, Sukselaisen y.m.: Sosiaalihal-
40218: - n:o 283, Miettusen y.m.: Sipulivaraston linnon uudistamisesta. Liitteet X,17. s. 682. -
40219: rakentamisesta Rovaniemelle ja Ouluun. Liit- Ks. Sosiaalihallinto.
40220: teet IX,t36. s. 613. - Ks. Maatalous. - n:o 298, Kalavaisen y.m.: Nuorisotutki-
40221: - n:o 284, österholmin y.m.: Toimenpi- muksen toimeenpanemisesta. Liitteet X,ts. s.
40222: teistä silakansaaliin ylijäämän hyväksi käyttä- 684. - Ks. Nuoriso.
40223: miseksi. Liitteet IX,t37. s. 614 ja 615. - Ks. - n:o 299, Laineen y.m.: Yhteisleipomoiden
40224: Kalastus. perustamisesta maaseudulle. Liitteet X,t9. s.
40225: - n: o 285, I k o s en y. m.: Toimenpiteistä ka- 686. - Ks. Leipomot.
40226: lastuselinkeinon edistämiseksi. Liitteet IX,t38. - n:o 300, Saariahon y.m.: Toimenpiteistä
40227: s. 616. - Ks. Kalastus. Kouvolan veturivarikon sosiaalisten olojen pa-
40228: - n:o 286, Larsonin y.m.: Tehokkaista toi- rantamiseksi. Liitteet X,2o. s. 687. - Ks. Kou·
40229: menpiteistä kalastuselinkeinon tukemiseksi. Liit- volan veturivarikko.
40230: teet IX,t39. s. 617 ja 619. - Ks. Kalastus.
40231: - n: o 301, S a r j a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
40232: - n:o 287, Rosenbergin y.m.: Osuuskalan-
40233: maaseudun asunto-olojen parantamiseksi. Liit-
40234: säilyketehtaiden perustamisesta valtion osallis·
40235: teet X,21. s. 689. - Ks. Asunto-olot.
40236: tumalla yrityksiin. Liitteet IX,14o. s. 621 ja
40237: 622. - Ks. Kalastus. - n: o 302, V en n a m on y. m.: Toimenpiteistä
40238: - n:o 288, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- maaseudun asunto-olojen parantamiseksi erityi-
40239: piteistä Suomen Kalastusyhdistyksen kalastus- sen rahoitussuunnitelman pohjalla. Liitteet
40240: taloudellisen toiminnan kehittämiseksi. Liitteet X,22. s. 690. - Ks. Asunto-olot.
40241: IX,141. s. 623. - Ks. Kalastus. - n:o 303, Kajalan y.m.: Toimenpiteistä
40242: - n :o 289, Rosenberg i n y. m.: Esityksen asuntopulan poistamiseksi. Liitteet X,23. s. 692.
40243: antamisesta laiksi yksityisten ammattikalasta- - Ks. Asunto-olot.
40244: jain kalastusveneiden ja kalanpyydysten ylei· - n:o 304, Pyyn y.m.: Omakotitalojen raken-
40245: sestä maksuttomasta vakuutuksesta. Liitteet tamista varten annettavien kiinnityslainojen lai-
40246: IX,142. s. 625 ja 626. - Ks. Kalastus. naehtojen muuttamisesta. Liitteet X,24. s. 693.
40247: - n:o 290, Niskalan y.m.: Tornionjoen Kirk- - Ks. Rakennustoiminta.
40248: konärä-nimisen sivuhaaran ruoppaamisesta lo- - n:o 305, Meinanderin y.m.: Toimenpi-
40249: hen nousulle sopivaksi. Liitteet IX,t43. s. 627. teistä valtion elimen asettamiseksi keskitetysti
40250: - Ks. Kalastus. johtamaan asuntorakennustoimintaa kaupun·
40251: - n :o 291, Kullbergin y. m.: Toimenpiteistä geissa. Liitteet X,25. s. 695 ja 697. - Ks. Ra-
40252: Kymenlaakson maanomistajien vapauttamiseksi kennustoiminta.
40253: Laki- ja toivomusaloitteet 1948. 17
40254:
40255: - n :o 306, M u r r on y. m.: Asuntorakennustoi- - n:o 321, P r u n n i 1 a n y. m.: Maksuttoman
40256: minnan, rakennustarviketuotannon ja -rahoituk- pakollisen sairausvakuutuksen toimeenpanemi-
40257: sen keskittämiseksi yhtenäisen valtakunnallisen stJsta. Liitteet X,41. s. 720. - Ks. Sairaus-
40258: johdon alaiseksi. Liitteet X,2e. s. 699. - Ks. vakuutus.
40259: Rakennustoiminta. - n:o 322, Leikolan: Kansaneläkelaitoksen
40260: - n:o 307, Kalavaisen y.m.: Nuorten avio- maksamien eläkkeiden korottamisesta yleistä
40261: parien asunnon saannin turvaamisesta. Liitteet hintatasoa vastaaviksi. Liitteet X,42. s. 722.
40262: X,27. s. 701. - Ks. Rakennustoiminta. - Ks. Kansaneläke.
40263: - n:o 308, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- -n:o 323, Lehtokosken y.m.: Esityksen
40264: piteistä asunnonhankintalainojen myöntämiseksi antamisesta kansaneläkelain ulkopuolelltJ jäänei-
40265: nuorille aviopareille. Liitteet X,2s. s. 703. - den vanhusten ja työkyvyttömien henkilöiden
40266: Ks. Rakennustoiminta. eläkeoikeuden turvaamisesta. Liitteet X,43. s.
40267: - n:o 309, Kaj alan y. m.: Huoneistovuokrissa 723. - Ks. Kansaneläke.
40268: ilmenneiden epäkohtien poistamisesta. Liitteet - n: o 324, P o h j a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
40269: X,29. s. 704. - Ks. Vuokrat. vähävaraisten vanhusten olosuhteissa vallitse-
40270: - n:o 310, Renforsin y.m.: Toimenpiteistä vien epäkohtien poistamiseksi. Liitteet X,44.
40271: a=attientarkastuksen yhtenäistämiseksi ja kes- s. 724. - Ks. Vanhukset.
40272: kittämiseksi. Liitteet X,so. s. 705. - Ks. Am- - n:o 325, .Ta 1 a k sen y. m.: Äitiysavustuksen
40273: mattientarkastus. suorittamisesta kaikille äideille. Liitteet X,45.
40274: - n:o 311, Hiilelän y.m.: Tutkimuksen toi- s. 725. - Ks. Äidit.
40275: mittamisesta vuorotyön työntekijäin terveydelle - n:o 326, Lehtokosken y.m.: Toimenpi-
40276: ja elämälle aiheuttamista vaaroista ja haitoista. teistä äitiysavustuksen antamiseksi kaikille
40277: Liitteet X,s1. s. 707. - Ks. Vuorotyö. sitä anoville synnyttäjille. Liitteet X,46. s.
40278: - n:o 312, Prunnilan y.m.: Esityksen anta- 726. - Ks. Äidit.
40279: misesta merenkulkijain eläkelaiksi. Liitteet - n:o 327, Torven y. m.: Esityksen antami-
40280: X,s2. s. 708. - Ks. Merimiehet. sesta laiksi täysipaikkaisen loman myöntämi-
40281: - n: o 313, K a u p i n y. m.: Metsätyönjohtajain sestä synnyttäjille ennen ja jälkeen synny-
40282: aseman korjaamisesta. Liitteet X,ss. s. 710. - tyksen. Liitteet X,47. s. 727. - Ks. Äidit.
40283: Ks. Metsätyönjohtajat. - n :o 328, M. .T ä r V i sen y. m.: Sotaleskilie
40284: - n:o 314, Karvosen y. m.: Metsätyönjohta- annetun työhuollon ulottamisesta myös muihin
40285: jain työajan lailla vahvistamisesta. Liitteet naispuolisiin vähävarai.siin leskiin. Liitteet
40286: X,34. s. 711. - Ks. Metsätyönjohtajat. X,4s. s. 728. - Ks. Lesket.
40287: - n: o 315, A a 1 t o sen y. m.: Esityksen anta- - n:o 329, P r u n n i 1 a n y. m.: Tapaturmava-
40288: misesta luottamusmiesten oikeudet ja velvolli- kuutettujan ja muiden siviili-invaliidien huollon
40289: suudet määritteleväkai lainsäädännöksi. Liitteet järjestämisestä sotilasvammalain mukaiseksi.
40290: X,35. s. 712. - Ks. Luottamusmiehet. LiittetJt X,49. s. 730. - Ks. Invaliidit.
40291: - n:o 316, Salmela-Järvisen y.m.: Tutki- - n:o 330, Brander-Wallinin y.m.: Toi-
40292: muksen toimittamisesta naisten suorittaman menpiteistä lasten päivähuollon järjestämiseksi.
40293: työn yksityis- ja kansantaloudellisesta merki- Liitteet X,5o. s. 731. - Ks. Lastenhuolto.
40294: tyksestä. Liitteet X,so. s. 713. - Ks. Naisten - n:o 331, Stenbergin y.m.: Siviiliorpojen
40295: työ. saattamisesta yhdenmukaiseen asemaan sotaor-
40296: - n:o 317, Borg-Sundmanin y.m.: Toimen- pojen kanssa huoltoon nähden. Liitteet X,51.
40297: piteistä osapäivätyön hyväksi käyttämisestä. s. 732. - Ks. Orvot.
40298: Liitteet X,37. s. 715. - Ks. Naisten työ. - n:o 332, Brander-Wallinin y.m.: Sopi-
40299: - n:o 318, Kuusinen-Leinon y.m.: Tutki- vien kesäleirialueiden hankkimisesta Lomalii-
40300: muksen toimittamisesta puolipäivätyön sovelta- tolle. Liitteet X,52. s. 733. - Ks. Loma.
40301: mismahdollisuuksista. Liitteet X,ss. s. 716. - - n: o 333, T a i n i o n y. m.: Esityksen antami-
40302: Ks. Naisten työ. sesta ansiotöissä käytettäviä hevosia koskevasta
40303: - n:o 319, Stenbergin y.m.: Toimenpiteistä tapaturmavakuutuslaista. Liitteet X,53. s. 734.
40304: perheenäitien vuosiloman järjestämiseksi. Liit- - Ks. Hevooot.
40305: teet X,39, s. 717. - Ks. Loma. - n:o 334, Koivurannan y.m.: Korvauksen
40306: - n:o 320, Pesosen y. m.: Toimenpiteistä sai- suorittamisesta pienvi:ljelijäin hevosille ja Iyp-
40307: rausvakuutuslain aikaansaamiseksi. Liitteet sykarjalie sattuneista tapaturmista. Liitteet
40308: X,4o. s. 718. - Ks. Sairausvakuutus. X,54. s. 735. - Ks. Hevoset.
40309:
40310:
40311: 3
40312: 18 Laki- ja toivomusaloitteet 1948.
40313:
40314: - n :o 335, J. Pusan y. m,: Asevelvollisten pe- - n :o 350, M i ·et t u sen y. m.: Kylätierasituksen
40315: ruspalvelusajan määräämisestä yhdeksi vuo- saattamisesta valtion kannettavaksi ainakin vä-
40316: deksi. Liitt·eet XI,L s. 741. - :J{s. Puolustus- hävaraisi:lla syrjäseuduilla. Liitteet XII,13. s.
40317: laitos. 765. ·- Ks. Maantiet.
40318: - n:o 336, Kujanpään y.m.: Asevelvollisten - n: o 351, H e i k k i 1 ä n y. m.: Runkove1·koston
40319: 1omauttamisesta kuudeksi ·)iuukaudeksi vuoden aikaansaamisesta puutavaran kuljetusmalJ.dolli-
40320: 1949 aikana. Liitteet XI,2. s. 743. - Ks. Puo- suuksia vailla oleville metsäalueille. Liitteet
40321: lustuslaitos. XII,14. s. 766. - Ks. Maantiet.
40322: - n:o 337, Lappi-SepP,älän y.m.: Toimen- - n:o 352, M i et t u sen y. m.: Toimenpiteistä
40323: piteistä puolustuslaitoksen rakennusten kunnon rappiokuntoon joutuneiden asutusteiden kun-
40324: parantamiseksi. Liitteet XI,3. s. 744. - Ks. nostamiseksi ja asutusteiden ottamiseksi tie- ja
40325: Puolustuslaitos. vesirakennushallituksen hoitoon. Liitteet XII,l5,
40326: - n:o 338, Mannisen y.m.: Eräiden mootto- s. 768. - Ks. Maantiet.
40327: riajoneuvoista saatavien tulojen käyttämisestä - n:o 353, Larsonin y.m.: Toimenpiteistä
40328: tieolojen parantamiseen. Liitteet XI1,1, s. 751. talviliikenteen ylläpitämiseksi linjalla Turku-
40329: - Ks. Maantiet. Maarianhamina. Liitteet XII,16. s. 769 ja 770.
40330: - n:o 339, Miettusen y,_m.: Toimenpiteistä - Ks. Liikenneolot.
40331: tierakennusyhtiön perustamiseksi. Liitteet XI1,2. - n:o 354, M i et t u sen y. m.: Toimenpiteistä
40332: s. 752. - Ks. Maantiet. Pohjois-Suomen rautatieyhteyksien kehittämi-
40333: - n: o 340, H. Simosen y. m.: Toimenpiteistä seksi. Liitteet XII,17. s. 771. - Ks. Rauta-
40334: maantiepölyn sitomiseksi moottoriajoneuvoilla tiet.
40335: liikennöitävillä yleisillä teil~ä. Liitteet XII,3. - n:o 355, Laineen y. m.: Jokioisten Rautatie
40336: s. 753. - Ks. Maantiet. OY :n osakkeiJen lunastamisesta valtiolle. Liit-
40337: - n:o 341, Luostarisen y.m.:. Toimenpi- teet Xll,ls. s. 772. - Ks. Rautatiet.
40338: teistä Mikkelin läänin erottamisesta eri tie- ja - n :o 356, Sormusen y. m.: Koneellisen tut-
40339: vesirakennuspiiriksi. Liitteet XII,4. s. 754. - kimuksen toimittamisesta Oulun-Kuusamon ra-
40340: Ks. Maantiet. tasuunnalla. Liitt•eet XII,l9. s. 773. - Ks.
40341: - n:o 342, Sormusen y.m.: Pohjois-Suomen Rautatiet.
40342: liikenneolojen kehittämisestä. Liitteet XII,5. - n:o 357, E. Koiviston y.m.: Tutkimuksen
40343: s. 755. - Ks. Liikenneolot. toimittamisesta rautatien jatkamiseksi Kauli-
40344: - n:o 343, Honka 1 a n y. m.: Toimenpiteistä rannan asemalta Tornionjokilaaksoa pitkin poh-
40345: tullipaviljongin rakennuttamiseksi Turun sata- joiseen. Liitteet XII,20. s. 774. - Ks. Rauta-
40346: maan. Liitteet XII,6. s. 756. - Ks. Tullit. tiet.
40347: - n: o 344, S a 1 on: Toimenpiteistä maaseudun - n:o 358, La h te 1 a n y. m.: Koneellisen tutki-
40348: postiolojen kehittämiseksi. Liitteet XII, 7. s. muksen toimittamisesta rautatien rakentamisesta
40349: 757. - Ks. Postilaitos. Kemijärveltä Sodankylään. Liitteet XII,21. s.
40350: - n:o 345, Pyörtänön y.m.: Toimenpiteistä 775. - Ks. Rautatiet.
40351: postiautokannan lisäämiseksi. Liitteet XII,s. - n:o 359, La h te 1 a n y. m.: Ratasuunnan tut-
40352: s. 758. - Ks. Postilaitos. kimisesta Kemijärven asemalta Inarijärven
40353: - n: o 346, A a 1 t o sen y. m.: Toimenpiteistä Nanguvuonoon. Liitteet XII,22. s. 777. - Ks.
40354: posti- ja poliisitalon rakentamiseksi Paraisten Rautatiet.
40355: kauppalaan. Liitteet XII,9. s. 759. - Ks. Pos- - n:o 360, K. Eskolan y.m.: Eskolan met-
40356: tilaitos. säradan muuttamisesta normaaliraiteiseksi. Liit-
40357: - n:o 347, Hirvensalon y.m.: Postitalon teet XII,23. s. 779, - Ks. Rautatiet.
40358: rakentamisesta Iisalmen kaupunkiin. Liitteet - n:o 361, Kulovaaran y.m.: Rautatien ra-
40359: XII,10. s. 760. - Ks. Postilaitos. kentamisesta Turusta Riihimäel~. Liittect
40360: - n:o 348, Miettusen y.m.: Pohjois-Suomen XII,24. s. 780. - Ks. Rautatiet.
40361: asutusalueiden ja syrjäisten asutusryhmien pu- - n: o 362, S imu 1 a n y. m.: Rautatien raken-
40362: helinlinjojen rakentamis·esta. Liitteet XII,u. tamisesta Uudestakaupungista Peipohjan ase-
40363: s. 762. - Ks. Postilaitos. malle. Liitteet 4II,25. s. 782. - Ks. Rauta-
40364: - n:o 349, Koivurannan y.m.: Pohjois- tiet.
40365: Suomen maantierakennustöiden jättämisestä lm- - n:o 363, J. Wirtasen y.m.: Rautatien ra-
40366: konaisurakkoina yksityisten urakoitsijain suori- kentamisesta Tampereen kaupungista Kyröskos-
40367: tettaviksi. Liitteet XII,12. s. 763. - Ks. Maan- ken ja Parkanon kautta Seinäjoelle. Liitteet
40368: tiet. XII,26. s. 784. - Ks. Rautatiet.
40369: Laki- ja toivomusaloitteet 1948. 19
40370:
40371: - n:o 364, AJangon y.m.: Toimenpiteistä rau- kiHe. Liitteet XII,41. s. 804. - Ks. Maan-
40372: tatien rakentamiseksi Tampereelta Kyröskosken tiet.
40373: ja Parkanon kautta Seinäjoelle. Liitteet XII,27. - n:o 379, Rantamaan y.m.: Tutkimuksen
40374: s. 785. - Ks. Rautatiet. toimittamisesta yhdystien rakentamiseksi Juvan
40375: - n:o 365, .Joukasen y. m.: Rautatien raken- kunnan Narilan kylästä Joroisten kunnan Kai-
40376: tamisesta suunnalla Kauhajoki-Niinisalo-Ky- taisten kylään. Liitteet XII,42. s. 806. - Ks.
40377: röskoski. Liitteet XII,2s. s. 787. - Ks. Rau- Maantiet.
40378: tatiet. - n:o .380, Paloveden y.m.: Tutkimuksen
40379: - n: o 366, 0. Turusen y. m.: Rautatien jat- toimittamisesta maantien rakentamiseksi Ähtä-
40380: kamisesta Heinolasta Savon radalla olevalle rin asemalta Ruhan lwulun kautta Valkeajär-
40381: Leikolan pysäkille. Liitteet XII,29. s. 789. - ven pysäkille. Liitteet XII,43. s. 808. - Ks.
40382: Ks. Rautatiet. Maantiet.
40383: - n:o 367, .J. Wirtasen y.m.: Vaasan-Här- - n :o 381, P a 1 o veden y. m.: Tutkimuksen
40384: män rataosan rakentamisesta. Liitteet XII,so. toimittamisesta maantien rakentamiseksi Ähtä-
40385: s. 790. - Ks. Rautatiet. rin Peränteen kylästä Pihlajaveden-Virtain
40386: - n:o 368, M. Järvisen y.m.: Vaasan-Ou- maantielle. Liitteet XII,44. s. 809. - Ks.
40387: tokummun poikkiradan rakentamisesta. Liitteet Maantiet.
40388: XII,st. s. 791. - Ks. Rautatiet. n:o 382, Lahtelan y.m.: Tiesuunnan tutki-
40389: n:o 369, Laitisen y.m.: Rautatien raken- misesta maantien rakentamiseksi Posion-Kuu-
40390: tamisesta Sysmäjärveltä Juantehtaan kautta samon maantieltä Kemijärven-Kuusamon
40391: Siilinjärven-Alapitkän rataosalle. Liitteet maantiehen. Liitteet XII,45. s. 810. - Ks.
40392: Xfi,a2. s. 792. - Ks. Rautatiet. Maantiet.
40393: - n:o 370, Rönkön: Rautatien rakentamisesta - n :o 383, Joukasen y. m.: Siipyyn-Merikar-
40394: Alapitkän asemalta Nilsiän kautta Juankos- vian-Ahlaisten rannikkotien ottamisesta val-
40395: kelle. Liitteet XII,aa. s. 794. - Ks. Rauta- tion hoitoon. Liitteet XII,46. s. 812. - Ks.
40396: tiet. Maantiet.
40397: - n:o 371, Soinisen y.m.: Savon ja Km·ja- - n :o 384, S ä v e 1 ä n y. m.: Kiviniemen paikal-
40398: lan yhdysradan rakentamisesta. Liitteet XII,3-L listien ja sen jatkona olevan Pyykosken paikal-
40399: s. 796. - Ks. Rautatiet. listien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet
40400: - n:o 372, P aJoveden y. m.: Rautatien ra- XII,47. s. 813. - Ks. Maantiet.
40401: kentamisesta Kokkolasta Saarijärvelle. Liitteet
40402: - n: o 385, K a u p i n y. m.: Heinolan pitäjän
40403: XII,35. s. 797. - Ks. Rautatiet.
40404: kirkolta Jaalan-Mäntyharjun maantielle joh·
40405: - n:o 373, Tauriaisen y.m.: Hyrynsalmen-
40406: tavan yhdystien ottamisesta kolmen kylätien
40407: Pesiön-Kiantajärven rataosan rakennustöiden
40408: osalta valtion hoitoon. Liitteet XII,48. s. 814.
40409: loppuun saattamisesta. Liitteet XII,36. s. 799.
40410: - Ks. Maantiet.
40411: - Ks. Rautatiet.
40412: - n:o 374, Niskalan y.m.: Kaulirannan-Ko- - n:o 386, Kaupin y.m.: Vanhamäen, Ukon-
40413: larin rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,37. niemen ja Hokanniemen kyläteiden yhdistämi-
40414: s. 800. - Ks. Rautatiet. sestä ja ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet
40415: -n:o 375, Frimanin y.m.: Rautatien raken- XII,49. s. 816. - Ks. Maantiet.
40416: tamisesta Kittilän ja Kolarin kunnissa oleville - n:o 387, Rantamaan y.m.: Savonlinnan
40417: malmi- ja kalkkikivialueille. Liitteet XII,as. kaupungista Sääruingin kunnan Pesingin kylään
40418: s. 801. - Ks. Rautatiet. johtavan tien ottamisesta valtion hoitoon. Liit-
40419: - nöo 376, S ä v e 1 ä n y. m.: Yksityisteiden avus- teet XII,5o. s. 818. - Ks. Maantiet.
40420: tusmäärärahojen korottamisesta. Liitteet - n:o 388, Rantamaan y.m.: Kulennoisten
40421: XH,39. s. 802. - Ks. Maantiet. asemalta Sääruingin kunnan Pitkäiän kylään
40422: - n :o 377, La h te 1 a n y. m.: Toimenpiteistä johtavan talvitien ottamisesta valtion hoitoon.
40423: Lapin, Oulun ja Kuopion lääneissä sotatoimien Liitteet XII,5t. s. 820. - Ks. Maantiet.
40424: yhteydessä tai muuten yleisluontoisilla ajoilla - n:o 389, Rantamaan y.m.: Otavan-Pus-
40425: pilattujen tai tuhottujen kunnan- ja kyläteiden kakankaan ky1ätien ottamisesta valtion hoitoon.
40426: kuntoon saattamiseksi. Liitteet XII,40. s. 803. Liitteet XII,52. s: 821. - Ks. Maantiet.
40427: - Ks. Maantiet. -n:o 390, Sarjalan y.m.: Kangasniemen
40428: - n:o 378, Rantamaan y. m.: Tutkimuksen kunnassa olevan Vihaven kylätien ottamisesta
40429: toimittamisesta maantien rakentamiseksi J orois- valtion hoitoon. Liitteet XII,53. s. 822. - Ks.
40430: ten kunnan Ruokojärven kylästä Koimun pysä- Maantiet.
40431: 20 Laki· ja toivomusaloitteet 1948.
40432:
40433: - n:o 391, Rantamaan y.m.: Sulkavan- - n:o 405, Rantamaan y.m.: Juvan kun·
40434: Partalansaaren maantien ottamisesta valtion nassa olevan Soiniemen kylätien ottamisesta val·
40435: hoitoon. Liitteet XII,54. a. 823. - Ks. Maan· tion hoitoon. Liitteet XII,ss. s. 838. - Ks.
40436: tiet. Maantiet.
40437: - n:o 392, Kinnusen y.m.: Pieksämäen-Jäp- - n:o 406, Rantamaan y.m.: Juvan kun·
40438: pilän maantieltä Siikamäen aseman kautta Piek· nassa olevan Kaislajärven kylätien ottamisesta
40439: ~ämäen-Savonlinnan maantielle johtavan yh· valtion hoitoon. Liitteet XII,69. s. 839. - Ks.
40440: dystien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet Maantiet.
40441: XII,55. s. 824. - Ks. Maantiet. n: o 407, M i iki n y. m.: Joutsenon kunnassa
40442: - n:o 393, Kinnusen y.m.: Pieksämäen kun· olevan n. s. Vesikkolan kunnantien ottamisesta
40443: nassa olevien Neuvolan-Kylmämäen, Heikkolan valtion hoitoon. Liitteet XII,7o. s. 840. - Ks.
40444: ja Pyhäjärven kyläteitten valtion haltuun otta· Maantiet.
40445: misesta. Liitteet XII,56. s. 825. - Ks. Maan· - n:o 408, Rantamaan y. m.: Mäntyharjtm
40446: tiet. kunnassa olevan Mouhun tien ottamisesta val-
40447: n:o 394, Kinnusen y. m.: Jäppilän-Pörö- tion hoitoon. Liitteet XII,71. s. 841. - Ks.
40448: Hinmäen kylätien ottamisesta valtion hoitoon. Maantiet.
40449: Liitteet XII,57. s. 826. - Ks. Maantiet. - n: o 409, T i a i s en y. m.: Saaren Maironie·
40450: n:o 395, Kinnusen y.m.: Kantalan-Naa· mestä Parikkalan Kangaskylään johtavan tien
40451: rajärven kylätien ottamisesta valtion hoitoon. ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,72. s.
40452: Liitteet XII,5s. s. 827. - Ks. Maantiet. 842. - Ks. Maantiet.
40453: - n:o 396, Ki nn u s.en y. m.: Kangaslammin - n: o 410, S a r j a 1 a n y. m.: Seppälän-Synsiön
40454: kunnassa olevan Revonlahden tien ottamisesta -Hyyrylän kylätien ottamisesta valtion hoi·
40455: valtion hoitoon. Liitteet XII,59. s. 828. - Ks. toon. Liitteet XII, 73. s. 843. - Ks. Maantiet.
