<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
149 Käyttäjää paikalla!
0.0062589645385742
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948 1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1948_IV_V | ASK_1948_I_III | HAK_1948 | Liite_1948_I_XII_A | Liite_1948_I_XII_B | PTK_1948_I | PTK_1948_II |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 19 4 8
5:
6: ,. LIITTEET
7: I-XII
8:
9: B.
10:
11:
12:
13:
14: HELSINKI 1948
15: V ALTTONEUVOSTON KIR.TAPAINO
16: .
17:
18:
19:
20:
21: j
22: j
23: j
24: j
25: j
26: j
27: j
28: j
29: j
30: j
31: j
32: j
33: j
34: j
35: j
36: B. Rahaasia-aloitteet sekä varsinaisen aloiteajan jälkeen
37: jätetyt lakialoitteet.
38: SISÄLLYSLUETTELO
39:
40:
41: IV. Valtiova.:ra.invaJiokunta.
42: B. Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat Siv.
43: määrärahojen osoittamista terveyden- 108. Km·vonen y. m., rah. al. N:o 7: Määrä-
44: hoitoon, kulkulaitoksiin sekä talou- rahan osoittamisesta shakkitoiminnan
45: dellisiin, sivistyksellisiin, sosiaalisiin kehittämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 931
46: y. m. tar~oituksiin. 109. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 8:
47: Määrärahan osoittamisesta valtion tek-
48: nillisen tutkimuslaitoksen lahosuojaus-
49: I. Varsinaisena aloiteaikana jätetyt tutkimusten tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 932
50: rahaasia-aloitteet. 110. Lappi-Seppälä, y. m., rah. aJ.. N:o 9:
51: Siv. Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
52: Tapaturmantorjuntayhdistyksclle . . . . . . 933
53: 102. Kannisto y. m., rah. al. N:o 1: Määrä·
54: rahan osoittamisesta Oulun Diakonisaa- 111. Heitto y. m., .rah. al. N:o 10: Määrä-
55: kodille tuberkuloottisten lasten risa- rahan osoittamisesta Iainoiksi luovute-
56: tantisairaalan perustamis- ja hoitokus- tun Karjalan alueen tuhoutuneelle teol-
57: tannuksiin • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 lisuudelle . . • • • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . 935
58: 103. H. 8i7fl,()'ft,(3n y. m., rah. al. N:o 2: Mää- 112. Lappi-Seppälä, y. m., rah. al. N:o 11:
59: rärahan osoittamisesta kunnan sairaa- Määrärahan osoittamisesta Käsiteolli-
60: lan rakentamiseksi Ylivieskaan . . . . . . 926 suusliitto r. y:n toiminnan tukemiseksi 936
61: 113. Lumme y. m., rah. a:l. N:o 12: Määrä-
62: 104. Koukkari y. m., rah. al. N:o 3: Määrä-
63: rahan osoittamisesta tilapäisavustuk- rahan osoittamisesta Suomen yleisen
64: teknillisen museon avustamiseksi . . . • 938
65: .siksi harvaanasutuille kunnille kansa-
66: koulutoimen tukemiseen . . . . . . . • . . . . . 927 114. 0. Turunen y. m., rah. al. N:o 13: Mää-
67: rärahan osoittamisesta käytettäväksi
68: 105. Riihimiiki y. m., rah, al. N:o 4: Määrä- lainoina työväestön asuntojen rakenta-
69: rahan osoittamisesta korvauksiksi vuo- miseen maaseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . • 939
70: sina 1941-44 Neuvostoliittoa ja muita
71: 115; Turkka y. m., rah. al. N:o 14: Määrä-
72: yhdistyneitä kansakuntia vastaan tais- ·rahan osoittamisesta lainoiksi jälleen-
73: telusta kieltäytyneille henkilöille tai rakentajille Oulun kaupungissa . . . . . . 941
74: heidän omaisilleen . • . . . . . . . . . . . . . . . . 928
75: 116. J. Pusa y. m., rah. al. N:o 15: Määrä-
76: 106. Vennamo y. m., rah. al. N:o 5: Määrä- rahan osoittamisesta valtion ammatti-
77: rahan osoittamisesta rakimnustarvik- koulukodin rakennuksia varten . • . . . • 943
78: keista suoritetun liikevaihtoveron ta- 117. Seppälä y. m., rah. al. N:o 16: Määrä-
79: kaisinmaksamista :varten vähävaraisille, rahan osoittamisesta Etelä-Hämeen
80: valtion tukea saaneille rakentajiille . , . . 929 emäntäkoulun perustamista varten . . . 945
81: 107. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 6: Määrä- 118. Penttala y. m., rah. W.. N:o 17: Määrä-
82: rahan osoittamisesta lisäkorvauksiksi rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
83: kotiseudulla pommitusvahinkoja kärsi- keskusammattikoulun rakennustöiden
84: neille . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 946
85: IV Sisällysluettelo 1948.
86:
87: Siv. Siv.
88: 119. Okko y. -m., rah. al. N:o 18: Määräraran parijohtojen ostamiseksi maaseudun syr-
89: osoittamisesta Etelä-Saimaan maamies- jäisten talojen ja tailoryhmien sähköis-
90: koulun valtion haltuun ottamiseksi . . 947 tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962
91: 120. Mannila y. -m., rah. al. N:o 19: Määrä- 132. J. Wirtanen y. m.., rah. al. N:o 31: Mää-
92: rahan osoittamisesta pienviljelijäin rärahan osoittamisesta Vaasan posti-
93: maataloudellisten opintokurssien järjes- talon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 963
94: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948 133. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 32: Mää-
95: 121. Ranta-ma!t y. -m., rah. al. N:o 20: Mää- rärahan osoittamisesta Turun uuden
96: rärahan osoittamisesta tilan ostami- lentokentän väliaikaiseen liikennekun-
97: seksi .Joroisten kunnasta maamieskou- toon saattamiseksi ja Turun-Ruskon
98: lua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950 maantien siir·tämiseksi lentokentän koh-
99: 122. Lampinen y. -m., rah. al. N:o 21: Mää- dalla .............................. . 964
100: rärahan osoittamisesta salaoji,tuskoneit- 134. K. Eskola y. m., rah. al. N:o 33: Mää-
101: ten ja -työvä.lineitten kokeilua ja val- rärahan osoittamisesta rautatien ra-
102: mistamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952 kentamiseksi Lapin asemalta Murto-
103: 123. Perkanoja y. -m., rah. ail:. N:o 22: Mää- mäen asemalle ..................... . 965
104: rärahan osoittamisesta AIV -rehusäiliöi- 135. K. Eskola y. m., rah. ail. N:o 34: Mää-
105: den rakentamiseen pientiloille myön- rärahan osoittamisesta normaaliraitei-
106: nettävien lainojen ja avustusten korot- sen satamaradan rakentamiseksi Yli-
107: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953 vieskan asemalta Ryöppään merisata-
108: 124. Riihimäki y. -m., rah. al. N:o 23: Mää- maan 966
109: rärahan osoittamisesta avustuksiksi
110: 136. H. Simornen y. m.., rah. al. N:o 35: Mää-
111: pienviljelijöille lantaloiden rakenta- rärahan osoittamisesta Ylivieskan-Ii-
112: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954
113: salmen rataosalla olevan Haapaperän
114: 12:3. Riihimäki y. -m., rah. al. N:o 24: Määrä-
115: liikennepaikan muuttamiseksi pysäkiksi
116: rahan osoittamisesta jalorotuisten leh-
117: tarvittavine sivuraiteineen ........... . 967
118: mävasikoiden hankkimiseksi pienvilje-
119: 137. 0. Turunen y.m., rah. al. N:o 36: Mää-
120: lijöille . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . 955 rärahan osoittamisesta Iloharjun ali-
121: 126. K. Eskola y. -m., rah. al. N:o 25: Mää- käytävän rakennustöiden loppuunsaatta-
122: rärahan osoittamisesta lainoiksi maa- mista varten ....................... . 969
123: seudun vesijohtoyhtymille . . . . . . . . . . . 956
124: 138. Saariaho y. m., rah. al. N:o 37: Määrä-
125: 127. K. Eskola y. -m., rah. al. N:o 26: Mää-
126: rärahan osoittamisesta maaseudun ur- rahan osoittamisesta Myllykosken maan-
127: heilukcnttien rakentamista varten . . . 957 tiesillan rakentamiseen .............. . 970
128: 128. Soininen y. m., rah. al. N:o 27: Määrä- 139. Turkka y. m.., rah. al. N:o 38: Määrä-
129: . rahan osoittamisesta avustuksiksi ja rahan osoittamisesta Merikosken yli
130: !ainoiksi maaseudun sähköyhtymille . . 958 vievän Linnan- ja Raatinsaarten välisen
131: 129. Friman y. m., rah. al. N:o 28: Määrä- sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 971
132: rahan osoittamisesta avustuksiksi maa- 140. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 39: Mää-
133: seudun vähävaraiselle väestölle sähkö- rärahan osoittamisesta Jännevirran sil-
134: laitosyhtymiin liittymismaksujen suo- lan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972
135: rittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959 141. Suntela y. m.., rah. al. N:o 40: Määrä-
136: 130. Hautala y. m., rah. al. N:o 29: Määrä- rahan osoittamisesta lauttausyhteyden
137: rahan osoittamisesta avustuksiksi vähä- parantamiseksi Pulkkilan salmessa . . . 973
138: varaisten pienviljelijäseutujen osuuskun- 142. Riihimäki y. m.., rah. al. N:o 41: Määrä-
139: nille ja yhtymille vesijohtolaitteiden rahan osoittamisesta kyläteiden otta-
140: suunnittelua ja rakentamista varten . . . 960 miseksi valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . 974
141: 131. Wickm.an m.. fl., fin. mot. N:o 30: An- 143. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 42: Mää-
142: gående anvisande av anslag för inköp rärahan osoittamisesta Rautilan-Va-
143: av transformatorer och kopparlednin- laskallion maantien rakentamiseen . . . 975
144: gar för landsbygdens avsides belägna 144. Perkanoja y. m.., rah. ail. N:o 43: Mää-
145: gårdars och gårdsgruppers eletrifiering 961 rärahan osoittamisesta Helsingin-Tu-
146: 131. Wiokm.an y. m., rah. al. N:o 30: Määrä- run välisen mantietyön loppuunsaattå-
147: rahan osoittamisesta muuntajien ja lm- mise·ksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977
148: Sisällysluettelo 1948. V
149:
150: Siv. II. Varsinaisen aloiteajan jälkeen jätetyt
151: 145. Oleleon y.m., rah. al. N:o 44: Määrära- rahaasia-aloitteet.
152: han osoittamisesta maantien rakenta-
153: miseksi Taipalsaarelta Ampujalan Siv.
154: kautta Lauritsalaan . . . . . . . . . . . . . . . . 978 159. Österholm m. fl., fin. mot. N:o 58: An-
155: 146. Pakk=en y. m., rah. al. N:o 45: Määrä- gående anvisande av anslag !ill un-
156: rahan osoittamisesta n. s. Lanan tien derstöd åt .Turidiska Föreningen för
157: ottamiseksi valtion hoitoon . . . . . . . . . . 979 utgivande av en svenskspråkig edition
158: av lagboken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997
159: 147. Vilhula y. m., rah. al. N:o 46: Määrä-
160: 159. Österholm y. m., rah. al. N:o 58: Mää-
161: rahan osoittamisesta Toivokan-Vaaja-
162: rärahan osoittamisesta avu.&tukseksi
163: kosken maantien kuntoon saattamista
164: Lainopillisille Yhdistykselle ruotsinkie-
165: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 981
166: lisen 1lakikirjan julkaisemiseen . . . . . . . . 999
167: 148. Karjalainen y. m., rah. al. N:o 47: Mää- 160. Honka y. m., rah. al. N:o 59: Määrä-
168: rärahan osoittamisesta Otavan-Hir- rahan osoittamisesta valtion viran ja
169: ven.salmen maantien korjaamiseen . . . . 982 toimen haltijain kalliinpaikanlisien
170: 149. R=tamaa y.m., rah. al. N:o 48: Mää- uudelleenjärjestelyä varten ........... 1001
171: rärahan osoittamisesta maantien raken- 161. V. Twrunen y.m., rah. wl. N:o 60: Mää-
172: tamiseksi Varkauden-.Toroisten maan- rärahan osoittamisesta valtionrautatei-
173: tieltä Teemaasaaren ja Käärmevirran den eräiden viran- ja toimenhaltijain
174: kautta Rantasalmen kirkoH:e . . . . . . . . . . 983 palkkauksessa Hmenneiden epäsuhteiden
175: 150. Rantamaa y.m., rah. al. N:o 49: Mää- korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1003
176: rärahan osoittamisesta maantien raken- 162. Oksala y. m., rah. n.l. N:o 61: Määrä-
177: tamiseksi Maaveden pysäki~tä .Täppilän rahan osoittamisesta ulkoasiainminis.te-
178: kunnan Syvänsin kylään ulottuvaHe tielle 984 riön kaupallisen edustuksen lisäämi-
179: 151. Braniter y.m., rah. rul. N:o 50: Määrä- seksi ............................... 1006
180: rahan osoittamisesta Kemien-Tohma- 163. Ahmavaara y. m., rah. al. N:o 62: Mää-
181: järven maan tien oikaisemista varten 986 rärahan osoittamisesta uuden osaston
182: 152. Soininen y. m., rah. al. N:o 51: Määrä- perustamista varten Vaasan hovioikeu-
183: rahan osoittamisesta Kaavin kunnan teen ................................ 1007
184: Ukonvaaran ja Polvijärven kunnan Huk- 164. Tut!rna y. m., rah. al. N:o 63: Määrä-
185: kalan välisen tien kunnostamista ja val- rahan osoittamisesta Kymen lääninhal-
186: tion hoitoon ottamista varten . . . . . . . . 987 linnon virastotalon rakentamiseen . . . . 1009
187: 153. Penttala y.m., rah. al. N:o 52: Määrä- 165. V. Eskola y. m., rah. ail. N:o 64: Mää-
188: rahan osoittamisesta Seinäjoen-Kuor- rärahan osoittamisesta ylimääräisten
189: taneen maantien rakennustöiden jat- maanmittausinsinöörien ja maanmit-
190: kamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988 tausauskultanttien palkkauksia varten 1011
191: 154. Koivwranta y.m., rah. al. N:o 53: Mää- 166. Tut~rna y.m., rah. al. N:o 65: Määrä-
192: rärahan osoittamisesta maantien raken- rahan osoittamisesta uuden jaoston .pe-
193: tamiseksi Kemijoen eteläpuolitae Sieri- rustamiseksi vesistötoimikuntaan .... 1013
194: län ja Pekkalan lossien välille . . . . . . . . 989
195: 167. Borg-Sundman y.m., rah. a.l. N:o 66:
196: 155. Niskala y.m., rah. al. N:o 54: Määrä-
197: rahan osoittamisesta Kolarin-Kurtakon Korotetun määrärahan osoittamisesta
198: tien rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . 990 naispoliisien kouluttamista varten . . . 1014
199: 156. Koivuranta y.m., rah. al. N:o 55: Mää- 168. Bm·g-8'1.1/ndman y. m., rah. al. N:o 67:
200: rärahan osoittamisesta maantien raken- Koro.tetun määrärahan osoittamisesta
201: tamiseksi Kittilän Kallon kylästä Ko~a- naispoliisien virkojen järjestämistä var-
202: rin Kurtakkoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991 ten ................................ 1015
203: 157. Niskala y. m., rah. al. N:o 56: Määrä- 169. Tervo y.m., rah. al. N:o 68: Määrära-
204: rahan osoittamisesta Matinlompolon- han osoittamisesta eläkkeiden suoritta-
205: Hannunrannan tiesuunnan tutkimista miseksi kuntien ja yksityisten palve:luk-
206: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992 sessa luovutetuna alueella olleille, toisen
207: 158. Koukkari y.m., rah. al. N:o 57: Määrä- korvauslain 7 § :n 2 momentin perus-
208: rahan osoittamisesta Oulun läänin joen- teella eläkkeeseen oikeutetuille henki-
209: perkanatöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993 löille .... _. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1017
210: VI Sisällysluettelo 1948.
211:
212: Siv. Siv.
213: 170. Vennamo y. m., rah. al. N:o 69: Määrä- dien tutkimus- ja hoitolaitoksen perus-
214: rahan o.soit·tamisesta !ainoiksi ja avus- tamiseksi Helsinkiin • . . • . . . . . • • • • . . . 1035
215: tuksiksi pienteollisuuden edistämiseksi 1018 185. Lehtokoski y. m., rah. rul. N:o 84: Mää-
216: 171. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 70: Korote- rärahan osoittamisesta raumasairauk-
217: tun määrärahan osoittamisesta standar- sien levinnäisyy.ttä ja laatua koskevan
218: disoimistoiminnan tehostamiseksi ..... . 1019 tutkimuksen suorittamista varten •.•• 1037
219: 172. Hilrvensalo y. m., rah. al. N:o 71: Koro- 186. Roine y. m., rah. al. N:o 85: Määrära-
220: tetun määrärahan osoittamisesta maa- . han osoittamisesta urheilun lääketie·
221: seudun sähköyhtymien tukemiseen ... 1020 teellisen instituutin perustamis·ta var-
222: 173. Salo y. m., rah. al. N:o 72: Korote.tun ten ...............•................ 1039
223: määrärahan osoittamisesta maaseudun 187. Kannisto y. m., rah. al. N:o 86: Mää-
224: sähköyhtymien tukemiseen .....•.... 1022 rärahan o.soi ttamisesta anne.tta vaksi
225: 174. Y. Eskola y. m., rah .. al. N:o 73: Määrä- lainana Nuorten Ystävät r. y:lle vähä-
226: rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avus- mielisten poikien hoitokodin laitosraken-
227: tuksiksi yhtymille sähkövoiman hank- nuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • 1040
228: miseksi maaseudun vähävaraiselle pien- 188. Pesonen y. m., rah. al. N:o 87: Määrä-
229: viljelijäväestöLle ..................•.. 1023 rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
230: 175. Vennamo y. m., rah. al. N:o 74: Määrä- r. y:lle tuberkuloottisten työnvälitys-
231: rahan osoittamisesta maanhankinta- ja toimintaa varten .................... 1041
232: muiden asutustilojen sähköistämisen 189. Stenberg y. m., rah. al. N:o 88: Määrä-
233: avustamista varten .•................ 1025 rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
234: 176. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 75: Mää- r. y:lle tuberku:loottisten taloudelliseksi
235: rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042
236: häv1tetyn. alueen maaseudun jälleen- 190. Pesonen y. m., rah. al. N:o 89: Määrä-
237: rakentamista varten ..........••••.. 1026 rahan osoittamisesta siviilituberkuloot-
238: 177. Murto y. m., rah. aJ. N:o 76: Määrära- tisten ammattikoulutusta varten ...... 1043
239: han osoittamises•ta Pällin kosken voi- 191. Kauhanen y. m., .rah. al. N:o 90: Koro-
240: malaitoksen rakentamiseen .......... . 1027 tetun määrärahan osoittamisesta siviili-
241: 178. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 77: sokeain avustusten korottamista varten 1044
242: Määrärahan osoittamisesta vrultakun- 192. Pohjala y. m., rah. al .. N:o 91: Määrä-
243: nansuunnittelun valmistavia töitä varten 1028 rahan osoittamisesta ·sairaanhoitajien
244: 179. Kuusinen-Leino y. m., rah. al. N:o 78: palkkauksen korjaamiseksi ...... -~ . . 1045
245: Määrärahan osoittamisesta valtioneu- 193. Jalas y. m., rah. al. N:o 92: Määrära-
246: voston kirjapainotalon rakentamista han osoittamisesta annettavakai korot-
247: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1029 tomana lainana Raajarikkoisten koulu-
248: 180. K1~ittinen y. m., rah. al. N:o 79: Määrä- kotisäätiölle koulu- ja koulukotiraken-
249: rahan osoittamisesta korvauksen suo- nuksen töiden alullepanoa varten . . . . 1046
250: rittamiseksi sodan aikana syyttömästi 194. .Luukka y. m., rah. rul. N:o 93: Määrä-
251: pidätetyille . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030 rahan osoittamisesta Diakonisaalaitos
252: 181. J. Pusa y. m., rah. al. N:o 80: Määrä- Beetelin sairaalan rakennustöiden lop-
253: rahan osoittamisesta korvauksen BUO- puun saattamista varten . . . . . . . . . . . . 1047
254: rittamisoksi eräille sodan jälkeen pidä-
255: 195. Nuorsaari y. m., rah. al. N:o 94: Mää-
256: tettyinä olleille henkilöille . . . . . . . . . . 1031
257: rärahan osoittamisesta keskussairaala-
258: 182. Kannisto y. m., rah. al. N:o 81: Määrä-
259: rahan osoittamisesta apulaisesittelijän hankkeen toteuttamiseksi Porin kau-
260: pungissa ..................•..•...... 1049
261: palkkaamiseksi lääkintöhallituksen mie-
262: lisairaanhoito-osastoNe . . . . . . . . . . . . . . . 1033 196. Hakkila y. m., rah. al. N:o 95: Määrä-
263: 183. Leikola, rah. al. N:o 82: Korotetun rahan osoittamisesta Mäntän sairaala-
264: määrärahan osoittamisesta avustuk- rakennuksen mkennustöiden loppuun
265: seksi Sukupuolitautien Vastustamisyh- saattamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1050
266: distys r. y:lle .................•....• 1034 197. Pwumalainen y. m., rah: al. ~:o 96: Mää-
267: 184. Borg-Sundman y. m., rah. al. N:o 83: rärahan osoittamisesta Keski-Suomen
268: Määrärahan osoittamisesta aivoinvalii- keskussairaalan rakentamista varten ... 1052
269: Sisällysluettelo 1948. VII
270:
271: Siv. Siv.
272: 198. Vilhula y. m., rah~ a:l. N:o 97: Määrä· jain virkain perustamiseksi eräisiin se-
273: rahan osoittamisesta yleisen sairaalan minaareihin . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1071
274: rakentamiseksi Jyväskylään ........• 1053 212. Honka y. m., rah. al. N:o 111: Määrä·
275: 199. N. Nwrminen y. m., rah. al. N:o 98: rahan osoittamisesta kanslia-apulaisten
276: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoita· palkkaamiseksi eräisiin seminaareihin 1072
277: jan prulkkaamiseksi Kauhavan lentosota- 213. Torvi y. m., rah. al. N:o 112: Määrä-
278: koulun sairaalaan ................... 1054 rahan osoittamisesta Rauman seminaa-
279: 200. 0. Twrunen y. m., rah. al. N:o 99: Mää- rin lisärakennustöitä varten . . . . . . . . 1073
280: rärahan osoittamisesta Kuopion kes· 214. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 113: An-
281: kussairaalan piirustus· ja muiden suun- gående anvisande av anslag för in-
282: nittelutöiden jatkamista varten ...... 1055 rättande vid Nykarleby seminarium av
283: 201. IAtostarinen y. m., rah. al. N:o 100: en extrao.rdinarie lärarbefattning i de
284: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnaan första grunderna i spelning ...••.... ·• 1074
285: rakennettavan keskus.sairaalan raken· 214. Wickman y. m., rah. al. N:o 113: Mää-
286: nustöiden alkamista varten . . . • . . . . . • 1056 rärahan osoittamisesta ylimääräisen
287: 202. Kannisto y. m., rah. ail. N:o 101: Mää- soitonalkeiden opettajantoimen perus·
288: rärahan osoittamisesta avustukseksi 011· tamiseksi Uudenkaarlepyyn seminaa-
289: lun Diakonissakodille tuberkuloottisten riin .....•........•.....•••.•....••. 1075
290: lasten risatautisairaalan perustamia· ja 215. Biik()'Mf(t, y. m., rah. rul. N:o 114: Mää-
291: ylläpitokustannuksiin .............•.• 1058 rärahan osoittamisesta Itä-Suomen. se-
292: 203. Saw, rah. al. N:o 102: Määrärahan minaarin rakennustöiden aloittamista
293: osoittamisesta Ristijärven sairaalan lop· varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . 1076
294: putöiden suorittamista varten . . . . . . . . 1059 216. Luostarinen y. m. rah. al. N:o 115: Mää·
295: 204. Kauppi y. m., rah. al. N:o 103: Korote· rärahan osoittamisesta Savonlinnaan
296: ,tun määrärahan osoittamisesta Helsin- perustettavaa opettajaopistoa varten .• 1077
297: gin Yliopiston kirjaston viran ja toi- 217. Lahtela y. m., rah. al. N:o 116: Mää-
298: men haltijain .palkankorotuksia varten 1060 rärahan osoittamisesta kansakoulun·
299: 205. Jalas y. m., rah. al. N:o 104: Määrä- opettajaseminaarin rakennustöiden aloit·
300: rahan osoittamisesta Helsingin yliopis· tamiseksi Kemijärvelle . . . . . . . . . . . . . . 1079
301: ton assistenttien ja amanuenssien palk· 218. E. Koivisto, rah. ail.. N:o 117: Määrä-
302: kauksen parantamiseen . . . . • . . • . . . . • . 1063 rahan osoittamisesta harjoituskoulun·
303: 206. E. Nwrminen y. m., rah. al. N:o 105: opettajien palkkauksen korottamiseksi 1080
304: Määrärahan osoittamisesta Helsingin 219. E. Koivisto, rah. !!il. N:o 118: Määrä-
305: yliopiston ravintokemian il.aitoksen huo· rahan osoittamisesta kansakoulupiiri·
306: neistotilojen sisustustöitä varten • . • • . . 1065 tarkastajain virka-asuntojen rakentami·
307: 207. tJhman y. m., rah. al. N:o 106: Määrä· seksi Lapin, Länsipohjan, Kemijärven
308: rahan osoittamisesta annettavakai lai- ja Kainuun kansakoulupiireihin . . . . . . 1081
309: nana Helsingin yliopiston ylioppilas- 220. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 119: Mää-
310: kunnalle ylioppilasasuntoloiden raken- rärahan osoittamisesta kotitalousneu·
311: tamista varten . . • . • • . . . . • . . . . . • . • • . . 1066 vojien kouluttamista varten kansakou:
312: 208. K'Ulovaara y. m., rah. al. N:o 107: Mää- lujen kotitalousopettajiksi . • . . . . . . . • 1082
313: rärahan osoittamisesta Turun yliopis· 221. Riikonen y. m., rah. al. N:o 120: Koro-
314: ton lääketieteellisen tiedekunnan labo- tetun määrärahan osoittamisesta lisä.·
315: ratoriorakennuksen piirustusten laati- aVIlstuksiksi köyhimmille ja harvaan-
316: mista varten . . . . . . • . • . . . . . • . . . . . • . . 1067 asutuilla sekä rajaseutukunnille kansa·
317: 209. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 108: Mää- kouluhuoneistojen hankkimista varten . . 1083
318: rahan osoittamisesta foniatrian apu- 222. Kaukamaa y. m., rah. al. N:o 121: Mää·
319: aaisopettajan palkkaamiseksi Turun yli· rärahan osoittamisesta henkilökohtai-
320: opiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 1069 sen · palkanlisän suorittamiseksi kor·
321: 210. Honka y. m., rah. al. N:o 109: Määrä· keimman akateemisen oppiarvon saa-
322: rahan osoittamisesta seminaarinjohta- vuttaneille valtion oppikoulujen vaki·
323: jien kesälomasijaisten palkkaamiseksi 1070 naisille opettajille .. .. .. . .. .. . .. . .. • 1084.
324: 211. Honkan y. m., rah. rul. N:o 110: Määrä- 223. Kaukamaa y. m., rah. al. N:o 122:. Mää-
325: rahan osoittamisesta käsityönopetta· rärahan osoittamisesta valtion oppikou·
326: VIII Sisällysluettelo 1948.
327:
328: Siv. Siv.
329: Jujen rehtorien opetusvelvollisuuden huo· sinkielistä keskusammattikoulua varten
330: jentamiseksi ........................ 1085 Vaasassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1107
331: 224. Honka y. m., rah. al. N:o 123: l\fäärä- 235. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 134:
332: rahan osoittamisesta oppikoulunopetta- Määrärahan osoittamisesta Rovanie-
333: jien opintomatkoja varten . . . . . . . . . . 1087 men keskusammattikoulun rakentamista
334: 225. Kaukamaa y. m., rah. al. N:o 124: Mää- vartlln . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108
335: rärahan osoittamisesta valtion oppikou- 236. Friman y. m., rah. a1. N:o 135: Määrä-
336: lujen opettajien luokan ulkopuolella rahan osoittamisesta keskusammatti-
337: suoritettavan työn korvaamiseksi . . . . • . 1088 koulun rakentamiseksi Rovaniemen kaup-
338: 226. Salo y. m., rah. at N:o 125: Määrära- palaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109
339: han osoittamisesta rakennusavustuk- 237. Kauppi, rah. al. N:o 136: Määrärahan
340: siksi ja -!ainoiksi yksityisille oppikou- osoittamisesta kauppakorkellikoulun ta-
341: luille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1089 lon rakentamiseen • . . . . . . . . . . . . . • • . . 1110
342: 227. 6stenson m. fl., fin. mot. N:o 126: An- 238. Meilnander, fin. mot. N:o 137: Angående
343: gående anvisande av ansl!tg för repa-. anvisande av förhöjt anslag för stats-
344: ration och ombyggnad av Borgå ly- bidrag åt Svenska Handelshögskolan . . 1111
345: ceurns byggnad . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1091 238. Meinander, rah. al. N:o 137: Korotetun
346: 227. 6stmwon y. m., rah. al. N:o 126: Määrä- määrärahan osoittamiseata avustukseksi
347: rahan osoittamisesta Porvoon lyseora- ruotsalaiselle kauppakorkeakoululle . . . . 1112
348: kennuksen korjaus- ja uudistustöitä var- 239. Virolainen y. m., rah. al. N:o 138: Mää-
349: ten ................................ 1093 rärahan osoittamisesta avustukseksi Kä-
350: 228. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 127: siteollisuusliitto r. y:ne kä'siteollisuuden
351: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Ke- ammattitaidon kohottamiseksi tehtävää
352: ravan Yhteiskoulun Kannatusyhdistyk- neuvont!lityötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1113
353: selle koulutwlon jälleenrakentamista var- 240. Käkelä y. m., rah. al. N:o 139: Määrä-
354: ten ................................ 1095 rahan osoittamisesta rakennusavustuk-
355: 229. Riikonen y. m., rah. al. N:o 128: Mää- seksi Etelä-Saimaan Marttapiiriliitolle
356: rärahan osoittamisesta Lieksan yhteis- talouskoulun huoneiston hankkimista
357: koulun ottamiseksi valtion haltuun .. 1096 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114
358: 230. Lahtela y. m., rah. al. N:o 129: Määrä- 241. Käkelä y. m., rah. a1. N:o 140: Määrä-
359: rahan osoittamisesta Kemijärven yh- rahan osoittamisesta annettavakai avus-
360: teiskoulun ottamisebi valtion haltuun 1098 tuslainana Etelä-Saimaan Marttapiiri-
361: 231. Lumme y. m., rah. al. N:o 130: Määrä- liitolle talouskoulun huoneiston hankki-
362: rahan osoittamisesta Tampereen Tek- mista varten ........................ 1115
363: nillisen oppilaitoksen rakennuspiirus- 242. Luostarinen y. m., rah. wl1• N:o 141:
364: tusten laatimista ja rakennustöiden Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
365: aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1100 naiskotiteollisuuskoulun rakentamista
366: 232. Kajala y. m., rah. wl. N:o 131: Määrä- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116
367: rahan osoittamisesta Lahden teknilli- 243. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 142: Miiä-
368: sen koulun koulurakennuksen ensim- rärahan osoittamisesta annettavakai
369: mäistä rakennusvaihetta varten . . . . . . 1102 1lai:aana Rovaniemen kotiteollisuuskoulun
370: 233. Num·saari y. m., rah. al. N:o 132: Mää- rakennustyön loppuun saattamista var-
371: rärahan osoittamise'Sta avustukseksi poi- ten ................................ 1i17
372: kain ammattikoulun rakentamiseksi Po- 244. Malkamäki y. m., rah. al. N:o 143: Mää-
373: riin ................................ 1104 rärahan osoittamisesta kuuromykkäin
374: 234. Jern m. fl., fin. mot. N:o 133: Angående opetuslaitosten johtajain, opettajain ja
375: anvisande av ett anslag för påbör- asuntolanjohtajattarien palkkojen ko-
376: jande av byggnadsarbetet på tillbyg- rottamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1118
377: gena till en statlig svenskspråkig 245. Malkamäki y. m., rah. al. N:o 144: Mää-
378: centralyrkesskola i Vasa ...........• 110_6 rärahan osoittamisesta sokeain opetus-
379: 234. Jern y. m., rah. al. N:o 133: Määrära- laitosten johtajain, opettajain ja asun-
380: han osoittamise-sta lisärakennusten ra- tolanjohtajattarien palkkojen korotta-
381: kennustöiden aloittamiseksi valtion ruot- mista varten ........................ 1119
382: Sisällysluettelo 1948. IX
383:
384: Siv. Siv.
385: 246. Malkamäki y. m., rah. wl. N:o 145: Mää- 260. V. Turunen y. m., rah. al. N:o 159: Ko-
386: rärahan osoittamisesta kuuromykkäin ja rotetun määrärahan osoittamisesta avus-
387: sokeain opetuslaitosten tarkaetaja~ pal- tukseksi Suomen Rauharuliitolle . . . . . . 1138
388: kan korottamista varten . . . . . . . . . . . . . 1120 261. E. Nurminen y. m., rah. al. N:o 160:'
389: 247. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 146: Mää- Määrärahan osoittamisesta Naisten kan-
390: rärahan osoittamisesta kuuromykkäin sainvälieen Rauhan·· ja Vapauden Liiton
391: maatalouskouJ.un oppilasasuntolan raken- Suomen osastolle työvoiman palkkausta
392: ,tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121 ja valistustoimintaa varten .......... 1139
393: 248. V. Turunen, rah. a:l. N:o 147: Korote- 262. E. Kilpi y. m., rah. a:l. N:o 161: Koro-
394: tun määrärahan osoittamisesta Suomen tetun määrärahan osoittamisesta Uuden
395: esparanta-opiston toiminnan tukemiseksi 1122 Kalevalan satavuotisjuhlan järjestämistä
396: 249. Hakkila y. m., rah. al. N:o 148: Mää- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1141
397: rärahan osoittamisesta Tampereen maa- 263. E. Koivisto, rah. al. N:o 162: Määrä-
398: kunta-arkeologin palkkaamieta varten . . 1123 rah:w osoittamisesta Lapin Sivistys-
399: 250. Heljas y. m., rah. al. N:o 149: Määrä- seura r. y:n tukemiseksi ............ 1142
400: rahan osoittamisesta Savon maakunta- 264. S.-K. Kilpi y, tn., rah. al. N:o 163:
401: arkiston rakentamista varten . . . . . . . . 1124 Korotetun määrärahan osoittamisesta
402: 251. Kauppi y. m., rah. al. N:o 150: Määrä- avustukseksi Suomi-Neuvostoliitto Seu-
403: rahan osoittamisesta kielikurssien jär- ralle ............................... 114S
404: jestämiseksi valtion viran tr.i toimen 265. Ryömä y. m., rah. al. N:o 164: Koro-
405: ha:ltijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125 tetun määrärahan osoittamisesta Lenin-
406: 252. Kauppi y. m., rah. al. N:o 151: Määrä- museolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144
407: rahan osoittamisesta kahden pakettiau- 266. Roine y. m., rah. al. N:o 165: Määrä-
408: ton hankkimiseksi Geodeettiselle laitok- rahan osoittamisesta vuosina 1930-1935
409: selle ............................. .. 1126 lakkautettujen työväen urheiluseurojen
410: 253. Kaukamaa y. m., rah. al. N:o 152: Mää- omaisuuden korvaamiseksi niiden oikeu-
411: rärahan osoittamisesta Ailfred Kordeli- denomistajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1145
412: nin yleisen edistys- ja sivistysrahaston 267. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 166:
413: maksaman ensimmäisen omaisuudenluo- Määrärahan osoittamisesta Poikien Kes-
414: vutusveron takaisin suorittamista var- kus r. y :1le leirialueen rakentamis·eksi
415: ten .............................. .. 1127 Partaharjulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146
416: 254. Lumme y. m., rah. al. N:o 153: Koro- 268. Öhman, fin. mot. N:o 167: Angående
417: tetun määrärahan osoittamisesta rait- anvisande av förhöjt anslag för Brages
418: tiustyön tukemiseksi ............... . 1129 urklippsverk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1148
419: 255. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 154: 268. Öhman, rah. al. N:o 167: Korotetun
420: Korotetun määrärahan osoittamisesta määrärahan osoittamisesta Bragen leike-
421: näyttämötaiteen ja näyttämötaiteellis- kokoelmaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1150
422: ten harrastusten tukemiseen ......... . 1130 269 . .Virolainen y. m., rah. al. N:o 168: Mää-
423: 256. Rankila y. m., rah. al. N:o 155: Mää- rärahan osoittamisesta avustukseksi maa-
424: rärahan osoittamisesta avustukseksi talouden tieteellisiLle järjestöille kan-
425: maaseudun valistusjärjestöi1l'e näytelmä- sainvälisiin kongresseihin osanistumi-
426: ohjaajien paikkaamista varten ...... . 1131 sesta niihle aiheutuvien kustannusten kor-
427: 257. Borg-Sundman y. m., rah. al. N:o 156: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152
428: Määrärahan oso1ttamisesta Sivistysjär- 270. Vitlh1tla y. m., rah. al. N:o 169: Koro-
429: jestöjen FilmitoimikunnaJile elokuvien ·tetun määrärahan osoittamisesta maata-
430: moraalisen ja kasvatukseillisen vaikutuk- louskoelaitoksen ja koeasemien uudisra-
431: sen tutkimiseksi ................... . 1132 keunuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1153
432: 258. Karvikko y. m., rah. al. N:o 157: Ko- 271. Virolainen y. m., rah. al. N:o 170: Mää-
433: rotetun määrärahan osoittamisesta avus- rärahan osoittamises·ta maanviljelysta-
434: tukseksi Suomi-Seuralle . . . . . . . . . . . . . . 1134 louden tutkimuslaitoksen rakentamistöitä
435: 259. K. Eskola y. m., rah. al. N:o 158: Mää- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154
436: rärahan osoittamisesta avustukseksi Suo- 272. Soininen y. m., rah. aJ. N:o 171: Määrä-
437: men Nuoriso-opistolle rakennusvelkojen rahojen osoittamisesta maataloushallituk-
438: lyhentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1136 sen insinööl'iosaston ja maanviljelysin-
439:
440: II
441: X 'Sisällysluettelo 1948.
442:
443: Siv. Siv;
444: sinööripiirien uudelleenjärjestelyä var- rärahan osoittamisesta heinän hankkimi-
445: ten ......••......•.•...........•.•. 1155 sen järjestämiseksi ja tukemiseksi maan-
446: :273. Lampine11, y. m., rah. rul. N:o 172: Koro· hankintaJlain nojalla asut-ettaville ..•. 1170
447: ·tetun määrärahan osoittamisesta kasvin· 287. E. Pma y. m., rah. rul. N:o 186: Määrä-
448: suojelulaitoksen perustamiseksi Tikkuri- rahan osoittamisesta käytettäväksi ra-
449: laan .••............................ 1156 kennu.slainoiksi maanhankintalain mu-
450: :274. Lappi-SeppäW, y. m., rah. al. N:o 173: kaan muille kuin maataloussiirtovä-
451: Määrärahan osoittamisesta asutustar- keen kuuluville .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . 1171
452: kastajain palkkauksen korottamiseksi 1157 288. Riihinen y. m., rah. al. N:o 187: Mää-
453: 275. ViZhula y. m., rah·. aL N:o 174: Määrä- rärahån osoittamisesta !ainoiksi maata-
454: rahan osoittamisesta kolmen assistentin louskaluston ja -irtaimiston hankkimista:
455: viran perustamiseksi kasvinviljelyskoe· varten maanhankintalain ulkopuolelle
456: asemille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1158 jääneelle siirtoväelle . . . . . . . . . . . . . . . . 1172
457: ·276. ViZhula y. m., rah. al. N:o 175: Koro- 289. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 188: Mää-
458: rtetun määrärahan osoittamisesta maan- rärahan osoittamisesta siemenviljan
459: viljelyksen ja maatalouden rakennustoi- peittauksen yleistämistä varten . . . . . . 1173
460: minnan edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1159 290. LeppäZä y. m., rah. al. N:o "189: Määrä-
461: 277. Laine y. m., rah. rul. N:o 176: Määrä· rahan osoittamisesta heinänsiemeneli va-
462: rahan osoittamisesta auton ostamiseksi raamiseksi kylmill.le tiloille . . . . . . . . . . . . 1174
463: maatalouskoelaitoksen kasvinj alostus- 291. Friman y. m., rah. al. N:o 190: Määrä-
464: osastolle ................. ·. . . . . . . . . . . 1160 rahan osoittamisesta vuosien 1940-1948
465: :278. Laine y. m., rah. al. N:o 177: Määrä- heinäsatojen korvaamiseksi Sallan kun-
466: rahan osoittamisesta laboratorioraken- nan luovutetun alueen väestölle sen luo-
467: nuksen rakentamiseksi maatalouskoelai- vutuksessa menettämien tilain os3Jlta . . 1175
468: toksen kasvinjalostusosastolle Jokioisiin 1161 292. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 191: Määrä-
469: 279. Honkala y. m., ra:h. al. N:o 178: Määrä- rahim osoittamisesta avustuksiksi tuo-
470: rahan osoittamisesta valtion viljavaras· tantoväkirehujen hankkimista varten . . 1176
471: rton rakentamiseksi Melliliin-Loimaan 293. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 192: Määrä-
472: seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1163 rahan osoittamisesta avustuksiksi ka:lkin
473: ·280. Hautala y. m., rah. rul. N:o 179: Mää- hankkimista varten pienviljelijöille .• 1178
474: rärahan osoittamisesta valtion viljava- 294. LeppäW, y. m., rah. al. N:o 193: Määrä-
475: raston rakentamiseksi Ylivieskaan . . . . 1164 rahan osoittamisesta väkilannoitteiden
476: .281. Hauta-la y. m., rah. al. N:o 180: Mää- varaamiseksi k)"lmiille ·tiloille . . . . . . . . . . 1179
477: rärahan osoittamisesta maataloushalli- 295. Ikonen y. m., rah. al. ·N:o 194: Määrä-
478: tuksen maanparannustöiden koneell~sta- rahan osoittamisesta väkilantojen hinto-
479: mista ,varten •...............•....... 1165 jen alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180
480: :282. Perkanoja y. m., rah. al. N:o 181: Ko- 296. Hirvensalo y. m., rah. 3Jl. N:o 195: Ko-
481: rotetun määrärahan osoittamisest:t avus- rotetun määrärahan osoittamisesta avus-
482: tuksiksi maatalouskoneiden hankkimi- tuksiksi AIV-rehusäiliöiden rakentami-
483: seksi pienviJ.jelijöi1le . . . . . . . . . . . . . . . . 1166 seen ............................... 1182
484: 283. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 182: Mää- 297. E. Pma y. m., rah. al. N:o 196: Määrä-
485: rärahan osoittamisesta valtion osuuksien rahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
486: merkitseniiseksi pienviljelijäin maata- viljelijöille AIV-liuoksen hankkimista
487: ilouskoneyhtymäin osakepääomista . . . . 1167 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183
488: -284. Kö!Zi y. m., rah. al. N:o 183: Määrä- 298. E. Pusa y. m., rah. aL N:o 197: Määrä-
489: rahan osoittamisesta palkkioiksi maata- rahan osoittamisesta avustuksiksi AIV-
490: loustuotteiden luovutusvelvollisuuden ylit- rehutornien rakentamista varten pien-
491: tämisestä luovutusvuonna 1947-1948 .. 1168 viljelystiloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184
492: ·285. Vennamo y. m., rah. al. N:o 184: Mää- 299. E. Pma y. m., rah. al. N:o 198: Mää-
493: rärahan osoittamisesta epäonnistuneen rärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
494: ·sadon korvaamiseksi maanhankintalain viljelijöi<J.le lantalain ja virtsakaivojen
495: -toimeenpanon yhteydessä maata saa- :rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1185
496: neille .............................. 1169 300. E. Pma y. m., rah. rul. N:o 199: Mää-
497: .286. Vennamo .y. m., rah. al. N:o 185: Mää- rärahan osoit-tamisesta avustuksiksi pien-
498: Siilällysluettelo 1948. XI
499:
500: Siv. Slv.
501: viljelijöille turv~pehkun ja kuivan mu- tapiiriliiton perustamaa Lahden talous-
502: dan saannin helpottamiseksi . . . . • . . . . . 1186 koulua Yarten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1200
503: 301. Kujanpä{i y. m., rah. al. N:o 200: Mää-. 313. Lahtela. y. m., rah. al. N:o 212: Määrä-
504: rärahan osoittamisesta ~ainoiksi pien- rahan osoittamisesta emäntäkoulun pe-
505: viljelijäin turvepehkuosuuskunnille ja rustamiseksi Kemijärvelle . . . . . . . . . . . . 1202
506: vapaille yhtymille turvepehkun valmis- 314. Salo, rah. al. N:o 213: Määrärahan
507: tusta varten tarvittavien rakennusten ja osoittamisesta pienviljelijäkoulun perus-
508: koneiden hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1187 tamiseksi Suomussalmen kirkonkylään 1203
509: 302. Hautala y. m., rah. al. N:o 201: Koro- 315. Wiclcman m. fl., fin. mot. N:o 214: Ån-
510: tetun määrärahan osoittamisesta swlaoji- gående anvisande av anslag för inrät-
511: tuspa;lkkioiksi . . .. . . . . .. . . .. . . .. . . .. . 1188 tande av en småbrnkarskola i Kronoby
512: 303. Kujanpoo y. m., rah. al. N:o 202: Ko- kommun . . . . • . . • • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1204
513: rotetun määrärahan osoittamisesta sala- 315. Wiclcman y. m., rah. ail. N:o 214: Mää-
514: ojituksen avustamiseksi .............. 1189 rärahan osoittamisesta pienviljelijäkou-
515: 304. Korsbäck m. fl., fin. mot. N:o 203: lun perustamiseksi Kruunupyyn kun-
516: Angående anvisande av förhöjt anslag taan ....•........•................. 1205
517: till understöd för genomförandet av 316. K!eemola y. m., rali... al. N:o 215: Mää-
518: planlagda och undersökta dikningsföre- rärahan osoittamisesta tuotantopalkkioi-
519: tag ................................ 1190 den maksamiseksi Pohjois-Suomessa kau-
520: 304~ Korsbäck y. m., ral1. a1. N:o 203: Ko- paksi tuotetuista maitotaloustuotteista
521: rotetun määrärahan osoittamisesta avus- ja lihasta . . . . . . • • . . . . . . . . . • . . . • . . . . 1206
522: tuksiksi suunniteltujen ja tutkittujen · 317. Nieminen y. m., rah. al. N:o 216: Mää-
523: ojitusyritysten toteuttamista varten .. 1191 rärahan osoittamisesta maitotaloustuot-
524: 305. Vilhula y. m., rah. al. N:o 204: Koro- teiden tuotantopalkkioiksi pienviljeli-
525: tetun määrärahan osoittamisesta vilje- jöille . . . . . . • • . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . • . 1208
526: lyspalstll!toiminnan edistämiseksi . . . . . . 1192 318. Puumala4nen y. m., rah. al. N:o 217:
527: 306. Lampinen y. m., rah. al. N:o 205: Mää- Määrärahan osoittamisesta maitotalous-
528: rärahan osoittamisesta maatalouden työ- tuotteiden hintojen alentamiseksi väh~
529: mestaruuskilpailujen järjestämistä var- varaisten ja pienipalkkaisten perheiden
530: ten •..•............•............... 1193 ~apsihle ja vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . 1209
531: 319. Ikonen y, m., rah. al. N:o 218: Määrä-
532: 307.. E. Pwa y. m.,rah. wl. N:o 206: M'åärä-
533: rahan osoittamisesta avustusten myön-
534: rahan osoittamisesta Paimion kerhoneu-
535: tämiseksi siirtoväclle lehmien ja siitoa-
536: vojaopiston opistorakennuksen rakennus-
537: vasikoiden ostoa varlen maanhankinta-
538: avustukseksi ........................ 1194
539: lain mukaan muodostetuiHe tiloille .... 1210
540: 308. Swrlconlca y. m., rah. ail. N:o 207: Mää- 320. Byhtä y. m., rah. al. N:o 219: Määrä-
541: rärahan osoittamisesta Kymenlaakson rahan osoittamisesta avustuksiksi Kuu-
542: maamieskouilulle varatun Anjalan karta- samon ja Sallan kuntien maanhankinta-
543: non rakennusten kuntoonpanoa .varten • • 1195 lain mukaan muodostetuille tiloille kar-
544: 309. Penttala y. m., rah. al. N:o 208: Mää- janrehun hankintaa varten . . . . • . . . . . 1211
545: rärahan osoittamisesta Suupohjan maa- 321. Vilhula y. m., rah. al. N:o 220: Korote-
546: mieskoulun yhteydessä toimivan maata- . tun määrärahan osoittamisesta lainmukai-
547: louskerhoneuvoj aopiston oppilasMunto- siksi avustuksiksi pienviljelijäin karjan-
548: jen rakentamista varten . . . . . . . . . . . . • • 1196 tarkastusyhdistyksille • • . . . . . . . . . . . . . . 1212
549: 310. Murt~ y. m., rah. al. N:o 209: Mää· 322. Vilhula y. m., rah. a!l. N:o 221: Korote-
550: rärahan osoittamisesta rakennusten ja tun määrärahan osoittamisesta sianhoi-
551: irtaimiston hankkimiseksi Siikaisten don edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213
552: pienviljelijäkoululle . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1198 323. Palovesi y. m., rah. al. N:o 222: Koro-
553: 311. MannUa y. m., rah. al. N:o 210: Mää- ~etun määrärahan osoittamisesta karju-
554: rärahan osoittamisesta pienviljelijäin asematoiminnan ylläpitämiseksi ...... 1214
555: maatail.oudellisten opintokurssien järjes- 324. J. Koivisto y. m., rah. al. N:o 223: Ko-
556: tämistä varten ..................••.. 1199 rotetun määrärahan osoittamisesta val-
557: 312. S'IJhl,tela y. m., rah. al. N:o 211: Määrä- tion avustuksiin metsänparannustöiden
558: rahan osoittamist>sta Itä-Hämeen Mart- kustantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215
559: XII Sisällysluettelo 1948.
560:
561: Siv. Siv.
562: 325. J. Koivisto y. m., rah. al. N:o 224: rahan osoittamisesta puutarhanhoidon
563: Korotetun määrärahan osoittamisesta edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236
564: yksityismetsätalouden edistämistä ja val- 338. E. Nurminen y. m., rah. al. N:o 237:
565: vontaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1216 Määrärahan osoittamisesta Suomen Puu-
566: 326. J. Koivisto y. m., rah. al. N:o 225: tarhaviljelijäin Liitto r. y:n kasvinsuo-
567: Määrärahan osoittamisesta Vuojoen met- jeluneuvontaa ja kasvinsuojelukonsulen-
568: sänhoito-opiston rakentamista varten . . 1218 tin p<tlkkausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1237
569: 327. Hirvensalo y. m., rah. aJ. N:o 226: 339. Vennamo y. m., rah. al. N:o 238: Mää-
570: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Sa- rärahan osoittamisesta avustuksiksi he-
571: von metsänhoitokoulun rakentamista var- delmäpuiden ja marjapensaiden hankki-
572: ten ................................ 1220 miseen maanhankintatiloille . . . . . . . . . . 1238
573: 328. Koivumnta y. m., rah. aJ. N:o 227: Mää- 340. Mustonen y. m., rah. al. ~:o 239: Mää-
574: rärahan osoittamisesta avustukseksi työ- rärahan osoittamisesta kesällä 1948 sat-
575: keskus Rovalalle valistus- ja huolto- suneiden raesateiden viljelyksille aiheut-
576: työn tekemiseksi metsätyömiesten kes- tamien vahinkojen korvaamiseen . . . . . . 1239
577: kuudessa Perä-Pohjolassa ja Lapissa .. 1222 341. Virolainen y. m., rah. a1. N:o 240: Mää-
578: 329. Vilh1!la y. rn., rah. al. N:o 228: Koro- rärahan osoittamisesta vuonna 1948 ta-
579: tetun määrärahan osoittamisesta maan- pahtuneiden raesadevahinkojen korvaa-
580: viljelys- ja talousseuroille kalatalousneu- miseksi siirtoväelle ja vähävaraisihle
581: vojien paikkaamista varten . . . . . . . . . . 1223 pienviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240
582: 330. Korsbäck m. fl., fin. mot. N:o 229: An- 342. Hautala y. m., rah. al. N:o 241: Mää-
583: gående anvisande av anslag för un- rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
584: derstödjande av fiskodlingsverksamhe- !ainoiksi kevätviljan siemenhankintaa
585: ten inom vissa sammanslutningar . . . . 1224 varten hallasta kärsineille katoalueille 1241
586: 330. Korsbäck y. m., rah. at N:o 229: Mää- 343. Tainio y. m., rah. al. N:o 242: Määrä-
587: rärahan osoittamisesta eräiden yhtymäin rahan osoittamisesta hallan vHjelyksille
588: ka;lanviljelystoiminnim tukemiseksi . . . 1226 tuottamien tuhojen korvaamiseksi . . . . 1242
589: 331. Lahtela y. m., rah. al. N:o 230: Koro- 344. Sormunen y. m., rah. al. N:o 243: Mää-
590: tetun määrä1·ahan osoittamisesta poroai- rärahan osoittamisesta jä1Ieenrakenta-
591: dan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228 jiille Kuusamon kunnassa aiheutettujen
592: 332. Lahtela y. m., rah. al. N:o 231: lv!äärä- vahinkojen korvaamiseksi ............ 1243
593: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- 345. Niskala y. m., rah. al. N:o 244: Mää-
594: noiksi siitosvaatimien hankkimista var- rärahan osoittamisesta lisäkorvauksiksi
595: ten ................................ 1230 vaikeimmassa asemassa oleville jälleen-
596: 333. Ryhtii y. m., rah. al. N:o 232: Määrä- rakentajille Pohjois-Suomessa . . . . . . . . 1244
597: rahan osoittamisesta avustuksiksi vuo- 346. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 245: Mää-
598: den 1936 asutuslain ja sitä aikaisemman rärahan · osoittamisesta avustuksiksi
599: asutuslainsäädännön nojalla perustettu- pienviljelijöille nystyräbakterien käy-
600: jen asutustilojen rakennusten paranta- tön yleistämistä varten . . . . . . . . . . • . . . 1245
601: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 347. Prunnila y. m., rah. al. N:o 246: Mää-
602: 334. Byhtii y. m., rah. al.. N:o 233: Määrä- rärahan osoittamisesta avustuksiksi vesi·
603: rahan osoittamisesta annettavaksi lai- johtojen rakentamista varten pienvi-lje-
604: noina raivaustoiminnan rahoittamiseen lystalouksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1246
605: Pohjois- ja Itä-Suomen vähävaraisille 348. Pakkanen y. m., rah. ail. N:o 247: Mää-
606: pienviljelysseudume . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1233 rärahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi
607: 335. Kleernola y. m., rah. al. N:o 234: Mää-
608: sisarosuuksien lunastamista varten .... 1247
609: rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen 349. Tervo y. m., rah. al. N:o 248: Mliärä-
610: runkoviemäriverkoston suunnittelua var- rahan osoittamisesta avustukseksi Nuor-
611: ten ............................... , 1234 ten Taikoiden Kannatusyhdistys r. y:lle 1249
612: 336. Tuurna y. m., rah. al. N:o 235: Määrä- 350. Friman y. m., rah. al. N:o 249: Koro-
613: rahan osoHtamisesta stipendeiksi ja tetun määrärahan osoittamisesta Poh-
614: apurahoiksi yliopiston opettajiksi puu- jois-Suomen soiden raivaamiseen . . . . . . 1250
615: tarha-alalla valmistautuville henkilöille 1235 351. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 250: Mää-
616: 337. Leppälä y. m., rah. al. N:o 236: Määrä- rärahan osoittamisesta avustuksiksi
617: SisällySluettelo 1948. XIII
618:
619: Siv. Siv.
620: pienviljelijöi<lle viljelysmaiden peruskui- Määrära:han osoittamisesta Työtehon
621: vatuksen edistämistä varten . . . . . . . . . . 1251 Suurnäyttelyn tappion peittämiseen .. 1268
622: 352. Sormunen y. m., rah. a'l. N_:o 251: Mää- 368. Mur-to y. m., rah. a,I. N:o 267: Korote-
623: rärahan osoittamisesta Kalajoen Niska- tun määrärahan osoittamisesta !ai- •
624: kosken perkaamista varten . . . . . . . . . . 1252 noiksi yleishyödyllistä asuntotuotantoa
625: 353. Sormunen y. m., rah. al. N:o 252: Mää- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1270
626: rärahan osoittamisesta Pyhäjoen Pyhä- 369. Miettunen y. m., rah. al. N:o 268: Mää-
627: kosken perkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1253 rärahan osoittamisesta siirtoväen asutta-
628: 354. Hautala y. m., rah. al. N:o 253: Mää- misen ja Pohjois-Suomen hävitetyn
629: rärahan osoittamisesta Siikajoen keski- 3Jlueen jälleenrakentamisen yhteydessä
630: juoksun perkansta varten ............ 1254 suoritettavaa sosiaalista rakennustoimin-
631: 355. Murto y. m., rah. al. N:o 254: Määrä- -taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271
632: rahan osoittamisesta Siikajoen keski- 370. Koulclcari y. m., rah. al. N:o 269: Koro-
633: juoksun perkaamista varten . . . . . . . . . . 1255 tetun määrärahan osoittamisesta maa-
634: 356. Turklca y. m., rah. aJ. N:o 255: Määrä- seudun asunto-olojen parantamiseen . . 1272
635: rahan osoittamisesta Ii- ja Kiiminki- 371. Sarjala y. m., rah. al. N:o 270: Koro-
636: jokien suiden ruoppaamiseksi . . . . . . . . 1256 tetun määrärahan osoittamisesta maa-
637: 357. Saari y. m., rah. al. N:o 256: Määrä- seudun asunto-olojen parantamiseen .. 1273
638: rahan osoittamisesta Kalajan järvikui- 372. Koskinen y. m., rah. al. N:o 271: Mää-
639: vion kuivatustöiden aloittamista varten 1257 rärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
640: 358. Tainio y. m., rah. al. N:o 257: Määrä- seudun vähävaraisten kansalaisten asun-
641: rahan osoittamisesta Ylä- ja Alasuoli- tojen kuntoonsaattamista varten ...... 1274
642: järven vedenpinnan alentamiseksi . . . . 1258 373. Hieta;n,en y. m., rah. al. N:o 272: Mää-
643: 359. Tailnio y. m., rah. al. N:o 258: Määrä- rärahan osoittamisesta !ainoiksi maa-
644: rahan osoittamisesta Portimojärven ve- seudun ja asutuske.skuksien omakoti- ja
645: denpinnan alentamiseksi . . . . . . . . . . . . 1259 pienrakentajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275
646: 360. Tainio y. m., rah. al. N:o 259: Määrä- 374. Riihinen y. m., rah. al. N:o 273: Mää-
647: rahan osoittamisesta Sieppijärven ve- rärahan osoittamisesta omakotirakennus-
648: denpinnan alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1260 lainain myöntämistä varten maanhan-
649: 361. Tainio y. m., rah. al. N:o 260: Määrä- kintalain ull!:opuolelle jäänee1le siirto-
650: rahan osoittamisesta Orajärven veden- väelle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1276
651: pinnan alentamiseksi 1261 375. Lappi-Seppälä, rah. al. N:o 274: Mää-
652: rärahan osoittamisesta avustukseksi asu-
653: 362. Tainio y. m., rah. al. N:o 261: Määrä-
654: tettaville rakennuspuutavaran kuljetta-
655: rahan osoittamisesta Kantojärven kui-
656: miseen ............................. 1277
657: vattamiseksi _................ - . . . . . . 1262
658: 376. Jalas y, m., rah. aL N:o 275: Määrära-
659: 363. Sormunen y. m., rah. al. N:o 262: Koro- han osoittamisesta kodinhoitajien kou-
660: tetun määrärahan osoittamisesta Korte- luttamiseen ja palkkaamiseen . . . . . . . . 1278
661: järven ja sen tasankoalueeseen liitty- 377. Torvi y. m., rah. al. N:o 276: Korote-
662: vien pienempien lampien kuivatustöiden tun määrärahan osoittamisesta avus-
663: aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263 tuksiksi lastenseimien ja päiväkotien
664: 364. K. Eskola y, m., _rah. al. N:o 263: Mää- perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1279
665: rärahan osoittamiBesta työttömyyden 378. Stenbe1·g y. m., rah. al. N:o 277: Mää-
666: torjumiseksi lähinnä katoalueilla . . . . . . 1264 rärahan osoittamise-sta varattomien per-
667: 365. Sormunen y. m., rah. al. N:o 264: Ko- heenäitien kesälomien avustamiseen .. 1280
668: rotetun määrärahan osoittamise-sta 379. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 278:
669: työttömyyden lieventämiseksi Pohjois- Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
670: Suomessa . ... . . . . . . .. . . . . . . .. .. . . . . . . 1265 Ensi Kodeille ...................... 1281
671: 366. Salrnela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 265: 380. E. Nurminen y. m., rah. a;l. N:o 279:
672: Määrärahan osoittamisesta valistustoi- Korotetun määrärahan osoittamisesta
673: mintaa varten väestöpoliittisten lakien sokeuskorvauksiksi työtä tekeviLle so-
674: käytännöllisen toimeenpanon edistämi- keille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1283
675: seksi ............................... 1266 381. Lehtokoski y, m., rah. al. N:o 280: Mää-
676: 367. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 266: rärahan osoittamisesta talous- ja työ-
677: XIV Sisällysluettelo 1948.
678:
679: Siv. Siv.
680: huonerakennuksen aikaansaamiseksi Ylä- Kumisevan rataosan rakennustöiden
681: neen tyttökotiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284 aloittamista varten . o.. o... oooo. o. . . . 1297
682: 382. Pyy y. m., rah. al. N:o 281: Korotetun 395o Salo, raho al. N:o 294: :Määrärahan
683: määrärahan osoittamisesta virkapukujen osoittamisesta Hyrynsalmen-Suoruus-
684: hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitok- salmen rautatien rakennustöiden jatka-
685: sen kaikille virkapuvun saantiin oikeu- mista varten .... oo......... 000. . . . . . 1298
686: tetuille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1285 396. Mustonen y. m., rah. al. N:o 295: Mää-
687: 383. Lehtokos7ci y. m., rah. al. N:o 282: Mää- rärahan osoittamisesta Hyrynsalmen-
688: rärahan osoittamisesta naispostiljoonien Pesiön-Kiantajärven rataosan raken-
689: tointen muuttamiseksi ylimääräisiksi nustöiden loppuun saattamiseksi . oo. . . 1299
690: postinkantajan toimiksi . . . . . . . . . . . . . . 1286 397. Honka y. m., raho alo N:o 296: Määrä~
691: 384. Kilpeläinen y. m., rah. al N:o 283: Ko- rahan osoittamisesta Raision-Naanta-
692: rotetun määrärahan osoittamisesta yli- lin maantien kestopäällystystyön aloitta-
693: määräisten postinkantajan tointen pe- miseksi ....... o... o. o...... o. . . . . • . 1300
694: rustamiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1287 3980 Sukselainen y. mo, rah. al. N:o 297: Mää-
695: 385. Pyy y. m., rah. a;l, N:o 284: Määrära- rärahan osoittamisesta Rymättylän-
696: han osoittamisesta maa;laiskirjeenkanta- Merimaskun maantien oikaisemista var-
697: jien, postinkuljettajien ja postinvaihta- ten o. o. o.. o..... o. o.. oo.... o....... 1301
698: jien palkkauksen ja työsuhteen järjeste- · 399. Riihimäki y. m., rah. 811. N:o 298: Mää-
699: lyä vavten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1288 rärahan osoittamisesta Honkakosken
700: 386. Salo, rah. al. N:o 285: Määrärahan asemalta Soikon-Lassilan maantielle
701: osoittamisesta maaseudun jalkaposti- johtavan tien ottåmiseksi valtion hoi-
702: linjojen lisäämistä ja maalaispostinkan- toon ................ o.... o......... 1302
703: tajien palkkauks,en parantamista var- 400 . .(jsterlwlm m. fl., fin. mot. N:o 299:
704: .ten ......•...•..................... 1289 Angående anvisande av anslag för byg-
705: 387. Twkka y. m., rah. al. N:o 286: Koro- gande av en landsväg från Sågars till
706: tetun määriirahan osoittamisesta posti- Barösund i Ingå korumun .. o. . . . . . . 1303
707: ja lennätinlaitoksen puhelinvälittäjäin . 400. (jsterlwlm y. m., rah. al. N:o 299: Mää-
708: tointen vakinaistamiseksi . . . . . . . . . . . . 1290 rärahan osoittamisesta maantien rak~n
709: 388. Sormunen y. m., rah. al. N:o 287: Ko- tamiseksi Sågarsista Barönsalmeen In-
710: rotetun määrärahan osoittamisesta pu- koon kunnassa . . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . . 1305
711: helinlinjojen rakentamiseksi Pohjois- 401. Saarialw y. m., rah. al. N:o 300: Mää-
712: Suomen harvaan asuttuihin kyliin . . . . 1291 rärahan osoittamisesta Inkeroisten-
713: 389. M. Järvinen y. m., rah. al. N:o .288: Myllykosken tieosan kuniiostamista var-
714: Määrärahan osoittamisesta Vaasan pos- ten ..••••...........••..••...•...••. 1307
715: titalon rakennustöiden a;loittamista var- 4020 Miikki, raho al. N:o 301: Määrärahan
716: ten ................•............... 1292 osoittamisesta Ruokolahden kunnassa
717: olevan Pohjiin kylätien isännättömän
718: 390o Okko y. mo, rah. al. N:o 289: Määrä- osan kuntoonpanemista varten . . . . . . • • 1308
719: rahan osoittamisesta Lappeenrannan 403. Tolonen, raho alo N:o 302: Määrärahan
720: postitalon rakennustöiden aloittamista osoittamisesta Enonkosken ja Hanhivir-
721: varten ....... o............... o. . . . . . 1293 ran välisen maantien rakennustöiden jat-
722: 391. Salo, raho al. N:o 290: Määrärahan kamista varten • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • 1309
723: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi 404o Luostarinen y. m., rah. al. N:o 303:
724: Puolangan kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294 Määrärahan osoittamisesta Enonkos-
725: 392. Koski, rah. alo N:o 291: Määrärahan kelta Hanhivirran kautta Sappuun joh-
726: osoittamisesta Siltakadun rautatiesillan tavan maantien rakennustöiden jatka-
727: rakentamiseksi Hyvinkään kauppalaan 1295 mista varten ........................ 1310
728: 3930 Kajala y. m., rah. al. N:o 292: Määrä- 405. Karvonen y. mo, rah. al. N:o 304: Mää-
729: rahan osoittamisesta ylikulkusillan ra- rärahan osoittamisesta Uimaharjun-
730: kentamista varten n. so Hennrulan taso- Ukkolan maantien rakentamiseen . . . • • 1311
731: ylikäytävän tilalle Lahden ratapihalla 1296 406. V. Simonen y. m., rah. al. N:o 305: Mää-
732: 394o Sormunen yo m., raho al. N:o 293: Mää- rärahan. osoittamisesta maantien rakenta-
733: rärahan osoittamisesta Haapajärven- miseksi Korpiselän pitäjän Saaroisten
734: Sisällysluettelo 1948. XV
735:
736: Siv. Siv.
737: kylästä Tuupovaaraan johtavalle maan- lätien rakennustöiden loppuun saatta-
738: tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1312 miseksi . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . • . 132o
739: 407. Pesonen y. m., rah. al. N:o 306: Mää- 420. Salo, rah. al. N:o 319: Määrärahan
740: rärahan o-soittamisesta töiden jatka- osoittamise-sta maantien rakentamiseksi
741: miseksi tiesuunnalla Heinolan kirkon- Ristijärven kirkolta Jokikylän kautta
742: kylä- Marjoniemi-Lauhjoki-Ravios- Hyrynsalmen kirkolle ............... 1327
743: korpi-Nuoramoinen ......•......•. ·. 1313 421. Salo, rah. al. N:o 320: Määrärahan
744: 408. Pesonen y. m., rah. al. N:o 307: Määrä- osoittamise-sta maantien rakentamiseksi
745: rahan osoittamisesta ·sysmän-Pulkki- Ristijärven kunnassa olevalta Musta-
746: lanharjun-Asikka;lan maantien raken- vaaran mantieltä Kuhmon-Hyrynsal-
747: nustöiden loppuun saattamiseksi 1314 men maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1328
748: 4()9. Nieminen y. m., rah. al. N:o 308: Mää- 422. Salo, rah. al. N:~ 321: Määrärahan
749: rärahan osoittamisesta Heinolan kirkon- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
750: kylän ja Siikavan välisen maantien Kuhmon kunnassa olevwlta Tuulijärven
751: rakennustöiden aloittamista varten .. 1315 maantieltä Kuhmon-Hyrynsalmen
752: 410. Kinnwnen y. m., rah. a:l. N:o 309: Mää- maantielle . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1329·
753: rärahan osoittamisesta Siilinmyllyn- 423. Salo, rah. al. N:o 322: Määrärahan
754: Haarajoen tieosan kunnostamista var- osoittamisesta Hietaperän-Huutoniemen
755: ten ..••............................ 1317 kylätien ottamiseksi valtion hoitoon . . • 1330
756: 411. M. Leskitnen y. m., rah. al. N:o 310: 424. Salo, rah. al. N:o 323: Määrärahan
757: Määrärahan osoittamisesta avustuk- osoittamisesta Kotilan-Uvan kunnan-
758: sek.si Kuopion maalaiskunnalle Kuo- tien ottamiseksi valtion hoitoon . . . . • . 1331
759: pion-Pitkälahden maantien oikaisusta 425. Salo, rah. al. N:o 324: Määrärahan
760: johtuneiden tappioiden korvaamiseksi 1318 osoittamisesta maantien rakentamiseksi
761: 412. N. Nurminen. y. m., rah. al. N:o 311: Suomussalmen-Taiva;ilkosken maantieltä
762: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan- n. s. Piston tiehaarasta Suomussalmen
763: öijan maantien rakentamiseen ...... . 1319 Selkoakylään . .. .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. • 1332:
764: 413. K. Eskola y; m., rah. al. N:o 312: Mää- 426. Salo, rah. al. N:o 325: Määrärahan
765: rärahan osoittamisesta Sievin ja Niva- osoittamis-esta Murtoperän-Pohjoislah-
766: lan välisen yhdystien rakentamiseen .. 1320 den maantien loppuosan rakentamiseen 1333
767: 414. Hautala, rah. al. N:o 313: Määrämhan 427. Salo, rah. al. N:o 326: Määrärahan
768: osoittamisesta maantien rakentamiseksi osoittamisesta maantien rakentamiseksi
769: •
770: Puilkkilasta Leskelän kylän kautta Kär- Hyrynsalmen-Moisiavaaran maantieltä
771: sämäen kirkolle .................... . 1321 Hakokylän kautta Suomussalmen Juma-
772: 415. Sormwnen y. m., rah. al. N:o 314: Mää- liakylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1334
773: rärahan osoittamisesta Haapajär-
774: 428. Lahtela y. m., rah. al. N:o 327: Määrä-
775: ven ja Reisjärven kirkonkylien vä-
776: lisen maantien kunnostamista ja valtion rahan osoittamisesta Lapin läänin maan-
777: hoitoon ottamista varten ............ . 1322 tieverkoston täydentämiseksi . . . . . . . . . . 1335
778: 416. Sormunen y. m., rah. al. N:o 315: Mää- 429. Miettwnen y. m., rah. al. N:o 328: Mää-
779: rärahan osoittamisesta Puhoksen-Lei- rärahan osoittamisesta maantien raken-
780: nosenvaaran maantietöiden aloittamista ·tamiseksi Simojärveltä Posion Mänty-
781: varten ..•....... ·. · ... ·. · · · ··· · · · · · · · · 1323 järvelle ...•.........•.•............... 1336
782: 417. Sormunen y. m., rah. al. N:o 3i6: Mää- 430. E. Koivisto, rah. al. N:o 329: Määrä-
783: rärahan osoittamisesta Kouvon-Ku- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
784: loharjun maantien valmistamattoman miseksi Rannan kunnan Simojärven ky-
785: tieosan. rakentamiseksi .•............• 1324 lästä Mäntyjärven kautta Posiolie . . • . 1337
786: 418. Sormunen y. m., rah. al. N:o 317: Mäii- 431. lahtela y. m., rah. al. N:o 330: Määrä-
787: rärahan osoittamisesta yhdystien ra- rahan osoittamisesta maantien rakenta~
788: kentamise~si Taivalkol>ken-Suomus- miseksi Posion kunnasta Suolijärven itä-
789: salmen ja ·Kuusamon-Suomussalmen puolitae Hämeenkylään . . • . . . . . . . . . • • 1338
790: valtateiden välille ..•...........•... 1325 432. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 331: Mää-
791: 419. Mustonen y. m., rah. al. N:o 318: Mää- rärahan osoittamisesta Könkään-Tepas-
792: rärahan osoittamisesta Mustamäen ky- ton maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . 13311
793: .XVI Sisällyslloottelo 194,8 .
794:
795: Siv. Siv.
796: 433. Koivuranta y. 1n., rah. al. N:o 332: :Mää- ren --!Pahtaojan -Lehmikummun -Koi-
797: rärahan osoittamiResta maantien raken· vun tien kunnostamista varten . . . . . . . .1354
798: tamiseksi Rovaniemen kunnan Korva· 446. Tainio y. m., rah. al. N:o 345: Määrä-
799: lasta Niesin kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . 1340 rahan osoittamisesta Piittisjärven-Saa-
800: 434. Koiv1vrwnta y.m., rah. at N:o 333: Mää- rijärven maantien rakentamiseen .... ,.. 1355
801: rärahan osoittamisesta Kittilän-Sodan- 447. Niskala y. m., rah. al. N:o 346: Määrä-
802: kylän maantien rakentamiseen . . . . . . . . 1341 rahan osoittamisesta Mellokosken-Mel-
803: 435. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 334: :Mää- lajärven-Muurolan tiesuunnan tutki-
804: rärahan osoittamisesta Kittilän Könkään mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1356
805: kylästä Tepaston y. m. kylien kautta 448. Friman y. m., rah. al. N:o 347: Määrä-
806: Enontekiö1le johtavan maantiesuunnan rahan osoittamisesta Könkään-Tepas-
807: tutkimista ja tangoittamista varten . . 1342 ton maantien rakennustyön loppuun saat-
808: 436. Lahtela y. rn., rah. al. N:o 335: Määrä· tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1357
809: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 449. Friman y. m., rah. a:l. N:o 348: Määrä-
810: miseksi Kemijärven kunnassa Jussilan- rahan osoittamisesta Sodankylän-Kit-
811: Kaisanlahden kylätiestä Lehtoilaan . . . . 1343 tilän maantien rakennustöiden jatka-
812: 437. Lahtela y. m., rah. rul. N:o 336: Määrä- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1358
813: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 450. Friman y. m., rah. al. N:o 349: Määrä-
814: miseksi Vian aseman ja Vanttausjärven rahan osoittamisesta Syyrakkiharjun-
815: maantien välille ...................... 1345 Vaskoniemen maantien rakentamista var-
816: 438. Lahtela y. m., rah. al. N:o 337: Määrä· ten ................................ 1359
817: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 451. Friman y. m., rah. al. N:o 350: Määrä-
818: miseksi Kemijärven-Peikosenniemen rahan osoittamisesta Kallon-Kurtakon
819: maantieltä Vuostimojärven kautta Pyhä· maantien rakennustyön loppuun saatta-
820: tunturiUe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1347 mista vart<m . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1360
821: 452. Heljas y. m., rah. al. N:o 351: Korote-
822: 439. Lahtela y. m., rah. al. N:o 338: Määrä-
823: tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
824: rahan osoittamisesta maantien rakennus-
825: seksi kunniJ.le maantiealueiden lunasta-
826: töiden jatkamiseksi Pelkosenniemen Kai-
827: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361
828: ralasta Sodankylän kirkolle . . . . . . . . . . 1348
829: 453. Meriläinen y. m., rah. al. N:o 352: Ko-
830: 440. Meriläinen y. m., rah. aJ.. N:o 339: Mää- rotetun määrärahan osoittamisesta kun-
831: rärahan osoittamisesta Sotkamon-Nur- nan ja kyläteiden avustamiseen ...... 1362
832: meksen maantieltä Saviahon pysäkin 454, Salo, rah. al. N:o 353: Korotetun mää-
833: kautta Suomensuon asutusalueelle johta- rärahan osoittamisesta maanteiden ,tal-
834: van maantien kuntoonpanemista varten 1349 vikunnossapitoon .................... 1363
835: 441. Meriläinen y. m., rah. aL N:o 340: Mää- 455. Kwittinen y. m., rah. al. N:o 354: Mää-
836: rärahan osoittamisesta Murtoperän- rärahan osoittamisesta Imatran terässil-
837: Pohjoislahden maantien rakennustöiden lan korjaamista varten ... ,............ 1364
838: loppuun saattamista varten . . . . . . . . . . 1350 456. Laitinen y. m., rah. al. N:o 355: Määrä-
839: 442. Miettunen y. m., rah. al. N:o 341: Mää- rahan osoittamisesta Toivolan aseman
840: rärahan osoittamisesta Akkunusjokivar- kohdalla rautatien ylittävän maantiesil-
841: ren-Koivun asutustien kunnostamiseksi [an rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365
842: valtion maantienä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1351 457. Penttala y. m., rah. al. N:o 356: Määrä-
843: 443. Tainio y. m., rah. al. N:o 342: Määrä- rahan osoittamisesta Seinäjoen kauppa-
844: rahan osoittamisesta maantien rakenta- lasta Ylistaroon johtava!lla maantiellä
845: miseksi Portimon lossilta Tengeliön ky- olevan Pajuluoman sillan rakentamista
846: lään ................................. 1352 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1366
847: 444. TO!inw y. m., rah. al. N:o 343: Määrä- 458. Hautala y. m., rah. al. N:o 357: Määrä-
848: rahan osoittamisesta maantien rakenta- rärahan osoittamisesta Nivalan Kuoppa·
849: miseksi Tornion--Muonion maantieltä sillan rakentamista varten . . . . . . . . . . . . 1367
850: Ratasjärven länsipuolitae Ratasjärven 459. Sormunen y. m., rah. al. N:o 358: Mää-
851: kY'lään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1353 rärahan osoittamisesta Tikkalan salmeen
852: 445. Tainio y. m., rah. a,J. N:o 344: Määrä- rakennettavan sillan rakennustöiden
853: rahan oso1ttamisesta Akkunusjokivar- ruloi ttamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368
854: Sisällysluettelo 1948. XVII
855:
856: Siv. Siv.
857: 460. Salo, rah. aL N:o 359: Määrärahan 463. Söderhjelm m. fl., fin. Diot. N:o 362:
858: osoittamisesta lossiylikulkupaikan muut· Angående anvisande av anslag för upp-
859: tamiseksi Kontiolansalmesta Tönölän- rätthå:llande av trafiken mellan Helsing-
860: salmeen Kuhmon kunnassa ........... _1369 fors samt Sibbo och Borgä yttre skär-
861: 461. Taimw y. m., rah. al. N:o 360: Määrä- gård under år 1949 . .. .. .. .. .. .. .. .. 137.5
862: rahan osoittamisesta Simojoen Sinihaa- 463. Söderhjelm y. m., rah. al. N:o 362: Mää-
863: ran yli vievän maantiesillan jälleenra- rärahan osoittamisesta liikenteen yllä-
864: kentamiseksi •...•................... 1370 pitämiseksi Helsingin sekä Sipoon ja
865: 462. iJsterholm m. fl., fin. mot. N:o 361: An- Porvoon ulkosaariston välillä vuonna
866: gående anvisande av anslag för byg- 1949 ............................... 1376
867: gande av en ångare för menförestrafi- 464. M. Järvinen y. m., rah. al. N:o 363:
868: ken i Åbolands och Ålands skärgård .. 1371 Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
869: 462. iJsterholm y. m., rah. al. N:o 361: Mää- Vaasan sisäsatamaan johtavan väylän
870: rärahan osoittamisesta laivan rakentami- syventämistä varten ................. 1377
871: seksi Turunmaan ja Ahvenanmaan keli-
872: rikkoliikennettä varten ............... 1373
873:
874:
875:
876: 1. Perustuslakivaliokunta.
877: Huoneenvuokran säännöstelyvaltuuksia laiksi huoneenvuokran säännöstelyval-
878: koskeva qakialoite. tuuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1381
879: 31. Olesala y. m., lak. al. N:o 87: Ehdotus
880:
881:
882:
883: IX. Maatalousvaliokunta.
884: Siirtoväen ja rintamasotilaiden asutta- asuUamisen rahoittamisesta annetun lain
885: mista sekä maanhankintalain muutta- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387
886: mista koskevia lakialoitteita. 149. Kulovaara y. m., lak. al. N:o 86: Ehdo-
887: tus laiksi maanhankintalain muuttami-
888: . 148. Vennamo y. m., lak. al. N:o 85: Ehdotus sesta ............................... 1389
889: laiksi siirtoväen ja rintamasotilaiden
890:
891:
892:
893:
894: !II
895: •• ••
896: VALTIOPAIVAT
897: 19 4 8
898:
899:
900: LIITTEET
901: B. RAHAASIA-ALOITTEET SEKÄ VARSINAISEN
902: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
903: LAKIALOITTEET
904:
905:
906:
907:
908: HEJ_jSINKI 1948
909: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
910: •• ••
911:
912: VALTIOPAIVAT
913: 1948
914:
915: LIITTEET
916: IV
917:
918:
919: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
920: RAHAASIA-ALOITTEET
921:
922:
923:
924:
925: HELSINKI 1948
926: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
927: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista ter-
928: veydenhoitoon, kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin,
929: sosiaalisiin y. m. tarkoituksiin.
930: 1
931: VARSINAISENA ALOITEAIKANA JÄTETYT RAHA-
932: ASIA-ALOITTEET.
933: 925
934:
935: IV,1o2. - Rah. al. N:o 1.
936:
937:
938:
939:
940: Kannisto y. m. : Määrä1·ahan osoittamisesta Oulun DUiko-
941: nissakodin tuberkuloottisten lasten risata;utisairaalan pe-
942: mstamis- ja koitokustannuksiin.
943:
944:
945: E d u s k u n n a ll e.
946:
947: Oulun Diakonissalaitoksen silmäsairaa- Parantola muodostettaisiin yllämainitun
948: lassa, joka on ainoa Silmätautisten sairaala maatilan päärakennuksesta. Sen laajennus-
949: koko Pohjois-Suomessa, on todettu tuber- ja korjaustyöt tulevat maksamaan 3,800,000
950: kuloottisten risatautisten lasten lukumää- mk sekä irtaimisto 2,000,000 mk eli perus-
951: rän jatkuvasti kasvavan. Kun näiden sil- tamiskustannukset yhteensä 5,800,000 mk.
952: mäsairaiden lasten luku kuluvana vuonna Parantolan talousarvio vuodelle 1949 käsit-
953: nousee ainakin 300 ja he 'kipeästi tarvitsi- täen 40 sairassijaa on 4,667,000 mk.
954: sivat varsinaisen sairaalahoidon jälkeen Kun Oulun Diakonissalaitos, ilman val-
955: asianmukaista parantolahoitoa, on OJilun tion tukea ei voi toteuttaa tätä hanketta,
956: Diakonissalaitos ostanut maatilan 5 km ja kun parantola tulee palvelemaan Poh-
957: etäisyydeltä Oulun kaupungista ja suunnit- jois-Suomen vähäosaisinten perheiden lap-
958: telee sinne pientä 40 paikkaa käsittävää sia, ehdotamme kunnioittaen,
959: risatantiparantolaa silmätautisia lapsia var-
960: ten. Kyseiset lapset ovat Pohjois-Suomen että Eduskunta ottaisi vuoden
961: varattomimmista kodeista, joissa he eivät 1949 tulo- ja menoarvioon Oulun
962: voi saada asianmukaista jatkohoitoa sairaa- Diakonissakodille tuberkuloottisten
963: lahoidon jälkeen, jota heille tilanahtauden lasten risatautisairaalan perustamis-
964: ja varattomuuden vuoksi ei voida kyllin kustannuksia varten 5,800,000 mark-
965: kauan antaa Diakonissalaitoksen silmäsai- kaa sekä sen ensi vuoden vuotuisia
966: raalassa. Kodeissaan nämä lapset ovat jat- hoitokttstannuksia varten 4,667,000
967: kuvana tartuntavaarana ympäristölleen. markkaa.
968: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
969:
970: H. A. Kannisto. Lassi Hiekkala.
971: Irma Karvikko. Kalle Kauppi.
972:
973:
974:
975:
976: 2
977: 561/48
978: '926
979:
980: IV,1o3.- Rah. al. N:o 2.
981:
982:
983: H. Simonen y. m.: Määrärahan osoittaJI'nisesta kunnan sai-
984: raalan rakentarnisek~ Ylivieskaan.
985:
986: E d u s kun n a 11 e.
987: Ylivieska ja siihen rajoittuvat Alavies- Rautiosta 2 ja Sievistä 2 ja Oulun diako-
988: kan, Raution ja Sievin pitäjät ovat jääneet nissalaitoksella: Rautiosta 4 ja Sievistä 12
989: sairashoidollisesti täysin takapajuiseen ase- jotapaitsi Alavieskasta olevien potilaiden
990: maan. Näillä pitäjillä, joissa kaikissa ei lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa tämän
991: ole edes kunnan lääkäriä, on vain Ylivies- kirjoittajilla; muista sairaaloista ei ole
992: kalla vaatimaton, nykyaikaisia sairaalavaa- saatu tarkkoja tietoja, mutta nousee niis-
993: timuksia täysin vastaamaton 10 paikan sai- säkin hoidettujen lukumäärä varsin huo-
994: raala. Tämä sairaala ei luonnollisestikaan mattavaksi.
995: ole voinut likimainkaan tyydyttää mainit- Ylivieskaan on nyt parhaillaan suunnit-
996: tujen pitäjien, joiden yhteinen väkiluku on teilla täysin ajanmukainen sairaala, jossa
997: noin 23,000 henkilöä, sairaalatarvetta. paikkoja on varattu sisätauti- ja kirurgi-
998: Kunnan lääkärin ilmoituksen mukaan hoi- sella osastolla 20, lasten paikkoja 6 ja täy-
999: dettiin Ylivieskan sairaalassa v. 1947 250 dellinen synnytysosasto 6 potilaalle. Piirus-
1000: potilasta ( hoitovuorokausia 4,145). Parem- tukset sairaalaan on hyväksytty sekä lää-
1001: min varustettuihin sairaaloihin jouduttiin kinrtö- että rakennushallituksessa. Tämän
1002: samana vuonna lähettämään n. 170 poti- uuden sairaalan turvin on laskettu voitavan
1003: lasta, joille ei Ylivieskan sairaalan puut- tyydyttää nykyhetken sairaalatarve Ylivies-
1004: teellisuuden takia voitu Ylivieskassa antaa kassa sekä, mikäli paikkoja riittää, yllä-
1005: sairaalahoitoa ja ainakin samanverran po- mainittujen lähipitäjien potilaille, joille olisi
1006: tilaita on mennyt muualla hoitoon ohi lää- lyhin matka Ylivieskaan. Sairaala on suun-
1007: kärin ja sairaalan samaisen sairaalan puut- niteltu siten, että se voidaan helposti laa-
1008: teellisuuden takia. Kaiken kaikkiaan olisi jentaa.
1009: siis sairaalahoitoa Ylivieskassa tarvinnut :Suunnitellun uuden sairaalan kustannus-
1010: n. 590 henkilöä ja niistä on vain 250 voitu arvio on 39,000,000: - markkaa ja tulisi
1011: järjestää alkeellista sairaalahoitoa. Tämän se rakennettavaksi suurelta osaltaan laina-
1012: lisäksi tulee vielä synnytt.äjät, joita Yli- varoilla. Kun kunta on jo ennestään ko-
1013: vieskassa on n. 300 vuodessa, joille ei ole vasti rasitettu monenlaisilla rakennus- y. m.
1014: voitu järjestää minkäänlaista synnytyslai- menoilla tuntuu yllämainittu summa niin
1015: tosapua Ylivieskassa. Näin jo yksin Yli- suurelta; että ilman valtion tukea raken-
1016: vieskassa puhumattakaan naapuripitäjistä nussuunnitelman toteuttaminen uhkaa
1017: Alavieskasta, Rautiosta ja Sievistä, joiden käydä ylivoimaiseksi. Kun mainittu sai-
1018: kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat joutuvat raala on kuitenkin aivan välttämätön Yli-
1019: hakeutumaan muualla hoitoon vaikka mat- vieskalle itselleen sekä myöskin edellämaini-
1020: kan ja kulkuyhteyksien vuoksi se olisi par- tuille naapurikunnille olisikin valtion mie-
1021: haiten saatavissa Ylivieskassa. lestämme tuettava sairaalan rakentamista
1022: Suoritetun tutkimuksen mukaan on edel- ainakin 20,000,000 markalla.
1023: ~ämainituista muista kuin Ylivieskan kun- Edelläolevan perusteella kunnioittaen
1024: nista hoidettu muissa sairaaloissa potilaita ehdotamme,
1025: seuraavasti: Kalajoen sairaalassa Ala vies- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
1026: kasta 116, Rautiosta 56 ja Sievistä 56, valtion tulo- ja rnenoarvioon
1027: Kannuksen sairaalassa: Rautiosta 15 ja 20,000,000 rnarkan rnäärärahan käy-
1028: Sievistä 81, Nivalan sairaalassa: Alavies- tettäväksi avustuksena kunnan sai-
1029: kasta 1 ja Sievist.ä 8, Oulaisten sairaalassa: raalan rakentarniseksi Ylivieskaan.
1030: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
1031: Heikki Simonen. Vilho Väyrynen. Arvi Ahma.vaara.
1032: Antti A. Koukkari. Yrjö Hautala.
1033: 927
1034:
1035: IV,lo4. - Rah. al. N:o 3.
1036:
1037:
1038:
1039:
1040: Koukkari y. m.: Määt·ät·ahan osoittamisesta ,filapäisavustuk-
1041: siksi harvaanasutuille kunnille kansakoulutoimen tuke-
1042: miseen.
1043:
1044:
1045: E d u s k u n n a ll e.
1046:
1047: Se teoreettisesti määritelty suhdeluku, kuntien osissa haitallisen tilapäiseksi. Kun
1048: jonka mukaan maalaiskunnille maksetaan verotuksen kohteena on liike- ja teollisuus-
1049: valtionapua kansakoulukustannusten peit- laitosten puuttuessa vain maanviljelijä-
1050: tämiseksi, ei tee oikeutta laajoille, harvaan- väestö, ei nykyinen laki kansakoulun kus-
1051: asutuille kunnille. Esim. Pohjois-Suomen tannuksista voi kohdistaa valtion tukea
1052: kunnat, joiden asutus on hajoittunut pit- riittävänä sinne, missä sitä kipeimmin kai-
1053: kien ja laajojen vesistöjen varsille, ovat vattaisiin. ..c.
1054: jaetut kymmeniin koulupiireihin eivätkä Asiaa pohtiva komitea tulee aikanaan
1055: voi selviytyä moniin vuosiin kouluraken- esittämään asianmukaiset korjausehdotuk-
1056: nusohjelmistaan eivätkä edes nykyisistä lu- sensa nykyiseen lakiin. Mutta voidakseen
1057: kuisten koulujensa kustannuksista. Saman- selviytyä nykyisistä taloudellisista vaikeuk-
1058: aikaisesti voi kuitenkin jokin n. s. rinta- sistaan ja pystyäkseen turvaamaan kansa-
1059: pitäjä selviytyä vastaavista velvollisuuksis- koulutoimensa häiriintymättömän jatkuvai-
1060: taan pystyttämällä yhden tai pari keskus- suuden, tarvitsisivat ·lukuisat Pohjois-Suo-
1061: kansakoulua alueelleen. men kunnat tehokasta taloudellista ,ensi-
1062: Kunnallisessa verotuksessa onkin esim. apua", jonka vuoksi kunnioittaen ehdo-
1063: Oulujoen, Ylikiimingin, Kiimingin, Pudas- tamme,
1064: järven y. m. kunnissa havaittavissa, että
1065: kansakoulukustannukset nousevat äyriä koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
1066: den 4-6 mk: aan lähennellen 40-50% kai- tulo- ja menoarvioon 100 milj. nwrk-
1067: kista kunnallisista menoista. Tällaisten kun- kaa käytettäväksi tilapäisavustuksiin
1068: tien talous on sortumassa aivan kestämät- harvaanasutuille kunnille niiden kan-
1069: tömälle pohjalle. Onpa havaittavissa, että sakoulutoimen tukemiseen.
1070: koko koulutoimi on muodostumassa näiden
1071: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
1072:
1073: Antti A. Koukkari. Lauri Riikonen.
1074: M. 0. Lahtela. Kusti Eskola.
1075: Erkki Koivisto. Kerttu Saalasti.
1076: 928
1077:
1078: IV,to5. - Rah. al. N:o 4.
1079:
1080:
1081:
1082:
1083: Riihimäki y. m.: Määräraha;n osoittamisesta k01·vauksiksi
1084: vuosina 1941-44 Neuvostoliittoa ja muita yhdistyneitä
1085: kansakuntia vastaan taistelusta kielt.äytyneille henkiliit"lle
1086: tai heidän omaisilleen.
1087:
1088: E d u s k u n n a ll e.
1089:
1090: Vuoden 1946 alussa asetti valtiovarain- ,Mitä tulee n. s. metsäkaartilaisiin, on
1091: ministeriö toimikunnan selvittämään met- näiden ja turvasäilössä olleiden ja vanki-
1092: säkaartilaisten korvauskysymystä. Tämä toi- laan suljettujen välillä vain se ero, että
1093: mikunta suoritti laajat tutkimukset tode- edelliset ovat onnistuneet välttämään heitä
1094: ten metsäkaartilaisia olevan noin 15,000. uhanneen pakkotoimenpiteen, jota vastoin
1095: Erikoisen kyselykaavakkeen kautta on toi- jälkimmäiset ovat joutuneet niiden alai-
1096: mikunta saanut tietoja 4,012 henkilöstä, siksi. Teot ja niiden motiivit ovat olleet
1097: joiden yhteinen metsäkaartilaisaika tekee samat ja samanlainen on myöskin molem-
1098: 4,501 vuotta ja pidätysaika 2,124 vuotta. pien kärsimä taloudellinen vahinko. Peri-
1099: Metsäkaartilaisaika aiheutti työkyvyn me- aatteessa olisi siten korvausta suoritettava
1100: netyksen 883 henkilölle. Tietoja antaneista myöskin n. s. metsäkaartilaisille."
1101: on avioliitossa olleita 2,707 eli 67.5 % ja Kun metsäkaartilaiset periaatteessa on
1102: on heillä ollut 2,201: llä alaikäisiä lapsia. tunnustettu korvaukseen oikeutetuiksi ja
1103: Kuten tunnettua, jäivät nämä vuosina koska asiaa käsittelemään asetettu toimi-
1104: 1941-44 Neuvostoliittoa ja yhdistyneitä kunta on päättänyt työnsä jo viime touko-
1105: kansakuntia vastaan käytyä sotaa vastusta- kuulla, niin ehdotamme,
1106: neet metsäkaartilaiset ja heihin verratta-
1107: vat henkilöt vaille sitä korvausta, joka on että Eduskunta ottaisi vuoden
1108: myönnetty poliittisista syistä vangituille ja 1949 tulo- ja menoarvioon 100,000,000
1109: turvasäilössä pidetyille henkilöille. markan arviomäärärahan jaettavaksi
1110: Vuoden 1944 joulukuussa asetetun po- korvauksena vuosina 1941-44 Neu-
1111: liittisista syistä tuomittujen ja turvasäi- vostoliittoa ja muita yhdistyneitä
1112: lössä olleiden henkilöiden korvausvaatimuk- kansakuntia vastaan taistelusta kiel-
1113: sia käsittelevän ministerivaliokunnan aset- täytyneille henkilöille tai heidän
1114: tama toimikunta lausui metsäkaartilaisten omaisilleen.
1115: osuudesta seuraavaa:
1116: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
1117:
1118: Arvo Riihimäki. Martti Leskinen.
1119: Eino Roine. Mauri Perkonoja.
1120: 929
1121:
1122: IV,1o6. - Rah. al. N:o 5.
1123:
1124:
1125:
1126:
1127: Vennamo y. m.: li'Iäärärahan osoittamisesta rakennustar,vik-
1128: keista suoritetun liikevaihtoveron takaisinmaksamista
1129: varten vähävaraisille valtion tukea saaneille rakentaj~"lle.
1130:
1131:
1132: E d u s k u n n a ll e.
1133:
1134: Joulukuun 30 päivänä 1941 annetun lii- vaus- ja tienteko- y. m. tilojen kunnosta-
1135: kevaihtoverolain mukaisesti suoritetaan ra- mista varten tarpeellisia töitä, kestää kauan
1136: kennustarvikkeista yleensä liikevaihtoveroa. ennenkuin he voivat päästä saamaan tilois-
1137: Vero maksetaan riippumatta siitä mihinkä taan säännöllisiä tuloja, ja voivat ottaa
1138: tarkoituksiin rakennusaineet käytetään. kannettavakseen samat rasitukset kuin
1139: Tämän johdosta joutuvat kaikki nekin ra- muut kansalaiset. V aitiovallan tuella ra-
1140: kentajat, jotka ovat sotien johdosta kotinsa kermetaan myös asutuskeskuksiin, etupäässä
1141: menettäneet, ja myös muut vähävaraiset asunto-osakeyhtiömuotoa käyttäen, kerros-
1142: henkilöt, joille valtiovallan toimenpitein taloja asuntojen järjestämiseksi vähävarai-
1143: nyt järjestetään omia koteja, suorittamaan sille kansalaisille. Korkeiden rakentamis-
1144: liikevaihtoveroa. Toisaalta tukee valtio taa- kustannusten ja korkokannan vuoksi muo-
1145: sen heitä, etupäässä lainoin, jotta he pys- dostuvat vuokrat tuloihin verrattuna koh-
1146: tyisivät rakennuksensa rakentamaan. Koska tuuttoman korkeiksi. Tämän vuoksi olisi
1147: kuitenkin ne henkilöt, joihin valtion edellä- kaikkien edellä tarkoitettujen väestöryh·
1148: tarkoitetut tukitoimenpiteet on ensisijaisesti mien toimeentulon helpoittamiseksi poistet-
1149: kohdistettu, ovat yleensä taloudellisesti tava ainakin se lisärasitus, minkä liikevaih-
1150: kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa ase- toveron suorittaminen rakennustarvikkeista
1151: massa olevia, olisi heidän osalleen tulevia heille aiheuttaa. Käytännössä olisi asia
1152: taloudellisia rasituksia pyrittävä kaikin ilmeisestikin järjestettävä siten, että oma-
1153: keinoin lieventämään. J outuuhan esim. siir- kotien rakentajille ja edellä tarkoitetuille
1154: toväki, joka on menettänyt pääosan myös yhtymille palautettaisiin jo maksettu liike-
1155: kaikesta irtaimistostaan, tätä uusiessaan vaihtovero eri hakemuksesta.
1156: suorittamaan suhteellisesti enemmän liike- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
1157: vaihtoveroa kuin muut kansalaiset. Lisäksi esittävät,
1158: joutuvat he sellaisissa tapauksissa, joissa että Eduskunta ottaisi vuoden
1159: korvausta ei suoriteta täysmääräisenä, kär- 1949 tulo- ja menoarvioon 300 ,mil-
1160: simään menetyksiä, joita muilla kansalai- joonan markan suuruisen arviomää-
1161: silla ei ole. Korvaussaatavia rahaksi muu- rärahan sen liikevaihtoveron takai-
1162: tettaessa ovat he myös usein joutuneet kär- sinmaksamista varten, jonka valtion
1163: simään huomattavia tappioita. Koska ra- tuella rakentavat vähävaraiset hen-
1164: kentamiskustannukset yleensäkin ovat ko- kilöt sekä vähävaraisten henkilöiden
1165: honneet niin korkeiksi, että vähävaraisten asunnon tarpeen tyydyttämiseksi
1166: kansalaisten on vaikeata selviytyä korko- ja valtion tukitoimenpitein perustetut
1167: lmoletusmaksuista ja etenkin maanviljelys- asuntoyhtym,ät ovat maksaneet tai
1168: tilan saaneilla on, paitsi suoranaisia raken- joutuvat 1naksamaan hankkimistaan
1169: tamistöitä, suoritettavanaan runsaasti rai- rakennustarvikkeista.
1170: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
1171: Veikko Vennamo. Johannes Virolainen.
1172: Martti Miettunen. Juhani Leppälä.
1173: Pekka Kiiski.
1174: 930
1175:
1176: IV,1o1. - Rah. al. N:o 6.
1177:
1178:
1179: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauk-
1180: siksi kotiseud1tlla pommit'ltsvahinkoja kärsineille.
1181:
1182: E d u s k u n n a 11 e.
1183: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja kärsinyt pääasiassa vähävarainen teollisuus-
1184: menoarvioesitykseksi vuodelle 1948, sen 15 alueella asuva väestö, jolla yleensä ei ole
1185: Pl. II: 37 kohdalla pommitusvahinkoja kär- ollut mahdollisuutta pitää omaisuutensa
1186: sineille suoritettavia avustuksia varten eh- vakuutuksia aina tilanteen tasalla, olisi epä-
1187: dotti hallitus otettavaksi 150,000,000: - kohdan korjaamiseen sitäkin enemmän
1188: suuruisen siirtomäärärahan. Tämä määrä- syytä, varsinkin kun tarvittava rahamäärä
1189: raha esitettiin käytettäväksi valtiovarain- ei nouse mahdottomiin määriin.
1190: ministeriön harkinnan mukaan avustukseksi Sotavahinkoyhdistykset ovat vuosina
1191: niille kotiseutupaikkakunnilla pommitusten 1941-44 tapahtuneista vahingoista suorit-
1192: johdosta rakennusvahinkoja kärsineille, taneet korvauksia rakennusten osalta
1193: jotka rakennuskieltojen tai muiden syiden 934,000,000 markkaa ja irtaimistojen osalta
1194: vuoksi eivät ole voineet suorittaa jälleen- 527,000,000 markkaa. Valtion varoista on
1195: rakennusyötä. Ehdotus hyväksyttiin. lisäksi suoritettu 45.5 milj. markkaa kor-
1196: Hallituksen kehoituksen jälkeen ovat vauksena niille, joiden omaisuus ei ole ollut
1197: kiinteistövaurioita kärsineet anoneet lisä- vakuutettuna sotavahinkolain edellyttä-
1198: korvausta yhteensä n. 400,000,0'00: -, jo- mällä tavalla. Tarkkaa lukua siitä, kuinka
1199: ten kaikkien anomukset hyväksyttäessä tar- paljon varoja lisäkorvausten suorittamiseen
1200: vitaan vielä lisää 250,000,000 markkaa. tarvittaisiin, ei voida ennen lisäanomuksia
1201: Anottu rahamäärä on enna;kkoarvelut huo- määrätä, mutta jos arvioidaan korvauksen
1202: mioonottaen yllättävän pieni. saajista noin puolet lisäkorvauksiin oikeu-
1203: Tämän lisäksi olisi vastaväitteistä huoli- tetuiksi ja laskettaisiin lisäkorvaus
1204: matta myös irtaimistovahingoista suoritet- 60 %: ksi vahinkojen määrästä, nousisivat
1205: tava lisäkorvausta, sillä säälittäviä tapauk- tarvittavat varat irtaimistovahinkojen
1206: sia on eri puolilla maata paljon. Ensim- osalta noin 316,000,000 markkaan ja
1207: mäisen allekirjoittajan ehdotus irtaimisto- kun kiinteistöjen osalta puuttuu noin
1208: lisäkorvauksesta tuli hylätyksi menoarvio- 250,000,000 markkaa, niin lisäystä yhteensä
1209: käsittelyssä vain 2 äänen enemmistöllä. tarvittaisiin noin 566,000,000 markkaa.
1210: Pääsyynä irtaimistolisäkorvauksen kieltä- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
1211: miseen sekä asianomaisen ministerin että dotamme, ·
1212: edustajain puolelta lienee valtion vaikea
1213: taloudellinen tilanne. Käsityksemme mu- että Eduskunta ottaisi vuoden
1214: kaan tällaisessa asiassa, jossa on kysymys 1949 tulo- ja menoarvioon kotiseu-
1215: ilmeisen epäoikeudenmukaisuuden korjaa- dulla pommitusvahinkoja kärsineille
1216: misesta, ei asian taloudellisella puolella pi- valtion varoista suoritettavia lisäkor-
1217: täisi kuitenkaan olla ratkaisevaa merkitystä. vauksia varten 566,000,000 markan
1218: Kun kotiseudulla pommitusvahinkoja on sutu·uisen määrärahan.
1219: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
1220:
1221: Urho Kulovaara. A. Turkka. Juho Karvonen.
1222: Aarne Honka. Irma Karvikko. Jere Juutilainen.
1223: Samuli Simula. H. A. Kannisto. Vilho Väyrynen.
1224: Martti Miettunen. Kalle Jokinen. Pentti Niemi.
1225: Erkki Koivisto. Martta Salmela-Järvinen. Alpo Lumme.
1226: M. 0. Låhtela. Arttur Koskinen. Olavi Kajala.
1227: Arvi Ahmavaara. Heikki Simonen. Rafael Paasio.
1228: Niilo Honkala.
1229: 931
1230:
1231: IV,1os. - Rah. al. N:o 7.
1232:
1233:
1234: Karvonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta shakkitoimin-
1235: nan kehittämistä varten.
1236:
1237: E d u s kun n a ll e.
1238: Shakki on viime vuosina levinnyt san- Maamme shakkitoiminnan saatua sodan
1239: gen laajalle kansamme keskuuteen. :Monet jälkeen aikaisempaa huomattavasti laajem-
1240: kymmenet tuhannet ova~ nimitt~.in ..ne .kan- mat mittasuhteet sen on tulevana ·vuotena
1241: salaiset, jotka ovat havamneet taman Jalon laskettu vaativan yleisvaroja seuraavan sum-
1242: harrastuksen ei vain parhaaksi vapaa-aiko- mittaisen arvion mukaisesti:
1243: jen vietteeksi, vaan myös hyödylliseksi kas- 1. Keskusshakkiliiton välittö-
1244: vatukselliseksi tekijäksi ja loogisen ajatte- mät menot . . . . . . . . . . . . . 100,000: -
1245: lun kehittäjäksi. Jokaisen shakkia taita- 2. Keskusshakkiliiton opetus-
1246: mattomankin on sitäpaitsi tunnustettava ja; propagandatoiminta,
1247: shakin siunlmksellinen merkitys huonojen tammikuussa vietettävä
1248: harrastusten syrjäyttäjänä. Tämän tosisei-
1249: shakinpäivä, liittojen vä-
1250: kan ovat myös monet pedagogit oivalta- linen ,,karhumaljaottelu'',
1251: neet lähtemällä juurruttamaan shakinhar- yleissuomalainen turnaus 100,000: -
1252: rastusta poikakotien ja nuorisovankilain 3. Suomen shakkiliiton jär-
1253: hoidokkien keskuuteen. Onpa meille niin jestötoiminnasta aiheutu-
1254: läheisessä maassa kuin Norjassa päästy vien menojen peittämiseen 200,000: -
1255: tässä suhteessa niin pitkälle, että siellä 4. Työväen shakkiliiton sa-
1256: shakki on koulujen vapaaehtoisena oppi- moin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000: -
1257: aineena. 5. Vuosittaiset pohjoismaiset
1258: Edelläolevan nojalla onkin ymmärrettä- turnaukset ja muu kan-
1259: vää että shakki suuressa maailmassa on sainvälinen kilpailutoi-
1260: yle~nsä saanut jopa huomattavaakin talou- minta . . . . . . . . . . . . . . . . . 300,000: -
1261: dellista tukea valtiovallan ta:holta. Viitat- 6. Suomen Shakki ja muu
1262: takoon tässä yhteydessä vain Neuvostoliit- julkaisutoiminta . . . . . . . . 100,000: -
1263: toon, jossa valtiovalta on varannut tämän
1264: jalon harrastuksen ylläpitämiseen samat ta- Yhteensä mk 1,000,000: -
1265: loudelliset mahdollisuudet kuin urheilutoi- Vaikka yksityiseen uhrautuvaisuuteen
1266: minnalle. maamme shakkitoiminnan hyväksi jatku-
1267: Meillä valtiovalta ei toistaiseksi ole anta- vasti voidaan luottaa, niin keskusshakki-
1268: nut maamme shakkitoiminnalle muuta tu- liitto ei mielestämme kuitenkaan voi maam-
1269: kea kuin sen 120,000 markan suuruisen me laajentunutta shakkitoimintaa tyydyt-
1270: avustuksen, jonka raha-asiainvaliokunta v. tävästi ylläpitää ilman valtion tukea. Näin
1271: 1946 opetusministeriön esityksestä myönsi ollen ja kun ei ole oikein, että jo vuosi-
1272: Työväen shakkiliitölle suomalais-venäläisen kymmenet yksityisen uhrautuvaisuuden ar-
1273: turnauksen ja venäläisten mestarien Suo- moilla ollut shakinharrastus edelleenkin toi-
1274: men vierailun järjestämiseen. mii vailla valtion taloudellista tukea, esi-
1275: Yksityistä uhrautuvaisuutta saadaankin tämme edelläoleviin perusteluihin viitaten
1276: kokionaan kiittää siitä, että Suomi esim. kunnioittavasti,
1277: maiden välisissä shakkiolympialaisissa on ol-
1278: lut mukana kohtalaisella menestyksellä ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
1279: että esim. maanmiehemme, dipl. ins. E. tUlo- ja menoarvioon 500,000 markan
1280: Böök on suorittanut maailmanmestaruus- suuruisen määrärahan shakkitoimin-
1281: ottelun parhaillaan käynnissä olevaan väli- nan kehittämistä ja tukemista var-
1282: eräturnaukseen. ten maassamme.
1283: Helsingissä 5 päirvänä elokuuta 1948.
1284:
1285: Juho Karvonen. Heikki Simonen.
1286: 932
1287:
1288: IV,to9. - Rah. al. N:o 8.
1289:
1290:
1291:
1292:
1293: Lappi-Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion
1294: teknill~sen tutkimuslaitoksen lahosuojaustutkimusten tu-
1295: kemiseksi.
1296:
1297:
1298: E d u s k u n n a ll e.
1299:
1300: Meillä Suomessa lahoaa vuosittain huo- vaa tutkimus- ja kokeilutyötä sekä neuvon-
1301: mattavat määrät puuta ja puurakenteita taa ja valvontaa.
1302: - varovaisten laskelmien mukaan vähin- Valtion teknillisessä tutkimuslaitoksessa
1303: täin 2 milj. m2, rahallisesti arvioitaan n. 5 on jo lähes kymmenen vuoden ajan harjoi-
1304: miljardia markkaa. Tehokkaalla ja asian- tettu tämän alan toimintaa ja luotu laho-
1305: mukaisella lahosuojauksella voidaan näitä suojaustutkimukselle vankka perusta. Mää-
1306: lahotuhoja vähentää huomattavasti ja ai- rärahojen niukkuuden vuoksi ei tämä tut-
1307: kaansaada käyttöpuun kestävyyden lisään- kimushaara ole kuitenkaan voinut kehittyä
1308: tymisen kautta säästöjä, joiden arvo nou- läheskään siinä määrin kuin sen kansan-
1309: see miljardeihin, sillä paitsi puutavaraa, taloudellinen merkitys edellyttäisi. Kun on
1310: säästetään myös turmeltuneiden rakentei- kysymys miljardeihin markkoihin nouse-
1311: den korjauksiin kuluvaa työtä. vista kansantaloudellisista säästöistä, on la-
1312: Suomessa on tähän asti aivan liian vähän hosuojaustutkimuksiin uhrattu rahamäärä
1313: kiinnitetty huomiota lahosuojaukseen ja sen nykyisin melkein olematon.
1314: merkitykseen. Nyt ei kuitenkaan luulisi Edellä esitetyn johdosta ehdotetaan,
1315: leväperäisyyteen tässä suhteessa enää ole-
1316: van varaa etenkin kun on kehitetty laho- että Eduskunta ottaisi vuoden
1317: suojausaineita ja --menetelmiä, joiden teho 1949 tulo- ja menoarvioon 1.s milj.
1318: ja kannattavaisuus on epäämättömästi to- markan määrärahan valtion teknilli-
1319: dettu. sen tutkimuslaitoksen lahostwjaustut-
1320: Asian eteenpäin vieminen ja kehittämi- kimusten tukemiseksi.
1321: nen vaatisi kuitenkin voimaperäistä jatku-
1322: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
1323:
1324: Jussi Lappi-Seppälä. S. Salo.
1325: Lauri Murtomaa.
1326: 933
1327:
1328: IV,uo. - Rah. al. N;o 9.
1329:
1330:
1331:
1332:
1333: Lappi-Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta avmtuk-
1334: seksi Tapaturmantorjuntwyhdistykselle.
1335:
1336: E d u s k u n n a ll e.
1337:
1338: Maassamme vuosittain sattuvat tapatur- suurestikin korjattavissa paitsi suojalait-
1339: mat aiheuttavat mittaamattomien inhimil- teita parantamalla ja vaaraloukkuja pois-
1340: listen kärsimysten lisäksi raskaita menetyk- tamalla my•Ös tekemällä voimakasta valistus-
1341: siä niin hyvin henkilö- ja kalastusvahin- työtä, koska on toteennäytetty, että 75 %
1342: koina kuin hukkaanmenneinä työpäivinä vahingoista johtuu ihmisestä itsestään huo-
1343: sekä suoranaisina rahallisina kustannuk- limattomuuden, varomattomuuden, uhka-
1344: sina. Ammattitaidottoman työvoiman il- rohkeuden, tietämättömyyden, taitamatto-
1345: mestyminen työpaikoille ja alkoholin edes- muuden ja alkoholin johdosta. Siellä, missä
1346: vastuuton käyttö ovat varmaankin johta- on ollut vapaaehtoista innostusta ja tar-
1347: neet siihen, että tapaturmat ovat viime vuo- peeksi varoja käytettävissä tapaturmantor-
1348: sina peloittavassa mitassa lisääntyneet, ku- juntatyöhön, onkin saatu merkittäviä tulok-
1349: ten tilastonumerot kylmästi osoittavat. sia aikaan. Yhtenä esimerkkinä mainitta-
1350: Vuonna 1941 sattui vakuutusvelvollisten koon, että Ruotsissa käytettiin kuluvana
1351: työnantajain töissä 1,000 työntekijää koh- vuonna yksin työtapaturmien valistuspro-
1352: den 54.5 tapaturmaa, v. 1943 84.5 ja v. pagandakampanjaan Suomen rahassa las-
1353: 1946 - annetun ennakkoilmoituksen mu- kien n. 13 miljoonaa markkaa, josta valtio
1354: kaalll- jopa 129 onnettomuutta. Vuonna maksoi 200,000 kruunua eli siis n. 8 miljoo-
1355: 1946 ilmoitettiin vakuutusyhtiöille ja Val- naa markkaa.
1356: tion tapaturmatoimistolle 94,857 vahinkoa Sosiaaliministeriömme oli jo v. 1935 siinä
1357: ja kuitenkin valtaosa esim. maatalousväestä oikeassa käsityksessä, että yksistään laki-
1358: ja n. s. henkisen työntekijöistä on vakuutus- määräisellä ammattientarkastuksella ei
1359: velvollisuuden ulkopuolella, joten ilmoituk- voitu saavuttaa työväensuojelussa tarpeel-
1360: set heidän keskuudessaan sattuneista tapa- lista tehoa, vaan että oli koetettava saada
1361: turmista jää pimentoon. Edelleen v, 1946 työläiset vapaaehtoistietä varomaan vaani-
1362: sattui 4,048 tietapaturmaa, mutta v. 1947 via vaaroja ja työnantajat innostumaan
1363: nousi tuo luku jo 5,250: een, humalassa hur- turvallisuuslaitteiden ·parantamiseen sekä
1364: jastelijoiden tai muuten väärin liikennöi- kiinnittämään huomiota vahinkojen ehkäi-
1365: den tietenkin salatessa vaurionsa. Tapa- sypropagandaan. Kun sitäpaitsi tiedettiin,
1366: turmissa kuolee meillä viikottain n. 30, että n. 75% onnettomuuksista sattuu teh-
1367: pysyviksi invaliideiksi jää n. 35 ja lievem- taiden seinien ulkopuolella, teki sosiaalimi-
1368: min loukkaantuu keskimäärin n. 2,'000 hen- nisteriö aloitteen, joka johti Tapaturman-
1369: kilöä. Esim. Helsingin poliklinikoille tulee torjuntayhdistyksen perustamiseen. Siitä
1370: liukkaimpina talvipäivinä - katujen huo- lähtien on Tapaturmantorjuntayhdistys
1371: nosta hiekoituksesta johtuen- n. 100 mur- pyrkinyt yhä tehostamaan toimintaansa
1372: tumapotilasta. Vuotuinen työpäivien mene- kiinteässä yhteistyössä tY'Öntekijä- ja työn-
1373: tys nousee maassamme tapaturmien vuoksi antajapiirien, poliisivoiman y. m. asianhar-
1374: n. neljään miljoonaan ja niiden takia ole- rastajain kanssa, käyttäen apunaan kaikkia
1375: maan joka päivä työstä poissa lähes 15,000 keinoja, jotka vähien varojen puitteissa
1376: henkeä, aiheutuen niistä n. 5 miljardin ovat olleet mahdollisia. Todistuksena siitä,
1377: markan tappio vuosittain. että yhdistys tahtoo palvella erityisl)sti
1378: Maamme on liian köyhä kestääkseen tuol- maan elinkeinoelämää, on se, että. sen hal-
1379: laisia menetyksiä ja tuollaista nurjaa kehi- litukseen kuuluu 12 jäsenestä 4 SAK:n ja
1380: tystä. Onneksi on todettu, että asia on 4 työnantajain edustajaa, ja valtioneuvosto
1381: 3
1382: 561/48
1383: 934 I'V,uo. - Tapaturmatorjunta.
1384:
1385: on nimittänyt alusta alkaen siihen 2 jä- keskeisen aseman, mikä Tapaturmantor-
1386: sentä, kuten säännöt edellyttävätkin. juntayhdistyksellä on, jaosto pitää tär-
1387: Sotien jälkeisinä vuosina on yhdistyksen keänä, että yhdistyksen toimintaa tuetaan
1388: toiminta huomattavasti tehostunut, kuten ja siten luodaan edellytykset tämän asian-
1389: on saatettu havaita kautta maan järjeste- harrastusta ja -tuntemusta vaativan työn
1390: tyistä liikenneturvallisuusviikoista ja teol- menestykselliselle suorittamiselle."
1391: lisuusseutujen turvallisuuskurssien tiheästä V altiomme on jossain määrin alkanut
1392: järjestelystä. Kun nyttemmin myös maa- tajuta asian tärkeyden, joten sen avustus
1393: laiskunnat ovat alkaneet runsaammin liit- Tap.aturmantorjuntaythdistykselle on ollut
1394: tyä sen jäseniksi, on sen työ alkanut suun- seuraava:
1395: tautua voimakkaana maatalouden tapatur- V. 1946 12 PljXX/5 . . . . mk 39,000: --:-
1396: mien ehkäisyn aloille sekä myöskin koti- ja 15 Pl/II/27 . . . . . , 17,800:-
1397: vesionnettomuuksien torjunnan piiriin. Yh- V. 1947 14 Pl/XX/5 . . . . , 1'00,000:-
1398: distyksen saavuttamasta kiinnostuksesta ja 15 Pl/II/27 . . . . . , 100,000: -
1399: luottamuksesta mainittakoon hyvänä todis- V. 1948 14 Pl/XXI/5 . . . , 500,000:-
1400: teena, että siihen on liittynyt jo tänä 15 Pl/II/27 . . . . . , 150,000: -
1401: vuonna lisää jäseniä 150, joista 135 on
1402: teollisuuslaitoksia tai muita työnantajia. Kuluvan vuoden suuruisella apurahalla
1403: Yleensä kuitenkin on huomautettu, että ja jäsenten suorittamilla maksuilla ei Tapa-
1404: tapaturmantorjuntatyön tukeminen kuu- turmantorjuntayhdistys voi kuitenkaan laa-
1405: luisi valtiolle. Ja asianlaita on tosiaan jentaa ennakolta estävää vahinkojen torju-
1406: siten, että juuri niissä maissa, joissa valtio . mistoimintaansa. Siksi se on - varovai-
1407: tukee voimakkaasti sanottua toimintaa, ta- sesti ottaen - anonut itselleen v: n 1949
1408: paturmakäyrälle on saatu aleneva suunta. menoarvioon sosiaaliministeriöitä 2 miljoo-
1409: Säästjiväisyys tässä asiassa ei ole säästäväi- nan markan suuruista apurahaa teollisuus-,
1410: syyttä, sillä edellyttäen, että vaikka Tapa- maa- ja metsätalous- sekä yleisten- ja koti-
1411: turmantorjuntayhdistys saisi avustusta val- tapaturmien torjuntatyötä varten. Samoin
1412: lan 5 miljoonaa markkaa, ei sen tarvitsisi on se anonut kulkulaitosten ja yleisten
1413: saada estetyksi vuotuisista tapaturmis- töiden ministeriöitä 1 miljoonan markan
1414: tamme kuin 0.1 % -mistä ei voi olla epäi- avustusta liikennejaostoaan, Taljaa, varten
1415: lystä - niin uhraus olisi jo korvattu, käytettäväksi erityisesti liikenneonnetto-
1416: koska kerran niissä menetämme vuodessa muuksien ehkäisytoimintaan. Toistaiseksi
1417: 5 miljardia markkaa. ei ole kuitenkaan tietoa, missä määrin yh-
1418: Talousneuvostomme kirjoitti 20. 12. 46 distyksen anomukset tulevat huomioiduiksi
1419: eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Hallituksen v: n 1949 budgettiesityksessä.
1420: ,Talousneuvoston työvoimajaosto on työ- Sosiaaliseen tärkeään laatuunsa ja kansan-
1421: voimakysymystä selvitellessään joutunut taloudellisesti suureen merkitykseensä kat-
1422: kiinnittämään huomiota niihin vakaviin so- soen ei asiaa voi jättää sattuman varaan.
1423: siaalisiin ja taloudellisiin haittoihin, mitä Edellä esitetyn perusteella esitämme,
1424: tapaturmat merkitsevät. Kuultuaan Tapa-
1425: turmantorjuntayhdistyksen edustajan selos- että Ed1tskunta ottaisi vuoden
1426: tuksen tapaturmantorjuntatyön muodoista 1949 tUlo- ja menoarvioon 3.5 milj.
1427: ja menettelytavoista jaosto on asettunut marklw..a Tapaturmantorjuntayhdis-
1428: sille kannalle, että tapaturman torjunta- tyksen käytettäväksi tapaturman-
1429: ty,ötä voidaan ja täytyy tehostaa määrätie- torjunnassa yleiseen koulutus-, valis-
1430: toisella toiminnalla. Ottaen huomioon sen tus- ja neuvontatyöhön.
1431: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
1432:
1433: Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Wirtanen.
1434: Nils Meinander. Urho Saariaho.
1435: Erkki Leikola. Eemil Huunonen.
1436: 935
1437:
1438: IV,ut. - Rah. al. N:o 10.
1439:
1440:
1441:
1442:
1443: Heitto y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi luovute-
1444: tun Karjalan alueen tuhoutuneelle teollisuudelle.
1445:
1446:
1447: E d u s k u n n a ll e.
1448:
1449: Rauhansopimuksen perusteella luovute- pienensi näin ollen vielä huomattavasti kor-
1450: tun Karjalan alueen teollisuus menetti kiin- vausmäärää. Mainittakoon, että indeksita-
1451: teimistöjensä lisäksi kaiken koneistonsa. kuisia obligatioita saatiin vain 50 % kor-
1452: Nekin koneet, jotka saatiin pelastetuiksi vattavasta määrästä. Loppuosa maksettiin
1453: sodan jaloista oli rauhansopimuksen mu- Hoidingyhteisön osuustodistuksilla, joitten
1454: kaan palautettava Neuvostoliitolle. Luovu- arvo koko ajan on ollut ja edelleenkin on
1455: tettujen koneiden arviohinnasta maksettiin alle nimellisarvon. Mitä taas talvisodassa
1456: 50,000 markkaa rahassa ja loppuosasta an- menetetyn teollisuuden omaisuuden korvaa-
1457: nettiin obligatioita ilman indeksitakuuta. miseen tulee, oli se miltei olematon. Kor-
1458: Varsinainen korva uskin oli toisen kor- vaukset suoritettiin suurimmaksi osaksi pit-
1459: vauslain mukaan suuremmista omaisuuk- käaikaisilla obligatioilla, joitten kuoletus-
1460: sista sangen minimaalinen. Teollisuus arvo, 5 %, määrättiin vasta kuluvan vuoden
1461: edusti juuri suurimpia omaisuuksia. Mai- maaliskuussa, ja joitten korko on 4 %.
1462: nittakoon esimerkkinä, että vuoden 1944 Nähdäksemme olisi vaatimaton vaatimus,
1463: hintatason mukaan arvioidusta 4 miljoo- että valtio korvaisi karjalaista teollisuutta
1464: nan markan omaisuudesta korvattiin 1.2 kohdanuutta vahinkoa edes sillä, että se
1465: miljoonaa markkaa, 16 miljoonan markan myöntäisi halpakorkoisia lainoja, joita
1466: omaisuudesta korvattiin 2.4 miljoonaa asiantuntijoista valittu toimikunta saisi
1467: markkaa, 32 miljoonan markan omaisuu- tehtäväkseen myöntää.
1468: desta korvattiin 3.2 miljoonaa markkaa ja Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdo-
1469: tätä suuremmasta vahingosta 10 % omai- tamme,
1470: suuden arvosta, kuitenkaan ei osakeyhtiöit-
1471: ten osalta 15 miljoonaa markkaa enempää että Eduskunta ottaisi vuoden
1472: ja yksityisestä omaisuudesta korkeintaan 3 1949 tulo- ja menoarvioon 1 miljar-
1473: miljoonaa markkaa omaisuuden suuruu- din markan suuruisen määrärahan
1474: desta huolimatta. annettavaksi halpakorkoisina lai-
1475: Teollisuuden harjoittajat saivat korvauk- noina luovutetun Karjalan alueen
1476: sen suurin piirtein vasta vuoden 1946 lo- tuhoutuneelle teollisuudelle, etu-
1477: pulla ja vuoden 1947 aikana. Tällä välin päässä koneiden hankintaa varten.
1478: tapahtunut huomattava rahanarvon lasku
1479: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
1480:
1481: Juho Heitto. Eemil Luukka.
1482: Toivo Ikonen. Arno Tuurna.
1483: Jalmari Pusa. Pekka Kiiski.
1484: Juho Niukkanen. Helena Virkki.
1485: 936
1486:
1487: IV,u2. - Rah. al. N:o 11.
1488:
1489:
1490:
1491:
1492: Lappi-Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Käsiteolli-
1493: suusliitto r. y :n toiminnan tukemiseksi.
1494:
1495:
1496: E d u s k u n n a 11 e.
1497:
1498: On voitu todeta sodan seurauksena, että Käsiteollisuuden erikoisluonne pakottaa
1499: niiden henkilöiden lukumäärä, jotka tarvit- snna kiinnittämään erityistä huomiota
1500: sevat ammattitaitonsa täydentämistä, on työntekijäin ammattitaitoon, ja niinpä pie-
1501: suuresti lisääntynyt, minkä ohella teollisen niä pääomia vaativissa käsiteollisuusyrityk-
1502: ammattitaidon yleinen aleneminen vaatii sissä tapahtuva käytännöllinen ammattikas-
1503: osakseen mitä vakavinta huomiota ja pakot- vatus muodostaakin tarkoituksenmukaisim-
1504: taa etsimään kaikkia käytettävissä olevia man, luonnollisimman ja myös halvimman
1505: keinoja tämän epäkohdan lieventämiseksi teollisuuden palvelukseen johtavan tien ja
1506: ja torjumiseksi. antaa tuloksenaan korkealaatuisen tuotan-
1507: Ammattikasvatuksen ja -taidon tehosta- non.
1508: mis- ja laajentamispyrkimyksien yhteydessä Kaikkein kouraantuntuvimman osoituk-
1509: on meillä vasta viime aikoina ryhdytty sen käsityöammattien merkityksestä ja vält-
1510: kiinnittämään yleisempää huomiota käsi- ja tämättömyydestä normaalisesti kehittyvässä
1511: pienteollisuuden osuuteen tuotantotoimin- yhteiskunnassa saamme, jos näiden amma-
1512: nassamme ja anunattikasvatustyössä. Uusim- tinharjoittajain toiminta syystä tai toisesta
1513: mat tutkimukset osoittavat, että maas- lakkaisi. 'Silloin näet ennen pitkää autot ja
1514: samme oli v. 1945 tuotantoyrityksistä muut liikennevälineet romuttuisivat kor-
1515: 91.4 % sellaisia, joissa oli alle 100 työnte- jauksen puutteessa, särkyneet ikkunat ja
1516: kijää, 100-2'00 ty,öntekijän yrityksiä oli vuotavat vesikatot jäisivät nekin huolta-
1517: 7.6 % ja yli 200 työntekijän ainoastaan matta, ihmisten vaatteet muuttuisivat vä-
1518: 1 %. Tämä osoittaa, että teollisuutemme hitellen rääsyiksi, lyhyesti sanoen normaa-
1519: on jatkuvasti pienyrittäjävaltaista. Käsi- lista, viihtyisästä elämästä ei ajanmittaan
1520: teollisuuden jakaantuminen moniin ammat- olisi paljoakaan jäljellä.
1521: tialoihin on aiheuttanut sen, että sitä ei ole Maamme käsi teollisuudenharj oittaj a t,
1522: riittävästi huomioitu kokonaistekijänä ja heidän järjestönsä sekä keskusliittonsa, Kä-
1523: tuotantoryhmänä, jolla kuitenkin meidän siteollisuusli1tto r. y., ovat vuosikymmenien
1524: pienissä oloissamme on varsin merkittävä aikana suorittaneet erittäin arvokasta am-
1525: asema kansantaloudessa ja jolla joustavuu- mattikasvatustyötä, j·onka merkitystä ei
1526: tensa ansiosta on erittäin suuret mahdolli- kuitenkaan aina viime aikoihin saakka ole
1527: suudet täyttää tuotantokoneistossamme il- osattu riittävästi arvostaa. Tämä toiminta
1528: meneviä aukkoja. Kun toisaalta meillä on tapahtunut ja tapahtuu m. m. suoritta-
1529: sodan köyhdyttäminä ei ole mahdollisuuk- malla työpajoissa oppilaiden kasvatusta,
1530: sia riittävästi uusien suuryritysten perus- perustamalla, ylläpitämällä ja tukemalla
1531: tamiseen, olisi alussa mainitut, ammattikas- yleisiä ja erikoisalojen ammattikouluja, toi-
1532: vatusta kaipaavat väestön osat pyrittävä meenpanemalla ammattikursseja, messuja
1533: ohjaamaan juuri käsiteollisuuden eri am- ja ammattityönäyttelyj.ä. Mainittakoon
1534: matteihin. myös, että viime vuonna suoritettiin meillä
1535: Vaikean ammattikasvatuskysymyksemme yli 500 elinkeinoasetukseen perustuvaa mes-
1536: ratkaisua suunniteltaessa on yhä yleisem- tarin- ja kisällintutkintoa. Kuitenkin on
1537: min vakiintunut se käsitys, että käsiteolli- todettava, että tämä toiminta ei ole päässyt
1538: suusammatit takaavat parhaiten teollisen kehittymään muihin elinkeinoaloihin ver-
1539: ammattitaidon säilymisen ja kehittymisen. rattuna niin monipuoliseksi ja tehokkaaksi
1540: IV,112. - Lappi-Seppälä y. m. 937
1541:
1542: kuin yleinen kansantaloudellinen etu ehdot- henkilökunnan kiinnittäminen sen palveluk-
1543: tomasti vaatisi. Tämä johtuu ratkaisevasti seen. Neuvontapalvelu tulisi käsittämään
1544: siitä, että käsiteollisuuden yleinen järjestö- a) tiedoitustoiminnan, b) järjestöneuvon-
1545: toiminta ei ole saanut tähän mennessä juuri nan, c) yksHöneuvonnan sekä d) hankinta-
1546: mainittavaa taloudellista tukea julkisista ja välitystoiminnan,
1547: varoista. 3) keskusliiton julkaisutoiminnan tehos-
1548: Edellä sanotun perusteella on todettava taminen kiinnittämällä huomiota m. m. eri
1549: olevan välttämätöntä, että valtiovalta käsi- alojen ammattikirjallisuuden kustantami-
1550: työläisten omatoimisuuden ohella ryhtyy seen, ammatinvalintaa koskevan kirjallisen
1551: viipymättä käytännöllisiin toimenpiteisiin valistusmateriaalin laadintaan sekä keskus-
1552: käsiteollisuuden jatkuvien toimintaedelly- liiton äänenkannattajan ilmestymistiheyden
1553: tysten turvaamiseksi ja parantamiseksi ja ja levikin lisäämiseen, mikä m. m. edellyt-
1554: tässä tarkoituksessa taloudellisestikin tukien tää tarvittavan toimitushenkilöstön kiinnit-
1555: myötävaikuttaa käsiteollisuuden järjestötoi- tämistä.
1556: minnan kehittämiseen mahdollisimman te- Edellä esitettyyn viitaten ~hdotamme,
1557: hokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.
1558: Lähimpinä ja kiireellisimpinä tavotteina että Eduskunta ottaisi vuoden
1559: käsiteollisuuden järjestötoiminnan tehosta- 1949 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
1560: mispyrkimyksissä on mainittava: nan markan määrärahan Käsiteolli-
1561: 1) tarvittavien käsiteollisuuskonsulent- suusliitto r. y :n toiminnan tukemi-
1562: tien ja matka-asiamiesten sekä järjestösih- seksi eri käsiteollisuusalojen ammatti-
1563: teerin kiinnittäminen käsiteollisuuden kes- taidon kohottamiseksi tehtävää neu-
1564: kusliiton palvelukseen, vrontatyötä varten.
1565: 2) keskusliiton neuvonta- ja jäsenpalve-
1566: lutoimiston perustaminen ja tarvittavan
1567: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
1568:
1569: Jussi Lappi-Seppälä. Lauri Murtomaa.
1570: 938
1571:
1572: IV,113. - Rah. al. N:o 12.
1573:
1574:
1575:
1576:
1577: Lumme y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen yleisen
1578: teknillisen museon avustamiseksi.
1579:
1580:
1581: E d u s k u n n a ll e.
1582:
1583: Teknillistä opetusta harrastavat ja tek- on talo nyt saatu kunnostetuksi, mutta eri
1584: niikan kehitystä seuraavat kansalaiset ovat tahoilla varastoituina olevia esineitä ei
1585: jo vuosikausia toivoneet Suomen saavan vielä ole voitu asettaa näytteille varojen
1586: yleisen teknillisen museon. Kun teknilli- puutteessa. Kun kysymyksessä on Suomen
1587: nen opetus samoin kuin teollinen elämä yleinen teknillinen museo, toivomme edus-
1588: ovat huomattavassa määrässä keskittyneet kunnan myöntävän tarkoitukseen 250,000
1589: Tampereelle, ovat asianharrastajat siellä mk määrärahan, jolla tämä tärkeä aloite
1590: perustaneet v. 1939 Museotaloyhdistyksen saataisiin lopullisesti toteutetuksi.
1591: teknillistä museota varten. Samana vuonna Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
1592: syttynyt sota vaikeutti yhdistyksen toimin- dotamme,
1593: taa niin, että vasta v. 1947 yhdistys sai että Eduskunta ottaisi vuoden
1594: kaupunginvaltuustolta huoneiston n. s. 1949 tulo- ja menoarvioon .250,000
1595: Frenckell 'in entisen kattilahuoneen käyt- markan määrärahan Suomen yleisen
1596: töönsä pientä vu03ivuokraa vastaan. Osaksi teknillisen museon avustamiseksi.
1597: kerätyillä lahjavaroilla, osaksi lainavaroilla
1598: Helsingissä 3 päivänä elokunta 1948.
1599:
1600: Alpo Lumme. Väinö Hakkila.
1601: Olavi Kajala. Toivo Pyörtänö.
1602: Kustaa Alanko. Oskari Lehtonen.
1603: 939
1604: IV,114, - Rah. al. N:o 13.
1605:
1606:
1607:
1608:
1609: 0. Turunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kärytettäväksi
1610: lainoina työväestön asuntojen rakentamiseen maa-
1611: seudulla.
1612:
1613:
1614: E d u s k u n n a ll e.
1615:
1616: Asutuskeskusten nykyinen asuntokurjuus asemaa. Onhan Sisä-, Itä- ja Pohjois-Suo-
1617: vaatii parantuakseen nopeita ja tehokkaita messa sangen runsaasti pienviljelijäväestöä
1618: toimenpiteitä ja todennäköiseltä tuntuu, ja asutustiloilla eläjiä, joille ei til·ansa vil-
1619: että valtion on ruvettava pitkäaikaisilla, jely tarjoa riittävästi työtä eikä tyydyttä-
1620: halp·akorkoisilla lainoilla tukemaan sekä vää toimeentuloa. Näiden on hankittava
1621: yksityistä että puoli- ja täyskunnallista rahatulonsa ansiotöissä, jollaisia ovat etu-
1622: asuntorakennustoimin taa. päässä kausiluontoiset metsätyöt. Teolli-
1623: Tiedetään, että ihmisten muutto asutuskes- suus voisi järjestämällä kesälomansa maa-
1624: kuksiin johtuu osittain suurteollisuuden, töiden kiireimmäksi ajaksi sopivasti täyden-
1625: mutta ennen kaikkea keskisuuren ja pien- tää suuremmankin maatalouden asemaa.
1626: teollisuuden keskittymisestä näihin muuta- Teollisuuden hakeutuminen asutuskeikuk-
1627: miin harvoihin keskuspaikkoihin, joissa on siin johtuu m. m. siitä, että teollisuusyrittä-
1628: täten ollut riittävästi saatavissa tYöpaik- jän ei tarvitse huolehtia työntekijöidensä
1629: koja jatkuvasti kasvaville työntekijäjou- asuntokysymyksestä ·eikä juuri muistakaan
1630: koille, jotka virtaavat maaseudulta kaupun- sosiaalisista tarpeista. Aikaisemmin myös-
1631: keihin. kin liikenne- ja voimakysymys sekä kau-
1632: Näin on muodostunut joukko sosiaalisesti palliset näkökohdat suosivat asutuskeskuk-
1633: epäterveitä suuria teollisuus- ja asutuskes- sia teollisuuden paikkana.
1634: kuksia. Nykyinen asuntokurjuus on tästä Kun maaseudun sähköistäminen on jo
1635: vain yksi ikävä seuraus. Muita ovat ihmis- useissa maakunnissa t·oteutettu tai parhail-
1636: ten massoittuminen ja yleinen köyhtymi- laan toteutumisvaiheessa ja liikennekysy-
1637: nen, proletarisoituminen, lasten kasvaminen mykset helpoittuneet, ovat täten poistuneet
1638: kaupunkien kivierämaassa j. n. e. ne ratkaisevat esteet, jotka aikaisemmin es-
1639: Vanhoissa teollisuusmaissa, kuten Eng- . tivät teollisuuden harjoittamisen maaseu-
1640: lannissa ja USA: ssa, on ryhdytty toimen- dulla. Lisäksi työvoimatilanne on ratkaise-
1641: piteisiin teollisuuden hajoittamiseksi maa- vasti muuttunut maaseudulla edullisem-
1642: seudulle ja esim. Englannin jälleenraken- maksi kuin kaupungeissa. Näin ollen nyt
1643: nussuunnitelma perustuu näihin ajatuksiin. pitäisi olla kaikki edellytykset teollisuuden
1644: Myös meillä olisi korkea aika ryhtyä har- ohjaamiseen maaseudulle.
1645: kitsemaan tehokkaita toimenpiteitä maalta Keskisuuren ja pienteollisuuden kohdalla
1646: muuton estämiseksi ja uusien työtilaisuuk- on tällaista hyvin suotavaa kehitystä jar-
1647: sien luomiseksi maaseudulle. Pienehköjen, ruttamassa ja suorastaan ehkäisemässä työ-
1648: hyvin suunnitteltujen teollisuus- ja asutus- väestön asuntojen puute. Nämä teollisuus-
1649: keskusten muodostaminen maaseudulle olisi yritykset eivät useimmissa tapauksissa omaa
1650: varmaan onnellinen ratkaisu ja loisi edel- niin suuria pääomia, että ne voisivat sijoit-
1651: lytykset kehitykselle taloudellisesti ja sivis- taa työväestönsä asuntojen rakentamiseen
1652: tyksellisesti korkeatasoista, vapaiden ihmis- siihen tarvittavat varat.
1653: ten muodostamaa yhteiskuntaa kohti. Rakennustoiminnan tehokkuuden vuoksi
1654: Työtilaisuuksia tarjoamalla helpottaisi olisi 1-ainoitus järjestettävä a. o. teollisuus-
1655: teollisuuden sijoittaminen maaseudulle myös yrittäjän kautta, vaikka samalla esitämme
1656: erittäin tehokkaalla tavalla pienviljelijäin tutkittav:aksi, millä keinoin näin ehdotetun
1657: 940 IV,114.- Työväen asunnot.
1658:
1659: menetelmän saiSI tukemaan työntekijän joonan markan määrärahan annettar
1660: omakotitoimintaa. vaksi yksityisille, osakeyhtiöille,
1661: Uuden teollisuuden syntymiseen maaseu- osuustoiminnallisille tai valtion omis-
1662: dulla ja jo olevan teollisuuden siirtymiseen tamille teollisuuslaitoksille pitkäai-
1663: sinne pitäisi luod·a reaaliset ·edellytykset. kaisina, halpakorkoisina lainoina
1664: Ottaen huomioon asian erittäin suuren so- käytettäväksi nimenomaan työväestön
1665: siaalisen ja taloudellisen merkityksen esi- asuntojen rakentamiseen maaseu-
1666: tämme, dulle.
1667: että Eduskunta ottaisi vuoden
1668: 1949 tulo- ja menoarvioon 300 mil-
1669: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
1670:
1671: Oiva Turunen. Rolf Berner.
1672: Arno Tuurna. Urho Saariaho.
1673: L. I. Kaukamaa. Margit Borg-Sundman.
1674: Niilo Honkala. Päiviö Hetemäki.
1675: Juho Heitto. Heikki Ala-Mäyry.
1676: Hugo Nuorsaari. Atte Pakkanen.
1677: 941
1678:
1679: IV,uö. - Rah. al. N:o 14.
1680:
1681:
1682:
1683:
1684: Turkka y. m. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi jälleen-
1685: rakentajille Oulun kaupungissa.
1686:
1687:
1688: E d u s k u n n a 11 e.
1689:
1690: Kuten yleensä maan asutuskeskuksissa, nee asunnottomia perheitä tällä hetkellä
1691: vallitsee Oulun kaupungissakin tavattoman noin 1,500-1,600, jota paitsi kaupungin
1692: vaikea asuntopula, joka on jatkunut jo ympäristössä asuu kymmenittäin perheitä,
1693: useita vuosia. Asuntopulan pääasiallisim- jotka heti muuttaisivat kaupunkiin työ-
1694: pana syynä .Oulussa on, että kaupungissa paikkansa läheisyyteen, jos siihen ilmeneisi
1695: tuhoutui viime sodan aikana sattuneissa vähänkin mahdollisuuksia.
1696: pommituksissa yli 200 asuntotaloa eli noin Kaupunki on parhaansa mukaan pyrki-
1697: 7.5 % kaikista kaupungin silloisista asun- nyt avustamaan asuntotuotantoa kaupun-
1698: totaloista, jolloin lähes 500 perhettä jou- gissa, hankkimalla uusia asuntotontteja, ra-
1699: tui kokonaan asunnottomiksi, ja niinikään kennuslainoja, menemällä takaukseen ra-
1700: yli 100 liikehuoneistoa joutui käyttökelvot- kentajien lainoista j. n. e., mutta tätä tietä
1701: tomiksi. Näitä menetyksiä kaupungissa ei on voitu harjoittaa vain n. s. omakotira-
1702: ole kyetty korvaamaan, sillä ainoastaan tu- kennustoimintaa, joka ajan pitkään ei riitä
1703: houtuneet ja palaneet kivitalot on voitu parantamaan kaupungin asuntotilannetta,
1704: rakentaa uudelleen, jotapaitsi eräitä vä- sillä kaupungin mahdollisuudet uusien
1705: hemmän vahingoittuneita puutaloja on tonttien varaamiseksi ovat nyttemmin lop-
1706: saatu asuttavaan kuntoon. Sensijaan ei ole puunkäytetyt, eikä entisiäkään alueita
1707: kyetty rakentamaan uudelleen kokonaan saada vuosikausiin tyydyttävään kuntoon.
1708: palaneita tai muutoin tuhoutuneita puu- Sen vuoksi ei tällä hetkellä näytä olevan
1709: taloja, vaan ammottavat niitten rakennus- muita mahdollisuuksia asuntorakennustoi-
1710: paikat edelleen tyhjinä lähinnä keskikau- minnan lisäämiseksi kuin ryhtyä rakenta-
1711: pungilla, johon pommitukset pääasiallisesti maan suuria kivitaloja, jolloin asuntojen
1712: kohdistuivat. Syynä siihen, ettei keskikau- lukumäärä saadaan nopeammin lisäänty-
1713: pungin taloja ole voitu rakentaa uudelleen, mään ja asunnot voidaan sijoittaa valmiiksi
1714: on ollut niin hyvin rakennustarvikkeitten rakennettujen katujen vesi- ja viemärijoh-
1715: kuin myös pääosaltaan rahan puute. Asun- tojen sekä sähköjohtojen äärel,le, toisin sa-
1716: tovajaus on siten päässyt kaupungissa erit- noen kaupungin palaneille tonteille. Joku
1717: täin suureksi. Sen lasketaan olevan tällä aika sitten toimitetussa tiedustelussa onkin
1718: hetkellä ainakin 1,900 asuntoa, ja huoneen- voitu todeta, että rakentamistahtoa kaupun-
1719: vuokralautakunnan kortistossa on tällä het- gissa kyllä on kunhan vain sille voidaan
1720: kellä asunnottomia noin 1,200, mikä luku luoda taloudelliset edellytykset. Oulun
1721: ei kuitenkaan anna täysin oikeaa kuvaa Asuntokiinteistöyhdistys r. y: n toimitta-
1722: asunnottomista, koska lautakunnan ilmoi- massa tiedustelussa on käynyt selville, että
1723: tuksen mukaan kortistosta on poistettu lu- kaupunkiin ryhdyttäisiin heti rakentamaan
1724: kuisasti sellaisia asunnonetsijöitä, jotka ei- noin 205,000 m3 uusia kivitaloja, jotka vaa-
1725: vät ole vaivautuneet yhtämittaisesti tur- tisivat varoja arvion mukaan 718,132,000
1726: haan lautakunnan kansliassa käymään tai markkaa. Kun luoton saanti näin suuria
1727: joille on ilmoitettu, että heidän asunnon- rakennusyrityksiä varten raha- ja vakuu-
1728: saantihakemustaan ei nykyoloissa voida tuslaitoksilta on mahdotonta, eivätkä yksi-
1729: ensisijaisesti hyväksyä. Todellisuudessa lie- tyisetkään kykene rahoittamaan rakennus-
1730: 4
1731: 561/48
1732: 942 IV,ll5. -Oulun jälleenrakennustyöt.
1733:
1734: yrityksiään myöskään omin voimin, näyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1735: tää ainoalta ratkaisulta, että valtio ryhtyy den 1949 tulo- ja menoarvioon 700
1736: tukemaan Oulun rakennustoimintaa, myön- miljoonan markan suuruisen määrä-
1737: tämällä erikoisluottoa kaupunkiin samaan rahan annettavaksi Oulun kaupun-
1738: tapaan kuin on myönnetty aikanaan Poh- gin välityksellä korottomina tai hal-
1739: jois-Suomen "hävitettyjen alueiden jälleen- pakorkoisina lainoina jälleenrakenta-
1740: rakentamiseenkin. jille mainitussa kaupungissa.
1741: Edelläolevaan viitaten esitämme,
1742: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
1743:
1744: A. Turkka. Arvi Ahmavaara.
1745: H. A. Kannisto. Heikld Simonen.
1746: Urho Kulovaara. Vilho Väyrynen.
1747: 943
1748:
1749: IV,na. - Rah. al. N:o 15.
1750:
1751:
1752:
1753:
1754: J. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammatti-
1755: koulukodin rakennttksia varten.
1756:
1757:
1758: E d u s k u n n a ll e.
1759:
1760: Uudenkirkon Vammelsuussa aloitti v. Parantaakseen tavatonta ahtautta, seu-
1761: 1918 toimintansa Raivolan lastenkoti, johon raavana kesänä rakennettiin väliaikaisia pa-
1762: sijoitettiin 300 sotaorpoa Viipurista. Kotia rakkeja asunnoiksi ja luokkahuoneiksi.
1763: ylläpiti Viipurin Lastenhuoltoyhdistys. Ko- Työhuoneet sijoitettiin karjarakennukseen,
1764: din toiminnasta saatiin niin myönteisiä tu- puutyöosasto toiseen kerrokseen ja metalli-
1765: loksia, että se toukokuun 1 p: nä 1929 siir- työosasto sikalaan. Näissä oloissa on koulu
1766: tyi kaikkine kiinteine ja irtainomaisuuksi- ollut pakoitettu toimimaan. Vuonna 1947
1767: neen valtion haltuun. Samalla siihen yh- annetulla lailla sai koulu nimekseen Val-
1768: distettiin sosiaaliministeriön alaisena toi- tion ammattikoulukoti.
1769: miva uusimuotoinen valtion ammattioppi- Kun kouluun pyrkijöitä on niin paljon,
1770: laitos. Laitoksen. nimeksi tuli Kannaksen että niistä voidaan vuosittain ottaa vain
1771: koulukoti. n. 20-30 %, olisi välttämätöntä, että tälle
1772: Vuoteen 1935 toimi tämä oppilaitos väli- laatuaan ainoalle koulukodille saataisiin
1773: aikaisena, kunnes se mainittuna vuonna tarpeelliset rakennukset. On huomattava,
1774: eduskunnan säätämällä lailla vakinaistet- että laitos poikkeaa lukuisista valtion kas-
1775: tiin tammikuun 25 p: nä. vatuslaitoksista siinä, että tähän otetaan
1776: Näin muodostuneen koulukodin tarkoi- vain hyväkäytöksisiä, varattornia ja huollon
1777: tuksena oli sisäoppilaitoksena antaa maata- tarpeessa olevia nuorukaisia, . eikä niitä,
1778: louden, käsiteollisuuden ja kotitalouden jotka kurinpidollisesti joutuvat rikollisten
1779: alaan kuuluvaa sekä tietopuolista että käy- taipumustensa tai huonon käytöksensä ta-
1780: tännöllistä ammattiopetusta kansakoulun kia jo mainittuihin kasvatuslaitoksiin.
1781: suorittaneille 14 vuotta täyttäneille vähä- Niissä on oppilaiden puutetta, tässä am-
1782: varaisille hyväkäytöksisille nuorille. Laa- mattikoulukodissa tavatonta oppilastulvaa.
1783: tuaan se oli ainoa oppilaitos koko maassa. Tämä jo yksistään osoittaa tämän laitoksen
1784: Koulu toimi Kannaksella vuoteen 1939, tarpeellisuuden.
1785: jolloin sen toiminta sodan takia keskeytyi. Koulusta on saanut vv. 1929-1940 pääs-
1786: Vuoden 1944 jälkeen, jolloin koulun paikka tötodistuksen 196 tyttöä ja 284 poikaa, yh-
1787: jäi lopullisesti rajan toiselle puolelle, ryh- teensä 480 oppilasta. Vv. 1946-1948 sai
1788: dyttiin hakemaan sille uutta kotipaikkaa. todistuksen 81 poikaa. Oppilaiden van-
1789: Tähän oli aihetta sitäkin enemmän, kun hemmista oli työläisiä 73 %, pientilallisia
1790: sekä yksityisten että kuntien viranomaisten 21% ja muita 6 %. Vanhemmista olivat
1791: taholta tiedusteltiin hyvin runsaasti oppi- molemmat kuolleet 28 %, toinen vanhem-
1792: laspaikkoja. Maatalousministeriön ja so- mista 52 % ja oli elossa 20 %. Vv. 1945-
1793: siaaliministeriön välisten neuvottelujen tu- 48 oli oppilaista sotaorpoja 34 %.
1794: loksena oli, että tammikuun 1 p :nä 1945 Runsaasta oppilasjoukosta on tullut huo-
1795: luovutettiin Leppävaarassa oleva ent. Mäk- mattava määrä mitä parhaimpia yhteiskun-
1796: kylän sotilasvirkatalo rakennuksineen ja tamme jäseniä, jotka työllään ja yhteiskun-
1797: viljelyksineen ammattikoulukodin käyttöön takelpoisuudenaan ovat moninkertaisesti
1798: ja hallintaan. Maaliskuun alussa samana korvanneet saamansa koulutuksen.
1799: vuonna otettiin laitokseen uudessa paikassa Ammattikoulukodin toimintaa on kuiten-
1800: ensimmäiset oppilaat. Pyrkijöistä voitiin kin mahdotonta nykyisissä rakennusoloissa
1801: vain 30 % sijoittaa. ylläpitää ja kehittää. Väliaikaisrakennel-
1802: 944 IV,116. - Valtion ammattikoulukoti.
1803:
1804: mat rappeutuvat ja käyvät käyttökelvotto- teiskuntamme niin kipeästi tarvitsee.
1805: miksi. Tämän todeten on sosiaaliministe- Ylläolevaan vedoten kunnioittaen ehdo-
1806: riö pyytänyt rakennushallitukselta raken- tamme,
1807: nussuunnitelmaa ja piirustuksia laitosta että Eduskunta ottaisi vuoden
1808: varten. Jos tämä työn alla oleva suunni- 1949 tulo- ja menoarvioon 142 mil-
1809: telma voidaan toteuttaa, joka koulun vas- joonaa markkaa Valtion ammattikou-
1810: taiselle toiminnalle on välttämätöntä, voi lukodin viiden asuntorakennuksen,
1811: laitos nykyisessä sijoituspaikassaan huomat- koulurakennuksen ja työpajaraken-
1812: tavassa määrässä täyttää sen sosiaalisen nuksen rakentamista varten.
1813: kasvatuksen kehittyvää tarvetta, jota yh-
1814: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
1815:
1816: Jalmari Pusa. Pekka Kiiski.
1817: Toivo Ikonen. Arno Tuurna.
1818: 945
1819:
1820: IV,u7. - Rah. al. N:o 16.
1821:
1822:
1823:
1824:
1825: Seppälä y. m.: Määrärahan osoit:tamisesta Etelä-Hämeen
1826: emäntäkoulun perustamista varten.
1827:
1828:
1829: E d .u s k u n n a 11 e.
1830:
1831: Kotitaloudellisia oppilaitoksia on maas- Etelä-Hämeen emäntäkoulun prkaista to-
1832: samme nykyään 44, mutta Etelä-Hämeen teuttamista helpottaa se seikka, että maa-
1833: osalle niistä on riittänyt vain yksi, Jokiois- taloushallitus on suostuvainen luovuttamaan
1834: ten kotitalouskoulu. Tämä voimakkaasti Tyrvännössä olevasta Lepaan tilasta tar-
1835: maatalousvaltainen maakunta on jo pitkän vittavan maa-alueen emäntä!koulua varten
1836: aikaa aivan erityisesti kaivannut oma:a sekä myöskin koulun käyttöön sopivia ra-
1837: emäntäkoulua, ja sotien jälkeiset olosuhteet kennuksia. Kuitenkin on varsinainen kou-
1838: ovat monin tavoin korostaneet sen tarpeelli- lurakennus, jonka kustannusarvio nousee
1839: suutta, mitä myöskin osoittavat Hämeen 50 miljoonaan markkaan, joka tapauksessa
1840: maanviljelysseuran, Pienviljelijäin Liiton, rakennettava, ja sen rakenp.ustöiden aloit-
1841: Pienviljilijäin Keskusliiton, Etelä-Hämeen tamiseksi olisi vuoden 1949 tulo- ja meno-
1842: Maataloustuottajain Liiton, Hämeen-Sata- arvioon otettava 10 miljoonan markan mää-
1843: kunnan Marttapiiriliiton ja Hämeen-Sata- räraha.
1844: kunnan Kerhopiiriliiton yhteiset toimenpi- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
1845: teet hankkeen toteuttamiseksi. Lähimmät ehdotamme,
1846: emäntäkoulut ovat Järvenpään (Tuusu-
1847: lassa), Kangasalan (Kangasalla) ja Ahl- että Eduskunta ottaisi vuoden
1848: manin (J\{essukylässä), joihin on ollut pyr- 1949 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
1849: kijöitä 4-5 kertaa enemmän kuin oppilaita joonan markan suuruisen määrära-
1850: on voitu ottaa. Kun koulujen lähikunnissa han Etelä-Hämeen emäntäkoulun pe-
1851: asuvat pyrkijät muodostavat suhteellisesti rustamiseksi Tyrvännön pitäjän
1852: suurimman ·osan hyväksytyistä, on etelähä- Lepaan tilalle.
1853: mäläisillä varsin rajoitetut mahdollisuudet
1854: päästä niihin oppilaiksi.
1855: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
1856:
1857: Felix Seppälä. Helena Virkld.
1858: Martti 0. Kö1li. Lauri Laine.
1859: Margit Borg-Sundman. Aino Malkam.äki.
1860: Martti Suntela.
1861: 946
1862:
1863: IV,us. - Rah. al. N:o 17.
1864:
1865:
1866: PenttaJ.a y. m.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan-
1867: maan keskusammattikoulun rakennu~töiden aloittami-
1868: seksi.
1869:
1870:
1871: E d u s k u n n a 11 e.
1872:
1873: Maamme elinkeinoelämä on viime aikoina keskusammattikoulu, olisi siitä tässä suh-
1874: kehittynyt yhä enemmän teollisuusvaltai- teessa odotettavissa kahdenlainen hyöty:
1875: seksi. Vaikka teollisuus, rakennustoiminta ensiksikin saisivat asutuskeskuksiin siirtyvät
1876: ja käsityöammatit eivät vielä tarjoakaan nuoret siinä ammatillista valmennusta, joka
1877: työtilaisuuksia kuin noin puolelle siitä tekisi heille mahdolliseksi suhdanteista riip-
1878: työntekijämäärästä, mikä saa toimeentu- pumattomamman työskentelymahdollisuu-
1879: lonsa maataloudesta, on näiden alojen den asutuskeskuksissa, toiseksi voisi osa
1880: uusien työntekijäin tarve jokseenkin yhtä koulutuksen saaneista, varsinkin rakennus-
1881: suuri kuin kaikkien maatalousammattien ja käsityöaloilla, luopua asutuskeskukseen
1882: yhteensä. Tämän vuoksi ja kun maaseu- siirtymisaikeestaan ja jäädä ammatinhar-
1883: dulla syntyväisyys yleensä on huomatta- joittajaksi maaseudulle. Kummassakin suh-
1884: va~ti suurempi kuin asutuskeskuksissa, jou- teessa sekä yleisen ammattitaidon kohotta-
1885: tuu suuri osa maaseudun nuorista hakeutu- jana olisi keskusammattikoululla nimen-
1886: maan asutuskeskusten tarjoamiin töihin. omaan Etelä-Pohjanmaalla tärkeä tehtä-
1887: Kun maaseudun nuorille toisaalta ei ole vänsä.
1888: tarjona mitään tilaisuuksia varsinaiSun Niiden arvioiden perusteella, joita am-
1889: ammattitehtäviin valmistumiseen, joutuvat mattikasvatusneuvosto on esittänyt keskus-
1890: he aina työpaikkaan tullessaan epäedulli- ammattikoulun tilantarpeesta, olisi n. 400
1891: sempaan asemaan kuin kaupunkilaiset nuo- oppilasta käsittävän keskusammattikoulun
1892: ret, joilla näitä tilaisuuksia yleensä on tar- työpajoille varattava n. 16,000 m3 raken-
1893: jona kunnallisissa ja joskus yksityisissäkin nustilavuus, oppilasasuntolaa ja ruokalaa
1894: ammattikouluissa. varten n. 6,500 m3 ja opettaja-asuntoihin
1895: Kuntien tai yksityisten toimesta ei kui- n. 2,500 m3, joiden kustannuksiksi nykyisen
1896: tenkaan harvaan asutulle maaseudullemme hintatason mukaan (keskimäärin n. 5,000
1897: voida ammattikouluja perustaa; vain val- mk/m3) tulisi yht. n. 125,000,000 mk.
1898: tiovalta voi tasapuolisesti huolehtia maaseu- Kun esim. Seinäjoen kauppala allekir-
1899: dun asukkaitten eduista tässä suhteessa. joittaneiden saamien tietojen mukaan on
1900: Vuonna 1946 perustettiinkin ensimmäiset· tarjonnut valtiolle aluetta keskusammatti-
1901: valtion keskusammattikoulut juuri tässä koulun sijoittamista varten, ja kun tämä
1902: mielessä. Valitettavaa on, ettei näistä yh- sijaintipaikka Etelä-Pohjanmaan asutuk-
1903: tään sijoitettu Etelä-Pohjanmaalle, jossa seen nähden on varsin sopiva, ehdotamme
1904: maatalousväestön ylijäämä aina on ollut kunnioittaen,
1905: huomattava, ilmeten aikaisempina vuosina että Eduskunta ottaisi vuoden
1906: m. m. voimakkaana siirtolaisuutena Amerik- 1949 tulo- ja menoarvioon 20,000,000
1907: kaan. Tilojen pirstoutuminen on edelleen markan määrärahan Etelä-Pohjan-
1908: voimistuttanut maaseutunuorison halua maan keskusammattikoulun raken-
1909: siirtyä kaupunkeihin. Jos alueella toimisi nustöiden aloittamiseksi.
1910: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
1911:
1912: Isak Penttala. Hilma Koivulahti-Lehto. M. Järvinen.
1913: Johannes Wirtanen. Eemil Luukka. Yrjö I. Antila.
1914: J. Koivisto. Juho Karvonen. S. S. Aittoniemi.
1915: Jussi Annala. E. Pusa. E. A. Turja.
1916: Heikki A1a-Mäyry. Kustaa Tiitu.
1917: 947
1918:
1919: IV,n9. - Ra.h. aJ. N:o 18.
1920:
1921:
1922:
1923:
1924: Okko y. m.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan maa-
1925: mieskoulun valtion haltuun ottamiseksi.
1926:
1927:
1928: E d u s k u n n a ll e.
1929:
1930: Valtakunnan rajan siirryttyä nykyisel- vin, jotka ovat vallan riittämättömät, ja
1931: leen on uuden maamieskoulun perustami- kannatusyhdistyskään ei voi enää velkojen
1932: nen osoittautunut tarpeen vaatimaksi tälle lisääntymisen vuoksi koulua eteenpäin
1933: kaakkoisrajaseudulle, koska luovutetulle viedä on päätetty tarjota koulua varoineen
1934: alueelle jäi maamieskouluja, joissa seutu- ja velkoineen valtion haltuun. Vuonna
1935: kunnan nuoret saivat maatalousvalmennuk- 1942 asiantuntijain arvion mukaan oli kiin-
1936: sensa. teistöjen ja rakennusten arvo 2,563,490
1937: Jo aikaisemminkin on todettu täällä maa- markkaa ja velkaa 600,000 markkaa. Tä-
1938: mieskoulun tarpeellisuus ja siinä tarkoi- män jälkeen on velka noussut 1,100,000
1939: tuksessa perustettiin Etelä-Saimaan Maa- markkaan, mutta on myöskin omaisuus
1940: mieskoulun kannattajayhdistys r. y. vuonna markkamääräisesti noussut.
1941: 1923. Yhdistys kääntyi asiassa Lappeen, Kun kysymyksessä oleva maamieskoulu
1942: Taipalsaaren, Savitaipaleen, Suomenniemen, sijaitsee rajaseudulla, jonka alue käsittää
1943: Lemin, Luumäen, V ahvialan, Ylämaan, 10 rajaseutukuntaa, on tämän koulun val-
1944: Säkkijärven ja Nuijamaan kuntien puoleen tiolle ottaminen toimenpide, joka kohottaa
1945: ja sai näiltä avustusta 274,000 markkaa sa- rajaseudun väestön elinmahdollisuuksia ja
1946: notun koulun perustamista varten. Näillä on omiansa tuomaan ja kehittämään niitä
1947: varoilla ostettiin Lappeen pitäjässä Kono- välttämättömiä tiedon alkeita, joita tämän
1948: lan kylässä lähellä Simolan asemaa sijait- rajaseudun maatalousväestö ammatissaan
1949: sevat kaksi maatilaa. Tilojen koko pinta- tarvitsee.
1950: ala on 64.4 ha, josta viljeltyä 14 ha ja vil- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
1951: jelyskelpoista 16 ha. Osa rakennuksia ku- ehdotamme,
1952: ten kotieläinrakennukset ovat kannatusyh-
1953: distyksen rakennuttamat. että Eduskunta ottaisi vuoden
1954: Tällä tilalla on vuodesta 1947 valtion 1949 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
1955: määrärahojen ja kannatusyhdistyksen tur- markan määrärahan Etelä-Saimaan
1956: vin toiminut 1-vuotinen maamieskoulu. Maamieskoulun varoineen ja velkoi-
1957: Kun koulun jatkaminen määrärahojen tur- neen valtion haltuun ottamiseksi.
1958: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
1959:
1960: Väinö Okko. Juho Niukkanen.
1961: Paavo Leskinen. Matti Miikki.
1962: T. N. Vilhula.
1963: 948
1964:
1965: IV,12o. - Rah. al. N:o 19.
1966:
1967:
1968:
1969:
1970: Mannila y. m.: Määrärahan osoittamisesta p·ienviljelijäin
1971: maataloudellisten opintokur~ien järjestämistä var.fen.
1972:
1973:
1974: E d u s k u n n a ll e.
1975:
1976: Pienviljelijäväestö on jo kauan joutunut järjestetty tuhansittain erilaisia peltovilje-
1977: huolestuneena seuraamaan sitä kehitystä, lys- ja laidunalan, kotieläintaloudellisia,
1978: joka on tapahtnut tämän väestön amma- kotitaloudellisia, puutarha- y. m. kursseja.
1979: tillisen tason kohottamiseksi suoritettavassa Ohjelmaltaan erilaisten ja pienviljelijä-
1980: valistustyössä. Toisaalta pyrkimykset maa- väestöä kulloinkin kiinnostavien sekä siHe
1981: taloudellisen kouluopetuksen uudistami- tarpeellisten opintokurssien suunnittelussa
1982: seksi ja tehostamiseksi niin, että se entistä ja järjestämisessä ovat neuvontajärjes-
1983: enemmän vastaisi pienviljelijäväestömme tämme näin suorittaneet suurtyön, jolle
1984: tarpeita, eivät ole saaneet valtiovallan ta- tuskin löytää vertaa mistään muusta
1985: holta osakseen sitä huomiota, jota yhä maasta.
1986: pienviljelysvaltaistuvan maataloutemme ja Lyhytaikaisina heräte- ja opintotilaisuuk-
1987: sen harjoittajakunnan asema yhteiskun- sina ovat opintokurssit jatkuvasti tarpeelli-
1988: nassa edellyttäisi ja toisaalta näissä olosuh- sia juuri pienviljelijäväestölle ja erityisesti
1989: teissa yhä tärkeämmäksi muodostunut maa- sen nuorisolle, sillä tällainen opetustyö voi-
1990: taloudellinen neuvontatyö kärsii varojen daan aina soveltaa kunkin paikkakunnan
1991: puutetta, joka varsinkin viime vuosina oloja ja tarpeita vastaavaksi ja kursseille
1992: inflaation jatkuessa on käynyt tälle työlle voivat osallistua sellaisetkin, joilla .ei koti-
1993: yhä kohtalokkaammaksi. tehtävien vuoksi ole mahdollisuuksia muuta
1994: Tärkeimmä•ksi maataloudellisten neuvon- tietä tietoj·aan kartuttaa. Sitäpaitsi kurssit
1995: tajärjestöjemme valistustoiminnan muo- ovat kokemuksen mukaan olleet lähtökoh-
1996: doksi nimenomaan pienviljelijäseuduilla on tana myös voimakkaan itseopiskeluharras-
1997: muodostunut maataloudellinen kurssitoi- tuksen heräämiselle. Voidaankin sanoa, että
1998: minta, jota kohtaan pienviljelijäväestö on kurssitoiminta kuuluu kustannuksiltaan
1999: osoittanut suurta harrastusta. Pienmaata- kaikkein halvimpiin ja kuitenkin samalla
2000: loudessamme ennen sotia tapahtunut voi- tehokkaimpiin maataloudellisen opetus- ja
2001: makas kehittyminen onkin huomattavalta valistustoiminnan muotoihin, jonka jatku-
2002: osalta luettava neuvontajärjestöjemme mää- vaan kehittämiseen yhä pienviljelysvaltais-
2003: rätietoisen valistus- ja erityisesti opinto- tuvan maataloutemme neuvontatyössä pitää
2004: kurssitoiminnan ansioksi, jonka välityksellä varata riittävät edellytykset. Varma on,
2005: pienviljelijäväestö sai taloutensa kohotta- että tehostuvan kurssitoiminnan hedelmälli-
2006: ruistyöhön tarvitsemaansa tietopuolista ja nen vaikutus alkaisi ennen pitkää näkyä
2007: käytännöllistä ohjausta ja jonka neuvonta- myös maatalouden rappioiden korjaaruis-
2008: järjestämme ovat pyrkineet kehittämään ja pienmaatalouden rationalisoimistoimin-
2009: niin ajankohtaiseksi kuin mahdollista. Vuo- nassa, mikä pienviljelijöillekin on velvoitta-
2010: sittain onkin pienviljelijäpaikkakunnilla vana edessään.
2011: IV,120. -Mannila y. m. 949
2012:
2013: Käsityksemme onkin, että on kiireellisesti että Eduskunta ottaisi vuoden
2014: ryhdyttävä toimenpiteisiin pienviljelijäin 1949 tulo- ja menoarvioon 25,000,000
2015: maa taloudellisen valistustoiminnan tehosta- markan määrärahan maataloudellis-
2016: miseen ja tämä käy nopeimmin erilaisten ten neuvontajärjestöjen käytettä-
2017: kurssien kautta. väksi p ienviljelijäin maataloudellis-
2018: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ten opintokurssien järjestämistä var-
2019: kunnioittaen, ten.
2020: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
2021:
2022: Onni Mannila. Vieno Simonen.
2023: Toivo H. Kinnunen. Yrjö Hautala.
2024: Antti J. :&antamaa. Martti Suntela.
2025: Väinö Rankila. Heikki Soininen.
2026: Viljam Sarjala. Lauri Laine.
2027: J. E. Lampinen. Niilo Ryhtä.
2028: Dmari Tiainen. Martti Miettunen.
2029: Atte Pakkanen. Eino Laitinen.
2030: Kerttu Saalast;. Eino Palovesi.
2031:
2032:
2033:
2034:
2035: 561/48 5
2036: 950
2037:
2038: IV,121. - Rah. al. N:o 20.
2039:
2040:
2041:
2042:
2043: Rantamaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta tilan ostami-
2044: seksi Joroisten kunnalta maamiekoulua varten.
2045:
2046:
2047: E d u s k u n n a ll e.
2048:
2049: Kun maamme menetti rauhanteossa myös- miva Kolkontaipaleen maamieskoulu nimit-
2050: kin valtavan suuret alat viljeltyä peltoa, täin on sijainniltaan siinä määrin epäon-
2051: olisi näin syntynyttä tappiota pyrittävä nistunut, että sen toiminnan jatkamista
2052: korjaamaan m. m. kohottamalla maatalou- siellä saatetaan hyvällä syyllä pitää epä-
2053: denharjoittajien ammattitaitoa varaamaila tarkoituksenmukaisena, varsinkin kun sen
2054: heille jo kehitysiässä tilaisuus perehtyä tu- rakennusten nykyinen tila vaatisi pikaista
2055: levan työalansa eri puoliin pätevän ohjauk- korjaamista, johon arviolta olisi käytettävä
2056: sen mukaan. Valtion taholta tulevan maa- varoja n. 1.5 miljoonaa markkaa. Saman
2057: taloudellisen opetuksen tukeminen on osoit- läänin Joroisten kunnassa on tähän asti
2058: tautunut yhä tarkoituksenmukaisemmaksi menestyksellä toiminut Mikkelin läänin tie-
2059: nyt, jolloin uuden maailmansodan luoma topuolinen karjanhoitokoulu, mutta on se
2060: olotila seurauksineen taas kerran asetti näh- nyt asutustoiminnan johdosta joutunut ti-
2061: täväksemme, miten ensiarvoisen tärkeä lanteeseen, joka edellyttäisi sitä, että sil-
2062: maan omavaraisuus elintarvikkeiden suh- lekin olisi etsittävä mahdollisuus jatkaa toi-
2063: teen on. Ja kaikissa oloissahan tällainen mintaansa uudessa paikassa, koska viljelys-
2064: kasvatustyö ajallaan, ja hyvin nopeastikin, ten vähenemisen vuoksi ei enää voida pitää
2065: korvaa runsaasti ne varat, mitä siihen on riittävästi karjaa koulun tarkoituksia var-
2066: uhrattu. ten.
2067: Varsinkin olisi maan pääelinkeinon, maa- Näistä syistä onkin Mikkelin läänin
2068: talouden, kehittämiseksi toimivia oppilai- Maanviljelysseura ostanut Joroisten kun-
2069: toksia sijoitettava sellaisille seuduille, missä nan Huutokosken rautatiealueella sijaitse-
2070: niitä ei ole aikaisemmin ollut tai, joilla nii- vasta Vättilän hovista määräalan maata,
2071: den entinen työskentely vaatii muutoksia yhteensä 115.5 hehtaaria, mistä peltoa
2072: ja täydentelyä uusien olosuhteiden luomien 20 ha. Kaupan mukana tuli myös kartanon
2073: vaatimusten mukaan. Uuden valtakunnan- työväenrakennus ja muutamia latoja sekä
2074: rajan toiselle puolelle jäi m. m. Kurkijoen tilan sauna. Kauppahinta oli 2,100,000 mk,
2075: maamiesopisto, joka oli palvellut tässä mai- mutta korkojen vuoksi on maanviljelysseu-
2076: nittua tarkoitusta varsinaisesti itä-suoma- ran menot tämän kaupan johdosta tällä het-
2077: laisena maatalousoppilaitoksena jo viime kellä laskettavissa 2.3 miljoonaksi markaksi.
2078: vuosisadan loppupuolelta. Kun sen toi- Kauppaan ryhtyi maanviljelysseura sen
2079: minta täten on lakannut, olisi jo tästäkin vuoksi, että maanhankintalain toteuttami-
2080: syystä pyrittävä vahvistamaan alueluovu- sen vuoksi ei koko läänin alueelta enää ollut
2081: tuksen johdosta syntyneellä uudella itära- saatavissa mitään muuta tilaa, joka olisi
2082: jalla sijaitsevien seutujen hyväksi koitu- sopinut edellä selostettuun tarkoitukseen
2083: vaa maatalousopetusta. Tätä näkökohtaa käytettäväksi. Valtion olisi nyt lunastet-
2084: tukee myös se, että siellä on ennestään toi- tava tämä tila, jotta Itä-Suur-Savon Maa-
2085: minut kaksi oppilaitosta, joitten jatkuva mieskoulu, joka nyt toimii Kolkontaipa-
2086: toiminta kuitenkin vaatisi uutta järjestelyä. leella, voitaisiin siirtää Vättilän tilalle
2087: Mikkelip. läänin Rantasalmen kunnassa toi- Huutokoskelle.
2088: IV,121. - Rantamaa y. m. 951
2089:
2090: Lopuksi huomautettakoon, että koko Mik- että Eduskunta ottaisi vuoden
2091: kelin läänissä ei ole ainuttakaan valtion 1949 tulo- ja menoarvioon 2.a mil-
2092: varoilla kustannettua maamieskoulua, joten joonan markan määrärahan J orois-
2093: pienviljelysvaltaisessa Mikkelin läänissä ten kunnan Huutokosken rautatie-
2094: olisi valtion nyt jo aika perustaa ja kus- aseman läheisyydessä sijaitsevasta
2095: tantaa sellainen. Vättilän kovista ostetun määräalan
2096: Edellä selostettuun viitaten kunnioittaen lunastamiseksi Mikkelin läänin Maan-
2097: ehdotamme, viljelysseuralta maamieskoulua var-
2098: ten.
2099: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1948.
2100:
2101: Antti J. Rantamaa. Johannes Virolainen.
2102: Viljam Sarjala. Eino Laitinen.
2103: J. F. Tolonen. Atte Pakkanen.
2104: Aino Luostarinen. Martti Sunte~a.
2105: J. E. Lampinen. Toivo H. Kinnunen.
2106: Onni Mannila. Irma Hamara.
2107: Martti Miettunen. Edvard Pesonen.
2108: Akseli Brander. Kerttu Saalasti.
2109: S. S. Aittoniemi. Kustaa Tiitu.
2110: Kauno Kleemola. Heikki Simonen.
2111: Lauri Murtomaa. Päiviö Hetemäki.
2112: L. 0. Hirvensalo.
2113: 952
2114:
2115: IV,122. - Ra.h. al. N:o 21.
2116:
2117:
2118:
2119:
2120: Lampinen y. m.: Mäiilräraham, {)Soittamisesta salaojituskoneit-
2121: ten ja -työvälineitten kokeilua ja valmistamista varten.
2122:
2123:
2124: E d u s kun n a 11 e.
2125:
2126: Ihmistyömenekin lasketaan olevan Suo- kaivutöissä. Salaojitustoiminnan laajenemi-
2127: messa yli 5 hehtaaria peltoa käsittävillä sen perusedellytyksenä onkin näin ollen
2128: viljelmillä noin 25-40 % suuremman kuin työn suorituksen koneellistaminen.
2129: esim. Tanskassa, jossa työpäivää kohden Meillä ulkomaisista koneellisista salaojan-
2130: saadaan kuitenkin noin 165 % enemmän kaivuvälineistä saadut kokemukset ovat
2131: maataloustuotteita kuin Suomessa. Näin osoittaneet ne meikäläiseen maastoon, maa-
2132: ollen on meillä ilmeisestikin mahdollisuuk- perään ja ojitustapaan nähden vähemmän
2133: sia lisätä maataloustyön tuottavuutta sekä sopiviksi vaikkakin niillä eräissä maissa
2134: hehtaarisatoj-a kohottamalla että työn tehok- matalampaa salaojitusta käytettäessä on
2135: kuutta lisäämällä. tasaisilla alueilla, joissa avo-ojat eivät hait-
2136: Salaojittamalla viljelykset saadaan sekä taa työn suoritusta, päästy aina 200 m nou-
2137: hehtaarisadat kohoamaan (20-40%) että seviin tuntisaavutuksiin.
2138: työmenekki pinta--alayksikköä kohden pie- Salaojien kaivutöiden koneellistaminen
2139: nenemään (15-25 %) samalla kuin tarkoi- meikäläisissäkin oloissa on ilmeisesti kui-
2140: tuksenmukaisten koneiden käyttö myös pel- tenkin täysin mahdollista ja kannattavaa.
2141: toviljelystöiden osalta käy mahdolliseksi. Onnistuminen edellyttää kuitenkin, että
2142: Suomen peltoalasta lasketaan vuoden salaojituskoneet konstruoidaan, rakennetaan
2143: 1944 maataloustiedustelun perusteella ole- ja kokeillaan kotimaassa meikäläisiä eri-
2144: van vain 5.2 % eli noin 120,000 ha sala- koisolasuhteita silmälläpitäen.
2145: ojitettua, ja koska vain noin 10% viljelyk- Ottaen huomioon salaojituskysymyksen
2146: sistämme on sellaista, jotka eivät lainkaan keskeisen aseman maataloudessamme on
2147: kaipaa kuivatusta, voidaankin maatalous- pidettävä asianmukaisena, että koneellisten
2148: tuotantoamme huomattavasti edistää sala- salaojankaivuvälineiden kehittämiseen saa-
2149: ojitustoiminnan avulla. Tämä edellyttää daan riittävä valtion taloudellinen tuki.
2150: kuitenkin, että vuotuinen salaojitusmäärä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
2151: (ennen sotia n. 4,400 ha vuodessa) saadaan kunnioittaen,
2152: mahdollisimman nopeasti kohotetuksi aina- että Eduskunta ottaisi vuoden
2153: kin 20,000-30,000 hehtaariin. 1949 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
2154: Salaa j i tustoiminnan tarkoituksenm ukai- markan määrärahan käytettäväksi
2155: sen laajenemisen esteenä on rakennustiilien salaojituskoneitten ja -työvälineitten
2156: suuresta tarpeesta johtuvan riittämättömän kokeiluun ja valmistamiseen maata-
2157: tiiliputkituotannon ohella mainittava suuri lousministeriön lähemmin määrää-
2158: ammattitaitoisen työvoiman puute varsinkin millä ehdoilla.
2159: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1948.
2160:
2161: J. E. Lampinen. Erkki Koivisto.
2162: Jussi Lappi-Seppälä. Yrjö Hautala.
2163: Yrjö J. Antila. Aino Luostarinen.
2164: Heikki Ala-Mäyry. Valfrid Eskola.
2165: 953
2166:
2167: IV,t23. - Rah. al. N:o 22.
2168:
2169:
2170:
2171:
2172: Perkonoja y. m.: Määrärahan os'Oittamisesta AIV-rehusäi-
2173: liöiden rakentamiseen pientiloille myönnettavien laino-
2174: jen ja avustusten korottamista varten.
2175:
2176:
2177: E d u s k u n n a 11 e.
2178:
2179: AIV-rehun merkitys maamme karjatalou- mintaa tarpeellisessa maarm eteenpäin.
2180: dessa ja karjataloustuotannon kohottami- Pienviljelijäin mielenkiinto asiaa kohtaan
2181: sessa on osoittautunut erikoisen huomion on kyllä saatu herätetyksi, mutta heille ei
2182: arvoiseksi. Isommilla viljelystiloilla, joilla ole voitu valtiovallan taholta luoda riittäviä
2183: on· laajemmat mahdollisuudet AIV-rehun mahdollisuuksia AIV-rehun valmistuksen ko-
2184: valmistamiseen, on yleensä huomioitukin hottamiseksi. Valtion taholta tähän tarkoi-
2185: AIV-rehun tärkeys karjan ruokinnassa ja tukseen lainoiksi ja avustuksiksi myönnetyt
2186: niillä on jo varsin laajassa mittakaavassa määrärahat ovat yleensä olleet niin vähäi-
2187: AIV-rehusäiliöt ja - tornit olemassa. siä, etteivät ne ole riittäneet kuin pienelle
2188: Mutta pienviljelijätilat, joita . maassamme murto-osalle anojista. Samoin ovat laina-
2189: on suurin osa kaikista tiloista, ovat jääneet ja avustusmäärät olleet yleensä riittämättö-
2190: AIV-rehun valmistuksessa ja hyväksikäy- miä. Näistä seikoista johtuen ovatkin AIV-
2191: tössä pahasti jälkeen. Syy tähän asianti- rehusäiliöt useilla vähävaraisilla pientiloilla
2192: laan ei käsittääksemme ole niinkään paljon jääneet rakentamatta.
2193: siinä, etteikö pienviljelijöidenkin piirissä Ottaen huomioon sen suuren hyödyn,
2194: ymmärrettäisi AIV-rehun merkitystä, vaan joka AIV -rehun käytön pientiloilla ylei-
2195: siinä, että pienviljelijät eivät heikon talou- semmäksi saattamisella saadaan aikaan ei
2196: dellisen asemansa ja suhteellisen pienien yksin karjataloudellemme, vaan koko kan-
2197: heinänurmialueidensa vuoksi ole katsoneet santaloudellemme, olisi valtiovallan taholta
2198: voivansa ryhtyä laajemmassa määrin AIV- ryhdyttävä kiireellisesti sellaisiin toimen-
2199: rehusäiHöitä rakentamaan. piteisiin, että niillekin maanviljelijöille,
2200: AIV-rehusäiliömenetelmän edullisuus kar- jotka eivät ole voineet varojen puutteen
2201: jataloudelle varsinkin pientiloilla on kiista- takia ryhtyä AIV-rehua valmistamaan, luo-
2202: ton, sillä sen lisäksi, että rehun ravinto- taisiin mahdollisuudet korotettujen määrä-
2203: arvo· säilyy n. 30 % suurempana kuin ta- rahojen ja lisä.ttyjen lainojen sekä avustus-
2204: vallista kuivausmenetelmää käytettäessä, ten turvin tällaiseen toimintaan ryhtymi-
2205: voidaan AIV-rehuksi valmistaa erilaisten selle.
2206: juurikasvien naatit, piennarheinät y. m., Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2207: jotka tavallisesti jäävät käyttämättä tai tu-
2208: levat käytetyiksi epätaloudellisesti. että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
2209: Vaikka valtiovallan taholta onkin kiinni- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
2210: tetty huomiota AIV-rehun valmistuksen markan määrärahan AIV-rehusäi-
2211: edistämiseen palkkaamalla neuvontakonsu- liöiden pientiloille rakentamista var-
2212: lentteja ja jakamalla pieniä lainoja sekä ten myönnettävien lainojen ja avus-
2213: avustuksia, eivät nämä toimenpiteet kui- tusten korottamiseen.
2214: tenkaan ole olleet riittäviä viemään toi-
2215: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
2216:
2217: Mauri Perkonoja. Toivo I. Sormunen. Martti Leskinen.
2218: Eino Roine. Matti Meriläinen. Irma Torvi.
2219: Arvo Riihimäki. Eino Kujanpää. Niilo Nieminen.
2220: Eino Tainio.
2221: 954
2222:
2223: IV,124. - Rah. al. N:o 23.
2224:
2225:
2226:
2227:
2228: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta aV'UStuksiksi
2229: pienmiljelijöitle lantaloiden rakentamista varten.
2230:
2231:
2232: E d u s k u n n a ll e.
2233:
2234: Maamme väestön toimeentulon ja pien- myöskin virtsakaivo. Sellaisia pientiloja,
2235: viljelysammatin tukemisen kannalta on joilla on nämä kunnollisen lannanhoidon
2236: erinomaisen tärkeätä, että myös pienvilje- edellytykset, on kuitenkin vielä kovin vä-
2237: lystilojen laihtuneet pellot saadaan mah- hän. Sen taloudelliset edellytykset suu-
2238: dollisimman nopeasti kasvukuntoon. Lan- ressa joukossa tapauksia ovat suunnilleen
2239: noittaminen muodostaa tässä avainkysy- olemattomat. Sen vuoksi olisi valtion avus-
2240: myksen. tustoimenpitein tuettava pienviljelijöitä
2241: Niukat valuuttavaramme asettavat kui- Iantaloiden rakentamisessa. Tämä olisi
2242: tenkin tietyt rajansa väkilannoitteiden myös huomioitava maanhankintalain toi-
2243: hankkimiseen nähden. Sekä nykyisyyttä meenpanon yhteydessä tapahtuvassa raken-
2244: että tulevaisuutta silmällä pitäen olisi sen nustoiminnassa.
2245: vuoksi välttämätöntä kaikkien kotoisten Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2246: mahdollisuuksien hyväksi käyttäminen.
2247: Huonosta lannanhoidosta aiheutuva kasvi- että Eduskunta ottaisi vuoden
2248: ravintoaineiden häviö varsinkin typpeen 1949 valtion tulo- ja menoarvioon
2249: nähden on verrattain suuri. Järkiperäinen 20,000,000 markan määrärahan jaet-
2250: lannanhoito on kuitenkin mahdollista vain tavaksi avustuksina pienviljelijöille
2251: sellaisilla tiloilla, joilla on betonipohjainen lantaloiden rakentamista varten.
2252: lantala ja turvepehkukuivikkeen puuttuessa
2253: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
2254:
2255: Arvo Riihimäki. Mauri Ryömä.
2256: Martti Leskinen. Aimo Aaltonen.
2257: Antto Prulinila. Mikko Järvinen.
2258: Toivo Friman. Eino Tainio.
2259: Vilhelm Riihinen. Eino Roine.
2260: 955
2261:
2262: IV,t25. - Rah. al. N:o 24.
2263:
2264:
2265:
2266:
2267: RHbimä.ki y. m.: Mäiilrärahan osoittamisesta jalorotuisten
2268: lehmävadlwiden hankkimiseksi pienm'ljeUjöille.
2269:
2270:
2271: E d u s ik iU: n !IHl 11 e.
2272:
2273: Viitaten ed. Riihimäen y. m. toivomus- asiassa ehkä tarpeellisiksi osoittautuviin
2274: aloitteeseen n:o 238 (1947 vp.) avustuksen toimenpiteisiin", ehdotamme,
2275: antamisesta pienviljelijöille jalorotuisten
2276: lehmävasikoiden ostoa varten, jonka joh- että Eduskunta ottaisi vuoden
2277: dosta eduskunta 19 päivänä marraskuuta 1949 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
2278: 1947 hyväksyi toivomuksen ,että hallitus markan määrärahan jaettavaksi
2279: harkitsisi mahdollisuuksia avustaa pienvil- avustuksina pienviljelijöille jaloro-
2280: jelijöitä jalostetuista karjoista polvautuvien tuisten lehmävasikoiden hankkimi-
2281: lehmävasikoiden hankkimisessa ja ryhtyisi seksi. ·
2282: Helsingissä heinäkuun 23 päivänä 1948.
2283:
2284: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
2285: Vilhelm Riihinen. Hannes Tauriainen.
2286: H. Manninen. L. Myllymäki.
2287: Matti Meriläinen. Paavo Leskinen.
2288: Eino Roine.
2289: 956
2290:
2291: IV,126, - Rah. al. N:o 25.
2292:
2293:
2294:
2295:
2296: K. Eskola y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maa-
2297: seudun vesi~ohtoyhtymille.
2298:
2299:
2300: E d u s k u n n a ll e.
2301:
2302: Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 218 1949 talousarvioon 100 milj. markan
2303: (1947 vp.) ja rahaasia-aloitteeseen n:o 172 suuruisen määrärahan annettavaksi
2304: (1947 vp.) ehdotamme, halpakorkoisina lainoina maaseudun
2305: että Eduskunta ottaisi vuoden vesijohtoyhtymt7le.
2306: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
2307:
2308: Kusti Eskola. Yrjö Hautala.
2309: Markus Niskala. Martti Miettunen.
2310: Lauri Laine. Vieno Simonen.
2311: Yrjö Saari. Kerttu Saalasti.
2312: Aino Luostarinen. Väinö Okko.
2313: Samuli Simula. Niilo Ryhtä.
2314: 957
2315:
2316: IV,127, - Rah. al. N:o 26.
2317:
2318:
2319:
2320:
2321: K. Eskola y. m.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun
2322: urheilukenHien rakentamista varten.
2323:
2324:
2325: E d u s k u n n a 11 e.
2326:
2327: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n: o 121 joonan markan määrärahan avus-
2328: (1947 vp.) ehdotamme, tukseksi maaseudun urheilukenttien
2329: rakentamista ja kunnossapitoa sekä
2330: että Eduskunta ottaisi vuoden rakennusneuvonnan järjestämistä
2331: 1949 valtion talousarvioon 25 miZ- varten.
2332: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
2333:
2334: Kusti Eskola. Viljam Sarjala.
2335: Markus Niskala, Yrjö Hautala.
2336: Jussi Lappi-Seppälä. Urho Saariaho.
2337: Yrjö Saari. Johannes Virtanen.
2338: Väinö Okko. Martti Miettunen.
2339: Antti J. Rantamaa. Atte Pakkanen.
2340: Väinö Rankila. Samuli Simula.
2341:
2342:
2343:
2344:
2345: 561/48
2346: 6
2347: 958
2348:
2349: IV,12s. - Rah. al. N:o 27.
2350:
2351:
2352:
2353:
2354: Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukstiksi ja
2355: lainoiksi maaseudun säkköyktymille.
2356:
2357:
2358: E d u s k u n n a 11 e.
2359:
2360: Viitaten toivomualoitteen n:o 71 helmi- remmassa määrin autettava kansamme tär-
2361: kuun 12 p :nä 1947 (Liitteet IV, 67) perus- keätä kysymystä.
2362: teluihin avustuksiksi ja !ainoiksi maaseu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
2363: dun sähköyhtymille, saamme kunnioittaen ehdotamme,
2364: lisätä seuraavaa:
2365: Kun rahan arvon alentuminen on vai- että Eduskunta ottaisi vuoden
2366: kuttanut tarvikkeiden ja työpalkkojen nou- 1949 valtion tulo- ja menoarvioon
2367: suun ja kun harvaan asuttu ja heikkova- 300 miljoonan markan määrärahan
2368: rainen maaseutu ei ilman valtion apua jaettavaksi avustuksina sekä korot-
2369: omin voimin kykene jatkamaan alulla ole- tomina tai kalpakorkoisina lainoina
2370: vaa maaseudun sähköistämistä, olisi mie- maaseudulle perustetuille säkköykty-
2371: lestämme valtiovallan taholta entistä Suu- mille.
2372: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
2373:
2374: Heikki Soininen. Yrjö Hautala.
2375: L. 0. Hirvensalo. Eino Palovesi.
2376: Kusti Eskola. Toivo H. Kinnunen.
2377: 959
2378: IV,t29. - Rah. al. N:o 28.
2379:
2380:
2381:
2382:
2383: Friman y. m. : Miiärärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
2384: seudun viihävaraiselle väet;tölle sähkölaitosyhtymiin liit-
2385: tymismaksujen suorittamista varten.
2386:
2387:
2388: E d u s k u n n a ll e.
2389:
2390: V aitioneuvoston vuonna 1947 asettaman maan sähkön saannista rakennuskustannus-
2391: Maaseudun sähköistämiskomitean suoritta- ten kalleuden takia, jopa perimään takai-
2392: mien laskelmien mukaan tarvitaan maa- sin jo maksamansa liittymismaksutkin.
2393: seudun sähk·öistämiseksi valtion tukea vä- Näin on tapahtunut ainakin Kainuun Valo
2394: hintään 750 milj. markkaa, joka summa OY:n, Revon Sähkö OY:n, eräiden Lapin
2395: tultaisiin käyttämään viiden vuoden aikana, sähkölaitosten ja lukuisten rannikko- ja
2396: eli 150 milj. markkaa vuosittain. saaristoseutujen sähkölaitosten alueilla.
2397: Tyydytyksellä on todettava, että edus- Varojen puuttuessa uhkaa siis huomattava
2398: kunta hyväksymällä vuoden 1948 talous- osa maaseudun vähävaraista väestöä jäädä.
2399: arvioon mainitun komitean ehdottaman kokonaan sähiDön saannista osattomaksi.
2400: 150 milj. markan määrärahan on ymmär- Mielestämme olisi ryhdyttävä valtion ta-
2401: tänyt sen suuren merkityksen, joka sähkö- holta pikaisiin toimenpiteisiin välittömän
2402: voiman saannilla on maaseutumme talou- avun turvaamiseksi maaseudun vähävarai-
2403: dellisten ja sosiaalisten olojen ja samalla sille. Tämä olisi parhaiten toteutettavissa
2404: koko kansantaloutemme kohottajana. Tämä siten, että yleisiin rakennustarkoituksiin
2405: määräraha on tarkoitettu ja tietämämme myönnetyn valtion tuen lisäksi sähkölaitos-
2406: mukaan jo jaettukin komitean laatimien yhtymille myönnettäisiin riittävän suuri
2407: perusteiden mukaan eri sähkölaitosyhty- määräraha käytettäväksi suoranaisiin avus-
2408: mille käytettäväksi lainojen korkoihin ja tuksiin niille, jotka eivät varojen puutteen
2409: lyhennyksiin sekä myös muunlaisiin avus- vuoksi kykene suorittamaan osalleen lan-
2410: tuksiin. Valtion tuki käytetään siis yksin- keavia liittymismaksuja. Sähkölaitosyhty-
2411: omaan yleisiin rakennuskustannuksiin ja mät voisivat suorittaa jaon yhdessä kuntien
2412: vain sen turvin yhtymät ovatkin kyenneet sähkötoimikun tien kanssa.
2413: jatkamaan alulle panemaansa rakennustoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2414: mintaa.
2415: Vaikka valtion tuki näin käytettynä vai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
2416: kuttaa alentavasti kuluttajilta perittävään tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
2417: tariffiyksikön hintaan yleensä, se ei kui- kan määrärahan maaseudun sähkö-
2418: tenkaan poista sitä epäsuhdetta, mikä vielä laitosyhtymien välityksellä jaetta-
2419: nykyistenkin laskuperusteiden mukaan val- vaksi avustuksina sille osalle maa-
2420: litsee eri varallisuusryhmien kesken. Eri seudun väestöä, jolla ei muuten ole
2421: sähkölaitosyhtymien alueella voitaisiin lue- mahdollisuutta päästä sähkön käy-
2422: tella lukuisia tapauksia, joissa vähävaraiset 'töstä osalliseksi.
2423: kuluttajat ovat olleet pakoitettuja luopu-
2424: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1948.
2425:
2426: Toivo Friman. J. Mustonen.
2427: Eino Tainio. Hannes Tauriainen.
2428: 960
2429:
2430: IV,t3o, - Rah. al. N:o 29.
2431:
2432:
2433: Hautala y. m.: .Mäiirärahan osoittamisesta avustuksiksi vä-
2434: hävaraisten pienviljelijäseutujen osuuskunnille ja yhty-
2435: mille vesijohtolaitteiden suunnittelua ja rakentamista
2436: varten.
2437:
2438: E d u s k u n n a ll e.
2439: Varsin monien asiam yhteydessä, edus- olisi liian laaja tässä esitettäväksi. :Se,
2440: kuntaa myöten, on jouduttu yhä uudelleen että vain 3: lla prosentilla pienviljelmis-
2441: ja uudelleen toteamaan kuinka maatalous- tämme on täydellinen vesijohto ja noin 20
2442: kodeissa perheenemännän osa on usein huol- prosentilla jonkinlainen johto- tai pump-
2443: tojen ja liian työn rasittama. Tästä huoli- pulaite edes navettaan, osoittaa, että huo-
2444: matta käytännöllisen avun tarjoaminen mattavasti yli 200,000: lla pienviljelmällä
2445: maatalousnaisten työn helpottamiseksi on askarrellaan ilman minkäänlaisia vesijohto-
2446: vaitionkin taholta jäänyt varsin rajoite- laitteita.
2447: tuksi. Veden hankintaan uhrataan lukuisissa
2448: V esijohtojen puuttuminen maatalousko- tapauksissa paljon aikaa ja vaivannäköä.
2449: deista on yksi sellainen asia, lukuisien mui- Varsinkin kevättalven parhaita työpäiviä
2450: den suurempien puuttteiden joukossa, josta pilataan maaseudulla toistaiseksi arvaamat-
2451: kärsivät ensisijassa perheenemännät, jotka toman paljon, kun kaikki karjan vesikin
2452: enimmissä tapauksissa ovat myös suuren joudutaan ajamaan joskus usean kilometrin-
2453: lapsijoukon äitejä. Sen vuoksi olisi valtion kin takaa. Tällainen on sekä yksityis- että
2454: ryhdyttävä myötävaikuttamaan avustuksil- kansantalouden kannalta varmasti tappiol-
2455: lakin erikoisesti vähävaraisilla pienviljeli- lista. Mutta lisäksi säästääksemme maata-
2456: jäseuduilla kunnollisten, pätevästi suunni- lous- ja pienviljelijäkotienkin arvokkainta
2457: teltujen ja luotettavasti rakennettujen vesi- pääomaa - äitejä ja emäntiä sekä yleensä
2458: johtolaitteiden yleistymistä. Vauraimmilla koti- ja maatalousnaisia - olisi ensi si-
2459: seuduilla ja varakkaammissa oloissa tai jassa maatalousmiesten avattava silmänsä
2460: muuallakin, missä luontaisia edellytyksiä ja kukkaronsa enemmän kuin tähän asti
2461: on riittävällä yritteliäisyydellä hyväksikäy- vesijohtokysymyksille. Myöskin miesvoittoi-
2462: tetty, on vesijohtokysymyksen myönteinen sen eduskunnan velvollisuus olisi huolehtia
2463: ratkaisu merkinnyt arvokasta perusparan- siitä, että vesijohtolaitteiden yleistyminen
2464: nusta, sekä erikoisesti suurta helpotusta tavattaisi yhä laajemmassa mielessä maa-
2465: naisten osalle lankeavien töiden suoritta- talous- ja pienviljelijäkotejakin, kuin tähän
2466: misessa. mennessä on tapahtunut.
2467: Kaikissa oloissa maataloudessa ymmär- Näillä perusteilla kunnioittaen ehdo-
2468: retään m. m. vesijohtolaitteiden merkitys. tamme,
2469: Mutta parannuksia suunniteltaessa varsin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
2470: kin vähävaraisissa pienviljelijäoloissa yksin- tulo- ja menoarvioon 20. miljoonaa
2471: kertaisesti varojen puutteessa joudutaan markkaa jaettavaksi avustuksina
2472: kitsastelemaan. Ja valitettavasti tällainen vähävaraisilla pienviljelijäseuduilla
2473: säästäminen tapahtuu melkein poikkeuk- osuuskunnille tai yhtymt7le vesijoh-
2474: setta maaseudulla perheenemäntien, se on tolaitteiden suunnittelua ja rakenta-
2475: äitien kustannuksella. Esimerkkien sarja mista varten.
2476: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1948.
2477: Yrjö Hautala. Yrjö Saari. J. E. Lampinen.
2478: Kusti Eskola. Eino Palovesi. Markus Niskala.
2479: S. S. Aittoniemi. Heikki Soininen. Kerttu Saalasti.
2480: Johannes Virolainen. Lauri Murtomaa. Eemil Luukka.
2481: Aino Luostarinen. Martti Miettunen. Onni Mannila.
2482: Atte Pakkanen. Vieno Simonen. Viljam Sarjala.
2483: Tahvo Rönkkö.
2484: 961
2485:
2486: IV,t31. - F,in. mot. N:o 30.
2487:
2488:
2489:
2490:
2491: Wickm.a.n m. fl.: Angående anvisande av anslag för inköp
2492: av transformatorer och kopparledningar för landsbyg-
2493: dens avsides be"Ujgna gårdars och gårdsgruppers1 elerktri-
2494: fiering.
2495:
2496:
2497: Till Riksdagen.
2498:
2499: Statsmakten har under de senaste tiderna stöd för ink:öp av transformatorer m. m.
2500: med allvar gått in för en elektrifiering av även om de icke kan fylla villkoren som
2501: landsbygden. Målet är, att bereda även uppgjorts av landsbygdens elektrifierings-
2502: de mest avsidesbelägna gårdar och byar kommitte för bedömning av ansökningar
2503: såväl å fastlandet som i skärgården möjlig- om elektrifieringsunderstöd. I dessa öm-
2504: het att få del av elektricitetens välsignelse, mande fall får man icke i främsta rum-
2505: som innebär trivsel och större utkomst- met taga li'änsyn till lönsamheten utan till
2506: möjligheter. behovet och rättvisans krav. För stats-
2507: Den statskommitte, som för drygt 1 % makten representerar denna finansiella
2508: år sedan tillsattes för elektrifieringen av handr.äckning icke några stora summor,
2509: landsbygden har konfronteras med många men för dessa i mörker och isolering existe-
2510: svårlösta problem. Materialbristen, bl. a. rande medborgare och skattebetalare bety-
2511: avsaknaden av koppartråd, transformato- der ett anslag om några tiotaltusen mark
2512: rer, isolatorer m. m. har kännbart fördröjt en oerhört stor hjälp och uppmuntran.
2513: genomförandet av programmet för lands- Då i statsförslaget, som vi hoppas, fort-
2514: bygdens elektrifiering. Men även andra farande anvisas medel för en allmän elektri-
2515: svårigheter ha yppat sig, vilka äro mera fieringsplan i landet, ha vi velat fästa
2516: av ekonomisk och organisatorisk natur. - uppmärksamheten vid denna viktiga detalj.
2517: Det finns till exempel ett stort antal avsi- Enligt vår uppfattning kan ett mycket
2518: desbelägna gårdar och gårdsgrupper, som stort antal isolerade och avsidesbelägna
2519: icke kunnat ansluta sig till något elektriskt gårdar och gårdsgrupper få sin elektrifie-
2520: företag på grund av att dessa företag icke ringsfråga löst om de få möjligheter att
2521: ansett det lönande att anskaffa transforma- erhålla statsunderstöd för inköp av trans-
2522: torer och högspänningsledningar m. m. för formatorer och annan elektrisk materiel.
2523: dessa fåtaliga konsumenter av elektrisk På ovanstående grunder föreslå vi,
2524: kraft. Skulle dessa själva anskaffa de nö-
2525: diga materialen finge de nog elektrisk att Riksdagen måtte i statsförsla-
2526: ström. Men anskaffningen av transforma- get för år 1949 upptaga ett anslag
2527: torer och kopparledningarna ställer sig stm,t 5 nu1j. mark för beviljande av
2528: alltför kostsam för dessa isolerade gårdar. understöd för inköp av transforma-
2529: Det borde därför finnas möjligheter för toren och kopparledningar för lands-
2530: här berörda avsidesbelägna gårdar att, bygdens avsides belägna gårdars och
2531: efter prövning in casu, erhålla statsunder- gårdsgruppers elektrifiering:
2532: Helsingfors den 29 juli 1948.
2533:
2534: Albin Wickman. Levi Jern.
2535: Albert Brommels. Matts Forss.
2536: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
2537: Henrik Kul1berg.
2538: 962
2539:
2540: IV,tal. - Rah. al. N:o 30. Suomennos.
2541:
2542:
2543:
2544:
2545: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisesta muuntajien ja
2546: kuparijohtojen ostamiseksi maaseudun syrjäisten talojen
2547: ja taloryhmien sähköistämistä varten.
2548:
2549:
2550: E d u s k u n n a II e.
2551:
2552: Valtiovalta on viime aikoina ryhtynyt seksil, va:ilklka ne eilvät voikaan täyttää eh-
2553: vakaviin toimenpiteisiin maaseudun säh- toja., joita maaseudun sähköistämiskomitea
2554: köistämiseksi. Päämääränä on järjestää on la:wtinut anoonusten arvostelemista var-
2555: myös syrjäisåmmillä seuduilla, niin man- ten. Näissä arkaluontoisissa tapaulksissa ei
2556: tereella kuin saaristossa. sijaitseville ta- ensi sijassa ole otettava huomioon ikannat-
2557: 'loi!Ue ja ikylillle mahdollisuus päästä osalli- tavaisuutta, vaan tarve ja oikeudenmukai-
2558: siksi sähkön siunauksista, joita ovat pa- suuden vaatimukset. Valtiovallalle tämä m-
2559: rempi viihtyväisyys ja suuremmat toi- hallinen kädenojennus ei tiedä suuria sum-
2560: meentulomahdollisuudet. mia, mutta näille ,pimeydessä ja eristynei-
2561: Sille valtion komitealle, joka runsaasti syydessä eläville kansalaisille ja veronmaJk-
2562: 1Vz vuotta sitten asetettiin maaseudun s:ajiUe muutaman kymmenentuhannen mar-
2563: sähköistämistä varten, on tullut monia vai- kan määräraha merkitsee suurta apua ja
2564: keasti ratkaistavia pulmia. Materiaalin rohkaisua.
2565: puute, m. m. puute kuparijohdosta, muun- Kun valtion tulo- ja menoarviossa toi-
2566: tajista, eristäjistä y. m., on tuntuvasti vii- voaksemme edeHeen osoitetaan varoja maan
2567: västyttänyt maaseudun sähköistämisohjel- yileistä sähköistämissuunnitelmaa varten,
2568: man toteuttamista. Mutt,a on ilmaantunut olemme halunneet kiinnittää huomiota tä-
2569: muitakin vaikeuksia, jotka luonteeltaan hän tärkeään yJksityiskohtaan. Käsityk-
2570: ovat enemmän taloudellisia ja organisato- semme mukaan hyvin suuri määrä eriste-
2571: risia. - Niinpä esimerkiksi monet syrjässä tyistä ja syrjässä sijaitsevista taloista ja
2572: sijaitsevat talot ja taloryhmät eivät ole voi- taloryhmistä voi saada sähköistämiskysy-
2573: neet liittyä mihinkään sähköistämisyrityJk- myksensä ratkaistuksi, jos niille annetaan
2574: seen, koska näiden ei ole katsottu kannatta- mahdollisuus saada valtion 'avustusta muun-
2575: van ·hankkia muuntajia ja korkeajännite- tajien ja muun sähköistämismateriaalin
2576: johtoja y. m. noita harvalukuisia sähkövoi- ostamiseen.
2577: man kuluttajia varten. Hankkimalla itse Yllä esitetyin perusteluin ehdotamme,
2578: tarvittavan materiaalin ne kyJllä sai~>ivat
2579: swhkövirtaa, mutta muuntajien ja kupari- että Eduskunta vuoden 1949 tulo-
2580: johtojen hankinta on näille eristetyille ta- ja menoarvioon ottaisi 5 miljoonan
2581: loille aivan liian kallista. markan suuruisen määrärahan avus-
2582: Tässä tarkoitetuiHe t:aloille pi,täisi sen tusten myöntämiseksi muuntajien ja
2583: vuoksi järjestää mahdollisuuksia, in casu kuparijohtojen ostamiseksi maaseu-
2584: tapahtuvan iha1.1kinnan perusteella, saada dun syrjäisten talojen ja taloryh-
2585: valtion avustusta muuntajien y. m. ostami- mien sähköistämistä varten.
2586: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
2587:
2588: Albin Wickman. Levi Jern.
2589: Albert Brommels. Matts Forss.
2590: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
2591: Henik Kullberg.
