<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
101 Käyttäjää paikalla!
0.0050969123840332
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949 1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1949_III | ASK_1949_IV_V | ASK_1949_I_II | HAK_1949 | Liite_1949_I_XII_A | Liite_1949_I_XII_B | PTK_1949_I | PTK_1949_II | PTK_1949_III | PTK_1949_IV |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 194 9
5:
6: LIITTEET
7: 1-XD
8:
9:
10: A.
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1949
16: V A.LTIONEUVOSTON JOBJAPAINO
17: A. V altiopäiväin alussa jätetyt laki-, rahaasia- ja
18: toivomusaloitteet.
19:
20: SISÄLLYSLUETTELO.
21:
22:
23: 1. Perust.uslalk:ivaliokunta.
24: Edustaja.nva.a.leja, lii.ä.Dijakoa, tasaval- Siv.
25: lan presidentin vaalia., kirkollisveroa ja 3. Jern y. m., lak. al. N:o 3: Ehdotus laiksi
26: palkkasäli.nnöstelyä. koskevia laki- ja läänien luvusta .. .. .. .. .. .. .. .. . . . . .. 17
27: toivomusaloitteita. 4. Soininen y. m., lak. al. N:o 4: Ehdotus
28: laiksi läänien luvusta . . . . . . . . . . . . . . . . 18
29: Siv. 5. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 1: Tasavallan
30: 1. Kannisto y. m., lak. al. N:o 1: Ehdotus presidentin valitse.mistavan muuttami-
31: laiksi edustajanvaaleista annetun lain sesta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
32: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 7 6. Manninen y. m., toiv. al. N:o 2: Juridis-
33: 2. Hetemäki y. m., lak. al. N:o 2: Ehdotus ten henkilöiden vapauttamisesta kirkol-
34: iJ.aiksi läänien luvusta . . . . . . . . . . . . . . • . 14 listen verojen maksamisesta . . . . . . . . . . 23
35: '3. Jern m. fl., !lagmot. N:o 3: Med förslag 7. Vennamo y. m., toiv. a!l. N:o 3: Palkka-
36: tili lag om länens antwl .. .. .. .. .. .. .. 16 sl!.ännöstelyn asteittaisesta purkamisesta 24
37:
38:
39:
40: II. Lakivaliokunta.
41: Avioliittoa, sää.nnöstelyrikoksia., oikeu- 5. Hakala y.m., toiv. al. N:o 6: Veriko·
42: denkäyntiä ja lapsiin kohdistuvia vä.ki- keen ottamisesta kaikilta avioliittokuu-
43: valtaisuuksia koskevia laki- ja toivo- lutusta pyytäviltä •..........•.......• 37
44: musaloitteita. 6. Brander-Wallin y.m., toiv. al. N:o 7:
45: Lapsiin kohdistuvien väkivaltaisuuksien
46: 1. Kauppi, lak. al. N:o 5: Ehdotus laiksi ehkäisemisestä ja rankaisemisesta ..•.. 38
47: avioliittolain 38 §:n muuttamisesta ...• 29 7. Forss m.fl., hemst. mot. N:o 8: An-
48: 2. Hautala y. m., lak. al. N:o 6: Ehdotus gående anslag för avlönande av en ju-
49: laiksi sl!.ännöstelyrikosten rankaisemi· ridisk sekreterare vid Vasa ägodelnings-
50: sesta annetun lain muuttamisesta .... 32 rätt 39
51: ································
52: 3. Lumme y. m., toiv. al. N:o 4: Oikeuden- 7. Forss y.m., toiv. al. N:o 8: Mää.rära-
53: käyntikustannusten vähentämisestä .•. 33 hasta lainoppineen sihteerin palkkaami-
54: 4. Niemi y. m., toiv. al. N:o 5: Siviilivih- seksi Vaasan maanjako-oikeuteen 41 .....
55: kimisen määräämisestä pakolliseksi avio-
56: liittoon aikoville ...................• 35
57: IV Sislillysluettelo 1949.
58:
59:
60: IV. Valti.ovaminva.liokunt&.
61: A. Verotusta, korvausla.kia., virkamies- Siv.
62: ten pa.lkka.usta., ka.nsakoulula.itosta, typ- 16. Pohjala y. m., lak. al. N:o 22: Ehdotus
63: pitehdasta., tulo- ja mena.rviota., inflatio- laiksi maanhankintalain mukaan annet·
64: tappioita, henkisen työn tekijöitä, suh- tavista valtion velkasitoumuksista an-
65: dannetutkimusta, sll.hköistli.m1Btii. y. m. netun lain 2 § :n muuttamisesta • • • • • • 87
66: koskevia laJd.. ja toivomusaloitteita.. 17. Luukka, lak. al. N:o 23: Ehdotus laiksi
67: Siv. siirtoväen tuntemattoman tavaran myyn-
68: 1. Simu-la y. m., lak. ail.. N:o 7: Ehdotus nistä iJ.rertyneiden varojen käyttämisestä.
69: laiksi tulo· ja omaisuusvaroilain 11 §:n siirtoväkeen kuuluvan nuorison ammatti·
70: muuttamisesta • . • • • . • . . • • • • . . • • . • • • • • 47 opetuksen edistämiseksi. (Laus. Siv:1ta) 89
71: 2. Miettunen y. m.,~wk. al. N:o 8: Ehdotus 18. Honka y. m., lak. al. N:o 24: Ehdotus
72: laiksi tulo· ja omaisuusverolain 7 ja laiksi valtion viran tai toimen haltijain
73: 8 § :n muuttamisesta . • . . . • . . • • • . • • • • • 49 palkkauksesta annetun lain muuttami-
74: 3. Kamnisto y. m., lak. al. N:o 9: Ehdotus sesta • • • • • • • • • • . . • • • . • • • . • • • . • • • • • ... 90
75: laiksi tulo· ja omaisuusverolain 79 § :n 19. Friman y. m., lak. al. N:o 25: Ehdotus
76: muuttamisesta . • • . • . • . • • • • . . • . • • . • • • • 51 laiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
77: 4. M. J&rvilnen y.m., 1ak al N:o 10: Ehdo- sista annetun lain 5 §:n muuttamisesta.
78: tus laiksi tulo· ja omaisuusverolain muut- (Laus. Siv:lta) • • . . • . • • . . • • • . • . • • • • • • 93
79: tamisesta . • • • • • • • • • • • . . • . • • • . • • • • . . • • 52 20. Niemi y. m., lak. al. N:o 26: Ehdotus
80: 5. Pakkamen y. m., lak. al. N:o 11: Ehdo· IJ.aiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
81: tukset laeiiksi tulo- ja omaisuusverolain sista annetun lain 7 ja 16 § :n muutta-
82: sekä mawlaiskuntåin kunnallishallinnosta misesta. (Laus. Siv:lta) • • . . • . . . • • . • • • 94
83: annetun asetuksen muuttamisesta. (Laus. 21. E. Pu-sa y. m., lak. al. N:o 27: Ehdotus
84: Ltv :JJta) . • . . . . . . . • . • . . . • . . . • . • . . . • • . . 58 laiksi typpitehtaan perustamisesta. (Laus.
85: 6. Mäkilnen y. m., lak. al. N:o 12: Ehdo· Mtv:lta) . • • . • . . . • • . . . . . . • . . . . . . . . . • • 96
86: tus laiksi toisesta omaisuudeduovututWe· 22. Btikonen y. m., lak. al. N:o 50: Ehdotus
87: rosta annetun lain muuttamisesta • . • • . . 81 laiksi toisesta omaisuudenluovutusve-
88: 7. östenson m. fl., lagmot. N:o 13: Förslag rosta annetun lain muuttamisesta . • • • • 98
89: tHl lag angående ändring av lagen om 23. Tervo y. m., toiv. a!l. N:o 9: Toimenpi-
90: en andra förmögenhetsöverlåtelseskatt 63 teistä verohallituksen perustamiseksi • • • • 100
91: 7. östenson y. m., lak. al. N:o 13: Ehdotus 24. Su-ntela y. m., toiv. al. N:o 10: V.erotusta
92: toisesta omaisuudenluovutusverosta an- varten tapahtuvan luokituksen yhtenii.is-
93: netun lain muuttamisesta . • • • . • • • . • • • 65 tiilmisestä. (Laus. Ltv:lta) •••••••••• 101
94: 8. Pakkanen y. m., l.ak. al. N:o 14: Ehdo· 25. Sarjala y. m., toiv. al. N:o 11: Toimen-
95: tus laiksi liikevailitoverolain 5 §:n muut· piteistä verotusmenetelmien uudistami·
96: tamisesta . . . . • • • . • • . . • . . . . • . • • • • • . . • • 67 seksi •••.•••••••.•.•••••..••.•••••••• 103
97: 9. Biihilnen y. m., lak. al. N:o 15: Ehdotus 26. Amoniemi y. m., ltoiv. al. N:o 12: Toi·
98: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 69 menpiteistä. maatalouden veroperustei-
99: 10. Lampilnen y. m., lak. al. N:o 16: Ehdotus den tarkistamiseksi • • • • • • • • • • • • • • • • • • 104
100: laiksi margariinivalmisteista suoritetta- 27. Oksala y. m., toiv. al. N:o 13: Valtion
101: vasta verosta . . . . • . • . . . . . • . • . . . . . • • • • 72 tulo- ja menoarviota aitovien lakien ja
102: 11. Luukka, lak, al. N:o 17: Ehdotus laiksi asetusten tarkistamisesta . • . • • . • . . • • • • 106
103: .toisen korvauslain 4 § :n muuttamisesta 75 28. Vennamo y. m., ltoiv. al. N:o 14: Vuo-
104: 12. Lu-ukka, lak. a!l. N:o 18: Ehdotus laiksi delta 1948 mwk:settavan omaisuudenluovu·
105: toisen korvauslain 24 § :n muuttamisesta 77 Ituaveron poistamisesta • • • • • . . . • • . • • • • • 108
106: 13. E. Pu-sa y. m., lak. al. N:o 19: Ehdotus 29. Laitilnen y. m., toiv. al. N:o 15: Toisen
107: ~aiksi toisen ilrorvauslain 35 §:n muut· omaisuudenluovutusveron viidennen erän
108: tamisesta • . • • . . . . • • • • • . • • . • . • • • • . . • . • 80 maksuunpanemisesta vuoden 1945 verope-
109: 14. Vennamo y. m., lak. al. N:o 20: Ehdotus rusteiden mukaisesti • . • . . . . . . . • . • . . • • • 109
110: laiksi toisen korvauslain 35 § :n muutta- 30. Pu-umalailnen y. m., toiv. al. N:o 16:
111: misesta . . . . . . . . . . . . . • . . • . • • . . • . . . • . • • 82 Omaisuudenluovutusveron perinnän kes-
112: 15. J. Pusa y. m., lak. al. N:o 21: Ehdotus keyttämisestä eräissä tapauksissa • • . • • • 110
113: laiksi toisen korvauslain nojailla .perus· 31. Borg-S'IJiniltmq;n y. m., toiv. a1. N:o 17:
114: tettavista korvausmetsistä • • • . • • . • • • • • 84 Tulo· ja omaisuusverolain muuttami-
115: Sisällyalu:ettelo 1949. V
116:
117: Siv. Siv.
118: sesta yksinäisten henkilöiden verotuk- 46. Wiherheimo y. m., toiv. al. N:o 32: Kak-
119: sen osailta . • • . . • . • • • • . • . • . • . . • . • . • • • • 111 sinkertaisen verotuksen poistamisesta • • 132
120: ai!. Karvikko y. m.,
121: toiv. al. N:o 18: Tulo- 47. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 33:
122: ja omaisuusverolain yksinäisiä ja naimat- Asunto-osakeyhtiöiden ja niihin verratta-
123: tomia verovelvollisia koskevien säännös- vien kiinteistöyhtiöiden sekä asunto-osuus-
124: ten muuttamisesta • . . • • . . . . . • . . . . . • • • • 113 kllllltien n. s. kaksinkertaisen verotuksen
125: 33. Boine y. m., toiv. ail. N:o 19: Ensimmäi- poistamisesta ....•.........•...... ·. • • 134
126: .sen veroluokan poistamisesta tulo- ja 48. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 34: Eräiden
127: omaisuusverolaista . . . • • • . • • • • . . . . • • • • 114 veronhuojennusten ulottamisesta koske-
128: 34. Heikkilä y. m., toiv. al. N:o 20: Tontti- maan kuntien sosiaalisiin tarkoituksiin
129: arvon määräämisestä maatalouskiinteis- käytettyjä huoneistoja. (Laus. Ltv:lta) 136
130: töjen omaisuusverotuksessa • • . . • • • • • • • 115 49. Hetemäki y. m., toiv. al. N:o 35: Maa-
131: 35. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 21: Soke· talouskiinteistön murto-osan tai määrä-
132: rin liikevaihtoveron poistamisesta . . . . . • 116 alan omistavien hellikilöiden verottami-
133: 36. Perkonoja y. m.,
134: toiv. al. N:o 22: Kone- sesta erikseen valtion verotuksessa . • • . 137
135: asemien perimien käyttökorvausten va- 50. Nieminen y. m., toiv. al. N:o 36: Nuor-
136: pauttamisesta liikevaihtovero.sta • • . • • • 118 ten henkilöiden vapauttamisesta tulove-
137: 37. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 23: rosta palkkatulojen osa'lta . • . . . • . . . . • • 139
138: Liikevaihtoveron poistamisesta majoitus- 51. Nevalainen y. m., toiv. al. N:o 37: Ansio-
139: ja ravitsemisliikkeiden osalta . . • . . • . . • • 119 työnsä ohella opiskelevain oikeuttami-
140: 38. E. Koivillto, toiv. al. N:o 24: Raakapuun eesta vähentämään verotuksessa opiske-
141: autoklrljetuksiin tarvittavien nestemäisten lusta aiheutuvat kustannukset. (Laus.
142: po:Ltto- ja voiteluaineiden vapauttamisesta Ltv:lta) .•..............•.....•.....• 141
143: tulli-, hinnantasaus- ja liikevaihtovero- 52. Ho'll.kala y. m., toiv. a!l. N:o 38: Vanhem·
144: maksuista • .. .. .. .. .. .. • .. .. .. .. .. .. • 120 pien oikeuttamisesta vähentämään 21
145: 39. Twrja y. m.,
146: toiv. al. N:o 25: Heinän- vuotta nuorempien lastensa opiskelusta
147: siementen kaupan vapauttamisesta liike- heille aiheutuvat elatus- ja opintokus-
148: vaihtoverosta • • • • • • • • • . • • • . • • • • • . • • • • 121 tannukset verotettava.sta tulostaan.
149: 40. Sfmwn.en y. m., toiv. ail. N:o 26: Toimen- (Laus. Ltv:lta) .•.•.....•.......•...• 142
150: piteistä metsäverotuksen uudistamiseksi 122 53. Ostrnson m. fZ., hemst. mot. N:o 39: An-
151: 41. Lapp-Seppälä y. m.,
152: toiv. al. N:o 'n: Pe- gående avlåtande av proposition om så-
153: rintöveron käyttämisestä kuolemansyiden dan ändring av skattelagarna, att av-
154: torjuntatoimenpiteisiin • . . . • • . • • . • . . . . • 124 betaln:ingen på studieskulder finge av-
155: 42. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 28: An· dragas från inkomsten. (Laus. Ltv:lta) 144
156: gående avlåtande av proposition med 53. Ostrnson y. m., toiv. aL N:o 39: Esityk-
157: förslag tili lag om ändring av lagen om sen antamisesta sel'laisesta muutoksesta
158: Skatt på arv och gåva •••....••.•••••• 125 verolakeihin, että opintovelkojen lyhen-
159: 42. Forss y. m., toiv. al. N:o 28: Esityksen nykset .saataisiin vähentää tuloista.
160: antamisesta perintö- ja lahjaverolain (Laus. Ltv:lta) •••••...••...•...••••• 145
161: muuttamisesta . • . • • • • • . • • . . • . . . . . • • • • 126 54. Hakala y. m., toiv. al. N:o 40: Perheen-
162: 43. MäkiMn y. m., rtoiv. al. N:o 29: Eräiden huoltajan oikeuttamisesta vähentämään
163: verohuojennusten lrlottamisesta koske- verotettavasta tulostaan kotiapulaisen
164: maan osakkeiden omistajia • . • • • • • • • • 127 palkka. (Laus. Ltv:lta) .••.•......... 146
165: 44. Ohmam., hemst. mot. N:o 30: Angående 55. Kilpeläfuen y. m., toiv. al. N:o 41: Pien-
166: ibeviljande av skattelättnader för medei, säästäjien inflatiotappioiden korvaami-
167: placerade i aktier • • . . . . .. • . • • . . . . • . . • 129 sesta ••.........•.................... 147
168: 44. Ohman, toiv. al. N:o 30: Verohelpotuk· 56. Niskala y. m., -toiv. al. N:o 42: Seurakun-
169: sien myöntämisestä osakkeisiin sijoite- nan verojen ennakkoperinnästä muiden
170: tuille varoilla • . • . . • • • • • . . • . . . . . • • • • • . 130 verojen yhteydessä. (Laus. Ltv:lta) •• 148
171: 45. Pohjala y. m., toiv. aL N:o 31: Eläk- 57. Ahmavaara y. m., toiv. al. No: 43: Hen-
172: keennauttijain verotuksen lieventä.mi- kisen työn tekijäin aseman parantami·
173: sestä ..•............................. 131 sesta. (Laus. ·Siv:lta) •..•.........••• 149
174: VI Sillliillyaluettelo 194Q.
175:
176: Siv. Siv.
177: 58. TOTvi y. m., •toiv. al. N:o 44: Tutkimuk· 71. Okko, toiv. al. N:o 57: Saimaan-suo-
178: sen toimittamisesta sivistyneistön jälki- menlahden linnoituslinjan maanomista-
179: kasvun tarpeesta ja palkkausoloista. jain aseman järjestämisestä • . . • • • • • • • 170
180: (Laus. Siv:lta) ...................... 151 72. Kannisto, toiv. al. N:o 58: Taloudellisen
181: 59. 0. Turwnen y. m., toiv. al. N:o 45: Suh- selvityksen toimittamisesta Oulunlaak-
182: dannetutkimuksen tehostamisesta .täystyöl- son talousalueesta • . . . • • . • . • • • . . • • • . • • 171
183: lisyyden turvaamiseksi • . • • . • . . • . . . • • • . 153
184: 60. Lappi-Seppälä y. m., toiv. aL N:o 46:
185: Valtion viran tai toimen haltijain asun- · B. Bah.aasia-aloitteita, jotka koskevat
186: tokysymyksen järjestämisestä • . . . . • • . 154 mlLärltrahojen osoittamista maatalouden
187: 61. N~e'Tlllitnen y. m., toiv. al. N:o 47: Kansa- edistämiseen, sisarosuuksien iunasta.mi-
188: koulu[aitoksen ·siirtämisestä valtion ku.s- seen ja kulkula.f.toksiin.
189: ,tannuksella ylläpidettäväksi. (Laus.
190: Siv:lta) ...•.....•.......•.••.....•.• 155 73. Laine y. m., rah. al. N:o 1: Määrärahan
191: 62. Pakkanen y. m., toiv. a:l. N:o 48: Maa- osoittamisesta lainojen myöntämiseksi
192: laiskuntain kansakoulunopettajain palk- maa.laissepille työkoneiden ja. -välinei-
193: kauksen parantamisesta. (Laus. Siv:lta) 157 den hankkimista varten. (Laus. Tv:lta) 175
194: 63. BOTg-Sundman y. m., .toiv. al. N:o 49: 74. Paavolainen y. m., rah. al. N:o 2: Mää-
195: Ottolapsien rinnastamisesta muihin lap- rärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
196: siin opettajain peruspalkan määritte- siksi ja -!ainoiksi eräille kansa.nopis-
197: lyasä. (Laus. Siv:lta) •......••••••••• 159 toille. (Laus. Siv:lta) ••.••••.•.••..•• 177
198: 64. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 50: Ra- 75. Lampinen y. m., rah. al. N:o 3: Määrä-
199: javartiolaitoksessa palvelevan henkilökun- rahan osoittamisesta kasvinsuojelun ja
200: nan elä;keikärajan alentamisesta ........ 160 maan viljavuuden .tutkimuslaboratorion
201: 65. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 51: Määrä- sekä maatalou.stutkimusosaston perusta-
202: rahasta maaseudun sähköistämisen tuke- misesta Tikkurilan koeasemaHe. (Laus.
203: miseksi • . . . . • • . • . . • . . • . • • • • . . . . • • . . . • 161 Mtv:lta) .••.••..•.•..••••......••••• 178
204: 66. Salo, toiv. al. N:o 52: Määrärahasta 76. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 4: Määrärahan
205: maaseudun sähköistämisen avustami- osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli-
206: seksi •.•..•....••..•.••.•.•.•...•.... 163 jöille heinänsiemenen ostamiseen. (Laus.
207: 67. M. Leskinen y. m., ;toiv. al. N:o 53: Mää- Mtv:lta) ............................ 179
208: rärahasta !ainoiksi sähköistäm.isen to- 77. Pakkanen y. m., rah. w1. N:o 5: Määrä·
209: teuttamiseksi maaseudulla . . . . • • . . • . . . 164 rahan osoittamisesta !ainoiksi sisar-
210: osuuksien lunastamista varten. (Laus.
211: 68. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 54: Typ·
212: Mtv:lta) ..••....•.•.•.•••••..••..••• 181
213: pitehtaan rakentamisesta Oulujokilaak·
214: 78. Käkelä y. m., rah. al. N:o 6: Määrära-
215: soon. (Laus. Mtv:lta) ..........•...• 165
216: han osoittamisesta Imatran-Lappeen-
217: 69. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 55: Syrjä- rannan-Haminan-Kotkan maantien le-
218: seutujen puutavarain kuljetuskustannus· ventämiseksi ja korjaamiseksi. (Laus.
219: ten alentamisesta • . . . . . . . . • • . . . • • . • • • 16·7 Kulkv:lta) .......................... 183
220: 70. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o 56: Kylä· 79. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 7: Mää-
221: teiden rakentamis- ja kunnoasapitokus- rärahan osoittamisesta maantien raken-
222: tannusten vähentämisestä verotuksessa. tamiseksi Sierilän lossilta Saaren ky-
223: (Laus. Ltv:lta) ...................... 168 lään. (Laus. Kulkv:lta) •.•......•.... 185
224:
225:
226:
227:
228: V. Paukkiva.lioku.nta.
229:
230: Antola.f.na.uskoron alentamista koskeva menpiteistä rahaJlaitosten antolainausko-
231: toivomusaloite. ron alentam~i ..................... 189
232: 1. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 59: Toi-
233: Bidllysl1leU.lo 1949. VII
234: VI. T&louavaaiokunta.
235: BliiDIJUi.klntU, sairaaloita., Wi.kllrikuD.- Siv.
236: taa., alkoholisteja, vanhuksia. y. m. kOB- 8. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o Ga:
237: kevia. Iald.- ja. toivomusa.Ioitteita. Sairaanhoita.j&ttarien pbJllrkauksen p11.r0-
238: Siv. tamisest& • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 206
239: 1. &Jai;Mti y. m., bk. al. N:o !18: Ehdotus 9. Karvikko y. m., toiv. al. N:o 67: Mlärl.-
240: laiksi eläinlääkintäensiavun järjestämi- rahasta naistensairaalan perusta.miala
241: sestä •••••..••••••••.••••••.••••.•••• 195 varten Turun ke-.kusaa.iraalan yhteyteen 207
242: 2. Leikola, toiv. al. N:o 60: Yliopistollisen 10. J. Yirttmcm y. m., ltoiv. aL N:o 68:
243: lääkäriopetuksen järjest&m.iseatä kaik- Mustasa&ren saira.alan heDkUI.Ikunnan
244: kiin valtionapua. saaneisii11 sairaanhoi- asuntovaikeuksien poistamisesta • • • • • • 209
245: tolaitokBiin ••••••••.•••••..•••.•••••• 197 11. MeriUJMten y. m., toiT, al. N:o 19: Kajaa-
246: 3. Jal48 y. m., toiv. al. N:o 61: Toimenpi- nin keskussairaalan rakennustöiden
247: teistä neurologisen klinika11 suunnitte- käyntiin panemisesta ••••••••.•••• , • • 210
248: lun tarkistamiseksi .................. 198 lS. Kajala y. m., ltoiv. al. N:o 70: Lisll.yk-
249: 4. Vennamo '!!• m., toiv. al. N:o 62: Eläin- sestä vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon
250: lääkärikunn.un apuhenkiiöstön koulutta.- Diakonisaalaitos Beetelin sairaalan tA·
251: misesta .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. • .. • .. • • . 200 kennUAt6iden loppuunsaattamista '\Tat-
252: 5. Karoikko y. m., toiv. al. N:o 63: Opetus- ten .•...................•.•••....•.. 211
253: ja. sairaalarakennuksen rakentamisesta kä-
254: 13. LahteZa '!J. m., toiv. IIJ. N:o 71: Kunnan-
255: tilöopistoUe . . • . . • • . • . • • . • • • . . . • . . • . • • 201 sairaalain aiheuttamien menojen korvaa-
256: 6. K~, toiv. 811. N:o 64: Ml!.ärära- misesta kunnille valtion varoista • • • • • • 212
257: hasta syöpätautien tutkimus- ja hoito-
258: työn edistämiseksi .. .. . .. .. .. • .. • .. • 202 14. Lwnme y. m., toiv. al. N:o 72: Esityk-
259: 7. .tf.. K. Wirtanen, hemst. mot. N:o 65: sen antamisesta uudeksi alkoholisti-
260: Angli.ende åtgärder för ökat utbildande laiksi .•••••••......••••••.••••.••••• 218
261: av läkare, epeeiellt för avlägsnare ,trak- 15. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 73:
262: ter och med hänsyn till den fattigare be- Toimenpiteistä. väkijuomien nauttimisen
263: folkn.ingen • • . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . • • • . 204 estämiseksi moottoriajoneuvoa kuljetet-
264: 7 . .tf.. K. Wirtanen, ,toiv. al. N:o 65: Toi- taessa •...•.•......•....••••••.••..•. 214
265: menpiteistä lääkärien valmistumisen li- 16. Borg-Swndman y. m., toiv. al. N:o 74:
266: säämiseksi erittäinkin syrjäseutuja ja Tutkimuksen toimittamisesta vanhusten
267: vähävaraista väestöä varten . . . . • . . • . . . !0!5 asemasta ja huollosta. (Laus. Työv:lta) 215
268:
269:
270:
271:
272: VII. Laiki- ja taJ.ousvalioikunt&.
273: XUllDal:lisballintoa ja -verotusta, vuokra- Ehdotus laiksi kunnallishaillituksesta kau-
274: alueita, kalastusta, vesioikeutta, pakk.o- pungissa annetun ruretuksen muuttami-
275: luna.stusta, rakennusla.insältdil.ntöi, väes- sesta . _, .. . .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. .. .. • 225
276: töluetteloa, liikenneturvallisUutta y, m. 4. TII4Wiainlm y. m., iak. al. N:o 32: Ehdo-
277: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. tus laiksi erii.iclen kuntien toimin11an
278: tukemisesta • . . . . . • • . . . . . . • • • . . . . • • • 227
279: 1. Lappi-Seppälä 11· m., [ak. al. N:o 29: 5. KiiU>h 'JJ. m., lak. al. N:o 33: Ehdotus
280: Ehdotus laiksi maalaiskllllitain kunnal- laiksi tiheissä asumusryhmissä olevien
281: lishallinnosta annetun asetuksen muut- vuokra-alueiden ~unastamisesta annetun
282: tamisesta . .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. • .. .. 2lU lain muutt&misesta • . .. . . • . • • • .. • . . • • .129
283: 2. SäveZä y. m.,
284: lak. al. N:o 30: Ehdotukset
285: 6. Lwtl,kka y. m., lnlt. aJ.. N:o 84: Ehdotus
286: laeiksi maalaiskuntain kunnallishaillin ·
287: !aik8i väli&ibisesta kalastusoikeudesta 231
288: nosta ja. ik:wmallishallituksesta kaupun·
289: gissa annettujen asetusten muuttami- 7. Rosenberg m.fl., hemst. mot N:o 75:
290: sesta ................................ 222 Angående avlll.tande av proposition om
291: 3. Lappt-Seppälä y. m., lak. al. N:o 31: ny vattenrättslagstiftning . . . . . . . • . . 233
292: VIII Sisä.llY'sluettelo 1949.
293:
294: Siv. Siv.
295: 7. Bosfmberg y. m., toiv. al. N:o 75: Esi- kuntien oikeuttamisesta pakkolu.naata·
296: tyksen antMnisesta uudesta vesioikeus- maan maat asemakaavallisiin tarkoituk-
297: lainsäädännöstä .. .. .. .. .. .. .. .. .. • . 234 siin ................................ 241
298: 8. Niemmen y. m. toiv. al. N:o 76: Nuor- 15. Bawnio y. m.,
299: toiv. al. N:o 83: Kun-
300: ten henkilöiden vapauttamisesta kun- tien oikeuttamisesta pakkolunastamaan
301: nallisverosta palkkatulojen osalta . . . . 235 maata soranottopaikaksi tai urheilu-
302: 9. 80f'1M.m8n y. m., ·toiv. al. N:o 77: Mat- kentäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242'
303: kasta työ- tai toimipaikalle ja sieltä 16. Heljas y. m., toiv. al. N:o 84: Kunnille
304: takaisin aiheutuneiden kustannusten maantiealueiden lunastamiseen varatun
305: vähentämisestä kunnallisverotuksessa .. 236 määrärahan korottamisesta . . . . . . . . . . 243
306: 10. 8tfmberg y. m., toiv. wl. N:o 78: Van- 17. Väyrynen y. m.,
307: toiv. al, N:o 85: Eräi-
308: huuden vuoksi työkyvyltään heikenty- den tiheissä asumusryhmissä olevain
309: neiden henkilöiden palkka- ja eläke- vuokramiesten oikeuttamisesta uudista-
310: tuiJ.ojen vapauttamisesta kunnallisve- maan lunastMnisvaatimuksensa . . . . . . 244
311: rosta ja sen ennakkokannasta ........ 237 18. Tervo y. m., toiv. al. N:o 86: Raken-
312: 11. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 79: nuslainsäädännön .täydentämisestä kel-
313: Lisäyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno- vottomien asuntojen tuottamisen eh-
314: arvioon vaikeuksiin joutuneiden kun- käisemiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 245
315: tien talouden tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 238 19. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 87:
316: 12. Turkka y. m., toiv. ai. N:o 80: Rahaston Kirkosta eronneiden väestöluettelon pi-
317: muodostMnisesta lainojen myöntämistä don aiheuttamien kustannusten siirtä-
318: varten kunnille kunnalliskotien rakenta- misestä heidän itsensä kannettaviksi 246
319: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 20. E. Nwmmen, y. m., toiv. al. N:o 88:
320: 13·. Kölli y. m., toiv. aol. N:o 81: Toimen- Toimenpiteistä liikenneturvallisuuden
321: piteistä asutustoiminnan maalaiskun- parantamiseksi ...................•.. 247
322: nille aiheuttaman taloudellisen rasituk- 21. Tervo· y. m., toiv. al. N:o 89: Toimen-
323: sen tasoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 piteistä kansalaisten kalastusoikeuden
324: 14. Ba'UIIIIio y. m., toiv. al. N:o 82: Maalais- laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
325:
326:
327:
328:
329: VUI. Sivistysvaliokunta..
330: Yliopistoja, oppi-, kans&-, ja ammatti- 6. Leikola toiv. al. N:o 92: Lisäyksestä
331: kouluja., seminaareja., ka.nsankirja.stoja, vuoden 1949 tulo- ja. menoarvioon yli-
332: taidetta., kirjallisuutta. y. m. koskevia. oppilaiden opintolainarahaston lainaus-
333: laki- ja. tOivomusaloitteita.. koron alentamiseksi .. . . .. • . .. .. . . . .. . 263
334: 7. N1110rsaari y. m.,
335: toiv. a:l, N:o 93: Oppi-
336: 1. Malkamäki y. m., lak. at1. N:o 35: Ehdo- velvollisuuden suorittamisen toteami-
337: tus laiksi kansakouluun kuuluvan keski- sesta oppi- ·ja ammattikouluissa . . . . . . 264
338: .koulun perustamisesta . . . . . . . . . . . . • • 255 8. J. WirtQ,n,fm y. m.,
339: toiv. al. N:o 94:
340: 2. Lahtela y. m., !lak. al. N:o 36: Ehdotus Vaasan suomalaisen tyttökoulun muut-
341: laiksi seminaarien järjestämisestä La- tamisesta yiliopistoon johtavaksi tyttö-
342: pin läänissä .. .. . . . .. . .. . .. .. . . .. .. . 257 lyseoksi . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 265
343: 3. Tooriainfm y. m., lak. al. N:o 37: Eh- 9. Lampi,11,611, y. m.,
344: toiv. al. N:o 95: Lovii-
345: dotus laiksi kansankirjastolain muutta- san suomenkielisen yhteiskoulun otta-
346: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258 misesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . • . 266
347: 4. E. Kilpi y. m., toiv. al. N:o 90: Helsin- 10. J'lll'llltiZamen, y. m.,
348: toiv. al. N:o 96: Mää-
349: gin yliopiston opettajien ja op.etusteh- rärahasta valtion oppikoulun perusta-
350: täviä hoita.vien virkamiesten toimeen- miseksi Lauritsalan kauppalaan . . • . . . 268
351: tulomahdollisuuksien turvaamisesta . . 260 11. Mäkmen y. m., toiv. al. N:o 97: Outo-
352: 5. Byömä y. m., toiv. al. N:o 91: Sosialis- kummun keskikoulun ottamisesta val-
353: tisen taloustieteen opetuksen aikaan-· tion haltuun • . . . • • . . . . . • . . . . . • . • . . . . 269
354: saamisesta maamme korkeakouluissa •. 261 12. Hamara y. m., toiv. al. N:o 98: Savon-
355: Sisä.llyaluettelo 1949.
356:
357: Siv. Siv.
358: linnan yksityisen tyttölyseon ottami- arvioon kansanopiston rakentamista
359: sesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . 270 varten Inariin .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. . • 284-
360: 13. Kmtti.nen y. m., toiv. al. N:o 99: Am- 23. 8-K. Kilp1 y. m., toiv. al. N:o 109:
361: mattikoulujen perustamisesta Imatran Määrärahasta näyttämörekvisiitan kes-
362: :kauppalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . 271 kuslainaamon perustamiseksi pääkaupun-
363: 14. Y. TW/'tlo11,tm y. m., toiv. al. N:o 100: kiin ................................ 285.
364: Joensuun varikkoalueen luovuttami- 24. NevaZai.nen y. m., toiv. al. N:o 110:
365: sesta Pohjois-Karjllilan keskusammatti- Määrärahasta ajanmukaisen koulura-
366: koululle . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 272 kennuksen aikaansaamiseksi taidekou-
367: 15. Jern m. fl., hemst. mot. N:o 101: An- luille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 286'
368: gående anslag för grundande av en 25. NevaZai.nen y. m., rtoiv. al. N:o 111: Tai-
369: svenskspråkig centralyrkesskola i Vasa 273 teilija-atalierien sijoittamisesta ullakko-
370: 15. Jern y. m., toiv. 811 N:o 101: M"åärä- kerroksiin (Laus. Ltv:lta) .......... 28T
371: rahasta ruotsinkielisen keskusammatti- 26. 8-K. KiZp1 y. m., toiv. al. N:o 112: Suo-
372: koulun perustamiseksi Vaasaan ...... 274 men Teatterikoulun siirtämisestä val-
373: 16. MUlcki y. m., toiv. al. N:o 102: Kansa- tion hallintaan . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 288-
374: koulunopettajaseminaarin perustamisesta 27. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 113:
375: Imatran kauppalaan . • • • . . • . . • • . . • • . . . 275 Angäende utredning av de ekonomieka
376: 17. PyörtäM y. m., toiv. aJ. N:o 103: M"åä- betingelserna för säng- och musikverk-
377: rärahasta Itä-Suomen seminaarin raken- samheten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 289-
378: nustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 27. Brommels y. m., toiv. al. N:o 113: Sel-
379: 18. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 104: vityksen toimittamisesta laulu- ja mu-
380: Naisopettajaseminaarin ja talousopetta- siikkitoiminnan taloudellisista edelly-
381: jain valmennuslaitoksen perustamisesta tyksistä . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 290>
382: Savonlinnaan • . . . • • . . . . • • . . . . . . . . . . . • 277 28. NevaZai.nen y. m., toiv. al. N:o 114: Asi-
383: 19. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 105: antuntijalautakunnan lliSettamisesta ko-
384: Määrärahasta oppilasasuntolan raken- timaisen elokuvatuotannon kehittämi-
385: seksi ..............................•. 291
386: tamiseksi Tornion seminaarin yhteyteen 279
387: 29. 8-K. KiZpi y. m., toiv. al. N:o 115: Mää-
388: 20. Koivwranta y. m., .toiv. al. N:o 106: rärahasta suomen- ja ruotsinkielisen
389: Kansakoulunopettajaseminaarin perusta- kirjallisuuden edistämiseksi . . . . . . • . • . 292
390: misesta Rovaniemelle . . . . . . . . . . . . . . . . 281 30. Lapp1-8eppäZä y. m., toiv. al. N:o 116
391: 21. MaZkamäk' y. m., toiv. al. N:o 107: Kir- Valtion komiteain mietintöjen luette-
392: koiJlisen alkukoulun opettajain eläk- loimisesta • . . • . • . . • . • • . . . . . • . . . . . . . . 293'
393: keiden korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 283 31. LapP'-8eppälä y. m., toiv. al. N:o 117:
394: 22. E. KoilviBto y. m., ·toiv. al. N:o 108: Koripallovälineiden hankkimisesta kansa-
395: Lisäyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno- ja oppikouluihin .................... 294-
396:
397:
398:
399: IX. MaataJousvaliokunta.
400: MaanhanldntalaJd.a, asutustoimintaa, 4. Pyy y. m.,
401: lak. al. N:o 41: Ehdotus
402: D18.9r, metsä- ja ·kotitaloutta, maatalous- laiksi siirtoväen ja rintamasotilaiden
403: kouluja y. m. koskevia laki- ja toivo- asuttamisen rahoittamisesta annetun
404: musaloitteita. lain muuttamisesta . . . . . • . . . . . . . . • . • • 3M
405: 5. YiroZai.nen y. m.,
406: la.k. al. N:o 42: Ehdo-
407: 1. E. Pusa y. m., lak. al. N:o 38: Ehdotus tus laiksi maataloustuotteiden kohtuul-
408: laiksi maanhankintalain 7 § :n muutta- lisen hintatason turvaamisesta . . . . . • • . 305.
409: misesta .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. 299 6. LuostaMe/1. y. m., lak. al. N:o 43: Eh-
410: 2. Hetemäki y. m., iak. al. N:o 39: Ehdo- dotus laiksi maatilatalouksien vesi- ja
411: tus Qaiksi maanhankintalain 65 ja 66 viemärijohtojen rakentamisen tukemi-
412: §:n 'muuttamisesta .................. 301 sesta vaUion varoilla . • • . . . . . . . . . . . • . 30&
413: 3. Ikonen, lak. al N:o 40: Ehdotus laiksi 7. KöZZi y. m., lak. al. N:o 44: Ehdotus
414: maanhankintalain 89 §:n muuttami- laiksi maanvuokramaksun uudelleen
415: sesta ................................ 303 määräämisestä eräissä tapauksissa . . . . 31()
416: :X SisiJlysluettelo 194:9.
417:
418: Siv. Siv.
419: 8. Tervo y. m., toiv. al. N:o 118: Toimen- 23. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 183:
420: piteistä maatalouden tuotantosuhteiden Perustamisp&lkkioiden. suorittamisesta
421: ja kannattavaisuuden tarkkailun tehos- seUaisillekin. maansa&ntiin oikeutetuille,
422: tamiseksi . . • • . • . . . • . . . . • . . . . . . • • . . . 312 jotka saavat tontin, asuntotontin tai
423: 9. Baari '!!· m., toiv. al. N:o 119: Uu- asuntotilan ........•................• 333
424: disraivau.spalkkioiden maksuperusteiden 24. Bt:mttUa. y. m., toiv. al. N:o 134: Vuokra-
425: muuttamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . 815 sopimuksen rekisteröimisen ulottami-
426: 10. Sor1Mt?Wn y. m., toiv. al. N:o 120: Määrä- sesta maaseudulle koskemaan kaikkia
427: ra-hasta lainoikai pienviljelijöille ta- maanvuokrasopimuksia • . . . . . . . . . . • . • 334
428: louden vakauttamista ja tuotannon ko- 25. Perkanoja y. m., toiv. al. N:o 135: Li-
429: hottamista varten . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . 316 säyksestä vuoden 1949 .tulo ja meno-
430: 11. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 121: Vilja- arvioon maatalouskoneyhtymäin val-
431: tuotteiden hintojen saattamisesta tuo- tionavustusten korottamiseksi .......• 335
432: tantokustannuksia vastaaviksi ...•••.. 318 26. Turja y. m., toiv. 8Jl. N:o 136: Hevos-
433: 12. Koukkari, y. m., toiv. al. N:o 122: Uudis- ten viennistä ulkomaille ............•. 336
434: raivauspalkkiolainsäädännön uudista- 27. LGitmen y. m., toiv. al. N:o 137: Vuota-
435: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319 säännöstelyn kumoamisesta .........• 337
436: 13. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 123: Uu- 28. Wickman, m. fZ., hemst. mot N:o 138:
437: disraivaustoiminnan ennakkolainoi tuk- Angå.ende ltgärder för upphävande av
438: sesta lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen reglementeringen av rll.hudar och skinn 338
439: alueina . • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . 821 28. Wickman y. m., toiv. al. N:o 138: Toi-
440: 14. Barjala y. m., toiv. al. N:o 124: Toi- menpiteistä raakavuotien ja nahkojen
441: menpiteistä korotetun määrärahan osoit- säännöstelyn lopettamiseksi • . • • • . • • • • 339
442: tamiseksi uudis- ja laidunviljelyspalk- 29. Kleemola '!!· m., toiv. al. N:o 139: VTÖ·
443: kioita varten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 822 hykejaon toteuttamisesta kotieläin-
444: 15. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 125: Rai- tuotteiden hintoihin nähden ........•• 340
445: vauspalkkioiden maksamisesta osittain 30. Biihimä1ci. y. m., toiv. al. N:o 140: Määrä-
446: ennakolta • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 324 rahasta avustuksiksi pienviljelijöille
447: 16. Saalasti y. m., toiv. al. N:o 126: Maan- Iantaloiden rakentamista varten . . . • • . 341
448: parannusaineiden ajon ottamisesta 31. Byömä y. m., toiv. al. N:o 141: Kor-
449: erääksi perusteeksi tuotantomiljardin vauksen suorittamisesta metsänhoidon
450: jakoa suoritettaessa ............••.. 325 opiskelijoille heidän opiskeluaikanaan
451: .17. Ha.utala y. m., toiv. !111. N:o 127: Vakuu- va;ltion hyväksi suorittamastaan työstä 342
452: tustoiminnan järjestämisestä luonnon- 32. Niskala y. m., rtoiv. al. N:o 142: KalaJl-
453: voimien kasvinvBjelyksille aiheutta- viljelyslaitoksen perustamisesta Torni-
454: mien vahinkojen varalta .•..•••..... 326 onjokilaaksoon . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343
455: 18. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 128: 33. Hcmkala y. m., toiv. al. N:o 143: Raaka-
456: Tuotantotukipalkkioiden suorittamisesta sokeritehtaan perustamisesta Vakka-
457: vuonna 1948 sruttuneen hallan johdosta Suomeen . • . . • . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . • 344
458: satonsa menettäneille viljelijöille • • • • • . 827
459: 19. Tainio y. m., toiv. al. N:o 129: Hallan 34. Nuorsaatri y. m., toiv. al. N:o 144:
460: Määärahasta raakasokeritehtaan perus-
461: vuonna 1948 vil.jelyksille aiheuttamien
462: tamisesta Satakuntaan . . . . . . . . . . . . • . 846
463: vahinkojen korvaamisesta • . . . . . . . . . • • 328
464: :20. BMJM,m47ci. y. m., toiv. al. N:o 130: Mää- 35. Koskinen y. m., toiv. al. N:o 145: Pien-
465: rärahasta valtion osuuksia varten pien- viljelijäväestön ammattiopetuksen uudis-
466: viljelijäin maatalouskoneyhtymissä 329 tamisesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 348
467: :21. Leppälä, toiv. al. N:o 131: Hallinta- 36. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 146: Kas-
468: sopimuksella saatujen tilojen asukkai- vinjalostusaseman perustamisesta Poh-
469: den oikeuksien laajentamisesta .•.•.• 330 jois-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • • . • 350
470: :22. M. Järvinen y. m., toiv. a:l. N:o 132: 37. Tauri,ai,'lt6'n y. m., toiv. ail. N:o 147: Vll-
471: Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden jelyskasvien koe- ja kasvinja[ostusase-
472: sotalaskien maanhankintalain nojalla man perustamisesta Kainuuseen • . • • • • 351
473: rakentamien asuntojen pysyttämisestä 38. Törngren m. fl. heDlBt. mot. N:o 148:
474: heidän hallussaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332 Anglende anslag tili räntefritt lln lt
475: Siaällysluettelo 1949. XI
476:
477: Siv. Siv.
478: Högre Svenska Lantbruksläroverket i 48. Hamara y. m., toiv. al. N:o 158: Maa·
479: kbo •••.•........•..........•.••..•• 352 talousministeriön alaisten kotitalous-
480: 38. Törngr6111, y. m., toiv. al. N:o 148: Määrä.· oppilaitosten opettajain palkkauksen
481: rahasta korottomaksi lainaksi Högre parantamisesta . . . • • • . . . • . • . • . . . . . . . • 364
482: Svenska Lant'bruksläroverket i Åbo 49. Miettunen y. m.,
483: toiv. al. N:o 159: Koti·
484: nimiselle oppilaitokselle • • . . . . • • • • • • • • 353 talons· karjanhoitokoulun perustamisesta
485: 39. Heikkilä y. m., toiv. al. N:o 149: Isäntä· Tervolaan . . . . . • . • • . . . . • . . • . • . . . . . • • 365
486: koulutuksen aikaansaamiBesta . • • . . • . • 354 50. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 160:
487: 40. Byhtä y. m., toiv. al. N:o 150: Koillis- Määrärahasta rakennustyökoulun pe-
488: Pohjanmaan maamieskoulun perustami- rustamiseksi Perä-Pohjolaan .......• 366
489: sesta Pudasjärven kunnassa olevalle 51. Nuorsaari y. m., toiv. al. N:o 161: Pun-
490: Pietari'lan tilalle . . . . . . • . • • . . . . . . • • . . 355 kalaitumenjoen perkaamisesta . . . . . . . • 367
491: 41. Niskala y. m., toiv. al. N:o 151: Maa- 52. Nuorsaari y. m., toiv. al. N:o 162:
492: mieskoulun perustamisesta Tornionjoki- Määrärahasta Kii:kois-, Marja- ja Kuor·
493: laaksoon . . . . . . . . . . . . . . • . • • • . . . . . . . • • 356 sumaajärvien perkaushankkeen toteut-
494: 42. Mannila y. m., toiv. al. N:o 152: Pien· tamiseksi . . . . . • . • . . • . . • . • • . • . . • . . • • • • 368
495: viljelijäkoulun perustamisesta Itä-Hä- 53. Antila y. m., toiv. al. N:o 163: J"årven-
496: meeseen . . • . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . • . • . 357 las:ku· ja kuivatushankkeiden toteutta-
497: 43. Hamara y. m., toiv. al. N:o 153: Emän- misesta ..••..••.••.•...•.....•.....•• 369
498: täkoulujen perustamisesta . . . . . . . . • • . . 358 54. Hautala y. m., .toiv. al. N:o 164: Toi-
499: 44. Laine y. m., toiv. al. N:o 154: Emäntä- menpiteistä Keski· ja Pohjois-Pohjan-
500: koulun perustamisesta Etelä-Hämee- maan runkoviemäriverkostosuunnitelman
501: seen •.......•...........•.......•..• 359 toteuttamiseksi . • • . . . • . . . . . • . . • • • . • • • 370
502: 45. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 155: Li· 55. Sormunen, toiv. al. N:o 165: Reisjärven
503: säyksestä vuoden 1949 tulo· ja meno· kunnassa sijaitsevan Kalajan järvi:kui-
504: arvioon tutkimuksen toimittamiseksi vion edelleen :kuivattamisesta • . • . • . . • 371
505: kotiteollisuustyöskentelystä maa talou 56. Sormunen, ,toiv. al. N:o 166: Piippolan
506: den sivuelinkeinona ..•......•..•..... 360 :kunnassa olevan Lamujoen per:kaustyön
507: 46. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 156: Li- aloittamisesta • . • • . . • . . . . . • . . . • . . . . . • • 372
508: säyksestä vuoden 1949 tulo· ja meno· 57. Tainio y. m., toiv. ll!l. N:o 167: Posion
509: arvioon valtion mieskotiteollisuusopis- kunnassa sijaitsevan Alasuolijärven ve-
510: ton oman talon rakennushankkeen vai· denpinnan korkeuden alentamisesta • . • • • 373
511: miste~ua varten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . 361 58. Byhtä y. m., ·toiv. al. N:o 168: Lisäy:k·
512: 47. Brander y. m., ·toiv. al. N:o 157: Koti· sestä vuoden 1949 tulo· ja menoarvioon
513: teollisuuskoulujen ottamisesta valtion asutusteiden korjaaruistöitä varten Poh-
514: haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . • 363 jois-Suomessa •...................•..• 374
515:
516:
517:
518: X. Työväenaaia.invaliokunta.
519: Sosia.allvakuutuksia ja -korvauksia, työ- 4. Prunnila y. m., ila:k. al. N:o 48: Ehdotus
520: aikaa, Ita.nsanelä.kelaitosta, työturvalli- laiksi työntekijäin vuosilomalain muut·
521: suutta, henkistä. työtä y. m. koskevia tamisesta . . . • • . • . . . . • • . • . . . • • • • • . . • • • 393
522: laki- ja toivomusaloitteita. 5. Virolainen y. m., ilak. al. N:o 40: Ehdo-
523: tus laiksi työnantajan lapsilisä- ja :kan·
524: 1. Kauhanen y. m., lak. al. N:o 45: Ehdo· saneläkemaksun palauttamisesta pien·
525: tus laiksi valtion tapaturmavakuutuslai· työnantajille . • • . . . • • • . . • . . . • . • • . • . • • 395
526: toksesta ja laiksi valtiontalouden tar· 6. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 169: Neu·
527: kastuksesta annetun lain muuttamisesta 379 voa-antavan kansanäänestyksen toimit·
528: 2. N. Nurminen y. m., lak. wl. N:o 46: Eh- tamisesta kansaneläkelaitoksen toimin·
529: dotus sokeuskorvauslaiksi . . . . • • • . . . . • 385 nasta ..•....••.•.•..••....•..••..•..• 397
530: 3. Virolainen y. m., la:k. al. N:o 47: Ehdo· 7. Öhman m. fl., hemst. mot. N:o 170: An·
531: tus maataJlouden työa;ikalaiksi. (Laus. gäende avlätande av proposition om sä·
532: Mtv:lta) ...•...................•...• 388 dan ändring av lagen om folkpeusione·
533: XII SisäJ.ly'Slttettelo 1949.
534:
535: Siv. Siv.
536: ring, att pensionerna bleve oberoende av stöd åt blinda för att underlätta. de eivil-
537: de inbetalade premierna . . . . . . . . . . . • . . 399 blindas ställning . . . . . . . . . . • • • . . . . . . . • . 411
538: 7. öhman y. m., ·toiv. al. N:o 170: Esityk- 15. Österholm y. m., toiv. al. N:o 178: So-
539: sen antamisesta kansaneläkelain muutta· keainavustuslain tarkistamisesta siviili-
540: misesta siten, että eläkkeet tehtäisiin sokeain aseman helpottamiseksi . . . . • • 412
541: riippumattomiksi suoritetuista vakuu- 16. Hiekkala y. m., toiv. al. N:o 179: Lapsi-
542: tusmaksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . 400 lisälain muuttamisesta sosiaaliselle huol-
543: 8. Honkala y. m., toiv. al. N:o 171: Kan- toperiaatteelle rakentuvaksi ......•••• 413
544: saneläkemaksujen perimiskustannusten 17. Friman y. m., toiv. al. N:o 180: Lapsi-
545: korvaamisesta kunnille . . . . . . • . . . . . . . • 401 lisälain kunnille kansakoulutoimen hoi-
546: 9. Borg-8'11/ndman y. m., toiv. a:l. N:o 172: tamisesta aiheuttamien kustannusten
547: Sosiaalisen huoltotoiminnan kehittämi- poistamisesta. (Laus. Ltv:Ita) .....••• 415
548: sestä valtion työntekijäin sekä viran ja 18. Riihinen y. m., toiv. 1111. N:o 181: Oma-
549: toimen haltij ain keskuudessa . . . . • . . . • . 402 kotirakennuslainain myöntämisestä maan-
550: 10. Prumnila y. m.,
551: toiv. 311.. N:o 173: Työ- hankintalain ulkopuolelle jäänee11e siirto-
552: turvallisuuslain ulotttamisesta koskemaan väelle. (Laus. Mtv:'Lta) ........••••••• 416
553: viran ja toimen haltijoita • . . . . . • . . • • • 403 19. Mustonen y. m., toiv. al. N:o 182: Kodin-
554: 11. Kmnnisto y. m., toiv. al. N:o 174: Hen- perustamislainan enimmäismäärän korot-
555: kisen alan työmarkkinatoimiston perus- tamisesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . • . • • • 417
556: tamisesta . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 404 20. Torvi y. m., toiv. al. N:o 183: ·Määrära-
557: 12. Jalas y. m., toiv. al. N:o 175: Toimenpi- hasta Helsingin Yliopiston Ylioppilas-
558: teistä henkisen työn tekijäin työoloissa kunnalle ylioppilasasuntoloiden rakenta-
559: vallitsevien terveydellisten epäkohtien mista varten. (Laus. Siv:lta) .....••• 418
560: korjaamiseksi . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . 406 21. V. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 184: Työ-
561: 13. E. Nurminen y. m., toiv. al. N:o 176: aikalain ulottamisesta koskemaan työn-
562: Kalliinajaniisien maksamisesta eräi'lle ta- johtajia . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . • • • 419
563: paturmakorvauksiin oikeutetuille . . . . . . . 408 22. Riihimäki y. m.,
564: toiv. al. N:o 185: Li-
565: 14. Manninen y. m., toiv. al. N:o 177: Eräi- säyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno-
566: den invaliidien työtapaturmakorvausten arvioon korvauksen suorittamiseksi
567: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410 vuonna 1918 n. s. punaisten puolella in-
568: 15. Österholm m. fl., hemst. mot. N:o 178: valiideiksi tulileille ja heidän perheen-
569: Angåen<Ie revision av lagen om under- jäsenilleen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 420
570:
571:
572:
573: XI. Puolust1J1181dainvaliokunta.
574: Asevelvollisuutta koskevia toivomus- 2. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 187:
575: aloitteita.. Angående utredning av möjHghetema för
576: värnpliktens nedskärning • . • • . . • . . . . . • • 421)
577: 1. Lumme y. m., toiv. al. N:o 186: Asepal- 2. Brommels y. m., toiv. a1 N:o 187: Sel-
578: veluksesta omantunnonsyistä kieltäyty- vityksestä asevelvollisuuden vähentii.mis-
579: neitä koskevien .säännösten uudistami- mahdollisuuksista • . . • . . • . • • • • . . . . • • • • 426
580: sesta ....................•......•..•• 423
581:
582:
583:
584: xn. Kulkullattosvaliokunta.
585: Posti-, lennätin- ja puhelinlaitosta, rau- kilökunnan asuntojen rakentamista var-
586: tateitä., maanteitä., siltoja, vesiteitä y. m. ten ..•.....•.•.••..•.•••.•....••.•••• 431
587: koskevia. toivomusaloitteita.. 2. Hakala y. m., toiv. al. N:o 189: Määrä-
588: rahasta Tampereen postitalon rakenta-
589: 1. LapP'-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 188: miseksi • • • • • . . . . • . . . • • • • • • . • • • . . • • . • . 432
590: Lisäyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno- 3. Pyörtänö y. m.,
591: toiv. al. N:o 190: Posti-
592: arvioon posti- ja lennätinlaitoksen hen- talon rakentamisesta Joensuuhun •...•. 434
593: Sisällysluettelo 1949. XIII
594:
595: Siv. Siv.
596: 4. E. Koivi8to y. m., toiv. al. N:o 191: Li- 20. Pyörtänö y. m., toiv. wl. N:o 207: Mää-
597: säyksestä vuoden 1949 tulo- ja menoar- rärahasta rautatieläisten asuintalon ra-
598: vioon puhelin- ja lennätinverkon laajen- kentamiseksi Joensuuhun ••...••••••• 457
599: tamista ja parantamista varten • • • • • • 436 21. Mustonen y. m., toiv. al. N:o 208: Asun-
600: 5. E. Kmvi8to y. m., toiv. a:l. N:o 192: Pu- tojen rakentamisesta Kontiomäen ase-
601: helinlinjan jatkamisesta Inarin kunnan man rautatiehenkilökunnalle . . . . . • • • • 458
602: Ranttilasta Utsjoen Karigasniemeen • • 437 22. KuUberg m. fl., hemst. mot. N:o 209:
603: 6. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 193: Rauta- Angående undersökning och förbättring
604: tien rakentamisesta Voikosken asemaita av vägförhållandena i kust- och skär-
605: Heinolan kirkonkylän ja Sysmän Liiko- gårdsbygderna . • . • • • • . • . . . • • • . • • • • • • • 459
606: lanlahden kautta Vaajakosken asemalle 438 22. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 209: Ran-
607: 7. Pesonen y. m., ·toiv. a:l. N:o 194: Rauta- nikko- ja saaristoseutujen tieolojen tut-
608: tien rakentamisesta Heinolasta Jyväs- kimisesta ja parantamisesta •••..•••••• 460
609: kylään •••••....••••••.•••..••••••••• 441 23. BiiJWmä.ki y. m., toiv. al. N:o 210: Hon-
610: 8. Karjalainlen y. m., toiv. al. N:o 195: Ra- kakosken asemalta Soikon-Lassilan
611: tarakennustöiden aloittamisesta linjalla maantielle johtavan tien ottamisesta
612: Heinola-Leikola • • • • • • • • • • • . • . • • • . • • «3 valtion hoitoon • • • • • . • . • . . • . . . . . • • • • • 461
613: 9. Mannila y. m., rtoiv. al. N:o 196: Rauta- 24. BiiM.mäkt y. m., toiv. wl. N:o 211: Mää-
614: tien rakentamisesta Heinolasta P.essalan rärahasta kunnan- ja kyläteiden valtion
615: asemalle . • . . . . . . . . . • • . . • . • • • • . • • . • • • • 444 hoitoon ottamisesta johtuviin menoihin 462
616: 10. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 197: Rau- 25. Sävelä y. m., toiv. al. N:o 212: Kankaan-
617: tatien rakentamisesta Tampereelta Ky- pään Kiviniemen-Suodenniemen Pyy-
618: röskosken kautta Seinäjoelle • . . . . . • . • • 446 kosken paikallistien ottamisesta valtion
619: 11. N. Nwrmilnen y. m., toiv. al. N:o 198: Li- haltuun . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • 463
620: säyksestä vuoden 1949 tulo- ja menoar- 26. BrommeZs m. fl., hemst. mot. N:o 213:
621: vioon Vaasan-Härmän rataosan raken- Angående åtgärder för förkor.tande av
622: tamista varten .•••••........•••.•••• 447 landsvägen Kristinestad-Kaskö • • • • • • • 464
623: 12. J. Wirtanen y. m., rtoiv. al. N:o 199: Här- 26. BrommeZs y. m., toiv. al. N:o 213: Toi-
624: män-Vaasan radan ottamisesta yleiseen menpiteistä Kristiinankaupungin ja
625: rautatierakennusohjelmaan • . • • . • • . • . . . 448 KMkisen välisen maantien lyhentämi-
626: 13. Kannisto, toiv. al. N:o 200: Rautatien sek.si •...•••.•....••.•..•.•.......••• 465
627: rakentamisesta Oulun ·kaupungista Kii- 27. Mannila y. m., toiv. al. N:o 214: Jout-
628: minkiin . . . . . • . • . . • . . . . . . . . . . • . . . . . • • 449 san kunnassa olevan Marjotaipaleen ky-
629: 14. Mustonen y. m., ·toiv. al. N:o 201: Rauta· IJ.ätien ottamisesta valtion hoitoon . • • • 466
630: tien rakentamisesta Savon radalta Otan- 28. Mannila y. m., toiv. a;l. N:o 215: Harto-
631: mäen kaivokselle . . • . . . • . • . . • . . . . . . • . • 450 lan ja Joutsan kunnissa olevan Putki-
632: 15. Mustonen y. m., toiv. all.. N:o 202: Li- järven kunnantien ottamisesta valtion
633: säyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno- hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 467
634: arvioon Hyrynsalmen-Pesiön-Kianta- 29. Mannila y. m., toiv. al. N:o 216: Maan-
635: järven rataosan rakennustöitä varten •• 451 tien rakentamisesta Puukemian turve-
636: 16. Koivwranta y. m., toiv. 811. N:o 203: Toi- suolta Leivonmäen pitäjässä Putkijärven
637: menpiteistä Lapin länin rautatieyhteyk- tienristeykseen . • . . . . . . . . • • • • . . • • • • • • • 469
638: sien kehittämiseksi • . . . . . . . • . . . . • . . • • 452 30. Sarjala y. m., toiv. al. N:o 217: Tutki-
639: 17. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 204: Kontio- muksen toimittamisesta maantien. rakell.-
640: mäen-Taivalkosken rautatierakennus- tamiseksi Leivonmäen Havumäen kylästä
641: töiden jatkamisesta työttömyysmäärära- Joutsan Pajumäen kylätielle ...•....•• 469
642: hoilla ..•••...•.•......•..•.......••• 454 31. Koskinen y. m., toiv. all.. N:o 218: Tut-
643: 18. Kuittilnen y. m., toiv. al. N:o 205: Li- kimuksen toimittamisesta maantien ra-
644: säyksestä vuoden 1949 tulo- ja menoar- kentamiseksi Kalmarin kylästä Jyväs-
645: vioon Imatran ratapihan yli kulkevan kylän-Kokkolan maantieltä Baarijär-
646: ajosillan rakentamiseksi • . . . . • . • . • . . . • • 455 ven-Kannonkosken maantielle ..••.••• 470
647: 19. Tailnoio y. m., .toiv. al. N:o 206: Tenge- 32. Palovesi y. m., toiv. 1111. N:o 219: Määrä-
648: liöjoen rautatiesillan rakentamisesta •. 456 rahasta mantien rakentamiseksi Haapa-
649: XIV Sisä.llysluettelo 1949.
650:
651:
652: Siv. Siv.
653: mäen-Ruoveden väliseltä maantieltä 49. Pyörtänö y. m., toiv. al. N:o 236: Maan-
654: Yltiän rautatieseisakkeelle •.••.••••••• 471 tien rakentamisesta tiesuunnalla Kuisma
655: 33. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 220: Saari- -Huhmarinen-Lylykos>ken tienhaara •• 489
656: järven Kolkanlahden-Pylkönmäen pai- 50. Pyörtänö y. m., toiv. al. N:o 237: Mää-
657: kallistien ottamisesta valtion hoitoon • • 472 rärahasta Rautavaaran kunnan Höylän-
658: 34. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 221: Pylkön- tien rakentamiseksi .....••......•.••• 490
659: mäen pitäjän Paaja[an kylätien ottami- 51. Pyörtänö, toiv. al. N:o 238: Maantien
660: sesta valtion hoitoon ..•.•.....••••.•• 474 rakentamisesta Valtimon kirkonkylästä
661: 35. N. Nurminen y. m., toiv. al. N:o 222: Sivakkavaaran kautta Sotkamon kir-
662: Kniivilästä Evijärven-Lappajärven konkylään ........•....•.....•....•.• 493
663: maantielle johtavan kylätien ottamisesta 52. Pyörtänö y. m., toiv. rul. N:o 239: Li-
664: valtion haltuun •......•.•.•. ~ •.•...••• 475 säyksestä vuoden 1949 tulo- ja menoar-
665: 36. N. Nurminen, toiv. al. N:o 223: Toimen- vioon Rautavaaran-8otkamon oiko-
666: piteistä Kauhavan kirkonkylässä sijait- maantien rakentamiseksi .••..••..•••• 494
667: sevan maantien oikaisemiseksi •......• 476 53. Kauhanen y. m., toiv. al. N:o 240: Si-
668: 37. RamJcila y. m., toiv. aJl. N:o 224: Toimen- vakkavaaran ~,Palovaaran -Sotkamon
669: piteistä mantien rakentamiseksi Evijärven maantien rakentamisesta ja ottamisesta
670: Kel'ttuankylästä Kortesjärven Kielisen valtion hoitoon .....•......••..•..... 495
671: kylään .............................. 477 54. Salo, toiv. at N:o 241: Määrärahasta
672: 38. N. Nurminen y. m., toiv. al. N:o 225: Li- Paltamon-Puolangan maantien peruskor-
673: säyksestä vuoden 1949 tulo- ja menoar- jausta varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . 496
674: vioon Pietarsaaren~Sundbyn maantien 55. Salo, toiv. al. N:o 242: Lisäyksestä vuo-
675: oikaisutyön loppuun suorittamiseksi ...• 478 den 1949 tulo- ja menoarvioon Jokiky-
676: 39. N. Nurminen y. m., rtoiv. al. N:o 226: Li- län maantien rakennustöiden jatkamista
677: säyksestä vuoden 1949 tulo- ja menoar- varten Ristijärvellä • • . . . . . . . . . . . . . . . • 497
678: vioon Himangan pitäjän Rautilan ky[ä- 56. Salo, toiv. al. N:o 243: Hyrynsalmen
679: tien kuntoonsaattamiseksi ............ 479 n. s. Hakokylän maantien rakentamisesta 498
680: 40. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 227: Piek- 57. Meriläinen y. m., toiv. al. N:o 244:
681: sämäen kunnassa olevan Lamminmäen Maantien rakentamisesta Vepsän kylä-
682: kylätien ottamisesta valtion hoitoon . . 480 ·tiestä Herttuanjärven pohjoispuolitae Sot-
683: 41. Tiainen y. m., toiv. al. N:o 228: Tarna, kamon-Tipasojan maantielle . . . . . . • . • • 499
684: lan-Niukkalan välisen kunnantien ot- 58. Salo, toiv. al. N:o 245: Tutkimuksen
685: tamisesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . • • 481 toimittamisesta maantien rakentami-
686: 42. 0. Turunen y. m., toiv. al. N:o 229: Ter- seksi Suomussalmen kirkolta Kiantajär-
687: von kirkonkylän-Rautalammin pitäjän ven itäpuolitae Ruhtinaansalmelle . . • . 500
688: rajan välisen kylätien kunnostamisesta 482
689: 43. Miikki y. m., rtoiv. al. N:o 230: Pohjiin 59. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 246: Maan-
690: tien rakentamisesta Suomussalmen kun-
691: kylätien ottamisesta valtion tieksi . . . • 483
692: 44. Brander y. m., toiv. al. N:o 231: Onka- nan Laajan kylätiestä Lylykylän kylätie-
693: mon-Tolosenmäen maantien rakentami- hen ...................•..•.......•.. 501
694: sesta .........••....•.............••. 484 60. Tauriainen, toiv. 811. N:o 247: Maantien
695: 45. Brander y. m., toiv. al. N:o 232: Toimen- rakentamisesta Suomussalmen-Kuhmon
696: piteistä Kemien-Tohmajärven maantien maantieltä Konttilan-Karhukankaan ta-
697: oikaisemiseksi . . • • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 485 loryhmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
698: 46. Soininen y. m., toiv. al. N:o 233: Polvi- 61. Tainio y. m., toiv. al. N:o 248: Maan-
699: järven-Kuorevaaran kunnantien ottami- tien rakentamisesta Piittisjärveltä Saa-
700: sesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . 486 rijärvelle Ranuan kunnassa ........•• 503
701: 47. Pyörtänö y. m., toiv. al. N:o 234: Mää- 62. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 249:
702: rärahasta Joensuun-Kuopion maantiellä Maantien rakentamisesta Ounasjoen itä-
703: suoritettavia parannustöitä varten . . . • • • 487 puolitae Saaren kylästä Korinteen lossille 504
704: 48. Pyörtänö y. m., toiv. al. N:o 235: Mää- 63. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 250: Määrä-
705: rärahasta maantien rakentamiseksi tie- rahasta maantien rakentamiseksi Kemi-
706: suunnana Hoilola-Luutalahti-Muta- järven-Kuusamon maantieltä Posion
707: lahti ................................ 488 kunnan keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505
708: Sisäl1ysluettelo 1949. XV
709:
710: Siv. Siv~
711: 64. Friman y. m., toiv. al N:o 251: Tien ra- 69. Kmttinen, y. m., toiv. al. N:o 256: Toi-
712: kentamisesta Markkasuvannon lossilta menpiteistä Hallikkalan joen sillan ra-
713: Korinteen lossille Rovaniemen maalais- kentamiseksi Imatran kauppa~assa .••• 511
714: kunnassa . . . . . . • • • • . . . . . • • . . . . . . • • . . . 506 70. E. Koivisto y. m., toiv. rul. N:o 257: Va.s-
715: 65. Friman y. m., toiv. al. N:o 252: Kallon kojoen perkaamisesta venekulkukelpoi-
716: -Kurtakon maantierakennuksen lop- seksi Inarin-Angelin välillä • • . • . • . • 512
717: puun saattamisesta. • . . . . . . • • . . . . . . • • . 507 71. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 258: Toi-
718: 66. Friman y. m., toiv. al. N:o 253: Sodanky- menpiteistä Kemijoen niskan perkaami-
719: län-Kittilän maantien rakennustyön seksi ..•.••..••.......•••..••....•••. 51~c
720: loppuun saattamisesta ...•...........• 508 72. lJsterkolm m. fl., hemst. mot. N:o 259:
721: 67. Tainio y. m., toiv. al. N:o 254: Maan- Angå.ende åtgärder för upprätthållande
722: tien rakentamisesta Ivalon maantien av ångbåtstrafik i skärgården åt öster
723: 'Syyrakinharjusta Veskoniemen kylään 509 och väster från Helsingfors . . . . . . . . • . . • 514'
724: 68. Friman y. m., toiv. al. N:o 255: Palo- 72. lJsterkolm y. m., toiv. al. N:o 259: Toi-
725: joansuun-Palojärven maantien raken- menpiteistä höyrylaivaliikenteen ylläpi-
726: nustyön aloittamisesta Enontekiön kun- tämiseksi saaristossa Helsingin itä- ja
727: nassa .........................•..... 510 länsipuolella . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51{1;
728: •• ••
729: VALTIOPAIVAT
730: 1949
731:
732: LIITTEET
733: A. VALTIOPÄIVÄIN ALUSSA jÄTETYT LAKI-, RAHAASIA-
734: JA TOIVOMUSALOITTEET
735:
736:
737:
738:
739: HELSINKI 1949
740: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
741: •• ••
742:
743: VALTIOPAIVAT
744: 194 9
745:
746: LIITTEET
747: 1
748:
749:
750: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
751: TOIVOMUSALOITTEET
752:
753:
754:
755:
756: HELSINKI 1949
757: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
758: Edustajanvaaleja, läänijakoa, tasavallan presidentin vaalia, kirkoUis-
759: veroa ja palkkasäännöstelyä koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
760: 7
761:
762: 1,1. - Lak. ail. N:o 1.
763:
764:
765:
766:
767: Kannisto y. m.: Ehdotus laiksi edustajOinvaaleista annetun
768: lain muuttamisesta.
769:
770:
771: E d u s 'k u n n a 11 e.
772:
773: Kansanvaltaisen järjestelmän täydellinen järjestelmästä myijs eräitä epäkohtia. Hen-
774: toteuttaminen edellyttää, että maan jokai- kilöt, joilla on puolueessa yleistä kanna-
775: sella kansalaisella on samanlainen mahdol- tusta ja joita puolue eduskuntatyössään
776: lisuus äänellään myötävaikuttaa eduskun- tarvitsisi, saattavat jäädä valitsematta riip-
777: nan ' kokoonpanoon ja siellä t8ipahtuviin puen siitä, miten ehdokaslistat on eri vaali-
778: valtiollisten kysymysten ratkaisuihin. Tätä piireihin sijoitettu. Jollei vaalijärjestelmää
779: tarkoittavaa suhteellisuusperiaatetta ei ny- korjata, tulee tämä seikka vastaisissa vaa-
780: kyisissä eduskuntavaaleja koskevissa sään- leissa erityisesti iJmenemään siirtoväen
781: nöksissä kuitenkaan ole saatettu voimaan edustuksen kohdalla. Siirtoväen ollessa
782: niin oikeudenmukaisella ja täydellisellä hajaantuneena eri vaali.piireihin käy sille
783: tavalla kuin olisi mahdollista. Aikaisem- vaikeaksi saada yleensäkään tai ainakaan
784: missa eduskuntavaaleissa puolueet yleensä lukumääräänsä vastaavalla tavalla valituksi
785: eixät ole saaneet niiden 'koko maan käsittä- omia edustajiaan eri puolueryhmitysten
786: väå yhteistä äänimäärää vastaavaa edusta- piirissä. Kun käytännössä lienee varsin
787: janpaikkamäärää. Niinpä vuonna 1939 vaikeata turvata siirtoväen edustus säilyt-
788: toimitetuissa eduskuntavaaleissa jakaantui tämällä sitä varten omia vaalipiirejä, o:lisi
789: 15 ja vuonna 1945 sekä 1948 vaaleissa 16 oikeudenmukaisuuden aikaansaamiseksi täs-
790: edustajapaikkaa toisin kuin kokonaisääni- säkin •kohden vaalimenettely muutettava
791: määrät olisivat osoittaneet. Samalla on suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia entistä
792: ollut todettava, että yhden ehdokkaan va- enemmän vastaavaksi.
793: litseminen on vaatinut toisilta puolueilta Vaalijärjestelmän uusiminen onkin parin
794: huomattavasti suuremman äänimäärän kuin viime vuosikymmenen ajan ollut jokseenkin
795: toisilta ja että eri vaalipiireissä jää milloin yhtäjaksoisesti päiväjärjeestyksessä. Vuonna
796: minkin puolueen hyväksi annettuja ääniä 1936 asetti valtioneuvosto asiantuntijoista
797: varsin runsaastikin ylijääminä kokonaan kokoonpannun komitean harkitsemaan, millä
798: tehottomiksi. Milloin vaa.liliitosta ei tule tavalla voimassa olevaa vaalilakia voitaisiin
799: yhtään valituksi, menevät kaikki sen hy- muuttaa siten, että suhteellisuus tulisi ny-
800: väksi annetut äänet täysin hukkaan. Jos kyistä paremmin toteutetuksi. Komitean
801: taas jollakin puolueella, jonka edustus mietintö, johon sisältyy yksityiskohtainen
802: valtiopäivillä kaikissa tapauksissa on sekä ja hyvin perusteltu ehdotus edustajanvaa-
803: luonnostaan lankeava että huomioon otet- leista annetun lain muutoksiksi, jätettiin
804: tava tosiasia, on jossakin vaalipiirissä valtioneuvostolle vuonna 1937. Ehdotusta
805: ainoastaan sen verran kannattajia, että laadittaessa on otettu huomioon ne huo-
806: puolueella ei ole syytä muodostaa omaa mautukset, joita aikaisempia vaalilain kor-
807: vaaliliittoa, eivät siihen lukeutuvat, tässä jausehdotuksia vastaan oli tehty. Kun ko-
808: vaalipiirissä asuvat kansalaiset voi millään mitean ehdotus ei kuitenkaan vielä ole joh-
809: tavalla tai ainakin vain rajoitetussa mää- tanut lainsäädäntötoimenpiteeseen, on ny-
810: rässä käyttää ääntään oman aatesuuntansa kyisissä oloissa näyttänyt asianmukaiselta
811: hyväksi. asettaa ehdotus lakialoitteen pohjaksi siinä
812: Puolueiden oman sisäisen vaalitoiminnan mielessä, että saataisiin syntymään yhä
813: järjestämisen kannalta aih~utuu nykyisestä tarpeellisemmaksi osoittautunut vaalilain
814: 8 !,1. - Edustajanvaalit.
815:
816: uudistus. Komitean ehdotusta on siinä Edellä olevan perUsteella ehdötMnme,
817: kohden selvennetty, että huomioon otetaan
818: vain ne puolueet, joilla joka tapauksessa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
819: tulee valtiopäivillä olemaan vähintään kaksi van lakiehdotuksen:
820: edustajaa.
821:
822:
823: Laki
824: edusta.janva.aleistä a.Dfi6tllti. 1a.in muuttamisesta.
825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä tammikuuta 1935 edus-
826: tajanvaaleista annetun lain 1 a, 21, 24, 25, 29, 3(),. 31, 33, 35, 41, 61, 66, 67, 68, 69,
827: 72, 73, 74 ja 76 §, niistä 1 a, 35, 41 ja 61 § sellaisena kuin ne ovat 31 päivänä
828: toukokuuta 1938 annetussa laissa, näin kuuluviksi sekä [isätään lakiin uudet 28 a,
829: 37 a, ll6 å, 66 :b, 66 c ja 66 d § seuraavasti:
830: 1a §. enhen vaalipäivää, ja pitää sen olla niin
831: Ed\lsklihMn kaksisataa edUstajanpaikkaa todistettu, kuin 20 §: ssä on sanottu.
832: jaetåaft vaalipiirien kesken niiden hengille- Jos asiamies itse ei ole oikeutettu muu-
833: 'kitjoitettnjen Mukkaiden lukumäärän mu~ toota tekemään, on ilmoitukseen liitettävä
834: kMill. sellainen julkilausuma, kuin 23 § :n 2 mo-
835: Satnan perusteen mukaan jaetaan vaali- mentissa on sanottu, ja tulee siinä olla
836: piirien kesken satabhdeltsankymmentä asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset
837: edtistajanpaikkaa. . ovat omakätisiä.
838: Bekä 1 että 2 momentissa säädetyn edus-
839: tajanpaikkojen jaon toimittaa valtioneu- 25 §.
840: vuato hyVissä ajoin ennen kutakin vaalia, Kahdella tai useammalla saman .vaalipii-
841: ja jUlkaistaan jaon tulokset aäetuskokoel- rin valitsijayhdistyksellä olkoon oikeus yh-
842: niassa. tyä vaaliliitoksi.
843: Jos taaavallan presidentti on määrännyt Sallahien yhtyminen tapahtuu siten, että
844: toiinitetta\'aksi uudet vaalit, älköön uutta kukin yhdistys antaa julkilausuman vaali-
845: edustajanpaikkojen jakoa suoritettako, liiton .perustamisesta sekä tekee siitä ilmoi-
846: vaan nnudatettakoon näissä vaaleissa vii- tuksen vaalipiirin keskuslautakunnalle vii-
847: meksi toimitettua jakoa. Tällaisessakin ta- meistään toisenakolmatta päivänä ennen
848: paUksessa on uusi jako kuitenkin toimitet- vaali päivää.
849: ta:vä, jos viisi vuotta edellisestä jaosta ön Älköön minkään vaaliliiton ehdokkaita
850: kultinut. olko us~atnpia, kuin vaalipiiri saa valita
851: edustajia.
852: 21 §.
853: Itäkemuskirjat, jotka 20 § :ssä on mai- 28a §.
854: nitt11; tu1~ asiamiehen joko itSe tai val- Vaaliliitolla sekä valitsijayhdistyksellä,
855: tuutetun asiamiehen kautta antaa vaalipii- joka ei kuulu mihinkään vaaliliittoon ja
856: ,rin ke8kltslautakunnalle viimeistään yhdek- siten on erillinen, olkoon oikeus yhtyä tois-
857: säntenä.neljättä päivänä ennen vaalipäivää. ten vaalipiirien vaaftiliittojen tai erillisten
858: Jos asiakirjat on annettu postissa kulje- valitsijayhdistysten kanssa yhdysliitoksi.
859: tettavaksi niin aikaisin, että niiden olisi Ensimmäisessä momentissa mainitussa
860: pitänyt viimeistään sanottuna määräpäi- tarkoituksessa on jokaisen niistä vaalilii-
861: vänä lautakunnalle sa.åpua, olkoon sekin toista ja erillisistä valitsijayhdistyksistä,
862: päte\Tä. jotka pyrkivät yhdysliittoon, viimeistään
863: neljänte:ri.ätoista päivänä ennen. vaalipäivää
864: 24 §. Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta-
865: llmoitus valitsijayhdiStyksen ehdokaslis- kunnalle jätettävä kirjallinen, asianomai-
866: tan muuttamisesta on asiamiehen kirjalli- sen liiton tai yhdistyksen asiamiehen al:le-
867: ~ti tehtävä vaalipiirin keskuslautakun- kirjoittama julkilausuma. Sell~isessa julki-
868: niille viimeistään toisenakolmatta päivänä lausumassa on mainittava niiden vaaliliit-
869: l,i. ~ Kamtl8tö y. m. 9
870:
871: tojert nfmltyms~t ja erillisum "\"alitsijayhdis- Jos 2 momentissa .tnAitiitun hylkd.ntillen
872: tysteh jbj~tysntlttterot, joiden kesken yh- syttlä on ollut, ettei hakem'i.t9 oh; öllttt
873: d~liftto muoduswtaan, ynnä se väalipiiri, asianntukaiaesti tehty tai ettei valitsljayh-
874: johon kukin vaaliLiitto tai valitsijayhdistys distys ole laillisesti perustettu, on valitlijtl-
875: kuuluu, sekä annettava vähintään yhdelle yhdistyg oikt\tttettu seits~män päivän, ku-
876: sanottujen \fä.bllilifttöjen tai valitsijayhdis- luessa antamiUm uuden ·hakemukBMi, jtJB~Mt
877: ty~t@n asiamiehelle valtuutus . toimia yh- ne kohdat on oikaistu, joita vastaan ttl.tth!-
878: dysliiton asiåttiiehetlä. Yhdysliitosta tehtä- tutuksia on tehty. Jos hylkäänitsen i!lyynä
879: väåtl. llinoitultstren nähden houdatettäkoon on ollut, että vålitsijayhdistyksen ehdöklls·
880: mitä 20 §: n 3 tnomtmtissa on säädetty. Iistaali on otett11 sellaisen henlri:lön flitll.i,
881: Liitto tai yhdistys, joka ktiuluu :y'hdys- joka ei ole vaalikelpoinen, on Miamiehrulä
882: liittoon, älköön Hittytro toiseen yhdj'sliit- oikeus samAn ajan kulu€8Sa poilltaa listalta
883: todfi. tämån :henkilön nimi taikk'll., jos ehdokiiB-
884: 29 §. listassa mainitaan myöskin varaehdolms,
885: :keskuslautakunta kokoontuu ensi kerran panna tämä, mikäli hän on vaalikelpoirten,
886: puheenjohtajan kutsusta viimeistään neljä- ehdokkaaksi poistetun tilalle.
887: kymmentäviisi päivää ennen edustajanvaa-
888: lia valitsemaan sihteerin ja määräämään, 33 §.
889: minä aikoina ja missä paikassa asiakirjoja Keskuslautakunta ryhtyköön heti tämän
890: vastaanowtaan, niin myös sen jäikeen kah- jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikki
891: deksantenaneljättä, viidentenäneljättä, seit- järjestysnumerolla varUstetut ehdokaslistat,
892: semäntenäkolmatta ja ensimmäisenäkol- kukin otsakirjoituksineen, viipymättä yh-
893: matta sekä. tarpeen vaatiessa kahdeksante- dessä painetaan sillä tavoin, että ne ttth~'Vat
894: natoista paivänä ennen edustajanvaalia samalle pUolelle lehteä; järjestettyinä jär-
895: sekä viimeistaän toisena päivänä edustajan- jestysnumeronsa mukaan ja erotettuina toi-
896: vaalin jalk~ kulloinkin viimeistään kello sistaan selvillä viivöilla.
897: kaksitoista. Jos 31 § :n 3 momentissa mainitliSM ta-
898: Sitäpaitsi kokoontuu Uudenmaan läänin pauksesga, ja siinä sääd€tyn ajan kuluessa
899: vaalipiirin keskuslautakunta kolmantena- vruitsijayhdistys on äntattut uuden hake-
900: toista sekä tarvittaessa kymmenentenä päi- muksen, jo&'!a ne. kohdat on oikaistu, joita
901: vänä enfien edustajanvaalia 37 a § : ssä mai- vastaan anuistutuksia oli tehty, mutta joka
902: nitun asian käsittelyä varten. muuten on muuttumaton, tai va;litsijayhdis-
903: tyksen asiamies on poistanut ehdok~Utlis
904: M §. tasta henkilön nimen, joka e.i ole vaalikel-
905: Kahdeksantenaneljättä pa1vana ennen poinen, tai pannut varaehdokkaan ehdok-
906: edustajanvaalia esitellään ja vaLmistavasti kaaksi hänen tilalleen esiteltäkOOn ja tar-
907: tarkastetaan ne hakemukset, jotka ovat kastettakoon nämä hakemultset ja ehdokas-
908: sa.a,puneet valitsijayhdistyksiltä, sekä. ryh- listat seitsemäntenäkolmatta päivänä en-
909: dytään ehkä tarpeellisten selvitysten hank- nen edustajanvaälia. Samassa kokouksessa
910: kimiseen. otetaan tutkittavaksi ne hakemukset, jotka
911: ilman hakijan syytä ovat myöhästyneet.
912: 31 §. ASianmukaisesti oikaistuihin hakemultsiin
913: Viidentenäneljättä päivänä ennen edus- kuuluvat ehdokaslistat sekä ne ehdokaslis-
914: tajanvaalia esitellään uudeLleen valitsija~ tat, joista sellaisen henkilön nimi, ·joka ei
915: yhdisty'ktiiltä saapuneet hakemukset sekä ole vaalik~1poinen, on poistettu tai joihin
916: niiden johdoota ehkä hankitut lisäselvityk- varaehdokas on pantu ehdokkaaksi hänen
917: set. tilalleen, monisteltakoon heti tämän jäl-
918: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asian- keen, niinkUin ylempänä on säädetty. Sa-
919: m.tikaiaesti tehty tai ettei välitsijayhdistys moin monisteltakoon. myöhästyneisiin hy-
920: o~e laillisesti perustettu tai että valitsija- väksyttyihin hakemuksiin kuuluvat ehdo-
921: yhdistykBen ehdokaslistaan on otettu hen" kaslistat.
922: kilö, jolta ei ole vaalikelpoinen, annetta-
923: koon asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen 35 §.
924: o1:e suostuttu, ja ilmoitettalroon samalla Siinä lrokoultsessa, joka alkaa ensimmai-
925: hylltääm:iseh sty. senäkolmatta päivänä eimen vaalia, esitel-
926: 2
927: 10 1,1. - Edustajanvaalit.
928:
929: lään ja tarkastetaan saapuneet ilmoitukset, Edellä tässä pykälässä mainitulla tavalla
930: jotka koskevat ennen julkaistuihin ehdokas- syntynyt lopullisten ehdokaslistojen yhdis-
931: listoihin tehtyjä muutoksia taikka vaaliliit- telmä monistettakoon heti .painattamalla.
932: toja.
933: Ellei ilmoitusta voida hyväksyä, menetel- 37 a §.
934: lään, niinkuin 31 § :n 2 momentissa on Siinä Uudenmaan läänin vaalipiirin kes-
935: sanottu. kuslautakunnan kokouksessa, joka . alkaa
936: Jos 2 momentissa mainitun hylkäämisen kolmantenatoista päivänä ennen vaalia, esi-
937: syynä on ollut se, ettei hakemus ole ollut tellään ja tarkastetaan 28 a § :ssä mainitut
938: asianmukaisesti tehty, tai ettei vaaliliitto julkilausumat. Ellei julkilausumaa voida
939: ole laillisesti perustettu, on vaaliliitto oi- hyväksyä, menetellään kuten 35 § :n 2 ja
940: keutettu kahden päivän kuluessa antamaan 3 momentissa on sanottu.
941: uuden hakemuksen, jossa ne kohdat on Kun julkilausumat on lopullisesti käsi-
942: oikaistu, joita vastaan muistutuksia on telty, laatii keskuslautakunta kuulutuksen
943: tehty. siitä, mitkä vaaliliitot ja erilliset valitsija-
944: Valitsijayhdistys, jonka ilmoitusta vaali- yhdistykset ovat muodostaneet yhdysliit-
945: liittoon yhtymisestä ei ole hyväksytty, ol- toja.
946: koon oikeutettu vaalipiirin keskuslautakun- Kuulutus on lähetettävä kaikkien vaali-
947: nalta pyytämään ehdokaslistansa poista- ,piirien keskuslautakunnille niiden toimesta
948: mista vaalilipusta. Tätä koskeva ilmoitus jaettavaksi vaalipiirin kunkin äänestys-
949: on asiamiehen joko itse tai valtuutetun alueen vaalilautakunnalle.
950: asiamiehen kautta kirjallisesti tehtävä kes-
951: kuslautakunnalle viimeistään 3 momentissa 41 §.
952: mainitun ajan kuluessa. Jos siinä asiakir- Vaalilautakunnan on pidettävä huolta,
953: jassa, jolla yhdistys on perustettu, asia- että vaalipiirin keskuslautakunnan julkai-
954: miestä ei ole nimenomaan valtuutettu päät- sema ehdokaslistojen lopullinen yhdistelmä
955: tämään tästä toimenpiteestä, on ilmoituk- ja 37 a § :ssä mainittu kuulutus ovat näh-
956: seen 1iitettävä sellainen julkilausuma, kuin tävinä ja muutoinkin saatavina sekä vaali-
957: 23 §: n 2 momentissa on sanottu, ja tulee ihuoneessa että viereisissä huoneissa ja etu-
958: tässä myös olla asiamiehen vakuutus, että huoneissa.
959: allekirjoitukset ovat omakätisiä. Vaalilautakunnan on myös pidettävä
960: Hyväksyttyjen ilmoitusten johdolla on huolta siitä, että muidenkin keskuslauta-
961: painettu yhdistelmä asianmukaisesti oikais- kuntien ju'lkaisemat ehdokaslistojen lopul-
962: tava ja kaikki siinä olevat, samaan vaali- liset yhdistelmät ovat saatavissa vaalihuo-
963: liittoon kuuluvat ehdokaslistat numerojär- neessa.
964: jestyksessä yhdistettävä yhteiseen kehyk- 61 §.
965: seen, jonka yläpuolelle merkitään vaalilii- Älköön 60 § :ssä mainitussa tapauksessa
966: ton otsakirjoitus. Vaaliliittojen keskinäi- ehdokkaan lopullinen vertausluku olko suu-
967: nen järjestys yhdistelmässä määrätään ar- rempi sitä joka hänelle olisi tullut, jos
968: valla. Tämän jälkeen keskuslautakunnan siinä tarkoitettujen ääniryhmien ehdokkaat
969: tulee varustaa ehdokaslistat uusilla juokse- olisi järjestetty suurimman vertausluvun
970: villa järjestysnumeroilla siten, että järjes- mukaan, jonka kukin heistä on saanut pu-
971: tyksessä ensimmäiseksi tulleeseen vaaliliit- heenaolevissa ryhmissä, ja ehdokkaille siten
972: toon kuuluvat ehdokaslistat varustetaan määrätyssä järjestyksessä olisi laskettu ver-
973: entisessä numerojärjestyksessään ensimmäi- tausluvut 59 § : n 2 momentin mukaan.
974: sillä numeroilla, järjestyksessään toisen
975: vaaliliiton listat samalla tavalla seuraavilla 66 §.
976: järjestysnumeroilla ja niin edelleen sekä Ehdokkaiden ·65 §:n d) k01hdassa sano-
977: erillisiksi jääneet ehdokaslistat viimeisillä tusta lopullisesta sarjasta julistaa keskus-
978: järjestysnumeroilla. Ellei keskuslautakunta lautakunta edustajiksi valituiksi, sarjan
979: hyväksy otsakirjoitusta, joka vaaliliittoa alusta lukien, niin monta ehdokasta kuin
980: tehtäessä on ehdotettu, taikka ellei ehdo- 1 a §:n 2 momentissa mainitun jaon mu-
981: tusta siitä ole tehty, määrätköön lauta- kaan .tulee vaalipiirin osalle.
982: kunta otsakirjoituksen, joka ilmaisee vain Jos joku on valittu kahdessa tai useam-
983: vaaliliiton järjestyksen yhdistelmässä. massa vaalipiirissä, on hän oleva sen vaali-
984: 1,1. - Kannisto y. m.
985:
986: piirin edustaja, jossa hänellä on suurin suurimman vertausluvun, ja poistetaan
987: vertausluku. Hänen paikkansa muissa vaa- muista;
988: lipiireissä täyttää kussakin vaalipiirissä se e) ne osamäärät, jotka on saatu tai saa-
989: ehdokas, joka siinä vaalipiirissä olisi 67 § :n daan jakamalla jokaisen täten syntyneen
990: mukaan ollut hänen varamiehensä. ääniryhmän vaalilippujen lukumäärä pe-
991: Keskuslautakunta ilmoittaa sinä päivänä, rättäin luvuilla yksi, kaksi, kolme j. n. e.,
992: jolloin lautakunnan päät<is on tehty, ketkä asetetaan vähenevän suuruuden mukaiseen
993: ehdokkaat on täten valittu edustajiksi tie- järjestykseen, jolloin kunkin osamääx:än
994: doksipanolla lautakunnan etuhuoneessa. kohdalle merkitään mihin ääniryhmään se
995: Jos joku niistä, jotka on julistettu vali- kuuluu; tämän sarjan alusta erotetaan
996: tuiksi, ei ole ollut i1moitetulla ja julkais- kaksisataa ensimmäistä osamäärää ja las-
997: tulla listalla, pitää keskuslautakunnan vii- ketaan montako erotettua osamäärää tulee
998: pymättä tiedustella häneltä, suostuuko hän kunkin ääniryhmän osalle ; ääniryhmä,
999: vastaanottamaan edustajantoimen. jonka ehdokkaista ei kahta ole aikaisemmin
1000: Jos ehdokas kieltäytyy taikka ei kolmen julistettu valituksi, jätetään huomioon
1001: päivän kuluessa tiedon saamisesta lukien ottamatta;
1002: keskuslautakunnalle ilmoita suostumustaan, f) jokaisessa jälellä olevassa ääniryh-
1003: täytetään avoin paikka, niinkuin 67 § :ssä mässä järjestetään ehdokkaat siten, että ne
1004: sanotaan. ehdokkaat, jotka on julistettu valituiksi,
1005: asetetaan muiden edelle, viimemainittujen
1006: 66a §. säilyttäessä keskinäisen järjestyksensä; tä-
1007: Heti sen jälkeen kun vaalin tulos 66 § :n män jälkeen annetaan ryhmän ehdokkaille
1008: mukaisesti on julistettu, lähettäköön kes- uudet vertaus1uvut, kuten 59 § :n 2 momen-
1009: kuslautakunta siitä ilmoituksen Uudenmaan tissa on sanottu;
1010: läänin vaalipiirin keskuslautakunnalle, liit- g) täten saatujen lopullisten ääniryh-
1011: täen siihen viimemainitun keskuslautakun- mien kaikki ne ehdokkaat, joita ei aikai-
1012: nan pyytämät, lopullisen vaalituloksen semmin ole valittu, asetetaan lopullisten
1013: määräämistä. varten tarvittavat tiedot ja vertauslukujensa suuruuden mukaiseen jär-
1014: laskelmien jäljennökset. jestykseen; kunkin ehdokkaan kohdalle
1015: merkitään hänen vertauslukunsa, se lopul-
1016: 66b §. linen ääniryhmä, johon hän kuuluu, sekä
1017: Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslau- se vaalipiiri, jossa hän 65 § : n mukaan on
1018: takunnan tulee sen jälkeen menetellä seu- saanut suurimman vertausluvun; sanotusta
1019: raavalla tavalla: sarjasta erotetaan kaksikymmentä ensim-
1020: a) kaikki yksinkertaiset ääniry!hmät, mäistä ehdokasta ja lasketaan, kuinka
1021: jotka joko välittömästi tahi, yhdistettyyn monta näistä kuuluu kul'lekin vaalipiirille.
1022: ääniryhmään kuuluvina, välillisesti sisälty-
1023: vät yhdysliittoon, yhdistetään uudeksi ääni- 66 c §.
1024: ryhmäksi, jossa ehdokkaiden järjestys ja Jos joissakin vaalipiireissä 65 § :n mu-
1025: vertausluvut määrätään kuten 59 § : n 2 mo- kaan valittujen ja 66 b § : n g) kohdan mu-
1026: mentissa on sanottu; kaan erotettujen ehdokkaiden yhteenlas-
1027: b) erillisessä, yhdistetyssä tai yksinker- kettu luku ei ole yhtä suuri kuin 1 a §: n
1028: taisessa ääniryhmässä säilyttävät ehdok- 1 momentin mukaan saatu, ryhmittää
1029: kaat sanotussa ryhmässä saamansa järjes- Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta-
1030: tyksen ja vertausluvut; kunta nämä vaalipiirit kahteen luokkaan
1031: c) 57 §~n 2 momentissa mainitut ääni- siten, että toiseen eli A-luokkaan merkitään
1032: ryhmät, joiden vaalilippuihin on kirjoitettu ne vaalipiirit, joissa edellinen luku on jäl-
1033: saman henkilön nimi, yhdistetään yhdeksi kimmäistä suurempi, ja toiseen eli B-luok-
1034: ääniryhmäksi, ja on ryhmän vaalilippujen kaan ne vaalipiirit, joissa se on jälkim-
1035: yhteenlaskettu 1ukumäärä sanotun henki- mäistä pienempi. Sen jälkeen menetellään
1036: lön vertauslukuna; seuraavasti:
1037: d) jos ehdokas on kahden tai useamman a) 66 b § : n mukaan saaduista lopulli-
1038: edellä mainitulla tavalla muodostetun ääni- sista ääniryhmistä otetaan huomioon ai-
1039: ryhmän yhteisenä ehdokkaana, pysytetään noastaan ne, joiden sanotun §: n g) kohdan
1040: hänet siinä ryhmässä, jossa hän on saanut mukaan erotetuista ehdokkaista joku kuu-
1041: 12
1042:
1043: luu A-lttokan. vaalipiiriin sekä joiden erot- ketkä. ehdokkMt ovat tulleet valituikai
1044: tamattomista ehdokkaista joku kttulttu 1 momentin mnkaan.
1045: :B-luokan "Mlipiirlin.;
1046: b) kUllekin a) kohd~a mainitulle ää.ni- 67 §.
1047: ryhmäll~ merkitään. se ""tertausluku, jonka Saatuaan 66 d §: n 4 momentissa maini-
1048: on saanut äänirythmän viimeinen erotettu tun ilmoituksen, määrää. jokaisen. vaalipii-
1049: ehdokas, joka kuulrttt A·luokan. "as:lipiiriin, rin keskuslautakunta kullekin "aalipiiristä
1050: sekä se \'ertausluku, jonka. on saan.ut ääni- -valitulle edustajalle varamiehen, joka. tulee
1051: ryhmän ensinunäinen ewttamaton ehdokas, hänen tilä:lleen, jos oo:ustajanpa.ikka tulee
1052: joka kuuluu B-luokan vaalipiiriin, ja muo- avoimeksi. Keskuslautakunta julk~ee pää-
1053: dustetaan näiden vertauslukujen erotus; töksensä tiedoksipanolla lautakunnan etu-
1054: c) näin saaduista erotuksista valitaan huoneessa.
1055: pienin; Varamies määrätään siitä vaalipiiristä,
1056: d) niistä kahdesta ehdokkaasta, joiden josta edustaja on jttlistettu valituksi.
1057: vertausluvuista c) kohd'li.Ssa mainittu ero- Varamieheksi määrätään lähinnä käyttä-
1058: tus on muodostettu, poistetaan 66 h § :n mätön ehdokl18 siitä yksinkertaisesta ääni-
1059: g) kohdan mukaan erotet11Bta ehdokassar- ryhmästä, josta valittu on saanut suurim-
1060: jasta se ehdokas, jonka vertausluku on suu- man vertausluvun, ja ellei sellaista ehdo-
1061: rempi, ja asetetaan hänen tilalleen se, kasta ole, lä!hinnä käyttämätön ehdokas
1062: jonka vertausluku on pienempi; siitä yhdistetystä ääniryhmästä, johon
1063: e) jos tämän muutoksen jälkeen jossakin edellä sanottu ääniryhmä kuuluu. Ellei
1064: A- tai B-luokan vaalipiirissä valittujen ja varamiestä tälläkään tavalla saada, tulee
1065: erotettujen ehdokkaiden yhteenlaskettu varamieheksi se ehdokas, jonka nimi olisi
1066: luku on yhtä suuri kuin 1 a §: n 1 1nomen- lähinnä erotettu, jos 66 § :n 1 momentissa
1067: tin mukaan saatu, poistetaan vaa1ipiiri säädettyä nimien erottamista olisi jatkettu,
1068: siitä luökasta, johon se kuuluu; ja· jota ei ole julistettu edustajaksi vali-
1069: !) tämän jälkeen sovelletaan sanotuissa tuksi.
1070: luokissa jälellä oleviin vaalipiireihin uudel- Jos varamies tulee edustajakai tai muu-
1071: leen a}, b), c), d) ja e) kohdissa säädettyä toin poistuu, tulee keskuslautakunnan mää-
1072: menettelyä, kunnes kunkin vaalipiirin rätä uusi varamies, noudattaen 2 ja 3 mo-
1073: osalle on tullut sille 1 a § :n 1 momentin mentissa säädettyjä perusteita.
1074: mukaan säädetty luku edustajia taikka ei
1075: mikään ääniryhmä enää täytä a) kohdassa 68 §.
1076: mainittua ehtoa. Saatuaan 66 d § : n 4 momentissa maini-
1077: tun ilmoituksen toimituttakoon keskuslau-
1078: 66d §. takunta viipymättä kullekin vaalipiiristä
1079: Sittenkuin 66b §:n g) kohdan mukaan edustajaksi valitulle hänen. valtakirjansa.
1080: erotettu kahdenkymmenen ehdoKkaan sarja Edustajan valtakirja pitää olla näin kuu-
1081: on 66 c § : n säännöksien mukaan oikaistu luva:
1082: julistaa Uudenmaan läänin vaalipiirin kes- , 1Edustajanvaalissa, joka toimitettiin ..
1083: kuslautakunta nämä kaksikyminentä ehdo- päivänä .......... kuuta . . . . on N. N.,
1084: kästa valituiksi edustajiksi, kunkin siitä asuva . . . . . . . . . . . . valittu olemaan edus-
1085: vaalipiiristä, jossa hän 65 §:n mukaan on tajana valtiopäivillä, tästä päivästä alkaen,
1086: sas.nut suurimman vertausluvun. kunnes tämänjälkeiset edustajanvaalit on
1087: Samana päivähä keskuslautakunta julis- toimitettu; ja olkoon tämä todistus edus-
1088: taa 1 momentissa mainitun päätöksensä tajan va1takirjana." Paikka j·a aika.
1089: tiedoksipanolla lautakunnan etuhttoneessa. Jos edustajanpaikka on joutunut avoi-
1090: Jos joku niistä, jotka on julistettu vali- meksi, antaa keskUslautakunta valtakirjan
1091: tuiksi, ei ole ollut ilmoitetulla ja julkais- sille, joka 67 §: n mukaan on poistuneen
1092: tulia 1istalla, pitää Uudenmaan läänin vaa- varamies. Tässä tapauksessa pitäii valta-
1093: lipiirin keskuslautakunnan men~tellä kuten kirjan olla näin kuuluva:
1094: 66 §: n 5 ja 6 momentissa on säädetty. ,,Sittenkuin .. päivänä .......... kuuta
1095: Heti tämän jälkeen ilmoittaa tJuden- toimitetussa edustajanvaalissa N. N. oli
1096: 1naatl läänin vaalipiirin keSkuslautakunta valit~,tt ..ol~maan edustajana valtiopäiVillä
1097: muiden vaalipilri~n keskuslautakuhnille, . . paivasta .......... kuuta ........... .
1098: 1,1. - Kannisto y. m. 13
1099:
1100: alkaen, kunnes senjälkeiset edustajanvaalit 73 §.
1101: toimitettaisiin, mutta edustajanpaikka hä- Keskuslautakunnan tulee heti antaa lää-
1102: nen jälkeensä on tullut avoimeksi, on edus- nin maaherralle ja vaalipiirin vaalilauta-
1103: tajanvaaleista . . päivänä .......... kuuta kunnille tieto vaalin tuloksesta sekä jul-
1104: . . . . . . . . . . . . annetun lain 67 § : n mukaan kaista se vähintään yhdessä paikkakunnalla
1105: N. N., asuva . . . . . . . . . . . . . . valittu hänen ilmestyvässä sanomalehdessä.
1106: sijaansa eduskunnan jäseneksi ja olkoon
1107: tämä todistus edustajan valtakirjana."
1108: Paikka ja aika. 74 §.
1109: Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka
1110: 69 §. pidetään vaalilippujen laskemista ja vaa-
1111: Kaikki vaaliliput on tämän jälkeen pan- lintuloksen määräämistä varten, ovat valit-
1112: tava päällykseen, joka suljetaan keskus- sijayhdistysten ja vaaliliittojen asiamiehet
1113: lautakunnan ja sen ,puheenjohtajan sine- oikeutetut olemaan saapuvilla.
1114: teillä, ja säilytettävä, kunnes lähinnä seu- Sama oikeus olkoon 111yöskin yhdysliiton
1115: raavat vaalit on toimitettu. asiamiehellä niissä Uude:mnaan läänin vaa-
1116: Kaikki laskelmat on yhdistettävä keskus- lipiirin keskuslautakunnan kokouksissa,
1117: lautakunnan ja puheenjohtajan sinettisi- joissa 66 ib, 66 c ja 66 d § :ssä mainitut las-
1118: teellä sekä säilytettävä pöytäkirjan liit- kelma.t suoritetaan.
1119: teenä.
1120: Ne laskelmat, joista mainitaan 66 h, 66 c 76 §.
1121: ja 66 d § :ssä säilyttää Uudenmaan läänin Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaa-
1122: vaalipiirin keskuslautakunta pöytäkirjansa lista, tehköön sen kirjallisella valituksella,
1123: eri liitteenä. joka viimeistään illeljäntenätoista päivänä
1124: siitä, kuin vaalin tulos 73 § :n mukaan jul-
1125: 72 §. kaistiin, on ennen kello kahtatoista annet-
1126: Keskuslautakunnan pöytäkirjassa on mai- tava sen läänin maaherralle, jossn valittaja
1127: nittava sekä kunkin, edustajaksi valitun, on merkitty vaalioikeutetuksi.
1128: että hänen varamiehensä nimi, ammatti :tai
1129: toimi ja asuinpaikka.
1130:
1131: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
1132:
1133: H. A. Ka.nnisto. l..8issi Hiekk&la..
1134: Irma Karvikko. Ka;lle Xa.uppi.
1135: Rolf B. Berner.
1136: 14
1137:
1138: I,2. - Lak. al. N:o 2.
1139:
1140:
1141:
1142:
1143: Hetemäki y. m.: Ehdotus laiksi läänien luvusta.
1144:
1145:
1146: E d u s k u n n a ll e.
1147:
1148: Maamme läänijako, johon Ahvenanmaan seikka ole esteenä hallinnollisten epäkohtien
1149: ja Lapin läänien perustamista lukuunot- välittömälle poistamiselle Keski-Suomeen
1150: tamatta ei yli 100 vuoteen ole tehty muu- nähden, jossa ne epäilemättä kokonaisuu-
1151: toksia, ei enää olosuhteissa tapahtuneen tena katsoen tällä hetkellä ovat suuret.
1152: kehityksen vuoksi vastaa tarkoitustaan. Mitä sitten Keski-Suomen läänin perusta-
1153: Näin on erityisesti Keski-Suomen alueeseen miakustannuksiin tulee, niin on niitä
1154: nähden, jonka muodostavat neljään eri lää- omiaan alentamaan se, että Jyväskylän kau-
1155: niin kuuluvat, kaukana hallinnollisista kes- punki on suostunut lahjoittamaan läänin-
1156: kuksistaan olevat kunnat. Toisaalta Keski- hallituksen taloa varten tontin sekä osallis-
1157: Suomi muodostaa yhtenäisen talousalueen, tumaan muutoinkin rakennuskustannuksiin.
1158: jossa liikenneyhteydet eri puolilta Jyväs- Kun ei kuitenkaan liene mahdollista saada
1159: kylän kaupunkiin ovat huomattavasti pa- heti rakennetuksi virastotaloa, on Jyväsky-
1160: remmat kuin asianomaisiin läänien pää- lässä saatavissa lääninhallitusta varten vä-
1161: kaupunkeihin. Sitäpaitsi Keski-Suomi myös liaikainen huoneisto.
1162: luontonsa ja väestönsä puolesta muodostaa Näin ollen olisikin mielestämme Vaasan
1163: yhtenäisen asutusalueen. lääniin kuuluvista Viitasaaren ja Laukaan
1164: Edellämainituista syistä onkin yleisesti kihlakunnista ja Jyväskylän kaupungista,
1165: myönnetty oman läänin perustaminen Hämeen lääniin kuuluvista Jämsän, Jämsän-
1166: Keski-Suomea varten välttämättömäksi. kosken, Koskenpään, Korpilahden, Muura-
1167: Niinpä hallitus esityksessään n:o 43 vuo- men ja Säynätsalon kunnista, Mikkelin lää-
1168: den 1945 valtiopäiville ehdotti perustetta- niin kuuluvista Luhangan ja Leivonmäen
1169: vaksi mm. Keski-Suomen läänin. Ja osoi- kunnista sekä Kuopion lääniin kuuluvista
1170: tuksena siitä, että Keski-Suomen läänin Hankasalmen ja Konneveden kunnista muo-
1171: osalta myös eduskunnan taholla oltiin sa- dostettava jo ensi vuoden alusta uusi Keski-
1172: maa mieltä, on se, että edellinen eduskunta Suomen lääni, hallintopaikkana Jyväskylä.
1173: yksimielisesti myönsi vuoden 1946 talous- Edellä sanotun perusteella kunnioitta-
1174: arvion yhteydessä varat Keski-Suomen lää- vasti ehdotamme,
1175: nin perustamista varten. Kun sitäpaitsi
1176: Keski-Suomen läänin erikseen perustami- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1177: nen ei tulisi vaikeuttamaan uusien läänien van lakiehdotuksen:
1178: perustamista vastaisuudessa, ei tämäkään
1179:
1180:
1181:
1182: Laki
1183: läänien luvusta.
1184: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1185: 1 §. Uudenmaan lääni,
1186: Yleistä hallintoa varten on Suomi oleva Turun ja Porin lääni,
1187: jaettuna seuraaviin yhteentoista lääniin: Ahvenanmaan lääni,
1188: 1,2. - Hetemäki y. m. 15
1189:
1190: Hämeen lääni, 2 §.
1191: Kymen lääni, Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
1192: Mikkelin lääni, meenpanosta antaa valtioneuvosto.
1193: Kuopion lääni,
1194: Vaasan lääni, 3 §.
1195: Keski-Suomen lääni, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
1196: 'Oulun lääni ja mikuuta 1950.
1197: Lapin lääni.
1198:
1199: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1949.
1200:
1201: Päiviö Hetemäki. Erkki Leikola.
1202: Arttur Koskinen. Felix Seppälä.
1203: Unto Varjonen. Lassi Hiekkala..
1204: Heikki Ala-Mäyry. Antti A. Koukkari.
1205: Jussi Annala. Lauri Riikonen.
1206: Eino Palovesi. T. N. Vilhula.
1207: V. Puumalainen. S. Salo.
1208: Yrjö I. Antila. Väinö Rankila.
1209: 16
1210: I,a. - La.gmot. N:o 3.
1211:
1212:
1213: Jern m. fl.: Förslag till lag om länens antal.
1214:
1215: T i 11 R i k s d a g e n.
1216: Svenska riksdagsgruppen inlämnade vid väg förslag väckts om inrättande av andra
1217: riksdagen 1945 en hemställningsmotion nya län, bl. a. Mellersta Finlands län, som
1218: angående inrättande av ett övervägande delvis berör det nuvarande Vasa Iän, från
1219: svenskspråkigt län i Österbotten. I en till vilket även Korsholms län skulle avskiljas.
1220: samma riksdag överlä.mnad proposition an.- Enligt 50 § i regerings:fo:rmen böra de där
1221: gående ny länsindelning upptog regeringen uttalade principe:rna iakttagas, då länen
1222: Korsholms län bland dem, som borde ny- nyregleras, d. v. s. de nya förvaltnings-
1223: inrättas. Re.geriugens :förslag :förordades av områdena böra bliva enspråkiga eller åt-
1224: grundlagsutskottet och godkändes även av minstone minoriteterna med annat språk i
1225: majoriteten i riksctagen, men blev lagt dem möjligast små. Det synes dock som
1226: vilande till 1948 års riksdag, då :förslaget om avskiljande av en del :från Vasa län
1227: emellertid vid den slutliga behandlingen utan att språk:förhållandena i länet beak-
1228: :förkastades. Det är dock uppenbart, att tades icke sammanginge med den i sagda §
1229: en ny länsindelning är av behovet påkallad uttalade principen. Det är där:för ound-
1230: och att därvid även planerna på ett över- gängligt att i detta sammanhang även
1231: vägande svenskt län i österbotten böra :för- :frågan om Korsholms län löses. Vi ha icke
1232: verkligas. Vi hänvisa Wl de skäl, som där- anledning att motsätta oss förslaget om
1233: :för an:förts, dels i ovannämnda motion, dels Mellersta Finlands län, därest Korsholms
1234: i regeringens i saken givna proposition. län samtidigt inrättas. På gnmd av det
1235: Utan att upprepa denna motivering, till anförda :föreslå vi alltså,
1236: viiken vi blott hänvma, önska vi :förnya
1237: :förslaget beträ:f:fande Korsholms län. Här- att Riksdagen måtte godkätnna
1238: till är så mycket större skäl, som i motions- fi)ljande lagförslag:
1239:
1240: Lag
1241: om länens antal.
1242: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
1243: 1 §. Korsholms län,
1244: För den allmänna :förvaltningen skall Uleåborgs län och
1245: Finland, sedan Korsholms län i enlighet Lapplands län.
1246: med 2 § bildats, vara indelat i följande
1247: län: 2 §.
1248: Nylands län, Av denna lag :förutsatt nytt län bildas
1249: Åbo och Björneborgs län, genom förordning i den ordning medel :för
1250: Ålands län, ändamålet i statsförslaget anvisas.
1251: Tavastlands län,
1252: Kymmene län, 3 §,
1253: S: t Michels län, Närmare föreskrifter angående verkstiil-·
1254: Kuopio län, ligheten av denna lag utfärdas av stats-
1255: Vasa län, rådet.
1256: Helsingfors d:en 9 :februari 1949.
1257: Levi Jern. Albert Broanmels. Arthur Larson.
1258: Ernstvon Born. Ebba östenson. Verner Korsbäck.
1259: John Österholm. Matts Forss. Ralf Törngren.
1260: Albin Wickman. Nils Meinander. C. A. Öhman.
1261: Henrik Kullberg. J. 0. Söderhjelm.
1262: 17
1263:
1264: 1,3. - Laik. al. N:o 3. Suomennos .
1265: •
1266: Jern y. m.: Ehdotus laiksi läänien luvusta.
1267:
1268: Ed us kun n a l1 e.
1269:
1270: Ruotsalainen eduskuntaryhmä teki vuo- on .tehty ehdotlllksia muiden uusien läänien
1271: den 1945 valtiopäivillä toivomusaloitteen perust·amisesta, m. m. Keski-Suomen läänin,
1272: enemmistökiel·eltään ruotsinkieJ.is,en iläänin joka osittain koskee nykyistä Vaasan lää-
1273: perustamisesta Pohjanmaalle. Samoilla val- niä, josta myös Korsholman lääni olisi ero-
1274: tiopäivillä annetussa, lä1änijakoa koskevassa tettava:. Hallitusmuodon 50 §: n mukaan on
1275: esityksessä hallitus otti KorshQlman läänin siinä lausutut periaatteet otettava huomioon
1276: perustettavien uusien läänien joukkoon. läänejä ·uudelleen järjestettäessä, s. t. s.
1277: Perustuslakivaliokunta .puolsi hallituksen uusien hallintoalueiden on tultava yksikieli-
1278: ehdotusta, ja myös eduskunnan enemmist'ö siksi tai toiSikieliset vähemmistöt niillä aina-
1279: hyväksyi sen, mutta se jätettiin lepäämään kin mahdollisimman pieniksi. Näyttää kui-
1280: vuoden 1948 valtiopäiville, jolLoin ehdotus tenkin siltW, että jos Vaasan läänistä erote-
1281: kuitenkin lopullisessa käsittelyssä hylättiin. taan osa ottamatta huomioon läänin kielel-
1282: Ilmeistru Jmitenkin on, että uusi läänijako lisiä oloja, se ei kävisi yhteen sanotussa
1283: on tarpeen vaatima ja että silloin on myös pykälässä lausutuh periaatteen kanssa. Sen
1284: toteutettava suunnitelmat enemmistöltään vu01ksi on välttämätöntä, että tässä yhtey-
1285: ruotsalaiseSita läänistä Pohjanmaalla. Viit- dessä ratkaistaan myös kysymys Korsholman
1286: -taamme niihin syihin, joita on esitetty lä:ä.nistä. •Meillä ei ole aihetta vastustaa
1287: osaksi edellä mainitussa aloitteessa, ooaksi ehootusta Keski-Suomen läänistä, mikäli
1288: hallituksen asiasta antamassa esityksessä. Korsholman lääni samanaikaisesti peruste-
1289: Toistamatta näitä perusteluja, joihin ainoas- taan. Edellä esitetyn perusteella ehdo-
1290: taan viittaamme, haluamme uudistaa ehdo- tamme siis,
1291: tuksen Korsho1man läänin suhteen. Tä:hän
1292: on sitäkin enemmän syytä, kun aloitetietä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1293: van lakiehdotuksen:
1294:
1295: Laki
1296: läänien luV11Sta.
1297: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1298: 1 §. Korsholman lääni,
1299: Yleistä hallintoa varten Suomi on, sen Ou1un lääni ja
1300: jälkeen kuin Korsholman lääni on 2 §: n Lapin lääni.
1301: mukaisesti perustettu, oleva jaettuna seu-
1302: raaviin lääneihin : 2 §.
1303: Uudenmaan lääni, Tämän la:in edellyttämä uusi lääni perus-
1304: Turun ja Porin lääni, tetaan as,etuksella siinä järjestyksessä kuin
1305: Aihv·enJanma:an lääni, tulo- ja menoarviossa osoitetaan tarkoitusta
1306: Hämeen lääni, varten varoja.
1307: Mikkelin lääni, 3 §.
1308: Kuopion lääni, Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
1309: Vaasan lääni, meenpanosta antaa va1 tioneuvosto.
1310: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
1311: Levi J·ern. Albert Brommels. Arthur Larson.
1312: Ernst von Born. Ebba östenson. Verner Korsbäck.
1313: John Österholm. Matts Forss. Ralf Törngren.
1314: Albin Wickman. Nils Meinander. C. A. Öhman.
1315: Henrik Kullberg. J. 0. Söderhjelm. .
1316: 3
1317: 18
1318:
1319: 1,4. - Lak. al. N:o 4.
1320:
1321:
1322:
1323:
1324: Soininen y. m.: Ehdotus laiksi läänien luvusta.
1325:
1326:
1327: Ed us kun n a 11 e.
1328:
1329: Pohjois-Karjalan hallinnollista järjeste- missään muualla, joo.sa läänin jakoa on py-
1330: lyä on vuosikymmenien aikana komiteoissa ritty suunnittelemaan. Tämän läänjn pe-
1331: ja muutoinkin monissa eri elimissä tutkittu, rustaminen ei ole esteenä ehkä myöhemmin
1332: ja poikkeuksetta on todettu, että Pohjois- tapahtuville uusien läänien perustamistoi-
1333: Karjalan läänin perustaminen on välttämä- menpiteille. Valtakunnan yleiselle, jatku-
1334: tön. valle kehityksel'le olisi mieles.tämme tär-
1335: Maamme lääninjakoon ei Aihvenanmaan keätä, että oikeudenmukaisuusnäkökohdat
1336: ja La:pin läänien perustamista lukuun ot- pääsisrivät ratkaisemaan myöskin syrjäseu-
1337: tamatta .ole yli sataan vuoteen tehty muu- tujen elämisen ehtoja.
1338: toks,ia. Tilanne on käynyt vaikeaksi erit- Kun uudet hallinnolliset, lainkäytölliset
1339: täinkin Pohjois-Karjalan kuntien kohdalta, ja taloudelliset jaoituks.et, jotka tulevat ai-
1340: joiden haHin.to Kuopiosta käsin on osoit- kanaan vorimaan, perustuvat juuri sellai-
1341: tautunut vaikeasti hoidettavaksi suureksi seen a1uejärjestelyyn, j.ota ehdotettu IJ.ää-
1342: vahingoksi tämän rajamaakunnan kehityk- ninjaiko ta1'koittaa, puoltaa sekin osaltaan
1343: selle. Pohjois-Karjalan kunnat muodosta- kysymyksessä. olevan uuden läänin perusta-
1344: vat näet vanhan maakuntarajan vedenja- mista. Aluejakokomitean mietintö Pohjois-
1345: kajan erottaman yhtenäisen talousaiJ.ueen, Karjalan läänin perustamiselle antaa ehdo-
1346: jolla läänin läntisen osan kanssa ei ole oHut tukselle hyvin perustellun lähtökohdan.
1347: juuri muuta yhteyttä kuin mitä lääninhal- Pohjois-Karjalan läänin perustamiskus.tan-
1348: lituksen sija.inti Kuopiossa .on aiheuttanut. nuksiin nähden on Joensuun kaupunki
1349: Joensuun kaupunki tulevan läänin hal- edellä mainittujen kauppa:loiden ja kuntien
1350: lintokeskuksena on keskellä Pohjois-Karja- kanssa sitoutunut huomattaviin suorituk-
1351: lan maakuntaa ja erittäin sopiva läänin siin. Lisäksi Joensuun kaupunki luovuttaa
1352: pääkaupungiksi. Tämän lisäksi Pohjois- ilmaiseksi rakennusalueen lääninhallitusta
1353: Karjalan lääniin tulisivat kuulumaan Nur- ja sen virastooja varten keskeisirmmältä pai-
1354: meksen ja Lieksan kauppalat, Kuusjärven kalta Joensuun kaupungista.
1355: kunta taajaväki.sine Outokummun yhdys- Asukasluvultaan Pohjois-Karjalan lääni
1356: kuntineen, Liperin, Polvijärven, Pielisjär- tulisi olemaan kolmanneksi suurin maassa.
1357: ven, Pyhäselän, Enon, Kiteen, Kontiolah- .Sen asukasluku tu1isi olemaan .noin 400,000
1358: den, Pieli.sensuun, Ilomantsin, Kiihtelys- henkeä. Va1tiovallan tärkeimpiä v€lvolli-
1359: vaaran, Valtimon ja Tohmajärven kullinat, suuksia on: huolehtia siitä, että taloudelliset
1360: Nurmeksen maalaiskunta sekä Juuan, Rääk- ha!Hinnolliset, sivistykselliset ja kansalais-
1361: kylän, Tuupovaaran ja Kesälahden kun'llat ten edut tulevat tasapuolisesti valtakunnan
1362: nykyisestä Kuopion läänistä sekä Mikkelin alueella hoidetuiksi.
1363: läänistä Heinäveden kunta joka on halukas M,e aHekirjoittaneet pidämme tärkeänä,
1364: liittymään uuteen Pohjois-Karjalan lääniin. että itäinen rajaooutu Pohjois-Karjala,
1365: Hallituksen ·esityksessä n:o 43 vuoden muodostetaan uudeksi lääniksi, jonka hal-
1366: 1945 valtiopäiville ehdotettiin perustetta- lintopailillta.na tu1ee alemaan Joons:uun lum-
1367: vaksi muuru muassa Pohjois-Karjalan lääni. punki.
1368: Eduskunnassa mainittua hallituksen esi- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
1369: tystä käsiteltäessä vallitsi täydellinen yksi- ehdotamme,
1370: mielisyys Pohjois-Karjalan läänin tarpeelli-
1371: suudesta. Hal'linnolliset epäkohdat Poh- että Edus·kunta hyväksyisi seuraa-
1372: jois~Karjarlassa ovat näet suuremmat kuin van lakiehdotwksen:
1373: 1,4. - Soininen y. m. 19
1374:
1375: Laki
1376: läänien luvusta.
1377: Eduskurman päätöksen mukaisesti sääde tään:
1378: 1 §. Vaasan lääni,
1379: Yleistä hallintoa varten Suomi on, sen Oulun lääni ja
1380: jälkeen kun PohjoisJ:K:arj;alan lääni on Lapin lääni.
1381: 2 §: n mukaisesti perustettu, oleva jaettuna
1382: seuraaviin yhteentoista lääniin: 2 §.
1383: Uudenmaan lääni, Tämän lain edellyttämä uusi Pohjois-
1384: Turun ja Porin lääni, Karjalan lääni perustetaan vuoden 1950
1385: Ahvenanrrnaan lääni, alusta lukien siinä järjestyksessä kuin ase-
1386: Hämeen :lääni, tuksessa säädetään.
1387: Kymen lääni,
1388: Mikkelin lääni, 3 §.
1389: Kuopion lääni, Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
1390: Pohjois-Karjalan lääni, meepanosta antaa valtioneuvosto.
1391:
1392: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
1393:
1394: Heikki •Soininen. Juho Karvonen.
1395: Efll. Haapaniemi. Kalle Kauhanen .
1396: .s. Salo. Varma K. Turunen.
1397: Antti A. Koukkari. Toivo Pyörtänö.
1398: Heikki Ala-Mäyry. Veikko. Vennamo.
1399: Ilmari Tiainen. Tahvo Rönkkö.
1400: Yrjö Hautala. Yrjö Saari.
1401: M. 0. Lahtela. Oiva Turunen.
1402: Niilo Ryhtä. Eero Mäkinen.
1403: Kerttu Saalasti. Päiviö Hetemäki.
1404: Väinö Rankila. Eemil Luukka.
1405: Matti Miikki. Martti Miettunen.
1406: Atte Pakkanen. J. E. Lampinen.
1407: Akseli Brander. Juhani Leppälä.
1408: Lauri Riikonen. Pekka Kiiski.
1409: T. N. Vilhula. Väinö Okko.
1410: 0. Muikku. J ohan.nes Virolainen.
1411: Lennart Heljas. Eino Palovesi.
1412: Vieno Simonen. Markus NiskaJa.
1413: 20
1414:
1415: 1,5. - Toiv. at :N:() 1.
1416:
1417:
1418:
1419:
1420: Kauppi y. m.: Tasavallan presidentin valitsemistavan muut-
1421: tamisesta.
1422:
1423:
1424: Ed u s kun n a 11 e.
1425:
1426: Hallitusmuodon 23 § :ssä säädetään, että olisi tapahtunut. Mutta sekin kokemus on
1427: tasavallan presidentin valitsee Suomen osoittanut, ettei sanottu vaalitapa ole saanut
1428: kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten kansan keskuudessa sellaista luottamusta,
1429: jouko.sta ·aina kuudeksi vuodeksi. V a:alin että sitä yleensä pidettäisiin oikeuden- ja
1430: toimittavat saman lainkohdan mukaan va;lit- tarkoituksenmukaisena. Eri tahoilta on
1431: sijamiehet, joiden lukumäärä on 300, ja suunnattu sitru vastaa~ arvostelua erilaisin
1432: jotka valitaan sarnanlaista järjesteLmää nou- perustein. Tuntuu ilmeis1eltä, että sanot-
1433: dattaen kuin eduSikunnan jäsenet. Valitsija- tua tapaa noudattamalla ei a.lkuvalitsijain,
1434: miesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja kansan, truhto ole pää&'3yt vaalissa toteutu-
1435: 16 päivänä, ja seuraavan helmikuun 15 päi- maan niin hyvin kuin asian tärkeyden
1436: vänä va.litsija.miehet kokoontuvat pääminis- vuoksi olisi ollut s:uotavaa.
1437: terin puheenjohdolla valitsemaan ·president- Jo hallitusmuotoa säädettäessä- esiintyi
1438: tiä. Jos vaalissa, joilm toimitetaan umpi:1i- presidentin vaalitavasta. eri mieltä, ja myö-
1439: puin, joku saa enemmän kuin puolet anne- hemmin, varsinkin vuonna 19·25 toimitetUtSta
1440: tuista äänistä, on hän valittu. Muussa ta- presidentin vaalista asti on valitettu epä-
1441: pauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja, kohtia ja esitetty ehdotuksia, jotka ovat
1442: jollei silloinkaan kukaan .saa ehdotonta tähdänneet tuon vaalitavan muuttamiseen.
1443: enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden .kah- Mutta ehdotukset ovat käyneet eri suuntiin.
1444: den ehdokkaa,n välillä, jotka toisessa vaa- Käytännössä on ajateltavissa rusehakiJn,
1445: lissa ovat saaneet suurimmat äänimäärrät. erHaisiJa ratkais111n mahdo1lisuuks~~a.. J.os
1446: Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa. valitsijamiesjärjestelmästä luovutaan, on
1447: Nyt kerr.otun menettelytavan mukaisesti kaksi v•aihtoehtoa, joiden voi sanoa olevan
1448: on presidentin vaali toimitettu ainoastaan loitoimpana toisistaan ja edustavan äärim-
1449: kolme kertaa, nim. vuosina 1925, 1931 ja mäisyyksiä. Toisen mukaan vaali olisi siir--
1450: 1937. Vuosina 1941 ja 1943, jolloin kmn- rettävä eduskunnan toimitettavaksi ja toi-
1451: mallakin kerralla presidentti valittiin poik- s·en mukaan kansa välittömästi valitsisi pre,.
1452: keukseHisten olosuhteitten vu:o.ksi vain ly- siderutin.
1453: hyeksi ajaksi, toimittivat vaalin vuoden Kun eduskunta edellä mainituissa kol-
1454: 1937 valitsijamiehet. Kolme kertaa, n:hln. messa tapauksessa on aivan poikkeukseHi-
1455: heti hallitusmuodon tultua voimaan 1919 ja sissa olosuhteissa, joissa ei ole katsottu ti-
1456: sittemmin vuooina 1944 ja 1946 on presi- lanteeiL sallivan valits1ijamiesvaalien järjes-
1457: dentin vaalin erityisesti säädetyn perustus- tämistä, toimittanut presidentin vaalin, niin
1458: lainluontoisen poikkeusmääräyksen johdosta valituksi 011 tullut jok·aisessa tllipauksessa
1459: toimittanut eduskunta. henkilö, joka hyvin on tä:yttä11y:t valtion
1460: Valtiosäännön mukaisesta normaalista päämiehelle asetettavat mitat. Mutta kun
1461: vaalitavasta on kuluneiden kolmen vuosi- perustuslain säännöksen kohdalta on kysy-
1462: kymmenen aikana niin ollen saatu vähem- mys siitä .tavasta, jota yleensä olisi presi-
1463: män kokemUSita kuin tavaHis1ssa oloissa denttiä valittaessa noudatettava, on asia
1464: lf,5. - Kauppi y. m. 21
1465: kokonaan toinBD, kuin sellaisissa tapauk- kaan ei ole toden~äköistä, että se tulisi ra-
1466: siBsia, joissa kansanvaltaisen järjestelmän joittumaan vain ika;htoon, mikä tietenkin
1467: tavallisten muotojen nouda>ttamisesta on olisi ihanne.tapaus. Sen vuoksi on otettava
1468: aivan tilapäisluorutois:ten erikoi&seikkojen lukuun sekin mahdollisuus, että kansan-
1469: vuoksi välttämätöllltä tai ainakin painavilla äänestykse.ssä ei kukarun saisi ehdotonta
1470: syillä puolustettavaa poiketa. Se vaalitapa, enemm:Ustöä ja että sen johdosta olisi toimi-
1471: että eduskunta valitsisi presidentin, mitä te.ttava uusintavaali,. esim. niiden periaat-
1472: on UBeissa eduskun1Ul&la tehdyssä aloitteis.sa teiden mukaisesti, j.otka, nyt esiintyvät hal-
1473: ehdotettu omaksuttavaksi ja mistä oli ollut litusmuodon 23 § :ssä ja joita edellä selos-
1474: puhe myös hal·lituSIIIluotoa säädettäessä, on :tettiin, tai määrättävä lopullinen tulos kan-
1475: ristiriidassa hallitusmuodon rakenteen poh- natusta saaneiden: vä:lillä muulla tavoin.
1476: jana olevan periaatteen karussa. Tämä pe- Uusåntavaalin· tohnittaminen kansanään.es-
1477: riaate sisältää, että tasavaJlan presidentti tyilmenä ei sinänsä olisi: ~ian tärkeyteen
1478: ja ,eduskunta ovat tasavertaisia, toisilleen verraten kohtuuton rasitus. Mutta sitä vas-
1479: rin:nakkaisia valtiomahteja, joiden kumpai- taan on huomautettu, että uusista vaaleista
1480: senkin: valta pohjautuu hnsaan. .Sellainen aiheutuisi melkoisia kustannuksia ja että -
1481: järjestelmä, että tasavallan presidentti saisi mikä merkitsee enemmän- ne väsyttäisivät
1482: valrtamBa eduskunnalta, olisi vakinaisesti valitsijoita siinä määrin, että osanotto su-
1483: noudatettuna oma.TIBa järkyttämään tuota pistuisi ja tuloo saattaisi jäädä jos.<;akin
1484: valtiomwtien tasavertaisuutta ja käytän- määrin sattuman varaan.
1485: nössä muuttamaan sitä valtiovallan ylim- Jo aikaisemmin on ed. Cajanderin y. m.
1486: pien: käyttäjien keskinäisten valtasuhteiden vuoden 1937 va1Jtiopäivill~ tekemässä aloit-
1487: järjestelyä, joka on jokaisen valtiosäännön teessa: mainittu yhtenä ratkaisun mahdolli-
1488: ydillkysymys ja jonka harkituksi suoritettu suutena sellain1en välitie, että presidentin
1489: ratkaisu on meidän hallitusmuotomme lu- vaali toimitettaisiin välittömänä kansan-
1490: juuden perustana. Toisekseen ei kansa itse, 1åänestyksenä, mutta tillei kukaan saisi eh-
1491: jos presidentin va:Htsisi eduskunta, saisi dotonta enemmistöä, uusintavaalin niiden
1492: kuuluviin ääntään siitä, kuka olisi valit- kahden välillä, jotka olisivat saaneet enim-
1493: tava valtakunnan päämieheksi. Kansanedus- män ääniä, ~toimittaisi eduskunta. Tällöin
1494: tajat valitaan näet pitäen silmällä aivan toi- saavutettaisiin., niin kuin sanotussa aloit-
1495: sia näkökohia kuin presidentin vaalia. Va- tee.ssa huomautettiin, se etu, että ehdokkaiksi
1496: litsijamiehistön: kokoonpano on käytännössä tultaisiin asettamaan ainoastaan pystyvim-
1497: olennaisest:U eronnut eduskunnan kokooUJPa- piä, kansan yl€isicrnmin kunnioi.ttamia hen-
1498: noota, ja varsirukin eduskunnan vaJtakauden kilöitä, ja että ehdokkaiden hum jäisi hyvin
1499: loppupuolella saattaa eduskunta olla puo- vähäiseksi, mut.ta vältyttäisiin niiltä hai-
1500: lueiden voimasuhteittenkin puolesta huocrnat. toHta, joita uudistettavalla kansanäänestyk-
1501: tavasti toislenlaioon kuin presidentin vaU~lin sellä on. Kun eduskunta joutuisi ainoas-
1502: ajankohta.na valittava valitsijamiehistö. Pre- taan ratkaisemaan niiden: kahden välillä,
1503: sidentin vaali eduskunnassa toimitettuna jotka ovat kansalta saaneet ensimmät äänet,
1504: saattaisi todellisuudessa antaa toisen tulok- €i edellä kosketelluilla :periaatteellisilla huo-
1505: sen, kuini jos sen suorittavat erityiset valit- mautuksilla olisi yhtä suurta kantavuutta,
1506: sijamiehe.t tai jos kansa BUorittaisi sen vä- joskin jäisi se mahdollisuus, ettei tulos olisi
1507: littömästi. yhtä tarkoin kansa'l1 tahtoa VUlstaava kuiiilJ
1508: Viimeksi mainittu eli välitön vaalitapa on milloin lopullinenkin vaali: oli&i välitön.
1509: periaatteellisesti paras, siinä kun tasavallan Kysymys presidentin vaalitavasta on niin
1510: presidentt~ saisi valtuutuksensa suoraan keskeinen: ja ajatus nykyisen vaalitavan
1511: kansalta, samoin kuin eduskuntakin on muuttamisesta on pysynyt vireillä niin sit-
1512: suoraan kansan: valitsema. Tällaisen vaali- keästi sekä saanut tukea myöskin niin arvo-
1513: tavan käytäntöön ottamisesta olisi seur·auk- valtaiselta ja valtiosään.tömme henkeen sy-
1514: sena myöskin, että presidenttiehdokkaiksi ven:tyrueeltä tahölta, että on aihetta ottaa
1515: poikkeuksetta täytyisi asettaa kansan ylei- se vakavasti harkittavaksi, varsinkin kun
1516: sesti tuntemia, yl~istä arvonantoa nauttivia valtion päämiehen vaali nn lähestymässä
1517: ja kyvykkäimpiä herukillöitä. Ilmeistä myös eikä liene eri mieltä siitä, että se nyt on
1518: on, että ehdokkaitten luku tulisi pakootakin suoritettava säärmönmuk~lla tavalla,
1519: supistumaan verraten vähäiseksi. Kuiten- poikkeu.slakeihin enää turv&Utumatta. Tämä
1520: 22 1,5. - Tasavallan presidentin vaali.
1521:
1522: asia., tärkeä hallitusmuodon muutos kun on voitaisiinko tasamaUan presidentin va-
1523: kysymyksessä, on kuitenkin niin laajaka.n- litsemismenettely muuttaa sellaiseksi,
1524: toinen ja vaikeaB~ti ratkaistava, ,että edus- että vaalissa kansan tahto tulisi ny-
1525: krmta-:aloitteen perusteella. ei ole asianmu- kyistä varmemmin toteutetuksi ai-
1526: kaista sitä, lopullisesti ratkaista.. heuttamatta silti tarpeettomia kus-
1527: Ehdotamme sen vuoksi kuncioitta.vasti tannuksia ja vaaliväsymystä, ja eikö
1528: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ainakin ensimmäisessä asteessa olisi
1529: tarkoituksenmukaista toimittaa vaali
1530: että hallitus mahdollisimman pum välittömänä kansanäänestyksenä.
1531: hankkisi pätevän selvityksen siitä,
1532: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
1533:
1534: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto.
1535: Inna Karvikko. Lassi HiekkaJ.a.
1536: Rolf B. Berner.
1537: 23
1538:
1539: 1.6. - Toiv. al. N :o 2.
1540:
1541:
1542:
1543:
1544: MrM:w.:inen. y. m.: Juridisten henkilöiden vapauttamisesta
1545: kirkollisten verojen rnaksamisesta.
1546:
1547:
1548: Ed usk u n n a l1 e.
1549:
1550: Vuoden 1947 valtiopäiviHe jätettiin ·alle- Seurakunn:an jäs,e:nten velvollisuus oo
1551: kirjoittaneen y. m. allekirjoittama lakieffi- osallistua menojen rahoittamiseen, mutta
1552: tys, jossa esitettiin sellaioon lainmuutos on epäjohdonmukaista ja suorastaan us-
1553: uskoruwnva pauslakiin, että taloudellinen konnolliVapauslain hengen vastaista, pakoit-
1554: yhtymä taikka liikelaitos, jonka omistajien taa seurakuntaan kuulumatonta henkilöä
1555: enemmisN} ei ole kirkon jäseniä, vapautet- väliHisestikään osallistumaan sellaisten me-
1556: taisiin kirkollisten verojen maksamisesta, nojen maksamiseen, joka on heidän vakau-
1557: tehtyään sii.tä ilmoituksen kirkollisille vi- muksensa vastaista. Ei ole kirkonkaan ar-
1558: ranomaisille. von mukaista, että pakkotoimenpitein ulo-
1559: Vastauksessaan eduskunta yhtyi perus- tetaan varojoen keruu seurakunnan ulko-
1560: tuslakivaliokunnan hylkäävään kantaan, puolella oleviin henkilöihin. Tämänlainen
1561: jossa esitettiin, että saattaisi tuottaa vai- menettely on väärää, koska siten tehdään
1562: keuksia selvittää, milloin kirkkoon kuulu- osittain tyhjäksi uskonnonvapauslain tar-
1563: mattomat muodostavat enemmis.tön omista- koitus, joka antaa jokaiselle kansala.iselle
1564: jista, tai ovatko kaikki kirkkoon kuulumat- oikeuden kuulua mihin uskonnolliseen seu-
1565: tomia, saattaisi tuottaa arvaama.ttomia ta- rakuntaan tai yhtymään haluaa, ~taikka
1566: loudellisia seuraamuksia, sekä ·aiheuttaa olla niihin kuulumatta.
1567: erimielisyyksiä laitosten ja yhtymien pii- On tärkeää, että uskonnonvapauslakia
1568: rissä. Vastauksessa ei yritettykään kielotää niin selvennetään, että se olisi yhdenmu-
1569: aloitteessa mainittuja epäkohtia ja ristirii- kainen lain hengen kanssa.
1570: taisuuksia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
1571: Käsityksemme mukaan, kuitenkin seura- kunoon hyväksyttäväksi toivomuksen,
1572: lkunta muodostuu fyysiHisistä henkHöistä.
1573: Seurakunnan tarkoituksena on jäsenistöniSä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
1574: uskonoollisen tarpeen tyydyttäminen, jol- toimenpiteisiin sellaisen muutoksen
1575: laista .twrvetta ei voida katsoa olevan puh- saamiseksi uskonnonvap~lakiin, että
1576: taasti taloudellisella yhtymällä, kuten juridiset henkilöt vapautettaisiin
1577: osuuskunta, osakeyhtiö, taikka näihin ver- kirkoUisten verojen maksamise$ta.
1578: rattava yritys on.
1579: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
1580:
1581: H. Manninen. Kalle Jokinen. Rafael Paasio.
1582: G. Rosenberg. Juho Kuittinen. J. Muswnea
1583: v. fessi. Isa.k Penttail:a. 'l'oivo K11jaJa.
1584: Antw Pl1Ul,.1lila.. Meeri KaJavainen. Mauri f~irkOl!-Oj~.
1585: Arttur Koskinen. Heikki Simonen. Arvo Riihimäki.
1586: Eino Raunio. Eino Kujanpää. M. Järvinen.
1587: 24
1588:
1589: I,7.- Toiv. aJ.. N:o 3.
1590:
1591:
1592:
1593:
1594: Vennamo y. m.: Palkkasäännöstelyn asteittaisesta purkami-
1595: sesta.
1596:
1597:
1598: Ed u s kun n a 11 e.
1599:
1600: Voidaan perustellusti samoa, että ·suomen Voidaanpa melkein sanoa, että tässä suh-
1601: kansa on melkeinpä yksimielinen siitä, että teessa ollaan ajautumassa umpikujaan, josta
1602: sota,..ajan kahlehtivaa säännöstelyä, olipa 1eivät p·elasta keinotekoiset ja vähäpätöiset
1603: sitten kysymys mistä alasta ,tahansa, on vä- lääkkeet.
1604: hennettävä ja kansalaisten liikkumaralaa ja Suomen kansan keskuudessa on, työteh{)
1605: vapautta lisättävä ellei yleinen etu välttä- ja .työn kunnioitus ollut aina korkeassa
1606: mättä vaadi yhteiskunnan taholta rajoitta- kurssissa. !Samoin on meidän maassamme
1607: via toimenpiteitä. Ilolla onkin todettava, työn 1laiaduUe annettu kaikki sille kuuluva
1608: että kehitys on kasvava.ssa määrin kulkenut arvo ja työntekijät ovat keskenään. kilvoi-
1609: tätä yleisen mielipiteen viitoittamaa suun- telleet tässä suhteessa jatkuvasti. Kulunei-
1610: taa. Nimenomaan elintarviketuotannon den vuosien aikana on t{)istuvas.ti nimen-
1611: alalla on jo päästy tai päästään lähiaikoina omaan valtiovallan näkyvimpien johtomies-
1612: melkeinpä täydel!låseen säännöstelystä va- ten taholta esiintuotu, että me voi:mme sel-
1613: pautumiseen. Ja voidaankin todeta, että vitä ja olemme selvinneet vaikeuksistamme
1614: tämän kautta elintarvikkeiden saanti {)n wtin työllä ja nimenoiOOaiil tehostetuiL1a
1615: varmentunut ja yleinen tyytyväisyys kan- sekä nousevalla ammattitaidolla. Samaa
1616: salaisten keskuudessa tältä osin huomatta- näköka.rutaa on myös toistettu kaikkialla
1617: vasti lisääntynyt. maailmassa ja onkin se ilmeisesti eräs kan-
1618: Myöskin muun elinkeinoelämän alalta on saJmntamme hyvinvoinnin ja nousun perus-
1619: voitu havaita sammlllaista, joskin hitaampaa edellytys. Nyt näyttää palkkasäännöstely
1620: kehitystä. Ilmeisesti tälläkin kehityksellä muodostuvan tä:män oikean kehityksen todeL
1621: on ollut, ehkäpä esiintyneitä muutarrnia har:.. liseksi esteeksi j.a kun toisaalta se ei näytä
1622: voj-a poikkeustapauksia lukuun ottamatta, voivan pelastaa palkansaajia .työttömyy-
1623: tervehdyttävä vaikutus. deltä, jos talouselämän käynti hiljenee,
1624: Sitävast{)in palkkasäännöstelyn ooalta on :mutta sitävastoin palkkasäännöstelyn p{)is-
1625: jo pitemmän aikaa poljettu samoja ·teitä taminen ilmeisesti vaikuttaisi tervehdyttä-
1626: pystymättä luomaan uusia talouselämää ja västi koko meidän kansantalonteemme ja
1627: ·Palkan saajien hyvinvointia edistäviä toi- toisaalta työntekijäin voimakkaat järjestöt
1628: menpiteitä. Tosiasia tällä hetkellä onkin, voisivat entistä oikeudenmukaisemmin ja pa-
1629: että palkkasäännöstely kaikkine epäoikeu- remmin valvoa palkansaajien etuja, niin eh-
1630: dellJillukaisuuksineen ja epä.tasaisuuksineen dotamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
1631: on muodostunut ja muodostuu yhä kasva- väksi toivomuksen,
1632: Va&Sa määrässä yhteiskuntaa kahlehtivaksi
1633: taakaksi, joka vaarantaa yhä edelleenkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
1634: rahan arvoa ja aikaansaa sekaannusta ja toimenpiteisiin palkkasäännöstelyn
1635: rauhattomuutta kansalaisten keskuudessa. asteittaiseksi purkanniseksi.
1636: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
1637:
1638: Veikko VeDDa.lllo. Kustaa. Tiitu. Yrjö Saari.
1639: Martti. Miettunen. Tahvo Rönkkö. Wilja.m Sa.rja.la.
1640: Joha.nnes CVirolainen. Ka.lle Joukanen. Yrjö Hautala.
1641: •• ••
1642: VALTIOPAIVAT
1643: 1949
1644:
1645: LIITTEET
1646: II
1647:
1648: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA TOIVOMUS-
1649: ALOITTEET
1650:
1651:
1652:
1653:
1654: HELSINKI 1949
1655: VALTIONEUVOSTON xm.JAPAINO
1656: j
1657: j
1658: j
1659: j
1660: j
1661: j
1662: j
1663: j
1664: j
1665: j
1666: j
1667: j
1668: j
1669: j
1670: j
1671: j
1672: j
1673: j
1674: j
1675: j
1676: Avioliittoa, säännöstelyrikoksia, oikeudenkäyntiä ja lapsiin kohdis-
1677: tuvia väkivaltaisuuksia koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1678: 29
1679:
1680: II,1. - Lak. a.I. N:o 5.
1681:
1682:
1683:
1684:
1685: Kauppi: Ehdotus laiksi avioliittolain 38 § :n muuttami-
1686: sesta.
1687:
1688:
1689: Ed usku nn alle.
1690:
1691: Kun säädettiin 23/9 1948 annettu laki keusjärjestykseen. Eduskunnalla on tie-
1692: avioliittolain muuttamisesta (681/48) ja tenkin ollut vaJlta tehdä tällainen perus-
1693: siinä tehtiin erinäisiä lisäyksiä ja muu- teellinen muutos, eikä, sen jälkeen kun
1694: taksia avioliittolakiin, niin lisättiin sen muutos on tehty ja uusi sään.nös tullut voi-
1695: 38 §: ään uusi 4 momentti. Sanotussa § : ssä maan, tavallisissa oloissa olisi syytä heti
1696: kielletään puolisoa luovuttamasta ja kiin- tehdä ehdotusta .näin syntyneen lainkohdan
1697: nittämästä kiinteää omaisuutta, johon toi- muuttamisesta. Mutta puheena oleva lain-
1698: sella puolisolla on avio-oikeus, ellei tämä säädäntötoimenpide tuli eduskunnassa suo-
1699: kirjallisesti ole ant·anut siihen suostumus- ritetuksi siinä määrin kiireisesti ja pinta-
1700: ta81n. Tätä koskevien, vanhastaan laissa puolisesti, että katson velvollisuudekseni
1701: olleiden määräysten lisäksi nyt pantu 4 saattaa aloitetietä asian uudelleen eduskun-
1702: momentti kuuluu: ,Luovutuksena pidettä- nan käsiteltäväksi.
1703: köön myös sitä, että puoliso perinnön- Hallituksen ,esityksen perusteluissa oli
1704: jaossa ottaa hänelle tässä pykälässä tarkoi- erheellisesti sanottu, että sen per~aatteen
1705: tettuun omaisuuteen kuuluvan osuuden si- suhteen, joka avioliittolain 38 §: n 4 mo-
1706: jaan muuta omaisuutta taikka vastikkeet- mentin lisäämisellä todellisuudessa muu-
1707: tomasti luopuu sellaisesta osuudesta." Asia tettiin, olisi esiintynyt tulki.nnassa horju-
1708: käsiteltiin eduskunnassa 1947 vuoden val- vaisuutta. Päinvastoin oli oikeudenkäy-
1709: tiopäivillä annetun hallituksen esityksen tössämme täysin vakiintunut se periaate,
1710: ill: o 121 :perusteella. Mainitun esityben ettei perillisen puolisolla ollut sananvaltaa,
1711: perusteluissa oli sanottu, että tämä lisäys milloin jako toimitettiin siten, että perilli-
1712: oli ainoastaan ,selventävä säännös", joka nen otti kiinteistön sijasta jaossa muuta
1713: oli tarkoituksenmukaista .tehdä sen vuoksi, omaisuutta, tai milloin, jos pesään kuu-
1714: että ,lain tulkinnassa" olisi ,ilmaantunut lui esim. kaksi kiinteistöä, perillis·et sopi-
1715: horjuvaisuutta ". vat siten, että toiselle tuli toinen näistä
1716: Todellisuudessa ei kuitenkaan ollut ky- kiinteistöistä kokonaisuudessaan ja toinen
1717: symys pelkästään sel vennyksestä eikä lain perillinen sai toisen kiinteistön. Sillä joka
1718: tulkinnan horjuvaisuuden poistamisesta, kerta kun sanottu kysymys oli joutunut
1719: vaan oikeudessamme vanhastaan voimassa korkeimman oikeusasteen ratkaistavaksi,
1720: olleen ja oikeudenkäytössä vakiintuneesti tämä oli johdonmukaisesti 'asettunut äsken
1721: sovelletun, sekä perintö- että avioliitto- mainitulle kannalle; viimeksi tämä oli ta-
1722: oikeutta ja muutakin siviilioikeutta laajasti pahtunut oikeustapattksessa, joka on selos-
1723: ja syvästi koskevan oikeusperiaatteen pe- tettu v: n 1947 Defensor Legiksen oikeus-
1724: rusteellisesta muuttamisesta, joka mieles- tapausosastossa n: o 2: na. Ratkaisussaan ylin
1725: täni oli aiheeton ja epätarkoituksenmukai- oikeusasteemme jätti tällöin pysyväksi Tu-
1726: nen, vieläpä suurta hämäännöstä oikeus- run hovioikeuden tuomion eräässä sovinto-
1727: käytäntöö.n aiheuttava. Tämä tapaus on jaoin toimitetun perinnön jaon moitetta kos-
1728: valaiseva esimerkki siitä, kuinka .näennäi- kevassa jutussa, jossa hovioikeus lausui ha-
1729: sesti pieni ja vähäisenä sanamäärällä vainneensa, ,että Vieno N: llä, joka moit-
1730: tehty lainmuutos voi vaikuttaa paljon oi- teenalaisen perinnönjaon tapahtumisen· ai-
1731: 30 II,1. - Avioliittolaki.
1732:
1733: kaan oli ollut naimisissa Rafael N: n kanssa, kunnalla, kun lakiesitys käsitti paljon tär-
1734: tämän perusteella tosin oli ollut avio-oikeus keitä kysymyksiä, ollut kiireessä aikaa sy-
1735: Rafael N: n omaisuuteen, johon oli kuulu- ventyä asiaan tarpeeksi tarkoin, eikä se
1736: nut m. m. perintöosuus Rafael N: n van- huomannut hankkia riittävää asiantuntija-
1737: hempien jäämistöön. Mutta kun Vieno selvitystä kuulemaHa myös esim. prof. Hei-
1738: N: llä ei ollut ollut avio-oikeutta sanotun kosta, joka meillä perusteellisimmin on
1739: jäämistön eri omaisuusesineisiin eikä siis syventynyt juuri kuolinpesää ja perinnön-
1740: myöskään jäämistöön kuuluneeseen kiinteis- jakoa koskeviin kysymyksiin. Valiokunnalle
1741: töön 'ennen kuin kiinteistö tai osa siitä oli lienee myöskin jäänyt ja eduskunnalle on
1742: perinnönjaossa jaettu Rafael N: lle ja se varmasti jäänyt tuntemattomaksi edellä
1743: siten oli tullut viimeksi mainitun omaksi, kerrottu korkeimman oikeuden yksimielinen
1744: niin ja kun Rafael N: llä siis oli ollut oi- kannanotto uudesta perintölakiehdotuksesta
1745: keus p. o. perinnönjaossa ilman Vieno N: n annetussa lausunnossa.
1746: suostumusta kanssaperillistensä kanssa so- Tämän aloitteen puitteissa ei voi tulla
1747: pia perinnön jakamisesta siten kuin jaossa kysymykseen niiden lainopillisten kysymys-
1748: oli tapahtunut, - - - hovioikeus oli ten syvällisempi pohdinta, jotka liittyvät
1749: jättänyt asian kihlakunnanoikeuden pää- tapahtuneeseen avioliittolain 38 § :n muu-
1750: töksen lopputuloksen varaan." Korkeim- tokseen. Kun asian käsittely eduskunnassa
1751: man oikeuden tuomio oli yksimielinen. jouduttiin suorittamaan istuntokauden lo-
1752: Tieteisopissa tämä kanta niin ikään on pussa, uusien eduskuntavaalien kynnyksellä,
1753: omaksuttu yksimielisesti niin Suomessa kävi myöskin siten, että suuren valiokunnan
1754: kuin Ruotsissakin, yhtä poikkeusta lukuun- istunto, jossa tämä lainmuutos käsiteltiin,
1755: ottamatta. Käytännössä perinnönjaot on meni huomaamatta niin, etten ollut siellä
1756: myös toimitettu, niin meillä kuin Ruot- saapuvilla, enkä siis saanut tilaisuutta
1757: sissa, tuon yleisesti ihyväiksynyt kannan mu- tehdä aikomaani ehdotusta asian panemi-
1758: kaisesti. sesta jaostoon ja asiantuntijain kuulemi-
1759: Nyt tapahtunut lainmuutos on tuonut sesta vielä suur·essa valiokunnassa, tai aina-
1760: Suomen oikeuteen myös sellaisen periaat- kin ehdottaa muutosta lakivaliokunnan eh-
1761: teellisen käsityksen, .että kuolinpesän osak- dotukseen, vaikka olin niin tarkoittanut
1762: kailla on murto-osaoikeus paitsi pesään tehdä. Lakiehdotusta, joka muutoin sisälsi
1763: kokonaisuudessaan myös kaikkiin pesässä tarpeellisia ja kiireellisiä korjauksia avio-
1764: oleviin esineisiin erikseen, mistä johtuu laa- liittolakiin, ei myöskään ollut aihetta ehdot-
1765: jalle ulottuvia seumuksia. ·Kun tämä kanta taa tämän yhden virheen vuoksi hylättä-
1766: esitettiin v. 1938 tehdyn perintölainsäädän- väksi. Kun eduskunnassa hallituksen esi-
1767: nön muutoskysymyksen yhteydessä, niin tyksen perustelujen takia ja myös valio-
1768: korkein oikeus, jolta ehdotuksesta pyydet- kunnassa hankitun asiantuntijaselvityksen
1769: tiin lausunto, yksimielisesti piti tuota kan- yksipuolisuuden johdosta ilmeisesti ei rat-
1770: taa ,,outona käsityksenä", jota sen mielestä kaisua tehtäessä yleensä oltu selvillä kysy-
1771: ei ollut omaksuttava myöskään uuden pe- myksessä olevan, yksityisten kansalaisten
1772: rintölain säännöksiä laadittaessa. välisiin suhteisiin syvälti vaikuttavan lain-
1773: Vaikka siis hallituksen esityksessä ollut muutoksen todellisesta merkityksestä ja
1774: perustelu, jossa puhuttiin vain selventä- . kantavuudesta, eikä asia ollut kii11een vuoksi
1775: västä säännöksestä, antoi harhaan vievän saanut niin huolellista käsittelyä kuin sen
1776: kuvan ehdotetun muutoksen kantavuudesta, laatu olisi vaatinut, saatan sen eduskunnan
1777: ei lakivaliokunta mietinnössään tätä sanalla- uudelleen pohdittavaksi.
1778: kaan oikaissut eikä siis antanut suurelle Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
1779: valiokunnalle ja ed-uskunnalle käsitystä nioittavasti,
1780: siitä, miten syvälle.käyvästä ja laajalle
1781: ulottuvasta muutoksesta todella oli kysy- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1782: mys. Tämä johtunee siitä, ettei lakivalio- van lakiehdotuksen: ·
1783: 11,1. - Kauppi. 31
1784:
1785: Laki
1786: a.viomttolain 38 §: n muuttamisesta.
1787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 ,annetun
1788: avioliittolain 38 § sellaisena kuin se on 23 päivänä syyskuuta 1948 annetussa laissa
1789: (681/48), näin kuuluvaksi:
1790: 38 §. kauden kuluessa saatuaan toimesta tiedon.
1791: Puoliso älköön luovuttako älköönkä ve- Jos puoliso kuolee, ennen kuin on menettä-
1792: lasta kiinnityttäkö kiinteää omaisuutta, jo- nyt kannevaltansa, olkoon hänen perillisil-
1793: hon toisella puolisolla on avio-oikeus, ellei lään sama kanneaika lukien hänen kuole-
1794: tämä kirjallisesti ole antanut siihen suostu- .mastaan.
1795: mustaan. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovellet-
1796: Milloin puoliso on toisen puolison suostu- takoon myöskin sellaiseen toisen maalla ole-
1797: murksesta ryhtynyt 1 mom:ssa mainittuun vaan laitokseen, . joka hallintaoikeuksineen
1798: toimeen, olkoon tämä pätemätön, jos toinen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta
1799: puoliso siitä nostaa kanteen kuuden kuu- luovuttaa kolmannelle henkilöUe.
1800:
1801: Helsingissä helmikuun 12 p:nä 1949.
1802:
1803:
1804: Kalle Kauppi.
1805: 32
1806: II,2. - Lak. al. N:o 6.
1807:
1808:
1809: Hautala y. m.: Ehdotus laiksi säännöstelyrikosten rankai-
1810: semisesta annetun l!ain muuttamisesta.
1811:
1812:
1813: E d u s kun n a ll e.
1814:
1815: Kesäkuun 6 p:nä 1947 hyväksyi edus- tapausta. Ja vaikka käytettäisiin k•arkeata-
1816: kunta lain säännöstelyrikosten rankaisemi- kin seulaa ennen syytteeseen panoa, on
1817: sesta annetun lain muuttamisesta. Tämän mahdollista, että kaikesta huolimatta tuo-
1818: lain kärki kohdistui suoraan maatalous- mio tavoittaa syyttömiäkin.
1819: väestöön ja niin voimakkaana, että k. o. lain Edellä sanotun lisäksi on aihetta aina-
1820: eduskunta:käsi ttelyvaiheesså ei maatalous- kin huomauttaa myöskin siitä, että saman-
1821: väestön edustus voinut olla sitä vastalau- aikaisesti kun maatalousväestö on tuotteit-
1822: seitta hyväksymässä. tensa kanssa sijoitusvaikeuksissa, •eikä edes
1823: Emme halua puolta·a erikoisesti sellaisia valtiovalta ja maan hallituskaan näytä [öy-
1824: luovutusvelvollisia, jotka mahdollisuuksis- tävän näihin kysymyksiin tyydyttävää rat-
1825: taan huolimatta ovat velvollisuuksistaan kaisua, on voimassa la:ki, jonka perusteella
1826: tinkineet. Mutta kun erilaisissa olosuh- Tangaistaan raskailla rahasakoilla maanvil-
1827: teissa syntyneitten luovutusrästien luku jelijäin lukuisaa joukkoa eri tavoin synty-
1828: satovuotena 1946-47 on kohonnut kansan- neistä luovutusrästeistään. Mielestämme on
1829: huoltoministeriöstä ·annettujen tietojen mu- aika kiireesti kumota tällainen laki, joka
1830: kaan noin 100,000 tapaukseen, niin on sel- osaltaan on vain pahentamassa maatalou-
1831: vää, ettei näitä kaikkia voida pitää rikolli- den jo muutenkin v;aikeutunutta ·asemaa.
1832: sina henkilöinä. Ja vaikka lopulta syyttee- K. o. ~aki on merkittävin jälellä oleva osa
1833: seen pantujen luku k. o. luovutuskaudelta koko maatalousväestöön kohdistetusta so-
1834: olisikin vain 3-4,000 paikkeilla; on tiet- danaikaisesta ja sen jälkeenkin pakkotoi-
1835: tävästi näidenkin joukossa sellaisiakin, menpitein ylläpidetystä ra:s~aasta työvel-
1836: jot~a ilman omaa syytään ovat joutuneet vollisuudesta, josta kaikki muut työntekijä-
1837: luovutusvaikeuksiin, sekä myös niitä, jotka ryhmät ilman sakkoja on jo vuosia sitten
1838: eivät ole ajoissa havainneet tai edes ym- vapautettu.
1839: märtäneet tarttua varsin monimutkaiseen Edellä sanotun perusteella ehdotamme
1840: puolustukseensa.
1841: On myös tiedossa, että satovuodelta Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
1842: 1947-48 on luovutusrästejä noin 50,000 raavan lakiehdotuksen:
1843:
1844: Laki
1845: s.äännöstelyrikosten rookaisemisesta.
1846: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- päivänä joulukuuta 1943 annettuun lakiin
1847: taan säännöstelyrikosten rankaisemisesta 30 26 päivänä kesäkuuta 1947 lisätty 4 a §.
1848: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
1849:
1850: Yrjö Hautala. Ilmari Tiainen. Kusti Eskola.
1851: Markus Niskala. Yrjö Saari. Matti Meriläinen.
1852: Antti A. Koukkari. Wiljam Sarjala. S. S. Aittoniemi.
1853: Johannes Virolainen. Tahvo Rönkkö. Martti Miettunen.
1854: Martti Suntela. Erl. Haapaniemi. Kerttu Saalasti.
1855: Veikko Vennamo. Pekka Kiiski. Heikki Soininen.
1856: Vieno Simonen. Lauri Leppihalme. S. Salo.
1857: Atte Pakkanen. Lauri Murtomaa. Niilo Ryhtä.
1858: Väinö Rankila. Viljami Ka.lliokoski. Anton Suurkonka.
1859: Lennart Heljas.
1860: 33
1861:
1862: n,a.- Toiv. al. N:o 4.
1863:
1864:
1865:
1866:
1867: Lumme y. m. : Oikeudenkäyntikustannusten vähentämi-
1868: sesf}ä,
1869:
1870:
1871: Ed uskunnaHe.
1872:
1873: Oikeukenkäynti Suomen tuomioistuimissa d-enkäyntiä thoitamaan saamatta maksua
1874: on varsin ika'1lista. p,~lkästäJä;n jutussa oi- joko etukäteen t•aiil.ik!a vwlruuden siitä, että
1875: keut'!~oo jätettävien asiakirjojen var:ustami- hän sa:a paJillrlk:ionsa ja lkuluiilSa. Tosin
1876: nen Qeimamer'lmihl:ä, P'Öyt•iili:irjaotteiden Lu- y>}eistä asiaruajotointa harjoittava on l·ai'll
1877: nastukset ja [·eimat nousevat ylksin!kertaisis- mukaJaTh velvoJ.:linen maksutta autt'amaan
1878: sakin ja suhteelLisen nopeasti päättyviss'ä köyhiä oikeuden ·edessä, miHoin tuomari
1879: jutuissa useampiin tuhansiin marlkkoiliin. ruiin määråJä. 'Tämä [ainlkoih.ta on kuitenkin
1880: Lainoppineen ·asian:wjaja..n ikäyttä;mirnen asi~a tll!illrittu siten, että s:e koskee vai.n syytetyn
1881: miehenä tai avrusttll!jlana on myöskin vätlttä- puolustamista .rilmsasiass,a, joten siitäkään
1882: mätöntä siviilijuttujen hoidiosSJa. Heidän ei ole siviilijutJtm ajossa mitään 3!pua.
1883: ~pa1likikionsa nylkyisten ·asianajotaksojen mu- Oikeus sa•ada, pöytäkkjat ilmaiseksi edel-
1884: kaan nous·evat myöskin tuhansiin ma;rlkkoi- Qyttä:ä huoltolautallrunnan antamaa täysiva-
1885: hin. Tästä on s•Emrauks:en.a, •etteiv,ät varat- rattomuuden todistusta, j.o/ka yleensä mer-
1886: tomat eivätikä väfuäV'aTaiset h<Jnkilöt useissa- kitsee yhteisikunnillll•lisen :huoHon varassa
1887: kaan tapauksissa voi ryhtyä oiike.ll!d:en!käyn- elävää ·henikilöä. Eikä täHöinikään oikeus-
1888: tiin selvienJk:ä:ä:n oikeuksiensa ~puolustami avustus (jl.e ilmaista.. KäJsitys, että se voit-
1889: seksi Monet avioerot ovat jä:än~et jopa ta;a jutun, joHa IOiJ1 varoja, on meH•Lä näin
1890: vuosikymmenå.iksi lhaikeinatta,. v.aitkika ikumpi- ol>len varsin ;perusteltu.
1891: ikin asian.omai.nen on asunut ik1o'ko aj.an. eril- Edel·lä esitetyn epä:kdhdan poistarrlliseen
1892: loo.n toisistaan tietämättä. Työp•a:lkkasaa- olisi kiireellisesti ryhdyttävä. Pöytä:lci.rjojen
1893: misia, ylityö- ja :irtisanomisajan [~orvaulksia tulisi o1la jolm iLmaisia tai ainakin niistä
1894: on täytynyt jättruä työnantajailtl:e pelikäsiliän ikannettav1en maksujen olisi al<Jnnuttava
1895: sen vuOilmi, ett·ei työntekijä'hlä ole o1lut riit- tulojen alentuessa. P.erusteena voitaisiin
1896: täV'ästi V'aroja oiikeud~nkäynnån alltkamiseen. tä:Höin pitää veronrulaisten tulojen määrää.
1897: Tosin tuomioistuin mä:ärä:ä oikeudenikäy;nti- !ilmainen oiikeusavustus, olisi järjestettävä
1898: ilrnlut ih'ävinneen puo1en mruks,ett·aviksi, vä.hävaraisHle ja vamttomili:e j(jko va;ltiO'Il
1899: mutta tu.n:nettu tosiasia on, etteivlät ne vas- tai kunnan toimesta samaan tapaan kuin
1900: taa todellisia kustannuksia. Tuomittujen se on oLlut jo vuosikausia j.ärjestetty pta-
1901: oikeudenkäynti1m>Luj<Jn p•eriminen ulosotto- !I'issa kalmessa suurimmassa kaupungis-
1902: tietä vaatii jä:Heen [isää V'aroja ja vie aikaa. samme. Vain. siten voitaisii,n rpåästä siihen,
1903: Sitäptaitsi saattaa s e, jollia on varoja, jat-
1904: 1 että kaiki.Wla varru1lisuudesta riiprpumatta
1905: kaa .oikeude.nkäynti:ä ensån hovioikeudessa on samat maJhdollisuudet hankkia itseH·een
1906: ja sitten ikorlmimmassa oikeud€SSa, joissa oikeutta, kuten ha,}flitusmuotomme 5 §: n
1907: kustannukset yhä il.rolhoavat. Näin voi pie.- henki edleUyttää. SalffiaJHa heräisi myös[rin
1908: n.ikim, juttu vaatiillJ varoja kymmeniä tuhan- v.ähävaraisessa iroans:alllJosassru !luottamus oi-
1909: sia mamoja. Thalhat on lhanJk:ittava etukä- keuteen, joka vaHtettavasti nykyisin mo-
1910: teen, koska harva asialllajaja ryhtyy oikeu- neltru vahäosaisemrnrulta puuttuu.
1911: 5
1912: 34 II,a. - Oikeudenkäynti.
1913:
1914: Edellä olevan nojaiEla :rounmoitta.en eihdo- järjestämällä vähävaraisille ilmaisen
1915: tamme · ed~Thll111lm piiätettäväksi toivo- oikeusavustuksen ja alentamalla tuo-
1916: muksen, mioistuinten pöytäkirjanotteista ja
1917: toimituskirjoista kannettavat leima-
1918: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ja lunastusmaksut vastaamaan kun-
1919: toimenpiteisiin oikeudenkäynnin vaa- kin asianomaisen tuloja ja varalli-
1920: timien kus.tannusten vähentämiseksi suutta.
1921: Helsingissä 10 päivänä ihelmikuuta 1949.
1922:
1923: Alpo Lumme. Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
1924: Arttur Koskinen. Jere Juutilainen. G. Henriksson.
1925: Paavo Karjalainen. J.. F. Tolonen. Martta Salmela-Järvinen.
1926: Olavi Kaja.la. Kaisa Hiilelä. Heikki Simonen.
1927: E. Pusa. K. Alanko. G. Andersson.
1928: Heikki Hykkäälä. Juho Koittinen. Penna Tervo.
1929: Arvo Sävelä. E:nill: Huunonen. 0. Muikku.
1930: Pentti Niemi. Eino Raunio. Rafael Paasio.
1931: Laura Brander-Wallin. V·eli Järvinen. Toivo Pyörtän.ö.
1932: A. Turkka.. Elli Nurminen. Edvard Pesonen.
1933: Isak Penttala.
1934: 35
1935:
1936: II,4. - Toiv. al. N :o 5.
1937:
1938:
1939:
1940:
1941: Niemi y. m.: Siviilivihkimisen määräämisesttä pikolliseksi
1942: avioliittoon aikoville.
1943:
1944:
1945: E d u s k u n n a ll e.
1946:
1947: Nykyisen avioliittolakimme soveltaminen piti avioliittoa mawllisena toimenpiteenä,
1948: on synnyttänyt määrätynlaisia ristiriitai- joka llruuJui iluonnohlisen, mruruHisen ellämän:
1949: suuksia, varsinkin lain määräämissä erikois. piiriin eikä silJä olilut peilastusjärjestyksessä
1950: tapauksissa. Nämä ristiriitaisuudet johtuvat mitään osaa. Luther pwlamkin tässä rullru-
1951: lähinnä siitä, että avioliittoon vihkiminen kristiililiselil'e ik:annalie, jonika mulkaan ikmhln
1952: maassamme on toisaalta yhteiskunnallinen llll.3:a sai omien tapojellJSa mukaan järj,estää
1953: toimitus, toisaalta ta:as uskonnollinen ja kir- avioliiton so[mimistoimitulks·en. A vioasioi-
1954: kollinen toimitus. Tämä kaksinaisuus on den rtat:kaisun tuli kuulua marulliselle: esi-
1955: syynä nykyiseen ristiriitaiseen ja Sieikava~run vwhla:He. Lutherin mi~lestä lki~kol!linen vih-
1956: til:runteeseen. ikiminen (Yli oilkeudielilisesti k,~onaan asiaan
1957: .Siksi on rpyrittävä [öytämään ratkaisu !kuulumaton. Lutherin ~aatimassa vih!kimä-
1958: tähän tillamteeseen, ja sielvit!3ttävä, mil1ais€Jla kaavassa olikin seuraavat kohdat: 1. Kirk®
1959: toime111pitoonä avioliiton vi:h.kimistä on ensi ov,eilla tapaihtnnut vihkimäJkysymysten te!k:e-
1960: sijassa pidettäVJä. minen vastaruksineen,, sormuJkse:n antamilllen
1961: Kun tutkimme avioliittoon vihkimisen !ke- ja avioliiton vaJhvistammen Isän,. Pojan ja
1962: hitystä, tniin panemme merikille, että esim. Pyihän Hengen :nimeen; 2. .A<lttail'in edessä
1963: kirkikolaissa. on m:;etuttu sen ~uterilaisessa tapalhtunut siunaustoimitus 1uikuisine: :raa-
1964: kirilrossa yileisesti omaksutun periaatteen maturulukulmp:pa~leineen j'a rukoru:ksineen.
1965: kanna:He, että avioliittoa !koskeva lainsää- LuterHaisessa kirkossa ta;paJhtui tämän
1966: däntö on ensi sijassa vailtion asia. Täten jiiJlik:een Lutherin korostaman vihkimisen
1967: on turunmstettu avioliittoon vllikiminen ylk- uskor.mohlisen puoJ·en sulautuminen yihteis-
1968: sinomaan yhte~liseksi toimen:piteeiksi. kunml!lliseen puo}een. Kirkollista vi!hkimmtä
1969: Avioliiton oolmimismenoj,en ·historiruHista ruViettiin pitämään 1-aiHisen avioliiton väJlt-
1970: kehitystä edeUeen seuratessa sa.a p:anna mer- tämättömänä edeltlytyksenä. Tätä kehitystä
1971: ikille, että avi01liiton oikeudel'linen solmimis- on myöhemmin monien j.umaluusoppineitten
1972: tap:a on vanhempi kuin n. s. lkirkoUinen ta;hoHa pidetty arveluttavana ka!ksin:aisuu-
1973: vihkiminen, joka vasta 12-13:nnella vuosi- tena, josta kirkon olisi pyi"ittävä vapautu-
1974: sada:Ha muodostui yleiseksi tavaksi. Mutta maan, ilmska se on sii1rtynyt yhteiskunnaLli-
1975: kirkollisessa avioliiton solrnimistoimituksessa s,en ja vaitioHisen ihahlinnon aJueeijlle ryh-
1976: erotettiin kaksi puolta: maaillinen avioliit- tyessään alunperin pelikästään uskonnolli-
1977: toon yihdistäminen, jolka tapahtui kirkon seksi aiotussa vihkimistoimituksessa Sll10rit-
1978: ovel'la, ja avioliiton siunaaminen ja mor- taiillaan Y'hteisikmman ja vwltion puolesta ·
1979: siusmessu, jotka toimitettiin kir'loossa. On arviJoliiton oilkeudelilisen varmentamisen. Mo-
1980: huomattava, että maai:l.ikon toimittama !l'lien juma,luusoppincitten mielestä on lu-
1981: avioksi yhdistäminen säilyi keskiaj.an lop- terilaisen kirikon rpyrittävä vapautumaan
1982: puun s:a:wk'ka. Silliä vasta Tridentin kirkol- tästä ikato[isclle ikir~koHe ominaisesta maal-li-
1983: liskokous (15M>--63) s:ääsi, että prupin ikruh- sen ja hengellisen wlueen s·ekoitta:misesta
1984: den todistrujan iläsnäolJessa toimittama avio- toisiinsa. Ja ainoama vapamtumisk:,einona on
1985: liittoon viihlkiminen on avioJiiton pätevyy- ,pidetty pakollista siviiliavwliittoa.
1986: den ehto. Koska kirkko on maan pää]llä Kristlilisen
1987: Evankelis-'luterilais·en kirkon käsitys erosi palvelija, jon:ka tehtävänä on sovituksoo.
1988: tästä !katolisesta käsityksestä. Luterilaisuus s:an:an juilistaminen Slovituksen virassa, ja
1989: 36 11,4. - Siviilivihkiminen.
1990:
1991: koska taas avioliittoon vilhkimmen ediel·rä- ~iittoon vilhkiminen oik·eudellisesti ja ki.Dk-
1992: o1~van 'historiahlisen tutkimuksen vallassa on k<Yhistoriallisesti on yksinomaan yhteislku.n-
1993: OOeililoonkin vai.n ylksinomaisesti yhtei.sk;un- nam.nelll toimitus, johon voi Jiittyä IUSikon-
1994: !llallruen toimenpide, jonlka kirkko on otta- 'l101linen toimitus, ja koska kans:a.nv:a;ltaisessa
1995: nut suoritta:aiks·ee.n vasta m)'IÖ'hemmi.n ja maassa ikaikiki kansa-laisoikeudet perustuvat
1996: joka ei kuu1u Kr-istuksen ikil1kon vwrsinai- samoihin l:alk:eihm ja asetu:ksiin, on tärkeätä,
1997: seen~ te!htäv:ä.än, on mielestämme :ainoa mruh- että myös täissä asiassa !lmi:kki kansalaiset
1998: dollinen :ratkaisu !ki~o avioliittOikysymyk- tulevat yhtäläisten säädösten aiais:i;ksi.
1999: seen ;p'alk:olEnen sivii.liavioliitto. Eoska !kir- Sä1lyttämäillä edeU~en avioliittillaissa si-
2000: kolla on oma 1aaja Ja täl'llmä tehtävänsä viiliaviJOliiton ikirkoJilisen siunaamisen pyy-
2001: ikansan elämässä Kristuks•en ·ev:aalikeliumi.n dettäessä, on kirJroHamme m:a;hd~Hisuus
2002: levittämisessä ikaikkiin ikansw1ruspiireihin, on viedä kristinuskon suurta s:anom:aa ka1kille
2003: iki:rikko vapautettava tä:liliaisesta tehtävästä, sitä h:aluavi'lle ihmiselämän eräässä ratkaise-
2004: jonka hoito kuu1uu )'lksinomaan yht·eiskun- vassa kohdassa. T·äiHöilli k.irhlm voi täyttää
2005: 10011~. siHe kuuluvan KriStuksen p31hlelij·an telh-
2006: PaJlrohliseen siviHiavioliittoon siirtyminen täv:än kallSiaJlaistemme ,el.ämässä, sillä Kris-
2007: selventäisi kailki11e lkarus.rnlaisille av1oliiton tulks·en kirklko on iilimisten ;pa1v.elija,. eikä
2008: todeililisen 'luonteen j:a merkityksen. SiRoin sui.nka:an yh teiskunnaHinen oikeusviran-
2009: rpoistuisi myös S•e [•alaja'He ilevinnyt !harha- omainen.
2010: käsitys siviiliavi,oJiiton ihelpommasta iPur- Kaiklkiin edeHä.mainittuihi.n perusteluihin
2011: kaantumisesta. Avioliiton ylht·eiskunna:lEnen viitaten ·ehdotamme iJmnnioittaen ·eduSkun-
2012: merkitys valhvistui.si, lkosika jokainen avio- nan hyväiksyttävä:ksi toivomulksen,
2013: liittoon aikova lhewlö olisi S•eJ.viLl'ä, mitkä
2014: J~hteiskmmwHiset säJädijkset ovat avioliiton että hallitus ' ryhtyisi kiireelli-
2015: perustuilns·ena. siin toimenpiteis.iin avioliittolakimme
2016: Pakollinen siviiHavioliitto rpoistaisi m)'IÖS muuttamiseksi siten, että siviilivihki-
2017: kans~m keskuuteen •levinneen harhakäsityk- minen määrättäisiin pakolliseksi kai-
2018: sen eriasteisista viliki.mi.sistä. Kjos.fka avio- kille avioliittoon aikoville.
2019: Helsi.ngissä 3 päivän-ä ih:eLmilkuuta 1949.
2020:
2021: Pentti Niemi. Viljo Rantala. Olavi Kajala.
2022: E. Pusa. Urho Kulovaara. Isak Penttala.
2023: Väinö Hakkila. Martta Sllilmela-Järvinen. Vi:lho Väyrynen.
2024: K. Alanko. A. Turkka. Veli Järvinen.
2025: Juho Pyy. Jere Juutilainen. Lautra Brander-Wallin.
2026: Heikki Hykkäälä. Aino Ma.lkamäki. Paavo Karjalainen.
2027: .Arttur Koskin~n. Antto Prunnila. Elli Nurminen.
2028: KaMe Jokinen. Arvo Sävelä. Toivo Kujala.
2029: Juho Kuittinen. Toivo Pyörtä.nö. Irma Torvi.
2030: Heikld Simonen. G. Henriksson. Nihlo Nitlflllinen.
2031: 0. Muikku. G. Andersson. Eino Kilpi.
2032: Meeri Kalavainen. Eino Raunio. Eino Kujanpää.
2033: 37
2034:
2035: 11,5. - Toiv. al. N:o 6.
2036:
2037:
2038:
2039:
2040: Hakala y. m.: V erikokeen ottamisesta kaikista avioliitto-
2041: kuulutusta pyytäviU'ä.
2042:
2043:
2044: E d u s ik u nn a ·l ~ e.
2045:
2046: NY'kymenä avioliittoj.oo kriisin aikana, dentiJasta ja edel·lytyksistä aiottuun avio-
2047: jo111oin ma:assa.rmme avioerojen määrä on liittoon. Päämääränä tul·ee Ollia ma!hdoHi-
2048: peLottavasti n.oi.lssut ja yhteiskunOO:Eiseilta- simman täydel1iseJ11 [ääikärintarkastu:ksen
2049: kin kannalta on muodostunut vaa~aksi, on suorittaminen :kaiiki!lil·e aviokuulutusta pyy-
2050: ilmeis-esti ryhdyttävä perusteeLlisemmin tävi!lle, mutta tämä tuottaisi toistaiseksi
2051: tutkimaan niitä perusteita, joiUe avioliitot nim-enomaan syrjäseuduil~a !lrohtuutonta
2052: rakennetaan. T~hl:löin on yhtenä kohtana, hankaluutta ja maan. [ääik>ärikunta on siksi
2053: €!hkeikä.än tärlmim!Jlänä, aviopuolisoiden !harva1ukuinen, ,että tästä aiheutuisi sihle
2054: ter"\CeydentHa. Tästä on aviolmu1utusta teh- huomattava rrisätyö. E·räitä etuja saavu-
2055: täessä eräi!ltä ihenkHözyhmiiltä vaadittu [ää- tettaisiin jo muuttamalla nykyistä avio-
2056: kärinllausmnto, mutta kyseiset rryhmät muo- liittolakia siten, että ilmikilta avioliitto®
2057: dostavat häviävän pienen Dsan avioliittoon aikovilta heidän ikuulutusta pyytäessään
2058: aikovista ja lheidänkin !lmihdalt•aan 1ä:älkä- vaadittaisiin selilaiseen. verikokees•een alistu-
2059: rintodistus •rajoittuu taJ.'Ikolli määriteltyihin minen, jossa määrättä:isåin seikä asianomai-
2060: asi10iliin. Ylivoimaisesti suurimma!lta osalta sen n. s. :vhesus-ryillmä että tutkittaisiin,
2061: avidlmulrutusta rpyytäviä ei mitään todis- onko hänessä tarttuva:l:la aste~ella oleva suku-
2062: tuksia I1Y'kyään vaadita, vaan heidän ikoth- puo[itauti.
2063: daltaan !Pidetä~n riittävänä n. s. vakuutuik- Edffilä olevan perusteena ehdotamme
2064: sessa annettua ilmoitusta siitä, ettei vakuu- ed us'kunnan hyväiksyttäväiksi toivomuksen,
2065: tuk&en antajassa hlillffil ounan tietämänsä
2066: m~aan ole eräitä vajavaisuuksia tai sai- että hallitus antaisi Eduskunnalle
2067: rauiksia. - Aiilmisennnin tämän on katsot- esityksen sellatisesta muutoksesta ny-
2068: tava riittäneen, kun avioliittoon aikovat kyiseen avioliittolakiin, että kaikilta
2069: US!eissa tapauksissa olivat tunteneet toinen kuulutusta pyytäviltä otettaisiin ve-
2070: toisensa jo pitikään, tavaLlisesti [apsuud€1Sta rikoe, jonka perusteella heidän n. s.
2071: saakka. Mutta ny'ikyään, jo1Jloin avioliittoja rhesus.-veriryhmänsä määritellään ja
2072: solmitaan verraten iLylhytai:kaisen tuttavuu- tutkitaan, ovatko he vapaat tarttu-
2073: ·den perusteella, tuntuu tllll'!Peelliselta saada valla asteella olevasta snkttpuolitau-
2074: edes jotakin tietoa asianomaisten tervey- dista.
2075: HeJsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
2076:
2077: Jaakko Hakala. Johannes Virtanen.
2078: 38
2079:
2080: II,G. - Toiv. al. N :o 7.
2081:
2082:
2083:
2084:
2085: Brander-Wallin y. m.: Lapsiin kohdistuvien väkivaltaisuuk-
2086: sien ehkäisemisestä ja rankaisemisesta.
2087:
2088:
2089: Eduskunnalle.
2090:
2091: Huolimatta kehitt~ästä ~a;psiin ja nuo- !lapsi sa.a;da aJOISSa apua, jos sattuneet ta-
2092: risoon kohdistuvista iafuls:ä;iidäntötoimenpi- paukset olisi saatettu heti viranomaisten
2093: teistä olemme kuJluneirra v'uos~na voineet tLetoo:ru.
2094: \lukea ruseista sel!laisista tapauksista, joissa Jotta voitaisiin e.hkäis<eviä toimenpiteitä
2095: ilapset ovat joutuneet vanhempiensa, kas- tehostaa olisi saatava aikaan maihdoltlisuus
2096: vattivanhempiensa tai hollioojiensa mi,eJi- asettaa syytteeseen laimin!lyönnistiilän nce,
2097: vaJJlan kohteeksi. jotka nä!kev:ät llapsia kolhdeltavan ejp'åinllii-
2098: Erikoisesti on yJ:eistä mielipidettä kuo- mil!lisesti j:a väikiva1ta:isesti, ,eivätkä tee
2099: ihuttanut Kan!kaanpäässä sattunut tapaus, siitä ilmoitusta viranomaisille.
2100: jossa ikaksi lasta oli joutunut isäpuolensa Ed~1läolevan perusteeLla elhdotauune ikun-
2101: mi~livallan aJ1aiseksi, mffilettiien :J.opulta ni'Oitta,en edtlSikunnan päätettäväksi toivo-
2102: ihenikensä, eräitä muita jullkisuuteen tulleita muksen,
2103: iräkeitä tajpauksia mainitsematta. että hallitus nopeasti valmistaisi
2104: Voidaksemme suoj,elila ilwpsia täUaisten ja antaisi Eduskunnalle esityksen
2105: tapausten vara1lta olisi ne aulkot, jotka ovat sellaisiksi muutoksiksi voimassaole-
2106: lainsä:ädännössämme, tutkittava ja !poistet- viin lakeihin, että lapsiin kohdistu-
2107: tava. Tosin on vaiikea asiaa !hoitaa: ;puuttu- neet väkivaltaisuudet saataisiin ny-
2108: matta perheen sisäisiin asioihin, mutta kyistä tehokkaammin estetyks.i ja
2109: useissa sattuneissa tapauksissa on todettu, niihin syyllistyneet vo·itaisiin asettoo
2110: että niiden ikuiliku1m (}lisi voitu puuttua ja syytteeseen ja tuomita rangaistuk-
2111: epäinihimi1,lisen kohtelun alaiseksi joutrmut seen.
2112: Helsingissä 8 päivänä !helmikuuta 1949.
2113:
2114: Laura Brander-Wallin. Aino Malkamäki.
2115: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen.
2116: Meeri Kalavainen. Alpo Lumme.
2117: Kaisa; Hiilelä.
2118: 39
2119:
2120: TI,1. Hemst. mot. N:o 8.
2121:
2122:
2123:
2124:
2125: Forss m. fl.: Angående anslag för avwnande av en juridisk
2126: sekreterare vid V asa. ägodelningsrätt.
2127:
2128:
2129: T il.l Ri!ksdagen.
2130:
2131: Ett heklagligt bktum är, att större ny- verks.tä:l1er, föras ytterst bristfäJliga an.-
2132: s:kiftesförrättningar taga ,en, mycket run<hlig tecknmga;r. ProtQiml,let ikompletteras van.-
2133: tid i a:nsprå.:k. Erfarenihetoo thar visat, att ligen fritt efter minrret senare på ik:vä1len.
2134: det blivit fråga om tiotal år. Ti:lil detta Den nya rättegångsreformens bffitämmeilser
2135: faiktuan lbidrBJga fl:era samv;er'kande omstän- tor:de ytterl1ga:oo !lromma att ibelasta oro-
2136: digfu.eter. Bland dessa må frärrnst n:äinn:as förandens p11otoikolJ1Jbörda vid själva sam-
2137: d~m möj!ligfuet att tre särs:killda gånger manträdena.
2138: draga samma skiftesförrättning under om- Efter sammam.trädena åligger det ord-
2139: prövmng av ;högre instans. Rättegången i föranden att upprätta protokollen: ocll
2140: s!kiftesärenden har visat sig vara syqmerli- eXipedi:era lbegii.Dd!a utdra;g tili partema.
2141: gen ilångsam. Detta beror i~ke minst på Härv1d m.ar det i pra'ktiken visat sig, att
2142: doo långsamh:et, som .gjort sig gä.Uande vid den arhetsbörda som åvNar ägodelnings-
2143: ärendenas ihan<hläggning i ägodelningsrät- rättens or:dförande, är :l110nom övermäk.tig.
2144: terna. Speci.el,lt 1gäJ1er detta Vooa ägodel- Det är icke al!ls ovaruligt, att expeditionen
2145: nin;gsrätt, v:iJl!k.en torde handlägga :det även i fataliemål :drager så [ångt ut på
2146: största 3Jlltailet nyskiftesär.endJen äv'ellSom de tidJen, att part måste an!hålla om rörlängd
2147: i J.am.det mest omfattand~ :!iörrättningarna. fatalietid.
2148: Det är i0k!e ovanlligt, att mtl'essenternas Det är en nödvändighet att åstadkomma
2149: antzl uppgå ti<H :fi1era hundra och att en en sooblbare be'h8ll1d!ling av ägodclnings-
2150: stor del av d€ssa under ii;gode:lnångsrättens rättsmåJlen. Må .det framh:åJ1l:as att vid på-
2151: prövning draga en del olikartade f.rågor. ,gående nyskifte alila markförbättringar så-
2152: Al:la dessa yr1kanden behand!las i ett sam- som. täckdi:kning m. m. utebli. I stä,Llet
2153: manmang, ooh av;görand!et iaHer då agodel- kan skönjas en vanlhävd oo!h ett utarmande
2154: ningsrättens :dom avkunnas. Vittnen och av markerna. UtfaJlilsdiken ooh ägovägar
2155: swlclmnni,ga kunna höras i olika fråJgor. förfarlla. Byg,gruad~r, som silrola flyttas, :får
2156: Både de missnöjda och de med förrättnin- förfaltla. Elli växande oil'USt i jordens vård
2157: gen nöjda ~ava partstäHning inför ägodel- gör sig märklbar år ~fter år, som ;resulterar
2158: n.ingsrätten, varför ortens största samlings- i en sjunikand~ J~vnadsstandard. Också
2159: ldkailer måste an!litas v1d sammanträden:a på sedd från nationaiekonomisk synpUD!kt är
2160: grund av det tallrika antail,et intressenter. denna långsamihet vid nyskiftesförrättnin-
2161: Som S'wk:en nu står, 3Jlig.ger det OI~dföran gamas genomförande i högsta grad för-
2162: den ensam att ombestyra protokollföringen. dömlig.
2163: Detta gör, att sammanträdena bliva rätt För att i illlågoru mån <råda hot på detta
2164: utdra;gna, då förlhan<hlingarna måste av- missförhåil:la:nde särslkiJlt inom Vasa ägod:el-
2165: brytas för förande av memoriaJl'antecknin- ningsrätts do~rets, vore det skäl att vid
2166: gar. Vid syneförrättningar, som rätten sagda ägodelningsrätt anstäJ.Ja en juridiskt
2167: 40 II, 7. - Vaasan maanjako-oikeus.
2168:
2169: utbildad sekreterare. Denne se'kreterare att regeringen måtte i statsförsla-
2170: skuHe närvar:a vid rättens sammanträiden get för år 1950 upptaga nödigt an-
2171: ooh därvid tföra menwrialrprotolrohlet även- slag för avlönande av en i domare-
2172: som biträda or.aföranden vid: upp•riittandet värv förfaren juridisk sekreterare
2173: oc.h ex,peditionerna av rprotokolle:n. vid V asa ägodelningsrätt.
2174: Häinvisande tili vwd ovan framförts få .
2175: vi vö,rdsamt föreslå, att riksdagen ville
2176: ihem.stålila,
2177: Helsh1.gfurs den 10 februari 1949.
2178:
2179: Matts Forss. Verner Korsbäck. M. Järvinen.
2180: .Mbert Brommels. Kusti Eskola. Joh. Wi.rta.nen.
2181: Levi Jern. E. A. Turja. Heikki Ala-Mäyry.
2182: Albin Wick:man. Isa.k Penttala. Ralf Törngren.
2183: Päiviö Hetemäki. Viljami Kalliokoski. Jussi AnnaJ.a.
2184: Yrjö Hautala. Kustaa Tiitu. C. A. Öhman.
2185: T. N. Vilhula. Yrjö I. Antila. S. S. Aittoniemi.
2186: J. Koivisto.
2187: 41
2188:
2189: 11,7.- Toiv. rul. N:o 8. Suomennos.
2190:
2191:
2192:
2193:
2194: Forss y. m.: Määrärahasta l-ainopillisen siM'eerin palkkaami-
2195: S<Cksi Vaasan maanjako-oikeuteen.
2196:
2197:
2198:
2199: E d u s k u n n a ll e.
2200:
2201: On valitettava tosiasia, että suurehkot nemista katselmustoimituksista tehdään
2202: uusijakotoimitukset vievät hyvin runsaasti lopen puutteellisia merkintöjä. Tavallisesti
2203: aikaa. Kokemus on osoittanut, että kysy- täydennetään pöytäkirjaa vapaasti muis-
2204: myks·essä on kymmenkunta vuott~. Tähän tista myöhemmin illalla. Uuden oikeuden-
2205: tosiasiaan ovat syynä useat yhdessä vaikut- käyntire:formin määräykset lisännevät vielä
2206: tavat seikat. Niistä on ensi sijassa mainit- puheenjohtajan pöytäkirjanpitotaakkaa itse
2207: tava mahdollisuus saada sama jakotoimitus kokouksissa.
2208: kolme eri kertaa tutkittavaksi korkeam- Kokousten jälkeen on puheenjohtajan
2209: massa instanssissa. Oikeudenkäynti jaiko- laadittava pöytäkirja ja toimitettava halu-
2210: asioissa on osoittautunut erittäin pitkälli- tut otteet asianosaisille. Maanjako-oikeuden
2211: seksi, ei vähiten sen hitauden vuoksi, jolla puheenjohtajan työtaakka on tällöin käy-
2212: asiat käsitellään maanjako-oikeuksissa. Eri- tännössä osoittautunut hänelle ylivoimai-
2213: koisesti tämä koskee Vaasan maanjako- s~ksi. Ei ole lainkaan tavatonta•, että toi-
2214: oikeutta, joka käsittelee suurimman mää- mitukset määräaika-asioissa vievät niin
2215: rän uusijakoasioita samoinkuin maan suu- paljon aikaa, että asianosaisten on anottava
2216: rimmat ja:kotoimitukset. määräajan pidennystä.
2217: Ei ole harvinaista, että asianosaisten luku Maanjako-oikeusasiain kasittely on vält-
2218: nousee useihin satoihin ja että suuri osa tämättä saatava nopeammaksi. Mainitta-
2219: näistä esittää maanjako-oikeuden harkitta- koon, että käynnissä olevassa uusijaossa
2220: vaksi joukon erilaisia kysymyksiä. Kaikki kaikki maanparannustyöt, kuten salaojitus,
2221: nämä vaatimukset käsitellään samassa yh- jäävät tekemättä. Sen sijaan voidaan ha-
2222: teydessä, ja ratkaisu tapahtuu silloin kun vaita maiden rappeutuvan ja köyhtyvän.
2223: maanjako-oikeuden tuomio julistetaan. To- Laskuojat ja tilojen tiet rappeutuvat. Maan
2224: distajia ja asiantuntijoita voidaan kuulla hoidossa on vuosi vuodelta havaittavissa
2225: eri kysymyksissä. Sekä tyytymättömät että kasvavaa haluttomuutta, mikä johtaa elin-
2226: jakotoimitukseen tyytyvät ovat asianosaisia tason alenemiseen. Myös kansantaloudelli-
2227: maanjako-oikeudessa, minkä vuoksi ko- selta kannalta tämä hitaus uusijakotoimi-
2228: kouksia varten osallisten suuren Iukumää- tusten toimeenpanossa on mitä suurim-
2229: Tän takia tarvitaan paikkakunnan suurim- massa määrin tuomittavaa.
2230: mat k6koushuoneistot. Jotta tämä epäkohta tulisi jossain mää-
2231: Nykyisin on puheenjohtajan asiana yksin rin korjatuksi, erityisesti Vaasan maan-
2232: hoitaa pöytäkirjan pitäminen. Tästä joh- jako-oikeuden tuomiopiirissä, olisi syytä
2233: tuen kokoukset venyvät hyvin pitkiksi, kun kiinnittää sanottuun maanjako-oikeuteen
2234: käsittelyt on keskeytettävä pöytäkirjamer- lainoppinut sihteeri. Tämän sihteerin olisi
2235: kintöjen tekemiseksi. Oikeuden toimeenpa- oltava läsnä oikeuden istunnoissa ja niissä
2236: 6
2237: 42 II,7.- Vaasan maanja;ko-oikens.
2238:
2239: pidettävä pöytäkirjaa sekä avustettava pu- että hallitus ottaisi vuoden 1950
2240: heenjohtajaa pöytäkirjan laatimisessa ja tulo- ja menoarvioesitykseen tarvit-
2241: sitä koskevissa toimituksissa. tavan määrärahan tuomarin koke~
2242: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme musta omaavan lainoppineen sihtee-
2243: kunnioittaen edus:kunnan päätettäväksi toi- rin palkkaamiseksi Vaasan maan-
2244: vomuksen, jako-oikeuteen.
2245: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
2246:
2247: Matts Forss. Verner Korsbäck. M. Järvinen.
2248: Albert Brommels. Kusti Eskola. Joh. Wirtanen.
2249: Levi Jern.. E. A. Turja. Heikki A:la-Mäyry.
2250: Albin Wickm.an. Isak Penttala. RaJlf Törngren.
2251: Päiviö Hetemäki. Viljami Kalliokoski. J~i AnnaJa.
2252: Yrjö Hautala. Kustaa Tiitu. C. A. Öhman.
2253: T. N. Vilhula. Yrjö I. Antil.a. S. S. Aittoniemi.
2254: J. Koivisto.
2255: •• ••
2256:
2257: VALTIOPAIVAT
2258: 19 4 9
2259:
2260: LIITTEET
2261: IV
2262:
2263: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
2264: RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
2265:
2266:
2267:
2268:
2269: · HELSINKI 1949
2270: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2271: 1
2272: 1
2273: 1
2274: 1
2275: 1
2276: 1
2277: 1
2278: 1
2279: 1
2280: 1
2281: 1
2282: 1
2283: 1
2284: 1
2285: 1
2286: 1
2287: 1
2288: A.
2289: Verotusta, korvauslakia, virkamiesten palkkausta, kansakoululaitosta,
2290: typpitehdasta, tulo- ja menoarviota, inflatiotappioita, henkisen työn
2291: tekijöitä, suhdannetutkimusta, sähköistämistä y. m. koskevia
2292: laki- ja toivomusaloitteita.
2293: 47
2294:
2295: IV,1.- Lak. al. N:o 7.
2296:
2297:
2298:
2299:
2300: Simula y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2301: 11 § :n muuttamisesta.
2302:
2303:
2304: E d u s k u n n a ll e.
2305:
2306: On luonnollista, että verotus on ollut sää- viljelyn jatkumiselle ei olisi esteitä ole-
2307: dettävä monessa suhteessa enemmän tai vä- massa, ellei raskas verotus pakottaisi heitä
2308: hemmän kaavamaiseksi siitä huolimatta, j~kaiiUlJIID tilansa. Tästä aiheutuu, 1ett:ä ti-
2309: että yksityiset verovelvolliset eivät tällöin loja tullaan lähiaikoina jakamaan tarpeetta-
2310: aina joudu keskenään yhtä oikeudenmukai- massa määrässä sen lisäksi, että siirtoväen
2311: seen asemaan. Jos tällainen ika:avamaisuus asutuksen takia jo on jouduttu pirstomaan
2312: kuitenkin aiheuttaa jollekin verovelvollis- tiloja. On nimittäin ilmeistä, että jonkin
2313: ryhmälle kohtuuttoman suuria rasituksia, ajan kuluttua suurempien tilojen kysyntä
2314: on kaavamaisuudesta tältä osalta luovut- tulee olemaan tuntuvasti suurempi kuin
2315: tava ja saatettava verotus oikeudenmukai- pienten tilojen kysyntä. Ne uhraukset,
2316: seksi yksityiskohtia myöden niin pitkälle jotka nyt joudutaan sijoittamaa.n verotuk-
2317: kuin mahdollista. Tällaisena epäoilmuden- sen vuoksi tapahtuvaan mutta muutoin
2318: mukaisena kaavamaisuutena on pidettävä tarpeettomaan ja ihaitaHisem pirstottuj@
2319: m. m. sitä, että maatalouskiinteistöä, jota tilojen rakentamiseen, ovat lmnsant:alouden
2320: tilalla tai eräissä tapauksissa sen välittö- kannalta hukkaan käytettyä pääomaa. Sa-
2321: mässä läheisyydessä asuvat viljelijät viljele- malla tällainen rakennustoiminta sitoo liian
2322: vät, verotetaan yhteisönä. Kun v·altion suuressa maarassa rakennust:arvikkeita,
2323: verotus on voim.aJkkaasti pmg;ressiivinen, joista vielä on puute ja joita tarvitaan
2324: tulevat tällais·et viljelijät kiinteistön tuo- suuret määrät rappioituneiden vanhojen
2325: tosta maksamaan tuntuvasti enemmän ve- rakennusten korjauksiin ja uudestaan ra-
2326: roa kuin he joutuisivat maksamaan, jos kentamiseen.
2327: he olisivat jakaneet tilansa. Lisäksi yh- Yhteisviljehävä ja -omistettava maa-
2328: teisönä viljeltävän tilan viljelijöistä se, talouskiinteistö v•erotetaan nyt tulo- ja omai-
2329: jonka työ isännänpalkkana verotetaan kiin- suusveroasetuksen 3 § :n mukaan yhteisöjen
2330: teistön tulon kanssa yhdessä, ei saa vero- verotuksesta annettujen määräysten mu-
2331: tuksessa hyväkseen n. s. lapsi vähennyksiä, kaan. Niiden kohtuuttomuu.ksien vuoksi,
2332: kuten olisi laita, jos häntä verotettaisiin joita yhteisönä verotus edellä puheena
2333: luonnollisena henkilönä. olleille viljelijöiHe aiheuttaa, olisi tämä epä-
2334: Kun kaupan olleet tilat ovat yleensä jou- kohta poistettava ja tul'o- ja omaisuusvero-
2335: tuneet siirtoväelle, eivät muiden maanvil- lakiin otettava määräykset yhteiJSIViljelyssä
2336: jelijäin pojat ole juuri voineet hankkia olevien maatalouskiinteistöjen verotuksesta.
2337: itselleen tilaa ostamalla, vaan ovat, päin- Edellä esitetyn perusteena ehdotamme,
2338: vastoin kuin aikaisemmin yleensä oli ta-
2339: pana, jääneet naimisiin mentyään yhteistä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2340: kotitilaansa viljelemään. Tällaisen yhteisen van lakiehdotuksen:
2341: 48 iV,t. - Tulo- ja omaisuusvero.
2342:
2343: Laki
2344: tulo- ja omaisuusv;erolain 11 § :n muuttamisesta.
2345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
2346: tun tulO- ja omaisuusverolain (888/43) 11 § näin kuuluvaksi:
2347: 11 §. Milloin maatalouskiinteistöä viljelee
2348: Puolisot ovat verovelvollisia heidän yh- useampi kuin yksi tilalla tai sen välittö-
2349: teenlasketnn tulonsa ja omaisuutensa perus- mässä läheisyydessä asuva verovelvollinen,
2350: teella sen mukaisesti, kuiru kumpikin heistä viljelijän puolisoa lukuunottamatta, on
2351: niitä vallitsee. Jos avioliitto on päätetty kunkin osakkaan tai jäsenen tuloksi ja
2352: verovuonna tai jos puolisot välien rikkou- omaisuudeksi katsottava se osa maatalous-
2353: tumisen vuoksi jatkuvasti asuvat erillään, kiinteistön .tulosta ja omaisuudesta, mitä
2354: on heitä verotettava erikseen niinkuin eri hänen osuutensa kiinteistöön edellyttää.