40456: Maantiet. - n: o 411, V i 1 h u 1 a n y. m.: Multian pitäjässä
40457: - n:o 397, Kinnusen y.m.: Hietamäen-Pai- olevan kahden kylätien ottamisesta valtion hoi-
40458: tasen kylätien ottamisesta valtion hoitoon. Liit· toon. Liitteet XII,74. s. 844. - Ks. Maan-
40459: teet XII,so. s. 829. - Ks. Maantiet. tiet.
40460: - n:o 398, Rantamaan y.m.: Puumalan kun· - n: o 412, R i i k o s en y. m.: Pielisjärven pitä-
40461: nassa olevan Kaipaalan kylätien ottamisesta jässä olevan Kelvän-J aakonvaaran kylätien ot·
40462: valtion hoitoon. Liitteet XII,61. s. 830. - Ks. tamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,75. s.
40463: Maantiet. 845. - Ks. Maantiet.
40464: - n:o 399, Rantamaan y.m.: Pieksuunlah·
40465: - n:o 413, Wiekmanin y.m.: Munsalan kun-
40466: den-Kyrsyän-Paatelan tien ottamisesta val·
40467: nassa olevan rannikkotien Hirvilahti-Monå-
40468: tion hoitoon. Liitteet XII,62. s. 831. - Ks.
40469: Gunilaek ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet
40470: Maantiet.
40471: XII,76. s. 847 ja 848. - Ks. Maantiet.
40472: - n:o 400, Kinnusen y.m.: Kiiskilän kylä-
40473: tien ja sen jatkon Kyrsyän kunnantien otta- - n:o 414, Rankilan y.m.: Evijärven pitä-
40474: misesta valtion hoitoon. Liitteet XII,63.. s. 833. jässä Kniivilän ja Pukkilan talojen välillä ole-
40475: van n. s. vanhan maantien ottamisesta valtion
40476: - Ks. Maantiet.
40477: n:o 401, Rantamaan y.m.: Juvan kun· hoitoon. Liitteet XII,77. s. 849. - Ks. Maan-
40478: rmssa olevan Nääringin-Hyötyyn kylätien tiet.
40479: ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,64. s. - n: o 415, S a 1 o n: Kotilan-Uvan kunnantien
40480: 834. - Ks. Maantiet. ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII, 78.
40481: - n:o 402, Rantamaan y.m.: Juvan kun· s. 850. - Ks. Maantiet.
40482: nassa olevan Kaislajärven-Rantuun yhdystien - n:o 416, Salon: Hietaperän-Huutoniemen
40483: ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,65. s. kylätien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet
40484: 835. - Ks. Maantiet. XII,79. s. 851. - Ks. Maantiet.
40485: - n:o 403, Rantamaan y.m.: Juvan kunnassa - n:o 417, Miettusen y.m.: Koivun-Vähä·
40486: olevan Levänomaisten kylätien ottamisesta val- joen-Suolijoen ti·en ottamisesta valtion hoi·
40487: tion hoitoon. Liitteet XII,66. s. 836. - Ks. toon. Liitteet XII,so. s. 852. - Ks. Maan·
40488: Maantiet. tiet.
40489: - n:o 404, Rantamaan y.m.: Juvan kun· - n:o 418, Lahtelan y.m.: Kemijärven kun·
40490: nassa olevan Rantuun kylätien ottamisesta val- nassa olevan Kostamon kylätien ottamisesta val-
40491: tion hoitoon. Liitteet XII,G7. s. 837. - Ks. tion hoitoon. Liitteet XII,s1. s. 853. - Ks.
40492: Maantiet. Maantiet.
40493: Laki· ja toivomusaloitteet 1948. 21
40494:
40495: - n: o 419, L a h te aan y. m.: Pelkosenniemen lästä R(}nkasalmen ja Lieviskän kylien välille.
40496: kunnassa olevan Pyhäjärven kylätien ottami· Liitteet XII,94. s. 867. - Ks. Maantiet.
40497: sesta valtion hoitoon. Liitteet XII,s2. s. 855. - n:o 432, Rantamaan y.m.: Sulkavan ja
40498: - Ks. Maantiet. Ruokolahden kuntien välisen maantien kunnos-
40499: - n:o 420, Jokisen y.m.: Salon kauppalan ja tamisesta. Liitteet XII,95. s. 868. - Ks. Maan-
40500: Piikkiön välisen maantieosan kuntoon saattami- tiet.
40501: sesta. Liitteet XII,ss. s. 856. - Ks. Maantiet. - n:o 433, Rantamaan y.m.: Maantien ra-
40502: - n:o 421, Mannilan y.m.: Maantien raken· kentamisesta Hirvaslahdesta Savonlinnan-
40503: .tamisesta Sysmän-Hartolan maantieltä Liiko· Moinsalmen tiellä Käärmelahden kohdalle Moin-
40504: lan kyliin kautta Leppäkoskelle. Liitteet XII,s4. salmen-Pellossalon tiellä. Liitteet XII,os. s.
40505: s. 857. - Ks. Maantiet. 869. - Ks. Maantiet.
40506: - n: o 422, M a n n i 1 a n y. m.: Maantien rakenta· - n:o 434, Sarjalan y.m.: Maantien raken·
40507: misesta Sysmän kirk(}lta Särkilahden ja Judin· tamisesta Lievestuoreen asemalta Leivonmäen
40508: salon kyläkuntien kautta Luhangan kirkolle. -Rutalahden maantielle. Liitteet XII,D7. s.
40509: Liitteet XII,s5. s. 858. - Ks. Maantiet. 870. - Ks. Maantiet.
40510: - n:o 423, Suntelan y.m.: Maantien raken·
40511: - n:o 435, Penttaaan y.m.: Isonkyrön KyJk-
40512: tamisesta Asikkalan pitäjästä Lahden-Sysmän
40513: kälän sekä Laihian Torstilan-Jakkulan ja
40514: maantieltä Särkijärven y. m .. kylien kautta Lah·
40515: Käyppälän kyläteiden yhdistämisestä. Liitteet
40516: den-Jyväskylän tielle. Liitteet XII,s6. s. 859.
40517: XII,os. s. 871. - Ks. Maantiet.
40518: - Ks. Maantiet.
40519: - n:o 424, Rantamaan y.m.: Maantien ra· - n:o 436, Paloveden y.m.: Tutkimuksen toi-
40520: kentamisesta Säämingin kunnan Pihlajanlahden mittamisesta maantien rakentamiseksi Karstu-
40521: kylästä Rantasalmen kunnan Hiltulan kylään. lan pitäjän Pääjärven kylästä Soinin pitäjän
40522: Liitteet XII,s7. s. 860. - Ks. Maantiet. Kolun kylään. Liitteet XII,o9. s. 873. - Ks.
40523: Maantiet.
40524: - n: o 425, Ra n t a m a a n y. m.: Maantien ra·
40525: kentamisesta Puumalan kunnan Kietävälän ky· - n:o 437, Sormusen y. m.: Maantien rakenta-
40526: Iästä Himahuuhan y. m. kylien kautta Puumalan misesta Puhokselta Leinosenvaaraan. Liitteet
40527: -Imatran maantielle. Liitteet XII,ss. s. 861. XII,too. s. 875. - Ks. Maantiet.
40528: - Ks. Maantiet. - n:o 438, Mustosen: Sotkamon ja Kajaanin
40529: - n: o 426, L a i t i sen y. m.: Maantien rakenta· ma!lilaiskunnassa olevan Mustamäen kylätien ra·
40530: misesta Vesannon-Tervon maantieltä n. s. Ki· kennustöiden loppuun saattamisesta. Liitteet
40531: visilmän tienhaarasta Suostuntajärven llinsipuo· XII,tot. s. 876. - Ks. Maantiet.
40532: litse Tervon-Iisveden maantielle. Liitteet - n:o 439, Pyörtänön y.m.: Maantien raken·
40533: XII,sD. s. 862. - Ks. Maantiet. .tamisesta tiesuunnalla Hoilola-Luutalahti-
40534: - n: o 427, L a i t i s en y. m.: Maantien rakenta· Mutalahti. Liitteet XII,1o2. s. 877. - Ks.
40535: misesta Suovonlahdesta Ahvenisen y. m. paikka· Maantiet.
40536: kuntien kautta Iisvedenpäähän. Liitteet XII,Do. - n:o 440, Miettusen y.m.: Maantien raken-
40537: s. 863. - Ks. Maantiet. tamisesta Kemin maalaiskunnan Viitakosken ky-
40538: - n: o 428, K i n n u s en y. m.: Maantien rakenta· lästä Alatornion kunnan Könölän kylään. Liit-
40539: misesta Virmutjoen-Lohikosken maantieltä Lie· teet XII,toa. s. 878. - Ks. Maantiet.
40540: viskän y. m. kylien kautta Puumalan kirkolle. - n:o 441, M i et ·t u sen y. m.: Maantien raken-
40541: Liitteet XII,Dl, s. 864. - Ks. Maantiet. tamisesta Simojoen rautatiesillalta Alaniemen
40542: - n:o 429, Kinnusen y.m.: Maantien rakenta· lossille. Liitteet XII,lo4. s. 879. - Ks. Maan·
40543: mlfesta Pieksämäen Hankasalmen maantieltä tiet.
40544: Rautalammin-Hankasalmen maantielle n. s. Va· - n:o 442, Miettusen y.m.: Simojärven-Po-
40545: najan kylätietä hyväksi käyttäen. Liitteet sion maantien rakentamisesta. Liitteet XII,to5.
40546: XII,92. s. 865. - Ks. Maantiet. s. 880. - Ks. Maantiet.
40547: - n:o 430, Rantamaan y.m.: Maantien ra· - n:o 443, S a 1 on: Maantien rakentamisesta Hy-
40548: kentamisesta Puumalan kunnan Kivisalmelta rynsalmen Moiaionvaaran tiestä Suomussalmen
40549: Kaipaalan kylään. Liitteet XII,os. s. 866. - kunnan Jumaliskylään. Liitteet XII,to6. s. 881.
40550: Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
40551: - n:o 431, Rantamaan y.m.: Maantien ra· - n: o 444, S a 1 o n: Ylikulkupaikan muuttami·
40552: kentamisesta Puumalan kunnan Vaitolan ky· sesta Kuhmon-suomussalmen maantiellä Kon-
40553: 22 Laki- ja toivomusaloitteet 1948.
40554:
40555:
40556: tiolansalmesta Tönöläusalmeen. Liitteet Xli,l07. - n:o 459, E. Koiviston y.m.: Maantien ra-
40557: s. 882. - Ks. Maantiet. kentamisesta Sodankylän kuiinan Kotvasen-Lo-
40558: - n:o 445, Salon: Murtoperän-Pohjoislahden kan tieltä Rieston kylään. Liitteet XII,122. s.
40559: maimtien rakennustöiden loppuun saattamisesta. 898. - Ks. Maantiet.
40560: Liitteet Xlt,1os. s. 883. - Ks. Maantiet. - n:o 460, Lahtelan y.m.: Lisäyksestä vuo-
40561: - n: o 446, S a l on: Maantien rakentamisesta Ris- den 1948 tulo- ja menoarvioon Sodankylän-
40562: tijärven kirkolta Emäjoen itäpuolta Jokikylän Kittilän maantien rakennustöiden jatkamiseen.
40563: kautta Hyrynsalmen kirkolle. Liitteet XIl,l09. Liitteet Xtl,123. s. 899. - Ks. :Maantiet.
40564: s. 884. - Ks. Maantiet. - n:o 461, Fi'imanin y.m.: Kittilän-Sodan-
40565: - n :o 447, S a 1on: Maantien rakentamisesta Suo- kylän maa:htien rakerlnustöiden loppuun saatta-
40566: mussalmen-Taivalkosken maantieitä Suolnussal- misesta. Liitteet XI1,124. s. 900. - Ks. Maan-
40567: men Selkoskylään. Liitteet XII,110. s. 885. - tiet.
40568: Ks. Maantiet. - n :o 462, La h te il. a n y. m.: Maantien rakenta-
40569: - n :o 448, S a 1 on: Maantien rakentamisesta misesta Pelkosenniemen kunnan Kairalan ky-
40570: Kuhmon kunnassa olevalta Tuulijärven maan- lästä Sodankylän kirkonkylään. Liitteet XII,125.
40571: tieltä Kuhmon-Hyrynsalmen maantielle. Liit- s. 901. - Ks. Maantiet.
40572: teet Xti,111. s. 886. - Ks. Maantiet. - n:o 463, E. Koiviston y.m.: Erämaantien
40573: - n:o 449, S a 1 on: Maantien rakentamisesta Ris- rakentamisesta Savukosken kunnan Martinky-
40574: tijärven kunnassa olevalta Mustavaaran maan- lästä Rovalaan. Liitteet XII, 12 6. s. 902. - Ks.
40575: tieltä Kuhmon-Hyrynsalmen maantielle. Liit- Maantiet.
40576: teet XIT,i12. s. 887. - Ks. Maantiet. - n:o 464, Lahtelan y.m.: Maantien rakenta-
40577: - n:o 450, Ryhdän y.m.: MaanHen rakentami- misesta Kemijärven-Pelkos·enniemen maantiestä
40578: sesta Taivalkosken Metsäkylästä Suomussalmen Vuostimojärven kautta Pyhätunturille. Liitteet
40579: Pyhäkylään. Liitteet Xli,113. s. 888. - Ks. XII,127. s. 903. - Ks. Maantiet.
40580: Maantiet. - n:o 465, E. Koiviston: Mantien rakenta-
40581: - n:o 451, Ryhdän y.m.: Suminghi-Riekin misesta Enontekiön kirkolta Leppäjärven ja
40582: maantien rakentamisesta Kuusamon kunnassa. Palojärven kyliin. Liitteet XII,12s. s. 904. -
40583: Liitteet XII;114. s. 889. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
40584: - n:o 452, Hautalan y.m.: Maantien raken- - n:o 466, Tainion y.m.: Maantien rakenta-
40585: tamisesta Pielaveden maantieltä Pihtiputaan misesta Ivalon kylästä Viakkalan kautta Kop-
40586: maantielle. Liitteet XII,115. s. 890. - Ks. pelon kylään. Liitteet XII,l29. s. 905. - Ks.
40587: 'Maantiet. Maantiet.
40588: - n: o 453, T a i n i o n y. m.: Maantien rakenta- - n:o 467, La h te 1 an y. m.: Maantien rakenta-
40589: misesta Simojoen rautatiesillalta Alaniemen misesta Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkonky-
40590: lossille. Liitteet XII,116. s. 891. - Ks. Maan- län kautt:; Utsjokisuulle. Liitteet XII,130. s.
40591: tiet. 906. - Ks. Maantiet.
40592: - n: o 454, L a h t e 1 a n y. m.: Maantien rakenta- - n:o 468; Perkonojan y.m.: Sillan raken-
40593: misesta Vian asemalta Vanttausjärven maan- tamisesta Kemiön-Karunan väliseen salmeen.
40594: tielle. Liitteet XII,117. s. 892. - Ks. Maan- Liitteet XII,131. s. 908. - Ks. Sillat.
40595: tiet. - n:o 469, Kuittisen y.m.: Lisäyksestä vuo-
40596: - n:o 455, Friman i n y. m.: Kallon-Kurta- den 1948 tulo- ja menoarvioon Im~tran kosken
40597: kan maantien rakennustöiden loppuun saattami- yli johtavan sillan kunnostamista varten. Liit-
40598: sesta. Liitteet XII,11s. s. 894. - Ks. Maan- teet XII,132. s. 909. - Ks. Sillat.
40599: tiet. n:o 470, Okon y.m.: Tutkimuksen .toimitta-
40600: - n: o 456, Niska 1 a n y. m.: Pellon-Raanujär- misesta sillan rakentamiseksi Taipalsaaren Kir-
40601: ven tien kuntoonpanemisesta. Liitteet XII,119. jatnoin salmeen. Liitteet Xli,133. s. 910. -
40602: s. 895. - Ks. Maantiet. Ks. Sillat.
40603: - n: o 457, F rima ri. i n y. m.: Könkään-Tepas- - n:o 471, M:annis·en y.m.: Sillan rakentami-
40604: ton maantien rakennustöiden loppuun saattami- sesta Iisalmen maalaiskunnassa olevan !tikan-
40605: sesta. Liitteet XII,12o. s. 896. - Ks. Maantiet. salmen yli. Liitteet XII,l34. s. 911. - Ks. Sil-
40606: - n:o 458, E. Koivisto ri.: Maantien rakenta- lat.
40607: misesta Rovaniemen-Sodankylän maantieltä - n:o 472, Hirvensalon y.m.: Peltosalmen
40608: Niesin kylliän. tiitteet :XU,i21. s. 897. - Ks. sillan rakentamisesta. Liitteet XII,t35. s. 912
40609: Maantiet. - Ks. Sillat.
40610: Laki- ja toivomusaloitteet 1948.
40611:
40612: - n:o 173, Lah.telan y.m.: Maantiesillan m- tielle. Liitteet Xll,137. s. 914. - Ks. Lossit.
40613: kentamisesta Utsjoen yli Utsjoen kirkonkylän - n: o 4 75, .J o k i s en y. m.:Salon laivaväylän
40614: kohdalla. Liitteet Xil,136. s. 913. - Ks. Sil- l'uoppaustöiden loppuun saattamisesta. Liitteet
40615: lat. XII,138. s. 915. - Ks. Laivaväylät.
40616: - n:o 474, Miettusen y.m.: Lossiproomun
40617: hankkimisesta Simojolieen Ruonaojan asutus-
40618: ASIA LUETTELO.
40619: 1
40620: 1
40621: 1
40622: 1
40623: 1
40624: 1
40625: 1
40626: 1
40627: 1
40628: 1
40629: 1
40630: 1
40631: 1
40632: 1
40633: 1
40634: 1
40635: 1
40636: 1
40637: 1
40638: 1
40639: 1
40640: 1
40641: Asialuettelo.
40642: A. Allsio: - Ks. Maatalous. Naisten työ. Teolli·
40643: suus.
40644: Agiotappiot: - Ks. Asuntohypoteekkipankki.
40645: Allsioton arvonnoUI!U: - Ks. Kunnallisverotus.
40646: Aitaus: - Ks. Tilnsrauhoitus.
40647: Arkistot: - Ks. Työväenjärjestöt.
40648: Aivoinvaliidit: Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al.
40649: n:o 106 toimenpiteistä aivoinvaliidien neuro- .Asevelvolliset: - Ks. Puolustuslaitos.
40650: logis-psykiatris-psykologisen tutkimuksen ja
40651: hoidon järjestämiseksi. Liitteet IV,9. s. 274. Asuinrakennustarvikk:eet: - Ks. Liikevaihto·
40652: L. Tv:aan, jonka tulee pyytää lausunto vero.
40653: Työv:lta 108.
40654: Asunnot: - Ks. Virkamiehet.
40655: Alaik!Uset: - Ks. Rikoslaki.
40656: Asuntohypoteekkipankki: Ed. Honkalan y. m.
40657: Alituotantoalueet: - Ks. Maatalous. lak. al. n:o 39 lai:ksi Suomen Asuntohypoteek-
40658: kipankin vuosina 1927 ja 1928 ottamien ulko-
40659: Alkoholi: - Ks . .Tuoppous. maanrahan määräisten obligatiolainain agio-
40660: tappion korvaamisesta. Liitteet IV,so. s. 145.
40661: Alkoholiliike: - Ks. Väkijuomayhtiö. L. Vv:aan 91.
40662: - Ed. Lumpeen y. m. lak. al. n:o 40 laiksi val-
40663: Alueliitos: - Ks. Kunnallinen jaoitus. tion osanotosta Suomen Asuntohypoteekkipan-
40664: kin vuosina 1927 ja 1928 ottamain ulkomaan-
40665: Alueluovutus: - Ks . .Tääski. rahan määräisten obligatiolainain kurssitap·
40666: pioiden korvaamiseen. Liitteet IV,31. s. 149.
40667: Aluelli.äkärit: - Ks. Lääkärit. L. Vv:aan 91 .
40668: .Amma.ttientarkastus: Ed. Renforsin y. n'l. toiv. al.
40669: Asuntokiinteistöt: - Ks. Säännöstely.
40670: n:o 310 toimenpiteistä ammattientarkastuksen
40671: yhtenäistämiseksi ja keskittämiseksi. Liiltteet
40672: X,so. s. 705. L. Työv:aan 124. Asunto-olot: Ed. SarjaJan y. m. toiv. al. n:o 301
40673: toimenpiteistä maaseudun asunto-olojen paran-
40674: Ammattikoulut: Ed. V. Simosen y. m. toiv. al. tamiseksi. Liitteet X,21. s. 689. L. Työv:aan,
40675: n:o 158 yhteiskunnan huollossa kasvatettavien jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 124.
40676: lasten ammattiopetuksen tehostamisesta. Liit- - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 302 toimen-
40677: teet VIII,Is. s. 395. L. Siv:aan, jonka tulee piteistä maaseudun asunto-olojen parantami-
40678: pyytää Työv:n lausunto 111. seksi erityisen rahoitussuunnitelman pohjalla.
40679: - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 159 keskus- Liitteet X,22. s. 690. L. Työv:aan, jonka tu-
40680: ammattikoulun perustamisesta Rovaniemelle. lee pyytää Vv:n lausunto 124.
40681: Liitteet Vm,u. s. 396. L. Siv:aan 111. - Ed. Kajalan y. m. toiv. al. n:o 303 toimenpi-
40682: - Ks. Kotitalous. Maatalouskoulut . teistä asuntopulan poistamiseksi. Liitteet
40683: X,2s. s. 692. L. Työv:aan 124.
40684: Amsnattitaudit: Ed. Mannisen y. m. toiv. al. n:o - Ks. Metsätyöläiset.
40685: 102 esityksen antainisesta laiksi ammattitauti·
40686: lain muuttamisesta. Liitteet VI,5. 11. 269. L. Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Asutustoimin ta. Maan-
40687: Tv:aan 107. hankin talaki.
40688: Asialuettelo 1948.
40689:
40690: Asuntotuotanto: Ed. Lappi-Seppälän y. m. lak. al. - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 200 toimenpi·
40691: n:o 37 laiksi asuntotuotannon edistämiseksi teistä asutuskysymyksen nopeaksi r&tkaisemi·
40692: myönnetyn pitkäaikaisen kiinnitysluoton kor· seksi Ilomantsin, Pielisjii.rven, Kaavin, Juuan,
40693: kotulojen verohelpotuksista eräissä tapauk- Tuupova:a.ran ja Enon kunnissa. Liitteet IX,u.
40694: sissa. Liitteet IV,2s. s. 141. L. Vv:aan 91. s. 500. L. Mtv:aan 114.
40695: - Ed. Honkalan y. m. lak. al. n:o 38 laiksi asun- - Ed. Tainion y. m . .toiv. al. n:o 201 asutus·
40696: totuotannon edistämiseksi myönnettävistä ve- suunnitelman toteuttamisesta Sallan kunnassa.
40697: ronhuojennuksista annetun lain 1 § :n mu•t· Lii.ttett IX,54. s. 501. L. Mtv:aan 114.
40698: tamisesta. Liitteet IV,29. s. 143. L. Vv:aan - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 204 toimenpi·
40699: 91. teistä. asutuslain mukaisen asu.tuatoiminnan
40700: ~ K11. Rakennustoiminta. jatkamiseksi. Liitteet IX,57. s. 505. L.
40701: Mtv~aa11 115.
40702: Asutuskeskukset: - Ks. Maanb.ankintalaki. - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 212 toi·
40703: menpiteistä asutusalueiden t5.eyhtey'k.sien tm·
40704: AsutuBtiet: - Ks. Asutustoiminta. Maantiet. rantamiseksi. Liititeet IX,65. s. 516. L. Mtv:aan
40705: 115.
40706: Asutusto:lminta.: Ed. Riihimäen y. m. lak. al. n:o
40707: - Ed. Lahte'lli.n y. m. toiv. al. n:o 213 toimenpi·
40708: 51 laiksi maan hankinnasta maan puuttelllml.
40709: teil!tä alldtMtoimitman yhteydessä. rabnnet·
40710: oleville. Liitteet IX,1. s. 413. L. Mtv:aan 92.
40711: tujtm teiden ktttttoon stu~.ttamiseksi. LUtteet
40712: - Ed. E. Koivi!ton lak. al. n:o 52 lai'ksi asUtuli-
40713: IX,M. s. 517. L. Mtv:aan 115.
40714: lain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. U't. L.
40715: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 214 toimen·
40716: :Mtv:aan 94.
40717: piteistä asutusteiden kunnostamiseksi ja kun·
40718: - Ed. Niukkasen y. m. lak. al. n:o 63 laiksi maan
40719: nossa pitämiseksi. Liittoot IX,61. s. 518. L.
40720: hankkimisesta maanhankintalain mukaan
40721: Mtv:aan 115.
40722: maatl.saantiin oikeutetuille. Liitteet IX,i3. s.
40723: - Ks. :MaanhaD.kintalaki.
40724: 436. L. M:tv:aan !t4.
40725: - Ed. Kulo-vaaran y. m. lak. a.l. n:o 66 la.iksi
40726: Aukioloaika.: Ed. Karvikon y. m. lak. al. n:o 77
40727: Biirtovlien ja rintamasotilaiden asuttamisen
40728: laiksi kauppaliikkeiden ja liiketoimistojen au·
40729: rahoittamisesta rometnn iain muutt~ta.
40730: ki()loajastR lUlllehll'l. la.in muuttamis~ta. Liit·
40731: Liitteet IX,16. s. 443. L. Mtv:a:att, johka tulee
40732: teet X,7. s. 651. L. Työv:aan 95.
40733: pyytää. Ltv:n lausunto !t5.
40734: - :Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 192 perheel-
40735: Autonkuljettajat: - Ks. Rikoslaki.
40736: listen rintamamiestlln sa~ttamisestR maanhan-
40737: kihtalain mukaiseen ensisijttU!en maan~ajan
40738: Autot: Ed. Bernerin y. m. toiv. al. n:o 86 tulli·
40739: asema-a!!.. Liittoot IX,45. s. 489. L. :Mtv:aan
40740: alennuksen myöntätni~ä yleiseen kåytt&ön
40741: 114.
40742: tulevista vuokra-autoista. Liitteet IV,ss. s.
40743: - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 193 eräiden
40744: 236. L. Vv:ail 10&.
40745: pakkohuutokaupoissa tilansa men~ttåm»~n
40746: - K!!!. U1i:k"åtl.t. Maantiet. Pmtilttiti)S. J.ltiki1!ilaki.
40747: saattamisesta maanhankintalain mukaiseen en·
40748: sisijaisen maansaajan asemaan. Liitttmt IX,46.