2592: 963
2593: IV,1a2. - Rah. al. N:o 31.
2594:
2595:
2596:
2597:
2598: J. Wirtanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan
2599: postitalon raken-tamiseen.
2600:
2601:
2602: E d u s k u n n a 11 e.
2603:
2604: Kun äsken toimintansa päättäneillä val- joutuvat yötä päivää työskentelemään aivan
2605: tiopäivillä käsiteltiin Vaasan kaupungin äärimmäisen ahtaissa huoneissa, on keuhko-
2606: postitalon rakentamisasiaa, niin asianomai- tauti tehnyt viime vuosina pahaa jälkeä
2607: nen valiokunta tuli vakuuttuneeksi tämän toimenhaltijoiden keskuudessa Vaasan pos-
2608: postitalon välttämättömyydestä. Eduskunta tilaitoksessa. Niitä ulkonaisia olosuhteita,
2609: ei kuitenkaan - taloudellisista syistä - joissa Vaasan postilaitoksen henkilökunta
2610: voinut Y'htyä valiokunnan mielipiteeseen. nykyisin toimii, ei ammattientarkastaja
2611: Tilanne, huoneistovaikeuksien vuoksi tu- voisi koskaan hyväksyä jos olisi kysymys
2612: lee kestämättömäksi Vaasan posti- ja yksityisestä työnantajasta.
2613: lennätinasioiden hoitamisessa, ellei oman Mainita sopii, että valtio on jo ostanut
2614: talon rakentamiseksi kiireellisesti ryhdytä. tontin uutta postitaloa varten keskeiseltä ja
2615: - Posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikat postiliikenteen kannalta katsottuna edulli-
2616: on sijoitettu moniin eri paikkoihin kau- selta paikalta.
2617: pungissa ja jokainen toimipaikka on kelvo- Kaikkeen tähän viitaten ehdotamme,
2618: ton - juuri sopimattomien vuokratalojen
2619: vuoksi. Vaasan posti- ja lennätin sekä val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
2620: tion puhelinliikenne on viime vuosina mo- tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
2621: ninkertaistunut. Kuvaavana esimerkkinä kan määrärahan Vaasan postitalon
2622: huoneistokurjuudesta voidaan mainita jo rakennustöitä varten.
2623: sekin seikka, että kun kymmenet henkilöt
2624: Helsingissä 23 päivänä. heinäkuuta 1948.
2625:
2626: Johannes Wirtanen. E. A. Turja.
2627: Isak Penttala.
2628: 964
2629:
2630: IV,133. - Rah. al. N:o 32.
2631:
2632:
2633: Kulovaara y. :m.: Määrärahan osoittamisesta Turun uuden
2634: lentokentän väliaikaiseen liikennekuntoon saattamiseksi
2635: ja Turun-Ruskon maantien siirtämiseksi lentokentän
2636: kohdalla.
2637:
2638:
2639: E d u s k u n n a ll e.
2640:
2641: Uuden lentokentän rakentaminen Tur- teelle. Näin ollen ja kun muutkin Etelä-
2642: kuun on jo useita vuosia ollut suunnitteilla Suomen lentokentät eivät täytä nykyajan
2643: siitä syystä, että Turun nykyinen lento- lentokaluston ja liikenneturvallisuuden
2644: kenttä, jota etelässä, lounaassa ja lännessä asettamia vaatimuksia, olisi Turun uudella
2645: ympäröi korkeahko kallioharjanne ja jonka lentokentällä ainakin mainittu itä-länsi-
2646: itäpuolelle on muodostumassa suurteolli- kiitotie viipymättä saatettava siihen kun-
2647: suutta korkeine savupiippuineen, ei täytä toon, että sitä voidaan käyttää ulkomaisten
2648: nykyajan lentokaluston ja liikenneturvalli- lentoyhteyksiemme turvaamiseen. Samalla
2649: suuden asettamia vaatimuksia. Kun lento- olisi kentälle rakennettava väliaikainen toi-
2650: kenttä lisäksi idässä rajoittuu Raisionjo- mistorakennus ja hankittava välttämättö-
2651: keen ja koillisessa Turun-Uudenkaupungin mät laitteet lentoliikenteen ylläpitämiseksi.
2652: rautatiehen, ei lentokenttää nykyisellä pai- Turun uuden lentokentän rakennustöiden
2653: kallaan voida riittävässä määrässä laajen- keskeytyessä v. 1946 keskeytettiin my,öskin
2654: taa. Sitäpaitsi lentokenttä ja sen nousu- uuden lentokentän halki kulkevan Turun-
2655: vyöhykkeet rajoittavat suuresti Turun sy- Ruskon maantien siirtämistyöt. Kun tämän
2656: väsataman teollisuusalueen vapaata käyttöä tien siirtäminen on lentoliikenteen kannalta
2657: ja täten vaikeuttavat kaupungin taloudel- välttämätön ja kun nykyinen maantie var-
2658: lista kehitystä. sinkin sen molemmin puolin suoritettujen
2659: Uuden lentokentän rakennustyö tuli leikkaustöiden ja heikon puusillan takia,
2660: ajankohtaiseksi syksyllä 1944, kun Turun on erittäin huonossa, jopa vaarallisessa l~i- ·
2661: seudulla osoittautui vaikeaksi järjestää . kennekunnossa, eikä enää ole tarkoituksen-
2662: riittävässä määrässä työpaikkoja sotapal- mukaista ryhtyä sitä kunnostamaan tie-
2663: veluksesta vapautuville asemiehille, joiden turvallisuuden vaatimaan kuntoon, olisi
2664: lähettämistä siirtotyömaille kotipaikkakun- maantien siirtotyöt samalla loppuunsaatet-
2665: nan ulkopuolelle ei heti kotiuttamisen jäl- tava.
2666: keen pidetty toivottavana. Kulkulaitosten Edellä esitetyillä perusteilla ja kun myös
2667: ja yleisten töiden ministeriön myönnettyä eduskunta on jo kesäkuun 27 päivänä 1945
2668: työttömyysvaroista tarkoitusta varten mää- lausunut toivomuksen, että hallitus kiireel-
2669: rärahan voitiinkin Turun uuden lentoken- lisesti antaisi esityksen määrärahan myön-
2670: tän rakennustyöt aloittaa syksyllä 1944. tämiseksi Turun uuden lentokentän raken-
2671: Turusta pohjoiseen n. 7 km: n etäisyydellä tamista varten, ehdotamme,
2672: sijaitsevalla n. k. Ruskon nummella uuden
2673: lentokentän rakennustyöt olivat keskeytyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
2674: settä käynnissä vuoteen 1946, johon men- 'tulo- ja menoarvioon 48,400,000
2675: nessä työtä varten on käytetty markkaa Turun uuden lentokentän
2676: 91,119,010: 35 markkaa. Työssä on keski- saattamiseksi väliaikaiseen liikenne-
2677: tytty pääasiassa itä-länsikiitotien raken- kuntoon sekä Turun-Ruskon maan-
2678: tamiseen, joka onkin suurimmaksi osaksi tien siirtämiseksi lentokentän koh-
2679: käyttökelpoinen väliaikaiselle lentoliiken- dalla.
2680: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1948.
2681: Urho Kulovaara. Niilo Honkala. Aarne Honka.
2682: Kalle Jokinen. Irma Karvikko. RafaeL Paasio.
2683: Pentti Niemi. Alpo Lumme.
2684: 965
2685:
2686: IV,la4. - Rah. al. N:o 33.
2687:
2688:
2689:
2690:
2691: K. Eskola y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatie'lt ra-
2692: kentamiseksi Lapin asemalta Murtomäen asemalle.
2693:
2694:
2695: E d u s k u n n a 11 e.
2696:
2697: Vuodesta 1917 lähtien on ollut jatkuvasti Edellä olevan perusteella ja viitaten
2698: suunnittelun alaisena Pohjanmaan ja Savon toivomusaloitteeseen n: o 201 (1946 vp.)
2699: ratojen yhdistäminen. Tämä kansantalou- ehdotamme,
2700: dellisesti tärkeä ja Pohjois-Suomen talou-
2701: dellista nousua palveleva rata on kuiten- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
2702: kin vielä rakentamatta. Radan tärkeys on tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
2703: asutuksen kehittyessä yhä lisääntynyt. Eri- markan määrärahan alustavien töi-
2704: koisesti se seikka, että Otanmäen kaivok- den suorittamiseksi rautatien raken-
2705: sella, joka sijaitsee radan suunnassa, siir- tamista varten Lapin asemalta Mur- ·
2706: rytään lähiaikoina varsinaiseen kaivostoi- tomäen asemalle.
2707: mintaan, tekee radan rakentamisen välttä-
2708: mättömäksi ja kiireelliseksi.
2709: Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1948.
2710:
2711: Kusti Eskola. Yrjö Hautala.
2712: Markus Niskala. Martti Miettunen.
2713: Yrjö Saari. Kerttu Saalasti.
2714: Niilo Ryhtä.
2715:
2716:
2717:
2718:
2719: 561/48 7
2720: 966
2721: IV,1a5, - Rah. al. N:o 34.
2722:
2723:
2724:
2725:
2726: K. Eskola y. m. : Määrärahan osoittamisesta normaaliraitei-
2727: ~en satamaradan rakentamiseksi Ylivieskan asemalta
2728: Ryöppään merisatamaan.
2729:
2730:
2731: E d u s k u n n a 11 e.
2732:
2733: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n: o 15 valtion talousarvioon 50 miljoonan
2734: (1944 vp.), lakialoitteeseen n:o 27 (1944 markan määrärahan alustavien töi-
2735: vp.) ja toivomusaloitteeseen n: o 280 (1945 den suorittamista varten normaali-
2736: vp.) ehdotamme, raiteisen satamaradan rakentamiseksi
2737: Ylivieskan asemalta Ryöppään meri-
2738: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 satamaan.
2739: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1948.
2740:
2741: Kusti Eskola. Kerttu Saalasti.
2742: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
2743: Yrjö Saari.
2744: 967
2745:
2746: IV,la6. - Rah. al. N:o 35.
2747:
2748:
2749:
2750:
2751: H. Simonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan-
2752: Iisalmen rataosalla olevan Haapaperän liikennepaikan
2753: muuttamiseksi pysäkiksi tarvittavine sivuraiteineen.
2754:
2755:
2756: E d u s k u n n a ll e.
2757:
2758: Ylivieskan-Iisalmen rataosalla sijaitseva kilometriä kun Haapaperän · liikennepai-
2759: Haapaperän liikennepaikka on jätetty sei- kalle on matkaa vain n. 3 kilometriä. Sa-
2760: sakkeeksi, vaikka radan alkuaikoina Haapa- moin joudutaan nyt noutamaan kylään tu-
2761: perä suunniteltiinkin pysäkiksi ja sitä tar- leva posti Nivalan asemalta ja uhraamaan
2762: koitusta varten rakennettiin sinne pysäkki- siihen vuosittain aikaa satoja työtunteja.
2763: rakennuskin. Radan rakennusvaiheen ai- Kaikki nämä kustannukset säästyisivät, jos
2764: kana luvattiin rautatiehallituksen taholta Haapaperän liikennepaikka, kuten alussa
2765: paikallisille asukkaille, että myöhemmässä oli suunnitelma, rakennettaisiin pysäkiksi.
2766: vaiheessa rakennetaan seisakepaikalle py- Edellä esitetyn pysäkkirakennuksen joh-
2767: säkkirakennuksen lisäksi sivuraiteet, kuor- dosta on vielä mainittava, että tulevaisuu-
2768: mauslaiturit ja muut asiaankuuluvat raken- dessa kun Kalajoen yli rakennettaisiin
2769: nelmat. Näin ehkä olisikin tapahtunut ellei- kunnollisesti liikennöitävä silta liikenne
2770: vät eräät radan varrella asuvat maanomis- m. m. Makolan kaivosalueelta voitaisiin
2771: tajat olisi asettuneet silloin suunnitelmaa suunnata sinne, jolloin .,matka Makolasta
2772: jyrkästi vastustamaan, koska pysäkki olisi rautatielle lyhenisi n. 10 kilometrillä, mikä
2773: tullut heidän maillensa ja pirstonut niitä. sekin puoltaa pysäkin rakentamista Haapa-
2774: Vuosien kuluessa ovat kuitenkin edellä- perän liikennepaikalle.
2775: mainitut talollisetkin huomanneet, että py- Katkeruutta on paikallisessa väestössä
2776: säkistä olisi, paitsi koko lähellä sijaitse- herättänyt se, että rataosalla liikennöivistä
2777: valle kylälle, my,öskin heille enemmän etua harvoista junista kaikki eivät edes pysähdy
2778: kuin vahinkoa ja muuttaneet mieltään. Haapaperän liikennepaikassa. Erikoisesti
2779: Niinpä pysäkkialueen tarvitsema maa-alue herättää ihmettelyä, että junat saattavat
2780: olisikin nyt, tietajemme mukaan, maan- pysähtyä Näljännevan seisakkeella, jolle on
2781: omistajilta saatavissa ja muutoinkin ovat Nivalasta matkaa vain kaksi kilometriä,
2782: läheiset kyläläiset osoittaneet omatoimista mutta eivät senjälkeen ennen Oksavan ase-
2783: harrastusta pysäkkiä kohtaan m. m. raken- maa vaikka tätä väliä on 18 kilometriä.
2784: tamalla talkoovoimin huomattavan matkan Rautatiehallituksesta saamamme tiedon
2785: maatieltä pysäkille johtavasta tiestäkin ja mukaan edellämainitunlaisen pysäkin ra-
2786: ovat, tietajemme mukaan, valmiit saatta- kentaminen sivuraiteineen tulisi nykyisen
2787: maan rakennustyön loppuun niin pian kuin rahan arvon mukaan laskien maksamaan
2788: varmuus pysäkin rakentamisesta liikenne- n. neljä miljoonaa markkaa. Kysymyk-
2789: paikalle saadaan. sessä ei siis ole varsin suuri rahamäärä,
2790: Haapaperän liikennepaikan ympärillä on joka kun liikennepaikalla jo on olemassa
2791: laaja kylä, josta vuosittain kuljetetaan kerran rakennettu pysäkkirakennus, pitäisi
2792: suuret määrät maataloustuotteita ja puu- voida ensi vuoden valtion tulo- ja meno-
2793: tavaraa lastattavaksi Karvaskylän ja Niva- arvioon ottaa.
2794: lan asemille, joille on matkaa noin 12-15
2795: 968 IV,136. - Haapaperän liikennepaikka.
2796:
2797: Kaiken edelläsanotun perusteella kun- Ylivieskan-Iisalmen rataosalla si-.
2798: nioittaen ehdotamme, jaitsevan Haapaperän liikennepai-
2799: kan muuttamiseksi pysäkiksi tarvit-
2800: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 tavine sivuraiteineen, kuormauslaitu-
2801: valtion tulo- ja menoarvioon 4,000,000 reineen y. m. rakennelmineen.
2802: markan määrärahan käytettäväksi
2803: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
2804:
2805: Heikki Simonen. Elli Nurminen.
2806: Arvi Ab.mavaara. Kerttu Saalasti.
2807: A. Turkka. Yrjö Hautala.
2808: 969
2809:
2810: IV,137.- Rah. al. N:o 36.
2811:
2812:
2813:
2814:
2815: 0. Turunen y. m.: Mää1·ärcihan osoittamisesta Iloharjun ali-
2816: kätytävän rakennUSitöiden loppuunsaattamista varten.
2817:
2818:
2819: Eduskunnalle.
2820:
2821: Armeijan kotiuttamisen yhteydessä mar- taas jälleen uusi määräraha ja nyt on jo
2822: ras-joulukuussa 1944 pelättiin ilmaantuvan tähän alikäytävätyöhön käytetty yhteensä
2823: työttömyyttä ja suunniteltiin uusia töitä mk 14,300,000: -.
2824: tehtäväksi n. s. työttömyystöinä. Tällai- Kun Iloharjun alikäytävä joudutaan kai-
2825: sena työmaana avattiin valtion rautateiden vamaan hyvin saviperäiseen maahan, valuu
2826: toimesta Kuopion asemalta n. 2 km ete- jo kaivettu maa töiden keskeytyessä enti-
2827: lään päin vaarallisen ja liikenneonnetto- selle paikalleen, joten joka kerran joudu-
2828: muuksissa useita ihmisuhreja vaatineen Ilo- taan alkamaan kuin alusta. Työn taloudel-
2829: harjun ylikäytävän muuttaminen alikäytä- linen suorittaminen vaatii sen nopeaa, yh-
2830: v.äksi. Joulukuun 2 p. 1944 tehdyn kus- täjaksoista loppuun saattamista. Tämän on
2831: tannusarvion mukaan arvioitiin työn tule- laskettu maksavan vielä n. 18 miljoonaa
2832: van maksamaan kokonaisuudessaan mk mk.
2833: 7,400,000:- Edellä olevan perusteella rohkenemme
2834: Työt aloitettiin. Kuopioon etelästä päin ehdottaa,
2835: tuleva, erittäin vilkk~asti liikennöity maan-
2836: tie katkaistiin ja liikenne ohjattiin kevyt- että Eduskunta ottaisi vuoden
2837: rakenteista, suuren mäen ylikulkevaa, heik- 1949 tulo- ja menoarvioon 18 mil-
2838: kokuntoista tietä pitkin. Mutta määräraha, joonan markan määrärahan Ilohar-
2839: joka tarkoitukseen varattiin, ei riittänyt ja jun alikäytävän rakennustöiden lop-
2840: työt keskeytettiin. Myönnettiin uusi ja puun saattamista varten.
2841: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
2842:
2843: Oiva Turunen. 'l'ahvo RöDkkö.
2844: Lassi Hiekkala. Lennart Heljas.
2845: Yrjö Kilpeläinen. Yrjö Leino.
2846: Eino Laitinen. Esa Hietanen.
2847: Martti Leskinen.
2848: 970
2849:
2850: IV,1ss. - Rah. al. N:o 37.
2851:
2852:
2853:
2854:
2855: Sa.a.ria.ho y. m.: Määrärahan osoittamisesta MyUykosken
2856: maantiesillan rakentamiseen.
2857:
2858:
2859: Eduskunnalle.
2860:
2861: Sippolan pitäjän Myllykoski (Viialan missä rautatievaunujen vaihto on alituinen,
2862: kylä) ja Anjalan pitäjän Ummeljoen kylä on viime aikoina saanut yhä suuremmat
2863: muodostavat yhdyskunnan, jonka paino- mittasuhteet. Lisäksi on luonnollista, että
2864: piste on Kymijoen itäpuolella Myllykos- alueella noudatettavan järjestyksen kan-
2865: kella. Rautatieasema, linja-autoliikenne nalta tällainen ylimääräinen liikenne on
2866: Kouvola-Myllykoski-Sippola, Yhtyneet muutenkin sietämätöntä. Ulkopuolinen lii-
2867: Paperitehtaat Osakeyhtiön Myllykosken kenne tultaisiin Yhtyneet Paperitehtaat
2868: tehtaat, pankit, kirkko y. m. s. sijaitsevat Osakeyhtiön taholta lopettamaan kokonaan
2869: juuri Myllykoskella. Yhdyskunnan nykyi- viimeistään silloin, kun tehdasalueella lä-
2870: nen väestö käsittää noin 7,000 henkeä, himmässä tulevaisuudessa ryhdytään jo
2871: joista lähes 5,000 asuu Myllykoskella ja lo- päätettyihin uudisra:kennustöihin. Tämä tie-
2872: put n. 2,000 Ummeljoella. Kymijoen yli ei tysti vaikenttaisi Anjalan puolella asuvien
2873: kuitenkaan tällä kohdalla ole muuta yleistä kulkuyhteyksiä, koska heidän olisi Kymijo-
2874: ylikulkupaikkaa kuin lautta n. 2 km päässä kea ylittäessään turvauduttava edellämai-
2875: Myllykosken ja Ummeljoen keskuksista nittuun lauttaan.
2876: Kouvolaan päin. Lähin ylikulkupaikka ete- Paikallinen liikennetarve vaatisi ehdotto-
2877: läiseen suuntaan sijaitsee Inkeroisissa, masti sillan rakentamista Myllykosken koh-
2878: jonne Myllykoskelta on matkaa 9 km. dalla Kymijoen yli, mutta myös kaukolii-
2879: Myllykosken tehtaitten voimalaitoksen pa- kennettä ajatellen olisi siitä tietenkin suuri
2880: don harjaa pitkin on tosin olemassa yhden hyöty. Kyseinen silta onkin edellytetty
2881: ajoneuvon kerrallaan kuljettava silta Ky- sekä Myllykosken rakennussuunnitelmassa
2882: mijoen yli, joka silta on Yhtyneet Paperi- että Kymenlaakson aluesuunnitelmassa,
2883: tehtaat Osakeyhtiön rakennuttama ja omis- jonka mukaan sillan kautta tulisi kulke-
2884: tama. Silta oli ennen sotia suljettu kaikelta maan uusi tie Utista Elimäelle valtatiellä
2885: vieraalta liikenteeltä, mutta sotien aikana, Helsinki-Lappeenranta.
2886: etupäässä ummeljokelaisten elämän helpoit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2887: tamiseksi, jätettiin silta liikenteelle va-
2888: paaksi. Siitä lähtien onkin silta saanut olla että Eduskunta ottaisi vuoden
2889: yleisessä käytössä. Tämä ei kuitenkaan 1949 tulo- ja menoarvioon 15,000,000
2890: enää käy päinsä, sillä liikenne, joka ky- markan määrärahan maantiesillan
2891: seistä siltaa käyttäen kulkee aivan tehdas- rakentamiseksi Kymijoessa sijaitse-
2892: laitosten keskitse ja ratapihan poikki, van Myllykosken yli.
2893: Helsingissä elokuun 3 päivänä 1948.
2894:
2895: Urho Saariaho. Veli Järvinen. Helena Virkki.
2896: Johannes Virolainen. Jussi Lappi-Seppälä. Rolf. B. Berner.
2897: Anton Suurkonka. Väinö Okko. Veikko Vennamo.
2898: Jere Juutilainen. Jalmari Pusct. Toivo Kujala.
2899: Juho Pyy. Valto Käkelä. Juho Heitto.
2900: Heikkii Hykkäälä. Meeri Ka.lavainen. Eri. Haapaniemi.
2901: Päiviö Hetemäki. Kalle Kauppi.
2902: 971
2903:
2904: IV,tao. - Rah. al. N:o 38.
2905:
2906:
2907: Turkka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Merikosken yli
2908: vievän Linnan- ja Raatinsaarten välisen sillan raken-
2909: tamiseksi.
2910:
2911: E d u s k u n n a ll e.
2912:
2913: Kaikki Oulun kaupungin eteläpuolelta samalla kehittyvän kaupungin katuliiken-
2914: koko muuhun PohjoisSuomeen suuntautuva nettä, 20 metriä leveä, ollen sen pituus 100
2915: maantieliikenne käy yksinomaan Oulun metriä. Kustannukset tästä työstä tekevät
2916: kaupungin alueella olevien Merikosken sil- 45 miljoonaa markkaa. Oulun kaupunki
2917: tojen kautta. Kun liikenne sanotulla rei- suunnitteli tämän työn rakentamista jo
2918: tillä on suunnattomasti vilkastunut ja kun tämän vuoden aikana. Mutta kun kaupunki
2919: sillat ovat olleet heikkorakenteisia ja ka- joutui Merikosken voimalaitoksen mkenta-
2920: peita, on kaupunki ollut pakoitettu raken- misen vuoksi rahavaikeuksiin, oli tästä
2921: tamaan uusia siltoja, jotka tyydyttävät lii- suunnitelmasta luovuttava, ja siirtyy se
2922: kennettä ja vastaavat kaupungin sisäisen vieläkin ilman valtion tukea epämääräiseen
2923: katuliikenteen tarvetta tulevaisuuttakin sil- tulevaisuuteen.
2924: mälläpitäen. Niinpä kaupungin ja Linnan- Kun Oulun kaupunki ja samalla myös
2925: saaren välinen silta uudistettiin parikym- kaupungin veronmaksajat ovat joutuneet
2926: mentä vuotta sitten. Aivan äskettäin val- äärimmäisiin ponnistuksiin Merikosken voi-
2927: mistui Raatinsaaren ja Tuiran kaupungin- malaitoksen rakentamisessa - veroäyri
2928: osan välinen uusi betonisilta, ja hiukkasta Oulussa oli viime vuonna täyteveroineen 16
2929: sitä aiemmin Merikosken voimalaitoksen markkaa, nyt se on 12: 50, ollen siis kor-
2930: alakanavan yli johtava niinikään betonista keampi kuin muissa maamme kaupun-
2931: rakennettu silta. geissa - pitäisimme asiallisena, vallankin
2932: Näistä Merikosken kolmen suuhaaran sil- kun ottaa huomioon sen yleisvaltakunnalli-
2933: loista on vielä yksi nimittäin Linnan- ja sen edun, jonka Merikosken sähköenergiat
2934: Ra:atinsaaren välinen silta uudistamatta. tulevat valtiolle antamaan, että valtio ot-
2935: Sen rakentaminen onkin ehdottoman ja taisi kustannettavakseen kyseellisen sillan
2936: pikaisen tarpeen vaatima, sillä vanha rau- rakentamisen. Vaikkakin silta on rakennet-
2937: tainen kaarisilta, joka on noin 60 vuotta tava kaupungin sisäistä liikennettä silmällä-
2938: vanha, on nykyaikaiselle suurelle ja ras- pitäen leveäksi katusillaksi, niin ottaen huo-
2939: kaalle liikenteelle aivan liian heikko ja sitä mioon sen, että kaupunki on rakentanut jo
2940: paitsi se on niin kapea, jotta kaksi kuorma- mainitut toiset sillat omilla kustannuksil-
2941: autoa ei voi siinä toisiaan sivuuttaa. Tämä laan, vaikka yleinen maantieliikenne mai-
2942: aiheuttaakin vilkasliikenteisimmällä ajalla nittujen siltoj~n kautta on laajempi kuin
2943: hankala·a ruuhkautumista sillan vaiheilla, ja kaupungin oma sisäinen liikenne, on ehdo-
2944: tapaturmien vaara on aina suurestakin huo- tuksemme mielestämme täyden huomion
2945: lellisuudesta huolimatta ilmeinen. arvoinen.
2946: Edelläolevaan nähden ehdotamme,
2947: Kaupungin puolesta on ryhdytty toimen-
2948: piteisiin tämänkin sillan rakentamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2949: Sitä varten on laadittu piirustukset ja kus- den 1949 tulo- ja menoarvioon 45
2950: tannusarvio. Sillasta, joka tulee entistä miljoonan markan suuruisen määrä-
2951: siltaa hiukkasen pohjoisemmaksi ja siten rahan Merikosken yli vievän Linnan-
2952: lähes suoraan jonoon Pokkisen- ja Tuiran- ja Raatinsaaren välisen sillan raken-
2953: väylän siltojen kanssa tulee, vastatakseen tamiseksi.
2954: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
2955:
2956: A. Turkka. Yrjö Murto. Heikki Simonen.
2957: H. A. Kannisto. Arvi Abmavaara. Vilho Väyrynen.
2958: 972
2959:
2960: IV,Ho. - Rah. al. N:o 39.
2961:
2962:
2963:
2964:
2965: Hirvensalo y. m.: Määriilrahan ogoittamisesta Jännevirran
2966: sillan rakentamiseen.
2967:
2968:
2969: E d u s k u n n a ll e.
2970:
2971: Kuopion ja Siilinjärven pitäjien rajalla jäljelle jää enää pääasiallisesti sillan jänne-
2972: oleva Jännevirta katkaisee sen maantien, välien ja päällystän sekä kääntösillan
2973: mikä jo ammoisista ajoista saakka on vä- rauta- ja teräsosien hankkiminen ja valmis-
2974: littänyt liikennettä Pohjois-Karjalan ja taminen. Tie- ja vesirakennushallituksessa
2975: Savon laajojen maakuntien välillä. Kun laaditun kustannusavion mukaan tarvittai-
2976: tällä mainittujen maakuntien suurimpia siin näitä töitä varten vuoden 1949 meno-
2977: kaupunkeja Joensuuta ja Kuopiota yhdis- arvioon 25 miljoonaa markkaa. Kun aivan
2978: täväHä vilkasliikenteisellä tiellä on suuri ilmeistä on, että tällaiseen rakennusvaihee-
2979: valtakunnallinenkin merkitys, niin on aivan seen joutunut silta olisi valtion taloutta
2980: luonnollista, että Suomen tieasioita hoita- silmällä pitäen mitä pikimmin saatava
2981: vissa piireissä jo pitkät ajat on ollut vaka- yhtäjaksoisesti valmiiksi rakennetuksi ja
2982: vana pyrkimyksenä saada puutteellisen los- Jännevirran nykyinen lossi siirretyksi jo-
2983: sin tilalle Jännevirtaan rakennetuksi pysy- honkin vähemmän liikennöityyn paikkaan,
2984: väinen silta. Vuonna 1938 päästiinkin jo niin rohkenemme edellä esitetyn perusteella
2985: asian toteuttamisvaiheessa niin pitkälle, että ehdottaa,
2986: sillan ra:kentamistyöt voitiin aloittaa. So-
2987: dan takia ne kumminkin keskeytyivät, että Eduskunta ottaisi vuoden
2988: mutta on niitä taas parina viime vuotena 1949 tulo- ja menoarvioon 25 mil-
2989: voitu jatkaa. Kuluvan kesän aikana tule- joonan markan määrärahan Jänne-
2990: vat kaikki sillan kiviset tuet valmiiksi, joten virran sillan rakentamista varten.
2991: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
2992:
2993: L. 0. Hirvensalo. Heikki Soininen.
2994: Eino Laitinen. Lennart Heljas.
2995: Tahvo Rönkkö. Esa Hietanen.
2996: Oiva Turunen.
2997: 973
2998:
2999: IV,141. - Rah. al. N:o 40.
3000:
3001:
3002:
3003:
3004: Suntela y. m.: Määrärahan osoittamisesta lauttausyhteyden
3005: parantamiseksi Pulkkilan salmessa.
3006:
3007:
3008: E d u s k u n n a ll e.
3009:
3010: Asikkalan pitäjässä oleva Pulkkilan sal- tiolle hyvin kalliiksi. Piiri-insinöörin anta-
3011: men liikenteen järjestely ei enää tyydytä mien tietojen mukaan on Pulkkilan salmen
3012: lisääntynyttä liikennettä. Tämä koskee yh- menot arvioitu eri vuosina 1,000,000:-
3013: tälailla maanteitse kuin vesitse tapahtuvaa -1,200,000: -. Yksistään palkkausmenot,
3014: liikennettä Pulkkilan salmessa. jotka nyt ovat 25,000: - kuukaudessa, tu-
3015: Liikenne järjestettiin väliaikaisesti, avat- levat uuden laskelman mukaan lähiaikoina
3016: taessa Pulkkilanharjun tie liikenteelle v. nousemaan 63,377: -. Jos liikenne jär-
3017: 1944. Maantieyhteys on väliaikaisesti jär- jestetään ympäri vuorokauden kestäväksi,
3018: jestetty Pulkkilan salmen ylitse moottori- tulee tämä nostamaan menoarviota taasen
3019: veneen vetämällä lautalla. Lauttausmatka melkoisesti.
3020: on lähes kilometri. Tämä pitkä lauttaus on 'Lauttausväli on kuitenkin mahdollista
3021: kuitenkin hankala, myrskyillä vaarallinen järjestää niin lyhyeksi, että se ei ole kuin
3022: ja talvikaudella aivan mahdoton yllä pitää. 50 m. Tällöin voidaan käyttää käsilaut-
3023: Niinpä liikenne on ollut pysähdyksissä joka tausta ja lauttauskustannukset eivät ole
3024: talvi noin 4-5 kuukautta. tuskin 250,000: - suuremmat vuodessa.
3025: Autoliikenne on viime aikoina hyvin run- Jotta lauttaus voitaisiin näin suorittaa, tu-
3026: saasti salmen ylitse lisääntynyt, sillä Päi- lisi niin sanottu Vähäsalmi pengertää, sal-
3027: jänteen itäpuolelta tuleva liikenne Lahteen messa olevan Vähänsaaren lävitse tehdä tie
3028: ja Helsinkiin kulkee kaikki tämän salmen ja lauttaus suoritettaisiin Isossa salmessa
3029: kautta. Yksistään linja-autojen vuoksi on Vähänsaaren ja Kaartin kärjen välillä. Tä-
3030: lautan ylitettävä salmi 12 kertaa päivässä. män yhteydessä tulisi Vähänsaaren ja
3031: Parhaina päivinä tänä kesänä on ylitettä- Kaartin kärki ruopata, jolloin puutavaran
3032: vien autojen luku laskettu kaikkiaan yli kuljetus ja proomu- sekä laivaliikenne sal-
3033: sadaksi päivässä. Tästä suuresta liiken- messa myös huomattavasti helpottuisi.
3034: teestä ja ylitettävän salmen pituudesta Tästä liikenteen järjestelystä on tie- ja
3035: (noin 1 km.) johtuu, että autot joutuvat vesirakennushallituksessa valmis suunni-
3036: odottamaan lauttausvuoroaan. Lauttaus- telma ja on tämän suunnitelman toteutta-
3037: aika on kello 7-19. Tätä ennen ja tämän miseen laskettu tarvittavan 10,000,000: -.
3038: jälkeen kulkevat linja-autotkin joutuvat Edellä olevan perusteella kunnioittaen
3039: maksamaan' valtiolle 200: - ylimenolta ja ehdotamme,
3040: yksityiset sekä hevoset eivät pääse näinä
3041: aikoina ollenkaan ylitse. Tämä tuottaa ta- että Eduskunta ottaisi vuoden
3042: vatonta hankaluutta liikenteelle. Lisäksi 1949 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
3043: on lossi myrskyjen ja konevikojen vuoksi markkaa lauttausyhteyden paranta-
3044: paljon epäkunnossa ja tällöin on koko lii- miseksi Asikkalan pitäjässä olevassa
3045: kenne poikki. Pulkh'lan salmessa.
3046: Nykyisellään järjestettynä tulee liiken-
3047: teen ylläpitäminen Pulkkilan salmessa val-
3048: Helsingissä elokuun 2 päivänä 1948.
3049:
3050: Martti Suntela. Viljam Sarjala.
3051: Onni Mannila. Lauri Laine.
3052: 8
3053: 561/48
3054: 974
3055:
3056: IV,142. - Rah. al. N:o 41.
3057:
3058:
3059:
3060:
3061: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta kyläteiden otta-
3062: miseksi valtion hoitoon.
3063:
3064:
3065: E d u s k u n n a 11 e.
3066:
3067: Asutuskeskuksista etäällä olevien syrjä- tien tiehuolto on kuitenkin niiden heikon
3068: kylien asukkaiden elämä on monessa suh- taloudellisen aseman vuoksi jäänyt hyvin
3069: teessa vaikeampaa kuin liikepaikkojen lä- vähäiseksi.
3070: heisyydessä asuvien. Eräänä suurimpana Eri valtiopäivillä on eduskunta lausunut
3071: vaikeuttajana ovat huonot tieolot. On var- hallitukselle lukuisia toivomuksia yksityis-
3072: sin yleistä, että takamaiden asukkaiden vil- ten kyläteiden valtion haltuun ottamisesta.
3073: jelykset sijaitsevat etäällä talouskeskuksesta Näistä eduskunnan toivomuksista on suuri
3074: erillisinä pikkupalstoina, joille päästäkseen joukko jäänyt varojen puutteessa täytän-
3075: useassa tapauksessa on raivattava kilometri- töön panematta. Ne ovat siksi edelleen
3076: määrin n. s. yksityisteitä. Tämän lisäksi kuntien rasituksena tai ovat toisissa ta-
3077: on yhteiset tiet, kylätiet, täytynyt taka- pauksissa jääneet kokonaan kunnostamatta
3078: maiden asukkaiden pääasiassa omin voimin ja rappeutuneet. Jotta eduskunnan eri ai-
3079: rakentaa ja hoitaa. Koska tällainen käy- koina lausumien toivomusten täytäntöön
3080: täntö on vielä verrattain yleinen, olisi val- pano kävisi mahdolliseksi, ehdotamme kun-
3081: tiovallan puututtava asiaan. Ei voitane pi- nioittaen,
3082: tää oikeana nykyistä järjestelmää, jonka
3083: vallitessa liikepaikkojen lähistöllä asuvilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3084: on tilaisuus käyttää valtion kunnossapitä- tulo- ja menoarvioon 100,000,000
3085: miä teitä vieläpä tilusteinäänkin, kun sitä- markan arviomäärärahan kyläteiden
3086: vastoin syrjäkylien asukkaiden on kannet- valtion haltuun ottamisesta johtuviin
3087: tava raskaita tilus- ja kylätierasituksia. menoihin.
3088: Eräillä paikkakunnilla on tosin pyritty
3089: ottamaan kyläteitä kuntien hoitoon. Kun-
3090: Helsingissä elokuun 4 päivänä 1948.
3091:
3092: Arvo Riihimäki. Mikko Järvinen.
3093: Toivo Friman. Hannes Tauriainen.
3094: Martti Leskinen.
3095: 975
3096:
3097: IV,14a. - Rah. al. N:o 42.
3098:
3099:
3100:
3101:
3102: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta RauUlan-
3103: Valaskallion maantien rakentamiseen.
3104:
3105:
3106: E d u s k u n n a 11 e.
3107:
3108: Liikenneyhteys Kustavin ja Taivassalon 12.s km ja on maasto verraten helppoa ra-
3109: pitäjistä Turkuun on erittäin huono. Sama kentaa, ollen se suurimmalla osalla matkaa
3110: osittain koskee Iniötä ja Brändötä, joista aivan tasaista.
3111: - sikäli kuin suoranaisesta vesikuljetuk- Kysymyksessä oleva tiehanke, jota asian-
3112: sesta ei ole kysymys - on saatava maan- omaiset kunnat ovat pitäneet vireillä jo yli
3113: tieyhteys Taivassaloon tai Kustaviin. Myös 20 vuotta, on nyt yksityiskohtaisesti tut-
3114: Taivassalaa lähinnä oleva Vehmaan pitäjän kittu ja lopullinen suunta lähemmin mää-
3115: viljava eteläosa on vaikeassa asemassa, rätty.
3116: koska se on vain heikkojen kyläteiden va- Tälle tielle olisi kuitenkin kaikista kii-
3117: rassa. reellisimpänä saatava silta Vehmassalmen
3118: Kustavin saaristopitäjän ja mantereen yli.
3119: välinen liikenneyhteys paranee huomatta- Tämän sillan rakentamisasia on ollut vi-
3120: vasti rakenteilla olevan uuden Kustavin- reillä niinikään jo pari vuosikymmentä.
3121: Taivassalon maantien piakkoin valmis- Siltapaikka sijaitsee Taivassalon-Vehmas-
3122: tuessa. Tälle uudelle tielle tulee vain yksi salmen (Rautilan)-Vehmaan maantieosuu-
3123: 300 m pituinen lossi, joten nykyisin vai- della. Paikalla on nykyisin 60 tonnin kan-
3124: keasti kuljettava 3 km:n pituinen lassiväli toinen puulossi. Autoliikenne tällöin keväi-
3125: jää siten pois käytännöstä ja liikenneolot sin ja syksyisin kelirikkojen aikana ja mo-
3126: tältä osalta huomattavasti paranevat. Koska nasti myös talvella on kokonaan keskeytyk-
3127: Taivassalosta jo ennestään on tarpeettoman sissä. Sillan paikasta on suoritettu tie- ja
3128: pitkä ja muutenkin huono maantieyhteys vesirakennushallituksen toimesta useita
3129: Turkuun, josta on muodostunut näiden vaihtoehtoisia tutkimuksia, joiden perus-
3130: seutujen tärkein kauppakeskus, ja kun teella sillan lopullinen paikka on nyt jo
3131: Kustavin liikenne siirtyy uuden tien val- tarkalleen määrättävissä sekä kustannuslas-
3132: mistuttua myöskin Taivassalon kautta kul- kelmat esitettävissä.
3133: kevaksi, on tiekysymys ollut kiireellisesti Vehmassalmen sillan rakentamista varten
3134: ratkaistavana kokonaisuutta silmälläpitäen. ovat paikkakuntalaiset keränneet 1,000,000
3135: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on markkaa annettavaksi valtion käyttöön heti
3136: vuosina 1945"---47 suoritettu laaja liikenne- kun siltatyöt aloitetaan. Tämä jos mikään
3137: ja taloudellisiin oloihin kohdistuva tutki- osoittaa sillan tarpeellisuutta. Valtiolle koi-
3138: mus Taivassalon, Kustavin, Vehmaan, Mie- tuu sillan tultua rakennetuksi huomattava
3139: toisten ja Lokalahden pitäjien osalta. Tut- vuosittainen säästö, joka, ottaen huomioon
3140: kimuksissa on tultu siihen, että maantie- lassimiesten palkat, lossin ja lassimiesten
3141: verkostossa on Rautilan ja Mietoisten vä- asunnon kunnossapidon sekä hankittavan
3142: lillä aukko, johon olisi saatava mahdolli- uuden lossin hinnan kuoletuksen, on 200,000
3143: simman pian rakennetuksi maantie. -300,000 markkaa vuodessa. Tämä vastaa
3144: Tämän yleistutkimuksen valmistuttua on 4% :n koron mukaan noin 6-7 miljoonan
3145: tie- ja vesirakennushallituksen toimesta markan suuruista pääomaa.
3146: suoritettu täydellinen maantietutkimus Tai- Ottaen huomioon siltatyön suuruuden,
3147: vassalan ja Vehmaan pitäjien rajalta Veh- silta-aukkojahan tulee yhteensä n. 90 m,
3148: massalmelle - jonne Taivassalosta johtaa ja että silta on tehtävä laivojen alikulku-
3149: maantie - Mietoisiin. Tielinjan pituus on liikenteen vaatimusten mukaisesti, olisi työ
3150: 976 IV,143. - Rautilan-Valaskallion maantie.
3151:
3152: tehtävä usean vuoden aikana. Työn aloit- Nykyisin kuljetaan väliä Vehmassalmi
3153: tamista varten olisi saatava jo vuoden 1949 (Rautila)-Ennyinen-Valaskallio mutkai-
3154: tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa markkaa, sia ja pääsuuntaan nähden poikittain ris-
3155: joten työtä varten paikkakuntalaisten lah- teileviä kylä- ja tilusteitä myöten. Näiltä
3156: joitus mukaanluettuna olisi siten käytettä- tieosilta on aikaisemmin ollut linja-autolii-
3157: vissä ensi vuodelle 6 miljoonaa markkaa. kennettä ja nyt harjoitetaan m. m. kiven
3158: Liikenneolojen parantamisen kannalta kuljetusta vientiä silmällä pitäen, joten ky-
3159: olisi samanaikaisesti siltarakennustöiden symys ei ole kokonaan uudesta tiestä vaan
3160: kanssa saatava tieosalle Vehmassaimi-Va- vanhan tien oikaisemisesta ja rakentami-
3161: laskallio tien oikaisu alkaen lähinnä sen sesta kauttakulkutieksi.
3162: suuren tienpuutteen takia, joka vallitsee Kun on kysymyksessä lähes 13 km pitkän
3163: näillä seuduilla, ja että saataisiin aikaan tieosan rakentaminen, on valtion taloudel-
3164: se huomattava kansantaloudellinen säästö, lisen aseman huomioon ottaen, kustannuk-
3165: jota tien rakentamisen kautta tällöin tulisi set jaettava usean vuoden osalle, joten ensi
3166: olemaan niiden laskelmien perusteella, mitä vuodelle olisi myönnettävä tientekoa varten
3167: siitä on tehty. On laskettu, että tämän 5 miljoonaa markkaa. Työvoimatilanteen
3168: 12.s km pitkän tienosan rakentamisen johdosta saattavat Lounais-Suomessa tiera-
3169: kautta lyhenisi maantieyhteys Kustavista kennustyöt tulla lähiaikoina tarpeellisiksi
3170: ja Taivassalosta Turkuun 22 km:llä. Se senkin johdosta, että pienet metsäalueet
3171: tosiasia, että tierakennusmäärärahoja on ovat näillä läänin viljavimmilla seuduilla
3172: Lounais-Suomeen aina jaettu kovin vähän, jo suurelta osalta loppuunkäytetyt, joten
3173: on aiheuttanut sen, että tämäkään tiehanke metsätöitä ei lähivuosina ole suuremmassa
3174: ei ole .päässyt toteutumaan aikaisemmin. määrässä odotettavissa.
3175: Tien välittömässä läheisyydessä on viljavia Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
3176: peltoja, vanhaa asutusta ja m. m. kivilou- ehdotamme,
3177: himoita, joiden on saatava tavaransa mark-
3178: kinoille. Vehmaan tunnettu graniittihan on että Eduskunta ottaisi vuoden
3179: laajemmaltikin kuulua, ja on sen vientiä 1949 tulo- ja menoarvioon V ehmaan
3180: nykyisin myöskin ulkomaille. kunnassa olevan Rautilan-V alaskal-
3181: Uuden tien tärkeyden paikkakuntalaisten lion maantien ja samalla tieosalla
3182: näkökannalta osoittaa m. m. se, että maa- olevan Vehmassalmen yli johtavan
3183: pohjat tulevat lahjoituksina. Lahjoitus on sillan rakentamista varten 10,000,000
3184: varsin huomioonotettava, sillä rahassa ar- markkaa.
3185: vioituna se on käypien hintojen mukaan
3186: vähintään 2 miljoonaa markkaa.
3187: Helsingissä heinäkuun 29 päivänä 1948.
3188:
3189: Urho Kulovaara. Aarne Honka.
3190: Rafael Paasio. Kalle Jokinen.
3191: Irma Karvikko. Mauri Perkonoja.
3192: Aino Lehtokoski. V. J. Sukselainen.
3193: Eino Roine. Ralf Törngren.
3194: 977
3195:
3196: IV,144. - Rah. al. N:o 43.
3197:
3198:
3199:
3200:
3201: Perkanoja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-
3202: Turun välisen maantietyön loppuunsaattamiseksi.
3203:
3204:
3205: E d u s k u n n a ll e.
3206:
3207: Ennen sotia oli valtion tierakennusohjel- kana sijaitsevan rannikkoseudun liikenne
3208: massa m. m. Helsingin-Turun välisen Turkuun kulkee juuri mainitun lautan
3209: maantien oikaisu- ja uudistustyö. Työt kes- kautta.
3210: keytyivät kuitenkin sotien vuoksi niin, että Nykyisessä keskeneräisessä kunnossaan
3211: m. m. tieosa Salon kauppalan ja Piikkiön tie pirstoo myös tarpeettoman paljon vil-
3212: pitäjän välillä jäi kesken. jelysmaita. Kun lisäksi tien valmistuttua
3213: Huomioimalla kokonaisuudessaan maini- poistuu useita, vaarallisia rautatien ylitys-
3214: tun tien merkityksen maamme kahden suu- paikkoja, puhuvat nämäkin seikat tietyön
3215: rimman kaupungin välisenä yhdyssiteenä nopean loppuun saattamisen puolesta.
3216: ja sen, että edellä mainitulla kesken jää- Vähäksi ei :myöskään ole arvioitava sitä
3217: neellä tieosalla suunniteltujen huomatta- :mainosarvoa, joka tällä tiellä on m. m. ul-
3218: vien oikaisujen ansiosta matka tulisi mel- komaalaisiin nähden, jotka useimmiten
3219: koisesti lyhenemään, olisi tämä työ saatava juuri Turun sataman kautta tulevat Suo-
3220: nopeasti loppuun suoritetuksi. meen ja joutuvat käyttämään tätä pääkau-
3221: Erikoisen tähdellistä olisi tien nopea punkiin johtavaa tietä.
3222: kuntoon saattaminen Paimion pitäjän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3223: alueella n. s. Hiidenalan lautan kohdalla.
3224: Ainakin lautalle tien Turusta päin tuleva että Eduskunta ottaisi vuoden
3225: pääte jyrkkine käänteineen on hyvin vai- 1949 tulo- ja menoarvioon 100 mt'l-
3226: kea, jopa vaarallinenkin liikennöidä. Li- joonan markan määrärahan H elsin-
3227: säksi liikenne on tässä hyvin vilkasta. Sau- gin-Turun välisen maantietyön lop-
3228: von, Karunan ja Kemiön, ynnä niiden ta- puun saattamiseksi.
3229: Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1948.
3230:
3231: Mauri Perkonoja. Aimo Aaltonen.
3232: Arvo Riihimäki Anna Nevalainen.
3233: Eino Roine. Irma Torvi.
3234: Antto Prunni1a. Urho Kulovaara.
3235: 978
3236:
3237: IV,145.- Rah. al. N:o 44.
3238:
3239:
3240:
3241:
3242: Okko y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
3243: miseksi TaipaZsaarelta Ampujalan kautta Lauritsalaan.
3244:
3245:
3246: E d u s k u n n a ll e.
3247:
3248: Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 213 markkaa. Kun kuitenkin tien yhtenä vuotena
3249: (1946 vp.) ja rahaasia-aloitteeseen n:o 244 rakentaminen tulisi liiaksi viemään valtion
3250: (1947 vp.), mitkä aloitteet koskivat maan- varoja, olisi kustannukset jaettava kahden
3251: tien rakentamista Taipalsaaren Ampujalan vuoden osalle, joten ehdotamme kunnioit-
3252: kylästä Lauritsalan kauppalaan, jotka aloit- taen,
3253: teet eivät saaneet eduskunnan hyväksy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3254: mistä, uudistamme aioitteemme sitäkin suu- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
3255: remmalla syyllä, kun tie- ja vesirakennus- markan määrärahan maantien ra-
3256: hallinnon Kymen piirin konttori on saanut kentamisen aloittamiseksi TaipaZsaa-
3257: lopullisen kustannusarvion valmiiksi maini- relta Ampujalan, Kahilan, Tuosan
3258: tusta tiestä. Kustannusarvio tästä 5 m. le- ja Il yötiön saarten kautta Lauritsa-
3259: veästä ja 7.66 km pitkästä tiestä, johon li- laan.
3260: säksi tulisi yksi lossi, tekee 40 miljoonaa
3261: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
3262:
3263: Väinö Okko. Juho Niukkanen.
3264: Paavo Leskinen. Matti Miikki.
3265: Valto Käkelä.
3266: 979
3267:
3268: IV,t4a. - Rah. al. N:o 45.
3269:
3270:
3271:
3272:
3273: Pakkanen y. m. : Määrärahan osoittamisesta n. s. Lanan
3274: tien ottamiseksi valtion hoitoon.
3275:
3276:
3277: E d u s k u n n a ll e.
3278:
3279: Vesilahden ja Tottijärven kuntien ulospääsy muuhun maailmaan, mutta se on
3280: alueella, n. s. Lanan tien varrella asuvan tärkeä myöskin sille, ainakin 2,000 nouse-
3281: n. 50 pienviljelijäperheen asema kulkuyh- valle viljelijäväestölle, joka Vesilahden,
3282: teyksiinsä nähden on hyvin vaikea. Tämä Tottijärven, Tyrvään, Karkun ja Punka-
3283: tie on nimittäin heidän ainoa ulospääsy- laitumen kunnissa asuen kuuluu tämän
3284: tiensä, mutta se ei ole kaikkina vuoden tien välittömään vaikutuspiiriin. Kautta-
3285: aikoina ollut edes hevosella liikennöitä- kulkutienä tulisi tämän tien merkitys
3286: vissä. Kun tämä tie, kahta valtion tietä ulottumaan vieläkin suuremmalle alueelle.
3287: yhdistävänä kauttakulkutienä, voisi n. 20 On nimittäin huomattava, että linja-
3288: km lyhentää nykyisiä maantieyhteyksiä No- autoliikenne, joka nykyisin Tyrväältä kä-
3289: kialle ja Tampereelle laajoilla osilla Vesi- sin suuntautuvana kulkee edelleen reit-
3290: lahtea, Tottijärveä, Tyrväätä ja Karkkua tiä Lempäälä-Tampere, tulisi tämän
3291: vieläpä osittain Punkalaiduntakin, on sillä jälkeen kulkemaan Tottijärven-Nokian
3292: varsin suuri merkitys myös yleisemmässä kautta Tampereelle, jolloin matka lyhenisi
3293: mielessä. :Siksi olisikin kyseinen Lanan tie n. 20 km. Samaa on sanottava myöskin
3294: saatava nopeasti liikennöitävään kuntoon. puutavaran kuljetuksista. Nykyisin tämän
3295: Tämä isännätön tie, n. s. Lanan tie, on tien vaikutuspiiriin kuuluvat suuret metsä-
3296: ikivanha kulkutie. Se alkaa Vesilahden- varat (lähes 10,000 ha) on jouduttu kul-
3297: Tyrvään tiestä Rämsöön kylän kohdalla ja jettamaan useassa tapauksessa ensin joko
3298: yhtyy Vesilahden-Tottijärven tiehen. Tyrvään asemalle tai Lempäälään ja sieltä
3299: Tästä tiestä, jonka pituus on 6.2 km, on edelleen lähinnä rautatiekuljetuksina joko
3300: 2 km Vesilahden ja loput Tottijärven puo- Nokialle tai Tampereelle, nyt sensijaan voi-
3301: lella. Tiellä ei ole ollut hallintoelimiä, eikä taisiin kuljettaa suoraan Nokialle tai Tam-
3302: sitä ole vakinaisesti ylläpidetty, muuta kuin pereelle. Tämän Lanan tien läheisyydessä
3303: tilapäisesti lähinnä talkootyönä. Routa on on myöskin kaksi sahaa ja kaksi myllyä,
3304: kivisissä mäissä nostanut pultereita, teh- jotka myöskin suuresti hyötyisivät kysei-
3305: den tien käytännöllisesti katsoen autolii- sen tien kuntoon saamisesta. Lopuksi on
3306: kenteeseen käyttökelvottomaksi, mihin vai- syytä huomauttaa, että kyseisen tien vai-
3307: kuttaa vielä sekin, että tien kanto- ja ku- kutuspiirissä oleva maatalousväestö, joka
3308: lutuskerrosta ei ole pitkiin aikoihin kun- on pääosiltaan pienviljelijäväestöä, hyö-
3309: nostettu. Valtiolla on kyseisen tien var- tyisi tien kuntoon saattamisesta välittö-
3310: rella, Vesilahden ja Tottijärven rajalla, mästikin, kun se saisi maataloustuotteensa
3311: sorakuoppa. Ennen talvisotaa kunnostettiin nykyistä helpommin markkinoiduksi.
3312: sorakuopan ja Vesilahden puoleista tie- Lanan tien vaikutuspiirissä asuva väestö
3313: osuutta jonkin verran, lääninhallituksen sekä V esilahden, Tottijärven, Tyrvään ja
3314: myöntämän 6,000 mk: n määrärahan turvin, Karkun kunnat ovat pitäneet kyseisen tien
3315: koska soraa ei olisi muuten voitu ajaa. kuntoon saattamista tärkeänä jo vuosikym-
3316: Koko kyseiselle tieosuudelle ei tule pen- meniä. Alotteen, että tämä Lanan tie olisi
3317: gerryksiä, eikä suuria siltatöitä. korjattava valtion varoilla ja että se sen-
3318: N. s. ,Lanan tien kunnostaminen on vält- jälkeen olisi kokonaan otettava valtion
3319: tämätön sen varrella asuvalle n. 50 pien- haltuun, tekivät ne jo v. 1927. Tielain
3320: viljelijäperheelle, jotta heillekin avautuisi edellyttämien lausuntojen hankkiminen y.m.
3321: 980 IV,146. - Lanan tie.
3322:
3323: asiaan liittyvät viralliset toimenpiteet vei- ristön liikenneolojen kehittäjänä vieläpä
3324: vät kuitenkin useita vuosia, kunnes vuonna yleisestikin ottaen tieverkoston täydentä-
3325: 1936 valmistui Hämeen tie- ja vesiraken- jänä, joka ilmenee m. m. jo siitäkin, että
3326: nuspiirin suunnitelma kyseisen Lanan tien - kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
3327: rakentamiseksi, suunnitelma, jonka kustan- riö on aikaisemmin katsonut voivansa hy-
3328: nusarvio päätyi 765,000 mk: aan ja jonka väksyä tien korjaussuunnitelman ja siihen
3329: suunnitelman ja kustannusarvion kulku- liittyvän kustannusarvion ja kun kulkulai-
3330: laitosten ja yleisten töiden ministeriö sit- tosten ja yleisten töiden ministeriö on jo
3331: temmin v. 1939 myöskin hyväksyi (Päätös aikaisemmin hyväksynyt myöskin liiken-
3332: 11. 4. 39 n:o 2564). Väliin tulivat kuiten- nöimisluvan linja-autoliikennettä varten
3333: kin sotavuodet, jonka estivät panemasta tälle tielle, olisi mitä suotavinta, että edus-
3334: suunnitelmaa lopullisesti täytäntöön. Tä- kunta hyväksyisi nyt tämän uuden aiot-
3335: män vuoksi ryhtyivätkin aloitteentekijät teen. Kun näin suuret kustannukset muo-
3336: uudelleen v. 1946 asiaa panemaan vireille. dostuvat ylivoimaiseksi paikkakunnan pien-
3337: Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri laati viljelijäväestölle, olisi kohtuullista, että
3338: uuden suunnitelman ja kustannusarvion. edellämainitun tien korjauskustannukset
3339: Tämä poikkesi edellisestä· siinä, että nyt suoritettaisiin valtion varoista ja tie sen-
3340: tyydyttiin vain välttämättömiin entisen jälkeen otettaisiin valtion hoitoon.
3341: tien korjaus- ja vahvistamistoimenpiteisiin Edellä ·esitettyyn viitaten ehdotamme
3342: ja niin saatiin myöskin kustannusarvio kunnioittavimmin,
3343: mahdollisimman alhaiseksi eli 1,285,000
3344: mk: aan. Kun nämä kustannukset ·ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3345: kuitenkin vuodesta 1946, (suunnitelma ja tulo- ja menoarvioon 2.5 miljoonan
3346: kustannusarvio on tehty 2. 2. 1946) nous- markan määrärahan Vesilahden ja
3347: seet lähes 90 %, vastaa kustannusarvio Tottijärven kunnissa sijaitsevan isän-
3348: nykyistä rahaa n. 2.5 milj. markkaa. nättömän tien, n. s. Lanan tien, kor-
3349: Kun tällä tiellä on suuri merkitys ei jaamiseksi liikennekelpoiseen kun-
3350: ainoastaan paikalliselle väestölle, vaan toon ja ottaisi tien senjälkeen koko-
3351: myöskin laajemmassa mielessä lähiympä- naan valtioP.. hoitoon.
3352: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
3353:
3354: Atte Pakkanen. Lauri Leppihalme.
3355: Lauri Murtomaa. Lauri Laine.
3356: 981
3357:
3358: IV,147. - Rah. al. N:o 46.
3359:
3360:
3361:
3362:
3363: Villiula y. m.: JYJäiir,ärahan osoittamisesta Toivakan--Vaaja-
3364: kosken maantien kuntoon saattamista varten.
3365:
3366:
3367: E d u s k u n n a ll e.
3368:
3369: Jyväskylän-Heinolan välisellä vilkaslii- paikalliselle väestölle, joka joutuu tietä
3370: kenteisellä maantiellä on tieosuus Toivakan välttämättä joka päivä paljon käyttämään,
3371: kirkonkylä-Vaajakoski ollut jatkuvasti mitä suurinta haittaa. Tämän vuoksi oli-
3372: erittäin huonossa kunnossa. Niinpä vielä sikin tie saatettava mitä kiireellisimmin
3373: kuluvana kesänäkin kesäkuun puolivälissä tarkoitustaan vastaavaan kuntoon.
3374: ja loppupuolella ei tieosuudella sen erittäin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3375: huonon kunnon vuoksi voinut henkilöautol- kunnioittaen,
3376: lakaan ajaa kuin 15-20 km nopeudella.
3377: Tien huonous johtuu sen saviperäisestä pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3378: rusmaanlaadusta ja nähtävästi heikosta tien tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
3379: perustamisesta. Tämän tieosuuden huo- markan määrärahan Toivakan-V aa-
3380: nosta kunnosta johtuu sekä huomattavalla jakosken välisen maantien kuntoon
3381: kauttakulkuliikenteelle, että ennen kaikkea saattamiseksi.
3382: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1948.
3383:
3384: T. N. VilhuJa.. S. Salo.
3385:
3386:
3387:
3388:
3389: 9
3390: 561/48
3391: 982
3392:
3393: IV,t4s.- Rah. al. N:o 47.
3394:
3395:
3396:
3397:
3398: KarjaJ.a.inen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Otavan-
3399: Hirvensalmen maantien korjaamiseen.
3400:
3401:
3402: E d u s k u n n a ll e.
3403:
3404: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n:o 17 vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3405: den 1947 valtiopäivillä, jonka aloitteen tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
3406: johdosta kulkulaitosvaliokunta, kuultuaan markan määrärahan pahimpien, lii-
3407: asiasta tie- ja vesirakennushallituksen edus- kennettä suuresti haittaavien kohtien
3408: tajaa, antoi puoltavan lausunnon ja jonka korjaamiseksi maantieosuudella Ota-
3409: valtiovarainvaliokunnan kulkulaitosjaosto va--Hirvensalmi, lähmnmin suoritet-
3410: hyväksyi, mutta joka eduskunnassa kuiten- . tavam tutkimuksen mukaisesti.
3411: l!:in tuli hylätyksi, ehdotamme,
3412: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
3413:
3414: Paavo Karjalainen. Kustaa Alanlro.
3415: 983
3416:
3417: IV,149. - Rah. al. N:o 48.
3418:
3419:
3420:
3421:
3422: Rantamaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
3423: kentamiseksi Varkauden-Jm·oisten maantieltä Teemas-
3424: saaren ja Käärmevirran kautta Rantasalmen kirkolle.
3425:
3426:
3427: E d u s k u n n a ll e.
3428:
3429: :Maantien rakentaminen Varkauden-Jo- duissa, ja kun eduskuntakin on jo hyvin
3430: roisten maantieltä Rantasalmen kirkolle on moneen otteeseen ja aina yksimielisesti to-
3431: jo monilla valtiopäivillä ollut eduskunnan dennut, että juuri tämän maantien raken-
3432: käsiteltävänä, ja viimeksi kuluvan vuoden taminen on sekä todellakin hyvin tarpeeJ...
3433: keväällä. eduskunta teki taas kerran pää- linen että myös erittäin kiireellinen, että
3434: töksen, jolla asetutaan tätä erittäin kipeän se aukaisee kauttakulkuliikenteen Savon-
3435: ja suuren tarpeen vaatimaa tieasiaa puol- linnasta Rantasalmen kirkonkylän kautta
3436: tamaan. Monien vuosien aikana on lopulta maan suurimpaan kauppalaan, Varkauteen,
3437: sekä ensin Rantasalmen kunnanvaltuustossa olisi nyt jo vihdoinkin aika myöntää tä-
3438: että mvös eduskunnan kulkulaitosvaliokun- män tien rakentamiseen välttämättömät va-
3439: nassa asetuttu kahdesta kilpailevasta suun- rat, jotta vuosisatoja rasittanut epäkohta
3440: nasta kannattamaan suuntaa: Teemassaari viimeinkin saataisiin korjatuksi. Kun juuri
3441: ~Käärmevirta--"Rantasalmen kirkolle, kos- tämä tieasia on hyvin moneen kertaan ja
3442: ka paikalliset olosuhteet ovat viime vuosina erittäin perusteellisesti käsitelty ja tutkittu
3443: siinä määrin ja olennaisesti muuttuneet, eduskunnassa, emme jatka enempien perus-
3444: että Voinsalmella on jo oma kansakoulu, telujen esittelemistä, vaan kunnioittaen
3445: ja äskettäin rakennettu sähkölinjakin nou- ehdotamme,
3446: dattelee edellä mainittua suuntaa. Kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3447: tien vaikutuspiirissä asuu tuhansia ihmisiä, talousarvioon 40,000,000 mar·kan
3448: joilla näillä ikivanhoilla asutusseuduilla on määrärahan maantien rakentamiseksi
3449: aina tähän saakka ollut erittäin hankalat Varkauden-Joroisten maantieltä
3450: ja suorastaan tavattornia vaikeuksia tuot- Teemassaaren-Käärmevirran ka1ttta
3451: tavat kulkuyhteydet useitten ylitettävien Rantasalmen kirkolle.
3452: vesistöjen takaa ja tiettömissä saloseu-
3453: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
3454:
3455: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen.
3456: Viljam Sarjala Aino Luostarinen.
3457: Edvard Pesonen. Onni Mannila.
3458: J. F. Tolonen. Inna Hamara.
3459: 984
3460:
3461: IV,t5o, - Rah. al. N:o 49.
3462:
3463:
3464:
3465:
3466: Rantamaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
3467: kentamis-eksi Maaveden pysäkiltä Jäppilän kunnan Sy-
3468: vänsin kylään ulottuvatle tielle.
3469:
3470:
3471: E d u s k u n n a 11 e.
3472:
3473: Pieksämäen-Huutokosken rataosalla ole- rautatien varressa. Maantien puuttumisen
3474: vasta Maaveden pysäkistä on vuosi vuodelta vuoksi on nämä suuret puutavaran ja terva-
3475: tullut yhä tärkeämpi liikennepaikka. Ensin- tehtaan raaka-ainemäärät kuljetettava pit-
3476: näkin sen laajat lähiympäristöt ovat tun- kää kiertotietä ensin Jäppilän kirkonkylään
3477: nettuja metsäpitäjiä, joista jokaisena ajo- (matka Maavedeltä n. 12 km), ja sieltä
3478: kautena kuljetetaan suuret määrät puuta- edelleen Pieksämäen rautatiealueelle (mat-
3479: varaa, sekä järeätä sahatukkia että pino- kaa J.äppilän kirkolta noin 18 km), missä
3480: tavaraa ja varsinkin polttopuuta, . juuri ne kuormataan rautatievaunuihin, joissa
3481: Maaveden pysäkiltä edelleen muualle kul- vihdoin kuljetetaan takaisin Maavedelle
3482: jetettavaksi. Toiseksi Maaveden pysäkillä (matkaa rautateitse Pieksämäen asemalta
3483: sijaitsee maan suurimpiin kuuluva Enso- Maaveden pysäkille noin 25 km).
3484: Gutzeitin tervatehdas, jonka raaka-aine Tämä pitkä kiertotie ja monia hanka-
3485: tuodaan sinne laajoilta alueilta kautta lä- luuksia ja ajanhukkaa myös Pieksämäen
3486: hikuntien ja varsinkin Joroisten ja Jäppi- muutenkin ylikuormitetulle liikennekeskuk-
3487: län kunnista. selle tuottava epäkohta poistuisi, jos raken-
3488: Tämän yhäti lisääntyvän liikenteen jat- nettaisiin vain varsin lyhyt ja vähin kus-
3489: kuvana ja paljon kuluja lisäävänä ja aikaa tannuksin aikaansaatavissa oleva maantie
3490: kuluttavana haittana on eräs suuri epä- Maaveden pysäkiltä Jäppilän kunnan Sy-
3491: kohta. Kun nimittäin Maaveden liikenne- vänsin kylään, josta jo ennestään on täysin
3492: yhteydet rautateitse ovat varsin hyvät sekä autokelpoinen maantie Varkauden-Piek-
3493: Pieksämäen suureen rautatiesolmukohtaan, sänmäen maantielle, ja jonka rakentamista
3494: että myös Huutokosken-Savonlinnan suun- valtio aikoinaan huomattavasti avustikin,
3495: taan ja samoin Huutokosken-Varkauden- ja jonka arvo ja merkitys nousisivat vallan
3496: .Toensuun suuntaan, ja kun maanteitse käänteentekevästi, jos sitä jatkettaisiin ny-
3497: päästään Maaveden pysäkille kyllä hyvin kyisestä päätekohdastaan, Syvänsin kylästä,
3498: Juvan, Virtasalmen, Pieksämäen ja Jorois- ainoastaan noin 4,200 metriä, Maaveden
3499: ten pitäjistä, niin sitä vastoin Maaveden pysäkille saakka, jolloin syntyisi kipeästi
3500: pysäkin välittömässä vaikutuspiirissä ole- kaivattu liikenneyhteys Jäppilän kirkolta
3501: vasta Jäppilän pitäjästä ei ole maantieyh- Maaveden pys.äkille ja päinvastoin.
3502: teyttä tähän tärkeään ja jatkuvasti kasva- Edellä selostettujen, puutavaran kulje-
3503: vaan liikennepaikkaan, Maavedelle, ensin- tusta koskevien, taloudellisesti erittäin huo-
3504: kään mattavien etujen lisäksi on vielä mainit-
3505: Tästä puutteesta kärsii ensinnäkin se hy- tava, että näin valmistuvan, nyt vielä puut-
3506: vin huomattava puutavarankuljetus, joka tuvan tien vaikutuspiirissä on Jäppilän
3507: juuri Jäppilän metsäpitäjästä suuntautuu kunnan Syvänsin kansakoulupiirissä jo
3508: Maaveden pysäkille. Sieltä nimittäin kulje- tällä hetkellä 25 taloa, Joroisten kunnan
3509: tetaan suuret määrät varsinkin pinotavaraa Maaveden kansakoulupiirissä 15 taloa, joi-
3510: ja polttopuuta mainitulle pysäkille sekä den kaikkien liikenne suuntautuu pää-
3511: erittäin paljon raaka-ainetta Maaveden ter- asiassa Maaveden pysäkille, ja joista oppi-
3512: vatehtaalle, joka sijaitsee Maaveden pysä- velvollisuusikäisten lasten on varsinkin pit-
3513: kin välittömässä läheisyydessä ja aivan kien kelirikkokausien aikana suurten vai-
3514: IV,loo.- Rantamaa y. m. 985
3515:
3516: keuksien takaa kuljettava aamuvarhain ja matkaa esim. maan suurimpaan kauppa-
3517: iltapäivän hämärässä koulumatkojaan, jopa laan, Varkauteen, on 20 km, että varsinkin
3518: paikoin suorastaan vaarallisten vesiperäis- Maaveden pysäkille, ja huomattava puu-
3519: ten korpimaastojen läpi. Puuttuvan maan- tavaran ja tervatehtaan raaka-aineen kul-
3520: tien -noin 4 km- rakentamisen aiheut- jesuoraan ja nopeasti määränsä päähän
3521: tamat kulut, jotka eivät nousisi senkään mainitulle pysäkille siellä edelleen joko
3522: vuoksi korkeiksi, ettei mitään varsinaisia rautatievaunuihin kuormattavaksi taikka
3523: vesistön ylittämistä ole, eikä siltojakaan maamme suurimpiin kuuluvan tervateh-
3524: tarvita, eikä maastossa myöskään ole vuoria taan käyttöön ja valmistukseen.
3525: eikä mainittavia nousujakaan, ja kun tien Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
3526: suuntana voidaan käyttää ylimuistoisen ehdotamme,
3527: käytön synnyttämää talvitien ja korpipo-
3528: lun pohjaa, niin tulisivat nämä kulut täy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3529: sin korvatuksi, jos tämä suurta huojennusta tulo- ja menoarvioon 1.5 miljoonan
3530: tuottava ja monia yleisiäkin etuja palve- markan määrärahan maantien raken-
3531: leva, varsin lyhyt matka valtion varoin tamiseksi Pieksämäen-Huutokosken
3532: rakennettaisiin maantieksi, jota käyttäen rataosalla sijaitsevalta Maaveden
3533: kahden kunnan syrjäkylissä asuvat oppi- pysäkiltä Varkauden-Pieksämäen
3534: velvolliset lapset pääsisivät kouluilleen, ja maantielle johtavalle, Jäppilän kun-
3535: niiden rajanurkkauksessa asuva väestö no-· nan Syvänsin kylään saakka ennes-
3536: peasti sekä Jäppilän kirkonkylään, josta tään ulottuvalle maantielle.
3537: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
3538:
3539: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen.
3540: Viljam Sarjala. Aino Luostarinen.
3541: Edvard Pesonen. Onni Mannila.
3542: Irma Hamara.
3543: 986
3544:
3545: IV,1G1. - Rah. al. N:o 50.
3546:
3547:
3548:
3549:
3550: Brander y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemien-Tohma-
3551: järven maantien oikaisemista varten.
3552:
3553:
3554: E d u s k u n n a 11 e.
3555:
3556: Viittaamalla asiassa tehtyyn eduskunta- tulo- ja rnenoarvioon 3,5 miljoonan
3557: aloitteeseen n:o 366 helmikuun 14 päivältä markan määrärahan Kemien-Toh-
3558: 1947, ehdotamme lrunnioittavimmin, majärven maantien oikaisemiseksi.
3559: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3560: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1948.
3561:
3562: Akseli Brander. Vieno Simonen.
3563: Heikki Soininen. Juho Karvonen.
3564: 0. Muikku.
3565: 987
3566:
3567: IV,t52. - Rah. al. N:o 51.
3568:
3569:
3570:
3571:
3572: Soininen y. m. : Jfäärärahan osoittamisesta Kaavin kunnan
3573: UkonvaMan ja Polmijärven kunnan Hukkalan välisen
3574: tien kunnostamista ja valtion hoitoon ottamista varten.
3575:
3576:
3577: E d u s k u n n a 11 e.
3578:
3579: Maanteiden kunnostaminen on kaikkialla hankalaa, jopa hengenvaarallistakin, minkä
3580: maassamme nykyoloissa välttämätön ja pa- vuoksi tien kunnostaminen ensi tilassa olisi
3581: kottava velvollisuus. välttämätön toimenpide.
3582: Sotien jälkeen lisääntynyt autoliikenne Mainittu tie on k.auttakulkutie, jossa on
3583: vaatii yleisille liikepaikoille kunnollisia myös säännöllinen linja-autoliikenne: tien
3584: maanteitä. vaikutuspiirissä on kolme suurta kylää, jo-
3585: Maanteiden kuntoonlaittaminen ja siitä ten näiden kylien asukkaille tien kun-
3586: johtuvat rasitukset käyvät kuitenkin sellai- nostaminen. olisi erikoisesti tarpeellinen.
3587: silla seuduilla, joissa kunnat ovat raskailla Tien vaikutuspiirissä on runsaat metsä-
3588: veroilla rasitettuja sekä muutenkin talou- varat, joiden kuljettaminen myöskin vaa-
3589: dellisesti vaikeassa asemassa, ylivoimaiseksi, tisi kuorma-autoliikenteelle sopivaa kulku-
3590: jonka vuoksi valtion olisi entistä suurem- tietä.
3591: massa määrin otettava hoitoonsa kuntien Edellä sanottuun viitaten rohkenemme
3592: hoidossa olevia maanteitä ja laitettava ne kunnioittaen ehdottaa,
3593: ta~koitustaan vastaavaan kuntoon.
3594: Kaavin Ukonvaaran ja Polvijärven kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3595: nan Hukkalan välinen tie, josta Polvi- tUlo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
3596: järven ikunnan hoidossa on noin 12.4 ikm, kan määrärahan Kaavin kunnan
3597: Junan kunnan hoidossa 2 km ja Kaavin Ukonvaaran ja Polvijärven kunnan
3598: kunnan hoidossa 6,2 km, on moottoriajo- Hukkalan välisen tien kuntoon pane-
3599: neuvoliikenteelle liian kapea, tieluiskan reu- mista ja valtion hoitoon ottamista
3600: noissa olevat maantiekivet estävät liiken- varten.
3601: nöimistä, sillä sivuuttaminen on tavattoman
3602: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
3603:
3604: Heikki Soininen. Vieno Simonen.
3605: Akseli Brander. Varma Turunen.
3606: Lauri 'Riikonen. J'uho Karvonen.
3607: 988
3608:
3609: IV,t53. - Rah; al. N:o 52.
3610:
3611:
3612:
3613:
3614: Penttala y. m.: Miiärärahan osoittamisesta Seinäjoen-
3615: Kuortaneen maantien rakennustöiden jatkamista varten.
3616:
3617:
3618: E d u s k u n n a 11 e.
3619:
3620: Seinäjoen ja Kuortaneen välisen maan- asukkaiden matkaa liikennekeskuksiin ja
3621: tien rakennustyöt aloitettiin jo toistakym- rauta tielle.
3622: mentä vuotta sitten. Rakennustöitä suori- Kun olisi tärkeää saada tiehen jo kiin-
3623: tettiin muutamien kilometrien matkalla nitetyt varat hyödyttämään yleistä liiken-
3624: sekä Seinäjoen, että Kuortaneen puoleisessa nettä ja kun tien valmistuminen tuottaisi
3625: päässä. Mutta sodan takia rakennustyöt sekä yleistä hyötyä että lyhentäisi varsin-
3626: keskeytyi, joten työhön jo kiinnitetyt va- kin liikekeskuksista etäällä asuvien sisä-
3627: rat jäivät ketään hyödyttämättä odotta- maan asukasten matkaa rautateille, 'niin
3628: maan töiden jatkamista. olisikin tien valmistamista kiireellisesti jat-
3629: Tällä tiellä valmiiksi rakennettuna tulee kettava.
3630: olevaan laaja yleinen merkitys, sillä siihen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3631: suunniteltujen pienempien lisäysten jälkeen
3632: tulee se muodostamaan suoran liikenneyh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3633: teyden Etelä-Pohjanmaalta Keski-Suomeen tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan
3634: ja siten olemaan kahden maakunnan yh- markan määrärahan Seinäjoen ja
3635: dyssiteenä. Ja jo Seinäjoen ja Kuortaneen Kuortaneen välisen maantien raken-
3636: välisen osan valmistuttuakin tulee se huo- nustöiden jatkamista varten.
3637: mattavasti lyhentämään laajojen sisämaiden
3638: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
3639:
3640: Isak Penttala. Heikki Ala-M'åyry.
3641: A.rlttur Koskinen. IYiikko Järvinen.
3642: Johannes Wirtanen. Jussi Annala.
3643: Hilma Koivulahti-Lehto. Kustaa Tiitu.
3644: Onni Mannila.
3645: 989
3646:
3647: IV,154. - Rah. al. N:o 53.
3648:
3649:
3650:
3651:
3652: Koivuranta y. m.: Määr·ärahan osoittamisesta maantien ra-
3653: kentamiseksi Kemijoen eteläpuolitse Sierilän ja Pek-
3654: kalan lossien välille.
3655:
3656:
3657: E d u s k u n n a ll e.
3658:
3659: Rovaniemen-Kuusamon maantiellä on kään siinä määrin kuin siellä muuten olisi
3660: kaksi erittäin vaikeasti hoidettavaa lossia, jopa erinoma:u3la asutusmahdollisuuksia.
3661: nimittäin Sierilän lossi vajaan 20 km:n Jo yksin paikallisten asukkaiden tarpeen
3662: matkan päässä Rovaniemen kauppalasta lu- vuoksi ja lisäksi asutusmahdollisuudet huo-
3663: kien ja Pekkalan lossi noin 40 km ylem- mioiden olisi välttämättä rakennettava
3664: pänä. Kun liikenne Rovaniemen-Posion- maantie Kemijoen etelärannalle Sierilän ja
3665: Kuusamon maantiellä, johon yhdistyy mo- Pekkalan lossien välille. Mutta tämä tie-
3666: nia sivuteitä, on vuosi vuodelta lisääntynyt, hän ei ole 1arpeen yksin paikallisten asuk-
3667: on lossien tuottama suuri hankaluus tul- kaiden vuoksi, sehän on välttämätön, kuten
3668: lut ennestään tuntuvammaksi. Kelirikkojen edellä selviää, kauttakulkuliikenteen tar-
3669: aikana syksyisin ja keväisin liikenne onkin peita ajatellen.
3670: näiden lossien vuoksi tyyten seisauksissa Tämän Kemijoen etelärannan tietarpeen
3671: usein viikkomääriä. Paitsi sitä, että lossien on my•öskin valtiovalta jo aikoja sitten
3672: pitäminen aiheuttaa nykyisin valtiolle vuo- myöntänyt, koskapa kyseeilinen tiesuunta
3673: sittain suuria kustannuksia, ne ovat omiaan on ainakin alustavasti tutkittu, mutta tästä
3674: ehkäisemään m. m. polttopuun kuljetusta huolimatta ei tietä kuitenkaan vielä ole
3675: ja luonnollisesti suuresti vaikeuttavat eri- pantu rakenteille. Kun kyseeilinen tie on
3676: tyisesti raskaamman tavaran kuljetusta. tarpeellinen sekä paikallisen asutuksen ja
3677: Kemijoen etelärannalla oleva asutus on myöskin kauttakulkuliikenteen vuoksi, olisi
3678: nykyisin tien puutteessa. Kemijoen ran- tämä tie vihdoinkin pantava nopeasti ra-
3679: taäyräät ovat, kuten tunnetaan, tavattoman kenteille. Sen vuoksi ehdotamme,
3680: korkeat ja jyrkät, joten joen rannalla asu-
3681: vien kulkuyhteys joen toisella puolen ole- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3682: valle maantielle on pulmallinen ja aivan tulo- ja menoa·rvioon 10,000,000
3683: erikoisen vaikea. Tästä syystä Kemijoen markkaa maantien mkentamiseksi
3684: etelärannalle Sierilän ja Pekkalan lossien Kemijoen eteläpuolitse Sierilän ja
3685: välille ei ole muodostunut asutusta lähes- Pekkalan lossien välille.
3686: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
3687:
3688: Janne Koivuranta. Eino Palovesi.
3689: M. 0. Lahtela. Aino Luostarinen.
3690:
3691:
3692:
3693:
3694: 10
3695: 1161/48
3696: 990
3697:
3698: IV,155, - Rah. al. N:o 54.
3699:
3700:
3701:
3702:
3703: Niskala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kolarin-Kurta-
3704: kon tien rakentamista varten.
3705:
3706:
3707: E d u s k u n n a ll e.
3708:
3709: Kolarin kunnan Kurtakon kylä, johon maantiekomitea ott~ut ensimmäiseen kii-
3710: matkaa Tornionjokivarren maantiestä Ko- reellisyysl uokkaan.
3711: larin kirkon yläpuolelta on noin 18 km, on Kuluvana vuonna on myönnetty Kurta-
3712: maataloudellisesti paikkakunnan ensimmäi- kon-Ylläsjärven välisen tien kuntoonpa-
3713: siä. Kumminkin kulkuyhteyksien puolesta noa varten tiekunnalle yli 6 milj. mk: n
3714: on se hyvin vaikeassa asemassa. Kylään avustus. Kun viimeksi mainittu tie on
3715: johtavan tien pohja, jota aikoinaan on jatko Kolarin-Kurtakon tielle, olisi erit-
3716: valtion avustuksella rakennettu, on nykyi- täin tärkeätä, että tien alkupää myöskin
3717: sin sellaisessa kunnossa, ettei sitä autoilla saataisiin rakennetuksi, sillä muutoin ei
3718: voi ensinkään liikennöidä. Tämän vuoksi sanottu uhraus täysin palvele tarkoitus-
3719: ovat paikkakuntalaiset ja myöskin aikoi- taan, jos ei sitä yhdistetä liikennekuntoi-
3720: naan Kolarin ja Kittilän kuntien valtuus- seen tiehen. -Matkailun kannalta on tällä
3721: tot anoneet, että tie rakennettaisiin koko- tiellä huomattava merkitys, koska se joh-
3722: naan valtion varoilla. Tätä on perusteltu taa tunnettuun matkailupaikkaan, Yllätun-
3723: myös sillä, että tie olisi osana Tornion- ja turille.
3724: Ounasjokivarsien välillä tarvittavasta yh- Tien varrella olevien erittäin edullisten
3725: dystiestä. viljelysmahdollisuuksien vuoksi on sinne
3726: Valtioneuvosto onkin tiesuunnan tutkit- jo . perustettu joukko asutustiloja, joita
3727: tanut v. 1931 ja rakennussuunnitelma on sinne voidaan lisää perustaa. Näidenkin
3728: vahvistettu v. 1932. Tien rakentamista var- elämisen mahdollisuuksien kohottajana olisi
3729: ten on tie- ja vesirakennushallitus tehnyt tie Kurtakoon saatava mitä pikimmin.
3730: ehdotuksen v. 1933 ja esittänyt valtioneu- Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
3731: vostolle seuraavan vuoden menoarvioon nioittaen,
3732: otettavaksi 2 milj. mk suunnitelman toteut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3733: tamiseksi. Tämä esitys ei silloin johtanut tulo- ja menoarvioon Kolarin pitä-
3734: tulokseen. Tien rakentamista ovat puolta- jässä olevan Kolarin-Kurtakon tien
3735: neet aikoinaan Oulun läänin maaherra ja rakentamista varten 2Q m~1joonan
3736: kaikki paikalliset viranomaiset. Samoin on markan määrärahan.
3737: l!lanotun tien Pohjois~Suomen ja Karjalan
3738: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1948.
3739:
3740: Markus Niskala. Martti Miettunen.
3741: M. 0. Lahtela. Yrjö Hautala.
3742: Erkki Koivisto. Kusti Eskola.
3743: 991
3744:
3745: IV,to6. - Rah. al. N:o 55.
3746:
3747:
3748:
3749:
3750: Koivuranta y. m.: lliOO.rärahan osoittamis~sta maantien ra-
3751: kentamiseksi Kitt~1än Kallon kylästä Kolarin Kurtak-
3752: koon.
3753:
3754:
3755: E d u s k u n n a 11 e.
3756:
3757: Useita vuosikymmeniä sitten on pantu ten ryhdyttiin valtion toimesta rakenta-
3758: vireille maantien rakentaminen Kittilän maan tietä Kallon ja Kurtakon välille.
3759: Alakylästä Kallon ja Kurtakon kylien Tietä rakennettiin kilometrin verran, mutta
3760: kautta Kolarin kirkonkylään. Runsas kaksi syystä tai toisesta työ keskeytettiin suureksi
3761: vuosikymmentä sitten onkin paikallisten pettymykseksi paikaillisille asukkaille. On
3762: asukkaiden toimesta ja heidän melkoisilla ilman muuta selvää, että sekä Kolarin-
3763: uhrauksillaan rakennettu kylätie Kolarin Kurtakon että Kaukosen-Kallon kyläteit-
3764: kirkonkylästä Kurtakkoon ja Kittilän Kau- ten kunnossapito tuottaa paikallisille asuk-
3765: kosesta Kallon kylään, mutta Kallon ja kaille nykyisin suuria kustannuksia. Tämän
3766: Kurtakon välillä ei vieläkään ole saatu vuoksi olisikin nämä tiet aivan ensi tilassa
3767: tietä, joka yhdistäisi toisiinsa Ounas- ja otettava valtion ylläpidettäviksi. Tämä
3768: Tornionjokilaaksajen väkirikkaan asutuk- olisi pitänyt panna toimeen jo silloin kun
3769: sen. Näiden välillä on erottavana seinänä Kallon-Kurtakon välille ryhdyttiin valtion
3770: tuskin enempää kuin paninkulma tietöntä toimesta tietä rakentamaan, mutta joka kes-
3771: erämaataivalta. Tilanne on nyt ja on jo keytyi alkuunsa, kuten edellä viitattiin.
3772: vuosikymmeniä sitten ollut sellainen, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3773: päästäkseen Kallosta noin peninkulman
3774: päässä olevaan naapurikylään, Kurtakkoon, että Eduskwn;ta ottaisi V'lf,oden 1949
3775: tietä myöten kulkien, on matkustettava talousarvioon 2.5 miljoonan markan
3776: joko Kittilän-Muonion ja Kolarin kautta määrärahan maantien rakennustyön
3777: tahi Rovaniemen, Ylitornion, Turtolan ja jatkamiseksi Kittilän Kallon kylästä
3778: Kolarin kautta. Joka tapauksessa satoja Kurtakkoon Kolarin pitäjässä.
3779: kilometrejä kiertoteitä. Joitain vuosia sit-
3780: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1948.
3781:
3782: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
3783: Eino Palovesi. Aino Luostarinen.
3784: 992
3785:
3786: IV,Hi7. - Rah. al. N:o 56.
3787:
3788:
3789:
3790:
3791: Koukkari y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läiinin
3792: joenperkaustöitä varten.
3793:
3794:
3795: E d u s k u n n a 11 e.
3796:
3797: Jatkuvat vuotuiset tulvavahingot Poh- viime vuosina on näillä seuduilla ollut ha-
3798: jois-Suomessa, missä asutus on pääasiassa vaittavissa sitä paitsi huolestuttavassa mää-
3799: keskittynyt jokivarsille, ovat huomattavana rässä työttömyyttä, olisi ensi tilassa varat-
3800: esteenä maatalouden harjoittamiselle ja sen tava tälle työvoimalle käyttömahdollisuudet
3801: kehittymiselle. Lukuisat edullisesti viljelyk- näissä yleishyödyllisissä jokien perkaus-
3802: selle raivattavissa olevat rantamaat jäävät töissä.
3803: vesiperäisyytensä vuoksi pakosta hyödyttö- Siksi ehdotamme kunnioittaen,
3804: miksi alueiksi. Kun näillä seuduin, kuten
3805: esim. Kuivajoki-, Ijivojoki-, Kiiminkijoki- etta Eduskunta ottaisi vuoden 1949
3806: ja Siikajokivarsilla tunnetaan erittäin vai- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
3807: keasti ratkaistavana asutus- ja laidunmaan markan miiiirärahan Oulun liiänin
3808: puute, olisi mitä pikimmin pyrittävä per- uusien joenperkaustyömaiden avaa-
3809: kaamaan nämä jokiuomat ja avattava mah- mista ja keskenjiiiineiden perkaus-
3810: dollisuudet niiden varsilla olevien maiden töiden jatkamista varten.
3811: hyväksikäytölle näihin tarkoituksiin. Kun
3812: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1948.
3813:
3814: Antti A. Koukkari. Erkki Koivisto.
3815: Kusti Eskola. Kerttu Saalasti.
3816: 993
3817:
3818: IV,15s. - Rah. al. N:o 57.
3819:
3820:
3821:
3822:
3823: Niskala. y. :m.: Määrärahan osoittamisesta Matinlompolon-
3824: H annunrannan tiesuunnan tutkimista varten.
3825:
3826:
3827: E d u s k u n n a ll e.
3828:
3829: Noin 40 vuotta sitten vedettiin tielinja mahdollisuuksineen. Lankojärven, Sirkan,
3830: Matin1ompolon kylästä Hannunrannan ta- r_.ampsijärven ja Matin1ompolon kylien
3831: lojen kautta Pellon kunnan samannimiseen asukkailla lyhenisi matka kunnan keskus-
3832: kylään Lapin läänissä. Maantietä ei tätä paikkaan 8 km:llä. Pellon asutuskeskus
3833: suuntaa kumminkaan silloin rakennettu, voisi pitkäksi ajaksi turvata puun tar-
3834: vaan katsottiin edullisemmaksi ohjata se peensa tämän tien kautta sen varrelta.
3835: Saukkoriivin talojen kautta Pellon kylään. Uudisasutusta sinne voitaisiin myös edulli-
3836: Matka Matinlompolosta Pelloon tuli tämän sesti sijoittaa hyvien viljelysedellytysten
3837: kautta 8 km pitemmäksi, mutta se samalla sekä keskuspaikan läheisyyden huomioon
3838: tuli palvelemaan näiden toisten kylien tien ottaen.
3839: tarvetta. Rakentamalla tie edellämainittua Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
3840: suuntaa ei siis ratkaistu Matinlompolon- ehdotamme,
3841: Hannunrannan tiekysymystä, jonka merki-
3842: tys Pellon muodostuessa yhdeksi tärkeim- että Eduskunta o'ltaisi vuoden 1949
3843: mä:ksi länsirajan keskuspaikaksi on suu- tulo- ja menoarvioon 500,000 markan
3844: resti lisääntynyt. Tämän 12 km pitkän määrämhan Matinlompolon-H an-
3845: tien suunnan varrella on erittäin hyvät met- nunmnnan tien snunnan tutkimista
3846: sävarat valtiolla ja myöskin yksityisillä, varten.
3847: sekä luonnonniityt ensiluokkaisine asutus-
3848: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1948.
3849:
3850: Markus Niskala. Martti Miettunen.
3851: II
3852: VARSINAISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-
3853: ASIA-ALOITTEET.
3854: 1
3855: 1
3856: 1
3857: 1
3858: 1
3859: 1
3860: 1
3861: 1
3862: 1
3863: 1
3864: 1
3865: 1
3866: 1
3867: 1
3868: 1
3869: 1
3870: 1
3871: 1
3872: 1
3873: 1
3874: 1
3875: 997
3876:
3877: IV,a9. - Fin. mot. N:o 58.
3878:
3879:
3880:
3881:
3882: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
3883: stöd åt Juridiska Föreningen för utgivande av en
3884: svenskspråkig edition av lagboken.
3885:
3886:
3887: T i 11 R i k s d a g e n.
3888:
3889: Den senaste svenskspråkiga editionen av dela upp dess innehåll på fyra volymer.
3890: lagboken utkom år 1938. Under det år- Då hela lagbo!ken icke föråldras i samma
3891: tionde som förgått sedan dess har en stor takt, skulle man genom uppdelningen ernå
3892: mängd lagar stiftats och upphävts. Härav den fördelen att i framtiden blott de delar
3893: följer att lagboken i viktiga delar blivit behövde förnyas som blivit föråldrade eller
3894: föråldrad och oanvändbar. Härtili kommer slutsålda. Varje del skulle omfatta ca 500
3895: att upplagan sedan ett par år är slutsåld. tättryckta sidor och upplagan bleve 800
3896: I detta nu saknar således Finland en exemplar. Den sista delen skulle innehålla
3897: svenskspråkig lagbok, vilket är en svår kommunal- och skattelagstiftning, rege-
3898: olägenhet för den svenska befolkningen och ringsformen och andra offentligträttsliga
3899: dessutom leder tili att de skandinaviska författningar av central betydelse och så-
3900: länderna icke kan följa med rättsutveck- lunda, om ock i anspråkslös omfattning, bli
3901: lingen hos oss. en motsvarighet tili Julkisoikeuden laki-
3902: Hittilis har den svenskspråkiga lagboken kirja. .
3903: utgivits på initiativ av Juridiska Förenin- Beräkningarna utvisar att redigerings-,
3904: gen i Finland - Suomen Lainopillinen Yh- trycknings-, distributions- och andra kostna-
3905: distys, varvid emellertid Söderström & Co der stiger, lågt räknat, tili 724,000 mk för
3906: Förlagsaktiebolag svarat för trycknings- envar av de fyra delarna. För att hela
3907: !kostnaderna. Till följd av de mångdubbelt lagverket skall kunna säljas för 1,600 mk
3908: ökade tryckningskostnaderna och upplagans eller 400 mk per del, erfordras ett stats-
3909: relativa litenhet har förlaget förklarat sig bidrag på minst 400,000 mk per del. Här-
3910: icke mera gå i land med uppgiften att be- vid har man utgått från att hela upplagan
3911: kosta en ny edition. Då varken Juridiska bleve slutsåld. I anseende tili att ingen
3912: Föreningen eller Finlands Juristförbund lagbok nu står den svenska befolkningen
3913: har medel att tillskjuta, är enda återstående till buds, borde de fyra delarna utkomma
3914: utvägen att staten antingen helt övertar så fort som möjligt, förslagsvis så att de
3915: utgivningen av den svenska lagboken eller två första delarna bleve färdiga år 1949
3916: beviljar Juridiska Föreningen erforderligt och de två senare 1950. Då trycknings- och
3917: understöd för ändamålet. andra kostnader måste betalas vid och
3918: Också den finskspråkiga Lakikirja utges t. o. m. före bokens utkommande, medan
3919: på privat initiativ meCL Suomalaisen Kirjalli- inkomsterna av försäljningen inflyter lång-
3920: suuden Seura som förläggare. Dess upp- samt och intet förlag åtar sig att bevilja
3921: laga är avsevärt större än den svensksprå- den erforderliga krediten, måste stats-
3922: kiga och har därför kunnat utges med korta bidraget i början utgå med större belopp
3923: mellanrum till överkomligt pris. Julkisen för att sedan, när inkomsterna av de första
3924: oikeuden lakikirja har däremot övertagits delarna börjat inflyta, bli så mycket mindre
3925: av staten och för detta ändamål finns i för de båda senare delarna.
3926: årets budget ett anslag på 2,250,000 mk. För innevarande år har riksdagen be-
3927: För att underlätta utgivningen 'av den viljat Juridiska Föreningen ett understöd
3928: svenska lagboken har man tänkt sig att på 500,000 mk för utgivande av en svensk-
3929: 11
3930: 561/48
3931: 998 IV,159, -Ruotsinkielinen lakikirja.
3932:
3933: språkig lagbok. Med stöd a v detta anslag svenskspråkiga lagboken utges i fyra delar,
3934: har redigeringen av de båda första delarna att utgivningen anförtros Juridiska förenin-
3935: i det närmaste slutförts, men anslaget gen, att staten understöder företaget med
3936: förslår icke till tryckning av mera än den 400,000 mk per del och att för detta ända-
3937: första delen. Skall andra delen kunna utges mål, delvis i förskott på de senare delarna,
3938: och arbetet på den tredje delen sättas i i budgeten för nästa år upptas ett anslag
3939: gång, erfordras för nästa år ett statsanslag på 700,000 mk.
3940: på . 700,000 mk. För att fullborda hela Med stöd av det som ovan framhållits
3941: verket skulle i 1950 års budget behövas föres1ås vördsamt,
3942: ytterligare 400,000 mk.
3943: I en skrivelse till justitieministeriet den att Riksdagen måtte i statsförsla-
3944: 18 juni detta år har den av statsrådet till- get för år 1949 anvisa 700,000 mk
3945: satta lagbokskommitten med professor till understöd åt Juridiska F'örenin-
3946: Kaarlo Kaira som ordförande uttalat att gen för utgivande av en svensk-
3947: den finner det ändamålsenligt att den språkig edition av lagboken.
3948: Helsingfors den 1 oktober 1948.
3949:
3950: John Österholm. 0. A. Öhman. J. 0. Söderhjelm.
3951: 999
3952:
3953: IV,Hw. - Rah. al, N:o 58. Suomennos.
3954:
3955:
3956:
3957:
3958: Österholm y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
3959: Lairvopilliselle Yhdistykselle ruotsinkielisen lakikirjan
3960: julkaisemiseen.
3961:
3962:
3963: E d u s k u n n a ll e.
3964:
3965: Lakikirjan ruotsinkielinen painos ilmes- Ruotsinkielisen lakikirjan julkaisemisen
3966: tyi viimeksi vuonna 1938. Sitä seuranneen helpottamiseksi on ajateltu sen jakamista
3967: vuosikymmenen aikana on säädetty ja ku- neljään osaan. Kun koko lakikirja ei van-
3968: mottu suuri määrä lakeja. 'rästä on ollut hene samalla kertaa, saavutettaisiin jaka-
3969: seurauksena, että lakikirja tärkeiltä osil- misella se etu, että vastedes tal'vitsisi uudi<>-
3970: taan on käynyt vanhentuneeksi ja käyttö- taa vain ne osat, jotka ovat vanhentuneet
3971: kelvottomaksi. Lisäksi painos myytiin lop- tai myyty loppuun. Kukin osa käsittäisi
3972: puun jo pari vuotta sitten. Tällä hetkellä noin 500 tiheään painettua sivua ja painok-
3973: Suomessa niinollen puuttuu ruotsinkielinen seksi tulisi 800 kappaletta. Viimeinen osa
3974: lakikirja, mistä on suuria hankaluuksia sisältäisi kunnallis- ja verolainsäädännön,
3975: ruotsinkielisello väestölle ja mikä sitä paitsi hallitu&'lluvdon ja muut merkitykseltään
3976: vie siihen, ettei Skandinavian maissa voida keskeiset juJkisoikeudelliset lait ja siten
3977: seurata oikeuden kehitystä meillä. vastaamaan, joskin vaatimattomassa laajuu-
3978: Tähän asti on ruotsinkielistä lakikirjaa dessa, Julkisoikeuden lakikirjaa.
3979: julkaistu Suomen Lainopillisen Yhdistyksen Laskelmien mukaan toimitus-, painatus-
3980: aloitteesta, jolloin kuitenkin kustannusosa- jakelu- ja muut kustannul{set nousevat,
3981: keyhtiö Söderström & Co on vastannut alhaisiksi arvioituina, 724,000 markkaan
3982: paina tuskustann uksista. Moninke.rtaisesti kutakin neljä,ä osaa kohti. Jotta koko laki-
3983: nousseiden painatuskustannusten ;ja painok- teosta voitaisiin myydä 1,600 markalla eli
3984: sen suhteellisen pienuuden takia kustantaja 400 markalla osalta, tarvitaan ~valtionapua
3985: on selittänyt, ettei se enää voi suoriutua vähintään 400,000 markkaa osaa kohden.
3986: uuden painoksen kustantamisesta. Kun Tällöin on edellytetty koko painoksen tule-
3987: Lainopillisella Yhdistyksellä mwmpää kuin van myydyksi loppuun. Katsoen siihen, että
3988: Su()men Lakimiesliit~ollakaan ei ole va- ruotsinkielisellä väestöllä nyt ei ole käytet-
3989: roja lisää annettavaksi, jää ainoaksi !kei- tävissä mitä.än lakikirjaa, olisi neljä osaa
3990: noksi, että valtio joko kokonaan ottaa huo- julkaistava mahdollisimman pian, esimer-
3991: lekseen ruotsalaisen lakikirjan julkaisemi- kiksi siten, että kaksi ensimmäistä osaa
3992: sen tai myöntää Lainopilliselle Yhdistyk- valmistuisi vuonna 1949 ja kaksi jälkim-
3993: selle tarkoitusta varten tarvittavan avus- mäist4i 1950. Kun painatus- ja muut kus-
3994: tuksen. tannukset on maksettava kirjan ilmestyessä
3995: Myös suomenkielistä lakikirjaa julkais- ja vieläpä. sitä ennen, kun taas myyntitulot
3996: taan yksityisestä aloitteesta Suomalaisen kertyvät hitaasti eikä mikään kustantaja
3997: Kirjallisuuden Seuran kustantamana. Sen ota myöntääkseen tal,'vittavaa luottoa, on
3998: painos on huomattavasti suurempi kuin valtionavun määrän aluksi oltava suurem-
3999: ruotsinkielisen ja sitä on sen vuoksi voitu man vähentyäkseen sitten, kun tulot ,edelli-
4000: julkaista lyhyin väliajoin kohtuulliseen hin- sistä osista ovat alkaneet kertyä, vastaa.vasti
4001: taan. Julkisen oikeuden lakikirjan julkai- molempien jälkimmäisten osien kohdalta.
4002: seminen sitä vastoin on otettu valtiolle ja Kuluwuna ,vuonna edusikrunta on myöntä-
4003: tähän ,ta:r;koitukseen on kuhlv,a:ru VU()den nyt J.Jainopilliselle Yhdistykselle avustuk-
4004: t'Uilo- ja menoarviossa 2,250,000 mk: n mää- sena 500,000 marhlma ruotsinkielisen laki-
4005: Yäraha. kirjan julkaisemiBeen. Tämän apurahan tur-
4006: 1000 IV,159. -Ruotsinkielinen lakikirja.
4007:
4008: vin on molempien ensimmäisten osien toi- jässä osassa sekä että julkaiseminen usko-
4009: mitustyö suoritettu lähimain loppuun, taan Lainopilliselle Yhdistyksehle, että val-
4010: mutta määräraha ei riitä enempää kuin tio tukee yritystä 400,000 markalla osaa
4011: ensimmäisen osan painattamiseen. Jos ha- kohti ja että tähän tarkoitukseen, osittain
4012: lutaan juLkaista toinen osa ja panna työ ennakkona jälkimmäisiä osia varten, ensi
4013: käyntiin kolmannen osan kohdalta, tarvi- vuoden budjettiin otetaan 700,000 markan
4014: taan ensi vuodeksi 700,000 markan määrä- määräraha.
4015: raha. Koko teoksen valmistumista varten Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
4016: tarvittaisiin vuoden 1950 budjetissa lisäksi nioittaen,
4017: 400,000 markkaa.
4018: V aitioneuvoston asettama ja professori että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
4019: Kaarlo Kairan puheenjohdolla toimiva laki- tulo- ja menoarvioon 700,000 markan
4020: kirjakomitea on kirjelmässään oikeusminis- määrärahan avustukseksi Lainopilli-
4021: teriölle tämän vuoden kesäkuun 18 päivänä selle Yhdistykselle ruotsinkielisen la-
4022: lausunut pitävänsä tarkoituksenmukaisena kikirjan julkaisemista varten.
4023: ruotsinkielisen lakikirjan julkaisemista nel-
4024: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
4025:
4026: John Österholm. C. A. Öhman. J. 0. Söderhjelm.
4027: 1001
4028:
4029: IV,l6o. - Rah. al. N:o 59.
4030:
4031:
4032:
4033:
4034: Honka y. m.: Määrärakwn osoittamisesta valtion virwn ja
4035: toimen hal,tijain k<illiinpaikanUsien uudelleenjärjestelyä
4036: '!Jarten.
4037:
4038: Ed u s k u n n a ll e.
4039:
4040: V aition viran ja toimen haitijoille makse- monimutkaisena. Nykyinen kalliinpaikan-
4041: taan nykyään kalliinpaikanlisää, jonka li'lien maksamisessa noudatettu järjestelmä
4042: suuruus määräytyy paikkakuntien kalleus- kaipaa joka tapauksessa kiireellistä kor-
4043: suhteiden mukaisessa neljässä paikkakunta- jausta.
4044: ryhmässä ja kolmessa peruspa1kkaryhmässä. Periaatteessa olisi oikeinta nämä lisät
4045: Nykyiset !kalliinpaikanlisät ovat kuitenkin järjestää siten, että kaikille virkamiesryh-
4046: riittämättömät ja järjestelmässä olevien mille olisi annettava prosentuaalisesti yhtä
4047: epäkohtien vuoksi tarkoitustaan vastaamat- suuri kwlliinpaikanlisä peruspalkalle, jolloin
4048: tomat. Myöskään ei viran ja toimen hal- realipalkka jokaisessa palkkaluokassa muo-
4049: tijain kalliinpaikanlisille lasketa indeksi- d!'lstuisi, jos verotuksen progressiivisuutta
4050: korotusta. Mainitut lisät eivät niin ollen ei oteta lukuun, kaikkialla yhtä suuriksi.
4051: nykyään pysty tasoittamaan sitä eroa, mikä Kunkin eri paikkakunnan kalleutta ei ikui-
4052: on olemassa realipa1kkojen välillä kalliim- tenkaan voida sellaisenaan ottaa huomioon,
4053: milla ja halvemmilla paikkakunnilla. vaan paikkakunnat on jaetta.va, 'kmrt,en tä-
4054: Oikeudenmukaista olisi, että nykyisistä hänkin asti, tässä suhteessa ryhmiin ja
4055: viran ja toimen haltijain mar.kkamääräi- kullekin ryhmälle annettava yhteinen kal-
4056: sistä kalliinpaikanlisistä siirryttäisiin pro- liinpaikanlisä. Koska palkkasäännöstely-
4057: sentuaalisiin, kussakin palkkaluokassa tai päätöksen mukaan eri paikkakuntaryhmien
4058: nykyistä useammassa palkkaluokkaryhmässä välinen palkkausero on 5 % ja myöskin
4059: eri kalleusluokissa maksettaviin lisiin, var- kuntien viranhaltijain palkat on järjestetty
4060: sinkin kun työväen palkkajärjestelyssä pro- siten, että niiden peruspalkoissa on paikka-
4061: sentuaalinen linja on käytännössä. Vii- kuntien kalleus otettu huomioon ja on in-
4062: meksi mainitussahan on kunkin ka:lleusryh- deksikorotus laskettu tälle peruspalkalle,
4063: män eroksi määrätty noin 5 %, jotenka olisi tätä suhdetta myöskin valtion viran
4064: halvimman ja kalliimman (Helsingin) kal- ja toimen haltijain kalliinpaikanlisiä jär-
4065: leusryhmän ero on siis noin 15 %, lähinnä jestettäessä noudatettava. Tällöin korjau-
4066: kalleimman ja halvimman välisen eron ol- tuisi se räikeä epäsuhde, joka nyky&än val-
4067: lessa noin 10 %. Valtion viran ja toimen litsee toisaalta valtion viran ja toimen
4068: haltijain kalliinpaikanlisät ovat prosen- haltijain ja toisaalta työväen sekä kuntien
4069: tuaalisesti huomattavasti alemmat. Niinpä viran haltijoiden palkkausten välHlä.
4070: niinkin alhaisessa peruspalkkaluokassa kuin Joskin vain yllä esitetyn periaatteen mu-
4071: 11 on kalliinpaikanlisä II kalleusryhmässä kainen järjestely johtaisi täyteen oikeuden-
4072: vain 3.s %, III 5.3 % ja IV 7.5 % perus- mukaisuuteen, katsomme kuitenkin valtion
4073: palkasta ja 20 peruspalkkaluokassa on pro- rahataloudellisen aseman huomioon ottaen,
4074: sentti eri kalleusryhmissä vastaavasti 2.5, että tällä kertaa olisi tyydyttävä tekemään
4075: 3.5 ja 5 %. Korkeimmissa peruspalkkaluo- nykyisin käytännössä olevasta järjestel-
4076: kissa on ero viel&kin silmiinpistävämpi. mästä väl1emmän poikkeava muutos, joka
4077: Siirtymistä suoraan nykyisestä järjestel- johtaisi vain suurimpien epäkohtien pois-
4078: mästä ed~llä mainitulle prosenttilinjalle, tamiseen.
4079: olisi kuitenkin ehkä vaikea nyt toteuttaa ja Senjohdosta, että kaikki palkkausluokat
4080: voitaisiin valtion viran ja toimen haltijain on kalliinpaikanlisään nähden jaettu vain
4081: palkkajä,rjestelmä huomioon ottaen pitää kolmeen ryhmään, on alempaan ryhmään
4082: 1002 IV,lGO.- Virkamiesten kalliiniJaikanlisät.
4083:
4084: kuuluvan korkeimman palkkausluokan ja tettava tätä alimmaisrajaa jonkin verran
4085: sitä< ylemmän ryhmän alimman palkkaus- alhaisemmaksi.
4086: luokan vä;linen kalliinpaikanlisän ero muo- Yllä esitetyn mukaisesti on ehdotuk-
4087: dostunut liian suureksi. Samasta syystä semme valtion viran ja toimen haltijain
4088: poikkeaa myöskin samaan ryhmään kuulu- kuukausittaisten lmlliinpaikanlisien järjes-
4089: vien palkkausluokkien saama lisä suhteet- telyksi seuraava:
4090: . toman paljon lmwkin luokan peruspalkasta. Pertli!· Korkeus· Korkeu.s- Korkem- KorkeHH·
4091: Näiden epä:kJoihtien lieventämise'ksi olisi nä.i- palkkatli!-
4092: Juokat
4093: ryhmä
4094: I
4095: ryhmä
4096: n
4097: ryhmä
4098: III
4099: ryhmä
4100: IV
4101: clen ryhmien luku lisättävä 7: ksi, j{)lloin
4102: kuhunkin ryhmään olisi sijoitettava viisi 1- 5 400:- 800:- 1,200:--
4103: 6-10 500:-- 1,000:-- 1,500:-
4104: palkkausluolr.kaa, lukuun ottamatta kor-
4105: keinta ryhmää, johon tulisi kuulumaan 8 11-15 600:--- 1.200:--- 1,800:-
4106: luokkaa. Tällöin tulisi ryhmitys olemaan
4107: 16-20 750:- 1,500:-- 2,250:-
4108: 21-25 900:~ 1,800:- 2,700:--
4109: seuraava:
4110: 26-30 1,100:-- 2,200:-- 3,300:~
4111: Nykyinen ryhmitys Uusi ryhmit)'S 31-38 1,300:--- 2,600:- 3,900:-
4112: J. 1-10 pl. 1. 1- 5 pJ. Y:llä esitetyt kalliinpaikanlisät ovat las-
4113: 2.. 6-10 " ketut lokakuussa vuonna 1947 vallinneen
4114: 3. 11-15 " palkkatilanteen mukaan. Kun sen jälkeen
4115: 2. 11-20 " 4. 16-20 " on annettu kaksi indeksikorotusta, olisi
4116: 5. 21-25 " näitä määriä korotettava 10 %: lla. Lisäksi
4117: 3. 21-30 " 6. 26-c---30 " oliSi ne sidottava indeksiin kuten perus-
4118: 7. 31-38 " palkka ·ja ikälisät. Laskelmien mukaan
4119: tarvittaisiin tähän ehdottamaamme kalliin-
4120: · Tasapuolisuuden vuoksi olisi. kalliinpai- paikanlisien järjestelyyn 500,000,000: -
4121: kanlisä määrättävä 5 % : ksi kunkin ryhmän markkaa.
4122: keskipalkan mukaan. Jotta korotus ei mm- Edellä olevan perusteella ehdotamme
4123: sisi sanottua prosenttimäärää suuremma:ksi, kunnioittaen,
4124: olisi kuhunkin ryhmään kuuluvan alimman
4125: palkkausluokan mukaan ~askettu lisä mää- että Eduskunta päättäisi ottaa
4126: rättävä tämän ryhmän saaman lisän ylim- valtion v1wden 1949 hllo- ja meno-
4127: mäisrajaksi. Kahden. alimman ryhmän (trvioon 500,000,000 markkaa vaUion
4128: ikdhdalta voitaisiin tätä määr;ää jonirin ver- ·viran ja toirnen haltijain kalliinpai-
4129: ran pyöristää ylöspäin. Kolmessa ylim- kanlisien ·uudelleen .Järjestelyä ja
4130: mässä ryhmässä olisi tämä määrä vahvis- korottamista 'varten.
4131: Helsingissä 5 ;päivänä ~oOikakuuta 1948.
4132:
4133: Aarne Honka. Hugo Nuorsaari.
4134: Arvi Ahmavaara. Oiva. Turunen.
4135: Rakel Jalas. John Österholm.
4136: Margit Borg-Sundman. Urho Saariaho.
4137: Erkki Paavolainen. Jussi Lappi-Seppälä.
4138: L. I. Kaukamaa. Päiviö Hetemäki.
4139: Jaakko Hakala. Kalle Kauppi.
4140: 1003
4141:
4142: IV,161. - Rah. al. N:o 60.
4143:
4144:
4145:
4146:
4147: V. Turunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtionrauta-
4148: teiden eräiden viran ja toimen haltijain palkkauksessa
4149: ilmenneiden epäsu.hteiden korjaamiseksi.
4150:
4151:
4152: E d u s k u n n a 11 e.
4153:
4154: Eduskunnan päätöksen mukaan makse- ,tarvittavaan ja vaadittavaan ammattikoke-
4155: taan sunnuntaityökorvausta eräille valtion- mukseen ja pätevyyteen nähden ollut ja
4156: rautateiden viran- ja toimenhaltijaryhmille. edelleen suhteellisesti on Eian alhainen,
4157: Tämän kaut<ta on kuitenkin syntynyt huo- ovat tässä mainitut viranhaltijat jääneet
4158: mattavia ja pikaisen korjaamisen tarpeessa niin poikkeuksellisen epäedulliseen ase-
4159: olevia epäkohtia, erityisesti rautatievirka- maan, että heidän asemansa kohentamiseksi
4160: miesten keskeisissä palkkaussuhteissa. on ehdottomasti jotain tehtävä.
4161: Käytännössä on nykyinen järjestelmä Rautatievirkamiesliitto ry., joka amma-
4162: vienyt nimittäin siihen, että esimiesase- tillisena keskusjärjestönä edustaa kaikkia
4163: massa olevien rautatievirkamiesten raha- rautatievil'kamiehiä, teki viimeksi kuluneen
4164: palkka jää useissa tapauksissa pienemmäksi huhtikuun 30 päivänä valtion palkkausko-
4165: kuin heidän alaistensa. Tämä kestämätön mitealle seikkaperäisen esityksen rautatie-
4166: tilanne on nyt jo jatkunut liian kauan eli virka;miesten peruspalkkojen uudelleen jär-
4167: vuoden 1947 alusta alkaen, ja. ellei tähän jestämiseksi. Esityksessä ehdotettiin laajo-
4168: saada korjausta aikaan, on ilmeistä, että jen perustelujen jä}keen eri virkaryhmien
4169: tulee tuottamaan yhä suurempia vaikeuk- peruspa:lkat koroterttaviksi 1-3 palkkaus-
4170: sia saada vastuunalaisille virkapaikoille luokalla. Rautatiehallitus, joka oli tutustu-
4171: paras mahdollinen virkamiesaines sii.tä ai- nut esitykseen, yhtyi palkkauskomitealle
4172: heutuvine tiettyine ·seuraamuksineen. Jo antamassaan lausunnossa Rautatievirka-
4173: nyt on havaittavissa selvää pakoa sellaisilta miesliiton ehdotuksiin.
4174: johtavammilta vil'kapaikoilta, missä sun- Eduskunnalle jättämässään vuoden 1949
4175: nuntaityökorvausta ei makseta, alempiin tulo- ja menoarvioesityksessä hallitus on
4176: virka-asemiin, joihin tämä korvaus liittyy. krutsonut voivansa esittää m. m. järjestely-
4177: Kysymy;ksessä eivät tällöin suinkaan ole mestarien peruspalkkaa korotettavaksi yh-
4178: mitkään pienet palkkaeroavaisuudet. Tämä dellä palkkausluokalla eli 15: nnestä
4179: käy selville virallisista, rautatiehamtuksen 16 :,teen. Kun ainoana vaikuttimena tähän
4180: toimesta hankitoista selvityksistä, joiden on ollut sama epäkohta, joka esimiesase-
4181: mukaan sunnuntaityökorvauksista osalli- massa olevien kohdalla on tehnyt palkkaus-
4182: siksi tulevien rahapalkka on 3-4 palkkaus- tilaniteen kestämättömäksi, eli että järjes-
4183: luokkaa korkeampi kuin aikaisemmin. Ti- telymestarien alaisten palkkaus on muodos-
4184: lannetta vaikeuttavat lisäksi monet erikois- tunut korkeammaksi kuin itse järjestely-
4185: korvaukset, joi1a korotettujen virantoimi- mestarien, on tämä omiaan herättämään
4186: tusra~ojen y. ·m. muodossa on viimeksi kulu- oikeutettua tyytymättömyyttä niissä rauta-
4187: neiden vuosien aikana ryhdytty maksamaan tievirkamiespiireissä, joiden kohdalla ti-
4188: valtionrautateiden eräille viran- ja toimen- lanne on vieläkin vaikeampi.
4189: haltijaryhmille. Edellä esitetyistä syistä rautatievirka-
4190: Kun vielä otetaan huomioon, että rauta- miesten pa:lkkauksessa esiintyviin räikeim-
4191: tievirkamiesten palkkataso on yleensäkin piin epäkohtiin olisi saatava aikaan korjaus
4192: tehtävien vastuunalaisuuteen nähden, sekä seuraavan ehdotelman mukaisesti:
4193: 1004 IV,161. - Rautatieläisten palkat.
4194:
4195: Kahdeksastoista Pääluokka.
4196: I. Rautatiehallitus.
4197: 1 mom.
4198: Nyk. Ehd. Lisämeno vuodessa Yhteensä
4199: plk. plk. mk mk
4200: 3 apulaisasianvalvojaa . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 26 36,000
4201: 2 osastosihteeriä y . .p. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 23 20,400
4202: 7 osastosihteeriä a. p. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 22 67,200
4203: 4 kamreeria , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 25 45,600
4204: 4 reviisoria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 21 36,000
4205: 7 tarkkaajaa 1 l. y. p. . . . . . . . . . . . . . . . . 21 22 67,200
4206: 5 tarkkaajaa 1 l. a. p. . . . . . . . . . . . . . . . . 20 21 45,000
4207: 9 tarkkaajaa 2 l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 19 81,000
4208: 1 varastonhoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 20 9,000
4209: 6 li.ik.enn~t~~~~stajaa 2 l. . . . . . . . . . . . . . . 21 22 57,600
4210: 41 kirJanpLtaJaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 18 369,000
4211: 9 ki!j~ri!l. 1 l. . . . . .. .. .. .. .. . .. . .. .. .. 17 18 81,000
4212: 2 tormitsiJaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 22 19,200 934,200:-
4213:
4214: 13 mom.
4215: Edellisistä johtuvat indeksikorotukset ........................... . 93,400:-
4216: II. Rautatielaitoksen linjahallinto ja käyttömenot.
4217: 1 mom.
4218: 1 liikennetarkastaja 2 l. . . . . . . . . . . . . . . 21 22 9,600
4219: 5 asemapäällikköä 1 l. 3 pl. . . . . . . . . . . . . 23 24 54,000
4220: 24 asemapäällikköä 2 l. . . . . . . . . . . . . . . . . 21 22 230,400
4221: 66 asemapäällikköä 3 'l. . . . . . . . . . . . . . . . . 19 20 594,000
4222: 4 jaksonkamreeria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 25 45,600
4223: 3 varastonpäällikköä 1 l. . . . . . . . . . . . . . . 23 24 32,400
4224: 4 varastonpäällikköä 2 l. . . . . . . . . . . . . . . 20 21 36,000
4225: 3 apulaisvarastonpäällikköä . . . . . . . . . . . . 18 19 27,000
4226: 1 reviisori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 21 9,000
4227: 46 kirjanpitäjää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 18 414,000
4228: 60 kirjuria 1 1. y. p. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 18 540,000
4229: 71 kirjuria 1 1. a. p. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 17 639,000
4230: 11 lennätinte'knikkoa 2 1. . . . . . . . . . . . . . . 16 17 99,000 2,730,000:-
4231: 28 mom.
4232: Edellisistä johtuvaJt indeksikorotuk'3et ........................... . 273,000:-
4233: IV. Puutavaraliike ja valtionrautateiden tuotantolaitokset.
4234: 1 mom.
4235: 1 ta~~aaj~ .~..~:. . ............ ·. . . . . . . . . . . 18 19 9,000
4236: 3 kirJanpitaJaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 18 27,000 36,000:-
4237: 11 mom.
4238: Edellisistä johtuvat indeksikorotukset ......................... . 3,600:-
4239:
4240: On syytä todeta, että ehdotettu menoerä man rautatievirkamiesaineksen pako vaati-
4241: 4,070,200 mk on varsin vaatimaton verrat- vista virkatehtävistä vähempiarvoisiin, py-
4242: tuna siitä koituvaan ilmeiseen hyötyyn koko sähtymään ja maamme suurimman liikelai-
4243: rautatielaitokselle ja sen kautta valtionta- toksen suorituskyky sekä -teho nousemaan.
4244: loudelle. Toimenpiteen kautta saataisiin Edellä esitettyyn perustuen ehdottavat
4245: edellä selostettu epäterve kehitys, parhaim- allekirjoittaneet,
4246: IV,l61. - Turunen y. m. 1005
4247:
4248: että Eduskunta ottaisi vuode1t 18 Pl. I lumm kohdalle mk
4249: 1949 tulo- ja m.enoarvioon valtion- 1,0.27,600: - ,
4250: rautateiden eräiden viran- ja toimen- 18 Pl. II luvun kohdalle mk
4251: haltijaryhmien sunnuntaityökorvauk- 3,003,()00:- ,ia
4252: sen aiheutta;mien epäsuhteiden km·- 18 Pl. IV luv-un kohdalle mk
4253: jaamista varten seuraavat palkkojen 39,600:-.
4254: järjestelyistä johtuvat lisäykset:
4255: Helsingissä 5 päivänä loka!kuuta 1948.
4256:
4257: Vanna. Turunen. Eino Raunio.
4258:
4259:
4260:
4261:
4262: 12
4263: 561/48
4264: 1006
4265:
4266: IV,162.- Rah. al. N:o 61.
4267:
4268:
4269:
4270:
4271: Oksala: lliää1·ärahan osoittamisesta nlkoasiainrninisteriön
4272: kanpallisen ednstnksen lisäämiseksi.
4273:
4274:
4275: E d u s k u n n a ll e.
4276:
4277: Sotien aikana ja niiden jälkeen on tek- pitäjinä toimivat teknilliset asiantuntijat
4278: nillinen kehitys ollut monipuolinen ja suuri olisivat lisäksi korvaamattomana apuna
4279: kaikissa maissa, mutta varsinkin suurval- näyttelyitä ja messuja järjestettäessä sek&_
4280: loissa. Tämän kehityksen seuraaminen olisi tarvittaessa opastajina kaikessa teknilliseen
4281: meidän teollisuud~llemme ja tekniikal- ja kaupalliseen toimintaan liittyvässä kans-
4282: lemme erikoisen tärkeätä ja suuriarvoista. sakäymisessä.
4283: Kuitenkin ovat mahdollisuutemme tähän Edelläolevan perusteella ehdotan,
4284: osoittautuneet riittämättömiksi. Asiantila
4285: tulisi huomattavasti paremmaksi, jos voitai- että Ednsknnta ottaisi vnoclen
4286: siin vahvistaa ulkomaista edustustamme 1949 tulo- ja menoarvioon kolmen
4287: teknillisillä asiantuntijoilla. Heidän asian- miljoonan markan määrärahan käy-
4288: tuntemustaan tarvittaisiin ulkomailla ta- tettäväksi 'Ulkoasiainministeriön katl-
4289: pahtuvan teknillisen kehityksen seuraamista pallisen edustnksen lisäämiseksi tär-
4290: ja siihen liittyvää tiedoitustoimintaa var- keimmissä nlkomaisissa lähetystöis-
4291: ten, vienti- ja tuontikaupan markkinatutki- sämme sijoittamalla niihin riittävän
4292: muksessa sekä opiskelu- ja harjoitusmah- teknillisen pätevyyden omaavia asian-
4293: dollisuuksien järjestämisessä maamme tek- tnntijoita.
4294: nikkokunnalle. Vakinaisina yhteyksien yllä-
4295: Helsing·issä 29 päivänä syyskuuta 1948.
4296:
4297: Arvi Oksala.
4298: 1007
4299:
4300: IV,163. - Rah. al. N:o 62.
4301:
4302:
4303:
4304:
4305: Ahmavaara y. m.: lJiäärärahan osoittamisesta uuden osaston
4306: perustamista varten Vaasan hovioikeuteen.
4307:
4308:
4309: E d u s k u n n a ll e.
4310:
4311: Meillä on kuluneina ahtaina vuosina kaisi 490 asiaa - Turun hovioikeus rat-
4312: tehty paljon ja suuriakin taloudellisia uh- kaisi 1946 osastoa kohden 506 asiaa - , ym-
4313: rauksia monen tarpeellisen uudistuksen hy- märtää, että ajan vieriessä ruuhkautumi-
4314: väksi, mutta merkille pantavaa on, että on nen entisestään vielä pahenee. Ylimääräistä
4315: ainakin yksi ala, jolle varoja ei ole riittä- työvoimaa sinne on perin hankala saada,
4316: nyt edes sen vertaa, että se olisi voitu tyy- osittain huonon palkkauksen, osittain perin
4317: dyttävästi pitää ajan tasalla. Tarkoitamme hitaan ylenemismahdollisuuden takia. Yli-
4318: vakinaista oikeuslaitosta. Työmäärän vuo- määräisten palkkaus on noin 17,000 mk
4319: sien vieriessä tuntuvasti lisäännyttyä tuo- kuukaudessa eli huonompi kuin minkä ta-
4320: mioistuinten työvoimien lisäämisestä ei ole hansa ammattityömiehen, ja yli kymmenen
4321: pidetty huolta. Tämä on sitäkin merkilli- vuotta ylimääräisinä toimineet ovat siellä
4322: sempää, kun meillä jo miespolven ajan on edelleen ylimääräisiä, kun sensijaan suu-
4323: suunniteltu oikeudenkäyntimenettelyn ja remmissa hovioikeuksissa heidän ikätove-
4324: tuomioistuinlaitoksen uudistamista ja kun rinsa jo ovat notaareja ja viskaaleja. Ah-
4325: nykyisen oikeudenkäyntimenettelyn suurin dingostaan tämä hovioikeus ei voi päästä
4326: vika on sen hitaus, mitä työvoimien lisää- muutoin kuin että sinne kiireellisesti pe-
4327: misellä tuntuvasti voitaisiin ilman ylivoi- rustetaan yksi uusi vakinainen osasto, mikä
4328: maisia kustannuksia korjata. merkitsee 1,200,000 markan lisäkustannuk-
4329: Vaikkakin työvoimien puute vaivaa kaik- sia vuodessa.
4330: kia oikeusasteitamme, puutumme tällä ker- Luonnollisimmalta tuntuisi, että yksi
4331: ralla ainoastaan yhteen yksityiskohtaan, osasto Itä~Suomen hovioikeudesta siirrettäi-
4332: joka näyttää ehkä räikeimmältä. Tämä siin Vaasan hovioikeuteen, jolloin uusia vir-
4333: kohta on Vaasan hovioikeus, ikäjärjestyk- koja tuskin tarvinnee perustaa, mutta kun
4334: sessä toinen hovioikeuksistamme. vuodet vierivät ilman että tähän kiireel-
4335: Hovioikeutemme toiminevat nykyisin seu- listä korjausta vaativaan epäkohtaan pa-
4336: raavan vahvuisina: Turun 7 vakinaista ja rannusta saadaan, hovioikeuden tekemistä
4337: yksi ylimääräinen osasto, Itä-Suomen ( enti- useista yrityksistä huolimatta, näyttää
4338: nen Viipurin) hovioikeus 5 vakinaista osas- ainoalta keinolta uuden osaston perustami-
4339: toa, joista yksi lienee nykyisin kuitenkin nen hovioikeuteen.
4340: jäseniä vailla, ja Vaasan hovioikeus kolme Oikeusministeriössä lienee suunniteltu
4341: vakinaista osastoa, ilman ylimääräistä. Asu- eräiden tuomiokuntien (Kajaanin, Viita-
4342: kasluku eri hovioikeuksien piirissä on pyö- saaren, Saarijärven ja Jyväskylän) sekä
4343: rein luvuin seuraava: Turun 1,694,000, kahden kaupungin (Kajaanin ja Jyväsky-
4344: Vaasan 1,134,000 ja Itä-Suomen 904,000. län) siirtämistä Vaasan hovioikeuden pii-
4345: On ymmärrettävää, että asioiden ruuh- ristä Itä-Suomen hovioikeuden piiriin, mutta
4346: kautuminen ja viipyminen Vaasan hovioi- tällainen toimenpide, mikäli siihen syytii-
4347: keudessa on näin ollen luvattoman suuri. kään on, ei ole erillisenä eikä siis nopeasti
4348: Vuoden 1948 heinäkuun alussa siellä oli ratkaistavissa. Hovioikeushan on muutok-
4349: käsittelemättömiä vetoasioita 869 ja muita senhakuaste myös eräissä lääninhallitusten
4350: asioita 1,288 eli yhteensä 2,157 asiaa. Kun käsittelemissä asioissa, joten hovioikeuksien
4351: 1947 Vaasan hovioikeus osastoa kohden rat- ja lääninhallitusten virkapiirit ovat siten
4352: 1008 IV,163. - Vaasan hovioikeus.
4353: .
4354: toisiinsa kytketyt, eikä hovioikeuden virka- että Eduskunta päättäisi vuoden
4355: piiriä hevin voitane muutelia ilman vas- 1949 · tulo- ja menoarvioon ottaa
4356: taavaa läänijaoituksen muutosta, mikä vuo- 1,200,000 markan suuruisen määrä-
4357: rostaan on monimutkainen ja vähemmän rahan neljännen vakinaisen osaston
4358: kiireellinen asia. perustamista varten Vaasan hovioi-
4359: Edellä sanotun perusteella ehdotamme keuteen.
4360: kunnioittaen,
4361: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
4362:
4363: Arvi Ahmavaara. Johannes Wirtanen.
4364: H. A. Kannisto. Vilho Väyrynen.
4365: Levi Jern. C. A. Öhman.
4366: Päiviö Hetemälå.
4367: 1009
4368:
4369: IV,1a4, - Rah. al N:o 63.
4370:
4371:
4372:
4373:
4374: Tuurna y. m.: Määräraha,n oooittamisesta Kymen läänin-
4375: hallinnon Vira3totawn rakentamiseen,.
4376:
4377:
4378: E d u s k u n n a ll e.
4379:
4380: Vaikka edellisen sekä nykyisen hallituk- Epätietoisuus häiritsee myös viran- ja toi-
4381: sen sisäpoliittisessa ohjelmassa sodan onnet- menhaltijain yksityisasioiden järjestelyä,
4382: tomuuksien astettaiseHa poistamisella on m. m. asuntoasiassa eritoten . silloin kun
4383: ollut keskeinen sijansa, on valtiovalta vain olisi kysymys oman asunnon hankkim'isesta
4384: valitettavan vähäisessä määrin kiinnittänyt puhumattakaan siitä, että valtiovallan ta:
4385: huomiota sodan luomiin poikkeuksellisiin holta olisi ryhdytty toimenpiteisiin asunto.-
4386: oloihin Kymen läänissä. Kaakkoisen lää- tal'lpeen tyydyttämiseksi.
4387: nimme asiain järjestely on saanut siirty-
4388: mistään siirtyä. Kymen lääninhallitus on pyytänyt sisä-
4389: Nykyinen asiantila on herättänyt läänin asiainministeriötä ryhtymään toimenpitei-
4390: väestössä ja muuallakin oikeutettua ihmet- siin läänin rajojen ja päåikaupungin mää-
4391: telyä. Niinpä äskettäin läänin maa·laiskun- räämiseksi. Näihin toimenpiteisiin ryhdyt-
4392: tien, kaupunkien ja kauppalain k.unnallis- täneenkin aivan lähiaikoina senjälkeen kuin
4393: päivillä Lappeenrannassa hyväksytyssä jul- lääninjakokysymys on eduskunnassa rat-
4394: kilausumassa pidetään välttämättömänä, kaistu. Siksi on ajankohta oikea määrä-
4395: että kaikinpuolinen järjestely kiireellisesti rahan ottamiseksi ~nsi vuoden menoarvioon
4396: suoritetaan. Ulospäin - ulkopoliittisesti- lääninhallinnon virastotalon rakentamistyön
4397: kaan - ei ole paikaHaan, että uuteen valta- aloittamista varten, tulipa läänin pääkau-
4398: kunnan rajaan liittyvällä tärkeällä hallinto- pungiksi Kotka, Kouvola tai Lappeenranta.
4399: alueella olot ovat vakinaistamatta. Läänin Ellei näin menetellä, siirtyy tämän tär.lreän
4400: väestölle nykyisestä tilasta on sanomatonta asian hoitaminen yhä etäämmäksi. Saadun
4401: haittaa. Läänin hallinnoHiset keskuselimet- tiedon mukaan selviää kaikissa mainituissa
4402: hän ovat aivan hajallaan: lääninhallitus paikoissa rakennustonttikysymys kustan-
4403: K1otkassa, läänin maanmittauskonttori Hä- nuksitta.
4404: meenlinnassa, maanviljelysinsinöörin piiri- Virastotaloa suunniteltaessa olisi nouda-
4405: toimisto Mikkelissä, tie- ja vesirakennus- tettava mahdollisimman rationaalista keski-
4406: piirin toimisto Lappeenrannassa, huoltotoi- tystä siten, että samaan r8!kennuskokonai-
4407: men piiritarkastaja Kouvolassa. Tarkoi- suuteen tulisi lääninhallitus, maanmittaus-
4408: tuksenmukaisen hallinnon kannalta katsoen konttori, tie- ja vesirakennuspiirin, maan-
4409: kaikkien näiden virastojen tulisi olla sa- viljelysinsinööripiirin ja rakennushallinnon
4410: malla paikkakunnalla. IV piirin toimistot sekä lääninlääkärin ja
4411: Tällainen väliaikaisuuden tila on aiheu- huoltotoimen piiritarkastajan toimistot.
4412: tunut siitä, ettei valtiovalta ole tehnyt Näin tarvittaisiin summaaristen laskelmien
4413: mitään oman virastotalon saamiseksi Ky- mukaan tilaa n. 30,000-32,000 kuutiota,
4414: men läänin hallintoa varten. Lääninhalli- ja nousisivat kustannukset silloin arviolta
4415: tuksen virkakunnassa epätietoisuus siitä, n. 150 Illliljoonaan markkaan. Mainitta-
4416: minne lääninha:llitus lopullisesti sijoittuu, koon, että edellämainittujen virastojen
4417: on pitkin vuosia aikaansaanut ainaista vir- vuokrakustannukset tekevät nykyisin hyvän
4418: kailijoiden vaihtumista, mikä luonnollisesti matkaa toista miljoonaa vuodessa, yksin
4419: virastotyön kannalta on varsin haitallista. lääninhallituksen 865,000 markkaa.
4420: 1010 IV,1G4.- Kymen lääninhallitus.
4421:
4422: Edellä o·levaan viitaten ehdotamme, nan markan suuruisen määrärahan
4423: Kymen lääninhallinnon virastotalon
4424: että Eduskunta ottaisi 1949 vuo- rakennustyön aloittamista varten.
4425: den tulo- ja menoarvioon 40 miljoo-
4426: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1948.
4427:
4428: Arno Tuurna. Juho Heitto.
4429: EemU Luukka. Meeri Kalavainen.
4430: E. Pusa. Juho Pyy.
4431: Erkki Paavolainen. Juhani Leppälä.
4432: Helena Virkki. Jalmari Pusa.
4433: Toivo Ikonen. Pekka Kiiski.
4434: Jere Juutilainen. Jaakko Hakala.
4435: Väinö Okko. Toivo Kujala.
4436: Johannes Virolainen. Penna Tervo.
4437: Juho Kuittinen. Ilmari Tiainen.
4438: Anton Suurkonka. Erland Haapaniemi.
4439: Urho Saariaho. Veikko Vennamo.
4440: 1011
4441:
4442: IV,1 65. - - Rah. al. N:o 64.
4443:
4444:
4445:
4446:
4447: V. Eskola y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten
4448: maanmittausinsinöörien ja rnaa.nrnittausattskultanttien
4449: palkkauksia varten.
4450:
4451:
4452: E d u s k u n n a ll e.
4453:
4454: Sen johdosta, että suurin osa maanmit- Maanmittausinsinöörien lukumäärää ei
4455: tausinsinöörikuntaa on vuodesta 1939 läh- saada lisääntymään niin kauan kuin maan-
4456: tien ollut poissa varsinaisista virkatehtävis- mittauslaitoksessa on vakinaisia toimitus-
4457: tään, ensinnäkin sotien vuoksi, niiden väli- insinöörin virkoja niin vähän, että nuoret
4458: aikana pika-asutustehtävissä sekä nyt maan- insinöörit joutuvat kohtuuttoman kauan
4459: hankintalakia toimeenpanemassa, on tavat- olemaan ylimääräisen virkamiehen asemassa.
4460: toman suuri määrä maanmittaustoimituksia Sen kautta, että vuonna 1945 lakkautettiin
4461: tänä aikana jäänyt suorittamatta. Vuoden Viipurin läänistä 22 vakinaista maanmit-
4462: 1947 lopussa oli maanmittausviranomaisten tausinsinöörin virkaa, tämä epäkohta tuli
4463: kirjoissa vireillä olevia uusjakoja 391 toi- yhä. suuremmaksi. Nykyään on maanmit-
4464: mitusta, halkomisia 6,191 toimitusta, lohko- tauslaitoksessa 82 ylimääräistä maanmit-
4465: misia 9,684 toimitusta sekä muita toimituk- tausinsinööriä ja 40 maanmittausauskul-
4466: sia 4,460, siis imikkiaan 20,726 toimitusta. tanttia. Vuonna 1949 tulee auskultantteja
4467: Mainitut uusjaot ja halkomiset käsittivät olemaan 60-70. Kun voimassa olevien
4468: yhteensä toista miljoonaa hehtaaria tiluk- määräysten mukaan vain 15 ylimääräiselle
4469: sia. Suorittamatta olevien maanmittaustoi- maanmittausinsinöörille ja 10 auskultantille
4470: mitusten määrä on todellisuudessa kuiten- voidaan antaa vuosipalkkio, joka ylimää-
4471: kin vielä paljon suurempi kuin mitä edellä räisillä insinööreillä on 8,250 mk ja auskul-
4472: mainituista luvuista voidaan päätellä. Toi- tanteilla 7,500 mk kuukaudessa sitä seuraa-
4473: mituksia on nimittäin jätetty hyvin paljon vine ikä- ja kalliinpaikanlisineen, on siis
4474: vireille panematta sen vuoksi, että on tie- 67 ylimääräistä insinööriä ja 30 auskul-
4475: detty, ettei niitä kuitenkaan olisi saatu suo- tanttia, mikäli eivät satu olemaan maan-
4476: ritetuksi. Lisäksi tulee maanhankintalain lunastuslautakuntien palveluksessa, koko-
4477: toteuttamisen yhteydessä ehkä noin 100,000 naan ilman säännöllistä kuukausittain nos-
4478: tilaa lohkomaila erotettavaksi. tettavaa palkkausta, joten he ovat paljon
4479: Uusjako- ja halkomistoimitusten viipy- huonommassa asemassa kuin muut valtion
4480: misestä aiheutuu jako-osakkaille tavatto- palveluksessa olevat nuoret diploomi-insi-
4481: man suurta haittaa ja arvaamattomia va- nöörit. Tämä epäkohta on saatava korja- ·
4482: hinkoja, lohkomisten viivästyminen tuottaa tuksi varaamaila ylimääräisten maanmit-
4483: useissa tapauksissa suuria vaikeuksia mää- tausinsinöörien ja maanmittausauskultant-
4484: räalojen ostajille, ja muissakin maanmit- tien palkkioita varten niin suuri määrä-
4485: taustoimituksissa olisi yleensä tärkeätä, että raha, että kaikille säännöllisesti toimiville
4486: ne saataisiin nopeasti suoritetuiksi. ylimääräisille insinööreille ja maanmittaus-
4487: Maanmittausvirkakunnalle tällä tavoin hallituksen harkinnan mukaan enintään
4488: ruuhkautunut työmäärä on niin suuri, ettei 60 auskultantille voidaan myöntää vuosi-
4489: siitä senkään jälkeen kuin virkakunta lähi- palkkio siihen kuuluvine lisineen: Ylimää-
4490: vuosina taas kokonaisuudessaan vapautuu . räisiä insinöörejä tulee vuonna 1949 ole-
4491: varsinaisiin virkatehtäviinsä, mitenkään maan arviolta 80. Näiden ylimääräisten in-
4492: voida suoriutua, ellei työvoimiin saada· smoorien ja auskultanttien palkkauksia
4493: aivan huomattavaa lisäystä. varten tarvitaan lisäystä vuosipalkkioihin
4494: 1012 IV,lG:l. - ~Iaanmittausinsinöörit.
4495:
4496:
4497: 10,935,000 mk, ikälisiin 785,000 mk ja kal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
4498: liinpaikanlisiin 550,000 mk, yhteensä tulo- ja menoarvioon 12,270,000 mar-
4499: 12,270,000 mk. kan lisäyksen ylimääräisten maan-
4500: mittausinsinöörien ja maanmittaus-
4501: Edelläolevan perusteella ehdotamme, mtskttltanttien palkkauksia varten.
4502: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
4503:
4504: Valfrid Eskola. Henrik Kullberg.
4505: Matti Heikkilä. Eino Palovesi.
4506: 1013
4507:
4508: IV,166. - B.ah. al. N:o 65.
4509:
4510:
4511:
4512:
4513: Tuurna y. m.: Määrärahan osoittamisesta uuden jaoston
4514: perustamiseksi vesistötoimikuntaa.n.
4515:
4516:
4517: E d u s k u n n a ll e.
4518:
4519: Jo pitkän ajan valmisteltavana olevassa tyistä pitkää esikäsittelyä ja päätösasteel-
4520: vesioikeuslakiehdotuksessa on edellytetty laankin erikoisen yksityiskohtaista käsitte-
4521: kolmen vesituomioistuimen perustaminen. lyä vaativista jutuista eivät tähän asti ole
4522: Jotta toivon mukaan nopeasti voimaan saa- joutuneet päätösvaiheeseen. Nyt on kui-
4523: tavan uuden ehdotuksen mukaisista vesi- tenkin saamamme tiedon mukaan tällaisia
4524: asiain tuomioistuimista jo etukäteen saatai- juttuja alkanut kerääntyä päätöstä varten
4525: siin mahdollisimman paljon kokemusta ja vesistötoimikuntaan, kuten Vanajaveden
4526: jotta siihen asti lääninhallituksessa ilman säännöstely, Isohaaran vesilaitoksen raken-
4527: asiantuntijan välitöntä apua tapahtunut taminen ja aivan lähimmässä tulevaisuu-
4528: vesiasiain käsittely saataisiin tarkoitustaan dessa pitäisi Oulujärven säännöstelyn, Päi-
4529: paremmin vastaavalle kannalle, perustet- jänteen säännöstelyn, useiden vesivoimalai-
4530: tiin vuoden 1934 alkupuolella vesistötoimi- tosten rakennusasiain y. m. saapua sinne.
4531: kunta käsittelemään vesiasioita kokoonpa- Koska asioiden näin ollen vesistötoimikunta
4532: naltaan samanlaisena, jollaiseksi vesituo- ei yhtäaikaisesti voi hoitaa juoksevia pie-
4533: mioistuin oli ehdotuksessakin suunniteltu. nempiä järvenlasku- ja joenperkausjut-
4534: Samalla toivottiin myös yleensä nopeamman tuja ynnä lauttausasioita, jotka nekin ny-
4535: vesiasiain käsittelyn avulla voitavan lieven- kyisissä oloissa ovat kiireellisyyteen katsoen
4536: tää silloin vallinnutta työttömyyttä tuo- kovin vaativia, on vesiasiain käsittelyssä
4537: malla nopeammin työmahdollisuuksia esille. tulossa ruuhkaantuminen.
4538: Vaikka vesioikeuslakiehdotusta ei vieläkään Asiaa ei voida auttaa muutoin, kuin että
4539: ole valmiina näköpiirissä, on vähitellen to- vesistötoimikuntaan perustetaan uusi jaosto.
4540: tuttu siihen, että kaikki tärkeimmät ja Kun tätä varten tarpeellisia varoja ei ole
4541: useimmat pienemmätkin vesioikeusjutut on otettu hallituksen eduskunnalle jättämään
4542: jätetty vesistötoimikunnan käsiteltäviksi. tulo- ja menoarvioon, ehdotamme,
4543: Huolimatta siitä, että vesioikeuslakiehdo-
4544: tuksessa onkin ehdotettu kolmen vesituo- että Eduskunta ottaisi vuoden
4545: mioistuimen perustaminen, on vesistötoimi- 1949 tulo- ja menoarvioon 12 Pl.
4546: kunta toistaiseksi yksin kyennyt käsittele- VIII luvun kohdalle uuden jaoston
4547: mään ilman suurempaa ruuhkautumista perustamisesta vesistötoimikuntaan
4548: sille siirretyt, päätösasteelle joutuneet ju- aiheutuvia palkkaus- y. m. menoja
4549: tut. Tämä on ollut mahdollista senvuoksi, varten 1,724,880 markkaa.
4550: että useat suuret sen käsiteltäviksi siirre-
4551: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1948.
4552:
4553: Arno Tuurna. Kauno Kleemola..
4554: Eino Laitinen. S. Salo.
4555: Urho Kulovaa.ra.. Matti Meriläinen.
4556: .Talma.ri Pusa. O.A.öhma.n.
4557: Martti Miettunen.
4558:
4559:
4560:
4561: 13
4562: 1561/48
4563: IV,167. - Rah. al. N:o 66.
4564:
4565:
4566:
4567:
4568: Borg.,Sunciman y. m.: Korotetun mäiirärahan osoittamisesta
4569: naispoliisien kouluttamista varten.
4570:
4571:
4572: E d u s k u n n a ll e.
4573:
4574: Viitaten naispoliisiasiaa koskevassa raha- uusia naispoliiseja. Valtion poliisikoulu
4575: asia-aloitteessamme n : o 67 esitettyihin pe- järjestää marraskuussa 1948 ensi kerran
4576: rusteluihin on vielä kiinnitettävä huomio kurssit naispoliiseille.
4577: naispoliisien koulutuskysymykseen. Naispo- Tällaiset lyhyet ja tilapäiset kurssit eivät
4578: liisiasiaa ei voida tehokkaasti ajaa ilman, ajanoloon mitenkään ratkaise kipeäksi käy-
4579: että koulutus saadaan E~äännölliselle kan- nyttä tilannetta. Naispoliisien sekä alkeis-
4580: nalle. että jatkakoulutus olisi saatava säännölli-
4581: Naispoliisikoulutus on tähän asti ollut seksi.
4582: yksityisten aloitteiden varassa ja sellaisena- Naispoliisien koulutusta varten tarvittai-
4583: kin vain tilapäisluontoista. Sen on järjes- siin v. 1949 yhtä kurssia varten mk 500,000
4584: tänyt Suomen Naisjärjestöjen Keskusliiton johtaja-, luennoitsija-, kurssiväline- y. m.
4585: naispoliisikomitea, joika v. 1936 pani toi- menoja varten.
4586: meen ensimmäiset kurssit ja sittemmin vuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4587: sien 1936-1944 välisenä aikana lisäksi kol-
4588: met eri kurssit, joista osa valtion rahalli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
4589: sesti tukemana sisäasiainministeriön kautta. tulo- ja mervo~rvioon 7 Pl. Vll luvun
4590: Kursseille on osallistunut sekä poliisilaitok- 6 momentin kohdalle naispoliisien
4591: sen toimissa jo olevia naisia että ulkopuo- kouluttamista va1·ten Usäystä 500,000
4592: lisia, joiden keskuudesta on voitu valita markkaa.
4593: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
4594:
4595: Margit Borg-Sundman. Martta Salmela-Järvinen.
4596: Irma Karvikko. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
4597: Ebba. östenson. Aino Ma.lka.mäki.
4598: Kyllikki Pohjala.. Aino Luostarinen.
4599: Meeri Ka.lavainen. Elli Nurminen.
4600: Hilma Koivulahti-Lehto. Vieno Simonen.
4601: Laura Bra.nder-Wallin.
4602: 1015
4603:
4604: IV,tt~s. - Jta.h. al. N:o 67.
4605:
4606:
4607:
4608:
4609: Borg-Sundman y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
4610: naispoliisien virlwjen järjestämistä varten.
4611:
4612:
4613: E d u s k u n n a 11 e.
4614:
4615: Jo kauan on maamme eri kaupungeissa, Suomen Naisjärjestön Keskusliiton naispo-
4616: kauppaloissa ja monissa taajaväkisissä yh- liisikomitea pyrkinyt ajamaan asiaa käy-
4617: dyskunnissa, jopa joissakin maalaiskunnis- tännössä m. m. järjestämällä valmennus-
4618: sakin tunnettu kipeänä naispoliisien tarve. kursseja. Poliisikoulutuksen uudelleenjär-
4619: Koko maan kaupungeista on nykyisin ai- jestämistä suunnitteleva valtion komiteakin
4620: noastaan 5: ssä vakinainen naiskonstaapeli on v. 1947 valmistuneessa komiteanmietin-
4621: tai hoitaja, 3: ssa kaupungissa on lisäksi nössään lausunut: ,On monia sellaisia po-
4622: tilapäinen naispoliisi. Ensi vuoden budje- liisitehtäviä, joihin nainen pystyy yhtä hy-
4623: tissa on ehdotettu vielä lisäksi 2: een kau- vin, jopa paremminkin kuin mies, vieläpä
4624: punkiin naispoliisi. Maaseudulla toimii sellaisiakin, jotka luonteeltaan soveltuvat
4625: 2: ssa kauppalassa tilapäinen naispoliisi. ainoastaan naisten suoritettaviksi. Naispuo-
4626: Kaikkiaan on maamme poliisilaitoksessa listen pidätettyjen ruumiintarkastus on
4627: naiskonstaapeleja 21 ja hoitajia 15. Näis- esim. tehtävä, joka pitäisi olla yksinomaan
4628: täkin on vakinaisina vain 29. Suurin osa naisten suoritettavana. Kyvykkäällä nais-
4629: toimii kuitenkin vain kansliatehtävissä. puolisella on usein parempia edellytyksiä
4630: Kuulustelijaoikeudella toimii koko maassa kuin miehellä onnistua väkisinmakaamis-,
4631: yksi ainoa naiskonstaapeli. Kenttätyössäkin sikiönlähdetys- ja muita siveellisyysrikok-
4632: ulkona kadulla on huoltopoliisin tehtävissä sia koskevissa tutkimuksissa. Irtolaisnais-
4633: vain muutama nainen koko maassa, Hel- ten valvonta, huolenpito eksyneistä lapsista
4634: singissä ainoastaan kolme. Jotkut poliisi- y. m. s. huoltotehtävät ovat myös varsin
4635: laitosten palveluksessa olevista poliisikurs- sopivia naispoliisin suoritettavaksi. Niin-
4636: sinkin käyneistä naisista toimii kirjurin ikään voidaan naisia menestyksellisesti käyt-
4637: tehtävissä tai muissa epäitsenäisissä, varsin tää rikollisten varjostamiseen ja muihin
4638: a:listetuissa apurin tehtävissä. ' sentapaisiin valvontatehtäviin. Toimikunta
4639: Mitä tämä käytännössä merkitsee ja mitä pitää suotavana, että mahdollisuuksia me-
4640: vaaroja tähän liittyy, on helppo ymmärtää. nestyksellisesti käyttää naisia poliisityössä
4641: Alaikäiset rikoksentekijät, siveellisyysrikos- tarkoin tutkittaisiin ja naisille tarkoitettuja
4642: ten uhreiksi joutuneet lapset, rikollisiin kes- toimia perustettaisiin kaikkien sellaisten
4643: kenmenoihin syyllistyneet naiset, irtolais- kaupunkien poliisilaitoksiin sekä sellaisiin
4644: naiset y. m. joutuvat valtaosaltaan mies- nimismiespiireihin, joissa naispoliisityövoi-
4645: puolisten poliisien kuulusteltaviksi ja näi- maa tarvitaan." _
4646: den vieminä sairaaloihin, työlaitoksiin ja Naispoliisien virkoja perustettaessa on
4647: työleireille kuljetettaviksi. kiinnitettävä vakavaa huomiota myös palk-
4648: Osaksi ovat ennakkoluulot estäneet käyt- kauksen kohtuullisuuteen. Nykyisin on ylin
4649: tämästä naisia tällaisissa ja muissakin nai- naiskonstaapelin palkka alempana kuin alin
4650: sille soveltuvissa poliisitehtävissä. Naispo- mieskonstaapelin palkka. Tämä on nyt eh-
4651: liisityön tärkeyttä ja kantavuutta ei mo- dottomasti saatava korjatuksi työn vaati-
4652: nella taholla vielä ymmärretä. maa koulutusta, vastuunalaisuutta, vai-
4653: Asiasta ovat maan naisjärjestöt jo kauan keutta ja raskautta vastaavaksi. Muuten
4654: olleet huolestuneita ja eri yhteyksissä kiin- ei voida välttää jo harjaantuneitten ja po-
4655: nittäneet siihen huomiota. Erikoisesti on liisialalle sopivien naisten jatkuvaa siirty-
4656: 1016 IV,l68. - Naispoliisit.
4657:
4658: mistä liian alhaisten palkkojen vuoksi illlssa on vain 1 hoitaja, 2; Helsinkiin sa-
4659: muille työaloille. Edelleen olisi tilapäis- moin 2; Kotkaan 1; sekä Jyväskylään, Lah-
4660: virat kiireellisesti vakinaistettava. teen ja Vaasaan, joissa toimet nyt ovat
4661: Jos naispoliisivahvuus saataisiin edes vain tilapäisiä, kuhunkin 1. Yhteensä olisi
4662: osapuilleen riittäväksi, merkitsisivät sen siis ensi vuoden alusta saatava 12 uutta
4663: koulutukseen ja palkkaukseen käytetyt va- naiskonstaapelin virkaa 9 palkkaluokassa.
4664: rat säästöä vähentyneinä vankeinhoito-, Samalla olisi entiset toimet palkka- ja
4665: irtolais- ja alkoholistihuoltomenoina sekä ve- työoloiltaan järjestettävä tarkoitustaan vas-
4666: neeristen tautien hoitomenoina, kuten on taaviksi. Edellinen merkitsisi 1,591,200 mk
4667: jo voitu todeta tapahtuneen eräissä kau- menoerää, jälkimmäinen 29,000 mk erää,
4668: pungeissa naispoliisitoiminnan siellä alettua. eli yhteensä 1,620,200 mk.
4669: Aluksi olisi saatava edes seuraavat uudet Edellä olevaan viitaten eJhdotamme,
4670: naiskonstaapelin virat perustetuiksi vaki-
4671: naisina tai ainakin ylimääräisillä: Poriin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
4672: jossa nyt ei ole yhtään naispoliisia 1; sa- tulo- ja menoarvioon naispoliisien
4673: moin Hämeenlinnaan, missä ei myöskään virkojen järjestämistä varten 7 PZ.
4674: ole yhtään, 1; Turkuun, jossa nyt on vain IV luvun kohdalle lisäystä 1,620,200
4675: kolme hoitajaa, 2; samoin Tampereelle, mk.
4676: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
4677:
4678: Margit Borg-Sundman. Martta Salmela-Järvinen.
4679: Irma. Karvikko. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
4680: Ebba östenson. Aino Malkamäki.
4681: Kyllikki Pohjala. Aino Luostarinen.
4682: Meeri Kalavainen. Elli Nurminen.
4683: Hilma Koivulahti-Lehto. Vieno Simonen.
4684: Laura Bra.nder-Wallin. ·
4685: 1017
4686:
4687: IV,t6o. - Rah. a1. N:o 68.
4688:
4689:
4690:
4691:
4692: Tervo y. m.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeiden suoritta-
4693: miseksi kuntien ja yksityisten palveluksessa luovutetulla
4694: alueella olleille, toisen km·vauslain 7 § :n 2 momentin
4695: perusteella eläkkeeseen oikeutetu~?le henkilöille.
4696:
4697:
4698: E d u s k u n n a ll e.
4699:
4700: Rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luo- tyksi tämän vuoden puolella, jolloin sitä
4701: vutatulla alueella oli kuntien ja yksityisten voitaisiin ryhtyä panemaan täytäntöön ensi
4702: palveluksessa lukuisia henkilöitä, jotka pal- vuoden alusta lukien, mikä on välttämä-
4703: velusvuosiensa perusteella jo olivat saaneet töntä m. m. senvuoksi, että kuntien hoito-
4704: työnantajalta eläkkeen tai olivat siihen kunnat lopettavat toimintansa kuluvan vuo-
4705: oikeutettuja pitkän, yhtäjaksoisen työsuh- den loppuun mennessä. Jotta lain täytän-
4706: teen perusteella. Työnantajien useimmissa töönpano voisi heti sen hyväksymisen jäl-
4707: tapauksissa menetettyä mahdollisuutensa keen tapahtua enemmittä viivytyksittä, olisi·
4708: suorittaa näitä eläkkeitä oli luonnollista, tarkoitusta varten varattava myöskin mää-
4709: että valtion oli korvattava myös nämä me- räraha, jollaista hallituksen ensi vuoden ta-
4710: netykset sitäkin suuremmalla syyllä, kun ne lousarvioesityksessä ei kuite:njraan o~e. Tästä
4711: kohdistuivat useimmiten hyvin heikossa ta- syystä ja kun määräraJmsta muodostuu va-
4712: loudellisessa asemassa oleviin henkilöihin. kinainen, olisi sen oltava varsinaisessa ta-
4713: Siirtotyöläisten eläkkeiden suorittamista lousarviossa, joten !Pidämme parempana,
4714: tarkoittavat määräykset sisältyivätkin toi- ettei sitä tälläkään kertaa jätettäisi ensi
4715: sen korvauslain 7 §: ään. Niitä ei kuiten- vuonna malhdollisesti esitettävän lisätalous-
4716: kaan vielä tähän mennessä ole voitu sovel- arvion varaan. Tällaisesta järjestelystä saat-
4717: taa käytäntöön, koska ei ole ollut tarkem- taisi nimittäin olla sellainen seuraus, että
4718: pia määräyksiä toimeenpanosta. Tämän eläkkeiden su:oritus niihin oikeutetuille edel-
4719: ikävän ja monille vanhoille eläkkeeseen leenkin lyk!käytyisi.
4720: oikeutetuille paljon kärsimyksiä aiheutta- Kaiken edellä esittämämme perusteella
4721: neen puutteellisuuden korjaa hallituksen esitämme kunnioittaen,
4722: eduskunnalle äskettäin jättämä ehdotus
4723: laiksi toisen korvauslain 7 :nnen § :n 2 mo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
4724: mentissa tarkoitetuissa eläkkeissä. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
4725: Sikäli kuin tietoomme on tullut, on tar- markan suuruisen määrärahan eläk-
4726: koitus, että tämä lakiehdotus käsiteltäisiin keiden suorittamista varten kuntien
4727: eduskunnassa mahdollisimman kiireeilisessä ja yksityisten palveluksessa luovute-
4728: järjestyksessä, mikä onkin oikeus ja koh- tulla alueella olleille, II korvauslain
4729: tuus asiassa tähän mennessä tapahtuneen 7 § :n 2 momentin perusteella siihen
4730: viivytyksen huomioon ottaen. Tarkoitus oikeutetuille henkilöille.
4731: lienee, että lakiehdotus saataisiin hyväksy-
4732: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
4733:
4734: Penna Tervo. Y;jö Kilpeläinen.
4735: Arno Tuurna. E. Pusa.
4736: Elli Nurminen. J. Pyy.
4737: Valto Käkelä.
4738: 1018
4739:
4740: IV,11o. - Ra.h. a.l. N:o 69.
4741:
4742:
4743:
4744:
4745: Vennamo y. rn.: Määräralwn osoittamisesta lainoiksi ja
4746: avustuksiksi pientwllisuuden edistärmiseksi.
4747:
4748:
4749: E d u s k u n n a 11 e.
4750:
4751: Maamme teollistuessa on valtiovalta ja seudun elinkeinoelämän monipuolistuessa
4752: yleinen mielipide viime aikoihin saakka mel- lisääntyvät maataloustuotteiden menekki-
4753: keinpä yksinomaan kiinnittänyt huomiota mahdollisuudet samalla kuin maaseuduille
4754: suomalaiseen suurteollisuuteen. Tästä kat- sijoittuneesta pienemmästä teollisuudesta
4755: santokannasta on ollut seurauksena yhteis- syntyy sinne kasvavassa määrässä sivu- ja
4756: kunnallinen vastakohtaisuus sekä se, että lisäansiomahdollisuuksia. Maaseudun työ-
4757: monet luontaiset mahdollisuutemme niin voiman käyttö tulisi myös yhä tehokkaam-
4758: taloudellisella kuin henkisellä alalla ovat maksi kun pienempi teollisuus on monesti
4759: jääneet käyttämättä. Viime aikoina on kui- sesonkiluontoista. Nopeasti laajeneva maa-
4760: tenkin yhä laajemmissa piireissä alettu kes- seudun sähköistäminen tarjoaa myög yhä
4761: kustella pienemmän teollisuuden tarkoituk- suurempia mahdollisuuksia nimenomaan pie-
4762: senmukaisuudesta ja tarpeellisuudesta ja nemmän teollisuuden sijoittamiseen maa-
4763: nimenomaan ien sijoittamisesta myös laa- seudulle.
4764: jalle maaseudullemme. Kaiken edellä lausumamme perusteella
4765: Pienteollisuus käsittää meilläkin lähes ehdotamme,
4766: rpuolet koko teollisuuden tuotantomme ar-
4767: --vosta. Sitäpaitsi tuotteittemme jalostusaste että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
4768: ja työosuus ovat siinä yleensä huomatta- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
4769: vasti korkeammat kuin suuremmassa teolli- kan mää1·ärahan halpakorkoisten lai-
4770: suudessa. Pienemmän teollisuuden puolesta nojen ja avustusten myöntämiseen,
4771: puhuvat monet muut ensiarvoisen tärkeät joiden avulla pienempää teollisuut-
4772: tekijät. Maaseudulla ja sen asutustiheydessä tamme voitaisiin edistää nimenomaan
4773: työväestön terveydelliset ja sosiaaliset olot silmällä pitäen sen sijoittumista
4774: on mahdollista ja taloudellisesti halvempaa pienyrittäjien ja koko maaseudun
4775: järjestää asianmukaisiksi. Yhä pienviljelys- siihen luettavine asutustiheytymineen
4776: valtaisemmaksi muodostuva maaseutumme sekä työväestön edun mukaisesti laa-
4777: asutustiheytymineen tarvitsee pienemmän jenevassa määrässä maaseudulle.
4778: teollisuuden tukea ja vuorovaikutusta. Maa-
4779: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
4780:
4781: Veikko Vennamo. Martti Miettunen.
4782: Yrjö Hauta.la.. Tahvo Rönkkö.
4783: Johannes Virolainen. Janne Koivuranta.
4784: ·Erkki Koivisto.
4785: 1019
4786:
4787: IV,t71. - Ra.h. al. N:o 70.
4788:
4789:
4790:
4791:
4792: E. Pusa. y. m.: Korotetun määräraha;n, osoittamisesta stan.
4793: dardisoimistoiminnan tehostamiseksi.
4794:
4795:
4796: E d u s k u n n a ll e.
4797:
4798: Pian on kulunut 9 vuotta talvisodan alka- muurien paksuus, hoivien raudoitus, pak-
4799: misesta ja kaikista senjälkeisistä tapahtu- suus ja monet muut seikat saattavat tulla
4800: mista johtuneista pUlmista, joista siirtoväen teetetyiksi tarpeettoman raskaita ja kal-
4801: asuttamiseen ja asuntojen rakentamiseen liita. Kellaritilaa saatetaan tehdä kymmen-
4802: kohdistuvat ovat sotakorvaussuorituksista kertaisilla kustannuksilla perheen tai vil-
4803: johtuvia pulmiakin suuremmat. Menneestä jelmän todellisen kellaritilan tarpeeseen
4804: pitkästä 9 vuoden ajasta huolimatta monia nähden j. n. e. Yksityiset rakenneosat voi-
4805: asioita hoidetaan ilman mitään tehokasta daan teettää suurissa rakennuiksissa tarpeel-
4806: tai jär'kevää suunnittelua. Niinpä n. s. liseksi :osottautuneiden rakenteiden tapai-
4807: kylmiä tiloja IIl!UJodostetaan tUJhansittain siksi samaan aikaan kuin pienissä raken-
4808: koneellisen pellonraivauksen propagandan teissa päästäisiin halvemmilla rakenteilla.
4809: ansiosta ja seurauksena ilman, että tänä Esim kattotuoliin nähden vain riittävän
4810: aikana olisi pystytty selvittämään minkään- mittavana kattotuolina olevalla lankulla tai
4811: laisia niiden raivaus-, ojankaivuu-, salaoji- metsästä otetulla veistämättömällä par-
4812: tus- ym. koneiden ja työvälineiden tulee rulla.
4813: olla, joiden avulla todellakin laajasuuntai- Kaikesta edellä sanotusta havaitaan, että
4814: nen uuden pellon raivaaminen olisi mah- vaikka meillä puhutaan paljon sekä stan-
4815: dollista. Samoin eri suuruisten tilatyyp- dardisoimisesta että rationalisoimisesta, niin
4816: pien tarvitsemien rakennusten määrää ja siitä huolimatta tämä toiminta kulkee täy-
4817: laatua ei ole tähän mennessä pystytty luo- sin lapsen kengissä. Missään tapauksessa
4818: tettavasti selvittämään. Esim. jollekin pie- sitä ei ole riittävässä määrässä suunnattu
4819: niperheiselle sotaleskelle voidaan rakentaa ja toteutettu palvelemaan käynnissä olevaa
4820: tai rakennuttaa kohtuuttoman suuria asuin- valtavaa siirtoväen ja muun asunnon puut-
4821: ja talousrakennuksia heidän perheensä suu- teessa olevan väestön asumisen edellyttä-
4822: ruuden ja tilan viljelysalan laajuuden huo- mää rakennustoimintaa. Sen vuoksi oliSi
4823: mioon ottaen. Samoin vaikka esim. kokeel- kiireellisesti ryhdyttävä kaikkiin tarpeelli-
4824: lisesti on selvitetty, minkälaisia tehokkaiden siin toimenpiteisiin, että nykyisessä asun-
4825: uuninsuuluukkujen ja muiden valutavaroi- torakennus- ja maatalousrakennusten ra-
4826: den sekä uunien pitäisi olla, siitä huoli- kennustoiminnassa voitaisiin standardisoi-
4827: matta valmistetaan ja myydään sellaisia mistoiminnan ansiosta säästää mahdolli-
4828: tavaroita, joiden valmistaminen ja käyttä- simman paljon varoja ja välttyä kalliilta
4829: minen polttoaineiden säästön ja tulipalon erehdyksiltä.
4830: ennakolta tapahtuvan ehkäisemisen kan- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
4831: nalta olisi ehdottomasti kiellettävä. Sama tamme,
4832: koskee monia rakentamisessa esille tulevia että Eduskunta ottaisi vuod~n
4833: yksityiskohtia. Perustus voidaan kaivattaa 1949 tulo- ja menoarvioon 13 Pl.
4834: maan laadusta riippumatta saman syvyi- XVII luvun 10 momentille 1 miljoo-
4835: seksi, vaikka se toisessa tapauksessa pitäisi nan markan suuruisen lisämäärära-
4836: olla syvempi ja toisessa tapauksessa sitä han standardisoimistoiminnan teho-
4837: ei tarvittaisi sanottavasti ollenkaan. Perus- kasta ja nopeaa toteuttamista varten.
4838: Helsingissä l(}kakuun 4 .päivänä 1948.
4839:
4840: E. Pusa. Arttur Koskinen.
4841: 1020
4842:
4843: IV,112.- Rah. al. N:o 71.
4844:
4845:
4846:
4847:
4848: Hirvensalo y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
4849: maaseudun sähköyhtymien tukemiseen.
4850:
4851:
4852: E d u s k u n n a ll e.
4853:
4854: V. 1949 talousarvioon on oollitus 15 Pl. tavasti, rahan arvon alenemisesta johtuen.
4855: II: 41 kohdalla ottanut · 150 miljoonan Näinollen tarvittaisiin näitä ,huonontu-
4856: markan määrärahan käytettäväksi maaseu- neita markkoja" myöskin valtionavustuk-
4857: dun sähköyhtiöiden tukemiseen. Tästä sena aikoinaan laskettua enemmän.
4858: määrärahasta olisi avustuksia jaettava sel- 2. Toinen avustuskohde mainitun Maa-
4859: laisille harvaan asutuille, vähävaraisille seudun Sähköistyskomitean esityksessä oli
4860: seuduille rakennetuille sähkölaitoksille, n. s. maankuntarunkojen rakentaminen, si-
4861: joissa sähköenergian kulutushinta muuten käli kuin se tapahtuu maakunnallisten säh-
4862: tulisi kohtuuttoman korkeaksi. Tällaisia köyhtiöitten toimesta ja tarvitaan pelkäs-
4863: yhtymiä on maamme eri puolilla hyvinkin tään maaseutukulutusta varten. Nämä
4864: useita ja kun niillä kaikilla on suuria raha- maakuntarungot ovat johtuen suuremmasta
4865: vaikeuksia, ja kun maaseudun sähköistä- käyttöjännitteestä (tavall. 45000 V) (lmo-
4866: minen olisi nopeasti saatava toteutetuksi, mattavasti kalliimpia kuin tavallisesti maa-
4867: niin rohkenemme toivoa, että eduskunta seudulla käytetyt johdot (jännite 20000 V).
4868: päättäisi mainittua määrärahaa huomatta- Maakuntarunkojen rakentamiseen pakoitta-
4869: vasti Jrorottaa. Toivomukaemme perus- via syitä on m. m. se, että eräitten maakun-
4870: teeksi haluamme vielä esittää seuraavaa: nallisten sähköyhtiöitten alue on runsait-
4871: 1. Maaseudun .Sähköistyskomitean v. ten vesistöjen pirstomaa ja näinollen tule-
4872: 1947 antaman esityksen mukaan oli valtion vat sähköjohdot tavallista pitemmiksi. Toi-
4873: avustuksella ensinnäkin tarkoituksena saalta kantaverkoston sähköenergian myyn-
4874: uusien maakunnallisten sähköyhtiöitten tu- tipisteet sijaitsevat siten, että ne yksis-
4875: keminen niitten rakennusvaiheen aikana tään eivät riitä maakuntayhtiön syöttöpis-
4876: suorittamalla valtion varoista tähän raken- teenä käytettäviksi. Tyypillisenä esimerk-
4877: nustoimintaan tarvittavien lainojen korot kinä tästä on Savon Voima Oy, jonka
4878: ja kuoletukset. Edellisessä budjetissa oli alueelle on rakennettava 213 km 45000 V :n
4879: valtion avustus 150 milj. mk:n suurui- johtoa ja 5 syöttöpisteasemaa. Näitten joh-
4880: sena, siis yhtä suurena kuin tässäkin bud- · tojen ja asemien rakentaminen rasittaa
4881: jetissa. Nyt on kuitenkin huomattava, että maakuntayhtiöitten rahoitusta huomatta-
4882: tämän vuoden aikana on rakennustöitten vasti juuri ensimmäisien rakennusvuosien
4883: edistyttyä myöskin lainojen määrä noussut aikana. Ensi vuonna tulee avustustarve
4884: 2.6 kertaiseksi, joten lainojen korkojen ja myöskin tältä kohdalta olemaan tämän vuo-
4885: kuoletusten maksamiseen tarvittava avus- tista huomattavasti suurempi.
4886: tusmäärä on myöskin noussut vastaavasti. 3. Noudattaen Maaseudun Sähköistysko-
4887: Lisäksi on korkokanta kohonnut viime vuo- mitean esittämiä periaatteita on uusien
4888: desta eräissä tapauksissa jopa 50% :lla. maaseutuyhtiöitten finanssiointi samoin
4889: Edelleen on huomattava, että senjälkeen, kuin kulutustariffitkin järjestetty huo-
4890: kun Maaseudun Sähköistyskomitea alunpe- mioonottaen edellämainitut avustusmäärä-
4891: rin oli määritellyt vuosittain tarvittavan rahat. Jos nyt näitä avustuksia ei saada-
4892: avustuksen suuruuden, ovat sähköjohtojen kaan edelläesitetyssä laajuudessa, vaikeut-
4893: rakentamiskustannukset kohonneet huomat- taa se huomattavasti nyt käynnissä olevaa
4894: IV,172. -Hirvensalo y. m. 1021
4895:
4896: rakennustoimintaa ja tulee myöskin kohot- luvun 41 fiUYfltentin kokdolle ottaa
4897: tamaan maaseudulle jaettavan sähkövirran mooseudun sähköyhtymien tukemi-
4898: hintaa. seen 250 miljoonan markan suurui-
4899: Edellä esitetyn perusteella rohkenemme sen määrärahan hallituksen esityk-
4900: esittää, sessä ehdotetut~ 150 milj. markan
4901: että Eduskunta päättäisi v'!Wden sijasta.
4902: 1949 tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II
4903: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
4904:
4905: L. 0. Hirvensalo. Emo Laitinen.
4906: Elli Nurminen. Esa Hietanen.
4907: Lelllla.l't Beljas. Albin Wickman.
4908: Tahvo Rönkkö. Yrjö Kilpeläinen.
4909:
4910:
4911:
4912:
4913: 14
4914: 561/<iS
4915: 10!2
4916:
4917: IV,t7s. -- &ah. al N:o 72.
4918:
4919:
4920:
4921:
4922: Salo y. m.: Korotetun määr~Mvi~wm. o90ittamtsesm maaseu-
4923: dun sähköyhtymien tukemiseen.
4924:
4925:
4926: E d u s k u n n a ll e.
4927:
4928: Hallitus ehdottaa tulo- ja menoarvioesi- mat tuodaan palvelemaan Etelä-Suomen
4929: tyksessään vuodelle 1949 varattavaksi 150 asutusta ja teollisuutta, olisi väärin, jos
4930: milj. markkaa maaseudun sähköistämisen harvaanasutummat seudut varattomuutensa
4931: edistämiseksi. Sen jälkeen kun mainittuun takia jäisivät sähköistyksestä osattomiksi
4932: määrärahaan perustuva laskelma tehtiin, on vieläkin suuremmassa määrässä mitä ny-
4933: kuitenkin sähköistämisen edellyttämät kus- kyiset sähköistäruisprosentit edellyttävät.
4934: tannukset työpalkoista ja erilaisista tar- Edellä olevaan noja!ten ehdotamme !kun-
4935: vikkQista, kuten kuparin, muuntajien, eris- nioittaen,
4936: täjien y. m. hankinnoista nousseet niin pal-
4937: jon, ettei perustetut yhtymät suoriudu teh- että Eduskunta ottaisi vuoden
4938: tävistään ilman huomattavaa liittymismak- 1949 tulo- ja menoarvioon 200 m~"l
4939: sujen korottamista. Ne ovat kuitenkin jo joonan markan määrärahan maaseu-
4940: niin korkeat, ettei niihin voi vaatia lisäyk- dun sähköistämisen avustamiseksi sen
4941: siä, aiheuttamatta katkeruutta liittyjien ta- 150 miljoonan markan sijasta, mitä
4942: holta koko sähköistämistoimintaa kohtaan. hallitus esityksessään mainittuun tar-
4943: Kun maan pohjoisosien valtavat koskivoi- koitukseen ehdottaa.
4944: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
4945:
4946: S. Salo. Erkki Koivisto.
4947: 10~3
4948:
4949:
4950: IV,tu. -- Bala. al. B':(} 7S.
4951:
4952:
4953:
4954:
4955: V. ESkola y. m.: MäJi.rä~ osoittami$esta lai~ ja
4956: avmtuksiksi yhtymille sähkövOinuJ;n Mnkkimiseksi mdä·
4957: seudu:n vähävaraisel~ pienviljelijäväestölle.
4958:
4959:
4960: E d u s k u n n a ll e.
4961:
4962: Sähkön käyttö mitä erilaisimpiin tarkoi- omatoimisuudelle ei ole näitäikään mahdolli-
4963: tuksiin alkaa olla maassamme jo aivan ylei- suuksia, vaan on se ollut jätettävä koko-
4964: nen ja tunnetaan sen arvo kaikkialla, missä naan laskelmien ulkopuolelle.
4965: sähköä on saatavissa. Nykyisin ovat miltei ;Sähkövoiman ja -valaistuksen hankkimi-
4966: kaikki liikekeskukset jo sähköistetty. Säh- nen kaikkialle, missä siihen on mahdolli-
4967: ·kön käyttö voima- ja valaistustarkoituksiin suutta, vähentää muun muassa puun ja öl-
4968: on osoittautunut kaikkia muita voiman ja jyn kulutusta, mutta lisää monin tavoin
4969: valon Uiliteitä edullisemmaksi ja. ennen tuotantoa sekä kansantaloudellista kannat-
4970: kaikkea käytännöllisemmäksi. Myös maa- tavaisuutta. Sähkön hankkiminen myös
4971: seudulla on sähkön käyttö jatkuvasti laa- maaseudun syrjäseuduille tekee elämisen
4972: jentunut niin, että miltei jokaisessa maa- täällä monin tavoin helpommaksi ja viih-
4973: laiskunnassakin on joko paikallinen sähkö- tyisämmäksi sekä edistää juuri niitä ta-
4974: laitos tai hankitaan sähköä jostakin etääm- voitteita, jotka ehkäisevät varsinkin nuo-
4975: mällä olevasta laitoksesta. Eräiden suu- rison maaltapakoa. Tässä suhteessa on maa-
4976: rempien voimalaitosten valmistuttua voi- seutu jätetty tähän asti lapsipuolen ase-
4977: daan sähkön tarve tyydyttää entistä suu- maan, mikä osaltaan johtunee siitäkin, että
4978: remmassa määrässä. eduskunnan kokoonpano ei vastaa maaseu-
4979: Sähkön hankkiminen on kuitenkin san- tuäänestäjien lukumäärää, kuten pitäisi,
4980: gen kallista ja on sen saanti tästä syystä vaan jopa vähäväkisten maalaisten äänillä
4981: ollut rajoitettua. Siihen ovat pystyneet ai- valitut edustajat ovat useimmiten liikekes-
4982: noastaan varakkaat, kun sen sijaan vähä- kuksista, joiden sydäntä ja omaatuntoa lä-
4983: varaiset ja varattomat ovat edelleenkin hinnä on kaupunkien ja muiden asutuskes-
4984: vailla sähköä ja pakoitettuja hankkimaan kusten hyvinvointi.
4985: voimaa ja valaistusta muilla keinoin. Mitä Täydellinen suunnanmuutos maaseutu-
4986: tämä merkitsee siitä on monilla syrjäseu- väestön hyväksi on välttämätöntä. Valtio-
4987: tujen asukkailla viime sota-ajalta varsin vallan on tunnustettava maaseutu tasave-
4988: karvaita kokemuksia. Varsinkin etäisim- roiseksi asutuskeskusten rinnalla ja yleisillä
4989: millä seuduilla asuville maaseudun pienelä- varoilla lievennettävä vähäväkisen maaseu-
4990: jille on sähkön hankkiminen omin voimin tuväestön puutteita.
4991: suorastaan mahdotonta, sillä suhteellisen ·Sähkön saanti maaseudun syrjäkulmille,
4992: vähäisen sähkön kulutuksen ja kalliiden vähäväkisen pienviljelijäväestön tarpeisiin
4993: rakentamiskustannusten takia eivät entiset on välttämättömän tarpeellinen ja erittäin
4994: yhtymät ole olleet halukkaita ulottamaan kiireellinen toimenpide, jota ei saa siirtää
4995: verkostoaan kauaksi syrjäkyliin, mikä luon- edemmäksi, johonkin määräämättömään ai-
4996: nollisesti vähentäisi liikeperiaatteille perus- kaan. Eduskunnan velvollisuus on osoittaa
4997: tetun yrityksen taloudellista kannattavai- tarkoitukseen riittävästi varoja ja hallituk-
4998: suutta. Paikallisen vähävaraisen väestön sen laadittava suunnitelma varojen käy-
4999: 1024 IV,174.- Pienviljelijii;in sähkövoimayhtymät.
5000:
5001: töstä niin, että hyöty tulee todella maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5002: seudun vähäväkisten pieneläjien hyväksi. den 1949 tulo- ja menoarvioon 100
5003: Tällaista paljon varoja kysyvää yritystä ei miljoonan markan suuruisen määrä-
5004: luonnollisesti voida kokonaisuudessaan to- t·ahan annettavaksi halpakorkoisina
5005: teuttaa käden käänteessä, vaan se vaatii lainoina ja avustuksina tarkoitusta
5006: runsaasti aikaa, mutta ajankahta ohjeliiilan varten perustetuille · tai perustetta-
5007: alulle panoon on mitä sopivin eikä sitä saa ville yhtymille sähkövoiman hankki-
5008: enää lykätä tuonnemmaksi. miseksi maaseudun vähävaraiselle
5009: Edellä olevaan viitaten saamme täten pienv~"ljelijäväestölle.
5010: kunnioitta vimmin ehdottaa,
5011: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
5012:
5013: Valfrid Eskola. Arvo Sävelä.
5014: K. Ala.nko. .Arttur Koskinen.
5015: 1025
5016:
5017: IV,175. - Rah. al. N:o 74.
5018:
5019:
5020:
5021:
5022: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanhankinta-
5023: ja muiden asutustilojen sähköistämisen avustamista
5024: varten.
5025:
5026:
5027: E d u s k u n n a ll e.
5028:
5029: Maaseudun sähköistäminen on yksi tär- kana säännöllisesti erittäin heikko, eivät he
5030: keimpiä edellytyksiä maaseudun elintason pysty selviytymään sillä yleisellä tuella,
5031: kohottamiseksi ja sen elinkeinoelämän moni- jolla yhteiskunnan taholta pyritään edistä-
5032: puolistamiseksi. Maaseudun sähköistämistä mään maaseudun sähköistämistä, vaan tar-
5033: ei kuitenkaan voida suorittaa ilman valtion vitsevat suoranaista avustusta. Sama kos-
5034: tuki toimenpiteitä. kee myös niitä vanhoja asutustilallisia,
5035: Erikoiskysymyksen muodostaa asutustilo- jotka eivät vielä ole saaneet tilaansa kun-
5036: jen sähköistäminen. Maanhankintatiloja toon. Sähköistämisen pitäisi tapahtua mah-
5037: joudutaan perustamaan yhä kasvavassa dollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta asu-
5038: määrässä kauas entisistä asutusryhmistä. tettavat voisivat talouttaan suunnitelles-
5039: Myös n. k. vanhat asutustilat sijaitsevat saan huomioida sähkön käyttömahdollisuu-
5040: yleensä syrjäpaikoissa. Kun sähköyhtiöt det.
5041: eivät tällöin ole useinkaan halukkaita vetä- Kaiken edellä selostetun nojalla ehdo-
5042: mään tarvittavia verrattain pitkiä johtoja, tamme,
5043: aiheuttaa sähköistäminen asutusWallisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5044: tavallista suurempia kustannuksia. Kun tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
5045: siirtoväen ja muiden maanhankintalain no- kan siirtomäärärahan maanhankinta-
5046: jalla maata saaneiden taloudellinen asema ja muiden asutustilojen sähköistämi-
5047: on tilan rakentamisen ja raivaamisen ai- sen avustamista varten.
5048: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
5049:
5050: Veikko Vennamo. Johannes Virolainen.
5051: Yrjö Hautala. Martti Miettunen.
5052: Janne Koivuranta.
5053: IV,u6. - Rah. al. N:o 75.
5054:
5055:
5056:
5057:
5058: Koivuranta y. m.: Mäii,räraJtan osoittamisesta Pohjois-SU()-
5059: men hävitetyn alueen mo;as,eudun jälleenrakentamista
5060: varten.
5061:
5062:
5063: E d u s k u n n a ll e.
5064:
5065: Pohjois-Suomen maaseudulla tuhoutui vuoden alusta, vaikka jälleenrakennustyö
5066: viimeksi käydyn sQdan aikana n. 16,000 on vielä kesken. Tämä olisi sitäkin koh-
5067: rakennusta. Lisäksi tuhoutui huomattava tuuttomampaa, koska syrjäseutujen asuk-
5068: osa sanotun alueen kotieläinkannasta ja kaat ja muutoinkin heikommat jälleenra-
5069: muusta maatalousirtaimistosta. Jälleenra- kentajat, jotka ovat viimeisinä päässeet
5070: kennustyössä on tähän mennessä päästy jo suorittamaan jälleenrakennustyötään, jäisi-
5071: melko pitkälle. Rintamailla jälleenraken- vät vaille niitä etuja, joita valtio on myön-
5072: nustyö lähenee jo loppuaan. Sitävastoin tänyt huomattavasti edullisemmassa ase-
5073: jälleenrakentaminen hävitetyn alueen poh- massa oleville jälleenrakentajille. Tässä yh-
5074: joisissa ja itäisissä rajakunnissa on vielä teydessä voidaan myös mainita, että halli-
5075: huomattavalta osalta kesken, ja osa työstä tus on esittänyt määrärahat myönnettä-
5076: siirtyy vielä ensi vuoden puolelle. väksi Pohjois-Suomen hävitettyjen asutus-
5077: Joskin jälleenrakennustyö on lähinnä pe- keskusten ja teollisuuslaitosten jälleenra-
5078: rustunut jälleenrakentajien omatoimisuu- kentamista sekä samojen asutuskeskusten
5079: teen, on jälleenrakentajien taloudellinen puutavarahankintojen rahoittamista varten,
5080: asema kuitenkin ollut niin huono, että val- mutta on jättänyt maaseudun syrjäkylien
5081: tio on joutunut tukemaan heitä monin eri taloudellisesti paljon heikommat asukkaat
5082: tavoin. Erikoisesti ovat metsähallituksen ilman vastaavaa tukea. Lisäksi on huomat-
5083: toimesta tapahtuneet puutavarahankinnat tava, että metsähallituksella on hävitetyllä
5084: jouduttaneet ja auttaneet heikompien jäl- alueella jälleenrakennuspuutavaravarastoja,
5085: leenrakentajien jälleenrakennustyötä. Viime joiden sahaus, hoito ja valvonta ei ole mah-
5086: vuosina onkin valtion tulo- ja menoarviossa dollista ilman tarpeellista määrärahaa.
5087: ollut erikoinen määräraha Pohjois-Suomen Edellä selostettuun viitaten ehdotamme,
5088: hävitetyn alueen maaseudun jälleenraken-
5089: tamista varten. Vastaava määräraha puut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5090: tuu ikuitenkin hallituksen esityksestä ensi tulo- ja menoarvioon 60,000,000 mat·-
5091: vuoden tulo- ja menoarvioksi. Tämä tie- kan suuruisen arviomäärärahan Poh-
5092: täisi sitä, että maaseudun jälleenrakenta- jois-Suomen hävitetyn alueen maa-
5093: jien avustaminen lakkaisi kokonaan ensi seudun jälleenrakentamista varten.
5094: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
5095:
5096: Janne Koivuranta. Johann.es Virolainen.
5097: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö.
5098: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen.
5099: Antti A. Koukkari. Lauri Laine.
5100: Vieno Simonen. Erkki Koivisto.
5101: Kerttu Saalasti. Pekka Kiiski.
5102: 1027
5103:
5104: IV,t77.- Ra.h. al. N:o 76.
5105:
5106:
5107:
5108:
5109: Murto y. m.: Jf(jjr~m.M-rt. osoittamisesta Pällinkosken voima-
5110: laitoksen F~entMniseen.
5111:
5112:
5113: E d u s k u n n a ll e.
5114:
5115: M~samme vallitseva,n sähköenergian kentelee niinikään useita siirtolaisperhE)itä,
5116: pu.utteen vuoksi on erittäin tärkeätä, että jotka ovat saaneet pikkutilan Muhokselta ja
5117: Ouiun jokeen suunnitellut sähkövoimalai- tarvitsevat välttämättömästi lisäansiota. Li-
5118: tokset saataisiin valmiik!'li mahdollisimman säksi on epätaloudellista antaa paikkakun-
5119: nopeasti. Veden vähyydestä johtuva lisään- nalle kerääntyneen ammattityöväen nyt
5120: tynyt sähköenergian tarve puhuu sen puo- hajaantua, koska Pyhäkoskesta 8 km: n
5121: lesta, että kysymyksessä olevat voima-ase- päässä 10levan Pällinkosken rakentaminen
5122: mat olisi saatava rakennetuiksi nopeammin ennen pitkää tulee aloitettavaksi. Paikka-
5123: kuin alkuperäiset suunnitelmat- edellyttä- kunnalle valmiiksi asettunut ammattityö-
5124: vät. väki ja Pyhäkoskelie tuodut koneet ovat
5125: Erikoisen suuri merkitys on pantava sille omiaan helpottamaan Pällinkosken työ-
5126: seikalle, että nyt Pyhäkosken voimalaitok- maan aloittamista. Rakennustöiden kiireel-
5127: sen -valmistuttua joutuvat voimalaitoksen liselle aloittamiselle ei ole rahoituskysy-
5128: rakentajat työttömiksi. Mikäli uusia työti- myksen jälkeen mitään esteitä olemassa,
5129: laisuuksia ei järjestetä, tulee kevääseen koska kaikki tarvittavat suunnitelmat ovat
5130: mennessä jäämään työttömäksi noin 700 jo valmiina.
5131: työläistä. Muhoksen kunta, jonka alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5132: työmaa sijaitsee, ei voi pienviljelysseutuna
5133: sijoittaa näitä työttömiksi joutuvia, joista että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5134: huomattava osa on ehtinyt rakentaa itsel- tulo- ja menoarvioon 900,000,000
5135: leen asunnon paikkakunnalle jatkuvan työ- markan määrärahan Pällinkosken
5136: maan toivossa. Voimalaitostyömaalla työs- voimalaitoksen rakentamiseen.
5137: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
5138:
5139: Yrjö Murto. Toivo Sormunen.
5140: J. Mustonen. ·Matti Meriläinen.
5141: A. Turkka.
5142: 1028
5143:
5144: IV,t7s. - Ra.h. al. N:o 77.
5145:
5146:
5147:
5148:
5149: Lappi-Seppälä y. m.: Määrärakmr, osoittamisesta valtakun-
5150: nansuJu;nnittelun valmistavia töitä 'IJ(l!rten.
5151:
5152:
5153: Eduskunnalle.
5154:
5155: Jo vuoden 1946 valtiopäivillä eduskunta tarpeen, että tämän suunnittelqtyön val-
5156: esitti hallitukselle toivomuksen, että halli- mistaviin tutkimuksiin ryhdytään viipy-
5157: tus ryhtyisi valmistaviin toimenpiteisiin mättä.
5158: koko valtakunnan asutussuunnitelman ai- Tästä syystä allekirjoittaneet ehdottavat
5159: kaansaamiseksi. (Toiv. al. miet. N:o 106.) kunnioittaen,
5160: (Tällaisesta suunnittelusta on myöhemmin
5161: alettu käyttää nimitystä valtakunnansuun- että Eduskunta vuoden 1949 tulo-
5162: nittelu.) Kun valtakunnansuunnittelu on ja menoarvioon ottaisi siirtomäärära-
5163: välttämätön edellytys, jotta asutus maassa hana viisi miljoonaa markkaa valta-
5164: voisi kehittyä tarkoituksenmukaisesti myös kunnansuunnittelun valmistavia töitä
5165: koko valtakunnan kannalta katsoen, on varten.
5166: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
5167:
5168: Jussi Lappi-Seppälä. Arno .Tuuma.
5169: Johannes Virolainen. Jalmari Pusa.
5170: Aino Luostarinen. Kauno Kleemola.
5171: IV,t79. - Rah. al. N:o 78.
5172:
5173:
5174:
5175:
5176: Kuusinen.Leino y, Dl.: Hiiiirärahan osoittamisesta valtio-
5177: 1~teuvoston kirjapainutalon rakentamista varten.
5178:
5179:
5180: E d u s k u n n a ll e.
5181:
5182: Viitaten vuoden 1947 valtiopäivien syys- tulo- ja menoarvioon 50,000,0{)() mar-
5183: istuntokaudella jätetyn rahaasia-aloitteen kan siirtomi.iiiträrahan v6ltiotJ.eu;tJ()I-
5184: n :o 48 perusteluihin kunnioittaen ehdo- ton kirjapadtrwtalon rakMVnustöitii
5185: tamme, varten. ·
5186: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5187: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
5188:
5189: Hertta Kuusinen-Leino. J. Mustoaen.
5190: Vilhelm Riihinen. Elli Stenberg.
5191: Inna Torvi.
5192:
5193:
5194:
5195:
5196: 15
5197: 1030
5198:
5199: IV,tso. - Rah. al. N:o 79.
5200:
5201:
5202:
5203:
5204: Kuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen suo-
5205: rittamiseksi sodan alikana syyttömästi pidätetyille.
5206:
5207:
5208: E d u s k u n n a 11 e.
5209:
5210: Viitaten kuluvan vuoden valtiopäivillä 1949 valtion tulo- ja menoarvioon
5211: jätettyyn allekirjoittaneen Kuittisen y. m. 6,000,000 markan määrärahan kor-
5212: toivomusaloitteeseen n:o 31 esitämme kun- Vattksen suorittamiseksi sodan aikana
5213: nioittaen, syyttömästi pidätetyille henkilöille.
5214: että Eduskunta ottaisi vuoden
5215: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
5216:
5217: Juho Kuittinen. Arttur Koskinen.
5218: 1031
5219:
5220: IV,1s1. - Rah. aJ. N:o 80.
5221:
5222:
5223:
5224:
5225: J. Pusa. y. m.: Määrärahan osQittamisesta korvauksen sU<J-
5226: rittamiseksi eräille sodan jä~keen pidätettyinä olleiUe
5227: henkilöi~le.
5228:
5229:
5230:
5231: E d u s k u n n a ll e.
5232:
5233: Vielä sodan päättymisen jälkeenkin ka- simyksiä ei oikeusvaltiossa voida jättää
5234: jottiin hallinnollisten viranomaisten taholta korvaamatta. Asian laadusta johtuen olisi
5235: kansalaisten hallitusmuodossa turvattuun korvaukset ensi kädessä suoritettava val-
5236: henkilökohtaiseen vapauteen sitä rajoitta- tion varoista niissäkin tapauksissa, joissa
5237: malla ja se kokonaan riistämälläkin, vaikka asianomaisten virkamiesten voidaan katsoa
5238: asianomaiset eivät olleet syyllistyneet mi- olevan virheellisen menettelynsä vuoksi
5239: hinkään rikokseen, tai ei ainakaan sellai- niistä henkilökohtaisestikin vastuussa. Voi-
5240: seen, jonka olisi voitu kohtuudella katsoa massa oleva, vuonna 1927 annettu laki val-
5241: riittävän toimenpiteen perusteluksi. Osaksi tion vastuunalaisuudesta virkamiehen ai-
5242: tämä tapahtui rauhansopimuksen voimaan kaansaamasta vahingosta myöntää kor-
5243: tultua rauenneeseen henkilökohtaisen va- vausta, kuitenkin vain aiheettomasta van-
5244: pauden rajoittamisesta tasavallan suojelu- gitsemisesta ja liikaa kärsitystä rangaistus-
5245: lain nojalla annettuun asetukseen vedoten, ajasta, koska silloin ei tunnettu turvasäilö-
5246: osaksi taas väärinkäyttämällä poliisiviran- järjestelmää eikä edellytetty pidättämisen
5247: omaisille rikosten selvittämiseksi kuuluvaa voivan jatkua kuukausi-, jopa vuosimääriä-
5248: pidättämisoikeutta. Edellisissä tapauksissa kin. Tämä vuoksi olisikin tulo- ja meno-
5249: on sisäasiainministeriön toimesta määrätty arvioon otettava erityinen määräraha käy-
5250: kymmenittäin henkilöitä muuttamaan pois tettäväksi nimenomaan puheenaolevaan tar-
5251: oleskelupaikkalmnniltaan, asumaan määrä- koitukseen, samoin kun vuonna 1945 lisä-
5252: tyllä paikkakunnalla, oleskelemaan määrä- menoarviossa myönnettiin 75 milj. markan
5253: tyssä paikassa tai suorastaan suljettu tur- suuruinen summa korvaukseksi sodan ai-
5254: vasäilöön pelkästään poliittisen tarkoituk- kana poliittisista syistä tuomituille, syyt-
5255: senmukaisuuden perusteella. Toisaalta ovat teessä olleille tai turvasäilössä pidetyille.
5256: taas hyvin tunnettuja ne erittäin lukuisat Kun tarkkoja tietoja korvaukseen oikeute-
5257: tapaukset, joissa valtiollinen poliisi ja si- tuiksi katsottujen määristä ja heidän kor-
5258: säasiainministeriön tutkintaelin ovat pitä- vausvaatimustensa suuruudesta ei vielä ole
5259: neet pidätettyinä henkilöitä, joita ei lo- käytettävissä senkään vuoksi että osa mah-
5260: pulta joko ole voitu syyttää mistään tai on dollisesti kysymykseen ·tulevista tapauk-
5261: nostetut syytteet aiheettomina hylätty tahi sista on vielä oikeuden käsiteltävinä lopul-
5262: tuomittu pidätysaikaan nähden aivan mitä- listen päätösten tullessa annettaviksi luul-
5263: tön rangaistus. Monien henkilöiden koh- tavasti ennen kuluvan vuoden loppua, olisi
5264: dalla on vapauden rajoitus tai riisto kestä- kyseisiin korvauksiin tarkoitettu summa
5265: nyt pitkiä aikoja, jopa vuosikausia. On otettava tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
5266: selvää, että tämä on aiheuttanut heille suu- rahana, jonka suuruuden tulisi olla ainakin
5267: ria taloudellisiakin menetyksiä useitten suu- 100 miljoonaa markkaa. Korvaukset olisi
5268: riperheisten vähävaraisten joutuessa varsin myönnettävä soveltuvin osin samanlaisia
5269: säälittävään asemaan. periaatteita noudattaen kuin mitä käytet-
5270: Viranomaisten edellämainituin tavoin tiin jaettaessa edellämainittua 75 milj. mar-
5271: kansalaisille aiheuttamia vahinkoja ja kär- kan määrärahaa vuonna 1945, huomioon
5272: 1082 IV,181. - Korvaukset eräille pidätetyille.
5273:
5274: ottaen kuitenkin rahanarvossa tapahtunut kilöille, joiden asumis- tai oleskelu-
5275: aleneminen, yksityiskohtaisempien ohjeiden oikeutta on sodan jälkeen poliittis-
5276: antamisen ollessa valtioneuvoston asiana. ten syiden nojalla rajoitettu tahi
5277: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, joita on pidetty turvasäilössä taikka
5278: jotka ovat pitkähkön ajan olleet pi-
5279: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 dätettyinä, vaikka heitä ei sittemmin
5280: tulo- ja menoarvioon 15 pääluokan ole asetettu syytteeseen tai nostettu
5281: II lukuun uudelle momentille 100 syyte on hylätty tahi heidät on tuo-
5282: miljoonan markan arvionwarara- mittn pidätysaikaan verraten vähäi-
5283: han jaettavaksi korvauksena vahin- seen rangaist'u.kseen.
5284: gosta ja kärsimyksestä niille hen-
5285: Helsingissä 1 päivänä. 1oka!kuuta 1948.
5286:
5287: Jalmari Pusa. Oiva. Turunen.
5288: A.mo Tuuma. Margit Borg-Sa.nd.m.a.a.
5289: Erkld Paavolainen. Anton Suurkonk:a..
5290: E. A.. Turja.. Aarne Honka.
5291: Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
5292: Hugo Buorsaa.ri. L. I. Kaukama.a..
5293: Martti 0. Kölli. Väinö Okko.
5294: Toivo Ikoaea..
5295: 1088
5296:
5297: IV,1s2. - Rah. al. N:o 81.
5298:
5299:
5300:
5301:
5302: Kannisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta apulaisesitteli-
5303: jän palkkaamiseksi lääkintöhallitttksen mielisairaanhoito-
5304: osastolle.
5305:
5306:
5307: E d u s k u n n a 11 e.
5308:
5309: Ehdotuksessaan vuoden 1949 menoar- työvoimaa ei siellä tulla toimeen. Jo v.
5310: vioksi lääkintöhallitus on yksimielisesti esit- 1923 asetettu valtion komitea piti erityisen
5311: tänyt määrärahan yhden ylimääräisen lää- tarkastajanviran perustamista sanotulle
5312: kärintoimen perustamiseksi lääkintöhalli- osastolle välttämättömänä, ja sen jälkeen
5313: tukseen tarkoituksella, että siihen nimitetty työmäärä osastolla on kasvanut ainakin yli
5314: henkilö toimisi etupäässä apulaisesittelijänä nelinkertaiseksi. Kun sanotulla osastolla on
5315: mielisairaanhoito-osastolla ja siten tekisi ainoastaan yksi virkamies, osastopäällikkö,
5316: osastopäällikölle mahdolliseksi suorittaa riit- ei hän voi enää kunnolla hoitaa kaikkia
5317: tävästi ohjesääntöjen mukaisia tarkastus- osaston hoidettavana olevia asioita. Siitä
5318: matkoja mielisairaaloihin, koska niissä an- kärsii eniten valtion etu.
5319: nettavan hoidon valvominen, henkilökunnan Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
5320: asunto- y. m. olosuhteet sekä valtion sai- tamme kunnioittaen,
5321: raaloiden vaarallinen rappeutuminen teke-
5322: vät sen nykyään välttämättömäksi. ett(j, Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5323: Hallitus ei ole kuitenkaan esityksessään tulo- ja menoat·vioon 7 Pl. XII ltt-
5324: vuoden 1949 tulo- ja menoarvioksi ehdot- vun ensimmäiselle momentille 252,000
5325: tanut sanottua tointa perustettavaksi. mk apulaisesittelijän palkkaamiseksi
5326: Tilanne lääkintöhallituksen, lähinnä mie- lääkintöhallituksen mielisairaanhoito-
5327: lisairaanhoito-osastolla on kuitenkin nykyi- osastolle.
5328: sin muodostunut sellaiseksi, että ilman lisä-
5329: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
5330:
5331: H. A. Kannisto. Irma Karvikko.
5332: Kalle Kauhanen.
5333: 1034
5334:
5335: IV,tss. - Rah. al. N:o 82.
5336:
5337:
5338:
5339:
5340: Leikola: Km·otetut~ määrärahan os<oittamisesta avustukseksi
5341: Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys r. y:lle.
5342:
5343:
5344: E d u s tk u n n a ll e.
5345: Sukupuolitautien V astustamisy hdistys kasvaneet, on välttämätöntä, että yhdistyk-
5346: r. y. on jo lyhyenä toimikautenaan tehnyt selle ensi vuotta varten myönnettäisiin ·en-
5347: erittäin arvokasta ja tuloksellista sosiaalista tistä suUirermpi avustus.
5348: ja lääketiteellistä työtä sukupuolitautien Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
5349: vastustamiseksi. Valtiovalta onkin suhtau- taen,
5350: tunut ymmärtämyksellä tämän yhdistyksen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5351: toimintaan ja osoitti m. m. kuluvaa vuotta den 1949 tulo- ja menom·vioon 7 Pl.
5352: varten menoarviossa mk 500,000:- suu- XXII luvun 6 mom. kohdalle lisäystä
5353: ruisen määrärahan yhdistyksen toiminnan 500,000 mk avustukseksi Sukupuoli-
5354: tukemiseksi. Kun yhdist)'lksen työ on jat- tautien Vastustamisyhdistys r. y:lle.
5355: kuvasti lisääntynyt ja menot vastaavasti
5356: Helsingissä 5 päivänä loka:kuuta 1948.
5357:
5358: Erkki Leikola.
5359: 1035
5360:
5361: IV,ls4. - Rah. aJ. N:o 83.
5362:
5363:
5364:
5365:
5366: Borg-Sundman y. m.: Määrärahan osoittamisesta aivoinva-
5367: liidien tutkimus- ja hoitolaitoksen perustamiseksi H el-
5368: sinkiin.
5369:
5370:
5371: E d u s k u n n a ll e.
5372:
5373: Aivoinvaliidien tutkimus ja hoito on va keskeytys tässä erittäin tärkeässä aivo-
5374: maassamme joutumassa ensi vuoden alusta invaliidien psykia trianeurologisessa hoi-
5375: kerrassaan arveluttavaan tilanteeseen. Suu- dossa, samoin psykologisessa tutkimuksessa
5376: rin osa sotiemme yhteydessä aivoinvalii- ja hoidossa siihen liittyvine lääkintäpedago-
5377: deiksi joutuneista n. 3,000 henkilöstä on gisine työmuotoineen. Potilaiden hajoitta-
5378: ollut tutkimusta ja hoitoa varten Tuusu- minen maan mielisairaaloihin ei tule kysy-
5379: lassa sijaitsevissa Suomen Punaisen Ristin mykseen m. m. sen vuoksi, etteivät he ole
5380: Sotavammasairaalan psykiatrisneurologi- mielisairaita, eivätkä niin ollen näihin sai-
5381: sissa osastoissa. Tässä sairaalassa on heidän raaloihin kuulu eivätkä sovi. Sitä paitsi
5382: tutkimukseensa · ja hoitoonsa osallistunut mielisairaaloilla ei ole ilman muuta käy-
5383: paitsi kirurgeja, psykiatreja ja neurologeja tettävissään tämän alan erityistuntijoita
5384: myös tähän alaan erikoistuneita psykolo- eikä sellaisia voida myöskään lähettää kier-
5385: geja ja opettajia. Aivoinvaliidit, jotka tämään ympäri maata aivoinvaliidien mah-
5386: usein vammansa elimellisten seurausten - dollisiin sijoituspaikkoihin.
5387: kuten kuulo- ja näköhäiriöiden, halvaantu- Monet aivoinvaliidit tarvitsevat myös
5388: misten tai epileptisten kohtausten - li- määräajoin tai tarpeen mukaan uusiutu-
5389: säksi osoittavat psykologisia ongelmia ja vaa psykiatris-psykologista jälkikäsittelyä.
5390: ovat hyvin usein menettäneet esim. kielel- Samoin he tarvitsevat elinkorkopäätösten
5391: lisen ilmaisukykynsä kokonaan tai osittain, uusimiseksi valtion tapatur.matoimistolle an-
5392: tarvitsevat varsin monipuolista asiantunte- nettavia lausuntoja varten vointinsa ja in-
5393: musta avukseen. Tuusulan sotavammasai- validiteetti-asteensa asiantuntevaa seuraa-
5394: raalassa on kuluneina toimintavuosina suo- mista, jotta VJoisivat saada riittävän oikeus-
5395: ritettu näiden eri alojen erikoistuntijain turvan sekä vammansa seurausten arvioin-
5396: avulla suuriarvoinen ja tuloksellinen yhteis- nissa yleensä että erityisesti niissä valitet-
5397: työ aivoinvaliidiemme saattamiseksi elämän- tavan monissa tapauksissa, joissa invalidi-
5398: kelpoisiksi kansalaisiksi. Esim. äskenmai- teetti vuosien mittaan lisääntyy ja vaatii
5399: nituissa afasiatapauksissa eli aivosyntyisten myöskin uusia hoitotoimenpiteitä. Samasta
5400: kielenhäiriöiden (puhumisen, lukemisen tai keskuksesta käsin yhdenmukaisesti ja päte-
5401: kirjoittamisen) alalla on jo saavutettu var- västi annetut lausunnot ja selvitykset ovat
5402: sin kauniita tuloksia, jotka ovat herättä- tärkeitä paitsi asianomaiselle invaliidille
5403: neet huomiota ulkomaillakin. Aivoinvalii- myös valtiolle. Onhan kysymys huomatta-
5404: dien työkyvyn palauttaminen kokonaan tai vista menoeristä ja niiden tarkoituksenmu-
5405: osittain liittyneenä asianmukaiseen amma- kaisesta käytöstä. Lisäksi on syytä erityi-
5406: tinvalinnan ohjaukseen ja työhön sijoituk- sesti huomauttaa, että maassamme on edel-
5407: seen on merkittävä tulos sekä yksilön että lämainitun aivovammaisten sotainvaliidien
5408: kansantalouden kannalta. ryhmän lisäksi runsaasti myöskin sekä työ-
5409: Kun nyt Suomen Punaisen Ristin Kes- ja liikennetapaturmien että eräiden aivosai-
5410: kushallitus on pätevillä syillä ilmoittanut rauksien aiheuttamia siviili-aivoinvaliideja,
5411: asianomaisille valtion viranomaisille lopet- joiden keskuudessa on jo kauan kipeänä
5412: tavansa kuluvan vuoden päättyessä tämän tunnettu tällaisen erityisen hoito- ja tutki-
5413: toimintahaaransa lukuunottamatta näiden muslaitoksen tarve. Nyt ehdotettu laitos
5414: tapausten kirurgista hoitoa, syntyy vaka- voisi· mahdollisuuksiensa mukaan ja vähitel-
5415: 1036 IV,184. - Aivoinvaliidit.