2355: v·erovelvollisia.
2356: Kotona olevan alaikäisen ·lapsen muusta
2357: kuin ansiotulosta sekä omaisuudesta vera-
2358: tetaaJr hänen vanhempiaan, mikäli lapsen Tämä laki tulee voimaan p: nä
2359: tulo tai omaisuus ei nouse määrään, josta kuuta 1949.
2360: häntä itseään voitaisiin verottaa.
2361:
2362: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
2363:
2364: Samuli .simula. Eino Laitinen.
2365: Lauri Riikonen. Toivo H. Kinnunen.
2366: Onni Mannila. Martti Suntela.
2367: Markus NiskaJ.a. S. S. Aittoniemi.
2368: Väinö Rankila. Lauri Murtomaa.
2369: Wiljam Sarjala. Lennart Heljas.
2370: Erl. Haapaniemi. J. E. Lampinen.
2371: Lauri Laine. Viljami Ka.Hiokoski.
2372: 49
2373:
2374: IV,2. - La.k. al. N :o 8.
2375:
2376:
2377:
2378:
2379: Miettunen y. m.: Ehdat'lus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2380: 7 ja 8 § :n muuttamisesta.
2381:
2382:
2383: E d u s k u n n a 11 e.
2384:
2385: Val.tion tulo. ja omaisuusv~rotuksessa ja metsänhoidollisista eduista, mitkä seu-
2386: sekä omaisuudenluovutusver.otuksessa käsi- raavat suurempana yksikkönä hoidetun
2387: tellään yhteismetsiä yhteisöinä. Tämä on. metsäalan luonteesta. Nämä edut eivät kui-
2388: verotuksen progressiivisuuden vuoksi johta- tenkaan ole omiaan p~rusteeksi korkeam-
2389: nut siihen, että yhte.is.metsien oeakkaat jou- paan verotukseen, jonka-lopputuloksena on,
2390: tuvat yleensä maksamaan monta kertaa niin että pienmetsänomistajien ~duksi vahvis-
2391: suuren veron kuin mitä heidän tulisi suo- tettu jakamattomuusperiaate muodostuu-
2392: rittaa, jos kukin heistä välittömästi omis- kin heidän vahingokseen.
2393: taisi yhteismetsäosuuttaan vastaavan maa- Ei ole myöskään asiallista, että yhteis-
2394: alan. metsän osakkaan veromäärä riippuu siitä,
2395: Verotus on yhteismetsien osakkaiden koh- minkä kokoiseen yhteismetsään hänen osuu-
2396: dalta mainitusta syystä muodostunut koh- tensa sattuu kuulumaan. Yhteismetsän ve-
2397: tuuttomaksi varsinkin siihen nähden, että rottaminen yhteisön.ä johtaa myös siihen,
2398: yhteismetsän osakkaat suurimmalta osalta että toimitusmiehet monesti määräävät
2399: ovat pienviljelijöitä, jotka ovat joutuneet useita pienempiä yhteismetsiä perustetta-
2400: tällaiseen osakkuusaoomaan valtiovallan toi- vaksi, vaikka asialliset syyt puoltaisivat
2401: menpiteitten johdosta heidän omasta. tah- vain yhden riittävän suuren yhteismetsän
2402: dootaan riippumatta. muodostamista.
2403: Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on isoja-on Yhteismetsät ovat meillä jo huomatta-
2404: toimeenpanon yhteydessä muodostettu huo- vana metsänomistusmuotona, varsinkin
2405: mattavan suuria yhteismetsiä, joiden perus- Pohjois-Suomen syrj.äisill.ä seuduilla. Asu-
2406: taminen oru tapahtunut tarkoituksenmukai- .tustoiminna.ssa niitä tulee myös jatkuvasti
2407: suussyistä ja kuuluvat näiden yhrei&net- perustettavaksi mikäli yhteismetsien nykyi-
2408: sien alueet tilojen osaluvun mukaan kiin- seen verotusjärjestelmään saadaan korjaus.
2409: teästi tiloihin. Ne ovat tiloihin kuuluvaa Koska yhteismetsien perustamista asutustoi-
2410: jakamatonta maata, eivätkä siis luonteensa minnan kannalta on pidettävä wrko1tuk-
2411: puolesta ole verrattavissa muihin yhteisöi- senmukaisena olisi huolehdittava siitä, ettei
2412: hin. epäoikeudenmukaisena verotuksella asete-ta
2413: Erityisesti on huomattava, että huhti- sille esteitä.
2414: kuun 24 päivänä 1925 annetun yhteismetsä- Yhteismetsiä ei ole niin paljon, että
2415: lain ja oon sovellutustavan mukaan yhteis- valtion tulojen kannalta olisi sanottavaa
2416: metsän osakkaat eivät s·aa osuuttaan erilleen merkitystä sillä, verotetaanko yhteismetsiä
2417: yhteismetsästä. Tosin n. s. asutusyhteis- yhteisöinä taikka niiden osakkaiden tiloihin
2418: metsiä voidaan valtioneuvoston luvalla eri- kuuluvina, mutta nHden omistajien kan-
2419: tyisten syiden niin vaatiessa jakaa osak- nalta erotus näiden verotusmuotojen välillä
2420: kaiden kesken, mutta tällaisia lupia ei on suuri.
2421: anomuksista huolimatta ole vall'Sinkaa:ri Lainsäädäntöteknilliset syyt eivät käsit-
2422: viime vuosina annettu. Yhteismetsien ja- tääksemme myöskään ole esteenä erillisvero-
2423: kamattomina pitäminen onkin useimmiss·a tuksen toimeenpane.miseen, k.oska yhteis-
2424: tapauksissa perusteltua sen vuoksi, että metsälaissa tarkoitetut yhteismetsät tarkoin
2425: pienmetsänomistajat pyritään näin saatta- tunnetaan. Myöskään verotusteknilliset vai-
2426: maan osallisiksi niistä metsätaloudellisista keudet eivät tulo- ja omaisuusverotuksessa
2427: 7
2428: 50 IV,2. - Tulo- ja omaisuunro.
2429:
2430: muodostu est~i esitetylle muutokselle, Edellä lausutun mUkaisesti ehdotamme
2431: vaikka yhteismetsä sijaitsisi eri kunnassa- kunnioi t.taen,
2432: kin. Valtion kannaltahan ei ole merkitystä
2433: sillä, minkä kunnan tulo- ja omaisuusvero- että Eduskun.ta; hyväksyisi seu-
2434: lautakunnan välityksellä vero.tus tapahtuu. raavan lakiehdotuksen:
2435:
2436: -Laki
2437: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta.
2438: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
2439: tun tulo- ja omaisuusverola1n r(&88/4BJ '1 ja 8 § näin kuuluviksi:
2440: ' 7 §. 1 momentin 1 :kohdan ja muulta osalta
2441: Velvollinen suorittamaan veroa tulon pe- vuotta sen 2 kohdan mukaan.
2442: tllt!teella on : Yhteisöksi ei katsota 28 päivänä huhti-
2443: 1) verovoonna Suomessa asunut henkilö, kuuta 1925 annetussa yhte:ismetsälaissa tar-
2444: ili,in my& kotimainen yhteisö, lait~ ja Mä- koitettua yhteismetsää, vaan on sen OO!ak-
2445: tiö sekä täältä että muua:lta saamastaan kaita verotettava yh:teismetsäosuutensa tu-
2446: tulOBta; ja losta muun tulonsa. yhteydeSsä.
2447: 2) henkilö, joka verovuonna ei ole asu- 8 §.
2448: nut Suotnessa, sekii ulkomainen valtio, yh- Velvollinen suori.ttamaan veroa omaisuu-
2449: t.eis8, laitOs ja säätiö täältä saamastaan tu- den perusteella on:
2450: lMta, ei kuitenkaan obligatioiden, pankki- 1) verovuoden påättyessä Suom~a asu-
2451: tai muuhu:tl rahalaitokseen talletettujen va- nut henkilö, niin myös kotimainen yhteisö,
2452: tojen eikä. myöskään ulkomaan kaupassa laitos ja säätiö sekä täällä että muualla
2453: ~yntyneitten til~isten tuottamasta kor- olevasta omaisuudestaan ; ja
2454: katuloeta.. 2) henkilö, jo.ka verovuO:<Ieil piä.tty~
2455: Henkilön katsotaatl asuvan Suomessa, jos ei ole itsunut Suome.!!l!ia, sekä ulkomainen
2456: hä:nehä tai hänen perheellään on täällä valtio, yhteisö, laitos ja säätiö täällä ole-
2457: varsinainen asuntonsa taikka jos hän jatku- vasta omaisuudestaan, ei kuitenka&ri obli-
2458: v'~i täällä oleskelee yli kuuden kunkauden gittioisUL. pankki- tai muuhun rahalaitok-
2459: ä.jä:fl, jo.ll'oin: tilapäinen poissaolo ei estä -seen tallettamistaan varoima eikä myös-
2460: ol~kelti:a jatkuvatla pitämästä. kään Ullromaan kimpa__<~Ba syntyneistä t1li-
2461: SuQiflessa asuvaksi katsottakoon myös s.aamisistaan.
2462: Suomen: lähetystössa tai lähetetyn konsulin Yhteisöimi ei katsota 28 pii.ivlinii huhti-
2463: VitastöBsa palVeleva: .Suomen kansalainen, ktmta 1925 annet~ yhteisme:tslilaiss:a tar-
2464: hä,nen puolisoMa ja alaikäinen lapsensa, koitettua yhteismetsää, vaan o:n sen osak-
2465: Piin myös hänen henkilökohtaisessa. palve- kaita verotettava yhteismets:äosnud'estaan
2466: l~n oleva Suomen kansalainen. .muun omaisuutensa yhteydessä.
2467: Niin ikään pidetään Suomessa asuvana
2468: henkilöä. joka palvelee suomalaiset'& a;luk-
2469: ~a,. ·Tä.tä låkia sovelletaan ensi k-erran vu0-
2470: $itä;, j6ka ainoastaan osan v~rovuotta on ®n 1948 tulon ja omahs.ullden pel'l'lBUella
2471: ~ut Suomess.tt, -trerotetta.koon aHtä. ajalta toim.itettavassa verotu~a.
2472: HelsrngisS3, 18 päivänä helmiktnlta 1949.
2473:
2474: Matkus Niska.la..
2475: Kå.uno :Kleemola..
2476: M. 0 .. Lahtela..
2477: IV,a.- Lak. all. N:o 9.
2478:
2479:
2480:
2481:
2482: Ka.nnisto y. m. : Ehdatus laiksi tulo- ja omaisuuSiVerolain
2483: 79 § :n mitutt~misesta.
2484:
2485:
2486: E d u s k u n n a 11 e.
2487:
2488: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusvero- tarua yhden kuukauden aika, olisi puheena-
2489: lain 79 § : n 1 momenUn mukaan on kulta- olevaa määxäaikaapidennettävä. Tätä. puol-
2490: kin verovuodelta annettava veroilmoitus taa myös se, että veroilmoituksen teko
2491: asianomaiselle verolautakunnalle ennen seu- on viimeaikaisen lainsäädännön johdosta
2492: raavan "Vuoden tammikuun loppua. .Sen yleensäkin :tullut entiStä suuritöisemmäksi.
2493: jälkeen kun ilmoituksen jättämis:ajan pi- Joe; laissa määrättyä veroilmoituksen anta-
2494: tuus määrättiin, ol~uhteet ovli.t kuitenkin misaikaa siirretään, siitä . on käytännölli-
2495: eräiSsä· kohdin muuttuneet. Verovelvollisen senä seurauksena, että myös kunnallisvero-
2496: on nykyisin liitettävä ilmoitukseensa vero- tusta varten tehtävän tuloilmoituksen anta-
2497: kirja, jonka hän usein saa haltuunsa. ehkä misaika vastaavasti muuttuu.
2498: vasta myöhään tammikuun kuluessa. N~in Edellä lausutun perusteella ehdotamme
2499: ikään voi eräiden ilmoitusta laadittaessa kunnioittavasti,
2500: tarpeellisten tietojenkin, kuten osakkeiden
2501: verotusarvöjen, saaminen viivästyä. Jotta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2502: vero-\t{!lvoHisella todella olisi käytettävä- van lakiehdotukset~,:
2503: :ilään ilmoitusteit .tekoa varten lain tat-koit-
2504:
2505: Laki
2506: tulo~ ja ema.iSuusverol&in mauttam.isesta.
2507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti .muutetaan 19 p8.ivänä marraskuuta 1M3 anne-
2508: tuli tulo- ja omaisumwerGlain (888/43) 79 §:n 1 momentti näin kuuluvakm:
2509: 79 §. jälkoon., olkoon kuitenkin olltefis antaa ve·ro-
2510: Veroilmoitus on kultakin verovuodelta ilmöituksensa viiineisHiäil huhtikuun 1 päi-
2511: enn.en seurawvan vuoden helmikuun 16 päi- vänä. Kehoituksesta annetiavat veroilmoi-
2512: vää annetta:.va ·asianomaiseile veroiautakun- tukset, tiedot ja asiakirjat on siinä mää.rä-
2513: nalle. Verovelvollisella, joka yleisen lain tyn kohtuullisen ajan kuluessa toimitettava
2514: mukaan on kirjanpitovelvollinen ja jonka keh<>ituksen antajalle.
2515: iil'ivuöSi on päätt.ynyt lokakuun 1 päivän - - - - - - - - - - - - - -
2516: H~lsing:issä 11 päivänä helmikuuta 1949.
2517:
2518: H. A. Ka.nnistö. Rolf B. Bemer.
2519: Irma. Ka.rvikko. Lassi Biekka!a.
2520: Kalle Kauppi.
2521: 52
2522:
2523: IV,4.- Lak. al. N:o 10.
2524:
2525:
2526:
2527:
2528: M. Järvinen y. m. : Eh&tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2529: muuttamisesta.
2530:
2531:
2532: Eduskunnalle.
2533:
2534: Sosiaalisen tutkimustoimiston julkaise- mannessa veroluokassa 150,000 markkaan.
2535: man elinkustannusindeksin mukaan oli Tämän määrän ylittävältä osalta olisi vero-
2536: verorasitus vuoden 1948 lopussa vuoteen asteikkoa pienten tulojen kohdalta muuten-
2537: 1938 verrattuna noussut yli 20..kertaiSieS!ti. kin kev·ennettävä. Sensijaan ei ole veron-
2538: Kun elinkustannukset muutenkin ovat maksukykyyn perustuvia syitä siihen, että
2539: nousseet :huomattavasti enemmän kuin suurten tuloj·en verotusta kevennettäisiin.
2540: palkka- y. m. siihen verrattavat tulot, on Päinvastoin sitä .voitaisiin nykyisestä mää-
2541: siitä ollut seurauksena, •että varsinkin rästä jonkunverran korottaa. .
2542: palkkatuloista ja pienviljelyks·estä sekä Ei ole myöskään tod-ellista aihetta sii-
2543: käsityöammatinharjoittamisesta toimeentu- h~n,, ·että koh:p.anteen veroluokkaan kuulu-
2544: lonsa saavien kansalaisten ·elintaso ja ve- via suurtuloisia verotetaan huomattavasti
2545: ronmaksukyky on huomattavassa määrässä lievemmän asteikon mukaan kuin yksinäi-
2546: alentunut. Se on useassa tapauksessa muo- siä ja lapsettomia aviopareja. Onhan aivan
2547: dostunut jopa ke.stämättömäksikin. luonnollista, että kolinantaen veroluokkaan
2548: Raskaan verokuorman alle nääntyvien kuul1+va verovelvollinen, jonka vuositulot
2549: laajojen vähävaraisten kansalaispiirien ovat esim. 800,000 markkaa vuodessa, on
2550: pyynnöt ja vaatimukset verotuksen huo- siinä määrin veronmaksukykyinen, ettei
2551: mattavammasta keventämisestä eivät ole häntä sen vuoksi, että hänellä "on lapsi tai
2552: vielä johtaneet riittävään tulokseen. Ne lapsia, ole syytä asettaa verotuksessa suu-
2553: muutokset, joita eduskunta on vuosina remmassa määrässä parempaan asemaan.
2554: 194&--1948 tehnyt verotuslakeihin, ovat Näin ei ole aihetta tehdä senkään vuoksi,
2555: käytännössä merkinneet vain eräitten tär- kooka hän saa, jos hänellä on alaikäisiä lap-
2556: keimpien rahanarvon muuttumisesta johtu- sia, lapsivähennyksen sekä lapsilisämaksu:a.
2557: neiden .epäkohtien osittaista korjaamista. Vuoden 1943 lopulla annetuss:a tulo- ja
2558: Paitsi sitä, että verorasitus yleensä on ·.omaisuusverolaissa verovelvolliset jaetaan
2559: kohtuuttoman raskas, se ei kohdistu lähes- kolineen toisistaan melko jyrkästi eroavaan
2560: kään tasapuolisesti eri veronmaksajaryh- maksuluokkaa.n. Jyrkin ero on ensimmäi-
2561: miin heidän kantokykynsä mukaan. Oikeus- sen ja kolmannen veroluokan välillä. Tämä
2562: ja kohtuullisuusnäkökohdat huomioon ot- erotus on vielä senkin jälkeen, vaikka edus-
2563: taen olisi sellainen tulo, joka tarvitaan kunta vuoden 1948 lopulla väh·ensi vero-
2564: verovelvollisen ja hänen perheensä jokapäi- tusta ensimmäis€ssä luokassa tuntuvammin
2565: väiseen välttämättömään toimeentuloon, kuin toisissa luokissa, aiheettomasti liian
2566: vapautettava kokonaan veroota. suuri. Suurin epäsuhde on kuitenkin siinä,
2567: Koska asiantuntijat arvioivat nykyisen että yksinäisiä verovelvollisia verotetaan
2568: hintatason mukaan I ja II veroluokkaan samansuuruisesta tulosta raskaammin kuin
2569: kuuluvan henkilön välttämättömään toi- lapsettomia aviopuolisoita. Tätä on yri-
2570: meentuloon tarvittavan vähintään 100,000 tetty perustella sillä, ,e:ttä yksinäisen elin-
2571: markkaa ja UI veroluOkkaan kuuluvilta kustannukset tulevat halvemmiksi kuin
2572: 150,000 markkaa vuodessa, niin oHsi vält- naimisissa olevan lapsettoman henkilön.
2573: tämä-töntä, että ensimmäisessä ja toisessa Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että
2574: veroluokassa V"erovapaa tuloraja kQrotettai- useammassa tapauksessa yksinäisen ihmisen
2575: siin vähintään 100,000 markkaan ja kol- elinkustannukset tulevat monista eri syistä
2576: IV,4. - M. Järvinen y. m. 53
2577:
2578: kaHiimmi.!ksi ikum ilapsettoman, työssäkäy- kun se muutenkaan ei ole :aviopuoilisoitten
2579: vän pariskunnan menot ihenikeä kohden. ta:sa-arvoisuUSiperiaatteen mukaista, olisi
2580: Yksinäisillä henkiilöiJlä on sitäpaitsi useam- )perusteltua syytä palata jålle:en aviopuoli-
2581: masoo tapa.uksessa 1.luwltomenoja vanhoista, soiden ansiot1l!lojen erikseen verottamiseen.
2582: sairaista ja työkyvyttörn.lstä vanhemmis- Käytäntö on osoittanut, että joo työnte-
2583: taan taikka muista läilieisistä omaisistaan kijä !käy ansiotyössä kotipaikkansa ulkopuo-
2584: yhtä ,paljon ja jooikus enffiUIITänkin !kuin [eila esim. metsä- ja uittotöissä pitkien mat-
2585: esim. la.psettomil'la avio.pareill:a. Niin ollloo ik{)jen takana, koituu ihäneilile työmatlrojen
2586: ei yksinäiseen lhenldlöön kohdistuvaa ras- etäisyydestä j·a työn la.adusta johtuen Y'li-
2587: kaampaa verotusta voida perusteHa edes mä:ärrusiä !kustannuksia. Sen vuoksi olisi
2588: paremma:Ha vemnmalksuikyvyHä. Oikeuden.- kohtuuUista, että verovciv()llliseLle myönnet-
2589: muikaisuus- ja tasa.puolisuusnäkölrohdat huo- täisiin tämän laatuisiss:a trupauksissa oikeus
2590: mioon ottoon olisi nykyinen ensimmäinen tehdä verotulksessa muiden llain sallimien
2591: "\"eroluokka poistettava yhdistämäl1ä se toi- vähennysten lisäksi määrätynsuuruinen tu-
2592: 1
2593:
2594:
2595: seen veroluok:kaan, jolloin yksinäisten ja . lon väJhennys..
2596: !laps·ettomien avio.puolisoitten v'erotus tapah- Yleisesti tunnettua on, että pa[[ka:sta,
2597: tuu samoj·en perusteiden mulka:an. pienvilljeilyks~estä ja käsityöammatin iharjQit-
2598: ·Antaessaan eduskunnaJ.ie esityksen tulo- tamisesta saadut tulot tulevat huomatta-
2599: ja omaisuusverolain muuttamis·esta VUOIJlllil, vasti ta.rkemmin verotettua kuin Y'leensä
2600: 1943 !hallitus ·esitti m. m., että vuodesta muut tulot. Kun edeJlä sanottujen veron-
2601: 1935 voimassa oHeesta aviovaimon !kodin maksajaryhmien veroomaksuikykyä on muu-
2602: ulkopuolella arusaitseman tulon erikseen ve- tenkin pidettävä :heikompana ikuin n. s. va-
2603: .rottamisesta iuo"\"Uttaisiin. HalHtus perus- paitten ammattien ja lii:ketwlojen sa.ajia, on
2604: te;li esitystään m. m. sHlä, että puolisoiden verorasitulks·en tasais,emman jakaantumisen
2605: erikseen, eri vero"\"eJlvoUisirrua verottaminen vuoksi välttämätöntä, että täHaisen tu1on
2606: saatt•aa :heidän yhteisesti suoritettavan vero- kokonaismäärästä saat·aisiin tehdä muiden
2607: määränsä eri trupauksissa eri suurnisiksi ja i:airn saNimien vähennysten lisäksi ainakin
2608: että puolisot, joilila vain toisella on oltut 20 %:n vähennys, .ei !kuitenkaan enempää
2609: tuloa tai omaisuutta, joutuvat tä:llöin -an- kuin 60,000 markkaa.
2610: ~aramman verotuksen a}ais·eksi !kuin puo,. IT.uJ.o- ja omaisuusv;eroilain 29 § : n 6 lkdh-
2611: 'lisot, jOilh=t yhteelisä on o1lut s3Jll3ill.verran dan mukaan on wrovelvol!lisel!la, jos !hänen
2612: tuloa tai omaisuutta.. · Hallituksen esitys veronmaksulkykynsä m. m. van!huuden joih-
2613: kohtasi varsinikin naisten taholta selkä dosta on olennaisesti vähentynyt, oikeus tu-
2614: edUSikunnassa että sen uJlkopuoleiLla j~k ·1oistaan vä:hentää verolautakunnan harkit-
2615: kä:ä vastustusta. Paitsi sitä, että lb:rulQitu'k- seman määrän, ei kuitenkaan enempää kuin
2616: s·en esittämiä perusteluja ei pidetty riittä- '60,000 ma:r'k:kaa. Käytäntö on ~uiten:kin
2617: vinä yhteisverotulkseen paJaamis.eksi, koros- osoittanut, etteivät verolautakull1llat tätä
2618: tettiin naisten taholta sitä, että esitys aoulk- vähennysoikeutta myönnä kuin perin ihar-
2619: ikasi v. 1929 annetussa avioliittolaissa sää- voissa ta.paulksissa. Tämä on aiheuttanut
2620: dettyä aviopuolisoitten tasa-arvoisuutta katlkeraa tyytymättömyyttä sellaisten. väihä-
2621: m. m. varaHisuusoikeudeHisessa s'llhteessa. varaisten j.a pienituloisten keskuudessa, joi-
2622: Aviopudlisoi.den yhteisverotus, jonka edus- den veronmaksukyky, vanlhuud-en ja sairaa-
2623: kunta v. 1943 niuka;lla äänten enemmistöllä 'loisuuden johdosta on huomattavasti vähen-
2624: hyvä'ksyi, on ~aajoissa kansailaispiireiss:ä ja tynyt. Tyytymättömyys onkin täysin oikelll-
2625: varsinkin 1n:aisten ik:eskuudtessa yMäpitänyt tettua, klosika ihe ovat saattaneet vuosikym-
2626: j·atJkuvaa tyytymättömyyttä. Paitsi e.deUlä menet maksaa raskaita veroja ja sen oheLla
2627: mainittuja tasa-arv10isuusrräikökohtia on tyy- ovat useat hyvinkin ahtaissa talo.udellisessa
2628: tymättömyyttä aiheuttanut myöskin se, että olosuihteissa !lmoltaneet ja kasvattaneet lap-
2629: yhteisverotus raihanarvon alenemisen ja sens'a hyödyl'lisiiksi Y'ht-eislkunnan jäseniksi
2630: ,prog,ressiivisen veroasteikon jOihdosta oo ja uusiksi veronmaiksajiksi. Kaiken sen
2631: muodostunut paljon :ra:sik:aammaksi kuin huomioon ottaen, mitä ihe ovat yhteiskun-
2632: erikseen v·erotettaessa. nan hyväksi tehneet, olisi oikeus ja lkOih-
2633: Klllll on Hmeistå, että yhteisverotuksen. tuus, että Jakiin otettaisiin. kiinteä säädös
2634: pe.rusteluiksi esitetyt nälrokoihdat ovat suu- siitä., että ainakin seHaiset 60 vuotta täyt-
2635: rimmalta osalta teoreettista olettamusta ja tåneet naiset ~a 65 vuotta täyttäneet mie-
2636: 54 IV,4 • ...,..- Tulo- ja omaisuusvero.
2637:
2638: •het, joilla ei ole verotuksen al•aista omai- tus toimitetaan kiinteistöstä kokonaisuutena
2639: suutta ja jo!den toimoontul1o on !heidä·n it- ei!kä jokaisen osak'kaan !kolhda:lta erikseen,
2640: oonsä ansaitsem:an :p.alkika- tai eläketulon ikuten oikeus ja kohtuus vaatisi. Sellaisissa
2641: varassa, saisivat vielä muiden lain sa;Hi- ta;paubissa, jdl'loin !kiinteistö on asiaJ;lisesti
2642: mien vä:he.nnyst'lln Jisäksi tehdä tlrloistaan jaettu, mutta laiiLlinoo QS.itus vielä on toi-
2643: määrätyn suuruisen eritkoisvälhenn~en. mittamatta ja tilaa sen V'Uoksi v:i!ljellään
2644: Joulukuun 23 ~päiy;ä.nä 1947 a.nnetussa osaddmiden !k€Siken y{hteisvilje'lyiksenä, olisi
2645: tulo- ja omaisuusverolain muutoksessa v.wrsi:n !kohtu'U!llista, että lakiin tehtäisiin
2646: ~uutettiin m. m. 19 § :ä:ä niin, että jaika- se:llainen muutos, ·että !kutaikin osakasta ve-
2647: mattom:an maatailousik:iinteistön osalkkeiden rotettaisiin osuutensa mukaan erikseen.
2648: tai jäsenten ja heidän rperih·eenjäsentensä EdeHä oonottuun viitaten ja ottaen huo-
2649: työn arvo on Juettava :asi.anomajsen omaiksi mioon, että tulo- ja omaisuusverola!kiin teh-
2650: vei'IOIUilaiseoksi tuloksi. Tämä muutos oli!kin ,dyt verotusta lreventävät muutokset !kos:ke-
2651: oi'keud~mmulkaisemman verotuksen vuoksi ·""at vain vooden 1·949 tullojen ja omaisuu-
2652: välttämättömän tar:peen vaatima toimen- den peru.stooHa toimitettavaa verotusta, eh-
2653: ~pide. TäLl<iin jäi kuitenkin ilrorja:amatta se dotamme !kunnioittaen,
2654: ilmeinen e;pii!ko!hta, kun yhteisviljelyksessä
2655: olevaBta jaUramattomasta maatailousk.ii.nteis- että Edusku'ltta hyväksyisi seuroo-
2656: töstä omaisuus- ja omaisuuden~luoV'Utusvero- 'IJan lakiehdotuksen:
2657:
2658:
2659: Laki
2660: tulo- ja omaiiuusverolain muuttamisesta.
2661: Eduskun~n päij,tälksen mulkai~ti muutetaan 19 pähnänä mal'r:asikuuta 1>943 anne-
2662: tun tUJlo- ja 10maisuusveroJ.:am ( 888/43) 8 §: n 1 momentin 1 kohta, 11 §: n 1 mo-
2663: mentti, 45 § :n 2 momentti, 46 § ja 51 § :n 2 .momwtti se11aisina ku]n ne ovat 19 päi-
2664: vänä marraskuuta 19413 annetussa iaissa (888/43), ~8 ·§:n 1 momentin 8, 11 kohta
2665: ja 2 momentti, 29 § :n 1 momentin •5 ja 6 kohta, 48 § ::ri 1 momentti ja 49 §, sellai-
2666: sina kuin ne ovat 10 päivämä jooluikuuta 1-948 annetussa laissa ('839/48) mäin kuulu-
2667: viksi:
2668: 8 §. pia;an, milcihli [:a psen tulo tai omaisuus ei
2669: Verovelvollinen suorittamaan veroa omai- nouse m'äärään, jQSta ih·äntä iU;etään voitai-
2670: suuden perusteel-la on: siin verottaa.
2671: 1) verovuodioo päättyessä Suomessa asu-
2672: nut henkilö, :niin myös 'kotimabmn yhteisö 2·8 §.
2673: - kuitenkin niin, että ythteisvilj~lyksessä Verovelvo1liselil:a on oikellS tuloistaan vä-
2674: olevan m:aatal:ousk:iinteistön osakkaita vero- hentää:
2675: tetaan ilrutakin osuutensa mu!kaan erikseen 1) velkain k.orot; .
2676: -, laitos ja säätiö selkä tääJilä että muua.Ua 2) suorittamansa avustus, •joka on mai-
2677: olevasta omaisuudestaan ; ja nittu 21 § :ill !5 !kohdassa;
2678: 3) verovuoima suorittam:aalSa o.sto- ja
2679: myyntilhyvityik:set, y!lijiijimäp.ail.autUikset sek~
2680: 11 §. vwosi- ja vaiihtoaJen:nukset ;
2681: V erowlvollisen tuldksi ja omaisuudeksi 4) wrovelvollisen elin!keillotoimin:nassa
2682: luetaan myUSkin ~änen vaimonsa tulo j·a synty:nyt ta;pip:i!o, jota ei ole !katsottav-a pää-
2683: omaisuus, !lukuunottamatta sitä tU!loa, jonka omanV'iiihennY'kselksi ;
2684: tämä on ansiotyölilä ha:nikkinut kodin ulko- 5) edellä 21 § : n 6 kohdassa tarkoitetusta
2685: pul()ilelta. Kuiten!kin on vaimoa erikseen ve- voitosta sen h:a;nikkimisesta olleet menot;
2686: l'Otettava myös muusta seltlaisesta tulosta ja 6) omaisuuden satflliilnaisesta ~uovutulk
2687: omaisuudesta, joka aain mukaan on hänen sesta saa,dusta. voitosta samanlaatuisesta ~uo
2688: haillittavanaan. vutuksesta verovuonna aiheutunut tappio;
2689: Kotona olevan alaiikäis€.n Ja.psen tulosta 7) i!:a.psi'lis.ä.- ja kansaneJ.ä<kema:ksu, jonika
2690: ja omaisuudesta verotetaan ihänen vanihem- hän työnantajana on suorittanut ;
2691: IV,4. -..,- M. Järvinen y. m. 55
2692: 8) mi>lloin tuJo 011 hooikittu toi,se:N:a pailk·
2693: ika:lkun.n:a;Jila kuin missä v-erovelvollisen pevhe 3) maksut, jotka hän on suorittanut
2694: vakinaisesti asuu, tai metsä. j:a IQ.ittotö:issä omasta taikka. p.iwlisonsa tai lastensa ib:enki-,
2695: sekä niiden yhteydessä tehtli.viss:ä ikwusi· !P~a-, ~iclrordro-1 mpaturma. tai saill'aus-
2696: luontoisissa töissä, ansiotuloistaan 25 %, ei vakuutulksesta, !kuitenkin enintään !kolme-
2697: !kuitenkaan enempää kuin viisikymmentä· tuihatta markkaa irutaki:n pel'!hoonjäsentä
2698: tuhatta markkaa; kohti;
2699: 9) määrä, jonika sä:ästöparuk!kie.n vakuu- 4) mwksut ell:älke-, [eski- ja orpo- ynnä
2700: tusrahasto on käyttänyt p-j:i.ä,omansa lisää· muusta sellaisesta valkuutulksesta avustus-
2701: miseen; kassaan tai muu:hun vaikuutuslaitokseen.,
2702: 10) la:hjoit~t y!leishyödyHisoo:n tal'lkoi· middHi hänen virkansa tai toimensa vuotksi
2703: tukseen, sen :muikaan !kuin asetuks:clla sää· on se1Jaisia mruksuja suoritettava, ei !kuiten-
2704: d>etääJn ; selkij. \kaaln enempää !kuin yhdeksäntuhatta marr-k.
2705: 11) kabiky.rnm:entä Sl:!.daita pailkkatulliojen ka:a;
2706: s·ekä aikais€:mman virlka- tai työsU!hteen jpe- 5) seH.aisclta. !Pai1dmk:utnnalla, jolil.a e:lin-
2707: rustee1la saadun cläikkeen kOkonaismäärästä kustannukset ovat tuntuvasti sliuremmat
2708: sekä maa· tai metsätailoutta 'harjoittavan k:"!lm: yl~ maassa, V&tiovarainministe-
2709: v;e.rovelvollisen. ja ih.ärum lla.m;e.ns:a tai muun riön vuosittain vahvistaman määrän, enin-
2710: perh~jä.se:n:ensä :maa· ja metsätil.Jouden tään kalksitoist~,ttuhatta markkaa, m~B.oin
2711: hyvä!k.si tekemän työn arvQSta, johtotyön [kysymyksessä on l!laimaton heniki1lö, erormut
2712: arvoa ikuitEmka.an iuku'llnottamatta, ei !kui· tai [·eski taiklm pU!Olisot, j:oita 11 § : n 1 m~
2713: tenkaan ene.mpää ikuin llrnusiilcynpnentätu· mentin mukaan, on verotett/lva eriksoon ;piin
2714: !hatta marlclma. Ediehlä sanotun välhoonyk- !kuin eri verovelvoLlisia, selkä enintään llmk-
2715: sen saa tehdä myösikin lkäsityöammatin. sikymmentätUihatta markkaa, miillloin kysy-
2716: tat liildrea:n.Jm.rjoittaja, hen!kHökohtaisesti myks€8Sä ovat puolisot, joita 10n verotettava
2717: tehdyn. työn 'WrvosUJ,, jos ihän:en pailveluik:· meidän yhteemasketun tulons:a perusteella,
2718: ·sessaan ei ole enempää ikuiiiL viisi työn- minkä ilisälksi mainittuja en:immäismääriä
2719: tekijää. on !korotettava enintään lkaihdeiksalll.atuhan·
2720: EdeJiä 1 momentin 11 !kohdassa tarkoite- n'el!la markalla jokaisesta scltlaisesta aLaikäi-
2721: taan p~katu.loUa ikaitken[aatuista paJikkaa, sestä latpSesta, jota verovelvollinen on vero-
2722: rpalikikiota, os.apa1ik!kiota selkä muuta etuutta vuonna el:ättänyt;
2723: tai korvausta, joka suoritetaan virasta tai 6) Jääkärin. ja HiäJkeikuliJ.lt, sen. mukaan
2724: toi'll161lta, samoin t.uin työstä, telhtävästä !kuin valtiovarainministeriö määrää, ja miil·
2725: taikka palveluksesta, jonika tulon tai l[)aldmn [oin verovelvol~isen veron:ma:ks.ukyiky muun
2726: saaja korvausta vastaan on sitoutnniJ.lt työn J:iiheisen kuin wlaikäise.n !J.a,psen elättämisen
2727: tai tehtävän wntajail~e teke:rnään. ja jossa taikka oman tai J.äJheisen !henkilön vanihuu-
2728: tuLon tai tpa!lkan saajaa ei ole, maatailouden, den,- sa1rauden,- ta}mturman .. tai invaJiidi-
2729: lkäsityöMllmatin tai W:klkoon harjoittajaa teetin täll.doo, vimn tai työpaikan men,että-
2730: 'lukunnottamatta, pidettävä itsenäisenä eilin.· misen takia taikka muusta sellaisesta syystä
2731: keinO!Il-, liikkeen· ta.i a.mmatin:harjoittajana. on olennaisesti vähentynyt, v~rdlautaiklm
2732: Henkilöllä, joka ei ole kako verovuotta mm !harlkitooman määrän, ei !kuitenikaan,
2733: asunut Suomessa, niin myös ulkomaise11a ;lääkärin.-- ja lääkekuluja Jul\IJ.lunottamatta,
2734: valtiolla, yhteisöliJ:ä, :taitokseiHa ja säätiöllä yhteensä enempää !kuin seitaemäniky:mmen-
2735: on oikeus tässä p,yikiillässä mainittuun vålhen· täviisi.tuhatta markkaa; sekä ·
2736: nykseen ainoastaan, mikålli v·ii!hennys koh:- 7) jos 60 vuotta täyttä.noo1Hi :naisella ja
2737: distuu selJaisee.n tuJ.oon tai omaisuuteen, 65 vuotta täyttiilneeillä mieheLlä ej. ole vero·
2738: josta tääNä on SIJ.loritettava veroa. [autakunnan harkinnan mukaan verotetta·
2739: vaa omaisuutta eikä hänellä ole muita ve-
2740: 29· §. ;rotettavia tuloja !kuin lpaJlikka- tai eläke-
2741: Verovelvollinen !henkilö, joika. verovuonna tuloja, 50 % se11aisesta tu1osta., ei ~miten
2742: on asunut Suomessa, niin kuim, 7 § :n 2, 3, ikaan ylhteensä enempää kuin seitsemänky:m·
2743: 4 ja ö momentissa sanotaan, sawkoon sen mentäviisituhatta ma.rlk!kaa.
2744: Jis·äiksi, mitä 2'5, 2'6 ja 28 § :ssä on säädetty,
2745: vähentää:
2746: 56 IV,4. - Tulo- ja omaisuusvero.
2747:
2748: 45 §. hintään kolme ;vuotta ja j()lka ei Qle elättä-
2749: MiUoin aviopuo~isoita on eriikseen vero- nyt verovuonna alaiikäistä tahi sitä ennen
2750: tettava, on vero määrättävä siten, että siitä vähintään !kymmenenä vuotena seitsemää-
2751: verosta, joka menisi :heidän yhteenlaske- toista vuotta nuorellljpaa lasta, eronnut tahi
2752: tusta tuilostaan: tai omaisuudestaan, pannaan ILes'lri tai välien rik:koutumisen vuoksi jatku-
2753: ikummrul.Wkin rpuQiliso1le se määrä, mikä vas- vasti erH:lään asuva puoliso, jOika ei ole
2754: taa ihänen tu!lonsa tai omaisuutensa suh- täyttänyt ed~llä ta.l'koitettua clatusvelmHi-
2755: detta yMeenlaskettu1l:Il tuilioon tai omaisuu- s·uutta.
2756: teen. T·ulosta, jonika vaimo on ansainnut II verolu~kkaan kuu~uvat muut kuin I
2757: kodin u1kopuQilelJ:a, on ve.ro kuitenkin mää- verolu<jkkaa.n luettavat [uonnolliset henki-
2758: rättävä erikseen miehen tuloverosta, kutoo löt. Jos veroveil.voliJ.inen on verovuonna elät-
2759: eri verovelvolilisen vero. tänyt alaikäistä lastaan, !hän on oikeutettu
2760: saamaan verostaoo seillaisen vähennyksen
2761: 46 ·§. kuin 48 § : ssä såädetä:än.
2762: Verov.elvol'liset iluonnolliset ihenkillöt iue- A V{)imet, kommandiitti- ja [aivanisännis-
2763: taoo ilkänsä, aviosuhtee:nsa ja eilatusvclvoJ1i- töJllhtiöt sekä niihin verrattavat yhtymät
2764: suutensa .perusteella seuraavaan kahteen kuuluvat II vero1uolclman.
2765: v·erl{)lluokkaan: . Koolinpesä [ueta.an II v.erolUIOkkaan. Jos
2766: I v:emiJ.uoikkaan: kuuluu seNainen 24 sen osakkaana on perinnönjättäjän alaikäi-
2767: vuotta täyttänyt naimaton h.enk1lö, eron- nen lapsi, joka on saanut elatuksensa kuo-
2768: nut tai leski taikka vällien rxkkoutumisen linpesän varoista, pesä:l1ä on oikeus saada
2769: · vuoksi jatkuvasti erillJHi,äln asUIVa puoliso, 48 § : ssä tarkoitettu verovä:hennys.
2770: joka ei ole ~lättänyt verovuonna alaikäistä
2771: taJU sitä ennen vähintään kymmenenä vuo- 48 §.
2772: tena seitsemäätoista vuotta nuorellljpaa v,eron tulon perustee1la suoritetaam·, mi-
2773: .:Lasta, naimisissa oleva henkiJö, joka vero- ikäH 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
2774: vu:oden päättyessä on oUut av:ioJ.iit{)ssa vä- asteikon muk.a:an:
2775:
2776:
2777:
2778: Veroluokka I Vero! uo kka'l'I
2779: Veron vakioerä Vero 1/ aJarajan Veron vakioerä Vero 1/ alarajan
2780: tulon alarajan 1
2781: Tli menevästä
2782: tulon alarajan yli menevästä
2783: 1
2784: Verotettavatulo kohdalla tulonosasta kohdalla tulonosasta
2785: n.k mk mk
2786: 100,000- 120,000 500 2.5
2787: 120,<JOO- 1'50,000 1,000 5
2788: 1'50,00Q.- 200,000 2,500 7 1,000 ·5
2789: 200,000- 250,000 6,000 10 3,500 8
2790: 250,000- 300,000 11,000 20 7,500 15
2791: 300,000- 400,000 21,000 30 15,000 25
2792: 400,000- 600,000 51,000 35 40,000 36
2793: 600,000- 800,000 121,000 40 102,000 42
2794: 800,000-1,200,000 201,000 44 186,000 44
2795: 1,200,~1,600,000 377,000 50 362,000 50
2796: 1,600,000---,3,200,000 577,000 54 562,000 54
2797: 3,200,000--6,400,000 1,441,000 56 1,426,000 66
2798: 6,400,000 tai enemmän 3,.233,000 57 3,218,000 57
2799:
2800:
2801:
2802:
2803: 49 §. taan, mikäli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seu-
2804: Veroa omaisuud~n perusteella suorite- ,raavan .asteilron ,mukaan: •
2805: IV,4. - M. Järvinen y. m. 57
2806: Verotettava omai- Verou vakioerä Vero 0/ 0 alarajan
2807: suus omaisuuden ala- yl! menevästä
2808: rajan kohdalla omaisuuden
2809: mk mk osasta
2810: 800,000- 1,000,000 1,000 2.5
2811: 1,000,000- 2,000,000 1,500 4.5
2812: 2,000,000- 4,000,000 6,000 12
2813: 4,000,000- ·6,000,000 30,000 1'6
2814: 6,000,000-- 8,000,000 62,000 19
2815: 8,000,000-10,000,000 100,000 20
2816: 10,000,000-15,000,000 140,000 20
2817: 15,000,000-20,000,000 240,000 21
2818: 20,000,000-40,000,000 345,000 21
2819: 40,000,000 tai enemmä.n 765,000 21
2820:
2821: 51 §. vasti soveHettava aviopuolisoiden yihtoon.-
2822: Veroa ei mene 46 § :ssä tarkoitetun vero- llaskettuun tUJloon, ~ukuunottamatta, mitä
2823: velvollisen verotettavasta tuloota eikä omai- vaimo on ansiotyöllä hankkinut kodin ruliko-
2824: suudesta, j<JS vernv·~lvo.Jftisen verotettava puolellta, sekä :heidän yhteenlaskettuun
2825: tulo tai omaisuus on pienempi :kuin 48 § omaisuuteensa.
2826: tai 49 § :ssä olevien asteikkojen osoittama Tätä liakia soveil.[etaan ensimm:äisen iker-
2827: vähin tU!lo- ja omaisuusmäärä. ra!ll vuoden 1949 tU!lojen ja omaisuuden
2828: Mitä 1 momentissa verovelv()llisen vero- perusteei!:la tJoimitettavassa v;erotutks·essa.
2829: tettavasta tulosta on säliidetty, on VJastaa-
2830:
2831: Helsitugissä ·1! päivänä [hellmiikuuta 1949.
2832:
2833: Mikko Järvinen. Irma Torvi.
2834: Vilhelm Riihinen. Nestori Nurminen.
2835: Matti Meri!läinen. Mauri Perkonoja.
2836: Niilo Nieminen. Gösta Rosenberg.
2837: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
2838: Mauri Ryömä.. Toivo Kujala..
2839: Arvo Riihimäki. Atos Wirtanen.
2840: Antto Prunnila.. Toivo I. Sormunen.
2841: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Eino Roine.
2842: Ville Pessi. Martti Leskinen.
2843: Elli Stenberg. Eino Kujanpää.
2844: Yrjö Leino. Kalle Kauhanen.
2845: Eino Tainio. Hugo Manninen.
2846: Yrjö Murto. Anna. Ne'\l'a.iamen.
2847: Eino Kilpi.
2848:
2849:
2850:
2851:
2852: 8
2853: IV,5. - Lak. ~. !J :o 11.
2854:
2855:
2856:
2857:
2858: Pakkan:en y. m. : Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusvero-
2859: lain sekä maalaiskuwtain kunnaUis.hallinnosta annetun
2860: asetuksen muuttamisesta.
2861:
2862:
2863: E dusik:un naH e.
2864:
2865: E~i yhteyksissä on eduskunnaHe maa- lky~ät itse, vwan ltiijden iky11äteiden ikunn~
2866: laisliiton taJholta jätetty aloitteita, joiJla On. ovat myQsiki:n ihyötynoot, JVieliiJpä !hyvin su-q..
2867: pyritty sellaisen [lainsäädännön aikaansaa- ressa määrin, hyv:inlk:in !kaukana :aSuvat yh~
2868: miseen, että ne maanomistajat, jotika ra- teiskuntapiirit. Tuskin koskaan nämä tu-
2869: kentavat ja ilrnnnossapitävät ky.läteitä, sai- 'Levat kuitenkin edes ajatelilOOksik.aa.n llliitii,
2870: sivat vä:hentää v-erotuksessa 1ne ikustail!I1uk- !kaukaisen ts:rulokyil.än lll.SIUkkaita, jotka ov:at
2871: set, jotka heilUe näistä toimenpiteistä ai- saaneet u,skomattoman paljon ip.urastaa, en-
2872: heutuvat. Viimeksi dli .vuoden 1947 vailtio- nen kuin heidän väilttämättä tarvitsemansa
2873: päiv.H;le jätetty tätä tarikoittava toivomus- .elintarviklkeet, polttopuut y. m. tarvikkeet
2874: ailoite. Valitettavasti eivät nämä a[otteet ole I()Vat tulileet turvatu!ksi.
2875: kuitenkaan johtaneet tulokse.en, esåm. äsken- On kyliä myönnettävä, että edUS!kunta
2876: mainittu aloite raukesi senvuoksi, ettei '011 monin tavoin pyrkinyt' tasoittamaan tie-
2877: edruskunt:a ehtinyt sitä ikäsiteJ~ä !loppuun. rasituksen jakautumista eri yhteis:rnunta-
2878: Kulkaan ei ihalunne. kieltää sitä tosiasiaa, luok'k:ien kesken. Niinpä kyläteitä on otettu
2879: että jo hyvinkin tpimen mruatill.an omistaja valtion tai lku:Iman Wtunn; samoin on
2880: on aina joutunut monessa muussakin muo- myönnetty määrärahoja ikylätehlen Tak!en-
2881: dossa !kuin valtion ja kunnan veronkannon tamiseksi ja Jmnn<JSSapitämiseksi. Mutta
2882: yhtey>dessä maksamaan veroa yihteiskunna~1Je. sittenkin paimiJa too rasitus ;vieil:ä ikdhtuut-
2883: Näin oli [aita. esim. soda111 ~a.ilmna [eihmien, toman .raSkaana ilmuJkaisten kyläkuntien
2884: hevosten, heinien ja, puutavaran pa:k!ko- v·ähävaraisia uutis.asukk:aita ja monia [puut-
2885: ottojen muodoosa, toimeJllPitoot, jotka ovat teen k3JUSSa taisOOlevia v:illjelijöitä, jotka ei-
2886: jatkuneet osittain vie1ä sodan j·äilkeenkin. vät ·edes vyöhykejaon per.ustee'!Jla. saa riit-
2887: Mutta ooeHämainittujen verojen HsäJksi on tä'Västi ve:~~olheil.potusta rhitaJnaiHa. ja ihyvien
2888: varsin monina viljelijöitHä oiHut vielä muun- valtion maanteiden varsilila asuviin am-
2889: mi.nenkin Jisävero, joka k.ai:lren ilisäksi on m:attiv~ljiinsä verrattuna. Joniki.nJaiBen !ku-
2890: sitä raskaampi, mitä syrjåisemmältlä seu- van tämänhetkisestä tHa.nteesta antane;vat
2891: d'lli1Jl:a vi1ljeliJä .asuu, nimittäin se vero, eräät numerotie.dot. K1ID!la1l- ja lkylätei-
2892: jonlka jokainen pienenkin maati:likun omis- den pituus lastketaan nytkyisin 1110in 27,500
2893: taja joutuu ma<ksamaan yihteiskunmdle :ra- km :iksi, jost•a. kytläteide:n osurudeiksi tulee
2894: kentaessaan ja pitäessään vUJOdesta vuoteoo noin 23,;500 km. Valtion •hail[uss:a :tasilretaan
2895: kunnoosa ikotilkyJäänsä johtavaa tietä. olevan noin 32,000 ikm tietä. Esim. täilile
2896: Näiden kyl-äteiden :rnunnossa(Pitäminen on vuodeHe myöJISi eduskunta kunnan- ja iky{lä-
2897: [liikenteen yhä k.asv:aessa ja eriikoli>esti !l"a&- teiden ilmnn~pitoa val!'ten 300 miljoonan
2898: lk:aan puu1Ja,varaJiiloonteen suuresti iisåän- määrärahan, samanaikaisesti kun valtion
2899: tyessä vaatinut monellta ikyi<ätiekun:na.lta ta- tiet saivat 1,850 miljOOillaa m:arklma. Vaikka
2900: vattoman suuria IU'hrauksia. Näistä uh:arulk- myönnämmekin, että ,valtion tei>den ik:nn-
2901: sista eivät ole !kuitenkaan hyötyneet vain noosa,pito tulee su'hteeHisesti kammmaksi,
2902: IV,~. -Pakkanen y. m.
2903:
2904: käy edellisestiikin jo ilmi, e·ttä vielä. nykyi- kohtuullista, että yhteiskunta tekisi oi-
2905: sinkin on syrjäseutujen viljelijöiden, val- keutta niille vaikeuksien ja puutteE)n kes-
2906: tion -avunkin huomioonottaen, maksettava kellä kamppaileville korvenraatajille ja
2907: vuosittain satoj·enmiljoonien erikoisvero ky~ muille kaukaisten kyläkuntien monessa ta-
2908: läteiden kunll!OSSapidon muod<JSBa. pauksessa vähävaraisille viljelijöille, jotka
2909: Vaikka jo nykyisenkin tielain mukaan tähän saakka ovat saaneet raskaana erikois-
2910: on mahdoll'is.uuksia saada kylä.teitä valtion verona.an lähes yksin pitää huolen kylä-
2911: ja kunnan haltuun ja vaikka para.st'aikaa teittensä kunnossapidosta ja antaisi näille
2912: tekeillä oleva uusi tielaki avaa siihen ehkä oikeuden vähentää vast'·edes verotettavista
2913: huomattavastikin ·parempia mahdollisuuk- tuloistaan ne kustannukset, joita kylätei-
2914: sia vastaisuudessa, on sittenkin todettava, den rakentaminen ja niiden kunnoosapito
2915: et.tä kylätierasituksen täydellinen siirtäimi- heille aiheuttaa.
2916: nen yhteiskup.nalle, niinkuin oikein olisi, Edellä olevan viitaten kunnioittaen eh-
2917: tulee olemaan parhaassakin tapauksessa dotamme,
2918: melko hidasta jo yksistään siitä johtuen,
2919: ettei köyhän valtiomme talous kestä kovin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2920: nopeita. toimenpiteitä. Senvuoksi olisikin vat lakiehdotukset:
2921:
2922:
2923:
2924: Laki
2925: tulo- ja. omaisuusverolain muut~esta,.
2926: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta. 1943 anne-
2927: tun tulo- ja oma~uusverolain 28 §: ään, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulu-
2928: kuuta 1948 annetussa Iai~, näin kuuluva uusi 12 kohta: ·
2929: 28 §. • aikana aiheutuneet kyläteiden rakentami-
2930: - - - - - - - - - - - ·- - - sesta ja kunnossapidosta.
2931: 12) ne kustannukset, jotka verovelvolli~ - - - - - - - - - - - - - -
2932: selle kylätien osakkaalle ovat verovuoden
2933:
2934:
2935:
2936:
2937: Laki
2938: maa.Ia.iskun:tain kunnaJ1isJml1innosta annetun asetuksen muuttamisesta..
2939: Eduskunnan .päätöksen mlllkaisesti muutetaan 15 päivänä !kesäkuuta 11948 maal-ais-
2940: kuntain lkunnallishallinnosta annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 7 kohta, sellaisena
2941: kuin se on 30 'P'äivänä joulu:kuut.a 1947 annetussa laissa (357/31), näin :kuuluvaksi:
2942: 82 §. tään viisitoista. tuha.tta mal"kikaa, sekä ne
2943: kustannukset, jotka verovelvolliselle kylä-
2944: 1) Tuloista on oikeus vähentää maasta, tien osalkkaalle ovat aiheutuneet 'Verovuo-
2945: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- den aikana kyläteiden rakentamisesta ja
2946: ra.maiksut, ikiinnittämättömäin velkain korot kunnossapidosta. Sitä vastoin ei saa lukea
2947: sekä 'kiinnitettyjen velkain :koroista, jos pois verovelvollisen ja :hänen perheensä
2948: niiden määrä on alle kolmentuhannen mar- elantoikustannu:ksia, joihin :myös luetaan
2949: kan, enintään tuhatviisisataa markkaa,. asunnon vuokra sekä verovelvollisen itseään
2950: muussa ;tapauksessa puolet, :kuitenkin enin- varten pitämän palvelusväen pal~kaus ja
2951: 60 IV,:s. - Tulo- ja omaisuusvero.
2952:
2953: elatus ynnä mitä muuta on niihin verrat- laajentamiseksi !koneisiin ynnä muuhun
2954: tava. Älköön luetta:ko pois sitäkään, mitä sellaiseen.
2955: verovelvollinen on sijoittanut uudisraken- - - - - - - - - - - - - - -
2956: nuksiin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä
2957:
2958: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
2959:
2960: Atte Pakkanen. Samuli Simula.
2961: Lauri LeppihaJm.e. Martti Suntela.
2962: Yrjö I. Antila. Kusti Eskola.
2963: M. 0. Lahtela. Nestori Nurminen.
2964: Kerttu SMlasti. Martti Leskinen.
2965: Antti J. Ranta.maa. Johannes Virtanen.
2966: Irma. Karvikko. Irma. Ha.mara.
2967: Albin Wickman. E. A. Turja..
2968: Lauri Murtomaa. · Päiviö Hetemäki.
2969: Niilo Ryhtä. J. E. Lampinen.
2970: Aino Luostarinen. Matti Heikkilä.
2971: Ilmari Tiainen. Hugo Nuorsaari.
2972: Veikko Vennamo. Erl. Haapaniemi.
2973: S. Salo. Heikki Soininen.
2974: Kauno Kleemola. Pekka Kiiski.
2975: Juhani Leppälä. Onni Mannila.
2976: Väinö Rankila. Wiljam. Sarjala.
2977: L. I. Kaukamaa. Eino Laitinen.
2978: Margit Borg-Sundman. Lauri Laine.
2979: Jaakko Hakala. T. N. Vilhula.
2980: A. Brander. Markus Niskala.
2981: Väinö Okko. Niilo Nieminen.
2982: S. S. Aittoniemi. Martti Meriläinen.
2983: Anton Suurkonka. Antto Prunni!a.
2984: Yrjö Saari. Martti 0. Kölli.
2985: Yrjö Hautala. Kalle Kauppi.
2986: Lennart Heljas. Oskari Lehtonen.
2987: Janne Koivuranta. Matts Forss.
2988: Tahvo Rönkkö. Albert Brommels.
2989: Martti Miettunen. Hannes Tauriainen.
2990: 61
2991: IV,6.- Lak. a.l. N:o 12.
2992:
2993:
2994:
2995:
2996: Mäkinen y. m. : Ehdotus laiksi toisesta omaisuudenluovutus-
2997: verosta annetun lain 'fYI(UUttamisesta.
2998:
2999:
3000: E d u s k u n. n ·a 11 e.
3001:
3002: Toinen Ql!llaisuudooloovutusverotus toimi- oltaisiin edes suunnilleen tarkoitetuissa
3003: tetarun siitä annetun Jain.. mukaan. viitenä 11e.aliarvoissa. 6 § : n 3 III10illlem.tin mukaarn
3004: V'llOteilla peränmmi;ru :viimeisen verovuoden ovat rtaJ11etUJkset verovapaita ikokonaoo ai-
3005: oil:1essa vuosd. 1948. Kun rahrunru-vo soootun. ;ruoastaan 20,000 mal'lkan määrään asti ja
3006: lailtn säätämrisen. jä1koon Oin siUoin. aavista- se!lli ylittäväJltä osa1ta puoLeiksi, ilrniternkin
3007: mattomassa määrässä laSJkernut ja omaisuu- yhte€!11Sä oointäiiJn 40,000 markikaa. Nämä
3008: den verotusaTVOja on poiikkeuksia lu!kuun- summat olisi paitsi rahanarvon al®emisoo
3009: ottamatta suunnilleen vastaruvasti nostettu, vuoksi, myös sen takia, että !tulo- ja omai-
3010: on rt:ästä ohlut seurauksena, että ikyseioom. suusver.otwksessa tailletukset nyttemmin
3011: veroo suuruus määrätystä omaisuudesta ovat verovrup.aat ik<Jikonaan 500,000 marka:ll'
3012: on kohonnut ei ainoastaan ma:rikikamääräi- määrään ja vielä sen yli menevältä osalta-
3013: sesti, vaam, lllJOusevan veroasteilkon johdosta ikia:J, puoliksi yhteensä aina 2,000,000 mark-
3014: myös suhteehlisesti omaisuuden 11ealiarvoon kaan saa:k!ka, myös korotettava, ja olisi
3015: VJel'lrattUJI13;. Siten '()IIl tärrnäin muutenkilll tälllöiin lkymmellllkerta.inen nousu ehkä kat-
3016: erittäin. ankararr vel'IOin rasittavuus alun- sottaVIa ikohtuu11iseiksi. Lapsiv&hennyksoon
3017: perin tarkoitetusta realisestikin kasvanut, tuilio- ja omaisuusverotuksessa oiikeutetun
3018: lkosika V@Oaste:ikikoa: ja eräitä muita !kysei- :lapsen osalta lain 7 § :ssä myönn1ettyä
3019: sen la]n säoollnöksiä ei olle mu!kautettu ra- 10,000 marikan suuruista alennusta v-ero-
3020: barnarvon muuWkffiirn, kutoo muiden 'Vero- tettaVJaSSa omaisuudessa on ede11oon nylkyi-
3021: lalkien vastaaviin \kohtiin nähden 0111 yleensä sin pidettävä aivan mitättömänä ja tar-
3022: menetelty. Viimeksi mainitusta seikasta rkoitustaalll vastaa:mattomana, varsinkin ilrnn
3023: johtuen Oii1 myös suhde samasta omaisuu- vastaava vähennys tavallisessa omaisuus-
3024: desta m®eväm omaisuudenluovutusV!erO!ll ja: verotuksessa on ihi.Jjattruin tehdy!l1 lainmuu-
3025: tavallisen omaisuusveron väl:il1lä muuttunut toksen jä1keen kymmenen kertaa niin
3026: ed€ilil.isen ollessa rnyt jä1kimmiiJiseen verra- suuri. Lapsivähemmyksen \korottaminen
3027: ten suurempi \kuin ·ennen. Puheena oiLevam myös omaisuuden luovutusV'e~oon nähden
3028: Vlel'OmJ w~rorumalksajiiHe nykyisin ;1::oottamia 100,000 marikaksi on näin olO~ paiikallaJaJn
3029: vaikeuksia on omiaan lisäämään talouselä- olleva toimenpide. Mitä sitten lopulksi vero-
3030: mässä viime aiko1na trupahtunemt ikäänteem astediklkoon tulee, niin olisi f'i.tä Hevennet-
3031: a:iiheuttama r'lahankireys sekä vaålkeus edes tävä sitein, että piem.et Ollllaisvudet, joita ei
3032: omaisuuttaan ra;haksi muuttamalla hank- a[un.perinJkään ole Olhlut tark<'itus verottaa,
3033: lci.,a varoja sen suorittamisoon·. vapautettaisiin ikokooaan. ve1"osta samaan
3034: Selkä kohtuusnälkö!kohdat että 1lain aliku- määrääm, 400,000 marikikaan asti kuin nyt
3035: perällnie:n; tMkoitus vaativat näin ollem. toi- on tulo- ja omaisuusv~motuksoon nähden
3036: S8illJ omaisuudenluovutusveroilam ·tarkista- :asiamJaita, ja muuten asteå!k koa lievennet-
3037: mistJa. Paåtsi itse rveooasteilclroa, olisi eräitä täisi.in niin, ettei !V'ello rrealwesti olisi aina-
3038: muitakin sa111otun :lain säännöksiä muutet- ikaan kovim paljon anlkaracrn.pi ikuim, [a:kia
3039: tava. Poillmeuiksena tavaili1isen omaisuus- säädettruessä ltaxtk:ioitettiin. Nä1den muutos-
3040: verotuksen periaatteista on plllhoorua oleva111 ten jälkeen voitanoon laim 8 § taJ:>.p·eetro-
3041: lain 4 § :n 1 momemtissa säädetty veronalai- mama ilmmota.
3042: seksi omaisuudeksi myös asuntoirtaimisto Ede1vä 'esitettyyi!lJ viitaten .ehdotamme,
3043: sekä taid,etooikset ja \kokoelmat 100,000 mar-
3044: kallli ylittävältä osaiLta. Tämä määrä olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3045: korotettava a:inaikin ilrolminikertJaiseiksi, jotta van lakiehdotuksen:
3046: IV,6. - Omaisuudenluovutusvero.
3047:
3048: Laki
3049: toisesta. oma.isuudenluovutusverosta. annetun lain muuttamisesta.
3050: Edustlmrum111 päätOksen mukaisesti muutetaan toisesta omaisuudenluovutusverosta
3051: 5 päivänä toulrolkuuta 1945 am:teltUIIl: Jailn ( 394/45) 4 § : n 1 momentti, 6 § : n 3 mo-
3052: mentti ja 9 §: n 1 momentti näin kuuluviksi sekä. kumotaan saman lain 8 §:
3053: 4 §. ki.tö on niin iikiiän oikeutettu vähentämäätn
3054: TäJmiinJ J~am muk.aruu v~rotettava oonaisuus sanottujen taililte1JUstensa ylhte:isen arvoo
3055: määrätään·, mNräli ·jäljempätnä .tässä pyä- 200,000 markkaan asti sekä tämän mäiirän
3056: lässä ei toisin sääded:ä, tulo- ja ~maisulis ylittävältä osalta pudltet, !kuitmRdn yhtoonsä
3057: vel"'Olrain säännösten muikaatn, iku~tenikiln enin tä:äm, 400,000 lll1J3.rikikaa..
3058: niin,, että varoitksi [ue:taan, myös mairi:itUII1
3059: lrain 33 § : n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu 7 §.
3060: om. aåsuus 300,000 marltan a:rvon ylittävältä Tämän lain mukaan määrii;tystä omaisuu-
3061: osa[ta desta 01n väh00111:ettävä 100,000 markkoo
3062: joik:aåselta Se1lraiselta iLapse:lta, jonb. osallta
3063: verovelvolJ~ Oin verovuoden tu!lbn ja
3064: 6 §. omaisuuden perustoollra toilmitettavassa tul(}.
3065: ja omaisuusverotuksessa myönnetty lap~
3066: Kotimaiseetn, prurrldciin säästöpanklkm, vähennys.
3067: oouumru:aaart, postisäästöpanhlciin tai osuus- 9 §.
3068: kunnmn säästökas8aan mliihle ikuilll! shåkki- Veroa, suoritetaan,, miikäli 2 ja 3 mometn-
3069: ja niihi11 verrattaville tileille sijoitetun tal- tissh tai 17 § :f!Sä ei toisin määrätä, seu-
3070: retuiksen omistaja."M oleva yksit;rilnen hen- raavan rasteilk® mukaan:
3071:
3072: Vero '/• om&ilnm- Vero 0{0 alamian
3073: Ömalsuus deil a'araian veron yli menevllstll. .
3074: kbhii&Ilä vakioerä omaisuuden osasta
3075: 400,000- 1;000,000 0.21i 1,000 1.5
3076: 1,000,-000- 2,000,000 1.o 10,000 2.o
3077: 2,000,0()0...:_ 5,000,000 1.5 30,000 2.11
3078: 5,Ö00,000-10,000,00Ö ~l1 105,000 3.5
3079: 10,000;000 tai ooemfu:än lits 280,000 3.5
3080:
3081:
3082:
3083:
3084: Sero Mäkftum. PäiViö Betemäld.
3085: Martti o. Jtölti. irö1ä Jia.nmm,
3086: Oiva~.
3087: W,1 . ........ ~· lf:o 13.
3088:
3089:
3090:
3091: l!'örslag till lag angåeftde ändring wv lagen
3092: östensODi m. fl.:
3093: om en andra förmögenhetsöverlåtel~skatt.
3094:
3095:
3096: T i 11 R i 1k s d a g e n.
3097:
3098: Uti regeri~geM nyss avlåtna prbpoeition vä:rdets fall, borde beloppet av ska.ttefritt
3099: n:o 16 am ändring a.v 9 § i la.ge:n oin en bohag höjas till 200,000 mk.
3100: andra förmögenheisöverlåtelseskatt fram- Det i 6 § 3 mom. stadgade bel~ppet för
3101: hålles1 att meningen inte har varit att på skatte!ria depo.sitioner, högs.t 40,000 mk, är
3102: grund av det nlinskade penningvärdet be- numera helt illusoriskt. Om det ookså icke
3103: skatta förmögenheter, vilka ursprungligen .är skäl att bevilja lika s:tora avdrag som i
3104: hade bort vara skattefria. På grund härav inkomst- och förmögenhetsbeskattrungen,
3105: föreslås, att den skattbara förmögenhetens barde spararna såsom kompensation för
3106: minimihelopp vid beskattningen för år 1948 lidna förluster med skäl kunna också vid
3107: inåtte höjas till 400,000 mk ooh att skatte- förmögenhetsöverlåtel.sebeskattningen räklla
3108: skalan äve.h i övrigt måtte ändras för på betydligt större avdrag. F,ör vår del
3109: belopp under 10,000,000 mk. föreslå vi en ökning av de.t skattefria be-
3110: Den av regeringen anförda motiveringen loppet tili 100,000 mk och hälften av
3111: för skalanB ändring talar även för en juste- övetskjutande belopp, sain:manlagt högs.t
3112: ring av vi.ssa ·övriga i lagen fastställda 200,000 mk. .
3113: belopp. Det i 7 § omnä.mnda barnavdraget 10,000
3114: Enligt § 4 mOm.. 1 beska:ttas bohag . och mk står ej heller :fiumera i rimlig propor-
3115: visst annat lösöre till den del dess värde tion tili det minskade penningvärdet ooh
3116: överstiger 100,000 mk. I många fall har bör .därför höjas till 50,000 mk.
3117: skattenä.mnden höjt värdet på dylikt bohag Med .hänvisning till det ·anförda få vi
3118: åtskilligt över värdena för skatteåret 1944, värdsamt föreslå,.
3119: ehuru bohaget ut~tts för slitning ooh värde-
3120: minskning. För att ookså i fråga om be- att . Riksdagen måtte godkänna
3121: ska.ttningen a.v bohag följa. med penning- följande lagförslag:
3122:
3123:
3124:
3125: Lag
3126: om ändring av ilagen om en a.ndra förmög&nhetsöverlåtelseskatt.
3127: I enlighet med Riks.dagens beslut skola 4 § 1 mom., 6 § 3 mom., 7 § och 9 § 1 mom.
3128: lagen den 5 maj 1945 om en andra förmögenhet.söverlåtelse.skatt (394/45) erhålla föl-
3129: jande ändra.de lydelse:
3130: 4 §.
3131: Förmögenhet, .som jämlikt denna lag
3132: s.kall beskattas, fastställes, såvida icke ne-
3133: dan i denna paragraf annorlunda stadgas, 6 §.
3134: i enlighet m.e.d stadgandena i lagen om in-
3135: komst- och förmögenhetsskatt ; dock skall
3136: såsom tillgång även räknas i 33 § 1 och Enskild person, som är ägare tili i in-
3137: 2 punkterna sagda lag avsedd egendom tili hem.sk bank, sparbank, andelskassa, post-
3138: den del dess vä.rde överstiger 200,000 mark. sparbank eller andelslag.s sparkassa på an-
3139: 64 IV,7. - Omaisuudenluovutusvero.
3140:
3141: nan än check- och därmed jäm:förlig räk- för varje barn, för vars vidlrommande den
3142: ning insatt deposition, är likaså berättigad skattskyldige vid den på grund av inkomst
3143: a!tt från sin skatt underkastade f,örmögen- och förmögenhet för skatteåret förrättade
3144: . het avdraga sammanlagda värdet av sagda inkomst- och förmögenhetsbeskattningen be-
3145: depositioner intill 100,000 mark samt från viljats barnavdrag.
3146: den detta belopp överskjutande delen hälf-
3147: ten, dock sammanlagt högst 200,000 mark.
3148: 9 §.
3149: 7 §. Skatt erlägges, såvida icke i 2 och 3 mom.
3150: Från den ·enligt denna lag fastställda eller 17 § annorlunda stadgas, enligt föl-
3151: förmögenheten skall avdragas 50,000 mark jande skala:
3152: Slratten i % vid Konstant S~a~te~ i.. % a':. den
3153: Förmögenhet förmögenhetens skatt tal ffill;llmlgransen over-
3154: mk minimigräns mk skjutando delen av
3155: förmögenheten
3156: 400,000- 1,000,000 0.25 1,000 2.0
3157: 1,000,000<-- 2,000,000 1.3 13,000 2.7
3158: 2,000,000- 5,000,000 2.o 40,000 3.5
3159: 5,000,000<--10,000,000 2.9 145,000 4.1
3160: 10,000,000 eller mera 3.5 350,000 3.5
3161:
3162: Denna lag tillätnpas vid beskattning pä
3163: grund av 1948 års förmöge:ri.het. ·
3164:
3165: Helsingfors den 10 februari 1949.
3166:
3167: Ebba östenson. Matts Forss.
3168: Levi Jern. Albert Brom.mels.
3169: Albin Wickman.
3170: 65
3171:
3172: IV,7. - La.k. ail. N:o 13. Suomenrws.
3173:
3174:
3175:
3176:
3177: östenson y. m.: Ehdotus laiksi toisesta omaisuudenluovutus-
3178: verosta annetun lain muuttamisesta.
3179:
3180:
3181: E d u s k u n n a II e.
3182:
3183: Hallituksen äskettäin antamassa esityk- vapaata irtaimistoa koskeva mja korottaa
3184: sessä n: o 16 toisesta omaisuudenluovutus- 200,000 markkaan.
3185: verosta annetun lain 9 § : n muuttamisesta 6 § :n 3 momentissa säädetty verovapai-
3186: lausutaan, että tarkoituksena ei ole ollut den talletusten määrä, enintään 40,000
3187: rahan arvon alenemisen vuoksi verottaa markkaa, on nyttemmin kokonaan vailla
3188: omaisuuksia, joiden alunperin olisi pitänyt · merkitystä. Vaikka ei olekaan syytä myön-
3189: olla verovapaita. Tämän johdosta ehdote- tää yhtä suuria vähennyksiä kuin tulo- ja
3190: taan, että verotettavan omaisuuden ala- omaisuusverotuksessa, olisi säästäjien kor-
3191: raja korotettaisiin 400,000 markkaan . ja vaukseksi kärsimistään menetyksistä koh-
3192: että veroasteikko muutenkin muutettaisiin tuussyistä saatava myös omaisuudenluovu-
3193: 10,000,000 markan rajan alapuolella. tusverotuksessa tehdä huomattavasti suu-
3194: Hallituksen esittämät perustelut asteikon rempi vähennys. Ehdotamme puolestamme
3195: muuttamiseksi puoltavat myös eräiden mui- verovapaan määrän korottamista 100,000
3196: den laissa vahvistettujen määrien tarkista- markkaan ja ylinousevalta osalta verova-
3197: mista. paaksi puolet, yhteensä enintään 200,000
3198: Lain 4 § :n 1 momentin mukaan verote- ma-rkkaa.
3199: taan asuntoirtaimistosta ja määrätystä 7 § :ssä mainittu lapsivähennys 10,000
3200: muusta irtaimesta omaisuudesta siltä osalta markkaa ei myöskään ole enää kohtuuden-
3201: kuin niiden arvo nousee yli 100,000 markan. mukaisessa suhteessa rahanarvon alenemi-
3202: Monissa tapauksissa verotuslautakunta on seen, ja se on sen vuoksi korotettava
3203: korottanut sellaisen irtaimiston arvoa mel- 50,000 markkaan.
3204: koisesti verovuoden 1944 arvoista, vaikka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
3205: asuntoirtaimisto on joutunut kulumaan kunnioittaen.
3206: ja menettämään arvoaan. Jotta myös
3207: asuntoirtaimiston suhteen otettaisiin huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3208: mioon rahanarvon aleneminen, pitäisi vero- van lakiehdotuksen:
3209:
3210:
3211:
3212: Laki
3213: toisesta omaisuudenluovutusverosta. annetun lain muuttamisesta..
3214: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toisesta omaisuudenluovutusverosta
3215: 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun lain (394/45) 4 § :n 1 momentti, 6 § :n 3 mo-
3216: mentti, 7 § ja 9 § :n 1 momentti näin kuuluviksi:
3217: 4 §. 33 § : n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu omai-
3218: Tämän lain muklaan verotettava omaisuus suus 200,000 markan arvon ylittävältä
3219: määrätään, mikäli jäljempänä tässä pykä- osalta.
3220: lässä ei toisin säädetä, tulo- ja omaisuus-
3221: verolain säännösten mukaan, kuitenkin niin, ----------.----
3222: että varoiksi luetaan myös mainitun lain
3223: 9
3224: 66 IV,7. - Omaisuudenluovutusvero.
3225:
3226: 6 §. 7 §.
3227: Tämän lain mukaan määrätystä omaisuu-
3228: desta on vähennettävä 50,000 markkaa jo-
3229: Kotimai.s.een pankkiin, säästöpankkiin, kaiselta sellaiselta lapselta, jonka osalta
3230: osuuskassaan, postisäästöpankkiin tai osuus. verovelvolliselle on verovuoden tulon ja
3231: kunnan säästökassaan muille kuin shekki- omaisuuden perusteella toimitettavass·a tulo-
3232: ~ja niihin verrattaville tileille sijoitetun tal- ja omaisuusverotuksessa myönnetty lapsi-
3233: letuksen omistajana oleva yksityinen hen- vähennystä.
3234: kilö on niinikään oikeutettu veronalaisesta
3235: omaisuudestaan vähentämään sanottujen
3236: talletustensa yhteisen arvon 100,000 mark- 9 §.
3237: kaan asti sekä tämän määrän ylittävältä Veroa suoritetaan, mikäli 2 ja 3 momen-
3238: osalta puolet, kuitenkin yhteensä enintään tissa tai 17 § :ssä ei toisin määrätä, seu-
3239: 200,000 markkaa. raavan asteikon mukaan:
3240:
3241: Omaisuus Vero of9omaisuuden ala- V-eron vakio-erä. ~!~e~ä~tfa.~:li~i
3242: mk raJan kohdalla mk ~ suuden osasta
3243: 400,000- 1,000,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0.25 1,000 2.o
3244: 1,000,000- 2,000,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.3 13,000 2. 7
3245: 2,000,000- 5,000,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.o 40,000 3.5
3246: 5,000,000-10,000,000 ....... ; . . . . . . . . . . 2.9 145,000 4.1
3247: 10,000,000 tai enemmän . . . . . . . . . . . . . . . . 3.5 350,000 3.5
3248:
3249: Tätä lakia sovelletaan vuoden 1949 omai-
3250: suuden perusteella toimitettavassa verotuk-
3251: sessa. ,
3252:
3253:
3254: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
3255:
3256: Ebba östenson. Ma.tts Forss.
3257: Levi lern. Albert Brommels.
3258: Albin Wickm&n.
3259: 67
3260:
3261: IV,s.- La.k. a.l. N:o 14.
3262:
3263:
3264:
3265:
3266: Pakkanen y. m.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 5 § :n
3267: muuttamisesta.
3268:
3269:
3270: E d u s k u n n a 11 e.
3271:
3272: Jotta maatalout-emme voisi s-elvitä niistä kentaneitten vi'ljelijöitten lrohdalla. Ny-
3273: vaikeuksista, joiden eteen se on joutunut, kyistä tn.annetta kuvaakin erinomaisesti
3274: tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimenpi- m. m. se, että vielä jokin aika sitten oli
3275: teitä. Eräs ja samalla varsin keskeinen maata,lou.skoneista niin suuri kysyntä, et-
3276: toimenpide on tällöin maatalouden ratio- teivät liikkeet voineet toimittaa niitä vilje-
3277: nalisoiminen, koska siten saamme, ei vaan lijöille muuta kuin verrattain pitkän toi-
3278: kohotetu:ksi nykyistä maataloustuotantoam- mitusajan jälkeen, mutta nyt sensijaan liik-
3279: me, vaan pystymme myöskin alentamaan keiden varastot ovat täynnä, kun. ostajia
3280: tuotantokustannuksiamme. Kun tiedämme, ei ole.
3281: että valtaosa .maatalouden liikekustannuk- Valtiovalta on tosin pyrkinyt helpotta-
3282: sista on tyokustannUJksia ja tällöin erityi- maan pienviljelijäväestömme konehankin-
3283: sesti ihmistyövoiman käytöstä aiheutuvia, toja myöntämällä näiden koneosuuskun-
3284: on luonnollista, -että maatalouden järiki- nil'le avustuksia, mutta kun se toisaalta lii-
3285: peräinen koneellistaminen on avainasema:>sa kevaihtoveron muodossa ottaa suunnilleen
3286: juuri silloin, kun pyritään maatalouden sa:man verra,n,. 11. 20%, takaisin, ei näillä
3287: rationalisoimiseen. avustuksilla ole ollut suurtakaan merkitystä
3288: Maatalouden järkiperäisen koneellista- käytännössä, kun se on riittänyt vain
3289: misen esteenä on kuitenkin varojen :puute. osalle anojia. Pääosan mawtalouskoneis-
3290: Valtiovallan olisi ensinnäkin varattava taan, etenkin pienemmät kooeet, ostavatkin
3291: riittävästi varoja, jotta voitaisiin tutkia ja viljelijät kokonaan koneosuuskuntien ulko-
3292: kehittää juuri sellaisia koneita, jotka par- puolella,, jolloin ne eivät siis saa mitään
3293: haiten sopivat meidän pienviljelijävaltai- avustuksia, mutta kylläkin joutuvat mak-
3294: seen maatalouteemme. Toiseksi olisi vil- samaam liikevaihtoveron. Kun maatalous-
3295: jelijäväestö saatava niin ostoky'kyiseksi, että kone1den hinnat ovat lisäksi jyrkästi nous-
3296: se pystyisi hankkima:an itselleen näitä ko- seet, yksistään viime vuoden aikana keski-
3297: neita. Tiedämme kuitenkin, etteivät edes mää,rin yli 50%, ymmärrämme, mitenkä
3298: suuremmatkaan viljelijät ole aina voineet raskaaksi liikevaihtoveron maksaminen
3299: hankkia monia tarvitsemiaan koneita, pie- muodostuu viljelijöillemme. Esim. viime.
3300: nemmille se on usein ollut suorastaan mah- vuonna lasketaan vi·ljelijän mll!ksaneen maa-
3301: dotonta. :Mitä nimenoma:an viljelijäväen . talouskoneista liikevaihtoveroa vaitiolle ai-
3302: tämän hetkiseen ostokykyyn tulee, on se nakin 200 miljoonaa. Kun näin suuri
3303: ehkä heikompi kuin koskaan ennen. Vilje- summa on pois viljelijäväestöltä:mme, jonka
3304: lijäväelle epäedullinen .maataloustuotteiden ylivoimaisesti suurin ryhmä on pienviljeli-
3305: hintakehitys, pienentyneet metsätulot, kor- jöitä ja kun näiden joukossa on runsaasti
3306: kea korkokanta, jatkuvasti kiristyvät verot velkavaroilla juuri tilojaan rakentavia ja
3307: ja maatalouskoneiden jyrkkä hinnan nousu muita vaikeuksissa olevia, ymmärrämme,
3308: ovat tehneet rahamar:kikinat niin kireiksi mitä merkitsisi se, jos liikevaihtovero voi-
3309: maaseudulla, ettei viljelijöillä kerta kaik- taisiin poistaa.
3310: kiaan ole rahaa, joilla maatalouskoneita Mutta liikevaihtoveron poistaanisella olisi
3311: voisi ostaa. Kun näin on yleensä suurem- merkitystä, paitsi, että se alentaisi vi'ljeli-
3312: pienkin kohdalla, ymmärrämme, että ti- jäin maksamien koneiden hintoja, myöskin
3313: lanne on vielä paljon .vail~eampi pienten ja laajtJmmassa mielessä. Kun hintojen alene-
3314: äsken· tilansa saaneiden velkavaroilla ra- minen Iisäisi menekkiä, olisi yhä suurene-
3315: 68 IV,s. - Liikevaihtovero.
3316:
3317: villa tuotantosarjoilla mahdollisuus alentaa tään ja laajennetaan, on sillä mahdollisuuk-
3318: edelleen yksikkohintoja ja näin eh'kä voi- sia antaa työmahdollisuuksia myös niille,
3319: simme päästä siihen, että kotimainen maa- jotka sotakorvausteollisuuden kerran päät-
3320: talouskoneteollisuus pystyisi vähitellen kil- tyessä voisivat eh:kä muuten joutua .työttö-
3321: pailemaan u}kolaisen kanssa. Nythän ovat miksi. Ja vihdoin, voiko kuluttajaväki koh-
3322: kotimaiset koneet !keskimäärin n. 30% kal- tuudella vaatia pienviljelijäväestöämme
3323: liimmat. Täten voisimme myös monien ko- maksamaan maataloustuotannon lähteillä
3324: neiden kohdalla tyydyttää tarpeemme koti- tarvitsemistaan koneista liikevaihtoveroa,
3325: maisella tuotannolla, vieläpä, niin ovat etenkin kun tällainen toimenpide huomat-
3326: eräät asiantuntijat arvelleet, voisimme ehkä tavasti lisää maatalouden tuotantokustan-
3327: joidenkin koneiden kohdalla pystyä vien- nuksia ja siis vaikuttaa maataloustuotteiden
3328: tiinkin. Maatalouskoneteollisuuden mahdol- hintoja korottavasti, kun kuluttajaväki sa-
3329: linen laajentaminen olisi joka tapauksessa manaikaisesti, halutessaan saada maatalous-
3330: otettava huom1oon, kun lähiaikoina jou- tuotteet mahdollisimman halvalla, ei itse
3331: dumme muikauttamaan sotakorvausteolli- maksa niistä liikevaihtoveroa. Liikevaihto-
3332: suuttamme normaalituotantoa palvelevaksi. veron ·poistamisella viljelij;än tarvitsemista
3333: Lopuksi on vielä mainittava maatalous- maatalouskoneista on siis loppujen lo.pUJksi
3334: koneteollisuuden mel'kitys työväestöHemme. varsin laajakantoinen kansantaloudellinen
3335: Jos nykyinen maatalouskoneiden menekki- merkitys.
3336: pula jatkuu, aiheuttaa se väistämättä tyy- Edellä esit·ettyihin näkökohtiin viitaten
3337: tymättömyyttä. Siis myös työväestön nä- kunnioittaen ehdotamme,
3338: kökannalta katsoen on maatalouskoneille
3339: saatava menekkiä. Lisäksi, jos maatalous- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3340: koneteollisuutta samalla järkevästi kehite- 1'an lakiehdotuksen:
3341:
3342: Laki
3343: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3344: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun
3345: liikevaihtoverolain 5 §:n 7 kohta näin kuuluvaksi:
3346: 5 §. käytettyjen teollisuuden jäteaineiden, AIV-
3347: Liikevaihtoverosta on vapoo: l'ehuliuoksen ja maatilataloudessa tarvit-
3348: tavien maatalouskoneiden sekä niihin vä-
3349: 7) jauhatusjäUeiden, korsirehun, r~hu littömästi kuuluvien tarvikkeiden myynti.
3350: kauran, rehuselluloosan, rehukivennäisainei-
3351: den, viiJkirehujen, kotieläinten ruokinnassa
3352:
3353: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1949.
3354:
3355: Atte Pakkanen. Samuli Simula. Kusti Eskola.
3356: Johannes Virolainen. Valfrid Eskola. Yrjö Hautala.
3357: Väinö Rankila. Toivo H. Kinnunen. S. S. Aittoniem.i.
3358: ·Lauri LeppihaJlme. Vieno Simonen. Kauno Kleemola.
3359: Ilmari Tiainen. Yrjö I. Antila. Kerttu Saalasti.
3360: Arttur Koskinen. Lauri Murtomaa. Martti Miettunen.
3361: Hei1r.ki Ala-Mäyry. J. E. Lampinen. L. Laine.
3362: Onni rvtannila. Verner Korsbäck. Antti A. Koukkari.
3363: Rolf B. Berner. Matts Forss: !Atssi lliekkala.
3364: Jalmari Pusa. Albert Brommels. Matti Heikkilä.
3365: Irma Hamara. Helena Virkki. Hannes Tauriainen.
3366: Henrik Kullberg. Kyllikki Pohjala. Tahvo Rönkkö.
3367: .Arvo Sävelä. Aino Luostarinen . Niilo Ryhtä.
3368: Arvo Riihimäki. Yrjö Leino. Martti Suntela.
3369: Niilo Nieminen.
3370: 69
3371:
3372: IV,9. - Lak. al. N :o 15.
3373:
3374:
3375:
3376:
3377: Riihinen y. m.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
3378: misesta.
3379:
3380:
3381: E d u s k u n n a 11 e.
3382:
3383: Kun liikevaihtovero aikoinaan otettiin muuten katsottava täysin epäoikeudenmu-
3384: käytantöön, tapahtui se lähinnä sen vooksi, kaiseksi. Sellaisia tarvikkeita, joista liike-
3385: että tämän veron tuotolla haluttiin saada vaihtovero olisi kokonaan poistettava, on
3386: valtiolle ne tulot, jotka se eräiden muiden, m. m. jalkineet, työrukkaset, työpuvut, työ-
3387: m. m. tullitulojen ehtyessä oTi menettänyt. takit, sokeri, suola, lääkeaineet, oppikirjat,
3388: Viime vuosina tapahtunut tuotannon nousu rakennustarvikkeet, maatilataloudessa käy-
3389: ja siitä johtunut ulkomaankaupan vilkas- tettävät maatalouskoneet ja huonekalut.
3390: tuminen on kuitenkin aiheuttanut sen, että M. m. joutuvat työläiset työmaillaan päivit-
3391: tullitulotkin ovat lisääntyneet ja ovat siten täin aterioimaan ravintoloissa. Sen vuoksi
3392: taas saavuttamassa valtion tuloissa sen ase- olisi sellaiset kolmannen luokan ravintolat,
3393: man, joka niillä oli ennen liikevaihtoveron joissa ei tarjoilla väkijuomia, samoin kuin
3394: käytäntöön ottamista. Samoista syistä val- sellaiset työmaiden ja virastojen yhteyteen
3395: tion muutkin tulot osoittavat jatkuvaa perustetut ravintolat, joissa tarjoillaan pää-
3396: nousua. Toisaalta valtion eräät s.odasta asiassa asianomaisen työmaan tai viraston
3397: johtuvat menot ovat pienentyneet. On näin omalle henkilökunnalle, vapautettava liike-
3398: tullut aika ryhtyä liikevaihtoveron alenta- vaihtoveron suorittamisesta. Sama !koskee
3399: miseen ja sen kokonaankin poistamiseen sel- parturi- ja kampaamoliikkeitä.
3400: laisten joukkokulutustarvikkeiden ja palve- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3401: lusta osalta, joissa sanottu vero tuntuvam-
3402: min alentaa kuluttajiston elintasoa, hidas- että Eduskunta hy_väksyisi seuraa-
3403: tuttaa vaikeimmassa asemassa olevan tuo- van lakiehdotuksen:
3404: tannollisen toiminnan elpymistä tai on
3405:
3406:
3407:
3408: Laki
3409: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3410: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 anne-
3411: tun liikevaihtoverolain (921/41) 1 § :n 1 momentti ja 5 § :n 4 kohta, sekä 4 § :n
3412: 1 momentti ja 5 § :n 6 kohta, sellaisena kuin ne 23 päivänä joulukuuta 1947 liike-
3413: vaihtoverolain muuttamisesta annetussa laissa, 8 §, 9 § :n 1 momentti, 14 § :n 1 mo-
3414: mentti ja 33 §: n 1 momentti, sellaisena kuin ne on 29 päivänä kesäkuuta 1945 liike-
3415: vaihtoverolain muuttamisesta annetussa laissa, näin kuuluviksi ja lisätään 5 § : ään
3416: kohdat 8, 9 ja 10.
3417: 1 §. muun näihin verrattavien liiketoiminnan
3418: Liikevaihtoveroa on tämän lain mukaan muodossa tapahtuvasta tavarain myyn-
3419: suoritettava valtiolle: nistä.
3420: 2) edellä 1 kohdassa mainitun liiketoi-
3421: 1) teollisen, kaupallisen tahi ravintola-, minnan yhteydessä tahi muun liiketoimin-
3422: ruokala- tai kahvilaliikkeen, 4 § :ssä mai- nan. muodossa suoritettavasta tavarain, ei
3423: nittuja~ kuitenkaan lukuunottamatta, taikka kuitenkaan 5 § :ssä mainittujen verova-
3424: 70 IV,9. - Liikevaihtovero.
3425:
3426: paitten tavarain, muutos-, puhdistus-, !kor- 9) rak·ennustarvikkeidoen myyn•ti;
3427: jaus- tai kunn:ostamistyöstä; 10) jalkineiden, .työrukkasten, ~takkien
3428: 3) edellä 1 kohdassa mainitun liiketoi- ja -pukujen myynti.
3429: minnan yhteyteen tahi muun liiketoimin- 11) maatalouskoneiden myynti, sekä
3430: nan muotoo:n järjestetystä tavarain vuok- 12) huonekalujen myynti.
3431: rauksesta;
3432: 4) majoitusliikkeissä tapahtuvasta huo-
3433: neiden vuokrauksesta ; 2. luku.
3434: V eron suuruus.
3435: • 4 §. 8 §.
3436: v.erovelvollisia eivät ole: Vero on:
3437: 1) valtio ja sen laitokset, jäljempänä 1) tuottajan myydessä tavaran jäll~n
3438: 2 momentissa tarkoitettuja laitoksia lu- myyjälle, joka harjoittaa sellaisen tavaran
3439: kuunottamatta ; kauppaa, kymmenen sadalta tavaran myyn-
3440: 2) ne jotka harjoittavat liiketoimintaa, tihinnasta ;
3441: kauppapuotia, konttoria tai muuta liike- 2) tuottajan myydessä tavaran suoraan
3442: toimipaikkaa pitämättä ja käyttämättä työ- .sen käyttäjälle tämän kulutukseen tai an-
3443: apulaisina muita kuin aviopuolisoaan tai s.iotoimintaan kä.ytettäväksi kolmetoista .sa-
3444: kahtakymmootäyhtä vuotta nuorempia jäl- dalta tavaran myyntihinnasta;
3445: keläisiään; eivätkä 3) vähittäiskaupasta, jollaiseksi kats(}-
3446: 3) kolmannen luokan ravintolat, joissa ei taan ootettujen tavarain kauppaliikkeestä
3447: tarjoilla väkijuomia, sekä virastojen ja tai siihen verrattavasta liikkeestä tapah-
3448: työmaiden yhteyteen perustetut ravintolat, tuvaa myyntiä joko pienissä tai suurissa
3449: joissa etupää&sä tarjoilla;an asianomaisten erissä suoraan .tavaran käyttäjälle tämän
3450: virastojen ja työmaidoen omalle henkilö- kulutukseen tai ansiotoimintaan käytettä-
3451: kunnalle. väksi viisi sadalta tavaran myyntihinUMta;
3452: 4) ravintola-, ruokala- tai kahvilaliik-
3453: keessä tapahtuvasta myynnåstä neljä sa-
3454: 5 §. dalta asiakkaan suorittamasta tavaran hin-
3455: Liikevaihtoverosta on vapaa: nasta, laskuun merkitty tarjoilupalkkio mu-
3456: kaan luettuna, anniskelu- tai tanssiravinto-
3457: 4) sanoma- ja aikakauslehtien, tieteel- loissa tapahtuvasta myynnistä kuitenkin
3458: listen julkaisusarjojen ja niihin sisälty- kaksitoista sadalta;
3459: vien julkaisujen sekä oppikirjojen myynti. 5) liiketoiminnan yhteydessä tuottajan
3460: suorittamasta tavaran vuokrauksesta taikka
3461: 6) leivän, lukuunottamatta leivoksia, tavaran muutos-, puhdistus-, korjaus- ja
3462: keksejä, kaakkuja ja niihin verrattavia lei- kunno.stamistöistä kolmetoista sadalta ja
3463: pomotuotteita, sekä leipäviljan, ruismaltai- kauppaliikkeen tai siihen verrattavan liik-
3464: den, .talkkunajauhojen, herneen, perunan, keen suorittamasta tavaran vuokrauksesta
3465: perunajauhon, suolatunsilakan ja suolatun taikka työstä viisi sadalta siitä korvaus-
3466: muikun, suolasillin, ravin.torasvan, tavalli- määrästä, joka vuokramaksuna on saatu
3467: sen pastöroidun, säilötyn, kuivatun ja ho- taikka josta työ asiakkaalle on suoritettu ;
3468: mogenisoidun maidon, kerman, voin, mar- 6) majoitusliikkeessä .tapahtuvasta huo-
3469: gariinin, juuston, ·piimän, talouskaljan, neiden vuokrauksesta viisi sadalta asiak-
3470: ruokajuurikasvien vihannesten, puutarha- kaan suorittamasta korvausmääräs.tä, las-
3471: ja metsämarjojen, kotimaisten hedelmien kuun merkitty palveluspalkkio mukaan-
3472: ja sienien, jalosta:mattoman lihan, tuoreen luettuna;
3473: kalan, liha- ja kalajalosteiden, ein·esval- 7) tuottajan luovuttaessa tai käyttäessä
3474: misteiden, kananmunien, sokerin ja suolan tavaraa 2 §: n 1 momentissa sanotuin ta-
3475: myynti, mikäli se ei tapahdu sellaisissa ra- voin kolmetoista sadalta, kauppaliikkeen
3476: vintola-, ruokala- tai kahvilaliikkeissä, j.o.tka tai siihen verrattavan liikkeen viisi sadalta
3477: tämän lain mukaan ovat verovelvollisia; sekä ravintola-, ruokala- ja kahvilaliikkeen
3478: viisi sadalta .tavaran tavanomaisesta myyn-
3479: 8) lääkkeiden myynti; tihinnasta.
3480: IV,9. - Riihinen y. m. 71
3481:
3482: J auh()-, suurimo- ja mallaamyllyjen, lei- on sisältynyt maahantuonti-, tuottajain- tai
3483: pätehtaiden ja leipomojen sekä meijerien täydennysvero, antaa allennuksensa seitse-
3484: omia tuotteita myytä·essä. jälleenmyyjille ei män sadalta myyntihinnasta vähittäiskaup-
3485: veroa suoriteta, ja myytäessä tavaraa piaan kaksitoista sadalta siitä hinnasta,
3486: näistä laitoksista taikka niiden tai 6 § : n millä hän olisi tavaran myynyt, jos liike-
3487: 1 kohdassa tarkoitettujen alkutuottajien vaihtovero olisi myyntihintaan sisältynyt.
3488: omistamista kauppaliikkeistä suoraan tava-
3489: ran käyttäjälle on vero viisi sadailta tava-
3490: ran myyntihinnasta.
3491: 6 luku.
3492: 9 §. V erotuksen valvonta ja veron määräii-
3493: Tavaran maahantuonnin yhteydessä on minen.
3494: vero:
3495: 1) jälleenmyyjille tuotaessa kymmenen 33 §.
3496: sadalta tavaran arvosta; Milloin verovelvollinen on myyntihin-
3497: 2) käyttäjälle tuo.taessa tämän kulutuk- nasta antanut 14 § :ssä mainittua alen-
3498: seen tai ansiotoimintaan käytettäväksi viisi- nusta, on hän oikeutettu siltä verokau-
3499: toista sadalta tavaran arvosta ja delta suorit·ettavasta verosta, jonka aikana
3500: 3) ulkomaisen liikkeen komissiovarastoon myynti ja laskutus on tapahtunut, myydyn
3501: tuotaessa ulkomaalaisten lukuun tavaran tavaran hintaan sisält.yneenä liikevaihto-
3502: käyttäjille ·tapahtuvaa myyntiä varten viisi- verona lyhentämään, tukkukauppi88 koko
3503: toista sadalta tavaran arvosta. alennuksen määrän ja vähittäiskauppiaB
3504: seitsemän kahdeksatta osaa anta.mas.taan
3505: aLennuksesta.
3506: 14 §.
3507: Mik&i ostajalla on oikeus ostaa veron-
3508: alainen tavara liikevaihtoverosta vapaana, Tämä laki tulee voimaan tammikuun
3509: tulee tukkukauppiaan, jos tavaran hintaan 1 päivänä 1950.
3510:
3511: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
3512:
3513: V:rlhelm. Riihinen. Ma.rt.ti Leskinen.
3514: Mauri Perkonoja.. Eino Roine.
3515: Yrjö M~o.... Nestori Nurminen.
3516: Arvo Rnh1ma.ki. V. PuumaJa.inen.
3517: Niilo Nieminen. Kaa.rle Renfors.
3518: Anna. Nevala.iri.en. J. Mustonen.
3519: Hannes Ta.uriain:en. Matti Meriläinen.
3520: Antto Prunnila.. Toivo Kuja.la..
3521: Toivo 1. Sormunen. Mikko Järvinen.
3522: Toivo Frima.n.
3523: 72
3524:
3525: IV,to.- La.k. &1. N:o 16.
3526:
3527:
3528:
3529:
3530: Lampinen y. m.: Ehdotus laiksi margariinivalmisteista suo-
3531: ritettavasta verosta. ·
3532:
3533:
3534: E d u s k u n n a ll e.
3535:
3536: Kotimaisten kotieläintuotteiden, lähinnä eikä maitotaloustuottei.ssakaan ole enaa sa-
3537: voin menekin lisäämiseksi ja hintojen tu- nottavaa vajausta. Kun ulkomailta saata-
3538: kemiseksi eduskunta hyväksyi 23 päivänä vat hinnat ovat selvästi meikäläisten tu()-
3539: huhtikuuta 1934 ha.llituk.sen esityksen pe- tantokustannusten alapuoleila, on kotieläin-
3540: rusteella lain margariinivalmisteista ja tuotantomme pyrittävä sijoittamaan koti-
3541: rehnaineista suoritettavasta verosta. Laki maan markkinoille, mihin onkin olemassa
3542: oli määrätty olemaan voimassa vuoden 1934 mahdollisuudet. Tämä edellyttää kuiten-
3543: loppuun, mutta voimassaoloaikaa jatkettiin kin. m. m. sitä, et.tä margariinivalmisteiden
3544: vuosittain aina vuoteen 1942 asti, jolloin kulutus ohjataan kunakin ajankohtana.
3545: se katsottiin muuttuneiden olosuhteiden täyttämään vain kulutuksessa esiintyvä to-
3546: vuoksi tarpeettomaksi. dellinen vajaus. Sen vuoksi on tarpeellista,
3547: Lain tarkoituksena oli toisaalta koti- että hallitukselle annetaan valtuudet tar-
3548: eläintuotteiden menekin lisääminen vähen- peen vaatiessa asettaa margariinivalmis-
3549: tämällä marga.riinivalmis.teiden kilpailu- teille valmistevero samaan tapaan kuin
3550: kykyä, toisaalta kotieläintuotannon rajoit- 1930-1 uvulla.
3551: taminen korottamalla verotuksella väkire- v,eron .enimmäismäärää määrättäessä on
3552: hujen hint.oja. ·Toissijais.ena .tarkoituksena otettav>a Juwmioon rahamme arvon alene-
3553: oli lisäksi niiden varojen hankkiminen, minen. Kun tuootitulJit korotettiin äsket-
3554: jotka tarvittiin kotieläintuotteiden ulk()- täin 9~kertaisiksi, näyttää samansuuruinen
3555: maille myynnistä aiheutuvien tappioiden iloorotus margariinivaJanisteiden valmiste-
3556: korvaamiseen. v·eron enimmäismärurässä olevan paikallaan.
3557: Vaikka olosuhteet ovat viime vuosina ol- Väkirehujen vwlmisteveron sislhllyttäminen
3558: leet ja osittain ovat· vieläkin toisenlaiset lakiin ei sen sija:an ole n~kyis.in tarpeel-
3559: kuin 1930-luvulla sikäli, että menekkivai- lista, ikos'ka Jiiallinen väkirehujen käyttö
3560: keuksia ei ole ollut, vaan päinvastoin ta- VIOidaan sopivasti estää tuontitu:l,lei~[a.
3561: varan puutetta, on kehitys kuitenkin par- Edellä esitetyn tperusteeilla ehdotamme,
3562: haillaan voimakkaasti kulkemassa samaan
3563: suuntaan. Lihan ja kananmunien tarjonta että Eduskunta hyväks.yisi seuraa-
3564: tyydyttää jo täysin kotianaisen kysynnän van lakiehdotuksen:
3565:
3566:
3567: Laki
3568: margarilnivalmisteista. suoritetta.vasta. verosta.
3569: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3570: 1 §.
3571: Mikäli ikotieläirntuotteista tuottajiLle ma;k- tehdasmaisesti kauppaa varten va:lmiste-
3572: settavi.en hintojen pysyttäaniseksi tuotarnto- tuista sekä u1!Irom.ahlta maahantuoduista
3573: kustannuksia vastaavalla tasolla on tarpeen, m:argariiniV'aJlmisteista on suoritettava ve-
3574: voidaan .asetukseHa mä:ärätä, että Suomessa roa tämän ~ain säännösten mukaan.
3575: IV,1o. - Lampinen y. m. 73
3576:
3577: 2 §. tullimwksujen yhteydessä, ennenkuin tavaTa
3578: Verosta vapaat ovat •mal'1gariinivailmis- laske~ vapaaseen Hiikkees·een.
3579: teet,
3580: 1) jotka asianomaisen viranomaisen Sil- 7 §.
3581: määläpidon alaisena viedään maasta ; tai Joka aiikoo sen j·ä:lkoon, kuin tämä [aki
3582: 2) jotka uHwmailta saa.puv:at vieraan on tuHut wi.maan, ryhtyä tehdasmaisesti
3583: vallan täällä olevan il.ähetystön pääHiiköhle, vaJmistamaan margariiniva!Lmisteita, ,anta-
3584: jos srunat tavarat ovat tuJilista mpaat. koon siitä viimeistään viisitoista päivää en-
3585: Jos maasta viedä:än tavaraa, josta vero nen valmistuks·en alkamista sille viran-
3586: jo on suoritettu, on viejä oikeutettu saa- omaiseHe, jolle tämä [ain Vlalvonta on us-
3587: maan maksetun veron ta:kaisin, jos vienti ikottu, ki.rjail.lis·en ilmoituksen, joka sisältää
3588: on ta.p•a:htunut kuuden kuukauden kuJluessa tiedot siitä, missä yritys sijaitsee, mitä teh-
3589: siitä, ikun vero on suoritettu. 'Takaisi.nmak.- taassa valmistetaan, mitä llmoneustoja ja
3590: sua on haettava tuHih:alllitukse'lta. vamstolmoneita tarkoitukseen käytetään
3591: Matkustajan oikeudesta tuoda verova- sekä ·miten suuria määriä tehtai3SS:a aiotaan
3592: .paasti mukanaan margariinivaJlmisteita ol- vaJmistaa veron alrusia tuotteita.
3593: koon voimassa, mitä on säädetty matkrus- J.os jossakin olosuhteissa, joka illmoituk-
3594: tajaHe myönnetystä tuHiv~'8>udesta. sessa on mainittu, tapaihtuu muutos taikka
3595: KallippamatkustajaUa, joika kauppasopi- jos tehdas keskeyttää tai [akkauttaa toimin-
3596: muksen perusteella on vapautettu suorit- tansa, on siitä viipymättä ilmoitettava sa-
3597: tamasta tullia tavaranäytteistä, on sama maUe viranomais:elle.
3598: vapaus tässä 1laissa sääd.etystä verosta.
3599: 8 §.
3600: 3 §. V eron ma!ksamisen vakuudeksi tulee val-
3601: Ulkomaalta tuodun tava1ran katsotaan mistajan sil~e viranomaiseille, jolle tämä
3602: Gilevan verona:laista, jos lasku tavarasta suo- Jain wl!lvonta on uskottu, tämän viranomai-
3603: ritettavasta tul1lista kirjoitetaan sinä ailmma, sen :rnä:ärättävässä ajassa, asettaa hyväk-
3604: jona tä.mä Jaki on voimassa. syttävä vakuus rrulmmäärästä, joka viran-
3605: omais.en arvion mukaan vastaa kwhden kuu-
3606: 4 ·§. kau:doo v.eroa.
3607: V eroa maksetaan valtioneuvoston päätök-
3608: sen mukaisesti: 9 §.
3609: 1) margariinista enintään 54 markkaa Sen, joka valmistaa ma.rgariiniva:lmis-
3610: ikilolta; teita, tulee pitää Hi.lffierestään sel[aisia kir-
3611: 2) margariinijuustoota •enintään 18 mark- joja, että niistä :käy selviHe tehtaan val-
3612: kaa k1~olta ; mistus ja myynti sekä mitä veron määrää-
3613: 3) tekoihrasta ·enintään 27 markkaa ki- mistä varten muuten on tarpeen tietää.
3614: lolta; sekä
3615: 4) ·l'asvaseJkoitteista enintä·än 16 mk Ht- 10 §.
3616: ralta. Margariinivalmisteiden v.almistaja sekä
3617: ihenkilöt ja yritykset, jotka pitävät näitä
3618: 5 §. tavaroita kaupan, ovat velvollistet asilan-
3619: V eron on velvollinen malksamaan Suo- omaiseLle viranomaiselJe tarkastusta varten
3620: messa va:lmistetuista tav31roista vaJmistaja vaadittaessa näyttämään hahlrussaan oilevat
3621: ja ulkonm.ailta tuod.uista nulllllhantuoja. v.arastot, esittämään 'liiikekirjat ja niihin
3622: kuuluvat todisteet; kirj.eenv:ai:llldlon ja kaup-
3623: •6 §. p.aJl:aSikut sekä antama;an muut tarpeelliset
3624: Vero niistä mar;gariiniva1misteista, jotka tiedot. Tarkastuksessa on liikkeen .palve-
3625: vaJlmistuspaikaJta on kuukauden aikana luksessa ol.evie:n ja siinä työtä tekevien
3626: viety, on rrmksettay;a asianomaiseen läänin- henkilöiden annettava hehltä vaaditut tie-
3627: rahastoon viimeistään seuraavan kuukau- dot sekä asianmukaista av.ustusta.
3628: den 1'5 päiviin:ä. Maksajan vastruuHa voi- Edellä 1 momentissa mainitrm iliilklkeen
3629: daan vero myös !liihettää p10Stissa. · hankkija on velvolllinen antamaan tarkas-
3630: U:lkomail.ta tuoduista margariinivalmis- tavaUe viranomaise.He tarpeeliJ.iset tiedot
3631: teista on vero tu!llikamarille suoritettava liikkeelle toimittamistaan tavaroista.
3632: 10
3633: 74 IV,1o. - Margariinivero.
3634:
3635: 11 ·§. 14 §.
3636: Tämän 'lain noudattamista valvova vi- Jos valmistaja jättää täyttämättä jonkun
3637: ranomainen älköön asiaank:uuluma ttomiJ,1e 6, 7, 8, 9 tai 10 § :ssä säädetyn velvoituk-
3638: :illmaisko, mitä !hänen tietoonsa on tässä toi- sen, on tämän lain noudattamista valvova
3639: messa tunut. viranomainen oikeutettu kie:ltämään rveron-
3640: alaisten tavarain v.&Lmistuikse!n ja viennin
3641: 12 §. tehtaasta, kunn€8 U:aiminlyöty velvrulisuus
3642: Jos veronaJlaisten tavaroiden varastossa on täytetty.
3643: havaita&n vajausta •eikä vaJ.mistaja voi sitä
3644: tyydyttä.västi selvittää, on !hänen suo,ritet- 15 §.
3645: tava iPUUttuvasta määrästä säädetty vero. Jldka rikkoo tässä laissa säädetytn vaiti-
3646: olovelvolEsuutensa, rangaistakoon seHaisesta
3647: 13 §. virk.arikosesta emntä:än kolme[lakymme-
3648: Jokia pidättää tai yrittää pidättää tä- neUä päiväsalkolla tai .enintään ko1men kuu-
3649: män ilrain mu!lman v,a;ltio1le maks,ettavaa ve- kauden vankeudehla.
3650: roa taiilma muuten rikkoo tärrnän [ain sään-
3651: lllÖksiä tai sen soveltarrn:isesta annettuja 16 §.
3652: määräyksiä, rangaismkoon, .e;l:le.i rikoslaissa Tarlremmat mä:äräY'ks.et tämän [ain so-
3653: ole sellaisesta teosta anlmrampaa rangais- v·eltamisesta ja ISffil noudattamisen wrlvon-
3654: tusta s·äädetty, ·enintään lklolmeHasadwHa nasta antaa vwltioneuvosto.
3655: päiväsakoNa taikka enintäiän y!hden vuod;en
3656: vankeudehla, ja tuomittakoon va..lmisteet, 17 ·§.
3657: joista veroa on .pidätetty tai yritetty pi- Tämä lJaki on voimassa vuodoo 1949 'lop-
3658: dättää, pääUY'ksineen tai niiden arvo val- puun.
3659: tie:lle menet.etyi!ksi.
3660:
3661: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta. 1949.
3662:
3663: J. E. Lampinen. T. N. Vilhula.
3664: Martti Miettunen.
3665: 75
3666:
3667: IV,u. - Lak. al. N:o 17.
3668:
3669:
3670:
3671:
3672: Luukka. y, m.: Ehdotus laiksi. tois-en korvauslain 4 § :11.
3673: rwuuttamisesta.
3674:
3675:
3676: E d u s tk u n n a 11 e.
3677:
3678: Touil.roku:un 5 ~äirvänä 1945 annetun toi- ministeriön arvioimislautakunnille anta-
3679: sen ilrorvauslain 4 § :ssä sellaisena ilruin se mista ohjeista johtuen - käsitelty yhtenä
3680: on muutettuna marraskuun 7 •päivänä 1947 korvautkseen oikeutettuna (yhteisönä) sel-
3681: annetussa laissa ( 5,62/47) säädetään, !ketkä lalsi.atkin ikorvau:kseen oikeutettuja, joiden
3682: ovat sanotun lain mukaan tkorvaukseen kesken ei ole olemassa ~Haista lakiin pe-
3683: oikeutettuja. Verrattaessa tätä lainkohtaa rustuvaa suhdetta, jonka nojalla ihe voisi-
3684: muun muassa saman lain 6 § : n 2: mo- va.t esiintyä yhtenä o:ilkeushenkilönä. Kun
3685: menttiin, 8 § : ään, 22 § : n 6 rmomenttiin, tilanne on siis kehittynyt sellaiseksi, että
3686: 26, 27 ja 35 § :ään havaitaan, että lain samanlaisissa asioissa on annettu erilaisia
3687: tarkoituksena on yleensä myöntää korvaus p·äätöksiä - useimmiten tosin äänestyk-
3688: sille henkilölle, jolle 4 § :ssä mainittu oi- sen jällkeen - olisi lakia siten selvennet-
3689: keus ikuuluu. Poiaclreuksena on nimenoonaan. tävä, ·että sen alkuperäinen tarkoitus tulee
3690: mainittu jakamaton kuolinpesä (8 §) ja riittävän selvästi lakitekstissä ilmaistuksi.
3691: aviopuolisot (22 §: n 6 illlOJll.), joita pide- Edel1ä olevan johdosta !kunnioittaen eh-
3692: tään aina yhtenä tkorvanksoon oikeutettuna. dotamme,
3693: Vailk!ka lain sanamuotoa ja tar'koitusta
3694: on tpidettävä varsin selvästi määriteltynä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3695: on a{äy;tä.nnössä - pääasiassa valtiovarain- van lakiehdotuksen:
3696:
3697: Latl
3698: toisen k()rvausla.in muuttamisesta..
3699: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on .tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
3700: määrätyllä ,tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen ikorvams-
3701: lain (390/45) 4 § sellaisena kuin se on muutettuna 7 ~äivänä marraskuuta 1947
3702: annetussa laissa (562/47) näin !kuuluvaksi:
3703: 4 §. sälle, valtiolle ikuuluvia arvo.puita lukuun
3704: Korvaulkseen oiikeutetulla tarkoitetaan ottamatta, ai.theutuneesta vahingosta suori-
3705: tässä laissa sitä, jolla vahingon tapahtuessa t·ettavaksi vahvistettu korvaus on makset-
3706: on ollut omistusoikeus korvauksenalaiseen tava asukasoikeuden ha:l.tijalle.
3707: omaisuuteen tai ~rottamisoikeus määräalaan, Mitä 2 momentissa on sanottu !kruunun-
3708: mi.nkä :vahingoittumisesta !korvausta suori- tilasta, sovellettatkoon myös sellaiseen val-
3709: tetaan, taiikika jolle hänen oitkeutensa sit- tion toimesta asutustarkoituiksessa muodos-
3710: temmin on siirtynyt perintönä ·tai testa- tettnun ja vuokralle annettuun tilaan, jo,-
3711: mentin nojalla tahi seuraautonsa .puolesta :hon sen vuokramies vuolkrakirjan mukaan
3712: niihin :verrattavalla saannolla. on oikeutettu vuokra-ajan ikuluttua saa-
3713: Milloin valhinko on. kohdannut !kruunun- maan turvatun ja perinnöllisen hallinta-
3714: tilaa, pidetään asukasoikeutta sellaiseen oikeuden.
3715: tilaan omistusoikeuden veroisena. Asetuk- Mikäli vahinko on kohdannut asutustar-
3716: sella määrätään, missä tapauksessa ja millä ikoitmiksessa muodostettua viljelystilaa, joka
3717: tavoin kruununtilan metsämaalle ja rmet- on luovutettu ikoeviljeltäväiksi, tai siirto-
3718: 76 IV,ll. - Korvauslaki.
3719:
3720: väen piika-asutuslain (346/40) mukaan laan, tonttiin, raikennuikseen tai alueeseen,
3721: muodostettua tilaa, johon vahingon ta,pah- riippumatta siitä, onko vuokramies tehnyt
3722: tuessa oli voimassa viljelyssopimus, pidet- eräiden vaitaikunnan yhteyteen palautetulla
3723: tälköön viljelijää, jos tila on ennen 1 päi- alueella olevaa omaisuutta ilros:kevien oi-
3724: vää lokakuuta 1'945 luovutettu tai päätetty keuksien ennalleen palauttamisesta 6 päi-
3725: luovuttaa !hänelle omistusoikeudella tahi v-änä joulukuuta 1941 annetun lain (839/
3726: jos luovuttamispää.tös viljelijäs:tä riippu- 41) 3 § :ssä säädetyn ilmoituksen vuokra-
3727: mattomista syistä on ennen mainittua päi- oiikeuden voimassa pys;yttämisestä, omistus-
3728: vää jäänyt tekemättä, samoin !kuin siinä oikeuden veroisena, ikuitenikin niin, että
3729: tapauksessa, että tila on jäänyt luovute- !korvausta määrättäessä otettakoon vähen-
3730: tulla tai vuoikratulle alueelle ja viljelys- nY'ksenä huomioon mainitusta omaisuudesta
3731: sopimuiksen voimassaoloaika oli p.äättynyt ~hkä valtiolle tai edellä mainitulle yhtei-
3732: ennen 19 päivää syysikuuta 1944, mutta sölle maksettava hinta.
3733: viljelijälle ei oltu :hänestä riippumattomista Sen estämättä, mitä 1 momentissa on
3734: syistä luovutettu omistusoikeutta tilaan, sää:detty, voidaan sitä, jolle vähittäismaiksu-
3735: vahinkoon nähden korvaukseen oikeutet- ikaupalla on luovutettu korvauksenalaista
3736: tuna. Muissa tapauksissa suoritettakoon omaisuutta, pitää sanotun omaisuuden
3737: viljelijälle !korvausta ainoastaan hänen te- osalta korvaukseen oikeutettuna.
3738: ilmmistään tai kustantamistaan rakennus- Vahingosta, jo[m on kohdannut avio-
3739: töistä tai omalla kustannuksellaan hankki- puolisoiden omaisuutta, on siinäkin tapauk-
3740: mista raikennusaineista. sessa, että puolisoiden välillä ei ole omai-
3741: Jos vahinko on kohdannut valtion tai suudenyhteisyyttä, !korvaus määrättävä,
3742: 7 §: n 1 IIIHlimentissa mainitun yhteisön niinkuin 'Vahinko olisi kohdannut yhtä
3743: omistamalla alueella olevaa tilaa tai tonttia, omistajaa, ja korvaus puolisoiden ikes:ken
3744: jonka vuokramies vuokrasopimuksen, lain jaettava sen suhteen mukaan, jossa kum-
3745: tai muun vuokranautajaa sitovan määräY'k- mankin omaisuuden vahingot arvoltaan
3746: sen nojalla on ollut oikeutettu Innastamaan ovat toisiinsa.
3747: omakseen, tai valtion toimesta rakennettua Kuolinpesän osakkaita, yhteisomistajia ja
3748: rakennusta, jonka omistusoikeutta ei oltu osaikJkaita tai jäseniä muissa sellaisissa yh-
3749: ehditty sen haltijalle siirtää, .taik:ka sel- teenliittymissä, jotika eivät yleisen lain mu-
3750: laista viljelmää tai rakennettua asunto- kaan voi saada nimiinsä o~keu:ksia tai vel-
3751: aluetta, jonka Petsamon kihl~unnassa voituksia, on pidettävä eri ikorvaul{seen
3752: olevain valtion maiden luovuttamisesta oikeutettuina, jos kuolinpesä tai yhteis-
3753: paik:kaikunnan entisille asUJkkaille ja uusien omistUJkseen ikuulunut omaisuus on ennen
3754: asutustilojen perustamisesta 5 päivänä vahingon sattumista ollut jaettu taikka
3755: toukoikuuta 1925 annetun lain (159/25) 'katsottava jaetu'ksi osaikkaiden tai jäsenten
3756: muikaan alueen haltija olisi ollut oikeu- keSik:en joko määräosin tai s~ten, että !kun-
3757: tettu saamaan asutustilaiksi muodostettuna kin osa omaisuudesta on muutoin toisistaan
3758: itselleen, pidettäköön tällaista oikeutta ti- erotettavissa.
3759:
3760: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
3761:
3762: Ee:mN Luukka. J. Pyy.
3763: Johannes Virolainen. Juho Heitto.
3764: Toivo Ikonen. Juhani Leppälä.
3765: Helena Virkki. Arno Tuuma.
3766: Pekka Kiiski. Jalmari Pusa.
3767: Veikko Vennamo. Erkki Paavolainen.
3768: 77
3769:
3770: IV,12.- Lak. al. N:o 18.
3771:
3772:
3773:
3774:
3775: Luukka.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 24 § :n muwtta-
3776: misesta.
3777:
3778:
3779: E d u s k u n n a 11 e.
3780:
3781: Tilan, asuntotontin ja lisäalueen myynti- sen korvauslain 24 § : ää muutettiin 8 päi-
3782: hinnan selkä saamiensa lainojen maksuun vänä marraskuuta 1946, olisi tämä !kohta
3783: joutuu maanhalllkintalain 18-20 § : ssä tar- pitänyt asetuksesta tarpeettomana poistaa.
3784: koitettu, siirtoväkeen Jmuluva henkilö käyt- Jos hakija sitä vastoin syys.tä tai toisesta
3785: tämään toisen korvauslain mukaisia kor- on saanut nostaa korvau:ksensa kokonaisuu-
3786: vauksiaan. Korvauksia ei kuitenkaan ole dessaan, niin tilanne lainojen maJksuun näh-
3787: pidätetty kokonaisuudessaan, vaan 80. %, den nykyisin voimassa olevan lain sana-
3788: mikä pidätys myöhemmässä vaiheessa, kun muodon mukaan muuttuu aivan toisenlai-
3789: on selvinnyt, minkä lajisen tilan hakija seksi. Korvaus on voitu suorittaa haki-
3790: tulee saamaan, jos pidätys ylittää valtio- jalle ilman eri pyyntöä, jolloin kysymyk-
3791: neuvoston vahvistaman tilalajin ,pidätyksen sessä on selvä viranomaisen erehdys, tai
3792: määrän, on alennettu tilalajia vastaavaan hakija on hakenut maata osasiirtolaisten
3793: pidätysarvoon. asuttamisesta 1'9 päivänä kesäkuuta 1948
3794: Määräykset siitä, mistä arvosta korvauk- annetun lain (475/48) nojalla ja :hakija on
3795: set !käytetään edellämainittujen velkojen nostanut korvauksen ennen:kuin hän on
3796: maksuun, sisältyvät toisen korvauslain 24 tehnyt maansaantihakemuksensa. lVIaan-
3797: ja 26 §: ää.n, sellaisena kuin edellinen lain- hankintalain mukaan maansaantiin oikeu-
3798: kohta on 11 päivänä heinäkuuta 1947 an- tettu siirtoväkeen kuuluva henkilö on myös
3799: netussa laissa (562/47) ja jälkimmäinen rakentamiseen ja raivaamiseen kykenemät-
3800: lainkohta 8 päivänä marraskuuta 1946 an- tömäTiä voinut kieltäytyä tekemästä hal-
3801: netussa laissa (768/46). Rakennus-, rai- lintaso.pimusta taikka luopunut tekemäs-
3802: vaus- ja irtaimistolainoissa samohi !kuin tään hållintasopimuik:sesta taikka maanhan-
3803: sellaisissa maanostolainoissa, joissa laina kintalain 67 § :n 4 momentin nojalla teke-
3804: on myönnetty sellaisen etuuden hankkimi- mästään vuokrasopimuksesta, jolloin hän
3805: sen rahoittamiseen, mikä maanhankinta- on menettänyt maansaantioikeutensa ja pi-
3806: lain mukaan ei olisi .tullut pa:kikolunastetta- dätetyt korvaukset on suoritettu hänelle
3807: vruksi, hakija on oikeutettu laskemaan hy- takaisin ilman er1 pyyntöä. Maatalous-
3808: väkseen indaksin ai•heuttaman korotuksen. ministeriön asutusasiainosasto voi hakemuk-
3809: Muiden maanostolainojen ma:ksuun käyte- sesta eräin ,edellytyksin .palauttaa lainan-
3810: tään !korvaukset nimellisarvostaan. Jos saantioikeuden siirtoväen ja rintamasotilai-
3811: maansaantihakemuksen perusteella hakijan den asuttamisen rahoittamisesta annetun
3812: korvauiksista on tehty asianmukainen pidä- n. s. rafuoituslain perusteella samoin kuin
3813: tys, niin on hän sekä korvausobligatioiden sellaisille siirtoväkeen kuuluville !henkilöille,
3814: että osuustodistusten osalta oikeutettu las- jotJka selvästi ymmärtämättömyydessään
3815: kemaan indeksin aiheuttaman korotuksen. ovat sanoneet irti pidätetyn korvauik:sensa.
3816: Maanhan:kintalain toimeenpanosta annetun Tällaisten henkilöiden rakennus-, raivaus-
3817: asetuksen 223 § :n 1 momentissa tosin sää- ja irtaimistolainoja sekä myös sellaisia
3818: detään, että kysymyksenalainen pidätys rrnaanostolainoja, joissa :he saavat hyväk-
3819: suoritetaan ensisijaisesti korvausobliga- seen indeik:sin aiheuttaman korotuksen, voi-
3820: tioina suoritettavasta korvausmäärästä ja vat tkäyttää tätä etua hyväkseen ainoas-
3821: jos tämä ei riitä, osuustodistuksina suori- taan fkorvausobligatioiden osalta, joihin
3822: tettavasta ikorvausmäärästä, mutta kun toi- nähden valtiovarainministeriö määrää vuo-
3823: 78 IV,12. - Korvausla.ki.
3824:
3825: sittain kaksi kertaa ind€1ksikorotuksen. Kor- massa olevan lkorvauslain 24 § : n kanssa,
3826: vaU!ksena saatuihin korvausosakkeiden hal- niin sanottu pykälä olisi ny,t, kun edellä
3827: lintoyhteisön osuustodistuksiin nähden ei tarkoitettujen lainojen selvittely on tullut
3828: sitä vastoin ole määrätty, mihin arvoon ne ajankOihtaiseksi, saatava muutetuksi siten,
3829: olisi laskettava lainoja lopullisesti selvitet- että muiden laillisten säännösten kesik~m
3830: täessä. Näin ollen ne siirtovälkeen :kuulu- vallitsevat ristiriitaisuudet tulisivat .pois-
3831: vat henkilöt, jotka ovat saaneet nostaa kor- tetuiksi ja edellä.mainituin tavoin epooi:keu-
3832: vauksensa, joutuvat paljon huonompaan tettuun asemaan joutuneet maansaantiin
3833: asemaan kuin sellaiset siirtolaiset, joiden oikeutetut siirtolaiset saisivat ne oikeudet,
3834: lkorvauksista on toimitettu alussa mainittu mitkä heille maanhankintalain ja siihen
3835: pidätys. Koska edellä mainitut puutteet liittyvän lainsäädännön mukaan oli tarkoi-
3836: lainsäädännössä ovat tulleet esille vasta sen tus antaa.
3837: jälkeen kuin maanhanhlntalruki ja !korvaus- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
3838: laki myöhemmin teJhtyine muutO'ksineen valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään, kunnioit-
3839: ovat tulleet voimaan ja lkun niiden korjaa- taen ehdotan,
3840: miselksi on vuosina 1947., 1948 ja 1949 jou-
3841: duttu se:kä valtioneuvoston päätöksillä että että Eduskunta hyväksyisi seu-
3842: eduskunnan hyväksymällä lailla antamaan raavan lakiehdotuksen:
3843: säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa voi-
3844:
3845:
3846: Laki
3847: toisen korvauslain muuttamisesta..
3848: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on :tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
3849: määrätyllä tavalla, muutetaan 5 .päivänä toukoikuuta 1945 •annetun toisen korvaus-
3850: lain 24 § sellaisena ikuin se on muutettuna 11 .päivänä heinäkuuta 1947 annetulla
3851: lailla (562/47) näin kuuluvaiksi:
3852: 2'4 §. Alennusta tai iko.rotusta ei kuitenikaan
3853: Korvausmäärästä on valtiokonttorissa pi- ,tehdä, jos pidätys toimitetaan 5 päivänä
3854: dätettävä: toukokuuta 1945 annetun :maanhanikintalain
3855: 1) korvaulkseen oikeutetulle rruhana tai (396/45) H6, 105 ja 134 §:ssä mainitun
3856: tavarana suoritettu ennakk:o!lmrvaus; myyntihinnan, saman lain 70 § :.ssä maini-
3857: 2) mitä lkorva.uikseen oikeutettu on saa- tun lainan taikka siirto"\Cäen ja rintama-
3858: nut valtion varoista lainana, avustuksena sotilaiden asuttamisen rahoittamisesta 5
3859: tai muutoin sellaisin välipuhein, että an- päivänä toukokuuta 1945 ,annetun lain
3860: nettu määrä on hänelle tulevasta korvauk- (398/45) mukaisen maanostolainan mak-
3861: sesta taikaisin maksettava, lukuun ottamatta suksi, mikäli laina on myönnetty sellaisen
3862: 15 § :n 3 momentissa tarkoitettuja tilapäi- etuuden hanklkimisen ra;hoittamiseen, joika
3863: siä avustuksia; sekä maanhankintalain mukaan olisi tullut asu-
3864: 3) mitä korvauikseen oikeutettu 13 ,päi- tustarkoituksiin pakkolunastetuksi.
3865: vänä. elokuuta 1942 annetun korvauslain Edellä 1 momentin 2 ikohdan mukaan
3866: (656/42') 34 §:n mukaan on velvollinen obligatioista tehtäviä .pidätyksiä varten
3867: malksamaan valtiolle takaisin. vruhvistetaan ikunkin vuoden !hUJhti- ja loika-
3868: Ennen pidätyksen toimittamista on 1,mo- ikuun lopussa obligatioiden arvo seuraavaa
3869: mentin 2 kohdassa tarkoitetut määrät puolivuotisamutta varten siten, että obli-
3870: alennettava .tai !korotettava samassa suh- gatioiden erääntyneille kuoletuserille laske-
3871: teessa, •kuin tämän lain mukaisten !korvaus- taan 22 §: n 4 momentin nojalla vahvis-
3872: obligatioiden alikuperäinen nimellisarvo on tettu arvo ja muiden kuoletuserien määrä
3873: alempi tai korkeampi obligatioille 3 momen- korotetaan yihtä monella ikymmenellä sa-
3874: tin mukaan määrättyä arvoa sinä aikana, danneksella, kuin kotimaisten tavarain tuk-
3875: jolloin lk.orvaukseen oikeutettu on nostanut kuhintaindeksi lähinnä edellisessä maalis-
3876: lainan tahi saanut käytettäväikseen aws- tai syyskuussa on täysiä kymmeniä sadan-
3877: tuksen tai muun pidätettävån mää:vän. neksia lk.orikeampi kuin joulukuussa vuonna
3878: IV.tz. - Luukka. 79
3879:
3880: 1944. Jos edellä tarkoitettu :indeksi alenee sovellettaikoon myös si!1loin ikuin korwauk-
3881: siten, ·että se kysymyksessä ol'evassa lllOO[is- seen oikeutettu, joka on Sla8Jllut illiOStaa ik:or-
3882: tai syyskuussa on täysiä kymmeniä sa- vaukse:nsa, käyttää ikorva,uksena saamiaan
3883: danneksia alempi !kuin joulukuussa 1944, o:bligatioita ja korvausosakkeiden hal1into-
3884: on o!Migatioi,den erääntymättömien !lmo~e ylhteisön osuustodistuksia 1 momentin 2
3885: tuse.rien määrä vastaavasti aleruwttava. kohdassa tarkoitettujen f!Jainoj.en maksuun.
3886: Ob1igati.oiden arvo vahvistetaan kuitenkin Mililoin 1 momentin mukaan korvausmää-
3887: erikseen ajaksi 'et:men 1 ~päivää !heinäkuuta rästä .pidätetään obligatioita, toimitetaan
3888: 1945, 1 P'äiv·än lheinä.kuuta ja 30 päivän •pidätys l!1iiden nime:tllisarv:osta soveltamatta
3889: syyskuuta 1945 vä!liseksi ajwksi sekä 1 päi- 22 § :n 4 momentin s·äännöstä.
3890: vän .loikakuuta 1945 j1a 30 päivän huhti- Tämä 1aki tulee voimaan
3891: 1
3892: kuun
3893: kuuta 1946 väliseksi ajaksi siten, että obli- päivänä 1949. Sitä on kuitenkin sovel-
3894: gatioiden arvo ,ennen 1 päivää :heinäkuuta lettava silloinkin,. ik:un korvausosakkeiden
3895: 1'94!5 on sama kuin niiden nime1lisarvo sekä hallintoyhteisön osuustodistuksia on ennen
3896: seuraavina edeHä mainittu.ina ajanja;ksoina tämän ilain voimaantuloa iuov:utettu maa-
3897: niiden nimellisarvo 'k{)100tettun:a ylhtä mo- talousministeriön asutusasiainosastolle tai
3898: ne.Ha sadarunekseJ[a, kuin ede'JJlä tarkoitettu siirtoväen ja rintamasotilaiden lllSuttamisen
3899: indeksi vuooen 1945 ihei.nMroussa ja vas- rahoittamisesta 5 päivänä toukokuuta 1945
3900: taavasti saman vuoden lokakuussa {lili täy- annetussa laissa (398/45) tarkoitetuiHe
3901: siä !kymmeniä sadanneksia korkeampi kuin :rahwlaitoksillle sanotussa .;laissa tarkoitettu-
3902: jolrlukuussa vuonna 1944. jen l,aiMjen maksuurn !käytettäväksi.
3903: Mitä ·edelilä 2 momentissa on säädetty,
3904:
3905: Helsingissä 11 pä.ivämä helmikuuta 1949.
3906:
3907: Eemil Luukka.
3908: 80
3909:
3910: IV,t3.- Lak. al. N:o 19.
3911:
3912:
3913:
3914:
3915: E. Pusa y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 35 § :n
3916: muuttamisesrta.
3917:
3918:
3919: E dusik:unn ailile.
3920:
3921: :Sekä ensimmäisessä että toisessa korvaus- maansaantiin oikeutetulta osa korvauksista
3922: laissa säädettiin seLlaisten korvauksen saa- tilan hinnan, rakennus-, raivaus- y. m. ilai-
3923: jien hyväJksi, jotka eivät saaneet menetyk- noj.en maksamista varten. Nykyään ei ole
3924: sistään täyttä korvausta, seJ:lainen etu, että vielä 'l:ainvoimaista päätöstä siitä, ~asik:e
3925: he voivat anmnruksestaan saada omia v.el- taanko tä[l:aise.Ssa tapauiksessa korvaUSilain
3926: kojaan ma:ksaessaan veloistaan samansuu- redeHyttämä 3 kuukauden määräaika vasta
3927: ruisen wlennuksen, missä suhteessa heidän siitä alkaen, kuin maansaantiin oikeutettu
3928: menettämä:änsä omaisuutta oli jätetty kor- on voinut viiden vUJooen kuluttua haHinta-
3929: vauslain säännösten :perusteeltla ik:orvaa- sop.imuksen t~kemisen jälkeen ostaa tiltan
3930: matta. K~äytänn·össä on ti:lanne kuitenkin omwlrneen ja silloin saa titlitylksen pidätyk-
3931: muodostunut erittäin 'epätasaiooksi. Ne kor- sistään ja ehkä jonkun määroo i[mrvaus-
3932: vauksensaajat, joHtla on suurempia kor- obligatiooista käyttöönsä. Onko korvauk-
3933: vausasioita hoidettavanaan, ovat yleensä s-een oiokeutettu menettänyt puhevaltansa
3934: käyttäneet asioitaan h!oitaessaan [akimiehiä velan alennusta koskevassa asiassa siinä
3935: ja siten useimmiten valvoneet etujaan tapauksessa, että häneltä pidätetyt ik:or-
3936: myöskin velan ru}ennukseen nwhden. Näin- vausobli:gatiot eivät riitä maanhankinnassa
3937: o1loen monet heistä ovat s1aaneet :korvaus- syntyneen velan ·maksamiseen. Sama tul-
3938: lain edeHyttämän veronalennuksen hyväk- kintakysymys .esiintyy Jmrvausv:alitusten
3939: seen. Niissä tapauksiss.a ta:as, joissa kor- yhteydessä syntyneessä tilanteessa. Allkaako
3940: vauksen saaja on oHut Tiippuvainen asian- Vlalitrusaika siitä päivästä, jolJoinka kor-
3941: omaisen rahrulaitoksen 'luotonannosta yrit- vauks.een oikeutettu nosti ik:orvawksensa
3942: täessään Nyky-Suomen rulueella rakentaa vrultiokonttorista siinäkin tapauksessa, että
3943: ta'loa, jatkaa liikeyritystään tai perustaa lhän korvauspäätökseen tyytymättömänä orn
3944: pienentyneen korvauksen av.uHa uutta yri- siitä valittanut ,ensin arvioimistarkastus-
3945: tystä, ovat usein joutuneet luopumaan kor- 1autaikuntaan ja sitten t]mrkeimp<aan hal-
3946: vauslain hei-He tarkoittamasta vel•an aJen- linto-oikeuteen. EHei näin ole, niin säi-
3947: nuksesta koska ovat p.elänneet, että mha- 1lyykö :hänen puhev:altansa siihen asti kuin
3948: ilaitokset muutoin olisivat voineet kieltäy- hänen vwlituksoosa on mainituissa oikeuk-
3949: tyä myöntämästä 'herne tarvittavia luottoja. sissa ratkaistu siinäkin tapauksessa, että
3950: Vieil.ä ovat monet korvaukseen oike'Utetuåsta hänen v1hlituksensa on hylätty~
3951: antaneet asianomaisiin rwha1aitoksiin valta- Kailkesta edellä sanotusta havaitaan, että
3952: kirjan, ikorvauksensa nostamista ja asioit- olisi välittämättä säädettävä 1aki, jossa siir-
3953: tensa selvittämistä varten. Usein näissä toväen oikeudet ikorvaru.slain .edellyttämän
3954: tapauksissa ,rahalaitos on ottanut saata- velan alennuksen selvästi säilytettäisiin ja
3955: vansa pää:Itä vwhentämättöm:änä ja ti-Littä- suojattaisiin. Senjälkeen kun va1tioneu-
3956: nyt :lopun asiakkruallile. vosto on antanut esityksiä eräiden raha-
3957: .Vielä liittyy w~lan alennusta !koskevaan tlaitosten kärsimien tappioiden korvaami-
3958: kysymykseen tärkeä v·elan alennuksen amo- s•esta silloin kuin ne johtuv_at korvauslain
3959: musta koskeV'a tulkintakysymys. Lain mu- ·edel:lyttämistä velan alennuksista, ei ole
3960: kaan velan :alennusta on anottava kolmen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden
3961: kuukauden kuluessa korvauks·en saamisesta. vuoksi mitään syytä jättää niitä usein
3962: Ma,anhanlkinta[,ain mukaan pidätetään vähävaraisia j:a sellaisia, joi:Ua itsellään ei
3963: IV,13. - E. Pusa y. m. 81
3964:
3965: ole edeHytyksiä kOihtuu;lilisessa määr,ässä Kaikkeen ed:eliä esitettyyn viitatm1 kun-
3966: valvoa etujaan m. m. velan a1ennusta kos- lllioittaen. ehdotailnme,
3967: kevassa asiassa ilman velanalennusta yksin~
3968: omaan heidän taitamattomuutensa tai ihyvä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3969: uskoisuutensa takia. van lakiehdotuksen:
3970:
3971:
3972: Laki
3973: toisen korvauslain muuttamisesta.
3974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, j01ka on teihty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
3975: miHi.rätyhlä tava!Ra, muutetaan 5 päivänä touk01kuuta 1945 annetun lain (390/45)
3976: 35 § :n 4 ja 8 momentti sel1aisina kuin ne ovat 26 päivänä huhtikuuta. 1946 anne-
3977: tussa laissa ( 309146), näin ilruuluviksi:
3978: 35 §.
3979: Jos korvauksoon oillreutettu on maksanut
3980: Ko.rvaukseen oilmutetun tuil.ee, saadalkseen velan täysimääräisenä, ennen kuin sen vä-
3981: vehlransa vähennetyksi 1 . momentin. mukai- hennyksen suuruus on vahvistettu, on !hä-
3982: sesti, esittää siitä v~eailrojalle vaatimus vii- nehl:ä oikeus sa.ada v~Hwjalta takaisin liikaa
3983: meistään vuoden 1950 loppuun mennessä. maksamansa määrä sekä siLle kJOrkoa 4 sa-
3984: Jol:rei korvausta ikookem päätös ole siJJoin dalta vclan ma<ksamispäivästä lukien, paitsi
3985: vielä saanut lain voima;a, on ,ede!l!J.ä tarkoi- mi:Itloin ve!la!Hinen nimenomaan on luopunut
3986: tettu vaatimus €Sitettävä 60 päivän ku- oikeudestaan saada velkansa 1 momentin
3987: luessa siitä, kun päätös on tullut lai.nvoi- mukaisesti väili.e.nnetyksii.
3988: mais·e:ksi.
3989:
3990: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
3991:
3992: E. Pusa. J. Pyy.
3993:
3994:
3995:
3996:
3997: 11
3998: 82
3999:
4000: IV,14.- Lak. a.l. N:o 20.
4001:
4002:
4003:
4004:
4005: Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 35 § :n
4006: muuttamisesta.
4007:
4008:
4009: E dus'ku nn aH e.
4010:
4011: Toisen korvauslain 35 §: n mukaan, kuten että velan vähennysoikeutta harkittaessa on
4012: se on huhtikuun 26 päivänä 1946 annetussa kiinnitettävä huomiota velallisen ohella
4013: l-aissa, on sellaiseHa mainitun lain nojalla myös velkojaan, jonka taloudellinen asema
4014: ilrorvaukseen oikeutetuUa velaHiseUa, jolle saattaa nimenomaan inflatiokehityksen joh-
4015: sanotun lain mukaan ei suoriteta korvausta dosta olla huonompi kuin velallisen. VeJ.-
4016: täysimääräis.enä, yleensä oikeus saada ve- koj.an taloudellinen asema voi perustua esi-
4017: lasta, joka hänel:lä oli vahin@on sattuessa, merkiksi luovutetuHa alueella 1939 tapah-
4018: vähennystä niin suuri osa, kuin luovute- tuneen kiinteistön luottokaupan johdosta
4019: tulla tai vuokratulla alueel la tai muu:l'la
4020: 1 kokonaan tähän kauppasaatavaan, minkä
4021: lain mukaan edellisiin v.e11rattaval1a alueella tn.aksamisessa säädettyj.en poikkeusil.akien
4022: tapahtuneesta vahingosta tai omaisuuden nojalla on saattanut tuilila useitten vuosien
4023: siirtämisestä aiheutuneesta vahingosta 'kor- lykkäys. Velallinen on tällöin voinut saada
4024: vaamatta jäävä määrä on hänel:lä samana kiinteistöstä lwrvauksen korvauslakien no-
4025: ajankohtana olleen koko omaisuuden mää- jaHa ja toisen korvauslain nojalla myynti-
4026: rästä. J,os lruitenkin velan vähennysoikeu- ajankohtaa vallinnutta huomattavasti kor-
4027: den myöntäminen, huomioon :ottaen velaHi- keamman hintatason mukaan. Vaikka ve-
4028: sen maksukyvyn ja muut asiaan vaikutta- lan vähennysoikeuden myöntäminen lmske-
4029: vat seikat, johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuu- teHunlaisteSsa tapauksessa näin Oillen joh-
4030: teen, voi velkoja saattaa laissa määrätyn taisi ilmeiseen k()lhtuuttomuuteen, on tuo-
4031: tuomioistuimen ratkaistavaksi, onko vähen- mioistuin tällaisessakin tapauksessa saatta-
4032: nys ve:lasta toimitettava ja kuinka suuri nut antaa velalliseJ:le vähennysoikeuden.
4033: vähennys on olewt. Kun tällainen lain soveltaminen on selvästi
4034: Kosketeliunia säännÖiksiHä on tarkoitettu [ain tarkoituks,en vastaista, olisi korvaus-
4035: jakaa lain mukaan täysimääräisenä korvaa- lain puheena olevaa säännöstä se!lvennettävä
4036: matta jäävästä vaihingosta asioo.omaiselle niin, että ve,lan väh.entämisoikeutta harildt-
4037: korvaukseen oikeutetulle aiheutuva tappio taessa huomioon otettavat .pääpel'iaatteet on
4038: velkojan ja velaHisen ~hdessä kannetta- l.a;issa nimenomaan 'lausuttu. Lain selven-
4039: vaksi, ellei sitä tuomioistuimen päätöksellä nyksen ollessa kysymyksessä olisi lainsään-
4040: kerroturHa perusteiJl.la katsota ilmeisen koh- nös tehtävä taannehtiva•ksi.
4041: tuuttomaksi. Korvauslain asiaa koskevat Edellä esitetyiUä perusteilla kunnioittaen
4042: säännökset eivät kuitenkaan kaikissa ta- ehdotamme,
4043: pauksissa anna selvää ohjetta siitä, mitkä
4044: muut seikat kuin velaUisen maksukyky on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4045: otettava huomioon velan vähennysoikeuden van lakiehdotuksen:
4046: kohtuullisuutta arvioitaessa. Ilmeistä on,
4047: IV,l4. - Vennamo y. m. 83
4048:
4049: Laki
4050: toisen korvauslain muuttamisesta..
4051: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
4052: määrätyllä tavaåla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun korvauslain {390/
4053: 45), 39 §, sellaisena kuin se on 26 päivänä huhtikuuta 1946 annetussa laissa {309/
4054: 46), näin kul.liluvalksi:
4055: 35 §. kaistavaksi, jonka tulee päättää, onko ed:el!lä
4056: {1-5 mom. muuttamattomina.) 1 momentissa mainittu vähennys velasta
4057: Jos 1 momentissa tarkoitettu velan vä- toimitettava j,a kuinka suuri kysymykseen
4058: hennysoikeuden myöntäminen, huomioon ot- tul.eva vähennys on oLeva.
4059: taen velkojan ja velallisen taloudellisen ase-
4060: man, !heille tämän lain nojalla suoritetta- EdeHä 6 momentissa tarkoitettu tuomio-
4061: van korvauksen suuruuden, velallisen mak- istuimen ennen tämän lain voimaantuloa
4062: sukyvyn ja muut asiaan vaikuttavat seikat, ratkaisema asia voidaan tämän lain nojalla
4063: johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen, vel- panna vireille säädetyssä oikeudessa kolmen
4064: koja voi saattaa kysymyksen vähennysoi- kuukauden kuluessa tämän lain voimaan~
4065: keuden myöntämisestä tuomioistuimen rat- tuJlosta.
4066:
4067: Hels.in.gissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
4068:
4069: Veikko Vennamo. Martti Miettunen.
4070: Johannes Virolainen. Pekka Kiiski.
4071: 84
4072:
4073: IV,t5. - Lak. aJ.. N:o 21.
4074:
4075:
4076:
4077:
4078: J. Pusa y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain nojalla
4079: perustettavista korvausmetsi~tä.
4080:
4081:
4082: E d u s ik u n n a [ l e.
4083:
4084: Toisen korvauslain 2 . § :ss:ä määrätään, omaiselle suoritettavaa korvausta tai olisi
4085: että vaJltio 'luovuttaa siirtoväen 1lmrvauksiin tämän p~:l:lautettava vastaava määrä toisen
4086: ilmhden miljardin markan arvosta metså- lkorvaus'lain mukaisia obligatioita tahi kor-
4087: omaisuuttaan sen mukaan kuin siitä erik- vausosakkeiden h.a;l.:lintoyihteisön osuustodis-
4088: seen säädetään. Tämän säännöksen twkoi- tuksia. Korvausmetsien muodostamisen Sillo-
4089: tukse.na oli h:anklk:ia sii,rtoväelle Juontois- :rittaisi valtioneuvoston as~ettama toimi-
4090: ikorvausta sen menettämästä omaisuudesta iJrnnta, jossa s:iirtoväeWle on turvattava riit-
4091: ja samalla saada wdtio suoranaisesti myös tävä edustus, ja niiden hoidon tulisi tapah-
4092: omalla omaisuudeliwan osallistumaan kor- tua vahvistetun metsätaJoussuunnitelman
4093: vausten suorittamiseen, mikä puolestaan :puitteissa.
4094: v·astaav.asti helpottaisi veronma:ksajairn Korvausmetsäyhteisön ihaililinnan tulisi pe-
4095: osaksi tulevaa rositusta. Huolimatta iLukui- rustua sen osakkaiden itsehallinnon poh-
4096: sista eduslmnnassakin tehdyistä huomau- jalle siten, että siitä lähinnä päättävät ja
4097: tuksista ei hahlitus ole kuitenkaan vielä- v:astaav,at yhteisön osuustodistusten omista-
4098: ikään antanut eduskounnaUe esitystä ne tar- jain kokouksen valitsema v:atltuuskunta ja
4099: kemmat säännökset sisä.-ltävä.-ksi 'laiksi, joita s·en asettama johtokunta. Saill.otussa kokouk-
4100: mainitUSSJa :t.airnkohdassa edeUytetään ja sessa olisi osakkaihla ääniva;lta osuustodis-
4101: jotka ovat tarp·een asian !käytännössä :hoi- tustensa 'Luvun mukaan, mutta 'Liian suu-
4102: tamiseksi. Jotta tämä ,ei siirtyisi liian myö- :ren määräysvaiillan yksiin käsiin joutumisen
4103: häis~i, on syytä järjestää se e.duskunta- estämiseksi olisi korkein äänimäärä kuiten-
4104: a1oittoon volhjalla. kin rajoitettava sataan. Jotta osuustodis-
4105: Käytännöll:isin. taipa ip:u!heena olevan toi- tuksihla turvattaisiin niiden arvoa vastaava
4106: sen korvauslain säännösten mukaan arvioi- ikaU!ppakurssi, olisi. n.iiliden siirron oltava
4107: tavan metsäomaisuuden 1uovuttamiseksi kaikista rajoituksista ja myös leimaverosta
4108: siirtoväen korvauksiin on epäilemättä muo- vapM. Osuustodistuksia olisi myös saatava
4109: dostaa siitä korvausmetsiä ja näistä liike- !käyttää va·ltion määräämään kurssiin. Niin-
4110: IP·eriaatteiden mukaan hoidettava korvaus- ikään olisi yib.teisö sen tarkoituksen saavut-
4111: metsäyhteisö, jonka osuuksia annetaan tamiseksi velvoitettava jakamaan saamaJlSa
4112: siirtoväehle. Osuuksia olisi ensisijassa an- nettovoiton s~kä ka:ksinkecr.'taisen verotuk-
4113: nettava n.iiUe, jotka ovat 'lillop'lliiiJeet tai luo- sen välttämiseksi vapautettava se valtioHe
4114: puvat maanhankintallakiin ;perustuvasta suoritettavista veroista. Korvausmetsäyh-
4115: ~ntioikeud:estaan tai saamastaan ti- teisö muodostuisi siis oilk:eushoo.lkilöksi, joka
4116: lasta taikka ovat tyytyneet tahi tyytyvät voi saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä
4117: pienempään tilaan, kmin mi.hJn he olisivat sitoumuksia sekä kantaa ja vastata. Tar-
4118: oB.eet oikeutettuja. Maansaantioike.udes- kemmat määräykset korvausmetsien perus-
4119: taan sanotuin tavoin hw,p.uneita on maa- tamisesta ja muutenkin metsäyhteisöstä
4120: taloussiirtoväen jouikossakin jo nyt ilä!hes olisi jätettävä annettavaJOO ilurl>linn()IHiool[a
4121: 5,000. Näiden jälkeen olisi osuuksia annet- asetuksella.
4122: tava [älhinnä muille ~uovutetuJLl,a a1ueeUa Edellä sa;,nottuun viitaten eihdotamme,
4123: kiinteätä omaisuutta omistaneill;e ja sitten,
4124: sikäli kuin osuuksia 11iittää, myös :muiH:e että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4125: korvaukseen oikeutetuiUe henkilöille. Osuuk- van lakiehdotuksen:
4126: sien antaminen välhentäisi tietenkin asian-
4127: IV,a. - J. Pusa y. m. 85
4128:
4129: Laki
4130: toisen korvauslain nojalla perustettavista korvausmetsistä.
4131: Eduskunnan ;päätöksen mukaisesti säädetään:
4132: 1 'l:uku. metsäs•eura Ta,piota. Korvausmetsätoimi-
4133: Yleiset säännökset. kunta määrää myös kunkin korvausmetsän
4134: toisen korVIaus:lai:n mukaan >lasketun arvon.
4135: 1 §. Korvauksen saajain edustajat -on määrät-
4136: Luontoiskorvauksen suorittamiseksi niille tävä Karjalan Liiton esittämistä ihenki-
4137: ihenkilö:ille, joill·e on myönnetty oikeus 'löistä.
4138: saada korvausta 5 p.äiv.änä toukokuuta 1945 5 §.
4139: annetun toisen korvauslain peruste.e ma, 1
4140: Korvausmets·äin muodostamisessa ja ar-
4141: muodost&taan sanotun l.ain 2 §: ssä tarkoi- vioinnissa tarpeeHiset käytännöniset toi-
4142: tetusta valtion metsäomaisuudesta korvaus- menpiteet suorittaa ma1atalousministeriön
4143: metsiä siten kuin tässä laissa säädetään. mååJräämä korva.usm.etsälautakunta, jossa
4144: Korvausmetsäksi s.ii,rr.ettävän metsämaan on puheenjohtajana maanmittausinsinööri
4145: tulee sijainniltaan ja muussa suhteessa olla sekä jäseninä metsänhoitaja ja kaksi kor-
4146: tarkoitukseen sopiv.a1a. v.au:ksensaajain :edustajaa.
4147: 2 §.
4148: Tässä laissa tarkoitettuja osuu:ks.ia kor- 3 iluku.
4149: vausmetsiin a.nnettakoon ensi sijassa niU'le, Korvausmetsien hallinto.
4150: jotka luopuvat tai ovat luopuneet maan-
4151: hankintalakiin perustuvasta maansaanti- 6 §.
4152: oikeudestaan tai sen nojailla saamastaan ti- Korvausmetsät omistaa ja niitä hoitaa
4153: iasta taikka tyytyvät tai ovat tyytyneet ikorvausmetsi.en 'haUintoyhteisö, jota jäljem-
4154: pienempään tilaan kuin :mihin he olisi;nat pänä nimitetään metsäyfrlteisöksi.
4155: olleet oikeutettuja. Sen jäJlkeen annetta~
4156: koon sanottuja osuuksia ilähinnä niiHe, joille 7 §.
4157: ih.eidän olemattaan oik·eutettuja maansaan- Metsäyhteisön kantapääoman suuruudeksi
4158: tiin on myönnetty oikeus sa.ada kor;nausta katsotaan sil'le kuuluvien korvausmetsien
4159: kiinteästä omaiSIUudesta, sekä sitten sikäli yhteinen, toi8·en korVIauslain mukaan las-
4160: kuin .osuuks.ia riittää, myös muil'lie 1 § :n lmttu arvo täysin kymmenintuhansin mar-
4161: 1 momentissa tarJmitetuiHe henkilöille. :lmin. Kantapäi1oma jakaantuu osuuksiin,
4162: joiden nimeLlisarvo on kymmenentuhatta
4163: 3 §. markkaa. Osuustodistuksia annetaan sitä
4164: Korvausmetsiin siirrettyjä alueita käyte- mwlma kuin metsäyhteisö on saanut omis-
4165: tään tämän lain metsätaloussuunnitelman tukseensa korvausmetsiä.
4166: mUJkaan tarkoituksiin, jonka 10 § :ssä mai-
4167: nittu mltuuskunta vahvistaa. Valti.oneu- 8 §.
4168: voston luvalla vo~daan llrorvausmetsistä luo- Metsäyhteisön määrätylle henkilölle ase-
4169: vuttaa alueita. tettavat osuustodistukset jakaa valtiokont-
4170: tori korvaukseen oikeutetuiHe heidän tUJl~
4171: 2 iJ.u:ku. v,an korvauksen vähennyksenä ja heille an-
4172: Korvausmetsäin muodostaminen. nettuj.en toisen korvauslain mUJkaisia ohli-
4173: :gatioita tai k!orvausosatkJkeiden hallintoyh-
4174: 4 §. teisön osuuksia vastaan 1 momentissa mai-
4175: Korvausmetsäin muodostamisesta päättää nitusta nimeHismäärästä. Osuustodistuksen
4176: valtioneuvoston asettama korvausmetsätoi- siirto on sallittu ja on se leimaverosta
4177: mikunta, jossa !Puheenjohtajan Jisäksi on vapaa. Osuustodistuksista ja niiden omis-
4178: seits.emän jäs·entä. Jäsenistä tu:lee yhden tajista pitää metsäyhteisön johtokunta re-
4179: edustaa valtiovarainministeriötä, yhden kisteriä.
4180: metsähallitusta, kolmen siirtoväkeen kuulu- Osuustodistuksia voi niiden omistaja
4181: via korvauksen s•aajia ja yhden Keskus- !käyttää va:ltioHe tuhwien verojen suoritta-
4182: 86 IV,u. - Korvausmetsät.
4183:
4184: mis:een arvosta, jonka va;ltiovara.inministeriö yhteisön johtokunnan puheenjohtajalle tai
4185: VlliOSittain vahvistaa. muulle jäsenel.le tahi sen nimen kirjoitta-
4186: miseen oikeutetullle henkilöl~e.
4187: 9 §.
4188: Metsäyhteisö voi nimiinsä saavuttaa oi- 12 §.
4189: keuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa Metsäyhteisön asioita on hoidettava yleis-
4190: ja vastata. Osuustodistusten omistajat ei- ten liikeperiaatteiden mukaisesti. Sen tilit
4191: vät vastaa henkilökohtaisesti yhteisön sitou- päätetään kalenterivuosittain.
4192: muksista. Metsäyhteisö älköön lunastako omia osuus-
4193: todistuksiaan.
4194: 10 §.
4195: Metsäyhteisön asioista päättää va;ltuus- 13 §.
4196: kunta ja metsäyhteisön johtokunta. Val- Ne varat, jotka metsäyhteisö on saanut
4197: tuuskuntaan kuuiuu kaksikymmentä jä- tu:loina, metsäyhteisön menot niistä vähen-
4198: sentä, jotka osuustodistusten omistajain ko- nettyinä, on jaettava vuosittain osuustodis-
4199: lkous valitsee kolmeksi kalenterivuodeksi tusten kuponkeja vastaan.
4200: lkerraJilaan yhteisön osuustodistusten omis- Samoin voidaan alueiden ;Juovuttamisesta-
4201: tajista. Valtuuskunta valitsee keskuudes- tai muull•a taval.la saatuja varoja jakaa
4202: taan puh·eenjohtajan ja varapuheenjohta- 1 momentissa säädetyHä tavaHa.
4203: jan.
4204: Valtuuskunta valitsee johtokunnan, jossa
4205: on puheenjohtaj!a ja enintään neljä muuta 4 Juku.
4206: jäs.entä. Erinäisiä säännöksiä.
4207: 11 §. 14 §.
4208: iMetsäy;hteis,ön johtokunnan jäsen ja muu Tämän iain toimeenpanosta aiheutuvat
4209: toimihenkilö vastaa siitä vahingosta, joka muut kuin metsäyhteisön kustannukset mak-
4210: on metsäyhteisö.He aiheutunut hänen huoli- setaan vaJtion varoista.
4211: mattomuudestaan taikka vrultuuskunnan
4212: päätösten tai laillisten määräysten vastai- 15 §.
4213: sesta toiminnasta. Jos vahinko on useam- Metsäyhteisö ei suorita veroa valtioHe j1a
4214: pien tuottama, vastatlkoon kukin omasta ja on myös se leimaveron suorittamisesta va-
4215: toistensa puolesta sen korvaamisesta. paa. KunnaHis- ja kirkollisveroa suorittaa
4216: Metsäyhteisön johtokunnan jäsenistä ja metsäyhteisö sen mukaan mitä valtion vero-
4217: sen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista velvolJisuudes~a on säädetty.
4218: ihenki•löistä on tehtävä i1lmoitus kauppare-
4219: kisteriin. 16 §.
4220: Metsäyhteisölle toimitettavan haasteen ja Tarkemffilat määräykset tämän loain toi-
4221: muun tiedoksiannon katsotaan tuHeen sen meenpanosta ja soveltamisesta annetaan
4222: tietoon, kun tästä on annettu tieto metsä- asetuksella.
4223:
4224: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
4225:
4226: Jalmari Pusa. Juho Heitto.
4227: Erkki Paavolainen. Hugo Nuorsaari.
4228: Martti 0. Kölli.
4229: 87
4230:
4231: IV,16. - La.k. al. N :o 22.
4232:
4233:
4234:
4235:
4236: Pohjala. y. m. : Ehdotus laiksi maanhankintalain mukaan
4237: annettavista valtion velkasitoumuksista annetun lain
4238: 2 §:n muuttamisesta.
4239:
4240:
4241: Ed uskunnaHe.
4242:
4243: Maall!hankintalain mukaan annettavista toimituksessa. Kun veronmaksulykkäyksen
4244: valtion velkasitoumuksista 5 päivänä touko- saannin edellytyksenä edellä mainitun
4245: kuuta 1945 annetun lain ( 401/45) 2 § : n omaisuudenluovutU.Sverolain säännöksen mu-
4246: nojalla on sanotunlaisten velkasitoumusten !lraan on, että verovelvollinen esittää sel-
4247: saaja ja se, jolle saaminen on siirtynyt pe- vityksen paitsi että hän yleensä tulee saa-
4248: rintönä tai testamentilla tai niihin verrat- maan velkasitoumu;ksen myös ainakin sen
4249: tavalla saannolla oikeutettu käyttämään summittaisesta suuruudesta, seuraa tästä,
4250: niitä toisen omaisuudenluovutusveronsa että hän voi maksulykkäystä hakea vasta
4251: maksamiseen. Toisesta omaisuudenluovu- maanlunastustoimenpiteiden ehdittyä hä-
4252: tusverosta mainittuna päivänä annetun nen kohdallaan loppuvaiheeseensa, mutta
4253: lain (394/45) 20 § :ssä taas säädetään, että siihen asti erääntynyt omaisuudenluovutus-
4254: milloin verovelvollinen voi esittää riittävän vero on maksettava määräaikana rahassa.
4255: selvitylksen siitä, että hän luovuttaessaan Näin ollen eivät lu;kuisat maata luovutta-
4256: omaisuuttaan maanhankintalain nojalla saa maan joutuneet tai joutuvat verovelvolliset
4257: siitä itselleen valtion velkasitoumuksen, pääse nauttimaan kaikkea heille tarkoitet-
4258: lääninhallituksen on myönnettävä hänelle tua etua, ja tämä epäkohta kohdistuu lä-
4259: nakemuksesta veronmaksussa lykkäystä hinnä niihin, joiden maanluovutusasia
4260: siltä osalta veroa kuin verovelvollinen voi käsitellään myöhemmin eli n. s. toissijaisiin
4261: sanotuilla ve1kasitoumuksilla sen suorittaa. luovutusvelvollisiin vaikka nämä on muu-
4262: Näitten säännösten selvänä tarkoituksena ten yleensä ta:rikoitettu asetettavwksi muita
4263: on, että maan luovuttaja saisi suorittaa edullisempaan asemaan.
4264: toista omaisuudenluovutusveroaan rahan Edellii puheena ollut epäkohta on osit-
4265: sijasta mainituilla velkasitoumuiksilla niin tain korjattavissa siten, että oma;ksutaan
4266: suurelta osalta kuin hän niitä tähän tar- sama menettelytapa, mihin päädyttiin pika-
4267: koitukseen käytettäväksi saa. Lakia laadit- asutuslain ja ensimmäisen omaisuudenluo-
4268: taessa ei kuitenkaan otettu huomioon maan- vutusve:rolain a:ilkana. Siirtoväen pika-
4269: hankintalain toimeenpanon pitkittymistä, asutuslain mukaan annettavista valtion
4270: jonka takia monet verovelvolliset vasta velkasitoumuksista annetun lain 2 § : ään
4271: useitten vuosien kuluttua omaisuudenluo- lisättiin näet 21 päivänä toukokuuta 1,941
4272: vutusverot~en alkamisesta saavat tietää, annetulla lailla (341/41) uusi momentti,
4273: joutuvatko he maata luovuttamaan tai jolla verovelvolliselle myönnettiin oikeus
4274: kuinka suuren velkasitoumuksen he tulevat saada velkasitoumuksesta valtiokonttorilta
4275: siitä saamaan. Summittainen tieto lunas- sen eräytymisajasta riippumatta rahaa se
4276: tettavan omaisuuden arvosta ja siis myös määrä, jonika osalta 'hän velkasitoumuiksen
4277: siitä annettavan velkasitoumuksen mää- SIJanuin viipymisen johdosta oli ollut esty-
4278: rästä saadaan vasta kun sanotun omaisuu- nyt käyttämästä sitä omaisuudenluovutus-
4279: den suuruus on määritelty eli uusien tilo- veronsa maksamiseen. Samat syyt, jotka
4280: jen perustamista varten pidetyn katselmus- silloin aiheuttivat pika-asutusvelkasitou-
4281: toimituksen tultua lainvoimaiseksi, kun muksista annetun lain muuttamisen, vaati-
4282: taas lunastussumma lopullisesti selviää vat nyt vastaavaa muutosta maanhankinta-
4283: vasta jälkeenpäin pidettävässä arvioimis- velkasitoumuksista annetun lain 2 §: ään
4284: 88 IV,16. - Valtion velkasitonmukset.
4285:
4286: lisäämällä siihen uusi 2 momentti. Muutos suuria vailkeuksia. Tämän vuoksi ehdo-
4287: on sitäJkin välttämättömämpi, ikun käteisva- tamme,
4288: rojen hankkiminen suuresti !kohonneiden
4289: verojen suorittamiseen tuottaa :maatalous- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4290: kiinteistöjen haitijoille nykyisin erittäin van lakiehdotuksen:
4291:
4292:
4293: Laki
4294: maanhankintalain mukaan anlliettavista valtion velkasitoumuksista annetun
4295: lain 2 § :n muuttamisesta.
4296: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maanhankintalain mukaan annettavista
4297: valtion ve~kasitoumuksista 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun lain (401/45) 2 §:ään
4298: näin kuuluva uusi 2 momentti.
4299: 2 §. omaisuudenluovutusveroa rahassa, on vel-
4300: kasitoumuksen saatuaan oikeus, esitettyään
4301: V erovei vollisella, joka ennenkuin hänen velkasitoumuksen valtioikonttorille, saada
4302: omaisuuttaan kosroeva maanhankintalain siitä rahana se määrä, minkä hän ma:ksa-
4303: 73 § :ssä tatkoitettu katselmustoimitus on :mastaan verosta olisi voinut ve1kasitoumuk-
4304: saanut lainvoiman, on suorittanut toista sella suorittaa.
4305:
4306: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1949.
4307:
4308: Kyllikki Pohjrula. T. A. Viherheimo.
4309: Arvi Ahm.avaara. Matti Heikkilä.
4310: Päiviö Hetemäki. Heikki Ala-Mäyry.
4311: Yrjö I. Antila. Oiva Turunen.
4312: Irma Hamara. J. Koivisto.
4313: Niilo Honkala. H. A. Kannisto.
4314: Kalle Joukanen.
4315: 89
4316:
4317: IV,11.- Lak. rul. N:o 23.
4318:
4319:
4320: Luukka: Ehdotus laiksi siirtoväen tunternattoman tavaran
4321: rnyynnistä kertyneiden varojen käyttämisestä siirto-
4322: väkeen kuuluvan nuorison amrnattiopetuksen edistä-
4323: rniseksi.
4324:
4325: E d u s k u n n a [ il e.
4326:
4327: Sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosas- vät siirtolaisi·He todeHisia menetyksiä vas-
4328: ton tileille on vuonna 1940 ja 1944 päät- taamattomiksi, ovat nämä varat sitäkin
4329: tyneiden soti,en johdosta evakuoiduri siir- suuremmalla syyllä katsottava siirtoväelle
4330: toväen tuntemattoman tavaran myynnistä kuUJluviksi varoiksi. Kun toisaalta näitä
4331: kertynyt varoja yhteensä 33,283,508 mark- vmoja on mahdoton jakaa oikeiHe omista-
4332: kaa 65 penniä. Näistä varoista on huo- jiUe, olisi ne käytettävä muulla sop·ivalla
4333: mattava osa saatu sellaisen omaisuuden tavalla sodasta kärsimään joutuneen siir-
4334: myynnistä, josta omistaja ei ollut hakenut toväen hyväksi.
4335: eikä saanut korvausta korvauslakien mu- Sodista johtuneiden e~pävaikaiden I(Ylosuih-
4336: ikaan. Korvausanomus tällaisten· tavaroiden teiden ja siirtoväen suurien taloudellisten
4337: osalta jäi aikoinaan tekemättä, koska omis- vaikeuksien vuoksi siirtoväen nuorison am-
4338: tajat olivat tietoisia tavarainsa siirtämi- mattiopetus on kärsinyt paljon viime vuo-
4339: sestä 'luovutetulta ailueelta, mutta eivät voi- sina, verrattuna kanta-asujamiston nuori-
4340: n,eet läheskään aina saa.da selvyyttä siitä, son ammattiopetukseen. Va'ltiovallan olisi
4341: missä varastossa tavarat sijaitsivat. Toi- syytä kiinnittää tä!hän puOileen enemmän
4342: saalta til,apäisen sijoituks·en ja varastoimis- huomiota. Sen vuoksi olisi suotavaa, että
4343: mahdoHisuuksien puutteessa eivät siirto- edes edeHä selostetut varat käytettäisiin
4344: ·laiset voineet hakea tunnettuakaan tavaraa tämän nuorison ammattiopetuks.en tukemi-
4345: pois varastoista. Kun valtion varastojen sekså.
4346: toiminta päättyi ja niissä oUeet tavarat Varojen käyttö voita:isiin uskoa eräiden
4347: myytiin omistajien tietämättä, ei tavaroi- alueluovutuksen jOihdosta toimintansa lo-
4348: den omistajil:la ollut mitään mahdollisuutta pettaneiden ktmtien asioiden selvittämi-
4349: hakea korvausta näistä varastoissa olleista sestä kesäkuun 19 päivänä 1948 annetun
4350: tavaroista. Jain 7 § :ssä tarkoitetulle yhteiseUe sää-
4351: Näin ol·len ja kun ensimmäisen korvaus- tiöHe, minkä vuoksi edellä esitettyyn vii-
4352: 'lain korvaukset rahanarvon alentumisen taten ·ehdotan,
4353: vuoksi ja toisen korvauslain korvaukset että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4354: anlmran asteikkoalennuksen johdosta jäi- van lakiehdotuksen:
4355: Laki
4356: siirtoväen tuntemattoman tavaran myynnistä kertyneiden varojen käyttämisestä
4357: siirtoväkeen kuuluvan nuorison ammattiopetuksen edistämiseksi.
4358: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4359: 1 §. kesäkuun. 19 ,päivänä 1948 eräiden e!lueluo-
4360: Sisäasiainministeriön Siirtoväenasiainosas- vutuksen jOihdosta toimintansa ·Iopettanei-
4361: tolle vuonna 1940 . ja 1944 päättyneiden den kuntien asioiden s.elvittämisestä anne.-
4362: s-otien johdosta sotatoimialue.elta tai luo- tun lain ( 486/48) 7 § :lll 1 momentissa tar-
4363: vutetulta taikka vuokratulta alueelta siir- koitetuiHe sääti.öiHe, sen muik.Jaan kuin si·
4364: tyneen tai siirretyn väestön tuntematto- säasiainministeriö tarkemmin määrää, käy-
4365: man tavaran myynnistä kertyneet varat tettäväksi siirtoväkeen kuuluvan. :nuorison
4366: 33,283,508 markkaa 6-5 penniä ,luovutetaan ammattiopetuksen edistämiseks1i.
4367:
4368: Helsingissä he1mikuun 11 päivänä 1949.
4369: Eemil Luukka.
4370: 12
4371: 90
4372:
4373: IV,1s. - La.k. al. N:o 24.
4374:
4375:
4376:
4377: Honka. y. m.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen halti-
4378: jain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
4379:
4380:
4381: Ed:uskunnaHe.
4382:
4383: Vastatessaan hi'ljattain eduskunnassa Sen jrulkeen kun virikamiestenkin palkat
4384: .erääseen henkisen työn tekijäin palkkaöloja niitä viimeksi vuonna 1947 tarikistettaessa
4385: koskevaan kyselyyn ilmoitti hrullitus pää- sidottiin elinkustannusindeksin vaihtelui-
4386: syynä näiden yleisesti myönnettyyn ali- hin, ovat ne suurin piirtein seuranneet
4387: . palkkaukseen olevan sen, että vrultion viran tätä. Niiden ja muun yleisen palkkatason
4388: tai toimen haltijain palkat on pidetty liian välinen suhde on kuitenkin edeHeen huo-
4389: alhaisina. Tämä epälkohta onkin ollut ole- nontunut. Jo sanottu indeksiin sitominen
4390: mass'a jo pitkän ajan. Virkamiesten palk- suoritettiin siten, että hyvitys .elinkustan-
4391: kaus oli jo viimeisinä sotaa edeltäneinä nusten noususta on v:iral<lisestikin virkamie-
4392: vuosina jäänyt yleisestä palkkakehityksestä hi1le pienempi kuin muitle. Viimeksi mai-
4393: jälkeen noin 10-15 %, mistä johtuen sil- nittujen iMLSiot ovat sitäpaitsi moniUa
4394: loinen hallitus esittikin siihen tuntuvaa ko- ruloiUa todeLlisuudessa nousseet elinkustan-
4395: rotusta. Puhjenneen sodan ja sen aiheut- nuksista riippumatta, mihin virkamiehil:lä
4396: taman valtion muiden menojen suuren kas- ·ei ole ollut mahdoHisuutta. Niinpä suurim-
4397: vun vuoksi suunnitelman toteuttamisesta man palkannauttijaryhmän teoUisuustyö-
4398: kuitenkin silloin luovuttiin. Sen jälkeen läistön ansioita osoittava indeksi on mies-
4399: on rahan arvon suuren alenemisen takia ten osalta kohonnut vuoden 1947 viimei-
4400: ollut tietenkin pakko korottaa myös virka- sen neljänneksen 'liUvusta 9,39 viime vuo-
4401: miesten markkamääräisiä palkkoja. TäJmä den kolmanteen ne'ljänneks:een mennessä
4402: ei ole kuitenkaan tapahtunut rinnan elin- 1171::een eli 24.7 % virkamiesten peruspal-
4403: kustannusten kallistumisen kanssa, vaan karu :kohottua vastaavana aikana vain
4404: huomattavasti hitaammin ja lisäksi vi·elä 10%.
4405: epätasaisesti eri palkkaryhmissä. Virka- Viran tai toimen ihaltijain palkkojen suh-
4406: miesten palkkaindeksi, kun sodan edeHistä tee1linen huononeminen olisi lopultakin py-
4407: peruspalkkaa merkitään 100:Ha, on nykyi- säytettävä ja ryhdyttävä niitä paranta-
4408: sin I ryhmässä (palkkausluokat 3-10) maan. Tätä vaatii paitsi oikeudenmukai-
4409: 754, II ryhmässä (paUclmUS!luokat 11-20) suus myös valtion oma etu. Kykenevän ja
4410: 671, III ryhmässä (palkkaushl!okat 21-27) vastuuntuntoisen virik<am}ehistön saamisen
4411: 549 ja IV ryhmässä (palkkausluokat 28- ja säi1lyttämisen merkitystä ei näet valtion
4412: 38) 519. Kun elinkustannusindeksi on kannalta voida helposti yliarvioida. Vir-
4413: samaan aikaan kohonnut 798: aan on to- kamiesten nykyisten palkkausoloj,en jatka-
4414: dettava, että viran tai toimen haltijain mista ei voida puolustaa myöskään va:ltion
4415: Tealipalkka on aJlentunut vielä siitäkin ta- ii'ahatHante,en vaikeudella, siUä yhtä vähän
4416: sosta, jonka hwllitusvaltakin katsoi vuonna ikuin yksityinen ty·önantaja saa muiden
4417: 1939 liian ailhaiseksi ja on l,asku ylimmässä kustannustensa suuruuteen vedoten pitää
4418: palwkaryhmässä peräti 35% ja sitä seu- työntekijäitään alipalkattuina, tätä oikeutta
4419: Daavassa 31 %. Muitten palikannauttijain voidaan myöntää valtiolle. Valtion palkka-
4420: tuloista on elinkustannusindeksiin nähden menoja olisi pyrittävä alentamaan va1tion-
4421: sen sijaan tapahtunut paljon eduHisempi johtoisuutta ja siten ei viilttämätöntä vir-
4422: kehitys, sillä esim. teollisuustyöläistön kakuntaa vähentämäLlä sekä virastojen
4423: osalta on ansioindeksi viimeisten tietojen työskentelyä rationa:lisoimal,la, eikä suin-
4424: mukaan 1263 ja maataloustyöväen kohdalla kaan tarpeellisten virkamiesten kohtuuHi-
4425: 1458. sen elintason kustannuksella. 10% suurui-
4426: IV,ts. - Honka y. m. 91
4427: nen &äys nykyisiin: ~p.erus- ja sopimus- !Palkkauksen yleistä saattamista vastaa-
4428: pa:lkkoi,hin sekä ikälisiin riittäisi suunnil- maan heidän merkitystään yhteiskunnassa.
4429: ile.en edes ottamaan kiinni sen etumatkan, Vastaava ikorotus olisi tietenkin tehtävä
4430: jonka nykyisten pa]Jkkasäännösten voimas- myös asetuksel1a määrättyihin valtion yli-
4431: saollessa eräät muut suuret palkannautti- määräisten tointen haltijain paJkkoihin ja
4432: jacyhmät ovat v·il'lk.amiehiin nähden saa- ikäJlisiin.
4433: vuttaneet. Se ei kuitenkaan vie'lå varsin- EdeHä [ausuttuun viitaten esitämme,
4434: kaan ylemmissä paikkaJluokissa tekisi näille
4435: läheskään täyttä oikeutta, mutta olisi sen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4436: tään omiaan poistamaan pahimman epäkoh- van lakiehdotuksen:
4437: dan odoteltaessa henkisen työn tekijäin
4438:
4439:
4440: Laki
4441: valtion viran tai toimen haJ.tijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
4442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haJtijain
4443: rpalkkauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain (1030/42) 3 §:n 1 momentti
4444: ja 6 §: n 1 momentti, sehl:aisina kuin ne ovat muutettuina 4 päivänä joulukuuta
4445: 1947 annetussa laissa (861/47), näin kuuluviksi:
4446: 3 §. Palkkausluokka Peruspalkka Ikälisä
4447: Viran tai toimen vastuullisuuden ja työ- mk mk
4448: määrän sekä siihen vaadittavan taidon ja 24 ............ 281,800 9,240
4449: kyvyn mukaan määrätään p•eruspalkkaiset 25 ............ 294,400 9,370
4450: virat ja toimet asetuksehla tulo- ja meno- 26 ............ 307,600 9,500
4451: arvion rajoissa pa!lkkauslu<Jkkiin, joissa pe- 27 0 0 0 0 O.# 0 0 0 0 0 0 322,740 9,700
4452: :ruspa1kan j.a yhden ,iiJrälisän määrä vuo- 28 ............ 337,900 9,830
4453: dessa on: 29 ............ 353,800 9,970
4454: Peruspalkka Ikälisä
4455: 30 ............ 369,600 10,160
4456: Palkkausluokka mk mk 31 ............ 386,800 10,300
4457: 32 ............ 406,600 10,590
4458: 1 ............ 99,000 4,690 33 . ........... 426,400 10,630
4459: 2 ............ 103,600 4,880 34 . ........... 449,500 10,760
4460: 3 ............ 108,900 5,150 35 . ........... 472,600 10,890
4461: 4 ............ 114,200 5,350 36 . ........... 499,000 11,020
4462: 5 ............ 120,100 5,610 37 . ........... 538,600 11,090
4463: r6............ 126,100 5,810 38 . ........... 581,500 11,680
4464: 7 ............ 132,700 6,070
4465: 8 ... . . . .. . . . . 139,300 6,200 . 6 §.
4466: 9 ............ 145,900 6,340 Sopimu.·~paJlkkaiset virat ja toimet maa-
4467: 10 ............ 152,500 6,470 ~rätään tulo- ja menoarvioo rajoissa eri so-
4468: 11 ............ 159,700 6,730 pimuspalkkaluokkiin, joissa vuotuinen so-
4469: 12 ............ 167,000 7,130 pimuspalkka on seuraava:
4470: 13 ............ 174,200 7,520
4471: 14 ............ 181,500 7,920
4472: 15 ............ 190,100 8,120 Sopimuspalkka-
4473: luokka
4474: Sopimuspalkka
4475: mk
4476: 16 ............ 198,700 8,250
4477: 17 ............ 208,600 8,380 1 ........................ 269,900
4478: 18 ............ 218,500 8,510 2 ........................ 281,800
4479: 19 ............ 228,400 8,650 3 ........................ 294,400
4480: 20 ............ 238,300 8,840 4 ........................ 307.600
4481: 21 ............ ~248,200 8,910 5 ......................... 322,700
4482: 22 ............ 258,700 8,980 6 ........................ 337,900
4483: 23 ............ 269,900 9,110 7 ........................ 353,800
4484: 92 IV,1s. - Virkamiesten palkkaus.
4485:
4486: Sopimuspalkka- Sopimuspalkka Sopimuspalkka- Sopimuspalkka
4487: luokka mk luokka mk
4488: 8 ....................... . 369,600 14 ....................... . 499,000
4489: 9 ....................... . 386,800 15 ....................... . 538,600
4490: 10 ....................... . 406,600 16 ....................... . 581,500
4491: 11 ....................... . 426,400 17 ...................... .. 637,600
4492: 12 ....................... . 449,500 18 ....................... . 693,700
4493: 13 ...................... .. 472,600 19 ....................... . 753,100
4494:
4495: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1949.
4496:
4497: Aarne Honka. Margit Borg-Sundman.
4498: Felix Seppälä. Arvi Ahmavaara.
4499: Päiviö Hetemäki. Jussi Lappi-Seppälä.
4500: Erkki Koivisto. Urho Saariaho.
4501: Erkki Leikola. T. A. Wiherheimo.
4502: Niilo Honkala. Hugo Nuorsaari.
4503: Johannes Virtanen. Juho Heitto.
4504: Oiva Turunen. Erkki Paavolainen.
4505: L. I. Kaukamaa. Matti Heikkilä.
4506: Rakel Jalas. Kyllikki Pohjala.
4507: Irma Hamara. Arno Tuuma.
4508: Usko Koski. Oskari Lehtonen.
4509: 93
4510:
4511: IV,19. - La.k. al. N:o 25.
4512:
4513:
4514: Friman y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kusrtan-
4515: nuksista annetun lain 5 § :n mttuttamisesta.
4516:
4517: E d u s 'k u n n a 11 e.
4518:
4519: Maassamme on hyväksytty yleinen oppi- kunnissa ovat mainitut kustannukset sa-
4520: velvollisuuden periaate, joka edellyttää, moin kohtuuttoman ko:rlkeat.
4521: että jokainen Suomen kansalainen saa vä- Vaikka kansakoulukustannukset harvaan
4522: hintään kansakoulusivistyksen. Kansakou- asutuilla seuduilla ovat kol'lkeammat tk,uin
4523: lulaitoksemme kustannuksista annetussa vauraammilla seuduilla, on koko opetus-
4524: laissa on kuitenkin toistaiseksi eräitä puut- toimi vähemmän tehokasta. Kouluhuoneis-
4525: teita, jotka tekevät tämän mahdottomalksi tot ja opetusvälineet ovat puutteellisempia,
4526: !harvaan asutuissa ja köyhissä kunnissa. sekä !kaiken lisäksi samoista syistä johtuen,
4527: Sen sijaan, että tällaisilla seuduilla sijait- opettajavoima suuremmassa määrin epäpä-
4528: seville kunnille olisi nämä kustannukset tevää. Kaikista ponnisteluista huolimatta
4529: tehtävä helpommiksi· suhteessa varlllkJkaam- 1harvaan asutuilla seuduilla ei ole vieläkään
4530: piin kuntiin, on asianlaita toistaiseksi päin- onnistuttu järjestämään ka:iikille lapsille
4531: vastainen. Koulwhallituksen opetus- ja va- !kansakoulun käyntimahdollisuuksia.
4532: listustoimen kustannuksista· laatimasta ti- Jotta kansakoulusivistys voidaan tehdä
4533: lastosta käy selville, että nämä menot· esim. yleiseksi harvaan asutuilla ja köyhillä seu-
4534: Lapin läänissä vuonna 1947 olivat keski- duilla, on valtiovallan ryhdyttävä toimen-
4535: määrin veroäyriä kohden 2 mk 60 penniä, piteisiin ylimääräisen avustuksen maksa-
4536: ikun vastaava luku koko maassa ilman Lapin miseksi määrätyillä perusteilla ja siten ta-
4537: lääniä oli 1 mk 29· penniä. Lapin läänin soittamaan sen epäsuhtoon, joka nykyään
4538: eräissä kunnissa nämä kustannukset ylitti- vallitsee maassamme ·tässä suhteessa eri
4539: .vät ·mainittuna vuonna jopa 5 mk, !kun ne kuntien välillä.
4540: samanaikaisesti eräissä Etelä-Suomen kun- Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdo-
4541: nissa olivat alle 1 mk:n ja koko Uuden- tamme,
4542: maan läänissä 'keskimäärin vain 1 mlk 10
4543: penniä veroäyriä kohden. Köyihissä Oulun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4544: läänin, Pohjois-Karjalan ja eräissä saaristo- van lakiehdotuksen:
4545: Laki . '
4546:
4547: ka.nsa.koulula.itoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
4548: Edus'kunnan päätöksen mukaisesti .muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
4549: '8 .päivänä kesäkuuta 1926 anhetun lain (180/26) 15 § :n .5: momentti sellaisena ikuin
4550: se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (933/47) näin kuuluvaksi:
4551:
4552: ----~--_:_
4553: 5 §.
4554: __ - - ---..-
4555: Maan lköyihimmille ja harvaan asutuille
4556: ton lhyvälksymien ;perusteiden :mukaan yli-
4557: määräistä avustusta; milloin niiden !kus-
4558: tannukset ikansakoululaitoksensa .ylläpitä-
4559: rajaseutukunnille valtio suorittaa virkaan misestä muuten tulisivat !kohtuullista ras-
4560: päteville opettajille maksettavaa lisäpalk- kaammi:ksL ·
4561: kiota 30-50 sadalta peruspalkasta luoki-
4562: tuiksen mukaan, jonka valtioneuvosto koulu-
4563: hallituksen ehdotuksesta vahvistaa. Niin Tämä lalki tulee voimaan päivänä
4564: ikään sanotut kunnat saavat valtioneuvos- !kuuta 1'94...
4565:
4566: Helsingissä theimikuun 11 päivänä 1949.
4567: Toivo Friman. M. 0. Lahtela. Erkld Koivisto.
4568: Eino Tainio. Vilho Väyrynen. Markus NiskaJa.
4569: Kusti Eskola. Hannes Tauriainen.
4570: 94
4571:
4572: IV,2o.- La.k. al. N:o 26.
4573:
4574:
4575:
4576:
4577: Niemi· y. m.: Ehdotus laiksi kansakoUlulaitoksen kustannuk-
4578: sista annetun lain 7 ja 16 § :n muuttamisesta.
4579:
4580:
4581: Ed usikunn alle.
4582:
4583: Eduskunta on kuluvan vuoden talousar- Maalaisikansa:lroulunopettajille suoritetta-
4584: vion käsittelyn yhteydessä korottanut val- vat kalliinpaikanlisä,t olisi korotettava, vas-
4585: tion viran- ja toimenhaltijain kalliinpai- tatakseen valtion viran- ja toimenhalti-
4586: kanlisien suorittamiseen varattua määrä- joille nyt lkorotettuja ikalliinpaikanlisiä,
4587: rahaa niin paljon, että tä,mä lisä voidaan 6,000 mal'lkkaan II:ssa kalleusluokassa,
4588: suorittaa entisestään korotettuna tämän 12,000 markkaan III :ssa kalleusluokassa ja
4589: vuoden alusta lähtien:. Kun näin ei ole ta- 18,000 markkaan IV :ssä kalleusluokassa
4590: pahtunut kansakoulunopettajain kalliinpai- olevilla paikkakunnilla vuodessa. Kaupun-
4591: kanlisien kohdalla siitä huolimatta, vaikika kiopettajien kalliinpaikanlisät olisi määrät-
4592: eduskunnassa jo useiden viimeisien vuo- tävä, kaupunkien kalleusluokituksen mu-
4593: sien aikana on valtion viran- ja toimen- kaan saman suuruisiksi maalaisikansakou-
4594: haltijain palkkojen järjestelyn yhteydessä lunopettajien kalliinpaikanlisien kanssa.
4595: päätetty myöskin :kansakoulunopettajien Korotetut kalliinpaikanlisät olisi suoritet-
4596: palkkojen järjestelyistä ja korotettu vii- tava kuluvan vuoden alusta lähtien.
4597: meksi mainittujenkin palkkoja 8almoin pe- Sen nojalla, mitä edellä olemme esittä-
4598: rustein kuin valtion viran- ja toimenhal- neet, !kunnioittaen ehdotamme,
4599: tijain palkkoja, niin olisi eduskunnan nyt
4600: korjattava tämä epä,kohta, !koska kalliin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4601: paikan aiheuttamat taloudelliset vaikeudet van lakiehdotuksen:
4602: kansakoulunopettajain kohdalla ovat aivan
4603: samanlaiset kuin valtion viran- ja toimen-
4604: ihaltijain kohdalla.
4605:
4606: Laki
4607: kansakoululaitoksen kustannuksista. annetun lain muuttamisesta.
4608: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
4609: 26 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 7 § :n toinen momentti ja 16 §
4610: sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa (543/48) näin
4611: kuuluviksi:
4612: 7 §. 16 §..
4613: Kaupungeilla on oikeus itse järjestää
4614: Edellämainittujen palkkaetujen lisäksi kansakoulunopettajiensa palkkaus, ilmiten-
4615: maksetaan yläkansakoulunopettajalle, jonka kin niin, että sen tulee nousta kouluhalli-
4616: toimipaikka on elinkustannuksiin nähden tuksen vahvista;man kaupunkien kalleus-
4617: suhteellisen kalliilla paikkakunnalla, kal- ryhmityksen mukaan vähintään 50% hal-
4618: liinpaikanlisää 6,000, 12,000 tai 18,000 vimman, 56% keskikalliin ja 62% lk:al-
4619: markkaa vuodessa sen mukaan, kuin val- leimman ryhmän kaupungeissa korkeam-
4620: tioneuvosto määrää. Kalliinpaikanlisää ei maksi :kuin vastaavasti maalaisikansakoulun-
4621: suoriteta opettajalle, joka saa 15 §: n 5 opettajille tämän lain mukaan maksettava
4622: momentissa mainittua lisäpalkkiota. rahapalkkaus 15 § : n 5 momentissa mainit-
4623: IV,20. - Niemi y. m. 95
4624:
4625: tua lisäp~ota mukaan laskematta, mutta jen perusteiden mukaan kuin maalaiskan-
4626: 22 § : n 2 momentissa säädetyt mahdolliset sakoulunopettajille.
4627: korotukset ja alennu:kset huomioon otet- Tämän lain säännöksiä on noudatettava
4628: tuina. Lisäksi suoritetaan kaupuDJkien kan- 1 päivästä tammikuuta 1949 lähtien.
4629: sakoulunopettajille kalliinpaikanlisää samo-
4630:
4631: Helsingissä 10 päivänä helmi:kuuta 1949.
4632:
4633: Pentti Niemi. Sylvi-Kyl'likki. Kilpi.
4634: Alpo Lumme. Anna. Nevalainen.
4635: Laura Brander-Wa.'llin. Aino Malkamäki.
4636: Niilo Honkala. Niilo Nieminen.
4637: Heikki Hykkäälä. Margit Borg-Sundman.
4638: Arttur Koskinen. L. I. Kaukamaa.
4639: Arvo Sävelä. Albert Brommels.
4640: Jere Juutilainen. Meeri Kalavainen.
4641: Irma Karvikko. Antti A. Koukkari.
4642: Johannes Wirtanen. Urho Kulovaara.
4643: Rakel Jalas. Edvard Pesonen.
4644: 96
4645:
4646: IV,21. - Lak. al. N :o 27.
4647:
4648:
4649:
4650:
4651: E. Pusa y. m.: Ehdotus laiksi typpitehtaan perustamisesta.
4652:
4653:
4654: E d u s k u n n a ll e.
4655:
4656: Hallitus oli ottall!ut vuoden 1949 talous- Väkilannoitteiden runsas käyttö on tässä
4657: arvioehdotukseensa 19 PL I luvun 30 mo- mielessä tehokkaimpia keinoja. Senvuoksi
4658: mentille 336 miljoonan markan suuruisen ei ainoastaan normaalivuosina, mutta en-
4659: määrärahan Typpi Oy-nimisen yhtiön nenkaikkea . poikkeuksellisissa oloissa on
4660: osrukepääoman !korottamista varten siinä välttämätöntä, että riittävien typpilannot-
4661: tarikoituiksessa, että sanottu yhtiö pääsisi teiden saanti ka~kissa oloissa turvataan.
4662: nopeasti aloittamaan ikauan vireillä olleen Sitä varten maan on nopeasti rakennettava
4663: typpitehtaan rakennustyöt. Tulikinnan alai- typpi tehdas.
4664: sista muotoseikoista johtui, ettei eduskunta Tämä käynee nopeimmin päinsä sillä
4665: päässyt äänestyksellä ratkaisemaan määrä- tavoin, että eduskunta hyväksyisi sitä tar-
4666: rahan talousarvioon ottamista !koskevaa koittavan lain, jossa määrätään valtion
4667: kysymystä. talousarvioon otettavwksi vuosittain tarvit-
4668: Yhtenäkään vuotena sodan aikana ja sen tavat varat typpitehtaan rakentamista var-
4669: jälikeen maa;hMllllle ei ole saatu ostetuksi ten. Tämän lain hyväksymisen jälkeen
4670: riittävästi typpilannoitteita. Pellon kasvu- voisi typpiyhtiö tilata heti tarvittavat ko-
4671: kunnon \heikkoudesta johtuen kansamme on neet, joiden toimitusaika joka tapauksessa
4672: kärsinyt suoranaista nälkääkin, kun ulko- vie vuosia ja senvuoksi mahdollisimman
4673: maisia elintarvikkeita ei ole saatu omassa nopea tilausten· jättäminen olisi välttämä-
4674: maassa tuotettujen lisäksi riittävästi. Myös- töntä. ALkutoimenpiteitä varten tarvitta-
4675: kin maataloustuotannon alhaisesta tasosta van pääoman voisi typpiyhtiö saada lyhyt-
4676: joihtuvaa heikikoa kannattavaisuutta on aikaisena lainana valtion varoista tai josta-
4677: j<mduttu parantamaan maataloustuotteiden kin rahalaito•ksesta.
4678: hintoja nostamalla, mikä vuorostaan on Edellä sanotun ·perusteella ehdotamme
4679: aiheuttanut palkka- ja hintatason yleistä kunnioittaen,
4680: nousua ja siten edistänyt inflatiota. Maa-
4681: taloustuotannossakin on pyrittävä mahdol- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4682: lisimman hal poihin tuotantotkustannuksiin. van lakiehdotuksen:
4683:
4684:
4685: Laki
4686: typpitehtaan perustamisesta.
4687: Edusikunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4688: 1 §. menoja varten otetaan valtion tulo. ja me-
4689: Typpilannoiteteollisuuden ja muun typ- noarvioihin vuosina 1950-1952 vuosittain
4690: ,peä käyttävän kemiallisen teollisuuden tar- 300 miljoonaa markkaa.
4691: vitseman typen valmistamiseksi perustetaan
4692: ty:ppitehdas, jonka vuotuinen tuotanto voi 2 §.
4693: olla vähintäin 12,000 tonnia typpeä. Tässä laissa edellytetyn typpituotannon
4694: Typpitehtaan perustamiskustannuiksia ja a~kaansaaminen ja sitä varten taDpeellisen
4695: muita siihen liittyviä typen kotimaisen val- tehtaan perustaminen annetaan valtioneu-
4696: mistuksen aikaansaamiseksi välttämättömiä voston määräämillä ehdoilla valtioenemmis-
4697: IV,21. - E. Pusa y. m. 97
4698: töise.n TY'Ppi Oy-nimisen ooa!keyhtiön tai Typpi Oy:n tehtäväksi, on yhtiö, sen osa-
4699: valtion toimesta tal'koitusta varten perus- kepääomaa tämän jälkeen ensimmäisen lmr-
4700: tettavan muun yhtiön t~htäväksi. r<an korotettaessa, va,paa •}eimaverosta, joka
4701: ~·eimaverola,in mukaan on suoritettava, osa-
4702: 3 §. kepääomaa korotettaessa annettavista osa-
4703: Oookeyhti,ön, jonika telhtäväksi annetaan kekirjoista ja muu yhtiö leimaverosta, joka
4704: tämän lain tarkoittama ty,ppituotarmon on suoritettava yhtiötä perust,ettaessa an-
4705: aikaamsaaminen, on soveltuvin osin :nouda- nettavista osakekirjroista.
4706: tettava valtioneuvoston oikeudesta luovut-
4707: ta;a eräät vrultion teo1lisuii1Silaitokset perus- 4 §.
4708: tettavi:l:le osakeyhtiö1He 31 rpäivänä joulu- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
4709: kuuta annetun aain (387/31) sääncnöksiä. täntö.önpanosta ja V'alvonnasta antaa val-
4710: Sikälli lkuin 1 § : ssä tarlmiteturu typen tioneuvosto.
4711: valmistuksen .aå.'lmansa:aminen annetaan
4712:
4713: Helsingissä 4 rpäivänä helmikuuta 1949.
4714:
4715: E. Pusa. Yrjö Hautala. Lassi Hiekkala.
4716: Lauri Murtomaa. Kauno Kleemola. Anton Suurkonka.
4717: Johannes ViroJ.ainen. Irma Torvi. Varma K. Turunen.
4718: Rakel Jalas. Kalle JOOdnen. Arttur Ko.skii.nen.
4719: Juho Heitto. K. Alanko. J. F. Tolonen.
4720: Heikki Ala-Mäyry. Antto Prnnnila. Veli Ji:i,rvinen.
4721: Antti A. Kou_lrlrari. Arvo R:ilihimäki. Toivo H. Kinnunen.
4722: Vien:o Simonen. Juho Pyy. A. B:rnnder.
4723: S. S. Aittoniemi. Jere Juutilainen. JuhOOli L€ppälä.
4724: Laum Brander-Wallin. Toivo Pyörtänö. Kyllikki Pohjala.
4725: Olavi ~ajala. Antti J. Rlantama.a. Väinö RanJcilia.
4726: Arvo Säveiä. Pekka Kiiski. Ei:no Laitinen.
4727: Pentti Niemi. Alpo Lumme. Veikko Vennamo.
4728: To!ivo KujaJa. Onni MannHa. Wiljam Sarjala.
4729: Kalle J oulm:n!en. Samuli Si:inula. Martti Suntela.
4730: Helena Virkki. Lennart Heljas. Atte P1rukikanen.
4731: Irma H:amaJ.'a. Kerttu Sa1a~a;sti. ErJ. Haapaniemi.
4732: Hugo Nuorsaari. Yrjö Saari. Viljami Kalliokos!ki.
4733: Margit Borg-Sundman. 'I'ahvo Rönkkö. Martta Salmela-Järvinen. ·
4734: Lauri Laine. L-a.uri Leppihalme.
4735:
4736:
4737:
4738:
4739: 13
4740: 98
4741:
4742: IV,22. - La.k. al. N :o 50.
4743:
4744:
4745:
4746:
4747: Riikonen y. m.: Ehdotus laiksi toisesta omaisuudenluovu-
4748: tusverosta annetun lain muuttaonise~ta.
4749:
4750:
4751: E d u s :k u n n a 1>1 e.
4752:
4753: Hallitus on eduskunnaHe antamassaan l~etuksista myönnettävtien !huojeltlllUSten alin
4754: esitJ~:ksessä n:o 16 toisen omaisuuden:luovu- määrä 20,000 markasta 100,000 markkaan
4755: tusverolain muuttamisesta ,em,dottanut san(}- ja yEn määrä 40,000 markasta 200,000
4756: tun lain mukruan v'erotettav3!ll omaisuuden mar~aan sekä 7 § :ssä mainitun ilapsien
4757: alirajan korottamista 80,000 markasta sen kohdalta tehtäv:än väthennylksen määrä
4758: viidenkertaiseen määrään teili 400,000 mar'k- 10,000 markast.a 50,000 markkaan. Kun
4759: ilman. E·hdotus perustuu siålhen, että rahan- tulo- ja omaisuusverolain mukainen a;lin
4760: arvon a;leneminen 1011 s3iattanut verotuksen verotettava tU!lo, jl()lka toista omaisuudten-
4761: alaisteksi omaisuuseriä, jotka laikia säädet- ~uovutusveroa säädettäessä oli 15,000 mark-
4762: täessä olri tarkoitettu jättää omaisuudenluo- ba, 10 päiv·änä joulukuuta 1948 tulo- ja
4763: vutusverosta vapaiksi. Rruhan arvossa ta- omaisuusverolain vruliaikais,esta muuttami-
4764: pahtunut kehitys ~edeUyttääkin toisesta sesta annetuilila [aillla on korotettu 60,000
4765: omaisuudenluovutusverosta annetun lain ma11kkaan olisi toisesta omaisuudenluovu-
4766: v.eroasteikon trur:kistamista. Yhtä oikeuden- tusverosta annetun ~airu 8 § : n 2 momen-
4767: mukaista kuin veroasteikon ilieventäminen tissa mainitut omaisuuden ja tulon Y'lärajat
4768: on kuitenkin myös tlakiin sisältyvien, pää- myös vastaavasti korotettava 1'50,000 mar-
4769: asiassa sasiaalisi:Ha syiHä myönnettävien kasta t600,000 markkaan ja 15,000 markasta
4770: vä!hennyseruen 'korjruamin.en rul·entunutta ra- 60,000 madlliaan.
4771: han arvoa vastaaviksi. Niinpä olisi, hwhli- Edellä esitetyn [Jerusteella j,a vaJltiopäivä-
4772: tuiksen korotusperustetta rnoudattaen, [ain järjestJ~ksen 3,2 § :n nojaHa ehdotamme
4773: 4 § :n 1 momentissa tarkoitetun henki.lö- !kunnioittaen,
4774: ikohtaisen irtaimiston verovrupaa mäårä ko-
4775: rotettava 100,000 ma11kasta 500,000 marik- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4776: ikaan, 6 §:n 3 momentissa mainituista ta:l- tJan lakiehdotuksen:
4777:
4778: Laki
4779: toisesta omaisuudenluovutusverosta annetun lain muuttamisesta.
4780: Edusk!unnan tpä:ätöks·en mukaisesti muutetaan toisesta omaisuudenluovutusvemsta
4781: 15 ,päivä,nä toukokuuta 1945 annetun 'lain (3·94/45) 4 § :n 1 momentti, 6 § :n 3 mo-
4782: mentti sekä 7 ja 8 § :näin kuuluviksi:
4783: 4 §. 6 §.
4784: 'Tämän .lain mukaan verotettava omai-
4785: suus määrätään, mikäili jäljempänä tässä
4786: pykä!liissä l()i toisin säädetä, tuil.o- ja omai- Kotimai:seen pankkiin, säästöpankkiin,
4787: suusverolain säännösten mukaan, kuitenkin osuuskassaan, postisäästöpanik:kiin tai osuus-
4788: niin, että varoiksi 'luetaan myös mainitun kunnan säästökassaan muiltle kuin sheiklki-
4789: lain ,33 § :n 1 j,a 2 kohda.gsa tarkoitettu ja niihin verrattaviHe til'eille s'ijoitetun tal-
4790: omaisuus ·500,000 marikan arvon y~ittävältä ~etuksen omistajana oleva yksityinen hen-
4791: osalta. kilö on niin ikään oikeutettu veronalaisesta
4792: omaisuudestaan vä!hentämä:än sanottujen
4793: IV,22. - Riikonen y. m. 99
4794:
4795: talletustensa )1hteisen arvon 100,000 mark- 8 §.
4796: kaan asti selkä .tämän määrän ylittävält® Jos verovelvollisen tämän lain mukaan
4797: osalta puolet, tkuitenkin yhteensä enintään määrättävä omaisuus ·ei nouse 400,000
4798: 200,000 ma~kkaa. ma~kikaan, ei siitä mene veroa.
4799: 7 §. .Veroa ei myöskään mene sellaiselta yksi-
4800: Tämän lain mukaan määrätystä omaisuu- tyiseltä henkilöltä, jonka .tämän lain mu-
4801: desta on vähennettävä 50,000 markkaa jo- kaan määrättävä omaisuus ei nouse 600,000
4802: kaiselta sellaiselta lapselta, jonka osalta markikaan ja joilika verotettava tulo sa-
4803: verovelvolliselle on verovuoden tulon ja malta vuodelta toimitettavassa tulo- ja
4804: omaisuuden perusteella toimitettavassa omaisuusverotuksessa on ollut enintä1än
4805: tulo- ja omaisuusverotuksessa myönnetty 60,000 ma11kkaa.