40749: Avioliiton ulkopt'telellal e)'1\'tyneet: - :K;s. Perintö-
40750: s. 490. L. :Mtv:aan 114.
40751: oikeus.
40752: - E&. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 194 perheel·
40753: listen rintam-asotilaiden ja työvelvollisten oi·
40754: keattamis0Sta m-aanhankintalain mukaiseen
40755: - ja luoton saantiin. Liliteet IX,n. s.
40756: Mll. L. Mtv:aaa 114.
40757: - Ed. Koivuranne y. m. toiv. al. n:e 196 toi· B.
40758: menpiteistä valtionmaiden aslittamise~~. jrnila.ut·
40759: tamiseksi. Li.itteet IX,49. s. 494. L. Mtv:aan ltt!rulttni: - Ks. Maantiet.
40760: 114.
40761: - Ed. Miettusen y. m. t~iv. al. n:o 198 yhtenäi· Bra.helinna: - Ks. Kotitalous.
40762: sen suunnitelman laatimisesta. Pe;hj'Oill·Suomen
40763: valtion mailla olevien viljelyskelpoisten aluei·
40764: den viljelyskuntoon saattamiseata ja asutta• D.
40765: misesta. Liitteet IX,51. s. 498. L. Mtv:aan
40766: 114. Dolla.rllainat: - Ks. Asuntohypoteekkipankki.
40767: 5
40768:
40769: B. G.
40770: Bduatajanpalkkio: Ed. Öhmanin lak. al. n:o 10 Geolo~ria: - Ks. Kansallistaminen.
40771: laeikl!i edustaja.npa.lkkio~ta annetun lain sekä.
40772: tulo· ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit-
40773: teet IV,1. s. 77 ja 79. L. Vv:aan 87. H.
40774: Ha.kemusaika: - Ks. Korvauslaki.
40775: Edlllft&ja.nvaalit: Ed. Söderhjelmin y. m. lak. al.
40776: n:o 2 laiksi edustajanvawleista annetun lain
40777: Halla: - Ks. Maatalous.
40778: muuttamisesta. Liitteet I,2. s. 8 ja 10. L.
40779: Prv:aan 86.
40780: - Ed. Lampisen y. m. lak. al. n:o 3 laiksi edus- lla.llit\Wmqoto: Ed. Raunion y. m. lak. al. n :o 1
40781: tajanvaaleista annetun lain muuttamisesta. laiksi hallitusmuodon 23 ; ;n muuttamisesta.
40782: Liitteet I,t. s. 7. L. Prv:aan 86.
40783: Liitteet I,a. s. 12. L. Prv:aan 86.
40784: - Ed. österholmin y. m. toiv. al. n:o 1 esityksen
40785: antamise,sta edustajanvaaleista annetun lain lla.lsua: - Ks. Kuivatustyöt.
40786: muuttamisesta. Liitteet I,7. s. 23 ja 24. L.
40787: Prv:aan 100.
40788: Halve~Plinen: - Ks. Kansalaissuoja.
40789: - Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 2 aamox-
40790: Harkintaverotus: - Ks. Kunnallisverotus.
40791: keuaikärajan alentamisesta valtiollisissa vaa-
40792: leissa. Liitteet I,s. s. 25. L. Prv:aan 100.
40793: Hautausmaat: Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o
40794: 140 kunnallisten hautausmaiden perustami-
40795: Elatusvelvollisuus: - Ks. Köyhäinhoito. sesta. Liitteet VII,at. s. 360. L. Ltv:aan 110.
40796: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 141 esityksen
40797: :Blä.tnJU.kä.rit: - Ks. Lääkärit. antamisesta hautauskustannusten alentlllmi-
40798: sek.si. Liitteet VII,32. s. 361. L. Ltv:aan 110.
40799: Eläkkeet: Ed. HiekkaJan y. m. toiv. al. n:o 28
40800: kiinteistöistä pidätetyn eläkkeen suorittami- Heinä: - Ks. Maanhankintala·ki.
40801: sesta indeksin mukaisesti korotettuna. Liit-
40802: teet II,T. s. 69. L. Lv:aan 102. Helsingin yliopisto: - Ks. Kalastus. Yliopisto.
40803: - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 87 valtion
40804: työntekijäin eläkkeiden korottamisesta. Liit- HenkiDen työ: Ed. Meinanderin y.m. toiv. al. n:o
40805: teet IV,89. s. 237. L. Vv:aan 106. HU henkisen työn erikoisten olosuhteiden huo·
40806: - Ka. Kansaneläke. Korvauslaki. Maatalousker- mioon ottamisesta palkkasäännöstelyssä. Liit-
40807: hot. Merimiehet. Oppikoulut. Tulo- ja omai- teet VIII,t6. s. 399. L. Siv:aan 112.
40808: suusvero. Virkamiehet.
40809: llenlcivakuntetut: - Ks. Inflatio.
40810: ;Emäntäkolilut: - Ks. Kotitalous. Hevoset: Ed. Stenbergin y. m. toiv.a l. n:o 143
40811: hevosten myynnin uudelleen järjestämisestä.
40812: :Enna.kkoperintä: - Ks. Kansaneläkemaksut. Liiltteet VII,s4. s. 364. L. Ltv:aan 110.
40813: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 333 esityksen
40814: Euo: - Ks. Asutustoiminta. antamisesta ansiotöissä käytettäviä hevosia
40815: koskevasta tapaturmavakuutus<laista. Liitteet
40816: Enontekiö: - Ks. Asutustoiminta. Lääkärit. X,53. s. 734. L. Työv:aan, jonka tulee pyy-
40817: tää Mtv:n lausunto 126.
40818: Esittelijä: - Ks. Taide. - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 334 kor-
40819: vauksen suorittamisesta pienviljelijäin hevo-
40820: Etsivä keskuspoliiai: - Ks. Valtiollinen poliisi. sille ja Iypsykarjalie sattuneista tapaturmista.
40821: Liitteet X,54. s. 735. L. Työv:aan, jonka tu-
40822: lee pyytää Mtv:n lausunto 126.
40823: F.
40824: lUer~ta: Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 113
40825: l'asistit: - Ks. Rauhansopimus. toimenpiteistä maamme kansanomaisen hie-
40826: rontataidon pelastamiseksi ja kehittämiseksi.
40827: Forssa: - Ks. Rautatiet. Liitteet VI,t6. s. 283. L. Tv:aan 108.
40828: 6 Asialueltte.Jo 1948.
40829:
40830: Hillnat: - Ks. Maatalous. Isojako: - Ks. Jakola.insäädäntö.
40831:
40832: Holding-yhtiö: - Ks. Korvausosakkeiden hallin- Isämlä.n palkka: - Ks. Kunnalli.sverotus.
40833: toyhteisö. ·
40834: Itsenll.istll.minen: - Ks. Vuokra-alueet.
40835: Huoneistot: - Ks. Vuokrat. Asunto-olot. Asun-
40836: totuotanto. Itsenäisyyspäivä: Ed. Prunnilan y. m. lak. al. n:o
40837: 72 laiksi itsenäisyyspäiväs<tä ja va.punpäivästii..
40838: Huvitilaisuudet: Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. Liitteet X,2. s. 641. L. Työv:aan 95.
40839: n:o 145 luvan hankkimisesta eräiden huvitus- - Ed. Muikun y. m. lak. al. n:o 73 laiksi vapun-
40840: ten järjestämiseen annetun asetuksen muutta· päivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäi-
40841: misesta. Liitteet VII,ss. s. 366. L. Ltv:aan väksi eräissä tS;pauksissa annetun lain muut-
40842: 110. tamisesta. Liitteet X,s. s. 644. L. Työv:aan
40843: 95.
40844: Hämeenlinna: Ed. Seppälän y. m. toiv. al. n:o
40845: 163 H&meen vanh3111 lå:nnan vapauttamisesta Itäinen rajaseutu: - Ks. Rajaseutu.
40846: vankilakäytöstä. Liitteet VIII,ts. s. 403. L.
40847: Siv:aan -112. Iva: - Ks. Kansalaissuoja.
40848:
40849:
40850:
40851: I. J.
40852: Iisalmi: - Ks. Po.stilaitos. Jakelu: - Ks. Säännöstely.
40853:
40854: Ijikkäät henkilöt: - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. Ja.kola.insäll.däntö: Ed. Vennamon y. m. toiv. s.l.
40855: n:o 136 toimenpiteistä maanjakojen joudutta-
40856: Dmoitus: - Ks. Mainostoimistot. miseksi. Liitteet VII,27. s. 351. L. Ltv:aan
40857: 110.
40858: Doma.ntsi: - Ks. Asutustoiminta. - Ed. Vennamon y. m, toiv. al. n:o 137 toimen-
40859: piteistä uusjakotoimitusten jouduttamiseksi.
40860: Imatra: Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:o 139 Imat- Liitteet VII,2s. s. 353. L. Ltv:aan 110.
40861: ran kauppalan muodostamisesta eri nimismies- - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 138 esityk-
40862: piirik.si. Liitteet VII,so. s. 359. L. Ltv:aan sen antamises.ta laiksi uus- ja isojakotoimi-
40863: 110. tuksista. Liitteet VII,29. s. 355 ja 357. L.
40864: Ltv:aan 110.
40865: Inari: Ed. Frimanin y. m. <toiv. al. n:o 95 Inarin
40866: kunnan ja sen ympäristöalueen taloudellisten Jokioinen: - Ks. Rautatiet.
40867: mahdollisuuksien hyväksikäyttämisestä. Liit-
40868: teet IV,97. s. 248. L. Vv:aan 107. Julkiset rakennukset: - Ks. Taide.
40869: - Ks. Asutustoiminta.
40870: Juoppous: Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 103
40871: Indeksi: - Ks. Eläkkeet. tutkimuksen toimittamisesta. juoppousoloista.
40872: Liitteet VI,s. s. 270. L. Tv:aan 107.
40873: Inflatio: Ed. M. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 33
40874: toimenpi~eistä korvauksen myöntämiseksi pien- Juuka: - Ks. Asutustoiminta.
40875: säästäjille ja henkivakuutetuille rahan arvon
40876: a.lentumisen johdosta 'kärsityistä tappioista.
40877: Juva: - Ks. Maatalouskoulut.
40878: Liitteet IV,s5. s. 158. L. Vv:aan 102.
40879:
40880: Jälleenrakennus: - Ks. Sotavahingot.
40881: Invaliidit: Ed. Prunnilan y. m. toiv. al. n:o 329
40882: tapaturmavakuutettujen ja muiden siviili-in-
40883: valiidien huollon järjestämisestä sotilasvam- Järjestöt: - Ks. Lakkautetut järjestöt. Tiede.
40884: malain mukaiseksi. Liitteet X,49. s. 730. L. Työväenjärjestöt.
40885: Työv:aan 126.
40886: - Ks. Aivoinvaliidit. Tulo- ja omaisuusvero. Jil.ll.mistö: - Ks. Perintöoikeus.
40887: AsiMuett&lo 1948. 7
40888:
40889: .Tiäski: Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 147 suhteel- misesta lohen nousulle sopivaksi. Liitteet
40890: lisen o.suuden käyttämisestä Jääsken kunnan IX,14s. s. 627. L. Mtv:aan 120.
40891: jäljelle jääneestä omaisuudesta sanotusta kun-
40892: nasta. siirretyn väestön hyväksi. Liitteet KalkkkiviteoWsuus: - Ks. Kansallistaminen.
40893: YII,ss. s. 368. L. Ltv:aan 110.
40894: Kanat: - Ks. Maatalous.
40895:
40896: K. Kankaat: - Ks. Säännöstely.
40897: Ka.a.vi: - Ks. Asutustoiminta.
40898: Kansakouiut: Ed. Brommelsin y. m. lak. al. n:o
40899: Kaivo.steollisuus: - Ks. Kansallistaminen. Mä- 18 laiksi yksityisten kansakoulujen valtion-
40900: täsvaaran kaivos. avusta annetun lain muuttamisesta. Liitteert
40901: IV,o. s. 96 ja 98. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
40902: tää Siv:n lausunto 90.
40903: Xakstld.eliset kulln.a.t: - Ks. Maanhankintalaki.
40904: - Ed. Käkelän y. m. lak. al. n :o 19 laiksi kan-
40905: Kalanpyydykset: - Ks. Liikevaihtovero. sakoululaitoksen kustannuksista annetun lain
40906: 17 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,to. s. 100.
40907: Kalaatus: Ed. Luukan lak. al. n:o 46 kalastus- L. Vv:aan, jon·ka tulee pyytää Siv:n lausunto
40908: laiksi. Liitteet VII,s. s. 294. L. Ltv:aan 92. 90.
40909: - Ed. Jokisen y. m. toiv. al. n:o 132 esityksen - Ed. S.-K. Kilven y. m. lak. al. n:o 20 laiksi
40910: antamisesta kalastuslainsäädännön uudistami- kansakoululaitoksen kustannuksista annetun
40911: sesta. Liitteet VII,2s. s. 345. L. Ltv:aan lain muuttamisesta. Liitteet IV,u. s. 102.
40912: 109. L. Vv:aan, jonka tulee pyyrtää Siv:n lausunto
40913: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toi.v. al. n:o 148 toi- 90.
40914: menpiteistä kalastustieteen opetuksen saatta- - Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o 21 laiksi
40915: miseksi vakinaiselle kannalle. Liitteet VIII,s. kansakoululaitoksen kustanuksista annetun
40916: s. 379. L. Siv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lain muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. 104. L.
40917: lausunto 110. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto
40918: - Ed. österholmin y. m. toiv. al. n:o 284 toi- 90.
40919: menpiteistä silakansaaliin ylijäämän hyväksi - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 153 maaseu-
40920: käyttämiseksi. Liitteet IX,137. s. 614 ja 615. dun käytännöllisen elämän vaatimusten huo-
40921: L. Mtv:aan 120. mioon ottamisesta koulunuudistusta valmistel-
40922: - Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 285 toimenpi- taessa. Liitteet VIII,s. s. 390. L. Siv:aan,
40923: teistä kala$uselinkeinon edistämiseksi. Liit- jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 111.
40924: teet IX,tss. s. 616. L. Mtv:aan 120. - Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 154 esityk-
40925: - Ed. Larsonin y. m. toiv. al. n:o 286 tehok- sen antamisesta koulujärjestelmäkomitean
40926: kaista toimenpiteistä kalastuselinkeinon tuke- mietinnön mukaisen uuden koulujärjestelmän
40927: miseksi. Liitteet IX,tso. s. 617 ja 619. L. kokeilusta. Liitteet Vm,o. s. 391. L. Siv:aan
40928: Mtv:aan 120. 111.
40929: - Ed. Rosenbergin y. m. 'toiv. al. n:o 287 osuus-
40930: - Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 155 kurs-
40931: kalansäilyketehtaiden perustamisesta valtion
40932: sien järjestämisestä varsinkin kansakoulun·
40933: osallistumalla yrityksiin. Liitteet IX,uo. s.
40934: opettajille keski:koulun aineopettajan pätevyy·
40935: 621 ja 622. L. Mtv:aan 120.
40936: den saamista varten. Liitteet VIII,l o. s. 392.
40937: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n :o 288 t()i-
40938: L. Siv:aan 111.
40939: menpiteistä Suomen Kalastusyhdistyksen ka-
40940: lastustaloudellisen toiminnan kehittämiseksi. - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 156 kansa-
40941: Liittee.t IX,u1. s. 623. L. Mtv:aan 120. koulujen oppilasasuntolamenojen suorittami-
40942: -Ed. Rosenbergin y. m. toiv. al. n:o 289 esi- sesta kokonaisuudessaan valtion varoista.
40943: tyksen antamisesta laiksi yksityisten ammat- Liitteet VIII,u. s. 393. L. Siv:aan, jonka tu·
40944: tikalastajain kalastusveneiden ja kalanpyy- lee pyytää Vv:n lausunto 111.
40945: dysten yleisestä maksuttomasta vakuutuk- - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al, n:o 157 kan-
40946: sesta. Liitteet IX,142. s. 625 ja 626. L. sakoulutalojen rakennuslupien myöntämisestli.
40947: Mtv:aan 120. kunnille nykyistä lukuisammin. Liitteet
40948: - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 290 Tornion- VIII,12. s. 394. L. Siv:aan 111.
40949: joen Kirkkonärä-nimisen sivuhaaran ruoppaa- - Ks. Kodinhoito.
40950: 8
40951:
40952: l{;aA~JR:laisso~: Ed. Rim~ y. m. t~riv. u. n:o lt!MJB.uem&t' - Ks. )(aatalo•s.
40953: 32 toimenpiteistä. VUOOeJ! 19);8 k~~J~,S)lkJ,iSSO·
40954: dassa punaisella puolella osallistuneiden ja Ji~Wk~; - Xs. Turvaeäi].ö,.
40955: siit~ :valU~~j!lo kärsimään ;i9nt~ k.or·
40956: vauksen järjestämiseksi. Liitteet IV,34. s. Kartoitus: - J[s. lll&talons.
40957: 156. L. Vv:aa.n 102.
40958: Kasa.rmit: - Ks. Puolustuslaitos.
40959: Ka.nsalaissuoja.: Ed. JW~~rgin· y. m. toiv. e.l.
40960: n:o 6 esityksen antamisesta kansalaisten ro· Kastra.tio: - Ks. Siveelli.syysri:kokset.
40961: dun ja kansalli!)uuden s!lojaamisesta. Liitteet
40962: 1,12. s. 31 ja 32.. L. :Prv:Q.an 100. Kauppalat: - Ks. Pakkolunastus.
40963:
40964: K~tll:lll.iJI...eu: Ed. l'eSO!in y. m. la.k. al. n:o 4 Xa.uppaliikkeet: - Ks. Aukioloa.ika.
40965: laiksi eräiden •tuotanto· ja liikela.itosten kan-
40966: sallistamisesta sekä luonnonrikkauksien ja ul· :&:aupmrgit: -Ks. Asuntotuotanto. Kiinteistllt.
40967: komaankau:pan ottamisesta valtion haltuun. Maanhankintalaki. Pakkolunastus. Rakennus-
40968: Liitteet ! 14. s. :1_3. L. Prv:aan 87. toiminta.
40969: - Ed. MyllyJllä.en y. m. toiv. ai. n:o 34 voima-
40970: talouden ottamisesta valtion haltuun. Liitteet Kerhotoiminta: - Ks. Maatalouskerhot.
40971: IV,ss. s. 159. L. Vv:aan 102.
40972: - Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n:o 35 kaivos· ja Keskikoulut: - Ks. Kansankoulut. Oppikoulut.
40973: kalkkikiviteollisuuden ottamisesta valtiplle.
40974: Liitteet IV,37. s. 161. L. Vv:aan, jonka tulee Keskittäminen: - Ks. Tuotantoelämä.
40975: pyytää Ltv:n lausunto 103.
40976: - Ed. Pessin y. m. toiv. al. n:o 36 maaperätut· ReskWiamma.ttikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
40977: kimuksen ottamisesta valtion haltuun. Liit-
40978: teet IV,as. s. 11}3. L. Vv:aan 163. Xeslleiri: - Ks. Loma.
40979:
40980: lia.BSallisuus: - Ks. Kansalaissuoja. Keuhkota.uti: - Ks. Sairaalat. Tuberkuloosi.
40981:
40982: ltaDIIaBeläke: Ed. Stenbergin y. m. toi.v. al. n:o lnell.iraja.t: - Ks. Kunnat.
40983: 67 toimenpiteistä. 18 vuotta nuorempien ja 63
40984: vuotta täyttäneiden vapauttamiseksi e11na.kko· Kiinnitys: - Ks. Asuntotuotanto. Rakennustoi-
40985: periutälaissa perittäviksi määrii.ttyjen kansan- minta. Vuokraoikeus.
40986: eläkemaksujen suorittamisesta. Liitteet IV,G9.
40987: s. 209. L. Vv:aan 105. Kiinteistöt: Ed. Jernin y. m. toiv. al. n:o 42
40988: - Ed. Leikolan toiv. al. n:o 322 kansanelii.kelai· kaupunkien kiinteistönomistajain talondemsen
40989: toksen nmksamien eläkkeiden korottamisesta aseman parantamisesta. Liitteet IV,u. s. 172
40990: yleistä hintatasoa vastaaviksi. Liitteet X,42. ja 173. L. Vv:aan 103.
40991: s. 722. L. Työv:aan 125. - Ks. Asuntotuotanto. Eläkkeet. Lainhuuda-
40992: - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 323 esi· tus. Vuokrat.
40993: tyk.sen antamisesta kan.saneläkelain ulkopuo·
40994: lelle jääneiden vanhn.sten ja työkyvyttömien Kirjastot: - Ks. Työväenjärjestöt.
40995: henkilöiden eläkeoikeuden turvaamisesta. Liit·
40996: teet X 143. s. 723. L. Työv:aan 125. Kirjeenkanta.jat: - Ks. Postilaitos.
40997:
40998: llapina: - Ks. Kansalaissota. Kirltk:onlrä: - Ks. Kalastus.
40999:
41000: llatj'a: - Ks. Hevoset. Tilusrauhoitus. Kirkkoon Jmulwnattomat: - Ks. Hautausmaat.
41001:
41002: Karjanhoito: Ed. Paroveden y. m. toiv. al. n:o KiviperiLiset maat: - Ks. Maatalous.
41003: 258 toimenpiteistä karjantarkastusyhdistysten
41004: valtion&VW!tusten korottamiseksi. Liitteet Kodinhoito: Ed Borg-Sundmanin y. m. toiv. al.
41005: IX,111. s. 579. L. Mtv:aan 118. n:o 160 toimenpiteistä kodinhoidon opetuksen
41006: - Ks. Kotitalous. Laidun. Maatalous. Maata- tehostamiseksi. Liitteet Vill,t5. s. 39'7. L.
41007: louskoulut. Maito. Siv:aan 112.
41008: A.si&l1181ttelo 1948.
41009:
41010: ÄOi'risto: - Ks. Merikoivisto. - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 82 korvaus-
41011: lain perusteella maksettujeu. korvausten s.rvon
41012: KQ:eilUkouJ.ut: - Ks. Kansakoulut. alenemisen korvaamiBesta. Liitteet IV ,u. s.
41013: 232. L. Vv:aan 106.
41014: ~)Ikola: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Heiton y. m. toiv. al. n :o 83 eräiden kor-
41015: vausobligatioiden käyttämisestä. valtionvero-
41016: l!Gileaaemat: - Ks. Maataklus. jen maksamiseen. Liitteet IV,s5. s. 238. L.
41017: Vv:aan 106.
41018: Koneellistaminen: - Ks. Maatalous. - Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 84 .eräistä
41019: lainoista luovutetun alueen osuuskassoille ai-
41020: :KOl'ko: - Ks. .Asuntotuotanto. Lainauskorko. heutuneiden vahinkojen siirtämisestä valtion
41021: Maanhankintalaki. vastattavi'ksi. Liitteet IV,s6. s. 234. L.
41022: Vv:aan 106.
41023: Xorvaua: - Ks. Inflatio. Turvasäilö. - Ks. Sotavahingot.
41024:
41025: Korva.ushakemus: - Ks. Korvauslaki. Korvausosakkeiden hallintoyhteisö: Ed. Luukan
41026: y. m. lak. al. n:o 30 laiksi korvausosakkeiden
41027: Korvauslaki: Ed. Tuurnan y. m. lak. al. n:o 22 hallintoyhteisöBtä. annetun lain 3 §:n muut-
41028: laiksi korvauslain muuttamisesta. Liitteet tamisesta. Liitteet IV,21. s. 127. L. Vv:aan
41029: IV,t3. s. 108. L. Vv:aan 90. 90.
41030: - Ed. Kiisken y. m. lak. al. n:o 23 laiksi toisen - Ed. Luukan y. m. lak. al. n:o 31 laiksi kOl'-
41031: korvauslain 6 § :n muuttamisesta. Liitteet vausosakkeiden hallintoyhteisöstä ann.&tuu.
41032: IV,l4, s. 110. L. Vv:aan 90. lain 10 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,22. s.
41033: ~ Ed. Tuurnan y. m. lak. al. n:o 24 laiksi toi-
41034: 129. L. Vv:aan 91.
41035: sen korvauslain 7 §:n muuttamisesta. Liitteet - Ed. Vennamon lak. al. n:o 32 laiksi korvaus-
41036: IV,t5. s. 112. L. Vv:aan 90. osa:kkeiden hallintoyhteU!östä annetun lain 10
41037: - Ed. Tuurnan y. m. lak. al. n:o 25 laiksi toi- §:n muuttamisesta. Liitteet IV,23. s. 132. L.
41038: sen korvauslain 7 §:n 2 momentissa tarkoite- Vv:aan 91.
41039: tuista eläkkeistä. Liitteet IV,IG. s. 114. L.
41040: Korvauspidätykset: - Ks. Maanhankintalaki.
41041: Vv:aan 90.
41042: - Ed. Vennamon y. m, lak. al. n:o 26 laiksi toi- Koti: - Ks. Metsätyöläiset.
41043: sen korvauslain 9 § :n muuttamisesta. Liit-
41044: teet IV,t7. s. 118. L. Vv:aan 90. Kotimain(ln velka: - Ks. Valtiovelka.
41045: - Ed, Vennamon y. m. lak. al. n:o 27 laiksi toi-
41046: sen korvauslain 27 § :n muuttamisesta. Liit- Kotitalous: Ed. Luostarisen y. m. lak. al. n:o 64t
41047: teet IV,ts. s. 120. L. Vv:aan 90. laiksi maalaiskatien naisten työn helpottami-
41048: - Ed Tervon toiv. al. n:o 78 esityksen antami- seksi myönnettävän valtionavustuksen perus·
41049: sesta laiksi korvauslain muuttamisesta. Liit- teista. Liitteet IX,ts. s. 447. L. Mtv:aan 95
41050: teet IV,so. s. 225. L. Vv:aan 105. - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 252 emäntä·
41051: - Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 79 esityksen an- koulun rakentamisesta Mankolan sotilasvirka-
41052: tamisesta uuden määräajan myöntämisestä talolla olevan kotitalousneuvojaopiston yhtey-
41053: korvaushakemuksille toisen korvauslain perus- teen. Liitteet IX,to5. s. 572. L. Mtv:aan 118.
41054: teella. Liitteet IV,st. s. 227. L. Vv:aan 106. - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 253 Bra-
41055: - Ed. Paavolaisen y. m. toiv. al. n:o 80 esityk- helinnan emäntäkoulun perustamisesta Ristii-
41056: sen antamisesta ensimmäisen ja toisen kor- nan pitäjään. Liitteet IX,to6. s. 573. L.
41057: vauslain mukaan suoritettujen korvausten vä- Mtv:aan 118.
41058: lillä ilmenneiden kohtuuttomuuksien tasoitta- - Ed. Salon toiv. al. n:o 255 emäntäkoulun pe-
41059: miseksi. Liitteet IV,s2. s. 229. L. Vv:aan rustamisesta Suomussalmen kirkonkylään.