5416:
5417: len yhä lisääntyvässä maarm siirtyä pal- r. y:hyn ja sen tärkeään työhuoltolautakun-
5418: velemaan myöskin heitä täyttäen siten tun- taan. Hoitopaikkoja pitäisi tällaisessa lai-
5419: tuvan aukon maamme lääkinnällisen ja toksessa olla asiantuntijain laskelmien mu-
5420: osaksi myös sosiaalisen huollon kokonais- kaan n. 40. Osan hoitokustannuksista tulisi
5421: järjestelmässäkin. lain mukaan Valtion Tapaturmatoimisto
5422: Näin ollen tarvitaan maassamme aivoin- suorittamaan aikanaan.
5423: valiideja varten välttämättä erityinen tut- Arvion mukaan nousevat esitetyn laitok-
5424: khnus~ ja hoitolaitos. Tuusulan sotavamma- sen vuosimenot n. 12 miljoonaan markkaan,
5425: sairaalan uuden vaiheen vuoksi tämä tarve josta summasta Valtion Tapaturmatoimisto
5426: ja sen tyydyttäminen on nyt mitä kiireel- joutunee kuitenkin korvaamaan n. 7 mil-
5427: lisin asia. Tarkoitettu laitos voisi samalla joonaa. Näin ollen olisi valtion menoar-
5428: myöhemmin kehittyä yleensäkin palvele- viossa vuosimenoja varten varattava Val-
5429: maan neurologis-psykiatris-psykologista tut- tion Tapaturmatoimiston maksaman erän
5430: kimusta ja terapiaa, joka meillä on jää- lisäksi 5 milj. mk. Laitoksen perustamis-
5431: nyt heikommaksi kuin monessa muussa kustannuksiin on laskettu tarvittavan kaik-
5432: maassa. Sen yhteydessä voitaisiin erityi- kiaan n. 6 milj. mk. Tätä summaa voidaan
5433: sesti kehittää uusia tärkeitä hermoston tut- tietenkin pienentää siinä tapauksessa, että
5434: kimus- ja hoitomenetelmiä, joihin ei esim. laitos saisi tarpeellista sisustusta, vaateta-
5435: mielisairaaloissa ole ollut riittäviä mahdol- varaa, tutkimusvälineitä y. m. s. ilman kor-
5436: lisuuksia. Tällaisen laitoksen tulisi olla vausta lahjoituksina tai muuten käytettä-
5437: valtion laitos. Sen sijoituspaikkana olisi väkseen. Näistä seikoista ei ainakaan tällä
5438: oleva Helsinki tai sen välitön läheisyys hetkellä ole kuitenkaan minkäänlaista var-
5439: m. m. siitä syystä, että täällä on käytettä- muutta, joten niitä ei voida asian nykyi-
5440: vissä kysymykseen tulevien eri alojen riit- sessä vaiheessa ottaa realiteetteina huo-
5441: tävä asiantuntemus sekä ajanmukaiset tut- mioon.
5442: kimusvälineet (silmä- ja korvatutkimukset, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5443: röntgenlaitteet, electroenkefalografi y. m.
5444: aivotutkimuksen uudet teknilliset , erityis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5445: välineet). Lisäksi olisi maaseudulta tänne tulo- ja menoarvioon 11,000,000 mar-
5446: tutkittavaksi saapuvalla aivoinvaliidilla sa- kan määrärahan Helsinkiin sijoitet-
5447: malla tilaisuus saada huoltoasioissaan väli- tavan aivoinvaliidien tutkimus- ja
5448: tön yhteys tarpeellisiin paikkoihin, iä:hinnä hoitolaitoksen perustamista ja yllä-·
5449: Sotainvaliidien Veljesliiton Aivoinvaliidit pitoa varten.
5450: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
5451:
5452: Margit Borg-Sundman. Martta Salmela-Järvinen.
5453: Hugo Nuorsaari. 0. A. öhman.
5454: Jaakko Hakala. Oiva Turunen.
5455: Rakel Jalas. L. I. Kaukamaa.
5456: Janne Koivuranta. Elli Nurminen.
5457: B. Ala-M"åyry. Aarne Honka.
5458: Anton Suurkonka. Jalmari Pusa.
5459: 1037
5460:
5461: IV,ls5. - Rah. al. N:o 84.
5462:
5463:
5464:
5465:
5466: Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta reumasairauk-
5467: sien levinneisyyttä ja laatua koskevan tutkimuksen suo-
5468: rittamista varten.
5469:
5470:
5471: E d u s k u n n a 11 e.
5472:
5473: Vaikka reumasairauksien sosiaalista mer- vastustamistoimintaa johtavat. Tässä suh-
5474: kitystä maassamme ei ole kaikilta kohdil- teessa on kehitys maassamme jäänyt suu-
5475: taan selvitetty, osoittavat toimitetut puut- resti jälkeen muista sivistysmaista ja lai-
5476: teellisetkin tutkimukset vakuJUttavasti, että minlyöntien seuraukset ovat selvästi näh-
5477: reumasairauksien aiheuttamat menetykset tävissä.
5478: meillä ovat suhteellisesti yhtä suuret kuin Nykyisin joutuu suurin osa reumasairaita
5479: muissakin maissa ja ovat samaa suuruus- olemaan yksinomaan kotihoidon varassa ja
5480: luokkaa kuin esim. tuberkuloosin aiheutta- ainoastaan murto-osa potilaista voidaan ot-
5481: mat menetykset. Ottaen huomioon kotimais- taa yleisiin sairaaloihin. Kun lasarettilai-
5482: ten tutkimusten tulokset sekä olettaen reu- toksemme on ensikädessä tarkoitettu äkilli-
5483: masairauksien yleisyyden meillä samaksi siä ja kiireellistä hoitoa vaativia sairausta-
5484: kuin Ruotsissa - mihin olettamukseen on pauksia varten, tuottaa suuria vaikeuksia
5485: perusteltua aihetta - voidaan erilaisia reu- järjestää välttämätön sairaalahoito etenkin
5486: masairauksia potevien !henkilöiden luku- 1kroonista nivelreumatismia sairastaville.
5487: määrä maassamme arvioida n. llO,OOO:ksi. Sairaalaan päässeiden potilaiden hoitoaika
5488: Tähän lukuun ei vielä sisälly reumaatti- jää miltei säännöllisesti liian lyhyeksi val-
5489: sen kuumeen j~iHkoon jättämien sydänvi- litsevan paikkojen pulan takia. Tämän joh-
5490: lmisten lukumäärä. Reumasairauksien ai- dosta koko sairaalahoito usein jää tulokset-
5491: heuttamat menetetyt työansiot voidaan ar- tomaksi. Lisäksi on otettava huomioon, että
5492: vioida yli miljardiksi markaksi v.uodessa. yleiset 'sairaalamme ovat puutteellisesti va-
5493: Huolimatta reumasairauksien suuresta so- rustetut reumasairaiden hoitoa silmällä pi-
5494: siaalisesta merkityksestä puuttuu maas- täen.
5495: samme täysin suunnitelmallinen toiminta Hoitomahdollisuuksien puuttumisesta on
5496: reumasairauksien vastustamiseksi. Kysymys ollut seurauksena, että koko tämä tärkeä
5497: reumasairauksien sairaalahoidosta on järjes- tautiryhmä on myös ~Jää:kärikunnalle jää-
5498: tämättä, vaikka se esim. tu:berkmloosin ja nyt suhteellisen vieraaksi, minkä vuoksi reu-
5499: mielisairauksien suhteen on jo kauan ollut masairaiden hoito sairaaloiden ulkopuolella
5500: tyydyttävästi toteutuneena. Tuberkuloosin ei sekään ole ajan vaatimusten tasalla.
5501: vastustamiseksi maassamme on parin vuosi- Maalioskuun 6 päivänä 1947 asetti valtio-
5502: kymmenen ajan menestyksellisesti toiminut neuvosto· komitean tutkima;an mahdolli-
5503: erityinen vastustamisyhdistys. Vastaavan- suuksia reumasairaiden hoidon tehostami-
5504: laista yhdistystä reumasairauksien torjumi- seksi sekä laatimaan yhtenäisen suunnitel-
5505: seksi ei ole perustettu. Lukuisissa muissa man reumasairaiden sairaalahoidon ja reu-
5506: maissa on reumasairauksien vastustamistoi- matautien vastustamistyön järjestämiseksi.
5507: minta organisoitu samojen peritaatteiden Tehtäväänsä suorittaessaan on komitea to-
5508: mukaan, joita Suomessa on toteutettu tu- dennut, että reumasairauksien levinnei-
5509: berkuloosin torjumistyössä, ja siten on syyttä ja laatua koskevat tutkimukset maas-
5510: useissa maissa olemassa sekä erityisiä hoito- samme ovat puutteelliset. Nykyistä tarkem-
5511: laitoksia reumasairaita varten että valtion mat tiedot ovat välttämättömät niin hyvin
5512: tukemat elimet, jotka raumasairauksien sairaalapaikkojen määrän ja laadun tarpeen
5513: 16
5514: 561/48
5515: 1038 IV,185. - Reumasairaalat.
5516:
5517: selville saamiseksi kuin myös varsinaisen johtavan lääkärin on jo ennen varsinaisen
5518: kenttätyön organisoimiseksi. Erilaisista ky- käytännöllisen työn alkamista huolehdittava
5519: symykseen tulevista tutkimusmenetelmistä tutkimuksen yksityiskohtaisesta suunnitte-
5520: komitea on saamansa selvityksen nojalla lusta ja tarpeellisista esivalmisteluista. Var-
5521: päätynyt siihen tulokseen, että ainoa !kyllin sinaisen noin puoli vuotta kestävän kenttä-
5522: luotettava menetelmä on edustavaa tutki- työn lisäksi aineiston käsittely lopputulos-
5523: mustapaa käyttäen selvittää reumasairauk- ten selville saamiseksi vaatii pitkäaikaisen
5524: sien laatu ja yleisyys riittävän suuressa työn, jossa tarvitaan kaikkia tilastollisia
5525: määrässä kuntia, jolloin tutkittavien aluei- apuneuvoja.
5526: den asukasluvun tulee nousta ainakin 5 pro- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5527: senttiin maan koko asukasluvusta. Tutki- nioittaen,
5528: muksen suorittamisen edellytyksenä on, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5529: sitä johtaa reumaattisiin sairauksiin pereh- tulo- ja menoarvioon 4,500,000 mark-
5530: tynyt erikoislääkäri, jolla täytyy olla apu- kaa t·eumasairauksien levinneisyyttä
5531: naan kaksi nuorempaa lääkäriä ja kolme ja laatua koskevan tutkimuksen suo-
5532: sairaanhoitajaa. Tutkimuksesta vastaavan rittamista varten.
5533: HelsingiSsä 4 päivänä lokakuuta 1948.
5534:
5535: Aino Lehtokoski. Margit Borg-Sundman.
5536: Kalle Jokinen. Aino Malkamäki.
5537: Elli Nurminen. Ebba östenson.
5538: Heikki Hykkäälä. Valfrid Eskola.
5539: Kyllikki Pohjala. Kaisa. Hiilelä.
5540: Juho Karvonen. Varma. K. Turunen.
5541: Rakel Jalas. Alpo Lumme.
5542: A. Turkka. Hilma Koivula.hti-Lehto.
5543: 1039
5544:
5545: IV,186. - Rah. al. N:o 85.
5546:
5547:
5548:
5549:
5550: Roine y. m.: Määräralw;n !Osoittamisesta urheilun lääketie-
5551: teellisen instituutin perustamista varten.
5552:
5553:
5554: E d u s !k u n n a ll e.
5555:
5556: Urheilun tieteellinen tutkimustyö on mei- kaa ja taloudellisia arvoja, olisi tämä tut-
5557: dän maassamme jokseenkin olematonta. Vä- kimustyö jo yksistään terveydellisiäkin nä-
5558: häistä kliinillistä tutkimustyötä on harjoi- kökohtia silmällä pitäen saatava alulle.
5559: tettu vuonna 1939 perustetun Suomen Ur- Edellä olevaan vedoten ehdotamme,
5560: heilulääkärien Yhdistyksen taholta, mutta
5561: valtiovalta ei tietääksemme ole asiaan kiin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5562: nittänyt minkäänlaista huomiota. Koska tulo- ja menoarvioon 5 mtljoonan
5563: kuitenkin yli puolet Suomen kansasta ta- markan määrärahan urheilun lääke-
5564: valla tai toisella harrastaa urheilua, ja val- tieteellisen instituutin perustamista
5565: tio, eri järjestöt sekä yksityiset kansalai- vm·ten.
5566: set uhraavat huomattavan paljon siihen ai-
5567: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
5568:
5569: Eino Roine. Toivo I. Sormunen.
5570: Niilo Nieminen. Antto Prunnila.
5571: 1040
5572:
5573: IV,ls7.- Rah. al. N:o 86.
5574:
5575:
5576:
5577:
5578: Ka.mliao y. m.: MäiiräroluJn osoittamisesta annettavaksi
5579: Zaifl.a.na Nuorten Ystävät r. y:Ue vähämielisten poikien
5580: hoitokodin laitosrakennuksen rakentamiseksi.
5581:
5582:
5583: E d u s k u n n a ll e.
5584:
5585: Oulun kaupungissa oleva Nuorten Ystä- tuslainan myöntämiseksi yhdistykselle edellä
5586: vät ry. on Muhoksen kunnassa ylläpitä- mainittuun tarkoitukseen, ehdotamme kun-
5587: määnsä vähämielisten poikien hoitokotiin nioittaen,
5588: rakennuttanut juuri valmistuneen uuden että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5589: päärakennuksen, mikä on tullut maksamaan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lu-
5590: 20 miljoonaa marl{lkaa. Sanottua tarkoitusta vun uudelle 25 momentille 8 miljoo-
5591: varten yhdistys on saanut ensi vuoden tulo- naa markkaa korottomana kuoletus-
5592: ja menoarviossa valtionavustusta. Kun tulo- lainana Nuorten Ystävät ry: lle vähä-
5593: ja menoarvioesitykseen ei sisälly määrära- mielisten poikien hoitokodin laitosra-
5594: haa lain edellyttämän 40% suuruisen avus- kennuksen rakentamiseksi.
5595: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
5596:
5597: H. A. Kannisto. Markus Niskala.
5598: Erkki Koivisto.
5599: l.W:t
5600:
5601: IV,1ss. - Rah. al. N:o 87.
5602:
5603:
5604:
5605:
5606: Pesonen y. m.: Miiiirärohan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
5607: r. y: lle tuberk1tloottit5ten työnvälitystoimintaa varten.
5608:
5609:
5610: E d u s k u n n a ll e.
5611:
5612: Viitaten raJhaasia-aloitteeseen N :o 218 v. siihen ole kaikkia taloudellisia edellytyksiä,
5613: 1947 valti-opäivillä ja lisäämällä, että Tu- rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
5614: berlrnloosiliitto r. y., johon kuuluu yli
5615: 25,000 jäsentä, on jo aloittanut tuberku- · että Eduskunta ottaisi vu<?den 1949
5616: loottisten työnvälityksen mutta kun työn- tulo- ja menoarvioon 300,000 markan
5617: välityksen organisoiminen sellaiselle laajalle suuruisen määrärahan Tuberkuloosi-
5618: pohjalle kuin se tuberkuloottisiin nähden liitto r. y: lle tuberkuloottisten työn-
5619: on välttämätöntä ja kun huoltojärjestöllä ei välitystoimintaa varten.
5620: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948
5621:
5622: Edvard Pesonen. Kalle Kauhanen.
5623: Varma K. Turunen. Urho Kulovaara.
5624: Elli Nunninen.
5625: 1042
5626:
5627: IV,1s9, - Rah. al. N:o 88.
5628:
5629:
5630:
5631:
5632: Stenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
5633: liitto r. y:lle t1tberkuloottisten taloudelUseksi avustami-
5634: seksi.
5635:
5636:
5637: E d u s k u n n a ll e.
5638:
5639: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- kan määrärahan Tuberkuloos't"liitto
5640: tyn toivomusaloitteen n: o 101 perustelui- r. y:lle vähävaraisten vajaatyöky-
5641: hin ehdotamme, · kyisten tuberkuloottisten taloudelli-
5642: seksi avustamiseksi.
5643: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5644: tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
5645: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
5646:
5647: Elli Stenberg. Antto Prunnila.
5648: Eino Tainio. Irma Torvi.
5649: 1043
5650:
5651: IV,t9o. - Rall. al. N:o 89.
5652:
5653:
5654:
5655:
5656: Pesonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta siviilituberkn-
5657: loottisten ammattikmtlutusta varten.
5658:
5659:
5660: E d u s k u n n a ll e.
5661:
5662: Maamme huoltotoimintaa on viime vuo- suotavaa koulutuskysymyksen laajentami-
5663: sina valtiovallan taholta huomattavasti te- nen myöskin siviilituberkuloottisia käsittä-
5664: hostettu. Mutta nJ~~kyisessä järjestelmässä väksi, joiden piirissä on erittäin paljon
5665: on huomattavia epäkohtia. Suurin on käsit- mitä parhainta ainesta. Asia voitaisiin esim.
5666: tääksemme se, ettei kaikkia huollon tar- aloittaa sopivasti rinnakkaiS!kursseina sota-
5667: peessa olevia vajaatyökykyisiä ole edes py- tuberkuloottisten kanssa nyt jo olevissa lai-
5668: ritty huoltamauan samojen perusteiden mu- toksissa sekä muissa ammattioppilaitoksissa,
5669: kaan. Ymmärrämme hyvin, että sotavam- joissa kurssikustannukset tekevät oppilasta
5670: maisille on ollut pakko antaa yhteiskunnan kohti 287: 10-350: - vuorokaudessa. Näin
5671: tukea poikkeuksellisen tehokkaasti, mutta saataisiin kauan odotettu siviilituberkuloot-
5672: että siviiliolosuhteissa työkyvyttömiksi tul- tisten työhuolto ja ammattiopetus käyntiin
5673: leiden eri ryhmiä tuetaan toisistaan aivan tuberkuloosilain osoittamassa hengessä. Ot-
5674: jyrkästi poikkeavin perustein, sitä emme taen huomioon sen tosiasian, että tuherku-
5675: missään tapauksessa voi pitää oikeudenmu- loottisten ammattikoulutusta tehostamalla
5676: kaisena. On monia vajaatyökykyisten ryh- saataisiin useimmista tuberkuloottisista vuo-
5677: miä, joiden sosiaalinen huolto vielä on mil- sien mittaan miltei terveiden veroisia työn-
5678: tei yksinomaan vapaan järjestötyön varassa tekijöitä, on tuberkuloottisten amumattikou-
5679: ja ilman valtion tukea. SUJnrin tällainen lutus kansantaloudellisestiikin kannattavaa
5680: ryhmä on tube~kuloottiset, joita maassamme kuten lukuisat esimerkit muista pohjois-
5681: on 70,000. Näistä ovat vain sotatuberkuloot- maista .todistavat. Vakaa toivomuksemme
5682: tiset päässeet osalliseksi yhteiskunnan onkin, että yhteiSkunta huolehtii myöskin
5683: tuesta. Sadat sotatuberkuloottiset ovatkin siviilitu:berkuloottisten ammattikoulutuksen
5684: saaneet m. m. riittävän ammattikoulutuksen rahoituksesta esim. samaan tapaan kuin
5685: uuteen sopivaan ammattiin. Sotatuberku- on käytäntö sotatuberkuloottisiin nähden.
5686: loottisilla on ajanmukaisia ammattioppilai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5687: toksia, joissa heidän koulutuksestaan huo-
5688: lehditaan jatkuvasti. että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5689: Kun on osoittautunut yhteiskunnallisesti tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
5690: kannattavruksi sotatuberkuloottisten ammat- kan suuruisen määrärahan siviilitu-
5691: tikoulutus huolimatta siitä, että koulutet- kuloottisten ammattikoulutusta var-
5692: tava aines on jo keski-ikään ehtinyttä, olisi ten.
5693: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
5694:
5695: Edvard Pesonen. Urho Kulovaara.
5696: Yrjö Kilpeläinen. Elli Nurminen.
5697: Varma K. Turunen. Johannes Virolainen.
5698: Kalle Kauhanen. Kalle Kauppi.
5699: 1044
5700:
5701: IV,t91. - Rah. al. N:o 90.
5702:
5703:
5704:
5705:
5706: Kauhanen y. m.: Konotetun määrärahan osoittamisesta si-
5707: viilisokeain avustusten korottamista varten.
5708:
5709:
5710: E d u s k u n n a ll e.
5711:
5712: Maamme eduskunta on tehnyt etenkin sotilasvammalain sekä siviilitapaturmalain
5713: sotien jälkeisinä vuosina laajaa lainlaadin- edellyttämää n. 60,000 mk vuotuista elä-
5714: tatyötä sosiaalisten epäkohtien selvittämi- kettä.
5715: seksi sekä niiden korjaamiseksi. Monissa Vuonna 1935 valtioneuvosto antamanaan
5716: sosiaalisissa kysymyksissä on tehty tyydyt- päätöksellä hyväksyi komitean perustelut,
5717: täviä ratkaisuja. Mutta eräillä sosiaalisen nimittäin tämän korvauksen sokeanavustuk-
5718: lainsäädännön aloilla on vielä suuria puut- seksi ja määräsi sen suuruudeksi korkein-
5719: teellisuuksia. Näin esim. siviilisokeain huol- taan 3,000 mk vuodessa. Sittemmin on tämä
5720: lossa. avustus lailla vahvistettu ja vähin erin ko-
5721: Vuonna 1929 asetti hallitus eduskunnan rotettu niin, että se tällä kertaa on 12,000
5722: kehoituksesta sokeain huoltokomitean tut- mk vuodessa. Esillä olevassa tulo- ja meno-
5723: kimaan sokeain oloja maassamme ja teke- arviossa esittää hallitus siviilisokeain avus-
5724: mään ehdotuksia näiden olojen parantami- tuksen korotettavaksi 18,000 mk vuodessa.
5725: seksi. Työnsä suoritettuaan jätti komitea Kun voimassa oleva 12,000 mk vuosiavus-
5726: hallitukselle mietintönsä, jossa se tärkeim- tus eikä edes hallituksenkaan esittämä
5727: pänä toimenpiteenä sokeain olojen parem- 18,000 mk vuosiavustus vastaa elinkustan-
5728: malle kannalle saattamiseksi esitti jokai- nusten nousua ja että siviilisokeat saisivat
5729: seUe työtätekevälle sokealle maksettavaksi samanlaisen sosiaalisen turvan kuin on
5730: n. s. sokeanavustuksen, tarkoituksella, että muilla heihin verrattavilla ryhmillä, olisi
5731: sen avulla tasoitettaisiin sitä epäsuhdetta, siviilisokeain avustukset korotettava samalle
5732: mikä on sokean ja vastaavaa työtä suorit- tasolle ja samoin perustein maksettavaksi
5733: tavan näkevän ansiotulojen välillä ja että kuin sotilasvammalaki sekä sivilitapaturma-
5734: sillä sen lisäksi korvattaisiin myös sokeu- la.ki edellyttää.
5735: den aiheuttamat korkeammat elinkustan- Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
5736: nukset, nibviin verrattuna.
5737: Silloisia oloja silmällä pitäen ja huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5738: mioon ottaen sen alan elinkustannukset sekä tulo- ja menoarvioon lisäystä 14 Pl.
5739: sokeain työmahdollisuudet, piti komitea XI lu1Jun 20 momentiUe 45,000,000
5740: suotavana, että tämä avustus olisi 6,000 mk marklMa siviilisokeain avustusten 1w-
5741: vtlOdessa avustettavaa sokeaa kohti. Tämä rottamiseen.
5742: ehdotus vastaisi nykyään voimassa olevan
5743: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
5744:
5745: ltaDe Ka.haeD. Yrji Ha.utala,.
5746: EiDo Tainio. ..ArM 'l'llur-.
5747: S. ••stoa.eu.. 'Kerttu, Saah.sti.
5748: E. meta.BeD.. l..amt l.eppOatlm.e.
5749: Eino Roine. Edvard Pesonen.
5750: Nestori Nurminen. Niilo Nieminen.
5751: Varma K. Turunen. Erkki Leikola.
5752: H. A. Kannisto. Toivo H. Kinnunen.
5753: Eino Laitinen. Johannes Wirtanen.
5754: 1045
5755:
5756: IV,t92. - Rah. al. N:o 91.
5757:
5758:
5759:
5760:
5761: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamis&sta sairaanhoitajien
5762: palkkauksen korjaamis.eksi.
5763:
5764:
5765: E d u s k u n n a ll e.
5766:
5767: Eduskunta päätti huhtikuun 23 päivänä kaisen sairaanhoidon sairaanhoitajilla aset-
5768: 1947 hyväksyessään hallituksen esityksen tamia vaatimuksia. Tästä johtuen siirtyy
5769: n:o 11 lisäyksistä ja muutoksista vuoden sairaanhoitajia muille paremmin palkatuille
5770: 1947 tulo- ja menoarvioon, että sairaanhoi- ja vähemmän vastuunalaisilla toimialoille.
5771: tajien palkkauksessa on suoritettava kuop- Sairaanhoitajapulan vuoksi on sairaaloiden
5772: pakorjauksia erikoisesti sairaalain ylihoita- osastoja ollut pakko sulkea ja potilaiden
5773: jien, sairaanhoitajaopetuksen alalla toimi- vastaanottoa sairaaloihin suuressa määrin
5774: vien sairaanhoitajien, lääninkätilöiden, lää- rajoittaa. Ellei tilanteeseen saada muutosta
5775: ninterveyssisarten, sairaanhoitajakoulutuk- aikaan muodostuvat seuraamukset maas-
5776: sen tarkastajan, kätilötoimen tarkastajan samme sairaanhoitoa tarvitsevien ihmisten
5777: ja terveyssisarten tarkastajain palkkauksiin kannalta katsottuna mitä kohtalokkaim-
5778: nähden. miksi. Eniten joutuu asiasta kärsimään
5779: Hallituksen toimenpiteillä on myöhemmin maamme vähävarainen väestö.
5780: edellä mainittujen sairaanhoitajien palk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5781: kausta korotettu 1-2 palk:kalurumlla, yhtä
5782: paljon kuin yleensä sairaanhoitajien palk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5783: kausta, joten mitään kuoppakorjauksia tulo- ja menoarvioon 40,000,000 mk
5784: ei ole aikaansaatu. sairaanhoitajien palkkauksessa ilme-
5785: Huomattava on näin ollen, että koko sai- nevien kuoppien korjaamiseen, jotta
5786: raanhoitajakunnan palkkausta ei 1-2:n koko sairaanhoitajakunnan palkkaus
5787: palkkaluokan korotus ole ollut omiaan ko- saataisiin järjestetyksi nykyaikaisen
5788: hottamaan siitä palkkakuopasta, jossa se sairaanhoidon ja yhteiskunnan vaati-
5789: vuosikymmeniä on ollut. Nykyinen palk- muksia vastaavalle tasolle.
5790: kaustaso ei vastaa koulutuksen ja nykyai-
5791: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
5792:
5793: Kyllikki Pohjala. Hugo Nuorsaari.
5794: Aino Lehtokoski. Ebba östenson.
5795:
5796:
5797:
5798:
5799: 17
5800: 561/48
5801: ii:V,t93. - Rah. al. N:o 92.
5802:
5803:
5804:
5805:
5806: J~lU, y. m.: Määräralupn osoittamisesta annettavaksi korot-
5807: . toniana lainana Raajarikkoisten koulukotisäätiölle koulu-
5808: ja koultukotirakennuksen töiden alullepanoa varten.
5809:
5810:
5811: E d u s k u n n a ll e.
5812:
5813: Joulukuun 30 päivänä 1946 annettu inva- kotia varten ja anonut valtionlainaa siihen
5814: liidihuoltolaki edellyttää, että jokaiselle op- tarkoitukseen. Uuden rakennuksen on ar-
5815: pivelvollisuusiässä olevalle invaliidille jär- vioitu maksavan 80 milj. markkaa.
5816: jestetään kansakouluopetus joko kunnan toi- Tämän koulukodin aikaansaamista tar-
5817: mesta hankkimalla hänelle kansakoulun lä- koitti kansanedustaja Lumpeen y. m. 11. 2.
5818: heltä sopiva asunto tai järjestämällä hänelle 1947 eduskunnalle jättämä toivomusaloite
5819: kyyditys koulumatkoja varten, taikka sijoit- N: o 158, minkä eduskunta hyväksyi ja
5820: tamalla hänet valtion kustannuksella eri- eduskunnan lausumaa toivomusta noudat-
5821: koiskansakouluun. Sanotun lain 11 § :n 2 taen merkitsikin sosiaaliministeriö menoar-
5822: momentissa säädetään, että valtio tarpeen vioehdotukseensa ensi vuotta varten 60 milj.
5823: mukaan perustaa ja ylläpitää invaliidien markkaa.
5824: erikoiskansakouluja. Menoarviota valtioneuvostossa käsitel-
5825: Raajarikkoja varten on Helsingissä jo täessä siitä kuitenkin tämä erä poistettiin.
5826: lähes 60 vuotta toiminut Raajarikkoisten Koska säätiön taholta on ilmoitettu, että
5827: auttamisyhdistyksen ylläpitämä erikoiskan- se ei katso voivansa enää jatkaa koulun toi-
5828: sakoulu Alppikatu 1 :ssä, joka on ainoa mintaa edellämainitussa kiinteistössä sekä
5829: maassamme. Mainittu yhdistys on tänä olevansa p8ikoitettu lakkauttamaan sen, ellei
5830: vuonna muutettu Raajarikkojen koulusää- koulua varten voida saada uutta taloa, kat-
5831: tiöksi, joka on saanut omakseen kaiken yh- somme valtion edun mukaiseksi, että Raaja-
5832: distyksen omaisuuden ja jatkaa koulun toi- rikkojen koulusäätiölle tehdään mahdolli-
5833: mintaa sen entisissä suojissa. Nämä yli 50 seksi jatkaa koulunsa toimintaa, mikä muu-
5834: vuotta vanhat puutalot ovat sotien aikana ten jäisi kokonaisuudessaan valtion tehtä-
5835: kärsineet monenlaisia vaurioita ja ovat siksi väksi ja esitämme kunnioittaen,
5836: rappeutuneet, että niitä ei enää voida kor-
5837: jata ilman suhteettoman suuria kustannuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5838: sia. Lisäksi ne ovat siksi vanhanaikaiset, t·ulo- ja menoarvioon 30 miljo·onan
5839: että niiden käyttöä koulutarkoituksiin ei markan määrärahan korottomana lai-
5840: millään voida puolustaa. nana Raajarikkoisten koulukotisää-
5841: Tästä syystä onkin yhdistys ja sen työn tiölle uuden koulu- ja koululw.tira-
5842: jatkajana Raajarikkojen koulusäätiö suun- kennuksen töiden alullepanoa varten.
5843: nitellut uutta rakennusta koulua ja koulu-
5844: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
5845:
5846: Rakel Jalas. Martta Salmela-Järvinen.
5847: L. I. Kaukamaa. Elli Nurminen.
5848: Ebba östenson.
5849: lV,lo4. -- Rah. ~. N:o 9;3.
5850:
5851:
5852:
5853:
5854: Luukka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Diakonissalaitos
5855: Beetelin sairaawn rakennustöiden loppuun saattamista
5856: varten.
5857:
5858:
5859: E d u s k u n n a ll e.
5860:
5861: Viipurin Diakonissalaitoksella oli Viipu- enää mikään siirtoväen erikoissairaala, vaan
5862: rissa mitä ajanmukaisin, 130 sairaansijaa koko maan sairaalatarvetta palveleva yleis-
5863: käsittävä sairaala. Se kokonaisuudessaan, hyödyllinen laitos. Tilanahtaus, josta sai-
5864: mutt varsinkin sen silmätautiosasto, oli raala ja ennenkaikkea potilaat kärsivät,
5865: koko maan sairaalahoitoa tarvitsevain poti- koskee näin ollen koko maata. Sairaalaan ei
5866: laiden ahkerassa käytössä. Tästä sairaalas- ole enää vuosiin voitu ottaa vastaan lähes-
5867: taan sekä muista menetyksistään, kuten si- kään kaikkia pyrkijöitä. Tämän vuoksi dia-
5868: sarkodista, uudesta, 2-kerroksisesta vanhain- konissalaitoksen johtokunta, valtiovallan ta-
5869: kodista, lastentarhasta, orpokodista, kah- holta saamiinsa rohkaiseviin lupauksiin
5870: desta 2-kerroksisesta tyttöjen vastaanotto- luottaen ja edellämainitun ehdon pakot-
5871: kodista, joiden yhteinen arvo olisi nykyään tamana, on ryhtynyt rakentamaan 120 sai-
5872: vähintään 400 miljoonaa markkaa, diakonis- raansijaa käsittävää, nykyaikaista sairaa-
5873: salaitos sai valtiolta korvausta 25 miljoonaa laa. Vaikka diakonissalaitoksen johtokunta
5874: markkaa ehdolla, että se käytetään uuden onkin tehnyt voitavansa yrityksen rahoi-
5875: sairaalan rakentamiseen Lahteen, minne tuksessa tarvittavien varojen kokoon saa-
5876: diakonissalaitos, jonka nimi nyttemmin on miseksi ja vaikka sillä onkin ollut huomat-
5877: Diakonissalaitos Beetel, siirtyi syksyllä tavaa menestystä, silti vielä toinen puoli
5878: vuonna 1940. Lahdessa diakonissalaitos al- rakennushankkeen toteuttamiseen tarvitta-
5879: koi heti paikkakunnalle siirryttyään yllä- vista varoista on saamatta. Diakonissalaitos
5880: pitää väliaikaista sairaalaa. Sairaala toi- on saanut edellämainitun korvaussumman
5881: mii hyvin ahtaissa ja alkeellisissa olosuh- lisäksi 20 miljoonaa markkaa avustuksina,
5882: teissa. Kun sairaalaan ei ole saatu, vaikka mutta kun rakennuskustannukset on arvioi-
5883: sairaansijoja on ahdettu potilashuoneisiin tava 90 miljoonaksi markaksi, niin tarvi-
5884: suhteettoman paljon, mahtumaan enempää taan näin ollen rakennustöiden loppuun
5885: kuin 70 sairaansijaa, ja kun potilaita sai- saattamiseeen vielä 45 miljoonaa markkaa.
5886: raalaan virtaa kaikkialta ympäri . maan, Kun sairaanhoitopaikoista on maassamme
5887: niin potilaspaikkojen · puute on huutava. suuri puute ja kun diakonissalaitoksen työ-
5888: Diakonissalaitoksen vuoden 1947 vuosiker- hön sisältyy suuri määrä ilmaista, yksin-
5889: tomuksesta selviää, että varsinkin silmätau- omaan lähimmäisenrakkaudesta johtuvaa
5890: tiosaston potilaat ovat kotoisin maan kai- työtä, jota yhteiskunnalla ei ole varaa jät-
5891: kista osista. Siirtoväkeen kuuluvia poti- tää käyttämättä, niin ei diakonissalaitoksen
5892: laita oli sanottuna vuonna 119. Muista po- rakennusyrityksen voida sallia epäonnistu-
5893: tilaista oli 266 Kymen läänistä, 245 Hä- van. On aivan varmaa, että maassamme ei
5894: meen, 147 Mikkelin, 59 Uudenmaan, 19 sairaalahoitoa saada missään järjestymään
5895: Kuopion, 18 Vaasan, 9 Turun ja Porin, 5 pienemmin kustannuksin kuin diakonissa-
5896: Oulun ja 3 Lapin läänistä. Tilasto osoittaa laitosta tukemalla. Katsomme näin ollen,
5897: siis vakuuttavasti, että kysymyksessä ei ole että valtiolla ·on täysi syy avustaa diwko-
5898: 1048 IV,194.- Beetelin sairaala.
5899:
5900: nissalaitosta sen sairaalan rakennushank- tulo- ja menoarvioon 45 miljoonan
5901: keessa. markan määrärahan Diakonissalaitos
5902: Edel,Iä olevaan viitaten rohke;nemme kun- Beetelin sairaalan rakennustöiden
5903: nioittaen ehdottaa, loppwnn saattamista varten.
5904: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5905: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1948.
5906:
5907: Eemil Luukka. Vilho Väyrynen.
5908: Vilhelm Riihinen. Toivo Pyörtänö.
5909: Olavi Kajala. J. E. Lampinen.
5910: Edvard Pesonen. Juhani Leppälä.
5911: Hilma Koivulahti-Lehto. Heikki Soininen.
5912: Kauno Kleemola. Meeri Kalavainen.
5913: Erkki Paavolainen. Johannes Wirtanen.
5914: Toivo Ikonen. Anna Nevalainen.
5915: Pentti Niemi. Arno Tuurna.
5916: Lauri Murtomaa. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
5917: Martti Suntela. Oskari Lehtonen.
5918: Kalle Joukanen. Arttur Koskinen.
5919: Juho Karvonen. Samuli Simula.
5920: Markus Niskala. Anton Suurkonka.
5921: Margit Borg-Sundman. Aino Luostarinen.
5922: Irma Karvikko. Matti Miikki.
5923: Aino Malkamäki. Jere Juutilainen.
5924: G. Andersson. Antti A. Koukkari.
5925: Penna Tervo. Veli Järvinen.
5926: Kyllikki Pohjala. T. N. Vilhula.
5927: Lennart Heljas. E. Pusa.
5928: Arvo Sävelä. K. Alanko.
5929: Paavo Karjalainen. Helena Virkki.
5930: Heikki Hykkäälä. Toivo H. Kinnunen.
5931: Urho Saariaho. G. Henriksson.
5932: Niilo Ryhtä. Laura Brander-Wallin.
5933: Lauri Laine. Eino Kujanpää.
5934: Väinö Rankila. Paavo Leskinen.
5935: Juho Kuittinen. Martti 0. Kölli.
5936: Kalle Jokinen.
5937: 1049
5938:
5939: IV,HH>. -- Rah. al. N:o 94.
5940:
5941:
5942:
5943: Nuorsaari y. m.: Määrärahan osoittamisesta keskussairaala-
5944: hankkeen toteuttamiseksi Porin kaupungissa.
5945:
5946: E d u s k u n n a ll e.
5947:
5948: Uuden keskussairaalalain mukaan tmlee lyttävät tätä. Porin kaupunginsairaalassa
5949: muodostettavaksi Porin keskussairaalapiiri jouduttaisiin tekemään joitakin rakenteelli-
5950: ja keskussairaala sijaitsemaan Porin kau- sia muutoksia, joiden kustannukset kuiten-
5951: pungissa. Nykyään toimii Porissa Porin kin koituisivat huomattavan paljon halvem-
5952: yleinen sairaala, joka on valtion ja kun- J.niksi kuin yleisen sairaalan vaatima suuri
5953: tien yhteinen, sekä lisäksi Porin kaupungin lisärakennus, jota ratkaisua luonnollisesti
5954: omistama kaupunginsairaala. Jotta nykyi- myöhempänä ajankohtana on pidettävä ai-
5955: nen Porin yleinen sairaala voisi toimia täy- noana oikeana. Koska kaupunginsairaalan
5956: dellisenä keskussairaalana, tulisi siinä ny- rakennusta myöhemmin voitaisiin käyttää
5957: kyisten osastojen lisäksi olla silmä- ja kor- erittäin edullisesti kroonillisten potilaiden
5958: vatautien osastot. Sairaalarakennuksen ny- hoitosairaalana, eivät suunnitellut raken-
5959: kyinen laajuus ei kuitenkan riitä mainittu- teelliset laajennukset ·ja parannukset mis-
5960: jen osastojen toteuttamiseen, sillä näillä sään tapauksessa menisi hukkaan. Suunni-
5961: osastoilla tarvittaisiin kaikkiaan n. 40 paik- telman mukaan . tulisi rakenteellisen puolen
5962: lkaa. Lisäksi on Porin yleisen sairaalan syn- hoitamaan Porin kaupunki pääasiallisesti
5963: nytys- ja naistautiosasto siksi ahdas, (yh- omilla joko verotuksella tai luotolla han-
5964: teensä 36 sairaansijaa), että siellä ei voida kituilla varoillaan, mutta suoritettaisiin ra-
5965: hoitaa lähimainkaan kaikkia synnytyksiä ja kenteelliset parannukset täysin lääkintö-
5966: sairaalaan pyrkiviä naistautipotilaita. Po- hallituksen toivomuksien ja mahdollisten
5967: rin kaupungin sairaalassa toimii samanai- suunnitelmien mukaan. Kampunginsairaalan
5968: kaisesti synnytysosasto, jossa vallitsee myös rakennus jäisi edelleen kaupungin omaisuu-
5969: suuri tilanahtaus. Kaupunginsairaalan muut deksi ja tulisi lääkintöhallitus aiDJoastaan
5970: osastot toimivat yhdistettyinä sekä kirur- vuokraamaan sen keskussairaalaan liitettä-
5971: g1sina että sisätautiosastoina, koska raken- väksi osastoksi. Mikäli tähän sairaalaan si-
5972: nuksen pienuus ei salli mitään perusteelli- joitettaisiin suunniteltu synnytys- ja nais-
5973: sempaa osastojakoa. tautiosasto, vapautuisi Porin yleisestä sai-
5974: Porin kaupungin taholta on ehdotettu ralasta tarpeeksi tiloja silmä- ja korvatauti-
5975: lääkintöhallitukselle keskussairaalakysymyk- osastojen perustamiseen, ja näin ollen koko
5976: sen ratkaisua siten, että kaupunginsai- keskussairaalahanke tulisi nopeasti toteute-
5977: raala otettaisiin keskussairaalan yhdeksi tuksi useiksi vuosiksi eteenpäin, t. s. siksi
5978: osastoksi ja muodostettaisiin tästä sairaa- aikaa kunnes tilaisuus keskussairaalaraken-
5979: lasta kaikkiaan 90 sairassijaa käsittävä nuksen lopuUiseen ratkaisuun saadaan.
5980: naistautien- ja synnytysosasto. Tätä ehdo- Euelläoleviin perusteluihin viitaten eh:do-
5981: tusta tehtäessä on lähdetty siltä pohjalta, tamme,
5982: että tämä ratkaisu, joka luonnollisestikin että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
5983: tulee olemaan väliaikainen, olisi parhain tulo- ja menoarvioon 30 mt'ljoonaa
5984: keskussairaalakysymyksen nopealle ratkai- markkaa keskussairaalahankkeen to-
5985: sulle, sillä Porin ja sen ympäristön. nopea teuttamiseksi Porin kaupungissa.
5986: teollistuminen ja asukasluvun lisäys edel-
5987: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
5988:
5989: Hugo Nuorsaari. Jalmari Pusa. Lauri Murtomaa.
5990: Kyllikki Pohjala. L. I. Kaukamaa. Lauri Leppihalme.
5991: Margit Borg-Sundman. Antto Prunnila. Arvo Sävelä.
5992: Irma Torvi.
5993: 1050
5994:
5995: IV,t96.- Rah. aJ. N:o 95.
5996:
5997:
5998:
5999:
6000: Hakkila y. m.: Määrärahan rosoittamisesta Mäntän sairaala.
6001: rakennuksen rakennustöiden loppuunsaattamista varten.
6002:
6003:
6004: E d u s ik u n n a 11 e.
6005:
6006: Mäntän kunta on 20 vuoden ajan pon- aikoineen saanut toteuttaa suunnitelrilansa,
6007: nistellut sairaalan saamiseksi paikkakun- olisi sairaalaolot tällä seudulla järjestyneet
6008: nalle. Alussa oli tarkoitus rakentaa piiri- taloudellisesti verrattain kivuttomasti. Nyt
6009: sairaala, jossa olisivat olleet mukana kaikki sensijaan valtiovallan ohjeita noudattaen,
6010: Mäntän seudun kunnat. Täcrnä suunnitelma on sairaalan toteuttaminen taloudellisesti
6011: ei kuitenkaan saanut silloin kannatusta lä- tullut hyvin vaikeaksi.
6012: hikuntien taholta, joten asia raukesi. Suun- Vaikka :kuntainliittoon ei ole tässä vai~
6013: nitelmaa muutettiin senjälkeen niin, että heessa liittynyt muuta kuin viisi kuntaa,
6014: Mänttä pää.tti yksinään rakentaa. sairaalan, joutuu sairaalan vaikutUBpiiriin hyvin
6015: ja niinp.ä v. 1937 laadittiinkin uudet pii- laaja alue Pohjois-Hämettä. Koklonil..an sen
6016: rustukset sekä järjestettiin rahoituskysymys vaikutuspiirissä ovat Mäntän kauppala,
6017: sairaalan rakentamiseksi. Kairoki oli val- Vilppulan, Kuoreveden, Koskenpään, Poh-
6018: miina 1939 rakennustöiden aloittamiseen, jaslahden ja Juupajoen kunnat, sekä huo-
6019: kun syttynyt sota teki töiden aloittamisen mattavilta osiltaan Jämsä, Lärigelmäki,
6020: mahdottomaksi. Ruovesi ja Virrat, sekä Vaasan läänistä
6021: Välirauhan tultua suunnitelmat otettiin Keuru ja Pihlajavesi.
6022: uudelleen käsittelyn alaiseksi ja rakennus- Sairaala sijoitetaan 2 km päähän Mäntän
6023: töitä suunniteltiin. Toteutumisen tässä vai- keskustasta, luontonsa puolesta erikoisen
6024: heessa esti se, että pääjohtaja 0. Reinikai- kauniille paikalle. Sairaalaa varten varattu
6025: nen, ministeri V. Salovaara ja tohtori tontti käsittää 5 ha, joten laitoksen suurel-
6026: P. Soisalo tulivat Mänttään ja järjestivät Iekin laajentamiselle on olemassa hyvät
6027: iieuvottelukokouksen, jossa pääjohtaja Rei- mahdollisuudet. Tämän arvo~kaari .tontin
6028: nikainen korosti sitä, että Mänttään on on kuntainliitoUe lahjoittanut G. A. Ser-
6029: perustettava keskussairaalan ja kunnansai- lachius Oy.
6030: raalan välimuoto, useampien kuntien yh- Sairaalan päärwkennus on suunniteltu
6031: t{linen piirisairaala, ja suunniteltava se niin, n. 16,100 ms käsittäväksi ja tulee tähän
6032: että vastaiset laajentamismahdollisuudet sijoitettavaksi varsinainen sairaanhoito-
6033: huomioidaan, jotta se myöhemmin voidaan puoli kaikkine tarpeellisine hoitohuoneineeri
6034: ottaa vaikka valtion haltuun. ja synnytysosastoineen. Päärakennuksen li-
6035: Nämä saadut määräykset johtivat taasen säksi on suunniteltu asuin-, talous- y. m.
6036: uusiin suunnitelmiin ja aikaa viepiin kun- lisärakennuksia yhteensä yli 10,000 ms, jo-
6037: tainliiton perustamisiin, joka lääkintöhalli- ten koko sairaalan rakennusvaihe käsittää
6038: tuksen myötävaikutuksella toteutuikin, kui- n. 27,000 ms ja on sen kustarinuslaskel-
6039: tenkin vasta lopullisesti 19. 5. 1944 ja kun- maksi tällä hetkellä arvioitava 175 inilj.
6040: tainliiton perussääntö vahvistettiin niin markkaa.
6041: myöhään kuin 7. 12. 1945. Näin vierähtikin Sairaalan suunnittelu on suoritettu par-
6042: monia vuosia, jotka tekivät sairaalan toteut- haiden saatavissa olevien asiantuntijoiden
6043: tamisen taloudelliset mahdollisuudet yhä avulla. Piirustukset on laatinut arkkitehti
6044: vaikeammiksi, sekä sitä varten kootut varat E. Bryggman Trmrusta, kestävyys- y. m. las-
6045: menettivät inflaation kautta merkityksensä. kelmat on tehnyt ins. M. Malmberg, säh-
6046: Katsommekin, että jos Mäntän kunta olisi köistyssuunnitelmat ins. N. Jernvall, lämpö-
6047: IV,196. - Hakkila y. m. tOöl
6048: ja johtoverkostosuunnitelmat ins. T. Krank mk
6049: ja vesitutkimukset ins. P. Alenius, kaikki G. A. Serlachius Oy. on lah-
6050: Helsingistä. Lääkintöhallituksen esityksestä joittanut . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,000: -
6051: on lääketieteellisinä neuvonantajina käy- Jäsenkunnat ovat maksaneet
6052: tetty professoreja Soisaloa ja Nylanderia. paikkaosuuksistaan ...... 14,000,000:-
6053: Suunnitelmiin on sisällytetty kaikki sairaa- Postisäästöpankilta on saatu
6054: lahoidossa huomioonotettavat viimeaikaiset lainaksi ................ 20,000,000:-
6055: teknilliset parannukset ja välineistöt, joten Yht. 35,000,000: -
6056: siinä suhteessa rakenteilla oleva piirisai-
6057: raala pitäisi täyttää korkeimmatkin vaati- Päärakennus on muurausvaiheessa ja oli
6058: mukset. tarkoitus viedä se tänä syksynä vesikattoon
6059: Suunnitelmissa on sairaalaan merkitty 46 saakka, mutta nykyinen pääomatilanne joh-
6060: sairassijaa, mutta on tilat niin avaria, että taa ilmeisesti lähiaikoina töiden täydellis~en
6061: sinne ilman ahtautta voidaan sijoittaa 100 pysähtymiseen.
6062: sairassijaa. Päärakennus on perustettu si- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6063: ten, että vastaisella laajentamisella on mah-
6064: dollisuus rakentaa yksi lisäkerros, johon voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6065: daan sijoittaa potilashuoneita. Puw- ja menoarvioon 40,000,0M
6066: Rakennustyö on tähän mennessä rahoi- m~J,rkkaa Mäntän sairaalarakenmik-
6067: tettu seuraavasti : sen wppwun rakentamista varten.
6068: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
6069: Väinö Hakkila.. va.Itrid Eskola.
6070: T. A. Wiherheimo. Kustaa AlankO.
6071: L. Myllymäld. Atte Pakkanen.
6072: Jaakko Hakala.. Alpo Lumme.
6073: Kaarle Renfors. Kaisa Billelä..
6074: Elli Stenberg. Martti Leskinen.
6075: 1052
6076:
6077: IV,197. - Rah. al. N:o 96.
6078:
6079:
6080:
6081:
6082: Puumalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suo-
6083: men keskussairaalan rakentamista varte'n.
6084:
6085:
6086: E d u s k u n n a 11 e.
6087:
6088: Sairaalaolot Keski-Suomessa ovat huo- valmistavat työt Jyväskylän kaupungin
6089: nommat kuin missään muualla maassamme. lahjoittamalla sairaala-alueella, sekä varsi-
6090: Ainoa nykyoloissa mahdollinen tilannetta naiset rakennustyöt jo vuoden 1949 aikana.
6091: helpoittava ratkaisu olisi suunniteltu Keski- Kun erikoisen pakoittavat syyt asettavat
6092: Suomen keskussairaalahankkeen toteuttami- Keski-Suomen keskussairaalan · ensisijai-
6093: nen. Kunnat ovat hanketta kehittäneet seksi rakennusjärjestyksessä, esitämme kun-
6094: niin pitkälle, että piirustukset valmistuvat nioittaen,
6095: tänä syksynä.
6096: Rakennustoimikunnan jäsenten lausun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6097: non mukaan joutuu rakennustoimikunta jo tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lu-
6098: piirustuskustannusten peittämiseksi käyttä- vun kohdalle uudelle momentille
6099: mään kuntain varoja, joten valtion apu 50,000,000 markan määrärahan Kes-
6100: olisi välttämätön. ki-Suomen keskussairaalan rakennus-
6101: Hankkeen kehityttyä jo näin pitkälle töiden käyntiin saattamiseksi.
6102: voitaisiin jo nyt aloittaa raivaus- ja muut
6103: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
6104:
6105: V. Puumalainen. Toivo I. Sormunen.
6106: Toivo Friman. Vilhelm Riihinen.
6107: Yrjö Murto.
6108: 1053
6109:
6110: IV,1os. - Rah. al. N:o 97.
6111:
6112:
6113:
6114:
6115: Vilhula y. m.: Määräralwn oSioittamisesta yleisen sairaalan
6116: rakentamiseksi Jyväskylään.
6117:
6118:
6119: E d u s k u n n a ll e.
6120:
6121: Asiantuntijoiden yksimielisen käsityksen välttämättömyys. Tämän välttämättömyy-
6122: mukaan on Jyväskylässä sijaitseva yleinen den tuntevat kaikki maakunnan aslllkkaat ja
6123: sairaala kaikissa suhteissa yksi maamme hei- siitä johtuen on parhaillaan käynnissä kun-
6124: koimmassa kunnossa olevista sairaaloista. tien kesken lain edellyttämien, kuntien
6125: Liioittelematta voitanee sanoa, että tämä myönnettävien, varojen kokoaminen ensi
6126: sairaala on maamme huonoin. Sairaala pal- vuoden kuluessa sairaalan rakentamisen
6127: velee kuitenkin ainoana yleisenä sairaalana aloittamista varten. Täten koottavat varat
6128: koko laajaa Keski-Suomea. Ikivanhoissa tekisivät yhteensä 84 miljoonaa markkaa.
6129: puurakennuksissa sijaiten on se rakenteelli- Sairaala on suunniteltu noin 350 sairaspaik-
6130: sestikin täysin tarkoitustaan vastaamaton kaa käsittäväksi, joista kunnille tulisi 224
6131: ja lisäksi tilan puute sairaalassa on suoras- paikkaa.
6132: taan huutava. Uuden yleisen sairaalan rakentaminen
6133: Tämän kaiken tuntien onkin asianomai- Jyväskylään tyydyttämään ainoana yleisenä
6134: set kunnat ja Jyväskylän kaupunki jo vuo- sairaalana koko Keski--Suomen maakunnan
6135: sikymmenien ajan toimineet sairaalan tarvetta on siis tunnustettu mitä kiireel-
6136: uudistamiseksi ja lääkintäviranomaisetkin lisimmäksi välttämättömyydeksi. Tästä huo-
6137: ovat antaneet tälle toimenpiteelle kaiken limatta ja vaikka muodollisuudet sairaalan
6138: tukensa. Voidaan mainita, että .asianomai- perustamiseksi, kuten edellä esitetystä on
6139: set kunnat ovat jo vuonna 1947 allekirjoit- !käynyt ilmi, on jo loppuun suoritettu, ei
6140: taneet uuden sairaalan perustamiskirjan ja hallitus kuitenkaan esitä valtion ensi vuo-
6141: sairaalan piirustuksia parhaillaan valmiste- den tulo- ja menoarviossa määrärahaa sai-
6142: taan. Nyttemmin piirustukset ovatkin juuri raalan rakentamisen aloittamiseksi. Tämän
6143: valmistumassa ja tuUaan ne ensi tilassa vuoksi ja ottaen huomioon, että sairaalan
6144: esittämään sisäasiainministeriön vahvistet- tarve Jyväskylään on tosiasiallisesti var-
6145: taviksi. Jyväskylän kaupunki ja Keski- maankin ensisijaisin, ehdotamme kunnioit-
6146: Suomessa sijaitsevat maalaiskunnat sam~oin taen,
6147: kuin kauppalatkin ovat tunteneet uuden
6148: sairaalan aikaansaamisen välttämättömyy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6149: deksi ja sen vuoksi uhranneet sairaalan pe- tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
6150: rustamisen alkuvalmisteluihin melkoisia kan ·määrärahan uuden yleisen sai-
6151: summia. Valtiokin on jo antanut tarkoi- raalan rakentamisen aloittamista var-
6152: tukseen varoja 1 milj. markkaa. ten Jyväskylään.
6153: Uuden sairaalan aikaansaaminen mitä
6154: kiireellisimmin Jyväskylään on suoranainen
6155: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
6156:
6157: T. N. Vilhula. Kauno Kleemola.
6158: Väinö Rankila. Onni Mannila.
6159: Martti Miettunen. Arttur Koskinen.
6160:
6161:
6162:
6163: 18
6164: 561/48
6165: 1054
6166:
6167: IV,199. - Rah. al. N:o 98.
6168:
6169:
6170:
6171:
6172: N. Nurminen y. nt.: MiiJirärahan osoittamisesta sairaanhoi-
6173: tajan palkkaamiseksi Kauhavan lentosotakoulun sairaa-
6174: laan.
6175:
6176:
6177: E d u s k u n n a ll e.
6178:
6179: Kauhavan kunnalla ei ole omaa sairaalaa. rin ja myöskin lääkintöhallituksen virkai-
6180: Siitä syystä se on joutunut sijoittamaan lijain kanssa, ja he ovat yhtyneet kunnan
6181: potilaansa puolustuslaitoksen lentosotakou- viranomaisten käsitykseen, että valtion pi-
6182: lun sairaalaan, jossa on ollut vapaita vuo- täisi palkata yksi sairaanhoitajatar mainit-
6183: depaikkoja. Mainitulla sairaalalla ei ole tuun sairaalaan ja siten saataisiin sairaiden
6184: kuitenkaan riittävästi hoitohenkilökuntaa hoito edes välttävästi tyydytetyksi.
6185: ja sentähden on Kauhavan kunta palkan- Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
6186: nut sinne yhden hoitajattaren ja saanut dotamme,
6187: vieraskuntalaisilta periä kustannusten peit-
6188: tämiseen 50 markkaa potilasta kohden vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6189: rokaudessa. Nyt on kuitenkin tullut vai- tulo- ja menoarvioon yhden sairMtn-
6190: keuksia tällä tavoin kustantaa hoitajatta- hoitajattaren palkkaamista varten
6191: ren menoja valtion sairaalassa. Kauhavan Kauhavan lentosotakoulun sairaalaan
6192: kuntalaiset ovat keskustelleet asian järjes- 150,000 markan suuruisen määt-ä-
6193: tämisestä lentosotakoulun sairaalan lääkä- rahan.
6194: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
6195:
6196: Nestori Numiinen. Katie Kauhanen.
6197: Eino Tainio. ToiVo I. Sormunen.
6198: IV,2oo. - Rah. al. N:o 99.
6199:
6200:
6201:
6202:
6203: 0. Turunen y. m.: Määräraha'n osoittamisesta Kuopion kes-
6204: kussairaalan piirustus- ja muiden suunnittelutöiden jat-
6205: kamista varten.
6206:
6207:
6208: E d u s ik: u n n a ll e.
6209:
6210: 15. 4. 1947 allekirjoitettiin Kuopion kes- pioy. lääninsairaalan ylilääkärin, professori
6211: kussairaalan perustamiskirja ja valittiin ra- Martti Hämäläisen antama tieto, jonka mu-
6212: kennustoimikunta. Lääkintöhallitus asetti kaan lääninsairaalaan odottavien tutkittu-
6213: 31. 1. 1948 rakennustoimikunnan käytettä- jen potilaiden lukumäärä, joille on luvattu,
6214: väksi v:n 1946 1 lisämenoarvion 20: II: 20 mutta ei ole voitu järjestää paikkaa, vaih-
6215: mmnentin lmihdalla olevasta siirtomäärä- telee 300-400, ehdotamme kunnioittaen,
6216: rahasta 1 milj. mk keskussairaalan suunnit-
6217: telutöitä varten. Tällä perusteella rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6218: toimikunta teki arkkitehti, professori Jussi tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
6219: Paatelan kanssa sopimuksen rakennuksen markkaa Kuopion keskussairaalan
6220: piirustustöistä. piirustus- ja muiden suunnittelutöi-
6221: Kun piirustustyöt jo ovat käynnissä ja den jatkamista varten.
6222: sairaalan .tarve polttava, jota osoittaa Kuo-
6223: iielsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
6224:
6225: Oiva Turunen. Eino Laitinen.
6226: Lenna.rt Beljas.
6227: 1056
6228:
6229: IV,2o1 . ...:... Rah. al. N:o 100.
6230:
6231:
6232:
6233:
6234: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnaan
6235: rakennettavan keskussairaalan rakennustöiden alkamista
6236: varten.
6237:
6238:
6239: E d u s k u n n a 11 e.
6240:
6241: Tunnettua on, että Savonlinnan yleinen talousarvioon. " Asia lykkäytyi sitten sotien
6242: sairaala jo kauan on ollut uusimisen ja laa- takia.
6243: jentamisen tarpeessa, ja n)'lkyään se ei vas- Keskussairaalalain mukaan on Savonlin-
6244: taa alkeellisiakaan sairaanhoidollisia vaati- nan keskussairaalaan osallistuvien kuntien
6245: muksia, vaikkakin se, sijaiten vesistöjen kes- ja valtion välillä huhtikuun 13 päivänä
6246: kellä kaikkien kulkuyhteyksien suuntau- 1947 tehty ja allekirjoitettu perustamis-
6247: tuessa sinne, maantieteellisen asemansa ta- kirja Savonlinnaan rakennettavasta 231
6248: kia joutuu laajan piirin ainoaksi isommaksi paikkaa käsittävästä keskussairaalasta, jossa
6249: sairaalaksi. on sisätauti-, kirurgi-, naistauti- ja synny-
6250: . Jo vuonna 1933 Savonlinnan yleisen sai- tys- sekä lastentautien erikoisosasto. Sairaa-
6251: raalan silloinen ylilääkäri tri A. J. Häll- lalle on asetettu mkennustoimikunta ja
6252: ström toteaa, että potilaiden luku sairaa- myönnetty 1 miljoonan markan määräraha
6253: lassa on ollut yli sääd:etyn määrän nOJUs- suunnittelua varten. Savonlinnan kaupunki
6254: ten 45:n ja enemmänkin ja että sekä on lahj1oittanut sairaalalle riittävän suu-
6255: osastot että sivurakennukset, varsinkin keit- ren, hyvällä paikalla sijaitsevan maa-alueen.
6256: tiöpuoli, ovat käyneet liian ahtaiksi ja te- Suunnitteluissa on rakennustoimikunta ja
6257: kee ehdotuksen sairaalan laajentamiseksi sen valitsema arkkitehti pääs.'leet niin pit-
6258: 10. 3. 38 Savonlinnan seudun lää!käriyh- källe, että alkutyöt voitaisiin panna käyn-
6259: distyksen kokouksessa pitämässään esityk- tiin, jos siihen saataisiin varoja.
6260: sessä hän tulee siihen johtopäätökseen, Osoitukseksi kuinka välttämätöntä tämän
6261: että alueella tarvittaisiin 260 sairassijaa kä- sairaalan pikainen rakentaminen on, viitat-
6262: sittävä sairaala. takoon vielä m. m. seuraavaan:
6263: Vaikea tilanne sairaalassa on myöskin Sairaalarakennukset, jotka suureksi osaksi
6264: eduskunnan taholta saanut ymmärtämystä. ovat erillisiä puurakennuksia ilman keskus-
6265: 29 päivänä maaliskuuta 1938 se, talousva- lämmitystä, ovat kauttaaltaan ränsistyneet,
6266: liokunnan ehdotuksesta, hyväksyi yksimieli- koska niissä ei vuosikymmeniin ole suori-
6267: sesti seuraavan toivomuksen: tettu suurempia korjauksia, vaan korjauk-
6268: ,että hallitus ottaisi vuoden 1939 tulo- ja set on lykätty huomautuksella, ettei niitä
6269: menoarvioesitykseensä 100,000 mk:n suurui- kannata tehdä, koska sairaala heti raken-
6270: sen määrärahan suunnittelu- ja valmistavia netaan kokonaan uudelleen. Kuitenkin on
6271: töitä varten Savonlinnan yleisen sairaalan sairaalassa jouduttu hoitamaan vuosi vuo-
6272: uusimiseksi ja laajentamiseksi." Tätä edus- delta yhä lisääntyvää potilasmäärää. Tämä
6273: kunnan toivomusta ei kuitenkaan saatu si- on saatu aikaan siten, että kaikkiin huonei-
6274: sältymään v. 1939 talousarvioon. siin ja käytäviin on ahdettu lisävuoteita.
6275: Huhtikuun 12 päivänä 1939 jätettiin Vuonna 1933, jolloin entinen sairaalan yli-
6276: Suur-Savon Maakuntaliiton puo1elta valtio- lääkäri teki laajentamisehdotuksen, oli hoi-
6277: neuvostolle anomus: topäivien luku lasarettiosastolla 13,937 ja
6278: ,että valtioneuvosto ryhtyisi tarpeellisiin potilaita keskimäärin päivässä 38.1. Vuonna
6279: toimenpiteisiin riittävän suuren sairaalan 1946 olivat vastaavat luvut 31,422 ja 86.1.
6280: rakentamiseksi Savonlinnaan ja ottaisi tar- Luvut ovat siis nousseet yli kaksinkertai-
6281: koitusta varten määrärahan vuoden 1940 siksi.
6282: IV,2·01. - Luostarinen y. m. 1057
6283:
6284: Pienessä leikkaussalissa (lattiapinta-ala huoneissa ja sairaalassa olevissa muutamissa
6285: 18 m2), jolta puuttuu kaikki tarpeelliset asuinhuoneissa asuu niin monta kuin niihin
6286: sivuhuoneet (sterilisointi-, nukutus-, käsi- suinkin mahtuu.
6287: pesu j. n. e.) on v. 1933 suoritettu 423 leik- Kaikki tämä on tietenkin saatu aikaan
6288: kausta, mutta 1946 1,407. venyttämällä äärimmäisyyteen kaikki mah-
6289: Laboratorio toimii myös aivan liian ah- dollisuudet ja tinkimällä pois potilaiden
6290: taassa huoneessa (lattiapinta-ala 12 m2) ja vaatimuksia ja viihtyisyyttä. Nyt on kuiten.
6291: on se samalla poliklinikan kansliahuoneena. kin venyväisyyden raja saavutettu, eikä sai-
6292: Kansliahuoneessa (lattiapinta-ala 18 m2) raalaan parhaalla tahdollakaan ilman laa-
6293: työskentelee ylilääkäri, alilääkäri, ylihoita- jennusta voida sijoittaa enemmän potilaita.
6294: jatar sekä kanslisti ja toimii huone samalla Jo useamman vuoden aikana on ollut pakko
6295: puhelinkeskuksena, arkistona, kirjastona, lähettää pois sairaalaan pyrkiviä sairashoi-
6296: lääJkkeiden jakopaikkana ja leikkaussalin don tarpeessa olevia potilaita. Esim. v. 1947
6297: instrumenttien säilytyspaikkana. oli 1,083:lta ja tänä vuonna tähän men-
6298: Keittiö, joka toimii yhdessä ainoassa huo- nessä 840: Itä sairaalaan pyrkivältä sairas-
6299: neessa (lattiapinta-ala 35 m2, jos vähenne- hoidon tarpeessa olevalta potilaalta evätty
6300: tään hellat ja kiinteät pöydät, jää 27 m2) pääsy sairaalaan paikkojen puutteen takia.
6301: ilman riittäviä muita apuhuoneita paitsi Tilanne on siis muodostunut sellaiseksi, että
6302: leipomohuone ja ilman kyllin suuria varas- se kaiken inhimillisyyden nimessä vaatii pi-
6303: tohuoneita, on aivan. liian ahdas. V. 1933 kaista korjausta.
6304: oli ravintopäiviä lasarettipotilaille 13,937 ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6305: henkilökunnalle 8,366 eli yhteensä 22,544 ja nioittaen,
6306: 1946 lasarettipotilaille 31,422 ja henkilökun-
6307: nalle 18,366 eli yhteensä 49,788. Ravinto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6308: päivien määrä on siis tullut runsaasti kak- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
6309: sinkertaiseksi. Pesula on samassa suhteessa markan määrärahan Savonlinnaan
6310: liian pieni. Hoitohenkilökunta asuu suureksi rakennettavan ksekussairaalan raken-
6311: osaksi jotenkuten kaupungista saaduissa nustöiden alkamista varten.
6312: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
6313:
6314: Aino Luostarinen. Jussi Lappi-Seppälä.
6315: Eri. Haapaniemi. Lauri Leppihalme.
6316: Anton Suurkonka. Wiljam Sarjala.
6317: Onni Mannila. Edvard Pesonen.
6318: 10t>8
6319:
6320: JV,~o2. - Bab. a.J.. )J:o 101.
6321:
6322:
6323:
6324:
6325: Kannisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta avust'Ukseksi
6326: Oulun Diakonissakodille tuberkuloottisten lasten risa-
6327: tautisairaalan perustamis- ja ylläpitokustannuksiin.
6328:
6329:
6330: E d u s kun n a H e.
6331:
6332: Oulun Diakon:issalaitoiksen silmäsairaa- Parantola muodostettaisiin yllämainitun
6333: lassa, j~oik:a on ainoa Silmätautisten sairaala maatilan päärakennu:ksesta. Sen laajennus-
6334: ik:oko Pohjois-Suomessa, on todettu tuber- ja korjaustyöt tulevat maksamaan 3,800,000
6335: kuloottisten risatautisten lasten lukumäärän markkaa sekä irtaimisto 2,000,000 martk-
6336: jatkuvasti kasvavan. Kun näiden silmä- kaa eli perustamiskustannukset y'hteensä
6337: sairaiden lasten luku !kuluvana vuonna 5,800,000 markkaa.
6338: nousee ainakin 300 ja he lkipeästi tarvit- Parantolan talousarvio vuo<Lelle 1949,
6339: sisivat varsinaisen sairaalahoidon jälkeen käsittäen 40 sairassijaa, on 4,667,000 mark-
6340: asianmlllkaista parantolahto,itoa, on Oulun kaa.
6341: Diakonissalaitos ostanut maatilan 5 ikm Kun Oulun Diakonissalaitos ilman val-
6342: etäisyydellä Oulun kaupungista ja suun- tion tukea ei voi toteuttaa tätä hanlketta, ja
6343: nittelee sinne pientä 40 paikkaa käsittävää kun parantola tulee p.alvelemaan Pohjois-
6344: r:isatautiparantolaa silmätautisia lapsia var- Suomen vähäosaisinten perheiden lapsia,
6345: ten. Kyseiset lapset ovat Pohjois-Suomen ehdotamme kunniGittaen,
6346: varattomimmista !kodeista, joissa he eivät
6347: voi saada asianmlllkaista jatkoihoitoa sai- että Eduskunta vuoden 1949 two-
6348: raalahoidon jälkeen, jota heille tilanahtau- ja menoarvioon 7 Pl. XXII luvun
6349: den ja varattomuuden vuoksi ei voida kyllin 'neljännen momentin kohdalle ottaisi
6350: kauan antaa DiaJmnissalaitoksen silmäsai- 10,467,000 mk avustuksena Oulun
6351: raalassa. Kodeissaan nämä lapset ovat jat- Diakonissakodille tuberkuloottisten
6352: kuvana tartuntavaarana ympäristölleen. lasten risatautisairaalan perustamis-
6353: ia ylläpitokustannuksiin.
6354: Helsingissä loikaikuun 5 päivänä 1948.
6355:
6356: H. A. Kannisto. Markus Niskala.
6357: Erkki Koivisto.
6358: 1059
6359:
6360: IV,2os. - Ra.h. a.l. N:o 102.
6361:
6362:
6363:
6364:
6365: Salo: Määrärahan osoittamisesta Ristijärven sairaalan lop-
6366: putöiden suorittamista varten.
6367:
6368:
6369: E d u s k u n n a 11 e.
6370:
6371: Kuten tunnettua on Ristijärven kunnan Ristijärven kunta on vähävaraisena ja .
6372: omistama entinen Sk-talo valtioavuin muu- pienenä kuntana uhrannut terveydenhoi-
6373: tettu sairaalaksi. Tehtävää varten on saatu dollisiin rakennuksiin jo hyvin paljon. Luo-
6374: valtion avustusta 9,300,000. Rakennustyöt vutettu entinen suojelk. talon arvo on noin
6375: ovat edistyneet nyt niin pitkälle, että ura- 5,000,000 markkaa. On rakennettu lää-
6376: koitsija on ilmoittanut urakkaan kuuluvan kärin talo, joka maksoi 2,500,000 markkaa,
6377: työn valmistuvan lokakuun loppuun men- eli yhteensä 7,500,000 markkaa. Tämän
6378: nessä. Mutta sairaalasta puuttuvat vielä enempää ei kunta yksin voi sairaalansa hy-
6379: seuraavat rakennelmat, jotka eivät kuulu väksi uhrata, koska sairaala onkin tarkoi-
6380: muutosurakkaan. Vesijohto, joka on ra- tettu kuntaa laajemman alueen käyttöön,
6381: kennettava painevesijohdoksi 1,480 metrin kuten aluesairaalat. Kunnalla on rakenta-
6382: päässä olevalta vaaralta, josta tulee pu- matta vielä 8 kansakoulua ja 2 oppilasasun-
6383: tousta n. 20 metriä. Likaviemärijohto on tolaa. Kunnalliskotia on nyt ryhdytty ra-
6384: myöskin rakentamatta. Liittymismaksut kentamaan.
6385: sähköosakeyhtiöön olisi suoritettava. Sai- Ristijärven entisestä, 2-kerroksisesta, kes-
6386: raalan kalusto hankittava. Rakennuspuiden kuslämmityksellä ja peltikatolla varuste-
6387: kantohinta, ajo- ja sahausmaksut eivät tusta Sk-talosta tulee rakennushallituksen
6388: myös kuuluneet urakoitsijalle. Nämä huo- suunnitelman mukaan muodostetusta 21-
6389: mioon ottaen saamme kustannuksista seu- paikkaisesta sairaalasta tarkoitustaan vas-
6390: raavan laskelman: taava ensiluokkainen sairaala, ja vaikka
6391: mk edellä oleva 6 miljo<man markan lisämäärä-
6392: 21-paikkainen sairaala raken- raha käytettäisiinkin, tulee se maksamaan
6393: nushallituksen piirustusten vain noin puolet siitä, mitä vastaavanlaiset,
6394: mukaan (sisätöiden suoritta- röntgen-, synnytys- ja eristysosastoilla va-
6395: minen): .................. . 10,150,000 rustetut aluesairaalat tulevat nykyisin mak-
6396: lisä-urakat samalle urakoitsijalle 550,000 samaan, jota samaa asiaa sairaala tulee
6397: Urakkasumma yhteensä 10,700,000 palvelemaan.
6398: Rakennuspuutavaran kantohinta, Edellä olevaan nojaten ja jotta sairaala
6399: ajo ja sahaus ............. . 850,000 ensi tilassa saataisiin tarkoitustaan palve-
6400: V ~sij?.h~? ................... . 1,480,000 lemaan ehdotan kunnioittaen,
6401: VIemariJohto ............... . 450,000
6402: Sähköosuudet ............... . 300,000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6403: Välttämättömän kaluston hank- tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mar-
6404: kiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900,000 kan määrärahan Ristijärven sairaa-
6405: Muita sekalaisia menoja . . . . . . 420,000 lan lopputöiden suorittamista var-
6406: Yhteensä 15,300,000 ten.
6407: Saatu avustus 9,300,000
6408: Puuttuva jäännös 6,000,000
6409: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
6410:
6411: S. Salo.
6412: 1060
6413:
6414: IV,2o4, - Rah. ~1. N:o 103.
6415:
6416:
6417:
6418:
6419: Kauppi y. m.: K01.,otetun määrärahan osoittamisesta H el-
6420: singin yliopiston kirjaston viran ja toimen haltija.in
6421: palkankorotuksia varten.
6422:
6423:
6424: E d u s k u n n a ll e.
6425:
6426: Sen johdosta että hallituksen esityksessä teetta jätettiin - nimenomaan nuorempien
6427: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1949 alikirjastonhoitajien osalta - oppikoulujen
6428: ei ole otettu huomioon niitä perusteltuja lehtorien palkkaluokkiin verrattuina epä-
6429: esityksiä, j1oita Helsingin yliopiston kon- edullisempaan asemaan. Tämä asiantila on
6430: sistorin sekä Tieteellisten kirjastojen val- sittemmin valitettavasti jäänyt pysyväksi
6431: tionkomitean taholta on kuluvan vuoden nykytilanteeseen saakka.
6432: aikana tehty maamme tieteellisen pääkir- Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä,
6433: jaston ja kansalliskirjaston, Helsingin yli- etteivätkö mainitut alikirjastonhoitajanvirat
6434: opiston kirjaston virkamieskunnan palk- olisi luonteeltaan ja pätevyysvaatimuksil-
6435: kauksessa esiintyvien epäkohtien korjaami- taan täysin rinnastettavissa oppikoulujen
6436: seksi, esitämme alempana seuraavaa: lehtorien virlroihin, jopa eräissä suhteissa
6437: Helsingin yliopiston kirjaston virkamies- asetettava niiden edellekin. Nuoremman
6438: kunnan muodostavat nykyään vakinaisina alikirjastonhoitajan pätevyysvaatimukset
6439: virkamiehinä ylikirjastonhoitaja, 3 kirjas- ovat asetuksen 1930: 161 mukaan seuraa-
6440: tonhoitajaa, 7 vanhempaa ja 7 nuorempaa vat: Alikirjastonhoitajanviran hakijalta
6441: alikirjastonhoitajaa sekä ylimääräisinä vir- vaaditaan, että hän on suorittanut kandi-
6442: kamiehinä 15 amanuenssia. Näistä kirjas- daattitutkinnon sekä palvellut amanuens-
6443: tonhoitajien ( osastonjohtajien) virat, joissa sina Helsingin yliopiston yleisessä kirjas-
6444: pätevyysvaatimuksena on m. m. lisensiaatti- tossa tai vastaavassa toimessa jossakin
6445: tutkinto, ovat nykyään 27 pl: ssa, mitä ei muussa siihen verrattavassa suuressa yleis-
6446: voida pitää heidän virka-asemaansa ja päte- tieteellisessä kirjastossa ja jälkimäisessä ta-
6447: vyysvaatimuksiansa vastaavana, vaan ehdo- pauksessa sen ohessa yhden lukuvuoden
6448: tetaan sitä korotettavaksi kahdella palkka- ajan harjloitellut Helsingin yliopiston kir-
6449: luokalla eli 29 pl: aan, jossa nykyään on jastossa, niin myös että hän on todistanut
6450: esim. - vain yhden rinnastuskohdan mai- omaavansa sen kielitaidon ja ne tiedot kir-
6451: nitaksemme - virka-asemaltaan Helsingin jasto-opissa, jotka Helsingin yliopiston
6452: yliopiston kirjastonhoitajaan verrattava yleisen kirjaston johtosäännön mukaan vaa-
6453: Tilastollisen Päätoimiston osastonjohtaja. ditaan siltä, joka otetaan sanotun kirjaston
6454: Tämä palkkaluokankorotus merkitsisi yh- amanuenssiksi. - Näihin vaatimuksiin si-
6455: teensä 84,600 mk:n lisämenoerää. Vanhem- sältyvä amanuenssin pätevyys on määri-
6456: pien ja nuorempien alikirjastonhoitajien telty edenpänä amanuensseja koskevan esi-
6457: virkoja v. 1918 virka-aikojen j. n. e. osalta tyksen yhteydessä. Nuoremman alikirjas-
6458: nykyiseen muotoonsa järjestettäessä lähdet- tonhoitajan viran haltijalta vaaditaan si-
6459: tiin nimenomaan siltä pohjalta, että mai- ten paitsi akateemista loppututkintoa ja
6460: nitut virat rinnastetaan oppikoulujen van- varsinaista virkatutkintoa huomattavan
6461: hempien ja nuorempien lehtorien virkoihin, laaja kielitaito sekä edelläkäyvä palvelu-
6462: joiden kanssa ne palkkaukseltaan pysyivät- aika, joka käytännössä säännöllisesti muo-
6463: kin tasavertaisessa asemassa aina 1920- dostuu minimivaatimuksena olevaa kolmea
6464: luvulla tapahtuneeseen uuteen palkkajär- lukukautta monta vertaa pitemmäksi; esim.
6465: jestelyyn saakka, jolloin ne täysin perus- Helsingin yliopiston kirjaston nykyisistä
6466: IV,204. - Kauppi y. m. 1061
6467:
6468: seitsemästä nuorellliiD'an alikirjastonhoita- on yliopiston kiTjastossa 15, ovat näiden \hen-
6469: jan viran haltijasta ei ainoakaan ole tullut kilöiden päätoimia, eivätkä niihin liittyvät
6470: nimitetyksi virkaansa vähemmän kuin 10 tehtävät olennaisesti eroa alikirjastonhoita-
6471: vuoden mainitussa laitoksessa ylimääräisenä jien virkatehtävistä. Amanuenssit hoitavat
6472: virkailijana (ensin harjoittelijana, sitten itsenäisesti huomattavan osan kirjaston
6473: amanuenssina) suoritetun palvelun jälkeen. luetteloimistöistä sekä niin ikään itsenäi-
6474: Edelleen on painavana tekijänä otettava sesti vastaavat erinäisten tärkeitten osasto-
6475: huomioon, että nuoremman alikirjastonhoi- jen hoidosta, minkä lisäksi lainausliikkeen
6476: tajan viran saavuttaneilla on useimmiten hoito ja lukusalipalvelu suurelta osalta kuu-
6477: ansionaan runsastöinen bibliografinen y. m. luvat amanuenssien tehtäviin. Näiden teh-
6478: tieteellinen julkaisutoiminta, jota vailla ei tävien suorittaminen edellyttää yliopistolli-
6479: ole varsinkaan viime aikoina ollut käytän- sen loppututkinnon tuottamaa tieteellistä
6480: nössä mahdollisuuksia nuoremman alikirjas- perehtyneisyyttä, monipuolista kielitaitoa
6481: tonhoitajan viran saavuttamiseen. Vanhem- sekä pitkäaikaista tutustumista kirjaston
6482: man alikirjastonhoitajan pätevyysvaatimuk- kokoelmiin ja niiden hoitoon. Tämä käy
6483: set ovat muodollisesti samat kuin nuorem- ilmi amanuenssien pätevyysvaatimuksista,
6484: man alikirjastonhoitajan, mutta käytän- jotka Helsingin yliopiston kirjaston johto-
6485: nössä on tämän virka-asteen saavuttamisen säännön mukaisesti ovat seuraavat: 1) suo-
6486: edellytyksenä usean vuoden palvelu lä- ritettu filosofiankandidaattitutkinto tai
6487: hinnä alemmassa virka-asteessa (tai jossa- muu yliopistollinen loppututkinto; 2) yli-
6488: kin muussa korkeakoulukirjastossa) ynnä opiston lehtorin tai asianomaisen professo-
6489: virkatoiminnan ulkopuolella jatkuvasti har- rin todistama kyky ymmärtää saksan-,
6490: joitettu bibliografinen t. m. s. julkaisutoi- ranskan- ja englanninkielistä tieteellistä
6491: minta, mikä on sitäkin vaateliaampaa, koska tekstiä sekä helpompaa latinankielistä teks-
6492: alikirjastonhoitajat ovat virkavelvollisuuk- tiä; 3) yliopiston lehtorin todistus taidosta
6493: siinsa sisältyvien työaikojen suhteen ja en- auttavasti puhua ainakin yhtä yllämaini-
6494: nen kaikkea kesälomiensa huomattavan ly- tuista uusista kielistä; 4) yliopiston opet-
6495: hyemmyyden vuoksi oppikoulujen lehtoreita tajan tai muun ammattimiehen todistus tai-
6496: epäedullisemmassa asemassa . dosta lukea vanhempia etupäässä ruotsin-
6497: Ylläesitetyt pätevyysvaatimukset huo- kielisiä käsikirjoituksia; 5) kolme luku-
6498: mioonottaen on pidettävä välttämättömänä, kautta kestävä koepalvelus kirjastossa; sekä
6499: että se epäasianmukainen suhde, johon Hel- 6) päätetyn koepalveluksen jälkeen ylikir-
6500: singin yliopiston kirjaston alikirjas1Jonhoi- jastonhoitajan edessä suoritettu tutkinto,
6501: tajain virat myöhempien palkkajärjestely- jolla pyrkijä todistaa tutustuneensa ei ai-
6502: jen yhteydessä ovat oppikoulujen lehtorien noastaan kirjaston kokoelmien järjestelyyn
6503: virkoihin nähden joutuneet, ensi tilassa ja luetteloimiseen sekä kirjaston hoitoon
6504: korjataan ja nämä kirjastovirat jälleen rin- yleensä, vaan myöskin bibliografisiin me-
6505: nastetaan oppikoulujen lehtorien palkka- toodeihin ja bibliografiseen kirjallisuuteen
6506: luokkiin. Ottaen huomioon sen erikoisase- sekä kirjastonhoito-oppiin yleensä kuin
6507: man, mikä Helsingin yliopiston kirjastolla myös kirjapainotaidon historiaan. - Ama-
6508: on tieteellisten kirjastojemme joukossa sekä nuenssien palkkausta uudelleen järjestet-
6509: siitä johtuvat sen virkailijoille asetettavat täessä on vertauskohdaksi otettava sellaiset
6510: erikoisvaatimukset, on pidettävä asianmu- toimet, joiden pätevyysvaatimuksena on
6511: kaisena, että mainitut vanhemman ja nuo- yliopistollinen loppututkinto ja sen lisäksi
6512: remman alikirjastonhoitajan virat, jotka tämän ammattialan erikoisvalmennus. Rin-
6513: nykyisin ovat 21 ja 18 palkkaluokissa, rin- nastuskohtana tulevat tällöin lähinnä kysy-
6514: nastetaan normaalilyseoiden vanhempien ja mykseen valtionoppikoulujen alemman palk-
6515: nuorempien lehtoreiden a. p. virkoihin, kaluokan nuoremmat lehtorit, joihin ver-
6516: jotka nykyisellään kuuluvat 23 ja 21 palk- rattuina amanuenssien pätevyysvaatimuk-
6517: kaluokkiin. Nämä palkkaluokankorotukset set ovat vieläpä suuremmatkin vaadittavan
6518: merkitsisivät yhteensä 264,600 mk:n lisä- kielitaidon ja erikoisvalmennuksen suhteen.
6519: menoerää. Valmennusaika on amanuensseilla useim-
6520: Aivan kestämättömään asemaan ovat missa tapauksissa ainakin neljä lukukautta,
6521: palkkauksensa suhteen joutuneet yliopiston sillä päätetyn koepalveluksen jälkeen suo-
6522: kirjaston amanuenssit. Nämä toimet, joita ritettava tutkinto vaatii sekin lukukauden.
6523: 19
6524: 1062 IV,2o 4. - Yliopiston kirjasto.
6525:
6526: Yliopiston kirjaston amanuensseja ei niin nittakoon että kirjaston 15 amanuenssin
6527: ollen voida kohtuudella sijoittaa alemman toimesta on tällä hetkellä seitsemän vailla
6528: palkkausluokan nuorempia lehtoreita alem- hoitajaa. Kirjaston tulevaisuuden kan-
6529: maksi, jotka viimeksimainitut nykyään nalta on tärkeätä, että amanuensseiksi saa-
6530: kuuluvat vakinaisten virkojen 19 pl: aan. daan alaan innostuneita henkilöitä, jotka
6531: Tämä vastaisi 26 ylimääräisten pl: aa, jo amanuenssina ryhtyvät harjoittamaan
6532: mutta koska amanuenssit ovat jääneet palk- kirjastoalaa koskevaa tutkimustyötä ja
6533: kauksessaan kovin paljon jälkeen - he bibliografista julkaisutoimintaa. Tämä on
6534: kuuluvat nykyään ylimääräisten 18 ja 20 tarpeellista jo amanuenssin tehtävien me-
6535: pl: iin - heidät olisi tyydyttävä sijoitta- nestyksellistä suorittamista varten ja se on
6536: maan ylimääräisten 25 pl: aan, vaikka he myös takeena siitä, että kirjasto myöhem-
6537: silloin vielä jäisivät yhden palkkaluokan min voi saada kykeneviä hoitajia ylempiin
6538: jälkeen nuoremmista lehtoreista a. p. Teh- virkoihin. Amanuenssien osalta ylläehdote-
6539: tävien samanluonteisuuden vuoksi olisi tut palkkajärjestelyt tulisivat merkitse-
6540: amanuenssit tällöin yhdistettävä yhdeksi mään yhteensä 735,000 mk: n lisämenoerää.
6541: palkkaryhmäksi poistamalla nykyinen kah- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6542: tiajako vanhempiin ja nuorempiin ama- nioittavimmin,
6543: nuensseihin eri palkkaluokkineen. - On
6544: osoittautunut, että on vaikea löytää kis- että Eduskunta ottaisi Helsingin
6545: jastoalalle sopivia henkilöitä, jotka olisivat yliopiston kirjaston viran ja toimen
6546: halukkaat hankkimaan itselleen vaaditta- haUijain palkankol"otuksia varten
6547: van pätevyyden, kun se taloudellinen vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon
6548: asema, joka heille nykyisillä palkoilla voi- 1,084,200 markan määrärahan.
6549: daan tarjota, on täysin kestämätön. Mai-
6550: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
6551:
6552: Kalle Kauppi. Martti 0. Kölli.
6553: 1063
6554:
6555: IV,!!o5. - Rah. al. N:o 104.
6556:
6557:
6558:
6559:
6560: Jalas y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
6561: assistenttien ja amawuenssien palkkauksen parantami-
6562: seen.
6563:
6564:
6565: E d u s k u n n a ll e.
6566:
6567: Helsingin yliopiston melkein kauttaal- Ylemmän palkkausluokan assistenttien
6568: taan alipalkatuista viran- ja toimenhalti- viikottainen opetusvelvollisuus on sama
6569: joista assistentit ja amanuenssit, varsinkin kuin oppikoulun lehtoreiden. Heidän työ-
6570: n. s. ylemmän palkkausluokan assistentit ja kautensa on huomattavasti pitempi, sillä se
6571: museoamanuenssit sekä yliopiston kirjaston alkaa jo elok. 21 p. ja päättyy vasta kesäk.
6572: amanuenssit, ovat pätevyytensä sekä työnsä 10 p. Tämän lisäksi yliopistossa on luku-
6573: vaativuuteen ja määrään verrattuna epä- vuoden aikana paljon vähemmän lomapäi-
6574: oikeudenmukaisessa asemassa. viä kuin oppikouluissa. Pätevyydeltään
6575: Yliopiston oppilasmäärän vuodesta vuo- ylemmän palkkausluokan assistentit ovat
6576: teen lisäännyttyä ja tieteellisen tutkimuk- yleensä lisensiaatteja, joten heidän muo-
6577: sen ja opetuksen piirin jatkuvasti laajen- dollinenkin pätveyytensä on lehtoreiden pä-
6578: nuttua varsinkin kokeellisten aineiden pro- tevyyttä suurempi varsinaisesta tieteellisestä
6579: fessorien työmäärä on niin suuresti kasva- erikoispätevyydestä puhumattakaan. Assis-
6580: nut, etteivät he ilman päteviä avustajia tenttien oppilaat ovat luonnollisesti vaati-
6581: voi hoitaa opetusta ja niitä moninaisia käy- vampia kuin lehtoreiden; heidänhän tulee
6582: tännöllisiä tehtäviä, joita laitosten hoito useasti kouluttaa m. m. tulevat lehtorit.
6583: heiltä vaatii. Kaiken tämän tärkeän työn, Lisäksi assistenttien mahdollisuudet hank-
6584: laitosten hoidon ja käytännölliset harjoi- kia ylitunteja ja siten parantaa palkkaus-
6585: tuskurssit, hoitavat professorien johdolla taan ovat ohjesäännön vastaiset, koska hei-
6586: assistentit ja amanuenssit. Samalla he muo- dän velvollisuutenaan on opetus- ja virka-
6587: dostavat sen nuorten tutkijain polven, josta tehtävien lisäksi tehdä tutkimustyötä. Kai-
6588: yliopiston laitoksissa koulutetaan tieteellistä ken lisäksi tämä tutkimustyö aiheuttaa
6589: jälkikasvua. Täten assistenttien tulisi, ai- heille rahallista menoa, m. m. siten, että
6590: van kuten professorienkin, virkatehtä- heidän on hankittava kallista tieteellistä
6591: viensä ohessa voida suorittaa myös tieteel- erikoiskirjallisuntta, maksettava ulkomaisia
6592: listä tutkimustyötä. suuria sivistyskieliä usein vaillinaisesti tai-
6593: Yliopiston kannalta on tietenkin erittäin tavina julkaisujensa käännöstyö suurille si-
6594: tärkeätä, että assistenteiksi ja amanuens- vistyskielille j. n. e.
6595: seiksi saadaan pystyviä henkilöitä. Kun Kaiken edellä esitetyn nojalla olisi mie-
6596: nämä toimet lisäksi ovat niitä harvoja toi- lestämme välttämätöntä ja täysin kohtuul-
6597: mia, joista nuoret tutkijat voivat saada lista, että ylemmän palkkausluokan assis-
6598: taloudellista tukea omilla erikoisaloillaan, tentit ja heihin verrattavat amanuenssit
6599: pitäisi heidän työnsä tästäkin syystä olla sijoitettaisiin ylimääräisten toimenhaltijoi-
6600: siksi hyvin palkattua, että he palkallaan den 23 palkkausluokasta 27 palkkausluok-
6601: tulevat toimeen. Tämä tekisi myös varatta- kaan (nuor. lehtori vakinaisten 19: ssä ja
6602: mille mahdolliseksi toimia assistentteina ja vanhempi 21: ssä palkkausluokassa). Vas-
6603: amanuensseina ja siten osallistua tieteelli- taavasti olisi alemman palkkausluokan assis-
6604: sen jälkikasvun turvaamiseen. Muuten hei- tentit ja heihin verrattavat amanuenssit
6605: dän on jätettävä yliopisto ja samalla yleensä siirrettävä ylimääräisten toimenhaltijoiden
6606: myös se tutkimustyö, jonka tyyssijoja 19 palkkausluokasta 20 palkkausluokkaan.
6607: yliopiston laitokset ovat. Yliopiston kirjaston alipalkatut amanuens-
6608: 1064 IV,205. - Helsingin yliopisto.
6609:
6610: sit taas olisi siirrettävä 22 ja 24 palkkaus- erittely assistenttien ja amanuenssien toi-
6611: luokkiin (nykyisin ylimäär. viran- ja toi- mien lukumäärästä, nykyisestä sijoituksesta
6612: menhaltijoiden 18 ja 20 palkkausluokissa). eri palkkausluokkiin sekä ehdotetusta
6613: Näihin palkkojen parannuksiin tarvittaisiin uudesta sijoituksesta seuraa liitteenä.
6614: varoja 3,525,000 mk. Yksityiskohtainen
6615: Liite 1.
6616: Nyhyinen Ehdotettu
6617: Lukum Pl. Peruspalkka Pl. Peruspalkka Erotus
6618: Assist. •••• 0 ••••• 65 23 11,739,000 27 14,079,000 2,340,000
6619: ••• 0 •••••• 90 19 13,662,000 20 14,256,000 594,000
6620: "
6621: Aman. •••••• 0 •• 0 3 23 541,800 27 649,800 108,000
6622: • 0. 0. 0 •••• 2 19 303,600 20 316,800 13,200
6623: " •••••••• 0 0 5 20 792,000 24 948,000 156,000
6624: " ••••••••• 0 10 18 1,452,000 22 1,728,000 276,000
6625: " ••••• 0 0 0. 0 2 18 290,400 19 303,600 13,200
6626: " ••••••••• 0 1 21 165,000 24 189,600 24,600
6627: "
6628: 28,945,800 32,470,800 3,525,000
6629: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme 3,525,000 mk Helsingin yliopiston
6630: irnnnioittaen, assistenttien ja amanuenssien palk-
6631: kauksen parantamiseen.
6632: että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6633: den 1949 tulo- ja menoarvioon
6634: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
6635:
6636: Rakel Jalas. Erkki Paavolainen.
6637: L. I. Kaukamaa. Margit Borg-Sundman.
6638: Aarne Honka. Ebba östenson.
6639: Atte Pakkanen.
6640: 1065
6641:
6642: IV,2o6. - Rah. al. N:o 105.
6643:
6644:
6645:
6646:
6647: E. Nurminen y. m.: Määräroluttn osoittamisesta Helsingin
6648: yliopiston ravintokemian laitoksen huoneistotilojen sisus-
6649: tustöitä varten.
6650:
6651:
6652: E d u s k u n n a ll e.
6653:
6654: Kotitalousopetusta on Helsingin yliopis- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdo-
6655: ton maatalous-metsätieteellisessä tiedekun- tamme kunnioittaen,
6656: nassa annettu ravintokemiassa ja sen apu-
6657: aineissa ruoanvalmistusopissa ja kodin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6658: hoito-opissa v. 1947 alusta lähtien, jolloin tulo- ja menoarvioon 2,500,000 mar-
6659: edUSkunnan myöntämin määrärahoin pe- kan suu1·uisen määrärahan Viikin
6660: rustettiin näiden aineiden opettajain virat. koetilan laboratoriorakennuksessa si-
6661: Opetusohjelmaa ei kuitenkaan ole voitu jaitsevien Helsingin yliopiston ravin-
6662: kokonaisuudessaan toteuttaa kokeellisten tokemian laitoksen huonm'stotilojen
6663: töiden vaatimien laboratorioiden puut- sisustustöiden loppttunsaattamista, .ia
6664: tuessa. Mikäli laboratoriotyöskentelyn mah- tarvittavan välineistön hankkimista
6665: dollisuuksia ei saada järjestymään, uhkaa varten.
6666: kotitalousopiskelijoiden opintoja keskeytys.
6667: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
6668:
6669: Elli Nurminen. Juho Karvonen.
6670: Martta Salmela-Järvinen. Ebba östenson.
6671: Rakel Jalas. Aino Malkamäki.
6672: Margit Borg-Sundman. Alpo Lumme.
6673: Aino Lehtokoski. Aino Luostarinen.
6674: Sylvi-Kyllikki Kilpi.
6675: 1066
6676:
6677: IV,2o7, - Rah. al. N: o 106.
6678:
6679:
6680:
6681:
6682: Öhman y. m: Määrärahan osoittamisesta annettavaksi lai-
6683: nana Helsingin yliopiston ylioppi~askunnalle ylioppilas-
6684: asuntoloiden rakentamista varten.
6685:
6686:
6687: E d u s k u n n a ll e.
6688:
6689: Ylioppilaitten asuntotilanteen :kehitys turvin ja 20 % ansiotyöstä saaduilla tu-
6690: Yiime vuosina Qn johtanut siihen, ·että on loilla.
6691: syntymässä huomattava epäsuhde pääkau- Ylioppilaat ovat omatoimisesti tehneet jo
6692: pungista ja maaseudulta kotoisin olevien voitavansa. Ylioppilasasuntolat, jotka ovat
6693: ylioppilaitten lukumäärien välillä, koska varatut yksinomaan pää,kaupungin ulkopuo-
6694: sadat ylioppilaat ovat joutuneet asuntoa lelta oleville opiskelijoille, kykenevät nykyi-
6695: saamatta palaamaan kotiseudulleen ja jät- sellään kuitenkin majaittamaan vain n. 5%
6696: tämään opinnot ja aikomansa elämänuran. ylioppilaista, ja ylioppilaitten asunnonväli-
6697: Helsingin yEopistossa; opjsk:e'1evien määrä, tystoimistossa on kysyntä kymmenkertainen
6698: joka sotia edeltäneinä vuosina pysytteli n. tarjontaan verrattuna.
6699: S,OOO:ssa, kohosi rauhan tultua 10,000:n, Näillä perusteilla, ja koska Helsingin
6700: eikä ole osoittanut senjälkeen juuri nimek- yliopiston ylioppiilaSkunna1la on !käytettä-
6701: sikään laskua (v. 1946 10,663, v. 1947 vissään Domus Academica-ylioppilasasunto-
6702: 10,562). Näistä on nykyisin n. 70% kotoi- loittensa ensimmäisessä, kaksi taloa käsittä-
6703: sin pääkaupungin ulkopuolelta. neessä rakennusvaiheessa saadut kokemuk-
6704: Valtaosa ylioppilaista asuu alivuokralai- set sekä tontit toista, niinikään kaksi .taloa
6705: sina. Tähän asumistapaan liittyy tunnetusti käsittävää vaihetta varten, esitämme kun-
6706: suuria haittoja, kuten jatkuva epävarmuus nioittavasti,
6707: seuraavien lulmkausien asunnoista, työrau-
6708: han puute, terveydelliset ja siveelliset vaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6709: rat selkä 'lmhtuuttomU~t vuokrat. Nimenomaan tulo- ja menoarvioon 95 miljoonan
6710: taloudelliset seikat ovat muodostuneet yli- markan määrärahan annettavaksi ko-
6711: voimaiseksi esteeksi vähävaraisille opiskeli- rottornana tai halpakorkoisena lai-
6712: joille, opiskeleehan vuosien 1946-47 vaih- nana Helsingin yliopiston ylioppi-
6713: teessa suoritetun tutkimuksen mukaan 59 % laskunnalle ylioppilasasuntoloiden ra-
6714: ylioppilaista yksinomaan lainavaroin, 21 % kentamista varten.
6715: lainojen sekä kotoa saatujen avustusten
6716: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
6717:
6718: 0. A. Öhman. Margit Borg-Sundman.
6719: Varma K. Turunen. Jussi Lappi-Seppälä.
6720: L. I. Kaukamaa. Päiviö Hetemäki.
6721: Aarne Honka. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
6722: Erkki Paavolainen. Hertta Kuusinen.
6723: Vilho Väyrynen. Mauri Ryömä.
6724: Jaakko Hakala. Ebba östenson.
6725: Arvo Sä.velä. Atte Pakkanen.
6726: Oiva Turunen. Arno Tuurna.
6727: Martta Salmela-Järvinen. Martti Miettunen.
6728: Alpo Lumme. Johannes Wirtanen.
6729: Johannes Virolainen.
6730: 1067
6731:
6732: IV,2os.- Rah. al. N:o 107.
6733:
6734:
6735:
6736:
6737: Kulovaara y. m.: Jiääräraluvn, os()ittamisesta Turun yliopis-
6738: fion lääketieteellisen tiedekunnan laboratoriorakennuksen
6739: piirustusten laatimista varten.
6740:
6741:
6742: E d u s k u n n a ll e.
6743:
6744: Vuonna 1943 Turun yliopistoon peruste- Kun täten Turun yliopiston lää:ketieteel-
6745: tun lääketieteellisen tiedekunnan, jota hal- lisessä tiedekunnassa annettava~ta opetuk-
6746: lintomenoja lukuunottamatta ylläpidetään sesta ei nykyisellään sen puutteellisuuden
6747: valtion avustuksella, ensimmäiseksi tehtä- takia ole ollut vastaavaa hyötyä lääkärikou-
6748: väksi suunniteltiin lääketieteen lisensiaatti- lutuksen lisäämisessä ja tehostamisessa
6749: tutkintoa varten tarvittavan opetuksen jär- maassamme, on Turun yliopisto ryhtynyt
6750: jestäminen jo Helsingin yliopistossa lääke- toimenpiteisiin edellämainittujen puuttei-
6751: tieteenkandidaattitutkinnon suorittaneille den poistamiseksi. Turun kaupungin varat-
6752: lääketieteen opiskelijoille. Huolimatta ku- tua tarkoitusta varten tontin opetussairaa-
6753: luneesta viidestä vuodesta, ei tähän tavoit- lalla käytettävän Turun lääninsairaalan vä-
6754: teeseen kuitenkaan ole vielä voitu lähimain- littömässä läheisyydessä, on yliopisto anta-
6755: kaan päästä. Useita keskeisiä aineita, jotka nut laatia luonnospiirustukset laboratorio-
6756: jakautuvat opintosuunnitelmassa eri luku- rakennusta varten, johon sijoitettaisiin
6757: kausille, ei tarpeellisten laitosten puutteessa kaikki vielä puuttuvat lääketieteen lisen-
6758: ole voitu opettaa. Näiden aineiden siirtä- siaattitutkintoon kuuluvaan opetukseen tar-
6759: minen opintojen loppuun yhdeksi Helsin- vittavat teoreettiset laitokset, nim. farma-
6760: gin yliopistossa pidettäväksi lukukaudeksi kologinen (lääkeaineopillinen) laitos, hygie-
6761: on jo sen vuoksi mahdotonta, että puuttu- ninen ja sosiaalilääketieteellinen laitos, oi-
6762: vien aineiden joukkoon kuuluu perusaineita, keuslääkeopillinen osasto sekä kaikkia eri
6763: kuten lääkeaineoppi, joiden opiskelun on klinikoita ja laitoksia palveleva yhteinen
6764: tapahduttava opintojen alkuvaiheessa, ja keskuskäsikirjasto. Ottaen huomioon vai-
6765: toisaalta aineita, kuten hygienia, sosiaali- kean taloudellisen tilanteen on 'l'urun yli-
6766: lääketiede ja oikeuslääkeoppi, joiden ope- opisto tehnyt suunnitelmansa mitä suu-
6767: tuksen edellytyksenä on jo verraten laajat rinta harkintaa ja säästäväisyyttä noudat-
6768: tiedot lääketieteen alalla. 'l'oisaalta ovat taen ja täten saanut mainitun laitosraken-
6769: useimmat Helsingin yliopistossa tällöin ky- nuksen supistetuksi vain n. 10,800 m3 kä-
6770: symykseen tulevat vastaavat laitokset kaik- sittäväksi. Rakennusliike Arvon en Oy: n
6771: kein ahtaimpia sen lääketieteellisen tiede- suorittama kustannuslaskelma rakennuk-
6772: kunnan laitoksista, joten lisäopetuksen jär- sesta päätyi marraskuun 1947 hintatason
6773: jestäminen Turun yli(}piston JG[)pilaita var- mukaan 45 milj. markkaan. Ehdotuksen
6774: ten siellä tuottaa myös sen tähden miltei mukaan jäisi rakennus valtion omistamaksi.
6775: voittamattomia vaikeuksia. Esimerkkinä Turun yliopisto on jo helmikuun 2 päi-
6776: vaikeuksista mainittakoon, ,ettei Turun yli- vänä 1948 jättänyt opetusministeriölle esi-
6777: opiston toivomaa lääkeaineopin opetusta tyksen, jossa anotaan määrärahan varaa-
6778: syyslukukaudella 1948 saatu Helsingin yli- mista edellämainittua laboratoriorakennusta
6779: opistossa järjestymään. varten 1949 menoarvioon. Kuitenkin eri vi-
6780: Edelleen on erikoisesti korostettava, ettei rastoilta aloitteesta pyydettyjen lausunto-
6781: tieteelliseltä kannalta katsoen voida ajatel- jen vuoksi, jotka ovat olleet myönteisiä,
6782: lakaan lääketieteellistä korkeakoulua, josta asia on sikäli viivästynyt, ettei se ole ehti-
6783: pysyvästi puuttuisivat näin keskeiset teo- nyt hallituksen menoarvioehdotukseen. Kun
6784: reettiset oppiaineet kuin etenkin lääkeaine- laitosrakennuksen aikaansaaminen on Tu-
6785: oppi, hygienia ja sosiaalilääketiede ovat. run yliopiston lää:ketieteellisen tiedekunnan
6786: 1068 IV,zos. - Turun yli~pisto.
6787:
6788: toiminnalle erittäin kiireellinen, olisi mie- mikä on osoittautunut erittäin tärkeäksi
6789: lestämme jo 1949 menoarvioon varattava mahdollisimman tarkoituksenmukaisen tu-
6790: määräraha lopullisten piirustusten teettä- loksen saavuttamiseksi.
6791: miseksi, jotta rakennustöihin varsinaisten Rohkenemme sen vuoksi: kunnioittaen eh-
6792: määrärahojen tultua myönnetyiksi voitai- dottaa,
6793: siin välittömästi ryhtyä. Myös Turun yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6794: opisto voisi tällöin saatuaan täten takeita talousarvioon lisäyksenä Turun yli-
6795: laitosrakennuksen aikaansaamisesta ryhtyä opiston avustusmäärärahaan 1,000,000
6796: täyttämään sillä jo olevia vastaavien ainei- markan määrärahan piirustusten laa-
6797: den professorinvirkoja, jolloin laitoksella timiseksi Turun yliopiston lääketie-
6798: todella toimimaan tulevat henkilöt pääsisi- teellisen tiedekunnan laboratoriora-
6799: vät itse osallistumaan suunnittelutyöhön, kennusta varten.
6800: Helsingissä syyskuun 28 päivänä 1948.
6801:
6802: Urho Kulovaara. Meeri Kalava.inen.
6803: Rafael Paasio. Elli Nurminen.
6804: Aarne Honka. Martta. Salmela-Järvinen.
6805: Aino Malkamä.ki. Samuli Simula.
6806: Kalle Jokinen. OlaVi Kaja.la..
6807: V. J. Sukselainen. Eino Roine.
6808: Irma Karvikko. Niilo Honkala.
6809: Laura Brander-Wa.llin. Aino Lehtokoski.
6810: Alpo Lumme.
6811: 1069
6812:
6813: IV,2o9, - Rah. al. N:o 108.
6814:
6815:
6816:
6817:
6818: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta foniatr·ian apu-
6819: lawopettajan palkkaamiseksi Turun yliopiston lääketie-
6820: teelliseen tiedekuntaan.
6821:
6822:
6823: E d u s k u n n a ll e.
6824:
6825: Turun yliopistosairaalan korva-, nenä- ja Poliklinikan toiminnan aloittaminen kävi
6826: kurkkutautien klinikalla on kuluvan vuoden taloudellisesti mahdolliseksi. sen johdosta,
6827: maaliskuun alusta lähtien toiminut puhe- ja että opetusministeriö suoshui eräiden Tu-
6828: äänivammaisten poliklinikka. Poliklinikka run yliopistolle opetustarkoituksiin m~ön
6829: perustettiin tyydyttämään sitä kipeää tar- nettyjen, mutta opetusjärjestelyjen vuoksi
6830: vetta, joka maassamme on sen johdosta, että kuluneena vuonna säästyneiden määräraho-
6831: Suomessa ei ole tähän asti ollut minkään- jen käyttämiseen puhe- ja äänihäiriöpoli-
6832: laista hoitopaikkaa puhe- ja äänihäiriöitä klinikan lääkärin palkkaamiseen. Myös so-
6833: poteville. Vuoden 1947 alusta voimaan as- siaaliministeriön taholta pidettiin polikli-
6834: tunut invaliidihuoltolaki, joka koskee myös- nikan toiminnan aloittamista tärkeänä.
6835: kin. puhe- ja ääni-invaliideja, velvoittaa Kun nyt jo aloitettu toiminta ja erikois-
6836: valtiota huolehtimaan näiden invaliidien lääkäreiden koulutus uhkaa keskeytyä sen
6837: lääkintähuollosta ja koulutuksesta. Turussa johdosta, että hallituksen v. 1949 menoar-
6838: toimintansa alkanut puhe- ja äänihäiriö- viossa ei esiinny Turun yliopiston ja ope-
6839: poliklinikka on edelleen ainoa maassamme tusministeriön esittämää määrärahaa puhe-
6840: toimiva tällaisten vammojen hoitolaitos. ja äänivammaisten poliklinikan lääkärin
6841: Turku soveltuu erinomaisesti tämän poli- (foniatrian apulaisopettajan) palkkausta
6842: klinikan toimipaikaksi, koska siellä on Suo- varten, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
6843: men ainoa puhe- ja äänihäiriöiden erikois-
6844: lääkäri, tpilltm-i Sjöström, joka suostui ot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6845: tamaan mainitun poliklinikan hoitoonsa. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV lu-
6846: Täten Turun yliopiston poliklinikka oo. vun 9 momentille 189,600 mk foniat-
6847: myös ainoa paikka maassamme, jossa tule- rian apulaisopettajan palkkaamiseksi
6848: vat lääkärit voivat saada opetusta puhe- ja Turun yliopiston lääketieteelliseen
6849: äänihäiriöiden hoidossa ja jossa voidaan tiedekuntaan.
6850: kouluttaa alan erikoislääkäreitä.
6851: Helsingissä syyskuun 28 päivänä 1948.
6852:
6853: Urho Kulova.a.ra. Meeri Kalavainen.
6854: Rafael Paasio. Elli Nurminen.
6855: Aarne Honka.. Martta Salmela-Järvinen.
6856: Aino Malka.mäki. Samuli Simula.
6857: Kalle Jokinen. Olavi Kajala.
6858: V. J. Sukselainen. Eino Roine.
6859: Irma Karvikko. Niilo Honkala.
6860: Laura Brander-Wallin. Aino Lehtokoski
6861: Alpo Lumme.
6862:
6863:
6864:
6865:
6866: 20
6867: 1070
6868:
6869: IV,21o. - Rah. al. N:o 109.
6870:
6871:
6872:
6873:
6874: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta seminoorinjohtajien
6875: kesälomasijaisten palkkaamiseksi.
6876:
6877:
6878: E d u s k u n n a 11 e.
6879:
6880: Valtion viran ja toimen haltijalle kuu- yhdenkertaisen seminaarin veroiseksi, olisi
6881: luu säädetty kesäloma. Virastoihin nähden oikeudenmukaista, että sanottu palkkio voi-
6882: tämä tapahtuu edellyttäen, että toiset viran taisiin maksaa myös näissä. 7 seminaarin
6883: tai toimen haltijat vuorottelevat toisten teh- palkkion korottamiseen 1,000 markasta
6884: tävissä. Seminaarin johtajalle ei ole mah- 6,000 markkaan sekä määrarahan !ottamiseen
6885: dollista järjestää tällaista vuorottelijaa, kahteen seminaariin tarvittaisiin 47,000
6886: koska kukaan lehtoreista ei ole velvollinen markkaa.
6887: ilman palkkiota tulemaan sijaiseksi. Semi- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6888: naarien menoarviossa on tätä tarkoitusta nioittaen,
6889: varten ollut aikaisemmin 600 markkaa ja että sijaisen palkkaamiseen semi-
6890: myöhemmin useina vuosina 1,000 markkaa naarin johtajalle kesäloman aikana 7
6891: kutakin laitosta kohti sijaisen palkkaami- seminaar·issa oleva 1,000 markan
6892: seen kesäloman aikana hoitamaan sellaisia määräraha kussakin korotetaan 6,000
6893: tehtäviä, jotka eivät siedä lykkäystä. Ra- markkaan seminaaria kohti ja suori-
6894: hanarvon muututtua palkkio on riittämä- tetaan tämä palkkio myös Hämeen-
6895: tön. Määrärahaa ei ole ollut alakansakoulu- linnan ja Tornion seminaareissa ja
6896: seminaareissa, jotka ovat olleet pienempiä. että Eduskunta tätä tarkoitusta var-
6897: Kun äskettäin Hämeenlinnan alakansakou- ten ottaisi vuoden 1949 tulo- ja me-
6898: luseminaari muutettiin vläkouluseminaa- noarvioon 47,000 markan määrära-
6899: riksi ja TorniQn semina~ri laajennettiin han.
6900: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
6901:
6902: Aarne Honka. Jaakko Hakala.
6903: Erkki Koivisto. Cl. A. öbman.
6904: 1071
6905:
6906: IV,211. - Rah. al. N:o 110.
6907:
6908:
6909:
6910:
6911: Honka y. m.: lJiäärämhan osoittamisesta k.äsityö1wpettajain
6912: virkojen perustamiseksi eräisiin seminaareihin.
6913:
6914:
6915: E d u s k u n n a ll e.
6916:
6917: Kansakoulunopettajaseminaarissa on nais- että Raahen, Heinolan ja Tammisaaren se-
6918: ten piirustuksen- ja käsityönopetus saman minaarien suhteen meneteltäisiin samoin.
6919: opettajattaren annettava. Jo sellaisenaan- Kansakoulunopettajavalmistusta ja jatko-
6920: kin, mutta varsinkin 30: lle ja sitä suu- koulutusta suunnittelemaan asetettu komi-
6921: remmalle oppilasmäärälle käsityön saman- tea on myös tehnyt tällaista järjestelyä
6922: aikainen tehokas opetus ei ole mahdollinen. tarkoittavan ehdotuksen. Kun käsityön-
6923: Tästä syystä on useiden vuosien aikana opettajan peruspalkka on 180,600 markkaa,
6924: luokat olleet jaettuina ja menoarvion 10 tarvitaan siis tarkoitukseen 541,800 mark-
6925: Pl. VIII luvun 6 momentilla olevalla mää- kaa. Mainittujen käsityönopettajain virko-
6926: rärahalla on palkattu tilapäisiä ylimääräi- jen perustamisesta johtuisi, että menoar-
6927: siä käsityönopettajia. Miesseminaareissa on vion 10 Pl. VIII luvun 6 momentilta vä-
6928: alusta alkaen asia autettu siten, että toi- henisi ylimääräisten opettajien palkkaami-
6929: selle osalle luokasta on opetettu puu-, toi- seen varattu 240,000 markan ja saman mo-
6930: selle metallitöitä ja piirustuksen ja käsityön mentin perustelujen h) kohdassa mainittu
6931: yhteisen lehtorin lisäksi on ollut seminaa- 90,000 markan suuruinen määrärahan lm-
6932: rissa 2 työmestarin virkaa. Aikoinaan nais- rotus jäisi pois.
6933: ten käsityössä riittävänä pidetty työvoima ei YUä esitettyihin perusteluihin viitaten
6934: enää vastaa tämän aineen kohonnutta mer- ehdotamme kunnioittaen,
6935: kitystä. Niinpä sekä Jyväskylän kasvatus-
6936: opillisessa korkeakoulussa että Helsingin että Eduskunta valtion vuoden
6937: väliaikaisessa opettajakorkeakoulussa on eri 1949 hllo- }a menoarvioon ottaisi
6938: opettaja naisten käsityössä. Kun Hämeen- 541,800 marl:an määrärahan käsi-
6939: linnan ja Tornion seminaarit äskettäin jär- työnopetta}ctin virkain PM"Ustamistn
6940: jestettiin uudelleen, perustettiin myös nii- varten Raahen, II einolan Ja Tammi-
6941: hin naisten käsityönopettajan virat. Toi- saaren seminaareihin.
6942: menpide olisi siis saatettava loppuun siten,
6943: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
6944:
6945: Aarne Honka. C. A. öhman.
6946: Erkki Koivisto. John Österholm.
6947: Margit Borg-Sundman. Urho Kulova.ara.
6948: 1072
6949:
6950: IV,212. - Rah. al. N:o 111.
6951:
6952:
6953:
6954:
6955: Honka y. m.: Määräraham, osoittamisesta kanslia-apulaisten
6956: palkkaamiseksi eräisiin seminaareihin.
6957:
6958:
6959: E d u s k u n n a 11 e.
6960:
6961: Vuoden 1949 tulo- ja menoarvion perus- misaaren ja Tornion seminaarien tilapäisen
6962: telujen 10 Pl. VIII luvun 6 momentin j) kanslia-avun palkkaamiseen. Mainittavaa
6963: kohdassa on esitetty 300,000 markan suu- vielä on, että vastaavan kokoisissa laitok-
6964: ruinen määräraha kanslia-avun paikkaa- sissa yleensä on erillinen taloudenhoitaja-
6965: mista varten seminaareihin, koska seminaa- sihteerin toimi ja monesti lisäksi kanslia-
6966: rien johtajat kansliatöiden lisäännyttyä ei- apulainen. Jotta tehtävään saataisiin sen
6967: vät selviä ilman apua. Samalla kun to- laatua vastaavaa työvoimaa ja ettei sen hoi-
6968: teamme, että toimenpide on välttämätön tajat jatkuvasti vaihtuisi, tulisi toimien
6969: myös siitä syystä, ettei johtajan edellytyk- olla 17 palkkaluokassa, jossa vuosipalkkio
6970: siä omaavaa henkilöä ole asianmukaista si- on 138,600 markkaa. Vuosipalkkioihin tar-
6971: toa liiaksi kansliatöihin, kun suurten lai- vittaisiin täten 692,400 markkaa.
6972: tosten kaikinpuolinen johto ja erityisesti Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6973: opetusharjoittelun valvonta antaa johta- nioittaen,
6974: jalle loppumattomasti työtä, olemme siinä
6975: käsityksessä, ettei esitetty järjestely tuo että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
6976: riittävää parannusta asiain tilaan. Suuriin tulo- ja menoarvioon 693,000 mark-
6977: Kajaanin, Raahen, Heinolan ja Hämeen- kaa kanslia-apulaisen ylimääräisen
6978: linnan seminaareihin olisi perustettava yli- toimen perustamiseen Kajaanin, Raa-
6979: määräinen kanslia-apulaisen toimi ja Rau- hen, Heinolan ja Hämeenlinnan se-
6980: man seminaariin samanlainen ylimääräisen minaareihin sekä samanlaisen toimen
6981: kanslia-apulaisen toimi. Viimeksi mainittu perustamiseen Rauman seminaariin,
6982: olisi velvollinen toimimaan myös Raumalla jonka toimenhaltija on velvollinen
6983: olevan Itä~Suomen seminaarin kanslia-apu- toimimaan myös Raumalla olevan
6984: laisena niin kauan kuin mainittu seminaari Itä-Suomen seminaarin kanslia-apu-
6985: on Raumalla. Esitetty määräraha riittäisi laisena.
6986: vain pienempien, Uuden Kaarlepyyn, Taru-
6987: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
6988:
6989: Aarne Honka. Erkki Koivisto.
6990: L. I. Kaukamaa.
6991: 1073
6992:
6993: IV,213, - Rah. al. N:o 112.
6994:
6995:
6996:
6997:
6998: Torvi y. m.: Määrärahan osoittamisestet Rauman seminaetrin
6999: lisärakennustöitä varten.
7000:
7001:
7002: E d u s k u n n a ll e.
7003:
7004: Maassamme on, kuten tunnetaan, tällä tusta. Laitos tarvitsisi välttämättä lisära-
7005: hetkellä kansakoulunopettajain puutetta. kennuksen, johon sijoitettaisiin laulusali ja
7006: Valtiovallalla olisi siis syytä paitsi tietysti soittokammiot. Tarkoitusta varten lienee
7007: parantaa ammatin palkka- y. m. etuja aikaisemmin jo myönnettykin määräraha,
7008: myöskin huolehtia, että alalle halukkaille mutta kun suunnitelman mukaan olisi asian-
7009: koulutusaikanaan annetaan mahdollisimman omaiset musiikkihuoneet sijoitettu päära-
7010: pätevä ja monipuolinen opetus, jotta oppi- kennuksen ullakolle, ja kun sitä käytän-
7011: laissa kasvaisi valitsemaansa alaan pysyvä nössä ei voitu toteuttaa, on asia edelleen
7012: harrastus, joka puolestaan estäisi myöhem- jäänyt. Edellä mainitun välttämättömän
7013: min heitä siirtymästä toisiin ammatteihin, kasvihuonekorjauksen ja pienehkön musiik-
7014: kuten nykyään on tapahtunut. Tässä suh- kirakennuksen lisäksi tarvitsisi tämä laitos
7015: teessa on epäilemättä tapahtunut laimin- välttämättömästi suuremman lisärakennuk-
7016: lyöntejä. Niinpä Rauman seminaarilaitos, sen, johon tulisivat voimistelusali, tilat la-
7017: jossa tällä hetkellä toimii 2 seminaaria, on boroimistyölle ja laajenevalle harjoituskou-
7018: rakennusten riittämättömyyden ja kunnon lulle.
7019: puolesta hyvin epäkelpo. Esimerkiksi lai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7020: toksessa suoritettu puutarha- ja maatalous- nioittaen,
7021: opetus on tällä hetkellä pakostakin puut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
7022: teellista, koska v. 1940 pommituksessa vau- tulo- ja menoarvioon 3,500,000 mk
7023: rioitunutta kasvihuonetta ei vieläkään ole määrärahan käytettäväksi Rauman
7024: korjattu. Saman laitoksen tavallisissa luok- seminaarin kasvihuoneen korjauk-
7025: kahuoneissa joudutaan suorittamaan laulu- seen, 3,200,000 mk määrärahan käy-
7026: ja soitto-opetus, mikä jo valaistus- y. m. tettäväksi laulu- ja soittosalin raken-
7027: kulujen tähdenkin on epätaloudellista, pu- tamiseen, sekä 36,000,000 mk määrä-
7028: humattakaan siitä, että keskittymisen täy- rahan käytettäväksi voimistelusalia,
7029: tyy olla vaikeata Jmoneessa, missä yhtä- harjoituskoulua y. m. tarkoitusta var-
7030: aikaa 2-3 instrumentilla suoritetaan ope- ten rakennettavaan lisämkennukseen.
7031: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
7032:
7033: Irma Torvi. Antto Prunnila.
7034: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Hugo Nuorsaari.
7035: Hertta Kuusinen-Leino.
7036: 1074
7037:
7038: IV,z14. - Fin. mot. N:o 113.
7039:
7040:
7041:
7042:
7043: Wickman m. fl.: A.ngående anvisande av anslag för in-
7044: rättnnde vid Nykarleby seminarium nv en extraordinarie
7045: lära1·be{attning i de första gmnden1.-a i spelning.
7046:
7047:
7048: T i B R i k s d a g e n.
7049:
7050: Vid Nykarleby seminarium har hittills rium borde inrättas en extraordinarie lärar-
7051: ieke funnits någon lärare i d~ första grun- ·oofattning i de första grunderna i spel-
7052: derna i spelning, emedan lektorn i musi'k ning och för ändamålet reserveras ett lika
7053: vid se:nllnariet, då elevantalet i a:llmänhet stort årsarvode som för motsvarande lärare
7054: varit ringa, kunnat handha även under- vid andra seminarier eller 172,800 mk.
7055: visningen i spelning. Tillfällig hjälp \har Med hänvisning till det ovananförda före-
7056: då och då tidigare avlönats. Då det råder slå vi vördsamt,
7057: brist på svenskspråkiga folkskollärare och
7058: seminariets elevantai därför ökats, ha:r ord- ntt Riksdagen i statsförslctget för
7059: nan:det av rmdervisningen i spelning oorett år 1949 måtte 1tpptag(6 ett anslag
7060: svärigheter ooh måst WlfäJligt hand\has på av 172,800 mk föl' inrättande vid
7061: olika sätt. Arbetet ihärvid motsvaracr: den Nykarleby setninarium av en extra-
7062: med lärarens grundlön förenade undervis- ordinarie lärmrbefnttning i de förstn
7063: ningsskyldigheten. Vid Nykarleby semina- grunde1·na i spelning.
7064: Helsingfors den 4 oktober 1948.
7065:
7066: Albin Wickma.n. Verner Korsbäck. Albert Brommels.
7067: 1075
7068:
7069: IV,214. - Rah. al. N:o 113. Suomennos.
7070:
7071:
7072:
7073:
7074: Wickman y. m.: lliääräraha1t osoittamisesta ylimääräisen
7075: soivonalkeiden opettajantoimen per1tstamiseksi Uttden-
7076: kaarlepyyn seminaariin.
7077:
7078:
7079: E d u s k u n n a ll e.
7080:
7081: Uudenlmarlepyyn seminaarissa ei tähän Uudenkaarlepyyn seminaariin olisi perus-
7082: sOOkka ole ollut soitonaLkeiden .opettajaa, tettav·a ylimääräinen soitonalkeiden op~t
7083: koska seminaarin musiikinlehtori, kun op- tajarit,oimi ja tarkoitukseen varattava yhtä
7084: pilasmäärä yleensä on ollut pieni, on voi- suuri vuosipalkkio kuin vastaaville opetta-
7085: nut hoitaa. myös soitonopetuksen. Tilapäistä jille muissa seminaareissa eJli 172,800 mk.
7086: apua on sHloin tällöin aikaisenunin pal- Yllä esitettyyn viitaten ehdota1mne kun-
7087: kattu. Kun ruotsinkielisistä kansakoulun- nioittaen,
7088: opettajista on puutetta ja seminaarin op-
7089: pilaslukua sen vuo'ksi on lisätty, on s.oitO'Il- että Ed~tskunta ottaisi vuoden 1949
7090: opetuksen järjestämisessä tuillut vaikeuk- tttlo- ja menoarvioon 172,800 mk:n
7091: sia ja sitä on pitänyt hoitaa tila,päisesti määrärahan ylimääräisen soitonalkei-
7092: eri tavoin. Tämä työ vastaa opettajan pe- den opettaJantoimen perustamiseksi
7093: ruspalkdman kuuluvaa opetusvelvoltisuutta. Uudenkaarlepyyn seminaariin.
7094: Helsingissä 4 päivänä ·lokakuuta 1948.
7095:
7096: Albin Wickman. Verner Korsbäck. Albert Brommels.
7097: 1076
7098:
7099: IV,215. - Rah. al. N:o 114.
7100:
7101:
7102: Riikonen y. m.: Määrärahan osoittam1".sesta Itä-SWJmen
7103: seminaarin rakenr~,ustöiden alloittamista varten.
7104:
7105: E d u s k u n n a 11 e.
7106:
7107: Itä-Suomen seminaari toimii edelleen valtiolle tarkoitukseen sopivan maa-alueen,
7108: Rauman seminaarin kanssa samoissa raken- jonka sijoittuminen myös on tarkoituksen-
7109: nuksissa, jotka yhdellekin seminaarille ovat mukainen asianomaisten viranomaisten an-
7110: riittämättömät. Seurauksena työlle koitu- tamain lausuntojen mukaisesti, ja koska
7111: van haitan lisäksi on, että ensiksi mainit- kaupunki maantieteellisesti on Itä-Suomeen
7112: tuun seminaariin ei voida ottaa kaikkia perustettavalle seminaarille sopivin paikka,
7113: luokkia ja jälkimmäisenkään seminaarin· kuten kansakoulunopettajain valmistus- ja
7114: tehokkuutta ei voida lisätä, vaikka suuri jatkokoulutuskomiteakin on esittänyt sekä,
7115: opettajain puute sitä kipeästi tarvitsisi. kun seminaarin sijoittaminen sinne voidaan
7116: Samalla kun opettajain saanti opettajan- tehdä niin pian kuin rakennustoiminta sen
7117: valmistuslaitoksiin kohtaa vaikeuksia, on sallii, esittävät allekirjoittaneet kunnioit-
7118: täten kahden seminaarin opettajistoa pidet- tavasti, että eduskunta määräisi Itä-Suomen
7119: tävä vähemmässä työssä kuin heille voitai- seminaarin sijoituspaikaksi Joensuun kau-
7120: siin antaa. pungin.
7121: Itä-Suomen seminaarin siirtämiseen väli- Lisäperusteluiksi edellä sanottuun on
7122: aikaisesti jo olemassa oleviin tiloihin ei ole mainittava, että Joensuun kaupunki on
7123: ilmaantunut mahdollisuuksia. Ajan kulut- päättänyt rakentaa uuden, suuren kansa-
7124: tua näin pitkälle ei väliaikainen siirto lai- koulutalon ja ilmoittanut luovuttavansa
7125: tokselle, joka on jo kaksi, osaksi kolme ker- siitä huoneita seminaarin ja sen harjoitus-
7126: taa saanut vaihtaa sijoituspaikkaansa, olisi koulun opetustarkoituksiin, koska se voi
7127: suotavaakaan. Kun siirto tehdään, tulisi edelleen käyttää entistä koulutaloaan apuna.
7128: sen olla lopullinen. Siirtoa vaikeuttaa tar- Kun päätös seminaarin sijoittamisesta on
7129: vittavain monipuolisten opetustilain hankki- tehty, tulee yleinen rakennustoiminta
7130: misen lisäksi se, että sen mukana olisi lai- avuksi henkilökunnalle asuntojen saami-
7131: toksen suuri virkain ja tointen haltijakunta sessa. Valtion tulisi alkaa rakentamalla ta-
7132: määrättävä vaihtamaan paikkakuntaa, mitä vanmukaiset huoneistot seminaarin johta-
7133: velvoitusta uuden seminaarin perustamiseen jalle ja henkilökunnalle, oppilaiden asun-
7134: ei liity. Ellei taas henkilöstön asunnonsaan- tola ja ruokala, kasvihuoneet ja ennen pit-
7135: nista ole pidetty ennakolta huolta, ei siirto kää myös työpajat. Itse päärakennus saat-
7136: nykyisenä asuntopulan aikana käytännössä taisi valmistua näissä oloissa vasta viimei-
7137: toteudu. Kaikki tämä vaatii, että puheena seksi.
7138: olevan seminaarin uusi sijoituspaikkakunta Kaikkeen edellä sanottuun nojaten kun-
7139: on viipymättä määrättävä, jotta sekä lai- nioittavasti esitämme,
7140: toksen omat että asunnon saantiin tarpeel-
7141: liset rakennustyöt pääsevät alkamaan ja eh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
7142: tivät valmiiksi samanaikaisesti. tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
7143: Uuden seminaarin rakennustyö on verra- opetusministeriöön kohdistuvain hal-
7144: ten suuri yritys ja on asianmukaista, että linnonhaarain kohdalle uuden mo-
7145: se jakaantuu useiden vuosien osalle. Siksi mentin ja merkitsisi sille Itä-Suomen
7146: myös on tarpeellista, että eduskunta nyt seminaarin rakennustöiden alkuun
7147: määrää laitoksen sijoituspaikan ja myöntää panemiseen Joensuun kaupungissa
7148: töiden alkamiseen alustavan määrärahan. 30,000,000 markan suuruisen siirto-
7149: Koska Joensuun kaupunki on tarjonnut määrärahan.
7150: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
7151:
7152: Lauri Riikonen. Juho Karvonen. Vieno Simonen.
7153: Vanna K. Turunen. Kalle Kauhanen. Eero Mäkinen.
7154: 0. Muikku. Heikki Soininen. Akseli Brander.
7155: Juho Niukkanen.
7156: 1077
7157:
7158: IV,216. - :B.ah. al. N:o 115.
7159:
7160:
7161:
7162:
7163: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnaan
7164: perustettavaa opetta,jaopistoa varten.
7165:
7166:
7167: E d Ui s k u n n a 11 e.
7168:
7169: Kansakoulunopettajien. valmistamista var- vähentää johdosta, opetusti1oista, opetus-
7170: ten on nyt k111hta seminaariosastoa vastaava välineistä ja erinäisistä muistakin syistä
7171: määrä op([)ilaspaikkoja vähemmän kuin oli aiheutuvia kustannuksia. Niin ikään voi-
7172: ennen vuotta 1939. Samalla on viimeisten daan osassa opetusta käyttää samaa opet-
7173: kymmenen vuoden aikana opettajanvirkain tajavoimaa sekä yhteistä muuta henkilöstöä.
7174: lukumäärä noussut 12,000: sta 14,500: een. Kysymys on vain, miten nykyoloissa täl-
7175: On tunnettua, että nämä laitokset eivät lainen työ on järjestettävissä ja onko se
7176: pysty likimainkaan tyydyttämään opetta- saatavissa aikaan ilman heti kiinnitettäviä
7177: jain kysyntää, vaikka niissä työskennellään suuria summia ja rakennustarpeita.
7178: suuresti lisätyin oppilasmäärin. Jos valmis- Allekirj10ittaneiden tiedoss.a on, että vii-
7179: tus tapahtuisi Il!Grmaalisten perusteiden meksi mainittu mahdollisu:us on Savon-
7180: mukaan, riittäisivät vakinaiset oppilaspai- linnan kaupungissa. Sen kansakouluoloissa
7181: kat vain 300:n uuden opettajan valmisbu- on monilla muilla paikkakunnilla harvi-
7182: miseen vuodessa. Jotta kuoleman, eläkkeelle naista väljyyttä, vieläpä useita luokkahuo-
7183: siirtymisen ja alalta muista syistä. tapaJh- neita muussa käytössä kuin koulun tar-
7184: tuva vuotuinen poistuminen tulisi korva- peiksi. Sa11nassa kaupungissa olevalta kylpy-
7185: tu;ksi, tulisi vuosittaisen valmistuksen olla laitokselta on talvikaudeksi vuCJkrattavissa
7186: 500 uutta opettajaa ja sittenkin vielä olisi ra!kennukset asu31tolaksi, johtajan asun-
7187: tarpeen lisätoimenpit·eitä tyydyttämään noksi ja tilava!ksi ruokalaksi sekä opetus-
7188: opettajain tarvetta, miHoin vi~kojen luku- !keittåöksi. Niin ikään kansakoulu on varus-
7189: määrää joistakin syistä uusilla säännöksillä tettu huonein, joissa kotitalousopetusta ja
7190: lisätään. naisten käsityötä wridaan hyvin opettaa ja
7191: Sanotusta johtuu, että menetettyjen lai- jotka huoneet olisivat käytettävissä. Kansa-
7192: tosten korvaamisen lisäksi on ryhdyttävä koulun luokista voitaisiin sitä mukaa lmn
7193: perustamaan uusia oppilaitoksia. :Myös on oppilaitos asteittain kasvaisi saada opetus-
7194: tunnettua, että valmistuksen vaatiman ajan harjoitteluluokkia ja oma .harjoituskouJu.
7195: vuoksi uuden laitoksen v,aiikutus on tlmtu- Laitciksen työ pääsisi useiksi vuosiksi alka-
7196: vissa vasta useiden vuosien ikuluttua. maan ja kehittymään ilman rakennustöitä.
7197: Edelleen on julkisundessa 'osoitettu, että Kun näiden aika myöhemmin tulis,i, olisi
7198: kansakouluista puuttuu noin 200 kotita:lou- todennäköistä, että kaupungissa oleva val-
7199: den opettajaa. Näitä valmistavat laitokset tion sairaala siirtyisi sen taruwituksia pa-
7200: eivät riitä tyydyttämään talousopettajain remmin vastaavaan rakennukseen ja siten
7201: varsin monipuolista kysyntää. Kansakoulu- vapautuvat tilat voitaisiin hyödyllisesti
7202: jen asuntolain hoitajiksi ei iJr,otitalousopet- käyttää opettajanvalmistuksen hyvä:ksi.
7203: tajia ole ollenkaan riittänyt, vaikka maini- Kaikkiaankin tulisivat laitoksen rakennuk-
7204: tun toimen kelpoisuus~htona on sanottu set täten olemaan vähemmän kustannuksia
7205: pätevyys. Ei muitakaan toimenpiteitä asun- vaativat kuin kokonaan uuden rakennus-
7206: tolanhoitajain valmistamiseksi ole tiedossa. ryhmän laafimisesta johtuvat. ·Ilmeinen etu
7207: Yläkoulun naisopettajain ja kotitalous- saavutettaisiin samalla siitä, että valmistus
7208: opettajain valmistus voidaan varsin luon- pääsisi alkamaan jo sy!ksyllä 1949. Jos näin
7209: tevasti ;Yhdistää samaan laitokseen ja siten tapahtuisi, v,ocitaisiin siihen liittää. toisessa
7210: 21
7211: 561/48
7212: 1078 IV,210. - Savonlinnan opettajaopisto.
7213:
7214: yhteydessä esitetyn kotitalousneuvojien val- tuna syyslukukautta varten. Lisäksi tarvit-
7215: mistuksen vuosikurssi ia siten vähentää tä- taisiin opiston pemstamisesta johtuviin
7216: män menoja 1.5 miljoonalla markalla, koska kaluston ja opetusvälineistön hankintoihin
7217: tarpeellinen työvoima sijoitettaisiin uuteen 3,000,000 •markkaa. Tämä kansakoulunopet-
7218: laitokseen. tajien valmistus alkaisi kaksi1osastoisena
7219: Saamiemme tietojen mukaan on tarvitta- opettajaopistona, jossa keskikoulum.käyneistä
7220: vat palkkaus- ja virantoimitusmeruot las- naisista valmistettaisiin yläkansakoulun-
7221: kettu kalliinpaikanlisineen esitetylle kaksi- opettajia ja toisess.a osastossa niin ikään
7222: osastoiselle opettajaopistolle 1,455,000 mar- keskikoulun käyneistä naisista kotitalous-
7223: kaksi, johon tulisi indeksikorotusta lisäksi ·o.pettajia kansakoulu.ilhin.
7224: 126,400 markkaa, lämmitys- ja valaistus- Kaikkeen edellä sanottuun nojaten alle-
7225: menot olisivat 300,000 mk, laitoksen rutoan- kirjoittaneet esittäJvät kunnioittavasti,
7226: pitoon olisi varattava 800,000 mlk, mistä
7227: kuitenkin osa palautuisi valtiolle asuntola- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
7228: ja ruokailumaksuina takaisin, sekalaisiin tulo- ja menoarvioon 6,353,900 mark-
7229: menoihin tarvittaisiin 372,500 mk sekä kaa Savonlinnan kaupunkiin pents-
7230: vuokriin 300,000 markkaa, kaikiki lasket- tettavalle opettajaopistolle.
7231: Helsingissä l10kakuun 1 pälivänä 1948.
7232:
7233: Aino Luostarinen. Viljam Sarjala.
7234: Lennart Heljas. J. F. Tolonen.
7235: Hilma ~oivulahti-Lehto. Rakel Jalas.
7236: Alpo Lumme. Margit Borg-Sundman.
7237: Kaisa Hiilelä. Heikki Ala-Mäyry.
7238: Elli Nurminen. Irma Karvikko.
7239: V. J. Sukselainen. Onni Mannila.
7240: J. E. Lampinen. Eino Laitinen.
7241: Atte Pakkanen. Väinö Okko.
7242: Akseli Brander. Pekka Kiiski.
7243: Kerttu Saalasti. Lauri Leppihalme.
7244: Vieno Simonen. Tahvo Rönkkö.
7245: Juhani Leppälä. Yrjö Saari.
7246: J. Koivisto. Martti Suntela.
7247: Kyllikki Pohjala. Ilmari Tiainen.
7248: Antti J. Rantamaa. Ebba östenson.
7249: Kusti Eskola. Arno Tuurna.
7250: 1079
7251:
7252: IV,217. - Rah. al. N:o 116.
7253:
7254:
7255:
7256:
7257: Lahtela y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta kansakoulunopet-
7258: tajaseminaarin rakennustöiden aloittamiseksi Kemijär-
7259: uellä.
7260:
7261:
7262: E d u s k u n n a 11 e.
7263:
7264: Maamme pohjoisinten osien kansakoulun- Pohjois-Suomen alueellisesti oikea ja
7265: opettajakysymys on ollut vuosikymmeniä luonteva seminaarin paikka on Kemijärvi,
7266: mitä kipein. Se on sitä edelleenkin. Va- koska oppilaitosta sijoitettaessa on otettava
7267: kinaisiin virkoihin ei saada riittävästi opet- lukuun Länsi-Pohjassa toimiva Tornion se-
7268: tajia ja melkoinen osa heistäkin, jotka minaari sille Raahessa järjestettyine täy-
7269: aluksi näihin kouluihin sijoittuvat, on val- dennyksineen yläkansakoulunopettajaksi
7270: mis tilaisuuden tullen jättämään koulut. valmistumista varten. On esitetty sellainen
7271: Tunnettu kokemus on, että paikallisiin oloi- mahdollisuus, että tämä seminaari olisi
7272: hin soveltuvin opettajisto saadaan henki- muista poikkeava parissakin suhteessa; sen
7273: löistä, jotka ovat kotoisin samoilta seu- samoille luokille voitaisiin ottaa miehiä ja
7274: duilta. Kun lisäksi näiden alueiden väestö naisia ja siihen voitaisiin järjestää sellai-
7275: on vähävaraista, eivät niiden nuoret pysty nen opetus, että keskikoulun käyneet liit-
7276: hakeutumaan kaukana oleviin opettajanval- tyisivät kansakoulun pohjalta alkaneiden
7277: mistuslaitoksiin. Ennenkuin pohjoisimmassa mukaan jollekin ylemmistä luokista. Näin
7278: Suomessa on riittävästi tilaisuutta kansa- tulisi pohjoisten nuorten tarvitsemat opis-
7279: koulunopettajaksi valmistumiseen, ei epä- kelumahdollisuudet hyvin hoidetuiksi ja
7280: kohtaan voida odottaa korjausta. kansakoulut saisivat hyvän, koulunsa ympä-
7281: Eri yhteyksissä on julkisuudessa osoi- ristöä ymmärtävän opettajiston.
7282: tettu, että tarvitaan useita uusia seminaa- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7283: reja vielä senjälkeen kun menetetyt on kor- ehdotamme,
7284: vattu. Kaiken lisäksi on joidenkin vuosien että Eduskunta kansalwulunopet-
7285: kuluttua odotettavissa varsin huomattava tajain uuden valmistuslaitoksen pe-
7286: oppivelvollisten lukumäärän lisäys kun ta- ·rustamiseksi Pohjois-Suomeen, Kemi-
7287: pahtunut syntyväisyyden nousu alkaa vai- järvelle, ottaisi vuoden 1949 tulo- ja
7288: kuttaa. Jos heti saataisiin uusia seminaa- menoarvion 20 päälnokan II luvun
7289: reja toimimaan, ehtisivät ne olla silloin opetttsministeriöön kuultwain hallin-
7290: avuksi, mutta jollei seminaarien saamiseksi nonhaarain kohdalle 'ut~delle momen-
7291: vieläkään ryhdytä toimeen, tulee koko tille 20 miljoonan markan suu1·uisen
7292: maassa olemaan kansakoulunopettajapula siirtomäärärahan oppilaitoksen ra-
7293: nykyistä paljon suurempi. kennustöiden aloittamista varten.
7294: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
7295:
7296: M. 0. Lahtela. S. Salo.
7297: Erkki Koivisto.
7298: 1080
7299:
7300: IV,21s. - Rah. al. N:o 117.
7301:
7302:
7303:
7304:
7305: E. Koivisto: lt1iii:iraraha;n, osoittamisesta harjoituskoulun-
7306: orpettajien palkkauksen korottamiseksi.
7307:
7308:
7309: E d u s k u n n a 11 e.
7310:
7311: Kansakouluopettajaseminaarien harjoitus- kuukautta kohden ja alimmassa kalleusryh-
7312: kouluihin on viime vuosina ollut erittäin mässä 500-1,500 marllli:aa kuukaud'eSSa
7313: vaikea saada päteviä opettajia. Tämä joh- alemmat kuin kaupunkikansakouluissa. On
7314: tuu siitä, että näiden opettajien palkkaus siis varsin ymmärrettävää, että opettajat,
7315: on aivan liian alhainen. Siitä huolimatta, joilla kansakouluopettajapätevyyden lisäksi
7316: että harjoituskoulun opettajain kelpoisuus- on vähintään kolme yliopistollista arvGsa-
7317: vaatimuksiin kuuluu vähintäin kolme yli- naa, hakevat ja saavat paikkoja kaupunki-
7318: opistossa suoritettua tutkintoa, mitä kau- kansakouluissa.
7319: punkikansakouluissa ei vaadita, edellisten Kun harjoituskoulun opettajain merkitys
7320: palkkaus on ainakin kaksi palkkausluokkaa kansakoulunopettajien valmistuksessa on
7321: alempi kuin kaupunkikansakouluopettajien. varsin laajakantoinen ja tärkeä ja koska
7322: Kansakoululaitoksen kustannuslain 16 § :n tässä työssä tulisi olla kuten aikaisemmin
7323: mukaan kaupunkikansakoulujen opettajien :cm ollut laita maan parhaimmat opettajat,
7324: alin palkka on kalleusryhmästä riippuen olisi heidän palkkaustaan korotettava vä-
7325: 50, 56 ja 62 % korkeampi kuin vastaavan hintään kahdella palkkausluokalla, jolloin
7326: maalaiskansakoulunopettajan palkka. Näin he tulisivat palkkaukseen nähden vasta lä-
7327: ollen alimmat kaupunkikansakoulujen opet- hes samaan asemaan kuin kaupunkikansa-
7328: tajien palkat, jotka eivät suinkaan ole koh- koulujen opettajat ovat.
7329: tuuttomat, vaan kustannuksiin nähden al- Ottaen huomioon, että harjoituskouluissa
7330: haiset, ovat ylemmissä palkkausluokissa on neljä yliopettajaa (17 Pl.), neljä yli-
7331: 189,900 markkaa, 197,496 markkaa ja opettajatarta (16 Pl.), kahdeksan poika-
7332: 205,092 markkaa, sekä alemmissa palkkaus- harjoituskoulun opettajaa (16 Pl.) sekä
7333: luokissa 171,900, 178,776 ja 185,652 mark- kymmenen tyttöharjoituskoulun opettaja-
7334: kaa, minkä lisäksi, jos koulussa on viisi tarta (15 Pl.) ja kuusitoista alkeisluokkien
7335: muuta opettajaa, tulee säädetty johtajan- dpettajatarta (14 Pl.), tarvittaisiin palk-
7336: palkkio. Sensijaan harjoituskoulujen yli- lmusten korottamiseen kahdella palkkaus-
7337: opettajan (johtaja) palkka on vain 189,600 luokalla yhteensä 705,600 markkaa.
7338: markkaa, yliopettajattaren (johtaja) ja Edellä esitetyn perusteella esitän kun-
7339: poikaharjoituskoulun ylempien luokkien nioittaen,
7340: opettajan palkka 180;600 markkaa, sekä
7341: tyttöharjoituskoulun ylempien luokkien että Edttskunta ottaisi vuoden 1949
7342: opettajan 172,800 ja alempien luokkien tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
7343: opettajattaren peruspalkka 165,000 mark- vun 6 momentille harjoituskoulun-
7344: kaa. Näin ollen harjoituskoulujen opetta- opettajien palkkauksen korottami-
7345: jien palkat ovat keskimäärin ensimmäi- seksi 705,600 markkaa.
7346: sessä kalleusryhmässä 2-3,000 markkaa
7347: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
7348:
7349: Erkki Koivisto.
7350: 1081
7351:
7352: IV,219 . ..,..... Rah. al. N:o 118.
7353:
7354:
7355:
7356:
7357: E. Koivisto: Määrärahwn osoittamisesta kansakoulu-
7358: piiritarkastalain virka-asuntojen rakentamiseksi Lapin,
7359: Länsi-Pohjan, Kemijiirven ja Kainuun kansakoulupii-
7360: reihin.
7361:
7362:
7363: E d u s k u n n a ll e.
7364:
7365: Eduskunnan hyväJksymän toivomuksen aivan kestämättömäksi ja lkoska hallitus
7366: mukaisesti olisi Lapin, Länsi-Pohjan, Kemi- ei ole määrärahaa tarkoitukseen esittänyt,
7367: järven ja Kainuun kansakoulupiirien tar- esitän lumnioittaen,
7368: kastajille rakennettava virka-asunnot. Ra-
7369: kennushallituksen to[mesta on rakennus- että. Ednskunta ottaisi vuoden 1949
7370: piirustukset kustannusarvioineen laadittu, f.nlo- ja menoa1'vioon La[Yin, Länsi-
7371: minkä lisäksi rakennustontit on järjes- Pohjctn, Kemijä.r.ven ja Kainuun kan-
7372: tetty. Kukin ralkennus, johon kanslia- sakoulupiiritarkastajain virka-asunto-
7373: huiQ<neen lisäksi kuuluu 3 huonetta ja keit- jen 1·akentamiseksi 8,400,000 markan
7374: tiö, tulisi maksamaan 2.1 miljoonaa mark- suun~isen siirtomää1·ärahan.
7375: kaa.
7376: Kun puheenaolevien kansakoulupiirien
7377: tarkastajain asuntotilanne on muod:ostunut
7378: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1948.
7379:
7380: Erkki Koivisto.
7381: 1082
7382:
7383: IV,:.uo. - Rah. al. N:o 119.
7384:
7385:
7386:
7387:
7388: Luostarinen y. m.: Määräralw!n osoittamisesta kotitalous-
7389: neuvojien kouluttamista varten kansakoulujen kotitalou.s-
7390: ropettajiksi.
7391:
7392:
7393: E d u s k u n n a ll e.
7394:
7395: Kotitalousopettajain valmistuslaitokset kuusiviikikoisen kesäoppijakson ja lukuvuo-
7396: eivät riitä tyydyttämään sitä monipuolista den mittaisen vuosikurssin. Se tulisi koko-
7397: kysyntää, joka talousopettajilla •on. Erityi- naisuudessaan johtamaan ainakin kansakou-
7398: sesti kansakoulut eivät saa näitä opettajia lupohjaisen yläkoulunopettajan yleissivis-
7399: tarvitsemassaan määrässä. Kuluvana vuo- tykseen toiselta puolen ja tal,ousopettajan
7400: tena on vajaus noin 200, vaikika ei otettai- säännöllistä valmistusta vastaavaan amma-
7401: sikaan luikuun sitä, että myös kansakoulu- tilliseen valmistukseen toiselta puolen.
7402: jen oppilasasuntolain ihoitajain kelpoisuus- Komitea on laskenut, että kesäoppijak-
7403: vaatimuksena on lkotitalousopettajain päte- son kustannukset olisivat 350,000 markkaa
7404: vyys. ja koko lukuvuoden 2,800,000 marlkk:aa.
7405: Kansakoulujen kotitalousQPettajina toi- Syyslukukaudella 1949 tarvittaisiin viime~k
7406: mii nykyisin useita kymmeniä kotitalous- simainituista perustamiskustannukset huo-
7407: neuvojan kurssin suorittaneita. Monet iheistä mioon ottaen 1,·500,000 markkaa.
7408: ovat menestyneet siten, että heiHä on kat- Edellä san:ottuun nojaten kunnioittavasti
7409: sottu olevan edellytyksiä ,opettajiksi. V ar- ehdotamme,
7410: sin useat ovat myös ilmoittautuneet ihalulk-
7411: kaiksi täydentämään kelpoisuuttaan. Asiaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
7412: valmistanut !komitea on mietinnössään esit- i'ulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
7413: tänyt, miten lisakoulutus olisi järjestettävä. V1tn 13 rnmnentin, rinnakkaisluokkien
7414: Siihen otettaisiin 3·2-40 kotitalousneuvo- ylläpitäminen ja ylirmää.räinen opet-
7415: jaa, jotka iOVat vä;hintään vm·oden menes- ta.fien valmistaminen, kohdalle koti-
7416: tyen hoitaneet !kansakoulun kotitalousopet- talousneuvo.iien kouluttamista varten
7417: tajan virkaa ja ovat käyneet joko keskilkou- kansakoulu.fen kotitalousopettajiksi
7418: lun tai suorittaneet kesHkoulun oppimää- 1,850,000 nwrkan S'U1W1tisen määrä-
7419: rän kou~uhallituiksen määräämissä tärkeim- rahan.
7420: missä oppiaineissa. Lisävalmistus käsittäisi
7421: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
7422:
7423: Aino Luostarinen. Aino Malkamäki. Lauri Riikonen.
7424: Tahvo Rönkkö. J. F. Tolonen. Eino Laitinen.
7425: Toivo H. Kinnunen. Lennart Heljas. Samuli Simula.
7426: Viljam Sarjala. Rakel Jalas. Onni Mannila.
7427: Erland Haapaniemi. Irma Karvikko. Atte Pakkanen.
7428: Urho Kulovaara. .Eino Kilpi. Väinö Rankila .
7429: Pekka Kiiski Kerttu Saalasti. Margit Borg-Sundman.
7430: Antti J. Rantamaa. Vieno Simonen. Oiva Turunen.
7431: Eino Raunio. Johannes Virolainen. Dmari Tiainen.
7432: Elli Nurminen. Martti Miettunen. Yrjö Saari.
7433: 1083
7434:
7435: IV,z21. - Rah. al. N:o 120.
7436:
7437:
7438:
7439:
7440: Riikonen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lisä-
7441: avustuksiksi köyhimmille ja ha1·vrwnasutuille sekä raja-
7442: seutuknnnille kansakoulnhuoneistojen hankkimista var-
7443: ten.
7444:
7445:
7446: E d u s k u n n a ll e.
7447:
7448: Kansakoulujen ra!kentaminen on vielä otettu määräraha, josta on voitu jrukaa lisä-
7449: tällä hetkellä Itä- ja, P1oihjois-Suomessa pal- avustuksia käyhirnmille ja iharvaanasutuille
7450: jon kesken. Tämä johtuu siitä, että !lronsa- sekä rajaseutuknnnille kansakouluhuoneis-
7451: kdu~uja on näiden kuntien laajan pinta- tojen han1ddmiseksi. Tämä määräraha on
7452: alan vuoksi rakennettava paljon enemmän vuoden 1949 tulo- ja menoarvioesityksessä
7453: kuin Etelä• ja Länsi-Suom~sa ja että: nämä 150,000,000 markkaa. Se on kuitenkin riit-
7454: kunnat ovat köyhiä eivätkä ole hyvästä tah- tämätön. Kouluhallituksesta saamiemme tie-
7455: dostaan huolimatta jaksaneet toteuttaa ra- tojen mukaan tullaan tänä vuonna tarkoi-
7456: kennusohjelmaa nopeammin kuin on tapah- tukseen tarvitsemaan 200,000,000 ma.rkkaa.
7457: tunut. Sota-aikana tietenkin oli uU'Sien Kun ensi vuonna kansakoulujen rakennus-
7458: koulujen rakentaminen k1s1konaan seisauik:- toiminta tulee entisestään sunrenemaan, voi-
7459: sissa, vielä1pä rajaseutukunnissa entisiälkin daan varmuudella päätellä, että ensi
7460: kouluja sotatoimien johdosta tulhoutui. vuonna tarvittaisiin tarkoitukseen aina!kin
7461: Viime aikoina ovat kunnat kiinnittäneet 250,000,000 markkaa.
7462: asiaan entistä suurempaa huomiota ja kou- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7463: luviranomaisten suo.situsta ruO<udattaen mo- ehdotamme,
7464: net kunnat ovat laatineet ohjelman, jonka
7465: IDJUilcaan kansakoulujen rakentaminen tulisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
7466: toteutettavaksi viiden vuoden kuluessa. tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VIII
7467: Kansakoulujen rakentaminen tulee raja- luvun 23 momentille lisäyksenä
7468: seutukunnissa ja pohjoisissa kunnissa huo- 100,000,000 markkaa lisäavustuksiksi
7469: mattavasti kalliimma:ksi kuin Etelä- ja Länsi- köyhimmille ja harvaanasutuille sekä
7470: Suomessa. Tästä syystä onkin rakennus- mjaseutukunnille kansakouluhuoneis-
7471: kustannusten tasoittamiseksi eri kuntien tojen hankkimiseksi.
7472: kesken VThosittain tulo- ja menoarvioon
7473: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1948.
7474:
7475: Lauri Riikonen. Varma Turunen.
7476: 1084
7477:
7478: IV,222. - Rah. al. N:o 121.
7479:
7480:
7481:
7482: Kaukam.aa y. m.: Määrärahan osoittamisesta henkilökoh-
7483: taisen palkanlisän sworittamiseksi korkeimman akateemi-
7484: sen oppiarvon saavuttaneille valtiowoppik01tlujen vaki-
7485: naisille opettajille.
7486:
7487:
7488: E d u s k u n n a 11 e.
7489:
7490: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että oppi- varoja ja aikaa kysyneestä tutkinnostaan.
7491: koulunopettajien hankkima teoreettinen pä- Meiltä puuttuu riittävä opettajanuran por-
7492: tevyys on eräs kasvatustyön perusedellytyk- rastus. Elämänsä koululle uhrannut leh-
7493: siä. Jatkuva syventyminen niiden aineiden tori on voinut kohota korkeintaan kolme
7494: kehitykseen, joita he koulussaan edustavat, palkkaluokkaa korkeammalle siitä, mistä
7495: on henkisesti vireän opettajan velvollisuuk- hän pedagogiuransa aloitti. Suoritettu li-
7496: sia. Jos he sen laiminlyövät, seuraa kalk- sensiaattitutkinto ei hänelle ole useimmissa
7497: keutuminen, mikä ei ole jättämättä jälkiä tapauksissa tuonut markankaan hyötyä. Ko-
7498: opetus- ja kasvatustyöhön. Opettajien työ- konaan toisin on monilla muilla virka-
7499: hän ei ole pelkkää läksyjen kuulustelua, se aloilla puhumattakaan talouselämästä, missä
7500: on ja sen tulee olla henkisesti luovaa työtä. kyvykkäillä henkilöillä on suoritustensa pe-
7501: Koululaitoksessamme onkin aina koetettu rusteella mahdollisuus jatkuvaan ylenemi-
7502: virkoja täytettäessä antaa etusija niille, seen, mikä samalla merkitsee taloudellisen
7503: jotka ovat pätevyyttään täydentääkseen aseman paranemista. Koulun edun mu-
7504: uhranneet aikaa ja varoja joko korkeam- kaista täytyy myös olla, että se pystyy pal-
7505: man oppiarvon hankkimalla tai tieteellistä velukseensa kiinnittämään todella kykene-
7506: työtä tekemällä. Nimenomaan luokioluok- vimmät kasvattajat. Senvuoksi lisensiaat-
7507: kien opetuksessa, jossa on pyrittävä tie- tien on oikeus palkkaukseen nähden päästä
7508: teellisluontoisen ajattelun kehittämiseen, on erikoisasemaan myös oppikoululaitokses-
7509: opettajan itsensä suorittamalla tutkimus- samme. Tämä voidaan toteuttaa koko. yh-
7510: työllä todettu olevan tärkeä merkitys. Sen- teiskunnan hyödyksi vähäisellä taloudelli-
7511: vuoksi ei voi olla huolella panematta mer- sella uhrauksella, jos korkeimman akatee-
7512: kille, miten juuri tämä eniten pätevyyttään misen oppiarvon saavuttaneille valtionoppi-
7513: täydentänyt osa opettajista, lisensiaattitut- koulujen vakinaisille opettajille annetaan
7514: kinnon suorittaneet, jotka ennen olivat kou- kahta palkkaluokkaa vastaava henkilökoh-
7515: luelämämme johtavia persoonallisuuksia, on tainen palkanlisä.
7516: kohta tyystin häviämässä. Hiljattain teh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7517: dyn tilaston mukaan oli ensimmäistä maail- kunnioittaen,
7518: mansotaa edeltäneenä aikana valtionoppi-
7519: koulujen lehtoreista lisensiaatteja ainakin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7520: joka kolmas, nykyjään vain noin 5 %. Se- den 1949 tulo- ja menoarvioon 1. 6
7521: lityksenä tällaiselle koululaitoksemme tule- miljoonan markan määrärahan kor-
7522: vaisuudelle hyvin kohtalokkaalle ilmiölle on keimman akateemisen oppiarvon saa-
7523: se, että lisensiaattien ei kannata hakeutua vuttaneille valtionoppikoulujen vaki-
7524: valtion oppikouluihin, missä heillä ei ole naisille opettajille annettavaa kahta
7525: mitään ylenemisen mahdollisuuksia ja missä palkkaluokkaa vastaavan henkilökoh-
7526: heille ei ole tarjona minkäänlaista korvausta taisen palkanlisän suorittamiseksi.
7527: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
7528:
7529: Lauri Kaukamaa. Margit Borg-Sundman. C. A. Öhman.
7530: Rakel Jalas. Aarne Honka. Hugo Nuorsaari.
7531: 1085
7532:
7533: IV,22a. - Rah. al. N:o 122.
7534:
7535:
7536:
7537:
7538: Kaukamaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtionoppi-
7539: koulujen rehton·en opet1tsvelvollisuuden huojentamiseksi.
7540:
7541:
7542: E d u: s k u n n a ll e.
7543:
7544: Valtionoppikoulujen toimintaa on jo vuo- vieläkään niin välttämätöntä kuin se
7545: sia haitannut eräs epäkohta, johon sekä olisikin - nykyisen taloudellisen tilan huo-
7546: eduskunta että valtiontilintarkastajat ovat m1oon ottaen ole mahdollista, mutta sen-
7547: kiinnittäneet huomiota. Käsitellessään val- sijaan rehtorien vaikeata asemaa voidaan
7548: tion tulo- ja menoarviota kaksi vuotta sit- •helpottaa palkkioita parantamalla. Asia ei
7549: ten silloinen eduskunta teki seuraavan to- suinkaan ole vä,häpätöinen, siitä on osoi-
7550: teamuksen: ,Eduskunta on todennut, että tuksena se, että rehtorin tehtävään ei ku-
7551: valtionoppikoulujen rehtorien palkkio on kaan yleensä mielisuosiolla ryhdy ja että
7552: jatkuvasti kohtuuttoman alhainen. Edus- monissa kouluissa rehtorint,o<imen täyttä-
7553: kunta lausuu senvuoksi odottavansa, että minen on tuottanut vaikeUJksia.
7554: hallitus ensi tilassa sopivin toimenpitein Rehtorien palkkaukseen on viime vuosina
7555: huolehtii siitä, että valtionoppiikoulujen reh- saatu eräitä kipeästi kaivattuja parannuk-
7556: torit saavat rehtorintoimestaan riittäJvän sia. Palkkio, joka v. 1939 oli 660 mk kuu-
7557: korvauksen." Valtiontilintarkastajat kerto- kaudessa, on nyt 2,000 mlk kk:ssa, mikä
7558: muksessaan vuodelta 1946 taas kirjoitta- ei vieläkään vastaa palkkojen ja palkkioi-
7559: vat: ,Sitä mukaa kuin valtion ,o,ppikoulu- den yleistä nousua. Joikaista rinnakkais-
7560: jen taloudenhoito ja siihen liittyvät kirjan- luokkaa kohden rehtori saa nykyisin laskea
7561: pito ja muut kansliatyöt ovat kul'lllllassa hyväkseen yhden viikkotunnin, mikä tekee
7562: olevan vuosikymmenen aikana muodostu- 8,844 mk vuodessa. Lisäksi on tänä vuonna
7563: neet entistä mutkikkaammiksi ja monin kanslia-apulaisen paLkkio, joka ennen oli
7564: verroin suuritöisemmiksi, sitä mukaa nämä 600 mk vruo.dessa 10 luokasta lä1htien, mää-
7565: koulujen rehtoreille ilmuluvat tehtäJvät ,o.vat rätty 1,000 mk:ksi vuodessa kutakin toi-
7566: alkaneet käydä heille yhä ylivoimais·em- minnassa olevaa luokkaa kohden. Tällä
7567: miksi. Tästä kärsii toiselta puolen k~>ulu palkkiolla on useissa tapauksissa kuitenkin
7568: jen talouden- ja rahavarainhoito ja tilin- osoittautunut mahdottomaksi saada kanslia-
7569: pito, joiden suhteen viimeksi kuluneina vuo- töitä suoritetuksi, joten rehtorit edelleei!
7570: sina on ollut palj,on huomauttamista monen- itse joutuvat niistä huolehtimaan. Huojen-
7571: laisista laiminlyönneistä, sekaannuksista ja nuksena talouden- ja tilinpidosta rehtori
7572: muista epäkohdista, ja toiselta puolen myös on vapautettu 8 viikkotunnin (uusimuotoi-
7573: opetustoiminta, sillä rehtorien on käytet- sissa lyseoissa, yhteislyseoissa j_a tyttölu-
7574: tävä yhä enemmän työajastaan koulun ta- kioissa 6 t. sekä keski- ja tyttökou1uissa
7575: loudenhoitoon kuuluviin kirjanpito~ ja mui- 5 t.) opetusvelvollisuudesta, mutta toisaalta
7576: hin kansliatehtäviin." Viimeksimainittu hän on velvollinen kuuntelemaan opetusta
7577: lausunto on asian ytimeen käypä, siinä kun 6 tuntia viikossa (uusimuotoisissa lyseoissa,
7578: todetaan, miten vaikeata saman henkilön yhteislyseoissa ja tyttölukioissa 4 t., keski-
7579: on toisaalta omistautua koulun johtamis- ja tyttökouluissa 3 t.). .
7580: ja kasvatustehtäville, jota sentään lienee Jotta rehtorien asemaa kahtaalle haarau-
7581: pidettävä päätehtävänä, ja toisaalta talou- tuvan työn kunnolla suorittamiseksi voitai-
7582: den- ja tilinpitoon, joka nykyaikana vaatisi siin edelleen parantaa siihen suuntaan, mi-
7583: aivan oman koulutuksensa ja joka vuosien hin eduskunta ja valtiontilintarkastajat
7584: mittaan on yhä paisunut. Näiden telhtävien 1ovat tarkoittaneet, olisi heidän palkkioitaan
7585: erottaminen eri henkilöiden hoidettavaksi ei vähentämättä heille varattava enemmän ai-
7586:
7587: 561/48
7588: 22
7589: 1086 IV,223. - Rehtorien opetnsvelvollisnus.
7590:
7591: kaa omistautua koulunsa kasvatustyön joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7592: tamiseen. Tässä tal1koituksessa kouluib.alli- kunnioittaen,
7593: tus onkin opetusministeriölle lähettämäs-
7594: sään kirjeessä N :o 527/4. 2. 1947 ehdot- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7595: tanut, että normaalilyseon, klassillisen ly- den 1949 tulo- ja menoarvioon kuu-
7596: seon, lyseon, yhteislyseon ja tyttölyseon den miljoonan markan määrärahan
7597: rehtorit saisivat opetusvelvollisuuden huo- valtionoppikoulujen 1·ehtorien opetus-
7598: jennusta - nykyisen 8 viikkotunnin sijasta velvollisuuden muuttamiseksi siten,
7599: - 16, 'uusimuotoisen lyseon ja yhteislyseon että normaalilyseon, klassillisen ly-
7600: rehtorit 13 sekä tyttö•lukion, keski:kioulun seon, lyse.on, yhteislysepn ja tyttö-
7601: ja tyttökoulun rehtorit 10 viikkotuntia. lyseon rehtorit saisivat laskea hyväk-
7602: Tämä ehdotus ei kuitenkaan ole johtanrnt seen 16 .viikkotunnin, uusimtwtoisen
7603: toivottuun tulokseen. Jotta rehtorintehtä- lyseon ja yhteislyseon rehtorit 13
7604: vissä voitaisiin pysyttää ja niihin kiinnit- sekä tyttölukion, keskikoulun ja tyt-
7605: tää ma:hdlonisimman pystyviä ja kasvatus- tökoulun rehtorit 10 viikkotunnin
7606: ja jdhtamistyöhön innolla antautuvia opet- huo~ennuksen.
7607: tajia, olisi tämä muutos pantava toimeen
7608: tulevan tammikuun 1 p :stä alkaen.
7609: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
7610:
7611: Lauri Kaukamaa. Aarne Honka.
7612: Jaakko Hakala. Hugo Nuorsaari.
7613: 1087
7614:
7615: IV,224. - Rah. al. N:o 123.
7616:
7617:
7618:
7619:
7620: Honka y. m.: §lää1·ärahan osoittamisesta oppikoulunopetta-
7621: jien opintomatkoja varten.
7622:
7623:
7624: E d u s k u n n a ll e.
7625:
7626: Tunnettu ja tunnustettu on kansainväli- maisiin opintomatkoihin, osanottoon kan-
7627: sen yhteistyön ja kosketuksen merkitys ei sainvälisiin oman alansa kongresseihin
7628: vain taloudellisella vain myöskin henkisellä j. n. e. Erikoisen täl'keätä jopa suorastaan
7629: alalla. Millään kansalla, varsinkaan pie- välttämätöntä on, että kielten opettajat voi-
7630: nellä kansalla kuten meidän, ei ole varaa vat omaa opetusainettaan opiskella asian-
7631: sulkeutua omaan kuoreensa ja jättäytyä omaisessa maassa. Ennen sotiamme sisäl-
7632: vaille niitä virikkeitä, joita kanssakäyminen tyikin valtion menoarvioon määräraha, to-
7633: eri alojen edustajain kanssa muissa maissa sin tarvetta vastaamattoman alhainen vii-
7634: voi tarjota. Ellemme saa tilaisuutta välit- meksi mainittua tarkoitusta varten, mutta
7635: tömästi tutustua muissa maissa tapahtuvaan sotatilanteen johdosta on tuo määräraha
7636: kehitykseen, niissä esiintyviin uusiin vir- menoarviosta poistettu. Maailmantilanne on
7637: tauksiin ja pyrkimyksiin eri aloilla, uhkaa tosin vieläkin levoton ja m. m. valuuttavai-
7638: meitä se vaara, ettemme kykene seuraamaan keuksien rasittama, mutta kansainvälinen
7639: yleistä kulttuurikehitystä ja eristäytyes- kosketus on kuitenkin viime aikoina vilkas-
7640: sämme vieraannumme siinä määrin muiden tumistaan · vilkastunut. Siksi olisi valtion
7641: sivistyskansojen keskuudessa tapahtuvasta menoarvioon jälleen otettava kouluhalli-
7642: elämän kulusta, että siitä on haitalliset seu- tuksen käytettäväksi määräraha oppikou-
7643: raukset kansainväliselle asemaliemme ja lunopettajain ulkomaisia opintomatkoja ja
7644: koko kansalliselle kehityksellemme. Tämä kansainvälisiin kongresseihin osallitumista
7645: onkin meillä yleensä oivallettu ja niinpä varten.
7646: on valtiovallankin taholta huomattavasti Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
7647: tuettu ja tehty mahdollisiksi eri alojen kunnioittaen,
7648: edustajain ulkomaisia opintomatkoja, osan-
7649: ottoa kansainvälisiin kongresseihin j. n. e. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7650: Eräs ala, jolle välitön kosketus vieraisiin den 1949 tulo- ja menoarvioon 500,000
7651: maihin on erikoisen tärkeä, on oppikoulu. markan suuruisen mää1·ärahan oppi-
7652: Koulujemme kehitykselle olisi mitä tähdel- koulunopettajain ulkomaisia opinto-
7653: lisintä, että oppikoulujemme opettajille ja matkoja ja alansa kansainvälisiin
7654: muille koululaitoksemme edustajille valmis- kongresseihin osallistumista varten.
7655: tettaisiin entistä enemmän tilaisuuksia ulko-
7656: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
7657:
7658: Aarne Honka. Jaakko Hakala.
7659: Lauri Kaukamaa. John Österholm.
7660: 1088
7661:
7662: IV,225. - Rah. al. N:o 124.
7663:
7664:
7665:
7666:
7667: Kaukamaa. y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtionoppi-
7668: koulujen opettajien luokan ulkopuolella suoritettavan.
7669: työn korvaamiseksi.
7670:
7671:
7672: E d u s k u n n a ll e.
7673:
7674: OpiPilkoulunopettajain tehtäviin kuuluu neen kohdaUa tapahttwia pienempiä muu-
7675: varsinaisen luo!kkaopetuksen lisäksi run-· toksia tietää uusi ~hdotus myös useita kas-
7676: saasti luokan ulkopuolella tehtävää työtä. vatukselliselta kannalta tärkeitä u:udistuk-
7677: Jo ennen viimeisiä sotiamme oli yiJ.eisesti sia. Näin suoritettaisiin uuden ehdotuksen
7678: tunnustettu, että tämän työn korvausmää- mukaan opettajille palklkiota myös luokan-
7679: rät olivat jääneet kovin vähäisiksi. Kun johtajan ja aamuhartauden pitä;jän tär-
7680: ne aiko~naan määrättiin, olivat luokat vielä keistä tehtävistä. Uudessa ehdotuksessa ote-
7681: pieniä ja opetusmenetelmät yksipuoliset. taan huomioon vielä oppilaiden vapaiden
7682: Sen jälkeen ovat luOikkien oppilaslUJVUit kas- harrastusten johtaminen ja ehdotetaan
7683: vaneet, jotenka opettajalle kertyy nykyään niitä johtaville opettajille ipieni palkikio.
7684: vi[likojen korjaamisesta paljon runsaammin Nyikyisenä ajankohtana, jolloin aivan ylei-
7685: työtä kuin aikaisemmin. Realikoe pakottaa sesti tunnustetaan sen työn merkitys,
7686: omasta puolestaan myös n. s. realiaineiden minkä nuorisojärjestöt tekevät vetäessään
7687: ,opettajat järjestämään !kokeita ja korjaa- nuorisoa pois kadulta ja kahviloista, olisi
7688: maan niitä. Vastaavasti ovat useiden ainei- myös oppikoulun opettajien samaan pää-
7689: den kohdaHa opetusmenetelmät kehittyneet määrään täihtäävä työ korvattava.
7690: sellaisiksi, että ne vaativat opettajalta en- Luokan suuruus on otettava jossain mää-
7691: tistä runsaammin luokan ulkopuolella suo- rin huomioon oppiikoulun opettajien työtä
7692: ritettavaa työtä. arvioita•essa. Se tehtäneen parhaiten juuri
7693: V. 1941 voimaan astunut uusi~ opetus- korottamalla suur.ten luo~kain korjaustun-
7694: suunnitelma muutti muutamien aineiden timääriä. Kouluhallitulksen ~hdotuksessa on
7695: aseman kokonaan. Nyt kun uuden opetus- sellaisten luokkain, joiden oppilasmäärä on
7696: suunnitelman mukaiset tuntimäärät ovat j.o yli 20, korjaustuntimääriä ehdotettu lkoro>-
7697: ehtineet lukioluok:i'lle asti, ei kysymyksen tettavwk:si useimmissa aineissa.
7698: uudesti järjestelyä voitane 1pitemmä:lle ly- Viitaten jo edellä mainittuun kouluhal-
7699: kätä. lituksen ehdotukseen ehdotamme kunnioit-
7700: Jo v. 1943 teki kouluhallitus alustavan truen,
7701: ehdotuksen luokan ulkopuolella suoritetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
7702: van työn lkorvaamisperusteiden uusimisesta. tulo- ja menoarvioon 29 miljoonan
7703: Sen jälkeen ovat useat komi~teat tutJkineet rnarkan tnäärärahan valtionoppikou-
7704: ky;symystä ja hicmeet ehdotusta. Monivuo- lujen opettajien ltwkan ulkopuolella
7705: tisen työn tuloksena on ehdotus lopullisesti su.oritettavan työn korvaamiseksi.
7706: valmistunut viime kesänä. Paitsi monen ai-
7707: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
7708:
7709: Lauri Kaukamaa. Aarne Honka.
7710: Jaakko Hakala. Hugo Nuorsaari.
7711: 1089
7712:
7713: tV,226. - R.ah. al. N:o 125.
7714:
7715:
7716:
7717: Salo y. m.: Määt·ärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi
7718: ja lainoiksi yksityisille oppikouluille.
7719:
7720:
7721: E d u s k u n n a ll e.
7722:
7723: Maaseudun nuoren polven lisääntyvä opis- kuitenkin käynyt entistä ilmeisemmäksi,
7724: keluhalu ainakin keskikoulun oppimäärää että yksityisiä oppikouluja olisi välttämättä
7725: vastaavalle tasolle on pakottanut viime vuo- avustettava niitten pyrkiessä tarkoituksen-
7726: sikymmeninä perustamaan maaseudun liike- mukaisia tiloja koulutoimintaa varten jär-
7727: keskuksiin hyvin useita yhteis- ja keski- jestämään. Jo vakinaisen valtionavun saa-
7728: kouluja syystä, että n. 80 % opiskelevista miseksi on säädetty, että oppikoululla täy-
7729: on pakoitettu jäämään pois koulusta, jos tyy olla tarkoituksenmukainen rakennus.
7730: se on suoritettava vain lähimpien kaupun- Tämän aikaansaamisessa Dn kuitenkin useim-
7731: kien oppikouluissa, koska se jo matkain milla yksityisillä oppikouluilla, jotka viime
7732: pituuden y. m. vuoksi käy vähempivaraiselle vuosina Dvat alkaneet toimintansa, mitä
7733: väestölle ylivoimaiseksi ja asuntojen saanti suurimpia vaikeuksia. Koulujen omistajien
7734: koulukaupungeissa on nykyisin aivan toi- on useassa tapauksessa melkein mahdotonta
7735: votonta. Tilanahtaus kaupunkien oppikou- saada edes lainoja kysymyksessäolevaan
7736: luissa on jo myös niin suuri, että kouluun tarkoitukseen ja mikäli ovat siinä suurin
7737: pyrkijöistä on pakko palauttaa koulujen ponnistuksin onnistuneet, aiheutuu lainoista
7738: ovilta takaisin suuret määrät, vaikka pyrki- niin suuria korkomenoja, että huomattava
7739: jöillä olisikin tietojensa ja lahjojensa pe- osa koulun tuloista menee yksinomaan nii-
7740: rusteella edellytykset opiskeluun. Tätä to- hin. Kun valtio toisaalta sangen runsaasti
7741: distaa se valtava anomusten määrä, joka avustaa kansakoulujen rakennusten aikaan-
7742: on kouluhallitukselle jätetty n. s. kunnallis- saamista, olisi kohtuullista ja niinkuin edel-
7743: ten keskikoulujen perustamiseksi, mutta lisestä ilmenee, välttämätöntäkin, että valtio
7744: joista tuskin yhtä kymmenettä osaa on pys- avustaa myös yksityisten oppikoulujen ra-
7745: tytty tähän mennessä hyväksymään. kennuksia.
7746: Valtion ylläpitämien oppikoulujen vähä- Tietääksemme on opetusministeriö yhty-
7747: lukuisuuden vuoksi toimii suurin osa maa- nyt siihen kouluhallituksen ehdotukseen
7748: seudun oppikouluista sitä varten perustet- 21 p: Itä toukDkuuta 1948, että v. 1949 me-
7749: tujen kannatusyhdistysten varassa, jotka noarvioehdotukseen otettaisiin yksityisteR
7750: lahjoitusten y. m. varojen turvin ovat pitä- oppikoulujen rakennuslainoja varten 150
7751: . neet koulujaan yllä. Aikanaan huomatta- milj. markkaa, sekä samojen koulujen ra-
7752: vatkin lahjoitu'kset ovat inflation vuoksi kennusavustuksiin niinikään 150 milj. mark-
7753: menettäneet suuren osan arvostaan ja aja- kaa, mutta tuli ehdDtus valtioneuvoston
7754: tellut välttämättömätkin rakennuspuuhat raha-asiainvaliokunnassa hylätyksi.
7755: on ollut sekä varojen että nykyisen raken- Jos. kouluille myönnettäisiin esim. keski-
7756: nusmateriaalin puutteen vuoksi pakko ly- määrin 6 milj. markkaa lainaa ja saman
7757: kätä tuonnemmaksi. verran avustusta, voisi näin noin 25 koulua
7758: Täysin tajuten tilanteen kestämättömyy- saada rakennussuunnitelmansa jotakuinkin
7759: den esitti kouluhallitus kirjeessään n :o rahoitetuksi. Kun esim. syksystä 1944
7760: 4892 elokuun 22 p:ltä 1947 opetusminis- saakka on perustettu noin 50 uutta oppi-
7761: teriölle, että valtion menoarvioon otettaisiin koulua, joista vain sangen harvoilla on
7762: määräraha yksityisten oppikoulujen raken- oma rakennus, voitaisiin määrärahalla kui-
7763: nuslainoiksi- ja avustuksiksi. Hallitus ei tenkin vain osaa yksityisistä oppikouluista
7764: kuitenkaan ottanut tähän tarkoitukseen avustaa. ,samantapainen määräraha tarvit-
7765: määrärahaa tehdessään esityksen kuluvan taisiin vielä jDinakin seuraavinakin vuo-
7766: ·vuoden menoarvioksi. Kuluvana vuonna on sina.
7767: 1090 IV,226. - Yksityiset oppikoulut.
7768:
7769: Yhtyen kaikissa suhteissa kouluhallituk- markan määrä1·ahan yksityisten oppi-
7770: sen ja opetusministeriön esityksiin ehdo- koulujen rakennuslainoja varten sekä
7771: tamme, samojen koulujen mkenmtsavustuk-
7772: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 siin niinikään 150 miljoonan markan
7773: tulo- ja menoarvioon 150 miljoonan määrärahan.
7774: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
7775:
7776: S. Salo. Erkki Koivisto. Matti Meriläinen.
7777: 1091
7778:
7779: IV,221. - Fin. mot. N:o 126.
7780:
7781:
7782:
7783:
7784: östenson m. fl.: Angående anvisande av anslag [ö1· repara-
7785: tion och ombyggnad av Borgå lyceums byggnad.
7786:
7787:
7788: T i ll R i k s d a g e n.
7789:
7790: Redan under en lång följd av år har med en järnskena. Jämväl golvet i fest-
7791: uppmärksamheten varit riktad pä det salen synes vara opålitligt, trots att det
7792: skick, i vilket Borgå lyceums byggnad be- vilar på mellanväggarna i nedre våningen.
7793: finner sig. Det fortskridande förfallet i - - - Från taket i trapphallen nedföll
7794: den etthundra år gamla byggnaden har i vintras ett större stycke. Hade händelsen
7795: stuckit besökarna i ögonen och för lärare inträffat några minuter senare, då eleverna
7796: och elever varit en källa till många olägen- strömmade ut ur klasserna till kvarten,
7797: heter och besvärligheter. Tillståndet skildra- hade en fruktansvärd olycka med eventuella
7798: des på följande sätt i en anmälan till bygg- dödsoffer kunnat inträffa. Enär sprickor
7799: nadsstyrelsen a v skolans rektor den 12. 4. mångenstädes finnas i taken, synes det
7800: 1948: , Trots vissa förbättringar och repa- vara ovisst, ifall icke även annanstädes i
7801: rationer förra sommaren uppvisa skolbygg- skolan liknande händelser kunna inträffa."
7802: naderna i detta nu så stora brister, att På basen av ett syneinstrument, som
7803: deras användbarhet nästa vinter kim ifråga- uppgjorts av en sakkunnig i byggnadsären-
7804: sättas. Särskilt må följande omständigheter den vid magistraten i Borgå, konstaterade
7805: påtalas 1) Skolan är fortfarande mycket magistraten vid sammanträde den 7. 6.
7806: kall. Under den lyckligtvis korta kalla 1948 att Borgå lyceums byggnad befinner
7807: perioden senaste vinter kunde temperaturen sig i ett så förfallet tillstånd ,att ett
7808: i klasserna alltjämt icke fås att stiga över fortsatt användande av byggnaden i dess
7809: 10°, i fysikauditoriet sjönk den stundom nuvarande skick uppenbarligen kan ha
7810: till 3°, trots hård eldning, varför vatten- katastrofala följder", varför magistraten,
7811: ledningen frös och var oanvändbar större ,för den händelse de påtalade bristerna
7812: delen av vintern. Delvis beror kylan i skol- icke avhjälpas före läsårets början, kan se
7813: rummen på ka:kelugnarnas dåliga beskaffen- sig tvungen att förbjuda användande av
7814: het. - - - Oavbrutet faller tegel ner lyceibyggnaden".
7815: i ugnarna, varför det kan ifrågasättas, om Med anledning av det som förefallit har
7816: de mera äro eldsäkra. Då skolans bygg- skolstyrelsen den 21. 4. 1948 och 16. 6.
7817: nader dessutom på grund av talrika 1948 gjort anmälan hos undervisningsmi-
7818: sprickor i väggarna icke hålla värme, blir nisteriet samt den 7. 7. 1948 hos bygg-
7819: bränsleåtgången oproportionerligt stor och nadsstyrelsen och hos båda myndigheterna
7820: hela eldningen oekonomisk. - - - 2) Icke anhållit om brådskande åtgärder i syfte
7821: endast i nedre våningen äro golvvasarna att den grundliga ombyggnad av skolhuset,
7822: opålitliga. I andra våningen har lärarum- som länge varit planerad, nu måtte utan
7823: mets golv begynt ge vika. Det vilar nu dröjsmål igångsättas. Ombyggnaden skulle
7824: delvis på bokhyllorna i det under detsamma påbörjas sommaren 1941, då mobiliseringen
7825: befintliga biblioteksrummet och sviktar avbröt förberedelserna. De ytliga repara-
7826: starkt även vid svag helastning. I ett av tioner, som verkställts sommaren 1948, har
7827: klassrummen i nedre våningen uppstod i haft karaktären av uppsnyggningsåtgärder
7828: vintras hotande sprickor i taket, vilket men har inte förbättrat, husets byggnads-
7829: befanns bero på att golv,et i våningen ovan- tekniska tillstånd. I skrivelse av den 20. 7.
7830: för gav vika under kakelugnen, viiken be- 1948 har byggnadsstyrelsen meddelat skol-
7831: gynt luta ut från väggen, varför den styrelsen att ,då undervisningsministeriet
7832: provisoriskt måste förankras vid denna i brev av den 1. 7. 1948 uppmanat bygg-
7833: 1092 IV,227. - Porvoon lyseo.
7834:
7835: nadsstyrclsen att i brådskande ordning trygghet och hälsa och för att bevara
7836: uppgöra kostnadsförslag för lyceets ut- statens egendom för fortskridande för:fall
7837: vidgning i och för intagande i statens är det under förevarande omständigheter
7838: ordinarie budget för år 1949, är det att nödvändigt att påkalla riksdagens upp-
7839: h'oppas att lyceet inom närmaste framtid märksamhet för denna behjärtansvärda sak.
7840: blir moderniserat och centrahärmeledning I överensstämmelse med undervisningsmi-
7841: installerad". 1 sitt budgetförslag för nästa nisteriets förslag borde 21 milj. mk be-
7842: år har undervisningsministeriet upptagit viljas i statsförslaget för nästa år.
7843: ett anslag för ifrågavarande ändamål på Med stöd av det som ovan framhållits
7844: 21 milj. mk. föreslås vördsamt,
7845: Trots allt som förefallit har i statsförsla-
7846: get för år 1949 icke upptagits anslag för att Riksdagen måtte i statsfö,·sla-
7847: ombyggnad av Borgå lyceums hus. På get fär år 1949 anvisa 21 milj. mk
7848: grund av. de skyldigheter som staten har {ö1· reparation och ombyggnad -av
7849: mot lärare och elever i skolorna, deras Borgå lyceums byggnad.
7850: Helsingfors den 3 oktober 1948.
7851:
7852: Ebba östenson. Albin Wickm.an.
7853: Nils Meinander. Levi Jern.
7854: C. A. Öhman. J. 0. Söderhjelm.
7855: 1093
7856:
7857: IV,221. - Rah. al. N:o 126. Suomemws.
7858:
7859:
7860:
7861:
7862: östenson y. m.: Määrärahan 'osoittamisesta Porvoon lysea-
7863: rakennuksen korjaus- ja uudistustöitä varten.
7864:
7865:
7866: E d u s k u n n a ll e.
7867:
7868: Jo monina vuosina on kiinnitetty huo- vuoksi se olisi väilia.ilkaisesti !kiinnitettävä sii-
7869: miota Porv;oon lyseorakennuksen huonoon :hen ra.utalk:isikolla. Myös juhlasalin lattia
7870: kuntoon. Sata vuotta vanhan rakennuksen näyttää epä;vamnal1la, V'aiklkJa se lepää a:laker-
7871: jatkuva rappioituminen on herättänyt vie- :ran väil.iseinän päälllä. - - - Portaikon ka-
7872: raiden huomiota ja opettajille ja oppilaille tosta putosi viime talvena suurehko kap-
7873: se on ollut monien hankaluuksien ja vas- pale. Jos tapaus olisi sattunut muutamia
7874: tuksien syynä. Tilannetta kuvaillaan seu- minuutteja myöhemmin, jolloin oppilaat
7875: raavaan tapaan koulun rehtorin ilmoituk- tulvivat luokistaan välitunnille, olisi saat-
7876: sessa rakennushallitukselle 12. 4. 1948: tanut tapahtua hirvittävä onnettomuus
7877: ,Huolimatta eräistä edellisenä kesänä suo- mahdollisine lmolonuhreineen. Kun halkea-
7878: ritetuista parannuksista ja lmrjauksista il- mia on monin paikoin katossa, ei näytä
7879: menee koulurakennuksissa myös niin suu- ol,evan takeita, ettei myös muualla koulussa
7880: ria puutteita, että niiden käyttökelpoisuu- V"Oisi sattua vastaavia tapauksia."
7881: den ensi talvena voi asettaa kyseenalaiseksi. Porvoon maistraatin rakennusasiaintunti-
7882: Huomautettakoon erityisesti seuraavista sei- jan laatiman katselmuskirjan perusteella
7883: koista: 1) Koulu on edelleenkin hyvin maistraatti totesi kokouksessaan 7. 6. 1948,
7884: kylmä. Viime talven onneksi lyhyenä kyl- että Porvoon lyseon rakennus on sellaisessa
7885: mänä kautena ei luokkien :lämpötilaa lain- rappiotilassa, ,että rakennuksen jatkuva
7886: kaan saatu nousemaan 10° enempää, fysii- käyttö sen nykyisessä kunnossa voi johtaa
7887: ilm:nluokassa. se huolimatta. kov:asta lämmi- kohtalokka.isiin seurauksiin", minkä vuoksi
7888: tyksestä laski joskus 3 asteeseen, rminlkä takia maistraatti, ,siinä tapauksessa ettei mainit-
7889: v;esijohto jäätyi ja oli käyttökelvoton suu- tuja. puutteita korjata ennen lukuvuoden
7890: ren osan talvea. Osittain kouluhuoneiden alkua, voi katsoa, että sen on pakko kieltää
7891: kylmyys johtuu kaakeliuunien huonosta sen käyttäminen lyseorrukennuksena.".
7892: laadusta. - - - Lakkaamatta putoilee Sen johdosta, mitä oli tapahtunut, on
7893: uuneissa tiiliä, joten voi kysyä, täyttävätkö kouluhallitus 21. 4. 1948 ja 16. 6. 1948
7894: ne enää paloturvallisuuden vaatimuksia. tehnyt ilmoituksen opetusministeriölle sekä
7895: Kun sitäpairtsi ilmu1'11Ln ra!k:ennuiks,en, sei- 7. 7. 1948 rakennushallitukselle ja anonut
7896: llät 1luikuisten iha:lk:eamien takia eivät molemmilta viranomaisilta kiireellisiä toi-
7897: pidä lämpöä, käy polttopuiden kulutus suh- menpiteitä, jotta koulutalon perusteelliset
7898: teettoman suureksi ja koko lämmitys epä- uudistustyöt, jotka kauan ovat olleet suun-
7899: taloudelliseksi - - - 2) Lattiapalkit ei- nitteilla,, myös viivytyksettä ~aloitettaisiin.
7900: vät ole vain alakerroksessa epäluotettavat. Uudistustöiden piti alkaa kesällä 1941, jol-
7901: Toisessa kerroksessa on opettajahuoneen loin liikekannallepano keskeytti valmiste-
7902: lattia alkanut pettää. Osaksi se myös on lut. Pintapuoliset korjaukset, jotka suori-
7903: alapuolella sijaitsevan kirjastohuoneen kir- tettiin kesällä 1948, ovat olleet luonteeltaan
7904: jahyllyjen varassa ja notkuu huomattavasti siistimistoimenpiteitä, mutta eivät ole pa-
7905: vähäisestäkin kuormituksesta. Eräässä ala- rantaneet talon rakennusteknillistä tilaa.
7906: kerroksen luokkahuoneessa kattoon syntyi Kirjeessään 20. 7. 1948 on rakennushalli-
7907: viime talvena uhkaavia halkeamia, minkä tus ilmoittanut kouluhallitukselle, että ,kun
7908: havaittiin johtuneen siitä, että yläkerran opetusministeriö kirjelmässään 1. 7. 1948
7909: lattia antoi perää,n ka1aike!Liuunin alla, mikä oli kehoittanut rakennushallitusta kiireeili-
7910: oli alkanut kallistua ulos seinästä, minkä sessä järjestyksessä laatimaan kustannus-
7911: 23
7912: 561/48
7913: 1094 IV,227. - Porvoon lyseo.
7914:
7915: arvion lyseon laajentamista varten otetta- taan ja terveyttään kohtaan ja valtion
7916: vaksi valtion varsinaiseen tulo- ja menoar- omaisuuden suojelemiseksi jatkuvalta rap-
7917: vioon vuodelle 1949, on toivottavissa, että peutumiselta, on nykyisissä olosuhteissa
7918: lyseo lähimmässä tulevaisuudessa tulee välttämätöntä kiinnittää eduskunnan huo-
7919: uudistetuksi ja keskuslämmitys asenne- miota tähän vakavaån asiaan. Opetusminis-
7920: tuksi". Ensi vuoden budjettiehdotukseensa teriön ehdotuksen mukaisesti olisi myön-
7921: opetusministeriö on ottanut puheena ole- nettävä 21 milj. mk ensi vuoden tulo- ja
7922: vaan tarkoit~n 21 miljoonan markan menoarviossa.
7923: määrärahan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7924: Huolimatta kaikesta siitä, mitä oli ta- kunnioittaen,
7925: pahtunut, ei tulo- ja menoarvioon vuodelle
7926: 1949 ole otettu määrärahaa Porvoon lyseo- että Eduskunta vuoden 1949 tulo-
7927: talon uudistustöitä varten. Katsoen niihin ja menoarviossa osoittaisi 21 miljoo-
7928: velvollisuuksiin, joita valtiolla on koulujen naa markkaa Porvoon lyseorakennuk-
7929: opettajia ja oppilaita, heidän turvallisuut- sen korjaus- ja uudistustöitä varten.
7930: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1948.
7931:
7932: Ebba östenson. Albin Wickman.
7933: Nils Meinander. Levi Jern.
7934: C. A. Öhman. J. 0. Söderhjelm.
7935: 1095
7936:
7937: IV,22s. - Ra.h. al. N:o 127.
7938:
7939:
7940:
7941:
7942: Salmela-Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi
7943: Keravan Yhteiskoulun kannatusyhdistykselle koulutalon
7944: jälleenrakentamista varten.
7945:
7946:
7947: E d u s k u n n a ll e.
7948:
7949: Keravan Yhtei~un ~nnatusyhdis tannusarvio noussut 45,500,000 markkaan,
7950: tyksen omistama sanotun yihteislkoulun kou- joten lainavaroja tulisi ikäyttää 15,500,000
7951: lumkennus paloi syyskuussa 1941 sen ol- markkaa.
7952: lessa otettuna puolustusvoimien käyttöön. Pitkäaikaisten lainojen saanti on osoh-
7953: Kun koulu, jossa on 450 oppilasta, toimii tautunut Kannatusyhdistykse'lle mahdotta-
7954: paikkakunnalla, j,onka asukkaat pääosaltaan maJksi, ja on nykyinen ikorkoik:antakin niin
7955: ovat vähävaraisia, ei kannatusyhdistys ole ikorkea, että, jos vastoin 1uuloa lainan sai-
7956: kyenny,t koulurtaloaan jälleenrakentamaan. sikin, koulun talous ei sitä kestäisi, sillä
7957: Tämän vuoksi tehtiin eduskunnrulle viime oppilasmaksujen silloin välttämätön korot-
7958: syksynä aloite määrärahan osoittamisesta taminen n'O~n 10,000 markaksi vuodessa eli
7959: mainitun koulutalon rakentamisaksi Kera- yli lkaksinikertaiseksi siitä mitä ne muissa
7960: van yihteiskoululle. Sen johdosta eduskunta yksityis01p1pikouluissa ovat, ei voi käytän-
7961: lausui edellyttävänsä, että hallitus ikiinnit- nössä tapahtua, vaan johtaisi se nähtävästi
7962: tää aloittaessa klosketeltuun kysymykseen koulun kuolemaan.
7963: huomiota ja harkitsee mahdollisuuksia mai- Näin ollen ehdotamme kunnioittavasti,
7964: nitun ilroulun jälleenraik:ennustöiden mvusta-
7965: miseen. että Eduskunta vuoden 1949 tulo-
7966: Hallitus onkin esitykseensä valtion tulo- ja menoarvioom ottaisi Keravan Yh-
7967: ja menoarvioksi vuodelle 1949 ottanut teiskoulun Kannatusyhdistykselle
7968: 30,000,000 markan määrärahan avustuk- koulutalon jälleenrakentamista var-
7969: seksi Keravan Yhteiskoulun Kannatusyhdis- ten sanotulle yhteiskoululle hallituk-
7970: tyik:selle kouluta1on jälleenrakenta:miseksi sen esittämän 30,000,000 markan
7971: sanotulle yhteiskoululle. a1J11stuksen lisäksi 15,000,000 mar-
7972: Rakennuskustannusten nykyisen !kalleu- kan määrärahan halpakorkoiseksi
7973: den vuoksi, vaiklka!kin suurinta säästäväi- lainaksi.
7974: syyttä suunnitelmissa noudatettiin, on kus-
7975: Helsingissä ,5 päivänä lokakuuta 1948.
7976:
7977: Martta Salmela-Järvinen. Usko Koski.
7978: Margit Borg-Sundman. 0. A. Öhman.
7979: Heikki Hykkäälä. G. Henriksson.
7980: Kalle Kauppi.
7981: 1096
7982:
7983: IV,22v. - Rah. al. N:o 128.
7984:
7985:
7986:
7987:
7988: Riikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan yhteis-
7989: koulun ottamiseksi valtion halttmn.
7990:
7991:
7992: E d u s k u n n a ll e.
7993:
7994: Syksyllä 1924 alkoi Lieksan taajaväki- kohtuuttoman paljon koulussa olevien las-
7995: sessä yhdyskunnassa toimintansa kannatus- ten vanhempia, jotka pääasiassa ovat raja-
7996: yhdistyksen toimesta perustettu viisiluok- seudun vähävaraista väestöä sekä Veitsi-
7997: kainen yhteiskoulu. Koulu toimi aluksi ti- luoto oy: n omistaman Kevätniemen sahan
7998: lapäisissä suojissa, kunnes kesällä 1926 ja Enso-Gutzeit oy: n Pankakosken tehtaan
7999: Pielisjärven manttaalikunta omalla kustan- työväestöä. Jotta lukukausimaksut voitai-
8000: nuksellaan rakennutti vanhaan käräjäta- siin alentaa kohtuulliseen määrään ja myön-
8001: loon toisen kerroksen koulua varten ja kun- tää vapautus lukukausimaksujen suoritta-
8002: nosti siihen tilavat luokkahuoneet. Tulipalo misesta suuremmalle oppilasmäärälle ja si-
8003: tuhosi kuitenkin koulutalon tammikuussa ten edistää ja helpottaa vähävaraisen väes-
8004: 1927. Kannatusyhdistyksen oli täUöin han- tön lasten koulunkäyntimahdollisuuksia, on
8005: kittava koululle oma tontti ja ryhdyttävä koulun kannatusyhdistys, jonka toiminnan
8006: toimenpiteisiin oman koulutalon rakentami- varassa koulu on toiminut 24 vuotta, päät-
8007: seksi koululle. Se rakennettiin arkkitehti tänyt tarjota koulun velattomana sekä ke-
8008: Salervon piirustusten mukaan ja valmistui räyksellä koottuine yli miljoonan markan
8009: tammikuussa 1928. suuruisine koulun laajentamisrahastoineen
8010: Koulu toimi viisiluokkaisona syksyyn valtion haltuun otettavaksi.
8011: 1945 saakka, jolloin se muodostettiin yli- Koululla on Lieksan kauppalassa 4,800
8012: opistoon johtavaksi oppikouluksi. Koulussa neliömetrin suuruinen tontti, jota ei voida
8013: on nykyisin kahdeksan varsinaista luokkaa arvioida 500,000 markkaa halvemmaksi.
8014: ja seitsemän rinnakkaisluokkaa, joissa on Koulutalo ulkorakennuksineen on palova-
8015: 478 oppilasta. Viime vuosien vuositutkin- kuutettu 12,750,000 markasta ja koulun
8016: noissa on koulussa ollut oppilaita v. 1939 irtaimisto 1,150,000 markasta. Koulu on
8017: 148, V. 1940 187, V. 1941 193, V. 1942 204, yksityisten uhrautuvaisuuden ja Pielisjär-
8018: V. 1943 198, V. 1944 236, V. 1945 280, V. ven kunnan ja r~ieksan kauppalan avustuk-
8019: 1946 359, v. 1947 411 ja v. 1948 452. Oppi- sien turvin vuosikymmenien kuluessa saatu
8020: laat ovat pääasiassa Pielisjärven kunnasta velattomaksi. Nyt näyttää kuitenkin siltä,
8021: ja Lieksan kauppalasta sekä jossain määrin että koulun ylläpitäminen käy kannatus-
8022: Enon ja Kuhmon kunnista, jota paitsi kou- yhdistykselle ylivoimaiseksi. Äsken alka-
8023: lussa on Suojärven, Suistamon ja Impilah- neen lukuvuoden talousarvio päättyy
8024: den kuntail1 siirtoväkeen kuuluvan väestön 2,280,000 markan vajaukseen valtion avus-
8025: lapsia. Koulu on varsin laajan ja väestö- tukset huomioonotettuna eikä ole tietoa, mi-
8026: rikkaan alueen ainoa oppikoulu ja edellä ten vajaus saataisiin peitetyksi. Kuntien
8027: mainitut oppilasmäärät osoittavat, että mahdollisuudet avustustensa lisäämiseen
8028: koulua on pidettävä todellisen sivistystar- ovat rajoitetut. .Mainitta,koon vain, että
8029: peen vaatimana. vuoden 1947 tilinpäätöksen mukaan jäi
8030: Koulun ylläpitämiseen saadut valtion- juoksevista kansakoulumenoista Pielisjär-
8031: avustukset ovat nykyään niin pieniä, että ven kunnan itsensä vastattavaksi valtion
8032: ne riittävät vain runsaaseen puoleen kou- säännöllisistä ja rajaseutujen lisäavustuk-
8033: lun kaikista menoista. Koulun ylläpitämi- sista huolimatta 10,009,232 markkaa 25 pen-
8034: nen muodostuu näin ollen kannatusvhdis- niä. Kunnalla on tätä nykyä valmiina
8035: tykselle sangen raskaaksi ja rasittaa "myös- 44 kansakoulua, mutta sen on nykyisen
8036: kin korkeiden lukukausimaksujen muodossa koulupiirijaon mukaan rakennettava vielä
8037: IV,229. - Riikonen y. m. 1097
8038:
8039: 16 uutta koulua sekä laajennettava 13 en- Olisi yleisen edunkin mukaista pyrkiä raja-
8040: tistä koulua. Väestön lisäännyttyä on lmu- seudut kohottamaan kaikissa suhteissa muun
8041: lupiirejä ollut jatkuvasti lisättävä ja niin Suomen tasolle ja ennen kaikkea asetta-
8042: tulee edelleenkin olemaan asianlaita. Vuo- maan ne tasavertaiseen asemaan muun
8043: den 1947 alkupuoliskolla laaditun kustan- Suomen kanssa.
8044: nusarvion mukaan tulee uusien koulujen Valtio on viime vuonna perustanut ko-
8045: rakentaminen maksamaan 136,700,000 mark- keilukeskikouluja Kuhmoon, Suomussal-
8046: kaa. Sen jälkeen ovat rakennuskustannuk- melle ja Sodankylään. Pielisjärvi on kai-
8047: set nousseet, kuten on tunnettua, monella kissa suhteissa verrattavissa näihin kun-
8048: kymmenellä prosentilla, ja uudet koulut tiin. Sotien johdosta väestö oli evakuoituna
8049: tulevat varmuudella maksamaan lähes kaksi kertaa. Talvisodan jälkeen jäi pitä-
8050: 200,000,000 markkaa. Normaalihintojen al- jän karjakannasta jäljelle ainoastaan kol-
8051: haisuuden vuoksi ja huolimatta valtion mas osa. Kuudessa rajanpintakylässä pol-
8052: lisäavustuksesta rajaseutukunnille jää kun- tettiin kaikki rakennukset. Annettaisiin
8053: nan itsensä vastattavaksi ja kustaunetta- vain jonkin verran tunnustusta seudun
8054: vaksi tähänastisen kokemuksen mukaan kou- väestön omatoimisuudelle ja vuosikymme-
8055: lujen rakennuskustannuksista yli kolmas nien uhrautuvaisuudelle, jos Lieksan yh-
8056: osa. Yhteiskunnallisen huollon nettomenot teiskoulu otettaisiin valtion haltuun.
8057: olivat kunnassa v. 1947 9,913,652 markkaa, Vuosi ta:kaperin perustettiin Tohmajär-
8058: mikä kuvastaa väestön vähävaraisuutta. velle valtion oppikoulu luovutetulle alueelle
8059: ..Asiain näin ollen ei voitane koht:uudtJlla jääneen Värtsilän koulun korvaukseksi .
8060: vaatia, että kunnan olisi yhteiskoulun yllä- Tietämämme mukaan oli Salmissa myöskin
8061: pitämiseksi uhrattava nykyistä enemmän, valtion oppikoulu. Pielisjärvelle määrätty
8062: vaan valtion olisi ojennettava auttava kä- siirtoväki on pääasiassa Suojärveltä, mutta
8063: tensä tilanteen helpottamiseksi. jonkun verran myöskin Suistamolta ja Im-
8064: Valtio on ottanut ja ottaa edelleenkin pilahdelta eli siis väestöä, jonka lapset ovat
8065: kouluja haltuunsa Etelä- ja Läusi-Suonren käyneet Salmin koulussa. Lieksan yhteis-
8066: varakkailta seuduilta, ilmeisestikin koulu- koulun ottamista valtion haltuun voidaan
8067: jen iän ja oppilasmäärien perusteella. On tästäkin näkökulmasta pitää perusteltuna.
8068: selvää, etteivät rajaseutujen oppikoulut voi Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8069: mainituissa suhteissa kilpailla varakkaam- ehdotamme,
8070: pien seutujen oppikoulujen kanssa. Raja-
8071: seuduthan ovat tunnetusti jääneet jälkeen että Eduskunta ottaisi vnoden 1949
8072: yleisestä kehityksestä. ,Jos varallisuustasoon tnlo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII
8073: pohjautuva uhrautuvaisuus otettaisiin pe- lnvun 3.'5 rnornentille 1,200,000 1iW1'-
8074: rusteeksi kouluja valtiolle otettaessa, vaaka kan SU1lruisen määrärahan Lieksan
8075: epäilemättä kallistuisi rajaseutukoulujen yhteiskoul1m ottamiseksi valtion hal-
8076: eduksi, mikä nykyistä paremmin tyydyt- tuun.
8077: täisi oikeudenmukaisuuden vaatimukset.
8078: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
8079:
8080: Lauri Riikonen. 0. Muikku.
8081: Heikki Soininen. Vieno Simonen.
8082: Eero Mäkinen. Akseli Brander.
8083: Varma Turunen. Juho Karvonen.
8084: Kalle Kauhanen.
8085: 1098
8086:
8087: IV,23o. - Rah. al. N:o 129.
8088:
8089:
8090:
8091:
8092: Lahtela y. m.: .Määrä1·ahan l()Soittam~isesta Kemijärven yh-
8093: teiskmtlun ottamiseksi valtion halh~u.n.
8094:
8095:
8096: E d u s k u n n a ll e.
8097:
8098: Kemijärven taajaväkisessä yhdyskunnassa anomuksen jo VU<lden 1946 alkupuolella
8099: alkoi toimintansa syksyllä 1924 kannatus- asianomaiseen -virastoon.
8100: yhdistyksen toimesta perustettu viisiluok- Koululla on oma 7,650 m2:n suuruinen
8101: kainen yhteiskoulu. K<mlu toimi aluksi tontti, jonka arvon Kemijärven, Pelkosen-
8102: vuokrahuoneissa siksi kunnes saatiin koulua niemen ja .Savukosken kuntien maanlunas-
8103: varten oma tontti ja rakennettiin arkki- tuslautakunnan puheenjGhtaja maanmit-
8104: tehti Salervon laatimien piirustusten mu- tausinsinööri Väinö Taskinen on vuoden
8105: kaan vuonna 1926 oma koulutalo, jossa 1946 alussa arvioinut sikäläisten hintojen
8106: koulu edelleenkin toimii. KouhlSsa on ny- mukaan 1,147,500 markan arvoiseksi, sekä
8107: kyään viisi varsinaista ja kolme rinnakkais- oma koulutalo, jonka arvon mainitun vuo-
8108: luokkaa, joissa on 282 <lppilasta. Oppilaat den alussa toimittamansa yksityiskohtaisen
8109: ovat pääasiassa Kemijärven, Sallan, Pelk<l- arvioinnin perusteella Kemijärven taajaväki-
8110: senniemen ja .Savulmsken kunnista sekä sen yhdyskunnan jälleenrakennusta valvova
8111: muista naapurikunnista. Koulu on siis rakennusmestari Tauno Matilainen on ar-
8112: varsin laajan ja väestörikkaan alueen ainoa vioinut 2,320,000 markan suuruiseksi. Kou-
8113: oppikoulu, jossa ei <lle, lukuunottamatta lukaluston ja kouluvälineiden arvo oli mai-
8114: kansakouluja ja yhtä kesän aikana toimivaa nitun vuoden alussa 157,000 markkaa. Näi-
8115: kotitalouskoulua, mitään muuta valtion den mukaan koulun omaisuuden arvG oli
8116: avustamaa ja ylläpitämää <lpetuslaitosta. vuoden 1946 alussa 3,624,500 markkaa.