4806: lapsivälhennystä.
4807:
4808: Helsingissä 14 päivänä he1mikuuta 1949.
4809:
4810: Lauri Riikonen. T. N. Vilhula.
4811: 100
4812:
4813: IV,23. - Toiv. al. N :o 9.·
4814:
4815:
4816: Tervo y. m.: Toimenpiteistä verohallituksen perustamiseksi.
4817:
4818:
4819: E d u s k u n n a ll e.
4820:
4821: Syyskaudella 1941 antoi hallitus edus- ten tulolä:hteiden tarkkaan tkäyttämiseksi,
4822: kunnalle esityksen laiiksi verohallituksen kuin myö.s;kin uusien tulolruhteiden löytä-
4823: perustamisesta. Sen tehtäväiksi olisi tullut miseksi. Kuluneina vuosina saavutettu iko-
4824: valtiolle tulevien verojen määrääminen ja lkemus on osoittanut, että nykyinen järjes-
4825: ma:ksuunpanon yleinen valvonta ja johto tely ei ole tässä suhteessa osoittautunut
4826: sekä valtiolle suoritettujen verojen kannon täysin tarkoitustaan vastaavaksi. Valtion
4827: valvonta ja tarvittavien esitysten teko val- tulojen tarpeen ollessa niin kipeän kuin se
4828: tiovarainministeriölle sekä maatalouskiin- tällä hetkellä on, olisi verotusasiainihoidon
4829: teistöiden veroperusteiden ja tkotiinaisten keskittäminen ja nykyisestään tehostaminen
4830: obligatioiden ja osakkeiden verotusarvojen entistä tarpeellisempi. Siihen päästäisiin,
4831: vuosittainen määrä.ä.minen. Esitystään hal- j.os hallituksen v. 1941 tekemä esitys vero-
4832: litus perusteli sillä, että tulo- ja omaisuus- hallituksen perustamisesta nyt toteutettai-
4833: verotuksessa esiintyvät epätasaisuudet ja siin. Sen hoidettavaksi olisi ikeskitettävä
4834: tehokkuuden puute olivat valtion rwhantar- ikai.:kkien valtiolle kannettavien verojen
4835: peen ikasvaessa käyneet yhä ilmeisemmiksi. maäräämisen ja maiksuunpanon yleinen val-
4836: Esitys ei tkuitelllkaan johtanut tulokseen, vonta. Tällä keskittämisellä tultaisiin epäi-
4837: tkun lakiehdotukset eduskunnassa äänestet- lemättä saavuttamaan huomattavia tulok-
4838: tiin lepäämään yli vaalien. sia. Verotuksessa tapahtuneiden salaamis-
4839: Hallitus ei ilmitenkaan katsonut voivansa ten ja kavallusten tarkastamisessa ja uusien
4840: luopua oodotukseensa sisältyneestä ikesikit- vero-obje~ktien löytämisessä verohallitus
4841: tämisajatu:ksesta, minkä vuoksi se, ikun ve- epäilemättä tulisi tuottamaan valtiolle huo-
4842: rohallituksen ailkaansaaminen ei edellämai- mattavaa hyötyä ja siten hel,poittamaan
4843: nituista syistä ollut mahdollinen, antoi ke- cvaltio.taloutemme nykyisin niin vaikeaa
4844: sällä 1942 esityksen valtiolle tulevien vä- asemaa.
4845: littömien verojen määräämisen ja maksuun- Kaiiken edellä esittämämme ·perusteella
4846: panon yleisen jothdon ja valvonnan tkeskit- wll'kenemme kunnioittaen ehdottaa, että
4847: tämisestä valtiovarainministeriön vero- eduskunta hyväksyisi toivomUJksen,
4848: asiainosastoon, se:kä sitä silmälläpitäen ta-
4849: pahtuvasta· sanotun osaston uudelleen muo- että hallitus kiireellisesti valmis-
4850: dostamisesta. Tämä ehdotus tulikin hyväk- tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
4851: sytyksi ja sen kautta saavutettiin huomat- tyksen laiksi verohallituksen perusta-
4852: tavia tkorjaulksia niihin epäkohtiin, joita misesta, jonka tehtävänä olisi val-
4853: verotusoloissamme oli. tiolle tulevien verojen määräämisen
4854: Tämä, uudistus oli kuitenkin vain puo- ja maksuunpanon yleinen valvonta
4855: linainen askel verotusoloiss&mme 'Vallitse- ja johto sekä niiden kantamisen val-
4856: vien epäkohtien poistamiseksi. Sodan ja sen vonta ja tarvittavien esitysten teko
4857: jälkeisen ajan inflatoorisen kehityksen vai- valtiovarainministeriölle kuin myös-
4858: kutwksesta on valtiotaloutemme joutunut kin vuosittain tehdä esitys maata-
4859: erittäin uhikaavaan tilanteeseen, josta sel- louskiinteistöjen veroperusteiksi ja
4860: viäimiseksi tarvittaisiin mahdollisimman kotimaisten obligatioiden ja osakkei-
4861: suurta tehokkuutta valtion kaiikikien •entis- den verotusarvoksi.
4862: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
4863:
4864: Penna Tervo. G. Henriksson. Laura B:r.am.der-Wallin.
4865: Vilho Väyrynen. A. Turkka. Olavi Kaja1a.
4866: E. Pufa. Veli Järv.ill!en. Meeri Kalavamen.
4867: Heikki Hykkäälä. Jere JuutiJain.en. Rafael Paasio.
4868: G. Andersson. Kaisa Hiilelä. Edvard Pesonen.
4869: 101
4870:
4871: IV,24.- Toiv. al. N:o 10.'
4872:
4873:
4874:
4875:
4876: Suntela y. m.: Verotusta varten tapahtuvan luokituksen
4877: yMenäistämisestä.
4878:
4879:
4880: E d u s ik: u n n a ll e.
4881:
4882: Maiden mittaus ja luokitus on pinta- tetaan maan jra 1ruonnormiitty kolmeen luOik-
4883: alaverotwksen voimaantultua ja verojen ilraan awioidun kauran hehtaarisadon pe-
4884: viime aikoina huomattavasti lisäännyttyä rusteella. Mutta koSJka maan luontainen
4885: saanut varsin suuren ja tulevaisuudessa hyvyys riippuu maaperän laadusta, jota
4886: yhä kasvavan merkityksen. Verojen oikeu- onkin pidettävä paljon varmempana ja tar-
4887: dei1Jll1uikaisen jakautumisen ja luotettavien kempana luokitusperusteena kuin satotu-
4888: tietojen aikaansaamiseksi maiden pinta- loiksia, pitää maaperään y. m. tekijöihin pe-
4889: alojen ja ludcitustietojen tulisi olla rifttä- rustuva luokitus paremmin paikkansa ikuin
4890: vän luotettavat. Nämä tiedot ovat ilmiten- arvioituihin satotuloksiin perustuvat eri
4891: kin ruseista syistä puutteellisia. aikoina suoritetut .tarkatkaan luoikituikset,
4892: Maatalousseurojen Keskusliiton yhdessä jotka eivät ole verrannollisia keskenään.
4893: Maalaiskuntien liiton kanssa v. 1937 toi- TDdettava onkin, että ikäytä:ntö on tässä
4894: meenpaneroan viljelysmaiden luokitusta suhteessa mennyt lainsäädännön edelle, sillä
4895: koskevan tiedustelun mwkaan ei v. 1937 tuskin ilrulkaan luoikittelija .enää arvioi kes-
4896: oltu suoritettu varsinaista maiden mittausta kimääräisiä hehtaarisatoja, vaan määrää
4897: ja luokitusta 104 kunnassa. Niistäkin 339 luoikan maaperän laadun perusteella. Mutta
4898: kunnasta, missä lu01kitus oli suoritettu, se tästä on tultu siihen, että kukin luokittelija
4899: oli 105 !kunnassa ilmoitettu epäonnistu- on joutunut itse laatimaan omat luokitus-
4900: neeksi ja sen lisäksi ei työ ole suoritettu perusteet ja näin ollen vallitsee tässä suh-
4901: edes tyydyttävästi kaikissa niissä 227 kun- teessa .täydellinen sekaannus. Lisäksi ei
4902: nassa, joissa se oli ilmoitettu onnistuneeksi. valtion ta;holta valvota ollenkaan luokitus-
4903: On selvää, että luoik:ituksen tulee olla tasai- työtä, joten epäpätevät ja huolimattomat
4904: nen saman ikunnan alueella, sillä epätasai- työn suorittajat ovat saaneet jatikaa työ-
4905: suus siinä aiheuttaa myös kohtuutonta epä- tään.
4906: tasaisuutta kunnan verotuksessa. Mutta Uuden luokitusasetuiksen odottamislk.au-
4907: yhtä välttämätöntä on, että luokitus on de:k:si !kehitti Maatalousseurojen Keskus-
4908: tasaisesti ja samoin perustein suoritettu liitto 1946-48 eihdotuiksen viljelysmaiden
4909: ikoiko maassa oikeudenmukaisen valtion ve- luokitusohjeiksi, sen kirjavuuden ja epä-
4910: rotuksen "'\m6ksi, !koska luoikitus muodostaa pätevyyden poistamiseksi, joka oli ilmennyt
4911: perustan vaitionkin verotuksessa. On il- ;v:n 19·22 luokitusasetuksen mukaan teh-
4912: meistä, että tässä suhteessa on hyvin suurta dyssä työssä. Ottaen käytäntöön ilmalk.u-
4913: epätasaisuutta olemassa eri pitäjien ja vien !käytön ikartoituksessa ja soveltaen
4914: maan eri osien välillä, on sitten kysymys uutta luokitusohje1maa, suorittavat maan-
4915: viljelys- tai metsärrnaista. viljelysseurat tällä !kertaa noin 40 kun-
4916: E.päikohdat jOihtuvat pääasiassa siitä, että nassa viljelys- ja metsämaiden luoikituksia.
4917: luokituslainsäädäntömme on vanhentunut. Maanviljelysseurat toimivat yhteistoimin-
4918: Vuonna 1922 kunnallisverotuksesta maalais- nassa metsänhoitolautakuntien kanssa ja
4919: kunnissa annetun asetuksen mwkaan luoiki- näiden palveluksessa on pätevät agronomit
4920: 102 IV,24. - Verotusperusteet.
4921:
4922: ja metsänhoitajat työtä suorittamassa ja nes varsinainen lu()lkituslainsäädäntö on
4923: näiden työtä valvotaan Maatalousseul\ojen saatu uusittua.
4924: Keskusliiton taholta. Mutta samanaikaisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
4925: on toiminnassa myös noin ikymmenlkunta eduskunnan hyväiksytt.äviilksi toivomwksen,
4926: muuta luokitustyön yrittäjää, joiden työn
4927: tu10iksia on kuntien itse vaikea valvoa. Kun että hallitus viipymättä ryhtyisi
4928: on ikysymyik:sessä työ, johon perustuu myö- toimenpiteisiin verotusta varten toi-
4929: henrmin se:kä :kuntien että valtion verotus, mitettavaa luokitusta koskevien sään-
4930: niin olisi luonnollista, että valtiovallan ta- nösten muuttamiseksi siten, että saa-
4931: holta valvottaisiin vailkkapa väliaikaisesti taisiin käyttöön yhtenäiset luokitus-
4932: kaH\ikien luolkitustyöntekijöiden työtä, ikun- ohjeet ja niiden noudattamisen yhte-
4933: näinen valvonta.
4934: Hels:iru.g.issä 8 !p!äiväm.ä heJmiikuuta 1949.
4935:
4936: Martti Suntela. Tahv:o Röllikikö. Lauri Murtomaa.
4937: Heikki Soininen. Niilo Ryhtä. Lauri Leppihalme.
4938: Wiljam SarjaJ.a. Samuli Simula. Eino Palovesi.
4939: Atte Pakkanen. Onni Mannila. Lauri La.ine.
4940: Yrjö Saari. Väinö R.anklia,, Antti A. Koukkari.
4941: Toivo 1H. Kmnunen. Kerttu Saa.lasti.
4942: 103
4943:
4944: IV,25.- Toiv. al. N:o 11.
4945:
4946:
4947:
4948: Sa.rjala. y. m.: Toimenpiteistä verotusmenetelmien uudista.
4949: miseksi.
4950:
4951: E d u s ik u n n a ll e.
4952:
4953: Suoritettaessa eduskunnassa keskustelua asianosaiselle sitä menetystä, joka hänelle
4954: verotuiksesta eri !kansalaispiirien kesken, oli . on aiheutunut matkan ja ajanthuikan muo-
4955: merikillepantavaa, että verotusta yleensä dossa, josta 'hänelle päivärahaa maksetaan.
4956: pidetään erittäin raskaana. Eritoten tulo- On ikuitenikin todettavissa, että on eräistä
4957: vero painaa kaikkia veronmaksajia. Kui- säännöllisistä ja asianomaiselle mitään mat-
4958: tenikin tuossa kesikustelussa eräiltä tahoilta koja aiheuttamattomista tuloista järjestel-
4959: väitettiin, että maatalouden :harjoittajat mällisesti ryhdytty suorittamaan verova-
4960: ovat päässeet ja pääsevät edelleen paljon paita päivä•rwhoja. Tiettävästi ei laki vero-
4961: vähemmällä verotuksella kuin ·varsinaiset vapausmielessä salli näitä päivärahoja mak-
4962: paLkkaa saavat veronmaJksajat. Puuttu- settavaksi muuta kuin tapauksissa, jolloin
4963: matta tässä lähemmin niiihin perusteisiin eli asianomainen joutuu tehtävän suorittamisen
4964: systeemiin, johon maatalouden harjoittajain takia olemaan måtikoilla, jolloin tuo asumis-
4965: verotus perustuu, on todettava, että suu- ja elatusmenojen ero olisi !lrohtuullista päi-
4966: rimmalla osalla arvostelijoista on ollut har- värahojen muodossa saada. Tätä periaatetta
4967: hakäsitys maatalouden verotUJksesta yleensä. lienee yleensä valtion virkamiesten ja toi-
4968: Tietenikään ei voida väittää, etteikö maata- menhaltijain palikkioissa noudatettukin.
4969: louden harjoittajienikin joukossa ole niitä, Edelleen on aivan ilmeistä, että n. k. va-
4970: jotka jo!ko ikonjunktuurivaihteluja tb.yv·äiksi paiden ammattien harjoittajien !keskuu-
4971: käy;ttäen tai erilaisia liiiketoiimia hoitaen dessa, ikuten asianajajien, asioitsijoiden ja
4972: ovat voineet välttyä sumittamasta veroa ·välittäjien jouikossa on ;paljon sellaisia,
4973: osalta tuloistaan. Tämä ei !kuitenkaan estä jotka ovat tuloihinsa nithden päässeet vero-
4974: korostamasta sitä, että varsin tar!koituiksel- tuksessa huomattavasti muita helpommalla.
4975: lista v·erojen kier.tämistä tapaMuu myös Kun on !kutakuinkin varmaa, ettei lähi-
4976: muilla aloilla. Jotta verotus muodostuisi tulevaisuudessaikaan voida :kansalaisille huo-
4977: entistä tehoikkaammruksi ja eri veronma!ksa- mattavampia rverohuojennu:ksia järjestää,
4978: jiin nähden tasapuolisemmaksi, olisi !kai:ken niin on sitä tärkeämpää koettaa löytää sel-
4979: kootuuden nimessä päästävä ikäsiksi kaik- laiset lähteet, joissa järjestelmällistä veron
4980: kiin tiedossa oleviin verojen kiertämistä tai salaamista tai kiertämistä tapahtuu. Tämän
4981: salaamista tarkoittaviin kohtiin. vuoksi olisi verotuksen tehostamista :kehitet-
4982: On selvää, että ne virikamiehet ja palikan- tävä huomioonottamalla m. m. edellä esite-
4983: nauttijat, jotka saavat säännöllisen palk- tyt näkäikothdat.
4984: kansa ja •palikkaetunsa, tulevat ehdottomasti Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
4985: tarkimmin verotetUJksi. M. m. näiden ta- kunnan päätettäväiksi toivomuksen,
4986: holta on useasti esilletuotu miten ennwkiko-
4987: verolain tultua hyväiksytyiksi on alettu että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
4988: eräillä aloilla n. !k. päivärahojen maksa,mi- toimenpiteisiin verotusmenetelmien
4989: sen muodossa säännöllisesti :kiertää veroa. uudistamiseksi ja selvityttäisi sa-
4990: On aivan luonnollista, että suurin osa p'äi- malla keinot millä paremmin kuin
4991: värwhoista ovat ei ainoastaan :kohtuullisia näihin asti voitaisiin salatut tulot
4992: vaan vieläpä liian pieniäikin kol.'Va3Jmaan saattaa verotuksen kohteiksi.
4993: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1949.
4994:
4995: Wiljam Sa.rjala. Onni Mannila. Ilmari 'nainen.
4996: Atte Pakkanen. Toivo H. Kinnunen. Lauri Laine.
4997: Yrjö Saari. Tahvo Rönkikö.
4998: 104
4999:
5000: IV,26. - Toiv. ai. N:o 12.
5001:
5002:
5003:
5004:
5005: Aittoniemi y. m.: Toimenp,iteistä maatalouden veroperustei-
5006: den tarkistamiseksi.
5007:
5008:
5009: E d u s lk u n n a ll e.
5010:
5011: PaLkatonta maataloudellista työtä teke- dyttävästi eri viljelmäryhmiä erilaisine
5012: vienkin on pitänyt jättää tuloilmvituksensa valtatuotantosuuntineen.
5013: jo tammikuun kuluessa verotuslauta:.lrun- V eromäärät on pantava malrnettavaksi
5014: nille siitä huolimatta, että ihe eivät olleet joikaisen henikilökohtaisen veronmaksukyvyn .
5015: tietoisia tämän työnsä verotettavasta mark- mukaisesti. Mikäli palkatonta maatalous-
5016: kamääräisestä arvosta. V erotusviranomais- työtä tekeviä .pyritään oikeaan osuvasti
5017: ten näyttää olevan ylen vaikea päätellä, verottwmaan, on silloin ensinnäkin tavikoin
5018: mikä määrä palkattomasta maataloustyöstä selvitettävä kunkin maatilan mannun tuot-
5019: olisi ollut suoritettava palikatulle ihenikilölle, tokyky ja määriteltävä näiden selvittely-
5020: vai1Ma maataloustyöstä ma;ksettavat palkat jen perusteella verotettava hehtaariala. El-
5021: olivat v. 1948 tarkoin säännösteltyjä. Tämä lei verotuksessa käytetä mittayksiQlliönä
5022: viitannee siihen, että voimassa oleva pe- mummettua heihtaarialaa, nä:yttäisi .olevan
5023: ruste siitä, initen patkaton työ maatalou- tarpeellista jakaa peltokin puhdastuotto-
5024: dessa on verotusta varten rwha:ksi arvioi- ikyvyltään useampaan kuin kolmeen lua.k-
5025: tava, on ilmeisesti mittapuu, jonka avulla kaan.
5026: on ylen vaikeaa, kenties aivan mahdotonta 'Maitten arvioimiset ja luoikitukset vero·
5027: saada todellisuutta vastaavia arvoja. Sitä tusta varten ovat vielä useinkin suoritettu
5028: vsoittavat myösikin ne vaikeudet, joita ve- vain silmämääräisesti. Mutta :tarkempiakin
5029: rojen suorittaminen palkatonta maatalous- menetelmiä on jo ikäytetty monissa kun-
5030: työtä tclmville tuottaa varsinkin veden- nissa. Valtiovallan olisikin nykyistä enem-
5031: jakajaseuduilla seikäi syrjäisissä kunnissa ja män uhrattava varoja ei vain itse arvioi-
5032: [kylissä. Nykyinen tapa määr·ätä isäntäväen mis-. ja luokittamistoimituksien suorittami-
5033: maataloustyön aikaansaama verotettava seen, vaan sen olisi myönnettävä varoja
5034: työntulo on ilmeisesti maataloutemme ja itse näiden menetelmien kehittämiseen ja
5035: varsinkin .pienviljelyksemme suotuisalle ke- ,parantamiseen.
5036: hitytkselle varsin haitallinen este. Eduskunnan istunnoissa ja varsinkin
5037: Kuinlika suureksi tilan isännäm. oli lai- eduskunnan ulkopuolella on paljon puhuttu
5038: tettava :tuloilmoitukseensa maataloutensa ja ikirjoitettu siitä, että palkannauttijoita
5039: antama puhdas ~tuotto, sen olivat verotus- verotetaan tulojensa joikaista pennUt myö-
5040: viranomaiset jo määritelleet niin, että il- ten. Vähemmän on kiinnitetty huomiota
5041: moituksentekijä oli jo tästä tulonsa vero- siihen, että .Suomessa on toimeentulomini-
5042: tettavasta osasta selvillä tammikuussa 1949. min alarajoilla eläviä pienviljelijöitä, joita
5043: Täten määritellyt ja tuloilmoituiksiin ikir- verotetaan sellaisista:kin tuloista, joiden
5044: joitetut puhdastuotot voinevat olla oikeaan- saavuttamiseen heidän pientilansa tuotanto-
5045: lkin osuvia, jollakin viljelysseudulla, mutta edellytykset eivät tarjoa ·edes mruhdolli-
5046: ne voinevat olla aivan epäedullisessa suh- sulllksiakaan.
5047: teessa jon!kin asutusalueen pienviljelijöit- Perusteiden, joilla verotettavat maata-
5048: ten maataloudestaan saamiin puhdastuot- loustuotot määrätään, olisi kaikissa twpalLlr-
5049: toilhin. Maatalouskirjanpitotilatkaan eivät sissa oltava oukeudenmu;kaiseen tulokseen
5050: sijaitse niin, että ne edustaisivat kaikkia johtavia. Näistä perusteista olisi suoritet-
5051: maataloustuotantoedellytyiksiltään erilaisia tava mahdollisimman perinpohjainen sel-
5052: merikittävimpiä tuotantoalueita eikä tyy- vittely. Rorhkenemmekin kunnioittaen eh-
5053: IV,26. - Aittoniemi y. m. 105
5054:
5055: dottaa edusk,unnan hyväksyttäväksi toivo-
5056: 1 näistä maataloutta harjoittavia vero-
5057: muksen, tettaisiin heidän veronmaksukykynsä
5058: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi mukaisesti siten, että he voivat elää
5059: toimenpiteisiin maatalouden vero- likipitäen saman tasoista elämää,
5060: perusteiden tarkistamiseksi niin, mitä eletään muiden johtavien elin-
5061: että palkatonta työtä tekeviä, itse- keinojen piirissä.
5062: Helsin.gissä helmikuun 11 ,päivänä 1949.
5063:
5064: S. S. Aittoniemi. Lauri rtrurtomaa.
5065:
5066:
5067:
5068:
5069: 14
5070: 106
5071:
5072: IV,21.- Toiv. aJl. N:o 13.
5073:
5074:
5075:
5076:
5077: Oksalla y. m. : V aUion tulo- ja menoarviota sitovien lakien
5078: ja asetusten tarkistamisesta.
5079:
5080:
5081: E duskunnaU e.
5082:
5083: Kansalaisten verorasitus on sodan edelhli- sin kaksi kertaa niin suuri. Näin suuren
5084: seen aikamn verrattuna erittäin suuresti osuuden karusa:l3;isten tuottamista. hyödyk-
5085: kasvanut. On selvä, että rahan arvon ale- keistä j1a rpa1v.eluksista erottaminen rpois
5086: nemin<en siitä joihtuvine v·erotettavam tuihm iheidän omasta rmä&räysvaiiJLastaan yhteis-
5087: ja omaisuuden arvon iroohoamisinoon on ai- kunnan ihyväkså -ei voi olla ajan mittaan
5088: ikaansaanut verojen mark!kamää11äistä kas- vaikuttamatta Jamautta.VIasti mihin ponnis-
5089: vua, mutta verosummien paisuminen ·ei ole teluihin•, jorita :he ta,loudel:lise1la alal:la suo-
5090: suinkaan pys:älh.tynyt täillän. Verorasi tuks·en ·rittavat ja joista taJous,elämän edistyminen
5091: suhteeil!lista ~isäruntymistä ~uv.aa esim. vi- j,a Y~leisen elintason pararr11eminen pohjim-
5092: Tallisen €1lin:kustannusmd~ksiru tätä ikoslmva ma:ltaan riippuvat.
5093: <indeksi:tu:ku, jolm vuodesta 1'93.8-39 viime J okaiseUe on tunnettua, ~että vahion me-
5094: vuoden joUJLulkuuhun on ikohonnrut noin 21 noj.en ja ni1den mu!kana verorasituksen
5095: kertaiseksi. Y.leisinde!kslin nousun ollessa ikasvu viimeisten kymmenen vuoden aikana
5096: samana aikana vain noin 8 k·ertainen. on pääosailtaan johtunut käydyistä sodista
5097: Vaikkakin eräitä edistysaskeleita verokiuor- j.a niitä seuranneista poiikil\'eukselJ.isista
5098: man .pienentymistä tklohti on viime aikoina Olloista ja Vielvoitteista. Näissä suhteissa ei
5099: ollut havaittavissa, ovat toisa<3Jlta inflation esim. ~eduskunnalla vailtion tulo- ja meno-
5100: ainaikin väiliaik111isesta <pysähtymisestä joh- arviota käsitellessään ol.e ollut suurtakaan
5101: tuva tulojen kasvun iwkkaaminen ja valEu- säästämismaihdoHisuutta. Mutta samall'a on
5102: neen rahanrunsauden sijaan tulJlut sen yl}ei- eduskunta joutunut toteamaan ffievansa
5103: nen :kireys omiiaan ai:heuttamaan ikansrulais- pakkotiiassa suurimpaan osaan muihinkin
5104: ten kesilrnudessa tunteen verotJUiks.en suun- ihalllituksen määrärahaehdotuksiin nähden,
5105: niUeen entis•el1lään jatkuvasta arrkaruu- kosika niliden ottaminen menoarvioon on
5106: 'desta. määrätty eri .aiikoina annetuhlla ta:lousar-
5107: v,erorasituksen sUihteellinenikin lisäänty- v,iota sitoviilwa ilaeilla ja asetuksiHa, joita
5108: minen on tietenkin suoranainen seuraus ihallitusmuodon mukaan ei voida sivuuttaa.
5109: vastaavasta ilmiöstä valtion menoihin näh- Näin oll1en pyrlrimytks'et v<3Jltion menojen ja
5110: den. Kun valtion ti,linrr:>äätö<ksen mukaan siten veliotuksen väihenty;miseen, joita ikyUä-
5111: sen ikokonaismenot vuonna 193:8 ~livat 5.4 ikin on esiintynyt, 'eivät trulorusarvion vahvis-
5112: miljardia markkaa, näyttävät ne 10 vuotta tamisen yhteydessä ole ililtäkään ·osalta voi-
5113: myöhemmin ·eli viime vuonna nousevan neet johtaa tulokseen. Toime:rupiteet sanot-
5114: rurusaasti yli 100 iiilllljardiru ma;r.IJ:ra.n. Ne tuun päämääräiän pääsemiseksi olisi siis
5115: ovat siten, kun raihan arvon aleneminen aloitettava n.iåden ~ukuisien säännösten
5116: noin !kymmenenteen osaan sotaa edeltä- tal"kistamisella, joi:hin nykyisin mainitu:n-
5117: neestä otetaan !huomioon, reaailisesti sruun- laiset pyrkimykset k.iJ.pistyvät ja joista kai-
5118: rulleen ikaiksinkertaistunoot. Vielä selveinJPi ikista !harvat rniiden moninalisuudesta jOih-
5119: käsitys valtion menotalouden laajentumisen tuen ovat ed€8 selvhl1ä. Osa DJäistä sään-
5120: merikityksestä saadaan vertaama:lla sitä nöksistä on jo ikauan voimassa olleita, osa
5121: kansan tuloon 1e11i aj.anlmhtina. Kun va~ltion taas peräisin myöhemmäiltä ajalta ja kaikki
5122: tu~o- ja menoarvion ikautta ennen ootaa oh- ovat varmaan aina!kin aikoinaan tarikoitta-
5123: jattiin vajaa viidennes kansakunnan työn- neet pa!lvel[a varsin hyödyllisiä tarkoitus-
5124: tulosten arvosta, on vastaava määrä nykyi- periä. Toisaa:lta on kuitenkin varmaa, kun
5125: IV,27. - Oksala y. m. 107
5126:
5127: otetaan \huomioon nykyis1en:laisen verotuk- sista näkökoihdlista riippumatta. Täilöin
5128: sen ikaillSruLaisia ja ta:louselä:mää ikuristava olisi toiveita myös siitä, että tämän:luontoi-
5129: ote ja suoranainen kailk:kien myJÖntämä set seikat asiaa senjälkeen haLlituksessa ja
5130: välttämättömyys sen lievittämiseen, että eduslrunnassa käsiteltäessä 1eivät saisi sHnä
5131: !kyseisissä tarkoituSJperåssä on melkoisesti Jiian määräävää asemaa.
5132: sellaisåalkin, että vwltion varoj·en käyttöä Edellä [ausutun ~erusteelia ehdotamme
5133: niFhin voidaan nykyO'loissa verorasituksen edus:kunnan hyväksyttäväJksi toivomuk8en,
5134: äJlenta:mise:ksi väihentää tai koikonaan J.O[>et-
5135: taahln. ·Tästä ja mainittujen lakien ja ase- että hallitus antaisi kiireellisesti
5136: tusten tal'lpeefillis,esta muuttamisesta olisi valtion menojen j.a verorasituksen
5137: ftaadittava yhtenäinen suunnitelma, jolloin alentamista silmälläpitäen asiantun-
5138: eri tal'IP·eita ja ni·iden keskinäistä tärlooys- tijaelimen tarkistaa valtion tulo- ja
5139: järjestySitä voitaisiin kokonais'UJuden ja sa- menoarviota sitovat lait ja asetukset
5140: notun päämäärän ihuomioon ottaen parihai- s.ekä ryhtyisi sen jälkeen viipymättä
5141: ten arvoste:hla. Tä:hlainen suunnitelma olisi toimenpiteisiin ei-välttämättömiksi
5142: asianmukaisimmin annettava tehtäväksi hav(!;,ittujen säännösten muuttami-
5143: jolft,e'kin pätevä11e, va:ltiota.louden asiantun- seksi ja ottaisi tämän huomioon jo
5144: tijoista 'k:okoonpannu1le elimeUe, joka voisi seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio-
5145: suorittaa työnsä pU!o1ue- ja muista s•eHai- esitystä valmistaessaan.
5146: Helsingissä 11 päivänä heiimikuuta 1949.
5147:
5148: Arvi Oksala. Arvi A.hmavaara.
5149: C. A. öhman.
5150: 108
5151:
5152: IV,28. - Toiv. al. N :o 14.
5153:
5154:
5155:
5156:
5157: Vennamo y. m.: Vuodelta 1948 ·maksetta.van omaisuuden-
5158: lu01Jutusveron poistamisesta.
5159:
5160:
5161:
5162:
5163: VerorasitUB on moo.ssamme ollut muodos- maaran. Tämän huomioon oUaen ja kun
5164: tumassa aivan tusikastutta va'ksi.. Tosin ve- valtion menoja myös Ollisi pyrittävä SIU'pis-
5165: rojen alentamiseksi on jo rylhdytty erinäi- tamaa:n s:ekä kun maatHata!lous nimen-
5166: siin toimenpiteis1in, mutta ,eivät n e kui-
5167: 1 omaan niitten !henkilöiden osa1ta, jotka
5168: temman näytä riittävän nykyisessä elin- saavat .näistä teli:nkeinoista toimeentulonsa,
5169: kei:noelämän hiljootymisen ja ta~ouselämä.n muutoin voi joutua suorastaan uhkaavaan
5170: kiristymisen va:iiheessa. N1menomaan maa- rpUJlaan, ehdotrumme kunnioittaen eduskun-
5171: talous, joka joutuu harjoittamaan elinkei- nan päätettäväksi toivomuksen,
5172: noaan mellkoisma pääomi.JUa, on tässä suh-
5173: teessa joutumassa suorastaan voittamatto- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
5174: . mien vailmuksien 'eteen. toimenpiteisiin vuodelta 194B mak-
5175: Toisaalta on juH.ösuudessa voitu todeta, settavan omais.uttdenluovutusveron
5176: että viime vuonna va•ltion verotuotto ylitti kokonaisuudessaan poistamiseksi.
5177: noin 10 miljardilla ma.rkaNa arvioidun
5178: Helsingissä 8 päivä,nä hehnikuuta 1949.
5179:
5180: Ve~o Venn'lltmo. Yrjö Saa..ri. Martti Suntela..
5181: Niilo Ryhtä. Wiljam &rjala. Ilmari Tiainen.
5182: Kalle Joukamen. Yrjö Hautala.
5183: 109
5184:
5185: IV,29, - Toiv. ail. N:o 15.
5186:
5187:
5188:
5189: Laitinen y. m.: Toisen omaU1uudenluovutusveron viidennen
5190: erän maksuunpanemisesta ·vuoden 1945 veroperusteiden
5191: mukaisesti.
5192:
5193:
5194: E d u s kun n a 11 e.
5195:
5196: iSi~hen huolestuttavaan taloudellisen ti- maksuun .pantava omadsuudeniuovutusv.ero
5197: rranteen kehitykseen, mikä viime a:i'koina on nousemaan yli 100 % vuoden 1946 v.erosta.
5198: ill1aaseuduHa ta!P.ruhtunut, on yihtenä syynä Kun nyt jo tämä viimeksi malksuun pantu
5199: . verojen huomattava nousu. Samanaikai- omaisuudenluovutusvero on ta1oudelJ.isoon
5200: sesti kun tuotteiden hinnat ovat las:roeneet, kehitykseen ja v~eronmaiksajain kantoky-
5201: josta on ollut seurauksena rahatulojen vä- kyyn näJhd!en kohtuuton, muodostuisi en-
5202: :heneminen, ovat ilrustannukset ja verot tisin .perustein :ensi vuonna maJksuunpan-
5203: nousseet. Tässä veroj,en nousussa tärkeää tava erä suorastaan y[ivoimaiseksi. Kun
5204: ja ratkaisevaa osaa maatalouden kannalta tämä omaisuuteen ilmhdistuva y1imääräinen
5205: näyttelee omaisuusvero, sekä omaisuuteen erikoisrasitus tuotantoe lämän ja erikoisesti
5206: 1
5207:
5208:
5209: kohdistuva omaisuudelliluov:utusvero. Var- maatalouden kannalta on !hyvin haitallinen'
5210: sinkin viimeksi mainitun v·e:r~on nousu on jopa tuhoisa, o1~isi s-iitä päästävä mahdolli-
5211: suo!'laStaan yJtlätyksel:linen ilmhoten s1e nyt simman pian, joten tuntuisi kohtuulliselile, .
5212: vuoden 1947 perustein maksuun pantuna, että tämän veron viimeinen ,eili 15 erä koko-
5213: josta verokuitit nyt om. jaettu ja jonka I naan poistettaisiin. Kun kumminkin täi1lai-
5214: erän ma:ksu on jo toukokuussa, noin 50 % nen toimen:pide valtiotalouden kannalta ei
5215: edelliseen vuoteen e[i 1946 verraten. Tämä olisi toivcottu ja saattaisi häiritä vaitio-
5216: nousu on jo liian crasikas, sillä v:erokuittien talouden tasapainoittamista, olisi ainakin
5217: summat ovat niin suuret, että niiden mak- tämän verotnl'ksen seuraamuksia lievcennet-
5218: saminen tuottaa suuria vaikeuksia, joten tävä ja saatettava perusteet valtioneuvos-
5219: tiJlallille tästä ristiinkäyvästä ~e'hityksestä ton 'hrurkinnasta, jopa mahdollisesta mieli-
5220: ''Oi muodostua monissa tap:auiks.issa kestä- va11asta, riippumattomaksi.
5221: mättömäksi. Mutta jos kehitys ja siihen Edehlä olevan rperusteeUa ehdotamme
5222: vaikuttavat tekiJät saavat ede'lleenlcin jat- kunnioittaen :eduskunnam. päätettävä:ksi toi-
5223: kua, pafu.enee s·e vieläkin huomattavasti. vomuksen,
5224: Nythän on tunnettua, että maatalouden
5225: viime vuoden veroperusteita ,edehliseen v:uo- että hallit1ts ryhtyisi toimenpitei-
5226: teen V'erraten on tuntuvasti korotettu, ollen siin 5. 5. 1945 annetun II omaisuu-
5227: ne noin 100 % 'kocrkeammat VU!oden 1946 denluovutusverolain viidennen eli
5228: veroperusteisiin. Kun omaisuuden arvot viimeisen erän verotuksen maksuun-
5229: realisoidaan tuott(jlukujen perusteelia ja panon ja kannon toimittamiseksi
5230: jos ik:ertoimina ikäytetään .entisiä lkertoirrrtia vuoden 1945 verotusperusteiden mu-
5231: ja ihuomioon ottaen veron asteettainen kaisesti.
5232: (prQgTessiivinen) nousu, tulisi ensi yuonna
5233: He{lsingissä, ihehnhlmun 8 päivänä 1949.
5234:
5235: Emo Laitinen. Aino Luostarinen. Antti A. Koukkari.
5236: Eri. Haapaniemi. Eemil Luukka. Toivo H. Kinnunen.
5237: Samuli Simula. Martti Miettunen. Eino Palovesi.
5238: Onni Mannila. Kerttu Saalasti. Johannes Virolainen.
5239: Oiva Turunen. Vieno Simonen. KaJJ.e Joukanen.
5240: Lelliillal't Heljas. Viljami Kalliokoski.
5241: 110
5242:
5243: IV,3o. - Toiv. al. N :o 16.
5244:
5245:
5246:
5247:
5248: Puumalainen y. m.: Omaisuudenluovutusveron perinnän
5249: keskeyttämisestä eräissä tapauksissa.
5250:
5251:
5252: E duskunnaHe.
5253:
5254: Senjä'lkeen ~un toinen omaisuudenluovu- Useissa yhteyJ.m.issä on käsitelty omruisuu-
5255: tusvero säädettiin, on r·a:hanarvossa tapaih- denluovutusveron wlarajan korottamista
5256: tunrut suuri muutos. V·erotettavan omaisuu- muuttunutta ,raihanarvoa vastaavaksi. Vaik-
5257: den mal'klmmäär&inen wlaraja tuskin sil- kakin periaatteessa on myönnetty muutok-
5258: loinilmoo, lkun ~aki säädettiin, oli niin kor- sen tal'koitulksenmukaisuus, ei seil:laista [ain-
5259: ilma lwin mitä sen sosiaalisessa mielessä muutosta kuitenkaan ole tehty.
5260: olisi tuHut pien:i:l~e omaisuuksithle olla. Pient·en omaisuU'ksien omistajat ovat tä-
5261: Oma:koti- ja .pienasuntota;lot tarjoavat hän asti yil.imääräisin työponnistuksin on-
5262: niiden omistajiUe .pääasiassa oman asunnon. nistuneet suoriutumaan 'kyseessä Dl,eva:sta
5263: Sen omaisuutena ja vi•elä enemm&n omai- verosta. Ailkanut ta'louspwl.a on muuttanut
5264: suudeni1uDvutusv.ero1la rasitta;minen mevkit- tilanteen kokonaan. Työa.nsiot antavat nyt
5265: see a:sumiskustannusten kohotta:mista asian- tUSikin riittävästi tuloa välttämättömiin jo-
5266: omaisiHe. OmaMa ja perheensä työvoimalla kapäiväisiin tarpeisiin, ja omaisuudeniluo..
5267: työslkentelevä:l.'le on verstaissa, koneissa ja vutusveron. maksaminen käy suorastaan
5268: työkwluissa roeva pääoma työvä1ine. TäJ~ai maihdottmnaksi.
5269: s•errlrirn: omaisuuden iuovutusveroHa .rasitta- EdeHä esitetyillilä rperusteiJlla kunnioittlllen
5270: minen on kohtuutonta ja sitä tietä huonon- ehdotamme eduskunnan <hyväiksyttävåksi
5271: taa h-enkilökohtaisesta työstä saatua ansiota. toivomuks,en,
5272: Myöskin .rpienvilljelmät irtaimistoineen
5273: ovat omistajillleen vain työvä:lineitä silloin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
5274: kuin he työskentelevät pääasiassa omin työ- tvimenpite·isiin ornaisuudenluovutus-
5275: voimin. Satunnaista vieraan työvoiman veron perinnän keskeyttämiseksi vuo-
5276: käyttöä ei voida pitää sellaisena, joka muut- deks.i niissä tapauksissa, jolloin vero-
5277: taa asi.an hionteen. Tässäkin ta.rpll!ulksessa velvollisen mnaisuuden arvo ei ylitä
5278: Dll omaisuudenluovutusveroHa rasitta:mi- 800,000 markkaa.
5279: nen suorastaan työstä saadun tulon vähen-
5280: tämistä.
5281: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1949.
5282:
5283: V. PuumaJainen. Niilo Niemim.en. Toivo Friman.
5284: V. Riihinen. Ka.arJ.e Renfors. Mauri Perkonoja.
5285: N. Nurnrlnen. Matti Meriläinen. G. Rosenberg.
5286: Arvo Rlihimä;ki. M. Järvinen. J. Mustonen.
5287: Hugo Mamninen. Roones TaurlaJin.en. Toiv;o KujaJ.a.
5288: Antto Pnumila.
5289: 111
5290:
5291: IV,3t. - Toiv. al. N:o 17.
5292:
5293:
5294:
5295:
5296: Borg-Sundman y. m.: Tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
5297: sesta yksinäisten henkiWiden verotuksen osalta.
5298:
5299:
5300: E ,d u s k u 1n n a !ll e.
5301:
5302: Yiht~unnan on ka:iikin lreinoin. taattava maclmn tulosta 25.4 %, 400,000 mailli:an
5303: kansanelink·e:1poinen jälkikasvu ja tuettava tulosta 22 % sekä 600,000 marikan tulosta
5304: niitä kansalaisia, jotkoa huoltavat sen tu:}e- 18 %. Jos lapsettomat aviopuolisot, kuten
5305: vaisuutta, !lapsia. Niinpä on luonno11ista, usein on asianlaita, ovat kumpikin ansio-
5306: että •lapsi·a :elättävien henkilöiden verotus työssä, muodostuu ero molempien ryihmien
5307: on ol:eva huomattavasti lievempi kuin mui- välillä vielä suuremmaksi, koska tällöin .toi-
5308: den. T.ämä peria:ate onkin jo kauan sisäll- nen puoliso saa vähentää osan tulostaan,
5309: tynyt veroiakeihimme ja sitä on viime ai- enintään ilmiterukin 120,000 ma11kkaa.
5310: koina yhä tehostettu. Tämän tlisäJksi täl- Se ankara verotus, joka naimattomiin
5311: Jaisi.Ue iflenkilöilil'e on rryhdytty valtion va- helllkilöihin nykyisin on kohdistettu sekä
5312: roista suoritt3!m81an erityistä verotonta sinänsä että; erityisesti verrattuna lapsetto-
5313: Japsilisää. Sen sijaan vasta sodan aikana, rniin aviopuolisoihin, ei ole kohtuullinen
5314: kun valtion verotuloja oli pwkko yrittää eikä asiallisesti perusteltavissa. Ei voida
5315: kaikin keinoin lisätä, liitettiin tulo- ja osoittaa, että y:ksinä.isen henkilön veron-
5316: omaisuusverolakiin säännös, jonka mukaan maksukyky olisi sanottavasti parempi kuin
5317: määräikään tulleita naimattomia henkilöitä kahden työkykyisen naimisissa olevan lap-
5318: verotetaan ankarammin kuin lapsettornia settoman henkilön. Verotuksen absoluutti-
5319: aviopuolisoita. Muutama vuosi ennen so- nen ankaruus on taas omiaan suorastaan
5320: taa !käytäntöön otettu perheettömien lisä- jarruttamaan yksinäisten henkilöiden an-
5321: vero eli n. s. poikamiesvero, joka oli ensin saitsemis- ja eteenpäinpyr:kimishalua, koska
5322: 20 % ja sitten 40 % kaikille yhteisen lisääntyneestä tulosta menee vero1hin aina
5323: veroasteikon mukaan määrätystä verosta, paljon suurempi osa kuin muilta verovel-
5324: koski näet samalla tavalla naimaton:ta kuin vollisilta. Erityisen kohtuuton on naimat-
5325: naimisissa olevaakin lapsetonta verovelvol- ·tomien verotuksen ankaruus senvuo'ksi, että
5326: lista. se etupäässä kohdistuu yik:sinäisiin naisiin,
5327: Nyikyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa johtuen naisten enemmyydestä, mikä mies-
5328: ovat fyysilliset henkilöt siten jo veroasteik- ten sodissa kaatumisen vuoksi on ny.t en-
5329: koon nähden jaetut kolmeen eri luokkaan, tisestään lisääntynyt. Mitään sanottavaa
5330: joista ensi.mnräiseen eli an:karimpaan kuu- väestöpoliittista tavoitetta, jota lienee ai-
5331: luvat yleisesti sanottuna naimattomat, toi- koinaan myös pidetty silmällä - ja jota
5332: seen naimisissa olevat lapsettomat ja kol- toteutetaan paremminkin lapsia huoltavien
5333: manteen lapsia elättävät tai elättäneet hen- veronhuojennuiksilla ja lisillä - ei kysei-
5334: kilöt. Ero eri veroluokkien välillä on var- sellä verotus:periaatteella näin ollen saavu-
5335: sin suuri. Niinpä ensimmäiseen veroluok- teta. Sitäpaitsi juuri naimattomilla nai-
5336: kaan kuuluvan vero, astei!kon mukaan on silla vn usein osanaan huolehtia joko koko-
5337: 100,000 markan tulosta 80% iko~keampi naan tai osittain perheen ja suvun vanho- ·
5338: kuin toiseen luoiktkaan kuuluvan. Vastaava jen ja sairaiden jäsenten elatuksesta ilman,
5339: luku 150,000 markan tulosta on 37.5 %, että heille siitä on laskettu veroalennusta.
5340: 200,000 markan tuloista 27 %, 300,000 Näin ollen olisi naimaUomien henkilöiden
5341: 112 IV,31. -Yksinäisten henkilöiden verotus.
5342:
5343: erikoisverotuksesta luovuttava rinnasta- että hal.litus antaisi Eduskunnalle
5344: maila heidät lapsetto.miin aviopuolisoihin. esityksen tulo- ja omaisuusverolain
5345: Silloin toteutettaisiin oikeutettu periaate muuttamiseksi siten, että yksinäiset
5346: kansalaisten yihdenvertaisuudesta verola- henkilöt luettaisiin samaan vero-
5347: kien edessä erikoisalennusten ohessa. luokkaan kuin yli 3 vuotta naimi-
5348: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme sissa olleet lapsettomat aviopuolisot.
5349: edu~unnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5350:
5351: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1949.
5352:
5353: Margit Borg-Sundman. Lassi Hiekkala.
5354: Irma Hrunara. C. A. Öhman..
5355: Laura Brander-Wallin. Felix Seppälä.
5356: 113
5357:
5358: IV,a2. - Toiv. al. N:o 18.
5359:
5360:
5361:
5362: Ka.rvikko y. m.: Tulo- ja omaisuu6Verolain yksinäisiä ja
5363: naimatrllomia verovelvoUisia koskevien säännösten muut-
5364: tamisesta.
5365:
5366:
5367: E dusikunnalle.
5368:
5369: Voim.alsa oleva tulo- ja omaisuusvtrolalti ne eroavaisuudet, jotka ilmenevät, eivät
5370: vuodelta. 1943 .sotii uäiltä :k:ohdiltaan bn- suinmaan tee yksinäisten taloudellima ase·
5371: salaiaten oikeudenmuhisuu.skäsitettä vas- maa helpommaksi kuin lap.settornien ano-
5372: taan ja oo sellaisenaan kestämätön, koska .pu.olisoiden. Kodin perustamiskustannukset
5373: M herättää ylhit kiihkeitmpää ja oibu~ttua ovat samat kummallekin, vuokramencJt,
5374: tyy;tymä.tt&nyyt:tä. Mainittu Jaiki ei aseta ylläpito, elatus ovat niinikään saman tapai•
5375: kansa.laisia yhdenvertaisoon asemaan lain set. Jos otetaan !huOmioon se tosiseikka, ettli
5376: edessä vaan luokittelee heidät mielivaltai- yhä usea.mmin nyikyisin tällaiset aviopuoli-
5377: sesti eri ryhmiin. tavalla, jolle ei löydy mi- SQt ovat molemmat ansiotyössä, ovat edellä
5378: tään lkesti.Wå perustetta. luetel1ut kustannukset yksinäisten kohdalla
5379: Sosiaalinen mielenlaatu on saanut. yhteis- paljon raskaammat kuin mainittujen avio-
5380: kunnassa vankan jalansijan, niin kuin. va.- puolisoiden kohdalla. On myös mUistettava,
5381: listu-noolJe yhteiskunnalle SQpiiildn, ja s.iti että yksinäisillä on useimmiten etatusvel-
5382: on lainsää.täji r ilmeisesti tavoitellut vuod~n vollisuu:ksia .nurita omaisi31m !kohtaan pal·
5383: 1943 tulo- ja oma.isuusverol~n. mutta. jon suuremassa määrin kuin aviopuolisoilla.
5384: poilkennut sitten k.ohtalolYkaalla tavalla. oi- Vapaamielinen sivistysvaltio ei voi nou-
5385: •kealta tieltä, .minkä seurauksena nyt huo- dattaa väestöpoliittisia propagandakeinoja
5386: mattava 0\Sa. verovelvoUisista kansalaisista tavalla, joka sotii kansanvaltaisia tasa-
5387: on jöutunut epooilreutettuun a.semaan. arvoisuus- ja oikeusperiaatteita vastaan.
5388: Tämi epäkohta olisi kiireesti korjattava. Lapset ovat ensisijaisesti ylbilöllin.en
5389: :N'ykyin4fi tulo.. ja omaisuusve-rolaki ja- mutta myös yhteWlrnnn.allinen ikTSYin:Y81 jå
5390: kaa wrovehtolliset kolmeen ve.roluökkaan, jälikim.mäisen näkökohdan vuoksi yhteUinm-
5391: joig.ta ell8inUnäi&oon. kUuluv•t ;pääaaiassa nan on:kin osaltaan tuettava h~iti; ·nrlkä
5392: YJksinäiset ja naimattomat kansalaiset, toi- myös tapahtuu monin muodoin, m. m. voi-
5393: seen avioliitossa olevat lapsettomat henki- massa olevassa tulo- ja omaisuusverolaiBsa.
5394: löt ja ilrolmanteen ne kansalaiset, joilla on Edellä olevaan viitaten fili.dotantme kun·
5395: tai on ollut a.låilkä.igfi lapsia elätettävä- nioittaen eduskunnan ·päätettäväksi toivo·
5396: nään. Lain ~iaalinefl uudistus on siinä, inuksen,
5397: että on pytitty an.tama.an miätä.tt.yä vero·
5398: helpoitugta las~n •Ia.tuitsen a.hlleuttamiett että hallitus ryhtyisi kiireelliHsti
5399: kustannusten johdosta. Tätfiin jaikoperus- toimenpiteisiin vuoden 1943 tulo- i•
5400: teen -voi hyväksyä. Sen sijaatt toisen ja en- omaisuusverolain muult(Jmiseksi ri-
5401: simmiisft luoktul verovelvoll~t moodos- ten1 että ensimmäinen veroluokka
5402: tavat todellisuudessa ylhden kokonaisuuden. poistetaan Ja yksinäiset ja 'lfidimatto-
5403: Ei ole mitää:n. oikeutettUja edellytyksiä ja- mat kansalaiset asetetoon verott.t,k.;
5404: kaa heidät eri cyhmiin. sessa lapsetlomien aviop'I.Wlisoiden
5405: Käytmmössä ~n ja tois~n luo- kanssa samaan eli siis toiseen 1Jefq~
5406: ika.li veoovelvollisten taloudelliset mahdolli- luokkaan..
5407: suudet ovat suurelta osalta samanlaiset -
5408: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1949.
5409:
5410: Irma. Karvikko. , , Aino MaJkamäld.
5411: .. ; . ~,.
5412: Ka.isa Hiilelä.
5413: .: 15
5414: 114
5415:
5416: IV,aa. - Toiv. a.l. N:o 19.
5417:
5418: Roine y. m. : Ensimm.äisen. veroluokan. poistamisesta tulo- ja
5419: omaisuusverolaista.
5420:
5421:
5422: E d u s k u n n a 11 e.
5423:
5424: Tulo- ja omaisuusverolaki asettaa yksi- ne, jotka ovat ytksinäisiä, katsotaan velvol-
5425: näiset ihmiset huomattavasti raskaamman- lisiksi huoltamaan vanihempiaan, silloin
5426: verotuksen kohteeksi kuin naimisissa ole- ikun nämä eivät enää itse pysty itseään
5427: vat. Tämä on yksinäisten ihmisten keskuu- elättämään. Monasti syntyy vanhempien
5428: dessa herättänyt suurta tyytymättömyyttä. ihmisten ~keskuudessa tyy.tymättömyyttä
5429: Yleisesti he kyllä ymmärtävät ja hyvätksy- myös siitä, että ikruksi suunnilleen saman-
5430: vät veoohuojennUJkset sellaisten aviopuoli- ikäistä ihmistä joutuu samanlaisista tu-
5431: soiden ikOJhdalta, joilla on iapsia, mutta loista ma.iksaanaan huomattavasti erilaista
5432: milloin on ik:ysymys lapsettomista aviopuoli- veroa, vailclm kmnmaliaikaan ei ole huol-
5433: soista, .tuntuu heistä kohtuuttomalta verot- lettavia. :Syynä tähän erilaiseen verotuk-
5434: taa !heitä raskaammin kuin la,psettomia seen on se, että toinen on aikoinaan ollut
5435: aviopuolisoita, ik:oska heillä ei ole yksinäi- naimisissa tai ollut muuten huoltaja.
5436: syy,destään taloudellis-ta etua lapsettorniin Yksityisten ihmisten keskuudessa on pe-
5437: aviopualisoihin verrattuna, pikemminkin rusteita tyy-tymättömyyteen pa·ljon enem-
5438: päinvastoin. mänkin kuin tässä on luete1tu, mutta nämä-
5439: Täh•fin yiksinäisten i1hmisten tyytymättö- kin jo mielestämme riittävät. osoittamaan
5440: myyteen · on todeLla. perustellut syyt. Ei yksinäisten ihmisten verotuksen lapsetto-
5441: suinikaan asunto, lämmitys, ruuan laitto rniin aviopuolisoihin verraten kohtuutto-
5442: y. m. ikulut ole heille henkilöä kohden pie- maksi. Perustaik:si yksinäisten rasikaammalle
5443: nemmät 'kuin lapsettomiHa aviopuolisoilla, verotukselle jää vain se, että si1lä pakoite-
5444: vaan päinvastoin suhteellisesti suuremmat. taan ihmisiä menemään avioliittoon. 1Se voi
5445: Yhtä hyvin kuin aviopuolisoilla on ;heillä- sellais-enaan olla hyvä pyrldmys, mutta voi
5446: kin kodinperustamiskustannukset, mikäli usein joihtaa harkitsemattoman pikaisoonkin
5447: haluavat oman kodin, eivätkä tyydy asu- :ja vi!JhingoHiseen asian ratkaisuun. Ka1killa
5448: maan toisten alivuokralaisina. Ei myös- ei ilmiten:kaan ole siihen mahdollisuutta ja
5449: kään voida vedota siihen, että aviopuoli- on !kohtuutonta rangaista ihmistä vain
5450: soista vain toinen käy .työssä, toisen hoi- siksi, että hänellä ei ole: mahdollisuuksia
5451: taessa ikotia, koska tois-en aviopuolison ko- solmia avioliittoa.
5452: tiin ikeskittyril.iseen ei ole mitään palmtta- Ainoa oikea ratkaisu tässä kysymyksessä
5453: vaa syYtä, vaan hän voi !hyvin työskennellä on .tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen
5454: kodin ulkopuoleHa. Jos hän kuitenkin jää niin, että siinä oleva ensimmäinen vero-
5455: pelkä:ksi kodinhoitajruksi, on siitä. seuraUJk- luokika ,poistetaan, jolloin yksinäiset vero-
5456: sena taloudelle säästöjä, joita ei yik:sinäi- velvolliset kuin myös la,psettomat aviopuo-
5457: selle tule, sillä hän joutuu kuitenikin tällai- lisot tulevat samaan veroludkikaan.
5458: sissa tapauksissa käyttämään palikallista Edellä lausutun perusteella ehdotamme
5459: apua tai: varattomana itse uurastamaan eduskunnan päätettävälksi toivonlUiksen,
5460: enemniän, mitä -mirastusta ei kohtuudella
5461: voida .asettaa verotuskohteeksi. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5462: Tämän ikaiik:en lisä!k:si on yksinäisillä ih- siin tulo- ja omaisuusverolain muut-
5463: misill•ä myöS usein huollettavia, mutta he tamiseksi niin, että siinä esiintyvä
5464: eivät useinkaan saa mitään verohuojennuik:- en.simmäin.en veroluokka poistettai-
5465: sia -tästä lukea :hyväkseen. Usein .perheissä siin.
5466: käytäntö vie siihen, että perheen lapsista
5467: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1949.
5468: Eino Roiu. T~i~o Kujala.. Paavo Leskinen:
5469: Anna. Nevalainen. Eino Kujanpää. Elli Stenberg.
5470: Il'llUl< Torvi. Toivo Friman.
5471: 115
5472:
5473: IV,a4. - Toiv. a!. N :o 20.
5474:
5475:
5476:
5477: Heikkilä y. m.: Tonttiar·von määräämiS~estä maatalouskiin-
5478: teistöjen oma~uusverotuksessa.
5479:
5480:
5481: E d u s ik u n il a ll e. ·
5482:
5483: Tuio- ja omaisuusverolain 34 §.:n mUikaan vutetaan. Mikäli näin ei tapahdu, ei tontti-
5484: pidetään omaisuuden verotusarvona sitä, arvosta ole omistajalle todellista hyötyä,
5485: mikä sillä oli verovuoden päättyessä omis- tilan arvo ,omistajan kädessä" ei ole suu-
5486: tajan kädessä sijaitsemispaikallaan. Sama rempi ikuin YJhtä edullisesti muuten asutus-
5487: lainkohta myöntää valtiovarainministeriölle keSkuksiin sijaitsevan tHan, jolla ei katsota
5488: oikeuden antaa tarloompia määräyksiä nlistä olevan ·tonttiarvoa. Tonttiarvon verottami-
5489: perusteista, joiden muikaan kiinteistö on nen, joka usein !käytäilnössä on viety aivan
5490: verotuksessa arvioitava. Viim~ksi mainitun kohtuuttomiin, ;perustuu siis itse asiassa
5491: säännöksen nojal-la valtioneuvosto on sitten olettamukf:;een, että omistaja 'ei tule käyt-
5492: vuosittain antanut päätöksen maatalouskiin- tä.rnään tonttiarvoisia osia .· ti1astaan maa-
5493: teistöjen arvioimisperusteista. Tässä pää- talouteen vaanmyy ne ~ois. Tä1lais(m aja-
5494: töks~sä määrätään m. m., että jos maa~ tutksen ottaminen perustaksi maatalouskiin-
5495: talouslkiinteistöllä on, !huomioon ottaen sen teistön verotuksessa on. sitäkin kohtuuttO-
5496: sijaitsemispaikah asutuskeskuksiin nähd(lii, mampaa, ilmn 'esim. tkauppa- ja teollisuus-
5497: tonttiarvoa, on sanottu arvo eri:kseen niåä- yritysten rvarastoilhin nähden on nimen-
5498: rättävä: ja otettava !kiinteistön verotusarVoa omaan säädetty, ettei niitä saa verotuk-
5499: ·lisäävänä huomioon. sessa arvosta-a arvioituun myYntihintaan
5500: Asutuskeskusten Hilheisyydessä määratäå:n vaan on !käytettävä kirjanpitoarvoja. Olisi
5501: maatalouskiinteistöjen verotettava pulld!ls- sen vuoksi asianmukaista ·ja kohtuullista,.
5502: tuotto hehtaaria !kohden, johtUJen · niiden että · :ffiaa.talouskiinteiStöjen ,mahdollmenr
5503: edullisesta sijainnista kulutuspaikkaan ja tonttiarvo otettaisiin omaisuusvero.tutksessa
5504: liikenneväyliin nähden, jo huomattavasti huoniioon vasta silloin, kun .se on tullut
5505: ikorikeammaksi kuin muual·la. Tämä korot- todelliseksi 16li vasta lu.ovutuiksen yhtey-
5506: taa samalla vastaavasti niiden arvoa omai- dessä, jolloin lvovutetusta alueesta saatu
5507: suusverotu'ksessa, ilroska sanottu arvo kyseis- vastike osoittaa sen koko arvon tonttiarvo
5508: ten valtioneuvoston päätösten mukaan saa- muikaan luettuna ja tarjoutuu itsestään
5509: daan· kertomalla pulldastuotto määrätyllä luovuttajan omaisuutena verotettavaiksi.
5510: kertoimella. Korikeammat omaisuusveroar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5511: vot tällaisissa tapauksissa ovatkin paitkal- edUskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5512: laan, koska kyseiset tilat todella ovat maa-
5513: talouteen !käytettynä omistajalleen arv:Oik- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5514: kaampia kuin syrjäisemmässä asemassa si- siin sellaisen muutoksen aikaansaa-
5515: jaitsevat. Tilan mailla ehkä oleva t~mtti miseksi maatalouskiinteistöjen omai-
5516: arvo ei sen sijaan enää mitenkään lisää sen suusverotitkseen, että niillä ehkä
5517: tuottoa maatalouden harjoittamisen kan- oleva tonttiarvo otettaisiin· huo-
5518: nalta eikä siis myöskään korota sen arvoa mioon vain sikäli kuin se tulee to-
5519: tässä mielessä omistajalleen. Tonttiarvon delliseksi tilan tai alueen luovutuk~
5520: vaikutus tulee esille vasta silloin, jos tila sessa.
5521: t~i osa siitä vastikikeellisella saannolla Iuo-
5522:
5523: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
5524:
5525: Matti Beikldlä. Päiviö Betemä.ki. T. A. fnb~heimo.
5526: Martti 0. Kölli. Aa.:rne Honka. Niiio llt)Dkala.
5527: Felix Seppälä.
5528: 116
5529:
5530: IV,35. - Toiv. aJ.. N:o 21.
5531:
5532:
5533:
5534:
5535: Lampinen y. m.: .Boke,-i·Jt liikevaihtoveron poistamisesta.
5536:
5537:
5538: E·d u s fk: u I1 nalle.
5539:
5540: BäUituksen tähölta oh eduskunnalle äs- ikeahk'(}na, ilman että nylkyinen tuili!Mksu
5541: kettäin ilmoitettu, ·~tt1i lk.~vätistuhtokauden lcyken.ee antamaan kotimaiselle solkeriteoi-
5542: 1949 kuluessa tultaisiin edu.s.rounilalle anta- lisuudelle :ciittävää suojaa. Näin ollen lii-
5543: .nuutn esitys Hi!kevaihroverolam nuiuttaml- kevaihtoveron poistaminen ja .tullin saman-
5544: sesta. Eun puheenalaisenlainmuutoksen yh- aikainen korottaminen olisivat toim~npi
5545: teydessä illlielestätfime olisi huomioitava teitä, jotka jossakin mää.rin edistäisivät
5546: myösldn l.iikövailitoveron pojgtMilinen· soke- p~kimystä ikotilmaisen sokerin thinnan. saat-
5547: rin öSältä, pyydämme saada esittää· asian tamiseksi lähemmälksi tuontisokerin hintaa.
5548: selvit~i seur-aavaa: Liilkevaihtoveron poistami8en ja .tullin !ko-
5549: VH.m.~ikainen kehitys Uilkevai.h:tove.ro- rottamisen jälkeen tulisi tuontiSQkeri, ;joka
5550: läinsåädähnön alall.å on vieny.t a&k~l ~e y~eisosrokortilla jaetaan :Jmluttajil.le, ole-
5551: lee1ta yhä enemrulin giih.en, että. ruokata~ nuian. edelleen samanhintaista eli .kid~i
5552: loude$Så tävaJlisimmin. ikäytetyt elintarvik- 55 mk/kg ja palasokeri 6·5 ·mlk/kg. Sensi-
5553: ~t ovat alunperin olleet tai' ~ä.hite.Uen tUl- jaan vapaan !kotimaisen sokerin välMttä:ls-
5554: leet Uike.vå:thtoverosta. vapaiksi Viinl6ksi ikåuppahinta alenisi muutkin toimenpi~t
5555: .tapaib.tui Hi:klevaihtoverosta vapautta.mista !hintaan huomioon ottaen 25-30 martialla
5556: lö. 10. 1947 annetun hallituksen esitYlksen 'kilolta eli noin. 90-95 mal"'kkaan kilolta,
5557: N ;o 66 pohjalta. Va&ka. use~~;t kansanra- tniikä kuluttajienkin !kannalta olisi toivot-
5558: vi.taoou:tkSelle tärireä.t · tuotteet tälloin .tuli- tavaa. Tällöin ikor.ttis<>kerin ja vap3an ~
5559: vat ver<>sta vapautetuiksi, jlti sokeri vielä lkerin vä:linen ero pienenisi ja kotima.i&Gu
5560: verönalllli&hi. Tiettävästi tätnl, ainakin Sö!kerin hinn<>i·t.telussa vähitellen päästäisiin
5561: osittain, tlllpahtui epähuomiOSSA, sillä eri- Iäh:emmälksi muun sokerin hintatasoa.
5562: tyistä. perustetta. liikevai.ditoverdn sä.ilyttä- Kun solrerin tulli kidesokecille ny;k~in
5563: mi.scltsi säkerinkaan suhteen ei, varsinkaan on 10 mk/lkg ja kun ko,rttisotkeriBsa liike•
5564: seloSteUujen vapautusten jä:Lkeen, ole ole- · vaihtoveroa on vajaa 10 mk/kg, ·piu ot-
5565: massa. Koti.tnaisen juurikassokerdn. vapaut- taen !huomioon, että sokerin tuontihinnan
5566: tamiseksi mainitusta verosta pu:huvat ikailkki ja lkansalllhuoHomin:is.teriön luovutushinnan
5567: rtiin ,hyvin tå.rlkoitutksenmUikaisuus- kuin väHllälk.in on useita mankkoja erotusta, so•
5568: kohtuullisuussyytkin ja, mitä tuofltisoke- kerin tulli voida nostaa esim. 22-25 ·mark.
5569: riin .tulee, voidaan vastaMa valtiontulo pa- ban kilolta. Tällöinkään, kun rauhanai-
5570: remminlkin saavuttaa järrjestämällä tulli- kainen sOikentulli oli 4: 50 kilolta, ei vielä
5571: .uja.' . päästäisi ikol'lkeampaan kuin 5-lkertaiseen
5572: -~~~~armkeri on jo vu.osikymmen~t ollut tulliin, vaiklka muun teollisuuden tullit
5573: titöHt!tttikkeli, jolla. on ollut sUhteellisen viime VUJOden talousarvion yhteydessä nos-
5574: korkea tulli, milk.ä sama:lla on suojannut tettiin 9-drertaisiksi. Tämä tullinkorotus te.
5575: ik:otimaista juurikassokeriteollisuutta, pitäisi kisi oikeutta myös sokeriteollisuudelle ja
5576: sama suuntaus edelleen säilyttää. Liike- pitäisikin hallituksen p~kiä ennen opitkää
5577: vaihtovero, joka nykyään on suunnilleen saattamaan solkerinkin tulli sa·maan tasoon
5578: . yhtä su~-tl$i, .~ ~itenkin omiansa !IJlllUn tUllitason ikantfll4, .'-"ii.mli: Qfrittainen-
5579: tanpeetto~~-erin hintaa ikor- kin tullitason korjaaminen eOOYyttäisi sitä,
5580: IV,ae;.- Lampinen y. m. 111
5581:
5582: etti kotimainen ~keri ensi syksynä myy- että hallittU otlailii kiireeUiseBtt
5583: täisiin samaan tapaan malkeis- ja elintarvi- karkittavaksee-n liikevaihtoverolai-n
5584: keteollisuudelle sekä kuluttajiHe kuin syk- muuttamise-n ja sii-nä yhteydessä so-
5585: syllä 1948. keri-n liikevaihtovero-n poistamisen
5586: Edellä esitetyin perustein saa~ kun- samalla harkitsemalla siitä mahdol-
5587: nioittaen esittää eduskunnan påätettävjijrsi lisesti aiheutuvia muita toimen-
5588: toivomuksen, · piteitä.
5589: Helsingissä 3 päivinä helmikuuta 1949.
5590:
5591: J. E. Lampinen. BN. Haa~. Ma.tti Heikkilä.
5592: Samuli Simula. 8. S. Aittoniemi. Yrjö 1. A.ntila.
5593: Lauri Laille. T; ll; VilhgJa. H9mill :S:Ullbe:rr.
5594: AmOJ1 Suurkonka.
5595: 118
5596:
5597: IV,so. ---" ',l'oiv. al. N :o 22.
5598:
5599:
5600:
5601:
5602: Perkonoja. y. m.: Koneasemien perwtMn kWyttökc;rva·usten
5603: vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
5604:
5605:
5606: s
5607: E d u k u n rl. a l1 e.
5608:
5609: Kaikki se tuiki, jonka 'valtio on viime Valtion toim.enpiteissä on kuitell!kin il-
5610: vuosina antanut pienmaataloutemme tko- meinen ristiriita siinä, että samalla !kun
5611: neellistamiseksi, on ~ähtenyt siitä! aivan se osaUistumalla koneyhtymiin niitä talou-
5612: oitkeasta nälkemyiksestä, että maata~outemme dellisesti tUJkee, toisaalta taas koneiden
5613: ei ilman koneiden !käyttöä !kykene enää tarvitsijoilta niiden käyttökorva'Uiksista pe-
5614: kunnollisesti tä~täm.ään tehtäväänsä;. rimänsä liikevailhtoveron muodossa ottaa
5615: Tämä oli myöslkin eduskunnan käsityk- tatkaisin. T·ämä onikin osoittautunut hyvin
5616: senä silloin, kun se ihyväiksyi toivomuksen, thaitaHiseksi koneasemien toiminnalle, ollen
5617: että maahamme perustettaisiin ikokeilutar- samalla täysin asiatonta, koska niiden ,tar-
5618: lkoituiksessa n. s. osakeyhtiömuotoisia kone- koituksena ikerran on !hankkia mahdollisim-
5619: asemia, joissa valtio osuuksia merkitse- man paljon ja huoikea.Ha !koneita maatalou-
5620: mällä olisi mukana. Koneasemista ei aja- temme käyttöön.
5621: teltu mitään voittoa tuottavia liikelaitok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5622: sia, vaan yksinomaisena tarikoitutksena oli kunnioittaen eduskunnan thyväksy,ttävä.ksi
5623: saada mahdollisimman edullisesti koneita toivomuksen,
5624: maanviljelijöiden käyttöön.
5625: iNyt on näitä koneasemia toiminnassa jo että hallitus valmistuttaisi ja an-
5626: tkolmattaikymm.entä eri rpuolilla maata. Ko- taisi Eduskunnalle esityksen sellai-
5627: tkemuikset ovat täysin myönteisiä. Konease- seksi muutokseksi liikevaihtoverola-
5628: mat ovat erittäin joustavasti kyenneet tyy- kiin, että maatalouskoneyhtymäin
5629: dyttämään osaktkaiden konetarpeen. Mutta yksityist"lle viljelijöille suorittama
5630: myöskin muut ikuin osa.kkaat ovat paljon konetyö vapa1ttettaisiin liikevaikto-
5631: pyytäneet ja saaneet koneasemalta tarvit- vM·osta.
5632: semaansa koneapua.
5633: Helsingissä thelmiikuun 11 päivänä 1949.
5634:
5635: Mauri Perkonoja. J. Mustonen.
5636: Eino Tainio. Martti Leskinen.
5637: Eino Roine. H. Manninen.
5638: 119
5639:
5640: IV,37. - Toiv. a.l. N:o 23.
5641:
5642:
5643: Lappi-Seppälä y. m. : Liikevaihtoveron poistamisesta majoi-
5644: tus- ja ravitsemisliikkeiden osalta.
5645:
5646: E d u s k u n n a 11 e.
5647:
5648: Niinkuin tiedetään ovat sekä valtiovalta kansalaisia on suorasta.an kehoitettu mat-
5649: että eri ikansalaispiirit !kiinnittäneet vaka- bilijoina viemään Eurooppa.an kuluvan
5650: va.a huomiota siihen lk.ieltämättömään tosi- vuoden aikana n<>in 900 miljoonaa dollaria.
5651: seikkaan, että hintataso marumme majoitus- Kilpailu näistä doHareista. muodostuu eit-
5652: ja ravitsemisliik1keissä on konk.eampi, ikuin tämättä ikatkeralksi eri maiden !kesken, jo-
5653: mitä yl>eisen edun ka.nna:lta. olisi suotavaa. ten oman maamme lkilpailukykyisyyden
5654: Ensilksiikin on todettava, että ne ihenkilöt, puolesta olisi .tehtävä !kaikki voitavamme.
5655: joiden on, olosuhteiden pa;kosta säännölli- NJ'Ikyinen järjestelmä on lisäksi osoittau-
5656: sesti woka.iltava ravå.tsemisliiktkeissä, ovat tunut jo sinänsä varsin epätyydyttäväiksi.
5657: kotitaloudessa ruokaileviin nähden siJkäli Kun esimel'lkiksi ravitsemisliiklkeet jaettiin
5658: '"arsin epäedullisessa ja epäoikeudenmukai- ai:kana.an bhteen ryhmään, joista toiseen
5659: sessa asemassa, että heidän on ma,ksetta.va kuuluvat raittius- ja toiseen anniskelura-
5660: ostamastaan ruuasta myös liikevaihtoveroa. vintolat, olLen liikevaihtovero edeHisissä
5661: T·ämä ei voi mitenkään olla oikein, koska 5 % jäl:kimmäisissä 15 %, tapahtui t·ässä
5662: näiden ika.nsa:laisten elantolrustannUikset o.va:t ilmeinen erlfudys, mikä on koitunut suu-
5663: muutenkin suuremmat kotitaloudessa elä- reksi vahingoksi laajoHle kuluttajapiireille.
5664: viin ver.rattuna. Ravitsemisliikkeitä käyt- On nimittäin otettava huomioon, että käy-
5665: tävä yleisö tervehtisi tämän vuoksi mitä tännöllisesti iltatsoen vain päälkaupungis-
5666: suurimma1la tyydytylksellä liikevamtoveron samme on ensiluokkaisia raittiusravinto-
5667: poistamista ravitsemisliHdreissä tapahtuvan loita., joten maaseudulla !kaikki ravintoloita
5668: myynnin osalta, ilroska se merkitsisi varsin käyttävät joutuvat pa:kosta:kin menemään
5669: tuntuva.a :hintatason lasikua. annisike1uravintoloihin, vaiiklrei tarkoituk-
5670: Toiseksi on otetta.va :huomioon ne erit- sena olisi lainkaan välkijuomien nauttimi-
5671: täin tärikeät näkökohdat, jotka matkailu- nen. Ei nimittäin voitane kohtuudella vaa-
5672: liikenteen kannalta tekevät liikevaihtoveron tia, että !kaikki nämä; asiakkaat tkäyttäisi-
5673: poistamisen majoitus- ja ravitsemisliNclrei- vät yksinomaan alempitasoisia ruokaloita ja
5674: den kohdalla välttämättömäksi. Thtenä ikahviloit.a, joissa vero on pienempi. Tämä
5675: matlkailuliilkenteemme hitaan elpymisen ,epäkohta olisi pitänyt poistaa jo aikoja
5676: syynä on ollut ma.assamme näinä vuosina ·sitten.
5677: vallinnut iko:r~kea !hintataso. Suomi on jou- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
5678: tunut u1koma:illa kalliin ma.an maineeseen, kunnan :hyväksyt.tävälksi toivomuiksen,
5679: mistä oli kuitenikin mitä pikimmin pääs-
5680: tävä. Kun liikevaihtovero poisteta.an majoi- että hallitus alentaakseen nwas-
5681: tus- ja ravitsemisliikikeiden osalta, t~lree se samme tällä hetkellä liian korkeiksi
5682: !kuten. sanottu, mahdolliseksi hintojen melko muodostuneita hotelli- ja ravintola-
5683: tuntuvan alenta.misen. Se menetys, milkä hintoja, joka seikka on m. m. vai-
5684: lii!kevaih.toveron poistamisesta suoranaisesti keuttamaSsa matkailuliikenteemme el-
5685: aiheutuisi valtiolle, tulisi varmaankin mo- pymistä, ryhtyisi kiireellisiin ttJimen-
5686: ninkertaisesti korvatuksi maaihan virta.avan piteisiin liikevaihtoveron poistami-
5687: ullrolaisen va.luutan muodossa. On otettava seksi majoitus- ja ravitsemisliikkei-
5688: huomioon, että jo yksistään Yhdysvaltain den osalta.
5689: Helsingissä 4 ·päivänä helmikuuta 1949.
5690: Jussi Lappi-Seppälä. L. I. Kaukamaa. Erkki Koivisto.
5691: J. Koivisto. Usko Koski. Arno Tuuma.
5692: Jussi Anna.la. Oiva Turunen. 0. A. öhma.n.
5693: Hugo Nuorsaari. Johannes Wirtanen.
5694: l20
5695:
5696: IV,as. - Toiv. al. N:o 24.
5697:
5698:
5699:
5700:
5701: E. Koivisto: Rookapuun autokuljetuksiin tarvittooien neste-
5702: m~isten. pQZ#o-- Ja veiteluaineiden vapoottamise-sta tulli-,
5703: hinnantasaus- 'ja liikevaihtoveromaksuista.
5704:
5705:
5706:
5707:
5708: Maamnlt} ta..lo~l&IPä QU witä. ~\l\P'im 13\ta. ~inin hiu.n~ahan · ·näyttelee
5709: ~ miii-rin :rtippuva.IDen ·U'lkQ~lJ tmlh bU:t:uant~us- ja liikevafu.tov.el'OtlfUlk•
5710: pasta;. Vi~n~it&v~isUW1me ovat tär.k~inh ~u-t lnl®lt!ttava&. ~. &nsiiaia, tmli oa
5711: mit p-g.ut.ooUisu\W,tUQtteet. Viim~ aik(){na 9. ~k:ba, hln:nan~wmW!aatoon menevi
5712: ovat ok.~~oot tu~ti}ntQ!kus~~et tl}ot- ~u 2 :rok ja läkevaihtove:ron osuus noin
5713: ~t vieunillem.m~ v~ke~i~ lllk<mtai4'ln 4 Q :kilolta.. Sentitden olisi täriteii;ä.. että
5714: Jllar~oilla. S~t;ä:hden QlW iktloidQ:n. t&Wh\ ~lm. 2Q ~ pit~~iltä. matkoiltft tapaih-
5715: ~ittä.vä ~uotilntoi\tustanp\lste:n ale:Q.Um\:l· tuv~J.n :raakapuqn au.tolvulj~tuksiin saata.i-
5716: $00ll· tiiin kiyttiä. tulli~ ja verovap;Mta h611Siiniä.
5717: P\lu\~VM~n haJllkintakusta:mrukset ovat Tiiomä ,tQ!m():npide tuakin vähentäisi valtion
5718: :n-o~t my<is sentakia että sot~-a~k"na ja tulli- ja. ~Ntuloja, :iwska nykyisin tällaiset
5719: sen jälkeen ~utusl\e$US:t~n ja :UikeWt~reit. uit4rilti m~tkoilta. ta~tuvat puutavaran
5720: tien läheisyydes.si -tapa;htuneide11- liik&'hitk- auto:nkui~twk:set :kustannusten kalleuden
5721: kuid,en takia puu- ja paperiteollisuuden tl11ltilt jiiivä.t suorittamat-ta. ·Sen avulla saa~
5722: ra&ib-ain.e nyt joudutaan ha.nldQmaan syr.. tai~ ii;uitelllkin .teollisuuden tarvitsemaa
5723: jäWi!ti\. seuduUtq, jolloin ta.~ ajok~ :ra:a.ka-ainetta nopeasti ja lmhtuull:isin kus-
5724: ll~t muodostavat ihuomat:tavan ll.alllkinta- ta.nnQlksin, poistettaisiin ·pysyväisesti :val-lit-
5725: m@.olisä.n. Siitä syystä on metsähyödy,k- sevaa työttömyyttä. sekä. :parannettaisiin
5726: 'kciden n. s. ikantoraha v~imemainituilla metsänomistajien asemaa.
5727: seuduilla suuresti laskenut. Maassamme on ~äytä.Jmössä kyseessä oleva tul'ld- ja vero-
5728: laajoja .met.säriikkaita alueita, joilta. 'PUU- vap{l.us voitaisiin suorittaa samaan :tapaan
5729: tavaraa nykyisin tooUisuuden t~mpeiksi ei :kuin nyokyisin Aero Oy:n käyttämään ben-
5730: ikannata lainkaan kuljettaa. Tällainen ti- siiniin nähden on laita, toisin sanoen siten,
5731: lanne on vaikeuttanut myös metsänomista- että 'P· o. puutavaranhankkijat saisivat j.äl.
5732: jien asemaa, koska heidän on tuloatuotta- ~et:upäin ,todisteiden mukaisesti periä rval-
5733: :rnatromasta metsän lisilikasvusta ja omai- tiolta ik. :o. bensiininlhinna.n eron.
5734: suudesta suoritettava veroa. Lisälksi näillä Edellä olevan perusteella ehdotan !kun-
5735: metsäri:kikailla seuduilla, joilla ennen sotia nioittaen eduskunnan hyv-äby.ttäväksi toi-
5736: juuri metsätyöt muodostiv~t mitä tä~keim v~s~n,
5737: män elinkeinon, nykyisin val-litsee suuri
5738: työttömyys. eottii hallitU$ kiireelm~sti an-taisi
5739: Kun puuta:val'(tn ilruljetus ~a4in pitem- Ed1Wkunnalle e$itykse1f> f)itk4Wi 'llt4t-
5740: millä. ~tkoiUa t-ulee aqtohllft. tdullise.m- . ~lta tap~kt'Uvan r~puun- tmfa-
5741: m~ ilnun !hevo.<iilllt, -voita~ ~~llä esi- l~o-t4.li.,tuksiin, tarvittavien 'li&#ett~i#$,
5742: tttttyji epäkohtia S\llll'eSti ~l~taa, jos t~ ~ltta- ja v«iteht<Jmfiden- "Pa'14f·
5743: ~~n ~y,tettavii nestemäm~m PQJ.ttoaine tp,Mesla ·fufli--, ~fW;II,t'(MafM• .ia lii-
5744: saataisiin lhalvemmaksi ikqiJt 1:Uyk~n on k~vaihtaveromaksuista..
5745:
5746: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 11949.
5747: 121
5748:
5749: IV,s9. - Toiv. a.l. N :o 25.
5750:
5751:
5752:
5753:
5754: !'llrja y. m.: JIei'fl(tmiementen kaupom. vapauttamisesta
5755: liikeva>iht(;Verostfl;.
5756:
5757:
5758: E·d usikun nalle.
5759:
5760: Maataioustu()tteet ov~t yleensä vapaat siten maiksetta.va siitä liik(}va.ihtoverQll joh·
5761: liitevai:h.toverosta. Poikkelll{sen tästä muo- ·:dQSta huomattavasti !kalliimpi hinta. Tämä
5762: dostavat kultenildA lheinämiem.enet, joista epäkohta, johon m. n1. kaikki alan a;IllJnft..
5763: ·kauppaliikkeiden välityksellä. ;myytä-essä on tUliset ja osuustoiminnallis-et yhteisöt ovat
5764: sanottua v.eroa suoritettava. Jos sen sij&an Y'k&imie.lisesti !kiinnittäneet hu~miota, olisi
5765: 'heinänsiemenen tarvitsijat os~av:at sieme- saatava ;pomtetuksi saatta-malla apilau ja
5766: nen suor~n viljelij.a.ltlt, ei vero tllle kysy- timotein sie:m.~nt.en
5767: ikau.ppa samaan ase-
5768: ~nyb~. 'lllllJ\ll muiden Uiaataloustuotteiden
5769: ka,.upa.n
5770: Eräillä seuduilla mal'.\SSamme Qn heinl.tll- kanssa. TämäJ:i vuoksi esitämme eduskun"
5771: si.emenen viljelystä. valllhast~Mtn harjoitettu nan !hyv-äksyttäväksi toivomuksen,
5772: laajuud~, joka on verrattavissa minkä
5773: muun ~asvm viljelykseen tahall$.!li. Lähem- että hallitU$ antaiai EdU$kurnwlle
5774: pä.nli ylituotantoaLuetta asl,lvat w.aa,nviljeli- esityksen liikevaiktou~rolain muutta-
5775: jät voiva.t täten ~a<la ~rvitsemansa 'hei- misesta sit6U, .e.tfii ke.inä'Miementen
5776: nänsi(lmenet ilman veroa, !}nln taas varsinai" kauppa vapaut(lttaisiin sanotU$ta ve-
5777: silla aUtuotantoalueUla siemen on luQpnol- rosta.
5778: lisista syistä ostettava kauppaliikkeistä ja
5779: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
5780:
5781: E.. A. 'l.'Ufj~... T. A. Wiherttebno.
5782: lVIMtti 0' ltillli. VUjaliU K~okos~.
5783: ~~ti Beikk.ilä.. Vrjij I. Antila.
5784: :S•ikki Ala.-lVlä.yry. Ju.i Annal&.
5785: F~ Seppij.lä; l'lli~ Tiit'll.
5786: J. JCQimto. . Vä.mö Ba.nldla.
5787: Jobn:Ms Virolainen. Job~.nnes Wirtaillen.
5788: Päiviö Hetemäki. Arvi Ahma.~.
5789: Jalmari J?ma, Kyl'likld Pohj~a.
5790: L. 1. Kauka.maa., Erkki Koivisto.
5791:
5792:
5793:
5794:
5795: lG
5796: 122
5797:
5798: IV,4o. - Toiv. a.l. N :o 26.
5799:
5800:
5801:
5802:
5803: H. Simonen y. m.: Toimenpiteistä metsäverotuksen uudista-
5804: miseksi.
5805:
5806:
5807: Eduskunnalle.
5808: Nykyisin tapahtuu metsä.tulojen vero:t- Pahin epäkohta on kuitenkin siinä, että
5809: taminen pinta-alaverotuksen pohjalla. Maa- metsämaiden laadun luoldtuiksessa on suu-
5810: talous- ja metsäkiinteistön tulona p;ide- ria puutteellisuuksia ja pinta...a:lat perustu-
5811: tään sitä tuottoa, joka asianomaisessa lmn- vat usein vanhoihin ja va:rihentuneisiin maa-
5812: na.ssa !katsotaan kiinteistöjen ikeslkimääräi- reikisterimerkintöihin. Se, etteivät verovei-
5813: seksi puftttaaiksi tuotoksi. Tulojen todeHi- volliset ole halunneet puuttua metsävero-
5814: seen määrään ei sitävastoin kiinnitetä huo.- tuiksessa ilmenneisiin ep·äJrohtiin, johtunee
5815: mio.ta, joten ne yksityistapauksissa. saatta- pääasiasSa. siitä, että metsäverotus on
5816: vat poiketa hyvin1kin paljon verotettavista yleensä ollut lievä. Toimitetut laskelmat
5817: tuloista. ov;a.t osoittaneet, että verotuksessa !käytetyt
5818: Vallitsevalla järjestelmällä o·n sekä tuottoluvut o;vat oll~et keskimäärin ainakin
5819: ... etunsa ~ttä. heiJkkoute~-Sen.eduista mai- .... 15---=30...% todellista metsän !kasvua alliai-
5820: nittakoon verotulojen :tasaisuus, j.olka verot- sempia, joten - ottaen huomioon luokituk-
5821: tajan - valtion, ·ilrunnan ja seuraikunnan sessa ja vyöihylkejaossa iLmenneet viriheel-
5822: - vaikavoittaa niiden taloudenpitoa. Edel- lisyydet- metsänomistajat ovat jatkuvasti
5823: leen on verotuksen toimeenpano ybinker- päässeet suhteellisen vähällä verotuksella.
5824: tainen ja ihelppo tehtävä. Kun keskimää- Metsäverotuksen uudistamista tutikimaan
5825: räistä parempituloisten metsien keskimää- asetettiin prof.essori Yrjö Ilvessalon pu-
5826: rän y.Uttäv·ä tuotto on verovapaata, !kannus- heenjohdolla toiminut komitea, joika sai
5827: taa se :tehostettuun metsänhoitoon. Pinta- mietmtönsä siihen liittyvine Jakiehdotuiksi-
5828: alaverotuksessa ei tapahdu tulojen salaa- neen vaJmiiiksi huhtikuun 17 päivänä 1942.
5829: mista ja me.tsän !kasvusta syntyvä omai- Komitea ehdottaa verotu!ksessa parannuksia
5830: suuden lisäys selkä ikotitarvekäyttöön !kulu- m. m. metsämaiden ~uokitteluun ja luolritus-
5831: tettua puuta vastaavat tulot tulevat myös tarkastuikseen samoinkuin vyöhykejaikoon ja
5832: vero.tetuiJksi. Vallitseva järjeswlmä ei myös- verokuutiometrin ihinnoitwluun. Samalla
5833: kään vaikuta ihaitalisesti metsän myyntiin, :kun pinta-alaverotus pysytettäisiin metsä-
5834: kuten voisi .tapahtua, jos todellisia myynti- verotuksen pääasiallisena muotona, sitä eh-
5835: tuloja vero:rettaisiin, tällöin lmn veromäärä dotetaan .täydennettävälksi niiden rahana
5836: - ·veroasteikon progressiivisuudesta joh- saatujen tai mhaksi arvoitujen tulojen
5837: tuen -olisi samoistakin tuloista eråsuurui- osittaisella verottamisella, jotka on saatu
5838: nen. metsän tuottaman puun ensiasteisesta luo-
5839: Haittana on nyikyisessä metsäverotusjär- vuttamisesta myyntiin tai muuihun käyt-
5840: jestelmässä pidetty sitä, että se kohtaa sa- 'töön kuin ikotitarvekuJutukseen.
5841: man suuruisena kaikkia metsänikiinteistön iVaJJkka komitean ehdotus on ollut vai-
5842: omistajia eikä näin ollen ylk:sityistapauk- miina jo lähes seitsemän vuotta, ei niiden
5843: sissa vie oikeudenmukaiseen tulokseen. Se pohjalla ole ryhdytty toimenpiteisiin met-
5844: kohtaa suhteellisesti raskaimmin sellaisia säverotuiksen uudistamiseksi. Kun sodasta
5845: metsänomistajia, joiden metsät ovat nuoria johtuneet kustannukset ovat saattaneet vai-
5846: tai huonokuntoisia ja välhätuottoisia tai tion ja kuntien taloudellisen aseman ihyvin
5847: jotka !käyttävät pääosan metsänsä tuottoa vaiikeabi, pitäisi niiden saada käyttöönsä
5848: !kotitarvepuuna !kuten huomattava osa pien- ikailkki sellaiset verotulot, mitkä voidaan
5849: viljelijäväestöstä ja joiden saarnat metsä- !koota verovelvollisia liiikaa rasittamatta.
5850: tulot näistä syistä ovat suhteellisen pienet. Tällaisia tuloja ovat juuri metsänmyynti-
5851: IV,4•0, - H. Simonen y. m. 123
5852:
5853: tulot, joista nykyisen ·pinta-alaverotulksen mättä toime?lpiteisiin metsäverotuk-
5854: puitteissa jää huomattava osa verottamatta. sen 'lliudistamiseksi niiden periaattei-
5855: Edel•lä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo- den pohjalla, jotka käyvät ~'lmi met-
5856: tamme edu~unnan päätettäväksi toivomuk- säverotuksen uudistamiskomitean mie..
5857: sen, tinnöstä.
5858: että hallitus ryhtyisi viipy-
5859: Helsingissä 10 ,päiv~nä helmikuuta 1949.
5860:
5861: Heikki Simonen. J. F. Tolonen.
5862: Viljo Rantala. Heikki Hykkä.ä.lä.
5863: Meeri Kalavainen. A. Turkka.
5864: G. Andersson. G. <Henriksson.
5865: Eino Raunio. Arvo Sävelä.
5866: Valto Käkelä. Elli Nurminen.
5867: Juho Karvonen. Jere Juutilainen.
5868: Vilho Våyrynen. J. Pyy.
5869: Olavi Kajala. K. Alanko.
5870: Rafael Paasio. Kaisa. Hiilelä..
5871: Martta Salmela-Järvinen.
5872:
5873:
5874:
5875:
5876: ; i
5877: 124
5878:
5879: IV1 u. - 'l'oiv. al..Jf;e 1'1.
5880:
5881:
5882:
5883:
5884: Lappi-Seppälä y. m:. : Perint.Qvero-n k(ilyttämisestä ~ol(lman-
5885: syiden torju,tatoimen.pitelsiin. ·
5886:
5887:
5888: .Ed u s k u DJ!Il a lJ e.
5889:
5890: Kuoleman syyt v~hteievat ~uuresti eri Thtenä ilreinona, ,Wlla saatettaisiin mah-
5891: aikoina. Jorukun siJ,irauden tai muun kuole- dollisesti esitetty ~pät<mta poistaa, olisi
5892: man ailheuttajan tulles.sa pelottavan ylei- valtion tkantllman perintöveron 'OSOittami-
5893: seksi syntyy yhteiskunnassa r-eaktiona tästä nen siihen t(>rjunta.työhön, joka toiminnal-
5894: vastatoimenp~teitä, jotJlm jonkun ajan ku- laan pyrkii lpOJ.<itamaan ~..-innön jättäneen
5895: luttua lky!kenevät painamaan tuon kuole- vainajan ikuo4maruhlh.euttajan. Aluksi voi-
5896: manaiheuttajan ,;tulosnumeroita" alaspäin taisiin tällaisibi toimielimiksi määrätä vain
5897: ja siten ehik:äisevät yhteiskunnallisen vaara- joitatkin kaikkein .tär!keimpiä, tkuten esim.
5898: tekijän !kehittymisen. Samalla kun näin tapaturmatorjuntayhdistys, syöpäsä.ätiö, tu-
5899: tapahtuu alkaa joku uusi tauti levitä ja berkuloosin vastusta.misyhdistys, reumasää~
5900: muodostuu vuorostaan sen hetken pelonai- tiö, j. n. e., joille rvaltiokonttorista vu~it- _
5901: heekSi: - - -· · - tam -malkSettrusllil vähen.mmatfomana nii-
5902: Yhteiskunnalle olisi eduksi, jos joHain den vainajien perinnöistä perityt perintö-
5903: järjestelyillä voitaisiin ajoissa havaita al- verot, jot:Jka olivat <kuolleet tapaturmaisesti,
5904: ikava uhlk.a samalla kuin myöskin edelly- syöpään, tuberikuloosiin j. n. e.
5905: tyikset tuon uhkan poistamiseen olisivat Koska tässå vaiheessa tämä laajasuun-
5906: olemassa. Lääkintäviranomaisten ihoitama .tainen ajatus on vielä täysin ikehittelemätön
5907: strutistii.kika antaa ikyllä luotettavan •kuvan 'ja se !kaipaa perusteellista selvittelyä, olisi
5908: !lmolloinikin vallitsevasta tilanteesta kuole- valtioneuvoston syytä antaa !kysymyksen
5909: man ·aiheuttajien luettelossa, mutta yh- tutlkiminen tarkoitusta varten asetettavan
5910: teiskunta ei lätheskään riittävän nopeasti :komitean tehtävä,ksi.
5911: ryhdy määrärahoja myöntämällä tai mui- EdeHä olevaan viitaten esitämme ikun-
5912: den toimen:p;ilteiden avulla niihin tehtäviin, nioittaen eduskunnan :hyväksyttävälksi t.oi-
5913: joihin !kuoleman aiheuttajista 1aadittu sel- vomuksen,
5914: vitys antaisi vä1ttämättä aihetta. Yihteis-
5915: ikunnan osoittama liihlreellelälttökitlka, hi- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
5916: taus uusiin toimenpiteisiin, saattaa eräissä taisi miten olisi vainajan perillisiltä
5917: ta;pautksissa muodostua sangen vaaralliseksi. perityn perintöveron maksaminen
5918: Mi:käli jollain järjestelyiUä voitaisiin ,auto. p. o. vainajan kuoleman aiheuttajan
5919: matisoida" tuen antaminen niille vastatoi- torjuntatoimenpiteitä hoitavalle sää-
5920: menpiteille, joiden pynkimyksenä on uuden tiölle tai liitolle suoritettava ja an-
5921: uhkaavan kuolemanaiiheuttajan ikehittymi- taisi asiasta esityksen Eduskunrwlle.
5922: nen, ei yhteiskunnan hitaus tässä taiste~
5923: lussa paäsis:i muodostumaan kotalolk:kaaksi.
5924: Helsing;issä 11 p<ä.ivänä helmiikuuta 1949.
5925:
5926: Jussi Lappi-Seppälä.. Erkki Leikola.
5927: Jalma.r:i Pusa.. Rakel Ja.'las.
5928: Viljami Ka.lliokoski. Urho Sa.a.ria.ho.
5929: Margit Borg-Sundman. Felix Seppiilä.
5930: Erkki Koivisto. A. Brander.
5931: Joha.nnes Virolainen.
5932: 12ö
5933:
5934: lV,u. - Bemst. mot. 11 :o 28.
5935:
5936:
5937:
5938:
5939: l'ons m. fl.: Angdemle tJVldlande av proposition med för-
5940: slag hU ltJg om ändrittg av lagen om skatt på arv och
5941: gåva.
5942:
5943:
5944: TiH R i ik s d a g e n.
5945:
5946: Enligt gäliande [ag otn skatt på a.r\1 höjt värdet av såväiD 80ill OOk reaH008gen-
5947: och gåva · får från andiel, vars värde icke dmn.
5948: överst~r 100,000 mat'lk, tföre :fastatäill.an- Antaga.re, som nämnes i 12 §, har på
5949: det av skatten vid i 12 § nämnda. fwhl av- grund dära.v ooh genoon !Penningvätdets
5950: dragu i samana paragraf nämnda ibelopp :fatll kötntnit i oförmlnJLgare stihlning ö.n
5951: ooh i 13 i är stadgat, att arvsandel, varlil U.a.gen vid dass ti:l:lkomst avsåg. Årvsandel,
5952: itemtod, efter tilläm1pning ·av 12 §, ej upp- som ursprungligen icke va.r heskattnings-
5953: gäl' tihl 00,000 mark, ö.r befriad :från skatt. ibar~ är det nu, .under e>rullhanda. oo'h jläm-
5954: Sedan la~n ooh dffiSa avdråg samt be- förbara rföt.hålllanden, efter vad skatte-
5955: ilioppet :för skattefrih-et 1940 .antop, hava niimDdertut ktihnat dronstatera, ti>ll tiotaltu·
5956: förhåhlandena under:gått väsentliga :föränd- ~ren·mark.
5957: ringar -utan att ribdo.gen ibeslntat höja V ad betriiffur itdromst ooh förmögernret&-
5958: minimibelal)•pet för :bmkattningsbaa:' arvs- ibelkattningen som oclt kommunalbeska;tt;.
5959: ande~l•. , Penningvärdet ihar lledan dess i ihög mngen,. ilUw riksda.gen eär:sk:Flikt gå:nger be-
5960: grad försä.mrats, varom den 1ippkom111!i slutat ih.öja både .grunda.vdra.g ooh barnav-
5961: ~en av levna.dskostnadsindex ooh. den drag med anledning av ihöjda ilevn&dslkost·
5962: höjda. lönenivån 1bära vittne. Med beak- nader. Einedan avsikten med ~ om.
5963: tilnde tärav borde avdrag ooh det skatte- '*att !på arv ooh gåva icke ooller varit att
5964: fria. vi.l'det på arv ooh gå.va höjas. Frln på grund a:v det minskade penndngvärdet
5965: ab.d~ v.aa'8 värde i<k.e överstiger 500,()()() ibeskatta arv ocll ,gåva, vilb. Utspl'\lngdigen
5966: m&l'lk, bor:de exempelvis fö:re fatställandet nrit Dkattefria, ä.r det entligt vår A.sikt rätt-
5967: av skatten, enligt 12 § punkterna lt 2 ooh vist, att de ibeak:a.ttni~ minimibelop-
5968: 3, få avdragaa resp. 300,(X)(), 200,0()() ooh pen höjas.
5969: 100,000 mark. Andel, som. ej uppgår tili Hä.nvisande tHl {)'tall6tående anMilla vi,
5970: 100,000 mark, borde enligt 13 § .bli skatte- att riksdagen -villle lbeslutlt hemståJJa,
5971: fri, utgå.ngsviirdet för dtatteska:lan i 14 §
5972: ändrns tili minst 100,000 mark ~- Att regeri'II(Jt'lfl skyndsa111.t tiU Riks-
5973: År f.rin ir lhar regeringefit mter det dagen miitte avlåta prupositio"' tned
5974: [agen om skatt .på arv ooh -gåva den 12 förslag om än..dring av lagen 01lt.
5975: judi 1940 ootogs, i ooh för tbeskattning, skatt på arv och gåva.
5976: He'lsingfors den 8 f~brnari 1949.
5977:
5978: Jlatta 1'01'18. Albin Wiclemå.n.
5979: Arthur Larson. Albert Brommels.
5980: 126
5981:
5982: IV,42.- Toiv. a.l. N:o 28. Suomen1ws.
5983:
5984:
5985:
5986:
5987: Forss y. m.: Esityksen ant((misesta perintö- ja lahjavero-
5988: lain muuttamisesta.
5989:
5990:
5991: E dusku n nail.le.
5992:
5993: Voimassa olevan. perintö- ja [a:hjavero- väfksyttiin, verotuksessa korottanut niin
5994: lain mukaan· saa tOSuudesta, jonka arvo ei !hyvin kiinteän kuin myös reaali-irtaimis-
5995: no~ yli 100,000 markan, 12 § :ssä maii1i- ton a:rvoa.
5996: tuissa tapauksissa!, ennen veron vahvista- Perinnön ~aaja, joka nminitaan 12 •§ :ssä,
5997: mista vä:hentää .salllllSSa :pykälliissä maini- on tämän ja il'ah.an arvon alenemisen. joh-
5998: tun määrän, ja 13 § :SSä on säädetty, että dosta joutunut epäedu1lisempaan asemaan
5999: perintöosuus, jonka jä:ännös 12 § :n sovel- kuin Jakia ·laadittaessa tarkoitettiin. Pe-
6000: tamioon jälkeen ei nouse 20,000 markkaan, rintöosuus, jalka aJunperin ei ollut veron-
6001: on verovapaa. allainen, on sitä nyt, samoissa ja vastaa-
6002: - :Sen jihlkeen kuin •lalki ja nämä vruhennyk- vissa olOSIU!hteissa, mikäli verotUBilautakun-
6003: set sekä verovapaa määrä 1940 hyväJksyt- nat ovat voineet todeta, kymmeniseentuhan-
6004: -tiin-;-'01Josuhtootl0vat-oree:t~tnnuuttuneet n teen mallkkaan aafi:----- m -~---
6005: - - - - - - - -
6006:
6007:
6008:
6009:
6010: eduskunnan 1pä:ättämättä korottaa veron- Mitä tulo- ja omaisuusverotukseen ja
6011: alaisen perintöosuuden minimimäärää. Ra- kunnahlisverotukseen tulee, eduskunta.' on
6012: han arvo on sen jä!l'keen. suuresti huonon- use,rumman kerran .päättänyt iirorottaa sekä
6013: tunut, jota todistavat elinkustannusindek- perus- että 1&psiväJhenny'ksiä kQ!honneiden
6014: sin nousu ja korkea palkkataso. Tämän elinkustannusten johdosta. Koska perintö-
6015: ihuomiooDJ ottaen olisi korotettava väihen- ja dahjaveron tarkoituksena ei myöskään
6016: nyksiä sekä perinnön ja lahjan verovapoota ole ollut rahanarvon wlenemisen johdoota
6017: arvoa. Esim. osuudesta, jonka arvo ei vemttaa /l)erintölä eikä dahjaa, jotka aiikai-
6018: II1ouse yli 500,000 marlkan, pitäisi ennen semmin olivat verov~paita, on käsityk-.
6019: veron vaihvistamista saada vWhentää;, 12 § : n semme mukaan oikeudenmukaista korottaa
6020: 1, 2 ja 3 ikohdan mukoon, vastaavasti veronalaisia minimimääriä.
6021: 300,000, 2()(),000 ja 100,000 marklkaa. Osuu- EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme
6022: den, joka ei nouse 100,000 markkaan, pi- eduskunnan ;päätettäväksi toivomuksen,
6023: täisi 13 §: n mukaan jäädä wrovrupaaksi,
6024: veroasteikon aJliin määrä 14 § :ssä oilisi muu- että hallitus kiireellisesti antaisi
6025: tettava väihintäiän 100,000 markaksi j. n. e. Ed'USkunnalle esityksen perintö- ja
6026: Vuodesta vuoteen on hallitus, sitten ikun lahjaverolain muuttamisesta.
6027: perintö- ja lahjaverolaki vuonna 1940 ihy-
6028: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
6029:
6030: lYia.tts Fors. Albin Wickman.
6031: Arthur Larson. Albert Brommels.
6032: 127
6033:
6034: IV,4a, - Toiv. ail. N:o 29.
6035:
6036:
6037:
6038:
6039: Mäkinen y. m.: Eräiden veronhuojennusten ulottamisesta
6040: koskemaan osakkeiden omistajia.
6041:
6042:
6043: E d u s kun n a; l :le.
6044:
6045: Sotien päätyttyä kasvoi teollisuuden ja tilanteen h<elpottami.<;e'ksi pyrittävä tru1lä ta-
6046: kaupallisen eiämän .ra;hantarve sangen huo- voin raihoittamaan, tuotantoa lisäämättä sen
6047: mattavasti. Syynä tiihän oli, paitsi ankara · velkataakkaa. 'l'äystyöUisyyden turvaami-
6048: verotus, jälleenrakennustyön sekä konekan- nen. on myös suuresti ri~ppuvainen teolli-
6049: nan uusimisen ja va·rastojen täydentämisen suuden rahoitUSillla>hdoillisuuksista. Tuotan-
6050: rahoittaminen. Kun sitäpaitsi ne varaukset, topä.äoman riittäniättömyys saattaa merkitä
6051: jotka ma;hdoHisesti 01li tehty näitä tarpeita vakavaa uhkaa työma~lrldnoiUa, joHla nyt
6052: si.!lmrul:läpitäen, rwhanarvon wlenemisen takia jo on havaittavissa työttömyyden oireita.
6053: osoittautuivat riittämättömiksi, oli 'luonnol- Osakeannin tarjoamista eduista ihuoli-
6054: lista, että ra·hoittarniseen ·Oili käytettävä vie- rnatta ei tätä rll:hoifusrnuotoa ole viime
6055: rasta ,pääomaa. Jos ottaa huomioon, että vuosina voitu kkyitää toivottavassa laa-
6056: teollisuutemme ihuomattavrulta osaltaan edel- juudessa ja ~öytyy ta'pauksia, jol~oin osa-
6057: leen kaipaa uudistilsta,' · niin· voidaan to- keanti ön ihuom:attav~!i!ta oswltaan rwha;hli-
6058: deta, että sen raihantlltve airritkin ~ä:hivuo sesti epäonnistunutld'li. Syyt tähän ilmiöön
6059: sina tulee pysymään huomättavana. on ikuiten!Kin haettava munailta kuin itse
6060: Sotien jälkeen on teO'llisuuden rahoitta- teolilisuuden piiristä. ·Tällöin voidaan ailuiksi
6061: minen pääasiallisesti tapahtunut ;pank'kHai- todeta, että toisaa:lta osakeyhtiöihin ja osak-
6062: tooten välitykseiUä luotonoton muodossa. keenomistajiin 'kohdistettu ankara kwksin-
6063: Kun kuitenkin suurehkojen ja suurten teo[- 'kertainen verotus ja toisaalta osakkeiden
6064: lisuusyritysten omistajat käytännöllisistä suhteellisen heikko tuotto on vähentänyt
6065: syistä miltei poikkeuksetta maassamme ovat yleisön halua sijoittaa varojaan teollisuus-
6066: osakeyhtiöitä, voitaisiin useassa tapauiksessa tai muihin osakkeisiin. Tässä yhteydessä
6067: teollisuuden rahantarve tyydyttää anta- voidaan myös mainita viime vuosina val-
6068: malla uusia osakkeita ja tarjoamaHa näitä linneet epävaka.iset poliittiset 6loouhteet
6069: yleisön ostettaviksi. Edellämainittuja ra- sekä hinta- ja paikkrupolitiikikamme, mikä
6070: hoitusmuotoja toisiinsa verrattaessa on kat- on aiheuttanut yleisen epävarmuuden tun-
6071: sottava, että jäJkimmäinen, jota aikaisem- teen. PääasiaJJinen syy osakeantien heik-
6072: min menestykselilisesti käytettiin, varsinkin koon menestymiseen lienee kuitenkin siinä,
6073: nykyoloissa olisi omiaan the1·pottamaan ythä että viime vuosien ankaran verotuksen ta-
6074: 'kiristyvää r:a:hati.:lannetta ja muutoinkin kia ei enää ole :löydettävissä raihoittajia,
6075: kansantaloudelliselta näikökanna1lta on suo- joil<la olisi käytettävissään vapaata pää-
6076: siteltava ennen Juottora:hoitusta. Ensinnä- omaa, jota he voisivat sijoittaa teollisuu-
6077: kin on nimittäin muistettava, että teoHi- teen. Osakeantien onnistumisen edellytyk-
6078: suusyhtiöitten jatkuva velkaa·ntuminen ja senä on ikuitell'kin, että myös pienempien
6079: siitä aiheutuvat yihä lisääntyvät ko11k0- ja ja ikeskikOikoisten pääomien omistajHle olisi
6080: lyhennysmwksut merkitsevät tuntuvaa rasi- ainakin yhtä edu!J.Jista sijoittaa rahansa
6081: tusta mwamme tuotannolle. Ajanlrohtana, osaldreisiin kuin esim. ta.JHettaa ne pankkei-
6082: joHoin. ulkomaihin verrattuna suhteeUds.en hin. Juuri :pientml!pien ja keskikokoisten
6083: korik:ea tuotantokustannuksemme, vienti- pääomien omistaji:tle on. kuitenkin. eräiden
6084: teoHisu.udeHe epäedullinen rahwpolitiik- ta:Uetusten, ohligatioiden ja osuustodistus-
6085: kamme ja yhtiöihin kohdistunut ankara ten omistajiille s·ekä eräiden veUmsitoumus-
6086: verotus rasittavat tuotantoelämäämme, olisi ten saajille myönnettävästä veronhuojen-
6087: 128 IV,4a.- Osakkeiden omistajain verotus.
6088:
6089: nu'ksesta 28 p: nä toukOkuuta 1948 (As. kok. sena, ehdotamme täten. ed~n tbydll-
6090: N: o 413) annetun ilain määräysten takia syttäväksi toivomuksen,
6091: ra!hojen sijoittaminen :pankikilaitolksiin tai
6092: :miili.rättyihin laissa mainittui•hin obliga- , että hallitus ryktyisi ensi tilassa
6093: tio1hin, osuustodistuksiin ja v.elkasitoumuk- toimenpiteisiin eräiden talletusten,
6094: siin 1luomattavasti eduHisempaa kuin niit- obligatioiden ja osuustodistusten
6095: ten sijoittamine.n <OSakkeisiin. Sen vuoksi omistajille sekä eräiden velkasitou-
6096: 10n J,u(mnolHsta, että nämä henkillöt eivät ole musten saajt"lle myönnettävästä ve-
6097: ha!lulkkaita sijoittamaan rwhaansa teolH- ronkuojennuksesta 28 p:nä touko-
6098: suUS<JSa'kkeisiin. kuuta 1948 annetun lain ( As. kok.
6099: Kun tar.peelll.isen tuotantopääoman hank- 413) muuttamiseksi siten, että se tu-
6100: kimista osakeantien avuhla, kuten y~ilä on lisi koskemaan myös osakkeiden omis-
6101: osoitettu, on pidettävä kallS'antaloudelHsesti tajia.
6102: sekä terveen liike-tl'lämän !kannalta eduUi-
6103: Helsingissä. 11 päivänä !helmikuuta 1949.
6104:
6105: Eero M"åkinen. Erkki. Koivisto.
6106: Arvi Okaa.la.. T. A. · Wiherheimo.
6107: Am Ahmavaa,ra.. Oska.rl Lehtonen.
6108: Oiva 'tUl1lll1811. Erkki Leikola..
6109: felix Jfep~. Aa.rne Honka.
6110: ~__llamö Hettmä.ki. _ Matti Heikkilä -----------
6111: m _ _ __ _ _
6112:
6113:
6114:
6115:
6116: Ja.A.kko Hakala.
6117: Inna Ha.ma.ra. ~-
6118:
6119:
6120:
6121:
6122: ~ .A.la-Mä.yry. Ita.bl .Jalas. ·
6123: Niilo Honkala.. trsko Koski.
6124: ,K:y11ikki Pohjala. ltugo:Nuoraa.a.rl.
6125: Ka.lle Joukanen.
6126: 129
6127:
6128: IV,44. - Hemst. mot. N:o 30.
6129:
6130:
6131:
6132: Öhman: Angdende skatteliättnader för medel, placerade i
6133: aktier.
6134:
6135:
6136: T i U R i k s d a g en .
6137:
6138: ..Mlmänt erkännes att sparande utgör en De sikattelättn3!der, vilika beviljats spa-
6139: :rubsolut .förutsättning fö,r välstånd. Spa- rare av medel insatta i ban!k, ihar självfallet
6140: rande motverkas emellertid ja till och med ocikså medverkat tiH att penningplacering
6141: omöjliggöres av de ihöga skatter, som i vårt i aktier minskat. Det är ju en lätt saJk 3Jtt
6142: land under senaste år åvälvts sparkapitaJ.et. räima ut huru mycket bättre avkastning
6143: Detta har man numera kommit rtill insikt man d'år .genom bankdeposi'tioner än såsom
6144: om och därför medgivit betydande lättna- ägare av aktier.
6145: der för det krupita:l som insatts på deposi- Av det ovansagda framgår att ·det vore
6146: tionsräkning uti penningi.nrättningar. Re- önskvärt att landets industri ooh :handel
6147: sultatet, en avsevärd ökning av de depone- skulle tillföras kapital i form av nyemis-
6148: rade medlen, visar att åtgärden varit riktig. sioner, men att den sparande allmänheten
6149: En Hka viiktig form för sparande som förlorat sitt intresse för och sin tilltro till
6150: insättning uti bank utgör emellertid plaee- placering av medel i aktier .på grund av
6151: ring uti aktier, varigenom landets affärsliv den tunga bes:kattning som påvilar sådan
6152: tillföres nödigt ik:apital. Industrin ihar placering. Framgått har också att sparan-
6153: klandrats för att den icike på senare tider det befrämjats märkbart genom de .llikatte-
6154: ska:ffat sig lkapital genom nyemissioner, lättnader som beviljats bankdeponenter.
6155: utan i allt för hög grad betungat penning- Enahanda Ui.ttnader borde nu också beredas
6156: marknaden med upplåning. Strutistiik.en vi- sparare som äro villiga att ställa sitt spar-
6157: sar också att förhåUandet mellan egna och kapital direkt till affärslivets förfogande i
6158: främmande medel hos aiktiebolagen be- form av teciknande av aktier. En undersök-
6159: tänkligt försämrats. Nyemissioner har ning av huru dessa skattelättnader böra
6160: emellertid :under senaste tid ,endast i ringa ordnas bol'de förty verkställas.
6161: grad kunnat genomföras på grund av att Vid sidan härav vore det nödvändigt att
6162: placering uti aktier blivit oförmånlig för regeringen omedelbart avsevärt skulle sän:ka
6163: wktieägarna. Skatterna är alltför ·dryga den stämpelskatt om 5 % resp. 4 % som
6164: och speciellt betänklig är den dubbelbeskatt- gäller för va;rje avs1utad aktiehandelstrans-
6165: ning som ihär förekommer då kapita1et a;ktion. Det har närrnligen framgått att
6166: hes:kattas såväl ihos alktieägaren som hos denna stora exrtra ska tt direikt inskränker
6167: aktiebolaget. Så länge a:ktierna fortlöpande handeln med aktier.
6168: stego i värde fäste man sig, icke vid att J ag föreslår aUtså vördsamt att riiksda-
6169: skatterna ikonsumerade ränteinkomsten, men gen måtte hemställa,
6170: nu då värdena under fler.e år ständigt gått
6171: nedåt har intresset för aktieplacering så att regeringen ville låta bereda
6172: gott som upphört. Belysande är att medan frågan om befrämjande av sparsam-
6173: index för aktiekurs.er år 1945 ännu var heten i landet genom skattelättnader
6174: ihögre än index för levnadskostnaderna, för medel, placerade uti aktier, och
6175: börskursindex nu står endast något över inkomma med proposition i saken till
6176: 200 % mot en levnadskostnadsindex om be- Riksdagen. ·
6177: tydligt över 800 %.
6178: Helsing,fors den 7 februari 1949.
6179: C. A. Öhman.
6180:
6181: 17
6182: 130
6183:
6184: IV,44. - Toiv. al. N :o 30. Suomennos.
6185:
6186:
6187: Öhman: V erohelpotuksien myöntämisestä osakkeisiin sijoi-
6188: tetuiUe varoiUe.
6189:
6190: E d u s ik u n n a ll e.
6191:
6192: Säästäminen tunnustetaan yleisesti hy- Ne veronhuojennukset, joita on myön-
6193: vinvoinnin ehdottomaksi edellytykseksi. netty säästäjille, jotka ovat tallettall'eet va-
6194: Säästämistä vaikeuttavat !kuitenkin ja teke- ransa pankkiin, ovat tietenikin myös osal-
6195: vät jopa mahdottomaksiikin ne korkeat ve- taan vaikuttaneet siihen, että rahojen si-
6196: rot, joita maassamme viime vuosina on sä- joittaminen osakkeisiin on vähentynyt. On-
6197: lytetty säästöpääoman :kannettavaksi. Nyt- han helppoa laskea, miten paljon parem-
6198: temmin tämä on oivallettu, ja sen vuoksi man tuoton saa ;panikikitalletu:ksista kuin
6199: on myönnetty huomattavia helpotuksia ra- osaikikeenomistajana.
6200: halaitosten talletustileille sijoitetulle pää- Edellä sanotusta ikäy selville, että olisi
6201: omalle. Tulos, talletettujen varojen tl:mo- toivottavaa saada maan .teollisuudelle ja
6202: mattava lisäys, osoittaa toimenpiteen olleen kaupalle pääomaa uusien osakeantien muo-
6203: oikean. dossa, mutta että säästävä yleisö on menet-
6204: Varojen sijoittaminen osaJktkeisiin, jota tänyt ikiinnostuksen ja luottamuksen varo-
6205: . . tietä maan.llike--elämä. saa_ tarpeellista.pliä- j~n, -~oittamiseeiJ, .Q~lli~ei§.i.ill. _s~llai_sja ~;;ij<>_i:
6206: omaa, on kuitenkin yhtä tärkeä säästämis- tuksia ik:ohtaavan raskaan verotuksen joih-
6207: muoto ikuin rpan:kkitaLletuikset. Teollisuutta dosta. Myös on käynyt selville, että säästä-
6208: on viime aikoina moitittu siitå, ettei se ole mistä on edistetty huomattavasti niillä ve-
6209: :hankkinut itseLleen päåomaa uusilla osake- ronhuojennuiksilla, joita on myönnetty
6210: anneilla, vaan on aivan liian suuressa mää- IP'ankkitallettaji,lle. Vastaavat helpotukset
6211: rin rasittanut rahamarkkinoita lainaukseHa. olisi nyt myös järjestettävä säästäjille, jotka
6212: Tilasto osoittaa myös, että osakeyhtiöiden ovat halukkaita asettamaan säästöpääomansa
6213: omien ja vieraiden varojen sulhde on arve- suoraan liike-elämän ikäytettäv·äksi osaiktkeita
6214: luttavasti huonontunut. Uusia osakeanteja mellkitsemäl.lä. Sen vuoksi olisi toimeenpan-
6215: on viime aikoina kuitenkin voitu toimeen- tava tutkimus siitä, miten nämä verohelpo-
6216: panna vain vähäisessä mWärässä sen vuoksi, tukset on järjestettävä.
6217: että sijoitukset osahlreisiin ovat muodostu- Tämän ohella olisi välttämätöntä, että
6218: neet epäedu:Hisiksi osakkeenomistajille. Ve- hallitus alentaisi heti huomattavasti sitä
6219: rot ovwt aivan liian suuret, ja erikoisen 5 % :n ja 4% :n leimaveroa, joka koskee
6220: arveluttava on tässä tapahtuva kaksinker- jOikaista päätettyä osake:kauppaa. On ni-
6221: tainen verotus, ikun ,pääomaa verotetaan mittliin ilmennyt, että tämä suuri ylimää-
6222: sekä osakkeenomistajan että osakeyhtiön räinen vero suoranaisesti supistaa osake-
6223: !kautta. Niin kauan ikuin osakkeiden amro kauppoja.
6224: jatlmvasti nousi·, ei kiinnitetty huomiota Ehdotan 'siis llrnnnioittaen eduskunnan
6225: siihen, etm verot kuluttivat korikotulon, hyväiksyttävwksi toivomuksen,
6226: mutta nyt, !kun arvot ovat useina vuosina
6227: jatlrnvasti Jaskeneet, on kiinnostus osakesi- että hallitus valmistuttaisi kysy-
6228: joituksiin jotakuinkin tyystin lakannut. myksen säästämisen edistämisestä
6229: Valaisevaa on, että kun osakekurssien in- maassa osakkeisiin sijoitetu~1le va-
6230: deksi vuonna 1945 vielä oli korkeampi kuin roille myönnettävin veronhuojennuk-
6231: elinikustannusindeksi, pörssikurssien indeiksi sin ja antaisi asiasta esityksen Edus-
6232: nyt on vain hieman yli 200% elinkustan- kunnalle.
6233: nusindeksin ollessa huomattavasti yli 800 %.
6234: Helsingissä 7 ,päivänä 'helmikuuta 1949.
6235: C. A. Öhman.
6236: 131
6237:
6238: IV,45. - Toiv. al. N:o 31.
6239:
6240:
6241:
6242:
6243: Pohjala y. m.: Eläkkeennauttijain verotuksen lieventämi-
6244: sestä.
6245:
6246:
6247: E'duskunnalle.
6248:
6249: Vanhojen tai muuten työkykynsä menet- on elälketuloa. Olisi nam ollen !kohtuuden
6250: täneiden hen!kilöiden toimeentulo on usein mukaista, että ai!kaisempaan virka- tai työ-
6251: joko ikolkonaan tai ainwkin pääosaltaan sen suhteeseen perustuvan elwkkeeseen sovellet-
6252: el~keen varassa, jonka he aikaisemman taisiin pysyvästi muuhun tuloon nähden
6253: virka- tai työsuhteensa perusteella ovat ·lievempää verotusta, niin tuJo- ja omai-
6254: saaneet. Nämä eläJkkeet ovat yleensä niin suus- ikuin ikunnallisverotuksessakin, ellei
6255: .pieniä, että ne tuskin riittävät vaatimatto- eläketuloa voitaisi !kokonaan jättää verotta-
6256: maan:kaan toimeentuloon, etenkin ikun sa- matta kuten leskien ja orpojen eläkkeiden
6257: notunlaisilla ihenkilöilJ.ä on tavallisesti vielä sekä .tapaturma- ja sairauskorvauseläkkei-
6258: heikontuneen terveyden tai sairauden ai- den suhteen valtion verotuksessa jo on
6259: heuttamia lisäkustannuksia. >Sen vuoksi asianlaita. Jos elä:kkeennauttija saisi tulos-
6260: tällaisten eliiJk;keiden vero.ttaminen yhtä taan vwhentää vaikkapa puoletkin eläkkeen
6261: ankarasti ikuin muutakin tuloa on yhä lisä- kokonaismäärästä, merkitsisi tämä jo tun-
6262: tessään eliikikeensaajain vailmtliksia ollut tuvaa helpotusta ikyseisille ihenkilöille,
6263: omiaan katkeroittamaan näiden vanhusten koska silloin pienimmät elä:kikeet tulisivat
6264: mieliä ja synkistämään heidän viimeisiä verovapaiksi.
6265: vuosiaan, ilman että ikyseisillä verotuloilla Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edUS"-
6266: valtion tai kuntain taloudessa olisi mitään kunnan ihyvä:ksyttäväiksi toivomuksen,
6267: käytännöllistä merkitystä. Tulo- ja omai-
6268: suusverotuksessa saadaan tosin vuosilta että hallitus antaisi Eduskunnalle
6269: 1948-49 väliaikaisesti eläkkeen määrästä esityksen tulo- ja omaisuusveroiain
6270: vfuhentää kymmenen sadalta mutta tämä- sekä kunnallisverolakien muuttami-
6271: kään vähäinen myös pa1kkatuloille myön- sesta siten, että aikaisemman virka-
6272: netty helpotus ei ikoske kunnallisveroa. tai työsuhteen perusteella saadusta
6273: Kuitenkin juuri !kunnat hyötyvät pienem- eläkkeestä enintään puolet luettai·
6274: pien köyhäinhoitomenoJen muodossa siitä, siin verotettavaksi tuloksi.
6275: että niid"Em vanhoilla varattomiHa jäsenillä
6276: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1949.
6277:
6278: Kyllikld. Pohjala. Irma Bamara.
6279: Jaakko Hakala. Usko Koski.
6280: Oiva Turunen. Johannes Wirtanen.
6281: Erkki Paavolainen. Matti Heikkilä. ,
6282: Helena Virkki. Niilo Honkala.
6283: Erkki Koivisto.
6284: l82
6285:
6286: IV,46. - Toiv. al. N :o 32.
6287:
6288:
6289:
6290:
6291: Wiherheimo y. m.: Kaksinkertaisen verotuksen poistami-
6292: sesta.
6293:
6294:
6295: E<lu.skunnalle.
6296:
6297: Asiain luonnosta jOihtuvana verotusperi- muita !huonompaan asemaan, on pidettävä
6298: aatteena pidetään sitä, että samasta tulosta ~orkealle kehittyneinä. Juuri näitälhän suu-
6299: ja omaisuudesta määrätään vero vain yh- relta osalta on kiittäminen siitä edulli&el'lta
6300: den kerran. Ristiriidassa tämän periaatteen ja nopeasta talouskehityiksestä, miikä maas-
6301: •kanssa on se menettelytapa, )ota meillä samme on viime vuosikymmeninä tapahtu-
6302: sovelletaan o.sa:keyhtiöihin, kun 'v~ro määrä- nut. ·
6303: tään ensin yhtiöille niiden saamasta tulosta Yritysmuodon valinta riippuu monista
6304: ja niiden omaisuudesta sekä sitten toista- tekijöistä, joilla ei sinänsä saa olla mitään
6305: Wseen---osa.klkaiden nootamasta-{)Sffigosta ja·· -vaiktrtnsta verotuksen ankaruuteen; -Yhtä --
6306: heidän omistamiensa osakkeiden arvosta, vähän voi olla aihetta rangaista ikaksirOker-
6307: vaikika molemmissa .tapauksissa on asialli- taisella verotuksella sellaisia henkilöitä,
6308: sesti ikysymys samasta tulosta ja omaisuu- jotka yhdessä ihar~oittavat taJoudellista
6309: .desta. Tätä menettelyä voidaan perustella, toimintaa osakeyhtiönä, kuin niitä, jotka
6310: jos nojaudutaan pelkästä;än puhtaisiin Juri~ ovat omaksuneet samassa tarkoituksessa
6311: disiin nälkökoihtiin ja pidetään silmällä vain avoimen, kommandiitti- tai laivanisän}listö-
6312: osa;key>htiöiden luonnetta niiden osakkaista yhtiömuodon. Käytännössä osrukku-1113 vii-
6313: erillisinä oikeushenikilöinä. Itse asiassa ikui- meksi mainituissa edellyttää yleensä suu-
6314: tenkin varojen sijoitta:minen osakeyhtiöihin rempaa taloudellista panosta, ikun taas
6315: on vain eräs muoto osakkaiden taloudel.lista edellisiin on tavallisesti mahdollisuus päästä
6316: toimintaa ja yhtiön tulo- ja omaisuus siis mukaan varsin pienillä summiHa. Se osak-
6317: asiallisesti osa;kkaiden tuloa tai omaisuutta. kaan ril3ikin rajoittaminen, minkä osakeyh-
6318: Tätä ikatsomustapaa sovelletaankin !kun on tiömuoto t~rjoaa, on myös erityisen sopiv;1
6319: kysymys sellaisista yhtymistä kuin avoi- juuri pienomistajien ja -sijoittajien lroih-
6320: mista, ikommandiitti- ja laivanisännistöyh- daHa, koska se turvaa heidän muun omai-
6321: tiöistä, sillä näissä verotetaan ainoastaan suutensa liike-elämäss:ä aina mahdollisilta
6322: yihtiö.tä, ikun taas osaik:kaat ovat yhtiöstä tappioilta. Pienosakkeenomistajien suojele-
6323: saamaansa tuloon ja siinä omistamaansa .rnis·eksi muiden mielivallalta on taas jokin
6324: osuuteen näihden verosta vapaat. Osa;keyh- aiika sitten otettu osakeyhtiölakiin entistä
6325: tiöiden - ja eräiden muidenkin yhteisöjen tehok:kaammat säännökset.
6326: esim. osuuskuntien - asettaminen toisen- Nykyinen verotus supistaa osakeyhtiöistä
6327: laiseen asemaan merkitsee näiden yhteisö- saatavia osinkoja siill!ä määrin, että varo-
6328: muotojen ja •ennenkaikkea niiden osaikkai- jen sijoittaminen niihin on arveluttavasti
6329: den tai jäsenten diskriminointia, syrjimistä, hidastunut. Ka;ksinikertainen verotus on
6330: pelkästään sen juridisen muodon peliUS- omiaan vaiikeuttai!Ilaan pääomien saantia
6331: teella, joika taloudellista toimintaa varten yleisöltä Hikikeiden laajentamiseksi ja ike-
6332: on valittu. Tällainen menettely ei voi olla hittä;miseksi uusia osa,k!keita antamalla, sekä
6333: paikallaan, ikosika sellaisesta ei ole viittaus- suurempien säästäjäjouJkkojen vetämistä
6334: trukaan yhteisöjen järjestysmuotoa koske- mulkaan osakeyhtiömuotoisten yritysten pe-
6335: vassa lainsäädännössä ja koska niitä yhtei- rustamiseen. Nykyinen verotusjärjestelmä
6336: sömuotoja, jotka verotuksessa on saatettu johtaa siis tuloikseen, joka ei voi olla tkan-
6337: IV,46. - Wiherheimo y. m. 183
6338:
6339: santaloudellisesti edullinen ja joka lisäksi ett'ä hallitus hankkisi kiiree~lise11iii
6340: on aivan päinvastainen talous- ja liike- selvityksen siitä, m~'llä tavoin koh-
6341: elämän demokratisoimispyl'llcimyksille. tuutonta ja talouselämän tervettä
6342: Sekä kohtuussyyt että talouseliilmän terve kehitystä vahingoittavaa kaksinker-
6343: kehitys rvaativat sen kaksinkertaisen vero- taista verotusta merkitsevä saman
6344: tuksen poistamista tai ainakin lieventä- tulon ja omaisuuden verottaminen
6345: mistä, mikä eräitten yhteisöjen, lä:hinnä ensin osakeyhtiöitten kohdalla ja.
6346: os:a;keyMiöiden ooakkeis.iin on heidän tässä sitten vielä niiden osakkaiden koh-
6347: ominaisurudessaan kohdistettu. Millä tavoin dalla olisi parhaiten poistettavissa;
6348: tämä !käytännössä parhaiten tapahtuu, voi- tai ainakin lievennettävissä sekä
6349: daan :ratkaista vasta eri näkökohdat huo- antaisi sen jälkeen Eduskunnalle;
6350: mioonottavan tutkiimuiksen jälkeen. Tämän asiasta esityksen.
6351: vuoksi Eilidotam.me eduskunnan ihyväksyttä-
6352: väksi toivomuksen,
6353: llelsingissä 11 päivänä helmi:kuuta 1949.
6354:
6355: T. .A. Wiherheimo. Oiva Turunen.
6356: Eero Mäkinen, Heikki .Ala-Mäyry.
6357: L. I. Kaukamaa. Yrjö I. .Antila..
6358: Oskari Lehtonen. Päiviö Hetemäki
6359: l.VIarlti 0. Kölli. Usko Koski.
6360: E . .A. Turja. Juho Heitto.
6361: Erkki Koivisto.
6362: 134
6363:
6364: IV,47.- Toiv. al. N:o 33.
6365:
6366:
6367:
6368:
6369: 'Lappi-Seppä.Iä. y. m.: Asunto-o&akeyhtiöiden ja niihin ver-
6370: rattavien kiinteistöyhtiöiden sekä asunto-osuuskuntien
6371: .;, n. s. kaksinkertaisen verotuksen rpoistamisesta.
6372:
6373:
6374: Eduskunnalle.
6375:
6376: Asunnontuotannon edistämiseksi myön- Kiinteistöjen v. 1948 verotusarvat nostet-
6377: nettävistä veronhuojennuksista annetulla tiin nimittäin. syksyllä 1:948 keskimäärin
6378: lailla on uusien kiinteistöjen taloudellista 25% :lla ja muutamilla paiiki:kakunnilla
6379: asemaaa huo.mattavasti par.anillettu. Mutta päästiin j01pa 150 % kiinteistöjen verotus-
6380: vanhojen talojen taloudeLlinen asema käy arvojen korotuksiin edelliseen vuoteen ver-
6381: Y'hä huonommaJksi · menojen voimakkaan rattuna. 'Koska · :kunnallistaiksoituksessa
6382: nousun ta;kia. Pysyvään lopulliseen ratlkai- usein turvaudutaan hal'kintata:ksoitukseen
6383: suun asuntopulan · .:poiStamisessa voivat kiinteistöjä taJksoitettaessa, merkitsevät
6384: viedä vain ne .toimenpiteet, jotka ulottu- kiinteistöjen ikorotetut verotusarvot tällöin
6385: ....__Y.aL·YaiJkutukBensa .asuntokysyJII.Ykseen__ik:o..._ -~er~jen ..Juromattavaa. --
6386: konaisuudessaan, josta jo olemassa olevien nousua. Kaksinkertaisesta verotuksesta ihuo-
6387: .asuntojen asema on eräs tärlkeä, tähän asti limatta ja juuri tapa:htuneesta kiinteistö-
6388: kokonaan unohdettu puoli. Yleisesti tun- jen verotusarvojen suuresta noususta vä-
6389: nettu tosiasia on, että kiinteistöjen hoito- littämättä on Helsingin verotuslautakunta
6390: kustannukset ovat vuosiin 1937-38 ver- nyt päättänyt luopua aikaisemmasta kiin-
6391: rattuina kohonneet lähes 300 % : lla sa- teistöosruk:keiden verotusarvojen maaraa-
6392: malla kuin vuokria tähän mennessä on sal- misperusteesta. Mainitun verotuslautakun-
6393: littu korottaa vain 30%: lla. Asunto-osa;ke- nan päätöksen mukaan on nimittäin
6394: yhtiöiihin, ik:iinteistöosakeyhtiöihin, asunto- asunto-osakkeiden v. 1948 verotusarvojen
6395: osuuskuntiin sekä osakeyhtiöihin, joiden määräämisessä kiinteistöjen jo äskettäin
6396: tarlkoituksena on omistaa asuin1kiinteistöjä, korotetut verotusarvot vielä korotettava
6397: kohdistuva kaksinkertainen verotus tulee ylimääräisellä kiinteistön bruttoarvon 20
6398: ajankohtaiseksi kysymykseksi, kun ihuoneen- %:n korotuksella ja näin saadusta sum-
6399: vuoik:rien säännöstelystä annettua lakia käy- masta on velat vähennettävä, jonka jälkeen
6400: tännössä ryhdytään noudattamaan. Huo- matemaattinen jako suoritetaan.
6401: neenvuoik:r.ia on, kuten tunnettua, uuden Yhteiskunnan etujen mukaista on, ettei
6402: huoneenvuoik:rasäännöstelylain mukaan as- synny kilpajuoksua asteittain nousevien
6403: teittain korotettava kohonneita korko- ja vuokrien ja verojen välillä. Koska selkä
6404: hoitokustannuksia vastaaviksi. Kiinteistö- valtion että kuntien verotuspolitiikka ei
6405: jen verotaakan voimakas nousu tulee tuntu- lainkaan näytä välittävän ajanik:oihtaisten
6406: vasti myötävaikuttamaan vuokrien nou- taloudellisten ongelmien kokonaisratkai-
6407: suun lä;hiai:koina. Mainittakoon ;vain, että susta kiinteistöalalla, ik:atsomme velvollisuu-
6408: sosiaaliministeriön sosiaalisen tutikimuslai- deik:semme ik:iinnittää maamme ihallituksen
6409: toiksen suorittamien ennaJkkolaskelmien pe- huomiota tähän. Väärin johdettu verotus-
6410: rusteella asuntokiinteistöjen hoitokustan- .politiikka kiinteistöalalla tulee johtamaan
6411: nuik:sista v. 1948 ovat keskuslämmitystalo- jatkuvaan ,inflatioon ja asuntopulan edel-
6412: jen verot kunnalle ja seuraJkunnalle vv. leen kiristymiseen, mistä )ilteiskpntamme
6413: 1937-38 verrattuina nousseet 66.7 %: lla jo on tal"peeik:si ik:är.sinyt.
6414: sekä valtion tulo- ja omaisuusvero saman- Pahimpana epäkohtana asunto-oSa!keyh-
6415: aikaisesti 757.1 %:Ua. Vuonna 1949 tulee tiöiden ja muiden yllä mainittujen yihtei-
6416: verotaakik:a :kasvamaan vielä enemmän. söjen verotuksessa on ik:a;ksinik:ertainen ve-
6417: IV,47. - Lappi-Seppälä y. m. 135
6418:
6419: rotus. Yib.teisön osakas joutuu kaksinker- suutta veroteta:;m vl8;in kerran eli siten,
6420: taisen vertouiksen alaiseksi, lkun thäntä vero- että ainoastaan asunto-osakeyhtiön ja muun
6421: tetaan samasta omaisuudesta ja samoista y.Hä mainitun yihteisön osalkas suorittaa
6422: tu~oista ja tuloihin rinn·astettavista eduista omaisuudestaan veroa eikä yihteisö !lainkaan.
6423: niin hyvin yksityisenä >henk~lönä ikum yh- Tåten vältyttäisiin myöskin yhä kasvaviHa
6424: teisön osakkaana. Yhtiöomaisuuden ja y1h· veroilla myötävaikuttamasta vuokrien as-
6425: tiöstä saadun tulon kaksinkertainen verot- . teittaiseen nousuun.
6426: taminen sotii hlm.eisesti sitä verotusperiaa- · YHä sanottuun viitaten esitämme edus-
6427: tetta vastaan, ettei s·amaa tuloa tai omai- kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
6428: suutta saa verottaa kuin kerran. Suositel-
6429: tavana ratkaisuna on syytä mainita, että että Ml.:titus ryhtyisi kiireeUisiin
6430: yhtiön osakkahlleen jakamaa tuJoa verotet- toimenpiteisiin asunto-osakeyhtiöiden
6431: taisiin vain osa;kkaiden tullona ja jakama- ja niihin verrattavien kiinteistö-
6432: tonta ()Silla yhtiön tulosta yhtiön tulona. yhtiqiden sekä. asunto-osuuskuntien
6433: Niinikään olisi myös !kiinteistöjen omai- n. s. kaksinkertaisen verotuksen pois-
6434: suusverotus järjestettävä min, että omai- tamiseksi.
6435: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1949.
6436:
6437: Jussi Lappi-Seppälä. Jaakko Ha.krula.
6438: 186
6439:
6440: IV,4s. - Toiv. al. N:o 34,
6441:
6442:
6443:
6444:
6445: . Pohjo.laJ y. m.: Eräiden veronh'!Wjennusten ulottamisesta
6446: koskemttan kunnallisiin sosialisiin tarkoituksiin kiitytet-
6447: tyjä huoneistoja,
6448:
6449:
6450: E d u s kun n a H .e.
6451:
6452: _ Heinäkuun 1 päi!Vänä 1948 asuntotuotan- neistoina, ei edellä mainittu verönhuoje.n-
6453: non edistämiseksi myönnettiivistä veronilmo- nus ikoslke ·rakennusta, jonka il•attiapinta-
6454: jennuiksista annetun :l!ain mukaan ovat sel- alasta on sanottuihin sosiaJisiin tarkoitulk:-
6455: laiset •asuinrakennukset, joiden irakent·ami- siin joko yksinään :tai yhteenlaskettuna
6456: nen on a1oitettu 1 .päivän syyskuuta 1947 muiden ei-asuin,huoneistojen kanssa !käy-
6457: ja 31 päivän joulukuuta 19.53 välisenä ai- tetty enemmän kuin yksiviidesosa. Tästä
6458: !kana, VIJ4>'autetut niin ikunm.ailile !kuin val- on seurauksena, että ilruntien m:ahdoUisuu-
6459: tioHe!k:in vuos~lta 1948-1958 suoritettavista det saada tarvittavia huoneistoja pU'heena
6460: vä:littömistä veroista. Asuinrakennukseksi oleviin sosia1isiin tarkoituksiin ilmononevat,
6461: määritelilään J.aiss·a rakennus, jonka yib.teen- s:amrula kun vaikeutetaan sel!laista asunto-
6462: :tasketusta-llattiap1nta~a1a:sfJa-väJhinlitan · nel- · ralrerunisti:l!ota:ntoa, jossa !kunta --oiisi mu;;- -
6463: jäviidesosaa on asuinihuoneistoja. Jos asuin- !kana saadakseen käyttöönsä täillaisen ihuo-
6464: huoneistojen osuus raJkennuksen lattia- neiston. Tämä ei Hen.e oHut veronhuojen-
6465: alasta on vä!hemmäni,. jäJä täJ[ainen ralkennus nus1ain tarlkoituksen:a. Myöskään ei ole
6466: siis osattomruksi veronhuojennuksesta. kohtuultlista sanotun lain sosialisen luonteen
6467: Kuntien erilaisia sosialisia Jaitoksia on ihuoonioon ottaen iki~ltää huojennusta sel-
6468: etenikin kaupungeissa usein tarkoituiksenmu- •laiseen •rakennukseen nä:hden, jossa on
6469: kaista ja jopa pakkokin sijoittaa pääasiassa enemmän !kuin viidesosa l'attiapinta-atlasta
6470: asuntotarkoituksia varten rakennettuihln käytettynä 'kerrotuin tavoin äitien, lasten
6471: rakennuksiin. 1Ei ole näet suinkaan aina ja sairaiden hyväksi, jos huoneistojen enin
6472: pai.Jkalhlaan eikä mruhdollistalkaan rakentaa osa kuitenkin on asuinhuoneistoja. Tämän
6473: kutakin [aitosta varten omaa rakennusta vuoksi ehdotamme eduskunnan !hyvä!ksyt-
6474: tai yhdistää niitä kaikkia saman ik:aton ru1le, täväksi toivomuksen,
6475: vaan sopivin menettellytapa on esim. osrul-
6476: [istUIIIlana varsinaisesti asuinrakennusta tar- että hallitus antaisi Eduskunnalle
6477: koittaNaan rakennusyritykseen saada siitä esityksen 1 päivänä heinäkuuta 1948
6478: kunnan ik:äy;ttöön tar.peellinen ilmoneistotila. asuntottwtam,non edistämiseksi myön-
6479: Selilaisia kunnan sosia:lisia toimintoja, jotka nettävistä veronh'!Wjennuksista anne-
6480: usein ovat sijoitettuina asuinraJkennuksiin tun lain muuttamisesta siten, että
6481: eristämäHä tal'lpeen vaatiessa niiden käy- kunnallisiin somlisiin tarkoituksiin
6482: tössä oleva !huoneisto varsinaisista asun- käytetyt huoneistot rinnastettaisiin.
6483: noista, ovat m. m. ~astenseimet ja päiväJko- veronhuojennusta myönnettäessä
6484: dit, äi.tiys- ja [·astenneuvolat, iläälkärin- ja asuinhuoneistoihin, jos viimeksi mai-
6485: ;ter.veyssisaren vastaanottohuoneet ja pie- nittujen yhteenlaskettu lattiapinta-
6486: nemmät synnytyslaitokset. Kun niiden hail.- ala on yli p'!Wlet rakennuks.en koko
6487: iussa olevia ti'loja ei voida pitäJä :asuin!lmo- lattiapinta-alasta.
6488: Helsingissä 4 päivänä he!lmiikuuta 1949.
6489:
6490: Kyllikki PohjaJa. Jaakko Ha.ka.la.
6491: Irma Hama.ra. Oiva. Turunen.
6492: Arn.o Tuurna.
6493: 137
6494:
6495: lV,49. - Toiv. al. N :o 35.
6496:
6497:
6498:
6499:
6500: Hetemäki y. m.: Maatalouskiinteistön murto-osan ·ta{ rmiiä-
6501: råalan omistavien henkilöiden verottamisesta ef.ik8een
6502: valtion verotuksessa.
6503:
6504:
6505: E d u s kun. n a il [ e.
6506:
6507: Maassamme on varsin tava:llista, että ja omaisuusverolain voimaantuloa että eten-
6508: kaksi tai us·eampi henkilö vi.Jljelevät omis- kin sen jälkeen katsottu edoe~lämainitunJai
6509: tamaansa maatalous:kiinteistöä yhdessä. sissa t~~Jpauiksissa tilaa y.hdessä vilj.aleväin
6510: Näin on asianlaita paitsi sillloin, kun ky- muodostavan jonkinlaisen ,y:htymän". Ve--
6511: se&<lSä on jakamaton kuolirupesä, myös <voa ik:iinte:istön osalta ei enempää trnon ikuin
6512: yleensä ainakin jonlki.n aikaa sen jälkeen- omaisuudenilman perusteeNa ole p·antu !k:ul-
6513: kin ikun perinnönjruko on laillisesti toimi· ieki.n osakkaaHe ihenki~ökoihtaisesti eiikä
6514: tettu. Us!einkin käytännöHiset syyt, varojen heitä siten pidetty eri verovel~oHisina, vaan
6515: niukkuUSl ja viime vuosina ennen kaikkea se on rrnäärätty kiinteistön tuottaman kdlm-
6516: ralrennustarvikkeiden puute sekä !IIla!hdotto- naistu1on ja sen !koko arvon nojail.:la ,yhty-
6517: muus saada osu,uksia ma:anmittaustoimituk- mäll'" maksettavaksi. Verotettavan tulon
6518: sella erotetuiksi eriHisiksi tiloiksi, ovat estä- ja omaisuuden kasvaessa kohoavan vero-
6519: neet osakkaita omien ta!l'ouskeskusten perus- asteikon johdosta on tästä oHut seurauk-
6520: tamisesta ja muodostamasta useampia itse- sena, että tilan osakkaiden ,yhtymä" on
6521: ooisiä vHjeJ.miä j·a :pakottaneet ihei,dät ulko- joutunut malksamaan vexoa niin tulosta
6522: naisesti entiseen tapaan jatkamaan tilan kuin omaisuudesta!kin huomattavasti enem-
6523: viljelemis<tä vaikkakin. sen mahdollises·ti män kuin mi1hin heidän veronsa eri:hlisinä
6524: tuottallila tulo on perinnönjaon määrä:ä- verovelvoNisma olisivat yhteenilMkettuina
6525: mässä suhteessa j·aettu. Perillisten oHessa nousseet. Ti1lan osakas, jdka osuudestaan ja
6526: wlmäis.iä ovat holhoojat taas usei.n halun- sen tuottamasta tulosta nor.maa:lHla tava.l!la
6527: neet jättää. näiden itsensä täysi-ikäisinä verotettuna olm päässyt varsin pienellä
6528: päätettäv3ksi keskinäisten suhteidensa ilo- verohla tai Efukäpä siitä kdkonaan vapaaksi,
6529: pulllisesta jäxjestämisestä ja siinä mieJessä joutuu mainitunlaisen ,yhtymän" jäseneksi
6530: hoitaneet ttlaa ~tenä kokonaisuutena huo- iLuettuna asiaililisesti IIIl.aksamaan veroa !huo-
6531: H'ltlätta siitä, että sen murto-osainen omis- mattavasti eneilliiilän llruin samankokoisen
6532: tusoikeus on osakkaiden kesken jaettu. Var- itsenäisesti vHjeNyn t:hlan omistaja. Tätä
6533: sinaiset sopimuikset yihteis.vi.Jljelystä ja vielä epätasaisuutta on vielä omia!an ilisäämään
6534: enemmän jonkin,laisen yhtymän muodosta- se, että ,yhtymään" näJhden eivät mitkään
6535: misesta, joLle tillan omistus ja viljely pe- [apsiväJhennykset tule kysymykseen olipa
6536: rinnönjaon jälkeen !kuuluisi, ovat :tällai- sen osakkaiHa miten :paljon lapsia :hy-
6537: sissa usein suorastaan .pa:koHisissa ynteis- vänsä. Erityisen suuri verolisä on ikyseisen-
6538: viljelytapauksissa perin ihar.vinaisia. Paitsi [aisiil:le tilanooaDåai[le sanotusta syystä tul-
6539: perinnöstä, johtuu maatilan osaomistus ja -[ut myös om~tisuudeniluovutusverotuks·essa,
6540: ylhteinen villj~l'e'.Illinen monesti myös siitä, jossa progressiivisuus on varsin tuntuva.
6541: että kaksi tai useampia henkilöitä ovat saa- Kun samaa tilaa yhteisesti rviljeleväin
6542: noot saman kiinteistön osia testamentiUa !kesken sen omistusoikeus on JaiUisesti
6543: tai ~ahjana taikka y:hteisen oston tai vaih- jaettu joko murto-osien tai määräalojen
6544: don kautta, yihtiön purkautuessa tai muuUa mukaan, eikä il:eidän vä:liHään ole mitään
6545: sentapaiseNa saannol[a. yhtiösopimusta, ei heidän !käsitteJ.emisensä
6546: Tulon ja omaisuuden i[)erusteeUa toimi- yh.tymänä ole yleisesti vaJl:litsevan katso-
6547: tettavassa verotuksessa on sekä tmnen ny- mustavan mukaista. Se ei myÖSikään i[>e-
6548: kyisen, vuodelta 1943 :peräisin olevan tu~o- il'UStu tulo- ja omaisuusverolain ainakaan
6549: 18
6550: 138 IV,49. - Maatalouskiinteistön osien verotus.
6551:
6552: nimenomaiseen säännÖ!kseen, koska sano- jonka hän ilaHlis~a saannohla on omakseen
6553: tussa ilaissa mainitaan :verovelvollisina joko saanut.
6554: vain )'lleisesti ,yhteis·öt" (7 ja 8 §) taikka Ennen kaikkea kohtuussyyt ja ainakin
6555: puhutaan avoimeen, komm.andiitti- ja 'lai- osittain myös teoreettiset näkökohdat vaa-
6556: vaisännistö)'lhtiöön verrattavasta ,yhty- tivat siis muutosta samaa !kiinteistöä y:h-
6557: nUi,stä" (.24 ja 46 §). Vasta tämän lain dessä viJ.jelevien tai ihaiHitsevien henkilöiden
6558: täytäntöönpanoa j:a s&veltamista varten !käsittelemiseen: progressiivisessa tUlo- tai
6559: annetussa tulo- ja omaisriusveroasetuksessa omaisuusverotuksessa. · Jos kiinteistön omis-
6560: (3 §) ensi kerran säädettiin, että ~'ain tar- tusoikeus on osakkaiden kesken laillisesti
6561: koittamina yhteisöinä on pidettävä myös jaettu, olisi näitä ryhdyttävä omaisuuteen
6562: ,kahden tai useao:nman henkilön - - - nähden verottaruaan aina kutakin erikseen.
6563: kiinteistön viljelemistä tai 'haLlintaa var- Samailil:a ooelilytylkseUä olisi YJhteisviljelyn
6564: ten muodostamaa yhtymää, joka on tarkoi- tai haHinnan tuottamasta tulosta niinikään
6565: tettu toimimaan osakkaid® YJhteiseen ilu- jokaista osakasta verotettava erikseen, el-
6566: kuun." Asetuksessa ja sitäkin pitemmälle il:eivät he Olle nimenomaan ,muodostaneet
6567: menneessä käytännössä, jonka mukaan ti- yhtymää", joka selvästi erottuu heistä yksi-
6568: lanosakkaita jolkseenkin poikkeuksetta vero- tyisinä ihenkilöinä ja tilan osakkaina. Nämä
6569: tetaan ythtymänä, on havaittavissa se vero- muutokset tii!hänastiseen verotuskäytäntöön
6570: tusmenettelyssä vakiintunut tuonteenomai- olisi tPantava täytäntöön niin pian, että
6571: nen rpiirre, että verolaJkia epäs.elvissä ta- niitä soveHettaisiin: jo vuodelta 1948 toimi-
6572: pauksissa tlillritaan vero:ve!lvoUisen vafu.in- tettavassa tulo- ja omaisuus- sekä omaisuu-
6573: .goksi, v.aikk8!,pa tätä ei V'Oitaisi perustella denluovutusverotuksessa. Tähän ei lkäsi-
6574: kohtuusnäkökohdilla!kaan. Näin on juuri tyks'emme mukaan tarvittaisi voimassa ole-
6575: --laita- puheenaolevassa jcyRYJllY'kse.sl38, . __sillä . YaiLJ.ain...munttwmista. mutta._jos lruitdin_
6576: useiden eri therillålöiden omistamien ti~an näin havaittaisiin olevan asianilaita, olisi
6577: osien yhteisviljely ei suinkaan ole merkki esitys siitä viipymättä annettava eduskun-
6578: heidän suuremmasta veronmaksukyvystään nailile.
6579: saJIIlankokoiseen erikseen virjeHyn alueen E·dehlä esitettyyn :viitaten ehdotamme
6580: omistajaan verrattuna,, vaan johtuu tällai- eduslkunn:a:n hyväksyttäväJksi toivomuksen,
6581: nen yhteisyys usein aivan ;päinvastaisista
6582: syistä, kuten ooeiLä jo viitattiin. Vielä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6583: enemmän normaalien verotusperiaatteiden toimenpiteisiin samasta maatalous-
6584: vastaista on, että yhteisvhljclijöitä myös kiinteistöstä murto-osan tai määrä-
6585: omaisuuteen nähden verotetaan yht)11llänä. alan omistavien henkilöiden verotta-
6586: Omaisuudestahan olisi vero pantava omista- miseksi omais.uuden perusteella toi-
6587: jaHe, joNainen ei edeil1ä. pU!h<eena olJLeeHa mitettavissa verotuksissa aina erik-
6588: edellytyksellä ole tilaan nähden mikään seen ja valtion tuloveron kyseessä
6589: osakkaiden ,yhtymä" siinäkään tapauk- ollen niinikään eri verovelvollisina,
6590: sessa, että heidän keskensä olisi tehty so- paitsi jos he kiint.eistön yhteistä vil-
6591: pimus sen yhteisestä v:i!ljelemisestä, vaan jelemistä tai hallintaa varten ovat
6592: kukin osakas sii!he.n· osaan nähden tiilasta, perustaneet erityis.en yhtymän.
6593: Helsingissä, helmikuun 2 päivänä 1949.
6594: ;:. .
6595: Päiviö Hetemäki. Oskari Lehtonen.
6596: Niilo Honkala. Heikki Ala.-Mäyry.
6597: Matti Heikkilä. Felix Seppälä.
6598: T. A. Wiherheimo.
6599: 139
6600:
6601: IV, 5o. - Toiv. al. N :o 36.
6602:
6603:
6604:
6605:
6606: Nieminen y. m. : Nuorten .henkil.öiden va;paut:tamise~ta tulo-
6607: verosta palkkatul-ojen osalta.
6608:
6609:
6610: Ed usikun nalle.
6611:
6612: Jokainen Suomen kansalainen on velvol- man :Hi;htölrohtansa. Mutta jos ihe samaMa
6613: linen tulostaan ja omaisuudestaan suoritta- joutuvat toteamaa:Il', että yhteiskunta ottaa-
6614: maan veroa valtiolle laissa Ui!hemmin mää- kin heidän ensimmäisistä vähäisistä tulois-
6615: rätyin perustein ja rajoituksin. taan !huomattavan osan veroina, niin se
6616: Tämän velvollisuuden täyttäminen on saattoo. va~kuttaa lamaannuttavasti heidän
6617: kuitenkin monille kansalaisillemme erittäin elämän uskoonsa ja vwhingoitta:a koko tutle-
6618: vaikea tehtävä, jopa mon:iJ.le siinä määrin, vaisuuttaan. HeiUe saattaa helposti syn-
6619: että ne j·äävät ko]mn.aan täyttämättä. tyä käsitys, että valtio ja ilmnna.t ottavat
6620: Tässä ei kuitenkaan tarkoiteta niitä, jotka hei·dän työnsä tu!loikset antamatta !kuiten-
6621: ll81kia Ikierilien rilmllisella tava1:Ia y.rittävät kaan heille vastaavasti mitään yhteiskun..
6622: vapautua näistä velvollisuuksistaan, tai nwHisia oikeuksi:a. He joutuvat jo vastaa-
6623: :iJ.man syytä [aiminlyövät niiden täyttämi- maan joko osittain tai kokonaan elämänsä
6624: sen, vaan niitä, jotka tulojensa pi·enuuden, ylläpitämisestä ja s~l<loin !heidän pieni palk-
6625: suurien huoltomenojen, sairauden tai muun kansa ei riitä ikunnOilla siihenkään :puhu-
6626: niihin verrattava'Il: syyn vuoksi ovat joutu- mattwkaan verojen suorittamisesta. Eri-
6627: neet taloudel!lisiin vaikeUksiin jolloinka koisesti on huomioon otettava, että monet
6628: verojen suorittaminen vaa.rantaa väJ.ttämä- heistä eivät saa .pal'k>kaansa edes rahana
6629: töDJtä ;toimeentuloa tai on täydellisesti vaan luontoisetuina, josta kyllä voimassa
6630: mahdoton toteuttaa. Nämä väJhä:osaisret olevien lakien mukaan tulee suoritta:a mel-
6631: ikans81laisetrume saattavat olla hyvinikin lain koinen tuJ.overo. MiHä he ma;ksavat sen?
6632: kuuliaista j·a vastuuntuntoista väkeä, jotka Monet näistä nuorista palkansaajista ovat
6633: oilisivat valmiit täyttämäån kaikki heille 1kouilulaisia, jotka ~oma-aikoinaan ovat an-
6634: asetetut velvollisuudet, jos heidän ta:loudel- tiotyössä saadakseen varoja opiskelukustan-
6635: [iset 'ja muut edellytyksensä antaisivat myö- nusten peittämiseksi. Onko asiwllista verot-
6636: den. Kuitenkin heidät joudutaan rinnasta- taa heitä? Jos he näin ponnistelevat toi-
6637: maan niiden rikollisten kansalaisten kanssa, meentulonsa ja tuileVJaisuutensa puolesta ja
6638: jotka tu:lojaan ja omaisuuksiaan sa:laamalla joutuvat !heti yhteiskunnan asettaman ve-
6639: yrittävät kiertää verovelvohlisuuttaan, mikä rorasituksen alaisiksi, niin se saattaa suo-
6640: on varsin~ väärin. rastaan tyrmistyttää heidät. TätHöin heistä
6641: Erityis'ElBti -haluamme tässä kohdistaa sa.attaa !kehittyä moraa:lisesti epäterveitä
6642: huomion nuorien aJJle 17 ViUotiaiden vero- yhteiskunnan jäseniä, jotka y;rittävät kier-
6643: tukseen. He ovat niitä tulevaisuuden !kan- ta:'å kaikkia velvoHisuuksiaan:. Myöskin
6644: salaisia, jotka ennen pitkää joutuvat astu- pienviljelijätrulouksien ·pe11heenjäsenten ve-
6645: maan ma:amme ja ik:ansi:unme asioista mää- rotus saattaa monesti muodostua kohtuutto-
6646: ;räämään, mutta joil·la ei vielä ole täyttä !lllilJksi. Heidän nuoret poikansa ja tyttä-
6647: käsitystä velvoHisuuksistaan vaitiota ja rensä eivät ole vielä kehittyneet ikyllliksi
6648: yhteiskuntaa kohtaan. Juuri s:iJ.:loin kun astuakseen itsenäiseen elämäänsä ja ansio-
6649: he alkavat saada ·ensimmäisiä tuloja oman työhön, vaan !he viettävät kasvukauttaan
6650: itsenäisen ty;öskenMlY1lsä kautta ihe huo- vanihempiensa ta1oudessa. TäJNöin heidän
6651: maavat olevansa jonkin arvoisia yksilöi·nä vanhempiaan V'ellotetaan heidän työnsä
6652: j:a yhteiskunnan jäseninä ja :heidän us- arvosta, mikä useimmiten arvioidaan yli
6653: konsa tulevalilmuteen saa ·ensimmäisen var- todellisuuden ja piildrutilan veromäärä
6654: 140 IV,5•0. - Nuorten palkkatulojen verovapaus.
6655:
6656: sa:attaa muodostua ylivoimais·elksi. Ei ole vuotiaat va;pautettaisiin~ :kokonaan suoritta~
6657: asiallista, että pienituloisia ikansa:laisiamme, masta veroa prulkkatuloistaan.
6658: varsinkaan kasvuiässä ollevia nuoria rasite- Ed~llä olevaan viitaten kunnioittaen
6659: taan ylemmää.räisihlä veroilola ja siten saa- ehdotamrrne eduskunnan lhyvä:ksyttäväiksi
6660: tetaan heidän toimeentulonsa ja iko'ko tule- toivomuksen,
6661: vaisuutensa vaaranalaiseksi. :Sen vuoksi
6662: verolakejamme on edelleen .kehitettävä että hallitus antaisi Eduskunnalle
6663: ruin, että täanä epäkohta voidaalll poistaa. esityksen tulo- ja omaisuusverolain
6664: tSe on mahdollista asianomaisten veroväiheDr niin muuttamisesta, että alle 17 vuo-
6665: nysten suurentamisella ja tarpeeHisiHa ve- tiaat nuoret henkilöt vapautettaisiin
6666: rova:pautta koskevil!la mää.räY'ksillä. Koh- suorittamasta veroa palkkat·uloistaan.
6667: tuuden mukaista olisi, että nuoret alle 17
6668: Hellsingissä 9 päivänä !helmikuuta 1H49.
6669:
6670: Niilo Nieminen. Martti Leskinen.
6671: Toivo Fl'ililan. ·Arvo :Riihimä.ki.
6672: 1-ntto Prunnila..
6673: 141
6674: IV,51. - Toiv. aJl. N:o 37.
6675:
6676:
6677:
6678:
6679: Nevalainen y. m.: Ansiotyö1J,{Iä ohella opiskelevain oikeut-
6680: tamisesta vähent.ämiiän verotuksessa opiskelusta aiheu-
6681: tuvat kustannultset.
6682:
6683:
6684: E dusk urrnal[e.
6685:
6686: Maassamme on jou'lrk:o rruoria !henkilöitä, tuvat he usein san:gen vaikeaan truloudelli-
6687: jotka vakituis'en ansiotyönsä o'heHa opis- seen asemaan.
6688: kelevat i:ltaisin ja suorittavat samoja tut- Tuntuisi varsin ilwhtuu:lliselta, että tiiJ-
6689: kintoja ja opinnäytteitä kuin tavallisissa ilaiset omin voimin eteenpäin pyTkivät nuo-
6690: päivä:kouluissa opiskelevat oppilaat. Es:im.. ret s1aisivat ilievitystä truloudeHiseen taak-
6691: Helsingissä on jo 25 vuotta toiminut Hel- kaansa verohe'lp.otu'ksen muodossa. Var-
6692: singin. .Suomalaisen Yksityis~yseon Dtalinja, maan nämä :iJltaopiskelun avulla erilaisiin,
6693: j01lile Opetusministeriö on }Coulurollituksen hyvin vaativiinkin t€ihtäviin valmistuvat
6694: suorittaman tarkastuksen nojalla myöntä- hel$:i1öt, myöhemmin monin kerroin ilwr-
6695: nut oikeuden antaa keskikoulutodistuksia vaavat yhteiskunnrulle sen pienen edun,
6696: sekä vallm:istaa opis:kelijansa yliopprl:astut- jonka rverohelpotus nyt iheHile antaisi. Vero-
6697: kintoon. · helpotus voitaisiin antaa esim. siten, että
6698: Monet sadat nuoret henkHöt ovat tässä- julkisen valvonnan 8ilaisissa oppilait<iksissa
6699: kin mainitussa <laitoksessa opiskelleet ja suo- työnsä ohe1la opiskelevat saisivat väillentää
6700: rittaneet keskikoulu- tai ylioppilastutkin- verotettavasta tUilostaan veroilmoitukseensa
6701: non. Lukuvuonna 1947~48 ooi mainitun Hittämiensä todisteiden mukaisesti lukukau-
6702: koulun iJtrulinjan !kuudenneUa, ytlioppilas- sima;ksut, kirjat y. llll. opiskelun heil.le suo-
6703: tutkintoon johtava11a l):uokal1a 22 oppilasta, ranaisesti aih·euttamat !kustannukset.
6704: jotka kaikki tulivat hyvä:ksytyiksi ylioprpi- E·dellä esitetyn !Perustee1la ehdotamme
6705: lastutkinnossa. Koko opiskelunsa ajan he eduskunnan hyväJksyttäväksi toivomuksen,
6706: ovat suorittaneet yhteiskunnaU.e hyödY'llistä
6707: työtä lh:ankki'en oman ja usein vielä per- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6708: heensäkin toimeentulon s~kä suorittaneet siin sellaisen lisäyksen aikaansaami-
6709: kouluunsa suuremmat Q.ulrukausimaksut seksi verolakeihin, että tUlo- ja omai-
6710: kuin mitä iluku'kausima:ksut ovat valtion- suus- sekä kunoollisverotuksessa sal-
6711: apua nauttivissa päiväkolrluissa. Esim. Heii- littaisiin julkisen tarkastuks.en alai-
6712: singin Suomalaisen Yksityislyseon Htalin- sissa oppilaitoksissa ansiotyönsä
6713: j3Jltla on lukukausimaksu 5,000 IIDk luku- ohella opiskeleville oikeus vähentää
6714: kaudessa. Kun tällaisten työtätek·evien opis- verotettavasta tUlostaan opiskelunsa
6715: kelijain on vielä koulumenojensa ;lisäksi heille suoranais,esti aiheuttamat kus-
6716: suoritettava veronsa valtioille ja kunnalle tannukset.
6717: tava1Usten verotusperusteiden mukaan, jou-
6718: Helsingissä 11 päivänä helmrkuuta 1949.
6719:
6720: Anna. Nevalainen. Toivo Kuja.1a.
6721: Mikko Järvinen. Mauri Ryömä.
6722: Inna Torvi. Elli Stenberg.
6723: Eino Kilpi.
6724: IV,52. - Toiv. al. N:o' 38.
6725:
6726:
6727:
6728:
6729: Honkala. y. m.: Vanhempien oikeuttamisesta vähentämään
6730: 21 vuotta nuorempien lastensa opiskelusta heille aiheu-
6731: tuvat elatus- ja opintokustannukset verotettavasta tulos-
6732: taan.
6733:
6734:
6735: E d u s k :u rn n a iJ. ~1 e.
6736:
6737: Eräänä johtavana periaatteena verolain- syntyy samanal.aisissl!A taloudellisissa oloissa
6738: säädännössä on, 'että verorasitus pyritään elävieri perheiden väli!Uä ~asten koulutta-
6739: asettamaan kansalaisten kannettavaksi ihei- :rnisesta j:a opis:kelusta. Kotipaikkakunna1.-
6740: dän ma:ksukykynsä mukaan. Tästä johtuen [aan koulua käyvästä tai opintoja harjoit-
6741: on esim. suuremman tulon nauttijan suori- tayasta ~apsesta aiheutuu vanherrnmhlle :mo-
6742: tettava siitä absoluuttisesti ja jopa suihteel- nenlaisia vii;lttä.tn,ä,ttömiä menoja taval:lisen
6743: lisestikin suurempi vero kuin vähätuloisem- elättämisen lisäksi, mutta erityisesti rnäin
6744: .. man, Y~r01lliil~ksuky~ ei kuitenkaan riipu on asianlaita siLloin kun koulu tai muu
6745: yksinomaan twlon suuruudesta· vaan- .myöS.. .opinrunjo ei s1j:a1tselrotipa§a.Ku:rm8itta: Vte=.-
6746: m. m. rniiden menoj'en määrästä, jotka vero- ;raahla paik'k:akunnail.ila elämisestä johtuva
6747: ve!lvolUsen Oili vMttämättä toimeentulonsa e1antokustannusten kalileus otetaan kyllä
6748: vuoksi suoritettava. Tämäkin seikka on eraJSSa muissa tapauksissa verotuksessa
6749: verOilaeissa osittain ihuomioitu antamalla huomioon, rnim. myöntämäl,lä p:alkannautti-
6750: aviopuolisoiHe helpotusta y;ksinäiseen hen- joille tällaisissa ta;pauiksissa varsinaisen pal-
6751: kHöön verrattuna sekä erityisesti myöntä- kan lisäksi: ma:ksettavista päiväraihoista
6752: mällä alle 16 vuotiaitten ilasten elättämi- verovapaus. Nykyinen ~apsiväihennysjärjes
6753: sen johdosta niin valtion kuin kunnankin telmä ei tee täyttä oikeutta myijskään siinä
6754: verotuksessa n. s. lapsivähennystä. Saman- suhteessa, että se päättyy kaavamaisesti
6755: tapaisia, <luonteeltaan sosiaalisia väihennyk- lapsen ttultua 16 vuoden ikään, vaikka jo-
6756: siä esiintyy ·V·erotuks.essa vielä muitakin, kaiseen vähänkin pätevyyttä vaatirvaan am-
6757: ilrnten kall1iinp:aikan vähennys ja läheisen :mattiin tai tehtävään vailimentautumis·eksi
6758: henki:lön elättämisen ,tahi oman tai sano- on koulunkäyntiä tai opiskelua yloonsä jat-
6759: tunlaisen :henkilön vanhuuden, sairauden kettava sanotun ikävuoden jälkeenkin, jdl-
6760: tai muun senlkaltais~n syyn takia annettava loin [a.psi edelleen on tavallisesti vanhem-
6761: vähennys. piensa elätettävänä. Tällaisesta elättämi-
6762: Mutta vaikka -verotuksessa ·P'eriaatteessa sestä aiheutuu ~:isäksi luonnoLlisista syistä
6763: tunnustetaankin ede.Uämainitunlaisten seik- suuremmat !kustannukset lkuin lasten oll-
6764: kojen verovelvollisen veronmaksukykyä il·essa pienempiä.
6765: alentava vaiikutus, on kuite~kin nimen- Yhtä vähän kuin lasten elättämistä
6766: omaan käy,tännössä tärkeimpään, nim. las- yleensä, voidaan heidän koul uttamista:ankaan
6767: ten a:ilheuttamiiD kustannuksiin nähden p!tää asiana, jonka kanssa yhteiskunnalla
6768: jääty puolitieihen. Paitsi sitä, että nykyi- ei olisi mitään tekemistä. Rii>ppuuhan koko
6769: set lapsivruhennykset korvaavat vain pie- yhteiskunnan kehitys ja vaurastuminen
6770: neltä osalta lapsista vaatimattomimmissa- oleellisesti siitä, kuinka valistuneita ja a:m-
6771: ikin oloissa vanhemmi'ille !lmituvat menot, on mattinsa taitavia sen j~äsenet ovat.. Ny'kyi-
6772: nämä vä:hennykget määrätty kaavamaisesti sin valtio onkin tämän monissa tapauksissa
6773: aina yhtä suuriksi ja päättymään määrä- oivaltanut ja siinä mielessä se :m. m ..pitää
6774: iässä huolimatta todellEsten ja yhteiskun- yllä tai avustaa erilaisia opetuslait.oksia,
6775: nank:in kannaUa täysin hYJVäksyttävien kus- jakaa apurahoja j. n. e. Verotuksessa ei
6776: tannusten erilaisuudesta. Tätä eri>laisuutta sanottua seikkaa !kuitenkaan Olle toistaiseksi
6777: IV,52. - Honkala y, m. 143
6778:
6779: huamioitu. Kun lasten koulutus- ja opis- siviillioikeudellisesti täysi-ikäiseksi eii 21
6780: kelukustannukset etenkin ilroti:paikka:knnnan vuotiaaksi. Ne erityiset kustannukset taas,
6781: ulkopuol~a nousevat varsin huo:mattruviin jotka koulunkäynti tai opiskelu aiheuttaa
6782: summiin, on tästä osaltaan seurauksena, tav&lisen elättämisen lisruksi, kuten luk:u-
6783: että· ~apsiaan kouluttavat perheet joutuvat kausima:ksut, kh·jojen ja opintovälineiden
6784: usein kohtuuttoman ta:loudeHisen rasituk- aiheuttamat menot sekä toisella paikkakun-
6785: sen alaisiksi taikka vanhemmat ovat pa:koi- na1la asumisesta aiheutuva elantokustannus-
6786: tetut jättämä:än !lapsensa vai1le sitä oppia, ten lisäys paikkakunnan kalleusryihmästä
6787: jota näiden lahjat saattaisivat edellyttää, rriippuen olisi saatava kohtuUillisessa mää-
6788: mistä tiete.nikin on vahinkoa koko yhteis:kun- rässä vähentää erikseen. Tämä on sitäkin
6789: nrulle. Erityisen· raskaina tuntuvat lasten kohtuu.1Hsemprua, kun lapsen täyttäessä 16
6790: opinkäynnin aiheuttamat menot muutenkin v. ja koulunkäyntikustannusten ollessa ra-
6791: taloudelil.isesti vaikeissa oloissa elävien hen- sittavimmiUaan niin hyvin oikeus vä;hen-
6792: kisen työn tekijäin piirissä, koska sieltä nyftrsiin verotuks·essa kuin lapsi:lisäkin ny-
6793: jo .tavanomainen antautuminen suunniHeen kyisen ilainsäädännön mukaan yht 'aikai-
6794: vanhempien ammattia vastaava:lie alalle sesti 'lakkaavat.
6795: edellyttää enemmän tai vä;hemmän pitkä- E.de1lä esitettyyn viitaten ehdotamme
6796: aikaista opiJHsta valmistautumista. Mutta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6797: myöskin vähävaraisissa maaseutuoloissa,
6798: joista yhä useamman nuoren askeleet suun- että hallitus kiireellisesti valmis-
6799: tautuvat opintieiLle, tuntuu koulunkäynnin tuitaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
6800: aiheuttama taloudellinen rasitus 'raskaana. tyksen tulo- ja omaisuusverolain s.ekä
6801: Olisi näin ollen vä1ttämätöntä, että vero- kunnallisverolakien muuttamiseksi
6802: tlakeja muutettaisiin siten, että 16 vuoden siten, että alle 21-vuotiaitten lasten
6803: ikäraja •lapsivähennykseen nwhden poistet- koulunkäynnistä tai opiskelusta van-
6804: taisiin, jos llapsi koulunikäynnin tai opislke- hernmille aiheutuvat elatus~ ja opin-
6805: iLun vuoksi sen: jälkeenkin on va'lllhempiens:a tokustannukset saataisiin kohtuulli-
6806: elätettävänä. Toisaalta kuitenkaan ei voi• sessa määrässä vähentää verotetta-
6807: tane pitää tarkoituksenmukaisena lapsi- . vasta tUlosta.
6808: vähennyksen sallimista enää ilapsen tultua
6809: H~lsingissä helmikuun 2 päivänä 1949.
6810:
6811: Niilo Honkala. Oiva Turunen. Juho Heitto.
6812: Erkki Leikola. Margit Borg-Sundman. Usko Koski.
6813: Päiviö Hetemäki. Jussi Lappi-Seppälä. Heikki Ala-Mäyry.
6814: Oskari Lehtonen. Rakel Jalas. Jalmari Pusa.
6815: Aarne Honka. Erkki Paavolainen. H·elena Virkki.
6816: Arvi Ahmavaara. Kyllikki Pohjala. Matti Heikkilä.
6817: Jaakko Hakala. Aino Malkamäki. Kaisi Hiilelä.
6818: T. A. Wiherheimo. Pentti Niemi. Erkki Koivisto.
6819: Felix Seppälä. Atte Pakkanen. Antti A. Koukkari.
6820: L. I. Kaukamaa. Johannes Virolainen. Lennart Heljas.
6821: Johannes Wirtanen. Lauri Laine. Martti Miettunen.
6822: Urho Saariaho. Antti J. Rantamaa. Inna Karvikko.
6823: Hugo Nuorsaari.
6824: 144
6825:
6826: lV,5a.- HetnSt. mot. N:o 39.
6827:
6828:
6829:
6830: öste:nson m. fl.: An,gående avldtande av proposition om· så-
6831: dan ändring oo skattelagarna, att avbetalningar på st-u-
6832: dieskulder finge avdragas från inkomsten.
6833:
6834:
6835: Till Riiksdagen.
6836:
6837: En!l1gt la.gen om stilpendier och under- under en ·påföljande, ibegrrunsad tid. Först
6838: stöd för ihög\'lkolestudier av 13 juili 1948 efter det avibetrulningarna beaktats, får
6839: (600/48) kunna tiH ibegåvade och :m:indre man :fram den verkliga nettoinilmmst~ un-
6840: bemedl:a;de stu.derande utdelM stipendier der denna tid. För närvaraillde [år den
6841: med i lagen n:ärmare angivna helopp. Dessa skattsky.Ldiga icke göra avdrag för Slådana
6842: välkmnna stipendier underlätta i avsevärd av:betalningar av sku.ldheilop.pet oeh beskatt-
6843: mån mindre ihemedlade oo'h begåvade stu- ningen 1blir där:l'ör på grund aw gäUande
6844: derandes studier och deras förruldrars stäl:l- progres.siva skatteskalor särdeles betun-
6845: ning. M·en delruktiga av dem kan ibli en- .gan,de. Den föroel, som den f:ärdigblivna
6846: d:ast ett ibegränsat :antal personer. Många yrkesmannen hoppats sikaffa sig genom
6847: tili medelklassen ihörande d'örälLdrar, soon ihQgr.e y.rkesuubHdning, försvinner oeih för-
6848: . inte {l}::rekr :Kiiimi s~ägas vara- mindrem :Oe: . vanalas -m-en.-lbetastning: .Såsom- en -nä-~
6849: medlla;de, ha dock stora s·vårigheter, då det rings1dka.re får avdra värdeminskning [ör
6850: .gäller att bek(lSta ibao:'nens studier särskilt vad han investerat i maskiner ooh an:lägg-
6851: på en annan ort ,äm_ hemorten. Deras barn ningar, borde den färdiga ,lä;karen, (prästen,
6852: :måStte ofta ty sig till:gä;ld ooh komma där- :pedagogen, ingenj·ören o. s. v. få från in-
6853: igeoom i en avsevärt svagare stäJ,lning än ilmmsteu rgöra avdrag för av.betrulningarna
6854: de studiekamrater, som e1.1hå1la stipendier. på sin studieskuil.d. :Dessa avbetalningar
6855: De ikostnader, som föranledas av barnens iklHlll!a ju ans·es motsvara avskrimingar på
6856: rup.pfostran oclh studi·er, heaktas ihos oss den immaterielila tiUgång, som genom stu-
6857: icke i tiUräcklig mån vid heskattningen. dier erhåHen förmåga och skicklighet är. I
6858: Det har ofta ik:Iagats på att ibarnavdragen :praktiken kan det va.ra svårt att uppskatta,
6859: äro för små och upphöra vid fy~Hda 16 år, viiiken ,del av studies!kulderna som rföran-
6860: efter vilken ·iHder kostnB!derna för ibarnens ~edes av rikt:Ugt använd studietid, vilken
6861: UPP'fostran oeh skolgång i mång.a fa!Ll dock del, som återigen motsvarar onödig tids-
6862: bli särskilt stora. A vdr,a;g från :f,örä1drar- (törtust. I f·råga ihärom iborde det måhända
6863: n.as inikomst för under'lhåll t:Uli 'barnen så- faststäJHas regler.
6864: som peciodiskt · givna understöd tillstädja Med hänvisni'ng tHl ·det ovananförda få
6865: skattela.garna 1eke hehler. I syfte att möj- vi vördsamt föreslå, att riksdagen måtte
6866: Hggöra avdrag från föräldrarnas inkomst :besil.uta hemstä1la,
6867: f.ör de helopp, med viilika de ibestritt kostna-
6868: derna för haroens skolgån:g, och studier, att regeringen med det snaraste
6869: har en motion till innevarande års riksdag måtte till Riksdagen överlämna pro-
6870: in:lämnats. position till sådan ändring av gäl-
6871: Men de, vilka studera på sku1d, ha det lande skattelagar, att från inkomsten
6872: svårast. Då den studerande sjä:lv skuld- får avdras årlig avbetalning på stu-
6873: sätter sig under utbilldningstiden, är han dieskulder.
6874: eller hon nödsakad att avbetala sku1derna
6875: He1sin:gfors den 10 februari 1949.
6876:
6877: Ebba östenson. Urho Saar.i.aho. Rakel JaHas.
6878: Albin Wickman. Albert Brommels. Nils Meinander.
6879: 145
6880:
6881: IV,5s. - Toiv. al. N :o 39. Suomennos.
6882:
6883:
6884:
6885: östenson y. m.: Esityksen antamisesta sellaisesta muutok-
6886: sesta verolakeihin, että opintovelkojen l!yhennykset saa-
6887: taisiin vähentää tuloista.
6888:
6889:
6890: E duskunn.a:He. ..
6891: Korkeakouluopintoja varten annettavista Mutta va]keinta on velaksi op:iskeleviUa.
6892: stipendeistä ja avustuksista heinäkuun 13 Kun opiskelija itse ve.lkaantuu opintoaika-
6893: päivänä 1948 annetun •lain mukaan voidaan naan, on hänen p3!kko [yhentää velkojaan
6894: ilahjakkai1le ja vähävaraisi1le opiskelijohlle seuraavana, .rajoitettuna aikana. Vasta kun
6895: jakaa laissa tal'kemmin säädetyt määrät lyhennykset on otettu huomioon, saadaan
6896: stipendejä. Nämä tervetuJlleet stipendit selville todelJinen nettotu:lo tänä aikana.
6897: helpottavat huomattavassa määrin väJhäva- Nykyisin verovelvollinen ·ei saa vähentää
6898: .raisten ja la;hjakkaiden opiskelijain opin- sellai:sia ve.lanlyhennyksiä, ja verotus muo-
6899: toja ja heidän vanhempiensa as·emaa. dostuu sen vuoksi voimassaolevien progres-
6900: Mutta niistä voi päästä osalliseksi vain ra- siivisten veroasteikkojen takia erittäin ra-
6901: joitettu määrä henkilöitä. Monilla keski- sittavaksi. He etu, jonka vaJmistunut am-
6902: luokkaan kuuluvina vanhemmilJa, joita ei mattimies on toivonut ha:nkkivansa kor-
6903: suorastaan voi sanoa vä:hävaraisi'ksi, on kui- lkeammalla amm:attikoulutuksel'la, menete-
6904: tenkin suuria vaikeuksia kysymyksen ol- tään ja vaihtuu taakaksi. Samoinkuin elin-
6905: Jessa lasten opintojen kustantamisesta var- keinonharjoittaja saa arvonvWhennyksenä
6906: sinkin muHla kuin koti!Pai:klkakunnihla. Hei- vWhentää sen, minkä ihän on sijoittanut
6907: dän Jastensa on usein tehtävä ve1lkaa ja ikoneisiin ja [aitteisiin, olisi valmistuneen
6908: !he joutuvat siten !huomattavasti heikom- il:ääkärin, papin, opettajan, iru;inöörin j. n. e.
6909: paan asema:an kuin ne :heidän ropintotove- saatava tuloistaan vä:hentää opintovelkansa
6910: rinsa, jotka saavat stipendejä. lyhennykset. V oiclaa:nhan näiden lyhennys-
6911: Niitä kustanrruksi•a, jotka aiheutuvat il:as- ten katsoa vastaavan poistoja s:hlle aineet-
6912: ten kasvatuksesta ja opinnoista, ei meillä tomaHe omaisuudeUe, jota opinnoiMa saa-
6913: oteta verotuksessa huomioon riittävässä vutettu kyky ja taitaV'l1us ovat. Käytän-
6914: määrin. Us·ein on valitettu sitä, että lapsi- nössä voi oHa vaikeata arvioida, mikä ooa
6915: vähennykset ovat liian pienet ja Jakkaavat opintoveloista. aiheutuu oikein käytetystä
6916: .lasten täytettyä 16 vuotta, mrinkä jäilkeen opintoajasta, mikä osa taas vastaa tarpee-
6917: heidän kasvatus- ja koulunkäyntikustan- ,tonta :ajankulua. T,ässä suhteessa olisi ehkä
6918: nuksensa kuitenkin monissa tapauksissa vwhvistettava ohjeet.
6919: ovat erityisen suuret. Verolait eivät myös- Edel,lä esitettyyn viitaten elhdotamme
6920: !käwn salli vanheanpien tuloista 'lasten ylllä- kunnioittaen eduSkurman päätettäväksi toi-
6921: pidon vuoksi tehtäviä vä!hennyksiä määrä- vomuks,en,
6922: aikaisesti annettuåna avustuksina. Kuluvan että hallitus, mitä pikimmin an-
6923: vuoden vrultiopäivi:Uä on tehty aloite, jonka taisi Eduskunnalle esityksen sellai-
6924: tar'koituksena on tehdä mahdolliseksi nii- sesta muutoksesta voimassa oleviin
6925: den menojen vähentäminen vanhempi:en tu- verolakeihin, että tulosta saadaan
6926: loista, jotka he ovat käyttäneet 1asten kou- vähentää opintovelkojen vuotuinen
6927: lunkäynti- ja opintokustannuksiin. lyhennys.
6928: Helsingissä helmiku'llll 10 päivänä 1949.
6929:
6930: Ebba. östenson. Urho Saariaho. Rakel Jalas.
6931: AJ.bin Wickman. Arthur Brommels. Nils Meinander.
6932: 19
6933: 146
6934:
6935: IV,54. - Toiv. al. N :o 40.
6936:
6937:
6938:
6939:
6940: lla.kala y. m.: Perheenhuoltajan oikeuttamisesta vähen-tä-
6941: mään verotettavasta tulostaan kotiapulaisen palkka.
6942:
6943:
6944: Ed uskunnaHe.
6945:
6946: Välittömien veroj'en tuottaman rasituk- apulaisen palkka.a ei saa merkitä vähen-
6947: sen noustua kaikissa talouksissa siiheTii nyksenä verotettavista tuloista, ja apuilai-
6948: määrään, .missä se nyt on, tuntuvat vero- selta itseltään. Tämä on johtanut siihen,
6949: tuksessa esiåntyvät pienimmätkin epäoikeu- että kun kotiapulaisten ,paJkat ovat luon-
6950: denmwkaisuudet varsin raskaina. Tämä nollisista syistä nousseet :huomattavasti,
6951: merkitsee kaikissa yhteiskuntaluokissa huo- niihin kohdistuva verotus on moninkertais-
6952: mattavaa elintason Jaskua. Tämä kuvastuu tunut ja esim. tava.llisen palkannauttijan
6953: :perheen emännän työtaakan jatkuvana kas- on nyt mahdotOltlta pitää mitään trulous-
6954: vrumisena. Kun ·perustuslakiemme mukaan apua, vaik:ka se olisi kuinka kipeän tarpeen
6955: kansalaisten työvoima on valtion erikoi- vaatima tahansa. On kohtuullista, että tä-
6956: ... s~'ll. ~11QjelJ].kse.ssa. ja. tämän mukaisesti eri hän koihtaan saadaan oikaisu ja kaksin-
6957: työntekijäryhmien työaikaa: ja työolosub:~ · · ~ertaihoo · verotus rpois, ··joten niissä · p.er~
6958: teita pyritään parantamaan, on toistaiseksi heissä, missä kohtuudelil.a voidaan katsoa
6959: kuitenkin perheen emäntien !hyvälksi voitu kotiapulaisen olevan välttämättömän !Per-
6960: tehdä mitättömän vählin. Heidän työpäi- heenäidin ylivoimaisen työtaakan helpotta-
6961: vänsä erikoisesti Irupsirikikaissa periheissä on miseksi, kotiapu1aiseHe maksettu pa1kka
6962: ympäri vuor()lkauden ja vaatii ankaria fyy- sall!daan merkitä perheenhuoltajan veroil-
6963: siHisiä ja henkisiä ponnistuksia. Yil.eisesti moitukseen vähennyksenä verotettavasta
6964: onkin tunnustettu heidän asemansa vaikeus tulosta.
6965: ja kiireeiLListen toimenpiteitten tarpeelli- Yllä olevan perusteeilla ehdotamme kun-
6966: suus. On kuitenkin vaikea ·'löytää keinoja nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
6967: tilanteen auttamiseksi. -Eräänä sellaisena muiksen,
6968: on aputyövoiman käyttäminen kotitalou-
6969: dessa. Sitä ei kukaan voine pitää ylelli- että hallitus antaisi EduskunnaJle
6970: syytenä, vaan välttämättömänä apuna. esityksen sellaisista muutoksista vero-
6971: Kuitenkin verOilakimme katsovat po]k;keu:k- lakeihimme, että perheen varsinai-
6972: setta kotiapulaisen pitämisen ylellisyyde!ksi, sen huoltajan verotettavasta tulosta
6973: koska heidän palkkansa verotetaan kahteen saadaan vähentää perheessä pidettä-
6974: kertaan: heidä.n työantajHtaan, koska !lroti- vän kotiapulaisen palkka.
6975: Helsin:gissä !helmikuun 10 p: nä 1949.
6976:
6977: Jaakko Hakala. Johannes Wirtanen.
6978: Alpo Lumme.
6979: 147
6980:
6981: IV,55. - Toiv. aJ. N:o 41.
6982:
6983:
6984:
6985:
6986: Kilpeläinen y. m.: Piensäästäjien inflatiotappioiden korvaa-
6987: misesta.
6988:
6989:
6990: Eduskunnalle.
6991:
6992: Jo useita vuosia kestänyt inflatio on pääasiassa siirtoväkeen sekä s.otaleskiin ja
6993: vaikutuksiltaan kohdistunut eri tavoin yh- -orpoiliin, on havaittu, että tuen tarpeessa
6994: teiskunnan jäseniin. Toiset saava:t siitä olisi sellaisirukin, joitten säästöt inflation
6995: suoranaista hyötyä, lkun taasen eräiden johdosta ovat pienentyneet aivan merki-
6996: henkilökohtaiseen taloudelliseen asemaan se tyiksettöm:iJksi, ja jotka tästä syystä ovat
6997: ei vaikuta lainkaan. Näistä suuremman joutuneet tukalaan asemaan.
6998: ryhmän muodostavat kuitenkin mitä moni- Toisaalta on otettava huomioon, että
6999: naisillllp1in ammatti- ja etupiireihin !kuulu- huollon järjestäminen säästövaransa menet-
7000: vat henkilöt, joiden lk:Oihdalla rahanarvon täneille aiheuttaa yhteiskunnalle omat me-
7001: aleneminen on merkinnyt hyvinkin syvälle nonsa, samalla ikun yhteiskunta jää vaille
7002: tuntuvaa taloudellista suoneniskua. Onhan niitä tuloja, mitä nämä henkilöt itsenäisesti
7003: esim. ennen sotaa tehdyistä säästöistä me- toimeentulevina muuten olisivat veroina
7004: netetty noin 4/5 . Erittäin säälittävään ase- suorittaneet, elJei inflatio olisi saattanut
7005: maan ovat joutuneet varsinkin vanhat ja . heitä turvattomiksi. Tuntuisi senvuoksi
7006: työkyvyttömät piensäästäjät, joiden van- edullisemmalta, että kysymys työkyvyt-
7007: huuden ja elämisen turvaamise~ksi ikieltäy- tömien ja hädänalaiseen taloudelliseen ti-
7008: myksin ja uhrauksin !kootut varat ovat laan joutuneiden säästäjien kohdalta voitai-
7009: inflation kourissa huvenneet käytännölli- siin järjestää myöntämällä !heille so.pivalla
7010: sesti katsoen olemattomiin. tava1la korvaus inflation aiheuttamista me-
7011: Yhteiskunnalla on tietenkin mahdol1i.sum~ netyksistä, ikuin että he joutuisivat SJhteis-
7012: ja velvollisuuskin ottaa huollettavakseen kunnan rahavaroja vaativan huollon va-
7013: työkyvyttömät ja puutteeseen joutuneet jä- raan, mikä huoltoapu ei kuitenkaan voi
7014: senensä. Tämä ei kuitenkaan riittävän te- kohdistua !kaikkiin sen ·tarpeessa oleviin.
7015: hoklkaasti kohdistu kaikkiin, jotka olisivat Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioit-
7016: avun tarpeessa. Henkilöt, jotka koko elä- tavasti, että eduskunta päättäisi hyvälk:syä
7017: mänsä ajan ovat tottuneet tulemaan toi- toivomuksen,
7018: meen omalla työllään ja täten hankkimil-
7019: laan säästöillä, ovat myös aikoneet tur- että hallitus suorituttaisi tutki-
7020: vata vanhuudenpäivänsä, eivätkä mielellään muksen ahdinkoon joutuneiden pien-
7021: käänny ihuoltoviranomaisten puoleen pahim- säästäjien talletuksistaan kärsimistä
7022: massakaan puutteessa. Myös siinä ·vapaa- inflatiotappioista ja niiden korvaus-
7023: ehtoisessa huoltotyössä, joka kohdistuu mahdollisuuksista.
7024: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
7025:
7026: Y. Kilpeläinen. G. Henriksson. Laura Bra.nder-Wallin.
7027: Paavo Karjalainen. Edvard Pesonen. Kaisa Hiilelä.
7028: Heikld Hykk:äälä. Heikld Simonen. Meeri Ka.lavainen.
7029: G. Andersson. Veli Järvinen. Rafael Paasio.
7030: A. Turkka. Jere Juutilainen. Penna Tervo.
7031: 148
7032:
7033: IV,56. - Toiv. al. N :o 42.
7034:
7035:
7036:
7037:
7038: Niskala. y. m.: Seu1·akunnan verojen ennakkope~·innästä
7039: muiden verojen yhteydessä.
7040:
7041:
7042: E d u s ik u n n a 11 e.
7043:
7044: Tehostaa:kseen verojen perintää sekä sa- situs siirtyy luonnollisesti toisten kannet-
7045: maHa helpottaakseen maksajien _yhtaikaista tavaksi siltäkin osalta. Tätä epäkohtaa ei
7046: rasitusta siirryttiin valtion ja kunnan vero- voida poistaa ennenkuin edellämainittujen
7047: jen kohdalla ennakkoperintäjärjestelmään. verojenkin kohdalta siirrytään verojen .pe-
7048: Tämä onkin oooittautunut v'erojen koonnin rintään tulon saannin yhteydessä.
7049: kannalta erittäin onnistuneeksi, eikä mwk- Nekin piirit, joilta vero voidaan nykyi-
7050: sajainkaan suuri enemmistö ole siinä näh- selliikin järjestelmällä periä, toivovat
7051: nyt erikoista arvostelun aihetta. Samalla myöskin siirtymistä ikaikkien verojen !koh-
7052: on toivottu, että sama systeemi ulotettaisiin dalta samanlaiseen järjestelmään. Silloin
7053: myöskin kaikkiin veroihin nähden, jolloin veron maksajain jou'kko laajenisi ja vero-
7054: maiksa;ja sel:v~si yhdellä !kertaa v'erois- jen__ maiksun ··-.!kiertäminen rväJhenisi, sekä
7055: taan. Näin ei ole vielä kumminkaan asian- maksut tulisivat suorltetooi samalla ker:.
7056: laita. Kirkollisverojen !koonnissa noudate- rtaa kaikkien eri verojen osalta.
7057: taan vielä vanhaa järjestelmää. Tämä on Edellä olevan perusteella ehdotalllil.lle
7058: aiheuttanut monille seurakunnille erittäin eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7059: vaikean . tilanteen. V eroja ei saada kuin
7060: vakinaisilta toimen haltijoilta, liikkeiltä ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7061: kiinteistöjen omistajilta. Huomattava osa toimenpiteisiin seurakunnan verojen
7062: sesonkiluontoisia ansion saajia pääsee seu- ennakkoperinnän järjestämiseksi val-
7063: ra:kuntien veroista ma!ksamatta. Tämä ra- tion ja kunnan verojen yhteydessä.
7064: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
7065:
7066: Markus Niskaia. M. 0. Lahtela.
7067: Yrjö Saari. Martti Miettunen.
7068: Kusti Eskola. Antti A. Koukkari.
7069: Niilo Ryhtä. Samuli Simula.
7070: Erkki Koivisto.
7071: 149
7072:
7073: IV,57 - Toiv. al. N :o 43.
7074:
7075:
7076:
7077:
7078: Ahmavaara y. m.: Henkisen työn tekijäin aseman paranta-
7079: misesta.
7080:
7081: E d u s k u n n a ll e.
7082:
7083: Nyikyaikaisen yhteiS'kunnan muotoutumi. mutta myös pitempää ajanjaJksoa silmällä
7084: nen ja tarvi!kikeiden tuotannon kasvun ai- pitäen tapahtunut. Hen:kisen työn asiaUi-
7085: heuttama kansan suurten joukkojen elin- sen merkityksen ja sen tekijäin lukumää-
7086: tason paraneminen on ollut ma.hdollista rän kasvu ei näet suinkaan ole yleensä joh-
7087: vain henkisellä alalla saavutettujen tulos- tanut tämän ryhmän jäsenten aineellisen
7088: ten ja sillä suoritetun ja edelleen suori- aseman paranemiseen yhteiskunnassa, vaan
7089: tettavan työn ansiosta. Henkinen työ on päinvastoin taantumiseen. Tämän osoitta-
7090: luonut ne edellytykset ja sen perustan, miseksi voidaan esi:m. viitata ihenikistä työtä
7091: joille kansakunnån niin taloudellinen kuin tyypillisesti edustavien suuren joukon, vir-
7092: muuJkin hyvinvointi ja toimeentulo raken- kamiesten, toimeentuloedellytysten kaikiLle
7093: tuu. Kehittämällä koneita ja menetelmiä, tunnettuun jatkuvaan huononemiseen kulu-
7094: jakama.lla opetusta ja tietoa, suunnittele- neina vuosikymmeninä, josta kehityksestä
7095: malla ja toteuttamalla monenlaisia toimin- etenkin viime vuosien palkokaindeksiluvut
7096: toja, järjestelyjä ja valvontaa henkinen antavat entistä selv€1lllmän kuvan. Kuvaa-
7097: työ on lisännyt ruumiillisen työn tuotta- vaa on myös, että yleisesti on ruvettu pu-
7098: vuutta ja vähentänyt sen rasittavuutta humaan J~hteiskunna;llisena kysymyksenä
7099: suunnattomassa määrässä. Henkinen työ on ,henkistä työtä tekevästä :köyhälistöstä".
7100: myös jatkuvasti välttämätön kaiken kan- Sitä valtiovallan oma palik!kauspolitiikika on
7101: sakunnan toiminnan käynnissä pitämiseiksi ollut luomassa samalla, :kun sen muutoin
7102: ja ohjaamiseksi sekä johtamiseksi yihä pa- valtavasti laajentuneet sosialipoliittiset toi-
7103: rempiin suorituksiin. Millään tavoin ali- menpiteet ovat suurelta osalta jättäneet
7104: arvioimatta yhtä perusta.vaa laatua olevan henkisen työn tekijät syrjään.
7105: ruumiillisen työn osuutta on kuitenkin to- Jo henkisen työn ·edellä viitatun ratkai-
7106: dettava, että !henkisen työn merkitys on sevan merkityksen yhteiskunnan menesty-
7107: viimeisten miespolvien aiikana erittäin suu- miseUe huomioon ottaen olisi tätä työtä
7108: resti lisääntynyt. suorittavien taloudellisen aseman epäedul-
7109: Rinnan henkisen työn merkityksen kas- linen kehitys saatava päättymään ja :kään-
7110: vun kanssa on myös tätä työtä suorittavien tymään parempaan päin. Paitsi sitä, että
7111: lukumäärä kohonnut niin e1inkeinotoimin- tässä on kysymys kQiko yhteiskunnan edusta
7112: nan, valtion hallinnon kuin sivistyselämän- kuuluu aloitteen teiko valtiovallalle senkin
7113: kin aloilla. Henkisen työn tekijöistä on sa- vuoksi, että se suurimpana henk.isen työn
7114: malla muodostunut oma muista väestöpii- käyttäjänä ja tarvitsijana joka ta.pauksessa
7115: reistä selvästi erottuva yhteislkunnallinen vaikuttaa ratkaisevasti tällä alalla työs:ken-
7116: rYJhmänsä, niin erilaisissa ja eriasteisissa ,televien olosuhteisiin ja on siten esikuvana
7117: tehtävissä kuin ne toimivatikin. Heidän muille työnantajille. Tehokikaiden toimen-
7118: olosuhteensa ja vaiikeutensa ovat monessa piteiden edellytyksenä kuitenkin on, että
7119: suhteessa samankaltaiset, vaikka tämä yh- ensin hankitaan todellisesta tilanteesta ja
7120: teisyys Suomessa vasta viime aikoina on sen syistä tal'lkka selvyys, punnitaan vain
7121: hakeutunut ulkonaisiin, järjestöjen rpuittei- asial,lisia näkökohtia silmällä pitäen henki-
7122: siån. Erityisesti tunnetaan meillä kaikissa sen työn asema ja merkitys J~hteis:kunnassa
7123: henkistä työtä .tekevissä piireissä se epä- nyt ja nähtävissä olevassa tulevaisuudessa
7124: edullinen kehitys, joka näiden taloudelli- seikä rakennetaan toimenpiteet vasta näin
7125: sessa asemassaan on etenkin viime vuosina, saadulle ikestävälle perustalle. Erityisesti
7126: 150 IV,57. - Heukisen työn tekijät.
7127:
7128: on !kuitenkin korostettava, että henkisen kehityksestä viime vuosikymmeninä
7129: työntekijäin asemassa on nykyisin niin niin sellaisenaan kuin verrattuna
7130: räikeitä epäkohtia, että ne oLisi viipymättä sekä muiden väestöpiirien oloihin
7131: jo ennen mainittua yleisjärjestelyä !korjat- että henkisen työn tekijäin asemaan
7132: tava. ulkomailla, selvityttäisi tämän kehi-
7133: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme tyksen syyt sekä suunnittelisi ja ryh-
7134: eduskunnan •hyväiksyttävä:ksi toivomuksen, tyisi panemaan täytäntöön tehok-
7135: kaita toimenpiteitä silmälläpitäen
7136: että hallitus toimituttaisi kiireelli- henkisen työn tekijäin taloudellisten
7137: sesti tutkimuksen maamme henkisen olojen saattamista vastaamaan hen-
7138: työn tekijäin taloudellisen. aseman kisen työn asemaa yhteiskunnassa.
7139: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1949.
7140:
7141: Arvi Ahma.vaa.ra. T. A. Wiherheimo.
7142: Niilo Honkala. Johannes Wirtanen.
7143: Hugo Nuorsaari. Jaakko Hakala.
7144: Aarne Honka. Usko Koski.
7145: Margit Borg-Sundman. Jussi Lappi-Seppälä.
7146: Heikki Ala.-Mäyry. . Yrjö I. Antila.
7147: Päiviö Hetemäki. Matti Heikkilä.
7148: Irma Hamara. E. A. Turja.
7149: Rakel Jalas. Arvi Oksala.
7150: -L.l. Ka.uka.maa.. . .... D.rho. Saariaho.
7151: Felix Seppälä. Oiva· Turunen.
7152: Kyllikki Pohjala. Juho Heitto.
7153: Jalmari Pusa. Martti 0. Kölli.
7154: Erkki Koivisto. Erkki Leikola.
7155: Arno Tuurna. Oskari Lehtonen.
7156: Erkki Paavolainen. Helena Virkki.
7157: 151
7158:
7159: IV,rss - Toiv. a.l. N:o 44.
7160:
7161:
7162:
7163:
7164: Torvi y. m..: Tutkimuksen toimittamisesta sivistyneistön
7165: jälkikasvun tarpeesta ja palkkausoloista.
7166:
7167:
7168: E d u s ik: u n n a ll e.