41060: 106. Liitteet IX,tos. s. 576. L. Mtv:aan 118.
41061: - Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:o 81 esityksen - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 256 toimen-
41062: antamisesta laiksi uuden määräajan myöntä- piteistä emäntäkoulun perustamiseksi Lapin
41063: misestä korvausanomuksen tekemU!een toisen lääniin. Liitteet IX,to9. s. 577. L. Mtv:aan
41064: korvauslain 10 §:n nojalla korvauksensaanti- 118.
41065: oikeutensa menettäneille. Liitteet IV,ss. s. - Ed. Murt(}maan y. m. toiv. al. n:o 274 yhteis-
41066: 231. L. Vv:aan 106. pesulain perustamisesta pienviljelijäemäntien
41067: 10 A~uettelo 1948.
41068:
41069: työn helpottamiseksi. Liitteet IX,127. s. 602. - Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 115 ääni-
41070: L. Mtv:aan 119. oikeusikärajan alentamisesta kunnallisissa vaa-
41071: - Ed. Torven y. m. toiv. al. n:o 275 koti- ja leissa. Liitteet VII,s. s. 317. L. Ltv:aan 108.
41072: karjataloustöiden rationalisoimisesta. Liit-
41073: teet IX,t28. s. 603. L. Mtv:aan 119. Kunnalllsverotus: Ed. Kulovaaran y. m. lak. al.
41074: - Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 276 koti- n:o 45 laiksi tulojen ilmoittamisvelvollisuu-
41075: taloustyön rationalisoimisesta ottamalla huo- desta kunnallisverotusta varten annetun lain
41076: mioon vähävaraisimmatkin kodit. Liitteet 18 ~:n muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 293.
41077: IX,12D. s. 605. L. Mtv:aan 119. L. Ltv:aan 92.
41078: - Ks. Kodinhoito. Leipomot. - Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o 119 kunnallis-
41079: verolainsäädännön uudistamisesta. Liitteet
41080: Kotiteollisuus: - Ks. Maatalous. Teollisuus. VII,to. s. 321. L. Ltv:aan 108.
41081: - Ed. Koskisen y. m. toiv. al. n:o 120 toimen-
41082: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut. piteistä kunnallisverotuksessa esiintyvien koh-
41083: Maatalouskoulut. Oppikoulut. tuuttomuuksien poistamisela!i. Liitteet VII,n.
41084: s. 325. L. Ltv:aan 109.
41085: Kouvolan veturivarikko: Ed. Saariahon y. m. - Ed. M. Leskisen y. m. toiv. al. n:o 121 esi-
41086: toiv. al. n:o 300 toimenpiteistä Kouvolan ve- tyksen antamisesta maataloskiinteistöjen kun-
41087: turivarikon sosiaalisten olojen parantamiseksi. nallisverotuksen uudistamisesta. Liitteet
41088: Liitteet X,2o. s. 687. L. Työv:aan 123. VII,12. s. 326. L. Ltv:aan 109.
41089: - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 122 maataloUB-
41090: Kuiva.tustyöt: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o tulojen .kunnallisverotuksen' uudistamisesta.
41091: 291 toimenpiteistä Kymenlaakson maanomista- Liitteet VII,13. s. 327 ja 329. L. Ltv:aan
41092: jien vapauttamiseksi velvollisuudesta osallis- 109.
41093: tua Kymijoen vedenkorkeuden alentamisesta - Ed. Bernerin y. m. toiv. al. n:o 123 esityksen
41094: aiheutuviin kustannuksiin. Liitteet IX,144. s. antamisesta verovelvollisten suojaamiseksi
41095: 628 ja 629. L. Mtv:aan 120. kohtuuttomalta harkintaverotukselta kunnal-
41096: - Ed. Okon y. m. toiv. al. n:o 292 Maaveden lisverotuksessa. Liitteet VII,t4. s. 331. L.
41097: vesi- ja ranta-alueiden kuivattamisesta vilje- Ltv:aan 109.
41098: lyskelpoisiksi. Liitteet IX,145, s. 630. L. - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 124 yhtiöi-
41099: Mtv:aan 121. den ja muiden liikkeenharjoittajain saattami-
41100: - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 293 Keski- sesta verovelvollisiksi suhteellisen liikevaih-
41101: ja Pohjois-Pohjanmaan runkoviemäriverkosto- tonsa mukaan niille kunnille, joissa ne liiket-
41102: suunnitelman toteuttamisesta. Liitteet IX,t46. tään harjoittavat. Liitteet VII,t5. s. 333. L.
41103: s. 631. L. Mtv:aan 121. Ltv:aan 109.
41104: - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 294 toi- - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
41105: menpiteistä Halsuan kunnan Marjukankaan
41106: lcylässä olevan suoalueen kuivattamiseksi. Knnnantiet: - Ks. Maantiet. Tielaki.
41107: Liitteet IX,147. s. 632. L. Mtv:aan 121.
41108: Kunnat: Ed. Kullbergin toiv. al. n:o 3 kuntien
41109: Kultaehto: - Ks. Asuntohypoteekkipankki. raJam uudelleen järjestämisestä kielirajain
41110: mukaan. Liitteet 1,9, s. 26 ja 27. L. Prv:aan
41111: Kulttuuri: - Ks. Taide. 100.
41112: Ks. Hautausmaat. Jääski. KorvauStla!ki. Kun-
41113: Kunnallinen jaoitus: Ed. Niemisen y. m. toiv. al. nallinen jaoitus. Leimavero. Sairaalat. Väkijuo-
41114: n:o 135 kunnallisen jaoituksen muuttamisesta mayhtiö.
41115: annetun lain täydentämisestä vieraan kunnan
41116: alueelle joutuvan hallinto-omaisuuden osalta. Kurssitappiot: - Ks. Asuntohypoteekkipankki.
41117: Liitteet VIl,26. s. 349. L. Ltv:aan 110.
41118: - Ks. Kunnat. Kuusamo: - Ks. Maanhankintalaki.
41119:
41120: Kunnallishallinto: Ks. Kunnallinen jaoitus. Kylmät tilat: - Ks. Maanhankintalaki.
41121:
41122: Kunnallisva.ailit: Ed. Tainion y. m. lak. al. n:o Kylll.tiet: Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 96
41123: 44 laiksi kunnallisen vaalilain muuttamisesta. kyläteiden osakkaiden oikeuttamisesta vähen-
41124: LHt;teet VII,1. s .. 289. L. Ltv:aan 91. tämään kyläteiden kunnossapidosta aiheutu-
41125: Asi8ilu&tt&lo 1948. 11
41126:
41127: neet kustannukset verotettavasta tulosta. La.inhuudatus: Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o
41128: Liitteet IV,9s. s. 249. L. Vv:aan, jonka tulee 27 toimenpiteistä lainhuudatusmenettelyn · yk-
41129: pyytää Ltv:n lausunto 107. sinkertaistamiseksi. Liitteet II,6. s. 68. L.
41130: ~ Ks. Maantiet. Tielaki. Lv:aan 102.
41131:
41132: Xymijoki: - Ks. Kuivatustyöt. Laivaliikenne: - Ks. Liikenneolot.
41133:
41134: Laivavä.ylät: Ed. Jokisen y. m. toiv. al. n:o 475
41135: :Köyhäinhoito: Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 116
41136: Salon laivaväylän ruoppaustöiden loppuun
41137: esityksen antamisesta köyhäinhoitolain köy-
41138: saattamisesta. Liitteet XII.138. s. 915. L.
41139: häinhoidon korvaamista koskevain säännösten
41140: Kulkv:aan 135.
41141: muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. 318. L.
41142: Ltv:aan 108.
41143: Lakkautetut järjestöt: Ed. Stenbergin y. m. toiv.
41144: -Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 117 esityksen
41145: al. n:o 8 suojeluskuntajärjestölle ,ja muille
41146: antamisesta köyhäinhoitolain 5 §:n muuttami-
41147: lakkautetuille järjestöille kuuluneen omaisuu-
41148: sesta elatusvelvollisuuden selventämiseksi.
41149: den siirtämisestä valtion hallintaan. Liitteet
41150: Liitteet VII,s. s. 319. L. Ltv:aan 108.
41151: 1,14. s. 34. L. Prv:aan 100.
41152: - Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 118 esityksen
41153: - Ks. 'l'yöväenjärjestöt.
41154: antamisesta köyhäinhoitolain 5 § :n mukaisen
41155: elatuksen saattamisesta elinkustannuksia vas-
41156: Lappi: - Ks. Virkamiehet.
41157: taavaksi. Liitteet VII,9. s. 320. L. Ltv:aan
41158: 108.
41159: Lapset: Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut.
41160: Lastensuojelu. Siveellisyysrikokset. Vajaamie-
41161: liset.
41162: L.
41163: Lastenhuolto: Ed. Brander-Wallinin y. m. toiv.
41164: Lahja: - Ks. Kunnallisverotus. al. n:o 330 toimenpiteistä lasten päivähuollon
41165: järjestämiseksi. Liitteet X,5o. s. 731. L.
41166: Lahjapalkkio: - Ks. Metsätyöläi.<let. Työv:aan 126.
41167:
41168: La.idun: Ed. Rönkän toiv. al. n:o 216 toimenpi- La.stensa.iraa.lat: - Ks. Sairaalat.
41169: teistä pienviljelijäin ja pienkarjanomistajain
41170: karjanlaidunta koskevan lainsäädännön ai- Lastenseimet: Ed. Torven y. m. lak. al. n:o 82
41171: laiksi lastenseimien ja lasten päiväkotien val-
41172: kaansaamiseksi. Liitteet IX,69. s. 520. L.
41173: tionavusta. Liitteet X,12. s. 672. L. Työv:aan
41174: Mtv:aan 116.
41175: 96.
41176: - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 217 toimen-
41177: piteistä riittävän karjanlaitumen hankkimi-
41178: Lastensuojelu: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o
41179: seksi pienviljelijäin ja pienkarjanomistajain
41180: 114 mallipiirustusten aikaau.saamisesta lasten-
41181: käytettäväksi. Liitteet IX,7o. s. 521. · L.
41182: suojelulaitoksia varten. Liitteet VI,17. s.
41183: Mtv:aan 116.
41184: 284. L. 'l'v:aan 108.
41185: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 218 toimen-
41186: piteistä laidunolojen järjestämiseksi. Liitteet
41187: Leimavero: Ed. Tuurnan y. m. lak. al. n:o 15
41188: IX,71. s. 523. L. Mtv:aan 116.
41189: - Ed. Koskisen y. m. toiv. al. n:o 219 esityksen laiksi leimaverolain muuttamisesta. Liitteet
41190: antamisesta laidunlain 1 §:n muuttamisesta. IV,6. s. 91. L. Vv:aan 89.
41191: Liitteet IX,72. s. 524. L. Mtv:aan 116.
41192: Leipomot: Ed. Laineen y. m. toiv. al. n:o 29~
41193: - Ks. Tilusrauhoitus.
41194: yhteisleipomoiden perustamisesta maaseudulle.
41195: Liitteet X,19. s. 686. L. Työv:aan 123.
41196: LaidunkaBvit: - Ks. Liikevaihtovero.
41197: Leiri: - Ks. Loma.
41198: Lainat: - Ks. Rakennustoiminta. Sotavahingot.
41199: Lepaa: - Ks. Maatalouskoulut.
41200: La.inauskorko: Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o
41201: 100 toimenpiteistä lainauskoron alentamisekai. Lesket: Ed. M. Järvi.<!en y. m. toiv. al. n:o 328
41202: Liirtrteet V,t. s. 255. L .. Pv:aan 107. .sotaleskille annetun työhuollon ulottamisesta
41203: 12 AsisJMtteJo 1948.
41204:
41205: myös muihin na.ispuolisiin vähävara.isiin les- - Ed. Korsbä.ckin y. m. toiv. al. n:o 75 valmiiksi
41206: kiin. Wtteet X,4S. s. 728. L. Työv:aan 126. kud.ottujen ka.lanpyydysten vapautta~
41207: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. liikevaihtoverosta. Liitteet IV,77. s. 218. ja
41208: 220. L. Vv:aan 105.
41209: Liian pienet tilat: - Ks. :M:aanhankintalaki. - Ed. Korsbäckin y. m. toiv. al. n:o 76 laidun·
41210: Maatalous. y. m. kasvien siementen vapauttamisesta lii·
41211: kevaihtoverosta. I..iitteet IV,78. s. 222 ja 223.
41212: Ltikelaltokset: - Ks. Kansallistaminen. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau·
41213: sunto 105.
41214: Uikellllemaksut: Ed. Kuja.lan y. m. toiv. al. n:o - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. .n:o 77 puutava-
41215: 129 vienti- ja tuontitavaroista suoritettavien ran kotitarvesahauksien ja nurmikasvien sie-
41216: liikennemaksujen yhtenäistämisestä. I..iitteet menten vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
41217: VII,2o. s. 340. I... Ltv:aan 109. Liitteet IV,79. s. 224. I... Vv:aan 105.
41218:
41219: LUII;enneolot: Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o Liikeyrityslaskenta: Ed. Kosken y. m. toiv. al.
41220: 342 Pohjois-Suomen liikenneolojen kehittämi- n:o 40 liikeyrityslaskennan toimeenpanemi-
41221: sestä. Liitteet XII,5. s. 755. I... Kulkv:aan sesta. Liitteet IV,42. s. 169. L. Vv:aan 103.
41222: 127.
41223: Ed. I..arsonin y. m. toiv. al. n:o 353 toimenpi- Liikkeet: - Ks. Aukioloaika.
41224: teistä talviliikenteen ylläpitämiseksi linjalla
41225: Turku-Maarianhamina.. I..iitteet XII,16. s. 769 Liittoutuneet vaHat: - Ks. Rauhansopimus. Vir·.
41226: ja 770. L. Kulkv:aan 127. kamiehet.
41227:
41228: Liiketoimi.stot: - Ks. Aukioloaika. Lisä.korvaus: - Ks. Korvauslaki.
41229:
41230: Li.sli.maa: - Ks. Maanhankintalaki. Maatalous.
41231: Liikevaihto: - Ks. Kunnallisverotus.
41232: Lohi: - Ks. Kalastus.
41233: Liikevaihtovero: Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o
41234: 35 laiksi rakennustarvikkeista maksetun liike- Lobikymmenykset: Ed. Niskalan y. m. toiv. al.
41235: vaihtoveron palauttamisesta. Liitteet IV,26. s. n:o 125 toimenpiteistä lohikymmenysteu suo-
41236: 138. I... Vv:aan 91. rittamiseksi seurakuntien raiastoihin. Liit-
41237: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. lak. al. n:o 36 laiksi teet VII,16. s. 334. I... Ltv:aan 109.
41238: asuinrakennru;ten maksaman liikevaihtoveron
41239: palauttamisesta. I..iitteet IV,21. s. 140. I... Loimaa: - Ks. Viljavarastot.
41240: Vv:aan 91.
41241: - Ed. P. Leskisen y. m. toiv. al. n:o 70 liike- Loma: Ed. Roineen y. m. lak.al. n:o 76 laiksi
41242: vaihtoveron kanta:misesta tuotanto- ja tukku- työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
41243: ka.uppaportaassa. I..iitteet IV,72. s. 212. L. I..iitteet X,6. s. 649. I... Työv:aan 95.
41244: Vv:aan 105. -- Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n:o 319 toimen-
41245: - Ed. P. Leskisen y. m. toiv. al. n:o 71 liike- piteistä perheenäitien vuosiloman järjestämi·
41246: vaihtoveron alentamisesta. Liitteet IV, 13. s. seksi. I..iitteet X,a9. s. 717. I... Työv:aan 125.
41247: 214. L. Vv:aan 105. - E11. Brander-Wallinin y. m. toiv. al. n:o 332
41248: - Ed. Murron y.m. toiv. al. n:o 72 asuinraken- sopivien kesäleirialueiden hankkimisesta Lo-
41249: nustarvikkeiden vapauttamisesta liikevaihto- maliitolle. I..iitteet X,52. s. 733. I... Työv:aan
41250: verMta. Liitteet IV,H. s. 215. I... Vv:aan 126.
41251: 105. - Ks. Puolustuslaitos. Äidit.
41252: Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:o 73 vähävarai-
41253: sen siirtoväen omakotirakennuksiin tarvitta- Lossit: Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 474
41254: vien rakennustarvikkeiden vapauttamisesta lossiproomun hankkimisesta Simojokeen Ruo·
41255: liikevaihtoverosta. Liitteet IV,7u. s. 216. L. naojan asutustielle. I..iitteet Xll,137. s. 914.
41256: Vv:aan 105. L. Kulkv:aan 135.
41257: - Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:o 14 vähävarai-
41258: selta siirtoväeltä omakotirakennustarvikkeista Lunastus: - Ks. Vuokra-alueet.
41259: pe;rityn liikevaihtoveron palauttamisesta. I..iit-
41260: teet IV,7tl. s. 217. I... Vv:aan 105. Lunastusarvo: - Ks. Velkasitoumukset.
41261: 13
41262:
41263: -'-- Ed. E. Pusan lak. al. n:o 56 laiksi maanhan-
41264: kintalain 58 ja 105 §:n muuttamisesta. Liit-
41265: ~ouva.hin!Ot: - Ks. Maatalous. tee<t IX,s. s. 423. L. Mtv:aan 94.
41266: - Ed. Kanniston y. m. lak. al. n :o 57 laiksi
41267: :LttO!ltoisedut: - Ks. KanMk()ulnt. maanha11kintalain 65 ja '66 ~ :n muuttamiseata.
41268: Liitteet IX,'T. s. 424. L. Mtv:aan 94.
41269: JO.Qftta.blttsmiehet: Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. - Ed. IkO'S1ln y. m. lak. al. n:o 58 laiksi maan-
41270: n:o 31& El.si'tyksen autamisesta lnottamlfsmies- hankintalain 85 § :n 4 m0'1Il81ltin muuttami-
41271: ten -eilfeullet ja velvollism:rdet määdttekvåksi sesta. Liitteet IX,s. s. 426. L. :Mtv:aan 94.
41272: lainsliMå1lnöksi. Liitteet X,si>. s. 712. L. - Ed. Virolaisen y. m. lak. al. n~o 59 laiksi
41273: Työv:aan 125. maanhankintalain mn:nttamisesta. Liitteet
41274: IX,-&. s. 427. L. Mtv:aan fl'4.
41275: LaO\ttttefltU a.J.ue: Ks. Jiiäski. Ko-rvmmlaki. - Ed. HeikkHän y.m. lak. al. n:o 80 briksi
41276: Paltttttettu a-lue. maanhankintalain 110 §:n muuttami!esta.
41277: Liitteet IX,to. s. 43'0. L. Mtv:aan 94.
41278: Luovutusvelvollisuu.s: - Ks. Säännöstely. - Ed. Ikosen y. m. lak. al. n:o 61 laiksi maan·
41279: hankintaelain 156 ;,:n mwttamisseta. Liitteet
41280: LYP~~Yka;rja: - Ks. Hevoset. Karjanhoito. IX,u . .s. 432. L. Mtv:aan 94.
41281: - Ed. Luukan y. m. lak. al. n:o 62 laeiksi maan-
41282: Lltä.kärtt: Ed. E. Koiviston toiv. al. n:o 110 hankintalain sekä siirtoväe-n ja rintamasoti-
41283: aluelääkärinviran perustamisesta Enontekiölle. laiden asuttamisen rahoittamisesta annetun
41284: Liitteet V!,13 . .s. 2'8'0. L. T-9-:aan !08. lain muuttamisesta: Liitteet IX,12. s. 434. L.
41285: - Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 111 toi- Mtv:aan 94.
41286: menpiteistä. auton hankkimiseksi lääninlääkä- - Ed. Meri!liisen y. m. toiv. al. n:o 195 maan-
41287: rille ja häne11 kansliahenkilökuntansa lisää- hankintalain muuttamisesta siten, että maan-
41288: miseksi. Liitteet VII,14. s. 281. L. Tv:aan viljelijän sisarusperheiden jäsenet tulisivat
41289: 1"08. ensisijaisten maansaajien asemaan. Liitteet
41290: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 112 pii- IX,4s. s. 493. L. Mtv:aan 114.
41291: rieläinlääkärien sairaskäyntimatkoista aiheu- - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 202 Sallan ja
41292: tuvien ll!atk~tkustannusten korvaamisesta Poh- Kuusamon ,kuntien maanhankintalain muutta-
41293: jois-Suomen harvaanasutuilla .seuduilla. Liit- misesta. Liitteet IX,55. s. 502. L. Mtv:aan
41294: teet VI,n. s. 282. L. Tv:aan 108. 114.
41295: - Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 203 maan-
41296: Lää.ninlä.äkä.rit: - Ks. Lääkärit. tarvitsijain luottamusta nauttivien käytän-
41297: nön asiantuntijain määräämisestä maanlunas-
41298: ~t: - Ks. Sairaalat. tuslautakuntien l)uheenjohtajiksi ja jäseniksi.
41299: Liitteet IX,56. s. 503. L. Mtv:aan 115.
41300: -- Ed. Bietasen y. m. toiv. al. n:o 205 esityk-
41301: M. sen ant~~;mi8esta laiksi hylättyjen maansaanti-
41302: Maa.ha.ntuonti: - Ks. Maatalous. Säännöstely. anomllSten ta-rkistamiseksi ja oikaisemiseksi.
41303: Liitteet IX,58. s. 506. L. Mtv:aan 115.
41304: Maalaisldrjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. - Ed. Riihisen y. m. toiv. ai. n :o 006 uuden
41305: maaraaJan myöntämisestä maansaantihake-
41306: Ma~oott: - Ks. Kotitarous. muksen tekemiseen maanharrkintal'ain mukai- ·
41307: sen maansaantioikeutensa mooettäneille. I..iit-
41308: Maanha.nkbl.talldå: Ed. V. Eskolan y. m. lak. al. teet IX,59. s. 507. L. Mtv:aan 115.
41309: n·:o 53 laiksi m~ankinta.lain 1 t::tt nnmt- - Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:o 267 maanhan-
41310: taz.ise-sta. Liitteet IX,a . .s. 420. L. Mtv:aan kintalain mukai8te:n asutuslainoj'en myöntämi·
41311: 94. sestä maansaantioikeutensa käyttämättä. jät-
41312: - Ed. E. Pusan lak. al. n:o 54 laik&i :manhan- tiineille. Liitteet IX,oo. s. 508. L. Mtv:aan
41313: kintlllai.n 3 a § :a muutta;:mis-esta. Lätteet 115.
41314: IX,4. s. 421. L. Mtv:aan 94. - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 208 ma-auhan·
41315: - Ed. E. Pusan lak. al. n:o S5 l&iksi mauman- kintalain ja siihen liittyvän rahoituslain
41316: kintalain 19 § :n muuttamisesta. Liit"Wet 1!X,5. äJ.uuttamisesta asutuskeslmsten ol-eja parem-
41317: s. 422. L. Mtv:aan 94. min vastaaviksi. Liitteet IX,st. s. 500. L.
41318: 14 Asialu~telo 1948,
41319:
41320:
41321: :Mtv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto ten tilojen hinnan ja lainojen maksussa. Liit-
41322: 115. teet IX,s1. s. 540. L. Mtv:aan 116.
41323: - Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 209 maanhan- - Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 230 maan-
41324: kintalain nojalla asuntotilojen ja -tonttien hankintalain mukaan siirtoväelle myytävien
41325: saantiin oikeutettujen oikeuttamise.sta vaihta- tilojen hinnan määräämisestä. Liitteet IX,ss.
41326: maan mainittu oikeutensa asunto-osakkeisiin s. 542. L. Mtv:aan 116.
41327: kerros- tai rivitaloissa. Liitteet IX,62. s. 511. - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n:o 231 toimenpi-
41328: L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:u lau- teistä yksityisille maan luovuttajille makse-
41329: sunto 115. tun hinnan järjestämiseksi. Liitteet IX,s4. s.
41330: - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 210 maanhan- 543. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n
41331: kintalakiin perustuvan uudistilojen perusta- lausunto 117.
41332: ruispalkkion suorittamisesta erityisen asteikon - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 237 maan-
41333: mukaan. Liitteet IX,63. s. 513. L. Mtv:aan hankintalain muuttamisesta vapaaehtoisella
41334: 115. kaupalla hankittujen tilojen elinkelpoisuuden
41335: - Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 215 toimenpi- turvaamiseksi. Liitteet IX,oo. s. 552. L.
41336: teistä maanhankintalain mukaan perustettu- Mtv:aan 117.
41337: jen tilojen rappiokunnossa olevien viljelysten - Ed. Paavolaisen y. m. toiv. al. n:a 239 toimen-
41338: kunnostamiseksi. Liitteet IX,6s. s. 519. L. piteistä maanhankintalaissa tarkoitetun uudis-
41339: Mtv:aan 115. tilojen perustamiapalkkion suorittamiseksi sel-
41340: - Ed. Kiisken y. m. toiv. al. n:o 220 maanhan- laisillekin asutettaville, joiden saamaan ti-
41341: kintalain mukaan perustettujen n. s. kylmien laan kuuluu valmista peltoa enemmän kuin
41342: tilojen rehnkysymyksen järjestämisestä. Liit- kymmenesosa tilan suunnitellusta peltoalasta.
41343: teet IX,73. s. 525. L. Mtv:aan 116. Liitteet IX,92. s. 554. L. Mtv:aan 117.
41344: -Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 221 toimen- - Ks. Asutustoiminta. Velkasitoumukset.
41345: piteistä maanhankinta- ja muiden asutustilal-
41346: listen sekä pienviljelijäin tilojen sähköistä- Maanjako: - Ks. Jakolainsäädäntö.
41347: misen edistämiseksi. Liitteet IX,74. s. 526. L.
41348: Maanlunastuslauta.kunnat: - Ks. Maanhankinta-
41349: Mtv:aan 116.
41350: llliki.
41351: - Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 222 suomalaisen
41352: siirtoväen lisäämisestä yksikielisun ruotsalai- Maanpara.nnusaineet: - Ks. Maatalous.
41353: siin ja kaksikielisiin kuntiin. Liitteet IX,75.
41354: s. 528. L. Mtv:aan 116. Maanpara.nnustyöt: - Ks. Kuivatustyöt.
41355: - Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 223 maanhan-
41356: Maansaantiavustukset: - Ks. Maanhankintalaki.
41357: kintalain toimeenpanoasetuksen 164 §:n 3 mo-
41358: mentin muuttamisesta maanhankintalain 92 Maantiet: Ed. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 33S
41359: § :n 1 momentin mukaiseksi. Liitteet IX, 76. s. eräiden moottoriajoneuvoista saatavien tulojen
41360: 531. L. Mtv:aan 116. käyttämisestä tieolojen parantamiseen. Liit-
41361: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 224 toimen- teet XII,l. s. 751. L. Kulkv:aan, jonka tulee
41362: piteistä eräiden raivausvelvollisten maanomis- pyytää Vv:n lausunto 126.