8117: Mainittua oppikoulua on siis pidettävä to- Koulun velat olivat noin 500,000 markkka.
8118: dellisen tarpeen vaatimana. Kun koulurakennuksissa on suoritettu so-
8119: Koulun ylläpitäminen niiden varsin niuk- dan aiheuttamia korjauksia ja koulun
8120: kojen valtioavustusten turvin, mitä siihen saama valtioapu ja muut kannatusyhdistyk-
8121: saadaan, muodGstuu k<lulun :kannatusyhdis- sen ja koulun saamat tulot eivät ole. vastan-
8122: tykselle raskaaksi ja rasittaa myöskin kor- neet menoja, on velka viime vuoden aikana
8123: keiden lukukausimaksujen muodossa koh- lisääntynyt ja lisääntyy kuluvanakin
8124: tuuttoman paljon koulussa olevien lasten vuom1a, ellei valtionapua huomattavasti ko-
8125: vanhempia, joista huomattavan suuri osa roteta. Vdan lisääntyminen johtuu osaksi
8126: on joko kokonaan tai osittain ansiotöistä jatkuvasta markan arvon alentumisesta ja
8127: elävää vähävaraista väestöä. osaksi siitä, ettei Kemijärven kunnan, joka
8128: Kun koulu <ln toiminut yli 24 vuotta on jatkuvasti vuosittain varannut menoar-
8129: kannatusyhdistyksen toiminnan varassa, vioansa huomattavan avustusmä.ärärahan,
8130: <llisi se <ltettava valtion haituun, että kou- sallittu viime vuonna eikä kuluvanakaan
8131: lussa voitaisiin alentaa lukukausimaksut vuonna entisen tapansa mukaisesti varata
8132: sekä myöntää lukukausimaksuvapaus suu- avustusm.äärärahaa, vaan on s1saas1am-
8133: remmalle oppilasmäärälle ja siten edistää ministeriö, jonka hyväksyttäväksi kunnan
8134: ja helpottaa väJhävaraisen väestön lasten tulo- ja menoarvion on pitänyt laittaa,
8135: koulunkäyntimahdollisuuksia. Mainitut sei- pyyhkinyt pois kunnan varaaman määrä-
8136: kat huomioonottaen onkin koulun kan- rahan. Poispyyhlkiminen \W1 nähtävästi
8137: natusyhdistys päättänyt tarjota koulua va- aiheutunut siitä, ettei veroäyrin hinta nou-
8138: roineen ja velkoineen valtion haltuun otet- sisi yli 10 markan ja ettei valtio, kuten
8139: tavaksi ja jättänyt siinä tarkoituksessa laki edellyttää, joudu kunnalle maksamaan
8140: IV,230. - Lahtela y. m. 1099
8141:
8142: sitä osaa m€noista, mitä kunta ei saa kor- tenkin alueiden oppikouluja, joissa ei ole
8143: keintaan 10 markkaan nousevan veroäyrin omaisuuksia sodassa tuhottu ja jossa asuu
8144: hinnan rajoissa. varakas väestö, olisi kohtuullista, että val-
8145: Mainittakoon vielä, että saamamme tie- tio ottaisi haltuunsa myöskin kyseessä ole-
8146: don mukaan on kouluhallitus opetusminis- van Kemijärven yhteiskoulun jo ensi vuo-
8147: teriölle tek€'lllässään ehdotuksessa asettanut den aikana varoineen ja velkoineen, ettei
8148: yhteiskoulun valtion ihaltuun ottami- kannatusyhdistyksen tarvitsisi tehdä velkaa
8149: seen nähden ensimmäiselle tilalle ja että ja kuluttaa omaisuuttaan loppuun ja että
8150: edellisen hallituksen aikana on myöskin koulunkäynti vähävaraisen väestön lapsille-
8151: opetusministeriö tehnyt ehdotuksen koulun kin saataisiin yhtä edulliseksi ja• huokeaksi
8152: valtion haltuun ottamiseksi v. 1949 ja esit- kuin se on vastaavissa valtion oppikou-
8153: tänyt otettavaksi tarvittavan määrärahan luissa.
8154: mainitun vuoden tulo- ja menoarvioesityk- Edellä esitettyyli viitaten kunnioittaen
8155: se€n. Tästä huolimatta ei kuitenkaan ny- ehdotamme,
8156: kyinen hallitus ole ottanut siihen t·arvitta-
8157: vaa määrärahaa, vaikka on useita muita että Eduskunta ottaisi vuoden
8158: kouluja esittänyt otettavaksi valtion hal- 1949 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
8159: tuun. markan määrärahan Kemijärven yh-
8160: Kun koulu on sodassa :h.ävitetyn Pdh- teiskoulun varoineen ja velkoineen
8161: jois-Suomen alueella ja valtio on otta- valtion haltuun ottamiseksi.
8162: nut ja ottaa edelleenkin haltuunsa sellais-
8163: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
8164:
8165: M. 0. Lahtela.. S. Salo. Erkki Koivisto.
8166: 1100
8167:
8168: IV,23t. - Ra.h. al. N:o 130.
8169:
8170:
8171:
8172:
8173: Lumme y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen T<Cl•-
8174: nillisen oppilaitoksen rakennuspiirustusten laatim1'sta ja
8175: rakennustöiden aloittamista varten .
8176: •
8177: E d u s k u n n a ll e.
8178:
8179: Eduskl1llta on useassa eri yhteydessä lau- piteisiin uuden kou~utalon rakentamisek~i
8180: sunut käsityksenään, että maamme teknil- Tampereen teknilliselle IO'I)pilaitok.>clle ja
8181: lisen ja yleensä ammattiopetuksen kehittä- ottaisi sitä varten vuoden 1949 tulo- ja
8182: miseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. menoarvioon 20 miljoonan markan määrä-
8183: Ammattiopetuksen a:lalla onkin viime vuo- raJhan. KaUJppa- ja teollisuusminis.teriön
8184: sina saatu aikaan parannuksia, mutta mo.- ammattikasvatusosaston laatimassa ammat-
8185: nessa suhteessa on ·edelleen räikeitä epä- tikasvatuksen !kehittämisen 10-vuotissuun-
8186: kohtia, jotka estävät tämän opetuksen ke- nitelmassa, joka valmistui v:n 1947 a.Jussa,
8187: hittymistä siihen asemaan, jok'a sille kuu- Tampereen teknillisen QppHaitoksen uudis-
8188: luu. Eräs maamme suurimmista ja tunne- rakennussuunnitelma kuuluu niin ikään k;i-
8189: tuimmista oppilaitoksista, Tamp•ereen tek- reisimmin toteutettaviin ehdotuksiin. Sen
8190: nillinen oppilaitos, on jo viitisentoista mukaan uuden koulutalon rakennustyöt
8191: vuotta joutunut tJCöskentelemään erittäin olisi pitänyt aloittaa v. 1947 ja rakennuk-
8192: epäedullisissa olosuhteissa ruhtaassa ja van- sen olla valmis v. 19·50.
8193: hanaikaisessa kou'lutalossaan. Asia on tosin Oppilaitoksen oppilasluku on vaihdellut
8194: ollut useasti eduskunnan lhuc.mion kohteena viimeisten kolmen lulkuvuoden (1945, 1946
8195: ja eduskunta myönsikin, jo v. 1939 seuraa- ja 1947) aikana 1,400--1,550 välillä. Kou-
8196: 'Van vuoden menoarvioon määräraJhan ra- lu:ta1o, jossa oppilaitos nykyisin toimii, on
8197: kennustöiden aloittamiseksi, mutta samana niin pieni, että vaikka opetustyö on jär-
8198: vuonna puhjennut sota aiheutti sen, että jestetty koko päivän osalle klo 8.oo :sta
8199: määrärll!ha oli pyyhittävä. V. 19·42 edus- 21.4o:een, lwhes!kään kaikki oppilaat eivät
8200: kunta myönsi määrärahan toimikunnan malhdu siinä opiskelemaan. Se onkin ~uon
8201: asettamiseksi laatimaan oppilaitoksen uuden noHista, sillä koulutalossa on (sen lisära-
8202: koulutaJon rakennussuunnitelman uudelta kennuksen va-lmistuttua v. 1934) no•rmaa-
8203: pohjalta, ja seurall!van vuoden alussa tämä listi tilaa •vain n. 400 oppilaalle. Kymmen-
8204: toimikunta asetettiinkin. Se valmistutti kunta luokkaa, yhteensä 300-400 oppi-
8205: useita vaihtoehtoisia luonnospiirustu:ksia, lasta, on jo i\lsean vuoden ajan opiSkellut
8206: joiden perusteella asia tuli monipu:oEsesti Tampereen lkalllpungin ammattioppilaitok-
8207: valaistuksi ja ky:psytetyksi, mutta kun ky- sen talossa ja sen lisä!ksi on joutunut käyt-
8208: syanyiksessä oli erittäin vaativa ja suuri tämään vielä kolmatta:kin kouluta1o~, ni-
8209: tehtävä, pantiin lisäksi v. 1945 toimeen mittäin Tampereen II lyseon taloa. Tämä
8210: •eduslrunnan myöntämän määrärahan tur- hajanaisu:us on tietysti vaikeuttanut suu-
8211: vin yleinen :piirustuskilopailu. KilpailuJau- resti oppilaitoksen toimintaa, ja tilanne on
8212: takunta sai työnsä valmiiksi tou!kiokuussa nyt käymässä täysin kestämättömäksi, ktP1
8213: 1946, minkä jälkeen oppilaitoksen opettaja- ammattioppilaitos tarvitsee koulutalonsa
8214: kunta ja neuvottelukunta sekä rakennus- yhä tarkemmin itse ja oppikoulut samoin
8215: hallitus ovat antaneet asiasta lausuntonsa. kuin muutkin kaupungissa olevat koulut
8216: Sitten ei asiasta ole kuitenkaan enää kuu- täyttyvät ääriään myöten omista oppilaista.
8217: •lunut mitään, siitä huolimatt•a että edus- Samanaikaisesti muuttuu kuluvan vuoden
8218: kunta lausui kesäkuussa 1947 toivomuksen, syksystä teknillinen opisto 4-vuotiseksi,
8219: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen- mikä merkitsee sitä, että opiston [,uokka-
8220: IV,231. - I~umme y. m. 1101
8221:
8222: määrä lisääntyy lähivuosina kolmanneksen lutaan säilyttää · alansa jOihtatviin kuU!lu-
8223: ja 'kioulun puolet nykyisestä. Ellei uutta vana teknillisen opin a,hjona, on viipy-
8224: koulutaloa saada, on oppilaitoksen toimin- mättä ryhdyttävä: aikaansaamaan sille
8225: ta.a ryhdyttävä supistamaan erittäin jyr- uutta, riittävän suurta koulutaloa. 'Tehdyt
8226: kästi. Opintosuuntia on aivan lähituil.ervai- suunnitelmat tä.htäävätikin n. 160,000 m3
8227: suudessa lopetettava ja jäljelle jääviHekin suuruisen koulutalon rakentamiseen, j.dka
8228: voidaan ottaa vain vähän oppilaita. suunnitelma voidaan toteuttaa asteittain.
8229: Paitsi sitä, että oppilaitoksen ikioulutalo Tampereen kaupunki on varannut iOJppilai~
8230: on hyvin ahdas, se on myös vanhanaikai- tokselile suuren ja edustavan alueen ja se
8231: nen eikä lä;heskään vastaa teknilliselle op·e- lunastaa valtioita nykyisen kou1utalon sit-
8232: tukselle nykyisin asetettavia vaatimulksia. ten, kun op·pilaitos ei sitä enää tarvitse.
8233: Se tulee ehkä räike:Ummin näkyviin labo- Tämän hetken tarve on lopullist.en raken-
8234: ratorioiden kohda:lla. TeknilHnen opet·us nuspiirustusten valmistamiseksi ja raken-
8235: perustuu nykyisin suurelta o:salta laborato- nustöiden aloittamiseksi 75 miljoonaa mark-
8236: riotyöskentelyyn, mutta Tampereen teknil- kaa.
8237: lisen ;c!ppilaitoksen laboratoriot, jotka on Edelilä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8238: suunnitehu jo ennen ensimmäistä maa:H-
8239: mansotaa, ovat ~kä 1perin alhtaat että suun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
8240: hittelultaan vanhanaikaiset ja väiineistönsä tulo- ja menoarvioon 75 miljoonan
8241: puol,esta puutteelliset, ja monia qpetuksen mat·kan määt·ärahan käytettäväksi
8242: kannalta hyrvil!kin tärkeitä laboratorioita Tampereen tekniUisen oppilaitoksen
8243: puuttuu kokonaan. Myös piirustussaleissa lopullisten mkennuspiirustusten val-
8244: on tilanne hyvin vaikea. mistamiseksi ja 1·akennustö1"dcn aZoit-
8245: Jos Tampereen telk:nillinen oppilaitns ha- tamiseksi.
8246: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
8247:
8248: Alpo Lumme. Kaarle Renfors.
8249: Lauri Myllymäki. Väinö Hakkila.
8250: K. Alanko. Kaisa Hiilelä.
8251: Atte Pakkanen. Valfrid Eskola.
8252: Matti lleikkilä. T. A. Wiherheimo.
8253: Elli Stenberg.
8254:
8255:
8256:
8257:
8258: 24
8259: 561/48
8260: 1102
8261:
8262: IV,232, - Rah. al. N:o 131.
8263:
8264:
8265:
8266:
8267: Kajala y. m.: Mä-ärärahan osoittamisesta Lahden teknillisen
8268: koulun koulumkennuksen ensimmäistä rakennusvaihetta
8269: varten.
8270:
8271:
8272: E d u s k u n n a 11 e.
8273:
8274: Lahden teknillinen koulu on koko olemas- opintosuunnalle pyrkineistä. Kun edellinen
8275: saolonsa ajan työskennellyt hyvin vaikeissa opintosuunta ei ole muissa Suomen teknil-
8276: olosuhteissa. Sillä ei ole ollut omaa huo- lisissä kouluissa edustettuna, niin Lahden
8277: neistoa, ja yhä edelleenkin se on alivuokra- teknillisen koulun tilanahtaus merkitsee
8278: laisena Lahden kaupungin työväenopistossa. siten suurta tappiota koko maamme tämän
8279: Kun työväenopistokin, joka joutuu käyttä- alan ammattiopetukselle. Osoituksena siitä,
8280: mään tyyssijanaan vanhaa Hollolan kun- miten laajalta alueelta Lahden teknillisen
8281: nan rakennuttamaa kansakoulurakennusta, koulun oppilaskunta keräytyy, mainitta-
8282: kärsi ankaraa huoneistopulaa jo ennenkuin koon, että viimeisen vuosikertomuksen mu-
8283: se sai teknillisestä koulusta tilojensa jaka- kaan koulun 160 oppilaasta 52 oli Lahden
8284: jan, niin ymmärtää hyvin, miten tukalissa kaupungista. Hämeen läänistä kokonaisuu-
8285: olosuhteissa Lahden teknillinen koulu on dessaan oli n. puolet. Loput olivat Uuden-
8286: joutunut ja yhä joutuu toimimaan. maan läänistä, Turun ja Porin läänistä,
8287: Piirustussalien puuttuminen esim. tuot- Kymen läänistä, Mikkeiin läänistä, Kuo-
8288: taa suurta haittaa eräiden aineiden opetuk- pion läänistä ja Vaasan läänistä. Erityi-
8289: selle, sillä huonosta valaistuksesta y. m. s. sesti on syytä mainita, että varsinkin siirto-
8290: puhumattakaan on tilanahtauden 'vuoksi väkeen kuuluvat hakeutuvat mielellään
8291: laadittavien piirustuksien koko rajoitettava Lahden teknilliseen kouluun, koska heillä
8292: alle normaalimittojen. Laboratorio- ja ko- on Lahdessa tilaisuus päästä asumaan suku-
8293: koelmahuonetilojen puuttuessa ei a. o. oppi- laisten ja karjalaistuttavien luo.
8294: aineissa voida noudattaa määrättyä opetus- Lahden kaupunki puolestaan on tehnyt
8295: suunnitelmaa. Oppilaiden käsikirjasto- ja voitavansa teknillisen koulun hyväksi. Kau-
8296: lukusali, oppilasruokala y. m. s. ovat luon- pungin toimesta rakennettiin koululle tila-
8297: nollisestikin sellaisia ,ylellisyyksiä", joista päissuoja, kun luokkien lisäytymisen vuoksi
8298: näissä olosuhteissa ei voi haaveillakaan. Ja koulun toiminta uhkasi käydä aivan mah-
8299: kuitenkin juuri tässä koulussa tällaisia lisä- dottomaksi. ' Kaupunki on myöskin luovut-
8300: tiloja kaivattaif;iin kipeästi, koska koulun tanut koulun rakennusta varten ilmaisen
8301: on pakko järjestellä oppituntinsa käytet- tontin. Jo huhtikuun 25 päivänä 1947
8302: tävissä olevien tilojen, eikä. tarkoituksen- kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa kou-
8303: mukaisen lukujärjestyksen mukaan. Tilan- lua varten asiantuntijain suosittelemasta
8304: netta tässä kohdin pahentaa lisäksi se, että paikasta 4,000 m2 :n suuruisen tonttialueen,
8305: koulun on turvauduttava hyvin suuressa ja kun kauppa- ja teollisuusministeriön ta-
8306: määrin tuntiopettajien käyttöön. Tästä holta tänä vuonna lausuttiin toivomus ton-
8307: johtuen oppitunteja ruuhkautuu etupäässä tin luovuttamisesta toisesta paikasta, kau-
8308: aamuiksi ja illoiksi, parhaan osan päivästä punginvaltuusto muutti päätöksensä ja luo-
8309: jäädessä käyttämättä. Tilanahtaudesta on vutti tontin halutusta paikasta viime kesä-
8310: ollut seurauksena, ettei koulu ole voinut kuun 14 päivänä tekemällään päätöksellä.
8311: ottaa vastaan lähestulkoonkaan kaikkia pyr-
8312: kijöitä. Tämän kevään pääsytutkinnossa Koulusta vastuussa olevat valtion viran-
8313: esim. voitiin oppilaiksi ottaa vain puolet omaiset ovat myöskin hyvin selvillä koulun
8314: puuteolliauuden opintosuunnalle pyrkijäistä suurista vaikeuksista. Kauppa- ja teolli-
8315: ja runsas kolmannes huoneenrakennuksen suusministeriö on tehnyt parhaansa asiain-
8316: IV,232. - Kajala y. m. 1103
8317:
8318: tilan auttamiseksi. Osittain ministeriö on tion teknillinen koulu ja kun koulun muut-
8319: pyrkimyksissään onnistunutkin. Tästä QSoi- tuessa 3-vuotiseksi ja luokkien lukumäärän
8320: tuksena on m. m. se seikka, että valtion lisäydyttyä kahden vuoden kuluttua puol.ta
8321: kuluvan vuoden talousarviossa on 2 milj. suuremmaksi koulun toiminta nykyisessä
8322: markan määräraha Lahden teknillisen kou- huoneistossa tulee käymään kyseenalaiseksi,
8323: lun uudisrakennushankkeen alulle pane- puhumattakaan siitä, että opetus olisi jär-
8324: mista varten. Ministeriö on lisäksi 25. 2. jestettävissä tasavertaiseksi muissa teknilli-
8325: 1948 asettanut toimikunnan suunnittele- sissä kouluissa annettavan opetuksen
8326: maan puheenaolevaa uudisrakennusta, ja kanssa, niin rohkenemme tähän viitaten ja
8327: toimikunnan aloitteesta ministeriö on ehdot- kaiken edelläolevan perusteella ehdottaa,
8328: tanut valtion vuoden 1949 talousarvioon
8329: otettavaksi 30 milj. markan mä.ärärahan että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
8330: rakennushankkeen ensimmäistä työvaihetta tUlo- ja menoarvioon 30 miljoonan
8331: varten. markan määrärahan Lahden teknilli-
8332: Kun Lahden teknillinen koulu tietämäni sen koulun koulurakennuksen ensim-
8333: mukaan nykyisessäkin laajuudessaan toimii mäistä rakennusvaihetta varten.
8334: ahtaammissa tiloissa kuin mikään muu val-
8335: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1948.
8336:
8337: .Olavi Kajala. Aino Malkamäki.
8338: Eino Laitinen. Eino Raunio.
8339: Lauri Laine. Eino Kujanpää.
8340: Martti Suntela. Felix Seppälä.
8341: 1104
8342:
8343: IV,233. - Rah. al. N:o 132.
8344:
8345:
8346:
8347:
8348: Nuorsaari y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
8349: poikain ammattilooulun koulutalon rakentamiseksi Poriin.
8350:
8351:
8352: E d u s k u n n a ll e.
8353:
8354: Kokemäenjokilaaksossa, varsinkin Porin tama väestön lisäys sekä viime vuosien erit-
8355: kaupungin tienoilla, on viime vuosikymme- täin suuri syntyväisyys. Tästä eräänä esi-
8356: nen aikana jatkunut erittäin voimakas teol- merkkinä mainittakoon, että Porin kau-
8357: listuminen. Tämä on aiheutunut suurista punki on ollut pakoitettu sotien jälkeen ra-
8358: voimalaitoksista (Harjavalta ja Kolsi) sekä kentamaan jo tähän mennessii kolme uutta
8359: hyvistä yhteyksistä melkein kautta vuoden kansakoulua ja neljäs toistasataa miljoonaa
8360: auki olevaan vientisatamaan, Mäntyluotoon, markkaa maksava, 22-luokkainen, on par-
8361: joka samoinkuin Porin kaupunki, sijaitsee haillaan rakenteilla.
8362: kahden suuren radan päätepisteessä. Li- Teknillinen koulu on tilojensa puolesta
8363: säksi on parhaillaan rakenteilla suuri voi- suunniteltu 2-vuotiseksi ja sähkö- ja kone-
8364: malaitos Tyrväässä, mikä on varmaan osastot käsittäväksi ja vuosittain 36 oppi-
8365: omiaan johdattamaan kehitystä alussa mai- lasta vastaanottavaksi kouluksi. Nyttem-
8366: nittuun suuntaan. Niinpä on syntynyt ko- min on koulu 'asetuksella määrätty 3-vuoti-
8367: konaan uusi, suuri teollisuuskeskus Harja- seksi. Nykyisin se käsittää 5 luokkaa, 3
8368: valtaan (kupari- ja rikkihappotehdas y.m.), koneosaston luokkaa ja 2 sähköosaston luok-
8369: Pihlavaan kuitulevytehdas, Rosenlew-yhty- kaa, oppilasmäärän ollessa 136. Nykyisissä
8370: mään maamme suurin valimo, Outokum- tiloissa ei oppilaitos voi entisen ohjelmansa
8371: mun metallitehdas j. n. e. Myöskin on ollut mukaan toimia kolmevuotisena, puhumatta-
8372: havaittavissa pienteollisuuden voimakas el- kaan siitä, että opetusohjelmaa laajennet-
8373: pyminen eri tahoilla maakuntaa, kuten Par- taisiin käsittämään tärkeän konemestarilin-
8374: kanossa, Kankaanpäässä j. n. e. jan, huonerakennusosaston ja kemiallisen
8375: On luonnollista, että tämä yhä voimak- osaston, joiden järjestäminen teollisuuden
8376: kaammin kehittyvä teollistuminen vaatii tarpeita silmällä pitäen olisi välttämätöntä.
8377: jatkuvasti myös entistä enemmän ammatil- Poikain ammattikoulu on niinikään en-
8378: lisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. nen sotia suunniteltu 2-vuotiseksi, 6-luok-
8379: Tämän alueen ammattikoulutuksesta huo- kaiseksi, 150 oppilasta käsittäväksi. Tätä
8380: lehtivat pääasiassa Porin kaupungissa ole- laajuutta varten on luonnollisesti järjes-
8381: vat, valtion avustuksella toimivat, teknilli- tetty teorialuokat ja työpajat. Nykyisin
8382: nen koulu, valmistava poikain ammatti- koulu toimii kolmessa vuorossa, 12-luokkai-
8383: koulu, kauppaoppilaitos ja valmistava tyt- sena ja lähes 300 oppilasta käsitt.ävänä,
8384: töjen ammattikoulu, jotka sijaitsevat yhtei- joten tärkeintä puolta, työn opetusta on
8385: sessä ammattikoulutalossa. On selv.ää, että ollut tuntuvasti supistettava. Syksyllä 1948
8386: nämä koulut, jotka alunperin suunniteltiin voitiin enää ottaa vastaan vain 60 % pyr-
8387: toimimaan Porin ja sen ympäristön hyväksi kijöistä, ja seuraavina vuosina tilanne muo-
8388: niitä olosuhteita silmällä pitäen, mitkä val- dostuu täysin toivottomaksi, kuten Porin
8389: litsivat ennen sotia ja ennen vuoden 1941 kansakouluntarkastajan laatimat syntyväi-
8390: kaupungin alueliitosta, eivät · nykyisine syystilastot osoittavat, vaikka oppilasmate-
8391: mahdollisuuksineen enää pysty tyydyttä- riaali yhä on sotaa edeltäneiltä vuosilta.
8392: mään mainittujen alojen koulutustarvetta. Esim. vuoteen 1935 verrattuna on Porin
8393: Tämän lisäksi täytyy ottaa huJO,mioon jo kaupungissa alueliitoksen ja siirtolaisuu-
8394: aluksi mainittu Kokemäenjokilaakson voi- den johdosta syntyväisyys vuonna 1947
8395: makas teollistuminen ja siirtoväen aiheut- kasvanut lähes 100 % :lla.
8396: IV,233. - Nuorsaari y. m. 1105
8397:
8398: Tyttöjen ammattikouluooa on tilanne ovat liian nuoria teolli'luuden palvelukseen,
8399: suunnilleen samanlainen. Sen huoneisto on olisi lisätiloja v.älttämättömästi saatava.
8400: alkuaan suunniteltu 2-vuotista ja 9-luok- Nykyistä ammattikoulutaloa ei voida
8401: kaista koulua eli noin 180 oppilasta varten. lisärakenteilla laajentaa. Kaikl}i sen ny-
8402: Nyt koulussa toimii 19 luokkaa, oppilas- kyiset tilat aina vaatehalleja myöten on
8403: määrä 370. muutettu luokkahuoneiksi. Myöskään tY'Ö-
8404: Kauppaoppilaitos, joka käsittää 2-vuoti- pajoja ei nykyisessä talossa voida laajentaa
8405: sen kauppaopiston ja niinikä.än 2-vuotisen eikä lisätä. Näin ollen tuntuu luonnolli-
8406: kauppakoulun, on tehty nel,jää luokkaa selta ratkaisulta, että poikain ammattikou-
8407: varten. Se toimii nykyisin 6-lucik'kais.ena, lulle rakennetaan nykyisen koulutalon lä-
8408: nimittäin kauppakoulu 4-luokkaisena. histölle oma, riittävän suuri koulutalo. Täl-
8409: Kauppaopistoon voitiin kuluvan vuoden löin n. s. ammattikoulutalosta poikain am-
8410: syksyllä ottaa noin 60 % pyrkijäistä ja mattikoululta vapautuvat huoneistotilat voi-
8411: kauppakouluun 50 %. Kauppaopiston ny- daan sopivasti jakaa teknillisen koulun,
8412: kyisen kurssin linjajakoisuutta enempää kauppaoppilaitoksen ja mahdollisesti tyttö-
8413: kuin yleensäkään mitään käytännöllistä jen ammattikoulun kesken.
8414: myynnin opetusta ei nykyisissä tiloissa Tällöin nämä ammatilliset oppilaitokse~
8415: voida järjestää. Myöskään ei siinä voida entistä paremmin pystyisivät palvelemaan
8416: toteuttaa jo eräissä kouluissa käytännössä Porin ja koko Kokemäenjokilaakson teolli-
8417: olevaa 3-vuotista kauppaopistoa. suutta ja yleensä talouselämää sekä entistä
8418: Kuten yllä olevasta selvinnee ovat Porin monipuolisempina vähentämään sitä yli-
8419: ammattikoulutalossa toimivien oppilaitosten kuormitusta, jonka alaisina oppikoulut
8420: huonei<;totilat täysin riittämättömät. Kun ovat.
8421: lisäksi niiden opetusohjelma olisi ehdotto- Edellä mainituilla perusteilla kunnioit-
8422: masti saatava monipuolisemmaksi, esim. taen ehdotamme,
8423: poikain ammattikouluun olisi perustettava
8424: sähkö-, kemiallinen, auto- ja polkupyörä-, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8425: rakennus- ja mahdollisesti vaatturiosasto, den 1949 tulo- ja menom·vioon
8426: ja kun sitäpaitsi ammattikoulujen 3-vuoti- 20,000,000 markan määrärahan ra-
8427: seksi muuttaminen on suunnitteilla sentäh- kennusavu,stukseksi poikain ammatti-
8428: den, että opetusta voitaisiin tehostaa ja lwnltm uuden koulutalon rakentami-
8429: oppilaat 2-vuotisen kurssin suoritettuaan seksi Poriin.
8430: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
8431:
8432: Hugo Nuorsaari. Antto Prunnila.
8433: Kyllikki Pohjala. Irma Torvi.
8434: Jalmari Pusa. Lauri Murtomaa.
8435: Lauri Kaukamaa. Lauri Leppihalme.
8436: Arvo Sävelä.
8437: 1106
8438:
8439: IV,234. - Fin. mot. N:o 133.
8440:
8441:
8442:
8443:
8444: Jern m. fl.: Angående anvisande av ett anslag för på-
8445: börjande av byggnadsarbetet på tillbyggena till en stm-
8446: lig svenskspråkig centralyrkesskolrt i V asa.
8447:
8448:
8449: Till Riksdag.en.
8450:
8451: Riksdagen har i flere olika samma:ruhang finns en enda teknisk: yrkessk:ola, som ut-
8452: klart oeh tydligt uttahvt, att skyndsamma bildar färdiga yrkesmän, och att den före-
8453: åtgärder böra vidtagas för ·att bringa yrkes- slagna centralyrkesskolan i V asa är avsedd
8454: utbildningen på en nivå, som å ena sidan att vara en internatsk:ola, som betjänar :hela
8455: nwtsvarar näringslivets berä'ttigade krav den svensksprå:kiga <befolkningen i landet.
8456: ooh å andra sidan ger ungdomen större Det förtjänar i detta sammanhang fram-
8457: möjligheter än hittHls att försika:ffa sig håillas, att yrkesutbildningsråldet koostate-
8458: en grundilig fö~beredelse för sin lYlivande ra't, att det är nödvä:ndigt med en yrkes-
8459: yrk!esutövning. Det'ta kom bl. a. iklart !till sko'la per 20,000 stadsinvånare och att yr-
8460: synes i Riksldagens svar på Regeringens kesskolväsendet något sånär utbyggt utom
8461: proposition angående statsförslaget för år förberedande yrkesskOilor kräver två stat-
8462: 1947. Också innevarande år har Riksda- liga eentralyrkesskolor för lande:ts sverulka
8463: gen givit direk!ta hemställningar till Rege- befolkning. Redan sedan år 1946 finns
8464: ringen om åtgärder för en effektivare yr- det fyra med fra.mgång arbetande statliga
8465: kesundervisning. centralyrk!esskolor med finska som under-
8466: Under sådana förhållanden förefaHer det visningsspråk.
8467: mindre vä'l övervägt, att Statsrådet ic:ke På grund av ovanståen~e tiliåta sig lm-
8468: ansett sig krmna ibifalla en förnyad fram- derteclrr!ade vördsamt föreslå,
8469: ställning av Handels~ oeh industriministe-
8470: ri~t om upp:tagande av anslag i sta,tsförsla- att Riksdagen måtte besluta å 20
8471: get för år 1949 för åtgärder, som syfta llt. II: 46 i statsförslaget för åt•
8472: till grundanJde av en svensk centralyrkes- 1949 införa ett anslag om 5,000,000
8473: skola i V asa, för vi'lken såväl tomt som mark för påbörjande av byggnads-
8474: vissa byggnader i statens ägo stå tili buds. a.rbetet på de allra nödvändigaste
8475: Detta anslag framstår som en oavvislig #llbyggena till en statlig svensk-
8476: nödvändighet, om man betänker, att det språkig centralyrkesskola i V asa.
8477: med svens!ka som undervisningsspråk inte
8478: Helsingfors den 1 .oktober 1948.
8479:
8480: Levi Jern. Ma.tts Forss.
8481: Ebba östenson. Albin Wickman.
8482: Albert Brommels. Verner Korsbäck.
8483: 1107
8484:
8485: IV,234.- Rah. al. N:o 133. Suomennos.
8486:
8487:
8488:
8489:
8490: Jern y. m.: "Mää1·ärahan osoittamisesta lisärakennusten
8491: · rakennustöiden aloittamiseksi valtion ruotsinkielistä kes-
8492: kttsammattikoulua varten Vaasassa.
8493:
8494:
8495: E d u s k u n n a ll e.
8496:
8497: Eduskunta on useissa eri yhteyksissä sel- noatakaan teknillistä ammattikoulua, jonka
8498: västi lausunut, että on ryhdyttävä kiireel- opetuskieli olisi ruotsi ja joka kouluttaisi val-
8499: lisiin toimenpiteisiin ammattiopetuksen iJ.ro... miita ammattimiehiä, ja että ehdotettu Vaa-
8500: ·hottamiseksi tasolle, joka toiselta 'puolen san keskusll!mnmttikoulu on tarkoitettu si-
8501: vastaa elinkeinoelämän oikeutettuja vaati- säoppilait.omseksi, job palv~lee koko :m.oon
8502: muksia ja toisaalta antaJa nuoris<Ylle tähän- ruotsinkielistä väestöä. Tässä yhteydessä on
8503: astista suuremmat mahdollisuudet han!lclria syytä huomauttaa ammattikasvatusneuvos-
8504: perusteellinen valmistus tulevan ammat- ton todenneen, että on tarpeen yksi ll!mmatti-
8505: tinsa harjoittamiseen. Tämä kävi m. m. sel- koulu 20,000 kaupunginasukasta. kohden ja
8506: västi ilmi eduskunnan vastauksesta hal- että jotakuinkin valmiiksi kehitetty ammat-
8507: lituksen esitykseen tulo- ja. menoarvioksi tikoulutaitos edellyttää kahta valtion kes-
8508: vuodelle 1947. Myös kuluvana vuoru1a iJmsammatikoulua maan ruotsalaista väestöä
8509: eduskunta on hyväsynyt suoranaisia toi- varten. ,Jo vuodesta 1946 on neljä menes-
8510: vomuksia hallitukselle toimenpiteistä am- tyksellisesti toimivaa keskusll!mmattikoulua,
8511: mattiopetwksen tehostamiseksi. joissa suomi on opetuskielenä.
8512: S~llaisissa olosuhteissa tuntuu vähemmän Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
8513: harkitulta, että valtioneuvosto ei ole kat- neet kunnioittaen wdottavat,
8514: sonut voivansa suostua kauppa- ja toolli-
8515: suusministeriön uuteen esitykseen määrä- että Eduskunta vuoden 1949 tulo-
8516: rahan ottamisesta vuoden 1949 rtuio- ja ja menoarvion 20 Pl. II luvun 46
8517: menoarvioon toimenpiteitä varten, jotka mom:lle merkitsisi 5,000,000 markan
8518: koskevat Vaasan ruotsinkielisen ammatti- määrärahan kaikkein välttämtättö-
8519: koulun perustamista, jota varten on käy- mimpien lisärakennusten rakennus-
8520: tettä,vissä sekä tontti että eräät ralmnnuk- töiden aloittamiseksi ruotsinkielistä
8521: set, jotka valtio omistaa. keskusammattikoulua varten V a.a-
8522: Tämä määräraha näyttää väistä.:mättömän sassa.
8523: tarpeelliselta, kun ajattelee, että ei Olle ai-
8524: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
8525:
8526: Levi Jern. Matts Forss.
8527: Ebba östenson. Albin Wickman.
8528: Albert Brommels. Verner Korsbäck.
8529: 1108
8530:
8531: IV,zs5. - Rah. al. N:o 134.
8532:
8533:
8534:
8535:
8536: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen
8537: keskusammattikoulun rakentmnista varten.
8538:
8539:
8540: E d u s k u n n a ll e.
8541:
8542: Ammattikasvatusneuvoston hiljattain laa- Ammattikasvatusneuvoston laatimiensuun-
8543: timan kymmenvuotissuunnitelman mukaan nitelmien mukaisesti keskusammattikoulun
8544: tulisi maahan perustaa kaikkiaan 18 ikes- työpaja- ja opetustiloihin tarvittaisiin noin
8545: kusamma ttikoul ua. Kiireellisyysj ärj estyk- 16,000 ms, oppilasasuntaloihin n. 7,000 ms
8546: sessä on ensimmäiselle sijalle asetettu La- ja opettaja-asuntoihin n. 3,000 m3 eli kaik-
8547: pin keskusammattikoulu, jonka sijoituspai- kiaan n. 26,000 ms. Rakennuskustannukset
8548: kaksi on suunniteltu Rovaniemen kauppala. on tällöin arvioitu n. 85 miljoonaksi mar-
8549: Oman keskusammatti<koulun saaminen La- kaksi. Rakennustyö on suunniteltu suori-
8550: pin lääniin onkin erittäin 'kipeän tarpeen tettavaksi vaiheittain myöhemmin osittain
8551: vaatima. Pitkät etäisyydet jo olevista am- oppilastyövoimin. Ensimmäisen rakennus-
8552: mattikouluista estävät opinhaluisia ammat- vaiheen kustannukset on arvioitu 34 miljoo-
8553: tiopetusta saamasta. Kun yleensä muualta naksi markaksi, joka työ kuitenkin ja-
8554: tulleet ammattimiehet eivät viihdy pitem- kautuisi kahdelle vuodelle.
8555: piä aikoja varsinkaan Lapin syrjäisemmillä Edellä esitetyn perusteella esitämme
8556: seuduilla, olisi serukin vuoksi syytä koulut- kunnioittaen,
8557: taa ·oman maakunnan nuoria ammatti tai-
8558: toisiksi. Läänin laajaan metsätalouteen pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
8559: rustuva ja voimakkaasti kehittyvä puuteol- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
8560: lisuus monine sivutuotantoalaineen sekä markan suuruisen määrärahan Ro-
8561: muut luonnonrikkaudet ja jo saatavissa vaniemen keskusammattikoul7tn m-
8562: oleva sähkövoima tulevat lähiaikoina kehit- kenmtstöiden aloittamiseksi.
8563: tämään Pohjois-Suomessa laajaa pienteolli-
8564: suutta samalla kun suurteollisuudellekin on
8565: yhä suurempia mahdollisuuksia.
8566: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
8567:
8568: Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen.
8569: Martti Kölli.
8570: 1109
8571:
8572: IV,2s6. - Rah. al. N:o 135.
8573:
8574:
8575:
8576:
8577: Friman y. m.: Määt·ärahan osoittmnisesta keskusammatti-
8578: koulun rakentamiseksi Rovaniemen kauppalaan.
8579:
8580:
8581: E d UJ s k u n n a ll e.
8582:
8583: Viitaten vuoden 1948 vrultiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
8584: tyn toiv;omusaloitteen N: o 159 perustelui- tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
8585: hin, sekä lisäksi Ammattikasvatusneuvoston kan määrärahan Rovaniemen kaup-
8586: vuonna 1946 julkisuuteen saattamaan am- palaan perustettavan valtion keskus-
8587: mattikasvatuksen kymmenvuotissuunnitel- ammattikoulun 1·akennustöiden aloit-
8588: maan, jossa suunnitelmassa Lapin keskus- tamiseksi.
8589: ammattikoulu on asetettu kiireellisyysjär-
8590: jestyksessä ensimmäiselle sijalle, ehdo-
8591: tamme kulllnioittaen,
8592: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1,948.
8593:
8594: Toivo Friman. Eino Tainio.
8595:
8596:
8597:
8598:
8599: 25
8600: 561/48
8601: 1110
8602:
8603: IV,23i. - Rah. al. N:o 136.
8604:
8605:
8606: Kauppi: Määrärahan osoittamisesta Jcanppako1·keakoulun
8607: talon rakentamiseen.
8608:
8609: E d UJ s k u n n a ll e.
8610: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon on Liikemiesten keskuudessa toimitetaan par-
8611: otettu 3D milj1oonan markan määräraha haillaan keräystä lisävarojen hankkimiseksi
8612: avustuikseksi Korkeamman Kaup!paopetuk- rakennuskustannuksiin. Niinikään on saatu
8613: sen KannatusyhdistY'kselle uuden talon ra- ulkomailta ja kotimaasta tupakkaa y. m. ta-
8614: kentamiBta. varten kauppalrorkeaJmululle. varaa myytäväksi tähän varojen hankkimis-
8615: Kun sanottu osakeyhtiö samalla möi omis- tarkio·itukseen. T.ehdyn suunnitelman mu-
8616: tamansa ja aivan ilman valtion avustusta kaan liikemi~het puolestaan rahoittaisivai
8617: ra:kentamansa vanhat talot valtiolle vasta yhteensä n. ·50% talon kokonaiskustannuk-
8618: perustettavan normaalikauppaoppilait1oksen sista (vanhan talon myyntihinta sii:hen
8619: tarlkoituksiin käytettäväksi, se sai tästä luettuna). Laitoksesta, joka olisi valtion
8620: kauppahintana 90 milj. mk. Näiden varo- valttämätöntä kustantaa kokonaisuudessaan,
8621: jen turvin, joihin liikemieskunnalta on jollei tällaista liikemiesten a·vustusta tulisi,
8622: saatu jonkin verran lisää, on korkeakoulun päästään siis valtion .osalta puolella mää-
8623: rakennustyöt suunnitelman mukaan, joka räHä todellisista menoi<>ta. Tämä määrä
8624: on kauppa- ja teollisuusministeriössä tar- on tarkoitettu sa.atava:ksi suoranaisena val-
8625: kastettu, pantu käyntiin ja tehty urakka- tion avustuksena osaksi ja toiselta osalta
8626: ja muut sopimukset pitäen silmällä, että korottom.ana lainana, jo11o[n edellinen olisi
8627: uusi kiorkeakouluralkennus valmistuisi luku- 45 miljoonaa ja jälkimmäinen 90 miljoo-
8628: vuoden 1949-50 all>cuun niin pitkälle, ettii naa markkaa.
8629: sitä voitaisiin käyttää ja siten saada hel- Koska rakennustyöt joutuvat jo tämän
8630: poitusta korkeakouluun nyt kohdistuNalle vuoden lopuJla sellaiseen vaiheeseen, että
8631: paineelle, pyrkijöitä kun sinne on vuosit- käytettävissä olevat varat eivät tee mahJdJOl-
8632: tain 500 paikkeille ja näistä voidaan ottaa Hseksi rakennustyön keskeytymätöntä jat-
8633: vai hiuik:an yli WO. kamista, joka on välttämätöntä, ,jotta ra-
8634: Nykyinen asiaintila Qn sellainen, että tä- kennus valmistuisi syyskuuhun 1949· men-
8635: hänastiset rakennusta varten tehdyt sitou- nessä, käy lisäavustuksen saanti valtion ta-
8636: mukset, joihin sisältyvät urakka- ja muut holta välttämätitimäiksi jo ensi vuoden
8637: rakennusta varten tehdyt sopimukset, mutta alusta. Kun hallituksen esitykseen 1949
8638: eivät vielä sellaiset meruot kuin maalaus- vuoden talousarvioksi ei sisälly miiliän
8639: työt, hissi, korkkimattojen ja kumimH.tto-- määrärailiaa kauppakorkeakoulun rakennus-
8640: jen sekä irtaimen sisustuksen haDJkinta, nou- työn jatkamista varten, ehdotan kunnioitta-
8641: sevat 236 miljoonaan ma~~kkaan. Rakennus- vasti,
8642: kustannusten kokonaismäärää ei rahanarvon
8643: va:kiintumattomana ollessa voida etukäteen
8644: aivan tarkalleen laskea, mutta kokonaisme- että Eduskunta ottaisi vnoden 1949
8645: lliot nousevat kaikesta päättäen joka ta- tulo- ja menoarvioon kertamenona
8646: pauksessa 300 miljoonan paikkeille, toden- 45 miljoonan markan määrärahan
8647: näiköisesti siitä yli. Tuloina on tähän asti avustukseksi J(orkeamman kau,ppa-
8648: saatu. opetuksen J(annatusosakeyhtiölle
8649: kauppakorkeakoulun talon mkenta-
8650: Valtionapuna äskenmainitut 30,000,000: - rnista varten sekä 90 miljoonan mar-
8651: Vanhan talon myynnistä .. 90,000,000:- kan määräraha,n korottoman lainan
8652: Liikesivistysrahastolta a·vus- antamiseksi samalle osakeyhtiölle
8653: tusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,500,000: -- mainittuun tarkoitukseen.
8654: mk 125,500,000: -
8655: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
8656: Kalle Kauppi.
8657: 1111
8658:
8659: IV,z3s. - Fin. mot. N:o 137.
8660:
8661:
8662:
8663:
8664: Meinander: Angående anvisandc av förhöjt anslag för
8665: statsbidrag åt Svenska Handelshögskolan.
8666:
8667:
8668: T i 11 R i k s d a g e n.
8669:
8670: I regeringens proposition angående stats- de båda högskolornas förvaltningskostnader
8671: förslaget för år 1949 äskas under 13 Ht. kan därför inte heller vara mycket större
8672: XI kap. 2 mom. ett anslag om sammanlagt än vad detta förhållande mellan antalet
8673: 3,712,300 mark för statsbidrag åt Svenska elever ger vid handen. Då ingen torde
8674: Handelshögskolan i Helsingfors. Skolans ikunna göra gällande att anslaget för Kaup-
8675: statsunderstöd har redan länge varit otill- pakorkeakoulu är för stort, kommer under
8676: räckligt, men de svårigheter detta lett till sådana förhållanden anslaget för Svenska
8677: har naturligtvis vuxit i takt med den all- Handelshögskolan att framstå som alltför
8678: männa prisstegringen. litet. Rent matematiskt räknat borde det
8679: Som jämförelse kan nämnas att för uppgå till % av Kauppakorkeakaulus
8680: Kauppakorkeakoulu samtidigt föreslagits anslag eller 7,250,000 mark, men för detta
8681: ett anslag om 11 miljoner mark, ehuru år nöjer jag mig med att föreslå,
8682: elevantalet där inte är avsevärt högre än
8683: inom Svenska Handelshögskolan. I den att Riksdagen måtte böja det under
8684: förra högskolan intas årligen för en treårig 13 Ht. XI kap. 2 mom. i stats-
8685: kurs omkring 120 elever mot 90 i den förslaget för år 1949 upptagna ansla.
8686: senare. Lärarantalet är inte heller i den get för Svenska Handelshögskolan i
8687: förra större än vad denna olikhet i elevan- Helsingfors från 3,712,300 mark till
8688: talet kan anses motivera. Skillnaden mellan 5,000,000 mark.
8689: Helsingfors den 5 oktober 1948.
8690:
8691: Nils Meinander.
8692: 1112
8693:
8694: IV,23s. - Rah. al. N:o 137. Suomennos.
8695:
8696:
8697:
8698:
8699: Meinander: Korotetun määrät·ahan osoittamisesta avustuk-
8700: seksi ruotsalaiselle kauppakorkeakoululle.
8701:
8702:
8703: E d u s k u n n a 11 e.
8704:
8705: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Kummankin korkeakoulun hallintokustan-
8706: menoarvioksi vuodelle 1949 ehdotetaan nusten ero ei sen vuoksi voi olla paljon
8707: 13 Pl. XI luvun 2 mom:n kohdalla yh- suurempi kuin mikä tästä oppilaiden luku-
8708: teensä 3,712,300 markan määrärahaa val- määrän suhteesta käy selville. Kun kukaan
8709: tionavustukseksi Helsingin ruotsalaiselle ei voine väittää, että suomalaisen kauppa-
8710: kauppakorkeakoululle. Koulun valtionapu korkeakoulun määräraha olisi liian suuri,
8711: on jo kauan ollut riittämätön, mutta tästä näyttää sellaisissa olosuhteissa· ruotsalaisen
8712: johtuneet vaikeudet ovat tietenkin kasva- kauppakorkeakoulun määräraha aivan liian
8713: neet rinnan yleisen hintojennousun kera. pieneltä. Jo matemaattisesti laskien pitäisi
8714: V ertauksena voi mainita että suomenkie- sen olla % suomalaisen kauppakorkeakou-
8715: listä kauppakorkeakoulua varten on saman- lun määrärahasta eli 7,250,000 markkaa,
8716: aikaisesti ehdotettu 11 miljoonan markan mutta täksi vuodeksi tyydyn ehdottamaan,
8717: määrärahaa, vaikka sen oppilasmäärä ei
8718: ole huomattavasti suurempi kuin ruotsalai- että Eduskunta korottaisi vuoden
8719: sen kauppakorkeakoulunkaan. Edelliseen 1949 tulo- ja menoarvioesitykseen
8720: korkeakouluun otetaan vuosittain kolmevuo- 13 Pl:n XI luvun 2 morn:lle avus-
8721: tiselle kurssille noin 120 oppilasta vastaa- tukseksi Helsingin ·ruotsalaista kaup-
8722: van luvun ollessa 90 jälkimmäisessä. Opet- pakorkeakoulua varten merkityn
8723: tajien lukumäärä edellisessä ei myöskään määrärahan 3,712,300 markasta
8724: ole suurempi kuin minkä tästä oppilasmää- 5,000,000 markkaan.
8725: rän eroavaisuudesta voi katsoa aiheutuvan.
8726: Helsingissä 5 päivänä lohkuuta 1948.
8727:
8728: Nils Meinander..
8729: 1113
8730:
8731: IV,2a9, - Rah. al. N:o 138.
8732:
8733:
8734:
8735:
8736: Virolainen y. m.: .Määrärahan oSiOittamisesta avustukseksi
8737: Käsiteollisuusliitto r. y: lle käsiteollisuuden ammattitai-
8738: don kohottamiseksi tehtävää neuvontatyötä varten.
8739:
8740:
8741: E d u s k u n n a ll e.
8742:
8743: Ammattikasvatuksen ja -taidon tehosta- ei varojen puutteen vuoksi ole päässyt ke-
8744: misen yhteydessä on meillä vasta viime ai- hittymään riittävän laajaksi ja monipuoli-
8745: koina ryhdytty kiinnittämään yleisempää seksi, mitä on käsiteollisuuden kehityksen
8746: huomiota käsi- ja pienteollisuuden merki- kannalta pidettävä varsin valitettavana.
8747: tykseen. Suoritetut tutkimukset osoittavat, Varojen puute johtuu siitä, että käsiteolli-
8748: että maamme tuotantoyrityksistä kokonaista suudenharjoittajat ovat yleensä vähävarai-
8749: 91.4 % on sellaisia, joissa on alle 100 työn- sia ja toimivat hajallaan eikä valtiovalta
8750: tekijää ja yli 200 työntekijän suuryrityksiä ole tähän mennessä juuri ensinkään tuke-
8751: on ainoastaan n. 1 %. Teollisuutemme on nut käsiteollisuuden yleistä järjestötoimin-
8752: siten pienyrittäjävaltaista, mikä jo sinänsä taa. Koko kansantalouden kannalta olisi
8753: asettaa pien- ja käsiteollisuuden kehittämi- välttämätöntä, että valtio ryhtyisi nykyistä
8754: selle suuria vaatimuksia koko kansantalou- tehokkaammin edistämään käsiteollisuuden
8755: den kannalta. koulutustoimintaa. 'l'ämä voi parhaiten ta-
8756: Sodan johdosta on ammattikasvatuksen pahtua siten, että valtio avustaa alan kes-
8757: tarve pien- ja käsiteollisuudessa entisestään kusjärjestöä, Käsiteollisuusliitto r. y: tä.
8758: lisäytynyt. Toisaalta tämä johtuu siitä, Mainitun keskusjärjestön tarkoituksena on
8759: että ammattikasvatusta tarvitsevien nuorten huomattavasti laajentaa kurssi- ja neuvon-
8760: henkilöiden luku on huomattavasti kasva- tatoimintaansa, mikä ei ole mahdollista il-
8761: nut. Toisaalta käsi- ja pienteollisuus ovat man valtiovallan tukea.
8762: sodan jälkeen merkittävässä määrin laajen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8763: tuneet. nioittavasti,
8764: Maamme käsiteollisuudenharjoittajien
8765: keskusjärjestö, Käsiteollisuusliitto r. y. on että Edusk1mta ottaisi vuoden 1949
8766: jo useiden vuosikymmenien aikana harjoit- tulo- ja menoarvion 13 Pl:n kohdalle
8767: tanut arvokasta ammattikasvatustyötä. 500,000 markan määrärahan käytet-
8768: Tämä toiminta tapahtuu m. m. suoritta- täväksi avustuksena Käsiteollisuus-
8769: malla työpajoissa oppilaiden kasvatusta, pe- liitto r. y:Zle käsiteollisuuden ammat-
8770: rustamalla ja ylläpitämällä sekä tukemalla titaidon kohottamiseksi teh. tävää neu-
8771: ammattikouluja, toimeenpanemalla kurs- vontatyötä varten.
8772: seja, messuja ja ammattityönäyttelyjä. Työ
8773: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
8774:
8775: Johannes Virolainen. Markus Niskala. Wiljam Sarjala
8776: 1114
8777:
8778: IV,24o. - Rah. al. N:o 139.
8779:
8780:
8781:
8782:
8783: Käkelä y. m.: Mää?-ärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
8784: seksi Etelä-Saimaan Marttapiiriliitolle talottskoulun huo-
8785: neiston hankkimista va1·ten.
8786:
8787:
8788: E d u s k u n n a 11 e.
8789:
8790: Talouskouluja on maassamme niin vä;hän, neisto Länsi-Karjalan Maanviljel:ysseuran
8791: että vain osa hakij;o,ista voidaan niihin si- toimesta rakennettavaan osaketaloon Lap-
8792: joittaa. Entinen Karjalan Marttapiiriliittlo., peenrantaan. KoulU! saisi tarvitsemansa
8793: nykyiseltä nimeltään Siirtomarttojen Ete- 250 m 2 huoneistotilaa sekä lisaksi kellarit.
8794: läinen Piiriliitto 'perusti karjalaisilla va- Ennakkolaskelmien mukaan huoneisto tulisi
8795: roilla karjalaista väestöä palvelemaan ta- maksamaan 5,500,000 mk. Jos koulu saa-
8796: loUS'koulun Viipuriin v. 1•9Q9. Martta.piiri- daan Lappeenrantaan sijoitetuksi, Siirto-
8797: liitto joutui pitämään koulua yllä omalla marttojen Eteläinen Piiriliitto luovuttaa
8798: kustannuksellaan vuoteen 1939 saakka, jol- koulun hallinnan ja. irtaimiston Etelä-Sai-
8799: loin kouau sai ylksityisten oppilaitosten val- maan Ma.rttapiiriliitolle, jonka toimipaikka
8800: tionavustuksen. Samana vuonna a1ueluovu- on LBJppeenrannassa. Etelä-Saimaan Martta-
8801: tuksen jälkeen koulu siirrettiin Lappeen- piiriliitto ei kuitenkaan varojen ·puutteessa
8802: rantaan, josta se v. 1M3 siirtyi takaisin voi huoneistoa hankkia, mutta tietäen ta-
8803: Viipuriin uudelleen 'korjattuun ja kunnos- louskoulun Lappeenrantaan erittäin tär-
8804: tettuun huoneistoon. V. 1944 Viipurista keäksi kotitalousa~alle aikiOIVien pohjakoulu-
8805: siirtymisen johdosta QHsi koulu: sijQitettu tusta sekä pel'lheenemäntien opetusta var-
8806: .taas Lappeenrantaan, sillä mainitulla ten, on sanotulle toimenpiteehle anottu val-
8807: alueella ei ole muita talouskoUJluja ja olisi tion tukea.
8808: se tällöin· edelleen palvellut karjalaista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8809: väestöä. Huoneistoa sitä varten ei :lwiten- kunnioittavasti,
8810: kaan ollut saatavissa ja näin .ollen talous-
8811: koulu on joutunut toim1maan Porissa. Mai- että Eduskunta ottaisi vuoden
8812: nittu talouskoulu on kuitenkin ta:rikoitettu 1949 tulo- ja menom·vioon 2,500,000
8813: maamme itäisen alueen kouluksi, ja kun se markan määrärahan Etelä-Saimaan
8814: Porissa on toiminut h11ioneist01pulan ta!kia Marttapiiriliitolle rakennusavustuk-
8815: erittäin puutteellisissa olosuhteissa, on nyt seksi talouskoulWn huoneiston hank-
8816: suunniteltu tätä talouskoulua varten Ilmo- kimista varten.
8817: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
8818:
8819: Valto Käkelä.. Paavo Leskinen.
8820: Helena Virkki. Matti Miikki.
8821: Erkki Paavolainen. Jere Juutilainen.
8822: 1115
8823:
8824: IV,241. - Rah. al. N:o 140.
8825:
8826:
8827:
8828:
8829: Käkelä y. m.: Määrärahan osoittamisesta annettavaksi hal-
8830: pakorkoisena avustuslainana Etelä-Saima(/!)t Marttapiiri-
8831: liitolle talouskoulun huoneiston hankkimista va1·ten.
8832:
8833:
8834: E d u s k u n n a ll e.
8835:
8836: Viitaten rahaasia-aloitteen n :o 139 pe- kan määrärahan annettavaksi Etelä-
8837: rusteluihin ehdotamme kunnioittavasti, Saimaan Marttapiiriliitolle halpakor-
8838: koisena avustuslainana talouskoulun
8839: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 huoneiston hankkimista varten.
8840: tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
8841: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
8842:
8843: Valto Käkelä. Paavo Leskinen.
8844: Helena Virkki. Matti Miikki.
8845: Erkki Paavolainen. Jere Juutilainen.
8846: 1116
8847:
8848: IV,242. - Rah. al. N: o 141.
8849:
8850:
8851:
8852:
8853: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
8854: naiskotiteollisuuskoulun rakentamista varten.
8855:
8856:
8857: E d u s k u n n a II e.
8858:
8859: Jo vuonna 1946 eduskunta lausui yksi- Yrjö Laine on tehnyt uudelle koulutalolle
8860: mielisesti toivomuksen, ,että hallitus ottaisi piirustukset ja kustannusarvion, joka päät-
8861: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioesitykseen tyy 8 milj. markkaan. Ammattivirasto on
8862: riittävän määrärahan käytettäväksi Savon- suunnitellut rakennustyölle kahden vuoden
8863: linnan naiskotiteollisuuskoulun koulutalon ajan, joten ensi vuoden tulo- ja menoar-
8864: rakentamista varten". Tämä Savonlinnan vioon on esitetty 4 milj. markan määrä-
8865: kiinteä naiskotiteollisuuskoulu on Itä-Sa- rahaa mainittuun tarkoitukseen.
8866: von laajan maa- ja rajaseudun ainoa sel- Varmaan uusi eduskunta on yhtä läm-
8867: lainen koulu, jonka vaikutuspiiri on rajat- min kotiteollisuusystävä kuin edellinenkin,
8868: toman suuri. Mutta koulu, jonka omistaa ja niin ollen pitää kysymyksessä olevan
8869: Mikkelin kotiteollisuusyhdistys, toimii Sa- koulun toiminnan jatkamista välttämättö-
8870: vonlinnan Naisväenyhdistyksen omista- män tarpeen vaatimana. Kotiteollisuusope-
8871: massa pienessä talossa. tuksen · tarve on ollut maassamme aina
8872: Kun viimeksi mainittu yhdistys tulee ta- suuri, mutta viime aikoina on kysyntä hui-
8873: loonsa sijoittamaan jo kauan toivomansa masti kasvanut. Toiminnassa olevien suur-
8874: vanhainkodin, niin jää koulu ilman näitä ten asuntoreformien vaikutuksesta muodos-
8875: vähäisiäkin huonetiloja, joissa se on valtion- tuu lukuisasti maahamme pientiloja, joiden
8876: avun turvin toiminut. elinkelpoisuus tulisi merkittävästi kohoa-
8877: Savonlinnan kaupunki on lahjoittanut ra- maan sivuelinkeinona harjoitetun kotiteol-
8878: kennettavaa koulutaloa varten, hyvältä pai- lisuuden avulla.
8879: kalta ja riittävän suuren tontin tosin eh- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten kun-
8880: dolla, että rakennustyöt aloitetaan kahden nioittaen ehdotamme,
8881: vuoden kuluessa lahjoituspäivästä lukien,
8882: eli syyskuun 27 päivästä 1945 lukien. Täl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
8883: le luvalle on anottu ja saatu kahden vuoden tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan
8884: lykkäys, mikä vajaan vuoden kuluessa rau- markan määrärahan Savonlinnan
8885: keaa, eikä näin tärkeää asiaa voi loputto- naiskotiteollisuuskoulun rakentamista
8886: miin lykätä. varten.
8887: Lämmin kotiteollisuusystävä arkkitehti
8888: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
8889:
8890: Aino Luostarinen. Jussi Lappi-Seppälä.
8891: Erland Haapaniemi. Lauri Leppihalme.
8892: Väinö Rankila. Toivo Ikonen.
8893: Anton Suurkonka. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
8894: Martti Miettunen. Kerttu Saalasti.
8895: T. N. Vilhula. Wiljam Sarjala.
8896: Kauno Kleemola. Atte Pakkanen.
8897: Onni Mannila. Edvard Pesonen.
8898: 1117
8899:
8900: IV,243. - Rah. al. N:o 142.
8901:
8902:
8903: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisest(t nnnettavaksi
8904: lainana Rovaniemen kotiteollisuuskoulun rakennustyön
8905: loppuun saattamista varten.
8906:
8907: E d u s k u n n a ll e.
8908:
8909: Laajan Lapin ainoa kiinteä naiskotiteol- savan 600,000 markkaa, mikä kokonaan
8910: lisuuskoulu, jota pitää yllä Rovaniemen säästettäisiin jos rakennus saatettaisiin vä-
8911: naiskotiteollisuuskoulun kannatusyhdistys, littömästi käyttökuntoon. Siihen tarvitaan
8912: menetti sodan hävityksessä huoneistonsa. vielä 4 miljoonaa markkaa. Yksityisluon-
8913: S·odan päätyttyä sille saatiin väliaikaisesti toisten maataloudellisten oppilaitosten ra-
8914: vuokratuksi rukoushuoneen huoneisto, kennusmäärärahasta ei tätä erää voida
8915: mutta kun se oli monessa suhteessa epä- saada sillä näiden varojen tarpeet ovat so-
8916: mukava rajoittaen vaikeasti koulun toimin- dan jälkeen kasautuneiden välttämättömien
8917: taa ja kun tätäkin huonetta tarvittiin ki- rakennustehtävien vuoksi käytettävään
8918: peästi varsinaiseen tehtäväänsä, ryhdyttiin määrärahaan verraten moninkertaistuneet.
8919: koululle hankkimaan omaa taloa. Kaup- Tilanne on nyt sellainen, että kyseellisen
8920: pala lahjoitti tontin ja taloa varten hankit- rakennustyön jatkamiseen ei enää voida
8921: tiin piirustukset. Kun UNRRA: lta saa- saada varoja yksityisiltä. Ainoa keino asian
8922: tiin 2 miljoonan markan lahjoitus ja Lapin auttamiseksi on, että valtio antaisi korot-
8923: rakennuspiiri tarjoutui ryhtymään kotiteol- tomana lainana sen rahamäärän, joka tar-
8924: lisuuskoulutalon rakennustoimiin, uskottiin vitaan koulutalon valmiiksi rakentamiseen.
8925: ja luotettiin siihen, että tätä tärkeätä op- Kuten sanottu koulu on toiminut tähän
8926: pilaitosta ei jätetä tuuliajolle. Pantiin ra- asti ahtaissa oloissa, ränsistyneessä rukous-
8927: kennustyö käyntiin. Mutta työ täytyi kes- huoneessa, josta siitäkin koulu on saanut
8928: keyttää varojen loppuessa. poismuuttokäskyn eikä ole olemassa huo-
8929: Varoja on rakennusta varten saatu neistoa, joh:on ko:ulu voisi ooes väliaikai-
8930: UNRRA: lta yhteensä 3 miljoonaa mark- sesti muuttaa. Näin ollen näyttää siltä, että
8931: kaa, mitkä varat ovat olleet maataloushal- tämän Lapin ainoan kiinteän kotiteolli-
8932: lituksen tilitoimiston hoidossa. Lisäksi saa- suuskoulun pitkäaikainen ja menestykselli-
8933: tiin varoja 1 miljoonaa markkaa maata- nen toiminta käy olosuhteiden pakosta mah-
8934: loudellisten oppilaitosten rakennusvaroista. dottomaksi ellei valtio ryhdy koulun ra:ken-
8935: Näillä varoilla on rakennus saatu niin pit- nustyön loppuunsaattamista rahallisesti tu-
8936: källe, että jalusta ja sen päälle tuleva hir- kemaan.
8937: sirakennus on saatettu vesikattoon tosin Edellä lausuttuun vedoten ehdotamme,
8938: ilman välipohjia, lämmityslaitteita, ovia ja
8939: ikkunoita. että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
8940: Kun perustukset on tehty edellyttäen, valtion talousarvioon 4 miljoonan
8941: että päälle tulee lämmin rakennus, niin markan suuruisen määrärahan an-
8942: routa turmelee ne, jollei rakennusta saada nettavaksi korottomana lainana Ro-
8943: lämpimäksi ja tehty työ ja lahjoitetut va- vaniemen kotiteollisuttskoulun oman
8944: rat menisivät luonnollisesti hukkaan. Ra- talon keskeytyneen rakennustyön
8945: kennuksen tilapäisen suojaamisen ja läm- loppnunsaattamiseksi.
8946: mittämisen talven yli on taas arvioitu ma:k-
8947: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
8948:
8949: Janne Koivuranta. ·Margit Borg-Sundman.
8950: Erkki Koivisto. Lauri Laine.
8951: Aarne Honka. Eino Laitinen.
8952: Väinö Okko.
8953: 26
8954: 561/48
8955: 1118
8956:
8957: 1V,244. - Rah. al. N:o 143.
8958:
8959:
8960: lV!alkamäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta kuurmnykkäin
8961: opetuslaitosten johtajain, opettajain ja. asuntolanj,ohta-
8962: .fattarien palkkojen korottamistct vcwten.
8963:
8964: E d u s k u n n a ll e.
8965:
8966: Kuuromykkäin opetuslaitoksissa on ny- että ellei kuuroonykkäin- ja sokeainkoulujen
8967: kyään erittäin varkea opettajapula. Useat opettajien palkkoja pian koroteta, näiden
8968: opettajanvirat on julistettu monet kerrat koulujen toiminta joutuu vakavasti 'l:rha-
8969: haettavi'ksi, mutta hakijoita ei ole ilmaan- tuksi.
8970: tunut. Viime vuonna koetettiin saada Tu- Ku'Uromykkäinkoulujen miesopettajat (21
8971: run kuuromy;kkäinkoulussa toimiva opetta- opettajaa) kuuluvat nykyään 17 ja nais-
8972: jain valmistuslaitos käyntiin, mutta valmis- lo.pettajat (37 op.) 16 .palkkausludkikaan.
8973: tukseen ei ollut ainoataikaan pyrkijää. Kun kuitenkin molemmilla ryhmillä on
8974: Vaikka tänä vuonna ionkin suurella vaivalla virkaan näili.den samat pätevyysvaatimuk-
8975: saatu kolme opettajaksi yrittävää, ei kuiten- set ja tyokin on joka suhteessa samanlaista,
8976: kaan ole mitään takeita siitä, että nämä- on kohtuullista, että palikka'kin on y;htä
8977: ikään jää:vät nykyisissä oloissa tälle alalle. suuri ja että heidät sekä asuntolanjohtajat-
8978: Keväällä 1947 valmistui nim. kuuromyk- taret (6 as.-joht.) korotettaisiin 19 palk-
8979: käin opettajiksi viisi henkilöä, mutta heistä kausluokkaan.
8980: vain kaksi jäi kuuromykk:äin opettajaksi, My.öskin ikum~omykkäinkoulujen johtajat
8981: muut siirtyivät takaisin kansakouluihin. (6 joht.) ovat palkkauikseensa nähden jää-
8982: Lähiaikoina tilanne tulee aivan kestämättö- neet huonoon asemaan. Vuoden 1947 alusta
8983: mäksi, ellei muutosta saada aikaan. Esim. opettajien palkkoja korotettiin yhdellä
8984: Oulun kuuromykkäinlkoulusta joutuu muu- .pa1kkausluokalla, mutta johtajat jäirvät sil-
8985: taman vuoden kuluttua ka.ihdeksasta luokka- loin ilman kor.otusta. Johtajien pätevyys-
8986: opettajasta seitsemän eroamaan täytettyään vaatimuksiin kuuluu m. m. fil. kand.- tai
8987: 67 vuotta. pappistutkinto. ja heidän työnsä on raskas
8988: Edellämainittujen koulujen opettajrupu- ja vastuunsa suuri näiden erikoislaatuisten
8989: lan syynä on ennen kaikkea se, että Q~Pet koulujen käy.tännöllisestä toiminnasta ja
8990: tajain palkat ovat suhteettoma:Q. pienet. menestyksestä. Näihin t~htäviin ei myös-
8991: Kansakoulunopettajat eivät saata uhrata kään saada pätevää työvoimaa, ellei palk-
8992: varoja ja aikaa kaksikin vuotta kestävään kaus ole riittävän hyvä. Senvuoksi olisi
8993: lisävalmistukseen joutuakseen sitten pie- heille suoritettava 24 palkkausluokan suu-
8994: nemmällä palkalla suorittamaan raskasta ja ruinen korvaus työstään.
8995: erikoislaatuista opetustyötä, joka hyvin me- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8996: nestyäkseen vaatisi parhainta opettajavoi- nioittaen,
8997: maa. Aikaisemmin olikin näihin kouluihin
8998: niin paljon opettajiksi pyrkiviä, että voi- että Eduskunta ottaisi vuoden
8999: tiin suorittaa jopa karsintaa. Mutta sillo[n 1949 tulo- ja menoarvioon lisäystä
9000: olivat ikuuromy~käin- ja sokeainkoulujen 1,931,200 markkaa kuuromykkäin
9001: opettajien palkat 3~35 % korkeammat 10pet1tslaitosten johtajain, opettajain
9002: kuin vastaavissa kaupungeissa toimivien ja asuntolanjohtajattarien palkkojen
9003: kansakoulunopettajien palkat. Selvää on, korottamiseksi.
9004: Helsingissä 1 ,päivänä loka:kuuta 1:948.
9005:
9006: Aino Ma.lkam.äld.. Atte Pakkanen.
9007: Urho Kulovaara.. Juho Karvonen.
9008: Martta. Salmela-Järvinen. Elli Nurminen.
9009: Päiviö Hetemäki. Pentti Niemi.
9010: Antti A. Koukka.ri. Arvo Sävelä.
9011: Yrjö Kilpeläinen. Arttur Koskinen.
9012: 1119
9013:
9014: IV,245. - Rah. al. N:o 144.
9015:
9016:
9017:
9018:
9019: Malkamäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta sokeain ope.
9020: tusl.aitosten johtajain, opettajain ja asuntolanjohtajatta-
9021: rien palkkojen korottamista varten.
9022:
9023:
9024: E d u s k u n n a 11 e.
9025:
9026: Samoinkuin kuuromykkäin opetuslaitok- ditaan fil. kand. tai pappistutkinto, 24
9027: sissa vallitsee ankara opettajapula myöskin palkkausluokan suuruinen palkka.
9028: sokeain opetuslaitoksissa. Näissäkin on Sokeain opetuslaitoksissa on tällä het-
9029: opettajapulan syynä opettajakunnan heikko kellä kaksi johtajaa, kahdeksan naisopet-
9030: palkkaus. Uutta, nuorta voimaa ei saada tajaa, viisi miesopettajaa sekä kaksi asun-
9031: alalle antautumaan, ja iäkkäämpi opettaja- tolanjohtajatarta. Näiden palkkauksen ko-
9032: .aines joutuu lähiaikoina eläkkeelle. So- rottaminen edelläesitetyn mukaisesti vaa-
9033: keainkoulujen toiminta muodostuu uhan- tisi tulo- ja menoarvioon lisäystä 440,960
9034: alaiseksi, ellei opettajain taloudellista ase- markkaa.
9035: maa paranneta. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
9036: Kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen opet- kunnioittaen,
9037: tajat ovat kuuluneet 17 ja 16 palkkaus-
9038: luokkaan sekä johtajat 22 pal~kausluok että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9039: kaan. Että saataisiin opettajia antautu- tulo- ja menoarvioon lisäystä 440,960
9040: maan sokeainkoulujen työhön, olisi opetta- markkaa sokeain opetuslaitosten joh-
9041: jille ja asuntolanjohtajattarille suoritettava tajain, opettajain ja asuntolanjohta-
9042: 19 palkkausluokan ja johtajille, joilta vaa- jattarien palkkojen korottamiseksi.
9043: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
9044:
9045: Aino Malkamäki Atte Pakkanen.
9046: Urho Kulovaara. Juho Karvonen.
9047: Martta Salmela-Järvinen. Elli Nurminen.
9048: Päiviö Hetemäki. Pentti Niemi.
9049: Antti A. Koukkari. Arvo Sävelä.
9050: Yrjö Kilpeläinen. Arttur Koskinen.
9051: 1120
9052:
9053: IV,z46. - Rah. al. N:o 145.
9054:
9055:
9056:
9057:
9058: Malkamäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta kuuromykkäin
9059: ja sokeain opetuslaitosten tarkastajan palkan korotta-
9060: mista varten.
9061:
9062:
9063: E d u s k u n n a ll e.
9064:
9065: Kuuromykkäin ja sokeain opetuslaitosten edut huomioiden johtajia huonompaan ase-
9066: opettajakunnan taloudellisen aseman paran- maan. Tarkastajia on vain yksi ja ehdo-
9067: tamiseksi tehtyihin aloitteisiin viitaten kat- tettu palkankorotus tietäisi 43,500 markan
9068: somme, että myöskin alan tarkastajan palk- lisäystä tulo- ja menoarvioon.
9069: kausta olisi korotettava. 'l'arkastajanvir- Edellä sanotun perusteella ~hdotam.me
9070: kaan kuuluvat 24 palkkausluokan edut ny- kunnioittaen,
9071: kyään. Jos alan opettajakunta pääsee osal-
9072: liseksi palkankorotuksesta, on kohtuullista, että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9073: että tarkastajalle suoritetaan 27 palkkaus- tulo- ja menoarvioon lisäystä 43,500
9074: luokan mukaiset tulot, sillä muuten alan markkaa kouluhallituksen kuuromyk-
9075: muiden viranhaltijain palkkoja korotet- käin ja sokeain opetuslaitosten tar-
9076: taessa tarkastaja jäisi johtajien luontois- keh~tajan palkan korottamiseksi.
9077:
9078: llelsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
9079:
9080: Aino Malkamäki. Atte Pakkanen.
9081: Urho Kulovaara. Juho Karvonen.
9082: Martta Salmela-Järvinen. Elli Nurminen.
9083: Yrjö Kilpeläinen. Pentti Niemi.
9084: Antti A. Koukkari. Arttur Koskinen.
9085: Päiviö Hetemäki. Arvo Sävelä.
9086: 1121
9087:
9088: IV,247. - Rah. al. N:o 146.
9089:
9090:
9091:
9092:
9093: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta kuuromykkäin
9094: maataoouskoulun oppilasasuntolan rakentamista varten.
9095:
9096:
9097: E d u s k u n n a 11 c.
9098:
9099: Kuuromykkiä on maassamme nykyisin on asia sen jälkeen edistynyt. Asianomais-
9100: noin 4,000. Useimmat heistä pystyvät melko ten virastojen sekä Invaliidisäätiön väli-
9101: vaativaankin ammattityöhön, jos saavat sii- sissä neuvotteluissa on päästy yksimielisyy-
9102: hen tarvittavan alkukoulutuksen. Erikoi- teen siitä, että kuuromykkäin maatalous-
9103: sesti maatalous siihen liittyvine sivuelinkei- koulu voidaan ja on valtiolle vähimmän
9104: noineen on osoittautunut heille soveltuvaksi. kustannuksia aiheuttaen sijoitettavissa In-
9105: Tarvittavien ammattioppilaitosten puut- valiidisäätiön Mäntsälän pitäjän Saaren
9106: teessa ei kuuromykkiä kuitenkaan ole voitu kartanossa toimivain maatalous- y. m. k:ou-
9107: riittävästi ohjata ammatteihin, mikä on lujen yhteyteen, jolloin voidaan suuressa
9108: ollut suureksi vahingoksi sekä heille itsel- määrin käyttää yhteisiä opettajavoimia ja
9109: leen että kansantaloudelle. osittain huonetilojakin. Lisää tarvitaan,
9110: V. 1939 kuuromykkäin ammattiopetusko- paitsi erinäisiä opetus- ja opettajain asun-
9111: mitea laati suunnitelman m. m. kuuromyk- totiloja, pääasiassa vain oppilasasuntola.
9112: käin maatalousammattikoulua varten. Tätä Kun Invaliidisäätiö on ilmoittanut, ettei se "'
9113: suunnitelmaa ovat asiantuntijat pitäneet nykyoloissa ilman valtion avustusta voi sel-
9114: onnistuneena. Jo silloin ryhdyttiin etsi- laista rakentaa ja :kun kuuromykkäin maa-
9115: mään koululle sopivaa maatilaa, mutta so- talouskoulu olisi mahdollisimman pian saa-
9116: dat keskeyttivät toimenpiteet ja sen jäl- tava toimimaan, ehdotamme ikunnioittaen,
9117: keen on maanhankintalain toimeenpano
9118: ollut esteenä. Asia joutui uuteen vaihee- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9119: seen Invaliidihuoltolain v. 1944 tultua sää- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 ma·r-
9120: detyksi. Sen alaisiksi tulivat m. m. kuuro- kan määrärahan kuuromykkäin maa-
9121: mykät, jotka ovat oikeutetut saamaan sa- talouskoulun oppilasasuntolan raken-
9122: manlaisen huollon ja ammattikasvatuksen tamista varten.
9123: kuin muutkin invaliidit. Toisellakin tavoin
9124: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
9125:
9126: Urho Kulovaara. Kalle Jokinen.
9127: Varma Turunen. A. Turkka.
9128: Lauri Laine. K. Alanko.
9129: Jaakko Hakala. Heikki Hykkäälä.
9130: Arvo Sävelä. Eino Raunio.
9131: Martta Salmela-Järvinen. Levi Jern.
9132: Martti Miettunen. Anton Suurkonka.
9133: Väinö Rankila. Kauno Kleemola.
9134: Martti 0. Kölli. T. N. Vilhula.
9135: 1122
9136:
9137: IV,24s. - Rah. al. N:o 147.
9138:
9139:
9140:
9141:
9142: V. Turunen: Korotetun määrärahom, osoittamisesta S'IJ,omen
9143: esperanto-opiston toiminnom, tukemiseksi.
9144:
9145:
9146: E d u s k u n n a ll e.
9147:
9148: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja viä. Niinpä oli Jämsässä 1947 näillä kurs-
9149: menoarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. seilla 41 skandinaavilaista ja 140 suoma-
9150: XV: 1 kohdalle ja otsikossa ,J.\tluut yhdis- laista osanottajaa, ja J.\tlalmössä tänä vuonna
9151: tykset" ehdottaa hallitus Suomen esperanto- pidetyn kansainvälisen kongressin 1,800 :sta
9152: opiston avustuksen pysytettäväksi entisel- osanottajasta 60 oli suomalaista.
9153: lään, 2,600 markan suuruisena. Esperantoliikkeen kasvu asettaa Suomen
9154: Kansainvälisen kielen liikkeelle myön- esperanto-opistolle runsaasti tehtäviä, var-
9155: netty valtionapu, joka ensin osoitettiin Suo- sinkin opintojen ohjauksen ja opintokerho-
9156: men Esperantoliitolle ja sittemmin maamme jen perustamisen muodossa, mikä vaatisi
9157: kaikkien esperantojärjestöjen yhteiselle es- vakinaisen neuvojan paikkaamista, ja edel-
9158: peranto-opistolle, oli alkuaan, vuodesta lämainittu valtionapu ei kuitenkaan ole
9159: 1921, 25,000 markkaa. Pulavuosina se as- riittänyt edes postimaksujen korvaukseksi.
9160: teittain väheni lopuksi 2,600 mk: aan, jol- Tämän ohella on huomattava, että espe-
9161: laisena se on ollut jo useita vuosia. ranto-opistolla olisi rajattomat :mahdollisuu-
9162: Jo ennen sotaa vallinneet suhdanteet ja det toimia Suomen tunnetuksitekemiseksi
9163: mielialat olivat epäsuotuisat kaikelle kan- kaikkialla - tänä vuonna ilmestyneen
9164: sainväliselle vuorovaikutukselle, ja sota-aika ,Seitsemän veljeksen" esperantokäännöksen
9165: katkaisi meiltä kaikki suhteet ulkomaihin, saavuttama menestys on siitä tuoreimpana
9166: kun Saksassa ja sen alaisissa maissa kol- todistuksena - kun vain olisi varoja asian
9167: mannen valtakunnan aikana kaikki espe- toteuttamiselle. Yksityisillä uhrauksilla
9168: rantoliike oli kielletty. Sodan aikanakin ovat Suomen esperantistit tosin jo voineet
9169: liike säilyi toimintakykyisenä Britanniassa hankkia arvostetun aseman maallemme es-
9170: ja Ruotsissa sekä eräissä valtamerentakai- perantoliikkeen piirissä: Suomi on edustet-
9171: sissa maissa. tuna kansainvälisessä esperanto-akatemiassa,
9172: Kun sodan päätyttyä välittömän kansain- Suomen esperanto-opiston johtaja on kut-
9173: välisen vuorovaikutuksen tarpeellisuus kävi suttuna luennoinut ulkomailla esperantis-
9174: selväksi yhä laajemmille piireille, on espe- tien kesäyliopistoissa j. n. e.
9175: rantoliike kaikkialla elänyt voimakasta nou- Koska mielestäni on annettava täysi tun-
9176: sukautta . .Samalla kuin sen keskus on edel- nustus esperantistien suorittamalle kulttuu-
9177: leen Lontoossa, voimme todeta erittäin rityölle, ja se ansaitsee tosiasiallista tukea
9178: suurta harrastuksen lisäystä enimmissä Eu- ja kannatusta, ehdotan,
9179: ~ ropan maissa, erittäinkin Saksassa, Puo-
9180: lassa, Tsekkoslovakiassa, Unkarissa ja Bul- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9181: gariassa, samoin ilruin Ruotsissa ja Hol- tulo- ja numoarvioon 10 Pl. XV: 1
9182: lannissa. kohdaUe Suomen esperanto-opiston
9183: Myös Suomessa on esperanton harrastus toiminnan tukemiseksi 247,400 ma?·-
9184: kasvanut huomattavasti. Vuosina 1945-47 kan suuruisen lisämäärärahan.
9185: on meillä pidetty kansainvälisiä opintopäi-
9186: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
9187:
9188: Varma Turunen.
9189: 1123
9190:
9191: IV,249. - Rah. al. N:o 148.
9192:
9193:
9194:
9195: Hakkila y. m.: Jtläärärahan osc;ittamisesta Tampm·een moo-
9196: kunta-arkoologin palkkaamista varten.
9197:
9198: E d u s k u n n a ll e.
9199:
9200: Maamme muinaismuistojen hoito on ny- ja esihistorian alalla tulisi olla huomattava.
9201: kyään kokonaan keskitetty Helsinkiin, mikä Toimen vastuullisuuden vuoksi olisi maa-
9202: on osoittautunut epäedulliseksi ja Muinais- kunta-arkE}ologin virka sijoitettava samaan
9203: tieteelliselle toimikunnalle ylivoimaiseksi palkkaluokkaan kuin Muinaistieteellisen toi-
9204: tehtäväksi. Muinaismuistojen hoidon kan- mikunnan osastonjohtajat eli 27 palkka-
9205: nalta olisi välttämätöntä, että ainakin nii- luokkaan. Hänen palkkaamisekseen olisi
9206: hin maakuntiin, joissa muinaisjäännöksiä siis, kun määräraha ikälisää varten otetaan
9207: on runsaasti, saataisiin muinaismuistojen- huomioon, varattava yhteensä 348,300
9208: valvoja eli maakunta-arkeologi, joika toimi- markkaa, josta 293,400 markkaa peruspalk-
9209: kunnan edustajana valvoisi muinaisjään- kaan, 10,800 markkaa kalliinpaikanlisään,
9210: nösten säilymistä ja hoitoa ja huolehtisi 44,100 markkaa ikälisään. Lisä;ksi olisi va-
9211: niiden järjestelmällisestä tutkimisesta. Hä- rattava määräraha tutkimus- ja tarkastus-
9212: nen toimensa olisi luonnollisesti yhdistet- tehtäviä varten eli 50,000 markkaa.
9213: tävä asianomaisen maakunnan keskusmu- Mielestämme olisi nyt tarjoutuvaa tilai-
9214: seon hoitajan toimeen, mikä merkitsisi pa- suutta, jolloin Hämeen museon hoitajan
9215: rempaa kehittymismahdollisuutta museolle. toimi tulee avoimeksi, käytettävä, jotta mu-
9216: Maakuntamuseolle voitaisiin tässä tapauk- seon hoitajaksi saataisiin tieteellisesti pä-
9217: sessa, kun sen hoitajana on Toimikunnan tevä ja museokoulutuksen omaava henkilö.
9218: alainen virkamies, antaa oikeus muinais- Siinä tapauksessa, että toimeen ennätetään
9219: löytöjen lunastamiseen sen omassa maakun- nimittää joku toinen museonhoitaja, joka
9220: nassa. Museosta kehittyisi siten todellinen toimen nykyisen vaatimattoman palkan ta-
9221: maakuntamuseo, joka täydellisemmin ja kia tulisi hoitamaan· tehtäväänsä ainoas-
9222: monipuolisemmin kuin tähän saakka voisi taan sivutoimena, voisi muinaismuistojen
9223: esittää muistoja maakuntansa muinaisuu- hoidon järjestäminen Hämeessä tarkoituk-
9224: desta, samalla kun se oman maakuntansa senmukaiseksi siirtyä kauas tuonnemmaksi.
9225: osalta täydentäisi Kansallismuseon kokoel- Tampereen kaupunki on periaatteessa val-
9226: mia. mis osallistumaan 50% :lla maakunta-ar-
9227: Maakunta-arkeologin viran perustaminen keologin palkkaukseen ehdolla, että toisen
9228: ensiksi Tampereelle on käynyt ajankohtai- puolen palkkaukseen tarvittavista varoista
9229: seksi sen takia, että Hämeen museon nykyi- suorittaa valtio.
9230: nen hoitaja, joka jo on täyttänyt 70 vuotta, Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
9231: tulee lähiaikoina eroamaan. Tästä johtuen esitämme,
9232: olisi Hämeen museon ja Hämeen maakun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9233: nan muinaismuistojen hoito ensi tilassa jär- ttllo- ja menoarvioon 224,150 markan
9234: jestettävä vakinaiselle kannalle. määrärahan Muinaistieteelliselle toi-
9235: Marukunta-argeologin palkkausta määrät- mikunnalle Tampereen maakunta-m·-
9236: täessä on otettava huomioon, että hän toi- keologin palkkaamiseksi sekä hänen
9237: misi museon johtajana ja että hänen tie- tehtäviinsä ku1tluvien kenttätöitten,
9238: teellinen pätevyytensä etenkin kansatieteen ja virkamatkojen rahoittamiseen.
9239: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
9240:
9241: Väinö Hakkila. Matti Heikkilä. Jaakko Hakala.
9242: Lauri Kaukamaa. L. Myllymäki. Aino Malkamä.ki.
9243: Pentti Niemi. T. A. Viherheimo. Aarne Honka.
9244: Valfrid Eskola. Alpo Lumme. K. Alanko.
9245: Atte Pakkanen.
9246: 1124
9247:
9248: 1V,25o. - Rah. al. N:o 149.
9249:
9250:
9251:
9252:
9253: Heljas y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savon maakunta-
9254: arkiston rakentamista varten.
9255:
9256:
9257: E d u s k u n n a ll e.
9258:
9259: Riittävien arkistotilojen puute haittaa Savon maakunta-arkiston rakennusten
9260: tieteellistä tutkimustyötä ja saattaa lisäksi kustannusarvio päättyy 37,000,000 mark-
9261: huonosti säilytetyn arkistomateriaalin pi- kaan ja olisi työ suoritettava kahtena vuo-
9262: laantumiselle alttiiksi. Tästä syystä olisi tena siten, että ensimmäisenä rakennusvuo-
9263: ryhdyttävä ajoissa suojelemaan sellaista ma- tena olisi siihen käytettävä 22,000,000 ja
9264: teriaalia, jolla tutkimuksen kannalta on ar- toisena 15,000,000 markkaa. Kun Kuopion
9265: voa, sillä menetyksiä on mahdoton myö- kaupunki lisäksi lahjoittaa tontin ja arkis-
9266: hemmin korvata. Vain sijoittamalla ar:kis- tosuojaksi sopivan väestösuojan, olisi se
9267: tot niille sopiviin suojiin voidaan niitä kun- omiaan helpottamaan asian toteuttamista.
9268: nollisesti hoitaa. Edellä sai:wttuun viitaten rohkenemme
9269: Eräs kipeimpiä tarpeita tällä alalla on kunnioittaen ehdottaa,
9270: Savon maakunta-arkiston rakentaminen.
9271: Nykyisin säilytetään tätä arkistoa varten että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9272: tarkoitettu materiaali erään kuopiolaisen tulo- ja menoarvioon 22,000,000 mar-
9273: osuusliikikeen varastosuojassa, jossa sitä ei kan määrärahan Savon Maakunta-ar-
9274: kauan voida pitää, kun asianomainen liike kiston mkcntamista varten.
9275: :tarvitsee varastonsa omaan :käyttöönsä.
9276: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
9277:
9278: Lennart Heljas. Yrjö Kilpeläinen.
9279: Esa Hietanen. Oiva Turunen.
9280: L. 0. Hirvensalo. Elli Nurminen.
9281: Eino Laitinen. Tahvo Rönkkö.
9282: 1125
9283:
9284: IV,251. - Rah. al. N:o 150.
9285:
9286:
9287:
9288:
9289: Kauppi '!f· m.: Miiärärak~t osoittamisesta· kielikurssien jär-
9290: jestiimiseksi vattion viran tai toimen 1wltijoille.
9291:
9292:
9293: E d u s k u n n a ll e.
9294:
9295: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että et·äissä maaseudun suurimmissa keskuk-
9296: maamme virkamieskunnan keskuudessa toi- sissa, mutta liitolla ei enää .ole varoja sitä
9297: sen kotimaisen kielen taito on niin heikko, varten, Virkamiesliitto anoi jo viime ke-
9298: ettij. DW:nissa valtion virastoissa, jopa kes- väänä, että vuoden 194~ tulo- ja m~noar
9299: kus:virastoissakin, tuottaa jo vaikeuksia vioon .otettaisiin 150,000 markan m.äär;ä-
9300: asioiden hoito kielilain edellyttämällä ta- raha liiton kielikursseja varten, joiden tar-
9301: valla. Samoin useiden virkojen hoidossa peellisuudesta tuskin ollaan eri mi~lti.
9302: välttämätön vieraiden kielten taito on huo- Koska tällaista määrärahaa ei ole eduskun-
9303: mattavasti heikompi kuin aikaisemmin. nalle jäwtyssä tulo- ja menoorvioesitYJks.essä,
9304: Virkamiesliitto on valtion toimenpiteitä esitämme ikunnioittaen,
9305: odottaessaan katsonut olevan aihetta oma-
9306: aloitteisesti järjestää kursseja valtion viran että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9307: tai toimen haltijain kielitaidoN parantami- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. 16: 4
9308: seksi. Ensimmäiset niistä alkoivat tänä kohdalle 200,000 nwrkan määrärg,han
9309: syksynä Helsingissä ja· niihin osallistuu yli opetusministeriön harkinnan mukaan
9310: 400 viran tai toimen haltijaa. käytettäviJ,ksi kielikurssien järjestä-
9311: Kun samanlaista opintotoimintaa tarvit- mi8eett. valtion viran tai toimen hal-
9312: taisiin ensi vuonnakin sekä Helsingissä että. tij()ille.
9313: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
9314:
9315: :Kalle :K~u.ppj. Jaa.kkt> Ha.k.ala.
9316: Varma Turunen. Hugp Nuorsaari.
9317: C. A. Öhman. Nils Meinander.
9318:
9319:
9320:
9321:
9322: 501/-18
9323: 27
9324: 1126
9325:
9326: IV,252, - Rah. al. N:o 151.
9327:
9328:
9329:
9330:
9331: Kauppi y. m.: Määrärahan osoittamisesta kahden paketti-
9332: auton hankkimiseksi Geodeettiselle laitokselle.
9333:
9334:
9335: E d u s k u n n a ll e.
9336:
9337: Geodeettinen laitos on menoarvioesityk- misen vuoksi tarkkavaakitusverkko ton saa-
9338: sessään ehdottanut ,:kertamenona 1 milj. tava mitatuksi mahdollisimman nopeasti.
9339: markan määrärahaa kahden pakettiauton Tähtitieteelliset työt taas muodostavat kol-
9340: hankkimiseksi, joista toinen tarvitaan tark- miomittausten, kaiken kartoituksen rungon,
9341: kavaakitus-, toinen tähtitieteellisen retki- olennaisen osan, jota ilman lopullisia tulok-
9342: kunnan käyttöön". Määräraha on kuitenkin sia ei voida johtaa. Jos auton puute edel-
9343: hallituksen ehdotuksesta jätetty pois ja leen jatkuu ja eri alojen töitä siitä syystä
9344: tämä lienee johtunut siitä, että on ymmär- joudutaan suorittamaan edelleen epäsuhtei-
9345: retty autoja tarkoitetun vain lisäämään sesti, ei muutaman vuoden kuluttua enää
9346: työskentelymukavuutta. Asianlaita on kui- selvitä kahden auton hankkimisella, vaan
9347: tenkin se, että töiden suoritus ilman niitä silloin on jo saatava useampia, jotta
9348: autoa on mahdotonta ja Geodeettisen lai- Geodeettinen laitos voisi suorittaa sille kuu-
9349: toksen työt, kun sillä sodan jälkeen ei ole luvat tehtävät.
9350: enää ollut käytettävänään kahta autoa niin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9351: kuin aikaisemmin, ovat nyt joutuneet sel-
9352: laiseen vaiheeseen, että tarkkavaakituksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9353: maanteitse suoritettava osuus ja tähtitieteel- tulo- ja menoarvion 11 pääluokan
9354: liset työt ovat jääneet tuntuvasti muista XXI: 4 kohdalle 1 miljoonan mar-
9355: töistä jälkeen. Tarkkavaakituksen avulla kan määrärahan ( kertameno) kah-
9356: kuitenkin luodaan pohja kaikille käytän- den pakettiauton hankkimiseksi Geo-
9357: nön tarpeita palveleville korkeusmittauk- deettiselle laitokselle tarkkavaakitus-
9358: sille ja lisäksi Suomen maankamaran kohoa- .ia tähtitieteellisiä töitä vm·ten.
9359: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
9360:
9361: Kalle Kauppi. Martta Salmela-Järvinen.
9362: Lennart Heljas. Aarne Honka.
9363: Martti 0. Kölli.
9364: 1127
9365: •
9366: IV,zr>a. - Rah. al. N:o 152.
9367:
9368:
9369:
9370:
9371: Kaukamaa. y. m.: .Määrärahan osoittamisestn .Alfred Korde-
9372: lin·in yleisen edistys- ja sivistysrahaston maksaman en-
9373: simmäisen omaisundenluovutusveron takaisin suoritta-
9374: m?~sta varten.
9375:
9376:
9377:
9378: E d u s k u n n a 11 c.
9379:
9380: Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja si- tyisten henkilöiden kohdalla oli keskimää-
9381: .
9382: vistysrahasto, joka 1920 aloitti toimintansa, rin 12,500 markkaa, järjestöjen kohdalla
9383: on suorittanut merkittävän työn suomalai- 15,500 markkaa, on apurahojen määrä kol-
9384: sen tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kan- messa viime jaossa ollut enää vain n. 30,
9385: sanvalistuksen tukijana ja edistäjänä. 28 eikä niiden keskimääräinen suuruus lähes-
9386: tähänastisessa apurahojen jaossa säätiö on kään ole voinut seurata rahan arvon alen-
9387: näihin tarkoituksiin käyttänyt varojaan tumista.
9388: jokseenkin tasan 40 miljoonaa markkaa, Erittäin huomattavaa säätiön toiminta-
9389: mistä tieteen osalle on tullut n. 14.1, kir- mahdollisuuksien heikentymistä merkitsi se,
9390: jallisuuden n. 7.s, taiteen n. 10.4 ja kan- että se joutui ensimmäisenä omaisuuden-
9391: sanvalistuksen n. 8 miljoonaa markkaa. luovutusverona suorittamaan valtiolle
9392: Apurahoista on 1,444 annettu yksityisille 8,009,850 markkaa. Sen johdosta apuraho-
9393: ja 692 järjestöille. Lisäksi säätiö neljän- jen jakoon useana vuotena voitiin käyttää
9394: nesvuosisadan ajan, 1920-45, piti yllä Hel- vain puolet aikaisemmasta jakosummasta,
9395: singin yliopistossa kauppaoikeuden ja ag- samaan aikaan kun rahan arvon aleneminen
9396: raaripolitiikan professorinvirkoja, joiden heikensi yhä tuntuvarumin säätiön toimin-
9397: palkkaus v:sta 1946 lähtien on sisältynyt taa. Noin suuren summan lohkaiseminen
9398: valtion talousarvioon. Tähän tarkoitukseen säätiön pääomasta pienentää jatkuvastikin
9399: säätiö käytti tasaluvuin 3 miljoonaa mark- säätiön jaettavissa olevia apurahoja. Kun
9400: kaa. Erityisesti on syytä tähdentää, että Alfred Kordelinin säätiön maan hengen-
9401: säätiö myös tukiessaan vakinaisesti monien elämän hyväksi tekemät palvelukset kiel-
9402: seurojen ja yhdistysten julkaisu-, neuvonta- tämättä ansaitsevat valtiovallan kaikkea
9403: ja kurssitoimintaa samalla on huomattavasti tukea ja kannatusta, olisi paikallaan, että
9404: keventänyt sitä taakkaa, mikä valtiolla nii- tämä säätiötä raskaana kohdannut vero sille
9405: den avustamisessa on ollut. palautettaisiin. Tässä yhteydessä on syytä
9406: Alfred Kordelinin säätiön pääoma, joka huomauttaa, että säätiöllä jatkuvasti on
9407: 1920 oli n. 40.2 miljoonaa markkaa, on run- sille alunalkaen annettu arvovaltainen orga-
9408: saasta apurahojen jaosta huolimatta vuo- nisaatio, joka ta:kaa varojen perusteellisesti
9409: sien kuluessa kasvanut n. 76 miljoonaan. harkitun, asiallisen ja tasapuolisen käytön
9410: Tämä olisi normaalioloissa merkinnyt yhä maamme sivistyselämän eri tarpeisiin; sen
9411: suurempia mahdollisuuksia suomalaisen johtoelimissä on nimittäin Suomalaisen Tie-
9412: hengenelämän tukemiseen. Rahan arvon deakatemian sekä Helsingin yliopiston ja
9413: alentuminen on kuitenkin kohtalokkaasti Teknillisen korkeakoulun lisäksi edustettuna
9414: vähentänyt säätiön toimintamahdollisuuk- neljätoista suurta kulttuurijärjestöä.
9415: sia. Kun 1930-luvulla voitiin säännöllisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9416: jakaa n. 90 apurahaa, joiden suuruus yksi- kunnioittaen,
9417: 11~8 IV,253. - Kordelinin säätiö.
9418:
9419: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9420: •
9421: edistys- ja sitJistysrah(!stqll~ en$ir~t
9422: talousarvioon 10 pääluokan kohdalle mäisen o·inaisuudenluovutusveron · pa-
9423: 8,009,850 markan määrärahan suori- lautuksena.
9424: tettavaksi Alfred Kordelinin yleiselle
9425: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
9426:
9427: Ja.a.kko Hakala.
9428: Urho Saariaho.
9429: Hugo Nuorsaari.
9430: Jalmari Pusa.
9431: Viljami Kalliokoski.
9432: 1129
9433:
9434: IV,254. - Rah. al. N:o 153.
9435:
9436:
9437: L"litnme y. m.: Korotetun määt·ärahan osoittamisesta rait-
9438: ti'llstyiin t'ltA:emiseksi.
9439:
9440: Ed u s kunnalle.
9441: Hallituksen esityksessä vuoden 1949 bud- ovat siis jääneet myös suhteellisesti entistä
9442: g~tHtsi . on raittinsml\äräraha. otettu heikomman aVlistuksen varaan. Riittiivien
9443: 2't,&.h,900 markai1 suuruisena. Kun tämä määrärahojen puutteessa ovat järjestöt jou-
9444: mliärliraha kuluvan vuoden budgetissa on tuneet sutii'iiii vaikeuksiin. Niiden ori ollut
9445: 25 tnilj. markkaa, on sitä korotettu mahdotonta laajentaa toimintaansa yleensä.
9446: ~.S41,900 markalla. Its~ asiassa tämli li- ja nimenomaan nuorison keskuudessa, joiikä
9447: sil.ys ei kuitenkaan ole mikään korotus, sillä merkitystä eduskunta on eri kertoja koros~
9448: 4lsityksen perusteluista käy selville, että tanut.
9449: tåittiusjärjestöt eivät enää ensi vuonna tu- Sosiaalini.inisteriön Raittius- ja Alkoholi-
9450: lisi saamaan valtion apua nauttivhm jär- asiain Neuvottelukunta on niinistedöiie än-
9451: jeStöjtm toimihenkilöiden palkkojen korot- tamassaan lausunnossa esittänyt raittius-
9452: tä:b:iiseen tarkoitetusta määrärahasta sitä määrärahan korotettavaiksi 60,800,0~
9453: i;801,900 markan suuruista avustusta, jota markkaan, josta määr~tä 10 milj. mk olisi
9454: ne tähän saakka ovat såaheet ja että varattu raittiuslautakuntatyön . edistälhl-
9455: 1,040,000 mk on tarikoitettu käyteUäväiltsi seen. Sosiaaliministeriö taas puolestaan .oli
9456: kunnallisen raittiuslautakuntatyön ohjaami- pitänyt 50 milj. markan määrärahaa tällä
9457: sifu vaatimiin, hintojen nousuista aiheutu- kertaa asianmukaisena. Näin ollen sekä
9458: viin lisämenoihin. Hallitus ei siis ole kat- asiantuntijat että. se ministeriö, jonkä joH-
9459: sonut raittiustyön voimakkaampaa avusta- don alaisesta toiminnasta tässä on kysymys,
9460: mista tarpeelliseksi. ovat pitäneet määi·ärahan huomattavaa ko-
9461: Huomioonottaen, että raittiusmääräraha rottamista välttämättömänä.
9462: vuonna 1939 oii 4,000,000 mk, sen tulisi ra- Kun valtion alkoholitulot, joita väkijuo-
9463: hanarvon alenemisen vuoksi nyt olla kym- malaissa olevan nimenomajsen sääimök@n
9464: menkertainen, edellyttäen, että silloista mukaan on käytettävä myös raittiutta edis-
9465: määrää pidettäisiin nykyoloissakin riittä- täviin tarkoituksiin, ovat viimre V110sina suu-
9466: vänä. :Mutta raittiustilanne on nyt paljon resti nousseet ja kun raittiusmääräraha ny-
9467: huonompi kuin vuosikyttlmen sitten, joten kyistä paljon suurempartakin muodostaa
9468: raittiusyön tarve on nyt suurempi. niistä aivan häViävän pienen osan, niin ei
9469: Määrärahan riittämättömyys tUntuu ni- voida katsoa rahallisten syiden olevan mi-
9470: menomaan raittiusjärjestöjen kohdalla. En- nään esteenä määrärahan korotu:kselle.
9471: nen sotaa nini. kysymyksessä oleva mäii.rä- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
9472: råha mel-kein kokonaisuudessaan käytettiin ehdotamme,
9473: raittiusjärjestöjen toiminnan ja niiden suo- että Eduskunta korottaisi vuoden
9474: rittaman raittiusvalistustyön tukemiseen. 1949 tulo- ja menoarvioesityksessä
9475: Nyt siitä huomattava osa, kuluvatia vuonna 14 Pl. XIX: 1 momentin kohdalla
9476: 5,000,000 mk ja esityksen mukaan ensi raittiustyön kannattamiseksi ehdote-
9477: vuonna 6,040,000 mk, käytetään raittius- tun niäärärahan 50,000,000 mark-
9478: lautakuntatyön edistämiseksi. Järjestöt kaan.
9479: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
9480:
9481: ~po Lumme. ~alle Kauppi. Antti .A.. Koukkari.
9482: Lenfiart Heljas. Rakel Jalas. Martti Miettunen.
9483: Aino Lehtokoski. Jaakko Hakala. Meeri Kalavainen.
9484: Aino Malkam.äki. Albin Wicitm.an. Antti J. R.antamaa.
9485: Elli Nurminen. Albert Brommels. Aino Luostarinen.
9486: ltäi~ Hilleiä. Maits :Forss. I. Penttala.
9487: llemii i.U.Ukb. Levi Jel11. Olavi Kajala. .
9488: H. Soininen. Kerttu Såälasii Martta Salmela-Järvinen.
9489: Kylfilt:kl Pöhjala. Pe:titti :iiemi. Eino Raunio.
9490: 1130
9491:
9492: IV,25u. - Ra.h. al. N:o 154.
9493:
9494:
9495: Salmela-Järvinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittami-
9496: sesta näyttämötaiteen ja näyttämötaiteellisten harrastu.s-
9497: ten tukemiseen.
9498:
9499: E d u s k u n i1 a ll e.
9500:
9501: Henkisen kulttuurimme piirissä näyttä- osoitettu, että teatterit viimeksikuluneez~
9502: mötaide edustaa erikoisen elävää ja kansan- näytäutövuoden aikana ovat voineet enen-
9503: omaista toimintamuotoa. Noin 30 ammatti- tää pääsylipputulojaan n. 15 %: lla, mutta
9504: henkilökunnan varassa toimivaa teatteria, niiden palkkamenot - melkoiseksi osaksi
9505: monta kymmentä harrastelijavoimin sään- lakisääteisen indeksikorotuksen sekä sun-
9506: nöllisesti työskentelevää harrastelijanäyt- nllintai- ja iltatyökorvausten takia - ovat
9507: tämöä ja miltei lukematon määrä näytelmä- nousseet n. 44 %: lla, ja siitä huolimatta
9508: seuroja muodostaa yhdessä elimellisen ja päätoimisen näyttelijän keskimääräinen
9509: kallisarvoisen henkisen voiman, jonka vaa- kUinkausipalkka pääkaupungin ulkopuolella
9510: liminen ja kehittäminen <On ensiarvoinen olevissa teattereissa on niin a~hainen kuin
9511: kulttuuritehtävä, erikoisesti sen vuoksi, n. 13,000 markkaa. Kun ammattiteatterien
9512: ettei meidän teatteritaiteemme koskaan ole palveluksessa olevan taiteellisen ja teknil-
9513: ollut minkään suppean ihmisryhmän eri- lisen henkilökunnan lukumäärä nousee n.
9514: koisnautintona. vaan aina, aatteelliselta 1,000 ammatillisen erikoiskoulutuksen saa-
9515: ,pohjalta lähtien, ollut karkkien kansalais- neeseen henkilöön, on kysymyksessä ilmo-
9516: ten kasvattaja ja virkistäjä. Yksityisomis- mattavan ammattikunnan toimeentulon tur-
9517: tuksessa oleva, :kaupallinen teatteri on mei- vaaminen. Tämän :perusteella olisi raha-
9518: dän maassamme tuntematon teatterilaji arpajaisvarojen jako 10 pääluokan XV lu-
9519: muutamaa tilapäistä poikkeusta lukuunot- vun 2 momentin kohdalla muutettava oi-
9520: tamatta. keudenmukaiseksi.
9521: Kulttuurit~htävänsä luonteen ja arvon Näyttämötaiteen ja näyttäJmötaiteellisten
9522: mukaisesti nävttämötaiteemme on saanut harrastusten tukemista tarkoittavalle mo-
9523: avustusta valti~n ja kuntien vmoista. Raha- mentille on tulo- ja menoarvi~hdotuksessa
9524: arpajaisten perustamisen tal'koituksena oli merkitty 1 milj. markan lisäys, joten mo-
9525: nimenomaan näyttämötaiteemme tukemi- mentin loppusumma nousee 8 milj. mark-
9526: nen, ja näistä varoista teattereitamme on kaan. Kun kuitenkin vakinaisten teatte-
9527: avustettu viime vuoteen saakka, joUoin val- reittelllllle palkkatason saattaminen kohtuul-
9528: tion tulo- ja menoarvioon hyväksyttiin uusi liseksi, ulkonaisten esitysmahdollisuuksien
9529: momentti näyttämötaiteen ja näyttämötai- parantaminen ja taiteellisesti arvokkaan
9530: teellisten 'harrastusten tukemista varten. ohjelmiston esittämismaill.doUisuuksien tur-
9531: Vuoden 1949 tulo- ja menoarvioesityk- vaaminen, sekä toisaalta harrastelijatoimin-
9532: sessä on teattBreita ehdotettu avustetta- nan pätevä ja tehokas ohjaaminen ja kehit-
9533: va'ksi näiltä molemmilta momenteilta. Epä- täminen vaativat enellllllän varoja kuin
9534: oikeudenmukaista kuitenkin on, että vaikka mitä hallitus ehdottaa, esitämme kunnioit-
9535: rruha-arpajaisten tuoton arvioidaan nous€- tavimmin,
9536: van 60 milj. markasta 00 milj. markkaan,
9537: teattereille ehdotetaan annettavaksi sama että Edu.skunta korottaisi näyt-
9538: SliDlllla kuin tänäkin vuonna, 16 milj. tämötaiteen ja näyttämötaiteellisten
9539: markkaa. Kohtuullista olisi ollut, että teat- harrastusten tukemiseksi 10 Pl. XV :3
9540: terien avustussummaa olisi lisätty suunnil- 1nomentin kohdalla vuoden 1949 tulo-
9541: leen arpajaisten tuoton lisäyksen suhteessa, ja menoarvioesityksessä ehootetun
9542: varsinkin kun tilastollisin numeroin on määrärahan 10,000,000 rnarkalla.
9543: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
9544: lYiartta Salmela-Järvinen. Varma Turunen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
9545: Johannes Virolainen. Eino Kilpi. Jussi Lappi-Seppälä.
9546: Rakel Jalas. Aino Ma.lkam.äki. Ebba östenson.
9547: Arno Tuurna. Lennart Beljas. Yrjö Kilpeläinen.
9548: 1131
9549:
9550: IV,2o6. - Rah. al. N:o 155.
9551:
9552:
9553:
9554:
9555: Ra.nkila y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
9556: maaseudun valistusjärjestöille näytelmäohjaajien palk-
9557: kaamista varten.
9558:
9559:
9560: 1'J d u s k u n n a ll e.
9561:
9562: J\iaaseudun teatteritoiminta, joka tapah- näyttämötoiminnalla ja yleensä kaikella
9563: tuu pääosaltaan vapaaehtoisena työnä. eri maaseudun vapaaehtoisella valistustoimin-
9564: valistusjärjestöjen puitteissa, työskentelee nalla on erikoisen suuri merlritys maaseu-
9565: suurissa vaikeuksissa. Harvasta asutuk- dun. viihtyisyyden lisääjänä ja epäterveen
9566: sesta ja yleensä vähävaraisesta väestöstä maalta.paon lisääjänä, niin kaikkeen edellä
9567: johtuu, että näyttämötoimintaa harjoitta- olevaan viitaten esitämme, ·
9568: vien järjestöjen taloudellinen asema on
9569: iheikko. Toimitalot ovat kylmiä ja hata- että Eduskunta ottaisi V1wden
9570: roita, puvusto ja näyttämövälineet ovat 1949 tulo- ja menoarvioon 4,000,000
9571: puutteellisia ja mikä on ehkä valitettavinta, markan suuruisen nU.iärärahan käy-
9572: järjestöillä ei ole varaa palkata näytelmä- tettäväksi Seuranäyttämötoiminna.n
9573: ohjaajia, joiden käyttäminen entistä enem- Keskusliiton välitykseUä maaseudun
9574: män olisi välttämätöntä esitysten taiteelli- valistusjärjestöille näytelmäohjaajien
9575: sen tason kohottamiseksi ja taloudellisten palkkaamista varten.
9576: tulosten parantamiseksi. Kun maaseudun
9577: '
9578: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
9579:
9580: Väinö Rankila. Kustaa Tiitu.
9581: S. Salo. Kauno Kleemola.
9582: Lauri Leppiha.lme. Martti Miettunen.
9583: Lauri Laine. Erland Haapaniemi.
9584: Väinö Okko. Aino Luostarinen.
9585: 1132
9586:
9587: IV,257. - Rah. aJ. N:o 156.
9588:
9589:
9590:
9591:
9592: Borg-Sundman y. m •.: Jfääräraha-n osoittamisesta Sivistys-
9593: Järjestöjen FitmitoimikunnaTle elokuvien moraalisen Ja
9594: kasvatuksellisen vaikutuksen tutkimiseksi.
9595:
9596:
9597: E d u s k u n n a ll e.
9598:
9599: Elokuva on viime1sma vuosikymmeninä dytty tutkimaan monissa eri maissa. Ruot-
9600: kehittynyt yhä tärkeämmäksi olieri nyt jo sissa esim. arkkipiispa Eiden'l. ja eri !kirkko-
9601: rodelia m'åJhUtva. ei vain tal011dellinen vaan kuntien edustajat OIVat vastikään siellä suo-
9602: myös yihteisktinnallinen ja sivistyksellinen ritettuun tutkimukseen viitaten kehoitfa-
9603: tekijä. Se on ythtä hyvin pmpagandan te- neet Ruotsin :hallitusta ryhtym.lU1n toi':tri.eil-
9604: hokas ase kuin tieteellisten tutkimusten piteisiin lasten elokuvanäytäntöjen vahin-
9605: tehokas esittäjä, Y~htä hyvin taiteen vaikut- gollisen vaiimtuksen . ehkäisemiseksi. Sa-
9606: tava tutkki kuin kasvatustyön suorittaja. massa mielessä övat Ruotsin na-isjärjestöt,
9607: :Nimenomaan kasvatukseltisesti elokuva on samoin kuin monien muidenkin maid~:rl
9608: tärkeä tekiji. Sellaisena se on. lrohonnut naisjärjestöt, kääntyneet maa:nsa nallitu:k-
9609: iodin, koUlun ja kirkon rinnalle, joskus " sen puoleen.
9610: niitä tehoifukaammaksikin. Elokuvan avulla Suom1l8Sa olemme tässä kohden jäljesaä,
9611: v:oildaan edistää terveydenhoitoa, urheilua ja vaikka osittain. jo onkin valtion taholtakin
9612: muuta nUJumiinkulttuuria, selvitellä yhteis- toimitettu eräitä el01kuvia koskevia tuf;ki-
9613: kunnallisia kysymyksiä, tutustuttaa katse- m:uksia. Eri kansalaisjärjestöissä on tämän
9614: lija vieraisiin maihin ja historiallisiin ta- vuoksi virinnyt ajatus ryhtyä työhön tilan-
9615: pahtumiin y. m. s. Silmän kautta saatuna teen yksityiskohtaiseksi tutkimiseksi ja sen
9616: voimakkaana vaikutelma.na elollrnva siten on selvittämien epäkohtien k<irjaamiseksi. Täl-
9617: korvaamaton väline tietopiirimme laajenta- laisina järjestöinä ovat ryhtyneet toimin-
9618: jana, tunne-elämämme It>ehittäjänä, ta!h- taan m. m. Kristillisen KUlttuurin Liitto,
9619: tomme lujittajana ja oikelidentuntomme Kristillinen ElokuvayihdiStys ja. muutamat
9620: herättäjänä. naisjärjestöt. Tänä syksynä on tätä va.rtcn
9621: Mutta eLokuva on myös terävä ase pahan- perustettu Sivistysjärjestöjen Filmitoimi-
9622: kin palveluksessa. Nuorisorikollisuuden ikunta, jonka perustavassa kokouksessa oli
9623: syitä selvitellessään prof. Brynolf Honka- läsnä lisälksi Suomen Kansanopistoyhdis-
9624: salo on sanonut, että ,roskakirjallisuuden tyksen, Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton
9625: jälkeen lienee turmiollisin vaikutus ihuo- ja Kristillis-pedagogisen Keskuksen jäseniä.
9626: noilla, rikoshistorioita ja sukupuolisia suh- Tällä filmitoimikunnalla on tarkoituksena
9627: teita käsittelevillä filmeillä. On ihavaittu, saada vielä eräitä muitakin sivistysjärjes-
9628: että sellainenkin filmi, jota varttuneen ih- töjä siihen liittymään ja. ryhtyä monen-
9629: misen kannalta ei voida pitää siveettömänä, laisiin tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin
9630: nuoreen ihmiseen, joka on joutunut vää- päämääränä saada maassamme esitettävät
9631: rään eroottiseen vireeseen, saattaa vaikut- filmit vastaamaan niitä moraalisia ja peda-
9632: taa turmiollisesti. Meilliikään ei ole harvi- gogisia vaatimuksia, joita elakuville nimen-
9633: naista, että aikaisin rikoksen tielle joutu- omaan valtavien nuorisojoukkojen jatku-
9634: neet nuoret ovat kertoneet saaneensa aiheen vana kasvattajana on asetettava. Filmi~
9635: rikoksen tekemiseen el()lkuvista." toimikunnan tarkoituksena on m. m. toi-
9636: Näin ollen on ymmärrettävää, miksi elo- meellipanna tarkka psykolo•ginen tu1Jkimus
9637: kuvien kasvatuksellista vaikutusta on ryh- siitä, miten elolruvat vaikuttavat kasvaviin,
9638: IV,2•57.- Borg..Sundman y. m. tU3
9639: sekä palkata tähän työhön tieteellisesti ,pä- täin tärkeä, ehdotamme edellä esitettyyn
9640: tevä henkilö. Hänen ja hänen apulaistensa viitaten,
9641: palkkaamiseen tarvittaviin työvälineisiin että Eduskunta ottaisi vuod.en
9642: y. m. s. menoihin tarvittaisiin vuonna 1949 1949 tulo- ja menoarvioon 480,000
9643: 480,000 markkaa. Kun toimikunnalta kui- markan määrärahan Sivistysjärjes-
9644: tenkin puuttuu tähän tarvittavat varat ja töjen Filmi~oimikunnalle elokuvien
9645: kun :tal"k:oitettti toiminta· on nouse'Va:tt n"OO- ni:Mditli.sen ja kasvat1tksellisen vaiku--
9646: rison ja koko yhteiskunnan kanrialta e'rit- fttksen .tutkimiseksi.
9647: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta ·1948.
9648:
9649: Margit Borg-Suncil'ilali. Aarne Honka.
9650: Martta Salmela-Järvinen. Aino Lehtokoski.
9651: Blli Nurminen. AlPb Lumme.
9652: Jaakko Hakala. Toivo Ikonen.
9653:
9654:
9655:
9656:
9657: 28
9658: 561/48
9659: 1134
9660:
9661: 1V,2os. - Rah. al. N :o 157.
9662:
9663:
9664:
9665:
9666: Karvikko y. m.: Korotetun nUiärärahan osoittamisesta avus-
9667: t1t.kseksi Suomi-Seuralle.
9668:
9669:
9670: E d u s k u n n a ll e.
9671:
9672: Varsin huomattava osa kansastamme on jonka amerikansuomalaiset ovat kahvin-
9673: vuosikymmenien kuluessa siirtynyt ulko- keräyksinä lruhjoittaneet Suomen Olympia-
9674: puolelle maamme rajojen. Syyt ovat moni- komitealle. Tämän aineellisen avun rin-
9675: naiset ja täysin henkilökohtaiset, mutta nalla meillä ei ole lupaa unohtaa niitä
9676: oleellisinta asiassa on, että täm\ siirtolai- hyviä palveluksia, joita amerikansuomalai-
9677: suus on huomattavan voimakkaana keskit- set ovat niin yhteisönä luuin yksityisinä
9678: tynyt eräisiin maihin, ennen kaikkea Yhdys- tehneet entisen kotimaansa !hyväksi.
9679: valtoihin ja myös Kanadaan, ja että näillä Nämä )'lhteyssiteet eivät säily ilman vaa-
9680: siirtolaisilla on varsin merkittävä osuus lintaa. Sodan koettelemukset herkistivät
9681: sikäläisissä oloissa. N. s. amerikansuoma-. mielet merien takana ja pakottivat YJhtey-
9682: laiset ov8.1t luoneet uudessa kotimaassaan den tehostamiseen, mutta rauhan rpalat·tua
9683: itselleen usein hyvin huomattavan yhteis- ja olojen vakiintuessa tämä yhteys uhkaa
9684: kunnallisen aseman ja toisaalta he ovat rat- jälleen höltyä. Tämä vaara on sitäkin lä-
9685: kaisevasti vaikuttaneet siihen yleiseen mieli- heisempi, kun n. s. toinen siirtolaispolvi,
9686: piteeseen, joka amerikkalaisten 'keskuudessa uudessa kotimaassa syntynyt ja kasvanut,
9687: on hyvin myötämielinen Suomea kohtaan. hyvin helposti unohtaa vanhempiensa kie-
9688: Tätä tekijää ei ole väheksyttävä, koska pie- len ja kadottaa siten YJhteyden, myös mie-
9689: nelle maalle on mitä tärkeintä, että. sillä lenkiinnon, isiensä maa,han. Meillä ei ole
9690: on hyviä ystäviä kaikkialla. varaa menettää tätä erittäin arvokasta tu-
9691: Kotimaassa ei kuitenkaan menneinä vuo- kea laiminlyömällä suhteiden hoitamisen
9692: sina ole valitettavasti oivallettu, minkälai- näihin ulkosuomalaisiin. Juuri nyt on otol-
9693: nen tekijä ulkosuomalainen on ·vailihan ja linen hetki lujittaa YJhteyksiä, koska mielet
9694: uuden kotimaansa välisten su!hteiden luo- nimenomaan myös toisen ja kolmannen
9695: misessa ja ylläpitämisessä. Täällä on suh- polven piirissä ovat Suomelle erittäin läm-
9696: tauduttu välinpitämättömästi näihin ulko- pimät. Toisaalta meillä on myös velvol-
9697: suomalaisiin. Tarvittiin äsken koetut pitkät lisuus osoittaa kiitollisuutta saadusta tuesta.
9698: sotavuodet, ennen kuin täällä on orpittu Sen voimme parhaiten tehdä antamalla ny-
9699: uudelleen arvioimaan ulkosuomalaisten mer- kyistä suurempaa tukea ulkosuomalaissuh-
9700: kitys maamme 'kulttuuripoliittisissa suh- teita Vaalivalle Suomi-Seuralle.
9701: teissa. Tarvittiin ennen kaikkea amerikan- Suomi-Seura on työskennellyt ulkosuoma-
9702: suomalaisten altis ja uhrautuva niin henki- laistoiminnan hyväksi lähes 30 vuotta, jona
9703: nen kuin aineellinenkin avustustoiminta. aikana sen työkenttä on jatkuvasti laajen-
9704: Vain muutama luku, jotta asia saisi kon- tunut ja moninaistunut. Sitkeästi ulkonai-
9705: kreettiset ,puitteet. USA:n ja Kanadan sista, myös nimenomaan taloudellisista vai-
9706: suomalaiset ovat viime vuosina lähettäneet keuksista huolimatta se on ylläpitänyt yh-
9707: yhteensä 1,669,248 pakettia, joiden keski- teyttä merten taikana oleviin suomalaisiin
9708: ·arvo on laskettu 10 dollari'ksi, joten saatu yhteisöihin, yksityisiin ja sanomalehtiin,
9709: apu pakettien muodossa on 16,69~,480 dol- pyrkinyt voimiensa mukaan huolehtimaan
9710: laria. Lisäksi tulevat Oare-paketit ja yksi- kotimaassa vierailevien ulkosuomalaisten
9711: tyiset suuret rahtilähetykset. Annettu apu viihtyisyydestä ja avustanut heitä monin
9712: on siis noin 20 miljoonaa dollaria. Tähän tavoin. Sotavuodet 1aajensivat seuran teh-
9713: .on lisättävä toinen 20 miljoonaa dollaria, täviä m~lkoisesti ja tekivät sen aseman
9714: IV,258. - Karvikko y. m. 1131)
9715:
9716: hyvin merkittäväksi. Se on !hoitanut useita ollakseen suhteellinen vuoden 1938 avustuk-
9717: suorastaan konsulaarisiakin tehtäviä. Oma, seen, ja yksinpä elinkustannusindeksinkin
9718: ei suinkaan vähäinen merkitys on myös mukaan laskettuna 770,000 mk. Edellinen
9719: seuran julkaisulla ,Suomen Silta", jota on kuitenkin asiallisempi laskuperuste. Ot-
9720: seurataan ulkosuomalaisten keskuudessa taen huomioon laajentuneen ja erittäin
9721: suorastaan hartaasti. ajankohtaiseksi käyneen työn, joka on yk-
9722: Seuran taloudellinen asema on kuitenkin sistään läill.estyvien olympialaisten tähden
9723: käymässä kestämättömäksi. Se ei ole kos- mitä merkityksellisin, aV'Ustusmäärära:ha
9724: kaan ollut niin hyvä, että se olisi antanut olisi korotettava väihintään 1,500,000 mar-
9725: riittävät mahdollisuudet tehostaa työtä, kaksi.
9726: jonka tärkeys on kipeästi tunnettu, mutta Edellä olevaan viitaten kunnioittaen
9727: inflatoorinen kehitys uhkaa tyrehdyttää ehdotamme,
9728: toiminnan entistä pahemmin. V. 1938 val-
9729: tion apu oli 100,000 mk, viime vuonna että Eduskunta ko11ottaisi vuoden
9730: 517,100 mk, mikä summa on myös ehdo- 1949 tulO- ja menoarvioesitykseen
9731: tettu ensi vuoden tulo- ja menoarvioon. X Pl. 16: 4 kohdalle otettua määrä-
9732: Tukkuhintaindeksin mukaan laskettuna rahaa 982,900 markalla lisäaV'UStuk-
9733: avustussumman pitäisi nyt olla 940,000 mk seksi Suomi-Seuralle.
9734: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
9735:
9736: Irma Karvikko. Rakel Jalas.
9737: H. A. Kannisto. Elli Nurminen.
9738: Kalle Kauppi.
9739: 1186
9740:
9741: IV,259. - Ba.h. aJ. N:o 158.
9742:
9743:
9744:
9745:
9746: K:. Eskola y. m.: Maäriirahait osoittamisesta amtstttkstkSi
9747: Suomen Nuori..<;o-OpistoUe rakenmtsvelkojen lyhentämi-
9748: secn.
9749:
9750:
9751: Eduskunnalle.
9752:
9753: Kesa:k:uilli 11 päivanä 1947 eduskunta tuli maksamaan 700,000 markkaa. Täten
9754: l:i:~syi toivomilsaloitteen n:o 160 ja opisto on ly<hyen: ajan kuluessa ta:tvinnut
9755: pillttti lausua toivomuksen, ,että hallitus aivan välttämättömiin rakennusmenoihin
9756: ottaisi vuoden Hf48 tUlo- ja menoarvioesi- noin 6,900,000 markkaa. Opiston velat ovat
9757: tvkseen riittävän suuren määrärahan avus- sen vuoksi kohonneet noin 7,350,000 mark-
9758: tUkseksi Suomen Nuoriso-Opistolle luokka- kaan. Siitä :on Kansaneläkelaitokselta saa-
9759: huoneiden ja oppilasasuntojen rakentamista tua lkuoletuslairiaa 120,78!1 markkaa, muita
9760: varten opiston vanhan päärakennuksen yh- kiinnityslainoja 5,0Ci0,000 mal'kkaa, nuor~
9761: teyteen." Näin eduskunta tunnusti Su<1Illen seuroilta saatuja velkakirjalainoja 1,208,000
9762: Nutoriso-Opiston tärkeyden vapaassa kan- markkaa, takauksia vastaan nostettuja ly-
9763: sansivistystyössä tarvittavien toimihenkilöi- hytaikaisia luottoja sekä erilaisia tilivelkoja
9764: den kasvattajana. noin 1,142,000 markkaa. Viimeksimainittu-
9765: Hallituksen esityJksessä määrärahaa ei jen lisäksi on kiinnityslainoja erääntynyt
9766: toivomuksessa esitettyyn tarkoitukseen ollut maksettavaksi 1,500,000 markkaa. Vaikka
9767: eikä talousarvion käsittelyn ylhteydessä opisto~la ovatkin nykyisin opetustarkoituk-
9768: tehty rahaasia-aloite johtanut myönteiseen siin riittruvät rakennukset sen taloudellinen
9769: tulokseen. asema on, kuten edellisestä näkyy, hyvin
9770: Toivomusaloitteessa mainittu ra1kennus- vaikea. Korkokannan nousun VU'Oksi se yhä
9771: han:ke käsitti alun perin vain tilavan ulla- :pa:heni. Ilman riittävää avustusta opisto
9772: kon sisustamisen siten, että sinne saatiin ei voi selvitä koroistaan ja muista maksuis-
9773: 19 oppilaiden asuinhuonetta ja 2 luokka- taan.
9774: huonetta sekä 2 erillistä peslllhuonetta ja Toisaalta Suomen Nuoriso-Opiston ope-
9775: WC-laitosta, joista aiheutUJVat kustannukset tus- ja kasvatustyötä on viime aikoina huo-
9776: arvioitiin noin 3,000,000 markaksi. Raken- mattavasti tehostettu. Opiston kansankor-
9777: nustöiden kestäessä havaittiin välttämättö- kewkoululinjalla annetaan pätevää ohjausta
9778: mäksi suorittaa myöskin alakerrassa, jossa muun muassa nuorisotyön tekijöille, se on
9779: sijaitsevat opettajain asunnot ja opiston niinikään maan ainoa seuranäyttämöiden
9780: ruokala sekä O!p€tuSkeittiö, perusteellisia o:hjaajia kouluttava laitos. Opettajakunnan
9781: korjauksia. Tästä syystä s~kä kustannusten pätevyystaso on n10ussut ja varsinkin yleis-
9782: yleisestä noususta johtuen lopulliset raken- sivistävien aineiden opetusta on tehostettu
9783: nusmenot olivat 6,200,000 markkaa, mihin käyttämä:llä apuna eri alojen pätevim-
9784: sisältyy myöskin keskuslämmityslaitteiden piä asiantuntijoita. Kuluneen kesän aikai-
9785: sekä vesi- ja viemärijohtojen hankinnasta sesta kurssitoiminnasta mainittako'On muun
9786: aiheutunut menoerä. Rakennus, jonka ko- muassa ylioppilaiden kansansivistyskurssit,
9787: konaistilavuus on noin 3,400 m3, on nyt kansakoulunopettajien nuorisopedagogiset
9788: verraten hyvässä kunnossa. kuxssit, kotiseututyökurssit ja näytelmä-
9789: Kuluvan vuoden aikana opiston täytyi kurssit. Parhaillaan on harkittavana, miten
9790: vielä r~kennuttaa uusi sauna ja pesutupa, opistoa voitaisiin tehokkaimmin käyttää
9791: koska entinen :oli terveydelle vaarallinen ja my<Qskin ammattiopetuksen antajana. Asian-
9792: jo aivan hajoamistilassa. Saunarakennus tlmtijain taholla opistoa pidetään sijain-
9793: IV,259. - 'K. Eskola y. m. 1137
9794:
9795: tinsa puolesta erittäin sopivana esimerkiksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
9796: kotipuutarhurien kouluksi, jollaista oppi- tu~o- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
9797: laitosta Itä-Suomessa tarvittaisiin. kan sUrUruisen mäiirärahm~ Sumnen
9798: Vapaalle kansansivistys- ja nuorisotyölle Nuoriso-Opistolle rakennusvdkojen
9799: olisi varsin koihtalokasta, jos Suomen Nuo- lyhentämiseen annctta,vaksi avustuk-
9800: riso-Opisto ei rakennusvelkojen painamana seksi.
9801: ~y~tYlsi jatkuvasti menestylkselliseen työ-
9802: hön. Jotta laitoksen toimintaa edes jossa-
9803: kin määrin helpotettaisiin, ehdotamme,
9804: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1948.
9805:
9806: Kusti Eskola. Aino Luost~~:g..
9807: Lennart ileljas. Antti J. Rantamaa.
9808: Kaile Kauppi. Toivo Ikonen: · ,
9809: Yrjö Haut~. Kerttu ~aa.i~i.
9810: lfauno Kleemola. Toivo H. ~innunen.
9811: Antti A. Koukka.rl. Niilo :R htä. ··
9812: Jlar.kus Niskala. · L. (). ;[b-ve~lo.
9813: Vilja.m SaFjala. Yrjö SfUiri.
9814: S. Salo. ·Martti Miettunen.
9815: Atte Pakkanen. Lauri Laine.·
9816: Viljami Kalliokoski. Arvi ~vaara.
9817: Eino Palovesi. Päiviö Hetemäki.
9818: 1138
9819:
9820: IV,26o. - Rah. aJ. N:o 159.
9821:
9822:
9823:
9824:
9825: V. Turunen y. m.: Korotetun määrä-rahan osoittamisesta
9826: avttst·ukseksi Suomen Rauhanliitolle.
9827:
9828:
9829: E d u s k u n n a ll e.
9830:
9831: Suomen Rauhanliitto r. y. osallistuu Yh- työtehtäviin, eikä se niiden varassa ole
9832: distyneiden Kansakuntien yhdistysten voinut täyttää kotimaisia ja kansainvälisiä
9833: Maailmanliiton Jasenenä kansainväliseen velvoituksiaan huolimatta siitä, että kaikki
9834: kasvatus-· ja valistustyöhön. Y. K. :n joh- sen toimihenkilöt, yhtä ainoata lukuunotta-
9835: dolla suoritetaan sen lukuisissa komissioissa matta, toimivat ilman palkkaa. Kuitenkin
9836: maailmanlaajuista yhteisymmärrystä ja liiton velvoitukset edelleen kasvavat liiton
9837: rauhaa rakentavaa työtä yhteiskunnallisen, tultua viime syyskuussa Genevessä yksi-
9838: taloudellisen, sivistyksellisen ja yleisinhi- mielisesti hyväksytyksi Y. K.-yhdistysten
9839: millisen elämän aloilla, joista laajat ja mie- Maailmanliiton Suomen osastoksi. Tämä
9840: lenkiintoiset selostukset lähetetään Suomen vaatii liittoa tehostamaan panostaan kan-
9841: Rauhanliitolle s~ma tarkoituksessa, että sainvälisessä rauhantyössä. Tämän ohella
9842: tämä kääntäisi ne suomeksi ja saattaisi ne liiton kotimaiset tehtävät lisääntyvät sen
9843: yleiseen tietoon. Tähän ensiluokkaisen tär- johdosta, että liitto Suomen Rauhantyön
9844: keään tehtävään on liitto kuitenkin varojen Yhteisjärjestössä edustettuna ryhtyy välit-
9845: puutteessa vain hyvin rajoitetussa mitassa tämään Yhdistyneille Kansakunnille ja rau-
9846: pystynyt. hanaatteiden maailmankeskuksiin jäsenjär-
9847: Suomen Rauhanliiton äänenkannattajissa jestöjensä rauhanaloitteita. Tämän laajan
9848: - Rauhaa kohti- Fredsposten - on jat- ja tärkeän toiminnan ensimmäisenä edelly-
9849: kuvasti käsitelty rauhan pyrkimystä tuke- tyksenä on kuitenkin, että voidaan ylläpitää
9850: via perusaatteita, samalla kun niissä jul- toimistoa, jossa on riittävästi työvoimaa.
9851: kaistaan Y. K:n yhteiskunnallista työtä Ede1lä sanottuun viitaten allekirjoitta-
9852: koskevia uutisia. Samaa tarkoitusta palve- neet kunnioittaen ehdottavat,
9853: lee liiton muunlainen julkaisutoiminta, sa-
9854: moinkuin ne valistustilaisuudet, joita lii- että Eduskunta korottaisi vuoden
9855: ton paikallisosastot ja useat lähellä olevat 1949 tulo- ja menoarvioesityksessä
9856: yhtymät järjestävät liiton toimihenkilöiden 10 Pl:n XVI luvun 4 momentilla
9857: avustamina. olevan Suomen Rauhanliitolle esite-
9858: Liiton tulot ja sen nauttima valtionapu tyn määrä-rahan 500,000 markaksi.
9859: eivät ole kuitenkaan riittäneet sen suuriin
9860: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
9861:
9862: Varma Turunen. Arvo Sävelä.
9863: Martta Salmela-Järvinen. Elli Nurminen.
9864: 1139
9865:
9866: IV,261. - Rah. al. N:o 160.
9867:
9868:
9869:
9870:
9871: E. Nurminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Naisten
9872: Kansainvälisen Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen
9873: osastolle työvoiman palkkausta ja valistustoimintaa
9874: va.rten.
9875:
9876:
9877: E d u s k u n n a ll e.
9878:
9879: Naiset, jotka elämän antajina ja vaali- tämällä vuosittain radio- ja koulmadioesi-
9880: joina tuntevat oman vastuunsa nousevan tyksiä. Mahdollisuuksien mukaan Suomen
9881: polven elämän turvaamisesta ja sen kaikin- osasto on edustajainsa välitJ"ksellä osallis-
9882: puolisesta esteettömästä kehityksestä, pitä- tunut sekä liiton kansainvälisiin että poh-
9883: vät Y'htenä tärkeimmistä velvollisuuksistaan joismaisiin kongresseihin, kokouksiin ja
9884: työtä kansojen py'Syvän rauhan ja vapau- kursseihin. Näkyvänä tuloksena osaston
9885: den puolesta. käytännöllisestä rauhantyöstä mainittakoon
9886: Ensimmäisen maailmansodan pal'lhaillaan osaston suorittamat nimenkeräykset vuo-
9887: riehuessa kokoontui vuonna 1915 - monia sina 1931-32 aseistariisumisen hyvaksi yli
9888: vastuksia ja vaaroja uhmaten - Haagiin, 94,000 nimeä sisältävään adressiin Aseista-
9889: Hollantiin, toistatuhatta naisten äänioi- riisumiskonferenssiin Geneveen, v. 1936
9890: keutta ajavaa naista kaikista sotaakäyvistä Suomen hallitukselle jätettyyn lii>hes 84,00(}
9891: ja puolueettomistakin maista keskustele- nimeä käsittävään, ,Kansojen vetoomus hal-
9892: maan rauhan aikaansaamisen mahdoUisuuk- lituksiin" -nimiseen adressiin, jossa vaadit-
9893: sista ja kansainvälisen elämän vastaisesta tiin Kansainliiton kautta tapahtuvaa, no-
9894: järjestämisestä. Naisten rauhantyön keskit- peaa ja yih.teistä toimintaa kilpavarustelu-
9895: tämiseksi perustettiin Naisten Kansainväli- jen 1pysäyttämiseksi ja maailmantalouden
9896: nen Rll!uhan ja V rupauden Liitto, johon en- vakiinlluttll!miseksi kansainvälisten sopimus-
9897: nen toista maailmansotaa kuului noin puo- ten avulla sekä v. 1947 tiedemiesten alle-
9898: lisensataa kansallista osastoa tai jäsenryh- kirjoitusten hankkiminen YK: lle lä;hetet-
9899: mää. NKRVI;: n Suomen osasto, joka pe- tyyn NKRVL:n ehdotukseen asu:mattomien
9900: rustettiin v. 1926 tri Maikki Fribergin napaseutujen kansainvälistytt.ämisestä. Suo-
9901: aloitteesta, pyrkii kokoamaan maamme nai- men osaston osallistumisesta sekä kansain-
9902: sia työskentelemään kansainvälisen liiton väliseen että kotimaiseen avustustoimintaan
9903: ohjelman mukaisesti ,kansojen pysyvän tulko<m mainituksi vuosina 1938-39 asian-
9904: rauhan ja vapauden, etuvastakohtien rau- omaisella luvalla suoritettu ralhan:keräys ja
9905: hanomaisen ratkaisun, yleisen aseistariisun- avustustyö Suomeen saapuneiden Keski-
9906: nan sekä sivistyksellisellä, valtiollisella, yih.- Europan pakolaisten hyväksi ja vuosina
9907: teiskunnallisella ja taloudellisella alalla ta- 1940-45 oman maan siirtolais- ja sodasta
9908: pruhtuvan kansainvälisen yhteistyön puo- kärsimään joutuneiden perheiden avustus-
9909: lesta". Rauhanaatteellista valistus- ja kas- ja vii·hdytystoiminta, joista menot nousivat
9910: vatustyötään Suomen osasto on tehnyt jä.r- lähes 100,000 markkaan.
9911: jestämällä esitelmä- ja juhlatilaisuuksia Koska pidämme NKRVL: n Suomen
9912: sekä jäsenille että suurelle yleisölle, käyt- osaston rauhanaatteiden valistustyön laa-
9913: täen puihujina sekä koti- että ulkomaisia jentamista ja syventämistä maamme nais-
9914: tunnettuja rauJ1antyöntekUöitä, toimitta- ten, äitien ja kasvattajien, keskuudessa ny-
9915: malla rauhankysymyksiä käsitteleviä puhu- kyisenä ajankohtana erittäin tärkeänä ja
9916: jia ja esitelmöitsijöitä eri nais- ja aatteel- koska katsoill!Ille, ettei sitä vallitsevi&"la olo-
9917: listen järjestöjen tilaisuuksiin sekä järjes- suhteissa voida vapaaehtoisin voimin ja.
9918: lUO IV,261. - Naisten rauhanliitto.
9919:
9920: pikku tulojen ja lahjoitusten turvin ilman kan swuruisen ~iirahan N ai$ten
9921: valtiovallan taloudellista tukea viedä toi- Kansainvälisen Rauhan ja Vapauden
9922: vottaviin tuloksiin, ehdotamme täten irun- Liiton Suomen Osastoille työvoiman
9923: nioittavimmin, palkkaamiseen ja esitelmien, kirjal-
9924: lisuuden ja kurssien avulla suo-rUet-
9925: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 tavaan valistustoimintaan.
9926: t'Ulo- ja menoarvioon 150,000 mar-
9927: ff.elsjngissä 5 päivijnä lokakuuta 1948.
9928:
9929: Elli Nurminen. Urho Kulovaara.
9930: Aino Luostarinen. V a.rma Turunen.
9931: J. E. Lampinen. Irma Karvikko.
9932: Johannes Wirtanen. Aino Lehtokoski.
9933: Aino Ma.lka.mäki.
9934: 1141
9935:
9936: IV,262. - Rah. al. N :o 161.
9937:
9938:
9939:
9940:
9941: E. Kilpi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Uuden
9942: Kalevalan satavuotisjuhlan järjestämistä varten.
9943:
9944:
9945: E d u s k u n n a ll e.
9946:
9947: Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Eduskunnalle jätetystä haHiuuksen esityk·
9948: Kalevalan täydellisen laitoksen, n. s. Uuden sestä näkyy kuitenkin, että tarkoitukseen
9949: Kalevalan ilmestymisestä. Tämän suuren esitetä:än otettavaksi vain 300,000 markkaa.
9950: kansallisen kulttuuritapahtuman muiston Kun tällaisella summalla ei voida peittää
9951: arvokasta viettämistä varten ovat maamme edes kaikkein välttämättömimpiä menoja-
9952: huomattavimmat kulttuurijärjestöt ryhty- esitetty määrä tuskin peittää edes säveltä-
9953: neet yhteistoimin valmistelutöihin. Niiden jäin palkkiota -, olisi sitä huomattavasti
9954: asettama yhteinen juhlatoimikunta on suu- korotettava. Tinkimällä alkuperäisestä juh-
9955: rin piirtein saanut jo juhlaohjelman val- laohjelmasta er.äitä sinänsä kylläkin sen
9956: miiksikin. Siihen kuuluu varsinaisen suu- arvoa kohottavia kohtia ja supistamalla
9957: ren pääjuhlan lisäksi useita muita tilai- rrm.saasti juhlanäyttelyä voitaisiin Uuden
9958: suuksia, m. m. suuri Kalevala-näyttely Hel- Kalevalan 100-vuotisjuhla ehkä saada viete-
9959: singin Taidehallissa. Tarkoituksena on iyksi sen arvoa vastaavalla tavalla, jos tar-
9960: kutsua myöskin eräitä huomattavia ulko- koitukseen varattaisiin 2,000,000 markkaa.
9961: maalaisia vieraita silloin Suomeen. Kaksi Näin ollen kunnioittaen ehdotamme,
9962: suurta Kalevala-sävellystä - säveltäjinä
9963: Selim Palmgren ja Ahti Sonninen - on että Eduskwn<t·a korottaisi vuoden
9964: myöskin jo valmiina. 1949 tulo- ja menoarvioesityksen
9965: Juhlatoimikunta arvioi aikoinaan tarkoi- 10 Pl. XVI l. 11 mom. kohdalla hal-
9966: tusta varten tarvittavan 3,500,000 markkaa, lituksen Uuden Kalevalan sa,tavuo-
9967: mitä erää opetusministeriölle jätetyssä ano- tisjuhlan järjestämistä vat·ten ehdot-
9968: muksessa pyydettiinkin ottamaan halli- tarnan 300,000 'rnarkan määrärahan
9969: tuksen ensi vuoden talousarvioesitykseen. 2,000,000 markaksi.
9970: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
9971:
9972: Eino Kilpi. Matti Meriläinen.
9973: Aino Luostarinen.
9974:
9975:
9976:
9977:
9978: 29
9979: 5<ll/48
9980: 1142
9981:
9982: IV,za3. - Rah. al. N:o 162.
9983:
9984:
9985:
9986:
9987: E. Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Lapin Sivistysseu·ra
9988: 1·. y :n tukemiseksi.
9989:
9990:
9991:
9992:
9993: E d u s k u n n a ll e.
9994:
9995: Maassamme toimii vuodesta 1932 alkaen avustussUJmma pomJen hankkimiseksi kolt-
9996: Lapin Sivistysseura r. y. niminen yhdistys, talappalaisille.
9997: jonka tarkoituksena on ,edistää lappalais- Seuran toiminta on saanut tunnustusta
9998: ten henkistä ja aineellista vaurastumista lappalaisten sekä suomalaisten taholta ja on
9999: omaperäisellä pohjalla sekä Lrupin entisyy- se herättänyt huomiota myös ulkomailla.
10000: den ja nykyisyyden tuntemusta". Sema Sen jäsenluku maaliskuussa 1948 oli 611,
10001: toimittaa lapinkielistä lehteä ,Sahmelas" josta noin 1/8 lappalaisia.
10002: sekä lapin- ja suomenkielisiä kirj.olja käsit- Seura, jonka toimihenkilöt yleensä ovat
10003: tävää julkaisusarjaa, jossa tähän mennessä olleet palkattomia, on taloudellisissa vai-
10004: on ilmestynyt 18 julkaisua, m. m. lapinkie- keuksissa. Järjestötoimintaa, johon on luet-
10005: lisinä aapinen, virsikirja, terveydenhoidon tava m. m. opinhaluisten lappalaisten talou-
10006: opas sekä lappalaisten omia myös kauno- dellinen tukeminen, olisi päästävä tehosta-
10007: kirjallisia tuotteita. Seuralla on valmistu- maan. Kun jäsenmaksuilla ja kirjallisuu-
10008: massa laaja lappala.isväestöä koskeva väes- den myynnillä ei saada riittävästi tuloja,
10009: tötilrustollinen tutkimus. Kirjeenvai!htojäse- ehdotan kunnioittaen,
10010: niä on useista maista.
10011: Viime vuosina on entistä enenm1än löin. että Eduskunta ottaisi vuoden 194!J
10012: nitetty !huomiota myös lappalaisten talou- tulo- · ja menoarvioon Lapin sivistys-
10013: dellisiin kysymyksiin, ja siinä tarkoituk- seura r. y :n tukemiseksi 200,000 mar-
10014: tuksessa saatu m. m. Scolt Lapp Relief kan määrärahan.
10015: Fund.-järjestöltä lJontoosta huomattava
10016: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 19:!8.
10017:
10018: Erkki Koivisto.
10019: 1143
10020:
10021: IV,264, - Rah. al. N:o 163.
10022:
10023:
10024:
10025:
10026: S.-K. Kilpi y. m.: Korotetnn määrärahan osoittamisesta
10027: avttstttkseksi Snorm:-N envostoliitto-SenraUe.
10028:
10029:
10030: E d u s k u n n a ll e.
10031:
10032: Hallitus on jättänyt entiselleen Suomi- vat valtiovallalle ja virallisille elimille. Kun
10033: Neuvostoliitto-Seuran määrärahan siitä huo- venäjänkielen taito maassamme on vähäistä,
10034: limatta, että nykyisessä poliittisessa vai- joutuu seura kaiken lisäksi suorittamaan
10035: heessa seuran toiminta on muodostunut suurisuuntaista käännöstyötä, mikä lisää
10036: maallemme entistä tärkeämmäksi. SNS on sen vuotuisia menoja. Maamme rauhan-
10037: ainoa elin, jonka kautta voidaan hoitaa omaisen kehityksen ja normaalisten naa-
10038: kulttuurisuhteita ja pitää henkilökohtaisia purisuhteiden kannalta katsottuna on tär-
10039: yhteyksiä Suomen ja Neuvostoliiton tieteen, keää, että SNS: n toiminta jatkuvasti edis-
10040: taiteen ja kaiken julkisen elämän edustajien tyy. Ellei Suomi-Neuvostoliitto-Seura saa
10041: kanssa ja tämän vuoksi seuralla on toinen suurempaa valtionavustusta, sen määräraha
10042: asema kuin muilla vastaavilla ulkopoliitti- olisi korotettava puolella, on mahdollista,
10043: silla kulttuurijärjestöillä, koska niiden että se jo, kuluvan vuoden jatkuvasti suu-
10044: ohella ja lisäksi kulttuurisuhteiden hoita- rentuneet menot huomioonottaen, joutuu
10045: minen käy monenlaisia muitakin kanavia supistamaan toimintaansa, mikä olisi jo
10046: myöten. Neuvostoliitossa hoidetaan :kaikki ulkopoliittisestikin katsoen vahingollista.
10047: kulttuuriyhteys suuren kulttuurijärjestön Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin,
10048: "\VOKS 'in kautta, joka taas haluaa Suo-
10049: messa keskittää toimintansa SNS: aan. SNS että Ednsknnta vuoden 1949 tnlo-
10050: joutuu siten kotimaassa hoitamaan edustus- ja menoarvion 10 Pl. · XYI lttv·un
10051: tehtäviä, ottamaan vastaan vierailuja, pitä- 4 mom:lle ottaisi 3.5 miljoonan mar-
10052: mään erittäin laajaa kirjeenvaihtoa ja suo- kan lisäyksen avnstukseksi Stwrni-
10053: rittamaan tehtäviä, jotka osittain kuuluisi- N envostoliitto-Senmlle.
10054: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
10055:
10056: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Mauri Ryömä.
10057: Hertta Kuusinen. Toivo Friman.
10058: 1144
10059:
10060: IV,265. - Rah. al. N:o 164.
10061:
10062:
10063:
10064:
10065: Ryömä y. m.: Km·otetun määrärahan osoittamisesta Lenin-
10066: museolle.
10067:
10068:
10069: E d u s k u n n a ll e.
10070:
10071: Tampereella sijaitsevan Lenin-museon tä- neiston laajentuessa tulee myös h"!loneisto-
10072: hänastinen määräraha, 400,000 markkaa, on tilan laajentaminen ensi vuoden aikana
10073: osoittautunut niin niukaksi, että se hädin väistämättömäksi, jo.lloin tähänastinen mää-
10074: tuskin riittää edes vuokra- ·ja valaistusme- rä_raha ei riitä edes vuokramenojen peittä-
10075: nojen peittämiseen. Kun tämän tapaisella miSeen.
10076: laitoksella ei ole mahdollisuutta liiketoimin- Näillä perusteilla ehdotamme kunnioit-
10077: nalla tai maksuilla rahoittaa työskente- taen,
10078: lyään, niin määrärahan korottaminen olisi että Eduskun,ta ottaisi vuoden
10079: välttämätöntä, jotta museo voisi täysin vas- 1949 tulo- ja menoarvioon 10. Pl:n
10080: tata tarkoitustaan ja sitä huomiota, jota XVI luvun 4 momen'tille lisäyksenä
10081: sille on Neuvostoliiton taholta osoitettu, 400,000 markkaa Tampereen Lenin-
10082: viimeksi museonhoitajan kesällä 1948 käy- museon määrärahan korottamista
10083: dessä opintomatkalla Lenin-Keskusmuseossa varten.
10084: Moskovassa. 'rampereen Lenin-museon ai-
10085: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
10086:
10087: Mauri Ryömä. Eino Tainio.
10088: Kalle Kauhanen. Nestori Nurminen.
10089: 1145
10090:
10091: IV,266. - Ra.h. al. N:o 165.
10092:
10093:
10094:
10095:
10096: Roine y. m.: Määrärahan osoittamisesta vuosina 1930-1935
10097: • lakkautettujen työväen urheiluseurojen omaisuuden kor-
10098: vaamiseksi niiden oikeudenomista.fille.
10099:
10100:
10101: E d u s k u n n a ll e.
10102:
10103: Vuoden 1946 valtiopäiville jättivät eräät menetetyn omaisuuden korvaamiseen käy-
10104: edustajat toivomusaloitteen,. jossa ehdotti- tettäväksi noin 21 miljoonaa markkaa.
10105: vat ryhdyttäväksi toimenpiteisiin vuosina Koska hallitus kuitenkaan syystä tai toi-
10106: 1930-1935 lakkautettujen työväen urheilu- sesta ei ole vuoden 1949 tulo- ja menoarvio-
10107: seurojen menetetyn omaisuuden korvaami- esitykseensä ottanut määrärahaa sanotun
10108: seksi. Jätetyn aloitteen johdosta on edus- korvauksen suorittamiseksi, olisi eduskun-
10109: kunta lausunut hallitukselle toivomuksen, nan se tehtävä. Tässä tark10ituksessa alle-
10110: ,että hallitus tutkituttaisi vuosien 1930- kirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat,
10111: 1935 aikana lakkautettujen Työväen Urhei-
10112: luliittoon kuuluneiden urheiluseurojen että Eduskunta ottaisi vuoden
10113: omaisuuden omistussuhteet ja niiden mene- 1949 ·t•ulo- ja menoarvioon 21,000,000
10114: tysten arvon ja antaisi menetetyn omaisuu- markan arviomäärärahan vuosina
10115: den korvaamisesta esityksen Eduskunnalle". 1930-1935 lakkautettujen työväen
10116: Eduskunnan lausuman mukainen toivo- urheiluseurojen omaisuudon korvaa-
10117: mus on nyt hallituksen toimesta suoritettu miseksi niiden oikeudenomistajille.
10118: ja toimitettujen laskelmien mukaan tulisi
10119: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
10120:
10121: Eino Roine. Yrjö Murto.
10122: Eino Tainio. Vilhelm Riihinen.
10123: J. Mustonen. Eino Kujanpää.
10124: V. Puumalainen. Niilo Nieminen.
10125: Antto Prunnila.
10126: 1146
10127:
10128: IV,z67, - Rab. al. N:o 166.
10129:
10130:
10131:
10132:
10133: Lappi-Seppälä y. m.: Määräraha!n osoitta~nisesta Poikien •
10134: Keskus r. y: lle leirialueen rakentamiseksi Partaharjulle.
10135:
10136:
10137: E d u s k u n n a ll e.
10138:
10139: Poikien Keskukseen kuuluu 1,518 poika- keen toteuttamiseksi ulkomaisia varoja ol-
10140: ja nuorukaiskerhoa, joissa jäseniä on kaik- lenkaan.
10141: kiaan 34,000 poikaa ja nuorukaista. Poi- Rakennussuunnitelma sisältää nykyaikai-
10142: kien Keskus r. y. perustettiin vuonna 1919, sen Poikien Suurleirin kaikkine varustei-
10143: joten se ensi vuonna täyttää 30 vuotta. Ne neen. Esikuvina ovat olleet Amerikan ja
10144: kerhotyömuodot, jotka nyt ovat yleisesti Keski-Euroopan parhaimmat suurleirit.
10145: hyväksytyt vapaassa kasvatustoiminnassa, Leirirakennuksista mainittakoon:
10146: myös kansakoulujen lakisä.äteisessä kerho-
10147: työssä, ovat Poikien Keskuksen työsaroilla 1. Porttirakennus toimistoineen, kahvi-
10148: kehitetyt ja kokeillut. loineen, varasto- ja autovajoineen
10149: Jo ennen toisen maailmansodan puhkea- sekä polkupyöräsuojineen.
10150: mista Poikien Keskus ryhtyi hankkimaan 2. Päärakennus kokoushalleineen noin
10151: Suomen kaikille pojille yhteistä kesä- ja 500 pojalle keskuskeittiöineen, ruo-
10152: talvileirikeskusta, joka samalla tulisi toimi- kaloineen, kerhohuoneineen ja palve-
10153: maan varsinkin talvisaikana poikien vapaa- luskunnan asuntoineen.
10154: aikatoiminnan ohjaajien koulutus- ja har- 3. Johtajarakennus johtajien asuntoi-
10155: joittelupaikkana. Pitkien etsiskelyjen jäl- neen ja kirjastoineen.
10156: keen onnistuttiin löytämään sopiva paikka 4. Useita erityyppisiä poikien asunto-
10157: Salvosjärven rannalta 6 kilometrin päässä kämppiä sekä opiskelijoiden ja har-
10158: Pieksämäen kauppalasta. Epäilyksettä voi- joittelijoiden kämppiä.
10159: daan sanoa, että Partaharju, Suomen poi- 5. Leirikirkko.
10160: kamaailman tuleva suurleirikeskus, on ensi- 6. .Sairasmaja.
10161: luokkainen sekä kauneutensa, sijaintinsa 7. .Askartelupaja.
10162: että muun sopivaisuutensa puolesta. Leiri- 8. Talonmiehen asunto karjasuojineen.
10163: alue ostettiin Pieksämäen seurakunnalta 9. Sauna uimalaitoksineen.
10164: vuonna 1945 syksyllä. Se käsitti 5 heh- 10. Urheilukenttä, hiihtomäki ja vene-
10165: taarin maa-alueen, johon kuului riittävän vajat.
10166: pitkä ranta Salvosjärvestä. Lisäksi seura- 11. Huoltoon kuuluvat kellarit, varasto-
10167: kunta vuokrasi Poikien Keskukselle,leiri- suojat ja käymälät.
10168: paikan välittömästä läheisyydestä 25 heh- 12. Laaja metsäiseen maastoon sijoitettu
10169: taarin maa-alueen 50 vuodeksi, jotta pojilla telttamajoitusalue.
10170: olisi riittävästi maastoa vapaasti käytettä-
10171: väksi. Partaharjun leirialuetta ryhdyttiin Rakennusohjelmasta on tähän mennessä
10172: rakentamaan jo seuraavana keväänä, v. toteutettu: 2 poikien asuntokämppää, joh-
10173: 1946 yksityiskohtaisen suunnitelman perus- tajarakennus (2-kerroksinen), talonmiehen
10174: teella ja arkkitehtien laatimien piirustus- asunto, askartelupaja '(joka myöhemmässä
10175: ten mukaan. Poikien Keskus on luovutta- vaiheessa muutetaan karjasuojaksi), huolto-
10176: nut osan poikien vuosittain keräämästä n. s. parakki, sekä avattu teitä ja suoritettu
10177: ruutukorttikeräyksestä tätä työtä varten, suuri määrä maaston kunnostamistöitä.
10178: ja näillä varoilla on pantu alkuun tämä y,ksi käymälä sekä useita siirrettäviä käy-
10179: suuryritys. Toistaiseksi ei ole saatu hank- mäläitä ·on myöskin valmistunut.
10180: IV,267. - Lappi-Seppälä y. m. 1147
10181:
10182: Poikia on tähän mennessä ollut Parta- jollaista on jo pitkän aikaa kipeästi kai-
10183: harjun leirillä n. 2,000. Jotta kokonais- vattu. Partaharju on tarkoitettu eroituk-
10184: suunnitelma voitaisiin viedä perille, ja setta kaikille 9-18 vuotiaiHe pojille. Sen
10185: jotta voitaisiin aikaansaada kaikille Suomen valmistuminen merkitsee voimakasta pa-
10186: pojille yhteinen, sosiaalista tunnetta kehit- nosta sillä kasvatuksen työkentällä, joka
10187: tävä ja fyysillistä kuntoa lisäävä leirialue, pyrkii ohjaamaan poikiamme kunnon kan-
10188: tarvitaan ensitilassa 15 miljoonaa markkaa, salaisiksi ja osoittamaan heille terveen elä-
10189: minkä arvion mukaan vaatisivat tärkeim- män ihanteet.
10190: pien puuttuvien rakennusten rakentaminen. Toisaalta siellä saavat nuorisotyöhön ai-
10191: Partaharjun leirialueen aikaansaaminen voi kovat ohjaajat sen opiskelu- ja harjoittelu-
10192: ratkaisevasti tervehdyttää nuorisoamme, mahdollisuuden, jollaisesta myös on puute.
10193: jonka keskuudessa rikollisuus on uhkaavasti Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
10194: lisääntymässä. Vuoden 1943 alusta laskien,
10195: jolloin laki nuorista rikoksentekijöistä astui eUä Eduskunta ottaisi vuoden
10196: voimaan, on jouduttu suorittamaan noin .1949 talousarvioon 15 miljoonan mar-
10197: 14,000 nuorten rikollisten esitutkintaa ja kan määrärahan Poikien Keskus
10198: tätä kirjoitettaessa on Suomen vankiloissa r. y:n käytettäväksi Suomen kaikille
10199: 921 alle 21-vuotista vankia. Nuorison puh- 9-18 vuotiaille pojille tarkoitetun
10200: taan ja oikean elämäntavan omaksumiselle leirialueen rakentamiseksi Pieksä-
10201: on ulkoilmaelämällä ja leiritoiminnalla mäen lähellä sijaitsevalle Partahar-
10202: suuri osuutensa. Maassamme ei ole kuiten- julle.
10203: kaan ainoatakaan nykyaikaista suurleiriä,
10204: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
10205:
10206: Jussi Lappi-Seppälä. Alpo Lumme.
10207: Hugo Nuorsaari.
10208: 1148
10209:
10210: IV,268. - Fin. mot. N:o 167.
10211:
10212:
10213:
10214:
10215: Öhman: .'lngående anvisande av {ö1·höjt anslag för Brages
10216: urklippsverk.
10217:
10218:
10219: T i ll R i k s d a g e n.
10220:
10221: Föreningen Brage r. f. upprätthåller terna, som på den tiden uppgingo tili
10222: sedan 1910 ett urklippsverk, som utgör ett 21,000-30,000 mk. År 1930 var statsan-
10223: enastående uppslagsverk över landets hela slaget blott 12.5 % och åren 1931-1932
10224: svenska tidnings- och tidskriftspress eller åter 20-28 %. Under krisåren 1933-
10225: en koncentrerad upplaga av denna press, 1936 sänktes anslaget till 3,000 mk under
10226: ett arkiv, i vilket allt, som skrivits om 4 års tid, motsvarande 8-5% av total-
10227: svens.kt kulturarbete, ingår ordnat efter kostnaderna. Genom en motion i riksdagen
10228: vissa principer och enligt ett visst schema. hösten 1936 höjdes anslaget till 10,000 mk
10229: Urklippsverket är fördelat på tre huvud- motsvarande 11-21% av utgifterna de
10230: a vdelningar: den biografiska, den allmänna tre år urklippsverket fick åtnjuta detta an-
10231: och den t.opografiska. Den biografiska slag. Under krigsåren nedskars beloppet
10232: avdelningen omfattar nu långt mer än först till 3,500 mk 1940 och sedan till 2,300
10233: 100,000 personer och innehåller allehanda mk och bibehölls vid detta minimala belopp
10234: personuppgif,ter, bl. a. ;recensiooer över under perioden 1941-1945 motsvarande då
10235: författares arbeten och kritiker av utövan- endast 5-2% av urklippsverkets kostna-
10236: de konstnärers konserter, uppvisningar der, vilka i sin tur på grund av de av kri-
10237: m. m. I den allmänna avdelningen samlas get vållade förhållandena voro mindre, än
10238: material, som icke hänför sig till någon de hade varit under normala tider. På
10239: viss ort, medan ortsbetonat material inord- grund av inknappade anslag även från
10240: nas i den topografiska avdelningen, där det annat håll hade arbetena med uppklistrin-
10241: inom varje stad eller kommun ordnas en- gen av materialet blivit så fördröjda, att
10242: ligt samma schema, som i den allmänna det oklistrade materialet nu skulle kräva
10243: avdelnirugen. inemot 300,000 mk utöver den årliga bud-
10244: Det ligger i sakens natur, att främst de geten för att man skulle få det uppklistrat.
10245: svenska kultursträvandena observerats, men Genom en motion i riksdagen hösten 1945
10246: i arkivet rymmes även ett rikligt, mera höjdes anslaget tlil 30,000 mk, vilket anslag
10247: allmänt omfattade material, som hänför u:rklippsverket åtnjutit sedan 1946. Brages
10248: sig till hela landet och det finska Finland. ledning hade redan då önskat få det höjt
10249: Den biografiska avdelningen omfattar även till 50,000 mk, ty då motionen inlämnades,
10250: personer från båda språklägren. Detta ar- stego total utgifterna till drygt 117,000 mk.
10251: kiv har vunnit de amplaste lovord av ett Följande vå:r satte inflationen starkt in
10252: flertal bemärkta personer ur vartdera och alla kostnader stego kraftigt, så att
10253: språklägret, vilka varmt förordat ökade de vuxit till inemot resp. 225,000 mk,
10254: anslag för detsamma ur allmänna medel. 324,000 n1k och 410,000 ,mk för åren 1946-
10255: Trots Brages urklippsverks av talrika 1948. Statsanslaget motsva:rade dessa å:r
10256: forskare framhållna stora betydelse för 13, 9 och 7 % % av samtliga utgifte:r. Ut-
10257: utforskningen av landets kulturliv har det- gifte:rna ha hela tiden målmedvetet beg:rän-
10258: samma åtnjutit alldeles för låga statsan- sats till det minsta möjliga och alla onödiga
10259: slag. Åren 1927-1929, då anslagen från omkostnader ha undvikits. Förestånda:rens
10260: statsbudgeten och penningelotterimedlen månadslön va:r sålunda 1945 3,000 mk och
10261: stego sammanlagt till 15,000 mk motsva- utgå:r nu med 6,500 mk. Timlönerna vid
10262: rade desamma drygt 70-50 % av utgif- uppklistringsarbetet vo:ro 1945 22, 16 och
10263: IV,268. -Öhman. 1149
10264:
10265: 14 mk, men ha nu stigit till 40, 35 och 30 fritt fått utnyttja detsanuna, och måste
10266: mk i timmen, eller såsom synes till en nivå, anses vara av stor betydelse för det all-
10267: som ligger långt under det normala. Som männa, får undertecknad vördsamt föreslå,
10268: medhjälpare kan därför fås blott personer,
10269: som ha särskilt intresse för detta arbete att Riksdagen måtte höja det i
10270: och möj<lighet att ägullaJ sina lkrafter åt det- regeringens proposition angående
10271: samma utan större ersättning. statsförslaget för år 1949 för Brages
10272: Då Brages upklippsverk utgör en rikt urklippsverk föreslagna anslaget Ull
10273: givande källa för forskare, som kostnads- 100,000 rnark.
10274: Helsingfor$ den 5 oktober 1948.
10275:
10276: C. A. Öhman.
10277:
10278:
10279:
10280:
10281: 30
10282: 1150
10283:
10284: IV1 268. - Rab. al. N:o 167. Sttomennos.
10285:
10286:
10287:
10288:
10289: Öhman: J(orotetun määrärahan osoittamisesta Bragen leike-
10290: .kol•oelmaa varten.
10291:
10292:
10293: E d u s k u n n a 1 1 e.
10294:
10295: Föreningen Brage r. f. pitää jo vuodesta nousivat 15,000 mk:aan, se vastasi run-
10296: 1910 leikekokoelmaa, joka muodostaa ai- saasti 70-50 % menoista, jotka siihen ai-
10297: nutlaatuisen hakuteoksen maan koko ruot- kaan olivat 27,000-30,000 mk. Vuonna
10298: salaisesta sanoma- ja aikak:auslehdistöstä 1930 oli valtionavustus vain 12.5 % ja vuo-
10299: tai keskitetyn julkaisun tästä lehdistöstä, sina 1931-1932 taas 20-28 %. Pulavuo-
10300: johon sisältyy kaimki, mitä ruotsalaisesta sina 1933-1936 alennettiin määräraha
10301: sivistystyöstä on kirjoitettu, järjestettynä 3,000 mk:aan nelj.än vuoden aikana, vas-
10302: määrättyjen periaatteiden selkä ikaava:n mu- taten 8-5% kokonaiskustannuksista. Syk-
10303: kaan. Leike'kokoelma jakaan,tuu kolmeen syllä 1936 tehdyn eduskunta-aloitteen
10304: pääosastoon: elämäkerralliseen, yleiseen avulla korotettiin määräraha 10,000 mk: aan
10305: ja maantieteelliseen. Elämäkerrallinen vastaten 11-21% menoista niiden kolmen
10306: osasto käsittää nyt pitkälti yli 100,000 hen- vuoden aikana, jolloin leikekokoelma sai
10307: kilöä ja sisältää kaikenlaisia henkilötietoja, tämän määrärahan. Sotavuosina supistet-
10308: m. m. selostuksia kirjailijain töistä ja arvos- tiin määräraha ensin 3,500 mk:aan 1940
10309: teluja esittävien taitelijain konserteista, ja sitten 2,300 mk: aan ja pysytettiin tänä
10310: näyttelyistä y.m. Yleiseen osastoon lmrätään minimaalisena summana aikana 1941-
10311: aineistoa, joka ei liity mihinkään määrät- 1945, jolloin se vastasi vain 5-2 % leil;:e-
10312: tyyn paikkaan, kun taas luonteeltaan pai- kokoelman kustannuksista, jotka vuorostaan
10313: kallinen aineisto järjestetään maantieteelli- sodan luomien olosuhteiden tflkia olivat pie-
10314: seen osastoon, jossa jokainen kaupunki ja nemmät kuin mitä ne olivat olleet normaa-
10315: kunta on järjestetty saman kaavan mukaan liaikoina. :Myös muulta taholta saatujen
10316: kuin yleisessä osastossa. määrärahojen vähentyessä olivat aineiston
10317: Asian luonteesta johtuen on kiinnitetty tallettamistyöt viivästyneet siinä määrin,
10318: huomiota lähinnä ruotsalaisiin sivistyspyr- että ,liimaamaton" aineisto nyt vaatisi lä-
10319: kimyksiin, mutta arkistoon sisältyy myös hes 300,000 mk yli vuotuisen menoarvion,
10320: runsas, yleisluontoisempi aineisto, joka kos- jotta se saataisiin liimatuksi. Syksyllä 1945
10321: kee koko maata ja suomalaista Suomea. tehdyn eduskunta-aloitteen kautta määrä-
10322: Elämäkerrallinen osasto käsittää myös raha korotettiin 30,000 mk: aan, minkä
10323: molempiin kielileireihin lukeutuvia henki- määrärahan leikekokoelma on saanut sitten
10324: löitä. Tämä arkisto on saanut useiden, vuodesta 1946. Bragen johto oli jo silloin
10325: kumpaankin kielileiriin lukeutuvien huo- toivonut sen nostamista 50,000 mk: aan,
10326: mattavien henkilöiden ylistävimmät kiitok- sillä kun aloite jätettiin, kokonaismenot
10327: set ja he ovat lämpimästi puoltaneet sille nousivat runsaasti 117,000 markkaan. Seu-
10328: lisättyä määrärahaa yleisistä varoista. raavana keväänä alkoi voimakas inflatio, ja
10329: Vaikka lukuisat tutkijat ovat korostaneet kaikki kustannukset nousivat suuresti, niin
10330: Bragen leikekokoelman suurta merkitystä että ne olivat kasvaneet vastaavasti 225,000
10331: maan kulttuurielämälle, se on saanut aivan markkaan, 324,000 markkaan ja 410,000
10332: liian vähäistä valtionavustusta. Vuosina markkaan vuosina 1946-1948. Valtion
10333: 1927-1929, jolloin määrärahat valtion bud- määräraha merkitsi näinä vuosina 13, 9 ja
10334: jetista ja raha-arpajaisvaroista yhteensä 71f2 % kaikista menoista. Menoja on koko
10335: IV,268. - Öhman. 1151
10336:
10337: ajan määrätietoisesti rajoitettu mahdolli" Knn B11ag!lil1J leikelrokoe:Lma on rikas ja
10338: simman pieniksi j.a vältetty kaikkia tar- antoisa [äJhde tutJkijoiUe, jotlka saavat mak-
10339: peettomia kustannuksia. Esimiehen kuu- suttomasti käyttää sitä, ja sHlä on ilmtsot-
10340: kausipalkka oli siten vuonna 1945 3,000 tam o1evR!n suuren yleisen merkityksen, ikat-
10341: markkaa ja on nyt 6,500 markkaa. Tunti- soo allekirjoittanut voivansa kunnioittavasti
10342: paLkat kiinnittämistyössä olivat 1945 22, 16 ehdottaa,
10343: ja 14 markkaa, mutta nyt ne ovat kohon-
10344: neet 40, 35 ja 30 markkaan tunnissa, eli, että Eduskunta korottaisi hallituk-
10345: kuten näyttää, tasolle, mikä on paljon ala- sen esityksessä valtion tulo- ja meno-
10346: puolella norma1a!1in. Arpulaisiksi voi sen arvioksi vuoden 1949 Bragen leike-
10347: vuoksi vain saada henkilöitä, joilla on eri- kokoelmaa varten ehdotetun mää?·ä-
10348: koinen kiinnostus tähän työhön ja mah- rahan 100,000 markaksi.
10349: dollisuudet omistautua siihen suuremmitta
10350: korvauksitta.
10351: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
10352:
10353: C. A. Öhman.
10354: 1152
10355:
10356: IV,2<i9. - Rah. al. N:o 168.
10357:
10358:
10359:
10360:
10361: Virolainen: Määrärahan osoittamisesta (J;Vustukseksi ntaa-
10362: ta~ouden tieteellisale järjestöille kansainvälisiin kongres-
10363: seihin osallistumisesta niille aiheutuvien kustannusten
10364: korvaamiseksi.
10365:
10366:
10367: E d u s k u n n a ll e.
10368:
10369: Sodan johdosta katkesivat ne monipuo- tärkeisiin maataloustieteellisiin kansainväli-
10370: liset yhteydet, joita maamme maataloustie- siin kongresseihin. Ennen sotaa oli maa-
10371: teelliset järjestöt olivat solmineet kansain- talousministeriöllä käytettävissä erityinen
10372: välisiin maataloustieteellisiin keskusjärjes- määräraha tätä tarkoitusta varten, mutta
10373: töihin. Maatalouden kehityksen kannalta sodan jälkeen ei vastaavanlaista määrära-
10374: on tällainen yhteydenpito kuitenkin aivan haa ole talousarvioon otettu. Tästä aiheutu-
10375: välttämätön, minkä vuoksi valtiovallan toi- van puutteellisuuden poistamiseksi ehdotan
10376: mesta on sodan jälkeen ryhdytty tukemaan kunnioittavasti,
10377: yhteyksien uudelleen solmiamista. Niinpä
10378: on myönnetty määräraha niiden menojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
10379: peittämiseksi, jotka aiheutuvat Suomen jä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n koh-
10380: senyydestä kansainvälisessä elintarvikejär- dalle 1 miljoonan markan määrära-
10381: jestössä (FAO:ssa). Sitä vastoin ei ole käy- han käytettäväksi avustuksena maa-
10382: tettävissä määrärahoja maataloustieteellis talouden tieteellisille järjestöille
10383: ten järjestöjen ulkomaisten suhteiden hoi- niille kansainvälisiin kongresseihin
10384: tamista varten, mistä on ollut seurauksena, osallistumisesta aiheutuvien kustan-
10385: että Suomesta ei ole voitu lähettää edustajia nusten korvaamista varten.
10386: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
10387:
10388: Johannes Virolainen.
10389: 1153
10390:
10391: IV,z7o. - Rah. al. N:o 169.
10392:
10393:
10394:
10395:
10396: Vilhula y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
10397: tctlousko.elaitoksen ja koeasemien 'ltudisrakennuksiH var-
10398: ten.
10399:
10400:
10401: B d u s k u n n a ll e.
10402:
10403: Kokemus on osoittanut, että maatalous- tyä verrattain uutta vesikattoa. Pohjois-
10404: koelaitoksen tutkijavirkoihin ei saada pal- Savon kasvinviljelyskoeasemalla on peruna-
10405: katuksi pätevää työvoimaa, kun heitä var- ja juurikasvisato säilytettävä nykyään maa-
10406: ten ei ole osoitettavissa asuntoja. lVIaata- kuopissa ja aumoissa. Kun tällaisten tila-
10407: 'louskoelaitoksella Tikkurilassa on 12 vaki- päisten säilytyspaikkojen käyttöön lpaleltu-
10408: naista assistentin virkaa, mutta vain 8: lla misen ja muun pilaantumisen vuoksi liit-
10409: assistentilla on vaHion asunto käytettävissä. tyy suuria tappioita ja kun koeasemalla
10410: Kun maassa vallitsevan yleisen asuntopulan muuten on <hyvät edellytykset perunan ja
10411: vuoksi ei ole mahdollista saada ·henkilökun- juurikasvien runsaaseen viljelemiseen, Dn
10412: nalle asuntoja laitoksen ulkopuolelta on kunnollisen peruna- ja juurikasvikellarin
10413: asuinrakennuksen rakentaminen aina.kin rakentaminen käynyt välttämättömä;ksi.
10414: kruhdelle perheelle käynyt välttämättömäksi. Kun maassamme toimiviita koetoiminta-
10415: Lisäksi olisi laitokselle rakennettava koe- laitoksilta vielä puuttuu sellaisia asuin-,
10416: aineiston puimala ja koeruuduilta saata- sadon säilytys- ja muita välttämättömim-
10417: vien satojen kuivaamo, sillä nykyinen puin- piä talousrakennuksia, jotka suuresti vä-
10418: tilato on liian ahdas ja ränsistyneisyytensä hentävät niiden toimintama;hdonisuuksia ja
10419: vuoksi tarkoitukseensa muutenkin kelpaa- kun vuoden 1H49 tulo- ja menoarvioesityk-
10420: maton, niin että koeviljelysten sadot, jotka sessä oleva määräraha on riittämätön val-
10421: edustavat pi:tkäaikais.ten koe- ja tutkimus- litsevien epäkohtien korjaamiseen, niin eh-
10422: töiden tuloksia, ovat alituisesti vaarassa pi- dotamme,
10423: laantua epäedulli:sten säi:d:en sattuessa. Poh-
10424: jois-Pohjanmaan kasvinviljelyskoeaseman että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
10425: tilanostossa haltuunsa saama vanha karja- tulo- ja menoa.rvioon 20 Pl. II luvun
10426: rakennus on suoritetussa tarkastuksessa 33 mornentille hallituksen esityksessä
10427: osoittautunut niin lahoksi, että sen seinät ehdotettujen rnäärärahojen lisäksi
10428: olisi kiireellisesti osittain uusittava, jotta siirtomäärärahana 10,000,000 mark-
10429: vielä v,oitaisiin käyttää hyväksi kunnossa kaa maatalouden koetoiminnan kes-
10430: olevia osia ja siten säästää rakennuskus- kusvaliokunnan käytettäväksi maa-
10431: tannu:ksia, koska sisustusta ei tarvitsisi talouskoelaitoksen ja koeasemie1t
10432: uusia eikä myöskään eterniittilevyistä teh- 11udisrakennuksia varten.
10433: Helsingissä 5 päivänä laikakuuta 1948.
10434:
10435: T. N. Vilhula. Kauno Kleemola.
10436: Väinö Rankila. Martti Miettunen.
10437: 1154
10438: IV~271. - Rah. al. N:o 170.
10439:
10440:
10441:
10442:
10443: Virolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelys-
10444: talouden tutkimuslaitoksen rakentamistöitä varten.
10445:
10446:
10447: E d u s k u n n a 11 e.
10448:
10449: Viitaten toiv. al. N:o 169 1948 Vp:llä markan suuruisen määrärahan maan-
10450: esitämme, viljelystalouden tutkimuslaitoksen ra-
10451: kentamistöitä varten.
10452: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
10453: tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
10454: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
10455:
10456: Johannes Virolainen. Atte Pakkanen.
10457: Aino Luostarinen. Markus Niskala.
10458: Lauri Murtomaa. Yrjö Hautala.
10459: 1155
10460:
10461: IV,212. - Rah. al. N:o 171.
10462:
10463:
10464:
10465:
10466: Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maataloushalli-
10467: tuksen insinööriosaston ja maanviljelysinsinööripiirien
10468: u1tdelleenjärjestelyä varten.
10469:
10470:
10471: E d u s k u n n a ll e.
10472:
10473: Valtion tukemaa maanparannustoimintaa Suuremmat korjaukset on ehdotettu maata-
10474: on maassamme hoitanut maataloushallituk- loushallituksen insinööriosastoon, jonka on
10475: sen insinööriosasto ja sen alaiset maanvil- kyettävä entistä paremmin valvomaan pii-
10476: jelysinsinööripiirit. Maataloushallituksen in- rien yhä monipuolistuvaa toimintaa ja en-
10477: sinööriosaston ja maanviljelysinsinööripii- nen kaikkea eduskunnan sille myöntämien
10478: rien työmäärä on aikain kuluessa siinä mää- maanparannus- y. m. määrärahojen tarkoi-
10479: rin lisääntynyt ja monipuolistunut, että tuksenmukaista käyttöä.
10480: perusteellinen maanparannustöiden organi- Toimikunnan mietinnössä esitettyjen las-
10481: soiminen on mitä kiireeliisin tehtävä. Tätä kelmien mukaan aiheutuisi organisation
10482: vaatii yhä kasvava maanparannustöiden uusimisesta tulevan vuoden menoarvioon li-
10483: ruuhkautuminen, kiireelliset asutus- ja säystä 11 Pl. VI: 1 mk 1,800,000, 11 Pl.
10484: uusjakotyöt, sodanaikaisten perusparannuk- X: 1 mk 400,00Q ja 11 Pl. X: 2 mk 1,300,000
10485: sien rappioiden korjaaminen, töiden lisään- eli yhteensä mk 3,500,000.
10486: tyvä koneellistaminen, työmaiden huollon Sen johdosta, että hallitus ei ole ottanut
10487: ja hankintojen järjestelyt sekä mahdollisen näitä toimikunnan mietinnön edellyttämiä
10488: työttömyyden torjumiseksi laadittavien määrärahoja ensi vuoden menoarvioon ja
10489: suunnitelmien valmisteleminen y. m. Rajoi- koska toimikunnan mietinnön edellyttämä
10490: tettu insinöörivoima on saatava korvatuksi korjaus maanparannustöiden ylimmässä joh-
10491: muulla erikoistehtäviin koulutetuna työvoi- toportaassa olisi viivytyksittä saatava ai-
10492: malla, kuitenkin niin, että työn tulos ja kaan, kunnioittaen ehdotamme,
10493: laatu eivät siitä saa kärsiä.
10494: Edellä mainitut seikat ovat aiheuttaneet että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
10495: sen, että maatalousministeriön toimesta ase- vuoden 1949 tulo-~ ja menoarvioon
10496: tettiin 25. 2. 48 toimikunta tekemään suun- 11 Pl. VI: 1 momentille 1,800,000
10497: nitelmaa maataloushallituksen insmoori- markkaa, 11 Pl. X: 1 momentille
10498: osaston ja sen alaisten piirien uudelleen 400,000 mm·kkaa ja 11 Pl. X: 2 mo-
10499: järjestämisestä. Toimikunnan valmistamassa mentille 1,300,000 markkaa maata-
10500: mietinnössä on pääpiirteissään hyväksytty loushallituksen insinööriosaston ja
10501: ne käytännön osoittamat parannukset, joita maanviljelysinsinööripiirien uudel-
10502: piirihallinnossa on pidetty välttämättöminä. leenjärjestelyä varten.
10503: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1948.
10504:
10505: Heikki Soininen. Veikko Vennamo.
10506: L. 0. Hirvensalo. Akseli Brander.
10507: Eino Palovesi. Viljami Kalliokoski.
10508: Niilo Ryhtä. Erland Haapaniemi.
10509: Markus Niskala. Aino Luostarinen.
10510: Toivo Ikonen.
10511: 1156
10512:
10513: IV,273. - Rah. al. N:o 172.
10514:
10515:
10516:
10517: Lampinen y. m.: Km·otetun määrämhan osoittamisesta kas-
10518: vinsu.ojelulaitoksen perusta.miseksi 1'ikkurilaan.
10519:
10520: E d u s k u n n a ll e.
10521:
10522: Kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkaruohot nasta aiheutuva kansantaloudellinen hyöty
10523: .ahmtavat maassamme vuosittain huomatta- tulee nopeasti korvaamaan laitoksen perus-
10524: vasti ·pelto- ja puutarhakasvien satoja. tamisesta ja ylläpitämisestä. aiheutuvat kus-
10525: Alan asiantuntijoiden arvion mukaan noin tannukset.
10526: kolmas osa siitä sadosta, jonka pitäisi tulla Kasvinsuojelulaitoksen tarpeellisuus maas-
10527: kansamme ravinnoksi, menee hukkaan näi- samme on tunnustettu, paitsi alan asian-
10528: den haitallisten tekijöi:den vuoksi. Rahal- tuntij.oiden myös maanviljelijöiden ja maa-
10529: lisesti arvioiden tämä merkitsee vuosittain talousjärjestöjen piireissä. Kasvinsuojelu-
10530: useiden miljardi·en markkojen tappiota. laitoksen perustaminen on ec1ellytetty sel-
10531: Kun kysymys on näin suurista taloudelli- västi myös kesäkuun 5 päivänä 1925 anne-
10532: sista arvoista, on ryhdyttävä voimaperäi- tussa kasvinsuoje}ulaissa ja v. 19·31 Suo-
10533: siin toimenpiteisiin kasvitautien, tuhola.is- messa ratifioidussa kansainvälisessä kasvin-
10534: ten ja rikkaruohojen vahinkojen ehkäisemi- suojelusopimuksessa. Myö8 eduskunta on
10535: se!ksi, joita varten 10n jo olemassa tehok- v. 1945 hyväksynyt yksimielisesti toivomus-
10536: kaita ja käyttökelpoisia keinoja. Maamme aloitteen, että hallitu:s ryhtyisi toimenpitei-
10537: kehittyminen Jlhä pienviljelysvaltaisem- siin ajanmukaisen kasvinsuojelulaitoksen
10538: maksi on tomiaan lisäämään kasvintuhoojien aikaansaamiseksi. Edelleen maatalousmi-
10539: ja niiden torjunnan' merkitystä. Pienvil- nisteriön asettama kasvinsuojelutoimikunta
10540: jelijöitä kohtaavat kasvintuhoojien aiheut- on saanut v. 1947 valmiiksi mietintönsä
10541: tamat vahingot ovat su:hteellisesti suurim- kasvinsuojelulaitoksen perustamisesta yksi-
10542: rnat ja tuntuvat heidän niuko,lssa tu~ois tyiskohtaisine suunnitelmineen.
10543: saan selvimmin, sillä kasvitaudit, tuhoeläi- Edelläesitetyn johdosta ehdotetaan, että
10544: met ja rikkaruohot pesiytyvät pahimmin hallitms myöntäisi 50 miljoonan suuruisen
10545: pienille tiloille, koska niillä ei ole tilai- määrärahan kasvinsuojelulaitoksen perusta-
10546: suutta vaihtaa usein kasvupaikkaa. mista varten. Laitos tulisi perustettavaksi
10547: Kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen Tikkurilaan Maatalouskoelaitoksen maati-
10548: vähentäminen edellyttää, että niiden tor- lalle ja esitetään siihen tarrvittavia labora-
10549: junta saadaan oikealla tavalla organisoi- torio- y. m. rakennuksia varten v. 1949· tulo-
10550: duksi, että kehitetään uusia torjuntakeinoja ja menoarvioon 10 miljoonan markan suu-
10551: ja että ne keinot, joita nykyisin tunnetaan, ruinen osamäärära;ha perustamiskustannuk-
10552: saadaan yleistymään. Tätä työtä varten on sia varten, jakautuen loput kustannu:ksista
10553: saatava johtava laitos, kasvinsuojelulaitos. kolmen seuraavan vuoden osalle.
10554: Laitoksen tehtävänä tu:lee olemaan tutki- Ylläolevaan viitaten ehdotamme lrnnnioit-
10555: mustyön suorittaminen, maallemme erikois- taen,
10556: ten kysymysten selvittäminen, uusien, en- että Eduskunta ott.aisi valtion vuo-
10557: tistä tehokkaampien keinojen löytäminen den 1949 tulo- ja menoarviolOn li-
10558: kasvintUihcojia vastaan sekä käytännöllisen säystä 10 miljoonaa markkaa kasvin-
10559: kasvinsuojelutyön organisoiminen. Asian- suojelulaitoksen perustamiseksi Tik-
10560: mukaisesti suoritetusta kasvinsuojelutoim.in- lmrilaan.
10561: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta Hl48.
10562:
10563: J. E. Lampinen. Martti Suntela. Valfrid Eskola.
10564: Toivo Ikonen. Kauno Kleemola. S. Salo.
10565: T. N. Vilhula.
10566: 1157
10567:
10568: IV,274. - Rah. al. N:o 173.
10569:
10570:
10571:
10572:
10573: Lappi-Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta asutustar-
10574: kastajain palkkauksen korottamiseksi.
10575:
10576:
10577: E d u s k u n n a ll e.
10578:
10579: Asutustarkastajan viroista 11 päivänä Asutustarkastajain tehtävänä on lähinnä
10580: hUJhtikunta 1919 annetulla asetuksella on paikallisen asutustoiminnan johto ja val-
10581: maahamme perustettu 20 asutustarkastajan- vonta sekä valtion virkatalojen hoito ja
10582: virkaa. Kelpoisuusehtoina sanottuihin vir- käyttäminen. Lisäksi maanhall'kintalain toi-
10583: ko:i!hin vaaditaan maataLoiUS- tai metsätie- meenpanon johdosta ovat asutustarkasta-
10584: teitten kandidaattitutkinto tai agronomitut- jain tehtävät käyneet entistä laajemmiksi.
10585: kinto taikka maanmittausinsinööritutkinto Kun maanhankintalain toimeenpano on suo-
10586: tai aikaisempi maanmittaritutkinto sekä sel- ritettu jää laajentuneen asutustoiminnan
10587: lainen taito ja kyky kuin tehtävien menes- jälkiselvittely ja jatkaminen huomattavalta
10588: tyksellinen suorittaminen edellyttää. Alussa osalta asutustarkastajain tehtäväksi. Näi-
10589: mainitun asetuksen mukaan oli asutustar- hin virkoihin on sen vuoksi välttämätöntä
10590: kastajan palkka vuodessa 9,000 markkaa saada kunnollista työvoimaa, mikä nykyi-
10591: sekä lisäksi 5 ja 10 vuoden nuhteettomasta sellä palkJkauiksella ei ole maJhdollista. Tätä
10592: palveluksesta samassa virassa 500 markkaa nykyä on maamme 20 asutustarkastajan-
10593: kullakin kerralla. Palkka lmrotettiin sit- virasta avoinna 9 virkaa, joita ef vielä ole
10594: ten 31 päivänä tammikuuta 192'4 annetulla täytetty. Ainoa keino tilanteen parantami-
10595: asetuksella 36,000 markaksi vuodessa ja sen seksi on asutusta,rkastajien palkkauksen
10596: jälkeen 19 päivänä tammikuuta 1943 anne- korjaaminen kohtuullisia vaatimuksia vas-
10597: tulla asetuksella, jolloin asutustarkastajan- taavaksi.
10598: virat määrättiin 21 palkkaluokkaan, jossa Edellä esitettyyn viitaten allekidoitta-
10599: peruspalkka on 65,700 markkaa vuodessa. neet kunnioittaen ~hdottavat,
10600: Tämän jälben ei asutustarkastajain perus- että Ed!USkunta ottaisi vuoden 1949
10601: palkkoja ole korotettu. Asutustarkastajien tulo- ja menoarvioon 1,268,000 mar-
10602: nykyinen palkkataso onkin huomattavasti kan määrärahan 10 asutustarkasta-
10603: alle mu:iJd,en vastaavanlaisissa valtion vi- jan viran siirtämiseksi 26 palkkaus-
10604: roissa olevan palkkatason ollen se nykyisin luokkaan ja 10 tärkeämmän asutus-
10605: 18,800 ma:r~kkaa kuussa eli 225,600 markkaa tarkastajan vimn siirtämiseksi 27
10606: vuodessa. palkkaus luokkaan.
10607: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
10608:
10609: Jussi Lappi-Seppälä. Jalmari Pusa.
10610: Erkki Koivisto. Kauno Kleemola.
10611:
10612:
10613:
10614:
10615: 31
10616: 561/48
10617: 1158
10618:
10619: IV,275, - Rah. al. N:o 174.
10620:
10621:
10622:
10623:
10624: Vilhula y. m.: Määrärahan osoittamisesta kolmen assistentin
10625: viran perustamiseksi kasvinviljelyskoeasem~'lle.
10626:
10627:
10628: E d u s k u n n a 11 e.
10629:
10630: Maatalouden koe- ja tutkimustoiminnalla toimintakykyä niiden palvelukseen otetta-
10631: on ollut ja tulee jatkuvasti olemaan suuri- vana assistenttityövoimalla, jotta tutkimus-
10632: arvoinen merkitys kaikissa niissä pyrki- työtä voitaisiin jatkuvasti suorittaa ja työn
10633: myksissä, jotka tähtäävät maataloutemme tulokset saattaa julkisuuteen käytäntöä
10634: tuotantokyvyn kohottamiseen. Maassamme hyödyttämään. Kasvinviljelyskoeasemien
10635: toimii nykyään kahdeksan kasvinviljelys- toimintaedellytysten puutteellisuuden tun-
10636: koeasemaa, joiden monipuoliset tutkimus- tien on maatalouden keotoiminnan keskus-
10637: tehtävät ovat muodostuneet niin suuritöi- valiokunta ehdottanut, että aluksi kolmelle
10638: siksi, että koeaseman johtaja ainoana tutki- koeasemalle, joilla ammattikoulutuksen saa-
10639: jana laitoksessaan ei ennätä käsittelemään neen tutkijatyövoiman tarve on suurin, pe-
10640: keräytynyttä tutkimusaineistoa, koska hä- rustettaisiin vuonna 1949 kullekin yksi pe-
10641: nen on hoidettava koeasemalla myöskin ti- ruspalkkainen assistentin virka, peruspalkka
10642: lanhoitajan tehtävät. Kun kokeiden tulok- 225,600 mk. Tätä ehdotusta ovat valtiova-
10643: set luonnollisestikin olisi mahdollisimman rainministeriön järjestelyosasto ja palkkaus-
10644: nopeasti saatava maatalouttamme hyödyt- komitea antamissaan lausunnoissa puolta-
10645: tämään, jää tarkoitus, jota varten koease- neet. Kun hallituksen vuoden 1949 tulo-
10646: mat alunperin on perustettu, huomattavalta ja menoarvioesityksestä kysymyksessä oleva
10647: osaltaan saavuttamatta. Lokakuun 25 päi- määräraha on jäänyt pois, niin ehdotamme,
10648: välle 1946 päivätyssä toivomuksessaan toi-
10649: menpiteistä uusien maatalouskoeasemien pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
10650: rustamiseksi 1on eduskuntakin todennut, tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
10651: että assistenttityövoiman puute on nykyisin vun 15 momentille 676,800 markan
10652: entistä tuntuvampi, kun pitäisi saattaa jul- määrärahan kolmen assistentin viran
10653: kisuuteen koeasemilla jo saavutetut tutki- perustamista varten kasvinviljelys-
10654: mustulokset, ja lausunut, että ennen kaik- koeasem~'lle.
10655: kea olisi kohotetta va nykyisten koeasemien
10656: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
10657:
10658: T. N. Vilhula. Kauno Kleemola.
10659: Väinö Rankila. Martti Miettunen.
10660: 1159
10661:
10662: IV,276, - Rah. al. N:o 175.
10663:
10664:
10665:
10666:
10667: Vilhula. y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
10668: viljelyksen ja maatalouden rakennus"boiminnan edistämi-
10669: seksi.
10670:
10671:
10672: Eduskunnalle.
10673:
10674: Maataloudellinen neuvontatyö ei oJe hal- 2 momentille. Siirron· johdosta on kuiten-
10675: lituksen esityksessä ensi vuoden tulo- ja kin huomattava, että v. 1948 saivat maan-
10676: menoarvioksi saanut kaikissa suhteissa osak- viljelys- ja talousseurat tätä määrärahaa
10677: seen sitä huomiota, jota tämä työ koko 49,895,000 markkaa, johon tuli lisäksi sano-
10678: kansantalouttamme silmällä pitäen ja maa- tun vuoden ensimmäisen lisämenoarvion 15
10679: talouderrkin nykyisenä murroskautena an- pääluokan II luvun 44 momentin määrä-
10680: saitsisi myöskin erikoisesti huomioon ottaen rahasta toimihenkilöiden palkkojen korot-
10681: maanhankintalain mukaan perustettavien tamiseksi 6,652,000 markkaa. Nykyisen
10682: uusien tuhansien tilojen ammatillisen oh- 10 % : n indeksikorotuksen maksamiseksi
10683: jauksen tarve. Ohjelmajulistuksessaan hal- koko vuodelta tulisi määrärahoihin kuiten-
10684: litus painosti maataloudellisen neuvonta- kin vielä lisätä 272,200 markkaa. Tämän
10685: työn merkitystä ja siitä johtuen sen tuke- mukaisesti ollisi momentille ollut lisättävä
10686: misen välttämättömyyttä. Tulo- ja meno- yhteensä 56,817,200 markkaa nyt esitetyn
10687: arviossa on neuvontatyön määräraha jopa 46 miljoonan markan asemesta, jotta mää-
10688: pienentynytkin, kuten myöhemmin esite- räraha olisi vuonna 1949 pysynyt vuoden
10689: tään. Kustannusten nousun vuoksi olisi 1948 tasolla ja jotta neuvonta voitaisiin
10690: kuitenkin vähintään 20% :n korotus neu- pitää edes nykyisen laajuisena olettaen
10691: vontatyön määrärahoihin edelliseen vuo- etteivät kustannukset sanottavasti muut-
10692: teen verrattuna ollut välttämätöntä, jotta tuisi. Määrärahan edellä mainitulla tavalla
10693: työtä olisi voitu edes nykyisessä laajuu- pienentyminen hallituksen esittämään mää-
10694: dessaan suorittaa. Tämä huolimatta siitä, rään tietäisi noin 40-50 maatalo'llSneuvo-
10695: että kaikki järjestöt pyrkivät mahdollisuuk- jan irtisanomisen toimestaan.
10696: siensa mukaan omien tulojensa lisäämiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10697: Maanviljelyksen ja maanviljelystalouden kunnioittaen,
10698: rakennustoiminnan edistämismäärär3!haan,
10699: joka sisältyy 11 Pääluokan XV luvun 2' että Eduskunta korottaisi 11 Pl.
10700: momentille, on tehty sellainen muutos, että XV luvun 2 momentilla vuoden 1949
10701: mainitun luvun entiseltä 23 momentilta, j~ tulo- ja menoarvioesityksessä maan-
10702: ·hon sisältyi maatalouden tuotantotaistelun viljelyksen ja maatalouden rakennus-
10703: ohjaamis- ja tukemismä.äräraha, on tätä toiminnan edistämiseksi ehdotetun
10704: määrärahaa nyt siirretty edellä mainitulle määrärahan 10,000,000 rrw,rkalla. ·
10705: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
10706:
10707: T. N. Vilhula. Kauno Kleemola.
10708: Väinö Ra.nkila.. Martti Miettunen.
10709: 1160
10710:
10711: IV,277. - Rah. al. N:o 176.
10712:
10713:
10714:
10715:
10716: Laine y. m.: Määrärahan osoittamisesta attton ostamiseksi
10717: maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosastolle.
10718:
10719:
10720: E d u s k u n n a ll e.
10721:
10722: Kun Jokioisten kartanorista on_ vuosina olisi näin syntyneessä tilanteessa todella
10723: 1940-1946 lohkaistu maata asutukseen tähdellistä. Mutta tällöin olisi oma auto
10724: enemmän kuin siellä sijaitsevien tieteellisten välttämätön. Auto olisi osastolle muutenkin
10725: laitosten johtajat ovat pitäneet mahdolli- kovin tärkeä esim. rukiin ja heinän kauko-
10726: sena, laitosten töiden siitä kärsimättä, on eristysten hoidon ja kantasiemenen sopi-
10727: asutusviranomaisten taholta tätä perusteltu musviljelysiten tarkastusten vuoksi. Edellä
10728: m. m. sillä 'että nuo laitDkset voisivat työs- olevaan viitaten ehdotamme,
10729: sään käyttää hyväksi lähimpänä sijaitsevia
10730: valtion muita koulutiloja, lähinnä Mus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
10731: tialaa ja Loimaata. Mustialaan on Jokioi- tulo- ja menoarvioon maatalouskoe-
10732: sista matkaa 17 km, Loimaalle 30 km. Näit- laitoksen kasvinjalostusosaston auton
10733: ten mahdollisuuksien käyttö Maatalouskoe- ostoa varten 500,000 markan määrä.
10734: laitoksen kasvinjalostusosaston tarpeisiin rahan.
10735: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
10736:
10737: Lauri Laine. Väir.ö Rankila.
10738: J. E. Lampinen. H. Ala-Mäyry.
10739: Erland Haapaniemi. Jalmari Pusa.
10740: Anton Suurkonka. Kauno Kleemola.
10741: Lauri Murtomaa. Martti Miettunen.
10742: 1161
10743:
10744: IV,278. - Rah. al. N:o 177.
10745:
10746:
10747:
10748:
10749: Laine · y. m.: Määrärahan osoittami&esta laboratorioraken-
10750: nuhen rakentamiseksi maatalouskoelaitoksen kasvinja-
10751: lostusosastolle J okioisiin.
10752:
10753:
10754: E d u s k u n n a 11 e.
10755:
10756: Kun maatalouskoelaitoksen kasvinjalos- ajan toiminut suuressa, työtä haittaavassa
10757: tusosaston siirtoa Jokioisiin v. 19'2·6-27 ahtaudessa, olisi tällaisen laboratorion
10758: sUIUllniteltiin, oli lähinnä ehdolla sen sijoit- saanti laitokselle erittäin kipeän tarpeen
10759: taminen Forssan lähellä sijaitsevalle val- vaatima. Erityisinä perusteluina mainitta-
10760: tion omistamalle Jokioisten kartanoihin koon seuraavaa:
10761: kuuluvalle Taisolan sivutilalle. Oli tarkoi- 1. Osaston nykyisen lruboratorion lattia-
10762: tus, että osasto olisi saanut käytäntöönsä pinta-ala on vain noin % siitä, mikä Tik-
10763: koko tämän tilan pellot, että tyhjä;ksi, hy- kurilassa on esim. kasvinviljelysosastolla,
10764: vään kuntoon jäänyt suuri kivinavetta :oilisi ja joka hyvin tarvitsee sikäläisen tilan.
10765: järjestetty ja sisustettu laboratorioksi ja Osaston huonetilan tarvis on ainakin yhtä
10766: että henkilökunnalle olisi tarpeelliset raken- suuri 'kuin kasvinviljelysosastnn.
10767: nukset rakennettu. 2. Kun osaston työskentelymahdollisuu-
10768: Ei ole tunettua, mistä syystä tämä suun- det J:okioisten kartanoihin kuuliUvien mai-
10769: nitelma hylättiin, se oli ilmeisesti vahinko. den asutustoimintaan käytön johdosta ovat
10770: V. 19:28 siirrettiin osasto Jokioisiin ja lwbo- eräiltä olennaisilta kohdilta kaventuneet,
10771: ratorio sai paikan hyvin ahtaasti Jokiois- .olisi työskentelymaJhdollisuuksia toista tietä
10772: ten kartanoitten päärakennuks.essa. Mutta parannettava, jotta osasto voisi rilUävän
10773: silloin sovittiin, että osastolle ensi tilassa tehokkaasti tehdä palveluksia Suomen maa-
10774: rakennetaan :oma laboratorio. taloudelle.
10775: Vu1osiksi 1931 ja 193·2 pyydettiin!kin mää- 3. Kasvinjalostuksen hyväksi uhratut va-
10776: räraJhaa l!tboratorion rakentamista varten. rat ovat erittäin 1hyviä sijoituksia. Uusien
10777: Osastolla tehdyn suunnitelman mukaan ja entistä parempien jalosteiden kautta tuotto
10778: asiantuntijan irustannusarvion perusteella ja kannattavaisuus paranee ja koko kansan-
10779: silloin pyydettiin 850,000 mk. Ra:kennus- taloutemme vaJhvistuu.
10780: rwhaa ei tällöin kuitenkaan saatu ja ylem- Kasvinjalostuslaitoksen tontille on suun-
10781: mä:ltä taholta neuvottiin olemaan jatka- niteltu rakennettavaksi 3-kerroksinen lahu-
10782: matta pyyntöjä vuosittain, koska väliajan ratoriorakennus. Rakennukseen on ajateltu
10783: jälkeen rahojen saantimaJhdoUisuudet voi- myös kenttämestarin asunto, 4 laboratorio-
10784: sivat olla paremmat. Niinpä oltiinkin sit- apulaisen huonetta, 3 harjoittelijain ilmo-
10785: ten tekemättä tällaista esitystä vuosiksi netta, 1 vierashuone sekä lämmittäjän
10786: 1933-1938. asunt<O. Rakennus rakennetaan tiilestä, rau-
10787: Vuosiksi 1939 ja 1940 laadituissa osas- tabetoniholveilla. Vesikatto katetaan tii-
10788: ton menoarvioissa pyydettiin jälleen mää- lillä ja julkisivut rapataan. Rakennus va-
10789: rärahaa laboratoriota varten, tällä kertaa rustetaan vesi-, viemäri-, lämpö- ja sähkö-
10790: 1,5 miljoonaa markkaa, mutta sitä ei saatu. johdoilla. Rakennus varustetaan myöskin
10791: Pyyntö uudistettiin v. 1946, tarvittava labmatorion erikoisjohdoilla sekä kiinteillä
10792: summa olisi nyt ollut 9 milj. mk, mutta laboratoriosisustuksilla. Laboratorion ra-
10793: pyyntö oli tulokseton. kennuskustannukset arkkitehti Jalmari Pel-
10794: Kun valtion kasvinjalostuslaitos jo on tosen suunnitelmien mukaan nousevat seu-
10795: ollut 20 vuoden ajan Jokioisissa ja koko raaviin summiin:
10796: 1162 IV,278. - ·Maatalouskoelaitos.
10797:
10798: J.Jaboratoriorakennus 7,000 että Eduskunta ottwisi vuoden 1949
10799: m3 a 4,500: - .......... 31,500,000: - tulo- ja menoarvioon 33 miljoonaa
10800: Ympäristön muokkaus, ul- markkaa laboratoriorakennuksen ra-
10801: koiset johtotyöt, suunni- kentamista varten Jokioisiin Maata-
10802: telmat, työnvalvonta ja louskoelaitoksen kasvinjalostusosas-
10803: arvaamattomat menot n. 1,500,000:- tolle.
10804: Yhteensä 33,000,000:-
10805: Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
10806: ehdotamme,
10807: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
10808:
10809: Lauri Laine. Lauri Murtomaa.
10810: J. E. Lampinen. H. Ala-Mäyry.
10811: Erland Haapaniemi. Jalmari Pusa.
10812: Anton Suurkonka. Kauno Kleemola.
10813: Väinö Rankila. Martti Miettunen.
10814: 1163
10815:
10816: IV,279. - Rah. al. N:o 178.
10817:
10818:
10819:
10820:
10821: Honkala y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion vilja-
10822: varaston rakentamiseksi Mellilän-Loimaan seudulle.
10823:
10824:
10825: E d u s k u n n a 11 e.
10826:
10827: Kotimaisen maataloustuotannon elpymi- että varastotilojen määrä ei ole riittävä
10828: sen ja ulkomailta saatujen runsaiden elin- välttämätöntä varastoimistarvetta silmällä
10829: tarvikemäärien johdosta on sotavuosien ai- pitäen. Jo ennen sotaa laadittu suunnitelma
10830: heuttama leipäviljan niukkuus nyt voitettu. useitten valtion viiajavaraston alaisten kun-
10831: Sen sijaan on kuitenkin tullut toinen pul- nollisten varastojen rakennuttamiseksi on
10832: makysymys, nim. varastotilojen puuttumi- vain osittain toteutettu. Kun oman maan
10833: nen niin hyvin oman maan satoa !kuin ulkoa ylituotantoalueilta tulevan viljan varastoi-
10834: tuotua viljaa varten. Niinpä kuluvana syk- minen jo nykyisin tuottaa ylivoimaisia vai-
10835: synä ei valtion viljavarasto ole sanotusta keuksia ja leipäviljan tuotantomme ei aina-
10836: syystä voinut ostaa maanviljelijöiltä viljaa kaan vielä lähivuosina hyvänkään sadon
10837: suuremmissa määrin muuten kuin jättä- sattuessa kykene peittämään koko maan
10838: mällä se edelleen myyjän haltuun, joka kulutusta, olisi elintärkeätä, ettei ainakaan
10839: hinnasta saa vain osan ennakkona sekä jou- varastotilojen puute vaikenttaisi tarpeellis-
10840: tuu ilman mitään korvausta kantamaan va- ten viljareservien hankkimista ulkomailta
10841: rastoimisesta johtuvat kustannukset ja ris- silloin, kun siihen on tilaisuus.