7169:
7170: Yhteiskuntaelämän eri alojen kehittyessä alullepantua säännöstelyä, eli ns. ,nume-
7171: on korkeampaa opillista sivistystä saaneen rus clausus"-järjestelmää, joka rajoittaa
7172: väestön eli ns. sivistyneistön tarve jatku- eräisiin korkewkouluihin, niiden eri osas-
7173: vasti kasvamassa1 Samaan suuntaan vai- rtoille tai alkeiskursseille hyväksyttävien lu-
7174: !kuttaa myös yhtäältä kansan yleiselle sivis- vun johonkin a. o. halHntoelimen päättä-
7175: tystasolle asetettavien vaatimusten kohoa- mään enimmäismäärään. Ohjailevan ko-
7176: minen ja toisaalta sen käsityksen leviämi- neiston voisi siis väittää jo olevan ole-
7177: nen, ettei kodin yhteiskunnallinen asema !lllasSa, mutta valitettavasti tämä järjes-
7178: saa estää nuorisoa pyrkimästä opin tielle. telmä nykyisessä muodossaan toimii haja-
7179: Sota-ailka patosi ik:einoteikoisesti tätä eri te- naisesti ja vailla yhtenäistä kokonaisuus-
7180: kijäin esiin kutsumaa sivistyneistön laaje- suunnitelmaa. Tämä johtuu siitä, että
7181: nevaa jälkikasvua. Niinpä sodan jälkeen ,numerus clausus"-järjestelmä ei alunpe-
7182: onkin ihavaittu ennen näkemätön opiskelija- rinikään ole syntynyt toteuttamaan sivisty-
7183: tulva korkeammissa oppilaitoksissamme. neistön jälkikasvun ohjaamista kullekin
7184: Mitä tulee tällaisissa oppilaitoksissa kou- alaHe sillä esiintyvän todellisen tarpeen
7185: lutettujen henkilöiden sijoittumiseen eri mukaan, vaan ohjeena on ollut vain rajoi-
7186: alome, voidaan todeta, että näiden henki- tettu näkökohta, kuinka monta opiskelijaa
7187: sen työn .tekijäin tarve on monella taholla rpyrkijöistä korkeintaan sopii yhtä aikaa
7188: ollut ja .tulee yhä olemaan voimakas, joh- eri kursseille tms. Nykyisessä opiskelijain
7189: tuen m. m. sodan aiheuttamasta keskeytyk- ohjauksessa .puoleen tai toiseen on siis olo-
7190: sestä sivistyneistön jälkikasvussa. On myös suihteiden pakosta ollut määräävimpänä
7191: otettava ilukuun tämän tarpe.en jatkuva, tekijänä koflkeimmissa oppilaitoksissanrme
7192: asteettainen kasvaminen aikaisemmin mai- vallitseva tilan puute, niiden opettajavoi-
7193: nituista normaaleista syistä. Toisaalta on · mien vähyys jne.
7194: kuitenkin jälleen havaittavissa sotia edel-. Jäljelle jää ratkaistavaksi kysymys siitä,
7195: täneeltä ajalta tunnettua yHtuotantoa ja olisiko !kulloisessakin tapauksessa· ylipäänsä
7196: työttömyyttä eräillä ihenkisen työn aloilla. oltava jokin alalle autautuvien opiskelijain
7197: Tällaista ristiriitaisuutta on pidettävä yh- lukumäärää rajoittava numerus clausus ja
7198: teiskunnallisen organisation häiriö-ilmiönä, jos olisi oltava, miten se tulisi asetetta-
7199: joka vaatii järjestelevää asiaan puuttu- vaksi. Tähän kysymykseen voidaan saada
7200: mista, sekä sitä edeltävää pulmaa koh- vastaus vain ottamalla arvosteluperustaksi
7201: distuvaa tut!k1musta. Olisi suoritettava tut- !käytännöllisen tarpeen vaatimukset eri
7202: kimus korkeampien oppilaitostemme opis- aloilla. Tämän, eikä suinkaan yksinomaan
7203: kelijakunnan jakaantumisesta eri opiskelu- oppilaitosten tilanruhtauden tai pyrkivien
7204: aloille, verrattuna esiintyvään jälildkasvun luvun perusteella olisi ikorkeamma:q ope-
7205: tarpeeseen niillä ammattialoilla, joihin nuo tuksen säännöstelyä ,pyrittävä harjoitta-
7206: opinnot viittaavat. maan.
7207: Onko tällä hetkellä olemassa järjestelmää Mainitun järjestelmän ai!kaansaaminen
7208: opiskelijain ohjaamiseksi eri aloille? Vas- edellyttäisi seuraavia alustavia toimenpi-
7209: taukseksi voidaan todeta, että nykyisen teitä:
7210: ruuihkautumisen johdosta on useissa koh- Olisi hankittava yihtenäinen, yksityiskoh-
7211: din huomattavasti tiukennettu aikaisemmin tainen katsaus korkeampaa opillista sivis-
7212: 152 IV,os. - Sivistyneistön jälkikasvu.
7213:
7214: tystä saaneiden henkilöiden tarpeesta yh- ihenikilöille, jotka a~kovat antautua korkea-
7215: teiskuntaelämän eri aloilla tällä hetkellä, kouluopintoihin. Tällöin olisi lisäksi esi-
7216: täydennettynä prognoosilla vastaisesta ke- tettävä yleiskatsauksia työoloihin, niiden
7217: ihit~ksestä. Tällöin luonnollisesti kansan asettamiin vaatimuksiin, selkä ,palkkaukseen
7218: yleisen sivistystason !kohoaminen olisi hah- yms. eri aloilla. Varsinkin viimeiksimai-
7219: moiteltava erääksi käytännöllisen tarpeen nituista olisikin hankittava mahdollisim-
7220: teikij ä:ksi. man täydellinen esitys, ottaen huomioon
7221: Lisäksi olisi suoritettava tutkimus siitä, n~kyisen ylituotannon eräillä henkisen työn
7222: minkälaisille ammattialoille erilaiset opin- aloilla ja siitä johtuvan ilmeisen alipalk-
7223: not käytännössä j<Jihtavat, t. s. mille eri kauksen ja työnsaantimahdollisuuksien su-
7224: aloille korkeampien oppilaitosten opiskeli- pistumisen.
7225: jat tosiasiallisesti joutuvat. On näet huo- Paitsi tässä puheenolevan tutkimustyön
7226: mattava, että lukuunottamatta lääket. li- tulosten julkaisemisesta aiheutuvaa väli-
7227: sensiaatin, dipl. insinöörin yms. tutkintoja, töntä hyötyä, johon ,edellä viitattiin, tekisi
7228: monet korkeakoulujen loppututkinnot avaa- täten hankittu selvitys myöhemmin mah-
7229: vat mo:hdollisuuksia monille eri aloille, viit- dolliseiksi harkita nykyisen organisatiohäi-
7230: taamatta useassa tapauksessa mihinkään riön poistavaa kokonaissuunnitelmaa kor-
7231: tarkalleen määrättyyn suuntaan. keampien oppilaitostellllllli opiskelijrukunnan
7232: Hankittua yleiskatsa usta olemassaolevasta tehokkaaksi oihjaamiseksi yhteiskunnallisesti
7233: sivistyneistön jälkikasvun tarpeesta olisi ja kansantaloudellisesti edullisella tavalla,
7234: tämän jälkeen verrattava eri alojen koh- sekä muodostaisi pätevän arvosteluperustan
7235: dalla noille a>loille ·tosiasiallisesti johtavia mainittujen oppilaitosten laajentamissuun-
7236: opintoja harjoittavien lukumäärään, tut- nitelmille.
7237: kien keinoja näiden- saattamiseksi- vastaa- - -Jl1deUä -Ol-evaan viitaten .esitämme _edns- _
7238: maan toisiaan ja toisaalta syitä mruhdolli- !kunnan hyväksyttäväksi to~vomuksen,
7239: siin eroavaisuuksiin niiden välillä.
7240: Edellä hahmoiteltu tutkimustyö muodos- että hallitus suorituttaisi tutki-
7241: taisi jo sinänsä aineiston nykyisestä te- muksen sivistyneistön jälkikasvusta
7242: hokkaammalle opintoneuvontajärj·estelmälle, ja todellisesta tarpeesta sekä nykui-
7243: jonka avulla tutkimuksen selvittämiä tosi- sistä palkkausoloista.
7244: asioita pyrittäisiin tehokkaasti esittelemään
7245: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1949.
7246:
7247: Irma. Torvi. Mauri Ryömä.
7248: Eino Roine.
7249: 153
7250:
7251: IV,59. - Toiv. al. N :o 45.
7252:
7253:
7254:
7255:
7256: 0. Turunen y. m.: Suhdannetutkimuksen tehostamisesta
7257: täystyöllisyyden turvaamiseksi.
7258:
7259:
7260: E d u s k u n n a l1 e.
7261:
7262: Maamme talouselämä perustuu markkina- dellista suhdannetutkimusta ja toisaalta
7263: talousjärjestelmään. Tämä talousjärjestelmä hallituksen tietoista pyrkimystä käyttää
7264: näyttää sen kokemuksen perusteella, :mitä näiden tutkimusten tuloksia hyväkseen seu-
7265: kaikkialla maailmassa on saatu eri talous- raavan vuoden talousarviota laatiessaan.
7266: järjestelmistä, tarjoavan parhaat edellytyJk- Sikäli kuin tiedämme ja myös viime vuo-
7267: set sellaisen yhteiskunnan muodostamiseen, sien kokemuksista ole:mme voineet huomata,
7268: missä laaja henkilökohtainen ja poliittinen ei e. m. menettelyä ole aina:kaan huomatta-
7269: vapaus YJhtyvät taloudelliseen hyvinvointiin. vassa laajuudessa käytetW" hyväksi mlous-
7270: Markkinataloudell81kin on myös omat var- arvioita laadittaessa.
7271: jopuolensa, joista suurin on ajottain esiin- Ottaen huomioon asian erittäin suuren
7272: tyvä työttömyys. Tämän torjumiseksi on sosiaalisen ja taloudellisen merkityksen, eh-
7273: kuitenkin mal'lkkinatalousjärjestelmän valli- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
7274: tessa yhteiskunnalla käytettävissä samat syttäväksi toivomuksen,
7275: !keinot kuin muidenkin talousjärjestelmien
7276: vallitessa, nimittäin yleisillä varoilla suori- että hallitus ryhtyisi tehostamaan
7277: tettavat erilaiset yhteiskunnalle luonnos- taloudellista suhdannetutkimusta, ja
7278: taan kuuluvat työt. Tämän talousjärjestel- talousarviota laatiessaan kiinnittäisi
7279: män vallitessa nämä työt voidaan ja pitäisi- erikoista huomiota taloudellisten suh-
7280: kin erikoisesti suunniteHa niin, että ne ta- danteiden kehitykseen ja tämän mu-
7281: soittaisivat yleistä. työllisyystilannetta ja kaisesti määräisi kunakin vuonna
7282: täystyöllisyys voitaisiin säilyttää ilman ti- suoritettavien yleisten töiden laajuu-
7283: lapäisiä, useinkin kansantaloudellisesti vä- den, päämääränä näiden av'lllla ta-
7284: hempiarvoisia työttömyystöitä. soittaa työllisyystilanne niin, että
7285: Yleisten töiden tällainen suunnittelu täystyöllisyys voidaan säilyttää il-
7286: edellyttää kuitenkin määrätietoista talou- man tilapäisiä työttömyystöitä.
7287: Helsiugissä 11 päivänä heLmikuuta 1949.
7288:
7289: Oiva Turunen. Oskari Lehtonen. Ilmari Tiainen.
7290: Erkki Leikola. Arno Tuuma.. Antti J. Rantamaa.
7291: L. 1. Kaukama.a.. Nils Meinander. Lassi Hie~a.
7292: Usko Koski. Lennart Heljas. Arvi Ahmavaara.
7293: Hugo Nuorsaari. Veikko Vennamo. Johannes Virolainen.
7294: Kalle Kauppi. Eero Mäkinen.
7295:
7296:
7297:
7298:
7299: 20
7300: 154
7301:
7302: IV,uo. - Toiv. al. N :o 46.
7303:
7304:
7305:
7306:
7307: Lappi-Seppälä. y. m. : Valtion viran tai toimen ha:Uijain
7308: asuntokysymyksen järjestäm,isestä.
7309:
7310:
7311: Ed usikunna lle.
7312:
7313: Eräänä seuraUiksena siitä asuntopulasta, Valtion edun :mukaista on, että se saa
7314: joka nYJkyisin vallitsee maamme kaikissa virkoihinsa mahdollisimman pätevää hen-
7315: osissa, on se, että avoimiksi tulleisiin val- ikilöikuntaa. Koska lukuisat esimerkit osoit-
7316: tion virkoihin ei aina ilmaannu päteviä tavat, että tässä suhteessa on asuntokysy-
7317: haJkijoita. Monesti on !käynyt niin, että mys :huomattavana esteenä, olisi valtioval-
7318: :kehoituoksista huolimatta eivät pätevät hen- lan entistä enemmän kiinnitettävä huo-
7319: kilöt ole hakeneet toiselta paikkakunnalta miota viran tai toimen haltijoittensa asun-
7320: virikaa, koska heillä ei ole ollut mahdolli- tokysymyksen ratkaisuun. Tuntuu varsin
7321: suuksia saada sieltä asuntoa. On myös ta- omituiselta että samaan aiikaan, jolloin
7322: pauksia, että virikaan jo nimitetty on jou- valtiovalta pyrki.i sekaantumaan tarpeetto-
7323: tunut heti uudelleen hakemaan virikaa mastiikin yksityiseen rak:ennustoimintaan,
7324: joltai:ll ·· toiselta paikkakunnalta tai !koko- se--imitenkaan ei huolehdi omien· palveli- ·
7325: naan eroamaan valtion palveluksesta, ikun joidensa, virkamiesten, asuntokysymY'ksen
7326: hän on epäonnistunut asunnonhakuyrityk- järjestämisestä, vaikka muut työnantajat,
7327: sissään. ikuten esimerkiksi teollisuus, on jo ikauan
7328: Se, että virkoja eivät voi haikea kaikki aikaa pitänyt velvollisuutenaan ottaa var-
7329: ne, joilla olisi halua siihen ja myös tar- sin aktiivisesti osaa työntekijöittensä asun-
7330: vittava pätevyys, on valtion !kannalta erit- tojen aikaansaamiseen. Valtion olisi syytä
7331: täin epäedullista, sillä monesti on jo jou- rythtyä todella omien virka:miestensä ja toi-
7332: duttu pätevien ihak:ijain puutteessa virka menhaltijoittensa !käyttöön tarkoitettujen
7333: täyttämään vähemmän pätevil1ä, mikä tie- asuinrakennusten rak:ennuttamiseen. Se hel-
7334: tysti on asioiden ihoidolle vahingoiksi. Siitä, pottaisi muidenkin kansalaisten kohdalta
7335: että ika.ikiHa ei enää ole mahdollisuuksia ha- nykyistä vaikeata asuntotilannetta, sillä
7336: ikea virkaa toiselta ;paikkrukunnalta, on valtion palveluksessa olevien päästessä näi-
7337: seurauksena myös se, että valtio menettää hin asuntoihin vapautuu vastaava määrä
7338: jatkuvasti parasta työvoimaansa. Monilla asuntoja muiden käyttöön.
7339: virka-aloillwhan normaali virkauralla edis- Kaiken edellä olevan perusteella esitämme
7340: tyminen merkitsee ,pai:kka:kunnalta toiselle ikunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7341: siirtymistä, ikun omalla pai~ka!kunnalla ei toivomwksen,
7342: avaudu ylemmän pal.kkaluokan virkaa. Jos
7343: tällaista siirtymismahdollisuutta ei ole, niin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7344: eteenpäin pyrkivä ja tarmokas virkamies siin järjestääkseen välttämättä tar-
7345: voi siirtyä jonkin toisen työnantajan pal- vittavan määrän asuntoja valtion
7346: velukseen, jos hänen ei tarvitse muuttaa viran tai toimen haltijot'lle.
7347: pois entisestä asunnostaan tai jos uusi
7348: työnantaja järjestää hänelle asunnon.
7349: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1949.
7350:
7351: Jussi Lappi-Seppälä. Urho Saariaho.
7352: Niilo Honkala. Ra.kel Ja.las.
7353: Felix Seppälä. Erkki Leikola.
7354: L. I. Kaukamaa.. Erkki Koivisto.
7355: 155
7356:
7357: IV,6t.- Toiv. al. N:o 47.
7358:
7359:
7360:
7361:
7362: Nieminen y. m.: Kansakoululaitoksen siirtämisestä valtion
7363: kustannuksella ylläpidettäväksi.
7364:
7365:
7366: Eduskunnalle.
7367:
7368: Jo kauan a1kaa ovat kunnaUistaloudet, kunnallistalouksien menoista osa siirretään
7369: varsinkin sellaiset maalaiskunnat, joiden ilwkonaan tai entistä suuremmassa määrin
7370: alueilla ei ole suurempia satamia, tuotanto- valtion kannettavaksi. Valtiolla on aina
7371: laitoksia tai huomattavia luonnonrikkauk- monenlaisia tulolähteitä, joita se voi käyt-
7372: sia, joutuneet kamppailemaan vaikeassa ta- tää menojensa peittämiseksi ja sellaisia voi-
7373: loudellisessa ahdirukotilassa. daan edelleen kehittää ja yhä uusia ottaa
7374: KunnaJiistalouksiss:a esiintyvät menot ovat !käytäntöön. Tällöin eräiden rasitusten siir-
7375: kasvaneet :vuosi vuodetta. Sodan aiheut- täminen !kunnilta valtiolle ei aiheuta vai-
7376: tama poikkeustila on suuresti rasittanut keuksia enempää valtiolle kuin ikansalaisil-
7377: ku.Ima:lilistalouksia, mutta illormaalisiin oloi- lekaan, vaan päinvastoin se helpottaa vä-
7378: hin palaaminoo ei kuitenJman merkitse hel- littömien verojen taalclraa.
7379: pottumista niiden osalta. Nopeasti eteen- Eräänä ikunnallistalouiksia rasittavana
7380: päin vyöryvä kehitys asettaa uusia velvol- momenttina voidaan mainita oppivelvolli-
7381: lisuuksia yhteisktmnallisille talouksille, ja suuslain edellyttämä koululaitos. Sen siir-
7382: kunnallista1oudet joutuvat kantamaan huo- täminen kokonaan valtion ikustannuksella
7383: mattavan osan niistä. Erikoisesti on ollut hoidettavaksi merkitsisi huomattavaa ·hel-
7384: merkille pantavaa, että valtiovallan ta,holta pottumista ikunnallistalouksien ahdinko-
7385: on siirretty yhä uusia ja uusia yhteisikun- tilassa. Miten se on toteutettavissa, ei ole
7386: nallisia menoja, joko osittain tai kokonaan tarkoituksemme tässä aloitteessa selittää,
7387: ikunnallistalouksien kannettavaksi. Ja suunta vaan on se aiNJ:ettava asiantuntijain suunni:.
7388: näyttää edelleenkin jatkuvan samaa linjaa. teltavaksi, mutta uskomme !kuitenkin, ettei
7389: Kuitenkin kunnallistalou!ksissa esiinty- se tule asettamaan suuriakaan vaikeuksia.
7390: villä menoilla täytyy olla vissi rajansa. Kun n~kyinen paJkollinen kansanopetus on
7391: Niitä ei voida paisuttaa määrättömästi, sillä jo valtion valvonnan ja osittaisen korvaus-
7392: kunnallistalous voi hyvin heLposti muodos- v·elvollisuuden alaisena, niin sen k01konaan
7393: tua kestämättömäksi. valtion va~oilla suoritettavaksi siirtäminen
7394: Kun ikunnallistalouksissa esiintyvien me- on varsin luonnollista. Tässä yhteydessä
7395: nojen suorittamiseksi tarvittavat tulot ovat mainittakoon myöskin se, että kuntien ta-
7396: pääosaltaan välittömillä veroilla koottava, Joudelliset. vaikeudet vaikuttavat myöskin
7397: niin yhä paisuvat menot saattavat kohot- itse ikouluoloiihin, !koska asiallisia koulu-
7398: taa veroäyrin hinnan kohtuuttoman kor- taloja ei ole ikyetty ra;kentamaan siinä mää-
7399: keaksi. Varsinkin niissä kunnissa, missä ei rin kuin olisi ollut tarpeen. Tällöin kou-
7400: ole huomattavampia teollisuus- y. m. laitok- lut ovat joutuneet työskentelemään mitä
7401: sia verotettavana, pientuottajat ja palkan- vaikeimmissa olosuhteissa, ja tulokset ovat
7402: nauttijat joutuvat liiallisen verorasituksen ol·leet luonnollisesti sen mukaiset.
7403: alaisiksi, mikä ennen pitkää asettaa koko
7404: kunnallistalouden vararikkotilaan. Kun pal"haillaan on suunnitteilla huo-
7405: On pyrittävä löytämään keinoja tästä mattavampia uudistuksia oppivelvollisuus-
7406: pulmallisesta tilanteesta selviämise'ksi. Par- koulun alalla, niin eikö olisi syytä suunni-
7407: .haiten se voi tapahtua vain siten, että tella ne valtion yksinomaisena kustannuk-
7408: 156 IV,61. - \Kansakoulu:kustannukset.
7409:
7410: sella tapahtuviiksi. T~äten poistettaisiin ne että hallitus tutkituttaisi mitä
7411: monet 'haitat, joita ikuntien osuus saattaa mahdollisuuksia olisi kansakoululai-
7412: aiheuttaa ja samalla huomattavasti helpo- toksen siirtämiseksi kokonaan val-
7413: tettaisiin kuntien taloudellista tilaa. tion kustannuksella ylläpidettäväksi,
7414: Edellä. olevaan viitaten ikunnioittaen esi- ja jos tutkimuksen tulos on myöntei-
7415: tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- nen, antaisi asiasta esityksen Edus-
7416: muksen, kunnalle.
7417: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
7418:
7419: Niilo Nieminen. Pentti Niemi.
7420: Anna Nevala.in.en. Toivo Friman.
7421: Eino Kilpi. Hannes Tauriainen.
7422: Yrjö Murto. Mikko Järvinen.
7423: Irma Torvi. Matti Meriläinen.
7424: Arvo Riihimäki. Eino Roine.
7425: V. Puumalainen. Martti Leskinen.
7426: Edvard Pesonen. K. Kauhanen.
7427: 157
7428:
7429: IV,62. - Toiv. al. N :o 48.
7430:
7431:
7432:
7433:
7434: Pakkanen y. m.: Maalaiskuntain kansakoulunopettajain
7435: palkkausten parantamisesta.
7436:
7437:
7438: Eduskunnalle.
7439:
7440: Maassamme vallitsee ankara puute kansa- nimenomaan säädetään, että kaupungeissa
7441: koulujen opettajista. Samanaikaisesti on opettajien palkkauksen tulee olla 50, 56 tai
7442: kansaikoulunopettajien palkkaus siten jär- 62% suurellllpi ikuin maalaisikuntien opet-
7443: jestetty, että kaupungit ja asutuskeslkukset tajien rahapalkkaus. Tähän tulokseen on
7444: saavat virka!k:elpoisia opettajia, mutta maa- päästy :hinnoittamalla maalaisikansakoulun
7445: seutu ja ·erityisesti syrjäisimmät seudut opettajan luontaisedut kaupunkien hinta-
7446: jäävät epäpätevien opettajien varaan. tason mukaisesti, vai•kka !kaupunkien asun-
7447: Niinpä nykyisin noin 2.,000 epäpätevästä not mukavuuiksineen tuskin ovat täysin
7448: opettajasta ovat melkein poikkeuksetta verrattavissa maalaisikansakoulunopettajan
7449: kaikki juuri maaseudulta. Pahimmissa ta- asuntoetuihin, vähimmin silloin, kun opet-
7450: pauksissa ovat oppilaat joutuneet käymään tajan on pwkko ottaa ne vastaan :hyvinkin
7451: koko kansakoulunsa ilman pätevän opetta- vaatimattomaJSsa vuokrahuoneustossa. Edel-
7452: jan antamaa opetusta ja sama näyttää yhä leen on huomattava, että maalaiskansalrou-
7453: edelleen jatkuvan. Myöskään ei vaikuta lunopettaja saa asuntonsa ·vain asumistar-
7454: edullisesti opetustoimeen se, että juuri maa- peen tyydyttämiseksi. Hän ei saa vuokrata
7455: seudun opettajien kohdalla tapa.ihtuu niin asuntoaan vieraalle, eikä voi vaatia kor-
7456: tavattoman usein paikan vaihtoja. vausta edusta, jota hän esim. perheettö-
7457: Opettajien puute johtuu läihinnä opetta- myyden vuoksi ei voi tehookaaJSti käyttää
7458: jien valmistuslaitosten riittämättömyydestä, hyväikseen. Kaupungissa sensijaan opettaja
7459: samoin kuin jossain määrin tapahtuu myös- voi hankkia itselleen sellaisen asunnon kuin
7460: Urin opettajien siirtymistä muille aloille. hänen asumistarpeensa tyydyttämiseksi on
7461: Luovutetulla alueella oli Sortavalan yhteis- välttämätöntä ja jäljelle jäävän osan koro-
7462: seminaari ja Suistamon alakouluseminaari. tusta pal;kkauksesta hän voi vapaasti käyt-
7463: Niitä vastaavaa valmistustilaa ei ole järjes- tää muuhun elämiseensä. Näin kohoaa eri-
7464: tetty. Sen .tähden opettajia onkin liian tyisesti perheettömien opettajien palikika-
7465: vähän, valfuka !kaikki nykyiset valmistuslai- edut kaupungissa paljon yli sen, mitä maa-
7466: tokset ovat täynnä ja kaikkiin seminaarei- laiskansaikoulun opettaja voi saada. Per-
7467: ihin on runsaasti pyrkijöitä. heellisille opettajille ikaupunki taas tarjoaa
7468: Opettajien puute on tästä syystä kysy- esim. lasten oppikoulunkäymisen.. huojenta-
7469: mys, jota ei voida järjestää vain palkkaiky- misella vieläkin suurempia etuisuuksia.
7470: symyksenä, mutta palkkaperusteita muutta- Vaikka asuminen kaupungissa viime ai-
7471: malla saataisiin !kuitenkin päteviä opetta- koina, lähinnä elintarvikkeiden niukkuu-
7472: jia sijoittumaan tasaisemmin eri puolille desta johtuen, onikin ollut vaikeampaa kuin
7473: maata, siis myöskin nykyistä enemmän maalla, on tilanne kuitenkin jo tähänkin
7474: maaseudulle. Tällöin epäpätevätkin voisi- mennessä huomattavasti .parantunut, ovat
7475: vat kokeneen opettajan ikanssa työskennel- maalaiskansakoulujen opettajat jääneet huo-
7476: len saavuttaa paljon parempia tuloksia ikuin mattavasti kuoppaan !kaupungin opettajiin
7477: yksityisillä salokylien kouluilla, joissa tar- verrattuna. Juuri tästä onkin oHut se
7478: kastaja:kaan ei ole jatkuvasti ohjaamassa. valitettava seuraus, että kaup.ungit jatku-
7479: Kansakoulunopettajien nykyinen pal•k- vasti ik:uorivat itselleen lahja·k!kaimmat opet..
7480: ikaus on kuitell'kin kaupunkeja liiaksi suo- tajat ja opettajapulan aikana suuri mä;ärä
7481: siva. Kansakoululaitoksen kustannuslaissa maaseudun kouluja jää epäpätevien hoitoon.
7482: 158 IV,62.- Kansakoulunopettajain palkkaus.
7483:
7484: Asiantilaan on vain siten saatavissa kor- tune kohtuuttomalta vaatimus, että edes
7485: jausta, että kansakoululait01ksen kustannus- maaseudun kansakouluolot saataisiin tyy-
7486: lakiin saadaan sellainen muutos, että kau- dyttävästi ratkaistuksi. Eräs keino on juuri
7487: pUilikien ja maalaiskuntain opettajien palk- siinä, että tehdään maaseutukin kilpailu-
7488: kaus eroitetaan toisistaan ja samalla maa- kytkyiseksi ,pätevien opettajien saannissa ja
7489: laiskuntien opettajien palk!koja korotetaan tällöin on maJksettava näille opettajille sel-
7490: niin, että ne tulevat nytkyistä oiikeudenmu- lainen pallkka, että niiden kannattaa olla
7491: kaisempaan suhteeseen kaupunkiopettajien myös maaseudulla.
7492: palkkoihin verrattuna. Syy, miksi kau- Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme-
7493: punki- ja maalaisopettajien palkat on saa- km ehdottaa eduskunnan hyväksyttäviksi
7494: ta;va riippumattomiksi toisistaan on se, että toivomuksen,
7495: nykyisen lain mukaan maalaisopettajien
7496: palkkojen korottaminen aiheuttaa välittö- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7497: mästi myös kaupunkiopettajien palikikojen sellaisiin toimenpiteisiin, joilla kan-
7498: nousun, jolloinka epäsuhde ei korjaannu, sakoululaitoksen kustannuslakia muu-
7499: lisäksi nousisivat kaupunkiopettajien palkat tetaan siten, että kaupunkien ja
7500: tällöin suuremmiksi ikuin ovat nykyisin maalaiskuntain opettajien palkkaus
7501: esim. nuorempien lehtorien palkat ja tämä erotetaan toisistaan ja että samalla
7502: taas olisi täysin kohtuutonta. maalaiskuntain opettajien palkkoja
7503: Kun imaaseudulla tiettävästi on paljon parannetaan siten, että myöskin maa-
7504: väihemmän mruhdollisuuksia sivistysharras- laiskunnat pystyvät kilpailemaan pä-
7505: tusten kehittämiselksi koululaitoksen väli- tevien opettajien saamiseksi.
7506: tyksellä ilrnin on esim. kaupungissa, ei tun-
7507: --- -- -- -- -- --
7508:
7509:
7510:
7511: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
7512:
7513: Atte Pakkanen. Lauri Leppihalme. Eino Laitinen.
7514: Lauri Laine. Oiva Turunen. Eemil Luukka.
7515: V. J. Sukselainen. Antti A. Koukkari. Martti Miettunen.
7516: J. Koivisto. Markus Niskala. S. S. Aittoniemi.
7517: Matti Heikkilä. Lauri Riikonen. Anton Suurkonka.
7518: Helena Virkki. Veikko Vennamo. Päiviö Hetemäki.
7519: Irma Hamara. Johannes Virolainen. Urho Saariaho.
7520: Martti Suntela. Aino Luostarinen. Jussi Lappi-Seppälä.
7521: nmari Tiainen. Kalle Joukanen. L. I. Kaukamaa.
7522: Lennart Heijas. Yrjö I. AntUa. Jussi Annala.
7523: Väinö Ran.kila. Felix. Seppälä. Viljami Kalliokoski.
7524: Vieno Simonen. Albert Brommcls. Janne Koivuranta.
7525: Onni Mannila. Samuli Simula. Laura. ·Brander-Wallin.
7526: Lauri Murtomaa. Toivo Ikonen. Heikki Hykkäälä.
7527: Antti J. Rantamaa. K. Alanko. Juhani Leppälä.
7528: Yrjö Saari. Arvo Sävelä. Heikki Ala-Mäyry.
7529: Lassi Hiekka:la. Veli Järvinen. Eri. Haapaniemi.
7530: Eino Kilpi. Vilho Väyrynen. Hugo Nuorsaari.
7531: Tahvo Rönkkö. Margit Borg-Sundman. Pekka Kiiski.
7532: Albin Wickman. Juho Heitto. Kusti Eskola.
7533: WUjam Sarja.l8.. Kustaa Tiitu. Toivo H. Kinnunen.
7534: 159
7535:
7536: IV,6a.- Toiv. aJ. N:o 49.
7537:
7538:
7539:
7540:
7541: Borg.Sundma.u y. m.: Otto.Zapsien rinnastamisesta muihin
7542: lapsiin opettajain peruspalkan määrittelyssä.
7543:
7544:
7545: E d u s ik: u n n a II e.
7546:
7547: Lainsäädännössä on yleensä · ottolapsi taava pariskunta, jolla ei ole omaa lasta,
7548: otettu oman lapsen tavoin huomioon vero- mutta jotka ovat antaneet pysyvän kodin
7549: vähennyik:sissä, lapsilisien ma!k:sattamisessa ja lapsen oikeudet usearumaHekin ottolap-
7550: y. m. s. lapsista aiheutuvien !kustannusten selle. Vielä karkeampana ilmenee epäoikeu-
7551: huomioimisessa. Oudon poiikkeu!ksen tekee denmukaisuus sellaisissa tapawksissa, joissa
7552: tässä suhteessa !kansakoulunopettajien per- leski tai naimaton naisO!})ettaja yiksin huo-
7553: heel1isyys:määrittely ja siihen perustuva lehtii useammasta:kin ottolapsesta ja ikui-
7554: peruspaJkka1udkittelu. Kansakoululaitoksen ten'kin heidät luetaan perheettömien palk-
7555: kustannuslaissa säädetään, että kol"keam- lkaluokkaan, samalla ikun heidän virikatove-
7556: man peruspalkan saa !kansa;koulunopettaja, rinsa, joka on naianissa opettajan ikanssa
7557: joka on tai on ollut naimisissa ja jonka elättäen Yhteisesti yhden oman ·lapsen, lue-
7558: opettajanpalik:ka on perheen toimeentulon taan perheellis~ksi ja korkeampaan perus-
7559: pääasiallinen lliihde ja jolla on yksi tai palkkaluokkaan kuuluvaksi.
7560: useampia lapsia. Sensijaan opettaja, jolla Jotta kyseessäoleva epäjohdonmukaisuus
7561: on ottolapsia, saa vain alemman peruspal- tulisi korjatuksi, ehdotamme eduskunnan
7562: kan. . hyväJksyttäväksi toivomuksen,
7563: Näin ollen ei ottolasta ole rinnastettu
7564: tässä omaan lapseen, vaikkakin elatuskustan- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7565: nukset ovat kummassakin tapauksessa täy- siin kansakoululaitoksen kustannuk-
7566: sin toisiinsa verrattavissa. Tällainen epäjoh- sista annetun lain muuttamiseksi si-
7567: donmukaisuus laissa on johtanut epäoikeu- ten, että opettajain peruspalkan
7568: denmukaisuuteen käytännössä. Opettaja- määrittelyssä ottolapset rinnastettai-
7569: pariskunta, jolia on oma lapsi, asetetaan siin muihin lapsiin.
7570: korkeampaan ·peruspalkikruluokikaan kuin vas-
7571: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
7572:
7573: Margit Borg-Sundman. Urho Kulova.ara.
7574: Irma. Karvikko. Atte Pakkanen.
7575: 160
7576:
7577: IV,64. - Toiv. wl. N :o 50.
7578:
7579:
7580:
7581:
7582: E .. Koivisto y. m.. : Rajav(JII'tiolaitoksessa palvelevan henki-
7583: lökunnan eläkeikärajan alentamisesta.
7584:
7585:
7586: Ed usikun na U e.
7587:
7588: Voimassaolevan lainsäädännön mukaan jalla palvellut mies on jo 15 v. palveluk-
7589: rajavartioston ikan:tahenkilökunta on oikeu- sen jälkeen varsin loppuun kulutettu. Lä-
7590: tettu saamaan eläkkeen vasta 20 vuoden heskään 'kaikki, varsinkin nyt käytyjen ras-
7591: palveluksen jälkeen, eiikä sitä lyhyemmästä tkaitten sotien jälkeen eivät kestä 20 vuo-
7592: palveluksesta saa edes osaeläJkettä. Raja- den palvelusta, vaan joutuvat eroamaan
7593: vartioston ihe:rrkilökunta joutuu kuitenkin rajavartiostosta ennen tätä ilman eläkettä.
7594: suorittamaan tärkeää tehtäväänsä erittäin Niinikään rajajääkärien nY'kyinen pieni
7595: rasittavissa olosuhteissa. Koulutuksen ja eroraha ei ole riittävä parhaimpien mie-
7596: pätevyysvaatimusten iPUolesta rajavartios- huusvuosien palveluksen jälkeen.
7597: tossa ovat suuremmat vaatimukset kuin ar- Edellä esitetyn perusteella eihdotamme
7598: meijassa, _lk:oska_ensinmainitnssa v'arsina.is- _ eduskunnan !hyväksyttäväksi to!vomlllksen, _
7599: ten asevelvollisten ikoulutustehtävien li-
7600: säiksi joudutaan suorittamaan rajan var- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7601: tiointi ja erinäisiä poliisitehtäviä. siin rajavartiolaitoksessa palvelevan
7602: On ilmeistä ja käytännössä usein koettua, henh7ökunnan eläkeikärajan alenta-
7603: että näissä olosuhteissa ja tehtävissä ra- miseksi.
7604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1949.
7605:
7606: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
7607: 161
7608:
7609: IV,61S. - Toiv. al. N :o 51.
7610:
7611:
7612:
7613:
7614: PalOV'eSi y. m.: Määrärahasta maaseudun sähköistämisen
7615: tukemiseksi.
7616:
7617:
7618: Eduskunnalle.
7619:
7620: Maaseudun siilhköisti1minen on maas- löin sä:hköistämättömirksi· jäisivät vielä
7621: samme varsin lupaavalla alulla. Kokonaan ikailroki ne alueet, joiden säihköistäminen
7622: sähköistämättömän ja heirokojen paikallis- kohtuullisiksi ikatsottavilla kustannuksilla
7623: ten si1hkölaitteiden turvin toimivan maa- nykyoloissa ei olisi mahdollista. Esitetty-
7624: seudun tarkoituksenmukaisen sähköistämi- jen sahköistämishanrokeiden toteuttaminen
7625: sen toimeenpanemiselksi Olli maahamme vii- merkitsee yli 100,000 maaseututalouden
7626: me vuosien aikana perustettu useita :maa- sähiköistämistä. Harvasta asutuksesta,
7627: kunnallisia sähköyhtymiä. Näiden toiminta- maantieteellisestä asemasta ja muista syistä,
7628: aluees•een kuuluu Pohjois-, Keslki- ja Itä- kuten esimerkiksi energian epäedullisista
7629: Suomi ja lisäksi Turun saariston eräät syöttöpisteistJä johtuen, tulee kuluttajille
7630: sähköistämättömät a·lueet. Perustettujen jaettavan säJlli:övirran hinta !kohtuuttoman
7631: sälh!köjakeluyhtymien toimialue ilmenee seu- kol'lkeaksi, elleivät sanotut yhtymät saa val-
7632: raavasta: Pohjois-Karjalan Sähkö O.Y. tiolta .tukea ja sellaisilla perusteilla, että
7633: Joensuu, Savon Voima O.Y. Kuopio, Revon energian !hinta koko sähköistettävällä
7634: Sähkö O.Y. :Oulainen, Suur-Savon :Sähkö alueella pysyy suunnilleen samana ja !koh-
7635: O.Y. Mikkeli, :Siilikö O.Y. Kainuun Valo tuullisessa ihintatasossa. Huomattava val-
7636: KajMni, Keski-Suomen Valo O.Y. Saalli- tion tuen saanti rakennusvaiheen aikana
7637: järvi ja Tornionjokilarukson Sähkö O.Y. on välttämätöntä sen vucYksi, kun sähköis-
7638: Tornio. Näiden lisäksi on perustettu m. m. tämisyhtymillä ei ole mahdollisull!ksia ilm-
7639: Keuruun Sähkö O.Y. ja siihen on tarkoi- luttajilta perittävillä liittymismaksuilla ra-
7640: tuksena liittää läntisen Keski-Suomen, Poh- hoittaa toimintaansa. Rakennusaikana sa-
7641: jois-Hämeen ja mahdollisesti Koillis-Sata- notuilla yhtiöillä ei myöskään ole edelly-
7642: kunnan ikuntia. Myös Kemin ja Rovanie- tyksiä maksaa valtion takuulla tai muulla
7643: men ympäristöjen sähköistämiseksi on pe- tavalla sall!miensa lainoj·en ikorkoja ja lyhen-
7644: rusteilla yhtiö. nYJksiä.
7645: Mainittakoon, että vielä on toiminnassa Kuten tunnettua on eduskunta myöntä-
7646: ailueittensa sähköistämis~ksi useita ikoko nyt !kuluvan vuoden talousarviota hyväk-
7647: kuntaa käsittäviä säiliköyihtymiä, joilla var- syessään 2·50 miljoonaa marldraa maaseu-
7648: sinikin Pohjois~Suomessa monessa tapauk- dun sähköistiimisen hyväksi. Tämä pää-
7649: sessa on tehtävänä laajoj·en alueiden säh- asiallisesti sähköyhtymäin kol'komenojen
7650: köistäminen. Myös toiminnassa olevien säh- peittämiseen tarkoitettu valtion avustus on
7651: köyihtymien vielä siihköistämättömien aluei- ollut merkitykseltään ensiarvoisen tärkeä.
7652: den energian jakelulaitteiden rakentaminen Huomioon ottamalla edellä esitetyt näkö-
7653: antaa jonkinlaisen lisän tähän maaseudun lkoodat ja sen valitettavan tosiasian, että
7654: sähköistäiDisen yleissuunnitelmaan. rahataloudellinen tilanne maaseudulla on
7655: Toimitettujen laskelmien mukaan, !käyt- kiristynyt äärimmäisen vaikeaksi on maa-
7656: täen nykyisin vallitsevaa hintatasoa, mai- seudun säihiköistäm.istälkin kohtaamassa en-
7657: nittujen yhtymien toimia,lueiden sähköistä- tisestään suuremmat vaikeudet. Tästä joh-
7658: miskustannuikset nousevat yhteensä noin 5 tuen on katsottava välttämä.ttömä:ksi, että
7659: miljardiin illlarrokaan ja tarkoitulksena on valtion avustusta on tulevalle vuodelle maa-
7660: suorittaa rakennusohjelma seuraavien kol- seudun sähköisti1miseksi huomattavasti li-
7661: men neljän vuoden aikana loppuun. Täl- sättävä ja näin turvattava säh'köistämis-
7662: 21
7663: 162 IV,61S. - Maaseudun sähköistys.
7664:
7665: suunnitelman rrukennusvaiheen normaali- markan suuruisen sii'll'tomäiirärohan.
7666: nen !kehitys, maaseudun sosiaalisten ja ta- maaseudun sähköistämisen tukemi-
7667: loudellisten oikeuksien läpiviemise!ksi. seksi, käytettäväksi sähkölaitosten
7668: Edellä esitetyn perusteella rohkenemme lainojen, korkojen ja lyhennysten
7669: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet- maksamiseen ja avustuksina kulut-
7670: tävälksi toivomuiksen, taHtle jaettavan energian hinnan
7671: pys.yttämiseksi kohtuullisena.
7672: että hallitus ottaisi vuoden 1950
7673: tulo- ja menoarvioon 400,000,000
7674: Helsingissä he1m.i!kuun 9 päivänä 1949.
7675:
7676: Eino Palovest Markus Niskala.
7677: A.. Br.m.r. VUja.mi Kalliekoski.
7678: l.YI. 0. Lahtela. Erl. ~palliemi.
7679: Lesma.rt ltelja&. Väinö Okk&.
7680: Antu J. Jtanta.m.ae.. Tahvo Bi~
7681: :Pekka. Kiiski. Lauri Le~.
7682: Ilmari Tiainen. Beikki SeiuiDen.
7683: Jussi Anna.la. Emil Luukka..
7684: Kusti Eskola. Yrjö Saari.
7685: EiDo Laitillen. 'Yriö Hautala.
7686: Lauri Murtomaa. Niilo Ryhti.
7687: laaMri ---Laine-; . •nn-Aino~
7688: Martti MiettllD.en. Kawlo. Kleemola.
7689: 'Väiaä RnJd!a.
7690: 168
7691:
7692: IV,66. - Toiv. a.l. N:o 52.
7693:
7694:
7695:
7696:
7697: Sarlo: MääriroJuutu, maaseudun sähköistämisen avustami-
7698: seksi.
7699:
7700:
7701: Ed u s ik: u n n a U e.
7702:
7703: Mielihyvin en maaseutuväestö pamiut !kin !kykenee ne suorittamaan ja että mai-
7704: mel'lkille sen myötätunnon, jolla hallitm· nitun 60 % rajan ulkopuolelle jää:vistäkitt
7705: valta kulutteinå vuosina on suhtautunut yihä useampi pystyisi säJJ.kön saamaan'.
7706: lhaaseudun sähköistä:tniseen. Ilman sitä ei Kun nimittäin puhumme nykyisestä val-
7707: l~issa jå. jo harvaan MUtuissakin S'tm- tiovatllan tuikeni&Stai maaseudun sä:hkö:istä-
7708: duissa olisi päästy vielä siihen, mihin tähän misestä, on muistettliva, että suurin ostt
7709: asti oli väestön ~tsansä ja valtiova}lan valtiovallan tu-esta on tullut ja tulee sille
7710: avuin maaseudun säbköistämisessä päästy. takaisin hyvin nopeasti säh!kötarvikikeidei:t,
7711: öljypulan aikana ennen tnhansista pi- muuntajien, johtojen y. m. kor'keiden tul-=
7712: meistii asunnoista tuilkkii jtJ !koskiem:me lien, liibvaihtoveron, rautatierahtien, lei~
7713: e:ner~Jia val<Jiksi muutettuna, t~hden e"lämin maverojen y. m~ maksujen muodossa, puhtt-
7714: viihtyisemmäksi ja kotitalouden työtkin mattakaa.n siitä, mitä 'kaupunkien liike-
7715: hel•pommalk.si. maailma hyötyy tarvikkeiden välittämi-
7716: Kalliit ik\istannukset tuntien, ei varsin- sestä maaseudun sähköistämistä varten, ja
7717: kaan harvaan asuttujen seutujen sählk:öis- niiden työväestö tarvidclteiden valmistrum~
7718: tämistä ole uskallettu suunnitella laajem- sesta työpalklkoina.
7719: malle, ikun käsittämään n<»n · 6() % sähkön Edellä otevaali viitaten ehdOfun iktin-
7720: tarvi~. Ymmärrämme hyvin niiden nioiUaen eduskunnan p&ätettäväksi toivo-
7721: mielialan, j~ nyt vielä ovat jääneet säh- muksen,
7722: Mistämisen u&opuolelle. Mitähän m. m.
7723: kaupunkien j.a. iii.frekesk:n81ien asllMkaat sa- että lidtlitits ottaiSi viiodert 1950
7724: noisivat, jos niissä noin poolet mmmuksista tu;lo~ ja menoorvioesitykseensä 200
7725: määrättäisiin jäämään pimeään, toisten miljoonan markan määrärahan maa-
7726: saadessa säh!köval<m, kmi yleensä kaikki seudun sähköistiimisen avustamiseksi
7727: kansalaiset ovat ikykynsä mukaan kuitenkin si-ten, että määrärahasta myönnettäi-
7728: velvollisia yhteiskuntaa pystyssä pitävien siin 100 miljoonan markan avustus
7729: maksujen, verojea:u y. m. s. suorittamiseen. liittymismaksujen suorittamisen hel-
7730: Jotta tekisimme yhä useammalle . nyt poittamiseksi sellaisille varattom~'lle
7731: sähköistäruisestä osatt<Jmakgi jäävälle mah- sähköghtymiin liittyjille, joille se va-
7732: dolliseksi sähkön saannin, on meidän edel- rojen vuoksi käy ylivoimaiseksi, sekä
7733: leen valtiovallan toirnin ·pyrittävä sitä tu- 100 miljoonan markan määräraha
7734: kemaan. Meidän: on yhteiskunnan avuin jaettavaksi helppokorkoisina lainoina
7735: jaiksettava sähköylhtymien liittymisma!ksut samaan tarkoitukseen hallituksen lä-
7736: j·ärjestää sellaisiksi, että heikikovaraisempi- hempien ohjeiden mukaan.
7737: 'Helsingissä 10 ,päivänä helmikuuta 1949.
7738:
7739: S. Salo.
7740: 164
7741:
7742: IV,o7.- Toiv. al. N:o 63.
7743:
7744:
7745:
7746:
7747: M. Leskinen y. m. : Määrärahasta lainoiksi sähköistämisen
7748: toteuttamiseksi maaseuduUa.
7749:
7750:
7751: Ed uslkunnalle.
7752:
7753: ·Maaseudun suurisuuntainen sähiköistämi- heikossa taloudellisessa asemassa olevia
7754: nen on nyt toteuttamisvaiheessaan. Koke- pienviljelijöitä ja maaseudun omakotien
7755: mus on kuitenkin osoittanut sen tulev8n omistajia talouiksiensa sähköistiilmisen to-
7756: niin rkalliiksi, että suuri joukko pienviljeli- teuttamisessa. Mikäli tarkoitukseen ei
7757: jöitä ja maaseudun omakotien omistajia voida myöntää suoranaisia avustuksia, niin
7758: on ollut alusta alikaen pakoitettu pidättäy- olisi valtion tulo- ja menoarvioon varat-
7759: tymään sähkönhankintasapimuksen tekemi- tava riittävän suuri määrär8.ha pitkäaikais-
7760: sestä. Rahaolojen nyt kiristyessä hyvi.n ten ja halpaJmrkoisten lainojen tarkoituk-
7761: monet ovat joutuneet mll!ksuvaikewlunin seen myöntämistä vrurten. Lainoitlus v;oisi
7762: sähköistämistä koskevien sopimusten mu- tapahtua asutuslauta:kuntien ja osuuSkas-
7763: kaisten tM'if_fjyksikkö-_ja_1llJliden_~~(:)is- . soj~11. y~litY'ksellä hallitllirs~!l__'llll.tamien oh-
7764: tämisestä j.o'htuvien m.aksujen suorittami- jeiden mukaisesti. - --
7765: sessa. Edellä esitettyyn viitaten ikunnioittaen
7766: Kaikki tämä on vaikuttanut ja tulee Ii- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
7767: sääntyvässä määrässä vaikuttamaan haital- toivomUJkset,
7768: lisesti sähköistiimisen suunnitelmalliseen
7769: toteuttamiseen. Jo kustannusten kannalta että haLlitus ottaisi vuoden 1950
7770: sähköistäminen kwlakin alueella olisi saa- tulo- ja menoarvioesitykseensä riit-
7771: tava rkaik:kien kohdalta samassa yhteydessä tävän suuren siirtomäärärahan jaet-
7772: suoritettua. Ilman valtion tukea tämä lä- tavaksi pitkäaikaisina ja haLpakor-
7773: heskään kaikkien pienviljelijäin ja maa- koisina lainoina vähävaraisille pien-
7774: seudun oma:kotien omistajain kohdalta ei viljelijöille ja maaseudun omakotien
7775: ole mahdallista. Valtion tulisi sen vuoksi omistajille heidän talouksiensa säh-
7776: maakunnallisilla sähköyhtymille myöntä- köistämisestä aiheutuvien kustannus-
7777: miensä avustust;en lisäiksi · erikseen twkea ten suorittamista varten.
7778: Helsingissä heLmi1kuun 11 päivänä 1949.
7779:
7780: Martti Leskinen. Eino Kujanpää.
7781: Matti Meriläinen. Toivo Friman.
7782: Mikko Järvinen. Toivo 1. Sormunen.
7783: Kalle Kauhanen. Kaarlo Renfors.
7784: 165
7785:
7786: IV,as.- Toiv. al. N:o 54.
7787:
7788:
7789:
7790:
7791: Bonnunen y. m.: Typpitehtaan rakentamisesta Oulunjoki-
7792: laaksoon.
7793:
7794:
7795: Ed usik unnalle.
7796:
7797: Maataloutemme tarvitsemaa .typpiteolli- suurimpia. Mutta näiden viljelys;kelpois-
7798: suutta on hankittu maahamme yli 30 vuo- ten maiden hyväksi käyttöä hidastaa väes-
7799: den ajan. Joitakin vuosia sitten hanke tön väihävaraisuus ja sopivasti sijoitetun
7800: näytti edistyneen niin pitkälle, että raken- erilaisen teollisuuden, ennen !k:ai:mkea lan-
7801: nustöiihin ~uultiin voitavan ryhtyä koska noiteteollisuuden puuttuminen. Typpiteol-
7802: tahansa. Parhaimpana sijaintipaikikana lisuus avaisi uusia mahdollisuuksia maa-
7803: sille pidettiin Oulunjokilaaksoa, niiltä talouderukin kehittämiselle Pohjois-Suo-
7804: alueilta lkun on ihyvät raaka-aineen saanti- messa. Siellä se olisi keskellä maata ja tar-
7805: mll!hdollisuudet, minkä lisäksi Pelson suu- vitsemiensa raaka-aineiden ja säihikövoiman
7806: ret polttoturvevarastot olisivat !käytettä- välittömässä läheisyydessä. Tuotteiden kul-
7807: vissä, samoin Oulujoen ikoskien voimalai- jetus muualle .Suomeen olisi erinomainen
7808: tosten antama säillkö iLman kalliita siirto- kolmea ratalinjaa: Nurmeksen, Iisalmen ja
7809: kustannuksia. pohjoisrataa .pitkin. Lisäksi laivakuljetuk-
7810: Viime aikoina' on kuitenkin ollut valmis- set ja rautatie Oulusta pohjoiseen sekä
7811: teluja typ.pi.teollisuutemme sijoittamiseksi maantiet maakunnan koillisille alueille.
7812: jonnekin E.telä~Suomeen. Tämä käänne Oulunjokilaaksoon sijoitettu typpiteollisuus
7813: asiassa on :herättänyt :huomiota Pohjois- voisi siis palvella sangen hyvin yleensäkin
7814: Suomessa. Oikeutetusti ikysy;tään syytä tä- maamme maataloutta samalla kun se an-
7815: hän. Onko niin, että ne jotka ovat typpi- taisi tuotteitaan laaj.enevalle maataloudelle
7816: teollisuutemme .toteuttamishanJ.meen joh- P1ohjois-.Suomessa ilman, että niiden rahti-
7817: dossa, edelleen haluaisivat pitää Pohjois- ·ikustannukset tekisivät lannoitteiden käyttöä
7818: Suomea eräänlaisena ,siirtomaana", jonka 'mahdottomaksi vähävaraisempienikaan vil-
7819: taloutta ei ikannata kehittää ja sen kaik- jelmillä.
7820: kia taloudellisia mahdollisuU'ksia ihyväksi Valtion •tulo- ja menoarvion vuodelle
7821: !k:äyttää1 !Sen runsaita metsävaroja ikyllä 1949 käsittelyn yhteydessä kiinnitettiin
7822: käytetään, mutta raalk3ipuuna .tai vähän huomiota typpitehtaan paikka:kysymykseen. ·
7823: ja:lostettuna ne viedään. Myös sä'hlköksi Tällöin eduskunta eväsi varat ik. o. teihtaan
7824: muutettu ikoskien voima ikelpaa vietäväksi, rakentamiseksi Etelä-Suomeen samalla ke-
7825: mutta kaivannaiset (mineraalit) ja maa- hoittaen hallitusta vielä tutkimaan tehtaan
7826: talouden edistäminen ei näytä teollisuus- paikkakysymystä. Senjälkeen ihallitus on-
7827: piirejämme kiinnostavan. Sensija3Jll ollaan kin asettanut ikomitean asiaa tutkimaan.
7828: kyHä ikiinnostuneita siitä, miten paljon Sen johdosta ja huomioiden, että Oulun
7829: saataisiin sijoitetuksi PoJ:J.jois-Suomen teolli- läänin kuntien liittokokous ehdottaa typpi-
7830: suuden ja maatalouden tuotteita. tehtaan paiika!ksi Utajärven tai jonkin
7831: Typpiteollisuuden sijoituspaikkaa harki- muun Oulunj01kilawkson kunnan aluetta,
7832: tessa on muun ohella !huomioitava maata- koska tällöin k. o. teollisuuden tarvitsema
7833: louden laajenemismabdollisuudet. Ei voi- raaka-aine ja sähkövoima samoin kuin
7834: tane !kieltää, etteivätlrö nekin olisi Pohjois- polttoturve olisi tehtaan välittömässä lähei-
7835: Suomessa maan suurimmat. Onhan tun- syydessä sekä tuotantolaitos keskellä maata,
7836: nettua, että esim. Oulun läänin jokialuei- ja hyvien liikenneyhteyksien ja suurten
7837: den vilje'lyskelpoiset tasangpt käsittävät viljelyskelpoisten alueiden ikeskiössä, kun-
7838: lälhes 2 milj. ihehtaaria, ja )'lksistään Siika- nioittaen ehdotamme eduskunnan hyväiksyt-
7839: jokilaakson savimulta-alueet ovat maamme täväiksi toivomuksen,
7840: Uit6 IV,6s. - Oulunjokilaakson typpitehdas.
7841:
7842: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti siin, käyttövoimaan ja tuotannon si-
7843: toimenpiteisiin typpitehtaan raken- joittamiseen ovat erinomaiset edelly-
7844: nuttamiseksi Oulunjoh1aaksoon, tykset.
7845: missä tälle teollisuudelle raaka-ainei-
7846: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
7847:
7848: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto. Hannes Tauriainen.
7849: 167
7850:
7851: IV,69. - Toiv. a.l. N:o 55.
7852:
7853:
7854:
7855:
7856: Miettunen y. m.: Syrjäseutujen puwt'avarain kuljetuskus-
7857: tannusten alentamisesta.
7858:
7859:
7860: Ed us:k:un naHe.
7861:
7862: Varsin laajoilla alueilla maamme syrjäi- set toimenpiteet, joilla syrjäseutujen puu-
7863: sillä seuduilla, erityisesti Pohjois- ja Itä- tavaran ~kuljetuskustannuksia voitaisiin
7864: SuOilllessa ovat !kuluvan talven aikana met- alentaa ja näiden metsävarojen käyttömah-
7865: MkllJUpat olt:l<oot melkein kokoOOJlUDJ lamassa. dollisuuksia lisätä. 'Tehtyjä suunnitelmia
7866: Se oh aiheuttanut metsätöiden supistu- puutavaran lkuljetusteiden ralkentarrniselksi
7867: mista ·ja ansiotöiden väbentymistä juuri olisi päästävä n~peasti toteuttamaan. Sen-
7868: niissä osissa maata, joissa metsätöillä on . sijaan, että suunnitellaan - kuten nyt ta-
7869: suurin mel'lkitys pien'Vilj.elijäväestön sivu- pahtuu - rautatieralhtien korottamista
7870: ansiotulojen antajana ja joissa erityisesti puutavaralle pitkillä ikuljetusmatkoilla,
7871: viime kesänä sattuneen kadon johdosta olisi niitä .pyrittävä alentamaan. Tehok-
7872: sivuansiotuloj.en tarve on normaalia suu- ikaimmin ja nopeimmin tilannetta pal'an-
7873: rempi. taisi, kun puutavaran kuljetukseen syrjäi-
7874: Suurimpana syynä metsäikauppojen la- sillä seuduilla käytettävä bensiini ensi ti-
7875: mautumiseen näillä alueilla ovat korkeat lassa vapautettaisiin tullimaksusta ja siten
7876: puutavaran kuljetuskustannukset. Kun kus- alennettaisiin tuntuvasti syrjäseutujen puu-
7877: taunustaso on vientihintoihin verrattuna · tavaran ikuljetuskustannUiksia. Se merkitsisi
7878: noussut liian 'ko:rtkeaiksi, on teollisuus pyr- metsäkauppojen :viit:kastumista, työtilaisuuk-
7879: kinyt !kovakouraisesti alentamaan ikustan- sien lisääntymistä ja työttömyysvarojen
7880: nuiksia. Tällöin se on ostotoimintaansa su- tarpeen vähentymistä näillä alueilla, joiden
7881: pistanut, osittain melkein kokonaan lopet- väestön asema nykyisin on kaiikista vaikein.
7882: tanut siellä, jossa ikuljetuskustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme
7883: ovat korkeimmat. kunnioittaen eduskunnan päät,ettäväksi toi-
7884: Niiden syrjäisten seutujen pieneläjien vomuksen,
7885: ikannalta, joille metsästä saatavat tulot
7886: me:rtkitsevät ratkaisevaa tekijää toimeen- että hallitus ensi tilassa järjestäisi
7887: tulossa, olisi nykyiseen tilanteeseen saatava syrjäseutujen puutavarain kuljetuk·
7888: nopeasti korjaus. Muuten yhteiskunta jou- seen käytettävän bensiinin tulli-
7889: tuu työttömyystöitä järjestiilmään näillä peruutuksen ja ryhtyisi samalla kii-
7890: alueilla erittäin suuresti. Kestävän metsä- reellisesti muihinkin sellaisiin toi-
7891: talouden 1kannalta olisi myös tarpeellista menpiteisiin, jotka tehokkaasti ja
7892: luoda edellytyksiä .erityisesti syrjäisten nopeasti alentavat maamme syrjäis-
7893: seutujen säästyneiden metsävarojen entistä ten seutujen puutavaran kuljetus-
7894: suuremmalle ihyvälksikäytölle. Näin ollen kustannuksia.
7895: olisivat yhteiskunnan edun mukaisia sellai-
7896: Helsingissä 8 päivänä helmi•kuuta 1949.
7897:
7898: Martti Miettunen. Ma.rkul Niska.la.
7899: Niilo Ryhtä. Eemil Luukka.
7900: Heikki Soininen. ·ODDi Ma.nnila..
7901: 168
7902:
7903: IV,1o. - Toiv. al. N:o 56.
7904:
7905:
7906:
7907:
7908: Hirvensalo y. m.: Kyläteiden rakentamis- ja kunnossapitQ-
7909: kustannusten vähentämisestä verotuksessa.
7910:
7911:
7912: E d u s k u n n a ll e.
7913:
7914: Merkillisen usein näkyy meidän pienen vaatinut monelta kylätiekunnalta .uskomat-
7915: ja !köyhän maamme parlamentissa saavan toman suuria uhrauksia, vieläpä uhrauksia
7916: vuodesta vuoteen toistua sellaiset tapauk- sellaisia, mitkä eivät ole hyödyttäneet ai-
7917: set, 'että jos joku kansanedustaja tekee noastaan kyseessäolevaa kylää, vaan ovat
7918: aloitteen, minikä pikaisen toteuttamisen monien kyläteiden kunnosta joutuneet
7919: puolesta kaikki tosiseikat selvää kieltä p.u- nauttimaan hyvinkin kaukana asuvat yh-
7920: .huvat, ei se sittenkään saa myönteistä lo- teiskuntapiririt, jotka huoneitaan lämmit-
7921: pullista ratkaisua ennenkun se on uusittu täessään taikka leipäänsä syödessään eivät
7922: useillakin valtiopäivillä. Luonnollista on, koskaan ole tulleet edes ajatelleeksi, miten
7923: että monille rautatie-, maantie- ja silta- kaukaisen salokylän asukkaat ovat heidän
7924: ··· l'!llke;n!l:l1st().il1~ _():n. tiillä. tl],vall~Lkäyn_yj;,_ sjlUi pu,oles_taan s~_a,n~et mQnet ke_r_l:'at he:v<lsens.a.
7925: nehän vaativat niin suurien pääomavarojen valjastaa tai hikisinä lapion ja kuokan
7926: käyttöä, että kukin tällainen aloite pa- vartta monena päivänä puristaa, ennen-
7927: kostwkin joutuu odottamaan omaa tärkeys- kuin heidän hyvinvointinsa on taatuiksi tul-
7928: vuoroaan. Mutta nopeammin pitäisi mieles- lut.
7929: tämme olla ratkaistavissa sellaiset kysymyk- Totta on, että eduskunta koko yksikama-
7930: set, joiden toteuttaminen ei vaadi suora- risen eduskuntajärjestelmän ajan on mo-
7931: naisia rahasijoituksia, vaan joiden ,toteutu- nella eri tavalla myötämielisesti suhtautu-
7932: miseksi tarvitaan pelkästään ihyvää tahtoa nut tierasitusten jakamiseen eri yhteis-
7933: ymmärtää syrjäseutujen asukkaiden kohta- kuntaluolffiien kesken. Mutta kun valtio
7934: loita ja toiseiksi tarvitaan Iainlaatijan tar- ei jaksa riittävän suuressa määrin ottaa
7935: moikasta toimintaa. haltuunsa yleisen liikenteen käyttämiä
7936: Niinpä vuoden 1947 valtiopäiville jätti ,teitä eikä kunnatkaan niitä halua eivätkä
7937: joukko kansanedustajia toivomusaloitteen, ja:ksakaan omaan hoitoonsa ottaa, niin jää-
7938: jossa pyydettiin eduskunnan myötävaiku- vät !tierasituikset edelleenkin painamaan
7939: tusta siihen, että hallitus saisi tehtäväJk- suurimmaksi osaksi niitä asumkaita, jotlka
7940: seen sellaisen lainsäädännön laatimisen, kunkin ky;lätien vaikutuspiirissä asuvat.
7941: että kyläteitä kunnossa pitäville tieosak- Kun nämä kauikaisten kyläkuntien vähä-
7942: kaille voitaisiin myöntää vastaavasti jon- väJkiset uudisasuklkaat ja puutteen ikanssa
7943: kunlaisia verohelpotuksia. Kun tämäkään taistelevat vilj.elijät eivät edes vyöhy;kejaon
7944: aloite ei eduskunnan puolelta ole vielä saa- perusteella saa riittävästi veroheLpotuksia
7945: nut myönteistä ratkaisua niin pidämme rintamailla ja hyvien valtion maanteiden
7946: velvollisuutenamme saada uusia sen. varsilla asuviin ammattiveljiinsä verrat-
7947: Samalla kun toivomme, ettei tätä aloi- tuina, niin olisi mielestämme ko!htuullista,
7948: tetta ainakaan :millään puoluepoliittisilla että )lainsäätäjä ryhtyisi heidän verokuor-
7949: syillä kaadettaisi, ja viittaamalla toivomus- maansa helpottamaan, ja kun edelleen
7950: aloitteeseen n:o 42 v. 1947 valtiopäivillä, olemme vaJkuutettuja siitä, että tällaisen
7951: saamme asian tässä vaiheessa perustella toimenpiteen !kautta entistä enemmän tuet-
7952: aloitettamme edelleen seuraavasti: taisiin sitä oma-aloitteisuutta, joka pyrkii
7953: Kyläteiden kunnossapysyttämiseen on lii- raskaan verota3kan alla kamppailevan maa-
7954: kenteen yhä kasvaessa ja erikoisesti raskaan seutuväestön kesikuudessa tukafutumaan ja
7955: puutavaraliikenteen suuresti lisääntyessä jota oma-aloitteisuutta nykyisenä perin
7956: IV,70. - Hirvensalo y. m. 169
7957:
7958: vilkkaan asutustoiminnan aikana olisi kai- rakentavat ja kunnossa pitävät kylä-
7959: ikilla ik:einoilla tuettava, niin rohkenemme teitä, saisivat vuosittain veroilmoi-
7960: kunnioittaen esittää eduskunnan. päätettä- tuksissaan ottaa verovähennyksinä
7961: väksi .toivomuksen, huomioon ne kustannukset, mitkä
7962: heille kyläteiden rakentamisesta ja
7963: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- kunnossapitämisestä .ovat aiheutu-
7964: siin sellaisen lainsäädännön aikaan- neet.
7965: saamiseksi, että ne asukkaat, jotka
7966: Helsingissä !helmikuun 9 päivänä 1949.
7967:
7968: L. 0. Hirvensalo. Samuli Simula..
7969: Lauri Laine. Juhani Len""älä.
7970: V. J. Sukselainen. Våinö Rankila.
7971: Pekka. Kiiski. Heikki Soininen.
7972: A. Brander. Aino Luostarinen.
7973: Viljami ·Kalliokoski. Erl. Haapaniemi.
7974: Vieno Simonen. ·
7975:
7976:
7977:
7978:
7979: 22
7980: 1?0
7981:
7982: IV,n. - Toiv. al. N :o 57.
7983:
7984:
7985:
7986:
7987: Okko: Sa4maan-SU6menla1wk, litl!ttoituslin.jatt, mttanomis-
7988: tajain, ase'lnalft, jii:rjestiimisestä.
7989:
7990:
7991: E d u s tk u n n a 11 e.
7992:
7993: Käytyjen sotien aikana on !lJleillä raJken- Lisätksi on hwmlioitava, että ik:unnan s~kä
7994: nettu linnoitusvyöhyik:~ j9ka ulottuu Sai- valtion <Verot:ubessa näiti alueita verote-
7995: maasta Suomenlahtecm. Tähän linnoitus- taan kuten tavalliaia metsämaita, vaikka,
7996: alueeseen on otettu 1!Uuret mwät pelto- ja ikuten OO.eUä on osoit~ttu. metsänhoitaja on
7997: metsäalueita Lappeen, Luumäen, Miehikkä- a:n,t;a,:rl!Ut Iausunnon, että :meilJOO ainakin 30
7998: Iän ja Virolahden kunnissa. Leveällä linja- vuotta, ennenkuin näitä maita voitaisiin
7999: alueella on p.ellot pirstottu tkäyttökelvotto- metsänkasvusta verottaa.
8000: miksi ja metsäJalat raivattu aivan rpaljruaiksi Kun puheenaoleva kohtuuttomuus rasit-
8001: kai:kesta !kasvillisuudesta. Metsän!hoitaja taa pääosalta pienviljelijöitä, joiden roi-
8002: Varjuksen lausunnon mutkaan menee aina- meentulo muutoinkin on vai:keaa, olisi !kor-
8003: kin 30 vuotta ennentkuin nouseva taim.isro jaus mi.tä pikimmin saatava aikaan. Sen-
8004: p.aillä .paijaillaauK.eTira:-on -- siina -ikasvukun.- · -- VU()ksi:- -esitällikin ·· eduslkunmm- -hyväksyttä~
8005: nossa, että näitä voitaisiin verottaa met- väksi toilvomuksen,
8006: sänkasvusta. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8007: Yiksin La.ppeen pitäjässä lähes 50 maan- sellaisiin toimenpiteisiin, että Sai-
8008: viljelij.ältä on !hakattu tällä tavalla 1pal- maasta Suomenlahteen ulottuvalla
8009: jall!ksi yli 300 ha ala. Ja vieläkin suurellljpi linnoituslinjalla olevien linnoitus-
8010: lienee Luumäen ja toisten tkuntain osuus. sekä pelto- että metsäalueiden omis-
8011: Näistä menetetyistä metsistä on tosin puo- tajien asema otettaisiin uudelleen
8012: lustuslaitokselta saatu v. 1·945 korvaus, järjesteltäväksi harkitsemalla lisä-
8013: mutta on korvaus :matksettu vuoden 1941- korvausten maksamista täysin ajan-
8014: 42 ihinrojen mukaan. Näin esimerlkiksi kohtaisin hinnoin ja näiden alueiden
8015: tukikikuutiojalalta on :maksettu 9-: -, hal- vapauttamista sekä valtion että kun-
8016: ik:okuutiosta 28: -, jotka korvaus ei nyt nan veroista siksi kunnes niihin
8017: martkan alennuksen johdosta ole paljon myöhemmin nouseva metsä on vero-
8018: minkään arvoinen. tuskelpoinen.
8019: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 19-49.
8020:
8021: Väinö Okko.
8022: 171
8023:
8024: IV,12.- Toiv. aJ. N:o 58.
8025:
8026:
8027:
8028:
8029: Kannisto: TaloudeUisen selvityksen .toimittamisesta Oulun-
8030: laakson talousalueesrta.
8031:
8032:
8033: Ed u s ik u n n a il il e.
8034:
8035: Vuonna 1938 valnrlstui kabi komiteamie- !kurman yleisiilll suunnitelmiin sekä laadit-
8036: tintöä, nimittäin ,Suumritel:ma. Peräpohjo- tava tierakennukselle yhtenäinen ohjelma.
8037: lan ja Kainuun taJlouselämän !kohottami- .Alueen m:aataloudelooen selvitys Oilisi
8038: seksi" ja ,,Mietintö Lapin ta'loude11istoo asutustoiminnan ikannaJta väJ.ttämätOO::ttä.
8039: olojen kohottamisesta". Nämä ansiokkaa.t, Vaikka Ouilun läänin itäiset ja [pohjoiset
8040: vuosikymmen sitten syntyneet selvitY'kset kunnat kuuluvatkin edellämainittujen ai-
8041: ovat olleet suurena apuna mainittujen seu- kaisempien tutkimusten piiriin, jää OuJun-
8042: tujen taloudellis:ia kysymyksiä ikäsiteliliessä laaikson alueelle !huomattavia metsäailueita,
8043: samalla kun ne ovat ·luon:eet pohjan ylei- joiden metsävarojen käyttö olisi myöskin
8044: selle 'k!äsitykselle niin hyvin näiden seutu- selvitettävä.
8045: jen oloista kuin my<isikin ik:ehityoodtillytyik:- Erittäin. tärkeätä oilisi sijoittaa teol[i-
8046: &istä. suutta tänne voimalaitosten il:äJheisyyteen.
8047: Tavanaan näiden a:lU'eiden sisiilllä ja aina- Valtakunnan ka.nnailta on tärkeätä sel-
8048: kin niiden ik:orkeude1la on Pohjois-Suomeen vittää tämän vielä ta:ka.pajuJl:la ·olevan ta-
8049: ja Oulun Hi:äniin !kuuluvana alueena jää- ~ousalueen mahdoHisuudet. Olrl.unlaakso on
8050: nyt se trulousa1u.e, jonlm nimeksi on tu1lut kaikesta päättäen .tulevaisuuden seutua,
8051: Oulunlaakso ja jonka merkitys viime vuo- joka hyvinkin voi ik:Oihota aikaisenrmin SY'Il-
8052: sina suurten voimalaitosrakennusten joh- tyneiden Vuo!ksenlaakson, Kymenlaakson ja
8053: dosta on ·entiseståä;n kasvanut. Kokemäenjoen1aa:kson talousallueiden rin-
8054: Knn vaJtiollla itseJil:ääm.!kin on Oulunlaak- llla:He sarrnailila kun se voi tarjota asumis-
8055: sossa huomattavat intressit valvottavina, ja työmah.dolilisuuksia il:aajohlle ilmis.ry!h-
8056: olisi toivottava., että valtion toimesta aivan mi!He.
8057: lähiaikoina toimitettaisiin sanotun alueen Jos OulunJaaikson taloudellinen. selvittely
8058: taloude11inen selvitys. Täl1löin ,tulisi kysy- saadaan tehdY'ksi, tuJ.ee kdko Pohjois-Suo.
8059: mykseen jo vrulmiina olevan aineiston ko- m.en taloudellinen selvitys [oppuunsuoråte-
8060: koaminen ja ikäsitte'ly ilmiDJ myös uusien tuksi.
8061: tutkimusten toimittaminen. EdeNä o'levaan viitaten cllidotan eduskun.
8062: Alueen tieverkostosta on tiettävästi jo nan päätettäväksi toivomuksen,
8063: 3Jlustavia suunnitelmia [aadittu, mutta nii-
8064: den suhteen ®si kuitenlldn suoritettava että hallitus asettaisi komitean
8065: täydentäviä tutkimulksia. :SamaM:a olisi Oulunlaakson talousalueen taloudeUi-
8066: myijskin selvitettävä, mitenkä alueen maan- sen selvityksen tekemistä varten.
8067: tie- ja rautatiesunnnat sQpeutuvat valta-
8068: Helsingiss·ä 11 päivänä helmikuuta 1949.
8069:
8070: B. A. Kannisto.
8071: B.
8072: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
8073: maatalouden edistämiseen, sisarosuuksien lunastamiseen ja
8074: kulkulaitoksiin.
8075: IV,1a. - Bah. al. H:o 1.
8076:
8077:
8078:
8079:
8080: \ La.bie y. m.: Mäiilriif'd}JlJtn osoittamti.sesta lainejoo myöntä-
8081: miseksi maalaissep~'l:te tgölumeiaen ja ..välineiden ha-M-
8082: kimista varten.
8083:
8084:
8085: Ed us!kunnaHe.
8086:
8087: Maataloudessa nykyisin suoritettava !ko- on toimeenptt:rmut tutkimttksen siitä, mitä
8088: ne.is.tus alikwa levitä yh& laajemmalle joh- \koneita ja htitteita ilcipeinrmin ikaivattaisiin
8089: tuen !Iuormohlisesti vaikeasti saatavasta työ- ja antoi .tlrlos melb> snrtulilisen kuvan. Tä-
8090: voimasta ja halusta päästä konevoimin suo- hän mennessä on saatu vastaukset noin
8091: rittamaan useita sellaisia t'Öitä, jotka aikai- 200:rta sepä;ltä. Maassamme on arviomme
8092: semmin tehtiin ihmisvoimaJl:la. Lisääntyvä mukaan ainakin 800 oop.pää. Tulosta tar-
8093: koneiden käyttö edeLlyttää näiden konei- kasteltaessa on huomioitava että vastauksia
8094: den hoitoa, !korjausta ja uusimista. Maamme voi vicläikin tuiLla ja että vain k.ehittyneim-
8095: harvasta :asutuksesta johtuen on vai!keaa m:ät s~ät antoivat vastauksen, joten on
8096: saada :apua siHoin ikun kaJIJ.iisti hankittu ilmeistä että näiden vastaamattomien koh-
8097: kone j6utuu epälkuntoon: ja sen korjaami- daJla ti'lan:ne on vieläkin huonompi.
8098: nen tuottaa suuria vaikeuksia. Korjauspa- :Saa!puneiden vastausten mukaan maa-
8099: joja on !ha,rvassa ja [isä;ksi näillä on tava.t- ~aissepililä 011 ·nyt seu:raavanfainen koneiden
8100: tomrun heikko ikalusto. ja työvälineiden ta:r:ve:
8101: Suomen 1Sepänammatill'harjoittajain Liitto
8102: 6.5 !rop~ kaasuhitsausJ.:aitteita . . . . . . . . . . . a 72,000:- 4,680,000: -
8103: 30 , sählröhitsauslaitteita . . . . . . . . . . . , 150,000:- 4,500,000: -
8104: 45 , smirkeli!koneita ................ ,, 50,000:- 2,260,000:-
8105: 55 ,., porakoneita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 85.,000:- 4,67:5,000: -
8106: 25 , pajapuha1timia . . . . . . . . . . . . . . . . , 15,000:- 375,000:-
8107: 40 , sorvej~... : . ·..: . . . . . . . . . . . . . . . . . , 500,000:- .20,000,000:-
8108: 10 , metaHIJyrsuma ................ , 800,000:- .S,()()Q,OOO: -
8109: 20 , konevasaroita . . . . . . . . . . . . . . . . . , 500,000:- 10,000,000:-
8110: 10 , !kierre~o~ei~ . . . . . . . . . . . . . . . . . . , ,25(),000:- :2,000,000:-
8111: 5 , met~lil~h<?yJ:ra . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 350,000:- 1,750,000: -
8112: 5 , pul'lStlmia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 1.50,000: - 750,000:-
8113: 5 , ·rautaleilldroreita . . . . . . . . . . . . . . . , 15,000:- 45,000:-
8114: 30 sarjaa erilaisia työkaluja ........... . 600,000:-
8115: Yihte.ensä :mk 60,1,2.5.,000:-
8116:
8117: Mainittu tutkimus osoittaa [isäksi, että jota anomusten perusteena jaettaisiin se-
8118: ;pääasiallinen syy koneiden ;puutteeseen on ·pihle ja joilika he kuoletUSilll3iksumeneteJmää
8119: seppien varattmnuus. He kun yileensä omis- käyttäen voisivat suorittaa twkaisin.
8120: tavat vain paja;nsa ja malhdoJlisesti pienen On olemassa kaksi 1aitosta, jotka voisivat
8121: ,paJstan sen ympärililä. Luoton saanti on ryhtyä auttamaan sep.piä rahoittamana os-
8122: siksi oHut .pan:kki:laitok.sissa vaikea, sillä sea>- tot vä:hittäismaksuikaU!poin. Ensinnä on Kä-
8123: pien asettamat takuut eivät yleensä ole sitoollisuuden Edistämissäätiö, jonka pu~
8124: riittänoot paTilk!kiJlaitoksi!l,le. Ainoa ikeino leen Seppien liitto jo on kääntynytkin lä-
8125: hankinnan rahoittamiseksi olisi saada val- hettäen anomuksen asiassa. Saadussa vas-
8126: tiolta riittävän suuri haTpako:rikoinen Jaina, tauksessa s~äätiö :iJlmoitti, ettei sillä varojen
8127: 176 IV,73. - Maalaisseppien lainat.
8128:
8129: niUkkuuden trukia ole mahdolHsuuksia ryh- Edellruolevaan: viitatoo kU:Ill1ioittaen ehdo...
8130: tyä lainoittamaan !Il.iin suuria sumrrnia, kuin tamme,
8131: mistä nyt 0!11 kysymys. Mikä:li tä:hän va- että Eduskunta ottaisi vuoden
8132: roja saataisiin, olisi säätiö valmis asiaa puo- 1950 tulo- ja me?WMVioon 50 m'1-
8133: [.estaan ihoitamaan. Toiseksi vaihtoehdoiksi joonan markan määrärahan käytet-
8134: ihanlkkoon rahoitta;misessa esitämme Osuus- täväksi hal:pakorkoisiks.i lainoiksi
8135: k.assojoen Keskuslainarahastoa, jonika aiai- maamme maalaissepiUe ajanmukais-
8136: set osuuskassat hyvin pystyvät esitetyn !lai- ten työkoneiden ja -välineiden hank-
8137: noituksen hoitamaan. kimista varten.
8138: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
8139:
8140: Lauri Laine. Martti Suntela..
8141: Samuli Simula. Martti Miettunen..
8142: Viljami Kalliokoski. Niilo Ryhtä..
8143: Wiljam Sarjala. Markus NiskaJ.a..
8144: 177
8145:
8146: IV,74.- Ra.h. aJ. N:o 2.
8147:
8148:
8149:
8150:
8151: Paavolainen y. m. : Määrärahan osoittamisesta rakennus-
8152: OIVustuksiksi ja -lainomsi eräille kansanopistoille.
8153:
8154:
8155: E d u s tk u n n a ~ i!. e.
8156:
8157: Kaikki sodissa tuhoutuneet kansanopis- nalta on pidettävä välttämättömänä, että
8158: tot, joita luovutetuillla alueiiJ.:la oli 6 ja Poh- myöskin nämä kansanopistot ma:hdoJJlisim-
8159: jois-Suomen hävitetyllä alueeHa 2, ovat man pian pääsevät toimimaan omissa ra-
8160: jatkaneet toimintaansa, ensin mainitut eri kennU:ksissaan, sensijaan että ne tä!h:ä;n
8161: puoilihla maata, [ä;hinnä sellaisi!lla seuduilla, saakka ovat oUeet puutteellisissa ja tarkoi-
8162: joissa ci aikaisemmin ole ollut muita !kan- tustaan vastaamattomissa vuokrahuoneis-
8163: sanopistoja ja toisessa ryihmämä mainitut toissa. Jos ne saatetaan suunniilileen samaan
8164: opistot entisililä toimip.aikoi1la31n. Niiden asemaan :valtiovaillan tukitoimenpiteisiin
8165: mahdollisuudet saada omat IJ:akennukset nähden ikuin muutlkin ikansanapistot, pääse-
8166: työskentelyään varten ovat riippuneet siitä, vät nekin pystyttä;mäJän omat rakennukset.
8167: miten valtiovalta on suJhtautunut niiden. Kun on ,pidettävä oikeudenmukaisena, että
8168: jä:lleenrakentamiseen. Tässä stuhteessa voi- kaikkia samaan asemaan joutuneita kan-
8169: daan todeta ainakin 4 toisistaan poildma- sanopistoja koh,del1aan samalliaisten perus-
8170: vaa menettelyä, nimittäin seuraavat: teiden mukaan, on paikwlila;an, että va'ltio-
8171: 1) Valtion varoilla on kolmnaan suori- valta tukee niidenkin lkansano,pistojen jwl-
8172: tettu tuhoutunoon !kansanopiston jäHeenra- :leenrakennusta, jotka tähän mennessä eivät
8173: kentaminen (La;pin kansanopisto) ; vielä <>ile voineet sitä suorittaa. SuositeLta-
8174: 2) VaJltion varoista on annettu suora- vin ta,pa, jota aikaisemminkin on nouda-
8175: naista rakennusavustusta sekä rakennuslai- tettu, olisi se, että valtion varoista annet-
8176: naa opistora!kennusten j,äil.:l'eenratkentamiseen taisiin osa suoranaisena ra;lrennusavustulk.-
8177: (Kuus,amon kansanopisto) ; sena ja osa [pitkäaikaiså.na ja lhal;pakorkoi-
8178: 3) Va!ltioneuvosto on myöntänyt ilror- sina tkuoletus:lainoina !k. o. opistojen tkanna-
8179: vauks·en menetetystä omaisuudesta II :sen tusyhdis,tyksiHe. Lainaehtojen määräämi-
8180: korvauslain mukaan, johloin jäHeenrakenta- sen voisi jättää viranomaisten tehtäväksi.
8181: minen on oUut mruhdollista sen !kautta, että Edeillä esitetyn verusteeHa ehdotamme
8182: rakennukset säilyivät talvisodassa; sekä kunnioittaen,
8183: 4) Korvauks et jo talvisodassa tuhoutu-
8184: 1
8185:
8186:
8187: neista rakennuksista on suoritettu 1 :sen että Eduskunta ottaisi vuoden
8188: korvauslain mukaan, josta on oHut seurauk- 1950 tulo- ja menoarvioon sodissa
8189: sena, että näiden ;perusteiden mukaan lkor-, tuhoutuneiden ja toimintaansa jat-
8190: vauksen saaneet kansanopistot eivät viel-ä kavien kansanopistojen rakennus-
8191: ole voineet pystyttää omia mkennuksiaan, avustuksia varten 25 miljoonan mar-
8192: vaan työskentelevät ede'Uleen vuokrahuo- kan ja halpakorkoisia sekä pitkäai-
8193: neistoissa. kaisia rakennuslainoja varten 40 mil-
8194: Viimeksi mainittujen kansanopistojen joonan markan suuruisen määrära-
8195: sekä ikoko maan kansanopistopolitiikan bn- han.
8196: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
8197:
8198: Erkld Paavolainen. Juho Pyy. Hela.na Virkki.
8199: Pekka Kiiski. Jalmari Pusa. Eemil Luukka.
8200: Johannes VirOilainen. Juhani Leppälä. Matti Heikkilä.
8201: Amo Tuuma. E. Pusa. Kyllikki Pohjala.
8202: 23
8203: 178
8204:
8205: IV,75.- Rah. al. N:o 3.
8206:
8207:
8208:
8209:
8210: La.mpinen y. m.. : Määrärahan osoittamisesta kasvinsuojelun
8211: ja maan vilj&Vu'!Ulen tutkimuslaboratorion sekä maa-
8212: tutkimusosaston perustamisesta Tikkurilan koeasemaUe.
8213:
8214:
8215: Ed uskunnaHe.
8216:
8217: Viita.ten ra•haasia-ailoitteeseen N: o 172 YHä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8218: 5 päivä:ltä aolmkuuta 1948, mainitsema1la taen,
8219: aloitteEm. perustcluissa esille tuotujen eräi-
8220: den tärkeitten asiain lisii!lmi, että perustet- että Eduskunta ottaisi valtion
8221: tavan laitoksen Y'hteyteen tulisi y'hd:istettä- vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
8222: väksi myös tmitä ajankdhtaisimmaksi käy- 20 miljoonaa motrkkaa kasvinsuoje-
8223: nyt MaanviljavuustutkimUSilaboratoorio ja lun ja maan viljavuude'lt tutkimus-
8224: Valtion maatutkimusosasto, ja on mainit- laboratorion ja maatutk:imusosasto'lt
8225: tuja ·a'loja edustavat johtajat asiassa. y'ksi- perustamiseksi valtion omistamalle
8226: mielisiä. koeasemalle Tikkuriloo:n.
8227: Helsingissä 11 ;päivänä hi:ilinikuuta 1949.
8228:
8229: J. E. La.mpill.en. T. N. Vinhul&.
8230: Lennart Heljas. Antti A. Koukka.ri.
8231: Heikki Ala-lYfå:yry. Yrjö Ha.ut&la..
8232: Samuli Simula. E.. Pusa.
8233: Lauri Laille. s. s. Aittoniemi
8234: Erl. Ha.a.pa.niem.i. Anton Suurkonka.
8235: 179
8236: IV,a. - ltah. al. lf:o 4.
8237:
8238:
8239:
8240: E. ~ y. m.: Miiiirärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
8241: viljelijöme hein(lnsiemenen ostamiseen.
8242:
8243:
8244: E d u s ik u n n a ll e.
8245:
8246: Noin puolet peltoalastatnme on heihän kannattavuutta ja lisäämään maanviljeli-
8247: kasvussa. Siksi maataloustuotantOillme hei- jöiden tuloja ovat nopeasti vaikuttavat
8248: kon ikannattavaisuuden tärkeimpiä syitä riittävän telhokkaat toimenpiteet välttämät-
8249: ovat heinän ikasvussa olevan peltoalan alhai- tömiä. <Siinä mielessä olisi otettava nopeasti
8250: s·et sadot. Siihen on syynä koLme tärkeätä käjytäntöön enintään kolmivuotiset iheinä.-
8251: tekij&ä: iheikko lannoitus, heinänurmien nul'llilet.
8252: liian pitkit ikä ja se, että. heinänurmia pe- Jotta päästäisiin nopeasti ikolmevuotisiin
8253: ruBtettaessa käytetään liian vähän ja heiliko- nurmiin pitäisi nykyisin vuosittain kylvää
8254: laatui~ta iheinänsiementä. Tämän seikan n. 330,000 'ha peltoa heinälle. Siemensekoi-
8255: valh.in.göllista vaikutusta lisää vielä se, että tuksessa alisi käytettävä n. 10 .kg apilaa ja
8256: heinänsiemensekoituksessa on sangen ylei- n. 20 kg timotein siementä. Siten vuosit-
8257: sesti liian :v'äihän a'{}ilan siementä, esim. tain tarvittaisiin n. 3.s milj. ikg apilansie-
8258: 2-3 kg tai ei o1lenkaan. Alan ammatti- mentä; j.a n. 6.6 milj. ik:g timotein siementä.
8259: mie'het suosi.ttelevat n. 30 kg:n suuruista Kotimaisen heinänsiemenen tuotanto pitäisi
8260: siemenmäärää peltohehtaaria kohden, josta nopeasti !kohottaa tarvetta vastaavaksi. Hei-
8261: n. 10 kg a:pilansiementä. Ennen sotia las- nänsiementen pitäisi olla kotimaisia meille
8262: kettiink:in heinäsadon nousevan keskimäärin sopivia kantoja, tiklrnl'uohovapaita ja mutr-
8263: vain 2,800--3,000 ikg:aan :hootaarilta. tenkin ensiludkkaima tavå:tää. Siihen p!äs-
8264: Mii:l.lk:älainen hein.äsato eri-ikäisiltä nur- täisiin., jos :heinänsiemenkaup'pa ke:mitettäi-
8265: milta sitten saadaan, sitä selvittelee maa· siin valtion viljavarltstolle. ·Se ja:kaisi koe--
8266: talouskoelaitoksen toinlittåinassa julkaisussa lattoksiltamme ja niiden lisäysviljelmiltä.
8267: ,Kootoiminta ja Käytänw" Linkola. Hän saatavan parhaan btitasiemenen ybin-
8268: osoittaa, että vuosina 1946 ja 1947 olivat <Jmn.an sophnrisviljely'ksillä 'viljeltäväksi.
8269: heinäsadot, ikun ensimmäisen vuoden sato Trulä tavoin voitaisiin suhteellisen nopeasti
8270: merkitään 100:1la, toisena vuotena. 9{}.-94, ja 'Varmasti ·PM.stä siihen, että heinänurmia
8271: lrohnantena vuotena 11-75, neljäntenä u'Usittaessa käytetäiirt ainoastaan ensiluok-
8272: vuotena 56-65 ja viidentenä vuotena vain kaista s:iementä, joka olisi hyvin itävää,
8273: 41-.......52 % ert$immäisen vuoden !heinäsadosta. rikikaruohovapaata ja myöskin vapaata kul-
8274: Linlkola osoittaa edelleen, että !kun ensim- l~in sie:tnenelle ():tninaisista taudeista. ja
8275: mäisen vuoden sadossa v. 1947 oli noin tuholaisima, ltoska. viljavarasto voisi m~ii
8276: 32 % apilaa, oli l'litä ·toisen vuoden sadossa sieruenen asian muik:aisesti !käsiteltynä..
8277: 25, kolmannen vuoden 10, neljännen vuo- Valtion Viljavarastolie tapahtuvasta kes-
8278: den 4.o ja viidennen rtruöden Sädossa :vain kityksestä olisi vielä. sekin !hyöty, että sie-
8279: n. :t %. mettt:ä voitaisiin tuottaa sopiniusviljelyksinå
8280: lteinäsa.dossa on maidon tuotannon kan- ruin runsaasti, että sitä voitaisiin val'M-
8281: nalta se yleinen perusvika, että apilaköy- toida huonojenkin siemenvuosien varalle.
8282: hässä rehttss'll ei ole riittävästi valkuaista. :M)I"Oskin hinnat voitaisiin pitää vakaina.
8283: Sen'Vl.ioksi joudutaan ostamaan valftmaisrik- Itokemus osoittaa, että heinänsie:tnenen ikas-
8284: kaiden väkirehujen muodossa niitä ulko- vatuiksen yleistäminen mahdohlisimman 1no~
8285: mailta. Näiden rehujen tuonti nousi ~uo nia viljelijöitä käsittävä:ksi ei ratkaise ikun-
8286: ik:intakautta 1947-48 varten yli 1,500 milj. nollisen heinänsiemenen saantia lf:aioudelli-
8287: mk :n arvoon. · sesti edullisimmalla tavalla. Pienien hei-
8288: Pyrittäessä .parantamaan maatalouden nänsiemenalojen omistajat eivät voi helposti.
8289: 180 IV,76. -Avustukset heinänsiemenen ostoon.
8290:
8291: saavuttaa riittävää ammattitaitoa ja hank- olemaan laadultaan ratkaisevasti parempaa.
8292: kia kai'kkia tarvittavia koneita ;pienien sie- Näin ollen ainakin 1,000 kilon lisäys heinä-
8293: menerien ilmrkeata iaa.tutuotantoa varten. sadossa •hehtaaria kohden merkitsee miljoo-
8294: Senvuoksi nimenomaan heinäsiementuotan- nalta hehtaarilta 5 miljardin markan ar-
8295: nossa pitäisi määrätietoisesti pyrtkiä tuot- voista vuotmista ilisäsatoa. Maidon tuotan-
8296: tamaan kaitkiki tarvittava siemen sopimus- nossa olisi käytettä'Vissä rehuyksiikköä koh-
8297: viljelyksiltä, joita tehokkaasti valvotaan. den 12 ma11kan rehua. Sen määrä olisi
8298: Yleisesti myönnetään, että olisi erinomai- 400 milj. ry ja valkuaispitoisuus nuorena
8299: nen asia jos edellä sanottu voitaisiin toteut- korjatussa heinässä olisi nykyiseen verra-
8300: taa. Siinä mielessä meillä on säädetty laki, ten paljon suurempi. Valmistettaessa ja
8301: jolla esim. apilansiemenen !hinta on sää- käytettäessä riittävästi AIV-rehua voitai-
8302: detty 16-kertaiseksi ja timotein siemenen siin päästä ulkomailta ostettaJVien rehukak-
8303: hinta 6.5-kertaiseksi rukiin hintaan verra- kujen käyttämisestä kokonaan vapaaksi
8304: terr. Tämän :mukaan apilansiemenen hinta sillä esim. '400 milj. ry:n rehumäärällä saa~
8305: olisi noin 220 ja timotein 89 marhlraa· kg. :taisiin y1i 2 kertaa sururempi mardon tuo-
8306: Käypä hinta on kuitenkin n. 300-350 tanto kuin 1947-48 tuoduilla ulkomaisilla
8307: markkaa apila- ja n. 150-200 markkaa ti- rehuilla.
8308: moteisiemenkilolta. Kaiken edellä selvitetyn hyödyn saavut-
8309: Näistä hinnoista johtuu, että etenkin köy- tamiseksi tarvitaan n. 1.5 miljardin martkan
8310: hemmät viljelijät eivät kykene hankkimaan arvosta heinänsiementä. Maataloustuotan-
8311: ja käyttämään riittävän apilapirtoisia ja toa on joka tapauksessa tuettava. Puoleen
8312: runsaita heinänsiemensekoituksia nurmiaan peltoalaan nähden se tapahtuu edullisim-
8313: uusiessaan. Maksaahan kunnollinen ja riit- min ja !tehokkaimmin jaikamalla väkilan-
8314: .titvi:l:- he:i.rians1emen :Iielitaafia-Konaen:--4,500 ·- noitteita. .. ja .heinänsiemeniä_ talQ1l§arvioon
8315: -5,500 markkaa. Senvuoksi jo · väkirehui- otettujen väkilannoite- ja tuotantomlijai·= ·
8316: hin menevän ulkomaisen valuutan tarpeen din käytön tapaan. Niiden saamisen
8317: säästämiseksi olisi paikallaan, että valtio ainoaksi ehdoksi olisi asetettava samanta:pai-
8318: ,tulee sopivalla tavalla avuksi. nen säännös, kuin asutuslaeissa on asutetta-
8319: . Jos heinänsiemenkauppa keskitetään ai- viin nähden. Niissä vaaditaan, että asutus-
8320: kaisemmin selostetulla tavalla, niin voidaan toimenpiteiden tarpoossa oleva henkilö saa
8321: ;pääasiallisen toimeentulonsa ruumiillisesta
8322: tuottaa riittävästi apilansiementä arvatta- työstä tai on siihen verrattavissa. - Sen,
8323: vasti 250 ma11kan ja timotein siementä 100 minkä pienviljelijäväestö saa tätä tietä
8324: markan hinnalla kilolta. Tarvittava 3.3
8325: milJ.. kiloa apilansiementä maksaisi n. 825 ammattinsa harjoittamisen tue1ksi, maksaa
8326: se runsain mitoin takaisin koko muulle
8327: miljoonaa ja 6.6 miljoonaa kiloa timotein-
8328: siementä n. 660 miljoonaa mrurkkaa., 'Siten osalle väestöä tuotannon lisäyiksen ja hin-
8329: tojen kohtuullisuuden :kautta.
8330: lJ 1fz miljardin markan vuotuisilla kustan- Edellä selostetulla tavalla voidaan pien-
8331: nuksilla voitaisiin turvata n. puolet pelto- viljelijäin tuloja lisätä ja heidän menojaan
8332: alastamme, sen heinäkasvulla oleva osa sie- pienentää samalla kuin kuluttajat saavat
8333: mennyiksen puolesta täyteen tuotantokun- riittävästi karjataloustuotteita kohtuulli-
8334: toon. Parantamalla muutenkin maan kas- seen hintaan. Senvuoksi kailffieen edellä
8335: vumaili:dollisuuksia tehostaen ojitusta, ikaiLki- sanottuun nojaten ehdotamme kunnioittaen,
8336: tusta ja lannoitusta, voidaan odottaa, että
8337: uusituista enintään kolmivuotiaiksi pide- että Eduskunta ottaisi vuoden
8338: tyistä :b.einänurmista saadaan keskimä:ärin 1950 valtion tulo- ja menoarvioon
8339: ainakin 4,000 kilon suuruisia heinäsatoja 700,000,000 markan suuruisen mäf.i-
8340: hehtaarilta. Laskien, että heinät maksavat rärahan käytettäväksi avustuksiksi
8341: 5 markkaa kilolta, nousee hehtaarin tuotto pienviljelijöille hankittavan kunnol-
8342: 20,000 markkaan nykyisen enintään 15,000 lisen heinänsiemenen ostamista var-
8343: mal'lkan asemasta. :Sen iJ.isäksi heinä tulisi ten.
8344: Helsingissä 10 päivänä !helmikuuta 1949.
8345: E. Pusa.. Arvo Sävelä.
8346: Arttur Koskinen. J. Pyy.
8347: 181
8348:
8349: IV,77. --- Rah. all. N:o 5.
8350:
8351:
8352:
8353:
8354: Pakkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi sisar-
8355: osuuksien lunastamista varten.
8356:
8357:
8358: E d u s ik u n n a ll e.
8359:
8360: Perikuntien suorittaessa perinnönjakoa dämme, että aivan normaalitapauksissakin,
8361: perillisten ikesken tai vanhempien muuten kun nuori isäntä ryhtyy taloa hoitama:an,
8362: luovuttaessa tilan omistuksen ja hallinnan hänellä on niin paljon muita menoja, että
8363: yhdelle tai useammalle lapsistaan joudn- on vaikeata saada varoja sen lisäksi, jotta
8364: taan !Varsin usein, etenkin jos perillisiä on voisi korvata muille kuuluv~an osuuden oi-
8365: monta ja tilan koiko ei ole kyllin suuri, vai- keudenmukaisesti. Jos taas on saanut pää-
8366: kean ratkaisun eteen, miten tuo jako voitai- tilasta sellaisen lohkon, joka on kokonaan
8367: siin niin .suorittaa, että siinä tehtäisiin kai- myös rakennettava, muodostuu tilanne vie-
8368: kille oikeutta. läkin vaikeammruksi. Näin siis jo aivan
8369: Jos tila annetaan yhdelle perilliselle eh- normaalitapaufksisswkin saattaa tilanjaossa
8370: kä-pä aivan mitättömään hintaan, saman- tulla niin suuria taloudellisia vaikeuksia,
8371: aikaisesti kuin muut perilliset jäävät lä.hes ettei kukaan perillisistä uskalla lähteä yrit-
8372: osattomaksi, ei voi yksityista1oudellisesti tämään ja niin voi tila joutua kokonaan
8373: olla oikea, joskin se voi kansantaloudelli- vieraalle. ·
8374: sesti sitä olla. Jos taas tila jaetaan kaik- Mutta meiUä on nykyisin tilanne paljon
8375: kien perillisten ikesken tasan, esim. kukin vaikeampi kun edellä esitetty normaali ta-
8376: saa yhtä suuren osan siitä, voi se tieten- paus. Poikkeuksellisista oloista jdhtuen on
8377: kin eräissä tapauksissa olla oikea sekä kan- perinnönjako monessa tapauksessa lY1kkään-
8378: santaloudellisesti että yksityistaloudellises- tynyt vuosi vuodelta, niin että meillä on
8379: tikin, mutta jos toimenpide joihtaa elinkel- tällä hetkellä n. 10 vuoden ruuhka. Tämä
8380: poisen tilan pirstomiseen elinkelvottomaksi lähinnä siksi,, että kuluneina viime vuosina
8381: tai jo ennestäänkin ehkä liian pienen ti- on tämän tyylistä asutustoimintaa ollut vai-
8382: lan jakamiseen yhä vain pienempiin osiin, kea toteuttaa, kun ei ole saanut rakennus-
8383: on jouduttu väärille urille. lupia eikä tarvi'k:keita, Jisäiksi ei ole ollut
8384: Oikeudenmukaisen jaon suorittaminen varoja tällaisen toiminnan toteuttamiseksi
8385: yleensä aina silloin, ,fuun kyseessä on monta ja kun varojen saanti jo tähälllkin saa;kka on
8386: perillistä tai jaettava tila on pieni on pe- ollut hyvin vaikeata, on se nyt muodostu-
8387: rin vaikeata. Maanviljelystiloja näin jaet- nut aivan kestämättöm~ksi: luottoa on
8388: taessa olisi nimittäin lohkomista suoritet- erittäin vaikea saada yleensä ollenkaan ja
8389: tava vain niin pitkälle, että vielä jäljelle- mikäli jostain saa, on korkokanta tavatto-
8390: jääneetikin uudet tilat jäisivät elinkelpoi- man korkea.
8391: siksi. Tilakokoon vaikuttaisi tällöin luonnol- Kun valtiovaUan toimenpiteinä on m. m.
8392: lisesti myös sivuansiomahdollisuudet y. m., maan!hankintalain yhteydessä pyritty teke-
8393: seikat. Mikäli ei näin jaettaessa riittäisi mään liian pienistä viljelystiloista elinkel-
8394: kaikille maata, tai kai®ki eivät sitä ha- poisia, antamalla niille lisämaata, ei voi
8395: luaisi, olisi näille kor!Va:ttava osuutensa ra- olla yhteiskunnankaan edun mukaista, että
8396: hassa. perinnönjaoissa tehdään lisää elinkelvotto-
8397: Jotta tällaiseen oikeudenmukaiseen pe- mia tiloja tai että muuten monet maa-
8398: rinnönjakoon päästäisiin olisi niiden, tai taloutta harjoittamaan tottuneet ja myös-
8399: sen käytettävissä, jotkå jäävät tilaa tai sen kin pystyvät viljelijät joutuvat jättämään
8400: osaa viljelemään, oltava rahaa, jotta sisar- koko ammatin vain siksi, etteivät voi vas-
8401: osuuksien lunastaminen ·kohtuulliseen hin- tata niistä rasitteista, joita perinnönjaossa
8402: taan voisi tapahtua. Kuitenkin me tie- esim. sisarosuuksien lunastaminen tuo tul-
8403: 182 IV,77. - Sisarosuudet.
8404:
8405: lessaan. Tarvitaan siis välttämättä yhteis- a1hvat tulla toteutetuiksi, on normaaliin
8406: kunnan taholta sellaisia toimenpiteitä, että asutustoimintaan, jollainen myöskin sisar-
8407: tällaisissa tapauksissa voidaan myöntää val- osuuksien lainoittaminen lähinnä on, ryh-
8408: tiovaHan toimenpitein halpakorkoisia, pitkä- dyttävä nyt kiinnittämään entistä suurem-
8409: aikaisia tkuoletuslainoja, joiden turvin sisar- paa !huomiota, ja varattava siihen riittä-
8410: osuuksien lunastaminen on ma•hdollista. västi varoja. Lisäksi on syytä tarkistaa,
8411: Meillä onkin v. 1936 asutuslain puit- että sisarosuuksien lainoitusta koskevat eh-
8412: teissa mahdollisuus anoa edellä ikerrotun- dot kaikHta osiltaan vastaavat nykyisiä olo-
8413: laista lainaa, mutta sittemmin on säädetty suhteita.
8414: maan!han'kintalaki, jonka , piiriin sisältyy Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8415: uusia ja varsin [aajakantoisia lainoituksia.
8416: Niin on sisarosuuksien lunastamiseksi tar- että Eduskunta ottaisi vuoden
8417: koitettu lainamuoto jäänyt kokonaan si- 1950 tulo- ja menoarvioon 100 mil-
8418: vuun. On tietenkin hyvin ymmärrettävää, joonan markan määrärahan jaetta-
8419: että tärkeän maanhankintalain rahoittMili- vaksi asutuskassojen välityksellä
8420: seen on jouduttu käyttämään runsaasti va- pitkäaikaisina, halpakorkoisina kuo-
8421: roja, mutta !kun tämän lain !kiireellisimmät letuslainoina sisarosuuksien lunasta-
8422: ja samalla :myös eniten rahaa vievät osat miseksi.
8423: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
8424:
8425: A.tte Pakkanen. Yrjö Saari.
8426: Erl. Haapaniemi. Tahvo Rönkkö.
8427: -vä.tn01tmk:ihr- Heikki -Ala-M'åyry, n n
8428:
8429:
8430:
8431:
8432: Wiljam SarjaJa. Arttur Kosldnen.
8433: Ola.vi Kaja.la. Ha.nnes Tauriainen.
8434: 188
8435:
8436: IV,1s. - Rah. al. N:o 6.
8437:
8438:
8439:
8440:
8441: Kälmlä y; m.: Määrärahan osoittamisesta lmatran-Lap-
8442: peenrannan-Haminan-Kotkan maantien leventämi-
8443: seksi ja korjaamiseksi.
8444:
8445:
8446: E d u s ik u n n a ll e.
8447:
8448: SuQmen ja Sosialististen N euvostotasa- Kymijoen vesistöjen välille. Tässä yhtey-
8449: valtain Liiton välille hyväksytty raja dessä i!lmellli, ettei uuden siirtolaitoksen ra-
8450: leikkasi poikki tärkeitä> liikenneyhteyksiä kentamisella voida sanottavasti lisätä puu-
8451: Kaakkois-Suomessa. Saimaan 'kanavan lii- tavaran kuljetusta Saimaan vesistöstä Ky-
8452: kenne ja Itä-Suomen rautatieverkosto ikat- mijoen vesistöön. Uitto Kymijoessa on
8453: ikesi. Tämä liikenteen katkeaminen vai- niin laajaa, ettei sitä voida nykyisestään
8454: keutti !huomattavasti Itä-Suomen liikenne- sanottavasti lisätä tekemättä uittoa hanika-
8455: oloja varsinkin siinä suhteessa, että Sai- la:ksi. Myöskin kanavasuunnitelmat Sai-
8456: maan alajuoksun varrella sijaitseva vienti- maan ja Päijänteen välillä ovat osoittautu-
8457: teollisuus ja Vuoksenlaakson ja Lappeen- neet vaikeiksi ja kaJHiibi toteuttaa. Paras
8458: rannan talouskeskukset menettivät tuottei- mahdollinen ratkaisu on suora liikenneyh-
8459: densa ja tarvi:kkeidensa parhaat kuljetus- teys Saimaan alajuoksusta Laptpeenran-
8460: mahdollisuudet. nasta Haminaanja Kotkaan.
8461: Vuoksenlaakson ja Lappeenrannan teolli~ Uuden kuljetusreitin taloudellinen mer-
8462: suusalueilta on pyritty keh~ttämään suora kitys It~Suomelle on erittäin suuri.
8463: li]kenneyhteys :Suomenlahden itäsatamiin, Vuonna 1948 Helsingissä pidetyillä kulje-
8464: Haminaan ja Kotkaan. Jo vuonna 1932 tuspäivillä kiinnitti Suomen Puunjalostus-
8465: valtioneuvoston asettama kulkulaitoskomi- teollisuus Liiton toiminnan johtaja lakitie-
8466: tea, jonka puheenjohtajana oli presidentti teen toMori 1SöderhjeLm huomiota Saunaan
8467: Kyösti Kallio, ehdotti, helmikuussa 1936 alaj@ksun varrella sijaitsevan vientiteolli-
8468: antamassa mietinnössä, että radan Luu- suuden tuotteiden kuljettamiseen Suomen-
8469: mruki-La:ppeenranta rakentaminen olisi laihden itäsatamiin Haminaan ja Kotkaan.
8470: aloitettava välittömästi Vu<>ksennis'kan- Se tavaramäärä, joka ennen sotia kuljetet-
8471: Elisenvaaran radan rakennustöiden yhtey- tiin Saimaan !kanavan !kautta ulosvietä-
8472: dessä. Vuonna 1940, jolloin Suomi Mosko- väksi, joudutaan nyt kuljettamaan rauta-
8473: van rauhansopimuksessa joutui luovutta- ja maanteitä pitkin Haminaan ja Kotkaan.
8474: maan suuren osan Karjalasta, muodostui Lap.peenranta-Luumäki ja Taavetti-
8475: liikenteen uudelleen järjestely Kaa'k:Jkois- Metsäikylä-Tavastila oiikoratojen kustan-
8476: Suomessa erityisen tärkeäksi. Huhtikuun nuksista on tehty aikanaan laskelma. Rata-
8477: 27 päivänä 1940 Kotkassa asetettu ratatoi- osan Lappeenranta-Luumii;ki ra!kennuskus-
8478: miikunta jätti heinäkuun 7 päivänä 1940- tanmxkset on arvioitu 1936 23.6 milj. mar-
8479: valtioneuvostolle kirjelmän, jossa se esitti, kaksi ja vuonna 1938 28 milj. mal'hksi.
8480: että valtioneuvosto ryhtyisi kiireellisesti Rataosan 'Taavetti-Metsäkylä-Tavastilan
8481: toimenpiteisiin ratasuunnan Lappeenranta rakennuskustannukset vuonna 1941 tehty-
8482: -Luu:mä;ki (Taavetti)-Kotka koneelliseksi jen laskelmien mukaan olisivat nousseet n.
8483: ja taloudelliseksi tutkimiseksi. 95 milj. mal'kkaan. Vuonna 1945, ne oli
8484: Vuonna 1945 valtiopäivillä on ollut käsi- arvioitu n. 350 milj. marka!ksi.
8485: teltävänä edustaja Hirvensalon y. m. raJha- Tammi:kuun 14 päivänä 1949 pidettiin
8486: asia-aloite n: o 8, jossa ehdotettiin määrä- Kotkassa, Kotkan kauppakamarin kutsu-
8487: rahan myöntämistä puutavaran siirtolai- mana Imatran ja Lauritsalan kauppalan
8488: toksen rakentamista varten 'Saimaan ja sekä Lappeerurannoo, Hamioo.n ja Kotk~n
8489: 184 IV,78.- Imatran-Kotkan maantie.
8490:
8491: kaupunkien ja kaupprukamarien yhteinen suhteellisen hyvässä ikunnossa. Lappeen-
8492: neuvottelU!kolkous, jossa päätettiin ryhtyä ranta-Taavetti tieosa pystyy myösikin
8493: kehittämään raskasliikenteisen teollisuus- tyydyttämään kuljetukset eräin korjaUJksin.
8494: maantien rakentamista Vuoksenlaaksosta Sitä vastoin Taavetti-Hamina tieosa on
8495: Lruppeenrannan kautta :vientisatamiin Ha- erittäin vaikea ja täydellisen parantamisen
8496: minaan ja Kotkaan. Tässä yhteydessä iko- tarpeessa. Tämä tieosa pitäisi leventää
8497: rostettiin, että kysymyksessä ei ole maan- vähintäin 7 m: n levyiseJksi sekä yhdistää
8498: tieliikenteen p6hjalla tapahtuva kilpailu Taavetin aseman itäimolitse Lappeenran-
8499: rautatieliikenteen kanssa,. VaaillJ hailpojen nan valtatiehen.
8500: ja wkoitu:ksenmukaåsten ilrulj·etusmahdoliJ.i- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
8501: suuksien luominen Lappeenrannan ja Kot- kunnioittaen ehdotamme,
8502: iiran välille. Vientitavaroiden siirtäminen
8503: raskasliikenteisillä ikuorma-autoilla suoraan että Eduskunta ottaisi vuoden
8504: tehtaan varastosta laivan kylkeen on osoit- 1950 tulo- ja menoarvioon 50 m~1joo
8505: tautunut :monessa suhteessa sekä tarkoituk- nan markan määrärahan Imatran-
8506: senmukais~ksi että ikannattava!ksi. Lappeenrannan-Haminan-Kotkan
8507: Eräät pienemmät korjaukset huomioon- maantien leventämiseksi ja korjaa-
8508: ottaen on Ima;tra-Lappeenranta maantie miseksi.
8509: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1949.
8510:
8511: VaJto Käkelä. Veli Järvinen. Heikki Hykkäälä.
8512: Jere Juutila.inen. Väinö Okko. Jalmari Pusa.
8513: · --Matti- Miik1d. · . Pa.a.vo Leskinen. .. Pekka. Kiiski_ -
8514: Erkki Paavolainen. Arno Tuuma.
8515: 185
8516:
8517: IV,79. -.B.ah. al. N:o 7.
8518:
8519:
8520:
8521:
8522: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittam.isesta maantien ra-
8523: kentamiseksi SieriZän lossilta Sawren kylii!än.
8524:
8525:
8526: Eduskunnalle.
8527:
8528: Kysymys maantien rakentamisesta Sieri- joonissa mainittava, täytyy täydellä syyHä
8529: län lossista Saaren kylään Rovaniemen kun- !kysyä, eikö näin ollen olisi päivän selvä
8530: nassa on jo kauan aikaa ollut vireillä. Ke- . asia, että ryhdyttäisiin kiireellisiin toimen-
8531: mijoessa oleva lossi ik:uten m. m. Sierilän piteisiin maantien rakentamiseksi Sierilän
8532: lossi muodostavat ;pitkinä lkelirikkoaikoina lossista Saaren ikylään. Siihen on korkea
8533: syiksyin ikeväin ylipääsemättömän esteen aika ryhtyä.
8534: kaikelle liiikenteelle. Mutta lossi sellaisessa Mutta Kemijoen itärannalla on myöskin
8535: suuressa joessa kuin Kemijdki on, tuottaa vahva asutus, jonka toimeentulovaikeuksien
8536: joka tapauksessa liikenteelle häiriötä ja helpottamiseksi kyseellisen maantien rruken-
8537: hidastaa sitä. On vaiikea sanoa niiden va- taminen on ensimmäinen askel parempaan
8538: hinkojen ja vastoinkäyniisten määrää, mikä suuntaan. Siis myöskin paikallisten asuk-
8539: lähimmälle paikalliselle väestölle aiheutuu kaiden tien tarve on tärkeä ja mielestämme
8540: siitä, kun liikenne viikkomääriksi täydelli- niin välttämätön, että se vaatii kiireellisiä
8541: sesti katkeaa niinkuin tapahtuu aina keli- toimenpiteitä. Lisruksi on tässä mainittava
8542: rikkoaiikoina. Kelirikon aiheuttama osittai- se tosiasia, johon viime aikoina on paikal-
8543: nen liikennehäiriö voi toisina vuosina olla lisen väestön keskuudessa kiinnitetty sen
8544: varsin kiusallisen pitkä, niin että epävar- ansaitsemaa huomiota nim., että kyseellisen
8545: muutta voi jatkua jopa kuukauderukin ajan. tien rakentaminen olisi tärkeä siitä syystä,
8546: Asutuksen tiheydestä ja väestön kasvaessa että sen kautta Kemijoen varren ja tkoiko
8547: on Kemijoen varteen suuntautuvaa tiever- koilliskulman väestön matka rautatielle
8548: kostoakin jonkunverran kehitetty. Sen lyhenisi pyörein luvuin noin 7 ik!m:llä.
8549: vuolksi liikenne Sierilän lossin seutuvilla on Aiemmin pidettiin erityisen tärkeänä ja
8550: paisunut valtavan suureksi. Kun viime ai- kiireellisenä n. s. asemateiden rakenta-
8551: koina on . polttopuiden vieläpä sahapuiden mista. Kyseeilinen tie on melkoiselta
8552: kuljetustakin alettu toimeenpanna autokul- osaltaan rautatielle jdhtavaan asematiehen
8553: jetuksen avulla, joka varmaan monessa suh- verrattava, jonka rakentamisella rautatie-
8554: teessa voidaan pitää edistysaskeleena myös- lii!kennettä ajatellen ovat painavat syyt.
8555: kin kyseellisissä oloissa on täten Kemijoki- Allekirjoittaneiden tiedossa ei ole, ovatko
8556: varren iiikenne yhä kasvamassa, josta seu- rautatieviranomaiset kiinnittäneet tähän tie-
8557: raa, että lossihankaluudet tulevat yhä suu- asiaan sitä huomiota, jota se nimenomaan
8558: remmiksi ja tuntuvammiiksi. Luonnollisena rautatieliikenteen kanna1ta asiaa katsoen
8559: seurauksena tästä on, että lossien ylläpidosta mielestämme ansaitsee.
8560: valtiolle aiheutuvat kustannukset vuosi vuo- Viime aikoina on sanomalehdistössä nä-
8561: delta lisääntyvät. Meillä ei ole tarkkaa tie- kynyt huolestuttavia tietoja Pohjois-Suomen
8562: toa, miten !Paljon Sierilän lossin nykyinen työttömyystilanteesta. Näyttää siltä, että
8563: vuotuinen hoito valtiolle ma,ksaa, mutta kun metsäajot loppuvat, varsin monilla
8564: sikäli tkun olemme saaneet tietää, nousisivat pieneläjillä on hätä ikädessä toimeentulonsa
8565: nämä ylläpitokustannukset toiselle miljoo- suhteen. Useat Pohjois-Suomen kunnat
8566: nalle markalle vuodessa. Kun valtiolle ova.tkin ryhtyneet toimenpiteisiin työttö-
8567: aiheutuu sanotun lossin hoidosta näinkin myyden ja siitä aiheutuvan hädän torjumi-
8568: suuret välttämättömät menot ja jos siihen seksi. Rovaniemen maalaiskunnan työttö-
8569: lisätään liikenteelle aiheutuvat häiriöt ja myystoimiikunta ja kunnanvaltuusto ovat
8570: keskeytykset, jotka nekin on varmaan mil- ehdottaneet, että kysymyksessä olevalla tie-
8571: 24
8572: 186 IV,79. - Sierilän-Saaren maantie.
8573: 1
8574: reitillä sijaitsevan Raudanjoen sillan ra,ken- lä:mainitun siltara.kennustyöll <OSalta käyttä-
8575: nustyöt pantaisiin viivyttelemättä käyntiin, mällä tä:hän työttömyysvaroja. Varsinaisen
8576: koska siinä voitaisiin varsin sopivasti jär- tierakennustyön aloittamiseen voidaan ryh-
8577: jestää työtä sekä hevosmiehille että jalka- tyä ainakin ensi vuoden talousarvioon otet-
8578: miehille vieläpä a,mmattimiehillekin. Toi- tavilla varoilla.
8579: vottavasti valtiovalta kiinnittää asian tähän EdelLä esitetyn perusteella ehdotamme,
8580: rpuo}een sitä huomiota, jota se a·nsåitsee.
8581: Kun Sierilän ja Saaren !kylän välinen tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
8582: suunta on jo aikaisemmin tang,oitettu ja tulo- ja menoarvioon 15,000,000
8583: siitä on tiettävästi laadittu yksityiskohtaiset markkaa maantien rakentamiseksi
8584: tiesuunnitelmat, ei sen vuOiksi ole olemassa Sierilän lossilta Saaren kylään Kemi-
8585: esteitä tietyön piikaiseksi aloittamiseksi edel- joen itäpuolitse.
8586: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
8587:
8588: Ja.nne. Koivura.nta. V. J. Sukselainen. Markus Niskala.:
8589: Matti Miikld. Antti J. Ran.ta.maa. Martti Miettunen.
8590: Eri. HRa.paniemi. M. 0. Lahtela. Vilho Väyrynen.
8591: Kusti Eskola.
8592: •• ••
8593:
8594: VALTIOPAIVAT
8595: 1949
8596:
8597: LIITTEET
8598: V
8599:
8600: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY ANTOLAINAUSKORON
8601: ALENTAMISTA KOSKEVA TOIVOMUSALOITE
8602:
8603:
8604:
8605:
8606: HELSINKI 1949
8607: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8608: 189
8609:
8610: V,1. - Toiv. al. N :o 59.
8611:
8612:
8613:
8614:
8615: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä rahalaitosten antolainaus-
8616: koron alentamiseksi.
8617:
8618:
8619: Ed u s k u n n a 11 e.
8620:
8621: Julkisessa sanassa ja kansalaisten kes- ehkä suurimpia inflation vaaroja. Kun kor-
8622: kuudessa on jo useita kuukausia arvosteltu kokannan tehokas alentaminen voi tässä
8623: kohtuuttoman korkeata antolainauskorko- suhteessa saada ai:kaan huomattavaa paran-
8624: kantaam.me, joka uhkaa muodostua tur- nusta, joka vaikuttaa tawikkeiden hintoi-
8625: mioksi niin yksityisille lainanottajille kuin hin alen:tavasti,. ja kun julkisuudessa äsket-
8626: koko elinkeinoelämällemme. Joskin korko- täin selostettu ko11kokannan alennus ei voi
8627: kannan alentamista vastaan on .voitu esit- käytännössä tietää muuta kuin silmänlu-
8628: tää eräitä varteenotettaviakin näkökohtia metta tällaisille toivomuksille, ehdotamme
8629: eivät nämä sinänsä enemmän tai vähem- :kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
8630: män toisarvoiset näkökohdat voi olla ratkai- vomuksen,
8631: sevia. Maalle tärkeintä on, että täystyölli-
8632: sYYS voidaan ylläpitää ja että elinkeino- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8633: elämä voi jatkaa rauhallista kulkuansa pää- lainsäädäntötoimenpiteisiin rahalai-
8634: määränään elintasomme nostaminen ja hy- tosten korkeimman mahdollisen anto-
8635: vinvointimme kasvaminen. Elinkeinoelämän lainauskoron alentamiseksi nykyises-
8636: pysä.'htyminen on nykyisissä olosuhteissa tä.än vähintään kahdella prosenUlla.
8637: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
8638:
8639: Veikko Vennamo. Markus Niskala.
8640: Yrjö Hautala. Antti J. Rantamaa.
8641: Yrjö Saari. Onni Mannila.
8642: Samuli Simula. Niilo Ryhtä.
8643: •• ••
8644: VALTIOPAIVAT
8645: 1949
8646: LIITTEET
8647: VI
8648:
8649: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA TOIVOMUS-
8650: ALOITTEET
8651:
8652:
8653:
8654:
8655: HELSINKI 1949
8656: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8657: Eläinlääkintää, sairaaloita, lääkärikuntaa, alkoholisteja, vanhuksia
8658: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
8659:
8660:
8661:
8662:
8663: 25
8664: 195
8665:
8666: VI,t.- Lak. al. N:o 28.
8667:
8668:
8669:
8670:
8671: Saalast.i. y. m. : Ehdotus laiksi eliiinläiikintäensiavun järjes-
8672: tämisestä.
8673:
8674:
8675: E·d usik un nalle.
8676:
8677: Maassamme on vasta vuodesta 1947 voitu joka onkin luonnollista. Tämän tähden on
8678: antaa eläinlääiketieteellisessä korkeakoulussa tullut kiireellisenä ajankohtaiseksi eläin-
8679: opetusta eläinlää:kintäalalle aikoville eikä läWkinnällisen avustajakunnan perustami-
8680: vieläkään ole mahdollista suorittaa nimen- nen maahamme. Vertailu sairashoitotyön
8681: omaan eläinlääkärintutkintoa kotimaassa. järjestelystä ihmisiä ja eläimiä kos:kevana
8682: Ulkomailla tapa!htuneen opiskeluvälttämät- on asiallista eikä suinkaan tee aiheetto-
8683: tömyyden tähden on eläinlääkärikuntamma maksi asian esilleottamista, päinvastoin
8684: riittämätön, sillä nautaeläinten me11kitys tehdä!ksemme oikeutta eläinlääikärien työn
8685: elinkeinoelämässämme on varsin keskeinen oikein arvioinnille meidän on omaksuttava
8686: ja hevoskasvatus, pienkarjanhoito sekä tur- ajatus, että useimmiten ensiavun antamisen
8687: kistalouden harjoittaminen lisäävät huomat- ja jälkihoidon voi eläinlääkäri jättää nimen-
8688: tavasti vielä hyötyeläinkantaamme, jonka omaan henkilöille, joilla on edellytyksiä
8689: sairashoidosta riittämättömän eläinlääkäri- selvitä sellaisesta eläinlääkärin ohjauksella.
8690: kuntamme pitäisi kyetä vastaamaan. Tällaisen henkilöstön koulutuskysymystä voi-
8691: Samalla :kun meidän on lausuttava toi- daan pitää taloudellisten mahdollisuuksiam-
8692: vomus, .että kysymyksessä oleva koi'ikea- me ulkopuolella olevana nyt kun eläinlääkä-
8693: koulu voisi mahdollisimman pian ruveta rikoulutustakaan ei ole kyetty järjestämään
8694: toimimaan täydessä laajuudessaan, on mei- kokonaisratkaisua kotimaassa. Tähän huo-
8695: dän todettava se tosiasia, ettei tehostettu mautettakoon, että meillä on eläinten pa-
8696: eläinlääkärikoulutus pienennetyt piirieläin- rissa työskentelevien henkilöiden joukossa
8697: lääkäripiirit enempää kuin lisääntyvä eläin- riittämiin sellaisia alkeisopetusta saaneita,
8698: läwkärikun takaan ratkaise eläinJääkintä- jotka voitaisiin lisäkouluttaa ensiavun au-
8699: työn uudelleen järjestelyn välttämättö- toon sairaan eläimen luo ikutsuttaessa, asial-
8700: myyttä maassamme. lisen selonteon antamiseen eläinlääkärille
8701: Nykyoloissa eläinten sairastuessa ei ole sairaustapauksista sekä jälkihoidosta huo-
8702: valtaosalla eläinten omistajia taloudellista lehtimiseen. On selvää, että eläinlääkärin
8703: mahdollisuutta kutsua eläinläwkäriä pitkien suorittamat leikkaukset, ompelemiset y. m.
8704: matkojen takaa sairastunutta eläintä hoi- kaipaavat jatkuvaa huolenpitoa ja hoitoa,
8705: tamaan, vaan pidetään tapausta toivotto- johon ei ole :käytännöllisiä mahdollisuuk-
8706: mana ja eläin teurastetaan ennen aikojaan. sia ellei ole asiaa ymmärtävää apua käy-
8707: Ymmärrettävistä syistä lykätään myös tettävissä. Tällaisen hoitajakunnan muo-
8708: avunpyyntöä useimmiten niin viime het- dostaminen lisäisi luottamusta eläinlääkä-
8709: keen, niin ettei mikään parantaminen ole rikuntamma 'haluun palvella maatalout-
8710: enaa mahdollista. Näin meneteltäessä tamme ja olisi varmasti omansa vaikutta-
8711: syyllistytään kansantaloudelliseen tuhlauk- maan sairastallien rakentamiseen eläinlää-
8712: seen, sillä aikanaan saatu apu usein pe- kärien käyttöön ja muutenkin lisäämään
8713: lastaisi eläimen. Kun on kysymys ainoasta yhteistyötä.
8714: lehmästä, ainoasta hevosesta j. n. e. ovat Vakauksemme on, että asia on kiireimmi-
8715: pakikoteurastukset pienviljelijäyrittäjälle ta- ten saatettava ratkaisuun luottamuksellisen
8716: loudellisesti liian raskaita. yhteistyön pohjalla avustajakuntaan tur-
8717: Tuotantoelämämme elpyessä ilmenee hyö- vautuen, jotta eläinlääkärien virkavalan
8718: tyeläimissämme nyt enemmän sairauksia, edellyttämä vastuullisuus viran hoidossa.
8719: 196 Vl,l. - Eläinlääkintäensiapu.
8720:
8721: olisi mruhdollinen käy.tännössä. IhmislääJdn- taan kiinteätä yhteistyötä eläinlääkärikun-
8722: nässähän noudatetaan yleisesti yllämainit- nan ja hyötyeläinkannastamme huolehti-
8723: tuja periaatteita. LääJkekemian viimeaikai- vien ammattipiirien välillä. Ehdotamme
8724: set suursaavutukset ovat yksinkertaistaneet siis,
8725: ensiavun antamista ja jä1kihoitoa.
8726: Edellä esitetyn asian käytännöllisessä rat- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8727: kaisemisessa kokonaisedun mukaisesti tarvi- van lakiehdotuksen:
8728:
8729:
8730: Laki
8731: elä.inlää.kintäawn järjestämisestä.
8732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8733: 1 §. van !koulutuksen tahi omaa käytännöllisen
8734: Ensiavun antajiksi eläinsairauksissa maa- kokemuksen ja ·luontaisten taipumusten
8735: talousministeriön eläinlääkintöosasto voi hy- suomat edellytykset.
8736: väksyä !Suomen kansalaisen, joka on suo-
8737: rittanut sitä varten määrätyn :kurssin. 3 §.
8738: Edellä 1 momentissa mainitun kurssin Ensiavun antaja on oikeutettu työstään
8739: järjestämisestä huolehtivat maataloudelliset saamaan kohtuullisen korvauksen eläimen
8740: neuvontajärjestöt sen mukaan kuin ase- omiatajalta tai haltijalta.
8741: . tuksella tatkemmin säädetään.
8742: - 4 ~; .
8743: 2 §.. Tarkempia määräyksiä tämän. lain täy-
8744: "Edellä 1 § :ssä tarikoitetulle ensiapukurs- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
8745: ·sille pyrkijäitä vaaditaan, että hän on suo- asetuksella.
8746: .rittanut maa- tai ikarjatalousteknikon-, kar-
8747: .ja~kon-, tarkastuskarja:kon-, hevoshoitokou- 5 §.
8748: lun- tai armeijan eläinlääkintäaliupseeri- Tämä la;ki tulee voimaan . . päivänä ....
8749: kurssin tai saanut muun siihen verratta- ...... kuuta 194...
8750:
8751: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
8752:
8753: Kerttu Saalasti. Yrjö Saari. Yrjö Hautala.
8754: Eri. Haapaniemi. Tahvo Rönkkö. K'u$ti Eskola.
8755: Onni Mannila. Pekka Kiisld. Antti A. Koukkari
8756: Atte Pakkanen. Vieno Simonen. Lauri Leppihalme.
8757: Väinö Rankila. Aino Luostarinen. Yrjö I. Antila.
8758: Martti Suntela. J obannes Virolainen. Erkki Koivisto.
8759: Dma.ri Tiainen. Toivo H. KinnUlllen. Emil Luukka.
8760: Wiljam Sarja.la. Markus Niskala. Heikki Soininen.
8761: J. E. Lampinen. Allbin Wickman. T. N. Vilhula.
8762: 19
8763:
8764: VI,2. - Toiv. aJ. N :o 60.
8765:
8766:
8767:
8768:
8769: Leikola.: YliopistoUisen lääkäriopetuksen järjestämisestä
8770: kaikkiin vattioapua saaneisiin sairaanhoitolaitoksiin.
8771:
8772:
8773: E d u s k u n n a 11 e.
8774:
8775: Maassamme on jo usean vuoden aikana niissä sairaaloissa, jotka toimivat yksin-
8776: ollut havaittavissa melkoisen suurta lääkäri- omaan yksityisen omistuksen varassa, ei
8777: pulaa. Lääkärien tarve tulee varmastikin voida opetustoimintaa järjestää. Ainakaan
8778: vielä tulevaisuudessa huomattavasti lisään- ei voida tällaisia sairaaloita velvoittaa luo-
8779: tymään sen jälkeen kun kaikki nykyisen vuttamaan tiloja ja potilasmateriaalia ope-
8780: yhteiskunnallisen k~hityksen vaatimat so- tuksen tarpeisiin. Mutta kaikissa niissä
8781: siaaliset toimenpiteet saadaan järjeste- sairaaloissa, · joita valtio huomattavassa
8782: tyiksi. Lääkärien koulutus ei kuitenkaan määrin avustaa joko perustamisvaiheessa
8783: ole voinut pysyä riittävän laajana, mikä taikka sairaalan ylläpidossa, olisi tällainen
8784: on lähinnä johtunut niitten laitosten pie- velvoitus varattava. Tämä kysymys olisi
8785: nuudesta ja harvalukuisuudesta, JOissa ratkaistava erityisen lain avulla, jossa tar~
8786: lääkäriopetusta annetaan. V a:ikka Turkuun kemmin määriteltäisiin ne ehdot, joiden
8787: perustettu lääketieteellinen tiedekunta on mukaan opetusta tietyssä laajuudessa voi-
8788: jonkin verran helpottanut tilannetta, ei taisiin antaa.
8789: tämä :vielä ole kysymystä kokonaan rat- Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
8790: kaissut. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8791: Maassamme on lukuisia keskussairaaloita vomuksen,
8792: ja su-G.ria puhtaasti kunnallisia sairaaloita, että hallitus viipymättä ryhtyisi
8793: joiden mahdollisuudet opetussairaaloina sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
8794: voisivat olla erittäin hyvät. Olisi tärkeätä seen, että yliopistollista lääkäriope-
8795: saada nämä mahdollisimman suuressa mi- tusta voitaisiin ilman eri korvausta
8796: tassa". palvelemaan myöskin opetustarkoi- järjestää kaikissa niissä sairaanhoi-
8797: tuiksia. Tämä periaate onkin hyvålksytty tolaitoksissa, jotka saavat perusta-
8798: vastikään voimaanastuneessa tuberkuloosi- misvaiheessa taikka ylläpitoansa
8799: lainsäädännössä. On luonnollista, eWi huomattavaa valtion apua.
8800: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
8801:
8802: Erkki Leikola.
8803: 198
8804:
8805: VI,s. - Toiv. al. N :o 61.
8806:
8807:
8808:
8809:
8810: Jalas y. m.: Toimenpiteistä neurologisen klinikan suunnit-
8811: telun tarkistamiseksi.
8812:
8813:
8814: Ed usku nn alle.
8815:
8816: Maamme väestöstä on suhteellisesti suuri 2) Lapinlahden sairaalassa hoidettiin vv.
8817: prosentti hermo-, mieli- tai muuten sielulli- 1945-1947 seuraava määrä potilaita:
8818: sesti sairaita, ja voitiin tämä todeta m. m. Muita Elimellislä
8819: v. 1937 toimitetussa, tätä asiaa ikoskevassa Mielisairaita sielnllisla hermo-
8820: henkeä sairauksia sairauksia
8821: tilastollisessa tutkimuksessa. Mutta vaikka henkeä henkeä
8822: lääketieteen aloilla saavutetut uudet voitot i1945 350 343 902.
8823: ovat suhteellisen nopeasti johtaneet Suo- 1946 361 434 784
8824: messwkin vastaavan alan vaatimiin uusiin 1947 355 348 816
8825: sekä tutkimus-, hoito- että koulutusmuotoi-
8826: hin, olemme her~o- j~ mieli.tautien koh- Yhteensä 1,066 1,125 2,502
8827: dalla--mooessa mielessa vUOSISadan alku- _
8828: puolen tasolla. Tästä on osoituksena ~· m. Kun ryhmässä ,muita sielullisia sairauk-
8829: se ettei mielitautien sekä neurologiSten sia" suunnilleen kolmas osa on tullut tut-
8830: sairauksien (elimellisten hermotautien) kittavaksi epäiltynä elimellisen hermosai-
8831: tutkimusta ja hoitoa varten tähän men- rauden vuoksi, niin 61% potilaista sairaa-
8832: nessä ole Helsingin Yliopistossa järjestetty lassa, jonka pitäisi palvella etupäässä sie-
8833: erillisiä iklin:i;koita erillisine professuurei- lullisten häiriöiden ja sairauksien hoitoa ja
8834: neen kuten asi.an}aita on ollut jo vuosi- tutkimusta, on ikuulunut .puhtaan neuro-
8835: '
8836: kymmeniä esim. Skandinaavian maissa. .
8837: logian alaan.
8838: Osoituksena tutkittavan ja hoidettavan Kun useassa tapauksessa nopea ja asial-
8839: neurologisen potilasaineksen runsaudesta linen, jopa neurokirurginen apu voi pelas-
8840: on syytä tässä viitata muutamiin tilastolli- taa potilaan elämälle sekä yhteiskunnaUe,
8841: siin tietoihin: mutta erittäin harvalla on tällaisia mah-
8842: 1) Kansaneliilkelaitoksen tullessa .:Vo~maa;~ dollisuuksia, ha,keutumalla esim. Ruotsin
8843: jätettiin ennen 1. 1. 1939 pysyvasti tyo- neurologien ja neurokirurgien hoitoon!. on
8844: kyvyttömät, vakuutusiässä olevat vakuu- mitä täihdellisintä, että tämä puute vupy-
8845: tuksen ullkopuolelle. Elä:kkeensaajia oli mättä poistetaan, varsinkin kun meillä jo
8846: 18 596 henkeä 21. m. 1947 ja allaolevasta on päteviä erikoislää;käreitä näillä aloilla.
8847: yhdistelmästä käy selville elimellisten her- Heiltä puuttuu kuitenkin sairaalapaikat.
8848: motautien osuus työkyvyttömyyden syynä: Huomioonottaen vielä sotien mukanaan tuo-
8849: Työkyvyt· Elimellisten
8850: tömiä
8851: kalkkiaan
8852: hermotau-
8853: tien takia
8854: .,, mat monet aivoinvaliidit, joiden tutkimus-
8855: ja hoitotyö on vain väliaikaisesti järjes-
8856: henkeä henkeä
8857: tetty, odottaa sekin pikaista! lopul~ista ~at
8858: Ennen 1. 1. 1939 kaisuaan neurologisen tutkimUS- Ja hoito-
8859: ( 18-'54-vuotiaat) 46,714 6,759 14.4 työn yleisratkaisun yhteydessä.
8860: 1. 1. 1942 jälkeen Koska Helsingin Yliopiston klinikkojen
8861: työkyvyttömiksi yleissuunnitelmissa neurologisen klinikan
8862: ;tulleita ja vielä paikkaluku on määritelty täysin riittämät-
8863: 31. 12. 1947 elossa tömäksi samalla kun se rakennusohjel-
8864: olevia eliilkkeen- massa ~n tärkeysjärjestyksessä sijoitettu
8865: saajia J.8,596 3,157 17.4 viimeiseksi, ehdotetaan eduskunnan päätet-
8866: Yhteensä 65,314 9,916 lJ5.2 täväksi ,toivomus,
8867: VI,a. - Jalas y. m. 199
8868: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin nittelun tarkistamiseksi ja erittäin
8869: toimenpiteisiin rakennettavaksi hy- kiireelliseksi läpiviemiseksi.
8870: väksytyn neurologisen klinikan Suun-
8871: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1949.
8872:
8873: Ra.kiel J a.las. Vieno Simonen.
8874: Kyllikki Pohjala. Kerttu Saalasti.
8875: Kalle Kauppi. Elli Nurminen.
8876: Erkki Leikola. Helena Virkki.
8877: Ebba. östenson. Pentti Niemi.
8878: Irnia. Hamara. Eemil Luukka.
8879: Erkki Paavolainen.
8880: 200
8881:
8882: VI,4. - Toiv. a.I. N :o 62.
8883:
8884:
8885:
8886:
8887: Vennamo y. m.: Eläinlääkärikunncm apuhenkilöstön koulut-
8888: tamisesta.
8889:
8890:
8891: E d u s k. u n n a 11 e.
8892:
8893: Itsenäisyytemme aikana on eläinsairauk- m. m. ihmisten terveydellisiä olosuhteita ja
8894: sien ihoidossa maassamme kuljettu aimo as- sairauksia ihoidettaessa, on katsonut voi-
8895: kel eteenpäin. Tästä huolimatta kotieläin- vansa mennä vähemmän koulutetun ja vä-
8896: taloudessa maassamme taloudellisiin vahin- hemmän kustannuksia vaativan henkilökun-
8897: koihin johtavia elä.insairauksia esiintyy nan, kuten sairaanhoitajattarien, terveyssi-
8898: huomattavasti runsaammin kuin monessa sarien, kätilöiden y. m. käyttöön, tuntuisi
8899: muussa :maassa ja joka tapauksessa kohtuut- luonnolliselta, että näin voitaisiin menetellä
8900: toman paljon. Sitäpaitsi avun saaminen myöskin kotieläinten osalta. Asiassa olisi
8901: eläinsairawksiin, nimenomaan harvaan asu- vain jätettävä tarpeettomat ennakkoluulot
8902: tulla maaseudulla, jossa välimatkat ovat syrjään ja avoimin silmin harkittava tar-
8903: pitkät, aiheuttavat maatalousväestölle mo- peellisia käytännöllisiä toimenpiteitä ja
8904: fiasti ylettömJä -kustannuksia: Tämä jöhtuu voimassa ·olevien vanhentuneiden saännök~··
8905: lähinnä siitä, että korkeakoulututkinnon sien ja määräysten muuttamista. Kaiken
8906: suorittaneet eläinlääkärit maassamme ovat edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
8907: melkeinpä yksinomaan oikeutettuja anta- nioittaen eduskunnan päätettävä!ksi toivo-
8908: maan ihoitoa eläinsairauksissa. Tällainen rrmksen,
8909: järjestely tuntuu vanhentuneelta sitä!kin
8910: suuremmalla syyllä, kun eläinlääkäreistä on että hallitus kiireellisesti selvityt-
8911: maassamme kova puute ja näin tulee ilmei- täisi, mitä mahdollisuuksia olisi eläin-
8912: sesti edelleenkin pitkät ajat olemaan. Toi- lääkärikunnan täydennykseksi kou-
8913: saaLta maataloutemme taloudellinen kanto- luttaa apuhenkilöstöä käytettäväksi
8914: kyky ei kestä ilmeisesti korkeakoulututkin- eläinsairauksissa laajalla maaseu-
8915: non suorittaneiden eläinlääkäreiden yksin- dulla kustannuksia säästävästi, sekä
8916: omaista käyttämistä kaikissa eläinsairauk-· ryhtyisi tämän jälkeen asian vaati-
8917: sissa. Kun läiiketiede muissa suhteissa, miin käytännöllisiin toimenpiteisiin.
8918: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
8919:
8920: v~eikko Vennamo. Tahva Rönkkö.
8921: Martti Miettunen. Yrjö Saari.
8922: Wiljam Sarjala. Wiljam Sarjala.
8923: Yrjö Hautala.
8924: 201
8925:
8926: VI,5. - Toiv. al. N :o 63.
8927:
8928:
8929:
8930:
8931: Karvikko y. m.: Opetus- ja sairaalarakennuksen rakenta-
8932: mises,ta käUlöopistolle.
8933:
8934:
8935: E d u s k u n n a ll e.
8936:
8937: Maassamme vallitsee ankara pula käti- ei edes onnellista, keskittää kaikki opetus-
8938: löistä. Tätä tilannetta pahentaa tuntu· laitokset Helsinkiin. Kätilöopetus on eräs
8939: vasti kätilöopetuksen nykyinen puutteelli- sellainen opetuksen ala, joka voidaan näh-
8940: suus. Helsingissä sijaitseva Kätilöopisto däksemme erinomaisesti siirtää muualle,
8941: työskentelee näet perin vajavaisissa oloissa,_ johonki:q. sellaiseen kaupunkiin, jossa on
8942: ja muualla maassa äskettäin toimintansa huomattava keskussairaala ja jossa päte-
8943: alkaneet tai suunnitteilla olevat kätilöikurs- vää opetusta voidaan antaa. Täten voidaan
8944: sit kärs,ivät nekin ankrurasti niistä vaja- samalla sopivasti laajentaa ja täydentää
8945: vaisista ulkonaisista olosuhteista, joissa tällaisen k. o. kaupungin keskussairaalaa
8946: kurssit joudutaan pitämään. Uusi Kätilö- uudenaikaisella naistensairaalalla, jollainen
8947: opisto olisi sen vuoksi nopeasti rakennet- Kätilöopisto on oleva.
8948: tava, jotta tämä tärkeä ammattiopetus saa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
8949: taisiin sijoitetuksi sille välttämättömiin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8950: nykyaikaisiin sairaalasuojiin.
8951: Onkin olemassa valmis suunnitelma Kä-
8952: tilöopiston rwkentamiseksi Helsinkiin. Tämä että hallitus ryhtyisi kiireimmiten
8953: ei mielestämme ole kuitenkaan paras mah- toimenpiteisiin uuden opetus- ja sai-
8954: dollinen ratkaisu, koska Helsingissä on jo raalarakennuksen rakentamiseksi Kä-
8955: olemassa täysin uudenaikainen Naisten tilöopistolle sekä pitäisi samalla pää-
8956: Klinikka ja 1perustettavasta Kätilöopistosta määränä keskittää kätilöopetus jo-
8957: täten tulisi toinen täydellinen naistensai- honkin muuhun huomattavaan sai-
8958: raala pääkaupunkiin. Näin tapahtuisi sa- raalakaupunkiin kuin Helsinkiin,
8959: manaikaisesti kuin maamme muissa suu- koska täten voitaisiin samalla edistää
8960: rissa kaupungeissa vallitsee kipeä puute maan yleisten sairaalaolojen tasa~
8961: sairaaloista yleensä ja eritoten naistensai- puolisempaa kehitystä vaarantamatta
8962: raaloista. Ei ole mitellikään välttämätöntä, mitenkään kätilöopetusta.
8963: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1949.
8964:
8965: Irma Karvikko. Onni Mannila.
8966: Aino Luostarinen. Antti A. Koukkari.
8967: Kerttu Saa.Iasti. Atte Pakkanen.
8968: Vieno Simonen. Helena Virkki ..
8969: Väinö Rankila. H. A. ·Kannisto.
8970:
8971:
8972:
8973:
8974: 26
8975: 202
8976:
8977: VI,6. - Toiv. al. N:o 64.
8978:
8979:
8980:
8981:
8982: Kauhanen: Määrärahasta syöpätautien tutkimis- ja hoito-
8983: työn edistämiseksi.
8984:
8985:
8986: E d u s kun n a ll e.
8987:
8988: Kahden viime vuosikymmenen aikana harjoitettu syöpätautien tutkimustyötä
8989: on maamme sairaalaolojen järjestämisessä sekä taudinhoitoa.
8990: tapahtunut huomattavaa edistymistä. Mo- Syöpä on kaikkialle levinnyt kansantauti.
8991: nien tautiryhmie:Ill tutkimistyö sekä sairaa- Niinpä vuosikymmenenä 1920-1930 kasvoi
8992: lahoito on lainlaadintatietä järjestetty syöpäkuolleisuus useissa Europan maissa
8993: tyydyttävällä tavalla. Esim. vuonna 1948 yli tuberkulosiin kuolleisuuden ja kun se
8994: säädettiin .tuberkuloosilaki, jonka avulla Tanskassa ja Saksassa vuonna 1932 nousi
8995: pyritään .tehok1kaampaan tuberkuloosin niin, että syöpäkuolleisuuden suhde tuber-
8996: 'Vastustamistyöhön. kuloosikuolleisuuteen oli 2: 1, eivät ainoas-
8997: Maassamme on kuitenkin tautiryhmiä, taan lääkäripiirit kiinnittäneet tähän eri-
8998: joiden tutkimistyusamoinkuin· hoit6kin-on koista JhoomiGta, vaan maaUi.kotkin heräsi-
8999: vielä ·pääasiallisesti yksityisten tai tar.koi- vät tajuamaan sen vaaran suuruuden, mikä
9000: tusta varten perustettujen yhdistysten va- syöpätaudissa kansakunnilla on.
9001: rassa. Niinpä vuonna 1936 perustettiin Myöskin Suomessa on syöpäkuolleisuus-
9002: Suomen Syöpäyhdistys, jonka toimesta on prosentti tasaisesti noussut:
9003: :v. 1927 oli ikoiko kuolleisuus 51',727, josta syöpään kuoli. 2,322 = 4.5 %
9004: !1930 " " " 48,240 " " " 2,626 = 5.5 "
9005: 1933 , " " 47,960 " " " 2,966 = 6.2 "
9006: 1936 " " " 49,723 " " " 4,083 = 8.2 "
9007: vv. 11938--43 keskimäärin 49,037 " " " 5,222 = 10.2 "
9008:
9009: Tämä kuolleisuuden nousu [prosentein misikä on 50-60 ikävuosien välillä. Kuole-
9010: 4.5-10.2 vuodesta 1927 vuoteen 1943 ei mantapaukset tulevat 25: stä ikävuodesta
9011: tietystikään merkitse ainoastaan sitä, että vuosi vuodelta yhä yleisemmiksi, kunnes
9012: syöpätaudit olisivat kerta kaikkiaan lisään- 60 ikävuoden jälkeen tapaukset taas harve-
9013: tyneet. nevat.
9014: Syyt tähän valtavaan ikasvuun ovat tie- Tautien kansantaloudellista mertkitystä
9015: tysti moninaiset : arvosteltaessa voidaan huomauttaa, että ta-
9016: 1) Paremma;t tutkimusmenetelmät ovat valliset tartuntataudit, kuten esim. nielu-
9017: aikaansaaneet tarkemman ja aikaisemman risatulehdus, angina, aiheuttavat lukuisuu-
9018: taudinmäärittelyn (diagnostisoinnin). dellaan työvoiman hukkaa ja siten suurta
9019: 2) Vuonna 1935 säädettiin kuolintodis- kansantaloudellista tappiota. Mutta nii-
9020: tukset pakollisiksi ja siksi saa nykyään niin den merkitys ihmisten kärsimyshistoriassa
9021: moni sellainen, ·joka ennen oli merkitty on .toisarvoinen syöpätautien aiheuttamien
9022: vain ylimalkaisesti sisusvikaan kuolleeksi ruumiillisten sekä henkisten .tuskien rin-
9023: nyt syöpätaudin määritelmän. nalla.
9024: 3) Tärtkein syy on kai kuitenkin yleinen Kuolema yiksin ei ole suurin ahdistus.
9025: keski-iän piteneminen, mikä on aiheut·ta- Samassa määrin tai ehkä enemmänkin tuo
9026: nut ikuoliniän siirtymisen myöhäisempiin tuskaa ja vaivaa edelläkäypä, usein vuosia-
9027: elinvuosiin, niin että syövän esiintymisikä kin kestävä sairaus. Sen aikana ei vain
9028: ehditään saavuttaa. Syövän tihein ilmene- ruumiillinen kunto ole heikentynyt, henki-
9029: Vl,6. -Kauhanen. 203
9030:
9031: sesti kärsii siitä niin ihyvin potilas kuin vän vastustamistyössä olisi maaseutua var-
9032: hänen ympäristönsiikin. ten varattava kiertävä syöpäpoliklini:kka.
9033: Ihmiselämän tuhoisana vitsaliksena on Lähitulevaisuudessa siirtyy Valtion Kor-
9034: syöpä tuhottava, ja siksi vaatii syövän vaklinikka uuteen taloon ja sen entinen, sä-
9035: vastustamistyön edistäminen ikoko yhteis- dehoito-osaston välittömässä läheisyydessä
9036: kunnan ihuomion. Valtiovallalla tulee oleva tila vapautuu.
9037: tässä työssä olla ratkaiseva osuus. Nyt On erinomaisen tärkeää, että tämä va-
9038: jo ,tiedetään, että syöpä voidaan parantaa pautuva tila kokonaisuudessaan varataan
9039: sitä helpoimmin mitä aikaisemmin potilaat sädehoito-osastoa .varten ja osa siitä mää-
9040: saadaan tutkittaviksi ja hoitoon, mutta rätään tarpeellisen syöpäpoliklinikan osalle
9041: näitä tutkimus ja hoitopaikkoja ei ole tar- ja että määräraha sekä sä,dehoito-osaston
9042: peeksi. laajentamiselle :kuin myöskin syöpäpoli-
9043: Maassamme ei ole ainoatakaan syöpä- klini:kan toiminnalle varataan.
9044: tautien toteamismielessä toimivaa polikli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9045: nikkaa ja hoito-osastotkin ovat puutteel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9046: lisia, josta eniten joutuvat kärsimään vä-
9047: hävaraiset ja varattomat potilaat. että hallitus vuoden 1950 tulo- ja
9048: Että syövän vastustamistyö tulisi tarkoi- menoarvioesitykseensä ottaisi tar-
9049: tustaan vastaavaksi olisi Helsinkiin saa- peellisen määrärahan syöpätautien
9050: tava täydellinen syöpäpoHklinikka. Jotta tutkimris- ja hoitotyön edistämiseksi.
9051: maaseutu tulisi myöskin huomioitua syö-
9052: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
9053:
9054: Kalle Kauhanen .
9055:
9056:
9057:
9058:
9059: •
9060: 204
9061:
9062: VI, 7. - Bemst. mot. N :o 65.
9063:
9064:
9065:
9066:
9067: A. 'K.. Wirtanen: Angående åtgärder för ökat utbildande
9068: av Uikare, speciellt för (J!l)lägsnare trakter och med hän-
9069: syn tiU den fattigare befolkningen.
9070:
9071:
9072: Till Riksdagen.
9073:
9074: En mångfald orsa:ker har bidragit till, genom vilka dylikt skulle kunna förebyg-
9075: att vi f. n. i vårt land lider av en känn- gas.
9076: bar lälmrbrist. Vi har ju överhuvudtaget Lä:karyriket kräver grundlig utbildning.
9077: aldrig lyckats genomf.öra en tidsenilig sjuk- Mången fattig studerande kan inte tänka
9078: och läkarvård för de fattigare landsän- på en ikostsam lä:karutbildning, även om
9079: darna eller för de fattigaste folkskikten. han eller hon skulle ha anlag för kallet
9080: Krigsåren har medfört ett bakslag, som och håg för studierna.
9081: drabbar tyngst de mindrebemedlade och F. n. spärras kvinnorna strängare än
9082: gör sig, svårast förnimhar i landets glest- männen från inträdet på läkarbanan. I
9083: befolka,de ooebygder. N-är- man t. ex. vet . USA...ooh Sovjet-Unionen blir de kv:innliga-
9084: att det i hela Lapplands och Uleåborgs län läkarna allt flere. 00h dessa erkännes all-
9085: finns bara en enda ögonspecialist, inser mänt ha en god lä:karvård. Det är varken
9086: man att situationen inte är hållbar. Det klokt eller rättvist eller demokratiskt att
9087: finns många ikommuner, som saknar egen sätta kvinnorna i en negativ särställning.
9088: läJkare. Och andra, där deras antal är för Många kvinnor har en naturlig fallenhet
9089: litet. I synnerhet gäller detta specia- för läkaryrket. Motionären har haft en-
9090: listerna. bart goda erfarenheter av kvinnliga tand-
9091: Ingen torde kunna bestrida det fa'ktum, läkare.
9092: att vi i vårt land har för få utbildade lä- De praktiska skäl som angivits för vår
9093: kare. Olägenheterna härav för folkhälsan alltför begränsade läkarutbildning väger
9094: ligger i öppen dag och behöver säkert inte fjäderlätt mot skälen att övervinna dem.
9095: särskilt understrykas. Man skulle t. o. m. Missfö11hållandena är nu så betydande
9096: 'kunna säga, att en dålig läkarvård blir och så allbe'kanta, att de inte tarvar någon
9097: väsentligt dyrare för nationen än en till- närmare utredning. Utredas bör däremot
9098: fredsställande sådan. Det som investeras i möjligheterna att fortast möjligt råda bot
9099: folkhälsan är alltid god placering. Det lö- på dem.
9100: nar sig bättre ått sköta hälsan än att vänta Med hänsyn härtill föreslås, att riks-
9101: tills man måste bota sju~domen. Och det dagen ville hemställa,
9102: lönar sig bättre att bota sjukdomen i tid
9103: än att nödgas uppskjuta anlitandet av att regeringen måtte vidtaga
9104: sa;kkunnig vård. Slutligen leder många skyndsamma åtgärder, gående ut på
9105: sjukdomar till förlust av arbetsförmåga utbildandet av en tillräckligt talrik
9106: eller en förtidig död främst på grund a v och tillräckligt mångsidig läkarkår
9107: svårigheten att · få den hjälp som den mo- med särskilt beaktande av behovet
9108: derna läkarvetenskapen kan prestera. Na- i landets fattigare och ogästvänligare
9109: tionens förlust och den enskildas lidanden delar samt med hänsyn till behovet
9110: är alls inte rproportionella till de summor, hos de fdttigare folkskikten.
9111: Helsingfors den 11 februari 1949.
9112:
9113: Atos Wirtanen.
9114: 205
9115:
9116: Vl,7. - Toiv. a.l. N:o 65. SuomenMs.
9117:
9118:
9119:
9120:
9121: A. K. Wirtanen: ,Toimenpiteistä lääkärien valmistumisen
9122: lisäämiseksi erittäinkin syrjäseutuja ja vähävaraista
9123: väestöä varten.
9124:
9125:
9126: Ed usk: u nn alle.
9127:
9128: Monet syyt ovat myötävaikuttaneet sii- kärsimyikset eivät lainkaan ole verrannol-
9129: hen; että me nykyisin kärsimme maassamme lisia niihin summiin, joilla ne voitaisiin
9130: tuntuvasta lääkäripulasta. Mehän emme estää.
9131: ylipäänsä koskaan ole onnistuneet toteutta- Lää:kärinammatti vaatii perusteellista
9132: maan ajanmukaista sairaan- ja lääkärin- koulutusta. Moni köyhä Qpiskelija ei voi
9133: hoitoa köyhempiä syrjäseutuja tai köyhim- ajatella kallista lääkärinkoulutusta, vaikka
9134: piä kansankerroksia varten. Sotavuodet toi- hänellä olisikin taipumusta ammattiin ja
9135: vat :mUJkanaan takaiskun, joka kohdistuu halua opintoihin.
9136: raskaimmin vähävaraiseen väestöön ja il- Nykyisin suljetaan naisilta ankarammin
9137: menee varkeimpana. maan harvaan asu- ikuin miehiltä pääsy lääkärinuralle. USA: ssa
9138: tuilla seuduilla. Kun esim. tiedetään, että ja Neuvostoliitossa valmistuu yhä enem-
9139: koko Lapin ja Oulun lääneissä on vain yksi män naislääJkäreitä, ja lääkärinhoito näissä
9140: ainoa silmäspesialisti, oivaltaa tilanteen maissa tunnustetaan yleisesti hyväJksi. Ei
9141: kestämättömyyden. Monissa kunnissa ei ole ole viisasta, oikeudenmukaista eikä demo-
9142: omaa lääkäriä ja toisissa heitä on liian kraattista asettaa naiset erikoisasemaan
9143: vähän. Erityisesti tämä koskee erikoislää- kielteisessä mielessä. Monilla naisilla on
9144: käreitä. luontainen taipumus lääkärinammattiin.
9145: Kukaan ei voine •kiistää sitä tosiasiaa, Aloitteen tekijällä on ollut yksinomaan
9146: että maassamme on liian vähän koulutet- hyviä kokemuksia naispuolisista hammas-
9147: tuja lääkäreitä. Tästä ka.nsanterveydelle lääkäreistä.
9148: aiheutuvat haitat ovat ilmeiset erkä niitä Ne käytännölliset syyt, joita on esitetty
9149: varmasti tarvitse erityisesti korostaa. Voi- liian rajoitetun lääJkärinvalmistUJksen puo-
9150: sipa vielä sanoa, että huono lääkärinhoito lustukseksi, ovat köyikäisiä kuin höyhen
9151: tulee kansalle oleellisesti kalliimmaksi kuin verrattuna niihin syihin, joiden vuoksi ne
9152: tyydyttävä. Sijoitukset kansanterveyden olisi voitettava.
9153: hyv·äksi ovat aina hyviä sijoituksia. Pa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan
9154: remmin kannattaa hoitaa terveyttään kuin eduskunnan hyväiks;rttäväksi toivomus,
9155: odottaa, kunnes on parannettava sairaus.
9156: Ja paremmin kannattaa parantaa sairaus että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9157: ajoissa ikuin joutua ly'l~käämään asiantun- toimenpiteisiin riittävän lukuisan ja
9158: tevaan hoitoon turvautumista. Lopulta riittävän monipuolisen lääkärikun-
9159: johtavat monet sairaudet työkyvyn mene- nan kouluttamiseksi ottamalla erityi-
9160: tykseen tai 'ennenaikllJis.een kuolemaan !Lä- sesti huomioon maan köyhimpien ja
9161: hinnä sen vuoksi, että on vaikeata saada vähäva11aisimpien seutujen sekä köy-
9162: sitä apua, jota nykyaikainen lääketiede voi himpien kansankerrosten tarpeet.
9163: tarjota. Kansan menetykset ja yksityisten
9164: Helsingissä helmikuun· 11 ,päivänä 1949.
9165:
9166: Atos Wirtanen.
9167: 206
9168:
9169: VI,s. - Toiv. al. N :o 66.
9170:
9171:
9172:
9173: Lappi-Seppälä. y. m.: Sairaanhoitajattarien pcilkkauksen
9174: parantamisesta.
9175:
9176:
9177: Ed usk:u nn alle.
9178:
9179: Julkisuudessa on usein tuotu esiin sai- net kuitenkin sairaanhoitoalalle harrastus
9180: raanhoitajattarien palkkauksen nurinkuri- laupeudentyötä kohtaan ja tämä hyvän-
9181: suus. Asiaa on valaistu monilla kouraan- tekeväisyyden piirre oli ·täysin domineeraa-
9182: tuntuvilla esimerkeillä, joita ei ole aihetta vana hänen uranvalinnassaan. Olosuhteet
9183: enää toistaa. Kaikille kansanedustajille lie- ovat senjälkeen yhteiskunnassa huimasti
9184: nee selvillä asian todellinen laita. Sairaan- muuttuneet ja samoin on myöskin muut-
9185: ihoitajattaret, jotka pitkän ja varoja kysy- tunut kansalaisten suhtautuminen jokapäi-
9186: vän opiskelunsa jälkeen suorittavat ras- väiseen työhönsä.
9187: kasta ja suuriarvoista työtä ihmishenkien .Sairaanhoitajattaren ammatti on nykyi-
9188: pelastamiseksi, saavat työstään mitättömän sin elämäntehtävä ja ansiotoimi samoin
9189: korvauksen, joka ei lainkaan vastaa heidän kuin mikä tahansa muu ammatti, ei enää
9190: suc::n:·itt~ei1Sa palvelusten arvoa. Nykyi- J)likää,n . harrastl1S ja väliaikainen. harjoit-
9191: nen tilanne on jo aiheuttanut täydellisen telupaikka. Hoitajattarien parissa esiinty-
9192: kaaoksen sairaala-alalla. Lukuisat hoitajat- nyt aatteellisuus on luonnollisesti hyväksi
9193: taret ovat jättäneet pail~kansa ja antautu- ja tärkeätä onkin, että se säilyy, mutta
9194: neet uusille toimialoille. Parhaillaan raken- sen vaikutus ei saa muodostua kielteiseksi
9195: netaan uusia sairaaloita ja yhä uusia aijo- koko tämän ihmiskunnalle tuiki välttämät-
9196: taan rakentaa, mutta vanhoihinkaan laitok- tömän ammattikunnan kehitykselle. Jos
9197: siin ei ole enää s!ijoittaa päteviä hoitajat- valtiovalta kuuntelee yksinomaan niitä tätä
9198: taria. Asia vaatii nopeita ja ·tehokkaita toi- nykyä harvoja ääniä, jotka korostavat yk-
9199: menpiteitä. sipuolisesti sairaanhoitajattaren ammatin
9200: Jos etsitään syitä siihen valitettavaan ihyväntekeväisyysluonnetta ja tämä aiheut-
9201: olotilaan, joka ilmenee sairaanhoitajattarien taa nykyisin vallitsevan täys·in väärän prulk-
9202: aivan liian alhaisessa .palkkatasossa, on var- kaustason vahingollisen jatkumisen, joutuu
9203: maankin ensimmäisenä tällöin mainittava valtiovalta myöskin kantamaan vastuun
9204: vanha käsitys hoitajattaren ammatin eri- siitä, valtavasta takaiskusta ja taantumuk-
9205: koisluonteesta. Ennen vanhaan, jolloin sesta, jonka kielteinen kehitys sairaanhoita-
9206: maassa oli vielä mahtava ja varrukas ylä- jattarien parissa tulee varmaankin aiheut-
9207: luo:IDka, jolla oli taloudellisia mahdollisuuk- tamaan.
9208: sia kasvattaa lapsensa huolella ja yksin- Jotta edellä esitetystä taantumuksesta
9209: omaan aatteellisella pO'hjalla, pääasiassa vältyttäisiin ja jotta sairaanhoitoalalla saa-
9210: juuri hienojen perheiden tyttäret antautui- taisiin aikaan edistymistä lupaavaa kehi-
9211: vat hoitajattariksi, useinkin vain muuta- tystä, esitämme eduskunnan hyväksyttä-
9212: miksi vuosiksi tällöin kouluttaakseen it- väksi toivOIIlluksen,
9213: seään puolison ja äidin moninaisiin vaati-
9214: viin tehtäviin. Mitä palkkaa silloin tuosta että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9215: työstä maksettiin, oli toisarvoista. Varakas toimenpiteisiin sairaanhoitajattarien
9216: koti huolehti kyllä tyttärien menoista. palkkauksen muuttamiseksi heidän
9217: Pa1kka oli pieni ,neularahoihin" verrat- aikaa vaatinutta opiskeluansa ja hei-
9218: tava. Mikäli hoitajatar taasen ei ollut läh- dän suuriarvoista ja rasittavaa työ-
9219: töisin varakkaasta perheestä, johdatti hä- tänsä vastaavaksi.
9220: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1949.
9221:
9222: Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Wirtanen. Rakel Jalas.
9223: 207
9224:
9225: Vl,9. - Toiv. al. N:o 67.
9226:
9227:
9228:
9229:
9230: Karvikko y. m.: Määrärahasta naistensairaalan perusta-
9231: mista varten Turun keskussairaalan yhteyteen.
9232:
9233:
9234: E d u s k u n n a ll e.
9235:
9236: Turun sairaalaolot ovat pikaisen ja ki- Kun TUTun Yliopiston opetusohjelmaan
9237: peän korjauksen tarpeessa. Tämä koskee liitettiin lääketieteellinen opetus, ikysymys
9238: erityisesti naistensairaalaa, jonka tarpeelli- naistensairaalasta tuli entistä polttavam-
9239: suudesta ollaan lääkintöhallituksessa !hyvin mruksi. V. 1943 valtionkomitea, joka teki
9240: selvillä. Yksimielisesti asiantuntijat ovat suunnittelutyön mainitun opetuksen aika-
9241: todenneet, että nykyinen lääninsairaalan IDiseksi Turun Yliopistossa, ilmoitti nimen-
9242: yhteydessä toimiva naistensairaala on mitä omaan, että ,olisi kiirehdittävä naistensai-
9243: al!keellisin: aivan liian ahdas ja sijoitettu l'aalan raik:entamista". V. 1947 Turun Yli-
9244: vanhanaikaiseen, epäkäytännölliseen ja opiston lääketieteellinen tiedekunta asetti
9245: puutteelliseen rakennukseen. yksimielisesti naistensairaalan rakentamisen
9246: Nykyisin katsotaan, että keskussairaalan Turkuun ensimmäiselle sijalle yliopisto-
9247: paikoista noin 25 % on varattava naisten- opetuksen näkökannalta katsoen.
9248: tauti- ja synnytysosastoille. Turun sairaa- Sairaanhoitopai~koja tarvitaan sekä ob-
9249: lassa mainitut osastot työskentelevät ny- stetrisellä että gynekologisella puolella
9250: kyään tavattomassa ylipaineessa, kun paik- ikolme neljä kertaa nykyistä enemmän eli
9251: koja on vain 7-9%. Tämä tuntuu sitä- yhteensä noin pari sataa paikkaa. Lisäksi
9252: kin raskaampana, kun nykyisin vallitsee tarvitaan päivystysasunnot synnytysluku-
9253: yleinen pyrkimys päästä synnytyslaitoshoi- kautta palveleville lääketieteen kandidaa-
9254: toon samoin kuin naistentautisairauksissa teille. Äitiysneuvonta-asema ja gynekolo-
9255: sairaalahoitoon. Tätä pyrkimystä onkin ginen poliklini"a ovat nykyisin vielä käy-
9256: kaikin keinoin tuettava, koska lääketieteel- tännöllisesti katsoen melkein ilman Jmo-
9257: linen !hoito uudenaikaisissa sairaaloissa an- neistoa. Gynekologiset tulehdustaudit ovat
9258: taa verrattomasti parempia tuloksia kuin viime vuosina lisääntyneet mutta hoitomah-
9259: kotihoito tai polikliinillinen hoito. V allit- doHisuudet kotihoidossa sitä vastoin pie-
9260: sevat ahtaat asunto-olot ja muut sosiaali- nentyneet. Keskenmenotapaukset ja hor-
9261: set tekijät asettavat sitä paitsi suoranaisia monisairaudet vaativat sairaalahoitoa labo-
9262: esteitä kotihoidolle nykyoloissa. ratorio- ym. tutkimuksia varten. Raskau-
9263: Jo v. 1938 naistensairaala-asia pantiin den lopulla ilmeneviä vaikeita sairauksia
9264: vireille, jolloin Turun seudun kuntien edus- varten on niinikään varattava paikkoja
9265: tajnkokouksessa lausuttiin toivomus, että sekä hoitoa että tieteellisiä tutkimuksia var-
9266: ,naistauti- ja synnytysosastoa mahdolli- ten. Gynekologisen sädehoidon ulottamista
9267: suuden mukaan laajennettaisiin ja paran- radiumhoidon alalle Turun Yliopistossa pi-
9268: nettaisiin". V. 1941 lääkintöhallituksen tävät asiantuntijat (Suomen Syöpäyhdis-
9269: edustaja, Turun läänin maaherra ja kun- ty;ksen puheenjohtaja, prof. A. Saxen ja
9270: tien edustajat esittivät jälleen samansuun- ed. main. valtionkomitean puheenjohtaja,
9271: taisen vakavan toivomuksen. Keväällä 1948 ,prof. M. Vannas) nimenomaan toivotta-
9272: asia oli jälleen vireillä samanlaisin toivo- vana. Edelleen olisi toivottavaa, että nais-
9273: muksin. tensairaalan yhteyteen voitaisiin järjestää
9274: 208 VI,9. -Turun naistensaira.ala.
9275:
9276: kätilöiden koulutus, mikä ei tuota käytän- telmaa Turun keskussairaalan yhtey-
9277: nöllisiä vaikeuksia. teen perustettavaa naistensairaalaa
9278: Edellä sanottuun viitaten ~hdota.mme varten ja panisi mitä pikimmin käy-
9279: eduskunnan \hyv-äksyttäväksi toivomuksen, tännölliset työt alulle sekä näitä toi-
9280: menpiteitä varten ottaisi ensi vuo-
9281: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti den tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
9282: laatimaan yksityiskohtaista suunni- nan markan määrärahan.
9283: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1949.
9284:
9285: Irma. Karvikko. Aarne Honka.
9286: Niilo Honkala. Rafael Paasio.
9287: Samuli Simula. Eino Roine.
9288: 209
9289:
9290: VI,to. - Toiv. a.l. N:o 68.
9291:
9292:
9293:
9294:
9295: J. Wirtanen y. m.: • Mustasaa-ren sairaalan henkil-ökunnan
9296: asunt()l)aikeuksien poistamisesta.
9297:
9298:
9299: J;~ d u s k u n n a ll e.
9300:
9301:
9302: Mustasaaren sairaala, joka on kaksikieli- teetettävä ylityötä mikä ei liene työaikalain
9303: nen 108 paikkainen ja jossa iutkitaa;n ja tarkoitus. Lisäksi oli luonnollisesti välttä-
9304: hoidetaan koko valtakunnan vaikeahoitoi- mätöntä sulkea eräitä osastoja, koska 14 ei
9305: sia ja henki-, seksuaali- ja omaisuusri- voi ylityötäkään tekemällä suorittaa 36: n
9306: kostensa vuoksi erittäin vaarallisia mieli- työtä. Kuitenkin maassamme on huutava
9307: sairaita, on joutunut toimimaan koko ole- puute mielisairaiden hoitopaikoista ja osas-
9308: massaolonsa ajan ilman perheellisen hoito- tojen suljettuna pitäminen merkitsi pakol-
9309: henkilökunnan asuntoja. Kun sairaalalla lista tuhlausta kun sairaala ei voinut toi-
9310: on hoito- ja taloushenkilökunnassa yhteensä mia täydellä teholla.
9311: 48 sellaista tointa, joissa tulee olla mies- Kaikkeen tähän viitaten ehdotamme kun-
9312: puolinen toimen !haltija, lienee itsestään nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9313: selvää, ettei hakijoita ilmaannu avonaisiin muksen,
9314: toimiin kun ei ole tarjolla asuntoa. Esim.
9315: viime heinffikuussa oli sairaalassa 14 päte- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9316: vaa ja epäpätevää mielisairaanhoitajaa toimenpiteisiin Mustasaaren sairaa-
9317: työssä, vaikka toimia on kaikkiaan . 36. On lan henkilökunnan asuntovaike1J-ksien
9318: luonnollista, että tällöin on säännöllisesti poistamiseksi.
9319:
9320: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
9321:
9322: Johannes Wh1anen. E. A. Turja..
9323: Ra.keJ. Jalas. Kyllikki Pohjala.
9324:
9325:
9326:
9327:
9328: 27
9329: 210
9330: VI,u. - Toiv. al. N:o 69.
9331:
9332:
9333:
9334:
9335: lllerilä1D.e.a: 7· m. : Kajaanin keskussairaa1Utn rakennustöiden
9336: kiiyntiin p<memise.sta.
9337:
9338:
9339: E d u s 'k u n n a ll e.
9340:
9341: Ainoana yl~isenä sah·aalana Kajaanissa tarvitsevia ei ole voitu ottaa vastaan. Tä-
9342: sijaitseva valtionsairaala ei enää pitkiin ai- män lisäksi on huomattava, että tässä sai-
9343: koihin o'le voinut tyydyttää Kainuun väes- raalassa ei ole kaikkia hyvinkin yleisinä
9344: tön sairaalatarvetta. Siinä on. vain 84 po- esiintyvien sairauksien hoito-osastoja.
9345: tilaspaikkaa. Minkälaiseksi .tilanne tässä Kun kaikki valmistavat toimenpiteet tä-
9346: suhteessa on muodostunut, siitä on osoituk- män täysin kestämättömäksi moodostuneen
9347: sena se tosiasia, että kun hoidettavana ollei- tilanteen korjaamiseksi ja 179 paikkaisen
9348: den potilaiden luku vuonna 1933 oli 1,227, keskussairaalan Kajaaniin rakentamiseksi
9349: hoitopäivien 2'1,651 ja potilaita keskimää- on suoritettu ja ·puuttuu vain hallituksen
9350: rin 59 vuorokaudessa, niin kohosi potilai- päätös rakennustöiden käyntiin panemi-
9351: den lu:kn_ VJLOWIL 1947 2~66§ :een, hoitopäi- sesta, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
9352: vien 32,269: ään ja oli sairaalassa potilaita h.yväkByttäväRsi totvomuksen;
9353: keskimäärin 88 vuorokaudessa. Näin siitä
9354: huolimatta, vaikka potilaiden hoitoaika oli ettii hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9355: supistettu vuonna 1933 olleesta .17.5 vuo- toimenpiteisiin Kajaan""n keskussai-
9356: rQkauden keskimääräisestä hoitoajasta 12.1 raalan rakennustöiden käyntiin pa-
9357: vuorokauteen vuonna 1947 ja vaikka lä- nemiseksi.
9358: heskään kaikkia sairaalahoitoa välttämättä
9359: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
9360:
9361: Matti Meriliinen. J. Mustonen. B&unes Tauriainen.
9362: 211
9363:
9364: VI,12. - Toiv. al. N :o '10.
9365:
9366: Kajala y. m.: Lisäyksestä vuoden. 1949 tulo- ja meMarvioon
9367: Diakonissalaitos Beetelin. sairaalan. raken.nu.stöiden lop-
9368: puunsaattamista varten.
9369:
9370: E"duskunnalle.
9371: Maassamme on nykyään n. 4,000 siviili- potilaiden ja 60 sislitautipotilaiden sairas-
9372: sokeata. Suuri osa näistä on sellaisia, joi- sijaa, rakennustyöt jatkumaan keskeytyk-
9373: den näkö olisi voitu pelastaa, jos he oli- settä, mutta töiden loppuunsaattamiseen
9374: sivat ajoissa päässeet sairaalahoitoon. Sai- tarvitaan vielä Vlliroja n. 20,000,000 mark-
9375: raalapa1~koja silmäsairaita varten on ilmi- kaa.
9376: tenkin aivan liian vähän. Näiden .paikko- Kun Dilllkonissalaitos Beetel on aloitta-
9377: jen tarve on arvioitava tällä hetkellä n. nut sairaalansa rakennustyöt valtiovallan
9378: neljäksi sadaksi, mutta niitä on maamme nimenomaisesta velvoituksesta ja kun on
9379: kaikissa sairaaloissa yhteensä vain 2·21.. yleisesti tunnettua, että diakonissalaitoksen
9380: Vajaus on siis sangen suuri. Sitä on syytä sairaala, joka ny;kyään toimii hyvin tuka-
9381: pyrkiä kaikin keinoin vähentämään. Kan- lissa olosuhteissa väliaikaisissa suojissa, saa
9382: salla.mme ei ole varaa tuhlata kansalais- potilaansa maamme eri osista, on valtioval-
9383: tensa työvoimaa sallimalla sellaisten kan- lan velvollisuutena katsottava olevan huo-
9384: salaisten menettävän näkönsä, jotka päte- lehtia siitä, ~ttä sairaalan rakennustyöt
9385: vällä sairaalahohlolla voidaan sokeuden on- saadaan loppuunsuoritetuksi.
9386: nettomuudelta _pelastaa. On taloudellisesti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9387: kin paljon edullisempaa myöntää varoja so- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9388: keuden estämiseen kuin sokeitten huoltoon vomuksen,
9389: sosiaalisista ja humaanisuusnäkökohdista
9390: puhumattakaan. Näin on eduskuntakin että hallitus antaisi Eduskun-
9391: asian ymmärtänyt myöntäessään kuluvan nalle esityksen 20,000,000 markan
9392: vuoden tulo- ja menoarviossa Diakonissa- lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja
9393: laitos Beetelille 2•5,000,000 markan avustuk- menoarvioon avustuksen myöntämi-
9394: sen laitoksen La·hteen ·rakennettavaa sai- seksi Diakonisaalaitos Beetelin sai-
9395: raalaa varten. Tämän määrärahan turvin raalan mkennustö-iden loppuunsaat-
9396: saadaan sairaala, johon tulee 60 silmätauti- tamista varten.
9397: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
9398: Olavi Kajala. Atos Wirtanen. Niilo Honkala. Yrjö Saari.
9399: Niilo Nieminelll. Antti A. Koukkari. Ebba östen:son. Viljam Sarja.la.
9400: Heikki BykkääJ.ä. Martti Miettunen. Albin Wickman. Timari Tiainen.
9401: G. Henriksson. J. F. Tolonen. Va.rma K. Turunen. Oiva Turunen.
9402: Rafael Paasio. E. Raunio. ToivoI. Sormunen. Päiviö Hetemäki.
9403: Kalle Jokinen. Alpo Lumme. Penna Tervo. Jussi Lappi-SeppäJlä.
9404: Pentti Niemi. Erkki Paavolainen. Veli Järvinen. Arno Tuuma.
9405: Arttur Koskinen. Antti J. Rantamaa. Paavo Karjalainen. J oh. Wirtanen.
9406: Kustaa Alanko. Eino Roine. Toivo Pyörtänö. Irma Hamara.
9407: Laura. Bra.nder-Wallin. Aino Malkamäki. Edvard Pesonen. Usko Koski.
9408: Heikki Ala-Mäyry. Eemil Luukka. Eino Kujanpää. L. I. Kaulmmaa.
9409: Arvo Sävelä. Rakel Jalas. Mauri Ryömä. Margit Borg-Sundman
9410: Meeri Krulavainen. Viljami Kalliokoski. Kaarle Renfors. Juho Heitto. ·
9411: Onni Mannila. Pekka Kiiski. V. Puumalainen. Hugo Nuorsaari.
9412: 0. Muikku. Lennart Heljas. Vilhelm Riihinen. Eino Laitinen.
9413: E. Pusa. Elli Nurminen. Toivo Kujala.. Veikko Vennamo.
9414: Oskari Ulhtonen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Matti Meriläinen. Urho Saariaho.
9415: Jalmari Pusa. A. T1Jrkka. Atte Pakkanen. Kyllikki Pohjala.
9416: Toivo Ikonen. Martti 0. Kölli. Hannes Tauriainen. Eino Tainio.
9417: H. Manninen. Yrjö Murto. Lauri Murtomaa. Kalle Kauppi.
9418: Isak Penttala. Martti Suntela. Eri. Haapaniemi. Lassi Hiekkala.
9419: Urho Kulovaara. Markus Niskala. Tahvo Rönkkö. Martti Leskinen.
9420: 212
9421:
9422: VI,t3. - Toiv. al. N :o 71.
9423:
9424:
9425:
9426:
9427: Lahtela. y. m.: Kunnansairaalain aiheuttamien menojen
9428: korvaamisesta kunnille valtion varoista.
9429:
9430:
9431: E d u s k u n n a 11 e.
9432:
9433: Maamme sairaalain rakentamis- ja yllä- rajoista riippuva asia. :Mutta kun valtio
9434: pitämismenot ovat kehittyneet aikojen kustantaa lääninsairaaloiden ja aluesairaa-
9435: kuluessa sellaisiksi, joissa toiset kunnat ja loiden rakentamisesta johtuvat menot ja
9436: niiden veronmaksajat toisiin kuntiin ver- ne menot, mitkä aiheutuvat niiden vuo-
9437: rattuna, ovat joutuneet epäoikeutettuun tuisesta yllä.pidosta, niin on kohtuutonta,
9438: asemaan ja ikohtuuttomien rasitusten alai- ettei valtio osallistu samojen perusteiden
9439: seksi. Tällaiseen tulokseen on ilmeisestikin mukaisesti kunnansairaaloiden niille kun-
9440: johtanut se, että sairaalaolojen kehittämi- nille aiheuttamien menojen maksamiseen
9441: sessä on ollut monta eri suuntaa tavoitel- joissa kunnansairaalat ovat vaikka ne suo-
9442: tavana ja ettei niiden sairaaloiden aiheut- rittavat samoja sairaanhoitotehtäviä kun
9443: - tamien In~n_ojel!_ta_soittami~en ol~ kiinni- . va_lti()D. yksi11 ylljipitämät sairaalatkin.
9444: tetty huomiota, jotka aikaisemman suunni- Kun aluesairaaloihin verrattavat kUnnan-
9445: telman mukaan on rakennettu ja· ylläpide- sairaalat aiheuttavat niille kunnille, missä
9446: tään. Aikaisemman sairaaloiden rakennus- niitä on, riippuen sairaalan koosta, saa-
9447: suunnitelman mukaan suositeltiin kunnan mamme tiedon mukaan 1,000,000--3,000,000
9448: sairaaloiden rakentamista ja niitä rakennet- markan menot vuodessa ja ne on otettava
9449: tiin olojen pll!kosta monin paikoin syrjäisille ikuntalaisilta veroina, niin se lisää verorasi-
9450: seuduillekin. Sen jälkeen on rakennettu tusta huomattavasti ja siitä kertyy ajan
9451: m. m. aluesairaaloita samanlaisissa olosuh- mittaan huomattavan suuri lisävero kun-
9452: teissa oleviin kuntiinkin vieläpä lääninsai- nan veronmaksajille, jota ei voitane pitää
9453: raaloitakin vauraimmille seuduille, mihin oikeuden ja kohtuuden mukaisena. Oikeus
9454: kunnan sairaalat on rakennettu. Ne kun- ja kohtuus edellyttää, että valtio ottaa
9455: nat, joissa on rakennettu kunn.ansairaaloita vastatakseen kunnille niistä menoista, jotka
9456: ja otettu kunnanlääkäri, ovat saaneet kus- kunnille aiheutuvat kunnansairaaloiden vuo-
9457: tantaa it<>e sairaalainsa rakentamisen ja tuisesta ylläpitämisestä.
9458: niiden kunnossapidon sekä suorittaa sairaa- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
9459: lan muut menot ja henkilökunnan palk- ehdotamme eduskunnan ·hyvä.ksyttäväksi toi-
9460: kauksen ja niin saavat tehdä edelleenkin. vomuksen,
9461: Ne kunnat, joihin valtio on rakennutta-
9462: nut lääninsairaalan taikka aluesairaalan ja että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
9463: ne kunnossapitänyt sekä palkannut niihin menpiteisiin, että ne kunnat, joissa
9464: lääkärit ja sairaanhoitajat sekä muun on kunnansairaalat, saisivat niiden
9465: henkilökunnan, ovat sairaalamenoista va- kunnalle aiheuttarnat todelliset me-
9466: paat, mikä käsitykseni mukaan onkin oi- not neljännesvuosittain valtion va-
9467: kein, koska terveydenhoito ja sairashoito roista km·vatuiksi.
9468: kuuluu yhteiskunnalle, eikä siis ole kunnan
9469: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
9470:
9471: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
9472: 213
9473:
9474: VI,H. - Toiv. al. N:o 72.
9475:
9476:
9477:
9478:
9479: Lumme y. m.: Esityksen antamisesta nudeksi alkoholisti-
9480: laiksi.
9481:
9482:
9483: Eduskunnalle.
9484:
9485: Marraskuun •16 päivänä 1945 valtioneu- V. 1946 mietintönsä antaneen valtion
9486: vostolle jättämässään mietinnössä huoltola- alkoholikomitean mielestä huoltolakien tar-
9487: kien tarkistamiskomitea ehdotti säädettä- kistamiskomitean alkoholistilakia koskevat
9488: väkai uuden alkoholistilain. Tämä ehdotus muutosehdotukset ovat asiallisia ja omansa
9489: sisältää alkoholistikäsitteen laajentamisen, edistämään niin hyvin avo- kuin laitos-
9490: joka käytännöllisessä alkoholistihuoltotyössä huollon tarkoituksenmukaista järjestelyä.
9491: on osoittautunut tarpeelliseksi. Alkoholistien Myös alkoholistikomitea korostaa valtion
9492: hallinnollinen käsittely, olletikin kysymyk- ensisijaista velvollisuutta alkoholistien huol-
9493: sen ollessa laitokseen toimittamisesta, ehdo- tamisessa.
9494: tetaan tähänastista yksinkertaisemmaksi ja Huolimatta siitä, että nyt on kulunut
9495: nopeaanmaksi. Ehdotuksen mukaan valtio yli kolme vuotta edellä mainitun huolto-
9496: myös olisi velvollinen ylläpitämään tarkoi- lakien tarkistuskomitean mietinnön ilmes-
9497: tuksenmukaisesti järjestettyjä alkoholisti- tymisestä, ei vielä ole eduskunnalle jätetty
9498: huoltoloita, ja laitoshoitoon toimitettavien hallituksen esitystä uudeksi alkoholistilaiksi.
9499: alkoholistien hoito- ja matkakustannukset Tällä aikaa on kuitenkin huollon tarve yhä
9500: suoritettaisiin kokonaan valtion varoista, kasvanut sodan päättymisen jä1keisen li-
9501: eikä alkoholistihuollon aiheuttamia kustan- sääntyneen väkijuomien käytön johdosta.
9502: nuksia enää .perittäisi yksityisiltä korvaus- Pitäen tärkeänä, että puheenaoleva jo
9503: velvollisilta. Myös vapaaehtoisesti huolto- kauan tarpeelliseksi myönnetty alkoholisti-
9504: laan pyrkivien !hoitomahdollisuuksia on py- lain uudistus, joka on alkoholistihuollon
9505: ritty :helpoittamaan ja edistämään, ehdotta- tehostamisen edellytys, pian saataisiin ai-
9506: maila valtion tuen antamista yksityisten kaan, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
9507: toimesta perustettaville huoltoloille. Oikeu- väksi toivomuksen,
9508: denmukaisuus- ja kohtuussyyt puhuvat tar-
9509: kistamiskomitean käsityksen mukaan sen että hallitus ensi tilassa antaisi
9510: puolesta, että valtio, joka väkijuO!lllamono- Eduskunnalle esityksen uudeksi alko-
9511: polinsa kautta ·hankkii huomattavat tulot, holisUlaiksi.
9512: on lähinnä velvollinen vastaamaan alkoho-
9513: listihuollon aiheuttamista menoista.
9514: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
9515:
9516: Alpo Lumme. Antti J. Rantamaa. Antti A. Koukkari.
9517: Kerttu Saa.lasti. Lennart Heljas. Onni Mannila.
9518: Kalle Kauppi. Erl. Haapaniemi. Lauri Laine.
9519: Aino Luostarinen. Martti Miettunen. Väinö Rankila.
9520: Yrjö I. Antila. Kusti Eskola. Rakel Jalas.
9521: A. Brander. Yrjö Hautala. Eino Laitinen.
9522: Vieno Simonen. Johannes Virolainen. Toivo H. Kinnunen.
9523: Viljami Kalliokoski. Tahvo Rönkkö. J. 0. Lampinen.
9524: Heikki Soininen. Lauri Leppiha.lme. Toivo Ikonen.
9525: Kalle Kauhanen.
9526: 214
9527:
9528: VI,u. - Toiv. a.t N :o 73.
9529:
9530:
9531:
9532:
9533: La.ppi-Seppilä y. m.: Toi1nenpiteistä väkijuomien nautti-
9534: misen estämiseksi moottoriajoneuvoa kuljetettaessa.
9535:
9536:
9537: Ed u s k u n, n a 11 e.
9538:
9539: Suojautuakseen sellaisilta liikenneonnet- seikka, että poliisiviranomaisella tällä •haa-
9540: tomuuksilta, jotka olisivat seurauksena vaa ei ole valtuuksia tällaisen torjunnan
9541: moottoriajoneuvon !kuljettamisesta väkijuo- harjoittamiseen, vaikka :koko tarkastustoi-
9542: mien vaikutuksen alaisena, on yhteiskunta menpide muuten tähtää juuri liikennetur-
9543: jo aikaisemmin määrättyjen rangaistusseu- vallisuuden tehostamiseen, on merkittävä
9544: raamusten uhalla kieltänyt moottoriajoneu- hyvin huomattavaksi epäkohdaksi.
9545: von kuljettamisen tällaisessa tilassa. Terve oikeuskäsitys hylkää ilman epat-
9546: Kuitenkin sattuu yhä uudistetusti tuhoi- 'lystä sen ajatuksen, että moottoriajoneu-
9547: sia onnettomuuksia, joiden välittömänä von kuljettajan olisi sallittava nauttia vä-
9548: syynä on ollut kuljettajien juopumustila, kijuomia ajon vielä kestäessä. Tästä seu-
9549: -jolta- seikka.- -niin _muodoin osoittaa~ että. raa, _että. oilteu.skäsitystä loukkaamatta voi-
9550: k. o. kielto :kaipaa tehostamista täydentä- daan kieltää kuljetuijaa- pitämästä väki~
9551: vien toimenpiteiden kautta. joomia matkaeväinään ja iki~to voidaan
9552: Tutkittaessa niitä olosuhteita, joiden val- ainakin jonkinmoisella tehol[a toteuttaa
9553: litessa tällaiset juopumuksesta johtuvat on- säätämrullä rangaistava·ksi teoksi se, että
9554: nettomuudet ovat sattuneet, voidaan panna kuUettaja1la ajon ailkana on moottoriajo-
9555: merkille, että väkijuomien nauttiminen neuvossa mukanaan väkijuomia avatussa
9556: jopa juopumukseen asti hyvin usein ta- astiassa eli siis muussa \kuin siinä tilassa,
9557: pahtuu itse ajon !kestäessä, ja että kul- missä tämä tavara on alkoholiliikkeen myy-
9558: jettajalla siis on mukanaan autossa vä- mäHi.stä ·luovutettu. Tämä vaatimus moot-
9559: kevää. alk~holijuomaa. Tällaisen matka- toriajoneuvon kuljettajaan kohdistettuna
9560: evään pitäminen mukana on tiettävästi on yhteiskunnan etujen sanelema, eikä
9561: vastoin lain tal'lkoitusta, mutta ei tällä sitä voida pitää man jyrkkänä.
9562: haavaa vastoin lain kirjainta. Niinpä ei Sen nojallla, mitä y11.:lä on tuotu i<Lmi, esi-
9563: poliisiviranomaisella, joka suorittaa ylei- täanme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
9564: sellä tiellä liikennetarkastusta todeta.kseen tävä.ksi toivomuksen,
9565: onko kuljettajalla voimassa oleva ajokortti,
9566: onko ajoneuvo rekisteröity ja katsastettu, että haUitus kiireellisesti valmis-
9567: onko valot edessä ja takana kunnossa tuttad.si Edusku'fl.nalle esityksen sel-
9568: y. m. s., ja samalla !havaitsee kuljettajan hal- laiseksi lainsäädäwnöksi, jolla m~
9569: lussa olevan ilmeisesti matkalla nautitta- rättäiSt"in '11.6 muodot, missä väkijuo-
9570: vaksi tarkoitetun väkijuomapullon, ei ole mia sallitaan kuljettaa mukana
9571: minkäänlaisia valtuuksia puuttua truhän moottoriajoneuvossa ja jolla väki-
9572: onnettomuuden enteeseen. juomie'fl. 1.'lmeine'fl. ki.iyttämtium moot-
9573: Ennakolta ehkäisevällä tapaturmantor- toriajoneuvo'fl. kuljettaja'fl. matka-
9574: junna:lla voisi :kuitenkin tässä suhteessa eviilinä kiellettäisiin.
9575: olla erittäin huomattava merikitys. Se
9576: He1singisaä 9 päivänä helmikuuta 1949.
9577:
9578: Jussi Lappi-Seppälä. Samuli Simul&. Joha.nnes Wirtanen.
9579: Ja.a.kko Hakala.. Martti 0. Kö111. Eino Laitinen.
9580: Kalle Joukanen.
9581: 216
9582:
9583: YJ,u. - ToiT; al. K :o "H.
9584:
9585:
9586:
9587:
9588: Borg-Sundman y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta uan-
9589: husten asemasta ja kuoUosta.
9590:
9591:
9592: Ed usikunnaHe.
9593:
9594: Vanhusten asema yhteiskunnassa on myksistä. Nopeasti korjattavan pahimman
9595: liian kauan ohlut vaihla ta.rpoollista huo- :hädän, asunto-olojen, hoidon ·puutteen, sääs-
9596: miota. Kansalaiset, jotka työkykynsä :päi- töjen :hupenemisen y. m. s. 86ikkojen selvit-
9597: vinä ovat antaneet pa.r'haansa perheelleen tämisen ohella on pitemmäl.l:ä tähtäimel!lä
9598: ja yhteiskunnalle, ovat vanhuudessaan jou- suunnattu vanhusten aseman tieteellinen
9599: tuneet sosiaalisesti h:eikoimpaan: asemoon. tutkimus ja sen pohjatie suunniteltavat
9600: Vanhusten ongelmaan ja va:ruhusten ase- käytännölliset toimenpiteet nyt kipeästi
9601: maan liittyvät erilaiset e.päkohdat vaativat- tail'peen.
9602: kin nyt •P·ikaista korjaamista. Jo kysym~n ibiologis-lääketieteellises-
9603: Ti!lastoi!Jisesti on voitu todeta, että van- säkin puolessa o-n vielä pa:ljon selvittä-
9604: hat ikäluokat ovat :meiUä jatkuvasti suu- mättä. Vanheneminen ei ol~ riippuvainen
9605: renemassa. El:ä;ke- ja työkyvyttömyysikä- ainoastaan perintötekijöistä, vaan olisi ana-
9606: rajan pysyessä muuttumattomana merkitsee ~ysoitava myös ulkonaisten teikijöiden edul-
9607: täillainen väestörakenteen kehitys taloudel- !lista tai ihaitaHista vaikutusta, esim. työ-
9608: >lista lisärasitusta työtätekeville ikwluokille. olosuhteiden taikka ,ravinnon vaikutust-a
9609: TäHaista kansantaloudelllisesti epäedullista elinpotentiaaliin. Samoin olisi vanhuudelle
9610: ~mhitystä on Hsännyt m. m. inflation vai- ominaiset erikoistaudit saatava tarkemman
9611: kutus vanihojen säästäjiM varoihin. tutkimuksen kohteeksi.
9612: Joissakin tapauksissa joutuu toisaalta Kysymy'ksen sosiaalisessa ja ta:loudeUi-
9613: virka-ikälain nojahla työrintamaitaan pois sessa puolessa kiintyy huomio taas m. :m.
9614: moni, jonka työkyky on edeHeen suurelta selJ:aisiin tutkimusta kaipaaviin seikkoihin,
9615: osaltaan jälj-ellä. il.\fuhdolll·isuuksia käyttää kuten vanhusten :asemaan perheessä ja yh-
9616: j01llakin tavoin yhteiskunnan :hyväksi tätä teiskunnassa. Tärkeätä olisi cläkeiikä:raja,n
9617: työvoimaa on tuskin yritettykään selvit- y:li käyvän työkyvyn todehlisen määrän sel-
9618: tää. .Sen käyttämättä jättäminen merkit- vittäminw ja sen !hyväksikäyttö. Samoin
9619: see suurta kansantaloudellista tappiota ja Oilisi seJ.v·itettävä el:äkeikään joutuneiden ta-
9620: usealle vanhukseHe itsclJeen sekä sieluNi- loudellisen titan helpottaminen mahdoHi-
9621: sesti että taloudeLlisesti ll'askasta rasitusta. simman oikeudenmukaisella ja yhteiskun-
9622: Toisaalta taas ilmenee n. s. ennenaikaista nan taJl<mtta vähiten rasittavana tavalla.
9623: vanhenemista, joka usein jo:htuu myös ra- Tählöin Oilisi kiinnitettävä huomio eläkkeellä
9624: vinto- ja työolosuhteista y. m. u:lkonaisista ~levien ja muid'el1 vanhusten verovapau-
9625: seikoista. Vanhusten työvoiman ja koke- teen omaisuusrajojen puitteissa. Samoin
9626: muksen tarkoituksenmukaisen käytön ohella ~lisi käytettävä mahdollisimman tarkoituk-
9627: kaipaavat monet muut täJ:'Ikeät s·eikat sel- senmukaisia kansaneläikikeitä. Työansiomadl-
9628: vittämistä. Selilaisi:a ovat ennen muuta van- dollisuuksien järjestämistä siihen: pystyville
9629: huuden turvaan ja vanhusten huoltoon olisi myös kehitettävä. Monissa tapauksissa
9630: Hittyvät kysymykset. voitaisiin esim. osapäivätyön muodossa
9631: Jotta voitaisiin käytännössä päästä par- käyttää tätä työvoimaa yksiJölle ja yhteis-
9632: haisiin mahdol:lisiin ·ratkaisuihin on käy- kunnal.Je hyvä:ksi. Hu01mautettakoon myös
9633: tälnnöhlisten toimenpiteiden pohjaksi saa- siitä, että sopival>la askartelutoiminnrulla
9634: tava todelliset tiedot vanlhuuden ongelmien on monissa maissa saatu maaihan rahaa
9635: ja vanhusten aseman monitahoisista kysy- juuri tätä tietä.
9636: 2'16 Vl,16. -Vanhusten asema.
9637:
9638: EdelJleen olisi selvitettävä tarvittavan tehokkaasti, kosk:å ·sekä varojen· puute että
9639: va.nhuushuoHon ta1oude1lisimmat ja samalla tar;peel.linen tieteellinen pohja puuttuu.
9640: ta:rkoituksenmukaisimmat muodot vanhojen- Vanhuuden ongelmiin ja vanhusten :ase-
9641: kotien, vanhusten neuvoloiden, kotiavun, maan liittyvät kysymykset vaativat yhteis-
9642: virkistyspalvelun y. m. s. kehittämisen avulla. kunnan kokonaisedun!kin nimessä kaikin-
9643: Kuten edelt1äesitetyistä viittauksista jo puolista selventäväå tutkimusta koko ~aa
9644: käy ilmi, on !kysymys vanhenemisen ongel~ juudessaoo.
9645: mista, vanhusten huoHosta, heidän turvas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9646: taan ja asemastaan yhteiskunnassa mitä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttävä!ksi
9647: monitahoisin. Näiden erikoisongelmien tut- toivomuksen,
9648: kimiseen ja niiden tulosten soveltamiseen
9649: käytänn&sä on al"VovaLtainen järjestö. ,So- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9650: cietas gerontologia Fennica r. y." alkanut siin vanhenem·isen ongelmaa sekä
9651: ryhtyä. KäytännöHisessä työssä on jo vanhusten asemaa, turvaa ja huoltoa
9652: kauan toiminut [ukuisia eri järjestöjä. selventävän ja syventävän tutkimuk-
9653: Nämä eivät kuitenkaan voi toimia kyllin sen aikaansaamiseksi.
9654: Helsingissä 3 päivänä helmikuutl'!- 1948.
9655:
9656: Margit Borg-Sundman. Pentti Niemi.
9657: Jo~es ~~en. Alpo Lumme.
9658: Yrjö I. Antila. Erkki Koivisto.
9659: . ltailll), lliil~. Atte Pakkanen.
9660: •• ••
9661: VALTIOPAIVAT
9662: 1949
9663:
9664: LIITTEET
9665: VII
9666: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
9667: TOIVOMUSALOITTEET
9668:
9669:
9670:
9671:
9672: HELSINKI 1949
9673: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9674:
9675: 28
9676: KunnalHshallintoa ja -verotusta, vuokra-alueita, kalastusta, vesioi-
9677: keutta, pakkolunastusta, rakennuslainsäädäntöä, väestöluetteloa, lii-
9678: kenneturvallisuutta y.'m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
9679: 221
9680:
9681: VII,1. - Lak. al. N:o 29.
9682:
9683:
9684:
9685:
9686: Lappi-Seppälä. y. m. : Ehdotus laiksi maalaiskuntain kun-
9687: nallishallinnosta annetun asetttksen muuttamisesta.
9688:
9689:
9690: E d u s k u n n a :11 e.
9691:
9692: Anlmra islku maatwloudelle ja kiinte:is- naJllishallitu:ksesta kaupungissa annetun
9693: töi.Ue kaupungeissa on, että inftlatiosta ilmo- asetuksen muutta;:misesta annetulla :Iaillla.
9694: limatta edelleenkin noudatetaan kunnallis- K. o. !kohdissa säädetään nimittäin m. m.,
9695: taksoituksessa ik<ili.tuutonta säännöstä kiin- että verotettavaa tuloa taboitettaessa saa-
9696: nitettyjen ·velkojen ikovkojen vähentämis- daan kiinte:istöjen twloista vä;hentää 'kiinnit-
9697: oikeudesta. Nykyoloissa ovat kesäkuun 15 tämättömäin velkain korot, mutta kiinni-
9698: päivänä 1898 maaJaiskuntain 'kunnallishal- tettyjen velkain koro:ista, jos niiden määrä
9699: linnosta annetun asetuksen 82 § :n 7 kohta on aLle kolmentuhannen markan, enintään
9700: sekä joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallis- tuhatviisisataa, muussa tapauksessa puolet,
9701: ha:Uituksesta kaupungissa annetun 55 § : n kuitenkin enintään viisito:istatuhatta ma!'k-
9702: 1 kohta epäasialMset ja vanhentuneet, vaik- kaa.
9703: kakin ensim:nainittua k<ili.taa onkin muu- Koska maatalouskiinteistöjä näin ollen
9704: tettu jourlukuun 30 päivänä 1947 nmalais- taksoitetaan airvan kohtuuttomasti ehdo-
9705: kuntain kunn111Ia..ishahlinnosta annetun ase- tamme,
9706: tuksen muuttamisesta ann:etulla Jailla ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9707: jälkimmäistä kohtaa samana päivänä kun- van lakiehdotuksen:
9708:
9709:
9710: Laki
9711: maa.la.iskuntain kunna.llishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
9712: Eduskunnan päätöks·en mukaan muutetaan :maalaiskuntain lk:unnallishaJlJ.innosta 15
9713: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 7 kohta, sel:Iaisena kuin
9714: se on saman asetuksen :muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa
9715: (981/47), näin kuuluvaksi:
9716: :82 §. ,luetaan asunnon vuokra sekä verovelvoHi-
9717: Verotettavaa turloa taksoitettaessa on sen itseään varten ;pitämän palvelusväen
9718: noudatettava seuraavia säännöksiä: palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta on
9719: niihin verrattavaa. Ä!lköön luettako pois
9720: 7) Tuloista on oilkeus vähentää maasta, sitä:kään, mitä verovelvohlinen on sijoitta-
9721: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuak- nut uud:israkennuksiin j.a uudisviljelyksiin
9722: ramaksut ja velkain !korot. .Sitä vastoin ei tai liikkeensä 'laajentamiseksi koneisiin
9723: saa lukea pois verovelvoHilsen ja hänen ynnä muuhun sel<laiseen.
9724: perheensä elantokustannuksia, joihin myös
9725:
9726: Helsingissä :helmilkuun 9 päivänä 1949.
9727:
9728: Jussi Lappi-Seppälä. Martti 0. Kölli.
9729: Jaakko Hakala. Samuli Simula.