41363: tajain oikeuttamiseksi maan vapaaehtoiseen - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 339 toimen-
41364: myyntiin raivausvelvollisuutta vastaavasti vä- piteistä tierakennusyhtiön perustamiseksi. Liit-
41365: hentämällä. Liitteet IX,77. s. 532 ja 534. L. teet XII,2. s. 752. L. Kulkv:aan 126.
41366: Mtv:aan 116. - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 340 toimen-
41367: - Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 225 rakennus- piteistä maantiepölyn sitomiseksi moottoriajo-
41368: tarvikkeiden saannin turvaamisesta maanhan- neuvoilla liikennöitävillä yleisillä teillä. Liit-
41369: kintalain mukaista rakennustoimintaa varten. teet XII,s. s. 753. L. Kulkv:aan 126.
41370: Liitteet IX,7s. s. 536. L. Mtv:aan 116. - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 341 toimen-
41371: - Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:o 227 korvauk- piteistä Mikkelin läänin erottamisesta eri tie-
41372: sen suorittamisesta maansaantiin oikeutetuille ja vesirakennuspiiriksi. Liitteet XII,4. s. 754.
41373: maanluovutuspäätö.sten purkamisesta heille ai- L. Kulkv:aan 127.
41374: heutuneista menetyksistä. Liitteet IX,so. s. - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 349 Poh-
41375: 539. L. Mtv :aan 116. jois-Suomen maantierakennustöiden jättämi-
41376: - Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 228 korkohyvi- sestä kokonaisurakkoina yksityisten urakoitsi-
41377: tyksen suorittamisesta korvauspidätysten kuo- jain suoritettaviksi. Liitteet XII,12. s. 763.
41378: letus- ja korkoerille maanhankintalain alais- L. Kulkv:aan 127.
41379: Asialuettelo 1948. 15
41380:
41381: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 350 kylätie- paikallistien ottamisesta valtion hoitoon. Liit-
41382: rasituksen .saattamisesta valtion kannettavaksi teet XII,47. s. 813. L. Knlkv:aan 129.
41383: ainakin vähävaraisilla syrjäseuduilla. Liitteet - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 385 Heinolan pi-
41384: XII,13. s. 765. L. Kulkv:aan 127. täjän kirkolta Jaalan-Mäntyharjun maan·
41385: - Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 351 runkover- tielle johtavan yhdystien ottamisesta kolmen
41386: koston aikaansaamisesta puutavaran kuljetus- kylätien osalta valtion hoitoon. Liitteet
41387: mahdollisuuksia vailla oleville metsäalueille. XII,48. s. 814. L. Kulkv:aan 130.
41388: Liitteet XII,14. s. 766. L. Kulkv:aan, jonka - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 386 Vanhamäen,
41389: tulee pyytää Mtv:n lausunto 127. Ukonniemen ja Hokanniemen kyläteiden yh-
41390: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al, n:o 352 toimen- distämisestä ja ottamisesta valtion hoitoon.
41391: piteistä rappiokuntoon joutuneiden asutustei- Liitteet XII,49. s. 816. L. Kulkv:aan 130.
41392: den kunnostamiseksi ja asutusteiden ottami-
41393: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 387 Savon-
41394: seksi tie- ja vesirakennushallituksen hoitoon. linnan kaupungista Säämingin kunnan Pesin-
41395: Liitteet XII,15. s. 768. L. Kulkv:aan, jonka gin kylään johtavan tien ottamisesta valtion
41396: tulee pyytää Mtv:n lausunto 127. hoitoon. Liitteet XII,5o. s. 818. L. Kulkv:aan
41397: - Ed. Sävelän y. m. toiv. al. n:o 376 yksityis-
41398: 130.
41399: teiden avustusmäärärahojen korottamisesta. - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 388 Kulen-
41400: Liitteet XII,39. s. 802. L. Kulkv:aan 129.
41401: noisten asemalta Säämingin kunnan Pitkäiän
41402: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 377 toimenpi- kylään johtavan talvitien ottamisesta valtion
41403: teistä Lapin, Oulun ja Kuopion lääneissä sota-
41404: hoitoon. Liitteet XII,51. s. 820. L. Kulkv:aan
41405: toimien yhteydessä tai muuten yleisluontoi- 130.
41406: silla ajoilla pilattujen tai tuhottujen kunnan
41407: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 389 Otavan
41408: ja kyläteiden kuntoon saattamiseksi. Liitteet -Puskakankaan kylätien ottamisesta valtion
41409: XII,4o. s. 803. L. Kulkv:aan 129.
41410: hoitoon. Liitteet XII,52. s. 821. L. Kulkv:aan
41411: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 378 tutki-
41412: 130.
41413: muksen toimittamisesta maantien rakentami-
41414: seksi Joroisten kunnan Ruokojärven kylästä - Ed. Sarjalan y. m, toiv. al. n:o 390 Kangasnie-
41415: Kolman pysäkille. Liitteet XII,41. s. 804. L. men kunnassa olevan Vihaven kylätien otta-
41416: Kulkv:aan 129. misesta valtion hoitoon. Liitteet XII,53. s.
41417: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 379 tutki- 822. L. Kulkv:aan 130.
41418: muksen toimittamisesta yhdystien rakentami- - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 391 Sulka-
41419: seksi Juvan kunnan Narilan kylästä Jorois- van-Partalansaaren maantien ottamisesta
41420: ten kunnan Kaitaisten kylään. Liitteet XII,42. valtion hoitoon. Liitteet XII,54. s. 823. L.
41421: s. 806. L. Kulkv:aan 129. Kulkv:aan 130.
41422: - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 380 tutki- - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 392 Pieksä-
41423: muksen toimittamisesta maantien rakentami- mäen-J'åppilän maantieltä Siikamäen aseman
41424: seksi Ähtärin asemalta Ruhan koulun kautta kautta Pieksämäen-Savonlinnan maantielle
41425: Valkeajärven pysäkille. Liitteet XII,43. s. johtavan yhdystien ottamisesta valtion hoi-
41426: 808. L. Kulkv:aan 129. toon. Liitteet XII,55. s. 824. L. Kulkv:aan
41427: - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 381 tutki- 130.
41428: muksen toimittamisesta maantien rakentami- - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 393 Pieksä-
41429: seksi Ähtärin Peränteen kylästä Pihlajaveden mäen kunnassa olevien Neuvolan-Kylmä-
41430: -Virtain maantielle. Liitteet XII,44. s. 809. mäen, Heikkolan ja Pyhäjärven kyläteitten
41431: L. Kulkv:aan 129. valtion haltuun ottamisesta. Liitteet XII,56.
41432: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 382 tiesuunnan s. 825. L. Kulkv:aan 130.
41433: tutkimisesta maantien rakentamiseksi Posion - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 394 Jäppilän
41434: -Kuusamon maantieltä Kemijärven-Kuusa- Pörölänmäen kylätien ottamisesta valtion hoi-
41435: mon maantiehen. Liitteet XII,45. s. 810. L. toon. Liitteet XII,Ii7. s. 826. L. Kulkv:aan
41436: Kulkv:aan 129. 130.
41437: - Ed. Joukasen y. m. toiv. al. n:o 383 Siipyyn- - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 395 Kantalan
41438: Merikarvian-Ahlaisten rannikkotien ottami- -Naarajärven kylätien ottamisesta valtion
41439: sesta valtion hoitoon. Liitteet XII,46. s. 812. hoitoon. Liitteet XII,58. s. 827. L. Kulkv:aa.n
41440: L. Kulkv:aan 129. 130.
41441: - Ed. Sävelän y. m. toiv. al. n:o 384 Kiviniemen Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 396 Kangas-
41442: paikallistien ja sen jatkona olevan Pyykosken lammin kunnassa. olevan Revonlahden tien
41443: 16 Asiall.~o 1948.
41444:
41445: ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet Xll,59. - Ed. Sarjalan y. m. toiv. al. n:o 410 Seppälän
41446: s. 828. L. Kulkv :aan UJO. --8ynsiön-Hyyrylän kylätien ottamisesta val-
41447: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 397 Hieta- tion hoitoon. Liittect XII, 73. s. 843. L.
41448: mii.en-Pa1tasen kylätien ottamisesta valtion Kulkv:aan 131.
41449: hoitoon. Liitteet XII,so. s. 829. L. Kulkv:aan - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 411 :M~ian
41450: 130. pitäjässä olevan kahden kylätien ottami.scsta
41451: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 398 Puuma- valtion hoitoon. Liitteet XII 114. s. 844. L.
41452: lan kunnassa olevan Kaipaalan kylätien otta- Kulkv:aan 131.
41453: misesta valtion hoitoon. Liitteet Xll,61. s. - Ed. Riikosen y. m. toiv. al. n:o 412 Pielisjär-
41454: 830. L. Kulkv :aan 130. ven pitäjässä olevan Kelvän-Jaakonvaaran
41455: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 399 Piek- kylätien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet
41456: suunlahden-Kyrsyän-Paatelan tien ottami- :Xll,75. s. 845. L. Kulkv:aan 131.
41457: sesta valtion hoitoon. Liitteet XII,62. s. 831. - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 413 Mun-
41458: L. Kulkv:aan 130. salan kunnassa olevan rannikkotien Birvi-
41459: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 400 Kiiskiiän lahti-Monilr--Gunilack ottamisesta valtion
41460: kylätien ja sen jatkon Kyrsyän kunnantien hoitoon. Liitteet :XII,76. s. 847 ja 848. L.
41461: ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet Xll,63. Kulkv:aan 131.
41462: s. 833. L. Kulkv :aan. - Ed. Rankilan y. m. toiv. al. n:o 414 Evijärven
41463: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 401 Juvan pitäjässä Kniivilän ja Pukkilan talojen vä-
41464: kunnassa olevan Näii.ringin-Hyötyyn kylä- lillä olevan n. s. vanhan maantien ottamisesta
41465: tien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet valtion hoitoon. Liitteet XII,77. s. M9. L.
41466: XII,64. s. 834. L. Kulkv:aan 131. Kulkv:aan 131.
41467: -Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 402 Juvan - Ed. Salon toiv. al. n:o 415 Kotilan-Uvan
41468: kunnassa olevan Kaislajärven-Rantuun yh- kunnantien ottamisesta valtion hoitoon. Liit-
41469: dystien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet teet XII,78. s. 850. L. Kulkv:aan 132.
41470: :XII,65. s. 835. L. Kulkv:aan 131. - Ed. Salon toiv. al. n:o 416 Hietaperän-Huu-
41471: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. aJ. n:o 403 Juvan toniemen kylätien ottamisesta valtion hoitQon.
41472: kunnassa olevan Lavanomaisten kylätien otta- Liitteet XII,79. s. 851. L. Kulkv:aan 132.
41473: misesta valtion hoitoon. Liitteet :Xll,66. s. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 417 Koivun
41474: 836. L. Kulkv:aan 131. -Vähäjoen~Suolijoen tien ottamisesta val-
41475:
41476: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 404 Juvan tion hoitoon. Liitteet XII,so. s. 852. L.
41477: kunnassa olevan Rantuun kylätien ottamisesta Kulkv:aan 132.
41478: valtion hoitoon. Liitteet :Xll,67. s. 837. L. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 418 Kemijär·
41479: Kulkv:aan 131. ven kunnassa olevan Kostamon kylätien ot-
41480: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 405 Juvan tamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,sl. s.
41481: kunnassa olevan Soiniemen kylätien ottami- 853. L. Kulkv:aan 132.
41482: sesta valtion hoitoon. Liitteet :Xll,6s. s. 838. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 419 Pelkosen-
41483: niemen kunnassa olevan Pyhäjärven kylätien
41484: L. Kulkv:aan 131.
41485: ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,s2.
41486: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 406 Juvan
41487: s. 855. L. Kulkv:aan 132.
41488: kunnassa olevan Kaislajärven kylätien otta-
41489: - Ed. Jokisen y. m. toiv. al. n:o 420 Salon kaup-
41490: misesta valtion hoitoon. Liitteet :Xll,69. s. palan ja Piikkiön välisen maantieosan .kun-
41491: 839. L. Kulkv:aan 131. toon saattamisesta. Liitteet XII,ss. s. 856. L.
41492: - Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:o 407 Joutsenon Kulkv:aan 132.
41493: kunnassa olevan n. s. Vesikkolan kunnantien - Ed. Mannilan y. m. toiv. al. n:o 421 maantien
41494: ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet :XII,70. rakentamisesta Sysmän-Hartolan maantieltä
41495: R. 840. L. Kulkv:aan 131. I..iikolan kylän kautta Leppäkoskelle. Liitteet
41496: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 408 Mänty- :XII,s4. s. 857. L. Kulkv:aan 132.
41497: harjun kunnassa olevan Mouhun tien ottami- - Ed. Mannilan y. m. toiv. al. n:o 422 maantien
41498: sesta valtion hoitoon. Liitteet :XII,'Il. s. 841. rakentamisesta Sysmän kirkolta Särkilahden
41499: L. Kulkv:aan 131. ja JudiMalon kyläkuntien kautta Luhangan
41500: - Ed. Tiaisen y. m. toiv. al. n:o 409 Saaren Mai- kirkolle. Liitteet :XII,sa. s. 858. L. Kulkv:.aan
41501: roniemestä Parik!kalan Kangaskylään johta- 132.
41502: van tien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet - Ed. Suntelan y. m. toiv. al. n:o 423 maantien
41503: :XII,72. s. 842. L. Kulkv:aan 131. rakentamisesta Asikkalan pitäjästä Lahden
41504: 17
41505:
41506: -Sysmän maantieltä Särkijärven y. in' kylien - Ed. Penttalan y. m, toiv. al. n:o 435 Isönky·
41507: kautta Lähden-Jyväskylän tielle. Liitteet röfl Kylkkälän sekä Laihian Tor.stilan-Jak·
41508: XII,s6. s. 859. L. Kulkv:aan 132. kulan ja Käyppälän ,kyiäteiden yhdistämi·
41509: -Ed. Rantamaan y.m. toiv.al. n:o 424 maan· sestä. Liitteet XII,9s. s. 871. L. KuJkv:aan
41510: tien rakentamisesta Säämingin kunnan Pihla· 133.
41511: jalahden kylästä Rantasalmen kun:r.an Ril· - Ed. Paloveden y. m. toiv. aJ. n:o 436 tutki·
41512: tulan kylään. Liitteet XIT,s1. s. 860. L. muksen toimittamisesta maantien rakentami·
41513: Kulkv:aan 132. seksi Karstulan pitäjän Pltiijätven kylästä
41514: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 425 maan· Soinln pitäjän Kolun kylään. Liitteet XII,99.
41515: tien rakentamisesta Puumalan kunnan Kietävä· s. 873. L. Kulkv:aan 133.
41516: Iän kylästä Rimahuuhan y. m. kylien kautta - Ed. Sormusefl y. m. toiv. al. n:o 437 maäntien
41517: Puumalan-Imatran maantielle. Liitteet XII,ss. :takentamisesta Puhokselta Leinosenvaa:taan.
41518: s. 861. L, Kulkv:aan 132. Liitteet XII,1oo. s. 875. L. Kulkv:aan 133'.
41519: - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n :o 426 maantien ra· - Ed. Musto.sen toiv. al. n:o 438 ~otkämon ja
41520: kantamisesta Vesannon-Tervon maantieltä n. s. Kajaanin maalaiskunnassa olevan Mustämäen
41521: Kivisilmän tienhaarasta Suostuntajärven länsi· kylätiefl ra:kennustoiden loppuun saattamisesta.
41522: puolitae Tervon-Iisveden maantielle. Liitteet Liitteet XII,1o1. s. 876. L. Ku1kv:aan 133.
41523: XII,s9. s. 862. L. Kulkv:aan 132. - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 43!f maantien
41524: - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n :o 427 mantien rakefltamisestä tiesuunnalla Hoilolä-Luuta·
41525: rakentamisesta Suovonlahdesta Ahvenisen Iahti-Mutalahti. Liitteet XII,1o2. s. 877. L.
41526: y. m. paikkakuntien kautta Iisvedenpäähän. Kulkv:aan 133.
41527: Liitteet XII,90. s. 863. L. Kulkv:aan 132. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 440 maan-
41528: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 428 maantien tien rakentamisesta Kemin maalaiskunnan
41529: rakentamisesta Virmutjoen-Lohikosken maan· Viitakosken kylästä Alatornion kunnan Könö-
41530: tieltä Lieviskän y. m. kylien kautta Puuma· län kylään. Liitteet XII,to3. .s. 878. L.
41531: lan kirkolle. Liitteot XII,91. .s. 864. L. Kulkv:aan 133.
41532: Kulkv:aan 132. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 441 maantien
41533: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. aJ. n:o 429 maantien rakentamisesta Simojoen rautatiesillalta Ala-
41534: rakentamisesta Pieksämäen Hankasalmen niemen lossille. Liitteet XII,to4. s. 879. L.
41535: maantieltä Rautalammin-Hankasalmen maan- Kulkv:aan 133.
41536: tielle n. s. Vanajan kyläHetä hyväksi käyt-
41537: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n :o 442 Simojär-
41538: täen. Liitteet XII,92, s. 865. L. Kulkv:aan
41539: ven-Posion maantien rakentamisesta. Liit-
41540: 133. teet XII,tou. s. 880. L. Kulkv:aan 133.
41541: -Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 430 maan·
41542: tien rakentamisesta Puumalan kunnan Kivi· - Ed. Salon toiv. al. n:o 443 maantien rakenta-
41543: salmelta Kaipaalan kylään. Liitteet XII,93, misesta Hyrynsalmen Moisionvaaran tiestä
41544: s. 866. L. Kulkv:aan 133. · Suomussalmen kunnan Jumaliskylään. Liit-
41545: teet XII,t06 . .s. 881. L. Kulkv:aan 133.
41546: -Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 431 maan-
41547: tien rakentamisesta Puumalan kunnan Valto· - Ed. Salon toiv. al. n:o 444 ylikulkupaikan
41548: Jan kylästä Ronkosalmen ja Lieviskän kylien muuttamisesta Kuhmon-Suomussalmen maan-
41549: välille. Liitteet XII,94. s. 867. L. Kulkv:aan tiellä Kontiolansalmesta Tönölänsalmeen. Liit·
41550: 133, teet Xli,I07. s. 882. L. Kulkv:aan 134.
41551: ~ Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 432 Sulka· - Ed. Salon toiv a.l. n:o 445 Murtoperän-Poh-
41552: van ja Ruokolahden kuntien välisen maantien joislahden maantien rakennustöiden loppuun
41553: kunnostamisesta. Liitteet XII,95, s. 868. L. saattamisesta. Liitteet XII,1 os. s. 883. L.
41554: Kulkv:aan 133. Kulkv:aan 134.
41555: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 433 maan· - Ed. Salon toiv. al. n:o 446 maantien rakenta-
41556: tien rakentamisesta Hirvaslahdesta Savonlin· misesta Ristijärven kirkolta Emäjoen itä·
41557: nan-Moinsalmen tiellä Käärmelahden koh· puolta Jokikylän kautta Hyrynsalmen kir-
41558: dalle Moinsalmen-Pellossalon tiellä. Liitteet kolle. Liitteet XII,t09. s. 884. L. Kulkv:aan
41559: XII,96. s. 869. L. Kulkv:aan 133. 134.
41560: - Ed. SarjaJan y. m. toiv. al. n:o 434 maantien - Ed. Salon toiv. al. n:o 447 maantien rakenta·
41561: rakentamisesta Lievestuoreen asemalta Leivon· mise.sta Suomussalmen-Taivalkosken maan·
41562: mäen-Rutalahden maantielle. Liitteet XII,97. tieltä Suomussalmen Selkoskylään. Liitteet
41563: s. 870. L. Kulkv:aan 133. XII,uo. s. 885. L. Kulkv:aan 134.
41564: 18 Asi.aJ.uettelo 1948.
41565:
41566: - Ed. Salon toiv. al. n:o 448 maantien rakenta- - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o '461 Kittilän
41567: misesta Kuhmon kunnassa olevalta Tuulijär- -Sodankylän maantien rakennustöiden lop-
41568: ven maantieltä Kuhmon-Hyrynsalmen maan- puun saattamisesta. Liitteet XII,124. s. 900.
41569: tielle. Liitteet XII,111. s. 886. L. Kulkv:aan L. Kulkv:aan 135.
41570: 134. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 462 maantien
41571: - Ed. Salon toiv. al. n:o 449 maantien rakenta- rakentamisesta Pelkosenniemen kunnan Kai-
41572: misesta Ristijärven kunnassa olevalta Musta- ralan kylästä Sodankylän kirkonkylään. Liit-
41573: vaaran maantieltä Kuhmon-Hyrynsalmen teet XII,125, s. 901. L. Kulkv:aan 135.
41574: maantielle. Liitteet XII,112. s. 887. L. - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 463 erä-
41575: Kulkv:aan 134. maantien rakentamisesta Savukosken kunnan
41576: - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 450 maantien Martinkylästä Rovalaan. Liitteet XII,l26. s.
41577: rakentamisesta Taivalkosken Metsäkylästä 902. L. Kulkv:aan 135.
41578: Suomussalmen Pyhäkylään. Liitteet XII,113. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 464 maantien
41579: s. 888. L. Kulkv:aan 134. rakentamisesta Kemijärven-Peilikosenniemen
41580: - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 451 Suiningin maantiestä Vuostimojärven kautta Pyhätuntu-
41581: -Riekin maantien rakentamisesta Kuusamon rille. Liitteet XII,121. s. 903. L. Kulkv :aan
41582: kunnassa. Liitteet XII,114. s. 889. L. 135.
41583: Kulkv :aan 134. - Ed. E. Koiviston toiv. al. n:o 465 maantien
41584: - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 452 maantien rakentamisesta Enontekiön kirkolta Leppäjär-
41585: rakentamisesta Pielaveden maantieltä Pihti- ven ja Palojärven kyliin. Liitteet XII,12s. s.
41586: putaan maantielle. Liitteet XII,115. s. 890. 904. L. Kulkv:aan 135.
41587: L. Kulkv :aan 134. - Ed. •rainion y. m. toiv. al. n:o 466 maantien
41588: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 453 maantien rakentamisesta Ivalon .kylästä Viakkalan
41589: rakentamisesta Simojoen rautatiesillalta Ala- kautta Koppelon kylään. Liitteet XII,129. s.
41590: niemen lossille. Liitteet XII,116. s. 89L L. 905. L. Kulkv:aan 135.
41591: Kulkv:aan 134. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 467 maantien
41592: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 454 maantien rakentamisesta Inarin Syysjärveltä Utsjoen
41593: rakentamisesta Vian asemalta Vanttausjärven kirkonkylän kautta Utsjokisuulle. Liitteet
41594: mantielle. Liitteet XII,117. s. 892. L. Kulk- XII,130. s. 906. L. Kulkv:aan 135.
41595: v:aan 134. - Ks. Liikenneolot. Sillat. Tielaki.
41596: - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 455 Kallon-
41597: Maanviljelijäperheet: - Ks. Tulo- ja omaisuus-
41598: Kurtakon maantien rakennustöiden loppuun
41599: vero.·
41600: saattamisesta. Liitteet XII,us. s. 894. L.
41601: Kulkv :aan 134.
41602: Maaperätutkimus: - Ks. Kansallistaminen. Maa-
41603: - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 456 Pellon- talous.
41604: Raanujärven tien kuntoonpanemisesta. Liit-
41605: teet XII,uo. s. 895. L. Kulkv:aan 134. Maaseudun sähköyhtymät: - Ks. Sähkö. Tulo-
41606: - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 457 Könkään ja omaisuusvero.
41607: -Tepaston maantien rakennustöiden loppuun
41608: saattamisesta. Liitteet XII,120. s. 896. L. Maaseutu: Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 168
41609: Kulkv:aan 134. toimenpiteistä maaseudun taloudellisten, so-
41610: - Ed. E. Koiviston toiv. al. n:o 458 maantien siaalisten ja sivistyksellisten olojen kohotta-
41611: rakentamisesta Rovaniemen-Sodankylän maan- miseen tähtäävän kokonaissuunnitelman laati-
41612: tieltä Niesin kylään. Liitteet XII,121. s. 897. miseksi. Liitteet IX,21. s. 453. L. Mtv:aan,
41613: L. Kulkv:aan 134. jonka on pyydettävä lausunto Työv:lta ja
41614: Siv:lta 112.
41615: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 459 maan-
41616: - Ks. Asunto-olot. Kansakoulut. Leipomot. Maa-
41617: tien rakentamisesta Sodankylän kunnan Kor-
41618: talous. Oppikoulut. Postilaitos. Rakennustoi-
41619: vasen-Lokan tieltä Rieston kylään. Liitteet
41620: minta. Teollisuus.
41621: XII,122. s. 898. L. Kulkv:aan 134.
41622: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 460 lisäyk- Maatalous: Ed. E. PUBan lak. al. n:o 70 laiksi
41623: sestä vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon So- pienviljelijäin maataloustuotannon ja talou-
41624: dankylän-Kittilän maantien rakennustöiden dellisen aseman kohottamisesta. Liitteet IX,zo.
41625: jatkamiseen. Liitteet XII,123. s. 899. L. s. 451. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n
41626: Kulkv:aan 135. lausunto 95.
41627: Asialuettelo 1948. 19
41628:
41629: - Ed. Kalliokosken y. m. toiv. al. n:o 169 toi- - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 184 toimenpi-
41630: menpiteistä maanviljelystalouden tutkimuslai· teistä koeasematoiminnan edistämiseksi. Liit-
41631: toksen perustamiseksi. Liitteet IX,22. s. 454. teet IX,37. s. 478. L. Mtv:aan 113.
41632: L. Mtv:aan 112. - Ed. Mannilan y. m. toiv. al. n:o 185 kanojen
41633: - Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 170 toimen- siitosmuna- ja poikaakaupan valvontaa tar-
41634: piteistä maataloustuotannon edistämiseksi. koittavan lainsäädännön aikaansaamisesta.
41635: Liitteet IX,23. s. 456. L. Mtv:aan 112. Liitteet IX,ss. s. 480. L. Mtv:aan 113.
41636: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n :o 171 suunni- - Ed. Antilan y. m. toiv. al. n:o 186 viljelysten
41637: telman laatimisesta maataloustuotannon tur- torjumisesta rikkaruohotartunnalta. Liitteet
41638: vaamiseksi ulkomaiselta kilpailulta. Liitteet IX,39. s. 481. L. Mtv:aan 113.
41639: IX,24. s. 458. L. Mtv:aan 112. - Ed. Niemisen y. m. toiv. al. n:o 187 toimen-
41640: - Ed. Antilan y. m. toiv. al. n:o 172 tutkimuk- piteistä ulkomaisten väkilannoitteiden maa-
41641: sen toimittamisesta tarkoituksenmukaisim- han tuonnin ja kaupan lisäämiseksi. Liitteet
41642: masta viljelmän koosta maamme eri seuduilla. IX,40. s. 482. L. Mtv:aan 113.