10842: kin. Tämä on varsin epäoikeudenmukaista Edellä sanotun nojalla ja viitaten näille
10843: etenkin niitä viljelijöitä kohtaan, jotka val- valtiopäiville jätetyssä toivomusaloitteessa
10844: tiovallan aikaisempia kehoituksia noudat- N :o 270 lähemmin esitettyihin perustelui-
10845: taen ovat kasvattaneet runsaasti leipäviljaa hin, jossa on osoitettu Mellilän-Loimaan
10846: ja tottuneet saamaan sen myynnistä syk- seudun erityinen sopivaisuus valtion vilja-
10847: syllä myös suuren osan tuloistaan. Toi- varaston sijoituspaikaksi, ehdotamme,
10848: saalta taas seisoo saadun tiedon mukaan
10849: tuhansia rautatievaunuja täynnä ulkoa os- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
10850: tettua viljaa purkamattomina sen vuoksi, tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
10851: ettei käytettävissä olevissa varastoissa ole markan suuruisen määrärahan val-
10852: sille tilaa. tion omistaman viljavaraston raken-
10853: Nykyinen pulmatilanne viljan varastoi- tamista varten Mellilän-Loimaan
10854: miseen nähden ei johdu siitä, että viljaa seudulle.
10855: olisi maassa tarpeettoman paljon, vaan siitä,
10856: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
10857:
10858: Niilo Honkala. Matti Heikkilä. Martti 0. Kölli.
10859: 1164
10860:
10861: IV,2so.- Rah. al. N:o 179.
10862:
10863:
10864:
10865:
10866: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion vilja.
10867: varaston rakentamiseksi Ylivieskaan.
10868:
10869:
10870: E duskunnalie.
10871:
10872: Eduskunta-aloitteen pohjalla päätti edus- jon ihelpompaa, jos Ylivieskan viljavarasto
10873: kunta vuoden 1946 valtiopäivillä rakennet- olisi valmiina.
10874: tavaksi valtion viljavaraston Ylivieskaan. Kun Keski- ja Pohjois-Pohjanmaata koh-
10875: Tämän varaston tarkoitus olisi palvella danneen kadon vaikutukset tuntuYat ras-
10876: ensi sijassa Pohjois-Suomen siemenviljatar- kaina myös lwiko Kalajokilaaksossa ja näin
10877: peita. Lähinnä rakennustarvikepulan jat- Ylivieskassakin, si:ksi olisi työtilaisuuksien
10878: kuessa ja rahallisistakin syistä on kuiten- kannaltakin otollinen aika viljavaraston ra-
10879: kin rakennustöiden alkaminen vuodesta wi- kennustöiden eCLes osittaiseen· alkamiseen.
10880: seen viivästynyt. K01ko kustannusarvion noustessa noin 100
10881: Maamme vahvistunut viljatilanne kai- miljoonaan markkaan olisi edellämainituista
10882: paisi .jo kiireesti eduskunnan päätöksen to- syistä tarkoitukseen varattava edes 20 mil-
10883: teuttamista. Sillä tosiasiahan on, ettei ·val- joonaa markkaa.
10884: tion vilja.varastolla ole läheskään tarpeen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10885: vaatimia varastotiloja, jota osoittaa sekin,
10886: että viljan ostoja on ryhdytty suorittama;ln että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
10887: maanviljelijäin varastorhin, joka kuitenkin valtion tulo- ja menoarvioon 20 mil-
10888: on katsottava kokeiluhllontoiseksi. joonaa markkaa Ylivieskaan perus-
10889: P01hjois-Suomea kohdanneen kadon joh- tettavan valtion viljavaraston raken-
10890: dosta syntyneen siemenviljakysymyksenkin nustöiden alkamista varten.
10891: hoitaminen olisi ensi vuotta varten j:o pal-
10892: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
10893:
10894: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
10895: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
10896: Kerttu Saalasti. Kauno Kleemola.
10897: S. Salo. M. 0. Lahtela.
10898: 116&
10899:
10900: IV,2s1.- Rah. al. N:o 180.
10901:
10902:
10903:
10904:
10905: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta maataloushalli-
10906: tuksen maanparannustöiden koneellistamista varten.
10907:
10908:
10909: E d u s k u n n a ll e.
10910:
10911: Eräitä maamme tämän hetken tärkeimpiä Voidakseen mahdollisimman taloudelli-
10912: tehtäviä ovat vesiperäisten viljelysten ja sesti ja nopeasti suorittaa kiireellisimmät
10913: viljelyskelpoisten maiden kuivatustyöt. Jo maanparannustyöt, maataloushallitus on
10914: yksistään niiden avulla saadaan viljelysten ryhtynyt hankkimaan käytännössä edulli-
10915: satotulokset usein tuntuvasti nousemaan. siksi toteamiaan kaivukoneita sekä maan-
10916: Vesiperäisiä niittyjä ja järvikuivioita kui- siirto- y. m. koneita. Pääosan nykyään käy-
10917: vaamaila päästään käsiksi edullisilla pai- tännössä olevista koneista maataloushallitus
10918: koilla sijaitseviin helposti pelloiksi raivat- on saanut Amerikan armeijan ylijäämäva-
10919: taviin alueisiin. Täten voidaan säästää vai- rastoista ostetuista vanhoista kaivukoneista,
10920: keasti ja suuria raivauskustannuksia vaati- jotka lähiaikoina ovat loppuun käytetyt.
10921: vat metsämaat edelleen puuta tuottaviksi. Saamamme tiedon mukaan on kaivuko-
10922: Maataloushallituksen maan parannustoi- neita tällä kerralla ainoastaan 44 kpl, kun
10923: minta on vuosien kuluessa lisääntynyt erit- niiden kokonaistarve on n. 200 kpl.
10924: täin suuresti. Nimenomaan maanhankinta- Jotta maataloushallituksen maanparan-
10925: lain toteuttamisen yhteydessä on käynyt nustöiden koneellistaminen saataisiin ajan
10926: ilmi, että sen toteuttamisen perusedellytyk- vaatimuksia vastaavalle tasolle, pidämme
10927: siä on peruskuivausten riittävän nopea suo- välttämättömänä, että valtion v. 1949 tulo-
10928: rittaminen. ja menoarvioon otetaan tätä tarkoitusta
10929: Saatujen kokemusten mukaan maankui- varten määräraha.
10930: vatustöihin ei nykyään enää voida saada ~sen vuoksi ehdotamme,
10931: riittävästi ihmistyövoimaa. Sitäpaitsi työ
10932: koneellisesti suoritettuna tulee maksamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
10933: vain 1j2 a % siitä, mitä se tulee maksamaan tulo- ja menoarvioon maataloushalli-
10934: käsityönä. Työt tulevat koneellisesti suori- tuksen maanparannustöiden koneel-
10935: tettuina huomattavasti nopeammin teh- listamiseen 150 miljoonan markan
10936: dyiksi. määrärahan.
10937: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
10938:
10939: Yrjö Hautala. Kerttu Saalasti.
10940: Niilo Ryhtä. Eino Laitinen.
10941: Lauri Murtomaa. Lauri Leppihalme.
10942: Markus Niskala. Martti Suntela.
10943: J. E. Lampinen. Erland Haapaniemi.
10944: Atte Pakkanen. Ilmari Tiainen.
10945: Martti Miettunen. Toivo H. Kinnunen.
10946: Johannes Virolainen.
10947:
10948:
10949:
10950:
10951: 32
10952: 561/48
10953: 1166
10954:
10955: IV,2s2. - Rah. al. N:o 181.
10956:
10957:
10958:
10959:
10960: Perkonoja y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
10961: avustuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pienv~'lje
10962: lijöille.
10963:
10964:
10965: E d u s k u n n a ll e.
10966:
10967: Valtion myöntämä tuki maataloutemme joten yli puolet hakijoista jäi ilman. Kulu-
10968: koneellistamisen avustamiseksi on ollut massa olevan vuoden talousarvioon hallitus
10969: hyvin vähäistä. Paitsi sitä, että tarkoituk- ehdotti myöskin tarkoitukseen vain 20 mil-
10970: seen ei ole ollut riittävästi varoja ovat joonaa markkaa, jonka eduskunta kuitenkin
10971: avustukset olleet yksityistapauksissakin riit- korotti 40 miljoonaksi markaksi. Kun avus-
10972: tämättömät. Vuonna 1947 maatalousminis- tusanomuksia on kuitenkin jo tähän men-
10973: teriön antaman päätöksen mukaan avustus nessä käsitelty kolmatta sataa - noin 100
10974: on voinut nousta vain 25 %: iin, kuitenkin miljoonaa markkaa - on tämäkin määrä
10975: korkeintaan 50,000 markka~n kutakin ko- rahaa osoittautunut täysin riittämättömäksi.
10976: netta kohden. Huomioimalla koneiden ny- Vuoden 1949 tulo.. ja menoarvioesityk-
10977: kyiset hinnat on avustus todella ollut vä- sessä hallitus ehdottaa mainittuun tarkoi-
10978: häistä. Avustusmäärää olisikin huomatta- tukseen taas vain 40 miljoonaa markkaa.
10979: vasti korotettava, ainakin kalliimpien ko- Asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä,
10980: neiden kohdalta 60>-80% :iin hankittavan että sitä pitäisi korottaa ainakin 100 mil-
10981: koneen hinnasta. joonaan markkaan.
10982: Jotta avustusmäärää voitaisiin korottaa Edellä esitettyyn vedoten ehdotamme,
10983: sekä kaikille tarvitsijoille myöntää avustuk-
10984: set olisi tarkoitukseen varattava tarpeelli- että Eduskunta ottaisi vuoden
10985: nen määrä rahaa. 1949 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10986: Vuoden 1947 talousarvioon oli avustuk- 60,000,000 markkaa avustuksiksi
10987: siksi pienviljelijöiden koneiden hankintaan maatalouskoneiden hankkimiseksi
10988: varattu 20 miljoonaa markkaa. Avustuksia pienviljelijöille.
10989: haettiin kuitenkin 44.s miljoonaa markkaa,
10990: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
10991:
10992: Mauri Perkonoja. Toivo Friman.
10993: Arvo Riihimäki. Martti Leskinen.
10994: Niilo Nieminen. Eino Roine.
10995: Toivo 1. Sormunen. Kaarle Renfors.
10996: 1167
10997:
10998: IV,2sa. - Rah. al. N:o 182.
10999:
11000:
11001:
11002:
11003: Riihimäki y. m.: Määrärahan '1osoittamisesta valtion osuuk-
11004: sien merkitsemiseksi pienviljelijäin maatalouskoneyhty-
11005: mäin osakepääomista.
11006:
11007:
11008: E d u s k u n n a ll e.
11009:
11010: Viitaten ed. Tainion y. m. vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
11011: valtiopäiville jättämän toivomusaloitteen kan määrärahan valtion osuuksien
11012: n: o 184 perusteluihin kunnioittaen ehdo- merkitsemiseksi pienviljelijäin maa-
11013: tamme, talouskoneyhtymäin osakepääomista. .
11014: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11015: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
11016:
11017: Arvo Riihimäki. Esa. Hietanen.
11018: Eino Tainio. J. Mustonen.
11019: Toivo Friman.
11020: 1168
11021:
11022: IV,2s4. - Rah. al. N:o 183.
11023:
11024:
11025:
11026:
11027: Kölli y. m.: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi maa-
11028: taloustuott.eiden luovutusvelv10llisuuden ylittämisestä luo-
11029: vutusvuonna 1947-1948.
11030:
11031:
11032: E d u s k u n n a ll e.
11033:
11034: Maataloustuotteiden kokonaisluovutusjär- yhtäkkinen luopuminen näistä palkkioista,
11035: jestelmä.än siirtymisen yht.eyldessä luvattiin joiden pysyväisyyteen luottaen maanvilje-
11036: valtion varoista maanviljelijöille yhden lijät ovat ponnistelleet elintarviketuotan-
11037: markan suuruinen palkkio jokaiselta vah- tomme lisäämiseen, ei kuitenkaan ole oikeu-
11038: vistetun luovutusmää,rän ylittävältä luovu- denmukaista eikä perusteltua. Niitten suo-
11039: tusyksiköltä. Tarkoitusta varten onkin rittaminenhan vastaa lisäksi eräässä mie-
11040: eduskunta hallituksen esityksestä myöntä- lessä työntekijöille normaalia paremmasta
11041: nyt 400 miljoonan markan suuruisen mää- työntuloksesta tai pitemmästä työajasta
11042: rärahan käytettäväksi kuluvana vuonna maksettavia erikoiskorvauksia, joiden asian-
11043: palkkioihin luovutusvuodelta 1946-47. mukaisuus kaikissa piireissä myönnetään.
11044: Maanviljelijäin käsityksen mukaan oli tar- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11045: koituksena suorittaa kyseiset palkkiot niin
11046: kauan kuin kokonaisluovutusjärjestelmä on että Eduskunta ottaisi vuoden
11047: voimassa. Kun tämä järjestelmä jokin aika 1949 tulo- ja .menoarvioon uudelle
11048: sitten kumottiin, annettiin kuitenkin julki- momentille 15 Pl. II luvun kohdalle
11049: suuteen tieto, että yliluovutuspalkkioita ei 500 miljoonan markan suuruisen ar-
11050: enää luovutusvuodelta 1947-48 suoritet- viomäärärahan käytettäväksi maata-
11051: taisi, eikä hallitus olekaan tulo- ja meno- lous1tuotteiden luovutusvelvollisuuden
11052: arvioesitykseensä vuodelle 1949 ottanut tä- ylittämisestä luovutusvuonna 1947-
11053: hän tarkoitukseen määrärahaa. Tällainen 48 myönnettäviin palkkioihin.
11054: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
11055:
11056: Martti 0. Kölli. Matti Heikkilä. E. A. Turja.
11057: 1169
11058:
11059: IV,2s5. - Rah. al. N:o 184.
11060:
11061:
11062:
11063:
11064: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta epäonnistuneen
11065: sadon korvaamiseksi maanhankintalain toimeenpanon
11066: yhteydessä maata saaneille.
11067:
11068:
11069: E d u s k u n n a 11 e.
11070:
11071: Maanhankintalain mukaan muodostettui- johdosta maansaajia valtion toimesta tuet-
11072: hin tiloihin on usein jouduttu liittämään tava.
11073: rappiotilassa tai heikossa kasvukunnossa Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
11074: olevia viljeltyjä tiluksia. Myöskin on ti- ehdotamme,
11075: loilla melkoinen määrä vasta raivattua
11076: uudispeltoa. Kun rappiolla olevan tai heik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11077: kokuntoisen pellon kasvu usein epäonnistuu tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
11078: ja kun uudispelto ei ole vanhan kunnossa markan siirtomäärärahan epäonnis-
11079: olevan pellon veroista ja kun kasvun epäon- tuneen sadon korvaamiseksi maan-
11080: nistuminen siis johtuu viljelijästä riippu- hankintalain toimeenpanon yhtey-
11081: mattomista syistä aiheuttaen heille taloudel- dessä maata saaneille.
11082: lisia tappioita, olisi epäonnistuneen sadon
11083: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
11084:
11085: Veikko Vennamo. Martti Miettunen.
11086: Johannes Virolainen. Tahvo Rönkkö.
11087: Yrjö Hautala. Janne Koivuranta.
11088: 1170
11089:
11090: IV,2s6. - Rah. al. N:o 185.
11091:
11092:
11093:
11094:
11095: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta heinän hank-
11096: kimisen järjestämiseksi ja tukemiseksi maanhankintalain
11097: nojalla asutettaville.
11098:
11099:
11100: E d u s k u n n a ll e.
11101:
11102: Tähän mennessä on yhteiskunnan taholta Koska kuitenkin olisi kohtuutonta, että
11103: ollut välttämätöntä järjestää maata vaille asutettavat tästä syystä joutuisivat kärsi-
11104: olevalle siirtoväelle sekä maanhankintalain mään huomattavaa taloudellista vahinkoa,
11105: nojalla n. s. kylmiä tiloja ja vähän peltoa ehdotamme, että valtiovalta tarvittavassa
11106: sisältäviä tiloja kuin myös heikossa tuotto- laajuudessa järjestäisi rehun kuljetuksen ja
11107: kunnossa olevia tiloja saaneille perheille myynnin samoinkuin niissä tapauksissa,
11108: pakkotoimenpitein heinää karjan sisäruo- jossa heinän hinta nousisi kohtuuttoman
11109: kintakaudeksi. Tunnettua on, että tällaisia korkeaksi, tukitoimenpitein sen hintaa osta-
11110: pakkohankinnan mahdollisuuksia ei tällä jille alentaisi. Kun tällaista toimintaa var-
11111: hetkellä voimassa olevien säännöksien mu- ten tarvitaan toisaalta varoja ehdotamme
11112: kaan enää ole olemassa. Siitä huolimatta, edellä mainitsema:amme perustuen,
11113: että rehutilanne maassa on huomattavasti
11114: parantunut voidaan kuitenkin todeta, että että Eduskunta ottaisi vuoden
11115: rehun saaminen edellätarkoitetuille koh- 1949 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
11116: tuullisilla hinnoilla ainakin eräissä osissa nan markan määrärahan heinän
11117: maata voi tuottaa huomattavia vaikeuksia. hankkimisen järjestämiseksi ja tuke-
11118: Kysymys on osittain kuljetus- ja järjestely- miseksi maanhankintalain nojalla
11119: kysymys mutta vaikeuttaa asian järjestä- asutet:tam'lle.
11120: mistä myös se seikka, että ei ole vielä
11121: uudelleen totuttu vapaaehtoista tietä asiaa
11122: riittävästi hoitamaan.
11123: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
11124:
11125: Veikko Vennamo. Martti Miettunen.
11126: Yrjö Hautala. Erkki Koivisto.
11127: Janne Koivuranta.
11128: 1171
11129:
11130: IV,2s1. - Rah. al. N:o 186.
11131:
11132:
11133:
11134:
11135: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi
11136: rakennuslainoiksi maanhankintalain mukaan muille kuin
11137: maataloussiirtoväkeen kuuluville.
11138:
11139:
11140: E d u s k u n n a 11 e.
11141:
11142: Maassamme on ilmeisesti noin 180,000 Sen vuoksi ja viitaten vuoden 1947 val-
11143: asunnon vajausta. Sen poistamiseksi olisi tiopäiville jätetyn rahaasia-aloitteen n: o
11144: välttämätöntä, että jokaisen asunnon raken- 132 perusteluihin ehdotamme kunnioittaen,
11145: tajan asuntorakennustoimintaa edistettäi-
11146: siin mahdollisimman ·tehokkaalla tavalla. että Eduskunta ottaisi vuoden
11147: Lakialoitteessani n: o 83 vuodelta 1948 esi- 1949 tulo- ja menoarvioon
11148: tettyjen tontin saannin helpottamista tar- 500,000,000 markan suuruisen maa-
11149: koittavien toimenpiteiden lisäksi kaipaavat rärahan käytettäväksi muiden kuin
11150: etenkin oman asunnon rakentajat rakennus- maataloussiirtoväkeen kuuluvien hen-
11151: toimintansa tueksi halpakorkoisia valtiolai- kilöiden, siis esim. kaupunki- ja t:eol-
11152: noja. Niiden myöntäminen käy parhaiten lisuusseutujen siirtoväen, sotaleskien
11153: päinsä maanhankintalain toimeenpanon ra- ja arpojen, invaliidien ja rintama-
11154: hoituksessa annettujen säännösten mukaan, miesten, rakennuslainoiksi maanhan-
11155: jos vain tarkoitukseen on käytettävissä rii-t- kintalain mukaan.
11156: tävästi varoja.
11157: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
11158:
11159: E. Pusa. J. Pyy.
11160: 1172
11161:
11162: IV,zss. - :&ah. al. N:o 187.
11163:
11164:
11165:
11166:
11167: Riihinen y. m.: Määrärahan 'osoittamisesta lainoiksi maa-
11168: talouskaluston ja -irtaimiston hankkimista varten maan-
11169: hankintalain ulkopuolelle jääneelle siirtoväelle.
11170:
11171:
11172: E d u s k u n n a ll e.
11173:
11174: Viitaten vuoden 1947 valtiopäiville jäte- markan määrärahan käytettäväksi
11175: tyn rahaasia-aloitteeu :ri: o 136 perustelui- halpakorkoisten lainojen myöntämi-
11176: hin ehdotamme, seksi maatalouskaluston ja -irtaimis-
11177: ton hankkimiseksi maanhankintalain
11178: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 ulkopuolelle jääneelle siirtoväelle.
11179: tulo- ja menoarvwon 300,000,000
11180: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
11181:
11182: Vilhelm Riihinen. Esa Hietanen.
11183: Eino Tainio. Eino Roine.
11184: Antto Prunnila. Martti Leskinen.
11185: 1178
11186:
11187: IV,2s9. - Rah. al. N:o 188.
11188:
11189:
11190:
11191:
11192: E. Pusa. y. m.: Määrärahan osoittamisesta siemenvt'ljan
11193: peittauksen yleistämistä varten.
11194:
11195:
11196: E d u s k u n n a 11 e.
11197:
11198: Maassamme on puhuttu paljon siemen- ala noin 420,000 ha:n suuruinen. Jos suu-
11199: viljan peittauksesta ja sen tarpeellisuudesta rissa määrissä hankitun peittausaineen
11200: sekä kannattavaisuudesta. Siitä huolimatta hinta nousisi 100 markkaan hehtaarinalaa
11201: suurin osa viljoistamme kylvetään peittaa- kohden, niin tarvittaisiin peittausaineiden
11202: mattomalla siemenellä. Kuitenkin peittaus- hankkimiseen noin 42 miljoonaa markkaa.
11203: kustannukset näyttävät nousevan peittaus- Vielä olisi ilmeisesti syytä ,avustaa ·tarkoi-
11204: aineiden hinnan osalta vain sadan markan tusta vastaavien peittausvälineiden hankki-
11205: vaiheille tai jonkinverran yli siitä hehtaa- misessa ja tehostaa neuvontaa. Senvuoksi
11206: ria kohden. Kun keskimääräisten koetulos- olisi ilmeisesti hyödyllistä käyttää esim.
11207: ten mukaan peittauksella saavutetaan noin 18 miljoonaa markkaa tarvittavien peittaus-
11208: 10-15 prosentin suuruinen sadon lisäys, laitteiden hankinnan avustamiseen ja 15
11209: niin muodostavat peittausaineiden hankin- miljoonaa markkaa peittausneuvonnan te-
11210: takustannukset ehkä vain 7% niillä saavu- hostamista varten. Tällaisella peittauksen
11211: tettavan hyödyn arvosta. Senvuoksi ei ole yleistämisellä on odotettavissa jo ensimmäi-
11212: mitään järkevää syytä viivytellä siemenvil- senä satovuotena nykyisen hintatason mu-
11213: jan peittauksen yleistämistä vuosikymme- kaan laskien ehkä 630 miljoonan markan
11214: nestä toiseen ja samaan aikaan ostaa joka arvoinen sadon lisäys.
11215: vuosi ulkomailta sekä syömä- että rehu- Edellä sanottuun viitaten ja kun vuoden
11216: viljaa monikymmenkertaisesti sen rahan 1948 valtiopäiville jätetty lakialoite n: o 70
11217: määrällä, minkä kaikkien siemenviljojemme pienviljelijäin maataloustuotannon ja talou-
11218: peittausaineet maksaisivat. Siksi olisi ryh- dellisen aseman kohottamisesta tuskin tulee
11219: dyttävä nopeisiin ja tehokkaisiin toimenpi- riittävän ajoissa loppuun käsitellyksi, ehdo-
11220: teisiin siemenviljan peittauksen yleistämi- tamme,
11221: seksi koskevaksi kaikkea siemenviljaa. Näin että Eduskunta vuoden 1949 tulo-
11222: menetellen ei köyhyys eikä vanhoillisuus ja menoarvioon ottaisi 75 miljoonan
11223: saisi olla tarkoitusta vastaavan ja juuri markan suurttisen määrärahan sie-
11224: tämäntapaisille viljelijöille välttämättömän . menviljan peittattksen yleistämistä
11225: peittauksen yleistymisen esteenä. varten.
11226: Maassamme lienee vuotuinen viljankylvö-
11227: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
11228:
11229: E. Pusa. J". Pyy. Arttur Koskinen.
11230:
11231:
11232:
11233:
11234: 33
11235: 561/48
11236: 1174
11237:
11238: IV1 290. - Ra.h. al. N:o 189.
11239:
11240:
11241:
11242:
11243: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta heinänsiemenen
11244: varaamiseksi kylm~?le Wot?le.
11245:
11246:
11247: E d u s k u n n a 11 e.
11248:
11249: Maanhankintalain mukaan on 31. 8. 48 nen muuta tietä on myöskin tuottanut ja
11250: mennessä muodostettu n. s. kylmiä viljelys-, tulee tuottamaan suuria vaikeuksia.
11251: asuntoviljelys- ja yhteistiloja yhteensä Näinollen kylmien tilojen asukkaiden
11252: 6,880 kpl ja tullaan niitä lisää muodosta- jatkuvan toimeentulon kannalta on mitä
11253: maan. Näiltä tiloilta yleensä puuttuvat ra- tärkeintä, että omavaraisuus rehuun näh-
11254: kennukset ja peltoakin on vain nimeksi tai den näillä tiloilla saavutetaan mahdolli-
11255: ei ole ollenkaan. Näinollen niiden asutta- simman pian. Heinänurmen ja viljelyslai-
11256: vaan kuntoon saattaminen edellyttää ra- tumen perustamiskustannukset ovat kuiten-
11257: kennus- ja raivaustöiden nopeata suoritta- kin nykyisin siksi suuret, arviolta n.
11258: mista. Huomioonottaen edellämainitun li- 20,000-25,000 mk/ha, että asukkaiden va-
11259: säksi kylmien tilojen syrjäisen aseman, tie- rat ja nykyisin voimassa olevat uudistilan
11260: ja kuivatus- sekä tarveaineiden saantivai- perustamis- ja raivauspalkkiot eivät tähän
11261: keudet on todettava, että elämisen alkuun tarkoitukseen riitä. Senvuoksi edellämaini-
11262: pääsy näillä tiloilla vaatii asukkailta paitsi tut seikat huomioonottaen olisi paikallaan,
11263: äärimmäisiä ponnistuksia myöskin suuria että valtio osallistuisi kylmillä tiloilla hei-
11264: kustannuksia. Edellämainituista seikoista nänsiemenen hankintakustannuksii11, jotka
11265: johtuen asukkaiden taloudellinen asema nykyisin tekevät n. 10,000-12,000 mk/ha,
11266: usein on niin huono, ettei heillä liikene joko kokonaan tai osittain, riippuen asuk-
11267: varoja edes välttämättömien maataloustar- kaan taloudellisesta asemasta, kuitenkin
11268: vikkeiden kuten esim. lannoitteiden, siemen- enintään 3 ha:n alalle, jonka pinta-alan
11269: ten j. n. e. hankintaan. Asukkaiden elämi- voidaan katsoa tyydyttävän yhden hevosen,
11270: sen alkuunpääsemiseksi sekä heidän jatku- kahden lehmän ja lampaan talvirehun ja
11271: van toimeentulonsa turvaamiseksi on kui- laitumen tarpeen ja jolla eläinmäärällä voi-
11272: tenkin välttämätöntä, että kylmien tilojen daan päästä elämisen alkuun.
11273: heikkokuntoiset ja ravintoköyhät uudispel- Kylmille tiloille on tähän mennessä rai-
11274: lot saadaan heti edes tyydyttävään tuotto- vattu n. 8,000 ha peltoa. Tästä määrästä
11275: kuntoon. Niinpä heinänurmien ja viljelys- tulee arviolta n. 4,000 ha ensi keväänä kyl-
11276: laitumien perustamista kylmillä tiloilla on vettäväksi heinälle. Edellyttäen, että hei-
11277: pidettävä ensiarvoisen tärkeänä jopa asuk- nänsiemenen hankinta-avustus edellämainit-
11278: kaiden toimeentulon kannalta välttämättö- tuja periaatteita noudattaen nousee keski-
11279: mänä toimenpiteenä. Kotieläinten pitämi- määrin 8,000 mkjha, tarvittaisiin tähän
11280: nen näillä tiloilla vuokramaan ja pakko- tarkoitukseen varoja 32,000,000 markkaa.
11281: ottorehun turvin, kuten tähän saakka on Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
11282: tapahtunut, käy ennen pitkää maansaajille
11283: ylivoimaiseksi ja luovuttajille vastenmieli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11284: seksi. Sitäpaitsi käytäntö on osoittanut, tulo- ja menoarvioon 32,000,000
11285: että vuokramaan saantiin kaikin paikoin markkaa heinänsiemenen varaami-
11286: ei ole mahdollisuuksia ja rehun hankkimi- seksi kylmille tiloille.
11287: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
11288:
11289: Juhani Leppälä. V. Riihinen. Johannes Virolainen.
11290: 1175
11291: IV,291.- Rah. al. N:o 190.
11292:
11293:
11294:
11295:
11296: Friman y. m.: Määrärahan osoittami$esta vuosien 1940-
11297: 1948 heinäsatojen korvaamiseksi Sallan kunnan luovute-
11298: tun alueen väestölle sen luovutuksessa menettämien tilain
11299: osalta.
11300:
11301:
11302: E d u s !k u n n a ll e.
11303:
11304: Sallan siirtoväelle ei ole suoritettu en- hankittu uusille tiloille siirtymistä silmäl-
11305: simmäisen eikä toisen korvauslain mukaan läpitäen, uhkaa nyt pakkoteurastus. Asian
11306: minkäänlaista korvausta heinäsadoista siir- tilan tällaiseksi muodostuminen olisi elämän
11307: tolaisena oloajaltaan vuodesta 1940 lähtien. aloittamisen kannalta uusilla tiloilla !koh-
11308: Kun sijoituspaikkana on ollut pääasiassa talokasta. Sehän siirtäisi elämän alkuun
11309: Pohjois-Suomi, ei sillä näillä alituotanto- pääsemistä useilla vuosilla. Tilanne voitai-
11310: alueilla ole ollut mahdollisuuksia päästä siin pelastaa siten, että valtio korvaisi taan-
11311: osalliseksi valtioneuvoston päätöksen mukai- nehtivasti näille siirtolaisille heidän menet-
11312: sesta siirtoväen viljelys- ja heinämaiden tämänsä heinäsadon vuodesta 1940 lähtien.
11313: vuokraoikeudestakaan, on se joutunut vai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
11314: keampaan asemaan kuin muu siirtoväki. dotamme,
11315: Joka tapauksessa karjaa on vähennetty, tai
11316: se kokonaan hävitetty. Osan mainitusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11317: siirtoväestä nyt sijoituttua uusille asuma- tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
11318: sijoilleen, joissa ei ole minkäänlaisia. vilje- kan arviomäärärahan vuosien 1940-
11319: lyksiä, on heidän karjatalouden aloittami- 1948 heinäsatojen korvaamiseksi
11320: nen muodostunut ylivoimaisen vaikeaksi re- Sallan kunnan luovutetun alueen
11321: hun puutteen johdosta. Sitäkin osaa kar- väestölle sen luovutuksessa menettä-
11322: jasta, joka on säästynyt evakkoretkillä, tai mien tilojen osalta.
11323: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
11324:
11325: Toivo Friman. Eino Tainio.
11326: 1176
11327:
11328: IV,292, - Rah. al. N:o 191.
11329:
11330:
11331:
11332:
11333: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
11334: tuotantoväkirehujen hankkimista varten.
11335:
11336:
11337: E d u s k u n n a 11 e.
11338:
11339: Kansanhuoltoministeriön toimesta on maassamme toimitettu karjan laskenta 29.
11340: 2. 1948. Sen mukaan oli maassamme
11341:
11342: yksilehmäisiä ikarjoja 117,654, joissa lehmiä yhteensä 117,654
11343: kaksilehmäisiä 93,862, 187,724
11344: kolmelehmäisiä " 56,086, " " " 168,258
11345: neljälehmäisiä " 32,982, " " " 131,928
11346: viisilehmäisiä " 18,804, " " " 94,020
11347: kuusi-kymmenlehmäisiä " 27,267, " " " 199,556
11348: yli kymmenlehmäisiä " 6,378, " " " 103,745
11349: " " " Yhteensä
11350: " 1,002,885
11351:
11352: Taulukosta havaitaan, että lähes 70 % 500 maitokilon suuruinen tuotannon lisäys
11353: lypsylehmistä on viisilehmäisissä tai sitä lehmästä niin on sille annettava sekoitettua
11354: pienemmissä karjoissa. Siten valtaosa mai- tuotantorehua noin 200 kg vuodessa. Se-
11355: dontuotannostamme tapahtuu myöskin koitetun tuotantorehun hinta lienee noin
11356: näistä karjoista. Kun näiden karjojen 15 markan vaiheilla kilolta. Maidon hinta
11357: omistajista noin puolella ei ole ollenkaan meijeriin tuotuna maksaa noin 18 markan
11358: omalta tilalta saatavissa karsirehua tai saa- vaiheilla kilolta. Nyt esimerkkinä olevassa
11359: daan sitä riittämättömästi, niin sitä vä- tapauksessa 3,000 markan suuruisella väki-
11360: hemmän heillä on mahdollisuutta saada rehumäärällä voitaisiin saavuttaa 500 lit-
11361: omasta takaa lehmillensä niiden välttä- ran suuruinen tuotannon lisäys, jonka
11362: mättä tarvitsemia väkirehuja riittävän kor- .raha-arvo olisi 9,000 markkaa. Kun har-
11363: kean tuotannon aikaansaamista varten. voilla muunlaatuisilla keinoilla pienviljeli-
11364: Tästä syystä lehmien pitämisestä heillä ei jäin ja muiden vähän lehmiä omistavien
11365: ole sitä hyötyä, mikä lehmämäärän perus- perheiden taloudellista asemaa voidaan ko-
11366: teella olisi odotettavissa, jos niiden maidon- hottaa varojen käyttöön nähden näin edul-
11367: tuotanto olisi niin korkea, mikä lehmien lisella tavalla, niin senvuoksi on paikallaan,
11368: tuotantokyvyn huomioon ottaen voisi olla että heidän taloudellista asemaansa pyri-
11369: mahdollista, jos ne saisivat riittävästi tuo- tään kohottamaan käyttämällä valtion va-
11370: tantorehua. Kun elatusrehu joka tapauk- roja heidän karjoilleen tarvittavien tuo-
11371: sessa kulutetaan ja kun se ei ole yksityis- tantoväkirehujen hankkimista varten.
11372: taloudellisesti eikä kansantaloudellisesti riit- Jos otaksutaan, että puolet niistä karjan-
11373: tävän edullisesti käytettyä, ellei sitä saa- omistajista, joiden omistuksessa on 5 leh-
11374: teta hyödylliseksi tarvittavan tuotantorehun mää tai sitä vähemmän, olisivat sosiaali-
11375: avulla, niin on sekä pienkarjanomistajan sessa mielessä oikeutettuja saamaan 500 ki-
11376: että kansantalouden etujen mukaista, että lon suuruisen väkirehuerän jokaista omis-
11377: heitä avustetaan välttämättömän tuotanto- tamaansa lehmää kohden, niin nousisi täl-
11378: rehun hankkimisessa. Jos halutaan esim. laisten karjanomistajien luku ilmeisesti yli
11379: IV,292. - E. Pusa y. m. 1177
11380:
11381: 200,000 ja heidän lehmiensä luku noin että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11382: 350,000: een. Näin laskien tarvittaisiin tar- tulo- ja menoarvioon 1 miljardin
11383: koitusta varten noin 1 miljardin markan markan suuruisen määrärahan käy-
11384: suuruinen määräraha. tettäväksi avustuksina suuriperheis-
11385: Edellä esitetyn perusteella ja kun vuo- ten tai muuten heikossa taloudelli-
11386: . den 1948 valtiopäiville jätetty lakialoite sessa asemassa olevien pienviljelijäin
11387: n: o 70 pienviljelijäin :maataloustuotannon ja, muiden karjanomistajien tarvitse-
11388: ja taloudellisen aseman kohottamisesta tus- mien tuotantoväkirehujen hankki-
11389: kin tulee riittävän ajoissa käsitellyksi, eh- mista ja jakamista varten.
11390: dotamme,
11391: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
11392:
11393: E. Pusa. J. Pyy.
11394: Arttur Koskinen.
11395: 1178
11396:
11397: IV,293. - Rah. al. N:o 192.
11398:
11399:
11400:
11401:
11402: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kal-
11403: kin hankkimista varten pienviljelijMlZe.
11404:
11405:
11406: E d u s k u n n a ll e.
11407:
11408: Maanviljelyskalkin käyttäminen riittä- suuruisen sadonlisäyksen. Sen arvo riippuu
11409: västi kuivatetuille liian happamuuden vai- maataloustuotteiden hintatasosta. Välilli-
11410: vaamille viljelysmaille on niiden kasvuedel- sesti maatalouskalkin merkitys on paljon
11411: lytysten parantamisen perusedellytys. Ettei suurempi. Niinpä tkuivatuksen ja kalki-
11412: köyhyys tai vanhoillisuus olisi riittävän tuksen avulla kasvukuntoon saatettu pelto
11413: kalkin käyttämisen esteenä pienviljelysti- saattaa kasvaa kaksin-kolminkertaisen sa-
11414: loilla, olisi kalkkia hankittava heille avus- don entiseen verraten. Sen vuoksi happa-
11415: tuksena heidän maataloustuotantonsa ja ta- muuden poistaminen kuivatuksen ja kalki-
11416: loudellisen asemansa kohottamista varten. tuksen avulla on tärkeimpiä maataloustuo-
11417: Kun maanviljelyskalkki maksaa noin 2 mk tannon kohottamisen edellytyksiä. Siksi
11418: kg, tarvittaisiin 100 miljoonan kilon hank- valtionvarojen käyttäminen tähän tarkoi-
11419: kimista varten 200 miljoonan markan suu- tukseen on kaikin puolin tarkoitustaan
11420: ruinen määräraha. Siihen nähden, että kal- vastaavaa.
11421: kin tarve lienee keskimäärin 4,000 kg ha Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11422: kohden, ei edellämainitusta kalkkimäärästä
11423: riitä kuin noin 25,000 ha:n peltoalalle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11424: Tämän vuoksi kalkitusavustusta olisi myön- tulo- ja menoarvioon 200,000,000
11425: nettävä vain vähävaraisille pienviljelijöille. markan suuruisen määrärahan käy-
11426: Mitä kalkin käytön edullisuuteen yleensä tettäväksi kalkin hankkimisen avus-
11427: tulee, niin koetulosten mukaan tuottaa maa- tuksina vähävaraisille pienviljeli-
11428: talouskalkkikilo ajan oloon 1 rehuyksikön jöille.
11429: Helsingissä ·lokakuun 4 päivänä 1948.
11430:
11431: E. Pusa. A.rttur Koskinen.
11432: 1179
11433:
11434: IV,294, - Rah. al. N:o 193.
11435:
11436:
11437:
11438:
11439: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden
11440: varf:!amiseksi kylm~'lle tiloille.
11441:
11442:
11443: E d u s k u n n a ll e.
11444:
11445: Maanhankintalain mukaan muodostettu- koiseen kylmien tilojen uudismaan väkilan-
11446: jen n. s. kylmien tilojen asukkaat joutuvat noiteavustukseen siten, että valtion varoista
11447: alkuvuosina harjoittamaan maataloustuo- voitiin korvata aina 75 % kunkin tilan kol-
11448: tantoa uudispellon varassa, jonka luontoi- men ensimmäisen peltohehtaarin väkilan-
11449: nen kasvukyky on yleensä heikko. Varsin- noitekustannuksista kuitenkin korkeintaan
11450: kin koneellisessa raivauksessa ruokamulta- 3,000 mk ha kohti. Käytäntö on osoitta-
11451: kerros häviää siinä määrin, että se on nut, että tämä avustusmenettely on oikeaan
11452: omiaan heikentämään uudispellon kasvuky- osunut. Olisi välttämätöntä, että tätä tu-
11453: kyä ja siten tekemään perusparannusainei- kemismuotoa jatkettaisiin kuitenkin siten
11454: den ja -lannoitteiden käytön entistä tar- laajennettuna, että avustusta annettaisiin
11455: peellisemmaksi. Kun karjanlannan käyttö- peruslannoituksen saantia varten uudisti-
11456: mahdollisuudet kylmillä tiloilla niiden vä- lan 5: lle ensimmäiselle peltohehtaarilla ja
11457: häisen kotieläinmäärän vuoksi ovat sangen avustuksen enimmäismäärä korotettaisiin
11458: rajoitetut, olisi väkilannoitteiden runsaam- 5,000 markaksi ha kohti, jotta riittävä pe-
11459: malla käytöllä kylmien tilojen lannoite- ruslannoitus tehtäisiin mahdolliseksi. Väki-
11460: tarve- pääasiassa tyydytettävä. Sillä asuk- lannoitteiden hankinta-avustusten myöntä-
11461: kaiden elämän alkuunpääsemiseksi ja hei- minen kylmille tiloille on sitäkin tärkeäm-
11462: dän jatkuvan toimeentulonsa turvaami- pää, koska niistä suurin osa ei pääse osal-
11463: seksi on välttämätöntä, että kylmien tilojen liseksi kuluvan vuoden menoarvioon ote-
11464: heikkokuntoiset ja ravintoköyhät uudispel- tusta väkilantamiljardista joiko senvuoksi,
11465: lot saadaan viivytyksettä edes tyydyttä- että niillä ei ole keritty vielä raivata 0.50
11466: vään kasvukuntoon. Tähän ei kuitenkaan ha tai sitten uudispelto on valmistunut tai
11467: läheskään kaikilla kylmien tilojen asuk- valmistuu lopulliseen kuntoon kuluvana
11468: kailla ole mahdollisuuksia, sillä välttämät- syksynä, jollaisia tapauksia on useita tu-
11469: tömät rakennus- ja raivaustyöt vaativat hansia hehtaareita.
11470: niin suuria kustannuksia, että varojen Ennakkoarvion mukaan lannoitteiden
11471: hankkiminen jo näihinkin tarkoituksiin hankinta-avustuksista paas1s1 osalliseksi
11472: tuottaa erittäin suuria vaikeuksia. Edellä- edellämainittuja perusteita noudattaen n.
11473: mainitun lisäksi, huomioonottaen, että pe- 5,000 ha, joten tähän tarkoitukseen tarvit-
11474: ruslannoituskustannukset nousevat nykyi- taisiin valtion varoja 25,000,000 markkaa.
11475: sin huomattavan korkealle, arviolta 6,000- Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
11476: 7,000 mk/ha, olisi toivottavaa, että valtio
11477: joko kokonaan tai ainakin määrätyllä pro- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11478: sentilla osallistuisi kylmien tilojen väkilan- tulo- ja menoarvioon 25,000,000
11479: noitteiden hankintakustannuksiin. markkaa väkilannoitteiden varaami-
11480: Kuluvana vuonna oli valtion varoista seksi kylmille tiloille.
11481: varattu 15 milj. markkaa käytettäväksi eri-
11482: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
11483:
11484: Juhani Leppälä. Johannes Virolainen. V. Riihinen.
11485: 1180
11486:
11487: IV,295, - Rah. al. N:o 194.
11488:
11489:
11490:
11491:
11492: Ikonen y. m. : Määrärahan osoittamisesta väkilantojen hin-
11493: f;lojen alentamiseksi.
11494:
11495:
11496: E d u s k u n n a 11 e.
11497:
11498: Väkilantojen hinto·jen alentamiseen ei mieltä. Vieläpä siitäkin, onko näiden varo-
11499: hallitus ole eihdottanut määrärahaa vuoden jen jaossa noudatettu eduskunnan päätöstä.
11500: 1949 valtion tulo- ja menoa.rvioon, vaikka Varathan myönnettiin nimenomaan hinto-
11501: tällainen määräraha on sisältynyt kuluvan jen alentamiseen, vastaehdotuksena oli m. m.
11502: vuoden talousarvioon. Tämän p<>isjätetyn ilmaisten väkilantojen jakaminen. Nyt käy-
11503: määrärahan vastikkeeksi ehdotettu tuotanto- tetyssä järjestelmässä ei voida ollenkaan
11504: miljardi ei nimittäin vastaa väkilantojen välttyä siitä, etteikö väkilannat tule jaettua
11505: hintojen alennukseen myönnettyä määrä- kio<konaan ilmaiseksi, jos ostoikortin haltija
11506: rahaa, koska sitä käytetään moneen muu- ostaa väkilautoja vain sen verran, minkä
11507: hunkin tarkoitukseen kuin vä:kilantojen ostokortilla voi saada. Onhan lehtitietojen
11508: hinnan alennukseen. mukaan eräille paikkakunnille näitä osto-
11509: Koska ne olosuhteet ja syyt, jotka kortteja jaettu rahamäärälleen enemmän
11510: .aiheuttivat eduskunnan ottamaan ilman 'kuin edellisinä vuosina samoilla paikka-
11511: hallituksen esitystä määrärahan talousar- kunnilla on myyty markkamääräisesti kaik-
11512: vioon, edelleen jatkuvat, ei mielestämme kiaankin väkilantoja. Oikeampi menettely
11513: ole aihetta p:oistaa tätä momenttia meno- mielestämme olisi sellainen, että viljelijä
11514: arviosta. Maatalouden sodanaikaiset ravin- saisi ostamistaan väkilannoitteista alen-
11515: toainerappiot eivät suinkaan ole vielä kor- nusta määrätyn prosentin, jolloin tämä
11516: jatut, vaimka verraten edulliset sääsuihteet prosentti voisi olla pientiloilla aina suhteel-
11517: tuottivatkin kuluvana vuonna suuressa lisesti korkeampi kuin suuremmilla tiloilla.
11518: osassa maata ikohtuuillisen sadon. Kuiva Yksityiskohtaisen jakoesityksen laatiminen,
11519: kesä ja rahan puutteesta johtuva väkilan- edellä mainitun periaatteen mukaisesti olisi
11520: tojen niukka käyttö voi jo ensi vuonna tietenkin jätettävä hallituksen asiaksi.
11521: tuottaa ikäviä yllätyksiä pienentyneen sa- Maatalouden rappiot ovat suurelta osalta
11522: don muodossa. TäJhän ei kuitenkaan kan- aiheutuneet siitä, että viljelijäin on täyty-
11523: aallamme ole varaa näin epävarmana ajan- nyt -valtiovallan määräyksistä luovuttaa
11524: kohtana. Siksi olisikin oman maan maa- tuotteensa säännösteltyyn kulutukseen alle
11525: talouden tuotantoa edelleen koetettava ko- tuotantokustannusten, joten vuosittain ei
11526: hottaa entistä suuremmaksi, jotta pääsi- ole ollut varaa suorittaa rperusparannuksia.
11527: simme elintarviketuotannossa mahdollisim- Tästä johtuen on kohtuullista, että valtio-
11528: man lähelle omavaraisuutta. Yhtenä varsin valta edes väihäiseltä osalta tukee näiden
11529: ratkaisevana tekijänä tässä pyrkimy~ksessä rappioiden korjaamista. Ravintoainerap-
11530: on runsas väkilantojen käyttö. pioiden kohdalta tämä käy päinsä väkilan-
11531: Voidaanko väkilantojen käyttöä lisätä tojen hintojen alennuksen muodossa.
11532: eniten sillä tavalla, millä hallitus on kulu- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
11533: van vuoden talousarviossa olevan väkilanta- nioittaen,
11534: miljardin jakanut, siitä saattaa olla eri
11535: IV,295. - Ikonen y. m. 1181
11536:
11537: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 rätyn prosentin suuruisen alen-
11538: t-ul<>- ja meooarvioon uudelle momen- nuksen ostamistaan väkilannoitteista,
11539: tille 1,000,000,000 markkaa kä;ytettä- mikä prosentti olisi suhteellisesti
11540: väksi väkilant.ojen hintojen alenta- suurempi pienemmillä tilm'lla, samoin
11541: miseen siten, että viljelijä saisi m.ää- kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa.
11542: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
11543: Toivo Ikonen. Eino Laitinen.
11544: Yrjö Hautala. Atte Pakkanen.
11545: J. Koivisto. Martti Miettunen.
11546: Juhani Leppälä. S. Salo.
11547: Johannes Virolainen. Matti Miikki.
11548: Kerttu Saalasti. J. E. Lampinen.
11549: Vieno Simonen. Aino Luostarinen.
11550: Eino Palovesi. Akseli Brander.
11551: M. 0. Lahtela. Jussi Annala.
11552: Antti J. Rantamaa. Anton Suurkonka.
11553: Kalle Joukanen. Antti A. Koukkari.
11554: Toivo H. Ki:tmunen. Kusti Eskola.
11555: Lauri Laine. V. J. Sukselainen.
11556: Lauri Murtomaa. Markus Niskala.
11557: Väinö Okko. Pekka Kiiski.
11558: Lauri Leppihalme. Tahvo Rönkkö.
11559: Erland Haapaniemi. Viljam Sarjala.
11560: Yrjö Saari. Ilmari Tiainen.
11561: Martti Suntela. Väinö Rankila.
11562: Onni Mannila. Veikko Vennamo.
11563:
11564:
11565:
11566:
11567: 561/48
11568: 1182
11569:
11570: IV,2o6. - Rah. al. N:o 195.
11571:
11572:
11573: Hirvensalo y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
11574: avustuksiksi AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen.
11575:
11576: E d u s k u n n a 11 e.
11577:
11578: AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen on eduskunta eri vuosina osoittanut varoja
11579: seuraavasti :
11580: Asutuksen suuruus Lainan suuruus
11581: Avustukslin Lainoihin korkeint. korkelnt.
11582: 1945 1,000,000: - 1,000,000: - 4,000:- 5,000:-
11583: 1946 1,000,000: - 2,000,000: - 4,000:- 5,000:-
11584: 1947 1,000,000: - 5,000:- 10,000:-
11585: 1948 1,500,000: - 6,000:-
11586: Kuten huomataan, ovat määrärahat ja kustannuksista avustuksena ja nykyisin
11587: samoin avustukset sekä lainat varsin pie- lasketaan AIV-tornien kustannusten nouse-
11588: niä, eikä niitä vuosittain suinkaan ole ko- van 50-80,000 markkaan.
11589: roitettu siinä suhteessa kuin rakennuskJus- Tehokkaan neuvonnan ja edullisen rehu-
11590: tannukset ovat nousseet ja rahanarvo alen- vuoden - varsinkin syyskesän - johdosta
11591: tunut. Anojia sensijaan olisi runsaasti. AIV-liuoksen menekki kohonnut tänä
11592: Alkuvuosina on anomuksia tehty vuosit- vuonna noin 9 milj. kg:aan oltuaan v. 1946
11593: tain noin 1,000 kpl, mutta viime vuosina 6 milj. kg ja v. 1947 5 milj. kg. Kun am-
11594: vain 600-700 kpl. Tämä anojien luku- mattimiehet laskevat 1 kg:n AIV-liuosta
11595: määrän pieneneminen ei suinkaan johdu merkitsevän käytännössä 10 kg:n maidon-
11596: siitä, etteikö anojia olisi enemmänkin, tuotannon lisäystä, on odotettavissa tule-
11597: mutta kun avustuksia voidaan jakaa ainoas- vana ruokintakautena viime vuoteen ver-
11598: taan 200-250 kpl vuosittain, ovat monet kyl- rattuna 40. milj. kg:n lisäys maidon tuo-
11599: lästyneet anomusten lähettämiseen ja AIV- tannossa yksinomaan lisääntyneen AIV-re-
11600: neuvojatkin ovat pyrkineet tässä suhteessa hun käytön ansiosta.
11601: torjumaan liiallista intoa, koska tulos kui- Kun mainittu määräraha on tarkoitettu
11602: tenkin useimmissa tapauksissa olisi kiel- jaettavaksi avustuksina pienviljelijöille,
11603: teinen ja virastoihin kerääntyisi vain tur- joiden luku varsinkin viime vuosien aikana
11604: haa työtä. Lainojen suhteen on hakijoiden on huomattavasti lisääntynyt, ja kun toi-
11605: lukumäärässä tapahtunut vielä jyrkempää selta puolen juuri pienviljelijöiden keskuu-
11606: laskua, kun saajat ovat todenneet ne niin teen AIV-rehun käyttö on levinnyt hitaim-
11607: pieniksi, ettei sellaisilla ole mitään käytän- min, on itsestään selvää, että käyttämällä
11608: nöllistä merkitystä. runsaammin varoja avustuksiin AIV-tor-
11609: Vuodelle 1949 esittää hallitus avustus- nien rakentamisessa, edistetään huomatta-
11610: määrärahaa jaettavaksi 2,250,000 markkaa. vasti maidontuotannon lisäämistä ja kotois-
11611: Samanaikaisesti on saamamme tiedon mu- ten rehujen osuutta siinä.
11612: kaan ajateltu korottaa avustusten enim- Edellä olevan perusteella rohkenemme
11613: mäismäärä 10,000 markkaan. Jotta määrä- esittää,
11614: rahalla olisi todella merkitystä, pitäisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11615: avustusten enimmäismäärän olla vähintään tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 27
11616: 20,000 markkaa ja määrärahan mikäli mah- kohdalle 10 miljoonan markan suu-
11617: dollista 10 milj. mk, koska tarkoitus on ruisen määrärahan avustuksiksi AIV-
11618: alusta alkaen ollut jakaa 25% rakennus- rehusäiliöiden rakentamiseen.
11619: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
11620: L. 0. Hirvensalo. J. E. Lampinen. Aino Luostarinen.
11621: Eino Palovesi. E. A. Turja. Viljami Kalliokoski.
11622: Kusti Eskola. , Martti Suntela.
11623: 1183
11624:
11625: IV,297. - Rah. al. N:o 196.
11626:
11627:
11628:
11629:
11630: E. Pusa y. m.: Määrärah01n osoittamisesta avustuksiksi pien-
11631: viljelijöille AIV-liuoksen hankkimista varten.
11632:
11633:
11634: E d u s kunnalle.
11635: Jo kahdeksan vuotta on maassamme val- JuuTi pienviljelijäin 'kannalta tämä on
11636: linnut riittävän maitomäärän puute. Kui- erityisen tärkeätä, koska heidän usein liian
11637: tenkin kaikissa piireissä ollaan yksimielisiä pienet peltoalansa eivät kykene tuoUamaan
11638: maidon tärkeydestä ravintoaineena. Sen samanaikaisesti riittävästi karjanrehua, vil-
11639: vuoksi on aika ryhtyä tehokkaisiin toimen- jaa, perunaa ja muita kasveja. Näin ollen
11640: piteisiin maidontuotannon kohottamiseksi. on ryhdyttävä aivan poikkeuksellisiin toi-
11641: Se voi tapahtua sellaisilla suoranaisilla toi- menpiteisiin AIV-rehun tuotannon lisäämi-
11642: menpiteillä, niinkuin riittävien ulkoa han- seksi j·a sen valmistuksen yleistäiDiseksi
11643: iJrittavien väkirehujen avulla, jotka tosin pienviljelijäin keskuudessa. Halvin ja te-
11644: silloin vievät vastaavasti valuuttaa. Meillä hokkain keino tässä sUihteessa on antaa
11645: on kuitenkin käytettävissä eräitä tehdk- heille heidän AIV-rehun valmistuksessa
11646: kaita välillisiä toimenpiteitä, jotka suhteel- tarvitsemansa AIV-liuos ilmaiseksi. Kun
11647: lisen nopeasti tUJo:ttavat tuloksia. Sellai- AIV-liuo'ksen hinta on noin 9 markan vai-
11648: sista ikuuluu tärkeimpiin AIV-rehun tuotan- heilla kilolta, niin tarvittaisiin 10 miljoo-
11649: non lisääminen. Apilapitoisesta heinästä nan kilon AIV-liuoksen hankkimista varten
11650: tehtyä AIV-rehua menee noin 7 kiloa yh- 90 miljoonan markan suuruinen määrära;ha.
11651: teen rehuyksikköön. Tällaisen rehumäärän Edellä esitettyyn laskelmaan viitaten sen
11652: . valmistamiseen tarvittava AIV-liuos maksaa avulla valmistetulla apilavaltaisella AIV-
11653: noin 55 penniä rehukiloa kohden. Kun rehumäärällä voidaan lisätä maidon tuo-
11654: AIV-rehua menee noin 7 kiloa yhteen rehu- tantoa noin 100 miljoonaa kiloa. Sen raha-
11655: yksikköön, niin yhteen rehuyksikiköön tarvi- arvo on noin 1,800 miljoonaa markkaa.
11656: taan AIV-liuosta noin 3: 50-4:- vaiheilla Kun AIV-liuoksen hankkiminen on eräs
11657: AIV-rehussa löytyvää rehuyksikköä koh- kaikkein tehokkaimmista keinoista pienvil-
11658: den. Kun tällaisella rehuyksiköllä voidaan jelijäväestön tuotannon ja taloudellisen
11659: tuottaa 2 lf2 litraa maitoa, niin 18 markan · aseman kohottamiseksi ja 'kun vuoden 1948
11660: maitolitran !hinnan mukaan laskien 4 mar- valtiopäivillä jätetty lakialoite n:o 70 pien-
11661: kan arvoisella AIV-liuosmäärällä voidaan viljelijäin tuotannon ja taloudellisen ase-
11662: tehdä niin paljon AIV-rehua, että sillä man kohottamiseksi tuskin tulee riittävän
11663: voidaan tuottaa 45 markan arvosta maitoa. ajoissa käsitellyksi, niin edellä esitettyyn
11664: Kun tähän lisätään, että tehtäessä apila- viitaten ehdotamme,
11665: valtaisesta heinästä AIV-rebua, sillä ta~oin
11666: saadaan tallelle noin 30 % enemmän tuo- että Eduskunta o.ttaisi vuoden 1949
11667: reessa heinässä olevista ravintoaineista kuin tulo- ja menoarvioon 90 miljoonan
11668: kuivattarualla sama heinämäärä tavalliseksi markan suuruisen määrärahan käy-
11669: heinäksi, niin tästä kaikesta havaitaan, mi- tettäväksi avustuksena pienviljeli-
11670: tenkä poikkeuksellisen edullista on valmis- jöille tarvittavan AIV-liuoksen hank-
11671: taa apilapitoisesta heinästä mahdollisimman kimista varten.
11672: paljon AIV-rehua.
11673: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
11674:
11675: E. Pusa. Arttur Koskinen.
11676: 1184
11677:
11678: IV,29s, - Rah. al. N:o 197.
11679:
11680:
11681:
11682:
11683: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta 0/Vustuksiksi
11684: AIV-rehutornien rakentamista varten pienviljelystiloille.
11685:
11686:
11687: E d u s k u n n a 11 e.
11688:
11689: Rahaasia-aloitteen n:o 196, koskeva 90 avustuksella rakennettavaa AIV-rehutornia
11690: miljoonan markan suuruisen määrärahan kohden voitaisiin saavuttaa 20,000 tornin
11691: ottamista tulo- ja menoarvioon pienvilje- suuruinen rakennusmäärä vuotta kohden.
11692: lijöille tarvittavan AIV-liuoksen hankki- Sen vuoksi edellä sanottuun viitaten ja
11693: mista varten, perusteluissa selvitetään ne kun vuoden 1948 valtiopäiville jätetty laki~
11694: syyt, joiden vuoksi on välttämätöntä kaikin aloite n: o 70 pienviljelijäin maataloustuo-
11695: tavoin edistää AIV-rehun valmistuksen ja tannon ja taloudellisen aseman kohottami·
11696: käytön yleistymistä pienviljelystalouksissa. sesta tuskin tulee riittävän nopeasti käsitel-
11697: Sitä varten olisi myöskin ryhdyttävä toi- lyksi, ehdotamme,
11698: menpiteisiin, että lähimmän kymmenen vuo-
11699: den aikana jokaiselle pientilalle tulee ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11700: kennetuksi tarkoitustaan vastaava AIV-re- tulo- ja menoarvioon 300 miljoonan
11701: hutorni. Ottaen huomioon sen, että pien- markan suuruisen määrärahan käy-
11702: viljelijät osallistuvat itse tornin rakennus- tettäväksi rakennusavustuksiksi AIV-
11703: töihin, ajavat paikalle tarvittavat rakennus- rehutornien rakentamista varten
11704: aineet j. n. e., näyttäisi mahdolliselta, että pienvilj elystiloilu.
11705: keskimäärin 15,000 markan suuruisella
11706: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
11707:
11708: E. Pusa. Arttur Koskinen.
11709: 1185
11710:
11711: IV,299. - Rah. al. N:o 198.
11712:
11713:
11714:
11715:
11716: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
11717: vtljeUjöille Zantala.Vn ja virtsakaivojen rakentamista var-
11718: ten.
11719:
11720:
11721: E d u s k u n n a ll e.
11722:
11723: Maassamme on nykyään noin 2 miljoo- riittävä määrä tarkoitustaan vastaavia lan-
11724: naa nautayksikköä karjaa. Siitä on pien- talaita ja virtsakaivoja. Niiden rakenta-
11725: viljelijäin omistamaa karjaa noin 1 Y2 mil- mista edistetään tehokkaimmin, jos pienvil-
11726: joonaa nautayksikköä. Professori Pauli jelijöille hankitaan tarvittava sementti ja
11727: Tuoriian selvityksen mukaan nykyistä pa- rauta ja luovutetaan se heille rakennus-
11728: remmalla karjanlannan hoidolla voidaan avustuksena. 20.000 lantalan ja virtsakai-
11729: saada noin 700 markan arvosta enemmän von rakentamisessa tarvittava sementti ja
11730: kasvinravintoaineita tallelle nautayksikköä rauta maksanee keskimäärin 15,000 mark-
11731: kohden. Siten parannetulla lannanhoidolla kaa tilaa kohden.
11732: voidaan tavoitella noin 1 miljardin markan Edellä sanotun perusteella ja kun vuo-
11733: arvoisen kasvinravintoainemäärän talteen- den 1948 valtiopäiville jätetty lakialoite
11734: ottoa ja käyttämistä kasviviljelyksemme hy- n:o 70 pienviljelijäin maataloustuotannon
11735: väksi. Jos sellainen tulos saavutettaisiin, ja taloudellisen aseman kohottamisesta tus-
11736: olisi sillä tuotettavan lisäsadon arvo ny- kin tulee riittävän nopeasti käsitellyksi, eh-
11737: kyisen hintatason mukaan noin 5 miljardia dotamme,
11738: markkaa. Sen vuoksi meillä on kaikki syy
11739: ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin karjanlan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11740: nassa olevien kasvinravintoaineiden ny- tulo- ja ??J-enoarvioon 300 miljoonan
11741: kyistä tehokkaampaa talteenottamista ja markan suuntisen määrärahan käy-
11742: käyttämistä varten. tettäväksi lantalain ja virtsakaivojen
11743: Ohjelmaksi olisi otettava, että lähimmän rakennusavustuksia varten pienvilje-
11744: 10 vuoden aikana saadaan rakennetuksi lijöille.
11745: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
11746:
11747: E. Pusa. Arttur Koskinen.
11748: 1186
11749:
11750: IV,soo. - Rah. al. N:o 199.
11751:
11752:
11753:
11754:
11755: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
11756: viljelijöille turvepehkun ja 'kuivan mudan saannin hel-
11757: pottamiseksi.
11758:
11759:
11760: Eduskunnalle.
11761:
11762: Hyvä turvepehku ja kuiva muta ovat edistämiseksi sekä tarvittavien alueiden ja
11763: tehokkaimpia aineita karjanlannassa ole- laitteiden hankkimiseksi sekä niille johta-
11764: vien kasvinravintoaineiden talteenottami- vien teiden rakentamiseksi. Tämä tapahtuu
11765: seksi. Kim pr:o;fessori Pauli Tuoriian selvi- tehokkaimmin jos pienviljelijäin yrityksiä
11766: tyksen mukaan hyvällä lannan:h.oidolla voi- näissä suhteissa tuetaan riittävillä avus-
11767: daan saada 700 markan arvosta nykyistä tuksilla.
11768: enemmän kasvinravintoaineita nautayksik- Edellä sanottuun viitaten ja kun vuoden
11769: köä kohden talteen, niin muodostuu pien- 1948 valtiopäiville jätetty lakialoite n:o 70
11770: viljelijäin omistaman noin 11f2~miljoonaisen pienviljelijäin maataloustuotannon ja talou-
11771: karjakannan lannan tehokkaan 'hoitamisen dellisen aseman kohottamisesta tuskin tulee
11772: tavoite miljardin markan arvoiseksi tavoit- riittävän nopeasti käsitellyksi, ehdotamme,
11773: teeksi. Sillä tuotettavan sadon arvo nousee
11774: ny;kyisen hintatason mukaan noin 5 mil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11775: jardiin. Pienviljelijäin karjan lannan tar- tulo- ja menoarvioon 100,000,000
11776: koitusta vastaavan hoitamisen tärkeänä markan suuruisen määrärahan käy-
11777: edellytyksenä on tarkoitusta vastaavien Ian- . tettäväksi pienv~1jelijöille avustuk-
11778: taloiden ja virtsakaivojen ohella erittäin seksi turvepehkun ja kuivan mudan
11779: suuri merkitys riittävällä turvepehkun tai hankkimiseksi tarpeellisten alueiden,
11780: kuivan mudan saannilla. Sen vnoksi on laitteiden ja teiden rakentamista
11781: nopeasti ryhdyttävä tarvittaviin toimenpi- varten.
11782: teisiin turvepehkun valmistuksen ja käytön
11783: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
11784:
11785: E. Pusa. Arttur Koskinen.
11786: 1187
11787:
11788: IV,sot. - Ra.h. al. N:o 200.
11789:
11790:
11791:
11792:
11793: Kujanpää y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pien-
11794: viljelijäin turvepehkuosuuskunm'lle ja vapaille yhtymille
11795: turvepehkun valmistusta varten tarvittavien rakennusten
11796: ja koneiden hankkimiseksi.
11797:
11798:
11799: E d u s k u n n a 11 e.
11800:
11801: Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville jäte- korkoisina lainoina valtioneuvoston
11802: tyn rahaasia-aloitteen n: o 136 perustelui- lähemmin määräämällä tavalla pien-
11803: hin kunnioittaen ehdotamme, viljelijäin turvepehkuosuuskunnille
11804: ja vapaille yhtymille turvepehkun
11805: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 valmistusta varten tarvittavien ra-
11806: tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar- kennusten ja koneiden hankkimi-
11807: kan määrärahan jaettavaksi halpa- seksi.
11808: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
11809:
11810: Eino Kujanpää. Mikko Järvinen.
11811: Hannes Tauriainen. Yrjö Murto.
11812: Toivo I. Sormunen. Eino Tainio.
11813: V. Riihinen. Toivo Friman.
11814: V. Puumalainen.
11815: 1188
11816:
11817: IV,so2. - Rah. al. N:o 201.
11818:
11819:
11820:
11821:
11822: Hautala y. m.: K10rotetun määrärahan osoittamisesta sala-
11823: ojituspalkkioiksi.
11824:
11825:
11826: E d u s ik u n n a 11 e.
11827: Salaojitukseen myönnettyjen palkkioiden Varaamalla salaojitusavustuksiin ja -lai-
11828: maara, lukuunottamatta Salaojitusyhdis- noihin riittävästi varoja saataisiin sala-
11829: tykselle myönnettyä suoranaista avustusta, ojitus meilläkin nopeasti edistymään. Esim.
11830: on eri vuosina ollut seuraava: V. 1927 v. 1933, jolloin avustuksia myönnettiin run-
11831: 8,850 mk, 1928 21,100, 1929 9,320, 1930 saasti, salaojitusten määrä nousi edellisiin
11832: 3,000, 1931 1,280, 1932 -, 1933 6,841,810, vuosiin verrattuna lähes nelinkertaiseksi.
11833: 1934 26,076: 20, 1935 819,065: 20, 1936 Salaojitus oikein suoritettuna on osoit-
11834: 975,803, 1937 1,475,497, 1938 2,001,887, tautunut maassamme paitsi tarkoituksen-
11835: 1939 2,564,844: 25, 1940 1,095,265, 1941 mukaiseksi viljelysten kuivatuksessa myös-
11836: 1,640,880, 1942 206,420, 1943 167,419: 15, kin hyvin kannattavaksi; myöskin teknilli-
11837: 1944 1,374,828, 1945 2,185,299, 1946 set menetelmät on jo saavutetun kokemuk-
11838: 3,529,531, 1947 5,000,000 ja v. 1948 sen mukaan kehitetty olojamme vastaaviksi
11839: 8,852,006 mk. sekä ammattitaitoista väkeä on riittävästi
11840: Ottaen huomioon, että kysymyksessä on normaalioloissa olemassa. Kun vielä sala-
11841: kallis perusparannustyö, jonka suorittami- ojatiiliputkien vapauttaminen hintasäännös-
11842: nen peltoviljelyksen koneellistamisen vuoksi telystä luo mahdollisuuden tuotannon lisää-
11843: on välttämätön, on palkkiomääräraha ollut miseen, työaseita on pitemmän väliajan jäl-
11844: varsin vähäinen. keen jälleen saatavissa ja koneellisessa kai-
11845: Muissa maissa valtio on paljon tehok- vussa ulkomaisten konehankintojen ja koti-
11846: kaammin pyrkinyt tukemaan salaojitustoi- maisen koneteollisuuden ansiosta on jo
11847: mintaa. Esim. Ruotsissa myönnetään vuo- päästy hyvään alkuun, voidaan senkin puo-
11848: sittain tähän tarkoitukseen 2 milj. kruu- lesta viivyttelemättä pyrkiä voimakkaam-
11849: nua eli n. 80 milj. markkaa. min edistämään salaojitustoimintaa.
11850: Suomessa on viljelyksien kuivatustarve Viitaten edelläolevaan sekä ottaen huo-
11851: paljon suurempi ja ehdottomampi kuin mioon, että salaojituksien suorituksessa on
11852: muissa maanviljelysmaissa: meillä ovat odotettavissa suuri nousu, ehdotamme,
11853: yleensä pohjavedet korkealla, viljelysmaat
11854: suuremmassa määrässä huonosti läpäiseviä että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11855: ja kasvukausi lyhyt. Tämän vuoksi on sa- tulo- ja menoarvioon salaojituspalk-
11856: laojitus meillä monin verroin tärkeämpi kioihin 50 miljoonan markan suurui-
11857: kuin muissa maissa, joissa kuitenkin sala- sen siirtomäärärahan.
11858: ojitusta pidetään siksi tärkeänä, että sitä
11859: pyritään edistämään runsain avustuksin.
11860: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
11861:
11862: Yrjö Hautala. Atte Pakkanen. Martti Suntela.
11863: Niilo Ryhtä. ·Martti Miettunen. Erland Haapaniemi.
11864: Lauri Murtomaa. Kerttu Saalasti. Timari Tiainen.
11865: Markus Niskala. Eino Laitinen. Toivo H. Kinnunen.
11866: J. E. Lampinen. Lauri Leppihalme. Johannes Virolainen.
11867: 1189
11868:
11869: IV,aoa. - Rah. al. N:o 202.
11870:
11871:
11872:
11873:
11874: Kujanpää y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sala-
11875: ojituksen avustamiseksi.
11876:
11877:
11878: E d u s k u n n 'a ll e.
11879:
11880: Vuoden 1949 tulo- ja menoarvio.esityk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
11881: seensä on hallitus ottanut 15,000,000 markan tulo- ja menowrvioon 10,000,000 mar-
11882: määrärahan salaojituksen valtion varoilla kan määrärahan lisäyksenä valtion
11883: avustamista varten. Esiintyvän tarpeen avustuksiksi salao jitukseen.
11884: huomioon ottaen tätä määräraill.aa ei voida
11885: pitää riittävänä, jonka vuoksi ehdotamme,
11886: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
11887:
11888: Eino Kujanpää. Toivo I. Sormunen.
11889: J. Mustonen. V. Riihinen.
11890: Hannes Tauriainen. Mikko Järvinen.
11891: Yrjö Murto. Eino Tainio.
11892: Toivo Friman. V. Puumalainen.
11893:
11894:
11895:
11896:
11897: 35
11898: 561/48
11899: 1190
11900:
11901: IV,so4.- Fin. mot. N:o 203.
11902:
11903:
11904:
11905:
11906: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
11907: understöd för gerwmförandet av planlagda 'Ock under-
11908: sökta, dikningsföretag.
11909:
11910:
11911: T i ll R i k s d a g e n.
11912:
11913: I förslaget till statsbudget för år 1949 i stället för de åkerareaJler, som genom
11914: har för bidrag tiH kostnaderna för jord- kriget förlorades. Nya arbetsmöjligheter
11915: förbättringsarbeten upptagits ett tillägg av bör även beredas den i förhållande tili
11916: 60,000,000 mark. 1\'Ied hänsyn bl. a. tili utkomstmöjligheterna överbefolkade lands-
11917: följande mnständigheter är detta anslag byggden. De medel, som staten offrar här-
11918: otillräckligt. för, genom utökade ans1ag för torrlägg-
11919: Ända sedan 1939 har m~betena för torr- ningsändamål, kan inte, i likhet med vad
11920: läggnings- ooh am.dra jordförbättringsåtgär- förhållandet är med många an.dra stats-
11921: der i hög grad legat nere. Ett mycket stort bidrag, toikas enbart som understöd åt en-
11922: antal byggningsföretag, som var planerade skilda medborgare ooh medborgargrupper.
11923: redan under 1930-talet har ännu inte kom- Tvärtom är de en ikapitaJ.investering, som
11924: mit i gång. Antalet dylika ooh senare pla- Ölkar nation.alförmögenheten och sålUlllda
11925: nerade företag uppgår till o:mkring 800 kommer hela samhället tillgodo.
11926: och omfattar över 66,000 hektar vattensjuik Under hänvisning tiH vad ovan anförts,
11927: odlad ,o0h odlingsbar mark. De samman- föreslås vördsamt,
11928: lagda dikningskostnalderna inom dessa före-
11929: tag har beräknats till 764 miljoner mark. att Riksdagen måtte öka det till-
11930: Intressenterna i företagen är till över- lägg, som finnes upptaget under
11931: vägande del småbrukare som för sin ut- 11 Ht. X: 6. i propositionen angående
11932: komst är i trämgande behov av större äiker- st.atsförslaget för år 1949, med 100
11933: arealer. miljoner mark att användas som un-
11934: Även ur nationa1ekonomisk synpunkt är derstöd för geMmförandet av plan-
11935: en intensifierad torrläggningsverksamhet lagda 10ck undersökta dikningsföre-
11936: nu av största betydelse. Ny åker behöves tag.
11937: Helsingfors den 5 oktober 1948.
11938:
11939: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
11940: 1191
11941:
11942: IV,so4. - Rah. al. N:o 203. Suomennos.
11943:
11944:
11945:
11946:
11947: Korsbäck y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
11948: tuksiksi suunniteltujen ja tutkittujen ojitusyritysten
11949: toteuttamista varten.
11950:
11951:
11952: E d u s k u n n a ll e.
11953:
11954: Tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodelle suurimmasta merkityksestä. Uutta peltoa
11955: 1949 on avustukseksi maanparannustöiden tarvitaan sodassa menetettyjen peltoalojen
11956: aiheuttamia kustannuksia varten merkitty tilalle. Uusia työmahdoLlisuuksia on valmis-
11957: lisäystä 60,000,000 markkaa. Tämä määrä- tettava myös toimeentulomahdollisuuksien
11958: raha on riittämätön, kun ottaa huomioon suihteen liikakarnsoitetulle maaseudulle. Ne
11959: esim. seuraavat seikat. varat, jotka valtio tähän uhraa lisäämäillä
11960: Aina vuod~ta 1939 saakka ovat kuiva- määrärahoja kuivatustarkoituksiin, ei voi,
11961: tus- ja muut maanparannustoimenpiteet kuten monia muita valtiona:vustuksia, kat-
11962: ohleet suuressa määrin lamassa.. Hyvin mo- soa vain v·altionavustuksiksi yksityisille
11963: net rakennusyritykset, jotka oli suunniteltu kansa;laisille ja kansalaisryhmille. Päinvas-
11964: jo 1930-luvulla, eivät vielä ole päässeet toin ne ovat pääomansijoitusta, joka lisää
11965: käyntiin. Sellaisten ja myöhemmin suun- kansallisvarallisuutta ja siten koituu ikoiko
11966: niteltujen yritysten lukumäärä nousee suun- yhteiskunnan hyväksi.
11967: nilleen 800: aan käsittäen yli 66,000 ha Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
11968: vesiperäistä viljelys- ja viljelyskeLpoista nioittaen,
11969: maata. Ojituskustannukset yhteensä näissä
11970: yrityksissä on laskettu 764 miljoonaksi mar- että Eduskunta korottaisi sitä lisä-
11971: kaksi. määräraha.a, joka on merkitty tulo-
11972: Osallisina näissä yrityksissä on valtaosal- ja menoarvioesityksen 11 Pl. X lu-
11973: taan pienviljelijöitä, jotka toimeentuloaan vun 6 mom:lle, 100 miljo'Onalla mar-
11974: varten kipeästi tarvitsevat suurempia pelto,_ kalla käytettäväksi avustuksiksi
11975: aloja. suunniteltujen ,ia tutkittujen ojitus-
11976: Myös kansantaloudelliselta kannailta kui- yritysten toteuttamista varten.
11977: vatustoiminnan tehostamJ.inen on nyt mitä
11978: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
11979:
11980: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
11981: 1192
11982:
11983: IV,so5. - Rah. al. N:o 204.
11984:
11985:
11986:
11987:
11988: Vilhula y. m.: Korotetun määrärahan o81Jittamisesta vilje-
11989: lyspalstatoiminnan edistämiseksi.
11990:
11991:
11992: E d u s k u n n 'a ll e.
11993:
11994: Viljelyspalstatoiminnalla on viime vuo- viossa on tarkoitukseen ikuitenkin ehdotettu
11995: sina maassamme ollut ja tU'lee jatkuvasti mielestämme liian väihäinen määräraha.
11996: . olemaan kaikkein vähävaraisimman kansan- Tämän vuoksi pitäisimme välttämättömänä,
11997: osan keskuudessa erittäin suuri merkitys. että sitä korotettaisiin 4 miljoonaa markkaa.
11998: Tämän toiminnan kautta on mainitun väes- Edellä esittämämme perusteella ehdo-
11999: tönosan omatoimisuutta hyväksikäyttäen tamme kunnioittaen,
12000: voitu huomattavasti parantaa heidän toi-
12001: meentulomahdollisuuksiaan elintarvikehuol- että Eduskunta korottaisi vuoden
12002: toon nähden. Kun tämän toiminnan käy. 1949 tulo- ja menoar.vioesityksessä
12003: tännöllinen järjestelykin on saanut jo va- 11 Pl. XV luvun 22 momentilla
12004: kiintuneet ja tehokkaat muodot, olisi tarkoi- viljelyspalstatoiminnan edistämiseksi
12005: tuksenmukaista kehittää sitä laajentuvassa ehdotetun määrärahan 4,000,000 mar-
12006: määrässä. Ensi vuoden tulo- ja menoar- kalla.
12007: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 11948.
12008:
12009: T. N. Vilhula. Kauno Kleemola.
12010: Väinö Rankila. Martti Miettunen.
12011: 1193
12012:
12013: IV,ao6, - Rah. al. N:o 205.
12014:
12015:
12016:
12017:
12018: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden
12019: työmestaruuskilpailujen järjestämistä varten.
12020:
12021:
12022: E d u s k u n n a ll e.
12023:
12024: Kansalaisten korkealla työteholla on sekä tai korkeintaan kahdessa sellaisessa työ-
12025: yksityis- että kansantaloudessa suuri mer- lajissa, joiden aiheuttaman niin yksityisen
12026: kitys. kuin kansantaloudellisen merkityksensä
12027: Juuri nykyisenä aikana, jolloin kansamme vuoksi kulloinkin katsotaan tarkoituksen-
12028: ka~pailee raskaissa taloudellisissa olo- mukaiseksi tai joita jostakin syystä erityi-
12029: suhteissa, on tärkeätä saada kansalaisten sesti halutaan kehittää. Kilpailutoiminta
12030: harrastus työtehokysymyksiin kohoamaan, olisi aloitettava jo kylittäin tai kyläkunnit-
12031: saada kansalaisia kohottamaan työtehoaan tain, j:o:tta kilpailutoiminta saataisiin entis-
12032: ja pyrkimään työnsäästöön ja yhä korkeam- tään laajemmalle pohjalle ja yleinen har-
12033: piin työsaavutuksiin. rastus työasioiden kehittymiseksi suurem-
12034: Työmestaruuskilpailut ,ovat ensiluokkai- maksi. Toimikunta on ehdottanut, että työ-
12035: sen voimakas vaikutin työn kohottamisessa kilpailutoiminnan johtoon asetettaisiin py-
12036: kunniaan ja arvoon sekä työntekijäin työ- syvä valtion toimikunta, joka olisi muodos-
12037: tehon kehittämisessä entistä parempiin työ- tunut maatalousministeriön, maataloudellis-
12038: saavutuksiin. Tästä ovat oivana esimerk- ten yleisneuvontajärjestöjen, maatalous-
12039: kinä vuosina 1946-47 hyvin tuloksin jär- työntekijäin ja -työnantajainjärjestöjen,
12040: jestetyt maataloudelliset työmestaruuskil- koulujen samoin kuin käytännön maanvilje-
12041: pailut sekä sitä ennen toimeenpannut met- lijäin edustajista. Kilpailutoiminnan vaki-
12042: sänhakkuumestaruuskilpailut, jotka ovat naiselle kannalle saattamiseksi olisi valtion
12043: saaneet yhä laajanevien :piirien kannatuk- var:oista saatava vuosittain 4 milj. markkaa.
12044: sen ja huomion osakseen. Edellä olev,an perusteeJla rohkenemme
12045: Valtioneuvoston v. 1946 asettama maa- esittää,
12046: 1;aloudentyökilpailutoimikunta on järjestä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
12047: mistään valtakunnallisista työmestaruuskil- tulo- ja menoarvioon 4 m~1joonan
12048: pailuista saamistaan myönteisistä kokemuk- markan suuruisen määrämhan maa-
12049: sista johtuen ehdottanut työkilpailutoimin- talouden työmestaruuskilpailujen jär-
12050: nan edelleen jatkamista. Kilpailuja esite- jestämistä varten.
12051: tään toimeenpantavaksi vuosittain yih:d,essä
12052: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
12053:
12054: J. E. Lampinen. L. 0. Hirvensalo.
12055: T. N. Vilhula. Martti Suntela.
12056: Lauri Murtomaa.
12057: 1194
12058:
12059: IV,ao7. - Rah. al. N:o 206.
12060:
12061:
12062:
12063:
12064: E. Pusa y. m.: Määräraho!n ostoittamisesta Paimion kerho-
12065: neuvojaopiston opintorakennuksen rakennusavustukseksi.
12066:
12067:
12068: Eduskunnalle.
12069:
12070: ,Maatalouskerlhcmeuvonnan taso riippuu 14 oppilashuonetta sisältävä rakennus. Se
12071: neuvojien ·pätevyydestä. Maassamme ei ole on tullut maksamaan noin 10 miljoonaa
12072: tähän asti ollut varsinaista maatalouskerho- markkaa. Opettajien asuinrakennusta aloi-
12073: neuvojakoulutusta, vaan on neuvojiksi tetaan lähiaikoina rakentaa. Sen kustan-
12074: otettu muille aloille ja aikuisten neuvon- nusarvio on 3 miljoonaa markkaa. Sekä
12075: taan lwulutettuja henkilöitä. Kun nykyi- tilan hinta että edellä mainitut rakennus-
12076: nen n. 65-tuhantinen kerholaismäärä edel- kustannukset on jouduttu kaikki suoritta-
12077: lyttää n. 500 neuvojan työskent·elyä ja kun maan velkarahoilla. Näillä rakennuksilla ei
12078: heidän toimensa eivät vielä ole varojen vä- kuitenkaan tulla vielä toimeen, koska opis-
12079: hyyden takia vakinaisia, niin siitä syystä tosta tulee kaksivuotinen ja siihen sijoite-
12080: joudutaan vuosittain valitsemaan 130-150 taan 120 oppilasta. Sen vuoksi opiston pää-
12081: uutta kerhoneuvojaa eronneiden tilalle. rakennus, j.ossa on tarvittavat luokkahuo-
12082: Maatalouskerhotyön tehostumisen tär- neet, opetuskeittiöt, säilytystilat ja oppilas-
12083: keimpiä eCLellytyksiä Dill, että maahamme asunnot, on välttämättä ensi tilassa raken-
12084: rakennetaan kel'lhoneuvojien koulJu.rtusta nettava. Sen kustannusarvio on 40 miljoo-
12085: varten erityiset kerhoneuvojaopistot, joissa nan vaiheilla. Kun tuollaista summaa ei
12086: tuleville kel'lhoneuvojille voidaan antaa ole mahdollisuutta saada entisten velkojen
12087: kaikki iheidän tarvitsemansa kasvatusopilli- lisäksi, ellei rakennusten rahoitukseen saada
12088: set, ammatilliset ja käytännölliset tiedot myöskin valtionavustusa, niin sen vuoksi
12089: ja iharjaantuminen kerhori.käisen nuorison olisi ensi vuoden tulo- ja menoarvioon vält-
12090: kasvatus- ja opetustehtäviä varten. tämättä otettava tarvittava määrära;ha.
12091: Maatalouskerholiitto osti v:n 1946 lo- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
12092: pulla Paimiosta Uusitupa-nimisen tilan ra- ehdotamme,
12093: ikennettavaa kerhoneuvojaopistoa varten.
12094: Sen hinta oli 5% miljoonaa markkaa il- että Eduskunta ottaisi vwoden 1949
12095: man irtaimistoa. Tilalla on ensiluokkaiset tulo- ja menoa1·vioon 10 miljoonan
12096: karjarakennukset, työnjoihtajan asunto ja m,arkan suuruisen määrärahan Pai-
12097: tarvittavat ulkorakennukset. Tilalle on ku- mion kerhoneuvojaopiston opistora-
12098: luneen kesän aikana rakennettu kaksiker- kennuksen rakennusavustusta varten.
12099: roksinen, kaksi luokkahuonetta, keittiön ja
12100: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1'948.
12101:
12102: E. Pusa. J. Pyy.
12103: Arttur Koskinen.
12104: 1195
12105:
12106: IV,aos. - Ra.h. al. N:o 207.
12107:
12108:
12109:
12110:
12111: Suurkonka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson
12112: maamieskoululle varatun Anjalan kartanon rakennusten
12113: kuntoonpanoa varten.
12114:
12115:
12116: E d u s k: u n n a ll e.
12117:
12118: Kymenlaakson maamieskoulu, joka on Valtiovallan puolelta on edellä mainit-
12119: toiminut vuodesta 1901 Kymenlaa:kson kan- tuihin epäkrnhtiin kiinnitetty huomiota ja
12120: sanopiston yhteydessä ja vuodesta 1934 eril- ryhdytty toimenpiteisiin niiden poistami-
12121: lisenä yksityisenä koulun.a, toimii koulUlhuo- seksi. Niinpä on eduskunta v. 1936 edus-
12122: neiden puutteellisuuden takia erittäin vai- taja V enhon aloitteen j()hdosta tehnyt pää-
12123: keissa olosuhteissa. Huoneisto, minkä se töksen maamieskoulun sijoittamisesta val-
12124: on saanut vuokratuksi kansanopistolta, on tion omistamaan Anjalan kartanoon. Maa-
12125: huonossa kunnossa ja riittämätön. Lisäksi talousministeriön kehoituksesta on Anjalan
12126: on kansanopiston johtokunta sanonut vuok- maan:lunastuslautakunta v. 1946 varannut
12127: rasopimuksen irti, koska opisto tarvitsee koulua varten 105 ha maata, josta peltoa
12128: huoneiston omiin :tarkoituksiinsa. Kou- 26.5 ha, sekä Anjalan kartanon talouskes-
12129: luhuoneiston riittämättömyydestä puhuu kuksen rakennuksineen. Ennenkuin koulu
12130: se, että kun koUluun sotien jälkeisinä vuo- voidaan siirtää uuteen sijoituspaikk:aansa,
12131: sina on keskimäärin hakenut 48 1orppilasta, on sitä varten varatuissa rakennmiksissa
12132: on niitä voitu ottaa vastaan 36. Oppilas- suoritettava välttämättömilii korjaus- ja
12133: asuntoja voidaan tarjota vain 15 oppilaalle. muutostöitä.
12134: Koululta puuttuu kokonaan toisen agrono- Edellä olevaan viitaten kunnnioittaen eh-
12135: miopettajan ja käsityönopettajan asunnot, dotamme,
12136: opettajain huone, lukutupa- ja ikii'jasto-
12137: huone sekä kellari ja ruokatarpeiden säily- että Eduskunta ottaisi ,vuoden 1949
12138: tyspaikat. Havaintotilaa ei ole lainkaan. tulo- ja menoarvioon 5 m~"ljoonan
12139: Koulun piiriin voidaan katsoa kuuluvaksi markan määrärahan Kymenlaakson
12140: 15 kuntaa, joissa oli v. 1941 viljelmiä maamieskoululle varatun Anjalan
12141: 15,154, joissa keskimäärin viljeltyä maata kartanon rakennusten kuntoonpaMa
12142: 7.5 ha. Maanhankintalain toimeenpanon varten.
12143: vuoksi tulee viljelmämäärä huomattavasti li-
12144: sääntymään. ·
12145: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
12146:
12147: Anton Suurkonka. J. E. Lampinen.
12148: Eri. Haapaniemi. Kauno Kleemola.
12149: Urho Saariaho. T. N. Vilhula.
12150: Heikki Hykkäälä. Aino Luostarinen.
12151: Toivo Ikonen.
12152: 1196
12153:
12154: IV,so9. - Rah. al. N: o .208.
12155:
12156:
12157:
12158:
12159: Penttala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan maa-
12160: mieskoulun yhteydessä toimivan maatalousker1voneuvoja-
12161: opiston oppilasasuntojen rakentamista varten.
12162:
12163:
12164: E d u s k u n n a 11 e.
12165:
12166: Maatalouskerhotoiminta on maassamme Maatalouskerhoneuvojia on vuosittain
12167: kehittynyt huomattavan laajaksi nuorison ollut toiminnassa noin 600, joista kuitenkin
12168: kasvatustyömuodoksi. Vuosittain ahertaa vain 65 % on ollut varsinaisen kerhoneu-
12169: kasvavaa nuorisoamme kerhotoiminnassa n. vojaopetuksen saaneita. Ja kun kerhoneu-
12170: 60-70,000 saaden pätevää puutarha-, maa- vojille ei Y'leensä ole voitu järjestää sellai-
12171: talous-, metsän- ja eläintenhoito-opetusta sia palkka- y. m. oloja kuin on vastaavilla
12172: sekä kerhotoiminnassa harjoitettavaa va- muilla aloilla, niin on yleisenä havaintona
12173: paan kansalaistoiminnan pohjalle perustu- ollut, että maatalouskerhoneuvontatyö on
12174: vaa ohjausta aatteelliseen, urheilulliseen ja muodostunut useille sille alalle antautu-
12175: henkiseen kasvatustyöhön. Maatalouskerho- neille vain enemmän tilapäisluontoiseksi
12176: toiminta onkin jo yleensä tunnustettu yh- väliasteeksi asianomaisen pyrkiessä vakaan-
12177: deksi tehokkaaksi keinoksi nuorison ohjaa- tuneimmille toimialoille. Kerhoneuvoja-
12178: miseksi askartelun, hyödyttävän työn ja ammattikunta onkin vuosittain uudistunut
12179: henkisten harrastusten avulla omakohtai- noin 25 %, joten uusien neuvojien vuosit-
12180: seen toimintaan ja yritteliäisyyteen, ja on tainen tarve on n. 150. Ja kun ei ole ollut
12181: se vakaantunut jo niin kiinteäksi nuorison varsinaista kerhoneuvojaopistoa, niin on pä-
12182: kasvatustyömuodoksi, ettei sen lopettami- tevien neuvojain puutteessa jouduttu jat-
12183: nen, eikä edes keskeyttäminenkään voi tulla kuvasti käyttämään verrattain paljon vain
12184: enää kysymykseenkään. tilapäisluontoisesti valmennettuja neuvojia.
12185: Maatalouskerhotoiminnan vieläkin laa- Kaikki seikat osoittavat, että pätevistä ker-
12186: jempaa ja voimaperäisempää kehitystä on honeuvojista tulee edelleenkin olemaan jat-
12187: kuitenkin ehkäissyt riittävän ammattikoulu- kuvasti puutetta. Mutta kun Suupohjan
12188: tuksen saaneiden kerhoneuvojien puute. maamieskoulun yhteydessä toimiva maata-
12189: Aikaisemmin ei meillä ole toiminut ainutta- louskerhoneuvojaopisto voisi miltei samoilla
12190: lkaan varsinaista kerhoneuvojaopistoa lu- kustannuksilla valmistaa vuosittain isom-
12191: kuunottamatta Kauhajoella Suupohjan maa- piakin oppilasmääriä jos olisi mahdollisuus
12192: mieskoulun yhteydessä kolmen vuoden ajan järjestää oppilaille asuntoja, niin olisi hal-
12193: opiston nimellä toiminutta rinnakkaisosas- vin ja käytännöllisin järjestely jatkuvan
12194: toa. Täällä onkin opetus voitu järjestää kerhoneuvojapulan lievittämiseksi, että Suu-
12195: tarkoitustaan vastaavalla tavalla ja ovat pohjan maamieskoulun yhteydessä toimivan
12196: opetuskustannukset muodostuneet pienem- maatalouskerhoneuvojaopiston oppilasasun-
12197: miksi kuin ehkä missään muualla vastaa- tojen rakennussuunnitelma voitaisiin to-
12198: vanlaisissa opistoissa, koska maamieskoulun . teuttaa. Ja koska valtio on huomattavalla
12199: opetusvälineitä, huoneita ja opettajiakin on tavalla avustanut sekä maatalouskerhotoi-
12200: voitu käyttää myöskin maatalouskerho- mintaa, että maamieskouluja, niin olisi vas-
12201: opiston tarpeisiin. Vallitsevan tilanahtau- taisen valtion avustuksen kannaltakin kaik-
12202: den takia ei tännekään kuitenkaan ole voitu kein edullisinta, että se avustaisi oppilas-
12203: vuosittain ottaa muuta ikuin aivan rajoi- asuntojen rakentamista, koska opiston vai-
12204: tettu määrä oppilaita, ollen oppilasluku kutus maatalousopetuksen edistäjänä siten
12205: vuosittain ollut 15-20 oppilasta. huomattavasti kasvaisi.
12206: IV,so9. - Penttala y. m. ·1197
12207:
12208: Edellä olevan perusteella ehdotamme, jan maamieskoulun yhteydessä. toimi-
12209: van maatalouskerhoneuvojaopiston
12210: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 oppilasasuntojen rakentamista vm·-
12211: tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar- ten.
12212: kan suuruisen määrärahan Suupoh-
12213: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1948.
12214:
12215: Isak Penttala. Kustaa Tiitu.
12216: Laura Brander-Wallin. Pentti Niemi.
12217: Valfrid Eskola. J. F. Tolonen.
12218: E. Pusa. Elli Nurminen.
12219: S. S. Aittoniemi. Hilma Koivulahti-Lehto.
12220: Kauno Kleemola. Yrjö Hautala.
12221: E. A. Turja. Jussi ·Annala. ·
12222: Juho Kuittinen. J. Koivisto.
12223:
12224:
12225:
12226:
12227: 561/48
12228: 1198
12229:
12230: IV,31o. - Rah. al. N:o 209.
12231:
12232:
12233:
12234:
12235: Murtomaa y. m.: Määrärahn!n osoittamisesta rakennmten
12236: ja irtaimiston hankkimiseksi Siikaisten pienviljelijäkou-
12237: lulle.
12238:
12239:
12240: E d u s kun n a 11 e.
12241:
12242: Eduskunta on vuoden 1946 valtiopäivillä, sissa olosuhteissa kuin Siikaisten pienvil-
12243: klisiteltyään toivomusaloitteen N :o 159, jelijäkoulu nyt joutuu toimimaan, jolloin
12244: päättänyt lausua hallitukselle toivomuksen, siltä puuttuu sekä koulurakennus, että kou-
12245: että hallitus ottaisi v. 1947 tulo- ja meno,_ lutilan kunnolliseen hoitoon ja opetustar-
12246: arvioon riittävän suuruisen määrärahan koituksia varten tarvittavat talousrakennuk-
12247: pienviljelijäkoulun perustamiseksi Pohjois- set, käsityöpajat y. m. Opetusvälineet ja
12248: Satakuntaan. Koulun perustamiseksi ei kui- tilan irtaimisto ovat myöskin aivan puut-
12249: tenkaan ole tähän mennessä määrärahaa teelliset.
12250: saatu. Koulun toiminta on kuitenkin voitu Vaikkakin valtiolla on tavattoman suuret
12251: a1oottaa koska sille saatiin lahjoituksena menot, katsomme pienviljelijäväestön am-
12252: Siikaisten pitäjän Otamon kylässä sijait- mattitaidon kohottamisen sellaiseksi ensi-
12253: seva Uusitalo niminen maatila. Pienvil- arv,oisen tärkeäksi tehtäväksi, johon vai-
12254: jelijäkoulu aloitti toimintansa pääasiassa keanakin aikana täytyy olla varoja käy-
12255: sen valtioavun turvin jonka muodostivat tettävissä, sillä siihen uhratut varat voi-
12256: Satakunnan kiertävän maamieskoulun ja daan katsoa tuloa tuottavaksi pääomasijoi-
12257: Satakunnan kiertävän karjanhoitokoulun tukseksi, koska ne mitä tehokkaimmin vai-
12258: saarnat avustukset, j,o:tka tämän uuden kou- kuttavat pienviljelijäväestön työn tulosten
12259: lun toiminnan alettua lakka:utettiin ja jotka lisääntymiseen. Edellä esitettyihin perus-
12260: avustukset on nyt voitu käyttää pienvilje- teluihin viitaten ehdotamme kunnioittaen,
12261: lijäkoulun opettajien palkkaukseen.
12262: Pienviljelijäkoulun käytettävissä ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
12263: vain tavalliset maalaistalon rakennukset, tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
12264: joita korjaamalla on saatu koulutyö väli- kan suuruisen määrärahan rakennus-
12265: aikaisesti käyntiin, sillä ei voida ajatella ten ja irtaimiston hankkimiseksi Sii-
12266: että koulu voisi jatkuvasti toimia sellai- kaisten pienviljelijäkoululle.
12267: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
12268:
12269: Lauri ·Murtomaa. Markus Niskala.
12270: Hugo Nuorsaari. Yrjö Hautala.
12271: L. 1. Kaukamaa. Lauri Leppihalme.
12272: J. E. Lampinen. Samuli Simula.
12273: Niilo Ryhtä. Arvo Sävelä.
12274: 1199
12275:
12276: IV,au. - Rah. al. N:o 210.
12277:
12278:
12279: Mannila y. m.: Määrärahan osottamisesta pienm"ljelijäin
12280: maataloudellisten opintokurssien järjestämistä varten.
12281:
12282: Ed u sk: u n nalle.
12283: Pienviljelijäväestö on jo. kauan joutunut suorittaneet suurtyön, jolle tuskin löytää
12284: huolestuneena seuraamaan sitä kehitystä, vertaa mistään muusta maasta.
12285: joka on tapahtunut tämän väestön amma- Ly'hytaikaisina heräte- ja opintotilaisuuk-
12286: tillisen tason kohottamiseksi suoritettavassa sina ovat opintokurssit jatkuvasti tarpeel-
12287: valistustyössä. Toisaalta pyrkimykset maa- lisia juuri pienviljelijäväestölle ja erityi-
12288: taloudellisen kouluopetuksen uudistamiseksi sesti sen nuorisolle, sillä tällainen opetus-
12289: ja tehostamiseksi niin, että se entistä enem- työ voidaan aina soveltaa kunkin !paikka-
12290: män vastaisi pienviljelijäväestön tarpeita, kunnan oloja ja ta!'IPeita vastaavaksi ja
12291: eivät ole saaneet valtiovallan taholta osak- kursseille voivat osallistua sellaisetkin, joilla
12292: seen sitä huomiota, jota yhä pienviljelys- ei kotitehtävien vuoksi ole mahdollisuuksia
12293: valtaistuvan maataloutemme ja sen harjtO<it- muuta tietä tietojaan kartuttaa. Sitäpaitsi
12294: tajakunnan asema yihteiskunnassa edellyt- kurssit ova kokemuksen mukaan olleet läh-
12295: täisi ja toisaalta näissä olosuhteissa y'hä tökohtana myös voimakkaan itseopiskelu-
12296: tärkeämmäksi muodostunut maataloudelli- harrastuksen heräämiselle. Voidaankin sa-
12297: nen neuvontatyö kärsii varojen puutetta, noa, että kurssitoiminta kuuluu kustannuk-
12298: j;OJka varsinkin viim'e vuosina inflation jat- siltaan kaikkein halvimpiin ja kuitenkin sa-
12299: kuessa on käynyt tälle työlle yhä lmihtalok- malla tehokkaimpiin maataloudellisen ope-
12300: kaammaksi. tus- ja valistustoiminnan muotoihin, jonka
12301: Tärkeimmäksi maataloudellisten neuvon- jatkuvaan kehittämiseen yhä pienviljelys-
12302: tajärjestöjemme valistustoiminnan muo- valtaistuvan maataloutemme neuvontatyössä
12303: doksi nimenomaan pienviljelijäseuduilla on pitää varata riittävät edellytykset. Varma
12304: muodostunut maataloudellinen kurssitoi- on, että tehostuvan kurssitoiminnan hedel-
12305: minta, jota kJohtaan pienviljelijäväestö on mällinen vaikutus alkaisi ennen pitkää nä-
12306: osoittanut suurta harrastusta. Pientalou- kyä myös maatalouden rappioiden korjaa-
12307: dessamme ennen sotia tapaJhtunut voimakas mis- ja pienmaatalouden rationalisoimistoi-
12308: kehittyminen onkin huomattavalta osalta minnassa, mikä pienviljelijäväestöliekin on
12309: luettava neuvontajärjestöjemme määrätie- velvoittavana edessään.
12310: toisen valistus- ja erityisesti opintokurssi- Käsityksemme onkin, että on kiireellisesti
12311: to<iminnan ansidksi, jonka välityksellä pien- ry'hdyttävä toimenpiteisiin pienviljelijäin
12312: viljelijäväestö sai taloutensa kohottamistyö- maataloudellisen valistustoiminnan tehosta-
12313: hön tarvitsemaansa tietopuolista ja käytän- miseen järjestämällä ja kehittämällä eri-
12314: nöllistä ohjausta ja jonka neuvontajärjes- laista kurssito!i.mintaa.
12315: tömme ovat pyrkineet kehittämään niin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12316: ajankohtaiseksi kuin mahdollista. Vuosit- kunnioittaen,
12317: tain onkin ,pienviljelijäpaikkakunnilla jär-
12318: jestetty tuhansittain erilaisia peltorviljelys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
12319: ja laidunalan, kotieläintaloudellisia, koti- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 15 lu-
12320: taloudellisia, puutarha- y. m. kursseja. Oh- kuun 5,000,000 ~YMrkan määrärahan
12321: jelmaltaan erilaisten ja pienviljelijäväestöä maataloudellisten neuvontajiitrjestö-
12322: kulloinkin kiinnostavien sekä sille tarpeel- jen käytettäväksi pienviljelijäitn maa,-
12323: listen opintokurssien suunnittelussa ja jär- taloudellisten opistokurssien järjestä-
12324: jestämisessä ovat neuvontajärjestömme näin mistä varten.
12325: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
12326: Onni Mannila. Eino Laitinen. Aino Luostarinen.
12327: Lauri Leppihalme. Lauri Murtomaa. Martti Suntela.
12328: Toivo Ikonen. J. E. Lampinen. T. N. Vilhula.
12329: 1200
12330:
12331: IV,a12. - Rah. al. N:o 211.
12332:
12333:
12334:
12335:
12336: Suntela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen Mart-
12337: tapiiriliiton p.erustamaa Lahden talouskoulua varten.
12338:
12339:
12340: E d u s k u n n a II e.
12341:
12342: Itä-Häme on jo kauan kärsinyt suurta sesti maksamaan suunnilleen yhtä paljon
12343: puutetta sen johdosta, että täällä ei ole kuin sen ostohintakin.
12344: ainoatakaan kotitaloudellista oppilaitosta, Talouskoulu on suunniteltu alkavaksi
12345: ei emäntä- eikä talouskoulua, jossa maa- vuoden 1949 alussa. Koulussa tulee toimi-
12346: kuntamma nuoret naiset saisivat perusteel- maan vuosittain kaksi 4lf2 kuukautta kes-
12347: lista opetusta kouliintuakseen perheen tävää talouskouluasetuksen edellyttämää
12348: emännän vaativaan tehtävään tai saadak- kurssia. Koulu anotaan maataloushallituk-
12349: seen pohjakoulutusta aikoessaan jatkaa koti- sen alaiseksi oppilaitokseksi. Opetusohjel-
12350: taloudellisia opintojaan. Talouskoulun pe- maan sisältyy monipuolista käytännöllistä
12351: rustamista Lahteen on suunniteltu jo opetusta sekä teoriaopetusta. Käytännölli-
12352: useamman vuoden ajan, mutta vasta Itä- nen puoli on etusijalla, ja sille omistetaan
12353: Hämeen Marttapiiriliiton saatua ostaa tar- suurin osa kurssin ajasta. Käytännöllinen
12354: koitukseen sopiva huoneisto, on mainitun opetus sisältää ruuanvalmistuksen, leipomi-
12355: epäkohdan poistaminen tullut ajankohtai- sen, säilönnän, pöydän kattamisen ja tar-
12356: seksi. Lähimmät talouskoulut ovat Kot- joilun. Kodin hoitoon kuuluvista töistä
12357: kassa, Helsingissä, Tampereella ja Jyväs- opetetaan vaatteiden pesua, mankelointia,
12358: kylässä. Koska jokainen näistä oppilaitok- silitystä, saippuan keittämistä ja siivousta.
12359: sista valitsee oppilaansa omasta ympäris- Ompelutöinä valmistetaan vuodevaatteita,
12360: töstään, tulee itähämäläisten pääsy niihin pikkuvauvan vaatteita y. m. sekä opetetaan
12361: harvoin kysymykseen, ja täten joutuu suu- paikkausta ja parsimista. Tietopuoliset ai-
12362: rin osa maakuntamma nuorista naisista jät- neet ovat kodinhoito, ruokatavara-, ravinto-
12363: tämään kokonaan kotitaloudelliset opin- ja käsityöoppi sekä lastenhoito-, terveys- ja
12364: tonsa. On luonnollista, että tästä koituu sairashoito-oppi, lisäksi annetaan opetusta
12365: ratkaiseva este maakuntamma kotitalouden yhteiskuntaopissa, kirjanpidossa ja asioimis-
12366: kehitykselle ja kotien hyvinvoinnin kohoa- kirjoituksessa. Oppilaiden pääsyvaatimuk-
12367: miselle. sena on 17 vuoden ikä ja suoritettu ylempi
12368: Koulua varten hankittu huoneisto sijait- kansakoulun oppimäärä. Kullekin 4 :Y2 kuu-
12369: see LB~hdessa Asunto-osuuskunta Hämeen- kautta kestävälle kurssille otetaan 32 oppi-
12370: portin talossa, joka on rakennettu 2 vuotta lasta.
12371: sitten. Huoneisto on alunperin suunniteltu Lahden talouskoulua varten tulisi ensi
12372: ravintolahuoneistoksi, mutta ei ole sellai- vuoden talousarvioon ottaa 800,000 markan
12373: sena vielä ollut käytännössä. Arkkitehti suuruinen avustus ja 1,500,000 markan
12374: Elsa Arokallio, muutamat rakennusmestarit laina Itä-Hämeen Marttapiiriliiton perusta-
12375: ja asiaa tuntevat talousopettajat ovat huo- man Lahden talouskoulun perustamiskus-
12376: neistoa tarkastettuaan todenneet sen hyvin tannuksia varten sekä opettajien palkkauk-
12377: tyydyttäväksi talouskoulua varten. Huo- seen ja koulun hoitokustannuksiin 710,300
12378: neiston pinta-ala on 210 m2. Kauppahinta markan määräraha, josta summasta käyte-
12379: oli 1,660,000 markkaa, jonka piiriliitto on tään 304,800 markkaa kahden vakinaisen
12380: suorittanut lainavaroilla. Huoneiston kun- talousopettajan palkkaukseen 11 palkkaus-
12381: nostaminen ja kalustaminen talouskoulun luokan mukaan, 100,000 markkaa tuntiopet-
12382: vaatimuksia vastaavaksi tulee todennäköi- tajan palkkaukseen, 5,500 markkaa johtajan
12383: IV,312. - Suntela y. m. 1201
12384:
12385: palkkioon ja 300,000 markkaa koulun hoi- että Eduskunta vuoden 1949 tulo-
12386: tokustannuksiin. ja menoarvioon ottaisi 3,010,300 mar-
12387: Edellä olevan perusteella esitämme kun- kan määrärahan Itä-Hämeen Martta-
12388: nioittaen, piiriliiton perustamaa Lahden talous-
12389: koulua varten.
12390: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
12391:
12392: Martti Suntela. Onni Mannila.
12393: Olavi Kajala. Oskari Lehtonen.
12394: 1202
12395:
12396: IV,s13. - Rah. al. N:o 212.
12397:
12398:
12399:
12400:
12401: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkoulun
12402: perustamiseksi Kemijärvelle.
12403:
12404:
12405: E d u s kun n a ll e.
12406:
12407: Kysymys emäntäkoulun perustamisesta tenkoti, rakennukset vapautuvat siitä ja
12408: Kemijärven kuntaan on ollut vireillä nel- kunta on toiminut niin, että emäntäkoulu
12409: jännesvuosisadan. Jo vuoden 1929 valtio- voi saada siitä huoneet ja alkaa toimintansa
12410: päiville jätti eduskunnalle aloitteen puhee- niin pian kuin mruhdollista.
12411: naolevan koulun perustamiseksi nykyinen Kunnassa tosin toimii valtion ylläpitämä
12412: La,pin läänin maaherra Uuno Hannula. kotitalouskoulu, jonka opetuskurssi on vain
12413: Jälemmin tehtyjen aloitteiden perusteella 5 kuukautta vuodessa. 'fämä ei kuitenkaan
12414: .on eduskunta lausunut toivomuksen, että vastaa lyhyen opetuskurssinsa vuoksi sitä,
12415: hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin mainitun mikä yksivuotisessa emäntäkoulussa v:oi-
12416: koulun perustamiseksi. Maataloushallitus daan antaa. Siksi olisi puheenaoleva koti-
12417: on myöskin useampaan kertaan tehnyt hal- talouskoulu muutettava emäntäkouluksi.
12418: litukselle ehdotuksia mainitun koulun pe- Mainittuun kotitalouskouluun oli viime
12419: rustamiseksi ja ehdottanut, että siihen otet- keväänä hakijoita lähes 50 ja niistä v.O<itiin
12420: taisiin tarvittava määräraha tulo- ja meno- ottaa vain 16. Tämäkin edellyttää, että
12421: arvioesitykseen. Viimeksi maataloushallitus koulu on muutettava emäntäkouluksi, jotta
12422: on t~hnyt esityksen kuluvan vuoden aikana siihen voidaan. ottaa enemmän oppilaita ja
12423: ja yrittänyt tulo- ja menoarvioesityksen saada myöskin opetus perusteelliseksi ja
12424: viimeiseen valmistusvaiheeseen asti toimia enemmän oppilaille hyötyä tuottavaksi.
12425: niin, että tarvittava määräraha otettaisiin Emäntäkoulun perustaminen muutoinkin
12426: vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon, mutta on tod,ellisen tarpeen vaatima, koska sel-
12427: on se kuitenkin jäänyt vieläkin ottamatta. laista ei ole Limingan ja Haapaveden poh-
12428: Mainitun emäntäkoulun perustaminen joispuolella.
12429: olisi nyt vihdoinkin toteutettava ja otet- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
12430: tava siihen ensi vuoden tulo- ja menoar- ehdotamme,
12431: vioon tarpeellinen määräraha. että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
12432: Koulun alkamiselle ei ole esteitä olemassa tulo- ja menoarvioon 1,500,000 mar-
12433: nyt kun Kemijärven kunnan omistaman kan suuruisen määrärahan emäntä-
12434: Isokylässä olevan Järvenharju-nimisen ti- koulun perustamiseksi Kemijärven
12435: lan, jossa täJJ.än asti on ollut kunnan las- kuntaan.
12436: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1.948.
12437:
12438: M. 0. Lahtela. S. Salo.
12439: Erkki Koivisto.
12440: 1203
12441:
12442: IV,314. - Rah. al. N:o 213.
12443:
12444:
12445:
12446:
12447: Salo: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäkoulun perus·
12448: tamiseksi Suomussalmen kirkonkylään.
12449:
12450:
12451: Eduskunnalle.
12452:
12453: Maamme eri seutujen ilmastollisesta eroa- viljelyskoulutilaksi erittäin sopivaan n. s.
12454: vaisuudesta johtuen 10n täysin hyväksyttävä Karhulan pappilaan. Tällä varautumisel-
12455: se maataloushallituksen ajatus eräissä suh- laan ei kannatusyihdistys kuitenkaan tar-
12456: teissa eri opetusohjelmin toimivien maata- koittanut, että se pystyisi omin voimin pien-
12457: lousoppilaitosten perustamisesta Itä- ja viljelyslwulua perustamaan ja ylläpitä-
12458: Pohjois-Suomeen. Tällaisia n. s. pienviljelys- mään, vaan odottaa se valtiovallan auttavaa
12459: kouluja lieneekin tähän mennessä perus- kättä koulun aikaansaamiseksi. Hankitulla
12460: tettu Rovaniemelle ja Ilomantsiin. Koulu- tilalla on entisten peltojen lisäämiseksi suu-
12461: jen lukumäärä on kuitenkin niin vähäinen, ren pinta-alansa vuoksi laajat mahdollisuu-
12462: että rajaseutu kaipaa niiden perustamista det ja uudisraivruuksen avulla kehittää ti-
12463: esim. Kainuuseen. Ilmeiseen liikahakkauk- lasta ensiluokkainen koulutila ja antaa
12464: seen johtava ja liian yksipuoliseen metsä- siinä oloihin sopivaa opetusta niin maa-
12465: talouteen nojaava talouselämä ei rajaseu- kuin kotitaloudessakin.
12466: duilla ajan pitkään ole mahdollista. En- Edelläolevaan nojaten ja viittaamalla v.
12467: nemmin tai myöhemmin on turvauduttava 1948 valtiopäivien alussa tehtyyn toivomus-
12468: rajaseuduillakin maa- ja karjatalouteen. aloitteeseen N :o 25·5 kunnioittaen ehdo~
12469: Sitä varten pitäisi ajoissa kyetä antamaan tan,
12470: nuorelle väelle olosuhteiden ja ajanmukaista että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
12471: maa- ja kotitalousopetusta. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
12472: Juuri tätä mahdollisuutta silmälläpitäen markan määrärahan pienviljelyskou-
12473: perustivat asian tärkeyden ymmärtävät lun perustamista varten Suomussal-
12474: henkilöt Suomussalmella kannatusyhdistyk- men kirkornkylään.
12475: sen ja hankkivat sille omistusoikeuden pien-
12476: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
12477:
12478: S. Salo.
12479: 1204-
12480:
12481: IV,a15. - Fin. mot. N:o 214.
12482:
12483:
12484:
12485:
12486: Wickman m. fl.: A.ngående anvisande av anslag för in-
12487: rättande av en småbrukarslwla i Kronoby kommun.
12488:
12489:
12490: T i 11 R i k s d a g e n.
12491:
12492: 1 det vi hänvisa till motiveringen rö- na och fiskarskola upphör med verksamhe-
12493: rande filnansmotion n: o 195 till riksdagen, ten vid utgången av innevarande år och
12494: daterad den 3 oktober 1947, få vi därut- ombildas till stationär småbrukarskola å
12495: över framhåll.a, ·att, sedam. österbottens Fiskarholm i Kronoby, erfordras för den
12496: Svenska Lantbrukssällskap hos lantbruks- nya skolan i likhet med motsvarande sko-
12497: styrelsen hemställt om, att sällskapets am- lor i andra landsdelar ett anslag för an-
12498: bulerande lantmanna- och fiskarskola från skaffande av inventarier. Vi våga därför
12499: och med ingången av år 1949 måtte om- föreslå, att Riksdagen ville rätta även det
12500: bildas till en fast småbrukarskola och pla- som skett i detta avseende, då en utgifts-
12501: ceras på Kronoby kommun tillhöriga post på 500,000 mk, som upptagits av lant-
12502: Fiskarholm lägenhet i Kronoby och sedan bruksministeriet för anskaffande av lösöre
12503: det lantbruksstyrelsen godkänt sällskapets för den nygrundade skolan, sedermera
12504: hemställan, ifrågavarande småbrukarskola strukits.
12505: skall påbörja verksamheten i början av år På grund av det ovananförda få vi vörd-
12506: 1949 eller samtidigt som övriga lantmanna- samt föreslå,
12507: och småbrukarskolor. Skolan kommer till
12508: en början att arbeta som lantmannaskola. att Riksdagen i statsförslaget för
12509: Undertecknade anse, att denna åtgärd har år 1949 under ett nytt moment av
12510: i hög grad aktualiserat skolfrågan på 11 Ht. VIII kap. måtte införa ett
12511: Fiskarholm, som nu behöver erhålla en anslag om 4,188,000 mk, varav
12512: snar och gynnsam lösning. Därför våga vi 3,688,000 mk för inköp av Fiskar-
12513: föreslå, att Riksdagen ville rätta det som holm lägenhet i Kronoby kommun
12514: skett två år å rad, då anslaget för små- för småbrukarskolan i Kronoby och
12515: brukarskolan i Kronoby, som upptagits av 500,000 mk för anskaffande av in-
12516: lantbruksministeriet i dess budgetförslag, ventarier till den av österbottens
12517: av annan instans strukits. Svenska Lantbrukssällskaps ambule-
12518: Till följd av att österbottens Svenska rande lantmanna- och fiskarskala om-
12519: Lantbrukssällskaps ambulerande lantman- bildade småbrukarskolan i Kronoby.
12520: Helsingfors den 4 oktober 1948.
12521:
12522: Albin Wickman. Jaakko Hakala.
12523: Albert Brommels. Viljami Kalliokoski.
12524: Yrjö Hautala. L. 0. Hirvensalo.
12525: Kauno Kleemola. Ebba östenson.
12526: Levi Jern. Verner Korsbäck.
12527: C. A. Öhman. Penna Tervo.
12528: 1205
12529:
12530: IV,a15. - Rah. al. N:o 214. Suomennos.
12531:
12532:
12533:
12534:
12535: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienm'ljelijäkou-
12536: lun perustamiseksi Kruunupyyn kuntaan.
12537:
12538:
12539: E d u s k u n n a ll e.
12540:
12541: Samalla kun viittaamme rahaasia-aloit- kalastajakoulu lopettaa toimintansa kulu-
12542: teen n:o 195 perusteluihin lokakuun 3 van vuoden lopussa ja muodostetaan
12543: päivältä 1947, esitämme lisäksi, että sitten paikallaan olevaksi pienviljelijäkouluksi
12544: kun österbottens Svenska Lantbrukssäll- Kruunupyyn Fiskarholmiin tarvitaan uudel-
12545: skap oli esittänyt maataloushallitukselle le koululle samoin kuin vastaaville kou-
12546: toivomuksen, että seuran kiertävä maamies- luille maan muissa osissa määräraha ilm-
12547: ja kalastajakoulu vuoden 1949 alusta muo- luston hankkimista varten. Uskallamme sen
12548: dostettaisiin kiinteäksi pienviljelijäkouluksi vuoksi ehdottaa, että eduskunta oikaisisi
12549: ja sijoitettaisiin Kruunupyyn kuntaan kuu- myös senkin, mitä tässä kohden on tapah-
12550: luvalle Fiskarholmin tilalle ja sitten kun tunut, kun 500,000 markan määräraha,
12551: maataloushallitus oli hyväksynyt seuran jonka maatalousministeriö oli merkinnyt
12552: toivomuksen, puheena oleva pienviljelijä- irtaimiston hankkimista varten vasta pe-
12553: koulu aloittaa toimintansa vuoden 1949 rustetulle koululle, sittemmin oli pyyhitty.
12554: alusta eli samanaikaisesti kuin muut maa- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12555: mies- ja pienviljelijäkoulut. Koulu tulee nioittaen,
12556: aluksi toimimaan maamieskouluna. Alle-
12557: kirjoittaneet katsovat, että tämä toimen- että Eduskunta vuoden 1949 tulo-
12558: pide on suuressa määrin tehnyt ajankoh- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lukuun
12559: taiseksi Fiskarholmin koulukysymyksen, uudelle momentille ottaisi 4,188,000
12560: joka nyt tarvitsee pikaisen ja suotuisan markan määrärahan, josta 3,688,000
12561: ratkaisun. Sen vuoksi uskallamme ehdot- markkaa Kruunupyyn kunnassa si-
12562: taa, että eduskunta korjaisi sen, mikä ta- jaitsevan Fiskarholmin tilan ostami-
12563: pahtui kahtena perättäisenä vuonna, jolloin seksi pienviljelijäkoulua varten
12564: Kruunupyyn pienviljelijäkoulun määrä- ja 500,000 markkaa kaluston hank-
12565: raha, jonka maatalousministeriö oli ottanut kimiseksi östelf'bottens Svenska Lant-
12566: budjettiehdotukseensa, toisessa instanssissa brukssällskap'in kiertävästä maamies-
12567: oli pyyhitty. ja kalastajalwulusta Kruunupyyhyn
12568: Sen johdosta, että Österbottens Svenska muodostettavalle pienviljelijäkoultuUe.
12569: Lantbrukssällskap'in kiertävä maamies- ja
12570: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
12571:
12572: Albin Wickm.an. Jaakko Hakala.
12573: Albert Brommels. Viljami Kalliokosld.
12574: Yrjö Hautala. L. 0. Hirvensalo.
12575: Kauno Kleemola. Ebba östenson.
12576: Levi Jern. Verner Korsbäck.
12577: C. A. Öhman. Penna Tervo.
12578:
12579:
12580:
12581:
12582: 37
12583: 561/48
12584: 1206
12585:
12586: IV,a16. - Rah. al. N:o 215.
12587:
12588:
12589: Kleemola y. m.: Määrärahan osoittamisesta tuotantopalk-
12590: kioiden maksamiseksi Pohjois-Suomessa kaupaksi tuote-
12591: tuista maitotaloustuotteista ja lihasta.
12592:
12593:
12594: E d u s 'k u n n a ll e.
12595:
12596: Maatalouden edellytykset Pohjois-Suo- 40 ja tilivuonna 1946-47 olivat nämä eri
12597: messa ovat heikommat kuin maan muissa alueilla.
12598: osissa. Ilmastolliset olot, maaperä ja lii- Jllaitotalou ·
12599: Rahatulot mk hehtaarilta desta maa-
12600: ikennesUihteet pakottavat verraten yksipuo- Tutkimusalue talouden
12601: 1936c--40 1946-,--47 rahatuloista
12602: ·liseen ikarjata1orusvaltaiseen maatalouteen. %
12603: Rehun tuotantakin on vielä kovin heinä- Lounais-Suomi 1,253 4,996 43.6
12604: valtaista, onhan Oulun läänin pelloista hei- Sisä-Sumni . . . . . . 9·21 3,2·52 49.8
12605: nällä 72 prosenttia ja viljakasveilla vain Etelä-Pohjanmaa . 780 4,230 38.5
12606: 19 prosenttia. Vastaavat luvut Uudel1llUtan Pohjois-Pohjanmaa 736 2,650 53.8
12607: läänissä ovat taas 53 ja 34 prosenttia. Koillis-S:uomi . . . . 865 4,119 55.2
12608: Maatalouden laajaperäisyydestä ja yksi- keskimäärin maassa 1,089 4,502 44.6
12609: puolisuudesta, sen epävarmuudesta sekä
12610: sUJhteellisen korkeista liikekustannuksista Pohjoissuomalainen maatalous saa siis
12611: j,ohtuen ovat kannattavaisuused.ellytykset ratkaisevasti rahatuloistaan suuremman
12612: Pohjois-Suomessa huomattavasti heikommat osan maitotaLoudesta kuin muiden seutujen
12613: kuin muualla maassa. Maataloushallituksen maatalous.
12614: tutkimustoimiston kirjanpitotilojen keski- Maatalouden laajaperäisyyttä ja myynti-
12615: määräiset puhdastuottoluvut vuosina 1936 tuotannon heikkoutta osoittaa vielä se, että
12616: -40 sekä tiliVUiodelta 1946-47, jolta on maatalouden kokonaistuotosta myyntituo-
12617: viimeiset tiedot, tämän osoittavat. tannon osuus Pohjois-Pohjanmaalla mainit-
12618: Puhdastuotto tuina vuosina 1936-1940 oli 61l.5 % ja
12619: Tutkimusalue mk vuosina per hehtaari
12620: 1936-,--40 1946-47 Koillis-Suomessa 56.9% kun se koko maassa
12621: Lounais-Suomi ....... . 1,008 4,508 oli 72.4 %.
12622: Sisä-Suomi .......... . 621 1,507 Maatalouden kokonaistuoton pienuus Poh-
12623: Etelä-Pohjanmaa ..... . 946 4,69·5 jois-'Suomessa maan muihin osiin verrat-
12624: Pohjois-Pohjanmaa ... . 53·5 594 tuna ilmenee myös tohtori 0. W. Wil-
12625: Koillis-Suomi ........ . 538 552 landt 'in. pienviljelijäin taloudellista asemaa
12626: keskimäärin maassa .. . 897 3,720 ~koskevasta tutkimuksesta. Siinä osoitetaan
12627: Etelä-Suomen pientilojen kokonaistuoton
12628: Pohjois-Pohjanmaan ja Koillis~Suomen tilivuonna 19·37-38 peltohehtaaria lwihden
12629: tutkimusalueid,en puhdastuotto oli 5-vuotis- olleen 3,413 markkaa, Koillis-Suomen 3,075
12630: kautena 1936-40 vain noin puolet Lou- markkaa ja Pohjois-Suomen 1,867 mark-
12631: nais-Suomen alueen puhdastuotosta ja 1946 kaa.
12632: -47 tämä puhdastuotto Pohjois-Pohjan- Pohjois-Suomessa pienten tilojen osuus
12633: maalla ja Koillis-Suomessa oli jokseenkin tilaluvusta 10'11 suurempi kuin Etelä-Suo-
12634: olematon. Puhdastuottojen em näillä eri messa. Maan eteläpuoliskolla on alle 10
12635: alueilla johtuu ennen muuta siitä, että Lou- peltohehtaarin tiloja 74% ja pohjois-koil-
12636: nais-Suomen alueen kokonaistuotto on rat- lispuoliskolla 96 %. Kun pienillä tiloilla
12637: kaisevasti suurempi, mutta työkustannus suurin osa kolwnaistuotosta käytetään
12638: vain nimeksi. omaan kulutukseen, kohdistuu sadon ale-
12639: Pohj1od.ssuomalaisen maatalouden yksipuo- neminen, jos se jostain syystä tapahtuu,
12640: lisuus ilmenee maitotaloustulojen suhteelli- · koko painollaan maatalouden myyntituo-
12641: sen suuresta osuudesta maatalouden kai- tantoon, sillä oman perheen kulutusta ei
12642: kista mhatuloista. 5-vuotisjaksona 1936- voida suurestikaan supistaa. Tämä ilmeni
12643: IV,316.- Kleemola y. m. 1207
12644:
12645: esimerkiksi tuotantovuoden 1'942-43 mai- Alueella tuotettavasta kotivoista oli.~i
12646: dontuotannon jyrkkänä laskuna, sillä myös palkkio maksettava. Siellä tulee kaup-
12647: vuonna 1942 sattunut halla alensi Pohjois- paan arvion mukaan kotivoita noin 350,000
12648: Suomessa jyrkästi satoa. Oulun läänin Mei- kiloa vuodessa. J,os tälle mwksettaisiin palk-
12649: jeriliiton ja Keski-Pohjanmaan Meijerilii- kiota 35 mk kilolta, tarvittaisiin si1hen va-
12650: ton meijereiden maitomäärä laski vuoden roja 12,250,000 markkaa. Kotivoin palkkion
12651: 1942 syyskurukausina 30-40% edellisen määrä maitokiloa kohti laskien olisi näin
12652: vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. alempi kuin meijereihin tuotetun maidon
12653: Tästä oli silloin seurauksena maatalouden palkkio. Näin sen pitäisi ollakin, jotta ei
12654: rahatulojen aleneminen ratkaisevasti, sillä kotiV'oin palkkiolla vedettäisi pois maitoa
12655: saahan pohjoissuomalainen maatalous 54-- meijereistä. Kotivoinkin tuotantopalkki.on
12656: 55% kaikista rahatuloistaan maitotalou- maksaminen käytännössä kävisi säännöstely-
12657: desta. Samansuuntainen on varmaan kehi- talouden aikana hyvin tuottajien tehdessä
12658: tys nyt, kun ainakin osittainen kato on maidon tuotanto- ja käyttöilmoituksia kl:tn-
12659: taas kohdannut Pohjois-Suomea. sanhuoltolautakuntaan.
12660: Jotta P,oihjois-Suomen taloudellisesti Täysi syy olisi uLottaa tuotantopalkkion
12661: heikko maatalous voisi tämänkin vuoden maksaminen myös kauppaan tulevaan li-
12662: kadon aiheuttamista vaikeuksista nopeasti haan. Sillä alueella, millä palkkiota ehdo-
12663: toipua ja ruveta täysin tehoin tukemaan tetaan maksettavaksi, tulee lihaa yleiseen
12664: osaltaan mahdollisuuksiensa mukaan maan kauppaan runsas 1 miljoona kiloa vuo-
12665: elintarviketuotantoa, olisi sitä erikoistoi- dessa. Kohtuullisena .palkkiona voitanee pi-
12666: menpiteillä tuettava. Parhaana tukena olisi tää 25 markkaa lihakilolta.
12667: sikäläisen karjataloustuotannon palkitsemi- Tällä hetkellä on Pooj,ois-Suomen 1\P.to-
12668: nen. Se nimittäin tukisi seudun luontaista alueen maatalous erittäin vaikeassa ase~
12669: maataloudenhaaraa ja sitä maatalouden- massa. Se ei voi niillä maataloustuotte-iden
12670: haaraa, josta sikäläinen maatalousväestö saa hinnoilla, mitkä maassa ovat yleisiä, ja ny-
12671: pääasiallisimmat rahatulonsa. Karjatalou- kyisillä tuotantoedellytyksillä, korjata hal-
12672: den tuki auttaisi erikoisesti pohjoissuoma- lan aiheuttamia taloudellisia vaurioita, pu-
12673: laista suhteellisen runsasta pienviljelijä- humattakaan siitä, että sen maatalous muo-
12674: väestöä. dostuisi yhtä kannattavaksi kuin Etelä-
12675: Siihen alueeseen, jonka karjataloustt<o- Suomessa. Se ei voi myöskään nostaa maa-
12676: tantoa olisi tuettava, ·olisi luettava Lapin taloustuotantoa, ellei sillä ole tuotannon
12677: ja Oulun läänit ja Vaasan läänistä ne kun- nousulle kannattavaisuusedellytyksiä. Kun
12678: nat, jotka kuuluvat Keski~Poojanmaan tämänkin alueen peltoala on verraten suuri
12679: maanviljelysseuran alueeseen. Tuotanto- ja maataloudella koko kansammekin ravlt-
12680: palkkion maksamisalueen muodostaisivat semisessa huomattava osuus, olisi sen tun-
12681: silLoin seudut, joilla hallat ~hkä useimmin tantomwhdollisuuksia tuettava erikoisilla
12682: maassamme toistuvat. Tällä alueella mei- tootantopalkkioilla. Kun tällaisia tuotanto-
12683: jerien maitomäärä voitanee arvioida ny- palkkioita ei sisälly hallituksen esitybeen
12684: kyään noin 20 miljoonaksi kiloksi vuode-;;sa. eduskunnalle VUiolden 1949 tulo- ja meno-
12685: Jos tälle määrälle mak.settaisiin tuotanto- arvioksi, esitämme edellä oleviin peruste-
12686: palkkiota 2: 50 kilolta, tarvittaisiin varoja luihin viitaten kunnioittaen,
12687: 50 miljoonaa markkaa. Samansuuruinen
12688: palkkio olisi syytä ma:ksaa myös alueena että Ed'INJk1tnta ottaisi vuoden 1949
12689: tuotetusta kulutusmaidosta. Kun tämän tulo- ja menoarvioon 100,000,000
12690: alueen eteläpuolellakin on heikossa asemassa markkaa tuotantopalkkioiden maksa-
12691: olevia, edelliseen alueeseen verrattavia seu- miseksi Pohjois-Suomessa kauppaan
12692: tuja, olisi palkki,o ulotettava heihmpiin tuotetuille maitotalo'INJtuotteiUe ju li-
12693: osiin näitäkin, vaikkakin pienempinå. halle.
12694: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
12695:
12696: Kauno Kleemola. S. Salo.
12697: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
12698: Antti A. Koukkarl. Kusti Eskola.
12699: Niilo Ryhtä. Väinö Ranlåla.
12700: Martti Miettunen.
12701: 1208
12702:
12703: IV,317. - Rah. al. N:o 216.
12704:
12705:
12706:
12707: Nieminen y. m.: Määrärahan 10soittamisesta maitotalostuot-
12708: teiden tuotantopalkkioiksi pienviljelijöille.
12709:
12710: E d u s k u n n a 11 e.
12711:
12712: Yleisten kulutustarvikkeiden jakelusään- karjatalous ei ole päässyt osalliseksi juuri
12713: nöstely on tavattoman kiusallinen toimen- nimeksikään. Pienillä tiloilla tuotetuista
12714: pide, vaikka se poikkeuksellisissa olosuh- tuotteista tilojen omat suuret perheet kulut-
12715: teissa on välttämätön ja siihen on alistut- tavat suurimman osan tuotteistaan, jol-
12716: tava. Mutta milloin poikkeuksellisista olo- loinka niistä ei ole maksettu tukipalkkiota.
12717: suhteista voidaan jälleen palata normaali- Kuitenkin nämäkin taloudet ovat tuotta-
12718: siin oloihin, haluaa kansa myöskin vapau- neet huomattavan osan yleiseen kulutuk-
12719: tua jakelusäännöstelyn puristuksesta. seen käytetystä kokonaismäärästä.
12720: Suomen kansa on jo monta vuotta saanut Jotta maitotaloustuotanto saataisiin lisään-
12721: elää tällä tavalla säänösteltyä elämää. tymään on se tehtävä pienviljelystalouksis-
12722: Mutta se pyrkii vapautumaan siitä niin sakin enemmän kannattavaksi ja jotta
12723: pian kuin mahdollista. Monia kulutustar- maitotaloustuotteiden tukipalkkioiden mak-
12724: vikkeita onkin jo vapautunut jakelusään- sussa vallitsevat epäkohdat saataisiin tasoi-
12725: nöstelystä ja uusien vapautumista on odo- tetuiksi on ryhdyttävä maksamaan pien-
12726: tettavissa. Tuotantoelämän elpyminen ja viljelijöille 15 peltohehtaaria pienemmillä
12727: ulkomaankaupan lisääntyminen ovat aiheut- tiloilla maitotaloustuotteiden tuotantopalk-
12728: taneet yleisten kulutustarvikkeiden lisään- kiota, jolloinka palkkio maksetaan tuote-
12729: tymistä siinä määrin, että niitä alkaa olla yksikköä kohti suurenevassa järjestyksessä
12730: kysyntää vastaavassa määrässä. tilan pienetessä, samalla huomioiden tilan
12731: Kuitenkin maitotaloustuotteita on edel- syrjäisyys y. m. tuotantoedellytyksiä hei-
12732: leen liian vähän. Tuotannon lisäantyminen kentävät tekijät. Tätä tuotantopalkkiota
12733: tällä alalla ei ole tapahtunut siinä määrin maksettakoon myöskin omassa taloudessa
12734: kuin olisi ollut toivottavaa ja näyttää siltä kulutetuista maitotaloustuotteista.
12735: kuin nykyisin edellytyksin ei olisi tuotan- Tällä toimenpiteellä tehtäisiin pienvilje-
12736: non riittävää lisääntymistä odotettavissa- lystiloillakin karjanhoito kannattavam-
12737: ilman. Siihen on tietenkin vaikuttamassa maksi ja samalla elvytettäisiin maitotalous-
12738: monia tekijöitä, mutta yhterrä sellaisena on tuotantoa hUJomattavasti. Sen kautta taas
12739: tuotantokustannusten suuruus ja erilaisuus. pikemmin päiästäisiin vapautumaan myöskin
12740: Kuten eduskunnalle kiuiluvan vuoden maidon ja voin jakelusäännöstelystä.
12741: valtiopäiville jätetyssä toivomusaloite n:o Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12742: 259 on osoitettu, vaihtelee maitotaloustuot-
12743: teiden tuotantokustannukset eri tiloilla huo- että Eduskunta ottaisi vuoden
12744: mattavasti. Varsinkin pienviljelystiloilla, 1949 tulo- ja menoarvioon 200,000,000
12745: joissa jo yksistään työmenekki tuotettua nwrkkaa hallituksen lähemmin mää-
12746: maitokiloa kohti on huomattavasti suurempi rättävällä tavalla jaettavaksi maito-
12747: kuin suurilla tiloilla, se saattaa muodostua taloustuotteiden tuotantopalkkioina
12748: vähemmän kannattavaksi. pienm'ljelijöille 15 peltohehtaaria
12749: Siitä huolimatta, että karjanhoito suu- pienem.millä tiloill-a tuotetuista, omas-
12750: rilla tiloilla on ollut kannattavaa, on sitä sa taloudessakin käytetyistä maito-
12751: vielä tuettu valtion varoista maksettavilla taloustuotteista.
12752: tukipalkkioilla, joista pienviljelystilojen
12753: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
12754:
12755: Niilo Nieminen. Eino Tainio. Eino Roine.
12756: Antto Prunnila. Eino Kujanpää.
12757: 1209
12758:
12759: IV,31s. - Rah. al. N:o 217.
12760:
12761:
12762:
12763:
12764: Puumalainen y. m.: Määrärahan osoittamtisesta maitotalous-
12765: tuotteiden hintojen alentamiseksi vähävaraisten ja pien-
12766: palkkaisten perheiden lapsille ja vanhuksille.
12767:
12768:
12769: E d u s k u n n a 11 e.
12770:
12771: Vuoden 1949 tulo- ja menoarvioesityk- see pienituloisille perheille vähentynyttä
12772: seensä ei hallitus ole ottanut määrärahaa etua entisiin sosiaalisiin etuihin verrattuna.
12773: nyt voimassa olevan alennuskorttijärjestel- V allinneissa poikkeuksellisissa taloudelli-
12774: män mukaista lasten ja vanhusten maito- sissa oloissa on lapsirikkaiden perheiden
12775: taloustuotteiden hinnanalennusta varten. vaikeudet olleet erittäin suuret. Olosuhteet
12776: Poistamista perustellaan sillä, että lapsilisä- eivät vielä ole parantuneet niin paljon, että
12777: lain voimaantultua mainitun edun tarjoaa heidän tukemisestaan voitaisiin luopua.
12778: säädetty lapsilisä ja sen verovapaus. Toi- Edellä olevaan nojaten ehdotamme,
12779: seksi sillä, että alennuskorttilisä on katsot-
12780: tava luonteeltaan tilapäiseksi eikä pysyväi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
12781: seksi. tulo- ja menoarvioon 14 A pääluo-
12782: Lapsilisälain vaikutuksesta ei ole vielä kan kohdalle 1,600,000,000 markan
12783: kokemuksia, koska sen sovellutus vasta al- arviomäärärahan maitotaloustuottei-
12784: kaa. Jo lain säätämisen yhteydessä kävi den hintojen alentamiseksi vähäva-
12785: selville, että se useissa tapauksissa merkit- raisten ja pienipalkkaisten perheiden
12786: lapsille ja vanhuksille.
12787: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
12788:
12789: V. Puumalainen. Toivo Kujala.
12790: Eino Roine. Paavo Leskinen.
12791: Antto Prunnila. Esa Hietanen.
12792: Irma Torvi.
12793: 1210
12794:
12795: IV,319. - Rah. al. N:o 218.
12796:
12797:
12798:
12799:
12800: Ikonen y. m.: 111äärärahwn osoittamisesta avustusten myön-
12801: tämiseksi siirtoväelle lehmien ja siitosvasikoiden ostoa
12802: varten maanhankintalain mukaan muodostetuille tiloille.
12803:
12804:
12805: E d u s k u n n a 11 e.
12806:
12807: Siirtoväki on siirtovaiheen aikana ja avustusta lehmien ostoa varten, vaikka he
12808: myöhemminkin rehun puutteen vuoksi ta- täyttävät vaaditut ehdot ja kun lisäksi
12809: pahtuneiden teurastusten johdosta menettä- maanhankintalain toimeenpanon loppuvai-
12810: nyt huomattavan määrän: lehmiä. Vuoden heessa asutettavat ovat yleensä aikaisemmin
12811: 1946 ensimmäisessä lisämenoarviossa on sel- asutettavia huonommassa asemassa, on koh-
12812: laisille siirtoväkeen kuuluville henkilöille, tuullista, että heillekin myönnettäisiin
12813: jotka olivat menettäneet ainoat eläimensä avustusta joko lehmien tai siitosvasikoiden
12814: tai suurimman osan niistä ja jotka olivat hankkimista varten.
12815: siihen mennessä saaneet joko vapaaehtoista Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
12816: tietä tai maanhankintalain kautta maata nioittaen ehdottaa,
12817: sen verran, että he kykenivät elättämään
12818: valtion avustusten turvin hankkimansa eläi- että Eduskunta obtaisi vuoden
12819: met omasta taloudestaan saatavalla rahalla, 1949 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
12820: myönnetty lehmien ostoa varten avustuk- nan markan määrärahan avustusten
12821: siin 4 milj. markkaa. Kun sellaiset siirto- myöntämiseksi siirtoväelle lehmien ja
12822: väkeen kuuluvat henkilöt, joiden maan siitosvasikoiden ostoa varten maan-
12823: saanti on siirtynyt myöhempään vaiheeseen, hankintalain mukaan muodostetuille
12824: eivät ole saaneet vielä valtion varoista 'tiloille.
12825: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
12826:
12827: Toivo Ikonen. E. Pusa.
12828: Pekka Kiiski. J. Pyy.
12829: Johannes Virolainen. Jalmari Pusa.
12830: 1211
12831:
12832: IV,s2o. - Rah. al. N:o 219.
12833:
12834:
12835:
12836:
12837: Ryhtä y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Kuu-
12838: samon ja Sallan kuntien maanhankintalain mukaan mu,o-
12839: dostetuille tiloille karjanrehun hankintaa varten.
12840:
12841:
12842: E d u s k u n n a 11 e.
12843:
12844: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan- vottavasti lähivuosina tulee loppumaan.
12845: kintalain mukaan muodostetuilla tiloilla Alkavan talven varalta tarvittaisiin kuiten-
12846: asuva siirtoväki, yhteensä n. 350 viljelijää, kin vielä rehunhankinnassa valtion tukea.
12847: jotka joitakin harvoja perheitä lukuunotta- Kerätyn tiedustelun mukaan on saatu
12848: matta asuvat jo e:rotetuilla tiloillaan, joko selville, että Kuusamon siirtoväelle tarvit-
12849: pysyväisissä tai tilapäisissä rakennuksissa, see hankkia heiniä alkanutta sisäruokinta-
12850: omistavat jokainen perhe karjaa, vaihdel- kautta varten 300,000 kg ja Saliaan 450,000
12851: len tilojen lehmäluku 1-4 sekä lisäksi kg eli yhteensä 750,000 kg.
12852: muutamia lampaita ja vasikoita taloa kohti. Kun Etelä-Pohjanmaan pitäjissä on nyt
12853: Melkein jokaisella tilalla on myöskin hevo- heinää tarjolla, olisi täältä mahdollisuus
12854: nen, koska se on välttämätön tilalla suori- hankkia rehua näiden pitäjien siirtoväen ka,r-
12855: tettavia rakennus- ja raivaustöitä silmällä jalle, mutta heinän moninkertainen junaan
12856: pitäen. Kun muodostetut tilat Kuusamossa ja autoon lastaus sekä pitkät rautatie- ja
12857: ja Sailassa ovat n. s. kylmiä tiloja, on sen- autokuljetusmatkat ja rehujen jako pitäjien
12858: vuoksi näillä tiloilla tarvittava karjanrehu keskuksesta kaukana hajalla asuvalle siirto-
12859: varsin vaikeasti järjestettävissä. väelle nostavat heinän hinnan ja hankin-
12860: Heinän saanti siirtoväelle Kuusamossa ja takustannukset yhteensä yli 10: - mk kiloa
12861: Sailassa ei voi tulla kysymykseen omalta kohti. Kun kuitenkin olisi pidettävä koh-
12862: paikkakunnalta, koska heinästä on täällä tuullisena, että siirtoväelle hankittava heinä
12863: yleensä kova puute, johtuen siitä, että voitaisiin heille luovuttaa 8:- mk kilo-
12864: nämä kunnat ovat maamme peltoköyhintä hinnalla, olisi näinollen saatava tämän hei-
12865: aluetta ja että kaikki suoviljelysten tuotto nän hankintakulujen peittämiseen valtion
12866: on sodan aikana tapahtuneen rappeutumi- avustusta 2: 50 heinäkiloa kohti.
12867: sen vuoksi vielä normaalia heikompi. Li- Kaiiklkeen edellä o1evaam viitaten ,ehdo-
12868: säksi näissä pitäjissä on hyvin huomattava tamme,
12869: osa luonnonniityistä jäänyt rajan taakse ja
12870: loput niityistä on pääosaltaan kuivattu ja että Eduskunta ottaisi V1Wden
12871: ojitettu viime vuosien ktmluessa asutus- 1949 tiUlo- ja me1Warvioon 2,000,000
12872: aineiksi, jotenka niittyjenkin heinäntuotto markan suuruisen määrärahan Kuu-
12873: on supistunut vähiin. samon ja S(J)llan kuntien maanhan-
12874: Uusien peltojen raivaustoiminta sekä kintalain mukaan muodostettujen ti-
12875: vanhojen viljelysten kunnostaminen on lojen karjanrehun hankintakustan-
12876: näillä paikkakunnilla nyt käynnissä varsin nuksiin myönnettäviä avustuksia
12877: laajassa mitassa, jotenka heinän puute toi- varten.
12878: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
12879:
12880: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
12881: Yrjö Hautala. Yrjö Saari.
12882: Martti Miettunen.
12883: 1212
12884:
12885: IV,a21. - Rah. al. N:o 220.
12886:
12887:
12888: Vilhula y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lain-
12889: mukaisiksi avustuksiksi pienvUjelijäin karjantarkastus-
12890: yhdistyksille.
12891:
12892:
12893: E d u s k u n n a 11 e.
12894:
12895: Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, et~!li töön 1-kuukautisen toimintamuodon rin-
12896: karjataloutemme pohja ole ollut mm nalle 2-kuukautinen toimintamuoto. Tämä
12897: vankka kuin miksi sitä yleensä on kuvi- sekä eräät muut järjestelyt tekevät mah-
12898: teltu. Karjakantamme supistuminen on dolliseksi pientilojen entistä suuremman
12899: tulevaisuuden maidontuotantomahdollisuuk- lii ttymisen tarkastusyhdis tystoimintaan,
12900: sia silmällä pitäen siksi tuntuva, että sen mutta se ei kuitenkaan voi käydä päinS'ä
12901: lisäämiseen ja parantamiseen on rehuntuo- ilman lisättyä valtion tukea tarkastusyhdis-
12902: tannon kehittämisen ohessa kiinnitettävä tystoiminnalle nimenomaan pienkarjojen
12903: aivan erityistä huomiota. Järkiperäinen suhteen. Kustannusten suuruuteen vaikut-
12904: siitosvalinta ja jalostustustyön suorittami- taa merkitsevästi nykyisin yhdistysten jä-
12905: nen ei ole kuitenkaan mahdollista ilman senten keskimääräinen lehmäluku samoin-
12906: karjantarkastustoimintaa. Yleisesti pide- kuin kokonaislehmälukukin. Niinpä yhdis-
12907: täänkin selvänä, että karjataloutemme ke- tyksessä, jossa keskilehmäluku karjoissa on
12908: hittäminen sekä tuotannollisessa että talou- 15 ja lehmiä yhteensä 345, on tarkastus-
12909: dellisessa mielessä vaatii karjantarkastus- kustannus lehmää kohti 348 markkaa vuo-
12910: toiminnan nykyisestään huomattavaa laa- dessa. Jos taas keskilehmäluku on 5 ja
12911: jentamista. yhteinen lehmäluku 160, on kustannukset
12912: Tarkastusyhdistyksissä oli maassamme yhdistyksessä ollut 658 markkaa lehmää
12913: vv. 1938-39 28,891 karjaa ja niissä yh- kohti. Nämäkin luvut osoittavat että pien-
12914: teensä 314,075 lehmää eli 23 % silloisesta viljelijöiden muodostamissa yhdistyksissä
12915: lehmäluvusta. Tarkastusvuonna 1946-47 tarkastuskustannukset muodostuvat suhteel-
12916: niissä oli 27,909 jäsentä ja 229,917 lehmää lisen raskaiksi, minkä vuoksi edellytyksenä
12917: eli n. 21% koko lehmäluvusta. Huomat- pienviljelijöiden yhdistyksiin lisääntyvässä
12918: tava on, että kuluvan vuoden helmikuun määrässä liittymiselle on pidettävä valtion
12919: viimeisenä päivänä suoritetun tiedustelun tuen huomattavaa korottamista.
12920: mukaan oli maassamme 353,000 karjaa, Karjantarkastusyhdistystoiminnan avus-
12921: joista yli 10 lehmän karjoja oli vain 6,378, taminen valtion taholta tapahtuu voimassa
12922: 6-10 lehmän karjoja 27,267, 2-5 lehmän olevien lakien perusteella, joidenka muut-
12923: karjoja 201,737 ja yhden lehmän karjoja tamista nykyoloja vastaavasti parhaillaan
12924: 117,654. Kaikkien näiden karjojen keski- valmistellaan. Kun kuitenkin jo ensi vuo-
12925: lehmäluku on alle 3. Kun tarkastuskarjo- den tulo- ja menoarvioon olisi saatava näi-
12926: jen vastaava luku on noin 8, on todettava, hin tarkoituksiin huomattavasti lisämäärä-
12927: että erityisesti pienet karjat ovat tarkastus- rahaa, ehdotamme kunnioittaen,
12928: toiminnan ulkopuolella, minkä vuoksi tätä
12929: toimintaa olisi erikoisesti tehostettava pien- että Eduskunta korottaisi vuoden
12930: karjanomistajien keskuudessa. 1949 tulo- ja menoarvioesityksessä
12931: Pienviljelijöiden haluttomuus tulla mu- 11 Pl. XV luvun 29 momentilla lain
12932: kaan karjantarkastustoimintaan johtuu lä- mukaisten avustusten lisäämiseksi
12933: hinnä sen aiheuttamista kustannuksista, pienviljelijäin karjantarkastusyhdis-
12934: joiden pienentämiseksi nimenomaan pien- tyksille ehdote:ttua määrärahaa
12935: karjoja silmällä pitäen on otettu käytän- 37,500,000 markalla.
12936: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
12937:
12938: T. N. Vilhula. Kauno Kleemola.
12939: Väinö Rankila. Martti Miettunen.
12940: 1213
12941:
12942: IV,a22.- Rah. al. N:o 221.
12943:
12944:
12945:
12946:
12947: Vilhula y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sian-
12948: hoidon edistämiseksi.
12949:
12950:
12951: E d u s k u n n a ll e.
12952:
12953: Kansamme elintarvikehuollossa on sika- karjuasemien toiminnan tukemiseen olisi
12954: taloudella ensiluokkaisen tärkeä asema. saatava lisäystä 2.5 miljoonaa markkaa,
12955: Sikojen lisääntyvän kasvattamisen kautta jotta niiden toiminta sikatalouden edistä-
12956: voidaan nopeimmin ja· tarkoituksenmukai- misen mitä tärkeimpinä tekijöinä voisi
12957: simmin huoltaa kansamme ravintorasvatar- edelleen kehittyä.
12958: vetta. Tämän vuoksi olisikin nykyoloissa Edellä esittämämme perusteella ehdotam-
12959: mitä tärkeintä, että sikatalouden edistämi- mekin kunnioittaen,
12960: seksi käytettäisiin kaikki mahdolliset kei-
12961: not. Tässä työssä on neuvontatyöllä rat- että Eduskunta korottaisi vuoden
12962: kaisevan tärkeä merkitys. Valtion tulo- ja 1949 tulo- ja menoarvioesityksessä
12963: menoarvioehdotuksessa ensi vuodelle ei sika- 11 Pl. XV luvun 10 momentin koh.
12964: talouden neuvontamäärärahaa ole kuiten- daflla sianhoidon edistämiseksi ehdo-
12965: kaan riittävästi lisätty, vaan olisi sitä, jotta tetun määrärahan 3,100,000 mar-
12966: neuvontatyö voisi olla riittävän tehokasta, kalla.
12967: lisättävä 600,000 markalla, minkä ohessa
12968: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
12969:
12970: T. N. Vilhula.. Kauno Kleemola.
12971: Väinö Rankila. Martti Miettunen.
12972:
12973:
12974:
12975:
12976: 38
12977: 561/48
12978: 1214
12979:
12980: IV,a2a. - 'Rah. al. N:o 222.
12981:
12982:
12983:
12984:
12985: Palovesi y. m.: Korotetun määrärahatn osoittamisesta karju-
12986: asematoiminnan ylläpitämiseksi.
12987:
12988:
12989: E d u s ku n n a ll e.
12990:
12991: Karjuasematoiminta on maassamme jat- karjuutarkastuspakon tarpeellisuudesta sa-
12992: kuvasti usean vuoden ajan määrärahojen moin kuin siitäkin, että ennenkuin tämä
12993: niukkuuden vuoksi taantunut. Siten oli tarkastuspakko voidaan toteuttaa, tulee kar-
12994: meillä v. 1943 lopussa 338 karjuasemaa, juasemia olla niin tiheässä, että pienvilje-
12995: mutta tällä hetkellä vain 280. lijät saattavat astuttaa emakkonsa asema-
12996: Kun valtion määräraha karjuasematoi- karjuilla. Edelleen on tarvittava karjuase-
12997: mintaa varten on kuluvana vuonna 580,000 mamäärä ,arvioitu 1,000: ksi.
12998: mk eli sama kuin v. 1947, tulee karjuase- Valtion rahataloudellisen aseman heik-
12999: mien luku edelleen huomattavasti supistu- kouden huomioon ottaen ei juuri nyt kui-
13000: maan, sillä karjujen hinta on vuoden ku- tenkaan ole välttämättä päästävä karjuase-
13001: luessa kaksinkertaistunut ollen nyt keskim. mien lukua lisäämään niin suuri kuin kar-
13002: 40,000 mk. juasemien perustamistarve onkin, mutta
13003: Valtion määräraha sekä siitoksesta pois- karjuasematoiminnan taantuminen on toki
13004: tettavista asemakarjuista saatava hinta, voitava estää. Sitä varten olisi karjuasema-
13005: joka yhteensä tekee n. 1 milj. mk, riittää määrärahaa ensi vuodelle lisättävä 45 kar-
13006: n. 25 karjun ostamiseen. Nykyisen suurui- juu ostoon tarvittavalla summalla eli
13007: sesta asemakarjumäärästä on pakko vuoden 2,000,000 mk: lla.
13008: kuluessa poistaa siitoksesta n. 70 yksilöä Edellä oleva,an viitaten kunnioittaen eh-
13009: vuotta kohti. Täten siis karjuasemien luku dotamme,
13010: tulee kuluvana vuonna määrärahojen puut-
13011: teessa vähentymään 45: llä. että Eduskunta ottaisi vuoden
13012: Tällainen kehityssuunta on kokonaan 1949 tulo- ja menoarvioon lisäystä
13013: ristiriidassa valtiovallan toimesta suunnit- 1,500,000 mk käytettäväksi karjuase-
13014: teilla olevan karjuutarkastuspakon toteut- matoiminnan nykyisessä laajuudessa
13015: tamisen kanssa. Meillä ollaan yksimielisiä yUäpitämistä varten.
13016: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
13017:
13018: Eino Palovesi. L. 0. Hirvensalo.
13019: J. E. Lampinen. Toivo Ikonen.
13020: 1215
13021:
13022: IV,324. - Rah. al. N:o 223.
13023:
13024:
13025: J. Koivisto y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
13026: tion avustuksiin metsänpamnnustöiden kustantamiseksi.
13027: E d u s k u n n a ll e.
13028: Eduskunta on 1. 6. 1948 säätämänsä met- myyden vuoksi ovat myöskin varsinaiset
13029: sänparannuslain 1 §: ssä määrännyt valtion raha-avustukset, joiden myöntämiseen olisi
13030: tulo- ja menoarvioon otettavaksi metsäta- ollut perusteltua aihetta, jääneet hyvin vä-
13031: loudellisia kuivatustöitä, autioina olevien häisiksi.
13032: varsinaisten metsämaiden metsittämistä sekä Entisten tarkoitusperien lisäksi metsän-
13033: hävitettyjen, pilalle hakattujen tai muuten parannusvaroilla puheena olleen uuden
13034: huonotuottoisessa tilassa olevien metsäalo- metsänparannuslain mukaan pitäisi edistää
13035: jen tuottavaan kuntoon saattamista ynnä puutavaran kuljetustoimintaa, tukea metsä-
13036: muita metsien hoitoon ja suojeluun kuulu- kerhotoimintaa, kehittää metsänparannus-,
13037: via töitä sekä puutavaran kuljetuksen edis- puutavarankuljetus- ja kuormausmenetel-
13038: tämistä varten vuonna 1948 vähintään miä ja -laitteita y. m. Näihin tarkoituksiin
13039: 100 miljoonan markan, vuonna 1949 vähin- voidaan käyttää vain avustusvaroja. Sitä-
13040: tään 150 miljoonan markan j. n. e. suurui- paitsi ovat metsänparannustaimitarhat
13041: sen määrärahan. päässeet rappeutumaan sotien aikana, jol-
13042: Saman lain 2 § : n 2 mom: n mukaan mää- loin m. m. valmiita taimia olojen pakosta
13043: rärahasta varataan kaksi kolmasosaa met- on pitänyt hävittää. Täten ei myöskään
13044: sänparannus- ja puutavaran kuljetustoi- ole saatu tuloja, joilla jatkuva kunnossapito
13045: minnan edistämiseen yksityismailla. Näin olisi voitu suorittaa, ja taimitarhojen pa-
13046: ollen olisi vuodeksi 1949 tähän tarkoituk- lauttaminen säännölliseen tuottokuntoon
13047: seen varattava 100 miljoonaa markkaa. vaatii nyt poikkeuksellisesti varoja. Met-
13048: Kuiten'kin on hallituksen esityksessä edus- sänparannustoiminnan hyvälksi työskentele-
13049: kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- vän henkilökunnan lukumäärä on myös kii-
13050: delle 1949 ehdotettu metsänparannuslai- reesti lisättävä, se kun on nyt vain puolet
13051: noiksi 19 Pl. II: 4 kolmetoista miljoonaa siitä, mitä se oli ennen sotia. Myöskin kaik-
13052: markkaa ja metsänparannusavustuksiksi keen tähän antavat n. s. avustusvarat ai-
13053: 11 Pl. XVIII: 5 60 miljoonaa markkaa, noan mahdollisuuden. Tarvittava lisäys on
13054: siis lain määräämän 100 miljoonan markan siis tehtävä näiden varojen puolelle (11 Pl.
13055: sijasta vain 73 miljoonaa markkaa. XVIII: 5). Metsänparannuslain säätämä
13056: Eduskunnan vastauksessa hallituksen esi- vähimmäismäärä tulee täyteen siten, että
13057: tykseen uudeksi metsänparannuslaiksi sano- metsänparannusavustusmääräraha korote-
13058: taan, että metsänparannustyöhön olisi, niin taan hallituksen esittämästä 60,000,000 mar-
13059: pian kuin valtiontalouden tila sen suinkin kasta 87,000,000 markkaan.
13060: sallii, käytettävä valtion varoja huomatta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13061: vasti enemmän, kuin mitä laissa mainitut kunnioittaen,
13062: vähimmäismäärät edellyttävät. Edelleen sa-
13063: notaan eduskunnan vastaUJksessa, ettei lai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
13064: noihin varattua osuutta ole voitu kokonai- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
13065: suudessaan käyttää, kun työnjohtoon, työ- luvun 5 momentille (valtion avustuk-
13066: välineisiin ja muihin yleiskuluihin osoitet- set metsänparannustöiden kustanta-
13067: tuja avustusvaroja ei enää ole ollut käytet- miseksi) lisäystä 27,000,000 markkaa.
13068: tävissä ja että avustusvarojen riittämättö-
13069: Helsingissä syyskuun 30 pä~vänä 1948.
13070: J. Koivisto. Martti 0. Kölli. E. Pusa.
13071: Toivo Ikonen. E. A. Turja. Viljami Kalliokoski.
13072: J. Söderhjelm. H. Ala-Mäyry. Anton Suurkonka.
13073: L. 0. Hirvensalo. Lauri Murtomaa. Lauri Leppihalme.
13074: Henrik Kullberg. Martti Miettunen. Onni Mannila.
13075: J. E. Lampinen. Matti Heikkilä. Kalle Kauppi.
13076: Ernst von Born.
13077: 1216
13078:
13079: IV,325. - Rah. al. N:o 224.
13080:
13081:
13082:
13083: J. Koivisto y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yk-
13084: sityismetsätalouden edistämistä ja valvontaa varten.
13085:
13086:
13087: E d u s k u n n a 11 e.
13088:
13089: Usean vuoden aik·ana ovat eritoten kulku- Hallituksen talousarvioesitybessä VUJodeHe
13090: ja kuljetussuhteisiin nähden edullisesti 1949 on yksityismetsätalouden edistämistä
13091: sijaitsevat yksityismetsät joutuneet varsin ja valvontaa varten tarkoitettua määrära-
13092: runsaiden hakkuiden alaisiksi, vaikka sa- haa 11 Pl. XVIII: 3 kohdalla kuitenkin
13093: manaikaisesti varsinaiset· metsänhoitotoi- ehdotettu korotettavaksi vain 26,241,800
13094: menpiteet ovat jääneet joko suorittamatta mk. Perusteluissa mainitaan, että tästä, on
13095: tai aivan vähäisiksi. Kun yksityismetsien 20,500,000 mk toiminnan laajentamiseksi ja
13096: osuus Nyky-Suomen metsien tuotosta on tehostamiseksi, kun taas 5, 741,800 mk on
13097: 69%, niinkuin metsätieteellisessä tutkimus- n. s. indeksikorotusten suorittamiseksi.
13098: laitoksessa suoritetut laskelmat osoittavat, Viimeksi mainittu summa on sama,
13099: on näin ollen puun hankinta ensi kädessä minkä hallitus jo on myöntänyt vuoden
13100: edelleen suoritettava näistä metsistä. Tätä 1948 ensimmäisen lisämenoarvion 15 Pl.
13101: taustaa vastaan katsottuna on pidettävä II: 44 kohdalla olevasta määrärahasta. Täl-
13102: välttämättömänä, että huolenpitoa yksityis- löin hallitus kuitenkin toistaiseksi on otta-
13103: metsien tilasta lisätään ja että monta nut huomioon ainoastaan alkuvuotena 1948
13104: vuotta jatkuneen yksipuolisen hakkuutoi- voimaan astuneet kaksi viiden prosentin
13105: minnan vastapainoksi vihdoinkin saadaan indeksikorotusta, vuoden 1947 viimeisellä
13106: tehostettu metsänhoito-ohjelma. Tätä vaatii neljänneksellä tapahtuneen huomattavan
13107: muun ohessa myöskin käynnissä oleva asu- palkkojen korotuksen jäädessä vielä koko-
13108: tustoiminta, joka siirtää runsaan mä'ärän naan huomiotta. Yksityiskohtaisten laskel-
13109: metsiä pienviljelijäin useasti kokemattomiin mien mukaan vaatii lisämenoarviossa edel-
13110: käsiin. Jotta yksityismetsätalouden edistä- lytetty järjestely kaikkiaan 27,970,000 mk.
13111: misjärjestöt - s. o. keskusmetsäseurat ja Näin ollen kuluu myös vuodelle 1949 esi-
13112: metsänhoitolautakunnat sekä metsänhoito- tetty määrärahan lisäys todellisuudessa ko-
13113: yhdistykset - voisivat edes tyydyttävästi konaan palkan korotuksien suorittami-
13114: hoitaa sen laajentuneen työn, jota näiltä seen vuoden 1949 kuluessa, eikä siis voi olla
13115: järjestöiltä vaaditaan, olisi niiden nykyis- kysymys ,toiminnan laajentamisesta ja
13116: täkin toimintaa varten riittämättömiä apu- tehostamisesta".
13117: rahoja korotettava ja myös varattava niille
13118: tilaisuus ainakin jossakin määrin lisätä Valtioneuvoston toimeksi annosta on laa-
13119: toimihenkilökuntaansa. dittu yksityiskohtainen suunnitelma siitä,
13120: Myös eduskunta on kiinnittänyt huo- millä tavalla toimintaa olisi käytävä tehos-
13121: miota metsätalousneuvonnan ja maatilamet- tamaan, jotta eduskunnan lausumat edellä
13122: sänhoitoa koskevan opetuksen tehostamiseen viitatut toivomukset toteutuisivat. Näiden
13123: lausumalla 22. 11. 1946 seuraavat toivomuk- suunnitelmien ensimmäisen vaiheen toteut-
13124: set: 1) että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin taminen vaatii lisämäärärahoja vuodelle
13125: metsätalousneuvonnan uudelleen järjestämi- 1949 seuraavasti:
13126: seksi siten, että se entistä tehokkaammin
13127: kohdistuisi pienmetsänomistajiin sekä an-
13128: mk
13129: taisi asiasta esityksen eduskunnalle ja 2)
13130: että hallitus valmistaisi suunnitelman ma•a- Keskusmetsäseuroille ..... 8,040,000: -
13131: tilametsänhoidon opetuksen tehostamiseksi Metsänhoitolautakunnille .. 89,691,000:-
13132: ja saattamiseksi vakinaiselle kannalle sekä Metsänhoitoyhdistyksille .. 14,688,000:-
13133: antaisi asiasta esityksen eduskunnalle. Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . 112,419,500: -
13134: IV,325. - .J. :Koivisto y. m. 1217
13135: mk Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13136: Ku!Il hallituksen talousar- kunnioittaen,
13137: vioesitykseen on otettu
13138: lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . 26,241,800: - että Eduskunta ottaisi vuoden
13139: tarvitaan tämän lisäksi . . 86,177,700:- 1949 talousarvwon 1.1 Pl. XVIII lu-
13140: Momentin loppusumma, vun 5 momentille (yksityismetsii!ta-
13141: joka talousarvioesityk- louden edistäminen ja valvonta) li-
13142: sessä on . . . . . . . . . . . . . . 123,025,300: - säystä 86,177,700 markkaa.
13143: olisi näin ollen korotet-
13144: tava mk: aan .......... 209,203,000:-
13145: Helsingissä 30 pä.ivänä syyskuuta 1948.
13146:
13147: J. Koivisto. Lauri Murtomaa.
13148: L. 0. Hirvensalo. Matti Heikkilä.
13149: Toivo Ikonen. Ernst von Born.
13150: Henrik Kullberg. E. Pusa.
13151: Valfrid Eskola. Viljami Kalliokoski.
13152: J. E. Lampinen. Anton Suurkonka.
13153: Martti 0. Kölli. Lauri Leppihalme.
13154: E. A. Turja. Onni Mannila.
13155: Yrjö Kilpeläinen. Arttur Koskinen.
13156: Kalle Kauppi.
13157: 1218
13158:
13159: IV,326. - Rah. al. N:o 225.
13160:
13161:
13162:
13163:
13164: J. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuojoen rnet-
13165: sänhoito~opiston rakentamista varten.
13166:
13167:
13168:
13169: E d u s k u n n a ll e.
13170:
13171: Eduskunta on marraskuun 22 päivänä minnan järjestäminen tilapäisissä majoitus-
13172: 1946 lausunut toivomuksen, joka tarkoit- paikoissa tuottaa huomattavia vaikeuksia.
13173: taa metsätalousneuvonnan ja maatilamet- Vakituisten harjoitusmetsien, havaintoväli-
13174: sänhoitoa koskevan opetuksen tehostamista. neiden ja huoltolaitteiden puuttuminen yai-
13175: V altioneuvDston toimeksi annosta on laa- kuttaa kurssitoimintaan siinä määrin ehkäi-
13176: dittu tätä tarkoittava suunnitelma, jto:nka sevästi, että kysymyksessä olevan opetus-
13177: mukaan m. m. vähin erin pyritään perusta- tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaa-
13178: maan erityiset oppilairokset, n. s. metsän- tii erityisen n. s. metsänhoito-opiston perus-
13179: hoitokoulut, kaikkien metsänhoito'lautakun- tamista. Yksistään yksityismetsätalouden
13180: tien alueille. Edelleen on tarkoituksena bh- palveluksessa olevan metsäammattimieskun-
13181: teä huomattavasti tehostamaan erilaista \·a- nan kertaalleen käyttäminen jatkokurs-
13182: listustoimintaa metsänomistajakunnan kes- seilla tulisi antamaan tätä tarkoitusta pal-
13183: kuudessa pitämällä kyläkursseja, kunnan- velevalle metsänhoito-Opistolle työtä useiksi
13184: kursseja ja maa;kuntakursseja, niin myös vuosiksi.
13185: kursseja ke:r'honeuvojille ja kansakoulun Edellä selostettuja tarpeita tyydyttämään
13186: opettajille. Edelleen tulisi metsätaLousope- on laadittu suunnitelma metsäammattimies-
13187: tusta lisättäväksi maataloudellisissa oppi- ten jatkokoulutuskeskukseksi muodostetta-
13188: laitoksissa sekä myös kansakDuluissa j11 kan- van metsänhoito-opiston perustamisesta
13189: sanopistoissa. Vihdoin olisi erilaista yiusi- Vuojoelle. Vuojoen valtionmaa, joka sijait-
13190: tyismetsätaloutta edistävää toimintaa, ku- see Porin-Rauman valtamaantien varrella,
13191: ten metsätalous'kilpailuja, havainto- ja esi- tarjoaa opetustarkoituksiin hyvät mahdolli-
13192: kuvametsien hankkimista sekä oppikirjain suudet. Maanlunastustoiminnalta Jaanee
13193: ja havaintovälineiden aikaansaamista lis:it- jotenkuten riittävä maa-ala jäljelle, minkä
13194: tävä. Kaikki tämä edellyttää, että saata- lisäksi valtionmaasta muodostettava yhteis-
13195: vissa on täysin päteviä ammattimiehiä ope- metsä saataneen ainakin osittain harjoitus-
13196: tuksen ja valistustoiminnan taholla esiin- alueena käytettäväksi. Mikäli vapaa-aikoja
13197: tyviä tehtäviä :hoitamaan. Pelkästään vi.L·- opistoosa tulisi jäämään, voidaan täytteeksi
13198: katutkinnon nojalla ei kuitenkaan sen järjestää erilaisia metsänomistajille tarkoi-
13199: enemmän metsänhoitajilla kuin metsätekm- tettuja kursseja, jolloin opisto toimisi sel-
13200: koilla yleensä ole tähän vaadittavaa päte- laisena metsä.nhoitokouluna, josta edellä on
13201: vyyttä. ollut puhe.
13202: Sota-ajan raskaitten velvDitehakkuitten Vuojoen metsänhoito-opistoa koskevat yk-
13203: jälkeen on metsäammattimieskuntamme sityiskohtaiset laskelmat ja suunnitelmat
13204: muutenkin jatkokoulutuksen tarpeessa, en-
13205: ovat valmiina, ja Keskusmetsäseura Tapion
13206: nen kuin luottamuksella voidaan odottaa
13207: sen toiminnan metsätaloutemme hyväksi aloitteesta on myöskin pidetty ~arkkiteh
13208: edustavan korkeinta tasoa. Myöskin muuta tuurikilpailu piirustusten aikaansaami-
13209: jokapäivästä toimintaa varten vaaditaan seksi. Opiston perustamiskustannukset on
13210: erikoiskoulutusta milloin minkin kysymyk- laskettu nykyisen hintatason mukaan
13211: sen selvittämiseksi, jonka kehitys on tuo- 57,800,000 markaksi, mistä irtaimiston
13212: nut päiväjärjestykseen. osalle tulee 6,600,000 mk. Juoksevat vuo-
13213: Kokemus on osoittanut, että edellä mai- tuiset menot on arvioitu 3,200,000 markaksi.
13214: nittuja tarkDituksia palvelevan kurssitoi- Metsänhoito-opisto olisi yksityismetsäta-
13215: IV,326. - J. Koivisto y. m. 1219
13216:
13217: loutta valvovien viranomaisten valvonnan tulo- ja menoarvioon 35,000,000 mar-
13218: alainen. kan siirtomäärärahan merkittäväksi
13219: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 20 Pl. II luvun uudelle momentille
13220: kunnioittaen, ja opiston ir~taimiston hankintaa var-
13221: ten 4,000,()(}0 markan siirtomäärä-
13222: että Eauskunta Vu.ojoen me.tsän- rahan merkittätväksi 20 Pl. I luvun
13223: hoibo-opiston rakentamistöiden aloit- uudelle momentille.
13224: tamista varten ottaisi vuoden 1949
13225: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
13226:
13227: J. Koivisto. Matti lleikldlä.
13228: Toi'V'o Ikonen. Ernst von Born.
13229: J. Söderhjelm. E. Pusa.
13230: J. E. Lampinen. Viljami Kalliokoski.
13231: Martti 0. Kölli. Anton Suurkonka.
13232: L. 1. Kaukamaa. Lauri Leppihalme.
13233: Lauri Murtomaa. Onni Mannila.
13234: Martti Miettunen. Kalle Kauppi.
13235: 1220
13236:
13237: JV,s27, - Rah. al. N:o 226.
13238:
13239:
13240:
13241:
13242: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon
13243: metsänhoitokoulun rakentamista varten.
13244:
13245:
13246: -E d u s ik u n n a ll e.
13247:
13248: Maamme metsätaloudessa on yksityis- Kokemus on kuitenkin osoittanut, että
13249: metsien merkitys jo entuudestaan erittäin edellä selostettu opetus- ja neuvontatoi-
13250: keskeinen. Laajasuuntainan asutustoiminta minta on aivan riittämätön tyydyttämään
13251: on viime vuosina lisäksi siirtänyt tuntuvan maatalousväestöllMll.e metsätaloudellisen am-
13252: osan valtiolle, yhtiöille, kunnille ja seura- mattiopetuksen tarvetta. Näin on asian-
13253: kunnille kuuluneita metsäalueita yksityis- laita tällä hetkellä sitäkin suuremmalla
13254: ten omistukseen. Miten suuressa määrin syyllä, kun viimeksi käytyjen sotien aikana
13255: tämä tulee vaikuttamaan metsänomistus- ja sen jälkeen yksityismetsissämme on suo-
13256: oloihimme, ei ole vielä tarkalleen nähtä- ritettu raskaita hakkuita, joiden jälkeen
13257: vissä, koska asutustoiminta y:hä jatkuu. tehokkaan metsänhoidollisen työn tarve on
13258: Varmaa kuitenkin on, että valtakunnan tullut entistäkin suuremmaksi. Käynnissä
13259: puun tuotanto tulee vastaisuudessa yhä kas- oleva asutustoiminta taas on siirtänyt
13260: vavassa määrin lepäämään yksityismetsien uusille, tiiliän saakka metsätaloudellisesta
13261: varassa. Niinpä vientiteollisuutemme vas- opetus- ja neuvontatyöstä osattomiksi jää-
13262: tainen kehitys tulee hyvin olennaiselta neille omistajille melkoisen määrän hyvin
13263: osalta riippumaan siitä, missä määrin yksi- hoidettuja metsiä, joiden kasvukunnon säi-
13264: tyismetsät v,oivat niille raaka-ainetta toi- lyttäminen oHsi mitä truhdellisintä. Lisää-
13265: mittaa. Näin sitäkin suUTemmalla syyllä, mällä maata omistavan väestön lukumäärää
13266: kun yksityisten omistukseen kuuluvat maan- asutustoiminta on muutoinkin tehnyt neu-
13267: laadultaan parhaat ja kuljetussuhteiltaan vontatyön entistä vaikeammaksi.
13268: edullisimmin sijaitsevat metsäalueet. Harkittaessa keinoja maatalousväestömme
13269: Edellä sanotun valossa on ilmeistä, että metsätalO'Ildellisen ammattiopetuksen tehos-
13270: yksityismetsien hoitoon ja niiden metsän- tamiseksi onkin päädytty siihen, että eri
13271: noidollisen tilan ja tuoton kohottamiseen puolille maata olisi perustettava n. s. met-
13272: on kiinnitettävä mitä suurin huomio. Truhän sänhoitokouluja, joissa 2-3 kk. kestävien
13273: päämäärään t~htäävistä keinoista tulee kurssien muodossa annettaisiin opetusta
13274: metsänomistajille annettavan metsäopetuk- metsänomistajille ja heidän pojilleen. Kou-
13275: sen tehostamisella olemaan ensiarvoinen lujen tarkoituksena tulisi olemaan toisaalta
13276: merkitys. herättää oppilaissa harrastusta metsien hoi-
13277: Yksityismetsistämme muodostavat valta- toon ja järkiperäiseen käyttöön sekä toi-
13278: van pääosan eri suuruiset maatilametsälöt. saalta opettaa heitä suorittamaan yksinker-
13279: Näiden omistajille annettavasta opetus- ja taisimmat metsänhoidon ja metsänkäytön
13280: neuvontatyöstä ovat viime ailmina huolehti- piiriin kuuJuvat tehtävät metsissään. Täl-
13281: neet v. 19Q9 toimintansa aloittaneet metsän- laisen kurssitoiminnan tuloksellisuudesta on
13282: hoitolautakunnat kahden keskusmetsäseu- suotuisia kokemuksia 'Olemassa Tuomar-
13283: ransa ohjaamina. Niiden toimesta on pi- niemen metsäkoululta ja Ylä-Vuoksen maa-
13284: detty lyhyitä kursseja, metsäpäiviä ja ret- mieskoululta, joissa tämäntapaisia kursseja
13285: keilyjä y. m. s. neuvontatilaisuuksia sekä alettiin pitää edellisessä v. 1907 ja jälkim-
13286: annettu ammattiapua metsänhoidollisten mäisessä v. 1:924.
13287: töiden suorittamisessa. Myös maataloudel- Pohjois-Savoon on puheena olevan tapai-
13288: lisissa oppilaitoksissa on annet1:1u metsän- sen metsänhoitokoulun perustaminen ollut
13289: hoidon alkeiden opetusta. vireillä j,o vuodesta 1936 Iahtien, jolloin
13290: IV,327. -Hirvensalo y. m. 1221
13291:
13292: metsä.haHitus tulo- ja menoarvioesitykses- Koulun vuotuiset ylläpitokustannukset on
13293: sään ehdotti myönnettäväksi määrärahan arvioitu 2,300,000 markaksi.
13294: koulun perustamista varten. Esitys ei kui- Kun koulun perustaminen ja ylläpitä-
13295: tenkaan tullut :hyväksytyksi. V. 1946 pe- minen yksityisin varoin käy mahdottomaksi
13296: rustettiin kannatusyhdistys, joka on jäsen- ja kun hanke muutoinkin on sen luon-
13297: maksujen ja erilaisten avustusten muodossa toinen, että se vaatii valtiovallan tehokasta
13298: koonnut n. 2.6 milj. markkaan nousevan tukea, ehdotamme kunnioittaen,
13299: perustamisrahaston. Lisäksi mainittu kan-
13300: natusyhdistys on .ostanut .koulua varten että Eduskunta ottaisi Pohjois-
13301: maa-alueen Iisalmen maalaiskunnasta sekä SaviOtn metsänhoit.okou~un rakenta-
13302: hankkinut piirustukset ja 'laatinut kustan- mistyötä varten vuoden 1949 tu~o- ja
13303: nusarvion pystyttämistä varten. Koulun pe- menoarvioon 20,000,000 markan siir-
13304: rustamiskustannu.l{set on laskettu 20,000,000 tomäärärahan, josta 17,000,000 mark-
13305: markaksi, josta 17,000,000 mk tulee raken- kaa tulisi rakennuksien ja 3,000,000
13306: nusten ja 3,000,000 mk irtaimiston osalle. markkaa irtaimiston osaUe.
13307: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
13308:
13309: L. 0. Hirvensalo. Tahvo Rönkkö.
13310: J. Söderhjelm. Eino Laitinen.
13311: Lennart Heljas. E. Hietanen.
13312: Elli Nurminen. Yrjö Kilpeläinen.
13313:
13314:
13315:
13316:
13317: 39
13318: 561/48
13319: 1222
13320:
13321: IV,3zs. - Rah. al. N:o 227.
13322:
13323:
13324:
13325:
13326: Koivuranta y. m.: Määränihan osoittamisesta avustukseksi
13327: työkeskus R'Ovalalle valistus- ja huoltotyön tekemiseksi
13328: metsätyömiesten keskuudessa Perä-Pohjolassa ja Lapissa.
13329:
13330:
13331: E d u s k u n n a ll e.
13332:
13333: Työkeskus Rovalan kannatusyhdistys dessa. Vuonna 1928 se korotettiin 200,000
13334: r. y:n omistama ja ylläpitämä Työkeskus markkaan, mutta pulavuodet aiheuttivat
13335: Rovala on suorittanut valistustoimintaa La- avustuksen pienenemisen. Nykyisin valtion
13336: pin ja Perä-Pohjolan metsätyömiesten kes- avustus .on aivan riittämätön. Valistustyötä
13337: kuudessa vuodesta 1923 lähtien. Vuonna varten on puutavarayhtiöiltä saatu jopa
13338: 1926 valmistui Rovaniemellä metsätyömies- varsin huomattavaa tukea, joka on tehnyt
13339: ten majala Rovala, josta tuli suoritettavan ma;hdolliseksi toiminnan jatkamisen vaik-
13340: toiminnan keskus. Rovalan työntekijät kul- kakaan ei lä.heskään kyllin tehokkaana. V a-
13341: kivat kaukaisilla metsätyömailla järjestäen listus- ja huoltotyön tarve metsätyöväen
13342: esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia. Rova- keskuudessa Lapissa ja Perä-Pohjolassa on
13343: lan toimesta lähetettiin n. s. kämppäkirjas- monestakin syystä suuresti kasvanut, j.oten
13344: toja metsätyömiesten käyttöön. Työ jatkui sen tehtävän suorittaminen, jonka valtio-
13345: ja kehittyi, kunnes sotavuodet aiheuttivat valta jo kauan sitten uskoi työkeskus Rova-
13346: keskeytykset. Erityisesti Lapin hävityssyksy lan ~hoitoon, vaatii entistä enemmän työ-
13347: 1945 oli Rovalalle kohtalokas. Rovaniemen voimaa. Työvoiman lisääminen nykyoloissa
13348: tuhossa paloi myöskin työkeskuksen toimi- vaatii luonnollisesti ensiksi suurempaa val-
13349: talo Rovala. tion rahallista tukea.
13350: V aitiovallan nimenomaisesta toivomuk- Kun yleensä on myönnetty, että työkes-
13351: sesta ry:htyi Rovala suorittamaan jälleen- kus Rovalassa tehty ja sieltä johdettu va-
13352: rakennustyötään ottaen jälleen ensisijaisesti listus sekä huoltotyö on ollut yleensä me-
13353: huomioon valistus- ja huoltotyön metsätyö- nestyksellistä, joka on saavuttanut metsä-
13354: miesten keskuudessa. UNRRA: n myöntä- työväen keskuudessa tunnustusta ja ym-
13355: män avustuksen turvin rakennettiin Rovala märtämystä ja kun on tärkeätä, että tätä
13356: uUJdelleen ja se valmistui eLokuussa 1947. työtä tehostetaan, ehdotamme edellä lau-
13357: Tämä metsätyömieskoti, jossa on 40 vuode- suttuun viitaten,
13358: sijaa, ruokailu- ja oleskeluhuone, kirjastoi-
13359: neen, radioineen ja erilaisine ajanvietema;h- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
13360: dollisuuksineen on ollut työtilaisuuksia etsi- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
13361: vien metsätyömiesten erittäin ahkerassa markan suurttisen määrärahan annet-
13362: käytössä ja suosiossa. Se on jälleen osot- tavaksi työkesk7ts Rovalan käytettä-
13363: tautunut tarpeen vaatimaksi joka suhteessa. väksi valistus- ja huoltotyön tekemi-
13364: Valistus- ja huoltotyön alkaessa metsä- seksi metsätyömiesten keskuudessa
13365: työmiesten keskuudessa oli valtion määrä- Perä-Pohjolassa ja Lapissa.
13366: raha tätä toimintaa varten 10{),000 mk vuo-
13367: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1:948.
13368:
13369: Janne Koivuranta. Martta Salmela-Järvinen.
13370: Erkki Koivisto. Lauri Laine.
13371: Margit Borg-Sundman. V. J. Sukselainen.
13372: Aarne Honka. Eino Laitinen.
13373: Elli Nurminen. Väinö Okko.
13374: 1223
13375:
13376: IV,329. - Rah. al. N:o 228.
13377:
13378:
13379:
13380:
13381: Vilhula y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
13382: viljelys- ja talousseuroille kalatalousneuvojien palkkaa-
13383: mista varten.
13384:
13385:
13386: E d u s k u n n a 11 e.
13387:
13388: Vaikka maamme onkin kymmenientuhan- maila ei voida edes pa}kata yhtä ylivuotista
13389: sien järvien maa ja vesistöissämme olisi toimihenkilöä. Tämän vuoksi olisikin mie-
13390: erinomaiset mahdollisuudet lisääntyvässä lestämme neuvontatyötä hoitavien järjestö-
13391: määrässä harjoittaa kalanviljelystä ja ka- jen määrärahaa kalatalouden edistämistä
13392: lantuotantoa, on kalatalous saanut jatku- varten lisättävä 2 miljoonalla markalla,
13393: vasti olla lapsipuolen asemassa. Kalantuo- jotta kukin seura voisi palkata edes yhden
13394: tantokaan ei ole vesistöissämme läheskään ylivuotisen kalatalousneuvojan.
13395: sillä tasolla kuin mahdollisuuksia olisi. Sitä Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
13396: paitsi on n. s. jokamiehen kalastus viimei- tammekin kunnioittaen,
13397: sinä vuosina verottanut varsin raskaasti
13398: vesiemme kala-kantaa. Yksi tärkeimpiä toi- että Eduskunta korottaisi vuoden
13399: menpiteitä kalakannan lisäämiseksi olisi tu- 1949 tulo- ja menoarvioesityksessä
13400: kea tämän alan neuvontatyötä ja sitä tietä 11 Pääluokan XIII luvun 3 momen·
13401: edistää kalavesien hoitotoimenpiteitä. Kulu- tilla kalatalousneuvojien palkkaa-
13402: vana vuonna oli valtion määräraha kala- mista varten maanviljelys- ja talous-
13403: talousneuvontaa varten kutakin maamme seuroihin ehdotettua määrärahaa
13404: maanviljelys- ja talousseuraa kohti keski- 2,000,000 markalla.
13405: määrin vain 164,000 markkaa, millä sum-
13406: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
13407:
13408: T. N. Vilhula. Kauno Kleemola.
13409: Väinö Rankila. Martti Miettunen.
13410: 1224
13411:
13412: IV,33o. - Fin. mot. N:o 229.
13413:
13414:
13415:
13416:
13417: Korsbäck m. fl.: Angående anm'sande av anslag för under-
13418: stödjande av fiskodlingsverksamheten inom vissa sam-
13419: manslutningar.
13420:
13421:
13422: T i ll R i k s d a g e n.
13423:
13424: Det av olika sammanslutningar på fis- Vid detta arbete för vattnens berikande
13425: kerinäringens område bedrivna återupp- med värdefulla fiskarter förtj&nar särskilt
13426: byggnadsarbetet vid våra fiskevattens siken beaktande, emedan denna fiskart har
13427: skötsel såväl inom kustområdet som i våra en så stor betydelse för skärgårdens och
13428: insjöar försvåras starkt av brist på till- kusternas fiskande befolkning. Detta gäl-
13429: räckligt stöd från statsmaktens sida. Och ler främst kusten vid Bottenhavet och
13430: dock är det ju främst statens moraliska Bottenviken men även Åboland och Aland
13431: skyldighet att gå i spetsen och på allt sätt samt Södra Finlands kustområde och skär-
13432: stöda de medborgarsammanslutningar, som gård. Här har nämligen siken utmärkta
13433: i handling villa stöda och bistå staten i möjligheter att få tillräckliga mängder
13434: dess strävan att bota de skador, som den näring. Tyvärr har dock det intensiva
13435: av krigs- och ikristid samt av varmansfis- fisket i för·ening med den skadegörelse
13436: ket förorsakade skadegörelsen i såväl de som överstängningen av älv- och åmyn-
13437: privata som av staten ägda fiskevattnen ningar mångenstädes medfört, i någon mån
13438: medfört. även industriernas avfallsvatten förorsa-
13439: En av de största bristerna i den statliga kat, lett därhän, att sikstammen katastro-
13440: verksamheten för inplantering i våra fa1t minSikats, ställvis nästan helt försvun-
13441: fiskevatten av värdefu1la fiskarter genom nit från vattnen. Undersökningar av sik-
13442: aktiv verksamhet i form av massproduktion fiskets fångster och genomgång av statis-
13443: och utsättning av yngel i därför lämpade tiska uppgifter från olika tidpunkter se-
13444: vatten enligt råd och anvisningar av fack- dan 1890-talet har tillfullo b(:}kräftat detta
13445: män på området, utgör avsaknaden av möj- sorgliga faktum, och får man nu i Södra
13446: ligheter att premiera .och understöda sam- Finland sålunda icke ens en tiondedel av
13447: manslutningar som bedriva dylikt sånings- de fångster som e:rib.ö1ls vid sekelskiftet.
13448: arbete och då främst beträffande sådana I österbotten, där siken har gynnsammare
13449: fiskarter, vilka icke bilda lokala, stationära möjligheter att förrätta sin. lek än i Södra
13450: bestånd utan vilka vandra till och från i Finland, ihar sikstammen däremot något
13451: vattnen. Detta gäller då främst sik- och bättre kunnat bibehållas men har dock även
13452: laxfisk, vilkas vandringsradie sträcker sig ·där en stark nedgång sedan sekelskiftet
13453: vida längre än en enskild medborgares vat- kunnat observeras.
13454: tengränser når. Laxöringen och siken till-
13455: höra därför de fiskarter, vilka genom sin I Sverige nyligen förrättade sikundersök-
13456: betydelse för den fiskeidkande befolknin- ningar ihar påvisat att fisket med moderna
13457: gen, särskilt förtjänar att omhuldas och ut- bradger inom ett par år fångar bort c: a
13458: ökas. Odlingen av dessa kan även på ett hälften av det loikala sikbeståndet beträf-
13459: för staten ekonomiskt fördelaktigt sätt till fande den fullvuxna fisken i respektive
13460: stor del övertagas av privata sammanslut- skärgårdsvatten. Detta visar att man väl
13461: ningar med fiskodling på sitt program. lkan tömma vattnen på sik, såväl därstädes
13462: Skötseln av havslaxbeständet i landet kan av naturen förekommande som sådan sik,
13463: däremot befogat anses tillhöra statens och som uppstått av på platsen gjorda utplan-
13464: fiskerimyndigheternas åligganden. teringar av yngel några år tidigare.
13465: IV,330.- 'Korsbäck y. m. 1225
13466:
13467: För att utöka det värdefulla sikesbe- get krävde, ej minst med tanke på att man
13468: ståndet kräves det en massutsättning av nu mäste skapa utkomstmöjligheter även
13469: sikyngel i kustvattnen, som har riklig till- för ett stort antal förflyttade fiskare och
13470: gång på lämplig föda för siken och där sådana familjer, vilka genom laxälvarnas
13471: ingen som helst brist på silken och kan- överspännande med kraftverksdammar och
13472: komma i fråga såsom fallet är i en del in- genom industrins skadegörelser hotas av
13473: sjöar. En massutsättning av sikyngel - förlust av laxfiskemöjligheter i en nära
13474: lik:aså även av annan värdefull fisk såsom framtid.
13475: laxöring och gädda - kan dock ej ske utan Hänvisande till det ovan sagda och till
13476: att man har tillgång till nödiga mängder exeiDJpel från Sverige, där man II.IDder startk
13477: konstbefruktad rom, romkläckningsanlägg- stegring av sikyngeltillverkningen kommit
13478: ningar i tillräckligt stor skala samt för än- upp till en produktion av cirka 100,000,000
13479: damålet skolad personai som kan sköta an- sikyngel per år - mot cirka 10-15 mil-
13480: stalter. Därjämte kräV'es det även fackligt joner i Fitnland - samt i det göra Ritks-
13481: skolade krafter som med stöd av vetenska- dagens ärade rmedlemmar uppmärksa:mma
13482: pens rön och med praktisk erfar.euhet på på, att jordbrwket sedan många år tilihaka
13483: fiskodlingens område kan planlägga och åtnjuter stödpremieringar och ekonomiskt
13484: leda verksamheten vid fiskevårdsarbetet och understöd i många olilka fo:mner i vida
13485: fiskodlingen från respektive sammanslut- högre grad än den förbisedda fiskerinärin-
13486: ningars sida. gen, få vi vördsamt föreslå,
13487: Riksdagen som för några år sedan g·e-
13488: nom att höja anslaget för uppförandet av att Riksdagen måtte i budgeten
13489: nya romkläckningsanstalter med ett reser- för år 1949 under 11 Huvudtiteln
13490: vationsanslag om 300,000 mark, har här- XIII kap. upptaga ett reservations-
13491: vid visat sin goda vilja att stöda återupp- anslag om 2 miljoner mark för un-
13492: byggnadsarbetet på fiskerinäringens om- derstödandet av fiskodlingsverksam-
13493: råde, men då ingå anslag funnits, som spe- heten inom de sammanslutningar,
13494: ciellt varit avsedda att stöda den fiskod- som bedriva massutsättning av vär-
13495: Jingnsveriks~Vmhet som bedrivits av medbor- defullt fiskyngel speciellt i våra
13496: garsammanslutningar i o0h för systematisk kustvatten, främst av sik, gädda och
13497: massutsättning av värdefullt fiskyngel i lax samt för bekostandet av rom-
13498: våra kustva:tten, har denna massfabrikation inköp till sagda sammanslutningars
13499: av fiskyngel för utsättning ej fått ens när- romklckningsanstrilter.
13500: melsevis en sådan omfattning, som sa:klä-
13501: Helsingfors den 5 oktober 1948.
13502:
13503: Verner Korsbäck. Lennart Heljas.
13504: Albin Wickman. Markus Niskala.
13505: Urho Kulovaara.
13506: 1226
13507:
13508: IV,sso. - Rah. al. N:o 229. Suomenrws.
13509:
13510:
13511:
13512:
13513: Korsbäck y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden yhty.
13514: mäin kalanviljelystoiminnan tukemiseksi.
13515:
13516:
13517: Eduskunnalle.
13518:
13519: Kalastuselinkeinon alalla toimivien eri niin suuri merkityksensä saariston ja ran-
13520: yhtym.äin suorittamaa jälleenrakennustyötä nikkojen kalastusta harjoittavalle väestölle.
13521: kalavesiemme hoidossa niin hyvin rannikko- Tämä koskee ensi sijassa Selkämeren ja Pe-
13522: alueella kuin sisävesissämmekin vaikeuttaa rämeren rannikkoa, mutta myös Turun-
13523: suuresti riittävän tuen puuttuminen valtio- maata ja Ahvenanmaata sekä Etelä-Suomen
13524: vallan puolelta. Ja onhan sentään ensi si- rannikkoaluetta ja saaristoa. Täällä on ni-
13525: jassa valtion moraalinen velvollisuus olla mittäin siialla erinomaiset mahdollisuudet
13526: johdossa ja kaikin tavoin tukea niitä kan- saada riittäVJässä määrin ravintoa. V alitet-
13527: salaisten yhteenliittymiä, jotka teoin halua- tavasti on kuitenkin voimaperäinen kalas-
13528: vat tukea ja avustaa valtiota sen pyrki- tus yhdessä niiden vahinkojen kanssa, joita
13529: myksissä niiden vaurioiden parantamiseksi, on aiheutunut jokien suiden sulkemisesta,
13530: joita sota- ja pula-aika sekä jokamieskalas- jossain määrin myös teollisuuslaitosten jäte-
13531: tuksen aikaansaarnat vahingot ovat aiheut- vesistä, vienyt siihen, että siikakanta on
13532: taneet niin yksityisten kuin valtion omis- kohtalokkaasti vähentynyt ja paikoittain
13533: 'tamissa ik:alavesissä. miltei kokonaan kadonnut. Tutkimukset
13534: Eräs suurimmista puutteellisuuksista val- siiankalastuksen saaliista ja eri ajankohtia
13535: tion toiminnassa kalavesiemme arvokkaan 1890-luvulta alkaen koskevien tilastotieto-
13536: kalakannan palauttamiseksi kalanpoikasten j-en läpikäynti ovat täysin vahvistaneet tä-
13537: joukkotuotannolla ja istuttamisella sopiviin män surullisen tosiasian, ja nyt niinollen ei
13538: vesiin alan ammattimiesten neuvojen ja oh- Etelä-Suomessa saada edes kymmenettä osaa
13539: jeiden mukaan mUJodostaa se sei:II'ka, ettei niistä saaliista, joita saatiin vuosisadan
13540: ole mahdollisuuksia palkita ja tukea yhty- vaihteessa. Pohjanmaalla, jossa siialla on
13541: miä, jotka harjoittavat sellaista kylvötyötä suotuisammat kutumahdollisuudet kuin
13542: ja tällöin ensi sijassa sellaisten kalalajien Etelä-Suomessa, on siikakanta sitävastoin
13543: suhteen, jotka eivät muodosta paikallaan voitu säilyttää jonkin verran paremmin,
13544: pysyvää kantaa, vaan jotka vaeltavat ve- mutta sielläkin on voitu havaita suurta
13545: sistöstä toiseen. Kysymys on tällöin ennen laskua sitten vuosisadan vaihteen.
13546: kaikkea- siiasta ja lohesta, joiden vaellus- Ruotsissa äskettäin suoritetut siikatutki-
13547: säde ulottuu paljon kauemmaksi yksityis- mukset ovat osoittaneet, että kalastus
13548: ten kansalaisten kalavesiä. Taimen ja siika uudenaikaisilla pyydyksillä vie parissa vuo-
13549: ovat sen vuoksi niitä kalalajeja, joita eri- dessa noin puolet paikallisesta siikakannasta
13550: koisesti kannattaa varjella ja lisätä sen kysymyksen ollessa täysikasvuisesta kalasta
13551: merkityksen takia, mikä niillä on kalastusta asianomaisissa saaristovesissä. Tämä osoittaa,
13552: harjoit.tavalle väestölle. Niiden viljelyksen että vedet voidaan hyvin tyhjentää siiasta,
13553: voivat myös valtiolle taloudellisesti edulli- niinhyvin luonnostaan siellä esiintyvistä
13554: sella tavalla ottaa huolekseen yksityiset yh- kuin sellaisestaJkin, joka on kehittynyt
13555: tymät, joiden ohjelmaan kuuluu kalanvil- aikaisemmin suoritetusta istutuksesta.
13556: jelys. Maan merilohikannan hoitamisen voi Arvokkaan siikakannan lisäämiseksi tar-
13557: sitä vastoin syystä katsoa kuuluvan valtion vitaan siianpoikasten joukkoistutusta ran-
13558: ja kalastusviranomaisten tehtäviin. nikkovesiin, jossa on riittävästi siialle so-
13559: Tässä työ~ä vesien rikastuttamiseksi ar- pivaa mvintoa ja jossa ei voi esiintyä min-
13560: volkkailla kalalajeilla ansaitsee erityisesti käänlaista ravinnonpuutetta, kuten on eräi-
13561: siika huomiota, koska tällä kalalajilla on den sisäjärvien laita. Siianpoikasten jouk-
13562: IV,330. - Korsbäck y. m. 1227
13563:
13564: koistutus - samoinkuin muunkaan arvok- suuksia suur.elle jouikolle siirtoväkikalasta-
13565: kaan kalan, kuten taimenen ja hauen- ei jia sekä sellaisille perheille, joita lohijokien
13566: tkuitenkaan käy päinsä ilman tarpeellista voimalaitospatojen ja rteollisuuslaitosten ai-
13567: määrää ikeinohedelmöitettyä mätiä, ilman heuttamien vahinkojen takia uhkaa lohen-
13568: mädin:haudontalaitoksia riittävän suuressa kalastusmahdollisuuksien menetys lähitule-
13569: mittakaavassa eikä ilman •ta11koitusta varten vaisuudessa.
13570: koulutettua henkilöstöä, joka voi hoitaa lai- Edellä sanottuun ja Ruotsin esimerkkiin
13571: toksia. Sen ohessa vaaditaan myös ammatti- viitaten, jossa siian viljelyn voimakkaan
13572: kou1utuiksen saanutta voimaa, joka nojau- nousun aikana on päiästy noin 100,000,000
13573: tuen tieteellisiin kokeiluihin ja ikalanvilje- siianpoikasen vuosituotantoon - vastaten
13574: lyiksen ala1la sruavutetun lkäytäm.nölli.sen iko- noin 10-15 miljoonaa Suomessa - sekä
13575: ikemuksen avulla voi johtaa ikalanhoito- ja kiinnittäen eduskunnan huomiota siihen,
13576: ikalanviljeltystyötä asianomaisten yhteenliit- että maanviljelys on jo monia vuosia naut-
13577: rtymien taholta. tinut tukipalkkioita ja taloudellista avus-
13578: Eduskunta, joka eräitä vuosia sitten ko- tusta monissa eri muodoissa paljon suurem-
13579: rotti määrärahaa uusien mädinhaudonta- massa määrin kuin syrjään jäänyt kalas-
13580: laitosten rakentamiseksi 300,000 markan tuselinkeino, ehdotamme kunnioittaen,
13581: siirtomäärärahalla, on tällöin osoittanut
13582: hyvää tahtoa jälleenrakennustyön tukemi- että Eduskunta vuoden 1949 tulo-
13583: seksi kalastuselinkeinon ·alalla, mutta kun ja menoarvioon 11 Pl:n XIII luvun
13584: ei ole ollut mitään määrärahoja, jotka eri- kohdalle ottaisi 2 miljoonan markan
13585: koisesti olisivat olleet tarkoitettuja tuke- siirtomäärärahan niiden yhteenliitty-
13586: maan kansalaisten yhteenliittymien harjoit- mien kalanviljelystoiminnan tukemi-
13587: tamaa kalanviljelystoimintaa arvokikaan ka- seksi, jotka harjoittavat arvokkaan
13588: lan järjestelmälliseksi joukkoistuttamiseksi kalan, . ennen kaikkea siian, hauen ja
13589: rannikkovesiimme, ei tämä kalanpoikasten lohen joukkoistutusta erikoisesti ran-
13590: joukkotuotanto ole päässyt edes lähimain- nikkovesissämme, sekä' mädinostojen
13591: kaan sellaiseen laajuuteen, jota asiaintila rahoittamiseksi sanottujen yhteenliit-
13592: vaatisi, ei vähiten ajatelta,essa sitä seikkaa, tymien mädinhautomislaitoksiin.
13593: että myös on luotava toimeentulomahdolli-
13594: Helsingissä lokaikuun 5 päivänä 1948.
13595:
13596: Verner Korsbäck. Lennart Heljas.
13597: Albin Wickman. Markus Niskala.
13598: Urho Kulovaara.
13599: 1228
13600:
13601: IV,a31, - Rah. al. N:o 230.
13602:
13603:
13604:
13605:
13606: Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poro-
13607: aidan rakentamiseksi.
13608:
13609: E d u s k u n n a 11 e.
13610:
13611: Ennen sotia oli maamme poronhoito- tarkoitukseen otettava ensi vuoden tulo- ja
13612: alueen kohdalla itäisellä valtakunnan ra- menoarvioon ainakin 10 miljoonaa mark-
13613: jalla poropaliskuntien ra,k;entama esteaita, kaa ja seuraavana vuonna tarvittava loppu-
13614: jolla porot ja kotieläimet suojeltiin mene- erä, että aita voitaisiin rakentaa ja korjata
13615: mästä valtakunnan rajan yli. Sota-aikana edes vuoden 1950 loppuun mennessä.
13616: tuhottiin ja rikottiin puheena olevaa aitaa Kun kyseessä oleva aita on poronhoidon
13617: ja alueluovutuksessa jäi sitä Neuvostolii- harjoittamiselle ja rajaseudulla asuvan
13618: tolle luovutetulle alueelle. Sodan jälkeen väestön kotieläinten laiduntamiselle aivan
13619: anoivat paliskunnat tuhotusta ja rikotusta välttämätön, olisi se rakennettu ja korjattu
13620: sekä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella jo tähän mennessä kokonaisuudessaan, jos
13621: olleesta aidasta korvauslain edellyttämää paliskunnille olisi maksettu korvauslain
13622: korvausta. Sotavahinkojen arvioimislauta- edellyttämä rruhakorvaus. Kun näin on, ei
13623: kunnille annettiin kuitenkin sellaiset ohjeet, voitane pitää kohtuullisena, että valtio, joka
13624: ettei niistä ole määrättävä maksettavaksi itse on ottanut aidan rakennettavakseen ja
13625: rahakorvausta, vaan on annettava sellaiset korjattavakseen, viivyttää tämän jälleenra-
13626: päätökset, että valtio rakentaa puheena ole- kennustyön suorittamista myöntämällä sii-
13627: vat esteaidat. Tämän mukaisesti arvioiruis- hen jatkuvasti liian pieniä määrärahoja ja
13628: lautakunnat antoivat päät,öksensä hyläten siten aiheuttaa tällä toimenpiteellä raja-
13629: rahakorvausanomuksen ilmoituksella, että seutuväestölle, joka muutoinkin on sodasta
13630: valtio tulee ne rakentamaan. Senjälkeen eniten kärsinyt, jatkuvaa vahinkoa vuosit-
13631: on valtio ottanut puheena olevan aidan tain monessa muodossa. .
13632: rakentamiseksi vuosittain vähäisiä määrä- On aivan ilmeistä, että kun nyt ei tule
13633: rahoja ja niillä on tähän mennessä raken- rajaseudulle puutavaran hakkuita ja kun
13634: nettu uutta aitaa 172 kilometriä ja entistä halla on laajoilla alueilla tuhonnut miltei
13635: korjattu noin 120 km. Rakennettava ja koko sadon, on vakavaa työttömyyden
13636: perusteellisesti korjattava 1on vielä noin 280 uhkaa olemassa erityisesti rajaseutualueella.
13637: kilometriä. Tehdyn rakentamis- ja korjaus- Työttömyyden torjumiseksi olisi aidan
13638: kustannuslaskelman mukaan tulee uudes- rakentamistyökin erikoisen tarpeellinen.
13639: taan rakennettava ja perusteellisesti korjat- Talven aikana voitaisiin kaataa aitapuut ja
13640: tava aita maksamaan vielä noin 24 miljoo- ajaa ne .niille alueille, joissa ei ole puita
13641: naa markkaa. Hallitus on ottanut vuoden paikalta saatavissa. Jo yksin sen vuoksi,
13642: 1949 tulo- ja menoarvioesitykseensä maini- että syksyllä ja talvella kaadetut aitapuut
13643: tun aidan rakentamiseen ainoastaan 3 mil- ovat lahomista vastaan paljon lujemmat
13644: joonaa markkaa. Menee siis vielä vähin- kuin kesällä kaadetut, olisi aidaspuiden
13645: tään 8 vuotta., ennenkuin aita saadaan kaato suoritettava myöhäisen syksyn ja tal-
13646: jälleenrakennetuksi, jos sitä yritetään edel- ven aikana. Näin tehtyä voitaisiin joudut-
13647: leen toteuttaa niin vähäisin määrärahoin taa aidan rakentamista ja siirtää huomat-
13648: kuin tähän asti on tehty ja ensi vuodeksi tava osa kesätöistä, jolloin muitakin töitä
13649: osoitettu määräraha edellyttää. on runsaammin tarjolla kuin talvella, talvi-
13650: Kun sodan päättymisestä on jo neljä töiksi.
13651: vuotta kulunut, eikä vieläkään ole aitaa Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
13652: saatu rakennetuksi ja korjatuksi muuta ehdotamme,
13653: kuin osa, olisi nyt jo vihdoinkin sanottuun
13654: IV,331, -:-Lahtela y. m. 1229
13655:
13656: että Eduskunta lwrottaisi vuoden otettua määrärahaa poroaidan raken-
13657: 1949 tulo- ja menoarvioesityksen 11 tamiseksi 7 mil-joonalla markalla.
13658: Pl:n XXV lu,vun 15 momentille-
13659: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
13660:
13661: lV.i. 0. Lahtela. S. Salo. Erkki Koivisto.
13662:
13663:
13664:
13665:
13666: 40 .
13667: 561/48
13668: 1230
13669:
13670: IV,ss2. - Rah. al. N:o 231.
13671:
13672:
13673:
13674:
13675: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
13676: lainoiksi siitosvaatimien hankkimista varten.
13677:
13678:
13679: E d u s k u n n a 11 e.
13680:
13681: Viimeisten sotien aikana pakkoteurastet- lainaa kullekin 1-5 siitosvaatimen ostami-
13682: tiin lihan tarpeen tyydyttämiseksi suuri seen, 2,000 markkaa avustuksena ja 4,000
13683: määrä poroja. Niitä teurastettiin ja tuhot- markkaa lainana, vaadinta kohden. Tätä
13684: tiin Suomen ja ulkolaisten sotajoukkojen avustusta ei voitane pitää. liian suurena,
13685: toimesta myöskin huomattavan paljon. koska avustus ja laina yhteensä olisi pie-
13686: Alueluovutuksessa jäi Neuvostoliitolle luo- nempi kuin siitosvaatimien nykyinen hinta.