9730: S. Salo.
9731: VU,2. - Lak. al. N :o 30.
9732:
9733:
9734:
9735:
9736: Sävelä y. m.: Ehdotukset laeiksi nuwlaiskuntain kunnallis-
9737: hallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa a.nnet-
9738: tujen asetusten muuttamisesta.
9739:
9740:
9741:
9742: E d·uslkunna.He.
9743:
9744: Kunnw1lisverotuksesta voimassa olevien Näin oHen on perusvähennyksen korot-
9745: säännösten mukaan saa verovelvollinen tamista .pidettävä aivan välttämätt-ömänä.,
9746: henkilö vähentää verotettavasta tulostaan jotta kunnallisverolainsäädäntö saataisiin
9747: maalaiskunnassa; ····lQ,(}00-2()1000·· markkaa, u sellaiBeksd, . että .sitä. nxoidaal1J _käJ"tiP11®sä
9748: jos tuilo ei ole yli 40,000 markan, ja !kau- noudattaa. Näin oHen 'C\hdotamme, että rpe-
9749: pungissa 20,000---36,000 ma~kaa, jos tulo rusvähennyksen määrä korotoettaisiin maa-
9750: ei ole yli .50,000 markan, sen mukaan kuin ~aiskunnissa 30,000--60,000 markaksi ja
9751: kunnallisvaltuus.to ilrntakin vuotta varten kaupungeissa 40,000-72,000 markaksi ja
9752: päättää. Tällä n. s. ;perusvähennyksellä on että nHtä tulorajoja, joista perusvähennys
9753: tarkoituksena vapauttaa wrotuksesta se tu- saadaan tehdä kokonaisuudessaan tai osit-
9754: Jomäärä, mikä tarvitaan kai.kikein ailkeelli- tain vastaavasti korotettaisiin.
9755: simman elintason y:l:U1pitämiseen. Tätä tar- Tässä yhteydessä olisi myöskin otettava
9756: koitustaan ei perusvähennys nykyisellään huoonioon se veronmaksukyvyn vähentymi-
9757: pysty saavuttamaan, koska kaikkein vätlt- nen, m1kä aiheutuu siitä, että maaseudun
9758: tämättömimpäinkin elliimisen tarpeiden syrjäseudui:lla eil.ävät pienviljelijät joutu-
9759: hankkimiseen tarvitaan huomattavasti suu- vat OISa.lilistUIDlaan suhteettoman lkaliiisiin ja
9760: remmat tulot ilruin ne, jotka nykyisin kun- asutuskeskusten vastaaviin kustannuksiin
9761: nallisverotuksessa jätetään verovapaiksi. verrattuna. moninkertaisiin tie- ja lasku-
9762: Osoituksena nykyisten määrien riittämättö- ojituskustanriuksiin. VyöhY'keja;ko, jonka
9763: myydestä on, että sosiaaliministeriön mää- pitäisi jossain määrin tämäkin seikka huo-
9764: räämät kotiapulaisten luontoisedut on ar- mioonottaa, ei tee täyttä oikeutta syrjä-
9765: vioitava 42,000 markaksi vuodelta. Täten seutujen asukkaiLle. Näin ollen e'hdotamme,
9766: siis yhteiskunta toteaa., että vaatimattoman että niiden seiklkain joukkoon, jotka oi-
9767: asunnon ja ruoan määräksi on arvi()itava keuttavat sa,amaan verohelpotusta veron-
9768: 3,·500 markkaa kuukaudelta. Samaan ai- maksukyvyn vähentymisen johdosta, ote-
9769: kaan se kuitenkin määrää, että eräissä ta- taan myöskin poikkeuksellisen raskaat tien-
9770: pauksissa veroa on maksettava jo 1,000 pitokustannukset.
9771: markan kuukausitulosta. Tämä ristiriita Sen perusteella., mitä ede:1lä olemme lau-
9772: johtaa m.m. siihen ihmeelliseen tuloks·een, suneet, ehdotalliDle kunnioittaen,
9773: että maataJlousharjoittelijan, jolla on vain
9774: va;paa asunto ja ruoka palkkanaan, muttei että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9775: laiillkaan rahapalikkaa, olisi eräissä tapauk- vat lakiehdotukset:
9776: sissa pystyttävä maiksamaan ilmnnamsveroa
9777: 320 veroäyriltä.
9778: Vll,2. - Si.velä y. m.
9779:
9780: Laki
9781: maaJaiakuntain .Jamna.J!Us;hallinnoata. ·umetu. asetukMR mv.uttamiaeÄ&.
9782: Eduskunnan päii.tOksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnalHishaJliml.mta
9783: 15 päivänä kesi&uuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 9, 10 ja 10 a ·ko'hta, sellaisinB
9784: kuin ne ovat saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä. joulukuuta 1948 annetUI!Sa
9785: la.l&sa (329/48), :näin kuUJluvik&i:
9786: 82 ·§. losta, joka ['apsen joko yksin tai .pääaslaru~
9787: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- sesti on eilättäny.t. Lapen osalta, jolila. it-
9788: datettava seuraavia säännöksiä: se11ään on tuloa, saadaan vihllennys tehdä
9789: ainoastaan si:käU, kun S'allottu tUJlo o.n va:l-
9790: 9·) Verovelvollisen !henkilön tulosta on tuuston .päättämää määrää pienempi.
9791: vielä, sen: mll'kaan kuin kunnanvaUuusto 10) Jos veroveilvollisen henkilön tulo
9792: !kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei
9793: varten päättää, ilapsivähennyksenä vähen- ole y:Ji sadankah.deksankymmemmtuhannen
9794: nettävä vä:hintään kymmenentuhatta ja markan, tehtäköön siitä vielä seuiraava pe-
9795: enintään tka:ks.ikymmootätllihatta markkaa rusvähennys:
9796: jokaiselta ilapselta tai ottolapselta, jota ihän kun tuilo ei ole yli kuurden:kymmenentu-
9797: ~latusvelvoUisuutensa noja1la verovuonna hannen markan, vähintään kolmekymmentä-
9798: on .elättänyt ja joka ennen verovuoden al- tuhatta ja enintään kuusikymmentätuhatta
9799: kua ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta. markkaa, sen mukaan kuin kunnanval-
9800: Milloin vaimoa on erikseen verotettava, tuusto kutakin ·vuotta varten ,päättää, sekä,
9801: tehtä:köön vähennys vain sen :puolison tu- kun tuJ:o on
9802: yli ·60,000, vaan ei yli 66,000 markan, 95, % pää.tetyst;ii; vä:hennysmMriiBtä
9803: 66,000, 72,000 , 90%
9804: ", 72,000, " " ",,, 78,000 85% " "
9805: ,, 78,000, "" " 84,000 " 80% " "
9806: 84,000, " " 92,000 " 75% " "
9807: " 92,000, " " ,." 98,000 " 70% " "
9808: " 98,000, " " 104,000 " 65% " "
9809: " 104,000, " " " 110,000 " 60% " "
9810: " 110,.000, " " " 116,000 " 55% " "
9811: " 116,000, " " " 122,000 " 50% " "
9812: " 122,000, " " " 128,000 " 45% " "
9813: " 128,000, " ,," " 134,000 " W% " "
9814: " 134,000, " " 140,000 " 35% " "
9815: " 140,000, " " " 146,000 " 30% " "
9816: " 146,000, " " " 15:2,000 " 25% " "
9817: " 152,000, " ,," " 159,000 " 20% " "
9818: " 159,000, " " 166,000 " 1fl% " "
9819: " 166,000, " " " 173,000 " 10% " "
9820: " 173,000, '' " " 180,000 " 5% " "
9821: " " " " " " "
9822: 10 a) Jos verovelwollisen henkilön veron- kilön tuloa voidaan harkinnan muika:an vä-
9823: maiksulkyky läheisen omaisen elättämisen hentää. tai ihäJUen kuolinpesä.nsä kokonaan
9824: tahi oman tai :l:ihllcis.oo henkilön vanihuu- vapauttaa verosta, jos .häneltä on jäänyt
9825: den, sairauden, ta.paturman tai invaliidi- .leski, tmvattomia :lapsia tai muita perilli-
9826: teetin tä'hden, viran tai työpaikan menet- siä, joiden elatus Qn ollut hänen ansionsa
9827: tämisen tai poikkeuksellisen raskaiden tien- varassa.
9828: pitokustannusten takia taikka muusta sel-
9829: laisesta syystä on olennaisesti vähentynyt, Tätä hvkia sovel:le.taan ·ensi Jrerran vuo-
9830: voidaan tulosta väihentää enintään !kuusi- den 1949 tuloista toimitettavassa kunna11is-
9831: kymmentätuhatta ma~kkaa. KuoHeen hen- V'e:rotuksessa. ·
9832: 224 VII,z. - Perusvähennys kuunallisYei·otuksessa.
9833:
9834:
9835: Laki
9836: kunna.JJishallituksesta. kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta..
9837: Eduskunnan ,päätöksen mukaisesti muutetaan kuimallishallituksesta kaupungissa
9838: 8. päivänä joU!lukuuta 1873 annetun asetuksen &5 § :n 4 kohta sellaisena, kuin se on
9839: saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa ~aissa (828/48)
9840: näin knuluvn:ksi:
9841:
9842: 55'§. nen markan, tehtäköön siitä vi~lä seuraava
9843: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- perusvälrennys:
9844: datettaTa seuraavia säännöksiä: kun tulo ei ole yJi sadantuhannen mar-
9845: kan, välhintään neljäkymmentätuhatta ja
9846: enintään seitsemänkymmentäkaksituhatta
9847: 4) Jos verovelvollisen ilrenkilön. tulo markkaa, sen mukaan kuin kaupunghwal-
9848: edehlä mainittujen vähennysten jälkeen ei tuusto kuta;ki.n vuotta val'ten päättää, sekä,
9849: ole yli kahdensada.nneljänkyJllllllenentuhan- kun tulo on
9850:
9851: yli 100,000, vaa.n ei yli 108,000 markan, 9å% päätetystä vä:hennysmäärästä
9852: " 108,000, " " 116,000 90%
9853: " 116,000, " " " 124,000 " 85% " "
9854: " 124,000, "
9855: " " 132,000 " 80% " "
9856: " 132,000, " " " 140,000
9857: " 75% " "
9858: " . 14ö,()()();- . " " " 144,600 - "" . --70% " "
9859: " 144,000, " " " 156,000 65% " "
9860: " 156,000, "
9861: " " 164,000 " 60% " "
9862: " " 172,000 " 55% " "
9863: " 164,000, "
9864: " 172,000, " " " 180,000 " 50% " "
9865: " 180,000, "
9866: " " 188,000 " 45% " ",
9867: " 188,000, " " " 196,000 " 40% "
9868: " 196,000, " " " 204,000 " 35% " "
9869: " 204,000, " " " ·210,()()() " 30% " "
9870: " 210,000, " " " 216,000 " 25% " "
9871: " 216,000, "
9872: " " 2.22,000 " 20% " "
9873: " 222,000, " " " 228 '()()() " 15% " "
9874: " " 10% " "
9875: " 2·28,000, " " 234,000
9876: " 234,000, " " " 240,000
9877: " 5% " "
9878: " " " "
9879: 1949 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
9880: Tätä lakia soveUetaan ensi kerran vuoden tuksessa.
9881:
9882: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
9883:
9884: Arvo Sävelä. P. Karjalainen. Toivo Pyörtänö.
9885: Heikki Simonen. Veli Järvinen. Meeri Ka.la.vainen.
9886: Eino Raunio. Olavi Ka.ja.la.. Edvard Pesonen.
9887: J. F. Tolonen. G. Henriksson. Urho Kmovaa.ra.
9888: A. Turkka.. La.ura. Brander-Wa.llin. Juho Karvonen.
9889: E. Pusa.. Arttur Koskinen. K.· Alanko.
9890: Pentti Niemi. Heikki Hykkäälä.
9891: 225
9892: VII,3. - Lak. al. N:o 31.
9893:
9894:
9895:
9896:
9897: Lappi-Seppä,lä y. m.: Ehdotus laiksi kunnallishallituksesta
9898: kawpungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
9899:
9900:
9901: E d u s k u n n a ll e.
9902:
9903: Ankara isku maataloudelle ja kiinteis- annetun asetuksen muuttamisesta annetulla
9904: töille kaupungeissa on, että inflatiosta lailla. K. o. kohdissa säädetään nimittäin
9905: huolimatta ·edelleenkin noudatetaan kun- m. m., että verotettavaa tuloa taksoitet-
9906: nallistaksoituksessa kohtuutonta säännöstä taessa saadaan kiinteistöjen tuloista vä:hen-
9907: kiinnitettyjen velkojen korkojen vä!hentä- tää ikiinnittämättömäin velkain korot, mutta
9908: misoikeudesta. Nykyoloissa ovat kesäkuun ikiinnitettyjen velkain koroista, jos niiden
9909: 15 päivänä r1898 maalaiskuntain kunnallis- määrä on alle kolmentuhannen markan,
9910: thallinnosta annetun asetuksen 82 § : n enintään tuhatviisisataa, muussa tapauk-
9911: 7 kohta sekä joulukuun 8 päivänä 1873 sessa puolet, kuitenkin enintään viisitoista-
9912: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun tuhatta markkaa.
9913: 55 § :n 1 kohta epäasia:lliset ja vanhentu- Koska kiinteistönomistajia kaupungeissa
9914: neet, vaikkakin ensinmainittua kohtaa on- ja asuntoyhtiöitä näin ollen taksoitetaan
9915: kin muutettu joulukuun 30 päivänä 1947 aivan kohtuuttomasti ·ehdotamme,
9916: maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne-
9917: tun asetuksen muuttamisesta annetulla että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9918: lailla ja jälkimmäistä kohtaa samana päi- van lakiehdotuksen:
9919: vänä kunnallisha1lituksesta kaupungissa
9920:
9921:
9922: Laki
9923: kunnallishallitu.ksresta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
9924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa
9925: 8 päivänä joulukuuta 187,3 ( 40/73) <5,5 § : n 1 kohta, sellaisena kuin se on 30 :päi-
9926: vänä joulukuuta 1r947 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
9927:
9928: 55 §. paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok-
9929: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- ramaksut sekä velikaiu korot. Verosta va-
9930: datettava seuraavia säännöksiä: paa on kuitenkin, mitä on saatu naima-
9931: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka osana, huomenlahjana tai etuosana jaka-
9932: syntyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi mattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin
9933: ivtaimen pääoman, viran, liikkeen tai työ- myös lruhja, perintö, testamentti tahi sään-
9934: toimen taikka rhänen nauttimansa eläk- töperintö, joka on tullut puolisolle tahi
9935: keen, eläkerahan, arvovuoden tai muun suoraan ylenevää tai alenevaa polvea ole-
9936: sellaisen etuuden rahaksi arvioidusta tuo- valle perilliselle. Tuloksi on myös luettava
9937: tosta sekä siitä määrästä, minkä verran rahaksi arvioituna se etu, joka verovelvol-
9938: hänen omaisuutensa muutoin on lisäänty- lisella on ollut oman tai perheensä tarpee-
9939: nyt la:hjan, perinnön, testamentin, sääntö- seen käytetystä omasta tai vapaasta asun-
9940: perinnön ynnä muun sellaisen kautta, lue- nosta, niin myös se työ, minkä verovelvolli-
9941: taan ,pois tarpeelliset vuotuiset kunnossa- sen kotona olevat lapset tahi muut perheen
9942: pito- ja käyttökustannukset, työpaikat, jäsenet, hänen vaimoansa lukuun ottamatta,
9943: kohtuulliset arvonvähennykset, maasta, ovat tehneet verovelvollisen ,talouden hy-
9944: 29
9945: 226 VII,3. - Kaupunkikiinteistöjen kunnallisverotus.
9946:
9947: väksi, ellei heitä erikseen veroteta, kuiten- omana, kiinteä kymmenUi ja irtain viittä
9948: ikin ihuomioonottaen kunkin perheenjäsenen vuotta lyhyemmän ajan, muusta samanlai-
9949: kohdalta ne vähennykset, jotka tämän py- sesta luovutuksesta syntynyt tappio kui-
9950: kälän kolmannessa ja neljännessä kohdassa tenkin voitosta vähennettynä. Tuloista ei
9951: mainitaan. Niinikään on tuloksi luettava, saa lukea pois verovelvollisen ja hänen
9952: mitä verovelvollinen on osinkona saanut perheensä elantokustannuksia, joihin myös
9953: osakeyhtiöstä tai .osuuskunnasta, vaikka sille luetaan asunnon vuokra sekä verovelvolli-
9954: osakeyihtiölle .tai osuuskunnaHe olisikin sen itseään val.'lten pitämän palvelusväen
9955: pantu kunnallisveroa, sekä satunnaiset voi- palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta on
9956: tot, niihin luettuna sellaisen kiinteän tai niihin verrattavaa. Älköön luettako pois
9957: irtaimen omaisuuden satunnaisesta luavu- sitä:kään, mitä verovelvollinen on sijoitta-
9958: tuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on nut uudisrakennuksiin ja uudisviljelyksiin
9959: saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi tai liikkeensä laajentamiseksi koneisiin
9960: muulla niihin verrattavalla saannolla vasti- ynnä muuhun sellaiseen.
9961: ketta vastaan, jos se on ollut luovuttajan
9962:
9963: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
9964:
9965: Jussi Lappi-Seppälä. Jaak:ko Hakala.
9966: 227
9967:
9968: VU,4. - Lak. al. N :o 32.
9969:
9970:
9971:
9972:
9973: Tauriainen y. m.: Ehdotus laiksi eräiden kuntien toimin-
9974: nan tukemisesta.
9975:
9976:
9977: E d u s k u n n a ll e.
9978:
9979: Vuoden 1948, loppuun olivat voimassa nanverotu:ksessa olisivatkin yhtä suuria
9980: lait eräiden kuntien toiminnan tukemisesta kuin edellisenä vuotena, kohoaa tämän
9981: ja kunnallistaksoituksen poikkeuksellisesta vuoksi näissä kunnissa veroäyrin hinta
9982: toimittamisesta eräissä Lapin ja Oulun lää- kohtuuttomasti, eräissä tapauksissa aina 20
9983: nin kunnissa. Näiden lakien mukaan, sa- markkaan saakka. Mutta ikun tänä vuonna
9984: malla kun veroäyrin hinta määrättiin 10 toimitettavassa verotuksessa sosiaaliset vä-
9985: markaksi, valtio on antanut avustusta kun- hennykset ovat suuremmat kuin aikaisem-
9986: nan välttämättömi·en menojen peittäJmiseen. min, niin on ilmeistä, että verotettavia tu-
9987: Nännä poikkeuslait ovat olleet välttämät- loja ei saada sitä määrää kuin edellisenä
9988: tömiä sodan hävittämien Pohjois~Suomen vuotena. Tämän vuoksi veroäyrin hinta
9989: ja maamme itäisen rajaseudun kuntien ta- na1ssa kunnissa <todennäköisesti ko'hoaa
9990: louden tasapainoon saattamiseksi ja jälleen- suuremmaksi kuin nyt voidaan arvioida.
9991: rakennuksen turvaamiseksi. Hävitetyn 'Tilastot myös osoittavat, että kansakoulu-
9992: alueen jälleenrakentamista ei kuitenkaan menot Pohjois-Suomessa ja itärajan ihar-
9993: vielä ole lO[)puun saatettu. On kuntia, 'vaan asutuissa kunnissa ovat veroäyriä koh-
9994: joissa vasta 80% jälleenrakentamisesta on den huomattavasti suuremmat kuin muualla
9995: suoritettu. V arsin:kin se on kunnallisten maassa. Kun jälleenraikennustyö on vielä
9996: rakennusten koihdalla vielä kesken. Jäl- kesken ja väestön veronmaksukyky sotien
9997: leenrakennustyöstä sekä sodan vuoksi ko- vuoksi alentunut, katsomme yhteiskunnan
9998: honneista huoltomenoista johtuen kuntien ·velvollisuutena olevan huolehtia siitä, että
9999: talous on joutunut kovalle koetukselle. Li- kunnallinen verorasitus hävitetyn alueen
10000: säksi väestön veronmaksukyky on näissä kunnissa ei muodostu suhteettoman ras-
10001: kunnissa alentunut enemmän kuin niissä kaaksi. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä kii-
10002: kunnissa, jotka eivät välittömästi joutu- reellisesti toimenpiteisiin hävitetyn alueen
10003: neet sodan jalkoihin. kuntien veroäyrin hinnan alentamiseksi.
10004: Mikäli olemme saaneet tietää, vuodelle Yllä olevaan viitaten ehdotll!mme,
10005: 1949 laaditut kuntien menoarviot ovat
10006: nousseet huomattavasti edellisestä vuodesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10007: Vairoka verotettavat tulot vuoden 1949 kun- van lakiehdoh~ksen:
10008: Laki
10009: eräiden kuntien toiminnan tukemisesta.
10010: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
10011: määrätyllä t111valla, säädetään:
10012: 1 §. Sodankylän, Suomussalmen, Taivalkosken,
10013: Jos Rovaniemen ikauppala, Enontekiön, Turtolan ja Utsjoen kunnat 'eivät kykene
10014: Hyrynsalmen, Inarin, Kemijärven, Kitti- suorittamaan niille julkisina yhdyskuntina
10015: län, Kolarin, Kuhmon, Kuusamon, Muo- kuuluvia tehtäviä ja raihoittamaan verotu-
10016: nion, Pe~kosenniemen, Posion, Pudasjär- loilla, veroäyrin hinnan ollessa enintään
10017: ven, Puolangan ja Ranuan kunnat, Rova- 10 markkaa, valtion lakimääräisillä avus-
10018: niemen maalaiskunta, Sallan, Savukosken, tuksilla ja muilla tuloillaan vuoden 19491
10019: 228 VII,4. - Kuntien toiminnan tukeminen.
10020:
10021: kunnan normaalista toimintaa, valtio osal- sellaiseen kuntaan, joka on H3 päivänä huh-
10022: listuu kunnan talouden järjestämiseen ja tikuuta 1947 annetulla lailla (691/47) ja
10023: suorittaa puuttuvan määrän. 1'6 päivänä syyskuuta annetulla asetuksella
10024: (691/4!7) voimaansaatetussa rauhansopi-
10025: 2 §. muksessa määrätyn rajan läheisyydessä tai
10026: Sen estämättä, mitä 27 päivänä elokuuta sodan aiheuttaviin olosuhteisiin nälhden
10027: vuotena 1948 annetun ja. nyt voimassaole- muutoin 1 § : ssä mainittuihin kuntiin ver-
10028: van ikunnallislain 119 § :ssä säädetään vero- rattavissa.
10029: äyrin hinnan määräämisestä, edellä 1 § :ssä
10030: mainitussa ikunnassa on vuotena 1949 kun- 5 §.
10031: nallisveroa suoritettava enintään 10 mark-
10032: kaa •veroäyrHtä. Valtiovarainministeriön asianomaisen ve-
10033: K!unnan päätäntävaltaa käyttävä viran- rotarkasta'jan on valvottava ja tarlkastet-
10034: omainen voi kuitenkin määrätä veroäyrin tava 1 §: ssä mainitussa :kunnassa toimi-
10035: hinnan .1 momentissa mainittua määrää pie- tettavaa kunnallistaksoitusta. Ta.rikastajaHa
10036: nemmäksi, jos kunta ei tarvitse tämän lain on oikeus valittamalla kolmenkymmenen
10037: 1 §: ssä mainittua avustusta. päivän kuluessa siitä päivästä, jona tak-
10038: soitusluettelo on pantu nähtäväksi, sitä päi-
10039: 3 §. vää kuitenkaan lukematta, lääninhallituk-
10040: Kunnan taloudenhoidon valvontaa ja selle ja sen päätöksestä säädetyssä järjes-
10041: valtion osuuden määräämistä varten 1 § :ssä tyksessä edelleen korkeimmalle 'hallinto-oi-
10042: mainitun kunnan on, päästäkseen osalli- keudelle, vaatia koko taksoituksen kumoa-
10043: seksi tämän lain 1 §: ssä tarkoitetusta avus- mista, jos se on toimitettu olennaisesti vää-
10044: tuksesta, -alistettava - talousarvionsa sisä· rillä perusteilla.
10045: asiainministeriön tarkastettavaksi ja vah-
10046: vistettavruksi. 6 §.
10047: 4 §. Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa
10048: Valtioneuvostolla on oikeus määrätä, että tal'kempia määräyksiä ja ohjeita tämän
10049: tämän lain säännöksiä on sovellettava myös lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.
10050:
10051: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
10052:
10053: Hannes Tauriainen. Toivo 1. Sormunen.
10054: Toivo Friman. Matti lVIeriläinen.
10055: Eino Tainio.
10056: 229
10057:
10058: VII,5. - Lak. al. N:o 33.
10059:
10060:
10061:
10062: Kölli y. m.: Ehdotus laiksi tiheissä asumusryhmissä olevien
10063: vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain muutta-
10064: misesta.
10065:
10066:
10067: E d u s k u n n a :ll e.
10068:
10069: Helmikuun 28 päivänä 1936 annettiin kunnan käypä hinta lunastamista vaadit-
10070: edelleen voimassa ol·eva laki tiheissä asu- taessa. Tämä merk1tsee sitä, että kun
10071: musryhmissä olevien vuokra-alueiden lunas- vuokra-alueiden järjestelytoimituksia lähi-
10072: tamisesta. Sen tarkoituksena on i,tsenäistää aikoina ryhdytään jatkamaan, luovutta-
10073: erinäisin ehdoin sanotunlaisissa asutusti- jalle määrätään käyväksi ~tarkoitetun kor-
10074: hentymi&sä olevat asuntotarkoituksiin käy- vauksen asemasta vuoden 1936 hintatason
10075: tettävät vuokra-alueet. Kun näitä, monin mukainen hinta eli monissa tapauksissa
10076: paikoin varsin laajoja vuokra-alueiden jär- tuskin kymmenettä osaa alueen ja etuuk-
10077: jestelytoimituksia voitiin ryhtyä käsittele- sien todeLlisesta arvosta. Tällaista omai-
10078: mään vasta anomusten jättöajan jälkeen suuden siirtoa kansalaiseLta toiselle ei ky-
10079: eli vuoden kuluttua sanotun lain voimaan- seisen lain tal'ik:oituksena ole ollut suorittaa.
10080: tulosta ja ikun vielä t~oimituksiin tarpeelli- Sen kohtuuttomuutta on omia·an vielä lisää-
10081: sista maanmit.tausinsinÖÖl'eistä oli puutetta, mään m. m. se seikka, ~että vuokranantajat
10082: ei niitä yleensä ehdi,tty suorittaa ~ennen so- eivät suinkaan aina ole vuokramiehiä pa-
10083: dan syHymistä v. 1939 vaan olivat lunas- remmassa taloudellisessa asemassa. Myös-
10084: <tusmenettelyt täl1öin tavallisesti kesken. kin on huornat.tava, että näistä, yleensä
10085: Sen jälkeen on kyseisen lain täytäntöön- huomattavan tonttia.rvon omaavista vuokra-
10086: pano ollut näihin saak!ka kokonaan keskey- alueista on omistajalle määrätty omaisuus-
10087: tyksissä sekä sodan vuoksi että maanmit- ja omaisfUudenluovutusverot kulloinkin käy-
10088: tausinsinöörien joutumisen johdosta ensin pien hintoj,en muikaan. Edellä lausutun pe-
10089: pika-asutUS- ja sitten maanhankintalain rusteeMa on pidettävä sekä oikeudenmukai-
10090: toimeenpanotehtäviin. suuden että kohtuuden vaatimana, että sa-
10091: Puheena olevaa lunastusl,akia säädet- notun lain hintasä.ännöksiin saadaan aikaan
10092: täessä ei osattu ottaa huomioon lunastus- korjaus palauttamaila ne vastaamaan alun-
10093: toimitusten lykkääntymistä eikä sitä, että perin todella tarkoitettua hintatasoa eli
10094: rahan arvo saattaisi lain toimeenpanon kes- kåypää hintaa. Tämän vuoksi ehdotamme,
10095: täetSsä huomattavasti muuttua. Hinnaksi,
10096: jok·a luovutettavasta a.lueesta etuuksineen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10097: suoritetaan, määrättiin sen vuoksi paikka- van lakiehdotuksen:
10098:
10099: Laki
10100: tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta annetun
10101: lain muuttamisesta.
10102: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
10103: säädetyllä ;tavalla, muutetaan tihemsä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lu-
10104: nastamisesta 2t8 päivänä helmikuuta 1936 annetun .lain (120/36) 8 j·a 9 § nåin kuu-
10105: luvifk:si:
10106: 8 §.
10107: Luuastettavan alueen ja siihen kuuluvien mukaan. Vuokramiehen ja hänen edeltä-
10108: etuuksien hinta määrätään paikkakunnalla jänsä lunast·ettavalla alueella suorittamia
10109: (poist.) hintaa määrätt:äessä käyvän hinnan parannuksia ei lasketa .lunastushintaan.
10110: 230 VII,5. -Vuokra-alueiden luuastushinta.
10111:
10112: 9 §. kennukset rakentanut tai tehnyt niihin pa-
10113: Vuokra-alueella olevien, vuokranantajaHe rannuiksia, vähennettäköön niiden käyvästä
10114: kuuluvien ja vuokramiehen luuastettavien hinnasta se osa, joka ra:kennuksien arvosta
10115: rakennusten lunastushinta määrätään paik- on rakennustyön ja parannuksien osalle tu-
10116: kakunnalla (poist.) hintaa määrättäessä leva, mikäli vuokramies ei jo ole saanut
10117: käyvän hinnan mukaan. Jos vuokramies, niistä korvausta alhaisen vuokramaksun
10118: joka lunastamista vaatii, tai hänen lähin muodossa tai vapaavuosina taikka muuna
10119: .edeltäjänsä, jolta hän on vuokraoikeuden niiden korvaamista tarkoittavana hyvik-
10120: perinyt tai siirtosUilllman suorittamalla keenä.
10121: hankkinut, on hallintakautensa aikana ra-
10122:
10123: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
10124:
10125: Martti 0. Kölli. Samuli Simula.
10126: Matti Heikkilä. Niilo Honkala.
10127: Päiviö Hetemäki.
10128: 231
10129:
10130: VII,6. - Lak. al. N :o 34.
10131:
10132:
10133:
10134:
10135: Luukka y. m. : Ehdotus laiksi v'äJiaikaisesta kalastus-
10136: oikeudesta.
10137:
10138:
10139: E d u s k u n n a ll e.
10140:
10141: Kalastuksesta pääasiallisen toimeentu- Kun näyttää melko varmalta, ettei val-
10142: lonsa saaneen siirtoväen sijoittaminen ja misteilla olevaa nykyisiä olosuhteita vas-
10143: asuttaminen on viipymistään viipynyt ja taavaa kalastuslrukia saada lähiaikoina sää-
10144: niidenkin, jotka jo ovat saaneet ti~at hal- detyksi pidämme välttämättömänä, että vä-
10145: lintaansa, kalastusoikeuksia ei ole tähän 'liaikaista kalastuslainsäädäntöä siirtoväen
10146: mennessä lopullisesti selvitetty. Viime 'VUO- kalastusmahdoHisuuksien turvaamiseksi jat-
10147: den loppuun saa'kka oli tämän väestöryh- ketaan vielä tämän vuoden ajaksi.
10148: män kalastusmahdollisuudet turvattu väli- Edellä esitettyyn nojaten kunnioittaen
10149: aikaisesta kalastusoikeudesta annetun lain ehdotamme,
10150: perusteella, mutta tälmän jo allkaneen vuo-
10151: den aikana ei siirtokalastajille ole riittä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10152: vää lain turvaa elinkeinonsa harjoittami- van lakiehdotuksen:
10153: seen.
10154:
10155: Laki
10156: väliaikaisesta kalastusoikeudesta.
10157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
10158: määrätyllä tavahla säädetään:
10159: 1 §. teisestä päätöksestä on oikeus 14 vuorokau-
10160: Syyskuun 16 päivänä 1947 voimaansaa- den kuluessa valittaa lääninhallitukselle.
10161: tetun rauhansopimuksen mukaan luovute-
10162: tulta tai vuokratulta alueelta muualle siir- ,3 §.
10163: tynyt ruokakunta, joka on oikeutettu .saa- Tässä laissa tarkoitetussa kalastuksessa
10164: maan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun noudatettakoon muutoin, mitä kalastuksesta
10165: maanhankintalain (396/45) mukaan tilan ja yleensä on voimassa.
10166: joka ei vielä asu tilallaan taikka jonka Kalastuskunnan ennen toukokuun 26 päi-
10167: tilan kaiastusoikeuksia ei ole vielä lopulli- vää 1941 tekemät lailliset päätökset, joilla
10168: sesti määrätty, sekä edellä mainituista kalastusta rajoitetaan sen lisäksi mitä ka-
10169: syistä siirtynyt muu ruokakunta, joka on lastussäännössä säädetään, olkoot voimassa
10170: saanut pääasiallisen toimeentulonsa kalas- myös tämän ·lain nojalla kalastettaessa,
10171: tuksesta eikä sen päämiehellä ole muuta paitsi mikäli ne koskevat suurimman pyy-
10172: riittäJVäksi katsottavaa ansiotuloa, on oi- dysmäärän käyttämistä.
10173: keutettu vuoden ,1949 loppuun harjoitta- Kalastettaessa tämän lain nojalia. älköön
10174: maan kalastusta toiselle kuuluvassa vedessä astuttako toisen tontille, puutarhaan, kyl-
10175: sen kunnan alueella, missä ruokakunnan pypaikkaan, varastopaikalle eikä puistoon
10176: päämies on henkikirjoitettu. älköönikä aiheutettako vahinkoa viljellyille
10177: 2 §. tiluksille.
10178: Luvan tässä laissa tarkoitetun kalastuk- 4 §.
10179: sen harjoittamiseen antaa asianomaisen Kallaveden vuokramiehellä on oikeus, jos
10180: kunnan kansanhuoltolautakunta, jonka kiel- !hän siitä kolmen kuukauden kuluessa tä-
10181: 232 VII,6. - Väliaikainen kalastusoikeus.
10182:
10183: män lain voimaantulosta vuokranantajal- koon sakoUa, jol'lei siitä muualla ole anka-
10184: leen todisteellisesti ilmoittaa, purkaa kala- rampaa rangaistusta säädetty.
10185: vettä koskeva vuokrasopimus.
10186: 6 §.
10187: 5 §. Tarlkem1pia määräyksiä tämän lain sovel-
10188: Joka !kalastaa vastoin tätä lakia tai sen tamisesta annetaan asetuksella.
10189: nojalla annettuja määräyksiä, rangaista-
10190:
10191: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
10192:
10193: Eemil Luukka. Erkki Paavolainen.
10194: Veikko Vennamo. Pekka Kiiski.
10195: Johannes Virolainen. Juhani Leppälä.
10196: Arno Tuurna.
10197: 233
10198:
10199: VII, 1. - Hemst. mo,t. N :o 75.
10200:
10201:
10202:
10203:
10204: Rosenberg- m. fl.: Angående avlåtande av proposition om
10205: ny vattenrättslagsti[tning.
10206:
10207:
10208: T i ll R i k s d a g e n.
10209:
10210: Överallt i vårt på vattendrag, sjöar och omöjliggöres ~ett rationellt utnyttjande av
10211: träsk så rika land finnas s,tora odlade om- dessa översvämmade marker. Det är sam-
10212: råden, vilka varje vår översvämmas av manlagt över ~ett tjugutal småbrukare som
10213: vårflödet från närliggande vattendrag. härigenom årligen bliva lidande. Allt se-
10214: Detta gör marken vattensjuik och sur och dan slutet av 30-talet ha dessa småbrukare
10215: jordens avkastningsförmåga nedsättes i försökt få ·en överen;skommelse tiJl stånd
10216: betydande grad. Vidare finnas vidsträckta med ägarna ,till Fagervik gård om sänk-
10217: områden, där av samma orsaker ingen ning av sjön, men tillsvidare utan något
10218: odling alls kan förekomma, :trots att mar- som helst resultat. En förundersökning
10219: kerna i många faH hestå av bästa tänk- har utvisa.t att genom en lämplig reglering
10220: bara odlingsjord. Redan ur nationalekono- av sjöns vatten omkring 250 ha odlingsbar
10221: misk synpun:kt sett vore det av vikt att jord kunde vinnas förutom ängs- och annan
10222: sådana marker fortast möjligt torrlades. mark. Denna åtgärd skulle inte medföra
10223: Nu är detta givetvis även en ekonomisk men å strömfallet, som på en sträcka av
10224: fråga, meni många faU är det inte bristen c: a 1 km - från sjön till dess utflöde i
10225: på medel som utgör det stora oeh oöver- Backaviken - har ett fall av 24 meter.
10226: komliga hindret, utan de otidsenl iga be- Men hittiHs ha vattenägama inte viaat
10227: st,äJmme~~erlrua i deru rruu gä:lila:nde vattenrätts- minsta förståelse för det berättigade i små-
10228: lagstiftningen. Den daterar sig som känt brukarna:s ik:rav utan som ISagt, stödande
10229: ända från år 1902 och är i många avseen- sig på föråldrade lagparagrafer, motsatt
10230: den he1t föråldrad. sig projektet.
10231: I alla de fall då man genom sänkning Emedan vi äro underkunniga om . att
10232: av sjö ~eller träsk hade kunnat vinna hun- ovannämnda exempel inte är ·msamstående
10233: dratals kanske :tusentals ha mark, som i vår:t land, taga vi oss friheten förcslå,
10234: eff.ektivt kunde utnyttjas, kan enligt den att rikiSdagen ville hesluta hemställa,
10235: nu gällande lagen en enda storjordägare
10236: omintetgöra hela detta allmännyt.tiga före- att 1·egeringen skyndsamt måtte
10237: tag i den händelse han inneha,r äganderät- till Riksdagen överlärnna proposition
10238: ten till sjön och av en eller annan orsak om ny vattenrättslagstiftning och
10239: motsrutter sig projektets genomförande. att i lagförs~aget måtte intagas så-
10240: I detta sammanhang kunele det ha sitt dana bestämmelser, att vid tm·rlägg-
10241: intresse att t. ex. undersöka förhållandena ning av vattend.ränkta marker, då
10242: i Ingå kommun i Nylands län. I Ingå sänkning av sjö eller träsk fordms,
10243: kommun äger som bekant ett enda stor- den avgömnde rätten bör innehavas
10244: gods, nämligen Fagervik gård, en sjö vid av den numeräm majoriteten av de
10245: namn K varruträsket eller Fagervik träsk. markägare, vilkas marker direkt. be-
10246: .Sjöns s,tränder äro på en del ställen så rör-.as av företaget, och inte såsom
10247: långgrunda at,t de varje vår ligga under hittills av vattenäga1·na.
10248: vatten ~till långt in på sommaren. Sålunda
10249: Helsingfors den 12 februari 1949.
10250:
10251: Gösta Rosenberg. Mauri Ryömä. Elli Stenberg.
10252: 30
10253: 234
10254:
10255: VII,7. - Toiv. al. N:o 75. Suomennos.
10256:
10257:
10258:
10259:
10260: Rosenberg y. ·m.: Esityksen antamisesta uudesta vesioikeus-
10261: lainsäädännöstä.
10262:
10263:
10264: E d u s k u . n n a 11 e.
10265:
10266: Kaikkialla v·esistöistä, järvistä ja Iam- valtaan pitkälti kesään saakka. Siten nal-
10267: mista rikkaassa maassamme on Jaajoja vil- den tulvamaiden järkiperäin'Eln käyttö käy
10268: jelysmaita, jotka joka lrevät joutuvat ke- mahdottomaksi. Tästä joutuu vuosit.tain
10269: vättulvien peittämiksi. Tämä tekee maan kärsimään yhteensä yli P'ariikymmentä pien-
10270: vesiperäiseksi ja happameksi ja alentaa huo- viljelijää. Aina 30-Juvun lopul·ta nämä
10271: mattavasti maan :tuottoa. Laajoja alueita pienviljelijät ovat koettaneet saada aikaan
10272: ei samoista syistä lainkaan voida viljellä, sopimusta Fagerv.ikin kartanon omistajien
10273: vaikka ne monissa tapauksissa ovat parasta kanssa järven laskemisesta, mutta toistai-
10274: mahdollista viljelysmaata. Jo kansantalou- seksi ilman minkäänlaista tulosta. Alustava
10275: delliselta kannalta nähtynä olisi :tärkeätä, tutkimus on osoittanut, että järven veden
10276: että sellaiset maat mahdollisimman pian sopival:la säännöstelyllä saataisiin noin
10277: kU.ivaietfaisiiri. · · ··· - ··· ·· · ··· ·· · · 250- ~ha viljelyskelpoisfa maata, riiittyä ja ..
10278: Tietenkin :tämä on myös .taloudellinen muuta :maata lukunnottamatta. Tämä toi-
10279: kysymys, mut.ta monissa tapauksissa eivät menpide ei haittaisi vesiputousta, joka noin
10280: suuret ja voittamattomat vaikeudet johdu 1 km: n päässä - järvestä sen Backa-
10281: varojen puutteesta, vaan nyt voimassa ole- vikeniin johtavaan laskuun - on noin 24
10282: van vesioikeuslainsäädännön epäajanmukai- metriä korkea. Mutta toistaiseksi veden
10283: sista määräyksistä. .Se on peräisin, kuten omistajat eivät &e osoittaneet pienviljeli-
10284: tu:nne:ttuna, aina vuodelta 1902 ja monessa jäin oikeutetuille vaatimuksille pienintäkään
10285: suhteessa kokonaan vanhentunut. ymmä1.1tämystä, vaan, !kuten sanottu, nojau-
10286: Kaikissa niissä tapauksissa, joissa järven tuen vanhentuneisiin :Lakipykäliin vastus-
10287: :tai lammen laskulla olisi voitu saada sa- taneet sunnnitelmaa.
10288: toja, kenties tuhansia hehtaareja maata, Koska tiedämme, että ~edellä esitetty esi-
10289: jota voitaisiin tehokkaasti käyttää, voi nyt merkki ,ei ole ainoa maassamme, ehdotamme
10290: voimassa olevan lain nojalla yksi ainoa eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
10291: suurmaanomistaja :tehdä tyhjäksi koko tä-
10292: män yleishyödyllisen yrityksen siinä ta- että hallitus kiireellisesti antaisi
10293: pauksessa, ·että hänellä on järv·een omistus- Eduskunnalle esityksen uudesta vesi-
10294: oikeus ja hän syystä t•ai toisesta vastustaa oikeusZainsäädännöstä ja että ktkieh-
10295: suunnitelman •tot·eut.tamista. dot'Ukseen otettaisiin sellaiset mää-
10296: Tässä yhteydessä voisi olla mielenkiin- räykset, etta vesiperäisten maiden
10297: tonsa esim. Inkoon kunnan olojen tutkimi- kuivattamisessa, milloin vaaditaan
10298: sella Uudenmaan läänLssä. Inkoon kunnassa järven tai lammen laskua, ratkaisu-
10299: kuten tunnettua, yksi ainoa suurWa, nimit- oikeus on oleva niiden maanomista-
10300: .täin Fagervikin kartano, omistaa erään jär- jien, joiden maita yritys suoranai-
10301: ven, nimeltään Kvarnträsket tai Fagervik sesti koskee, lukumääräiseUä enem-
10302: träsk. Järven. rannat ovat paikoittain niin mistöZlä, .eikä kuten tähän saakka,
10303: alavat, että ne joka kevät joutuvat veden vesistön omistajilla.
10304: Helsilllgissä 12 päiväinä helmikuuta 1949.
10305:
10306: Gösta Rosenberg. Mauri Ryömä. Elli Stenberg.
10307: 235
10308:
10309: VU,s. - Toiv. al. N :o 76.
10310:
10311:
10312:
10313:
10314: NieminenJ y. m. : Nuorten henkilöiden vapauttamisesta kun-
10315: nallisverosta palkkatulojen osalta.
10316:
10317:
10318: Eduskull'nalle.
10319:
10320: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on että hallitus antaisi Eduskunnalle
10321: lausuttu näille valtiopäiville jätetyssä tulo- esityksen kunnallisen verolain niin
10322: . ja omaisuusvero!lain niin muuttamista, että muuttamisesta, että alle 17 vuotiaat
10323: nuoret, alle 117 vuotiaat vapautettaisiin suo- nuoret henh"löt vapautettaisiin suo-
10324: rittamasta veroa kaikista pa:lkkatuloistaan, rittamasta kunnallisveroa palkkatu-
10325: koskevassa toivomusaloitteessa n:o 36 kun- loistaan.
10326: nioittaen esitämme eduskunnan ihyvä;ksyttä-
10327: väksi toivomuksen,
10328: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
10329:
10330: Niilo Nieminen. Martti Leskinen.
10331: Toivo Friman. Arvo Riihimäki.
10332: Antto Prunnila.
10333: 236
10334:
10335: VII,9. - Toiv. al. N:o 77.
10336:
10337:
10338:
10339:
10340: Sonnunen y. m.: Matkasta työ~ tai toimipaikalle ja sieltä
10341: takaisin aiheutuneiden kust'annusten vähentämisestä
10342: kunnallisverotuksessa.
10343:
10344:
10345: E d u s k u n n a ll e.
10346:
10347: Kaupunkien, kauppaloiden ja muiden Edelllä mainitusta syystä osan ansioistaan
10348: asutuskeskusten työpaikoille Ja jälleen matkakuluina menettäneistä eivät saa siitä
10349: asunnoilleen kulkiessaan työntekijät, viran- edes helpotusta kunnallisverotuksessaan,
10350: ja toimenihaltijat joutuvat varsin sään- mikä oikeudenmukaisuus- ja kohtuussyistä-
10351: nö]lisesti käyttämään erilaisia liikenneväli- kin olisi saatava. Tässä suhteessa vallinnut
10352: neiti,i, kuten junia, linja-autoja tai:kka rau- epäkohta olisi korjattava. Muutoiuhan im-
10353: tateiden liikennevälineitä j . n. e. Tästä kai- lheena olevassa asemassa olevat henkilöt
10354: kesta heHle aiheutuu vuosien mittaan huo- joutuvat jatkuvasti olemaan epäoikeute-
10355: mattavia kuluja. Näitä kuluja tavallisesti tussa asemassa verrattuna niihin 'Verovel-
10356: virastot taikka muut työnantajat eivät 'kor- vollisiin, jotka asuvat työ- ja toimipaikko-
10357: vaa.·- Siita jolitueri-k. o: .rrienot välientruvät - jensa laiieisyyaessä, .. eivätkä tan;itse käyt-
10358: palkannauttijain toimeentuloonsa tarvitse- tää ansioitaan matkakuluihin työpaikoille
10359: mia ansioita. Tässä suhteessa palkannautti- ja takaisin kulkiessaan. Sanotun epäkoh-
10360: jat ovat yleensä heistä itsestään riip.pumat- dan korjaamiseksi ehdotamme eduskunnan
10361: tomasta ·syystä pakkotilass.a. Monet heistä hyväksyttäväksi toivomuksen,
10362: omistavat kodin kaupungissa, kauppalassa
10363: taikka muussa asutuskeskuksessa, mutta että hallitus kiireellisesti antaisi
10364: joutuvat käymään työssä taikka toimessa Eduskunnalle esityksen laiksi maa-
10365: toisema paikkakunnalla, maalla, satamissa lais- ja kaupunkikuntien kttnnallis-
10366: j. n. e. Toisilla on joko koti taikka asuin- asetusten muuttamisesta siten, että
10367: paikka maaseudulla, eli kaupunkien tai asunnosta työ-, viranhoito- tai toimi-
10368: kauppaloiden lähettyvillä, josta joutuvat paikalle ja sieltä takaisin asuinpai-
10369: työ- ja toimipaikoilleen ja takaisin kulkies- kalle kulkuneuvojen käytöstä aiheu-
10370: saan kustantamaan matkansa. Valinnan va- tuneet todelliset kulut saataisiin kun-
10371: raa ei ole, kuten tunnettua, asuntopula- nallistaksoituksessa vähentää vero-
10372: kin tässä suhteessa asettaa rajoitukset. tettavasta tulosta.
10373: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
10374:
10375: Toivo 1. Sormunen. Eino Kilpi.
10376: Yrjö Murto. Mikko Järvinen.
10377: Eino Tainio. Antto Prunnila.
10378: Hannes Tawiainen.
10379: 237
10380:
10381: VII,to. - Toiv. al. N :o 78.
10382:
10383:
10384:
10385:
10386: Stenberg y. m.: Vanhuuden vuoksi työky,vyltään heikenty-
10387: neiden henkilöiden palkka- ja eläket'lllojen vapauttami-
10388: sesta kunnallisverosta ja sen ennakkokannosta.
10389:
10390:
10391: E d u s k u n n a ll e.
10392:
10393: Voimassaolevien verolakien mukaan jou- leskeksi jäätyään joutuvat palkkatyöhön, ei
10394: tuvat myös työkyvyltään heikentyneet, tur- aikaisemmin ole o'llutkaan omia ansiotuloja.
10395: vattomaan asemaan jääneet vanhukset ve- Kuitenkin he voivat olla jo ansiotyöhön
10396: rotettaviksi pienistä ansio- ja eläketulois- ryhtyessäån vajaatyökykyisiä ja vajaapalk-
10397: . taan. Varsinkin kunnallisessa verotuksessa kaisia, ja tämä pitäisi huomioida heitä ve-
10398: se muodostuu kohtuuttoman raskaaksi elin- rotettaessa. Sensijaan vakinaiset viran ja
10399: minimin alle jääneistäkin tuloista. Kun- toimen haltijat, jotka säilyttävät tavallisesti
10400: nallinen verolaki ei vapauta veroista edes palkkatulonsa entisellään - voivatpa ne
10401: vanhusta tai muuta vajaatyökykyistä, joka ikälisillä kohotakin - kunnes jättävät toi-
10402: ruokapalkalla suorittaa heikentyneille voi- mensa, joutuvat vaikeuksiin vasta silloin,
10403: millensa mahdollista työtä saamatta raha- jos elä,ke ei ole riittävä.
10404: palkaksi penniä!kään. Samoin esim. kunnan On myös huomioitava se, että asianomai-
10405: työtuvissa työskentelevät vanhukset, jotka set verovelvolliset joutuvat sunriita;maan
10406: eivät saa palkkasäännöstelyn mukaista palk- riittämättömästä tulostaan ennakkoverona
10407: kaa, vaan jonkunlaista huoltorahaa vastaa- kohtuuttoman raskaan verosuoritu!ksen, eikä
10408: van korvauksen työstään, joutuvat tästä asia ole sama, vaikka siitä osa sitten vuo-
10409: maksamaan veroa. Tosin laeissa maalais- den tai parin perästä palautettaisiinkin. Sil-
10410: kuntien !kunnallishallinnosta ja kunna1lis- loin voi vanhus olla vaikka kuollut, mutta
10411: hallituksesta kaupungeissa annetuissa ase- silloin, kun ennaklropidätys on suoritettu,
10412: tuksissa annetaan truksoituslautakunnille oi- olisi 'Pidätetty summa voinut olla hänelle
10413: keus vähentää verovelvollisen tulosta sai- välttämätön kipeimpään tarpeeseen.
10414: rauden tai vanhuuden tähden enintään kuu- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
10415: sikymmentä,tuhatta, mutta tuo vähennys on nioittaen eduskunnan hyvaksyttäv:ä!ksi toi-
10416: mielestämme aivan liian pieni ja kun se jää vomuksen,
10417: riippuvaksi taksoituslautakuntien harkin-
10418: nasta, ei ole varmuutta siitä, että sitä kai- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10419: kissa ta.rvittavissa tapauksissa noudatettai- siin vanhuuden vuoksi työkyvyltään
10420: snn. heikentyneiden henkilöiden palkka-
10421: Työkyvyn aleneminen vanhuudessa ei ja eläketulojen vapauttamiseksi kun-
10422: aina tunnu palk'katulojen alentumisena, nallisverotuksesta ja niiden ennakko-
10423: sinä esim. naisvanhuiksilla, jotka usein vasta perinnästä.
10424: Helsingissä helmitkuun 10 päivänä 1949.
10425:
10426: Elli Stenbe:rg. Eino Tainio.
10427: Eino Kujanpää. Irma Torvi.
10428: Vilhelm Riihinen.
10429: 238
10430:
10431: Vll,ll. - Toiv. ail. N :o 79.
10432:
10433:
10434:
10435:
10436: E. Koivisto y. m.: Lisä;yksestä vuoden 1949 tulo- ja me?w-
10437: arvioon vaikeuksiin joutuneiden kuntien talouden tuke-
10438: miseksi.
10439:
10440:
10441: E d u s k u n n a U e.
10442:
10443: Viime vuoden lopussa la'kikasi olemasta velvollisuuden saattanut kunnassa täyteen
10444: vo1massa eräiden kuntien talouden tuke- voimaan. Jälellä oleva verovelvollinen ~un
10445: miSesta annettu la'ki, jonka perusteella 'nan väestö on kahteen kertaan menettä-
10446: Pohjois-Suomen hävitetyllä alueella olevat nyt sodassa kaiken omaisuutensa ja sen-
10447: kunnat olivat oikeutetut saamaan va'ltiolta vuoksi suuresti velkaantunut. Siitä syystä
10448: välttämättömiin menoihinsa sen puuttuvan sen veronmaksukyky on heiklko. Kunnan
10449: määrän, mitä kunta taksoituksella äyrin verotuksella !kannettava määrä on kuiten-
10450: hinnan olessa 10 markkaa ei saanut ko- kin kuluvana vuonna noin 40 % suurempi
10451: koon. Tämän lain perusteella voitiin näi- kuin edellisenä, jolloin veroäyrin hinnaksi
10452: den vaikeuksiin joutuneiden kuntien ta- ilman valtiovallan tukitoimenpiteitä olisi
10453: .. Töutta he1poittaa. tullutnoin ;13---'-'-14 markkaa; Tänä vuonna,
10454: Nyttemmin on kuitenkin useat kunnat jolloin puolet väestöstä edellämainitun syyn
10455: siinä määrin selviytyneet jälleenrakennus- takia vapautuu veronillalksusta, äyrin hinta
10456: y. m. sodan aiheuttamista tehtävistään, ettei ennakkolaskelmien mukaan kohoaisi noin 20
10457: hallitus enää ole katsonut tarpeeliiseksi jat- marlk'kaan, mitä on pidettävä aivan ilroh-
10458: kaa edellämainittua lainsäädäntöä. Sitä tuuttomana.
10459: ovat vastustaneet myöskin eräät kunnat Lisäksi viime vuonna laajoja alueita
10460: senvuoksi, että kunnat täten joutuvat liial- Pohjois-Suomessa kohdannut ankara kato
10461: liseen valtion holhoukseen. on aiheuttanut monissa kunnissa myös kun-
10462: Kuitenkin ovat vielä:kin eräät kunnat ei tien taloudelle suuria vaikeuksia, joista ne
10463: ainoastaan sodan seurallimusten vaan myös tuskin ilman valtiovallan apua selviytyvät.
10464: eräiden muiden syiden takia valtion tuen Senvuoksi olisi .tarpeen, että hallituksen
10465: tarpeessa. Sellaisessa asemassa ovat m. m. käytettävänä olisi erityinen määräraha,
10466: sellaiset kunnat, joihin maanhankintalain- jolla se voisi mainituista syistä vaikeuksiin
10467: säädännön kautta joudutaan perustamaan joutuneiden kuntien taloutta riittävästi tu-
10468: suuremmassa määrin n. s. kylmiä tiloda, joi- kea. Kun se'llaista määrärahaa ei kuluvan
10469: den haltijat 7 vuoden aikana hallintasopi- vuoden tulo- ja menoarviossa ole, esitämme
10470: muksesta lukien ovat vapautetut myöskin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttävä!ksi
10471: kunnan veron maksusta. Niinpä ~sim. tSal- toivomuksen,
10472: lan kunnassa tulee tällaisia tiloja yli 600
10473: käsittäen lälhes puolet koko kunnan väes- että hallitus esittäisi kuluvan vuo-
10474: töstä, Kuusamon kunnassa yli 200, samoin den menoarvioon lisättäväksi riittä-
10475: Tervo'lassa j. n. e. Näille uusille kylille jou- vän suuren määrärahan vaikeuksiin
10476: dutaan m. m. Sallan kunnassa rakentamaan joutuneiden kuntien talouden tuke-
10477: ja ylläipitämään kymmenkunta kansakou- miseksi.
10478: lua, vaik.lka kunta jo ennen sotia oli Oppi-
10479: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1949.
10480:
10481: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
10482: 239
10483:
10484: VII,12. - Toiv. al. N:o 80.
10485:
10486:
10487:
10488:
10489: Turkka y. m.: Rahaston muodostamisesta lainojen myöntä-
10490: mistä vatrten kunniZle kunnalliskotien rakentamiseksi.
10491:
10492:
10493: E duskunnaBe.
10494:
10495: Voimassa oleva laki m3iama, että jokai- tettävissä varoja, joita voitiin antaa [ai-
10496: sessa !kunnassa on oltava kunnaililiskoti. noina kunnille kyseessä olevaan tar1mituk-
10497: Tätä määräystä ovatkin kunnat yJeellJSä seen. Nyt ei täJlJaista ·rahastoa enää ole
10498: noudattaneet ja asia on siten saatu järjes- ol•eunassa, ja sosiaaliministeriö ·ei näin ollen
10499: tykseen. Mutta kuitenikin on olemassa mel- <voi tehdä mitään asian auttamiseksi iki-
10500: koinen määrä sellaisiakin kuntia, jotka pää- peimmissäikään: t31paUJksissa. Mielestämme
10501: asiassa varattomuutensa vuoksi eivät ole olisikin varsinkin näissä oloissa paikaUaan,
10502: voineet täyttää velvollisuiittMn tässä sulh- että jälleen saataisiin aikaan sal:lainen va1-
10503: teessa. T·allaisia kuntia on varsinkin Poh- tion: rahasto, josta voitaisiin myöntää haJlpa-
10504: jois~Sataikunnassa, Ke~i-Pohjoomaalla, Kai- korkoisia !lmoletuslainoja tositarpeessa ole-
10505: nuussa ja ikoil!liselJ.a PohjanmaaHa. Nyt- viUe kunniille ik:unnalliskotien rakentami-
10506: temmin on yleinen tilanne monissa kun- seksi. Nämä seikat lb.uomioon: ottaen e!hdo-
10507: nissa, erittäinkin viimeksi mainituissa pai- tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
10508: koissa, kehittynyt se,l[aiseksi, etteivät ne sen,
10509: par>haimmalla ta)hdol>lakaan voi mainittua
10510: rvelvollisuuttaan täyttää. Jotta kysymys että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10511: saataisiin järjestykseen, iherää ~äihinnä aja- siin sellaisen rahaston muodostami-
10512: tus, että se on hoidettava valtion tuen seksi, mistä voitaisiin myöntää heik-
10513: turvin. kovaraisille kunnille halpakorkoisia
10514: Itsenäisyytemme alikuaikoina aina 30-lu- kuoletuslairwja kunnalliskotien ra-
10515: vulle saakka oli sosiaaliministeriön käy- kentamiseksi.
10516: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
10517:
10518: Arvi Turkka. Veli Järvinen.
10519: Antti A. Koukkari. Vilho Väyrynen.
10520: Heikld Kinnunen. Toivo Friman.
10521: Edvard Pesonen. Yrjö Hautala.
10522: Arvo Sävelä. Kusti Eskola.
10523: Paavo Karjalainen. Pentti Niemi.
10524: Juho Karvonen. Toivo I. Sormunen.
10525: 0. Muikku. Meeri KaJavainen.
10526: E. Pusa. Arttur Koskinen.
10527: Rafael Paasio. Markus Niskala.
10528: Eino Raunio.
10529: 240
10530:
10531: VII,1a. - Toiv. al. N:o 81.
10532:
10533:
10534:
10535:
10536: Kölli y. m.: Toimenpiteistä asutustoiminnan maalaiskun-
10537: nille aiheuttaman taloudellisen rasituksen tasoittamiseksi.
10538:
10539:
10540: Eduskunnatle.
10541:
10542: Siirtoväen asuttamis,en johdosta on mo- tilapäisesti on vähentynyt, eivätkä verotu-
10543: nien kuntien väkiluku huomattavasti li- lot muutenkaan ole asutettaville my,önnet-
10544: sääntynyt. Tästä on oUut seurauksena, että tyjen verohelpotusten vuoksi :lisääntyneet
10545: kuntien menot ovat myös vastaavasti nous- v-äestön kasvua vastaavasti, kun taas toisiin
10546: seet tai Jähi,aikana nousevat. Nä~in on asian- kuntiin nähden on näin oTlut asianlaita
10547: 'laita .paitsi muista syistä, ·ennen: kaikkea vähäisemmässä määrässä. Kun kuitenkaan
10548: siirtoväen välttämättämiksi tekemän uusien ei ole paikallaan, että siirtoväen sijoittami-
10549: kansakoulujen .rakentamisen ja •entisten nen aiheutta,a joiHekin kunnilile niille kuu-
10550: 1aajentamisen takia. Toisaalta ei maataious- rluvien hallintotehtävien hoitajina suur:em-
10551: s,iirtoväen kuntaan sijoittumineu kuiten- pia taloude:Hisia r.asituksia ja niiden veron-
10552: kaan välittömästi aiheuta kunnan vecrotu- maksajiHe korkeampia v.e.roja kuin muille,
10553: lojen kasvua. 'Tämä j~ohtuu -siitä; että olisi :Kyseistä epäsuhdetta tasoitettava. -
10554: heiHe annetut uudet tilat on vapautettu Tåmä kävisi ehkä parhaite.n .päinsä myön-
10555: alkuvuosina pinta-alan perusteena määrät- tämällä normaa!lia enemmän .rasitetuiksi
10556: tävästä verosta myös kunnallistaksoituk- j~outuville vähävaraisil!le kunniUe valtion
10557: sessa, joten tältä osrulta ta.pa'htuu päinvas- varoista tav:a,J:lista suurempia avustuksia
10558: toin veron tuoton alenemista. Uudet vilje- ·edellä mainitusta syystä johtuvan raken-
10559: Ejät on niinikään ,aluksi vapautettu mak- nustoiminnan tukemis·eksi.
10560: samasta veroa asuntoedusta sekä oman ja Edellä ,esitettyyn viitaten ehdotwmme
10561: perheenjäsent·en maatalouden hyvåksi tek·e- eduskunnan hyväksyttäv,äksi toivomuksen,
10562: män tvön arViosta.
10563: Maata1loussii.rtoväen sijoittaminen •ei ole että hallitus toimituttaisi tutki-
10564: tapa:htunut tasaisesti kaikkiin maan kun- muksen asutustoiminnan maalais-
10565: tiin, ikoska tämä on ratkaisevasti riippunut kunnille kunnallisten hallintotehtä-
10566: asutustarkoitukseen ku'llakin paikka:kun- vien hoitajina wiheuttamasta talou-
10567: na:lla käytettävissä olevan maan määrästä. dellisesta ras,ituksesta sekä ryhtyisi
10568: Tämän vuoksi ovat jotkut maalaisikunnat toimenpiteisiin tämän rasituksen ta-
10569: olleet asutustoiminnan johdosta pakotettuja soitt.amiseksi niissä tapauksissa, joissa
10570: huomattavasti lisäämään menojaan samaila se on keskimääräistä s.uurempi.
10571: kun niiden veronalainen maata:lrouspinta-ala
10572: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
10573:
10574: Martti 0. Kölli. Niilo Honkala.
10575: Matti Heikkilä. Päiviö Hetemäki.
10576: Heikki Ala-M'åyry. Atte Pakkanen.
10577: Samu:li Simula. Erkki Koivisto.
10578: 241
10579: VU,14. - Toiv. al. N:o 82.
10580:
10581:
10582:
10583:
10584: Raunio 1· m. : M4alaiskutUi6n oikeuttamisesta pakkoluruM-
10585: tamaon maata asemakoovallisiin tarkoituksiin.
10586:
10587:
10588: E d u s kun n a :} i e.
10589:
10590: Valtio tehMtaakseen kuntien •halua BMt- kauppaJoiden ll)a:kkolunastU80ikeuden 08alta
10591: taa asujainten olot sosiaalisesti tyydyttä- esittänyt toivomuksen ha;Uitu.ksellle, jätet~
10592: väd:le tasolle on säätänyt aaemakaavalain ja tiin sos.-dem. eduskuntaryhmän toitrul8ta
10593: rakennussäämuön. Voimaasa olevien lain- eduskunnan :kansliaan haUitu'l.toon asiAn-
10594: säännösten mukaan ikaupungei1la ja ikaurp- omaisen jä.sanen vastattavaiksi kylymys,
10595: pa~loilla on oikeus pakkolunastaa maata onko :hallitus ryhtynyt tarpeellisiin toi-
10596: erinäisten wremakaav&Jllisten tarkoitUB[)erien menpiteisiin sellaisen 'lainsäädännön ai.
10597: toteuttamista varten. kaansaamiseksi, että maa,laiskunnille myön-
10598: Sen sijaan maala:iskunnat ovat joutune.et nettäisiin oikeus pakkolunastaa !kaikkea
10599: vaikean tilanteen eteen, niillä kun ei &le sitä rakentamatonta maata, mikä sisältyy
10600: samanlaista pa:kkoluna.stu.soikeutta kuin ra:kennussuunnitalm.alia järjestettyyn. aluee·
10601: kaupungeilla ja kauppalo1lla. Ja kuitenkin seen ja rakennettua maata, sikäli 'kun sitä
10602: löytyy maalaiskuntia, jokien alueelle on välttämättömä.sti tarvitaan rakennussuunni-
10603: muodostunut suurehk:oja asuintiivistymiä, tehnan järldpe.räistä. toteuttamista. varten.
10604: jotka· .säännöstelemättöminä ka.svaen ovat Vuoden 1947 va:lti<>päivillä tehtiin eos.-
10605: kunniille aiheuttaneet epäkohtia, jotka niiille dem. ryhmän taholta asiasta töivomus-
10606: ovat muodostuneet ylivoimaisiksi poistaa. aloite, joka !kuitenkin jäi käsittelemättä.
10607: Vuoden 1945 valtiopäiville jätetyn aloit- 'Kun maalaiskunnan oikeus maan palkko-
10608: teen johdosta eduskunta, tuntien edeJ.lä ~luuastamiseen V!Oi taplllhtua vBJn yleisen
10609: mainitut haitat vaikeutta.van !kaupunkien pakkolunastuslain nojaHa ehdotamme· edus-
10610: ja k:aurppaloiden asemakaaval,lista kehitystä kunnan h~äksyttäväksi toivomuksen,
10611: hyväksyi 5 päivänä ma,rraskuuta 1946 :hal-
10612: litukselle toivomuks,en, että hahl.itus kii- ettit hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
10613: reellisesti va:lmista,isi esityksen kaupunkien toimenpiteisiin asemakaavalainsää-
10614: ja kauppaloiden oikeudesta pakkolunastaa dännön muuttamiseksi niin, että
10615: kunnan alueella olevaa maata kohtuulliseen myöskin moolaiskunnille myönnettäi-
10616: :hintaan. Eduskunnan aJoiteoikeuden puut- siin oikeus pakkolu'ltaStaa asemakaa-
10617: tuessa eduskunta ei voinut toivomu:ksessaan vaUisia tarkoituksia varten alueel-
10618: mennä pitemmälle. laan olevaa maata kohtuulliseen hin-
10619: Toukokuun 11 päivänä 1946, siis jo en- taan.
10620: nen kuin eduskunta oli kau.pookien ja
10621: Helsingissä H päivänä heJmikuuta 1949.
10622:
10623: Eino Raunio. Alpo Lumme. Pentti Niemi.
10624: Heikki Simonen. Meeri Kalavainen. Heikki Bykkäälä.
10625: Kalle Jokinen. Arttur Koskinen. Veli Järvinen.
10626: E. Pusa. K. Alanko. Varma K. Turunen.
10627: Olavi Kajala. 0. Muikku. Vilho Väyrynen.
10628: Urho Kulovaa.ra.. Valto Käkelä. Aino Malkamäki
10629: Arvo Sävelä. Kaisa Hill.elä. Isak Pentta.la.
10630: Juho Kuittinen. Edvard Pesonen.
10631: 31
10632: 242
10633:
10634: VII,u. - Toiv. al. N :o 83.
10635:
10636:
10637:
10638:
10639: Raunio y. m: : Kuntien oikeuttamisesta pakkolunastamaan
10640: ,naata soranottopaikaksi tai urhet"lukentäksi.
10641:
10642:
10643: Ed u s kun n a ~ 1e.
10644:
10645: Voimassa olevan 'lainsäädännön mukaan omaan kuntien elimien \ha;luttomuuden
10646: ovat maamme !kunnat jääneet vaikeaan vuoksi, vaan usein sen vuolksi, että !kunnat
10647: asemaan sen vuoksi, että niihle ei ole sää- eivät ole vapaaehtoisesti saaneet lunastaa
10648: detty pa:kkolunastusoikeutta maa-wlueisiin, tarvittavaa maa-alaa. Tämänkin vuoksi
10649: joita ne väilttämättä tarvitsisivat. Näin on olisi saatava lainsäädänn&sä korjausta
10650: ~aita m. m. S81Ven- ja soranottoalueisiin ja aikaan, että tämä urheilu- ja liikuntakasva-
10651: urheilukenttien rakentamiseen tarvittaviin tukselle tarpeellinen työ saataisiin edisty-
10652: maa-alueisiin nähden. Kuntien saven- ja mää.n. kaikkiaUa.
10653: sorantarve katujen ja teiden kunnostami- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
10654: seksi ja niiden raiJrentamiseksi tuottaa mo- tamme kunnioittaen eduskUilillan hyväk-
10655: llirt_paik()ill_V~ilreuksia si.ksi, että ne eivät syttä,väksi toivomuksen,
10656: saa käytettäväkseen 8avi:.: 3a sora::alueita ja
10657: monasti joudutaan ne ajamaan pitkien että hallitus kiireeUisesti valmis-
10658: matkojen päästä vaikkapa :lähellälkin olisi taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
10659: siihen sopivia maa-alueita. Lisäksi, ja var- sen kuntien oikeudesta lunastaa
10660: sinkin nykyisin vilkkaan rakennuskauden omakseen soranottopaikaksi ja urhei-
10661: vallitessa, tarvitaan rakennustoimintaan sa- lukenttien rakentamiseksi soveltuvia
10662: vea ja soraa huomattavasti, mutta sen saan- ntaa-alueita ja että niiden hinta
10663: nissa on monin paikoin suuria vaikeuksia. lunastuksissa määrättäisiin kohtuul-
10664: UrheHukenttien tr>akentamin.en ei ole mo- lisia hintoja vastaavaksi.
10665: nissa kunndssa jäänyt t€kemättä yksin-
10666: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
10667:
10668: Eino Raunio. Ra.f31el Paasio.
10669: Heikki Simonen. Elli Nurminen.
10670: VaJto Käkelä. Martta. Salmela-Järvinen.
10671: 0. Muikku. Arvo Sä.velä.
10672: Viljo Rantala. Arttur Koskinen.
10673: Isak Penttala. K. Alanko.
10674: G. Andersson. Ola.vi Kaja.la.
10675: Meeri Ka.la.vainen. Emil Huunonen.
10676: Vilho Väyrynen. Juho Kuittinen.
10677: Juho Karvonen. Edvard Pesonen.
10678: 243
10679:
10680: VII,u. - Toiv. al. N:o 84.
10681:
10682:
10683:
10684:
10685: Beljaa y. m. : Kunnille moontiealueiden lunastamiseen va..
10686: ratun miiö:rärahan korottamisesta.
10687:
10688:
10689: E d u s k u n n a 11 e.
10690:
10691: Kunnat ovat tielain mukaan velvollisia Tämän vuoden tulo- ja menoarvioon on
10692: mwksa.maan maantiealueiden paikkolunastus- hyvälksytty tarkoitukseen 1,500,000 mark-
10693: kustannukset. kaa. Tätä määrärahaa on pidettävä riittä-
10694: Tämä velvoitus johtaa kuitenkin eräissä mättömänä ottaen huomioon, että työttö-
10695: tapauksissa ilmeisiin kohtuuttomuuksiin. myyden johdosta teetetään tämäntapaisia
10696: Varsinkin kaupunkien ja asutuskeskusten tietöitä enemmän kuin edellisinä vuosina.
10697: ympärillä olevat kunnat, joiden alueella Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10698: suoritetaan suurempia tieoikaisuja palvele- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10699: maan n:äiden keskusten kaukoliikennetar-
10700: vetta ja joilla on vähäinen .paikallinen mer- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
10701: kitys, joutuvat eräissä tapauksissa taloudel- toimenpiteisiin kunnille maantiealuei-
10702: lisiin vaikeuksiin maksaessaan pakkolu- den lunastamista varten käytettä-
10703: nastuskustannukset maantiealueista. vien avustusmäiirie.n koruttamiseksi.
10704: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
10705:
10706: Lennart Heljas. Martti Leskinen.
10707: Oiva Turunen. Albert Brommels.
10708: Martti Miettunen. Janne Koivuranta.
10709: Eino Laitinen. Yrjö I. Antila.
10710: Elli Nurminen. Lassi Hiekkaila.
10711: 244
10712:
10713: VII,t7. - Toiv. al. N:o 85.
10714:
10715:
10716:
10717:
10718: V'åyryDAm. y. m.: Eräi<Un :tiheissä a.s1wtusrykmissä olevain
10719: 'IJ'tlOkramitste"" oikeuttamisesta uudistamaan lutlaStOJmis-
10720: vaatimuksensa.
10721:
10722:
10723: E d u s k u n n a ll e.
10724:
10725: Useimnutt Rovaniemen kauppalan alueella tosta saadun tiedon ml.l:kaan on vastaavan-
10726: olevista vuokramiehistä, jotka olivat ti- laisia tapaulksia todettu muuallakin.
10727: heissä asumusryhmissä olevien 'V1I~ra-aluei Kun vuokramiehillä on tietämättömyy-
10728: den lunastanlisesta helmikuun 28 päivänä destä jääny:t tekemättä lunastusvaatimus ja
10729: 1936 annetun lain nojalla oikeutettuja lu- kun he siten ilman omaa syytä eivät ole
10730: nastamaan vuokra-alueensa, ovat säädetyn voineet toteuttaa lain heille myöntätnää lu-
10731: ajan kuluessa tehneet lunastamisvaatimuk- nastusoikeutta, niin nähdälksem:tne olisi koh-
10732: sen. Huomattava osa näistä vaatimuksista tuullista varata ~eille -vielä tilaisuus lunas-
10733: on kuitenkin hyljätty sillä perusteella, ettei tusoikeuden toteuttamiseen. Tämän vuoksi
10734: vuokta.roies ollll,t . käyttänyt yU<>kra-a,lu.ett~ . eh_do1;amme ... eduskunnan hyväksyttäväksi
10735: pääasiallisesti oonaan tarkoitukseensa, vaan toivomuksen,· · · · · · -·
10736: oli itse asuen vuokra-alueella omistamissaan
10737: rakennuksissa antanut suuremman QSan että hallitus antaisi Eduskunnalle
10738: niistä tai vuokra-alueesta toiselle vuokralle. esityksen laiksi, jolla vuokramiehiUe,
10739: Sanottuun lakiin maaliskuun 22, päivänä joitten lunastamisvaatimus tikeissä
10740: 1946 tehdyn lainmuutoksen mukaan oli asumusryhmissä olevien vuokra-aluei-
10741: niillä, joitten vaatimukset oli hyljätty edel- den lunastamisesta 1936 annetun
10742: läkerrotuin perustein, oikeus ikuuden kun- lain mukaan on hyljätty sillä perus-
10743: kauden 'kuluessa tehdä uusi lunastusvaati- teella, ettei vuokra-aluetta pääasial-
10744: mus. Kun vuokramiehet eivät kuitenkaan lisesti ole käytetty vuokramiehen
10745: olleet saaneet tietoa :lain muutoksesta, eivät omaan ta.rpeeseen ja mahdollisesti
10746: he senvuoksi voineet tehdä uusia lunastus- muissa vastaavanlaatnisissa tapauk-
10747: vaatimuksia. Vain kaksi vuakramiestä ehti sissa, annettaisiin oikeus tietyn mää-
10748: määräajassa tehdä tällaisen vaatimuksen. räajan kuluessa uuden lunastamis-
10749: Maat,alousnlinisteriön Asutusasiainosas- vaatimuksen tekemiseen.
10750: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
10751:
10752: Vilho Väyrynen. A. Turkka.
10753: Paavo Karjalainen. Toivo Friman.
10754: Rafael Paasio. Meeri Kala.va.inen.
10755: Edvard Pesonen.
10756: 245
10757:
10758: VU,ts. - Toiv. al. N:o 86.
10759:
10760:
10761:
10762:
10763: TeTVO y. m. : RakenM'Ii.slainsäädännön täydentämisestä kel-
10764: vottmnien (I,$Untojen tuottamisen ehkäisemiseksi.
10765:
10766:
10767: E d u s k u n n a 11 e.
10768:
10769: Kun asuntora:kennust.oiminlaa lähiaikoina tällaiset vaatimukset lainsäädännöllisesti
10770: on ta:rtk:oitus ryhtyä tukemaan huomatta- määrätty. Mainitalksemme esimerkhi Ruot-
10771: villa yleisillä varoilla on välttämätöntä sista on siellä tarkoin määrätty, minkälai-
10772: huolehtia siitä, että nämä varat tulevat sen ulkoseinän mistäkin rakennusaineesta
10773: käytetyiksi siten, että valmistuvat raken- saa rakentaa, vieläpä niin tarkasti, että
10774: nukset vastaavat kohtuullisia vaatimuksia. maa on jaettu neljään vyöhykkeeseen omine
10775: Niimä vaatimukset määritellään asutuskes- vähimmäisvaathnuksineen.
10776: kusten rakemmsjärjestysten lisäksi lain- Koska alussamainittujen yleisten varojen
10777: säädännössämme ;pääasiassa asemakaava- lisäksi kansalaiset tulevat sijoittamaan
10778: laissa, rakennussäännössä, sisiiasiainminis- o:mia varojaan ja monet e~ä pitkäai;kaisten
10779: teriön päätöksessä eräistä huonerakenteista, kieltäymysten avulla keräämiään säästöjä
10780: laisaa ja asetlli}Qtessa rakentamisesta maa- k. o. ra;kennustoimintaan, olisi välttämä-
10781: seuduila ja paloturvallisuusnäkökohtien töntä koettaa turvata heidät epä.kelpojen
10782: osalta ,palolaissa ja .palO'lu()kittelupäätök- asuntojen hankkimiselta ja keinottelulta
10783: sessä.. Viimeksi mainittuja llllku.1.mottamatta kansalaisten asiantuntemattomuuden kus-
10784: ovat mainitut lait ja asetukset varsin yli- tannU'ksella.
10785: mal.ka,isia jru puutteelli&ia sisä.ltäen täsmäl-
10786: lisiä mäiiräyksiä vain muutamista asuunolle Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
10787: asetettavista vaatimuksista, kuten asuin- ja tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10788: tyijhuoneen lattian sijoittamisesta maanpin- ,muksen,
10789: taan niihden, asuin. ja työhqon~n pienim-
10790: mästä saUitusta 1lattiapinta-alasta ja huone- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
10791: korkeudesta sekä joitakin m'ääräylksiä keit- toimenpiteisiin rakennuslainsäädän-
10792: tiöstä ja kellarista. tömme täydentämiseksi siten, että
10793: Monet asunnon laatuun ratkaisevasti kelvottomien asuntojen tuottaminen
10794: va1kuttaNat serkat, kuten katon, seinien ja keinottelutarkoituksessa estettäisiin
10795: lattian lämmön- ja älinenpitävyys, tuule- korottamalla asunnoille asetettavia
10796: tus, suojaaminen kosteudelta y. m. ovat vähimmäisvaatimttksia m. m. läm-
10797: jääneet tarpeellista huomiota ja tarkemmin mön- ja iiihtenpitiiväisyyteen, tuule-
10798: sanoen määriteltyjä vä<himmäisvaatimuksia tukseen ja kosteudelta suojaamiseen
10799: vaille. nähden.
10800: Läntisissä naapurimaissamme, joiden olo-
10801: suhteet lähinnä vastaa,vat meikäläisiä, on
10802: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
10803:
10804: Penna. Tervo. Pentti Niemi. Veli Järvinen.
10805: Rafael Paa.M. Alpo Lumme. Di 1rmminen.
10806: Vilho Väyrynen. Toivo Pyörtänö. J. F. Tolonen.
10807: Heikki Byk:kä.älä. Ka.lle Jokinen. Edvard Pesonen.
10808: Jere Juutila.inen.
10809: 246
10810:
10811: VU,19. - Toiv. al. N:o 87.
10812:
10813:
10814:
10815:
10816: Lappi-Seppälä y. m.: Kirlrosta ero-nneiden väestöluettelon
10817: picWn aiheuttamien kustannusten siirtämisestä heidän
10818: itsensä kannettaviksi.
10819:
10820:
10821: E d u s k u n n a ll e.
10822:
10823: Kirkkoon ikuuluvien kansalaisten koh- tannuksia, vaan tämän tekee 'Valtio ja sen
10824: dalta !huolehtivat seurakunnat väestöluet- veronmaksajat, jotka suurimmalta osaltaan
10825: teloiden pidosta ja käyttävät tähän työhön ovat kirkon jäseniä ja joutuvat siten suo-
10826: vuosittain useita kymmeniä miljoonia mal'k- rittamaan oman rekisterinsä lisäksi vielä
10827: koja. Arvioihan vuonna 1923 mietintönsä ikirikosta eronneidenkin rekisteröimiskustan-
10828: antanut väestötilaston uudistuskomitea, nukset.
10829: jonka laske<lmia on pidetty pikemmin liian Koska nykyisin käytännössä oleva menet-
10830: alhaisina kuin liian korkeina, suunnittele- tely on epäoikeudenmukainen ja aiheuttaa
10831: mansa yhtenäisen väestöluettelon pidosta sen, että kirkosta eroaminen vapauttaa
10832: aiheutuvat-uvuotuiset . .kust.annniksetu koko asianomaisen väestöluettelon .n.ido~tll. aihe11~
10833: maassa kai!kkiaan lähes 7.5 miljoonaksi mar- tuneista kustannuksista, esitämme eduskun-
10834: kaksi, jonka lisäksi tämän luettelon pe- nan hyväksyttäväksi: toivomuksen,
10835: rustamiskustannuksiin oli tarvittu kaik-
10836: kiaan lähes 5.75 miljoonaa mar'k!kaa. Ny- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10837: kyisessä rahassa olisivat nuo kustannukset siin sen nyt vallalla olevan epäoikeu-
10838: runsaasti kymmenkertaiset. Kirkkoon kuu- denmukaisuuden poistamiseksi, että
10839: luvat kustantavat maksamiensa kirkollisve- kirlrosta eronneet eivät itse kustanna
10840: rojen muodossa nuo summat. Omituista ja väestö'luettelonsa pitoa, vaan että
10841: perin epäoikeudenmukaista sensijaan on, nä~'llä kustannuksilla rasitetaan kir-
10842: että kirkosta eronneet eivät itse kustanna kollisveron maksajia.
10843: n. s. siviil.irekisterin pidosta aiheutuvia kus-
10844: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1949.
10845:
10846: Jussi Lappi-Seppälä. Lassi Biekkala.
10847: Jaakko Hakala. Irma Hamara..
10848: Heikki Ala.-Mäyry. T. A. Wiherheimo.
10849: Usko Koski. Arno Tuuma..
10850: Yrjö I. Antila. Eemil Luukka.
10851: Juhani Leppälä. Lauri Laine.
10852: Nillo Honkala. Wi:ljam Sarjala.
10853: L. 0. Hirvensalo. Toivo H. Kinnunen.
10854: Urho Saariaho. Samuli Simula.
10855: Erkld Koivisto. Väinö Rankila.
10856: Johannes Virtanen. Anton Suurkonka..
10857: L. I. Kaukamaa. Viljami KaJliokoski.
10858: Jalmari Pusa. Juho Heitto.
10859: 247
10860:
10861: VU,2(). - Toiv. a.l. N :o 88.
10862:
10863:
10864:
10865:
10866: E. NUI'IJlin.en y. m.: Toimenpiteistä liikenneturvallisuuden
10867: parantamiseksi.
10868:
10869:
10870: E d u s k u n n a ll e.
10871:
10872: Sodan päättymisen jälkeen on moottori- Tähänastiset moottoriajoneuvoliikennettä
10873: ajoneuvoliikenne huomattavasti kasvanut. koskevat säännökset ovat osoittautuneet
10874: Sen mukana ov>at myös tieliikennevahingot · riittämättömiksi ja on niiden soveltamisessa
10875: lisääntyneet. Poliisin tietoon näitä vahin- oltu liian helläkätisiä, päättäen siitä, että
10876: koja tuli v. 1945 3,451, v. 1946 4,048 ja vahinkotapaukset ja nimenomaan alkoholi-
10877: v. 1947 5,250. Monet kysymyksessä olevista tapaukset, kuten edellä on o.soitettu, ovat
10878: vahinkotapauksista ovat olleet sairanksil- viime aikoina voimakkaasti enentyneet.
10879: taan varsin kohtalokkaita. Paitsi hyvin Nyt on tosin odotettavissa ehdotuksia sel-
10880: huoma,ttavia aineellisia vahinkoja on niissä laisiksi lainsäädännöllisiksi toimenpiteiksi,
10881: sattunut monien ihmishenkien menetylksiä jotka tekevät mahdolliseksi veren alkoholi-
10882: ja vakavanlaatuisia henkilövammoja. Tie- pitoisuuden määrätyksellä osoittaa humala-
10883: liikennevahingoissa v. 1945 kuoli 300 ja tila ja joilla tietenkin on suuri käytännöl-
10884: loukkaantui 1,368 henkiJöä, vastaavien lu- linen merkitys. Mutta nämä säännökset
10885: kujen ollessa v. 1946 296 ja 1,706 sekä v. yksinään eivät tuo korjausta nykyiseen
10886: 1947 353 ja 2,101. asiantilaan. Vawditaan muutakin. Erittäin-
10887: Puuttumatta kaikkiin tieliikennevahinko- kin tarpeelliseksi on osoittautunut tähän-
10888: jen syihin, huomautettakoon ainoastaan, astista tiukemman, yhdenmukaisen ja kes-
10889: että melkointm osa niistä ja nimenomaan kitetyn käytännön aikaansaaminen ajokollt-
10890: senranksiltaan tuhoisimmat ovat sellaisia, tien myöntämisessä ja peruuttamisessa.
10891: joissa ku.:likuneuvojen ohjaaja tai tieliiken- Nyt voi tapahtua sellaista, että tuomiois-
10892: nevahingon uhri ovat olleet väkijuomien tuimen päätöksellä ajOikortti peruutetaan
10893: vaikutuksen alaisia. Alkoholitapauksissa väkijuomien vaikutuksen alaisena moottori-
10894: kuolleiden lukumäärä v. 1945 oli 72 ja ajoneuvoa ohjanneelta ja tieliikenMvahin-
10895: loukkaantuneiden 232. V. 1946 vastaavat koon syyllistyneeltä, mutta pian sen jäl-
10896: luvut olivat 71 ja 336 sekä v. 1947 89 ja keen aruretaan erivapaustietä hänelle ta-
10897: 377. Kun poliisin ·tietoon on tullut ainoas- kaisin. Onpa tapauksia, jolloin useampia
10898: taan osa todella tapahtuneista liikenneva- kemoja korttinsa menettänyt henkilö on
10899: hingoista, ja kun taas näistä tähänastisilla saanut sen takaisin. Suuri puute myös on
10900: tutkimusmenetelmillä ei ole voitu alkoholin siinä, että ns. raittiustodistuksen, joka vaa-
10901: vaikutuksenalaisuus määritellä muuta kuin ditaan ajokortin saajaLta, saattavat antaa
10902: niissä tapauksissa, joissa humalatiJa on ollut epäpätevät henkilöt ja ettei va.Ivota sitä,
10903: ilmeinen, niin täytyy katsoa, että alkoholin onko asianomainen jatkuvasti pysynyt elä-
10904: osuus liikennev>ahinkojen aiheuttajana on mäntavoiltaan raittiina ja säännöllisenä.
10905: paJjon suurempi kuin mitä poliisitilasto Kokemuksesta on myös havaittu, että lii-
10906: osoi·ttaa. Tämän vuoksi on liikenneturval- ikennevahinkoihin usein syyllistyvät henki-
10907: lisuuden edistämisessä erityisesti kiinnitet- löt, joi11a ei ole ajokor.ttia tai joil.ta se on
10908: tävä huomiota siihen, että väkijuomien vai- peruutettu, joten tässäkin kohden säännök-
10909: kutuksen alaiset henkiJ.öt estetään moottori- set ovat puutteelJisia. Näistä ja useista
10910: ajoneuvoa ohjaamasta. muistakin syistä näyttää välttämä.ttömäLtä,
10911: 248 VI1,20. - Liikenneturvallisuus.
10912:
10913: että moottoriajoneuvoliikennettä koskeva± Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
10914: lait ja asetukset otetaan .tarkistuksen alai- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10915: siksi ainakin edellä mainituilta kohdiltaan vomuksen,
10916: ja että siinä yhteydessä harkitaan, eikö
10917: olisi syytä ajokorttia koskevat tärkeimmät että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10918: säännökset sijoittaa moottoriajoneuvoliiken- asianmukaisiin toimenpiteisiin tielii-
10919: nelakiin. Niinikään olisi harkittava yhden- kenneturvallisuuden parantamiseksi
10920: mukaisen käytännön aikaansaamiseksi kes- ja erityisesti väkijuomien käytön ai-
10921: kuselimen perustamista, jonka hoidettavaksi heuttamien tieliikennevahinkojen es-
10922: myös tulisi autoilijain keskuskonisto. tämiseksi.
10923: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
10924:
10925: Elli Nurminen. Arvo Sävelä. A. Turkka.
10926: Kaisa Hiilelä.. Meeri KaJavainen. E. Raunio.
10927: G. Henriksson. La.ura. Bra.n.der-Wallin. Aino Ma.lkamäki.
10928: Rakel Ja.Ja~J. Juho .Karvonen. Alpo Lumme.
10929: Pentti Niemi. Pa.a.vo KarjaJ.a.inen. Martta Salmela-Järvinen.
10930: Arttur Koskinen. K..Ue Kauhanen. Edvard Pesonen.
10931: Ola.vi Kaja.la.
10932: 249
10933:
10934: VU,21. - Toiv. al. N:o 89.
10935:
10936:
10937:
10938:
10939: Tervo y. m.: Toimenpiteistä kansalaisten kalastusoikeuden
10940: laajentamiseksi.
10941:
10942:
10943: E d u s k u n n a 11 e.
10944:
10945: Väliaikaisesta kalastusoikeudesta joulu- Kalakanta kasvaa ja kehittyy yleensä il-
10946: kuun 30 päivänä 1947 annettu laki lakkasi man sen työtä, joka kalaveden omistaa.
10947: olemasta voim&'lSa vuoden 1948 päättyessä. Sen vuoksi on epäoikeudenmukaista, ettei
10948: TäLlöin menettivät ne Suomen kansalaiset, kalastaminen ainakin kotitarpeiksi ole sal-
10949: jotka eivät omista eivätkä pysty vuokraa- littu kaikissa vesissä edellyttäen, että kala-
10950: maan kalavesiä, oikeutensa kalastaa koti- v.eden omistajan omalle kalastukselle ei tuo-
10951: paikkanSa tai :tilapäisen asuinpaikkansa lä- teta kohtuuttomia vaikelliksia. Tällainen
10952: helläkin olevissa vesissä ongella ja mui11a jokamiehen blastusoikeus olisi jossakin
10953: koukkupyydyksillä, merralla ·tai katiskalla muodossa ja riittävässä laajuudessa myön-
10954: kotitarvettaan varten. Samalla menetti ka- nettävä pysyväisessä kalastuslainsäädän-
10955: lastajasiirtoväki ne oikeutensa, jotka sanot- nössä.
10956: tuun lakiin perustuivat. Edellä olevan perusteella kunnioittaen
10957: Kun voimassa olevan kalastuslainsäädän- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
10958: nön mukaan kalastusoikeus on sidottu maa- vomuksen,
10959: omistukseen, eikä edes kaikilla maatakaan
10960: omistavilla ole oikeutta kalavesiin, on n. s. että kallitus antaisi kiireellisesti
10961: jokamiehen !kalastuslain lakkaamisesta ol- Eduskunnalle esityksen laiksi, jonka
10962: lut seurauksena, että monet varsinkin mukaan kaikilla Suomen kansalai-
10963: siirtoväkiperheet sekä asutus.. ja teollisuus- silla olisi oikeus ainakin kotitarpeiksi
10964: alueidoo vähävarainen väestö ovat menettä- ja laissa tarkemmin määrätyillä pyy-
10965: neet mahdollisuutensa saada kaloista vält- dyks-illä kalastaa kaikissa vesissä.
10966: tämätöntä ravinnon lisää.
10967: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
10968:
10969: Penna. Tervo. Isak Penttala..
10970: Rafael Paasio. Jere Juutila.inen.
10971: Vilho Väyrynen. Veli .Tårvinen.
10972: Heikki Hyk:kää.lä. Elli Nurminen.
10973: Toivo Pyörtänö. Alpo Lumme.
10974: Pentti Niemi. J. F. Tolonen.
10975: Kalle Jokin~n. E. Pusa.
10976: Arvo Sävelä.
10977:
10978:
10979:
10980:
10981: 32
10982: •• ••
10983:
10984: VALTIOPAIVAT
10985: 1949
10986:
10987: LIITTEET
10988: VIII
10989:
10990: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
10991: TOIVOMUSALOITTBBT
10992:
10993:
10994:
10995:
10996: HELSINKI 1949
10997: VALTIONEUVOSTON KIB.TAPAINO
10998: YUopistoja, oppi-, kansa- ja ammattikouluja, seminaareja, kansan-
10999: kirjastoja, taidetta, kirjalUsuutta y. m. koskevia laki- ja
11000: toivomusaloitteita.
11001: 255
11002:
11003: VUI,1. - Lak al. Jf :o 36;
11004:
11005:
11006:
11007:
11008: Malkamäki y. m.: Ehdotus laiksi kansakouluun kuul!uvan
11009: keskikoulun pe1·ustamisesta.
11010:
11011:
11012: E d u s k u n n a ll e.
11013:
11014: Vuoden 1945 valtiopäivillä eduskunta hy- tionavun kuin kansakoulu ja sen oppilas
11015: väksyi n. s. kokeiilukoululam, joka tuli samat koulunkäyntiä suuresti helpoittavat
11016: voimaan 10 päivänä tammikuuta 1946. edut kuin kansakoulun oppilas, on kansa-
11017: Lain nojalla maassa on nyt toiminnassa koulun osana toimiva keskikoulu tullut
11018: ka:hdeksan kansakouluun kuulU'vaoa !keski- erittäin suosituksi ja tavoitelluksi. maalais-
11019: koulua, ja; edelleen eduskunta on hyväksy- kuntien kesken. Se on osoittautunut elin-
11020: nyt perustettavaksi viisi uutta tällaista kelpoiseksi sekä hyvin soveltuvakai kansa-
11021: keskikoulua ensi syksynä. koulujen yhtey.teen. Sen vuoksi ei ole vält-
11022: Kansakoulun osana toimiviin keskikou- tämätöntä, että tämä keskikoulu kulkee
11023: luihin eduskunnan. tarkoituksen mukaisesti edelleen kokeilukoulun nimellä ja että kou-
11024: tulisi valita oppilaat lahjakkuuden ja opin- luja perustetaan ,,kokeilutarkoituksessa".
11025: tielle soveltuvuuden mukaan, ja niin onkin Ehdotammekin lain muutettavaksi siten,
11026: tietää.ksemme meneteLty. Vanhempien syn- että kunta oikeutetaan perustamaan ja yl-
11027: typerä, varallisuus ja asema eivät siis läpitämään kansakoulun osana toimivan
11028: näissä kouluissa mäiirää lasten mahdolli- keskikoulun valtioneuvoston luvalla.
11029: suuksia opintielle pääsyyn. Kun keski- Samalla ehdotamme laista kokonaan pois-
11030: koulun saaminen lain nojalla on myös mah- tettavaksi yksivuotisen ammatillisen ja'bko-
11031: dollinen vähävaraisiin ja oppikouluista kau- koulun perustamisen, koska jatkokoulu on
11032: kana oleviin kuntiin, ei koulun etäisyys- lainmuutosten kautta tullut maalaiskun-
11033: kään enää ole yhtä ankiara este kuin ai- nissa yksivuotiseksi eikä kahden vuoden
11034: kaisemin vähävaraisten kotien lahjak- iltajakso-opetusta ole enää lainkaan.
11035: kaille lapsille. Kokeilukoululain perusteella Edelläolevan perus.teella ehdotamme kun-
11036: maaseudun ja vähävaraisten lapsipuolen nioittavasti,
11037: asemaa on päästy edes hiukan paranta-
11038: maan, vaikkakin hitaasti vielä toistaiseksi. että Eduskunt(J) hyväksyisi seuraa-
11039: Kun kokeilukeskikoulu saa saman val- van lakiehdotuksen:
11040:
11041:
11042: Laki
11043: kansakouluun kuuluvan keskikoulun perustamisesta.
11044: Eduskunnan p·äätöksen mukaisesti säädetään:
11045: 1 §. voidaan lupa myöntää sen mukaan, kuin
11046: Sen est~ttä, mitä muuten on säädetty, tarkoitukseen on tulo- ja menoarviossa va-
11047: on kunta valtioneuvoston luvalla oikeutettu roja erikseen osoitettu.
11048: perustamaan ja ylläpitämään kansakoulun
11049: osana sen 3-6 vuosiluokan pohjalle raken- 2 §.
11050: tuvan keskikoulun, jossa vuosiluokkien Tarkemmat säännökset tämän lain täy-
11051: määrä on s•ama kuin valtion vastaavanlai- täntöönpanosta ja kysymyksessä olevan
11052: sessa keskiikoul.ussa. !koulun järjestämisestä antaa opetusminis-
11053: Koulun perustamiseen ja ylläpitämiseen teriö.
11054: 256 VIII,t.- Kansakouluun kuuluva keskikouilu.
11055:
11056: 3 §. luvan !keskikoulun ja a.tn:rnatillisen jatko-
11057: Tämä laki kumoaa 10 päivänä tammi- koulun perustamisesta lkolreilutarkoitu.ksessa
11058: kuuta 1946 annoetun iain kansakouluun kuu- (28/46).
11059:
11060: Hdsingissä 11 päivänä ht>lrnikuuta 1949.
11061:
11062: Aino Malka.mä.ki. Toivo I. Sormunen.
11063: Kaisa Hiilelä. Lauri Laine.
11064: Elli Nurminen. Antti J. Ra.nta.ma.a.
11065: Eino Raunio. Ebba östenson.
11066: Pentti Niemi. Urho Xulovaa.ra..
11067: Toivo J'rlma.n. Albert Bromtn&ls.
11068: VID,2. - La.k:. a.l. lf:o 36.
11069:
11070:
11071: Lahtela. y. m. : Ehdotus laiksi seminaamn järjestämiseJtä
11072: Lapin löi:inissä.
11073: E d u s k u n n a 11 e.
11074:
11075: Maassamme vallitsee ankara puute kan- se voisi osaltaan tehokkaasti poistaa maan
11076: saikoulunopettajista. Kai!kkein kauimmin pohjoisimman osan ope.ttajapulaa.
11077: ja kaikkein vaikeimpana se on ollut Lapin Tornion lisälrsi kuitenkin olisi Lapin
11078: läinili adueeHa erikoisestikin ·sen i'täOsatfSa lääniin saata~a -el'lSi tilassa ~min-aa.ri,
11079: ja siihen rajoittuvassa Oulun läänin koil- jonka luonnollinen paikka olisi Kemijärvi.
11080: liaosassa. Nämä järjeat~y:t lU()IOOollisesti tuottai-
11081: Viimeksi kuluneena vuonna Kuusamossa sivat melkoisesti kU&tannu:ksia, mutta lmo-
11082: oli 65.2 ~ opettaijista e.päpäteviä, Posiolla keammaksi opre:ttajaptllan järjestäminen rei
11083: 63%, Savukoske1la 57.t %. Ranualla 60%, tule risäpalkkioiden. ntmarf1is.ella. Sitä
11084: Pelk(J6enniemellä 57 o/o. .&llflBSa 36.6 % ja pamri maakttnnassa. kas-vaneet opebta.ja.t
11085: Kemijä:rv:ellä 2$.3 %. Niin s.umia- 'Yastaa- myös nseim.miten jälshråt kotiseudulleen
11086: via lukuja. ei liene maan muh!lsa osil'lm ei kalro eliniäheen. eikä vai.n mtnitamiksi vuo-
11087: -edes Kainuusta saatavissa. Vieläpii silloin- siksi, !kuten raj.aseu:tupa:lkkion vuoksi pa-tk-
11088: kin ikun muualla Suomessa on liikaa öpet- kakuimal1e sa:apooeet. ·
11089: tajia tarjolla~ niitä puuttui Lapistg, erityi- Kysymys seminaarin peruata.misesta Ke-
11090: sesti itä0638ta. Voidaankin sanoo, että La- mijärvelle on aflut jo parikin kertaa edus-
11091: pin läänin alueella on aina kämitty pysy- kunnankäsite1tävätiä ja on eduskunta siviS.
11092: vää. ~petta.japulaa. Jlajas.entu palkkiotkaan tysvaliokunnan lausunnon mukaisesti kat-
11093: eivät n:ä.ytä tuottavan sanottavaa apua. sonut, että seminaarin perustaminen l>oh-
11094: Ainoa. todella auttava bino I.JRpin läänin joi:s-Su()meen on åSiantnu:ikainen ja etW: Ke-
11095: opetta,jap.ul&n -pOistamiseen on o:rnan opet- mijärvi sen sijoituspaikaks-i on sopiv~.
11096: tajlinval:mist~aitokse.n jirjestä.mitnen lää- Mai!nittak:ooi:t vi~lli, ~ä semlnaa:ri voisi jo
11097: nin alooeYe. Torni.o&<!:a tosin on nai.ssemi- ensi sybyn1t _aikaa toimintansa Kemijär-
11098: naari, mutta se valmistaa aldansakoulun- ven kirkonkylän uudessa !kansakoulussa,
11099: opettajitt, joita läänin alueella ei juuri joo:ta ikunta olisi halukas Juovuttairntan 11en
11100: lai!nk~ ttarvita, !koska suptitet\tissa ikou- käytettäväksi aluksi tarvittavat til~t, jo~a
11101: luiasa ja kahden opettajan kouluissa opet- se voisi 1toimia ainakin oosimmäiset kolme
11102: tajien :tulee olla yläkans.akouluoopettajia ja tai neljä. vuotta.
11103: läänissä on val'8in vähän tätä suul'elllpia Ed-e.~li esitetyn perusteella ehdotamme,
11104: kouluja. Sen tähden Tornion seminaari
11105: olisi mahdollisimman pian muutettava ylä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa~
11106: koulun naisopettajia v-almistavabi. Silloin van laki~Motuksen:
11107:
11108: Laki
11109: semina.a.rien jä.rjestä.miaestä. Lapin läänissä.
11110: Eduskunnan pä:äitöksen mukaisesti säädetään.:
11111: Elokuun 1 päivästä 1949 muutetaan Tor- vänä perustetaan Kemijärven lkinkonkylään
11112: nion seminaari yläkansakoulunopettajia nl- yläka.nsaikoulunopett~ji;a valmistava mies-
11113: mistavaksi naaeminaariksi ja samana pä.i- semin&ri.
11114:
11115: Hcl.s-ingissi 12 päiväni. helmikuu:ta 1949.
11116: M. 0. Lahtela..
11117: 33
11118: 258
11119:
11120: VUI,a. - Lak. al. N'·:o 37.
11121:
11122:
11123:
11124:
11125: Tauriainen y. m.: Ehdotus laiksi kansankirjastolain nl1t1tt-
11126: tamisesta.
11127:
11128:
11129: E d u s k u n n a ll e.
11130:
11131: Voima.ssa olevan kansakirjastolain 8 § : n vää aikaa myös lukemiseen, mutta kirjas-
11132: mukaan voi maalaiskunnassa toimiva yh- tojen puutteen vuoksi tätä' mahdollisuutta
11133: distys saada kirjastolleen valtion avus- nykyisin ei yleensä ole, puhumattakaan
11134: tusta enintään 1,000 markkaa vuoda;sa, siitä että olisi :t-ilaisuutta perusteellisem-
11135: kuitenkin niin, etteivät avustukset tämän paan opiskeluun. Mainittakoon, että eräissä
11136: luontoisille yhdistysten kirjastoille koko naapurimaissa on jo ryhdytty huolehtimaan
11137: ktliliUI.S8a kohoa yhteensä vuodesaa yli 5,000 metsätyöläisten k-u1ttuuritarpeesta. :Metsä-
11138: markan. Sen jälkeen kun .asianomainen py- kämpille järjestetään kirjastoja ja luku-
11139: kälä vuonna 1939 .tällaiseksi hyväksyttiin, tupia. Kier.tävät elokuvate:aotterit antavat
11140: on rahanarvo alentunut. .Siitä syystä avus. näytäntöjä myös metsätyömailla.
11141: tuksilla ei enää ole lain aikaisemmin tar- Meidän. maassamme . ()lisi ID.Y~ _ tehtävä
11142: -- -- -- köittamaa merlfitystä. -- sen. ·vuokBr·avustus- · jotain ·me.tSätyöläisten kulttuuritarpeen tyy-
11143: määriä olisi korotettava rahan arvossa ta- dyttämiseksi. Olisi ennenkaikkea ryhdyt-
11144: pahtuneen muutoksen mukaisesti. tävä kiireellisesti toimenpiteisiin metsätyö-
11145: Kirjasto-oloissamme on lisäksi sellainen läisnuorison pelastamiselksi niil.tä epäedul-
11146: puutteellisuus, ettei kirjastoja ole varsin- l:i.~ilta vaikutuksilta, joita metsäkämppien
11147: kaan syrjäisten seutujen metsätyöläis-ta- yksitoikkoinen elämä aiheuttaa. Kirjasto-
11148: ~onpoikaisväestön ul9ttuvilla. Tämän vuoksi jen järjestäminen metsäkämpille olisi näin
11149: näiden seutujen kirjasto-olojen kehittämi- ollen mielestämme ensitärkeä tehtävämme.
11150: soon olisi kiinnitettävä entistä enemmän Siksi pitäisi kansankirjastolakia muuttaa
11151: huomiota ja järjestettävä kirjastoja myös siten, että metsätyöläisten eduista, ammatti-
11152: metsätyömaille. · ja sivH!tys:tason kohottamisesta huolehti-
11153: .Suuri osa maamme metsä.'*lutujen maa- ville järjestöille tulisi mahdolHsuus valtion-
11154: laisnuorisosta joutuu osan vuodesta työs- avustusten turvin järjestää kiertäviä kir-
11155: kentelemään metsä.töissä. Usein nämä met- jastoja metsätyömaille.
11156: sätyömaat sijaitsevat kauka•na asutuilta Ylläolevaan viitaten ehdotamme,
11157: seuduilta. Työntekijät joutuvat asumaan
11158: metsäkämpissä, joissa elämä on hyvin yk- että Eduskunta ky·väksyisi seuraa-
11159: sitoikkoista ja nuorison henkiselle kehitylr- van lakiehdotuksen:
11160: selle epäedullista. Kämppäoloissa olisi hy-
11161:
11162:
11163: Laki
11164: ka.nsa.nkirjastola.in muuttamisesta.
11165: Eduskunnan päätäksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä huhtikuuta 1928 annetun
11166: kansankirjastolain· 8 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1939 annetussa
11167: laissa (479/39), näin kuuluvaksi:
11168: 8 §. . opiskelun edistäminen, voi kirjastolleen, jos
11169: .Maalaiskunnassa toimiva yhdistys, jonka se on yleisön käytettävissä, valtioneuvoston
11170: tarkoituksena on kansansivistyksen ja itse- harkinnan mukaan saada avustusta enin-
11171: VIII,3. - Tauriainen y. m. 259
11172:
11173: t.ää.n 50 %' kirjallisuuden ostamiseen ja si- lmituksena on metsä. ja uittotyöväen · 8Dl-
11174: dottamiseen käyttäm.istää.n varoista, kuiten- matti- ja sivistystason kohottåminen, voi
11175: kin sellaisin rajoituksin, että avustusta voi- yhdistys tai järjestö metsätyömailla liik-
11176: daan vuQSi,ttain antaa enintään 5,000 .mark~ kuvalle !kirjastolleen saada valtioneuvoston
11177: kaa yhdistystä ja 25,000 markkaa kuntaa harkinnan mukaan avustustA vuooittain
11178: kohti. enin·tää.n 90% kirjallisuuden ostamiseen ja
11179: Joo yhdistys on metsä- ja uittotyöväen sidottrunisoon käyttämistään varoista.
11180: ammatiosasto tai muu järjestö, jonka t.ar-
11181:
11182: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
11183:
11184: Hannes Tauriainen. Antto .Prunnila.
11185: Toivo l'riman. Eino Roine.
11186: Niilo Nieminen. Martti LeskiJien.
11187: Kalle Kauhanen. Toivo I. Sormunen .
11188: .Eino Tainio. Inna. Torvi.
11189: B. Kilpi .'1· m. : H clsin.gfn. yliopiston. opettajien. ja apetv.,s-
11190: lft'lttliviii 'ltoitmJitm virkamieste.n,. toimeen·t'ulomahdolU-
11191: S'Uttksitm tu1'vaamise.sta.
11192:
11193: E d u s k u n n a 11 e.
11194: Kuten usein julkisuudessa!kin on mai- noksensa, kapasiteett.insa, ei tule koko yh-
11195: nittu, on Helsingin Y.liopiston opettajiston teiskunnan etua ajatellen läheskään par-
11196: ja tieteen harjoittajien .taloudellinen toi- haimmalla tavalla ja edullisimmassa mää-
11197: meentulo varsin huono. Näin on nimen- rin hyväJksikäyoottyä.
11198: omaan asianlaitar siihen nähden, että heillä Palkkauksesta esimel'ldii.nä mainittakoon,
11199: on takanaan pitkät j6. varojakysyvät opin- että .dosentin nomnaaUne.n, toimen luontee-
11200: not selkä mahdollisesti vuooikausia kestä- seen liittyvä ns. luentopalk!kio on koko lu-
11201: neet tieteelliset tutkimustyöt ja kun huo- kuvuodelta vain 86,400: - . Tämän li-
11202: mioidaan heidän yhteiskunnallisffitikin hy- säksi heillä on mahdollisuus hakea ns. <lo-
11203: vin tärkeä ja vastuullinen tehtävänsä. Var- senttistipendejä, joita on kahdenlaatuisia,
11204: si.nkin .tämä Jmskee nuorempia, luento- ja suul'empia ja pienempiä dosenttistipendejä,
11205: ohjaustehtävissä olevia opettajia kuten do- määriltä.än vastaavasti 18,500:- ja
11206: sentteja j,a ·assistentteja, joit-ten velvolli- 9,250: -. On selvää, että tällaisilla sum-
11207: suus on samalla suorittaa ja joilta myös milla ei nykyään ole sanottavaa ik:äy:tännöl-
11208: . odofutaa.ri punlaasti tietooTiisiii töitä ja äi- listä merklty;stä.n u-Nätta stipendejän on· yli~·
11209: kaansaannoksia. Tutkimustyölle välttämät- opistossa yhtoonsä 44 kpl. Kun toisaalta
11210: tömän kirjallisuuden, työvälineistön yms. dosentin toimia on n. 300 ja uusia perus-
11211: hankkiminen vaatii sitäpaitsi rahamenoja .tetaan ja on .tavallaan pakkokin perustaa,
11212: runsaasti. YliopiSton opettajien ja tutki- niin ymmärtää helposti, etteivät nykyiset
11213: joitten sekä niiksi aikovien on pakko näin dosenttistipendit markka_ eivätkä lukumää-
11214: ollen pelkästään taloudellisten toimeentulo- rältään lainkaan ole riittäviä.
11215: vaikeuksien vuoksi etsiä muita ansiomah- Ytliopiston eri laitosten assistentit eivät
11216: dollisuuksia yliopiston toimen ohella. Täl- ole suinkaan edellisiä paremmassa taloudel-
11217: löin jää esim. varsin tärkeä henkilökohtai- lisessa asemassa. He kuuluvat pa].hl{auksel-
11218: nen oppilaitten ohjaus hyvin vähiin ellei taan, vaikka ovatkin valtion V'aikinaisen
11219: suorastaan olemattomiin. Vielä valitetta- virkamiehen asemassa, ylimääräisten toi-
11220: vampaa on, jos tälle uralle pystyvä ja ;to- menhaltijain ryhmä:än, n:Lm. 19. ja 23. palk-
11221: dellisia lahjoja omaava siirtyy tyystin toi- kaluok:kiin, joita vastaavat peruspal!k,at
11222: selle ala1le .mahdollisuuksiaan koettamoon. 15,905: - ja 19,025: - :kaUiinpaikan.lisi-
11223: Kun toisaalta yliopisto kuitenkin tarvit- noon. Vai~sinkin 23. palkkaluokkaan kuu-
11224: see runsaasti opettajavoimia, on tämän alan luvien, ns. ylemmän palkkausluokan assis-
11225: alipaLkkaus pahasti haitallinen siinäkin tenttien palkkaus on kehno jo yksin siitä
11226: mielessä, että tällöin joudutaan usein tur- johtuen, että heidän .tuntiansionsa on jopa
11227: vautumaan jossakin suhteessa epäpätevään pienempi kuin ns. alemman pwlkkausluokan
11228: opettaja-ainekseen. Valtion varoja tuhla- assisten ttien.
11229: taan tah:aUaan monin kerroin hukkaan, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme
11230: ensinnäkin opiskelijain opetus muodostuu edu.~kunnan hyväksyttäväksi t.oivomulks~m,
11231: heikoksi, heidän epäpätevän opettajansa
11232: tieteellisluontoinen työ on samaten heikkoa että hallitus ryhtyisi asianmukai-
11233: ja kaiken lisäksi joku todella tehtäväänsä siin toimenpiteisiin taloudellisessa
11234: kykenevä ja sen vaatimuksia vastaava on ahdtngossa olevien Helsingin. Yli-
11235: t-äten jääny:t hyväksikäyttämättä ja sensi- opiston opettajien ja opetustehtäviä
11236: jaan hakeutunut toiselle, taloudellisesti hoitawien. virkamiesten toimeentulo-
11237: tuottavammalle alalle, jossa. hänen työpa- mahdollisuuksien tm'Vaamiseksi.
11238: Helsingissä he1mikuun 12 päivänä 1949.
11239: Eino Kilpi. Mauri Ryömii.. Eino Roine.
11240: 261
11241:
11242: "ffll,fi. - 'hiT. al. X :0 tl.
11243:
11244:
11245:
11246:
11247: llyömä 7· m.: SosiJJlistisen tttloustieteen opettib~n ·aikaa11-
11248: soomisesta moomtne korltea.koulttitsa.
11249:
11250:
11251: Edus:kunnalle.
11252:
11253: Maamme koi'kea:koulujen hujoittamassa Ensiksikin on syyti muistaa, että. lähin
11254: opetustoiminnassa voidaan todeta huo:mat- naapurimaamme. joka on e:rie maailman
11255: tavabi . puut1;eeUisuudeksi, että mikiin suqrim,pia maita, juuri soaialistisen. talous-
11256: niistä. ei tarjoa pätevää opetusta sosialisti- järjestelmänsä avulla on suwttanut e..-in-
11257: sen talOW\lårjestelmä:n rakenteesta ja muista omaisia tuloksia kaiVJantaloutensa rakenta-
11258: ominaisuuksista. misesta ja että eräät toisetkin valtiot, joita
11259: Osaiksi tämän puutteell~uuden kielteistä ko'htaan samaten tunnemme lämmintä ystä-
11260: seurausta on, että melkoinen osa kansasta, vyyttä, ovat, vaikka eivät vielä. olekaan
11261: a.kat~inen sivistyneistö mukaanluettuna, toteuttaneet ilO!rialistista taloutJjärjeatelmiä,
11262: suhtautuu sosialismiin ennakkoluuloisesti marxilaiseen talomtieteeseen nojaten no-
11263: jouduttuaan määrittelemään kantansa yk- peasti kehittäneet kansantalouttaan.
11264: sinomaan sellaisten henkilöiden esittämien, Toisena varsin painavana käytännöllisenä
11265: useimmiten täysin virheellisten käsitysten näkökohtana on aiheellista kiinnittää huo-
11266: nojalla, jotka perustein tai perusteitta toi- miota niihin lukuisiin arveluttaviin varjo-
11267: vovat saavuttavansa henlldlökohtaista etua puoliin, joita kapitalistiseen talousjärjestel-
11268: vhilieellisten käsitysten esittämisestä. Voi- mään sisältyy ja jotka saattavat varsin
11269: daalliPa havaita sellaistakin, että vil'lheellis- vakavasti jänkyttä.ä tätä talousjärjestelmää
11270: ten käsitysten esittäjinä on henkilöitä, joi- noudattavan kansakunnan elämää ja tur-
11271: den virlrate>htävänä korkeakoulussa olisi vallisuutta.
11272: pätevien taloustieteellisten tietojen jakami- Näihin yleisesti tunnettuihin varjopuo-
11273: nen opiskelevaJle nuorisol1e. liin kuuluu se, että kapitalistinen talous-
11274: Tällainen nurja asiaintila ymmärrettä- järjestelmä jakaa kansa1kunnan eri luok-
11275: västi on omiaan osaltaan vaikeuttamaan 'kiin, joiden edut po:iikikeavat toisistaan ja
11276: siirtymistä kapitalistisesta talousjärjestel- joiden välinen enemmän tai vähemmän
11277: mästä sosialistiseen talousjärjestelmään, kärkevä taistelu voi lakata vasta sosialisti-
11278: j()lka siirtyminen kuiterukin on kansantalou- sen talousjärjestelmän toteuttamisen jäl-
11279: dellinen välttämättömyys. Asianmukainen keen.
11280: korkeakouluopetus sensijaan todennäköi- Varsin oleellisena ka.pitalistisen talous-
11281: sesti edistäisi ja helpottaisi kansantalouden järjestelmän varjopuolena tunnetaan myös-
11282: järkiperäistä uudistamista. kin siihen erottamattomasti liittyvät ·ta-
11283: Korkeakoulujemme taloustieteellisen ope- louspulat, jotka esim. laajojen kansalais-
11284: tuksen ajanmukaistaminen ei ole perk1kä piirien ostokyvyn alenemisen sekä tuottei-
11285: teoreettinen kysymys siinä mielessä, että den siitä aiheutuvien menekkivaikeuksien
11286: sosialistinen, marxilainen taloustiede on kautta synnyttävät toimeentulon epävar-
11287: n. s. iklassHlisen taloustieteen korkein saa- muutta ja synkistävät kansan enemmistön
11288: vutus, kun taas korkeakouluissa nyikyisin elämää.
11289: suosituimmuusasemassa olevat taloustieteel- Edelleen mainittakoon kapitalistisen ta-
11290: liset oppisuunnat useimmiten palvelevat lousjärjestelmän varjopuolista eri valtioi-
11291: propagandistisia tarkoitusperiä. Opetuksen den kesken syntyvät hankaukset, ristiriidat
11292: uudelleen~ärjestelyn puolesta puhuvat tä- ja monasti varsin tuhoisatkin selkkaukset,
11293: män teoreettisen näkökohdan lisäksi mitä jotka saavat alkunsa n. s. imperialististen
11294: painavimmat käYtännölliset näkökohdat. valtioiden tai valtioliittojen pyrkiessä laa-
11295: 262 VIII,5. - Sosiali§tisen ta,oustieteen opetus.
11296:
11297: jentamaan vaikutusvaltaansa toisten val- rusetuja. Tältäkin kannalta katsoen sOSia-
11298: tioiden kustannuksella ja jotka pahasti listisen taloustieteen pätevä opettaminen
11299: uhkaavat .pienten maiden kansallista itse- korkeakouluissa oli'si siis sangen tarpeel-
11300: näisyyttä, varsinkin jos nämä ovat talou- lista.
11301: dellisessa riippuvaisuussuhteessa suuriin Aineen laajuuden huomioonottaen olisi
11302: kapitalistisUn valtioihin. lähinnä pidettävä silmällä erityisen oppi-
11303: Vähiten !haitallisena kapitalistisen talous- tuolin per~amista sosialistista taloustie-
11304: järjesteLmän varjopuolista ei lopuksi voida dettä varten. Onhan oltava perillä sosia-
11305: pitää sitä, että se suodessaan suurten pää- li'stisten· periaatteiden soveltamisesta sellai-
11306: omien omistajille •kohtuuttoman runsaasti siUe eri aloille Jruin teollisuuteen, kaup-
11307: taloudellista ja poliittista määräämisvaltaa paan, verotuspolitiikkaan, finanssi- ja luot-
11308: oleellisesti typistää kansalaisten yrittämis-, tOjärjestelmään j. n. e., unohtamatta myös-
11309: aloite- ja muuta yksilöllistä vapautta. De- ikiUin merkitykseltään keskeistä !kansanta-
11310: 100kratia on kapitalistisen talousjärjestel- louden suunnittelua.
11311: män vallitessa vajavaista, lkosika tämä edel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
11312: lämainitusta syystä on omiaan rajoitta- eduskunnan ihyvälksyttäväksi toivomuksen,
11313: maan hyvänkin valtiosäännön määrittele-
11314: mät kansalaisten· oikeudet enemmän tai että .hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11315: väl1emmän muodollisi'ksi. Samaten se jar- siin sasialistisen taloustieteen päte-
11316: ruttaa •kansakunnan ·kulttuurikehitystä.. vän opetuksen aikaansaamiseksi
11317: Jo nämä kapitalistisen talousjärjestelmän maamme korkeaka1tlttissa, lähinnä
11318: tunnetuimmat varjopuolet tekevät selväksi, tämän aineen erityisen oppituolin
11319: että siirtyminen sosialistiseen talousjärjes- perustamiseksi.
11320: telmiiän- vastaa-JoKaisen -'Kansaltuniian- pc~ ··~--- --
11321:
11322:
11323:
11324:
11325: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1949.
11326:
11327: Mauri Ryömä. Elli Stenberg.
11328: G. Rosenberg. Eino Roine.
11329: 263
11330:
11331: VUI,o. - Toiv. al. N:o 92.
11332:
11333:
11334:
11335:
11336: Leikola.: Lisäyksestä·'1Juoden"1949 tulo- ja menoarvioon yli-
11337: oppilaiden opintolainarahaston lainauskoron alentami-
11338: seksi. ·
11339:
11340:
11341: E d u s tk u n n a ll e.
11342:
11343: Ylioppilaiden Opintolainarahasto perus- Rahaswn lainaustoiminnassa tarvittavat
11344: tettiin maaliskuun 29 päivänä 1946 anne- varat on saatu iailliaksi PostisäiiBtöpankista.
11345: t~lla asetuksella .. Rahasto toimii Helsingin Täzhän mennessä on Posti~töpankki
11346: yliopiston kvestulirin yhteydessä, sen sään- myöntänyt rahastolle lainoja yhteensä 50
11347: nöt . on vahvistanut Helsingin yliopisW11 · milj. mar'kkaa. Näistä lainoista joutuu ra-
11348: kansleri ja sen toimintaa valvoo saman yli- hasto suorittamaan korkoa Postisäästöpan-
11349: opiston konsistori. Rahasto myöntää lai- killa 7% %. Tämän johdosta on rahaston
11350: noja kaitkissa maamme !korkeakouluissa ollut pa:ltiko määrätä ylioppilailta perittä-
11351: opiskeleville yl~oppilaille. Rahaston toi- vä.n koron suuruudeksi 8% %.
11352: minta käsittää siis seuraavat 'kymmenen Tätä korkoa on pidettävä aivan liian suu-
11353: korkeakoulua: Helsingin yliopisto, Teknil- rena muutenkin runsaasti velkaantuvan
11354: linen korkeakoulu; Åbo Akademi, Turun opiskelevan nuorison kannettava!ksi. Kun
11355: yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Svenska opiskelijat myöhemmin va·lmistuttuaah eri
11356: Handelshögskolan, Handelshögskolan vid tehtävissä hyödyttävät yhteiskuntaa 'huo-
11357: Åbo Akademi, Yhteiskunnallinen korkea- mattavan .paljon, yleensä enenimän kuiti
11358: koulu, Jyväskylän kasvatusopillinen ik.orkea- mistä he saavat ikorvauksen on valtion v~l
11359: koulu ja EläinlitälketieteeUinen korkeakoulu. vollisuus tukea iheitä oikealla hetkellä ja
11360: Rahaston myöntämien lainojen oikeuden- sopivalla tavalla. Jotta edellä.niainittu
11361: ja tarpeenmukaiseen jakamiseen kiinnite- korko voitaisiin ail.entaa 2 % saaik'ka · olisi
11362: tään erityistä huomiota. Jokaisessa korkea- valtion suoritettava rahastolle vuosittain
11363: koulussa on oma opintolainalautakunta, jo- summa, joka vastaa Postisäästöpankin pe-
11364: hon lk.uuluu sekä opettajien että ylioppilai- rimän !koron ja ylioppilailta perityn koron
11365: den edustajat. Opintolainalautakunta tut- eroitusta iisättynä ikuluilla ja mikä summa
11366: ldi ja selvittää jokaisen Iainanhalkijan edel- vuonna ;1949 tekee n. 3,300,000 rilark!kaa.
11367: lytykset, !hänen mahdollisuutensa menestyk-
11368: selliseen opiskeluun ja hänen taloudellisen Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioit-
11369: asemansa. taen eduskunnan hyväksyttävä·ksi toivo-
11370: Viime vuoden loppuun mennessä on ra- muksen,
11371: hastolle jätetty yhteensä 786 lainwhake-
11372: musta., joiden mukaan haettu lainamäärä että hallitus antaisi esityksen
11373: teki yhteensä 43,060,000 markkaa. Rahas- 3,300,000 markan lisäyksestä vuoden
11374: ton hallitus on viime ·vuoden loppuun men- 1949 tulo- ja menoarvioon käytettä-
11375: nessä myöntänyt 721 lainaa, yhteisarvol- väksi ylioppilaitten opintolainarahas-
11376: taan 38,925,000 markkaa. On laskettu, että ton lainauskoron alentamiseen 2
11377: koko lainaustoimintaan tarvitaan varoja n. %:iin saakka.
11378: 200 milj. martkkaa.
11379: Helsingissä helm:i!kuun 9 päivänä 1~49.
11380:
11381: Erkki Leikola.
11382: VDI,7. - Toiv. al. N:o 93.
11383:
11384:
11385:
11386:
11387: Edustkunnalle.
11388:
11389: Oppivelvolliset lapset saavat !kansakoulun kitsemään. yleistodistusta oppivelvo'llisuu-
11390: IV lwlJ~J.ltlt lffl.rtyii. oppikouluun ja VI luo- den soorit~isesta, tulee 3Settam.aan
11391: \a.lW. ~Q: erilaisiin päiviilrouluina toimi- muulla ta.valia. oppivelvolllsllutensa. suorit-
11392: vijn ~nmta,tilwlrluihin. Oppivelvolliwus- taneet, joille t;i.tä todistusta ei voida antaa
11393: Wo<isa. ~ kuitenkin aånoasta•n ,oppi- sen .pMt1Bteella; että. se kouluha.llituk~
11394: v~lvqlli.IJJI)doo aaoritta.misesta. kaMakou- päätöksellä 18. 6. 1943 on mU-rä:tty l!.nnet-
11395: 1~ jJ $iihen liittyvillä jatWookiUa. tavaksi vasta jatkoluokkienkin oppimää-
11396: Timi. flll a:Uumttanut monenlaista han- rien tultua suoritetuksi, huonolnptYlll ase-
11397: 'lf3uata kam~~ulun johtoktmtie:n:, ammatti- matm. ·kuin :kanswkoulun jatkoluokilla opis-
11398: koulujen rehtori.en ja oppivelvollisten las- kelevat, on kysymys uudestaan tullut erit-
11399: tm!__va.n}l_~J!l1Lien kesk~!l , s~ltii. ~tä.Jlyt tlUJlo- täin_~j_aJ1:kohtaiseksi._ _ __ _ _ _ ____ _
11400: Wm viRJI.omaiset jatkuvaan epävarmuuteen Tii.miin vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
11401: siitij., Illl'ti. edellrtyksUi. ammattikoulun toi- edu.Bkunnan päätettäväksi toivomuksen,
11402: ·U1Wll4lle Pft,ikkakunnalla oa
11403: Edilllflrun:ta on usea&n ottee.s~n lausunut ettii htillitm kiireellisesti ryhtyisi
11404: h~tukM!lt toivQJBuksen, että. tämä asia Gntam.alla Eduskunnalle esityk$en
11405: ~lrit~tiilfiin ja ai!kaansaataisiin oppilai- oppitJelflolli~'IJJusltdn muv.tta,mis"ta
11406: ~ k<mlunkicyn.tiä ·häiritsemätön työrauha tai muulla tavoin toimenpiteisiin,
11407: e_.i Mulmnuotojen keSken. Hallituksen toi- jotdett- ptf"U$t~ella myiJs . oppikoulu1l
11408: menpiteet eivät kuitenkaan ole jootaneet je ammattilwulun oppilaille kaik~
11409: a&i~fi k:~jatmniseen, vaan asiaa hal'kin- kiean kahdeksanwotisen tai l'IWkal-
11410: n~ k~teat ovat yleensä kyt'ken.eet tämän lejäämistapauksissa y'hdeksänv'I.Wtisen
11411: kysym~ ~dotettujen laajempien kou'- lwulunkiiynnin perust~ella turva,-
11412: lujä.r~~lyjtm. yhte;rdessä toteutettavaksi. ttJtm oikeit$ saac'lt& oppivelvollisuuden
11413: Kun 29. 7, 1948 vahvistettu oppivelvolli- sfUWittamisesta tässä suhteessa kan-
11414: suuslain 3 §·:n muutos, jonka mukaan kan- salwulun piiiistökir,ian. korvaava to-
11415: sakoulun 1pääl'!tökirj;t <m va;hvistettu mer- di.slus.
11416:
11417: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
11418:
11419: Hugo l{uorsaari. Antti J. Ra.nt&maa.
11420: Felix.Seppäiä. Oiva. Tunm.en.
11421: L. · 1. Jta.uka.maa. Irma. Karvikko.
11422: ()la.vi XQ.ja.la.. Pentti Niemi.
11423: Antti A. K.o\lk:kari: Arthur Lanon.
11424: .A.a.rne Honka. Verner Korsbäck.
11425: T. A. Wiherheimo. Niilo Honkala.
11426: VID,s. - Toiv. a.t lf :o M.
11427:
11428:
11429:
11430:
11431: 1. Wh1anea 7· m.: Vaasa-n suomalaise-n tyttökouZun muu.t-
11432: tt~mise$tn. 11l;,ppstoon. johtavaksi tyttöl!yseoksi.
11433:
11434:
11435:
11436: Eduskunnalle.
11437:
11438: Vaasan suomalainen työttökoulu on vuo- suomailainen tyttökoulu, jonka oppi.Ins-
11439: desta 1914 .toiminut valtion kouluna ja on mää.rä on tänä v.uonna 260 ( r~otsa:la.Uien
11440: sitä ede!oleenkin. Vuoteen 1930 toimi Vaa- tyttökoulun oppilasmäärä 232} on jätetty
11441: 8JlM8. myöskin BUmnenkiefinen ·valtioavus- entiselleen. Suomalainen lysoo, jonka omat
11442: tuksen turvin toimiva jatko-opitrtO, joome ltrokat ovat aivan Uian snuria, ei kauan
11443: keskikoulun suorittan~t. ylioppilaaksi ha- pystyne ottamaan v8Staan . tytWoppila.ita.
11444: lti81Wlt oppilaat sai:vat siirtyä opintojama Samoin on: laita yihteiskoulus.sa. Ottaen huo-
11445: jatbmaal'l. Jt~,.tko-opisron iakkautettua ,toi- mioon, että tyttökoulussa nyt tohnii rin-
11446: mintansa siirtyivät yliopistoon vahlrlstuvat n:rukkaisosastoja 1, 2 ja 3 luokalla, samoin
11447: oppila•t paikkakunna:Ne peTU$tettuun yksi- Vaas:an muissa su:oonalaisissa oppikoud~iflsa.
11448: t~n: suomalaiseen yhteiskouluun. Vuonna tulee tyttökoulun oppilaiden tukujen jatka-
11449: 1946 järjesti kouluhaUitm asian niin, että m·inen Vaasassa mahdottomaksi. Vaasan
11450: mainitun tyttölwulun j"].ioppilaaksi valmis- tyttökoulun oppi:taat ovat valta9saitaan va-
11451: tuvat oppilaat .saivat siirtyä Vaasan suo- rattmnien iirotien :lapsia ja tarvitsevl!.t sen
11452: me,1ai8een lysewn opiskelemaan. Tämä ti- tuen, minkä juuri valtion koulu haLvammin
11453: la.pälsjärjestely johtui mm. siitä, että suo- lukukausi:maksuin voi 'heille antaa.
11454: ma:laiseMR. Y'ksityisessä yhteiskoulussa oli ,Se seikka, että lyseoon on täytynyt sijoit-
11455: tilanahtaus. Vaasan suomaJimsen tyttökou- taa tyttöjä, puhuu tilanteen nurinkurisuu-
11456: lun vanltem.pitmneuvotrto teki vv. 1945-4u durt.a. Jos Vaasan suomalainen tyttökonolu
11457: kouiuhallitukselle esityksen, että suomalai- muutettaisiin täys~luokkaiseksi yliopist.:90n
11458: nen tyttökonolu •laaJennettaisiin tij.ysiluok- johtavaksi tyt!Ulyseoksi voisi se ainakin
11459: ka~ ydiopistoon johtavaksi kouluksi. alkuvuodet toimia nykyisessä tyttökoulu-
11460: Anomukset kuitenkin hy~jättiin. Vuonna rakennuksessa."
11461: 1947 i'lmQitti kQuluhaHitu!ksen edustaja, Kaikkeen tähän viitaten ehdotamme kun-
11462: että kyseenä olevan koulun daa~ennus kuu- nioittavimmin eduskunnan ihyväksyttäv·äbi
11463: luu ikouluhallituksen viisivuotissuunnitel- toivomusponnen,
11464: maan :rimran Vasa svooska flickskolan
11465: kallSSa, koska koulut ovat niin samaDlaiset. että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
11466: Viimeksimainittu a:ouotsalainen tyttökoulu toimenpiteisiin Vaasan suomalaisen
11467: on päätetty, aivan oikein, asteettain laajen- tyttökoulun muuttamiseksi yliopis-
11468: taa j"].:ioopi8toon johtavaksi kouluksi. Mutta toon joMavaksi tyttölyseoksi.
11469: Helsingissä 10 päirvänä helmikuuta 1949.
11470:
11471: Jobaunea Wirtanell. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Mikko Tårvinen.
11472:
11473:
11474:
11475:
11476: 34
11477: 266
11478:
11479: VUI,9. - Toiv. a'l N:o 95.
11480:
11481:
11482:
11483:
11484: LampiDen y. m.: Loviisan suomenkielisen yhteiskoulun otta-
11485: misesta valtion halt1utn.
11486:
11487:
11488: E d u s k u n n a 11 e.
11489:
11490: Loviisan yihteiskoulu on perustettu vuonna tely on ollut mruhdollista, mutta -luonnollis-
11491: 1937 ~ siis juuri ennen viimeksi käytyjä tahan on, ettei koul1,1 jatkuvasti ja varsin-
11492: sotia.. .Sen vuoksi ci koululle ennätettykään kaan nykyisenä vaikeana aikana ole voinut
11493: rakentaa va.rsinaista k<>ulut&loa, vaan toi- yksinomaan niitten varassa selviytyä vai-
11494: mii se edeltleenkin !Pienessä, n. 1,950 m3 keuksistaan.
11495: sisältävässä rakennuksessa, joka on entinen Selvän kuvan siitä, mhllais"ista piil'eistä
11496: m&jatalo, ja jonka !kunto on pel'in heikko. koulun kannattajajoukko on, antaa oppilait-
11497: Myöskiäin sota-aikana ei oli1ut mahdoHi- ten vanhempien ammatti. Tyoläispiireistä
11498: suutta rakentaa varsinaista koulutaloa eikä on oppilaista 32%, .maan.viijelijäpiireistä
11499: _BQcrnn ji!__~_ään, koska useista anomuk- (päfulsiassa pienviljelijäkodeista) 31 %, it-
11500: sista huolimatta-- eC riilieririUSIU:paa --s-aatu. senäisten käSityöläiste:Ii lapsia.~·% -ja tloput
11501: Vasta noin vuosi sitten saatiin asianomai- muista, eri kansalaispiireistä.
11502: nen ·lupa, ja tarkoituksena oli Niime kesän Loviisan yhteiskoulu on ollut todellisen
11503: ja syksyn aikana rakentaa pieni, n. 3,000 m3 tarpeen vaatima. Sitä todistaa paitsi se.
11504: sisältävä ilisärakennus, joka olisi noin 113 että se on ainoa suomenkielinen oppikoulu
11505: varsinaisesta, 8~luoklkaista koulua varten Loviisassa ja sen läihiympäristössä myös
11506: vä:lttämättömästä .rakennuksesta. Kustan- se, että koulun oppilaSluku on kaiken ai-
11507: nusarvio on n. 15,000,000 ma'l'kkaa. Kun kaa jatkuv·asti kasvanut. Lukuvuonna 1944
11508: koUJlutla ei ole sanottavasti omia varoja -45 sivuutti oppilaiden dukumää.Tä 200:n
11509: näin suurta il.'akennussuunnitelmaa varten, rajan ja nykyään se on 230.
11510: o1isi [~put lainattava. TäJ.löin kuitenkin Rinnakkaisluokkia on ollut 'lukuvuodesta
11511: tulisivat rakennuslainan korot vuQSittain 1944-45 alkaen, parina vuotena ka~ikin.
11512: nousemaan yli miljoonaan markkaan. Näin Nykyinen oppilasjouklko oh kotoisin Lovii-
11513: aiheutuneet korkomenot voitaisiin peittää sasta (30%), Ruotsi.Il!pyhtäältä (14%),
11514: ainoastaan korottamalla huomattavasti ~uku Lapinjärveltä (14 %) , Peruajasta (12 %) ,
11515: kausimaksuja, mikä kuitenkin on mahdo- Py'htäältä (9% ), Elimäeltä (8% ), Art-
11516: tonta, sillä koko toimintansa ajan on Lo- järveltä (5%) ja muuaita 8 %. Siirtovä-
11517: v-iisan yhteiskoulus.-m johdonmukaisesti py- keen kuuluu koulun oppilaista kokonaista
11518: ritty siihen, että Jukukausimaksut pidettäi- 20%. Ede11ä olevat numerotiedot osoitta-
11519: siin samansuuruisina kuin vastaavissa val- vat, että oppilaita on sangen kitukaa:kin.
11520: tion oppilaitoksissa, tai vain hieman kor- Lähimmät oppikoulut ovatkin nimittäin
11521: keampina, jotta vähävaraisiLlakin va.n.'hem- Kotkassa, Kouvolassa, Orimattilassa ja Por-
11522: miHa olisi tilaisuus ;l•ähettää lapsensa kou- voossa saa:k!ka.
11523: luun. Nykyään on lukukausimaksu 2,000 · Loviåsan yhteiskoulun nY'k:yitren koulu-
11524: markkaa (•valtion kouluissa 1,000: -), ja talo on erittäin !heikko, joskin se on llroulun
11525: valtion koulujen ;lukukausimaksut pidettiin oma ja omalla tontilla. Koulun ty&kente-
11526: aina vuoteen 1946, jolloin ne oli menojen lyyn haitallisesti vaikuttavat puutteeLlisuu-
11527: ja tuil'Ojen tasapainiQSSa pitämiseksi hieman det totesi myöskin edusikunnan sivistysva-
11528: korotettava Loviisan yhteiskoulussa. Todis- liokunta, joka sy.ksyUä 1948 kävi i)aibn
11529: tuksena ik:ouiun ta!rpeellisuudesta ja sen pä:äiliä olosu:hteisiin tutustumassa. Saatet-
11530: saamasta tuesta ovat ne tervetulileet il~h tiin todeta. että •varsinaisia suuria luokka-
11531: joitubet, joitten varassa koulun työsken- huoneita ei ole ainuttakaan. Käytävätkin
11532: VIII,9. -Lampinen y. m. 267
11533:
11534: puuttuvat, ja sen vuoksi joutuvat kaikkien teissa ja puutteeLlis~ koulurakennuksessa
11535: luok!kren oppilaat kaikiHa välitunneilla sekä että ,lukuunottamatta Maa'l'ianlhaminaa
11536: oles:kelemaan. ulkona, ahtaalla pihamaa-lla, ja Taanmisaarta, Uenee Loviisa ainoa
11537: riippumatta siitä, minkä:lainen sää ku:Uoin~ maamme ikaUJPunki, jossa ei ole suomen~
11538: kin on. Erikoisia iuokkahuoneita [uonnon- kielistä vaJtion oppikoulua..
11539: tieteitä .y. m. varten ei my<i8kään: ole ensin- · : ~llä viitattuon nojautuen kunnioittaen
11540: kään. Voimistelusali on aivoo liian pieni e~titä.mme · edmkunnan päätettäväksi toiv~
11541: ja epäkäytännöllinen. Opiskelu täUaisissa muksen,
11542: oloissa on ,paitsi ihankaftaa myös oppHaiden
11543: terveydeLle vaal'81llista. Tämä on todettu että lwillitus ryhtyisi kiireellisiin
11544: myQs.ki.n jOOl:aisessa kouhmaUituksen suorit- toimenpiteisii1~ Loviisan suomenkieli-
11545: tamassa tarkastuksessa. Lopuksi [ienee to- sen yhteiskoulun ottamiseksi valtion
11546: dettava, ettei ilroko maassa Hene muuta oppi- kouluksi.
11547: koulua, joka toimisi näin vaikeissa oloou:h-
11548: - Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1949.
11549:
11550: J. E. Lampinen. Ka.lle Kauppi. Matti Mökki.
11551: T. lf. Vilhula. Aino Luostarinen. Juhani Leppälä.
11552: 8. Salo. L. I. Kaukamaa. Päiviö Hetemäki.
11553: L. 0. Hirvensalo. Inna Hamara. · Anton Suurkonka.
11554: Jussi Lappi-Seppälä. .Antti J. Rantamaa. Eino Pa.1ovesi.
11555: Jussi Annala. Atte Paklamen. EemiJ Luukka.
11556: Kalle Joukanen. Johannes Virolainen. Irma Karvikko.
11557: Samuli Simula. US'ko Koski.
11558: Vlll,to.-- ..,_.,, al •:o M.
11559:
11560:
11561:
11562:
11563: E d :u s kun n a i 1 e.
11564:
11565: Lauritsalan kaup.palassa as11vien huolta- nitusta. keakikoulusta ~ttärien oppHai-
11566: jien ·lwpsia käy Lappeenrannassa sijaitse- de:n opintojen jatkamisesta~ Si&in kolllu-
11567: vissa oppikoulu:i&sa nykyisin 240-200Wsta.. hallitus asettui k. o. siirtoon n.äh(len epäile-
11568: Mainitut oppilaat joutuvat päivittäin kul- ville kaoo.alle. :Myöhemmin kouluhallitus
11569: kemaan 3-7 km:n pituisen koulumatkan on asiaa käsite!Uyt u.udelloon ja täUöinkin
11570: kauppalasta Lappetm'l'&ntaan joko kävellen päätynyt siihen tulokseen, että k<llka. myös-
11571: tai matkustaen linja-autoi6sa. Lasten f.yy• kin mulissa Lappeelli"&JJlWl Q!Pp.ikouluissa
11572: siilisen kunJt<on ,rasituksen ja muiden han·. . liman La.uritsaJ:asta lrotoisin olevia oppi,lai-
11573: kaluufkBien atisäbi, aiheuttaa tämä tilanne taki.n q.n suuri tungos; ehdotettu keskikou-
11574: lasten vähäv&f~iUe lhuoltajill.e - La11rit~ lun "Siirtäminen kauJ1palaan <ei dyydyttä-
11575: sa:lahan on tyypillinen n. s. työläiskauppala västi ratkaisisi Lap,peenrannan ja Laurit-
11576: - hl1()1Ilatta.via I]DQI1~ _matatll.kusta~olllt:: salan koulupulmaa. .
11577: sissa. Lisäksi joutuvat' oppilaat päivittäin ~-Kow1i:liatlitu8 on sailliill.a 10:iitenkin--ko-
11578: koulujen lukujärjestY'ksissä esiintyvien rosuinut sitä, ettei Lappeemannan lreski-
11579: aamiaislomien aikana: 1-3 tuntiin olemaan koulun jättäminen ikaupunkiin suinkaan
11580: joko kaupungin ravintoloissa tai viettämään merkitse sitä, ettei oppikoulua Lauritsalan
11581: aikansa kaupungin kadui.Ua, ikooka Lap- kaup:palaasa tarvittaisi. Päinvastoin oppi-
11582: peenrannan: oppikou[uissa vaHitseva tilan- kouilu olisi ikyUä kauppalaan saatava. Kou-
11583: ahtaus suo vain rajoitetussa määrin m8!h- luha:llitus ilmoittaakin huomioinoonsa myös
11584: do1lisuuksia näiden pakollisten vapaa-aiko- Lauritsalan opp:iikou:lutal.'lpeen siinä v:iisi-
11585: jen järjestelyyn. Mikä kasvatuksellinen vuotissuunnite:lmassa, joka on ol,lut sen val-
11586: haitta tästä aiheutuu, on Hman muuta mistettavana. ·
11587: selviö. Kun: kysymys oppiikoulun saamisesta
11588: Kun Lauritsalan kau.ppalassa, jonka asu- Lauritsa~Laan on kuitenkin edelleen avoinna,
11589: ikashiku on yli 10,000 ja jonka kansakou- ja kun koulun puuttumisesta ailleutuvat
11590: luissa on n. 1,200 opp:iilasta, ei ole oppikou- haitat vuosi vuodelta käyvät lauritsala:lai-
11591: Jua, olisi valtiova:lllan mielestämme ryhdyt~ siHe Y'hä vaikeammin voitettaviksi sekä,
11592: tävä kiireellisiin toimentpiteisiin oppikoulun !kun oppikoulun iP'erusta:mis.eUa LauritsaLan
11593: perustamiseksi Lauritsalan kauppalaan, kauppalaan helpotettaisiin myös Lapp-een-
11594: joka lienee tii!hlä kertaa eräs niistä harvoista ·rannan oppiikoulujen nykyistä, vaikeata
11595: ja asukaslukuun näihden varmaankin ainoa ihuoneistotHannetta, esitämme kunnioittaen
11596: ka.uppalakunta, jossa ei ole oppikou'lua. eduskunnan hyväiksytt,äväksJ toivomuksen,
11597: Kysymys La.p.pee.nrannan eli entisen
11598: ,Vuoksen KeskilroUJlun" siirtämisestä Lau- että hallitus ottaisi ensi v'IUJden
11599: ritsalan kaup.pail.a:a:n on aikaisemmin joutu- tulo- ja men.oarvioesitykseensä mää- ·
11600: nut kouluhallituksen harkittavaksi silloin, rärahan valtion oppikoulun pe-ru,sta-
11601: kun kouluhallitus syysilruun 26 päivänä miseksi Lauritsalan kauppalaan.
11602: 1946 teki opetusministeriölle esityksen mai-
11603: Helsin:gissä 3 pä.ivänä helmikuuta 1949.
11604:
11605: Jere Juutilainen. Valto Käkelä.. Juho Kuittinen.
11606: Väinö Okko. Meeri Ka.la.vainen. E. Pusa..
11607: Paavo Leskinen. Juho Pyy. Penna Tervo.
11608: 169
11609:
11610: VDI,u. - Toiv. al. J!f:o 97.
11611:
11612:
11613:
11614: ltfäkinen y. m.: Outokummun keskikoo.lun ottamisesta val-
11615: tio"" haltuu'lt.
11616:
11617: E d u s k u n n a 11 e.
11618:
11619: Kuusjärven kunnassa sijaitsevan Outo- laan kyennyt rakentamaan ainoastaan tila-
11620: kummun kaiv~yhteiskunnan viime vuosina päisen kaksi luo.kkahuonetta sisältävän pie-
11621: tapahtunut nopea kehitys n. 8,000 ihmistä nen koulutalon, pääosan kffikik.oulun .toi·
11622: käsittä.väbi asutuskeskukseksi on tehnyt minnasta. tapahtuessa. paikallisen kanSakou-
11623: välttä.mä.ttömä.ksi myös sen kouluolojen jär- lun suoj.issa. Näillä molemmillakouluilla.on
11624: jest.ä.J.nisen. Jotta voitaisiin päästä van- 26 luokkaallls& var.ten · käytettäviBsä yh-
11625: hemmille iJrohtuuttoman kalliiksi ja lapsille teensä vain 12 varsinailsta. luokkahuonetta
11626: rasittavabi käyvästä 50 kilometrin edes- ja yksi sellaiseksi väliaikaisesti mukaeltu
11627: takaisesta päivittäisestä koulumatkasta voimistelusalin pukuhuone. K-ansakoulun
11628: JOe.nsuuhun ja jotta kaikille paikkakunnan luok!kien ensi lukuvuonna jälleen lisäån-
11629: lahjadrkaille lapsille vanhempien varaUisuu- tyes&ä liikenee siltä. entistä prenempi (J8a
11630: desta riippu.matta v~attaisiin tilaisuus tiloistaan lreskikoulun käyttöön, jolla toi-
11631: saada kansakoulun iku'rssia laajempaa poh- saalta ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia
11632: jatietoa, perustettiinkin yksityisten varojen saada tarvitsemaansa lisätilaa muualta ja
11633: turvin V'. 1944 keskikoulun kanootu8yhdis- jonka varat eivät salli uusia rakennusyri-
11634: tys panemaan alkuun ja pitämään yllä tyksiä ajateltavaukaan.
11635: omaa keski!koulua siksi, ku.nnes valtion toi- Kuten ede1lä esitettylcin riittää OB&it:ta-
11636: mesta ehditään ryhtyä toimenpiteisiin ma&n, on OutoJrom.mun ikeskikoulukysymys,
11637: koulukysymyksen hoitamiseksi ;tyydyttä- kylläJkin täysin luonnollisista syistä, kehit-
11638: vällä tava1Ia. Siitä Jähtien on tämä koulu tynyt se1la~eksi, ettei se ole enää yksityi-
11639: ollut toiminnassa. Sen vaikutusalue laa- sen yhdistyksen toimesta ei.kä varoilla hoi-
11640: jeni pian käsittämään paitsi Outokummun oott.aviasa. · Toisaal·ta koulu on lyhyen ole-
11641: kaivosyhdySkunnan ja Kuusjärven pitäjän massaolonsa aikana mitä suurimmassa mää-
11642: myös na.apurilrunna,t Tuwmiemen, Polvi- rässä osoittanut elinvoimaisuutensa ja itar-
11643: järven ja Liperin. joiUe Outokumpu muu- peellisuutensa. Sen ylläpitä.minen ja Ia.a.-
11644: ten:Jcin on muod08tunut liike- ja asioimis- jentaminenkin on ell$iarvoiBen tärkeiä
11645: keskukseksi. Näin ollen sanottu keskikoulu ennen kaikkea näiden syrjäisten seutujen
11646: nykyisin tyydyttää tai paremminkin sen vähävaraiselle väestölle. Tämän vuoksi olisi
11647: pitäisi tyydyttää n. 30,000 asukasta käsit- valtion otettava siitä kaikin puolin vasta-
11648: tävän alueen koulutarpeen. Koulussa on takseen, kuten; se kaiklkiaUa muuallakin on
11649: nykyisin jo 8 luokkaa, jo»rta jokaisessa on vastaavissa tapa~ tehnyt. Tästä syystä
11650: keSkimäärin 27 oppilasta. Kuluneena syk- ehdotamme edu&runnan hyväksyttäväksi
11651: synä oli jälleen }}yrkijöitä yli 80, mutta toivomuksen,
11652: heistä voitiin ottaa koulaun hyväksyttyjen
11653: paljon suuremmasta lukumäärästä huoli- että Mllitus kiireellisesti ryhtyisi
11654: matta enää ainoastaan 31, k08ka uusien toimenpiteisiin Outokummun keski-
11655: rinnakkaisluokkien perustamisesta oli pa:k!ko kmaun ottamiseksi valtion haltuun.
11656: luopua. Kannatusyhdistys on näet varoil-
11657: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
11658:
11659: Eero Mäkinen. Juho Karvonen. Lauri Riikonen.
11660: Martti 0. Xölli. Vieno Simonen. A. Brander.
11661: Kyllikki Pohjala. Toivo Pyörtänö. Heikki Soininen.
11662: 270
11663:
11664: VIU,12. - Toiv. al. N:o 98.
11665:
11666:
11667:
11668:
11669: Ha.ma.ra. y. m. : Savonlinnan yksityisM~ tyttöl;yseon ottami-
11670: sesta valtion haltuun.
11671:
11672:
11673: E d u s k u n u a ll e.
11674:
11675: Vuonna 1953 sata vuotta toiminnassa de.tty. Olosuhteet ovat 1kuitenkin viime vuo-
11676: olloon Savonlinnan yksityisen tyttölyseon sina kehittyneet siten, että koulun ottami-
11677: ottam.in.en valtion huostaan on ollut vireillä nen valtiolle on käynyt entistä välttämättö-
11678: jo pitkän .aikaa. Kouluhallituben yksityis- mämmäksi. Sen oppilasmäärä on siirtoväen
11679: ten oppikoulujen valtiolle siirtämisestä 1920 sijoittamisen johdosta kohonnut sodan edel-
11680: luvulla teikemän suunnitelman mukaan olisi lisistä lukuvuosista yli kaksin:ker.taiseksi.
11681: sanottu koulu otettu valtion haltuun v. Toimintansa ylläpitiimiseksi on !koulu :taaB
11682: 1933. Eduskunnan siVistysvaliokunta lau- ollut pakotettu korottamaan oppUasmaks.u-
11683: sui taas asiasta erään toivomusaloitteen joh- jaan niin, että ne ny.t ovat noin ikolminker-
11684: dosta vuoden 1929 valtiopäivillä antamas- taiset verrattuna paikkakunnalla toimivaan
11685: saan mietinnössä, että_),k1lll.8l.I.VQI1linnllll! _ _vll.ltion pQikaQPpikoulJlllil.~ Täten siis. ny- _.
11686: l.;Yittökoulii kuitenkin laajan seutukunnan kyisestä asiantiLasta, ·koska kyseinen ikoulu
11687: vanhana ja ainoana ylempänä ty.ttöoppilai- on yhä · ainoa tyttöoppilaitos paikkakun-
11688: tobena ansaitsee erikoista huomiota, olisi nalla, joutuvat kärsimään myös näiden sen-
11689: otettava harkittava!ksi, eikö sanottua koulua tujen tyttöoppilaiden vanhemmat kalliim-
11690: voitaisi ottaa valtion huostaan jo aika1sem- pien ·koulutusmenojen muodossa. Kun· li-
11691: miu ikuin on suunniteltu." Tämä toimen- säksi kaikhl ne syyt, jotka ovat vaikutta-
11692: pide kuitenkin lykkääntyi edelleen, ja neet aikrusempien periaatepäätösten .tekemi-
11693: niinpä eduskunta joutui vuonna 1938 jä.l- seen tässä asiassa, ovat edelleen vaikutta-
11694: loon P,alaamaan asiaan larumen hallitukselle massa, ehdotamme eduskunnan hyväksy:ttä-
11695: toivornuiksen kysymyksen järjestämisestä. väksi toivomuksen,
11696: Väliin tulleet sotatapahtumat ovat aikaan-
11697: saaneet sen, ettei kouluviranomaisten suun- että hallitus 1·yktyisi viipymättä
11698: nitelmaa ja eduskunnan toivomusta ole vie- toirmenpiteisiin Savonlinnan yksityi-
11699: läkään pantu .tä.y.tän.töön, vaikka sitä on sen tyttölyseon ottamiseksi valtion
11700: koulun johdon taholtakin jatkuvasti PYY- kuostaam.
11701: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
11702:
11703: Irma. Hamara. P. Karja.la.inen.
11704: Aino Luostarinen. Niilo Nieminen.
11705: Toivo H. Kinnunen. 1. '1'. Tolonen.
11706: Onni Mannila. Alpo Lumme.
11707: Wiljam SarjaJa. Antti 1. Ra.nta.maa..
11708: Edvard Pesonen.
11709: 271
11710:
11711: VID,ta. - Toiv. al. N:o 99.
11712:
11713:
11714:
11715:
11716: Kuittinen y. m.: .Am~ttikoulujen perustamisesta Imatran
11717: kauppalaan.
11718:
11719:
11720: E d u s k u n n a ll e.
11721:
11722: Vuoksenlaakso on maamme suurimpia Tähän kouluun tulisi ainakin metalli-,
11723: teollisuusalueita ja tapahtuu sen laajentu- puuiyö-, :rakennUB-, ompelu- ja .talousosas-
11724: minen jatkuvasti. Väkiluku Imatran kaup- tot käsittävät 'OS:aStot.
11725: palasaa on 28,000 henireä. Paikkakunnalla Yllä mainittu paikkakunta koulupaikaksi
11726: on suuri joukko nuorisoa, joka toimetto- on erinmnaisen sopiva syystä, että ltämä
11727: mana kuljeksti ulkona, koska alle 16-18 paikka on kaikkien näiden mainittujen teol-
11728: vuoti81ita poikia ja tyttöjä ei voida ilman lisuusalueitten keskellä, josta ei tule pitkiä
11729: erikoissopimusta sijoittaa edes varatöihin, koulumatkoja mistään suunnasta. T'Oinen
11730: koska tapaturmatoimisto ei vastaa heille ta- huomionarvoinen .tekijä on myös se, että
11731: pahtuvista vaurioista. Tästä syystä olisi tällä alueella on riittävän p-aljon ammat-
11732: ammattikoulu välttämätön. Tämä koulu- tiinsa perehty.nei.tä insinöörejä ja tekni-
11733: piiri!ksi ajateLtu alue käsittää kaikki Vuok- koita, joitten apua voidaan vaivatta käyt-
11734: senlaakson teollisuusalueet ja sen ympärillä tää tarvittaessa.
11735: olevat Joutsenon kunta, Lauritsa:lan kaup- Knn tunnemme sen suuren puutteen,
11736: pala, Lappeenrannan kaupunki, Simpeleen, mikä vallitsee maassamme pätevistä am-
11737: Parikkalan, Rautjärven ja Saaren sekä mattimiehistä, olemme katsoneet :tarpeelli-
11738: Uukuniemen kunnat, joiden yhteinen väki- se~ksi esittää kunnioittaen edu~kunnan pää-
11739: h~ku on noin 90,000 henkeä. tettäväksi toivomuksen,
11740: On ilman muuta selvää, ()ttä tällainen vä-
11741: kirikas pa~akunta ja vieläpä rajan lähei- että hallitus antaisi esityksen val-
11742: syydessä oleva seutu, tarvits.e.e pätevän am- tion keskusammattikoulun, keskus-
11743: mattikoulun. Imatran väki onkin jo pitem- työpajalwulun ja ammattikoulun pe-
11744: mäJl aikaa ollut si.tä mieLtä, että valtion 1·ustamisesta ensi tilassa Imatran
11745: keskusammattMkoulu olisi perustettava Imat- kmtppalan alueelle.
11746: ralle.
11747: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1949.
11748:
11749: Juho Kuittinen. Yrjö Kilpeläinen.
11750: K. Alanko. Arttur K08kinen.
11751: Rafael Paasio. 0. Muikku.
11752: Meeri Kalavainen. P. Karjalainen.
11753: Juho Karvonen. Elli Nurminen.
11754: Kaisa. Hiilelä. Hilma Koivula.hti-Lehto.
11755: Toivo Pyörtänö. Valto Käkelä.
11756: Martta Salmela-Järvinen. Heikki Hykkää.lä.
11757: Jere Juutilainen. Pekka Kiiski.
11758: Veli Järvinen.
11759: VIII,t4. - Toiv. al. N :o 100.
11760:
11761:
11762:
11763:
11764: '1. '1---. 1· a.: JfifiMK_,. varikkoaZueen Zuovuttamisesta
11765: Pohjois-Karjlll.IIM k6s1ttt.sammattikouluUe.
11766:
11767:
11768: E d 11 s k u n n a 11 e.
11769:
11770: Poojois-Ka.rjalan k~usamma:ttmoolu on ja Pohjois-Karjalan ammattikottlutttstOiroin-
11771: - perustamisestaan saallr.ka. ollut sijoitettuna taa silmäili pitäen myönteisesti l"a;tb.is-
11772: Joensuussa puolustuslaitdksen varikkora- ,tu:ksi, olisi eduskunnan otetta"\'a «anta .esillä
11773: ke.nnu.kseen, mille toimenpitoolle myös edus- olevassa asiasSa. joko niin, että Joensuun
11774: kunta aikoinaan antoi hyväksymi$ensä. varmkoolue kolronaisttudeEMan · luomtettai-
11775: Toistuvisita esi.tykaistä. huolimatta ei f)uo- siin kes~a:ttikoulu.a varten, tai että
11776: h.1sttmlaitos ole katsonut voivansa su<Jtttua viipymi\tä ot!Oitetta.isiin. varat ammltlttikou-
11777: sulmnite1maan, että mainittu varikkoraken- ltm rakennustöiden aloittamiseksi. Kun kui-
11778: nus alueineen täydellisesti luovutettaisiin. tenlrin ensinmainittu vaihtoohto n.Hn V'al-
11779: ketimsammatti.koulun käyttöön. Tämä puo- tion kuin Poh~-Karjalan laajan maakttn-
11780: lustu.&laitoksen kanta huolimatta. siitä, että nan amtnBJtti!kasvatusolojen ikannalta olisi
11781: k: o:- 'vartiorakcilnm. ei m1llittliriels8a .oro= .. kiil.Ki.n. :[jii0rm----ulr1to1r~~p1~ ·amn·.
11782: suhteissa ole puolustuslaitOilmeUe välttämä- keskusammattikoulu pysy!te.ttivä .nykyisessä
11783: tön 1 on ollut esteenä keskusammattikoulun paikassaan.
11784: toiminna.n lkehittätniselle. Edellä esitcltyyn vii'taten allåirjoitta-
11785: Kiffikusamma.ttikoulun mahdollisuudet jat- neet kunnioittaen eh00tta>"at eduskunnan
11786: kaa toimintaansa siinä. tap3uksessa, että hyvåkstyttäV'åksi toivomuksen,
11787: puolustuslaitos. vaatisi Joensuun varikkora.-
11788: kennuksen jälleen omaan käyttöönsä, muo- että haUitus ryhtyisi toimenpitei-
11789: do.stuisivat · täysin mahdottomiksi, ellei stm n. s. J oenswun varikkoalueen
11790: toisaalta valtiovallan taholta ryhdyttäisi luowttamiseksi pysyvästi Pohjois-
11791: viipymättä huolebtimaan uuden kesikusam- Karjalan keskttsammattikmd:ua var-
11792: ma.ttik()U}utalon rakentamisesta. Jotta edes- ten.
11793: säoleva vaikea tilanne saataisiin asiallisesti
11794: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
11795:
11796: Varma Turwlen. Toivo Pyörtä.nö.
11797: Juho K&rVOb.en. Paavo Ka.r,fala.inen.
11798: Heikki Sobrl.nen. Akseli :Srander,
11799: Vieno Simonen. Kalle Ka.uhauen.
11800: 273
11801:
11802: VIII,15, -·Hemst. mot. N:o 101.
11803:
11804:
11805:
11806:
11807: J•ern m. fl.: Angående anslag för g1·undande av en svensk-
11808: språkig centralyrkesskola i Vasa.
11809:
11810:
11811: T ill R iiksdag en.
11812:
11813: I .den .plan til:l utbyggMd av y.rkesskol- en enda tekn:isk yrikesskola, som utbildar
11814: väsellJdet i vårt land, som fa.ststalldes av färdiga yrkesmän, 10ch att den föDe,s1agna
11815: yrkesutbildningsrådet år 1947, förutsätt.es centmlyvkesskolan i Vasa är avsedd att
11816: bl. a., att, utom de redan fördintLilga fyra vara en internatskola, som tills vidare skulle
11817: statliga centrrulyrkesslmlorna, ytterligare betjäna hela den svenskspråkiga befolknin-
11818: ,fjorton skola'r av denna tYI>, av dessa två gen i .landet.
11819: rent sv·ensksp.råk~ga, skuUe grundas inom Då Regeringens uraktlåtenhet att upp-
11820: de närmaste tio åren. Den ena av dessa ta:ga ·anslag föT~ den planerwde svensk-
11821: sistnämmda, nämli,ge:n centraJyrkesskolan i s.pråkiga centralyrkessikolan i Vasa är äg-
11822: Vasa, förutsattes start8Jd ·redan år 1948 nad att fördröja det nödtvändiga utbyggan-
11823: samtidigt med en motsvarande finsikspråkig det av {ien svensks,pråkiga yrkesundervffi-
11824: centra1yrkess1mla i Rovaniemi. ningen och med hänsyn ti:ll att ·riksdagen
11825: 1Trots att Riksdagen i många omm sam- redan i ett t~di:gare s.ammanhang ansett sig
11826: manhang gjort .framstälJlnin:gar tilT Rege- kunna f·Ö·rorda grundandet av den motsva-
11827: ·ringen om snabba oc:h •effektiva åtgär.der Tande sko.lan i Rovaniemi, tillåta sig under-
11828: för främjande av yrkess'lmlväsendet i vårt teciknade vördsamt föreslå att riksdagen
11829: land, har Regeringen dock ansett det vil·le besluta tlmmstäi!la,
11830: Jämpligt att ur budgetförnlagen för såväl
11831: år 1948 som :å:r 1949 stryka de allSilag, som att regeringen måtte påskynda åt-
11832: a.v· vederbö.rande rrninisterium äskats för gä!rderna för att grunda en svensk-
11833: den sv.enslks:prå:kiga centralyrkesskolan i språkig centra~yrkessko~a i V asa och
11834: Vasa. Detta är så mycket .mera ägnat att i detta syfte upptaga anslag i stats-
11835: f.örvåna, diå man betänker, att det med förslaget för år 1950.
11836: svenska som unidervffinin.gssprå!k icke finnes
11837: Helsingtfors den 4 f.ebruari 1949.
11838:
11839: Levi Jern. Ebba östenson. Albin Wickman.
11840: Albert Brommels. Ma.tts Forss. Verner Korsbäck.
11841:
11842:
11843:
11844:
11845: 35
11846: 274
11847:
11848: VIII,Hi. - Toiv. al. N:o 101. Suomennos.
11849:
11850:
11851:
11852:
11853: Jern. y. m.: Määr-ärahasta ruotsinkielisen keskusammatti-
11854: koulun perustamiseksi Vaasaan.
11855:
11856:
11857: E d u s k u n n a ll e.
11858:
11859: Siinä ammattikoululaitoksemme kehittä- ainoata va'lmiita ammattimiehiä. lroulutta-
11860: missuunnitelmassa, jonka ammattikasvatus- vaa ammattikoulua, jonka opetuskieli olisi
11861: neuvosto vahvisti vuonna 1947, .edellytet- ruotsi, ja että ehdotettu Vaasan keskus-
11862: tiin m. m., Bttä paitsi jo .olevia neljää val- ammattikoulu on tarkoitettu sisäoppi:Ias-
11863: tion keskusammattikoulua, olisi lähimmän laitokseksi, joka toistaiseksi palvelisi maan
11864: kymmenen vuoden kuluessa perustettava 14 koko ruotsinkielistä väestöä.
11865: samanlaista koulua, näistä ]>jaksi puhtaasti Kun hallituksen hwluttomuus ottaa mää-
11866: ruotsinkielistä. Viimeksi mainituista ·edel- rämhaa suunniteltua Vaasan ru'otsinkielistä
11867: Iytettiin tois.en, nimittäin Vaasan keskus- keskUsammattikoulua varten •on omansa vii-
11868: ammattikoulun, aloittavan toimintansa jo vyttämään ruotsinkielisen .ammattiopetuk-
11869: vuonna 1948 samaua:ikaisesti Rovaniemen sen välttämätöntä keluttämistä j.a ottaen
11870: · kes'kusammattikottlun ka.ruJSa; hmm1i:oon; että ;edusk'ttltta jo-ahisemma:':sft
11871: Vaikka eduskunta monissa eri yhteyk- yhteydessä on katsonut voivans•a puoltaa
11872: sissä on tehnyt ·ha:llitukseHe esityksiä no- vastaavan koulun perustamista Rovanie-
11873: peista ja teholkkaista toimenpiteistä maam- mel:Jce, ·ehdottavat allekirjoittaneet kunnioit-
11874: me ammattikoululaitoksen kehittämisestä, taen ·eduskunnan päätettäväksi .toivomuk-
11875: on hallitus kuitenkin katsonut sopivaksi s:en,
11876: sekä vuoden 1948 •että vuoden 1949 tulo-
11877: ja menoarvioehdotuksesta pyyhkiä ne mää- että hallitns kiir-ehtisi toimenpi-
11878: räralhat, joita asianomainen ministeriö on teitä motsinkielisen keskusammatti-
11879: •pyytänyt Vaasan ruotsirukielistä ikeskus- koulnn perustamiseksi Vaasaan ja
11880: ammattikoulull. varten. Tämä on omansa tässä tarkoituksessa ottaisi määrä-
11881: herättämään sitäkin enemmän ihmetystä, r-ahan vuoden 1950 tulo- ja meno-
11882: kun otetaan huomioon, ·ettei ole: yhtään rtrvioesity kseen.
11883: Helsingissä ht:!1mikuun 4 päivänä 1949.
11884:
11885: Levi Jern. Ebba östenson. Albin Wickman.
11886: Albert Brommels. Matts Forss. Verner· Korsbäck.
11887: 275
11888:
11889: VIII,1e. - Toiv. al. N:o 102.
11890:
11891:
11892: M:iikki y. m.: Kansakoulunopettajaseminaarin perustami-
11893: sesta l matran kauppalaan.
11894:
11895: E d u s k u n n a ll e.
11896:
11897: Tunnettua on ·että pätevistä kansakoulun- seminaariton a.lue hu:omioonottaen keskei.-
11898: •Opettajista on suuri puute, joten opettajina llien asema sekä myös oppilasaines lähiym-
11899: toimii varsinkin harvaan:asutuiHa seuduilla päristöstä löydettävissä. Viimeksimainitun
11900: sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole saaneet todistaaksemme, tulkoon main:itu!ksi, että
11901: asianmukaista kowlutusta tähän tärkeään e.sim. Imatrrun ikau:p.pa.la:Ili alueella o}evi:ssa
11902: tehtävään. Kansanopetuksen kannalta on Imatran ja Vuoksenniskan yhte.is:kouluissa
11903: tämä lhyvin valitetta.vaa ja ·oEsi valtiova:l- on oppilaita yhteensä [åhes 1,300. Nämä
11904: lan senvuoksi ryhdyttäv-ä kiireellisiin toi- ovat ·etupäässä vara.ttomien työläispel'hei-
11905: menpiteisiin tämän epäkohdan korjaami- den Japsia, joilla ei usea:llakaan ole varaa
11906: seksi. käyttää la;psiaan ylioppila:aksi asti ja vielä
11907: Opettwjain valmistuksen lisäämise~i on vä;hemmän kustantaa theidän opinnoitaan
11908: olemassa k3Jksi vaihtoehtoa, joko nykyisiä yliopistossa tai korkeakouluissa, vaa:n j:ou-
11909: seminaar:eja humnattavasti ·laajennetaan tai tuvat nämä eroamaan keskikou:lututkinnon
11910: r,akennetaan uusia semina:a;reja ja nämä suorit·ettuaan, minkä jälkeen ha~mutuvat
11911: sellaisille seuduille, missä op:pilasain:es saa- toisi:lla paikkakunni,lia :o:leviin ammattikou-
11912: daan lä:hiseuduiilta. Käsityks:ermme on, että luihin,. konttoreihin y. m. aloille, vaikka
11913: vanhoJen seminaarien laajentamiseen ei pi- :useaJlla olisi edellytyksiä menestyä ih·enki-
11914: täisi ryhtyä, koska näistä silloin muodos- sellä .alalla. PaikkalkunnaJla o:leva semi-
11915: tuisi suuria, tehdasmaisia la~toksia, j·oka ei naari saisi näistä varmasti kehno.Hista op.pi-
11916: ole eduksi enempää op:etustyöUe kuin oppi- lasaine.sta.
11917: Laillekaan, jotka viimeksimainitut joutuisi- Samaa:, mitä edellä on sanottu Imatran
11918: vat matkustamaan pitiidä matkoja koti- kaU:p.palan oppikoulujen op1pilaista voidaan
11919: pa1kkakunnaltaan ja näin Jisäfunään koulu- sam.oa myös !liilhelläo!1evien Lap.pe:emra.nnan
11920: kustannuksia. Toinen rvaihtoehto, uusien ja SavonEnnan kaupungeissa olevien oppi-
11921: s:eminaarien perustaminen 10lisi nählJOllen koulujen oppilaista sekä laaja.n maakunnan
11922: suositeltavin keino. On vaa:n tarkoin har- opettaja-alalle pyrkijöiide11 mahdollisuuk-
11923: kittava, mihin niitä pe·rustetaan. sista.
11924: Koko Kaakkois-Suomessa, .enempää Ky- Imatmn kauppalassa ·ei täillä kertaa to-
11925: men imin Mikkelin laänissäkään ei ole opet- sin ole seminaarille sopivaa huoneustoa,
11926: tajaseminaaria,, vaikka opettajiksi haluavia mutta kun lkauppala tulee lä:hia.ikoina :ra-
11927: on huomattava määrä. Tämän alueen se- kenta:maan kolme huomattavan suurta kan-
11928: minaariin pyrkijöiden on hakeuduttava ©kouiua, niin nii~den yhteyteen seminaari-
11929: Länsi-Suomen laitoksiin, joihin OJl• vaikea kin voitaisiin sijoittaa, jolloin kansakoulu
11930: pääsy koska näiden johto mieluummin ottaa tu'lisi toimimaan seminaarin harjoituskou-
11931: tietenkin oppilaa.nsa lähiseuduilta olevista luna.
11932: kouluun hakijoista. Olemmekin näinollen EdeHä oolevilla pe-rusteil:la ehdotamme
11933: sitä mieltä,. että Kaakkois-Suomeen on pe- kunn~oitta·err ·eduskunnan päätettäväksi toi-
11934: rustettava oma 'karusakoulunopettajasemi- vomuksen,
11935: naari.
11936: Lähdettäessä määrittelemään Kaakkois- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11937: Suomen seminaarin paikkaa, on asetettava siin kansakoulunopettajaseminaarin
11938: etualalle Imatran kauppaiLa, lmska sillä on perustamiseksi Imatran kauppalaan.
11939: Helsilllgissä 10 päivänä hci:mikuuta 1949.
11940:
11941: Matti Miikld. Anton Suurkonka.
11942: Timari Tiainen. Juho Kuittinen.
11943: 276
11944:
11945: VIII, 11. - Toiv. al. N :o 103.
11946:
11947:
11948:
11949:
11950: Pyörtänö y. m.: Määrärahasta Itä-Suomen seminaarin ra-
11951: kennustöitä varten.
11952:
11953:
11954: E d u s k u n n a ll e.
11955:
11956: Eduskunnan valtiovarainvaHokunta eh- asemakaav,an mukaan tulee seminaa,rin toi-
11957: dotti syksJ'Illä 1948 kou:luhllituksen kan- selle puolelle ~makotialue. Edelleen hel-
11958: n:an mukaisesti, että Itä-1Suomen s·eminaari [poittaakseen seminaarin toiminnan aloitta-
11959: siirr,ettäisiin J oe:nsuuhun,. nykyisen Raja- mista, on J oelllSUUl1i kaupunki jo periaat-
11960: Karjrulan keskukseen, v.araten lisäksi ·elhCLo- teeSisa päättänyt antaa .tänä vuonna ralk:en-
11961: tuks,essaan ral"ennustöiden a1kuunpanemi- P~ustöiklen osa;lta aluHe pantavasta kaupun-
11962: S'eksi 500,000 markan suur.uisen määrära:han gin keskuslmnsalmulusta seminaarillle, kan-
11963: kuluvan vuoden tul1o- ja menoarvioon, mikä sa:koulun vuonna 19,51 valmistuttua, raken-
11964: mY'ÖS tuli eduskunn&n päätökseksi. 11:uksen vapaasti semina3Jrin käyttöön.
11965: Kun rajaseudun huutavan opettaja,pulan Kun on kuitenkin aiheellista, että semi-
11966: lievittämiseksi on välttämätöntä, että semi- r~aarityö saadaan täysin asialliselle pohjaUe
11967: naari:l1 foiminta-pääs.ee a1Kuun;·· onc--Juen- -·ja~nnen. pitkää ~ttaj:a:koulutus -:Ulottu~
11968: suun kaupunlki puolestaan v3Jrannut lahjoi- maan Itä-Suomen semin3Aarin osuudelta
11969: tuks:ena seminaaria va,rten maa-alueen, jo'ka myös naisoppi!laisii~n, mikä vaatii lalajentu-
11970: sijaitsee kaupuntgin: länsiosassa urheiluken- via tiloja, saamme kunnioittaen ehdottaa,
11971: tän ja Joerusuu:t1---'Kuopio111 maantien vä- että eduskunta päättäisi lausua .toivomuk-
11972: lissä. Seminaarin rakennulrnet v;oidaan si- se111,
11973: joittaa sopivasti puistilkioru keskeHe, ja on että hallitus ottaisi vuoden 1950
11974: wlueelila myös viljelysJmlpoista maata semi- talousarvioesitykseen 70,000,000 mark-
11975: naarin puutarhaa varten.. Samalla kuru se- kaa Joensuussa toimintaansa jatka-
11976: minaarilla on aivan välitön yhteys kaupun- van Itä-Suomen seminaarin r.aken-
11977: kiasutukS'een, on siillä oleva riittävästi väl- nttstöiden aloittamista ja loppuun-
11978: jyyttä ympärillään, si11ä suunnitelm~en eli saattamista varten.
11979: Helsi·ngissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
11980:
11981: Toivo Pyörtänö. Kalle Kauhanen. 0. Muikku.
11982:
11983:
11984:
11985:
11986: •
11987: 277
11988:
11989: VIII,18. - Toiv. al. N :o 104.
11990:
11991:
11992:
11993:
11994: Luostarinen y. m.: N aisopettajaseminaarin j(L talousopetta-
11995: jain valmennuslaitoksen verustarnisesta Savonlinnaan.
11996:
11997:
11998:
11999: E d u s k u n n a ll e.
12000:
12001: Maassamme on ~delleen suuri puute pä- vuonna tarjonnut hathlitusvallalle kansa-
12002: tevistä kansakou1unop,ettwjista. Kertoohan ~oulurakennu:ksissa olevan väljyyden vuoksi
12003: tilasto, että pitkästi yli kahdentuhannen uudel:le seminaariHe toimipaikkaa ja edel-
12004: epäkompetenttia .opettajaa toimii maamme leen 10n valmis sen antrumaa:n. Samassa
12005: kansallrouluissa. Kun 90% :lle maamme kaupungissa olevalta kylpyJ.aitokselta on
12006: 1lapsista on kansakoulu ad,noa koulu, jota talvikausi'ksi vuokrattavissa rakennukset
12007: he saavat käydä, niin oJ:isi pienin vaatimus wsuntolalksi, johtajan asunnoksi ja tilavaksi
12008: että tää:llä tarjottu opetus olisi tarpeeksi ruoka:laksi sekä opetuskeittiöksi. Niin ikään
12009: pätevää ja rakenta;vaa. Nopeaan kansa- kansalroulu on varustettu ihuonein, joissa
12010: koulujen opetta:java,lmistuks.een olisi kiin- ilmtitrulousopetusta ja naisten käsityötä voi-
12011: nitettävä mitä vakavin huomio. Mei'llä on daan hyvin opetta·a ja jotka huoneet olisi-
12012: koulupakko, mutta tarvitsesimme todella vat käyt_ettävissä. KansakouJuluoikista voi-
12013: nopeaa 'Opettajavailmistuspakkoa,. että jäl- taisiin sitä muka·a ilmn oppilaitos asteittain
12014: leenrakennulksemme tällä alalla pääsisi J:llor- kasvaisi saa:da opetusharjoitt~luludkkia ja
12015: maruliraiteille. Sanotusta johtuu, että m~i oma harjoituskoulu. Laitoksen työ pääsisi
12016: dän on menetettyj.en opettajavaJrrnistuslai- us·eiksi vuosiksi alkamaan ja kehittymään
12017: tosten korvruamisen ilisäksi ryhdyttävä pe- ilman raik:ennustöitä. Kun: näiden aika myö-
12018: n1Stamaan uusia seminaareja. ihemmin tulisi, olisi ilm111pu:ngissa oJ.eva val-
12019: Ed~lleen meiH:ä on1 ikansa:koulujen talous- ti.on sairaala siirtynyt sen tarlmituksia pa-
12020: opettajien valmistus aivan aikamatta, ;remmin vastaaNaan raiken111ukseen ja siten
12021: vaikka opetusvelvollisuus on määDätty tällä- vapamtuvat tilat voitaisiin hyödyHisesti
12022: kin alalla. Vähäiset kotitwlousopettajain . käyttää opettajaseminaarin ihyvä·ksi.
12023: valmistushitoksemme ·eivät riitä tyydyttä- Nyt olisi kiireel·lisesti ryhdyttävä va:lmis-
12024: mään sitä monipuolista kysyntää, mikä tav1in toimenpitei1lin, että saavutettaisiiu
12025: ennestäänJki<n jo ta1o.usOJPettajista on. Viime se irmeinen etu, mikä tääMä. tarjoutuu, että
12026: vuoden talousopettajavajaus oli maamme opettajavalmistus pääsisi alkamaan ku'lu-
12027: kansakouluissa yili kahdensrudallJ. Useimmat van vuoden syksyillä, siis lukuvuoden alusta
12028: kansaikoulujeu kotita1ousopettajina toimivat aiLkaen, mikä opettajapuutte.en poistami-
12029: ovat neuvojakurssin sUJorittaneita, jo1Jka seksi o:n välttämätöntä.
12030: tarvitsivat täydentää opettajake1poisuut- Kaikkeen edellä sanottuun nojaten kun-
12031: taan ja mielihyvin sen tekisivätkin, jos nioittavasti esitämme ·eduslkunnan 'Päätettä-
12032: olisi sitä varten oppilaitos. väksi toivomulksen,
12033: Savorulinna'lll kaup1Hliki on jo useana
12034: 278 VIII,:is. - Savonlinnan naisseminaari.
12035:
12036: että hallitus antaisi EduskunnaUe opettajaseminaarin ja talousopetta-
12037: esityksen riittävän suuren määrä- jain valmennv.slaitoks.en perustami-
12038: mhan ottamisesta lisäyksenä k1tluvan seksi Savonlinnan kaupunkiin.
12039: vuoden tulo- ja menoarvioon nais-
12040: He1singissä 11 .päivänä helmikuuta 1949.
12041:
12042: Aino Luostarinen. Martta Salmela-Järvinen. Erl. Haapaniemi.
12043: Vieno Simonen. Johannes Virolainen. Veli Järvinen.
12044: Aino Malkamäki. J el'le J uutilainen. K. Alanko.
12045: Irma Hamara. J. F. Tolonen. E. Pusa.
12046: Toivo H. Kinnunen. K. Kauhanen. Arttur Koskinen.
12047: Lauri Laine. Sylvi-Kyllikki Krlpi. Juho Karvonen.
12048: ~erttu Saalasti. Yrjö Murto. Eino Kilpi.
12049: Alpo Lumme. Yrjö Hautala. Lennart Heljas.
12050: 1\:I:argit Borg-Sundman. Lauri Murtomaa. H. Soininen.
12051: Helena Virkki. S. S. Aittoniemi. A. Brander.
12052: Antti J. Rantamaa. v~eikko Vennamo. Edvard Pesonen.
12053: P..akel Jalas. Juhani Leppälä. Martti Miettunen.
12054: Päiviö Hetemäki. Arvi Ahmavaara. Lauri Riikonen.
12055: Antti A. Koukkari. Pekka Kiiski. E.ero Mäkinen.
12056: Wrljam ·Sarjala. Matti Heikkilä. Kalle Kauppi.
12057: r~Iartti Stmtela. J. E. Lampinen. Kyllikki Pohjala.
12058: . Ilmari .Tiainenu .. Jussi Annala. Yrjö-I. · Antila.
12059: Oiva Turunen. Erkki Koivisto. Felix Seppälä.
12060: Onni Mannila. Arno Tuurna. Oskari Lehtonen.
12061: Tahvo Rönkkö. Lassi Hiekkala. Toivo KujaJa.
12062: Lauri Leppihalnie. Olavi Kajala. Elli Stenberg.
12063: Meeri Kalavainen. Yrjö Saari. J oh. Virtanen.
12064: 279
12065:
12066: VIII,19. - Toiv. al. N:o 105.
12067:
12068:
12069:
12070:
12071: E. Koivisto y. m.: Mää1·ärahasta oppilasasuntolan rakenta-
12072: miseksi Tornion seminaarin yhteyteen.
12073:
12074:
12075: 'E d u s k u n n a ll e.
12076:
12077: Kansakoulun järj·estysmu(jdoll.i perusteista asukasluku on nimittäin kasvanut suhteel-
12078: 5. 12. 1947 muutetull.i talin muikaan S'emi- lisesti enemmän kuin minkään muun Suo-
12079: n:aarin yhteyteelli on järö·estettävä, mikäli men kaupungin sodan: jälkeen. Paitsi vuok-
12080: ma:hdollista, oppilasasuntola., johon otetaan rien kl!ll1eudesta, seminaarioppilaat j'()utuvat
12081: etupäässä väJhävaraisia, 1ahjakkaita ()ppi- asuntojen puutteessa kärsimään monena
12082: llaita. Kun toime111piteen talrkoituksem on muullakin .ta:voi,n. Syksyisin he saavat kuu-
12083: erikoisesti tuke:a vä:hävaraisia seminaari- kausimäärin etsiä itse!lleen: asuntoa. Mo-
12084: oppi!laita, olisi lluonnollista, että oppilas- nissa tapa,uksissa. asunto-olot eivät vastaa
12085: asuntola ·ennen muita rakennettaisiin Tor- edes kohtuullisia terveydellisiä vaatimuksia.
12086: nion semiruaarin yhteyteen . Nylkyisin tämä On tapauksia, että samassa ihuoneessa jou-
12087: seminaari toimii .rulalkouluopettajaseminaa- tuu asumaan jopa 8: kiru semina:arin oppi-
12088: rina, mutta i!lmeistä on, että se aivan :lähei- lasta. Monet oppilaat joutuvat myös asu-
12089: sessä tulevaisuudessa muutetaan ruaisopet- maan niå.n kaukana maaseudulla, että opis-
12090: tajia vwlmistavaksi yl.ä:kansa:kouluseminaa- kelu s:envui(Yksi tulee vaikeaksi.
12091: riksi. TäJssä mielessä olis~ seminaariraken- Edel:lä esitetyt seikat puhuvat vakuutta-
12092: nusohjelmaan iki1nnitettävä aivan erikoista vasti sen pudl·esta, että Tornion seminaariin
12093: huomiota. olisi mahdolilisimman piaLIJJ saatava oppilas-
12094: Pääasiassa saa seminaari.· oppilaansa La- asuntola.
12095: pin ja Oulun iläänien syrjäisiltä seudu~lta. Yhtä painava syy rakennustoimintaan on
12096: Nämä opp~l.aat ovat kaiik:ki vähä.varaisia. lisäksi s:e, että seminaari jo nykyisellään
12097: Sitä osoittaa sekm, että nyik:yiB<en: ensimmäi- k~peästi kaiprua lisä.tiloja, jotka sopivasti ja
12098: sen Juok:am. 30:stä oppilaasta 2,8 anoi ja pienin lisäk.ustannuksin voitaisiin sijoittaa
12099: 2.5 sali vahävaraisina ammatt1kasvatusavus- oppi·lasasuntolan yhteyteen. Asiantuntija-
12100: tusta. 1Samaa avustusta nauttii myös toi- lausunnon! mwkaan asuntolan Jämmitys voi-
12101: selJ.a ·luolat:Ha 2.3 oppi!lasta. Jo siiS< oppilai- taisiin johtaa seminiaarin keskuslämmityk-
12102: den :v:ähävaraisuus puhuu voimakkaasti sestä, koska s·en konehuoneeseen helposti
12103: oppilasasuntolan o:Ukeudellisuudesta. voidaa,n sijoitta,a tarvittava kolmas kattila.
12104: Samaan suunta:a:n puhuvat myös monet Siten säästettäisiin huomattavasti lämmi-
12105: muut painavat syyt. Torniossa tulevat kou- tys- ja palkkausmenoja. Samalla voitaisiin
12106: [un kustarun'Ulkset !kai;ti:ilmmiksi kum missään asuntolarakennuksen kellarikerros varata
12107: muurul1La seminaariikaupungeissamme. Tor- muuhun tarpeeH:Useen käyttöön. Seminaa-
12108: nio kuuluu nimittäin Helsingin ja K'emin ·riUa on nykyisin huutava puute juuri kel-
12109: ohella maan ka;l!leim:paan kaupunki·ryhmään. larista ja kalust.ovajasta. EriJ1isen kellarin
12110: Tästä johtuen koulukusta:rmukset j·oika suih- ja kustovajan kustannusarvio oousisi ~k
12111: teessa kohoavat Torni'()ssa suuremmiksi kuin s.istään noin1 mi'ljoonaan markkaan. Asunto-
12112: muissa semin:aarikaupungeissa. lan kellarikerrokseen voitaisiin myös vähin
12113: Edelleen on huomattava, että Torniossa kustannuksin sijoittaa sauna, pesutupa ja
12114: vaUitsee ankara asuntopula. Kaupungin silityshuone. Nykyinen sauna nimittäin si-
12115: 280 VIII,19.- Tornion seminaari.
12116:
12117: jaitsee seminaarin1 pääsisäänkäytävän vile- kennukseen olisi s1joitettav.~ myös muuta-
12118: r·essä. Tämä voitaisiin muodostaa semiruaa- mia opettajain asuntoja, joista niinikään
12119: rin kans1liaksi ja sen viereinen pukeutumis- kaupungissa on huutava puute.
12120: huone arkistolmoll!Mksi, jota nykyisin ei Esittämiimme perusteluiliiru viitaten eh-
12121: ole, vaikka se olisi välttämättömän tärkeä. dotamme kunnioittaen eduskunnan ihyvä:k-
12122: Nykyisin kaooliana toiminut 'huone !harjoi- syttäv.äksi toivomuksen,
12123: tuskoulukeri~oksessa voitaisiin muodostaa
12124: opetusvä;linesuoja.ksi, jota nyt ei ole, j. n. e. että hallitus vuoden 1950 tulo- ja
12125: Opp:i:las.asunrtola olisi r.alkennettava noin menoarvioesityksessä ottaisi riittä-
12126: 60 oppi:lasta varten. 1Se ·edeUyttäisi noin vän määrärahan oppilasasuntolan r~
12127: 3,000 m3 suuruista rakennusta. Kuitenkin kentamiseksi Tornion seminaarin yh-
12128: ol.isi samalla harkittava, eikö samaan ra- teyteen.
12129: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
12130:
12131: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
12132: 281
12133:
12134: VIII,2o. - Toiv. al. N:o 106.
12135:
12136:
12137:
12138:
12139: Koivuranta y. m.: Kansakoulunopettajaseminaarin perusta-
12140: misesta Rovaniemelle.
12141:
12142:
12143: E d u s k u n n a ll e.
12144:
12145: Kansakoulujen rakentaminen ja ylläp.i;to on rakentuva tuottaakseen parhaan mah-
12146: vaatii valtiolta ja kunnilta varsinkin Lapin dollisen tuloksen.
12147: läänissä erittäin suuria !kustannuksia. Tästä Varmaankaan ei ole olemassa erimieli-
12148: johtuen pitäisi olla luonnolli;sta, että kaikin syyttä siitä, että jokaiiseen kouluun on saa-
12149: tavoin huolehditaan siitä .että opetustyö tava mahdollisimman pätevän valmistuksen
12150: .saadaan niin tehokkaaksi ja päteväksi kuin saanut opettaja. Tämä on kaikille s·elviö .
12151: mahdollista on. Näin 'ei valitettavasti ole Oppivelvollisuuden toteuttaminen ja koulu-
12152: nykyisin asianlaita. Lapin läänin kouluissa oloj.en kehitys ovat osoittaneet, ·että opet-
12153: on pitkiä aikoja vallinnut suuri opettaja- tajain valmennusta on lisättävä. Kansakou-
12154: pula. Eräissä !kunnissa ovat puolet opetta- lunopettajaseminaarin perustaminen Lapin
12155: jista epäpäteviä, toiset heistä varsin heik- lääniin on jo verraten kauan ollut puheen
12156: koja. Löytyypä kouluja, jotka ovat olleet aiheena, johtamat.ta kuitenkaan käytännöl-
12157: toiminnassa vuosiJkymmeniä eikä niissä ole liseen tulokseen. Tällainen tilanne ei enää
12158: v~elä koskaan ollut pätevää opettajaa. voi kauemmin jatkua, siihen €i toki meillä
12159: Tämä tilanne ei voi jatkua pitemmälle, sii- enää ole varaa, jonka vuoksi asiassa on ryh-
12160: hen on saatava nopeasti korjaus aikaan. dy,ttävä kiireellisiin toimenpiteisiin.
12161: Parannusta olo,tilaan ei saada muuten !kuin Tässä yhteydessä herä;ä kysymys siitä,
12162: perustamalla kansakoulunopettajaseminaari mille paikkakunnalle la;ajassa Lapin lää-
12163: Lapin lääniiu. Tätä vaatii se tavaton nissä kansakoulunopettajaseminaari olisi si-
12164: opettajapula, joosa pitkän aikaa on oltu, joitettava, jotta se myöskin asemansa
12165: mutta siihen on muitakin syitä olemassa. vuoksi voisi parhaiten täyttää tehtävänsä.
12166: Lapin läänin olosuhteet ovat monin tavoin Sellainen laitos, jossa kasvatetaau ja val-
12167: erilaise,t kuin vastaavat olot muualla. Sen mis:tetaan niitä hen:kilöitä, joiden käsiin voi-
12168: vuoksi kansakoulun opetuskin näissä erikois- daan uskoa lasten ja nuorison kasvatus, on
12169: oloissa varmaan antaa parhaan tuloksen sijoitettava maakunnan keskuspai.kkaan.
12170: silloin, kun opettajan ja kasvattajan teh- Tällaisena keskuspaikkana Lapin läänissä
12171: täviä hoitaa omassa maakunnassa syntynyt on ammoisista ajoista alkaen ollut Rova-
12172: ja kasvanut henkilö, edellyttä-en, että hän niemi, josta on ·muodostunut suuren maa-
12173: muutoin on tehtävänsä ,tasalla. Tämä ei kunnan ja läänin hallinnollinen keskus. Tä-
12174: suinkaan merkitse sitä, etteikö varsin mo- hän keskuspaikkaan johtavat luonnolliset
12175: net Lappiin muualta muuttaneet opettajat liikennereitit maakunnan eri kulmakunnilta.
12176: olisi saaneet hyviä tuloksia ja onnistuneet Näin on ollut ennen ja tulee vastakin ole-
12177: opettajantehtävissään jopa erinoma;isen hy- maan, sillä Rovaniemi on Lapin läänin
12178: vinkin, mutta oman maakunnan kasva.tilla liike-elämän keskus ja se on havaittu sopi-
12179: on varmaan helpompi löytää tutussa ympä- vaksi keskuspaikaksi myöskin vapaiden jär-
12180: ristössään se pohja, jolle opetus ja kasvatus jestöjen piirissä. Tässä suhteessa voidaan
12181:
12182: 36
12183: 282 VIII,2o. - Rovaniemen seminaari.
12184:
12185: mainita että esim. Lapin Maatalousseuran Edellä olevan perusteella ehdotamme
12186: toimisto on muutama vuooi sitten siirretty eduskunnan päätettäväksi t.oivomuksen,
12187: Rovaniemelle, lmska ·se siten voi parhaiten
12188: tyydyttää ,alueensa toimintaa. Että Rova- että ha'llitus ryhtyisi kiireeUisiin
12189: niemi on myöskin Lapin läänin sivistyspyr- toimenpiteisiin kansakoulunopettaja-
12190: kimysten ja koulutoiminnan keskuspaikka, seminaarin perustamiseksi Rovanie-
12191: se on myöskin tosiasia. Näin ollen pitäisi melle ja antaisi asiasta esityksen
12192: oUa selvä, että kansakoulunopettajasemi- EdttSkunnalle.
12193: naari sijoitetaan Lapin keskuspaikkaan Ro-
12194: vaniemelle.
12195: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
12196:
12197: Janne Koivuranta. Vilho Väyrynen.
12198: 283
12199:
12200: VIII,21. - Toiv. ai. N:o 107.
12201:
12202:
12203:
12204:
12205: Malkamäki y. m.: Kirkollisen alkukoulun opettajain eläk-
12206: keiden korottamisesta.
12207:
12208:
12209: E d u s k u n n a ll e.
12210:
12211: Nykyinen kaJJis aika Dn saattanut monet Liikuttavia kuvauksia siitä elämänvaka-
12212: eläk:lmellä olevat opettajavanhukset hädän- vuudesta, johon e. m. opettajat ovat nyt
12213: alaiseen asemaan. Erikois,esti kirkollisen joutuneet, voibaisiin esitt,ää runsaasti. Ja
12214: alkukoulun opettajat tuntevat itsensä tur- kuitenkin on kysymys vanhuksista, joideh
12215: vattomiksi niiden ylivoimaist·en vaikeuksien elämä on ollut hiljaista uurastamista
12216: edessä, joihin he ovat joutuneet heikon ta- maamme ,Jasten ja kansanopetuksen hy-
12217: loudellisen asemansa takia. Nauttien kiolm väksi. Kun lisäksi eläkkeellä olevien kir-
12218: toimessaoloaikansa hyvin alhaista palkkaa kollisten alkukoulunopettajien Jukumäärä
12219: ei heillä ole ollut mahdollisuutta säästöjen on vähäinen ja vähenee edelleen vuosi vuo-
12220: tekemiseen vanhuuden varaHe. V aikeissa delta, niin heidän eläkkeensä korottaminen
12221: olosuhteissa suoritettu työ on sitä paitsi mieluimmin samaksi kuin :alakansakoulun
12222: vienyt useiden terveyden. Sen palauttami- opettajain eläke olisi hyvin suotavaa eikä
12223: nen vaatii monesti pitkäailmista hoitoa ja valtiollekaan :taJ,oudellisesti mahdotonta.
12224: kysyy varoja. Vanhuudenvuosien eläke ei Edehlä olevan perust,eella ehdotammekin
12225: kuitenlman siihen riitä, kos..~a se muutenkin kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
12226: on aiva:n liian alhainen. Kirilwllisten alku- väksi toivomuksen,
12227: kouluopettajain eläkkeellä, joka v. 1947
12228: määrättiin 43,200 markaksi vuode.s1:m, siis ett-ä hallit1ts kiireellisesti ryhtyisi
12229: 3,600 mk kuussa sekä lisäksi pieni indell{si- toimenpiteisiin kh·kollisen alkukou-
12230: korotus, on todellakin mahdottomuus tulla lun opettajien eläkkeen korottami-
12231: toimeen nykyisen korkean elintason valli- seksi.
12232: tessa.
12233: HeLsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
12234:
12235: Aino Malkamäki Eino Raunio. Ebba östenson.
12236: Kaisa Hiilelä. Pentti Niemi. Urho Kulovaara.
12237: Elli Nurminen. Lauri Laine. Albert Bromm.els.
12238: 284
12239:
12240: VID,22. - Toiv. al. N:o 108.
12241:
12242:
12243: E. Koivisto y. m.: Lisäyksest.ä mwden 1949 tulo- ja meno-
12244: arvioon kansanopiston rakentamista varten Inariin.
12245:
12246: E d u s k u n n a ll e.
12247: Suomen valtiovalta on kan:salaisiinsa näh- klailijayhdisty:s luvannut lahjoi,t.taa Inarissa
12248: den yleensä asettunut sille kannalle, että omistamansa tontin ja. sillä sijainneen, so-
12249: kiel·ellisiä ja kansaUisia vähemmistöjä on dassa tuhout.uneen matkailumajan ik:ellari-
12250: kohdeltava täysin tasavertaisesti suomen- kerroks:en, joka pienin korjauksin voidaan
12251: kielisen kansanosan kanssa. Tämän t3Jkia ottaa ~äytäntöön. Kesän aikana opisto-
12252: myös lappalai:skysymys asettaa aivan eri- rakennus tulisi palvelemaan matkailuliiken-
12253: koisia velvollisuuksia myös v·altiovallalle. nettä, koska se voisi majoittaa suojiinsa
12254: Sotatoimien hävittämälle asuma-alueel- useita kymmeniä matkailijoita samanaikai-
12255: leen palam.nut Lappalaisväestö on suuresti sesti. Työttömyysmäärärahoista saatanoo
12256: kärsinyt ei ainoastaan taloudellisessa vaan parisen miljoonaa markkaa rakennuspuiden
12257: myös henkisessä suhteessa. Evakkovuosien kaato-, vedätys- ja sahaustöihin sekä sano-
12258: jälkeen on nimittäin ollut havaittavissa, tun kellarikerroksen korjauskustannuksiin.
12259: ettei se aina uskalla 1antaa arvoa kansalli- Puiden ajo on jo aloitettu. Kirkkohallitus
12260: selle :elämälleen ja sivistykselleen. Sen on varannut ullwlaisista lahjavaroista tar-
12261: ·· tähden on pidettä.vä oikeana_ ja tärkeänä, _ koitukseen 6 miljoonaa markkaa, kuitenkin
12262: että Saamikansaa ja sen sivistystä myös sillä .. eh-dolla; että opiston koko rahoitus~
12263: valtiovallan taholta vihdoinkin ryhdytään suunnitelma kuluvan kevättalven aikana
12264: suojaamaan sitä uhkaavalta perikadolta. tulee selväksi Ja että rakennustyöt aloite-
12265: Tämän käsittäen on joukko Saamien t,aan tämän vuoden kevätka:utena.
12266: edustajia ja tämän kansansirpa~een ystäviä Kun opistorakennus tulee sisältämään n.
12267: viime syyskuun 12 päivänä perustanut 3,500 m3, on kustannusarvio Lask,ettava n.
12268: Inarissa Saamien krist. kans.anopisto r. y.- 14.5 miljoonaksi markaksi. Kellarikerrok-
12269: nimisen yhdistyksen, jonka tarkoituksena sen ja sokkelin ·osalta voidaan vähentää
12270: on lähimmässä tulev,aisuudessa. perustaa noin 1 Vz miljoonaa. markkaa. Kun muita
12271: kansanopisto 1appalaisnuorison korkeam- varoja on tiedossa 8 miljoonaa markik:aa,
12272: man sivistysty;ön ahj·oksi. Sen opetusohjel- jää vajausta v~elä noin 5 miljoonaa mark-
12273: massa tulevat saamaan sijansa tämän kan- kaa. Kaluston ja irtaimiston hankkimista
12274: san elinkeinoelämää ja kotitaJoutta palvele- varten toivotaan saatavan Pohjois-Suomen
12275: vat oppiaineet, !kuten poro-, kala- ja riista- liikkeiLtä ja yksityis~ltä lahjoituksia.
12276: talous, Lapin käsityöt y. m. ja tulevat ope- Saamien erikoisaseman ja ulkomaisen
12277: tuksesta huolehtimaan sekä sa.a.:rnelaissyn- avun saamismahdollisuuden ensiarvoisen
12278: tyiset että sikälä.isiin oloihin muuten pereh- merkityksen velvoit.tamana Saamien kan-
12279: tyneet opettajat. Tällä alalla .ei mikään sanopisto r. y. vetoaa nyt .Suomen valtioon.
12280: muu opis;t.o voi lappalaisnuorisolle antaa Edellä esitetyn perusteena ,ehdotamme
12281: pätevää ohjausta. Omalla m&aperällään kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12282: annetun opetuksen kautta pyritään saa- toivomuksen,
12283: maanlappalaisnuoriso, joka yleensä on
12284: opinlra1uista ja lahj:akastakin, kiinnostu- että ha;llit1ts antaisi esityksen 5
12285: maan omiin elinkeinoihinsa ja kehittymään miljoonan markan lisäyksestä kulU-
12286: niissä. .Samalla opisto tahtoo ainakin osit- van vuoden tulo_ ja menoarvioon
12287: tain omakielisen opetuksen kautta kohottaa korottomaksi lainaksi Saamien kan-
12288: saamelaisnuorison kansallistuntoa. sanopisto r. y: lle kansanopiston ra-
12289: Saamien !kansanopistolle on Suomen Mat- kentamista varten Inariin.
12290: HeJsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
12291: Erkki Koivisto. Markus Niskala. Aino Malkamäki.
12292: Antti A. Koukkari. Toivo Friman. Jannl} Koivuranta.
12293: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen. Vilho Väyrynen.
12294: 285
12295:
12296: VIII,23. - Toiv. al. N :o 109.
12297:
12298:
12299:
12300:
12301: S.-K. Kilpi y. m.: "~iäärärahasta näyttämörekvisiitan kes-
12302: kuslainaamon perustamiseksi pääkaupunkiin.
12303:
12304:
12305: E d u s k u n n a 11 e.