41643: Liitteet IX,25. s. 459. L. Mtv:aan 112. - Ed. Korsbäckin y. m. toiv. al. n:o 188 timo-
41644: - Ed. E. Pusan toiv. al. n:o 173 toimenpiteistä teinsiementen tuonnin kieltämisestä. Liitteet
41645: valtakunnan alan uudelleen kartoittamiseksi. IX,41. s. 483 ja 484. L. Mtv:aan 113.
41646: Liitteet IX,26. s. 461. L. Mtv:aan 112. - Ed. M. Leskisen y. m. toiv. al. n:o 189 toimenpi-
41647: - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 174 maa- teistä eräiden pienviljelijäin oikeuttamiseksi
41648: talouden rationalisoimislaitoksen aikaansaa- korvauksetta käyttämäan toisten hallussa ole-
41649: misesta. Liitteet IX,27. s. 462. L. Mtv:aan via maanparannusaineiden ottopaikkoja. Liit-
41650: 113. teet IX,42. s. 485. L. Mtv:aan 114.
41651: - Ed. Korsbäckin y. m. toiv. al. n:o 175 pysy- - Ed. Aittaniemen y. m. toiv. al. n:o 190 toi-
41652: vän elimen asettamisesta maatalouden tuo- menpiteistä pienviljelmien tuotantokykyä ja
41653: tanto- ja hinnoitteluohjelman valmistamiseksi. viljelijäperheiden toimeentuloa haittaavien
41654: Liitteet IX,2s. s. 463 ja 465. L. Mtv:aan 113. vajavaisuuksien poistamiseksi. Liitteet IX,43.
41655: - Ed. Ala-Mäyryn y. m. toiv. al. n:o 176 toimen- s. 486. L. Mtv:aan 114.
41656: piteistä tutkimuksen toimittamiseksi pienvil- - Ed. Sävelän y. m. toiv. al. n:o 191 toimenpi-
41657: jelmille sopivien tuotannon alojen kehittämis- teistä pienviljelijäin hankittavien rotuvasi-
41658: mahdollisuuksista. Liitteet IX,29. s. 467. L. koiden saannin helpottamiseksi. Liitteet IX,44.
41659: Mtv:aan 113. s. 488. L. Mtv:aan 114.
41660: - Ed. Kauhasen y. m. toiv. al. n:o 197 suunni-
41661: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 177 toimen-
41662: telman laatimisesta viljelyskelpoisten soitten
41663: piteistä eri maakuntien luontaisiin edellytyk-
41664: raivaamisesta. Liitteet IX,5o. s. 496. L.
41665: siin soveltuvan ansiokotiteollisuuden kehittä-
41666: Mtv:aan 114.
41667: miseksi. Liitteet IX,so. s. 468. L. Mtv:aan
41668: - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 199 toi-
41669: 113.
41670: menpiteistä uudisviljelystoiminnan tehostami-
41671: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 179 toimen- seksi Pohjois-Suomessa. Liitteet IX,52. s.
41672: piteistä syrjäisten .seutujen alituotantovyö- 499. L. Mtv:aan 114.
41673: hykkeiden pienmaatalouteen sopivan myynti- - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 211 toimen-
41674: tuotannon edellytysten kehittämiseksi. Liit- piteistä siirtoviljelijäin saattamisesta osalli-
41675: teet IX,32. s. 470. L. Mtv:aan 113. siksi salaojituslainoista ja -avustuksista. Liit-
41676: - Ed. Niukkasen y. m. toiv. al. n:o 180 sivuan- teet IX,64. s. 514. L. Mtv:aan 115.
41677: sioiden järjestämisen mahdollisuuksista liian - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 229 toimen-
41678: pienille viljelmille. Liitteet IX,ss. s. 472. L. piteistä eräiden maatalouskiinteistöjen pakko-
41679: Mtv:aan 113. huutokaupoista aiheutuneiden epäoikeudenmu-
41680: - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 181 toimen- kaisuuksien korjaamiseksi. Liitteet IX,s2. s.
41681: piteistä yleisen maatalousnäyttelyn aikaansaa- 541. L. Mtv:aan 116.
41682: miseksi. Liitteet IX,34. s. 474. L. Mtv:aan - Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 236 toimen-
41683: 113. piteistä liian pienten tilojen elinkelpoisuuden
41684: - Ed. Hetemäen y. m. toiv. al. n:o 183 maaperä- parantamiseksi. Liitteet IX,s9. s. 550. L.
41685: tutkimustoiminnan järjestämisestä väkilan- Mtv:aan 117.
41686: noitteiden ja maanparannusaineiden tehokasta - Ed. Hietasen y. m. toiv. al. n:o 238 esityksen
41687: käyttöä silmällä pitäen. Liitteet IX,36. s. antamisesta laiksi pienviljelmien lisämaan tar-
41688: 476. L. Mtv:aan 113. peen tyydyttämisestä elinkelpoista tilaa edel-
41689: 20 Asmlu6tteolo 1948.
41690:
41691: lyttävällä määrällä. Liitteet IX,91. s. 553. L. - Ed. Pakkasen y. m. toiv. al. n:o 265 toimen·
41692: :Mtv:aan 117. piteistä .salaojituksen edistämiseksi. Liitteet
41693: - Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 240 valtion IX,us. e. 588. L. :Mtv:aan 119.
41694: ja yhtiöiden metsämaiden käyttämisestä lisä- - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 266 salaoji·
41695: maiksi pientiloille. Liitteet IX,93, s. 555. L. tukseen myönnettävien laina- ja avustusmää-
41696: :M:tv:aan 117. rien korottamisesta. Liitteet IX,119. s. 590.
41697: - Ed. V. Eskolan y. m. toiv. a.l. n:o 241 keskus- L. Mtv:aan 119.
41698: elimen asettamisesta maatalouden koneellista- - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 267 toimen·
41699: mista varten. Liitteet IX,94. s. 556. L. piteistä maataloustuotannon edistä.misrahaston
41700: Mtv:aan 117. saattamiseksi palvelemaan maatalouden luo·
41701: - Ed. Murtomaan y. m. toiv. al. n:o 242 koneel· tontarvetta. Liitteet IX,12o. s. 591. L.
41702: listen muokkausvälinoitten hankkimisesta pien- Mtv:aan 119.
41703: ja kKäpiötiloille. Liitteet IX,95. s. 557. L. - Ed. Koskisen y. m. toiv. al. n:o 268 korotettu·
41704: Mtv:aan 117. jen uudis -ja laidunraivauspalkkioiden suorit·
41705: - Ed. Tiitun y. m. toiv. al. n:o 243 toimenpi· <tamisesta vuosina 1!145-46 tehtyjen raivaus-
41706: teistä työtä säästävien maatalouskoneiden euunnitelmien alaisista raivauksista. Liitteet
41707: tuontilupien saannin helpottamiseksi. Liitteet IX,121. s. 593. L. Mtv:aan 119.
41708: IX,96. s. 559. L. Mtv:aan 117. - Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 272 toi·
41709: - Ed. Korsbäckin y. m. toiv. al. n:o 244 toimen- menpiteistä maaseututalouksien vesikysymyk·
41710: piteistä maatalouskoneiden puutteen poistami- sen hoitamiseksi. Liitteet IX,125. s. 598. L.
41711: seksi. Liitteet IX,97. s. 560 ja 561. L. :Mtv:aan 119.
41712: Mtv:aan 117. - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 273 toimen·
41713: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 245 toimenpi· piteistä maaseudun vesi· ja viemärijohtojen
41714: teistä maatalouskoneiden tuonnin rajoittami· aikaansaamisen helpottamiseksi. Liitteet
41715: seksi ja kotimaisten koneiden standardisoimi· IX,126. s. 600 ja 601. L. Mtv:aan 119.
41716: sek.si. Liitteet IX,98. s. 562. L. Mtv:aan 118. - Ed. Saalastin y. m. toiv. al. n:o 277 toimen-
41717: - Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 246 esityksen an- p1teistä hallantorjunta-aseman perustamiseksi
41718: tamisesta maataloudellisen yleisneuvonnan Pohjanmaalle. Liitteet IX,1ao. s. 607. L.
41719: keskittämisestä. Liitteet IX,Il9. s. 564. L. Mtv:aan 120.
41720: Mtv:aan 118. - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 278 raesatei·
41721: - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 247 toimen· den ja tulvien maanviljelijöille aiheuttamien
41722: piteistä maatalousneuvonnan tehostamiseksi. vahinkojen korvaamisesta. Liitteet IX, 131. s.
41723: Liitteet IX,100. s. 566. L. Mtv:aan 118. 608. L. Mtv:aan 120.
41724: - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 260 toimen· - Ed. Mustosen y. m. toiv. al. n:o 279 lisäyk·
41725: piteistä pienviljelijäin karjuasematoiminnan ses<tä vuoden 1948 tulo· ja menoarvioon rae·
41726: tehostamiseksi. Liitteet IX,113. s. 582. L. sateiden maataloudelle aiheuttamien vahinko·
41727: Mtv :aan 118. jen korvaamiseksi. Liitteet IX,132. s. 609. L.
41728: - Ed. Niemisen y. m. toiv. al. n:o 261 räjähdys· Mtv:aan 120.
41729: aineiden hankkimisesta alennettuun hintaan - Ed. AntiJan y. m. toiv. al. n:o 280 korvauksen
41730: pienviljelijöille ja uudisraivaajille. Liitteet suorittamisesta viljelijöille luonnonvoimien
41731: IX,114. s. 584. L. Mtv:aan 119. Jiasvillisuudelle aiheuttamista vahingoista.
41732: - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 262 avustuk· Liitteet IX,133. s. 610. L. Mtv:aan 120.
41733: sista ja lainoista kiviperäisten viljelysmait· - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 282 Pohjois·
41734: ten raivaustyön tukemiseksi. Liitteet IX,115. Suomen sipulituotannon .suojaamisesta ja el·
41735: s. 585. L. Mtv:aan 119. vyttämisestä. Liitteet IX,135. s. 612. L.
41736: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 263 esityksen Mtv:aan 120.
41737: antamisesta lainojen ja avustusten myöntä· - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 283 sipuliva·
41738: misestä kiviperäisten peltojen raivaamista raston rakentamisesta Rovaniemelle ja Ou·
41739: varten. Liitteet IX,us. s. 586. L. Mtv:aan luun. Liitteet IX,136. s. 613. L. Mtv:aan
41740: 119. 120.
41741: - Ed. Niemisen y. m. toiv. al. n:o 264 avustus· - Ks. Karjanhoito. Kotitalous. Kuivatustyöt.
41742: ten ja lainojen myöntämisestä kiviperäisten Kunnallisverotus. Maaseutu. Maito. Sään·
41743: viljelmien raivaamiseen. Liitteet IX,117. .s. nöstely. Tulo- ja omaisuusvero. Työaika.
41744: 587. L. Mtv:aan 119. Viljavarastot.
41745: Asialue<ttelo 1948. !1
41746:
41747: Maa.talouskerhot: Ed. E. Pusan y. m. lak. al. Marjukangas: - Ks. Kuivatustyöt.
41748: n:o 67 laiksi maatalouskerhotoiminnan val·
41749: tionavusta. Liitteet IX,t7. s. 445. L. Mtv:aan Markkinat: - Ks. Hevoset.
41750: 95.
41751: - Ed. E. Pusan toiv. al. n:o 257 toimen·piteistä Mellilä: - 'Ks. Viljavarastot.
41752: eläkkeen myöntämjseksi maatalouskerhoneu-
41753: vojana toimineille naispuolisille kerhoneuvo- Merikoivisto: Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n :o 48
41754: jille. Liitteet IX,uo. s. 578. L. Mtv:aan 118. laiksi Merikoiviston kunnan perustamisesta ja
41755: asuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 312. L.
41756: Maata!ouskoneet: - Ks. Maatalous. Ltv:aan.
41757:
41758: Maa.talouskoulut: Ed. Saalastin y. m. toiv. al. n:o Merimiehet: Ed. Prunnilan y. m. toiv. al. n:o 312
41759: 248 toimenpiteistä karjanhoitokoulujen ope- esityksen antamisesta merenkulkijain .eläke-
41760: tusohjelman muuttamiseksi nykytarvetta vas- laiksi. Liitteet X,32, s. 708. L. Työv:aan 124.
41761: taavaksi. Liitteet IX,101. s. 567. L. Mtv:aan - Ks. Työaika.
41762: 118.
41763: - Ed. Perkonejan y. m. toiv. al. n:o 249 suunni- Metallitehtaat: Ed. Oksalan toiv. aJ. n:o 38 Val-
41764: telman laatimisesta pienviljelijänuorison am- tion Metallitehtaiden muodostamisesta osake-
41765: mattikasvatuksen tehostamisesta. Liitteet yhtiöksi. Liitteet IV,4o. s. 166. L. Vv:aan
41766: IX,102. s. 568. L. Mtv:aan 118. 103.
41767: Ejd. Murtomaan y. m. toiv. al. n:o 250 maata-
41768: loustyön edistäruislaitoksen perustamisesta Le- Metsäkoulut: - Ks. Maatalouskoulut.
41769: paan koulutilalle. Liitteet IX,to3. s. 569. L.
41770: Mtv:aan 118. Metsästys: Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o
41771: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 251 metsäkou- 47 laiksi metsästyslain 54 § :n muuttamisesta.
41772: lun perustamisesta Saarijärven pitäjässä si- Liitteet VII,4. s. 3ll. L. Ltv:aan 92.
41773: jaitsevaan reservikasarmiin. Liitteet IX,to4. - Ed. Hietasen y. m. toiv. al. n:o 144 riistan-
41774: s. 571. L. Mtv:aan 118. . pyyntioikeuden tekemisestä maanomistussuh-
41775: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 254 toimen- teista riippumattomaksi. Liitteet VII,35. s.
41776: piteistä pienviljelijäkoulun perustamiseksi .Tu- 365. L. Ltv:aan 110.
41777: van kuntaan. Liitteet IX,to7. s. 574. L. - Ed. Hietasen y. m. toiv. al. n:o 182 riistan-
41778: Mtv:aan 118. suojelutoiminnan keskittämisestä. Liittect
41779: IX,35. s. 475. L. Mtv:aan 113.
41780: Maataloustuotannon edistämisrahasto: Ks.
41781: Maatalous. Metsätiet: - Ks. Maantiet.
41782:
41783: Maavesi: - Ks. Kuivatustyöt. Metsä-työläiset: Ed. Karvosen y. m. lak. al. n :o
41784: 81 laiksi metsätaloustyöväen kotiasunto-olojen
41785: Mainostoi!llistot: Ed. Lappi-Seppälän lak. al. n:o parantamisesta. Liitteet X,u. s. 669. L.
41786: 43 laiksi mainostoimistoliikkeen harjoittami- Työv:aan 96.
41787: sesta. Liitteet VI,3. s. 265. L. Tv:a,an 91. - Ks. Työaika.
41788:
41789: Maito: Ed. Niemisen y. m. toiv. al. n:o 259 esi- Metsä.työnjohtajat: Ed. Kaupin y. m. toiv. al.
41790: tyksen antamisesta laiksi maitotaloustuottei- n:o 313 metsätyönjohtajain aseman korjaami-
41791: den tuotantopalkkioiden maksamisesta pien- sesta. Liitteet X,a3. s. 710. L. Työv:aan,
41792: viljelijöille. Liitteet IX,112. s. 581. L. Mtv:aan jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 124.
41793: 118. - Ed. Karvosen y. m. toiv. al. n:o 314 metsä-
41794: - Ks. Säännöstely. työnjohtajain työajan lailla vahvistamisesta.
41795: Liitteet X,34. s. 711. L. Työv:aan, jonka tu-
41796: Malmit: - Ks. Kansallistaminen. lee pyytää Mtv:n lausunto 125.
41797:
41798: 1\lankola: - K.s. Kotitalous. Metsätyöt: - Ks. Hevoset. Kunnallisvaalit.
41799:
41800: Marianhamina: - Ks. Liikenneolot. Mieli$airaalat: - Ks. Sairaalat. Vajaamieliset.
41801: 22 Asialuet'telo 1948.
41802:
41803: Mikkeli: - Ks. Maantiet. Nurmikasvit: - Ks. Liikevaihtovero.
41804:
41805: Mineraalit: - Ks. Kansallistaminen. Näyttelyt: - Ks. Maatalous.
41806:
41807: ll/Ioottoriajoneuvot: - Ks. Autot. Maantiet. Näyttämötaide: - Ks. Taide.
41808:
41809: Murha: - Ks. Rikoslaki.
41810: 0.
41811: ll/Iätäsvaaran kaivos: Ed. V. Turusen y. m. toiv.
41812: Omaisuudenluovutusvero: Ed. Luukan y. m. lak.
41813: al.· n:o 37 tutkimuksen toimittamisesta Mä-
41814: al. n:o 33 laiksi toisesta omaisuudenluovutus-
41815: täsvaaran kaivosalueen ja sillä olevien raken-
41816: verosta annetun lain 6 § :n muuttamisesta.
41817: nuksien valtion haltuun ottamisen edellytyk-
41818: Liitteet IV,24. s. 134. L. Vv:aan 91.
41819: sistä. Liitteet IV,~9. s. 165. L. Vv:aan 103.
41820: - Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 34 laiksi osa-
41821: keyhtiöiden toisen omaisuudenluovutusveron
41822: Määräaika: - Ks. Korvauslaki.
41823: suorittamisesta niiden omilla osakkeilla anne·
41824: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,z5. s.
41825: 136. L. Vv:aan 91.
41826: - Ed. P. Leskisen y. m. toiv. al. n:o 69 toisen
41827: N. omaisuudenluovutusveron viimeisen erän pois-
41828: Nahka: - Ks. Säännöstely. tamisesta eräissä tapauksissa. Liitteet IV, 71.
41829: s. 211. L. Vv:aan 105.
41830: Naimattomat henkilöt: - Ks. Tulo- ja omaisuus-
41831: vero. Omaisuus: - Ks. Lakkautetut järjestöt. Työ-
41832: väenjärjestöt.
41833: Naispostiljoonit: - Ks. Postilaitos.
41834: Omaisuusvero: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
41835: Naistensairaalat: - Ks. Sairaalat.
41836: Omakoti: - Ks. Liikevaihtovero. Maanhankin-
41837: Naisten työ: Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. talaki. Rakennustoiminta.
41838: n:o 316 tutkimuksen toimittamisesta naisten
41839: suorittaman työn yksityis- ja kansantaloudel- Opettajat: - Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut,
41840: lisesta merkityksestä. Liitteet X,36. s. 713. Oppikoulut.
41841: L. Työv:aan 125.
41842: - Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al.. n:o 317 Opetusministeriö: - Ks. Taide.
41843: toimenpiteistä oDapäivätyön hyväksi käyttä-
41844: misestä. Liitteet X,:n. s. 715. L. Työv:aan Oppikoulut: Ed. Pa·kkasen y. m. toiv. al. n:o 150
41845: 125. toimenpiteistä maaseudun yksityisten oppikou-
41846: - Ed. Kuusinen-Leinon y. m. toiv. al. n:o 318 lujen taloudellisen aseman parantamiseksi.
41847: tutkimuksen toimittamisesta puolipäivätyön Liitteet VIII,5. s. 383. L. Siv:aan 111.
41848: soveltamismahdollisuuksista. Liitteet X,ss. s. - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 151 tutki-
41849: 716. L. Työv:aan 125. muksen toimittamisesta valtion oppilaitoksissa
41850: - Ks. Kotitalous. Loma. palvelevien tuntiopettajain eläkekysymyk-
41851: sestä. Liitteet VIII,G. s. 385. L. Siv:aan 111.
41852: Neuvonta: - Ks. Maatalous. - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 152 toimen-
41853: piteistä Kokkolan ruotsalaisen yhteiskoulun
41854: Neuvostoliitto: - Ks. Palautettu omaisuus. kolmen ylimmän luokan ottamiseksi valtiolle.
41855: Liitteet VIII,7. s. 386 ja 388. L. Biv:aan 111.
41856: Nimismiehet: - Ks. Imatra. - Ks. Kodinhoito.
41857:
41858: Nuoret avioparit: - Ks. Rakennustoiminta. Oppilasasuntolat: Ks. Kansakoulut.
41859:
41860: Nuoriso: Ed. Kalavaisen y. m. toiv. al. n:o 298 Oppivelvollisuus: Ed. Malkamäen y. m. lak. al.
41861: nuorisotutkimuksen toimeenpanemisesta. Liit- n:o 49 laiksi oppivelvollisuudesta annetun lain
41862: teet X,1s. s. 684. L. Työv:aan 123. muuttamisesta. Liitteet VIII,1. s. 373. L.
41863: - Ks. Kansaneläkemaksut. Loma. Siv:aan 92.
41864: Asialuettelo 1948. 23
41865:
41866: Orvot: Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n:o 331 Peltoala: - Ks. Kunnallisvcrotus.
41867: siviiliarpojen saattamisesta yhdenmukaiseen
41868: asemaan sotaarpojen kanssa huoltoon nähden. Perheenhuoltaja: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
41869: Liitteet X,51. s. 732. L. Työv:aan 126.
41870: Perheenjäsenet: - Ks. Kunnallisverotus. Maan-
41871: Osakekeyhtiöt: - Ks. Omaisuudenluovutusvero. hankin talaki.
41872:
41873: Osapäivätyö: - Ks. Naisten työ. Perheenäidit: - Ks. Loma. Naisten työ. Äidit.
41874:
41875: Osuuskassat: - Ks. Korvauslaki. Perintö: - Ks. Kunnallisverotus.
41876:
41877: Osuuskunnat: - Ks. Vuokra-alueet. Perintöoikeus: Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv.
41878: al. n:o 25 avioliiton ulkopuolella syntyneiden
41879: Oulu: - Ks. Maatalous. lasten saattamisesta perintöoikeuteen nähden
41880: aviolapsen asemaan eräissä tapauksissa. Liit-
41881: teet II,4. s. 65. L. Lv:aan 102.
41882: P. - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 29 toimenpi-
41883: teistä perintöoikeuden rajoittamiseksi. Liit-
41884: Pakkohuutokaupat: - Ks. Asutustoiminta. Maa·
41885: teet II,s. s. 70. L. Lv:aan, jonka tulee pyy-
41886: talous. tää Vv:n lausunto 102.
41887: Pakkolunastus: Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o Pernaja: Ks. Merikoivisto.
41888: 126 esityksen antamisesta laiksi kaupunkien
41889: ja kauppalain yleisestä oikeudesta pakkolu·
41890: Pesulat: Ks. Kotitalous.
41891: nastusteitse kohtuulliseen hintaan ·hankkia it·
41892: selleen omistus- tai käyttöoikeus kunnan
41893: Pieksämäki: - Ks. Viljavarastot.
41894: alueella olevaan maapohjaan. Liitteet VII,17.
41895: s. 335. L. Ltv:aan 109.
41896: Pielisjärvi: - Ks. Asutustoiminta.
41897: - Ks. Asutustoiminta. Maanhankintalaki.
41898: Pienet tilat: - Ks. Maanhankintalaki. Maata-
41899: Pakkoluovutus: - Ks. Säännöstely.
41900: lous.
41901: Palautettu omaisuus: Ed. 'ruurnan y. m. lak. al.
41902: Piensäästäjät: - Ks. Inflatio.
41903: n:o 17 laiksi välirauhansopimuksen mukaan
41904: Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitolle pa-
41905: Pienteollisuus: - Ks. Teollisuus.
41906: lautetun omaisuuden korvaamisesta annetun
41907: lain muuttamisesta. Liitteet IV,s. s. 94. L.
41908: Pienviljel~-s:- Ks. Maatalous. Maatalouskou-
41909: Vv:åan 90.
41910: lut. Tulo- ja omaisuusvero.
41911: Palkannauttijat: - Ks. Virkamiehet.
41912: Pienyrittäjät: - Ks. Teollisuus.
41913: Palkkaus: - Ks. Henkinen työ. Kansakoulut.
41914: Virkamiehet. Piirieläinlääkärit: - Ks. Lääkärit.
41915:
41916: Palosuojelu: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o Pii'kka: - Ks. Kansalaissuoja.
41917: 146 esityksen antamisesta palosuojeluneuvon-
41918: nan ja -valistuksen tehostamisesta. Liitteet Pohjois-Suomi: - Ks. Liikenneolot. Lääkärit.
41919: VII,a7. s. 367. L. Ltv:aan 110. Maantiet. Maatalous. Postilaitos. Sotavahin-
41920: got. Sähkö. Virkamiehet.
41921: Palvelusaika: - Ks. Puolustuslaitos.
41922: Poikamiesvero: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
41923: Papisto: - Ks. Lohikymmenykset.
41924:
41925: Parainen: - Ks. Postilaitos. Poliisi: - Ks. Postilaitos. Valtiollinen poliisi.
41926:
41927: Pellava: - Ks. Säännöstely. Pommitusvahingot: - Ks. Sotavahingot.
41928: 24 Asi.a.lu$telo 1948.
41929:
41930: Postila.itos: Ed. Kuusinen-Leino)l y. m. toiv. al. Puuta.r]JanlJ,oito: Ed. Sävelän y. m. toiv. al. 11:0
41931: n:o 88 naispostiljoomen ja maalaiskirjeenkam- 28;1. toime11piteistä puutarhatuotesäilyketeolli-
41932: t!J.ji!3!l toimien vakinaistamiJ>esta. Liitteet S!lude)l kehittämiseksi. Liitteet IX,134. s. 611.
41933: IV,9o. s. 238. L. Vv:aan 106. L. Mtv:aan 120.
41934: - ]!1d. SQ.}on toiv. al. n:o 344 toimenpiteistä
41935: maaseudun postiolojen kehittäl)lilleklli. Liit- Puutavara: - Ks. Liikevaihtovero. Maantiet.
41936: teet XII,7. s. 757. L. Kulkv:aan 127.
41937: - Ed. pyörtlinön y. m- toiv. al. n:o 345 toimen- Pyhätyö: - Ks. Työaika.
41938: piteistä postiautokannan lisäämiseksi. Liit-
41939: teet XII,s. s. 758, L. Kul~v:aan 127. Päivähuolto: - Ks. Lastenhuolto.
41940: - Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n:o 346 toimen-
41941: viteistä posti- j~~o poliisitalo)l ra:kentamiseksi Päiväkodit: - Ks. Lastenseimet.
41942: ParQ.isten kauppalaan. Liitteet XII,9. s. 759.
41943: L. Kulli.v.:a11-11- ;1.27. Pöly: - Ks. Maantiet.
41944: - Ed. Hirve;nsalon y. m. toiv. al. n:o 347 posti-
41945: talon rake11tamisesta Iisalmen kaupunkiin.
41946: Liitt~Jet XII,1o. s. 760. L. Kulkv:aan 127.