13687: vutetulle alueelle myöskin poroja suuri Tuhannen siitosvaatimen ostamiseen tarvit-
13688: määrä. Poroja on vielä senkin jälkeen men- taisiin mainitun avustusmäärän perusteella
13689: nyt jatkuvasti entisille laitumilleen syystä, 2 miljoonaa markkaa avustuksena ja 4 mil-
13690: ettei valtio ole huolehtinut aidan rakenta- joonaa markkaa lainoina eli yhteensä 6 mil-
13691: misesta, vaikka on sen aikonut toteuttaa. joonaa markkaa. Kun tällainen toimenpide
13692: Porojen omistajille pakkoteurastetuista on osa sodan hävity;ksen jälleenrakennustoi-
13693: poroista maksettiin vain pieni murto-osa mintaa, tulisi lainan takaisinmaksuaika olla
13694: siitä hinnasta, mikä niillä nyt sodan jälkei- vähintään 15 V'Uotta ja voitaisiin se ta:kai-
13695: senä aikana on ollut ja samoin tehtiin nii- sin periä korkoineen viimeisen viiden tai
13696: denkin porojen suhteen, jotka sodassa teu- kymmenen vuoden aikana.
13697: rastettiin ja tuhottiin mikäli ne saatiin Mainitun avustusasian hoitaminen voitai-
13698: tietoon. Huomattava osa sodassa teuraste- siin tarkoituksenmukaisirmnin järjestää si-
13699: tuista ja tuhotuista poroista on jäänyt ko- ten, että uuden viime elokuun 1 päivänä
13700: konaan korvaamatta samoinkuin niistäkin, voimaan astuneen poronhoitolain edellyt-
13701: jotka alueluovutuksessa jäivät uuden rajan tämä paliskuntain yhdistys, jossa wlee olla
13702: taakse, ja ne, jotka ovat sodan jälkeen men- maatalousministeriön määräämä hallituksen
13703: neet yli rajan, ovat kokonaan korvaamatta. edustaja mukana, järjestäisi oston ja ja-
13704: Pakkoteurastetuista poroista on ollut kaisi avustukset ja lainat paliskuntien po-
13705: koko valtakuiman väestölle se etu, että roisäntien ehdotukset hankittuaan.
13706: niistä saatiin kipeästi tarvittavaa lihaa ja Ellei tähän avustustoimintaan ryhdytä,
13707: nahkoja ja säästettiin pakkoteurastukselta seuraa siitä, että poronomistajain luku vä-
13708: lähes 90,000 lehmää. henee ja poronomistajiksi jäävät vain ne,
13709: Kun sadat sellaiset poron omistajat, joilla joilla poroja on eniten säilynyt pakkoteu-
13710: niitä oli vähän, menettivät joko kaikki tai rastuksesta ja sodan hävityksestä, etupäässä
13711: suurimman osan poroistaan, eivätkä ole siis ne, joilla oli eniten poroja ennen sotia
13712: kyenneet omin varoinsa hankkimaan uusia ja jotka niitä ovat myöhemminkin kyenneet
13713: menetettyjen tilalle, olisi kohtuullista, että hankkimaan.
13714: heitä autettaisiin avustuksella ja halpakor- Kun poronhoito on maamme pohjois-
13715: koisella lainalla valtion toimesta siitosvaati- osissa ja itäisellä rajaseudulla aina Sallan
13716: mien saamiseksi ja siihen tarkoitukseen kunnan keskukseen asti ollut väestön pää-
13717: otettaisiin tulo- ja menoarvioon määräraha. elinkeino ja sillä on huomattavan suuri ta-
13718: Porojalostusyhdisty;ksen toimesta on ar- loudellinen merkitys väestön toimeentulossa
13719: vioitu, että niille, jotka 1nvat menettäneet varsinkin itäisellä rajaseudulla, on valta-
13720: joko kaikki tai suurimman osan pienistä kunnan etujen mukaista, että menetettyjen
13721: porokarjoistaan, olisi hankittava ensi vuo- tilalle saadaan hankituksi mahdollisimman
13722: den aikana vähintään 1,000 siitosvaadinta monelle porokannan alkuun pääsyä varten
13723: (naarasporoja) ja annettava avustusta ja tarvittavat sii tosvaa timet.
13724: IV,332. - Lwhtela y. m. 1231
13725:
13726: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen markan määrärahan avustuksiksi ja
13727: ehdotamme, halpakorkoisiksi lainoiksi siitosvaati-
13728: mien hankkimista varten niille, jotka
13729: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 ovat menettäneet joko kaikki tai suu-
13730: tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan rimman osan poroistaan.
13731: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
13732:
13733: M. 0. Lahtela. s. Salo. Erkki Koivisto.
13734: 1232
13735:
13736: IV,sss. - Ra.h. a.l. N:o 232.
13737:
13738:
13739:
13740:
13741: Ryhtä y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vuo-
13742: den 1936 asutuslain ja sitä aikaisemman asutuslain-
13743: säädännön nojalla perustettujen asutustilojen rakennus-
13744: ten parantamista varten.
13745:
13746:
13747: E d u s k u n n a ll e.
13748:
13749: Aikaisemman asutuslainsäädännön mu- osoittanut, että valtion tuki tilan perus-
13750: kaan on valtion toimesta perustettu lä- tamisvaiheessa on ollut niin riittämätön,
13751: hinnä Pohjois-Suomeen mutta myös muual- ettei asukkaalla ole ollut mahdollisuuksia
13752: lekin huomattava määrä asutustiloja. Ti- suorittaa tilalla perusparannustöitä.
13753: lat on useimmiten perustettu ryhmä.asu:tuk- Koska on tärkeää, että tilat mahdolli-
13754: sena viljelyskelpoisille maille. Tie- ja kui- simman pian saadaan tuottavaan kuntoon
13755: vatustyöt on tehty valtion toimesta. Niin- ja että näillä tiloilla vallitseva asunt,okur-
13756: ikään on valtion toimesta rakennettu pieni juus saadaan poistetuksi ja kun suurin osa
13757: asuinrakennus, j,ohon asukas on voinut si- asukkaista on sellaisessa asemassa, etteivät
13758: joittua, sekä vaatimaton kotieläinsuoja sekä he voi omin avuin suorittaa edellä mainit-
13759: raivattu tHaa kohden peltoa n. 0.5-2.o ha. tuja rakennustöitä, olisi asukkaille myön-
13760: Edellä olevat asutustoimenpiteet ovat nettävä valtion varoista avustusta raken-
13761: kuiten~kin monessa suhteessa jääneet puoli- nustensa laajentamiseen ja parantamiseen
13762: naisiksi. Niinpä vain harva asutustilalli- sekä muihin vii:lttämättömiin rakennustöi-
13763: nen on pystynyt jatkamaan tilan rakenta- hin.
13764: mista. Useilla tiloilla asuu asukas suuren Kaikkeen tä:hän viitaten ehdotamme,
13765: perheensä kanssa yhä edelleenkin yh:dessä
13766: pienessä huoneessa, j01ka alunperinkin on että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
13767: oHut huonosti rakennettu ja joka vuosien tulo- ja men.o~rvi,oon 15,000,000 mar-
13768: kuluessa on käynyt yhä huonommaksi. kan siirtomääräralw,n vuoden 1936
13769: Osittain on nykyinen tilanne johtunut sota- asutuslain ja sitä aikaisemman asu-
13770: vuosien poikkeuksellisista ,olosuhteista. tuslainsäädännön n,ojalla perustettu-
13771: Suuri osa asutustilallisista on ollut asepal- jen asutustilojen rakennusten paran-
13772: veluksessa ja kotona ollut perhe on ,par- tamiseen myönnettäviä avustuksia
13773: haimmassa tapauksessa pystynyt hoitamaan varten.
13774: tilan juoksevat työt. Lisäksi on kokemus
13775: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
13776:
13777: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
13778: Ta.hvo Rönkkö. J. E. Lampinen.
13779: Yrjö Hautala. Eino Palovesi.
13780: Yrjö Saari. Erl. Haapaniemi.
13781: Wiljam Sarjala. Markus Niskala.
13782: Kusti Eskola. Lauri Murtomaa.
13783: Janne Koivuranta. E. Pusa.
13784: M. 0. Lahtela. Vilho Väyrynen.
13785: 1233
13786:
13787: IV,ss4. - 'Rah. al. N:o 233.
13788:
13789:
13790:
13791:
13792: Ryhtä,. y. m.: Määrärahan osoittamisesta annettavaksi lai-
13793: noina raivaustoiminnan rahoittamiseen Pohjois- ja Itä-
13794: Suomen vähävaraisilla pienviljelijäseuduilla.
13795:
13796:
13797: E d u s k u n n a 11 e.
13798:
13799: Kansamme elintarviketilanne on viime meentulonsa välttämättömän juoksevan tu-
13800: aikoina suuresti parantunut, mutta siitä lon niinä aikoina, jolloin raivaustoimintaa
13801: huolimatta ulkolaisten väkilannoitteiden voidaan suorittaa, jos raivauspalkkioiden
13802: turvin on saavutettu vasta noin 70 %: n maksu voitaisiin järjestää joustavammaksi
13803: omavaraisuus leipäviljaan nähden, maitota- ja maksaa muillekin kuin maahankintalain
13804: loustuotteiden saannin ollessa jatkuvasti mukaisille raivaajille palkkion ennakkoa.
13805: niukkaa vain noin 60 % sotaa edeltäneiden Asetuksen mukaan voidaan tosin palkkio
13806: vuosien tuotannosta. Vanhojen viljelysten maksaa neljässä osassa tarkastuksen perus-
13807: kunnostamisen ohella vain tehokkaan uudis- teella, mutta tähän ei maataloudellisilla
13808: raivaustoiminnan kautta saadaan maamme neuvontajärjestöillä nykyisillä neuvojavoi-
13809: maataloustuatanto nousemaan. Uudisrai- milla ja määrärahoilla ole yleensä mahdol-
13810: vausharrastus on jatkuvasti lisääntynyt, lisuuksia käytännössä, vaan raivausten tar-
13811: mutta varsinkin vähävaraisilla pienviljelys- kastus rajoittuu kahteen kertaan, jolloin
13812: seuduilla maamme pohjois- ja itäosissa on palkkio voidaan maksaa kahdessa erässä.
13813: rahan puute vaikeuttamassa raivaustoimin- Monet rahalaitokset ovat jo myöntäneet
13814: taa, sillä vähävaraisten raivaajien jatkuva luottoa raivaustoimintaan, mutta koron ol-
13815: toimeentulo riippuu juoksevista sivuansio- lessa 9-10% :iin, muodostuu tällaisen lai-
13816: tuloista. nan käyttäminen kohtuuttomaksi rasituk-
13817: Toisaalta on todettava, että sivuansio- seksi ja varojen saanti on hyvin vaikeata.
13818: mahdollisuudet etenkin metsätöissä ovat Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
13819: siinä määrin vähentyneet, että ensi talvena allekirjoittaneet esittävät,
13820: ja kenties vielä lähivuosinakin tulee esiin-
13821: tymään monin paikoin työttömyyttä. Kun että Eduskunta ottaisi vuoden
13822: otetaan huomioon vielä kuluneen ikesän 1949 tulo- ja menoarvioon '200,000,000
13823: halla, joka Oulun ja Lapin läänien alueella markan siirtomäärärahan käytettä-
13824: sekä eräissä maamme itäosissa on aiheutta- väksi maataloushallituksen ja maa-
13825: nut tuntuvan vähenemisen jopa muutamilla taloudellisten neuvontajärjestöjen
13826: alueilla kuten esim. Kärsämäen, Piippolan johdon ja valvonnan alaisena raha-
13827: ja Pyhännän kunnissa miltei täydellisen laitosten kautta halpakorkoisina Zy.
13828: kadon, on maatalousväestön toimeentulon hytaikaisina lainoina (enintään 4 %)
13829: kannalta välttämätöntä työmahdollisuuk- raivaustoiminnan rahoittamiseen Poh-
13830: sien järjestäminen. jois- ja Itä-Suomen vähävarais~Ue
13831: Nykyiset uudisraivauspalkkiot ovat sikäli pienviljelysseuduille.
13832: tyydyttävät, että niistä saavat raivaajat toi-
13833: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
13834:
13835: NiUo Ryhtä. J. E. Lampinen.
13836: Yrjö Hautala. Atte Pakkanen.
13837: Markus Niskala. Kerttu Saalasti.
13838: Lauri Murtomaa. Lauri Leppihalme.
13839: Yrjö Saari. •artti Miettunen.
13840: 1234
13841:
13842: IV,aa5. - Rah. al. N:o 234.
13843:
13844:
13845:
13846:
13847: Kleemola y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
13848: runkoviemäriverkoston suunnittelua varten.
13849:
13850:
13851: E d u s k u n n a 11 e.
13852:
13853: Tehokas pohjaveden pintaa alentava pe- Sotien takia tämä Pdhjois-Suomen suur-
13854: ruskuivatus muodostaa Pohjois-Suomen työ on joutunut kokonaan sivuun. Suun-
13855: maa- ja metsätalouden kehityksen avain- nitelmat tämän työn toteuttamiseksi pitäisi
13856: kysymyksen. Tämän kysymyksen ratkaise- käsittääksemme olla hyvissä ajoin valmiit,
13857: miseksi työskenteli sotien edellä maaherra jotta niitä voitaisiin ruveta mahdollisten
13858: Pehkosen puheenjohdolla toimikunta. Tämä työttömyysaikojen sattuessa toteuttamaan.
13859: toimikunta jätti lokakuun 1 päivänä 1938 Hallituksen esityksessä tulo- ja meno-
13860: mietintönsä valtioneuvostolle. Mietintöön arvioksi vuodelle 1949 ei ole varattu tätä
13861: sisältyi ehdotus roillkoviemärive:rlkoston tarkoitusta varten varoja. Pohjois- ja
13862: suunnittelua ja toteuttamista varten. Keski-Pohjanmaan peruskuivatuksen suorit-
13863: Maaherra Pehkosen puheenjohdolla toi- taminen on useista syistä siksi tärk!eä työ,
13864: minut toimikunta suositteli runkoviemäri- että sen suunnitteluun olisi jo ensi vuonna
13865: verkostoa vain Oulun läänin alueelle. Kun ryhdyttävä.
13866: suuria suoalueita ja erikoisesti soistuvia Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13867: kangasmaita ön erittäin runsaasti myös nioittaen,
13868: Vaasan läänin pohj.oisosissa, jätettiin vuo-
13869: den 1939 valtiopäiville toivomusaloite siitä, että Edttskunta ottaisi maatalous-
13870: että runkoviemäriverkostosuunnitelma ulo- hallituksen käytettäväksi Pohjois-
13871: tettaisiin myös Vaasan läänin puolelle koko Suomen runkoviemäriverkoston suun-
13872: Keski-Pohjanmaata käsittäväksi. Edus- nitelmien alustavia töitä varten vuo-
13873: kunta hyväksyikin päätöksellään heinäkuun d.en 1949 tulo- ja menoarvioon 5 mil-
13874: 18 päivänä 1940 tämän toiv.omuksen. joonaa nw,rkkaa.
13875: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
13876:
13877: Kauno Kleemola. ·Martti Miettunen.
13878: Yrjö Hautala. Viljami Kalliokoski
13879: S. Salo. Antti A. Koukkari.
13880: Kusti Eskola. Niilo Ryhtä.
13881: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
13882: Väinö Rankila.
13883: 1235
13884:
13885: IV,ss6. - Rah. al. N:o 235.
13886:
13887:
13888:
13889:
13890: Tuurna y. m.: Määrärahan osoittamisesta stipendeiksi ja
13891: apurahoiksi yliopiston opettajiksi 'puutarha-alalla val-
13892: mistautuville henkilöttle.
13893:
13894:
13895: E d u s k u n n a ll e.
13896:
13897: Va:ltion asettama Puutal'lhaopetustoimi- Kuten yleisesti tiedetään, perustetaan ny-·
13898: kunta on tämän vuoden tammikuussa jät- kyään puutarhoja sekä uusille, maanhan-
13899: tänyt valtioneuvrostolle ehldiotuksen kor- kintalain luomille, että vanhoille tiloille,.
13900: keimman puutarhaopetuksen järjestämiseksi mutta puutal'!haneu;vonta on korkeimman
13901: Helsingin yliopiston yhteyteen. Koska kor- puutarhaopetuksen puuttuessa ja tämän.
13902: keinta puutarhaopetusta ei voida aloittaa vuoksi myös pätevien konsulenttien ja neu-
13903: ennenkuin tämän alan päteviä .opettaja- vojien puuttuessa, perin riittämätöntä ja
13904: voimia on saatu ja huomioonottaen asian alkeellista. Samalla kuin viittaamme aloit-
13905: tärkeyden ja kiireellisyyden, sanottu Puu- teeseen N :o 88/1946, jonka eduskunta yksi-
13906: tarhaopetustoimikunta ehdotti jo keväällä mielisesti hyväksyi ja j.oka aikanaan johti
13907: 1947 hallitukselle, että kuluvan vuoden me- alussamainitun puutarhaopetustoimikunnan
13908: noarvio.on otettaisiin määräraha stipendeiksi asettamiseen, kunnioittaen ehdotamme,
13909: ·ja apurahoiksi niille henkilöille, jotka ha-
13910: luavat valmistautua yliopiston opettajiksi että Eduskunta ottaisi vooden 1949
13911: puutarha-alalla. Tällaista määrärahaa ei tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV lu-
13912: kuitenkaan ole otettu kuluvan vuoden tulo- kuun 1,000,000 markan suuruisen
13913: ja menoarvioon yhtä vähän kuin ensi vuo- määrä1·ahan stipendeiksi ja apura-
13914: denkaan tulo- ja menoarvioehdotukseen. hoiksi niille henkilöille, jotka halua-
13915: Ellei tätä laiminlyöntiä korjata, seuraa yli- vat valmistautua yliopiston opetta-
13916: opistossa annettavan puuta!'lllaopetuksen al- jiksi puutarha-alalla.
13917: kamisen lykkääntyminen taas vuodella
13918: eteenpäin.
13919: Helsingissä 5 päivänä lokwkuuta 1948.
13920:
13921: Arno Tuurna. Kauno Kleemola.
13922: Eino Laitinen. S. Salo.
13923: Urho Kulovaara. Aino Luostarinen.
13924: Jussi Lappi-Seppälä. Kerttu Saalasti.
13925: Jalmari Pusa. Martti Miettunen.
13926: 12'36
13927:
13928: IV,337. - Rah. al. N:o 236.
13929:
13930:
13931:
13932:
13933: Leppälä. y. m.: Määrärahan osoittamisesta puutarhanhoidon
13934: edistämiseksi.
13935:
13936:
13937: E d u s k u n n a ll e.
13938:
13939: Puutarhaviljelyn edistämisellä meidän kintalain nojalla muodostetaan kaikkiaan
13940: maassamme on tällä hetkellä erityisen suuri n. 52,000 asuntoviljelys- ja asuntotilaa,
13941: merkitys. Menneitten vuosien poikkeuksel- jotka on sivuansioita silmällä pitäen suun-
13942: lisen kylminä talvina suurin osa maamme niteltukin. Puutarhaviljelys oikein suunni-
13943: hedelmäpuukannasta tuhoutui ja kun sitä teltuna ja hoidettuna voi näillä tiloilla
13944: ei ole vielä saatu uusituksi ja kun muuta- muodostaa huomattavan tulolähteen.
13945: kaan puutarhatuotantoa ei ole saatu riittä- Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen
13946: västi nousemaan, ovat puutarhatuotteiden olisi puutarhaviljelyn edistämistä erityi-
13947: hinnat kohonneet suhteettoman korkeiksi. sesti pientiloilla voimakkaasti tuettava.·
13948: Tämän johdosta ja huomioon ottaen puu- Parhaiten tämä voidaan tehdä puutarha-
13949: tarhatuotteiden merkityksen väestön ravit- neuvontaa tehostamalla, mitä varten olisi
13950: semuksessa on viime aikoina alettu perus- nykyistä harvalukuista ja osittain vähem-
13951: taa puutarhoja entistä enemmän. Varsin- män pätevää puutarhaneuvojakuntaa kai-
13952: kin on puutarhaviljely saamassa jalansijaa kissa portaissa välttämä:ttömästi lisättävä.
13953: pienviljelijäin keskuudessa. Tällöin kuiten- Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on puu-
13954: kin voi esiintyä sellaisia vaaroja, että puu- tarhanhoidon edistämistä tarkoittavalle mo-
13955: tarhoja perustetaan ilman suunnitelmaa tai mentille 11 Pl. XV: 4 otettu lisäystä kui-
13956: että suunnitelmat eivät tule riittävän huo- tenkin vain 300,000 markkaa, joten momen-
13957: lella tehdyiksi. Erityisesti voi näin olla tin loppusumma on 1,632,900 markkaa.
13958: asianlaita maataloussiirtoväen uusilla ti- Tämä määrä on kuitenkin niin pieni, ettei
13959: loilla, joiden maanlaadun soveltuvaisuutta sillä kyetä puutarhaneuvontaa nykyisestään
13960: puutarhan perustamiseen ei läheskään aina sanottavastikaan lisäämään. .Asian hoita-
13961: ole tutkittu, mutta joille kotipuutarhan pe- misen kannalta olisi välttämätöntä, että
13962: rustaminen talouskeskuksen rakentamis- sanotulle momentille saataisiin hallituksen
13963: suunnitelman ja pihajärjestelyn yhteydessä esityksen lisäksi vähintäjn 7 miljoonaa
13964: on tällä hetkellä ajankohtainen. markkaa.
13965: Puutarhaviljelyn edistäminen pientiloilla Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13966: on tärkeätä mY'ÖS taloudelliselta kannalta.
13967: Sitä laajentamalla voidaan suhteellisen hel- etti.i Eduskunta ottaisi vuoden·
13968: posti lisätä pientilojen muuten vähäisiä 1949 tulo- ja menoarvioon 7,000,000
13969: rahatuloja. Erityisesti tämä puoli on huo- markkaa puutarhanhoidon edisti.imi-
13970: mattava maanhankintatiloilla. Maanhan- seksi.
13971: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
13972:
13973: Juhani Leppälä. Irma Karvikko.
13974: J. Koivisto. Albert Brommels.
13975: Alpo Lumme. E. Pusa.
13976: Matti Heikkilä. Toivo Kujala.
13977: Kyllikki Pohjala. Toivo Ikonen.
13978: Levi Jern.
13979: 1237
13980:
13981: IV,aas. - Rah. al. N:o 237.
13982:
13983:
13984:
13985:
13986: E. Nurminen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Swomen
13987: Puutarhavijelijäin Liitto r. y :n kasvinsuojeluneuvontaa
13988: ja kasvinsuojelukonsulentin palkkausta varten.
13989:
13990:
13991: E d u s k u n n a ll e.
13992:
13993: Vuonna 1946 suoritettujen tutkimusten Tähän asti on Suomen Puutarhaviljeli-
13994: mukaan aiheuttavat erilaiset kasvitaudit, jain Liiton kasvinsuojelukonsulentin palk-
13995: tu!hoeläimet ja rikkaruohot maataloudel- kauksen ja toiminnan vaatimat kulut mak-
13996: lemme vuosittain noin ,2,5% :n kokonais- settu liiton omista varoista. Laajentuneen
13997: tappion. Tämä tappio vastaa vuoden 1946 toiminnan ja lisääntyneiden menojen vuoksi
13998: hintatason mukaan 7-10 miljardin markan sanotun toiminnan rahoitus on käynyt lii-
13999: menetystä. Puuta!"haviljelyksen osuus tästä ton taloudelle liian raskaaksi. Vuodeksi
14000: tappiosta arvioitiin 600-700 miljoonaksi 1949 laaditun arvion mukaan muodostuvat
14001: markaksi eli 30--35 %: ksi puutarhakasvien Suomen Puutarhaviljelijäin Liiton kasvin-
14002: kokonaissadosta. suojeluneuvonnasta ja kasvinsuojelukonsu-
14003: Järkiperäisellä ja järjestelmällisenä kas- lentin palkkauksesta aiheutuvat menot seu-
14004: vinsuojelulla voidaan suurin osa edellä- raaviksi:
14005: mainituista satotappioista ehkäistä ja siten mk
14006: säästää maallemme vuosittain suuria sum- Konsulentin palkkaus . 350,000:- 0 0 0 0 0 0
14007:
14008:
14009: mia lisääntyneen ja terveemmän, käyttö- Matka- ja päivärahat 80,000:- 0 0 0 0 0 • 0
14010:
14011:
14012: ke1poisemman sadon muodossa. Senvuoksi Kirjallisuus, kiertokirjeet,
14013: on erityisesti viime vuosina alettu kiinnit- näyttelyt yo m. s. . . ooo oo 17,000:- 0 •
14014:
14015:
14016: tää entistä suurempaa huomiota kasvinsuo.- Kasvinsuojeluvaliokunnan me-
14017: jeluun maatalouden ja puutal'lhaviljelyn sa- not 23;000: -
14018: toja ja kannattavaisuutta lisäävänä teki-
14019: jänä.
14020: 0 0 0 0 0 0 0 0 0
14021:
14022:
14023:
14024:
14025: Tht. 470,000: -
14026: •• 0 • 0 • 0
14027:
14028:
14029:
14030: -----'----
14031: 0 • 0 0 0
14032:
14033:
14034:
14035:
14036: Suomen Puutarhaviljelijäin Liitto yli 20-
14037: vuotisen olemassaolonsa ajan on erityisesti Kun olisi erittäin valitettavaa, jos aloi-
14038: kiinnittänyt viljelijöiden huomiota kasvin- tettu, tehostettu kasvinsuojeluneuvonta,
14039: suojelun merkitykseen sekä sillä saavutet- josta jo on saatu hyvin myönteisiä tulok-
14040: taviin tuloksiin, ja on neuvontansa tätä sia, jouduttaisiin varojen puutteessa lD~pet
14041: puolta tehostaakseen perustanut erityisen tamaan, esitetään kunnioittaen,
14042: kasvinsuojeluvaliokunnan, johon jäseninä
14043: kuuluvat Maatalouskoelaitoksen kasvitauti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14044: ja tuhoeläinosastojen joihtajat sekä eri vil- tulo- ja menoarvioon 470,000 markan
14045: jelijäpiirien edustajat, sekä pa'lkannut vuo- suuruisen määrärahan Suomen Puu-
14046: den 1947 alusta itselleen erityisen kasvin- tarhaviljelijäin Liitto r. y :n kasvin-
14047: suojelukonsulentin, jollaista ei sivumennen suojeluneuvontaa ja kasvinsuojelu-
14048: sanoen ole millään muulla neuv.ontajärjes- kor~;sulentin palklwlusta varten.
14049: töllä maassamme.
14050: Helsingissä 4 rpäivänä lokakuuta 1.948.
14051:
14052: Elli Nurminen. Janne Koivuranta.
14053: Arttur Koskinen. Valfrid Eskola.
14054: Kalle Jokinen. Alpo Lumme.
14055: Martta Salmela-Järvinen. Sylvi-Kyllikki Kilp~.
14056: Aino Luostarinen.
14057: 561/48 41
14058: 1238
14059:
14060: IV,sa9. - Rah. al. N:o 238.
14061:
14062:
14063:
14064:
14065: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi he-
14066: delmäpuiden, ja marjapensaiden hankkimiseen maanhan-
14067: kintatt1oille.
14068:
14069:
14070: E d u s k u n n a 11 e.
14071:
14072: Asukkaiden toimeentulon kannalta on jen perustamiseen saataisiin kiinnitetyksi
14073: tärkeätä, että maanhankintalain mukaan riittävää huomiota ja vähävaraisia uudis-
14074: perustettujen uusien tilojen tuotanto saa- tilan saajia autetuiksi nimenomaan he-
14075: daan alun perin mahdollisimman runsaaksi delmä- ja marjaviljelyksen alkuun saami-
14076: ja olosuhteista riippuen myös monipuoli- sessa, olisi avustusten myöntäminen määrä-
14077: seksi. Se tuotannon ala, joka tässä tarkoi- tyssä laajuudessa maanhankintatiloille he-
14078: tuksessa erityisen hyvin sopii mainituille delmäpuiden ja marjapensaiden hankki-
14079: tiloille suuressa osassa maatamme, on puu- mista varten määrätyssä laajuudessa. Näillä
14080: tarhaviljelys. Asuntoviljelystiloja perustet- avustuksilla, joiden valtiolle tuottamat
14081: taessa on useimmiten nimenomaan edelly- menot olisivat mitättömän pienet, saatai-
14082: tettykin puutarhaviljelyksen harjoittamista siin huomattava määrä uusia tiloja samalla
14083: näillä tiloilla. Suuri osa maata saaneesta vedetyksi suunnitelmallisen puutarhavilje-
14084: siirtoväestä on myöskin entisillä kotiseu- lyksen piiriin, josta tulee olemaan seurauk-
14085: duillaan saavuttanut puutarha- ja erikoi- sena asukkaiden toimeentulon paraneminen
14086: sesti hedelmäviljelyksessä tarvittavan tottu- ja samalla myös viihtyisyyden lisääntymi-
14087: muksen ja taidon. nen.
14088: On varsin ymmärrettävää, etteivät uusien Edellä olevaan viitaten esitämme,
14089: tilojen saajat, joiden on kaikin voimin ra-
14090: kennettava ja raivattava tilojaan, tule ryh- että Eduskunta. ottaisi 1949 vuo-
14091: tymään puutarhojen perustamiseen niin den tulo- ja menoarvioon 1,000,000
14092: aikaisessa vaiheessa kuin olisi välttämä- markan määrärahan käytettäväksi
14093: töntä, ellei asiassa myöskin valtiovallan ta- avustuksina hedelmäpuiden ja mar-
14094: holta ryhdytä tarpeellisiin toimenpiteisiin. japensaiden hankkimiseksi maanhan-
14095: Sellai.<lena keinona, jonka avulla puutarho- kintatiloille.
14096: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
14097:
14098: Veikko Vennamo. J oba.nnes Virolainen.
14099: Yrjö Hautala. Martti Miettunen.
14100: Janne Koivuranta.
14101: 1239
14102:
14103: IV,34o. - Rah. al. N:o 239.
14104:
14105:
14106:
14107:
14108: :&lustonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kesällä 1948
14109: sattuneiden raesateiden viljelyksille aiheuttamien vahin-
14110: kojen korvaamiseen.
14111:
14112:
14113: E d u s k u n n a 11 e.
14114:
14115: Päättymässä olevan kesän aikana eri tyä edessä olevista vaikeuksista ovat aina-
14116: puolilla maatamme sattuneet raesateet ovat kin osassa tapauksia ylivoimaisen suuret.
14117: tehneet tuhojaan m. m. Oulun läänissä On siitä syystä mielestämme kohtuullista,
14118: Vuolijoen ja Säräisniemen kunnan alueella, että valtiovalta auttaa asianomaisia heidän
14119: Mikkelin läänin Pertunmaalla ja eri puo- hädänalaisessa asemassaan ja siinä tarkoi-
14120: lilla Pohjanmaata. Näillä alueilla tuho tuksessa täysimääräisesti korvaa heille ai-
14121: monissa yksityisissä tapauksissa on ollut heutuneen vahingon.
14122: niin täydellinen, että kesän sato viljasta, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
14123: perunasta ja juurikasveista on lähes koko- ehdotamme,
14124: naan sekä heinästäkin osaksi menetetty.
14125: Suoritetun arvion mukaan raesateiden vil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14126: jelyksille aiheuttamat vahingot kohoavat tulo- ja menoarvioon 60,000,000 mar-
14127: noin 30,000,000 markkaan. Kesän sadon kan määrärahan vuoden 1948 kesällä
14128: suurimmaksi osaksi menettäneiden, muiden- sattuneiden raesateiden viljelyksille
14129: kin syiden vuoksi vaikeuksissa elävien vil- aiheuttamien vahinkojen korvaami-
14130: jelijäin mahdollisuudet omin avuin selviy- seksi.
14131: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
14132:
14133: Johannes Mustonen. ·Matti Meriläinen.
14134: Esa Hietanen. Yrjö Murto.
14135: 1240
14136:
14137: IV,341. - Rah. al. N:o 240.
14138:
14139:
14140:
14141:
14142: Virolainen y. m.: Määrärahan o81oittamisesta vuonna 1948
14143: tapahtuneiden raesadevahinkojen korvaamiseksi siirto-
14144: väelle ja vähävaraisille pienviljelijöille.
14145:
14146:
14147: E d u s k ;u n n a ll e.
14148:
14149: Kuluneen kesän aikana muodostuivat rae- rattuna. Kun käsityksemme mukaan valtion
14150: sadeva;hingx>t maassamme suuremmiksi kuin olisi korvattava ainakin siirtoväen ja mui-
14151: vuosikausiin. Maata·loushallituksen anta- ' den vä!hävaraisten pienviljelijöiden kärsi-
14152: mien tietojen mukaan niiden kokonais- mät raesadevahingot, ehdotamme kunnioit-
14153: määrä nousee 60 milj. marlclman. Suuri tavasti,
14154: osa näistä vahingoista kohdistuu siirtovä-
14155: keen ja muihin väJhävaraisiin pienviljelijöi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14156: hin. Näiden asema muodostuu kestäimättö- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
14157: män vaikeaksi, ellei valtiovalta korvaa rae- markan määrärahan käytettäväksi
14158: sadevahinikoja. Tarkoitusta varten on v:n vuonna 1948 tapahtuneiden raesade-
14159: 1949 tulo- ja menoarvioesitykseen ehdiotettu vahinkojen korvaamista varten siir-
14160: varattavaksi vain 1 milj. marlkan määrärafua, t·oväelle ja mwille vähävaraisille pien-
14161: joka on mitättömän pieni vahinkoihin ver- .viljelijöille.
14162: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1,948.
14163:
14164: Johannes Virolainen. Wiljam Sarjala.
14165: Markus Niskala. Jalmari Pusa.
14166: 1241
14167:
14168: IV,s42. - Rah. al. N:o 241.
14169:
14170:
14171:
14172:
14173: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
14174: lainoiksi kevätvt""ljan siemenhankintaa varten hallasta
14175: kärsine{fJe katoalueille.
14176:
14177:
14178: E d u s k u n n a 11 e.
14179:
14180: Kokonaisuutena muodostunee vuoden viljan siemenostoihin suoranaisena avustuk-
14181: sato sodan jälkeisistä parhaaksi. Näin on- sena ja toinen puoli korottomina tai halpa-
14182: neksi siitä huolimatta, 'että erikoisesti Keski- korkoisina lainoina.
14183: Pohjanmaan maanviljelysseuran ja Oulun Hallan aiheuttamat tuhot e. m. alueilla
14184: läänin Talousseuran toiminta-alueiden, var- ovat todella jälleen olleet niin vakavat,
14185: sinkin sisämaapitäjissä scltä os:a;ksi Kioillis- että välttämättömien työtilaisuuksien y. m.
14186: Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa sekä järjestelyjen ohelle tarvitaan mielestämme
14187: Kuopion lääninkin syrjäisimmillä seuduilla hyvissä ajoin suoraan pellolle päin kohdis-
14188: ovat hallan aiheuttamat tuhot viljakasveille tuvaa varautumista ensi kevättä varten.
14189: ja perunaliekin olleet varsin vakavat. On tosiasia, että jatkuvat hallan tuhot jar-
14190: Edellä mainituilla alueilla on suurilukui- ruttavat koko Pohjois-Suomen yritteliään
14191: nen määrä yksityisiä talouksia ja ainakin maa talousväestön elintason nousua pelotta-
14192: Oulun läänin alueella kokonaisia pitäjiäkin, van raskaasti. Tästä syystä ja vuoden sa-
14193: joissa on suorastaan kadosta johtuva hätä don muodostuessa toki muualla maassa tyy-
14194: edessä, sillä hallasta enimmän kärsineet dyttäväksi jopa hyväksikin, on aihetta odot-
14195: ovat yleensä syrjäseutujen vähävaraisinta taa eduskunnankin myötämielistä suhtautu-
14196: joukkoa, uudisraivaajia, takamaille asutet- mista satonsa menettäneitä maanviljelij<öitä
14197: tua siirtoväkeä sekä paikallisia kanta-asuk- kohtaan. .Sen vuoksi edellä esitettyyn vii-
14198: kaita tietenkin runsaasti joukossa. taten kunnioittaen ehdotamme,
14199: Yksi niistä toimenpiteistä, jolla hätään
14200: joutuneitten asemaa olisi pyrittävä helpot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14201: tamaan, on ensi kevään siemenhankintaan valtion tulo- ja menoarvioon 200
14202: varautuminen valtion avustus- ja lainoitus- miljoonaa mg,rkkaa jaettavaksi avus-
14203: toimenpitein. Koska kysymykseen tulee ar- tuksina ja lainoina kevätm'ljan sie-
14204: violta noin 40-50 kuntaa, olisi tarkoituk- menhankintaa varten hallasta kärsi-
14205: seen varattava ainakin 200 miljoonaa mark- neillä katoalueilla.
14206: kaa, josta toinen puoli olisi jaettava kevät-
14207: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
14208:
14209: Yrjö Hautala. Markus Niskala..
14210: Kusti Eskola. Martti Miettunen.
14211: Kerttu Saalasti. Janne Koivuranta.
14212: Antti A. Koukkari. M. 0. Lahtela.
14213: Yrjö Saari. . S. Salo.
14214: 1242
14215:
14216: IV,s4s. Rah. al. N:o 242.
14217:
14218:
14219:
14220:
14221: Tainio y. m.: MääräraJw,n osoittamisesta hallan viljelyksille
14222: tuo.ttamien tuhojen korvaamiseksi.
14223:
14224:
14225: E d u s k u n n a 11 e.
14226:
14227: Useaan vuoteen eivät hallan tuhot ole keuttaa kaiken lisäksi vielä sekin, että puu-
14228: olleet niin suuret kuin kuluneella satokau- tavaran myyntimahdollisuudet ja metsä-
14229: della. Erikoisen tuntuviksi ovat kuluneen työt, joista Pohjois-Suomen väestön suu-
14230: kesän aikana usein toistuneiden hallojen rimman osan on säännöllisesti saatava huo-
14231: tuhot muodostuneet Lapin läänissä ja suu- mattava osa välttämättömistä rahatulois-
14232: ressa osassa Oulun lääniä. Vaikkakaan ei taan, näyttää näillä alueilla jäävän alka-
14233: vielä ole käytettävissä lopullisia tietoja hal- vana hakkuukautena aikaisempaa vähäisem-
14234: lan aiheuttamista kokonaisvahingoista, voi- miiksi. Erikoisesti uhkaa työn supistami-
14235: daan kuitenkin eri paikkakunnilta saapu- nen ajomiehien ansiomahdollisuuksia, siis
14236: neiden tietojen perusteella päätellä tuhon nimenomaan pienviljelijäväestöä.
14237: olleen useilla alueilla niin täydellisen, että Hallan aiheuttamien vahinkojen sekä
14238: kesän sato viljasta on menetetty. Peruna- metsätöiden ja puutavaran myyntimahdol-
14239: satoa;kin ovat hallat tuntuvasti pienentä- lisuuksien vähentymisen seurauksena on
14240: neet. Maanviljelijäin hallan johdosta kär- Pohjois-Suomen pienviljelijäväestön asema
14241: simät menetykset ovat eräissä tapauksissa muodostumassa täysin kestämättömäksi. Ti-
14242: niin suuret, että ainakin vähävaraisimpain lanteen pelastamiseksi olisivat valtiovallan
14243: niistä selviytyminen omin avuin on ylivoi- kiireelliset toimenpiteet hallan aiheutta-
14244: maista. mien vahinkojen täysimääräiseksi korvaa-
14245: Pohjois-Suomen tuhotuilla alueilla kadon miseksi välttämättömiä.
14246: johdosta vaikeuksiin joutuneiden asemaa Edellä olevan perusteella kunnioittaen
14247: pahentaa vielä se, että he sodan loppusel- ehdotamme,
14248: vittelyissä menettivät jokseenkin kaiken
14249: irtaimen ja muunkin omaisuutensa. Hävi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14250: tetystä omaisuudesta saadut korvaukset tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
14251: ovat vain osittain peittäneet jälleenraken- kan arviomäärärahan vuoden 1948
14252: nuskustannukset, mistä on ollut seurauk- hallan viljelyksille tuottamien tuho-
14253: sena velkaantuminen. Heidän, samoin kuin jen täysimääräiseksi korvaamiseksi.
14254: yleensäkin kadosta kärsineiden asemaa Vai-
14255: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
14256:
14257: Eino Tainio. Arvo Riihimäki.
14258: J. Mustonen. Toivo Friman.
14259: 1243
14260:
14261: IV,s44. - Rah. al. N:o 243.
14262:
14263:
14264:
14265:
14266: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta jälleenraken-
14267: tajille Kuusamon kunnassa aiheutettujen vahinkojen
14268: korvaamiseksi.
14269:
14270:
14271: E d u s k u n n a ll e.
14272:
14273: Viitaten vuoden 1947 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14274: tyn rahaasia-aloitteen n: o 37 perusteluihin tulo- ja menoarvioon 3,500,000 mar-
14275: kunnioittaen ehdotamme, kan määrärahan Kuusamon kunnassa
14276: jälleenrakert,tajme aiheutettujen va-
14277: hinkojen korvaamiseksi.
14278: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
14279:
14280: Toivo 1. Sormunen. Yrjö Murto.
14281: IV,s45. - Rab. al. N:o 244.
14282:
14283:
14284:
14285:
14286: Niskala. y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksiksi
14287: vaikeimmassa asemassa olevine jälleenrakentajille Poh-
14288: jois-Suomessa.
14289:
14290:
14291: E d u s k u n n a 11 e.
14292:
14293: P,ohjois-Suomen jälleenrakentaminen on on edellämainituista syistä rajoitettu.
14294: nyt loppu'Vaiheessa. Kotinsa menettäneet Kaikki ne puutteellisuudet toisen korvaus-
14295: ihmiset ovat vertaansa vailla olevalla uut- lain soveltamisessa Pohjois-Suomessa va-
14296: teruudella saaneet suurimmalta osalta ika- hinkoa kärsineiden kohdalle, sekä indeksi-
14297: ton päänsä päälle. Jälleenrakentajat ovat takuun epäoikeudenmukainen soveltaminen
14298: vakavasti luottaneet - ainakin ensi aluksi jäleenrakennuslainoja käyttäneille, on lu-
14299: niihin valtiovallan ta!holta annettuihin lu- kuisien lähetystöjen kautta saatettu edus-
14300: pauksiin, että kaikki sodan aiheuttamat kuntaryhmien ja hallituksen tietoon.
14301: omaisuusvahingot korvataan täysimääräi- Valtiovarainvaliokunnalla oli myös tilai-
14302: sinä. Tämä luottamus korvauksien mää- suus niihin tutustua vuonna 1947 kesällä
14303: rään nruhden alkoi pahasti :horjua, kun va- tekemänsä laajan kiertomatkan yhteydessä
14304: hinkoa kärsineiden tietoon saatettiin arvioi- hävitetyn Pohjois-Suomen alueelle. Paikal-
14305: mislautakuntien päätökset. Nämä olivat lisen väestön taholta esitettiin valiokunnalle
14306: useissa tapauksissa ehkä 50% ja alle sii- se vakava huolestuminen niistä vaikeuksista,
14307: täkin tuhoutuneen omaisuuden arvosta. mihin ihe juuri edellämainituista syistä joh··
14308: Kun korvaukset olivat supistuneet näin vä- tuen ovat ilman omaa syytään joutuneet.
14309: hiksi, selitettiin korvauslautakuntien ta- Asioista näin monelta taholta saadun sel-
14310: holta, että korvausmääriä huomattavasti vityksen perusteella hallitus lopulta suos-
14311: korottaa korvausten suoritu:ksissa käytettä- tui asettamaan komitean tutkimaan niitä
14312: vien ~bligatioiden n. s. kultareunaisuus. virheellisyyksiä, mitä korvausten määrää-
14313: Myöhemmin tehdyllä valtioneuvoston pää- misessä ja indeksik<lrotusten laskemisperus-
14314: töksellä on tämäkin etu supistunut ensim- teissa mahdollisesti oli tapahtunut. Tämän
14315: mäisiä jälleenrakennuslainoja ottaneiUe ver- komitean työstä, joka asetettiin puoli vuotta
14316: rattain vähäiseksi. Niinpä !korvausoibliga- sitten, ei ole vielä mitään kuulunut, vahin-
14317: tioilla lainoja maksettaessa ei ennen !heinä- koa kärsineiden hartaista toiveista huoli-
14318: kuun 1 päivää 1945 otetuille jälleenraken- matta.
14319: nuslainoille !hyvitetä lainkaan indeksikoro- Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa ei
14320: tusta ja 1/7-30/9 1945 välisellä ajalla myös esiinny määrärahaa tähän tarkoituk-
14321: otetuille jälleenrakennuslainoille, korvaus- seen. Näyttää siis siltä, että tämä vä;hä-
14322: obligatioille luetaan vain 40 % indeksiko- varaisten jälleenrakentajain vaikea tilanne
14323: rotus, vaikka lainat ovat käytetty vasta on jäämässä unohduksiin.
14324: myöhäisemmässä vaiheessa, siis tarvikkei- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
14325: d-en ja työpalkkojen korotusten jälkeen.
14326: Korvausmäärien supistu'6Ssa indeksitakui- että Edtuskunta ottaisi vuoden 1949
14327: neen vain osaan todellisista rakennuskus- tulo- ja menoarvio10m 100 miljoonan
14328: tannuksista ovat jälleenrakentajat joutu-. markan määrärahan lisäkorvausten
14329: neet raskaan velkataakan alle. Usealla puut- myöntämiseen vaikeimmassa asemassa
14330: tuu vielä välttämättömiä talousrakennuksia, oleville jälleenrakentaJille Pohjois-
14331: mutta luoton saanti niiden rakentamiseen Suomessa.
14332: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
14333:
14334: Markus Niskala. Erkki Koivisto. :Martti Miettunen.
14335: 1245
14336:
14337: IV,a46. - Rah. al. N:o 245.
14338:
14339:
14340:
14341:
14342: E. Pusa y. m.: Mä4rärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
14343: viljelijöille nystyräbakterien käytön yleistämistä varten.
14344:
14345:
14346: E d u s k u n n a ll e.
14347:
14348: Typpi on nopeimmin vaikuttava ja tehok- 150 markan arvosta nystyrabaktereita heh-
14349: kain sekä yleisimmin pelloistamme puut- taaria kohden apUakasvien siementen nys-
14350: tuva k:asvinravintoaine. Kun maassamme tyräbaktereilla tartuttamiseen, voidaan os-
14351: ei ole typpitehdasta, on kaikki tarvittavat totyppiväkilannoitteiden .tarvetta ja käyttöä
14352: typpilannoitteet tuotava ulkomailta. Pro- varsin huomattavasti pienentää. Kun vuo-
14353: fessori Pauli Tuorila arvioi tämän hetken tuinen heinän- ja hernekasvien kylvöala lie-
14354: typen tarpeen 35 miljoonaksi kiloksi. Sen nee noin 350,000 ha:n vaiheilla, niin tarvit-
14355: ostoarvo on noin 1.s miljardia markkaa. taisiin niille kylvettävän apilan- ja muiden
14356: Pahinta kuitenkin on, että typpeä ei ole hernekasvien siementen nystyräbakterien
14357: ollut saatavissa riittävää määrää, ja siitä kustantamiseksi vain noin 50 miljoonaa
14358: syystä sekä vilja- että rehusatomme ovat markkaa. Niiden aiheuttama sadon lisäys
14359: olleet poikkeuksellisen alhaisia. Hallitus lienee laskettavissa noin 1 miljardin suu-
14360: on ehdottanut ensi vuoden talousarvioon ruiseksi. Siksi ei ole mitään järkevää syytä
14361: määrärahan 6,650 tonnia vaikuttavaa typ- viivytellä nystyräbakterien käytön yleistä-
14362: peru tuottavan typpitehtaan rakentamista misessä. Nopeimmin se tapahtuu jos val-
14363: varten. Tällaisen tehtaan rakennuskustan- tiovaroilla kustannetaan ainakin pienvilje-
14364: nukset saattavat nousta 700 miljoonan vai- lijäväestön tarvitsemat nystyräbakterit.
14365: heille. Ennenkuin typentarve olisi tyydy- Viitaten edellä sanottuun ja kun vuoden
14366: tetty tehdasvalmisteisella kotimaisella ty- 1948 valtiopäliville jätetty lakialoite n: o 70
14367: pellä olisi rakennettava 4-6 typpitehdasta maataloustuotannon kohottamisesta tuskin
14368: vastaavin kustannuksin. Siitä huolimatta tulee riittävän ajoissa käsitellyksi, ehdote-
14369: meidän typenkäyttömme olisi vasta lähes taan,
14370: puolet Norjassa hehtaaria kohden käytettä-
14371: vän typen määrästä. Kun typpikilo antaa että Eduskunta otif;aisi vuoden 1949
14372: noin viisinkertaisen määrän hyötyä sadon tulo- ja menoarvioon 50 m~"ljoonan
14373: lisäyksen muodossa typpilannoitteiden hin- markan s'llAuruisen määrärahan käy-
14374: taan verraten, olisi meillä tehtävä nykyistä tettäväksi avustuksiin pienviljelijöille
14375: paljon enemmän halvimman kotimaisen ty- nystyräbakterien käytön yleistämistä
14376: pen hankkimiseksi. Professori A. I. Virta- varten.
14377: sen selvityksen mukaan käyttämällä noin
14378: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
14379:
14380: E. Pusa. J. Pyy. Arttur Koskinen.
14381:
14382:
14383:
14384:
14385: 42
14386: 561/48
14387: 1246
14388:
14389: IV,s47. - Rah. al. N:o 246.
14390:
14391:
14392:
14393:
14394: Prunnila y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
14395: vesijohtojen rakentamista varten pienviljelystalouksiin.
14396:
14397:
14398: E d u s k u n n a ll e.
14399:
14400: Valtioneuvoston vuonna 1938 asettaman taan ja tartunta-aineista vapaan juoma- ja
14401: kotitalouskomitean suorittaman tutkimuk- talousveden hankkimiseksi rakentamalla
14402: sen mukaan 3,000 pienviljelijätaloudessa kunnollisia kaivoja ja vesijohtoja puhdis-
14403: vain 2-:3 %: lla oli vesijohto karja- ja tuslaitteineen, on tarttuvien suolistotautien
14404: asuinrakennukseen. Kaivo oli noin 70% :lla aiheuttama sairaus- ja kuolemantapausten
14405: ja 8-9% hakivat tarvittavan veden luon- lukumäärä saatu huomattavasti vähene-
14406: non muodostamista vedenottopaikoista. .... ''
14407: maan.
14408: Useimmissa tapauksissa vedenottopaikkoi- Edellä esitetyt näkökohdat osoittavat kiis-
14409: hin oli matkaa lähes 100 metriä eräissä ta- tattomasti vesijohtojen rakentamisen tar-
14410: pauksissa 200 metriä ja yli siitäkin. Kun peellisuuden pienviljelystalouksiin. Kun
14411: huomioi karja- ja kotitaloudessa tarvitta- pienviljelystaloudet vähävaraisina eivät
14412: van jokapäiväisen vesimäärän, käsittää sen omatoimisesti, ilman valtiovallan avustusta,
14413: kuljettamisesta johtuvan työtaakan pienvil- kykene useassakaan tapauksessa vesijohtoja
14414: jelystalouksissa työskenteleville naisille. rakentamaan, olisikin valtiovallan ojennet-
14415: Pienviljelystalouksissa työskenteleväin nais- tava auttava kätensä. Sopivin keino asian
14416: ten työtaakka on muutoinkin raskas, siksi edistämiseksi olisi ehken rakennusavustus-
14417: olisikin sitä pyrittävä kaikin mahdollisin ten jakaminen vesijohtojen laittamiseksi.
14418: keinoin keventämään. Vesijohtojen raken- Jos tämä avustus olisi riittävän suuri se
14419: tamisella voitaisiinkin huomattavassa mää- varmaan ·myös kiihoittaisi pienviljelijäin
14420: rässä keventää heidän työtaakkaansa. omatoimisuuttakin tässä asiassa.
14421: Vesijohtojen rakentamista puoltavat ter- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen .
14422: veydellisetkin näkökohdat. Valtioneuvoston ehdotamme,
14423: asettama maaseudun terveydenhoitokomitea
14424: onkin kiinnittänyt asiaan huomiota. · Touko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14425: kuun 5 päivänä 1939 antamassaan mietin- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
14426: nössä komitea toteaa monia terveydellisiä kan määrärahan jaettavaksi valtio-
14427: epäkohtia, jotka johtuvat pientalouksissa neuvoston lähemmin määrättävällä
14428: käytettävästä huonosta vedestä. Mietinnössä tavalla avustuksina vesijohtojen m-
14429: m. m. sanotaan: ,Kokemus onkin osoitta- kentamiseksi pienviljelystalouksiin.
14430: nut, että siellä missä on työskennelty puh-
14431: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
14432:
14433: Antto Prunnila. Eino Roine.
14434: Irma Torvi. V. Puumalainen.
14435: Arvo Riihimäki. Eino Tainio.
14436: Esa Hietanen. J. Mustonen.
14437: Kaarle Renfors. Elli Stenberg.
14438: Matti Meriläinen. Martti Leskinen.
14439: Niilo Nieminen. Toivo Friman.
14440: 1247
14441: IV,a4s. - Ra.h. al. N:o 247.
14442:
14443:
14444:
14445:
14446: Pakkanen y. m. : Määrärahan osoittamisesta kuoletuslai.
14447: noiksi sisarosuuksien lunastamista varten.
14448:
14449:
14450: E d u s k u n n a 11 e.
14451:
14452: Perikuntien suorittaessa maatalouskiin- Tämä on sitäkin vaikeampaa, etenkin jos
14453: teistöjen jakoa perillisten kesken tai van- uuden tilan saanti edellyttää myös talous-
14454: hempien muuten luovuttaessa tilan omistuk- keskuksen rakentamista, kun alkava talon-
14455: sen ja hallinnan YJhdelle tai useammalle lap- pito tuo mukanaan myös muita taloudelli-
14456: sistaan joudutaan varsin usein, etenkin, jos sia vaikeuksia. Ellei rahoitusta voida jär-
14457: perillisiä on monta ja tilan k.oko ei ole jestää sopivin keinoin, voi käydä niin, ettei
14458: kyllin suuri, vaikean ratkaisun eteen: mi- kukaan sisaruksista uskalla lähteä yrittä-
14459: ten tuo jako voitaisiin niin suorittaa, että mään ja tila voi taas joutua kokonaan vie-
14460: se tekisi oikeutta kaikille perillisille ja olisi raisiin käsiin.
14461: samalla myöskin kansantaloudellisesti oikea. Kun tällä kysymyksellä on myöskin hy-
14462: Sellainen tapa, että joku lapsista perii vin suuri yhteiskunnallinen merkitys, liit-
14463: tilan aivan mitättömään 'hintaan, saman- tyyhän se mitä läheisimmin esim. maalta-
14464: aikaisesti ikuin kaikki muut perilliset jää- paon ongelmaan, ei se olekaan enää vain
14465: vät lähes perinnöttömiksi, ei voi yksityis- yksityisiä viljelijöitä koskeva probleemi,
14466: taloudellisesti olla oikea. Mitä sitten tulee vaan se on samalla kysymys, jonka täytyy
14467: sellaiseen jakotapaan, että tila jaetaan kaik- kuulua koko yhteiskunnalle. Silloin kun
14468: kien lasten kesken, voi se tietenkin eräissä esteet yksityisten viljelijäperheiden koh-
14469: tapauksissa käYJdä hyvin päinsä, vaikka dalla muodostuvat ylivoimaisiksi, on yh-
14470: otettaisiin huomioon sekä yksityis- että :kan- teiskunnan ojennettava auttava kätensä.
14471: santaloudellisetkin näkökohdat, mutta, jos Tässä tapauksessa se käy päinsä parhaiten
14472: toimenpide johtaa elinkelpoisen tai jo en- siten, että valtiovallan toimenpitein vara-
14473: nestään muutenkin liian pienen tilan pirs- taan sille tai niille, jotka ostavat koko tilan
14474: tomiseen on jouduttu väärille urille. tai osan siitä, mahdollisuus saada halpa-
14475: Maanviljelystiloja näin jaettaessa olisikin korkoinen ja pitkäaikainen kuoletuslaina,
14476: lohkomista yleensä suoritettava vain niin jolla voi lunastaa tarvittavat sisarosuudeL
14477: pitkälle, että uudetkin tilat olisivat vielä Meillä on tosin v: n 1936 asutuslain puit-
14478: elinkelp.oisia. Tilakokoon vaikuttaisi tällöin teissa mahdollisuus anoa edellä kerrotun-
14479: tietenkin myös sivuansiomahdollisuudet y. m. laista lainaa, mutta kun sittemmin on sää-
14480: seikat. Monipäisen sisarusparven suorit- detty maanhankintalaki, jonka piiriin si-
14481: taessa perinnönjakoa olisi lohkominen ulo- sältyy uusia ja varsin laajoja lainoituksia,
14482: tettava vain niin pitkälle, että syntyneet on tämä sisarosuuksien lunastamiseen tar-
14483: uudet viljelystilat olisivat vielä elinkelpoi- koitettu laina jäänyt siinä määrin taka-
14484: sia. Mikäli ei tällöin riittäisi kaikille lap- alalle, ettei sillä ole ollut suurta:kaan käy-
14485: sille maata jaettavaksi, olisi jäljelle jää- tännöllistä merkitystä. On hyvin ymmär-
14486: neille korvattava osuutensa rahassa. rettävää, että tärkeän maanhankintalain to-
14487: Käytännössä tällaisen yksityis- ja kan- teuttaminen on niellyt melkein kokonaan
14488: santaloudellisesti oikean jaon estää kuiten- asutustoimintaan varatut rahat, mutta kun
14489: kin varojen puute. Sillä (tai niillä) sisa- tämän lain kiireellisimmät ja samalla eni-
14490: ruksista, joka (tai jotka) saa (saavat) ti- ten rahaa vievät kohdat nyt alkavat tulla
14491: lan tai osan siitä, ei /Useimmiten ole oma;sta toteutetuksi, on normaaliin asutustoimin-
14492: takaa va.roja, jotta hän voisi korvata 'Oi- taan, jollainen esim. sisarosuuksien lainoit-
14493: ·keudenmukaisesti muille kuuluvan osuuden. taminen juuri on, ryhdyttävä nyt kiinnit-
14494: 1248 IV,348. - Sisarosuudet.
14495:
14496: tämään entistä suurempaa huomiota ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14497: myöskin siihen varattava riittävästi va- tulo- ja menoarvioon 100,000,000
14498: roja. Lisäksi on syytä tarkistaa, että esim. markan määrärahan käytettäväksi
14499: sisarosuuksien lainoitusta koskevat ehdot sisarosuuksien lunastamiseen halpa-
14500: kaikilta kohdiltaan vastaavat nykyisiä olo- korkoisina ja pitkäaikaisina kuoletus-
14501: suhteita. lainoina.
14502: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14503: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
14504:
14505: Atte Pakkanen. J. E. Lampinen.
14506: M. 0. Lahtela. Ja.a.kko Hakala..
14507: Lauri Laine. Kustaa Alanko.
14508: s. s. Aitwniemi. X. Joukanen.
14509: Yrjö Saari. B. Ala.-Mäyry.
14510: •
14511: 1249
14512:
14513: IV,s49. - Rah. al. N:o 248.
14514:
14515:
14516:
14517:
14518: Tervo y. m.: Määrärahan 'Osoittamisesta avustuksiksi Nuor-
14519: ten Talkoiden Kannatusyhdistys r. y:lle.
14520:
14521:
14522: E d u s k u n n a ll e.
14523:
14524: Nuorten Talkoot, joka on kahdenkymme- listuvien lasten työllä, koska jo yleisen mie-
14525: nenkahden nuorisojärjestön yhteistyöelin, lipiteen vuoksi heidän on täytynyt saada
14526: on vuodesta 1942 alkaen ohjannut nuori- itse käyttää koulutyönsä ohella hankki-
14527: saamme palvelemaan omalla työllään yleistä mansa lisätulot. Näin ollen on valtion an-
14528: etua ja maan parasta. Tavoitteena on ollut tama tuki ollut aivan ratkaisevaa laatua
14529: ja on edelleen kasvattaa nuorista heidän edellä mainittujen hyvien tulosten saavut-
14530: omatoimisen työnsä kautta työteliäitä, so- tamisessa.
14531: siaalisesti ajattelevia ja taloudellisia kan- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
14532: salaisia. riön kautta ei kuitenkaan tämän toiminnan
14533: Nuorten Taikoiden toimintaan on vuosit- rahoitusta enää voida v. 1949 suorittaa,
14534: tain osallistunut keskimäärin 200,000 oppi- koska edmskunta on antanut ministeriölle
14535: velvollisuusiässä olevaa nuorta. Varovai- huomautuksen, jossa kielletään määräraho-
14536: sesti arvioiden on heidän keräämiensä jäte- jen käyttäminen muuhun kuin siihen tar-
14537: aineiden ja luonnontuotteiden arvo n. 1,30D koitukseen, mihin ne nimenomaan on myön-
14538: milj. markkaa alimpien kerääjille maksetta- netty. Tämän vuoksi olisi vuoden 1949 ta-
14539: vien hintojen mukaan laskettuna. Lisäksi lousarvioon otettava määräraha tämän mo-
14540: he ovat suorittaneet auttamistarkoituksessa nessa suhteessa hyödyllisen toiminnan yllä-
14541: 18 milj. työtuntia ja tallettaneet keräys- pitämiseksi. Tarvittavan määrärahan suu-
14542: työstä saamiaan ansiotuloja 146 milj. mark- ruus on 3 miljoonaa markkaa, mikä on
14543: kaa säästölaitoksiin. Erikseen mainitta- 40 % yhdistyksen v. 1949 menoista. Loput
14544: koon, että kireimmän polttoaine- ja rehu- 60 % on yhdistys ilmoittanut voivansa
14545: tilanteen aikana he keräsivät jätepuita hankkia omatoimisesti.
14546: 2,898,000 ms ja käpyjä 2,061,000 hl sekä Kaiken edellä esitetyn perusteella esi-
14547: luonnonvaraisia apurehuja 96 milj. kg. tämme kunnioittaen,
14548: Nuorten Taikoiden toiminta on aikaisem-
14549: min rahoitettu siten, että kulkulaitosten että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14550: ja yleisten töiden ministeriö on vuosittain talousarvioon 3 miljoonan markan
14551: antanut avustusta, jolla on peitetty n. 2/3 suuruisen miiärärahan avustukseksi
14552: kustannuksista ja loput on voitu suorittaa Nuorten Talkoiden Kannatusyhdis-
14553: liike- ja rahalaitosten lahjoitusten turvin. tys r. y:lle käytettäväksi yhdistyksen
14554: Nuorten Taikoiden periaatteiden mukaisesti harjoittaman nuorten talkootoimin-
14555: ei toimintaa ole voitu rahoittaa siihen osal- nan tukemiseen.
14556: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
14557:
14558: Penna Tervo. Yrjö Kilpeläinen.
14559: Johannes Virolainen. Antti A. Koukkari.
14560: Elli Nurminen. Edvard Pesonen.
14561: Arno Tuuma. Albin Wickman.
14562: Johannes Wirtanen. Eino Tainio.
14563: Kalle Kauppi.
14564: •
14565: 1250
14566:
14567: IV,a5o. - Rah. al. N:o 249.
14568:
14569:
14570:
14571:
14572: Friman y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Poh-
14573: jois-Suomen soiden raivaamiseen.
14574:
14575:
14576: E d u s k u n n a ll e.
14577:
14578: Vuoden 1949 tulo- ja menoarvioesityk- maatalousalueita." Valiokunta päätyykin
14579: sessä on Pohjois-Suomen soiden kuivattami- mietinnössään aivan oikeaan lopputulok-
14580: seen ja raivaamiseen varattu vairi 20 milj. seen: ,Kun tähänastiset kokemukset ovat
14581: markkaa. Ottaen huomioon Pohjois-Suomen osottaneet, että suurien suoalueiden kuivat-
14582: laajat suoalueet ja mahdollisuudet niiden taminen ja raivaaminen on käsityömenetel-
14583: hyödyksi käytöstä on varattu määräraha millä muodostunut yksityisille maanomista-
14584: aivan liian pieni. On yleisesti tunnustettu jille ylivoimaiseksi tehtäväksi, olisi työ suo-
14585: ettei tässä suhteessa ole aikaisemmin tehty ritettava valtion toimesta laajasuuntaisena
14586: kaikkea mitä olisi pitänyt. Niinpä maata- koneraivauksena."
14587: lousvaliokunta käsitellessään vuoden 1947 Onkin aivan selvää, ettei sellaisten laa-
14588: valtiopäivillä useiden edustajien jättämiä jojen suoalueiden raivaaminen kuin esim.
14589: aloitteita Pohjois-Suomen suoalueiden kui- Kolarin kunnassa oleva noin 10,000 ha kä-
14590: vattamisesta ja raivaamisesta toteaa mietin- sittävä Teuravuoma, Ranuan kunnan Kivi-
14591: nössään m. m. ,Mitä erikoisesti tulee soi- jokivarressa oleva noin 7,000 ha suuruisen
14592: den kuivattamis- ja raivauskysymykseen suoalueen y. m. Pohjois-Suomessa olevien
14593: Pohjois-Suomessa, osoittaa uudisraivaustoi- laajojen suoalueiden kuivattaminen ja rai-
14594: minnan laajoja mahdollisuuksia sanotulla vaaminen ole yksityistoimin mahdollista.
14595: alueella se, että Oulun-Kajaanin linjan Niiden kuivattaminen on kuten maatalous-
14596: pohjoispuolella on laskettu olevan noin 5. 7 valiokuntakin toteaa suoritettava valtion
14597: miljoonaa ha suota, josta huomattava osa toimesta.
14598: soveltuu erittäin hyvin viljelystarkoituk- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
14599: siin." Edelleen maatalousvaliokunta mie- ehdotamme,
14600: tinnössään toteaa, että ,Pohjois-Suomen
14601: maataloustuotannon kohottaminen on tullut että Eduskunta korottaisi vuoden
14602: entistä ajankohtaisemmaksi, kun sinne on 1949 tulo- ja menoarvioesityksessä
14603: muodostumassa huomattavassa määrin teol- 11 Pl. XVI luvun 25 momentin koh-
14604: lisuutta, jonka palvelukseen siirtyvää väes- dalle esitetyn määrärahan 20,000,000
14605: töä varten on tarpeen perustaa paikallisia markalla.
14606: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
14607:
14608: Toivo Friman. Eino Tainio.
14609: 1251
14610:
14611: IV,s5L - Rah. al. N:o 250.
14612:
14613:
14614:
14615:
14616: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
14617: viljeZijö~'lle viljelysmaiden peruskuivatuksen edistämistä
14618: varten.
14619:
14620:
14621: E d u s k u n n a 11 e.
14622:
14623: Maataloustuotannon kohottamispyrkimyk- Monissa pienviljelystalouksissa asettaa
14624: sissä on viljelyskasvien kasvuedellytysten köyhyys esteen riittävän tehokkaalle maan
14625: parantamisella erittäin ratkaiseva merkitys. kuivattamiselle ja ojittamiselle. Sen vuoksi
14626: Niinpä liian happamessa pellossa ei kasva valtionvarojen käyttäminen avustuksilla ja
14627: kunnollisesti happamuudelle arat herne- lainoina tässä suhteessa on sekä tarpeellista
14628: kasvit ja ohra siitä huolimatta, vaikka lan- että välttämätöntä.
14629: noitteiden mahdollisesti hyvinkin runsas Edellä sanotun perusteella ehdotetaan,
14630: käyttäminen sitä edellyttäisi. Silloin on
14631: välttämätöntä poistaa liika happamuus ojit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14632: tamalla maa kunnollisesti ja käyttämällä tulo- ja menoarvioon 100,000,000
14633: sen jälkeen riittävästi kalkkia. Näin ollen markan suuruisen määrärahan käy-
14634: maan kunnollinen ·ojittaminen muodostaa tettäväksi avustttksina pienviljelijäin
14635: perusedellytyksen kaikelle pyrkimykselle viljelysmaiden peruskuivatuksen edis-
14636: satojen kohottamiseksi. tämistä varten.
14637: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
14638:
14639: E. Pusa. Arttur Koskinen.
14640: 1252
14641:
14642: IV,a 52. - Rah. al. N: o 251.
14643:
14644:
14645:
14646:
14647: Sormunen y. m.: Määräraha;n, osoittamisesta Kalajoen Nis-
14648: kakosken perkaamista varten.
14649:
14650:
14651: E d u s k u n n a ll e.
14652:
14653: Aikoinaan tehdyn kuivatussuunnitelman taisiin vielä kuivattaa eräitä vesiperMSia
14654: mukaisesti on Oulun läänissä sijaitsevan alueita joitakin pieniä jokia perkaamalla,
14655: Kalajoen veden juoksua tehostettu niin, jolloin vielä saataisiin tuhansia hehtaareja
14656: että m. m. Reisjärven kunnan alueella sijait- viljelykselle kelpaavia maita. On siis ole-
14657: sevaa Kalajan järvialueeseen on muodostu- massa mitä parhaimmat edellytykset Reis-
14658: nut huomattava järvikuiva. Se on merkit- järven kunnan väestön toimeentulomahdol-
14659: tävällä tavalla edistänyt seutukunnan pien- lisuuksien parantamiselle ja vakauttami-
14660: viljelijäväestön karjataloutta ja sen kautta selle. Hallan vaaraa voitaisiin vähentää,
14661: vähävaraistenkin toimeentuloa. Mutta sa- kenties se kokonaankin lopettaa. Jokien
14662: nottu veden juoksun tehostaminen Kala- perkaamis- y. m. kuivatustöistä saisivat seu-
14663: joessa olisi pitänyt olla paljon perusteelli- tukuntalaiset tarvitsemiaan ansiotuloja.
14664: sempaa. Vielä jäi laajoja alueita Reisjär- Mutta puJheena :olevat kuivatustyöt ja nma-
14665: venkin kunnan alueella niin vesiperäisiksi taloustuotannon lisäämisen ehtona olevat
14666: ja hallanaroiksi, ettei asutustoimi ja maan- työt eivät o~e mahdollisia suorittaa ilman
14667: viljelys sen vuoksi voi tarvittavasaa määrin valtiovallan tUJkea. Sellainen tuki ei ole huk-
14668: laajeta ja menestyä. kaan heitettyä, vaan on mahdollista saada
14669: Kalajan järvikuiva-alueen sanotaan ole- siitä sijoitukset takaisin ja väestön toimeen-
14670: van 3,365 hehtaarin suuruinen. Tästä saa- tuloperusta saada takaisin, mikä sekin on
14671: taisiin ainakin 2,500 hehtaaria hyväksi to- arvokkaaksi tulokseksi katsottava.
14672: dettua viljely~ata, jos välittömästi tämän Edellä olevan nojalla ehdotamme,
14673: järvikuivan alapäässä oleva Kalajoen Nis-
14674: kakoski perattaisiin yhden kilometrin pi- että Eduskunta ottaisi v·uoden 1949
14675: tuudelta. Samalla saataisiin edellytykset tulo- ja menoarvioon 20,000,000
14676: Kalajan järvikuivan yläpäässä olevan n. s. markkaa Reisjärven kunnan Kala-
14677: Köyhänjoen perkaamiselle, jolloin saatai- joessa olevan Niskakosken perkaa-
14678: siin jälleen nyt veden vaivaamia maita vil- mista varten, jotta Kalajan järvi-
14679: jelyskelpoisiksi, m. m. ainakin 2,500 heh- kuiva~alu.e saataisiin viljelyskelpoi-
14680: taarin suuruinen alue. Tämän lisäksi voi- seksi.
14681: Helsingissä 5 päiväurn lokakuuta 1948.
14682:
14683: Toivo 1. Sormunen. Yrjö Murto.
14684: 1253
14685:
14686: IV,353.- Rah. al. N:o 252.
14687:
14688:
14689:
14690:
14691: Sormunen y. m.: Määrärahan 'OSoittamisesta Pyhäjoen
14692: Pyhänkosken perkaamiseen.
14693:
14694:
14695: E d u s k u n n a ll e.
14696:
14697: Viitaten vuoden 1947 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14698: tyn rahaasia-aloitteen n:o 288 perustelui- valtion tulo- ja menoarvioon
14699: hin määrärahan osoittamiseksi Pyhäjoen 25,000,000 markan määrärahan Py-
14700: Pyhänkosken perkansta varten, kunnioit- häjoen Pyhänkosken perkausta ja
14701: taen ehdotamme, muiden Merijärven tulvien torju-
14702: mista tarkoittavien töiden kiireelli-
14703: senä aloittamista varten.
14704: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
14705:
14706: Toivo 1. Sormunen. Yrjö Murto.
14707:
14708:
14709:
14710:
14711: 43
14712: 561/48
14713: 1254
14714:
14715: IV,354. - Rah. al. N:o 253.
14716:
14717:
14718:
14719:
14720: Hautala. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen keski-
14721: juoksun perkausta varten.
14722:
14723:
14724: E d u s k u n n a ll e.
14725:
14726: Viitaten vuoden 1947 valtiopäiville jäte- maat voitaisiin vapauttaa tulvavahingoilta,
14727: tyn rahaasia-aloitteen n: o 198 perusteluihin olisi Siikajoen keskijuoksun perkansta vih-
14728: sekä siihen, että Sii:ka:joen perikauksen doinkin päästävä jatkamaan ja senvuoksi
14729: jatkaminen on myös uhkaavan työttömyy- näistä erittäin painavista syistä johtuen eh-
14730: den torjumista, sillä hallan aiheuttamat dotamme,
14731: suuret tuhot viljelyksille ja metsätöiden-
14732: kin puuttuminen aiheuttavat Siikajokivar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14733: ren pitäjissä ja kylissä suorastaan hätäti- valtion tulo- ja menoarvioon 10 mil-
14734: lanteita, niin näistä syistä ja jotta laajat joonaa markkaa Siikajoen keskijuok-
14735: Pohjanmaan parhaimpiin kuuluvat viljelys- sun perkausta varten.
14736: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
14737:
14738: Yrjö Hautala. Yrjö Saari.
14739: Kusti Eskola. Markus Niskala.
14740: Kerttu Saala.sti. MarW. Miettunen.
14741: Antti A. Koukkari. Janne Koivuranta.
14742: S. Salo.
14743: 1255
14744:
14745: IV,3ö5. - Rah. al. N:o 254.
14746:
14747:
14748:
14749:
14750: Murto y. m.: Määrärahan osoittantisesta Siikajoen keski-
14751: jnoksun perkaamista varten.
14752:
14753:
14754: E d u s k u n n a 11 e.
14755:
14756: Ennen sotia aloitettiin Siikajoen per- tettu ja perustetaan edelleen. Kunnan van-
14757: kaustöitä sen sekä ala- että yläjuoksulla. kat kantatilat on aikoinaan perustettu ylä-
14758: Sensijaan joen keskijuoksullla Rantsi- viromille maille eivätkä niin ollen ole tul-
14759: lan kunnan kohdalla ovat perkaustyöt suo- vavaaroille alttiina ja k:ä:rsi niiden aiheut~
14760: rittamatta. Siitä aiheutuu sanotun kunnan tamista vaurioista, kuten pientilalliset. Kun
14761: eri kylien asukkaille, kuten esim. Mankilan on välttämätöntä, että myös pientilallisille
14762: kylän väestölle, suuria vahinkoja, puhu- luodaan elämän edellytykset Rantsilan kun-
14763: mattakaan siitä, mikä haitta joen jokavuo- nassakin ja kun tätä tarkoitusta edistää
14764: tisesta tul vasta on olemassa. Vesi nousee Siikajoen keskijuoksun perkaus, niin ehdo-
14765: viljelykf?ille ja kartanoihin niin, että on ve- tamme,
14766: neillä liikuttava pihamaallakin. Käsittää
14767: hyvin, miten vaikeata niissä oloissa ihmis- että Eduskunta ottaisi mwden 1949
14768: ten elämä on. Ja niissä oloissa joutuvat tulo- ja menoarvioon 15,000,000
14769: elämään juuri heikoimmassa asemassa ole- markkaa Siikajoen keskijuoksun per-
14770: vat ihmiset. Niille alueille itsenäisyytemme kausiyön suorittamista varten.
14771: aikana on viljelmät ja asUJ111a-alueet :perus-
14772: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
14773:
14774: Yrjö Murto. Toivo I. Sormunen.
14775: 1256
14776:
14777: IV,a56. - Rah. al. N:o 255.
14778:
14779:
14780:
14781:
14782: Turkka y. m.: JJ1 äiirämhan osoittamisesta Ii- ja K iiminki-
14783: jokien suiden ruoppaamiseksi.
14784:
14785:
14786: E d u s k u n n a ll e.
14787:
14788: Ii- ja Kiiminkijoet ovat Pohjois-Suomen Ii- ja Kiiminkijokien suut, kuten Pohjan-
14789: suurimpia uittoväyliä, joiden sadealue ulot- lahteen laskevien jokien yleensä, ovat ran-
14790: tuu leveänä vyöhykkeenä poikki maan Poh- nikon nousun, veden tuomari lietteen sekä
14791: janlahdesta lähelle itärajaa. Iijoen sade- osittain meriveden mukana kulkeutuneen
14792: alue on 1,438,500 ha ja Kiiminkijoen sade- liejun vaikutuksesta madaltuneet siinä mää-
14793: alue 390,000 ha laajuinen. Tämän lisä:ksi rin, että jokisuulla tapahtuva erottelu sekä
14794: hankitaan Iijokea myöten kuljetettavaksi puutavaran hinaus erottelulta edelleen ku-
14795: puutavaraa Kitkan ja Kuusamon vesistöistä lutuspaikoille on käynyt erittäin vaikeaksi
14796: vedenjakajan takaa noin 375,000 ha laajui- ja vaikeutuu vuosi vuodelta. Tämä seikka
14797: selta sadealueelta, joten kysymyksessä ole- onkin johtanut siihen, että mainittujen jo-
14798: vien jokien yhteinen sadealue nousee kaik- kien uittoja vuosina 1940-47 ei ole saatu
14799: kiaan 2,203,500 ha suuruiseksi. Tästä val- ioppuunsuoritetuksi, vaan ovat uitot jat-
14800: tavasta alueesta kuuluu valtiolle 1,096,000 kuvasti jääneet auttamattomasti kesken.
14801: ha eli 49.7 %. Kun kuitenkin valtion met- Tämä erittäin uhkaava tilanne vaatii ri-
14802: sät puheena olevalla alueella ovat huomat- peitä toimenpiteitä edellä mainittujen uit-
14803: tavasti puurunsaampia kuin yksityismetsät, toväylien kohentamiseksi. Valtiovallan ta-
14804: on valtion metsistä uitettavien puiden holta on jo aikaisemmin, nimittäin vuosina
14805: määrä vielä suurempi kuin sen metsäpinta- 1946-47; myönnetty avustusta % eräiden
14806: ala edellyttäisi, nimittäin 70-80 % koko ruoppaustöiden kustannuksista. Suoritetut
14807: jokien uitetusta puumäärästä. ruoppaustyöt eivät kuitenkaan vielä pysty
14808: Edellä mainittujen jokien vuonna 1948 tilannetta pelastamaan, vaan auttavien olo"
14809: uitettavat puumäärät, jotka kuvastavat suhteiden luomiseksi olisi Iijoella poistet-
14810: vuosittaisia keskimääräisiä uittomääriä, tava 30,700 m3 ja Kiiminkijoella 130,000
14811: ovat olleet seuraavan suuruiset: m3 veden tuomaa maata erottelu- ja nipu-
14812: Iijoki Kiiminkijoki tusalueilta, jotta mainittujen jokien uitto-
14813: Tukkeja kpl .... 1,275,123 293,579 mahdJallisuudet saataisiin säilytetyksi. Hyöty
14814: Pinotavaraa pm3 607,200 198,037 yrityksestä koituu uiton ohella lähinnä val-
14815: tion metsien, yleisen liikenteen sekä kalas-
14816: Kun nämä puumäärät muutetaan kiinto- tuksen hyväksi.
14817: kuutiometreiksi, niin havaitaan, että uitetut Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14818: puutavaramäärät vastaavat suunnilleen nioittaen,
14819: valtion metsien jälleenkasvua vuosittain, ja
14820: tällöin ei vielä ole huomioitu yksityismet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14821: sien tuottoa, jonka pinta-ala huomioonot- tulo- ja menoarvioon 35,000,000
14822: taen tulisi olla sama kuin valtion metsien markkaa Ii- ja Kiiminkijokien suiden
14823: tuotto. ruoppaamiseksi.
14824: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1948.
14825:
14826: A. Turkka. Martti Miettunen.
14827: Erkki Koivisto. Juho Karvonen.
14828: Arvi Ahmavaara. Heikki Simonen.
14829: Antti A. Koukkari.
14830: 1257
14831:
14832: IV,357. - Rah. al. N:o 256.
14833:
14834:
14835:
14836:
14837: Saari y. m.: lJiläärärahan osoittamisesta Kalajan järvikui-
14838: vion kuivatustöiden aloittamista varten.
14839:
14840:
14841: E d u s k u n n a ll e.
14842:
14843: Nykyisen asutustoiminnan aikana on mo- Kun Kalaj,an järvjkuvio on maa<nllaatu-
14844: nin paikoin iLmennyt puutetta hyvistä vil- tutkimuksissa todettu ensiluokkaiseksi vil-
14845: jelysmaista. Sielläkin, missä muutoin olisi jelysmaaksi ja kun järvikuivion kuivatta-
14846: kaikki mahdol:Iisuudet uudisasutukselle, saat- misella tulisi pohjavesi poistetuksi myöskin
14847: taa olla juuri hyvän viljelysmaan puute uudisviljelysalueelta, laajenisi kuivio ennen-
14848: niin ratkaiseva, että on joko luovuttava mainittua hehtaarimäärää huomattavasti
14849: asuttrumisajatulksesta, tai perustettava uudis- suuremmaksi.
14850: tiloja hyvinkin karuille maille. Kun alue- Kuivatushanke on kuitenkin yksityisten
14851: menetysten tähden ja muistakin syistä varoilla mahdoton toteuttaa ja siitä syystä
14852: uuden viljelysmaan raivaaminen on muo- olisi valtiovallan otettava asia omakseen ja
14853: dostunut ensiarvoisen tärkeäksi maa- ja valtiovallan varoilla vietävä yksityisten
14854: kansantaloudelliseksi kysymykseksi on aikoinaan aloittama kuivatushanke päätök-
14855: uuden peltoalan hankkimisessa huomioitava seen.
14856: ne alueet, joissa maa laadultaan vastaa Kun Reisjärvikin niinkuin muutkin seu-
14857: tarkoitustaan ja joissa jo valmistavaa dun pitäjät on tyypillinen pienviljelyspi-
14858: työtä on tehty. täjä, on näiden seutujen pienviljelijäväes-
14859: Reisjärven pitäjässä, joka sijaitsee Oulun tön hankittava osa toimeentulostaan ansio-
14860: läämån eteläåsinrmässä ikärjessä, Olli KaiLa;jaJl töistä. Metsätyöt, jotka vuosittain ovat
14861: järvikuivio, jonka pinta-ala on 2,489.oz ha. pienviljelijäväestölle antaneet tuon välttä-
14862: Järvikuivio on muodostunut Kalajan jär- mättömän amsiotyölisän, näyttävät ikuitenB.rin
14863: vestä, jonka yksityiset manttaalinomistajat nyt jäävän niin pieniksi, ettei niihin voida
14864: ovat kanavoineet noin 70 vuotta sitten. sijoittaa läheskään kaikkia ansiotyön tar-
14865: Yksityisten varat eivät kuitenkaan riittä- vitsijoita, joiden lukumäärä hallan aiheut-
14866: neet kuivatushankkeen perille asti viemi- tamien tuhojen takia tulee olemaan normaa-
14867: seksi ja näin oli työn tuloksena liikaveden lia huomattavasti suurempi, niin tulee näi-
14868: tähden suurelta osaltaan luonnonniityksikin den seutujen työttömyystilanne varsin
14869: kelpaamaton järvikuivio, joka miltei hyötyä uhkaavaksi.
14870: tuottamattomana henkii hallaa ympäris- Kalajan järvikuivion kanavoimistyöt an-
14871: töönsä. taisivat ansiotyömahdollisuuden monille sa-
14872: Järvikuivion rantamille on vuosien ku- doille Reisjärven ja ympäristöpitäjien an-
14873: luessa kehittynyt varsin huomattava uudis- siotyötä tarvitseville pienviljelijöille, joilta
14874: asutusalue, osaksi vapaaehtoisten kauppo- halla on vienyt talven varat.
14875: jen ikautta, osaksi maanhankintalain no- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14876: ja.Ua. Nämä uudisvhljelmät ikärsivät lruiten- kunnioittaen,
14877: kin pohjavedestä, jonka aiheuttajana on
14878: juuri Kalajan järvikuivion liian korkealla että Eduskunta ottaisi vuoden
14879: oleva vesi, eiikä urudisvi.JjelmiJilie näm ollen 1949 tulo- ja inenoarvioon 10 mil-
14880: voi kehittyä voimaperäistä viljelystä ennen joonan markan määrärahan Kalajan
14881: kuin tämä haitta on poistettu. järvikuivion kuivatustöiden aloitta-
14882: mista varten.
14883: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
14884:
14885: Yrjö Saari. Yrjö Hautala.
14886: · Kusti Eskola. Niilo Ryhtä.
14887: Kerttu Saalasti. Markus Niskala.
14888: Antti A. Koukkari. Tahvo Rönkkö.
14889: 1258
14890:
14891: IV,35s. - Rah. al. N:o 257.
14892:
14893:
14894:
14895:
14896: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ylä- ja Alastwli-
14897: järven vedenpinnan alentamiseksi.
14898:
14899:
14900: E d u s k u n n a 11 e.
14901:
14902: Lapin lääni on karjanrelmun nähden sadan lopulla mainittujen järvien veden
14903: alituotantoaluetta, joten sinne joudutaan pinnan alentamista. Valtion toimesta laa-
14904: vuosittain kuljettamaan muista maakun- dittiin suunnitelma jo v. 1909 näiden jär-
14905: nista huomattava määrä rehua. Viime vuo- vien veden pinnan alentamiseksi. V. 1928
14906: sina on sen tuonti entisestäänkin lisäänty- asia otettiin uudelleen esille, ja v. 1931
14907: nyt. Niinpä kolmen viime vuoden aikana laadittiin kustannusarvio niiden vedenpin-
14908: on rehua tuotu maakuntaan yli 30 milj. nan alentamiseksi. Kaikista näistä ja myö-
14909: kiloa vuosittain. Varovaisestikin arvioiden hemmistäkin toimenpiteistä huolimatta ei
14910: menee maakunnasta tällaisen rehnmäärän kuitenkaan vireillä ollutta työtä ole saatu
14911: ostoon 150-200 milj. mk vuosittain. tot>()utetuiksi. Siuunnitelman toteuttam~sen
14912: Yksistään kuljetuksesta rahtimaksut niOillse- kautta olisi saatu 415 ha vesijättää rehun
14913: vat 45-50 miljoonaan m:arkkaan. Koska tuotantoon. Rannan kunnassa sijaitsevan
14914: Lapin läänissä on rehnutuottoon hyvät PortimJjärven vedenpinnan alentamisella
14915: luontaiset ooellytykset, on tällainen rehun Raataisiin niinikään useita satoja hehtaa-
14916: kuljettaminen kansantaloudellisestikin jär- reja vesijättää rehun viljelykseen.
14917: jetöntä. Se, ettei näitä luontaisten edellytysten
14918: Lapin läänissähän on rehunviljelykseen tarjoamia mahdollisuuksia ole otettu käyt-
14919: soveltuvien suurien suoalueiden lisäksi run- töön, on jo edellä luetelluissa tapauksissa-
14920: saasti sellaisia matalahkoja järviä, joiden kin aiheuttanut yksin rehun kuljetuksesta
14921: veden pinnan alentamisella saataisiin no- johtuYia huomattavia kansantaloudellisia
14922: peasti rehun tuottoon soveltuvia maa- kustannuksia, puhumattakaan pitkien kul-
14923: alueita. Lisäksi näiden järvien vedenpin- jetusmatkojen aiheuttamista rehun pilaan-
14924: nan alentaminen on useissa tapauksissa hel- tumisen ja kuljetukseen uhratun työn tuot-
14925: posti suoritettavissa kohtuullisin kustannuk- tamista menetyksistä. Jos edellä mainittu-
14926: sin niistä saatuun hyötyyn verrattuna. jen järvien veden pinnan alentamiseen olisi
14927: Niinpä esim. Turtolan kunnassa sijaitsevan käytetty edes se rahamäärä, mikä Lapin
14928: Orajärven vedenpinnan alentaminen saa- lääniin vuosittain kuljetettavan rehnmää-
14929: taisiin aikaan yhden kosken perkaamisella. rän rahtikustannuksiin menee, olisi siten
14930: Samoin Kolarin kunnassa sijaitsevan Siep- saatu tuhansia hehtaareja käsittävä maa-
14931: pijärven veden pinnan alentaminen olisi alue rehun tuottoon.
14932: verrattain vähäisillä kaivauksilla suoritetta- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
14933: vissa. Molemmissa edellä mainituissa ta- ehdotamme,
14934: pauksissa saataisiin satoja hehtaareja hei-
14935: nänviljelykseen soveltuvia maa-alueita. Ala- että Eduskunta ottaisi vttoden 1949
14936: Tornion kunnassa sijaitsevan Kantojärven tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
14937: . kuivaustyö on aikoinaan jo aloitettu, mutta kan määrärahan käytettäväksi Ylä-
14938: on jäänyt kesken. Posion kunnassa sijait- ,ia Alasuolijärvien 'Uedenpinnan alen-
14939: sevain Ylä- ja Alasuolijärvien rantaseutu- tamiseksi.
14940: jen asukkaat suunnittelivat jo viime Vuosi-
14941: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
14942:
14943: Eino Tainio. Toivo Friman.
14944: 1259
14945:
14946: IV,359. - Rah. al. N:o 258.
14947:
14948:
14949:
14950:
14951: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Portimojärven
14952: vedenpinnan alentamiseksi.
14953:
14954:
14955: E d u s k u n n a 11 e.
14956:
14957: Viitaten ed. Tainion rahaasia-aloitteeseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14958: n :o 257, Ala- ja Yläsuolijärven vetlenpin- tuloc ja menoarvioon 2,000,000 mar-
14959: nan alentanriseksi, perusteluihin kunnioit- kan määrärahan käytettäväksi Ra-
14960: taen ehdotamme, nuan kunnassa olevan Portimojärven
14961: vedenpinnan alentamiseksi.
14962: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
14963:
14964: Eino Tainio. Toivo Friman.
14965: 1260
14966:
14967: IV,a6o. - Rah. al. N:o 259.
14968:
14969:
14970:
14971:
14972: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sieppijärven
14973: vedenpinnan alentamiseksi.
14974:
14975:
14976: E d u s k u n n a ll e.
14977:
14978: Viitaten ed. Tainion y. m. rahaasia-aloit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
14979: teeseen n:o 257, Ylä- ja Alasuolijärvien tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
14980: vedenpinnan alentamiseksi, perustelui!hin, kan määrärahan käytettäväksi Kola-
14981: kunnioittaen ehdotamme, rin kunnassa olevan Sieppijärven ve-
14982: denpinnan alentamiseksi.
14983: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
14984:
14985: Eino Tainio. Toivo Friman.
14986: 1261
14987:
14988: IV,361.- Rah. al. N:o 260.
14989:
14990:
14991:
14992:
14993: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Orajärven veden-
14994: pinnan alentamiseksi.
14995:
14996:
14997: E d u s k u n n a 11 e.
14998:
14999:
15000: Viitaten ed. Tainion y. m. rahaasia-aloit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
15001: teeseen n: o 257, Ylä- ja Alasuolijärvien tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
15002: vedenpinnan alenta:miseksi, kunnioittaen kan määrärahan käytettäväksi Tur-
15003: ehdotamme, tolan kunnassa olevan Orajärven ve-
15004: denpinnan alentamiseksi.
15005: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
15006:
15007: Eino Tainio. Toivo Friman.
15008:
15009:
15010:
15011:
15012: 561/48
15013: 1262
15014:
15015: IV,3ö2. - Rah. al. N:o 261.
15016:
15017:
15018:
15019:
15020: Tainio y. m.: 21i·ää1·ärahan osoittamisesta Kantojärven ktti-
15021: vattamiseksi.
15022:
15023:
15024: E d u s k u n n a ll e.
15025:
15026: Viitaten cd. Tainion y. m. rahaasia-aloit- että Edttskttnta ottaisi vuoden 1949
15027: teeseen n: o 257, Ylä- ja Alasuc;lijärven tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
15028: vedenpinnan alentamiseksi, kunnioittaen kan määrärahan käytettäväksi Ala-
15029: ehdotamme, tornion kunnassa olevan Kantojär-
15030: ven ktlivattamiseksi.
15031: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta Hl48.
15032:
15033: Eino Tainio. Toivo Friman.
15034: 1263
15035:
15036: IV,363. - Rah. al. N:o 262.
15037:
15038:
15039:
15040:
15041: Sormunen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15042: Kortejärven ja sen tasankoalueeseen liittyvien pienem-
15043: pien lampien kuivatustöiden aloittamista varten.
15044:
15045:
15046: E d u s k u n n a ll e.
15047:
15048: Sievin kunnan pienviljelijöistä tai heidän ginjärvi ja Sievinjärvi. Siinä olisi myös
15049: perheittensä miespuolisista, ansiotöihin ky- työtä kunnan ulkopuolelta ansiota etsiville
15050: kenevistä jäsenistä 300-500 miestä on jat- miehille ja tuloksena saataisiin useita tu-
15051: kuvasti etsimässä ansiotuloja kotiensa ulko- hansia hehtaareja käsittävä, viljelykselle so-
15052: puolelta. Tähän pakoittava syy on, ettei veltuva hyötyalue. Tämä työ olisikin aloi-
15053: kotien viljelys- ja muut tulot riitä tiloilla tettava heti, koska hallan tuhotessa pien-
15054: elävien ihmisten tarpeisiin. Pienviljelys- viljelijöid(Jn sadiot nännä tarvitsisivat an-
15055: tiloja ei ole saatu sellaisiksi, että ne siotuloja, joita muutoin ei ole, koska min-
15056: turvaisivat tiloilla asuvien toimeentulon. käänlaisia yleisiä ansiotöitä lähitienoille-
15057: Syyt siihen ovat monet; tilusten pienuus, kaan ei tiedetä ilmaantuvan. Tämän vuoksi
15058: heikko varallisuus j. n. e., ja lisäksi se, että ja koska viitatulla kuivatustoimena ediste-
15059: vesiperäisten maiden kuivattaminen on suo- tään ja vakautetaan heikkovaraisen maa-
15060: rittamatta Sievinkin kunnan alueella. Tästä laisväestän asemaa Sievin kunnassa ja tor-
15061: johtuu myös, että seutukunta on sangen jutaan uhkaavassa oleva työttömyys, niin
15062: arkaa hallavahingoille, mikä tekee varsinkin ehdotamme,
15063: pienviljelijäin talouden epävarmaksi. Halla
15064: vahingoittaakin satoa melkein joka vuosi että Eduskunfct ottaisi vuoden 1949
15065: kunnan eri kylissä. Harvinaisia eivät ole tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
15066: sellaisetkaan hallavahingot kuin tänä kan suuruisen lisätyn määrärahan
15067: vuonna. Sievin kunnassa olevan Kortejärven
15068: Viljelyskelpoisia maita voitaisiin lisätä ja sen tasankoalueeseen liittyvien
15069: ja hallan vaaraa torjua arvaamattomassa mt~iden pienempien lamp·ien kwiva-
15070: määrin, jos kuivattaisiin Sievin kunnan tustöiden aloittamiseksi.
15071: alueella olevat Kortejärvi, Evijärvi, Jyrin-
15072: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
15073:
15074: Toivo 1. Sormunen. Yrjö Murto.
15075: 1264
15076:
15077: IV,364. - Rah. al. N:o 263.
15078:
15079:
15080:
15081:
15082: K. Eskola y. lY'.. : Määrärahan 'Osoittamisesta työttömyyden
15083: torjumisekti lähinnä katoalueilla.
15084:
15085:
15086: E d u s k u n n a ll e.
15087:
15088: Edessä oleva talvi huolestuttaa erittäin Valtioneuvoston v. 1938 asettama toimi-
15089: vakavasti maamme pienviljelysvoittoista kunta m. m. teki suunnitelman Oulun ja
15090: maaseutua. Rahatulojen saaminen tulee Lapin läänien jokialueitten viemäriverkos-
15091: muodostumaan hyvin vaikeaksi kun metsä- ton laajentamiseksi ja perkaustöiden suorit-
15092: töitä ei vielä tällä kertaa ole tiedossa ja tamiseksi. Kun nämä läänit ovat nyt kes-
15093: tuskin tuleekaan, koska ulkomaisia kauppa- keisimpiä tuhoalueita, niin tämän suunnitel-
15094: sopimuksia on vähän ja kotimainen tarve man toteuttaminen olisi nyt mitä sopivin
15095: rajoitettua. Erikoisen raskaana tunnetaan ja ajankohtaisin tehtävä.
15096: huolestuminen niillä seuduilla, jotka jou- Maataloudellista kehitystä tukevien ja
15097: tuivat hallan tuhojen alaisiksi. Kun hallan yleiseltäkin kannalta hyödyllisten suunni-
15098: tulhot on jo tähän mennessä todettu m. m. telmien toteuttamiseen olisi nyt kiireisesti
15099: Oulun läänin talousseuran alueella osittain maaseutua uhkaavan työttömyyden torju-
15100: 100 %, niin on ymmärrettävää, ettei elin- miseksi ryhdyttävä. Pääpaino olisi pantava
15101: tarvikkeiden ja siemenen hankintaan tarvit- kuivatus- ja perkaustöihin, joitten kautta
15102: tavia rahavaroja voida pienten talouksien vastaisuudessa v:oidaan hallan vaaraakin vä-
15103: piiristä saada, kun normaalisissakin oloissa hentää ja uusia alueita vallattaisiin vilje-
15104: joudutaan ansiotöihin turvautumaan. lykselle. Katoalueilla löytyy, kuten edellä
15105: Edellä jo todettiin, että metsätöihin ei on osoitettu, riittävästi sellaisia työmaita,
15106: voida ensi talvena sijoittaa maataloudesta joihin käytetyt yhteiset varat ovat vaition-
15107: liikenevää mies- ja hev10styövo:imaa. Sen- kin kannalta edullisesti sijoitettu.
15108: vuoksi olisi kiireellisesti avattava uusia työ- Riittävien työtilaisuuksien järjestäminen
15109: mahdollisuuksia katoalueille. Kun näiden on välttämätön toimenpide katoalueilla syn-
15110: ansiomahdollisuuksien välttämätön järjestä- tyneen tilanteen hoitamiseksi. Se on vähin
15111: minen johtuu lähinnä maataloutta kohdan- apu mitä hallantuhoista kärsineille voidaan
15112: neista vastoinkäymisistä, niin olisi työt osoittaa ja sitä apua ei voida kieltää eikä
15113: järjestettävä sen laatuisiksi, että ne samalla viivyttää.
15114: palvelisivat maataloutta ja poistaisivat
15115: niitij. esteitä, jotka tekevät vielä määrätyillä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15116: alueilla maatalouden harjoittamisen vai-
15117: keaksi ja epävarmaksi. Täilöin olisivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
15118: ensisijaisia kohteita viljelys- ja metsämait- talousarvioon 200 miljoonan markan
15119: ten kuivatus, teitten rakentaminen ja kun- työttömyysmäärärahan käytettäväksi
15120: nostaminen sekä keskeneräiset asutustoimin- lähinnä vesiperäisten maitten kuiva-
15121: taan liittyvät tehtävät. Kaikilla näillä tukseen, teitten rakentamiseen ja
15122: aloilla on olemassa valmiita suunnitelmia, asutustoiminnan edistämiseen kato-
15123: joitten puitteissa voidaan työt välittömästi alueilla.
15124: P 1kaa, niinkuin tilanhe vaatii.
15125:
15126: Heldngissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
15127:
15128: Kusti Eskola. Yrjö Saari.
15129: Yrjö Hautala. Tahvo Rönkkö.
15130: Kauno Kleemola. S. Salo.
15131: Kerttu Sa.alasti. Martti Miettunen.
15132: Antti A. Koukkari. Viljami Kalliokoski.
15133: Niilo Ryhtä. Eino Palovesi.
15134: Markus Niskala. Erkki Koivisto.
15135: 1265
15136:
15137: IV,365.- Rah. al. N:o 264.
15138:
15139:
15140:
15141:
15142: Sormunen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15143: työttömyyden lieventämiseksi Pohjois-Suomessa.
15144:
15145:
15146: E d u s k u n n a ll e.
15147:
15148: Kausiluontoisten töiden päätyttyä odote- vuosina halla-alueilla ansiotöitä on mahdol-
15149: taan ilmenevän poikkeuksellisen runsaasti lisimman vähän. Valtiovallan velvollisuus
15150: työttömyyttä kaikkialla maassamme. Lisäksi on valvoa, etteivät ilman omaa syytään hal-
15151: on alkavaan työttömyyteen viittaavia il- lan taikka muiden tekijäin vaikutuksesta
15152: miöitä myös puutavaran hankinta-alalla. puutteeseen joutunut maalaisväestö menetä
15153: Pohjois-Suomen suurilla puutavarain han- toimeentulomahdollisuuksiaan.
15154: kinta-alueilla ei ole tehty mainittavissa mää- Edellä mainituista työttömyyteen viittaa-
15155: rin metsäkauppoja eikä tiedetä sanottavista vista ilmiöistä huolimatta hallitus on va-
15156: metsätöiden aloittamisistakaan alkavana rannut vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon
15157: hakkuukautena. Palkkatyöläisten ohella tar- vain 40,000,000 markkaa työttömyyden tor-
15158: vitsisivat entistä enemllllän ansiotyötä var- jumiseen. Olosuhteet huomioiden summa
15159: sinkin Pohjois-Suomen pienviljelijät, jotka on mielestämme riittämätön, jonka vuoksi
15160: laajoilla alueilla menettivät viljelmiensä kunnioittaen ehdotamme,
15161: sadot tänä vuonna viljan tuleentumisen
15162: aikoina sattuneiden hallojen takia. Hyvinä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
15163: kään satovuosina eivät Pohjois-Suomen maa- tulo- ja menoarvioon hallituksen esit-
15164: laisihmiset tule toimeen satotuloksillaan, tämän 40,000,000 markan lisäksi
15165: vaan tarvitsevat säännöllisesti rahatuloja 50,000,000 markan suuruisen määrä-
15166: kotiensa ulkopuolelta. Hallavuosina heidän rahan työttömyyden lieventämiseksi
15167: ansiotulojensa tarve on sitäkin suurempi. vuoden 1949 aikana Pohjois-Suo-
15168: Monesti on kyllä sattunut, että juuri halla- messa.
15169: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
15170:
15171: Toivo 1. Sormunen. Yrjö Murto.
15172: 1266
15173:
15174: IV,366. - Rah. al. N:o 265.
15175:
15176:
15177:
15178:
15179: Salmela-Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta valistus-
15180: toimintaa varten väestöpoliittisten lakien käytännöllisen
15181: toimeenpanon edistämiseksi.
15182:
15183:
15184: E d u s k u n n a ll e.
15185:
15186: Valtiovalta on viime vuosina monin ta- summaa valistus- ja neuvontatyöhön. Äi-
15187: voin taloudellisesti tukenut perheitä. Vuosi tiysavustuksen yhteydessä on tosin jaettu
15188: vuodelta on maamme väestöpoliittinen lain- pieni vihkonen, jonka opastava merkitys on
15189: säädäntö kehittynyt yhä täydellisemmäksi. kuitenkin supistunut ainoastaan ensisyn-
15190: Nuorille kodinperustajille on myönnetty nyttäjiin, ohjekirjanen kun on kaikissa
15191: edullisin ehdoin lainoja, joita ilman monen pakkauksissa samanlainen. Perhelisälain
15192: kodin perustaminen olisi siirtynyt epämää- kohteena olevien lapsirikkaiden perheiden
15193: räiseen tulevaisuuteen. :Melkein jokainen suoranaiseen neuvontaan ei valtiovallalta
15194: synnyttänyt äiti on saanut äitiysavustuk- ole liiennyt varoja, vaan tämän alan valis-
15195: sen muodossa lastenhoidossa ensi aikoina tustyö ()n ollut kokonaan vapaan järjestö-
15196: välttämättömät tarvikkeet. Lapsirikkaita toiminnan varassa. Suurin aukko on kui-
15197: perheitä on lisäksi tuettu perhelisälain pe- tenkin kodinperustamislainan kohdalla.
15198: rustalla annettaviUa luontoissuorituksilla . Nuoret parit eivät kodin perustamista suun-
15199: •Ja nyt viimeksi lapsilisälain tultua voimaan nitellessaan ole voineet saada minkäänlaista
15200: yhteiskunta on osallistunut lasten kasvatuk- apua. Tällä kohden olisi jo suppean opas-
15201: sesta aiheutuviin kuluihin entistä paljon kirjasen avulla annettavissa arvokkaita neu-
15202: tehokkaammalla tavalla. voja, joiden avulla voitaisiin välttyä mo-
15203: Kuitenkin on väestöpolitiikassamme eräs nelta virheeltä. Ja lopuksi lapsilisälain voi-
15204: erittäin huomattava puute. Taloudelliset maantullessa on taas todettava, ettei valtio-
15205: tukitoimenpiteet eivät yksin auta, jos tuet- valta ole varannut käyttöönsä minkäänlaista
15206: tava perhe itse pysyy välinpitämättömänä määrärahaa tämän suuren sosiaalisen uudis-
15207: tai tietämättömänä taikka ei muutoin osaa tuksen toimeenpanossa tarvittavaa ohjausta
15208: käyttää saamaansa apua parhaalla mah- ja neuvontaa varten. Lehtinen, joka lapsi-
15209: dollisella tavalla. Tähän asti on osoittautu- lisän saajille jaetaan, on toimitettu alun-
15210: nut täysin mahdottomaksi saada valtioval- perin kokonaan toisia tarkoituksia varten
15211: taa uhraamaan edes muutamia miljoonia varatuilla varoilla.
15212: valistustoimintaan, jonka avulla olisi var- Kun edelläviitatut lait muodostavat tie-
15213: mistettu satojen miljoonien, jopa nyttem- tyn kokonaism!lld~n olisi varattava sosiaali-
15214: min miljardien markkojen järkiperäinen ministeriön käytettäväksi määräraha väestö-
15215: käyttö. Tämän vuoksi olisi valtion tulo- ja poliittiseen lainsäädäntöön liittyvää talou-
15216: menoarvioon saatava sosiaaliministeriön dellista, kotitaloudellista ja lastenhoidollista
15217: käytettäväksi huomattavan suuri määrä- valistustoimintaa varten käytettäväksi.
15218: raha taloudellista, kotitaloudellista ja las- Lisäksi on huomautettava eräästä sei-
15219: tenhoidollista valistustoimintaa varten, eri- kasta, jonka jokainen käytännöllisessä so-
15220: tyisesti silmälläpitäen yllämainittujen la- siaalisessa työssä mukana ollut on voinut
15221: kien käytännöllistä toimeenpanoa. todeta: Vaikka useat yllämainituista laeista
15222: Tähän asti ei muodollisista syistä ole ovat olleet voimassa jo useita vuosia, ne
15223: voitu väestöpoliittisten lakien toimeenpa- eivät kuitenkaan vielä ole tarpeeksi tunnet-
15224: noon varatuista varoista erottaa pientäkään tuja. Puheenaolevan valistusmäärärahan
15225: IV,36G. - Salmela-Järvinen y. m. 1267
15226:
15227: avulla voidaan tämäkin epäkohta poistaa riön käytettäväksi talmtdellista, koti-
15228: ja saattaa nämä perheisiin kohdistuvat tu- taloudellista ja lastenhoidollista va-
15229: kitoimenpiteet yleiseen tietoon. listustoimintact varten, erityisesti sil-
15230: Tähän viitaten ehdotamme, mälläpitäen voimassaolevia väestöpo-
15231: liittisten lakien, kttten kodinperusta-
15232: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 mislainalain, äitiysavustuslain, lapsi-
15233: tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan lisälain ja perhelisiilain käytännöl-
15234: markan määrärahan sosiaaliministe- listä toimeenpanoa.
15235: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 19,±8.
15236:
15237: Martta Salmela-Järvinen. Atte Pakkanen.
15238: Rakel Jalas. Aino Ma1kamäki.
15239: V. J. Sukselainen.
15240: 1268
15241:
15242: IV,367. - Rah. al. N:o 266.
15243:
15244:
15245:
15246:
15247: Hirvensalo y. m.: Jfääräraha;n 'Osoittamisesta Työtehon
15248: Suurnäyttelyn tappion peittämiseen.
15249:
15250:
15251: E d u s k u n n a 11 e.
15252:
15253: Maa-, metsä- ja kotitalouden työkustan- seura järjestää suuren työtehonäyttelyn
15254: nukset ovat huomattavan suuret, ja näiden Helsingissä Messuhallissa syksyllä 1948.
15255: alojen alhaisesta rationalisoimisasteesta joh- Sen rungon muodostavat seuran omat ja
15256: tuu, että ne vaativat erittäinkin ihmistyötä sen muualta, myös. ulkomailta keräämät
15257: suhteettoman runsaasti. Niinpä maatalou- tutkimustulokset, joita havainnollistavat
15258: den kannattavuustukimuksen mukaan maa- osittain tuotanto- ja liikelaitosten näytteille
15259: talouden pelkkä ihmistyökustannus on v. asettamat, harkiten valitut tuotteet sekä
15260: 1947 ennakolta arvioitu 35-40 miljardiksi osittain havaintovälineet ja -laitteet, jotka
15261: markaksi. Kotitalous sitoo ihmistyötä vielä- Työtehoseura rakentaa. Niinikään järjes-
15262: kin enemmän. Kun tähän lisätään metsä- tetään työnäytöksiä. Vaikka elinkeinoelämä
15263: taloud~n ihmistyökustannus sekä maa- ja osallistuu näyttelyyn kaupallisten intres-
15264: metsätalouden hevos- ja konetyölmstannuk- sien vuoksi, on näyttely kuitenkin luonteel-
15265: set, päädytään maa-, metsä- ja kotitalou- taan aatteellinen. Niinpä näytteillepanijat
15266: den kokonaistyökustannuksissa pitkälti yli eivät esittäydy yleisölle omin osastoin, vaan
15267: 100 miljardin markan, jonka alentamispyr- asianomaisissa työ- ja toimintayhteyiksissä.
15268: kimyksen täytyy kuulua kansantalouden Saadakseen näyttelyn mahdollisimman
15269: intresseihin. tehokkaaksi Työtehoseura on elinkeinoelä-
15270: Vaikka onkin luonnollista, että voimak- mälle kohdistetun vetoomuksen lisäksi pyy-
15271: kaarrkin rationalisoinnin avulla on lähivuo- tänyt myös valtiovallan, maa-, metsä- ja
15272: sina saavutettavissa mainittuun lukuun kotitaloudellisten järjestöjen, työntekijäin
15273: nähden vain vaatimaton säästö, merikitsee ammattijärjestöjen, Työtehoseuran edusta-
15274: työkustannusten 1 prosentinkin alentumi- mia aloja lähellä olevien opetus- ja tutki-
15275: nen säästöä toista miljardia markkaa. Kun muslaitosten, näyttelyasiantuntijain y. m.
15276: lukemattomien yksityisten töiden rationali- myötäva]kutusta. Niinpä on muodostettu
15277: soinnissa on voitu päästä useiden kymme- suuri neuvottelukunta, johon kuuluu 60
15278: nien prosenttien säästötulokseen, ei liene mainittujen alojen johtavissa asemissa ole-
15279: liian uskallettua väittää, että jo tähän vaa henkilöä. Oman näyttelyynsä osallistu-
15280: saakka saavutettujen tutkimustulosten te- misensa lisäksi Työtehoseura on siis suorit-
15281: hokkaalla tunnetUiksi tekemisellä voidaan tanut voimien kokoamista, jotta yleisön
15282: kysymyksessä olevien alojen työkustannuk- huomio tulisi niin tuloksellisesti kuin suin-
15283: sia alentaa useita miljardeja markkoja. kin kiinnitetyksi maa-, metsä- ja kotitalou-
15284: Maa-, metsä- ja kotitalouden rationali- den rationalisoinnin yksityis- ja kansanta-
15285: soimistoiminnasta huolehtiva erikoisyhdis- loudelliseen merikitykseen ja jotta näillä
15286: tys, Työtehoseura r. y., joka maatalouden aloilla toimiville annettaisiin mahdollisim-
15287: hyväksi on toiminut jo lähes 25 vuotta sekä man tehokasta apua työnsä rationalisoimi-
15288: metsä- ja kotitaloudenikin rationalisoimiseksi seksi.
15289: 6 vuotta, on toiminnassaan todennut voi- Kustannusarvion mukaan näyttelyn koko-
15290: makkaan valistustoiminnan välttämättö- naismenot nousevat 17.7 milj. markkaan.
15291: myyden tutkimustulosten saamiseksi käy- Pääsylipputuloilla on arvioitu saatavan pei-
15292: tännön palvelukseen. tetyksi vajaa kolmannes kokonaismenoista,
15293: Erityisen hyviä kokemuksia Työtehoseura eli 5 milj. markkaa. Elinkeinoelämä tulee
15294: on saanut näyttelyiden avulla suoritetta- esiintymään näytteillepanijana vain osittain
15295: vasta valistustyöstä. Tämän rohkaisemana ja on sen osuus näyttelyn tuloissa laskettu
15296: IV,367.- Hirvensalo y. m. 1269
15297:
15298: 5.7 milj. Vajaus on siis 7 milj. markkaa. Edellä olevan perusteella rohkenemme eh-
15299: Työtehoseuralla itsellään ei ole käytettä- dottaa,
15300: vissä muita varoja kuin luovuttaa näytte- että Eduskunta ottaisi vuoden
15301: lyn valmisteluihin palveluksessaan olevaa 1949 tUlo- ja menoarvioon 7 mil-
15302: koulutettua työvoimaa, käytössään olevaa joonan markam suuruisen määrära-
15303: toimistotilaa y. m. s. sekä asettamalla näyt- han Ty()tehon Suurnäyttelyn tappion
15304: teille jo !hankkimaansa havaintovälineistöä, peittämiseen.
15305: jolla se voi alentaa näyttelyn kustannuksia.
15306: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
15307:
15308: L. 0. Hirvensalo. Eino Raunio.
15309: J. Koivisto. T. N. Vilhula.
15310: Kauno Kleemola. Lauri Murtomaa.
15311: J. E. Lampinen. Toivo Ikonen.
15312: Yrjö Hautala. Elli Nurminen.
15313: Lauri Leppihalme. Emil Huunonen.
15314: Samuli Simula. Päiviö Hetemäki.
15315:
15316:
15317:
15318:
15319: 45
15320: 561/48 '
15321: 1270
15322:
15323: IV,a6s. - Rah. al. N:o 267.
15324:
15325:
15326:
15327:
15328: Murto y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15329: yleishyödyllistä asuntotuotantoa 't'arten.
15330:
15331:
15332: E d u s k u n n a ll e.
15333:
15334: Hallituksen esityksessä on varattu yleis- Viitaten edellä esitettyyn sekä asuntora-
15335: hyödyllistä asuntotuotantoa varten 3 mil- kennustoiminnan, rakennustarviketuotan-
15336: ja:rdia ma:rlkka;a lainoina käytettäväksi. non ja rahoituksen keskittämistä valtakun-
15337: Tämä summa on vain n. 50 % arvioidusta nallisen johdon alaisuuteen koskevan aloit-
15338: minimitarpeesta, joten sitä ei voida katsoa teen perusteluihin kunnioittaen esitämme,
15339: riittäväksi. Samalla kun määrärahaa olisi
15340: korotettava, olisi muutettava lainausehtoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
15341: siten, että lainoja myönnettäisiin ensisijai- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15342: sina lainoina. Määrärahan korottaminen on 3,000,000,000 markan määrärahan
15343: yhtä välttämätön kuin lainaehtojen uusimi- yleishyödyllisen asuntorakenn1tstoi-
15344: nenkin siten, että lainoja myönnetään ensi- minnan lainoittamiseen.
15345: asteisina lainoina eikä, kuten tähän saakka,
15346: vain toisasteisina.
15347: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
15348:
15349: Yrjö Murto. J, Mustonen.
15350: Vilhelm Riihinen. Toivo I. Sormunen.
15351: ~o Järvinen. Eino Kujanpää.
15352: Hannes Tauriainen.
15353: 1271
15354:
15355: IV,369. - Rah. al. N:o 268.
15356:
15357:
15358:
15359:
15360: Miettunen y. m.: MäärärahM osoittamisesta siidoväen as1<t·
15361: tamisen ja Pohjois-Suomen hävitetyn alueen jälleen-
15362: rakentamisen yhteydessä s1writettavaa sosiaalista raken-
15363: nustoimintaa va.rten.
15364:
15365:
15366: E d u s k u n n a ll e.
15367:
15368: :Yiaanhankintalain mukaan maansaantiin Jotta nämäkin siirtolaiset ja jälleenraken-
15369: oikeutetun siirtoväen ja Pohjois-Suomen hä- tajat saisivat hankituksi itselleen uuden
15370: vitetyn alueen jälleenrakentajien joukossa kodin menetetyn tilalle, on välttämätöntä,
15371: on monia sellaisia, jotka eivät omin voimin että heitä valtion toimesta tuetaan myön-
15372: pysty tilojaan ja tonttejaan rakentamaan. tämällä kohtuullisia avustuksia. Kaikkeen
15373: Kun rakennuslainaa myönnetään vain osa tähän viitaten ehdotamme,
15374: kustannusarvion määrästä, vaatii rakenta-
15375: minen, että rakentaja itse voi osallistua ra- että Edusk1mta ottaisi vuoden 1.949
15376: kennustöihin ja että hänellä on käytettä- tulo- ja menoarvioon 100,000,000
15377: vänään omia varoja. Mikäli nämä edelly- markan määrärahan siirtoväen asut-
15378: tykset puuttuvat, jää rakentaminen suo- tamisen ja Pohjois-Suomen hävitetyn
15379: rittamatta. Tässä vaikeassa asemassa ovat alueen jälleenrakentamisen yhtey-
15380: nimenomaan vanhukset, sotainvaliidit, les- dessä suoritettavaa sosiaalista raken-
15381: ket lapsineen j. n. e. Korvauskin on usein mtstoimintact varten.
15382: niin pieni, ettei siitä ole sanottavaa apua.
15383: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
15384:
15385: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
15386: T. N. Vilhula. Erkki Koivisto.
15387: S. Salo. Markus Niskala.
15388: 1272
15389:
15390: IV,s7o.- Rah. al. N:o 269.
15391:
15392:
15393:
15394:
15395: Koukkari y. m.: Km·otetnn määrämhan osoittamisesta maa-
15396: se11dnn asunto-olojen parantamiseen.
15397:
15398:
15399: E d u s lcu n n a ll e.
15400:
15401: Hallituksen vuoden 1949 tulo- ja meno- tetun määrärahan tulisi olla huomattavasti
15402: arvioesityksessä mainitaan 11 Pl: n XVI suuremman kuin mitä tulo- ja menoarviossa
15403: luvun 9: n momentin perusteluissa maaseu- ehdotetaan.
15404: dun asunto-olojen parantamiseksi varatusta Trumän momerrtin määrärahoilla voitaisiin
15405: avustusmäärärahasta: ,Kun avustusten nähdäksemme edullisesti kohentaa syrjäi-
15406: enimmäismääriä hintatason nousun vuoksi sen maaseutuväestön heikkoa taloudellista
15407: on korotettu ja rakennusmahdollisuudet asemaa nimenomaan nykyisenä ajankoh-
15408: ovat parantuneet, momentille ehdotetaan li- tana, jolloin työ- ja ansiomahdollisuudet
15409: säystä 15,000,000 mk". esim. metsätöissä näyttävät supistuvan en-
15410: Tätä lisäystä määriteltäessä ei mieles- tistä vähäisemmiksi. Osa siitä työvoimasta,
15411: tämme ole tarpeellisessa määrässä huo- jota nyt uhkaa työttömyys, voitaisiin, jos
15412: mioitu sitä ilmeistä t6siasiaa, että siirto- määräraha olisi riittävän suuri, ohjata joko
15413: väen asuttamisen ja hävitetyn kotiseudun omien tai naapuriensa asuntojen rakennus-
15414: jälleenrakentamisen oltua koko sotakauden ja korjaustöihin.
15415: tärkeysjärjestyksessä etutilalla, ei raken- Kun asuntokurjuus maaseudulla jatkues-
15416: nustoiminta maaseudun kantaväestön kes- saan aiheuttaa monia laajalle ulottuvia
15417: kuudessa ole päässyt vielä liioin alkuun- haittoja, kuten esim. kasvavia lääkintähuol-
15418: kaan lähinnä rahoitusvaikeuksien ja raken- tomenoja y. m., ehdotamme edellä sanottuun
15419: nustarvikkeiden säännöstelyn vuoksi. Asun- viitaten,
15420: totuotantotoiminta etenkin syrjäisen maa-
15421: seudun vähävaraisen väestön tarpeiksi on että Edttskunta ottaisi vuoden 1949
15422: ollut jo lähes vuosikymmenen ajan seisauk- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XVI
15423: sissa. Näillä seuduin esim. Pohjois-Pohjan- luvun 9 momentille maaseudttn as1tn-
15424: maalla ja Kainuussa vallitsee osittain suo- to-olojen parantamiseen lisäyksenä
15425: ranainen asuntokurjuus. Halpakorkoisina 20,000,000 markkaa.
15426: lainoina ja avustuksina jaettavaksi tarkoi-
15427: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
15428:
15429: Antti A. Koukkari. Yrjö Kilpeläinen.
15430: Yrjö Saari. Elli Nurminen.
15431: 1273
15432:
15433: IV,371. - Rah. al. N:o 270.
15434:
15435:
15436:
15437:
15438: Sarjala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
15439: seudun asunto-olojen parantamiseen.
15440:
15441:
15442: E d u s k u n n a ll e.
15443:
15444: Hallitus on esityksessään valtion tulo- ja lainojen, avustusten tai palkkioiden muo-
15445: menoarvioksi vuodelle 1949 merkinnyt 15 dossa, on saatu jo moni koti kunnostetuksi
15446: miljoonan markan lisäyksen verrattuna v. siedettävään kuntoon. Tätä toimintaa olisi
15447: 1948 menoarvioon avustuksiksi maaseudun kuitenkin pyrittävä entistä tehostetummin
15448: asunto-olojen parantamiseen. Vaikkakin li- jatkamaan. Niiden varojen turvin, joita
15449: säys on edelliseen menoarvioon 100 %, on hallitus v. 1949 tulo- ja menoarviossaan
15450: tämä määrä, huomioonottaen :m:aaseudun esittää, ei kuitenkaan vielä .suuria saaQ.a
15451: asunto·mJojen suuret puutteellisuudet, var- aikaan. Huomioonottaen sen suuren sosiaa-
15452: sin vähäpätöinen. Kun eräiden välttämät- lisen merkityksen, joita maaseudun asunto-
15453: tömien rakennustarvikkeiden, esim. naulo- olojen parantamisella on sen vähävaraisten
15454: jen ja tiilien saantimahdollisuudet ovat tun- ja suuriperheisten keskuudessa, olisi yh-
15455: tuvasti parantuneet, ovat korjaustöiden teiskunnan tuettava paitsi huokeakorkois-
15456: käytännölliset mahdollisuudetkin näinollen ten lainojen myös avustusten ja palkkioiden
15457: suurentuneet. Jo sotien edellä maaseudun muodossa entistä enemmän tätä toimintaa.
15458: asunto-oloista suoritettu tuth:imus osoitti Valtioneuvoston pä;ätöksen N:o 613 mu:
15459: kymmenien tuhansien perheiden asuvan kaan, joka on annettu 31. 7. 1947 voidaan
15460: mitä puutteellisimmissa oloissa. Työvoima- avustusta antaa siirtoväkeen kuuluville lu-
15461: ja ennenkaikkea tarvikepula on ollut kuunottamatta, kDrkeintaan 15,000 mark-
15462: omiaan sodan aikana ja sen jälkeen yhä kaa ja palkkiota korkeintaan 10,000 mk
15463: lisäämään edellämainittuja puutteita. Kun anojalle. Nykyisen rahanarvon huomioon-
15464: puutteellisuudet kohdistuvat vähävaraisiin ottaen on selvää, että yllä.mainituilla. saa-
15465: lapsirikkaisiin perheisiin, on kysymyksessä daan melko vähän aikaan, varsinkin, kun
15466: arvot, joiden merkitys kansakunnalle on palkkioiden &tamiseen on hyvin harvoilla
15467: tavattoman suuri. Varsinkin maamme mahdollisuus.
15468: keski- itä- ja koillisosissa asuu suuret mää- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
15469: rät perheitä, joiden asunnot niin tilavuu- dotamme,
15470: teen kuin länunönpitävyyteen nähden ovat
15471: kaikkea muuta kuin riittävät ja kelvolliset, että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
15472: puhumattakaan työtä säästävistä välineistä tulo- ja menoarvioon 11 pääluokan
15473: ja viihtyisyyttä lisäävistä laitteista, jotka XVI luvun 9 momentin kohdalle 50
15474: puuttuvat kokonaan. miljoonan markan su1wuisen siirto-
15475: Niillä varoilla, joita maaseudun asunto- määrärahan maaseudun asunto-olo-
15476: olojen parantamiseksi on myönnetty joko jen parantamiseen.
15477: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
15478:
15479: Wiljam Sarjala. Johannes Virolainen.
15480: Anton Suurkonka. Markus Niskala.
15481: Martti Suntela. Aino Luostarinen.
15482: Lauri Leppihalme. Atte Pakkanen.
15483: 1274
15484:
15485: IV,372.- Rah. al. N:o 271.
15486:
15487:
15488:
15489:
15490: Koskinen y. m.: ltläiirärahan osoittamisesta avustuksiksi
15491: maaseudun vähävaraisten kansalaisten asuntojen kun-
15492: tom~saattamista vat·ten.
15493:
15494:
15495:
15496: Ed u s kunnalle.
15497:
15498: Maassamme on maalaiskantien asunto- käytettävissä, niinkuin toivottavaa olisi
15499: tilanne monin paikoin välhävaraisten koh- ollut.
15500: dalla suorastaan kurja, sillä monien vähä- Kun erään maalaiskunnan huoltolauta-
15501: varaisten perheiden asunnot ovat aivan kel- kunta on ottanut talousarvioonsa jo kah-
15502: vottomia asumistarkoituksiin käytettäviksi. tena viime vuotena yhteensä mk 500,000:-,
15503: Edelleen asuntotilanne on niin ah:d:as kuin varattomien maaseudulla asuntokurjuudessa
15504: se on, monistakin syistä, ja monet varat- asuvien asunto-olojen parantamiseksi, on
15505: tomat perheet joutuvat kärsimään niin, tällä toimenpiteellä todettu tehdyn erittäin
15506: että lapset joutLwat hyvinkin vakavien sai- suurimerkityksellistä avustustyötä varatto-
15507: ralh<;tapausten lmhteiksi ja monissa tapauk- mien kansalaisten keskuudessa.
15508: sissa menettävät eliniäkseen terveytensä, ja Edellä olevan perusteeHa ehdotamme,
15509: joutuvat täten yhteiskunnan huostaan.
15510: Tämä vähävaraisen kansanosan tärkeä ky- että Edusktmta ottaisi vuoden 1949
15511: symys olisi saatava paranemaan ensi ti- tulo- ja menoarvioon 500,000,000
15512: lassa. 1~w1·klwa mcwla·iskuntien huoltolauta-
15513: La:in tässä vaiheessa ollen eivät huolto- kuntien välityksellä Jaettavaksi suo-
15514: lautakunnat ole voineet eivätkä voi av.us- mnaisinn avustuksina maaseudun
15515: taa varattomia :kansalaisia asuntokysymyk- asnnioknrjnudessa. eWvien vähäva-
15516: sissä, koska tähän tarkoit11;kseen ei valtion m·isten hansalaisten as1mto,ien kun-
15517: val'Oja ole suoranaisina avustuksina ollut toonsaattamiseksi.
15518: Helsingissä 4 p: nä lokakuuta 1948.
15519:
15520: Arttur Koskinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
15521: 0. Muikku. Heikki Hykkäälä.
15522: Martta Salmela-Järvinen. Isak Penttala.
15523: Juho Karvonen. Eino Raunio.
15524: Elli Nurminen. A. Turkka.
15525: Kalle Jokinen. K. Alanko.
15526: Jere Juutilainen. Valfrid Eskola.
15527: J. F. Tolonen. Arvo Sävelä.
15528: Varma K. Turunen. Toivo Ikonen.
15529: 1275
15530:
15531: IV,a7a. - Rah. al. N:o 272.
15532:
15533:
15534:
15535:
15536: Hietanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maa-
15537: seudun ja· asutuskeskuksien omakoti- ja pienrakentajille.
15538:
15539:
15540: E d u s k u n n a ll e.
15541:
15542: Kapitalistista maailmantaloutta järkyt- pyrkimyksiään. Seurauksena tämän suun-
15543: tävä talouspula on jo antanut merkkejä it- taisesta asiaintilasta voivat olla vain vuo-
15544: sestään Suomenkin talouselämässä. Näky- den 1930 ja sitä seuranneiden pula-aikojen
15545: vimpinä piirteinä sen suuntaisesta ik:ehityk- ilmiöt työllään elävän maanviljelijäväestön
15546: sestä on pidettävä työmarkkinain hiljenty- ja pienralkentajain osalta pakkohuutokaup-
15547: mistä ja rahaolojen kiristymistä. Edellä poineen ja monine muine ikävine seurauk-
15548: sanotusta seuraa, että yleinen rauhatto- sineen koko kansantaloudelle.
15549: muus, huoli huomisesta, on lisääntymässä Edellä sanotusta mielestämme seuraa,
15550: kansan työtätelk:evän osan, ernsi ik:ädessä työ- että valtiovallan, ensikädessä eduskunnan
15551: läisten ja pienviljelijäin keskuudessa. ja hallituksen, olisi nyt jo nähtävä yleis-
15552: Suomen Puunjalostusteollisuuden Kes- tilanteen vaarallinen kehityssuunta ja va-
15553: kusliiton suunnittelema kantohintojen tun- rauduttava sen vaatimiin ehkäisytoimenpi-
15554: tuva alentaminen ja metsänostojen vähentä- teisiin. Teollisuus- ja pankkipiirien suun-
15555: minen ovat omalta osaltaan lisänneet epä- nittelemaltle j'a illyt jo a~oittamaliLe työtäte-
15556: varmuutta varsinkin maaseutuväestön kes- kevän talonpoikaiston ja pienrakentajain
15557: kuudessa. Pienviljelijäväestön sekä asutus- taloudellisen aseman kiristämiselle olisi
15558: keskuksissa olevien omakoti- ja pienraken- ajoissa keksittävä tehokkaita vastatoimenpi-
15559: tajien on jo nyt vaikea löytää riittävästi teitä. Aikaisemmin koettujen pula-aikojen
15560: varoja suhteettoman korkeiden verojen ja ikävät kokemukset eivät saisi nyt toistua.
15561: monien muiden heistä itsestään riippumat- Edellä sanottuun viitaten ja pitäen ensi-
15562: tomien, mutta pääasiassa käydyistä sodista sijaisen tärkeänä pienviljelijäin ja pienra-
15563: johtuneiden menojensa peittämiseksi. Kor- kentajain välttämättömän luotontarpeen
15564: kea lainauskorko on osaltaan vielä lisän- turvaamista valtiovallan toimesta kiristy-
15565: nyt vaikeuksia luotonsaannissa. neistä rahaoloista huolimatta, ehdotamme,
15566: Tällä kertaa ei ole näkyvissä luotettavia
15567: merkkejä tilanteen nopeasta parantumisesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
15568: edellä mainittujen kansalaisryhmien etuja tulo- ja 1nenoarvioon 1,000,000,000
15569: vastaavaksi. Päinvastoin viittaavat monet markan suuruisen arviomäärärahan
15570: merlkit siihen, että maamme teollisuus- ja halpakorkoisten lainojen antamiseksi
15571: pankkipiirit, käyttämällä hyväkseen kiris- kiristyneiden rahaolojen vuoksi ah-
15572: tyneitä raha- ja työoloja, tulisivat kiristä- dinkoon joutuneille maaseudulla ja
15573: mään tilannetta enemmänkin lwin mitä se asutuskeskuksissa sijaitseville oma-
15574: ehkä yleisistä syistä johtuen olisi välttä- koti- ja pienrakentaHlle.
15575: mätöntä, hyödyttääkseen omia rikastumis-
15576: Helsingissä syyskuun 30 p : nä 1948.
15577:
15578: Esa Hietanen. Toivo Sormunen.
15579: lfestori lfurtninen. Martti Leskinen.
15580: Mauri Perkonoja. Kalle Kauhanen.
15581: Arvo Riihimäki. Matti Meriläinen.
15582: P. Leskinen. Vilhelm Riihinen.
15583: V. Puumalainen. J. Mustonen.
15584: lfiilo lfieminen. Toivo Kujala.
15585: Atos Wirtanen.
15586: 1276
15587:
15588: IV,a74.- Rah. al. N:o 273.
15589:
15590:
15591:
15592:
15593: Riihinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta omakotimken-
15594: nuslainain myöntämistä varten maanhankintalain ulko-
15595: puolelle jääneelle siirtoväelle.
15596:
15597:
15598: E d u s k u n n a ll e.
15599:
15600: Viitaten vuoden 1947 va'ltiopäivil~e jäte- markan määrärahan käytettäväksi
15601: tyn rahaasia-aloitteen n :o 137 perustelui- pitkäaikaisten ja halpn1wrlwisten
15602: hin ehdotamme, omakotimkennuslainain myöntämi-
15603: seksi maanhankintalain ulkopuolelle
15604: että Eduskunta ottaisi .vuoden 1949 jääneelle siirtoväelle.
15605: tulo- ja menoarvioom 500,000,000
15606: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
15607:
15608: Vilhelm Riihinen. Esa Hietanen.
15609: Eino Tainio. Eino Roine.
15610: Antto Prunnila. Martti Leskinen.
15611: 1277
15612:
15613: IV,375. Rah. al. N:o 274.
15614:
15615:
15616:
15617:
15618: Lappi-Seppälä y. m.: JJlää1·ämhan osoittamisesta avustuk-
15619: siksi asutettaville rakenn1tspuutavaran kuljettamiseen.
15620:
15621:
15622: E d u s k u n n a II e.
15623:
15624: Maanhankintalain mukaan muodostetuine erittäin !heikko, olisi valtion avustuksilla
15625: tiloille joudutaan usein antamaan ja va- tuettava näitä kuljetlllksia.
15626: raamaan rakennuspuut ktaukaa rakennus- Kaiken edellä selostetun perusteeJila eh-
15627: paikoilta. Kun asukkaalle näissä tapauk- ldotamme,
15628: sissa aiheutuu puutavaran kuljetuksesta
15629: huomattavia menoja, joutuvat he huomat- että Eduskunta ottaisi' vuoden 1949
15630: tavasti huonompaan asemaan kuin ne asu- tulo- ja menoarviloon 8,000,000 mm·-
15631: tettavat, joitilm saavat puurbavaran raken- kan arviornäärä1·aha.n asuteftavien
15632: nuspaikan välittömästä läheisyydestä. Kun rakennuspnutavaran kuljettamisen
15633: lisäksi asutettavien taloud:ellinen asema. on avustamista varten.
15634: tt.Han rakentamisen ja raivaamisen aikana
15635: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
15636:
15637: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Koivisto.
15638:
15639:
15640:
15641:
15642: 46
15643: 561/48
15644: 1278
15645:
15646: IV,376. - Rah. al. N:o 275.
15647:
15648:
15649:
15650:
15651: Jalas y. m.: 1lläärära.han osoittamisesta kodinhoitajien kou-
15652: luttamiseen ja palkkaamiseen.
15653:
15654:
15655: E d u s k u n n a ll e.
15656:
15657: Sen johdosta, että syntyväisyyslulm Jotta nuori naissukupolvi vms1 asianmu-
15658: maassamme on huomattavasti ja ilahdutta- kaisesti valmistautua kodinhoitajien tär-
15659: vasti noussut, ovat yhä useammat perheen- keään tehtävään lähinnä lapsirikkaissa ja
15660: emännät joutuneet mitä vaikeimrnissa vä!hävaraisissa kunnissa ja, jotta siis he-
15661: oloissa hoitamaan sekä jokapäiväisiä lroti- delmällisyysijällä oievat perheenemännät
15662: askareitaan, ansiotyötään kodin ulkopuo- täten saisivat kipeästi tarvitsemansa tila-
15663: lella kuin myös omaa terveyttään esim. päisavun kohtuullista korvausta vastruan tai
15664: synnytysten aik·ana ja sen jäilkeen. Näissä eräissä taJpauksissa korvauksetta, ehdo-
15665: oloissa on todettavissa. mitä suurimman vaa- tamme,
15666: ran piilevän naistyövoiman ylikuormituk-
15667: selle samoinkuin sen ennenaikaiselle ehty- että Eduskunta ottaisi mwden 1949
15668: miselle. tulo- ja menoarvioon . 5 miljoonaa
15669: Samanaikaisesti on maassamme todetta- markkaa valtioneuvosf;;on jaettavaksi
15670: vissa nuorille tytöille sopivien, 'kodin, ta- järjestöille tarkemmin määriteltyä
15671: louden ja pientenlasten hoitoon kouilutta- kodinhoitajien kouluttamista ja kun-
15672: m.iseen ltarkoittavien oppilaitosten huutava nille heidän palkkaustensa avusta-
15673: puute. mista .varten.
15674: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
15675:
15676: Rakel Jalas. Alpo Lumme.
15677: Aino Luostarinen. Atte Pakkanen.
15678: Ebba östenson. Irma Karvikko.
15679: Elli Nurminen. Kerttu Saalasti.
15680: Martta Salmela-Järvinen. Vieno Simonen.
15681: Toivo Ikonen. Eemil Luukka.
15682: Johannes Wirtanen.
15683: 1279
15684:
15685: IV,377. - Rah. al. N:o 276.
15686:
15687:
15688:
15689:
15690: Torvi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
15691: siksi lastenseimien ja päiväkotien perustamista varten.
15692:
15693:
15694: E d u s k u n n a ll e.
15695:
15696: Työvoimapula eräillä naisten työailoilla smnn- ja päiväk::o.tien valtionapu, viitaten
15697: ennenkaikkea vaatetusteollisuuden alalla tässä suhteessa ed. Torven y. m. lakialoit-
15698: jatkuu yhä. Monet naimisissa oleva.t nai- teeseen, olisi välttämätöntä, että jo v. 1949
15699: se:t teoHisuuskeskuiksissa o'lisivat kuitenkin tu[o- ja menoarvioon saataisiin sellainen
15700: nykyisissä oLosuhteissa, kun perheen ravin- määräraha, jolla tilannetta voitaisiin olen"
15701: non tyydyttäminen on helpommin hoidet- naisesti parantaa. ·
15702: tavissa tilanteen täJllä alalla parannuttua, Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar-
15703: valmiit menemään ansiotyöhön teollisuu- vioksi vuodelle 1949 on 14 PL XIV luvussa
15704: 1
15705:
15706:
15707: den, kaupan tai muuhun ammattinsa mu- molffientilla Kotikasvatuksen trukemistyö pe-
15708: kaiseen työhön, jos saisivi'Lt l-apsensa hoi- rusteluissa ilmoitettu, että määrära;hasta
15709: toon työssäoloajaksi. Tilanne .on kuitenkin myönnetään avustuksia myös Iastenseimille
15710: täUä aLalla sikäli toivoton, että teollisuus- ja päiväkodeille. Kun kuitenkin momentille
15711: keskusten ~astenseimet ja päiväkodit eivät ehdotettu lisäys tuskin vi·elä antaa mitään
15712: voi v·astaanottaa edes ka.ilclria jo nyt am- mahdol[isuuksia uusien päiväkotien ja sei-
15713: mateissa työskentelevien äitien Lapsia. Kun mien perustamisen avustamiseksi, on suu-
15714: sitäpaitsi viime airooina on sattunut eräitä rempi Hsäys tarrpeen.
15715: väkivaltarikoksia lapsia kohtaan ja asiaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15716: on julkisuudessa osittain harkirtsemat'tomas- nioittaen,
15717: tikin paisuteltu, on hermostuneisuus äitien
15718: keskuudessa tällä hetkellä erittäin suuri. että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
15719: Paras ratkaisu viimeksi mainitulle kysy- tulo- ja menoarvioon jo siinä olevan
15720: mykselle tä:lilä hetkellä on se, että ilman lisäksi 5 miljoonan markan määrä-
15721: hoitajaa olevat lapset saada:an pois kaduiLta rahan amtstuksien myöntämiseksi
15722: ja pihoilta turvaan. Odoteltaessa, että vih- lastenseimien ja päiväkotien perusta-
15723: doinkin saataisiin lailla järjestetyksi lasten- 1nista varten.
15724: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
15725:
15726: Inna Torvi. Toivo Friman.
15727: Antto Prunnila. Elli Stenberg.
15728: Nestori Nurminen. Eino Tainio.
15729: Esa Hietanen. Hertta Kuusinen-Leino.
15730: V. Puumalainen.
15731: 1280
15732:
15733: IV,37s. - Rah. al. N:o 277.
15734:
15735:
15736:
15737:
15738: Stenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta varattornien per-
15739: heenäitien kesälomien avttstamiseen.
15740:
15741:
15742: Eduskunnal1e.
15743:
15744: Vuodesta 1942 lähtien on eduskunta mää- sin vmmm järjestettynä pääsevät kuiten-
15745: rärohan muodossa tU!kenut I.Jomaliittoa niin, kin vain muutamat älidit 1omasta nautti-
15746: että tämä on voinut järjestää varattomitie maan. Tämän, tosin arvokkaan, mutta liian
15747: ja suuriperheisille äideihle virkistyglomia. vähäisen toiminnan lisäksi tarvitaan ennen
15748: Tämä on kuitenkin ollut ma:hdollist:a ai- kaikkea yhteiskunnan taloudellista tukea.
15749: noastaan siinä määrässä, että :toistaiseksi Ilman sitä on perheenäitien loman:vietto-
15750: on voitu myöntää vain yksi loma, sanmlle mahdOillisuuksien järjestäminen seUaiseksi,
15751: äidiHe. Vuosilomalaki, jooka ulkopuo[elle että mahdollisimman monet voisivat sitä
15752: jäävät suurimpana rYJhmänä pe~hoonäidit, käyttää, ei kerran, -vaan vuosittain, mah-
15753: edellyttää jokavuotisen loman rtyönteki- dotonta. Siksi .olisi sen järjestelyä ,tuet-
15754: jöiHe. Koska yleensä ei enää pyritä kiis- tava valtiovallan ta;holta. Varsinkin maa-
15755: tämään lain kansantaloudellista ja yhteis- seudun vähävaraisten äitien kohdalta se
15756: kunnallisesti hyödyllistä merkitys1lä:, ei yh- olisi välttämätöntä. Mutta koska monen
15757: teiskunnalle pitäisi olla yhdentekievää myös- äidin loman mahdoHisuus riippuu koko
15758: kään se, miten perheenäidin a.rvokkaassa pel"heen lomasta, olisi USeampilapsisten ja
15759: työssä säilyy heidän terveytensä ja työ- Jmoltajansa menettäneiden perheiden mui-
15760: kykynsä. Näiden kohdaLta ei Iomakysy- denkin jäsenten lomanviettoa tuettava ai-
15761: mystä ole vielä lainsäädännöHisesti järjes- nakin ma:tkak:ustanmwten korvaamisen muo-
15762: tetty, eikä tämä järjestäminen ole yhtä dossa.
15763: he1ppoa kuin varsinaisessa palhlmtyössä Olle- E'dellä olevaan viitaten ehdotamme,
15764: vien kohdalta. Ainakin useimmissa tapauk-
15765: sissa tarvitsee · pel'he äidin loman ajaksi että Edtuskunta ottaisi vuoden 1949
15766: hoitajan kodille ja lapsille tai iLoma on tulo- ja ·menoarvioon 5,000,000 mar-
15767: järjestettävä koko perheelle. Vähävarai- kan määrärahan käytettäväksi varat-
15768: sissa perheissä on äikLin lomalle järjestämi- tmnien perheenäitien kesiiwmien
15769: nen itail.oudellisesti mahdotonta, ellei siihen avustamiseen Lomaliiton .ia muiden
15770: saada yhteiskunnan ·taloudeHista tukea. sellaisten järjestöjen kautta, jotka
15771: Erilaiset kansalaisjärjestöt ovat voosit- kesäkodeissaan järjestävät lomien
15772: tain huoltaneet muutamia äitejä saamaan viettoa vähooaraisille perheenäideille
15773: kipeästi taTvitsemaansa lepoa. V apa:aehtoi- ja heidän perheilleen.
15774: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
15775:
15776: Elli Stenberg. J. Mustonen.
15777: Irma Torvi. Niilo Nieminen.
15778: Eino Tainio. Nestori Nurminen.
15779: 1281
15780:
15781: IV,379. - Rah. al. N:o 278.
15782:
15783:
15784:
15785:
15786: Salmela-Järvinen y. m.: Miiärämhan osoittamisesta avus-
15787: tuksiksi Ensi Kod.eille.
15788:
15789:
15790: E d u s k u n n a ll c.
15791:
15792: Tilaston mukaan syntyy maassamme vuo- pommisuoja-asunnoissa, joilla on pieniä
15793: sittain n. 5,000 lasta avioliiton ulkopuolella. lapsia.
15794: Näistä synnyttäjistä ja lapsista hyvin suuri V. 1948 valmistui .Oulussa toinen Ensi
15795: osa jää kokonaan vaille sitä tukea, jonka Koti, johon voidaan sijoittaa 18 äitiä lapsi-
15796: lapsen isä avioliitossa äidille antaa. Se ai- neen. Tämän kodin merkitys on arvioitava
15797: neellinen tuki, jonka tämä oikeuden pää- erinomaisen suureksi Pohjois-Suomen ko-
15798: töksen perusteella joutuu lapsensa äidille viakokeneella seudulla.
15799: suorittamaan, ei useinkaan ole riittävä, ja Ensi Koti yhdistyksiä on tällä kertaa toi-
15800: sangen usein tämänkin velvollisuuden täyt- minnassa jo 11 paikkakunnalla, ja tarkoi-
15801: tämisestä yritetään tavalla tai toisella va- tuksena on, että ne kukin valmistuttuaan
15802: pautua. Aborttien lukumäärä, joista hyvin palvelisivat, ei ainoastaan sijaintipaikka-
15803: huomattava osa tapahtuu juuri avioliiton kuntaansa, vaan myöskin läheisen maakun-
15804: uLkopuolella synnyttävien äitien keskuu- nan tarvetta. Tässä mielessä on Turun,
15805: dessa, on herättänyt asiaatuntevissa lääkä- Tampereen, Kuopion, Porin, Jyväskylässä
15806: ripiireissä suurta huolestuneisuutta. Yh- sijaitseva Keski-Suomen ja Kotkassa sijait-
15807: teiskunnan on siis jo omankin etunsa kan- seva Kymenlaakson Ensi Koti ry: t anoneet
15808: nalta turvattava äitien ja lasten elämä, pu- ja saaneet kotikaupungeiltaan tontteja ko-
15809: humattakaan siitä, että tähän kehoittaa jo din rakentamista varten. Useimmilla näistä
15810: alkeellisinkin inhimillisyys. Ei ole yhden- yhdistyksistä on myöskin jo valmiina pii-
15811: tekevää, minkälaisia ·kansalaisia. kasvaa rustukset, ja rakentamiseen on aikomus
15812: joka vuosi syntyvästä n. 5,000 lapsesta. ryhtyä ensi tilassa. Helsingin Ensi Koti r. y.
15813: Ensi Kodit ovat tässä äitien avustamis- ja on niinikään suunnitellut kotinsa laajenta-
15814: tukemistoiminnassa erittäin tärkeitä ja on mista, ja saanut Helsingin kaupungilta ton-
15815: niiden merkitys myöskin julkisuudessa jo tin tätä varten. Piirustuksia parhaillaan
15816: mO'llessa mu01dossa 1JU!llnusterbtu. Myös edus- valmistellaan uudisra:kennusta varten.
15817: kunta on hyväksynyt v. 1946 ed. Karppisen Rakentaminen kysyy kuitenkin runsaasti
15818: y. m. tekemän aloitteen, jossa esitettiin toi- varoja, ja vaikka yhdistykset vetoamalla
15819: vomus ,että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin suuren yleisön anteliaisuuteen ja auttamis-
15820: toimenpiteisiin itarlwituksenmukaisten ensi- haluun, ovat voineetkin saada jonkun ver-
15821: apukotien aikaansaamiseksi, tukemis~ksi ja ran tukea toiminnalleen, ei tämä kuiten-
15822: ylläpitämiseksi vaikeassa asemassa olevia, kaan ole riittävää rakennushankkeiden lo-
15823: varsinkin avioliiton ulkopuolella synnyttä- pulliseen rahoittamiseen. Jatkuvasti ko-
15824: viä äitejä varten." hoavat hinnat, palkkamenot y. m. nostavat
15825: Helsingin Ensi Koti on jo vuodesta 1942 kustannuksia, joten arviot pitävät hyvin
15826: toiminut yksinäisten äitien ja lasten turva- huonosti paikkansa. Oulun Ensi Koti r. y.
15827: paikkana. Kodissa on varattu paikkoja oli laatinut kustannusarvion, joka päättyi
15828: 40 äidille ja lapselle, mutta Helsingissä val- 5,290,000 mk. Rakentamisen aikana me-
15829: litsevan asuntopulan vuoksi on koti jatku- not lapsilisien suorittamisesta y. m. lisäsivät
15830: vasti ollut yliasuttu, niin että kodissa jat- kustannuksia niin, että rakennus tuli mak-
15831: kuvasti on ollut 44--50 äitiä lapsineen. samaan 7. 5 milj. markkaa. Yhdistys on saa-
15832: Tätä ei sovi ihmetellä, koska asuntopula on nUit Oulun kaupungin takaam.ana 2,500,000
15833: niin suuri, että on ollut suorastaan pakko mk: n lainan, jonka lisäksi Ensi Kotien
15834: kieltää niiden äitien asuminen kaupungin liitto on antanut halpakorkoisena lainana
15835: 1282 IV,379. - Ensi Kodit.
15836:
15837: yhdisty;kselle 4,000,000 mk. Kuitenkin on ei nykyisissä oloissa ole mahdollisuuksia pe-
15838: huomattava, että näin runsas lainavarojen rustaa omia laitoksia, voidaan tällainen tuki
15839: käyttö myöhemmin tulee rasittamaan kodin parhaimmalla tavalla antaa yleishyödyllis-
15840: taloutta, kun korkomenot nykyisin muodos- ten järjestöjen perustamille kodeille.
15841: tavat siitä niin suuren osan. Olisi siis toi- Ehdotamme kunnioittavasti,
15842: vottavaa, että yleishyödyllinen laitos voisi
15843: tällaisista vapautua. Kun, niinknliin ed'US- että Ednskunta ottaisi vuoden 1949
15844: kunnan hyväksymästä toivomusponnestakin tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
15845: ilmenee, myöskin valtiovallan velvollisuus markan määrärahan Ensi Kotien
15846: olisi tukea tämäntapaisia toimintamuotoja, avustuksia varten.
15847: ja kun sillä, enempää kuin kunnillakaan,
15848: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
15849:
15850: Martta Salmela-Järvinen. A. Turkka.
15851: Aino Lebtokoski. Hilma Koivulabti-Lebto.
15852: Kalle Jokinen. Alpo Lumme.
15853: Elli Nurminen. Kaisa Hiilelä.
15854: J. Kuittinen. Laura Brander-Wallin.
15855: Margit Borg-Sundman. Aino Malkamäki.
15856: 1283
15857:
15858: IV,sso. - Rah. al. N:o 279.
15859:
15860:
15861:
15862:
15863: E. Nurminen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15864: sokeuskorvanksiksi työtätekeville sokeille.
15865:
15866:
15867: E d u s k u n n a ll e.
15868:
15869: Sokeain hu:oitokomitea, joka eduskunnan kuvaan ponnisteluun ammattitaitonsa ja
15870: toivomuksesta asetettiin v. 1929, esitti ai- työte:honsa lisäämiseksi.
15871: koinaan mietinnössään, että tärkeimpänä Näiden siviilisokeiden asema on myöskin
15872: toimenpiteenä sokeain aseman paramtami- huomattavasti heikOilll!pi n. s. sotasokeisiin
15873: sessa on se, että jokaiselle työtätekevälle verraten. Uuden sotavammalain sekä sivii-
15874: sokealle maksettaisiin valtion varoista n. s. litapaturmalain mukaan on asianomaisten
15875: sokeain avustusta, jolla tasoitettaisiin sitä elinkorkoja, koroitettu niin, että esim.
15876: epäsuhdetta mikä kaikissa 'Oloissa on sOikean 100 %:sen invaliid:in vuotuinen eläike on
15877: ja vastaavaa työtä suorittavan näkevän an- noin GO,OOO :mk,, eikä voida, oilmudenmu-
15878: siotulojen våilillä, ja että sillä sen lisäksi kaisuutta noudattaen, asettaa sokeainavus-
15879: korvattaisiin paitsi mainittu työtehon häviö, tuslain alaisia sokeita huomattavasti huo-
15880: myös sol\Jeuden aiheuttamat korkeammat nompaan asemaan, koska hekin melkein
15881: elinkustannukset jokapäiväisessä elämässä !poikkeuksetta ovat ilman om~a syytään
15882: näkevään verrattuna. joutuneet 'kantamaan sokean ihmisen ras-
15883: Valtioneuvosto hyväks;yikin komitean eh- kasta osaa.
15884: dotukset ja antoi päätöksen siokeain km- Tämä sokeuslrorvaus olisi lisäksi sUJoritet-
15885: vauksista, joka päätös sittemmin vahvistet- taV'a kaikille työtätekeville sokeille, lu:lrnun-
15886: tiin lailla ja jonka mukai:rren avustus on ottamatta niitä, jotka :mailidoil.lisesta omai-
15887: v. 1948 ollut määrältään 12,000 mik vuo- suudestaan saa:millaan korko- ja osinko-
15888: dessa henkilöä kdhden. Vuoden 1949 ta- tuloilla voivat tulla tyydyttävästi t'Oimeen.
15889: lousarviossa, ehdotetaan lisäystä tähän avus- Köyhäinhoitonäkökohtia ei pitäisi myöskään
15890: tukseen 10,000,000 mk, jolloin avustuksen tässä soveltaa, eikä sokeuskorvauksen suo-
15891: määrä nJousisi tämän lisäyksen jälkeen rittamisen esteenä saisi olla ansiotulojen
15892: 18,000 mk vuodessa henkilöä kohden. suuruus.
15893: Kun otetaan huomioon viimeaikainen elin- Edellä esitetyn perusteella ehldotamme
15894: kustannusten nousu, on mainittu avustus kunnioittaen,
15895: komituiksen jälkeenkin vieläkin sangen vä-
15896: häinen ja on pienuutensa ta;kia menettänyt että Eduskunta otta·isi vuoden 1949
15897: yhä enemmän alkuperäistä merkitystään, tUlo- ja menoarvioon 32,000,000 nuz.r-
15898: jolloin sen t.a,rkoitll'ksena Joli kowata sokean kan suuruisen lisätyksen maksetta-
15899: ja näkevän työntekijän välinen työtehon vaksi sokeusko·rvauksena työtäteke-
15900: ero työansiossa sekä kannustaa sokeaa jat- ville sokeille.
15901: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
15902:
15903: Elli Nurminen. Juho Karvonen.
15904: Martta Salmela-Järvinen. Aino Malkamäki.
15905: Rakel Jalas. Ebba östenson.
15906: Margit Borg-Sundman. Valfrid Eskola.
15907: Janne Koivuranta. Alpo Lumme.
15908: Kalle Jokinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
15909: Aino Luostarinen.
15910: 1284
15911:
15912: IV,3st. - Rah. al. N:o 280.
15913:
15914:
15915:
15916:
15917: Lehtokoski y. m.: ll!äärämhan osoittamisesta talous- ja
15918: työhuonerakennuksen aikaansaamiseksi Yläneen tyttö-
15919: kotiin.
15920:
15921:
15922: E d u s kun n a ll e.
15923:
15924: Viitaten v. 1947 valtiopäivillä tehtyyn että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
15925: rahaasia-aloitteeseen n: o 130 koskeva mää- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
15926: rärahan myöntämistä Yläneen tyttökodille markkact uuden talous- ja työhuone-
15927: välttämättömien talous- ja työhuoneraken- mkennuksen aikaansaamiseksi Ylä-
15928: nuksien aikaansaamiseksi sekä siihen, että neen tyttökotiin.
15929: tilanahtaus sekä opetuksen että asuntojen
15930: vähyyden ja vanhanaikaisuuden vuoksi on
15931: käynyt kestämättömäksi, ehdotamme,
15932: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
15933:
15934: Aino Lehtokoski. Hilma Koivulahti-Lehto.
15935: Elli Nurminen. Meeri Kalavainen.
15936: Urho Kulovaara. Laura Brander-Wallin.
15937: Aino Malkamäki. Varma K. Turunen.
15938: Pentti Niemi. Aarne Honka.
15939: Eino Raunio. Heikki Hykkäälä.
15940: Rafael Paasio. Alpo Lumme.
15941: Kalle Jokinen.
15942: 1285
15943:
15944: · IV,3s2. - Rah. al. N:o 281.
15945:
15946:
15947:
15948:
15949: Pyy y. m.: Korotetun määrära-han osoitta.misesta virkapuku-
15950: jen hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitoksen kaikille
15951: virkapuvun saantiin oikeutetuille.
15952:
15953:
15954: E d u s k u n n a ll e.
15955:
15956: Postiljoonit saavat nykyisin virkapuku- pieneksi niistä kokonaiskustannuksista, joita
15957: avustuksena 3,600 markkaa vuodessa ja tu- postiljoonit ovat pakoitetut uhraamaan
15958: lee heidän itse teettää virkapukunsa kan- vaatetukseensa.
15959: kaasta, jota on ostettavissa posti- ja lennä- Tästä johtuukin se, etteivät postiljoonit
15960: tinlaitokselta. Vuori- y. m. lisätarpeet on kykene kustantamaan itselleen varsinaista
15961: :kunkin itse hankittava sekä suoritettava virkapukua ja näinollen ei ulkoasussa ole
15962: teettämiskustannukset. saatu sitä yhdenmukaisuutta, mitä virka-
15963: Postilaitoksen henkilökunnasta muodosta- tehtävien suorittaminen julkisuudessa eh-
15964: vat postiljoonit sen osan, joka edustaa lai- dottomasti vaatii. Tästä johtuen olisi postil-
15965: tosta julkisuudessa. Näinollen olisi posti- joonien virkapukumääräraha koroitettava
15966: laitokselle, samalla valtiolle eduksi, että he 5,000 markkaan vuodessa.
15967: esiintyisivät yhdenmukaisesti vaatetettuna. Kun virkapukuun oikeutettuja posti- ja
15968: Käytännössä ei kuitenkaan nykyinen jär- lennätinlaitoksessa postiljoonien lisäksi on
15969: jestelmä vastaa tarkoitustaan, sillä on en- vahtimestarit, autovarikon- ja autonkuljet-
15970: sinnäkin otettava huomioon, että vaatteiden tajien esimiehet ja autonkuljettajat, olisi
15971: ,Jmlutukseen nähden on postiljoonit asetet- hintojen nousun johdosta myös heidänkin
15972: tava erikoisasemaan, koska jokapäiväinen vir.kapuikuavustustansa koroitettava.
15973: kulkeminen kantopiireillä sääsuhteista riip- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15974: pumatta, aina mukana vaatteita hankaava ehdotamme,
15975: postilauklru, aiheuttaa tavallista suurem-
15976: man kokonaiskulutuksen. Lisäiksi on otet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
15977: tava huomioon se, että postiljooneilla varsi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI lu-
15978: nainen kantotyö aiheuttaa aina hikoilua, vun 2 momentille 8,140,000 markan
15979: minkä johdosta m. m. alusvaatteiden ja suk- lisämäärärahan virkapukujen hank-
15980: kien kulutus on varsin suuri. Näinollen kimiseksi posti- ja lennätinlaitoksen
15981: valtion maksama virkapukumääräraha jää kaikille virkapttlmttn oikeutetuille.
15982: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
15983:
15984: Juho Pyy. Varma K. Turunen.
15985: J. Kuittinen. K. Alanko.
15986: Penna Tervo. Eino Raunio.
15987: E. Pusa. Juho Karvonen.
15988: Jere Juutilainen.
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: 47
15994: 1286
15995:
15996: IV,3s3. - Rah. al. N:o 282.
15997:
15998:
15999:
16000:
16001: , Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta naispostiljoo-
16002: nien tointen muuttamiseksi ylimääräisiksi postinkantajan
16003: toimiksi.
16004:
16005:
16006: E d u s k u n n a 11 e.
16007:
16008: Posti- ja lennätinlaitoksessa palVJeleva Kun mainittuja naispostilj,ooneja ja.tkiu-
16009: P'Ostiljoonikunta oH ennen viime sotia yk- vasti tarvitaan, ja kun heidäm. työnsuori-
16010: sinomaan miehiä. Sotien aikana jouduttiin tustaan vastaan ei ole esitetty mitään muis-
16011: kuitenkin ottamaan asepalvelukseen kutsut- tutuksia, ei ole kohtuullista eikä oi'k!ein, että
16012: tujen postiljoonien tilalle naisia hoitamaan iheidän toimensa pysyvästi jäävät tilapäi-
16013: vi:rkaatekevinä postiljoonien vi11koja ja toi- siksi. Sen vuoksi olisi posti- ja lennätin-
16014: mia. Naisia otettiin alunperin ainoastaan laitoksen linjahallintoon perustettava nais-
16015: tilapäiseksi työv.oimaksi, mutta ovat he edel- po.stiljooneja varten seuraavat ylimääräi-
16016: leenkin toimessaan. 'l'ällä he1Jkellä on eri set toimet:
16017: konttoreissa tilapäisten apulaisten paikkaa-
16018: mista varten varatulla määrärahalla pal-
16019: kalttuja naispostiljooneja noin 200.
16020: 114 postinkantajaa 1 Pl. vuosipalkJkio 120,600 mk 13,748,400 mk
16021: 37 , 2 Pl. , 114,600 mk 4,240,200 mk
16022: 20 , 3 Pl. , 109,200 mk 2,184,000 mk
16023: 1 , 6 Pl. , 94,200 mk! 94,200 mk
16024: Yhteensä 20,266,800 mk
16025:
16026: Kun edellä mainittujen uusien toimiien Edellä lausuttuun viitaten ehdotaanme,
16027: ikälisiä vail"':.en tarvittaisiin 1,013,300 'IIUl;rk-
16028: ~aa, ikalliinpaikanlisiin 504,000 mar~ ja että Eduskunta ottaisi mwden 1949
16029: kiansaneläkelain edellyttämiin vakuutusmak- tulo- ja-mewoarvioon 18 Pl. VI luvun
16030: suihin 217,700 markkaa, olisi lisäys kaik- 2 moment'Lile 744,600 markan mää-
16031: kiaan 21,991,800 ma;rkkaa. Vastaavasti voi- rärahan 172 naispostiljoonin toimen
16032: taisiin kuitenkin vähentää tila.päisten apu- muuttamiseksi ylimääräisiksi postin-
16033: laisten palkkaamiseen varatusta posti- ja kantajan toimiksi.
16034: lennätinlait~Yksen linjailiallinnon määrära-
16035: hasta 21,247,200 illl~U.rkkaa, joten lopullinen
16036: .määrärahan lisäys olisi 744,600 markikaa.
16037: Helsingissä 3 päivänä lOikakuuta 1948.
16038:
16039: Aino Lehtokoski Alpo Lumme.
16040: Kalle Jokinen. Rakel Jalas.
16041: Hilma Koivulahti-Lehto. A. Turkka.
16042: Martta Salmela-Järvinen. Margit Borg-Sundman.
16043: Elli Nurminen. Aino Malkamäki.
16044: Heikki Hykkäälä. Ebba östenson.
16045: Kyllikki Pohjala. Kaisa Hiilelä.
16046: Juho Karvonen. Varma K. Turunen.
16047: 1287
16048:
16049: IV,as·L - Rah. al. N:o 283.
16050:
16051:
16052:
16053:
16054: Kilpeläinen y. m.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta
16055: ylimääräisten postinkantajan tointen perustamiseksi.
16056:
16057:
16058: E d u s k u n n a ll e.
16059:
16060: Posti- ja lennätinlaitoksessa on tällä het- ainakin osa niistä maalaiskirjeenkantajista
16061: kellä 3,400 maalaiskirjeenkantajaa sekä ja naispostiljooneista, jotka tekevät normaa-
16062: joukko postinvaihtajia ja tilapäisinä toi- lityöpäiviä ja jotka täyttävät ylimääräisen
16063: meen otettuja naispostiljooneja, joiden toimenhaltijan pätevyysvaatimukset, muo--
16064: palkkaus ja oikeudellinen ja taloudellinen dostettaisiin ylimääräisen postinkantajan
16065: asema vaatii uudelleenjärjestämistä. toimen haltijoiksi.
16066: Kun ei saata olla kohtuullista, että val- Tämän johdosta ehdotetaan,
16067: tion laitoksessa pidetään pysyväisesti tar-
16068: vittavia toimihenkilöitä, jotka oikeudelli- että Eduskunta ottaisi 18 Pl. VI: 2
16069: selta asemaltaan eivät ole juilkisoikeudel- kohdalle 8 miljoonan markan lisä-
16070: lisessa enempää kuin yksityisoikeudellises- määrärahan ylimääräisen postinkan-
16071: sakaan oikeussuhteessa, olisi tärkeätä, että tajan tointen perustamista varten.
16072: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
16073:
16074: Yrjö Kilpeläinen. Varma K. Turunen.
16075: 0. Muikku. Penna Tervo.
16076: Samuli Simula. Erkki Leikola.
16077: Elli Nurminen. Aino Luostarinen.
16078: Antti A. Koukkari. Johannes Virolainen.
16079: Eino Tainio. Kalle Kauppi.
16080: Edvard Pesonen. Albin Wickman.
16081: 1288
16082:
16083: IV,3s5. - Rah. al. N:o 284.
16084:
16085:
16086: Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta maalaiski1'jeenkanta-
16087: jien, postinkuljettajt~en ja postinvaihtajien palkkauksen
16088: j.a työsuhteen järjestelyä varten.
16089:
16090: E d u s k u n n a ll e.
16091: Vuosien kuluessa ja varsinkin viime ai- tajaa ja postinvai'h:tajaa, joista noin 2,000
16092: koina on eri työntekijäryhmien taloudelli- suorittaa normaalityöpäiviä ja viikikovuo-
16093: siin ja sosiaalisiin oloihin kiinnitetty suurta roja. Lisäksi on noin 2,000 niitä, joilla
16094: huomiota toimittamalla niihin huomattavia viikkovuorojen lukumäärä on pienempi tai
16095: uudistuksia ja parannuksia. Sensijaan päivittäinen työtuntimäärä on% tai% täy-
16096: maalaiskirjeenkantajien, postinkuljettajien destä työpäivästä. Myös viimemainituista
16097: ja postinvaihtajien vastaavat olot ovat mil- on suurimmalla osalla toimi päätoimeksi
16098: tei kokonaan korjaamatta. verrattavissa. Lukumäärästä noin 800 suo-
16099: Heidän työsuhteensa perustuu edelleen rittaa lyhyempiä työvuoroja, toimittaen pos-
16100: työurakkaan siten, että määrätty postin- tinkuljetusta tai postinvaihtoa pääasiassa
16101: kantolinja, postinkuljetus- tai postinvaihto- sivutyönä.än.
16102: työ tarjotaan suoritettavaksi sovitusta kor- Olisi oikeudenmukaista, että ne edellä-
16103: vauksesta. Toimen saa tavallisimmin se mainitut maalaiskirjeenkantajat, joiden työ
16104: joka tarjoutuu sen halvimmalla suoritta- voidaan katsoa päätoimenluontoiseksi, muu-
16105: maan, eikä työntekijällä vuosilomaetuja lu- tettaisiin valtion työntekijöiksi. Palkkauk-
16106: ikuunottamatta ole muita etuja kuin sovittu sessa he tulisivat palvelusaikansa perus-
16107: paLkkansa. Koska suurin osa heistä tekee teella valtion työntekijöiden eri palkkaryh-
16108: tätä työtä päätyönään, eli elääkseen, on jär- miin, saisivat heille kuuluvan el&kkeen ja
16109: jestelmä herättänyt oikeutettua tyytymättö- nykyinen epäkohta sairasloma-asiassa muut-
16110: myyttä. Tästä johtuukin ainainen rauhat- tuisi oikeudenmukaisemmaksi. Uudistus ei
16111: tomuus heidän keskuudessaan, sillä palkan- aiheuttaisi kovinkaan suurta rasitusta val-
16112: koroitusanomuksia tulee lakkaamatta, sa- tion menoihin, sillä nykyisin on ollut pakko
16113: moin irtisanomisia, mikä taasen aiheuttaa toimittaa koroituksia, koska hyvälksytyillä
16114: asianomaisille viranomaisille työtawkkaa ja normipalkoilla joita ei ole indeksi- tai muut
16115: epävarmuuaen tunnetta maalaiskirjeenkan- koroitukset koskeneet, ei ole ollut mahdol-
16116: non hoitamisessa. lista saada maalaiskirjeenkantajien toimia
16117: Asiaan on eduskuntakin jo usean kerran täytetyksi.
16118: kiinnittänyt valtioneuvoston huomiota m. m. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16119: vuonna 1936, lisäksi nykyistä edellinen ehdotamme,
16120: eduskunta lausui hallitukselle toivomuksen
16121: maalaiskirjeenkantajien työsuhteen ja palk- että Eduskunta maalaiski?'jeenkan-
16122: kauksen järjestämisestä oikeudenmukaisem- tajain, postinkuljettajain ja postin-
16123: malle pohjalle. Kuitenkaan ei vuoden 1949 vaihtajain palkkm~ksen ja työsuhtei-
16124: talousarviossa ole tätä asiaa huomioitu niin, den järjestämiseksi k011ottaisi vuoden
16125: että välttämättä tehtävien parannusten to- 1949 tulo- ja menoarvioesityksen
16126: teuttB~minen olisi mahdollista. 18 Pl. VI luvun 2 momentille otet-
16127: Posti- ja lennätinlaitoksessa on nykyisin tua miiärärahaa 10 mil.foonaUa mar-
16128: 4,800 maalaiskirjeenlk:antajaa, postinkuljet- kalla.
16129: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
16130: Juho Pyy. Arttur Koskinen. A.. Turkka.
16131: Nestori Nurminen. G. Rosenberg. K. Alanko.
16132: Penna Tervo. Toivo I. Sormunen. Eino Raunio.
16133: E. Pusa. Isak Penttala. Juho Karvonen.
16134: Varma K. Turunen. V. Puumalainen. Jere Juutilainen.
16135: Elli Nurminen.
16136: 1289
16137:
16138: IV,as6. - Rah. al. N:o 285.
16139:
16140:
16141:
16142:
16143: Salo: Määrärahan osoittamisesta maaseudun jalkapostilin-
16144: jojen lisäämistä ja maalaispostinkantajien palkkauk-
16145: sen parantamista varten.
16146:
16147:
16148: B d u s k u n n a l l e.
16149:
16150: Kaikkein enimmän on lapsipuolen ase- tietoja suuren maaiLman tapahtumista. Pa-
16151: massa !Jmupunkeihin ja liikekeskuksiin näfu- hin vika lienee siinä, että postivirano:m.a.i-
16152: den mooseutu yleensäkin ja varsinkin sen selllillle suorastaan saituudella suhtautuvat
16153: syrjäisemmät osat postinjakeluun nähden. maaseudun postinkuljetuksen k'ehittämiseen.
16154: Liikekeskusten asukas saa postinsa kio:tiin Kerta toisensa jälkeen hylätään kol'lkeim-
16155: kannettuna ainakin kerran päivässä, ilmian missa portaissa lisävuoroanomukset ja pie-
16156: että tästä ai'heutuu hänelle sen suurempia netkin korotusvaatimukset maalaispostin
16157: kustannuksia, kun taas maaseudulla täy- kuljettamisesta. Ja kuitenkin on posti niitä
16158: tyy tyytyä siihen, että posti tulee kylään laitoksiamme, jonka suinkaan ei oJe tar-
16159: muutamia roertoja viikossa, pahilllilllassa ta- vinnut toimia tappiolla. Asiaan on jo :kor-
16160: paurosessa on tyydyttävä yhte.enikin kertaan kea aika saada huomattavampi parannus.
16161: viikossa. Ja kuitenkin on jokainen velvoJ- Tässä mielessä ehdiotan kunnioittaen,
16162: linen postin toiminnasta valtiolle maksa-
16163: maan samanlaiset postimaiksut. KaUJpunki- että Eduskunta ottaisi vuoden 194!1
16164: lainen ehtii usein jo aamusella ennen työ- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
16165: hön lähtöä vilkaista saman aamun sanJoma- markan lisäyksen 'maaseudun jalka-
16166: lehJdestä tuoreimmat tiedot, syrjäseudun postilinjojen lisäämistä ja rnaalais-
16167: asukas saa lehtensä usein viikoo. vanhana, postinkantajien palkkauksen paran-
16168: - jos saa sitä lainkaan. Kaikil.la ei suin~ tamista vaden.
16169: kaan ole maJJ.dollisuutta radiostak·aan saada
16170: Helsingissä 4 päivänä ldk!llkuuta 1948.
16171:
16172: S. Sa.lo.
16173: 1290
16174:
16175: IV,3s7. - Rah. al. N:o 286.
16176:
16177:
16178:
16179:
16180: Turkka. y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti-
16181: ja lennätinlaitoksen puhelinvälittäjätointen vakinaista-
16182: miseksi.
16183:
16184:
16185: E d u s k u Ji n a ll e.
16186:
16187: Posti- ja lennätinlaitoksessa on 1,108 yli- tuksen esityksessä mainittu määrä ei voi
16188: määräistä ja ainoastaan 9'99 vakinaista pu- olla riittävä, olisi sen lisäksi, mitä halli-
16189: helinvälittäjän tointa. Tässä on olemassa tuksen esityksessä jo on esitetty, vakinais-
16190: ilmeinen epäsu'hde, koska laitos pysyvästi tettava 100 ensimmäistä, 100 toista ja 100
16191: tarvitsee puhelinliikenteen hoitamiseksi ai- ilrolmatta puhelinvälittäjän tointa, jolloin
16192: nakin yllämainitun suuTuisen määrän pu- vastaavasti voitaisiin lakkauttaa 100 1 pl,
16193: helinvälittäjiä. PUihelinväJ!ittäjien kohdlllla 100 2 pl ja 100 3 pl ylimääräiSJtä puhelin-
16194: tämä epäsruhde on sitäkin valitettavam- välittäjän tointa. Toimenpide aillheuttaisi
16195: paa, kun ylimääräisten puhelinvälittäjien lisäystä nromentille 18 Pl. VI: 1 45,570,000
16196: palkka on huomattavasti alempi kuin vaki- mk ja saman luvun 10 momentille
16197: naisten puhelinvfulittäjien. Aikaisemmin, 4,341,000 mk sekä vähennystä saman luvun
16198: jolloin ylimääräisiä puhelinvälittäjiä voi- 2 momentille 43,344,000 m:k:, joten siis to-
16199: tiin siintää luokasta toiseen iän ja Jroke- rdellinen lisäys olisi 6,567,000 mk.
16200: muksen kasvaessa, ei tämä asiantila ollut Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
16201: niin ihaitallinen kuin nykyisin, jolloin myös nioittaen,
16202: ylimääräisten puhelinvälittäjäin lukumäärä
16203: eri pa.lk:k.a:luokissa on budjetissa tarkal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
16204: leen määrätty. Kun valtiolle ei saata olla tulo- ja menoarvioon hallituksen esi-
16205: edullista se, että vuodesta toiseen tärkeitä. tyksessä ehdotetun määrärahan li-
16206: tehtäviä hoidetaan ali:palk.atu:lla ylimää- säksi 6,567,000 markkaa posti- ja
16207: räisenä työvoimalla, 1olisi puhelinvälittä- lennätinlaitoksen puhelinvälittäjäin
16208: jän toimia entistä enemrrnän vakinaistettava. tointen vakinaistamiseksi.
16209: Kun tämän asiantilan korjaamiseksi halli-
16210: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
16211:
16212: A. Turkka.. Juho Kuittinen. Arttur Koskinen.
16213: 1291
16214:
16215: IV,3ss. - Rah. a.l. N:o 287.
16216:
16217:
16218:
16219:
16220: Sormunen y. m.: Korotetun määrärahan '{)soittamisesta pu-
16221: helinlinjojen rakentamiseksi Pohjois-Sttomen harvaan-
16222: asuttuihin kyliin.
16223:
16224:
16225: ~J d u s k: u n n a ll e.
16226:
16227:
16228: Pohjois-SuOilllen ja muidenkin harvaan set ja verojen maksuvelvoituksert kuin niillä
16229: asurttujen paikkakuntien väestön toimeen- ihmisillä, jroilla on käyte,t,täviss.ään puheli-
16230: tuloa vaikeuttaa myös se, ettei heidän ~u met, tiet ja kullruvälineet. Tässä~in on val-
16231: ma-all]eitaan lähelläkään ole puhelinta. Ky- litsemassa epäkohta, minkä poistamista Poh-
16232: 1ät sijaitsevat kaukana suurten pitäjien jois-Suomen harvaan asuttujen paikkakun-
16233: laitamilla; yleiseen maantiehen'kin saa.vtaa tien ihmiset odottavat. Vaitiovallan on täs-
16234: kylistä 1olla yli peninkulman nuat'ka. Mitä säkin vaikeuksissa eläviä autettava. Sen
16235: vaikeuksia ja kustannuksia tuottaakaan sel- vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
16236: laisten kylien a.sukkaille asioida kuntiensa
16237: haUilll10llisessa keskuksessa, läälmrissä, ap- että Edttskunta ~~ttaisi vuoden 1949
16238: teekissa, kauppaliikkeissä, kal1Sanhuollon valtion tulo- ja menoarvioon
16239: toimistoissa j. n. e. Tapaturma, saimus- ja 50,000,000 markan lisätyn siirtomää-
16240: eräissä synnytystapauksissa ovat ihmiset rärahan Pohjois-Suomen harvaan
16241: suuressa vaarassa niissä olo;issa. Ja kui- asuttuihin kyliin puhelinlinjojen ra-
16242: tenkin heillä on samanlaiset yhteiskunnalli- kentamiseksi.
16243: Helsingissä 5 päivänä 'lokakuuta 1948.
16244:
16245: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto.
16246: 1292
16247:
16248: IV,3s9. - Rah. al. N:o 288.
16249:
16250:
16251:
16252:
16253: M. Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan posti-
16254: talon rakennustöiden aloittamista varten.
16255:
16256:
16257: E d u s k u n n a ll e.
16258:
16259: Vuosi vuodelta lisääntyvä tyytymättö- joonan markan mä:ärärruha. Rakennustar-
16260: myys Vaasan postioloja kohtaan on jatku- vilffieiden ja lisämääräraJ:10jen puutteen
16261: nut jo toistakymmentä VUIOtta. Tyytymät- vuoksi rakennustöiden aloittaminen on kui-
16262: :t()myys onkin täysin perusteltua, sillä posti- ,tenkin jäänyt vuosi vuodelta toteutumatta.
16263: ikonttorim, monet osastot sijaitsevat useassa Tilanne on nyttemmin muodostunut niin
16264: eri paikassa kaurpuniklia. Huoneistot ovat vaik!eaksi, ettei rakennustöiden aloittamista
16265: erittäin ahtaita ja muutenkin tarkJoituk- olisi enää siirrettävä. Rakennustyöt olisi
16266: seen sopimattomia. Postia, 1ennä,tjntä ja ~~loitettava kiireellisesti senikin vuOiksi,
16267: puhelinta käyttävälle yleisölle aiheutuu koska postitrulo~aken111ubesta voitaisiin kalksi
16268: tästä monenlaista haittaa, puhumattakaan ker11osta vcarata va1tjon viran ja toimen hai-
16269: niistä taloudellisista menetyksistä ja käy- tijoitten asunnoiksi, joista Vaasassa on erit-
16270: tännöllisistä vaikeuksista, joita viran !hoi- täin suuri puute. Kun Vaasan postitalon
16271: dosta ja postin toiminnasta tällaisissa nykyinen kustannusarvio on Illoån 100 milj.
16272: oloissa ruheutuu. markkaa, olisi v. 19,49 suoritettavia raken-
16273: Tyytymättömyyttä ja huomavtavia talou- nustöitä vart<en varart.tava vuoden 1949 tulo-
16274: dellisia menetykisiä aiheuttaneet 'epäkohdat ja menoarvioon 75 milj. markkaa.
16275: on posti- ja lennäinhallituskin todennut sel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16276: laisiksi, että niiden poistamiseen olisi iki.i- kunnioittaen,
16277: reellisesti ryhdyttävä. Tässä tarkoituksessa
16278: Vaasan postitaloa varten onkin jo ostettu että Edusk-unta ottaisi vuoden 1949
16279: tonvti pootiliikien.teen kannalta katsoen edul- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 19 mo-
16280: liselta 1pa:iikaJ:ta läheltä !rautatieasemaa. Ra- mentitn kohdalle 75 miljoona,n mar-
16281: kennustJ"Öt oli tarkJoitus aloittaa jo neljä kan määrärahan Vaasan postita~on
16282: vuotta sitten ja siinä ~tarkoituksessa. oJi rakennttstöiden aloittamista varten.
16283: v. 1945 tulo- ja menoarvioon otettu 5 mil-
16284: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
16285:
16286: Mikko Järvinen. Toivo Kujala.
16287: Levi Jern. Eino Kujanpää.
16288: 1293
16289:
16290: IV,3no. - Rah. al. N:o 289.
16291:
16292:
16293:
16294:
16295: Okko y. m.: "Aiäärämhan osoittamisesta Lappeenrannan
16296: postitalon rakennnstöiden alJoittamista varten.
16297:
16298:
16299: E d u s kun n a ll e.
16300:
16301: Lappeenrannan Uuden 'L'elefooniyhdis- Ede11ä kuvattua tilannetta ei posti- ja
16302: tyksen tultua 1945 lunastetuksi valtiolle lennätinlaitoksen kohdalta ole yhtään loh-
16303: on Lappeenrannan paika:Uiskeskusta laa- dullisempi. Postitoimisto sijaitsee vuokra-
16304: jennettu kolmella toimituspaikalla, ollen huoneistoosa, joika alunperin on toisiin
16305: toimituspaikkojen luku nykyisin 9. Tästä tarkoituksiin rakennettu ja kasvaneen lii-
16306: huolimatta on puhelinkeskus käynyt var- kenteen vuoksi on käynyt ahtaaksi ja epä-
16307: sin ahtaaksi ja noin 200 tilaajaa odottaa käytännölliseksi. Asuntoja ei posti- ja
16308: puhelinta. lennätinlaitos ole pystynyt lainkaan jär-
16309: KeSkus sijaitsee vuokra.huoneistossa, jestämään virkailijoille. Sama koskee
16310: jonka omistaa Lappeenrannan seurakunta. autotalleja, korjauspajoja ja varastoja,
16311: Seurakunta rakentaa tähän sekä vierei- jotika on sijoitettu vu~krahuoneistoihin
16312: selle tontille suuren liiketalon, joten se ympäri kaupunkia. Lappeenrannan kau-
16313: sanoo irti keskuksen, koska tämä talo tu- punki on sikäli suhtautunut suosiellisesti
16314: lee purettavaksi. oleviin epäkohtiin, että on järjestänyt
16315: Valtiovalta on aikaisempina vuosina riittävän suuruisen tonttipaikan rakennet-
16316: täysin laiminlyönyt Lappeenrannan. koh- tavaa postitaloa varten. Suunnitelmat pos-
16317: dalta kaiken rakennustoiminnan. Ennen titalon rakentamiseksi ovatkin valmiit ja
16318: sotia vallinnut tilanne oli siksi edullinen, nousee kustannusarvio 72,000,000 mark-
16319: että tarvittavia huoneistoja oli kohtalai- kaan.
16320: sesti saatavilla ja useimmat virastot sijait- Koska edellä selostettu· olotila suuresti
16321: sivat läänin pääkaupungissa Viipurissa. vaikeuttaa posti- ja lennätinlaitoksen toi-
16322: Rajan siirrosta on aiheutunut, että Lap- mintaa Lappeenrannassa ja täysin estää
16323: peenranta on muodostunut nykyisen kaak- sen kehittymistä paikkakunnan oloja vas-
16324: koisen rajaseudun keskuspaikaksi ja on taavaksi, esitämme kunnioittaen,
16325: tänne kuluneina vuosina siirtynyt joukko
16326: virastoja ja laitoksia, jotka on ollut pakko että Eduskunta ottaisi vuoden 194!1
16327: sijoittaa sangen ahtaisiin oloihin. Kun tulo_ ja menoarvioon 19 Pl. I: 19
16328: nähtävästi Lappeenrannasta tulee läänin mom. kohdetUe 30,000,000 markan
16329: pääkaupunki ja osoittaa kaupungin asu- määrärahan Lappeenrannan postita-
16330: kasluku edelleen suurta kasvua, on viras- lon mkennustöiden aloittamista var-
16331: tojen sijoittamisessa ja niiden henkilökun- ten.
16332: •nan asuttaiillisessa: esiintynyt suuria vai-
16333: keuksia.
16334: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
16335:
16336: Väinö Okko. Paavo Leskinen.
16337: Valto Käkelä. Urho Saariaho.
16338: Jalmari Pusa. Arno Tuurna.
16339:
16340:
16341:
16342:
16343: 48
16344: 561/48
16345: 1294
16346:
16347: IV,s91. - Rah. al. N:o 290.
16348:
16349:
16350:
16351:
16352: Salo: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi
16353: Puol4ngan ki1·kolle.
16354:
16355:
16356: E d u s k u n n a ll e.
16357:
16358: Va1tio asettaa maaseudun postitoimistoille dollisuudet sekä toimisto- että asumismah-
16359: yhä kasvavia velvollisuuiksia m. m. valtion dollisuuiksiin nähden, kun kerran voidaan
16360: vero- ym. tulojen kantamiseen näiliden, sa- merkitä, että pooti on niitä harvoja V'al-
16361: moinkuin toiselta puolelta valtion suoritus- tion laitoksia, j:ortJ.m eivät toiminnallaan ai-
16362: ten maksamisen to:imeenpanijana. Kun kat- heuta sille tappiota, vaan verrattain huo-
16363: selee maaseudun ahtaissa oloissa ja huo- mattavan ylijäämänkin.
16364: noissa vuokrahuoneissa suori.tettavaa työtä, Nojaamalla ylloo1evaan ja viitrt:.aamalla
16365: saa suorastaan ihmetellä sitä, millä poS!ti- arkaisempaan, Puolangan pootitalon raken-
16366: toimistot kykenevät työmääränsä suoritta- tamista koskevaan aloitteeseen, ehdotan,
16367: maan. Uulden valtavan ;työnlisäyksen ai-
16368: heuttaa jälleen postitoimistoille nyt voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
16369: maan tullut n. s. lapsilisien suorittaminen tulo- ja menoarvioon 3 miljoona,n
16370: noin 1,200,000:lle lapselle. Kun valtio vaa- markan ntäärärahan postitalon ra-
16371: tii postitoimistoissa suorioottavan työn täs- kentamista varten Puolangan kir-
16372: mällistä toimittamista, on sen henkilökuu- kolle.
16373: nalleen kyettävä jä.rjestämään siihen nmh-
16374: Helsingissä 4 päivänä loika.kuuta 1948.
16375:
16376: S. Salo.
16377: 1295
16378:
16379: IV,392. - Rah. al. N:o 291.
16380:
16381:
16382:
16383:
16384: Koski: Määrärahan osoittamisesta Siltakadun rautatiesillan
16385: rakentamiseksi Hyvinkään kauppalaan.
16386:
16387:
16388: E d u s 'k u n n a ll e.
16389:
16390: Helsingistä pohjoiseen johtava päärata läntisiä kauppalanosia yhdistää vartioitu
16391: halkoo Hyvinkään kauppalan kahteen tasoylikäytävä. Tämä tasoylikäytävä, joka
16392: osaan, läntiseen ja itäiseen. Ensinmaini- on osana Hyvinkääitä Riihimäelle johta-
16393: tun jakaa vuorostaan kahteen osaan Hy- vasta valtamaantiestä, sijaitsee nykyisen
16394: vinkäältä Hankoon johtava rautatie sii-. Hyvinkään aseman välittömässä läheisyy-
16395: hen liittyvine ratapihoineen. Täten muo- dessä Hyvinkään-Karkkilan ja Hyvinkään
16396: dostuvaa kolmea kauppalanosaa yhdistää -Hangon ratojen pääteasemien välissä, jo-
16397: voimassaolevan asemakaavan mukaan viisi ten se muodostaa mitä vilkkaimman lii!ken-
16398: siltaa, joista kolme ylittää pääradan ja nesolmun. ,J,o turvallisuuden kannalta on
16399: kaksi Hyvinkään-Hangon radan. Mitään mainittu, aivan kauppalan sydämessä si-
16400: näistä asemakaavan edellytt.ämistä, valtion jaitseva tasoylikäytävä arveluttava, eikä
16401: rakennusvelvollisuuteen kuuluvista sil- vahinkoja olekaan voitu vä:lttää. Kun sa-
16402: loista ei vielä tähän mennessä ole toteu- nottu ylikäytävä on jatkona ratapihalle
16403: tettu. Tosin pääradan ylittävä eteläisin tapahtuu sen tienoilla - paitsi varsinaista
16404: silta, joka muodostaa osan Helsingin-Hi- junaliikennettä - myös tavarajunien ko-
16405: ldän valtamaantiestä, on olemassa, mutta koamista, purkamista y.m.s. järjestely- ja
16406: sekin vain väliaikaisena, liian kapeana ja vaihtotöitä, jotka tukkivat liikenteen päi-
16407: sijoitukseltaan virheellisenä puusiltana, vittäin pitkiksi ajoiksi. Tämä aiheuttaa
16408: jollaiseksi se valitettavasti jääneekin vielä ylipääsyä odottavien ihmisten ja ajoneu-
16409: pitkiksi ajoiksi päätellen tänä kesänä suo- vojen ruuhkaa ja kallista ajanhukkaa.
16410: ritetuista suhteettoman kalliiksi koitu- Tukkeutuminen eristää myös kauppalan
16411: neista korjauksista. sairaalan ja ennen kaikkea samassa kaup-
16412: Kauppalan viimeaikaisen voimakkaan palanosassa sijaitsevan kauppalan ainoan
16413: teollistumisen ja erikoisesti kohdakkoin paloaseman molemmista muista kauppa-
16414: valmistuvan valtion rautateitten keskus- lanosista, vaarantaen täten m.m. palotur-
16415: konepajan vaikutuksesta kohoaa kauppa- vallisuutta, puhumattakaan kaukoliiken-
16416: lan asukasluku, joka jo nykyisin ylittää teestä Hyvinkääitä Riihimäelle, jonka se
16417: 10,000, lähitulevaisuudessa usealla tulhan- samalla katkaisee. Aivan erikoisen kiusal-
16418: nella, kenties kaksinkertaiseksi. On näin- liseksi tilanne on käynyt aamuisin, jolloin
16419: ollen selvää, että nykyiset alkeelliset yh- tukkeutuminen säännöllisesti vaikeuttaa
16420: teydet eri kauppalanosien välillä eivät ja viivyttää työhönsä rientäviä työläisiä.
16421: ajanoloon voi tyydyttää yhä vilkastuvaa Edellä ·olevaan viitaten ehdotan,
16422: paikallisliikennettä yhtä vähän kuin kaup-
16423: palan kautta sekä itään että pohjoiseen että Eduskuma ottaisi valtion tulo-
16424: suuntautuvaa kaukoliikennettäkään. Edel- ja menoarvioon vuodelle 1949 6 mil-
16425: lämainittujen siltojen rakentamiseen olisi joonan markan siirtomäärärahan Hy-
16426: näinollen ajoissa varauduttava. vinkään kauppa.Zan voimassa ol.evtm
16427: Vaikein ja jo nykyään suorastaan kes- asemakaavan edeUyttämän Siltaka-
16428: täanäJtön on tilanne Hyvinkään-Hangon ra- d1tn rautatiesillan rakentamiseksi.
16429: dan pohjoisen ylikäytävän kohdalla, jossa
16430: Helsingissä lokakumi 4 päivänä 1948.
16431:
16432: Usko Koski.
16433: 1296
16434:
16435: IV,393. - Rah. al. N:o 292.
16436:
16437:
16438:
16439: Kajala y. m.: Määrärahan osoittarnisesta ylikulkusillan ra-
16440: kentamista varten n. s. H ennalan tasoylikäytävän tilalle
16441: Lahden ratapihalla.
16442:
16443: F, d u s k u n n a ll e.
16444:
16445: Laihdessa ja sen ympäristössä, missä eteläpuolella :k:a.tu tekee hyvin pahan mut-
16446: maantiet 'kulkevat monissa kohdin moneen kan, niin on aivan luonnollista, että liiken-
16447: kertaan rautatjen yli, jopa hyvinkin ly- neonnettomuuksia ,ei tässä onnetbomassa
16448: hyellä matkalla, on paljon liikenteellisiä solmukohdassa ole voitu välttää.
16449: epäkohtia, liikennettä haittaavia ja sille Lahden kaupunki ja puolustuslaitos ovat
16450: vaarallisia paikkoja. Pa!himpana niistä on tehneet monia yrityksiä tämän kiusallisen
16451: pidettävä keskellä I.1ahden kaupunkia si- epäilmhdan poistamiseksi, mutta toiSitaiseksi
16452: jaitsevaa n. s. Bennalan tasoylikäytävää. huonolla menestyksellä. Vaikka asiantun-
16453: Sillä kohtaa ilml1kee r,ahden, ratapihan tijataholla, rautatiehallituksessa, vm3tuu
16454: poikki toinen niistä va:lt:aväylistä, jotka epäkohdan olemassaolosta tunn:etaan elä-
16455: yhdistävät I1ahde.n eteläiset kaupungin- västi ja vaikka rautatiehallitus on jo useam-
16456: osat muuhun :kaupunkiin. Tämän ylikäy- pa,na vuonna ehdottanut määrära:han otta-
16457: tävän raikentami1nen tasoylikäytäväksi on mista valtion tulo- ja menoarvioon, jotta
16458: alunperinkin ollut virhe, sillä koko ajan tasoyBkäytävä voitaisiin korvata ylikulku-
16459: kuin :liikenteen on o11ut prnkko rata- sillalla, niin ainoaikaan hallitus ei ole vielä
16460: piha ylittää, on Hitä vaLtaväylää käyttävä tarvittavaa määrära:haa ·tu~o- ja menoarv;o-
16461: yleisö joutunut rautatielii:loontef'Btä kärsi- ehdotukseensa ottanut.
16462: mään. Paitsi ta.vaillomaista 'kai~dBa ratapi- Kun edmilrUilltakin on jo !kiinnittänyt
16463: hoilla esiintyvää junien n. s. järjestelylii- asiaan huomiota ja ottanut siihen nähden
16464: kettä on tällä kohtaa katuliikennettä hait- myönteisen kannan lausuessaan vuonna
16465: taamassa se seikka, että aivan ylikäytävän 1946 hallitukselle toivomuksen määrä.ra.han
16466: välittömässä yhteydessä on ratapihan vau- ottamisesta ylikullrusillan rakentamista var-
16467: nujen punnitusvaa:ka. Vaunujen pum.nitus- ten :kyseiseen kohtaan, niin täytynee tämän
16468: aikana j:outuu katuliikenne olemaan pysäyk- ko'ke> paik!k.akunnalle hyvin haita.llisen epä-
16469: sissä minuuttikaupalla. Neljännestunnin- kohdan poistamisen tarpeellisuus pitää1 täy-
16470: kaan mittaiset pysälltymiset eivät ole lain- sin selvitettynä.
16471: kaan harvinaisia. Onpa ollut todettavissa Arviolaskelmien mukaa,n kyseisen sillan
16472: vieläkin pit·emipiä. Sen jälkeen kun !kau- rakent8Jllliseen tarvitaan nykyistä rahaa 20
16473: punki on alkanut erityisesti kasvaa etelään milj. markkaa.
16474: päin, nimenomaan siirtoväen ja rintama- Kaiken edellä olevan perusteena ehdo-
16475: miesasutuksen vuoksi, on epä:lwhta vastaa- tamme kunnioittaen,
16476: vasti käynyt pahemmaksi. l1iikenne :on kas-
16477: vamistaan kasvanut, ainakin samassa suh- että E&uskunta ottaisi v1wden 1949
16478: teessa kuin kaupunki, ja kaupunki on so- tulo- .ia menoarvioon 20 miljoonan
16479: tien jälkeen suuruudeltaan kaksinkertaistu- 1narkan määrärahan ylikulkusillan
16480: nut asukaslukuunsa nähden. Kyseisen val- rakentamista varten nykyisen n . .s.
16481: taväylän liikennettä lisäävät· erityisesti H ennalan tasoylikäytävän tilalle
16482: Bennalan kasarmialue ja valtion omista- Lahden ratapihalla.
16483: mat Tornatorin tehtaat.· Kun ylikäytävän
16484: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1048.
16485: Olavi Kajala. Aino Malkamäki.
16486: Oskari Lehtonen. Eino Raunio.
16487: Lauri Laine. Eino Kujanpää.
16488: Martti Suntela. Felix Seppälä.
16489: 1297
16490:
16491: !V,394. - Rah. al. N:o 293.
16492:
16493:
16494:
16495:
16496: Sormunen y. m.: J.Jtläib·ärahan osoittamisesta Haapctjärven
16497: -Kumisevan ratf.lJOsan rakennustöiden aloittamista
16498: varten.
16499:
16500:
16501: E d u s k u n n a ll e.
16502:
16503: Ha;a,pajä,rven-Suolahden rataa on suun- tyv.ä:ä työttömyyttä voidaan siten torjua.
16504: niteltu ra:kennettavaksi siten, että Haapa- Siinähän saisivat työtä sekä jalka- että he-
16505: järven puoleisessa päässä ensiksi v·almistuisi vosmiehet, jotka tavallisimmin saavat tar-
16506: rata Haapajärven asemalta Kumisevan so- vitsemansa tulot metsätöistä, joita nyt ei
16507: ranottoalUJeelle. Tätä onkin pidettävä oi- ole seutuikunlllaNJa. Tämän vuoiksi ikunrnioit-
16508: keama, lmska radan puuttuessa Kumisevan ta•en ehdotamme,
16509: sorannttopaikkaa ei ole voitu käyttää val-
16510: 'tion rauta- ja maanteitden sorastukseen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
16511: vaan on sora ollut paklw kuljettaa kau- valt1ion tulo- ja men-oarvioon
16512: kaa valtion tarpeisiin. Kuitenkaan mainit- 25,000,000 markan tnäärä·rahan Haa-
16513: tua rataosaa ei tole ·alettu rakentaa. Se olisi pajärven-Kumisevan radan raken-
16514: tehtävä jopa kii~eellisenä, sillä sitä vaatii mtstöiden kiireellisinä aloittctmista
16515: paitsi valtion etu, myös se, että Haapa- varten.
16516: järven ja sitä ympäröivissä kunnissa. esiin-
16517: Helsingissä 5 päivänä lok8kuuta 1948.
16518:
16519: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto.
16520: 1298
16521:
16522: IV,395, - Rah. al. N:o 294.
16523:
16524:
16525:
16526:
16527: Salo: Määrärahan osoittamisesta H yrynsalmen-Suomussal-
16528: men rautatien rakennustöiden jatkamista varten.
16529:
16530:
16531: E d u s k u n n a 11 e.
16532:
16533: Vuoden 1949 tulo- ja menoarviossa ehdo- vuoteen verraten ja jälle-enrakennustöidc·n
16534: tetaan uusiin rautatierakennuksiin vain nyt tultua suurin piirtein suoritetuiksi.
16535: 200 milj. mk Oriveden-Jämsän-Olldmlan Jotta työnsaantimaihdOillisuuksissa ei tapah-
16536: rataa varten ja 30 milj. mk: Simpeleen- tuisi vakavaa häiriötä ja jotta Hyrynsal-
16537: Parikkalan radan lopputöitä varten. Ehdo- men-Su()mussalmen rataosa voitaisiin val-
16538: tettu 230 milj. mk määräraha on 6 milj. mistaa väliaikaiselle liikenteelle kelvolliseen
16539: mk pienempi kuin mitä kulurvalle vuodelle kuntoon ensi vuoden aikana, ehd1otan,
16540: myönnettiin, ja on siinä Hyrynsalmen-
16541: Suomus.sa1men rakenteilla oleva rata jätetty että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
16542: kokonaan ilman työmääräraha:a. On joten- tulo- ja menom·vioon 70 miljoonan
16543: kin varmaa, että Kainuussa ja muuallakin markan lisäyksen Hyrynsalmen-
16544: Pohjois-Suomessa tulee ensi vuod-en aikana Suomussalmen rautatien rakennus-
16545: esiintymään työttömyyttä metsätöiden jää- töiden jatkamista varten.
16546: dessä aivan murto~osaan esim. kuluvaan
16547: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
16548:
16549: S. Salo.
16550: 1299
16551:
16552: IV,39_6. - Rah. al. N:o 295.
16553:
16554:
16555:
16556:
16557: ·Mustonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hyrynsalmen-
16558: Pesiön--Kiantajä1·ven rataosan rakennustöiden loppuun
16559: saattamiseksi.
16560:
16561:
16562: E d u s k u n n a 11 e.
16563:
16564: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 70,000,000 mar-
16565: tyn, toivomusaloitteen n:o 373 perusteluihin kan määrärahan Kontwmäen-Tai-
16566: kunnioittaen ehdotamme, valkosken rautatien H yrynsalmen-
16567: Pesiön-Kiantajärven rataosan ra-
16568: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 kennustöiden loppuun saattarnisek;,·i.
16569: Helsingissä 5 päivänä lokalkuuta 1948.
16570:
16571: J. Mustonen. Hannes Tauriainen.
16572: Yrjö Murto. Matti Meriläinen.
16573: 1300
16574:
16575: IV,397. - Rah. al. N:o 296.
16576:
16577:
16578:
16579:
16580: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Raision-Naantalin
16581: maantien kestopäällystystyön aloittamiseksi.
16582:
16583:
16584: E d u .s k u n n a ll e.
16585:
16586: 'l'ieolot Turun seudulla ovat yleensä ver- luostarikirkko ja Ukko Pekan silta, jonka
16587: rattuna vastaaviin oloihin muissa suurissa yli johtaa tie tasavallan presidentin kesä-
16588: liikennekeskuksissa jääneet kehityksestä asuntoon Kultarantaan.
16589: jälkeen. Tieverkosto Turun ympäristössä Jo vuonna 1939 oli liikenteen suuruus
16590: on hyvinkin vanhaa, josta johtuen maan- Raision-Naantalin maantiellä noin 1,500
16591: tiet suurimmaksi osaksi vieläkin ovat mut- tonnia vuorokaudessa ja on se siitä suu-
16592: kikkaita, kapeita ja huonopohjaisia. En- resti vilkastunut. Ammattimiehet ovat to-
16593: nen sotia ryhdyttiin tieolojen parantami- denneet, että tien kestopäällystäminen
16594: seen, mikä kuitenkin keskeytyi aivan al- ,aina on taloudellisesti kannattavaa jo lii-
16595: kuvaiheeseensa. Yksi kaikkein tärkeim- kenteen ylittäessä 200 tonnia vuorokau-
16596: mistä teistä, jonka merkitys on vuosi vuo- dessa. Tien kestopäällystäminen 6 m :n le-
16597: delta kasvanut, on Turun ja Naanta'lin vä- vyisenä tulisi nykyisten hintojen mukaan
16598: linen maantie. Tämä huomioonottaen aloi- maksamaan kilometriä kohti n. 5 miljoo-
16599: tettiin tien rakentaminen ja saatiin poh- naa markkaa. Suositeltavana voitaneen pi-
16600: jaus- y. m. työt va:lmiiksi ,tien ikestopäällys- tää lmrkeapintaista asfalttitietä, johon
16601: tämista varten, Lukuunottamatta n. % tarvittavia raaka-aineita jo nykyisin on
16602: km :n pituista tienosaa Raision aseman saatavissa.
16603: seudulla, sekä kestopäällystettiin Turun ja Ottaen huomioon vallitsevan rahatilan-
16604: Raision välinen tienosa. Sensijaan Rai- teen, olisi sopivaa suorittaa työ jaksottain
16605: sion-Naantalin maantieosa, jonka pituus kolmessa osassa, jolloin vuotuinen meno
16606: on n. 9 km, on edelleen soratieasteeUa. olisi 15 miljoonaa markkaa. Näin mene-
16607: Liikenne Turun ja Naantalin välillä on tellen saataisiin työ valmiiksi olympiavuo-
16608: jatkuvasti vilkastunut ja tullut entistään- teen 1952 mennessä.
16609: kin raskaammaksi. Tämän on aiheuttanut Yllä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
16610: Turun ja sen ympäristöseutujen !Lisään- tamme kunnioittaen,
16611: tyvä teollistuminen, valtion polttoainevac
16612: rastojen sijoittaminen Naantaliin ja saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16613: ristokuntiin suuntautuvan linja-autoliiken- den 1949 tulo- ja menoarvioon
16614: teen kasvu. Jo vanhastaan on Naantali 15,000,000 ma1·kan määrärahan Rai-
16615: ollut suosittu kylpyläkaupunkina ja mat- sion-Naantalin rnaantien kestopä.äl-
16616: kailun kohteena, onhan siellä m.m. vanha lystämistyön aloittamista varten.
16617: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
16618:
16619: Aarne Honka. V. J. Sukselainen.
16620: Samuli Simula. Kalle Jokinen.
16621: Aino Lehtokoski. Urho Kulovaara.
16622: 1301
16623:
16624: IV,398. - Rah. al. N:o 297.
16625:
16626:
16627:
16628:
16629: Sukselainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rymättylän
16630: -Merimaskun maantien •oikaisemista varten.
16631:
16632:
16633: E d u s k u n n a l l e.
16634:
16635: Sen jäl~een lkun n. s. Uklko P~kam. silta tuotantolaitosten laajeneminen. Mainittu
16636: !JuonnoiUTI.aan ja Naantalin välillä 1930- yhtiö. sahaa nykyään vuosittain noin 1,500
16637: luvun alkupuolella valmistui, Tmun saaris- st. puutavaraa, josta suurin osa jalostetaan
16638: ton liikenne alkoi yhä enemmän suuntau- omissa tuotantolaitoksissa edelleen höylä-
16639: tua maan.teitse Rymättylän-Naantalin tavaraksi, laatilroiksi ja. puusepäntUJOtteiksi
16640: kautta Turkuun. Tällöin joutui mäkinen sekä kuljetetaan m.a.itse marlklrinoille. Yh-
16641: ja mutkainen Rymättylän-Merimas:kun tiön kauppaliike ja mylly ovat myöskin
16642: maantie yhä raskaa'Illllllin liikennöidyksi ja vetäneet liikennettä saaristosta yhä enem-
16643: sen oikaiseminen ja kunnostaminen osoittau- män Röödilään. Kun Turun tiepiirin suun-
16644: tui aivan välttämättömäksi. Vuonna 1939 nitelmissa on talviteiden ohjaaminen Vel-
16645: kulkulaitosten ja yleist~n töiden ministeriö kuasta, Iniöstä ja Nauvoota Röödilään ja
16646: vahvistikin sUJUnnitelman, johon pienem- sitä :kautta Rymättylän-Merimaskun maan-
16647: pien oilkaisujen ohella sisäJltyy m. m. Ison- tielle, tieoikaisun nopea toteuttaminen on
16648: poikon ja Kaitarannan ta1ojen välisen tie- käynyt yhä välttämättömärmmäksi koko lä-
16649: osan lyheneminen kuudesta kolmeen ki1o.- hisaariston kannalta. -
16650: metriin. Poikkeuksellisten olojen talria Niinpä se kuuden kilometrin pituinen
16651: suunnitelma on jäänyt toteuttamatta. eikä tieosa, joika oikaisun tap·a,hduttua jää parin
16652: ihallitus ole ottanut sitä vielä vuoden 1949 tal<m käyttöön, <m heikossa kunnossa eikä
16653: tullo.- ja menoarvioesitykseenkään. sen kunnostaminen enää ole valtion kan-
16654: Sen vuosikymmenen kuluessa, mikä oi- nalta tarlroituksenmukaista, kun oikaisu
16655: kaisututkimuksen suorittamisesta nyt on joka tapaUiksessa on lyhyen ajan kysymys.
16656: aikaa, kyseisen suunnitelman toteuttaminen Tiooikaisusta vuonna 1939 laadittu kustan-
16657: on muodostunut saariston iiikenneolojen nusarvio päättyi 1.8 milj. :markkaan, mikä
16658: 1
16659:
16660:
16661: kehittämisen :kannalta entistä ikipeämmäksi. nykyhinnoissa vastannee noin 20 milj. mar-
16662: Tapahtuneen V"esialueiden menetyksen jäl- ikan kustannuksia.
16663: keen on Rymä;ttylän asema kalastuspitäjänä Edel·lä olevaan viitaten esitämme kun-
16664: tullut <entistä lmskeisemmäksi ja maan ika- nioittavasti,
16665: lantarpeen tyydyttämin~n jäänyt entistä
16666: enemmän tämän liikennealueen kalastajien että Eduskunta ottaisi vuoden 194.9
16667: h.a.rteille. Puutarha- ja varsinkin vihannes- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu-
16668: viljelys on Rymättylässä jatkuvasti kasva- .vun 3 momentille 4 miljoonan mar-
16669: nut. Kilpaileehan se Suomen suurrimman kan määrärahan Rymättylän-ltleri-
16670: tomaattipitäjän maineesta. Kaikki tämä on maskun maantien oikaisutyön alulle-
16671: lisännyt päivittäistä liikennettä, kuten myÖ'> panemiseksi vuo.nna 1939 vahvistetun
16672: Rymättylä Oy:n Röödilässä sijaitsevien suunnitelman mukaisesti.