12306:
12307: Maaseudun teatterit ja varsiJllkin maamme näy.ttämöv,arusteita ja tämä puutteellisuus
12308: lukuisat pienet amatööri- ja seuranäyttä- jatkuvasti jarruttaa mwaseudun laaj,an teat-
12309: mö,t joutuv,at varojen puutteessa työsken- teriharrastuksen taiteellisia saavutuksia,
12310: telemään alkeellisten näyttämötarpeiden va- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
12311: rassa, ilman tarpe·ellisia puvustoja, asian- toiv.omuksen,
12312: mukaisia k.ulisseja ja muuta näyttämö:tar-
12313: peistoa, j.olla suurilla näyttämöillä on että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12314: oleellinen osuus t'aiteellisen tuJoD.ffien · saa- siin näyttämörekvisiitan keskuslai-
12315: vuttamiseen. naamon perustamiseksi pääkaupun-
12316: Kun maamme pienten täyt.tämöiden, eri- kiin ja riittävän suuren määrärahan
12317: koisesti seuranäyttämöiden, on mahd<Jtonta varaamiseksi tarkoitukseen.
12318: vähillä varoillaan hankkia edes tyydyttäviä
12319: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1949.
12320:
12321: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Mauri Ryömä.
12322: 286
12323:
12324: Vill,24. - Toiv. al. N :o 110.
12325:
12326:
12327:
12328:
12329: Nevalainen y. m.: .lf;fliiärärahasta ajanmukaisen kouluraken-
12330: nuksen aikaansaamiseksi maamme taidekouluille.
12331:
12332:
12333: E d u s k u n n a J l e.
12334:
12335: Maamme taidekoulut, Taideyhdisty:F.sen kouluissamme kuitenkin vaativat nopeata
12336: Piirustuskoulu ja Taidekeskuskoulu toimi- korjausta, ehdotamme eduskunnan hyväk-
12337: va.t nykyään sietämättömän :ahtaissa tiloissa syttäväksi toivomuksen,
12338: Taidemuseon suojissa, j.otka tilat tarvittai-
12339: siin itse museon käyttöön ja joiden ahtaus että hallitus ottaisi vtwden 1950
12340: toisaalta jo ikauan on haitannut taidekou- tulo- ja 1nenoarvioesitykseensä tar-
12341: lujen menestyksellistä työsikent:elyä. Taide- peellisen määrämhan ajanmukaisen
12342: aka,temialle on ollut kaupungi·n puolesta koulurakennuksen aikaansaamiseksi
12343: varattuna ,to-ntti, mutta ralmnnustoiminta mMn taid,ekoulnille.
12344: ei ole edistynyt. Koska olosuht•eet taide-
12345: Hdsi:ngissä 12 päivfuräuhel:milrnuta 1949: ·
12346:
12347: Anna Nevalainen. Eino Roine.
12348: Mauri Ryömä.
12349: 287
12350:
12351: VIII,25. - Toiv. al. N:o 111.
12352:
12353:
12354:
12355:
12356: Nevalainen y. m.: Taiteilija-atelierien sijoittamisesta uUak-
12357: kokerroksiin.
12358:
12359:
12360: E d u s k u n n a J l e.
12361:
12362: Mwamme kuvaamataiteilijak työskentele- tään siten, että voitaisiin uudisrakennusten
12363: vät tällä hetkellä suurissa taloudellisissa ullakkokerroksiin järjestää edes ,tilapäisiä
12364: vaikeuksissa ja useat alkeel,lisissa olosuh- t)'iöhuoneita. Senvuoksi ehdotamme edus-
12365: teissa, koska V'ain ,aniharva kuvaamataiteili- kunnan hyvliJksyttäväksi toivomuksen,
12366: joistamme omistaa v;arsinai:sen työhuoneen
12367: tai atelierin. Kun Taiteilijaseuran suunnit- että hallitns tarvittavien toirnen-
12368: teleman .atelierit,alon rakentaminen ei ,tois- piteiden avulla avaisi mahdollisuu-
12369: taiseksi ole mahdollista j'a kun taiteilijan den rakentaa uusien rakennusten
12370: on mahdotonta omin voimin ratkaista vai- ullakkokerroksiin ateliereja kuvaa-
12371: keata työhuoneongelmaans:a, he odottav,a:t, mataiteilijoiden työhuonepulan lie-
12372: että valtio ja kunnat tuikisivat heidän työ- ventämiseksi.
12373: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1949.
12374:
12375: Anna Nevalainen. Eino Roine. Mauri Ryömä.
12376: 288
12377:
12378: VIII,26. - Toiv. al. N:o 112.
12379:
12380:
12381:
12382:
12383: S.-K. Kilpi y. m.: Suomen Teatte-rikoulun siirtämisestä val-
12384: tion hallintaan.
12385:
12386:
12387: E d u s kun n a ill e.
12388:
12389: Maassamme toimivan ainoan suomalaisen den tulojen :turvin. Viimeisen vuosikurs-
12390: t~ea,tterikoulun, Suomen T·eatterikoulun ot- sin 1947 allmessa koulu muutettiin kolmi-
12391: tamisesta valtion haltuun teki valtion teat- vuo.tiseiksi.
12392: teriJmmitea v. 1946 esityksen valtioneu- Kun useassa yhteydessä on .todettu, että
12393: v.os:tolle, 'ehdottaen, että ~mulu siirtyisi maamme näyttelijä- ja ohjaajakasvatus ja
12394: valtion avustamaita kannatusosakeyhtiöltä ammattikoulutus ei nykyisellään ole riit-
12395: kokonaan Vlaltion hmllinta1an syyslukukau- tävä ,t,eatteritaiteemme teknillisen tason
12396: den 1947 alusta lukien, ja että valtion bud- kohottamiseksi, ja kun teatteritaiteilijoilta
12397: jettiin vara:ttaisiin ,teatterikoulun menoja myös puuttuu mahdollisuus jatkoikoulutuk-
12398: val'ten riittävän suuruinen määräraha. Tä- seen omassa maassa, ehdotamme 'eduskun-
12399: hän ehdotukseen yhtyi myös Suomen Teat- nan hyväksyttävä,ksi toivomuksen,
12400: teri."fuo111un Kannatus DY:n johtokrrnta ja
12401: koulun l'ehtori. että hallitus ryhtyisi toim.enpitei-
12402: Te:atteriJmmitean ehdotus ei kuitenkaan siin Suomen Teatterikoulun siirtämi-
12403: johtanut tarpeellist·en varojen puutteessa seksi valtion hallintaan ja sen toi-
12404: kåy"iännöllisiin tuloksiin, vaan Suomen minnan tehostamiseksi m. m. sen
12405: Teatterikoulu on jatkanut ,toimintaansa jatkokouluna toimivan teatteriopis-
12406: entisellä pohjalla, Vlaltioo avustuksen ja ton avulla.
12407: teat•terilippujen lisämarkoista keräytynei-
12408: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1949.
12409:
12410: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Mauri Ryömä.
12411: 289
12412:
12413: VIII,21. - Hemst. mot. N:o 113.
12414:
12415:
12416: Brommels m. fl. : Angående utredning av de ekonomiska
12417: betingelserna för sång- och musikverksamheten.
12418:
12419: T i 11 R i k s d a g e n.
12420: Riksdagen har vid olika ,tillfällen hem- antalet utgöra c:a 5,000. 1 all:a tre för-
12421: ställt om staWgt ekonomisk:t bistånd för bunden tillsammans finns sålunda över
12422: det fria folkbildningsarbetet enkannerligen 31,000 medlemmar.
12423: bland la.ndsbygdens ungdom i avsikt att Sång- och musikförbundens arbete är
12424: höja kulturnivån och att öka betingelserna förenat med så höga Jrostnader, att utveck-
12425: för ungdomens trivsel på hemorten. Idrotts- lingen lider därav. Orkestrarna har att
12426: rörelsen, studiecirkelverksamheten och olika anskaffa dyra musikinstrument, alla noter
12427: sl,ags ungdom.sorganisationers arbete är är dyra, och framför all:t är tryggandet
12428: därvid av stor betydelse. Detta har ävoo av sång- och musi:kinstruktörernas ekono-
12429: blivit erkän.t, och för t. ex. idrotten har miska ställning en svårlöst fråga. Rese-
12430: getts kännba~a undemtöd ur allmänna me- lärarverlrsamheten med fast -avlönade kör-
12431: del. För att ordna den statsundemtödda och orkesterdirigenter är numera 1en av-
12432: studiecirkelverksamheten så ändamålsenligt görande förutsättning för att upprätthålla,
12433: som möjligt arbetar för närvarande en utveckla och f,ördjupa verksamheten i körer
12434: komm1tte, och även annam har uppmärk- och ol'lkestrar. Det har tyvärr visat sig
12435: samheten fästs vid bildningslivets effekti- att reselärare lämn•81t sin illa avlönade be-
12436: visering. fattning, så snart säkrare utkomstmöjlig-
12437: Vid aHt detta, synes det ocss, har sång- heter yppat sig. Det v:ore beklagligt om
12438: och mus1kverksamheten på landsbygden av denna anledning en kulturell tillbaka-
12439: samt i köpingar och smärre städer icke så gång skulle hli följden. När därjämte vissa
12440: beaktats, som doo borde ha förtj'änat. Ar- ojämnheter i organisationernas arbete för
12441: berets idoo1la och förädlande art är all- sångens och musik;ens främjande finnes,
12442: mänt känd, men inte de ekonomiska svårig- borde en statlig Jrommitte •tillsättas med
12443: heter, under vilb arbetet flerstädes sker uppgif.t att allsidigt utreda frågan om
12444: vanligen utan eller med ringa statBhjälp. sång- och musikverksamheten främst på
12445: Veriksamheten är dock omfattande. Så- landsbygden och fra.mlägga förslag om skä-
12446: lunda kan nämnas 81tt år 1948 var tili ligt statsundei'Sitöd för detta vik:tiga bild-
12447: Suomen laulajain ja soittajain liitto an- ningsarbete.
12448: slutna 451 :körer och orkestrar med sam- På gruilld av det anförda föreslår un-
12449: ma~t c:a 20,000 medleanmar, fördelade dertecknade vördsamt att rhdagen ville
12450: på 13 kretsar och 3 specialförbund, tihl besluta hemställa,
12451: Fiilllands svenska sång- och musikförbunds
12452: 13 lokala förbund med tillhopa 201 körer att regeringen måtte låta utreda
12453: och 50 orkestrar, varav 12 damkörer med de ekonomiska betingelserna för den
12454: 314 medlemmar, eller inalles 6,169 medlem- organiserade sång- och musikverk-
12455: mar, och tiU Suomen työväen musi:hlcldliitto samheten frärnst på landsbygden
12456: hör enbar:t i Nylands krets 29 körer med samt, därest utredningens resultat
12457: ~81 medlemmar. Då ooligt uppgift detta så motiverar, till Riksdagen avge
12458: 111iglör ungefär femtedelen. av tili förbun- proposition med förslag om nödigt
12459: det hörande medlem.mar, skulle medlems- understöd för sagda verksamhet.
12460: Helsingfom den 8 februari 1949.
12461:
12462: Albert Brommels. Aarne Honka. Laura. Bra.nder-Wallin.
12463: Albin Wickma.n. LenDart Heljas. Irma Karvikko.
12464: Matts Porss. Levi .Jern. Mikko .Järvinen.
12465: Eino Kilpi. Pentti Niemi. Antti A. Koukka.ri.
12466: 87
12467: VIU,21. - Toiv. aJ.. N:o H3.
12468:
12469:
12470:
12471: Brom~ y. m.: Selvityksen toimittamisesta laulU- ja mu-
12472: siikkitoiminnan taloudellisista edell!yty ksistä.
12473:
12474: E d u s !kun n a ill e.
12475: Eduskunta on eri yhteyksissä. lausunut koLmessa liitoosa on siten yli 31,000 jä-
12476: toivomuksen taloudellisesta tuesta v:apaalle sentä.
12477: ka.nsansivistysty;ölle varsinkin maa&mdun Laulu- ja musiikkiliittojen työhön liittyy
12478: nuorison !keskuudessa tarkoituksella kohot- niin suuria kustannuksia, e.ttä kehitys kä.r-
12479: taa sivistystasoa ja lisätä edellytyksiä nuo- sii siitä. Orkesterien on han!kittava kalliita
12480: r:ison viihtymiseUe kotipaiikkak:unnillaan. soittimia, !kaikki nuotit ovat kalliita, ja
12481: Urheiluharrastus, opintokerhotoiminta ja ennen k,a;ikkea laulun- ja musiikinohjaajien
12482: erilaisten nuorisojärjestöjen työ on siinä taloudellisen aseman turvaaminen on vai-
12483: suuresta merkity;ksestä. Tämä on tunnus- keasti ratkaistava !kysymys. Kiel'ltävä opet-
12484: tettukin, ja esim. urheilulle on annettu tajatoimhlita kiinteästi pailkattuine kuoron-
12485: tuntuvaa tukea yleisistä varoista. Valtion ja orkestl€rinjohtajineen on nyttemmin
12486: tukemaan opintoikerhotoiminnan mahdolli- rBJtlm.iseva edellytys kuoro- ja orkesteritoi-
12487: simman tarkoituksenmukaista järjestämistä minnan yUäpitämiselle. Valitettavasti on
12488: varten. työSkentelee .valitionikollititea.; ja. muu~ ... lrnitenkin -nähty' 1(l;ttä matkmtavat . <Opetta-
12489: tenikin on kiinnitetty huomiota sivistyselä- jat ov81t jättäneet huonosti palilmtnn rtoi-
12490: män tehvstamiseen. mensa niin .pian kuin on imaantunut var-
12491: Tä:ssä kaikessa, meistä näyttää, ei maa- mempia toimeentulomahdollisuuksia. Olisi
12492: seudun eikä !kauppaloiden ja pienempien valitettavaa, jos tämän takia olisi seurauk-
12493: kaupun:kien laulu- ja mU~Siikhtoimintaa ole sena sivistyiksellinen taa;ntuminen. Kun sen
12494: otettu siiDJä määrin huomioon kuin se olisi ohella järjestöjen toiminnassa laulun ja
12495: ansainnut. Työn aa.tteellinen ja ja;lostava musiikin edistämiseksi on eräitä epätasai-
12496: laatu on yleisesti tunnettu, mutta eivä!t suuksia, oilisi asetettava valtionkomitea sel-
12497: ne Woudelliset vaikeudet, joissa työtä vittä.mää:n kaikilta puolilta.an ikysymys
12498: useimmissa pa:ilroissa .tehdään tavallisesti laulu- ja musiikikitomunn81Sta ensi sijassa
12499: puuttuvin tai vähäisin valtionavuin. Toi- maaseudulla ja tekemään ehdotuksia ikoh-
12500: minta on kuitenkin laajaa. Niinpä voidaan tuu1lisesta valUonavusta tälle .tärkeälle si-
12501: mainita, että vuonna. 1948 kuului Suomen vistystyölle.
12502: Laulajain ja Soitt.ajain Liittoon 451 Ilmo- EdeUä 1esitetyn perus.teella aUekirjo1tta-
12503: roa ja orkest;eria, yhtoonsä noin 20,000 neet .ehdotta,vat ikunnioittaien eduskunnan
12504: jäsentä., jakautuneina 13 piiriin ja kolmeen päätettäväks.i toivomuksen,
12505: erilroisliittoon, Finlands sv•enska sång- och
12506: musikförbund-liiton 13 pa,ikallisyhdistyk- että hallitus selvittäisi järjesty-
12507: seen kailk!kiaan 201 kuoroa ja 50 orkesteria, neen laulu- ja musiikkitoiminnan ta-
12508: joista 12 naiskuoroa jäsenmäärältään 314, loudelliset edellytykset ensi sijassa
12509: e1i kaikkiaan 6,169 jäsentä, Suomen Työ- maaseudulla ja, sikäli kuin selvityk-
12510: väen Musiikkiliittoon ·kuuluu ·yksinomaan sen tulos antaa aihetta, antaisi
12511: Uudenmaan piirissä 29 ku·oroa ja 981 jä.- Eduskunnalle esityksen tarpeellisesta
12512: sentä. Kun tä.mä on tietojen mukaan noin avustuksesta sanottU(/i toimintaa var-
12513: viidessä liittoon kuuluvista jäsenistä, olisi ten.
12514: jäsenmäärä noin 5,000. Yhteensä kaikissa
12515: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
12516: .Albert Brommels. Aarne Honka. Laura Brander-Wallin .
12517: Albin ·wickman. Lennart Helja.s. Irma Karvikko.
12518: Matts Forss. Levi Jem. Mikko .Järvinen.
12519: Eino ·Kfipi. Pentti Nie:ini. Antti A. Koukkari.
12520: 291
12521:
12522: VIII,2s. - Toiv. aJ. N:o 114.
12523:
12524:
12525:
12526:
12527: Nevalainen y. m. : Asiantuntijalautakunnan asettamisesta
12528: kotimaisen elokwvatuotannon kehittämiseksi.
12529:
12530:
12531: E d: u s k u n n a 11 e.
12532:
12533: V ailtion elokuvatuotanto on eräissä muissa alaille kohottaeill: kotimaisen elokuvan ny-
12534: mailssa sotien jälkeen nopeasti. kehittynyt kyistä heikkoa tasoa. E:hdotanrme sen vuoksi
12535: kohottaen elokuvan tasoa ja ehkäisten kei- edus1milll.lan: :hyväksyttäväksi toivomuksen,
12536: nottelua tä.Inän taidelajin ikustann~la. e
12537: Vars.inikin opetuselokuva on: !kehittynyt vail- että hallitus viivyttelemättä aset-
12538: tion: tukemana ja vailvomama. Dokumootti- taisi asiantuntijalautakunnan kehit-
12539: ja opetuselokuvaa .pitäisi ikeihittää myös tämään kotimaista elokuvatuotantoa
12540: meillä kasvatus- ja sivistystyön ipalv:eiluk- ennen kaikkea koulufilmitoiminnan
12541: seen ja sen kehittäjänä ja tuottajanJa pitäisi alalla j.a suunnittelemaan taidefilmi-
12542: valtion olla aloitteentekijänä. Opetuseloiru- tuotantoa, jossa valtio on tu1>ttajana
12543: vasta voisi ailkaa valtion elokuvatuotanto, ja valvojana.
12544: joka ulottuisi :myös taitee:l!lisenl elolruvan
12545: He:lsi:nJgissä ihel:mikuun 12 p: Illä 1949.
12546:
12547: A:nna. Nevalainen. Eino Roine.
12548: Ma.uri Ryömä.
12549: 292
12550:
12551: VIII,29. - Toiv. al. N :o 115.
12552:
12553:
12554:
12555:
12556: S.-K. Kilpi y. m.: Määrärakasta suomen- ja 1·uotsinkielisen
12557: kirjaUisuuden edistämiseksi.
12558:
12559:
12560: E d u s kun n a 11 e.
12561:
12562: Maassamme on vuodesta 1909 toiminut ikoisesti yhte1skunnaJ:listen: tieteiden alalla
12563: Suomalaisen k1rjaJ.lisuuden edistämisra- meidän ikäänlllÖStoimintaamme oo viime vuo-
12564: ihasto, joka Su0ll1ailaisen kirjallisuuden siky;mmen~nä jäänyt !huomattavia aukkoja,
12565: Seuran alaisena ja pääasiassa va;ltionavun - .esim; Neuvostoliiton tämän alan kirjal-
12566: turvin on .toiminut kestävää al'!Voa omaa- lisuuden suomentami.rum il.aiminil.yöty miltei
12567: van kotimaisen tietopuolisen kirjallisuuden kokonaan - ja että toisaalta su01ll1Wlaista
12568: jullmis·emis·en j.a ulkomaisen suomentamisen kaunokirjrullisuutta on ,UJlkoznais.il:J.e kielille
12569: !hyväksi, samalila se on edistänyt myös klas- k.äännetty s~kä rajoitetusti että yksipuoli-
12570: si1lisen mooilmankirjruNisuuden siirtämistä sesti, olisi :rruhruston toimintaa saatava !huo-
12571: suoonenkie1eJ.le ja. suomalaisen !kirjaiHsuu- mattavasti tehostetuksi.
12572: .. ·· den kääntämistä vierahlle lkieliUe. Pätevin . ..... Sama ikoskee myös Svens:ka Littexatursälll-
12573: asiantuntijavoimin varus·tettuna .. Ja . aJ.k.u:.: skapet ·i Firilaiita...jarJestöru alaisena vastaac
12574: aikoina myös runsasta valtionapua (50,000 vasti toimivaa ruotsalaisen kirjru1lisuuden
12575: mk vuodessa) nauttien se saattoi ai!kalllaaril edistämisraih.astoa, jonlka valtionapu v. 1945
12576: varsin huomattavasti edistää suomalaisen oli 100,000 mik.
12577: kirja11isuuden juikaisemista. Ensimmäisen Edellä •esitetyn ,perustoolla esitämme
12578: maailmansodan jälkeen sen valtiona,p.u, eduskunnan ihyvä;ksyttävaksi toivomuksen,
12579: jonka rahanarvon alel11l111lksen huomioon ot-
12580: tae.IlJ olisi pitänyt nousta 600,000 m!k: aan:, että hal.litus vuoden 1950 tulo-
12581: jäi huomattavan vähäis·eksi ollen toisellJ ja menoarvioesityksessään korottais.i
12582: maailmansodan edellä 212,500 mk; sotavuo- suomalaisen kirjallisuuden edistä-
12583: sina se aleni siitäkin supistuen aluksi misvarojen valtuuskunnan. jaetta-
12584: 86,000, sitten: 42,500 markkaa:. On luormol- vaksi t.arkoitettua vuotuista määrä-
12585: ilista, että xahaston merkitys täten on j-ää- rahaa ainakin 2 mttjoonaan mark-
12586: nyt varsm väihäiseksi, ja sellainen sen mer- kaan ja vastaavasti ruotsalaisen kir-
12587: kitys on myöskiDI oNut sodan jäJ.!keen, jol- jallisuuden edistämis:rlihaston määrä-
12588: toin se (v. 1945) on kohonnut vain 400,000 rahaa 500,000 markkaan.
12589: mk:aa'Il!. Kun oteman 'huomiooo, että eri-
12590: HelsillJg.issä 12 päivänä helmikuuta 1949.
12591:
12592: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Mauri Ryömä. Elli Stenberg.
12593: 293
12594:
12595: VIII,so. - Toiv. al. N:o 116.
12596:
12597:
12598:
12599: Lappi-Seppälä y. m.: Valtion komiteain mietintöjen luette-
12600: loimisesta.
12601:
12602:
12603: Eduskunnalle.
12604:
12605: Va;ltiova.llaiii haluamioo selvitysten ja teamietintöjen hyväksikäyttö on kuitenkin
12606: tu&imusten suorittaJmirum sekä eduskun- hanilraJlaa, sillä ensinll!äikääm ei niistä ole ole-
12607: nalle annettavien h:rullitusten: esitysten vai- massa minkäänlaista luetteiloa, josta hel-
12608: mistelu aD~netaan hyvin usein lkomiteailll posti ·voitaisiin todeta mitkä asiat milloin-
12609: tehtäväksi. Itsenäisyyden aikana tähän kin ovat ol!leet sanotulla tavaJ.la selvitettä-
12610: mennessä toimineidellJ komiteain !lukumäärä vinä. Toiseksi vaikeuttaa komiteamietin-
12611: nouseekin jo useihin satoihin. Niiden työs- töjoo myöhempää hyväksikäyttöä erittäin
12612: kentelyä on varsin yleisesti moitittu hitau- suuresti myöskin s·e, että niiden pääosan
12613: desta, samaJJ.a kun niidelll, - tästä johtuen, muodostavia painamattomia mietintöjä on
12614: - on katsottu monesti aiheuttavan vaJl- olenJm!Sa usein vain yksi tai muutama harva
12615: tiohle iliian suuria kustanniuksia. Mutta kruppaJle, joita säilytetään jorukin ministe-
12616: myöskin komiteain työn tulosten ihyväksi- riön alikistossa ilman, että ol.isi edes tar-
12617: käyttämis.eeDI Hittyy epäkohta, jonka suh- koitus pitää niitä muiden tarvitsevien saa-
12618: teen olisi saatava aikaan korjaus. Komi- tavilla. Tämän vuoksi olisi ;paikal~aaa1, että
12619: teanmietmtöjä, jotka usein sisältävät ;pysy- ainakin yksi kaprpa:le jokaista jo olemassa-
12620: vääkini arvoa ja selWsta tietoa, jota ei oole olevaa ja :vastaisuudessa laadittavaa komi-
12621: juuri muuaJ.taJkaan lkirjaJllisuudesta saata- teamietintöä toimitettaisiin esim. johonkin
12622: vissa, on nykyloloissa erittäin vaikeata saada yl'6iseen kirjastoon, missä jokainen voisi
12623: käsiinsä, jos jotakin selvitystä [aadittaessa niihin tutustua ja myö$hiJ saada kaikkia
12624: 01lisi aihetta perehtyä jonkun jo toimineen komiteamietintöjä koskevasta luettelosta sel-
12625: komitean työn: tuloksiin. vän siitä, mitä asioita on tällä tavoin sel-
12626: Käytäntö on osoittanut, että samaa asiaa vitetty.
12627: tai ainakin suku1aisas&aa saatta..a joutua Edellä esitetyn perustooJ:1a · ehdötamme
12628: tutikill1a8ID! useitakin eri komiteoita, jotka e.d~kummn !b.yvä:ksyttäväksi toivomuksen,
12629: työssään vältt.ämättä tarvitsisivat toistensa
12630: työntuloksia. Useinkin: joutuvat komiteoi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12631: den: sihteerit jolmioon uudestaan ja uudes- siin, että valtion asettamain komi-
12632: taan aJloittamaailJ työn; musta ilman, että teain selvittämistä asioista laaditut
12633: voisivat käyttää il'iittävässä määrässä !hy- mietinnöt saatettaisiin helpommin
12634: väkseen jo suoritettuja selvityksiä. Viran- kuin nykyisin on asianlaita niistä
12635: amaiset, tutkijat ja kansanedustajat tarvit- tietoa tarvitsevien saataville ja että
12636: sisivat myöskin työssään tehtävänsä jo suo- komiteamietinnöistä pidettäisiin jat-
12637: rittaneiden komiteoiden mietintöjä. Komi- kuvasti luetteloa. ·
12638: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1949.
12639:
12640: Jussi Lappi-Seppälä. Nils Meinander.
12641: Toivo H. Kinnunen. J. Koivisto.
12642: Arvi Ahmavaa.ra. Aarne Honka.
12643: Jaakko Ha.kda.. Usko Koski.
12644: Heikki Ala.-Mäyry. Rakel Jalas.
12645: Päiviö Hetemäki. Felix Seppälä.
12646: Erkki Koivisto. Erkki Leikola.
12647: Martti 0. Kölli. Irma Hamara.
12648: T. A. Viherheimo. Arno Tuuma.
12649: 294
12650:
12651: VIU,3L - Toiv. al. N:o 117.
12652:
12653:
12654:
12655:
12656: La.ppi-SeppäJ.ä y. m.: Koripallovälineiden hankkimisesta
12657: kans(J,- ja oprpiko'libuihin.
12658:
12659:
12660: E d u s ik u n n a 11 e.
12661:
12662: Nuorison kasvatuksessa on iliik:untakasva- :tut suuresti suosituksi mellkein ikaik:is&a
12663: tu.ksel!la huomattava astmta. v,~in tänä ma:issa. Jo v.uon.na 1935 oli ikorripaJl<HJtte-
12664: sod.ana.ika.isena aikana, johloill! tapainturme- luita :ka.t.somMSa Amerikassa 80 miljoonaa
12665: lus on uhkaavaBti leviämässä,. on urheilun maksanutta katsojaa, kun jwlkapaililo~otte
12666: ja voimistelun tervehdyttävä vaikutus ai- iuissa s.amam.ailkaisesti oli vain .40 miljoo-
12667: van ilmeinen. Eräs verraten uusi, mutta naa. Suomessa on: koriprul.ilopeliharr.astus
12668: viime aikoina !huomattavasti levirmyt ur- nuorta:, mutta oru pelaajien määxä jatku-
12669: . heilulaji, joka 'O.n saanut sankat parvet vasti kasvamassa. TäHä ihetlrellä jo on
12670: nuorisoa innostun1eena sitä harrastamaan, maassamme 40,000 eri seuroihin kuuluvaa
12671: on ikori,paJlopeli. Asiantuntijoiden ~ausun koripahlqpela;aj aa.
12672: non mukaan Qn lkoripaLlopeli parhaita Muutama ikuu!kauså sitten pelasi eräs
12673: muokkausurheilulajeja ja sopiva sekä rpo- maallllme iroripaJlojoukkueis-ta sllillrel~ me-
12674: j.il'le että tytöille. Aivan erikoisen onnistu- nestyksellä useita otteluita Ranskassa ja
12675: nut kortipaHope~li on senvuoksi, että sitä osoitti täUöin, että Suomessa ollaan tä&lä-
12676: voidaan pel:ata ympäri vuoden vuode.n- kin urlheilulajissa edistytty kunnioitettavan
12677: adasta riippumatta sekä senvUJO:ksi, että pitkäJle.
12678: pclikenttänä soveltuu hyvin taval,li!Illelli !Imu- Jotta koripalilo.pelistä tulisi todlellililcin
12679: luu voimistelusali. Viimeksimainittu käy koko Suomen: nuorison 01ma !peli, jonka
12680: m.ahdoUiseksi s·elliVUoksi, että pelaavien avwlla vuodenajasta: ~iippumatta sekä po-
12681: joukkueitten vahvuus on hyvin joustavasti jat että ty.töt voisivat ylläpitää kuntollliiJl;,
12682: järjestettävissä suuremmasta pienempään. esitämme ed:uSkumtan hyvälksyttävä:ksi toi-
12683: Koripwllopeli on pela;a.j:avälinei:ltä:än ihal- VOIIlluiksen,
12684: v.empi kuin mikään muu pel;loilumuoto, jo-
12685: ten tämän pe:lin harrastajien ei ta,rvitBe että hallitus ryhtyisi tmmefl1)'ilei-
12686: hMllk!kia blliita välin€1itä. siin täydellis,ten koripallovälineitten
12687: EdeHä seJostetuista myönteisistä omiooi- hankkimiseksi valtion varoilla kaik-
12688: suu:ksista johtuen on tämä urheilulaji tul- kiin kansa- ja oppikoulu~in.
12689: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
12690:
12691: Jussi Lappi-Seppälä. Rolf Berner.
12692: Kalle Jokinen. Urho Saariaho.
12693: Antti J. Ra.ntama.a.
12694: •• ••
12695:
12696: VALTIOPAIVAT
12697: 1949
12698:
12699: LIITTEET
12700: IX
12701:
12702: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
12703: TOIVOMUSALOITTEET
12704:
12705:
12706:
12707:
12708: HELSINKI 1949
12709: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12710: Maanhankintalakia, asutustoi:mintaa, ,maa-, metsä- ja kotitaloutta,.
12711: maatalouskouluja y •· m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
12712:
12713:
12714:
12715:
12716: 88
12717: 299
12718:
12719: IX,1. - Lak. al. N :o 38.
12720:
12721:
12722:
12723:
12724: . E. P\Uia y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 7 §:n
12725: muuttamisesta.
12726:
12727:
12728: E d u s k u n, n a 11 e.
12729:
12730: Nyt on käynyt .täysin sclväks.i, että ne soodettävä ~aki, jossa siirtoväiffiJe annettai-
12731: siirtoväkeen kuu:luvat ihenlkilöt, jotka ovat siin jokaisoo ta{Paihtunoon kiiill.teimistökau-
12732: luopuneet maansaantioikeudestaruJJ joko sen p3.1Di )"hteydessä etuoikeus ostaa myytävänä
12733: takia, että heille on tarjottu kylmä elin- ollut kiinteimistö. :Se vois1 ikäytärmössä ta-
12734: kelVIOton tila, tai jotka ovat kyllästyneet pahtua niin, että kaupanvahvistajat velvoi-
12735: vuosikausien odotukseen tai jotka muista tettaisiin läJhettämää:n j6kaisesta vahvista-
12736: syistä ovat 'kieltäytyneet vastaanottamasta mastoon kiiinteimistökaupasta kauppakirjan
12737: ihcitlle ta:rjottua ti·laa, jäävät vaiHe n.iå.tä jäljennös maatalbusmirnsteriön asutus.asiain-
12738: etuja, jotlka maanihankinta!laki muuten tar- ()Sastolle. Asutusasiainosastolle olisi an-
12739: joaisi. Kuten nykyään, jo melkoisen laa- nettava vwlta lun,a.staa myyty kHntei:mistö
12740: jasta ja ilinei&esti Hsääntyvästä työttömyy- valtii()IUe ja luovuttaa se ostoon halukkaan
12741: destä ja rahan niukkuudesta. havaitaan, on siirtovälkemu kuuLuvan lhenki'lön ostettavaksi.
12742: kor:vauksensa osaksi kuluttaneiden siirto- TäLlainen lwlci. olisi siitäkin syystä tarpeel-
12743: ilaisten asema entisestään vaikeutunut. Sa~ ~inen, että maanhankintaJlain 7 § 'llJyikyisessä
12744: ma:lla ovat heidä!ll mahdollisuutensa hank- muodossaan on jääJnyt kuöll,eeksi kirjai-
12745: ilda its·elloon maatila tai asunto taikka Hike mek.si sen jälkeen kun kiinteistön !hanhlri-
12746: vapaaehtoisella kaupa1la vä!hentyneet. Ny- misen rajoittamisesta an'Illetun 'laJin edellyt-
12747: kyään ·aikaa es·iintyä myyntiha1ua sellaisten tämää 1ääni.nihallituksen lupaa ei enää, mai-
12748: kiinteimistönomistajåen keskuudessa, jotka nitun \lain lakattua olemasta voimassa, kiin-
12749: ovat hankkineet niitä useampia sijöittaak- teistökauppaan tarvita.
12750: seen varojaan reaaliomaisuutoon. Tätä ti- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen &1-
12751: [!llJliDJetta olisi määrätietoisesti käytettävä dotamme,
12752: hyväkså. maan:haa:!kinta[ain ulkopuolelle
12753: ede:J:lä mainituista tai muista syistä j·äJäneen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12754: siirtoväen a.uttamiseksi. Sif'å varten olisi van lakiehdotuksen:
12755:
12756: Laki
12757: maanhankintalain muuttamisesta.
12758: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ss:ä
12759: määrätyllä tavailil:a, muutetaan 5 päivärruä toukokuuta 1945 annetun maanhankinta-
12760: lain (396/45) 7 § näin kuuluvaksi:
12761: 7 §. jos siihen sisältyy myös murm samallle [uo-
12762: Jos .tämän lain voimaantulon jrukeen luo- vutetun omaisuuden hintaa, siitä hlnnasta,
12763: vutetaan kiinteätä omaisuutta on ma:ata- mikä asutusasiainosaston harlldlllnan mu-
12764: ilousministeriön asutusa.siai'llJOS.astol!la oikeus kaan tulee kiinteän omaisuuden osaUe, ja
12765: kuukauden lruluessa siitä kun 2 momentissa olkoon Junastettuun kiinteään omaisuuteen
12766: tarikootettu j:äljeJlillös on osastoille saapunut n;ähden noudatettavan,a, mitä 74 § :'111 1 mo-
12767: !lunastaa luovutettu kiinteä omaisuus val- mentin mukaan vwltiolile ostetusta alueesta
12768: tiolle tämän lain tarkoitulksiin käytettäväksi on säädetty.
12769: [uovutusikirjasta ilmenevästä ·hinnasta tai, ~aupanvaihvistajan on ikahldeksan pä1vän
12770: 300 IX,1. - Maanhankintalaki.
12771:
12772: kuluessa siitä, kun ihän on vahvistanrut kau- HdeUä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu
12773: pan, toimitettava asutusasiajnosastolle jäJl- hinta suoriteta:an irtaimiston osalta ja S<iitä
12774: je:nnJÖB [uovutettua kiinteistöä !koskevasta osasta luovutettua kiinteätä omaisuutta,
12775: kauppa- tai muusta luovutuskirjasta. jota ei käytettäisi .tämän Ulli.DJ tarkoituksiin
12776: Jos Juovutettu kiinteä omaisuus 1 mo- rahassa asutusrahaston varoista Slelkä
12777: mentin mulman ~unastetaan vaatioLle ja sen muulta oorulta 66 § :n 1 momentissa tar-
12778: mulka.na on luovutettu maataJlousirtaimistoa, koitetuiUa valtion velkas.itoumuksilla sen
12779: voi asutusasiainosasto lunastaa myös sano- mukaan iJmin asutusasiainosasto päättää.
12780: tun irta>imiston vaJtiolle hinnasta, joka (Poist.)
12781: määrätään, niinkuin m;ainituss:a momentissa
12782: on san10ttu.
12783:
12784: Helsingissä 11 päivänä heiimikuuta 1949.
12785:
12786: E. Pusa. J. Pyy.
12787: 301
12788:
12789: IX,2. - Lak. al. N :o 39.
12790:
12791:
12792:
12793:
12794: Hetemäki y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 65 ja
12795: 66 § :n muuttamisesta.
12796:
12797:
12798: E ,d u s k u n n a 11 e.
12799:
12800: Maan!hanikilllltail:alkia säädettäessä oli tär- joutuvat nykyään luovuttamaan maansa
12801: keimpänä ja samalla ainoana alkuperäisenä sen todell&sen hinnan murto-osasta. Näin
12802: vaikuttimena tietoisuus siirtoväen ja mui- siirretään määrätyn kansaJ.ais,ryhrrnän maa-
12803: den sodasta kärsimään joutuneiden asutta- tiloj,en .laajentamisesta ai!heutuvat kustan-
12804: misen välttämättömyydestä. Aikaisemmassa nukset valtaosaltaan toisen ~ajoitetun lkan-
12805: asutUSilainsäädännössämme jo järjestetty li- saJaisryhmän kannettaviksi. Oikeusjärjes-
12806: sämaaJkysymys kytJkettiin m.a..anrhankin,tala- tyksemme mukaan yleisenä sääntönä on:,
12807: kiin läh.ininJä siksi, että katsottiin sen anta- että pa:kkO!lunastus voi tapruhtua vain täyttä
12808: minen voitavan !heLposti toteuttaa tämän korvausta vastaan. Lisäma:an: Mnik:kimi-
12809: lain yhteydessä. Periaatteellisesti siis sessa, mikä ei miliä.i:Ln [ailla 1edesauta siirto-
12810: maanhanik::in:talain mukainen Jisämaan anta- väen wmttamisongeLmaa, ,ei ole olemassa mi-
12811: minen eroaa sanotun lain mukaisesta muusta tään järjell:is1ä syitä poiketa asutus:Lain-
12812: asutustoiminnrastru sikäli, että SieJilJ edeNytyk- säädäntömme yleisistä normeista. Näin ol-
12813: senä eivät ole määrätyt sodan ailheutta:rna;t len olisi Jisämaan hinlnioittelussa !lliOUdatet-
12814: käTSimykset, vaan on se yJeiseen asutuspo- tava voimassa olevan asutuslain säännök-
12815: litii:kkaam. kuuluva toimenpide. siä, joitten mukaan lisämaalle on määrät-
12816: .Edellä selostetusta periaatteellisesta-eroa- tävä käypä hinta, joka vastaavasti olisi
12817: vaisuudesta !huolimattru määrättiin kaiken maksettava rahassa. Tämän mukaisesti olisi
12818: maanlb.alllkintalain mukaan otettavan maan maanihanikinta:lain 65 ja 66 §: iin Jisättävä
12819: lun:as.tusarvoksi v. J.944 lopussa vaiHillllllJUt asutuslain 59 § : ää vastaavat uudet 3 mo-
12820: käypä hinta, mikä oli smm111iiLeen sama mentit, minlkä !Lisäiksi molemp.UaiJ mainittui-
12821: kuin [ain sää.tämishetlrehlä voimassa ollut hin §: iin: olisi tehtävä eräät edelläesite-
12822: !hinta ja jonka arvon mukaan siirtoväen- tyistä lisäyksistä johtuvalt pi1enemmät muu-
12823: kin menetykset tuli korvata. ;Sen jäilkeen tokset.
12824: on kuitenlkirn kutoo tunnettua tapaMunut E·dellä lausutun perustool:la ehdotamme,
12825: perllSiteelJ.inen rahan arvon il:aslku. Lisä-
12826: maan luo'\mttajat, ikuten muutkin maan- että Eduskunta hyväks,yisi seuraa-
12827: hankintalain mukaiSet maanJuovuttajat, van lakiehdotuksen:
12828:
12829:
12830: Laki
12831: maanhankintalain muuttamisesta.
12832: Eduskunnan ,päätöksell! mukaisesti, joka on tehty vaJtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
12833: määrätyssä järjestyksessä, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun :marun-
12834: hanllrinta.Lruin: (396/45) 65 ja 66 § näin kuuluviksi:
12835: 65 '§. tuuNinen käypä !hinta, mikä sillä on b.t-
12836: .Mueelde ja osuudeNe etuuksineen 3 mo- sottava olleen: 31 päivänä joulukuuta 1944
12837: men:tissa tarkoitettuja tapauksia lukuunot- siihen tarkoitukseen: käytettynä, mihin se
12838: tamatta määrätää'll! se paiikka:kunnan lkoh- luovutetaan.
12839: 302 IX,2. - Maanbankintalaki.
12840:
12841: Edellä 60 § : ssä ja 64 § : n: 1 momentissa P,akikolunru>tettujen, 65 § : DJ 1 ja 2 mo-
12842: main:ituille ra;keill1JUksiUe, 5.8 § : n 2 momen- mentissa tarrkoitettujen alueiden ja osuuk-
12843: tin mukaan iunastetuiiJce ll'akennuspui11le sien sekä rakennJUksien ja ralrennu.spuidern
12844: selkä 59 § : ssä mainituhlle kotitarvepuille on hinta suoritetaan nimety:illle henkilöiUe ase-
12845: samoin määrättävä 1 momentissa säädetty tetuiilla, viidentoista vuoden kuluttua nii-
12846: hinta. den .asettamispäivästä :lukien, sen mukaan
12847: 1~5 §: ssä m:ainittrlile ilisäalueeUe, etuuk- kuin valtiovarainministeriö tarikemrrnirn mää-
12848: sille ja oouudetle määräiliän.J arvioimisen rää, maksetta!viksi erä.äntyvillä, neljä sa-
12849: a:ikruan vallitseva !käypä hirnta. dalta korkoa kasvavilla v!Wltioru velkasitou-
12850: Joo tila tullee perustettavaksi V'alltion muks.il:la.
12851: metsäana.aJ.:l•e Oulun .tai Lapin läänissä tai 65 § ::n 3 momentissa tarikoitettu !hinta
12852: karnissa ja syrjäisissä osissa Kuopion tai suoriteta:an raJhassa.
12853: V aasalli lääniä,. voidaamJ maa ja siellä oleva Edellä 1 ja 2 mOtlllentissa trurllroitettu
12854: memä s€ikä tilan u1:kopuo.le:lta valtion hinta voidruan! pyynnöstä suoritta:ru osaksi
12855: maaJta leimatut rakennuspuut antaa aUe tai !lrokonaall! korvausoh]jg)atioiHa tai ra-
12856: 1 momentissa säädetyn •hinnan sekä erityi- hassa, sen mukaani kuin valltiorneuvosto ~
12857: sistä syistä ilmaiseksikin. mää11ää.
12858: Jos alueella .oleva puusto on keskimää-
12859: 66 §. räistä !huomattavasti all'Vokkaampi,. suorite-
12860: rrämän. ·lain 74 § ::ru 1 momentiru mukai- ta-an sen hinnasta osa rahassa,, sen mukaan
12861: sesti vaiitiolle iuovutettujen, 6,5 § :n 1 ja kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.
12862: 2 momentissa tarlwitettujen a1ueiden ja Jäljemprunä 81 § :!Il 2 momentin noja1la
12863: osuuksien s•e:kä rakennuksien ja rakennus- lunastettu sato ja pwkkotillaukse:lla 98 §: n
12864: puiden hinta suoriteta;an ruimetyiHe ihenk.i- 1 momentin noj3lla ostetut taf\Ca:rat ja tar-
12865: löille aaetetuilJ1a, ikymmeruen vuode:n kulut- vilkkeet maksetaan rahassa.
12866: tua n:iiden asettamispäivästä iluki·en, sen Edellä mainittujen va;ltionr velkasitou-
12867: mukaan kuin valtiov.a.rairuminillsteriö tarkem- musten käyttämise:stä säädetään erikseen.
12868: min määT:ää, makSiettaviksi erääntyvillä,
12869: viisi ja puoli sadailta lwr!koa kasvavilla val-
12870: tion velkasitoumuksihla.
12871:
12872: He1singissä helmikuun 5 päivänä 1949.
12873:
12874: Päiviö Hetemäki. E. A. Turja.
12875: Yrjö I. Antil.a. Matti Heikkilä.
12876: Heikki Ala-M"åyry. J. E. Lampinen.
12877: V·erner Korsbäck. Jussi Annala.
12878: Jaakko Hakala. Martti Kölli.
12879: 303
12880:
12881: IX,a - Lak. al. N :o 40.
12882:
12883:
12884:
12885:
12886: Ikonen: E1ulotus laiksi maatlthankintalain 89 §:n m-u-utta--
12887: misesta.
12888:
12889:
12890: E d u s k u n: naru~ e.
12891:
12892: Maanhanikintail.am 89 § : n mukaan: tarr- ratkaistavaksi ja tä.stä volSl ai!heutua
12893: krustusoilkeuden päätökseen tyytymätön saa useassa tapauksessa haitallista viivytystä
12894: vailittaa siitä korkeimpaan oikeuteen pakko- tilan !hinnan määräämisessä, olisi laissa
12895: hmastetuhle maaJ1e ja etuuksille määrä- mainittu 20,000 markkaa korotettava 100,000
12896: tystä hinnasta, jos se m.ä.ii,rä,, !lll.istä riita on, markaksi!.
12897: ilmeisesti nousee yli 20,000 markan:. KoSka Edellä esitetyn perrustoollia ilrunnioittaen
12898: näin dl~en - raihan nykyisen arvon huo~ ehdotan,
12899: mioonottaen - Hian vooäpätöine.nkh11 asia että Eduskunta hyväksyisi seuraa--
12900: voitaisiin saattaa ytLi.mpään oikeusasteeseen van lakiehdotuksen:
12901:
12902: Laki
12903: maanhankintalain muuttamisesta.
12904: E:dUS1kunnan päätöksen mukais,esti, joka on: tehty vaJtiopäiväjärj,estylksen '67 § :ssä
12905: mäJärätyHä ,tava1lia, muutetaan 5 päivånä toulmkuuta 1945 annetun maJaJlihankinta-
12906: lain: (39·6/45) 89 § :n 1 momentti näin 'kuuluvaksi:
12907: 89 §. määrätystä hinnasta, jos. se määrä, mistä
12908: Tarkiastusoi!keuden päätöksoon tyytymä,.. :riita on, ilmeisesti nousee yli 100,000 mar-
12909: tön saa va;littaa siitä korkeimpaan oikeu- lkan; s~kä
12910: teen: 2) kysymyksestä, joka koskee jallmlain-
12911: 1) pakkolunastetu1le maal:le ja, etuuksme särudännössä tarkoitettua piirirajanäyntiä..
12912:
12913: HeJsinigissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
12914:
12915: Toivo Ikonen.
12916: :304
12917:
12918: IX,4. - Lak. al. N :o 41.
12919:
12920:
12921:
12922:
12923: Pyy y. m.: Ehdo'tus laiksi siirtoväen ja rintamasotilaiden
12924: asuttamisen rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
12925:
12926:
12927: E d u s k u nm a H e.
12928:
12929: Lokakuun 8 päivänä 1948 on eduskunta tailcloo. että heiltä on puuttunut ooel1ytykset
12930: hyväJksynyt :Lain sii:rtoväen ja rinta.masoti- näiden iLakien mukaisoon moonsaantiin;
12931: i1aiden rumttamiselll ::rahoittamisesta annetun niinikään osa r1.lliaailSi8.8;tim oikeutetuista
12932: hl.in muuttamisesta. Tässä Lainmuutoksessa puiheenoo1eWsta henkilöistä on :luopunut
12933: samoinkuin aliruperäisessä ilaissalkaan ci ole maansaantioikeudestaan, minkä vuoksi tämä.
12934: huomioitu, että luovutetun a~1ueen kaupun- henlci.löryhmä on j·äänyt valtion muUJlle siir-
12935: geissa jra asutusk~uksissa asuneet OII118ll: toväeHe ra;hoitusllwkien nojaila myöntämän
12936: talon tai asrmto-oo.akehruoneis:ton omistanoot tUJen uiJJkopuoleUe.
12937: siirtovä!'lreen kuuluvat ja I tai II korvaus- Sen nojalla, mitä. edellä on lausuttu,
12938: lain mukaan korvaukseen oikeutetut henki- kunnlioittaen ehdot~
12939: löt useissa tapauksissa eivät ole anoneet
12940: m.aanha.n.kintalaiD tai rintamasotilaiden että Eduskunta hyväks.yisi näin
12941: ,asuttamislain nojaJlrla maansaantioikeutta kuuluvan lakiehdotuksen:
12942:
12943: Laki
12944: siirtoväen ja. rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta. annetun lain
12945: muuttamisesta.
12946: EduskunllJilJl; päätöksen mukaisesti muutetlaam 5 rpäivänä toukokuuta 1945 siirtoväen
12947: ja rintamasotilaiden asuttamisen ::rahoittamis·esta annetun lain 1 §,. se!LLais•ena IJroin se
12948: on 8 päivänä ~dmlruuta 1948 annetussa laiss:a, näffi kuuluvaksi:
12949: 1 §. korvaukseen oi:keutetutle, j~ka on ~uoViUte
12950: :Miaanilumkintrulain mukaan maaDSalalllrtiin tulla a1ueelffi omistanut ja halilillillut omista-
12951: ·oilreutetulle henkilölle, joka on hankkinut maJ.~aan .tai vuokrasopim.ukselli nojaJ!la ilml-
12952: tai jolle valtion toimesta on hankittu 11:00ata, litsema;llaan tontilla asuintalon tai asunto-
12953: sekä mainitun. 1ain: 1'57 a § :ssä tarkoitetulla osaJreyihtiön osa!klkeenomistajam hallinnut
12954: ~nto-osakeyhtiöl:le ja sen osakkaalile voi- huoneistoa ja joka ei ole saanut ma.anham,.
12955: ,da,an vw!tion varoista myöntää lainaa, Sle'JJi kintwlam nojalla maans.aantioikeutta. Lai-
12956: mukaan kuin täBsä laissa säädetään~ lllallSllailtioikeutta on anottava maatalous-
12957: Samanlainen oikeus tiimän iain mukiai- ministeriön asutusasåa.inOSiaStolta yhden
12958: soon iainan saantiin voida:an myöntää vuoden kuluessa tämän ilam voi:nuwmtulosta.
12959: myös sellaiselle I tai II korvauslain :nojal:la
12960:
12961: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1949.
12962:
12963: J. Pyy. Yrjö WelliDg.
12964: Valto Käkelä. E. Pusa.
12965: 305
12966:
12967: IX,5. - Lak. aJ.. N:o 42.
12968:
12969:
12970:
12971:
12972: Virolainen y. m. : Ehdotus laiksi maataloustuotteiden koh-
12973: tuullisen hintatason turvaamisesta.
12974:
12975:
12976: E d u s k u n n a 11 e.
12977:
12978: Ensimmäisen maa;i;lmansodan jälkeen ja maatwloudessa työskente:levät, olipa sitten
12979: varsinkin 1930-luvulla omassa maassamme kysymys omoo työtään tekevästä rviljelijä-
12980: sekä kansainrvälisiHä elintarvikemaxkkinoiUa väestöstä tai maataloustyöväestä, saavat
12981: tapahtunut ~ehitys osoitti selvästi, että työstään yhtä suuren palkan, mitä muilla
12982: maataloustuotteiden hintoja ei voitu meiHä aloil:la :rnakset:ruan vastaava:nilaisesta työstä.
12983: jättää riip.pumaa;n yksinomaan maaiLman- Toisena arvosteluperusteena on pidettävä
12984: marlkkin:aihån.noista. Sen vuoksi kehitettiin sitä,. että maataloustuotteiden hintataso pi-
12985: aiUoin maatalouden turvaamiseksi va·rsin detään sellaisena, että se takaa maatalous-
12986: tehollms tuotantosuoja. tuotannon jatkumisen taiDkoituksenmukai-
12987: Toisen maailmansodaJlJ aiheuttama elin- s·essa Jaajuudessa. Tätä s:eiikkaa arvostel-
12988: tarvikkeiden puute sai tiJa.päis·esti aikaan taessa on otettava huomioon se, että meillä
12989: perinpohj~aisen muutokselli maataloustuote- olisi pyrittä.vä v.arsin S111Ureen omavaraisuu-
12990: markkinoiUa, mutta normaalioloj.oo p.ala~ teen tärkeimpien maataloustuotteiden suh-
12991: tessa on todennäköistä, •että maatalous jou- teen. Kuluneet vaikeat v,uodet ovat osoitta-
12992: tuu Suomessa suuriin \Caikeuk.siin, jos. sen neet, että its.enäinen valtakunta ei saa jät-
12993: tuotantosuoja .poisteta'llln. 'Tämä johtuu rat- täytyä liian suureen riippuvaisuussuhtee-
12994: kaisevasti siitä, että maatalouden tuotanto- seen uJkoonailta tuotaviin .e:lintarvikkeisiin
12995: kustannukset muodostuvat maassamme jo näiliden. Mahdoil.:lisen eristyksen sattuessa
12996: yksinomaan epä·edullisten :luonnonsuhteit- koko kansa joutuu suuriin vaikeuksiin, jos
12997: ten vuoksi i]mrkeammiksi !kuin monissa kotimaan tuotanto ei pysty tyydyttämään
12998: muissa, meitä edu:lllisemmassa asemassa si- pääosaa oman kansan kuluttamista maa~
12999: j·aitsevissa maissa. Myös se seikka, että taloustuottemta. Ko:ko kaTISiaJkunnan, ennen
13000: sod!lin johdosta on jouduttu lyhyessä ajassa mu:uta n. s. IJruluttajaväestön, etujen mu-
13001: muodostamaan 1äJhinnä maataloussiirtovädle kaista olisi sen vuoksi taata lkotimaiseille
13002: suuri mä.ärä uusia ti:loja, joiUe korkeat ;ra- maata!loustuotannolle k·annattavuusedelly-
13003: kennus- y. m. kustannukset aiheutt:avat yl-ei- tykoot. Tämä voi tap:a:htua s:iten, että ikoti-
13004: sesti melko raskaan velkoontumisen, on maisteJll maataloustuotteiden hintoja mää-
13005: omansa .pitämään tuotantokustannuksia kor- rättäJessä oteta•an huomioon meidän maru;-
13006: keina. Nämä teikijät vaikuttavat osaltaan samme keskimääräisissä oloissa vallitsevat
13007: sii<hen,. ettei ma:ataJoustuotteidlen hintoja tuotantokustannukset. Täl:1öin <>n maata-
13008: voida meillä ilmeisestikään jättää riippu- loutta mtiol1a!lisoima~la pyrittävä vällentä-
13009: viksi yksinomaan maailma:nma11kkinoiden mään tuotanto'kustannuksia niin pitkäLle
13010: hintatasosta, rvaan <että meillä ta.rvitaan sel- kuin Y'allitsevissa ol,osuhteiss!lli on mahdol-
13011: laista hinmpoliti,ikika!a,, jossa maatlliloudes- lmta. Selvää kuitenkin on, ettei meidän
13012: samme vallits,evat keskimääräiset tuotanto- maassamme voida turvata mootalouden tule-
13013: kustannukset tuLevat kohtuu11isess.a määrin vaisuutta yksinomaan ratiooo:Hsointia edis-
13014: huomiooootetuiksi. tämällä ja tuotantoa kohottamal<la.
13015: ·Tärkeimpänä JäihtökOihtana maatalous- Ruotsista ja osittain mumtaikin maista
13016: tuotteiden hintoj,a määrättäessä on pidet- sootu kokemus oooittaa mahdolliseksi sopia
13017: tävä sitä, että maata!lousväestöHe tur\Cataan maata1oustuotteiden thinnoitteiusta edellä-
13018: m<Uista elinkcinoista saatavaa tuloa vas- mainittujen periiaatteiden mullm.mesti etu-
13019: taava tulo. Tämä edellyttää sitä, ,että kaikki käteen yhdeksi satovuodeksi kerrallaan.
13020: 306 IX,5. - Maataloustuotteiden hinnat.
13021:
13022: Vaikka näitä Iask:Jelmia varten ·välttämätön ole normaa1iaikoina mahdoHista eikä tarkoi-
13023: tilastollinen pohja on Suomessa ehkä jon- tuksenmumaistakaan ylläpitää, on tava:voi-
13024: kinverran heikompi kuin esim. Ruotsissa, den tarjonta ja kysyntä pidettävä rrrmiHa
13025: ei se muodostaisi voittamatonta estettä sa- toimenpiteillä sellaisena, •että tuottajahinnat
13026: manlaiseen järjestelmään sii:rtymiseUe meil- asettuvat keskimäärin ha;lutulle tasolle.
13027: läkin. Käyttämällä hyväksi maat:al·oushalH- Luonnollista on, ettei jokais·en yksityisen
13028: tuksen tilasto- ja tutkimustoimistojen ke- tuotteen hintaa voida ·eikä ole edes ta~rkoi
13029: räämää aineistoa ja sitä tarpeellisilta koih- tuks·enmukaista pitää ko~o :ajan inäärätyUä
13030: dilta vielä täydentämäilä saataisiin laskel- tasolla, vaan riittää kun sii:hen päästään
13031: mat riittävän luotettaviksi. Hinnoittelu- keskimäärin.
13032: perusteita 'lasketta,e:ssa on ·erityisesti otet- Niistä keinoista, joiLla maataloustuottei-
13033: tava huomioon maamme maatalouden pien- den tarjonta j'a kysyntä voidaan pysyttää
13034: viljelysvaltaisuus samoin kuin maan eri toivotussa suhteessa, mainittakoon tuonti-
13035: osien erilaiset tuotantoedel,lytylkset. M:ah- tullit, tukiostot j.a vamstointi, kulutusta
13036: dolJlisimman laajan 'asiantuntemuksen hank- lisäävät, våihävaraisille myönnettävät ihin-
13037: kimiseksi sekä luottamuksen ylläpitämiseksi nan:a:lennukset, valmistev:erot y. m. Kun
13038: mainittujen <laskelmien paikkansa:pitävyy- kaikista näistä on päät,ettävä vuosittain
13039: teen nähden olisi tarpeeHista saattaa ne eri tu1o- ja menoarvion yhteydessä, on ta.rpe.el-
13040: etupiirien edustajista kokoonpannun pysy- lista, :että :hallitus tällö,in esittää kaikki ne
13041: vän ·lauta:kunnan tarkistettaviksi. toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeeHisilksi
13042: Senjälkeen ikun on saatu ratkaistuksi ky- maataloustuotteiden 'hintatason pysyttämi-
13043: symys,. minä tasolla eri maataloustuotteiden seks,i seuraavan S•atovuoden aikan;a ha,lutuJJa
13044: tuottajahinnat olisi pyrittävä seuraavan·a tasollia.
13045: satovuonna pitämään, olisi va1tioval:lan: :ryh- Edellä oleva.n perusteella ehdotetaan,
13046: dyttävä niihin toimenpiteisiin, joita tämän
13047: päämäärän saavuttaminen edellyttää. Kun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13048: poi1kkeukse1lisen ajan hintasäännöstelyä ei van lakiehdotuksen:
13049:
13050:
13051:
13052: Laki
13053: maataloustuotteiden kohtuullisen hintatason turvaamisesta.
13054: Eduskunnan päätökse11 mukaisesti säädetään:
13055: 1 §. koskevien ehdotusten: ta,rkistamistru varten
13056: Muista elinkeinoista saatavaa tuloa vas- valtioneuvosto asettaa k<Jlmeksi vuodeksi
13057: taavan tulon turvaamiseksi maatalousväes- !kerrallaan asiJantuntijalautakunnan. Tässä
13058: tölle maatruloushaUituks·en on kuna:kin 1auta;kunnass,a on eri 'etup;i:irrien oiltava edus-
13059: vuonna selvitettävä koko maat.alouden tuo- tettuina, ikuit·enkin niin, että .puolet :lauta-
13060: tantokustannus huomioon Dtta.en,. että pa,lk- kunnan jäsenistä edustaa maatalouden har-
13061: katasG maat&loudessa voidaan pitää samalla joittajia.
13062: tasolla kuin muiss.a, siihen verrattav:issa
13063: ammateissa sekä että viljelijä.p.erheen työ . 3 ·§.
13064: hinnoiteta:an samojen perusteiden mukaan Maatalousminist.eriön esityks:estä Vlaltio-
13065: kuin palkattu työ. Tämän perustee!lla on neuvoston on vuosittain ennen ihuhtilruun
13066: viimeistään maaliskuun kuluessa laskettava 16 päivää vahvistettava n•e maamloustuot-
13067: eri maataloustuotteiden tuottajahinnat seu- teide.n tuottajahinnat, joihin seuraavana
13068: raav:alksi satovuodeksi huomioon ottaen nor- satovuonna on pyrittävä ede:Uii 1 § :ssä mai-
13069: ma:al.isadon. nitun tarkoituks·en saavuttamiseksi. S.aiiJJa1lla
13070: on määrättäv·ä ne perusteet,. joiden mukaan
13071: '2 §. vahvistettuja ihintoja tarkistetaan se.kä n.e
13072: 1\:Iaatruloushatlituksen suorittaman maa- toimenpiteet, joihin oru ryhdyttävä, siinä
13073: talouden tuotantokustannuslaskelman ja sii- tapauksessa, •että .tuotantomäärät poikke'a-
13074: hen Uittyvien eri tuotteiden hinnoittelua vat huomatta:vasti normaa1ista.
13075: IX,5. - Virolainen y. m. 307
13076:
13077: 4 §. tarpoollis,et ·esitykset s,eura.awna vuonTIJa
13078: HaiLlituksen on vuosittain tulo- ja meno- ta,rv.ittavista toimenpi teis,tä.
13079: arvion yhteydessä ,annettava eduskunnalle
13080: selostus maataloustuotteiden hintojen kehi- 5 §.
13081: tyksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin tä- 'Tar'kemmat määräykset tämän lain täy-
13082: män lain nojaa1a on ryhdytty, s·ekä tehtävä täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
13083: asetuksella.
13084:
13085: Helsingissä 10 päivänä helmi!kuuta 1949.
13086:
13087: Johannes Virolainen. Aino Luostarinen. Irma Hamara.
13088: Kauno Kleemola. V. J. Sukselainen. Urho Saariaho.
13089: Martti Suntroa. Juhani Leppälä. Felix Seppälä.
13090: Samuli Simula. Helena Virkki. Yrjö I. Antila.
13091: Eri. Haapaniemi. Kalle Joukanen. Jussi Lappi-Seppälä.
13092: Lauri Murtomaa. Eemil Luukka. Juho Heitto.
13093: Kerttu Sa~lasti. P·ekka Kiiski. Janne Koivuranta.
13094: Niilo Ryhtä. Päiviö Het·emäki. ·Margit Borg-Sundman.
13095: Wiljam Sarjala. J. E. Lampinen. Joh. Wirtanen.
13096: Väinö Okko. Erkki Koivisto. Jalmari Pusa.
13097: Lauri Laine. Martti Kölli. L. I. Kaukamaa.
13098: Ilmari Tiainen. Albin Wickman. Arno Tuuma.
13099: Matti Heikkilä. Toivo H. Kinnunen. Levi Jern.
13100: ll:eikki Ala-M'åyry. Vieno Simonen. Eero Mäkinen.
13101: E. A. Turj~. Veikko Vennamo. Toivo Ikonen.
13102: J. Koivisto. Eino Laitinen. Anton Suurkonka.
13103: Viljami Kalliokoski. Onni Mannila. Ra~el Jalas.
13104: Kustaa Tiitu. Väinö Rankila. Niilo Honkala.
13105: Antti J. Rantamaa. Oiva TlirUnen. Arvo Riihimäki.
13106: Martti Miettunen. Yrjö Saari. Lauri Riikon"&n.
13107: Antti A. Koukkari. Tahvo Rönkkö. Lennart Heljas.
13108: Kusti EskOO.a. Lauri Leppihalme. Kyllikki Pohjala.
13109: Yrjö Hautala. Atte Pakkanen. Verner Korsbäck.
13110: S. S. Aittoniemi. Jussi Annala. Markus Niskala.
13111: S. Salo. M'. 0. Lahtela. Heikki Soininen.
13112: A. Brander. T. N. Vilhula.
13113: 308
13114:
13115: IX,6. - Lak. al. N:o 43.
13116:
13117:
13118:
13119:
13120: Luostarinen y. m.: Ehdotus laiksi maatilatalouksien vesi-
13121: ja viemärijohtojen rakentamisen tukemisesta valtion
13122: varoilla.
13123:
13124:
13125: E d u s k u n n a ~ l e.
13126:
13127: Vuoden 1947 syyskuussa. antoi eduskunta Kotitalous muodostaa huomattavan osan
13128: hal,litukselle whtäväksi ryhtyä kiireellisiin kansallistulostamme. NäinoHen tuntuu luon-
13129: toimenpiteisiin pienviJjelijätaJ.ouksoissa työs- nol.liselta ja on valtion edun mukaista 13Bet-
13130: kenteJe·vien naisten työn keve.ntämis,eiksi. tua ka:noottamaan kotien naisten työtaa-
13131: Työtaakka maatilataJlouksissa on raskas eri- kan helpottamista:.. Jos· täten voisimme jat-
13132: koisesti naisten 'kohdialJa ja työaika pitkä, kruru satojen tUihansioo perheenäitien elin-
13133: kuten useat tutlcimukset osoittavat, ja on ikää ja 1edistä;ä iheidän terveyttään tuhan-
13134: muutoinkin jokais,en HedOSBa. Jollei saada sien peinokaisten turvaksi,. niin uhraukset
13135: pikais.ta korjausta vwl:litsevLm epiiJkohtiin, tuotta,vat moninkertaisen talO'Ildeillliseuikin
13136: tulee nuorison III1Ra!ltapako jatkuma;an ihel- siunauksen.
13137: pompiin oloihin. Se tuki, minkä vaJtiov13Jlta .antaisi maa-
13138: Pyrittäessä IUJainittuja epäkohtia korj,aa- tilatalouksien vesi- ja viemärijohtojen ra-
13139: IDJaJan on kiinnitettävä erityistä huomiota kentamiseksi, an:nettaisiin avustusten ja Lai-
13140: työtä helpottavien väJJneiden, koneiden ja nojen :muodossa. AvustU!k:s,et ja 1a:inat voi-
13141: laitteiden kehittämisoon ja saattamiseen taisiin jakaa esim. os:uUSiloo.ssojoo vä1ityk-
13142: Ylleisoon käyttöön mwaseudullakin. Tär- s.el:1ä.
13143: keimpänä ja kiiree:1lisimp.änä on pidettävä Edellä esitettyyn viitaten ·ehdotamme
13144: vesijohto- ja viemärikysymyksoo ratkaise- kunnioittaen,
13145: mista. On muistettava, että maatilata;lou-
13146: dessa ~eLäinten ihoito on keskeisin työ ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13147: näin veden tarve !huomattavasti suurempi van lakiehdotuksen:
13148: kuin !konsanaan :asutuskeskusten kodeissa,
13149: joihin vesi- ja viemärijohdot, suurin [piir-
13150: tein on jo rakennettu.
13151:
13152:
13153: Laki.
13154: maatilatalouksien vesi- ja viemärijohtojen rakentamisen tukemisesta
13155: valtion varoilla.
13156: Eduskun:nan [päätöksen mukaisesti sä.ädetään:
13157: 1 §. Edehlä 1 momentissa tarkoitetut avustUik-
13158: VaJ.tiou tu:lo-· ja menoarvioon, on vuoffit- set ja !Laiillat voivat nousta enintään 50
13159: tain varattava riittävä määräraha, josta prosoottiin hyväksytyn kustannUSialrvion
13160: annetaan avustukS'La ja lainoja vesi- ja vie- muk,a.isista rakentamisikustal111uks·ista, ei
13161: märijohtojen rakentamiseksi maatilata1ouk- ikuitenkaan: 50,000 marmkaa suurempaan
13162: siin. määrään.
13163: IX,6. - Luostarinen y. m. 309
13164:
13165: 2 §. toja, voidll!a.n ihä:rtet velvoittaa su<>rittamaan
13166: Tämän lain n<>jahla j~1ettavat avustukset takaisin avustus joko kokoruaan tai osaksi
13167: ovat veroista vapaat. tahi määrätä laiJ:JJa :heti maksettavaksi.
13168: 3 §. 4 §.
13169: J.oo se, joka on saanut tässä laissa tar- Ta~rkemmat määräyks.et tämän ·lain täy-
13170: koitetun avustuksen tai [·airuan, ei ol·e nou- täntöönpanoota ja sovelta!lllisesta antaa maa-
13171: dattanut niiden Slaamiseksi määrättyjä .eh- talousministeriö.
13172:
13173: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
13174:
13175: Aino Luostarinen. A. Brander. Atte Pakkanen.
13176: Irma Karvikko. Erl. Haapaniemi. Niilo Ryhtä.
13177: Kerttu Saalasti. Väinö Rankila. Martti Miettunen.
13178: Vieno Simonen. Eino Laitinen. Martti Suntela.
13179: Juhani Leppälä. Tahvo Rönkkö. Lennart Heljas.
13180: V. J. Sukselainen. Onni Mannila. Pekka Kiiski.
13181: Heikki Soininen. Antti J. Rantamaa. Janne Koivuranta.
13182: Wiljam Sarjala. Veikko Vennamo. Eemil Luukka.
13183: Yrjö Saari. Ilmari Tiainen. Kauno Kleemo~a.
13184: Markus Niskala. Lauri Murtomaå. Matti Miikki.
13185: Yrjö Hautala. Lauri Leppihalme. Anton Suurkonka.
13186: Samuli Simula. S. S. Aittoniemi. M. 0. Lahtela.
13187: Viljami Kalliokoski. Väinö Okko. T. N. Vilhula.
13188: 310
13189:
13190: IX,7 . ...,..- Lak. al. N:o 44.
13191:
13192:
13193:
13194:
13195: Köni y. m.: Ehdotus laiksi maanvuokr~maksun uudelleen
13196: mäiiräämisestä eräissä tapauksissa.
13197:
13198:
13199: E .d u s k u n n a :1 ~1 e.
13200:
13201: T~arp:ahtunut raiha::nnrvon suuri alenemi- erityisesti niitten vuolkr:a-a1lueiden kohdaHa,
13202: nen :niin ensimmäisen kuin toiserukin maail- joita käyt·etään kaupaJ.lisiin ansaitsemistar-
13203: mansodan jälkeen on monin tav:oin järkyt- ikoitulmiin kuten Miketontteina, tecrllisuus- ja
13204: tänyt j1a mutlistanut ta1loudel:låsia suhteita. V<a.rastorulueina j. rr. e., sekä toiSiaalta !huvila-
13205: Erityisesti niiin on ruo;.ianJ.a,ita sellaisissa pit- alueisiin nälhden. VuOilmanantajan saadessa
13206: käiai.k'aisislsa sopimussuhteiss1a, joissa toisen näistä vuokraa, vuokrasopimuksen iästä
13207: a.siapuoloo velv:oitus kookee r-eaJiarvoista riippuen, vain muutamia pennejä tai kym-
13208: joko ikertaikaikkista tai jatkuvaa suoritusta, meniä pennejä tai !kymmeniä pennejä neliö-
13209: mutta toise:n sitoumus tarlwittaa jatkuv:aa, metr~ltä vuodessa,, joutuu hoo kuitenkin
13210: määrätynsuuruisen ra!hasumman maksa- maksamaan niistä omaisuusveroa jopa sa.-
13211: mista. VaikJm nämä v~elvoitteet ovat alun- doissa markoiss1a laskiettavan neliömetrihin-
13212: perin tarkoitetut a~rvoltaan V'a81Jaavrksi, on nan mukaan.
13213: inf:latio aiheuttanut sen, että edellisen suo- TämäJ:11uontoisissa tapauksissa. olisi teh-
13214: rituksen pysyessä arvoltaaJ:1 muuttumatto- tävä mahdolliseksi vuokrama:ksun uudelleen
13215: maiD:a !hänen siitä jä:lkimmä-iseltä s!aamansa määräläminen nykyistä hintatasoa vastwa-
13216: vastike on asi<ahl,isesti <alentUJ:1ut mitättö- vaksi ja slitominen sopimussuhteissa y1ei-
13217: määal murto~ooruan :rulkup.eräisestä. Täililai. sesti käytäntöön tulleeseen: elinkustannus.-
13218: llJ€;I1 asiantil:a vaLlitsee ~ennen ilmiik~ea maan- inid:ekffiin, vama:malJla samaHa vuokramie-
13219: vuokrasuhtciden a;I<a1la, joita imskevat so- helle oikeus vuokras·opimuksen irtisanomi-
13220: pimukset nimenomaan wokrarrniehen etua seen, ,ellei ihän ihaluru uuteen vuokramak-
13221: silmä.Hä pitäen tehdään yleensä vuosilkym- suun suostua. Ajallisesti olisi v,uokrasopi-
13222: me!lliksi et·ee:npäin. Miruassamme on runs:aasti mu!kset, joita puheena oleva [aki tulisi kos-
13223: viitatrm1aisia vuokrasuhteita, joista OSia on kemaan, mjoitettava 'oonen vuotta 1946
13224: peräisin jopa ensimmäisen lll1ala!ihn.ansodan tehtyihin, sillä sen jä!lkeoo on inf,latiovaara
13225: ooel1ise:ltä ajalta j:aJ joiden vuOilrnamaksua jo y1oonsä osattu ottaJa pitkäaikaisissa sopi-
13226: määrättäessä ei ole osattu ottwa lukuun muksissa huomioon. Jos asianosaiset eivät
13227: ma:hdolJlista rahanarvon ru1'€nemista vuokra- voi !keskenään: sopia uudesta vuokramak-
13228: kauden !kestäessä. susta, olisi asia jommankumman pyynnöstä
13229: On lrohtuutonta, '€ttä vuokranantajat asutUSJlautaikun:nan ratlm:ista-ga, jonka pää-
13230: oliQBu;hteiden täysin muututtua [)akotetaan tökseen tyytymättömi1n olisi Slaill:ittava alis-
13231: edelleen tyytymiiän vuokromaiksunn, joka ei taa kysymys viimeisenä asteena paiklm:kun-
13232: enää VaJStaa ~ehik!ä enempää kuin sadasosaa <nam. alioi:koode:n päätettäv;ä.ksi.
13233: alkuperäisestä j<a siten :asialJlisesti te:Jremään Edellä esitetyn peirUSteehla ehdotamme,
13234: jat:rouvasti lahjoituksia taloudellisesti usein
13235: heitä paremmaSSia ~asemassa oleville v:uokra- että Eduskunta hyväksyisi seuraa--
13236: miehi:He. Täl,lainen epäsuhde on olemassa van lakiehdotuksen:
13237: IX,7. - Kölli y. m. 3il
13238:
13239: Laki
13240: maanvuokramaksun uudelleen määräämisestä eräissä tapauksissa.
13241: EdUJSkunnan päätöksen muka;isesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
13242: määrätyl,lä tavaU:a, säädetään:
13243: 1 §. vuokravuoden aJlusta, joka pyynnön tekemi-
13244: Vuokramalksu, joka pe:rustuu ennen tam- sen jälkeen ~ensinnä alkaa, ja on pyyntö
13245: mikuun 1 päivää 1946 tehtyyn mruanvuokra- tehtävä vuoden kuluessa tämän lain voi-
13246: sopimwkseen, VQid:a,an: mäårätä uudelleen ma;antul.osta.
13247: sillä tavoilll, kuin tässä il:aåssa säädetään.
13248: 4 §.
13249: ,z §. Joka ei tyydy asutuslautakunnan vuok-
13250: Uusi vuok~a:maksu määrättäköön paikka- ramaksun määräämistä koskevman päätök-
13251: kunnalla valJlitsevan kohtuullisen käyvän seen, voi saattaa :asian yleisen alioikeuden
13252: maanvuokrata;son mukaiseksi ottaen huo- ratkaistavaksi. Asia on pantava oikeudessa
13253: mioon vuokra-alueen ~:a,ajuuden, W.:adun ja vireille tois.el,le asilmomaiselle toimitett:avalla
13254: sijainnin sekä Sffi1 tarkoituks•en, mihin sitä hallliS:teel,la, kaupungissa koJmesS~a IJmu:kau-
13255: käytetä.ärr. dessa j1a: maa:Ha niissä varsinaisissa kärä-
13256: Vuolkra'!1antaj-a tai vuokramies voivat jissä, jotka kolmen kuukauden !kuLuttua en-
13257: vaatia, että uusi vuokranma-ksu tehdään sinnä ookavat siitä,. kun tyytymätön 'On saa-
13258: ri~ppuvaksi virl'aMisesti lasketusta e.Ullikus- nut asutuffiautakun:nan p.ootÖiksestä tiedon.
13259: tannusindeksistä. Äilioikeuden .päätökseen sa1adaan hal~ea muu-
13260: tosta a-tovioikeudess•a,,
13261: 3 §.
13262: Jos asilanomaiset eivät keskenään s,ovi ,5 §.
13263: uudesta vuokramaksusta 2 § :ss.ä tarkoite- Tarkemmat määräykset tämäin 1ain sovel-
13264: tulla tavalla, on se jommankumman ,pyyn- tamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan·
13265: nöstä asutuslautakunnan määirättävä. Näin asetuksella.
13266: mäwrätty vuokramaksu astuu voima1an s~en
13267:
13268: Helsingissä 9 pä.ivänä helmikuuta 1949.
13269:
13270: Martti 0. Kölli. Heikki Ala-Mäyry.
13271: Matti Heikkilä. Niilo Honkala.
13272: Samuli Simula. Atte Pakkanen.
13273: 312
13274:
13275: IX,s. - Toiv. al. N:o 118.
13276:
13277:
13278:
13279:
13280: P. Tervo y. m.: Toimenpiteistä maatalouden tuotantosuh-
13281: teiden ja kannattavaisuuden tarkkailun tehostamiseksi.
13282:
13283:
13284: Ed usk unna1le.
13285:
13286: 1Suomen maatalouden antamistru keski- kunnaliliiseksi kysymykseksi. Samaan sunn-
13287: määräisistä ta.Joudellisista tu:1aksjsta ci keJ.- taan on omansa johtamaan asioita; myöskin
13288: ~ä;än o1e ta.r~empia tietoja. Eivät ,edes s:ato- se, että maatalous on meiHä muodostunut
13289: tUJloma ja kotieläintuotantoa koskevat tie- sikäli muista poikikeavaksi elmike~noksi, että
13290: dot oLe erityisoo iluotettavi:a. Varsin.k:il:l sota- se on v.aatinut ja s:a:anut koko maamme itse-
13291: maa ja sen j.älkeis~ä vuos1a ikOOikevat tie- näisyyden aikana nime1110ma.an oorma:a!listen
13292: dot ov·at epätarlmt, i]mskia elinta:rvikkeiden kansainvälisten kauppasuhteiden valllitesslaJ
13293: sääm..nöstelly enimmäisihmtoillieen ja [uovu- voima~asta yhteislk.unruan tukea muuss3.ikin:
13294: tusvelvo1lisuuksineen oli omansa johtamaan muodossa kuin: suojatuJleiu::ua, joiden !mutta
13295: siihen, että viljelijöille oli edulJ.ista tiedoit- my·öskin kotimarkkinateoLlisuutemme monet
13296: ta:a satotulokset ja ilrotie1äintuotannon IOO;h- alat ovtat nauttineet valtion tukea. Myösikin
13297: dolilisimma.n aThaise.ksi. Virallinen satojen sodan luomissa poi:kkeu!ksellisisoo. oloissa on
13298: !aJrviointikaan ei läheskään kokoruaan voinut maatw~oudelle maksettu ihyvin paljon: eri-
13299: eliminoida mainitun tendenssin vaikutusta. laisia tuki- ja tuotantopa:lkkioita, jOISikin
13300: Viellä epätarkemmat ov·at tiedot maata- ~ienee riidanaltaistla, ovatko nämä pa!llliot
13301: ;1oudem. antamista taJoudelHsista tuloksista. iuonteeltaan maataloudelle va;i kuluttajiHe
13302: Vain väihäiseHä osalla viljelijöistä its·es- aJll!llettua tu.IJrea. Bensij.aan on pidettävä
13303: täänkään ovat llliämä tulokset tiedossa sen ri]dattomana, että alituotantotavarain, vii-
13304: tarkemmin, mitä voidaan päätellä perheen me vuosina e11ity;is:esti silavan ja muun
13305: elintason, maiden, rakennusten, kotieläimis- liha,n sekä .ravintorasvoj,en ja sokerin tuon.::
13306: tön ja koneistuksen kehityksestä sekä ll1äi- nin rajoittaminen ku1utus:barpeeseen näh-
13307: den suhteesta käteisvaroihin ja pamkkisaa- den !liian alhais:iim: määriin on väliJlisesti
13308: tavien tahi vel!kojen kehitykseen. Vain ne muodostanut mitä voimakkaimman tuen
13309: v~ljelijät, jotka pitävät .taloudestwam. kyil1in nimenomruan ikarjataloude!l1e, pitäen :näiden
13310: tarkkaa kirjanpiooa, ov:at sdvi1lä kokonais- tuotteiden hintoja luonnottoman kol'keina
13311: tuloksesta. Ja jos kirjanpito on riittävän ja aiheuttaen myöskin sen häly;n, milkä ko-
13312: monipuolinen, pä;äsevät viljelijät perille tie1äintuotteiden hintakysyrrnyksen ympä-
13313: myöskin talouden eri puol.ien lkannattavai- rille on viime aikoina syntynyt, niiden ruem.-
13314: suussuhteista. .tuessa osapuilleen kymmenkertaiseen mää-
13315: Ma:ata1ouden kannattavaisuuskysymy;kset räiän sodanedellisestä tlaSJostaan.
13316: ei:Vtät smiL111Sä erityisemmin kuulu sivU:lli- Tarv·e päästä selvyyteen ma:a;talouden to-
13317: si;lJ,e. Kun vi:ljelijäin varal:Jisruustaso ja deHisesta tuotosta., samoin kuin sen tar-
13318: varsinkin theidän tulousa iJmitenkin ovat peesta s~aada yhteiskunnalta tukea suoras-
13319: suoman riippuvaiset matatalouden karmat- taan: velvoitta:a valtion tekemään paljon
13320: tavaisuudesta ja kun oikeus ja !kohtuus täihänastista enemmän :ruäilden kysymysten
13321: vaatisi, että maatalouskin osaHistuisi veron- se:lvittämiseksi. Luotettavuudeltaan edes
13322: ma:ksuun sarrnru:;sa suhteessa tuloiihinsla ja tyydyttävien ti1etojen sa;anti näistä asioista
13323: omaisuuteens:a kuin muutkin; verOillmaksw- rajoittuu valtion koulutiloihin ja niihin
13324: jat, muuttuu maatalouden kamJillattava.isuU&- noin 800---900 tilaan, joilla on käyllJI1issä.
13325: kysymys kuitenkin laajalk!antoiseksi yhteis- maa1Ja,loushalrlituksen valvoma kirj.am.pito,
13326: IX.s - P. Tervo y. m. 313
13327:
13328: mi.!hin :rr. k. maataLouden kannattava-isuus- ikäytti tutkimusmateriaalia kerätessään.
13329: tutkimus meillä pe~ustuu. Vaikka näitä Tuntuukin välttämättömältä, että vastaa-
13330: tuloksia eräiltä osin saatetaan verraten VlaiDainen tutkimus olisi aU>Ja ajoin toimi-
13331: mielivaltaisesti tasata, ovat 111ämä kuitenkin tettava uudestaan ja u1otettava se muiJ1e-
13332: siksi !luotettavia, :että kirjanpitotilojen kes- ikin kuin pientiloille, jotta eri suur!Uisten
13333: kituloksia voidaan pitruä suhteehl:isoo lluotet- maatHojen tuotantosuhteista saataisiiiil
13334: tavina itse kirjainpitotilojen piirissä. mll!hdollisimman tal"k:ka kuva. Mutta kun
13335: Sems:ij1aan olJ:aiaiil hyvin erimielisiä siitä, tätä tietä ei kuitenk~tan päästäisi riittäväs.ti
13336: millainen on kirjanpitotilojen ja !k!aikkien perilUe ~eri tilasuuruus,luokkioo taloudelli-
13337: tilojen lmskimääräisen tuoton suhde. YLei- sista tulok!sista, olisi ma~talouden kanm.at-
13338: nen käsitys on, että !kirj:Mpitoti1ojen voi- tava-isuustutkimusta voimak!kaasti nykyi-
13339: maperäisyys.taso ja siihen perustuen myös sestään iaajennettaVIa:. Vain näin menetel-
13340: k!okonaistuotto kuten puhdastuottokin ovat len sa;ataisiin tästä yihteislmnna.11e hyvin
13341: koko mruata1ouden antarrnill! kes:kituottoj.a tärkeästä asiasta riittävän selvä ikuva.
13342: suuremmat. Tässä. s.uhteessa tuskin onlman Kun maanviljelijät tehdessään kirjanpi-
13343: paajon epäilem-istä. Eri asia on, miten pal- doll:isia merkintöjä ja [asikclmia joutuvat
13344: jon !ldirjanpitotilojoo puhdastuotto on kaik- työskentelemään 1ei va.in omaksi hyväkse€n
13345: kioo tilojen keskimääräistä tuottoa; suu- man myöskin yhteiskunnail1 hyvä·k,si, tun-
13346: rempi. V altiDvarrailnmimisteciö on verope- tuu kohtuu1liselta, että !heille tästä työstä
13347: rusteista päättäessään otalmunut kirjanpito- suoritetoon jonkinlainen korvaus erityisen
13348: ti•loje.n tuoton keskimäärin jopa 50 % kor- palkkion tai muun !hyvityksen muodossa.
13349: k:eamrma:ksi kuin ik:aikk:iJen tilojen keski- Tämän suuruuden voisi [ähemmin määrätä
13350: tuotto. M1a:ataJoustuottajrain järjestö ei maataloushallitus .tarkoituikseen myönnet-
13351: tyydy edes tällais:een ero.tu!k:seen, vaan väit- tävän vuotuisen siirtomäärärahan puit-
13352: tää, että kaikkJien maati1lojen keskimääräi- teissa, mutta tulisi sen o]l,a tuntuv:asti suu-
13353: nen puhdastuotto on vain noin lj3 kirjan- rempi sitä mitätöntä ,ikehoituspaJikkiota",
13354: pitotilojen tuotosta. milkä tästä työstä nykyisin annetaoo vilje-
13355: ]Jme-iseltä tuntuu, että valtiovarainminis- J.ijö:illle.
13356: teriökin on teilmyt e11otuksen suhteellisen Ollakseen ikyllin edustava tulisi nmata-
13357: rohkeaksi .tooioloihin verrattuna. Vielä ihl- louskirjanpitotilojen luvun olla niin suuri,
13358: meisempaa on, että maataloustuottajain että se vastaisi 4--$ p110Senttia maamme
13359: !kannanotto Olli vailain kok,ooa:ll!n harhaail1- vamii,n:aJ.s.ista maatiLoista, pientilat mukaan
13360: osuva. Mutta millaisia puheenoolevat erot iluettuoo. Tällä tavoin joudutall!ll siihen,
13361: ovat todie11isuudessa, sitä ei kukaan voi s:a- että kirjanpitotilojoo ~ukumäärä olisi saa-
13362: noa !Läihimaink.aan ~uoteUavasti, koska kir- tava nousemaan 8,()00t-10,000 tilaan. Näin
13363: janpitotilojen osuus on v.ain p:rosentin suureen ki:rjanpitotilloj·en ~ukumäärään siir-
13364: murto-osa ik:aikist;a ti,loista - pientiloilla tyminen yht '~kkiä tuottaisi kuitenkin il-
13365: vielä pi:e:ruempi !kuin suuremmHla tiloilla - meisesti vaikeuksia jo sen vuoksi, että
13366: ja !koska muilta tiloilta ei oLe mitään edes maanv:iljelijäin !kirjaillpitoon opastamisen
13367: iikimääräistä tietoa tuloksista. saanti :nopeasti n~in laaj.wksi, kuin mainitut
13368: Mootalousp.oliittis;ten toimenpiteiden pOih- iLuvut edeLlyttäisivät,. on ik:enties yLivoimai-
13369: jak!si riittäisi osittain jo se, että tiedettäi- nen tehtäViä. Alussa oUsi näili.tävästi tyy-
13370: siin, min:k,ä verrall- mitäkin tuotetta tuote- dyttävä noin rpuoleoo sanotusta määrästä
13371: taa;n minkin tilasuuruusluokan piirissä ja kirjanpitotilojen :Luvun Jisäämiseen edcl-
13372: keskimäärin. Sensijaan sosiaaLiluontoiset lämainittuun :mäJäriiän oLisi pyrittävä niin
13373: toimenpiteet maatalouden ja nimenomoon nopeasti kuin !k:äytännölilisten seikkojen
13374: pienviljeil.yksen hyväksi vaatisivat jo tar- puolesta on ma:hdoUista ja: viimeistään vuo-
13375: lmmpaa tietoa myöskin siitä, miHaisia ovat den 1953 (heinäkuun 1 päivään mentäessä.
13376: mimkin tilasuuruusluokan a;ntamat talou- Edellä sanottuihin perusteluihin viitaten
13377: de'lliset tulokset. Ensinmainitusta saatai- esitämme kunn.ioittae;n eduskunnan päätet-
13378: siin verrlaten hyvä selvyys laajentamalla täväksi toivomuksen,
13379: n. ik. maataJlousti~d'usteJ.ua amaJkin osittain
13380: siihen tapaan, mitä juuci sod:an .edeLlä toi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13381: minut,. maa:he:rma iS. Mattssoo.in puheenjoh- siin maatalouden tuotantosuhteiden
13382: doHa työskennel,lyt n. ik. P.ienviljelysikomitea ja kannattavaisuuden tarkka~'lun te-
13383: 40
13384: -
13385: 314 IX,s. -Maatalouden tarkkailu.
13386:
13387: hos.tamiseksi siten, että maatalous- ten seikkojen puolesta on mahdol-
13388: kirjanpitotilojen .lukumäärää lisät- lista, sekä antaisi tätä tarkoittavan
13389: täisiin nykyisestään huomattavasti esityksen Eduskunnalle mahdollisim-
13390: niin nopeasti kuin se käytännöllis- man pian.
13391: He1singissä 8 ;päivänä \helmikuuta 1949.
13392:
13393: Penna Tervo. Arvo Sävelä.
13394: E. Pusa. Valto Käkelä.
13395: Vilho Väyrynen. Eino Raunio.
13396: Heikki Simonen. Alpo Lumme.
13397: A.. Turkka. Paavo Karjalainen.
13398: A.rttur Koskinen. Rafael Paasio.
13399: Edvard Pesonen.
13400: 315
13401:
13402: IX,9. - Toiv. al. N:o 119.
13403:
13404:
13405:
13406:
13407: Saari y. m.: Uudisraivauspalkkioiden maksuperusteiden
13408: muuttamisesta.
13409:
13410:
13411: E d u s k u IHl! a H e.
13412:
13413: Y,leensäkin ma,a.ssamme, mutta varsin- sa:atta:a vilj·elyskunto01n puolet tekemästään
13414: kin Pohjois-Suomessa, ovat useimmat pien- :raivaussuunniteimasta. Tä~laiseen, kuten
13415: tila1liset taloudellisesti sellia:isess1a aseintaS~Sa, jo sanottu, ei läheskään kaikilla pienti:lal-
13416: että heidän on e:latuks:eikseen käytävä mel- Hsilla ole varoa. Sentäihd:en olisi IUUdis-
13417: kein: sää;run,ölLisest,i rarusioty~ä, koska pel- II'aivauspiR!lkkioiden maJimuperusteita muu-
13418: lot ovat 1iiaTIJ pienet taatakl'!reen turvalli- tettava llliin,. ~että rniiden turvm voisd viä-
13419: sen toimeentulon viljdijälJ:ensä. hävaraisinlcin Jirittäjä osaJilistua uud:Wrai-
13420: ValtioVIa[:la;n taholta onikin viime aikoina :vauks:een. 'Tämä ikävisri päimsä siten, että
13421: :kiinnitetty as:iaan ilmomiota ja pyritty aut- viljelåjälle ma,ksettaisiin myönnetystä uudis-
13422: tamaan rasi,aa maatarloude:Hisen neuvonta- ~aivauspalkkiosta eniilJaJklkona puolet siLloin
13423: työn, selkä vrursin huomattavioo uudisl'lai- ikun !himen, raiv:aussuunnitelmamsa on asiain-
13424: v;auspalldrioiden av:uJ.,la, joita on myönnetty omaisessa j'ärjestöss:ä tu111ut hyväksytyksi.
13425: vilj,eJijöi1le. Voimassa olevan ru;etuks,en mu- VääJrinkäytösten välttämiseksi olisi ~enlliak.
13426: !lman v;oidaan myönnetyt uUJdisr~Vivauspa!l'k koa haluavmn vi1ljel,ij.än ihailllkitta:va hyväk-
13427: kiot ma'ks!aa as·iraHl!omaisiLle vHjelijöiLle i'k8lb.- syttävä taikuu siitä, että rarivaustyö tulree
13428: dessa erässä, siten että ensimmäinen erä, srii:hen määrään sruoritetuksi, jota m'alksetun
13429: puolet myÖ!nJletyn paillcldOIIl kokooo,ismää- ennalmn summa edellyttää. Näin muute-
13430: rästä suo11itet:arun sen jäl:keen kun m;.iJarn- tuiHa uudismivausprllil:kkioiden nmiksuperus-
13431: omaisen järj·estön pal,velu'ksessa o1evan lam- teiiTa avattaisiin varattomaHekm vi1j,eJlijäHe
13432: mattimieihen toimittama111 tarJrnstuksen rpe- mwhdoll!isuus peltooJansa 1isäämis:een.
13433: rUI'liteeiUa 01n todettu, että vähintään .puolet Edeillä oleVR11 ipieruste'e!Ua ehdotamme kun-
13434: raiVIatta vaklsi suunniteilJnsta pelto- tai rl.Jai- nioittaen ed'U8kunm:an päätettäväksi toivo-
13435: dunalast:a on saatettu hyY"åJklsytyn suunni- muksen,
13436: telman mukaisesti täydellis·ee!I1 virlj,elysik:un-
13437: toon Ja :että suunniteUtuista raivaustöistä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13438: on suoritettu vähintään ,puolta ikusta!I1nus- toimenpiteisiin uudisraivauksista jaet-
13439: al'vion mä:äl'iä:ä V1asibaava osa. tavista palkkioista annetun asetuk-
13440: Tä:l!JruiJllen uudisraivausp:aUddoiden maksu- sen muuttamiseksi niin, että varat-
13441: tapa on sikäli puutteelU~en, että sen tur- tomatkin viljelijät voisivat raivata
13442: vin rvoi uudisfl'aimu:kseelli osalilistua Vlain sel- uutta peltoa uudisraivauspalkkioiden
13443: la,inen vilj,e[rijä, jolka voi omavaraisesti avnlla.
13444: Helsingis&ä helmirkuun 9. päivänä 1949.
13445:
13446: Yrjö Saari. Markus Nakala.
13447: Wiljam Sarja.la. Niilo Ryhtä.
13448: Ma.rtti Suntela. Yrjö Hautala.
13449: Dma.ri Tiainen. Kerttu Sa.alasti.
13450: J.Yl, 0. Lahte1a.
13451: 316
13452:
13453: IV,1o. - Toiv. al. N :o 120.
13454:
13455:
13456:
13457:
13458: Sormunen y. m.: Määrärahasta lainoiksi pienviljelijöille ta-
13459: louden vakauttamista ja tuotannon kohottamista varten.
13460:
13461:
13462: E d u s k u n rHtlil e.
13463:
13464: Moo,mme pienvNjeil\YSV81ltalis,en maatalous~ ~rassa. SotaJLaskuista johtuneet verojoo !li-
13465: väestömme toimeentuLo on riippuvainen ffil- säykset ja omruisuuksien Quovuttamiset ja
13466: sioista. .ABila:ntuntijam laskeilmat näet osoit- suuret \korkomenot vaativat pienviljeii-
13467: traw,t, ~että !lähes 80% viljelm:istämme on jöiltii;mmekin yhä enemmän raihavaroja. Se
13468: aiHe 10 hehtaarin. Tohtoi'Ii ViUandtin toi- pa;kottaa runsiotulojen etsåntään. Oman
13469: mittamien tutkimusten mukaan näiden vuo- maataLouden hyväksi työs!kentclyyn ei riitä
13470: tuiset tulot jak313!ntuivat s:eucrwava.sti: wnsio- aika!a eikä v,oi:miailroan. Tämänlainen ikehi-
13471: tu1ot 47.9 %, maa1Jaitoustulot 35.4 % ja met- tys on pienviljelijäin kannalta katsoelll mitä
13472: sätaloustulot 16.4 %. Tämän mukaan p.ien- !huoliestuttavin. Eräät ma;a;laiskunmJatkirrl
13473: v:ilje~ijäm on s.hls IMlSliotuloiJJla hankittava ovat kiinnittäneet asiamn huomiota. Niinpä
13474: lähes' puolet lrootitalouksissaalll tarvitsemis- esim. Piippolan ikUlllllall:valtuusto syyskuun
13475: taan tuloista. 28 rpäiv;änä 1948 pitämässäiän kokouksessa
13476: Lyhyenä olemassaolokautena:a.n .on itse- on päättänyt, ~että ikunm.an alue~hla oLeviille
13477: näistynyt pienvi1jelijät3!loutemme joutunut ,viljelijöille oJ,isi koetettava saada kmo-
13478: lkoette1emuksiilll ja trakaiskuiliin. Jo S'elll iroe- tonta tai ha:lp.rukorkoista lainaa vi[jelystem.
13479: hitystä torppardilait6ksesta asti on eräillä kuntoonsaattamista ja pe~uspar<annulks[a
13480: ta;hoil~a vastustettu, ja siitä johtuen itre- va~rten".
13481: näisiä pienviljclys- ja asutustUoja muodos- V'iljelijäväestömme vitsaulksena on edcl-
13482: tettaessa oo pidetty si1mäil.lä par€:Illmiillikin lleen 3!ika-ajoittam uusiutuva kato. Se lkOih-
13483: työvcoiman saaiiUli\lli turvaamista kapitalisti- taa lähinnä Poih.jois-Suomen ja Kainuun
13484: selle teo11isruude1le ku;m omilLa tiLuksilLaan i!w;rvaa:n asuttuja ja teolil.!istamattocrnia seu-
13485: ja !kotonaan elävän väestön viljelijätalouk- tuja. Niinpä viiime vuonna nä1l1ä a1ueill.a
13486: sien iLuomista. Sitä prutsi on vilj.elijäväes- kahtasi 2,5,559 tilal:lista kato, jonka rahalksi
13487: tömme monesti joutnnut pääoman omista~ arvioidut vruhingot telkevät yhteensä
13488: jien wloudellisen keinottelun ja seikkailu- 486,400,000 m3irkikaa. Nämä vahiniko:a kär-
13489: poliitikkojen u:hrikså, kuten kokemukset ilmJh- sineet tarv·itsevat 'ensi kevään ikylvöåhin sie-
13490: den: vuosikymmenen ajaLta osoittavat. Maa- meni® ostoa varten noiiJ1J 160 miljoonaa
13491: talouteen kohdistuneet pakkohuutokaupat markkaa. Miten tämä vahinko ja laman
13492: vuosillla 1930-193'5 ja sodat vuosina 1939 tarv,e tyydytettä:nookin, joka t3!paulksessa
13493: -1944 ovat tmjumattomia todistuksia edeilä kato olli jäitleen ankara isku viljelijävä:es-
13494: sanotusta. Samanaikaisesti tapootuneesta töltLemme. E:päva,rma toimeentuLoperusta on
13495: t$mill!Jisestä lkehityks,estä ovat pienviJ.je.Li- yhä heikkenemässä. Ben vuoirosi on ryhdyt-
13496: jämme jääneet osattomilk:si. Heitä varten tävä harkitsemaan tehokkaita lke.inoja ;pien-
13497: ei ole rakennettu tarvittavia sähkövoim.a- v~lje1ijätalouksien valkauttacrniseks:i. Tä!hlöin
13498: laitoksia, ikuten on tehty suUII'toolilisuutta ja tuLevat ensimmäiseksi !kysymykseen pitrm-
13499: muutiru elinloomoe:lämää varten. He eivät aikain® ja sit'€TI: saatu ha.Jpa;korkoilllell
13500: o1e saaooet tuotanton:sa kohottamiseen ,tar~ hwtto, :ette~ se ylivoimaåsesti rasita }aina:n
13501: vittavia koneita j,a muita telmi:Hisiä väli- ottajia. Luoton 1mrvrr'll! ·voisivat viljelijät
13502: neitä pääomam puuttuessa. Viljelijäväes- työskennellä omiJlla tihtksNJ.aan ja ikotoilaaal
13503: tfunme on harjoitettava elinkeiMiaain tuo- ta;rvitsemaUa ~äihteä ets:irrnä;ä\lli epävarmoja
13504: tantokustannuksia ik:Oihottavihla työväli- aJl!Sioita. Luoton turvcm saåsivat ihe myöskin
13505: neiillii ja Ji,ian piooien väki.lannoite:erien va- välttämättä tarv<itsemialan työ- ja tuotanto-
13506: IX,1o. - Sormunen y. m. 317
13507:
13508: välineitä voidakseen :laajentaa ja lisätä tuo- että hallitus ottaisi vuoden 1950
13509: tantoaan ja torjua !heiJl;1e usein tuhoja tuot- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
13510: tanutta halJ.trunvaa:raa. Kun siis pitkäaikai- 1,000,000,000 markkaa annettavaksi
13511: Illen ja hal.paikorkoinem: luotto parantaisi ja pitkäaikaisina lainoina pienviljeli-
13512: vaikauttaiså. vilj,e1ijäväestömme toimeentulo- jöille heidän taloutensa vakautta-
13513: ma:hdol~·isuudet, nri:iJn kunnioittaen ehdo- mist,a ja tuotantonsa kohottamista
13514: tao:nme ~edUSikumtan hywäksyttäväksi toivo- varten.
13515: muksen,
13516: He~lsingi.ssä heLmikuun 10 päivänä 1949.
13517:
13518: Toivo I. Sormunen. Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen.
13519: 318
13520:
13521: IX,11. Toiv. al. N:o 121.
13522:
13523:
13524:
13525:
13526: Vennamo y. m.: Viljatuotteiden hintojen saattamisesta tuo-
13527: tantokustannuksia ·vastaaviksi.
13528:
13529:
13530: Ed uskunnalh.
13531:
13532: Y1leisesti tunnettu tosiasia on, että mei- karjata1oustuotteiil1a, on tästä luonnollis,ena
13533: dän pieuviljelysvaitainen maataloutemme S'eura.uksena ylituotanto ja hintoj·em romah-
13534: saa tä11keiJmmät tulonsa ka.rjataloustuot- dus. 'Tästä ihuol.imatta joudutaan ka!Uiihla
13535: teista. Jos näitten tuotteiden hinnat yli- valuutaUta, tuomaan ulkomai.lta V1Hjatuot-
13536: tuotfllnno.n johdosta romruhtavat, kuten on teita, joita ainakin huomattavalta osalta
13537: nykyisessä kehityks•essä syytä olettaa, jou- voitaisiin omassa maassa :kohtuulliiseJ:la b.in-
13538: tuu :käytämJlöHisesti katsoen koko meidän naltlta 'tuottaa. K rm toisaa~ ta viljatuotteidem
13539: maaseutumme erittäin va;iJkeaan taloudel- hinnan nostaminen tuotantokm.stannuksi.a
13540: Hseeu asemaan. Tamkasteltfl!essa syitä, jotka vastaavaksi ei voi va,ikuttaa rpalkansaajien
13541: OV'at johtaneet .täthän [m,rjataloustuotteiden ta:loudell.is,een asematan juuri nimeksikään,
13542: ylituotantovaaraan, ei voi ·ummistaa silmiä ehdotamme kunnioittaen 'edusikunman pää-
13543: si1tä tosi.asirulta, ~että täihän on ;ratkaise- tettäväksi toivomUJks,en,
13544: vasti vaikuttanut maata;loustuotteiden kes-
13545: kinäisen hintasuhteiden epäsuhde. Nimen- että hallitus karjataloustuotteiden
13546: omaan tällöin <m mainittava V'iljatuotteiden ylituotannon ja hintaromahduksen
13547: ihinta. Kun ikeskikolmiset ja suuremmat estämiseksi ryhtyisi kiireeUisesti toi-
13548: tilat, joiHe ~uonnostaan ensi !kädessä kuuluu rnenpiteisiin viljatuotteiden hinnan
13549: viljaill viJljelemilllen, sen vi,ljeJemisen kam- saattamiseksi niiden tuotantokustan-
13550: nattamattomuud:em johdosta siirtyvät yhä nuksia vastaavalle tasolle.
13551: enemmän kilpailema,an pienv,iljelmien karnssa
13552: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
13553:
13554: Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
13555: Kustaa Tiitu. Samuli Simula.
13556: 319
13557:
13558: lX,12. - Toiv. al. N:o 122.
13559:
13560:
13561:
13562:
13563: Koukkari y. m.: Uudisraivauspalkkiolainsäädännön uudista-
13564: misesta.
13565:
13566:
13567: E d u s k u n n •a 11 e.
13568:
13569: V. 1945 säädetty hki uudisraivauk_sesta tenkin eräiHä syrjäisiHä arlrituota.ntoalueilla,
13570: maksettavist•a p-aiikkioista, jonka. voimassa- joissa pientilata~loudet ovat jatkuvasti pa-
13571: oloa.ika päättyy kuluva11' vuoden 1949 [o- lwitetut turvautumaan ostettuun ja suurilla
13572: puttua, on tehnyt ma:hdoUiseksi pienvilje- kuljetuskustrannuk:siHa !hankittuun ka,rjan-
13573: lystilojen .peltoaJ1ojen Iaajentamisenr myös- rehuun. Pienti:loiUe tä;äliLä välttämättömän
13574: kin alituotantoalueiUamme. Raivaussuun- hev.osenpidon kannattavaisuus jää ratkaise-
13575: nitelmien kokoruais:määrä omin kasvarnut vasti riippuvaiseksi sivuansioajorista. Olo-
13576: ennaJmlta arvioitua niin: paljon suurem- suhteiden pakosta on pienvi!ljelij.än :hevosi-
13577: maksi, että valtion tulo- ja menoarviossa neen hal>!euduttava 5-7 ilmUikaudeksi vuo-
13578: vuodeHe 1949 tähän tarkoitukseen varattu sittain: metsäajotöihin ja mui'Ue työma.iHe,
13579: cmääräraha on jo nyt osoittautrmrut riittä- mikäilti ~n:äitä ans:iomahdolJisuuksia ilmaan-
13580: mättömäksi. Tähän entisestää;n lisääm,ty- tuu. Tällainen. j:atkuva käytäntö vaikuttaa
13581: neeseen uudisraivausharrastukseen vaikut- kielteisimmin: juuri viljelysmaiden !hoita-
13582: tavista svistä lienee. huomattavin maaseu- miseen. Uudisraivauspa:H{ki~ol:ainkin turvin
13583: duUa viime aHwina ilmennyt ansiotöiden mivatut vil.jelysmaat jääv.ät puolikuntoi-
13584: ·puute. Jo nyt saavutettujen kokemusten siksi, vaikka niii.lä maan:laa tunsa vuoksi
13585: nojaHa voidaan sanoa, •että uudisraivaus- o:tisivat esim. s,avettuina ,edJeHytyk,s.et tuot~
13586: pa:lkki<olaikoi ohjaa pienvilj.e:tijörrtä kansanta- tavaihle korsirehnn ikasvuJ1e. J:l:meistä on-
13587: louden ~okonaisedunkin kannalta tervee- kin, :että jos näil<lä seud:u:in .mivaussuunni-
13588: seen suuntaan, sivuansiotäristä riippumat- telmilin saataisiin: sisäJllyttää esim. kiven-
13589: toma•an, itsenäisreen pienvi:ljelysammattiin. näismaan ;ajo suovil<j:elmiHre, tulisi hevos•en
13590: P.a.lkkiolainsäädä:nnön jatkuva vo!imassapi- pito pienvi:ljelmi1lä kannattavailmi ja; sa-
13591: täJminen onkin osoittautunut yleishyödylli- maHa uudisraivauspaHcldoJaki saav.uttaisi
13592: seksi varojen sijoitukseksil. myöskin näilJ.ä syrjäisriJllä alrituotantoaluei:Ha
13593: Eräissä tkohdissaan ei k. o. palikkiolain- tehokkaammin ta;rkoitukseTIJSa.
13594: sä:ädäntö va.ikut1a kuitenka.an niin tehok- VaJtioneuvostoilli vuonna 1948 asettama
13595: kaasti kuin siltä olisi odotettava huomioon Pohjois-Suomen katokomitea onkin as.ian-
13596: ottae:n ne rahamää:rät,. jotka sitä toimeen- omais•essa kirjelmässäiän kiinnittänyt Vial-
13597: pantaessa joudutaaa1 'käyttämään uudis.rai- tioval1a:n huomiota tärhän vakavaan kysy-
13598: vaukseen:. Maata:lousministeriön edelrlä sa- mykseen. Ehdottaessaan rettä e. m. lain no-
13599: noturn :lain no.j:aiUa an:n1etun asetuksen so- ja:Ua maksettaiså:in pienvi:l!j•elijöi:l·le palk-
13600: veltamisesta tek®lä p.äätös 9 p:ltä elokuuta kioita rkivennäismaarn ,ajosta Sll'OviljelmiU.e,
13601: 1945 kieltää ruudisraivaussuunnit•elmiin s<i- se on perustelilut kannanottoaan m. rrn. ihuQ-
13602: säHyttämästä sellaisia maanparannustöitä mauttaen siitä, :etteivät !kunnat nykyis,in
13603: kuin maa:nparannusruineen ajot enn•en vil- voimassa:01levan työttömyyskoii'tiston pidos:ta
13604: j.elyksessä ol:leihl•e maiHe. Tämäali päätök- an:netun .asetuksren :mukaan voi kortittaa
13605: sen ta,rlmituiksenmukaisuutta. ei voitane työtöntä, joka omistaa 3.5 :ha vilj,eJtyä
13606: kieltää sel'laisiLla seudui1:l:a, joissa ]!ien:vil- maata, ja, :ettei :e. rm. as:etus l!alinkaarn kiin-
13607: jclystaloudetkin ovat rehuntuotannossa nitä huomiota hevQstyöttömyyrden p.cristami-
13608: omavaraisia siinä määrin, että :nii.Uå ovat seen. Mikäli maatalQ.usministeriön ederrlä
13609: ol,emassa redeHytykset tarpoo1lisen suurui- sanottua tulkintapäätöstä ei tältä osailta
13610: selle ikarjataloudeUe. Toisin on as]a, ilmi- muuteta, aiheutetaan sillä ik. o. seudruilla
13611: 320 IX,12. - Uudisraivauspalkkiot.
13612:
13613: pienviUe1ijöiden sortuminen: s:elWaiisoon um- EdeUä Iausuttuun viitaten ehdotamme
13614: pikujaan, ettei heidän vaxsinaioon ammat- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
13615: t:insia turvaa heidän toiroeootwloaan eiJkä vomuksen,
13616: heihlä myöskään ole oikeutta päästä vmra-
13617: työmaiUe. Pohjois:.Suomen katokomitea on että hallitus suunnitellessaan uudis-
13618: ihaniktkinut asianoiOOiste!Il virano:ma.ilstoo lau- raivauspalkkiolainsäädännön uudis-
13619: sunnon myöskin siitä, että jos e. m. maan- tamista lähtisi siitä, että raivaus-
13620: parannusajot sisällrytettäisim paliklkiolain suunnitelmiin ainakin alituotanto-
13621: mukaiseen raivaussuunnitelmaan, voitaisiin alueilla voitaisiin sisällyttää sellai-
13622: asianmukainen töiden vaLvonta päteväJJ.ä set maanparannustyöt kuin kiven-
13623: tava;JLa käytännössä suorittaa. näis,maan ajo suoviljelmiUe.
13624: Helsingissä helrrniJkunn 11 päivänä 1949.
13625:
13626: Antti A. Koukkari. Yrjö Saari.
13627: E. Pusa. Atte Pakkanen.
13628: A. Turkka. Eri. Haapaniemi.
13629: Ilmari Tiainen. Veikko Vennamo.
13630: Martti Suntela. Eino Laitinen.
13631: Wiljami Sarjala. Samuli Simu!la.
13632: Tahvo Rönkkö. Onni Mannila.
13633: Toivo H. Kinnunen. Väinö Rankila.
13634: Martti Miettunen. Lauri Laine.
13635: Johannes Virolainen. Yrjö Hautala.
13636: Kusti Eskola. S. S. Aittoniemi.
13637: Anton. Suurkonka. Jussi Annala.
13638: Heikki Soininen. A. Brander.
13639: Kalle Joukanen. Vieno Simonen.
13640: Erkld Koivisto. Toivo Friman.
13641: 321
13642:
13643: IX,1s. - Toiv. al. N :o 123.
13644:
13645:
13646: Miettunen y. m.: Utulisraivaustoiminnan ennakkolainoituk-
13647: sesta lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla.
13648:
13649: E d u s k u n n: a 11 e.
13650: Lapin lään±n peltoala Oii1 liian vähäinen esimerkiksi maatwloustuotannon edistäruis-
13651: siitä huolimatta, ,että uudisraivaustoiminta rahaston väl>i.ty'ksel[ä osuuskassoihle, jotka
13652: on siehlä ollut vaTSin tehokasta. Väestön voisivat uudisraivauspalkkioita vastaan an-
13653: nopean [isääntymislen ja tiLojen j'aJkamisoo taa il.'aivaajiUe raivausilainoja. Nämä ilai-
13654: vuoksi on pe1toa1'a tili:va ja. asukasta ik:ohti nat oo:uuskassa saisi periä takaisin marun-
13655: arveluttavan v:äJhäinen. Tämän epäkohdan vå,ljelysseuralta ,raivaustyön valmistuttua.
13656: tuntee myös a1luoon väest.ö, pyrkien uutta Tählaista menettelyä ovat osuuskassat jos-
13657: P'eltoa raivaruma,1Ia .poistamaan pel:lon puut- sakin määrin suorittaneetkin, mutta nykyi-
13658: teen. Niinpä p,eDäpohjoilan maanviljelys- sen raha,nniulclmuden ruiik:ana ei niillli oLe
13659: seuran a1uoo1la tehtiin viime vuonna jpalk- oHut vacroja twhän käytettäväksi. Lisäksi
13660: kioon oikeuttavia uudisraivaussuunniteilmia käypä korkokanta on aivan Jiian korkea
13661: yli 3,600 ik:pl., :raivattavan alan ollessa 4,353 tähän tarkoitukseen annetuilJe lainoilile.
13662: ha ja pa;Ucldoesityksern !ll!oustessa noirn .160 On huomattava, että työttömyyden uha-
13663: mi~j. markik:aaill. Huomioonottwen edellisinä tessa sen parhaiffi(pia torjujia syrj'äsieuduil>La
13664: vuoRina tehdyt, vielä ilmsken.e:räiset craiviot, on juuri uudisraiva,ustoiminta, mikäli rrai-
13665: on voimassa olevia T:aivauspalkkiosuunnitel- mustyö tosia:an on jiirjestetty paJ.ikkioidem.
13666: mia noin 6,800 ha: n a;lal:le, pa;lkkiomä:ärän maksutavan puolesta siten, että jatkuva
13667: !Iloustess:a yhteensä yli 250 miJj. mariron. työs;k,entely oman peillon ilisiliimise:ksi on
13668: Lapin maatalousseuran wlrueehla tehtiin m:a:hdol:lista. Kun maatalousväestön toi-
13669: uusia :raivaumuunnite1mia lwhes 700 ha:hle. meentuloa Pohjois- ja Itä-Suomessa on
13670: PienvHjeli'jä, jalka (pyrikii peltoalaansa li- ol~Llisesti vaikeuttanut viime kasvukauden
13671: säämään, ei taVJailJ.isesti omista käteisvaroja, ailikana sattunut kato, on myös PohjOiis-
13672: vaan hänen on jatkuvasti hallllcittava .raJh:a,. Suomen katokomitea kiinnittänyt !huomiota
13673: tuloja elatukseensa. Uudisraivaustyön suo- samaan kysymy'kse>en ja esittänyt sa1lllall-
13674: rittaminenkm on mahdol:lista vain siUä suuntaisen toimenpiteen soveltamista koiko
13675: edcllytybellä, että !hän saa raivioUa työs- ikatoa:lueelila. Katokomitean esityksen mu-
13676: kennellessä;än turvataksi jokapäiväisoon kaan olisi uudis11aivaustoiminnan enrul.llclw-
13677: elatuikseensa tarvittavat Taihatulot. Nykyi- lainoitusta vwrte:n katoalueel:le - Pohjois-
13678: set uudisraivauspalikikiota :koskevat mää- Ka:vjaJan, Keski-Pohjanmaan, Kajaanin ja
13679: räykset ,edellyttävät kuitenilcin, että palk- Peliäpohjolan maanviljelysseuroj,en, Oulun
13680: kio maksetaan lkorkeintruan n,eljässä osassa Läänin. mlmms:euran ja Lapin maataJous-
13681: työn ,edistymisen muik:a.an. Useampiin tar- s,euran alueeLle - varattava 200 mi1lj.
13682: kastuslmrtoihin 1ei myookään neuvojakun- markikaa.
13683: nan aika r;iitä. .Siksi esiintyy vwhävarai- EdeHä olevan perusteeLla ehdotamme !kun-
13684: simpien mivaajien keskuudessa vaikeuksia nioittaen edUSikun!ll!an päätettäväksi toivo-
13685: jatkuv:an inaivaustyön suorittamisessa. Jotta muksen,
13686: raivoojan ei olisi välttämätöntä lähteä kes-
13687: ken raivaustyönsä han1kikima;run ,ra;hatuloja että hallitus ryhtyis.i kiireellisiin
13688: sivuwnsioista, ~oli& pyrittäViä siihen, että rai- toimenpiteisiin halpakorkoisten rai-
13689: vauspalk'lcion mruksaminen s<aataisiin entistä vauslainojen antamiseksi väkävOJrai-
13690: joustavammaiksi. Tämä ikävilisi parhaiten sille raivaajille uudisraivauspldk-
13691: päilllSä Sliten, ~että vaJtiiQlll VJaroista varat- kioita vastaan lähinnä. Pohjois- ja
13692: taism tarpee1Jjnen määräraha annettavaksi Itä-Suomen alueilla.
13693: Helisingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
13694: Martti Miettunen. Markus Niskala..
13695: Kusti Eskola. Yrjö Hautala.
13696: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
13697: M. 0. Lahtela. Eemil Luukka.
13698: 14
13699: 322
13700:
13701: IX,14. - Toiv. al. N:o 124.
13702:
13703:
13704:
13705:
13706: Sarjala y. m.: Toimenpiteistä korotet·un mäiilrärahan osoit-
13707: tam<is'eksi 'Uudis- ja laidunviljelyspalkkioita varten.
13708:
13709:
13710:
13711:
13712: Maanha.mkiutalaån toteuttamisen jälk.een jo 48,309, ja suunniteltu raivausala 6·6,182
13713: Qn laskettu,. että viljelmien, joiden pelto- ha.. Maarllilanikinta1ain noj8Jl!La moota saa-
13714: ala on 0.25-10.oo ha,. lukumäärä nousee neita oli tästä määrästä 10,021 ja oli heille
13715: 264,727 kpl ja näiden yhteerrlas~ettu pelto- suunniteltu raivattavaksi peltoa 13,874 iha.
13716: alla on 922,250 rha, jdm on 39.6% koko V. 1948 s;uunn:iteltujen il"aivausten p·erus-
13717: iJ1100ll peltoalasta. Alle 10 ha peltoa käsit- teeUa on voitu myöntää paLkkioita pää-
13718: tävien tilojen iroeskimääräinen pel•toola on rusiassa siirtoväkeen kuu1uvi!He 4,163 viilj:e-
13719: 3.48 ih.a, :näistä 0.25--:5.oo ha:n viljelmiem. [ijälle 5,913 !ha:n rraivaamis:eiksi. Myön-
13720: 1.93 ha, sekä 5-10 ha:n 6.97 ha. Nämä netty palkkiomäärä lllJäiU:e on 182,744,130
13721: ~uvut jo osoittavat, •etteivät täimänkokois•et mk. Palkikiot ovat varojen puutteessa vi~lä
13722: tiLat ol·e elinkelpoisia, vaan ol.iJSi ni1doo pel- myöntämättä' 44,146 vilj.elijälle 60,269 ha:n
13723: toala saatava :lisääntymään niin pa,Ljon, rwivaamisekså.. 'Tä;hä,n tarvittava palkkiQ-
13724: että ne :takaisivat vi:ljelijöilleen työ- ja tuo- mä:ärä oru rn. 1.2 miljardia. Uuilisraiva;uk-
13725: tanto~omaVIaraiseru talouden. Nykyisen käsi- sista jaettavista p:aJkkioista 9·. 8. 1945 an-
13726: tyskannan mukaan katsotaan tässä suh- netun asetuksern 5 ja 6 § :ru mukaisesti, Sieil-
13727: teessa sopivimpana va.rsinais:Hila viljelysti- laisina ~uin ne ovat 31. 10. 1947 OOJlletussa
13728: lo'iHa, olosuhteista .riippuem.·, 10-15 ha:n asetulksen muutdksess:a:,, on maanhankinta-
13729: vi·ljelysalaa. iLain mukaan maata saaneet tai hankkineet
13730: Karj•alassa menetetyn rp·eltoalan korvaa- vild'elij·ät oikeutetut an:oima:an palkkioita ha-
13731: miseksi ja vä•estön jatJkuvan :lisääntymisen kuajoista :riippumatta ja hcidän palkkio-
13732: huomioonottoon on sodan jälkeen laardi- :anomuksensa on käsiteltävä kiir·eellis1enä.
13733: tuisslll ta1ousohjehnissa katsottu, että Tästä syystä ja kun nykyis,en kireän ra:ha-
13734: 500,000 ha:rn lisäys l>ä:himpien 10 vuoden tHanteen vallitessa olisi pallkkio:Ud€11 myön-
13735: aikana olisi vähimmäismäärä, johon olisi täminen muiHe:kin vähävaraisiUe pienvilje-
13736: peltoalain -lisäämisessä [)yrittävä. Ensim- il:ijöi1l•e jo kesän aikana saatava mahdOIThi-
13737: mäisinä sodarn jäJJkeisin:ä vuosina uudiscr:-ai- seksi, tarvittaisiin tätä ta:rlkoitusta varten
13738: vaustoiminta lisääntyi 'kuitenkin odotettua varoja. J.isää ru. 400 milj. mk. Näistä va~
13739: vähemmän, koska vi:ljelijät kiinnittivät pä:ä- roista voitaisiin mY'ÖSikin :as'etuksem, 10 ja
13740: asiaillisimman huomionsa sodan aikana syn- 11 § : n mukaiset ennaikot s:uo11ittaa maan-
13741: ty:DJeiden rappioiden poistamiseen. Myös ha:rukintalain nojal1la maata saaneiHe uudis-
13742: raivaustoimintaa va;iilmutti työvoiman puute. ·raiva;ajille.
13743: UudisraivauspMkkioiden turvin raivattiin EdeLlä mainituista viime vuonna laa.di-
13744: maassa v. 1945 peltoa 1,611 ha, v. 1946 tuista suunnitelmista on pitkän sulan syk-
13745: 5,•580 ha, v. 1947 12,950 ha sekä v. 1948 syn aikana jo huomattava osa joko osittain
13746: tarkistamattomien tietojen mukaan n. tai lrolrooo.ian valmistunut,. jote.n viljelijät
13747: 25,000 ha. Tämä vuoden 1948 tulos osoit- tarvitsisivat niistä kiireimmiten asetuksien
13748: taa, ·että olemme jo pääsemässä sellaisiin edeMyttämät pal:lcldot, :koska osittain sivu-
13749: tu:lo~iin, joi:hin sodan j:ä,lkeisissä suunnitel- ansioitten w.urassa elävi·en våhävaraisten
13750: missa pyrittiin. Silloin nimittäin [asket- piooviljel~jöiden taloudelJ:linen aseiiOO työti-
13751: tiin:, :että vuodessa olisi traivattava keski- laisu!lllksien vä:hentyessä maas•eudulla on
13752: määrin 50,000 ha uutta peltoa. Prul!kkioita käy;n,yt hyvin vailkeaiksi. Maiillittakoon, että
13753: hakem.e~den lukumäärä viime vuonna nousi viime vuosina myönnetyistä uudisraivwus-
13754: IX,14. - Sarjala y. m. 323
13755:
13756: paLkkiorahoista on tul>lut 1!1. 92 % selLaisille aikaisenu::n:in myönn:ettyjen palkkioiden
13757: pienviljelijöille, joiden peltoala uudisrai- maksamiseen. Kun vaxojOOJ varaamisesta
13758: vauksren ikal!lSs:a on Q/Hut aUe 10 iha. uudismiva:uksista jaettavia palkk1oita var-
13759: Kun työttömyys maassa näyttää jatku- ten 20. 7. -45 annetun lain 1 § : n mukaan
13760: vasti lisääntyvän, antaisi uudisraivaustoi- valtion tulo- ja menmLrvioon otetaan vuo-
13761: minta pienviljelijöHLe tuottava;a työtä iko- sittain tarpeelilinen siirtom:ääräraiha uudis-
13762: titi:ltoillaan ja ~estäisi heidän ki~pai1uaan j.a l aidunvi,ljelyspalkkioi.ksi ja kun edeHä-
13763: 1
13764:
13765:
13766: ty,ömarldcinoil1a va.rsinaisten prul!k:katyöläis- mainittu, menoarvioon otettu määräraha ei
13767: ten keskuudessa. Toisaalta se lisäisi myös- ole riittävä, vaan t8Jrvittais,iin ~.isäv.aroja n.
13768: kin työtilaisuuksia maa- ja metsätyöläisiUe. 1.6 !miljardia,. ehdotamme kunnioittaen
13769: :Meillä on asiasta hyviä kokemuksia pula- eduskunnan hyvälksyttäväksi toivomuksen,
13770: ajalta v. 1928-34, jolloin mm. 1932 myön-
13771: nettiirn työttömyysrahoja uudisraivauspalk- että hallitus antaisi Eduskunnalle
13772: lkioiksi 48 mi<lj. mk. esityksen riittävän suuren määrära-
13773: Kuluvam vuoden menoarvioss:a 11 PL XV han ottamisesta lisäyksenä vuoden
13774: luvun 21 momentil:la uudisraivauspalikkioit:a 1949 tulo- ja menoarvioon tänä
13775: v,a;rten varattu '500,000,()00 r:mk:n suurui- vuonna suoritettavia uudis- ja lai-
13776: nen siirtomääräraha ~iittää ainoastaan jo dunraivauspalkkioita va1·ten.
13777: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
13778:
13779: Wiljam Sarjala. Väinö Okko.
13780: Martti Suntela. Yrjö Saari.
13781: Niilo Ryhtä. Lauri Laine.
13782: Atte Pakkanen. Heikki Soininen.
13783: Lauri Leppihalme. Väinö Rankila.
13784: Onni Mannila. Anton Suurkonka.
13785: Eri. Haapaniemi. Johannes Virolainen.
13786: Antti J. Rantamaa. Markus Niskala.
13787: Eino Laitinen.
13788: 324
13789:
13790: IX,15. - Toiv. al. N :o 125.
13791:
13792:
13793:
13794:
13795: K. Eskola. y. m.: Raivauspalkkioiden maksamisesta osittain
13796: ennakolta.
13797:
13798:
13799: Ed u s k u ru111 a.ll e.
13800:
13801: Uud~n pe•Hon ·raivaus on melidän maata- rahaa raivauspa:lkik~oiden maksamiseksi,
13802: loutemme eräs tärkeimpiä lähiaikojen teh- niin tämälll vuoksi siirtyy j.ällmenpäin suo-
13803: täviä. Sen kautta Olll mahdollisuus saavut- ritettavåen palkkioiden maksu hyvinkin pit-
13804: taa elinta.rvikeomavarr~aisuus ja tehdä l!iiwn källe, n.iinkuin on useirn ennenkin tapaihtu-
13805: pienet tHat elin:kelpoisiksi. Sotien jälkeen rnut.
13806: on meii]lä ra.ivattu uutta p·eltoa varsin l'IUll- MaaseuduLla vaHitsevan työttömyyden
13807: sa:asti. Hyvänä apuna ovat olleet maahan torjumiseksi oll) hallitus pakotettu myöntä-
13808: !hankitut rpellon;raivausilwneet, joi·den an- määm. jatlrnvasti uusia määrärahoja ik:ansan-
13809: siosta raivaustoirrninta on tullut rnopeam- twloude1lisesti toiswrvoistenlk.in töittern suo-
13810: maksi., :ilimistyötä säästäväksi ja :myös mo- r-ittamiseksi.
13811: nessa tapauks·esS'a h:a:lv:emmaksi. Tämä maa- Maaseutua rasittavrun pulan pois.ta.miSiessa
13812: ta.roudellisesti ja myös kansantruloudellisesti olisi kiirnnitettävä huomio ennenkaikkea sii-
13813: tärikeä tehtäv.ä on nyt vakavasti thäiriinty- hen, että taattaisiin nopeita ansiomahdol-
13814: mässä s~envuoks,i, ,että !koko maatalous' on lisuuksia 1ennenkaikkea pientiloj.en yhtey-
13815: saatettu raskruwn pu1aikauden kouriin. Kun dessä tapruhtuvan työn kautta. Ja ·eräJs, te-
13816: eri!koisesti 011 puute ·ra1hasta, niin on va,r- hokas muoto ·oilisi se, että uudis~aivauspru1k
13817: sinkin pienv:HjeHjäv:ä•estön turvauduttava kioista maJksettais.iin osa ennakolta muille-
13818: Hihirm:ä a.nsiotyöhörn, joista on nopeasti !kin ikuin siirtov:äel1e.
13819: saatavissa tarvittava tulo ja se luonnollli- E'deHä orevan perusteella 'ehdotamme
13820: sesti ikeslkeyttää suunnitellut j'a aloitetut edU>.<llmnnan lhyv:äklsyttäv8Jks,i toivomuksen,
13821: raivaukset. Nykyinen käytäntö, että Tai-
13822: vauspalkkiot maksetaan vasta suunnitelman että hallitus ryhtyisi kiireellises.U
13823: täydeHise:n toteuttamisen j.äJllkeen, joihtaa sellaisiin toim.enpiteisiin, että osa
13824: siihen, 'että vähävaraiset ja va;rattomat ei.Yåt uudisraiv(J,uspalkkioist.a maksettaisiin
13825: kykene tähän tethtävääJn, jolka Jähinnä juuri ennakolta kaikille palkkioihin oikeu-
13826: h~iitle %uuluisi. Kun ha.Uitus ei ottauut tetuille.
13827: vuoden 1949 ta1ousarvioon .riittävää mäJärä-
13828: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
13829:
13830: Kusti Eskola. M. 0. Lahtela.
13831: V. J. Sukselainen. Markus Niskala.
13832: Janne Koivuranta.
13833: 325
13834:
13835: IX,16. - Toiv, all.. N:o 126.
13836:
13837:
13838:
13839:
13840: Saalasti y. m.: Maanparannusaineiden ajon ottamisesta
13841: erääksi perusteeksi tuotantomiljardin jakoa suoritet-
13842: taessa.
13843:
13844:
13845: E d u s k u n n a ll e.
13846:
13847: Valtion tulo- ja menoarvioon on sisä;lly- taa an.omuksesta edeltävät laskelmat ja
13848: .tetty 1 miljardin markan määräraha tuo- suunnitelmat samoin kuin valvoa suunni-
13849: tantomilj'ardin nimellä. Kun jokainen vil- telman toteuttamisen. Voidaan ajatella esi-
13850: jelmä muodostaa heikkoudessaankin oman merkiksi, että saman suoviljoe1mäaukean
13851: kokonaisuuden, on teholl:isen avun järj€S.tä- omistajat voisivat järjestää yhteisajon
13852: minen. tilan tuoton kohotta;mis,eksi kaava- jaossa ,,yhteiseksi savipaikaksi" merkiltyltä
13853: maisuutta noudattaen mahdotonta. alueelta siten., e,ttii. hevoselliset osallis.tuisi-
13854: Tiloilla suoritettavat perusparannukset vat yritykseen h~vosineen ja hevosettoiillat
13855: ovat sellaisia toimenpiteitä, jotka !kysyvät jailkamiehinä ja yritys rahoitettaisiin tuo-
13856: nimenomaan työ.tä ja kust·annuksia,. sekä .taut<>miljar.diosuuksil~a.
13857: ovat vaikutukseltaan. todella vilj~bnän jat- Tällainen avustuks.enjakomuoto rtekisi oi-
13858: ikuvan tuottokyvyn edellytJ'Iksiä. Peruspa- keutta todellisi:ll.e viljelijäyrittäjille. Jokai-
13859: rannuksia ei viime vuosien aikana ole voitu nen vilj,elijä ymmär.tää, mitä kivennäismaan
13860: toteuttaa vilj·elmH:lä. Laajoilla suoviljelys- ajo suoviUelmill~ samoin kuin mudan •ajo
13861: alueillamme, joista varsin huoma,.ttava osa jäykiUe savikoiUe merkitsee perusparan-
13862: sijaitsee vielä haNanaroilla seuduilla, olisi nuksena, mutta eritoten meidän on huomioi-
13863: avustusten jakomuotoja suunniteltaessa tava hallaseutujoo kuivatuskysymysten ja
13864: kiinrnitettävä mielestämme ennen muuta saanalla maanparannusaineiden ajon suuri
13865: huomiota perusparannuksiin, ei yksinomaan merkitys hallan arkuutta torjuttaessa.
13866: ojast<>j.en uusimisen muodossa, vaan myös- Edellä olevaan. vii,taten ehdotamme kun-
13867: kin maanpara:rmusaine.iden ajon suunnitel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13868: manmukaisena toteutta.misena, eräänä oma- vomuksen,
13869: toimisuuden ja avustuksen yhtymämuotona,
13870: joka nimenomaam pienvilj·elmillä ja uudis- että hallitus . ottaisi huomioon
13871: ta!loissa :ta:kaisi mahdollisuuden työskennellä maanparannusaineiden ajon omatoi-
13872: oman viljelmän tuoton kohottamiseksi. misuuden ja avustuksen onnistu-
13873: 01. TaloUI'lSeura ja ma:anviljelysseura.t ·neena yhtymämuo·tona tuotantomil-
13874: a:lueneuvojakuntansa avulla voisivat suorit- jardin jakoa suoritettaess(J).
13875: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
13876:
13877: Kerttu Saalasti. Atte Pakkanen.
13878: Aino Luostarinen. Onni Mannila.
13879: Vieno Simonen. Tahvo Rönkkö.
13880: Niilo Rybtä. WUjam Sarja.la.
13881: Yrjö Saari. Eino Laithum.
13882: Sa.muli Simuila. Martti Suntela.
13883: Markus Niskala. Martti lYiiettunen.
13884: Yrjö Hautala.. Erkki Koivisto.
13885: Lauri Laine.
13886: 326
13887:
13888: IX,17. - Toiv. al. N:o 127.
13889:
13890:
13891: Hautala y. m.: Vakuutustoiminnan järjestämisestä luon-
13892: nowvoimien kasviwviljelyksille aiheuttamien vahinkojen
13893: varalta.
13894:
13895: E d u s k u n n a ll e.
13896: Luonnonvoimioo aiheuttamat tuhot kas- Meidän Dloissamme viljelijän taistelu
13897: vinviljelykselle yleensä ovat jatkuvasti ja luonnonvoimia sekä niiden aiheuttamia tu-
13898: joinakin vuooina maassamme hyvinkin huo- hoja vastaan on vielä paljDn epätasaisem-
13899: mattavat. Suurimmat vauriot aiheutunevat pa·a kuin ,edellä mainituissa maissa. Sen
13900: ha;Hasta. Näin varsinkin on laita maan vuoksi olisi ikai meill:äkin aika sen estä-
13901: pohjoisosissa aina Keski-Pohjanmaalta al- mättä, et,tä jatkuvasti pyrimme soita ilmi-
13902: kaen. Ja vähäisiksi ei ole arvioitava myös- vaten ja haUantorjuntamenetelmiäkin ke-
13903: ikään ra·esadevahinkoja, jotka tekevät vilje- hittäen näitä ,tuhoja vähentämä:än, Jriireh-
13904: lyksille tuhoja kautta :maan. dittävä selvittämään vakuutustoiminnan
13905: Edellä mainittujen lisäksi voitanee mai- ulottamismahdollisuuksia :myöskin leivän
13906: nita tulvien ja kuivuuden viljelyksille ai- kasvattajan y. m. viljelijäväestön turvaksi.
13907: heuttamat vahingot. Nämä kaikki yhteensä Edellä tarkoite.tun laatuinen kasvinvilje-
13908: sekä erikseen va1keuttavat suuresti ma;ata- lystä :turvaava ,tärkeä vakuutustoiminta no-
13909: louden harjoittajien toimeentulomahdolli- jaa toteutettuna, kuten sanottu, kaikissa
13910: suuksia ja taloudellista asemaa. Siksi olisi maissa valJtiDn tukeen ja toisin ei voisi olla
13911: pyrittävä valtion toimenpitein selvittä- meillä;kään. S.en vuoksi maan hallituksen
13912: mään, mitä mahdollisuuksia maassamme .tai ilmmitean, joka tätä kysymyst.ä joutuisi-
13913: olisi va)kuutustoiminnan muodossa .tasoittaa kin selvittämään, olisi valtion voimakas
13914: niitä masentavia .tappioita maatwlouden har- tuki tälle vakuutusalalle keskeisenä huo-
13915: joittajille, joista edellä on vain yleisessä mioitava, s.ekä rtä;llöin syvennyttävä aivan
13916: mielessä mainittu. erikoisesti syrjäisten seutujen viljelijä-
13917: On totettava, että m. m. raesateiden ja väestön vastuu- ja ikantokykyyn. Sillä
13918: hallanikin tuhot hsviviljelyksillä ja puutar- heidän asemansa on usein ja poikkeuksetta
13919: hoissa ovat herä,ttäneet lukuisissa maissa vaikein taistelussa puutetta ja luonnonvDi-
13920: viljelij.äväestön vakuutustoimintaa, jDta miakin vastaan..
13921: kaikissa niissä maissa on valtio voimak- Näill.ä perustei:Jla ehdotamme eduskun-
13922: kaasti tukoout. Yli 50 vuoden ajan on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13923: edellämainitunla;atuinen vakuutustoiminta
13924: ollut käytännössä useissa Euro.opan maissa, että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
13925: joista mainittakoon Ranska, Sveitsi, Bai- toimenpiteisiin valtion tukeman va-
13926: jeri, Wittenberg sekä oot. Itävalta-Unkarin kuutustoiminnan aik(1;(11»,soomiseksi
13927: osavaltiot. Ameri:kan Yhdysvalloissa kehi- hallan, raesateen y. m. luonnon-
13928: tellään alikuasteillaan parhaillaan satova- voimien kasvinviljelyksille aiheut-
13929: hinkovaJmutusta, samoin Tanskassa ja tamien vahinkojen varalta.
13930: Ruotsissa.
13931: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949
13932:
13933: Yrjö Hautala. Vieno Simonen. Erl. Haapaniemi. Kusti Eskola.
13934: Markus Niskala. Atte Pakkanen. Pekka Kiiski. Matti Meriläinen.
13935: Antti A. Koukkari. Rolf Berner. Lauri Leppihalme. S. S. Aitt.oniemi.
13936: Johannes Virolainen. Väinö Rankila. Lauri Murtomaa. Martti Miettunen.
13937: Martti Suntela. nmari Tiainen. Viljami Kalliokoski. Anton Suurkonka.
13938: J. E. Lampinen. Wiljam Sarjala. T. N. Vilhula. Heikki Soininen.
13939: E. A. Turja. Yrjö Saari. M. 0. Lahtela. Kerttu Saalasti.
13940: Veikko Vennamo. Tahvo Rönkkö. Lennart Heljas. S. Salo.
13941: Niilo Ryhtä.
13942: 327
13943:
13944: IX,1s. - Toiv. al. N :o 128.
13945:
13946:
13947:
13948:
13949: Sormunen y. m.: Tuotantotukipa~kkioiden suorittamisesta
13950: vuonna 1948 sattuneen hallan johdosta satonsa menettä-
13951: neille viljelijöille.
13952:
13953:
13954: E duskunnaHe.
13955:
13956: Maamme pohjoisosissa viime kesäinen loiuhan menetetään m. m. viljelyspalkkiot-
13957: kato aiheutti suurelle joukolle viljelijäväes- kin. Voimassa olevien säännösten mukaan
13958: töämme suuria vahinkoja. Niistä ·on suori- saavat viljelijät myös vuoden 1948 sadoo-
13959: tettu tutkimuksia 84 kunnan alueella ja .taan n. s. tuotamtopalkkion. Mutta kun
13960: koskevat 25,559 .tilallista. On todettu, että halla on vieny.t sadon, niin sitä palkkiota
13961: katovahingot :nousevat 486,400,000 mark- ei saada. Näin syntyy siis sangen: outo ti-
13962: kaan. Hallavahin~ot ovat suurimpia suo- ilanne. Katokunnissaharr on viljelijöitä, joi-
13963: ja rämealueisiin ulottuvilla pienviljelmillä. den satD on j.oko vikaautumaton taiikka vä-
13964: Vesistöjen varsilla ja vahvamultaisilla voi- hän vikaantune·ena käyttökelpoista. Sellai-
13965: maperäisillä rinnemaiHa sijaitsevat vanhat sille viljelijöil:le maksetaan kotikäytönkin
13966: vilje1mät kärsivät vähemmän. osa:Lta tuotantopalkkiota, kun sitävastoin
13967: Katovahinkoja kärsineet ovat esittäneet, viljansa kadon johdosta menettäneille ei
13968: että ainakin vaikeimmissa tapauksissa., ku- sitä makset.taisi. Satonsa menettäneet siis
13969: ten kaiken vilja- ja j.uurikasvisatonsa me- joutuisivat :menettärrnään viljelmillään teke-
13970: nettäneiUe pienviljeHjöiHe korvattaisiin miensä ty;ön tulokset kokonaa,n. Lyhytai-
13971: heidän menetyksensä. Tähän esitykseen ei kaiseNa lainalla sellainen menetys ei ol,e
13972: ole yhtynyt ikatovahinkDja .tutkimaan ase- korvattu. Tähän seikkaan ovat lukuisat
13973: tettu komitea, joka puolestaan ehdottaa, katoalueiden kunnat kiinnittäneet huo-
13974: että vahinkoja kärsineille annettaisiin sie- miota ja .anoneet valtiovallalta epäoikeu-
13975: menten j.a lannoitteiden ohella lainaa 5 denmukaisuuksien tasoittamiseksi ilwrvatta-
13976: vuoden ajaksi kolmen prosentin korolla. vaksi katovahingot tuotantopalkkioineen.
13977: Katokomi.te·an kantaa >ei voida pitää oikeana Edellä olevan nojalla ehdotamme edus-
13978: eikä sitä hyväksyä. Ei pienellä ja lyhyt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13979: aikai.sel:la laina:lla auteta viljelijöitä, joilla
13980: monessa tapauksessa on ennestäänkin lai- että haUitus ryhtyisi toimenpitei-
13981: noja ja maiksamattomia veroja enemmän siin tuotantotukipalkkioiden suoritta-
13982: kuin kykynevät niistä selviytymään. Ja miseksi myös niilTe viljelijöille, jotka
13983: sitäpaitsi satonsa menettäneet joutuisivat menettivät joko kokonaan tai osaksi
13984: yksinomaan lainansaantitapauksissa epäoi- satonsa vuonna 1948 sattuneen hal-
13985: keudenmukaisuuden kohteeksikin, sillä sil- lan johdosta.
13986: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
13987:
13988: Toivo I. Sormunen. Hannes· Tauriainen.
13989: 328
13990:
13991: IX,19. - Toiv. al. N:o 129.
13992:
13993:
13994:
13995:
13996: Tainio y. m.: Hallan vuonna 1948 viljelyksille aiheutta-
13997: mien vahinkojen korvaamisesta.
13998:
13999:
14000: E d u s kun n a He.
14001:
14002: Viime satokauden hallan aiheuttamista dan tuhojen jälleenra:kemmskustannukset
14003: vahingoista suoritetut tutkimukset osoitta- ja ikaiken lisäksi työttömyys näillä alueilla
14004: vat tuhot suuremmiksi !kuin miksi ne alun- on .tiiliä kerralla suurin. Katoalueen väes-
14005: perin arvioitiin:. Täydelliset hallantie.dus- tön asema on näin muodostunut erittäin
14006: rtelutulokset saapuivat valtioneuvoston aset. vaikeaksi. Seilviytyminen muodostuneesta
14007: tamalle katokomitealle 84 kunnasta Lapin, tilanteesta ,tuottaa erikoisesti vähävll!raisem-
14008: Oulun, Vaasan ja Kuopion lääneistä. Tut- mi1le voittamattomia vaikeuksia. Siksipä
14009: kimuksissa kuitenkin huomioitilli vain ne hallantuhojen korvaaminen va:ltion toimes.ta
14010: kunnat, joissa vahingot laskettiin t:illastoihin kiireellisesti on aivan väilttämä,töntä.
14011: perustuvaan selvitykseen pohjautuen. Ne Katokomitean esityksen mukaiset toimen-
14012: kunnat, joissa ei näin menetelty, ovat sen- piteet, si·emenviljan ja apu1antojen jakami-
14013: johdosta jääneet vahinkoarviossa huomioi- seksi hallan .tuottamien ,tuhojen lieventämi-
14014: matta, vaikka hallan tuhot kunnan alueella s~ksi eivä:t yksin riitä. Näiden lisäksi olisi
14015: ovat voineet olla hyvinkin huomattavat. välttämätöntä vahinkojen .täysimääräisessä
14016: Tällaisista kunnista mainittakoon mm. Kär- korvaamisessa huomioitava tuhoja kärsinei-
14017: sämäki. Lisäksi katokomitea on vahinkoja den rahantarve. Ovathan monet hallan tu-
14018: arvioidessaan huomioinut vain sadon vähe- hoista ja työttömyydestä kärsimään joutu-
14019: nemisen, vaikka sen käyttökelpoisuuskin neista velkaantuneet eiväJtkä näin ollen ky-
14020: alentui. Näin ollen ei tutkimus 'anna täyttä kene suodutumaan: aikaisempien velkojen
14021: selvitystä katoalueen laajuudesta eikä koroista ja kuo'letuksista eivätkä !liioin ve-
14022: myöskään vahingon suuruudesta. Todehli- roista. Siksipä aina:kin osa ikorvauksista
14023: suud€8Ba hallan tuottamat tuhot ovat siis olisi pienviljelij,öil1e suoritettava rahassa.
14024: katokomitean arvioimaa 486.4 milj. mark- YleensäJkin olisi korvauksia määrite1täessä
14025: kaa suuremmat. Julldsuuteen antamissaan huomioitava, vahinkoa kärsineen taloudelli-
14026: selostuksissa on katokomitea rtämän myön- nen asema.
14027: tänytkin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
14028: Vaillinaisenakin tutkimus kuitenkin osoit- kunnan hyviiksyt.täväksi toivomuks,en,
14029: taa hallan katoalueen viljelijöille tuotta-
14030: man vahingon suuruuden ja siitä johtuvat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14031: va:ikeudet. Lisäksi on huomioitava se tosi- toimenpiteisiin vuoden 1948 hallan
14032: asia, että hallan tuhot kohtasivat niitä viljelyksille tuottamien tuhojen kor-
14033: maamme alueita, joissa väestön ·toimeen- vaamiseksi niin, että ainakin alle 15
14034: ,tulo on muutenkin vai;keinta. Maanviljelys peltohehtaaria käsittäville viljelmille
14035: on wlkeellista ja tulot sen johdosta heikot. korvaukset suoritetaan täysitmääräi-
14036: Suurta osaa katoalueen väestöä rasittaa BO- sinä ja osa rahassa.
14037: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
14038:
14039: Eino Tainio. Matti Meriläinen.
14040: Toiv;o Friman. H. Tauriainen.
14041: Yrjö Murto. Martti Leskinen.
14042: J. Mustonen. T·oivo I. Sormunen.
14043: 329
14044:
14045: IX,2o. - Toiv. al. N:o 130.
14046:
14047:
14048:
14049:
14050: Riihimäki y. m.: Jfäärärahasta valtion osuuksia varten
14051: pienviljelijäin maatalouskoneyhtymissä.
14052:
14053:
14054: Ed usk unn al1l e.
14055:
14056: Viitaten ed. Tainion y. m. vuoden 1948 50,000,000 markan määrärahan val-
14057: valtiopäiviHe jättämän toivomu.s.al.oitteen tion osuuksien merkitsemiseksi pien-
14058: n:o 184 perusteluihin esitämme eduskun- viljelijäin maatalouskoneyhtymäin
14059: nan hyvii:ks:%täväksi rtoivomuksen, osakepääomista.
14060: että hallitus ottaisi vuoden 1950
14061: valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
14062: HeLsingissä heLmikuun 10 päivänä 1949.
14063:
14064: Arvo Riihi.m.Wki. Antto Prunm.ila.
14065: Toiv;o I. Sormunen. Ma.tti Meriläinen.
14066: Kaarle Renfors. Eino Roine.
14067: Niilo Nieminen.
14068:
14069:
14070:
14071:
14072: 42
14073: 330
14074:
14075: IX,21. - Toiv. al. N:o 131.
14076:
14077:
14078:
14079:
14080: Leppälä: H aUintasopimuksella saatujen tt"lojen asukkaiden
14081: oikeuksien laajentanWsesta.
14082:
14083:
14084: Ed uskunnalile.
14085:
14086: Voimassa oLevien säännösten mukaan vissa. Jo ikaupant~koa edeltävät muodolli-
14087: hallintasopimuksella luovutettu alue on suudet on tehty siks,i monimutkaisiiksi, ettei
14088: viimeistään viiden vuoden kuluessa hail.lin- lain mä:äräämässä ajassa ole mahdollisuutta
14089: tasopimuksen teosta muodoi>tettava itsenäi- saada kauppakir-joja va1miiksi niillä työvoi-
14090: seksri ,tilaksi ja laadittava siitä kaupp3ikirja. mi'lla, jotka nyt on käytettävissä. Ostoke-
14091: Lain ta,rkoitus on, että asUikkaat mahdolli- hoituksen asukkaalle antaa maanviljelys- :tai
14092: simman nopeasti ja viimeistään viiden vuo- talousseura, joka todettuaan, että alueen
14093: den kuluessa vapautetaan va'ltion holhouk- kurivatus-, metsänparannus-, tienteko-, rai-
14094: sesta. Käytännössä ei kauppakirjoja kui- vaUS- ja rakennustyöt on loppuun saatettu
14095: tenkaan ole :tehty harvoja poikkeuksia lu- tai etta asukas va;kuuttaa tulevansa toimeen
14096: kuunottamatta. Kun lähes ill'eljä vuotta on ilman valtion apuja ja valtion lainoja. ja
14097: kulunut ensimmäisten hallintasopimusten arvioituaan, mikä osuus edellämainituista
14098: teosta, on todennäköistä, ettei mainittuja kustannuksista on lisättävä tilan hmtaan
14099: pauppakirjoja saada tehdyksi lain määrää- lähettää asiakirjat Maatalousseurojen Kes-
14100: mässä aj.assa ja se puolestaan tietää vahin- kusliitolle, joka nämä valtion saamiset puo-
14101: gollisen holhouksen jatkumista ja epäkoh- lestaan tarkistaa ja lähettää asiakirjat
14102: tien !lisääntymistä. edelleen maatalousministeriöön rtJilan hin-
14103: Hallintasopimus rajoittaa m. m. asukkaan nan, etuuksien ja rakennusten a,rvon sekä
14104: metsän käyttöä, maan vuokrausta, luovu- muiden ,tilaa koskevien valtion saamisten
14105: tusta ja jakamista. Erityisen suuria han- lopullista vahvistamista varten.
14106: kaluuksia tuottaa hallintasopimus perikun- Näiden aikaa vievrien ja monimutkaisten
14107: nan osakikai'lle siinä tapauksessa, jos joku toimenpiteiden lisäksi vaikeuttaa kauppa-
14108: tai jotkut osaikkaista haluaisivat siirtyä kirjantekoa myöskin asukkaan ~tietoisuus
14109: tilalta .muihin tehtäviin. MinikäänJainen siitä, että kauppakirjan allekirjoittamisella
14110: alueen jakaminen ei ole mahdollista. Yksi joutuu hän huomattavasti huonompaan
14111: niskoitteleva perikunnan osakas voi han- asemaan kuin ne asukkaat, jotka ovat os-
14112: goittelullaan aiheuttaa, ettei thlaa saada taneet tilansa vapaaehtoisella kaupalla.
14113: rakennetuksi eikä raivatuksi. Kun ottaa Vapaaehtoiselia kaupalla rtilansa hankki-
14114: huomioon, että kuluneiden neljän vuoden neelia on täyden omistusoiroeuden ohella
14115: aikana on sattunut suuri määrä kuoleman- lain mukaan oikeus saada rakennus-, ir,tai-
14116: tapauksia hallintasopimuksoo tehneiden misto-, raivaus- y. m. lainoja. Asukas, joka
14117: keskuudessa ja kun perillisten e'linmahdol- on saanut tilansa hallintasopimuksella ja
14118: lisuudet pienillä ja heikoilla tiloilla eivät tekee kauppakirjan, ennen!kuin kaikki alussa
14119: ole hyvät, on ymmärrettävää joittenkin pe- mainitut rakennus- ja maanparannustyöt
14120: rillisten halu luopua ,tilaosuudestaan siir- on tehty, menettää oikeutensa näihin lai-
14121: tyäJkseen muille aloille. noihin ja avustuksiin. Tämä epäkohta on
14122: Näiden asukkaita rasittavien vaikeuksien omiaan estämään kauppakirjan ,tekoa siitä-
14123: lieventämiseksi olisi tilojen myyntiä joudu- kin huolimatta, että hallintasopimus ai-
14124: tettava..Voimassa olevien säännösten mu- heuttaa asUikikaalle huomattavia vaikeuksia.
14125: kaan on tilan myynti hankalasti toteutetta-
14126: IX,21. - Leppälä. 331
14127:
14128: Edellä esiltetyn peruswella ehdotan keen säilytettäisiin samanlaiset oi-
14129: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, keudet, mitkä on maanhankintalain
14130: mukaan vapaaehtoisella kaupalla ti-
14131: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lansa saaneula asukkailla, ja että
14132: toimenpiteisiin sellaisen esityksen kaupantekoa yksinkertaistettaisiin an-
14133: antamiseksi EduskunnaUe, että hal- tamalla maanviljelys- ja talousseu-
14134: lintasopimuksella saatujen tilojen roille oikeus valtion puolesta päät-
14135: asukkaille kauppakirjan teon jäl- tää kaupat.
14136: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
14137:
14138: Juhani LeppäJ.ä.
14139: 332
14140:
14141: IX,22. - Toiv. al. N:o 132.
14142:
14143:
14144:
14145: M. Järvinen y. m.: TaloudeUisiin vaikeuksiin jout'Uneide1t
14146: sotaleskien maanhankintalain nojalla rakentamien asun-
14147: tojen pysyttämisestä heidän hallus•saan.
14148:
14149:
14150: E d u s k u n n a ll e.
14151:
14152: Maanh.atn.kirutalain nojalla on 1,871 sota- vässä mä&rässä korkojen maksu myöskin
14153: leskeä saanut v·iljelys-, asuntoviljelystilan valtion lainoåsta, on tämä yhdessä ta;lou-
14154: tai asuntoton.tin. Rakentamislupia on dellisen tilanteen huononemisen ikanssa ai-
14155: myönnetty n. 1,700. Varojen ja osaksi ra- heuttam1t oman kodin hankintaan ryhty-
14156: kennustarvikkeiden puuttumisen vuoksi ei- neille vähävaraisille sotaleskille ylipääse-
14157: vät kuitenkaan kaikki rakennusluvan saa.- mättömiltä näyttäviä Vfliikeuksia. Paitsi
14158: neet ole voineet ·ryhtyä rakentamaan. sitä, ·että rakentamisen aloittamisesta on
14159: .Asuntot:i!lan tad. tontin ja rakennusluvan yleensä :täytynyt luopua, on varsin monen
14160: saaneista on suurin osa vähävaraisia tai täytynyt keskeyttää jo aloitettu rakenta-
14161: varattornia sekä useamman 'lapsen huolta- minen. Erikoisen säälitrtävä on ti~anne kui-
14162: jia. Tästä johtuu, että jokseenkin jokai- tenkin niiden kohda~ta, jotka työttömyy-
14163: sessa tapauksessa on rakentajan ollut pakko den, sairauden, alentuneen palkan tai
14164: turvautua laim.an ottoon. Saatujen selvitys- muista :näihin verrattavista syistä eivä.t ole
14165: t•e:n perusteella on voitu todeta, että mel- voineet eivätkä voi maksaa langenneita
14166: kein jokaisessa tapauksessa rakennusten kus- lainoj.en korkoja ja k.uoletuksia. Monessa
14167: tannusarviot ·on laskettu liian alhaisiksi. tapauksessa on tilanne jo niin vakava, että
14168: Tämä on johtunut paLtsi totturrnattomuu- el1ei heille sa8!da ilriireellisesti tehokasta
14169: desta, myöskin ja ehkä useammassa tapauk- apua, joutuu monen sotalesken suurilla
14170: sessa siitä, ettei rakentamista ole voitu ponnistuksilla hankkima koti pakkohuuto-
14171: aloittaa suunniteltuna aikana rakennustar- kauppaan. Näin ei kuitenkaan saisi tapah-
14172: vikkeiden, työvoiman tai varojen puuttu- tua. Valtiovallan on tultava apuun. Sen
14173: misen vuoksi. Tästä on seurannut, ettei on sopivin keinoin ryhdyttävä huolehti-
14174: valtion myöntämä laina, joka on ollut n. maan siitä, etteivät varattomat sotalasket
14175: 75 % kustannusarviosta, ole iLäheskään riilt- taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi menetä
14176: tänyt, joten huomattavam. suuria lisälai- rakentamaansa asuntoa.
14177: rnoja on ollut pakko hankkia pääasiassa Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
14178: pankeista. Kun pankkien perimä korko on ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
14179: ollut säännöllisesti ainakin 3 % suurempi toivomuksen,
14180: kuin valtion myöntämistä 5 % lainoista, on
14181: siitä johtunut k. o. ra:k.entajille suuria vai- että hallitus ryhtyisi seUaisiin
14182: keuksia. Vaikeudet on tähän asti ollut mah- toimenpiteisiin, etteivät taloudelli-
14183: dollrista voittaa suurin ponnistuksin sen- siin vaikeuksiin joutune.et sotalesket
14184: vuoksi kun valtion myöntämät lainat ovat menettäisi maanhankintalain nojalla
14185: kolmen ensimmäisen vuoden aikana korko- rakentamiaan asuntoja erääntyvien
14186: vapaita. Kun korkeiden pankkikorkojen korkojen, kuolet'I,I.Sten ja muiden tä-
14187: Esäksi on ·tullut ja tulee jatkuvasti enene- hän verra.ttavien syiden vuoksi.
14188: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
14189:
14190: Mikko Järvinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Hannes Tauriainen.
14191: Elli Stenberg. Mauri Ryöm.ä. Eino Roine.
14192: Antto Prunni:la. Toivo Kuja;la, Matti Merilä.inen.
14193: Irma Torvi.
14194: 333
14195:
14196: IX,2s. - Toiv. al. N :o 133.
14197:
14198:
14199:
14200:
14201: E. Koivisto y. m.: Perustamispalkkioiden suorittamisesta
14202: sellais~1lekin maansaantiin oikeutetuille, jotka saavat
14203: tontin, asuntotontin tai asuntotilan.
14204:
14205:
14206: E d u s k u n n a ll e.
14207:
14208: N. s. ·rintamamiestiloj·en perustamisen ra- toon, että on ·rakentanut asuin-, karja- ja
14209: hoitus kulkee pääasiassa osuuskassojen saunarailmnnu:ksen, k&ivon sekä raivannut
14210: kautta ja rahoittadana on valtio. Osuus- maata (Lapin läänissä 6 hehtaaria).
14211: kassat vaativat lainoistaan takauiksen siksi Kun ainakin maan pohjoisosissa rmtama-
14212: ajaksi, !kunnes rakennus on valmis. Tämä miestilat joudutaan perustamaan syrjäisille
14213: järjestelmä tuottaa vaikeuksia monille ra- seuduille verrattain. kauas asutuista seu-
14214: kentajille, sillä kukapa menee takaukseen duista, olisi kohtuullista, että perustamis:-
14215: sellaisen puolesta, j.o.Ha ·ei ole mitään vas- palkkiota myönnettäisiin myös pienemmille
14216: tiketta ja .tiU.a useassa tapauksessa on val- tilansaajille.
14217: tion. Tämä epäkohta olisi tavalla tai •toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14218: sella korjruttava. eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
14219: Edelleen ne perustamispalkikiot, joita
14220: rintamamiestiloille myönnetään, ovat 40 % että hallitus ryhtyisi toirn.enpitei-
14221: tilan kokon.aiskustannuksista, emntään kui- siin perustwmispalkkioiden suoritta-
14222: tenkin 630,000 markkaa. Tähän ovat oi- miseksi myös sellaisille' maansaantiin
14223: keutettuja pääasiassa vain sellllJiset t:Ulat, oikeutetuiUe, jotka saavat vain ton-
14224: jotika ovat ·rakentamattomia tai rappiolla. tin, asuntotontin tai asuntotilan, siltä
14225: Perustamispalkkiota saavat kuitenkin osalta, minkä asu.ntoviljelys- tai vil-
14226: vain sellaiset rintrumamiesti!lojen saajat, j~~ystilojen haltijat saavat rakennuk-
14227: jotka ovat asuntovilj.elys-, tllJi V'iljelys.tiloja snnsa.
14228: ja kuuluu ;perustamispalkkion saamis.en eh-
14229: Helsingissä 12 p.äivänä helmikuuta 1949.
14230:
14231: M. 0. Lahtela.
14232: 334
14233:
14234: IX,24. - Toiv. al. N:o 134.
14235:
14236:
14237:
14238:
14239: Rantala y. m.: Vuokrasopimuksen rekisteröimisen ulottami-
14240: sesta maaseudulla koskemaan kaikkia maanvuokrasopi-
14241: muksia.
14242:
14243:
14244: E d u s k u n n a ll •e.
14245:
14246: Maanvuokrausta koskevien vuDkrasopi- Kiinnittämismenettelyn asemasta olisi
14247: musten ·r~kisteröimisestä on säännöksiä tor- kaikki maanvuokrasopimukset luetteloitava
14248: pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen samalla tavalla kuin kiinteistöluovutukset
14249: vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 nykyisin luetteloidaan. JGinteistöä koske-
14250: annetussa asetuk.sessa ja siihen Hitt~yvässä vien vuokrasopimusten tekeminen ja siir-
14251: 24 päivänä huhtikuuta 1909 annetussa se- täminen voitruisiin määrätä tapahtuvaksi
14252: naatin päätöksessä sekä tontin vuokrasopi- julkis·en ikaupanvahvistajan läsnäollessa.
14253: muksen rekisteröiruisestä 17 päivänä maa- Tällöin kaupanvahvistaja voitaisiin velvoit-
14254: liskuuta 1939 annetussa laissa. Rekisteröi- taa lähettämään jäljennös vuokrasopimuk-
14255: misen vuokramiehelle antB~ma suoja hänen sesta asianomaiselle tuomarille tai oikeu-
14256: oikeutensa pysyväisyydeHe on muutoin delle merkittäväksi sitä varten pidettävään
14257: sama kuin kiinnityksenkin, mutta pysyy vuokrarekisteriin. Tällä merkinnäillä tulisi
14258: rek:isteroity vuokraoikeus voimassa siksi olla koko vuokrasopimuksen kestämisajan
14259: kunnes se kuolete-taan tai vuokrasopimuk- ilman uudistamista sama vaikutus kuin
14260: sen voimassaolo lakkaa. Voimassa on myös- kii,nnityksellä.
14261: kin suuri määrä sel:laisia vuokrasopimuksia, Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
14262: jotka eivät ole edellämainittujen säännösten kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14263: alaisia ja joita ei voida myöskään merkHä
14264: vuokrarekisteriin, vaan on vuokramiehen, että hallitus ryhtyisi toim.enpitei-
14265: turvatakseen asemansa, haettava kiinnitys siin maanvuokrausta koskevien sään-
14266: vuokraoikeutensa pysyväisyyden turva3iffii- nösten muuttamiseksi siten, että
14267: seksi. Kun suuri osa vuokramiehistä ilmi- vuokrasopimuksen rekisteröiminen
14268: tenkin kuuluu vähävaraiseen väestöön ja maaseudulla ulotettaisiin koskemaan
14269: heillä ei ole mahdollisuutta tuntea kaikkia kaikkia maanvuokrasopimuksia sa-
14270: kiinnitysten hakemiseen ja sen voimassa moilla oikeusvaikutuksilla, kuin mitä
14271: pysyttämiseen liittyviä seikkoja, on useasti on voimassa torpan, lampuotitilan
14272: sattunut, et.tei vuokramies ole ymmärtänyt ja mäkitupa-alueen se•kä tontin v·uok-
14273: huolehtia kiinnityksen hakemisesta tai sen rauksesta, ja että kysymyksessä ole-
14274: uudistBimisesta. Tällaisesta laiminlyönnistä vat vuokrasopimukset tulisivat alis-
14275: on voinut olla seurauksena, e·ttä vuokramies tettaviksi julkisen kaupanvahvistajan
14276: on menettänyt vuokraoikeutensa. Joka ta- allekirjoitettaviksi.
14277: pauksessa kiinnityksen hakerrnisesta ja sen
14278: uusimisesta vuokramiehelle aiheutuu tar-
14279: peetonta vaivaa ja kustannuksia.
14280: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
14281:
14282: Viljo Rantala. Heiklk:i. Hykkäälä.
14283: Arttur Kosikinen. Eino Raunio.
14284: Arvo Sävelä. 0. Muikku.
14285: J. F. Tolonen. Heikki Simonen.
14286: 335
14287:
14288: IX,25. - Toiv. al. N:o 135.
14289:
14290:
14291:
14292:
14293: Perkonoja y. m.: Lisäyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno-
14294: arvioon maatalouskoneyhtyrrV.äin valtionavustusten ko-
14295: rottamiseksi.
14296:
14297:
14298: E d u s k u n n a ll ·e.
14299:
14300: Asian tärkeyden huomioiden, on valtion Y:li puolet hakijoista jäi siis ilman. Viime
14301: myöntämä tuki maataloutemme koneellista- vuonna muodostui suhde vieläkin huonom-
14302: misen avustam:iseksi oUut hyvin vähäistä. maksi huolimatta siitä, että tarkoitukseen
14303: Paitsi sitä, että tarkoituiksee:n ei ole oHut oli varattu 40 miljoonaa markkaa. Avus-
14304: riittävästi varoja, ovat avustukset olleet yk- tuksia anottiin nimittäin huomattavasti yli
14305: sityistapauksissakin riittämättömät. Vuonna sadan miljoonan markan, joten. ehkä kol-
14306: 1947 maatalousministeriön antaman päät,ök- mannes anomuksista voitiin täyttää. Tämä
14307: sen mukaan avustus on voinut nousta vain osoittaa selvästi, että kulumassa olevan vuo-
14308: 25 %:iin, kuitenkin korkeintaan 50,000 den talousarvioon vårattu 40 miljoonaa
14309: martkkaan kutakin konetta kohden. H uo- markkaa on täysin riittämätön. Sen pitäisi
14310: mioimalla koneiden nykyiset hinnat on vähintään olla 100 miljoonaa markkaa, ku-
14311: avustus todella ollut vähäistä. Avustus- ten asiantuntijatkin ovat sanoneet, jotta
14312: määrää olisikin huomattavasti korotettava, maataloutemme kannalta näin tärkeä kysy-
14313: ainakin kalliimpien koneiden kohdalla 60 mys pääsisi edelleen kehi:ttymään.
14314: -80 % : iin hamik:it,tavan koneen hinnasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
14315: Jotta avustusmääriä voitaisiin korottaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14316: sekä kaikille .tarvitsijoille avustuksia myön-
14317: tää, pitäisi tal'koitukseen varatun määrä- että hallitus kiireellisesti antaisi
14318: rahoo ohla huomattavasti suuremman kuin Eduskunnalle esityksen lisäyksestä
14319: mitä tämän vuoden talousarviossa on. kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
14320: Kun vuoden 1947 talousarvioon oli avus- maatalouskoneyhtymille koneiden
14321: tuksiksi pienviljelijö]den koneiden hankin- hankintaan myönnettävien valtion-
14322: taan varautu 20 miljoonaa mai'kkaa, niin avustusten korottamisesta ja avus-
14323: avustuksia haettiin 44.s miljoonaa markkaa. tettavien lukumäärän lisäämisestä.
14324: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
14325:
14326: Mauri Perkionoja. J. Mustonen.
14327: Eino Tainio. Martti Leskinen.
14328: Eino Roine. H. Manninen.
14329: 336
14330:
14331: IX,26. - Toiv. ai. N :o 136.
14332:
14333:
14334:
14335:
14336: Turja. y. m.: Hevosten viennistä ulkomaille.
14337:
14338:
14339: E d u s k u n n a ll e.
14340:
14341: Maamme hevoskanta nousee nykyisin n. tottuneet harrastamaan ja jotka lisäksi ovat
14342: 400,000 kappal·eeseen, joista kolmeneljäs- samojen vaikeuksien alaisina kuin muuikin
14343: osaa on yli 3-vuotiaita ja loput sitä nuo- maatalous. Hev~ten vientiin ulkomaille
14344: recrnpia hevosia. Vuosikymmeniä kestäneen olisi näin ollen kiinnitettävä kauppasopi-
14345: jalostustyön tul~ksena on suomalainen he- muksia solmittaessa riittävän suurta huo-
14346: vonen saatu ikehitetyksi niin korkealle ta- miota, ja tähän piltäisikin olla entistä pa-
14347: solle, että sille annetaan suuri arvo u1ko- rempia edellytyksiä sen vuoksi, että hevos-
14348: mailla1cin. Sodan jälkeen onkin hevosia ten hinnat kotimaassa ovat viime aikoina
14349: viety ulos, pääasiassa, Neuvostoliittoon melkoisesti laskeneet. Ainrukin n. 6,000 he-
14350: mutta myös Puolaa11, varsin suuria eriä. vosen vuosittainen myynti ulkomaille olisi
14351: Viime aikoina ei kauppoja ole kuitenkaan vällttämä.töntä hevooten ylituotannon pi.tä-
14352: enää saatu aikaan. Työkykyisten hevosten miseksi kohtuullisissa rajoissa ja hevoskas-
14353: määrä lisääntyy kuitenkin jrutkuvasti las- vatushaNastuksen säilyttämiseksi, ja sen
14354: kelmien mukaan n. 13,000 kappaleella vuo- suuruinen vienti olisi myös asian käytän-
14355: dessa ja varovaisetkin arviot päätyvät sii- nölliseen järjestämiseen nähden saavutetun
14356: hen, että meillä jo· nykyis.in on ainakin n. kokemuksen pohj.aHa helposti hoidettavissa.
14357: 10,000 hevosta yli oman .tarpeen. Nämä Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
14358: myyntiin lii>kenevät hevoset merkitsevält vätksy11täväksi toivomuksen,
14359: Suomelle erittäin huomattavaa ja arvo-
14360: kasta vientitavaraa. Sen sijaan niiden elät- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14361: täminen! :kotimaassa !tuottaa pelkkää tap- siin maassamme yli oman tarpeen
14362: piota paitsi koko kansantaloudelle erityi- olevien hevosten 1~lkomaiUe viennin
14363: sesti niille laajoille maanviljelijäpiireille, mahdollistamiseksi.
14364: jotka ovat hevoskasvatusta ja -jalostusta.
14365: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
14366:
14367: E. A. Turja. Heikki .Aa-Mäyry. J. E. Lam.pilnen.
14368: Martti 0. Kölli. Yrjö I. Antila. Erlcld KoiviJSto.
14369: Oskari Lehtonen. T. A. W!iherheimo. Marku:s NilsbJa.
14370: Jalmari Pusa. Oiva Turunen. Väinö Ra.nkila.
14371: Kyllikki Pohjaila. J oh. Wirtanen. Atte Pruklmnen.
14372: L. I. Ka.ulmma.a.. Lauri Riikonen. Jussi A.nnala.
14373: Eero Mäkinen. Yrjö Ha.utam. Arvi Ahma.va.ara.
14374: Kustaa. Tiitu. Eino Laitinen.
14375: 337
14376:
14377: IX,21.- Toiv. al. N:o 137.
14378:
14379:
14380:
14381:
14382: Laitinen y. m.: · Vuotasäännöstelyn kumoamisesta.
14383:
14384:
14385: E d u s k u n n a 11 e.
14386:
14387: Vuotasäännöstely on säännöstelytalou- seksi. Tilanteen parantamiseksi on maa-
14388: temme kaikkein räikeimpiä epäkohtia, sillä talousväestön edustajien rtahol~ kyllä edus-
14389: siitä on joutunut kärsimään vuodan tuot- kunnassa esitetty lukuisia toivomuksia,
14390: tajat, maatalousväki monessa eri muodossa. mutlta nämä eivät ole eräistä helpotuksista
14391: Ensiksi vuodan tuottajan mahdollisuudet huolimatta johtaneet sanottaviin käytän-
14392: saada nahk111a omaan käyttöönBä olivatt var- nöllisiin tuloksiin. Eikä vielä nytkään,
14393: sinkin alkuaikoina ja varsinkin pitkän ai- vaikka säännöstelyä on käyty purkamaan
14394: kaa s·en jälkeenkin ·ovat olleet niin rajoi- eräiltä osiltaan jo verrattain huomattavasti,
14395: tetut, ettei vuodan tuottaja ole saanut tuot- johon rffi. m. kuuluu j~lkineiden vapautu-
14396: tamiaan vuotia käyttää oma:ksi ja per- minen säännöst~lystä, ole raakavuotia va-
14397: heensä tarpeiksi kuin nimeksi, vaan on ol- pautettu, vaikka tähän säännöstelyyn ei
14398: lut pakdtettu luovuttamaan ne yleiseen ku- pitäisi olla enää mitään aihetta.
14399: lutukseen. On kuitenkin tunnettua, että Edellä olevan perusteella pyydämme kun-
14400: luovutushinta alusta alkaen on ollut koh- nioittaen ehdottaa eduskunnan hyvlLksyttä-
14401: tuuttoman alhainen. Se on ollut ainoas- väksi toivomuksen,
14402: taan noin kaksi ja puoli kertainen ennen
14403: sotaa vallinneisiin hintoihin, joten maata- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14404: lousväki on joutunut !luovuttamaan nämä toim,enpiteisiin voimassa olevan vuo-
14405: tuotlteensa muiden hyväksi' puoli i1mai- tasäännöstelyn kumoamiseksi.
14406: He1singissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
14407:
14408: Eino Laitinen. Martti Suntela. Atte Pakkanen.
14409: Aino Luostarinen. llmMi Tiainen. Toivo H. Kinnunen.
14410: La.uri Riikonen. Oiva Turunen. Samuli Simula.
14411: Pekka Kiislki.. Omti Mannia. Kustaa Tiitu.
14412: Erl. Haapaniemi. Vieno Simonen. E. A. Turja..
14413: Lennart Heljas. Erkki &oivisto.
14414:
14415:
14416:
14417:
14418: 43
14419: 338
14420:
14421: IX,zs. - Hemst. mot. N:o 138.
14422:
14423:
14424:
14425:
14426: Wickman m. n: A.ngående åtgärder för upphävande av
14427: reglementeringen av råhudar och skinn.
14428:
14429:
14430: T i li R i k s d a g e n.
14431:
14432: För landets läderbehov har under den de senast€ krigen hos oss förekom en av-
14433: senaste tiden en avsevärd import a v rå- sevärd export av ikalvskinn och råhudar.
14434: hudar och skinn skett. Denna impol'lt ha<r Denna handel omhänderhade.s av firmor,
14435: måhända varit behövlig och bidragit till ·att som hade stora erfarenheter å området och
14436: underlätta lädersituationen i landet. förbindelser med 1äderintressenterna på
14437: Då sålunda en avsevärd import av skinn alla. håll i världen. Genom denna livskraf-
14438: och råhudar tillåtits borde, enligt vår me- tiga läderhande1 tillfördes vårt land ut-
14439: ning, handeln med ·hudar och skinn, sär- ländsk valuta och tillförsäkrades jordbru-
14440: skilt ika;lvskinn, till den del handeln med karna de högsta priser å sina salubjudna
14441: dessa artiklar ännu är reglementerad, helt skinn och råhudar.
14442: och hållet befrias från reglementeringen. Då vi ha oss bekant, att våra råhudar
14443: Självfallet skulle denna frigivning av han- och särsJdlt våra kalvskinn äro efterfrå-
14444: deln med råhudar och Skinn även betyyda, gade i utlandet samt att dessa skulle he-
14445: att exporten av de.ssa bleve fri. En så- talas med ett :fiörmånligt pris anse vi, att
14446: dan frigivning av ·t. ex. ·expo:riten av kalv- reglement€ringen av handeln med råhudar
14447: skinn slml:le betyda en stor nationalin- och skinn borde upphävas och exporten av
14448: ko.mst, ty kalvoonnen från vårt land ha dessa, särsikilt av kalvskinn, bleve tillåten.
14449: a;l1tid va:rit efterfråga.de i utlandet och be- På ovans:tående grunder få vi föreslå, att
14450: tingat eltt högt pris. riksdagen ville hemställa,
14451: Som det nu är måste man anse det vara
14452: nationalekonomiskt slöseri, att t~ ex. som att regeringen måtte skrida till
14453: foder använda våra dyrbara kalvskinn, då snabba åtgärder för uppkävandet av
14454: det finns billigare läder, som mycket väl reglementeringen av hwndeln med
14455: kan användas vid tillverkningen av läder- råhudar och skinn samt.t att expor-
14456: artildar som lt·a.rva skinnfoder. ten av dessa bleve tillåten.
14457: Det är skäl att erinra om, att det före
14458: Helsingfors den 11 februari 1949.
14459:
14460: Albin Wickma.n. E. A. Turja. Lauri Leppihailme.
14461: Levi Jem. Johannes Virola.in.en. Wilja.m Sa.rjala.
14462: Albert Brommels. Matti Beikfkilä. Anton Suurkonka.
14463: Arthur Larson. S. S. Aittoniemi. Joh. Wirtanen.
14464: Ma.tts Forss. . Atte Paikklanen. Antti A. Koukk!ari.
14465: Verner Korsbäck. Yrjö Saari. Ni:ls Memander.
14466: Martti 0. Kölli. Ta.hvo Rönkkö. S. Salo.
14467: Henrik Kuii!J.berg. Tmvo Ikonen.
14468: 339
14469:
14470: IX,2s.- Toiv. al. N:o 138.
14471:
14472:
14473:
14474:
14475: WicJnnan y. m. : Toimeft.piteistä raakavuotien ja nahkojen
14476: sääntnöstelyn lopettamiseksi.
14477:
14478:
14479: E d u s k u n n a 11 e.
14480:
14481: Maan nahantarpeen tyydyttämiseksi on viime sotia maastamme vietiin huomattavat
14482: viime aikoina tuotettu maahan huomatta- määrät vasikannahkoja ja raakavuotia.
14483: vasti raakavuotia ja nahkoja. Tämä .tuonti Tästä kaupasta huolehtivat toiminimet,
14484: on kenties ollut tarpeellinen ja auttanut joilla oli suuri kokemus ja suhteita nahan- ·
14485: helpottamaan nahkatilannetta maassa. hankkijoihin maailman kaikitl.a puolilla.
14486: Kun näinollen nahkojen ja raakavuotien Tämän elinvoimaisen nahkakaupan avulla
14487: huomattava tuonti on sarllittua, pitäisi käsi- saatiin maahamme u:lkomaista valuuttaa, ja
14488: tyksemme mukaan vuotien ja nahkojen maanviljelijöille val'!lllistettiin korkeimmat
14489: kauppa, erityisesti vasikannahan, siltä hinnat heid~n. kaupaksi tarjoamistaan :nah-
14490: OIS81ta kuin näiden tavaroiden kauppa on koista ja raa:kavuodista.
14491: vielä säännösteltyä, kokonaan vapauittaa Kun tiedämme, että raakavuotamme ja
14492: säännöstelystä. Tämä raakavuotien ja nah- erityisesti vasikannahkamme ovat kysyttyjä
14493: kojen ik:aupan vapauttaminen merkitsisi tie- ulkomailla s~kä että niistä maksettaisiin
14494: tysti myös, että niiden vienti rtuli.s.i edullinen hinta, katsomme, että raakavuo-
14495: vapaaksi. Esiin. vasikannahkojen viennin tien ja nahkojen kaupan säännöstely olisi
14496: vapauttaminen merkitsisi suul'lta kansan- lopetettava ja sahlittava niiden vienti, eri-
14497: tuloa, sillä maastamme viety vasikannahka tyise.sti vasikannahan.
14498: on aina ollut ulkomailla kysyttyä ja siitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14499: on maksettu korkea hinta. eduskunnan hyväksytrt;äväksi toivomulkse:n,
14500: Asioiden nykyisellään ollen täytyy pitää
14501: kansantalaudellisena tuhlauksena esim. kal- että hallitus ryhtyisi pikaisiir~; toi-
14502: lisarvoisen vasikannahlkamme käyttämistä menpiteisiin raakavuotien ja nrihko-
14503: vuoriksi, kun on halvempia nahkoja, joita jen kaupan säännöstelyn lopettami-
14504: hyvin voidaan ik:äyrttää nahkavuorta tarvit- seksi sekä että niiden vienti sallit-
14505: sevien nahkatavaroiden valmistamiseen. taisiin.
14506: On syytä palauttaa :mieleen, että ennen
14507: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
14508:
14509: Albiin Wick:mam. E. A. Turja.. La.uri Leppiha.lme.
14510: Levi Je:m. Joha.nnes .Vixola,inen. Wiljam Sa.rjaJa..
14511: .Ailbert Brommels. Matti Heikkilä. Anton Suul'lkonka.
14512: Arthur Larson. S. S. Aittomemi. Joh. Wirtanen.
14513: Matts Forss. Atte Pa.kilm.n.en. Antti A. Koukkiari.
14514: Verner Korsbäck. Yrjö Saari. Nils Mei:na.nder.
14515: Martti 0. Kölli. Ta.hvo Rönk!kö. S. Salo.
14516: Henrik Kullberg. Toivo Ikonen.
14517: 340
14518:
14519: IX,29. - Toiv. al. N :o 139.
14520:
14521:
14522:
14523:
14524: Kleem.ola. y. m.: Vyöh;ykejaon toteuttamisesta kotieläintuot-
14525: teiden hintot'hin 'Tiiihden.
14526:
14527:
14528: E d u s kun n a 11 e.
14529:
14530: Maatalouden tuotantoedellytykset Poh- osoitettiin pohjois-suomalaisen maatalou-
14531: jois-Suomessa ovat huomattavasti heNwm- den erikoistuen t·arve. Tämä erikoistuki tu-
14532: mait kuin maamme muissa osissa. Tämä lisi parhaiten tOiteutetuksi järjestämällä
14533: · tuotantoedellytysten heikommuus ilmenee kotieläintuotteiden hinnoissa vyöhy'kejako,
14534: erityisesti roaata;louden kannattavaisuustut- jonkalainen on Ruotsissa jo ollut useita
14535: kirrnusten antamisen luvuissa. Viimeisinä vuosia käytännössä. Tällä voitaisiin paran-
14536: tilivuosina on puhdastuotto Pohjois- ja taa pohjois-suomalaisen ja syrjäseutujen
14537: Koillis-Suomen tutkimuspiireissä laskenut maatalouden heikkoa kannaJttavaisuutta.
14538: jokseenkin olemattomaksi. Tämä lasku Edellä esitettyyn ja vuoden 1948 vail.tio-
14539: näyttää vielä tilivuoden 1947-48 ennak!ko- päiville jätettyyn rahaas~aloitten n:o 215
14540: tietojen perusteelLa jatkuvan. perusteluihin viitaten kunnioittaen ehdo-
14541: Kun näidenkin alueiden maataloutta ve- tamme eduskunnan päätettäväiksi toivomuk-
14542: rotetaan sen antamasta puhdastuotosta, sen,
14543: vaikka sitä todellisuudessa ei ole saatu-
14544: kaan, joutuvat sik.äläiselt maanviljelijät ve- etta hallitus valmistaisi ja antaisi
14545: rotetuiiksi korkeammasta tulosta kuin minkä Eduskunnalle esityksen vyöhykejaon
14546: heidän maata;loutensa on tuottanut. toteuttamisesta kotieläintuotteiden
14547: Vuoden 1948 valtiopäiville jäJtetyssä ra- hinnoissa Suomessa.
14548: haasia-aloitteessa n: o 215 perusteluissa
14549: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
14550:
14551: Kauno Kleemola. Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela..
14552: Kerttu Saalasti. Samuli Simula. Kusti Eslrolia.
14553: Viljami K:alliokoski. Yrjö Saari. T. N. Vilhula.
14554: .Martti Miettunen. S. S. Aittoniemi. Martti Su.n.teJa.
14555: Markus NisJmla.. Aino Luostarinen. Heikki Soininen.
14556: Ni.Ho Ryhtä. Atte Pakkanen. Ilmari Tiainen.
14557: Matti Miikki. Lauri Mui'tonlala. Eri. Haapaniemi.
14558: 341
14559:
14560: IX,so. - Toiv. al. N :o 140.
14561:
14562:
14563:
14564:
14565: Riihimäki y. m.: Määrärahasta avustuksiksi pienviljeli--
14566: jö~'lle lantaloiden rakentamista varten.
14567:
14568:
14569:
14570: E d u s k u n n a ll e.
14571:
14572: Viitaten :vuoden 1948 valtiopäi:ville jä- sessä 20,()()0,000 markan maarara-
14573: tettyyn ed. Riihimäen y. m. rahaasia-aloit- han jaettavaksi avustuksina pienm"l-
14574: te.en n:o 23 perusteluihin ehdotamme, jelijöille lantaloiden rakentcumista
14575: varten.
14576: että hallitus ottaisi vuoden 1950
14577: va:Uion tulo- ja menoarvioesityk-
14578: HeLsingissä helmikuun 4 päivänä 1949.
14579:
14580: Arvo Rii,himäki. Mauri Perlronoja..
14581: Matti Meriläinen. Antto Prunnila..
14582: 342
14583:
14584: I:K,isL - Toiv. al. N:o 14:1.--
14585:
14586:
14587:
14588:
14589: Ryömi y. m.: Korvauksen . suorittamisesta metsänhoidon
14590: opiskelijoille heidän opiskeluaikanaan valtion hyväksi
14591: suorittamastaan työstä.
14592:
14593:
14594: Ed u sk unn alle.
14595:
14596: Metsänarvioimiaen harj()ittelu suorite- Kuitenkin ne -raha- tai luontoiskorvauk-
14597: taan nykyään valtion hoitoolueiUa, ja sen set, jatka valtio suorittaa harjoittelijoille,
14598: tal'ko~tuiksena on hankkia varsinaisten met- ov~tt toistaiseksi olleet aivan mitättömät.
14599: s·ä.nhoitajalinjojen opiskelijoille kokemusta Tästä on seurannut, että metsänhoidon opis-
14600: metsänarvioinnissa, metsämaan kartoituk- kelijoiden !taloudellinen asema velkaantu-
14601: sessa sekä metsätail.oUSBuunnitelmien teossa. misen y. m. johdosta on tullut varsin vai-
14602: Opiskelijoiden suorittama harjoitltelutyö keaksi. Kffika he kuitenkin tekevät har-
14603: on urak!lmluontoista, erittäin ras:kasta ja joitteluaikanaankin valtion kannalta hyö-
14604: vaativaa. Täten opiskelijavoimin suorite- dyllistä ·työtä, olisi paiikallaan, etJtä heidän
14605: tuilla töillä valtio saa 'VUosittain kartoitet- työnsä heille kohtuullisesti !korvattaisiin.
14606: tua ja arvioitua suuria me.tsäalueita, esim. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14607: v. 1947 noin 10,000 ha ja v. 1946 arviolta eduskunnan hyväksyttäväksi !toivomuksen,
14608: 12,000 ha. Kun otetaan huomioon, että
14609: metsätoimistot nykyään lasikevat metsän- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14610: kartoituksen tulevan maksamaan jopa yli siin kohtuullisen korvauksen suorit-
14611: 100 lillk hehtaarilta ja ilmavalokuvausta tamiseksi metsänhoidon opiskelijoiUe
14612: käyttäen jonikun verran siitä alle, niin voi- heidän opiskelUOJikanoon valtion hy-
14613: daan laskea, että opislkelijoiden suorittama väksi suorittamastaan työstä.
14614: työ vuosittain .tuottaa valtiolle ehkä 1 mi:l-
14615: joonankin markan hyödyn.
14616: Helsingissä ihelmikuun 12 päivänä 1949.
14617:
14618: Mauri Ryömä. Eino Roine.
14619: 343
14620:
14621: IX,&2. - Toiv. al. N :o 142.
14622:
14623:
14624:
14625:
14626: Niska.la y. m.: Ka"lanviljelyslrdtoksen perustamisesta Tor-
14627: nioAj9kilaaksoon.
14628:
14629:
14630: E d u s k u n n a ll e.
14631:
14632: Yhteisen lohenkalastuksen järjestämisestä laitos Köngäsen kosikeen Ruotsin puolelle
14633: Tornion ja Muonionjoissa Suomen tasaval- ja sen rll!kennuttaminen annettiin edellä
14634: lan ja Ruotsin kuningllBkunnan välillä tou- mainitun hoitokunnan tehtäväksi, jonka
14635: kokuun 10 päivänä 1947 allekirjoitetun ja rtuli rakentamisessa ja laitOik:sen jatkuvassa
14636: joulukuun 31 päivänä samana vuonna vah- hoidossa puoleksi käyttää suomalaista työ-
14637: vistetun sopimuksen XI artiklan mukaan voimaa. Sanottuna vuonna hankki toimi-
14638: ovat sopimusva;]Jtiot lohenikalastuiksen ko- kunta paikalle tarvittavat hirret ja laudat,
14639: hottamiseksi, :mainituHa kalastusalueella siihen toiminta näyttää :pysähtyneenkin.
14640: päättäneet yhteisesti rakentaaa sekä yllä- Nyt kun voimalaitoksen rakentamisen
14641: ja toiminnassapitää ikalanviljelysla.itokse.n kautta on lohien nousu Kemijokeen estynyt,
14642: Äkä.sjoen varrella Kolarin piltäjässä Suo- on Tornionjoki ainoa Perämereen Iaskevista
14643: men puolella. joista, jossa vielä kalanviljelys samoin kuin
14644: Kun sitten yiksityiskohtaisesti ryhdyttiin luonnonvarainen lisäys voi menestyä, joten
14645: suunnittelemaan laitoksen rakentamista, asia olisi entistä ajankohtaisempi ltä:ltälk:in
14646: kävi selville, ettei sanoltulle paikahle koh- kohdalta. Kun rakentamisen esteenä eivät
14647: tuullisin kustannuksin voinut ajanmukaista ole rahoitusvaikeudet, koska edellämainitun
14648: kalanviljelyslaitosta rakentaa. 10/5 1927 laaditun sopimuskirjan mukaan
14649: Seurau!ksena oli, että v. 1930 asettivat suorittavat puuttavaran uittajat jokaisesta
14650: :kumma.nlk:in maan halliltukset neuvottelu- lruutirunetristä 5 äyriä eli vastaavan mää-
14651: kunnan asian valmistelua varten. Neuvot- rän Suomen rahassa. Siihen a.sti puheena
14652: telukunnan ehOOtuksesta sovittiin m. m. olevaan tarlkoitukseen oli saatu kerätyksi
14653: siitä, että kalanviljelyslaitoksen johdosta 1,200,000 markkaa eli niin paljon kuin lai-
14654: ja hallinnasta huolehitimaan asetetaan kal- tosta vartten silloin · katsottiin tarvittavan
14655: mi:henkinen toimikunta, jonka muodostaa kaiikikia perustamiskmtannuksia varten.
14656: kummankin maan maataloushallituksen 1Edellä esitettyyn viitaten ehdotaanme
14657: määräämä asiantuntija sekä, kolmantena kunnioittaen eduskunnan pääteitävälksi toi-
14658: ra.jaj?~ien lauttausyhdistyk.sen valitsema vomuksen,
14659: henkilo.
14660: .. Molempien maiden. viranomaisten kesken
14661: käytyjen neuvottelujen tuloksena oli, että
14662: että haUitus kiireellisesti ryktyisi
14663: toimenpiteisiin kalanvt1jelyslaitoksen
14664: v. 1937 päätettiin perustaa kalanviljelys- perustamiseksi Tornionjokilookwon.
14665: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
14666:
14667: Ma.rlms lfislmaa. Martti Miettunen.
14668: 344
14669:
14670: IX~ss, - Toiv. al. N:o 143.
14671:
14672:
14673:
14674:
14675: Bonka.la. y. m. : Raakasokeritehtaan perustamisesta V akka-
14676: Suo"YtOOen.
14677:
14678:
14679: E d u s k u n n a 11 e.
14680:
14681:
14682: Solmrijuurikkaasta on muodootunut laa- juurikkaan viljelijöille ja myymaan soke-
14683: joilla maamme alueilla kannattava ja vilje- ria halvemmalla kuluttajille. Nykyisiä Sa-
14684: ·lyksen voima~räistä:misen kannalta edulli- lon ja Ture.ngin tehtaita laajentamalla -
14685: nen viljelyskasvi. Nykyiset raakasoker~teh sikäli kuin se esim. ensiksimainitun tehltaan
14686: taat eivät kuitenkaan kykene vastaanotJta- kohdalla on mahdollista - ei kysymystä
14687: maan sdkerijuurikasta niin paljon kuin ilmeisesti ~uitenkaan voida kokonaisuudes-
14688: sitä voitaisiin viljellä. Nimenomaan Varsi- saan ratkaista, vaan on uuden tehtaan tai
14689: nais-Suomessa, joka on sokerij.uurikkaan tehtaiden perustamiseen ryhdyittävä.
14690: vHjelyksemme vanhinta ja siihen erityisen Vakka-'Silomen alue ympäristöineen on
14691: hyvin soveltuvaa aluetta, on !tehtaan ta- maaperänsä puolesta sokerijuurikkaan vil-
14692: holta täytynyt ryhtyä supistaanaan vilje- je:lykselle erittäin sopivaa ja riittävä
14693: lystä. Uusien viljelyss.opimusten teko esim. raaka-ainemäärä uutta raakasokeritehdasta
14694: siirtoviljelijöiden ja muiden maanhankin- varten on epäilemättä saatavissa. Alue on
14695: talain nojalla asultettujen !kanssa ei näin- j.o ennestään pie.nviljelysvaltaista ja maan-
14696: . ollen tule kysymykseen kuin ehkä poik- hankintalain toimeenpanon j·älkeen muo-
14697: keustapauksisSa. Toisaalta nykyinen koti- dostuu sellaiseksi yhä enemmän. Sen
14698: mainen sokerintuotantomme käsittää sään- vuoksi on tärkeätä saada lisätyksi sokeri-
14699: nöstelyajanlkin sokerinkulutukseen verraten juurikasviljelyksen tarjoamia työ- ja an-
14700: vain noin 20 % eikä se niin ollen riitä siomahdoHisuuksia, koska muita lisäansi.o-
14701: tyydyttämään edes vähintä väilttärmätöntä til·aisuuiksia sanotulla alueena on suhlteelli-
14702: tarvetta siinä tapauksess~, että ulkomaisen sen vähän. Hyvin tärkeätä on, että laaja
14703: sokerin saanti syystä tai toisesta tyrehtyisi. saaristo, jonka sokerijuurikas on korkea-
14704: Senkin vuoksi olisi omaa sokerintuotan- laatuista, pääsisi tuottamaan tätä raaka-
14705: toamme lisättävä, niin että vähimmä:hskulu- aineitta. Sillä olisi suuri merkitys koko
14706: tuksen tyydyttäminen olisi kaikissa .olosuh- lounaisen saaristoalueemme taloudelle, sillä
14707: teissa turvattu. Kun lisäksi maattalouden tähän asti se on vain rajoitetussa määrässä
14708: kaikilla muilla tuotannon aloilla ennemmin voinut osallistua juurikkaan vilje[ykseen. •
14709: tai myöhemmin saavutettaneen omavarai- MYJÖS kuljetusolosuhteet puoltavat · uuden
14710: suus, ja men~kkipula jo nyt on uhkaamassa raakasokeritehltaan perustamista Vakka-
14711: eräitä tuotannon haar.oja, olisi sokerijuu- Suomeen. Alueen läpi kulkee rautatie, joka
14712: riklkaan viljelyn ttarjoamia mahdollisuuksia on verraten vähän kuormitettu ja jonka
14713: kiireellisesti edistettävä. jatkamis,estru Raumalle on t·ehty aloite. Ti-
14714: Nykyisten tehtaiden tuotantokapasiteet- heä maarrtieverkosto, m. m. pian valmis-
14715: tia j-a raaka-aineiden vastaanottokykyä voi- tuva uusi Kustavin tie te.kee lähikuljetuk-
14716: taneen tehtaiden · laajennuksilla aina:kin set kuorma-autoilla edullisiksi. Tehdas voi-
14717: jonkinverran lisätä ja nämä mahd.ollisuu- daan sijoittaa lisäksi niin, että juurikkai-
14718: det on ·luonnollisesti käytettävä hyväksi, den kUljetus vesitse laajasta saaristosta sa-
14719: koska suurempi tuotantolaitos pystyy tuot- moinkuin !kivihiilen ja kalkin tuonti suo-
14720: tamaan sokeria halvemmin yleiskustannuk- raan tehltaalle on mahdollista.
14721: sin ja silloin myös maksamaan paremmin Kysymys on taloudellisesti laajakantoi-
14722: IX,aa-.- Honkala y. m. 345
14723:
14724: nen ja vaatii lukuisien asianhaarojen ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14725: yksityislrohtien selvittämistä. Sen vuoksi eduskunnan päiiltettäväksi toivomuksen,
14726: olisi tätä varten asetelttava ,erityinen asian-
14727: tuntij3!toimikunta,. joka saisi tehtäväkseen että hallit-us kiireellisesti selvityt-
14728: laatia perusteellisen positiivisen ehdotuk- täisi mahdollim11Jdet sokerijuurik-
14729: sen. Kustannukset valtion olisi suoritettava, kaan viJjelyksen lisäämiseen Lounais-
14730: !koska kysymyksessä on yleistaloudellisen ja Etelä-Suomen maatalo-usalueilla
14731: selvityksen hankkiminen, joka kiinteästi ja siihen liittyen toimituttaisi asiom-
14732: 'liittyy koko valtakunnan sokerijuurikasvil- tuntijoilla tutkimuksen uuden ratika-
14733: jelyksen ja jalostuksen kehittämissuunni- sokeritehtaan perustamtisesta V akka-
14734: telmaan. Suomeen.
14735: Helsingissä 11 päivänä helmikuulta 1949.
14736:
14737: Niilo Honkala. A.a.rne Honka.
14738: Matti Heikkilä. Samuli Simula.
14739: Urho Kulovaara. Hugo Nuomaari.
14740: Martti 0. Kölli. Irma Karvikko.
14741: 346
14742:
14743: IX,34. - Toiv. al. N:o 1-M.
14744:
14745:
14746:
14747:
14748: Ni&onaa.ri y. m.: MäärärakMta raakJJSokeritehtaan perus-
14749: tamiseksi Satakuntaan.
14750:
14751:
14752: E d u s k u n n a 11 e.
14753:
14754: Tämän vuosikymmenen aikana on kaik- teessa meillä on hyvin paljon toivomisen
14755: kien kotimaisten maataloustuotteiden me- varaa. Niinpä esim. sellaisilta nyt jo var-
14756: nekki ollut rajaton, ja tarjontaa suurempi sin merkittäviltä juurikkaan viljelysseu-
14757: kysyntä on pitänyt hinnat korkeina. V. duilta kuten Vaikka-Suomeslta, Kymenlaak-
14758: 1948 !tässä suhteessa tapahtui ratkaiseva sosta ja varsinkin Satakunnasta juurikikai-
14759: käänne toiseen suuntaan. Suuresti lisään- den raht;ikustannukset sekä Saloon että Tu-
14760: tyneen väkHannoitteiden käytön y. m. suo- renkiin ovat kohtuuttoman suuret. Juurik-
14761: tuisten tekijäin ansiosta kotimainen elin- Jmiden tuotanto on sitäpaitsi ny,t jo kohon-
14762: tarvikkeiden tuoltanto on nopeasti kehitty- nut niin suureksi, etteivät !tehtaat ehtinoot
14763: mässä elintarvikkeiden puutteesta niiden jalostaa koko juurikasmäärää kohtuulli-
14764: liili:atarjonnaksi, jollaisen asianthlan syntyä sessa aj·assa, eli joulukuun alkupäiviin men-
14765: ulkomailta tapahtuva tuontikin joudulttaa. nessä, vaan oli tehtaiden käyntiaikaa jat-
14766: Jotta maataloutta nyt jo selvästi uhkaava kettava aina tammikuun loppuun asti.
14767: menekkipula ei pääsisi aiheuttamaan suuri- Näin piitkäaikaisesta juurikkaiden säilytyk-
14768: lukuisen pien- ja keskiviljelijäv~ömme sestä johtuu 1nonia suuria tappio1ta:
14769: keskuudessa tuhoisaa. työttömyyttä ja elin- aumaus tulee ka;lliiYuSti, juurikkaiden osit-
14770: tason alentumista sekä liian suurta väestön taista pilaantumista ei voida välttää, nii-
14771: siWtymistä maaseudulta asutuskeskuksiin, den sokeripitoisuus alenee suuresti säily-
14772: olisi valtiovallan taholta jo ajoissa kiinni- rt:yiksen ·aikana. Raaka..:aineen runsaus v.
14773: tettävä huomiota uusien tuotannonmahdol- 1948 johtui kyllä hyvin :huomattavalta
14774: lisuuksien ja työtilaisuuksien avaamiseksi osalta tavallista suuremmista hehtaarinsa-
14775: m. rm. luomalla edellytykset uusien viljelys- .doista. Mutta epäilemätöntä kuilten:kin on,
14776: kasvien tuotannolle. Näistä kasveista olisi että sekä Salon että Tu:rengin sokeriteh-
14777: tässä mielessä ensi sijaisesti otettava huo- taiden raa'ka-·aineen tarve tulee norrmaali-
14778: mioon sokerijuurikas. sinakn ~atovuosina varsin läheisessä !tule-
14779: Sdkerijuurik.a.s ei tosin ole meilläkään vaisuudessa .tyydytetyksi .tehtaiden lähiym-
14780: mikään aivan uusi vilj·elyskasvi. Päinvas- päristöistä muutamien kymmenien !kilo-
14781: toin sen viljely on varsinkin Porin-Tam- metrien säteisiltä ail.ueilta; silloin juurik-
14782: pereen-Lahden Hnjan loull'aispuolella jo ikai.den kuljettaminen esim. Satakunnasta
14783: tähän mennessä täydelleen sivuuttanut ko- Turerulriin tulee olemaan täysin kannatta-
14784: keiluasteen ja muodootunut tuhansilla vil- matonta. Ja tästä seuraisi, että nimen-
14785: jelmillä mitä luonnollisimmaksi tuotannon- omaan pienviljelijäväestölle ja näistä eri-
14786: haaraksi. Suuresti edistynyt ja edelleen- koisesti jo entisillä asuinsijoillaan Vuok-
14787: kin ripeästi keMttyvä lannoitUS- ja viljelys.. senlaaksossa juurik!kaan viljelyn tottu-
14788: tekniiikka parantavat jatkuvasti juurik- neelle siirtoväelle tä.rkeä tulonilähde ehtyisi.
14789: kaanviljelyn kannattavaisuuden edellytyk- Tämä olisi sitäkin valitettavampaa, kun eri-
14790: siä. Eräs !kannattavan raakasokeriteollisuu- koisesti pienviljelykselle elintärkeä koti-
14791: den tärkeimmistä edellyltyksist·ä on kuiten- eläintalouskin todennäköisesti tulee kohtaa-
14792: kin siinä, että. juurikkaiden kuljetusmatkat maan tuotteiden menekkivaikeuksia.
14793: tehtaalle samoinkuin jätteiden (esiin. leik- Jotta pienviijelijäväestöl!le voitaisiin il-
14794: ikeleet) siirtomatkat takaisin viljelmille man varatöitä varmentaa ltäystyöl1lisyys
14795: ovat mahdollisimman lyhyet. Tässä suh- ka,jkkina ·a~koina seH.aisiHaJldn seuduilla;
14796: IX,34. - Nuorsaari y. m. 347
14797:
14798: jo:issa ei mainittavia si·mansion .mahdolli- 'aoja sakerijuurikkaan b.svattajia Vuoksen-
14799: suuksiakaan ole, olisi edel:ytykset sokeri- laaksosta, olisi Satakunnan sokeritehdas ase-
14800: juurikkaan viljelykselle luotava. Tätä var- tettava perustamisjärjestylrsessä ensimmäi-
14801: ten olisi maahamme perustettava kolme seksi.