41947: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 348 Pohjois- R.
41948: Suomen a.sutusalueiden ja .syrjäisten asutus-
41949: Raakanahka: --" Ks. Säännöstely.
41950: ryhmien puhelinlinjojen rakentamisesta. Liit-
41951: teet XII,11. s. 762. L. Kulkv:aan 127.
41952: Raesateet: - Ks. Maatalous.
41953:
41954: Presidentti: - Ks. Hallitusmuoto. Ra.b.a.n arvo: - Ks. Inflatio.
41955:
41956: Rahoitus: Ks. Maanhankintalaki.
41957: Puhelin: - Ks. Postilaitos.
41958: Raiskaus·, Ks. Rikoslaki.
41959: Puhelinsala.isuus: Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o
41960: 5 esityksen antamisesta puhelinsalaisuutta Raivaus: - Ks. Maatalous.
41961: koskevl!-ksi laiksi. Liitteet I,u. s. 30. L.
41962: Prv:aan 100. Raivausvelvollisuus: - Ks. Maanhankintalaki.
41963: - Ks. Postilaitos.
41964: RajaJ>eutu: Ed. Tiaisen y. m. toiv. al. n:o 68
41965: Punaiset: - Ks. Kansalaissota. esityksen antamisesta lai.kJsi Suomen itärajan
41966: rajaseutukuntien veroperusteiden alentami-
41967: sesta. Liitteet IV,70. s. 210. L. Vv:aan 105.
41968: l?Julf;aJ.a.inat: - Ks. Asuntohypoteekkipankki. - Ks. Virkamiehet.
41969:
41970: Puolipäivätyö: - Ks. Naisten työ. Rajat: - Ks. Kunnat.
41971:
41972: Rakennuslupa; - Ks. Kansakoulut.
41973: Puolueet: - Ks. Edustajanvaalit
41974: Rakennustarvikkeet: - Ks. Liikevaihtovero.
41975: Puolustuslaitos: Ed. J. Pusan y. m. toiv. al. n:o
41976: 335 asevelvollisten peruspalvelusajan maaraa- Rakennustoiminta: Ed. E. Pusan lak. al. n:o 83
41977: misestä yhdeksi vuodeksi. Liitteet XI,1. s. laiksi asuntotuotannon edistämisestä. Liitteet
41978: 741. L. Puolv:aan 126. X,13. s. 674. L. Työv:aan, jonka tulee pyytää
41979: Ed. Kujanpään y. m. toiv. al. n:o 336 asevel- Vv:n lausunto 96.
41980: vollisten 1omauttamisesta kuudeksi kuukau- - Ed. Leikolan lak. al. n:o 84 laiksi valtion
41981: deksi vuoden 1949 aikana. Liitteet XI,2. s. asuntotuotantoyhtiöstä. Liitteet X,14. s. 676.
41982: U3. L. Puolv:aan 126. L. Työv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau-
41983: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 337 sunto 96.
41984: toimenpiteistä puolustuslaitoksen rakennusten - Ed. Laineen y. m. toiv. al. n;o 178 maaseu-
41985: kunnon parantamiseksi. Liitteet XI,3. s. 744. dun rakennustoiminnan elvyttämisestä. Liit-
41986: L. Puolv:aan 126. teet IX,31. s. 469. L. Mtv:aan 113.
41987: Ållialueitelo 1948. 25
41988:
41989: - Ed. Jrujalan y. m. toiv. al. n :o 226 asutus- Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 358 koneelli-
41990: asiainosaston oikeuttamisesta myöntämään ra- sen tutkimuksen toimittamisesta rautatien ra-
41991: kennus- ja työlupia toissijaisilla maansaajiUe kentamisesta Kemijärveltä Sodankylään. Liit-
41992: ja yleensä omakotirakentajille. Liitteet IX,79. teet XII,21. s. 775. L. Kulkv:aan 128.
41993: s. 538. L. J\Hv:aan 116. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 359 ratasuun·
41994: - Ed. Pyy!}. y. m. toiv. al. n:o 304 omakotitalo- nan tutkimisesta Kemijärven asemalta Inari-
41995: jen rwkentamista varten annettavien kiinni- järven Nanguvuonoon. Liitteet XII,22. s. 777.
41996: tyslainojen lainaehtojen muuttamisesta. Liit- L. Kulkv:aan 128.
41997: teet X,24. s. 693. L. Työv:aan 124. - Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 360 Eskolan
41998: - Ed. Meinanderin y. m. toiv. al. n:o 305 toi- metsäradan muuttamisesta normaaliraiteiseksi.
41999: menpiteistä valtion elimen asettamiseksi kes- Liitteet XII,23. s. 779. L. Kulkv:aan 128.
42000: kitetysti johtamaan asuntorakennustoimintaa - Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o 361 rauta-
42001: kaupungeissa. Liitteet X,25. s. 695 ja 697. L. tien rakentamisesta Turusta Riihimäelle. Liit-
42002: 1
42003: Työv:aan 124. teet XII,24. s. 780. L. Kulkv:aan 128.
42004: - Ed. Murron y .m. toiv. al. n:o 306 asuntora- - Ed. Simulan y. m. toiv. al. n:o 362 rautatien
42005: kennustoiminnan, rakenn ustarviketuotannon rakentamisesta Uudestakaupungista Peipohjan
42006: ja -rahoituksen keskittämiseksi yhtenäisen asema11e. Liitteet XII,25 . .s. 782. L. Kulkv:aan
42007: valtakunnallisen johdon alaiseksi. Liitteet 128.
42008: X,26. s. 699. L. Työv:aan 124. Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 363 rauta-
42009: - Ed. Kalavaisen y. m. toiv. al. n:o 307 nuorten tien rakentamisesta Tampereen kaupungista
42010: avioparien asunnon saannin turvaamisesta. Kyröskosken ja Parkanon kaut.ta 8einäjoelle.
42011: Liitteet X,27. s. 701. L. Työv:aan 124. Liitteet XII,26. s. 784. L. Kulkv:aan 128.
42012: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 308 toi- - Ed. Alangon y. m. toiv. al. n:o 364 toimenpi-
42013: menpiteistä asunnonhankintalainojen myöntä- teistä rautatien rakentamiseksi Tampereelta
42014: miseksi nuorille aviopareille. Liitteet X,2s. Kyröskosken ja Parkanon kautta Seinäjoelle.
42015: s. 703. L. Työv:aan 124. .Liitteet XII,27. s. 785. L. Kulkv:aan 128.
42016: - Ka. Asunto-olot. Maanhankintalaki. Puolus- - Ed. Joukasen y. m. toiv. al. n:o 365 rautatien
42017: tuslaitos. Säännöstely. Taide. rakentamisesta suunnalla Kauhajoki-Niini-
42018: salo-Kyrösko.ski. Liitteet XII,2s. s. 787. L.
42019: Rappiotilat: - Es. Maanhankintalaki. Kulkv:aan 128.
42020: - Ed. 0. Turusen y. m. toiv. al. n:o 366 rauta-
42021: Ra.tionaJisoiJninen: - Ks. Kotitalous. Maatalous. tien jatkamisesta Heinolasta Savon radalla
42022: olevalle Leikolan ,pysäkille. Liitteet XIT,29.
42023: Rauhansopimus: Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o s. 789. L. Kulkv:aan 128.
42024: 4 toimenpiteistä Suomen sekä Liittoutuneiden
42025: - Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 367 Vaa-
42026: ja Liittyneiden valtojen välillä solmitun rau-
42027: san-Härmän rataosan rakentamisesta. Liit-
42028: hansopimuksen täytäntöönpanon turvaami-
42029: teet XII,ao. s. 790. L. Kul,kv:aan 128.
42030: seksi. Liitteet I,to. s. 28. L. Prv:aan 100.
42031: - Ed. M. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 368 Vaa-
42032: Rautatiet: Ed. Miettusen y. m, toiv. al. n:o 354 san-Outokummun poikkiradan rakentami-
42033: toimenpiteistä Pohjois-Suomen rautatieyhteyk- sesta. Liitteet XII,31. s. 791. L. Kulkv:aan
42034: sien kehittämiseksi. Liitteet XII,l7. s. 771. 128.
42035: L. Kulkv:aan 127. - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n:o 369 rautatien
42036: - Ed. Laineen y. m. toiv. al. n :o 355 Jokioisten rakentamisesta Sysmäjärveltä Juantehtaan
42037: Rautatie OY:n osakkeiden lunastamisesta val- kautta Siilinjärven-Alapitkän rataosalle.
42038: tiolle. Liitteet XIT,1s. s. 772. L. Kulkv:aan Liitteet XII,a2. s. 792. L. Kulkv:aan 128.
42039: 128. - Ed. Rönkön toiv. al. n:o 370 rautatien raken·
42040: - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 356 koneelli- tamisesta Alapitkän asemalta Nilsiän kautta
42041: sen tutkimuksen toimittamisesta Oulun-Kuu- Juankoskelle. Liitteet XII,aa. s. 794. L.
42042: samon ratasuunnalla. Liitteet XII,1o. s. 773. Kulkv:aan 128.
42043: L. Kulkv:aan 128. - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 371 Savon ja
42044: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 357 tut- Karjalan yhdysradan rakentamisesta. Liitteet
42045: kimuksen toimittamisesta rautatien jatkami- ·XII,34. s. 796. L. Kulkv:aan 129.
42046: seksi Kaulirannan asemalta Tornionjokilaak- - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 372 rauta-
42047: soa pitkin pohjoiseen. Liitteet XII,20. s. 774. tien rakentamisest.a Kokkolasta Saarijärvelle.
42048: L. Kulkv:aan 128. Liitteet XII,35. s. 797. L. Kulkv:aan 129.
42049:
42050: 4
42051: 26 Asialuettelo 1948.
42052:
42053:
42054: - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 373 Hyryn- Ruotsalaisseudut: - Ks. Maanhankintalaki.
42055: salmen-Pesiön-Kiantajärven rataosan ra-
42056: kennustöiden loppuun saattamisesta. Liitteet Räjähdysaineet: - Ks. Maatalous.
42057: Xli,36, s. 799. L. Kulkv:aan 129.
42058: - Ed. NiskaJan y. m. toiv. al. n:o 374 Kauli- Rälssivero: Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 66
42059: rannan-Kolarin rautatien rakentamisesta. esityksen antamisesta maanviljelijäin vapaut-
42060: Liitteet XII,37, s. 800. L. Kulkv:aan 129. tamisesta rälssiverosta. Liitteet IV,6B. s.
42061: - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 375 rautatien 208. L. Vv:aan 105.
42062: rakentamisesta Kittilän ja Kolarin kunnissa
42063: oleville malmi- ja kalkkikivialueille. Liitteet
42064: XII,as. s. 801. L. Kulkv:aan 129. s.
42065: - Ks. Kouvolan veturivarikko. Liikenneolot.
42066: Saarijärvi: - Ks. Maatalouskoulut.
42067:
42068: Rehn: - Ks. Maanhankintalaki. Sairaalat: Ed. Laitisen y. m. lak. al. n:o 42
42069: laiksi kunnallisille mielisairaaloille sekä tu-
42070: Rekisteri: Ks. Vuokraoikcus. berkulosia sairastavien hoitolaitoksille ja tu-
42071: berkulosin vastustaruistyön edistämiseksi an-
42072: Reklaami: - Ks. Mainostoimistot. nettavasta valtionavusta annetun lain 4 § :n
42073: muuttamisesta. Liitteet VI,2. s. 263. L.
42074: Riista: - Ks. Metsästys. Tv:aan 91.
42075: - Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n:o 108 toimen-
42076: piteistä tilanahtauden poistamiseksi sukupuo-
42077: Rikkaruohot: - Ks. Maatalous.
42078: litautisairaaloissa ja -poliklinikoissa. Liitteet
42079: VI,11. 1s. 277. L. Tv:aan 108.
42080: Rikoslaki: Ed. Pessin y. m. lak. al. n:o 7 laiksi - Ed. Karvikon y. m. toiv. al. n:o 109 toimen-
42081: rikoslain 14 luvun muuttamisesta. Liitteet piteistä naistensairaalan ja lastensairaalan ra-
42082: II,l. s. 59. L. Lv :aan 87. kentamiseksi Turun lääninsairaalan yhtey-
42083: - Ed. Rantamaan y. m. lak. al. n:o 8 laiksi ri- teen. Liitteet VI,12. s. 278. L. Tv:aan 108.
42084: koslain 20 luvun muuttamisesta. Liitteet II,2. - Ks. Aivoinvaliidit.
42085: s. 61. L. Lv:aan 87.
42086: - Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o 9 laiksi ri- Sairaus: - Ks. Sairausvakuutus. Sosiaalivakuu-
42087: koslain 38 luvun 6 §:n muuttamisesta. Liit- tus. Työsopimus.
42088: teet II,s. s. 63. L. Lv:aan 87.
42089: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 26 esi- Sairausvakuutus: Ed. Pesosen y. m. toiv. al. n:o
42090: tyksen antamisesta laiksi autonkuljettajain 320 toimenpiteistä sairausvakuutuslain aikaan-
42091: murhasta ja siihen verrattavista törkei~tä ri- saamiseksi. Liitteet X,4o. s. 718. L. Työv:aan
42092: komsista tuomittavien rangaistusten koventa- 125.
42093: misesta. Liitteet II,5. s. 67. L. Lv:aan 102. - Ed. Prunnilan y. m. toiv. al. n:o 321 maksut-
42094: toman pakollisen sairausvakuutuksen toimeen-
42095: Rintama-sotilaat: - Ks. Asutustoiminta. Maan- panemisesta. Liitteet X,41. s. 720. L. Työv:aan
42096: hankin talaki. 125.
42097:
42098: Rotu: - Ks. Kansalaissuoja. Salaojitus: - Ks. Maatalous.
42099:
42100: Rotuvasikat: - Ks. Maatalous. Salla: - Ks. Asutustoiminta. Maanhankintalaki.
42101:
42102: Rovaniemi: - Ks. Ammattikoulut. Maatalous. SaJo: - Ks. Laivaväylät.
42103:
42104: Runkoviemärit: Ks. Kuivatustyöt. Satamat: - Ks. Liikennemaksut. Liikenneolot.
42105:
42106: Ruoholahti: - Ks. Imatra. Seurakunnat: - Ks. Lohikymmenykset.
42107:
42108: Ruonaoja: - Ks. Lossit. Seurat: - Ks. Tiede.
42109:
42110: Ruoppaus: - Ks. Laivaväylät. Sianhoito: - Ks. Maatalous.
42111: Asialuettelo Hl48. 27
42112:
42113: Siemenet: - Ks. Liikevaihtovero. Maatalous. Sivuansiot: - Ks. Maatalous. Teollisuus.
42114:
42115: Siirtoväki: - Ks. Asutustoiminta. Korvauslaki. Sodan valmistelu: - Ks. Rauhansopimus. Rikos-
42116: Liikevaihtovero. Maanhankcilltalaiki. Maatalous. laki.
42117:
42118: Siitosmunat: - Ks. Maatalous. Sokeri: - Ks. Säännöstely.
42119:
42120: Sosiaalihallinto: Ed. Sukselaisen y. m. toiv. al.
42121: Silakka: - Ks. Kalastus. n:o 297 sosiaalihallinnon uudistamisesta. Liit-
42122: teet X,17. s. 682. L. Työv:aan 123.
42123: Sillat: Ed. Parkonojan y. m. toiv. al. n:o 468
42124: sillan rakentamisesta Kemiön-Karunan väli- Sosiaalinen työ: Ed. Hakalan y. m. toiv. al. n:o
42125: seen salmeen. Liitteet XII,131. s. 908. L. 295 toimenpiteistä lähiajan sosiaalisen jälleen-
42126: Kulkv:aan 135. rakennustyön välttämättömien tarpeiden sel-
42127: - Ed. Kuitti.sen y. m. toiv. al. n:o 469 lisäyk- vittämiseksi. Liittcet X,t5. s. 680. L.
42128: sestä vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon Imat- Työv:aan 121.
42129: ran kosken yli johtavan sillan kunnostamista
42130: varten. Liitteet XII,t32. s. 909. L. Kulkv:aan Sosiaaliset olot: Ks. Kouvolan veturivarikko.
42131: 135. Vanhukset.
42132: - Ed. Okon y. m. toiv. al. n:o 470 tutkimuksen
42133: toimittamisesta sillan rakentamiseksi Taipal- Sosiaalivakuutus: Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n:o
42134: saaren Kirjamoin salmeen. Liitteet XII,133. 296 esityksen antamisesta yleisestä sosiaali-
42135: s. 910. L. Kulkv:aan 135. vakuutuksesta. Liitteet X,lG. s. 681. L.
42136: - Ed. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 471 sillan ra- Työv:aan 121.
42137: kentamisesta Iisalmen maalaiskunnassa olevan
42138: Itikansalmen yli. Liitteet XII,t34, ;J. 911. L. Sosialisoiminen: - Ks. Kansallistaminen.
42139: Kulkv:aan 135.
42140: - Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o 472 Pelto- Sotapropaganda: _- Ks. Rikoslaki.
42141: salmen sillan rakentamisesta. Liitteet XII,135.
42142: s. 912. L. Kulkv:aan 135. Sotarikokset: - Ks. Rauhansopimus. Virkamie-
42143: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 473 maantie- het.
42144: sillan rakentamisesta Utsjoen yli Utsjoen kir-
42145: konkylän kohdalla. Liitteet XII,136. s. 913. Sotasyylliset: - Ks. Rauhansopimus. Virkamie-
42146: L. Kulkv:aan 135. het.
42147:
42148: Sipuli: - Ks. Maatalous. Sotavahingot: Ed. Luukan y. m. lak. al. n:o 28
42149: laiksi eräiden sodasta aihetuneiden vahinko-
42150: jen korvaamisesta annetun lain 1 § :n muut-
42151: Sirkus: - Ks. Huvitilai.suudet. tamisesta. Liitteet IV,t9. s. 122. L_ Vv:aan
42152: 90.
42153: ,Sisarusperheet: - Ks. Maanhankintalaki. - Ed. Roineen y. m. lak. al. n:o 29 laiksi eräi-
42154: den sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaa-
42155: Siveellisyyslikokset: Ed. Rantamaan y. m. toiv. misesta. Liitteet IV,2o. s. 124. L. Vv:aan
42156: al. n:o 104 toimenpiteistä kastroimislainsää- 90.
42157: dännön kehittämiseksi. Liitteet VI, 7. s. 271. - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 85 toimen-
42158: L. Tv:aan 107. piteistä Pohjois-Suomen jälleenrakennuslaino-
42159: - Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al. n:o 105 jen enimmäismäärien korottamiseksi ja laina-
42160: sterilisaatiolain täydentämisestä lapsiin koh- ehtojen tarkistamiseksi. l.iitteet IV,s7. s. 235.
42161: distuneiden sukupuolirikosten ehkäisemiseksi. L. Vv:aan 106.
42162: Liitteet VI,s. s. 273. L. Tv:aan 107.
42163: - Ks. Rikoslaki. Sterilisatio: - Ks. Siveellisyysrikokset.
42164:
42165: Siviili-invaliidit: - Ks. Invaliidit. Sukupuolirikokset: - Ks. S•iveellisyysrikokset.
42166:
42167: Siviiliorvot: - Ks. Orvot. Sukupuolitaudit: - Ks. Sairaalat.
42168: Asialuettelo 1948.
42169:
42170: Sulkemisa.ika: - Es. Aukioloaika. - Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 14 kotimai-
42171: sen raakanahan vapauttamisesta säännöste-
42172: Sunnuntaityö: - Ks. Työaika. lystä. Liitteet 1,20. s. 44. L. Prv:aan 101.
42173: - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 15 aloittele-
42174: Suojeluskunnat: - K.s. Lakkautetut järjestöt. vien sokeritehtaiden oikeuttamisesta myymään
42175: valmistamansa sokerin teollisuuden raaka-ai-
42176: Suomen Asuntohypoteekkipankki: - Ks. Asunto- neeksi korkeampaan hintaan. Liitteet !,21. .s.
42177: hypoteekkipankki. 45. L. Prv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
42178: lausunto 101.
42179: - Ed. Okon y. m. toiv. al. n:o 16 maataloustuo-
42180: Suomen Kalastusyhdistys: - Ks. Kalastus. tannon säännöstelyn lopettamisesta. Liitteet
42181: !,22. s. 46. L. Prv:aan, jonka tulee pyytää
42182: Suomen Teatterikoulu: - Ks. Taide. Mtv:n lausunto 101.
42183: - Ed. Tiitun y. m. toiv. al. n:o 17 viljan ja vil-
42184: Suomussalmi: - Ks. Kotitalous. jatuotteiden säännöstelyn lopettamisesta. Liit-
42185: teet I,2s. s. 47. L. Prv:aan, jonka tulee pyy-
42186: Suot: - Ks. Kuivatustyöt. Maatalous. tää Mtv:n lausunto 101.
42187: - Ed. Laineen y. m. toiv. al. n:o 18 tekstiilien
42188: työpaikkajakelun lopettamisesta. Liitteet !,24.
42189: SuUWlitelmatalous: - K.s. Tuotantoelämä.
42190: s. 48. L. Prv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
42191: lausunto 101.
42192: Synnyttäjät: - Ks. Äidit. - Ed. Haapaniemen y. m. toiv. al. n:o 19 oma-
42193: toimisesti hankituilla tarvikkeilla tapahtuvan
42194: Syyttömästi pidätetyt: - Ks. Turvasäilö. rakennustoiminnan vapauttamisesta säännös-
42195: telystä. Liitteet !,25. s. 49. L. Prv:aan 101.
42196: ;:-- Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 20 van-
42197: Sähkö: Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 97 yh· hojen asuntokiinteistöjen vuokrien korottami-
42198: tenäisen suunnitelman laatimisesta Pohjois- sesta. Liitteet 1,26. s. 50. L. Prv:aan 101.
42199: Suomen sähköistämista varten. Liitteet IV,oo. - Ed. K. Eskol~n y. m. toiv. al. n:o 21 villa-
42200: s. 250. L. Vv:aan 107. sekoitteisten tekstiilien vapauttamisesta sään-
42201: - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 98 toimenpi- nöstelystä. Liitteet !,27. s. 51. L. Prv:aan
42202: teistä harvaan asuttujen seutujen sähkövir- 101.
42203: ran hinnan alentamiseksi. Liitteet IV,1oo. s. - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 22 tekstiili-
42204: 251. L. Vv:aan 107. tarvikkeiden ja tuotteiden jakelun saattami-
42205: - Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 99 toimikun- sesta oikeudenmukaiseksi. Liitteet !,28. s. 52.
42206: nan asettamisesta Pohjois-Suomen maaseudun L. Prv:aan 101.
42207: sähköistämisen suunnittelua varten. Liitteet - Ed. V. Simosen y. m. toiv. al. n:o 23 maata-
42208: IV,101. s. 252. L. Vv:aan 107. lousväestön tekstiilitarvikkeiden saannin tur-
42209: Ks. Kansallistaminen. Maanhankintalaki. Tulo- vaamisesta. Liitteet !,29. s. 53. L. Prv:aan,
42210: ja omaisuusvero. jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 101.
42211: - Ed. Murron y. m. toiv .. al. n:o 24 valmiiden
42212: Säilykkeet: - Ks. Kalastus. Puutarhanhoito. tekstiilituotteiden maahan tuonnista. Liitteet
42213: I,so. s. 54. L. Prv:aan 102.
42214: - K.s. Henkinen työ.
42215: Säännöstely: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 11
42216: toimenpiteistä maanviljelijäin vapauttamiseksi
42217: Säästäjät: - Ks. Inflatio.
42218: kaikesta maataloustuotteiden pakkoluovutiL'S-
42219: velvollisuudesta. Liittect !,17. s. 38 ja 40. L.
42220: Prv:aan 101.
42221: - Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 12 maidon
42222: ja sen jalosteiden säännöstelyn lopettamisesta.
42223: T.
42224: Liitteet !,18. s. 42. L. Prv:ann 101. Taide: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 164
42225: - Ed. V. Simosen y. m. toiv. al. n:o 13 tehtaa- määräprosentin. käyttämisestä julkisten ra-
42226: seen kehrättäväksi lähetetyn pellavan osaluo- kennusten rakennusmäärärahasta rakennusten
42227: vutuksen lopettamisesta. Liittcet !,19. s. 43. kaunistamiseen taideteoksilla. Liitteet VIII,19.
42228: L. Prv:aan 101. s. 404. L. Siv:aan 112.
42229: Asialuettelo 1948.
42230:
42231: - Ed. 8.-K. Kilven y. m. toiv. al. n:o 165 mää- suuksien lisäämiseksi. Liitteet IV,96. s. 247.
42232: räprosentin käyttämisestä julkisten ja yhteis- L. Vv:aan 107.
42233: kunnallisten rakennusten uudisrakennusmäärä- - Ks. Liikeyrityslaskenta. Tuotantoelämä.
42234: rahoista näiden rakennusten taiteelliseen kau-
42235: nistamiseen. Liitteet VIII,2o. s. 405. L. Teollisuussokeri: - Ks. Säännöstely.
42236: Siv:aan 112.
42237: - Ed. Lappi-Seppälän toiv. al. n:o 166 taideasiain Terveys: - Ks. Hieronta. Lääkärit. Sairaalat.
42238: esittelijän viran perustamisesta. Liitteet Vuorotyö.
42239: Vill,21. s. 406. L. Siv:aan 112.
42240: ~ Ed. Juutilaisen y. m. toiv. al. n:o 167 toimen- Testamentti: - Ks. Perintöoikeus.
42241: piteistä Somen teatterikoulun ottamiseksi val-
42242: tion haltuun. Liitteet VIII,22. s. 407. L. Tiede: Ed. Heljaksen y. m. lak. al. n:o 50 laiksi
42243: Siv:aan 112. tieteiden tai taiteen edistämiseksi toimivien
42244: - Ks. Tiede. yhdistysten, seurojen ja järjestöjen valtion-
42245: avusta. Liitteet VIII,2. s. 374. L. Siv:aan,
42246: Talo:aomista.jat: - Ks. Kiinteistöt. jonka tulee pyytää Vv:n lausunto 92.
42247:
42248: Taloustilasto: - Ks. Liikeyrityslaskenta. Ti~ ja vesirakennuspiirit: - Ks. Maantiet.
42249:
42250: Talviliikenne: - Ks. Liikenneolot. Tiela.ki: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 142
42251: esityksen antamisesta uudeksi tielaiksi. Liit-
42252: Tapaturma: - Ks. Ammattitaudit. Hevoset. So- teet VII,aa . .s. 362 ja 363. L. Ltv:aan 110.
42253: siaalivakuutus.
42254: Tiet: - Ks. Asutustoiminta. Kylätiet. Maan-
42255: Tappota.ha: - Ks. Metsästys. tiet.