16673: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
16674:
16675: V. J. Sukselainen. Eino Roine.
16676: Samuli Simula. Aarne Honka.
16677: Lauri Laine.
16678:
16679:
16680: 49
16681: 561/48
16682: 1302
16683:
16684: IV,s99. - Rah. al. N:o 298.
16685:
16686:
16687:
16688:
16689: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Honkakosken
16690: asemalta Soikon--Lass~'lan maantielle johtavan tien otta-
16691: miseksi valtion hoitoon.
16692:
16693:
16694: E d u s k u n n a 11 e.
16695:
16696: Rautatiet saadaan vasta sitten täydellä autoliikennettä sanotulla tiellä. Liikennöi-
16697: tehollaan palvelemaan maan ja kansamme minen kohtaa kuitenkin voittamattomia
16698: etua, jos niihin voidaan yhdistää asutus- vaikeuksia, ellei tien kuntoisuutta voida
16699: keskuksien kautta kulkeva maantiever- nykyisestään parantaa. ·
16700: kosto. Tätä tärkeää tosiseikkaa silmällä Koska näiden kuntien voimavarat eivät
16701: pitäen ovat Lavian ja Pomarkun kunnat kenties riitä sanotun tierakennuksen suun-
16702: jo vuosia sitten tielain edellyttämän insi- nitelmanmukaiseen päättämiseen ja tien
16703: nööriteknillisen suunnitelman mukaan jatkuvaan hoitoon, ja koska tie kautta-
16704: aloittaneet maantierakennuksen Porin- kulkutienä tulee yhdessä rautatieverkos-
16705: Haapamäen radan Honkakosken asemalta ton kanssa palvelemaan maamme ja kan-
16706: Tuunajärven kylän kautta valtion hoi- samme yhteistä parasta, niin tähän kat-
16707: dossa olevan Soikon-Lassilan maantielle soen ehdotamme,
16708: Lavian pitäjässä. Tien kokonaispituus on
16709: 28.2 km. Honkakosken asemalta Lavian että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
16710: rajalle menevä osa, 14.6 km, on vuosina valtion tulo- ja menoarvioon
16711: 1931-32 rakennettu III a luokan vaati- 1,000,000 markan määrämhan Hon-
16712: muksia vastaavaan kuntoon. Lavian puo- kakosken asemalta Soikon-Lassilan
16713: leinen osa n. s. Peräkyläntie on myös ra- maantielle Lavian pitäjässä johtavan
16714: kennettu sellaiseen kuntoon, että kuluvana tien ottamiseksi valtion hoitoon.
16715: kesänä voitiin käydä yrittämään linja-
16716: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
16717:
16718: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila. Irma Torvi.
16719: 1303
16720:
16721: IV,4oo. - Fin. mot. N:o 299.
16722:
16723:
16724:
16725:
16726: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg-
16727: gande av en landsväg från Sågars till Barösund i Ingå
16728: komrwun.
16729:
16730:
16731: T i ll R i k s d a g e n.
16732:
16733: I likihet med många andra skärgårds- be:liolkning, som tillsammans med på orten
16734: bygder i vå.I;; land är Barösun!ds skärgård hemmahörande fiskare sörjer för en ansen-
16735: i västra Nyland en i flera hänseenden van- lig del av fisktillförseln till Helsingfors.
16736: lottad landsända, vars befolkning nödgas Den nä.rmaite landsvägsförbindelsen från
16737: undvara talr:ika föl'llllåner, Slam samhället Barösund uppnås i Ingå hamn, dit vägen
16738: tillhandahåller medborgarna på andra trak- är en mil från centrum av Barösund.
16739: ter och som betraktas som alldeles själv- Denna förbindelse kan dessurtom endast
16740: fallna. Särskilt med avseende å kommuni- bristfälligt utnyttjas, emeidan farleden till
16741: kationerna har denna nejd länge varit för- Ingå hamn har ett vattendjup, som blott
16742: S11Illilllad. Dess isolerade belägenhet ha:r yt- är 3 fo,t. I sin rbeträ.ngda belägenhet med
16743: terligare s'kärpts .efter Porkalaområ.:CLets ut- avseende å kommunikationerna vände sig
16744: arrendering, varigenom förbindelserna med ortsborna i början av år 1945 till statens
16745: inköpscentra · och med avsättningsorterna myndigheter och anhöll att en landsväg
16746: för :traktens produkter har försvårats o0h skulle byggas med statsmedel från när-
16747: transporterna omåttligt fördyrats. Ett nytt heten av Fa.gervik till Barösund. Detta
16748: hårt slag drabbade denna nejd, då trafiken initiativ, som ingalunda var det första i
16749: genom Porkalaområdets skärgård spärrades ortens vägfråga, ledde till att väg- och
16750: i början av detta år. Sedan dess har sjö- vattenbyggnadsstyrelsen Iät med understöd
16751: förbindelserna med huv:urdstaden blivit yt- av Ingå kOilllillun undersöka :ocll ikostn!tds-
16752: terligt besvärliga och osäkra genom att beräkna en lämpligbefunnen vägsträeka
16753: färden måste gå förbi Porkalaområdets från Sågars vid kustlandsvä.gen iill södra
16754: territorialgräns ute i ha.vet. Den ångbåts- stranden av Barö. Vä.gen, vars längd bleve
16755: trafik, som under sommaren detta år upp- 6.6 km, beräknades enligt de i maj 1947
16756: rätthållits från Helsingf01rs västerut och dagtecknade handlingarna i ät·endet kosta
16757: i viss mån betjänat äv:en Barösundsbygdens 20 milj. mark, inberäknat en bro och en
16758: trafikbehov, k:ommer enligt vad som med- fä.rja för ihanddrift.
16759: delats att nedläggas, emedan den vållat Tillsvidare har statSimedel icke föreslagits
16760: rederiet stora förluster till följd av mins- för ,byggande av denna1 väg och Ingå kom-
16761: ikade intrader och ökade kostna:der, som mun, sOOl är hetungad av an:dra al1männa
16762: härflyter av den förlängd:a färdvägen med arbeten, saiknar uppenbarligen möjligheter
16763: gång i öppen sjö under växlande väderMrs- att utföra vägbygget som ett k001munalt
16764: förhållanden. företag. På grund: därav ooh då, säsom
16765: Samtidigt som utv:eeklingen i trafikhän- ovan nä:mnts, Barösundsnejdens redan tidi-
16766: seende rhaft detta ogynnsamma förlopp, har gare vanskliga trafikförhållanden detta år
16767: Barösundsbygdens hel1ov av förbindelser ytterligare försvårats genom den fullstäu-
16768: ökats under senare år både tili följld av diga av:spärrningen av Porkalruområdet,
16769: ökad bosättning i allmänihet och säxskilt vore det :liunt motiverat att den ifrågava-
16770: emedan till denna trakt överflytta.t en icke rande vidsträ.ekta skärgårdsbygden skulle
16771: obetydlig del av Porkalaområdets fiskar- få av samhället lden handräckningen i sin
16772: 1304 IV,4·00. - Sågarsin~Barönsalmen maantie.
16773:
16774: brydsamma belägen:het att vägen till Barö- att Riksdagen måtte i statsförsla-
16775: sund skulle byggas med statsmedel. För get för år 1949 anvisa 5 m~"lj. mark
16776: arbetets första skede borde beviljas minst {ö1· byggande av en landsväg från
16777: 5 m.ilj. mk att användas under år 1949. Sårtars till Barösun-d i lngå kommun.
16778: Med stöd av det OOIIIl ovan anförts före-
16779: slås hämned vördsarrnt,
16780: Helsingfors den 1 oktober 1948.
16781:
16782: John Österholm. C. A. Öhman.
16783: Ebba östenson. J. 0. Söderhjelm.
16784: Ernst von Born. Albert Brom.mels.
16785: Henrik Kullberg. Matts Forss.
16786: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
16787: 1305
16788:
16789: IV,,!IOo, - Rah. al. N:o 299. Suomennos.
16790:
16791:
16792:
16793:
16794: Österholm y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
16795: kentamiseksi Sågarsista Barönsalmeen lnko10n kunnassa.
16796:
16797:
16798: E d u s k u n n a ll e.
16799:
16800: Kuten monet muut maBJmme saaristo- muuttanut meLkoinen osa Porkkalan alu'8en
16801: alueet 1on Barönsalmen saaristo läntisellä kalastajaväestöä, joka yhdessä paikallisten
16802: Uuldellamaalla monessa suhteessa osatto~ kalastajien kanssa huolehtii huomattavalta
16803: maksi jäänyttä syrjäistä seutua, jonka väes- osalta kalantuonnista Helsinkiin.
16804: tön täytyy olla, ilman lukuisia etuja, joita. Lähin maantieyhteys Barönsalmesta 1on
16805: yhteis:kmnta järjestää kansalaisille muilla Inkoon satamaan, jonne Barönsalmen kes-
16806: seuduilla ja joita pidetään aivan luonnos- kuksesta on peninkulman matka. Tämä yh-
16807: taan lankeavina. Erityisesti li.ikenneyhteyk- teys on sitä paitsi vain puutteellisesti käy-
16808: sien suhteen tämä seutu on kauan ollut tettävissä, koska v:äylä; Inkoon satamaan on
16809: laiminlyöty. Sen eristetty asema on muut- ainoastaan fuolmen jalan syvyinen. Liiken-
16810: tunut vieläkin eristyneemmä:ksi Porkkalan neyhteyksiensä suhteen rtulkalassa asemas-
16811: alueen vuoikraamisen jälkeen, minkä vaiku- saan paikkakuntalaiset vuoden 1945 alussa
16812: tuksesta yhteydet lostoikeskuksiin ja seudun anoivat valtion viraruomais1lta maantien ra-
16813: tuotteiden menekkipaikkakmnnille ovat vai- kentamista valtion varoilla läheltä Fager-
16814: keutuneet ja kuljetukset kallistuneet koh- vikia Barönsalmeen. Tä:mä aloite, joka ei
16815: tuuttomasti. Uusi ankara isku kohtasi tätä suinkaan ollut ensimmäinen paikkakunnan
16816: seutua, kun liilmnne Porkikalan aJueen saa- rtiekysymyksessä, johti siihen, että tie- ja
16817: riston kautta suljettiin tämän vuoden vesirakennushallitus antoi Inkoon kunnan
16818: alussa. Siitä pitäen ovat meriyhteydet pää- aVUJStamana tutkia kustannuslaskelmineen
16819: kaupunkiin käyneet vieläkin vaivalloisem- sopivaksi katsotun tieosan Sågarsista ran-
16820: miksi ja epävamnemmiksi sen takia, että nikkotien varrelta Barön etelärantaan. Tien,
16821: matka on tehtävä Porkkalan alue- jonka pituudeksi tulisi 6.6 krrn, laskettiin
16822: rajan ohi ulkomerellä. Höyrylaivaliikenne, asiaa koskevien, tOIUikokuu:ssa 1947 päivät-
16823: j!o:ta tämän vuoden kesällä ylläpidettiin tyj'8ll asiakirjojen mukaan maksavan 20
16824: Helsingistä länteen ja joka jossakin määrin :milj. mk, siihen laskettuna silta ja käsin-
16825: palveli myös Barönsalmen seudun liikenne- käyttöinen lautta.
16826: tal'!Peita, tulee, lll1ikäli on ilmoitettu, lope- Toistaiseksi ei valtionvaroja ole ehdotettu
16827: tettavaksi, lmska se on aiheuttanut varusta- tämän tien rakentamiseen, ja Inkoon ilrun-
16828: molle suuria kusannuksia vähentyneiden tu- nalla, joka on muiden yleisten töiden rasit-
16829: lojen ja lisääntyneiden kustannusten vuoksi, tama, ·ei ilmeisesti 1oie mahdollisuuksia ra-
16830: mikä johtuu pitemmästä reitistä ja kullusta kentaa .tietä kmnnallisena yrityksenä. Tä-
16831: avoimella merellä vaihtelevissa sääsuhteissa. män vuoksi ja kun, kuten edellä mainittiin,
16832: Samanaikaisesti kuin liikenneol10illa on Barönsalmen seudun jo aikaisemmin epä-
16833: ollut tämä epäsuotuisa kehityksensä, Bairön- vakaiset liikenneolot vielä tänä vuonna ovat
16834: salmen seudun liikenneyhteyksien tarve on vai'lreutuneet Porkkalan alueen täydellisen
16835: viime vuoden aikana lisääntynyt seurauk- sulkemisen takia, olisi täysin perusteltua,
16836: sena asutuksen lisääntymisestä yleensä ja että puheenaoleva laaja saaristoseutu tuka-
16837: erityisesti sen talci.a, että tälle alueelle on lassa asemassaan saisi yhteisk1unnalta sen
16838: 1306 IV,4oo. - Sågarsin--Barönsalmen maantie.
16839:
16840: käden:o.jennuksen, että tie Barönsalmeen ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
16841: kennettaisiin valtionvaroilla. Työn ensilll- t'lilo- ja menoarvioon 5 miljoonan,
16842: mäistä vaihetta varten olisi myönnettävä rnarkan määrärahan maantien raken-
16843: vähintään 5 milj. mlk käytettäväksi vuonna tamista varten Sågarsista Bcvrön-
16844: 1949. salmeen Inkoon kunnassa.
16845: Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan täten
16846: kunnioitta1en,
16847: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
16848:
16849: John Österholm. Verner Korsbäck.
16850: Ebba östenson. J. 0. Söderhjelm.
16851: Ernst von Born. Albert Brommels.
16852: Henrik Kullberg. Matts Forss.
16853: C. A. Öhman. Albin Wickman.
16854: 1307
16855:
16856: IV,4ol. - Rah. al. N:o 300.
16857:
16858:
16859:
16860:
16861: Saariaho y. m.: Määrärahan osoittamisesta Inkeroisten-
16862: Myllykosken tieosan kunnostamista varten.
16863:
16864:
16865: E d u s k u n n a ll e.
16866:
16867: Vuonna 1933 anoi Sippolan kunta Inke- Sippoian ja Anjalan kuntien sekä Yhty-
16868: roisten-Myllykosken välisen maantienosan neet Paperitehtaat Osakeyhtiön ja Tampe-
16869: raik:entamista. Kyseisen suunnitelman vah- reen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-
16870: visti valtioneuvosto 28. 6. 1940. Työt ailioi- yhtiön toimesta on aloitettu yhteisen sai-
16871: tettiin varatöinä 15. 12. 1944 ja lopetet- raalan rakentaminen uuden tien välittö-
16872: tiin 30. 6. 1945, jolloin varoja oli käytetty mään lihlleisyyteen Keltakankaalle. Sairaala
16873: mlk: 1,860,000: -. Vuoden 1,948 tulo- ja tulee valmiiksi vuoden 1949 loppuun men-
16874: menoarvioon oli siirtomäärärahana o.tettu nessä. Myllykoskelta on uuteen sairaalaan
16875: tien edelleen rakentamista vamen mk tjeyhteys hyvä, mutta Inkeroisista on mat-
16876: 6,200,000: -. kaa nykyisiä teitä käyttäen kokonaista 20
16877: Rakennettavan maantien pituus on 6.4 kilometriä, kun taasen uuden suoran tien
16878: kilOIIIletriä, josta, nyt myönnetyillä varoilla tultua valmiiksi matkaa on ainoastaan va-
16879: kuluvan vuoden loppuun mennessä t)llee jaa 5 kilOIIIletriä. Tämänkin vuoksi olisi
16880: rakennetuksi ajokelpoiseen kuntoon 3 kiLo- tie saatava valmiiksi mahdollisimman pian.
16881: metriä. Edelleen on .tien muulla osalla ojat Kymen tie- ja vesirakennuspiiri on ar-
16882: kaivettu ja tehty sillan perustustöitä. vioinut Inkeroisten-Myllykosloon välisen
16883: Tietyön jatJkuva iroeskeneräisyys aiheuttaa maantieosan rakentamiseen tarvittavan
16884: suuria vaikeumsia Inkeroisten ja Myllykos- vielä mk 8,000,000: -, jolla määrällä tie
16885: ken väliselle liikenteelle. Mainittujen teol- tulisi kolro pituudeltaan ajokuntoon.
16886: lisuuspaikkakuntien välinen matka tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16887: 1olemaan vain 7 kilometriä nyt rakenteilla nioitta-en,
16888: olevan .tien kautta, kun taas nykyisin jou-
16889: dutaan käyttämään maanteitä, jotka ,piden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
16890: tävät matkan 21 ja 28 kilometreiksi. Mai- tulo- ja ·menoarvioon 8,000,000 mar-
16891: nittakoon, että Myllykas'ken tehdasyhdys- kan määrärahan Inkeroisten-MyUy-
16892: kunnan väkiluku on 6,500 ja Inkeroisten kosken tieosan ajokuntoon rakenta-
16893: 4,000 henkeä. mista varten.
16894: Helsingissä 5 päivänä loka;kuUJt.a 1948.
16895:
16896: Urho Saariaho. Väinö Okko.
16897: Anton Suurkonka. Toivo Xujala..
16898: Valto Käkelä. Eri. Haapaniemi.
16899: 1308
16900:
16901: IV,4o2. - Rah. al. N:o 301.
16902:
16903:
16904: Miikki: Määräraham, osoittamisesta Ruokolahden kunnassa
16905: olevam, Pohjiin kylätien isännättömän osan kuntoonpooe-
16906: mista varten.
16907:
16908:
16909:
16910:
16911: Ed u s kunnalle.
16912:
16913: Vuoden 1939 valtiopäivillä eduskunta on antanut myöskin Säämingin kunta
16914: hyväksyi toivomuksen, tutkimuksen to·i- omalla alueellaan olevasta tieosasta.
16915: mittamisesta maantien rakentamiseksi Ky- Kymen piirin piiri-insinööri on toimit-
16916: men läänissä olevalta Ruokolahden ja tanut tutkimuksen, mihin tehty anomus
16917: Rautjärven kirkkojen väliseltä valtion antaa aihetta, ja antamassa lausunnossaan
16918: tieltä pohjoista kohden Ruokolahden kun- puoltaa Poihjii,ru iky'lätien, orttaimista valtion
16919: nassa olevien Kaiturinpään ja Pohjalanki- tieksi. Samalla hän on kumminkin toden-
16920: lan kylien kautta, joka tie päättyisi Sää- inurt, että maini1mn. tien pohjoispäässä !Th. k.
16921: mingin pitäjän Särkilahden kylän koh- T10rsaJn k8Jlllka:al1la on noim_. 7 km n. lk. isän-
16922: dalla olevaan valtion tiehen. Tien pituus nätöntä tietä, joka olisi valtion toimesta
16923: tulisi olemaan n. 42 km. Tutkimustyöt kunnostettava. Kun kumminkin valtion
16924: aloitettiinkin vuoden 1939 syksyllä ja oli tämän vuoden talousarviossa on tällaisiin
16925: ehditty tutkia n. 15 km, kun sotatoimet tarkoituksiin varattu varoja kovin niu-
16926: keskeyttivät nämä eikä niitä ole senjäl- kasti, ei Pohjiin tien isännättömän tien ra-
16927: keen jatkettu. Syyksi on ilmoitettu insi- kentamiseen ole vielä voitu ryhtyä.
16928: nöörivoimien puute. Kun käsitykseni on, että mainittu Poh-
16929: Kun nykyiset olot huomioon ottaen jiin tie on yksi niitä kyläteitä, joka olisi
16930: näytti siltä, että vaikka kysymyksessä ensi tilassa otettava valtion tieksi ja Ruo-
16931: ooleva tutkimustyö saatettaisiin loppuun, kolahden sekä Säämingin kunnat ovat si-
16932: niin siirtyisi varsinainen tienrakennustyö toutuneet kylätieosuutensa kunnostamaan,
16933: todennäköisesti vuosikymmeneksi eteen- olisi valtion toimesta kunnostettava tien
16934: päin, jätti Ruokolahden kunnanvaltuusto isännätön osa ja tähän tarkoitukseen ensi
16935: valtioneuvostolle anomuksen, että maini- vuoden talousarvioon varattava riittävän
16936: tulla tiesuunnalla nykyisin ainoana lii- suuri määräraha.
16937: kennetienä käytetty n. k. Pohjiin kylätie Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16938: otettaisiin valtion hoitoon. Perusteluissa nioittaen,
16939: esitetään, että kun mainitulla tiellä har-
16940: joitetaan m.m. linja~autoliikennettä sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
16941: runsaasti puutavaran kuljetusta, käy tien tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III lu-
16942: kunnossapito kylätieosakkai:ble, jotka ovat vun 3 momentille lisäystä 5,200,000
16943: pientilallisia, ylivoimaiseksi. Samalla si- markkaa Kymen läänin Ruokolahden
16944: toutuu Ruokolahden kunta kustannuksel- kunnassa olevan Pohjiin kylätien
16945: laan panemaan kylätien sellaiseen kuntoon isännättämän osan kuntoonpanemista
16946: kuin mitä määrätään teiden ottamisesta varten.
16947: valtion haltuun. Samanlaisen sitoumuksen
16948: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
16949:
16950: Matti Miikki..
16951: 1309
16952:
16953: IV,4o3. - Rah. al. N:o 302.
16954:
16955:
16956:
16957:
16958: Tolonen: Määrärahan osoittamisesta Enonkosken ja Hanhi-
16959: virran välisen maantien rakennustöiden jatkamista
16960: varten.
16961:
16962:
16963: E d u s k u n n a ll e.
16964:
16965: Kun aikoinaan va.lmistui oiiromaantie erittäinkin paikallisen väestön ,mielestä, eikä
16966: Savonlinnasta Kerimäen pitäjän Ma:kkolan virastoissa!kaan - aina ikulkulaitoslmi'lliste-
16967: kylään yhtyen täällä EnonkoSikelle vievään riötä myöten - tunnuta piidettävän sanot-
16968: tiehen, tuntui silloin luonnolliselta, että tua pysähdystila.a suotavana.
16969: tietyöt tulevat jatkumaan Enonlroskelta Hyvin tiedän, että, suuri määrä kesken-
16970: Hanhivirralle ja ,edelleen Heinäveden poo- tekoisia teitä odottaa valmistu.mistaan ja
16971: lelle. V arikiauden-Viinijärven rautatioo. val- varoja valtiolla on vähän, mutta joka pa-
16972: mistuttua alkoi tämän 1aajan tiettämän neutuu tutkimaan sitä olotila:a, m.issä edellä
16973: alueen väestölLe v:armistua rudro, että vih- mainittujen seutukuntien suuret lmn.salais-
16974: doinkin ,tulee aika, jolloin rospuuttokelin ryhmät asuvat, niin valtion varojen niuk-
16975: vallitessakin päästään muun maailman yh- kuudesta huolimatta tekee mieli tehdä j:ota-
16976: teyteen. Suuntia:kin Han:hivirrasta Heinä- kin heidän hyväkseen. On edelleen muis-
16977: veden alueelle päin on kaksi ja molemmat tettava, ettei ole kysym.ys y!ksinomaan paik-
16978: h.uoonion arvoisia. Linjat ovat niin vakiin- kakunnan väestön toimeentulon paranta-
16979: tuneet, että Hanhivirrasta Ihamaniemen ja misesta, vaffil myöskin kauttakulkuyhteyk-
16980: Pyyiinsaaren kautta Heinäveden rautatie- sien lisä,ämisestä.
16981: asemalle kulkeva tie näyttää aivan näinä Vaikka allekirjoittajalla ei o1Le varmaa
16982: ai'lroina joutuvan osittain valanistettavalksi, tietoa tietyön päätökseen johtavasta sum-
16983: kioska Heinäveden puoleista päätä varten masta, niin kuitell'kin voidaan olla V3!rmat,
16984: on jo siirtolaisasutuksen ja mJUid:enkin seik- ettei se v:oi olla SJUuri. Jos edusllrunta ot-
16985: kojen vuoksi myönnetty huomattava summa t'aisi seuraavan vuoden talousarviDon tie-
16986: valtion varojahln. ja vesirakennushallituksen käytettäväksi tä-
16987: Monilla ihmisillä 01n ollut erheellinen kä- hän tarkoitukseen >5 miljoonaa markkaa,
16988: sitys siitä, että Enonkosken ja Hanhivir- niin sen käytettyä saattaisi tietyö lälhen-
16989: ran välillä vajaan 10 km taipaleella olisi nellä •Loppuaan.
16990: j:o valmis tie, jota kuitenkaan ei ole. Se Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16991: on kylläkin aikoinaan päätetty rakentaa nioittaen,
16992: valtion varoilla, ja luonnollisesti valmiin
16993: :tien jatkona kuuluukin aluksi rakennetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
16994: vien jouikkoon. Työt kuulemani mukaan tulo- ja menom·vioon 5,000,000 mar-
16995: tällä osalla a1otettiin työttömyysmäärära- kan määrärahan Enonkosken ja H an-
16996: hoilla v. 1937, mutta sodan syttyessä ne hivirran välisen maantien rakennus-
16997: ikeSkey.tyivät, eikä valmista maantietä tul- töiden jatkamista varten.
16998: lut yhtään. Tämä tuntuu varsin ikävältä
16999: Helsingissä 4 päivänä loka:kuuta 1948.
17000:
17001: J. F. Tolonen.
17002:
17003:
17004:
17005:
17006: 50
17007: 561/48
17008: 1310
17009:
17010: IV,4o4. - Rah. al. N:o 303.
17011:
17012:
17013:
17014:
17015: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Enmtkoskelta
17016: Hanhivirran kautta Sappuun johtavan maantien raken-
17017: nustöiden jatkamista varten.
17018:
17019:
17020: E d u s ik u n n a ll e.
17021:
17022: Savon La:pilksi sanotaan sattuvasti sitä laa- tälle pienviljelysseudulle sangen tarpeen
17023: jaa tietöntä aluetta, joka sijaitsee Enonkos- aputyötilaisuuksien järjestäminen. Ja toi-
17024: ken-Heinäveden ja Savonrannan kuntain sekseen tällekin alueelle on suunniteltu
17025: sisämailla, missä laaja asutus on vallan uusia maanlunastuslain alaisia uudistiloja,
17026: tiettömien taipaleiden takana. jotka tarvitsevat kulkuyhteyksiä, siis tätä
17027: Tosin toistakymmentä vuotta sitten päätti mainittua tietä.
17028: edusikunta yksimielisesti raikem.taa ja työt- Monasti on jo täällä sanottu ja edelleen
17029: kin olivat jo hyvällä alulla tämän laajan muistutetaan siitä suuresta Karvion valtion
17030: tiettömän alueen halki maantien Enon:k:os- metsäalueesta, jonka läpi tämä aloitettu
17031: !kelta .Sappuun Hanhivirran ikautta, mutta Enonikosken-Sappuun tie tulisi kulkemaan,
17032: vuonna 1939 tämä tierakennustyö keskeytyi ja näin ollen saataisiin valtion suuret rik-
17033: tunnetuista syistä. Nyt rauhanoloihin p.ääs- kaudet asianmukaiseen käyttöön ja metsä
17034: tyämme olisi velvollisuutemme jälleenraken- ikunlllJostetuksi ikasvukykyiseksi. Tämän tien
17035: nuksen rinnalla palata keskenjääneet työt valmistaminen on todellisuudessa valtiota-
17036: lopettamaan. Varsinkin tämän laajan tiet- loudelle tulo eikä mikään menetys.
17037: tömän saloseudun asukkaat odottavat alote- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ·ehdo-
17038: tun työn lopettamista etutilalla. Tähän tamme kunnioittaen,
17039: tiehen aikaisemmin ikäytetyt varat lepäävät
17040: hyödyttöminä ennenkuin tie rakennetaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17041: loppuun ja toisekseen tehty työkin häviää tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
17042: ja rappeutuu. Tielinja mehettyy ja kasvaa kan määrärahan Enonkoskelta H an-
17043: umpeen, tievalli sortuu j. n. e. hivirran kautta Sappuun johtavan
17044: Nyt, jolloin metsätyöt näyttävät alka- maantien rakennustöiden jatkamista
17045: vana hakkuukautena kovin hiljaisilta, olisi varten.
17046: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
17047:
17048: Aino Luostarinen. Toivo Ikonen. Onni Mannila.
17049: 1311
17050:
17051: IV,4o5. - Ra.h. al. N:o 304.
17052:
17053:
17054:
17055:
17056: Karvonen y. m.: Määrärakan osoittamisesta Uimaharjun-
17057: Uklwlan maantien rakentamiseen.
17058:
17059:
17060: E d u s k u n n a ll e.
17061:
17062: Uimaharjun ja Ulkkolan välinen yhdystie, nittänyt asiaan sellaista huomiota kun edus-
17063: joka samalla tulisi valtatieksi, on lkauvan kunta on lausunut odottavansa ja kun mai-
17064: ollut keskustelun alaisena, josta on suori- nittu yhdystie, ikahden nopeasti laajenevan
17065: tettu tielinjan tutkimukset ja ikerran jo oli asutuskeskuksen välillä, on erittäin välttä-
17066: työ pääsemässä alulle, mutta se silloin siir- mätön ja ikun lisäksi on olemassa mahdolli-
17067: tyi erään maanomistajan valituksen joh- suus, että ensi talven ikevältpuolella <bulee
17068: dosta. Vuoden 1946 valtiopäiville siitä teh- ilmenemään ainakin osittaista työttömyyttä
17069: tiin rahaasia-aloite, jowka kuitenkin silloi- metsätyöläisten keskuudessa, niin mainittu
17070: nen valtiovarainvaliokunta esitti hyljättä- tien rakennus olisi tarpeellinen ja sopiva
17071: väksi, mutta perusteluissa ik:uitewkin siitä myöskin varatyönä.
17072: lausuttiin seuraavaa: ,Valiokunta lausuu Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
17073: kuitenkin odottavansa, että hallitus tulee dotamme,
17074: kiinnittämään asianmukaista huomiota ed.
17075: Karvosen y. m. rah. aloittaessa n:o 116 ole- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17076: vaan ehdotukseen joka koskee Uimaharjun tulo- ja menoarvioon 6,500,000 mar-
17077: - Ukkolan maantien rakentamista." Halli- kan määrärahan Uimaharjun-Ukko-
17078: tus ei kuitenkaan tähän mennessä ole kiin- lan maantien rakentamista varten.
17079: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1948.
17080:
17081: Juho Karvonen. Lauri Riikonen.
17082: 0. Muikku. Toivo Pyörtänö.
17083: Kalle Kauhanen. .Akseli BrandeT.
17084: Eero Mäkinen. Varma Turunen.
17085: Vieno Simonen. Ueikki Soininen.
17086: 1312
17087:
17088: IV,4o6. - Rah. al. N: o 305.
17089:
17090:
17091:
17092:
17093: V. Simonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
17094: kentamiseksi Korpiselän pitäjän Saaroisten kylästä Tuu-
17095: povaaraan johtavalle maantielle.
17096:
17097:
17098: E d u s k u n n a ll e.
17099:
17100: Sen johdosta, että vaitaJkunnan raja v. jaitsee Saaroisissa, olisi Hoilolasta oleville
17101: 1944 siirtyessään nykyiseen paiirokaansa, kat- oppilaillekin tämä seutukunnalle taloudel-
17102: kaisi Korpiselän pitäjän Saaro~sten kylän lisessa mielessä tärkeä tie ensial'VIOisen tär-
17103: asukkailta lii'keyht.eydet Eorpiselän kirkon- keä. Työmamkinoiden ollessa tällä hetkellä
17104: kylään, joruon kylän ainoa maantie johti, hiljaiset, muodostuisi tästä kaivattu työmaa
17105: ei sanotulla 20 taloa käsittävällä kylällä seudun työntarvitsijonle.
17106: ole sopivaa yhteyttä uuteen liikekeskuk- Edellä olevaan perustuen ehdotamme
17107: seen:sa Tuupovaaran kirkonkylään, jonne kunnioittaen,
17108: on matlma yli 20 km. Sanotusta Saarois-
17109: ten kylästä ou Hoilolan kylän halki kulke- • että Edusktmta ottaisi vuoden 1949
17110: valle Tuupovaaraan johtavalle maantielle tulo- ja men~oarvioon 12 Pl. V: 4
17111: linnUilltietä matkaa noin 1,280 metriä. Olisi momentin kohdalle 1,000,000 marl.:an
17112: välttämättömyys, ·että tälle välille saatai- määrärahan maantien rakentamiseksi
17113: siin maantie. 'rämä tie lyhentäisi kyLäläis- Korpiselän pitäjän Saaroisten l<y-
17114: ten matkaa 4. 7 km heidän asioid,essaan lästä HoiZolan kylän halki Tultpo-
17115: uudessa kirloonkylässä;än. Kun Hoilolan ja vaaraan johta(/)alle maantielle.
17116: Saaroisten kylien yhteinen kansakoulu si-
17117: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
17118:
17119: Vieno Simonen. Niilo Ryhtä.
17120: Heikki Soininen. Janne Kovuranta.
17121: Juho Karvonen. Akseli Brander.
17122: Kerttu Saalasti 0. Muikku.
17123: Aino Luostarinen. Kalle Kauhanen.
17124: Veikko Vennamo. Lauri Laine.
17125: Johannes Virolainen. Lauri Riikonen.
17126: Pekka Kiiski. Eino Laitinen.
17127: 1313
17128:
17129: IV,4o7. - Rah. al. N:o 306.
17130:
17131:
17132:
17133:
17134: Pesonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta töiden jatkami-
17135: seksi tiesuunnalla Heinolan kirkonkylä-Marjoniemi-
17136: Lauhjoki-Raivioskorpi-Nuoramoinen.
17137:
17138:
17139: E d u s ik u n n a ll e.
17140:
17141: Viitaten v. 1947 valtiopäivillä tehdyn nan markan mäiirärahan töiden edel-
17142: rahaasia-aloitteen N :o 242 perusteluihin leen jatkamiseen tiesuunnalla Heino-
17143: kunnioittaen ehdotamme, lan kirkonkylii-Marjoniemi-Lauh-
17144: joki-Ravioskorpi-Nuoramoinen.
17145: että Eduskunta ottaisi vuoden
17146: 1949 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
17147: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
17148:
17149: Edvard Pesonen. Niilo Nieminen. Aino Luostarinen..
17150: 314
17151:
17152: IV,4os. - Rah. al. N:o 307.
17153:
17154:
17155:
17156:
17157: Pesonen y. m.: Määrärahwn osoittamisesta Sysmän-Pulk-
17158: kt'lanharjun-Asikkalwn maantien rakennustöiden lop-
17159: puun saattamiseksi.
17160:
17161:
17162: E d u s k u n n a 11 e.
17163:
17164: Viitaten v. 1947 valtiopäivillä tehtyyn että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17165: toivomusaloitteeseen N :o 341 ja senjälkeen t'Ulo- ja menoarvioon 5 mt'ljoonan
17166: suoritettuihin tutkimuksiin rohkenemme markan määrärahan maantie-, silta-
17167: kunnioittaen ehdottaa, y. m. töiden loppuun suorittamiseksi
17168: maantiellä Sysmiir-Pulkkilan harju
17169: -Asikkalan kirkonkylä.
17170: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
17171:
17172: Edvard Pesonen. Niilo Nieminen. Aino Luostarinen.
17173: 1315
17174:
17175: IV,4o9. - Rah. al. N:o 308.
17176:
17177:
17178:
17179:
17180: Nieminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kir-
17181: konkylän ja Siikavan välisen maantien rakennustöiden
17182: aloittamista varten.
17183:
17184:
17185: E d u s k u n n a J l e.
17186:
17187: Maamme talouselämän elvyttämiseksi vastaa ulkomaisille matkailijoillekin kan-
17188: vaaditaan myöskin liikenneolojen huomat- samme kehitystasoa ja edellytyksiämme
17189: tavaa parantamista. Monet luonnon rik- esiintyä sivistysmaana. Eikä heitä suin-
17190: kaudet eivät pääse kyllin tehokkaasti vai- kaan tule puuttumaan, varsinkaan olym-
17191: kuttamaan kansantaloutemme kehitykseen piavuonna. Yksikin rakennettu uusi tie
17192: koska ne joutuvat melkein koskematto- on askel eteenpäin kulttmtri- ja talouselä-
17193: mina uinumaan tiettömien taipaleiden ta- mämme alalla.
17194: kana. Esimerkiksi puutavara, joka on Heinolan pohjois- ja itäpuolella on laa- .
17195: koko kansantaloutemme pohjaavia teki- joja asutusalueita vailla alkeellisintakaan
17196: jöitä, menettää huomattavan osan talou- maantietä. Kuitenkin näillä alueilla asuu
17197: dellisesta merkityksestään metsistä jalos- huomattava määrä ihmisiä, harjoittaen
17198: tuslaitoksiin tapahtuvan kuljetuksen ai- maanviljelystä ja tuottaen kaikenlaisia
17199: heuttamien suhteettomien kustannusten maataloustuotteita yleisen kulutuksen hy-
17200: vuoksi varsinkin pienpuutavara. väksi. He tarvitsevat välttämättä kunnol-
17201: Suomi on tuhatjärvien maa ja vesistöt lisia liikenneyhteyksiä asutuskeskuksiin
17202: tarjoavat puutavaralle kuljetusmahdolli- tuotteidensa markkinoimiseksi. Mutta he
17203: suuksia. Mutta vesitse tapahtuva kuljetus ovat vähävaraista pienviljelijäväkeä, jotka
17204: tulee kalliiksi, varsinkin pienpuutavaran eivät kykene kustantamaan kunnollisten
17205: kuljetus. Vesitse kuljetettava puutavara maanteiden rakentamista. Tälle alueelle
17206: joutuu moninkertaisen käsittelyn alaiseksi onkin suunniteltu ja 1938 valtiopäivillä
17207: ennenkuin se on kulutuspaikalla. Se ai- päätetty rakentaa valtion tO'imesta läpi-
17208: heuttaa kiusallista hankaluutta ja tekee kulkutie, joka yhdistäisi Lahdesta Päijän-
17209: kuljetuksen hitaaksi. Autokuljetus on sen- teen länsipuolitse Jyväskylään menevän ja
17210: sijaan osoittautunut paljon edullisem- Kouvolasta Mikkeliin menevän valtatien
17211: maksi. Se on nopeaa, työtä säästävää ja toisiinsa. Tällä kaksi suurta valtaväylää
17212: tulee kustannuksiltaan halvemmaksi. yhdistäväliä tiellä tulisi olemaan tavatto-
17213: Mutta se edellyttää autoilla liikennöitä- maan suuri yleishyödyllinen merkitys, eikä
17214: viä teitä. ainoastaan paikallisten asukkaiden kan-
17215: Myöskin maataloustuotteiden kuljetta- nalta, vaan myöskin laajemmassa käy-
17216: minen kulutuskeskuksiin vaatii kunnolli- tössä. Mutta tämä tie tulee kulkemaan
17217: sia kulkuteitä. luonnonkauniiden alueiden halki, jol-
17218: Maamme tieverkosto ei ole vielä lähes- loinka siitä muodostuisi samalla mitä ihan-
17219: kään tyydyttävä. Ei etelämpänäkään, pu- teeliisin matkailureittikin.
17220: humattakaan maamme pohjois- ja itäosissa Myöskin Heinolan rautatien merkitys
17221: olevista suurista suo- ja metsäalueista. kasvaa tämän tien rakentamisen kautta
17222: Mutta tieolojen kehittämiseen on välttä- huomattavasti. Ennen kaikkea puutava-
17223: mättä ryhdyttävä, että talouselämää hait- ran kuljetuksen kautta. Nykyisin vielä
17224: taavat tarpeettomat tuotantokustannukset suoritettava jokikuljetus ohjaa puutava-
17225: voidaan supistaa mahdollisilll!man vähään. ran tältä alueelta Kotkaan ja Kymijoen
17226: Se on sekä liik!ennekulttuurin, että kehiJt- varsilla oleviin jalostuslaitoksiin, jolloinka
17227: tyvän talouselämän välttämättfuniä vaati- m.m. uppoamishukka on tavattamon suuri.
17228: muksia. Tie on myöskin se peili, joka ku- Jos mainittu tie O'lisi liikenteessä, ohjaisi
17229: 1316 IV,4o9. - Heinolan~Siikavan maantie.
17230:
17231:
17232: se puutavaran kuljetuksen autoilla Hei- tenkin jäi sotatoimien vuoksi käyttämättä.
17233: nolaan rautatielle ja rataa pitkin määrä- Nyt on jo korkea aika varata tarkoituk-
17234: paikkoihinsa, jolloinka kuljetus tulisi no- seen uusi määräraha ja panna rakennus-
17235: peammaksi ja poistaisi kokonaan uppo- työt käyntiin.
17236: puiden vahingon. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17237: Tieosalla Heinola kk.-Siikava on val-
17238: tion toimesta suoritettu asianmukainen että Eduskunta ottaisi vuoden
17239: tutkimus ja laadittu rakentamissuunni- 1949 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
17240: telma kustannusarvioineen ja vuodelle markan suuruisen määrärahan Hei-
17241: 1939 oli valtion talousarvioon jo varattu nolan kirkonkylän ja Siikavan väli-
17242: 500,000 markan määräaha tien rakenta- sen maantien rakennustöiden aloitta-
17243: mistöiden aloittamista varten, mikä kui- mista varten.
17244: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17245:
17246: Niilo Nieminen. Eino Kujanpää.
17247: 1317
17248:
17249: IV,41o. - Rah. al. N:o 309.
17250:
17251:
17252:
17253:
17254: Kinnunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Siilinmyllyn-
17255: H aarajoen tieosan kunnostamista varten.
17256:
17257:
17258: E d u s k u n n a 11 e.
17259:
17260: Pieksämäen ja Kangasniemen välisellä hen ja totesi sen kunnostamisen ikiireelli-
17261: maantiellä olevan Siilinmyllyn-Haarajoen syyden.
17262: välisen maantieosan kuntoonsaattamiseksi Edellä esitettyyn ja lisäksi viitaten rah.
17263: on 'edusknmnassaikin usei1na mosina teihty al. n:o 191 v. 1936 valtiopäivillä (Liitt.
17264: 11Seita eri alotteita. Asia on kuitenikin edel- s. 587), rah. al. n:ot 128 ja 132 v. 1945
17265: leenkin järjestämättä. valtiopäivillä (Liitt. sivut 827 ja 832) sekä
17266: Kyseellisen tien kuntoonsaattaminen sekä rah. al. n:o 115 v. 1946 valtiopäivillä (Liitt.
17267: maakunnallisen läpikulkuliikenteen että pai- s. 675), saamme kunnioittaen ehdottaa,
17268: kallisen talouselämän elpymisen kannalta
17269: olisi ikuitenikin hyvin tärlkeä asia. Niinpä että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17270: Suur-Savon Maakuntaliitto äskeisessä ko- valtion tulo- ja menoarvioon 8 mil-
17271: kouiksessaan käsitellessään maakunnan tie- joonan markan määrärahan Pieksä-
17272: asioita, asetti kyseellisen tien kunnostamisen mäen ja Kangasniemen välisellä
17273: aivan ensiarvoiselle tilalle. Kulkulaitosmi- maantiellä olevan Siilinmyllyn--
17274: nisteri Härmä käydessään kuluneena !ke- Haarajoen tieosan kunnostamista var-
17275: sänä Pielksämäellä, tutustui myös tie- ten.
17276: Helsingissä 1 päivänä loka!kuuta 1948.
17277:
17278: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa. Viljam Sarjala.
17279:
17280:
17281:
17282:
17283: 561/48 51
17284: 1318
17285:
17286: IV,411. - Rab. a.l. N:o 310.
17287:
17288:
17289:
17290:
17291: lVI. Leskinen y. J,n.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
17292: Kuopion maalaiskunnalle K uopion--Pitkälahden maan-
17293: tien oikaisusta johtuneiden tappioiden korvaamiseksi.
17294:
17295:
17296: Eduskunnalle.
17297:
17298: Etelästä Kuopioon johtavalla maantiellä kaisusta tuleva hyöty koituUJ koko kansan-
17299: oV'at tien oikaisutyöt olleet käynnissä Pit- talouden hyväksi. Tämän VUJoksi riittäisi
17300: kälahden aseman ja KUJopion välisellä kunnan oouudeksi tähän yhteistä etua edis-
17301: osalla. Tien oikaisun vuoiksi on ollut pakko- tävään tavkoitukseen oman maa-alueensa
17302: lunastettava maa-alaa sekä H. Peura maksutWm.rul:ta llliOvuttamisesta koituva va-
17303: 0. y:ltä, Oy. Halimannilta että Kuopion hinko. Sitävastoin muut kunna:"l suoritet-
17304: maalaiskunna:1ta. Annetulla päätöksellä vel- tavaksi asetetut maksut olisi valtion su:>ri-
17305: voitettiin Kuopion maalaiskunta suoritta- tettava.
17306: maan tehtailija H. Peura 0. y:ltä ja Oy. Edellä sanottuun viitaten ehdJotanunc,
17307: HaJimannilta luovutetun maa-alueen hin-
17308: taan mk 7,800,000: - . Sen lisäksi joutui että Edruskunta ottaisi vuoden 194.9
17309: asianomainen kunta luovuttamaan tarlwi- iulo- ja menoarvioon 7,800,000 tnar-
17310: tu!kseen ilman korvausta omaa maa-aluet- kan suuruisen määrärahan sum-itet-
17311: taan mk 400,000:- arvosta. tavaksi avustuksena Kuopion 'fMta-
17312: Edellä esitetyn korvaussumman stwrit- laiskunnalle K uopion-Pitkälahden
17313: taminen on kunnalle sekä kohtuuttoman välisen maantien oikaisusta johtunei-
17314: raskas että epäoikeudenmukainen. Tien oi- tkn tappioiden korvaamiseksi.
17315: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
17316:
17317: Martti Leskinen. Esa Hietanen.
17318: 1319
17319:
17320: lV,412. - Rah. al'. N:o 311.
17321:
17322:
17323:
17324:
17325: N. Nurminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta KolrJwlatt-
17326: öijan maantien rakentamiseen.
17327:
17328:
17329: E d u s k u n n a 11 e.
17330:
17331: Vuonna 1932 antoivat Kokkolan kau- satamatyöläisiä työssä kaupunkien sata-
17332: punki ja öijan kunta sitoumuksen :luovut- missa, mutta talvisin heillä ei ole paikka-
17333: taa valtiolle ilmaiseksi tarvittavat tiemaat kunnillaan riittävästi työmahdollisuuksia ja
17334: suunniteltua Kokkol•an-öijan uutta maan- 1949 taiviikausi uhkaa työttömyydell-ä, niin
17335: tietä varten ehdolla, että valtio rakentaa tämänkin seikan huomioon ottaen olisi toi-
17336: tien omalla kustannuksellaan. Nämä alueet vottavaa, että tietyö saataisiin Jmyntiin
17337: on sittemmin pakkolunastustoimenpitein yh- vuoden 1949 tammikuun alusta ja siten .
17338: distetty valtion alueeseen. Vuosina 1938-- varattaisiin paikkailrnntien työväestölle an-
17339: 1939 valtio suoritti kaikki pengerrystyöt, siomahdollisuus ikotipaikallaan.
17340: rumpujen ja ainoan sillan maatlllkien sekä Vuoden 1946 valtiopäivillä eduskunta
17341: pilarin ralkentamisen. Loppusuoritustyöt myönsikin toivomusaloitteen n:o 217 perus-
17342: jäiv.ät kuitenkin tekemättä sillä seurauk- teella edellä mainittuun tarkoitukseen
17343: sella, ett.ä aallokiko on sortanut ja sortaa 3,000,000 mark:kaa. Hallitus ei kuitenkaan
17344: edelleenlkin penkereitä tuottaen valtiolle ole varannut tulo- ja menoarvioesitykseensä
17345: vuosien kuluessa suuria tappioita. Tien mainittua summaa. Nyt rahanarvon alene-
17346: rwkennustyö on erittäin tärkeä, kuten jo misen ja tiepengerten sortumisen johdosta
17347: aikaisempi tutkimus on osoittanut, ·ik~a mainittu summa on käynyt riittämättö-
17348: se oikaisee matikaa Kokkolasta Öijaan, Pie- mäiksi, jonka vuoksi edellä esitettyihin pe-
17349: tarsaareen ja Vaasaan omalla pituudenaan rusteluihin viitaten ehdotamme,
17350: eli seitsemän ja puoli kilometriä. Kun ote-
17351: taan huomioon vilkas linja-autoliikenne, että Eduskunta ottaisi vuoden1949
17352: joka vallitsee t.ällä tieosalla, merkitsee mat- tulo- ja menoarvioon 7,000,000 mar-
17353: kanlyhennys vuosittain suuria summia kan suuruisen määrärahan Kokko-
17354: säästöä. Kun Kok!kolan ja Pietarsaaren larlr-Öijan maantien rakennustöiden
17355: kaupungeissa on kesäisin huomattava määrä loppuun saattamiseksi.
17356: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
17357:
17358: Nestori Nurminen. Albin Wickman. M. Tårvinen.
17359: 1320
17360:
17361: IV,413. - Rah. al. N:o 312.
17362:
17363:
17364:
17365:
17366: K. Eskola y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sievin ja Niva-
17367: lan välisen yhdystien t·akentamiseen.
17368:
17369:
17370: E d u s k u n n a 11 e.
17371:
17372: Pohjanmaan tieverkosto on ollut aina nettu n._ 18 km pitkästä tiesuunnitelmasta
17373: suhteellisen !harva verrattuna muuhun Suo- n. 14 i!rnl liilrennöitävään kuntoon. Ainoas-
17374: meen ja sitä se on vielä nykyäänkin. Syr- taan n. 4 km Nivalan ja Sievin rajalla
17375: jäseutujen asukkaitten on yleensä täytynyt oleva matka 1on rakentamatta, joka on pää-
17376: pääasiassa omilla varoi1laan ja omalla työl- asiassa valtion metsä!maarta. Tämän tieosan
17377: lään rakentaa viljelys- ja kyläteitä, jotka rakentaminen ja rakennetun osan raskasta
17378: ovat vä!hitellen muodostuneet yleiselle lii- liikennettä lrestävään kuntoon saattaminen
17379: kenteellekin tärkeiksi ja välttämättömiksi poistaisi koko Kalajokilruaikson yleistä lii-
17380: yleisiksi teiksi. Ei ole tietenkään oikein, kennettä rasittaneen epälrohdan ja lyhen-
17381: että väillävarainen ja syrjäseuduilla asuva täisi hUIOmattavasti kokio maakunnan asu-
17382: kansanosa joutuu jatJkuvasti suhteellisen tuslreskusten välisiä yhteyksiä.
17383: raskaasti osallistumaan valtakunnan tie- Kun tällä alueella olivat ikuluneena ke-
17384: verkoston rakentamiseen ja ilrunnossapitoon, sänä halla;ntu:hot erittäin raskaat ja kun
17385: Q:iinkuin vielä ny;t erikoisesti Pohjlois-Suo- näin oHen seudun pääasiassa vahävaraiset
17386: messa tapahtuu:. Oikeutta antava ja rasi- pienviljelijät joutuvat toimeentulonsa
17387: tuksia tasaava tiereformi on toteuttrumatta. hankkimaan ansiotöistä, joita nyt ei paik-
17388: Uusi tielaki .tuntuu hautautuvan hallituk- kakunnalla ole, niin olisi liikenneolOOssa
17389: sen muitten, sen mielestä tärkeämpien suun- olevan epä!kohdan poistallll.iseksi ja työtilai-
17390: nitelmien alle. suuden järjestämiseksi myönnettävä määrä-
17391: Kun siis tieolojen uudistaminen kl()konai- raha tämäm, tien 1J:Iakentamista ja kwntoon-
17392: suudessaan viipyy, niin täytyisi osaratkai- saattamista varten.
17393: suilla pyrkiä korjaamaan edes suurimpia Edellä olevan perusteelia ehdotamme,
17394: epäJlrohtia .
17395: . Kalajokilaaksossa 10:vat liikenneyhteydet että Ed!uskunta ottaisi vooden 1949
17396: asutuskeskusten välillä erikoisen puutteelli- ttilousarvioon 2 miljoona'lli markan
17397: set. Rinnak1kaispitäjien Nivalan ja Sievin määrärahan Sievin ja Nivalan .väli-
17398: välillä ei ole käytännöllisesti !lmtsoen yhdys- sen Salon-Annalan-Kuoppalan yh-
17399: tietä olemassa. Suunnassa Sal~Annala~ dystien rakentamista ia kuntoonsaat-
17400: Kuoppala on yksityisten toimesta raken- tamista varten.
17401: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
17402:
17403: . Kusti Eskola. Kerttu Saalasti.
17404: Yrjö Hautala. Markus Niskala.
17405: Yrjö Saari.
17406: 1321
17407:
17408: IV,u4. - Rah. al. N:o 313.
17409:
17410:
17411:
17412:
17413: Hautala: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
17414: seksi Pulkkilasta Leskelänkylän kautta Kärsämäen kir-
17415: kolle.
17416:
17417:
17418: E d u s k u n n a ll e.
17419:
17420: Pulikkilan kunta. teki v. 1932 aloitteen sellä tilalla uusien maanteiden rakentamis-
17421: uuden 33 !km pituisen maantien rakentami- ohjelmassa Oulun läänissä. Rakennussuun-
17422: sesta Pu.lkkilan kirkolta Leskelän kylän nitelma on valmiina ja nykyinen kustan-
17423: kautta Kärsämäen kirkolle. Pailkallisestikin nusarvio noin 80 milj. mk.
17424: tällä uudella maantiellä olisi huomattava Koska nämät sisämaan kunnat jäävät
17425: merkitys siitä syystä, että Leskelän ja Kär- liian vähälle vaitionkin erilaisista talous-
17426: sä.mäen välillä olevat huomattavat viljelys- elämän elvyttämistoimenpiteistä, kuten rau-
17427: maat tulisivat asutusmahdollisiksi ja että tateistä, teollisuuslaitoksista, sähköistämi-
17428: entinen asutus Ristisenojatn varressa pää- . sestä j. n. e., niin olisi välttämätöntä, ettei
17429: sisi tien piiriin. näitäJk:ään seutuja jätettäisi kailkessa vä-
17430: Maaikunnallista merkitystä tällä tiellä himmälle.
17431: myös on, sillä valmistuessaan se lyhentäisi Yhtenä painavimpana syynä e. m. maan~
17432: Kärsämäen, Haapajärven, Pyhäjärven ja tien rakentamisen alottamiselle on juuri
17433: Reisjärven kuntia läänin pääkaupunkiin näissä pitäjissä sattunut ankara halla, joka
17434: OrnluUflli 20 ikm:Uä. Edel~ tämä uusi aiheuttaa erikoisesti Kärsämäen, Piippolan
17435: maantie liittyy osana valtakunnan runko- ja Pu1ikkilan kunnissa lähes hätätilanteen.
17436: tiehen Helsinki-Petsrumo, joten: Etelä- ja Sillä myöskään metsätöistä ei ole tietoa,
17437: Pohjois-Suomen välilllen tieyhteys lyhenisi joten työttömyyskysymys tulee muodostu-
17438: samoin 20 ikm: llä. Valtion metsiä on myös maan ehdottomasti hyvin vakavaksi.
17439: huomattavasti tämän suunnitellun maan- Näistä syistä ja edellä sanotun perus-
17440: tien vaikutuspiirissä. Tien tarpeellisuutta teella ehdotan,
17441: todistaa myöskin se, että Oulun lääninhal-
17442: litus, Oulun tie- ja vesirakennuspiiri sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17443: PiippoLan jlllJ Kä~äen !lmn!DMl'Valtuustot valtion tulo- ja menoarvioon 10 mil-
17444: ovat antaneet kysymyksestä myönteisen lau- joonaa markkaa maantien rakenta-
17445: suntonsa. Edelleen on tie- ja vesirakennus- mistöiden aloittamista varten Pulkki-
17446: hallituksen taholta esitetty lausuntona Yli- lasta Leskenkylän kautta Kärsämäen
17447: vieSkassa pidetyillä 0.1. kunnallispäivillä kirkolle.
17448: viime syksynä, että tämä tie on ensimmäi-
17449: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
17450:
17451: Yrjö Hautala.
17452: 1322
17453:
17454: IV,Hi. - Rah. al. N:o 314.
17455:
17456:
17457:
17458:
17459: Sormunen y. m.: MääräraJw,n osoittamisesta Haapajärvm
17460: ja Reisjärven kirkonkylien välisen maantien kunwosta-
17461: mista ja valtion hoitoon ottamista varten.
17462:
17463:
17464: E d u s k u: n n a ll e.
17465:
17466: Haapajärven ja Reisjärven kirkonkyliä tie otettaisiin valtion ,ha,1tuun ja kun-
17467: yhdistää n. s. 'lllUSi :mJaaillltie, jonka molemmat nostettaisiin lisääntynyttä ja raskasta lii-
17468: kunnat kumpikin alueellaan ova,t rakenta- lk:ennettä siLmällä ~pitäen. Nämä anomukset
17469: neet. Tien kolronaispituu:s on 29 kiLomet- eivät kuitenkaan ole vielä johtaneet tlrllok-
17470: riä ja se sivuaa pa'ljon käytettyä metsä- siin. Haapajärvellä ja Reisjärvellä tiede-
17471: aluetta. Sen merkitys on myöskin tullut tään esiintyvän myös työttömyyttä, jot:a
17472: aluksi arvioitua suureiiLllUllksi sekä yleisen valtiovallan toimenpitein jouduttaneen tor-
17473: li:ilkenteen että puutavarakuljetu:sten siinä jumaan.
17474: VU!Osi vuodelta lisääntyessä. Samalla ovat Edellä esittämiimme syihin vedoten ehd()·
17475: ~~en kunnossapitoku:stannuk.setkin lisäänty- tamme,
17476: neet. Varsinlkin Reisjärven kunnalle ikus- että EdusktLnta ottaisi vuoden 19 i9
17477: taminUikset ovat suuret. t'lilo- ia menoarvioa>n 15,000,000 mar-
17478: Kun puheenaoleva tie iOn tullut yleiseksi kan suuruisen määrärahan H aapajär-
17479: ja kun se yhdistää kaksi yleistä valtamaan- järven-Reisjärven kirkonkylien vä-
17480: tietä, olisi se katsottava valtion teihin kuu- lisen n. s. uuden maantien kunnosta-
17481: luvaksi. Senvukosi ovatkin sekä Haapajär- mista ja valtion kaUintaan ottamista
17482: nn että Reisjärven kunnat anoneet, että varten.
17483: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta lll43.
17484:
17485: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto.
17486: 1323
17487:
17488: IV,H6. - Rah. al. N:o 815.
17489:
17490:
17491:
17492:
17493: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen-
17494: Leinosenvaaran maantietöiden aloittamista varten.
17495:
17496:
17497: E d u s k u n n a ll e.
17498:
17499: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mM-
17500: tyn toivomusa1oitteen n: o 437 perustelui- kan m)iärärahan Puhoksen-Leino-
17501: hin Puhoksen-Leinosenvaaran maantien senvaaran maantietöiden kiireellisinä
17502: rakentamiseksi, oodotamme, aloittamista varten.
17503: että Eduskunta ottaisi woden 1949
17504: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
17505:
17506: Toivo I. Sormunen. Hannes Tauriainen.
17507: 1324:
17508:
17509: IV,4t7.- Rah. al. N:o 316.
17510:
17511:
17512:
17513:
17514: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kouvan-Kulo-
17515: harjun maantien valmistamattoman tieosan rakentami-
17516: seksi.
17517:
17518:
17519: E d u s k u n n a ll e.
17520:
17521: Pudasjärven Sarakylän-Kouvan tie on työttömyys uhkaamassa, niin sekin puhuu
17522: suunniteltu jatkettavaksi Posion kunnan kyseessä olevan tiehankkeen pikaisen to-
17523: puolella olevaan Leiliahon kylään, josta jo teuttamisen puolesta. Tämän vuoksi, ja
17524: on tie Kuloharjun valtatiehen. Tällä välin koska yhdystiet olisi muutoinkin mahdol-
17525: rakentamatta on 14 kilometrin matka ky- lisimman pian rakennettava ja siten tie-
17526: seessä olevaa tietä. Sen rakennushanke verkoston lisäämisellä pyrittävä paranta-
17527: on jatkunut 8 vuotta; kuitenkaan työtä maan syrjäisten seutujen asukkaiden toi-
17528: ei o'le saatu käyntiin. Asutustoimen ja meentuloa, niin kunnioittaen ehdotamme,
17529: tiettömällä alueella asuvan väestön toi-
17530: meentulon parantamisen vuoksi olisi ensi- että Eduskunta ottaisi v·uode,~
17531: arvoisen tärkeätä, että puheena oleva yh- 1949 valtion tulo- ja menoarvioon
17532: dystie saataisiin mahdollisimman pian. 15,000,000 markan siirtomäärärahan
17533: Myös se, että halla turmeli seutukunnalla Kouvan-K ulaharjun maantien ra-
17534: asuvan viljelijäväestön sadon, ja kun vält- kentamattoman, 14 km pituisen tie-
17535: tämättä tarvittavia ansiotöitä ei o'le tie- osan valmistamiseksi.
17536: dossa, vaan ansiomahdollisuuksien sijasta
17537: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17538:
17539: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto.
17540: 1325
17541:
17542: IV,4ts. - Rah. al. N:o 317.
17543:
17544:
17545:
17546:
17547: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien ra-
17548: kentamiseksi Taivalkosken--Suomussalmen ja Kuusamon
17549: -Suomussalmen valtateiden välille.
17550:
17551:
17552: E d u s k u n n a 11 e.
17553:
17554: TaivaLkosken kunnan Kolokanjärven ky- vaksi siitä ja jatkettavaksi aina Kuusamon
17555: län asutus käsittää 40 pienviljelystaloutta. -Suomussalmen tiehen. Tämä välimatka
17556: Ensimäiset asukkaat ja erämaan raivaajat on 8 kilometriä, ja Kolokanjärven kylä si-
17557: asettuivat sinne lähes sata vuotta sitten. jaitsee sen puolivälissä. Tie on suunniteltu
17558: Kylä sijaitsee sellaisella paikalla, etteivät myös uutta asutustointa silmälläpitäen,
17559: as~aat omin voiminsa ole kyenneet lait- sillä sen varrella on hyviä viljelysmaita.
17560: tamaan tietä, joka yhdistäisi heidän ky- Rakennettava tie siis parantaa entisen väes-
17561: länsä muuhun maailmaan; puhelintakaan tön toimeentulomahdollisuuksia ja edistää
17562: heillä ei ole. Minkäänlaisilla ajoneuvoilla uudisasutusta. Tämän vuoksi, ja koska erä-
17563: kesän ai,kana ei pääse kylään; ikoelirikon ai- maan väestölläkin on oikeus saada edes tie
17564: kana ei jalkamieskään ilman erikoisia va- ralkennetuksi yleisillä varoilla, ehdotamme,
17565: rusteita. Miten vaaranalaisessa asemassa
17566: ovatkaan sairaus- ja tapaturmatapauksissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17567: ihmiset niissä oloissa. valtion tulo- ja menoarvioon
17568: Lähinnä kylää on Taivalkosken-Suo- 10,000,000 markan määrärahan yh-
17569: mussalmen maantie !kohdassa, mistä on dystien rakentamiseksi Kolokanjär-
17570: 39 kilometriä Taivalkosken kirkolle ja kun- ven kylän kautta Taivalkosken--Suo-
17571: nan keSkntkseen. Kylään jOihtavan tien mussalmen ja Kuusamon-Suomus-
17572: rakennustyöt onkin suunniteltu aloitetta- salmen valtateiden välille.
17573: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17574:
17575: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto.
17576:
17577:
17578:
17579:
17580: 52
17581: 561/48
17582: 1326
17583:
17584: IV,419. - Rah. al. N:o 318.
17585:
17586:
17587:
17588:
17589: Mustonen y. m.: Jl.ääräraitam, osoittamisesta Mustamäen
17590: kylätien rakenwustöiden ~ppuun saattamiseksi.
17591:
17592:
17593: E d U' s k u n n a ll e.
17594:
17595: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- kan miiiirärahan Sotkamon ja Kajaa-
17596: tyn toivomusaloitteen n:o 438 perustelui- nin moolaisku.nnassa olevan Musta-
17597: hin ~unn:iloittaen ehdotamme, mäen kylätien rakennustöiden lop-
17598: pu.wrb saattamiseksi.
17599: että Eduskunta ottaisi vuod;en 1949
17600: tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
17601: Helsingissä. 30 päivänä syyskuuta 1948.
17602:
17603: Johannes Mustonen. Matti Meriläiuen.
17604: 13fH
17605:
17606: IV,42o. - Rah. al. N:o 319.
17607:
17608:
17609:
17610:
17611: Salo: Määrärah.a;n osoittamisesta maantien rakentamiseksi
17612: Ristijärven kirkolta Jokikylän kautta Hyrynsalmen kir-
17613: kolle.
17614:
17615:
17616: E d .u s k u n n a ll e.
17617:
17618: Viitaten toivomusaloitteeni n:o 372 pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17619: rusteluihin vu'Oden 1947 valtiopäiville sa- tuw- ja menoarvi()Q'fl, 10 m~"ljoo'I'UJn
17620: moin.lmin toivomusaloitteeseeni n: o 446 vuo- markatn määrärahan maantien raken-
17621: den 1948 valtiopäiville ehdotan kunnioit- tamista varten Ristijärven kirkolta
17622: taen, Emäjoen itäpuolitse Jokikylän kamt(l
17623: Hyrynsalmen kirlwlle.
17624: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17625:
17626: S. Salo.
17627: 1328
17628:
17629: IV,4zL - Rah. al. N:o 320.
17630:
17631:
17632:
17633:
17634: Salo: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
17635: Ristijärven kunnassa olevalta Mustavaaran maantieltä
17636: K uhmon--Hyrynsalmen maantielle.
17637:
17638:
17639: E d u s k u n n a ll e.
17640:
17641: Viitaten ed. Pätiösen y. m. toiv()1Illus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17642: aloitteeseen n:o 382 v. 1947 valtropäiville tUlo- ja menoarvioon 10 .mt1joonan
17643: ja aliåirj;oittanoon toivO!IThusaloitteeseen n: o markan määlrärahan maantien raken-
17644: 449 v. 1948 valtiopäiville ehdotan, tamista varten Ristijärven kunnassa
17645: olevalta Mustavaaran maantieltä
17646: KUhmon--Hyrynsalmen maantielle.
17647: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17648:
17649: S. Salo.
17650: 1329
17651:
17652: IV,422. - Rah. al. N:o 321.
17653:
17654:
17655:
17656:
17657: Salo: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
17658: Kuhmon kunnassa olevalta Tuulijärven maantieltä Kuh-
17659: mon-Hyrynsalmen maantielle.
17660:
17661:
17662: E d u s k u n n a ll e.
17663:
17664: Viitaten ed. Pääklkösen y. m. toivomus- tulo- ja menoat·vioon 5 miljoonan
17665: aloitteeseen N ::o 381 v. 1947 valtiopäivinä markan määrärahan maantien raken-
17666: sekä allekirjoittaneen aloitteeseen N: o 448 tamista varten K uhm()n kunnassa
17667: v. 1948 va!ltiopäivi1lä ehdotan ikunn,ioittaen, olevalta Tuulijärven maantieltä Kuh-
17668: mon-Hyrynsalmen maantielle.
17669: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17670: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17671:
17672: S. Salo.
17673: 1330
17674:
17675: I'V,423.- Rah. al. N:o 322.
17676:
17677:
17678:
17679:
17680: Salo: Määrärahan osoittamisesta Hietaperän-Huutoniemen
17681: kylätien ottamiseksi valtion hoitoon.
17682:
17683:
17684: E d u s k u n n a ll e.
17685:
17686: Viittaamalla ed. Pää.hlrösen y. m. toivo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17687: lnusaloitteeseen N: o 380 ja sen perustelu- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
17688: jen kaikkiin kohtiin yhtyen, jotka sanotussa markan määrärahan Sotkamon ja
17689: aloitteessa v. 1947 valtiopäiville esitettiin, Kuhmon kuntien alueella olevan Hie-
17690: ll!amomkuin toivomusaloitteeseeni N: o 416 taperän-Huutoniemen kylätien pe-
17691: VllQden 1948 valtiopäiville ehdotan kun- 1'Uskorjausta ja valtion haltuun otta-
17692: nwittaen, mista varten.
17693: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17694:
17695: S. Salo.
17696: 1331
17697:
17698: !V,~H. - Rah. al. N:o 323.
17699:
17700:
17701:
17702:
17703: Salo: Määrärahan osoittamisesta Kotilan-Uvan kunnan-
17704: lien ottamiseksi valtion hoitoon.
17705:
17706:
17707: E d u s k u n n a ll e.
17708:
17709: Viittaamalla toiv.omUBaloitteeseeni n: o markan määrärahan Puolangan ja
17710: 371 v. 1947 valtiopäiville sekä toivomus- Ristijärven kuntien tieverkoston yh-
17711: aloitteeseeni n:o 415 v. 1948 valtiopäiville distävän KoUlan-Uvan, kunnantien
17712: ehdotan, peruskorjausta ja valtion haltuun ot-
17713: tamista varten.
17714: että Eduskunta ottaisi !Vuoden 1949
17715: tulo- ja menoarvioon 5 m'iljOOMn
17716: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17717:
17718: 1. Salo.
17719: 1332
17720:
17721: 1V,425. - Rah. al. N:o 324.
17722:
17723:
17724:
17725:
17726: Salo: Määt·ärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
17727: Suomussalme~Taivalkosken maantieltä n. s. Pidon
17728: tienhaarasta Suomussalmen Sellroskylään.
17729:
17730:
17731: Eduskunnalle.
17732:
17733: Viittaam.alla rahaasia-aloitteeseeni n :o tulo- ia menoarvioon 10 miljoona1~
17734: 373 v. 1947 valtilopäiville (L. XII/54, sivu markan miiärärahan maantien raken-
17735: 751) sekä toivomusaloitteeseeni n:() 447 tamista varten Suomussalmen-Tai-
17736: v. 1'948 valtiopäiville ehdotan kunnioittaen, valkosken maantieltä, n. s. Piston
17737: tienhaarasta Suomussalmen Selkosky-
17738: että Ed!uskunta ottaisi vuoden 1949 lään.
17739: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta. 1948.
17740:
17741: S. Salo.
17742: 1333
17743:
17744: IV,426.- Rah. al. N:o 325.
17745:
17746:
17747:
17748:
17749: Salo: Määrärakan osoittamisesta Murtoperän-Pokjoislah-
17750: den maantien loppuosan rakentamiseen.
17751:
17752:
17753: E d u s kun n a U e.
17754:
17755: Viitaten toivQlllusaloitteeseen n: 1a 379 että Eduskunta ()lttaisi vuoden 1949
17756: vuoden 1947 valtiopäiville sekä toivomus- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17757: aloitteeseeni n :o 445 vuoden 1948 valtio- markan määräraha,n Kuhmon ja Sot-
17758: päivill€ ehdotan kunnioittaen, kamon välillä olevan Murtoperän-
17759: Pohjoislahden maantien loppuosan
17760: rakentamista varten.
17761: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17762:
17763: S. Salo.
17764:
17765:
17766:
17767:
17768: 53
17769: 561/48
17770: 1334
17771:
17772: IV,427. - Rah. aJ. N:o 326.
17773:
17774:
17775:
17776:
17777: Salo: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
17778: Hyrynsalmen Moisiavaaran maantieltä Halookylän kautta
17779: Suomussalmen Jumaliskylään.
17780:
17781:
17782: E d u s k u n n a i 1 e.
17783:
17784: Viittaamalla toivomusaloitteeseen n:o 378 että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17785: vuoden 1947 vaJ1tiopäiville ja toiv01Il1usaloit- tulo- ja menom·vioon 10 m~'ljoonan
17786: teeseeni n: o 443 v111oden 1948 valtiopäiville markan määrärahan maantien raken-
17787: ehdotan kunnioittaen, tamista varten Hyrynsalmen Moisia-
17788: vaaran maantieltä Hakokylän kautta
17789: StwmussalTnen Jumaliskylään.
17790: ·Helsingissä 4 päivänä l01kakuuta 1948.
17791:
17792: S. Salo.
17793: 1335
17794:
17795: IV,428. - Rah. al. N:o 327.
17796:
17797:
17798:
17799:
17800: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin
17801: maantieverkoston täydentämiseksi.
17802:
17803:
17804: E d u s kunnalle.
17805:
17806: Huhtikuun 17 päivänä 1935 asetti val- ottanut määrärahaa edes niiden teiden
17807: tioneuvosto kunnallisneuvos A. Fräntin rakentamiseen, joiden rakentaminen jäi
17808: puheenjohdolla komitean harkitsemaan kesken, eikä myöskään niiden komitean
17809: toimenpiteitä Lapin taloudellisten olojen ehdottamien teiden rakentamiseen, jotka
17810: parantamiseksi. Huhtikuun 8 päivänä 1938 olisi vuosia sitten pitänyt valmiiksi raken-
17811: antoi komitea laajan ja perustellun mie- taa, olisi asianmukaista, että vuoden 1949
17812: tintönsä valtioneuvostolle (komitean mie- tulo- ja menoarvioon otettaisiin erikoinen
17813: tintö n :o 8 1938), jossa on yksityiskohtai- määräraha, jotta ikulilmJlaitosten ja yleisten
17814: nen selostus m.m. siitä, mitä maanteitä ja töiden ministeriö voisi jatkaa kesken ra-
17815: missä tärkeysjärjestyksessä ne olisi raken- kentamisen jääneiden teiden rakentamista
17816: nettava. Samalla komitea ehdotti säädet- ja panna rakenteille uusiakin teitä, että
17817: täväksi lain Lapin maantieverkon kehit- "Lapin tieverkostoa saataisiin edes jonkin-
17818: tämisestä vuosina 1939-48, jO!llka mu- verran täydennetyksi.
17819: lroan olisi main~ttUJila aillmna pitänyt ra- Sodan hävityksen johdosta on Lapin
17820: kentaa vähintään 1,657 kilometriä maan- alueen väestö köyhtynyt ja jälleenraken-
17821: teitä, joista 893 kilometriä varsinaisia tamisessa velkaantunut sekä kuluneen ke-
17822: maanteitä, 633 kilometriä erämaanteitä ja sän hallojen vuoksi menettänyt huomatta-
17823: 131 kilometriä polkuteitä ja osoitettava van osan toimeentulomahdollisuuksiaan.
17824: mainittuna aikana vuosittain rakennustöi- Siellä uhkaa myöskin työttömyys. Sen tor-
17825: den suorittamiseen tarvittava määräraha. jumiseksi olisi pantava tierakennustöitä
17826: Vuonna 1938 ja 1939 pantiin alulle mo- 'käyntiin entistä suuremmassa määrässä jo
17827: nia komitean rakennettavaksi ehdo·ttamia yksin tästä syystä.
17828: tierakennustöitä, mutta syksyllä 1939 al- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17829: kaneen sodan johdosta jäivät alulle pan- ehdotamme,
17830: nut tierakennustyöt kesken ja ovat vielä-
17831: kin rakentamatta. Näin jäivät miltei että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17832: kaikki komitean ehdottamat tiet rakenta- tulo- ja menoarvioon kulkulaitosmi-
17833: matta, ja se aika, jossa ne komitean ehdo- nisteriön käytettäväksi Lapin läänin
17834: tuksen mukaan olisi pitänyt rakentaa, on maantieverkoston täydentämiseksi 50
17835: kulunut. Kun hallitus ei ole vielä vuoden miljoonaa markkaa.
17836: 1949 tulo- ja menoarvioesitykseensäkään
17837: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
17838:
17839: M. 0. Lahtela. S. Salo.
17840: 1336
17841:
17842: IV,429. - Rah. al. N:o 328.
17843:
17844:
17845:
17846:
17847: Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien m-
17848: kentamiseksi Simojärveltä Posion Mäntyjärvelle.
17849:
17850:
17851: E d u s k u n n a ll e.
17852:
17853: Maantien rakentamisesta Rannan !kun- tuun hailituksen tulo- ja menoarvioesityk-
17854: nan Simojärven kylästä Posion kunnan kes- seen vuodelle 1949. Tien vaikutuspiirissä
17855: ikulkseen on tie- ja vesirakennushallituksen olevissa monta sataa vuotta vanhoissa ky-
17856: toimesta laadittu suunnitelma ja kustan- lissä, joiden väestö on saanut tiettömyyden
17857: nusarvio jo v. 1929. Vanhentuneen suun- johdosta kärsiä tahän mennessä sellaiset
17858: nitelman ja muuttuneiden olosuhteiden joh- vaikeudet, että ne paremmissa olosuhteissa
17859: dosta on tämä tiesuunta uudelleen tutkittu elävien ihmistenkin pitäisi katsoa jo riittä-
17860: kesällä 1946 ja tehty uusi kustannusarvio viksi, odotetaan vihdoinkin valtiovallan ryh-
17861: osittain muutetun uuden tiesuunnan mukai- tyvän sanoista tekoihin. Aluksi olisi saa-
17862: sesti. Kysymyksessä olevan tien rakentami- tava rrukennetuksi ainakin Simojärveltä
17863: sesta· on tehty useita toivomusaloitteita ja Mäntyjärvelle johtava n. 17 km pituinen
17864: rahaasia-aloitteita. tieosa, ja myöhemmin jatkettava Rovanie-
17865: Kulkulaitosvaliokunta on asiantuntijoita men-Kuusamon tielle saakka. Näinkin pit-
17866: kuultuaan, huhtikuun 3 päivänä 1946 an- kän tiettömän taipaleen taJkana asuva väestö
17867: tamassaan mietinnössä yksimielisesti katso- on oikeutettu odottamaan, että heidän tie-
17868: nut, että tämän tien rakennustyöt olisi saa- asiassaan tehtäisiin muutakin, kuin aina
17869: tava toteutetuksi mahdollisimman pian. V a- muutamien vuosikymmenien perästä tutki-
17870: lioikunta ehdotti eduskunnan päätettävruksi muksia. Paitsi paikallisen väestön välttämä-
17871: toivomuksen, että hallitus kiirehtisi Rannan töntä tarvetta on tiellä suuri merkitys myös-
17872: !Kunnan Simojärveltä Mäntyjärven kautta kicn tien v:arteen suunnitellun uuden asutuk-
17873: Rovaniemen-Kuusamon maantielle raken- sen ja valtion metsätalouden :kannalta.
17874: nettavan maantien lopullisen suunnan vah- Niinikään tulisi tie palvelemaan Rannan ja
17875: vistamista koskevien tutkimusten suoritta- Posion välillä huomattavaa kauttakulkulii-
17876: mista sekä ottaisi vuoden 1947 tulo- ja me- kennettä. , Mainittujen kuntien keskenhän
17877: noarvioesityk.seensä tarpeellisen määrärahan on suunnitteilla m. m. yhteisen kunnallis-
17878: tieQSan rakentamiseksi Simojärveltä Mänty- ikodin rakentaminen.
17879: järven kylään Posion kunnassa. V aliokun- Edelilä olevan perusteella ja viitaten v.
17880: nan ehdotuksen eduskunta yksimielisesti hy- 1946 valtiopäiville jätetyn toivomusaloit-
17881: väksyi huhtikuun 9 päivänä 1946. teen n::o 234, Liitteet XII,43, siv. 494, pe-
17882: Tämän toivomuksen perusteella on tie- ja rusteLumin ehdotamme !kunnioittaen,
17883: vesiraikennushallitus suorittanut kesällä
17884: 1946, niinkuin edellä on jo mainittu, uuden että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17885: tutkimuksen ja laatinut sen mukaisen kus- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17886: tannusarvion, mutta rahoja työn woitta- markan määrärahan maantien ra-
17887: miseen ei ole vielä tähän mennessä saatu, kentamiseksi Simojärveltä Pos:ion
17888: eikä esitystä määrärahasta tähän tal'lkoituk- Mänty järvelle.
17889: seen sisälly myöskään eduskunnalle jaet-
17890: Helsingissä 4 päivänä lohkuuta 1948.
17891:
17892: , Martti Miettunen. S. Salo.
17893: T. N. Vilhula. Antti A. Koukkari.
17894: Markus Niskala.
17895: 1337
17896:
17897: IV,4so. - Rah. al. N:o 329.
17898:
17899:
17900:
17901:
17902: E. Koivisto: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
17903: miseksi Ranuan kunnan Simojärven kylästä Mäntyjär-
17904: ven kautta Posiolle.
17905:
17906:
17907: Eduskunnal'le.
17908:
17909: Eduskunnan toivomuksen mukaisesti tu- m. m. on yhteinen ikunnalliskoti, vaan :nzyös-
17910: lisi rakentaa maantie Ranuan kunnan Si- kin saattaisi välk:irikikaan Mäntyjärven ky-
17911: mojärven kylästä Mäntyjärven kylän kautta län tieyht·eyteen. Myös paikkakunnalla val-
17912: Posiolle. Tielinja, jodm, on noin 40 km, litsevan työttömyyden torjumisen kannalta
17913: on tie- ja v:esirakennusha1lituksen toimesta tämä yli 40 vuotta vireilLä ollut tietyömaa
17914: tutkittu, ja on eduskunta j1o. vuoden 1946 olisi erittäin toivottava.
17915: valtiopäivillä kehoittanut hallitusta otta- Edellä .esitetyn perusteella ehldotan kun-
17916: maan arpeellisen määrärahan tieosan rairen- nioittaen,
17917: tamiseksi Sim.ojärveltä Mäntyjärven kylään.
17918: Tien rakentamiseen ei määrärahan puut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
17919: teen vuoksi :kuitenkaan ole voitu rYJhtyä, tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17920: vaikka se Lapin lääninhallituksenkin mie- markan su1truisen määrärahan maan-
17921: lestä olisi läänin ·ehkä iJ.r.iireellisin ja tar- tien rakentamiseksi Ranuan kunnan
17922: peellisin tie, joika ei ainoastaan tulisi yhdis- Simojärven kylästä Mäntyjärven
17923: tämään ka:hta naap.urrikuntaa toisiinsa, joilla kautta Posiolle.
17924: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
17925:
17926: Erkki Koivisto.
17927: 1338
17928:
17929: IV,431. - Rah. al. N:o 330.
17930:
17931:
17932:
17933:
17934: Lahtela, y. m.: Määrärahan osfittarnisesta rnaantien mken-
17935: tarniseksi Posion kunnasta Suolijärven itäpuolitse Hä-
17936: rneenkylään.
17937:
17938:
17939: Ed u s kun n a U e.
17940:
17941: Maantien rakentamista Posion kunnan Suolijärven itäisellä rannalla olevien muit-
17942: keskuksesta Aholan tienoilta Rovaniemen ten kylien asukkaat pääsisivät tieyhtey-
17943: -Posion maantiestä Suolijärven vesistön teen oman kuntansa keskuksen kanssa.
17944: itäpuolta aina Mourujärven kylään asti, Tämän tieosan rakentaminen olisi erikoi-
17945: johon on rakennettu tie Kemijärven- sen tarpeellinen ja kiireellinen senkin
17946: Kuusamon maantiestä, on jo vuosikymme- vuoksi, että Posion kunnan keskuksen ja
17947: niä hartaasti odotettu ja toivottu sen suu- Suolijärven vesistön välisellä alueella ole-
17948: rilukuisen väestön keskuudessa, joka on vHle viljelyske1poisille maille voitaisiin
17949: mainitun Suolijärven vesistön itäpuolella asuttaa huomattavan suuri osa maan saan-
17950: olevissa kylissä vuosisatoja elänyt ja elää tiin oikeutettuja rintamamiehiä, sotaleskiä
17951: edelleenkin ilman minkäänlaista muuta ja sotaorpoja, sekä muuta maata ja asun-
17952: kesällä kuljettavaa tietä kuin kinttupol- toja tarvitsevaa väestöä, joita on useita
17953: kuja. On hyvin ymmärrettävää, mitä vai- satoja.
17954: keuksia tällaisilla alueilla asuminen ja elä- Kun maasto tien rakentamiselle on edul-
17955: minen aiheuttaa jatkuvasti monessa eri linen eikä mainitulle tieosalle tule suuria
17956: muodossa sekä taloudellisesti että henki- siltojakaan, voitaisiin tie rakentaa sellai-
17957: sesti. seksi, että sitä voitaisiin autoilla ja muilla
17958: Tämän tien rakentamiseksi on viimeis- ajoneuvoilla liikennöidä, rakentaa kuljet-
17959: ten vuosikymmenien aikana tehty jatku- tavaan kuntoon verrattain pienin kustan-
17960: vasti eduskunnassakin aloitteita. Ja edus- nuksin.
17961: kuntakin on vuoden 1945 valtiopäiville jä- Tien rakentaminen valtion metsätalou-
17962: tetyn toivomusaloitteen johdosta kulku- den vuoksikin olisi erikoisen tarpeellinen.
17963: laitosvaliokunnan marraskuun 28 päivänä Edellä esitettyyn viitaten kunnioitta-
17964: antaman mietinnön perusteella hyväksynyt vimmin ehdotamme,
17965: toivomuksen, että tiesuunta tien rakenta-
17966: :r:llista: ,varteru tutlkitaan. Tie- ja vesira- että Eduskunta ottaisi vuoclen
17967: kennushallituksen toimesta on suoritettu 1949 tulo- ja menoarvioon 6 rniljoo-
17968: tutkiminen kesällä 1946. nan rnarkan rnäärämhan rnaantien
17969: Tästä tiestä olisi kiireellisesti rakennet- rakentarniseksi Posion kunnan Aho-
17970: tava Posion kunnan keskuksen puoleisesta lan tienoilta Suolijärven vesistön itä-
17971: päästä a1ikiaen Hämeenkylään ~sti, n. 15 puolitse H ärneenkylään.
17972: km :n pituudelta, että mainitun kylän ja
17973: Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1948.
17974: M. 0. Lahtela. S. Salo. Erkki Koivisto.
17975: 1339
17976:
17977: IV,432. - Rah. al. N:o 331.
17978:
17979:
17980:
17981:
17982: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Könkäälfi,-
17983: Tepaston maantien mkentamiseen.
17984:
17985:
17986: E d u s k u n n a 1l e.
17987:
17988: V. 1922 annetun määräyksen perusteella tyisen kiireellinen nimenOiillaan sen vuoksi,
17989: on tie- ja vesirakennushallitus tu.tlcinut .että noilla karuilla seuduilla. asuvien ih-
17990: ma,antiesuunnan Kittilän Könkä:än kylästä misten !olo ja elämä sekä toimeentulomah-
17991: Tepastoon. Tätä tietä on myöhemmin muu- ddllisundet saataisiin edes yhdessä suh-
17992: tamien kiLometrien pituudelta raivattu ja teessa tasavallan muiden asukkaiden tasolle.
17993: tehty Imiko tielinjan varrella siltarakennus- Näidien as1l'kikaiden vaikeuksia on toden-
17994: työt jokseenkin vaLmiiksi. Kun tien raken- tooUai käytävä huojentamaan ensi aluksi
17995: nustyö 10n suoritettu eril'llsenä kappaleena siten, että kauan vireillä ollut tierakennus-
17996: kesklelle erämaata, ei se nykyisin a.ulta ke- työ saatetaan viivyttelemättä päätökseen.
17997: tään enempi kuin tielinjaUe rakennetut sil- Tämäikin tiesuunta kulkee valtion metsä-
17998: Iatkaan, joista ei nykyisin ole mitään apua. ma:iden yli, joten valtion välit.ön etu vaatii
17999: Suoritettu rakennustyö u;hkaa pilaautua ja tien kiir:eellistä rakentamista.
18000: rappeutua, ellei sitä nopeasti käydä jatka- Näin ollen ehidiotamme,
18001: maan.
18002: Könkään~Tepa~Ston tien rakentaminen että Eduskwnta ottaisi vuoden 1949
18003: kuuluu osana siihen tiesuunnitelmaan, joka talotusarv~oon 10,000,000 markan suu-
18004: on vuosikymmeniä sitten ainakin periaat- ruisen määrärahan Kittilän pitäjässä
18005: teessa päätetty rakentaa Kittiiästä Enon- olevan Könkään-Tepaston maantien
18006: tekiölle. Tämän tien rakentaminen on eri- rakentamista varten.
18007: Helsingissä 4 päivänä ·lokakuuta 1948.
18008:
18009: Janne Koivuranta. S. Salo.
18010: 1340
18011:
18012: IV,433. - Rah. al. N:o 332.
18013:
18014:
18015:
18016:
18017: Koivuranta y. m.: Määrät·ahan osoittamisesta maantien m-
18018: kentamiseksi Rovaniemen kttnnan Korvalasta Niesin ky-
18019: lään.
18020:
18021:
18022: E d u s k u n n a ll e.
18023:
18024: Niesin kylä Rovaniemen kunnassa sijait- välitön etu vaatii tämän maantien kiireel-
18025: see sananmukaisesti keskellä suurta kive- listä rakenta;mista.
18026: liötä Raudanjoen ja Meltausjoen välimailla. Mutta tämähän ei ole ainoa peruste,
18027: Koko tuo suuri erämaaseutu on milteipä jonka vuoksi Niesin kiveliön keskukseen on
18028: kauttaaltaan valtion metsämaata, jolla vuo- tie rakennettava. Sen saamista vaativat tie-
18029: sittain on suoritettu usein varsin suuria tenkin ensisijassa ihmiset, näiden erämaa-
18030: metsänhakkuutöitä. Aiemmin suoritettiin seutujen asukkaat. Jo noin 50 vuotta sit-
18031: metsätyöt Perä-Pohjolassa talvisin, joten ten ryhdyttiin toimenpiteisiin Niesin ky-
18032: savottamuonituskin oli helppoa. Ainoas- län kulkuyhteyden parantamiseksi. Tämä
18033: taan uittotyömaille oli muonan kuljettami- asia on eduskunnassaikin ollut monta kertaa
18034: nen vaikeaa. Nyttemmin suoritetaan Perä- esillä, ja on se katsottu tarpeelliseksi ja
18035: pohjolassakin suurin osa metsätöistä, kuten välttämättömäksi toteuttaa. On tangoitettu
18036: esim. pinotavaran hakkuut, kesäisin, siis tiesuunta Rovaniemen-Sodankylän maan-
18037: sulan aikana. Tiettömissä erämaissa olevien tiestä Korvalan luota Niesin kylään, mutta
18038: työpaikkojen muonittaminen n)'lkyoloissa on tien rakenteille panoon hallitus ei ole esit-
18039: er:ilkoisen vaikea. Esimerkkinä näistä vai- tänyt tarpeellisia varoja.
18040: keuksista tahdomme mainita, että kun jol- Noissa erämaissa raivataan koskematto-
18041: lekin 10-20 km:n päässä olevalle työ- mia korpia viljelykselle ja rakennetaan
18042: maalle tiettömän taipaleen taakse kuljete- uusia koteja. Lisääntyvä väestö etsii elin-
18043: taan muonaa osa matkasta veneellä puroa tilaa ja toimeentulomahdollisuuksia itsel-
18044: pitkin, sitten 5-10 km hevosen reessä su- leen. Korvalan-Niesin välisen maantielin-
18045: laa maata kivikkomäkien ja ikorpien yli ja jan .varrelle on rakennettu jo monta kotia
18046: loppumatka ehkä selkärepussa kantaen, niin ja uusia on tekeillä. Niesin kylän asukkaat
18047: voidaan päätellä, että kuljetus tulee kal- ovat aivan liian kauan saaneet odottaa vuo-
18048: liiksi. Ei ole kumma, että tällaiset kulje- roaan tien saamiseksi omaan kyläänsä, jo-
18049: tukset nostavat muonan hintaa jopa 10-20 ten heidän toiveensa on vihdoinkin toteu-
18050: markkaa kiloa kohti. Miten tämä vaikuttaa tettava.
18051: työpa1k:ikoihin ja hankintakustannuiksiin, se Näin ollen ja kun maantien rakentaminen
18052: on sanomattakin selvää. Korvalasta Niesiin on m. m. valtion metsä-
18053: Kuinka paljon olisikaan kuljetuskustan- taloudelle tarpeellinen ja kun tie on pai-
18054: nuksia säästetty esim. Niesin kiveliön met- kallisille asukkaille sekä uudisasurtukoolle
18055: sätyömaiden muonituksissa vuosikymmenien välttämätön, ehdotamme,
18056: kuluessa, jos olisi aikanaan rakennettu
18057: maantie tämän kiveliön kes!kuspaikkaan Nie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18058: sin kylään, se olisi mielenkiintoista todeta. talousarvioon 8,000,000 markan suu-
18059: Mutta tämän tien rakentaminen on yhäkin ruisen määrärahan maantien raken-
18060: tärkeä, se on )'lksi valtion edullisi{nmista tamiseksi Korvalasta Niesin kylään
18061: sijoituksista varmaan. Näin ollen valtion Rovaniemen k1tnnassa.
18062: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
18063:
18064: Janne Koivuranta. S. Salo.
18065: 1341
18066:
18067: IV,434. - Rah. al. N:o 333.
18068:
18069:
18070:
18071:
18072: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-
18073: Sodankylä?~ maantien rakentamiseen.
18074:
18075:
18076:
18077: E d u s k u n n a ll e.
18078:
18079: Kysymys maantien rakentamisesta Kitti- tamaan ja helpoittamaan. Kittilän ja So-
18080: län ja Sodankylän välille on ollut hyvin dankylän välistä liikenteen tarvetta on
18081: kauan vireillä. Tämä tiehanke on ollut kä- osaltaan koetettu huojentaa siten, että on
18082: siteltävänä monissa komiteoissa. Siitä ovat rakennettu tilapäisluontoista tietä Kittiiästä
18083: eri asemassa olevat viranomaiset laatineet Ahvenjärveen, jopa Mustajärveen saakka.
18084: ehdotuksia ja tehneet suunnitelmia. J\fonet Sodankylästä taas on aikaa sitten tehty
18085: maaherrat, kruununvoudit, !kihlakunnan- maantie Vaalajärvelle ja parhaillaan on vi-
18086: oikeudet, kuntakokoukset ja kunnanvaltuus- reillä tiehanke Vaalajärven ja Jeesiön vä-
18087: tot sekä monen monet muut ovat vuosi- lille, jota osaltaan on pantu kylätien luon-
18088: kymmenien kuluessa uudelleen ja uudelleen toisena tienä rakenteille. Jeesiän-Vaala-
18089: todenneet tosiasian että Kittilän ja Sodan- järven välinen tie nimittäin pantiin alulle
18090: kylän välille on rakennettava maantie. Tämä lähes vuosikymmen sitten, mutta työ jäi
18091: lähes vuosisadan katkeamatta vireillä ollut keskeneräiselksi. Kittiiän-Mustavaaran vä-
18092: tiesuunta !kulkee milteipä kauttaaltaan val- lillä oleva tie on perin heikko, se on kaut-
18093: tion metsien läpi. Näissä metsissä suorite- taaltaan perimpohjirn korjattava, osin uudel-
18094: taan jatkuvasti metsätöitä, joiden tekemi- leen rakennettava. Nyt olisi kuitenkin, että
18095: nen kaukana kulkuyhteyksistä on vaikea, kaikista pahin puute saataisiin poistetuksi,
18096: sillä muonan kuljettaminen suurille työ- ensi hätään nopeasti rakennettava tie Vaa-
18097: maille tiettömiin erämaihin tulee ylettömä.n lajärven-Jeesiön-Mustavaaran ja Ahven-
18098: kalliiksi ja nostaa puutavaran hankintakus- järven välille ja sen jälkeen, osittain ehkä
18099: tannuksia tuntuvasti. Näin ollen jo valtion samassa yhteydessä, tehtävä viipymättä pe-
18100: suoranainen etu vaatisi maantien ralkenta- rusparannustyöt Kittiiän-Ahvenjärven vä-
18101: mista Kittilän ja Sodankylän välille. lisellä tiellä.
18102: Mutta tämän tiesuunnan varrelle on aiko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18103: jen kuluessa muodostunut myöskin vankka
18104: asutus. Nämä erämaankylien asukkaat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18105: sukupolvesta toiseen odottaneet ja toivo- talousarvioon 25,000,000 markan sttu-
18106: neet, että valtiovalta huomaisi heidänkin ruisen määrärahan Kittilän-Sodan-
18107: puutteensa ja tietarpeensa sekä ryhtyisi kylän välisen maantien rakentamista
18108: tästä aiheutuvaa hätää, joka nykyoloissa on varten.
18109: muodostunut suorastaan lkurjuudeksi, pois-
18110: Helsingissä 4 päivänä lokwkuuta 1948.
18111:
18112: Janne Koivuranta. S. Salo.
18113:
18114:
18115:
18116:
18117: 54
18118: 561/48
18119: 1342
18120:
18121: IV,435. - Rah. al. N:o 334.
18122:
18123:
18124:
18125:
18126: Koivuranta y. m.: Mää,tärcthan osoittamt'sesta Kittilän Kön-
18127: käiin kylästä Tepaston y. m. kylien kautta Enontekiölle
18128: johtavan maantiesuunnnn htfkimistct ja tnngoittamista
18129: 'Varten.
18130:
18131:
18132: E c1 u s k u n n a ll e.
18133:
18134: Noin 30 vuotta sitten on Lapinmaan tuo- mälkin tiettömissä erämaakylissä asuvat ih-
18135: miokunnan ikihla:kunnanoikeus Enontekiön miset kantavat osaltaan yhteiskunnallisia
18136: ja Muonion sekä Kittilän ikäräjäkunnissa verorasituksia, mutta ovat jääneet tyyten
18137: antamissaan lausunnoissa katsonut ja puol- osattomiksi siitä avusta ja huolenpidosta,
18138: tanut maantiesuunnan tangoittamista Kit- jota valtiovalta osoittaa rintamaiden asuk-
18139: tilän Könkään kylästä alkaen Tepaston kaille.
18140: y. m. kylien ikautta Enontekiölle. Ku1ku- Lapin erämaiden asu:kikaiden oikeutettuja
18141: laitiOOilllinisteriö onikin jo v. 1922 antanut ja kohtuullisia toivomuksia elinehtojensa ja
18142: tie- ja vesirakennushallitukselle määräJlksen toimeentulonsa parantamiseksi ei ainaiseksi
18143: tämän tiesuunnan tutkimisesta sekä sa- voida jättruä huomiota vaille. Valtiovallan
18144: malla määrännyt, että tie- ja vesirwkennus- velvollisuus on nopeasti ryhtyä panemaan
18145: hallituiksen on aikanaan tehtävä ehdotus toimeen niitä parannuksia, jotka muualla
18146: määrärahojen myöntämisestä tämän maan- maassa ammoin sitten on jo toteutettu.
18147: tien rakentamiseksi. Sikäli kuin tiedämme, Edellä lausuttuun viitaten ja jotta lky-
18148: ei puheena olevaa tiesuuntaa vielä tähän seellinen erinomaisen tärkeä tie saataisiin
18149: mennessä ole :kokonaisuudessaan tutkittu myöskin viivyttelemättä rakenteille, ehdo-
18150: eikä sen raJkentamiseen myöskään ole ryh- tamme,
18151: dytty vaikka tien tarpeellisuus on ammoin että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18152: sitten todettu ja sen rakentaminen havaittu talousnr,vioon 1,000,000 markan suu-
18153: välttämättömäksi. ruisen määrärahan maantiesuunnan
18154: Könkään-Enontekiön välisellä alueella tutkimista ja tangoittamista varten
18155: on verrattain runsaasti asutusta, jotka pit- Kittilän Könkään kylästä Tepaston
18156: kiä aikoja, monia miespolvia, ovat odotta- y. m. kylien kautta Enontekiölle,
18157: neet oloihinsa sitä helpotusta, joka nykyai- siltä osaltct jossa se vielä on suoritta-
18158: kana erityisesti on aivan välttämätön. Nä- matta.
18159: Helsingissä 4 päivänä lohkuuta 1948.
18160:
18161: Janne Koivuranta. S. Salo.
18162: 1343
18163:
18164: IV,4s6. - Rah. al. N:o 335.
18165:
18166:
18167:
18168:
18169: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
18170: miseksi Kemijärven kunnassa Jussilan-l{aisanlahden
18171: kylätiestä Lehtolaan.
18172:
18173:
18174: E d u s k u n n a ll e.
18175: Kysymys maantien rillkentamisesta Kemi- kyläryhmään asti. Ellei puheenaolevaa
18176: järven-Sallan tieltä pitkin Isokylä:ä, Sop- tietä rakenneta, s~uraa siitä, että molempiin
18177: pelan, Salmelan, Rytilahden ja Lehtolan mainittuihin kansakoulupiireihin on raken-
18178: kyläryhmien kautta Posion kuntaan on nettava oppilasasuntola. Näiden rakentami-
18179: ollut vuosikymmeniä vireillä ja on sen ra- nen aiheuttaa valtiolle ja lkunnalle vähin-
18180: kentamista Lehtolaan asti pidetty niin tar- tään 5-6 miljoonan markan menon ja
18181: peellisena ja välttämättömänä, että sitä var- niistä aiheutuu myöskin sekä valtiolle että
18182: ten isojoen yhteydessä jo toistakymmentä kunnalle vuosittain huomattavan suuri me-
18183: vuotta sitten on tarvittava tiemaa ja tien- noerä.
18184: tekoaineiden ottopaikat erotettu tien ra- PuheenaDievan tien rakentamisen on
18185: kentamista varten. Lähes 20 vuotta sitten eduskuntakin pitänyt niin tarpeellisena,
18186: laadittiin mainittua -suuntaa varten kustan- että ensimmäisen kerran marraskuun 11
18187: nusarvio ja työsuunnitelma Kemijärven- päivänä 1941 ikehoitti hallitusta tutkitutta-
18188: Sallan maantiestä Soppelan kyläryhmään maan puheenaolevan tiesuunnan aina Po-
18189: asti. sion kuntaan asti. Ja tasavallan presidentti
18190: Kun tietä ei rwkennettu perustivat mai- mainittua eduskunnan toivomusta esitel-
18191: nitun Isokylän asukkaat kylätiekunnan ja täessä joulukuun 5 päiv,änä 1941 on p·äättä-
18192: rwkensivat Kemijärven-Sallan maantiestä nyt antaa hallituksen tehtävälksi ryhtyä
18193: alkaen mainittua tiesuuntaa noin 6 km:n eduskunnan toivomuksen mukaisiin toimen-
18194: pitJk:än kylätien jo vuosina 1931-1932. piteisiin. Kun tätä tietä ei rakennettu on
18195: Tämä kylätie rwikennettiin niin leveänä ja eduskunta viimeksi marraslkuun 5 päivänä
18196: sitä silmälläpitäen, että se vastaa niitä vaa- 1946 eräiden toivomusaloitteiden johdosta
18197: timuksia, mitkä maantielle voidaan asettaa, yksimielisesti päättänyt lausua toivomuksen,
18198: koska toivottiin, että lähitulevaisuudessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pu-
18199: sitä tullaan jatkamaan maantienä ainakin heenaolevan maantien rakentamiseksi Leh-
18200: Lehtolaan asti. tolaan asti.
18201: Mainitun kylätien ril!kentamisella eivät Tasa vallan presidentti hänelle tätäkin
18202: kuitenkaan vielä päässeet tieyhteyteen Ke- eduskunnan toivomusta esiteltäessä, on jou-
18203: mijärven kuntaan kuuluvien Soppelan, lukuun 7 päivänä 1946 päättänyt antaa
18204: Salmelan, Ämmälän, Rytilahden ja Lehto- valtioneuvostolle tehtäväiksi ryhtyä edus-
18205: lan ikyläryhmät, joissa on suoritetun laskel- kunnan toivomuiksesta aiheutuviin toimen-
18206: man mwkaan yli 960 asukasta ja 2 kansa- piteisiin.
18207: koulua n. s. kinttupolkujen varassa ilman Kesällä 1947 onkin toimitettu rakennus-
18208: minkäänlaista ajoneuvoilla kuljettavaa suunniteLman laatiminen mainitun kylätien
18209: tietä. Että, mainittu verraten suuri väestö- ja Lehtolan välille.
18210: määre pääsi tieyhteyteen ja että tällä tiet- Kyseessä olevan maantien rakentaminen
18211: tömällä alueella olevassa kahdessa kansa- on erikoisen tarpeellinen myöskin siihen
18212: koulussa kulkevat lapsetkin voisivat suDrit- nähden, että siitä on isojaon yhteydessä
18213: taa koulun:käyntinsä tietä kulkien olisi vält- erotettu teiden tekemistä varten useita ky-
18214: tämättömästi rakennettava n. 12 km pitui- läteitä, joita ei voida rakentaa ennenkuin
18215: nen maantie mainitusta kylätiestä I1ehtolan puheenaoleva maantie on rakennettu.
18216: 1344 IV ,4.3 6. - Lehtolan maantie.
18217:
18218: Kun eduskuntakin on tien rakentamisen tölle suora kulkuyhteys läl1immälle rauta-
18219: hyväksynyt, olisi rakennustyöt a1kuunpan- tieasemalle.
18220: tava viimeistään ensi vuoden atkana ja Jokainen käsittänee, miten vaikeaa on
18221: otettava siihen määräraha vuoden 1949 eläminen ilman tieyhteyttä ja myös sen,
18222: tulo- ja menoarvioon. että niin suuren väestöryhmän keskuudessa
18223: Jo siitä, että tiestä rakennettaisiin ensi sattuu jatkuvasti vaikeitaikin sairaustapauk-
18224: vuoden atkana mainitusta kylätien päästä sia, joissa lääkärinhoito olisi kiireellisesti
18225: alkaen noin 4 km:n pituinen tieosa, seu- saatava ja myöskin sen, mitä kärsimyksiä
18226: raisi, että lähes puolet edellämainitusta ja tuskia saavat kokea ne, joita ei voida
18227: väestömäärästä pääsisi tien yhteyteen. tien puutteen vuoksi saada sairaalaan eikä
18228: Työttömyys oli jo viime talvena ja tulee lääkärin hoitoon. Kaikkein pahin on vielä
18229: seuraavanakin talvena sanotun tien vaiku- se, että mainitulla itiesuunnalla, jota
18230: tuspiirissä olemaan suuri, jollei sinne jär- alueen väestö joutuu 'kulkemaan m. m. ke-
18231: jestetä mainitun maantien rakennustyötä. vät- ja syyskelirikkojen aikana, on ylitet-
18232: Tämän tien rakentaminen on myöskin so- tävä kaksi kapeaa järven salmea, joissa
18233: pivaa hevostalvityötä, koska siinä on heti miltei joka vuosi sattuu yksi tai useampi
18234: kylätien päästä alkaen kahden huomattavan hukikumistapaus ja että tämän välttämiseksi
18235: suuren tulvanalaisen alueen korottaminen vesistöjen takana olevien lasten koulun-
18236: suoritettava ja täytemaa on lähellä näitä ikäynti on ikeskeytettävä moniksi viikoiksi
18237: korotettavia alueita. vuosittain.
18238: Kun ka:i!ken edellä esitetyn lisäJksi Kemi- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18239: järven-Sallan rautatiellä oleva Isokylän ehdotamme,
18240: rautatie asema on lähellä sitä paikkaa,
18241: josta puheena oleva kylätie erkanee Kemi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18242: järven-Sallan maantiestä, on kyseessä ole- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
18243: van tien rakentaminen Lehtolaan asti eri- markan määrärahan maantien raken-
18244: koisen tarpeellinen siihenkin nähden, että tamiseksi Kemijärven kunnan Isoky-
18245: siitä avautuu mainitun tiesuunnan vaiku- lässä olevasta Jussilan-Kaisanlah-
18246: tuspiirissä tiettömälle alueelle olevalle väes- den kylätiestä Lehtolaan.
18247: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
18248:
18249: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. S. Salo.
18250: 1345
18251:
18252: IV,437. - Ra.h. al. N:o 336.
18253:
18254:
18255:
18256:
18257: Lahtela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
18258: miseksi Vian aseman ja Vanttausjärven maantien välille.
18259:
18260:
18261: E d u s :k u n n a 11 e.
18262:
18263: Heti Rovaniemen-Kemijärwm rautatien Valtion metsätaloudelle on myöskin
18264: v. 1934 valmistuttua, olisi pitänyt raken- tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty,
18265: taa n. 27 ikm:n pituinen yhdystie Rovanie- koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat val-
18266: men-Posion maantieltä mainitulla rauta- tion metsämaat, joista voitaisiin kaikenlai-
18267: tiellä olevalle Vian asemalle. Kun tätä tietä nen puutavara kuljettaa autolla Vian rau-
18268: ei rakennettu ja mainitulla tiesuunnalla tatieasemalle tarvitsematta niitä ajaa
18269: olevalle Vanttausjärven asutusalueelle pe- aUJtoilla noin 40-------'60 km edempänä olevaHe
18270: rustettiin huomattavan suuri määrä asutus- Rovaniemen asemalle, ikuten nyt ()n tehtävä.
18271: lain edellyttämiä viljelystiloja, alkoi maa- Siitä olisi myöskin suuri etu rautatielle,
18272: talousministeriön asutusasiainosasto ennen koska se saisi polttopuunsa paljon halvem-
18273: talvisotaa rakentaa maantieitä Rovanie- milla kustannuiksilla ja koska puheenaole-
18274: men-Posion maantiestä mainittua Vian van tien rakentaminen tulisi huomattavasti
18275: asemaa kohti ja rakensi sitä n. 18.5 ik:m pit- lisäämään Vian rautatieaseman liikenne-
18276: kältä. Rakentamatta on siis n. 9 :km tieosa tulojakin.
18277: mainitun Vian aseman puoleisesta päästä. Yleiselle maantieliikenteelle olisi myös- ·
18278: Tämä n. 9 km: n pituinen raikentamaton kin ilummattava etu :tien rakentamisesta
18279: tieosa estää mainitun tien varressa asuvan siihen nähden, että Rovaniemen-Kemijär-
18280: väestön käyttämästä rtä.tä rautatieasemaa ven maantiestä, joka on pohjoispuolella
18281: liikennöimiseen ja pakottaa heidät liiken- Vian asemaa ja johon yhtyy Vikajärven-
18282: nöimään n. 40-60 km edempänä olevalla Sodanikylän maantie, on rakennettu maini-
18283: rautatieasemalla. Kun edellämainitun jo ra- tulla Vian asemalle tulotie. Kun Vian ase-
18284: kennetun tien varressa on yli 40 taloa ja man ja Vanttausjärven tien välille raken-
18285: niistä yli 30 asutuslain edellyttämää vilje- netaan maantie, avautuu siitä suora kulku-
18286: ,lystilaa ja kun Vian rau:tatieasemaa reitti niille, jotka matkustavat pohjoisesta
18287: voisivat käyttää lähimpänä liiikennepaikka- Vian asemalle johtavia maanteitä Rovanie-
18288: naan kail{Jki nekin, jotka asuvat Rovanie- men-Posion maantielle ja päinvastoin tar-
18289: men-Posion maantien varressa Vanttaus- vitsematta kiertää Rovaniemen !kautta noin
18290: järvelle rakennetun tien erkanemispaikan 70 kilometriä pitempää tietä. Kun lisäksi
18291: läheisyydessä ja myöskin ne, jotka asuvat Rovaniemen-Posion maantiellä Vanttaus-
18292: mainitun maantien varressa erkanemispai- järven maantien evkanemiskohdan ja Rova-
18293: kan Posion puolella, on selvää, että varsin niemen välillä on leveä ja virtava Sierilän
18294: suuri asukasmäärä estyy käyttämästä lä- lossi, jossa kevät- ja syyskeliri,rokojen aikana
18295: hintä rautatien liikennepaikkaa niin kauan keskeytyy liikenne kokonaisuudessaan, voi-
18296: kuin :nlaantie on rakennettu Vian rau- daan tämäkin lossipai!lrka sivuuttaa i1m:an
18297: tatieasemalle asti. liikennekeskeytyksiä järjestämällä. liikenne
18298: Se n. 9 km matka, johon ei ole vielä puheenaolevan Vanttausjärven ja Vian ase-
18299: man tietä hyväksi käyttäen.
18300: rakennettu maantietä, on hyvää viljelyskel- Kun kaikiki edellä kerrottu voidaan saa-
18301: poista valtion metsämaata, ja tulee asute- vuttaa rakentamalla puheenaoleva n. 9 ki-
18302: tUiksi heti kun tie on rakennettu, koska lometrin pituinen maantie niin olisi se
18303: asutettavia on paljon. mahdollisimman pian rake~nettava.
18304:
18305: /
18306: 1346 IV,437. - Vian-Vanttausjärven maantie.
18307:
18308: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen markan määrämhan maantien raken-
18309: ehdotamme, tamiseksi Rovaniemen-Kemijärven
18310: rautatiellä olevan Vian asernan ja
18311: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 V anttmtsjärven maantien välille.
18312: tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
18313: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
18314:
18315: M. 0. Lahtela. S. Salo.
18316: 1347
18317:
18318: IV,43s. - Rah. al. N:o 337.
18319:
18320:
18321:
18322: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien mkenta-
18323: miseksi Kemijärven-Pelkosenniemen maantieltä Vuosti-
18324: nvojärven katdta Pyhätunttwille.
18325:
18326:
18327: E d u s k u n n a 11 e.
18328:
18329: Maantien rakentamista Kemijärven-Pel- ja lisää voidaan perustaa. Matkailun ikan-
18330: kosenniemen maantiestä Vuotsimon ikylän naltakin olisi tämä tie mahdollisimman pian
18331: kohdalta Vuotsimojärven kautta Pyhätun- rakennettava, että ne vaikeudet poistuisivat,
18332: turilie pidettiin jo vuonna 1920 niin tar- mitikä nyt ovat olemassa Pyhätunturilie
18333: peellisena ja selvänä asiana, että sitä var- pääsemiseksi. Onhan maamme rajojenkin
18334: ten eroitettiin jo seuraavana vuonna iso- ulkopuolella tunnettua, koska siellä matka-
18335: jaon yhteydessä tarvittava tiealue ja tien- vaiikeU!ksista huolimatta on vuosikymmeniä
18336: tekoaineiden ottopaikat tiloille jaossa mene- käynyt ulkomaalaisia matJkailijoitwkin, että
18337: vistä maista valtion mawksi. Näin tehtiin Pyhätunturi kansallispuistoineen on kaik-
18338: sen vuoksi, ,että Vuotsimojärven seuduilla kein kauneimpia ja mielenkiintoisimpia
18339: oli jo silloin asutusta ja että siellä olivat näht,ävyyksiä maamme rajojen sisällä. Tun-
18340: laajat valtion metsämaat, joissa oli m. m. turin eteläpuolella on matkailijamaja ja
18341: huomattavia viljelyskelpoisia alueita ja eri- pohjoispuolella matkailij ahotelli.
18342: koisesti sen vuoksi, että Pyhätunturi oli jo Kun maamme tarvitsee ulikolaista valuut-
18343: vuosikymmeniä ennen oHut sekä kotimais- taa, ja on tunnettua se, että niihin maihin,
18344: ten että ulkomaalaisten matkailijain mie- joiden matkailijaolot on tyydyttävästi j,är-
18345: lenikiinnon saavuttanut käyntipaikka, vaikka jestetty, virtaa jatkuvasti ulikolaisia mat-
18346: sinne oli :tätä tiesuuntaa kinttupolkua myö- kustajia ja niiden mukana myöskin valuut-
18347: ten kuljettava noin 15 Jun. Tämän rakenta- taa ja kun matkailuolojen tyydyttävään
18348: misen on myöskin se valtion komitea, jonka järjestelyyn ennen muuta kuuluu se, että
18349: puheenjohtajana oli entinen kulkulaitosva- maan kauneimmille ja mielenkiintoisimmille
18350: liokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja paikoille ra;kennetaan sellaiset tiet, että
18351: Toivo Jauhonen ja jonka komitean selvitet- niitä voidaan kulkea muutoinkin ikuin pit-
18352: t,äväiksi oli jätetty Peräpohjolan ja Kainuun kiä matikoja kinttupol:kuja kävellen, olisi
18353: taloudellisten olojen kehittämistä koskevat maa;m:me etujen mukaista, että tämä maan-
18354: :kysymykset, pitänyt niin tarpeellisena, että tie rakennettaisiin mahdollisimman pian ja
18355: on huhtikuun 14 päivänä 1938 antamassaan siten saatettaisiin maamme kaunein ja mie-
18356: mietinnössä (komitean mietintö n: o 10- lenkiintoisin nähtävyys, Pyhätunturi, mat-
18357: 1938) esittänyt rwkennettavaksi mainitun kailijain ihailtava;ksi, ja myöskin tiesuun-
18358: Pyhätunturin pohjoispuolella olevan Pyhä- nan varressa olevat asuklmat ja asutettavat
18359: järven kylään asti. tieyhteyteen.
18360: Mainitun tien tarve on sen jälkeen jat- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18361: kuvasti lisääntynyt. Toistakymmentä tilaa ehdotamme,
18362: on nyt mainitun Vuostimojärven seudulla,
18363: jonne on matkaa Kemijärven-Pelkosennie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18364: men maantiestä 9-12 km tiettömässä tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
18365: erämaassa. Näiden lisäksi on Vuotsimojär- markkaa maantien · rakentamiseksi
18366: ven ja Pyili_ätunturin välille perustettu rin- K emijärven-Pelkosenniemen maan-
18367: tamamiehiä varten ja muille maanhankinta- tiestä Vuostimojärven kautta Pyhä-
18368: lain mukaan maata saaville 14 viljelystilaa tunturille.
18369: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
18370:
18371: M. 0. Lahtela. S. Salo.
18372: Erkki Koivisto.
18373: 1348
18374:
18375: IV,439. - Rah. al. N:o 338.
18376:
18377:
18378:
18379: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rake1to
18380: nustöiden jatkamiseksi Pelkosenniemen Kairalasta So-
18381: dankylän kirkolle.
18382:
18383: Ed u s kun n a .11 e.
18384:
18385: Maantien rakentamista koskeva kysy- kohden ennen talvisotaa ja saatiin pohja-
18386: mys Pelkosenniemen ja Sodankylän kir- tuksi mainittuun Kairalan kylään asti eli
18387: konkylien välille on ollut vireillä monia n. 12 km pituudelta, mutta sodan vuoksi
18388: vuosikymmeniä. Tämän tien rakentamisen keskeytyi rakennustyö. Mainitulla Aapa-
18389: on pitänyt tarpeellisenä valtioneuvoston järven asutusalueella olevat asukkaat ovat
18390: maaliskuun 6 päivänä 1930 Kyösti Kallion ilman tieyhteyttä ja sinne mainitun maan-
18391: puheenjohdolla asettama tiekomitea ja tien rakentamista silmällä pitäen rakenne-
18392: heinäkuun 19 päivänä 1933 antamassaan tut asutusalueen tiet ovat irrallisina pät-
18393: mietinnössä (Komitean mi~timtö N :o 10/ kinä, joiden kumpikaan pää ei liity maan-
18394: 1933) ehdottanut sen rakennettavaksi kan- . tiehen.
18395: tamruamtienä. Samanlaiseen tulokseen on Kun Pelkosenniemen ja Sodankylän
18396: myöskin tullut valtioneuvoston huhtikuun kuntien välillä ei ole maantietä, seuraa
18397: 17 päivänä 1935 kunnallisneuvos A. siitä, että kaikkien niiden, jotka kulkevat
18398: Fräntin puheenjohdolla Lapin taloudellis- Pelkosenniemeltä Sodankylän kunnan kes-
18399: ten olojen parantamista tutkimaan aset- kukseen tai päinvastoin on matkustettava
18400: tama komitea ja huhtikuun 8 päivänä Kemijärven kunnan keskuksen ja Rova-
18401: 1938 antamassa mietinnössään asettanut niemen kuntaan kuuluvan Vikajärven
18402: puheenaolevan tien rakentamisen tärkeys- kautta kiertäen n. 170 km matka, vaikka
18403: järjestyksessä ensiksi rakennettavien tei- Pelkosenniemen ja Sodankylän kuntien
18404: den joukkoon (Komitean mietintö N :o ikirlkonikylien välinen matika tiesuuntaan on
18405: 8/1938). Viimeksi mainitun komitean mie- vain noin 55 lkm ja vaiikik:a tästä tiestä on
18406: tinnön mrulk:aan tie ~isi pitänyt val- rakentarrrm:ttru noin 45 km.
18407: miiksi rakentaa jo vuosia sitten, koska Yleisen liikenteen ja myöskin matkai-
18408: kaikki komitean ehdottamat tiet olisi pi- lun kannalta on puheenaolevan tien ra-
18409: tänyt tähän mennessä valmiiksi rakentaa kentaminen erikoisen tarpeellinen ja sitä
18410: ja tämä tie olisi asetettu rakentamiseen se OillJ myösikin vaJltiO'll metsämaiden ilmn~
18411: nähden ensiksi rakennettavien teiden !ll.altaikin !aSiaa ajate1len.
18412: joukkoon. Kun kyseessä olevan maantien rakenta-
18413: Sen jälkeen kun viimeksi mainittu ko- minen on erikoisen tarpeellinen, olisi sen
18414: mitean- mietintö on a!lliilettu, on. tien rakentamista jatkettava mahdollisimman
18415: rakentaminen tullut paljon tarpeelHsem- pian.
18416: maksi siihen nähden, että sanotun tien vai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18417: kutuspiiriin Pelkosenniemen kuntaan kuu- ehdotamme,
18418: luvan Kairalan kylän ja Sodankylän kun-
18419: taan kuuluvan Orajärven kylän välille on että Eduskunta ottaisi vuoden
18420: muodostettu n. s. Aapajärven asutusalue 1949 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
18421: jo ennen talvisotaa ja perustettu sinne yli joonan markan määrärahan maan-
18422: 40 viljelystilaa ja että lisää on perustet- tien rakennustöiden jatkamiseksi
18423: tava, koska hakijoita on paljon. Pelkosenniemen Kairalasta Sodan-
18424: Kyseessä olevaa maantietä tosin alettiin kylän kirkolle.
18425: rakentaa Pelkosenniemestä Sodankylää
18426: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1948.
18427:
18428: M. 0. Lahtela. S. Salo. Erkki Koivisto.
18429: 1349
18430:
18431: IV,44o. - Rah. al. N:o 339.
18432:
18433:
18434:
18435:
18436: Meriläinen y. m.: Määrrärahan osoittamisesta Sotkamon--
18437: Nurmeksen moontieltä Saviahon pysäkin kautta Suom,en-
18438: suon asutusalueelle johtavan maantien kuntoonpanemista
18439: varten.
18440:
18441:
18442: E d u s k u n n a ll e.
18443:
18444: Viitaten vuoden 1947 valtiopäiville jäte- kan määrärahan S.otkamon-Nunnek-
18445: tyn rahaasia-aloitteen n: o 269 perusteluihin sen ntaamtiestä Saviahon pysäkin
18446: ~hdotamme, kcmtta Suo,mensuon asutusalueelle
18447: johtavan maantien kuntoonpanemista
18448: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949 varten.
18449: tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
18450: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
18451:
18452: Matti M~riläinen. Johannes Mustonen.
18453:
18454:
18455:
18456:
18457: uot/48
18458: 1350
18459:
18460: IV,44L- Rah. al. N:o 340.
18461:
18462:
18463:
18464:
18465: Meriläinen y. m.: Määrämhan ;osoittamisesta Murtoperän-
18466: Pohjoislahden maantien rakennustöiden loppuun saatta-
18467: mista varten.
18468:
18469:
18470: E d u s k u n n a ll e.
18471:
18472: Kulunon ja Sotkamon kunnissa olevan vä1ttäJmätöntä tien tarpeellisuuden v'lloksi
18473: lVIu;rtoperän-Pohjoislahden maantien ra- sekä siksi, että tien rakentamiseen jo uhra-
18474: kennustyöt alJoitettiin jo vuonna 1936, mutta tut varat tulisivat mahdollisimma!Il pian
18475: on rakennustyön loppuun saattaminen ollut hyötyä tuottaviksi.
18476: sotien alusta alkaen keskeytyksissä. Tie- ja Edellä esitettyyn ja tie- ja vesirakennus-
18477: vesirakennushallitus on useita kertoja teh- hallituksen toimesta laadittuun kustannus-
18478: nyt esityksiä tarpeellisen nlläärära,han va- arvioon nojautuen ehdotamme,
18479: raaanisesta tarkoitukseen. Eduskunnan kul-
18480: kulaitosvaJliokuntaJkin on lokakuun 18 päi- että Eduskunta ottaisi vtuxlen
18481: vänä 1945 eduskunnalle tehdyn aloitteen 1949 tulo- ja menoarvioon· 10,000,000
18482: johdosta lausunut ja ·on eduskunta siihen markan määrärahan J{uhman ja· Sot-
18483: yhtynyt, että tien rakentamisen loppuun kamon kunnissa olevan lllurtoperän-
18484: sa:att&mista ei voida kauaksi siirtää ja et~9, PohjOtislahden maantien rakennus-
18485: tien kuntoon saattaminen ensi tila&<Ja on töiden loppuun saattamiseksi.
18486: Helsingissä lokakuun 1 päivän~i 1948.
18487:
18488: Matti Meriläinen. Johannes Mustonen.
18489: 1351
18490:
18491: IV,442. - Rah. al. N:o 341.
18492:
18493:
18494:
18495:
18496: Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Akkunusjoki-
18497: varren-Koivun asutustien kunnostamiseksi valtion
18498: maan tienä.
18499:
18500:
18501: E d u s k u n n a ll e.
18502:
18503: A:k:kunusjokivarren -·Pahtaojan --Lehmi- sestä toivomuksesta huolimatta ei määrä-
18504: kummun-Koivun asutustie, pituudeltaan rahaa tien kunnostamista varten ole tä-
18505: n. 65 km, joka ainoana kulkutienä yhdis- hän mennessä saatu eikä tiellä ole suori-
18506: tää kahden pitäjän väkirikkaat Rurrkauk- tettu muita korjauksia, kuin erään luhis-
18507: sen, Lehmikummun, Pahtaojan, Sompujär- tuvan sillan ja muutamien rumpujen ra-
18508: ven ja Akkunusjokivarren asutusalueet Ke- kentaminen. Vuoden 1945 jälkeen on tien
18509: mijoen itäpuolen yleiseen maantiehen, on kunto edelleen vielä huonontunut, varsin-
18510: Pohjois-Suomen sotatoimien aikana tapah- kin pehmeiden suoalueiden osalta se on sa-
18511: tuneen raskaan liikenteen ja sen jälkeisen teisina aikoina läpipääsemättömässä kun-
18512: puutavaraliilkenteen vuoksi käynyt siinä nossa. Aivan välttämättömien tien kun-
18513: määrin liikennekelvottomaksi, että tällä nostamistöiden suoritusta on lykätty jo niin
18514: tiellä olisi välttämättä heti saatava perus- kauan, että siihen ei ole enää mahdolli-
18515: teellinen korjaustyö käyntiin. suutta, vaan on tien korjaustöihin vihdoin-
18516: Mainitun tien välttämättömyys paitsi kin jo ryhdyttävä. Kun hallituksen tulo-
18517: paikallisen tietarpeen myöskin yleisen tar- ja menoarvioesityikseen vuodelle 1949 ei si-
18518: peen kannalta on eduskunnassa perusteel- sälly· määrärahaa tämän tien kunnostami-
18519: lisesti selvitetty ja onkin eduskunta edus- seen, ehdotamme :kunnioittaen,
18520: taja Miettusen aLoitteen, pohjalla 18 päi-
18521: vänä lokakuuta 1945 hyväksynyt toivomuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18522: sen, että mainittu tie ,otettaisiin viipy- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
18523: mättä sen nykyisessä kunnossa valtion markan määrärahan Akkunusjokivar-
18524: maantienä kunnossapidettäväksi ". ren--Koivun asutustien kunfi.Ostami-
18525: Edellämainitusta eduskunnan yksimieli- seksi valtion maantienä.
18526: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
18527:
18528: Martti Miettunen. S. Salo.
18529: T. N. Vilhula. Antti A. Koukkari.
18530: Markus Niskala.
18531: 1352
18532:
18533: IV,443. - Rah. al. N:o 342.
18534:
18535:
18536:
18537:
18538: Tainio y. m.: Määrärahan osoitta.misesta maantien rakenta-
18539: miseksi Portimon losst1ta Tengeliön kylään.
18540:
18541:
18542: E d u s k u n n a ll e.
18543:
18544: Yli kaksikymmentä vuotta on ollut suun- 150 hehtaarin suu1ruisen kuivatusalueen vil-
18545: rnittei.Ua! rmaantien. rakentaminen Toogeliö- jelemistä. Aivan välttämätöntä olisi aina-
18546: joon pohjoispuolelle Portimon lossista kol- kin tien rakentaaninen Portimon lossista,
18547: men kilDmetrin etäisyydessä tieyhteyttä missä nyt on väliaikainen puusilta, Tenge-
18548: vailla olevaan Tengeliön kylå:än. Tästä tie liön kylään. Suunnitelman ;t.oisen ast,een
18549: edelleen jatkuisi ja ylittäen Tengeliöjoon toteuttaminen tien yhdistämis~ksi joen yli
18550: Haapakosken .alapuolelta Karinivasta yh- menevä:Llä sillalla Tengeliöjoen eteUilpuo-
18551: tyen joen eteläpu<Ylella olevaan tie;hen n. s. lella olevaan tiehen Vloitaisiin suorittaa
18552: neljän ti:en risteyksessä. SuunniteLmaa ei myöhemmin. Kun kysymyksessä on vain
18553: kuitenkaan, tien tarpeellisuudesta huoh- kolmen kilometrin pituisen tien rakenta-
18554: matta, ole toteutettu. Kun asutus Tenge- minen ja kun siitä olisi eoollä esitetynlai-
18555: liön kylässä yhäti kasvaa - tällä <kel'I'alla nen suuri hyöty ja. siten poistettaisiin Ten-
18556: 1
18557:
18558:
18559: on m. m. rakenteella viisi uutta ta!loa - geliön kylän tien puute ei sen rakentamista
18560: on tien rakentaminen käynyt entistäkin enää saisi viivästyttää.
18561: tarpeellisemma'ksi. I~nnestään 0'11 saruatussa Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18562: kylässä jo 43 taLoa ollen yhteinen kylän ehdotamme,
18563: .a.sukasluiku 239 henkilöä. Tien raikentami-
18564: sen tuloksena saataisiin myöskin sen var- että Eduskunta ottaisi v·uoden 1949
18565: rella oleva 3:50 hehtaarin suuruinen ensi- tulo- ja menoarvioon 4,000,000 mar-
18566: lu<Jik!kainen viljelyskelpoinen suo viljelyk- kan määrärahan maantien rakenta-
18567: seen. Sa:moin tien rak~mtaminen edistäisi miseksi Tengeliöjoen pohjoispuolelle
18568: aivan sen välittömässä yhteydessä olevan, Por·timon lossista Tengeliön kylään.
18569: jo valtion toimesta ikuivatetun, Pruoniojan
18570: Helsingissä lokakuun 5 pä.ivänii 1948.
18571:
18572: Eino Tainio. Toivo Friman.
18573: 1353
18574:
18575: IV,444. - Rah. al. N:o 343.
18576:
18577:
18578:
18579:
18580: Tainio y. m.: Määrärahan !Osoittamisesta maantien rakenta-
18581: miseksi T'Ornion-M'/Wfl,ion maantieltä Ratasjärven länsi-
18582: puolitse Ratasjärven. kylään.
18583:
18584:
18585: B d u s k u n n a ll e.
18586:
18587: Asutus Turtolan kunnan Ratasjärven olevaan Ratasjärven kylään. Paitsi sitä,
18588: länsipuoleNa on vuosi vuodelta lisääntynyt. että Ratasjä,rven länsipuolella asujat saa-
18589: Niinpä lisääntyneen asutuikisen seurauksena taisiin tieyhteyden piiriin ja että edistet-
18590: sanotulle aluoolle joudutaan rakentamaan täisiin viljelyske1poisten maiden asutta-
18591: myöskin kansaioou~u. Kysymyksessä oleva mista, tien rakentaminen edistäisi myöskin
18592: alue on kuitenkin vielä tieYJhteytili vailla. alueella olevien runsaiden metsävarojen
18593: Kun asutus sanotulla alueella yhä lisään- käy;ttöä.
18594: tyy ja kun asutuksen lisäämiseen on edel- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
18595: leen olemassa hyvät edellytykset alueella ehdio:tamme,
18596: olevien laajojen viljelyskelpoisten ma]den
18597: johdosta, olisi välttämätöntä saada Ratas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18598: järven länsipuoli tiey;hteyden piiriin. Tä- tulo- .ia menoarvioon 5,000,000 '/1UU'-
18599: män aikaansaamis~i olisi rakennettava kan määrärahan maantien rakenta-
18600: maantie Tornion-Muonion välisestä maan- miseksi To·rnion-Muonion maan-
18601: tiesm Filp:ulksen taion luota Ratasjärven tiestä Rat(J)Sjärven läns1:puolitse Ra-
18602: länsipuolta noin seitsemän kilometriä etääHä tas.iärven kylään.
18603: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
18604:
18605: Eino Tainio. Toivo Friman.
18606: 1354
18607:
18608: IV,445.- Rah. al. N:o 344.
18609:
18610:
18611:
18612:
18613: Tainio y. m.: Määrä1'ah11!1t osoittamisesta Akkunusjokivarren
18614: -Pahtaojan-Lehmikummun-Koivun tien k1tnnosta-
18615: mista varten. ·
18616:
18617:
18618: E d u s kun n a 11 e.
18619:
18620: Toistakymmentävuotta sitten rakennet- korttien jaJko Älkikunusjoen tien ,keli-
18621: tiin Akkunusjokivarren-Lehmikummun rikon vuoksi", t. s. ostokorttien jakaja ei
18622: -Koivun noin 65 kilometrin pituinen asu- päässyt sinne vähäisine kantamuksineen.
18623: tustie. Tie yhdistää väkirikkaat Aklmnus- Siitä huolimatta, että eduskunta 26. 10.
18624: jokivarren, Sompujärven, Pahtaojan, Leh- 1945 on lausunut toivomuksen, että sa-
18625: mikummun ja Runkauksen asutusalueet nottu tie Kemin maalaiskunnan ja Ter-
18626: Kemijoen itäpuolella olevaan valtatiehen. volan kunnan alueilla otettaisiin viipy-
18627: Jo alunperin tie rakennettiin hyvin hei- mättä sen nykyisessä kunnossa valtion hal-
18628: koksi, vain paikalliseksi asutustieksi, joka tuun maantienä kunnostettavaksi, ei
18629: kulki useissa kohdin m. m. laajojen suo- minkäänlaisiin toimenpiteisiin tien kun-
18630: alueiden läpi. Tien kunnosta ei kukaan nostamiseksi ole ryhdytty. Tien varrella
18631: ole huolehtinut, vaikka rasitus sillä on olevien asutusalueiden asukkaiden toi-
18632: vuosi vuodelta lisääntynyt ei ainoastaan mesta on myöskin käännytty useita ker-
18633: asutuksen lisääntymisen, vaan ennenkaik- toja valtiovallan puoleen sanotun tiekur-
18634: kea yleisen puutavaran kuljetuksen seu- juuden korjaamiseksi, mutta ei tämäkään
18635: rauksena. Tästä johtuen tien kunto jo· en- ole tuottanut toivottua tulosta. Kun tie
18636: nen sotia laski niin, että liikennöiminen paitsi sen varrella olevien suurten asutus-
18637: sillä varsinkin syksyisin ja keväisin oli keskusten lisäksi yleisonkin tarpeen kan-
18638: mahdotonta. Pohjois-Suomen sotatoimien nalta on niin tärkeä, että vaikeuksista
18639: yhteydessä tapahtuneen raskaan sotilas- huolimatta sitä on jouduttu pitämään tal-
18640: liikenteen ja sotien jälkeen yhäti kasva- viaurauksellakin auki, ei voida millään
18641: neen yleisen puutavaran kuljetuksen seu- syyllä puolustaa, jos se vieläkin jätetään
18642: rauksena on tie käynyt liikennekelvotto- kunnostamatta.
18643: maksi. Pienemmänkin sateen jälkeen lii- Kun näin ollen välttämättömien kor-
18644: kenne pysähtyy tiellä kokonaan. jaustöiden suorittamista ei enää voida
18645: Kuvaavana seikkana tien nykyisestä siirtää, mikäli tiellä aiotaan liikennöidä,
18646: kunnosta mainittakoon, ettei sen varrella olisi vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon va-
18647: olevien asutuskeskusten kauppoihin voida . rattava tarkoitukseen määräraha. Siksi
18648: kesän aikana ja varsinkaan syksyllä ja ehdotamme kunnioittaen,
18649: keväällä kuljettaa tavaroita, koska hevo-
18650: sillakin kuljettaminen tällöin on mahdo- että Eduskunta ottaisi vttoden
18651: tonta, vaan väestön on kuljetettava tava- 1949 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
18652: rat kantaen. Toisena esimerkkinä voidaan markan määrärahan Akkunusjoki-
18653: mainita, että Kemin maalaiskunnan kan- varren - Pahtaojan - Lehmikum-
18654: sanhuoltolautakunnan oli vuoden 1947 mun - J[oivun tien kunnostamista
18655: syksyllä peruutettava suunniteltu Osto- varten.
18656: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
18657:
18658: Eino Tainio. Eino Roine.
18659: Toivo Friman. Erkki Koivisto.
18660: Vilho Väyrynen.
18661: 1355
18662:
18663: IV,446. - Rah. al. N:o 345.
18664:
18665:
18666:
18667:
18668: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Piitisjärven-Saa-
18669: rijärven maantien mkentamiseen.
18670:
18671:
18672: lij d u s k u n n a 11 e.
18673:
18674: Siuwjärveu pohj•oispuolella asuvain Ra- sesta olisi sekin etu, että se edistäisi tien
18675: nuan kunnan asukkaiden kulkuyhteys kun- lähistöllä olevain runsaiden metsävarojen
18676: tansa keskukseen Ra.nuan kirkonkylään on hyödyksikäyttöä ja yleensäkin loisi edelly-
18677: tien ,puuttumisen johdosta erittäin vaikeaa. tykset sanoturn seudun taloudellisen elii:män
18678: Niinpä esim. Piittisjärven ja sen 1äiliiympä- vaurasturrnåselle.
18679: ristön noin 600 ·asukkaan asioidessaan kun- Piittisjärven Saarijärven välisen tien ra-
18680: tansa halli:ritokeskU!lrsessa on kierrettävä k·entamista suunniteltiin jo vuonna 1939,
18681: sinne Rovaniemen· kautta, jolloin aikaa jol'loin suoritettiin tien linjaus ja punnitus.
18682: matkalla menee vähintäin kolme vruoro- Syntyneet soda,t 'lruitenkin keskeyttivät tä-
18683: kautta. Tämän epäkohdan korjaamiseksi män 36 km pituisen tien rakentamisen.
18684: onkin jo vuonna 1939 suunniteHu ra:ken- Myöhemmin ton kuitenkin tietä rakennettu
18685: ne1Jtavaksi tie Piittisjärveltä Saarijä.rveHe, noin 13 kim, mikä sekin edellyttäisi tietyön
18686: joka lyhentäisi matkaa. Rannan kirkolle edelleen jatikamista. Kun Rannan ikunnan
18687: niin, että kunnan •pohjoispuolella asUivat alueelle ei ensi talven aikana tule metsä-
18688: kuntalaiset voisivat suorittaa matkan kun- töitä, olisi tietyön käyntiin saaminen tästä-
18689: tansa keskukseen y.hd!essä vuo11odmudessa. kin syystä tarpeellinen. A vaUJtuisihan sen
18690: Iåsäksi edellä mainitun tien rabnta;r:nis.esta kautta Rannan kuntalaisille työmahdolli-
18691: olisi se hyöty, .että säästy:ttäisiin kmhldren suuksia ja siten helpotettaisiin kuntalaisten
18692: lossin ylittämisestä, mikä varsinkin keli- vaikeaa taloudellista asemaa.
18693: rikk:oavkoina tuottaisi .huomattavan ajan ja Edellä esitetyn perusteella esitämme
18694: varojen säästön. EdeHeen tien rakentami- kunnioittaen,
18695: nen saattaisi sen varrella. olevat 18 taloa,
18696: joissa on noin 90 asukasta, tieyhteyden että Eduskunta ottaisi vuoden
18697: piiriin. Suunnitellun tien vaikutUJSpiirissä 1949 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
18698: on hUJolll1attava määrä viljelyskelpoista rn,arkan ntäärärahan Piittisjärven-
18699: maata, jorrka hyödyksikäyttöä tiem_, raken- Saarijärven välisen maantien mken-
18700: tamisella edistettäisiin. Tien rakentrumi- tnmiseksi.
18701: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
18702:
18703: Eino Tainio. Erkki Koivisto. Toivo Friman.
18704: 1356
18705:
18706: IV,447. - Rah. al. N:o 346.
18707:
18708:
18709:
18710:
18711: Niskala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Mellakosken-
18712: lliellajärven--Muurolan tiesuunnan tutkimista varten.
18713:
18714:
18715: E d u s k u n n a ll e.
18716:
18717: Jo pitkät ajat on Lapin Kolmion tiever- kyllä heillä pitäisi olla myöskin oikeuksia,
18718: koston suunnitteleminen ollut päiväjärjes- joihin alkukantaisiin oikeuksiin katsotaan
18719: tyksessä. Siitä on jo aikanaan hyvin myön- ensi kädessä kuuluvan kulkukelpoinen tie.
18720: teisen lausunnon antanut Pohjois-Suomen Niinkuin alussa mainitaan, on tälläkin
18721: ja Kainuun maantiekomitea. Lukuisten hy- suunnalla maanhankintalain mukaisia asu-
18722: vin perusteitujen eduskunta-aloitteiden tustietöitä käynnissä, jotka jonikunverran
18723: kautta asiaa on koetettu ajaa eteenpäin. tulevat lyhentämään Mellajärven kylään
18724: Näistä monista yrityksistä huolimatta asiaa johtavaa tietä. Näiden teiden päätepiste
18725: ei ole saatu tyydyttävään ratkaisuun. Viime jää siksi kauas edellämainitusta kylästä,
18726: vuosina on kumminkin maanhankintalain ettei se poista varsin vakavaa tientarvetta.
18727: mukaisia asutusalueita perustettu eri puo- Senvuoksi olisikin suunniteltava tie Mel-
18728: lille edellämainittua aluetta ja niitä var- lakosken asutusalueelta Muurolan asemalle
18729: ten suunniteltu ja osaksi jo rakennettukin Rovanieunern radalle ja siihen, tiehen sopi-
18730: asutusteitä. Tällainen järjestelmä, mitä vasti yihdistettävä Mellajärwern tie joko
18731: valtion taholta on nyt noudatettu, on aivan suuntaamaHa edellämainittu tie Mellajär-
18732: paikallaan. Tie ja kuivatus on ensin teh- ven kautta tai sitten siihen yhdistettävällä
18733: tävä, sitten asukkaat otettava. Näin ei pistotiellä. Tällä tavalla saataisiin se vuo-
18734: kumminkaan ole menetelty entisiin asutus- sisatainen vaikeus, jota tiettömyys on Mel-
18735: tilallisiin nähden. Lapin Kolmion pohjois- lajärvellä tuottanut, poist11maan ja näille-
18736: puolisessa osassa on noin 100 vuotta vanha kin vaikeuksien keskellä eläville ihmisille
18737: asutusalue Mellajärvi, joka ei ole sellai- tehtäisiin oikeutta.
18738: sesta edusta kum ti~estä vielä päässyt naut- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18739: timaan. Kun kaikki elämisen tarpeet, jotka
18740: kaupoista ostetaan ja vieläpä leipäkin on että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18741: kesän aikana kann,ettava noin 20 km mat- tulo- ja menoarvioon 1 mt?joonan
18742: kan, täytyy todeta, että eJlä:mä täHaisten marka'lt määriirahan Mellakosken-
18743: vaikeuksien keskellä on raskasta. Mutta Mellajärven--Muurolan tiesuunnan
18744: kun näilläkin saloseutujen asukkailla on tutkimista ja töiden alkuunsaatta-
18745: velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, niin mista varten.
18746: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1948.
18747:
18748: Markus Niskala. Martti Miettunen.
18749: 1357
18750:
18751: IV,448. - Rah. al. N:o 347.
18752:
18753:
18754:
18755:
18756: F'riman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Könkään-Tepas-
18757: ton maantien rakennustyön loppuun saattamista varten.
18758:
18759:
18760: E d u s k u n n a ll e.
18761:
18762: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuof/en 1949
18763: tyn toivomusaloitteen N :o 457 perustelui- tulo- ja 1;nenoarvioon 7,000,000 mar-
18764: hin kunnioittaen ehdotamme, kan määrärahan Könkään-Tepaston
18765: maantien rakennustyön loppuun
18766: saattamiseksi.
18767: Helsingissä loikakuun 1 päivänä 1948.
18768:
18769: Toivo Friman. Eino Tainio.
18770:
18771:
18772:
18773:
18774: 56
18775: 1358
18776:
18777: 1V,449. - Rah. al. N:o 348.
18778:
18779:
18780:
18781:
18782: Friman y. m.: Määrä1·ahan osoittamisesta Sodankylän-
18783: Kittt7än maantien rakennustöiden jatkamista va.rten.
18784:
18785:
18786: E d u s k u n n a 11 e.
18787:
18788: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi mwden 1949
18789: tyn·toivomusaloitteen N :o 461 perusteluihin tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
18790: kunnioittaen ehdotamme, kan määrärahan Sodankylän-Kitti-
18791: län maantien rakennustöiden edel-
18792: leen jatkamiseksi.
18793: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1948.
18794:
18795: Toivo Friman. Eino Tainio. Erkki Koivisto.
18796: 1359
18797:
18798: IV,450. - Rah. al. N:o 349.
18799:
18800:
18801:
18802:
18803: Friman y. m.: Jlfäärärahan o:mittamisesta Syyrakkilwrjun
18804: -Veskoniemen maantien rakentamista varten.
18805:
18806:
18807: E d u s k u n n a 11 e.
18808:
18809: Jo varsin pitkän ajan on ollut suunnit- elämää, joka muutenkin näillä syrjäisillä
18810: teilla maantien rakentaminen Ivalon maan- seuduilla on erittäin raskas.
18811: tiestä SyyraJ.cldharjusta Veskoniemeen. Jäniskosken voimalaitoksen veden sään-
18812: Niinpä Inarin kunnassa suoritetun isonjaon nöstelyn johdosta menettävät Veskoniemen
18813: yhteydessä erotettiin sa;oottma tietä var- kylän asu~aat kaikki luonnonniittynsä,
18814: ten tarpeellinen tiealue ja soranottopaikat. minkävuoksi heidän olisi saatava raivatuksi
18815: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on uusia viljelyksiä tilalle. Suunnitellun Ves-
18816: myöhemmin suoritettu tien suunnan kartoi- koniemen maantien välittömässä läheisyy- ·
18817: tus ja punnitus, mutta näistä toimenpi- dessä olisi viljelykseen sopivia maita, joiden
18818: teistä huolimatta ei tien rakennustöihin kui- käyttö tien ra;kentamisen kautta tehtäisiin
18819: tenkaan vielä ole voitu ryhtyä, koska tar- mahdolliseksi. Tästä,kin syystä tien pikai-
18820: koitukseen ei ole ollut varoja. Tien tar- nen rakentaminen olisi välttämätön. Kun
18821: peellisuus on lmiten'kin valtiovallankin ta- lisälksi tien rakennuskustannukset tulisivat
18822: holta tunnustettu, ja huomioiden sen, ettei sen johdosta, että tiepohja on hyvää ja
18823: Veskoniemeen, jossa on asuk:kaita noin 150 ettei tielle tule rakennettavaksi yhtään sil-
18824: . henkilöä, ole muuta kulkuyhteyttä kuin taa, verrattain halvaksi, olisi tämä 10,700
18825: Ivalojokea pitkin kesäisin tapahtuva puut- metrin pituinen tie saatava ensi tilassa
18826: teellinen ja vähäinen liikennöimismahdol- mkennuksen alaiseksi. Tietyön aloittamista
18827: lisuus, olisi tien rakentaminen väestön toi- puoltaa vielä sekin, että jälieenrakennustöi-
18828: meentulon kannalta aivan välttämätön. den loputtua tämän vuoden kuluessa an-
18829: Varsinkin keväisin ja syksyisin, jolloin lii~ siotyöt Inarin kunnan asuli'kailta loppuvat,
18830: ikennöiminen Ivalojokea myötenkin on mah- ja näin avautuisi ansiomahdollisuuksia pai-
18831: dotonta, on yhteyden pito Veskoniemen ky- kalliselle väestölle.
18832: lään ja Inarinjärven ympäristössä oleville Edellä olevan perusteella kunnioittaen
18833: asutuksille aivan mahdoton. Yleensäkin on, ehdotamme,
18834: varsinkin raskaampien tavaroiden, esim.
18835: rakennustarvikkeiden, kuljettaminen Ves- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18836: koniemeen ja Inarinjärven ympäristöön tulo- ja menoarvioon 8,000,000 mm·-
18837: erittäin vaikeaa, minkä johdosta kuljetus- kan määrärahan Ivalon maantien
18838: kustannukset nousevat huomattavan suu- Syyrakkiharjusta V eskoniemeen joh-
18839: riksi vaikeuttaen väestön toimeentuloa ja tctVan maantien rakentamiseksi.
18840: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
18841:
18842: Toivo Friman. Eino Tainio.
18843: 1360
18844:
18845: IV,45t.- Rah. aJ. N:o 350.
18846:
18847:
18848:
18849:
18850: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta KalLon-Kurtå-
18851: kon maantien rakennustyön loppuun saattamista varten.
18852:
18853:
18854: E .d u s k u n n a 11 e.
18855:
18856: Viitaten vuo.den 1948 valtiopäiville jä.te- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18857: tyn toivomusaloitteen N :o 455 perustelui- tulo- ja numoarvioon 8,000,000 ·mar-
18858: hin kunnioittaen ehdotamrrn~, kan rnää1·ärahan Kallon--Kurtalwn
18859: maantien rakennustyön Loippuun saat-
18860: tamiseksi.
18861: Helsingissä loka:kuun 1 •päivänä 1948.
18862:
18863: Toivo Friman. Eino Tainio.
18864: 1361
18865:
18866: IV,452. - Rah. al. N:o 351.
18867:
18868:
18869:
18870:
18871: Heljas y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
18872: tukseksi kunnille maantiealueiden lunastamista varten.
18873:
18874:
18875: E ,J, u s k u n n alle.
18876:
18877: Kunnat ovat tielain mukaan velvoHisia Vuoden 1949 tulo- ja menoarviossa
18878: maksanl!aan maantiealueiden pakkolunastus- ehdJo<ttaa hallitus tähän tarkoitukseen
18879: Jmstannukset. 1,500,000 markkaa. Tätä määrärahaa on
18880: Tä.m.ä velvoitus johtaa kuitenkin eräissä pidettävä riittämättömänä ottaen huomioon,
18881: tapallliksissa ilmeisiin kohtuuttomuuksiin. että viime vuosina sekä maanhankinta- että
18882: Varsinkin kaupunkien ja asutuskeskusten pa:kk:olunastusk.ustannukset ovat nousseet.
18883: ympärillä olevat kunnat, joiden alueella Edellä sanottuun viitaten rohkenemme
18884: suoritetaan suurempia tieoikaisuja palvele- kunnioittaen ehdottaa,
18885: maan näiden keskusten kaukoliikennetar-
18886: vetta ja joilla 1on väihäinen paikallinen mer- että Eduskunta. korottaisi vuoden
18887: kitys, joutuvat eräissä tapauksissa ;taloudel- 1949 tulo- Ja menoarvioesityksen
18888: lisiin vaikeuksiin !ll1aksaessaan ·pa!lclmlunas-
18889: 1 12 Pl. V luvun 3 momentille otett1La
18890: tusklustannukset maantiealueista. määrärahaa 8,000,000 markalla.
18891: Helsingissä syyskuun 29 päivänä 1948.
18892:
18893: Lennart Heljas. Lauri Murtomaa.
18894: Esa Hietanen. Yrjö Kilpeläinen.
18895: L. 0. Hirvensalo. Oiva Turunen.
18896: Eino Laitinen. Elli Nurminen.
18897: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö.
18898: Heikki Soininen. Kusti Eskola.
18899: Aino Luostarinen. Antti J. Rantamaa.
18900: 1362
18901:
18902: IV,453. - Rah. al. N:o 352.
18903:
18904:
18905:
18906:
18907: Meriläinen y. m.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta kttn-
18908: nan- ja kyläteiden avustamiseen.
18909:
18910:
18911: E d u s k u n n a ll e.
18912:
18913: Kunnan ja kylätBiden kunnossapidon rahat erikoisesti sen vuoksi, että teiden
18914: avustamiseen vuoden 1949 aikana esittää kunto sodan aikana pääsi huononemaan,
18915: hallitus tulo- ja menoarvioesityksessään tähänkin asti ovat olleet riittämättömiä, ei
18916: käytettäväksi 225,000,000 markkaa. Tästä. kunnan ja kyläteiden kunnossapito halli-
18917: summasta olisi hallituksen esityksen mu- tuksen esittämän määrärahan avulla ole
18918: kaan kuitenkin käytettävä 65,000,000 mark- edes entisessä määrin mahdollista, puhu-
18919: kaa uuden rajalinjan välittömässä läheisyy- mattakaan sodanaikaisten rappioiden kor-
18920: dessä tehtäviin erinäisiin järjestelyihin, jaamisesta.
18921: joren varsinaiseen kunnan ja kyläteiden Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
18922: kunnossapidon vuosiavustukseen olisi a\:äy-
18923: tettävä vain 160,000,000 markkaa, eli sama että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18924: summa kuin mitä tarkoitukseen kuluvan tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18925: vuoden aikana on käytettävänä. Kun rahan 75,000,000 markkaa kunnan ja kylä-
18926: arvossa kuitenkin tänä aikana on tapah- teiden avustamiseen.
18927: tunut huonontumista ja kun avustusmäärä-
18928: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
18929:
18930: Matti Meriläinen. Johannes Mustonen.
18931: Eino Tainio. Antto Prunnila.
18932: Eino Roine. Esa Hietanen.
18933: Inna Torvi. Martti' Leskinen.
18934:
18935: -
18936: 1363~
18937:
18938:
18939: IV,454. - Rah. al. N:o 353.
18940:
18941:
18942:
18943:
18944: Salo: Korotetun määrärahan -osoittamisesta maanteiden
18945: talvikunnossapitoon.
18946:
18947:
18948: E d u s kunnalle.
18949:
18950: Moonteiden taiviikunnossapito on VillO- Jotta ajateltu aurausohjelma voitaisiin
18951: den 1946 valtion tilinpäätöksen mukaan edes suunnilleen toteuttaa, on määrärahaa
18952: maksanut 502,494,708:50 ja vuoden 1947 ehdottomasti korotettava, ellei ole tarkoi-
18953: tilinpäätöksen mukaan 680,864,653: 75. tus välttämättömiä ylityksiä sisällyttää
18954: Hallitus ilmoittaa välttämättömän liiken- lisämenoarvioihin, joita on juuri sanottu
18955: netarpeen vuoksi lisätyn aurattavien tei- pyrittävän välttämään.
18956: den ohjelmaa 30,000 tiekilometriksi, eli Edellä olevaan nojaten ehdotan kun-
18957: käsittämään jokseenkin kaikki valtion hoi- nioittaen,
18958: dossa olevat maantiet. Ihmeellistä on, että
18959: hallitus siitä huolimatta ehdottaa meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18960: arviossaan vuodelle 1949 talviaurausme- tulo- ja menoarvio-on 12 Pl. V 1. 2-
18961: noja vain 350 miljoonaa markkaa, eli jok- momentille lisäystä 150,000,000 mark-
18962: seenkin vain puolet siitä, mitä ja vuonna kaa maanteiden talvikunnossapitoon,
18963: 1947 tilinpäätöksen mukaan tarkoitukseen joten momentin loppusumma t1llisi
18964: käytettiin. 500,000,000 markaksi.
18965: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
18966:
18967: S. Salo.
18968: 1364
18969:
18970: IV,455.- Rah. al. N:o 354.
18971:
18972:
18973:
18974:
18975: Kuittinen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Imat1·an teräs-
18976: sillan korjaa1nista varten.
18977:
18978:
18979: E d u s k u n n a 1 l e.
18980:
18981: Imatran kosken yli kulkeva läpikulku- ;paikalliselle ja ennen kaikkea lä,pikul:ku-
18982: si1ta on maamme vanhimpia terässiltoja. liikenteelle. Tie- ja vesirakennushallituksen
18983: Tästä on kotimaamme koulullci:rjorissa luettu puolesta on luvattu tämä. silta korjata,
18984: tapauksena, jota pidetäiän huomattavana mutta t1etojemme mukaan ei työtä ole vielä
18985: historiallisena tapahtumana. Tästä sillasta aloitettm!. Tälmä asia on :kovin kiireellinen
18986: on otettu suuri joulkklo kuvia, jotka mat- ja olisi toivottavaa, että tämä histloria:Uinen
18987: lrnilijoilden mukaan ovat kulkeu:tuneet ulko- silta säilyisi rmwhdollisimman kauan siitäkin
18988: maille asti ja siten tehneet tämän Suomen syystä, että se on vanhan Viipurin ja van-
18989: pai.kikakunnan tunnetuksi. han Sortavalan ja nykyisen La,ppeenrannan
18990: Tätä silta on aina ollut ulkomaalaisten ja Joensuun välinen yihdysside ja täten
18991: !huomion kohteena, 'koska siitä näkee Imat- palv,ellut :maa;ta kunnia:kkaalla tavalla.
18992: ran klosken sellaisenaan !kuin mitä se ailku- Edellä esitettyihin näkökO'htiin viitaten
18993: perä.isenä on ollut. Ny,t on kuitenkin sillan esitämme,
18994: kestävyys sodan aikana ja sen jäH~oon ras-
18995: kaitten kuol'!llJien painosta tullut niin hei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
18996: koksi, että linja-ruuttot eivät enää voi kulkea tulo- ja menoarvioon 2 m~'lj<01onan
18997: siitä yli, vaan on matkustajien aina pois- markan suuruisen määrärahan Imat-
18998: tuttava autosta ja kuljettava sillan rtoiselle ran kosken yli johtavan terässillan
18999: I>Wleihle j!aJlan, josta astuvat jälleen, autoon. k01·jaamista varten.
19000: Tämä. tilanne on tuottanut suurta haittaa
19001: Helsingissä lo:ka:kuun 1 päivänä, 1948.
19002:
19003: Juho Kuittinen. Ilmari Tiainen.
19004: Yrjö Kilpeläinen. Erkki Paavolainen.
19005: Matti Miikki. Arno Tuuma.
19006: Juho Karvonen. Paav,o Leskinen.
19007: 0. Muikku. V. Riihinen.
19008: 1365
19009:
19010: IV,456. - Rah. al. N:o 355.
19011:
19012:
19013:
19014:
19015: Laitinen y. m.: Mii.iirärahan osoittarn,isesta Toivalan aseman
19016: kohdalla rautatien ylittävän maantiesillan rakentamiseen.
19017:
19018:
19019: E d u s kunnalle.
19020:
19021: Kuopiosta pohjoiseen suuntautuva maan- syessaan vuoden 1947 valtiopäivillä toi-
19022: tie on yksi maamme vilkasliikkeisimpiä vomuksen edellä sanotun maantiesillan pi-
19023: valtateitä. Tällä tiellä Kuopiosta noin kaisesta rakentamiseSita. Nyt olisikin taas·
19024: 10 km päässä Toivalan aseman vierellä sopiva ajankohta töiden jälleen jatkami-
19025: on rautatien yliku.lkupaikka, joka huonon selle, koska työttömyys uhkaa Kuopion
19026: näkyväisyytensä ta:kia on osoittautunut kaupunkia ja sen lähiympäristöä puuttu-
19027: liikenteelle vaaralliseksi tapahtuen siinä vien :metsä- y. m. töiden takia, joten tästä
19028: jo useita liikenneonnettomuuksia junan ja Kuopion lähellä olevasta rakennustyöstä
19029: autojen yihteenajon muodDSSa. Tämä epä- saataisiin samalla sopiva varatyömaa Kuo-
19030: kohta on viranomaistenkin taholta huo- pion kaupungin ja sen lähiympäristön
19031: mattu ja valtion toimesta on ryhdytty ra- työttömille. Kulkulaitosministeriö ja tie-
19032: kentamaan rautatien yli johtavaa maan- viranomaiset ovat kyllä asian tärkeyden
19033: tiesiltaa. Nämä työt aloitettiin jo sota- oivaltaen ehdottaneet määrärahaa tämän
19034: vuosien alussa, kun työttömyyttä ilmaan- asian loppuun saattamiseksi valtion ensi
19035: tu·i Kuopion kaupungissa, n. s. hätäapu- vuoden talousarvioon, mutta on tämä val-
19036: töinä ja ehdittiin tehdä pengerrystyöt suu- tiovarainministeriössä ehkä lähemmän sel-
19037: relta osalta sekä hankkia huomattava vityksen puutteessa poistettu.
19038: määrä rakennustyössä tarvittavia raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme
19039: nusaineita, kiveä ja soraa, rakennuspaikan kunnioittaen,
19040: läheisyyteen. Nyt on kumminkin nämä
19041: työt olleet pysähdyksissä jo useamman että Eduskunta ottaisi vuoden
19042: vuoden ajan ja maantieliikenne jatkuu 1949 talousarvioon 12.5 miljoonan
19043: edelleenkin Toivalan aseman vieritse kier- markan mii.iirämhan Siilinjärven
19044: täen. Kun tämä Kuop1osta pohjoiseen joh- kunnan alueella sijaitsevan Toivalan
19045: tava ·tie on maamme ;huomattavim- aseman vieressä rautatien ylittävän
19046: pia valtateitä, o·lisi tästä väliaikaisuuden maantiesillan rakennustöiden lop·
19047: tilasta päästävä. Tähän asiaan on edus- puun saattamiseen.
19048: kuntakin kiinnittänyt huomiota hyväk-
19049: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1948.
19050:
19051: Eino Laitinen. Tahvo Rönkkö.
19052: Pekka Kiiski. L. 0. Hirvensalo.
19053: Lennart Heljas. Esa Hietanen.
19054: Viljam Sarjala. Yrjö Kilpeläinen.
19055: Oiva TUI'Ullen. Elli Nurminen.
19056: Martti Leskinen.
19057:
19058:
19059:
19060:
19061: 57
19062: 561/48
19063: 1366
19064:
19065: IV,457. - Rah. al. N:o 356.
19066:
19067:
19068:
19069:
19070: Penttala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen
19071: kauppala-stn Ylistaroon johtavnlla nwnntiellä olevan Pa-
19072: jul1wman sillan rakentamista varten.
19073:
19074:
19075: E d u s k u n n a ll e.
19076:
19077: Seinäjoen 1kauppalasta Ylistaroon johta- konaiskustannukset tämän myöhemmin laa-
19078: valla maantiellä, Seinäjoen kauppalan ja ditun suunnitelman mukaan on arvioitu n.
19079: maalaiskunnan rajalla, oleva Pajuluoman 7,900,000 markaksi, josta valtion osuudeksi
19080: silta on jo pitkän aikaa ollut niin heikossa on laskettu 4,575,000 markkaa ja Seinäjoen
19081: kunnossa, että liikennöiminen sen ylitse on kauppalan osuudeksi 3,300,000 markkaa,
19082: ollut suorastaan vaarallista. Viime !kesänä josta kauppalan osuudesta on kuitenkin ai-
19083: silta kerran jo romahtikin alas keskeyttäen ikaisemmin tehdyn päätöksen mukaisesti
19084: liikenteen niin pitkäksi aikaa, että silta myönnetty Seinäjoen ,kauppalalle 65 % eli
19085: saatiin yksityisten toimesta tilapäisesti kor- 2,150,000 markan avustus, joten kauppalan
19086: jatuksi sellaiseen kuntoon, että liikennöimi~ vastattava osuus on 1,150,000 mar;ffikaa.
19087: nen sen ylitse on voinut jatkua. Sillan jat- Kun yleiseltä liikennekannalta olisi hy-
19088: kuva heikkeneminen kuitenkin aiheuttaa, vin tärkeää, että liikenne tällä vilkasliiken-
19089: että liikenne sanotulla tiellä voi ikeskeytyä teisellä maantiellä voisi keskeyty.mättömästi
19090: milloin tahansa niin kauaksi aikaa, että jatkua, niin olisi silta jo ainakin ensi
19091: silta uudestaan ralmnnetaan. vuonna rakennettava.
19092: Tämän sillan hei"klkous on ollut jo pidem- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19093: män aikaa tunnettu. Jo vuoden 1943 ta-
19094: lousarvioon hyvirksyikin eduskunta määrä- että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1949
19095: rahan sillan uudestaan rakentamista varten. tulo- ja menoarvioon 4,575,000 mar-
19096: Joistakin syistä ei siltaa kuitenkaan silloin kan suuruisen määrärahan Seinäjoen
19097: rwkennettu, joten sitä varten varatut mää- kauppalasta Ylistaroon johtavalla
19098: rärahat ovat peruutuneet. Sen jälkeen on maantiellä olevan Pajuluoman sillan
19099: toimitettu täydentäviä tutkimuksia ja laa- uudestaan t'akentamista varten, sekä
19100: dittu uusi ehdotus, jonka mukaan siltatyön 2,150,000 markan suu1·uisen määrä-
19101: yhteydessä toimitetaan myöskin paikalla rahan avustuksena Seinäjoen kaup-
19102: maantien oikaisu, joten samalla tulee ra- palalle sanotun sillan rakennusktts-
19103: kennettavaksi tietä 0.4 km rituudelta. Ko- tannttksiin osallistumisesta.
19104: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1948.
19105:
19106: Isak Penttala. E. A. Turja.
19107: Kalle Jokinen. K. Alanko.
19108: J. Kuittinen. Arttur Koskinen.
19109: Juho Karvonen. 0. Muikku.
19110: H. Ala-Mäyry. Ja.akko Hakala.
19111: 1367
19112:
19113: IV,45s. - Rah. al. N:o 357.
19114:
19115:
19116:
19117:
19118: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Nivalan Kuoppa-
19119: sillan rakentamista varten.
19120:
19121:
19122: E d u s k u n n a ll e.
19123:
19124: Koska halla aiheutti Pohjanmaalla ja päiville jätetyn rahaasia-aloitteen n:o 251
19125: myöskin Nivalassa viljelyksille suuria "\Ta- perusteluihin viitaten ehdotamme,
19126: hinlroja ja paikkakunta on metsäköyhää
19127: eikä lähiseuduillakaan ole metsätöitä tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
19128: dossa sen vuoksi olisi n. s. Kuoppasillan ra- valtion tulo- ja menoarvioon 5 mil-
19129: k,entamista nyt juuri jatkettava, sillä työ- joonaa markkaa Nivalan Kuoppasil-
19130: tilaisuuksista tulee olemaan suuri puute. lan rakentamista varten.
19131: Siksi näihin syihin ja vuoden 1947 Valtio-
19132: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1948.
19133:
19134: Yrjö Hautala. Markus Niskala.
19135: Kusti Eskola. Martti Miettunen.
19136: Kerttu Saalasti. Janne Koivuranta.
19137: Yrjö Saari. S. Salo.
19138: 1368
19139:
19140: IV,459. - Rah. al. N:o 358.
19141:
19142:
19143:
19144:
19145: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tikkalan sal-
19146: meen rakennettavan s~7lan rakennustöiden aloittamista
19147: varten.
19148:
19149:
19150: Eduskunnalle.
19151:
19152: Oulun läänin Pyhäjärven kunnan Tiildm- kaista kuntoon ja liikenteelle saamista sil-
19153: lan salmen ylittävää anaantieliik.ennettä yl- mällä pitäen, mutta myös sen vuoksi, kun
19154: läpitävä lruutta on jo varsin pitkän ajan lählseudulle, eipä edes sen maakunnan
19155: o.Uut vilkastuvan liikenteen ja valllhentu- osaan:kaan tule sanottavia metsätöitä, j1oista
19156: neiden laitteiden vuoksi kelvoton. Sen jloh- seutuikunnan vä.estö saisi varoja toimeen-
19157: dosta ovat paitsi Pyhäjärven (O.l.) myös tuloonsa. Sillan siltapilarien rakennustöiden
19158: toiset lähiseudun kuntien viranomaiset ja aloittamisella lievennettäisiin myös hallan
19159: liikennöitsijät tehneet esityksiä valtioneu- aiheurttamia toimeentulovaikeuksia ja tor-
19160: vostolle viimeksi vuosi sitten, että liiken- juttaisiin jo ensi kuussa odotettavissa :olevaa
19161: nettä tämän sa1m:en yli parantamaan !tehtäi- työttömyyttä.
19162: siin silta. Kulkulaitosten ja yleisten töiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19163: !lllinisteri Kaijalainen ryhtyikin asiassa toi-
19164: menpiteisiin m. m. sillan rautaosien hankki- että Eduskunta ottaisi vuoden
19165: miseksi. Pyhäjärven kunnallislautakunnalle 1949 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
19166: saapuneen ilmoituksen mukaan saataneen markkaa Pyhäjärven kunnam, (O.l.)
19167: rautaosat ensi vuonna. Kulitenkaan vielä ei Tikkalan salmen yli rakennettavan
19168: ole ryhdytty sillan tuikipilarien perustamis- sillan siltapilari- ja pengerrystöiden
19169: ja mkentamistoimiin. Sellaisiin olisi jo ryh- viipymätöntä aloittamista varten.
19170: dyttävä paitsi sillan mahldollisimman pi-
19171: Helsingissä lokakuun .5 päivänä 1948.
19172:
19173: Toivo 1. Sormunen. Yrjö Murto.
19174: 1369
19175:
19176: IV,4ao. - Rah. al. N:o 359.
19177:
19178:
19179:
19180:
19181: Salo: Määrärahan osoittamisesta lossiylikulkupaikan muut-
19182: tamiseksi Kontiolansalmesta Tönölänsalmeen Kuhmon
19183: kunnassa.
19184:
19185:
19186: E d u s k u n n a 11 e.
19187:
19188: · Viittaamalla ed. Pääkikösen y. m. toivo- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
19189: musaloitteeseen n:o 383 vuoden 1947 val- markan määrärahan lossiylikulkupai-
19190: tiopäiville sekä alleikirjoittaneen toivomus- kan muuttamisesta Kontiolansalmesta
19191: aloitteeseen N :o 444 vuoden 1948 valtio- Tönölänsalmeen Kuhmon kunnassa
19192: päiville ehdotan kunnioittaen, sekä sen aiheuttaman maantien ra-
19193: kentamista varten.
19194: että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
19195: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1948.
19196:
19197: S. Salo.
19198: 1370
19199:
19200: IV,461. - Rah. al. N:o 360.
19201:
19202:
19203:
19204:
19205: Tainio y. m.: 111äärärahan 'Osoittamisesta Simojoen Sinihaa-
19206: ran yli vievän maantiesillan jälleenrake.ntmniseksi.
19207:
19208:
19209: E d u s k u n n a ll e.
19210:
19211: Saiksalaisten vuoden 1944 syksyllä Poh- Liikenteen pysähtyminen sillan puuttu-
19212: jois-Suomessa tuhoamain vielä !kunnosta- misesta ei rajoitu yksinomaan tulvan
19213: maita olevien siltojen joukossa on myöskin ajaksi, sillä tulva vie Sinihaaraan ra-
19214: Simojoen haaran yli vuonna 1914 raken- kennetun väliaikaisen tien sorastuksen
19215: nettu Sinikosken maantiesilta. Vuoden joka vuosi mukanaan, joten tämä. väliai-
19216: 1949 tulo- ja menoarvioon Pohjois-Suomen kainen tie on ajokelvoton tulvan jälkeen-
19217: tuhoitujen teiden ja siltojen jälleenraken- kin. Lisäksi ruullikautuu tien kohdalle suu-
19218: tamiseen varattu määräraha on riittämätön, ria jäätelejä joiden poistaminen vie myös-
19219: ja tkun niin ollen on todennäköistä, ettei kin oman aikansa ja vaatii samoin kuin
19220: sanottua Sinikosken maantiesiltaa vieläkään uusi sorastuskin joka vuosi taloudellisia
19221: tultaisi rakentamaan, olisi sitä varten tulo- kustannuksia.
19222: ja menoarvioon varattava määräraha. Tämä Kun on todennäköistä, että ensi talven
19223: olisi sitäkin tarpeellisempi koslka varsinikin kuluessa ei myöskään Simon kunnan
19224: tulvien aikoina sanotun sillan puuttuminen alueella tule sanottavasti metsätöitä minkä
19225: tuottaa erikoisesti Simonkylässä asuville seurauksena kunnan alueella tulee esiinty-
19226: suuria hankaluuksia ja taloudellista tappio- mäiän työttömyyttä niin hevos- kuin jalka-
19227: takin. Niinpä keskeytyy sanotusta kylästä miestenkin keSikuudessa, olisi sanotun sillan
19228: Kemin meijeriin lähetettävän maidon kul- rakentaminen kiireellisenä tästäkin syystä
19229: jettaminen kokonaan tulvan ai:kana. On ensiarvoisen tärikeä.
19230: selvää, että liilkeyhteyden katkeaminen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
19231: tuottaa monia muitakin vaikeuksia Simon ehdotamme,
19232: kylässä asuvalle 70 perheelle. Sillan puut-
19233: teesta ei kuitenkaan >kärsi ainoastaan Simon että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
19234: kylässä asuva;t, vaan se tuottaa monenlai- tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
19235: sia hankaluuksia myös niille talollisille kan määrärahan Simojoen Sinihaa-
19236: joilla on viljelyksiä j'oen Simonkylän puo- ran tuhotun maantiesillan jälleenra-
19237: leisella osalla. kentamiseksi.
19238: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
19239:
19240: Eino Tainio. Toivo Friman.
19241: 1371
19242:
19243: IV,4 G 2. - Fin. n1ot. 1~·: v :361.
19244:
19245:
19246:
19247:
19248: Österholm m. fl.: Angående. anvisetnde av anslag för byg-
19249: gande av en ångare för ntenförestrafiken i Åbolands och
19250: Alands skärgård.
19251:
19252:
19253: T i 11 R i k s d a g e n.
19254:
19255: På grund av bristfälliga kommunikatio- med ångaren Å1and och nödig isbrytarhjälp
19256: ner är inbyggarna i Åbo1ands och Å1ands beräknar sjöfartsstyre1sen till ungefär
19257: vidsträckta s:kärgård hänvisade till en i 11.5 mi1j. mk
19258: allmänhet isolerad tilivaro och nödgas För att vintertrafiken i Åbo1ands och
19259: undvara många av de socia1a och ekono- Ålands sikärgård kunde upprätthållas på
19260: miska förmåner som utan vidare tillkom- ett tillfredsställande sätt och så att den
19261: mer befo1kningen på fast1andet. Om vin- för staten bleve ekonomiskt så litet betun-
19262: tern och i synnerhet under menförestiden gande som möj1igt, borde byggas en is-
19263: är iso1eringen i stort sett fullständig, om förstärkt, med två dieselmotorer försedd
19264: inte en särskild vinter- och menförestrafik ångare, som vore så pass grundgående att
19265: upprätthålls. För denna trafik behövs ett den kunde an1öpa alla ifrågakommandc
19266: 'kraftigt fartyg av isbrytartyp, som kan bryggor. Anskaffningskostnaderna för ett
19267: föra last och ett tillräck1igt anta1 passage- nytt sådant fartyg llar beräknats till 120
19268: rare samt under norma1a vintrar bana sig milj. mk. Om oek detta är ett betydande
19269: väg utan isbrytarhjä1p. belopp, vore det dock förmånligare för
19270: För att tillgodose trafikbehovet i skär- staten att anlita denna utväg, då ju en
19271: gården under menförestiden byggde staten ränta på t. ex. 8 procent på det nämnda
19272: år 1920 på Crichton Vu1cans varv ångaren . kapitalet understiger de kostnader, som för
19273: Aranda. Denna ångare gjorde två turer i närvarande åsamikas statsverket genom den
19274: vardera riktningen i veckan på sträckan provisoriska, otillfredsställande trafiken
19275: Åbo-lVIariehamn och an1öpte därvid me1- med en hyrd ångare.
19276: 1an1iggande bryggor. Under den svåraste Dessa korta antydningar om vintertra-
19277: tiden på vintern gjorde Aranda endast en fiken i Åbolands-Å1ands skärgård visar
19278: tur i veckan och måste på grund av sin att trafiken med en ångare som staten
19279: otillräck1iga maskinstyrka inte sällan an- äger är ekonomiskt förde1aktigare än att
19280: lita isbrytarhjä1p. Efter det Aranda över- anlita hyrda båtar. Dessutom tryggar ett
19281: låtits till Sovjetunionen på krigsskadestån- statsfartyg den rege1bundna trafiiken på
19282: dets konto, hyrde staten för vintertrafiken ett helt annat sätt än en förhyrd ångare,
19283: åren 1945-47 ångaren Poseidon samt för vars användning uppställs många vill-
19284: senaste vinter ångaren Å1and. Både på kor och vars trafikduglighet under svåra
19285: grund av skrovets ikonstruktion, den re1ativt förhållanden är osärker. Denna osäkerhet
19286: svaga maskirnkraften samt maskinens då- och därav fö1jande förseningar för passa-
19287: liga beS!kaffenhet kunde ångaren Å1and inte gerarna har föran1ett ta1rika k1agomå1 un-
19288: svara för trafiken. såsom man hade hait der de senast gångna tre åren, men fastän
19289: rätt att fordra. Den måste i stor utsträck- dessa 'klagomål ofta varit berättigade har
19290: ning anlita isbrytarhjä1p och gjorde endast de inte föranlett någon åtgärd, då en bättre
19291: en tur i veckan under den svåraste tiden. ångare inte stått till buds. Om staten skullc
19292: I brist på annat bättre menföresfartyg är anskaffa en sådan ångare som o:van an-
19293: staten tvungen att också under den ikom- tytts, kunde den med fördel användas även
19294: mande vintern anlita ångaren Å1and. Kost- under sommaren, främst för sjömätnings-
19295: naderna för trafiken under nästa vinter och havsforslmingsarbeten samt för utbild-
19296: 1372 IV,46!!. - Ahvenanmaan laiva.
19297:
19298: ningsändamål. Under sommarseglationen ningsikostnaderna, nämligen 60 milj. mk
19299: skulle den ena mororn väl förslå som driv- och den andra hälften därpå följande år.
19300: kraft. Med hänvisning till det som ovan fram-
19301: Med beaktande av det som ovan fram- hållits föreslås vördsamt,
19302: hållits och då tillståndet med avseende å
19303: vintertrafiken Åbo-Mariehamn har blivit att Riksdagen måtte i statsförsla-
19304: alltmer ohållbart, borde staten utan dröjs- get för år 1949 anvisa 60 milj. mk
19305: mål skrida till åtgärder för att bygga en för byggande av en isförstärkt ån-
19306: ny, effektiv menföresångare, som kunde in- gare för rnenföt·estmfiken i Abolands
19307: sättas i trafik hösten 1950. I budgeten för och Ålands skärgård.
19308: år 1949 borde anvisas h:älften av anskaff-
19309: Helsingfors den 5 oktober 1948.
19310:
19311: John Österholm. Ebba östenson.
19312: J. 0. Söderhjelm. Levi Jern.
19313: C. A. öhman.
19314: 1373
19315:
19316: IV,462. - Rah. aL N:o 361. Sttomennos.
19317:
19318:
19319:
19320:
19321: Österholm y. m.: llfäärärah-an osoittamisesta laivan rakenta-
19322: miseksi Turunmaan ja Ahvenanmaan kelirikkaliiken-
19323: nettä varten.
19324:
19325:
19326: E d u s kun n a ll e.
19327:
19328: Puutteellisten liikenneyhteyksien takia avusta merenkulkuhallitus laskee noin 11.5
19329: ovat Turunmaan ja Ahvenanmaan laajan miljoonaksi markaksi.
19330: saariston asuktkaat joutuneet yleensä elä- Jotta talviliikennettä Turunmaan ja Ah-
19331: mään eristettyinä ja jäämään vaille monia venanmaan saaristossa voitaisiin ylläpitää
19332: yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuisuuk- tyydyttä.vällä tavalla ja siten, että se val-
19333: sia, jotka ilman muuta kuuluvat manner- tiolle taloudellisesti kävisi mahdollisimman
19334: maan väestölle. Talvella ja varsinkin keli- vähän rasittavaksi, olisi rakennettava jäissä
19335: rikon ailkana on eristys suuresti katsoen kulkua varten vahvistettu, kahdella diesel-
19336: täydellinen, ellei ylläpidetä erityistä talvi- moottorilla varustettu laiva, joka olisi siinä
19337: ja kelirikikoliikennettä. Tähän liikenteeseen määrin matalakulkuinen, että se voisi las-
19338: tarvitaan voimatkas jäänmurtajatyyppinen kea kaikkiin kysymY'kseentuleviin laiturei-
19339: alus, joka voi kuljettaa lastia ja riittävästi hin. Uuden sellaisen aluksen hankintakus-
19340: matkustajia ja normaalisina talvina rai- tannukset on laskettu 120 miljoonaksi mar-
19341: vata tiensä iLman jäänmurtajan apua. tkwksi. Joskin tämä on huomattava summa,
19342: Tyydyttääkseen saariston liikennetarpeen olisi valtiolle sentään edullisempaa turvau-
19343: kelirlli:on aikana valtio rakennutti vuonna tua tähän keinoon, sillä alittaahan korko,
19344: 1920 Crichton Yulcanin telakalla höyry- esim. 8 prosenttia mainitulle pääomalle, ne
19345: laiva Arandan. Tämä laiva suoritti kaksi 'kustannukset, jotka valtiolle nykyisin koi-
19346: vuoroa lmmpaankin suuntaan vii,kossa En- tuvat vuokratun aluksen avulla hoidetusta
19347: jalla Turku-Maarianhamina ja kävi samal- väliaikaisesta, epätyydyttävästä liikenteestä.
19348: Ja välilaitureiss-a. Talven vaikeimpana aika- Nämä lyhyet viittaukset Turunmaan
19349: na Aranda suoritti vain Y'hden vuoron vii- --Ahvenanmaan saariston talviliikentee-
19350: kossa ja sen oli riittämättömän konevoiman- seen osoittavat, että liikenteen hoita-
19351: sa takia usein turvauduttava jäänmurtajan minen valtion omistamalla aluksella on
19352: apuun. Kun Aranda Dli luovutettu Neuvos- taloudellisesti edullisempaa kuin vuokrat-
19353: toliitolle sotakorvaussuoritusten tiliin, vuok- tuihin laivoihin turvautuminen. Sitäpaitsi
19354: rasi valtio talviliikennettä varten vuosina valtion alus takaa säännöllisen :liikenteen
19355: 1945-47 höyrylaiva Poseidonin sekä viime kokonaan toisella tavalla kuin vuokrattu
19356: talvena höyrylaiva Alandin. Sekä rungon laiva, jonka käytölle asetetaan monia eh-
19357: konstruktion, suhteellisen heikon konevoi- toja, ja jonka liikennekelpoisuus vaikeissa
19358: man että koneiston . huDnon laadun takia olosuhteissa on epävarma. Tämä epävar-
19359: höyrylaiva Åland ei kyennyt huolehtimaan muus ja siitä matkustajille aiheutuvat vii-
19360: liikenteestä niinkuin olisi -ollut oikeus vaa- vytykset ovat antaneet aihetta lukuisiin va-
19361: tia. Sen oli suuressa määrin turvauduttava lituksiin viimeksi kuluneiden kolmen vuo-
19362: jäänmu~tajan apuun ja se suoritti vain den aikana, mutta vaikka nämä valitukset
19363: yhden vuoron viikossa vaikeimpana aikana. usein ovat olleet oikeutettuja, ne eivät ole
19364: Muun paremman kelirikkoaluksen puut- johtaneet mihinkään toimenpiteeseen, koska
19365: teessa valtion on pakko myös tulevana tal- parempaa alusta ei ole ollut saatavissa. Jos
19366: vena turvautua höyrylaiva Ålandiin. Kus- valtio hankkisi sellaisen laivan, jollaiseen
19367: tannukset ensi talven li:ilkenteestä höyrylaiva edellä on viitattu, sitä voitaisiin edullisesti
19368: Alandilla ja tarpeellisesta jäänmurtaja- :käyttää myös kesäisin, ensi sijassa meren-
19369: 58
19370: 561/48
19371: 1374 IV,462. - .A<hvenanmaan laiva.
19372:
19373: mittaus: ja merentutkimustöihin sekä ikou- osoitettava puolet hankintakustannuksista,
19374: lutusta~koituksiin. Kesäpurjehduskautena nimittäin 60 milj. mk ja toinen puoli sitä
19375: riittäisi tQinen moottQri hyvin käyttövoi- seuraavana vuonna.
19376: :maksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan
19377: Edellä esitetyn thuomioornoVtaen ja kun ti- kunniQittaen,
19378: lanne Turun-Maarianhaminan talviliiken-
19379: teen suhteen on muodostunut yhä kestämät- että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
19380: tömämmäksi, pitäisi valtion viivytyksettä tulo- ja menoarvioon 60 miljoonaa
19381: ryhtyä toimenpiteisiin uuden tehokkaan ke- markkaa jäissä kulkua varten vahvis-
19382: lirikkoaluksen rakentamiseksi, jQka voitai- tetun laivan rakentamiseksi Turun-
19383: siin asettaa liikenteeseen syksyllä 1950. maan ja Ahvenanmaan kelirikkalii-
19384: Vuoden 1949 tulo- ja menoarviossa olisi kennettä varten.
19385: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1948.
19386:
19387: John Österholm. Ebba östenson.
19388: J. 0. Söderhjelm. Levi Jern.
19389: C. A. Öhman.
19390: 1375
19391:
19392: IV,463. - Fin. mot. N:o 362.
19393:
19394:
19395:
19396:
19397: Söderhjelm m. fl.: Angående anvisande av ansZag för upp-
19398: rätthållande av trafiken mellan Helsingfors samt Sibbo
19399: och Borgå yttre skärgård unde1· år 1949.
19400:
19401:
19402: T i ll R i ik s d a g e n.
19403:
19404: Befollmingen i Sibbo och Borgå yttre Tra.fikanterna erhöll redan före lkriget ocili
19405: skärgård har, sedan .skärgårdsångarna, som trots då rådande avsevärt mindre omkostna-
19406: före kriget förmedlade trafiken till Lovisa der betydande statsunderstöd. Sedan krigs-
19407: och Borgå, antingen under kriget förstörts utbrottet har sådana ej mera utbetalats för
19408: eller överlämnats till Sovjetunionen som denna trafik, men nog i andra delar av
19409: krigsskadestånd, saknat kommunikationer landet.
19410: med yttervärlden. Härigenom har utom Med hänsyn till det nämnda och då det
19411: olägenheterna för persontrafiken uppstått måste anses vara statens skyldighet att i
19412: hetydande svårigheter för .avsättningen av denna som i övriga delar av landet till-
19413: fisken samt för de isolerade öarnas för- godose befoLkningens oumbärliga trafikbe-
19414: seende med sådana förnödenheter, som be- hov få vi vördsamt föreslå,
19415: folkningen oundgängligen behöver.
19416: De försök, som under de senaste somrarna att Riksdagen rnåtte i statsförsla-
19417: av oliika ångbåts- och motorbåtsägare gjorts get för 1949 under 12 Ht. XII kap.
19418: att upprätthålla trafiken i den yttre skär- 2 rnorn. upptaga ett anslag av 500,000
19419: gården öster om Helsingfors, har visat att mk för 1mderstöd för sådant rederi-
19420: det är .omöjligt att göra denna trafik företag, smn åtager sig att upprätt-
19421: lönande. Trots ur trafikanternas synpunkt hålla trafiken rnellan Helsingfors
19422: höga biljettpris och frakter har trafiiken sarnt Sibbo och Borgå yttre skärgård
19423: givit kontinuerligt underskott, och resp. under år 1949.
19424: rederier har snart sökt sig andra linjer.
19425: Helsingfors den 4 oiktober 1948.
19426:
19427: J. 0. Söderhjelm. John Österholm. C. A. Öhman.
19428: 1376
19429:
19430: IV,463. - Rah. al. N:o 362. Swornennos.
19431:
19432:
19433:
19434:
19435: Söderhjelm y. m.: Määrärahan osoittamisesta liikenteen
19436: ylläpitämiseksi. Helsingin sekä Sipoon ja Porvoon ulko-
19437: saariston välillä vuonna 1949.
19438:
19439:
19440: E d u s k u n n a ll e.
19441:
19442: Sipoon ja Porvoon ulkosaariston väestöllä ovat pian hakeutuneet muille linjoille. Lii-
19443: ei sen jälkeen kuin saaristolaivat, jotka kennöitsijät saivat jo ennen -sotaa ja huoli-
19444: ennen sotaa välittivät liikennettä Loviisaan matta silloisista huomattavasti pienemmistä
19445: ja Porvooseen, sodan aikana tuhoutuivat kustannuksista melkoista valtionavustusta.
19446: tai luovutettiin Neuvostoliitolle sotakor- Sodan puhkeamisen jälkeen ei sitä enää ole
19447: vauksena, ole ollut liikenneyhte)'iksiä muu- ma;ksettu tätä liikennettä varten, mutta sen
19448: lmn :maailmaan. Täten ori paitsi henkilö- sijaan kylläkin muissa osissa maata.
19449: liikenteelle koituvia hankaluuksia syntynyt Edellä mainittuun viitaten ja kun on
19450: huomattavia vaikeuksia kalan menekille katsottava valtion velvollisuudeksi täällä
19451: sekä eristettyjen saarten varusta:miseksi kuten m.aan muissakin osissa huolehtia
19452: sellaisilla tarvikkeilla, joita väestö välttä- väestön välttämättömistä liikennetarpeista,
19453: mättä tarvitsee. ehdotamme kunnioittaen,
19454: Ne yritykset, joita viime k'esänä eri höy-
19455: rylaivojen ja moottorialusten omistajat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1949
19456: tehneet liikenteen ylläpitämiseksi Helsingin tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
19457: itäpuolella olevaan saaristoon, ovat osoitta- vun 2 momentille 500,000 markan
19458: neet, että tätä liikennettä on mahdotonta määrärahan avustukseksi sellaiselle
19459: saada kannattavaksi. Huolimatta liikennöit- varustamoyritykselle, joka ottaa hoi-
19460: sijäin mielestä korkeista lippujen hinnoista taakseen liikenteen ylläpitämisen H el-
19461: ja rahdeista on liikenne jatkuvasti tuotta- singin sekä Sipoon ja Porvoon ulko-
19462: nut tappiota, ja asianomaiset varustamot saariston välillä vuonna 1949.
19463: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1948.
19464:
19465: J. 0. Söderhjelm. John Österholm. C. A. Öhman.
19466: 1377
19467:
19468: IV,4G4. - Rah. al. N:o 363.
19469:
19470:
19471:
19472:
19473: M. Järvinen y. m.: };fäärämhan osoittamisesta avusttlkseksi
19474: Vaasan sisäsatamaan johtavan väylän syventämistä var.
19475: tcn.
19476:
19477:
19478: E d u s k u n n a ll e.
19479:
19480: Vaasan kaupunginhallitus on kirjelmäJlä 3) Vaasan satamilla 1on huomattava mer-
19481: n :1o 1179 tämän vuoden eMruussa pyytänyt kitys keskeisen asemansa vuoksi, jonka ta-
19482: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- kia siellä tulisi olla riittävä määrä laituri-
19483: riöitä valtionavustusta V askiluodosta V aa- tilaa. Vuonna 1946 laivat V a:skiluodossa
19484: san sisäsatamaan johtavan väylän ruop- 1llz kuukauden ajan jonottivat laituritilaa
19485: pauikseksi. Sen johdosta, ettei tarkoitusta ja samanlaista jonottamista on ajoittain
19486: varten ole varattu vuoden 1949 talousar- esiintynyt myöhemminkin. Koska uuden
19487: vioon määrärahaa, esitämme työtä varten 20 metriä pitkän laitmrrin . rakentaminen
19488: myönnettävä:ksi avustusta 60 % kustannuk- maksaisi n. 10 kertaa enemmän kuin sisä-
19489: sistl:L, j1o:tka on arvioitu 20 mrilj. markaksi sataman ruoppaus ja kaupungin va.rat ei-
19490: eli avustusta korkeintaan m milj: illlk. vät tällä kertaa riitä uuden laiturin ja
19491: Perusteluina esitämme seuraavaa: varasuosuojien rakentamiseen, pitäisi sisä-
19492: 1) Valtion ruoppaaja ,Nostaja" on par- sataman väylää syventää niin paljon, että
19493: haillaan Vaasassa syventämässä Vaskiluo- sisäsataman laituria, varastotiloja ja telwk-
19494: don sisääntuloväylää ja saa tämän työn kaa sekä viljanlastausimu:ria voitaisiin te-
19495: valmiiksi ensi vuoden kesälrurussa. Turhien hokkaasti käyttää hyväksi.
19496: siirtokustannusten välttämiseksi on asial- 4) Ruoppaustyön suorittamista o:vat mi-
19497: lista, että tarpeeHinen ruoppaus suorite- nisteriöHe puoltaneet sekä tie- ja vesira~
19498: taan välittömästi päättyvän ruoppaustyön kenn ushallitus, että merenlrnlkuhallituiksen
19499: jälkeen. pääjohtaja amiraali Sundman.
19500: 2) Maan ik:olhoaminen ja luonnollinen Edellä esitetyn perusteella ja huomioon-
19501: iiettyminen aikaansaavat Vaasassa kuten ottaen sen merkityksen mikä Vaasan sata-
19502: muuallakin väylien madaltumista. Tämä maila 1on koko maakunnalle, ehdotamrrne
19503: väylä on ruopa,ttu viim~si vuonna 1926 ja kunnioittaen,
19504: edellämainitusta syystä oli merenkulkuhal-
19505: litms pakoitettu v. 1:945 mailitlta:maan väy- että Eduskunta ottaisi mwden 1949
19506: län syvyyden 4.s metristä 4.3 metriin. tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII
19507: Väylän madaltuminen juuri näillä syvyyk- uudelle momentille 12 miljoonan
19508: sillä vaarantaa koko sisäsataman käyttö- markan avustusmäärärahan Vaasan
19509: arvon, joten ruoppa,uksella dlisi palautet- sisäsatamaan johtavan väylän syven-
19510: tava vwhintään ennen vuotta 1945 vallinnut tämiseksi.
19511: olotila.
19512: Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1948.
19513:
19514: Mikko Järvinen. Levi Jern.
19515: Eino Kujanpää. Toivo Kuja.la.
19516: •• ••
19517:
19518: VALTIOPAIVAT
19519: 1948
19520:
19521: LIITTEET
19522: 1
19523:
19524:
19525: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY HUONEEN-
19526: VUOKRAN SÄÄNNÖSTELYVALTUUKSIA KOSKEVA
19527: LAKIALOITE.
19528:
19529:
19530:
19531:
19532: HELSINKI 1948
19533: VALTIONEUVOSTON KIBJ'APAINO
19534: j
19535:
19536: j
19537:
19538: j
19539:
19540: j
19541:
19542: j
19543:
19544: j
19545:
19546: j
19547:
19548: j
19549:
19550: j
19551:
19552: j
19553:
19554: j
19555:
19556: j
19557:
19558: j
19559:
19560: j
19561: 1381
19562:
19563: I,s1. - Lak. al. N:o 87.
19564:
19565:
19566:
19567:
19568: OksaJla y. m. : Ehdotus laiksi huoneenvuokran säännöstely-
19569: valtuuksi~ta.
19570:
19571:
19572:
19573: Eduskunnalle.
19574:
19575: Yleisesti on tunnettua, että voimassaole- vittaisiin. Tämän vuoksi näyttää välttä-
19576: van valtalain nojalla toimeenpannusaa vuok- mättö.mältä, että vuokria ja vuokrasuhteita
19577: rasäännöstelyssä on esiintynyt suuria puut- koskevat määräykset poistetaan varsinai-
19578: teellisuuksia ja että vuokrien ja vuokrasuh- sesta valtalaista ja että niitä varten sääde-
19579: teiden järjestely on aiheuttanut vakavia tään erillinen vuokravaltuutuslaki, jossa
19580: epäkohtia, joista eduskunnassakin esitettiin yksityiskohtaisemmin kuin yleisessä laissa
19581: viimeksi lukuisia esimerkkejä valtion kulu- voidaan määrätä ne periaatteet, joita
19582: van vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn vuokra- ja asuntokysymyksiä järjestettäessä
19583: yhteydessä. Vuokrasäännöstelyllä on lou- on noudatettava.
19584: kattu yksityisten oikeuksia enemmän kuin Edelläolevan perusteella ja viitaten val-
19585: yleinen etu olisi vaatinut. Noudatettu ta- tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ja eduskun-
19586: louselämän lakien vastainen vuokrapoli- nalle vastikään jätettyyn hallituksen esi-
19587: tiikka on myös ollut esteenä asuntotuotan- tykseen N: o 67 ehdotamme,
19588: nolle, joka sen vuoksi on miltei lamassa
19589: juuri sellaisissa suuremmissa asutuskeskuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19590: sissa, joissa uusia asuntoja kipeimmin tar- van lakiehdotuksen:
19591:
19592:
19593: Laki
19594: huoneenvuoln1Ul säännöstelyvaltuuksista.
19595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
19596: määrätyllä tavalla, säädetään:
19597: 1 §. 2 §.
19598: Valtioneuvostolla on valta väestön toi- Mikäli vuokranantajan oikeus vuokraso-
19599: meentulon tai maan talouselämän turvaami- pimuksen irtisanomiseen tehdään tämän
19600: seksi säännöstellä rakennusten ja niiden lain nojalla annettujen säännösten perus-
19601: osien vuokria ja näihin rinnastettavia tai teella viranomaisen suostumuksesta riippu-
19602: liittyviä maksuja ja korvauksia, antaa mää- vakai tai vuokranantaja veivoitetaan vi-
19603: räyksiä irtisanomiaoikeudesta ja muista ranomaisten määräyksestä jatkamaan päät-
19604: huoneenvuokrasuhdetta koskevista oikeuk- tynyttä vuokrasuhdetta, ei vuokrananta-
19605: sista sekä rakennusten ja niiden osien käy- jalta saa kieltää irtisanomiaoikeutta eikä
19606: töstä tai luovuttamisesta toisen käyttöön. häntä velvoittaa jatkamaan vuokrasuh-
19607: Ensimmäisessä momentissa tarkoitetusta detta:
19608: säännöstelystä ovat kuitenkin vapaat sellai- 1) jos vuokranantaja, joka kolme vuotta
19609: set uudet rakennukset ja vanhojen raken- on omistanut osakeyhtiön tai asunto-osake-
19610: nusten uudet huoneistot, jotka ovat valmis- yhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat määrä-
19611: tuneet tammikuun 1 päivän 1949 jälkeen. tyn asuinhuoneiston hallintaan, tai talon,
19612: 1382 1,33. - Huoneenvuokrasäännöstely.
19613:
19614: haluaa omaksi asunnokseen saada osake- 5 §.
19615: huoneistonsa hallintaansa tai huoneiston ta- Valtioneuvoston asiana on antaa maa-
19616: lastaan, kuitenkin edellytyksellä, että hän räykset menettelystä ja muutoksenhakuoi-
19617: tai hänen lapsensa ovat asunnon tarpeessa keudesta tämän lain nojalla annettujen
19618: sekä muulloinkin, jos hän h10vuttaa vuokra- määräysten täytäntöönpanossa sekä siitä,
19619: laisensa käyttöön huoneiston, johon tämän mitkä viranomaiset huolehtivat täytäntöön-
19620: on kohtuuden mukaan tyydyttävä; panosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan
19621: 2) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä,
19622: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin-
19623: tahi asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin; nasta.
19624: 3) jos liike-, tehdas- tai niihin verratta- Valtioneuvosto voi myös antaa määräyk-
19625: van huoneiston vuokranantaja tarvitsee siä tarkastusten toimittamisesta ja ilmoit-
19626: tuon huoneiston omaan käyttöönsä tai ylei- tamisvelvollisuudesta, milloin se on tarpeen
19627: nen etu vaatii huoneiston käyttämistä muu- tässä laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai
19628: hun tarkoitukseen; tämän lain nojalla annettujen määräysten
19629: 4) jos työsopimus, jonka mukaan työ- toimeenpanoa ja valvontaa varten.
19630: palkkaan sisältyy vapaa asunto taikka
19631: jonka johdosta työntekijällä on oikeus 6 §.
19632: vuokralla hallita työnantajan omistamaa Jos joku on kärsinyt tähän lakiin perus-
19633: huoneistoa, lakkaa, eikä tuvan toimenpiteen johdosta vahinkoa tai
19634: 5) muutenkaan, jos erittäin painavat sellaisesta toimenpiteestä on aiheutunut
19635: syyt sitä vaativat. kustannuksia, hänellä on oikeus saada val-
19636: tion varoista korvaus tällaisesta vahingosta
19637: ja kustannuksista.
19638: 3 §. Tässä pykälässä tarkoitettu korvausvaa-
19639: Säännösteltäessä huoneenvuokria ja nii- timus on käsiteltävä ja ratkaistava niin-
19640: hin liittyviä tai rinnastettavia korvauksia kuin lain mukaan sellainen vaatimus
19641: on pidettävä silmällä, että säännöstelty yleensä.
19642: vuokrataso keskimäärin vastaa rakennusten 7 §.
19643: ja tontin hoitokustannuksia ja vallitsevan Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joka
19644: korkotason mukaista korkoa sekä kuole- tehdään vastoin tämän lain nojalla annet-
19645: tusta rakennusten ja tontin pääoma-ar- tuja määräyksiä taikka jonka tarkoituksena
19646: volle. Hoitokustannuksia laskettaessa on on näiden määräysten kiertäminen, olkoon
19647: pidettävä perusteena sosiaaliministeriön mitätön.
19648: puolivuosittain todellisten kustannusten no- 8 §.
19649: jalla tai hinta-, korko- ja palkkatasossa Mitä tässä laissa on säädetty rakennuk-
19650: puolisvuotiskautena tapahtuneiden muutos- sen tai sen osan omistajasta, sovelletaan
19651: ten perusteella laskemia keskimääräisiä myös henkilöön, jolla osakeyhtiössä omis-
19652: hoitokustannuksia. Niihin ei lueta omaisuu- tamiensa osakkeiden perusteella on oikeus
19653: denluovutusveroa eikä muita varojen pe- hallita määrättyä yhtiölle kuuluvassa ra-
19654: . rusteella suoritettavia ylimääräisiä veroja. kennuksessa olevaa huoneistoa .
19655: Kuoletusta laskettaessa on otettava huo-
19656: mioon se, onko vallitsevien olojen vuoksi 9 §.
19657: voitu riittävästi suorittaa peruskorjauksia. Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
19658: laisia säännöksiä, joiden antamiseen halli-
19659: tusmuodon mukaan eduskunnan myötävai-
19660: kutus on tarpeen taikka päätetty vuokrien
19661: 4 §. ja niihin rinnastettavien tai liittyvien
19662: Omistajaa älköön velvoitettako tämän maksujen tai korvausten korotusten suu-
19663: lain nojalla luovuttamaan hänelle tarpeel- ruudesta, on niistä viipymättä ilmoitettava
19664: liseksi katsottavaa rakennusta tai sen osaa eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatet-
19665: toisen yksinomaiseen käyttöön, älköönkä tava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jollei
19666: ketään asetettako huonompaan asemaan eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on
19667: kuin se, jonka hyväksi hänen on alistut- kokoontunut, ja ne on kumottava, j·os edus-
19668: tava tämän lain mukaiseen toimenpiteeseen. kunta niin päättää.
19669: I,33. - Oksala y. m. 1383
19670:
19671: 10 §. jen määräysten ~oveltaminen on jo ennen
19672: Tämän lain nojalla annettujen määräys- sitä lakkaava.
19673: ten rikkomisesta rangaistaan säännöstely- Talouselämän säännöstelemisestä poik-
19674: rikosten rankaisemisesta annetun lain mu- keuksellisissa oloissa 6 päivänä toukokuuta
19675: kaan. 1941 annetun lain (303/41) nojalla huo-
19676: neenvuokrasäännöstelystä annetut säännök-
19677: 11 §. set ja määräykset, j.otka ovat voimassa tä-
19678: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- män lain voimaantullessa eivätkä ole risti-
19679: mikuuta 1949, ja se on voimassa vuoden riidassa sen säännösten kanssa, olkoot nou-
19680: 1949 loppuun, jolloin myös sen nojalla an- datettavina kunnes ne asianomaisessa jär-
19681: netut määräykset lakkaavat olemasta voi- jestyksessä kumotaan, enintään kuitenkin
19682: massa. Asetuksella voidaan kuitenkin kolme kuukautta tämän lain voimaantule-
19683: määrätä, että lain sekä sen nojalla annettu- misesta.
19684:
19685: Helsingissä marraskuun 25 päivänä 1948.
19686:
19687: Arvi Oksala. H. A. Kannisto.
19688: Lauri Riikonen. Ernst von Born.
19689: •• ••
19690:
19691: VALTIOPAIVAT
19692: 1948
19693:
19694: LIITTEET
19695: IX
19696:
19697: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT SIIRTOVÄEN JA
19698: RINTAMASOTILAIDEN ASUTTAMISTA SEKÄ MAAN-
19699: HANKINTALAIN MUUTTAMISTA KOSKEVAT
19700: LAKIALOITTEET.
19701:
19702:
19703:
19704:
19705: HELSINKI 1948
19706: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19707: 1387
19708:
19709: IX,14s. - Lak. al. N :o 85.
19710:
19711:
19712:
19713:
19714: Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi siirtoväen ja rintamasotilai-
19715: den asuttamisen rahoittamisesta annetun lain muuttami-
19716: sesta.
19717:
19718:
19719: E d u s k u n n a 11 e.
19720:
19721: Kuluvan vuoden valtiopäiville annetussa lainsa sähköistämiseen, mistä taas johtuu,
19722: hallituksen esityksessä n: o 32 ehdotetaan, että lainain tarkoittamaa rakennustyötä ei
19723: paitsi muuta, siirtoväen ja rintamasotilai~ saada loppuun suoritetuksi eikä irtaimistoa
19724: den asuttamisen rahoittamisesta annettuun hankituksi. Saadun lainan muuhun tar-
19725: lakiin tehtävä:ksi eräitä tarpeen vaatimia koitukseen käyttämisestä voi sitäpaitsi olla
19726: muutoksia. Hallituksen esitykseen sisälty- seurauksena, että laina joutuu takaisin
19727: vässä lakiehdotuksessa ei kuitenkaan ole maksettavaksi.
19728: huomioitu seuraavaa. Edellä esitetyn ja sen, että puheena ole-
19729: Maanhankin ta lain mukaisessa asutustoi- vien asutettavain huomattavin osa on siir-
19730: minnassa joudutaan yhä kasvavassa mää- toväkeä, jolta korvaukset on pidätetty
19731: rässä muodostamaan entisistä asutusryh- myönnettävien lainojen vakuudeksi, jolloin
19732: mistä erillisiä tiloja, joille sähkön saaminen lainojen kokonaismäärän ylittävätkin kor-
19733: aiheuttaa tavallista suurempia kustannuk- vaukset yleensä ovat pitkäksi ajaksi pidä-
19734: sia. Asutettavain taloudellinen kantokyky tyksen johdosta sidotut eivätkä siis ole asu-
19735: tulee näillä asutusryhmien ulkopuolelle tettavan käytettävissä, sekä että sähkön
19736: muodostetuilla tiloilla puuttuvien tai puut- saamista on pidettävä maanhankintatilojen
19737: teellisten tieyhteyksien, suoritettavien rai- kehityksen välttämättömänä edellytyksenä,
19738: vaus- ja rakennustöiden sekä viljelysmaan huomioon ottaen, olisi halpako:r·koisen lai-
19739: puutteen vuoksi pahoin rasitetuksi, mistä nan saanti tarkoitettua sähköistämistä var-
19740: johtuu, että sähkön saaminen · taloudellis- ten tehtävä mahdolliseksi. Käytännössä
19741: ten vaikeuksien vuoksi tuottaa monesti voit- tällainen lainoitus ei tule vaatimaan val-
19742: tamattomia vaikeuksia, ellei tähän tarkoi- tiolta merkittävämpiä lisävaroja.
19743: tukseen voida myöntää lainaa. Niin kauan Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, kun-
19744: kuin lainansaantimahdollisuutta sähkön nioittaen ehdotamme,
19745: hankkimista varten ei ole, voi siitä olla
19746: seurauksena, että asukkaat käyttävät myön- että Eduskunta hyväksyisi näin
19747: nettyjä rakennus- ja irtaimistolainoja ti- kuuluvan lakiehdotuksen:
19748:
19749: Laki
19750: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain
19751: muuttamisesta.
19752: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 siirtoväen
19753: ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain (398/45) 1, 2, 7, 10,
19754: 12 ja 13 § näin kuuluviksi:
19755: 1 §. 1) maanostolainoja maanhankintalaissa
19756: (Kuten hallituksen esityksessä.) tarkoitetun viljelys-, asuntoviljelys-, kalas-
19757: tus- tahi asuntotilan tai -tontin sekä lisä-
19758: 2 §. alueen hankkimiseen;
19759: Tämän lain mukaan voidaan valtioneu- 2) raivauslainoja maatalouskelpoisen
19760: voston määräämillä ehdoilla myöntää: maan raivaamiseen;
19761: 2
19762: 1388 IX,148. - Siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttaminen.
19763:
19764: 3) rakennuslainoja rakennusten ja lait- 12 §.