14802: autta sokeritehdasta: Sata'kuntaan, Kymen- Kun kotimaisen sokerituotannon kannat-
14803: laaksoon ja V.ak:ka-Suomeen. Nämä ja kaksi tavuus riippuu olennaisesti ·tuontisokerille
14804: jo toimivaa tehdasta voisivat tuottaa vu~ määrättävän. tullin suuruudesta, olisi juu-
14805: sittain 40--50 tuhatta tonnia raakasokeria, · rikkaanvilj~lyn kannattavuuden takaami-
14806: ~Ii suunnilleen sellaisen määrän, että koh- seksi laadittJava pitkälle aJalle tähtäävä so-
14807: tuullinen sokeriannos olisi ;taattu niissäkin lrerintuotanto-ohjelma, jossa toisaalta mää-
14808: oloissa, joit:;s.a saanti u:lkomailta jostain nooltäisiin tulli- ja siitä riippuva sokerin
14809: syystä vaiikeutuisi. Näiden kaik:kien kol- hinta. sekä toisaalota uusille !tehtaille mah
14810: men tehtaan rakentaminen samanailra$esti doll:ioosti myönnettävät suoranaiset valtion
14811: ei liene !kuitenkaan tarkoituksenmukaista, avustukset ja lainat. Tämä ohjelma olisi
14812: vaan ne olisi peruswttava määrätyssä jär- laadittava. kiiree7 l:iaesti. Sillä tällainen
14813: jestyksessä. Satakunnassa oli jo ennen so- selvä ohjelma olisi omiaan helpottamaan
14814: tia syntymässä osakeyhtiö t.ehtaan perusta- juurik.kaan. viljelyn laajentamista ja uusien
14815: mista v·arten. Hanke keskeyttyi kuitenkin tehdasyritysten perrurtamista tuottavan ;työn
14816: r10dan luomissa oloouhteissa. Mutta kun varaa:rniseksi .!luurilukuiselle pienviljelijä-
14817: juurikkaan viljely on saavuttanut 'Satallrun- väestölle.
14818: nrulM laajat mittasuhteet siitä huolimatta, Yllä olevaan Viitaten ehdotamme edUB-
14819: että matka sieltä Turenkiin on v.arsin pitkä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14820: r.'n ajankohtaa pidettävä sopivana toimen-
14821: piteitten jatkamiseksi satakuntalaisen raa- että haUitus ryhtyisi toimenpitei-
14822: kaSokedtehtaan perustamista varten. Tä- siin raakasokeritehtaan perustarmi-
14823: män sekä . sen seikan vuoksi, että Koke- seksi Satakuntoon ja varaisi jo ensi
14824: mäenjoen ~aaksoSsa ympäristälruntineen on 'IJU(){/,en talousarvioesitykseen tarkoi-
14825: sangen J.tyvät luontaiset edellytykset juu- tusta varten J() rniljoonan maJrkatn.
14826: rilkka:an viljelylle kuin my&kin siksi, että miiäräraltan.
14827: juuri tälle aluooll~ on siirtynyt paljon Van-
14828: Helsingissä 2 päivånä helmikuuta 1949.
14829:
14830: Hugo Nuorsaari. Jaalclto Haikala. KyllikJla Pohjala.
14831: JaJma.Ti Pusa. Arvo Sävelä. Matti Heiöilä.
14832: Niilo HODikaJa.. Antto Prt1D.!Dlla. Lauri Leppihalme.
14833: Kalle JOU:lamen. Laura. Bmnder-Wallin. Pentti Niemi
14834: Joba.nnes Wirtanen. L. I. Ka.u!kamfla. Lauri Mur:tonum..
14835: Al'V'o RUhimMti. Irma Torvi.
14836: 348
14837:
14838: IX,u. - Toiv. aJl. N :o 145.
14839:
14840:
14841:
14842:
14843: Koskinen y. m.: Pienviljelijäväestön ammattiopetuksen
14844: uudistamisesta.
14845:
14846:
14847: E d u s k u n n a ll e.
14848:
14849: Maataloushal.lituksessa on tiettävästi desta päätekijästä. Toinen on se, että pien-
14850: tehty suunnitelmia maa/talousammattikou- viJljelijäväeSitön keskuudessa vain anihar-
14851: lujen lisäämisestä nykyisestään. Niinpä on valla on tilaisuus osallistua edes talvikau-
14852: suunniteltu kiinteä maamieskoulu jokaista den kestäville maamieskoulun kuraseille.
14853: vi~ttätuhatta viljelmää kohiti, joiden pmta- Taloudelliset tekijät ovat siihen pääsyynä
14854: aia on yli yhden peltohehtaarin. Edelleen ja lisätekij:änä on se, että opetusohjelmat
14855: on ajateltu ikiinteissä !kouluissa annetun ja opettajatikaan usein eivät vastaa täysin
14856: maatalousopetuksen täydenitämistä neuvon- niitä amma;tihlisia ja yhteiskunnallisia käsi-
14857: tatoimintaan liittyvällä luentotoiminnalla. tyksiä, jotlm sopisivat sellaisenaan pien-
14858: Tiedetään myös suunnitellun lähinnä Le- viljelijöiden oloihin. Pienviljelijöille on
14859: paalle käytännöllisten kurssien järjestä- nykyisistä maatalousammattikouluista tul-
14860: mistä maataloustyön edistämistarkoituk- lut liian kalliita siilien hyötyyn verrattuna,
14861: sessa. joika niissä käynnistä on ollut. ·
14862: Näiden suunn~telmien pahana esteenä il- Ei ole ihme, että näin on asianlaita,
14863: moitetaan olevan sen, että oppiJailta ei ole sillä määrääväHäkin taholla on nykyisestä
14864: ollut täysin riittävästi edes nykyisin toi- tilanteesta tällä alalla tehty sellaisia johto-
14865: minnassa olleisiin maatalousoppilaitoksiin. päätöksiä, että maatalousväestöllemme riit"
14866: Niinpä karjanhoitokouluissa olisi vo~tu tääkin, että sillä on suurempien tilojen
14867: vuonna 1948-49 kouluttaa 700 oppi- piiristä lähtenei,tä perusteellisemman tieto-
14868: 1asta, mutta hakijoita oli vain 400. Toi- puolisen ja talouspoliittisen opin saaneita
14869: saalta siis kaikki luvu:t viittaavat sii- johtajia. ·Itse suuri massa tarvitsee noiden
14870: hen, että maatalouskouluja tarvittaisiin piirien käsityksen mukaan lähinnä neuvon-
14871: lisää, mutta toisaalta ei edes nykyi- trutyön kautta saatavaa johtajaperiaatteen
14872: siin kouluihin saada riittävästi oppilaita. mukaista massakoulutusta.
14873: Täytyy siis olla vika nykyisin siinä, että Tällainen asiantila ei kuitenkaan voi olla
14874: toiminnassa olevat koulut eivät vastaa pysyvä ja maataloUISväestön vähäväkisen
14875: niitä toivomuksia, joita hvajoilla maatalous- osan etujen mukainen. Sen pitäisi sa'Rda
14876: väestöpiireillä ·asiaan nähden on. Asiaa puhtaasti ammatillista koulutusta, koska
14877: tarkkaiJltaessa on todettu, että maatalous- pienviljelijäkin vain tieto.puolisesti itseään
14878: ammattikoulujen oppilasaines nn alempia kehittämällä voi hankkia sekä yksityis- että
14879: kouluja myöten suhteettoman paljon peräi- kansantaloudellisesti tärkeän ammatti päte-
14880: sin ikesiki- ja suurikokoisilta viljelmiltä. vyyden.
14881: Nimenomaan korkeammat oppilaitokset ovat Mielestämme pitäisi tarkoin tutkia koko
14882: saaneet tässä suhteessa jopa määrätynlrai- pienvilj.elijäväestön varsinaisen tietopuoli-
14883: sen ·luokkakoulujen le1man. sen ammattikasvatuksen uusimismahdolli-
14884: Syy tällaiseen asiain tilaan ei luonnolli- suudet sen taloudellisen keS!tokyvyn ja am-
14885: sesti ole siinä, etteikö nimenomaan pien- matilliset tarpeet huomioon ottaen. Tässä
14886: viljelmien isännät ja emännät tarvitsisi tarkoituksessa pitäisi lähteä siitä, etrt:ä maa-
14887: enemmänkin käyrt;ännöllis-t~etopuolista kou- mieskoulukursseista ja karjanhoitokoulujen
14888: lutusta kuin muiden tilojen halotijat. Seli- opetuksesta alkaen opetusohjelmat jaettai-
14889: tyksensä nykyinen maatalousammattikoulu- siin talvea ikohti 1-2 kuukauden pituisiin
14890: jen oppilasaineksen kokoonpano saa kah- kurssijaksoihin. Kukin j:akso liittyisi seuraa-
14891: IX,35, - Koskinen J· m. 349
14892:
14893: vaan talven kurssiin niin, että tällä tavoin vitaan myös pienviljelmien .tal'peita yksin-
14894: voitaisiin ·suorittaa. nyikyisiä maatalousam- omaan huomioivaa kesäkoulutusta niin tie-
14895: mattikoulujen oppimääriä vastaavrut kurs- topuolisissa ikuin käytännöllisissä aineissa.
14896: sit. Kurssit pitäisi järjestää kiinteissä am- Näin tämä lyhyempiin kursseihin jaoitel-
14897: mattikouluissa siten, .että pienviljelijäkodin tava ja useamman vuoden ajalle ulottuva
14898: jäsenet voisivart:. kunakin talvena suorittaa koulumuoto voisi: muodostua maataloudelli-
14899: e. m. 1-2 :kuukauden pituisen kurssin ja seksi :kansanammattikoulUJksi.
14900: siten useamman tatlwn aikana jatikaen koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14901: naisia pidempiä maatalousammattikursseja. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
14902: Kesänaikaiset lyhyemmät käytännölliset muksen,
14903: kurssit ja sopivasti koko opiskelua täyden- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14904: tävä kirj,eopiskelu voisi erinomaisella ta- siin pienviljelijäväestön ammatti-
14905: vatlla .täydentää tätä pienvilj.elijäväestön laa- opetuksen uudelleen järjestämiseksi
14906: joille joukoille sopivaa ja taloudellisesti ny- niin, että mahd<Jllisimman laajat
14907: kyistä helpommin ikestetltävää koulutUSIIIluo- pienviljelijäjoukot voisivat saada
14908: toa. Apurahojen käyttö ja lahjakkaimpien riittävästi ja makd<Jllisimman moni-
14909: opiskelijoiden koulutuksen täydentäminen puolista ammattiopetusta ammatis-
14910: korlreimpaan ·maatalousopetukseen saakka saam, ilman että taloudelliset ja yh-
14911: ulottuvaksi pitäisi saada täydentämään nyt teiskunnalliset tekijät ovat koulun-
14912: esitettyä koulumuotoa. Opettajistolie tar- käynnin esteenä.
14913: Helsingissä 10 päivänä helmikuwta 1949.
14914:
14915: Arttur Koskinen. 0. Muikku. Paavo Karjalainen.
14916: Olavi KajaJ:a. G. H~. Kustaa Alanko.
14917: E. Pusa. Martta Salmela-Järvinen. Heildrl Simonen.
14918: Alpo Lumme. Viljo Rantala. Vilho Väyrynen.
14919: Pentti Niemi. Meeri Kalavainen. A. Turkkia.
14920: Arvo Sävelä. Penna Tervo. E1J.i Nurminen.
14921: J. F. Tolonen. Kaisa Hiilelä. J. Pyy.
14922: La.ura Brander-Wrulin. V. Puumalainen. Veli Järvinen.
14923: Juho Karvonen. Jere JuutiJa.inen. Emo Raunio.
14924: Edvard Pesonen. Yrjö Welling.
14925: 350
14926:
14927: Ix.a6. - Toiv. a.l. N :o 146.
14928:
14929:
14930:
14931:
14932: Miettunen y. m.: Kas-vinjalostusosemrm perustarr.ise.~ta Poh-
14933: jois-Suomeen.
14934:
14935:
14936: Eduskunnalle.
14937:
14938: Pohjois-Suomessa, jossa peltoalaa on no- luonnon tarjoaminen edelly,tyst€n :puolesta
14939: peasti laajennettu ja jossa uudisraivaus- vastaaviin olosuhteisiin.
14940: toimintaa tehokkaasti jatkaen on laajoja On sclvää, että maamme aivan etelä--
14941: alueita viljelyksoon vallattavissa, ovat ikas- osassa olevilla kasvinjalostuslaitoJ:.:.silla ei
14942: vien kasvuolosuhiteet monessa suhteessa eri- ole näitä edellytyksiä, vaan pohjoisteu seu-
14943: laiset kuin maamme eteläosissa. Muun tujen tarvetta silmälläpitäen suori.tettr.Lva
14944: muassa on todettu, että monet kasvilajit työ on keskitettävä tälle alueclle perUSitet-
14945: ja samankin lajin eri lajikkeet kehittyvät tavaan kasvinjalostusasemaan, jonka tuke
14946: huomattavasti eri tavaLla Pohjois-Suomen toimia kiinte.ä&sä yhteistoiminnassa muiden
14947: pitkien ja valoisten päivien vaikutuksesta kasvinjalostuslaitos,ten kanssa. Kun Poh-
14948: kuin e.telämpänä. Luonnollisesti myös kas- jois-Suomella suurine viljelyskelpoisine suo-
14949: vukauden lyhyys vaikuttaa ratkaisevasti alueineen on maataloudellisesti suuret kehi-
14950: eri lajikkeiden erilaiseen menestymiseen. tysmahdollisuudet, olisi erittäin tärkeätä,
14951: Lisäksi maan voimakkaaseen routaantumi- että kasvinjalostustyömme saataisiin entistä
14952: seen, pohjoisilla seuduilla ominaisten lmsvi- paremmin palvelemaan myookin näiden
14953: tautien vaikutuksiin ja muihin sellaisiin seutujen kehittyvää maataloutta.
14954: tekijöihin suhtautuvat eri jalosteet ja kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme
14955: nat eri tavalla. Vain pa~ka:Hisissa olosuh- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14956: teissa voidaan saada riittäväSiti selvitetyksi vomuksen,
14957: kasvien suhtautuminen näihin S eikkoihin.
14958: 1
14959:
14960:
14961: Senvuoksi kasvinjalostustyö voi täysin tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14962: loksellisesti palvella näiden seutujen tar- toimenpiteisiin ajanmukaisen kasvin-
14963: peita vain sillä edellytyksellä, että jalos~ jalostusaseman perustamiseksi Poh-
14964: tustyö ja tutkimustoiminta k€Bkitetään jois-Suomeen.
14965: Helsingissä 8 ,päivänä helmikuuta 1949.
14966:
14967: Martti Miettunen. Markus Niskala..
14968: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela..
14969: 351
14970:
14971: IX,s 1. - Toiv. al. N :o 147.
14972:
14973:
14974:
14975:
14976: '.l"auriainen y. m.: Viljelyskasvien koe- ja kusvinjalo.~tusas(..
14977: man penl-Stamisesta Kainuuseen.
14978:
14979:
14980: E d u s k 11 n n a B e.
14981:
14982: On selvää, että Kainuun, ,nälkämaan", k.ehitJtäminen sitäkin tärkeämpää. Ilman
14983: väestön toimeentulon parantamisessa or1 sopivien ikasvilaatujen kehittämistä ne suu-
14984: maatalouden edistämisellä jatkuvasti ensi- re~ uhraukset, joita yksityiset ja valtio te--
14985: luokkainen merkitys. Kainuussa ei ole ai- kevät Kainuun erämaiden asuttamissksi,
14986: noastaan runsaita viljelysmahdollisuuksia, antavat heikkoja tuloksia. Koska kasvien
14987: vaan myös väestöHä on halua uudistuksiin jal08tamisen aikanakin on tärkeätä, että se
14988: maatalouden alalla ja myös uudisraivauk- tapahtuu lähinnä sellaisissa olosuhteissa,
14989: seen on suuri ;nnostus. joihin niit.ä kaskveja pyritään kehittämään,
14990: Ilmasto maammP. ·eri osissa on huomatta- on tarkoituksenmukaista, että myös Kai-
14991: vat>ti erilainen. Niinpä esim. Kainuussa nuuse~m ipe:L'Mtetaan tällainen koeviljelys-
14992: viljan tuleentumisen ajka on huomattavasti ja kasvinjalostusasema.
14993: lyhyempi kuin Etelä-Suomessa. Myös maan- Kun Kainuussa on valtion omistama Sep-
14994: larutu eri osissa ma.<~ ktuJ,me .on erilainen. päläJl maamieskoulu, niin .sen yhteyteen .tä-
14995: Kainuussa hiekkamaat ovat yleisiä, mutta män aseman perustaminen ei vaatine ko-
14996: ny'kyisin 001 myoo ooita otettu viljelykselle. vinkaan suuTia uhrauksia valtiolta.
14997: Elinvoimaisen maatalouden edelJytyksenä Kuten on OS<litettu, ilman tällaisen koe-
14998: on, että raiv·atuille pelloiHe ja !liityille on viljeil.yea.stlrnaP perustamista ei Kainuun
14999: saatavissa kasveja, jotka soveltuvat 8ihli- maataloutta voida kohottaa täysin tehok-
15000: läisoon maanlaatuun ja ilmastoon; muuten kaaksi, ehdotamme eduskunnan päätettä-
15001: ei saada !kunnollista satoa. Kun myös Kai- väksi toivomuksen,
15002: nuussa on valtion tukemana ryhdytty har-
15003: joittamaan uudisraivausta ja ur;.disasutusta, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15004: joka lähiaikoina saavuttaa yhä suuremmat toimenpiteisiin viljelyskasvien koe- ja
15005: mittasuhteet, on ilmasto- ja maa8Uhteisiin kasvinjalostusaseman perustamiseksi:
15006: ooveltuvien kasvien ja viljelysmenetelmien K ainuu.~een.
15007: Helsingissä J 1 päivänä helmikuuta 1949.
15008:
15009: Hannes Ta.uriainen. Matti Meriläinen.
15010: T·c>ivo I. Sormunen. J. Mustonen.
15011: Eino Tainio.
15012: 352
15013:
15014: IX,3s. - Hemst. mot. N:o 148.
15015:
15016:
15017:
15018:
15019: Törngren m. fl.: Angående anslag till räntefritt lån åt
15020: Höyre Svenska Lantbruksläroverket i Abo.
15021:
15022:
15023: T i 11 R i k s d a g e n.
15024:
15025: Efter det Lantbruksstyrelsen skriftligen dettyä opetusohjelmaa voida .täysin toteut-
15026: förordat iniköp av ett demonstrationslant- taa. Kun lain maatalousoppilaitoiksista 1
15027: bruk har Garantieföreningen för Högre .päivältä heinäikuu:t!ll 1924 8 § :ssä yksityis-
15028: SVienska Lamtbruksläroverket i Åbo r. f. luontoisen maatalousoppilaitoksen valtion
15029: genom köpebrev av doo 4 mars 1948 för avun edclly.ty'ksenä säädetään, että oppilai-
15030: en köpesumma av mk 2,680,000:- över- toksessa m. m. on noudatettava vahvistet-
15031: tagi:t Signäs stomlägenhet, omfattande 33 rtua opetusohjelmaa, ei Hög.r·e Svenska
15032: hektar åker och 75 hektar skogsma:l'lk i Lantbruksläroverket'iä valtionapuun y. m.
15033: Qvidja by av Pru-gas soclren, viLken lägen- nähden voida ,täysin rinnastaa maamies-
15034: het skaJl användas som demonstrations- opistoihin ennenkuin se on hankkinut kou-
15035: lantbruk för ovannämnda läroverk. F1ör lutilan ja siten saanut tHaisuuden opetus-
15036: köpets finansi:ering har Garantiföreningen ohjelmaTIBa kehittämiseen suomenkielisiä
15037: upptagit ett inteck:ningslån, stort mk opiSitoja täysin vastaavaksi."
15038: 2,700,000: - , viLket löper med 9% ränta. Lägenhetens e:konomiebyggnadeT äro i
15039: Beträffande detta köp säger Lantbruks- myckiet däligt skick, varför lä.rove.rkets di-
15040: styrelsen i sin Slkrivelse till Högre Svenska reiktion ansett a:tt gårdens gam:la och rym-
15041: Lantbruksläroverk€1ts rektor bl. a.: ,Högre iliga stenladugår.d måste ombyggas på
15042: Swnska Lantbruk.släroverket i Åbo on sekä sådant sätt rutt aLla ekonomibyggnader in-
15043: opetusohjelmansa että asemansa puolesta rymmas i densamma.
15044: maatalouskoulujärjesteimässä rinnastettava Tili gården mås·te anskaffas döda och
15045: Maamiesopistoihin. Suomenkieliset Mustia- levande inventa:rier, i vilka under nuva-
15046: lan ja Pienvilj.elysneuvojaopistot ovat val- rande förhållanden stora ikapital måste
15047: tion omistamia ja sijaitsevat valtion om~ in vesteras.
15048: tamilla maatiloilla. Ruotsinkielinen opisto De ovan berörda ombyggnrudsarbetena
15049: on yksityisen yhtymän omistama mutta och ankaffandet av inventarier iha beräk-
15050: nauttii valtionapua ja on maassamme ainoa nats stiga till minst 3.5 miljoner mar'k.
15051: oppilaitos, jossa annetaan maamiesop:istoja Då det ej. är tänkba:vt att gården kan
15052: vastaavaa opetusta ruotsinkielellä. Sen ke- bära en större skuldbörda än den nu-
15053: hittämisen ,täysin suomenkielisiä opistoja va.rande, 2. 7 miljoner mark, få vi VJÖrdsamt
15054: vastaavaksi on estänyt oman koulutilan föreslå, att :dksdagen vihle hesluta hem-
15055: puute, mirikä johdosta maataloushallitus stiilla,
15056: useammassa 1eri yhteydessä on todennut
15057: sellaisen t~JJrpeellisuuden. att regeringen i propositionen an-
15058: Maamiesopistoista on voimassa joulukuun gående statsförslaget för år 1950
15059: 30 päivänä 19"27 annettu asetus maamies- måtte upptaga ett ansZag, stort
15060: opistoista. Sen 2 ja 4 §.§ .edellyttävät ni- 3,500,000 mark, att utgivas som rän-
15061: menomaan, että maamiesopistolla tulee olla tefritt lån åt Högre Svenska Lant-
15062: havaintotila. Ilman sitä ei opistoilla Sää- bruksläroverket i Abo.
15063: Helsingfors den 12 februari 1949.
15064:
15065: RaJ.f TörngTen. Henrik Kullberg.
15066: 353
15067:
15068: IX,3s. - Toiv. al. N:o 148. Suomennos.
15069:
15070:
15071:
15072:
15073: Törngren y. m.: MäärärahaS'ta korottomaksi lainaksi Högre
15074: Svenska Lantbruksläroverket i Abo ni,rniselle oppilaitok-
15075: selle.
15076:
15077:
15078: E d u s :k u n n a ll e.
15079:
15080: Maata.loushalliituksen puollettua kirjalli- dettyä opetusohjelmaa. voida t.äysm toteut-
15081: sesti havamtotilan ostoa on Garantifö,re- taa. Kun lain maatalousoppilaitoksista 1
15082: ningen för Högre Svenska Lanthruksläro- päilvältä heinäikuuta 1924 8 § :ssä yksiltyis-
15083: verket i .&bo kauppakirjalla 4 päivältä luontois~n maatalousoppilaitoksen valtion
15084: maaliskuuta 1948 ostanut 2,680,000 markan avun .edellytyksenä säädetään, että oppi-
15085: kauppahinnasrt.a Signäsin kantati.lan, joka laitokse;;sa m. m. on noudatettava vahvis-
15086: käsittää 33 ha peltoa ja 73 ha me'tsämaata, tettua opetusohjelmaa, ei Högre Svenska
15087: Paraisten pitäjän Qvidj·an kylässä, j·ota Lantbruksläroverlmt'iä valtionrupuun y. m.
15088: ·tilaa tullaan käyttämään havaintotilana nähden voida täysin rinnastaa maamies-
15089: edeHä maini1ttua oppila~i.tosta varten. Kau- opistoihin ~ennenkuin s.e on: hanik:Jkinut !kou-
15090: pan rahoittamis,eksi kannatusyhdistys on lutHan ja siten saanut ti:laisuuden opetus-
15091: ottanut 2,700,000 markan suuruisen kiin- ohjelmansa kehittämiseen suomenkielisiä
15092: nityslainan 9 %: n korolla. opistoja .tä;ysin vastaavaksi"
15093: T·ästä kaupa&ta. sanoo maata:loushaHitus Tilan trul:ousrakennukset ovart; hyvin huo-
15094: kirj.elmässään Högre Svenska Lantbruiks- nossa kunnossa, min:kä vuoksi oppilaitoksen
15095: läroverketin .reMorille m. m.: ,Högre johto on ikatsonut, että tilan vanha ja ti-
15096: Svenska Lantbruik,släroverket i Åbo on sekä lava ik:ivimen navetta.rakennus on .ralrennet-
15097: opetusohjelmansa että .asemansa puolesta 'tava uudelleen siten, että siihen sijoitetaan
15098: maatalouskoulujärjestelmässä J>innastettava kaikki talousrakenn uks~t.
15099: Maamiesopistoihin. Suomenkieliset Musrtia- THalle on !hankittava. kuollutta ja elävää
15100: lan ja Pienvilj,elysneuvojaopistot ovat val- irtaimistoa, joiJhin nykyoloissa on sijoitet-
15101: tion omistamia ja sisaitsevat valtion omis- tava suuria pääomia.
15102: tamilla maatiloilla. Ruotsinkielinen opisto Edellä ik:osketeltuj.en :töiden ja kaluston
15103: on yksityisen yhtymän omistama, mutta hankintakustannusten on ~askettu nousevan
15104: nauttii valtionapua ja on maassamme ainoa vähintään 3.5 miljoonaan ma:rkkaan.
15105: oppilaitos, jossa annetaan maamiesopistoja Kun iei ole ajateltavissa, että tila voisi
15106: vastaavaa opetusta. ruotsinkielellä. Sen ke- kestää suu,rempaa velkata,akkaa kuin sen
15107: hilttämisen täysin suomenkielisiä opistoja nykyinen, 2. 7 miljoonaa markkaa, ehdo..
15108: vastaavaksi on estänyt oman koulutilan tamme !kunnioitta,en ·eduskunnan pä:ätettä-
15109: puute, milnkä johdosta maa,tailoushallitus v:äikai toivomuksen,
15110: useammassa eri yhteydessä on todennut
15111: sellaisen tarpe:eUisuuden. että hallitus ottaisi vuoden 1950
15112: Maamiesopistoista on voimassa joulukuun h~Lo- ja menoarvioe,sitykse.ensä
15113: 30 ,päivänä 1927 annettu asetus maamies- 3,5001000 markan suuruisen määrä-
15114: opistoista. Sen 2 ja 4 §§ edetlly,ttävät ni- rahan annettavaksi korottomana lai-
15115: menomarun, 'että maamiesopistolla tul,ee olla nana Hög,1·e Svenska Lootbru.ksläro-
15116: havainltotila. Hman sitä ei opistoille sää- verket i Abo nimiselle oppilaitokselle.
15117: He~singissä helmikuun 12 päivänä 1949.
15118:
15119: Ralf Törngren. Henrik Kullberg.
15120: 354
15121:
15122: IX,39. - Toiv. al. N:o 149.
15123:
15124:
15125:
15126:
15127: Heikkilä y. m.: Isäntäkoulutuksen aikaansaamisesta.
15128:
15129:
15130: E d u s kun n a U e.
15131:
15132: Jo vuoden 1926 maatalousoppilaitoskomi- luissa; voidaan antaa. Itsenäiselle viljelijälle
15133: tea ik.iinniltti huomiota maamieskouluope- on niinikruän tärkeätä omata riittävät tiedot
15134: tusta perirupohjaisemman opetuksen tarpeel- maanviljelijäin yMeistoi:minnama maa- ja
15135: lisuuteen ja myöskin vuoden 1936 maa- metsätalouden alalla, maa- ja metsätalou-
15136: talousopetusDhj·elmakomitoo piti .tarpeelli- dellisten J.ainsäädännöstä, työlaillJSäädän-
15137: sena laajennetun ma<J.mieskouluopetuks.en nöstä ja kunnallisista kysymyksistä.
15138: ailmamsaamislta. · Kun maaanies- ja pi.enviljelysneuvoja-
15139: TäJlaiseru vilje:lijän omaa tarvetta pwlve- opistot ovat lähinnä neuvojatarpeen tyy-
15140: levan n. s. isäntäkoulutuksen aikaansaami- dyttämistä varten ja niihin pyrkivien luku-
15141: Mn on nyt entistäänkin tärkeämpää. Maa- määrä on jatkuvasti korkea, ei itsenäiseksi
15142: U!Jlouden voimruperäistäminen, pyrkimys viljelijäksi aikovilla ole tällä hetkellä mah-
15143: tuotantokustannusten alentamiseen ja tuo- dollisuutta kouluopetuksen muodossa saada
15144: temää;ri\m lisäämiooen vaatii vilJelijältä pe- maamieskoulukurssia pitemmälle menevää
15145: rusteelliSta ammattitietoa ja -taitoa. Kan- ammattiopetusta. ETi yhteyksissä on jat-
15146: nattavan marutilatalouden harjoi:ttamiseen ei kuvasti .painostettu ammattiopetuksen mer-
15147: riitä pelkkä viljelyst€1lrnillisten kysymysten kitystä yleensäkin. Maataloudessa, jossa
15148: hallitseminen, vaan tarrvitaim siihen en,tis- työslmntelee suurin yhtenäinen väestöryhmä
15149: täänkin suurempaa perehtyneisyyttä talou- ja joka parhaillaan Dil: vaikeassa kriisivai-
15150: dellisten laskelmien laatimiseen ja tilalla heessa jru joruka vastaism kehittymismah-
15151: tapahtuvan liiketoiminnan oikeaan Olhjaa- dollisuudet ra;tkaisevassa määrässä ovat
15152: miseen. Siirtyminen johonkin erikoisvilje- riippuvaisia viljelijöiden ammattitaidosta,
15153: lykseen esim. siemenviljelyyn saattaisi on ammruttiopetuiksessa tärkeässä kohdassa
15154: useassa tapauksessa huomrutta.vasti kohottaa aukko.
15155: jonkin tilan kannattavuutta, mutta sen Edellä olevan perusteella esitämme ·edus-
15156: edellytyksenä on että viljelijäillä on riit- kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
15157: tävä ammattitaito ja -tieto niin viljelystek-
15158: nii'kasta ikuin tuotteiden markkinoimisesta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15159: km. Maatalouden jatkuva koneellistaminen toimenpiteisiin sellaisen maataloudel-
15160: vaatii perelhtyneisyyttä koneiden käyttöön lisen opetuksen, n. s. isäntäkoulutuk-
15161: ja hoitoon. Salaojitustöiden suorittaminen sen afikaansaamiseksi, joka nykyisten
15162: ja näiden töiden johto ja valvonta., laidun- ma(J)mieskoulujen lisänä riittävässä
15163: talouden suunnittelu sekä monet muut maa- määrässä pystyisi tyydyttämään it-
15164: tatlouden erikoisalat vaativat yksityiskoh- senäisen viljelijän ammattitaidon tar-
15165: ta.isempaa opetusta kuin mitä maamies:kou- peen.
15166: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
15167:
15168: Matti Heikkilä. .Aarne Honka. J. E. Lampinen.
15169: Kyllikki Pohjala. Helena Virkki. A. Brander.
15170: Niilo Honkala. Yrjö I. Antila. Erkki Koivisto.
15171: Oskari Lehtonen. Heikki Ala-Mäyry. Jus·si Lappi-Seppälä.
15172: Felix Seppälä. ·
15173: 355
15174:
15175: IX,4o. - Toiv. al. N :o 150.
15176:
15177:
15178:
15179:
15180: Ryhtä y. m. : Koillis-Pohjanmaan maam~eskoulun perusta-
15181: misesta Pudasjärven kunnassa olevalle Pietar~?an tilalle.
15182:
15183:
15184: Ed usk u n n a 11 e.
15185:
15186: Maamme eri seUitujen i1mastolliset eroa- näinollen voi:taisiin maamieskouluopetuk-
15187: vrusuudet määräävät kuUekin alueelle omat sessa erikoisesti tehostaa juuri näitä oman
15188: tuotantoedelllytyksensä maatalouden harjoit- maiilkunnan luontaisia tuot8!11tomuotoja.
15189: tamista aja:teltaessa. Tätä silmällli pitäen Pudasjärven kunnanvaltuusto on useassa
15190: onkin eri puolille marutamme perustettu lu- kokouksessaan käsit€llyt maamieskoulun pe-
15191: kui\Sa määrä maataloudellisia ammattikou- rustamiskysymystä. Niiniikä·än lähetti mai-
15192: [uja, jotta: kullakin maamme kolkalla voi- ni,vtu kunta viime syksynä J.ähetystön maa-
15193: taisiin maatalouskouluihin pyJ:ikivät oppi- ,taJoushallituikseen neuvottelemaan maamies-
15194: laat kouluttaa lähinnä siinä ympäristJössä, koulun sa.am.nista paikka:kunnaJle. Nyt on
15195: jossa he tulevwt koulusta päästyään käy- lisäksi Pudasjärv.en kunta varanurut omis-
15196: täronöllis.tä maatalousammattiaan harjoitta- tamansa Pietarila-nimisen tilan maamies-
15197: maan. Tällä hetkellä on meillä toimin- koulun ikäytltöön: vuokrattavaksi. Tällä ti-
15198: nassa yhteensä 38 maam1es- tai pienviljeli- lalla on iso asui.mrulmnnus, jossa on kaiksi
15199: jäkoulua, muuta siitä huolimatta vain n. tilavaa huonetta luokkahuoneiksi (:kooltaan
15200: 60 % näihin kouluihin pyrkivistä nuoru- 8X9 m ja 7X8 m) sekä keittiö ja kolme
15201: kaisista on voitu vuosittain ottaa mainittu- pienempää huonetta. Lisäksi on tilaJla
15202: jen: koulujen oppilaiksi. kotieJ.äinralkennu.s, jossa on 14 lehmän na-
15203: Koillis-Pohjanmaan laaja maakunta, jo- vetta sementtisisustuksella ja 3 hevosen
15204: honka voidaan lukea Kuusamon., Posion, talli sekä katollinen lantala. Tilalla on
15205: Taivalkosken., Pudasjä·rven, Kiimingin ja 2 ili.a peltoa ja Pudasjärrven kunta on lä-
15206: Ylikiimingin kunnat j.a joissa on Y'hteensä heHä olevalta kunnalliskodin maatilaha lu-
15207: 45,350 asukasta, on kuitenkin vielä i11maro pwutunut vuokraamaan koulutilalle tarpeel-
15208: maataioudelli.sta ammattikoulua. Mainittu lisen määrän lisäpeltoalaa. Tällä tilalJa voi-
15209: maaikunta, jonka asukkaat ova;t valtaosal- taisilin maamieskoulutyö varsin pienillä
15210: taan •pienviljelijäväestöön kuuluvia, on joka ikustaunuksilla aioittaa jo ensi vuoden alusta
15211: vuosi lähettänyt joukon nuoria miehiä eri lähtien, kunhan vain opettajien pa:lkkauk-
15212: puolilla maata oLeviin maami·eskouluihin. .seen ja juokseviin koulumenoihin varattai-
15213: Tämä osoittaa sitä, •että Koillis-Pohjanmaan sUn :talousarviossa tarpeeJli,nen määräraha.
15214: vruestöllä on harrastusta maataloudellista Edellä olevan ,perusteella ehdotamme
15215: opetusta ikoMa:a:n. Pitkän aiikaa on imiten- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15216: kin kaivattu maamieskoulua maakunnan
15217: omalle alueel1e, koska Koillis-Pohjanmaan että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
15218: maata:loudelHset ·edellytykset, varsinkin re- siin Koillis-Pohjanmaan maamies-
15219: huntuotantoa ja karjatalousvaltaista maa- koulun pe,rustamiseksi Pudasjärven
15220: taloutta aj.wtellen, ovat hyvin lupaavat ja kunnassa olevalle Pietarilan tilalle.
15221: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
15222:
15223: Niilo Ryhtä. Kusti Esikola.
15224: Yrjö Hautala.. Yrjö Saari.
15225: Ka.uno KJeemola. M. 0. Lahtela.
15226: 356
15227:
15228: IX,41. - Toiv. al. N :o 151.
15229:
15230:
15231:
15232:
15233: Niskala. y. m.: Maamieskoulun perustamisesta Tornionjoki-
15234: laaksoon.
15235:
15236:
15237: Eduskunnalle.
15238:
15239: Pohjois-Suomen laajenrtuva ja voimis- koulurakennusten tultua tuhotuksi sotatoi-
15240: tuva mawtrulous kaipaa tkipeiiBti maatalous- mien aikana, Alatorniolla Peräpohjolan
15241: alan ammattikouluja. Mainittakoon, että klllillSalnopiston suojissa. Kun k. o. koulu
15242: itsenäisyytemme aikana on L81pin läänissä päiiBee jatkamaan toimintaansa ensi syk-
15243: peltoala lisääntynyt runsaasti kaksin!kwtai- systä alikaen Rovaniemellä omalla koulu-
15244: seksi. Vaikka uudisraivaustoiminta edel- .tila:llaan, olisi tässä vaiheessa saatava myös
15245: leen on hyvin vilkasta, on koko lääni ollut maamieskoulun •toiminta jatkumaan Tor-
15246: näihin saakka huomattavaa rehun alituo- nionlaaksossa, Peräpohjolan tärkeimmällä
15247: tantoalootta, j.ossa suhteessa nopea paran- viljelysalueeil1a:, jossa tämän alan ammatti-
15248: nus on saatava aikaan. Maatalouden am- koulutuksesta on ollut jatkuvasti suuri
15249: mattiopetuksella. on tässä sUihteessa .tärkeä puute.
15250: ja arvokas tehtävä, vallankin vanhojen vil- Bdellä olev8Jtl perusteella ehdotamme
15251: jelysten voimaperäiseen kuntoon saattami- kunnioitt8Jen eduskunnan päätettäväksi .toi-
15252: seksi ja 1.1ehuviljoelyksen kehittämiseksi. Ny- vomuJks.en,
15253: kyisin .toimii koko Lapin läänin alueella
15254: ylksi kiinteä, maami•eskoulu, nimittäin Rova- että ha!Uitus ryhtyisi ki~reeUisiin
15255: niemen Pienviljelijäkoulu, sekä kaksi kier- toimenpiteisiin varsinaisen kiinteän
15256: tävää maamies®oulua. Rovanie:men Pien- maamieskoulun perustamiseksi Tor-
15257: viljelij.äkoulu on ollut sodan jälkeen, sen nionjokila!aksoon.
15258: Helsingi&'!ä 8 päivänä helmikuuta 1949.
15259:
15260: Marims Niskala. Yrjö Ha.utaJa.
15261: Martti Miettunen. M. 0. Lahte1a..
15262: Janne Koivura.n1la.
15263: 357
15264:
15265: IX,42. - Toiv. aJ. N :o 152.
15266:
15267:
15268: Mannila y. m.: Pienviljelijäkoulun pM·ustamisesta Itä-Hä-
15269: meeseen.
15270:
15271: E d u s k u n n a 1l e.
15272:
15273: Maa:talousamma.tiJlinen valistustyö, ei va- etltii ruotsiDJk.ielisten maatalouskoulujen kes-
15274: paoo neuvontatyön ~ikä kouluopetuksen- kimääräill!en tiilaluku on vain 2,450. Tämän
15275: kaan kautta nytkyisenräl aikana kykenJe lä- toimikunnan mi~tinnössään esiintuomiin
15276: heskään tyydyttämään: sitä tarvetta, mikä epäkohtiin ei ole yhteiskuntamme vielä eh-
15277: esiintyy maataviljelevän väestön taholta. ·tinyt puU!ttua. Nyt sodan j·äilkeisiin ja rau-
15278: MaataJ.ollfl!l1euvonta on heikentynyt pienen- h31nomaisiin rakentaviin toimiin kiinnyt-
15279: tyneroen! apurahain ;takia. N euvonta:työhön täessä on tämäm.kin toimikunnan toteamiin
15280: ei ole kyetty asettamaan työvoimaa siilnä epä;kohtiin ja puutteisiin ;ta;rt.uttava.
15281: määrin kU!ten aikaioom.min, vaikka neuvon- Pienviiljelysvaltainen: ja asU!tustoimoopi-
15282: nan rtM'Ve on suul'en:tunut. Maatalousam- teiden johdosta yhä enemmän sellaiseksi
15283: matillisiin kouluilhin .eivät nuoc•e:t ,poikamme muodostuva Itä-Häme kaipaa kipeästi täl-
15284: ole päässeet siinä määrin, kun on ollut ha- laisiin toimoopi,teisiin ryhtymistä. Tuossa
15285: kijoit31. Onhan viime vuosina maami1es- ja mietinnössä ehdot~taan maamies- tai pien-
15286: pi:enviljclijäkouluihimme pärässyt hakijoista viljelijäkoulun perustamista Itä-Hämee-
15287: ainoastaa'I1 n. 60 %. seen, joJm Sysmä:än tai Hartolaan. Ei ole
15288: Ma,a,talouskoul ujen tarvetta h3111kitt.aessa epäilystä, ette1kö näistä pitäjistä ~öytyisi
15289: on lähdettävä siitä, että mahdollisuus am- sopivaa paikkaa ja jo valmista tilaakin t.ä-
15290: mattiopintoihin olisi va1:1atrtava kaikille sitä hän tarkoitukseen.. Onhan asiaa suunnitte-
15291: tarvitsevilk Piruviljelijäin kouiunikäynrti- leva toimikuntakin kiinnittänyt tähän paik-
15292: mahdollisuu:ksille ja -halulle on ratkaiseva kalk:ysymykseenkin jo huomiota. Ha:rtoilan
15293: mer:kitys sillä, että kullakin paikka:kun- ja. Joutsan rajamailla on Brusin sotilasvir-
15294: nalJa .on oma ja lälheiseksi tunnettu !kou- katalo joka pai:k:ka .on jo kaukana lahteilai-
15295: lunsa. Koko laaja I.tä-Häme on jatkuvasti sista alllllllattikouluista, joten ei niiden
15296: iilman omaa pienviljelijä- tai muuta vastaa- alue:ellisiaJ oi!k:euksiakaan tällä loukat•taisi.
15297: vaa koulua, mikä puute on maakunnassa Tämä on lisäksi aivan keskellä, ammattikou-
15298: kipe:äs,ti tunnettu. V aitioneuvoston aset- lutorrta Itä-Hämettä. Käytännöllisti~topuo
15299: tama maatalousneuvos V. R. Lehtosen pu- Hsen koulun maan tarvekin voitaisiin näissä
15300: heenjohdolia toimiva ma,a,talouoopistotoimi- tapauksissa: jä1rjestää.
15301: kunrtakin kiinni'tlti asiaan huomiOta mietin- Itä-Häme on vailta..,osaltaan vähävaraista
15302: nössään v: lta 1945, osoittaen, että jo sil- pie.nvilje.lijiiJvälreä, joka tarvitsee yhteiskun-
15303: loin, käy,nnissä olevan asutustoiminnan nan taholta tällaista auttavaa tukea. Sinne
15304: kautta syntyvi!ä uusia tiloja huomioonotta- eivät ole ulottunMt monet muut yhteiskun-
15305: mrutta, esim. Hartolaan tai Sysmä.än pe.rus- nan myönilJeiset puolet. Tähän paikkrulrnn-
15306: tettavan koulun piirissä tulisi olemaan yli nan haJ.'Itaaseen tDi:vomukseen on syytä
15307: 4,000 maatilaa, useiden jo toimivi:en kouiu- myöntyä.
15308: j.en piirien oll·essa pienempiä.. Alueen etelä- EdeHä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
15309: syrjfussä s~jai:tsevan Lahden S:eudun maa- dotllill:Ille ;eduskunnan päätettäväksi toivo-
15310: mieskoulun piirin tilaluku on nyt noin muksen,
15311: 11,000 ja tulisi se uuden piiriajon jälkeen- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
15312: kiln olemaan vielä noin 6,000, kaiikikmn kou- siin pienviljelijäkoulun pe·rustatmi-
15313: lujen ke:skimäålräisen tilaluvun ollessa n. seksi ltä-Hämteeseen Hartolan tai
15314: 5,000. V:ertauksen vuoksi mainittakoon, Sysmän kuntaan.
15315: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
15316: Onni Mamilla.. Anton Suurkonka.
15317: Wilja.m Sa.rja.la.. Martti Suntela..
15318: Antti J. Ra.nta.maa.. Edvard Pesonen.
15319: Aino Luostarinen.
15320: 358
15321:
15322: IX,43. - Toiv. al. N :o 153.
15323:
15324:
15325:
15326:
15327: Ha.mara y. m.: Etmäntäkoul!ujen perustamisesta.
15328:
15329:
15330: E d u s k u n n a 11 e.
15331:
15332: Emäntäkouluista aruwt.tujen säännösten sia ja asianomaiset viranomaisetkin ovat
15333: mukaan on niiden ta.rkoituksena antaa nai- puolestaan la:atirueet suunnitelmia uusien
15334: sille opetusta maa,laislwtien hoitajiUe kuu- emäntäkoulujen perustamisesta. Kuitenkin
15335: luvissa tehtävissä sekä muutenkin edistää ovat oppikoulut säännöllisesti tärkeysjärjes-
15336: kotita;louden kohottamista tarkoittavaa tyksessä syrjäyttäneet nämä maaseudun
15337: toiminta1a. Emäntäkouluja, joiden merki- omat ammattikoulut. Trutä on pidettävä
15338: tystä maataloudelle ja koko kansantal<>u- suurena erehdY'ksenä sekä yleisesti että
15339: dellekin ·ei voida yliarvioida, on meillä kui- erity.isesti maaseudun kannalta, sillä maa-
15340: tenkin aivrun riittämä.ttömästi. Maatalou- :laiskodin· m.oitajrun ja usein suuren perheen
15341: dessa toimivren naisten luku:mäiärän nous- äidin valistuneisuus ja taito oman alansa
15342: tessa yli milj'Oonan, on heitä varten ilmi- kysymyksissä on suorastaan välttämätön
15343: tenkin va:in 20 emäntäkoulua, joista sitä- edellytys maaseudun niin henlrisoo kuin
15344: pairtsi on muodostunut pohj~oulu monille aineelEsenkin kulttuurin nousulle.
15345: muillekin kui<n varsinaisille maalaiskotien Valtiovwlloo olisi näin ollen ryhdyttävä
15346: naisille nim. kotitatl'Ousneuvojiksi, kodin- tehokkaisiin ·toimenpiteisiin sen jo 17
15347: hoita:jiksi, talous- tai puutarhaopettajiksi vuotta kestäneen laiminlyönnin ik.orkaami-
15348: j. n. e. aikoiville. Pyrkij>i:i:Ltä emäntäkoului- seksi, mikä uusien emäntäikoulujen perus-
15349: hin onkin ja,tkuvasti ollut pa1jon enemmän tamisessa on ollut havaittavissa. Päämää-
15350: kuin oppi,laspaikkoja. Niinpä esim. vuonna ränä tulisr olla, että kaikki sitä haluavat
15351: 1947 voitiin ottaa vastaan vain n. 30% monet marulaisnaioot voisivat saada niissä
15352: hakijoista. Tämän lisäksi on huomattava, tarjona olevan 'Opetuksen. Erityisesti oLisi
15353: että monet kouluun sinänsä halukkaat ei- pidettävä silmäillä sitä, että tämä mahdolli-
15354: väit ole hakemuksiaan, tietoisina p.ä:äsyn suus järjestetään myös syrjäseutujen vähä-
15355: vaikeudesta, lairukaan jättäneetkään. varaiselle väestölle, jonka keskuudessa tä:l-
15356: Valti·o on viimeksi perustanut emäntä- laisen opetuksen tarve on kaikkein suurin.
15357: koulun v. 1932 Keski-Suomeen. Yksityis- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
15358: ten toimestakin on sen jälkeen saatu ai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15359: kaan ainoastaan yksi sanotunlainen koulu,
15360: nim. v. 1940 Naanta,liin. Väkirikkaita maa- että hallitus ryhtyisi kVireellisesti
15361: ta:lousseutuja on edelleen ilman tällaisia tO'imenpiteisiin uusien emäntäkoulu-
15362: kouluja puhumattakaan maamme SJ"rjäi- jen perustamiseksi sellaisessa laajuu..
15363: semmistä osista, joissa niiden suhteellinen dessa, että ne täyttäisivät tehtä-
15364: merkitys olisi vielä suurempi. Kansalaåsten vänsä maaseudun naisten yleisenä
15365: tahoHa on kylläkin t;ehty lukuisia alliOmuk- a;mmattikouluna.
15366: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
15367:
15368: Irma. Ha.mara. Felix Seppälä. Toivo H. Kinnunen.
15369: Helena Virkki. Martti 0. Kölli. Kerttu Sa.a.lasti.
15370: Margit Borg-Sundman. Erkki Koivisto. Jalmari Pusa..
15371: Heikki Ala-Mäyry. Aino Luostarinen. Kyllikki Pohjala.
15372: Yrjö 1. Antila. Kaisa. Hiilelä. Pekka. Kiiski
15373: E. A. Turja. EUi Nurminen. J oha.nnes Virolainen.
15374: Matti Heikldlä. Rakel Jalas. Atte Pakkanen.
15375: Vieno Simonen.
15376: 359
15377:
15378: IX,44. - Toiv. al. N :o 154.
15379:
15380:
15381:
15382:
15383: Laine y. m.: Emäntäkoulun perustamisesta Etelä-Hämee-
15384: seen.
15385:
15386:
15387: E d u s k u n n a 11 e.
15388:
15389: Emäntäkouluja on maassamme nykyisin Maataloustuottadat asentanee·t Hämeen Hei-
15390: 13. Sellaisessa huomattavan suuressa maa- moliilton aloitteesta ja läheisessä neuvotte-
15391: kunnassa kuin Etelä-Hämeessä ei emäntä- lukosketuksessa MaaJtaloushaliituksen toimi-
15392: koll!lua ole •ensinkään. Tämän alueen tyt- kunnan ajamaan emäntäkouJ.uhaniketta.
15393: tärhlle on ollut tavattoman va,jlmaa päästä Maataloushallitus on ·puolestaan suhtau-
15394: emäntiilkouluun, sillä näiden oppilaat on tunut sangen myötämielisesti Etelä-Hämeen
15395: valittu kunkin koulun lähiympäristöstä. emänitäk:ouluhankkeeseen, lupaamalla kou-
15396: Esimerkiks] Järvenpään emäntäkouluun lun maa-alueeksi sopivan alueen Lepaan
15397: otetaan vuosittain vain noin 10 % muualta koulutilasta.
15398: kuin Uudeltamarulta. E.mäntäikoulu~hin pyr- Sijoituspailkkana olisi Lepaa erittäin so-
15399: kijöitä on myös ollut niin runsaasti että piva, ollen hyvin keskeinen ja hyvien liike-
15400: vain ik:olmaoosa hakijoista on voitu ottaa yhteyksien varrella., sekä mahdollisuudet
15401: oppilaiksi. havainto...opetuksen j ärj estämiseoen ilman
15402: T.ällä ilmrralla on Etelä-Häm.eessäJ paljon suuria ikustan111uksia. Lepaalla ei kuiten-
15403: esilharjoittelUlliSa suorittaneita tyttäriä, ilman ole sopivia eikä riittäviä :raikennuksia
15404: jotka eivät ole päässeet aikanaan kouluihin .tätä varten, joten koulu olisi rakennettava.
15405: ja joiden pääseminen enää myöhemmin olo- Ennen sitä voitaisiin ik:oulu ikuitenik:in
15406: suhteiden .paik:osta jää kyseenala:iseksi iän sruada väliaikaisesti melko vähin kustannuk-
15407: kasv:MSSa. Tämä on valitettavaa, ikoska sin sijoitetuksi muualle, varsinaisen koulun
15408: heidän olisi aikaisin varauduttava elämän- valmistumiseen saakka.
15409: tehtäväänsä toimeentulonsa turvaa.m:iseksi. E.dellä esitetyn perusteella ehdotamme
15410: Edel.lä saro.otun tosiltilanteen edessä ja sen eduskunman rhyv.ä.ksyttäväksi toivomuksen,
15411: anUamiseksi :ovat Etelä-Hämeessä toimivat
15412: maataloudelli8et järjestöt, Maanviljelys- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15413: seura, Maatalousnaiselt, Pienviljreil.ijå!in Kes- toimenpiteisiin emäntäkoulun saatmi-
15414: kusliitto, Pienviljelijäin Liitto, Martat ja seksi Ete'lärHämeeseen.
15415: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1949.
15416:
15417: Lauri Laine. Vieno Simonen.
15418: Eino Raunio. Kerttu Saala.sti.
15419: Atte Pakkanen. Toivo Ikonen.
15420: Wiljam. SarjaJa. Eemil Luukka.
15421: Felix Seppälä. Aino Malka.mäki..
15422: Martti Suntela. Aino Luostarinen.
15423: 360
15424:
15425: IX,45. - Toiv. al. N:o 155.
15426:
15427:
15428: Lampinen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1949 tulo- ja m.eno-
15429: arvioon tutkimuksen toimittam'iseksi kotiteollisuustyös-
15430: kentelystä maatalouden sivuelinkeinona.
15431:
15432: E d u s k u n n a ll e.
15433: Yhä huolestuttavammaksi on muodostu- jain osa·~ta parhaaseen taloudelliseen tulok-
15434: massa niiden maata'louden ha.rjoittajruin seen. Vasta tällaisen selvity:ksen jälkeen
15435: asema, joiden viljelykset ovat liian vähäisiä voidaan laatia valrriis~teita, opastusalueirta,
15436: yksin turvaamaan asujansa ja hänen per- opastajai:ru kouluttamista ja opastustoimin-
15437: heensä rtoimeerutulon ja vruatiakse:en heidän taa koakerva toimeenpa:nosuunnirtelma ja
15438: koko työvoima:nsa. SuunniteLtaessa näiden saadw tämä op.astustoimi:ruta. kesltävähle poh-
15439: opMitamista tarpeellista Esäansiota tuotta- jalle. ·
15440: vaan toimintaan, miduimmin sellaiseen, Saadun tiedon mukaan KotiteolEsurusjär-
15441: jota voita,ffiiin hairjoittaa :k:ot@a kaikkina jestöj'en keskusliitto on yhteistoiminnassa
15442: vuodena-ikoina siinä määrin kuin maatalou- knti.teollisuustuota[ltokomitean ja asian-
15443: den hoidolt,a joudetaan ja j'Ohon usea:t ko- omaisten viranomaisten kanssa jo muuta-
15444: din jäsenet voisivat osallistua, ·on sove- man vuoden ajan py:rkin,yt saamaan se~ vi-
15445: .liruaksi lisäansion alaksi osoittautunut koti- tystä näihin kysymyksiin, mutta kun va-
15446: teollisuus•. Eräistä tarvikkeista, jotka so- roja tähän tarkoitukseen ei ole ollut käy-
15447: veltruvwt kodeissa tehtäviksi ja joiden työ- •tettävänä, on: saatu vain haja1tietoja, joiden
15448: airuek.s.et saa.taisiin omasta maasta, on perusteella ei ole voitu muodostaa koko-
15449: mcilläkin kysyntä suurempi kuin ta:rj'Onta, naiskuvaa tarpeista ja mahdoHisuuksista.
15450: ja: mon!illa tällaisilla tuotteilla olisi hyvää Tällaisen kokonaiskuva;n saamiseksi olisi
15451: meiiliekkiä ulkomailla, jos niiden muodot ja soveilias henkilö, joka on perehtynyt sekä
15452: suo.r:i!trus saataisiin tilaa:j·ien toivomuksia kotiteollisuus- että iliiketoimintaan, kiilleim-
15453: vastaaviksi sekä valmistus riittävän hal- miten saata;va Kotilteollisuusjärjestöjen
15454: vaksi ja laajaksi. K'Otiteollisuudella olisi ~eskrusliitoru johdossa ja asianomaisten vi-
15455: näinollen 1hyvät edellyrtykse't muodostua ranomaisten valvonnassa panemaan asiassa
15456: pysyvästi tärkeäksi tekijäksi puheena ole- toimeen pei'USiteellinen tutkimus, jota var-
15457: van väestön toimee:mtu~on turvaamisessa ten ta,rvitaan tehtyjen laskelmien mukaan
15458: omalla työllä, ja sitä koskevaa opastustoi- ,palMmuksiin, mwtka- ja; päivärahoihin selkä
15459: mintaa, jota jo nyt kaivataan erityisen kyselylomakikeiden rpainatuk.sesta johtuviin
15460: kipeästi jru kiireellisesti, tarvita<an; ja:tku- y. m. ·toimistokuluihin yht·eensä 600,000 mk.
15461: v:asti :kotien tuotannon keh~ttämiseksi ja Edellä olevaan viita~ten ehdotamme kun-
15462: pysytltärmiseksi imi:lpailukykyisenä. nioittaen edusikunna,n päätettäväksi toivo-
15463: Ennenkuin tätä tarkoittava opastustoi- muksen,
15464: minta voidaan panna tarkoituksenmukai-
15465: sesti käyntiin,. olisi kui,tenkin saatava sel- että hallitus tutkimuksen toimitta-
15466: vitys siitä, mitä kotiteollisuusvalmisteirta mise'ksi siitä, mikä kotiteollisuus-
15467: tultaisiin ja,tkuvasti ostamaan, milllkäla~ina työskentely niiden sivuelinkeinona,
15468: n.ii:llä olisi turv8Jttu menekki, millä .alueilla joille maatalous yksin ei turvaa toi-
15469: puheena ol·evaa sivutuloa ja siis myöskin meentuwa, johtaisi kullakin eri
15470: sitä tarkoitta:vaa op86tustoimi:ntaa kipeim- alueella varmimpaan ja runsaim-
15471: min 1arrvitaan sekä mitkä valmisrtee.t johtai- paan taloudelliseen tuottoon, antaisi
15472: sivat miilläkin 8Jluoolla työaineksien swan- esityksen 600,000 mm-kan mii)i;rära-
15473: nin, valmisteiden ma1rkkinoimisen ja perin- han lisäyksestä kuluvan vuoden
15474: teellisten käsityötaitojen puolesta Valmista- tulo- ja menoarvioon.
15475: Helsingissä 12 päivänä helmikuurta 1949.
15476: J. E. Lampinen. Samuli Simula. S. S. Aittoniemi.
15477: Yrjö Hautala. Lauri La.illle. T. N. Vilhula.
15478: Heikki A.la-Mäyry. Eri. Haapaniemi. Anton Suurkonka.
15479: S. Salo.
15480: 361
15481:
15482: IX,46. - Toiv. al. N:o 156.
15483:
15484:
15485:
15486:
15487: Lampinen y. m.: LisäJyksestä •vuoden 1949 tulo- ja meno-
15488: arvioon valtion mieskotiteollisuusopiston oman talon
15489: rakennushankkeen valmistelua varten.
15490:
15491:
15492: E d u s k u n n a ll e.
15493:
15494: Pätevien ammatintaitajain puute maa- min,ta, sekä sen lisäksi ikäyttötilaa kansa-
15495: seuduUa on m<milla mieskäsitöiden aloilla koulusta, opistossa, toimi 2 luokkaa. Sittem-
15496: suorastaan huutruva, ja taantumaan pääs- min on mainittu käyttötila menet.etty, ja
15497: seet• kotitarv;etyöta>iJdot ovat kipeästi kohot- opistossa, on n~t 6 luorokaa.
15498: tamisen tarpeessa. Maaseudulla kaivataan Opiston tehtävä, on sekä twloudellisessa
15499: nykyistä runsaammin ammattiopetusta ja että kultturcllisessa. suhteessa niin arvokas,
15500: nimenomawn semmoista, joka on s10vellettu ettei sitä enää k8Juempaa voida pysyttää
15501: maalaissell!tujen tarpe~den mukaan. Tätä oloissa, jotka ehkäisevät sen työtä. Kun
15502: vwrten ta,rvitaan myös entis1tä enemmän sille ei ole voitu saruda tyydyttä'Viä huone-
15503: tällaista ope.tus;ta varten hyvän: vwlmistuk- tiloja vuokraamrulla, on. sen rakennushanke,
15504: sen saanutta; opeitltajavoimaa, minkä koulut- jokw amm8Jttiopettajain valmistuksen vruki-
15505: tamiseksi Lahdessa toimiva Valtion miesko- naiseUe kannalle saattamisen yhteydessä on
15506: titeollisuusopisto on perustettu. oNut vireillä jo pari vuosilkymmentä, vih-
15507: Kun mie8Wotilteollisuusopis1to on ainoa doinkin saa.tava toteutetuksi.
15508: puu- ja metailityön ammattiop•ettajain val- V. 1938 Lahden kaupunki varasi opistoa
15509: mistuslaitos ma!Vss·amme, siitä valmistuvia varten maa-alueen, ja pian sen jällreen laa.-
15510: ope1Jtajia tarvitaan jatkuvasti täydennyk- dit.tiin asianmwkaiset rakennusluonnokset.
15511: seksi,. paitsi kotiteol:lisuusoppilaitosten 71 Sodat keskeyttivät kuitenkin tämän h8ink-
15512: rummart:.tiopett.ajan,toimeen, toisissa opetuslai- keen. Myöhemmin esitettiin Lahden lmu-
15513: toksissa ym. oleviin vastaaviin toimiin, joita pungi:n taholta., että opistolle varattu alue
15514: on mm. maata:louso.ppilaitoksissa 56, kan- vaihdettais1iin toiseen, vailition: teknilliselle
15515: sanopistoissa ja .aistivi1Vlliskou1uissa yh- kouluHe varratun tontin vierellä olevaan
15516: ·teen&il 85, koulukodeissa 50 ja vankeinhoi- tonttiin, jotta kummankin oppilaitoksen
15517: tolrui:toksessa 88. Lis·äJksi näitä opettajia mkennukset voitaisiin varustaa y!hteisellä
15518: ta:rv1truan oppi- ja amma.trt.ikouluihin, kan- lämpöikeskuksella ja ehkä eräillä yhteisillä
15519: sakoulun jatkoluoikille ja seminaareihin huonetiloillakin sekä toteuttaa. yhteisenä
15520: sekä konsul•enrteiksi ja .neuvojiksi ym., ja hanikkeerua, mikä vähentäisi rakennuskus-
15521: ammatillisen opetuksen laajentaminen ja tarunmksia. Maata;loushaHituksen asetuttua
15522: tehOSitruminen varsillaisella maaseudulla li- kann1attamaan tätä ehdot.usta Lahden ika;u-
15523: sää edelleen mieskotiteollisuusopistolle ase- puniki on viime joulukuussa päättäinyt Juo-
15524: tettavia vaatimuksia 'sekä valmistuvien vurttaa puheena; ol·e.van uuden tontin valtion
15525: opettajain: lukumäärään että heidän val- mieskotiteollisuusopistoa varten ja moota-
15526: mistuiksensa. laatuun nähden. lOiUShalJ_i.tuksessa on •laadittu tälle torutiHe
15527: Mutta mieskotiteollisuusopiston huoneisto tehtävän rakennuksen luoi1!l1iOSJpiirus:tuk-
15528: on, luokJk:ien vuosi vuodelta lisäännyttyä, set, joiden mukaan kusta•nnusarvio on
15529: muodostnnut tuskastutt.avan ahtaaksi niin 57,000,000 mk.
15530: että se uhkaa op1ston menesty•ksellistä toi- Kun; mieskotiteollisuusopis!ton tonttikysy-
15531: minta:al. Kun opisto aikanaan: sai nykyisen mys tuli mtkaistuksi sen jäilke:en kuin esi-
15532: huoneistonsa vuokratuksi Lahden mieslroti- tys valtion kulmvan vuoden tulo- jru meno-
15533: teollisuuskou;lulrta, jossa tätä va.rten ikeskey. arvioksi jo oli loodittu ja kun Lahden tek-
15534: tettiin kahden yksiluokkaisen osaston toi- nillisen ilroulun rakennushankkeen alustavia
15535:
15536: 46
15537: 362 IX,46. - Mieskotiteollisuusopisto.
15538:
15539: toimia varlen jo on osoiwttu 2,000,000 mar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15540: kam. suuruinen määrräraha, olisi vä1ttämä- kunnioittaen eduskunnan pääoottäväksi toi-
15541: tö:nJtä, että myöskin mieskotitoohlisuusopis- vomuksen,
15542: ton vastaavrua hanketta va.rten kuluvan että hallitus valtion mieskotiteolli-
15543: vuoden lisämenoarvioon otettaisiin saman- suusopiston onum talon rakennus-
15544: lainen määräraha, jotta rakennushankkeet hankkeen valmistavia toimia varten
15545: voitaisiiru kytkeä toisiinsa ja myöskin mies- antaisi Eduskunnalle esityksen
15546: lrotiteollisuusopiston kiireellisesti välttämä- .2,000,000 markan suuruisen siirto-
15547: tön oma ta!lo saada mahdollisimman pian määrärahan lisäämisestä kuluvan
15548: rrakennetuksi. vuoden tulo- ja menoarvioon.
15549: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1949.
15550:
15551: J. E. Lampinen. Erl. Haapaniemi.
15552: Yrjö Hautala. S. Salo.
15553: Heikki Ala-Måyry. T. N. Vilhula.
15554: Samuli Simula. S. S. Aittoniemi.
15555: Lauri Laine. Anton Suurkonka.
15556: 363
15557:
15558: IX,47. - Toiv. al. N :o 157.
15559:
15560:
15561:
15562:
15563: Brander y. m.: KotiteoUisuuskoulujen ottamisesta valtion
15564: haltuun.
15565:
15566:
15567: E d u s k u n n a ll e.
15568:
15569: Maatalousväestölle on erittäin tärkeää huolima,tta, että niitä on melkoisine omai-
15570: omata ammattita11loja, jotta se pystyy sel- suuksineen korvauksetta tarjottu valtiolle
15571: viytymään koti- ja maata~ouden välineiden ja että, eduskuntakin on lausuruut tätä tar-
15572: huoltotehtä'Vistä ilman palkkattuja ·tekijöitä, koittavan toivomuksen. Kun myöskin ikoti-
15573: ja jotta se pystyisi omin käsin tuottamaan teollisuuskoulut, voidf~Jikseen osalrtaan ny-
15574: uuttakin omaa ta1outtaan va:rten. Tämän kyistä pa:remmin vaikuttaa maaseudun ta-
15575: ohella tarvitaan maaseudulla ansiokseen loudelliseen nousuun, välttämättä tarvitsi-
15576: ammattityötä tekeviä taitajia, joista siellä sivat kohotta.jikseen hyviä esikuvia, jom-
15577: on huutava puute, ja ammatillisia taitoja moinen 'lähinnä valtion omistama koulu voi
15578: kaivataan lukemattomien sellaiste·n talou- olla, olisi tärkeätä, että ainakin eräitä ikoti-
15579: delliseksi :tueksi, joiden muuten olisi tur- toollisuuskouluja ensi tilassa otettaisiin val-
15580: vauduttava kunnan huoltoon. ti<ollJ ikouluiksi.
15581: Mutta ain10at oppilaitokset, joiden tehtä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15582: vänä on .paJvella maataJouselämää ja koteja kunnioittaen eduskunnan päätettä'Vä!ksi toi-
15583: käsityötaitojen .anrtajana, kotiteollisuuskou- vomuksen,
15584: lut, on jätetty Japsipuolen asemaan muihin
15585: maataloudellisiin kouluihin vernaten. Muista että hallitus ensi tilassa 1·yhtyisi
15586: maataloudellisista kouluista valtio omistaa toimenpiteisiin kotiteollisuuskoulujen
15587: huomattavan osan, muttoa maamme 118 ottamiseksi valtion kouluiksi.
15588: kotiteollisuuskoulusta ei ainoll!takaan siitä
15589: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
15590:
15591: A. Brander. Antti A. Koukkari.
15592: Helena Virkki. Aino Luostarinen.
15593: Pekka Kiiski. Jussi Lappi-Seppälä_
15594: Kerttu Saalasti Matti Heikkilä.
15595: Jalmari Pusa. Kalle Joukanen.
15596: Martti Miettunen. s_ s. Aittoniemi.
15597: Markus Niskala. Heikki Soininen.
15598: 0. Muikku. Vieno Simonen.
15599: Toivo H. Kinnunen. Eino Laitinen.
15600: J. E. Lampinen. Erkki Koivisto.
15601: Anton Suurkonka. Henrik Kullberg.
15602: Varma Turunen. Eero Mäkinen.
15603: Hugo Manninen.
15604: 364
15605:
15606: IX,4s.- Toiv. al. N:o 158.
15607:
15608:
15609:
15610:
15611: Hamara y. m.: Maatalousministeriön alaisten kotitalous-
15612: oppilaitosten opettajain palkkauksen par·antamisesta.
15613:
15614:
15615: E d u s k u n n a 11 e.
15616:
15617: Maamme kotitalousopetuksen alalla toi- sissa kouluissa esiintyvää pitkää kesälomaa.
15618: mivitm saman ammattipätevyyden omaa- Edellä mainittujen ilmeisten epäkohltien
15619: vien opettajien kesken esiintyy se suuri vuoksi onkin jo huolestuttavassa määrässä
15620: epäkohta, että heidät on palkkaukseen näh- alkanut tapahtua opettajien siirtymistä pa-
15621: den asetettu e:ri asemaan riippuen siitä, remmin palkarttuihin virkoihin. Tämä on
15622: minikä ministeriön wlaisissa kouluissa he hyvin valitettavaa ma.as:eudun: kotitalouden
15623: toimivat. opetuks.en. kannalta koska opettajavoimien
15624: Heikoimmassa asemassa ovat maatalous- si:ir:tymirnen hyvin suuressa mää;rässä tU!lee
15625: ministeriön alaisten kotitalousappilaitosten kohta,amaan juuri näitä oppilaitoksia ellei
15626: opettajat. Näissä kuuluvat opettajat lO:een pikaista korjausta saada aikaan.
15627: ja 11 :een palikkausluokkiin, muissa vastaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15628: vasti 5-6 palkkausluokkaa ylempiin. K. o. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15629: koulut ova;t lisäksi si~äJoppilaitoksia, joten
15630: opettajien työpäivä usein ulottuu ympäri että hallitus r·yhtyisi viipymättä
15631: vuorokauden. Kuiterukaan ei näissä kouluissa toimenpiteisiin maatalou.sministeriön
15632: makse-ta opettajille ylituntikorvausta esim. alaisten kotitalousoppt'laitosten opet-
15633: sis.äoppiJ.airtoikserr oppila.svalvont1.1asta, varas- tajien saattamiseksi palkkaukseen
15634: tojen ja kaluston hallikinnasta ja hoidosta nähden samaan asemaan vastaavissa
15635: ynnä muusta, kuten .on vakiintunut tapa ja sarnanlaista pätevyyttä edellyttä-
15636: muissa oppilaitoksissa. Lomi-enkin pituu- vissä tehtävissä muitten ministeriöit-
15637: teen nähden ovat koulujen opettajat epä- ten alaisissa oppi~aitoksissa toimivien
15638: edullisemmassa asemassa, kos:ka koulujen opettajien kanssa.
15639: kurssit jatkuvat yhtäjwksoisesti ilman toi-
15640: He:lsing-issä 11 päivänä helmikuuta 1949.
15641:
15642: Irma Hamara. Oskari Lehtonen.
15643: Hugo Nuorsaari. Eero M.äkinlen.
15644: L. 1. Kaukamaa. Kyllikki Pohjala.
15645: Felix Seppälä. Arno Tuurna.
15646: Aarne Honka. Urho Saariaho.
15647: Helena Virkki. Johannes Virolainen.
15648: Margit Borg-Sundman. Atte Pakkanen.
15649: Rakel Jalas. Erkki Koivisto.
15650: 365
15651:
15652: IX,49. - Toiv. al. N :o 159.
15653:
15654:
15655:
15656:
15657: Miettunen y. m.: Kotitalous-karjanhoitokoulun perustami-
15658: sesta Tervolaan.
15659:
15660:
15661: E d u s k u n n a ll e.
15662:
15663: Koko Oulujoen pohjoispuolella ei ole toi- Koulua varten olisi varattava määräraha
15664: minnassa yhtä:äm varsinaista karjanhoito- johtajaopetJtajan, joka olisi agronomi, koti-
15665: koulua. Laajan Lapin läänin aJueella on ta;lousopettajan, karjakon ja käsityöopcita-
15666: kotieläintalouden opetuksen alalla ollut toi- jan pa;lkkaukseen sekä ikwluston hankintaan
15667: minn;assa vain Perä-Pohjolan kiertävä kar- ja koulun yleiskustannuksiin. AJkuvai-
15668: janhoitolwulu. Sikäläisissä oloissa ei liene heessa voitaisiin Perä-Pohjolan kiertävää
15669: tal'lkoituksenmukaista perustaa entiselliai- karjaruhoitokoulua va,rt,en annetut määrä-
15670: sella ohjelmalla kiinteää karjanhoitokoulua, rahat ikäyttää suunnitellun koulun rahoi-
15671: siJlä karjat ovat niin pieniä, ~ettei vatrsi- tuikseen täydentämällä kotitalonalan ope-
15672: naisia, kaTjakoita taloissa tarvita. Sensi- tukseen tarvittavien henkilöiden palkkaus-
15673: jaan karjanihoitajan on metlkem poilk:keuk- määrämhoilJ.a; sekä lisäämällä koulun yleis-
15674: setta osallistuttava ikotitaloustyöh1ön. Kun kUSitanrnuksiin varattuja määrärahoja. Mai-
15675: koulu olisi erityisen tarpeellinen lähinnä n:iJttakoon, että Tervolan Varejoella entisen
15676: tulevien pienviljelijäemämtien ammattittai- Petsamon siirtoväen ikeskuudessa toimii
15677: don lisäämiseksi, olisi heiHe soveltuvan parhaillaan: P~erä-Pohjolan kiertävä karjan-
15678: koulun opetusohjelmaan kotieläintalouden hoi:tokoulu, jonka opetusohjelma on täyden-
15679: ope1tuksen ,lisäksi si,sällytettävä suunnilleen ne.tty käsittäväksi kotitalous- ja käsityöope-
15680: yhtä tehokas kotitalousalan opetus. Tällai- tuksen. Nwin tä;ydennetyn koulun jatku-
15681: nen koulu,. joka sitältäisi riittävän moni- vaan ylläpitämiseen ei ikuiltenkaan Perä-
15682: puolisen opetuksen selkä kotieläinten hoi- Pohjolan maanvilje:lysseuraUa. ole mahdolli-
15683: dossa että kotitaloudessa, oEsi epiiJilemättä suuilmia määrärahojPn puutteen vuoksi,
15684: kaikkein snpivin Pohjois-Suomen oloihin. koska valtion määräraha e,i riitä edes kou-
15685: Koulun oppiajanJ tulisi käsittää noin yh- lun agronOillli- ja karjakko-opettajan palk-
15686: den vuoden, josta taJvikaudella olisi' erikoi- kaukseen. Koska tällaisen koulun tarv•e on
15687: sesti kotieläintalouden ja ruokatalouden 'k!äytännässä .todettu erittäin suureksi, olisi
15688: .opetusta ja kesäaikana huomattavalta osalta Perä-Pohjolan pienviljelijäkotien naisten
15689: opetusta ja työskentelyä puutarhassa, vil- ammattikasvatuksen järjestämiseksi koulun
15690: je:lyksillä jne. Täten saataisiin tietopuoli- perustamiseen nopeasti ryhdyttävä.
15691: nen opetus ja käytännöllinen työ, jota op- Edellä olevan perusteella ehdotamme
15692: pi!las joutuu myöhemmin omassa truloudes- kunnioi,ttaen eduskunnan päätettäväksi ·toi-
15693: saa'n suorittamaan, mahdollisimman tehok- vomuksen,
15694: kaasti opastetuksi.
15695: KouLun sopiva sijoituspaikka olisi Tervo- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
15696: lan kunta. Tarkoitusta varten oläsi aluksi toimenpiteisiin kotitalous~karjanhoi
15697: vuokratta!Va sopiva maatila, e1lei sellaisen tokoulun perustamiseksi Tervolaan.
15698: ostamiseen täss.ä vaiheessa olisi mahdolli-
15699: suuksia.
15700: Helsingissä 8 päiväm:ä helmikuuta 1949.
15701:
15702: Ma.rtti MiettlUlen. Markus Niskala.
15703: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
15704: 366
15705:
15706: IX,5o.- Toiv. al. N:o 160.
15707:
15708:
15709:
15710: Miettunen y. m. : Määrärahasta rakennustyökoulun perus-
15711: tamiseksi Per,ä-Pohjolaan.
15712:
15713:
15714: Eduskunnalle.
15715:
15716: Pohjois-Suomen jälleemakennustoiminnan tista opetusta ja vähintään puoli vuotta
15717: sekä asutustoimintaan liittyvän r~ennus käytä.nnöllistä työopetusta. Oppilasmäärä
15718: työn yhteydessä on havaittu, että maata- voisi olla kummallakin kurssilla teoreetti-
15719: lousrakennusten rakentamiseen pystyvästä sen opertukse:n arikana opettajaa kohti
15720: ammattiväestä on suuri puute. Tämän noin 25. Työa:iJkana on otettava apuopet-
15721: puutteen poistamiseksi on Perä-Pohjolassa taj:iia siten, että työnopastajia on yksi jo-
15722: ollut käynnissä kahtena vuotena erikoinen kaista 8 oppilasta kohti. Jos :kurssit ovat
15723: kirvesmieskoulu sekä uunimuumrikurssej a. aivan täydet, ~uten maanviljelysseuran
15724: Tällaim~en opetustoiminta on antanut niin kouluissa Qn ollut, on työvaiheen aikana
15725: hyvilä tuloksia, että tätä työtä olisi edelleen opettajia kirvesmieskoulussa 3 ja samoin
15726: jatkettava. Mainittakoon, että esimerkiksi uunimuurariikoulussa. Kun tälla:im.eu koulu,
15727: kirv.esmiesikoulussa oli viime vuonna yli 20 jossa työopetus muodostaa varsin ratkaise-
15728: oppilasta. Koulun opettajana oli rakennus- van osan, vaatii melkoisten rakennustyö-
15729: mesrta,ri ja käytännöllisen työope.tuksen ai- maiden lä1helläoloa, olisi koulut järjestet-
15730: kana kaksi apuopettajaa. Oppilaat valmis- tävä kiertäväksi sium, että ainakin työvai-
15731: tivat 6 kuukautta kestävän työoppijakson heen ajaksi opetus si.i.rretään sopiville työ-
15732: aikana 4 taloa kokonaan valmiiksi, vesi- maille. Teoreettinen opetus voisi tapahtua
15733: kattoon 7. Työtunteja oli noin 16,500 ja jatkuvasti samassakin paikassa, jonne olisi
15734: ty;ön arvo normaaliumikkapalkkojen mu- mahdollista järjestää pysyvä majoitus ja
15735: kaan yli 1 milj. markkaa. Ansio työtuntia ruokailumahdollisuus oppilaita varten.
15736: kohti: nousi noin 60 markkaan. On todettu, Koulun järjestäminen ja valvonta voitai-
15737: että tällaisen kurssin aikana voidaan suu- siin saadun kokemuksen perusteella antaa
15738: rin osa oppilaista kouluttaa sille asteelle, esimerkiksi Perä-Pohjolan maanviljelysseu-
15739: että he kykenevät ja.tkuvasti ammattialalla ralle, varaamaHa tarkoitusta varten vuosit-
15740: työskentelemään ja lisäämään ammatti.tai~ tain noin 1 milj. markan määräraha.
15741: toa. Sama on asianlaita uunimuurarien Koulu voisi velottaa osan, esimerkiksi
15742: koulutuksessa. 10 % sen työn arvosta, jonka koulu suo-
15743: Varojen puutteessa ei ole mahdollisuutta rittaa urakoidessaan työmaiHa opetus-
15744: jatkaa näitä opetusmuotoja. Kun tämän- aikana. Muun osan tulosta saisivat oppi-
15745: tapaista opetusta on pidettävä kuitenkin laat opiskelU!kustannustensa peittämiseen.
15746: erittäin tarpeellisena ja ajankohtaisena, Edellä olevan perusteella ehdotamme
15747: olisi Perä-Pohjolaan saatava oma rakennus- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15748: työkoulu. Koulu o~isi saatava ikaksilinjai- .vomuks·en,
15749: seksi siten, että siinä .olisi osasto kirves-
15750: miesten ja osasto uunimuurarien koulutta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15751: mista varten. Kh"vesmieskoulun johtajana toimenpiteisiin rakennustyökoulun
15752: tulisi olla rakennusmestari ja uunimuurari- perustamiseksi Perä-Pohjolaan ja
15753: koulun j·ohtajana opetukseen kykenevä am- vamisi vuoden 1950 tulo- ja meno-
15754: mattimuurari. Näiden toimiaika olisi ym- arvioon 1 m.iljoonan rnarkan määrä-
15755: pärivuotinen käsittä'Eln talviafrana teoreet- rahan tarkoit1tsta varten.
15756: Helsingissä 8 pärvänä helmikuuta 1949.
15757:
15758: Martti Miettunen. Markus Niskala.
15759: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
15760: 367
15761:
15762: IX,51. - Toiv. al. N:o 161.
15763:
15764:
15765:
15766:
15767: Nuorsaari y. m. : Punkalaitumenjoen perkaamisesta.
15768:
15769:
15770: E d u s k u n n a 11 e.
15771:
15772: Halkivahan kylän kautta Urjalan ja V e- jopa muutamien sadepäivien jälkeen iaa-
15773: sitlahden rajoilta alkava Punkalaitumenjoki: jat viljelysalueet joutuvat tuJvaveden val-
15774: muodostaa Jalasjoen lisähaaran kanssa taan aina 400-600 hehtaarin alalta, tuot-
15775: Pu.nkalaitumen ,pitäjää halkovan vesireitin, taen rtäten suurta haittaa viljelyksille. Mai-
15776: jota pitkin puutavaran uitto edelleen Loi- nituistakin syistä olisi näin ollen joen per-
15777: mijoen ja Kokemäenjoen kautta jatkuu kauksen pikainen toimittaminen tarpeen.
15778: aina PorHn saakka. Edelliseen viitaten kunnioittaen ehdo-
15779: Pun:kalaitumenjoki on kuitenkin paikoi- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15780: tellen niin tuikkeutunut, että matalan ve- muksen,
15781: den aikana veden virtaaminen keskeytyy että hallitus antaisi toimittaa tut-
15782: haitaten suuresti uittoja. Tästä aiheutuu kimuksen sekä laatia kustannusar-
15783: puutavarankuljetukselle huomattavia lisä- vion Punkalaitumenjoen perkauksen
15784: kustannuksia. Ja runsasvetisenä aikana, suorittamiseksi.
15785: Helsingissä 11 päivänä helmilruuta 1949.
15786:
15787: Hugo Nuorsaari. Lauri Leppi..ha'lme.
15788: Martti 0. Kölli. Arvo Sävelä.
15789: Pentti Niemi. Antto Prunnila.
15790: Jalmari Pusa. Irma Torvi.
15791: L. 1. Kaukamaa. Arvo Riihimäki.
15792: Kyllikki Pohjala. Laura Brander-Wallin.
15793: Kalle Joukanen.
15794: 368
15795:
15796: IX, 52. - Toiv. al. N :o 162.
15797:
15798:
15799:
15800:
15801: Nuorsaari y. m.: Määrärahasta Kiikois-, Marja- ja Kuorsu-
15802: maajärvien perkaushankkeen toteuttamiseksi.
15803:
15804:
15805: E d u s k u n n a. 11 e.
15806:
15807: Kiillmisten ja Kiikan..pitäJjissä sijaitsevat maata lisää. Asutusmaan lisätarvetta to-
15808: Kiikois", Ylinen-Kiikois-, eli Marja- ja distaa jo se, että pitäjän 300 viljdmästä
15809: Kuorsuma.ajär.vet, joiden perkaushanke on vain 40: llä on peltoa yli 15 hehtaaria, mui-
15810: jo pitkää aikaa ollut vireiHä ja joiden yh- den ollessa pienempiä. Maanhankintalain
15811: teinen hyötyalue on noin 500 hehtaaria. nojalla voitiin muodostaa siirtoväelle vain
15812: Ensimmäises1tä järvitm laskusuuuni telmasta 12 asutustilaa, joten 1paika1liseen väestöön
15813: on kulunut 50 vuotta; noin 20 vuotta sit- kuuluvien maansaantiin oikeutettujen rin-
15814: ten se täy.deHisesti uudistettiin, ja nyt vii- tamarrni€Bten asutus ja lisämaan saanti on
15815: meksi vuonna 1947 Tampereen maanvilje- pakostakin jäänyt hoitamatta. Edellämai-
15816: lysinsinööripiirin toimesta laadittiin Kii- nittua hanketta on siten pidettävä hyvin
15817: kois- ja Marjajärvien kohdalta uusi suun- ta11peellisena ja sen toteuttamista pitäjän
15818: nitelma, jolloin Marjajärven ikuivaus muu- maatalouden tulevai,suudelle elintärkeänä.
15819: tettiin pa.toamalla tapahtuvaksi. Vanhem- Ede:Uä ·esitetyn perusteella kunnioitta.en
15820: paa suunnitelmaa vastustettiin uittoyhdis- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
15821: ty"lksen taholta, mutta nykyistä patoarrnis- toivomuks·en,
15822: suunnitelmaa kannatetaan ja mahdollisesti
15823: ·osallistuttaisiin kustann uksiinki:n. että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
15824: Kiikoisjärv.en rannoilta on siirtoväclle mewpiteisiin, joiden avulla Kiikois-
15825: maanhankintalain nojalla muodostetuille ti- ten ja K iikan pitäjissä sijaitsevien
15826: iloille jo jaettu vesiperäistä. maata, jonka Kiikois-, Ylinen-Kiikois- eli Marja-
15827: kuiiVauttaminen on tätenikin hyvin ajan- ja K uorsumaajärvien perkaushanke-
15828: kohtainen. Marj.ajä,ry;en kuivauksen toteu- ja kuiv.aussuunnitelm.at voitaisiin to-
15829: tuessa, mikä alue. suurimmalta osalta on teuttaa, sekä ottaisi ensi vuoden tulo-
15830: kiikkalaisten tilojen omistuksessa, saatai- ja menoarvioesitykseen tarkoitusta
15831: siin maanhankintalain mukaan jaettavaa varten tarpeeUiset määrärahat.
15832: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
15833:
15834: Hugo Nuorsaari. Arvo Sävelä.
15835: P•entti Niemi. Antto Prunnila.
15836: Jalmari Pusa. Irma Torvi.
15837: L. I. Kaukamaa. Arvo Riihimäki.
15838: Kyllikki Pohjala. Laura Brander-Wrullin.
15839: Lauri Leppihalme. Kalle Joukanen.
15840: 369
15841:
15842: IX, 53. - Toiv. al. N :o 163.
15843:
15844:
15845:
15846:
15847: Antila y. m.: Järvenlasku- ja kuivatushankkeiden toteutta-
15848: misesta.
15849:
15850:
15851: E d u s k u n n a 11 e.
15852:
15853: Maamme pinta-alasta on varsin suuri osa · ~a~p~re~n ja Kymin maanviljelysinsinöö-
15854: paitsi suorastaan veden peittämä.ä myös rlpnreiSSa on tällaisia kuivatushankkeita
15855: muuten vesiperäistä tai vedenvaivaamaa toteuttamatta yli 200 bppaletta.
15856: maata. Usein nämä alueet ovat sellaisia, Kaikkien mainittujen suunnitelmi·en toi-
15857: ~ttä ne melko helposti voidaan kuivata ja meenpanon on laskettu tulevan maksamaan
15858: m~~ada siten viljelykseen tai metsän kas- n. 1 miljardia markkaa ja täJLöin saata-
15859: vuun. Järvenlaskua ja kuivaustoimintaa v·an ihyötyalueen olevan yli 60,000 hehtaa-
15860: meitllä onkin ha.rjoitettu jo vuosisatoja. ria. On s•elvää, ·elttei niitä voida toteuttaa
15861: Viime sodista aiheutunut valtakunnan yhdellä kertaa, koska tälle panee esteen
15862: :alueen pieneneminen ja siitä johtuva asu- paitsi varojen myös tarvittavan materiaalin
15863: tustoiminta ovat tehneet entistä välttämät- ja työvoiman .puute. Kuivatusyritykset
15864: tömämmäksi ryhtyä toimenpiteisiin sano- ovat kuit·enkin kansantaloudellisesti niin
15865: tunlaisten jcmtomaiden saattamiseksi te- tärkeitä, ·että niitä olisi nykyistä tarmok-
15866: hokkaan .taloudellisen hyväksikäytön pii- kaammin .ryhdyttävä toteuttamaan. Yksi-
15867: riin. Asianomaisten viranomaisten laatimia tyistaloudellisesti ne taas usein merkitsevät
15868: suunnitelmia kustannusarvioineen tutkittu- niiden piiriin joutuvien tilojen tuotanto-
15869: jen ·alueiden kuivattamiseiksi on:kin vai- edellytysten ja ·elinkelpoisuuden ratkaise-
15870: miina toteuttamistaan odQittamassa erittäin vaa paranemista. Tämän vuoksi ehdo-
15871: runsaasti, ni!m. yli 600 kappaletta. Nääden tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15872: suunnitelmien tarkoittamat alueet jakaan- muksen,
15873: tuvat jokseenkin tasaisesti ympäri maan että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin
15874: ollen keskimäärin n. 100 hehtaarin laa- toimenpiteisiin kansantaloudellisesti
15875: JUISia. Erityisesti kiintyy huomio siihen, edullisten, valmiiksi suunniteltujen
15876: -että maan 'Elteläisimmissä osissakin maamme järvenlasku- ja kuivatushankkeiden
15877: pienviljelysalueilla eli Helsingin, Turun, toteuttamiseksi.
15878: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
15879:
15880: Yrjö I. Antila. Jalmari Pusa.
15881: Heikld Ala-lYläyry. S. S. Aittoniemi.
15882: E. A. Tu:rja. J. Koivisto.
15883: Päiviö Hetemäld.. Väinö Rankila.
15884: Erkld Koivisto. Matti Heikkilä.
15885: Martti 0. Kölli. J. E. Lampinen.
15886:
15887:
15888:
15889:
15890: 47
15891: 370
15892:
15893: IX,54.- Toiv. al. N:o 164.
15894:
15895:
15896:
15897:
15898: Hautala y. m.: Toimenpiteistä Keski- ja Pohjois-Pohjan-
15899: maan runkoviemäriverkostosuunnitelman toteuttamiseksi.
15900:
15901:
15902: E d u s k u n n a 11 e.
15903:
15904: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla erikoi- osaltaan se on vasta hyvä ohjelma. Sen to-
15905: sesti maan kannattava vilje1eminen edel- teuttaminen on lähinnä rahoirtuskysymys.
15906: lyttää perusteellista ja järkiperäistä kui- Valtion vero- y. m. tuloilla rahoitusta tus-
15907: vatusta. Vain siten luodaan edellytykset kin voidaan tyydyttävästi järjestää. Sen
15908: voimaperäisemmälle maataloudelle näissä vuoksi olisi oikeastaan tarpeeseen melko-
15909: osissa maatamme. SHen taistellaan myös kiinteä rahoitusohjelma. Mutta edellä esi-
15910: hallaa,. maan happamuutta, liika rontaan- tettyyn tarkoitukseen voitaisiin harkita
15911: tumista y. m. menestyksellistä maataloutta myös valtion lainan ottamista mm. kansan-
15912: häiritseviä tekijöitä vastaan. eläkelaitokselta ym. Koska varsin yleinen
15913: Eri yhteyksissä mm. komiteamietinnössä mielipide maaseudulla on kan.saneläkelai-
15914: n:o 15 v. 1938 ja Ason viljelyskelpoisuus- tosta vastaan, ja niin hyvä asia kuin maa-
15915: tutkimuksissa on todettu Pohjois- ja Keski- seudun sähköistäminen on ja jota kansan-
15916: Pohjanmaalla olevan huomattavan laajoja eläkelaitos m. m. on koettanut lainaittajana
15917: kuivauksen tarpeessa olevia sekä viljelrtyjä rahoittaa, niin tämä palvelus ei ulotu va-
15918: ja viljelyskelpoisia alueita. Myös maan hal- litettavasti riit1tävällä nopeudella harvaan
15919: litus ja eduskunta ovat asettuneet sille asutuille syrjäseuduille. Varmaan mielel-
15920: kannalle, että Oulun ja Lapin lä:änien jo- lään nähtäisiin jos kansaneläkelaitos voisi
15921: ikialueiden viemäriverkoston kaivuu ja ra- valtion välittäjänä ollessaan palvella pää-
15922: kentaminen olisi toteutettava, ja että työt omillaan maaseutua myös: kuivatuskysymyk-
15923: suoritetaan valtion toimesta mahdollista sissä.
15924: työttömyyttä silmällä pitäen. Samalle kan- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
15925: nalle on asettunut maatalousvaliokunta sekä eduskunnan päätettä.väksi toivomuksen,
15926: eduskunta heinäkuussa 1940 Vaasan läänin
15927: puoleiseen Keski-Pohjanmaahan n.ähden. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15928: Maanhankintalakia toteutettaessa ja ra-hoitus- tai lainanottotoimenpiteisiin
15929: muissakin yhteyksissä onkin jo kuluneitten Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan runko-
15930: vuosien aikana ko. runkoviemäriverkosto- viemäriverkostosuunnitelman toteut-
15931: ohjelmaa osittain toteutettu, mutta valta- tamista varten.
15932: Helsingissä helm1kuun 11 päivänä 1949.
15933:
15934: Yrjö Hautala. Viljami Ka:lliokoski. Antti A. Koukkari.
15935: Kerttu Saalasti. Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
15936: Kusti Eskola. S. S. Aittoniemi. Johannes Virolainen.
15937: 371
15938:
15939: IX,55. - Toiv. al. N:o 165.
15940:
15941:
15942:
15943:
15944: Sormunen: Reisjärven kunnassa sijaitsevan Kalajan järvi-
15945: kuivion edelleen kuivattamisesta.
15946:
15947:
15948: E d u s k u n n a 11 e.
15949:
15950: Viitaten rah. al. n:o 251 (1948 vp.) pe-
15951: 1
15952: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15953: rusteluihin ehdotan eduskunnan hyväksyt- toimenpiteisiin Reisjärven kunnassa
15954: täväksi toivomuksen, sijaitsevan Kalajan järvikuivion
15955: edeUeen kuivattamiseksi.
15956: Hels:ingissa 8 päivänä helmikuuta 1949.
15957:
15958: Toivo 1. Sormunen.
15959: 372
15960:
15961: IX,56. - Toiv. al. N:o 166.
15962:
15963:
15964:
15965:
15966: Sormunen: Piiprpol01n kunnassa olevOin Lamujoen perkaus-
15967: työn aloittamisesta.
15968:
15969:
15970: E .d u s k u n n a 1l e.
15971:
15972: Piippolan :kunnan tasankoalueella virtaa tusalueen vhljelys- y. m. kuntoon sall!ttamis-
15973: mataloitunut Lamujoki. Sen ranta-alueet ty.öt. Mainitulle alueelle suunnitelmien
15974: ovat varsin laajasti hyviä viljelysmaita. mukaan muodostetaan 20 uutta asutustilaa.
15975: Siitä johtuen onkin k. o. joen varsille muo- Kun edellä mainituista syistä ja asutus-
15976: dostunut läpi kunnan ulottuva asutus. Nii- toimen kannalta olisi välttämätöntä, että
15977: den viijoelyksiä on enenevässä määrin al- suunnit·ellut Lamujoen perikaustyö:t aloite-
15978: kanut :haitata ma·daltuvan Lamujoen vedet. taan viivyttelemättä, se lisäksi suoritettuna
15979: Varsinkin kevät- ja toisinaan myös syys- vll!kauttaisi nyt horjuvat pienviljelijätalou-
15980: tulvat tuottavat suuria vaurioita !koko det Piippolan kunnassa. Se on muodostu-
15981: alueen viljelijätalouksille. nut elämisen ehtokysymykseksi viljelijä-
15982: ·Lamujoen tulvien torjumis~ksi ja vilje- väestölle. 'Siksi ehdotan kunnioittaen edus-
15983: lijäin pelastamiseksi tulvavahingoilta on kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
15984: tehty sanotun joen perkaussuunnitelmat ja
15985: 30 miljoonaan markkaan päättyvät kus.tan- että hallitu.s ryhtyisi kiireellisesti
15986: nusarviot. Töiden aloittaminen on vain toimenpiteisiin Piippolan kunnassa
15987: jostain syystä viivästynyt. Siitä johtuen olevan Lamujoe'n suunnitellun per-
15988: ei ole edistynyt myöskään Lamujoen asu- kaustyön aloittamiseksi.
15989: Helsingissä helmikuun 10 .päivänä 1949.
15990:
15991: Toivo I. Sormunen.
15992: 373
15993:
15994: IX,57. - Toiv. al. N:o 167.
15995:
15996:
15997:
15998:
15999: Tainio y. m. : Posion kunnassa sijaitsevan Alasuolijärven
16000: vedenpinnan korkeuden alentamisesta.
16001:
16002:
16003: E .d u s k u n n a 11 e.
16004:
16005:
16006: Jo viime vuosi.sadalJa ryhtyivät Posion vuodesta 1939 lähtien. Sotatoimet keskeyt-
16007: pitäjässä sijaits,evien YJ.ä- ja Alasuolijärven tivät suunnitelman .toteuttamisen. Asiasta
16008: rantaseutujen asukkaat omatoimisesti jär- myöhemmin tehdyt eduskunta-aloitteetkaan
16009: ven rantamien kuivattamiseen. Asukkaat eivät ole johtaneet myönteiseen tulokseen.
16010: eivät kuitenkaan kyenneet hanketta toteut- Kun kuitenkin Alasuolijärven vedenpinnan
16011: tamaan. Myöhemmin vuonna 1909 valtion alentamissuunnitelman toteuttamisella saa-
16012: toimesta tutkittiin suunnitelman toteutta- taisiin, kuten suoritetut tutkimukset osoit-
16013: mismahdollisuuksia, mutta se ei tällöin- tavat,. huomattava alue heinän tuottoon,
16014: kään johtanut myönteiseen tulokseen. Asia olisi sillä ratkaiseva merkitys mainitun
16015: otettiin uudelleen esille vuonna 1928, jol- seudun karjatalouden k&lottamiselle. Myös-
16016: loin marutaloushallitus myönsi tutkimuksen kin täten saavutettaisiin huomattava säästö
16017: suorittamista varten määrärahat. Tutki- yksistään heinän kuljetuskustannuksissa.
16018: mukset, jotka valmistuivat vuonna 1931, Mainitulle alueelle joudutaan nimittäin
16019: osoittivat että alentamalla järvien veden joka vuosi kuljettamaan huomattava määrä
16020: pintaa suunnitelman mukaisesti saataisiin rehua pitkien juna- ja automatkojen takaa.
16021: 415 ha vesijättöä iheinän viljelykselle. . Kun lisäksi metsätöiden vähentymisen seu-
16022: Suunnitelman mukaisesti ,laskemiskustan- rauksena väestön toimeentulomahdollisuu-
16023: nukset nousivat vuonna 1931 569,000 mark- det tässäkin suhteessa vähenevät, olisi edeUä
16024: kaan. Suunnitelma jäi kuitenkin tälläkin mainitun suunnitelman toteuttaminen vält-
16025: kerralla toteuttamatta. tämätön.
16026: Asian rauetessa kääntyivät Alasuolijär- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
16027: sen asukkaat uudelleen vuonna 1937 maa- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16028: taloushallituksen puoleen pyytäen Alasuoli-
16029: järven laskemistoimenpiteitä.. Tutkimuksen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
16030: toimittaminen ja suunnitelmien laatiminen toimenpiteisiin Posion kunnassa si-
16031: Alasuolijärven ikohdalta omin sitten ollut jaitsevan Alasuolijärven vedenpin-
16032: maanviljelysinsinööripiirin työohjelmassa nan korkeuden alentamtiseksi.
16033: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
16034:
16035: Eino Tainio. Toivo Friman.
16036: 374
16037:
16038: IX, 58, - Toiv. al. N :o 168.
16039:
16040:
16041:
16042:
16043: Ryhtä y. m.: LisÖ!yksestä vuoden 1949 tulo ja menoarvioon
16044: asutusteiden korjaustöitä varten Pohjois-Suomessa.
16045:
16046:
16047: Ed u s kunnalle.
16048:
16049: Vuoden 1936 asurtuslain ja sitä aikaisem- ja Aneen asutusalueiden tiet POBion kun-
16050: man asutuslaiDBäädännön mukaan on val- nassa vielä sodan jälkeen korjaamatta ja
16051: tion toimesta perustettu lähinnä Pohjois- TaivaLkosken-Posion välillä olevan Koston
16052: Suomeen mutta myös muuallekin huomat- asutusalueen tiellä on sota-aikana rikotut
16053: tava määrä asutustiloja. Tilat ovat useim- sillat edelleenkin rakentamatta. Samoin on
16054: miten perustettu ryhmä;asutuksen tapaan Taivalkosken Sorsavaaran asutusalueen tiP
16055: viljelyskelpoisille asutusalueille. Tie- ja kunnOBtamatta ja Pudasjärven kunnan
16056: kuivatustyöt on tehty valtion toimesta. usean asutusalueen tiet on vielä sodan jäi
16057: Niinikään on valtion toimesta rakennettu keen korjaamatta. Nämä rikotut ja sodan
16058: pieni asuinrakennus, johonka asukas on talkia rap,peutuneet asutustiet olisi saatava
16059: voinut sijoittua, sekä vaatimaton kotieläin- kiireellisesti kunnostetuksi. Sillä huonot
16060: suoja. kulkuyhteydet vaikeuttavat varsin pahoin
16061: Edelläolevat asutustoimenpiteet ovat kui- suuriperheisten asutustilallisten toimeentu-
16062: tenkin monessa suhteessa jääneet puolinai- loa näillä asutusalueilla.
16063: siksi. Niinpä m. m. kuivatus- ja tietyöt ovat Koska on tärkeätä, että nämä vuoden
16064: monella asutusalueella jääneet varsin pa- 1936 asutuslain ja sitä aikaisemman asu-
16065: hoin keskeneräisiksi. Näillä asutusalueilla tuslainsäädännön nojalla perustetut asutus-
16066: olevat tiet ova:t n. s. isännä.ttömiä teitä, jotka· tilat saadaan mahdollisimman pian vi:ljelys-
16067: tuollaisina puolitekoisina on jätetty asuk- kelpoisiksi ja tuottavaan kuntoon, on näille
16068: kaiden hQidettavaksi. Kun asukkaat kui- tiloille saatava viljelysedellytykset ja niin
16069: tenkin kaikki Qvat erittäin vähävaraisia ja myös tieyhteydet. Senvuoksi olisi asutus-
16070: suurin osa asutustilallisista oli lisäksi pit- alueilla olevat tiet saatava kii,reellisesti va:l-
16071: kän sota-ajan asepalveluksessa, eivät he ole tion varoilla kunnostetuksi.
16072: taloudellisesti kyenneet kuivatusviemäreit.ä Edellä olevan perusteella ehdotamme
16073: ja viljelysteitä kunnostamaan. eduskunnan hyväksytrtäväksi toivomuksen,
16074: Huomattava osa Pohjois-Suomen asutus-
16075: alueiden teistä tuli syksyl:lä 1944 käytyjen että hallitus antaisi Eduskunnalle
16076: sotatoimien aikana rikotuksi, jolloin siltoja esityksen tarpeellisen määrärahan
16077: räjäy.ttämällä hajoirtettiin ja niiitä heikosti ottamisesta lisäyksenä vuoden 1949
16078: perustettuja teitä raskaan sotakaluston kul- tulo- ja menoarvioon Pohjois-Suomen
16079: jetuksessa muutenkin rikottiin. Monin pai- asutusalueilla sota-aikana rikottujen
16080: koin onkin asutusteillä vielä nämä sotavau- ja rappeutuneiden asutusteiden kii-
16081: riot korjaamatta. Niinpä on esim. Vuookan reellisiä korjaustöitä varten.
16082: Helsingissä helmikuun tS päivänä 1949.
16083:
16084: Niilo Ryhtä. Kauno Kleemola. M. 0. Lahtela.
16085: Yrjö Hautala. Kusti Eskola. Erkki Koivisto.
16086: Yrjö Saari.
16087: •• ••
16088:
16089: VALTIOPAIVAT
16090: 1949
16091:
16092: LIITTEET
16093: X
16094: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16095: TOIVOMUSALOITTEET
16096:
16097:
16098:
16099:
16100: HELSINKI 1~49
16101: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16102: Sosiaalivakuutuksia ja -korvauksia, työaikaa, kansaneläkelaitostaj
16103: työturvalllsuutta, henkistä työtä y. m. koskevia laki- ja
16104: toivo·musaloitteita.
16105: 379
16106:
16107: X,t. - La.k. ai. ·N :o 45.
16108:
16109:
16110:
16111:
16112: Kauhanen y. m. : Ehdotukset laiksi valtion tapaturrnavakuu-
16113: tuslaitoksesta jn laiksi valtiontalouden tarkastuksesta
16114: annetun lain muuttamisesta.
16115:
16116:
16117: E d u s k u n n a 11 e.
16118: Tårkeänä kysymyksenä tapaturmavakuu- 1) Toimeenpanojärjestelmien vaatimat
16119: tuslainsäädäntöä uudistettaessa on tarkoi- kustannukset.
16120: tuksenmukaisimman muodon löytäminen Vuonna 1947 olivat vakuutusyhtiöiden
16121: sen toimeenpano-{)rganisatiolle. Nyt an- pakollisen tapaturmavakuutuksen osalle kir-
16122: nettu esitys täydentää tässä suhteessa hal- jaamat liikekustannukset yhteensä 150 milj.
16123: lituksen 31 päivänä tammikuuta 1948 edus- markkaa eli 19 % samalle vuodelle kirja-
16124: kunnalle antaman esityksen perusteella tuista vakuutusmaksuista. Selvää on, että
16125: säädettyä uutta ta.paturmavakuutuslakia. kun .pakollisen tapaturmavakuutuksen va-
16126: Eduskunta on kiinnittänyt asiaan huomiota kuutusmaksuja käytetään 22 eri vakuutus-
16127: syyskuun 1 päivänä 1938 lausuessaan hal- laitoksen ylläpitämiseen tulevat monet
16128: ilitukselle toivomuksen,. että hallitus tutki- yleiskustannukset, esim. :toiminnan johto,
16129: tuttaisi työväen tapaturmavakuutuslaissa maksetui:ksi useaan kertaan siitäkin huoli-
16130: ilmeneviä puutteellisuuksia ja samalla matta, että ne yhtiöt, ;jotka harjoittavat
16131: kiinnitrtäisi erityistä huomiota tutkimuksen useita vakuutushaaroja, voivat jakaa yleis-
16132: toimittamiseen siitä, voitaisiinko perusta- kustannuksistaan osan muillekin. Kontto-
16133: malla valtion tapaturmavakuutuslaitos tai rityön rationalisoiminen onnistuu sitä pa-
16134: muilla keinoin saada vakuutusmaksut työn- remmin, mitä suurempi laitos on kysymyk-
16135: tekijäin etuja vähentämättä aJenemaan sekä sessä. Niinpä esim. kaikkein uudenaikai-
16136: antaisi eduskunnalle ne esitY'kset, jotka sempien konttorikoneiden käyttö on kan-
16137: tutkimus osoittaa rta11koituksenmukaisiksi. nattavaa vasta varsin suurille laitoksille ja
16138: Johtuen niistä olosuhteista, joissa työ- siis mahdotonta useimmille vakuutusyh-
16139: väen tapaturmavakuutus aikoinaan säädet- tiöille. Oleellisia säästöjä voidaan näin-
16140: tiin maassamme pakolliseksi, joutui sen ollen aikaansada keskittämällä ne pakol-
16141: hoito alusta a;lkaen Y'ksityisille vakuutus- lista tapaturmavakuutusta koskevat tehtä-
16142: yhtiöille. Näin on asianlaita yhä· edelleen- vät, jDita nykyisin suoritetaan 22 eri .pää-
16143: kin ja harjoittaa tätä vakuutustoimintaa konttorissa, yhteen ainoaan paikkaan. H uo-
16144: nykyisin yhteensä 22 eri yhtiötä. Voidaan mattavaa rationalisointia merki1:see edelleen
16145: kuitenkin asettaa kysymyksenalaiseksi, onkD nykyisin toimivien lukuisien asiamiesver-
16146: paras mahdollinen Tatkaisu se, e:ttä lukui- kostojen korvaaminen Y'hdellä ainoalla ja
16147: sien yksityisten vakuutuslaitosten hoidetta- hankintakustannusten poisjääminen. Ii-
16148: vaksi jätetään tä;llainen tärkeä sosiaalinen meistä on myös, että tehtäviä, joita nykyi-
16149: toiminta, jonka tarikoituksena ei ole liike- sin vielä asiamiehet suorittavat, voidaan
16150: voiton muodostaminen, vaan sosiaalisen keskitetyssä järjestelmässä taloudellisem-
16151: turvallisuuden Usä'äminen. Nimenomaan va- min hoitaa suoraan pääkonttorista käsin
16152: kuutuksen pwkoLlisuudesta johtuen eri yrit- sekä siirtää verojen ennak.koperinnän tark-
16153: täjävapaus tällä alalla ole tarpeellista, kailijoille seikä samalla muuttaa asiamiesten
16154: vaan johtaa päinvastoin eräisiin kieltei- palkkausjärjestelmä.ä. Kustannuksia voi-
16155: siin ilmiöihin. Yleinen käsitys on, että pa- daan ilmeisesti myöskin pienentää. järjes-
16156: kollisen tapaturmavakuutuksen hoito olisi tämällä yhteistoimintaa kansaneläkelaitok-
16157: kokonaan keskitettävä yhteen ainoaan lai- sen kanssa esim. käyttämällä osittain yh-
16158: tokseen. Tämän käsityksen peruRteluiksi teisiä >konttorikoneita ja mahdollisesti myös-
16159: esitettäk,öön seuraavaa: kin yheistä asiamiesverkostoa.
16160: 380 X,1. - Valtion tap.atnrmavailmntuslaitos.
16161:
16162: Edellä mainittujen huomattavien sääetö- tenkin täysi syy mahdollisimman laajassa
16163: jen lisäksi pienevät kustannukset myös- mitassa soveltaa vakuutusmaksujen yksilöl-
16164: kin sen takia, että lukuisista käiteiskassoista listä määräämistä.
16165: ynnä muista syistä johtuvat korkotappiot 3) Korvausselvittelyn laatu ja nopeus.
16166: vähenevät, jälleenvakuuttaminen käy tar- Silloin kun korvausselvittelyä hoitavat
16167: peettomaksi, korvausselvittely yksinkertais- lukuisat eri laitokset, voi siinä helpDsti
16168: tuu., vakuutukset eivät siirry yhtiöstä toi- syntyä epäsäännöllisyyttä. Vakuutuksen-
16169: seen sekä ne toimenpiteet ja elimet, jotka saajien etujen turvaamiseksi on t:ä.män ta-
16170: on tarvittu valvottaessa vakuutusmaksujen kia kaikki tärkeimmät ratkaisut alistettava
16171: tariffioinnin ja korvausselvittelyn yhtenäi- vakuutuslaitoksen yläpuolella olevan elimen
16172: syyttä, käyvät ainakin osittain tarpeetto- tarkistettavaksi. Näin asiwkirjoja joudu-
16173: miksi. taan lähettelemään paikasta toiseen ja sa-
16174: Kustannusten yhteydessä on vielä mai- maan asiaan joutuvat eri vaiheissa useat
16175: nittava ne voitot, joita tästä vakuutustoi- ammattimiehet tutustumaan. Kun valtion
16176: minnasta saattaa syntyä. Vasta keskittä- tapaturmavakuutuslaitoksen kokoiseen lai-
16177: mällä koko toiminta yhteen ainoaan, val- tokseen voidaan hankkia riittävästi pätevää
16178: tion määräämisvallassa olevaan laitokseen, työvoimaa sekä järjestää tehokas sisäinen
16179: saadaan takeet siitä, ettei pakollisen tapa- tarkkailu ja kun laitoksen toimintaa hal-
16180: turmavakuutuksen vakuutusmaksuina ke- lintoneuvoston jäseninä valvovat työnanta-
16181: rättyjä varoja käytetä vieraisiin tarkoituk- jain ja työntekijäin edustajat sekä valtio-
16182: siin esim. vakuutusyhtiö~den osakkeen- neuvoston määräämät tilintarkastajat ja
16183: omistajille maksettuihin osinkoihin tai tois- vielä lisäksi sosiaaliministeriö, voidaan
16184: ten vakuutushaarojen tappioiden peittämi- epäilemättä vakuutuksensaajien etuja· vaa-
16185: seen. rantamatta yleensä luopua alistusmenette-
16186: 2) Ta.pa>turmantorjuntatyö. lystä, jolloin korvausselvittely nopeutuu ja
16187: Sekä sosiaaliselta että talou,delliselta lmn- vaatii vähemmän kustannuksiakin.
16188: nalta on erittäin suuri arvo annettava sille Toisaalta pakollisen tapaturmavakuutuk-
16189: työlle, jonka tarkoituksena on tapaturmien sen hoidon keskittäminen näyttää tarpeelli-
16190: ennakDlta ehkäiseminen. Siihen on vakuu- selta vakuutuksensaajien etujen turvaami-
16191: tuksen yhteydessä erinomaiset mahdollisuu- seksi myöskin, jotta kaikki korvausasiat
16192: det, koska tällöin Dvat käytettävissä tilas- tulisivat mahdollisimman pätevästi käsitel-
16193: tot kaikista vakavista tapaturmista ja koska lyiksi. Saatujen kokemusten mukaan ni-
16194: toisaalta määräämällä työnantajan vakuu- mi:ttäin korvausselvittelyn pätevyyskin
16195: tusmwksut riippuviksi hänen työssään sat- näyttää olevan erilainen eri vakuutusyh-
16196: tuneiden tapaturmien korvauksista · tapa- t]öissä johtuen tämä ilmeis·esti m. m. siitä,
16197: turmantorjuntatyö voidaan saa;ttaa. työn- ettei pienillä yhtiöillä ole edes mahdolli-
16198: antajalle taloudellisesti merkitykselliseksi. suuksia hankkia ,palvelukseensa pätevää
16199: Nykyisen järjestelmän suurimpiin epäkoh- henkilökuntaa. Tällä seikalla on merkitystä
16200: tiin kuuluvwksi on sen vuoksi luettava se, sen takia, ettei alistusmenettely koske kaik-
16201: ettei pienillä eikä keskikokoisilla yhtiöillä kia korvausasioita ja toisaalta kaikkien
16202: ole mahdollisuuksia palkata palvelukseensa päätösten toimeenpano jää vakuutusyhtiöi-
16203: tässä työssä tarvittavaa erikoishen:kilökun- den huoleksi.
16204: taa ja että monet yhtiö:t ovat muutenkin ~ai 4) Pakollinen tapaturmavakuutus ja
16205: minJlyöneet todeHa tehokkaan tapaturman- muu sosiaalivakuutus.
16206: torjuntatyön .. Selvää on, että valtion tapa- Kun sekä kansaneläkelaitoksella että val-
16207: turmavakuutuslaitoksen ohj.elmassa tapa- tion tapaturmavakuutuslaitoksella tulisi ole-
16208: turmantorjuntatoiminnalla on oleva tärkeä maan osittain yhteisiä tehtäviä, esim. inva-
16209: sija. Selvää on myöskin, että suuren lai- liidihuolto ja invaliiditarkkailu, sekä mo-
16210: toksen yhteydessä tämänkaltainen työ voi- lemma;t laitokset tulisivat QSittain maksa-
16211: daan järjestää tehokkaammaksi ja suhteel- maan samoille henkilöille elinkorkoa, on il-
16212: lisesti halvemmaksi, kuin monien pienem- meisesti näiden laitosten välinen yhteistoi-
16213: pien laitosten jokaisen erikseen sitä hoi- minta mahdollinen ja molemmille eduksi.
16214: taes.sa, ja ennen kaikkea saadaan kaikki Toisaalta kun maassamme saadaan toteute-
16215: vakuutetut vedetyi·ksi sen piirin. Valtion tuksi pakollinen sairausvakuutus, on valtion
16216: tapwturmavakuutuslaitoksella on myös tie- tapaturmavakuutuslaitoksen ja sairausva-
16217: X,1. - Kauhanen y. m. 381
16218:
16219: kuutusta johtavien paikallisten elinten vä- että myös työntekijöille on esitetty varat-
16220: linen hedelmällinen yhteistyö mahdollinen tavaksi osuus laitoksen hallinnossa.
16221: siten,. että osa tapaturmavakuu:tukseen liit- Tapaturmantorjuntatyön suuren merki-
16222: tyvistä tehtävistä luovutetaan viime maini- tyksen takia on siitä otettu lakiin nimen-
16223: tuille, joiLla on mahdollisuus nopeampaan omaiset määräykset.
16224: korvausselvittelyyn kuin millään pääkont- Lakiesityksessä on edellytetty hallituik-
16225: torista käsin toimivalla laitoksella. Yhteis- selle varattavaksi mahdollisuus laajentaa
16226: toiminta muiden sOBiaalivakuutuiksen haa- valtion tapaturmavakuutuslaitoksen toi-
16227: rojen kanssa on vaikeasti toteutettavissa minta käsittämään sellaisten vapaaehtoisten
16228: ilman pakollisen tapaturmavakuutuksen tapaturmavakuutusten myöntämisen, jotka
16229: hoidon kesi.ttämistä. läheisesti liittyvät laissa säädettyyn vakuu-
16230: tukseen.
16231: Kailriki laitoksen kustannukset on tarkoi-
16232: Paitsi kahta ·edellä käsiteltyä, täydellistä tus peittää työnantajien maksamilla vakuu-
16233: keskittämistä ja toisaalta nylkyistä täydel- tusmaksuilla tapaturmavakuutuslain edel-
16234: listä kilpailuvapautta edellyttävää. vaihto- lyttämällä tavalla. ·Laitos muodo.staisi Hse-
16235: ehtoa on harkittavana ollut myöskin sellai- näisen oikeussubjektin, mitä varten laki-
16236: nen mahdollisuus, että nykyinen järjestelmä esityksen 1 § :ssä on mainittu, et-tä laitos
16237: säilytettäisiin siten muutettuna, että pakol- on itsenäinen ja että sen kotipaili1ka on Hel-
16238: lista tapatuTIUavakuutusta harjoittavien singin kaupunki.
16239: vakuutustyhtiöiden lukumäärää tuntuvasti Jotta siirtyminen toimeenpanojärjestel-
16240: rajoitettaisiin. Samoilla perusteilla, jotka mästä toiseen kävisi häiriöittä, on lakiin
16241: yllä on esitetty, tullaan kuitenkin siihen otettu tätä tarkoittavia määräyksiä.
16242: tulokseen, että nykyistä järjestelmä.ä rasit- Koska valtion ta.paturmavakuutuslaitosta
16243: tavat ·epäkohdat t.Jillöin vain OBittain kor- tulisivat valvomaan valtioneuvoston asetta-
16244: jautuisivat, joten sanottu ratkaisu merkit- mat tilintarkastajat, ei voida pitää tarkoi-
16245: sisi asian jättämistä puolitiehen. tuksenmukaisena, että valtiontalouden .tar-
16246: kastusvirastokin valvoisi sitä, minkä vuoksi
16247: asianomaista lakia on esitetty muutetta-
16248: vaksi siten, että valtion tapaturmavakuu-
16249: Jotta valtion tapaturmavakuutuslaitoks- tuslaitos jäisi sanotun tarkastustoiminnan
16250: sen :toiminta muodostuisi joustavaksi, on ulkopuolelle kuten asianlaita jo nykyisin
16251: laitoksen hallitukselle .esitetty annetta- on useiden muiden valtion laitnsten suh-
16252: va•ksi verrattain laajat toimintavaltuudet, teen.
16253: ja lisäksi niiden piirien edustajille., joita Sen nojalla mitä edellä on lausuttu, eh-
16254: pakollinen tapaturmavakuutus koskee, on dotamme,
16255: varattu lakiesityksen mukaan voimakas
16256: edustus hallinnossa. Parannusta nykyiseen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16257: järjestelmään vel'lrattuna merkitsee sekin, vat lakiehdot1tkset:
16258:
16259:
16260: Laki
16261: valtion ta.paturmavakuutuslaitoksesta.
16262:
16263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16264: 1 §. Valtioneuvosto voi Vartavalle antaa mui-
16265: Valtion tapatur.mavakuutuslaitoksen, jon- takin sanottuun vakuutustoimintaan liitty-
16266: ka nimi on Vatava, tehtävänä on valtion viä tehtä:viä.
16267: itsenäisenä laitoksena hoitaa sitä vakuutus- Vatavan harjoittamaa vakuutustoimintaa
16268: toimintaa., joota säädetään tapaturmavakuu- on: hoidettava sen kannattavuutta silmällä-
16269: tuaJaissa (609/48). Laitoksen tulee myös- pitäen.
16270: kin harjoittaa. vakuut~ttuihin kohdistuvaa Vatavan kotipaikka on Helsingin kau-
16271: tapaturmatorjuntatyötä. punki.
16272: 382 X,1. - Valtion tapaturmavaknntuslaitos.
16273:
16274: 2 §. Hallitus on oikeutettu jakamaan hallinto-
16275: Vartavan hallintoelimiä ovat hallintoneu- tehtävät jäsentensä kesken ja · siirtämään
16276: vosto ja hallitus. määrätyt asiat laitoksen muun toimihenki-
16277: lön ratkaistavaksi.
16278: 3 §.
16279: Hallintoneuvoston muodostavat puheen- 7 §.
16280: Hallintorreuvoston ja hallituksen jäsen-
16281: johtaja sekä 11 mu~ta;. jäsen0:. jotk!"' ten ,tulee olla maassa asuvia Suomen kan-
16282: kaikki, samoin kuin he1dan henkilokohtal-
16283: set varamiehensä, määrää valtioneuvosto salaisia.
16284: kolmeksi vuodeksi kerrallaan vahvistaen 8 §.
16285: myös heidän palwkionsa. Sekä haUint~me_u Hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen
16286: voston jäsenistä että heidän varamiehis- korvatkoon vahingon, jonka hän toimimalla
16287: tään tulee neljän olla työnantaja- sekä vastoin lakia, ohjesääntöä ~ai laitoks~n toi:
16288: neljän työntekijäjärjestöjen ehdottamia. mintaa varten vahvistettuJa perustmta ta1
16289: Hallintoneuvoston jäsen tai jäsenen var~ muutoin tahallis·esti tai huolimattomuu-
16290: mies voidaan vapauttaa tehtävästään tOI- della on laitokselle aiheuttanut. Kun useat
16291: mikauden kestäessä, jolloin uusi jäsen mää- ovat vahinkoon syypäitä, va.statkoon sen
16292: rätään hänen tilalleen hallintoneuvoston korvaamisesta omasta ja toistensa puolesta.
16293: jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
16294: Hallintoneuvostoon älköön määrättäkö 9 §.
16295: hallituksen jäsentä. Haaste t'ai tiedoksiauto katsotaan Varta-
16296: valle toimitetuksi, kun se on laillisessa jär-
16297: jestyksessä annettu tiedoksi hallituksen jol-
16298: 4 §. lekin jäsenelle. ·
16299: Hallintoneuvoston tehtävänä on
16300: 1) ohjata ja valvoa Vartavan toimintaa; 10 §.
16301: 2) nimittää toimitusjohtaja ja muut hal- Vatavan hallintoa ja tilejä tarkastamaan
16302: lituksen jäsenet, va.pauttaa heidät tehtävis- valtioneuvosto valitsee vähintään 3 tiEn-
16303: tään sekä määrätä heidän palkka- ja eläke- tarkastajaa sekä heille varamiehet määrä-
16304: etunsa; . ten samalla heidän palkkionsa. Sekä tilin-
16305: 3)· antaa vuosittain Vartavalle vuosi- ja tarkastajista että heidän varamiehistään
16306: tilikertomukset valtioneuvostolle; tulee yhden olla keskuskauppakamarin hy-
16307: 4) tehdä ,esitykset sosiaaliministeriölle väksymä.
16308: vakuutusmaksujen ja vakuutusrahastojen
16309: laskuperusteiksi; 11 §.
16310: 5) käsitellä ne asiat, jotka hallitus sille Vatavalla tulee olla ainakin seuraavat
16311: alistaa ; sekä rahastot:
16312: 6) hoitaa muut hallintoneuvos,tolle tä- 1) vakti:utusmaksurahasto, jonka tulee
16313: män lain ja Vartavan ohjesäännön mukaan vastata tilivuoden päättyessä voimassa ole-
16314: kuuluvat tehtävät. vien vakuutusten aiheuttaman vas,tuun pää-
16315: oma-arvoa siihen luettuina laitoksen vas-
16316: tuulla olevien jatkuvien korvausten pää-
16317: 5 §. oma-arvot, vähennettynä vastaisten rahas-
16318: Hallituksen muodostavat toimitusjohtaja tomaksujen pääoma-arvolla;
16319: puheenjohtajana, johtaja varapuheenjoh- 2) korvausrahasto, jonka tulee vastata
16320: tajana sekä kolme muuta jäsentä. Kahden ennen tilivuoden päättymistä sattuneiden
16321: ensiksi mainitun tul~e olla alaan perehty- vakuutustapahtumien johdosta suoritetta-
16322: nei.tä ammattimiehiä. vien, ,tilivuoden päättyessä maksamatta ole-
16323: vien korvausmäärien yhteenlaskettua mää-
16324: 6 §. rää; sekä
16325: Hallituksen tehtävänä on johtaa laitok- 3) vararahasto, jonka muodostamiseen
16326: sen toimintaa sekä kantaa ja vastata sen käytetään laitoksen mahdollista ylijäämää.
16327: puolesta. Vararahasto ei saa olla suurempi kuin viisi-
16328: Hallitus nimittää ja vapauttaa laitoksen kymmentä sadalta kolmen viimeksi kulu-
16329: henkiLökunnan sekä määrää heidän .palk- neen vuoden vakuutusmaksutulojen keski-
16330: kansa. määrästä.
16331: X,1. - Kauhanen y. m. 383
16332:
16333: 12 §. nakkoperinnästä annetun lain (696/46) 18
16334: Vatavan varoja älköön käytettäkö lai- § : ssä mainitun .tarkastuksen yhteydess·ä.
16335: toksen toiminnaJle vieraaseen tarkoituk- Pal,kkiot verotusviranomaisten suoritta-
16336: seen. mista tarkastuksista sekä siitä mahdollisesti
16337: 13 §. aiheutuvat muut kulut suorittaa Vatava.
16338: Vatavan varojen sijoituksen ja kirjan- Jos pal-kkioiden ja kulujen määräämis-
16339: pidon suhteen soveltuvin kohdin noudatet- perusteista Vatavan ja asianomaisten vi-
16340: takoon, mitä on säädetty kotimaisista va- ranomaisten välillä ei päästä yksimielisyy-
16341: kuutusyhtiöistä. teen,. ratkaisee asian valtioneuvosto.
16342:
16343: 14 §. 17 §.
16344: Vatavalla olkoon oikeus maksaa laitoksen V atavan valtuuttamalla tarkastajana on
16345: varoista korvaus silloinkin, kun kaikista oikeus käydä työpaikoilla tapaturmantor-
16346: korvaukseen vaikuttavista seikoista ei ole juntatyötä varten.
16347: pätevää todistetta, mutta korvauksen suo-
16348: rittaminen kuitenkin kohtuussyistä katso- 18 §.
16349: taan tarpeelliseksi. Vatavalla . on oikeus saada virka-apua
16350: Myös olkoon Vatavalla oikeus jättää va- ju:lkisilta viranomaisilta ja laitoksilta.
16351: kuutusmaksu perimättä tai virheellisesti Huoltolautakuntien sekä verotusviran-
16352: peritty maksu laitoksen vahingoksi oikaise- omaisten tulee pyytettäessä, antaa selvityk-
16353: matta, jos maksu ja virhe ovat periruis- siä ja lausuntoja Vatavalle.
16354: tai oikaisemiskustannuksiin verrattuina vä-
16355: häiset. 19 §.
16356: 15 §. Vatavan hallintoneuvoston ja hallituk- ·
16357: Vatavan valvonta kuuluu sosiaaliminis- sen jäsentä syytetään virkavirheestä Turun
16358: teriölle, jolla on oikeus milloin .tahansa tar- hovioikeudessa.
16359: kastaa laitoksen koko liikettä, ottaa osaa
16360: hallintoneuvoston ja hallituksen kokouksiin 20 §.
16361: ja käyttää • niissä puhevaltaa sekä pyytää V atava on Vffipautettu maksamasta veto-
16362: laitoksen toimintaa koskevia tietoja ja ti- ja nostorahaa sekä toimituskirjojen lunas-
16363: lastoja. tusta.
16364: Vatavan on suoritettava maksu vakuutus-
16365: liikkeen valvonnasta saman perusteen mu- 21 §.
16366: kaan kuin kotimaisen vakuutusyhtiön. Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän
16367: tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäes-
16368: 16 §. sään on saanut tietää jonkun taloudelli-
16369: Työnantajan ja vakuutuksenottajan on sista oloista,. rterveyden tilasta taikka am-
16370: Vatavan valtuuttamalle tarkastajalle esi- matti- tai liikesalaisuuksista, rangaistakoon
16371: tettävä kirjanpitokirjansa, alkuperäiset sakolla, jollei teosta muualla laissa ole an-
16372: palkkalistat, -<kortistot ja -sopimukset, karampaa rangaistusta säädetty.
16373: kuitit sekä muut maksettuja palkkasummia Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta
16374: ja työn laatua valais·evat ja muut mahdolli- äil~öön virallinen syyttäjä tehkö syytettä,
16375: sesti tarpeelliset asiakirjwt ja sallittava tar- ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta
16376: kastajan käydä työpaikalla sen seikan to- syytteeseen pan.taviksi.
16377: teamiseksi, ovatko vakuutusmaksun mää-
16378: räämistä varten annetut tiedot olleet oi- 22 §.
16379: keat. Asiwkirjat on, mikäli mahdollista, Vakuutuslaitokset, jotka ovat hoitaneet
16380: tarkastettava työnantajan tai vakuutuksen- tapaturmavakuutusta ennen Vatavan toi-
16381: ottajan luona. Palkansaaja on myös vel- minni:m alikamista sekä näiden yhteenliit-
16382: vollinen kehoitu:ksesta esittämään V akavan tymät ovat pyydettäessä velvolliset viivy-
16383: tarkastajalle verokirjansa sekä palkanpidä- tyksettä antamaan tietoja ja tilastoja siir-
16384: tystodistuksensa. tyvistä vwkuutuksista sekä vaadittaessa
16385: Verotusviranomaiset ovat velvolliset V·a- esittämään Vatavan edustajalle vakuutuk-
16386: tavan pyynTIJöstä suorittamaan edellisessä sia siirrettäessä tarpeellisia asiakirjoja tai
16387: momentissa tarkoitetun tarkastuksen en- toimittamaan niitä Vatavan käytettäväksi.
16388: 384 X,l. - Valtion tapaturmavakuutuslaitos.
16389:
16390: Jos edellä sanotusta tiedonantovelvolli- 24 §.
16391: Buudesta koituu erityisiä kustannuksia, on Valtioneuvosto antaa tarkemmat mää-
16392: Vatavan suoritettava niistä sosiaaliministe- räykset tämän lain toimeenpanosta ja vah-
16393: riön määräämä kohtuullinen korvaus. vistaa V atavan ohjesäännön.
16394: Jos tiedonantovelvollisuudesta syntyy
16395: erimielisyyttä, ratkaisee sosiaaliministeriö
16396: asian. 25 §.
16397: 23 §. Vatava aloittaa toimintansa vuoden 1951
16398: Vakuutuslaitoiksella, joka on harjoitta- alusta jolloin tapaturmavakuutuslain
16399: nut työntekijäin tapaturmavakuutusta en- (608/48) 29 §:ssä mainitut kotimaisten
16400: nen Vatavan toiminnan alkamista, on oi- vakuutusyhtiöiden toimiluvat lakkaavat.
16401: keus siirtää sosiaaliministeriön hyväksymin Sitä .ennen on kuitenkin ryhdyttävä tar-
16402: ehdoin V atavalle katteineen vastuu sanotun peellisiin toimenpiteisiin lain toimeenpanoa
16403: -vakuutuksen mukaisista vahingoista. varten.
16404:
16405:
16406:
16407:
16408: Laki
16409: valtiontalouden tarkastu:ksesta annetun lain muuttamisesta.
16410: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtiontalouden tarkastamisesta 23
16411: päivänä joulukuuta 1947 annetun lain (967/47) 2 § näin ikuuluva:ksi:
16412: 2 §. Tarkastusvi:r,asto voi tarka;staa valtion
16413: Ta;rlmstusviraBto suorittaa valtion viran- avustusta saavain yhdyskuntien, yhteisöjen
16414: '()maisten, la;itosten ja liikeyritysten talou- ja yhtymien varojen käyttöä ja tilinpitoa
16415: denhoidon tarka;stusta ja valvontaa. Sen sen selvittämis:ek;si, onko varat asianmukai-
16416: lisäksi viraBton tulee, asetuksella ehkä mää- sesti käytetty siihen tal"koituks~een, johon
16417: rättävin rajoituksin, muutoinkin valvoa ja avustusta on annettu. Niin ikään on t·ar-
16418: tark;astaa valtion varojen käyttöä ja val- kastusvirastolla oikeus tarkastaa viran-
16419: tion omaisuuden hoitoa sekä niitä koskevaa omaisten hallussa olevia yksityisille kuu-
16420: tilinpitoa. Valvonta ja tarkastus ei kuiten- luvia varoja, joista valtio voimassa olevan
16421: kaan käsitä eduskunnan taloudenhoitoa ja lainsäädännön mukaan on vaBtuussa.
16422: sen vastattavina olevien rahastojen hallin- Tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa
16423: toa eikä Suomen Pankin, postisäästöpan- sellaisten osakeyhtiöiden toimintaa, joissa
16424: .kin, kansaneläkelaitoksen, Vatavan ja Val- valtiolla on ·osake-enemmistö, on erikseen
16425: tion Metallitehtaiden toimintaa. säädetty.
16426:
16427: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
16428:
16429: Kalle Kauhanen. Niilo Nieminen. Pentti Niemi.
16430: Eino Tainio. Arvo Riihimäki. Heikki Simonen.
16431: J. Mustonen. G. Rosenberg. Juho Kuittinen.
16432: M. Järvinen. Eino Roine. G. Henriksson.
16433: Eino Kilpi. Toivo 1. Sormunen. Toivo Pyörtänö.
16434: Ville Pessi. Martti Leskinen. Heikki Hykkäälä.
16435: Mauri Perkonoja. Kaarle Renfors. J. 1'. Tolonen.
16436: Vilhelm Riihinen. Juho Karvonen. Vilho Väyrynen.
16437: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Arttur Koskinen. Eino RaUllio.
16438: _Ma.tti Meriläinen. Jere Juutilainen. Kalle Jokineu.
16439: Laura. :Srander-Walful.
16440: 385
16441:
16442: X,2. - Lak. al. N:o 46.
16443:
16444:
16445:
16446:
16447: N. Nurminen y. m.: Ehdotus sokeuskorvauslaiksi.
16448:
16449:
16450: Eduskunnalle.
16451:
16452: Vuoden 1941 valtiopäivillä ,eduskunta menomaan sellaisen syyn vuoksi, että sokea
16453: hyväksyi hallituksen esityksestä lain so- ön tullut pysyväisesti työkyvyttömäksi.
16454: ikeanavustuslaiksi. Tämä laki rakentuu so- Huomattava joukko avustuksen tarpeessa
16455: keain avustamisesta siihen asti voimassa olevia sokeita on näiden syiden vuo'ksi jää-
16456: olleen va1tioneuvoston päätöksen periaat- nyt kaikkea lakiin perustuvaa tukea vaille.
16457: teille. Lain mukaan sakealle Suomen kansa- Myönnetyt avustukset ovat !kaiken lisäksi
16458: laiselle, joka itsensä ~elättämiseksi tekee ·an- olleet elinmahdollisuuksia vastaamattomat.
16459: siotyötä tai sellaiseen valmistautuakseen :Sen jälkeen kun eduskunta hyväksyes-
16460: saa ammattiopetusta, suoritetaan valtion sään sotilasvammalain on vakiinnuttanut
16461: varoista sokeanavustusta sen mukaan kuin sotavammaisten, m. m. sotasokeain ja heidän
16462: laissa lähemmin määrätään. omaistensa ta1oudellisen aseman lähes elin-
16463: Tässä vuonna 1941 voimaan astuneessa kustannuksia vastaavilla, verovapailla eläk-
16464: laissa on monia huomattavia puutteita. :keillä, olisi mieLestämme täysi syy ryhtyä
16465: Niin kuin il.ain 1 § :ssä määrätään, sen mu- siviilisokeainkin aseman parantamiseen.
16466: kaan voivat avustusta saada vain ne 16 Oikeudenmukaisuus tässä suhteessa käsityk-
16467: vuotta vanhemmat sokeat, jotka itsensä semme mukaan vaatii,- että heille turvataan
16468: elättämiseksi tekevät ansiotyötä tai sellai- samat edut kuin mitä sotasokeilla ja heidän
16469: seen valmistautua:kseen saavat ·ammattiope- omaisillaan on.
16470: tusta. Sitä ei myönnetä sokealle, joka on Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
16471: täyttänyt 60 vuotta eikä siis siitäikäån tamme,
16472: syystä enää ole työkykyinen. Sosiaaliminis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16473: teriö voi lakkauttaa avustuksen saannin ni- van lakiehdotuksen:
16474:
16475:
16476:
16477: Sokeuskorvauslaki.
16478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16479: 1 §. jaaälyisyydestä, kaatumataudista .tai pitkä-
16480: Suomessa asuva:lle Suomen kansalaiselle aikaisesta parantumattomasta sairaudesta.
16481: suoritetaan valtion varoista sokeuskorvausta
16482: niin kuin tässä laissa säädetään. 3 §.
16483: >Sokeuskorvausta ei myönnetä sokealle
16484: 2 §. 1) joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
16485: Sokealla tarkoitetaan tässä laissa henki- noudattamasta 8ellaista lääkärintutkimusta
16486: löä, jolta puuttuu näkökyky tai jolta senkin koskevaa määräystä, josta säädetään 9 § :ssä.
16487: jälkeen, kuin hänen näkökykynsä mahdolli- 2) j~ka on alkoholistilaissa tai irtolais-
16488: set valontaittovirheet on silmälaseilla kor- laissa säädettyjen huoltotoimenpiteiden
16489: jattu, puuttuu suuntausnäkö hänelle ,tun- alainen tai jonka muuten todistettavas<ti
16490: temattomassa paikassa, ~ei kuitenkaan hen- havaitaan jatkuvasti viettävän juopottele-
16491: kilö, jonka alentunut työkyky, sokeuden vaa tai irtolaisuuden veroista elämää;
16492: ohessa, johtuu muusta aistiviallisuudesta, 3) joka on kärsimässä vapausrangais-
16493: raajariikkoisuudesta, mielisairaudesta, va- tusta taikka on määrätty pakkolaitokseen
16494:
16495: 49
16496: 386 X,2. - Sokeuskorvaus.
16497:
16498: tai pakkotyöhön tai alaikäisenä kasvatus- huoltolautrukunnalle, jossa sokealla on var-:
16499: laitokseen; sinainen asuinpa]kkansa tai hän pysyvästi
16500: 4) joka kunnallisikodissa tai muussa k~ oleskelee.
16501: nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa on va- ,g §.
16502: ihintään kuusi kuukautta kestäneen täyden ~Huoltolautakunnan tai sen määräämän
16503: köyhäinhoidon varassa; henkilön tulee pyynnöstä avustaa sokeus-
16504: 5) joka va;ltion ylläpitämässä laitoksessa korvausta ha;kevaa henkilöä hruk!emuksen
16505: saa ilmaista sokeainopetusta täysihoitoineen laatimisessa ja hankikia hakemtlksen joh-
16506: tai muuta erikoishoitoa; dosta tarpeellinen selvitys hänen olosuh-
16507: 6) joka saa vuodessa vähintään 5 § :n teistaan, minkä jä~keen huoltolautakunnan
16508: 1 momentissa tarkoitetun vuotuisen sok!eus- on viivytyksettä, oheistaen oma sosiaali-
16509: korvauksen suuruista elinkorkoa, sokeuden ministeriön vahvistamatie kaavakkeelle laa-
16510: perusteella määrättyä tapaturmakorvaus.ta, dittu lausuntonsa, toimitettava hakemusikir-
16511: kansaneläk!että tai muuta eläkettä; tai j at sosiaaliministeriölle.
16512: 7) jonka toimeentulo ansiotul~~sta riip-
16513: pumatta muuten on katsottava mm turva- 9 §.
16514: tukiSi, ettei ihän ole korvauksen tarpeessa. Sosiaaliministeriö voi, kun siihen on eri-
16515: tyistä syytä, määrätä, että sokeuskorvauk-
16516: 4 §. sen haJkija on silmälääkärin tutkittava.
16517: SokeUJSkorvaus myönnetään yleensä va;ki- Ministeriö voi samoin määrätä, että ib:a;ki-
16518: naisena, vuodesta vuoteen jatkuvana kor- jan on alistuttava .lääkärin- tai sairaala-
16519: vauksena. hoitoon, jos hänen näkökykynsä todennä-
16520: 1Solk!euskorvaus henkilölle, joka ei ole köisesti· on siten parannettavissa.
16521: täyttänyt kahdeksaatoista vuotta tai. joll_e Sosiaaliministeriö voi myös, milloin sii-
16522: se muutoin harkitaan asianmukaiseksi, hen aihetta ilmaantuu, määrätä, että so-
16523: myönnetään määräajaksi. keuskorvauksen saajan näkökyky on lää-
16524: kärin uudelleen tutkittava sekä, jos siihen
16525: 5 §.
16526: havaitaan olevan edellytyksiä, asianmukai-
16527: V rukinaisen sokeuskorvauksen maara on S€lla hoidolla parannettava.
16528: kuusikymmentätuhatta mal'kkaa vuodessa:
16529: Jos korvauksen saanti alkaa, iJ.akkaa .tai 10 §.
16530: keskeytyy kalenterivuoden aikana, on se~ Sokeuskorvauksen myöntämistä koskevan
16531: määrä viisituhatta markkaa kuukautta tai asian ratkaisee sosiaaliministeriö haDkin-
16532: sen osaa kohti. tansa mukaan ja saamansa selvityksen no-
16533: Jos sok!ea saa 3 § :n 6 kohdassa tarkoi- jalla.
16534: tettua korvausta tai eläkettä, voidaan so- Myönnettyään hakijalle vakinaisen so-
16535: keuskorvauksen määrää vastaavasti alentaa. keuslw.rvauksen sosiaaliministeriö wntaa hä-
16536: Määräa]kaista korvausta myönnetään nelle ma;ksutta avustuskirjan, joka virka-
16537: harkinnan muka;an, enintään kuite11kin teitse lähetetään 6 § :ssä mainitulle huol-
16538: kuusikymmentätuhatta markkaa vuotta tolautakunnalle sen toimesta aJVustuksen-
16539: kohti. saajalle kuittia vastaan annettavaksi.
16540: 6 §. 'Myönnettyään hakijalle määräaika~n
16541: V a!kinaiseen sokeusikorvaukseen lisätään tai kertakaikkisen sokeuskorvauksen sosiaa-
16542: soikealle, jolla on elätettävänään. seitsemä~ liministeriö kirjallisesti ilmoittaa päätOk-
16543: toista vuotta nuorempi oma tai ottolapsi, sensä asianomaiselle huoltolautrukunnalle
16544: kolmekymmentä sadalta ensimmäiseltä ja tiedoksi ja korvauksensaajan tietoon saa-
16545: viisitoista sadalta jokaiselta seuraavalta tettavaksi.
16546: lapselta. Sokeuskorvaukseen lisätään so-
16547: kealle 30 sadalta myös siinä tapauksessa, 11 §.
16548: että hänen vaimonsa on näkevä. V aikinainen sokeuskorvaus suoritetaan
16549: sen kalenterivuosineljänneksen alusta lu-
16550: 7 §. 'kien, jona sitä ikosikeva hakemus on an-
16551: Sokeuskorvaus myönnetään kirjalli~est.a nettu asianomaiselle huoltolautakunnalle.
16552: haikemuksesta, joka on osoitettava sosiaali- SoJmuskorvaus maksetaan vuosi:~u~lj~
16553: ministeriölle ja annettava sen kunnan neksittäin kunkin neljänneksen enslffimai-
16554: X,2. - N. Nurminen y. m. 387
16555:
16556: sen kuun aikana, mutta voidaan se mää- tai :muun yhteisk11nna1lisen huollon kus-
16557: rätä maksettavaksi kerran kuukaudessa. tannusten korvaukseksi.
16558:
16559: 12 §. 15 §.
16560: Määräajaksi myönnetyn sokeuskorvauk- Jatkuva ja vielä voimassa oleva maara-
16561: sen alkamis- ja päättymisajan, samoin kuin aikainen sokeuskorvaus lakkaavat sen vuosi-
16562: sen maksutavan määrää sosiaaliministeriö neljänneksen lopussa, jona sokea on kuol-
16563: kussakin tapauksessa erikseen. lut tai päätös 'korvauksen lakkauttamisesta
16564: on tehty. Jos korvauksen suorittaminen on
16565: 13 §. ennen lakkauttamista määrätty kesikeytettä-
16566: So~euskorvauksen suorittamisen sosiaali- väksi, voidaan korvaus määrä.tä lakkautet-
16567: ministeriö voi ·keskeyttää tai laimkautta:a tava;ksi siitä päivästä, jona sen suoritta-
16568: korvauksensaajalta: minen on ilmsikeytynyt.
16569: 1) joka saadakseen sokeuskorvauksen on Korvausta saaneen sokean oikeudenomis-
16570: hävittänyt tai salannut omaisuuttaan taikka tajana on oikeus nostaa korvaus, joka on
16571: antanut itsestään ja oloistaan vääriä tie- erääntynyt maksettavaksi sinä vuosineljän-
16572: toja. neksenä, jonka aikana soikea on kuollut tai
16573: 2) joka ilman pätevää syytä kieltäytyy sitä ennen.
16574: noudattamasta sosiaaliministeriön 9 § : n 16 §.
16575: nojalla antamaa määräystä; Jo11ci maiksettavaJksi erääntynyttä sokeus-
16576: 3) joka on laiminlyönyt itsensä ja per- korvausta ole nostettu erääntymispäivää
16577: heensä ·elättämisen kykynsä mukaan; seuraavan kalenterivuoden · ailkana, on oi-
16578: 4) jonika olosuhteet sokeuskorvauksen keus siihen menetetty.
16579: myöntämisen jälkeen ovat muuttuneet sel-
16580: laisiksi, että hänelle lain 1 § :n ja 3 § :n 17 §.
16581: 2-7 kohdan mukaisesti ei voitaisi myöntää Hallituksella on valta, sen estämättä,
16582: sokeuskorvausta. :mitä tämän lain 1 § :ssä on säädetty, vas-
16583: Jos sokeuskorvauksen saaja on menetel- tavuoroisuuden perusteella tehdä vieraan
16584: lyt 14 § :n 1 momentissa mainitulla ta- valtion kanssa sopimus sokeuskorvauksen
16585: valla, sosiaaliminist,eriö voi määrätä kor- antamisesta sen kansalaisille.
16586: vauksen maksamisen keskeytettävä<ksi enin- 18 §.
16587: tään yhdeksi vuodeksi. Tarkemmat määräykset tämän lain .toi-
16588: meenpanosta antaa valtioneuvosto.
16589: 14 §.
16590: Sopimus, joka tarkoittaa sokeuskorvauk-
16591: sen siirtämistä tai panttaamista toiselle Tätä lakia on osvellettava 1 päivästä
16592: henkilölle, on mitätön. tammlliuuta 1950, ja sillä kumotaan 16
16593: Sokeuskorvausta älköön ulosm1tattako äl- päivänä toukokuuta 19411 annettu Soikean-
16594: köönikä käytettä;kö annetun köyhäinhoidon avustuslaki.
16595:
16596: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
16597:
16598: Nestori Nurminen. Matti Meriläinen.
16599: Irma Torvi. Toivo I. Sormunen.
16600: H. Manninen. Elli Stenberg.
16601: M. Järvinen. Eino Tainio.
16602: 388
16603:
16604: X,s. - Lak. al. N :o 47.
16605:
16606:
16607:
16608:
16609: Virolainen y. m. : Ehdotus maatalouden työaikalaiksi.
16610:
16611:
16612: EduskunnaUe.
16613:
16614: Kysymys maatalouden työajan säännös- perusteella säännöstelemään :työaikaa. Näillä
16615: telystä on maassamme jo kauan olut vi- tiloilla on työntekijöille järjestettävä muilla
16616: reillä. ·Vaiklk:a maatalouden työajan lailla tavoilla esim. suhteellisen runsaasti vapaa-
16617: tapahtuvaan säännöstelyyn liittyy maa- aikoja antamalla työaikalain takaamia etuja
16618: taloustöiden erikoislaadun vu<Yksi monia vai- vastaavat etuudet. Rajoittamalla työaika-
16619: keU!ksia, on käynyt välttämättömäksi ryh- lain sovelluttamisalaa sen valvonta, mikä
16620: tyä työajan säännöstelyyn myös maatalou- juuri pientilojen kohdalla aiheuttaisi yli-
16621: dessa. Maatalouden työajan tarkoituksen- voimaisia vaikeuksia, helpottuisi huomatta-
16622: mukainen säännöstely on omiaan lisäämään vasti. Lainalaisuudesta olisikin sen vuoksi
16623: maataloustyöväestön sosiaalisen turvallisuu- vapautettava kaikki senlaatuiset pientilat,
16624: den .tunnetta ja ilmeisesti se asianmukai- joilla on ,enintään kahta vuosityöntekijää
16625: sesti toteutettuna voi myös osaltaan estää vastaava määrä työntekijöitä.
16626: työvoiman pakoa maataloudesta. La:kiehdotulk:sen ensimmäisessä ja toisessa
16627: Maatalouden työaikalain säätämistä on pykälässä on määritelty lain soveltamisala
16628: nykyoloissa pidettävä tarpeellisena ja ajan- edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
16629: kohtaisena. Mutta laki olisi laadittava sel- :Kun lain noudattamisen valvonta eräissä
16630: laiseksi, ettei se tarpeettomasti rajoita yksi- töissä, joita tehdään urakkapalkalla, tuot-
16631: tyisten kansalaisten sopimusvapautta ja taisi suuria vaikeuksia, on huomioon ottaen
16632: mahdolLisuutta tehdä työtä. Erikoisesti on lähinnä käytännölliset näkökohdat llvkiehdo-
16633: varottava säätämästä sellaista työaikalrukia, tuksen 2 § :n 3 kohdassa lueteltu joukko
16634: joka jättäisi huomioon ottamatta maatalou- sellaisia töitä, joita laki ei koske sikäli kun
16635: dessa vallitsevat, muista ammateista, esim. niitä .tehdään urakkapalkalla.
16636: teollisuudesta, suuresti poikkeavat olosuh- Jälempänä olevaa lakiehdotusta laadit-
16637: teet. Mainittakoon vain maataloustöiden taessa on otettu huomioon maataloutemme
16638: riippuvuus sääsuhteista ja vuodenajois.ta. ennen muuta sen pienviljelysvaHaisuudesta
16639: Myös maataloutemme vähäinen koneeliistu- johtuvat olosuhteet. Ehdotus perustuu pää-
16640: minen on tekijä, joka vaikeuttaa työajan asiassa ,eduskunnan työväenasiainvaliokun-
16641: ik:ovin ~itkälle vietyä säännöstelyä. Vielä nan ja suuren vaHokunnan vuoden 1947
16642: on korostettava sitä, että maatalouden työ- valtiopäivillä hallituksen esityksen maata-
16643: aikalain on sopeuduttava pienviljelysvaltai- louden työaikalaiksi johdosta antamiin mie-
16644: seen maatalousjärjestykseemme. Pienillä ti- tintöihin.
16645: loilla, missä työnantaja, pienviljelijä, yh- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16646: dessä yhden tai korkeintaan kahden työn- ehdotamme,
16647: tekijän k~;~.nssa rinnan työskentele~ ottaen
16648: osaa kaikikiin maataloustöihin, ovat olosuh- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16649: teet sellaisia, ettei niillä voida ,lähteä lajn V!Zn lakiehdotuksen:
16650: X,3. - Virolainen y. m. 389
16651:
16652:
16653: Maatalouden työaikalaki.
16654: EduskunnallJ päätöksen mukaåsesti säädetään:
16655: 1 iuku. tahi valvottaviensa työntekijäin työhön eikä
16656: myösikään tilanhoitajaa; eikä
16657: Lain soveltamisala. 3) kotia;pulaista, joka amoaJStaan tilapäi-
16658: 1 §. sesti osanistuu 1 § : ssä ta~koitettuun työ-
16659: Tämän lain alruisia ovat jälj.eanpänä mai- lhön.
16660: nitut yritykset ja työt, joissa vähin'tään Asetuksella säädetään, keihin · valtion,
16661: ko'lme heruldllöä, työntekijää, prulkasta tekee kunnan ja muun ju'lkisen yhteisön, paitsi
16662: työtä työnantajan lukuun tämä'lll johdon ja . seurakunnan, viran tai toimen haitijoihin
16663: vaJvonnallJ aiaisin:a: on sovelJettava, mitä tässä laissa on työn.-
16664: 1) maatalous ja sen välittömässä yhtey- tekijästä. säädetty.
16665: dessa suoritettavat työt sekä sen sivuelin-
16666: keinot, mikäli viimeksimainituissa säännöl- 4 §.
16667: lisesti käytetään työhön saman työnantajam ViraiLlisen syyttäjän tai vaJltion ammat-
16668: varsinaista maataloutta varten palkkaamia tientarkastajan taikka työnantajain ja työn-
16669: työntekijöitä eikä .näiden eilinkeinojen har- tekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on
16670: joittamista ole pidettävä itsenäisenä yri- ·työneuvos·ton ratkaistava, onko työtä tai
16671: tyksenä; työntekijää pidettävä sellaisena, johon tätä
16672: 2) välittömästi marutalouden trui sen sivu- lakia on sovel~ettava.
16673: elinkeinojen yhteyd~ä s111oritettava raken- Ammattientarkastajan on, miHoin asian-
16674: nusten sekä muukin ma:ataloustyöntekijäin omainen sitä vaatii, saatetta;va 1 momen-
16675: ja. heihin verrattavas.sa asemassa olevien tissa mainittu kysymys työneuvoston rat-
16676: henkilöiden asrmtojen rakentaminen, kun- kaistavaksi;, jollei asiaa muuten ole pidet-
16677: nossapito ja korjaaminen InaJaSeudrlil[a; tävä ilmeisen selvänä.
16678: 3) ~tsen:äisesti tai erillään maataloudesta Jos tuomioistuimessa vireil~ä olevan asian
16679: harjoitettu puuta~han ja eläinten hoito. ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta
16680: kysymyksestä, siirtäköön tuomiloistuin tä-
16681: 2 §. män kysymyks:en ratkaisemisen työneuvos-
16682: Tämä laki ei koske: tolle, mihloin katsoo s.en tai'tpeeN.iseksi tai
16683: 1) yritystä tai työtä, jossa ikäytetään asianomainen sitä vaatii ; ja päättäköön tuo-
16684: enintään ka;hta vuosityöntekijää vasta:wa mioistuin asian vasta sen jäLkeen, kun työ-
16685: määrä työntekijöitä kalenterivuodessa; neuvoston ratkaisu on sihle toimitettu.
16686: 2) poronJwitoa; eikä
16687: 3) hiiltoa, turpeen nostoa, turvepehkun 2 luku.
16688: tai polttoturpeen valmistusta,, juuriikasmaan
16689: pel'kaustru, ojitusta, uudisrnivausta ja met- Säännöllinen työaika.
16690: sätöitä, mikäli näitä töitä telhdään ura:kka- 5 §.
16691: palkallla. Työntekijän säännöllinen työaika on jäl-
16692: jempänä säädetyin poikkeuksin vuorokau-
16693: 3 §. dessa kauintaan Y'hideksän tuntia ja vii-
16694: Ty·önteikijänä tätä lakia soveHettaessa e1 kiossa:
16695: pidetä: marra.s.,, joulu- ja tammikuun aikana 42
16696: 1) hOOJkilöå, joka elää vakinaisesti työn- tuntia;
16697: antajan tailoudessa ja on häncliLe tai hänen :helmiikuUn 1 p'iiivän alusta huhtikuun 15
16698: aviopuoliso11een sukua suoraan takenevassa päivän loppuun ja lokakuun 16 pä.ivän
16699: tai etenevässä polvessa tahi on· ilränen otto- alusta salilla;n kuuka;uden 'loppuun 47 tun-
16700: lapsensa tai ottovaruhempansa tahi jonkun tia; sekä
16701: tässä rmll!initun :puoliso; huhtikuun 16 päivän aliusta :lokakuun 15
16702: 2) seH'aista työn johdossa tai valvojana päivän loppuun 53 tuntia;
16703: olevaa henkilöä, joka ei osaJllistu tahi joka pääasiassa elinten !hoitoon käytettävän
16704: vain tilapäisesti osaliistuu johdettaviensa työnteki·jä.n sään.nollinen työaika on kauin-
16705: 390 X,s.'- Maatalouden työaika.
16706:
16707: taan 9 tuntia vuorokaudessa ja 117 tuntia tava työn aikana ainakin yksi vä;hintäån
16708: kahden peräkkäisen viikon aikana lmiten- tunnin kestävä ruokai[uaika. Tätä aikaa,
16709: kin niin, että rpääasiassa vetoeläirrnen hoi- jolloin työntekijä olkoon vapaa työn suo-
16710: toon käytettävän työntekijän työaika kah- rittamisesta, ei lueta ty,öaikaan.
16711: den :peräkkäisen viikion aikana saa olla
16712: ilmuintaan 100 tuntia. 10 §.
16713: Säännöllinen työa,ika 1 § : n 3 kohdassa Työntekijälle on sunnuntain ajaksi an-
16714: tarkoitetussa puutarhan hoidossa. on !kauin- nettava vähintään 34 tuntia kestävä yhd!en-
16715: taan 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuJ!tia jaksoinen vapaa-aika.
16716: viikossa. E,del'lä 1 momentissa mainittu viikottai-
16717: Työneuvosto voi vuotuista työaikaa pi- nen vapaa-aika saadaan kuitenikin 5 § : n
16718: tentämättä, sa1ilia työajan jaon viikottaisiin 2 mome,ntissa tarkoitetulle työntekijrule
16719: enimmä.ismä:äriin mUIUlla tavaHa kuin 1 mo- aMaa siten, että se neljän peräkkäisen
16720: mentissa on säädetty. viikon aikana annetaan kahdesti sunnun-
16721: taina ja kahdesti muuna viikion päivänä,
16722: 6 §. kuitenkin niin, että työntekijä voi työn-
16723: Viikol,la tarkoitetaan täss'ä laissa aikaa antajan kanssa tehdyil::lä sopimukseilla ;luo-
16724: maanantaia;amusta sunnuntai-utaan,, sanotut pua kahdesta se~Uaisesta vaparupäivästä.
16725: :päivät mukaan ·luettuina. Määrättyyn kuu- Mitä tässä :pykäilässä on sood!etty viikot-
16726: kauteen kuuluvaksi luetaan viikko, jonka taisesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää,
16727: ensimmäirruen 'Päivå .on siinä kuussa. jota ti1111päisesti käytetään eläinten hoitajan
16728: sijaisena.
16729: 7 §.
16730: Jol1lei toisin ole sovittu, suoritetaan matka
16731: työnantajan määräämästä lähtöpaikasta 4 luku.
16732: ty;ö:paikalle työaikana ja työaika päättyy
16733: työpaikalla. Säännöllisen työajan ylittäminen ja työs-
16734: Milloin matka mäårätystä ilähtö:paikasta kentely vapaa-aikana.
16735: työpaikalle on kolmea kilometriä pitempi,
16736: suoritettakoon 1 momentin s:äännöksestä 11 §.
16737: poiketen työntekijäille, jaHei toisin ole Erikseen tehdyn sQ:pimuksen mukaan
16738: SIO'Vittu, matkaan työpll!ikal1e ja sietltä pa- saadaan työntekijää :pitää työssä viikottai-
16739: laamiS>een klllluvalta ilmhtuulliselta ajailta sen säännöTlisen työajan 'lisäksi yhteensä
16740: hlinoo palkkaansa tai,. jos työnantaja on kauintaan 20 tuntia nel;jän peräkkäisen vii-
16741: varannut työntekijälle vapaan ikuljetuksen, kon aikana.
16742: :puolta palkkaansa sanotulta ajrulta vastaava Edellä 1 m()llentissa ta:rikoitetusta disi-
16743: korvaus. Matkaan käytettyä aikaa ei täl- työstä suoritettavMita korvaulmesta saa"1ät
16744: löin \lueta ty<iaikaan. työruantaja ja työntekijä keskenään sopia.
16745: Sopimus, jonka mukaan korvaus tästä
16746: 8 §. työstä S<isä1Jlytetään työntekijän varsirutisoon
16747: Säännöllisen •työajan on :pä:ätyttävä vii- pa~ikkaan, on mitätön.
16748: meistäiän kelilo yhdeksäntoista, ja työnteki-
16749: jälle on sen jälkeen annettava vähintään 1'2 §.
16750: 10 tuntia kestävä yihdenjaksoinen vapaa- iSäännöl'lisen työajan [isä:ksi saadaan työn-
16751: aika. tekijäJä käyttää !hänen suosrtumuks~llaan tai
16752: Milloin työtä tehdään vuorotyönä, 'V'Oi pak.ottavista tahi edeltä arvaamatoomista
16753: työneuvosto määräämillään ehdoiUa sa:Hia syistä tilarpäisim matkoihin, niin myös hä-
16754: sen jatkuvan myös kello yhdeksäntoista nen :omasta tahdootaan työnantajan kaJltlSa
16755: j.äJ.keen. ktlllo:in:kin tehdyn sopimUksen: mUkaan a~
16756: kartelutyöhön.
16757: 3 luku. Edellä 1 momen:tissa mainitnsta lisätyöstä
16758: Ruokailu- ja lepoajat. suoritettakoon työntekijä;]le edeltäJpäin so'Vit-
16759: tujen perusteidm mu!ka:i1Ltm tai muu kdh•
16760: 9 ·§. tU:ullinen kowa.uB. ISopimtlS, jm!!k:a muka:an
16761: Jos työaika vuorokaudessa on vähintään sanottu korvans sisä:Hytetä·än työntekij'ä1I
16762: seitsemän tuntia, on työntåijä:hle annet- vaminaiseen pa:Hrka·an., on; mitätön.
16763: X,3. - Virolainen y. m. 391
16764:
16765: 13 §. lisäksi, on maksettava viidelläkymmenellä
16766: Milloin luonnontapahtu:rna, tapaturma tai prosentilla korotettu palkka. Jos ylityötä
16767: muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie- kuitenkin tehdään enemmän :kuin kaksi
16768: tää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen tuntia vuorOkaudessa, on sanotun tunti-
16769: säännöllisessä ,toiminnassa tahi vakavasti määrän ylittävältä ajalta, niin myös sun-
16770: uhkaa johtaa seHaiseen keskeytykseen taikka nuntaina, kirkollisilla juhlapäivin:ä, itsenäi-
16771: hengen, terveyden tai omaisuuden joutumi- syyspäivänä ja vapunpäivänä, tehdystä yli-
16772: seen vaaranalaiseks1, tai :kun kotieläimelle työstä suoritettava kaksinkertainen palkka.
16773: tapahtunut synnytys ,tai onnettomuus ·tahi Niinä 10 §: n 2 momenti!SSa tarkoitettuina
16774: eläimen sairaus tilap-äisesti antaa siihen vapaapäivinä tehdystä työstä, joista työn-
16775: aihetta, saadaan 5 § :ssä siiäilettyjä työ- tekijä on sanotun lainkohdan mukaan luo-
16776: aikoja pidentää siinä määrin kuin mainitut punut, suoritettakoon korvauksena kaksin-
16777: syyt välttämättömästi vaativat. Tällaisesta kertainen palkka.
16778: työajan pitennyksestä, mikäli se jatkuu yli Jos työntekijällä on kuukausipaJlkka, saa-
16779: kahden vuorokauden, sen syystä, laajuu- daan perustuntipalkka jakamalla työnteki-
16780: desta ja todennäköisestä kestävyydestä on jän säännöllisenä työaikana saama kuu-
16781: työnantajan viivytyksettä ilmoitettava kausiansio kahdellasadalla sekä, jos työ-
16782: asianomaiselle valtion ammattientarkas,ta- suhde ei ole kestänyt kuukautta, jakamalla
16783: jalle. Ammattientarkastaja voi, tutkittuaan siltä ajalta saatu ansio luvulla, joka saa-
16784: asian, joko jättää sen tehdyn ilmoituksen daan, kun ty.!öpäivien luku kerrotaan kah-
16785: varaan .tai rylhtyä toimenpiteisiin pitennyk- deksana. Yli- ja hätätyöstä suoritettavaa
16786: sen rajoittaimiseksi tai lopettamiseksi. koro.tettua palkkaa laskettaessa on otettava
16787: huomioon rahapalkan ohella myös palk-
16788: 14 §. kaukseen sisältyvät luontaisedut.
16789: Työntekijää on lupa hänen suostumuk- Sopimus, jonka mukaan edellä 1 momen-
16790: sellaan pitää ylityössä 5 § :ISSä mainittujen tissa tarkoitetusta yli- tai hätätyöstä mak-
16791: ,työaikojen lisäksi kauintaan 48 tuntia nel- settava korotettu palkka tahi 2 momentissa
16792: j-än perä;kkäisen viikon aikana :kuitenkin mainituista työstä suorit:ettava korvaus si-
16793: niin, ettei ylityötuntien määrä kalenteri- sällytetään työntekijäin varsinaiseen palk-
16794: vuoden aikana ylitä 200 tuntia. kaan, on mitätön.
16795: Ylityöaj·aksi älköön luetta:ko sitä aikaa,
16796: jona työntekijää :käytetään 11, 12 ja 17 §.
16797: 13 § :ssä tarkoäettuun työhön tai työhön Oikeus yli- ja hätäJtyöstä. säädettyyn ko-
16798: sellaisena vapaapäivänä, josta hän 10 §: n rotettuun palkkaan sekä 7 § :n 2 momen-
16799: 2 momentin mukaan on luopunut. tissa, 11 jru 12 § :ssä sekä 16 § :n 2 momen-
16800: tissa mainituun korvaukseen on rauennut,
16801: 15 §. jollei kanrn:etta siitä ole nostettu vuode11
16802: Vapaa-aikanaan saadaan työntekijää kulueiSSa sen kalenterivuoden päättymisestä,
16803: 5 § :iSSä säädettyjä työaikojen •enimmäismää- jolloin sellainen oikeus syntyi.
16804: riä kuitenkaan ylittämättä käyttää sellai-
16805: seen työhön, jonka suoritusta sen laadun
16806: vuoksi ei voida siirtää toiseen aikaan. 6 luku.
16807: Sen lisäksi, mitä 1. momentissa on sää-
16808: detty, saadaan työntekijää käyitää hänen Erinäisiä säännöksiä.
16809: vapaa-aikanaan myös 11 ja 12 § :ssä mai-
16810: ni-ttuun työhön sekä hätä- ja ylitYJöhön. 18 §.
16811: Milloin erityiset syyt sitä vaativat on
16812: työneuvostolla valta määrätyissä. tapauk-
16813: 5 luku. sissa myöntää muitakin kuin 5 § :n 4 mo-
16814: mentissa mainittuja poikkeuksia tämän lain
16815: Korotettu palkka. työaikoja koskevista säännöksistä.
16816: 16 §. Valtioneuvosto voi työneuvoston esityk-
16817: Ylityöstä ja 13 § :ssä tarko~tetusta hätä- sestä myöntää 1 momentissa ja 5 § : n 4 mo-
16818: tyästä, jota tehdään 5 § : ssä tarkoitetun mentissa tarkoitettuja poikkeuksia mä:ä.rät-
16819: joko vuorokautisen tai viikottaisen työajan tyjä alueita tai työaloja varten.
16820: 392 X,3. - Maatalouden työaika.
16821:
16822: 19 §. J oika muutoin rikkoo tätä lakia tai sen
16823: Työnantajan on pidettävä sosiaa;liminis- nojalla annettuja määräyksiä, rangaista-
16824: teriön vahvistaman tai hyväksymän kaavan koon enintään 20 päiväsakolla.
16825: mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja yli- Jos työnallltajan edustaja havaitaan syy-
16826: työstä sekä niistä maksetusta korotetusta pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko-
16827: palkasta, Luettelo on vaadittaessa näytet- mukseen eikä sitä samalla voida lukea työn-
16828: tävä tarkastusviranomaiselle ja työntekijäin antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan
16829: luottamusmiehelle sekä pyynnöstä kirjalli- edustajaa.
16830: sesti annettava työntekijälle tai hänen val-
16831: tuutetulleen tieto työntekijää koskevista 22 §.
16832: luettelossa olevista merkinnöistä. Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
16833: rallisen syyttäjän pantava syytteese.en,
16834: 20 §. 16 § :ssä mainituissa tapauksissa ainoastaan,
16835: Työntekijän toimesta on hänen luonaan milloin asianomistaja on ilmoittanut rikko-
16836: sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä muksen syytteeseen pantavaksi.
16837: pidettävä tämä laki ja sen noja;lla annetut
16838: täytäntöönpanomääräykset sekä asianomai-
16839: sen viranomaisen päätös niistä ehkä myön- 23 §.
16840: netyistä poikkeuiksista, niin myös käytän- Tämän lain. noudattamista valvovat am-
16841: nössä oleva ,tj'iötuntijärjestelmä. , mattientarkastusviranomaiset.
16842:
16843: 21 §. 24 §.
16844: Työnantajaa, joka rikkoo 5 § :n tai 8-11 Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,
16845: tahi 14 § : n säännöksiä taikka muusta syystä on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden
16846: kuin ma:ksukyvyttömyyden johdosta laimin- noudatettava niitä esityisiä rajoituksia,
16847: lyö ylityöstä :tai hätätyöstä säädetyn kor- joita heidän käyttämisestään tässä laissa
16848: vauksen suorittamisen, .rangaistakoon sa- tarkoitettuun työhön erikseen •annetaan.
16849: kolla. Milloin rikkomus on tapahtunut am-
16850: mattientarkastusviranomaisen huomautuk- 25 §.
16851: sesta huolimatta tahi asianhaarain ollessa Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
16852: muuten raskauttavat, olkoon rangaistus vä- tamisesta annetaan asetukseLla.
16853: hintään 20 päiväsa:kkoa.
16854: Työnantajaa, joka hankkiwkseen itselleen 26 §. .
16855: tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen Tämä laki tulee voimaan parvana
16856: vahinkoa on pitänyt väärin 19 § :ssä mai- ...... kuuta 194 .. ja sillä kumotaan 2 ,päi-
16857: nittua luetteloa tai muuttanut sitä tahi sen vänä elokuuta 1946 annetun työaikalain
16858: hävittänyt,. kätkenyt taikka .tehnyt mahdot- (604/46) 1 § :n 2 momentin 4 kohta.
16859: tomaksi lukea, rangaistakoon sakolla.
16860:
16861: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
16862:
16863: Jobannes Virolainen. Kerttu Saalasti.
16864: Samuli Simula.. Niilo Ryhtä.
16865: Irma Hama.ra. Väinö Okko.
16866: Martti Suntela. Wiljam Sarjala.
16867: Eri. Haapaniemi. Lauri Laine.
16868: Lauri Murtomaa. Dmari Tiainen.
16869: 393'
16870:
16871: X,4. - Lak. al. N :o 48.
16872:
16873:
16874:
16875:
16876: Prunnila y. m.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalai1~
16877: muuttamisesta.
16878:
16879:
16880: Ed u sku nn.all e.
16881:
16882: Vuoden 1946 valtiopäivillä hyväksytty Lain 6 § : n 1 momentissa sanotaan: ,Jos·
16883: työntekijäin vuosilomalaki on osoittautunillt työntekijä on reservin harjoitusten tai yli-
16884: useissa kohdin puutteelliseksi ja tulkinnan. määräiseen palvelukseen kutsumisen taikka·
16885: varaiseksi. Näin on m. m. lain 5 ja 6 § : ään sellaisen sairauden tai muun hänestä riip-
16886: nähden. Lain 5 § :ssä määrätään vuosiloma pumattoman esteen vuoksi, joka on kestä-
16887: pidettäväksi yhdenjaksoisena, mikäli se ei nyt kerrallaan kauintaan kuukauden, tahi
16888: ylitä yhdeksää päivää. Tämän pykälän synnytyksen taikka laissa säädetyn ajan
16889: mukaan, jos lomaan oikeutettu on sairas- ollut estynyt työtä suorittamasta, mutta es-
16890: tunut tai sairastuu lomansa aikana, niin teen lakattua on ryhtynyt jälleen työhönsä,
16891: tämä sairausaika lasketaan lomaan kuulu- luettakoon poissa'olon aika vuosilomaa mää-
16892: vaksi. Lailla määriteltyä työntekijäin vuo- rättäessä työssäolonajaksi." Lain laatijan
16893: silomaa ei olisi kuitenkaan p~d:ettävä mi- tarkoituksena on ollut, että kuukautta pi-
16894: nään sairauslomaDJa. Sen tarkoituksena on demmän esteen ilmaantuessa kauintaan
16895: terveitten työntekijäin virkistäminen ja kuukausi luettaisiin työssäolonajaksi. Lain
16896: fyysillisen kuntoisuuden nostaminen setkä, tulkinta on kuitenkin johtanut siihen, että
16897: sitä tietä työkunll'on kohottaminen .. Sen- jos este kerrallaan jatkuu vaikkapa päivän
16898: vuoksi 'lakia olisi muutettava niin, että jos yli kuukauden, niin mitään tästä ajasta ei
16899: loma~ajasta annetun ilmoituksen jälkeen lueta työssäoloajaksi. Että lain tarkoitus
16900: kohtaa työntekijää tapaturma tai sairaus, tulisi toteutetuksi olisi .tätä koskeva kor-
16901: siirtyy loman ailikaminen kunnes työntekijä jaus lakiin tehtävä.
16902: on jälleen saavuttanut työkuntonsa. Jos Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
16903: taas työntekijä lomalla ollessaan sairastuu ehdotamme,
16904: tai joutuu tapaturmanalaiseksi, olisi loman
16905: jatkaminen kesikeytettävä siksi ajaksi, jonka että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16906: sairaus on kestänyt. Näitä koskevat t.äy- van lakiehdotuksen:
16907: dennykset olisi tehtävä lain 5 §: ään.
16908:
16909:
16910: Laki
16911: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
16912: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ·huhtikuun 27 päivänä 1946 annetun
16913: työntekijäin vuosilomalain (317/46) 5 ja 6 § näin kuuluviksi:
16914: 5 §. Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoi-
16915: Vuosiloman tulee olla yhdenjwksoinen. tettava työntekijälle vähintään kahta viik-
16916: Työn.anrtajalla on kuitenkin oikeus, milloin koa ennen loman tai sen osan alkamista.
16917: se työn käynnissä pitämiseksi on väittämä- Jos työntekijää on kohdannut tlllpaturma
16918: töntä taikka jos työntekijä siihen suostuu, tai muu sairaus ei häntä saa määrätä lo-
16919: antaa se osa lomasta, joka ylittää yhdeksän malle, ennen kuin työntekijä on sairaudes-
16920: työpäivää, erikseen yhdessä. tai useammassa taan toipunut. Jos loma-ajasta a.nnetun
16921: erässä. ilmoituksen jälkeen työntekijää kohtaa ta-
16922: :394 X,4. - Työntekijäin vuosiloma.
16923:
16924: paturma tai sairaus, siirtyy loman alkami- Työsuhteen älköön kats()ttaik() ikeskeyty-
16925: nen ikunnes työntekijä on jälleen saavutta- neen yrityksen omistajan tai haltijan
16926: nut työkuntonsa. Joo taas sairaus todistet- vaihtumisen johdosta.
16927: tavasti tapahtuu työntekijän lomallaolo- Työntekijällä, jonka työsuhde on ikes-
16928: a:Ukana, keskeytyy loman jatkaminen siksi keytynyt asevelvollisuuden suorittamisen
16929: ajaiksi, jonka sairaus on kestänyt. johdosta tai joka sairauden tai synnytyksen
16930: taikika mui.In hänestä riippumatt()man es-
16931: 6 §. teen takia. on estynyt olemasta työssä pi-
16932: Joo työntekijä on reservin harjoitusten temmän kuin 1 momentissa mainitun ajan,
16933: tai ylimäfu.>äiseen pa•Lvelukseen kutsumisen on oikeus lukea vuosil()maa määrättäessä
16934: taikka sellaisen sair111uden tai muun hä- työssä olon ajaksi yksi kuukausi tai synny-
16935: nestä riippumattoman esteen vuoksi, joka tyksen takia laissa säädetty aika sekä työ-
16936: on kestänyt kerrallaan ikaunintaan. kuukau- suhteen jatkumisaikaan tämän lisäksi myös-
16937: den, tahi synnytyksen twkia laissa säädetyn kin Sle aika, j()nka hän ()ll ollut työssä
16938: ajan ollut estynyt työtä suorittamasta, 13nnen keskeytystä, jos hän kuukauden
16939: mutta esteen laikattua on ryhtynyt jälleen kuluessa asevelvollisuuden päätyttyä tai
16940: ty1öhönsä, ·luettakoon poissaolon aika vuosi- esteen ~akattua on jälleen: ryhtynyt entisen
16941: l()maa määrättäessä työssäolon ajaksi. työnantajansa työhön.
16942: Sama koskee aikaa, jonka työntekijä on
16943: .ollut vuooilomalla. '
16944:
16945: HeLsingissä, 10 päivänä helmikuuta 1949.
16946:
16947: Antto Prunnila. B. Manninen.
16948: Eino Tainio. Irma Torvi.
16949: 3. Mustonen. N. Nurminen.
16950: Eino :Roine. H. Tauriainen.
16951: Vilhelm Riihinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
16952: V. Puutnalainen. Toivo I. Sormunen.
16953: Niilo Nieminen. Elli Stenberg.
16954: Toivo Kujala. Gösta Rosenberg.
16955: Arvo Riihbnäki. Toivo Friman.
16956: Martti Lesldnen. Matti Meriläinen.
16957: 395
16958:
16959: :X;u. - La.k. a.l. N :o 49.
16960:
16961:
16962:
16963:
16964: VirO'lainen y. m.: Ehdotus laiksi työnantajan lapsil~sä- ja
16965: kansaneliikemaksun palauttamisesta pientyönantajille.
16966:
16967:
16968: E d u s ik u n n a 11 e.
16969:
16970: Vastauksessaan hallituksen esitykseen erittäin vaikeassa asemassa olevia, kuten
16971: lapsilisälai,ksi ~eduskunta samalla lausui m. m. sellaiset siirtoväkeen !kuuluvat ihenki-
16972: toivomuksen, että halHtus kiireellisesti an- Jöt, sotainv:aliidit y. m. heihin verrattavat,
16973: .taisi eduskunnalle esityksen pientyönanta- jo.tka valtion tuella rakentavat itselleen ja
16974: jien vapauttamiseksi lapsilisämaksujen suo- pe11heelleen asuntoja. He joutuvat tällöin
16975: rittamisesta. Tämän perusteella hallitus käyttämään apunaan vierasta .työvoimaa,
16976: asetti viime vuoden marraskuussa komitean jonka osalta heidän täytyy maksaa 5% :n
16977: asiaa selvittelemään. Komitean twholta lisäkustannuksen aiheuttava lapsilisä- ja
16978: saatujen tietojen mukaan se ei kuitenkaan ikansaneläkemaiksu.
16979: aio tehdä ehdotuksia tästä asiasta. Kun Harki·ttaessa kysymystä, miten pientyön-
16980: mainittua Jwkia säädettäessä lähdettiin ni- antajat voi.taisiin käytännössä !b. e1poimm.in
16981: menomaan siitä, että pientyönantajat va- vapauttaa ·lain aiheuttamasta rasituksesta,
16982: pautetaan lapsilisä- ja k:ansaneläkemwksu- on päädytty siihen, että pientyönantajille
16983: jen suorittamisesta, olisi tuo edellytys vii- olisi ikunkin vuoden päätyttyä palautettava
16984: pymättä toteutettava. taikaisin heidän suorittamansa lapsilisä- ja
16985: Jo eduskuntakäsittelyn aikana todettiin, kansaneläJkemaksut. Tämä voisi tapahtua
16986: että pientyönantajat joutuvat ·lain asetta- siten, että pientyönantajat .tekevät kunkin
16987: mien velvoitusten suhteen huomattavasti 1kalenterivuoden päätyttyä anomuksen lapsi-
16988: huonompaan asemaan ikuin muut työnan- lisä- ja kansaneläkemaksun palauttamisesta
16989: tajat. !Suurin osa pientyönantajia ei voi kotikuntansa verolautakunnalle. Anomuk-
16990: siirtää lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta sessa on esitettävä tarpeellinen selvitys,
16991: aiheutuvaa rasitusta tuotteiden hintoihin, jonika perusteella verolautakunta voi pää-
16992: vaan he joutuvat suorittamaan s.en omaa tellä, !kuuluuko anoja lain tarkoittamiin
16993: työpalikik:aansa vähentämällä. Pääosa sellai- pientyönantajiin. v,erolautaJmnnan päätök-
16994: sia pientyönantajia, joilla on palvelukses- sen perusteella suoritettaisiin lapsilisä- ja
16995: saan yiksi tai korkeintaan ikaksi työnteki- kansaneliiJkemaksujen palautus samaan ta-
16996: jää, on niin sosiaalisessa kuin taloudelli- paan kuin liikaa ikannettujen verojen ta-
16997: sessaikin mielessä täysin rinnastettavissa kaisinmaiksut. Verolautakunnan päätöksistä
16998: heidän palveluksessaan oleviin palkkatyön- oLisi valitusoikeus samaan rtapaan kuin
16999: tekijöihin. On kohtuutonta, jos tällaisten yleensä verotusasioista.
17000: työnantajien maksettavaksi pannaan niin Edellä ol.evan perusteella ehdotetaan,
17001: raskas er1koisvero, mitä työnantajan lapsi-
17002: lisä- ja kansaneläkemaksu merkitsee. Li- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17003: siiJksi on otettava ~huomioon, että pientyön- van lakiehdotuksen:
17004: antajien joukossa on paljon taloudellisesti
17005:
17006: Laki
17007: työnantajan la.psUisä.- ja kansaneläkemaksun palauttamisesta pientyönantajille.
17008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17009: 1 §. työnantajaa, jolla kalenterivuoden aikana
17010: Pientyönantajalla tarkoitetaan tässä laissa on palveluksessaan keskimäärin enintään
17011: 396 X,5. - La.psilisii· ja kansaneläkemaksut.
17012:
17013: kahta vuosityöntekijää vastaava määrä palauttamisesta on tehtävä ikultaJkin kalen.
17014: työntekijöitä. terivuodelta sitä seuraavan tammikuun
17015: .2 §. aikana työnantajan ikotikunnan verolauta-
17016: Edellä 1 § :ssä mainitulle työnantajalle kunnalle.
17017: palautetaan trukaisin hänen työnantajan
17018: lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta annetun
17019: lain (544/48) nojalla suorittamansa lapsi- 4 §.
17020: lisä- ja kansaneläJkemaksut. Tal'lkemmat määräykset tämän lain täy-
17021: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
17022: 3 §. asetuksella.
17023: Anomus lapsilisä- ja kansaneläkema:ksun
17024:
17025: Helsingissä helm:Vkuun 10 päivänä 1949.
17026:
17027: Johannes Virolainen. Lennart Heljas.
17028: Yrjö Saari. Martti Suntela.
17029: Samuli Simula. Lauri Murtomaa.
17030: Irma. Ha.mara.. Kerttu Saa.laBti.
17031: Albin Wickm.an. Niilo Ryhtä.
17032: Eri.. Haapaniemi. Wiljam Sarja.la..
17033: Heikki Soininen. Väinö Okko.
17034: Ebba östenson. Lauri Laine.
17035: Ilmari Tiainen.
17036: 397
17037:
17038: X,6. - Toiv. al. N :o 169.
17039:
17040:
17041:
17042:
17043: Rantamaa y. m.: Neuvoa-antO/Van kansanäänestyksen toimi-
17044: tuttamtisesta kansaneläkelaitoksen toiminnasta.
17045:
17046:
17047: Eduskunnalle.
17048:
17049: Kansaneläkelaitosta perustettaessa läh- vain noin 360 miljoonaa, ei ole suinikaan
17050: dettiin siitä oi:keasta tavoitteesta, -että ihmeteltävä, että varsin!kin maaseudulla
17051: maksuikykyinen kansalainen johdetaan sääs- asuvien kansaneläkemaksuja suorittavien
17052: tämään työkuntoisena ja ter~eenä olles- kansalaisten valtaosa aJkaa kysellä; onko-
17053: saan, jotta jokaiselle voitaisiin taata van- han tällaisen laitoksen toiminnan, josta on
17054: huudenturva ja sairauden tullessa !kohtuul- saatu tällaisia kokemuksia, jatkaminen to-
17055: liseksi arvioitava toimeentulo. Tätä hyväk- dellakin onnistunein tapa turvata vanhuus
17056: syttävää tarkoitusperää ei !kuitenkaan voi- ja työkyvyttömyys. - Kansaneläkelaitok-
17057: tane katsoa saavutetuksi, sillä esimerkiksi sen arvostelussa on unohdettu usein se,
17058: viime vuonna kohosivat kansaneläkelaitok- että laitos taikka sen virkailijat eivät ole
17059: sen maksamat eläkkeet keskimäärin vain n. syypäitä mahdollisiin epäko-htiin, vaan että
17060: 3,900 mamk:aan vuodessa ja korkein eläke kansaneläkelaitos toimii eduskunnan sää-
17061: ilman Hsäelä!ke-etuja vain n. t5,500 mark- tämän lain valtuuksin ja sen antamin Olh-
17062: kaan vuodessa. Korkein eläke lisäelälclrei- jein. Niinpä suunnitelma Hels~n!kiin pe-
17063: neen nousi 33,000 markkaan. Kun !kansan- rustettavasta ja kansaneläkelaitoksen va-
17064: eläJkelaitoksen taholta annettujen selostus- roin kustaunettavasta virastotalojättiläisestä
17065: ten mukaan ei nykyisellä kehitysvauhdilla Henee hallituksen lauSJUman kehoituksen
17066: päästäisi !kohtuullkleksi katsottavan eläk- alkuun saattama, mutta toteutettuna se
17067: keen tasolle, eli 3,600 markkaan kuussa, merkitsisi valtaosaltaan maaseudulta kerät-
17068: milloinkaan, ja esimerkiksi 20,000 markan tyjen varojen sijoittamista pääkaupungin
17069: vuotuiseen eläkkeen määrään vasta vuonna rakennustoiminnan !hyväksi ja HeLsingin
17070: 2000, niin lienee perusteltua väittää, että asunto- ja muun rakennustilan helpottami-
17071: !kansaneläkelaitoksen aLkuperäinen, säästä- seksi. Kun kansaneläkemaksut ovat- päin-
17072: miseen ja vanhuudenturvaan pyrkivä, si- vastoin kuin esimerkiksi tavalliset hen!ki-
17073: nänsä kannatettava tavoite on ainakin vaikuutusmaksut - pakollisia, jopa niitä
17074: hyvin heikosti, jos ollenkaan saavutettu. on eräissä tapauksissa suoritettava osaksi
17075: Tämä on valitettavaa, mutta totta. toistenkin henkilöitten puolesta, on pidet-
17076: !Kun lisäksi tiedetään, että kansaneläke- tävä oikeana ja kohtuullisena, että kan-
17077: laitoksen palkkamenot esim. vuonna 1947 saneläkemaksujen suorittajat, siis Suomen
17078: olivat n. 65 miljoonaa markkaa, ja että äänioikeutetut kansalaiset puolueisiin ja
17079: mainitun laitoksen suunnitelmiin on ilmoi- yhteiskunnalliseen tai varallisuusasemaan
17080: tettu ikuuluvan mm. rakentaa valtava vi- katsomatta, saavat itse ratkaista, onko
17081: rastotalo pääkaupunkiin 2 miljardin mar- edellä viitattuja kokemuksia tuottanutta
17082: ikan rakennuskustannuksineen, sekä että kansaneläkelaitoksen toimintaa jatkettava,
17083: kansalta kerätyistä varoista on sijoitettu vai onko järjestelmää muutettava taikka
17084: tähän mennessä 10,614,000,000 markkaa, onko kansaneläkelaitos kokonaan lakkau-
17085: mistä varsinaisesti maaseudun hyväksi tettava. T·ästä, neuvoa-antavasta kansan-
17086: 398 X,6. - Kansaneläkelaitos.
17087:
17088: äänestytksestä, SaiSI eduskunta sitten sel- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17089: vän osoituksen, mitä tästä, jokaista kan- siin neuvoa-antavan kansanäänes-
17090: samme jäsentä läheisesti koskevasta kysy- tyksen toimituttamiseksi kansanelä-
17091: myksestä, tahtonaan ilmoittavat ne, jotka kelaitoksen toiminnan jatkamisesta
17092: . kansaneläkelaitoksen ylläpitävätkin. tai uudistamisesta.
17093: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17094: ehdotamme eduskunnan hyvälksyt;täväksi
17095: toivomuksen,
17096: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
17097:
17098: Antti J. Ra.nta.1ll.aa. Lauri Laine.
17099: Lauri Leppihalme. E11l. Haapaniemi.
17100: J. ~oivisto. Juho Heitto.
17101: Antti A. Kou.k:kari. Toivo H. Kinnunen.
17102: Yrjö HautaJa. Lauri Murtomaa.
17103: Kauno Kleemola. Kusti Eskola.
17104: Atte Pakkanen. Heikki Soininen.
17105: Väinö Ranikila. Markus Niska.la.
17106: ~lle Jouk:anen. Vieno Simonen.
17107: Kerttu Sa&lasti. S. S. Aittoniem.i.
17108: Juhani Leppälä. Janne Koivumnta.
17109: Wiljam Sarjala. Yrjö Saari.
17110: Aino Luostarinen. Heikki Ala-M'åyry.
17111: Niilo Ryhtä. Joh. Wirtanen.
17112: 39ft
17113:
17114: X,7.- Hemst. mot. N:o 170.
17115:
17116:
17117: Öhman m. fl.: Angående avlåtande av proposition om sådan
17118: änilring (///J lagen om folkpensionering, att pensionerna
17119: bleve oberoenile av de inbetalade premierna.
17120:
17121: T i H R i !k s d a g e n.
17122: Folkpensionsai1Sta'ltens' verksamhet och landien är det menringsloot att !håUa fast
17123: Skötsel g,er tfor1lfarand!e skäl tiJl mycken vid diet mycket kostsamma systermet med
17124: kritik säväl i riksd!agen som utom den- inrdividU:eHa :försäkringskonton f.ör alla tför-
17125: samma. särkrade. Man har i stället srkä1 att övergå
17126: övera:ktuarien Gunnar Fougstedt fram- till en enhetlig å!lderdomsrpensionr och göra
17127: ställde i Hufvudstadsibladet den 10 okto- ill1Va1idpensionerna lberoende enbart av in.-
17128: her 1948 ett förslag till ändring av pen- vaJ.iditetsprocenten oc:h vede~böranrdes för-
17129: sionssystemet, som skuHe medföra en radi- sörjninrgsbörda.
17130: ka:l nedskärning av anstaltens hela admi- Införes ett sådant system kan d!ets.amma
17131: nistration. Omfattande detta initiativ in- ipåtagl]gen kombineras med att folkpen-
17132: lämnar vi hämned detsamma til'l r:iksdagen sionsavgiften inik:luderas i statsskatten ooh
17133: med hemstä1:lan om att förslaget mätte heskattnin.gsmyn:d~gheterna befrias fmn det
17134: uootn•lkastas sakkunnig 'pr.övning. arbetshävanQ)e och mycket kostsamma ut-
17135: Folkpensionsanstaltens åJ:Iliga admin:istra- ;räkrumdet av av,giftens andel i det inne-
17136: tionskostnader uppgår allaredan till :itnemot hållna skatteheloppet och r'edovisandet tili
17137: 100 milj. mk ooh. de är i ·ett snahbt s& folkpenswnsanstalten. För den sistnärmnda
17138: gandJe. Dyrheten rbetingas i mycket hög sJ.rnl[e hela bakföringen för varje premie-
17139: _grad av att mamr tillämpar .ett systerm med rbetaJare !bortfaJlla oeh inskrän:kas tiU ibok-
17140: individueHa lkonton för ·alla som erl:ä.g.~r föring aUenast av pensionstagaren. Även
17141: premier. Antalet försäJkrade stiger årligen i fräga om p.ensionstagarna skulle admi-
17142: och är redan nu över 2.2 miljoner. Pen- nistrationskostn&derna nedg.å i hög grad
17143: sionen, som vede1:1börande i sinom tid kom- geoom att utrednilllg om deras inkomstför-
17144: mer att errhåhla,. uträknas på basen av de hrållanden icke sku1le ibehö·vas.
17145: utriiilmade och ilörräntade premierna. I :S.veri.ge beta:lar man i å:lderdolll.Sipen-
17146: Systemet med!för att de fatti:gaste, som mest swn för ensamstående 1,000 kr. per år oCih
17147: är i 1behov av pension,. får 1yfta die millBta ror, makar 1,.600 kr. Sjä:lvfaliet rhar vi icke
17148: 1beloppen, eftersom de erlägger de Jägsta råd att erlägga 'liika stora .p.ensioner som
17149: p:remierna. Därför kompletteras pensionerna vårt ri:ik:a grannla.nd!, men ännu mindre råd
17150: av tilläggspensioner., som erlägges av staten ihar vi att på improduktiv och onödig bok-
17151: och kommunerna och vilkas storlek ibe- f,öring offra mycket avsevärda helopp.
17152: stämts med il.edn,ing av pensionstagarens Med alllledninrg av ovanstående föreslår
17153: inrkomst. Av de 1år 1947 erlagda invalidi- vi vör·dsamt att riksdagen måtte hemstäJHa,
17154: tetsrpensionerna K>m m0.4 milj. mk ut-
17155: gjoroe icke mindre 'än 119.9 mi!lj. mk ti1l- att regeringen så snart som möj-
17156: läg.gspensiooor. Urp[penibart är att just ligt ville låta undersöka, huruvida
17157: dessa pensioners rubsoluta helopp kraftigt det icke vore skäl att vidtaga sådan
17158: kommer att stiga. ändring uti lagen om folkpensione-
17159: Detta innebär att en avsevär1d del av ring, att pensionerna skulle göras
17160: :fdl:kpensionerin,gen wl.Is icke ik:an hyrgga på oberoende av de inbetalade pre-
17161: de mbet&lade p11emierna, utan måste stiJd:as mierna, oe;h därpå till Riksdagen in-
17162: på allmän'll!a medel. Und!er sådana förhål- komma med proposition i saken.
17163: Helsingrors den 4 februari 1949.
17164:
17165: C. A. öh.mam. Verner Korsbäck.
17166: Arthur Larson. Albin Wickmwn.
17167: X,7.- Toiv. al. N:o 170. Suomennos.
17168:
17169:
17170:
17171: Öhman y. m.: Esityksen antamisesta kansaneläkelain muut-
17172: tamisesta siten, että eläkkeet tehtäisiin riippumatto-
17173: miksi suoritetuista vakuutusmaksuista.
17174:
17175: Eduskunnalle.
17176: Kansaneläkelaitoksen toiminta ja hoito sistä varoista. Sellaisissa olosuhteissa on
17177: antaa jatkuvasti paljon aihetta arvosteluun järjetöntä pitää kiinni hyvin kalliista jär-
17178: niin hyvin eduskunnassa kuin sen ulko- jestelmästä henkilökohtaisine vakuutustilei-
17179: puolella. neen kaikkia vaikuutettuja va.rten. Sen si-
17180: Yliaktuaari Gunnar Fougstedt esitti jaan on syytä siirtyä yhtenäiseen vanihuus-
17181: Hufvudstadsbladetissa lokakuun 10 päi- eläkkeeseen ja asettaa invaJiidieläkkeet
17182: vänä 1948 kansaneläkejärjestelmän muutos- riippuviksi yksinomaan invaliditeettipro-
17183: ehdotuksen, jdka aiheuttaisi laitoksen koko senti.<i>ta ja asianomaisen huoltotaakasta.
17184: hallinnossa radikaalisen supistuksen. Tähän Jos sellaiseen järjestelmään siirrytään,
17185: aloitteeseen yhtyen jätämme sen eduskun- voidaan siihen ilmeisesti yhdistää kansan-
17186: nalle tQivoen ehdotuksen tulevan asiantun- eläkemaksujen sisällyttäminen vaLtionve-
17187: tevan harkinnan alaiseksi. roon, ja verotusviranomaiset vapautetaan
17188: Kansaneläkelaitoksen vuotuiset hallinto- työtä vaativasta ja hyvin kalliista maksu-
17189: Ikustannukset ovat jo läJhemmäs 100 mil- osuuden laskemisesta pidätetystä veromää-
17190: joonaa markkaa ja kohoavat nopeasti. Kal- rästä ja selonteosta ikansaneläikelaitO'kselle.
17191: leus johtuu hyv.in suuressa määrin selJai- Tämän osalta .taas voitaisiin ikoko kirjan-
17192: sen järj.estelmän sovelluttamisesta, jossa jo- pito jokaisesta vakuutusmaksun suoritta-
17193: kaisesta vakuutusm~suja suorittavasta pi- jasta jättää pois ja rajoittua pitämään
17194: detään henkilökohtaista .tiliä. Vakuutettu- kirjaa yksinomaan eläkkeensaajista. Myös
17195: jen lukumäärä nousee vuosittain ja on nyt elä;k,keensaajien suhteen hallintomenot ale-
17196: jo yli 2.2 miljoonaa. Eläke, jonka asian- nisivat suuresti, koska ei tarvittaisi selvi-
17197: omainen ·aikanaan tulee saamaan, lasketaan tystä heidän .tuloistaan.
17198: suoritettujen vakuutusmaksujen ja niille Ruotsissa maksetaan vanhuuseläkettä yk-
17199: maksetun ikoron perusteella. Järjestelmästä sinäisille 1,000 kruunua vuodessa ja avio-
17200: jolhtuu, että köyhimmät, jotka ovat eniten puolisoille 1,600 kruunua. Mehllä ei tie-
17201: elälkkeen tarpeessa, saavat nostaa pienim- tenikään ole varaa suorittaa yhtä suuria
17202: mät määrät, k<>ska he suorittavat alhai- eläkkeitä kuin rikkaal·la naapurimaaHamme,
17203: ·simmat vakuutusmaksut. Sen vuoksi täy- mutta vielä vä,hemmän meillä on varaa
17204: denneiliän elälclreitä lisäeläkkeillä, jotka uhrata hyvin suuria summia tuottamatto-
17205: valtio ja kunta suorittavat ja joiden suu- malla ja tarpeettomalla kirjanpidol1a.
17206: TUUS määrätään eläkkeensaajan tulojen Edellä esitetyn johdosta ehdotamme :kun-
17207: mukaan. Vuonna 1947 suoritetuista inva- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17208: liditeettieläikkeistä, 150.4 miljoonaa mark- vomuksen,
17209: kaa, oli kokonaista 1:19.9 miljoonaa mark-
17210: kaa HsäeläJkkeitä. On ilmeistä, että juuri että hallitus mahdollisimman pian
17211: näiden elä~keiden absoluuttinen määrä tu- tutkituttaisi, eikö olisi syytä muut-
17212: lee voimakkaasti nousemaan. taa kansaneläkelakia siten, että eläk-
17213: 'Tämä merkitsee sitä, että kansaneläkkei- keet tehtäisiin riippumattomiksi suo-
17214: den ma;ksaminen huomattavalta osaltaan ei ritetuista vakuutusmaksuista, ja an-
17215: 1ainkaan voi perustua suoritettuihin vakuu- taisi sen jälkeen asiasta esityksen
17216: tusmaksuihin, vaan sitä on tuettava ylei- Eduskunnalle.
17217: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1949.
17218:
17219: C. A. öhma.n. Verner Korsbäck.
17220: Arthur Larson. Albin Wickmam..
17221: X,s. - Toiv. aJ. N:o 171.
17222:
17223:
17224:
17225:
17226: )t:Q~la J. ~-: J(.Jihl-sanel)j.kemaksujen perimiskustannusten
17227: korvfl4misesta k'l!-nniUe.
17228:
17229:
17230: E d u s k u n n a l1 e.
17231:
17232: Kansanelälkemaksujen periuninen ja nii- jan.pidossa aiheuttavat ikansaneläikemaksut
17233: ®n edelleen tilittäminen aiheutt~ ku.ru- niini.Wn ylimääräistä työtä. ja, ra:sit~.
17234: nille vuosittain huomattavaa lisätyötä ja KJ}.nnilla on titen lb.Qi.Q.ettav~ b.n-
17235: melkoisia kuatannubia. saneläkell:ri,Wlrt;.en puol~a m:p~ri jomdro ®l-
17236: On arvioitu, että pelkästä·än 'luettelotyJö, l~ia ~11Iltien toimiun&-n piirjin ~Qr~i..
17237: johon silsältyy matsuuupanoluettelqiden, sesti knul'Qnl.attomia t;eht.ä,viä,, jotlka !!1-jheut-
17238: ulQSII}ttomiehelle tulevioo jäämibluetteloiden t~vat niiUe kustannuksia, joita bnsa.Q.elä-
17239: ja tilitysluettell()iden laatiminen ma~saa lkelai,tos ei !korvaa, vaan jotka hu9matil!,vllljl.ti
17240: kunnille n. kolmekymmentä marklkaa va- 1:i&äävät !kuntien talouden ratSitusta.
17241: kuutettua henkilöä kohden vuodessa. Kun .Kun ei mielestäimme ole oi~udelli!Ull
17242: kunnan taksoitlmlautaJku.;nnan !kulleikin ve- kamta, että köyhienkin kuntien k;ann,etta-
17243: rovel:VolliseUe miWi,räämrä 'Verotettava tulo valks1 sälytetään ny:ttemmin jo jättlUijs,mäi-
17244: ei sinänsä riitä va·kuutus:ma!ksun perUiil- siä päälomia hallitsevan ikall$fl.ll~.elaitolk
17245: tee!ksi, vaan 10n suoritettava lisäiaskuto~mi sen hoiWlruluja, ol~i viim.emainittu vel~,oi
17246: tuksia,. jotta saadaan selville vakuutusmak- tettava kohtuul~a mäiir~ä kovvaam~
17247: sun perusteena oleva vuositulo, lisää tämä kunnil1e ai,heuttamalllll;a menot.
17248: varsin tnntu<Vasti talksoituslautalkunnan Ede1lä olevan perlll$eella esitämme edu,Jj-
17249: työtä. Edelleen joutuvat kunnat ilman kor- kunnan hyväJksyttäväk.si :toivomuksen,
17250: vausta 'h.udle!ht1maan kullllan verQlitppujen että hallitus ryhtyisi toirne'IJ,pitei-
17251: painatuksen ja jakelun ylhteydffiSä myöskin sii'fl,kanso;n,elii.Jwlait.ol;,sen velvoitta-
17252: kansanelä!kevrukuutusten. maksuunpanosta. miseksi korvf{i!lfiUMl-n ka1~8fJ.91,R,litke"mf1tk
17253: Ulosottolkustrumuämet jäävät maksuvelvolli- sv,jen perimisestä kunnille aike"'ttu-
17254: sen suorittamaa osaa lukuunottamatta ko- vat kustannukset kohtuullisessa mää-
17255: konaan kunnan kannettavaksi. Kunnan kir- rässä.
17256: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
17257:
17258: Niilo Honkala. Rakel Jalas.
17259: Martti 0. Kölli. Johannes Wirtanen.
17260: Erkki Koivisto.
17261:
17262:
17263:
17264:
17265: 51
17266: 402
17267:
17268: X,9. - Toiv. al. N:o 172.
17269:
17270:
17271:
17272:
17273: Borg-Sundman y. m.: Sosiaalisen huoltotoiminnan kehittä-
17274: misestä valtion työntekijäin sekä viran ja toimen halti-
17275: jain keskuudessa.
17276:
17277:
17278: Ed uskunnaiJ.le.
17279:
17280: Viime vuosina ovat maamme työnantajat men haltijain keSkuudessa ei voi1da suorit-
17281: kiinnittäneet entistä enemmän huomiota taa samanlaista sosiaalista tJ~Ötä, ikuin mitä
17282: sosiaa:liseen toimintaan työntekijäinsä kes- muut työnantajat harjoittavat.
17283: kuudessa. Sen la:ajuudeSita mainittaJkoon Työmtekijäin keskuudessa suorirtetulla
17284: esime:rlkkinä,, että niissä teoHisuuslaiJtoksissa, truloudellisetlla huollolla, ruum~in kunnon ja
17285: joiSISa työntekijäin ilulkumäärä on yli 20, terveyden !hoidolla se'kä virlkistys-, valistus-
17286: laJkisääteisten sosiaalikulujen lisälksi käy- ja ika&vatustoiminnalla on huomattava J~h
17287: tettiin v. 1946 vapaaehtoiseen sosiaaliseen teiskunnallinen me:rlkitys, ja se lk:oituu hyö-
17288: työlhön yhteensä 1,525 milj. mk ja v. 1947 dyksi myös työnantajalle., ikoska se kohot-
17289: yhteeonsa 3,199 milj. mk. taa työtehoa. Näistä syistä vaitionkin olisi
17290: Valtion yrityksetkin hal'joittavat sosiaa- työnantajana entistä enemmän kiinnitet-
17291: lista ·toiminta;a työntekijäiri.sä keskuudessa. tävä huomiota ilillaiseen sosiaaliseen toimin-
17292: Valtion omat työntekijät sekä viran ja toi:- taan.