42256:
42257: Tarkastusyhdistykset: - Ks. Karjanhoito. Tilankaupat: - Ks. Lainhuudatus.
42258:
42259: Tasavallan presidentti: - Ks. Hallitusmuoto. Tilasto: - Ks. Liikeyrityslaskenta.
42260:
42261: Teatteri: - Ks. Taide. TilUSl'aUhoitus: Ed. Mustosen y. m. toiv. al. n:o
42262: 133 tilusrauhoituslain muuttamisesta. Liitteet
42263: Teknillinen tutkimus: Ed. Lappi-Seppälän y. m. VII,24. s. 346. L. Ltv:aan 109.
42264: toiv. al. n:o 162 valtion teknillisen tutkimus- - Ed. Hietasen y. m. toiv. al. n:o 134 aitaus-
42265: laitoksen taloudellisesta tukemisesta. Liitteet ra.situksen määräämisestä tilan pinta-alan pe-
42266: VIII,17. s. 401. L. Siv:aan 112. rusteella. Liitteet VII,25. s. 347. L. Ltv:aan
42267: 109.
42268: Tekstiilit: - Ks. Säännöstely.
42269: Timotei: - Ks. Maatalous.
42270: Teollisu.us: Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 43
42271: toimenpiteistä suunnitelman laatimiseksi teol- Tivoli: - Ks. Huvitilaisuudet.
42272: lisuuden sijoitusta varten maan eri osiin.
42273: Liitteet IV,45. s. 174. L. Vv:aan 103. Toimenha.Itijat: - Ks. Virkamiehet.
42274: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 44 toimen-
42275: piteistä pienyritteliäisyyden tukemiseksi. Liit-
42276: teet IV,46. s. 176. L. Vv:aan 103. Toinen korvauslaki: - ;Ks. Korvauslaki.
42277: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 92 pienteol-
42278: lisuuden kehittämisestä maaseudulla. Liitteet Tontit: - Ks. Asutustoiminta. Maanhankinta-
42279: IV,94. s. 243. L. Vv:aan 106. laki. Vuokra-alueet.
42280: - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 93 toimen-
42281: piteistä maaseudun pienteollisuuden aikaan- Tuberkuloosi: Ed. Stenbergin y. m. rtoiv. al. n:o
42282: saannin helpottamiseksi. Liitteet IV,95. s. 101 esityksen antamisesta tuberkuloosilain
42283: 245 ja 246. L. Vv:aan 106. muuttamisesta. Liitteet VI,4. s. 268. L.
42284: - Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n :o 94 toimen- Tv:aan 107.
42285: piteistä pienviljelijäväestön ansiomahdolli- - Ks. Sairaalat.
42286: 30 Asialuettelo 1948.
42287:
42288: Tulipalo: - Ks .. Palosuojelu. - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 53 esityksen
42289: antamisesta pienten eläkkeiden verovapau-
42290: Tullit: Ed. Honkalan y. m. toiv. al. n:o 343 toi- ~esta. Liitteet IV,55. s. 192. L. Vv:aan,
42291: menpiteistä tullipaviljongin rakennuttamiseksi Jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 104.
42292: Turun satamaan. Liitteet XII,6. s. 756. L. - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 54 eläkkeen-
42293: Kulkv:aan 127. nauttijain vapauttamisesta verojen maksami-
42294: - Ks. Autot. Maantiet. sesta. Liitteet IV,56. s. 193. L. Vv:aan, jonka
42295: tulee pyytää Ltv:n lausunto 104.
42296: Tulo- ja. omaisuusvero: Ed. M. Järvisen y. m. Ed. Leikolan toiv. al. n:o 55 tulojen ilmoitta-
42297: lak. al. n:o 11 laiksi tulo- ja omaisuusverolain mis- ja verojen suorittamismenettelyn yksin-
42298: muuttamisesta. Liitteet IV,z. s. 81. L. Vv:aan kertaistamisesta. Liitteet IV,57. s. 194. L.
42299: 87. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto
42300: - Ed. Öhmanin lak. al. n:o 12 laiksi tulo- ja 104.
42301: omaisuusverolain 24 §:n muuttamisesta. Liit- - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 56 kunnan- ja
42302: teet IV,s. s. 85 ja 86. L. Vv:aan 89. valtionverotustoimitusten yhdistämisestä. Liit-
42303: - Ed. Kanniston y. m. lak. al. n:o 13 laiksi tulo- teet IV,5s. s. 195. L. Vv:aan, jonka tulee
42304: ja omaisuusverolain 33 § :n muuttamisesta. pyytää Ltv:n lausunto 104.
42305: Liitteet IV,4. s. 87. L. Vv:aan 89. - Ed. Jernin y. m. toiv. al. n:o 57 veroilmoituk-
42306: - Ed. M. Järvisen y. m. lak. al. n:o 14 laiksi sen ja verotuksen toimeenpanon yhdistämi-
42307: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä sestä valtion- ja kunnallisverotuksessa. Liit·
42308: verolakeihin. Liitteet IV,5. s. 89. L. Vv:aan, teet IV,59. s. 196 ja 197. L. Vv:aan, jonka
42309: jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 89. tulee pyytää Ltv:n lausunto 104.
42310: - Ed. Oksalan toiv. al. n:o 45 tulo- ja omai- - Ed. Tiitun y. m. toiv. al. n:o 58 maatalouden-
42311: lmusveron alentamisesta. Liitteet IV,47. s. harjoittajain perheenjäsenten verotuksen hel-
42312: pottamisesta. Liitteet IV,6o. s. 198. L.
42313: 178. L. Vv:aan 103.
42314: Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto
42315: - Ed. Kosken y. m. toiv. al. n:o 46 verotetta-
42316: van tulon ja omaisuuden alirajan korottami- 104.
42317: - Ed. Sukselaisen y. m. toiv. al. n:o 59 vertai-
42318: sesta tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liitteet
42319: levan selvityksen hankkimisesta pienviljelijä-
42320: IV,4s. s. 180. L. Vv:aan 103.
42321: väestön nykyisestä verorasituksesta. Liitteet
42322: - Ed. Vennamon y. m, toiv. al. n:o 47 toimeR-
42323: piteistä verotuksen tehostamiseksL Liitteet IV,61. s. 199. L. Vv:aan 104.
42324: IV,49. s. 181. L. Vv:aan 103. - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 60 esi-
42325: tyksen antamisesta aviopuolisoiden erikseen
42326: - Ed. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 48 verohuojen-
42327: verottamisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa.
42328: nusten myöntämisestä siviili- ja sairausinva-
42329: Liitteet IV,62. s. 200. L. Vv:aan 104.
42330: liideille. Liitteet IV,5o. s. 182. L. Vv:aan
42331: 103. - Ed. Jalaksen y. m. toiv. al. n:o 61 aviopuoli-
42332: soiden yhteisverotuksen kumoamisesta ansio-
42333: - Ed. Hiekkalan toiv. al. n:o 49 naimattomien
42334: tuloihin nähden tulo- ja omaisuusverotuksessa.
42335: henkilöiden verorasituksen huojentamisesta
42336: Liitteet IV,63. s. 202. L. Vv:aan 104.
42337: tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liitteet IV,51.
42338: - Ed. J. Pusan y. m. toiv. al. n:o 62 eläkettä
42339: s. 183. L. Vv:aan 103.
42340: nauttivan aviopuolison verottamisesta erik-
42341: - Ed. Öhmanin y. m. toiv. al. n:o 50 vanhusten
42342: seen tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liitteet
42343: verorasituksen lieventämisestä. Liitteet IV,52.
42344: IV,64. s. 203. L. Vv:aan 104.
42345: s. 185 ja 187. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
42346: - Ed. Jalaksen y. m. toiv. al. n:o 63 perheestään
42347: Ltv :n lausunto 103.
42348: yksinään huolehtivien henkilöiden saattami-
42349: - Ed. östensonin y. m. toiv. al. n:o 51 toimen-
42350: sesta verovähennyksiin nähden samaan ase-
42351: piteistä huomattavien verohelpotusten myön-
42352: maan kuin ansiotyössä olevat aviopuolisot.
42353: tämiseksi eläkkeen saajille ja iäkkäille ansio-
42354: Liitteet IV,65. s. 204. L. Vv:aan 104.
42355: työhön kykenemättömille henkilöille. Liitteet
42356: - Ks. Edustajanpalkkio. Korvauslaki. Verope-
42357: IV,53. s. 189 ja 190. L. Vv:aan, jonka tulee
42358: rusteet. Yhteismetsät.
42359: pyytää Ltv:n lausunto 104.
42360: - Ed. Sukselaisen y. m. toiv. al. n:o 52 toimen-
42361: piteistä verohelpotusten myöntämiseksi ala- Tulojen ilmoittamisvelvollisuus: - Ks. Kunnal·
42362: ikäistä lastaan huoltaville leskille. Liitteet lisverotus.
42363: IV,54. s. 191. t. Vv:aan, jonka tulee pyytää
42364: Ltv:n lausunto 104. Tulvat: - Ks. Maatalous.
42365: Asialuettelo 1948. 31
42366:
42367: Tuntiopettajat: - Ks. Oppikoulut. Työhuolto: - Ks. Lesket.
42368:
42369: Tuonti: - Ks. Liikennemaksut. 1\Iaatalous. Sään- Työkyvyttömät: - Ks. Kansaneläke. Sosiaaliva-
42370: nöstely. kuutus.
42371:
42372: Tuotantoelämä: Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o Työnjohtajat: - Ks. Metsätyönjohtajat.
42373: 41 esityksen antamisesta tuotantoelämän ke.s-
42374: kittämiseksi yleisen valtakunnallisen johdon Työntekijät: - Ks. Eläkkeet. Loma. Virkamie-
42375: valvonnan alaiseksi. Liitteet 1V,43. s. 170. het. Vuorotyö.
42376: L. Vv:aan 103.
42377: - Ks. Liikeyrityslaskenta. Teollisuus. Työpaikka: - Ks. Luottamusmiehet. Tuotanto-
42378: komiteat.
42379: Tuotantokomiteat: Ed. Aaltosen y. m. lak. al.
42380: n:o 71 laiksi tuotantokomiteoista. Liitteet Työpaikkajakelu: Ks. Säännöstely.
42381: X,1. s. 637. L. Työv:aan 95.
42382: Työsopimus: Ed. N. Nurmisen y. m. lak. al. n:o
42383: Tuotantolaitokset: - Ks. Kansallistaminen. 74 laiksi työsopimuslain muuttamisesta. Liit-
42384: teet X,4. s. 646. L. Työv:aan 95.
42385: Turengin sokeritehdas: - Ks. Säännöstely.
42386: Työttömyys: - Ks. Sosiaalivakuutus.
42387: Turku: - Ks. Liikenneolot. Sairaalat. Tullit.
42388: Työväenjärjestöt: Ed. M. Järvisen y. m. toiv. al.
42389: Turvasäilö: Ed. von Bornin toiv. al. n:o 30 toi- n:o 9 esityksen antamisesta laiksi lakkautet-
42390: menpiteistä korvauksen suorittamiseksi eräille tujen työväenjärjestöjen kirjastojen ja arkis-
42391: vangittuina pidetyille tai määrätylle paikka- tojen palauttamisesta niiden toimintaa jatka-
42392: kunnalle siirretyille henkilöille. Liitteet ville työväenjärjestöille. Liitteet 1,15. s. 36.
42393: 1V,32. s. 153 ja 154. L. Vv:aan, jonka tulee L. Prv:aan 100.
42394: pyytää Prv:n lausunto 102. - Ed. Kujalan y. m. toiv. al. n:o 10 esityksen
42395: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 31 esityksen antamisesta laiksi lapualaisliikkeen aikana ta-
42396: antamisesta lisäyksestä vuoden 1948 tulo- ja kavarikoidun, sittemmin tuhoutuneen tai siir-
42397: menoarvioon sodan aikana syyttömästi pidä- retyn työväenjärjestöjen omaisuuden korvaa-
42398: tettyjen henkilöiden taloudellisen menetyksen misesta. Liitteet 1,16. s. 37. L. Prv:aan 101.
42399: korvaamiseksi. Liitteet 1V,33. s. 155. L.
42400: Vv:aan, jonka tulee pyytää Prv:n lausunto Törkeät rikokset: - Ks. Rikoslald.
42401: 102.
42402:
42403: Tutkimuslaitos: - Ks. Maatalous. Teknillinen
42404: tutkimus.
42405: u.
42406: Uitto: - Ks. Työaika. Ve.sioikeuslaki.
42407: Tuupovaara: - Ks. Asutustoiminta.
42408: Ulkomaankauppa: - Ks. Kansallistaminen.
42409: Työaika: Ed. Mustosen y. m. lak. al. n:o 75
42410: laiksi työaikalain 18 §:n muuttamisesta. Liit- Ulkomainen kilpailu: - Ks. Maatalous.
42411: teet X,5. s. 648. L. Työv:aan 95.
42412: - Ed. Kujanpään y. m. lak. al. n:o 78 maatalon- Ulkoministeriö: - Ks. Taide.
42413: den työaikalaiksi. Liitteet X,s. s. 653. L.
42414: Työv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto Uponneet puut: - Ks. Vesioikeuslaki.
42415: 95.
42416: - Ed. Jokisen y. m. lak. al. n:o 79 merl.työaika- Utsjoki: - Ks. Asutustoiminta.
42417: laiksi. Liitteet X,9. s. 658. L. Työv:aan 96.
42418: - Ed. Mustosen y. m. lak. al. n:o 80 laieiksi Uudisviljelys: - Ks. Maanhankintalaki. Maata-
42419: metsä- ja uittotyöläisten työajasta ja työai- lous.
42420: kalain muuttamisesta. Liitteet X,1o. s. 663.
42421: L. Työv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau- Uusi määräaika: - K.s. Korvauslaki.
42422: sunto 96.
42423: - Ks. Metsätyönjohtajat. Uusjako: - Ks. Jakolainsäädäntö.
42424: 32 Asialuettelo 1948.
42425:
42426:
42427: V. Vanhukset: Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 324
42428: toimenpiteistä vähävaraisten vanhusten olo-
42429: Vaalit: Ks. Edustajanvaalit. suhteissa vallitsevien epäkohtien poistatni·
42430: seksi. Liitteet X,44. s. 724. L. Työv:aan 125.
42431: Vaimo: Ks. Naisten työ. Tulo- ja omaisuus- - Ks. Kansaneläke. Sosiaalivakuutus. Tulo· ja
42432: vero. omaisuusvero.
42433:
42434: Vaja.amieliset: Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. al. Vapaaosakkeet: Ks. Kunnallisverotus.
42435: n:o 107 toimenpiteistä vajaamielisten lasten
42436: hoitomahdollisuuksien ·parantamiseksi. Liit- Vapaussota: - Ks. Kansalaissota.
42437: teet VI,to. s. 276. L. Tv:aan 108.
42438: Vapunpäivä: - Ks. Itsenäisyyspäivä.
42439: Vakuutus: - Ks. Hevoset. Kalastus. Sosiaali-
42440: vakuutus.
42441: Varhaisnuoriso: - Ks. Loma.
42442: Valtiollinen poliisi: Ed. Lappi-Seppälän y. m.
42443: lak. al. n: o 5 laiksi valtiollisesta poliisista an- Vasikat: - Ks. Maatalous.
42444: netun lain kumoamisesta. Liitteet !,5. s. 17.
42445: L. Prv:aan 87. Vastikerahasto: - Ks. Lohikymmenykset.
42446:
42447: Valtiolliset va.alit: - Ks. Edustajanvaalit. Velka: - Ks. Valtionvelka.
42448:
42449: Valtionapu: - Ks. Kansakoulut. Tiede. Velkasitoumukset: Ed. Turjan y. m. lak. al. n:o
42450: 64 laiksi maanhankintalain mukaan annetta-
42451: Valtioneuvosto: - Ks. Taide. vista valtion velkasitoumuksista annetun lain
42452: 2 ja 4 § :n muuttamisesta. Liitteet IX,u. s.
42453: Valtionjohtoisuus: - Ks. Tuotantoelämä. 439. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n
42454: lausunto 94.
42455: Valtion ma.at: - Ks. Asutustoiminta. - Ed. Köllin y. m. lak. al. n:o 65 laiksi maan-
42456: hankintalain mukaan annettavista velkasitou-
42457: Valtion Metallitehtaat: - Ks. Metallitehtaat. muksista annetun lain muuttamisesta. Liit-
42458: teet IX,t5. s. 441. L. Mtv:aan, jonka tulee
42459: Vrul.tion metsät: - Ks. Maatalous. pyytää Vv:n lausunto 94.
42460: - Ed. Lampisen y. m. lak. al. n:o 69 laiksi eräi-
42461: den valtion velkasitoumusten lunastusarvon
42462: Valtion teknillinen tutkimuslaitos: - Ks. Tek-
42463: korottamisesta. Liitteet IX,19. s. 449. L.
42464: nillinen tutkimus.
42465: Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto
42466: 95.
42467: Valtion työntekijät: - Ks. Eläkkeet. Virkamie-
42468: - Ks. Maanhankintalaki.
42469: het.
42470: Veroilmoitus: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42471: Valtionvelka: Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o
42472: 39 kotimaisten valtion velkain korkojen ja
42473: Veroperusteet: Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o
42474: kuoletusten maksun lykkäämisestä. Liitteet
42475: 65 maatalouden puhtaan tuoton määräämi-
42476: IV,41. s. 168. L. Vv:aan 103.
42477: sestä vuodelta 1948 tapa;htuvaa verotusta var-
42478: ten enintään 60 %;ksi maatalouskirjanpitoti-
42479: Valtion velkasitoumu.Imet: - Ks. Velkasitoumuk- lojen puhtaasta tuotosta. Liitteet IV,67. s.
42480: set. 207. :L. Vv:aan 105.
42481: - Ks. Rajaseutu. Tulo- ja omaisuusvero.
42482: Valtionvero: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42483: Verotus: - Ks. Asuntotuotanto. Edustajanpalk-
42484: Vangittuna pidetyt: Ks. Turvasäilö. kio. Korvauslaki. Kunnallisverotus. Kylätiet.
42485: Liikevaihtovero. Maanhankintalaki. Raja-
42486: Vanhainpoikain vero: - Ks. Tulo- ja omaisuus- seutu. Rälssivero. Tulo- ja omaisuusvero. Ve-
42487: vero. roperusteet. Yhteismetsät.
42488: Asialuettelo 1948.
42489:
42490: Vesi: - Ks. Maatalous. -Ed. Honkalan y.m. toiv.al. n:o 90 asuntojen
42491: rakentamisesta valtion viran ja toimenhalti-
42492: Vesioikeuslaki: Ed. Oksalan toiv. al. n:o 130 joille. Liitteet IV,92, s. 241. L. Vv:aan 106.
42493: esityksen antamisesta uudeksi vesioikeuslaiksi. Ed. Väyrysen y. m. toiv. al. n:o 91 esityksen
42494: Liitteet VII,21. s. 342. L. Ltv:aan 109. antamisesta laiksi palkannauttijoille Lapin
42495: - Ed. Renforsin y. m. toiv. al. n:o 131 toimen- läänin alueella maksettavasta palkan lisästä.
42496: piteistä upoksissa olleiden puiden nosto- ja Liitteet IV,o3. s. 242. L. Vv:aan 106.
42497: omistusoikeuden tekemisestä yleiseksi uitto-
42498: kansien välisenä aikana. Liitteet VII,22. .s. Voim.atalous: - Ks. Kansallistaminen.
42499: 344. L. Ltv:aan 109.
42500: Vuodat: - Ks. Säännöstely.
42501: Vesivoima: - Ks. Kansallistaminen.
42502: Vuokra..alueet: Ed. Rantalan y. m. toiv. al. n :o
42503: Viemärit: - Ks. Kuivatustyöt. Maatalous. 232 lunastuslainsäädännön ulkopuolelle Jaa-
42504: neiden vuokra-alueiden itsenäistämisestä. Liit-
42505: Vienti: - Ks. Liikennemaksut. teet IX,s5. s. 545. L. Mtv:aan 117.
42506: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 233 toimen-
42507: Vilja: - Ks. Säännöstely. piteistä vuokra-alueiden lunastuslainsäädän'
42508: nön ulkopuolella olevien vuokra-alueiden itse-
42509: Viljavarastot: Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o näistämisek.si. Liittcet IX,s6. s. 546. L.
42510: 269 viljavarastotilojen lisäämisestä. Liitteet Mtv:aan 117.
42511: IX,122. s. 594. L. Mtv:aan 119. - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 234 esityksen
42512: - Ed. Honkalan y. m. toiv. al. n:o 270 valtion antamisesta laiksi till!eissä asumusryhmissä ole-
42513: viljavaraston rakentamisesta Mellilän-Loi- vien tonttivuokra-alueiden itsenäistämisestä.
42514: maan seudulle. Liitteet IX,123. s. 595. L. Liitteet IX,s7. s. 547. L. Mtv:aan 117.
42515: Mtv:aan 119. - Ed. Kuittisen y. m. tqiv. al. n:o 235 osuuskun-
42516: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 271 valtion tien ja niitä vastaavien yhtymien oikeudesta
42517: viljavaraston perustamisesta Pieksämäelle. lunastaa niiden hallussa vuokrasopimuksen no-
42518: Liitteet IX,124. s. 597. L. Mtv:aan 119. jalla olevat maa-alueet. Liitteet IX,ss. s.
42519: 548. L. Mtv:aan 117.
42520: Viljelmien koko: - Ks. Maatalous.
42521: Vuokra-autot: - Ks. Autot.
42522: Villasekoitteet: - Ks. Säännöstely.
42523: Vuokramiehet: - Ks. Maanhankintalaki.
42524: Virassa pysymisoikeus: - Ks. Virkamiehet.
42525: Vuokraoikeus: Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o
42526: Virkamiehet: Ed. Kuusinen-Leinon y. m. lak. al. 127 esityksen antamisesta laiksi kiinnityskel-
42527: n:o 6 laeiksi valtion viran tai pysyväisen toi- poisten vuokraoikeuksien julkisesta rekiste-
42528: men haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän ristä. Liitteet VII,1s. s. 337. L. Ltv:aan 109.
42529: oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan
42530: annetun lain ja valtion viran tai toimen hal- Vuokrat: Ed. Kajalan y. m. toiv. al. n:o 309
42531: tijain oikeudesta eläkkeeseen annetun lain huoneistovuokrissa ilmenneiden epäkohtien
42532: muuttamisesta. Liitteet 1,6. s. 18. L. Prv:aan poistamisesta. Liitteet X,29. s. 704. L.
42533: 87. Työv:aan 124.
42534: - Ed. Meinanderin lak. al. n:o 16 laiksi valtion - Ks. Kiinteistöt. Säännöstely.
42535: viran tai toimen haltijan oikeudesta eläkkee-
42536: seen annetun lain muuttamisesta. Liitteet
42537: Vuorotyö: Ed. Hiilelän y. m. toiv. al. n:o 311
42538: IV,7. s. 92 ja 93. L. Vv:aan 90.
42539: tutkimuksen toimittamisesta vuorotyön työn-
42540: - Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 7 eroamaan
42541: tekijäin terveydelle ja elämälle aiheuttamista
42542: joutuneiden viran ja toimen haltijain eläke-
42543: vaaroista ja haitoista. Liitteet X,s1. s. 707.
42544: oikeuden poistamisesta eräissä tapauksissa.
42545: L. Työv:aan 124.
42546: Liitteet 1,13. s. 33. L. Prv:aan 100.
42547: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 89 La-
42548: pissa ja rajaseudulla ·palvelevien viran ja Vuosiloma: - Ks. Loma.
42549: toimen haltijain palkkauksen parantamisesta.
42550: Liitteet IV,91. s. 239. L. Vv:aan 106. Vuosivoitto: - Ks. Väkijuomayhtiö.
42551:
42552: 5
42553: 34 Asialuettelo 1948.
42554:
42555: Väestökirjanpito: Ed. Prunnilan y. m. toiv. al. Yhteisverotus: Ks. 'l'ulo- ja omaisuusvero.
42556: n:o 128 väestökirjanpidon siirtämisestä val-
42557: tion virastoille. Liitteet VII,19. s. 339. L. Yhtiöiden metsät: - Ks. Maatalous.
42558: Ltv:aan 109.
42559: Yksityiset kansakoulut: - Ks. Kansakoulut.
42560: Väestöpolitiikka: - Ks. Sosiaalihallinto.
42561: Yksityiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
42562: Väkijuomat: - Ks. Juoppous.
42563: Yksityistiet: - Ks. Maantiet.
42564: Väkijuomayhtiö: Ed. Käkelän y. m. lak. al. n:o
42565: 41 laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja Yleisneuvonta: - Ks. Maatalous.
42566: sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
42567: muuttamisesta. Liitteet VI,1. s. 261. L. Ylellisyysesineet: - Ks. Kunnallisverotus.
42568: Tv:aan 91.
42569: Yliopisto: Ed. Leikolan toiv. al. n:o 149 ajan-
42570: Väkilannoitteet: - Ks. Maatalous.
42571: mukaisten huoneistojen, kalustojen ja kojei-
42572: den hankkimisesta Helsingin yliopiston tie-
42573: Väkivailta: - Ks. Rikoslaki. Siveellisyysrikok-
42574: teellisille laitoksille. Liittect VIII.4. s. 382.
42575: set.
42576: L. Siv:aan lll.
42577: - Ks. Kalastus.
42578:
42579: Y.
42580: Yhdistykset: - Ks. Lakkautetut järjestöt. Tiede. Ä.
42581: Työväenjärjestöt.
42582: Äidit: Ed. Jalaksen y. m. toiv. al. n:o 325 äitiys-
42583: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. avustuksen suorittamisesta kaikille äideille.
42584: Liitteet X,4u. s. 725. L. Työv:aan 125.
42585: Yhteiskunnalliset rakennukset: - Ks. Taide. - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 326 toi-
42586: menpiteistä äitiysavustuksen antamiseks1 kai-
42587: Yhteiskunnan huollossa olevat: - Ks. Ammat- kille sitä anoville synnyttäjillc. Liitteet X,46.
42588: tikoulut. s. 726. L. Työv:aan 125.
42589: - Ed. Torven y. m. toiv. al. n:o 327 esityksen
42590: Yhteisleipomot: Ks. Leipomot. antamisesta laiksi täysipaikkaisen loman
42591: myöntämisestä synnyttäjille ennen ja jälkeen
42592: Yhteismetsät: Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o synnytyksen. Liitteet X,47. s. 727. L.
42593: 64 yhteismetsien osakkaiden verottamisesta Työv:aan 125.
42594: erikseen yhteismetsäosullksiensa mukaan. - Ks. Naisten työ. Sosiaalivakuutus.
42595: Liitteet IV,66. s. 205. L. Vv:aan 104.
42596: Äänioikeus: Ks. Edustajanvaalit. Kunnallis-
42597: Yhteispesulat: - Ks. Kotitalous. vaalit.
42598:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025