19765: teiden rakentamiseen; Päätettyään myöntää 11 § :ssä mainitun
19766: 4) irtaimistolainoja välttämättömän maa- lainan tahi raivaus-, rakennus-, irtaimisto-,
19767: talousirtaimiston sekä siementen ja lannoit- tienteko-tai sähköistäruislainan erottamatto-
19768: teiden hankkimiseen; man määräalan ostaneelle henkilölle tahi
19769: 5) tientekolainoja teiden, katujen ja vie- asunto-osakeyhtiölainan määräalan osta-
19770: märijohtojen rakentamisesta aiheutuvien neelle yhtiölle, lähettä:köön rahalaitos jäl-
19771: kustannusten suorittamiseen; jennöksen kauppakirjasta ja lainapäätök-
19772: 6) sähköistäruislainoja sellaisten osuus- sestä sekä maarekisteriotteen asianomai-
19773: ja liittymismaksujen suorittamiseen ja selle tuomarille tai oikeudelle merkinnän
19774: osakkeiden merkitsemiseen, jotka oikeutta- tekemistä varten ulosmitattujen kiinteistö-
19775: vat sähkövirran saantiin, sekä sähkövirran jen luetteloon erottamisoikeuden sekä rai-
19776: hankkimista ja jakelua varten tarvittavien vaus-, rakennus-, irtaimisto-, tienteko-, säh-
19777: laitteiden rakentamiseen; köistämis- ja asunto-osakeyhtiölainan mak-
19778: 7) asunto-osakeyhtiölainoja maanhankin- samisen vakuudeksi. Tämä merkintä tuot-
19779: talain 157 a § :ssä tarkoitetuille asunto-osa- takoon oikeuden erottaa määräala tilaksi
19780: keyhtiöille; sekä samoinkuin määräalasta muodostettavaan
19781: 8) asunto-osakelainoja osakkeiden hank- tilaan panttioikeuden, joka on voimassa
19782: kimiseen 7 kohdassa mainittuun asunto- maalla niiden varsinaisten käräjien lop-
19783: osakeyhtiöön. puun, jotka ens_iksi pidetään kuuden kuu-
19784: Jos maanostolainaa on haettu melkoista kauden kuluttua siitä päivästä, jolloin ti-
19785: suuremman alueen ostoon, kuin ostajalla on laan on saatu lainhuuto, ja kaupungissa
19786: maanhankintalain mukaan oikeus, älköön kuusi kuukautta lainhuudon saamisesta.
19787: lainaa myönnettäkö suuremmalle erälle Jos raivaus-, rakennus-, irtaimisto-, tien-
19788: kauppahinnasta, kuin siitä on katsottava teko-, sähköistämis- ja asunto-osakeyhtiö-
19789: lankeavan sanotun lain mukaan hankitta- lainan maksamisen vakuudeksi on sanotun
19790: van tilan, tontin tai lisäalueen osalle, äl- panttioikeuden voimassa ollessa haettu kiin-
19791: kOönkä lainaa myönnettäkö enempää, kuin nitystä, katsottakoon erottamisen ja ·kiin-
19792: tästä tilasta, tontista tai lisäalueesta voi- nittämisen oikeudellinen vaikutus alka-
19793: daan sanotun lain mukaan maksaa. neeksi siitä päivästä, jolloin merkintä teh-
19794: tiin, sanottu päivä mukaan luettuna. Kiin-
19795: 7 §. nitys voidaan vahvistaa omistajaa kuule-
19796: (Kuten hallituksen esityksessä.) matta. Merkintää erottamisoikeuden va-
19797: kuudeksi älköön kuitenkaan tehtä:kö, jos
19798: 10 §. sellainen aikaisemman ilmoituksen perus-
19799: Raivaus-, rakennus-, irtaimisto-, tienteko- teella on tehty tai määräalan erottamis-
19800: ja sähköistämislaina, joka annetaan hallin- oikeus kiinnitetty.
19801: tasopimuksen tehneelle henkilölle, voidaan
19802: antaa ehdolla, että laina saadaan lisätä 13 §.
19803: tilan hintaan. (Kuten hallituksen esityksessä.)
19804:
19805: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1948.
19806:
19807: Veikko Vennamo. Martti Miettunen.
19808: Pekka Kiiski. T. N. Vilhula.
19809: Jalmari Pusa. Kusti Eskola.
19810: Juhani Leppälä. Antti A. Koukkari.
19811: 1389
19812:
19813: IX,149. - Lak. al. N:o 86.
19814:
19815:
19816:
19817:
19818: Kulovaara y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain muut-
19819: tamisesta.
19820:
19821:
19822: E d u s k u n n a II e.
19823:
19824: Ed. Kuiova:aran y. m. 1946 helmikuussa tamislaänoja saama;an kuiill nekin, jotka nyt
19825: j·a; tiimäm VJUoden valtiopäivien alussa teke- vasta luopuvat oikeudestla:am: saada maata,
19826: män lakiadoitteen :n: o 66 Qaiksi siirtoväen v·arsinkin !kun lain muutos Olli esitetty teh-
19827: ja rim.l!iamasoti!laiden asUJttamisen rahoitta- täväksi ikä~ heitä eli 'aSUtuskeskuk-
19828: misesta aml!etun lain muuttamisesta perus- sissa asuvaa siirtoväkeä j:a rilnltam.asotHaita
19829: teluissa sanotJa:alll:: ,Koska asutUSkeskuksissa valiOOn. HaJ.lituksen esittämä laJki (hailili-
19830: lisä:ksi <m p'rujon hellikilöitä (siirtoväkeä ja tuiksen esitys n:o 32) e:i ikuitenka;an ole
19831: r:Unrtamasotilaita), jotka eiv~t ole tehnoot täys:lln selvä ja siksi sitä olisi tässä mielessä
19832: maansaantihrukemuksia sen rtalkia, että he täydennettävä.
19833: ovat 1uwleet lk:ysymy.~ä oleva!Dt vammaa- Edellä esitetyn perusteella ktmni10ittaen
19834: seudun :rumttamlilen, iiliim. olisi täHaliletkin ehdotaa::nme, viitaten valtiopäiväjärjestY'ksen
19835: henilrilöt ilrostsottava lairrl'aillsruanrtiin oikeu;te- 32 § :ää!n,
19836: tu:iksi, va5tkkei heille mtJ.tion toimesta maata
19837: hank1tailrnaiil:, koSkeivät ole sitä anoneet". että Eduskunta hyväksyisi lakieh-
19838: Nämä edelllämainitut ov:at täydellisesti dotuksen näin kuuluvana:
19839: yhtä oikeutettuja ·asuJnto-osa'lreyihtiön raff1.0it-
19840:
19841: Laki
19842: maanhankintalain muuttamisesta.
19843: EduskUiiliilall päätöksen !Il1lUikaisesti lisätään 5 päivämä touikakuurta 1945 annettuun
19844: maanham.!kin&aiki"in (396/45) näin !kuuluva 157 a §:
19845: 157 a §. oikeudestaan saada maata taikika eivät ole
19846: JDS tämän lain mruika:run maalllSaJ3intiialJ oi- atlranaan sitä 8lll10neet, voida:atru s:runotulle
19847: !keutetut henkilöt muodostavat omaJnJ ja per- yhtiölle ja sen osaklkaiilile myöntää laiiila'a
19848: heensä asunn.om. :tampeen tyydyM;ämiseksi asutusraib.as.toSita tai muista valtiODJ varoista.
19849: asutuskeslruiksOOill tai sen. ~äheisYYteen EdeHä 1 momentissa tarlroi.tetUiili asunto-
19850: e.sunto-OSakeY'hitiön ja luopuvat mi ovat en- osrukeylhtiön perustamlileen on saatava maa-
19851: nen ·tämrun [ain vo:irrna;antuloa luopUiileet talousmiJnisteriön hyväksymilnen.
19852:
19853: Helsingissä 19 päivänä Joik:Jallmuta 1948.
19854:
19855: Urho Kulovaara. A. Turkka.
19856: Valto Käkelä. 0. Muikku.
19857: Eino Raunio. J. Pyy.
19858: E. Pusa. Pentti Niemi.
19859: Kalle Jokinen. Rafael Paasio.
19860: Olavi Kajala. Unto Varjonen.
19861: Varma Turunen. G. Henriksson.
19862: 1
19863: 1
19864: 1
19865: 1
19866: 1
19867: 1
19868: 1
19869: 1
19870: 1
19871: 1
19872: 1
19873: 1
19874: 1
19875: 1
19876: 1
19877: 1
19878: 1
19879: 1
19880: 1
19881: 1
19882: 1
19883: 1
19884: 1
19885: 1
19886: 1
19887: 1
19888: 1
19889: 1
19890: 1
19891: 1
19892: RAHAASIA-JA LAKIALOITTEET
19893: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
19894: Rahaasia-aloitteet.
19895: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
19896:
19897:
19898: Varsinaisena. aloiteaikana jätetyt.
19899:
19900: - n:o 1, Kanniston y.m.: Määrärahan osoit- houtuneel.ile teollisuudelle. Liitteet IV,111. s.
19901: tamisesta Oulun Diakonissakodillle tuberkuloot- 935. - Ks. Teollisuus.
19902: tisten lasten risatantisairaalan perustamia- ja - n:o 11, Lappi-Seppälän y.m.: Määrära-
19903: hoitokustannuksiin. LiiJtteet IV,t 02. s. 925. - han osoittamisesta Käsiteollisuusli[tto r. y:n toi-
19904: Ks. Sairaalat. minnan tukemiseksi. Liitteet IV,112. s. 936. -
19905: - n:o 2, H. Simosen y. m.: Määrärahan osoit- Ks. Käsiteollisuus.
19906: tamisesta kunnan sairaalan rakentamiseksi Yli- - n:o 12, Lumpeen y.m.: Määrärahan osoit-
19907: vieskaan. Liitteet IV,toa. s. 926. - Ks. Sai- tamises·ta Suomen yleisen teknillisen museon
19908: raalat. avustamiseksi. Liitteet IV,113. s. 938. - Ks.
19909: - n:o 3, K o ukkarin y. m.: Määrärahan osoit- Museot.
19910: tamisesta t:ilapäisavustuksiksi harvaanasutuilla - s
19911: n: o 13, 0. T u r u en y. m.: Määrärahan osoit-
19912: kunnille kansakouilutoimen tukemiseen. Liitteet tamisesta käytettäväksi lainoina työväestön
19913: IV,to4. s. 927. - Ks. Kansakoulut. asuntojen rakentamiseen maaseudulla. Liitteet
19914: - n:o 4, Riihimäen y. m.: Määrärahan osoit- IV,114. s. 939. - Ks. Rakennustoiminta.
19915: tamisesta korvauksiksi vuosina 1941-44 Neu- - n:o 14, Turkan y.m.: Määrärahan osoitta-
19916: vostoliittoa ja muita yhdistyneitä kansakunt!ia misesta !ainoiksi jäLleenrakentajille Oulun kau-
19917: vastaan taistelusta kie1täytyneille henkilöille tai pungissa. Liitteet IV,115. s. 941. - Ks. Ra-
19918: heidän omaisilleen. Liitteet IV,to5. s. 928. - kennustoiminta.
19919: Ks. Korvaus. - n:o 15, .T. Pusan y.m.: Määrärahan osoitta-
19920: - n:o 5, Vennamon y.m.: Määrärahan osoit- misesta vrultion ammattikoulukodin rakennuksia
19921: tamisesta rakennustarvikkelista suoritetun liike- varten. Liitteet IV,116. s. 943. - Ks. Ammat-
19922: vaihtoveron ·takaisinmaksamista varten vähäva- tikoulut.
19923: raisille, valtion tukea saaneille rakentajille. - n: o 16, Seppä 1 ä n y. m.: Määrärahan osoit-
19924: Liitteet IV,to6. s. 929. - Ks. Liikevaihtovero. tamisesta Etclä-Hämeen emäntäkoulun perusta-
19925: - ii:o 6, Ku1lo·vaaran y.m.: Määrärahan mista varten. Liitteet IV, 11 7. s. 945. - Ks.
19926: osoittamisesta lisäkorvauksiksi kotiseudulla pom- Maatalouskoulut.
19927: mitusvahinkoja kärsineille. Liitteet IV,t07. s. - n:o 17, Penttalan y.m.: Määrärahan osoit-
19928: 930. - Ks. Sotavahingot. tam[sesta Etelä-Pohjanmaan keskusammattikou-
19929: - n:o 7, Karvosen y.m.: Määrärahan osoit- lun rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
19930: tamisesta shakkitoiminnan kehittämistä varten. IV,us. s. 946. - Ks. Ammattikoulut.
19931: Liitteet IV,tos. s. 931. - Ks. Shakkli. - n:o 18, Okon y.m.: Määrärahan osoittami-
19932: - n:o 8, Lappi-Seppälän y.m.: Määrära- sesta Etelä-Saimaan maamieskoulun valtion hal-
19933: han osoittamisesta valtion teknillisen tutkimus- tuun ottamiseksi. Liitteet IV,119. s. 947. -
19934: laitoksen ~ahosuojaustutkimusten tukemiseksi. Ks. Maatalouskoulut.
19935: Liitteet IV,to9. s. 932. - Ks. Teknillinen tut- - n: o 19, M a n n i ,Jan y. m.: Määrärahan osoit-
19936: kimus. tamisesta p,jenviljelijäin maataloudellisten opin-
19937: - n:o 9, Lappi-Seppälän y.m.: Määrära- tokurssien järjestämistä varten. Liitteet IV,120.
19938: han osoittamisesta avustukseksi Tapaturmantor- s. 948. - Ks. Maatalous.
19939: juntayhdistykselle. Liitteet IV,uo. s. 933. - - n:o 20, Rantamaan y.m.: Määrärahan
19940: Ks. Tapaturma. .osoittamisesta thlan ostamiseksi .Joroisten kun-
19941: n:o 10, Heiton y. m.: Määrärahan osoittami- nasta maamieskoulua varten. Liitteet IV,121
19942: sesta !ainoiksi luovutetun Karjalan alueen tu- s. 950. - Ks. Yaatalouskoulut.
19943: 4 Rahaasia- ja lakialoitteet.
19944:
19945: - n:o 21, Lampisen y. m.: Määrärahan osoit- malta Murtomäen asemalle. Liitteet IV,t34. s.
19946: tamisesta salaojit118koneirtten ja -työvälineitten 965. - Ks. Rautatiet.
19947: kokeilua ja valmis·tamista varten. Liitteet - n:o 34, K. Eskolan y.m.: Määrärahan osoit-
19948: IV,122. s. 952. - Ks. Maatalous. tamisesta normaaliraiteisen satamaradan raken-
19949: - n:o 22, Parkonojan y.m.: Määrärahan tamiseksi Ylivieskan asemalta Ryöppään merisa-
19950: osoi.ttamiseata AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen tamaan. Liitteet IV,t35. s. 966. - Ks. Rauta-
19951: pientiloille myönnettänen 'lainojen ja avustus- tiet.
19952: ten korottamista varten. Liitteet IV,t23. s. - n:o 35, H. Simosen y.m.: Määrärahan
19953: 953. - Ks. Maatalous. osoittamisesta Ylivieskan-Iisalmen rataosalla
19954: - n:o 23, Riihimäen y.m.: Määrärahan osoi.t- alevan Haapaperän liikennepaikan muuttami·
19955: tamisesta avustuksiksi pienvLljelijöillle lantaloi- seksi pysäkiksi .tarvittavine sivuraiteineen. Liit-
19956: den rakentamista varten. Liitteet IV,t24. s. teet IV,t36 s. 967. - Ks. Rautatiet.
19957: 954. - Ks. Maatalous. - n:o 36, 0. Turusen y.m.: Määrärahan osoit-
19958: - n:o 24, Riihimäen y.m.: Määrärahan osoit- tamisesta lloharjun alikäytävän rakennustöiden
19959: tamisesta jal.orotuisten lehmävasikoiden hankki- loppuunsaattamista varten. Liitteet IV,t37. s.
19960: miseksi pienviljelijöille. Liitteet IV,t25. s. 955. 969. - Ks. Rautatiet.
19961: - Ks. Maatalous. - n:o 37, Saariahon y. m.: Määrärahan osoi.t-
19962: - n: o 25, K. E s k o 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta MyMykosken maantiesillan rakentami-
19963: tamisesta lainoiksi maaseudun vesijohtoyhty- seen. Liitteet IV,t&s. s. 970. - Ks. Sillat.
19964: milie. Liitteet IV,t26. s. 956. - Ks. Maata- - n:o 38, Turkan y.m.: Määrärahan osoitta-
19965: lous. misesta Merikosken yli vievän Linnan- ja Raa-
19966: - n: o 26, K. E s k o l a n y. m.: Määrärahan osoit- tinsaarten välisen sillan rakentamiseen. Li<it-
19967: tamisesta maaseudun urheilukenttien rakenta- teet IV,t39. s. 971. - Ks. Sillat.
19968: mista varten. Liitteet IV,t27. s. 957. - Ks. - n:o 39, Hirvensalon y.m.: Määrärahan
19969: Urheilu. osoittamisesta Jännevirran sillan rakentami-
19970: - n:o 27, Soinisen y.m.: Määrärahan osoit- seen. Liitteet IV,Ho. s. 972. - Ks. Sillat.
19971: tamisesta avustuksiksi ja lainoiksi maaseudun - n:o 40, Sun.telan y.m.: Määt·ärahan osoit-
19972: sähköyhtymille. LHtteet IV,us. s. 958. - Ks. tamisesta lauttanayhteyden parantamiseksi Pulk-
19973: Sähkö. kilan salmessa. L<iitteet IV,ut. s. 973. - Ks.
19974: - n:o 28, Frimanin y.m.: Määrärahan osoit- Lossit.
19975: tamisesta avustuksiksi maaseudun vähävarai- - n:o 41, Riihimäen y.m.: Määrärahan osoit-
19976: selle väestölle sähkölaitosyhtymiin mttymisma.k- tamisesta kyläteiden ottamiseksi valtion hoitoon.
19977: sujen suorittamista varten. Liirtteet IV,t29. s. Liit-teet IV,142. s. 974. - Ks. Maantiet.
19978: 959. - Ks. Sähkö. - n:o 42, Ku~ovaaran y.m.: Määrärahan
19979: - n:o 29, Hautalan y.m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Raut:iJ.an-Valaskallion maalllt<ien
19980: tamisesta avustuksiksi vähävaraisten pienvilje- rakentamiseen. Liitteet IV,t43. s. 975. ---: Ks.
19981: lijäseutujen osuuskunnille ja yhtymlille vesijoh- Maantiet.
19982: tolaitteiden suunnittelua ja rakentamista varten. - n:o 43, Perkonoj an y.m.: Määrärahan
19983: Liirtteet IV,tso. s. 960. - Ks. Maatalous. osoittamisesta Helsingin-Turun välisen maan-
19984: - n:o 30, Wickmanin y.m.: Määrärahan tietyön loppuunsaattamiseksi. Liitteet IV,144.
19985: osoittamisesta muuntajien ja kuparijohtojen os- s. 977. - Ks. Triet.
19986: tamiseksi maaseudun syrjäisten talojen ja talo- - n:o 44, Okon y.m.: Määrärahan osoittami-
19987: ryhmien sähköistämistä varten. Liitteet IV,t31. sesta maantien rakentamiseksi Taipalsaarelta
19988: s. 961 ja 962. - Ks. Sähkö. AmpujaJan kautta Lauritsalaan. Liitteet IV,t45.
19989: - n:o 31, J. Wirtasen y.m.: Määrärahan s. 978. - Ks. Maantiet.
19990: osoittamisesta Vaasan postitalon rakentamiseen. - n:o 45, pakkasen y. m.: Määrärahan osoit-
19991: Liitteet IV,t32. s. 963. - Ks. Postilaitos. tamisesta n. s. Lanan tien ottamiseksi valtion
19992: - n:o 32, Kulovaaran y.m.: Määrärahan hoitoon. Li<itteet IV,t46. s. 979. - Ks. Maan-
19993: osoittamisesta Turun uuden lentokentän vliliai- tiet.
19994: kaiseen liikennekuntoon saattamiseksi ja Tu- - n:o 46, V i 1 h u 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
19995: run-Ruskon maantien siirtämiseksi lentokentän ·tamisesta Toivakan-Vaajakosken maantien kun-
19996: kohdalla. Liitteet IV,t33. s. 964. - Ks. Lento- toon saattamista varten. Liitteet IV,147. s.
19997: kentät. 981. - Ks. Maantiet.
19998: - n:o 47, Karjalaisen y.m.: Määrärahan
19999: - n:o 33, K. Esko 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
20000: osoittamisesta Otavau-Hirvensalmen maantien
20001: tamisesta rautwtien rakentamiseksi Lapin ase-
20002: Rahaasia- ja lakialoitteet. 5
20003:
20004: korjaamiseen. Liitteet IV,148. s. 982. - Ks. - n:o 60, V. Turusen y. m.: Määrärahan osoit-
20005: Maantiet. tamisesta valtionrautateiden eräiden viran- ja
20006: - n:o 48, Rantamaan y.m.: Määrärahan toimenhaltijain palkkauksessa ilmenneiden epä-
20007: osoittamisesta maantien r3ikentamiseksi Varkau- suhteiden korjaamiseksi. Liitteet IV,t61. s.
20008: --.Toroisten maantieltä Teemaasaaren ja Käär- 1003. - Ks. Virkamiehet.
20009: mevirran kautta Rantasalmen kirkoHe. Liitteet - n:o 61, 0 k s a 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
20010: IV,t49. s. 983. - Ks. Maantiet. tamisesta ulkoasi3!inministeriön kaupallisen edus·
20011: - n:o 49, Rantamaan y.m.: Määrärahan tuksen lisäämiseksi. Liitteet IV,162. s. 1006. -
20012: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Maave- Ks. Ulkoasiainministeriö.
20013: den pysäkiltä Jåppilän kunnan Syvänsin ky- - n:o 62, Ahmavaaran y.m.: Määrärahan
20014: lään UJlottuvalle tielle. Liitteet IV,t50. s. 984. osoittamisesta uuden osaston perustamista var-
20015: - Ks. Maantiet. ten Vaasan hov!ioikeuteen. Liitteet IV,163. s.
20016: ~ n: o 50, B r a n d e r i n y. m.: Määrärahan osoit- 1007. - Ks. Hovioikeudet.
20017: tamisesta Kemien-Tohmajärven maantien oi· - n:o 63, Tuurnan y.m.: Määrärahan osoit-
20018: kaisemista varten. Liitteet IV,151. s. 986. - tamisesta Kymen ilääninhallinnon virastotalon
20019: Ks. Maantiet. rakentamiseen. Liiiliteet IV,t64. s. 1009. - Ks.
20020: - n:o 51, Soinisen y. m.: Määrärahan osoit· Lääninhallitukset.
20021: tamisesta Kaavin kunnan Ukonvaaran ja Polvi- - n: o 64, V. E s k o 1 a n y. m.: Määrärahan
20022: järven kunnan HukkaJan välisen tien kunnosta- osoittamisesta ylimääräisten maanmittausinsi-
20023: mista ja valtion hoitoon ottamista va!'>ten. Liit- nöörien ja maanm!ittausauskultanttien pa:lkkauk·
20024: teet IV,t52. s. 987. - Ks. Maantiet. sia varten. Liitteet IV,t65. s. 1011. - Ks.
20025: - n:o 52, P en t ta 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- Maanmittaus.
20026: tamisesta Seinäjoen-Kuortaneen maantien ra- - n:o 65, Tuurnan y.m.: Määrärahan osoit-
20027: kennustöiden jatkamista val'>ten. Liitteet IV,t53. tamisesta uuden jaoston perustamiseksi vesis-
20028: s. 988. - Ks. Maantiet. tötoimikuntaan. Liitteet IV,t66. s. 1013. -
20029: - n:o 53, Koivurannan y.m.: Määrärahan Ks. Vesistötoimikunta.
20030: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi- - n:o 66, Borg-Sundmanin y.m.: Korote-
20031: joen eteläpuolitae Sierilän ja Pekkalan lossien tun määrärahan osoittamisesta nruispoliisien kou-
20032: välille. Liitteet IV,t54. s. 989. - Ks. Maan- luttamista va~~ten. Liitteet IV,t67. s. 1014. -
20033: tiet. Ks. Naispoliisit.
20034: - n:o 54, Niska 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 67, Borg-Sundmanin y.m.: Korote·
20035: tamisesta Kolarin-Kul'>takon tien rakentamista tun määrärahan osoittamisesta naispoliisien vir-
20036: varten. Liitteet IV,t55. s. 990. - Ks. Maan- kojen järjestämistä varten. Liitteet IV,168. s.
20037: tiet. 1015. - Ks. Nruispoliisit.
20038: - n:o 55, Koivurannan y.m.: Määrärahan
20039: - n: o 68, T e r v o n y. m.: Määrärahan osoitta-
20040: osoittamisesta maantien rakentam~iseksi Kittilän
20041: misesta eläkkeiden suorittamiseksi kuntien ja
20042: Kal!on kylästä Kolarin Kurtakkoon. Liitteet
20043: yksityisten palveluksessa auovutetulla alueella
20044: IV,156. s. 991. - Ks. Maantiet.
20045: oHeille, toisen korvauslain 7 § :n 2 momentin
20046: - n:o 56, Niskaaan y.m.: Määrärahan osoit-
20047: perusteeilla eläkkeeseen oikeutetuille henkilöille.
20048: ,tamisesta Matinlompolon-Hannunrannan tie-
20049: Liitteet IV,t69. s. 1017. - Ks. Eläkkeet.
20050: suunnan tutkimista varten. Liitteet IV,t57. s.
20051: 992. - Ks. Maantiet. - n:o 69, Vennamon y.m.: Määrärahan osoit-
20052: - n:o 57, K o ukkarin y. m.: Määrärahan osoit· tam!isesta !ainoiksi ja avustuksiksi pienteolli-
20053: tamisesta Oulun lääniin joenperkaustöitä varten. suuden edistämiseksi. Liitteet IV,t70. s. 1018.
20054: Lii<tteet IV,t58. s. 993. - Ks. Perkaustyöt. - Ks. Teollisuus.
20055: - n:o 70, E. Pusan y. m.: Korotetun määrä·
20056: Va:rsina.isen aloiteajan jälkeen jätetyt. rahan osoittamisesta standardisoimistoiminnan
20057: tehostamiseksi. Liitteet IV,171. s. 1019. - Ks.
20058: - n:o 58, ö sterh olm in y. m.: Määrärahan
20059: Standardisoiminen.
20060: osoittamisesta avustukseksi Lainopilliselle Yh·
20061: distykselle ruotsinkielisen [akikirjan julkaise- - n:o 71, Hirvensalon y.m.: Korotetun
20062: miseen. Lmtteet IV,t59. s. 997 ja 999. - Ks. mäli.rärahan osoittamisesta maas.eudun sähköyh·
20063: Lakikirja. tymien tukemiseen. Liitteet IV,172. s. 1020. -
20064: - n:o 59, Hongan y.m.: Määrärahan osoitta- Ks. Sähkö.
20065: misesta valtion viran ja toimen haltijain kal- - n: o 72, S a 1 o n y. m.: Korotetun määrärahan
20066: liinpaikanlisien uudelleenjärjestelyä varten. Liit- osoittamisesta maaseudun sähköyhtymien tuke-
20067: teet IV,t60. s. 1001. - KB .. Virkamiehet. miseen. Liitteet IV,173. s. 1022. - Ks. Sähkö.
20068: Rahaasia- ja lakialoitteet.
20069:
20070: - n:o 73, V. Eskolan y.m.: Määrämhan - n:o 86, Kanniston y.m.: Määrärahan
20071: osGittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi yhty- osoittamisesta annettavakai lainana Nuorten Y s-
20072: mille sähkövOiiman hankkimiseksi maaseudun tävät r. y:lle vähämiclisten poikien hoitokodin
20073: vähävaraiselle pienviljelijäväestölle. Liitteet laitosrakennuksen rakentamiseksi. Liitteet
20074: IV,174. s. 1023. - Ks. Sähkö. IV,187. s. 1040. - Ks. Vähämieliset.
20075: - n:o 74, Vennamon y. m.: Määrära;han osoit- - n:o 87, Pesosen y.m.: Määrärahan osoit-
20076: tamisesta maanhankinta- ja muiden asutustilo- tamisesta Tuberkuloosiliitto r. y :He tuberkuloot-
20077: jen sähköistäiDisen avustamista varten. Liitteet tisten työnvälitystoimintaa varten. Liitteet
20078: IV,t75. s. 1025. - Ks. Sähkö. IV,tss. s. 1041. - Ks. Tuberkuloosli.
20079: - n:o 75, Koivurannan y.m.: Määrärahan - n:o 88, Stenbergin y.m.: Määrärahan
20080: osoittamisesta Pohjois-Suomen hävitetyn alueen osoittamisesta Tuberkuloosiiliitto r. y:lle tuber-
20081: maaseudun jälleenrakentamista varten. Liitteet kuloottisten taloudelliseksi avustamiseksi. Liit-
20082: IV,17G. s. 1026. - Ks. RakennuSitoiminta. teet IV,ls9. s. 1042. - Ks. Tuberkuloosi.
20083: - n:o 76, M u r r on y. m.: Määrärahan m;~oitta - n: o 89, P e s o s e n y. m.: M"åärärahan osoitta-
20084: misesta Pällin kosken voimalaitoksen rakenta- misesta siviilituberkuloottisten ammattikoulu-
20085: miseen. Liitteet IV,t77. s. 1027. - Ks. Voi- tusta varten. Liitteet IV,19o. s. 1043. - Ks.
20086: malaitokset. Tuberkuloosi.
20087: - n:o 77, Lappi-S•eppälän y.m.: Määrära- - n:o 90, Kauhasen y.m.: Korotetun määrä-
20088: han osoittamisesta valtakunnansuunnittelun val- rahan osoittamisesta siviilisokeain avustusten
20089: mistavia töitä varten. Liitteet IV,t7S. s. 1028. korottamista varten. Liitteet IV,191. s. 1044.
20090: - Ks. Asutustoiminta. - Ks. Sokeat.
20091: - n:o 78, Kuusinen-Leinon y.m.: Määrä- - n: o 91, P o h j a 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
20092: rahan osoittamisesta valtioneuvoston kirjapaino- tamisesta sairaanhoitajien palkkauksen korjaa-
20093: talon rakentamista varten. Liitteet IV,l 79. s. miseksi. Liitteet IV,192. s. 1045. - Ks. Sai-
20094: 1029. - Ks. Valtioneuvo81ton kirjapaino. raanhoitajat.
20095: - n:o 79, K ui t t i sen y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 92, Ja 1 a k sen y. m.: Määrärahan osoit-
20096: tamisesta korvauksen suorittamiseksi sodan ai- ·tamisesta annettavakai korottomana lainana
20097: kana syyttömästi pidätetyille. Liitteet IV,tso. Raajarikkoisten koulukotisäätiölle koulu- ja
20098: s. 1030. - Ks. Turvasäilö. koulukotirakennuksen ·töiden alu;llepanoa varten.
20099: - n:o 80, J. Pusan y.m.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,t93. s. 1046. - Ks. Raajarikkoiset.
20100: misesta korvauksen suorittamiseksi ·eräille sodan
20101: - n: o 93, L u u k a n y. m.: Määrärahan osoitta-
20102: jälkeen pidii!tettyinä 01lleille henkilöille. Liit- misesta Diakonisaalaitos Beetelin sairaalan ra-
20103: teet IV,181. s. 1031. - Ks. Turva;säilö. kennustöiden loppuun saattamista varten. Liit-
20104: - n:o 81, Kanniston y.m.: Määrärahan
20105: teet IV,t94. s. 1047. - Ks. Sairaalat.
20106: osoittamisesta apulaisesittelijän palkkaamiseksi
20107: - n: o 94, N u o r s a a r en y. m.: Määrärahan
20108: lääkintöhallituksen mielisairaanhoito-osastolle.
20109: Liitteet IV,1s2. s. 1033. - Ks. Lääkintöhalli- osoittamisesta keskussairaalahankkeen .toteutta-
20110: tus. miseksi Porin kaupungissa. Liitteet IV,195. s.
20111: - n: o 82, L e i k o 1 a n: Korotetun määrärahan 1049. - Ks. Sairaalat.
20112: osoittamisesta a vustukseksi Sukupuolitautien - n:o 95, Hakkilan y.m.: Määrärahan osoit-
20113: Vastustaruisyhdistys r. y:lle. Liitteet IV,t83. s. tamisesta Mäntän saira;alara:k:ennuksen raken-
20114: 1034. - Ks. Sukupuolitaudit. nustöiden loppuun saattamista varten. Liitteet
20115: n:o 83, Borg-Sundmaniin y.m.: Määrä- IV,196. s. 1050. - Ks. Sairaalat.
20116: rahan osoittamisesta aivoinvaliidien tutkimus- - n:o 96, Puumaila i sen y. m.: Määrärahan
20117: ja hoitolaitoksen perustamiseksi Helsinkiin. osoittamisesta Keski-Suomen keskussairaalan ra-
20118: Liitteet IV,ts4. s. 1035. - Ks. Aivoinvaliidit. kentamista varten. Liitteet IV,t97. s. 1052. -
20119: - n:o 84, Lehtokosken y.m.: Määrärahan Ks. Saliraalat.
20120: osoittamisesta reumasairauksien levinneisyyttä - n :o 97, V i 1 h ula n y. m.: Määrärahan osoit-
20121: ja laatua koskevan tutkimuksen suorittamista tamisesta yleisen sairaalan rakentamiseksi Jy-
20122: varten. Liitteet IV,185. s. 1037. - Ks. Reu- väskylään. Liitteet IV,t98. s. 1053. - Ks. Sai-
20123: ma;sairaudet. raa[at.
20124: - n: o 85, R o i n e en y. m.: Määrärahan osoit- - n: o 98, N. N u r m i s e n y. m.: Määrärahan
20125: tamisesta urheilun lääketieteellisen inl!rtituutin osoittamisesta sairaanhoitajan palkkaamiseksi
20126: perustamista varten. Liitteet IV,ts6. s. 1039. Kauhavan lentosot~~;koulun sairaalaan. Liitteet
20127: - Ks. Urheilu. IV,199. s. 1054. - Ks. Saliraalat.
20128: Rahaasia- ja lakialoitteet. 7
20129:
20130: - n:o 99, 0. Turusen y.m.: Määrärahan osoit- tantisesta kan.slia-apulaisten palkkaamiseksi
20131: tamisesta Kuopion keskussairaalan piirustus- ja eräisiin seminaareihin. Liitteet IV,212. s. 1072.
20132: muiden suunnittelutöiden jatkamista varten. - Ks. Seminaarit.
20133: Liitteet IV,2oo. s. 1055. - Ks. Sairaal31t. - n:o 112, Torven y.m.: Määrärahan osoitta-
20134: - n:o 100, Luostarisen y.m.: Määrärahan misesta Rauman seminaarin lisärakennuatöitä
20135: osoittamisesta Savonlinnaan rakennettavan kes- varten. Liitteet IV,213. s. 1073. - Ks. Semi-
20136: kussairaalan rakennustöiden alkamista varten. naarit.
20137: Liitteet IV,201. s. 1056. - Ks. Sairaalat. - n:o 113, Wickmanin y.m.: Määrärahan
20138: - n:o 101, Kanniston y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen soitonalkeiden opet-
20139: osoittamisesta avustukseksi Oulun Diakonisaa- tajantoimen perustamiseksi Uudenkaarlepyyn
20140: kodille .tuberkuloottisten [asten risatantisairaa- seminaariin. Liitteet IV,214. s. 1074 ja 1075.
20141: lan perustamia- ja ylläpitokustannuksiin. Liit- - Ks. Seminaarit.
20142: teet IV,202. s. 1058. - Ks. Sairaalat. - n :o 114, Riikosen y. m.: M'"åärärahan osoit-
20143: - li.!O 102, S a [on: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Itä-Suomen seminaarin rakennustöi-
20144: Riistijärven sairaalan lopputöiden suorittamista den aloittantista var.ten. Liitteet IV,215, s.
20145: varten. Liitteet IV,203. s. 1059. - Ks. Sai- 1076. - Ks. Seminaarit.
20146: raalat. - n:o 115, Luostarisen y.m.: Määrärahan
20147: - n: o 103, K a u p i n y. m.: Korotetun maarara- osoittamisesta Savonilinnaan perustettavaa opet-
20148: han osoittamisesta Helsingin Yliopiston kirjas- tajaopistoa varten. Liitteet IV,216. s. 1071. -
20149: ton viran ja toimen haltijain palkankorotuksia Ks. Seminaarit.
20150: varten. Liitteet IV,204. s. 1060. - Ks. Yli- - n:o 116, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit-
20151: opisto. ·tamisesta kansakoulunopettajaseminaarin raken-
20152: - n:o 104, Jalaksen y.m.: Määrärahan osoit- nustöiden aloittamiseksi Kemijärvellä. Liitteet
20153: tamisesta Helsingin yliopiston assistenttien ja IV,217. s. 1079. - Ks. Seminaarit.
20154: amanuenssien palkkauksen parantamiseen. Liit- - n:o 117, E. Koiviston: M'"åärärahan osoit-
20155: teet IV,2o5. s. 1063. - Ks. Yliopisto. tamisesta harjoituskoulunopettajien palkkauksen
20156: - n:o 105, E. Nurmisen y.m.: Määrärahan korottamiseksi. Liitteet IV,21s. s. 1080. - Ks.
20157: osoittamisesta Helsingin yliopiston ravintoke- Seminaarit.
20158: mian laitoksen huoneistoti!lojen sisustustöitä - n:o 118, E. Koiviston: Määrärahan osoit-
20159: varten. Liitteet IV,206. s. 1065. - Ks. Yli- tamisesta kansakoulupiiritarkastajain virka-
20160: opisto. asuntojen rakentamiseksi Lapin, Länsipohjan,
20161: -- n:o 106, Öhmanin y.m.: Määrärahan osoit- Kemijärven ja Kainuun kansakoulupHrei:hin.
20162: tamisesta annettavakai lwinana Helsingin yli- Liitteet IV,219. s. 1081. - Ks. Kansakoulut.
20163: opiston yil.ioppilaskunnaile ylioppilasasuntoloiden - n:o 119, Luostarisen y.m.: Määrärahan
20164: rakentamista varten. Liitteet IV,201. s. 1066. osoittamisesta kotitalousneuvojien kouluttamista
20165: - Ks. Yliopisto. varten kansakoulujen kotitMousopettajiksi. Liit-
20166: - n:o 107, Kulovaaran y.m.: Määrärahan teet IV,220. s. 1082. - Ks. Kansakoulut.
20167: osoittamisesta Turun yliopiston lääketieteellisen - n: o 120, Riikosen y. m.: Korotetun määrä-
20168: tiedekunnan laborwtoriorakennuksen piirustusten rahan osoittamisesta lisäavustuksåksi kö.yhim-
20169: laatimista varten. Liitteet IV,2os. s. 1067. - mille ja harvaanasutuille sekä rajaseutukun-
20170: Ks. Yliopisto. nille kansakouluhuoneistojen hankkimista var-
20171: - n:o 108, Kui!ovaaran y.m.: Määrärahan ten. Liitteet IV,221. s. 1083. - Ks. Kansa-
20172: osoittamisesta foniatrian apulaisopettajan palk- koulut.
20173: kaamiseksi Turun yliopiston lääketieteelliseen - n:o 121, Kaukamaan y.m.: Määrärahan
20174: tiedekuntaan. Lmtteet IV,209. s. 1069. - Ks. osoittamisesta henkilökohtaisen pa•lkanlisän suo-
20175: Yliopisto. rittamiseksi korkeimman akateellliisen oppiarvon
20176: - n:o 109, Hong a n y. m.: Määrärahan osoitta- saavuttaneille valtion oppikoulujen vakinaisille
20177: misesta seminaarinjohtajien kesälomasijaisten opettajille. Liitteet IV,222. s. 1084. - Ks. Op-
20178: palkkaamiseksi. Liitteet IV,210. s. 1070. - Ks. pikoulut.
20179: Seminaarit. - n:o 122, Kaukamaan y.m.: Määrärahan
20180: - n: o 110, Hong a n y. m.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta valtion oppikoulujen rehtorien
20181: misesta käsityönopettajwin virkain perustami- opetusvelvollisuuden huojentantiseksi. Liitteet
20182: seki!i eräisiin seminaareihin. Liitteet IV,211. s. IV,223. s. 1085. - Ks. Oppikoulut.
20183: 1071. - Ks. Seminaarit. - n:o 1-23, Hongan y.m.: Määrärahan osoit-
20184: - n:o 111, Hong a n y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta oppikoulunopettajien opintomatkoja
20185: 8 Rahaasia- ja lakialoitteet.
20186:
20187: varten. Liitteet IV,224. s. 1087. - Ks. Oppi- sesta kauppakorkeakoulun talon rakentamiseen.
20188: koulut. Liitteet IV,237, s. 1110. - Ks. Kauppakorkea-
20189: - n:o 124, Kaukamaan y.m.: Määrärahan koulu.
20190: osoittamisesta valtion oppikoulujen opettajien - n:o 137, Meinanderin: Korotetun määrä-
20191: luokan ulkopuolella suoritettavan rtyön korvaa- rahan osoittamisesta avustukseksi ruotsalaiselle
20192: miseksi. Liitteet IV,225. s. 1088. - Ks. Oppi- kauppakorkeakouluHe. Liitteet IV,238. s. 1111
20193: koulut. ja 1112. - Ks. KauppakorkeakouJ.u.
20194: - n:o 125, Salon y.m.: Määrärahan osoittami- - n:o 138, Viro 1 a i sen y. m.: Määrärahan
20195: sesta rakennusavustuksiksi ja -lainoiksi yksityi- osoittamisesta avustukseksi Käsiteollisuusliitto
20196: silile oppikouluille. I.;iitteet IV,226. s. 1089. - r. y:lle käsiteolilisuuden ammattitaidon kohotta-
20197: Ks. Oppikoulut. miseksi tehtävää neuvontatyötä varten. Liitteet
20198: - n:o 126, östensonin y.m.: Määrärahan IV,239. s. 1113. - Ks. Käsiteollisuus.
20199: osoittamisesta Porvoon lyseorakennuksen kor- - n:o 139, Käkelän y.m.: Määrärahan osoit-
20200: jaus- ja uudistustöitä varten. Liitteet IV,221. tamisesta. rakennusavustukseksi Etelä-Saimaan
20201: s. 1091 ja 1093. - Ks. Oppikoulut. Marttapiiriliitolle talouskoulun huoneiston hank-
20202: - n:o 127, Salmela-Järvisen y.m.: Mää- kimista varten. Li[tteet IV,240. s. 1114. - Ks.
20203: rärahan osoittamisesta lainaksi Keravan Yhteis- Kotitalous.
20204: koulun Kannatusyhdistykselle koulutalon jäl- - n:o 140, KäkeiJ.än y.m.: Määrärahan osoit-
20205: ieenrakentamista varten. lAitteet IV,22s. s. tamisesta annettavakai avustuslainana Etelä-
20206: 1095. - Ks. Oppikoufut. Saimaan Marttapiiriiliitolle talouskoulun huo-
20207: - n:o 128, Riikosen y. m.: Määrärahan osoit- neiston hankkimista varten. Liitteet IV,24t. s.
20208: tamisesta Lieksan yhteiskoulun ottamiseksi val- 1115. - Ks. Kotitll!lous.
20209: tion haltuun. Liitteet IV,229. s. 1096. - Ks. - n:o 141, Luostar[sen y.m.: Määrärahan
20210: Oppikoulut. osoittamisesta Savonlinnan naiskotiteollisuus-
20211: - n:o 129, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit- koulun rakentamista varten. Liitteet IV,242.
20212: tamisesta Kemijärven yhteiskoulun ottamiseksi s. 1116. - Ks. Kotiteollisuus.
20213: vail.tion haltuun. Liitteet IV,2so. s. 1098. - - n:o 142, Koivurannan y.m.: Määrärahan
20214: Ks. Oppikoulut. osoittamisesta annettavakai la.inana Rovaniemen
20215: - n:o 130, Lumpeen y.m.: Määrärahan osoit- kotiteollisuuskoulun rakennustyön loppuun saat-
20216: tamisesta Tampereen Teknillisen oppilaitoksen tamista varten. Liitteet IV,243. s. 1117. - Ks.
20217: rakennuspiirustusten laatimista ja rakennustöi- Kotiteollisuus.
20218: den aloittamista varten. Liitteet IV,231. s.
20219: - n:o 143, Maikamäen y.m.: Määrärahan
20220: 1100. - Ks. Ammattikoulut.
20221: osoittamisesta kuuromykkäin opetuslaitosten
20222: - n:o 131, Kaj a 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
20223: johtajain, opettajain ja asuntolanjohtajattarien
20224: tamisesta Lahden teknillisen koulun kouluraken-
20225: palkkojen korottamista varten. Liitteet IV,244.
20226: nuksen ensimmäistä rakennusvaihetta varten.
20227: s. 1118. - Ks. Aistivia:lliskoulut.
20228: Liitteet IV,2s2. s. 1102. - Ks. Ammattikoulut.
20229: - n:o 132, Nuorsaaren y.m.: Määrärahan - n:o 144, Ma~kamäen y.m.: Määrärahan
20230: osoittamisesta avustukseksi poikain ammattikou- osoittamisesta sokeain opetuSilMtosten johtajain,
20231: lun rakentamiseksi Poriin. Liitteet IV,2ss. s. opettajain ja asuntolanjohtajattarien palkko-
20232: 1104.- Ks. Ammattikoulut. jen korottamista varten. Lii·tteet IV,245. s.
20233: - n:o 133, J e r n i n Y- m.: Määrärahan osoitta- 1119. - Ks. Aistivialliskoulut.
20234: misesta lisärakennusten rakennustöiden aloitta- - n:o 145, Malkamäen y.m.: Määrärahan
20235: miseksi valtion ruotsinkielistä keskusammatti- osoittamisesta kuuromykkäin ja sokea:in opetus-
20236: koulua varten Vaasassa. Liitteet IV,234. s. laitosten tarkastajan palkan korottamista var-
20237: 1106 ja 1107. - Ks. Ammattikoulut. ten. Liitteet IV,246. s. 1120. - Ks. Mstivial-
20238: - n:o 134, E. Koiviston y.m.: Määrärahan liskoulut.
20239: osoittamisesta Rova:nriemen keskusammattikou- - n:o 146, Kulovaaran y.m.: Määrärahan
20240: ilun rakentamista varten. Liitteet IV,235. s. osoittamisesta kuuromykkii.in maatalouskouiJ.un
20241: 1108. - Ks. Amm!llttikoulut. oppilasasuntolan rakentamista. varten. Liitteet
20242: - n:o 135, F rima. n i n y. m.: Määrärahan osoit- IV,247. s. 1121. - Ks. Aistivialliskoulut.
20243: tamisesta keskusammattikoulun rakentamiseksi - n:o 147, V. Turusen: Korotetun määrära-
20244: Rovaniemen kauppalaan. Liitteet IV,236. s. han osoittamisesta Suomen esperanto-opiston
20245: 1109. - Ks. Ammattikoulut. toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,24B. s. 1122.
20246: - n:o 136, K a u p i n: Määrärahan osoitta.mi- - Ks. Esperanto.
20247: Rahaasia- ja lakialoitteet. 9
20248:
20249: · - n:o 148, Hakkilan y. m.: Määrärahan osoit- n :o 161, E. Kilven y. m.: Korotetun mää-
20250: ·tamisesta Tampereen maakunta-arkeoJogin paak- rärahan osoittamisesta Uuden Kalevalan sata-
20251: kaamista varten. Liitteet IV,249. s. 1123. - vuotisjuhlan järjestämistä varten. Liitteet
20252: Ks. Museot. IV,262. s. 1141. - Ks. Kaleva'la.
20253: - n:o 149, Heijakaen y.m.: Määrärahan n:o 162, E. Koiviston: Määrärahan osoit-
20254: osoittamisesta .Savon maakunta-arkiston raken- tamisesta Lapin Siwstysseura r. y:n tukemi-
20255: tamista varten. Liitteet IV,250. s. 1124. - Ks. seksi. Liitteet IV,263. s. 1142 .• - Ks. Lapin
20256: Maakunta-arkistot. Sivistysseura.
20257: - n :o 150, K a u p i n y. m.: M"åärärahan osoitta- - n:o 163, S.-K. Kilven y.m.: Korotetun mää-
20258: misesta ll!ielikurssien järjestämiseksi valtion vi- rärahan osoittamisesta avustukseksi Suomi-Neu-
20259: ran tai toimen haltijoilla. Lii.tteet IV,251. s. vostoliitto Seurwlle. Liitteet IV,264. s. 1143. -
20260: 1125. - Ks. Virkamiehet. Ks. Suomi-Neuvostoliitto-Seura.
20261: - n:o 151, K a u p i n y. m.: Määrärahan osoit- n: o 164, R yö mä n y. m.: Korotetun määrä-
20262: tamisesta kahden pakettiauton hankkimiseksi rahan osoittamisesta Lenin-museolle. Liitteet
20263: Geodeettiselle laitokselle. Liitteet IV,2ti2. s. IV,265. s. 1144. - Ks. Museot.
20264: 1126. - Ks. Geodeettinen laitos. - n :o 165, R o i ne en y. m.: Määrärahan osoit-
20265: - n:o 152, Kaukamaan y.m.: Määrärahan tamisesta vuosina 1930-1935 Jakkautettlijen
20266: osoittamisesta Alfred Kordelinin yleisen edis- työväen urheiluseurojen omaisuuden korvaami-
20267: tys- ja sivistysrahaston maksaman ensimmäisen seksi niiden oikeudenomistajille. Liitteet IV,2 66.
20268: omaisuudenluovutusveron takaisin suorittamista s. 1145. - Ks. Lakkautetut järjestöt.
20269: varten. Liitteet IV,253. s. 1127. - Ks. Omai- n:o 166, Lappi-Seppälän y.m.: Määrä-
20270: suudenluovutusvero. rahan osoittamisesta Poikien Keskus r. y:lle
20271: - n: o 153, L u m rp e en y. m.: Korotetun määrä- lairialueen rakentamiseksi Partaharjulle. Liit-
20272: rahan osoittamisesta raittiustyön tukemiseksi. teet IV,267. s. 1146. - Ks. Nuorisotoiminta.
20273: Liitteet IV,254. s. 1129. - Ks. Raittiustyö. n:o 167, Öhmanin: Korotetun määrärahan
20274: - n:o 154, Salmela-Järvisen y.m.: Koro- osoittamisesta Bragen leikekokoelmaa varten.
20275: tetun määrärahan osoittamisesta näyttämötai- Liitteet IV,26B. s. 1148 ja 1150. - Ks. Bragen
20276: teen ja näyttämötaiteelilisten harrastusten tuke- 'leikekokoelma.
20277: miseen. Liitteet IV,255. s. 1130. - Ks. Taide. - n: o 168, V i r o 1 a i s en y. m.: Määrärahan
20278: - n: o 155, R a n k i ~ a n y. m. : Määrärahan osoit- osoittamisesta avustukseksi maatalouden tieteel-
20279: tamisesta avustukseksi maaseudun valistusjär- lisille järjestöille kansainvälisiin kongresseihin
20280: jestöille näytelmäohjaajien paikkaamista var- osallistumisesta niille aiheutuvien kustannusten
20281: ten. Liitteet IV,256. s. 1131. - Ks. Taide. korvaamiseksi. Liitteet IV,269. s. 1152. - Ks.
20282: - n:o 156, Borg-Sundmanin y.m.: Määrä- Maatalous.
20283: rahan osoittamisesta Sivistysjärjestöjen Filmi- - n:o 169, Vilhulan y.m.: Korotetun määrä-
20284: toimikunnalle elokuvien moraalisen ja kasva- rahan osoittamisesta maatalouskoelaitoksen ja
20285: tuksellisen vll!ikutuksen tutkimiseksi. Liitteet koeasemien uudisrakennuksia varten. Liitteet
20286: IV,257. s. 1132. - Ks. Elokuvat. IV,270. s. 1153. - Ks. Maatalous.
20287: - n:o 157, Karvikon y.m.: Korotetun mää- - n:o 170, Vlirolaisen y.m.: Määrärahan
20288: rärahan osoittamisesta avustukseksi Suomi-Seu- osoittamisesta maanviljelystalouden tutkimus-
20289: raHe. Liitteet IV,258. s. 1134. - Ks. Suomi- laitoksen rakentamistöitä varten. Liitteet
20290: Seura. IV,2n. s. 1154. - Ks. Maatalous.
20291: - n:o 158, K. Eskolan y.m.: Määrärahan - n:o 171, Soinisen y.m.: Määrärahojen
20292: osoittamisesta avustukseksi Suomen Nuoriso- osoittamisesta maataloushallituksen insinööri-
20293: opistolle rakennusvelkojen [yhentämiseen. Liit- osaston ja maanviljelysinsinööripiirien uudel-
20294: teet IV,259. s. 1136. - Ks. Nuoriso-Opisto. leenjärjestelyä varten. Liitteet IV,212. s. 1155.
20295: - n :o 159, V. Turusen y. m.: Korotetun mää- - Ks. Maatalous.
20296: rärahan osoittam-isesta avustukseksi Suomen - n:o 172, Lampisen y.m.: Korotetun mää·
20297: Rauhan'liitone. Liitteet IV,260. s. 1138. - Ks. rärahan osoittamisesta kasvinsuojelulaitoksen
20298: Rauhanliitto. perustamiseksi Tikkurilaan. Liitteet IV,273. s.
20299: - n:o 160, E. Nurmisen y.m.: Määrärahan 1156. - Ks. Maatalous.
20300: osoittamisesta Naisten kansainvälisen Rauhan - n:o 173, La p p i-S'e p p ä 1 ä n y. m.: M'åärä-
20301: ja Vapauden Liiton Suomen osastolle työvoi- rahan osoittamisesta asutustarkastajain palk-
20302: man palkkausta ja valistustoimintaa varten. kauksen korottamliseksi. Liitteet IV,274. s. 1157.
20303: Liitteet IV,261. s. 1139. - Ks. Rauhanliitto. - Ks. Asutustoiminta.
20304:
20305: 2
20306: .10 Rahaasia- ja lakialoitteet .
20307:
20308: - n:o 174, Vilhulan y.nL: Määrärahan osoit- hankintalain roukaan muille kuin maataloussiir-
20309: tamisesta kolmen assistentin viran perustami- toväkeen kuuluville. Liitteet IV,287. s. 1171. -
20310: seksi kasvinviljelyskoeasemille. Liitteet IV,275. Ks. Rakennustoiminta.
20311: s. 1158. - Ks. Maatalous. - n:o 187, Ri!ihisen y.m.: Määrärahan osoit-
20312: - n:o 175, ViJ.hu'lan y.m.: Korotetun mää- tamisesta !ainoiksi maatalouskaluston ja -irtai-
20313: rärahan osoittamisesta maanviljelyksen ja maa- miston hankkimista varten maanhankintalain
20314: taloud-en rakennustoiminnan edistämiseksi. Liit- ulkopuoltille jääneelle siir-toväelle. Liitteet
20315: teet IV,276. s. 1159. - Ks. Rakennustoiminta. IV,2ss. s. 1172. - Ks. Maatalous.
20316: -- n:o 176, Laineen y.m.: Määrärahan osoit- - n :o 188, E. Pusan y. m.: Määrärahan osoit-
20317: tamisesta auton ostamiseksi maa-talouskoelaitok- tamisesta siemenviljan peittauksen yleistämistä
20318: sen kasvinjalostusosastolle. Liitteet IV ,2 77. s. varten. Liitteet IV,289. s. 1173. - Ks. Maa-
20319: 1160. - Ks. Maatalous. talous.
20320: - n:o 177, Laineen y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 189, Leppäiän y.m.: Määrärahan osoit-
20321: tamisesta laboratoriorakennuksen rakentami- tamisesta heinänsieroenen varaamiseksi kylmille
20322: seksi maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosas- tiloille. Liitteet IV,290. s. 117 4. - Ks. Maa-
20323: tolle Jolci.oisiin. Liitteet IV,278. s. 1161. - talous.
20324: Ks. Maatalous. - n:o 190, Friman i n y. m.: Määrärahan osoit-
20325: -- n:o 178, Honka~an y.m.: Määrärahanosoit- tamisesta vuosien 1940-1948 heinäsatojen kor-
20326: tamisesta valtion viljavaraston rakentamiseksi vaamiseksi Sallan kunnan luovutetun alueen
20327: Mellilän-Loimaan seudulle. Liitteet IV,279. s. väestölle sen luovutuksessa menettämien tmain
20328: 1163. - Ks. Viljavarastot. osalta. Liitteet IV,291. s. 1175. - Ks. Maa-
20329: - n:o 179, Hautalan y.m.: Määrärahanosoit- talous.
20330: ·tamisesta valtion viljavaraston rakentamiseksi - n:o 191, E. Pusan y.m.: Määrärahan osoit-
20331: Ylivieskaan. Liritteet IV,2so. s. 1164. - Ks. tamisesta avustuksiksi tuotantoväkirehujen
20332: Viljavarastot. hankkinlista varten. Liitteet IV,292. s. 1176.
20333: - n: o 180, H a u t a ~ a n y. m.: Määrärahan osoit- - Ks . Maatalous.
20334: tamisesta maataloushallituksen maanparannus- - n :o 192, E. Pusan y. m.: Määrärahan osoit-
20335: töiden koneellistamista varten. Liitteet IV,281. tamisesta avustuksiksi kalkin hankkimista var-
20336: s. 1165. - Ks. Maatalous. ten pienviljelijöille. Liitteet IV,293. s. 1178.
20337: -- n:o 181, Perkonojan y.m.: Korotetun - Ks. Maatalous.
20338: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maata- - n:o 193, L.eppälän y.m.: Määrärahan
20339: louskoneiden hankkimiseksi pienvmjelijöille. osoittamisesta väkilannoitteiden varaamiseksi
20340: Liitteet IV,2s2. s. 1166. - Ks. Maatalous. kylmille tiloille. Liitteet IV,294. s. 1179. -
20341: -- n:o 182, Riihimäen y.m.: Määrärahan Ks. Maatalous.
20342: osoittamisesta vaJtion osuuksien merkitsemiseksi - n:o 194, Ikosen y. m.: Määrärahan osoitta-
20343: pienviljelijäin maatalouskoneyhtymäin osake- misesta väkilantojen hintojen alentamiseksi.
20344: pääomista. Liitteet IV,283. s. 1167. - Ks. Liitteet IV,295. s. 1180. - Ks. Maatalous ..
20345: Maatalous. - n:o 195, Hirvensalon y.m.: Kor()tetun
20346: - n :o 183, K ö 11 i n y. m.: Määrärahan osoitta- määrärahan osoittam1sesta avustuksiksi AIV-
20347: misesta palkkioiksi maataloustuotteiden luovu- rehusäiliöiden rakentamiseen. Liitteet IV,296.
20348: tusvelvollisuuden ylittämisestä luovutusvuonna s. 1182. - Ks. Maatalous.
20349: 1947-1948. Liitteet IV,284. s. 1168. - Ks. - n: o 196, E. P u s a n y. m.: Määrärahan osoit-
20350: Luovutusvelvollisuus. tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille AIV-
20351: - n: o 184, V en n a m o n y. m.: Määrärahan liuoksen hankkimista varten. Liitteet IV,297. s.
20352: osoittamisesta epäonnistuneen sadon korvaami· 1183. - Ks. Maatalous.
20353: seksi maanhankintalain toimeenpanon yhtey- n:o 197, E. Pusan y.m.: Määrärahan osoit-
20354: dessä maata saane~lle. Liitteet IV,285. s. 1169. tamisesta avustuksiksi AIV-rehutornien rakenta-
20355: - Ks. Maatalous. mista varten pienviljelijöille. Liitteet IV,298.
20356: - n:o 185, Vennamon y.m.: Määrärahan s. 1184. - Ks. Maatalous.
20357: os()it-tamisesta heinän hankkimisen järjestämi- n: o 198, E. P u s a n y. m. : Määrärahan osoit-
20358: seksi ja tukemiseksi maanhankintalain nojalla tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille ilantalain
20359: asutettaville. Liiitte-et IV,286. s. 1170. - Ks. ja virtsakaivojen rakentamista varten. Liitteet
20360: Maatalous. IV,299. s. 1185. - Ks. Maatalous.
20361: - n:o 186, E. Pusan y. m.: Määrärahan osoit· - n :o 199, E. Pusan y. m.: Määrärahan osoit-
20362: tamisesta käytettäväksi rakennuslainoiksi maan- tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille turvepeh·
20363: Rahaasia- ja lakialoitteet. 11
20364:
20365: kun ja kuivan mudan saannin helpottamiseksi. - n: o 212, Lahtelan y. m.: Määrärahan osoit-
20366: Liitteet IV,soo. s. 1186. - Ks. Maatalous. tamisesta emäntäkoulun perustamiseksi Kemi-
20367: -n:o 200, Kuj anpään y.m.: Määrärahan järveLle. Liitteet IV,313. s. 1202. - Ks. Koti-
20368: osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijäin turvepeh- talous.
20369: kuosuuskunnille ja vapaille yhtymi1le turvepeh- - n:o 213, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta
20370: kun valmistusta varten tarvittavien rakennusten pienviljelijäkoulun perustamiseksi Suomussal-
20371: ja koneiden hankkimiseksi. Liitteet IV,sot s. men kirkonkylään. Liitteet IV,su. s. 1203. -
20372: 1187. - Ks. Maatrulous. Ks. Maatalouskoulut.
20373: - n:o 201, Hauta 1 a n y. m.: Korotetun määrä- - n:o 214, Wickmanin y.m.: Määrärahan
20374: rahan osoittamiseflta salaojituspalkkio~ksi. Liit- osoittamises.ta pienvilljelijäkoulun perustami-
20375: teet IV,so2. s. 1188. - Ks. Maatalous .. seksi Kruunupyyn kuntaan. Liitteet IV,3l5. s.
20376: - n:o 202, Kujanpään y.m.: Korotetun mää- 1204 ja 1205. - Ks. Maatalouskou~ut.
20377: rärahan osoittamisesta salaojituksen avustami- - n:o 215, Kleemolan y.m.: Määrärahan
20378: seksi. Liitteet IV,sos. s. 1189. - Ks. Maa- osoittamisesta tuotantopalkkioiden maksamiseksi
20379: talous. Pohjois-Suomessa kaupaksi tuotetuista maito-
20380: - n:o 203, Korsbäckin y.m.: Korotetunmää- taloustuotteista ja lihasta. Liitteet IV,316. s.
20381: rärahan osoittamisesta avustuksiksi suunniteltu- 1206. - Ks. Maatalous.
20382: jen ja .tutkittujen ojitusyritysten toteuttamista - n: o 216, N i e m i s en y. m.: Määrärahan osoit-
20383: varten. Liitteet IV,so4. s. 1190 ja 1191. - Ks tamisesta maitotaloustuotteiden tuotantopa.lk-
20384: Maatalous. hloiksi rpienviljelijöille. Liitteet IV;317. s. 1208.
20385: - n:o 204, Vilhulan y.m.: Korotetun määrä- - Ks. Maatalous.
20386: rahan osoittamisesta viljelyspalstatoiminnan - n:o 217, Puumalaisen y.m.: Määrärahan
20387: edistämiseksi Liitteet IV,305. s. 1192. - Ks. osoittamisesta maitotaloustuotteiden hintojen
20388: Maatalous. alentamiseksi vähävaraisten ja pienpaikkaisten
20389: - n: o 205, L a m p i sen y. m.: Määrärahan osoit- perheiden Iapsihle ja vanhuksi'lle. Liitteet
20390: tamisesta mallitalouden •työmestaruuskilplliilujen IV,sts. s. 1209. - Ks. Maito.
20391: järjefltämistä varten. Liitteet IV,sos. s. 1193. - n:o 218, Ikosen y.m.: Määrärahan osoitta-
20392: - Ks. Maatalous. misesta avustusten myöntämiseksi siirtovii.elle
20393: lehmien ja siitosvasikoiden ostoa varten maan-
20394: - n:o 206, E. Pusan y.m.: Määrärahan
20395: hankintalain mukaan muodostetuille tiloille.
20396: osoittamisesta Paimion kerhoneuvojaopiston
20397: Liitteet IV,319. s. 1210. - Ks. Maatalous.
20398: opistorakennuksen rakennusavustukseksi. Liit-
20399: - n:o 219, Ryhdän y.m.: Määrärahan osoit-
20400: teet IV,307. s. 1194. - Ks. Maatalouskoulut.
20401: tamisesta avustnksiksi Kuusamon ja Sallan
20402: - n:o 207, Suurkongan y.m.: Määrärahan kuntien maanhankintwlain mukaan muodoste-
20403: osoittamisesta Kymenlaakson maamieskou[ul!e tuille tiloille karjanrehun hankintaa varten.
20404: varatun Anjalan kartanon rakennusten kuntoon- witteet IV,s2o. s. 1211. - Ks.. Maatalous.
20405: panoa varten. Liitteet IV,sos. s. 1195. - Ks. - n:o 220, VHhu~an y.m.: Korotetun määrä-
20406: Ma!lltalouskoulut. rahan osoittamisesta lainmukaisiksi avustuksiksi
20407: - n:o 208, Penttalan y.m.: Määrärahan pienviljelijäin karjantarkastusyhdistyksiile. Liit-
20408: osoittamisesta Suupohjan maamieskoulun yhtey- teet IV,s21. s. 1212. - Ks. Maatalous.
20409: dessä toimivan maatalouskerhoneuvojaopiston - n:o 221, Vi 1 h u 1 a n y. m.: Korotetun määrä-
20410: oppilasasuntojen rakentamista varten. Liitteet rahan osoittamisesta sianhoidon edistämiseksi.
20411: IV,so9. s. 1196 .. - Ks. Maatalouskoulut. Liitteet IV,s22. s. 1213 .. - Ks. Maatalous.
20412: - n:o 209, Murtomaan y.m.: Määrärahan - n :o 222, P a 1 o veden y. m.: Korotetuu mää-
20413: osoittamisesta rakennusten ja irtaimiston hank- rärahan osoittamisesta karjuasematoiminnan yl-
20414: kimiseksi Siikaisten pienviljelijäkoululle. Liit- läpitämiseksi. Liitteet IV,323. s. 1214. - Ks.
20415: teet IV,sto. s. 1198. - Ks. Maatalouskoulut. Maatalous.
20416: - n :o 210, M a n n i 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- - n: o 223, J. K o i v i s t o n y. m.: Korotetun
20417: tamisesta pienviljelijäin maataloudellisten opin- määrärahan osoittamisesta vrultion avustuksiin
20418: tokurssien järjestämistä varten. Liitteet IV,sll. metsänparannustöiden kusta!lJtamiseksi. Liitteet
20419: s .. 1199. - Ks. Maatalouskou'lut. IV,324. s. 1215. - Ks. Metsätalous.
20420: - n:o 211, Sun te '1 a n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 224, J. Koiviston y.m.: Korotetun
20421: tamisesta Itä-Hämeen Marttapiiriliiton perus- määrärahan osoittamisesta yksityismetsätalou-
20422: tamaa Lahden talouskoulua varten. Liitteet den edistämistä ja valvontaa varten. Liitteet
20423: IV,312, s. 1200. - Ks. Kotitalous. IV_.325. s. 1216. - Ks. Metsätalous.
20424: 12 Rahaasia- ja lakialoitteet.
20425:
20426: - n:o 225, J. Koiviston y.m.: Määrärahan konsulentin palkkausta varten. Liitteet IV,338.
20427: osoittamisesta Vuojoen metsänhoito-opiston ra· s. 1237. - Ks. Puutarhanhoito.
20428: kantamista varten. Liitteet IV,326. s.. 1218. - - n:o 238, Vennamon y.m.: Määrärahan
20429: Ks. Metsätalous. osoittamisesta avustuksiksi hedelmäpuiden ja..
20430: - n:o 226, Hirvensalon y. m.: Määrärahan marjapensaiden hankkimiseen maanhankintati·
20431: osoittamisesta Pohjois-Savon metsänhoitokoulun loil!le. Liitteet IV,339. s. 1238. - Ks. Puu-
20432: rakentamista varten. Liitteet IV,327. s. 1220. tarhanhoito.
20433: - Ks. Metsätalous. - n:o 239, Mustosen y.m.: Määrärahan osoit-
20434: - n:o 227, Koivurannan y.m.: Määrärahan tamisesta kesällä 1948 sattuneiden raesateiden
20435: osoittamisesta avustukseksi työkeskus Rovalalle viljelyksille aiheuttamien vahinkojen korvaa-
20436: valistus- ja huoltotyön tekemiseksi metsätyö- miseen. Liitteet IV,340. s. 1239.. - Ks. Maa-
20437: miesten keskuudessa Perä-Pohjolassa ja Lapissa. talous.
20438: Liitteet IV,328. s. 1222. ~ Ks. Rovalan työ- - n: o 240, V i r o 1 a i s en y. m.: Määrärahan
20439: keskus. osoittamisesta vuonna 1948 tapahtuneiden rae-
20440: - n:o 228, Vilhulan y.m.: Korotetun määrä- sadevahinkojen korvaamiseksi siil"ltoväelle ja.
20441: rahan oso:ittamisesta maanviljelys- ja tailousseu- vähävaraisilla pienviljelijöille. Liitteet IV,341.
20442: roi1le kalatalousneuvojien palkkaamdsta varten. s. 1240. - Ks. Maatalous.
20443: Liitteet IV,329. s. 1223. - Ks. Kalastus. - n :o 241, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
20444: - n:o 229, Korsbäckin y.m.. : Määrärahan tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kevätviiljan
20445: osoittamisesta eräiden yhtymäin kalanviljelys- siemenhankintaa varten hallasta kärsineille ka-
20446: toimiunan tukemiseksi. Liitteet IV,sso. s. 1224 toalueille .. Liitteet IV,342. s. 1241. - Ks. Maa-
20447: ja 1226. - Ks. Kalastus. talous.
20448: - n:o 230, Lahtelan y.m.: Korotetun määrä- - n: o 242, T a i n i on y. m.: Määrärahan osoit-
20449: rahan osoittamisesta poroaidan rakentamiseksi. tamisesta hallan viljelyksille tuottamien tuho-
20450: Liitteet IV,331. s. 1228. - Ks. Poronhoito .. jen korvaamiseksi. Liitteet IV,34 3. s. 1242. -
20451: - n:o 231, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- Ks. Maatalous.
20452: tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi siitosvaati- - n: o 243, S o r m u s e n y. m.: Määrärahan osoit-
20453: mien hankkimista varten. Liitteet IV,332. s. tamisesta jäUeenrakentajille Kuusamon kun-
20454: 1230. - Ks. Poronhoito. nassa aiheutettujen vahinkojen korvaamiseksi.
20455: - n: o 232, R y h d ä n y. m.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,344. s. 1243.. - Ks. Pohjois-Suomi.
20456: misesta avustuksiksi vuoden 1936 asutuslain ja - n:o 244, Niskalan y.m.: Määrärahan osoit-
20457: sitä aikaisemman asutuslainsäädännön nojalla tamisesta lisäkorvauksiksi vaikeimmassa ase-
20458: perustettujen asutustilojen rakennusten paran- massa oleville· jälleenrakentajille Pohjois-Suo-
20459: tamista varten. Liitteet IV,333. s. 1232. - messa. Liitteet IV,345. s. 1244. - Ks. Pohjois-
20460: Ks. Rakennustoiminta. Suomi.
20461: - n :o 233, R y h d ä n y. m.: Määrärahan osoitta- - n: o 245, E. P u s a n y. m.: Määrärahan osoit-
20462: misesta annettavakai lainoina raivaustoiminnan tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille nystyrä-
20463: rahoi,ttamiseen Pohjois- ja Itä- Suomen vähä- bakteer.ien käytön yleistämistä varten. Liitteet
20464: varaisille pienviljelysseuduille. Liitteet IV,s34. IV,346. s. 1245. - Ks. Maatalous.
20465: s. 1233. - Ks. Maanparannustyöt. - n:o 246, P runn ilan y. m.: Määrärahan
20466: - n:o 234, Kil.eemo 1 an y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vesijohtojen raken-
20467: osoittamisesta Pohjois-Suomen runkoviemäriver· tamista varten pienviljelystalouksiin. Liitteet
20468: koston suunnittelua varten. Liitteet IV,335. s. IV,347. s. 1246. - Ks. Vesijohdot.
20469: 1234. - Ks. Maanparannustyöt. - n:o 247, Pakkasen y. m.: Määrärahan osoit-
20470: - n: o 235, T u u r n a n y. m.: Määrärahan osoitta- tamisesta kuoletuslainoiksi sisarosuuksien lnnas-
20471: misesta stipendeiksi ja apurahoiksi yliopiston tamista varten. Liitteet IV,34S. s. 1247. - Ks ..
20472: opettajiksi puutarha-alalla valmistautuville hen- Sisarosuudet.
20473: kilöille. Liitteet IV,336. s. 1235. - Ks. Puu· - n:o 248, Tervon y. m.: Määrärahan osoitta-
20474: tarhanhoito. misesta avustukseksi Nuorten Tailkoiden Kan-
20475: - n: o 236, L e p p ä J ä n y. m.: Määrärahan osoit- natusyhdistys r. y: lle. Liitteet IV,349. s. 1249.
20476: tamisesta puutarhanhoidon edistämiseksi. Liit- - Ks. Talkootoiminta.
20477: teet IV,337. s. 1236. - Ks. Puutarhanhoito. - n: o 249, Friman i n y .. m.: Korotetun määrä-
20478: - n:o 237, E. Nurmisen y.m.: Määrärahan rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen soiden rai-
20479: osoittamisesta Suomen Puutarhaviljelijäin Liitto vaamiseen. Liitteet IV,350. s. 1250. - Ks.
20480: r. y:n kasvinsuojeluneuvontaa ja kasvinsuojelu- Maanparannustyöt.
20481: Rahaasia- ja lakialoitteet. 13
20482:
20483: -n:o 250, E. Pusan y.m.: Määrärahan osoit· hinnä ka;toalueilla. Liitteet IV,364. s. 1264. -
20484: tamisesta avustuksiksi pienviijelijöi:Ue viljelys- Ks. 'I.'yöttömyys.
20485: maiden peruakuivatukeen edi&tämistä varten. - n:o 264, Sormusen y.m.: Korotetun mää-
20486: Liitteet IV,351. s. 1251. - Ks. Maanparannus- rärahan osoittamisesta työttömyyden lieventämi-
20487: työt. seksi Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,365. s.
20488: - n:o 251, Sormusen y.m.: Määrärahan osoit- 1265. - Ks. Työttömyys.
20489: tamisesta Kalajoen N~skakosken perkaamista - n:o 265, Salmela-Järvisen y.m.: Määrä-
20490: varten. LiHteet IV,352. s. 1252. - Ks. Maan- rahan osoittamisesta valitustoimintaa varten
20491: parannustyöt. väestöpoliittisten lakien käytännöllisen toimeen-
20492: - n:o 252, Sormusen y. m.: Määrärahan osoit- panon edistämiseksi. Liitteet IV,366. s.. 1266.
20493: tamisesta Pyhäjoen Pyhäkosken perkaamiseen. - Ks. Väestöpolitiikka.
20494: Liitteet IV,353. s. 1253. - Ks .. Maanparannus- - n:o 266, Hirvensalon y.m.: Määrärahan
20495: työt. osoittamisesta Työtehon Suurnäy;ttelyn tappion
20496: - n:o 253, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- peittämiseen. Liitteet IV,367. s. 1268. - Ks.
20497: tamisesta Siikajoen keskijuoksun perkansta var· Työteho.
20498: ten. Liitteet IV,354. s. 1254. - Ks. Maan· - n: o 267, M u r r on y. m.: Korotetun määrära-
20499: parannustyöt. han osoittamisesta ~ainoiksi yleishyödylilistä
20500: - n:o 254, Murron y.m.: Määrärahan osoitta- asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,aos. s.
20501: misesta Siikajoen keskijuoksnn perkaamdsta 1270. - Ks. Rakennustoiminta.
20502: varten. Liitteet IV,355. s. 1255. - Ks. Maan· - n:o 268, Miettusen y.m.: Määrärahanosoit-
20503: parannustyöt. tamisesta siirtoväen asuttamisen ja Pohjois-
20504: - n: o 255, T u r k a n y. m. : Määrärahan osoitta- Suomen hävitetyn alueen jälleenrakentamisen
20505: misesta Ii- ja Kiimiukijokien suiden ruoppaa- yhteydessä suoritettavaa sosiaalista rakennus-
20506: miseksi. Liitteet IV,356. s. 1256. - Ks. Maan- toimintaa varten. Liitteet IV,369. s. 1271. -
20507: parannustyöt. Ks. Rakennustoiminta.
20508: - n:o 256, Saaren y. m.: Määrärahan osoitta- n:o 269, Koukkarin y.m.: Korotetun mää-
20509: misesta Kalajan järvikuivion kuivatustöiden rärahan osoittamisesta maaseudun asunto-olojen
20510: aloittamista varten. Liitteet IV,357. s. 1257. parantamiseen. Liitteet IV,370. s. 1272. - Ks.
20511: - Ks. Maanparannustyöt. Rakennustoiminta.
20512: - n: o 257, T a i n i o n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 270, SarjaJan y.m.: Korotetun määrä-
20513: tamisesta Ylä· ja Alaanolijärven vedenpinnan rahan osoittamisesta maaseudun asunto-olojen
20514: alentamiseksi. Liitteet IV,358. s. 1258. - Ks. parantamiseen. Liitteet IV,an. s. 1273. - Ks.
20515: Maanparannustyöt. Rakennustoimmta.
20516: - n:o 258, Tainio n y. m.: Määrärahan osoitta- n:o 271, Koskisen y. m.: Määrärahan osoit-
20517: misesta Portimojärven vedenpinnan alentami- tamisesta avustuksiksi maaseudun vähävarais-
20518: seksi. Liitteet IV,359. s. 1259, - Ks. Maan- ten kansalaisten asuntojen kuntoonsaattamista
20519: parannustyöt. varten. Liitteet IV,372. s .. 1274. - Ks. Raken-
20520: - n:o 259, Tainion y.m.: Määrärahan osoitta- nustoiminta.
20521: misesta Sieppijärven vedenpinnan alentamiseksi. - n :o 272, Hietasen y. m.: Määrärahan osoit-
20522: Liitteet IV,soo. s. 1260. - Ks. Maanparannus· tamisesta !ainoiksi maaseudun ja asutuskeskuk-
20523: työt. sien omakoti- ja pienrakentaji!le. Liitteet
20524: n: o 260, T a i n i o n y. m.: Määrärahan osoitta- IV,373. s. 1275. - Ks. Rakennustoiminta.
20525: misesta Orajärven vedenpinnan alentamiseksi. - n: o 273, Riihisen y. m.: Määrärahan osoit-
20526: Liitteet IV,361. s. 1261. - Ks. Maanparannus- tamisesta omakotirakennuslainain myöntämistä
20527: työt. varten maanhankintalain ulkopuolelle jääneelle
20528: n: o 261, T a i n i on y. m.: Määrärahan osoitta· siirtoväelle. Liitteet IV,374. s. 1276. - Ks.
20529: misesta Kantojärven kuivattamiseksi. Liitteet Rakennustoiminta.
20530: IV,362, s. 1262. - Ks .. Maanparannustyöt. - n:o 274, Lapp[-Seppälän: Määrärahan
20531: - n:o 262, Sormusen y.m.: Korotetnn mää- osoittamisesta avustukseksi asutettaville raken-
20532: rärahan osoittamisesta Kortejärven ja sen ta- nuspuutavaran kulJettamiseen. Liitteet IV,375.
20533: sankowlueeseen liittyvien pienempien lampien s. 1277. - Ks. Rakennustoiminta.
20534: kuivatustöiden aloittamista varten. Liitteet - n :o 275, Ja 1 a k s en y. m.: Määrärahan osoit·
20535: IV,soa. s. 1263. - Ks. Maanparannustyöt. tamisesta kodinhoitajien kouluttamiseen ja palk-
20536: - n:o 263, K. Esko 1 an y. m.: Määrärahan kaamiseen. Liitteet IV,376. s. 1278. - Ks. Ko-
20537: osoittamisesta työttömyyden torjumiseksi lä- titalous.
20538: Rahaasia- ja lakialoitteet.
20539:
20540: - n:o 276, Torven y. m.: Korotetun määrära- - n: o 289, 0 k o n y. m.: Määrär-ahan osoittamti-
20541: han osoittamisesta avustuksiksi lastenseimien ja sesta Lappeenrannan postitalon rakennustöiden
20542: päiviilkotien perustamista varten. Liitteet aJoittamista var.ten. Liitteet IV,390. s. 1293.
20543: IV,a77. s. 1279. - Ks .Lastenseimet. - Ks. Pos.tilaitos.
20544: - n:o 277, Stenbergin y.m.. : Määrärahan - n:o 290, Salon: Määrärahan osoittamisesta
20545: osoittamisesta varattomien perhee:p.äitien kesä- postitalon rakentamiseksi Puolangan kirkolle.
20546: lomien avustamiseen. Liitteet IV,378. s. 1280. Liitteet IV,391. s. 1294. - Ks. Postilaitos.
20547: - Ks. Äidit. - n:o 291, Ko ske·n: Määrärahan osoittamise~:>ta
20548: - :n:o 278, Salmela-Järvis11n y.m.: Määrä- Siltakadun rautatiesillan rakentamiseksi Hyvin-
20549: rahan osoittamisesta avustuksiksi Ensi Kodeille. kään kauppalaan. Liitteet IV,392. s.. 1295. -
20550: Liitteet IV,379. s. 1281. - Ks. Ensi Kodit.. Ks. Sillait.
20551: - n:o 279, E. Nurmisen y.m.: Korotetun - n: o 292, Kaj a 1 a n y. m.: Määrärahan osoit·
20552: määrärahan osoittamisesta sokeuskorvauksiksi tamisesta ylikulkus:iJllan rakentamista varten
20553: työtätekeville sokeille. Liitteet IV,aso. s. 1283. n. s. Hennalari tasoylikäytävän tilalle Lahden
20554: - Ks. Aistivialliset. ratapihalla. Liitteet IV,393. s. 1296. - Ks.
20555: - n:o 280, Lehtokosken y. m .. : Määrärahan Sillat .
20556: .osoittamisesta talous- ja työhuonerakennuksen - n:o 293, Sormusen y .. m.: Määrärahan osoit-
20557: aikaansaamiseksi Tiäneen tyttökotiin. Liitteet tamisesta Haapajärven-Kumisevan rataosan
20558: IV,asl. s. 1284. - Ks. Tyttökodit. rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
20559: - n: o 281, Pyy n y. m.: Korotetun määrärahan IV,394. s. 1297. - Ks. Rautatiet.
20560: osoittamisesta virkapukujen hankkimiseksi posti- - n: o 294, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta
20561: ja lennätinlaitoksen kaikille virkapuvun saan- Hyrynsalmen-Suoruussalmen rautatien raken-
20562: tiin oikeutetuille. Liitteet IV,as2. s. 1285. - nustöiden jatkamista varten. Liitteet IV,395.
20563: Ks. Postilaitos. s. 1298. - Ks. Rautatiet.
20564: - n:o 282, Lehtokosken y.m.: Määrärahan - n:o 295, Mus.tosen y.m.: Määrärahan osoit-
20565: osoittamisesta naispostiljoonien tointen muutta- tamisesta Hyrynsalmen-Pesiön-Kiantajärven
20566: miseksi ylimääräisiksi postinkantajan toimiksi. rataos~n rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
20567: Liitteet IV,asa. s. 1286. - Ks. Postilaitos. Liitteet IV,396. s. 1299. - Ks. Rautatiet.
20568: - n:o 283, Kilpeläisen y.m.: Korotetun - n :o 296, Hong a n y. m.: Määrärahan osoitta-
20569: määrärahan osoittamisesta ylimääräisten postin- misesta Raision-Naantalin maantien kestopääl-
20570: kantajan tointen perustamiseksi. Liitteet IV,384, lystystyön lliloittamiseksi. Liitteet IV,397. s.
20571: s. 1287. - Ks. Postilaitos. 1300. - Ks. Maantiet.
20572: - n:o 284, Pyyn y.m.: Määrärahan osoittami- - n:o 297, Sukseilaisen y.m.: Määrärahan
20573: sesta maalaiskirjeenkantajien, postinkuljettajien osoittamisesta Rymättylän-Merimaskun maan-
20574: ja postinvaihtajien palkkauksen ja työsuhteen tien oikaisemista varten. Liitteet IV,398. s.
20575: järjestelyä varten. Liitteet IV,385. s. 1288. - 1301. - Ks. Maantiet.
20576: Ks. Postilaitos. - n:o 298, Riihimäen y.m.: Määrärahan
20577: - n: o 285, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Honkakosken asemalta Soikon-
20578: maaseudun jalkapostilinjojen lisäämistä ja maa- Lassilan maantielle johtavan tien ottamiseksi
20579: laispostinkantajien palkkauksen paråntamista valtion hoitoon. Liitteet IV,399. s. 1302. - Ks.
20580: varten. Liitteet IV,ass. s. 1289. - Ks. Posti- Maantiet.
20581: laitos. - n:o 299, ö s te r h o lm in y. m.: Määrärahan
20582: - n: o 286, T u r k a n y. m.: Korotetun määrä- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sågar-
20583: rahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen sista Barönsalmeen Inkoon kunnassa. Liitteet
20584: puhelinvälittäjäin tointen vakinaistamiseksi. IV,400. s. 1303 ja 1305. - Ks. Maantiet.
20585: Liitteet IV,387. s. 1290. - Ks. Postilaitos. - n:o 300, Saariahon y.m.: Määrärahan
20586: - n:o 287, Sormusen y.m.: Korotetun mää- osoittamisesta Inkeroisten-Myllykosken tieosan
20587: rärahan osoittamisesta puhelinlinjojen rakenta- kunnostamista varten. Liitteet IV,401. s. 1307.
20588: miseksi Pohjois-Suomen harvaan asuttuihin ky- - Ks.. Maantiet.
20589: liin. Liitteet IV,sss. s. 1291. - Ks.. Posti- - n:o 301, M i iki n: Määrärahan osoittamisesta
20590: ilaitos. Ruokolahden kunnassa olevan Pohjiin kylätien
20591: - n:o 288, M. Järvisen y. m.: Määrärahan isännättämän osan kuntoonpanemista varten.
20592: osoittamisesta Vaasan postitalon rakennustöiden Liitteet IV,402. s. 1308. - Ks. Maantiet.
20593: aloittamista varten. Liitteet IV,389. s. 1292. - n:o 302, T o 1 o sen: Määrärahan osoittami-
20594: - Ks. Postilaitos. sesta Enonkosken ja Hanhivirran välisen maan-
20595: Rahaasia- ja lakialoitteet. lö
20596:
20597: tien rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet n:o 315, Sormusen y. m .. : Määrärahan osoit-
20598: IV,403. s. 1309. - Ks. Maantiet. tamisesta Puhoksen-Leinosenvaaran maantie-
20599: - n:o 303, Luostarisen y.m.: Määrärahan töiden aloittamista varten. Liitteet IV,4t6. s.
20600: osoittamisesta Enonkoskelta Hanhivirran kautta 1323. - Ks. Maantiet.
20601: Sappuun johtavan maantien rakennustöiden jat- n:o 316, Sormusen y. m.: Määrärahan osoit-
20602: kamista varten. Liitteet IV,404. s. 1310. - Ks. tamisesta Kouvan-Kuloharjun maantien val-
20603: Maantiet. mistamattoman tieosan rakentamiseksi. Liitteet
20604: - n:o 304, Karvosen y. m.: Määrärahan osoit- IV,417. s. 1324. - Ks. Maantiet.
20605: tamisesta Uimaharjun-Ukkolan maantien ra- n:o 317, Sormusen y. m.: Määrärahan osoit-
20606: kentamiseen. Liitteet IV,405. s. 1311. - Ks. tamisesta yhdystien rakentamiseksi Taivalkos·
20607: Maantiet. ken-Buomussalmen ja Kuusamon-Suomussal-
20608: - n:o 305, V. Simosen y. m.: Määrärahan men valtateiden välille. Liitteet IV,418. s. 1325~
20609: osoittam~sesta maantien rakentamiseksi Korpi- - Ks. Maantiet.
20610: selän pitäjän Saaroisten kylästä Tuupovaaraan n: o 318, M u s t o s e n y. m.: Määrärahan osoit-
20611: johtavalle maantielle. Liitteet IV,406. s. 1312. tamisesta Mustamäen kylätien rakennustöiden
20612: - Ks. Maantiet. ~oppuun saattamiseksi. Liitteet IV,419. s. 1326~
20613: n: o 306, P e s o s en y. m.: Määrärahan osoit- - Ks. Maantiet.
20614: tamisesta töiden jatkamiseksi tiesuunnalla Hei- - n: o 319; S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta
20615: nolan kirkonkyJä-Marjoniemi-Lanhjoki-Ra- maantien rakentamiseksi Ristijärven kirkolta
20616: vioskorpi-Nuoramoinen. Liitteet IV,407. s. .TokikyJän kautta Hyrynsalmen kirkolle. Liit-
20617: 1313. - Ks. Maantiet. teet IV,420. s. 1327. - Ks. Maantiet.
20618: n:o 307, Pesosen y .. m.: Määrärahan osoit- n: o 320, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta
20619: tamisesta Sysmän-Pulkkilanharjun-Asikkalan maantien rakentamiseksi Ristijärven kunnassa
20620: maantien rakennustöiden loppuun saattamiseksi. olevalta Mustavaaran maantieltä Kuhmon-Hy-
20621: Liitteet IV,4os. s. 1314. - Ks. Maantiet. rynsalmen maantielle. Liitteet IV,421. s. 1328.
20622: n: o 308, N i e m i s e n y. m.: Määrärahan osoit- - Ks. Maantiet.
20623: tamisesta Heinolan kirkonkylän ja Siikavan n: o . 321, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta
20624: välisen maantien rakennustöiden aloittamista maantien rakentamiseksi Kuhmon kunnassa ole-
20625: varten. Liitteet IV,409. s. 1315. - Ks. Maan- valta Tuulijärven maantieltä Kuhmon-Hyryn-
20626: tiet. salmen maantielle.. Liitteet IV,422. s. 1329. -
20627: - n:o 309, Kinnusen y.m.: Määrärahan osoit- Ks. Maantiet.
20628: tamisesta Siilinmyllyn-Haarajoen tieosan kun- n: o 322, S a J o n: Määrärahan oso~ttamisesta
20629: nostamista varten. Liitteet IV,4IO. s. 1317. - Hietaperän-Huutoniemen kylätien ottamiseksi
20630: Ks. Maantiet. valtion hoitoon. LHtteet IV,423. s. 1330. -
20631: - n:o 310, M. Lesk[sen y.m.: Määrärahan Ks. Maantiet.
20632: osoittamisesta avustukseksi Kuopion maalais- n: o 323, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta
20633: kunnalle Kuopion-Pitkälaitden maantien oikai- Kotilan-Uvan kunnantien ottamiseksi valtion
20634: susta johtuneiden tappioiden korvaamiseksi. hoitoon. Li:Utteet IV,424. s. 1331. - Ks. Maan-
20635: Liitteet IV,411. s. 1318. - Ks. Maantiet. tiet.
20636: - n:o 311, N. Nurmisen y.m.: Määrärahan n: o 324, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta
20637: osoittamisesta Kokkolan-öijan maantien ra- maantien rakentamiseksi Suomussalmen-Tai-
20638: kentamiseen. Liitteet IV,412. s. 1319. - Ks. valkosken maantieltä n .. s. Piston tienhaarasta
20639: Maantiet. Suomussalmen Selkoskylään. Liitteet IV,425.
20640: - n:o 312, K. Eskolan y.m.: Määrärahan s. 1332. - Ks. Maantiet.
20641: osoittamisesta Sievin ja Nivail.an välisen yhdys-
20642: n: o 325,. S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta
20643: tien rakentamiseen. Liitteet IV,413. s. 1320. -
20644: Muntoperän-Pohjoislahden maantien loppuosan
20645: Ks. Maantiet.
20646: n:o 313, Hautalan: Määrärahan osoittami- rakentamiseen. Liitteet IV,426. s. 1333. - Ks.
20647: sesta maantien rakentamiseksi Pll!lkkilasta Les- Maantiet.
20648: kelän kylän kautta Kärsämäen kirkolle. Liit- n:o 326, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta
20649: teet IV,414. s. 1321. - Ks. Maantiet. maantien rakentamiseksi Hyrynsalmen-Moiaio-
20650: n:o 314, Sormusen y. m.: Määrärahan vaaran maantieltä Hakokylän kautta Suomus-
20651: osoittamisesta Haapajärven ja Reisjärven kir- salmen .Tumalisk)"lään. Liitteet IV,427. s.1334.
20652: konkylien välisen maantien kunnostamista ja - Ks. Maantiet.
20653: valtion hoitoon ottamista varten. Liitteat n:o 327, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
20654: IV,415. s. 1322. -· Ks. Maantiet. tamisesta Lapin läänin maantieverkoston täy-
20655: 16 Rahaasia- ja lakialoitt.eet.
20656:
20657: dentämiseksi. Liitteet IV,428. s. 1335. Ks. val'ten. Liitteet IV,440. s. 1349. - Ks. Maan-
20658: Maantiet. tiet.
20659: - n:o 328, Miettusen y.m.: Määrärahan - n:o 340, Meriläisen y.m.: Määrärahan
20660: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Simo- osoittamisesta Murtoperän-Pohjoislahden maan-
20661: järveltä Posion Mäntyjärvelle. Liitteet IV,429. tien rakennustöiden loppuun saattamista var-
20662: s. 1336. - Ks. Maantiet. ten. Liitteet IV,441. s. 1350. - Ks. Maan-
20663: - n:o 329, E. Koiviston: Määrärahan osoit- tiet.
20664: tamisesta maantien rakentamiseksi Ranuan kun- - n:o 341, Miettusen y.m .. : Määrärahan
20665: nan Simojärven kylästä Mäntyjärven kautta osoittamisesta Akkunusjokivarren-Koivun asu-
20666: Posiolla. Liitteet IV,430. s. 1337. - Ks. Maan- tustien kunnostamiseksi valtion maantienä.
20667: tiet. Liitteet IV,442. s. 1351. - Ks. Maantiet.
20668: - n:o 330, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 342, Tainion y.m.: Määrärahan osoit-
20669: tamisesta maantien rakentamiseksi Posion kun- tamisesta maantien rakentamiseksi Portimon
20670: nasta Suolijärven itäpuolitae Hämeenkylään. lossilta Tengeliön kylään. Liitteet IV,443. s.
20671: Liitteet IV,431.. s. 1338. - Ks. Maantiet. 1352. - Ks. Maantiet.
20672: - n:o 331, Koivurannan y.m.: Määrärahan - n:o 343, Tainion y.m.: Määrärahan osoit-
20673: osoittamisesta Könkään-Tepaston maantien ra- tamisesta maantien rakentamiseksi Tornion-
20674: kentamiseen. Liitteet IV,432. s. 1339. - Ks. Muonion maantieltä Rataajärven länsipuolitae
20675: Maantiet. Rataajärven kylään. Liitteet IV,444. s. 1353.
20676: - n:o 332, Koivurannan y.m.: Määrärahan - Ks. Maantiet.
20677: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rova- - n:o 344, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit-
20678: niemen kunnan Korvalasta Niesin kylään. Liit- •tamisesta Akkunusjokivarren-Pahtaojan-Leh-
20679: •teet IV,433. s. 1340. - Ks .. Maantiet. mikummun-Koivun tien kunnostamista varten.
20680: - n:o 333, Koivurannan y.m.: Määrärahan Liitteet IV,445. s. 1354. - Ks. Maantiet.
20681: osoittamisesta Kittilän.......Sodankylän maarutien - n: o 345, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit-
20682: rakentamiseen. Liitteet IV,434. s. 1341. - Ks. tamisesta Piittisjärven-Saarijärven maantien
20683: Maantiet. rakentamiseen. Liitteet IV,446. s. 1355. - Ks.
20684: - n:o 334, Koivurannan y.m.: Määrärahan Maantiet.
20685: osoittamisesta Kittilän Könkään kylästä Te- - n:o 346, Niskalan y.m.: Määrärahan osoit-
20686: paston y. m .. kylien kautta Enontekiöile johta- tamisesta Mellokosken-Mellaj ärven-Muuroilan
20687: van maantiesuunnan tutkimista ja tangoitta- tiesuunnan tutkimista varten. Liitteet IV,447.
20688: mista varten. Liitteet IV,435. s. 1342. - Ks.
20689: s. 1356. - Ks. Maantiet.
20690: Maantiet.
20691: - n: o 335, Lahtelan y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 347, Friman i n y. m.: Määrärahan osoit-
20692: tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijärven .tamisesta Könkään-Tepaston maantien raken-
20693: kunnassa Jussilan-Kaisanlahden kylätiestä nustyön loppuun saattamista varten. Liitteet
20694: Lehtolaan. Liitteet IV,436. s. 1343. - Ks. IV,448. s. 1357. - Ks. Maantiet.
20695: Maantiet. - n: o 348, F r i m a n i n y. m.: Määrärahan osoit-
20696: tamisesta Sodankylän-Kittilän maantien ra-
20697: - n:o 336, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
20698: tamisesta maantien rakentamiseksi Vian aseman kennustöiden jatkamista varten. Liitteet IV,449.
20699: ja Vanttausjärven maantien välille. Liitteet s. 1358. - Ks. Maantiet.
20700: IV,437. s. 1345. - Ks. Maantiet. - n:o 349, Frimanin y.m.: Määrärahanosoit-
20701: - n:o 337, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta Syyrakkiharjun-Vaskoniemen maan-
20702: tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijärven tien rakentamista varten. Liitteet IV,450. s.
20703: -Pelkosenniemen maantieltä Vuostimojärven 1359. - Ks. Maantiet.
20704: kautta Pyhätunturille. Liitteet IV,438. s. 1347. - n:o 350, Friman i n y. m.: Määrärahan osoit-
20705: - Ks. Maantiet. tamisesta Kallon-Kurtakon maantien raken-
20706: n :o 338, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- nustyön loppuun saattamis•ta varten. Liitteet
20707: tamisesta maantien rakennustöiden jatkamiseksi IV,451. s. 1360. - Ks. Maantiet.
20708: Pelkosenniemen Kairalasta Sodankylän kirkolle. - n:o 351, Heljaksen y.m.: Korotetun mää-
20709: Liitteet IV,439. s. 1348. - Ks. Maantiet. rärahan osoittamisesta avustukseksi kunnille
20710: n:o 339, Meriläisen y.m.: Määrärahan maantiealueiden lunastamista varten. Liitteet
20711: osoittamisesta ·sotkamon-Nurmeksen maan- IV,452. s. 1361. - Ks. Maantiet.
20712: tieltä Saviahon pysäkin kautta Suomensuon asu- - n:o 352, Meri 1 ä i sen y. m.: Korotetun mää-
20713: tusalueelle johtavan maantien kuntoonpanemista rärahan osoittamisesta kunnan ja kyläteiden
20714: Rahaasia- ja lakialoitteet. 17
20715:
20716: avustamiseen. Liitteet IV,453. s. 1362. - Ks. - n:o 359, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta
20717: Maantiet. lossiylikulkupaikan muuttamiseksi Kontiolansal-
20718: - n:o 353, Salon: Korotetun määrärahan osoit- mesta Tönölänsalmeen Kuhmon kunnassa. Liit-
20719: ,tamisesta maanteiden talvikunnossapitoon. Liit- teet IV,460. s. 1369. - Ks. Lossit.
20720: teet IV,454. s. 1363. - Ks. Maantiet. - n:o 360, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit-
20721: - n: o 354, K ui t t i s en y. m.: Määrärahan tamisesta Simojoen Sinihaaran yli vievän maan-
20722: osoittamisesta Imatran terässillan korjaamista tiesiJlan jälleenrakentamiseksi. Liitteet IV,461.
20723: varten. Liitteet IV,455. s. 1364. - Ks. Siillat. s. 1370. - Ks. Sillat.
20724: - n:o 355, Laitisen y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 361, österhoJmin y.m.: Määrärllihan
20725: tamisesta Toivalan aseman kohdalla rautatien osoittamisesta laivan rakentamiseksi Turunmaan
20726: ylittävän maantiesillan rakentamiseen. Liitteet ja Ahvenanmaan kelirikkoliikennettä varten.
20727: IV,456. s. 1365. - Ks. Sillat. Liitteet IV,462. s. 1371 ja 1373. - Ks. Laiva-
20728: - n:o 356, Penttalan y.m.: Määrära;han liikenne.
20729: osoittamisesta Seinäjoen kauppalasta Ylistaroon - n:o 362, Söderhjelmin y.m.: Määrära-
20730: johtavaLla maantiellä olevan Pajuluoman sillan han osoittamisesta liikenteen yLläpitämiseksi
20731: rakentamista var.ten. Liitteet IV,457. s. 1366. Helsingin sekä Sipoon ja Porvoon ulkosaaris-
20732: - Ks. Sillat. ,ton välillä vuonna 1949. Liitteet IV,463. s.
20733: - n: o 357, H a u t a [ a n y. m.: Määrärahan osoit- 1375 ja 1376. - Ks~ Laivaliikenne.
20734: tamisesta Nivalan Kuoppasillan rakentamista - n:o 363, M. Järvisen y.m.: Määrärahan
20735: varten. Liitteet IV,458. s. 1367. - Ks. Sillat. osoittamisesta avustukseksi Vaasan ,siaiisata-
20736: - n: o 358, S o r m u s e n y. m.: Määrärahan osoit- maan johtavan väylän syventämistä varten.
20737: tamisesta Tikkalan salmeen rakennettavan sil- Liitteet IV,464. s. 1377. - Ks. Laivaliikenne.
20738: lan rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
20739: IV,459. s. 1368. - Ks. Sillat.
20740:
20741:
20742:
20743: Lakialoitteet.
20744: Varsinaisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
20745:
20746: - n:o 85, Vennamon y,m.: Ehdotus ~aiksi maanhankintalain muwttamisesta. Liitteet
20747: siir,toväen ja rintamasotilaiden asuttamisen ra- IX,149. s. 1389. - Ks. Maanhankintalaki.
20748: hoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Liit- - n:o 87, 0 k salan y. m.: Ehdotus laiksi huo-
20749: teet IX,l48. s. 1387. - Ks. Asutustoiminta. neenvuokran säännöstelyvaltuuksista. Liitteet
20750: - n:o 86, Kulovaaran y.m.: Ehdotus Jaiksi !,31. s. 1381. - Ks. Talouselämä.
20751: j
20752:
20753: j
20754:
20755: j
20756:
20757: j
20758:
20759: j
20760:
20761: j
20762:
20763: j
20764:
20765: j
20766:
20767: j
20768:
20769: j
20770:
20771: j
20772: ASIALUETTELO.
20773: A s i a 1u e t t e 1o.
20774: A. määrärahan osoittamisesta valtion ammatti-
20775: koulukodin rakennuksia varten. Liitteet IV,116.
20776: Ahvenanmaa: - Ks. Laivaliikenne. s. 943. L. Vv:aan 97.
20777: - Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 17 määrära-
20778: .Aistivialliset: Ed. Kauhasen y. m. rah. al. n:o 90 han osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan keskus-
20779: korotetun määrärahan osoittamisesta siviili- ammattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
20780: sokeain avustusten korottamista varten. Liit- Liitteet IV,us. s. 946. L. Vv:aan 97.
20781: teet IV,191. s. 1044. L. Vv:aan 460. - Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 130 määrära-
20782: - Ed. Malkamäen y. m. rah. al. n:o 143 määrä- han osoittamisesta Tampereen Teknillisen op-
20783: rahan osoittamisesta kuuromykkäin opetuslai- pilaitoksen rakennuspiirustusten laatimista ja
20784: tosten johtajain, opettajain ja asuntolanjohta- rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
20785: jattarien palkkojen korottamista varten. Liit- IV,231. s. 1100. L. Vv:aan 463.
20786: teet IV,244. s. 1118. L. Vv:aan 464. - Ed. Kajalan y. m. rah. al. n:o 131 määrärahan
20787: - Ed. Malkamäen y. m. rah. al. n:o 144 määrä- osoittamisesta Lahden teknillisen koulun kou-
20788: rahan osoittamisesta sokeain opetulaitosten lurakennuksen ensimmäistä rakennusvaihetta
20789: johtajain, opettajain ja asuntolanjohtajatta- varten. Liitteet IV,232. s. 1102. L. Vv:aan
20790: rien palkkojen korottamista varten. Liitteet 463.
20791: IV,245. s. 1119. L. Vv:aan 464. - Ed. Nuorsaaren y. m. rah. al. n:o 132 määrä-
20792: - Ed. Malkamäen y. m. rah. al. n:o 145 maara- rahan osoittamisesta avustukseksi poikain am-
20793: rahan osoittamisesta kuuromykkäin ja sokeain mattikoulun rakentamiseksi Poriin. Liitteet
20794: opetuslaitosten tarkastajan palkan korotta- IV,233. s. 1104. L. Vv:aan 463.
20795: mista varten. Liitteet IV,246. s. 1120. L. - Ed. J ernin y. m. rah. al. n :o 133 määrärahan
20796: Vv:aan 464. osoittamisesta lisärakennusten rakennustöiden
20797: Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o 146 määrä- aloittamise.ksi valtion ruotsinkielistä keskus-
20798: rahan osoittamisesta kuuromykkäin maatalous- ammattikoulua varten Vaasassa. Liitteet
20799: koulun oppilasasuntolan rakentamista varten. IV,234. s. 1106 ja 1107. L. Vv:aan 464.
20800: Liitteet IV,247. s. 1121. L. Vv:aan 464. - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 134 määrä-
20801: - Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 279 korote- rahan osoittamisesta Rovaniemen keskusam-
20802: tun määrärahan osoittamisesta sokeuskorvauk- mattikoulun rakentamista varten Liitteet
20803: siksi työtätekeville sokeille. Liitteet IV,aso. IV,235. s. 1108. L. Vv:aan 464.
20804: s. 1283. L. Vv:aan 474. - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 135 maarara-
20805: han osoittamisesta keskusammattikoulun ra-
20806: Aivoinvaliidit: Ed. Borg-·Sundmanin y. m. rah. al. kentamiseksi Rovaniemen kauppalaan. Liit-
20807: n:o 83 määrärahan osoi.ttamisesta aivoinvalii- teet IV,236. s. 1109. L. Vv:aan 464.
20808: dien tutkimus- ja hoitolaitoksen perustami-
20809: seksi Helsinkiin. Liitteet IV,t84. s. 1035. L. Anjala: - Ks. Maatalouskoulut.
20810: Vv:aan 460.
20811: Arkeologit: - Ks. Museot.
20812: AIV-rehu: - Ks. Maatalous.
20813:
20814: Ala-Suolijärvi: - Ks. Maanparannustyöt. Arkistot: - Ks. Maakunta-arkistot.
20815:
20816: Alfred Kordelinin rahasto: - Ks. Omaisuuden- Asunto-olot: Ks. Rwkennustoiminta. Talous-
20817: luovutusvero. elämä.
20818:
20819: Amerikan suomalaiset: - · s eura.
20820: K s. S uom1- Asunto-osA·'·eyhtiöt:
20821: ""' - Ks. Maanhan'kintalwki.
20822:
20823: Ammattikoulut: Ed. J. Pusan y. m. rah. al. n:o 15 Asuntotuotanto: - Ks. Rakennugtoiminta.
20824: 4 Asialuettelo 1948 .
20825:
20826: .Asutustilat: - Ks. Sähkö. Esperanto: Ed. V. Turusen rah. al. n:o 147 koro-
20827: tetun määrärahan osoittamisesta Suomen espe-
20828: Asutustoiminta: Ed. Vennamon y. m. lllik. al. ranto-opiston toiminnan tukemiseksi. Liitteet
20829: n:o 85 laiksi siirtoväen ja rintamasotilaiden IV,24S. s. 1122. L. Vv:aan 465.
20830: asuttamisen rahoittamisesta annetun lain
20831: muuttamisesta. Liitteet IX,14s. s. 1387. L. Etelä-Hänle: - Ks. Maatalouskoulut.
20832: Mtv:aan 518.
20833: - Ed. Lappi-8eppälän y. m. rah. al. n:o 77 mää- Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut.
20834: rärahan osoittamisesta va,ltrukunnansuunnitte-
20835: lun valmistavia ltöitä varten. Liitteet IV,11s. Etelä-Saimaa: - Ks. Maatalouskoulut.
20836: s. 1028. L. Vv:aan 460.
20837: -Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al. n:o 173 mää-
20838: rärahan osoittamisesta asutustarkastajain G.
20839: palkkauksen korottamiseksi. Liitteet IV,274.
20840: s. 1157. L. Vv:aan 466. Geodeettinen laitos: Ed. Kaupin y. m. rah. al.
20841: - Ks. Rakennustoiminta. n:o 151 määrärahan osoittamisesta kahden
20842: pakettiauton hankkimiseksi Geodeettiselle lai-
20843: Auraus: - Ks. Maantiet. tokselle. Liitteet IV1252. s. 1126. L. Vv:aan
20844: 465.
20845:
20846:
20847: B. H.
20848: Beetel: - Ks. Sairaalat. Ba.apaperä: - Ks. Rautatiet.
20849:
20850: Bragen lei:kekokoelma: Ed. Öhmanin rah. al. n:o Halla: - Ks. Maatalous.
20851: 167 korotetun määrärahan osoittamisesta Bra-
20852: gen lei:kekokoelmaa varten. Liitteet IV,2ss. Harjoituskoulut: - Ks. Seminaarit.
20853: s. 1148 ja 1150. L. Vv:aan 466.
20854: Harvaa.nasutut kunnat: - Ks. Kansakoulut.
20855:
20856: D. Hedelmänviljelys: - Ks. Puutarhanhoito.
20857: Diakonissakoti: - Ks. Sairaalat.
20858: Heinä: - Ks. Maatalous.
20859:
20860: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto.
20861: E.
20862: Elokuvat: Ed. Borg-Sundmanin y. m rah. al. n:o Hennala: - Ks. Sillat.
20863: 156 määrärahan osoittamisesta Sivistysjärjes-
20864: töjen Filmitoimikunnalle elokuvien moraalisen Hinnat: - Ks. Maito.
20865: ja kasvatuksellisen vaikutuksen tutkimiseksi.
20866: Liitteet IV,257. s. 1132. L. Vv:aan 465. Hovioikeudet: Ed. Ahmavaaran y. m. rah. al. n:o
20867: 62 määrärahan osoittamisesta uuden osaston
20868: Eläkkeet: Ed. Tervon y. m. rah. al. n:o 68 mää- perustamista varten Vaasan hovioikeuteen.
20869: rärahan osoittamisesta eläkkeiden suorittami- Liitteet IV,1G3. s. 1007. L. Vv:aan 458.
20870: seksi kuntien ja yksityisten palveluksessa luo-
20871: vutetulla alueella olleille, toisen korvauslain Huoneenvuok:rasäännöstely: - Ks. Talouselämä.
20872: 7 § :n 2 momen tin perusteella eläkkeeseen oi-
20873: keutetuille henkilöille. Liitteet IV,1 69. s. Hyvinkää: - Ks. Sillat.
20874: 1017. L. Vv:aan 459.
20875: Hävitetty alue: - Ks. Rakennu.stoiminta.
20876: Emäntäkoulut: - Ks. Kotitalous. Maatalouskou-
20877: lut.
20878: Ensi Kodit: Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al.
20879: I.
20880: n:o 278 määrärahan osoittamisesta avustuk- Iijoki: - Ks. _Maanparannustyöt.
20881: siksi Ensi Kodeille. Liitteet IV,379. s. 1281.
20882: L. Vv:aan 474. Iisalmi: - Ks. Metsätalous.
20883: Asialuettelo 1948. 5
20884:
20885: nmaUu: - Ks. Lentokentät. jan, Kemijärven ja Kainuun kansakoulupii-
20886: reihin. Liitteet IV,219. s. 1081. L. Vv:aan
20887: Doharju: - Ks. Rautatiet. 462.
20888: - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 119 määrä-
20889: Imatra: - Ks. Sillat. rahan osoittamisesta kotitalousneuvojien kou-
20890: luttamista varten kansakoulujen kotitalous-
20891: Itä-Suomen seminaari: - Ks. Seminaarit. opettajiksi. Liitteet IV,220. s. 1082. L.
20892: Vv:aan 463.
20893: Ed. Riikosen y. m. rah. al. n:o 120 korotetun
20894: J. määrärahan osoittamisesta lisäavustuksiksi
20895: köyhimmille ja harvaanasutuilla sekä raja-
20896: Jokien perkaus: - Ks. Maanparannustyöt. seutukunnille kansakouluhuoneistojen hankki-
20897: mista varten. Liitteet IV,221. s. 1083. L.
20898: Joroinen: - Ks. Maatalouskoulut. Vv:aan 463.
20899:
20900: Jyväskylä: - Ks. Sairaalat. Kantojärvi: - Ks. Maanparannustyöt.
20901:
20902: Jltlieenrakennus: - Ks. Pohjois-Suomi. Raken- Karja: - Ks. Maatalous.
20903: nustoiminta.
20904: Karjuasemat: - Ks. Maatalous.
20905: Järvien lasku: - Ks. Maanparannustyöt.
20906: Kasvinjalostus: - Ks. Maatalous.
20907:
20908: K. Kasvinsuojelu: - Ks. Maatalous. Puutarhan-
20909: hoito.
20910: Kalaja: - Ks. Maanparannustyöt.
20911:
20912: Kalajoki: - Ks. Maanparannustyöt. Kasvinviljelyskoeasemat: - Ks. Maatalous.
20913:
20914: Kato: - K~ Maatalous. Työttömyys.
20915: Kalastus: Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n :o 228 ko-
20916: rotetun määrärahan osoittamisesta maanvilje-
20917: lys- ja talousseuroille ikalatalousneuvojien Kauhava: - Ks. Sairaalat.
20918: paikkaamista varten. Liitteet IV,329. s. 1223.
20919: L. Vv:aan 471. Kaupallinen edustus: - Ks. Ulkoasiainministeriö.
20920: - Ed. Kor.sbäckin y. m. rah. al. n:o 229 määrä-
20921: rahan osoittamisesta eräiden yhtymäin kalan- Kauppakorkeakoulu: Ed. Kaupin rah. al. n:o 136
20922: vilj,elystoiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,aao. määrärahan osoittamisesta kauppakorkeakou-
20923: s. 1224 ja 1226. L. Vv:aan 471. lun talon rakentamiseen. Liitteet IV,237. s.
20924: 1110. L. Vv:aan 464.
20925: Kaievala: Ed. E. Kilven y. m. rah. al. n:o 161 - Ed. Meinanderin rah. al. n:o 137 korotetun
20926: korotetun määrärahan osoittamisesta Uuden määrärahan osoittamisesta avustukseksi ruotsa-
20927: Kalevalan satavuotisjuhlan järjestämistä var- laiselle kauppakorkeakoululle. Liitteet IV,2as.
20928: ten. Liitteet IV,262. s. 1141. L. Vv:aan 466. s. 1111 ja 1112. L. Vv:aan 464.
20929:
20930: Kalkki: - Ks. Maatalous. Kelirikko: - Ks. Laivaliikenne.
20931:
20932: Kalliinpaikanlisät: - Ks. Virkamiehet. Kemijärvi: - Ks. Kotitalous. Oppikoulut. Semi-
20933: naarit.
20934: Kansakoulut: Ed. Koukkarin y. m. rah. al. n:o 3
20935: määrärahan osoittamisesta tilapäisavustuksiksi Kerava: - Ks. Oppikoulut.
20936: harvaanasutuilla kunnille ikansakoulutoimen
20937: tukemiseen. Liitteet IV,lo4. s. 927. L. Vv:aan Kerhotoiminta: - Ks. Maatalouskoulut.
20938: 96.
20939: - Ed. E. Koiviston rah. al. n:o 118 määrärahan Keski-Suomi: - Ks. Sairaalat.
20940: osoittamisesta kansakoulupiiritarkastajain vir-
20941: ka-asuntojen rakentamiseksi Lapin, Länsipoh- KeskUsammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
20942: 6 Asialuettelo 1948.
20943:
20944: Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat. naiskotiteollisuuskoulun rakentamista varten.
20945: Liitteet IV,242. s. 1116. L. Vv:aan 464.
20946: Kesäloma: - Ks. Äidit. - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 142 määrä-
20947: rahan osoittamisesta annettavakai lainana Ro-
20948: Keuhkotauti: - Ks. Tuberkuloosi. vaniemen kotiteollisuuskoulun rakennustyön lop-
20949: puun saattamista var,ten. Liitteet IV,243. s.
20950: Kielikurssit: - Ks. Virkamiehet.
20951: 1117. L. Vv:aan 464.
20952: Kiiminkijoki: - Ks. Maanparannustyöt.
20953: Koulukodit: - Ks. Amma-ttikoulut.
20954: Kirjapaino: - Ks. Valtioneuvoston kirjapaino.
20955: Koulut: - Ks. Aistivialliset. Ammattikoulut.
20956: Kirjastot: - Ks. Yliopisto. Kansakoulut. Kotitalous. Maatalouskoulut.
20957: Oppikoulut. Raajarikkoiset.
20958: Kirjeenkantajat: - K.s. Postilaitos.
20959: Kruunupyy: - Ks. Maatalouskoulut.
20960: Kodinhoito: - Ks. Kotitalous.
20961: Kuivatustyöt: - Ks. Manpamnnustyöt.
20962: Kordelinin rahasto: - Ks. Omaisuudenluovutus-
20963: vero. Kunnantiet: - Ks. Maantiet.
20964:
20965: Kortesjärvi: - Ks. Maanparannustyöt. Kuopio: - Ks. Sairaalat.
20966:
20967: Korvaus: Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 4 mää- Kuuromykät: - Ks. Ai&tivialliset.
20968: rärahan osoittamisesta korvauksiksi vuosina
20969: Kuusamo: Ks. Maatalous. Pohjois-Suomi.
20970: 1941-44 Neuvostoliittoa ja muita yhdisty-
20971: neitä kansakuntia vastaan taistelusta kieltäy- Kylätiet: Ks. Maantiet.
20972: tyneille henkilöille tai heidän omaisilleen.
20973: Liitteet IV,lo5 . .s. 928. L. Vv:aan 96. Kymenlaakso: - Ks. Maatalouskoulut.
20974: - Ks. Lakkautetut järjestöt. Sotavahingot.
20975: Turvasäilö. Kymi: - Ks. Lääninhallitukset.
20976: Kotitalous: Ed. Käkelän y. m. rah. al. n:o 139
20977: Käsiteollisuus: Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al.
20978: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
20979: n:o 11 määrärahan osoittamisesta Käsiteolli-
20980: seksi Etelä-Saimaan Marttapiiriliitolle talous-
20981: suusliitto r. y:n toiminnan tukemiseksi. Liit-
20982: koulun huoneiston hankkimista varten. Liit-
20983: teet IV,112. s. 936. L. Vv:aan 97.
20984: teet IV,240. s. 1114. L. Vv:aan 464.
20985: - Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 138 määrä-
20986: - Ed. Käkelän y. m. rah. al. n:o 140 määrära-
20987: rahan osoittamisesta avustukseksi Käsiteo1li-
20988: han osoittamisesta annettavakai avustu.slai-
20989: suusliitto r. y:lle käsi teollisuuden ammattitai-
20990: nana Etelä-Saimaan Marttapiiriliitolle talous-
20991: don kohottamiseksi tehtävää neuvontatyötä
20992: koulun huoneiston hankkimista varten. LiH-
20993: varten. Liitteet IV,239. s. 1113. L. Vv :aan
20994: teet IV,241. s. 1115. L. Vv:aan 464.
20995: 464.
20996: - Ed. Suntelan y. m. rah. al. n:o 211 määrära-
20997: han osoittamisesta Itä-Hämeen Marttapiirilii-
20998: Käsityö: - Ks. Seminaarit.
20999: ton perustamaa Lahden talouskoulua varten.
21000: Liitteet IV,312. s. 1200. L. Vv:aan 469.
21001: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 212 määrärahan
21002: osottamisesta emäntäkoulun perustamisek-si L.
21003: Kemijärvelle. Liitteet IV,313. s. 1202. L.
21004: Vv:aan 469. Lahosuojaus: - Ks. Teknillinen tutkimus.
21005: - Ed. Jalaksen y. m. rah. al. n:o 275 määrära-
21006: han osoittamisesta kodinhoitajien kouluttami- Lahti: - Ks. Ammattikoulut. Kotitalous. Sillat.
21007: seen ja palkkaamiseen. Liitteet IV,376. s.
21008: 1278. L. Vv:aan 474. Lainopillinen yhdistys: - Ks. Lakikirja.
21009: - Ks. Kansakoulut. Vesijohdot.
21010: Laivaliikenne: Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o
21011: Kotiteollisuus: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 361 määrärahan o.soittamisesta laivan raken-
21012: 141 määrärahan o-soittamisesta Savonlinnan tamiseksi Turunmaan ja Ahvenanmaan keli-
21013: Asialuettelo Hl48. 7
21014:
21015: rikkoliikennettä varten. Liitteet IV,462. s. Lepaa: - Ks. Maatalouskoulut.
21016: 1371 ja 1373. L. Vv:aan 480.
21017: - Ed. Söderhjelmin y. m. rah. al. n:o 362 mää- Lieksa: - Ks. Oppikoulut.
21018: rärahan osoittamisesta liikenteen ylläpitämi·
21019: seksi Helsingin sekä Sipoon ja Porvoon ulko- Liha: - Ks. Maatalous.
21020: saariston välillä vuonna 1949. Liitteet IV,463.
21021: s. 1375 ja 1376. L. Vv:aan 480. Liikevaihtovero: Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o
21022: - Ed. M. Järvisen y. m. rah. al. n:o 363 määrä- 5 määrärahan o.soittamisesta rakennustarvik-
21023: rahan osoittamisesta avustukseksi Vaasan si- keista suoritetun liikevaihtoveron takaisin·
21024: säsatamaan johtavan väylän syventämistä maksamista varten vähävaraisille, valtion tu-
21025: varten. Liitteet IV,464. s. 1377. L. Vv:aan kea saaneille rakentajille. Liitteet IV,106.
21026: 480. s. 929. L. Vv:aan 96.
21027:
21028: Lakikirja: Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o 58 Loma: Ks. Xidit.
21029: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Lain-
21030: opilliselle Yhdistykselle ruotsinkielisen laki- Lossit: Ed. Suntelan y. m. rah. al. n:o 40 maa-
21031: kirjan julkaisemiseen. Liitteet IV,159. s. 997 rärahan osoittamisesta Iauttausyhteyden pa-
21032: ja 999. L. Vv:aan 458. rantamiseksi Pull~kilan salmessa. Liitteet
21033: IV,HL s. 973. L. Vv:aan 99.
21034: Lakkautetut järjestöt: Ed. Roineen y. m. rah. al. - Ed. Salon rah. al. n:o 359 määrärahan osoit-
21035: n:o 165 määrärahan osoittamisesta vuosina tamisesta lossiyliku1kupaikan muuttamiseksi
21036: 1930-1935 Iakkautettujen työväen urheiluseu- Kontiolansalmesta Tönölänsalmeen Kuhmon
21037: rojen omaisuuden korvaamiseksi niiden oikeu- kunnassa. Liitteet IV,460. s. 1369. L. Vv:aan
21038: denomistajille. Liitteet IV,266. s. 1145. L. 480.
21039: Vv:aan 466.
21040: Luonnonvahingot: - Ks. Maatalous.
21041: Lantalat: - Ks. Maatalous.
21042: Luovutettu alue: - Ks. Teollisuus.
21043: Lapin Sivistysseura: Ed. E. Koiviston rah. al.
21044: n:o 162 määrärahan osoittamisesta Lapin Si- Luovutusvelvollisuus: Ed. Köllin y. m. rah. al.
21045: vistysseura r. y:n tukemiseksi. Liitteet IV,263. n:o 183 määrärahan osoittamisesta palkkioiksi
21046: s. 1142. L. Vv:aan 466. maataloustuotteiden Iuovutusvelvollisuuden
21047: ylittämisestä luovutusvuonna 1947-1948. Liit-
21048: Lappeenranta: - Ks. Postilaitos. teet IV,284. s. 1168. L. Vv:aan 467.
21049:
21050: Lapset: - Ks. Maito. Lääketieteellinen instituutti: - Ks. Urheilu.
21051:
21052: Lastenseimet: Ed, Torven y. m. rah. al. n:o 276 Lääkintöhallitus: Ed. Kanniston y. m. rah. al.
21053: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- n :o 81 määrärahan osoittamisesta apulaisesit-
21054: siksi Iastenseimien ja päiväkotien perusta- telijän palkkaamiseksi lääkintöhallituksen
21055: mista varten. Liitteet IV,377. s. 1279. L. mielisairaanhoito-osastolle. Liitteet IV,1s2. s.
21056: Vv:aan 474. 1033. L. Vv:aan 460.
21057:
21058: Lauttaus: - Ks. Lossit. Lääninhallitukset: Ed. Tuurnan y. m. rah. al. n:o
21059: 63 määrärahan osoittamisesta Kymen läänin-
21060: Lenin-museo: - Ks. Museot. hallinnon virastotalon rakentamiseen. Liitteet
21061: IV,164. s. 1009. L. Vv:aan 459.
21062: Lennätinlaitos: - Ks. Postilaitos.
21063:
21064: Lentokentät: Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o M.
21065: 32 määrärahan osoittamisesta Turun uuden
21066: lentokentän väliaikaiseen liikennekuntoon M&akunta-arkeologit: - Ks. Museot.
21067: saattamiseksi ja Turun-Ruskon maantien
21068: siirtämiseksi lentokentän kohdalla. Liitteet Maakunta-arkistot: Ed. Heijakaen y. m, rah. al.
21069: IV,183, s. 964. L. Vv:aan 98. n:o 149 määrärahan osoittamisesta Savon
21070: maakunta-arkiston rakentamista varten. Liit-
21071: Lentosotakoulu: - Ks. Sairaalat. teet IV,250, s. 1124. L. Vv:a.an 465.
21072: 8 Asialuettelo 1948.
21073:
21074: Maamieskoulut: - Ks. Maatalouskoulut. ruoppaamiseksi Liitteet IV,356. s. 1256. L.
21075: Vv:aan 473.
21076: Maanhanltintalaki: Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. - Ed. Saaren y. m. rah. al. n:o 256 määrärahan
21077: n:o 86 laiksi maanhan~intalain muuttamisesta. osoittamisesta Kalajan järvikuivion kuivatus-
21078: Liitteet IX,149. s. 1389. L. Mtv:aan 533. töiden aloittamista varten. Liitteet IV,357.
21079: - Ks. Maatalous. Rrukennustoiminta. s. 1257. L. Vv:aan 473.
21080: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 257 määrärahan
21081: Ma.anhankintatilat: - Ks. Sähkö. osoittamisesta Ylä- ja Alaanolijärven veden-
21082: pinnan alentamiseksi. Liitteet IV,s5s. s. 1258.
21083: Maanmittaus: Ed. V. Eskolan y. m. rah. al. n:o L. Vv:aan 473.
21084: 64 määrärahan osoittamisesta ylimääräisten - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 258 määrärahan
21085: maanmittausinsinöörien ja maanmittausaus- osoittamisesta Por.timojärven vedenpinnan alen-
21086: kultanttien palkkauksia varten. Liitteet tamiseksi. Liitteet IV,359. s. 1259. L. Vv:aan
21087: IV,165. s. 1011. L. Vv:aan 459. 473.
21088: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 259 määrärahan
21089: Maanparannustyöt: Ed. Koukkarin y. m. rah. al. osoittamisesta Sieppijärven vedenpinnan alenta-
21090: n:o 57 määrärahan osoittamisesta Oulun lää- miseksi. Liitteet IV,sso. s. 1260. L. Vv:aan
21091: nin joenperkaustöitä varten. Liitteet IV,158. 473.
21092: s. 999. L. Vv:aan 100. - Ed. Taini on y. m. rah. a;l. n: o 260 määrärahan
21093: - Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n:o 233 määrärahan osoittamisesta Orajärven vedenpinnan alentami-
21094: osoittamisesta annettavakai lainoina raivaus- seksi. Liitteet IV,361. s. 1261. L. Vv :aan
21095: toiminnan rahoittamiseen Pohjois- ja Itä-Suo- 473.
21096: men vähävaraisilla pienviljelysseuduille. Liit- - Ed. Tainion y. m. rah. al. n: o 261 määrärahan
21097: teet IV,334. s. 1233. L. Vv:aan 471. osoittamisesta Kantojärven kuivattamiseksi.
21098: - Ed. Kleemolan y. m. rah. al. n:o 234 määrä- Liitteet IV,362. s. 1262. L. Vv:aan 473.
21099: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen runko- -Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 262 korotetun
21100: viemäriverkoston suunnittelua varten. Liit- määrärahan osoittamisesta Kortejärven ja sen
21101: teet IV,335. s. 1234. L. Vv:aan 471. tasankoalueeseen liittyvien pienempien lampien
21102: - Ed. Frimanin y. m. rah. al n:o 249 korotetun kuivatustöiden aloittamista varten. Liitteet
21103: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen IV,363. s. 1263. L. Vv:aan 473.
21104: soiden raivaamiseen. Liitteet IV,350. s. 1250.
21105: L. Vv:aan 472. Maantiet: Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 41
21106: - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n:o 250 määrära- määrärahan osoittamisesta kyläteiden ottami-
21107: han osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli- seksi valtion hoitoon. Liitteet IV,142. s. 974.
21108: jöille viljelysmaiden ·peruskuivatuksen edistä- L. Vv:aan 99.
21109: mistä varten. Liitteet IV,351. s. 1251. L. - Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o 42 määrä-
21110: Vv:aan 472. rahan osoittamisesta Rautilan-Valaskallion •
21111: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 251 määrära- maantien rakentamiseen. Liitteet IV,143. s.
21112: han osoittamisesta Kalajoen Niskakosken per- 975. L. Vv:aan 99.
21113: kaamista varten. Liitteet IV,352. s. 1252. L. - Ed. Perkonojan y. m. rah. al. n:o 43 määrä-
21114: Vv:aan 472. rahan osoittamisesta Helsingin-Turun välisen
21115: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n :o 252 määrä- maantietyön iloppuunsaattamiseksi. Liitteet
21116: rahan osoittamisesta Pyhäjoen Pyhäkosken IV,144. s. 977. L. Vv:aan 99.
21117: perkaamiseen. Liitteet IV,353. s. 1253. L. - Ed. Okon y. m. rah. al. n:o 44 määrärahan
21118: Vv:aan 472. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Taipal-
21119: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 253 määrä· saarelta Ampujalan kautta Lauritsalaan. Liit-
21120: rahan osoittamisesta Siikajoen keskijuoksun teet IV,145. s. 978. L. Vv:aan 99.
21121: perkansta varten. Liitteet IV,354. s. 1254. L. ~ - Ed. Pakkasen y. m. rah. al. n:o 45 määrära-
21122: Vv:aan 472. han osoittamisesta n. s. Lanan tien ottamiseksi
21123: Ed. Murron y. m. rah. al. n:o 254 määrärahan valtion hoitoon. Liitteet IV,146. s. 979. L.
21124: osoittamisesta Siikajoen keskijuoksun perkaa- Vv:aan 99.
21125: mista varten. Liitteet IV,355. s. 1255. L. Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 46 määrärahan
21126: Vv:aan 473. osoittamisesta Toivakan-Vaajakosken maan-
21127: Ed. Turkan y. m. rah. al. n:o 255 määrärahan tien kuntoon saattamista varten. Liitteet
21128: osoittamisesta Ii- ja Kiiminkijokien suiden . IV,147. s. 981. L. Vv:aan 99.
21129: Asialuettelo 1948. 9
21130:
21131: ~ Ed. Karjalaisen y. m. rah. al. n:o 47 määrä- Soikon-Lassilan maantielle johtavan tien ot-
21132: rahan osoittamisesta Otavan-Hirvensalmen tamiseksi valtion hoitoon. Liitteet IV,399. s.
21133: maantien korjaamiseen. Liitteet IV,148. s. 982, 1302. L. Vv:aan 476.
21134: L. Vv:aan 99. - Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o 299 määrä-
21135: - Ed. Rantamaan y. m. rah. al. n:o 48 maara- rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21136: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sågarsista Barönsalmeen Inkoon kunnassa.
21137: Varkauden-Joroisten maantieltä Teemaasaaren Liitteet IV,400. s. 1303 ja 1305. L. Vv:aan
21138: ja Käärmevirran kautta Rantasalmen kirkolle. 476.
21139: Liitteet IV,149. s. 983. L. Vv:aan 99. - Ed. Saariahon y. m. rah. al. n:o 300 määrära-
21140: - Ed. Rantamaan y. m. rah. al. n: o 49 määrära- han osoittamisesta Inkeroisten-Myllykosken
21141: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi Maa- tieosan kunnostamista varten. Liitteet IV,401.
21142: veden pysäkiltä Jäppilän kunnan Syvänsin ky- s. 1307. L. Vv:aan 476.
21143: il.ään ulottuvalle tielle. Liitteet IV,t50. s. 984. Ed. Miikin rah. al. n:o 301 määrärahan osoit-
21144: L. Vv:aan 99. tamisesta Ruokolahden Jmnnassa olevan Poh-
21145: - Ed, Branderin y. m. rah. al. n:o 50 määrära- jiin kylätien isännättömän osan kuntoonpane-
21146: han osoittamisesta Kemien-Tohmajärven maan- mista varten. Liitteet IV,4o2. s. 1308. L.
21147: tien oikaisemista varten. Liitteet IV,151. s. 986. Vv:aan 476.
21148: L. Vv:aan 99. - Ed. Tolosen rah. a]. n:o 302 määrärahan osoit-
21149: - Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 51 määrärahan tamisesta Enonkosken ja Hanhivirran välisen
21150: osoittamisesta Kaavin kunnan Ukonvaaran ja maantien rakennll.'ltöiden jatkamista varten.
21151: Polvijärven kunnan Hukkalan välisen tien kun- Liitteet IV,403. s. 1309. L. Vv:aan 476.
21152: nostamista ja valtion hoitoon ottamista var- - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 303 määrä-
21153: ten. Liitteet IV,t52. s. 987. L. Vv:aan 99. rahan osoittamisesta EnonkoBkelta Hanhivir-
21154: - Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 52 määrärahan ran kautta Sappuun johtavan maantien raken-
21155: osoittamisesta Seinäjoen-Kuortaneen maantien nustöiden jatkamista varten. Liitteet IV,404.
21156: rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet s. 1310. L. Vv:aan 476.
21157: IV,t53. s. 988. L. Vv:aan 99. - Ed. Karvosen y. m. rah. al. n:o 304 määrära-
21158: - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 53 määrä- han osoittamisesta Uimaharjun-Ukkolan
21159: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi maantien rakentamiseen. Liitteet IV,405. s.
21160: Kemijoen eteläpuolitae Sierilän ja Pekkalan los- 1311. L. Vv:aan 476.
21161: sien välille. Liitteet IV,t54. s. 989. L. Vv: aan - Ed. V. Simosen y. m. rah. al. n:o 305 määrä-
21162: 100. rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21163: - Ed, Niskalan y. m. rah. al. n: o 54 määrärahan Korpiselän pitäjän ·Saaroisten kylästä Tuupo-
21164: osoittamisesta Kolarin-Kur.takon tien rakenta- vaaraan johtavalle maantielle. Liitteet IV,406.
21165: mista varten. Liitteet IV,t55. s. 990. L. s. 1312. L. Vv:aan 476.
21166: Vv:aan 100. - Ed. Pesosen y. m. rah. al. n:o 306 määrärahan
21167: - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 55 määrä- osoittamisesta töiden jatkamiseksi tiesuun-
21168: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi nalla Heinolan kirkonkylä-Marjoniemi-
21169: Kittilän Kallon kylästä Kolarin Kurtakkoon. Lauhjoki-Ravioskorpi-Nuoramoinen. Liit-
21170: Liitteet IV,t56. s. 991. L. Vv:aan 100. teet IV,407. s. 1313. L. Vv:aan 476.
21171: - Ed. Niskalan y. m. rah. al. n: o 56 määrärahan Ed. Pesosen y. m. rah. al. n:o 307 määrärahan
21172: osoittamisesta Matinlompolon-Hannunrannan osoittamisesta Sysmän-Pulkkilanharjun-
21173: tiesuunnan tutkimista varten. Liitteet IV, 15 7. Asikkalan maantien rakennustöiden loppuun
21174: s. 992. L. Vv:aan 100. saattamiseksi. Liitteet IV,4os. s. 1314. L.
21175: - Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 296 määrärahan Vv:aan 476.
21176: osoittamisesta Raision-Naantalin maantien - Ed. Niemisen y. m. rah. al. n:o 308 määrärahan
21177: kestopäällystystyön aloittamiseksi. Liitteet osoittamisesta Heinolan kirkonkylän ja Siika-
21178: IV,397. s. 1300. L. Vv:aan 475. van välisen maantien ra,kennustöiden aloitta-
21179: - Ed. Sukselaisen y. m. rah. al. n:o 297 määrä- mista varten. Liitteet IV,409. s. 1315. L.
21180: rahan osoittamisesta Rymättylän-Merimaskun Vv:aan 476.
21181: maantien oikaisemista varten. Liitteet IV,398. - Ed. Kinnusen y. m. rah. al. n:o 309 määrära-
21182: s. 1301. L. Vv:aan 475. han osoittamisesta Siilinmyllyn-Haarajoen
21183: - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 298 maara- tieosan kunnostamista varten. Liitteet IV,410.
21184: rahan osoittamisesta Honkakosken asemalta s. 1317. L. Vv:aan 476.
21185: 10 Asialuettelo 1948.
21186:
21187: ~ Ed. M. Leskisen y. m. rah. al. n:o 310 maara- kunnassa olevalta Tuulijärven maantieltä Kuh-
21188: rahan osoittamisesta avustukseksi Kuopion mon-Hyrynsalmen maantielle. Liitteet IV,4·22.
21189: maalaiskunnalle Kuopion-Pitkälahden maan- s. 1329. L. Vv :aan 477.
21190: tien oikaisusta johtuneiden tappioiden kor- - Ed. Salon rah. al. n:o 322 määrärahan osoit-
21191: vaamise·ksi. Liitteet IV ,411. s. 1318. L. tamisesta Hietaperän-Huutoniemen kylätien
21192: Vv:aan 476. ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet IV,4~3.
21193: - Ed. N. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 311 määrä- s. 1330. L. Vv:aan 477.
21194: rahan osoittamisesta Kokikolan-öijan maan- Ed. 'Salon rah. al. n: o 323 määrärahan osoit-
21195: tien rakentamiseen. Liitteet IV,412. s. 1319. tamisesta Kotilan-Uvan kunnantien ottami-
21196: L. Vv:aan 476. seksi valtion hoitoon. Liitteet IV,424. s. 1331.
21197: - Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 312 määrä- L. Vv:aan 477.
21198: rahan osoittamisesta Sievin ja Nivalan väli- - Ed. Salon rah. al. n:o 324 määrärahan osoitta-
21199: sen yhdystien rakentamiseen. Liitteet IV,413. misesta maantien rakentamiseksi Suomussal-
21200: s. 1320. L. Vv:aan 476. men-Taivalkosken maantieltä n. s. Piston
21201: - Ed. Hautalan rah. al. n:o 313 määrärahan tienhaarasta Suomussalmen Selkos.kylään. Liit-
21202: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pulk- teet IV,412•5. s. 1332. L. Vv:aan 477.
21203: kilasta Leskelän kylän kautta Kärsämäen kir- - Ed. Salon rah. al. n: o 325 määrärahan osoit-
21204: kolle. Liitteet IV,414. s. 1321. L. Vv:aan tamisesta Murtoperän-Pohjoislahden maan-
21205: 477. tien loppuosan rakentamiseen. Liitteet IV,4i26.
21206: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 314 määrära- s. 1333. L. Vv:aan 477.
21207: han osoittamisesta Haapajärven ja Reisjär- - Ed. Salon rah. al. n: o 326 määrärahan osoit.
21208: ven kirkonkylien välisen maantien kunnosta- tamisesta maantien rakentamiseksi Hyrynsal-
21209: mista ja valtion hoitoon ottamista varten. men-Moisiavaaran maantieltä Hakokylän
21210: Liitteet IV,415. s. 1322. L. Vv:aan 477. kautta Suomussalmen Jumaliskylään. Liitteet
21211: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 315 määrära- IV,4·27. s. 1334.. L. Vv:aan 477.
21212: han osoitta;misesta Puhoksen-Leinosenvaaran - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 327 määrära-
21213: maantietöiden aloittamista varten. Liitteet han osoittamisesta Lapin läänin maantiever-
21214: IV,416. s. 1323. L. Vv:aan 477. koston täydentämiseksi. Liitteet IV,4'2•8. s.
21215: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 316 maarara- 1335. L. Vv:aan 478.
21216: han osoittamisesta Kouvan-Kuloharjun ~ Ed. Miettusen y. m. rah. al. n: o 328 määrä-
21217: maantien valmistamattoman tieosan rakenta- rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21218: miseksi. Liitteet IV,417. s. 1324. L. Vv:aan Simojärveltä Posion Mäntyjärvelle. Liitteet
21219: 477. IV,4129. s. 1336. L. Vv:aan 478.
21220: Ed. Sormusen y. m. Tah. al. n: o 317 määrä- - Ed. E. Koivi·ston rah. al. n: o 329 määrära-
21221: mhan osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21222: Taivalkosken-Suomussalmen ja Kuusamon- Rannan kunnan Simojärven kylästä Mänty-
21223: Suomussalmen valtateiden välille. Liitteet järven .kautta Posiolle. Liitteet IV,430. s.
21224: IV,418. s. 1325. L. Vv:aan 477. 1337. L. Vv:aan 478.
21225: - Ed. Mustosen y. m. rah. al. n: o 318 määrä- ~ Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n: o 330 määrära-
21226: rahan osoittamisesta Mustamäen kylätien ra- han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21227: kennustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet Posion kunnasta Suolijärven itäpuolitse Hä-
21228: IV,419. s. 1326. L. Vv:aan 477. meenkylään. Liitteet IV,431. s. 1338. L.
21229: - Ed. Salon rah. al. n: o 319 määrärahan osoit- Vv:aan 478.
21230: tamisesta maantien rakentamiseksi Ristijär- - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 331 mää-
21231: ven kirkolta Jokikylän kautta Hyrynsalmen rärahan osoittamisesta Könkään-Tepaston
21232: kirkolle. Liitteet IV,420. s. s. 1327. L. Vv:aan maantien rakentamiseen. Liitteet IV,4312. s.
21233: 477. 1339. L. Vv:aan 478.
21234: - Ed. Salon rah. al. n: o 320 määrärahan osoit- - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 332 mää-
21235: tamisesta maantien rakentamiseksi Ristijär- rärahan osoittamisesta maantien rakentami-
21236: ven kunnassa olevalta Mustavaaran maan- seksi Rovaniemen kunnan Korvalasta Niesin
21237: tieltä Kuhmon-Hyrynsalmen maantielle. Liit- kylään. · Liitteet IV,433. s. 1340. L. Vv:aan
21238: teet IV,412,1. s. 1328. L. Vv:aan 477. 478.
21239: - Ed. Salon rah. al. n:o 321 määrärahan osoit- - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 333 mää-
21240: tamisesta maantien rakentamiseksi Kuhmon rärahan osoittamisesta Kittilän-Sodankylän
21241: Asialuettelo 1948. 11
21242:
21243: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,434. s. ojan-Lehmikummun-Koivun tien kunnosta-
21244: 1341. L. Vv:aan 478. mista varten. Liitteet IV,445. s. 1354. L.
21245: - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n: o 334 mää- Vv:aan 479.
21246: rärahan osoittamisesta Kittilän Könkään ky- - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 345 maarara-
21247: lästä Tepaston y. m. kylien kautta Enonte- han osoittamisesta Piittisjärven-Saarijärven
21248: .kiölle johtavan maantiesuunnan tutkimista ja maantien rakentamiseen. Liitteet IV,446. s.
21249: tangoittamista varten. Liitteet IV,435. s. 1355. L. Vv:aan 479.
21250: 1342. L. Vv:aan 478. - Ed. Niskalan y. m. rah. al. n:o 346 maarara-
21251: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 335 määrä- han osoittamisesta Mellokosken-Mellajärven
21252: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi -Muurolan tiesuunnan tutkimista varten.
21253: Kemijärven kunnassa Jussilan-Kaisanlahden Liitteet IV,447. s. 1356. L. Vv:aan 479.
21254: kylätiestä Lehtolaan. Liitteet IV,436. s. 1343. - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 347 määrära-
21255: L. Vv:aan 478. han osoittamisesta Könkään-Tepaston maan-
21256: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 336 määrära- tien rakennustyön loppuun saattamista var-
21257: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi ten. Liitteet IV,448. s. 1357. L. Vv:aan 479.
21258: Vian aseman ja Vanttausjärven maantien vä- - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n: o 348 määrära-
21259: lille. Liitteet IV,437. s. 1345. L. Yv:aan han osoittamisesta Sodankylän-Kittilän maan-
21260: 478. tien rakennustöiden jatkamista varten. Liit-
21261: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 337 määrä- teet IV,449. s. 1358. L. Vv:aan 479.
21262: rahan osoittamisesta maantien rakenta;miseksi - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 349 määrä-
21263: Kemijärven-Pelkosenniemen maantieltä Vuos- rahan osoittamisesta Syyrakkiharjun-Vasko-
21264: timojärven kautta Pyhätunturille. Liitteet niemen maantien rakentamista varten. Liit-
21265: IV,438. s. 1347. L. Vv:aan 478. teet IV,450. s. 1359. L. Vv:aan 479.
21266: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 338 määrära- -Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 350 määrära-
21267: han osoittamisesta maantien rakennustöiden han osoittamisesta Kallon-Kurtakon maan-
21268: jatkamiseksi Pelkosenniemen Kairalasta So- tien rakennustyön loppuun saattamista var-
21269: dankylän kirkolle. Liitteet IV,439. s. 1348. ten. Liitteet IV,451. s. 1360. L. Vv:aan479.
21270: L. Vv:aan 478. - Ed. Heljaksen y.m. rah. al. n:o 351 korote-
21271: - Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n: o 339 määrä- tun määrärahan osoittamisesta avustukseksi
21272: rahan osoittamisesta Sotkamon-Nurmeksen kunnille maantiealueiden lunastamista varten.
21273: maantieltä Saviahon pysäkin kautta Suomen- Liitteet IV,452. s. 1361. L. Vv: aan 479.
21274: suon asutusalueelle johtavan maantien kun- - Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n: o 352 ·korote-
21275: toonpanemista varten. Liitteet IV,440. s. tun määrärahan osoittamisesta kunnan ja ky-
21276: 1349. L. Vv:aan 478. läteiden avustamisen. Liitteet IV,453. s. 1362.
21277: - Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n: o 340 määrä- L. Vv:aan 479.
21278: rahan osoittamisesta Murtoperän-Pohjoislah- - Ed. Salon rah. al. n: o 353 korotetun määrä-
21279: den maantien rakennustöiden loppuun saatta- rahan osoittamisesta maanteiden talvikunnos-
21280: mista varten. Liitteet IV,441. s. 1350. L. sapitoon. Liitteet IV,454. s. 1363. L. Vv:aan
21281: Vv:aan 478. 479.
21282: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n: o 341 määrära- - Ks. Lossit. Sillat.
21283: han osoittamisesta Akkunusjokivarren-Koi-
21284: vun asutustien kunnostamiseksi valtion maan- Maanviljelysinsinöörit: - Ks. Maatalous.
21285: tienä. Liitteet IV,4412. s. 1351. L. Vv:aan
21286: 479.
21287: Ed. Tainion y. m. rah. al. n: o 342 määrära- Maaseutu: - Ks. Postilaitos. Rakennustoiminta.
21288: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sähkö. Urheilu. Vesijohdot.
21289: Portimon lossilta Tengeliön kylään. Liitteet
21290: IV,443. s. 1352. L. Vv:aan 479. Maatalous: Ed. Mannilan y. m. rah. al. n:o 19
21291: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 343 määrära- määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin maa-
21292: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi taloudellisten opintokurssien järjestämistä var.
21293: Tornion-Muonion maantieltä Rataajärven ten. Liitteet IV,li2•0. s. 948. L. Vv:aan 97.
21294: länsipuolitse Rataajärven kylään. Liitteet - Ed. Lampisen y. m. rah. al. n: o 21 määrä-
21295: IV,444. s. 1353. L. Vv:aan 479. rahan osoittamisesta salaojituskoneitten ja
21296: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n: o 344 maarara- -työvälineitten kokeilua ja valmistamista var-
21297: han osoittamisesta Akkunusjokivarren-Pahta- ten. Liitteet IV,lr22. s. 952. L. Vv:aan 97.
21298: 12 Asialuettelo 1948.
21299:
21300: Ed. Perkonojan y. m. rah. al. n:o 22 mäiirä- - Ed. Laineen y. m. rah. al. n:o 177 maarara-
21301: rahan osoittamisesta AIV -rehusäiliöiden ra- han osoittamisesta laboratoriorakennuksen ra-
21302: kentamiseen pientiloille myönnettävien laino- kentamiseksi maatalouskoelaitoksen kasvinja-
21303: jen ja avustusten korottamista varten. Liit- lostusosastolle Jokioisiin. Liitteet IV,278. s.
21304: teet IV,123, s. 953. L. Vv:aan 97. 1161. L. Vv:aan 467.
21305: - Ed. Riihimiien y. m. rah. al. n: o 23 miiärii- - Ed. Hautalan y. m, rah. al. n:o 180 määrä-
21306: rahan osoittamisesta avustuksiksi pienvilje- rahan osoittamisesta maataloushallituksen
21307: lijöille lantaJoiden rakentamista varten. Liit- maanparannustöiden .koneellistamista varten.
21308: teet IV,124. s. 954. L. Vv:aan 97. Liitteet IV,281. s. 1165. L. Vv:aan 467.
21309: - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n: o 24 miiärära- - Ed. Perkonojan y. m. rah. al. n:o 181 korote-
21310: han osoittamisesta jalorotuisten lehmiivasikoi- tun mäiirärahan osoittamisesta avustuksiksi
21311: den hankkimise.ksi pienviljelijöille. Liitteet maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljeli-
21312: IV,125. s. 955. L. Vv:aan 98. jöille. Liitteet IV,2812, s. 1166. L. Vv:aan467.
21313: Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 25 miiiirä- - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n: o 182 määrä-
21314: rahan osoittamisesta lainoiksi maaseudun ve- rahan osoittamisesta valtion osuuksien mer-
21315: sijohtoyhtymille. Liitteet IV,126. s. 956. L. kitsemiseksi pienviljelijiiin maatalouskoneyh-
21316: Vv:aan 98. tymiiin osakepääomista. Liitteet IV,283. s.
21317: Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 29 määrära- 1167. L. Vv:aan 467.
21318: han osoittamisesta avustuksiksi vähävaraisten - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 184 miiärä-
21319: pienviljelijäseutujen osuuskunnille ja yhty- rahan osoittamisesta epäonnistuneen sadon
21320: mille vesijohtolaitteiden suunnittelua ja ra- korvaamiseksi maanhankintalain toimeenpanon
21321: kentamista varten. Liitteet IV,13o. s. 960. yhteydessä maata saaneille. Liitteet IV,2.85.
21322: L. Vv:aan 98. s. 1169. L. Vv:aan 467.
21323: - Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 168 maara- - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 185 maara-
21324: rahan osoittamisesta avustukseksi maatalou- rahan osoittamisesta heinän hankkimisen jär-
21325: den tieteellisille järjestöille kansainviilisiin jestämiseksi ja tukemiseksi maanhankintalain
21326: kongresseihin osallistumisesta niille aiheutu- nojalla .asutettaville. Liitteet IV,286. s.1170.
21327: vien kustannusten korvaamiseksi. Liitteet L. Vv:aan 467.
21328: IV,269. s. 1152. L. Vv:aan 466. - Ed. Riihisen y. m. rah. al., n:o 187 määrära-
21329: Ed. Vilhulan y. m. mh. al. n:o 169 korotetun han osoittamisesta lainoiksi maatalouskalus-
21330: määrärahan osoittamisesta maatalouskoelai- ton ja -irtaimiston hankkimista varten maan-
21331: toksen ja koeasemien uudisrakennuksia varten. hankintalain ulkopuolelle jääneelle siirto-
21332: Liitteet IV,270. s. 1153. L. Vv:aan 466. väelle. Liitteet IV,2ss. s. 1172. L. Vv:aan
21333: Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 170 määrä- 467.
21334: rahan osoittamisesta maanviljelystalouden tut- - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n: o 188 määrä-
21335: kimuslaitoksen rakentamistöitä varten. Liit- rahan osoittamisesta siemenviljan peittauksen
21336: teet IVJ271. s. 1154. L. Vv:aan 466. yleistämistä varten. Liitteet IV,289. s. 1173.
21337: Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 171 miiärära- L. Vv:aan 467.
21338: hojen osoittamisesta maataloushallituksen in- ,-- Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n: o 189 määrä-
21339: sinööriosaston ja maanviljelysinsinööripiirien rahan osoittamisesta heinänsiemenen varaa-
21340: uudelleenjärjestelyä varten. Liitteet IV ,12:12. miseksi kylmille tiloille. Liitteet IV,I290. s.
21341: s. 1155. L. Vv:aan 466. 1174. L. Vv:aan 468.
21342: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 172 korotetun - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 190 määrä·
21343: määrärahan osoittamisesta kasvinsuojelulai- rahan osoittamisesta vuosien 1940-1948 hei-
21344: toksen perustamiseksi Tikkurilaan. Liitteet näsatojen korjaamiseksi Sallan kunnan luovu-
21345: IV,273. s. 1156. L. Vv:aan 466. tetun alueen väestölle sen luovutuksessa me-
21346: Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n: o 17 4 maarara- nettämien tilain osalta. Liitteet IV,291. s.
21347: han osoittamisesta kolmen assistentin viran 1175. L. Vv:aan 468.
21348: perusta;miseksi kasvinviljelyskoeasemille. Liit- - Ed. E. Pusan y. m, rah. al. n:o 191 määrä-
21349: teet IV,275. s. 1158. L. Vv:aan 466. rahan osoittamisesta avustuksiksi tuotanto-
21350: Ed. Laineen y. m. rah. al. n:o 176 maara- väkirehujen hankkimista varten. Liitteet
21351: rahan osoittamisesta auton ostamiseksi maa- IV,2912. s. 1176. L. Vv:aan 468.
21352: talouskoelaitoksen kasvinjalostusosastolle. Liit- - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n: o 192 maarara-
21353: teet IV,277. s. 1160. L. Vv:aan 467. han osoittamisesta avnstuksiksi kalkin hank-
21354: Asialuettelo HJ48. 13
21355:
21356: kimista val'ten pienviljelijöille. Liitteet minnan edistämiseksi. Liitteet IV,305. s.
21357: IV,12193. s. 1178. L. Vv:aan 468. 1192. L. Vv: aan 469.
21358: - Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 193 määrä- - Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 205 määrä-
21359: rahan osoittamisesta väkilannoitteiden varaa- rahan osoittamisesta maatalouden työmesta-
21360: miseksi kylmille tiloille. Liitteet IV,2'94. s. ruuskilpailujen järjestämistä varten. Liitteet
21361: 1179. L. Vv:aan 468. IV,soa. s. 1193. L. Vv:aan 469.
21362: - Ed. Ikosen y. m. rah. al. n: o 194 määrära- - Ed. Kleemolan y. m. rah. al. n: o 215 määrä-
21363: han osoittamisesta väkilantojen hintojen alen- rahan osoittamisesta tuotantopalkkioiden mak-
21364: tamiseksi. Liitteet IV,295. s. 1180. L. Vv:aan samiseksi Pohjois-Suomessa kaupaksi tuote-
21365: 468. tuista maitotaloustuotteista ja lihasta. Liit-
21366: - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n: o 195 koro- teet IV,316. s. 1206. L. Vv:aan 470.
21367: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi - Ed. Niemisen y. m. rah. al. n:o 216 määrä-
21368: AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen. Liitteet rahan osoittamisesta maitotaloustuotteiden tuo-
21369: IV,296. s. 1182. L. Vv: aan 468. tantopalkkioiksi pienviljelijöille. Liitteet
21370: - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n:o 196 määrä- IV,317. s. 1208. L. Vv:aan 470.
21371: rahan osoittamisesta avustuksiksi pienvilje- - Ed. Ikosen y. m. rah. al. n: o 218 maarara-
21372: lijöille AIV -Iiuoksen hankkimista varten. han osoittamisesta avustusten myöntämiseksi
21373: Liitteet IV,297. s. 1183. L. Vv:aan 468. siirtoväelle lehmien ja siitosvasikoiden ostoa
21374: - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n: o 197 määrära- varten maanhankintalain mukaan muodoste-
21375: han osoittamisesta avustuksiksi AIV-rehutor- tuille tiloille. Liitteet IV,319. s. 1210. L.
21376: nien rakentamista varten pienviljelystiloille. Vv:aan 470.
21377: Liitteet IV,298. s. 1184. L. Vv:aan 468. - Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n: o 219 maarara-
21378: Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n: o 198 määrä- han osoittamisesta avustuksiksi Kuusamon ja
21379: rahan osoittamisesta avustuksiksi pienvilje- Sallan kuntien maanhankintalain mukaan muo-
21380: lijöille lantalain ja virtsakaivojen rakenta- dostetuille tiloille karjanrehun hankintaa var-
21381: mista varten. Liitteet IV,299. s. 1185. L. ten. Liitteet IV,s2o. s. 1211. L. Vv:aan 470.
21382: Vv:aan 468. - Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 220 korotetun
21383: - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n:o 199 määrära- määrärahan oso1ttamisesta lainmukaisiksi avus·
21384: han osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli- tuksiksi pienviljelijäin karjantarkastusyhdis-
21385: jöille turvepehkun ja kuivan mudan saannin tyksille. Liitteet IV,321. s. 1212. L. Vv:aan
21386: helpottamiseksi. Liitteet IV,soo. s. 1186. L. 470.
21387: Vv:aan 468. - Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 221 korotetun
21388: - Ed. Kujanpään y. m. rah. al. n :o 200 määrä- määrärahan osoittamisesta sianhoidon edistämi-
21389: rahan osoittamisesta !ainoiksi pieneviljelijäin seksi. Liitteet IV,322. s. 1213.- L. Vv:aan
21390: 470.
21391: turvepehkuosuuskunnille ja vapaille yhtymille
21392: turvepehkun valmistusta varten tarvittavien - Ed. Paloveden y. m. rah. al. n: o 222 korote-
21393: rakennusten ja koneiden hankkimiseksi. Liit- tun määrärahan osoittamisesta karjuasematoi-
21394: teet IV,sol. s. 1187. L. Vv:aan 469. minnan ylläpitämiseksi. Liitteet IV,323. s.
21395: 1214. L. Vv:aan 470.
21396: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 201 korote- - Ed. Mustosen y. m. rah. al. n:o 239 määrära-
21397: tun määrärahan osoittamisesta salaojituspalk-
21398: han osoittamisesta kesällä 1948 sattuneiden
21399: kioiksi. Liitteet IV,302. s. 1188. L. Vv:aan raesateiden viljelyksille aiheuttamien vahin-
21400: 469. kojen korvaamiseen. Liitteet IV,340. s. 1239.
21401: Ed. Kujanpään y. m. rah. al. n:o 202 koro- L. Vv:aan 471.
21402: tetun määrärahan osoittamisesta salaojituk- - Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 240 määrä-
21403: sen avustamiseksi. Liitteet IV,303. s. 1189. rahan osoittamisesta vuonna 1948 tapahtunei-
21404: L. Vv:aan 469. den raesadevahinkojen korvaamiseksi siirto-
21405: - Ed. Korsbäckin y. m. rah. al. n:o 203 korote- väelle ja vähävaraisilla pienviljelijöille. Liit-
21406: tun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi teet IV,341. s. 1240. L. Vv:aan 472.
21407: suunniteltujen ja tutkittujen ojitusyritysten Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 241 määrä-
21408: toteuttamista varten. Liitteet IV,304. s. 1190 rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
21409: ja 1191. L. Vv:aan 469. kevätviljan siemenhankintaa varten hallasta
21410: - Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 204 korotetun kärsineille katoalueille. Liitteet IV,342. s.
21411: määrärahan osoittamisesta viljelyspalstatoi- 1241. L. Vv:aan 472.
21412: 14 Asialuettelo 1948.
21413:
21414: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 242 maarara- Maito: Ed. Puumalaisen y. m. rah. al. n:o 217
21415: han osoittamisesta hallan viljelyksille tuotta- määrärahan osoittamisesta maitotaloustuottei-
21416: mien tuhojen korvaamiseksi. Liitteet IV,343. den hintojen alentamiseksi vähävaraisten ja
21417: s. 1242. L. Vv:aan 472. pienpaikkaisten perheiden lapsille ja vanhuk-
21418: Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n: o 245 maara- sille. Liitteet IV,sts. s. 1209. L. Vv:aan 470.
21419: rahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli- - Ks. Maatalous.
21420: jöille nystyräbakterien käytön yleistämistä
21421: varten. Liitteet IV,346. s. 1245. L. Vv:aan Martta-liitto: - Ks. Kotitalous.
21422: 472.
21423: - Ks. Luovutusvelvollisuus. Rakennustoiminta.
21424: Metsäkaartilaiset: - Ks. Korvaus.
21425: Sähkö. Työteho. Vesijohdot.
21426:
21427: Metsätalous: Ed. J. Koiviston y. m. rah. al. n:o
21428: MaatalouskoUlut: Ed. Seppälän y. m. rah. al. 223 korotetun määrärahan osoittamisesta val-
21429: n:o 16 määrärahan osoittamisesta Etelä-Hä- tion avustuksiin metsänparannustöiden kus-
21430: meen emäntäkoulun perustamista varten. Liit- tantamiseksi. Liitteet IV,324. s. 1215. L.
21431: teet IV,117. s. 945. L. Vv:aan 97. Vv:aan 470.
21432: - Ed. Okon y. m. rah. al. n:o 18 määrärahan - Ed. J. Koiviston y. m. rah. al. n:o 224 koro-
21433: osoittamisesta Etelä-Saimaan maamieskoulun tetun määrärahan osoittamisesta yksityismet-
21434: valtion haltuun ottamiseksi. Liitteet IV,u9. sätalouden edistämistä ja valvontaa varten.
21435: s. 947. L. Vv:aan 97. Liitteet IV,325. s. 1216. L. Vv:aan 470.
21436: - Ed. Rantamaan y. m. rah. al. n:o 20 määrä- - Ed. J. Koiviston y. m. rah. al. n:o 225 mää-
21437: rahan osoittamisesta tilan ostamiseksi Jorois- rärahan osoittamisesta Vuojoen metsänhoito-
21438: ten ,kunnasta maamieskoulua varten. Liitteet opiston rakentamista varten. Liitteet IV,326.
21439: IV,121. s. 950. L. Vv:aan 97. s. 1218. L. Vv:aan 470.
21440: Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n:o 206 määrä- - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 226 määrä-
21441: rahan osoittamisesta Paimion kerhoneuvoja- rahan osoittamisesta Pohjois-Savon metsän-
21442: opiston opistorakennuksen rakennusavustuk- hoitokoulun rakentamista varten. Liitteet
21443: seksi. Liitteet IV,307. s. 1194. L. V v: aan 469. IV,327. s. 1220. L. Vv:aan 470.
21444: Ed. Suurkongan y. m. rah. al. n:o 207 mää-
21445: rärahan osoittamisesta Kymenlaakson maa-
21446: Mielisairaanhoito: - Ks. Lääkintöhallitus.
21447: mieskoululle varatun Anjalan kartanon ra-
21448: kennusten kuntoonpanoa varten. Liitteet
21449: Muhos: - Ks. Vähämieliset.
21450: IV,sos. s. 1195. L. Vv:aan 469.
21451: - Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 208 määrä-
21452: rahan osoittamisesta Suupohjan maamieskou- Museot: Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 12
21453: lun yhteydessä toimivan maatalouskerhoneu- määrärahan osoittamisesta Suomen yleisen tek-
21454: vojaopiston oppilasasuntojen rakentamista var. nillisen museon avustamiseksi. Liitteet IV,us.
21455: ten. Liitteet IV,309. s. 1196. L. Vv:aan 469. s. 938. L. Vv:aan 97.
21456: - Ed. Murtomaan y. m. rah. al. n:o 209 määrä- - Ed. Hakkilan y. m, rah. al. n:o 148 määrä-
21457: rahan osoittamisesta rakennusten ja irtaimis- rahan osoittamisesta Tampereen maakunta-
21458: ton hankkimiseksi Siikaisten pienviljelijäkou- arkeologin paikkaamista varten. Liitteet
21459: lulle. Liitteet IV,s1o. s. 1198. L. Vv:aan 469. IV,249. s. 1123. L. Vv:aan 465.
21460: - Ed. Mannilan y. m. rah. al. n: o 210 määrä- - Ed. Ryömän y. m. rah. al. n: o 164 korotetun
21461: rahan osoittamisesta pienviljelijäin maatalou- määrärahan osoittamisesta Lenin-museolle.
21462: dellisten opintokurssien järjestämistä varten. Liitteet IV,265. s. 1144. L. Vv:aan 466.
21463: Liitteet IV,su. s. 1199. L. Vv:aan 469.
21464: - Ed. Salon rah. al. n:o 213 määrärahan osoit- Mänttä: - Ks. Sairaalat.
21465: tamisesta pienviljelijäkoulun perustamiseksi
21466: Suomussalmen kirkonkylään. Liitteet IV,314.
21467: s. 1203. L. Vv:aan 469. N.
21468: - Ed. Wiekmanin y. m. rah. al. n:o 214 määrä-
21469: rahan osoittamisesta pienviljelijäkoulun pe- Naispoliisit: Ed. Borg-Sundmanin y. m. rah. al.
21470: rustamiseksi Kruunupyyn kuntaan. Liitteet n:o 66 korotetun määrärahan osoittami-
21471: IV,315. s. 1204 ja 1205. L. Vv:aan 470. sesta naispoliisien kouluttamista varten. Liit-
21472: - Ks. Aistivialliset. teet IV,167. s. 1014. L. Vv:aan 459.
21473: Asialuettelo 1948. 15
21474:
21475: Ed. Borg-Sundmanin y. m. rah. al. n: o 67 ko- sen palkanlisän suorittamiseksi korkeimman
21476: rotetun määrärahan osoittamisesta naispolii- akateemisen oppiarvon saavuttaneille valtion
21477: sien virkojen järjes.tämistä varten. Liitteet oppikoulujen vakinaisille opettajille. Liit-
21478: IV,tes. s. 1015. L. Vv:aan 459. teet IV,22•2. s. 1084. L. Vv:aan 463.
21479: - Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n: o 122 maa-
21480: Naispostiljoonit: - Ks. Postilaitos. rärahan osoittamisesta valtion oppikoulujen
21481: rehtorien opetusvelvollisuuden huojentami-
21482: Naisten Rauha.nliitto: - Ks. Rauhanliitto. s.eksi. Liitteet IV,2i23. s. 1085. L. Vv:aan 463.
21483: - Ed. Hongan y. m. mh. al. n: o 123 määrä-
21484: Neuvostoliitto: - Ks. Museot. Suomi-Neuvosto- rahan osoittamisesta oppikoulunopettajien
21485: liitto-Seura. opintomatkoja varten. Liitteet IV,2124. s.
21486: 1087. L. Vv:aan 463.
21487: NuoriSo-Opisto: Ed. K. Eskolan y. m. rah. eJ.. - Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n:o 124 mää-
21488: n:o 158 määrärahan osoittamisesta avustuk- rärahan osoittamisesta valtion oppikoulujen
21489: seksi Suomen Nuoriso-opistolle rakennusvelko- opettajien luokan ulkopuolella suoritettavan
21490: jen lyhentämiseen. Liitteet IV,259. s. 1136. .työn korvaamiseksi. Liitteet IV,2i2,5. s. 1088.
21491: L. Vv:aan 465. L. Vv:aan 463.
21492: - Ed. Salon y. m. rah. al. n: o 125 määrärahan
21493: Nuorisotoiminta: Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. osoittamisesta rakennusavustuksiksi ja -!ai-
21494: al. n :o 166 määrärahan osoittamisesta Poi- noiksi yksityisille oppikouluille. Liitteet
21495: kien Keskus r. y:lle leirialueen rakentami- IV,226. s. 1089. L. Vv: aan 463.
21496: seksi Partaharjulle. Liitteet IV,267. s. 1146. - Ed. östensonin y. m. rah. al. n: o 126 määrä-
21497: L. Vv:aan 466. rahan osoittamisesta Porvoon lyseorakennuk-
21498: sen korjaus- ja uudistustöitä varten. Liit-
21499: Nuorten Taikoot: Ks. Talkootoiminta.
21500: teet IV,2.21. s. 1091 ja 1093. L. Vv: aan 463.
21501: - Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n:o 127
21502: Nuorten Ystävät: - Ks. Vähämieliset.
21503: määrärahan osoittamisesta lainaksi Keravan
21504: Yhteiskoulun Kannatusyhdistykselle kouluta-
21505: Nystyräbakteedt: - Ks. Maatalous.
21506: lon jälleenrakentamista varten. Liitteet
21507: IV12'28. s. 1095. L. Vv:aan 463.
21508: Näyttelyt: - Ks. Työteho. - Ed. Riikosen y. m. rah. al. n: o 128 määrä-
21509: rahan osoittamisesta Lieksan yhteiskoulun ot-
21510: Näyttämötaide: - Ks. Taide.
21511: tamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,2J29.
21512: s. 1096. L. Vv: aan 463.
21513: -Ed. Lahtelan y.m. rah.al. n:o 129 määrä-
21514: 0. rahan osoittamisesta Kemijärven yhteiskou-
21515: Omaisuudenluovutusvero: Ed. Kaukamaan y. m. lun ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet
21516: rah. al. n: o 152 määrärahan osoittamisesta IV,230. s. 1098. L. Vv:aan 463.
21517: Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivis-
21518: tysrahaston maksaman ensimmäisen omaisuu- Orajärvi: Ks. Maanparannustyöt.
21519: denluovutusveron takaisin suorittamista var-
21520: ten. Liitteet IV,253. s. 1127. L. Vv:aan 465. Oulu: - Ks. Maanparannustyöt. Rakennustoi-
21521: minta.. Sairaalat. Sillat.
21522: Omakoti: - Ks. Rakennustoiminta.
21523:
21524: Opettajaopistot: - Ks. Seminaarit.
21525: P.
21526: Opettajat: - Ks. Oppikoulut. Seminaarit. Paimio: Ks. Maatalouskoulut.
21527:
21528: Opintokurssit: - Ks. Maatalous.
21529: Palkat: - Ks. Virkamiehet.
21530: Opintomatkat: - Ks. Oppikoulut.
21531: Partaha.rju: - Ks. Nuorisotoiminta.
21532: Oppikoulut: Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n: o
21533: 121 määrärahan osoittamisesta henkilökohtai- Peittaus: - Ks. Maatalous.
21534: 16 Asialuettelo 1948.
21535:
21536: Perheenäidit: - Ks. Xidit. kimiseksi posti- ja lennätinlaitoksen kaikille
21537: virkapuvun saantiin oikeutetuille. Liitteet
21538: Perintö: - Ks. Sisarosuudet. IV,382. s. 1285. L. Vv:aan 474.
21539: - Ed. Lehtokosken y. m. rah. a1. n:o 282 mää-
21540: Perkaustyöt: - Ks. Maanparannustyöt. rärahan osoittamisesta naispostiljoonien toin-
21541: ten muuttamiseksi ylimääräisiksi postinkan-
21542: Pidätetyt: - Ks. Turvasäilö. tajan toimiksi. Liitteet IV,383. s. 1286. L.
21543: Vv:aan 474.
21544: :Pienteollisuus: - Ks. Teollisuus.
21545: - Ed. Kilpeläisen y. m. rah. al. n:o 283 koro-
21546: tetun määrärahan osoittamisesta ylimääräis-
21547: Pienviljelys: - Ks. Maatalous. Maatalouskou-
21548: ten postinkantajan tointen perustamiseksi.
21549: lut. Sähkö. Liitteet IV,384. s. 1287. L. Vv:aan 475.
21550: Pohjoi&-Savo: - Ks. Metsätalous. - Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:o 284 määrärahan
21551: osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien, pos-
21552: Pohjois-Suomi: Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o tinkuljettajien ja postinvaihtajien palkkauk-
21553: 243 määrärahan osoittamisesta jälleenraken- sen ja työsuhteen järjestelyä varten. Liit-
21554: tajille Kuusamon kunnassa aiheutettujen va- teet IV,385. s. 1288. L. Vv:aan 475.
21555: hinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,344, s. - Ed. Salon rah. al. n:o 285 määrärahan osoit-
21556: 1243. L. Vv:aan 472. tamisesta maaseudun jalkapostilinjojen lisää-
21557: - Ed. Niskalan y. m. rah. a1. n: o 244 määrära- mistä ja maalaispostinkantajien palkkauksen
21558: han osoittamisesta lisäkorvauksiksi vaikeim- parantamista varten. Liitteet IV,386. s.
21559: massa asemassa oleville jälleenrakentajille 1289. L. Vv:aan 475.
21560: Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,34u. s. 1244. L. Ed. Turk[tn y. m. rah. al. n:o 286 korotetun
21561: Vv:aan 472. määrärahan osoittamisesta posti- ja lennä-
21562: - Ks. Maanparannustyöt. Maatalous. Postilai- tinlaitoksen puhelinvälittäjäin tointen vaki-
21563: tos. Rakennustoiminta. Työttömyys. naistamiseksi. Liitteet IV,387. s. 1290. L.
21564: Vv:aan 475.
21565: Poikien Keskus: - Ks. Nuorisotoiminta. - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n: o 287 korote-
21566: tun määrärahan osoittamisesta puhelinlinjo-
21567: :Poliisit: - Ks. Naispoliisit. jen rakentamiseksi Pohjois-Suomen harvaan
21568: asuttuihin kyliin. Liitteet IV,388. s. 1291.
21569: Pommitusvahingot: - Ks. Sotavahingot. L. Vv:aan 475.
21570: -Ed. M. Järvisen y. m. rah. al. n:o 288 maa-
21571: Pori: - Ks. Ammattikoulut. Sairaalat.
21572: rärahan osoittamisesta Vaasan postitalon ra-
21573: kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
21574: Poronhoito: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 230
21575: IV,389. s. 1292. L. Vv:aan 475.
21576: korotetun määrärahan osoittamisesta poroai-
21577: dan rakentamiseksi. Liitteet IV,331. s. 1228. - Ed. Okon y. m. rah. al. n: o 289 määrärahan
21578: L. Vv:aan 471. osoittamisesta Lappeenrannan postitalon raken-
21579: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 231 määrä- nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,390.
21580: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi s. 1293. L. Vv:aan 475.
21581: siitosvaatimien hankkimista varten. Liitteet - Ed. Salon rah. al. n:o 290 määrärahan osoitta-
21582: IV,33!2, s. 1230. L. Vv:aan 471. misesta postitalon rakentamiseksi Puolangan
21583: kirkolle. Liitteet IV,391. s. 1294. L. Vv:aan
21584: Portimojärvi: - Ks. Maanparannustyöt. 475.
21585:
21586: Porvoo: - Ks. Laivaliikenne. Oppikoulut. Puhelin: - Ks. Postilaitos.
21587:
21588: Postilaitos: Ed. J. Wirtasen y. m. rah. a1. n:o Puolanka: - Ks. Postilaitos.
21589: 31 määrärahan osoittamisesta Vaasan posti-
21590: talon rakentamiseen. Liitteet IV,132. s. 963. Puolustuslaitos: - Ks. Sairaalat.
21591: L. Vv:aan 98.
21592: - Ed. Pyyn y. m. rah. al. n: o 281 korotetun Puutarhanhoito: Ed. Tuurnan y. m. rah. al. n:o
21593: määrärahan osoittamisesta virkapukujen hank- 235 määrärahan osoittamimsesta stipendeiksi
21594: Asialuettelo 1948. 17
21595:
21596: ja apuraho1ksi yliopiston opettajiksi puutarha- - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 75 määrä-
21597: alalla valmistautuville henkilöille. Liitteet rahan osoi-ttamisesta Pohjois-Suomen hävite-
21598: IV,336 ..s. 1235. L. Vv:aan 471. tyn alueen maaseudun jälleenrakentamista
21599: -Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 236 määrärahan varten. Liitteet IV,176. s. 1026. L. Vv:aan
21600: osoittamisesta puutarhanhoidon edistämiseksi. 459.
21601: Liitteet IV,337. s. 1236. L. Vv:aan 471. - Ed. Vilhnlan y. m. rah. al. n:o 175 1korotetun
21602: - Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 237 määrä- määrärahan osoittamisesta maanviljelyksen ja
21603: rahan osoittamisesta Suomen Puutarhaviljelijäin maatalouden rakennustoiminnan edistämiseksi.
21604: Liitto r. y:n kasvinsuojeluneuvontaa ja kasvin- Liitteet IV,276. s. 1159. L. Vv:aan 467.
21605: suojelukonsulentin palkkausta varten. Liitteet - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n:o 186 määrära-
21606: IV,sss. s. 1237. L. Vv:aan 471. han osoittamisesta käytettäväksi rakennuslai-
21607: -Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 238 määrära- noiksi maanhankintalain mukaan muille kuin
21608: han osoittamisesta avustuksiksi hedelmäpuiden maataloussiirtoväkeen kuuluville. Liittect
21609: ja marjapensaiden hankkimiseen maanhankinta- IV,2S7. s. 1171. L. Vv:aan 467.
21610: tiloille. Liitteet IV,339. s. 1238. L. Vv:aan - Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n: o 232 määrärahan
21611: 471. osoittamisesta avustuksiksi vuoden 1936 asutus-
21612: lain ja sitä aikaise=an asutuslainsäädännön
21613: Puutavara: - Ks. Rakennustoiminta. nojalla perustettujen asutustilojen rakennusten
21614: parantamista varten. Liitteet IV,333. s. 1232.
21615: Pyhltj()ki: - Ks. Maanparannustyöt. L. Vv:aan 471.
21616: - Ed. Murron y. m. rah. al. n:o 267 korotetun
21617: Päiväkodit: - Ks. Lastenseimet. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyl-
21618: listä asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,368.
21619: Pällinkoski: - Ks. Voimalaitokset. s. 1270. L. Vv:aan 473.
21620: - Ed. Miettusen y. m. rah. al. n: o 268 määrära-
21621: han osoittamisesta siirtoväen asuttamisen ja
21622: R. Pohjois-Suomen hävitetyn alueen jälleenraken-
21623: tamisen yhteydessä suoritettavaa sosiaalista ra·
21624: Raajarikkoiset: Ed. Jalaksen y. m. rah. al. n:o kannustoimintaa varten. Liitteet IV,369. s.
21625: 92 määrärahan osoittamisesta annettavakai ko- 1271. L. Vv:aan 473.
21626: rottomana lainana Raajar1kkoisten koulukoti- - Ed. Koukkarin y. m. rah. al. n:o 269 lwrote-
21627: säätiölle koulu- ja koulukotirakennuksen töi- tun määrärahan osoittamisesta maaseudun asun-
21628: den alullepanoa varten. Liitteet IV,193. s. to-olojen parantamiseen. Liitteet IV,370. s.
21629: 1046. L. Vv:aan 461. - 1272. L. Vv:aan 474.
21630: - Ed. Sarjalan y. m. rah. al. n:o 270 korotetun
21631: Raesateet: - Ks. Maatalous. määrärahan osoittamisesta maaseudun asunto-
21632: olojen parantamiseen. Liitteet IV,371. s. 1273.
21633: Raittiustyö: Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n :o L. Vv:aan 474.
21634: 153 korotetun määrärahan osoittamisesta rai t-
21635: - Ed. Koskisen y. m. rah. al. n: o 271 määrärahan
21636: tiustyön tukemiseksi. Liitteet IV,254, s. 11 2fl.
21637: osoittamisesta avustuksiksi maaseudun vähäva-
21638: L. Vv:aan 465.
21639: raisten kansalaisten asuntojen kuntoonsaatta-
21640: mista varten. Liitteet IV,372. s. 1274. L.
21641: Raivaus: - Ks. Maanparannustyöt.
21642: Vv:aan 474.
21643: Rakennustarvikkeet: - Ks. Liikevaihtovero. - Ed. Hietasen y. m. rah. al. n:o 272 määrära-
21644: han osoittamisesta lainoiksi maaseudun ja asu-
21645: Rakennustoiminta: Ed. 0. Turusen y. m. rah. al. tuskeskuksien omakoti- ja pienrakentajille.
21646: n:o 13 määrärahan osoittamisesta ·käytettä- Liitteet IV,s73. s. 1275. L. Vv:aan 474.
21647: väksi lainoina työväestön asuntojen rakenta- - Ed. Riihisen y. m. rah. al. n:o 273 määrärahan
21648: miseen maaseudulla. Liitteet IV,114. s. 939. osoittamisesta omakotirakennuslainain myöntä-
21649: L. Vv:aan 97. mistä varten maanhankintalain ulkopuolelle. jäii-
21650: - Ed. Turkan y. m. rah. al. n:o 14 määrärahan neelle siirtoväelle. Liitteet IV,s 74. s. 1276. L.
21651: osoittamisesta laino1ksi jälleenrakentajille Ou- Vv:aan 474.
21652: lun kaupungissa. Liitteet IV,115. R. 941. L. -Ed. Lappi-Seppä•län rah. al. n:o 274 maaram-
21653: Vv:aan 97. han osoittamisesta avustukseksi asutettaville ra-
21654:
21655: 3
21656: 18 Asialuettelo 1948.
21657:
21658: kennuspuutavaran kuljettamiseen. Liitteet Rehu: - Ks. Maatalous.
21659: IV,375. s. 1277. L. Vv:aan 474.
21660: - Ks. Tyttökodit. Reumasairaudet: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al.
21661: n:o 84 määrärahan osoittamisesta reumasai-
21662: Rauhanliitto: Ed. V. Turusen y. m. rah. al. n:o rauksien levinneisyyttä ja laatua koskevan
21663: 159 korotetun määrärahan osoittamisesta avus- tutkimuksen suorittamista varten. Liitteet
21664: tukseksi Suomen Rauhanliitolle. Liitteet IV,185 . .s. 1037. L. Vv:aan 460.
21665: IV,260. s. 1138. L. Vv:aan 465.
21666: - Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 160 määrä- Rintama.sotilaat: - Ks. Asutustoiminta.
21667: rahan osoi,ttamisesta Naisten kansainvälisen
21668: Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen osastolle Ristijärvi: ·- Ks. Sairaalat.
21669: työvoiman pall,•kausta ja valistustoimintaa
21670: varten. Liitteet IV,261. s. 1139. L. Vv:aan Rovalan työkeskus: Ed. Koivurannan y. m. rah.
21671: 465. al. n:o 227 määrärahan osoittamisesta avus-
21672: tukseksi työkeskus Rovaialle valistus- ja huol-
21673: Rauma: - Ks. Seminaarit. totyön tekemiseksi metsätyömiesten keskuu-
21674: dessa Perä-Pohjolassa ja Lapissa. Liitteet
21675: Rautatieläiset: - Ks. Virkamiehet. IV,328. s. 1222. L. Vv:aan 471.
21676:
21677: Rautatiet: Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 33 Rovaniemi: - Ks. Ammattikoulut. Kotiteolli-
21678: määrärahan osoi·ttamisesta rautatien rakenta- suus.
21679: miseksi Lapin asemalta Murtomäen asemalle.
21680: Liitteet IV,134. s. 965. L. Vv:aan 98. Runkoviemärit: - Ks. Maanparannustyöt.
21681: -Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 34 määrära-
21682: han osoittamisesta normasliraiteisen satamara- Ruotsalainen kauppakorkeakoulu: - Ks. Kaup-
21683: dan rakentamiseksi Ylivieskan asemalta Ryöp- pakorkeakoulu.
21684: pään merisatamaan. Liitteet IV,135. s. 966. L.
21685: Vv:aan 98. Ruotsinkielinen lakikirja: - Ks. Lakikirja.
21686: - Ed. H. Simosen y. m. rah. al. n :o 35 määrä-
21687: rahan osoittamisesta Ylivieskan-Iisalmen rata-
21688: osalla olevan Haapaperän liikennepaikan muut-
21689: .tamiseksi pysäkiksi tarvittavine sivuraiteineen.
21690: s.
21691: Liitteet IV,t36. s. 967. L. Vv:aan 98. Saaristo: - Ks. Laivaliikenne.
21692: - Ed. 0. Turusen y. m. rah. al. n:o 36 määrära-
21693: han osoittamisesta lloharjun alikäy.tävän ra- Sairaalat: Ed. Kanniston y. m. rah. al. n:o 1
21694: kennustöiden iloppuunsaattamista varten. Liit- määrärahan osoittamisesta Oulun Diakonisaako-
21695: teet IV,137. s. 969. L. Vv:aan 98. dille tuberkuloottisten lasten risatantisairaalan
21696: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 293 määrära- perustamia- ja hoitokustannuksiin. Liitteet
21697: han osoittamisesta Haapajärven-Kumisevan IV,102. s. 925. L. Vv:aan 96.
21698: rataosan rakennustöiden aloittamista varten. - Ed. H. Simosen y. m. rah. al. n:o 2 maarara-
21699: Liitteet IV,394. s. 1297. L. Vv:aan 475. han osoittamisesta kunnan sairaalan rakenta-
21700: - Ed. Salon rah. al. n:o 294 määrärahan osoitta- miseksi Ylivieskaan. Liitteet IV,tos. s. 926.
21701: misesta Hyrynsalmen-Suomussalmen rautatien L. Vv:aan 96.
21702: rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet - Ed. Luukan y. m. rah. al. n:o 93 määrärahan
21703: IV,39ö, s. 1298. L. Vv:aan 475. , osoittamisesta Diakonisaalaitos Beetelin sairaa-
21704: - Ed. Mustosen y. m. rah', al. n:o 295 maarara- lan rakennustöiden loppuun saattamista varten.
21705: han osoittamisesta Hyrynsalmen-Pesiön-Kian- Liitteet IV,194. s. 1047. L. Vv :aan 461.
21706: tajärven rataosan rakennustöiden loppuun saat- - Ed. Nuorsaaren y. m. rah. al.. n:o 94 määrä-
21707: ·tamiseksi. Liitteet IV,396, s. 1299. L. Vv: aan rahan osoittamisesta keskussairaalahankkeen to-
21708: 475. teuttamiseksi Porin kaupungissa. Liitteet
21709: - Ks. Sillat. IV,195. s. 1049. L. Vv:aan 461.
21710: - Ed. Hakkilan y. m. rah. al. n:o 95 määrärahan
21711: Ravintokemia: - Ks. Yliopisto. osoittamisesta Mäntän sairaalarakennuksen ra-
21712: kennustöiden loppuun saattamista varten. Liit-
21713: Rehtorit: - Ks. Oppikoulut. teet IV1196. s. 1050. L. Vv:aan 461.
21714: Asialuettelo 1948. 19
21715:
21716: - Ed. Puumalaisen y. m. rah. al. n:o 96 määrä- jien kesälomasijaisten palkkaamise.ksi. Liit-
21717: rahan osoittamisesta Keski-Suomen keskussai- teet IV,210. s. 1070. L. Vv:aan 462.
21718: raalan rakentamista varten. Liitteet IV,t97. s. - Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 110 määrärahan
21719: 1052. L. Vv:aan 461. osoittamisesta käsityönopettajain virkain perus-
21720: - Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 97 määrärahan tamiseksi era1sun seminaareihin. Liitteet
21721: osoittamisesta yleisen sairaalan rakentamiseksi IV,211, s. 1071. L. Vv:aan 462.
21722: Jyväskylään. Liitteet IV,t9s. s. 1053. L. - Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 111 määrärahan
21723: Vv:aan 461. osoittamisesta kanslia-apulaisten palkkaami-
21724: - Ed .. N. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 98 määrä- seksi eräisiin seminaareihin. Liitteet IV,212. s.
21725: rahan osoittamisesta sairaanhoitajan palkkaami- 1072. L. Vv:aan 462.
21726: seksi Kauhavan lentosotakoulun sairaalaan. - Ed. Torven y. m. rah. al. n:o 112 määrärahan
21727: Liitteet IV,t99. s. 1054. L. Vv:aan 461. osoittamisesta Rauman seminaarin lisärakennus-
21728: - Ed. 0. Turusen y. m. rah. al. n:o 99 määrä· töitä var.ten. Liitteet IV,213. s. 1073. L.
21729: rahan osoittamisesta Kuopion keskussairaalan Vv:aan 462.
21730: piirustus- ja muiden suunnittelutöiden jatka- - Ed. Wickmanin y. m. rah. al. n: o 113 määrä-
21731: mista varten. Liitteet IV,2oo. s. 1055. L. rahan osoittamisesta ylimääräisen soitonalkeiden
21732: Vv:aan 461. opettajantoimen perustamiseksi Uudenkaarle-
21733: - Ed, Luostarisen y. m. rah. al. n:o 100 määrä- pyyn seminaariin. Liitteet IV,214. s. 1074 ja
21734: rahan osoittamisesta Savonlinnaan rak'Ellllletta- 1075. L. Vv:aan 462.
21735: van keskussairaalan rakennustöiden alkamista - Ed. Riikosen y. m. rah. al. n: o 114 määrära-
21736: varten. Liitteet IV,201. s. 1056. L. Vv:aan han osoittamisesta Itä-Suomen seminaarin ra-
21737: 461. kennustöiden aloittamista var.ten. Liitteet
21738: - Ed. Kanniston y. m. rah. al. n:o 101 maara- IV,2t5. s. 1076. L. Vv:aan 462.
21739: rahan osoittamisesta avustukseksi Oulun Diako- - Ed. Luostarisen y. m. rah. ail. n:o 115 määrä-
21740: nisaakodille tuberkuloottisten lasten risatantisai- rahan osoittamisesta Savonlinnaan perustetta·
21741: raaJan perustamia- ja ylläpitokustannuksiin. vaa opettajaopistoa varten. Liitteet IV,2t6. s.
21742: Liitteet IV,202. s. 1058. L. Vv:aan 461. 1077. L. Vv:aan 462.
21743: - Ed. Salon rah. al. n:o 102 määrärahan osoit- - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 116 määrärahan
21744: tamisesta Ristijärven sairaalan lopputöiden suo- osoittamisesta kansakoulunopettaj asemillaarin
21745: rittamista varten. Liitteet IV,203. s. 1059. L. rakennustöiden aloittamiseksi Kemijärvellä.
21746: 1045. L. Vv:aan 461. Liitteet IV,217. s. 1079. L. Vv:aan 462.
21747: - Ed. E. Koiviston rah. al. n:o 117 määrärahan
21748: Sairaanhoitajat: Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n:o osoittamisesta harjoituskoulunopettajien palk-
21749: 91 määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajien kauksen korottamiseksi. Liitteet IV,2t8. s. 1080.
21750: palkkauksen korjaamiseksi. Liitteet IV, 19 2. s. L. Vv:aan 462.
21751: 1945. L. Vv:aan 461.
21752: Sianhoito: - Ks. Maatalous.
21753: Salaojitus: - Ks. Maatalous.
21754: Sieppijärvi: - Ks. Maanparannustyöt.
21755: Salla: - Ks. Maatalous.
21756: Siikainen:. - Ks. MaataJouskoulut.
21757: Satamat: - Ks. Laivaliikenne.
21758: Siikajoki: - Ks. Maaparannustyöt.
21759: Satovahingot: - Ks. Maatalous.
21760: Siirtoväki: - Ks. Asutustoiminta. Eläkkeet.
21761: Savonlinna: - Ks. Kotiteollisuus. Sairaalat. Se- Maanharukintalaki. Maattalous. Rakennustoi-
21762: minaarit. minta.
21763:
21764: Sillat: Ed. Saariahon y. m. rah. al. n:o 37 määrä-
21765: Shakki: Ed. Karvosen y. m. rah. al. n:o 7 maa- rahan osoittamisesta Myllykosken maantiesillan
21766: rärahan o.soittamisesta shakkitoiminnan kehit- rakentamiseen. Liitteet IV,tas. s. 970. L.
21767: tämistä varten. Liitteet IV,tos. s. 931. L. Vv:aan 98.
21768: V:aan 96. - Ed. Turkan y. m. rah. al. n:o 38 määrärahan
21769: osoittamisesta Merikosken yli vievän Linnan-
21770: Seminaarit: Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 109 ja Raatinsaarten välisen sillan rakentamiseen.
21771: määrärahan osoittamisesta seminaarinjohta- Liitteet IV,t39, s. 971. L. Vv:aan 99.
21772: 20 Asialuettelo 1948.
21773:
21774: - Ed. Hirvensalon y. m. rah. a1. n :o 39 maarara- Sukupuolitaudit: Ed. Leikolan rah. al. n:o 82
21775: han osoittamisesta Jännevirran sillan rakenta- korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
21776: miseen. Liitteet IV,Ho. s. 972. L. Vv:aan 99. seksi Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys
21777: - Ed. Kosken rah. al. n:o 291 määrärahan osoit- r. y:lle. Liitteet IV,t83. s. 1034. L. Vv:aan
21778: tamisesta Siltakadun. rautatiesillan rakentami- 460.
21779: seksi Hyvinkään kauppalaan. Liitteet IV,392.
21780: s. 1295. - L. Vv:aan 475. Suolijärvi: - Ks. Maanparannustyöt.
21781: - Ed. Kajalan y. m. rah. al. n:o 292 määrära-
21782: han osoittamisesta ylikulkusillan rakentamista Suomen Nuoriso-Opisto: - Ks. Nuoriso-Opisto.
21783: varten n. s. Hennalan tasoylikäytävän tilalle
21784: Lahden ratapihalla. Liitteet IV,393. s. 1296. Suomen Rauhanliitto: - Ks. Rauhanliitto.
21785: L. Vv:aan 475.
21786: - Ed. Kuittisen y. m. rah. aJ.. n: o 354 määrära- Suomi-Neuvostoliitto-Seura: Ed. S.-K. Kilven
21787: han osoittamisesta Imatran terässillan korjaa- y. m. rah. al. n:o 163 korotetun määrärahan
21788: mista varten. Liitteet IV,455. s. 1364. L. osoittamisesta avustukse:ksi Suomi-Neuvosto-
21789: Vv:aan 479. liitto Seuralle. Liitteet IV,264. s. 1143. L.
21790: - Ed. Laitisen y. m. rah. al. n:o 355 määrärahan Vv:aan 466.
21791: osoittamisesta Toivalan aseman kohdalla rauta-
21792: tien ylittävän maantiesillan rakentamiseen. Liit- Suomi-Seura: Ed. Karvikon y. m. rah. al. n:o 157
21793: teet IV,456. s. 1365. L. Vv:aan 480. korotetun märärahan osoittamisesta avustuk-
21794: - Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 356 määrära- seksi Suomi-Seuralle. Liitteet IV,258. s. 1134.
21795: han osoittamisesta Seinäjoen kauppalasta Ylis- L. Vv:aan 465.
21796: taroon johtavalla maantiellä olevan Pajuluoman
21797: sillan rakentamista varten. Liitteet IV,457. s. SuomUSBalmi: - Ks. Maatalouskoulut.
21798: 1366. L. Vv:aan 480.
21799: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 357 määrä- Suot: - Ks. Maanparannustvöt.
21800: rahan osoittamisesta Nivalan Kuoppasillan ra-
21801: kentamista varten. Liitteet IV,458. s. 1367. L. Suupohja: - Ks. Maatalouskoulut.
21802: Vv:aan 480.
21803: - Ed. Sormusen y. m. rah. a:l. n:o 358 määrärahan Standardisoiminen: Ed. E. Pusan y. m. rah. al.
21804: osoittamisesta Tikkalan salmeen rakennettavan n:o 70 korotetun määrärahan osoittamisesta
21805: ,sillan rakennustöiden aloittamista varten. .;tandardisoimistoiminnan tehostamiseksi. Liit-
21806: Liitteet IV,459. s. 1368. L. Vv:aan 480. teet IV,l71. s. 1019. L. Vv:aan 459.
21807: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 360 määrärahan
21808: osoiJttamisesta 'Simojoen Sinihaaran yli vievän Synnyttäjät: - Ks. Ensi Kodit.
21809: maantiesillan jälleenra'kentamise'ksi. Liitteet
21810: IV,461. s. 1370. L. Vv:aan 480. Sähkö: - Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 27 mää-
21811: - Ks. Lossit. rärahan osoittamisesta avustu'ksiiksi ja lai-
21812: noi.:ksi maaseudun sähköyhtymille. Liitlteet
21813: Sipoo: - Ks. Laivaliilkenne. IV,128 . .s. 958. L. Vv:aan 98.
21814: - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 28 määrärahan
21815: Sisarosuudet: Ed. Pakkasen y. m. rah. al. n:o osoittamisesta avustuksilksi maaseudun vähä-
21816: 247 määrärahan osoittamisesta ikuoletu.slai- varaiselle väestölle sähkölait.osyhtymiin liitty-
21817: noiksi sisarosuuksien lunastamista varten. mismaksujen suorittamista varten. Liitteet
21818: Liitteet IV,348. s. 1247. L. Vv:aan 472. IV,1.29. s. 959. L. Vv:aan 98.
21819: - Ed. Wi(llkmanin y. m. rah. al. n:o 30 määrä-
21820: Sokeat: - Ks. Aistivialliset. rahan osoittamisesta muuntajien ja kuparijoh-
21821: tojen ostamiseksi maaseudun syrjäisten talo-
21822: Sosiaalinen työ: - Ks. Väestöpolitiikka. j.en ja taloryhmien sähköistämistä varten.
21823: Liitteet IV,t31. s. 961 ja 962. L. Vv:aan 98.
21824: Sotavabingot: Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. 11 :o - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 71 korotetun
21825: 6 määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksibi määrärahan osoittamisesta maaseudun sähkö-
21826: ;kotiseudulla pommitusvahinkoja kärsineille. yhtymien tukemiseen. Liitteet IV,l72. s. 1020.
21827: Liitteet IV,107, .s. 930. L. Vv:aan 96. L. Vv:aan 459.
21828: 11
21829: Asialuettelo 1948 21
21830:
21831: - Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 72 korotetun mää- tion teknillisen tutkimuslaitoksen lahosuojaus-
21832: rärahan osoittamisesta maaseudun sähköyhty- tutkimusten tukemiseksi. Liiteet IV,too. s.
21833: mien tukemiseen. Liitteet IV,17 3. s. 1022. L. 932. L. Vv:aan 97.
21834: Vv:aan 459.
21835: - Ed. V. Eskolan y. m. rah. al. n:o 73 määrä- Teknilliset koulut: Ks. Ammattikoulut.
21836: rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi
21837: yhtymille sähkövoiman hankkimiseksi maaseu- Teollisuus: Ed. Heiton y. m. rah. al. n:o 10 maa-
21838: dun vähävaraiselle pienviljelijäväestölle. Liit- rärahan osoittamisesta !ainoiksi luovutetun
21839: teet IV,l74. s. 1023. L. Vv:aan 459. Karjalan alueen tuhoutuneelle teollisuudelle.
21840: - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 74 määrära- Liitteet IV,111. s. 935. L. Vv:aan 97.
21841: han osoittamisesta maanhankinta- ja muiden - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 69 määrä·
21842: asutustilojen sähköistämisen avustamista var- rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi
21843: ten. Liitteet IV,175. s. 1025. L. Vv:aan 459. pienteollisuuden edistämiseksi. Liitteet IV,l70.
21844: - Ks. Voimalaitokset. s. 1018. L. Vv :aan 459.
21845: - Ks. Rakennustoiminta.
21846: Säännöstely: - Ks. Talouselämä.
21847: Tiet: - Ks. Maantiet.
21848:
21849: T. Tieteelliset järjestöt: - Ks. Maatalous.
21850:
21851: Taide: Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n:o Tikkurila: - Ks. Maatalous.
21852: 154 korotetun määrärahan osoittamisesta näyt-
21853: tämötaiteen ja näyttämötaiteellisten harras- Tuberkuloosi: Ed. Pesosen y. m. rah. al. n:o 87
21854: tusten tukemiseen. Liitteet IV,255, s. 1130. määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
21855: L. Vv:aan 465. r. y:lle tuberkuloottisten työnvälitystoimintaa
21856: - Ed. Rankilan y. m. rah. al. n:o 155 määrä- varten. Liitteet IV,tss. s. 1041. L. Vv:aan
21857: rahan osoittamisesta avustukseksi maaseudun 460.
21858: valistusjärjestöille näytelmäohjaajien paikkaa- - Ed. Stenbergin y. m. rah. al. n: o 88 määrära-
21859: mista varten. Liitteet IV,256, s. 1131. L. han osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:lle tu-
21860: Vv:aan 465. berkuloottisten taloudelliseksi avustamiseksi.
21861: - Ks. Elokuvat. Liitteet IV,tso. s. 1042. L. Vv:aan 460.
21862: - Ed. Pesosen y. m. rah. al. n:o 89 määrärahan
21863: Talkootoiminta: Ed. Tervon y. m. rah. al. n:o
21864: osoittamisesta siviilituberkuloottisten ammatti-
21865: 248 määrärahan osoittamisesta avustukseksi
21866: koulutusta varten. Liitteet IV,too. s. 1043. L.
21867: Nuorten Taikoiden Kannatusyhdistys r. y:Ile.
21868: Vv:aan 460.
21869: Liitteet IV,349. s. 1249. L. Vv:aan 472.
21870:
21871: Talouselämä: Ed. Oksllilan y. m. lllik. al. n:o 87 Tuhottu teollisuus: - !Ui. Teollisuus.
21872: Jaiksi huoneenvu1>kran säännöstelyvaltuuk-
21873: sista. Liitteet I,at. s. 1381. L. Prv:aan 936. Tuotantopalkkiot: - Ks. Maatalous.
21874:
21875: Talousopetus: - Ks. Kotitalous. Turku: - Ks. Lentokentät.
21876: Talviauraus: - Ks. Maantiet. Turunmaa: - Ks. Laivaliikenne.
21877: Tampere: - Ks. Ammattikoulut. Museot.
21878: Turun yliopiSto: - Ks. Yliopisto.
21879: Tapaturma: Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al.
21880: Turvasäilö: Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o 79
21881: n:o 9 määrärahan osoittamisesta avustukseksi
21882: määrärahan osoittamisesta korvauksen suorit-
21883: Tapaturmantorjuntayhdistykselle. Liitteet
21884: tamiseksi sodan aikana syyttömästi pidäte-
21885: IV,uo. s. 933. L. Vv:aan 97.
21886: tyille. Liitteet IV,tso. s. 1030. L. Vv:aan
21887: Teatterit: - Ks. Taid,e. 460.
21888: - Ed. J. Pusan y. m. rah. al. n:o 80 määrära-
21889: Teknillinen museo: - Ks. Museot. han osoittamisesta korvauksen suorittamiseksi
21890: eräille sodan jälkeen pidätettyinä olleille hen-
21891: Teknillinen tutkimus: Ed. Lappi-Seppälän y. m. kilöille. Liittet IV,181, s. 1031. L. Vv:aan
21892: rah. al, n:o 8 määrärahan osoittamisesta vai- 460.
21893: 22 Asialuettelo 1948
21894:
21895: Turvepehku: - Ks. Maatalous. Valtion ammattikoulukoti: - Ks. Ammattikou·
21896: lut.
21897: Tyttökodit: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n:o
21898: 280 määrärahan osoittamise.sta talous· ja työ· Valtioneuvoston kirjapaino: Ed. Kuusinen-Leinon
21899: huonerakennuksen aikaansaamiseksi Yläneen y. m. rah. al. n:o 78 määrärahan osoittamisesta
21900: tyttökotiin. Liitteet IV,381. s. 1284. L. valtioneuvoston kirjapainotalon rakentamista
21901: Vv:aan 474. varten. Liitteet IV,179. s. 1029. L. Vv:aan
21902: 460.
21903: Työläisasunnot: - Ks. Rakennustoiminta.
21904: Vanhukset: - Ks. Maito.
21905: TyömestaruUB: - Ks. Maatalous.
21906: Vasikat: - Ks. Maatalous.
21907: Työteho: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 266
21908: määrärahan osoittamisesta Työtehon Suur· Vesijohdot: Ed. Prunnilan y. m. rah. al. n:o 246
21909: näyttelyn tappion peittämiseen. Liitteet. määrärahan osoittamisesta avustuk.siksi vesi·
21910: IV,367 . .s. 1268. L. Vv:aan 473. johtojen rakentamista varten pienviljelysta-
21911: louksiin. Liitteet IV,347. s. 1246. L. Vv:aan
21912: Työttömyys: Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n: o 472.
21913: 263 määrärahan osoittamisesta työttömyyden - Ks. Maatalous.
21914: torjumiseksi lähinnä katoalueilla. Liitteet
21915: IV,364. s. 1264. L. Vv:aan 473.
21916: Vesistötoimikunta: Ed.. Tuurnan y. m. rah. al.
21917: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n: o 264 korotetun
21918: n:o 65 määrärahan osoittamisesta uuden jaos·
21919: määrärahan osoittamisesta työttömyyden lieven·
21920: ton perustamiseksi vesistötoimikuntaan. Liit-
21921: tämiseksi Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,365. s.
21922: teet IV,t66. s. 1013. L. Vv:aan 459.
21923: 1265. L. Vv:aan 473.
21924: Vesivoima: - Ks. Voimalaitokset.
21925:
21926: u. Viljavarastot: Ed. Honkalan y. m. rah. al. n:o
21927: 178 määrärahan osoittamisesta valtion viljava·
21928: Ulkoasiaimninisteriö: Ed. Oksalan y. m. rah. al.
21929: raston rakentamiseksi Mellilän-Loimaan seu-
21930: n:o 61 määrärahan osoittamisesta ulkoasiain·
21931: dulle. Liitteet IV,279, s. 1163. L. Vv:aan
21932: ministeriön kaupallisen edustuksen lisäämiseksi.
21933: 467.
21934: Liitteet IV,162. s. 1006. L. Vv:aan 458.
21935: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 179 määrära-
21936: Urheilu: Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 26
21937: han osoittamisesta valtion viljavaraston ra·
21938: määrärahan osoittamisesta maaseudun urheilu·
21939: kentamiseksi Ylivieskaan. Liitteet IV,2so. s.
21940: kenttien rakentamista varten. Liitteet IV,t27.
21941: 1164. L. Vv:aan 467.
21942: s, 957. L. Vv:aan 98.
21943: - Ed. Roineen y. m. rah. al. n:o 85 määrärahan
21944: Viljelyspalstatoiminta: Ks. Maatalous.
21945: osoittamisesta urheilun lääketieteellisen insti·
21946: tuutin perustamista varten. Liitteet IV,ts6.
21947: Virka-asunnot: - Ks. Kansakoulut.
21948: s. 1039. L. Vv:aan 460.
21949: - Ks. Lakkautetut järjestöt.
21950: Virkamiehet: Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 59
21951: määrärahan osoittamisesta valtion viran ja
21952: Uusikaarlepyy: Ks. Seminaarit.
21953: toimen haltijain kalliinpaik;anlisien uudelleen·
21954: järjestelyä varten. Liitteet IV,t60. s. 1001.
21955: Uusi Kalevala: Ks. Kalevala.
21956: L. Vv:aan 458.
21957: - Ed. V. Turu.sen y. m, rah. al. n:o 60 määrä·
21958: rahan osoittamisesta valtionrautateiden eräi·
21959: v. den viran- ja toimenhaltijain palkkauksessa
21960: Vaasa: Ks. Ammattikoulut. Hovioikeudet. ilmenneiden epäsuhteiden korjaamiseksi. Liit·
21961: Laivaliikenne. Postilaitos. teet IV,t61. s. 1003. L. ·vv:aan 458.
21962: - Ed. Kaupin y. m. rah. al. n:o 150 määrära-
21963: Valistustoiminta: - Ks. Väestöpolitiikka. han osoittamisesta ,kielikurssien järjestämi·
21964: seksi valtion viran tai toimen haitijoille Liit·
21965: Valtakunna.nsuunnittelu: - Ks. Asutustoiminta. teet IV1251, s. 1125. L. Vv:aan 465.
21966: Asialuettelo 1948 23
21967:
21968: Virkapuvut: - Ks. Postilaitos. han osoittamisesta Helsingin yliopiston assis-
21969: tenttien ja amanuenssien pa1kkauksen paran-
21970: Voimalaitokset: Ed. Murron y. m. rah. al. n:o 76 tamiseen. Liitteet IV,2o5. s. 1063. L. Vv:aan
21971: määrärahan osoittamisesta Pällinkosken voi- 461.
21972: malaitoksen rakentamiseen. Liitteet IV,l77. - Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 105 määrä-
21973: s. 1027. L. Vv:aan 459. rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston ra-
21974: vintokemian laitoksen huoneistotilojen sisus-
21975: Vuojoki: - Ks. Metsätalous. tustöitä varten. Liitteet IV,206. s. 1065. L.
21976: Vv:aan 462.
21977: Vuokrasäännös,tely: - Ks. Talouselämä. - Ed. Öhmanin y. m. rah. al. n :o 106 maarara-
21978: han osoittamisesta annettavakai lainana Hel-
21979: Väestöpolitiikka: Ed. Salmela-Järvisen y. m, rah. singin yliopiston ylioppilaskunnalle ylioppilas-
21980: al. n:o 265 määrärahan osoittamisesta valis- asuntoloiden rakentamista varten. Liitteet
21981: tustoimintaa varten väestöpoliittisten lakien IV,2o7. s. 1066. L. Vv:aan 462.
21982: käytännöllisen toimeenpanon edistämiseksi. - Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o 107 määrä-
21983: Liitteet IV,366. s. 1266. L. Vv:aan 473. rahan osoittamisesta Turun yliopiston lääke-
21984: tieteellisen tiedekunnan laboratoriorakennuk-
21985: Vähämieliset: Ed. Kanniston y. m. rah. al. n:o sen piirustusten laatimista varten. Liitteet
21986: 86 määrärahan osoittamisesta annetta vaksi IV,2os. s. 1067. L. Vv:aan 462.
21987: lainana Nuorten Ystävät r. y:lle vähämielis- - Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o 108 määrä-
21988: ten poi·kien hoitokodin Iaitosrakennuksen ra- rahan osoittamisesta foniatrian apulaisopetta-
21989: kentamiseksi. Liitteet IV, 18 7. s. 1040. L. jan palk·kaamiseksi Turun yliopiston lääke-
21990: Vv:aan 460. tieteelliseen tiedekuntaan. Liitteet IV,209. s.
21991: 1069. L. Vv:aan 462.
21992: Väkilannoitteet: - Ks. Maatalous. - Ks. Puutarhanhoito.
21993:
21994: Väkirehut: - Ks. Maatalous. Yl.ioppilasasuntolat: - Ks. Yliopisto.
21995:
21996: Väylä: - Ks. Laivaliikenne. Ylivieska: - Ks. Sairaalat.
21997:
21998: Yläne: - Ks. Tyttökodit.
21999: Y.
22000: Ylä-Suolijärvi: - Ks. Maanparannustyöt.
22001: Yksityiskoulut: - Ks. Oppikoulut,
22002:
22003: YUopisto: Ed. Kaupin y. m. rah. al. n:o 103 ko- Ä.
22004: rotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin
22005: Yliopiston kirjaston viran ja toimen halti- Äidit: Ed. Stenbergin y. m. rah. al. n:o 277 mää-
22006: jain palkankorotuksia varten. Liitteet IV,204. rärahan osoittamisesta varattomien perheen-
22007: s. 1060. L. Vv:aan 461. äitien kesälomien avustamiseen. Liitteet
22008: - Ed. Jalaksen y. m. rah. al. n:o 104 määrära- IV,378. s. 1280. L. Vv:aan 474.
22009:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025