17293: mim haltijat lkuiten!kin ovat huonommassa Ehdota;mmelk:in !kunnioittaen eduskunnan
17294: asemassa, sill.ä vain harvalla vail.tion viras- hyvälksyttäväiksi toiv()IInuksen,
17295: tolla tai laitoksella on budjetissaan määrä-
17296: raJha sosiaalista rtoimintaa varten, ja täl- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17297: löinkin se on suhteettoman pieni tarpee- siin nykyistä laajemman sosiaalisen
17298: seen ja muiden työnantajain vastaaviin huoltotoiminnan järjestämiseksi val-
17299: määrära!ho:i!hin verrattuna. Tästä johtuu, tion työntekijäin sekä viran ja toi-
17300: että valtion työntekijäin sekä viran tai toi- men haltijliin keskuudessa.
17301: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
17302:
17303: Margit Borg-Sundman. Irma Karvikko.
17304: Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Wirtanen.
17305: 403
17306:
17307: X,1o. - Toiv. al. N:o 173.
17308:
17309:
17310:
17311:
17312: Prunnila y. m. : Työt.urvallisuuslain ulottamisesta koske-
17313: maan viran ja toimen haltijoita.
17314:
17315:
17316: E d u s k u n n a i 1 e.
17317:
17318: :Senjälike.en kun tarpatumnavaikuutusJaki tienta~kastuikseUe, olisi aiheellista ulottaa
17319: muutettiin kosketmaan myös laajoja viran myös työturvallisuuslainsäädännön val-
17320: ja toimen 1haltijain piirr-ejä, on käynyt en- vonta näitä työpaikkoja koskevaksi.
17321: tistä aiheellise:mma;ksi rJ'Ihtyä ennakkoestä- Edelilä esittämillämme perusteilla ehdo-
17322: viin toimenpiteisiin tapaturmien ja ammat- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17323: titautien torjurrniseksi myöskin viran ja toi- mulksen,
17324: men haltijoiliin näillden. Voimassa oleva että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17325: työturvallisuuslainsäädäntö ei kuitenkaan siin työturvallisuuslain siten muutta-
17326: kooke .työpai~oja, joissa työskentelee yk- miseksi,· että se koskisi myös sellai-
17327: sinomaan viran ja toimen haltijoita. Siitä sia työpaikkoja, joissa työskentelee
17328: syystä olisi asianmukaista muuttaa voimas- yksinomaan viran ja toimen halti-
17329: saoleva työturvaill.isuuslruki IDJ'Iöskin tällai- joita ja että työturvallisuuslain val-
17330: sia työpailikoja koskevaksi. Koska työaika- vonta näillä työpaikoilla samalla
17331: lain ja ta.patumnava'kuutuslain valvonta täl- saatettaisiin ammattientarkastuksen
17332: laisissa tyÖipai'koissa on siirtynyt amma t- alaiseksi.
17333: Helsin:gissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
17334:
17335: Antto Prunnila. Toivo Kujala. H. Tauriainen.
17336: Vilh~lm Riihinen. Arvo Riihimäki. Toivo I. Sormunen.
17337: V. Puumalainen. Martti Leskinen. Elli Stenberg.
17338: J. Mustonen. H. Manninen. Gösta Rosenberg.
17339: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Irma Torvi. Toivo Friman.
17340: Niilo Nieminen. N. Nurminen. Matti Meriläinen.
17341: X,u. - Toiv. a.l. N:o 174.
17342:
17343:
17344:
17345:
17346: Kannisto y. m. : Henkisen alan työmarkkinatoimiston perus-
17347: tamisesta.
17348:
17349:
17350: E d u s kun n a He.
17351:
17352: Työnsaanltimahdollisuudet ovat sodan mlSSa se tulee tehokkaimmin käytetyksi.
17353: jälkeisinä vuosina olleet suhteellisen !hyvät Yhteiskunnan velvollisuus on myUis auttaa
17354: m)'!ÖSi henkisen työn eri aloilila !Vähäisiä nuoria löytämään selllllisen elämänuran,
17355: poikkeuksia lukuunottamatta. Tällä het- mikä tarjoaa hei'lle riittävän toimeentUJlon.
17356: kellä näyttää kuitenkin siltä;, että tiiaro.ne NiJmenomaan henkisen työn kohdalla on
17357: on nopeami muuttumassa. Eräillä pitem- tärkeätä sekin, että niitä varoja, jotka
17358: pää j·a perusteelliseo:npaa koulutusta vaati- yhteiskunta uhraa kouluopetuks·een ja am-
17359: villa aloillla. työvoiman vuute tooin jatlk:u- mart;tiikwsvatukseen, ei sijoiteta väärin.
17360: nee vielä jonkun aikaa, mutta tämä johtuu Käsityksemme mukaan valtiovallan olisi
17361: ensi, sijassa e,päedullisista .palkkausdloi.sta. ryhd~tävä pikaisiin toimenpiteisiin henki-
17362: Serurijaan on työtilaisuuksien saanrti mo- sen W.an työmai'Ik!kinakysYlffiysten järjestä-
17363: nilla muilla, suuria toimihenkilöryhmiä miseiksi. 'Tältä VM'te:n olisi ta.rpeen pysyvä
17364: kälsittäv:iJ1lä aloilla viime .allioina tuntuvasti elin, joka ta:rlkkailee henkisen alan työvoi-
17365: tiukentunut. man valrrnistuvista: eri aloilla ja pitää siitä
17366: Lä!hiaikoina voi henkisen työn tekijäin tilastoa; seuraa työvoiman tarvetta ja si-
17367: piirissä syntyä ihuOIIUattavan laajaa työttö- jo1tusmaihddllisuuksia ihanikisen alan työ-
17368: myyttä, jonka välittömään torjumiseen on markkinoilla ; toimittaa työmarklkinoista
17369: tietenkin ryhdyttävä ajoissa. Tämä telkela hankitut tiedot ammatinvalintaa ja sen
17370: samal'la ajankohtaiseksi luonteeltaan laa- nteu!Vontaa varten nuorille, heidän vanhem-
17371: jemman, meillä nol'lffiaalioloissakin jo kauan milleen, ikouluille j·a ammattiopetuslaitdk-
17372: vallinneen ilmiön, henkisen työn tekijäin sille ; ja muutenkin pyrik:ii ehkäisemään
17373: liiikatarj onnan. sekä työttöttnyyden että työvoimam. puut-
17374: NuoriJ.la ja :heidän vanhemmillaan näyt- teen synty.mistä ja edistämään tarkoituk-
17375: tää yleensäJ olevan varsin vähän tietoja senmukaista työttömyyshuoltoa !henkisen
17376: siitä, minikälaisia työn!SaantL ja; .to.imeen- työn aloilla.
17377: tulomwhdollisuudet ovat henlcisen työn pii- Työmarkkinatoimiston neuvoa-antavaksi
17378: rissä. T·ämä koskee erikoisesti niitä aloja, eiJ.imeiks·i olisi aSetettava henkisen alan työ-
17379: joille valmistautuminen vaatii l)'lhyen ajan ma:rlkkina...asiain neuvottelukunta, jossa on
17380: ja on kustannuksiltaan halpa. Huollestutta- asianomaisten virastojen edusta;jien lisäiksi
17381: van paljon on kuitenkin myös sellaisia edustettuina m)'!ÖS !kouluhaillituks.en, kor-
17382: nuoria, jotka ryhtyvät hanlkikimaan itsel- kewkoulujen, Suomen Ylioppilaskuntien
17383: leen p:iJtkäaikaista ja kallista koulutusta Liiton, työnvälitysviranomaisten," Henkisen
17384: olematta selvillä alan tarjoamista sijoittu- Työn Keskusliiton, Suomen Ammattiyhdis-
17385: 1
17386:
17387:
17388: mismahdollisuuksista. Tälllainen suurutaus tysten Kes!kusliiton sekä työnanrta;jajälrjes-
17389: johtaa pakosta työvoiman liikatarjontaan töjen ed®a;jat.
17390: ja huonontaa1 niiden työoloja, jotka orvat ,Tällaisia; to:iJmenpiteitä tarlk:oittavia <'Bi-
17391: onnistuneet saamaan itselleen toimen. tyksiä on tehty jo aikaisemminkin. Nimpä
17392: Yhteiskunnan edun mukaista on, että n. s. henkisen alan työttömyyskoonitea jätti
17393: kansalaisten työvoima suuntautuu sinne, 3. 4. 46 va;ltioneuvostolle tätä wsiaa ikäsit-
17394: X,11.- Kannisto y. m. 406
17395:
17396: te!levän mietinnön, johon liittyi ehdotus että halUt'ltS ryktyisi toimenpitei-
17397: va.ltimoouvoston päätökseksi. Henkisen Työn siin henkisen ala;n, työmarkkinakysy-
17398: KeskU~Sliitto on myös useassa ylhteyd~ mysten selvittämistä sekä tämän alan
17399: kiinnittänyt huomiota tähän asiaan, vii- ammatinvalintaa ja työhön sijoittu-
17400: mclksi vaJ.tioneuvootolle ·2. 8. 48 läihettämäs- mista koskevan ohjauksen ja neuvon-
17401: sään kirjelmässä. nan järjestämistä varten henkisen
17402: KUilli tyÖIIlal1kkmaiin viimooik,wiru.en ikelhitys alan työma1·kkinatoimiston petrusta-
17403: on tehnyt yllä esittämämme asian a;jankoh- miseksi asia;n,omaiseen ministeriöön.
17404: talsclrsi ja kiireelliseksi, ehdotamme edus-
17405: kunnan hyvä.lmyttäväbi toiJVomuksen,
17406: Helsingiftsii. 11 päivänä helmikuuta 194:9.
17407:
17408: H. A. Kannisto. Ralf B. Berner.
17409: Irma Karvikko. Johannes Wirtanen.
17410: Aino Malkamäki Kalle Kauppi.
17411: Erkki Pa.avol&inen. Lassi Hiekka.la..
17412: 406
17413:
17414: X,12. - Toiv. al. N:o 175.
17415:
17416:
17417:
17418:
17419: Jalas y. Dl<·: Toimenpiteistä henkisen työn .tekijäin työoloissa
17420: vallitsevien terveydellisten epäkohtien korjaa'rniseksi.
17421:
17422:
17423: E d u s kun n a He.
17424:
17425: Ne työnte~kijäin suoj,elua. tarkoittavat tys. Ei ole sruinikaan harvinaista, että päi-
17426: toimenpiteet, joilhin mel:ko suuressa la,ajuu- vänvaloa saadaan työpöydälle ririttävästi
17427: dessa on viime aikoina ikatsottu rvaltioval- vain kaikkein valoisimpana vuodenaikana,
17428: lan:kin taholta välttämättömäiksi ·ryihtyä, kun trnas muulloin työnteikijä joutuu työs-
17429: ovat työ- ja loma-aikoja koskevia säännök- kentelemään silmiä rasittavan, lkeinote:koi-
17430: siä lukuunottan:natta kohdistuTheet pää- sen ja lisäksi sinänsäikin liian iheiikon, yleis-
17431: asiassa vain ruumiillisen työn te~kijöihin. valaisimesta tulevan valon turvin.
17432: Heruk:ioon työn tekijäin työolosuhteisiin työ- Lukuisissa valtion virastoissa, joissa on
17433: paikalla, ()nnen kaikkea hygienisessä mie- runsaasti henkisen työn tekijöitä, ei näinä
17434: lessä ei sen sijaan ole rvirallisesti !kiinnitetty ole minikäänlaista eri huonetta muikaan
17435: juuri mitään huomiota. Monet yksityiset tuotujen ~väitten nauttimista ja esim. !kah-
17436: työnootajat ovat kylläkin :tässäkin suh- vin tai teen ikeittämistä varten ruokailu-
17437: teessa omasta aloitteestaan järjesilineet hen- tunnilla, 'Puhumattalkaan siitä,. että heille
17438: kilötkuntansa työolot kiitosta ansaitsevalla joiko pallkkaukseen ikuulUivana tai !kohtuul-
17439: tavalla, ikun taas valtio on sen, myös työn- lisesta malksUBta työnantaj,an puolesta tar-
17440: antajana, joksoonikin koikonruan laiminlyö- jottais1in lärrnmin ateria. Erityisen naisten-
17441: nyt. huoneen järjestäminen, jolka olisi v8:lttämä-
17442: 1
17443: Se:llaisia seikkoja, joilla henkisen 'tY'Ön ttön huomattavammin naåsia käsittäJvän työ-
17444: tekijäin terrveyteen on erittäin suuri vai- paikan yihteydessä, näiden pukeutumista,
17445: kutus, ovat ensinnäkin oon huoneen kuu- peseytymistä ja henkilökohtaista hygienian
17446: tiotilavuus sekä lattiapinta-a'la henkilöä hoiitoa varten, ja joLlaisia vaaditaan teolli- ·
17447: kohden, jossa he joutuvat työskentelemään. suuslaitoksilta, on valtion henkistä. työtä
17448: Usein on aivan liian monta työntekijää rpy- käyttäv·issä laitoiksissa myös laiminlyöty.
17449: SY'Västi ahdettu samoihin huoneisiin, niin !Sellaiset puutteellisuudet ihenikisen työn
17450: etteivät :ne maåruitussa suhteessa täytä al- tekijäin hygienian alaan kuuluvissa työ-
17451: keelEsimpiakaan hygie:nisyyden vaatimuk- olosuhteissa,, joista edellä on esitetty eräitä
17452: sia;, varsinkin kun vielä tuuletus on ikeh- yleisimpiä esimer~kejä., ovat omiaan va:iikut-
17453: nosti tai ei ollenikaan järjestetty. Työpaik- tamaan varsin v8Jhingollisesti työntekijäin
17454: kojen lämpö- ja kosteussuhteissa, sekä eri- terrvey;teen. Niiden työtehoa ja sen laatua
17455: tyisesti niiden vetoisuuteen nähden kyl- alentava vailkutus on monissa tapauksissa
17456: mänä rvuoden aikana, on niinikään monasti toisrnalta epruilemättä niin suuri, että täten
17457: tarveydelliset näikökdhdat huomioonottaen työnantaja mentettää monin ikeTToin sen
17458: paljon toivomisen varaa. Valaistuskysy- summan, mitä epällwhtien korjaaminen tu-
17459: mykSen oilkeal'la järjestelyllä on edelleen lisi maksamaan. Olisi näin ollen :mitä täT-
17460: nimenomaan henikisen työn alalla Selkä keintä, että näihin \kysymyksiin kiinnitet-
17461: työn tuloksiin että sen teikijäin terveyteen täisiin riitJtävästi huomiota.
17462: kat'soen aivan ensiarvoisen tärkeä mer'ki-
17463: X,12. - .Jalas y. m. 407
17464:
17465: Tämän vuoksi ehdotwmme edoolmrunan delliseltä kannalta vallitsevista epä-
17466: hyväksyttäväksi toivomuksen, kohdista ja ryhtyisi sitten toimenpi-
17467: teisiin niiden korjaamiseksi sekä
17468: että hallitus toimittaisi kiireelli- mahdollisesti tarpeelliseksi havaitun
17469: sesti tutkimuksen ennen kaikkea val- kyseistä alaa koskevan yleisen lain-
17470: tion palveluksessa olevain henkisen säädännön aikaansaamiseksi.
17471: työn tekijäin työolosuhteissa tervey-
17472: Heilsingissä 10 päivänä ihe!lrmikuuta 1949.
17473:
17474: Rakel Jalas. Erkki Paavolainen.
17475: Elli Nunninen. Eemil Luukka.
17476: Olavi Kajala.
17477: !:113. - !'öiv. al. :8 :ö 176.
17478:
17479:
17480:
17481:
17482: E. Nunrlnen y. m.: Halliinajanlisie'ft maks(tmisesta eräille:
17483: tapaturmakorvauksiin oikeutetuille.
17484:
17485:
17486: E d u s ik u n n a ll.e.
17487:
17488: ToUJkiokulllllJ 28 päivämä 194:8 aml'ettu soti- eilinikol'lkoihin, joiden työkyvyttömyyspoo-
17489: iliasvammalaiki on saa;ttanut ·aBeV~lvol:J.isiJ.le serntti ()IJl alle 30 !Prosenttia, 'lukuunotta-
17490: y. IID. SotiJlaaJ.lisissa olosuhteissa oilevi1le oon- matta vuonna 1920 ikaJiliilll!aja:nilisistä annet-
17491: ikJillöiJ11e palveluksessa aiheutuneiden ruu- tua pä;ätöstä, jonka muikaan kalliinajanli-
17492: mimvrummojem_ tai sairauksien perusteella sää myönn~ myös 25 prosenttia inva-
17493: suoritettavat lkorvauikset tyydyttäviille ikan- iLiideil~e. Tämä merikitsele käytännössä sitä,
17494: nal1e, varsinkin ikun sam.otulll! Jain 35 § : n että 10 prosentin i:nvaliidit vuodelta 1917
17495: mukaan sitä <m sovelllettava myöslkin ennen saavat vuonna 1895 ,ann,etu:n tapaturma-
17496: sen voimaantuloa sattuneisiinl tapatumnidrrl, vakuutuslain mukaisesti 43 mal'l~aa 20 petn-
17497: joista ikorvaus on ailka:naan myö1hllletty eri niä vuodessa eLi 10 ma:rtldma 80 penniä neil-
17498: sota- ja ooti~astapaturmalalkie:n y. m. s. pe- jänrnesvuodessa, miikä ei vastaa edes ikus-
17499: rusteeMa. Korvaukset tullevat näin oJWen ta:n:nuksia vi:rtkaltodistukse:n lähettäm:i.sestä
17500: Y'hte:näisilksi riippumatta siitä 'ajankohdasta, vuosittain ~e:iJkä myösikään valtion ikus,tan-
17501: jolloin vamma o:n saatu. Myöskin siviilita- nt]lksia kiOrvauksen ~ähettämisestä.. Vastaa-
17502: paturmiin i!iä:hdoo o:n 20 !Päivänä e~olmtua vasti saa 20 % :m; invaliidi, jonika toilnen
17503: vuonna 1948 annettu tapaturmavaJkuutus- siilmä orn sokea, 86 maDk!kaa 40 penniä vuo-
17504: 1ruki ;tietänyt suurta parannusta, sillä mai- dessa. Vertauksen vuoksi mainilttakoon,
17505: nittu ilaiki on huoona;ttavMti l·aaje:nta:nut että ttän:nän vu~ alusta voimaantu1J10011
17506: korvaukseen oi~eutettuje:n, henki!löidoo pii- tapaturmavakuutUSilain mukaan 10 % elin-
17507: riä ja ikorvaustlen mar\klka;määriä on myös koriko a!lirmmassa p~kaluoikassa on 4,020
17508: korotettu :nHIIt, että rniidre:n voi ika,tsoa ole- ma:rtkkaa, siis noillt 100 kertaa suurempi.
17509: van sopivassa sUihteessa nykyiseen, Suomtem. Kuten mainittiirn, vuonna 1920 a:n!Illetut
17510: martkan arvoon. Tärtä laikia soveUetMn lkui- määräyikset ikaJliinaja:nHsistä myöntäV'ät
17511: teiJ.ki:n,, päinvastoin kuin sotilasvam.mrulaJkia, 8 kemisen lkaililiinajan1isän myös 25 % i:n-
17512: ainoasman sen: voimaa:ntuiliemise:n, jälikeoo valiide:ille, joten theidän eli:niko:rtkonsa nousi
17513: sattune:i.siin tapa;turmim. KUin inflation 9 lrertaiselksi. Sitoo €Sim. 25 %: n invail.iidi,
17514: johdosta aikaisemmin vahvistetut elinkorot joka on mooettämyt oiikea:n: sitLmänsä v. 1915,
17515: ja huoltoe!läilclreett ovat vuosi vuodelta jää- ja jolle o1i myönnetty 108 marka1n vuotui-
17516: neet reaaHarvoltaan yhä pienemmiksi, on nemr eE:nlmrik:o, saa 972 ma11kikaa vuodessa.
17517: asiaa korjattu ikahlii:najanlisilillä, jotika eivät Koslka myöhemmin a.IIDetut ika,lJiinaja:n.Hsä-
17518: ikuite:nikaan o1e <illoot niin suuret, tettä :ne mä:äräyikiset eivibt ota huomioon ane 30 % :rn
17519: olisivat saattaneet ;aikaisempina vuosina eilinlkortkoja, OllJ samottu cli:nikorko ennailla:a:n
17520: sruttunteiden tapaturmie:n johdosta sUJOritet- j,atJkuvasti. 25 % :llll clinko:rtko Olil! uuden
17521: tavat korvaukset marklkallnääräi&esti samllll1- lain mukaan alimmassa palkkaluokassa
17522: suumisiiksi lkuin vastaavista myöhemmin 10,050 ma;r~kkaa, eli si:i.s yli ikymmenetn: lrer-
17523: sattu:neista tapaturmista suoritettavat ikor- taa enOOllillä:n. Mainittaik:oon viclä, että
17524: vauksat, vaan yJoonsä on 'huOIIllattavissa, 25 % iiilva'liidi vuodeiLta 1927 sa;a 1,657
17525: että mitä aibisetmrrnin tapatumna on sattu- markkaa vuodessa, 10% :n i:nvaillidi vuo-
17526: rnut, siltä pienieiilllllläksi ikorvaus jää suh- d-elta 1935 406 marlklkaa 70 p,enni:ä vuodessa,
17527: teessa viimeisiin tBJpaturrnakorvaubiin. 15% :lllJ invaliidi vuodeilta 1945 1,440 marik-
17528: Pahiml epäikahta kuitenikin on, ~ttä ikal- iima vuodessa. Nämä esilmerlkit ·riittämrevät
17529: liinajamisiä ei suorirtJeta ollenkaan :niihin osoittamaan, etrtä yhteislku:nlltam. talholta on
17530: X,13.- E. Nurminen y. m. 409
17531:
17532: kohtuutonta oi1la jatkuvasti suorittamatta erien suoritrt:amisesta neljä kertaa vuodessa
17533: min!käänlaista hyvitystä korvauksein. saajiJ.:le ovat suu:oomma.t lwin itse elillllkoriko.
17534: in:lllatiosta, jolka va;nhimpien korvauksen- Tämä epäilwhta tulisi korjatulksi, jos
17535: saajien ikohdaJilia on sattUilliUt ka;htoon ker- 27 päivänä tammikuuta 1949 lk:aJ!Liinajan
17536: taan.. lisien maksamisesta tapatuTIIllakorvaulk:siin
17537: NäidEllll. inflatiohyvityiksestä osattomiksi 3Jllilllettu vwltioneuvootxJn, piiätös ulotettaisiin
17538: jääneiden eil.inkooon sa;ajitEID lukumäärä ver-- lk:oslremaa;n myöskin niitä tapaturmaJkor-
17539: rattuna tapaturm3Jk:orvaUJksia nauttivien 11ro- va.wksia, joissa työkyvyttömyysprosentti OIIl
17540: konaismäärään OiilJ erittäilll pieni, jotelll ail3Je 30, kuitenkin niin, että jos elinkoron
17541: asian ikorjaammen hei.dänkin kohdaltaan ei määrä ikaJJiinajanlisineen jäisi aNe 3,000
17542: ailheuttaisi v.altio1lie kohtuuttomia kustan- markan., vanihingoittunooJle malk:settaisiin
17543: nuksia. tämä määrä.
17544: Kun vahingoiJttUirulille on myöOOJetty [o- Edellä esitetyn nojalla lmnnioittaw: eh-
17545: puila.inen elinkorfko, 01n vamman !katsottu dotamme eduskunnän pä:ätettäväksi toivo-
17546: a;iheuttava.n. hämJeliLe vaivaa ioppuiäksi ja muksen,
17547: myönnetyn teiliniko:oon tarkoituksena oo ollut että kallit'UJS ryhtyisi kiireellisii"'
17548: korvata tämä haitta. toimenpiteisiin kalliiMjanlisiett mo.Jc-
17549: Aikanaan Jellinkol'IOil. •maradmmäärä on vas- samiseksi myös niille tapaturmakor-
17550: tannut tarikoirt;:ustaa;n, mutta inflation joh- vOJUksiin oikeutetuille, joiden tapa-
17551: dQSta. se on muuttunut !korvaukseru irviku- turma on sattunut en,nen vWYtta
17552: v&mi, jOOa. aiheuttaa vain /katkeruutta. saa- 1947 ja joiden työkyvyttömyysMte;
17553: jaJ.lren, ja !kustannukset vaJ.tioHe eil.inkorlro- on pienempi kuin 30%.
17554: Helsingissä 11 päirvänä heLmikuuta 1949.
17555:
17556: Blli Nurminen. Vilho Vå.yrynen.
17557: Penna Tervo. Arvo Sävelä.
17558: Kalle Jokinen. Jere Juutilainen.
17559: Isak Penttala. Varma Turunen.
17560: A.lpo Lumme. E. Rainio.
17561: Martta Salmela-Järvinen.
17562:
17563:
17564:
17565:
17566: 62
17567: 410
17568:
17569: X,14. - Toiv. al. N:o 177.
17570:
17571:
17572:
17573:
17574: Manninen y. m.: Eräiden invaliidien työtapaturmakorvaus-
17575: ten korottamisesta.
17576:
17577:
17578: E d u s ik u n n a ll e.
17579:
17580: Ta;mmi!kurm 27 \l)äivänrä 1949 telloormäJlruän män mukaan redelleern Slelllaiseiksi kuin lille ai-
17581: päätö!kse;Uä on valtiorneuvosto korottanut koinaan on vahvistettu.- Täimän 30 prosen-
17582: työntekijiälin ltrupaJtul"'llrukol'V'3.1U'kset elisnlkusi- tin im.valiiditeettiyden rajan asettaJIIJ.inetn oo
17583: tannusindeksin nousua vastaavaksi. Tämän kuitenlkin il,meimen vääryys il.ieväva.mmaisia
17584: päätöksen mutkaan korotetaan. e1irnkorlko, kohta&m:. Hyväksy,essään vuoden 1947 val-
17585: ihrt.JIOltooläilre ja huoltoapu määräiän, joka tiopäivillä sotiJ:asvammalain eduskunta orn-
17586: saadaan kertomail!la alikupre:t~äinern rtapatur- kirn, hylännyt tämän rularaja;n asettamisen ja
17587: mruk()!"Vaus päätöksessä määrätyllä lmertai- hyväksynyt ikailkooasteisi11e invaliideiilftre
17588: metll.a. Krerrtainoo suuruus on riippuvainen elimkoron, joka on invaliiditeettiyden mu-
17589: tapatul'lllla:n sattumisajasta. Kurn tapaturma roainen osa elinikoron !koko mäiärästä. Tämä
17590: on sattunut vuosiJen 1898-1917 välisooä periaate olisi jo yhdenmukaisuussyistä
17591: ai:kana, sanotut vuodet mruikaan luettuina, omaksuttava työtapaturmakorvausten malk-
17592: on aJl'kuperäinw tapaturmakorvauksen ilrer- samisessa.
17593: tainiluku 90, vuoona 1918 sattuneiden tapa- Edehlä esi!tetyn prerusterel!la ehdotamme
17594: tmmien 30, vuonna 1919 sattuneiden 20, eduskU!ll!llan ihyväJksyttäviilksi toivomuksen,
17595: vuon!llia 1920 11, vuosina 1921-1939 8 ja
17596: m. m. vuosirn.a 1944-1945 3. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17597: V•!il!tioneuvostom.. [läätöks·en mukaan tapa- siin alle BO-prosenttisten invaliidien
17598: turma.korvaulmoot korotetaan ku~·tenikin va;:in työtapaturmakorvauksien lwrottami-
17599: niissä tapaulmsissa, joissa asianomaisen in- seksi elinkustannusindeksin rwusua
17600: vaJiditeettiys on 30 prosenttia tai sitä suu- vastaaviksi samwlla tavalla kuin suu-
17601: rempi. Al;le 30-pllosenttistern invaliidien remmissa invaliiditeettiystapauksissa
17602: tapatulillakorvaukset sitävastoin jääv:ät tä- jo on tapahtunut.
17603: HeJ.sim.gssä 11 päivämlä helmikuuta 1949.
17604:
17605: H. Manninen. Antto Prunnila.
17606: Martti Leskinen. Arvo Riihimäki.
17607: Eino Tainio. M. Järvinen.
17608: 411
17609:
17610: X,1o. - Hem.st. mot. N:o 178.
17611:
17612:
17613:
17614:
17615: Österholm m,. fil.: Angående remswn av lagen om under-
17616: stöd åt blinda för att underlätta de civilblindas ställ-
17617: ning.
17618:
17619:
17620: ·T i 11 R i k s d a g e n.
17621:
17622: Genom sin åtgärd att i budgete;u för år varande kunde vara de blinda tili trygg-
17623: 1949 anvisa ett tilläggsan.slag på 20 milj. het samt att understödet eller ersättningen
17624: marlk: tili ökat understöd åt civilhlinda Skulle utgå med · Ölkat belopp till 1blind som
17625: ådagalade Rilksdagen sin förståelse för de har ihustru och ba,rn. För, övrigt :borde, vid
17626: blindas öde och nödvändigheten att liDdra en revision av den gä,llaude lagen även
17627: deras };ott. Tacik vare det nämnda tilläggs- beaktas att de principer, soon godtagits a,v
17628: anslaget ku.nde blindunderstödet höjas till lagSitiftningen 10m ersättning åt invalideT,
17629: 30,000 marik om året. Bland de blinda skulle, i den mån det ikan anses riktigt
17630: har Riks.dagens åtgärd utlöst ikänslor av och påkaHa1i, ti11ä'mpas även på de civil-
17631: taciksamihet, men det är kJart att d'rågan blinda.
17632: om samhäHets omvårdlWid om de blinda Med hänvisning till det som ovan fram-
17633: icke kan amses löst genom att understödet hållits föresJås vördsamt att rilusdagen
17634: höjdes till det nämnda, fortfarande myciket ville he:mställa,.
17635: anspråikslösa belop.pet.
17636: Lagen ruv den 16 maj 1941 om under- att regeringen 'måtte underkasta
17637: stöd åt blinda 1bo:vde i sin helhet under- lagen om understöd åt blinda revi-
17638: kaStas granSkni.nJg. Bland de önskemål som sion i syfte att underlätta de civil-
17639: ailJilläler sig vid taniken på en revision av blindas ställning · och utkomst samt
17640: lagstiftningen om understöd åt blinda är så snart som möjligt överlätmna pro-
17641: främst att understödet sikulle höjas så att position i ämnet.
17642: det i betydligt högre grad än för när-
17643: Helsinlgfors den 11 fe'bruari 1949.
17644:
17645: John Österholm. Aibin Wiclonan.
17646: Ebba östenson. · Levi Jern.
17647: Margit Borg-Sundman.
17648: 412
17649:
17650: X,10.- Toiv. ai"N:o 178. Suomennos~
17651:
17652:
17653:
17654:
17655: Österholm y. m.: Sokeainarvustuslain tarkistamis,esta sivi~1i
17656: sokeain aseman helpottamiseksi.
17657:
17658:
17659: E ,d u s k. u n n a l'l e.
17660:
17661: Ottaessaan vuoden 1949 budjettiin 20 mattava.Siti suuremma:ss:a määrin \kuin tähän
17662: miljoonan .markan lisämääräralhan siviili- asti turvaisi sOikeain aseman, se'kä että
17663: sokeiden avustulksen lisäämiseksi eduskunta avustus tai korvaus olisi määrältään suu-
17664: osoitti ymmärtämystä sokeain ikoot,alolle ja rempi kysymY'ksen dllessa sokeasta, jo1la
17665: oivaatavansa lhei;dän ooansa lievittämisen on vaimo ja l&psia. Muuten pitäisi voi-
17666: vällttämättömyyden. Mainitun lisämäJärä- maasa olevan lain tarkistuksessa myös Olt-
17667: rlllhrm avulla witiin sokeanavustus ilrorottaa taa hu<omioon, että niitä periaatteita, jotka
17668: 30,000 m~allill vuodessa. Eduskunnan hyväksyttiin invaliidikorvauksia !Jro&kevml&a
17669: toimeDIPide on herätrtän~t sOikeissa kiibllH- lainsäädännÖissä, olisi sovellettava, siinä
17670: suutta, mutta on selvää, että y>hteiskunnan mää.rin kuin voidaan katsoa oikeaksi ja
17671: huolen[litoa sdkeista ei voida pitää ratbis- tarpeen vaatima:ksi, myös siviilisokeisiin.
17672: tuna kysymyksenä iirorottamaila avUSitusta Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan
17673: ma.inittuun, jatkuvasti hyvin vaatimatto- \kunnioitta:en eduskunnan hyvii'ksyttäväksi
17674: maan määrään<. toiivomus,
17675: 1Sokeainavustuslahl 16 päivältä toulko-
17676: kuuta 1941 10lisi k<konaisuudessa;an otet- että hallitus; tarkistuttaisi sokeain-
17677: tava tarkistettavaksi. Niistä toivomuik:sista, avustuslain siviilisokeaitn aseman hd-
17678: joita esiintyy kysymyiksen ollessa sokeain- .pot.tamistarkoituksessa sekä mahdol-
17679: avustuslain tarkistamise.sta, on ensi sijalla lisimman pian antaisi esityksen
17680: avustuik'sen: korottaminen siten, että se huo- asiasta.
17681: H.ellsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
17682:
17683: John Österholm. Albin Wickma.n.
17684: Ebba östenson. Levi Jern.
17685: Margit Borg-Sundman.
17686: 413
17687:
17688: :X,16. - Toiv. aJ. N:o 179.
17689:
17690:
17691:
17692:
17693: HiekkaJa. y. m.: Lapsilisälain muuttamisesta sosiaaliselle
17694: huoltoperiaatteeUe rakentuvaksi.
17695:
17696:
17697: E d u s 'k u n n a ll e.
17698:
17699: • Viime vuoden lokakuun alussa voimaan sellaista menolisä.ä>,. joka useissakiru tapauk-
17700: tuUut lap'sili.sälaJki jouduttiin edusk:ulll18BSa sissa aiheuttaa työttömyyden lisääntymistä
17701: siiätä:mä;än suuressa ildiireessä ja tavallaan ja tuotaa:mon lamautumista. Näin ollen
17702: paJklkotilassa, kooka eduskunnan oli jollakin olisi kiweeliJ.isesti, jo ennen mä:äräaikaisen
17703: tavalla hoidettava se kestämätön tilanne, rahoituslain Voimassaoloajan !Päättymistä,
17704: milhin oli jlQuduttu hallituksen taloudellisen päi:i.stälvä vapautumaan lapsirlisäveron yrit-
17705: valtalain lliOj.alla teikemän onnettoman teliäisyydelle aiheut,tamasta errkoisrasituk-
17706: :pa1k!kasiilinnöstelypääti:ilksen soveltamisessa. sesta siirtämällä vero valtion yhteisestä
17707: TäUä päätöksellä nimittäin kytkettiin lapsi- krussasta malksettavalksi.
17708: lisät pa1klkaukooen siten, että kukin työn- Mutta ei ainoastaan epäonnistunut ra-
17709: antaja velvoitettiin m&ksamaan työnteiki- hoituslalki, va:an ikoiko lapsilisälaki vaatii
17710: jlöilleen 500 mrurikan palkanJisä jokaisesta nllpeata ja perusteellista korjaamista. Vi,ime
17711: näitten huollettavana olevasta 16 vuotta kesänä eduskunnan paiklrotiiJ.assa säätämä
17712: nuoreanmasta lapsesta. Kun tällaisen pää- laiki perustuu Hitlerin 'Saksasta meilleikin
17713: töksen soveltaminen osoittautui käytännÖSsä siirrretylle väestönlisäySJpropagandaperia'a,t-
17714: aivan mahdottomaksi ja aiheutti suuriper- teelle ja se.Uaisena toteuttaa huonl()sti so-
17715: heisten työs.tä irtisanomisia, y:ritettiin asiaa siaalisen tarkoitulksensa samalla !kuin se
17716: korjata eduskunnan säätämä1lä ylhtä onnet- vaminlkin nykyisissä oloissa meillä tietää
17717: tomrulla IJ.ailla siten, että ;puhtaasti sosiaali- seliJ.aista rasitusta,. jota twloudellinen kanto-
17718: nen rhuoltotoillllell(Pide !kytkettiin verotuksen kyrkymme ei, kestä. Me.rik:itseehän tämä vero
17719: muodOISSa vierasta. työvoimaa !käytettävien k~imäärin 10,000 marikan veronlisäystä
17720: yrittäjien ra8itukseksi määräämällä nämä kutaikin valtion tulo- ja omaisuusveron
17721: suorjttamaa:n lapsilisäveroa määrätyn pro- maikswjaa !kohti. Sellainen menettely, että
17722: sentin malksallllistaan työpaliroista, ollenkaan lapsilisää maksetaan jo ensimmäisestä lap-
17723: riippumatta työnantajan verorurnaJrBuky- sesta sama määrä ikaikille lasten huolta-
17724: vystä tai yrityksen lkannattavaisuudesta. ji:lle, kokonaan !heidän varallisuudestaail1 ja
17725: Tällainen sokea ja kaavamainen verotus- tulk>istaan riippumatta, ei ole sosiaalisilla
17726: tapa on jo brinnyt lapsilisälain lyhyenä emm oikeuderumuikaisuussyillä puO:lustetta-
17727: voimassaol()a:iikana osoittaa mahdottomuu- vissa. Päinvastoin joudutaan tekemään il-
17728: teDBa ja aiheuttaa yrittäjäpiireissä suurta meistä vääryyttä varsinlkin per'heettömille,
17729: tyytymättömyyttä. Tunnetaan ta[>auksia, usein vanhempiaan tai muita sulkulaisiaan
17730: joissa nimenl()llllaan lrupsiiJ.isävero on yrittä- huoltaville tyJöntekijöille, joitten osalta pe-
17731: jäLle mlliOdostunut sellaiseksi viimeiseksi ritään errikoisen ,,poika::miesveron" lisälksi
17732: kiveksi ikuorma:ssa, että on täytynyt väihen- paJlkasta lwpsilisäv€ro työnantajalta, mikä
17733: tää työvälkeä: ja näin lisätä työttömyyttä. s~in rvero !käytännössä tulee pääasianisesti
17734: /Kun nimenomaan tuotanlliOllisen toimin- otettavalksi työntekijöiltä ver.on mää.rällä
17735: nan aloilla on viime !kuulkausina ikannatta- alennettlllvan: palkan muodossa. Käytäntö
17736: vaJisuus suuresti .heiikentynyt ja !kun myös- on jo samalla osoittanut, että la:[>Bilisänä
17737: kin vientiteollisuuksiemme aloilla yrittä- nostettuja Vlliroja on ,.,helpoLla tulleina"
17738: jiemme kilpailukyky ul1komaisilla marikki- käytetty juopotteluun ja muuhun tuhlauk-
17739: noina on !käynyt kysymyksen alaiselksi, mer- seen samalla kun virranomaisten troholta on
17740: kitsee eri.ikoinen lapsilisävero yrittäjillemme sanomalehdissä täytynyt keh.oittaa toisia
17741: 414 X,16. - Lapsilisälaki.
17742:
17743: lapsil:isään oilkeutettuja ,oman etunsa ookä joissa yhteiskunnan apua pyydetään
17744: vuoksi" pe11imä:äin nuo varat, jotka lukui- ja todella tar:vitaan. · Tällöin voidaan to-
17745: sissa tapau!ksissa oli jätetty perimättä. siaankin tasata !kansalaisten toimeentulo-
17746: Kun vielä otetaan ihuomioon, että lapsilisää mahdollisuuksia ja antaa tehokikaampaaikin
17747: maJksetaan kaikkein varruklkaimmille ja suu- SQ\Siaalista apua siellä, missä sitä todella
17748: ritul<>isemmillekin, joille jo verotusastei- tarvitaan.
17749: kossa myönnetyt alennukset merkitsevät E,dellä sanotun ,perusteella ehdotamme
17750: aivan kohtuutonta etua ja sitä suurempaa, kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
17751: mitä enemmän on verotetta'Vaa tuloa ja vomuksen,
17752: omaisuutta:, ei tällaista voida miillään jär-
17753: kisyyllä puolustaa nylkytilanteessa, jossa että hallitus kiireellisesti antaisi
17754: ylivoirmruisen raskas verotailikka on rrään- asiantuntijain valmisteltavaksi ja
17755: nytt.ämässä sekä yrittäjät että palkannaut- Eduskunnalle jättäisi esityksen lapsi-
17756: tijat. 'Siksi <>lisilkin välttämä:töntä saada lisälain muuttamiseksi siten, että •
17757: lapsiJisälalki ikiiil'eellisesti muutetuksi n:iin, se rakentuu sosiaaliselle huoltope-
17758: että se ralkentuu s:osiaaliselle huoltoperiaat- riaatteelle sekä että tämänkin per-
17759: teelle eli että avustusta perlheen huolta:jille heenhuoltoavustuksen rahoitus ta-
17760: - niin lasten !kuin muittenkin sukulais- pahtuu valtion yhteisestä kassasta
17761: tensa elättä;jille - annetaan vaiill sellaisissa säännöllistä verotusperiaatetta nou-
17762: tapauksissa, joissa oma-a:puisuus ei riitä dattaen koottavilla varoilla.
17763: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
17764:
17765: Lassi Hiekkala. Arvi Oksala.
17766: Kalle Joukanen. Irma Karvikko.
17767: A. Brander. Eino Laitinen.
17768: 41&
17769:
17770: X,11. - Toiv. al. N:o 180.
17771:
17772:
17773:
17774:
17775: Friman y. m. : Lapsilisälain kunnille kansakoulutoimen hoi-
17776: tamisesta aiheuttamien kustannusten poistamisesta.
17777:
17778:
17779: E d u s k u n n a 11 e.
17780:
17781: Kansakoulunopettajien paLkat maksaa lisesti muuttui valtion ja kuntain välillä
17782: valtio,. lukuunottamatta luontaisetuja, joi- suhde, joka oli aikaisemmin vallinnut pal-
17783: den varaaminen kuuluu kunnille. Opetta- kan maksussa kansrukoulunopettajille, ja
17784: j.ien varsinainen valtion maksama pallkka kunnat saivat näin lisäkustannuksia ikan-
17785: muodostuu monista erri tekijöistä, joihin nettwvaikseen.
17786: ennen lapsilisälain vo:irrnaan astumista Ottaen !huomioon sen rasikaan rasituksen,
17787: 1. 10. 1948 kuului m. m. opettajille .alaikäi- jonlka kansrukoulutoimi yleensä kunnille ja
17788: sistä lapsista malksettava kasvatusapu. erilkoisesti hei:kommille niistä aiheuttaa, ei
17789: Mainitun lain voimaan tullessa tämä kasva- tällaista lisäämistä niille voiaa pitää !koh-
17790: tusapu lalkkasi ja opettajat saavat lapsi- tuullisena.
17791: lisän, samoiru kuin muutkin perheenhuol- Kaiken yllä esitetyn perusteella esitämme
17792: tajat. eduskunnan !hyväksyttäväiksi toivomuksen,
17793: Kun la;psiLisälain mukaan työnantajille
17794: tuli velvollisuudeksi ma:ksaa osuutensa jo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17795: kaisen työntek~jänsä pudlesta, oli tästä seu- toimenpiteisiin lapsilisälain kunnille
17796: rauksena, että i)mnnatkin työnantajina jou- kansakouluntoimen hoitamisesta ai-
17797: tuivat maksamaan tämän osuuden kansa- heuttamien lisäkustannusten poista-
17798: koulunopettajiensa puolesta. Näin tosiasial- miseksi.
17799: Helsingissä 11 rpäivänä helmilkuuta 1949.
17800:
17801: Toivo Friman. Eino Tainio.
17802: 416
17803:
17804: X,1s. - Toiv. al. N:o 181.
17805:
17806:
17807:
17808: Riihinen y. m. : Omakotirakennuslainain myöntämisestä
17809: maanhankintalain ulkopuolelle jääneelle siirtoväelle.
17810:
17811:
17812: E d u s ik: u n n a 11 e.
17813:
17814: Jo vuoden 1947 valtiopäiville jätettiin nuik:set ja työvälineet, on huomruttava määrä
17815: eräiden edustajain toimesta ra.haasia-aloite, varsin!kin !kaupungeista ja muista a.sutus-
17816: jossa Efudotettiin, että edusik:unta ottaisi keskulksista siirtyneiden piirissä. Näiden
17817: vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon 500 mil- siirtolaisten omatoimisuus ja :ripeä pyrki-
17818: joonan markan määrärahan käytettäväksi mys päästä rakentamaan omia k>Oteja me-
17819: pitik:äaikaisten ja halpakor'koisten omakoti- netettyjen tilalle on johtanut siihen, että
17820: rakennuslainain mJ'IÖntämiseksi maanihan- heillä ei Ole samoja lainansaantimahdolli-
17821: kintalain ulik:opudlelle jääneelle siirtov.äelle. suuksia :kuin toisilla siirtolaisilla, rintama-
17822: Kun aloite ei sil.[l_oin j{)htanut myönteiseen mie'hillä ja sotalesikillä. Heidän !katsotaan
17823: tulokseen, jättivät eräät edustajwt vuoden menettäneen maanihanlkintalain mukaisen
17824: 1948 valtiopäiville samaa tarkoittavan ja rakennuslainan saantioikeutensakin ryh-
17825: määrärahaltaan samansuuruisen esityksen. tyessään omat-oilmiseen maanhankinrtaan.
17826: EduSkunnan valtiovarainvaliokunta tällöin Edellä maimtulla tavaJlla, maanJhankinta-
17827: ehdottikin eduskunnan päätettäväksi, että lain ulkopuo1eHe jääneet oman kodin ra.-
17828: sanottu määräraiha otettaisiin vuoden 1949 kenta;miseen pyllkivät siirtolaiset .ovat jou-
17829: tulo- ja menoarvioon. Hallituksen taholta tuneet useissa .tapauksissa luoplllllaan tai
17830: tU'lleen vaatimulksen vuoksi eduskunta ei keskeyttärrnään 10man !kotinsa rakentamisen
17831: kuitenkaan yhtynyt täihän valiokunnan eh- sen johdosta,. että eivät ole saaneet tar-
17832: dotuik:seen, ja aloite tuli tälläkin ik:ertaa hy- viittavaa rakennuslainaa tai et'tä lainojen
17833: lätyksi. korko- ja suoritusehdot .ovat muodostuneet
17834: Ne vaikeudet, joiden ;poistamiseksi mai- heille Ylivoimaisiksi. Tämän ilmeisen epä-
17835: ni.tut aloitteet ailkoinruan on tehty, ovat kohdan poistarrniseksi olisi syytä kiireelli-
17836: edelleen olemassa. Maanhankintalain perus- sesti järjestää näille siirtolaisilJle maihdolli-
17837: teella myönnetään siirtoväelie maanostoon, suus .omakotiraikennuslainan saamiSeen val-
17838: rakentamiseen ja irtaimiston hankintaan tion :boimesta saJmoin edellytylk:sin kuin
17839: lainaa, joka on viisi vuotta kor.otonta ja maanharrkinta:tain perusteella myönnetään.
17840: sen jälkeen vuosittaim. suoritus 3 % korkoa Ede1lä esitetyn perusteella ehdotamme
17841: ja 2 % kuoletusta. Kuitenkaan ne siirto- eduskunnan p.äätettävä!ksi toivomuksen,
17842: !J.aiset, jotlka eivät ole anoneet maata maan-
17843: hankintalain perusteella tai jotka maan- että hallitus kiireellisesti selvityt-
17844: han!kintalain ihitaan toteuttamisen johdosta täisi maanhankintalain ulkopuolelle
17845: ovll!t ryhtyneet omatoimisesti rrnaanhanik:in- jääneen siirtoväen omakotirakennus-
17846: taan ja ilmoittaneet luopuvansa maanhan- lainan tarpeen ja ryhtyisi toimen-
17847: kintalain mukaisesta maansaantioilkeudes- piteisiin lainain saannin helpottami-
17848: taan, eivät pääse osallisiksi mainituista ra- seksi ja mainitun siirtoväen saatta-
17849: kentajille va,rsin edullisista lainoista. miseksi rakennuslainan saannissa yh-
17850: Mainittuja [ainojen saannin ulkopuoleUe den:vertaiseen asemaan maanhankin-
17851: jääneitä siirtolaisia, 'joilla on luovutetulla talain mukaisia Uiinoja sooneen siir-
17852: .alueella ollut oma tai vuokramaa, raken- toväen kanssa.
17853: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
17854:
17855: Vilhelm Riihinen. Eino Tainio.
17856: Hannes Tauriainen. Toivo Kujala.
17857: 417
17858:
17859: X,19. - Toiv. al. N:o 182.
17860:
17861:
17862:
17863:
17864: Mustonen y. m.: Kodinperustamislainan enimmäismäärän
17865: korottamisesta.
17866:
17867:
17868: E, d u s k u n n a.l Le.
17869:
17870: Vuodoo. 1945 valtiopäiviUä edusik:unrta ma1sma:ara vahvistettiin, ovat kodin perus-
17871: haUituiksen esitylksestä hyväksyi ikod:inpe- tamiskuSitannwks•et hintojen n.<msun vuoksi
17872: rustamislamalain. Tämän laim. mukaan, tuntuvalla tava!lla kohonneet. Tarjotakseen
17873: 1aässa miilälrite1tyjen edellytysten oillesSJa; o~e kodirr1perustajaHe sen edun, jonika lairua [~in
17874: massa, voi sosiaaliministeriö valtion tulo- voimassaolon allmaikan.a tarjosi, tulisi lai-
17875: ja me:noo.rviossa tar~oitukseen varakun mää- nan 1enimmäwmäärän n\}'t ol!la ikalksi tai
17876: räraJhan puitteissa halkemuiksesta myöntää !kolme ja puoli lmrtaa niin suuren kuin sil-
17877: avioJ.iittoon meneville tai avioliitossa oleville loin.
17878: valtiOtn varoista Jrorototnta ikodinperustamis- Edei!J.ä esitetyn. nojailla ikurunioittaen eh-
17879: lainaa omam. <kodin perustamiSieen ;t.arpeel- dortaanme eduSkunoon hyväksyttäväksi toi-
17880: Hsen aarunto- ja muun irtamistOn hankki- vomuksen,
17881: mista val'ltein. Lain 3 § :n määräyksen mu-
17882: karun lkodim.perusta.mislaina:n enimmäismää- että hallitus korottaisi kodinperus-
17883: rän vahvistaa valtioneuvooto. tamislainalain mukaan myönnettävän
17884: Krm ilaiki tammikuun 1 päiv:änä 1946 tuli kodinperusta1nislainan enimmäismää-
17885: voima;an, vahvisti vaJtioneuvosto [ainan rän lain voimaan tulon jälkeen ta-
17886: enimmäismääräat 30,000 ma:r:ka.iksi. Sen jäl- pahtunutta hintojen nousua vastaa-
17887: l\!OOIIl ikUIIl ilruki tuli voimaan ja ~ain!Ml mim- vaksi.
17888: Relsingissä 3 päivänä helmikuuta 1949.
17889:
17890: J. Mustonen. Elli Stenberg.
17891: Eino Tainio. Irma Torvi.
17892: Arvo Riihimäki. Vilhelm Riihinen.
17893: Toivo I. Sormunen. Atos Wirtanen.
17894: Nestori Nurminen. Hugo Manninen.
17895:
17896:
17897:
17898:
17899: 53
17900: 418
17901:
17902: X,2o. - Toiv. al. N :o 183.
17903:
17904:
17905:
17906:
17907: Torvi y. m.: Miiärärahas.ta Helsingin Yliopiston Ylioppilas-
17908: kunnalle yliopp:tlasasuntoloiden rakentamista varten.
17909:
17910:
17911: E d u s k u n n a ~ l.e.
17912:
17913: Asuntotilanteen yleinen vaiikeutuminten tiovallan syytä 'kiinn,ittää huomiota tähän
17914: on ikosroenut myös y.l~oppilaita <tavalla, joka kysymykseen tärkeänä sosia.a<lis.ena seik-
17915: on omiaan tentisestäämlkin selventamään kaiTha ja oounniibella •erityisen yliiOppila.s-
17916: opiSkelumahdollisuuksien epätasaista ja- kylän r'rukentamista, jossa asianmukaisesti
17917: kautumista teri ikmmalaisryhmi.en keslken. voitaisiin huomioida opiske[;evan nuorison
17918: Helsingin Yliopisto<Ssa opiskelevista yli- erikoiset tarpeet.
17919: oppilaista on 70 o/o nyJkyään kotoisin pää- Ensi1ll!Illäinen: huomattavampi y>lioppillas-
17920: kaupungin. ulkopuoJ.elta. Näistä suurill a.sunto1a, Helsingin. Yiliopiston Ylioppi~as
17921: osa joutuu ,ert;simäiän alivuokra[aisasuntoa. kunn~ kabi tal10a !käsittävä Domus Aca-
17922: Kuinka vai•kea tilanne tällä hetkdlä on, demioo, ei o1e voi(l},ut sijoittaa kuin :n. 5 %
17923: osoitULa. se, •että viime syyslukuikaudclla (n. 400 ytliop.p i;la:sta) asun t,oa tarvit:s;evista
17924: joutui 400-500 y,lioppi1asta luopumaan yJiopphlaista. Sitäpaitsi vailt:Uowllllan vä-
17925: aiilwmista;an iOipinnoista ja palaamaan koti- häinen tu:ki ( 30 miil:joonan marikan. laina
17926: ooudulleen•, ikoslka heidän oli mahdotonta ralkennuskustanmust·en noustessa 135 mil.joo-
17927: saada .aswntoa. :na.an) :on aiheutt,an,ut sen, että vuokmt
17928: Alivuokrail.aisasunnon monet haitat, nii- tässä asuntolassa ov,at !kohtuuttoman !kalliit,
17929: den lka:lleus, n.iiden saamnin epävarmuus, kun ottaa !huomioon esi.m. se:n, että 59 %
17930: j·Olka on johtanut useissa tapau!kJsissa siihen., ytlioppilaista opiske1ee yksin()ffiaan Jaina-
17931: että opisklelijoiden <Jn mruksettava niistä varoin.
17932: vuokm myös 1oma-ajoil.ta voidakseen säi- K<Jska vuokrien kohtuuttomuutta enem-
17933: lyttää ne nimissään seuraavalksi lukukau- pää kuin suuremmassa määrin muitakaan
17934: deksi, on yl·eisten kalliin teJ:iiiltason ohella e. m. epäkohtia ei tule poistamaan eduskun-
17935: huomattavasti koroittanut. yJ:iioppi·lai,den nan vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon hy-
17936: opislkeluarustannuksia. On Y>nrmärrettävää, välksymä 50 miljoonan avustuslaina ylioppi-
17937: että tämä sei'kika ·olleelaisesti vaikeuttaa vä- lasasuntolain rakentamiseksi, mitä on .pidet-
17938: hävaraisista oloista lähtevien opisikeiluihalua täv.ä jonkinlaisena hätäratkaisuna, ehdo-
17939: ja -taipumusta oJna:avi·en ylioppilaiden tamme eduskunnan hyvä:ksyttävaksi toivo-
17940: opiskelumahdollisuuksia. Taannehtivaa ke- muksen,
17941: hitystä tässä suihttetessa. osoittaa esim., etä että hallitus vuod.en 1950 tulo- ja
17942: yJioppilaiden sosia.aEsta ryhmittymistä isän menoarvioesitykseensä ottaisi 50 !mil-
17943: a>mmatin :perustee;1la koskevan tutkimuksen joonan m,arkan määrärahan H elsin-
17944: muikaan (vuosilta 1935-1946) on työläis- gin Yl~1opiston Ylioppilaskunnwn kåy-
17945: pii:ooistä lähtöisin olevien opiskelijoiden tettäväksi ylioppilasasuntoloiden ra-
17946: määrä yhdentoista vuoden aikana aiJ.,entunut kenta;mista varten ehdolla, että näi-
17947: 4.4% (22.5-18.1) ja ta1onrpoilkaistosta [äJh- hin asuntaloihin asukkaita otettaessa
17948: töisin !olevien opis!IDeilijoiden määrä 4.1 %. huomioitaisiin ens~St:Jassa varatto-
17949: Kun ilisiäkisi rnyikyiSJet ·ruliVillokrala.isolot mat ylioppilaat sekä että myönnetty
17950: yJ,eensä eivät suinkaan ole tarkoiltulksenmu- mää1·äraha koituisi heidän hyväkseen
17951: kaisimpia opiskelevan nuorison tervettä ja mahdollisimman alhaisten vuokrien
17952: vapaata lk!ehitystä shlmäJl,läpitå,en, <Jaisi val- ·muodossa.
17953: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1949.
17954:
17955: Irma Torvi. Mauri Ryömä. Eino Roine.
17956: 419
17957:
17958: X,21. - Toiv. al. N:o 184.
17959:
17960:
17961:
17962:
17963: V. Järv.inEm y. m.: Työaikalain ulottamisesta koskemaan
17964: t·yönjohtajia.
17965:
17966:
17967: H d u s k u n n a J l e.
17968:
17969: Elokuun 2 päivänä 1946 annetun työ- jonka mukaan työnjohtajat käytännöllisesti
17970: aikalain 3 § :n mukaan ei sanottua lakia katsoen ovat m.m. sunnuntai- ja ylityö-
17971: sovelleta seUaiseen työnjohdossa tai -val- korvauksia koskevien työaikalain 6 luvun
17972: vonnassa olevaan työntekijään, joka ei osal- määräysten alaisia.
17973: listu tai joka vain tilapäisesti oSilllistuu Erityisesti on myös huomattava, että elo-
17974: johdettaviensa tai valvottaviensa työnteki- kuun 2 päivänä 1946 !kauppaliikkeiden ja
17975: j•äin työhön. Työnjohtajien työsuhteet ei- toimistojen työoloista annetussa laissa ei
17976: vät tämän perusteella ole työaikalain alai- ole työaikalain 3 '§ :ää vastaavaa määräystä,
17977: sia. Syynä tähän on näihrtävästi oHut se, vaan ovat sen alaisia kaikki, jotka työsken-
17978: että ylempien johtohenkilöiden työn on kat- televät toisen johdon ja valvonnan alai-
17979: sottu olevan sen laatuista, ettei työaika;lain sena, mikä: ·pitää paikkansa myös kaikkiin
17980: sov;eltaminen olisi tarpeellista tai välttä- työnjohtajiin nähden. Myöskin toimisto-
17981: mätöntä. Koska rajaviivan veto ylemmän puolella on lukuisia henki'löitä, jotka suo-
17982: ja alemman johdion välillä on katsottu käy- rittavat työssään johtamista ja valvomista
17983: tännössä vaikeaksi, on asia ratkaistu siten, sekä joilla on alaisia, joutuen näihin näh-
17984: että kaikki työnjohtajatkin ovat kysymyk- den ja muutenkin esiintymään työnantajan
17985: sessäolevan lain ulkopuolella. Tällainen •edustajana ainakin samassa määrin kuin
17986: kanta perustuu kuitenkin täysin vanhentu- työnjohtaja:tkin. Kysymyksessä,olevan lain-
17987: neisiin käsityksiin. Työnjohtajat ovat tosin alaisuuteen kuulumisesta ei tällaisten toi-
17988: ty.önantajan edustajia työntekijöihin nä!h- mistopudl'eU:a toimivien !henkilöiden suhiteen
17989: den. ·Työnjohtajien asema ei kuitenkaan ole 'käytännössä ollut havaittavissa min.
17990: ole taloudeHisesti .eikä yMeiskunnallisesti käänla-isia epäkohtia tai haittaa.
17991: sellainen, •että he eivät olisi työaikalain si- Edellä olevan perustee'lla eJhdotamme
17992: sä1tämien työväensuojelumääräysten tar- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17993: peessa. Myöskään käytännössä ei työaika-
17994: lain määräysten soveltamisesta työnjohta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
17995: jiin nähden olisi seuraamuiksena haittoja toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
17996: tai vaikeuksia. Tätä oooittaa sekin, että työaikala1\n muuttamisesta siten, että
17997: käytäntö ja asianomaiset työmarkkinajärjes- työnjohtajat mainitun lain alaisuu-
17998: töt ovat ehtineet vanhentuneen lainsäädän- d:esta pois sulkevat määräykset pois-
17999: nön edelle. On m. m. solmittu sopimus, tettaisiin.
18000: Helsingissä 7 päivänä ·helmikuuta 1949.
18001:
18002: Veli Järvinen. Heikki: Hykkäälä.
18003: Rafael Paasio. Toivo Pyörtänö.
18004: JuhQI Itatvonen. Va.Ito: Käkelä.
18005: Paav'O· lCarjaJainen. Viiih<r V'å.yeynen.
18006: Penna T·ervo. Johannes Virolainen.
18007: Atte Pakkanen.
18008: 420
18009:
18010: X,22. - Toiv. al. N :o 185.
18011:
18012:
18013:
18014:
18015: Riihimäki y. m.: Lisäyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno-
18016: arvioon korvauksen suorittamiseksi vuonna 1918 n. s.
18017: punaisten puolella invaliideiksi tulleille ja heidän per-
18018: heenjäsenilleen.
18019:
18020:
18021: E d u s k u n n a. il: l .e.
18022:
18023: Aina vuoteen 1941 asti joutuivat punais- taan. Vuoteen 1941 asti punaisten puolella
18024: ten puolella vuoden 1918 kansalaissodassa kansalaissotoon osallistuneet ånvaliideiksi
18025: invaliideiksi tulleet ja heidän omaisensa tulleet ja heidän omaisensa sitävastoin ovat
18026: olemaan vailla sitä huoltoa, jonka valtio- saaneet olla kai·kikea valtiovallan taholta
18027: valta valkoisten puolella sanotussa sodassa annettavaa .apua vailla. Silloin myönnetyt
18028: invaliiderksi tulleiHe ja heidän omaisil'leen ylimääräiset eläJkkeet ovat olleet vain 1,600
18029: jo vuodesta 1919 alkaen on myöntänyt. -3,200 markkaa vuodessa. Näin pienet
18030: Vuodesta 19.37 alkaen on maksettu ylimää- korvau'kset ·eivät ole voineet antaa vaati-
18031: räisiä eläkkeitä Saksassa 27 jääkäripataljoo- mattomintakaan elämisen turvaa, puhu-
18032: nassa tai siihen liittyneissä koulutusjou- mattakaan siitä, että ne o1isivait millään ta-
18033: koissa palvelleille jää:käreille ja heidän valla hyvittäneet niitä kärsimyksiä, joita
18034: omaisilleen. V aitioneuvoston huhtikuun 28 punaisilla invaliideilla koko. itsenäisyYden
18035: päivänä 1938 antamalla päätöksellä on eläk- ajan on ollut. Jonkunlaisena hyvityksenä
18036: keitä ryhdytty maksamaan vuoden 1918 voisi tässä suhteessa olla taannehtivan ker-
18037: kansalaissodassa valkoisten puolella taistel- takaikikisen korvauksen myöntäminen: Koska
18038: leille rintamamiehille ja heidän omaisilleen. punaisia invaliideja on elossa enää vain
18039: lVIyöhemmin - vuosina 1938 ja 1943 - on noin 1,000 henkeä, ei tällaisen korvauksen
18040: tätä eläkeoikeutettujen piiriä vielä laajen- myöntäminen olisi valtiotaloudenkaan kan-
18041: nettu, niin että nykyisin valkoisten inva- nalta ylivoimainen tehtävä.
18042: liidien, leskien ja muidJen omaisten lisäksi Edellä esitetyn perusteella · ehdotamme
18043: yli 4,000 sellaista valkoista rintamamiestä, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18044: jotka eivät ole invaliideja, saa valtiolta elä-
18045: kettä. Sen lisäksi maksetaan eläkkeitä Vi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
18046: ron ja Aunuksen sotaretkiin osallistuneille. esityksen 25,000,000 markan määrä-
18047: Valtiovalta on näin eri aikoina tekemil- rahan ottamisesta lisätyksenä vuoden
18048: lään päätoksillä osoittanut varsin suurta 1949 tulo- ja menoarvioon käytettä-
18049: huolenpitoa ja huomaavaisuutta kansalais- väks·i taannehtivan korvauksen suo-
18050: sodassa valkoisten puolella taistelleita rin- rittamiseen vuoden 1918 kansalais-
18051: tamamiehiä ja heidän omaisiaan, vieläpä sodassa punaisten puolella invalii-
18052: maan rajojen ulkopuolella tehtyihin sota- deiksi tulleille ja heidän perheen-
18053: retkiin vapaaehtoisina osallistuneita koh- jäsenilleen.
18054: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
18055:
18056: Arvo Riihimäki. Niilo Nieminen.
18057: Antto Pru.nnila. Kaarle Renfors.
18058: Eino Roine.
18059: •• ••
18060:
18061: VALTIOPAIVAT
18062: 1949
18063:
18064: LIITTEET
18065: XI
18066:
18067: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ ASEVEL-
18068: VOLLISUUTTA KOSKEVIA TOIVOMUSALOITTEITA
18069:
18070:
18071:
18072:
18073: HELSINKI 1949
18074: VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO
18075: 423
18076:
18077: XI,1. - Toiv. al. N:o 186.
18078:
18079:
18080:
18081:
18082: Lumme y. m.: Asepalveluksesta omantunnonsyistä kieltäy-
18083: tyne#ä koskevien sihännösten 1wdistamisesta.
18084:
18085:
18086: E d u s k u n n a ll e.
18087:
18088: Kesäkuun 30 päivänä 1932 annetun ase- tejutuissa langettamat rangaistukset ovat
18089: velvollisuuslain 34 § :ssä säädetään, että olleet ·hyvin erilaisia. Toiset kenttäoikeu-
18090: sdiaåstoo :aoov·elvoillm11e:n :kläY~ttlälmis:est:ä työ- det ovat katsoneet asianomaisen jättäneen
18091: palvelukseen, joita omantunnonsyyt estävät täyttämättä sen palvelusvelvollisuuden,
18092: suorittamasta sotapalvelusta, on voimassa, joka ohjesääntöjen tai erityisten määräys-
18093: mitä siitä erikseen on sääJdetty. Mainitussa ten mukaan on hänelle kuulunut sekä no-
18094: asevelvollisuuslain pykälässä tarkoitetut jautuen sotaväen rikos1ain 157 § :n 3 mo-
18095: säännökset ovat 29 päivänä toukokuuta an- mentin säännöksiin langettaneet syytetyn
18096: netussa laissa asevelvollisista, joita oman- lyhytaikaiseen, noin 2-3 kuukauden van-
18097: tunnonsyyt :estävät suorittamasta sotapalve- keusrangaistukseen; toiset kenttäoikeudet
18098: lusta, sekä tämän lain täytäntöönpanosta ovat katsoneet asianomaisen syyllistyneen
18099: 4 päivänä kesäkuuta 1931 annetussa ase- kieltäytymise1en äyttiä:m!is~~tä esirrnire:hen pall.-
18100: tuksessa. veluksessa hänelle antamaa käskyä, josta
18101: Vastamainitun 'lain 1 §: ssä säädetään: sotaväen rikoslain 98 §: n b-kohdan mukaan
18102: ,Asevelvollisen, jota uskonnolliseen tai syyllinen sodan aikana voidaan tuomita
18103: muuhun tähän verrattavaan vakaumuk- kuritushuonerangaistukseen vähintään kah-
18104: seen perustuvat omantunnonsyyt estävät deksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi
18105: suorittamasta sotapalvelusta asevei vollisuus- taikka vankeuteen vähintään kuudeksi kuu-
18106: laissa säädetyssä järjestyksessä, sallittakoon kaudeksi, sekä langettaneet syytetyn pitkä-
18107: huolellisen tutkimuksen perustMlla muhari aikaiseen vapausrangaistukseen, saamiemme
18108: aikana täyttää asevelvoUisuut·ensa palvele- tietojen mukaan, jopa kuuden vuoden ku-
18109: maHa: rituiSihuonerangaistukseenkin.
18110: 1) sairaanhoitajana tai muuna aseetto- Koska lainsäätä.jä on katsolliUt, että ase-
18111: mana puolustuslaitoksessa; tai velvollinen, asevelvoUisuUSJlain 1 :§ :n sään-
18112: 2) valtion hyväksi valtion muussa laitok- nöksistä poikikeamalla, uskonnolliseen tai
18113: sessa." muuhun siihen verrattavaan vakaumuks·een
18114: Asevelvollisuuden täyttäminen aseetto- perustuvien vakavien omantunnonsyiden
18115: mana puolustuslaitoksessa tai työvelvolli- perusteella voidaan huolellisen tutkimuk-
18116: Sfma lain määrittelemillä edellyty:ksillä on sen jälkeen sallia täyttää asevelvonisuu-
18117: siis mahdollista ainoastaan rauhan aikana, te:n.sa sairaanhoitajana tai muuna aseetto-
18118: mutta ·ei sodan aikana. Tästä seuraa, että mana puolustuslaitoksessa taikka työvelvol-
18119: molemmissa viimeksi käydyissä sodissa on lisena valtion muussa laitoksessa rauhan
18120: esiintynyt lukuisia tapauksia, joissa ase- aikana, niin ei pitäisi olla mitään periaat-
18121: velvollinen, joka uskonnolliseen tai muuhun teellisia syitä, jotka estäisivät sovellutta-
18122: tähän verrattavaan vakaumukseen perustu- masta samoja säännöksiä tämänlaisiin ase-
18123: vista omantunnonsyistä on kieltäytynyt velvollisiin myös sodan aikana, sillä eivä:t-
18124: aseellisena suorittamasta !hänelle sotapalve- hän asianomaisen asevelvollisen va;kavat
18125: lubessa määrättyjä telhtäviä tai sotapalve- omantunnonsyyt ole rauhantilan vaihdut-
18126: luksessa kantamasta asetta, tästä kieltäy- tua sotatilaan muuttuneet, mikäli kysymys
18127: tylmisestä OIIlJ pan1t1u s',YY'tteese:en tai tuomittu tosiaan on todellisesta vakaumuksesta.
18128: rangaistusseuraamukseen · sotatuomioistui- Tämä onkin otettu huomioon m. m. Ruot-
18129: messa. Eri kenttäoikeuksien tällaisissa syy- sin asevelvollisuuslainsäädännössä, jossa ky-
18130: 424 Xl,l. - Asevelvollisuus.
18131:
18132: symyksessä olevien asevelvotllisten sallimi- upseeri, asianomainen sotilaspappi sekä,
18133: nen suorittaa asevelvollisuutensa aseetto- mikäli ma:hdlollista, siviilipappi". On huo-
18134: mina tai työvelvollisina ei ole rajoitettu ai- mattava, että kyseessä olevat asevelvolliset
18135: noastaan rauhanaikaan. Niin Eenee laita edustavat kantaa, joka on lainsäätäjän tun-
18136: myös Englannin asevelvollisuuslainsäädän- nustama, mutta joka periaatteeHisesti eroaa
18137: nössä. ammattisotilaiden asenteesta. Toisekseen
18138: 4 päivänä kesäkuuta 1931 annetussa ase- toimikunnan pyrkimyksenä ei saa olla ky-
18139: tuksessa asevelvollisista, joita omantunnon- symyksessä olevan asevelvollisen kannan
18140: syyt estävät suorittamasta sotapalv·elusta, nujertaminen vaan ainoastaan sen toteami-
18141: sen 2 § :n 2 kohdassa määrätään, että asian- nen. Senvuoksi ei ole asiallista, että joulk-
18142: omaisen asevelvollisen kantaa ·on ,mitä ko-osaston komentaja kutsuu toimikuntaan
18143: huolellisimmin'' tutkittava, jotta toimi- sen kaikki jäsenet, vaan asevelvollisella täy-
18144: kunta, joka asiasta antaa lausunnon, ,saisi tyisi olla oikeus kutsua siihen myös oman
18145: oikean vakaumuksen asiasta ja selyyyden 'kantansa edustaja ja puolustaja.
18146: siitä, että hakemuksen syyt ovat todelli- Edellä ·esitettyyn viitaten ehdotamme
18147: sia". Rohkenemme huomauttaa siitä, ettei eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18148: asetuksen samassa kohdassa määritelty tut-
18149: kijatoimikunta ole tarkoitustaan ·eikä myös- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18150: kä:än kansanvaltaisia periaatteita vastaa- siin asepalveluksesta kieltäytymistä
18151: vasti kokoonpantu.· Asetuksessa sanotaan: om{1ntunnonsyiden perusteella koske-
18152: ,Joukko-osaston komentaja antakoon asian vien säännösten ulottamiseksi koske-
18153: tutkimisen toimikunnalle, johon kuuluu esi- maan myös sota-aikaa.
18154: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
18155:
18156: Alpo LUillllll.e. Meeri Kalavainen. Heikki Simonen.
18157: Arttur Koskinen. Jere Juutilainen. G. Henriksson.
18158: Paavo Karjalainen. J. F. Tolonen. Juho l(arvonen.
18159: Olavi Kajala. Kaisa Hiilelä. 0. Muikku.
18160: Arvo Sävelä. K. Alanko. G. Andersson.
18161: Pentti Niemi. Juho Kuittinen. Vilho Väyrynen.
18162: Laura Brander-Wallin. Eemil Huunonen. Rafael Paasio.
18163: A. Turkka. Veli Järvinen. Toivo Pyörtänö.
18164: Elli Nurminen.
18165: 425
18166:
18167: XI,2. - Hemst. mot. N :o 187.
18168:
18169:
18170:
18171: Brommels m. fl.: Angående utredning av möjligheterna för
18172: värnpliktens nedskärning. ·
18173:
18174: T i l rl R i ik: s d a g (~ lll,
18175: För tre år sedan inläimnades ti'll Riks- grän:s-, ik:ust- och sjöbe.vakning. Att här är
18176: dagens kans1i €U hemställningsmotion a:n- fråg:a om polisuppdrag framgår yUerligare
18177: gåe:nde utredn·ing ;av möj1ig:he1Jerna för den av art. 18 i fi'edsfördraget, vmi det heter:
18178: ahlmäm.na vännp1iik:tens successiva nedskär- ,Finland må ieil>'e behål~a, tiihlv.ei'ka e.hler
18179: ning och slu:tJiga sh)pande. V ar:ken denna annorlunda a:nskaffa krigsmart:1erial eller
18180: ellerr andra tidigare och senare motioner av uppätthMla 1produktionsmask:ineri för till-
18181: besläktat i1lllllehåll b1ev beihandlade av Riks- V1erikuing av lik:rigsmateria1 utÖV'er det, som
18182: dag:ens försvarsutsilmtt. Skrulet uppgives erfordras för uppnätthå11arrrde av de i a:rt.
18183: ha varit, att utskottet inv.äm.tade 11esultatet 13 tihlåtllla försvarsstyrilmrna."
18184: av försvarsi'evisimJJens hetänkande och en När, enligt uppgift, aLla män av vissa
18185: på detta grundad proposition med förslag årgångar, 1och t. o. llll. ikvinnor, införes i
18186: Hlil: lag om ny värnpiilktslag. al1ffiens rullor, måste man fråga sig om
18187: Försva.rsrevisioneill! har ,emeJJentid haft det. sker för utövrundie av polist.järust.. Fin-
18188: en uppgift, som ic:ke så llllyciket berör dl6llJ iland får inte beväpna mer än högst 41,900
18189: fråga, som fraimStätlts i de oHika llllotio- liiU1llll. Skall det slke med poJjsval{)'en, eiller
18190: nema om det tvivelalktiga i det heviipnade ä'r det fråga om 1att uppläm bruke·t. av så-
18191: försva,I'ets ändarnålsenlighe,t. Ell'är föMvars- dana vapen, soun i lkrig ges maTISkapet i
18192: l'elvisioneru; •rurbete rör sig på andra om- händerna~ Detta är frågor, som vårt freds-
18193: råden, borde T>esuilt.atens hefmtlighet eller äJ.sik:ande folk skulle öns.ka få besvarade.
18194: obefintlighet inte. ha utgjort något hinder Enär de förpiliik:teihser, som Fin:la:nd åtagit
18195: för 'en behan<d1ing av motionerna. Syftet sig, är begrän:sade, a:nser UJ!idertoolrn.ade
18196: med dJessa ikan Jenligt vårt för:tnen'ande inte det V8il'al nooigt a.tt få utrett, huruvida
18197: anses ha varit oförenligt med fredsfördra- och i vhlken utsträckni:ng allmälll' värnplikt
18198: ge1t, i viliket blot•t armms maJXimi- och icke är av blehovet 1pålrullad. Enligt vår mernng
18199: min,funinumerär är faststäilld. kan Finiland fullgöra sina fö.rbi;rudelser även
18200: För såvitt i 1tidningspressen synliga upp- dter 1en nedal{ä;rning av de;n 'aillmä:nna
18201: giftJer ();JU vad försv,arsrevisione:n komllller vämpliktJen med thänsyn rti1l både de in:-
18202: att föneslå hål[er sträclk, ikan man fråga kallades antal och den militära tjänstgö-
18203: sig Qilll. iörslag1et blir i öv~men:sstä!rrmneJse ·ringstidens läm.gd.
18204: med andan och menin.g:en i :fr,edsfördraget På .anföDda grrmde·r ihemstäli!Jer vörd-
18205: av den 10 februa·ri 1947, i vars art. 13 SaJIIlt undertecllmade att riksdagen vilLe be-
18206: färsta me:ningen [yder: ,Beväpningen av sluta hemställa,
18207: la111d-, sjö- 1och luftstridsbruf,tJe,rna samt he-
18208: fästningarn:a böra n:oga begränsas till ut- att regeringen rned det snaraste
18209: förande av uppdrag ·av int.ern :natur samt måtte utreda möjligheterna för den
18210: tiihl dlet ilokala försva·Det a;v grälllsern:a." En- allmänM värnpliktens nedskärning
18211: Hgt vad vi förstå'r är här fråga om polis- och, om utredningen anses möjlig-
18212: uppdrag och ihar ing€1llting med ikrigföring göra det under nuvarande förhållan-
18213: altt skaffa. Dm .är sådana uppdrag, SOIIll den, till Riksdagen överlämM propo-
18214: hirttiJls handhafts ·av vår poliskår, vår sition i ärendet.
18215: Helsingfors den 9 f'ebruari 1949.
18216:
18217: Albert Bromme'ls. Alpo Lumme. G. Henriksson.
18218: Matts Forss. Varma Tunmen. G. ROStenberg.
18219: Albin Wickman. Toivo Pyörtänö. Atos Wirtanen.
18220: 54
18221: 426
18222:
18223: XI,2. - Toiv. al. N :o 187. Suomennos.
18224:
18225:
18226:
18227: Brommels y. m.: Sel·vityksestä asevelvollisuuden vähentä-
18228: m ismahdollisuuksista.
18229:
18230:
18231: E d u s k u n n aol i1 e.
18232:
18233: Kolme vuotta ;sitte.n jätettiin edusilmllJITan Että tässä orn ikysymys P·Oiliisitehtävistä,
18234: kalllSlilUl!llJ ;t!Oivomusaloite, joika koski selvi- käy 1lisä:ksi ~elville ·rauhansopimuksen 18
18235: tystä mahdolEsuuJkisisrta yleisen asev;elvoilli- a'rtil~lasta, jossa lausutaa111:: ,SUJomi älköön
18236: suudem. asteettaise.e:IlJ vä•hentärrniseern ja sen itsel•}eJen .pidättäikö, va!lmista:ko tai muuten
18237: iopu:llise~n: la!kikautta:miseen. Eduskurmm hrunikikiko sotrumateriaaQra tUJhi ylläprtäikö
18238: pruoolustusa:siainJV.aliokunta ,ei kiäsirtel1lyt tätä tuotantvil;:on:eistoa 1sotama·teriaalin valmista-
18239: e'ikä rrnuita sisällölitä:än salli1ansunntaisia miseJksi yili sen, mikä 0111: tarpeen tämän so-
18240: a;Loitteit.a:. Syydtsi i1rrnoitettiin, että valio- pimuksen 13 au-tihlassa sallittujoo puolus-
18241: kunta odotti puolUiSitus,l'evision mietinnön tusvoi:m:i,en yollä1pitäJmiseen."
18242: tmosta ja si11Le perustuvaa 1esitystä uudesta/ Kun t~etojren mukaan ikai•kiki määrätty-
18243: asevelvollisuuslaista. jen ilkJä1ucikkileln miehet ja, vieil:äpä naiset-
18244: PuolUilStus~I'Ievisiom: tehtävä 'ei kuitenkaan kin merkitään: a;rme;ij.an kirjoihin, joutuu
18245: nii'n paljoa ik:Jo:;ilre sitä !kysymystä, joka eri: 1kysytrnään, ltapahtu~o tämä poliisipalve-
18246: aloi;tteissa oru ·esitetty aseeLlisen puo:J.ustuk- lulk:s•en harj.oittrumiseiksi. Suomi 1ei saa
18247: seiil! ,ta.rikoirtulk:smmukaisuudm •epäillyttä- asreistaa ·en,€11Ilpää ikuin koril~eintaan 41,900
18248: vyydestå. Koska :puolus.tusM:vision työ mi1estä. Tapahtu-wko se p~liisiasein, vai
18249: lii1kikuu to]siili1a: aloina~, ·ei tuloksen o1errnassa- o1niko kysymyksessä oo1laisten aseideillJ käy-
18250: olOIJI ta] o1errnattomuuden ~lisi pitänyt 1011la tön oppiminen, joita sodassa annetaa!llJ mi•e-
18251: esteenä aloitteiden käsittelylle. Näiden tar- histön käsiin. NäJIDä ovat [rysymyksiä, joi-
18252: koituksem: 1ei llliielestärrnm~ voi katsoa olevan hin rauhaa rakastava kansamme toivoisi
18253: sov,elrtumattoman ·rauhan:sopimulk:seen, jossa vastausta.
18254: on vahvistettu vain a:rmeijan maksimi- Kooika ne v·elvoitwkset, jotka Suorrni on
18255: eiikä rrnirii:m':W.a:hvuus. ottanut i'tOOlleen, ovat rajoitetut, ka..tsov&t
18256: Milk:äE sallwmail;ehditössä 'esiintyn:eet tioe- ai!il!e[årjoittm1leet tarp:eelliseksi saada se~vi
18257: dort siitä, mitä pucilustusrevisio tul•ee eh- t•et~ksi, onlk:o ja missä laajuudessa yile;:i,nen
18258: dottamaan, pitää ipaikQmnsa, V(}idaan !kysyä, .a:sevelrvo1lisuus tarpeen vaaitima. Mi.eles-
18259: o'nlko 1ehdot.us 1sopusoilllllluss·a helmikuun 10 tämme Suomi voi täyttää sitoumulksensa
18260: päivänä 1947 solmitun rauhansopimuksen, Slenkin jälikeen, ikun yiLeistä as~evelvolJliJsuutta
18261: hengen ja tarfujoituik:sem: kanssa. Rauihan- on supistettu seikä palveilukseen ikutsuttu-
18262: sopillnuksen 13 airtiik1an ,ensimtmäisessä lau- j.en lulk:umäärän että palvelusajan. pituuden
18263: seessa sanotaan: ,,Maa-, meri- ja ilma-aseis- suhteen.
18264: tus ja lim:n1oituikset on. ta.rikioin rajoitettava E·de1lä 1esite.tyin: perustein, ·ehdotamme
18265: siS'äistä J.'llJOinrnetta olevien tehtävi:en suorit- ku1runioittaen 'eduslk:unnan 1präätettä,vä!ksi toi-
18266: tal!lliseoo ja rajojen pa±kaiHiseen puol usta- vomuksen,
18267: miseen." Si'lrii!li kuin me ikäsitämme, täss1ä että hallitus mitä pikimmin selvi-
18268: on kysymys poliisitehtävistä, eikä sillä ole tyttäisi yleisen asevelvollisuuden vä-
18269: mitään teikiemistä sodanlk:äynnin lk:alllssa, lky- hentämisedellytykset ja, jos selvi-
18270: s~mys se:Llaisista tehtävistä, jotka tähän tyksen katsotaan tekevän sen mah-
18271: saalklk:a ovn,t o11eet poliisikuntrumme selkä dolliseksi nykyisissä olosuhteissa, an-
18272: raja- ja merivartiola1itolksemme toime;na. taisi asiasta esityksen Eduskunnalle.
18273: Helsingissä 9 ·päivänä !hdmiJmuta 1949.
18274:
18275: Albert Brommels. Alpo Lumme. G. Henriksson.
18276: lVIatts Forss. Varma Turunen. G. :S.osenberg.
18277: Albin Wickman. Toivo Pyörtänö. Atos Wirtanen.
18278: •• ••
18279:
18280: VALTIOPAIVAT
18281: 1949
18282:
18283: LIITTEET
18284: XII
18285: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
18286: ALOITTEET
18287:
18288:
18289:
18290:
18291: HELSINKI 1949
18292: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18293: 1
18294: 1
18295: 1
18296: 1
18297: 1
18298: 1
18299: 1
18300: 1
18301: 1
18302: 1
18303: 1
18304: 1
18305: 1
18306: 1
18307: 1
18308: 1
18309: 1
18310: 1
18311: 1
18312: 1
18313: 1
18314: 1
18315: 1
18316: 1
18317: 1
18318: 1
18319: 1
18320: 1
18321: 1
18322: 1
18323: ·Posti-, lennätin- ja puhelinlaitosta, rautateitä, maanteitä, siltoja,
18324: vesiteitä y .m. koskevia toivomusaloitteita.
18325: 1
18326: 1
18327: 1
18328: 1
18329: 1
18330: 1
18331: 1
18332: 1
18333: 1
18334: 1
18335: 1
18336: 1
18337: 1
18338: 1
18339: 1
18340: 1
18341: 1
18342: 1
18343: 1
18344: 1
18345: 1
18346: 431
18347: XII,1. - Toiv. al. N :o 188.
18348:
18349:
18350:
18351:
18352: Lappi-Seppälä y. m.: Lisäyksestä vuoden 1949 tulo- ja
18353: menoarvioon posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnan
18354: asuntojen 1·akentamista varten.
18355:
18356:
18357: E d u s kun n a He.
18358:
18359: Kuluvan vuoden tulo- ja mernoa.rvion. hintään n. 150,000 m3. :Myönn:etty 50 mil-
18360: 19 PJ. I: 19 moun. ilmhdalla on varattu joon:aa martk:ikaia1 on ailvan riittämätön, sillä
18361: m. 1111. 50 miljoorn•aa, ma,rkikaa aoom.toj.en, ra- sen turvin voidaan rakJerntaa en•intään
18362: lmntamiselksi posti- ja ilienn.ätim1aitdksern 11,000 m3. J'O't.ta kiireeHisimmitn tarvitta-
18363: herrlcillöikunmaJl•e. P.osti- ja l·ernnätinlaitok- via rakennuiksia voitaisiin ryhtyä raikenta-
18364: se,en tkuuluu inoirn 21,000 toimih•elll'kilöä, maarn jo ku1luwt1na• vu.onna, .esitämme •edus-
18365: joita vail1t•en valtio ei o~ mk;erntarnut airnut- kunnan hyväksyttäv.äiksi toivomm~en,
18366: ta\kaaln aoointaJoa. Viranhoidon ika:nnalta
18367: on tästä ollut suurta haittaa, iknn orn. oHut että hallitus kiireellisesti antaisi
18368: asuntojen puutteern takia mwhdototllita saada Eduskunnalle esityksen 300 miljoo-
18369: täl'lmei,lJle toim~paiJkoille ikyilirn. pätmräJä hern.- nan ma•rkan lisäyksestä kuluvan vuo-
18370: ikilökuntaa.. Ka:iJklmein, pahimman asuntopu- den tulo- ja menoarvioon asunto1en
18371: lan heJ pottamiseksi laitoksen hem.Jk:ilökurn~ rakentamiseksi posti- ja lennä,tinlai-
18372: nan mefSikuudessa tarvittaisiin· asurutoja vä- toksen henkilökunnalle.
18373: H;•els:ingissä 11 päw.änä helmikuuta 1949.
18374:
18375: Jussi Lappi-Seppälä. Niilo Honkala. Erkki Koivisto.
18376: 432
18377:
18378: XII,2. - Toiv. al. N:o 189.
18379:
18380:
18381:
18382:
18383: Hakala y. m.: Määrärahasta Tampereen postitalon rakenta-
18384: miseksi. "
18385:
18386:
18387: Ed usk:u nnaB e.
18388:
18389: Krm Tam:pemem ny[\:y1ruen posti- ja ilen- erimomaiseilila työtehoiJ.a. · - Postiliikenne
18390: nätintalo vB~lrrn:istui, pidettiin sitä riittä- on postitalon ·ralkootarrnisen jälkeen la:aj•en-
18391: vålnä tyydytt!ärrnä•åln sillloista, jopa jolll!kin tunut useilla uusi<lla ja lawjoiHa työhaa-
18392: verrarn ikasvavaa postilii[mrunettä. VaWon roillJ.·a ja ~ariikki .e,:ntiset orvat paisuneet lll10-
18393: taholta ikuitenlkm luvattiin vail"ata rpostita- nink:ertaisiksi. Uusia muotoja ovat posti-
18394: lD:n iL~aj,ootamista varrtlen sen vieremen siirto, ver()lllllertkikien IDYYI!lti ja viimeksi
18395: tontti, jolile ilmitem.ikitn jo kymmenen vuotta paljon työtä antava lapsilisien maksu.
18396: sitten rak:errmettiim, Suomen Panlkin toilllli- Postisäästöpankin toiminta on sodan aikana
18397: ta,lo. paisunut €!11:1l:en näilmmättörrnälårrl •laajuuteen
18398: Jo oota-aiikainen suurri lkmttäp·ostiliikoone ja :postiautoli.i[\:oone on laps.enkengistään
18399: asetti ,tail_on t~lat lrooval1e lkoetulkseUe, mutta tullut yihä tär~eäJmrrnäiksi maaseudun postin-
18400: a htaudesta j•a. epämukavuudesta seJ.vitti1n
18401: 1 välityksen kannalta'.
18402: joten lmtoo eräiJJlä väiliaikaisiksi katsotta- Oheinen poirrnimta liikenteen !kasvun ti-
18403: villa järj:estelyillä ja sililoin v;ail.J.inneehla [astosta wntaa rtä·stä pi1en!e~n kuvan:
18404: henkilökunta. postimerkkim. menot
18405: Y. 1928 167 4,496,885: - 3,893,046: -
18406: v. 1938 215 4,660,283:- 3,976,171: -
18407: V. 1947 408 50,707,032:- 57,749,668:-
18408: paketteja. a.rvopa.ketteja. tilatt. lehtiä
18409: V. 1928 60,024 2,574 3,067,000
18410: V. 1938 104,100 3,098 5,678,400
18411: V. 1947 235,300 123,627 6,838,400
18412: postisiirto
18413: virka.läh. osotuksia uku tilillepa.not
18414: 1 arvo
18415: V. 1928 193,335 45,356
18416: V. 1938 270,280 78,985
18417: (26,962,331: -)
18418: V. 1947 470,811 109,620 98,443 4,982,812,203: -
18419: (366.,096,943: -)
18420:
18421: Tämä .merkitsee sitä, että tailon sisällä '\"aamaan ·entistä useampaan lkerrolkseen,
18422: on täytynyt useruam. ilrertaan suorittaa eri- rrnikä tei ole paiarnililaam., varsiniDn, ~ ylei-
18423: koisjärjestelyjä. Yleisö joutuu nyt jo asioi- sön ku:lku ltUJl~e tap.aihtum~alll ahta1ta por-
18424: maan kolmessa kerroksessa, joista alin taita.
18425: on ahdaspääsyimen ikeUarillrerros, jossa pa- Pahin on tiJiaame kuitenkin postiautolii-
18426: kiettiosasto sijaisee. Talo on niitn ahtaa11:a ikloo't!ee!n kai1'11!alta. Klll!l taloon muutettaessa
18427: tontilla, €1ttä ralkmtammen on mahdollista ilmnttorin aciiytössä oli yksi ikuo:mna- ja yksi
18428: vaiJn J~löspäin, jolloin yleisöä joudutaan vai- pakettiauto, on nyt konttorin autovarikon
18429: XI1,2. - Hakala y. m. 433
18430:
18431: huollossa; 14 linja-, 5 pa~etti-, 13 kuorma- voasetU!ksetn muikaiset Hnja-:autot eimt tule
18432: ja 1 he.nUöa;uto, joita säilytetää.n eripuo- pää;semäänlkään talon pihaJ.We portin tavat-
18433: lilla kaupunkia vuokratuissa seitsemässä toman ahtaud!w ja tmataluuden takia, ol-
18434: eri paikassa, jotSta huolimatta konttorin· la:a:n tässä llllaihdottoonuuden ooessä.
18435: edusta;lla olievaa katua on käyt·ettävä säfin- Kun nyQryiseHä paikal1l<a ei voida ajateil-
18436: nöllisesti ailitoJell1 seisonta- j.a; !korjauspaik- il~n: nylk:yisiä vaaiimuksia; tyydyttävän
18437: kanwkin, josta poliisivimnomaiset syystä postital<m ra;ike:ntallllista, on nyt ensi ti!lassa
18438: t'Oi.stuvasti huOtmauttavat. var81ttava, niin lkaualll' kuin on mahdollista,
18439: Pahin on tont~n oo:taudeJll taJkia autolii- uusi tal'lpeeksi tila.vw tontti ja ryhdyttävä
18440: lrenue~m :kamnoota; talon piha, jonne on ai- sihle ii:H~t~ten rak<entaanaan uutta toimi-
18441: noa iaijotie !kaupungin pä:äikaudulta ja ji()1]1lle .ta;1oa;. NyUryinen talo voi tyydyttää toistai-
18442: suurten Hnda- ja ikuortma-autojen on .ajet- seksi lennätin- ja puhielinliikenteen tar-
18443: ta;va taikruperin ja: ikeskieytettävä ikoiko ka- peita ja mikäili dlaa riittää, valtion muiden
18444: dun liiikerm~ !lresikitmäärirn k.ak:sikytmtmentä virastojen ;tarvetta, joten se ei jää käyttä-
18445: lre11taa P'ä1vässä. Tämoo Esä:ksi tulee p:ile- anättömäJksi.
18446: ruempien postia tuov~en ja vievi.en autojen; Ede:l:lä sanottu11!11 !Viitaten eihdotamme
18447: liiikeillllle, joka vililclcai:nrmailila liiikepaikaHa. !kunnioittaen edusikuD111att1. hyväiksyttävä:ksi
18448: airnra häiritsee no~maaJ.ia iliiiketnm.että, kun toivOIIUUiksen,
18449: pihaUe lkailkllcialall1 iul!ee ja !lähtee n. 40 pos-
18450: tia !kuljettruvaa autoa, jotlka on pakko :rur- että hallitus ottaisi VU<Jden. 1950
18451: kaa ja lastata pihMSa, koska se rei nyt sen~ tulo- ja me-noorvioeiSitykseen tarvitta-
18452: tälin lkaduhl~a !käy päinsä. Kun vielä ote- van määrärahan Tampereen postita-
18453: ta3Jn lhuoan.ioon, että uud!en moottoriajoneu- lon rakentamiseksi.
18454: Hei].SiJlgissä 10 päivänä helm~uuta 1949.
18455:
18456: Jaakko HakaJ.a. Atte Pakkanen.
18457: KuSttaa. Alanko. Alpo Lumme.
18458: Oskari Lehtonen. Kaisa Hiilelä.
18459:
18460:
18461:
18462:
18463: 55
18464: 434
18465:
18466: XI!,3. - Toiv. at N :o 190.
18467:
18468:
18469:
18470:
18471: Pyörtänö y. m.: Postitalon rakentamisesta Joensuuhun.
18472:
18473:
18474: E d u s kun n a He.
18475:
18476: Joensuun posti-, lennätin- ja valtionpu- Jo1ensuun va.ltionpuhclimen ihahlussa ole-
18477: helinkonttorit toimivat <kaupungillta vuolkcra- via toimipa:ikkoja, joiden laskutus ja tilitys
18478: tussa valllhassa ikauprmgintalossa, oHen mai- hoidetaJUill JoenSUU!n ikonHo.ris.ta, oli :vuoden
18479: nittu .puurwkennus vanha, epäkäytännölH- ai1k!aoo. 26. Niistä välitettiin lähteviä rpuhe-
18480: rum ja <tarlkoitlilkseen aivan liian pi.e:ni. ~uita yhteensä 277,044 kpL Yhte1ensä siis
18481: ·Paitsi mainittuja kcon.ttor:eita on ·ta:lossa JoenSJUun v.altionpuhe1limen omia ja alitoi-
18482: myös pootia.utoli~k€n,te.en matkalippuj€1ll mipailkilmj•en vä11ittämiä puh:e~uita 580,036
18483: myyntilpaikik:a ja posrtiautot lähtev;ät sään- kpl. Tuloj·a val.t'ionpuhelilrnel,la oli ko,tim.ai-
18484: nOOJ.isiUe vuorolinJj,o~Hensa sanotum, rtalon sista puheluista 15,687,641: -·ja u1ik:omait-
18485: edustrulta !kadulta.. Pi.harakennuskin Oll1 to- ten pUih!eluista 56,100: -. Yhteensä siis
18486: sin olemruss:a, mutta kun siitä osa on, sa- 15,808,530: -. .A!li:toimilpa~koj,en ikohdai1ta
18487: mo:imikuin :pä:ärak,ennuJksest81kin, !kaupungin olilvat tulot ilmtimaisista puheluista
18488: omien virastojen käy<tössä, niin hädin tus- 6,679,375:- ja ulikola.is:i:sta 7,520: -. ~uo
18489: km siihen sa:ll!daan sijoitettua - raiklennus sivuokria peri<t.tiin 2,112,927: - ja työlas-
18490: toimii postiautojen lk::orjaamona - kaksi kutuksia 749,972: -. Yhteensä olivat aJli-
18491: autoa lker.raill;aan. toimipaäojen: tul10t viime vuonna
18492: Joensuu on joik:a tapauksessa se1lainen 9,549,796: -.
18493: itäisen :rrujaseudun ik·e1silmspaiikka, 1että on Dennätimlkonttorin kautta oli sähkös•ano-
18494: syytä kiinnittää huomiota niihin ahtaisiin matoi:mitU'k:slia vuoden aikana 57,063 kpl.
18495: ja epäikäytä:nmöllisiin thloihin, joissa Joen- Lähteviä sähkösan'Omia, oli 11,403, tulevia
18496: surm postilaitos ka~kkine siiheln liittyvine 9,136 ja lkauttalk::uilmvia 36,524 lkpL Tuloja
18497: toimin:nanhaaroi,rueen joutuu toimimaan. Ti- lennätinHiikente1essä oli 1,171,535: -,- josta
18498: lasto vuodelta 1948 osoitt·aa seuraavaa: kotimaan sählkös·anom'i·en osallie ikertyi
18499: Säännöllisiä postiautaliikennettä harjoit- 911,864:- j,a' ulkomaiille J.ähetettyjen osal1e
18500: tavia li1nja-autoja on 8 kpl ja näitten ajo- 141,091: ~. KoruJomairnemaksuja pe.rittiin
18501: kilometrimäärä oli vuoden :aikana 367,126 105,780:'- ja; muita sähkösanonoomalksuja
18502: km j•a matkustajia ku1jetettiin 153,164. 12,800: -. Postimaiksumerkkejä myytiin
18503: KuOima-.autoja 4 kpl, ollen yhbeirrmn ajo-. 3'8,000: - :a.rv;osta.
18504: k:i1ometrimäärä 35,362 ja kuljetettu henkilö- Varsinaisei!lJ post]liilk!en~<eetn osaiLta iOill käy-
18505: määTiä (jotJka tien sivus.ta oltiin: .pakotettuja tettävissäiffilme vain joulukuun numerot ja
18506: ottrumaan, kun muuta ku1kuyhteyttä ,ei ol- ovat .ne seuraavat: Myytiin: postimerkikejä
18507: lut) 380. Pa:kiettiautoja <hanikittim vuoden 2,086,500: -, mwtlka~'ippuja 745,250: -, ve-
18508: a:ikana ylksi ja ajettiiln siUä kaupunkiajoa cromel1kkejä 13,591,000: - , l'eimame:rlkllmjä
18509: 18,419 km. - On huomattava, että yhdeil.·lä- 574,500: -, hu:vi!lippuja 646,885: -, uUS'ia
18510: kään aUJt011l~a ei o~e ollut minikää.nlaista ta:l- rradiolupi.a 18,500: - ja e.ntisiä uusitti~n
18511: lia 1edes tlm:vimmilllall.man paikkasil:la, va:an 160,500: - arvosta. - Postiikon.ttorinhoi-
18512: o:va't tne joutuneet jatkuvasti s:eisomaan ul- tajarr i'lmo>ituikSJen mukaalll! vain postimerk-
18513: kona kadulla ja ;pihoilla. kien myyntisumma oli jou~ukuussa ta:vaHi-
18514: ~ailtionpuheil.:inkesikus vä,litti ~ähtev:Uä pu- suudesta poicmeava, muut noudattiv,at en-
18515: heluita k.a]kikiaan 302,992 :k:p[, johQn mää- tis1tä suuruutta.
18516: rään sisältyi 564,733 kp·1 3: :n minuutin pu- Kuten .edeU:ä on jo tullut esiin:, eivät
18517: h€il.ujaksoa, ·erittäin kiireellisiä puheluja J oensuurn postitalorn suojat vastaa ;enää ;tar-
18518: 27,971 ja pibpuheJuja, 83,681. koitustaa<n. 'l\osin. 1postiautoi<lLe saca;tanee ·ensi
18519: XII,a. - Pyörtänö y. m. 435
18520:
18521: syksynä siikä1i suojaa, ~että ~erään yksityisen see aJwelii.tdks1en . tapaih:tuessa S,OOO:sta
18522: lähiai[roilna a1uUepanemaalll! a.utohaliliin voi-· 20,000: een, poliisilaitos tule:e tarvitsemaan
18523: daan autoja sijoitm:a, mutta ajanoiloon on hu<Jimattavasti Hsäti.laa. Jo nykyisellä:än on
18524: saatava tois1enlainen ratkaisu. Len:nrutim.kont- huoneistotiiloj.a: ·liian vähän:. Samat huoneet
18525: tori joutuu puol~taan !kuluvana !kievään!ä toimivat !komisa·rioitten ;työ-, miehistön oles-
18526: muuttamaan il:ähiai!koin·a vaJ.rrnistuvaan erää- IIDe1u- ja ikuulust1eiluhuoneina, osoitetoimisto
18527: seen ylksityistaJoon. on kanslian nurkassa j. n. e. Mikäli valtio
18528: Parin vuode:n sisääm.. a'Luemtos.ta odottava ryhtyy postita,loa rakentamaan·, on ikau-
18529: Joensurun :k;auprmki joutuu vaiilman ihuone- ~mnki halukas tul:emaan osamseksi ra:ken-
18530: pu[an ik:ans1s.a tek!emisiin senjohdoota, että nuskustannuksiill!, jos si:llie rvamtaan. mah-
18531: lu:kuioot virastot, jotka nykyiseil:läänkin jou- dollisuus sijoitta-a •esim. poEisiJ,aitos k. o.
18532: tuvat toimimaan tliiam n.iulkoissa tiJoissa, ta:r- raimnnuiks:een. ·
18533: vitsevat lisätiJaa ja kaupuniki tlrloo tällöin Kun on a:siaUista, että Jaajan mjaseudun ·
18534: käwntymäJän, m. m. wJ:tiou puoleen saadak- lkesikuikse.en saadaan tarpeenvaatirrna valtion
18535: s·een nykyisoetn: ·postikonttorin ilm0111eistotiJa'n! postitalo, sa1arome lku:nnioittaern !ehdottaa
18536: käyttöönsä. Kaupunki on omasta puol,es- eduskunnan. ih.yviilksy.ttävä!ksi toivomuiksien,
18537: ta:an varannut aivan !kieskeiseltä pai~alta
18538: kt>skusasemavyöhyk!koecltä valtion mahdoUi- e:ttä hallitus ryhtyisi ensi tilassa
18539: s·esti T>Wkenilllettavaksi twlevaa postitaJoa var- toimenpiteisiin postitakJn rakentami-
18540: ten oman tontin. Tålmän lisruksi on mainit- seksi Joensuuhun.
18541: tava, että kun \kaupungin väkiJuku rum-
18542: Helsingissä ihdmiikunn 3 päivänä 1949.
18543:
18544: Toivo Pyörtänö. Juho Karvonen.
18545: Varma Turunen. Lauri Riikonen.
18546: Eero Mäkinen. Heikki Soininen.
18547: 436
18548:
18549: XII,4. - Toiv. al. N :o 191.
18550:
18551:
18552:
18553:
18554: E. Koivisto y. m.: Lisäyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno-
18555: arvioon puhelin- ja lennätinverkon laajentamista ja rpa-
18556: rantamista varten.
18557:
18558:
18559: E d u s ik: u n n a l1 e.
18560:
18561: Knn !ku1uvan vuoden tuJ.o- ja mJeaJ.oarvion peän tarpioon vaatimoo mada Jisäyhteyksiä
18562: 19 Pt I luvun 21 momentm ikohdaJ1la on Etelä-SUJOm.en ja Pohjois-SuOill.ien välille.
18563: puhclin- ja J,em.nätinverlroston laaj·em.tarrnista T1ämä taas voidruan hillposti saada aikoon
18564: ja paraJntam:ista varten va11attu 250 miljoo- han:k!kimaJJ1a. !k:a:ntoaaJtolaitteita. Kun :näitä
18565: noo markkaa. Kun tämä määr,äraiha, sikäli ta:rikoituksia varten IIDe:Iloarviossa varattu
18566: kuin on käynyt iilimi, ei ilählffi!kään riitä mruäräraha ci oLe riittävä, ffiitämme . 'kun-
18567: kailklkiin täl'llre:isiin ja ildireeH:isiin puhei1im.- nioit1Jaeln. eduskunnan fuyv,älksyttävä:ksi toi-
18568: wl1koston parantamistöihimo, olisi tärkeätä, 'V{JmuJkoon,
18569: että il.mluvan v:uodem. lisämenoarviossa tätä
18570: mää11äraha:a Jisättäisiin. Ni:im.pä K!emi:n ja että hallitus antaisi Eduskunnfille
18571: Rovanileme!IL pulwliil!klesiku.iksen rautomati- esityksen 100 miljoo11A(J;n markwn li-
18572: sointi olisi !kuluvan vuoden aikana saatava säyksestä kuluvan vuoden tulo- ja
18573: suoritetuksi ja sitä v;arten trurpeethliset ti- men,oarvioon posti- ja lennätinlaitok-
18574: laukset aika.Illaan toilmitetuiksi. Yksistääil! sen puhelin- ja lennätinverlwston
18575: tämä työ tuLee maiksamaan IllOin 85 m:hljoo- laajentamista j.a parantamista varten.
18576: rraa mal'lkka:ru. Sen lisäiksi olisi erittäin ki-
18577: Hels:iJngissä 11 päivän:ä hclmikuuta 1949.
18578:
18579: Erkki Koivisto, Janne Koivuranta.
18580: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela.
18581: Markus Niskala. Vilho Väyrynen.
18582: Toivo Friman.
18583: 437
18584:
18585: XII,5. - Toiv. aa. N :o 192.
18586:
18587:
18588:
18589:
18590: E. Koivisto y. m.: Puhelinlinjan jatkamisesta Inarin kun-
18591: nan RantUlasta Utsjoen Karigasniemeen.
18592:
18593:
18594: E d u s k u n n a 11 e.
18595:
18596: Ina:rin ja Utsjoen kunnat ovat laajoja ja koulun, Rovasuvannon,, Outlllkosken postin,
18597: maan iharvaanasutu:impia kuntia. Tie!Ver- jäJJleenraikennustoimiston, rajavartioston ja
18598: ikosrto on nillulkk:a, minkä lisäksi rrnoniin syr- Karigasnie:men puhelimet, olisi Inari-An-
18599: jäisiiu !kyliin ei Olle edes puhelinyhteyttä. gelir--Rwnttila-linj a;n j artkamisesta Karigas-
18600: Niinpä Norjan rajallla puuttuu Suomen niemeen seurauksena, että Krurigasniemeen
18601: puolella ,pruhelinli.nja Ranttilan-Karigas- olisi perustettava oma !keskus. Ranttilan-
18602: n1emen: vä1iUä, joka mart:ka on noin 40 km. KaTigasni'6men !VäliJlä tawi:ttaisåin ainakin
18603: Tästä a.itheutuu :asulclmiae monenlaista ihai:t- !kolme puhelinpai!kikaa, nimittäin metsänvar-
18604: taa .ei a:ilnoastaan sairaus- y. :m. kiireeUisi&Sä. tijalle Kuolnassa, Laitine KamitojokisuUJlla
18605: tapauksissa, vaan myös porojen pa<i!lllennuk- ja: Oula Pajmannalle Ku<J!Ppanivassa. Li~
18606: s:en ja metsäipaloj·en vartio.innin suhteen. säksi ma;t!kailuliikenteen kasvwess:a tarvitaan
18607: Kun .esime:rlkilksi Kuoppan~vassa ha;va]taan [isää rpaika111isia rpuhelimiw, !lll. m. sikäläisiin
18608: ranutiJlaisten pmojen :kulkeutuvan Nor- kauppo1hin, Outaikosken majataloon y. m.
18609: jan :puoilelle, :mikä usein ;ta,pahituu, eikä Edellä oil:e:vaan vii:ta:ten ehdotamme edus-
18610: n~i·tä omin voimin saada ohjatuksi takaisin, kunnan hyrväksy:ttäväksi toivomuksen,
18611: on puhe11Thyhteys Ranttilaan otettava Kari-
18612: gasniemJestä Utsjoen keskuksen ika:UJtta Ina- että hallitus ryhtyisi toinnettpitei-
18613: riin ja sieltä edelleen Angelin. !kautta Rant- siin puhelinlinjan jatkamiseksi Ina-
18614: ti:laan, oll'6n tämä puhelmyhteys noin 360 rin ku,nnan Ranttilasta Utsjoen Ka-
18615: km, ikun sensijaan Kuoppanivasta suora111n rigasniemeen sekä puhelinkeskuksen
18616: Rawttilaan matikaa olisi vain noin 20 ikm. p.erustamiseksi viimemainittuun paik-
18617: Kun Utsjoki-Karigasnie:mi-linjalla nykyi- kaan.
18618: sin on jo 6 pulhelinta, ;nimittäin Outakosiken
18619: Helsingissä 12 päi!Vänä helmikuuta 1949.
18620:
18621: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
18622: 438
18623:
18624: XII,6. - Toiv. al. N :o 193.
18625:
18626:
18627:
18628:
18629: Kauppi y. m.: Rautatien rakentamisesta Voikosken asemalta
18630: Heinolan kirkonkylän ja Sysmän Liikolanlahden kautta
18631: Vaajakosken asemalle.
18632:
18633:
18634: E d u s !kun n a 11 e.
18635:
18636: Ra~ennettaessa vv. 1928-19~-2 rautwtretä lyhentäj.änä, ron vaivattomasti ha1vaittavissa
18637: Lahidesta Heinolaan suunni•tel:tiin rataa jrut- jo yleispi]rteisesti asiaa·n tutustuttaessa, ja
18638: kettava!ksi toises01a rakennusvaiheessa Kou- siitä on rtutik1muksis.sa esite!tty huoma;ttava
18639: VIOtlwn ja MiJkik-elin väliiLlä olevaJUe Hietasen määrä ;tw:Vkempa.a s•elvitystä.
18640: asemwl1e. Tiällä y:hdysradalla lienee tal'koi- Tämän iPäiäsuunnan yhteydessä tulee ~~ä
18641: tettu saada aikaan suorempi yhteys Savon theisesti ikysymyrkseen sen Wttäminen poiik-
18642: radalle selkä; siten: keventää liikennettä ennen kiradoin SaNon mtaan,. joLlaisena Eittäjänä
18643: kaikikea. suu1.1esti rasitetussa Kouvolan sol- voi:si tulla kysymykseen :m. m. suunniteltu
18644: mukohdassa. Vä:lirwuhan aikana 1940----- Heinolwn1---1Lelkolan rata. Siitä on Heino-
18645: 1941 tut!ki:ttiin .viimeksi mainittu väli uude~- lan asemalta Heinolarn kirkonkylä-än ulot-
18646: . · leen. Tällöin asetettiin ratojen suunni,tel·tu tuvan .5.5 rkm:n pituis:en ·osan rakentaminen
18647: y\htymäkd,hta Leikolan pysäki.Ue, joka Dn monistaikin syistä tiiAhdellinen ja !kiireelli-
18648: 8 lkilomet1rin pätäB.sä Hietasen asema~ta ete- nen. Edellä ~y:hyest1 kuvatun HeillJOl:all'-
18649: lään. Leikolasta on Heinolan asemalle J ytväSikylän-Haapajärven kautta ikulkeva1;1
18650: 69.5 km ja: MäTIJtyharjun asema;j~le 12 km. keSilrusradan ikann·alta on arvosteltava ja
18651: Rautwtien 1jatlka:minen HeiMlasta, joka suunnitelta.va·,. miten se tar:koituksenmukai-
18652: ny:t on :ra:dan 1päätepiste, eteenpäi'lll liittyy simmin Hittyy 1Savon r:adan ja Lahden-
18653: kysymykseJen rautrutieyhteyden saamisesta Kouvo~an kautta itäänpäin ikU'lkevan r&dan
18654: He~nolasta Vaaja:lmsketle. Tämä n. 133 km liikenn~järjestelmään. Tällöin näyttää il-.
18655: pitJkä väli on ainDa a;voinna oleva k.o'hlta meis·eltä, että Heinolan !kirkonkylän ja Lel-
18656: suuressa hal!ki: .Suomen1 kulikevassa ratajak- kolani pysäikin välisen, M km: n pituisen
18657: sossa, j.olka suuntautuu Helsingistä Lahden :rat8Jooan ;tal'koituksen:muk&isuus on otettava
18658: - Heinolan ....:__ Jyväslkylän- Äänekosken- uudelleen lha;rkittavaksi. Kun Heioolan kir-
18659: Haapajärven -Ylivieskan-Oulun-Kemin konrky1ästä !käsin on yhdistettä:vä pohjoisesta ·
18660: kautta Rovaniemelle, KemijärveHe ja edeil- etelään lku:Hreva: keskusrata poi1kik:iradalla
18661: leen selkä toisena haarana Tornioon sekä Savon rrart:a.an, niin luonnollisimma:ksi vaih-
18662: siitä lcleell[)äin KauHrantaan ja :my.~öhem toehdOiksi rtarjoutuu lyrhin tie Heinolan ikir-
18663: min kauemmaksi, Etelässä siihen liittyy lkonkylästä itään Voikosken asemal~e. Tämä
18664: Lahdesta Loviisa1an ja V·alkomin :me,ris&ta- väli on 48.5 ikm eli siis 1'5.5 km 1lyhyempi
18665: malan 1vieväA lkapearaiteinen rata. Jo pääte- kuin Heinolan kirkonkylästä Leliko1aan.
18666: tystä ja ra!kentei.Ua olevasta Ää.nJelmsken ja Sen rakentaminen tulisi siis nykyisten hin-
18667: Ha;apajärven välis•estä mdan os:asta lienee tojen mukaan n. 150---160 milj. mk halvem-
18668: tosin ~rakentamatta n. 120 km, mutta muu- maksi ~uin Lelikolan radan, todenn.ä:köisesti
18669: toin &Sia on tältäkin ooalta jD lukkoon jär- kustannusten ero olisi suuremp~kin sen
18670: jestetty. Mikä merkitys rtuol;l&ise1la ikes- vuoksi, että Voikosken suunnassa maasto on
18671: keltru halki maan ik:ulkeva:l'la radwHa on rau- yrksi:tyisesti suoritetussa tutkimuksessa •ha-
18672: tatieverkostossamme, niin sinänsä, suurena v&ittu edullisemma;ksi kuin Leikolaan mene-
18673: keSkeisenä val taikulkutienä, kuin tois!ten väJ!lä; rli:njailla. Kun Leikiola on HeillJOlan
18674: pääratojen, nim. Tampereen kautta pohjoi- kirkorrkylästä koilliseen ja Voikoski itään,
18675: seen men{Wän ja Savon radan liikennerasi- niin nämä aJatellut ra;tasuunnart muodosta-
18676: tuksen helpottajana ja kuljetusmatkoj<en vat Savon radan kanssa suorakulmaisen kol- ·
18677: XII,6. - Kauppi y. m. 439
18678:
18679: mion, jonka ikärlki on VoikoSJkeUa. Sen itäi- rtäisiin, kun sanottu ristiikohta vapautuisi
18680: n~m sivu Savon radwlla on 33 km, nim. nirelemästä: Kouvol!an lk!autta rtul•evaa ja Lah-
18681: Vo:ikioslloolm Mäntyiharjuun 21 ikm ja siitä desta Heinolan 1kautta pohjo:iste8!I1 suuntau-
18682: Le1kol·llla.U: 12 lkrrn. Risteyskohtllln~, jossa tuvaa sel~ä päinvastaista !liikennettä. Voi-
18683: Hei!llJolastlll Vaaj•wkoslmlle j·a toisaalta Lel- ik:oslk:en •as,eman seutuj•en maasto ja asuotus
18684: kolta;an suum.!lläteHut mdat tulisivat yhteren, tekevät myöskin :laa.joj'enkin ratapih!ajärjes-
18685: olisi j01ka rba.pauiksessa Heinolan :kirlkonlkylä. telyjen aikaansaamisen verrattomasti hel-
18686: Verrattaessa Heim.ola:n: kirikoniky1än-Voikos~ pOIIllmaiksi !kuin, Lahdessa olisi 1aita. JIOS
18687: ken ja Heinolan ikirkonJky.1äm.-LelikO'lan ra- vielä Utin ja Harju:n a.semien suoraian ra-
18688: tasuunrtia t!O!isiimsa Uikrenteen tarkoituksen- daUa yhdistämise.Uä tehtäisiin Kouvolan
18689: mW:misuuden ja välimatkoiUe ilooituvan ~y vairvaton sivuuttaminen, nmhdalliseik:si, niin
18690: hentymise:n: kllllln!arlta •O!I1 il:m:an: muuta luon- mtasuunta Vaajakosikelta päin Heinolan
18691: nollista, että kohtisuorasti Savon rataan tu- kirlronkylän, Voilkosikenr ja Harjun: kautta
18692: ~ev·a VoiJkos:lmn suunta aiik:aarnsaa tehokkaim- itään muodostuisi luontevaiksi haa;ralk:si: sitä
18693: ma!Th ikulje.tusvä:liJmatkojen ~yhentymisen, ikJesUmsrataa, joka toisena haarana Helsin-
18694: ku.n; rot.etara~n huomioon selkiä pohjoisesta että gistä Heinolan kautta täHä tavoin suuntau-
18695: etreil.ästä t.ul.eva ja samoihin suuntiin me- tuisi Jyväskylän lä,pi pohjoiseen.
18696: llJevä Eillm.nne. Effimerkkinä mainittakoon, Nyt ·esitetyn: yleispiirteisen selvitte~lyn
18697: että pohjoisesta päin tultaressa Lel,kolan j,äJlmen mainittakoon niistä käyt:ännöl·lisistä
18698: lmutta Heinola:n: KirkonikYJlääm.•, matka on .toimenpiteistä ja se:ilkoista, jotlka mttyvät
18699: tosin 17.5 lkm [yhyempi kui!Th Voiilrosik:en täfuä:n surmnirt,eltma~an.
18700: kautta. Mutta Voiikosik:e1ta ja sen eteläpuo- Heinolasta Vaajakookelle suuoooitellun
18701: lelta samaten kuin Voikosken pohjoispuo- ·radan mik.eutena on, pildetty Heinolan poh-
18702: [.elta pitkän lllliatkaa on JVäili Voikosken joispuolerHa vastaan tulevaa hanilm:lasti ~ä
18703: kautta :suu11esti [yhyempi: ikuin Lellk01lan rpäistävää rmaastoa. Nyt meillle on selvi-
18704: kautta. 'Tätä v;ala:iste1e maimin<ta, rettä kun tetty, että Itä-Hämeen Tie- ja Rautatie
18705: VO'ilkoslk:elta Heinolan kirkonkyläiän on, ku- Oy: n toimesta on, 4 km: n; pwästä Heimolan
18706: ten swnottu 48.5 ikm, niin Voiilwslk:en: ase- nykyisen radan päät•episterestä laskien, ohi
18707: mailm Le.llk:olan kautta Heinr01lan !kirkonky- aiik!aisemmin maini:tun HeiniQJlan ikirik:Oill-
18708: lään tulisi: ma;tlka:a 97 lkrrn, eli tarka:lleen lkylrän risteyspa.iika:n tutkittu ratasuunta
18709: kaksi i]m't1taa 1em.emmän. Ruotswla;isjärvenr ohi, edellä viitatmn vuori-
18710: Kouvolan risteyskohdan liikennerasituk- maais1JoflJJ pakottaman~, luodetta 'kohti Nuo-
18711: sen helpott3.1lllisessa Voillmslren ilmutta Hei- ramoisjärven lkaa:klk:oispuolelle seikä siitä
18712: nolan ikirllronlk:Yil:ään ik:ullkev<a ·rata suorittaisi suoraan .pohjoiseen Päijänt•eessä olevan Sys-
18713: saman. 1Jeihtävän kuin Leil.lk:olan ilmutta llml- män: pitäjässä sijaitseva:n Liiikolan1aihden
18714: kev:a' rata, tmutta vielä .tuntuvasti tehok- pohj1aan eili yhteiensä 41 lk:lln ynnä kilometrin
18715: kaamrrnin sen: vuO'ksi, 1että Lellioolran .etreJä- pituilinen haaramta HeinolJan lkirkonlky1ässä
18716: i!mOlleJta edehlinen mt·a vetäisi mkennettä Ruotsalaisen rantaan. Tältä osalta on ~aa
18717: pois Kouvolaa msittamrasta sel[raisten aluei- dittu va.lmi:it piirustwkset radan, mkenta-
18718: den os~lta, joiden l•ii!ktent.een •ei ikanna.ttaisi mista varten. Tätmän suunnan jatkdksi on
18719: kiertää Le;1JkolalJJ! kautta. Liilk:olanlahden pohjasta Vaaja:kosilmlle, yh-
18720: Kouv()llan asemalta L•ahden, [mutta Heino- ooensä 84 ik:Jm:n ma~asta, etsitty su1l'llta ja
18721: ~an ikirilronikylä.n risteyskohtaan on 105.5 ikm piirretty siitä kartta komoon, jossa 5 <m vas-
18722: ja Voilk:osiken lkiautta 7 km lyhYie.mpi matka. trua lkM•OilllJertriä. Matlk:a Hein()llan ikirkoniky-
18723: T1ämä osoittaa, 1että Voilmsken kautta r.aiken- ·lästä Voikoskenr asemaUe on jo v. 1923
18724: nettav•a rata oil:ilsi '<:mums& jaikam~an idästä- maant~etä var.ten tutlkittu ja maantiesuunta
18725: päin Kouvolaan tulevan: l:i~ent1een siten, rprofiileineen piirvetty. Äskettäin om.: yiksi-
18726: että Heinolan kirkonlkylän,-Jyväskylän tyisesti ammattimiehen avuilia laadittu alus-
18727: llm;utt·a ilmlikerva[l.e lkeslk:usradlllHe menevä t•ava selw·itys oilkaistusta suunnasta rauta.-
18728: suuntautuisi Kouvor1asta VoiJmslmn j:a Hei- ti:etä varten. Heinolan :radan päästä Lel-
18729: nolan kirikorukylän !kautta •luontevta;Sti Jyvä.s- koiJ. aa:ru on taas rautatiehallitus v. 1941 suo-
18730: lk:ylä;n mdwLl,e, mitä Lelrlro}a!lll kautta 'kul- rittanut :suunnwn tu1Jkimisen ja muut asiaan
18731: keva :rata 1ei voisi saada ailkalan. Tästä o!lisi ikuw1uvat valmistulkset radan rakentamista
18732: seurauksena tmyöslk:in, että LaJhden aseman vart:en, mutta illle ikeskeytyivät rauhan tul-
18733: liiaHinen Hikenteen ruuhkautuma vältet- tua ja suunta on jäänyt lopu1lisest.i vahvis-
18734: 440 XII,6. - Voi·kosken-Vaajakosken rautatie.
18735:
18736: taanatta ja päättärrnättä. Mutta 5.5 lmn:n Päijäntoon laaja :aJlue runsa8metsäisin:e ym-
18737: m~t!ka Heinolasta Heinolan ik:iJ'Ikookylään päristöirueen tUJlee täimän suulliThit·eLman to-
18738: on sanotun suunnite~lman: perustloolla raiken- teubUJessa Hitetylksi Juontevasti rautat1evel'k-
18739: nettavissa. Soo ·lisäksi tarvittaisiin ed~1lä ikoon Liiikolan!l:ahden ik::oihdalta, mihin. on
18740: mainittu 1 lkrrn satamaraidett:a Heinolau kir- pelastettavissa n:e suuret määrät puutava-
18741: kolllkylässä Ruotsa1laisjärven rantaan. raa, jotka uittomtaJtik:a:n pituuden vuoksi nyt
18742: Ede11ä SlaJlOtusta selvi'ää, 1että @S:i:mmäi- uppoavat, se!k:ä siitä pohjoiseen. Samoitn
18743: seriä ja vaLmiiksi suunniteltuna :tehtävänä Puuikem~an alueet poihtjoisempana joutuisi-
18744: oo radan ra:koota:minen Heinolasta Heino- vat v;äJittömästi rautatien vartoon. Rata
18745: la,n ikirkonlky;lään äsik,e:n main1ittuine satama- tuilisi muutoinkin lrulikemaa:n. varsin vau-
18746: ratoim~en. Toiselksi olisi tehtälvänä, suuren raide[}J ja :taloude:Hisia kehitysmahdollisuuk-
18747: keskusradan aikaalllS3.1llillliseiksi ja tarlk!oituk- sia omaavien seutujen: !lävitse.
18748: senmuikaisehla :tavaJJa iliirt;tälmiseiksi maan EdeUä sanotun perusteeLla ehdotamme
18749: rautatieverkostoon, Voikosken- Heinolan kunnioittavasti Jedusikunnan hyväksyttäväksi
18750: kirikonlkylän-Liikolan!lahden pohjan !kautta toivomuksen,
18751: Vioojaik<>Sk~1l,e ikulikevan mdan ilopulli:ne:n
18752: suunnittelu jo Y'ksityisesti suoritetun tut- että haUittts ryhtyisi kiireisesti toi-
18753: kimuksen pohjalla ja sitten tämän radan menpiteisiin normaaliradteisen 1·au-
18754: rakentaauinen. . tatien rakentamiseksi Voikosken ase-
18755: Nyt ikuvai!Hun ratasu11ll.Uitewan merki- malta Heinolan kirkonkylän kautta
18756: ty\ksen enemmälksi s:elvittämiseiksi tyydyttä- Sysmän pitäjässä olevl1!an Liikolan-
18757: köön tässä aloitteessa vain viittaamaan jo lahden pohjukkaan ja siitä edelleen
18758: ilmenneidem, n:äkokohti:en lisäksi siihe.n, ·että Vaajakosken (!Semalle.
18759: He1si:ngissä 12 päivänä hehniikuuta 1949.
18760:
18761: Kalle Kauppi. Edvard P·esonen.
18762: Onni Mannila.
18763: 441
18764:
18765: Xll, 1. - Toiv. al. N :o 194.
18766:
18767:
18768:
18769:
18770: Pesonen y. m.: Rautatien rakentamisesta Heinolasta J yväs-
18771: kylään.
18772:
18773:
18774: E d u s k u n n a ll e.
18775:
18776: Rautatien rakentaminen Päijänteen itä- teltu ratahan tulisi kulkemaan sellaisten
18777: puolitse Heinolan kautta Jyväskylään on metsärikkaiden seutujen halki, mitkä ovat
18778: ollut eri vaiheissaan valtiopäivillä pohdit- huonojen ja epäedullisten uittoväylien
18779: tavana lähes kuusikymmentä vuotta. Sen varsilla sekä kaukana liikekeskuksista.
18780: tarpeeUisuus suoranaisena liikeyhteytenä Kun valtiol'lakin on tällä alueena suuret
18781: viljavien, hyvin asuttujen ja metsärikkai- metsäalueet, olisi vaitionkin etu radasta
18782: den alueiden ·kannalta on todettu suuriar- melkoinen. Sirten avautuisi mahdollisuus
18783: voiseksi. myöskin pienen puutavaran, kuten paperi-
18784: Tämän radan rakentaminen tarkoittaisi puun ja halkojen markkinoille toimittami-
18785: luonnollista ja kauan kaivattua parannusta seen, koska niiden menekillä on vastas-
18786: Keski- ja Etelä-Suomen välisiin kulkuyh- saan varsin suuret kulj etusvaiktmdet.
18787: tey'ksiin. Jyväskylän-Suo•lahden-Haapa- ·Myöskin teollisuuden syntymistä ja kehit-
18788: järven radan :tu1tua rakennetuksi, pide- tämistä olisivat omiansa erikoisesti edistä-
18789: tään välttämättömänä suoran, yhdistävän mään radan vaikutusalueella olevat lukui-
18790: runkoradan rakentamista Heinolasta Jy- sat kosket. Vauraista kunnista saataisiin
18791: väskylään. Tällä rautatiellä on puolellaan myös elintarpeita y. m. tarvikkeita samalla
18792: paitsi sitä, että se halkaisisi mahdoliisim- kun ne olisivat huomattavia tavarain kul-
18793: man keskeltä kysymyksesä olevan rauta- jettajia. Näin ollen rautatie antaisi maa-
18794: tiettömän alueen, myös se, että se lyhen- kunnan taloudelliselle elämälle varsin suu-
18795: täisi Jyväskylästä ja Keski-Suomesta mat~ ria kehitysmahdoliisuuksia.
18796: kaa Helsinkiin 72 km, vieläpä Ylivieskasta Rauhanteon jälkeen on rautatieverkos-
18797: ja sen pohjoispuolelta Haapajärven-Jy- tomme supistunut huomattavasti ja muut-
18798: väskylän-Heinolan kautta olisi matka lä- tuneet olosuhteet ovat antaneet sille uusia
18799: hes 70 km ·lyhyempi kuin Seinäjoen-Tam- tehtäviä. Se seikka, että Saimaan kanava
18800: pereen kautta. Näin ollen on ilmeistä, että ei ole enää ;käytettävissämme, aiheuttaa
18801: Jyväskylästä ja sen lähiympäristön teoni- sen, että Savosta tuleva puutavara on nyt
18802: suuslaitoksista sekä koko laajan Keski- entistä enemmän alettava kuljettaa vienti-
18803: Suomen v1eläpä Pohjois-Pohjanmaankin satamaan käyttämällä laajennetussa mi-
18804: Etelä-Suomen satamiin suuntautuva tavara tassa Savon rataa. ilmeistä on, että tämä
18805: - samoinkuin henkilöliikennekin huomat- lisääntynyt liikenne tulee ko·vasti rasitta-
18806: tavimmalta osaltaan suuntautuisi juuri maan kyseeilistä rautatietä. Näin ollen
18807: Keski-Suomen ja Itä-Hämeen rartojen olisi ajankohtaista ryhtyä suunnittele-
18808: kautta, joten jo yksistään huomattava maan uutta rataa, jolle voitaisiin siirtää se
18809: kauttakulkuliikenne antaa takeet rataosan osa raskasta mkennettä, mikä Savon ra-
18810: kanna·ttavaisuudesta. dalle tulee Keski-Suomesta. Ratasuunta
18811: Kysymyksessä olevalla radalla ei ole Heinola~Jyväskylä on nyt tullut tästä
18812: kuitenkaan merkitystä vain kauttakulku- syystä huomion kohteeksi. Myöskin monet
18813: liikenteen kannalta, vaan puoltavat sen muut syyt, joita tässä emme tarikemmin
18814: rakentamista paikalliset edut ja tarpeet. esittele, puhuvat radan rakentamisen puo-
18815: Radan va1kutuspiiriinhän pyrkivät laajat lesta.
18816: Itä-Hämeen seudut sankkoine metsineen Mitä radan rakennuskustannuksiin tu-
18817: ja vauraine maanviljelyksineen. Suunni- lee, muodostuu suunniteltu Itä-Hämeen
18818: 56
18819: 442 XII,7. - Heinolan-Jyväskylän rantatie.
18820:
18821: rata, jos se kulkisi Heinolasta Sysmän, 'kanssa ja kun suunnitellun radan vaiku-
18822: Hal"tolan, J outsan, Leivonmäen ja Toiva- tuspiiriin joutuisi suuret valtion teolli-
18823: kan kuntien kautta Jyväskylän~Pieksä suus- ja tuotantolaitokset, olisi tutkimus-
18824: mäen radalla sopivalle kohdalle JyväSky- työ loppuun suoritettava valtion varoilla.
18825: län ja Lievestuoreen asemien välille, ·edul- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
18826: lisesta ma·astosta ja vähäisistä siltaraken- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18827: t·eista johtuen suhteellisen edulliseksi. Ky- vomuks·en,
18828: seellinen raJtasuunta on aikanaan noin 50
18829: vuotta sitten tutkittu, mutta nyt saatta- että hallitus toimituttaisi tutki-
18830: vat muuttuneet taJ.oudelliset j•a valtiolliset muksen rautatien rakentamiseksi ra-
18831: o·losu.hteet puhua sen s·eikan puolesta, että tasuunnalla H einola-Jyviiskylä Itä-
18832: suunnit·elmaa olisi tarkastettava. Kun Itä- Hämeen Rautatie Oy :n aloittamien
18833: Hämeen Rautatie Oy :n ;toimesta on jo vuo- tutkimusten pohjalla ja . sisällyttäisi
18834: sina 1947-48 tutkittu yli 50 km matka sanotun radan seuraavaan rautatie-
18835: Heinolasta .Sysmän Liikolaan, jossa rata rakennusohjelmaan.
18836: tulisi kosketuksiin Päijänteen vesistön
18837: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
18838:
18839: Edvard Pesonen. Martti Suntela.
18840: Antti J. Rantamaa.. Niilo Nieminen.
18841: Pentti Niemi. Irma Hamara.
18842: Aino Luostarinen. Paavo Karjalainen.
18843: Toivo H. Kinnunen. J. F. Tolonen.
18844: Kalle Kauppi. Olavi Kajala.
18845: Onni Mannila. Arttur Koskinen.
18846: Wiljam Sarjala. E. Pusa.
18847: 443
18848:
18849: XII,s. - Toiv. al. N :o 195.
18850:
18851:
18852:
18853:
18854: Karjalainen y. m.: Ratarakennustöiden aloittamisesta lin-
18855: jalla Heinola-Lelkola.
18856:
18857:
18858: Eduskunnalle.
18859:
18860: Alueluovutuksen johdosta Saimaan ka- talinja on jo tutkittu ja tiettävästi myös
18861: navan poistuttua palvelemasta maamme punnittu, joten asiaan on jo 'kiinnitetty
18862: liike~elämää metsärikkaiden maakuntien, varsin suurta huomiota ja todettu sen tar-
18863: Savon ja Pohjois-Karjalan osalta, on lii- peellisuus. Kun tilanne siitä ajankohdasta,
18864: kenne ja tavaran ,kuljetus jouduttu ohjaa- jollloin komitea lausuntonsa antoi, ei ole
18865: maan Etelä-Suomen satamiin Savon rataa lainkaan parantunut, vaan päinvastoin ki-
18866: käyttf1en. Tästä on oHut seurauksena; että ristynyt, olisi tämän yhdysradan rakenta-
18867: mainitun rataosan kuormitus· on tullut miseksi ryhdyttävä kiire,ellisesti. Kun yh-
18868: erittäin suureksi ja vaikka onkin raken- teiskunnan edun mukaista on, että työttö-
18869: nettu useita junien kohtaamis- ja sivuut- myyskausina, jonka uhkaamana nyt olem-
18870: tamisasemia, on liikenteellä suuria vai- me, teetetään töitä, joiden tulokset tulevat
18871: keuksia myöskin sen vuoksi, että kai.kki ·hyödyttämään ,kansakuntaa jatkuvasti,
18872: tämän rataosan liikenne käy Kouvolan ris- voidaan mainitun rautatien ra'kentamisessa
18873: teysaseman kautta jossa usein vallitsee tällainen löytää.
18874: suuri ruuhkaUJtuminen. Lukuunottamatta sitä suurta hyöty~
18875: Vaikka työt ko. rataosan kiskoituksen mikä koituisi tämän yhdysradan avaami-
18876: uusimiseksi seLlaiseksi, että raskaampien s•essa henkilö- ja tavaraliik·enteen osa'lta
18877: junien kulku käy mahdoHiseksi, onkin lyhentäessäiin matkaa esim. Mikkelistä
18878: aloitettu, ei tämänkään uudistuksen 'lop- Lahteen n. 38 kilometriUä, voitaisiin tä-
18879: puun saattaminen tule poistamaan liiken- män ratarakennustyön aloittamisella suu-
18880: t,een kasvusta johtuvaa haittaa. Tämän rimmaksi osaksi torjua työttömyys radan
18881: vuoksi olisi ryhdyt·tävä kiireellisiin toi- vaikutuspiiriin kuuluvien pitäjien, kuin
18882: menpiteisiin uuden yhdysradan rakenta- myös huomattavasti laajemmankin alueen
18883: miseksi niin, että liikenne voidaan ohjata osalta.
18884: maamme etelärannikQllla ol•eviin .satamiin Edellä olevaan vi:iltaten ·ehdotamme edus-
18885: Kouvolan ylikuormitettu risteysasema si- •kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18886: vuuttaen.
18887: Ratakysymyksiä käsittelevä komitea on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
18888: aikanaan asettanut kiireellisyysjärjestyk- toimenpiteisiin rata-rakennustöiden
18889: sessä neljännelle s!jaHe Heinolan-Le'lko- aloittamiseksi linjalla H einola-Lel-
18890: lan välisen yhdysradan rakentamisen. Ra- kola.
18891: Helsing~ 10 pä1iväillläi hclmikuluta 1949.
18892:
18893: Paavo Karjalainen. J. F. Tolonen.
18894: Olavi KajaD.a. Penna Tervo.
18895: Arttur Koskinen. Edvard Pesonen.
18896: A.Lpo Lumme. Antti J. Rantamaa.
18897: 444
18898:
18899: Xll,9. - Toiv. ail. N:o 196.
18900:
18901:
18902:
18903:
18904: Mannila y. m.: Rantatien rakentamisesta Heinolasta Pes-
18905: salan asemalle.
18906:
18907:
18908: E d u s k u n n a 11 e.
18909:
18910: Heinolaan valmistui rautatie ja Kymin niteltu uusia laitoksia Heinolan pohjois-
18911: yli komea rautatiesilta vuonna 1932. Tästä puolelle tarkoituksella niiltä kuljettaa !ta-
18912: edel'leen on rautatien jatkuminen useam- varat autoilla Heinolan asemalle rautatie-
18913: pien toivomusten varassa. vaunuihin last·attavaksi. Esimerkiksi Hel-
18914: Ratatierakennuskomit.ea on mietinnös- singin kaupunki rakennuttaa parhai'llaan
18915: sään ehdottanut, että rautatierakennusoh- sahalaitosta Pessalan •asema-alueeseen ra-
18916: jelmaan vv. 1947-1951 otettaisiin kiireel- joilttuvalle maa-alueelleen Heino~an kir-
18917: lisenä m. m. Heinolan-Lelkolan r.autatie, konkylässä, n. s. Heikkilän pienempi saha-
18918: jolla on suoritettu täydellinen kartoitus-, laitos on valmiina samoilla alueilla ja eräs
18919: mittaus- ja suunnittelutyö. Ha'llitus ·ei ole Eikemiesyhtymä rakentaa 2-kehäistä sahaa
18920: kuitenkaan katsonut olevan mahdollisuuk- tulevan Räävelin asema-alueen rajalle Hei-
18921: sia antaa esitystä uudeksi raut·atieraken- nolan kirkonkylän pohjoispuolella. Kun
18922: nu:slaiksi, johon tämänkin radan rakenta- m. m. näitten ja edelleen syntyvien teolli-
18923: minen olisi sisäl<tynyt. Näinollen tämän suusl-aitosten tuotanto ja muu jatkuvasti
18924: rautatien rakentaminen lähitulevaisuu- lisääntyvä liikenne pitäisi läpäistä Heino-
18925: dessa on epätietoista. P·aikaHiset olosuh- lan aseman kautta ei se ole tuskin mah-
18926: teet Heino~an alueella ovat kuitenkin ke- doHistakaan.
18927: hittyneet sellaisiksi, että olisi välttämä- Tällainen ruuhkautuminen, aiheettomat
18928: töntä kiireellisesti rakentaa radan alkuosa aultokuJ.jetukset, ja liikenne- ja 'lastaus-
18929: Heinolan aseman ja Heinolan kirkonkylän vaikeudet, vaikuttavat m. m. metsärik-
18930: välille. Tämä 6 km pituinen rataosa on kaan ympäristömaakunnan metsänhintoi-
18931: sama kaikille Heinolasta eteenpäin oleville hin haitallisesti. Myöskin laajan maakun-
18932: ratasuunnille. Siitä jatkuisi rautatie joko nan maataloustuott·eiden vaunulastittainen
18933: Leikolaan, Jyväskylään tai tohtori Kivi- lähe·tys kärsii nyt näistä olosuhteista.
18934: sen suunnitelmien mukaan. Puutavara- ja maat•aloustuotteiden maan-
18935: Liikenne Heinolan alueella on lisäänty- <tiekuljetukset rautatiel'le lyhentyisivät
18936: nyt siinä määrin, että Heino•lan ratapiha vastaavasti ja ahtaus Heinolan ratapihalla
18937: on raskaan tavaran liikenteelle käynyt loppuisi jos käyd;ettävissä olisi Pessalan
18938: liian ahtaaksi. Tästä syystä on suurim- asema Heinolan kirkonkylässä riittävän
18939: pain puutavara:liikennöitsijäin täytynyt laajoine varasto- ja ratapiha-alueineen.
18940: viime ai'koina pohjoisesta maanteitse tuo- Liikenne Sysmän, Hartolan ja Pertuu-
18941: tuja puutavaroita viedä Heinolan ohitse maan metsärikkaista ja vauraista pitäjistä
18942: kuormattav·aksi rautatielle Myllykylän ja rautatielle eteläänpäin edelJ.yttää, että Hei-
18943: muillekin Heinolan eJt·eläpuoleUa oleville nolan rataa vihdoinkin alettaisiin viedä lä-
18944: asemille. Tehdas- ja asuntotonttialueet es- hemmäksi liikenteen lähtökohtia maakun-
18945: tävät ratapihan laajennuksen Heinolassa nassa, jota silmälläpitäen Jyrängön virran
18946: eikä uusil'le teonisuus1aitoksille löydy Hei- komea ja kallis rautatiesiltakin aikoinaan
18947: nolan ympäristössä sellaisia tehdastont- rakennettiin.
18948: teja, jotka nykyisin voitaisiin saada rau- E-dellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18949: ta tien yhteyteen. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
18950: Viime aikoina onkin rrukennettu ja suun- toivomuksen,
18951: XII,9. - Mannila y. m. 445
18952:
18953: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- työttömyys- ja. varatyömäärärahoja
18954: siin noin 6 km pituisen rataosan ra- tämän työmaan avaamiseen jo kulu-
18955: kennuttamiseksi kiireellisenä Heino- vana talvena ja kevätkautena, koska
18956: lan ratapihalta Pessalan asemalle k. o. paikkakunnalla esiintyy huomat-
18957: Heinolan kirkonkylässä ja käyttäisi tavaa työttömyyttä.
18958: Hel!sirugissä; 3 p;ä~vänä helaniikuurta 1949.
18959: 1
18960:
18961:
18962:
18963:
18964: Onni Mannila. Wiljam Sarjala.
18965: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
18966: Aino Luostarinen. P. Karjalainen.
18967: Alpo Lumme. Martti Suntela.
18968: Irma Hamara. Edvard Pesonen.
18969: J. F. Tolonen. KaJle Kauppi.
18970: 446 .
18971:
18972: XTI,1o. - Toiv. al. N:o 197.
18973:
18974:
18975:
18976:
18977: J. Wirtanen y. m.: Rautatien rakentamisesta Tampereelta
18978: Kyröskosken kautta Seinäjoelle.
18979:
18980:
18981: E d u s k u n n a 11 e.
18982:
18983: Jo vuoden 1937 valtiopäivillä käsiteltiin huomioon tämän kaksi maakuntaa yhdis-
18984: kysymystä rautatien rakentamiseksi Tam- tävän poikkir·adan tärk·eyden ehdotamme
18985: pereelta Kyröskosken tehdasyhdyskunnan, kunni()ittavimmin eduskunnan päätettä-
18986: lkaalist·en kamppa,lan sekä Parkanon ja Ja- väksi toivomuksen,
18987: lasjärven pitäjien kautta Seinäjo·elle. Tä-
18988: män tärkeän, vauraiden ma•anviljelys- ja että hallitus valmistaessaan esi-
18989: teollisuu~eutujen halki suunnitellun radan tystä uusien rautateiden rakentami-
18990: hanke sai silloin eduskunnan !taholta myö- seksi sisällyttäisi siihen rautatien ra-
18991: tämielisyyttä. Mutta tämäkin ratahanke kentantisen Tampereen kaupungista
18992: kuten monet muutkin, katsottiin kuuluvan Kyröskosken tehdasyhdyskunnan,
18993: silloin v•almisteil'la olevan, koko valtakun- Ikaalisten kauppalan, Parkanon ja
18994: taa käsirtrbävän ra,utatiev·erkoston rakenta- Jalasjärven pitäjien kautta Seinä-
18995: missuunnitelman puitteisiin. Sotien takia joen kauppalaan.
18996: koko silloinen suunnitelma raukesi. Ottaen
18997: Helsi:ngiss!ä 7 päi'Välniä heOrrniikuuta 1949.
18998:
18999: Johannes Wirtanen. J. Koivisto.
19000: Jaakko HakaHa. Yrjö I. Antila.
19001: 447
19002:
19003: XII,11. - Toiv. al. N:o 198.
19004:
19005:
19006:
19007:
19008: N. Nurminen y. m.: Lis(jyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno-
19009: arvioon Vaasan-Härm-än rataosan rakentamista varten.
19010:
19011:
19012: E d u s k u n n a 11 e.
19013:
19014: Monil'la valtiopäivillä on jätetty aloit- Edellä sanotun perusteella ja viitaten
19015: teita Vaasan-Härmän-Kivijärven-Ala- vuoden 1929 valtiopäivil1e jätetyn toivo-
19016: pitkän___}Outokummun poikkiradan raken- musa'loitteen n :o 89, vuoden 1931 va1tio-
19017: tamiseksi. Tämä asi•a on ollut virel.Hä jo· päiville jätetyn toivomusaloitteen n :o 49,
19018: yli 40 vuotta, ja asiantruntijat ovat päte- V'Uoden 1947 valtiopäiville jätetyn !toivo·
19019: västi todistaneet kyseisen rautatien tar- musaloitteen n :o 330 ja vuoden 1948~ val-
19020: peellisuuden. Vuoden 1947 valtiopäivillä tiaP'äiiviiJ.,1e jätety:n t10ivomusaioitteem~ n: o 368
19021: jättivät ·edustajat M. Järvinen, N. Nurmi- perus·te'luihin ehdotamme eduskunnan pää-
19022: nen y.m. toivomusal()itteen n :o 330, jonka tettäväksi toivomuksen,
19023: peruSiteluissa tuodaan esiin ehdotettavan
19024: radan tarpeellisuus ja sen tuoma taJoudel- että hallitus antaisi Eduskunnalle
19025: linen hyöty ·ko;ko Pohjois-Suomen teolli- esit•yksen 50,000,0001 markan määrä-
19026: suuden ja maatalouden kehitykselle. rahan ottamisest'a Zisäyks·enä vuoden
19027: Tämän rarutatietyön käyntiin saati'ami- 1949 tulo- ja menoarvioon Vaasan-
19028: sen kautta saataisiin myös suuri määrä Härmän - Lappajärven - Kivijär-
19029: työttömiä sijoittaa työhön. Kun työttömiä ven-Alapitkän-Outokummun rau-
19030: on huomattavasti kaikissa niissäkin kun- tatien Vaasan-Härmän rataosan
19031: nissa, joiden alueiden kautta suunniteltu rakennustöiden suorittamista varten.
19032: rautatie tulisi rakennettavaksi, pit·äisi työt
19033: saada alkamaan mahdollisimman pian.
19034: HelsiJDJgimä 9 päivä:niä helrrnikuu.t,a: 1949.
19035:
19036: Nestori Nurminen. Mikko Järvinen.
19037:
19038:
19039:
19040:
19041: •
19042: 448
19043:
19044: XII,12. - Toiv. a.l. N:o 199.
19045:
19046:
19047:
19048:
19049: J. Wirta.neDI y. m.: Härmän-Vaasan radan ottamisesta
19050: yleiseen rautatierakennusohjelmaan.
19051:
19052:
19053: Ed u s kun n a 11 e.
19054:
19055: Viitaten vuodtm 1929 rvail.tiopläivilm jätet- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19056: tyyn toivomusailoitteeseen n :o 66 ja sen siin Härmän-Vaasan radan ottami-
19057: jälkeen useaan eduskunnalle tehtyyn esi- seksi ensi tilassa yleiseen rautatie-
19058: tykseen ehdOitamme kunnioittaen eduslmn- rakennusohjelmaan.
19059: nan päätettäväksi toivomuksen,
19060: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1949.
19061:
19062: Johannes Wirtanen. E. A. Turja.
19063:
19064:
19065:
19066:
19067: ..
19068: XU,t3. - Toiv. aJ.. N:o 200.
19069:
19070:
19071:
19072:
19073: J{~tg; Rq,y,#atien rJJkP'f/ttamisesta Oulun kaupungista
19074: K#mink#n.
19075:
19076:
19077: E cl u s k u n n a ll e.
19078:
19079: :K:iiJUinldjok~a uitetta v~ t sJnl.ret puu- järjestää laajP.j.a, J'ehuviij~Iysfl.lueitn, jo4Uln
19080: :miiitriit ova-t vuodesta l94l lä,htien siiän- avuUa sil$:iiH:iisteiJ. m~iity()maid.en l!'tlhun
19081: nöUis~sti jä!ine•et tp,lvehtim~Jan jt:)keen ~en tafve tlllee tyydytetyksi. Uusum .3lu!:lid#n
19082: joh4flsM., t~tt~j niitij, vtld!:ln ~lajuoi}sn'll.a v~tl ottaminen viljely){sel~ edeNyttää ~uiten.
19083: lit§~vtm veden. vähyyden tdtia ole $1i..a,tu ldn hyviä 'lii'keiJ.:n~yht•eykHiä. IMJJ.imttJJ. ~3
19084: ujt~tui}!>j jQ~js-quh"Q.'Jl. Puut·avara Pn täl- ·km. pitkä ra.ta Ol.llns•ta Kiiminkiin p;H:an-
19085: löin p~syt !>uu:relt.a ~~ta jQ~o tur:mel- taU!i jo tilannett~J, huomatt•avll$ti litlkä. hel-
19086: tum.ru}n, nu.orem.m.~n nop4~ti k~~Svane.!:ln p·ottaisi muqienkin varsinkin T~kaan t'l--
19087: puutavaran kokon.a.an huldrue~a, tai sit- varan kqljettamista Pu<J~jä,rvell~ J~t 3i·~
19088: ten ~uraavana keväiinä tulvan mukana Kuus~J,moon saa~kll-.
19089: ryöstäytynyt mereen, .aiheuttaen siten Edellä olevaap. noj~ten ehdQtf!-n k~q.
19090: uittajille suuria vahinkoja. Tämän korjaa- nioitta.en eduskunnan fflW!Q.tt~J.vJ!.ksi t.Q~vo
19091: misebi on vältt:äi!llii.töntä, ·että rautatie ve- muk&en,
19092: detään suunnitellun Oulun-:[i:uusamon ra-
19093: tasuuntaa pitl}in Oulusta Kiiminkiin, jotta et:t'ii hallitu,$ ryhtyisi k#r~~lli$e.sti
19094: puutavaran kuljetus teollisuuslaitoksille toirrw'J1!I)iteisiin rautatien pP,kf?-nt~,
19095: rautwtietä käyttäen kävisi mahdolliseksi. seksi Oulu'fl, k.ay,pungista Kiirni,.,lr.#n
19096: KoiUis-Pohjanmaa'lla on vielä asutuksen tutkittua Oulun---Kuusamon rq,talin-
19097: kannalta varsin huomattavia mahdolli- jaa pitkin.
19098: suuksia. Sillä suunnalla on mahdollisuus
19099: Helsingissä 11 päivänti helmikuuta l~4j,
19100:
19101: H. A. Kannisto.
19102:
19103:
19104:
19105:
19106: 57
19107: 450
19108:
19109: XU,t4. - Toiv. al. N:o 201.
19110:
19111:
19112:
19113:
19114: Mustonen y. m.: Rautatien rakentamisesta Savon radalta
19115: Otanmäen kaivokselle.
19116:
19117:
19118: E d u s kun n a 11 e.
19119:
19120: Eduskunta on viime vuosina myöntänyt lisesti tutkittu. Mitään esteitä tähän suun-
19121: huomruttavia määrärahoja Vuo'lijoen kun- taan tapahtuvan rautatien rakennustöiden
19122: nassa sijaitsevan Otanmäen rautama1mi- alkuun panemiselle ei näin ollen ole ole-
19123: löydöksen tutkimista ja hyväksikäytön massa. Että tuotannollisen toiminnan aloit-
19124: valmistelua varten. Näillä määrärahoilla taminen muiden va'lmistavien töiden tul-
19125: on kaivosalueella suoritettu huomattavan tua suoritettua 'ei kuljetusmahdollisuuk-
19126: paljon va'Lmistavia töitä. Kaivoskuilu ulot- sien puutteen vuoksi viivästyisi, olisi rau-
19127: tuu yli 100 metrin syvyyteen ja 75 metrin tatien rakennustöiden aloittaminen jo nyt
19128: syvyydess-ä sijaitsevan, malmiin johtavan ajankohtainen toimenpide.
19129: tasokäytävän louhinta on aloit~ettu. Varsi- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
19130: nainen kaivostoiminta voidaan aloiittaa lä- eduS'kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19131: heisessä tulevaisuudessa. Sen edellytyk-
19132: senä kuitenkin on, että Otanmäki yhdiste- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19133: tään rautatiellä maan rautatieverkostoon. toimenpiteisiin Savon rautatiestä
19134: Lyhin matka Otanmäestä on 'Murtomäen Otanmäen kaivokselle johtavan rau-
19135: asema:lle Savon radalla. Tämä 27.11 kilo~ tatien rakentamiseksi.
19136: metriä pittkä ratasuunta onkin täyskoneel-
19137: Helsingissä 9 päivänä he'lmikuuta 1949.
19138:
19139: J. Mustonen. Matti Meriläinen. Hannes Tauriainen.
19140: 451
19141:
19142: Xll,15. - Toiv. al. N:o 202.
19143:
19144:
19145:
19146:
19147: Mustonen y. m.: Lisä;yksestä vuoden 1949 tulo- ja meno-
19148: arvioon Hyrynsalmen-Pesiön-Kiantajärven rataosan
19149: rakennust()itä varten.
19150:
19151:
19152: E d u s k u n: n a 1il. e.
19153:
19154: Viitruten vuoden 1948 vrultiopäivihle j;äte- sestä vuoden 1949 tulo- ja meno-
19155: tyn toivomusaloitteen n:o 373 perustelui•hin arvioon Kontiomäen-Taivalkosken
19156: ikunnioitta.en ehdotamme, rautatien H yrynsalmen-Pesiön-
19157: K iantajärven rataosan rakennustöi-
19158: että hallitus antaisi Eduskunnalle den suorittamista varten.
19159: esityksen 75,000,000 markan lisäyk-
19160: Helsingjssä. 3 päivänä heJlmidrnuta 1949.
19161:
19162: J. Mustonen. Matti Meriläinen.
19163: 452
19164:
19165: XIl,16. - Toiv. a;l. N:o 203.
19166:
19167:
19168:
19169:
19170: Koivuranta y. m.: Toimenpiteistä Lapin läänin rautatie-
19171: yhteyksien kehittämiseksi.
19172:
19173:
19174: EduskunnaHe.
19175: Vähän e.nruen talvioodan ,puhkeamista v. sen mot ovat tula<eet muun Suomen tie.toi-
19176: 1949 ihallilitus antoi •edusikul1JIULlle esitykSien. suutoon; erityisesti wurtoo metsätöiden ja
19177: La;pin läänin rautatieyhteyiksierrJJ paroot&- porotailouden vuOiksi. Tosin a;iilroje:n 1.k.u-
19178: misesta ehdotta.en IIIläärämhan myöntämistä i1uessa on pa;ljon .puhuttu Lapin maJnn.i-
19179: Rova~nmmelVä Mcltaukse:n !kautta Sodarrlky- alueista, mutta tUIIltuu ill!im iJ.ruimJ 1mlj etus-
19180: läJän suunmitelilun mutati1en rakOOttamista mahdoillisuudet olisi kuvitelltu ill!iin mahdot-
19181: varten. TäJm.ä esitys· oli lkulkulaitosvaJ:io- tomilksi, että maJmirulueidlen peri:n:pohjai-
19182: kunnassa lkäsitelltävänä ja vail.riokun:ba yhtyi semmMle tutlkimuikseJJle siitä OIU aiheutUIIlUt
19183: puoltamaan lwJ.litukoon esityikse.en sisäJ.ty- lffilelikoi!nen este. Puutaval'lan !kuljetus taas
19184: VIän määräraharr1 myörutämistä Rova.nieo:nen on näiihin asti perin vaivattolffilasti ja huo-
19185: -Sodallllkylän mutatien raik:em.nustyön aJ.oit- lmi,n ilmstarunuiksin tapahtunut maakuntaa
19186: ta;miseJksi. Kyseeilinen raikleJUnussuunnitelma hrulilmvia valtaväyliä pitkin jokien suitlia
19187: jäi kuitenkin toteutt8Jmatta sodarrl syttymi- o1evii!n mwan ikuu[uihin jrulostuslaitoksiim.
19188: SeiiJ! ja sen seurauksena muodosturnee:n ti- Rautati!eha:nlkdreiden toteuttaminen on siir-
19189: lanteen vuolksi. Kysee\IJlisen hrullitulksen !eSi- tynyt ajasta ai!lman mO!Ilistakin syistä. No-
19190: tyksen tartkoituiksena o'li koettaa rautatien lpoosti iJmhittyvissä olosuhteissa on m. m.
19191: ralrentrutmioon 1avulla saada hyödyUiSOOili puutav•arllill kuljetus ja jalostuSkin varmarun
19192: käyttöön Lapissa olevat 'luonnonrikllmudet. tätä nylkyä uusien vaiheiden edessä.
19193: HaLlitulksen ·esitylkgen p·erust~luista seilviäJä, Lapin [äänissä o1ewi!en vesivoimien otta-
19194: että tähän esitykseen sisäilitYliJ.yi rautatie- minen va.l:tallmnna:n voimatalouden pailve-
19195: suunta tuli ol•ema;an osa Rovaniemeltä Por- lUikseoo voi aiheuttaa l.lllliD. puutava:ron lku~
19196: kosen ja Pahtavaaman' maJimialueelle ilmurun j·etulksessa lkenties mullistavia muutoksia,
19197: sitten hahmoitetulle rautatielle, joka voitai- ainakin mitä K€1Ill1ijoen uitto·olo~hin tulee.
19198: siin toteuttaa sitoo, 1että Meltaulksein-Vaa- Sem.jählreen ikun K~mijdkeen on ra:lrennettu
19199: Lrujäl'V'e>n väliltä ~alkoonettaisi!im noin 40 km voimatlaitos toisensa peräJåmJ tämä joiki ei
19200: pituinen haararata Porkosen ja Palhtavaa- enää o1e puutavara:n ikuiljetukselle liih·es-
19201: ran malmialuei1le. Ste, että ik. o. ratasurm- kään yhtä edullirum !kuin nykyisin, jolloin
19202: nitelman ipäätelkohtana oli Sodruniky!lä joh- se virtaa v1ap~an:a. Joen uoma muodostuu
19203: tui osa[taan sihloisista oloista erityisesti suvannoiksi, voimalaitosten vesialtaiksi,
19204: P·etsrurnon-Rovani,eJtmen vä!lisestä varsin joissa uitto val'lmaan hidastuu ja vaillreu-
19205: suureksi paisuneesta maantieliiilmntoostä, tuu. Asilantuntijat · ovat 1lausuooet, että
19206: jota :ttahdottiin helpoittaa ai!Il!aikin Rovrunie- puutavaran jalostus Poihjois-.Suomessa voi
19207: moo-Sodankylän väliseiltä osatlta. ennelljpitkää Jtulla sellaiseen •vaiiheeseen, että
19208: Sen jälkeen kun 100e1lä mai!nittu iha:hli- suurtuotalllllosta on p~o siirtyä ainakin
19209: tulksen leiSitys lky.:mllnenen vuotta sitten alllllet- osittain p:UentooUisuuteoo. Tämä tietälä sitä,
19210: tiin edusllmnna:Ue on olosuhteissa tapahtu- että pie111empiä puutaiVaran •jalostusilaJtoksia,
19211: nut mUI1listavia muutoksia. Nämä muutok- sahoja, rakennetaan sopiviin soillmukohtii!n
19212: set ovat v,arsiJnikin Lapin läänin osailta Sleil- jokivarren yläjuoksu[I:e. Raa;ka-ainoon, iku-
19213: laisia, että vuosikymmen sitten tehdyt ten saha,puitten ja myöskin jruosteiden !kul-
19214: suunnitelmat •eivät ,enää vastaa tämän ajan jetus tulee illmeis.esti tämäm: j:ä,lkeen suu-
19215: va:a.timuiksia. Tämä pitää pai!kika:nsa ,ai!Van ressa määrin siirty~mään rautatie- ja auto-
19216: erikoisesti tliiikJenneoloihin ja va·rsinikin rau- ku~j~.tU'kseelll. Merikikej!ä tii;Uaisesta kehityk-
19217: tatiesuunnitelmiin mähden. Lapin lääni ja sestä on jo nähtävissä. T1ä:stä johtuen on
19218: XII,16. - Koivuranta y. m. 453
19219:
19220: täysi syy aJOissa ryhtyä selvittämään ny- Ennen sot3!a !katsottiin maalkunn3!ll väes-
19221: kyajan liike:nteeille asettamia vaatimuksia, .tön ikestkuudessalkin Rovaniemen-M~eltauk
19222: jotta ailkanaan voitaisiin tyydyttää niitä se:n-Sodanikylän mtasuuntaa ta.rkoitustaan
19223: tarpeita ja te~htäviä, joita \kukaties hyv1n- vastaavaksi. MoniLla ma:alkunitapäivillä !Vie-
19224: ik:fuv nopeasti as1Juu esille. läpä eräissä komitooissakin tu!ltiin nimit-
19225: PortkOOOill-P ahtavaaran maJ.miesiintymät täin siihen tuloikseen. Kun näissä päätök-
19226: ovat tpit1llciä aikoja ollJoot rautatiesuunnitel- sissä sekä vrultion rautati~komitean sekä
19227: mien kohtoona. Näidren m811mi.esiintymien Lapin taloud<e~llisia oloja selvitteLevän ko-
19228: raaka-aim.eJlll!äär.istä ;lienee jollikual: vermn mitean mietinnöissä Meltaukoon'---Sodanky-
19229: eEiäviä ilasilrelmia, mutta miniminä asian- J:än suunnan edut on tuotu tarkoin esi!l~e,
19230: tuntijat pitävät swdanmilljoonan tonilln ei tässä ole syytä siihen puuttua.
19231: malmimääräJä. Lapin neuvottelukomiteassa Kun olosuhteet ovat entisestäänkin pal-
19232: oli voimwkas k:Jaunatus oo;dotuksella, että jon muuttuneet täytyy ikaiikiki a:i!emmin
19233: rautati:e nimenomaan näiden m3!lmiesiinty- laaditut suunnitelmat ja rautatie-ehdotuk-
19234: mmn VU01ksi olisi rakennettaiVa Rov3!llie- set ottaa uudelleen tarkastettavaksi, jonka
19235: m€11tä Ouna.sjolkilooksoa pitikin Kittilään jälikoon voidaan pätevtästi ratkaista Lapin
19236: mainituiflle malmiaLuleiUe. Monissa muissa- rautat~en suuntaikysymys.
19237: kin yhteyiksissä on es~tetty sama ajatus. LopuJksi on mainnittava, että Lapi:n ,lää-
19238: Ryhtymättä ;beloomä:äm! laslkeJmia ja vertai- n!im.. 'olosruhteet ovat nykyisin lkehitty:noot
19239: luja Lapin eri ratasurunti!en väliili1ä kyseei- sille asteelle, että runsaasti lisääntynyt
19240: lisessä suhteessa on kuitemkin mainittava, väestö tarvits'ee uutta elintilaa. Parhahllaan
19241: että yllämainitun ih.ruHituksen esityksen mu- uhlkaava :työttömyys Lapin läänissä on
19242: kaan maillmin kulj,etus merenran.twan clldo- JllJel'lkkinä siitä, että metsätyöt eivät enää
19243: tettua suuntaa piiJkin ilrulildoen olisi Rovanåe- nyikyo1ollisa Iloonties lky!lrel!Je anmmMn. maa-
19244: rnm butta n. 260 lkrrn tai llJOin 90 km Jy- lkunnan lisäällltY!Väthle välestölle riittävää toi-
19245: hyempi ikuirn aikaisemmin ehdottetUiOJ Kemi- moontu!l.oa. Tämän huomioiden on valHo~
19246: järv~Sodanlky1än suuntaa noudatta.en. vaJllan syy•tä ajoissa cyhtyä toimenpiteisiin
19247: Mutta matka suorinta tietä Rovaniemeltä myöSkin: Lapin läänin väestön toimeentulo-
19248: Porlkooon ja Pahtavaaran malmiruueillilie on mahdollisuuksien lisäämiseksi. Edellä on
19249: huomattavasti lyhyempi !kuin mainittu Ro- aivan 'lyhyesti 'lmskieteltu iliiik!ennekysymyik-
19250: voniemen-M:eltauksen-Vaalajärven kautta sen seJ.vittäanisen tärkeyttä yhdeltä osalta
19251: kulkeva suunta. Luonnollisesti tämä Ro- ja tästä on sanottava, että jiOS rautatieky-
19252: vaari~Kittilän suunta on ratikaisevasti symys viisaasti ja ikaullronä!köisesti ra1lkais-
19253: edUJllis~pi kuin miikääm. muu iki!lpaiiLeva taan, sillä arvaamattomassa määrin voi~
19254: sul1!llta malmin kul'j,ebusta ajatellen'. Näin da:am: lisätä Lapin lääni!lt väJestön ~linmah
19255: ollen näy.ttäis:i :tosiasia olieva.n, että mikäli: dohlisuutta ja myöslldn vaitaikunnan ja vrul-
19256: vmoritJoohlisuuden !kehittämisestä on kysy- tiotalouden !lujittamista.
19257: mys Rovaniemen-Kittilän ratasuunta on Edellä esitetyn p1erusteel1la ehdotamme
19258: pitJkästi edellä muista jlillrisuudessa maim.i- oo~nna.n päiätettäväiksi toivomulksen,
19259: tuista suunta~ehdotulksista. T~tä Kittilän
19260: suuntaa; .puruustaa lis.äbi Ounasjokivarren että hallitus suorittaisi kiireelli-
19261: ja Kittilän vanklka 3sutus ja monet muut- sesti tutkimuksen Lapin läänin rau-
19262: lcin: tnäik:ökohdat erityisesti puutavarankul- tiehankkeiden suunnista ja sen jäl-
19263: jetus. Nämä ovat ikuitenlkin seikkoja, jotka keen ryhtyisi toimenpiteisim rauta-
19264: toimeenpantavassa stetlvittelyssä tulevat yk- tieyhteyksien kehittämiseksi nyky-
19265: sityiskohtaisesti esillte ja niiden merkitys owja ja -tarpeita va.stoovaUa tavalla.
19266: ja vaikutus siis perinpohjin nälkösäJlle.
19267: Helsingissä 10 päivänJä helmikuuta 1949.
19268:
19269: Ja.nne Koivuro.nta.. Kusti Eskola.
19270: 454
19271:
19272: XU, 11. - Toiv. ail. N :o 204.
19273:
19274:
19275:
19276:
19277: Lahtela y. m.: Kontiomäer~r-Taivalkosken rautatierakennus-
19278: töiden jatkamisesta työttömyysmäärärahoilla.
19279:
19280:
19281: Ed uslk:unnaUe.
19282:
19283: Rautatien rakentaminen Kontirrnäeiltä hyötyä. TäJmän Jisäiksi valiolkunta OIIl eh-
19284: Taival:lmsikeUe sisi11tyy vuosi·en 1939-1946 dottanut vie~ä eduSJkunnan hyvä!ksyttäväiksi
19285: rautateiden r~ennuso1i}elmaan. S·en raikoo- toivomuksen si:ihenikin, :että valmistumassa
19286: taminem. alettiin ohj1eiliman mukaisesti Kon- 'oleviem. rautatieraikennusten töiden Jop-
19287: tiomäeltä T'aivrulikosikea !kohti ja suoritettiilll puoosaattrumilllen !hoidetaan ensi sijaisesti
19288: eooen sotia rakiem.lllustöitä miltei ikoko mat- ja ikiiroollisesti sekä ~että hwl.llitus ryhtyisi
19289: lk:al!la ja sitä on senkin jä,lilmen ositta.in suo- toimenpiteisiin PO!hjois-Suomen rautatieyh-
19290: ritettu. Kun radanraikerunustöiih.in on jo oo- teyksien paran.trumista ·ja näiden ~autatiera
19291: llle:D. sotia UJhrattu suuri mruärä va.iltionvaooja kiennuste:n rahoittrumista koolrev31Il erillisen
19292: silläikin rataosaJ.Wa, jossa ;työt ovat oL:Loot kes- rahoitussurmni telman aikaamsaamiselksi.
19293: kieytyneem.ä läJhes vuosikymmenen ja kun Edelilämainitun valiokunnan ~hdotulksen
19294: uhratut vara.t ovat aivan tuottamatOIIlta myöskin hyväksyi ~duslkunta.
19295: päJäiotmaa siihen asti kunn€8 rata s:aadaan Knn :nyt j'ä;Uoonrrukenrnustöiden supistut-
19296: liiklerunöitävään !kuntoon, olisi r~nnustö.itä tua Pohjois-Suoanessa on työttömiä rerikoi-
19297: ailettava suorittamaan siinä rmi,elessä, että se sen pwljon ja tilanne tulee olemaan seuraa-
19298: saataisiin EiklelllJilöitävään !kuntoon mahdolli- vina vuosin1a nyikyistääinhln pahempi ellei
19299: simman pian ikoko pituudeltaan, jotta :tämä simm järjestetä sumempia töitä vailtion toi-
19300: erikoisen •ta.rp:eellin,en rata saataisiin pal:ve- mesta ·ja koo rautatieralltlem.nustyöt ovat so-
19301: l181lll'aan sitä tarv·etta, jota varten sen on pivaa iklesä- ja talvityötä, IOilisi p. o. radan
19302: edusikunta piäättäJnyt rairoenta1a ja jonika raklennustyöt työttÖIIllyyden torjumiseksi
19303: tarve iSffil jälkeen on vuosi vuodelta lisäJän- pantava mahdollisimman pian ja suuressa
19304: tynyt ja lisääntyy jatkuvasti n~in !kauan mitassa ikäyntiirn.
19305: kuin se saadaan valmiiiksi. Ed~llä €Sitettyylll viitaten ikunrnioittaen
19306: Kyseessä olevan rautati:en r~ennustöiden ehdotamme edusikurunan hyväiksyttäväksi
19307: jatikrumista ikoskeva kysymys oli eduskunnan toivomuksen,
19308: käsiteltäväJnä vuoden 1947 vaJtiop:äivinä
19309: vuoden 1946 v3JltiopäiviHe jätetyn aloit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19310: teen perust'81eJlla ja kuilkuilaitosvaJ.iokunrta, toimenpiteisiin Kontiomäen-Taival-
19311: jonlka valmistel,evasti ikäsiteltäväJksi aloite kosken rautatierakennustöiden jatka-
19312: joutui, on iJ.,olk~uun 23 1päivän!ä 1947 anta- miseksi työttömyysvaroilla ja ottaisi
19313: massaan mietmnössä n: o 8 m. m. lausunut, vuoden 1950 tulo -ja men.oarvioesi-
19314: että olisi väJlttämätöntä jatlkaa töitä, jotta tykseensä vähintään 100 m~1joonan
19315: Ko]llis-SuOOJllen metsävaroj€1I1 !käyttöä huo- markarn suuruisen määrärahan tar-
19316: mattavasti edistävä rataosa saataisiin iliillren- koitusta varten.
19317: teelle ja tö:iJhim: uhratut varat tuottamaan
19318: Helsingiss-ä helm~kuun 11 päivänä 1949.
19319:
19320: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
19321: 455
19322:
19323: XII,1s. - Toiv. al. N:o 205.
19324:
19325:
19326:
19327:
19328: Kuittinen y. m.: Lisätyksesta vuoden 1949 tulo- ja meno-
19329: arvioon l matran ratapihan yli kulkevan ajosillan ra-
19330: kentamiseksi.
19331:
19332:
19333: Ed usk:unnaHe.
19334:
19335: Imatran ratapihan yili kulkeva ajosilta tuHaan kuJjettamaan tehtaan tuotteita var-
19336: olisi pian rakeiMllettava, ikos~a Imatralta sin ilaajaJlle aluEJiehle autoilla.
19337: Neuvostoliittoon on tavarrunikUJljetulksen Kun teollisuuden lisääntyminen maini-
19338: suuri Wiiikenne ja ikum. ratapihan pohjois- tul!la alueella lisää uutta asutusta, tulevat
19339: päässä on !hyvin vaarallin~n :tasoyEik:äytävä, mainitun tasoyliikäytävän haitat yihäti li-
19340: jonlka vartioilmin~ tu:ottaa valtiolle huo- sääm.tymwän ja vaarantaruaan kuil.!lroa. Tä-
19341: mattavat menot. män vuoksi olisi vailtion kiireellisesti ra-
19342: EdelLeen tämän radam: eteläpualelilia on !lreinoottav<a Imatroo rratapihan lkohda:lle yli-
19343: ylksi mruaa:nme suurilm.mista •rautatehtaista, ajoshlta. Lisälksi O!Il voitu todeta, ~ttä val-
19344: Oy V u01kseinnislka, jonika :toiminta tulee en- tiona ei lku!luvan talven ai~ana Olle o1lut
19345: tisestään huomattavasti laajoo.errna&n. OY. riåJttäViästi työttömyystyösuun!Ilitelmia ole-
19346: Vuoksenniska keslkittää ilmiken Imatralla massa ja ikun tämä työ so:pii erinomaisesti,
19347: olevan teolil:isuustoimintansa J:a;kola!ll aJluoolle saanoin iiDuin eräiät muutkin es1ttämäni työt
19348: yiib.tiön myytyä vanihan Vuoiksenniska;ll!a työttömyysaiikan•a suoritettavaksi, ehdotam-
19349: olevan teollisuuslaitoksen alueinoon Imat- me lku!Iliilioittaen eduskunnan päätettäväksi
19350: ran lkauppail.ahle. Nimiikäiän ralkentaa Enso toivomlllksoo,
19351: Gutzeit Oy. parh!aållaan Jalkolan wluoolle
19352: tiilitehdasta, josta tiJetojen mukaan tulee että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
19353: m~suurin. toimenpiteisiin Imatran ratapihan yli
19354: Edel!lä mainitulta ra;uta- ja tiillitehdas- kulkevan ajosillan -rakentamiseksi
19355: aluoolta lkuilikee maanti1e a;lussamainitun työttömyystyönä ja antaisi tätä var-
19356: rautatien po:ikllci, missä Y'likäytäviiJ.lä on ta- ten tarvittavan esityksen lisäyksestä
19357: pahtunut useita lkuolerrnaan johtaneita on- kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
19358: nettomuuksia, llrun varsinkin tiiil.iteb.taalta vioon.
19359: Helsingissä 3 päivänä ihelmilkuuta 1949.
19360:
19361: Juho Kuittinen. .Arttur Koskinen.
19362: Paavo Karjalainen. Matti Mtikki.
19363: Jere Juutila.inen.
19364: XU,19. - Toiv. al. N:o 206.
19365:
19366:
19367:
19368:
19369: T&iniö y. :bi.: TengeU6jot3n rautatiesillan rakentamisesta.
19370:
19371:
19372: E d u s kun n a 11 e.
19373:
19374: Pohjois-Suomessa SIYiksyhlä 1944 suoritta- I'Mttlrakennuksineen, asemaravintoloineen ja
19375: mielllSa tuhojen yihteydessä saksalaiset rä- muussakin suhteessa Kaulirannan asema
19376: jäyttivät ttiy~in 'I'orni01I1-Kttti1itannah ja seh wähiylll1:[:1iiristö tärjma ifiratlk:ustajille-
19377: välisen radoo T€!ngill·iöjOOrrt yH joht·avoo ildn rparliD1111l:at maJhdollistltidet kuin Aava-
19378: rntitä- ja it1ialllhtiesillan. Myöhemmin on saJkSI!I. Jo ylksin edellä esitetyistä itiäkölroh-
19379: tlilBJllie rallmnliettu välliaikaih>en puaclrisilta dista!k:ht johtue!h TelllgeHöjoon rR~tltatiesiilla.n
19380: xnaahtieliikahnettä varten. Varsinainan rau- railrefimminen: oli tatpooll-ineh. Monet
19381: tatiesilta ()lll ed\ltlllOOillikin rliik!entarrnatta, mistä 1I11Utltkin näkökohdat puoltavat sanotulti Erll~
19382: syystä junayhteys voi jatkua vatr1 Aava- lan raikentarrnista.
19383: Sililisan $€Jnialle. Tästä oli -jätltuv~ti öllut Kun lisä!ksi Tiitmmio.n ikunnah alttoolla
19384: mohoolaisia httittoj!l. ja ilåsäkustannUiksia, väestöstä huÖIIllattava osa jo tä1Hillrln k.er-
19385: KttuErannan pohjoisp·UlYlella, Toi'lllion- ja raillla on työttömänä ja työttötnä.in ~uffm tu-
19386: MuooiönjdlrllMHmoosa asuvilLe. AavBBS~ksan lee lkev'ääm: :kuluessa edeB.e:enlkm lmäyty-
19387: as!Eltftl:aa rei myÖSikään aluhperih ole ·raken~ mään, olisi s:bHoo .rakennustöiden tW.oitba-
19388: nettu päät:easreun'!illt:si. Silksi sii!b!ä ei ole m.ine.n täsrtälkin gyyatä aloitettMra ikiireelili-
19389: pliäteaselinaita vaadittavia vllrasbo- y. ,fil. sesti.
19390: Uluj1L T:iilthäirt seuta;tli'kl3ena on•lrln ollut, Edellä et;itettyyn viitaten e:hdotatrutne
19391: että tavaroiden varastoimillim uSei<h tuotta~ lkuhhioittaett edtt!imhnan hy-Väksyttitvällmi
19392: suuria vaikeuksia, eikä Aavasaik:san aJSieiiila toivåmuksen,
19393: ja äien ilälhiyttfipäristö tarjoa pääteasemaJlta
19394: vaanittavia mahdölHsuuilmia matkrtstajille- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19395: kaän. Seh sijaan Kaulirannan asema, joka toimenpiteisiin TengeWJjoen yli joh-
19396: jäi tuMaliiiatta, oo rakennettu rautatien tavan rautatiesi"Uan ra-~tetttamistksi.
19397: päätepil'l.tettä silmä!lä pi1Jäan. '1'11avine va-
19398: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
19399:
19400: Eino Tainio. Toivo Friman.
19401: 457
19402:
19403: XII,2o. - Toiv. al. N:o 207.
19404:
19405:
19406:
19407:
19408: Pyörtä.nö y. m.: Mdärarahasta rautatieläisten asuintalon
19409: rakentami8eksi Joensuuhun.
19410:
19411:
19412: E d u s !k: u n 11 a i l e.
19413:
19414: Joonsuusta on muod08trmut itäilsen raja- selksi ja niilll:pä ovat olemassa täydelHset
19415: s~udun tärlrein ja ~murin il.ii!kJCnnJeilte8kus. piioostuiks,et smä !k:ustam.nusar:viot !kolmen
19416: Niin myös rautatieliilkenteese,en rnähden. ajanmukaisen asui:ntaloo raikentrumiseiksi
19417: Tästä johtuen rautatieläisten luikumruärä vaWon puolesta Jo~uun Tiklkamäl(lllle €li
19418: Joonsuussa m. m. kuluvwn vuoden trumrmi- rautatimilu:een välittömä.i:irrl ikosketuiksoon.
19419: !kuullr lopulla oli tavanoonaisen IJ.mrilrea eii Ensimmäinen näistä taloista valmistui
19420: tarlkaMoon 727 henlki!löä (lii!kenne08asto 324, vuon!lla 1948, käsittäJoo 27 kahden !huollielen
19421: variikiko 283, rataosasto 90 ja varasto 30). ja !keittiön tahi IIDeittokomeron; ja yhden
19422: On huomattava, ~että ,esimei'kiiksi kesälkau- huonOO!n ja: lreittiö'IlJ tllihi lke1ttokOineron
19423: sina lukumiiö:rä m. m. rataosaston !k!Oihda,Ha huoneistoa. Railrennustöiden jäJljHtä on
19424: 1rwusee huomattavasti railoo:nnustöiden joh- vielä olemassa pailkal[a, johO!ll ~kaiikiki ikolrue
19425: d<l8ta. asuirntaioa oo tarlkoitus sijoit.taa, m. m. lk:a-
19426: JOOIJJSuuu rautatieJäis:et edustavat per- p;eara~diekiskoitus, työkalut ja varsinaisessa
19427: heineen lähes 2,300 henkilöä. Onkin luon- perustustyössä tarvittavat mllrennusaineet.
19428: nOillista, että ny'kyiseu huo111eistopula.n ai- Ku,n ottaa huomiOOIIl', että Jooosuun kau-
19429: kana suurin osa rautatieläisistä joutuu IPunlki ei l;ä,hesty\"än rulueliitoiksen taikia voi
19430: a5UililaM1 melko puUtteeltlisissa •ja vffipa ottaa jo tavattoman suuriksi arvioitavien
19431: sarnoa erittäi!ll vailkeissaftci'IlJ oloissa, varsin- yHmääräisten mooojoo lisäksi lkovinlkaan
19432: ikirn k.uu otetaan huom1oon, että runsaasti suuria summia eBirm. lkunnrull'isen twhi puoli-
19433: 113 rautatieliäisistä O!ll siirtolaisia ja rnä:in ilronn3Hisen raJkennustoirminnarn ·aloittami-
19434: ollen heidän mahdollisuutensa saada kun- seml, mistiä johtuoo rautaticläisten ikireä
19435: nollJsia 'asuntoja ovat sekä Joensuun kau- asuntopula tn1ee näin: ollen ilman valtioo
19436: pungissa että sen välittömässä ympäris- taholta ojennettavaa 'll!UttaV'Ra lkättä edetl-
19437: tössä, maan taajimmin asutussa maalais- Leen jaiJlrnmaa:n, saavat rullelkirjoitta.neet
19438: kunnassa, Pielisensuun ikunrrrassa, oHeet lkunlllioittaen ehdottaa eduskull!Ilrun hyvitk-
19439: melko olroJ.attomat. Enää tosi!ll ei rauta- syttävä:ksir toivomuksen,
19440: tieläisiä asu ratapihalla härkävaunuissa,
19441: niilllikuin .pari vuotta sitten, mutta suurelta että hallitus ottaisi vuodet~, 195()
19442: OBaJlta pel'lheinoon alivuoikraJlaisina ja pi,e- tulo- ja menoarvioesitykseensä 30.5
19443: IIIe'ltiä osalta myös kylmissä, v1etoisissa pa.ra- miljoonan markan suuruisen määrä-
19444: keissa. rahan rautatieläisten asuintalon ra-
19445: Edel1WoileV'an huomioiden: onki!ll laadittu kentamiseksi Joonsuuhun.
19446: suunnitelma pu1'an' osittaiseksi poista:mi-
19447: Helsingissä helmikuun 3 päivänä 1949.
19448:
19449: Toivo Pyörtänö. Juho Karvonen.
19450: Va.rma Turunen. Kalle Kauhanen.
19451: Arvo Sävelä.
19452:
19453:
19454:
19455:
19456: 58
19457: 458
19458:
19459: XII,21. - Toiv. al. N:o 208.
19460:
19461:
19462:
19463:
19464: Mustonen y. m.: Asuntojen rakentamisesta Kontiomäen
19465: aseman rautatiehenkilökunnalle.
19466:
19467:
19468: E d u s k u n n a U e.
19469:
19470: Neljän eri rautatien risteysaserrnaiksi muo- ja Taivalik:ooik:>e}le, tulee Kontiomäen :aseman
19471: dootrmeen Kontiom.ä~ aserrna,n lk:one- ja liiik:enn,e · virelä nykyisestäiän huomattavasti
19472: liiik:oonoosastoj'en heclci.Hiikunnan ~ukumäärä risääntymäälll. Hrenik:ilölkuntaa l()ln pakko li-
19473: on nylk:yisin 161 ibJenikilöä. Näinkäälll moni- sätä, ja asuntopula muodostuu ellltistä polt-
19474: ~ukuisellla aserrnam. · henJkilöiknnta ei Oire niin tavan:nmalksi.
19475: suuri kuin aseman kautta tapaJhtuva liikenne Siretämättömän ~asuntopul!~i!n poistaminen
19476: edellyttäisi. Vakinaisen henkilökunnan li- K!ontiomäessä <l!ll mahdoll.lista vain siten,
19477: sä!ksi <m asemaiLLe ollut palkiko sijoittaa n. s. että rautatieJ!aitos rakennuttaa sinne hen-
19478: komeillillusmirehistöä, minlkä rlisäiksi vreturi- ja kiloknnna11.leen asuunot. Äskettäin onkin
19479: li:ilkierrmemiehistöt Ouilusta, Iisalmelta ja pantu \käyntiin 24 prerheelr1e tulevan ·asuin-
19480: Nurmeksesta kuljettavat junia, joiden mie- rallronnuiksen rakennustyöt. Mutta niillllkuin
19481: hittämiruen olisi Kontiomäen varilk:llroase- edellä esitetystä asunnottomi,en luv,usta seil.-
19482: man tehtävä. vi>ää, sillä ei voida tyydyttäiä 'edes asellllan
19483: Näirhilll mouissa suhteissa poiikikeuksretlli- prulVJelulksessa illYt vailrinaisesti olevan hen-
19484: siin toimenpiteisiilll on ollut ryhdyttävä kilöktmnan asuntojen tarv,etta, puhumatta--
19485: yksinomaan Kontiomäessä vallitsevan asun- ilman siitä, että aseman henikirlölk:untaa voi-
19486: top~n -ruoksi. Hanikitrm selvity~ksern mu- taisiin lisätä sen kautta t,apaihtuvan !.liiken-
19487: kaan 161 asemam. lk:one- ja liiikennehenkilö- teen va;atimuJks.ia vastaavasti. Nyt raJlren-
19488: kuntaan !kuuluvasta hrenk:hlöstä on 84 ilman ill!ettavwkSi päätetyn lisäksi olisi rwlrennet-
19489: KontiomäJessä tai sem. välittömässä itäheisyy- tava ainaikin lmlme samJa:nsuuTuista asuin-
19490: dessä oleva;a omll!a asullltoa. Monilukuinen taloa.
19491: jotliklmo heistä samoim. ik:uin lwmennusm1ehis- Edellä 'esitettyyn viitaten ehdotamme
19492: töstäikin: asuu rautatievaunuissa, pa:rakeissa edus'kunnan hyväksyttäV!äiksi toivomuksen,
19493: ja aliv:u:dkralaisina muutenkin aihtaasti rum-
19494: vie.n perheissä tai heidän on oHut pakko että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19495: sijoittaa perheensä toisel!Le paikikakunna!lle. tOimenpiteisiin rautatiehenkilökunnan
19496: Krm KOilltiomäen.---HyrynsruLmen rautatie tarvetta vastaavan asuntomäärän ra-
19497: ailkanaan tuloo jatkettavaksi Suomussalmelle kentamiseksi Kontiomäen asemalle.
19498: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
19499:
19500: J. Mustonen. Matti Meriläinen.
19501: Hannes Tauriainen.
19502: 459
19503: XII,22. - Toiv. atl. N:o 209.
19504:
19505:
19506:
19507:
19508: Kullberg m. fl.: Angående undersökning och förbättring av
19509: vägförhållandena i kust- och skärgårdsbygderna.
19510:
19511:
19512: TiH Riiksdagen.
19513:
19514: Samfäl'ldsel'våga.rn.a i våra kust- oeh vägunderhåill.et bli bättre och underhålls-
19515: stkärgårdsbygder ha rmder ~ånga tider bli- sik:yldigili.eten av vägama för den lOikala
19516: vit av statsmakten i hög grad förs11'IDmade. befollk:ningen lättare att bäJra. I ·traJkter
19517: Detta gWLler i synnerhet bristen på framr- med g1es bosättning bllir självfal\Let V!äg-
19518: lromliga vägar. Kust- och skärgårdstrakten underihåhlet lkostsammare ä,n.• vad faillet är
19519: ihar på grund härav blivit is(jlerad och i bygder d:är bosättningen är tätare.
19520: männisikorna i dessa tralkter råkat i ett Vi har visserligoo i vårt land en lag,
19521: sämre läge .än medborgarna i övriga delar som tillförsäikra;r ilrommunal- och byvägar
19522: av rillmt. understöd frän. det aillmännas sida. Men
19523: Då befolkningen i :k.ust- och skärgårds- detta nnderstöd är docik icik!e tihlräc'ldigt
19524: tralktem·a tihl stor del består ·av småfolk ooh för isolerade ooh avsides bellägna tralkter
19525: fiskare, vore det statsm:aJktens sikyldighet i såsom fallet oftast är med lkustema och
19526: högre _grad än ihi.tiJntills, att främja kom- sikä;rgärdoo. Därför bol'lde dylilka orter i
19527: mrmiikatiOIJJemas utbyggande i sk!ärgården. högre grad än ihitintHls bli föremål för
19528: I större utsträcikning bollde statsunderstöd rupp:märlksamhet oclh stödåtgärder fråln
19529: ges för vägars byggande och på statsmak- statsmaJktens sida.
19530: tens åtgä:rrl ilruude även de 1lämpligaste :Med stöd av det ovanståoode våga un-
19531: vägsträclwingarna undersÖikas. Visserligen dertecknade völ'ldsamt fö:neglå att riksdagen
19532: fillillS det i sikärgårdstrailrt;erna ett fåtal måtte besluta hreanställa,
19533: vägar t. o.m. från äldre tider, men dessa
19534: äro i den ofta steniga terrängen så smaila .u,tt regeringen utan dröjsmål måtte
19535: och gropiga, att de ej fyl!la uutida foro- låta undersöka vägförhållandena i
19536: cingar. A.tt försätta dem i tidsenligt sikicl!:: kust- och skärgårdsbygderna och så
19537: kräver så stora kostnader, ·att ·den i l'legel MW!rj som möjligt överlämna propo-
19538: glest ·bosatta befollkningen ej går i land sition Ull Riksd,agen om vägförbätt-
19539: med dessa utgifter. I större .utsträcl!::ning ringar i sådana trakter där belwvet
19540: borde äv€in vägarna vid ikusten och i sroär- av bättre vägförbindelser särskilt
19541: gården övertagas dir~kt i statens ;vål'ld som gör sig gällande.
19542: ~llmiä.n.na landsvägar. Härigenom skul[e
19543: Helsingfors dem: 11 februari 1949.
19544:
19545: Henrik KuNbe:rg. Matts Forss. Ralf Törngren.
19546: Albert Brommels. C. A. Öhman. Ebba östenson.
19547: Arthur Larsson. Albin Wickman. John Österholm.
19548: V·erner Korsbäck. Levi Jern. J. 0. Söderhjelm.
19549: A. Brander.
19550: 460
19551:
19552: XII,22. - Toiv. al. N :o 209. Soomervnos.
19553:
19554:
19555:
19556:
19557: Kullberg y. m.: Rannikko- ja saaristoseutujen tieolojen
19558: tutkimisesta ja parantamisesta.
19559:
19560:
19561: E d u s kun n a U e.
19562:
19563: Valtiovalta on pit;k1ät •ajat suuressa mää- hoito tulisi täten pai'OOllmaiksi ja niiden
19564: rin laiminlyönyt rrun:nilkko- ja saaristoseu- kunnossapitovelvollisuus paitkailll:ise:lle vä.€8-
19565: tuj.emme yhdysliilkennetilet. Tämä ikookee tölle he~lpomrrna;ksi. Harvaan asutuissa seu-
19566: erityisesti liikennöimiskelpoisten teiden puu- duissa muodostuu teiden ylläpito tietentkin
19567: tetta. Rannikko- ja saaristoseudut ovat ka1liimcrnaiksi kuin ~uduissa, joiden asutus
19568: tämäm: johdosta joutuneet eristetyiiksi ja on taajempaa.
19569: V!äeatö näiNä seuduin: huooompaan aseuna~n MeiHä oo tosin laiki, joka trukaa iknnnan-
19570: ikuin kansa!laiset valtakunnan muissa osissa. ja ikytläteme avustusta yleisistä varoista.
19571: K11in rannikJko~ ja saaristoseutujen väestö Mutta tärrn:ä avustus •ei ik.uitenkaan ole riit-
19572: suurelta osaltruan on pieneläjiä j·31 kalasta- tävä eristetyille ja! syrjäisille seuduille,
19573: jia, olisi vroltiovaJlan ve:lvollisuus OOI(IDl:mäln kuten rann5ikikoje,n ja saaris.t•Oill [aita on
19574: kuin tähän saakka edistää saariston lii- useimmissa tapauksissa. Sen vuoksi olisi
19575: kenneolojen · kehittämistä. Valtioavustusta valtiovallan taholta kohdistettava sellaisiin
19576: olisi annettava suureanmaMa JaajuUJdessa pa:ilkikatkuntiin enemmän huomiota ja avus-
19577: teiden rakentamiseen ja yaltiova1lloo toi- tustoimen!piteitä kuin tähän asti.
19578: mesta voitaisiin myös tutkia sopivimmat Edellä 1esi.tetyn pterusteella :rohikooe:mme
19579: tiesuu:nnat. Saaristossa tosin on joitaikin kunnioittaen ehdottaa eduSikunnarn ptälitet-
19580: reit:ä vieläpä vamJherrnrrnilta 1!1joi'lta, mutta tävälksi toivorrnuiksen,
19581: useinikin lkivisessä maast'OSSa; ne ovat niiln
19582: ikapcita ja tkuoppaisia, etteivät me täytä että hallitus viivytyksettä tutki-
19583: nykyisiä vaatillilulksia. Niiden saatta:mirren tuttaisi ranniklw- ja sooristoseutujen
19584: ajanmukaiseen kuntoon vaatii rniin suuria tieolot ja makdollisimmom, pian an-
19585: ik:ustannu:ksia, että truvallisesti harvassa taisi Eduskunrwlle esityksen tieolo-
19586: asuva V'älestö ei voi näistä menoista sdviy- jen parantatmisesta sell4is1lla seu-
19587: tyä. Rannik!ko- ja, saaristotiet olisi myös duilla, jotka erityisesti ovat parem-
19588: suuremmassa l'ruwjuudessa otettava suoraan pien tieyhteyksien tarpeessa.
19589: valtion hoitoon yleisinä maanteinä. Teiden
19590: Helsingissä 11 päivä,nä helmikuuta 1949.
19591:
19592: Henrik Kullberg. Matts Forss. Ralf Törngren.
19593: Albert Brommels. C. A. Öhman. Ebba östenson.
19594: Arthv Lvsson. Albin Wickman. John Österholm.
19595: Verner Korsbädt, Levi .Jem. J. 0. Söderhjelm.
19596: A. Braader.
19597: 461
19598:
19599: :Xll,2s. - Toiv. aJ. N :o 210.
19600:
19601:
19602:
19603:
19604: Riihimäki y. m.: Honkakosken asemalta Soikon-Lassilan
19605: maantielle johtavan tien ottamisesta valtion hoitoon.
19606:
19607:
19608: Ed u s kunnalle.
19609:
19610: Rautatiet saadaan vasta sitten täydellä käydä yrittämään linja-autoliilloonlllettä sooo-
19611: tehol.ilaam. palV1elema:an maan ja kansan yh- tul;la tiehlä. Li~enmöiminen kohtaa ikuiten.-
19612: teistä ,etua, ikun n<iihln voidaan yhdistää ikin voittamattoonia va~keuiksia, 'elLei tien
19613: asutusloos'k:Uiks1en !kautta !kulkeva maantie- ikullltoisuutta voida nykyisestään pa.mntaa.
19614: verikosto. Tätä tärkeää ibosiooiktkaa siltmäill.ä ffiosb niHden kunti~ voitmavarat eivät
19615: pitäien ovat Laviam. ja Pomarlkun kunna-t jo riitä srunotun ,tiera:ikennuiksen suunniteilman-
19616: vuosia sitten ti,eilain edellyttämän insilnööri- muikaiseen päättämiseen ja tien jat.Jkuvalhll
19617: tclruillisen suunnitelrman mukaam. ailoitta- hoitoon, ja ikoslka t1e !kauttakulikutiwä tuloo
19618: noot rmaantieralkennuiksen Porin-Haapa- yhdessä rautatievel'lkoston ikanssa palvelie-
19619: mäien radan HonikakoSlren asemalta Turma- maan m8&Ililllle ;}a kansamme yhteistä pa-
19620: j!ärv,en ikylän ikautta val,tion: hoidossa olevan rasta, niin tämän p.erustoolla ehdotamme
19621: 8oiikool-Lassilan lllUUlllltielle Lavian pitä- edusikullllloo päätettäN'äJksi toivomulksen,
19622: Jassa. Ti'6n koikonai.spituus on 28.5 iknn.
19623: Honika1lroSken asemalta Lavian !rrujaille rme- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19624: DJetViä osa, 14.6 lkm, on vuosm'a 1931-1932 toimenpiteisiin H onkalwsken asemalta
19625: Talkennettu III a-Tuokan va:rutirmuksi1a vastaa- Soikon-Lassilan .maantielle Lavia:n
19626: vaan kuntoon. Lavian puoleinen osa, n. s. pitäjässä johtavan tien ottamiseksi
19627: Peräikylän tie, on myös l'8lloonnettu Sieillai- valtion hoitoon.
19628: seen: ikuntoon, 'että v. 1948 kesällä voitiin
19629: Helsingissä ihelrmiikuun 4 päivänä 1949.
19630:
19631: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
19632: Lauri Murtomaa. L. 1. Ka.ukamaa.
19633: Arvo Sävelä. Kalle Joukanen.
19634: ll'Jllai Torvi.
19635: 462
19636:
19637: XTI,24. - Toiv. al. N :o 211.
19638:
19639:
19640:
19641:
19642: Riilrimä.ki y. m.: Määrärahasta kunnan- ja kyläteiden val-
19643: tion hoitoon ottamisesta johtuviin menoihin.
19644:
19645:
19646: E .a usk u n nalle.
19647:
19648: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- seensä 100,000,000 mlllrkan arvio-
19649: tyn ed. Riihimäen y. m. rahaasia-·ailoit- määrärahan kunnan- ja kyläteiden
19650: teen n: o 41 perusteluihin ehdotamme, valtion hoitoon ottamisesta johtuviin
19651: menoihin.
19652: että hallitus ottaisi vuoden 1950
19653: valtion tulo- ja menoarvioesityk-
19654: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1949.
19655:
19656: Arvo Riihimäki. Mauri Perkonoja.
19657: Matti Meriläinen. Antto Prunnila.
19658: 463
19659:
19660: XU,25. - Toiv. al. N:o 212.
19661:
19662:
19663:
19664:
19665: Sävelä y. m.: Kankaanpään Kiviniemen-Suodenniemen
19666: Pyykosken paikallistien ottamisesta valtion haltuun.
19667:
19668:
19669: E d u s k u n n a 11 e.
19670:
19671: Lisääntyneen puutavaran kuljetuksen Kun mainittua tietä on nyttemmin ryh-
19672: johdosta Kankaanpään-Vihtiläjärven ky- dytty käyttämään myöskin linja-autolla
19673: län Kiviniemen paikallistien sekä siihen liikennöitävänä kulkutienä, on mielestäm-
19674: liittyvän Suodenniemen kunnan alueella me kohtuutonta, että sen kunnossapito
19675: olevan Sävinkylän läpi kulkevan paikallis- edelleenkin kuuluu vain mainitun tien var-
19676: tien, joiden yhteinen pituus on noin 29 rella asuvalle vähävaraiselle väestölle.
19677: kilometriä, kunto on erittäin kehno. Tiellä Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
19678: on 6 isompaa jokisiltaa ja useampia pikku- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
19679: siltoja, joista johtuen kunnossapitokustan- vomuksen,
19680: nukset ovat kohonneet kohtuuttoman suu-
19681: siksi. Tien alkupuoli kummastakin päästä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19682: on hyvin tiheään asuttua, mutta keskivai- toimenpiteisiin Kankaanpään kun-
19683: heilla on valtion metsämaita noin 5 kilo- nan Vihtiläjärven kylässä olevan
19684: metrin matka. Tämä osa tiestä on harvaan Kiviniemen paikallistien ja sille
19685: asuttua. Nyt on tien varteen perustettu jatkona olevan Suodenniemen kun-
19686: kuitenkin useita siirtolais- ja rintamamies- nan Sävinkylän Pyykosken paikal-
19687: tiloja, joiden asukkaat ovat joutuneet suu- listien ottamiseksi maantieksi ja
19688: ren velkataakan alle. Tästä huolimatta he valtion toimesta kunnossapidettä-
19689: ovat pakoitettuja ottamaan huoltaakseen väksi.
19690: useita satoja metrejä pitkät tieosuudet ja
19691: rahoittamaan niistä aiheutuvat kustannuk-
19692: set.
19693: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
19694:
19695:
19696: Arvo Sävelä. Arvo Riihimäki. Lauri Murtomaa.
19697: Pentti Niemi. Lauri LeppibaJme. Irma. Torvi.
19698: Laura Bra.nder-Wallin. Antto Prunnila. K. Ala.nko.
19699: Kalle J ouka.nen. Hugo Nuorsaari. Toivo Pyörtänö.
19700: L. 1. Kauka.maa.
19701: 464
19702:
19703: XII,26·. - Hemst. mot. N:o 213.
19704:
19705:
19706: Brommels m. fl.: Angående åtgärder för förkortande av
19707: landsvägen Kristinestad-Kaskö.
19708:
19709: T i ll R i k s d a g e n.
19710: Sedan långa tider finnes ett ständigt befolkningen i södra Närpes. De öster om
19711: växande behov att få landsvägen förkor- ån boende skulle få vägen till Kaskö för-
19712: tad mellan de sydösterbottniska kuststä- kortad med ungefär hälften, och de väster
19713: derna Kristinestad och Kaskö, mellan vilka om ån bosatta finge även mycket kQrtQ.re
19714: fägelvagen är endast ungefär 14 km. Mel- väg tili Kristin~tad än för närvanmde.
19715: lan de båda städerna är emellertid lands- D.ii.rjämte skulle genom tvärvägen 13ödra
19716: vä.gen via Näsby i Närpes kommun inemot Närpes på båda sidorna av ån i trafikhän-
19717: 40 km, järnvägen åter via förgreningssta- soonde sammanbindas till en enhet -
19718: tionen Perälä 48 km. Dessa bäda vägar byarna Böle och Bäckby finge sig emellaJl
19719: mellan städerna bildar spetsvinklar, av en 3 km lång väg, medan den un är c: a
19720: vilka den av landsvägen uppkomna är be- 10 km. 1 senare år har mycket vir}}e fors-
19721: tingad av geografiska skäl: den i landet lats per lastbil till Kaskö hamP. utom fr.än
19722: inskjutande Närpesfjärden med den i den- södra Närpes även från fjärmare sy,dliga
19723: gamma utmynnande Närpes ån. Likväl trakter, vilket ytterligare aktualiserat frå-
19724: skulle landsvägen kunna .avsevärt förkor- gan om vägförkortningen.
19725: tas, därest man skulle få till stånd en Det nämnda förbindelsevägsprojektet
19726: spetsvinkeln avtrubbande tvärväg, som i skulle säkerligen ha varit förverkligat f.ör
19727: södra delen av Närpes förenade landsvä- länge sedan, därest inte ofrånkomliga br.o-
19728: garna till Kristinestad och Kaskö. J u byggen lagt hinder i vägen. Närpes å är
19729: längre söderut denn.a förbindelseväg an- på angivet ställe delad i två Mror, .s.om
19730: lades, dess kortare skulle vägen bli mellan dock dess bättre är tämligen Slllllla. l
19731: de två städerna. Men billigast bleve den, mitten av den .en_a ågrenen iir en holme
19732: om den byggdes från Böle by vid Kristi- med ett urberg, en naturlig isbrytare, s.om
19733: nestadsvägen till Bonäset söder om Bäckby skulle lämpa sig väl som b.as för en för
19734: vid Kaskövägen. Från landsvägen i Böle brobygget erforderlig stenkista. Kostna-
19735: leder nämligen en 1.3 km grusad väg till derna för två smärre åbroar torde inte bli
19736: Åminne ångsåg vid ån, och väster om sågen öve:rhövan stor.a, i synn.erhet som kilad
19737: samt mitt emot i samma riktning väster sten kunde fås från stenbrotten i de när-
19738: om ån finns en delvis byggd väg till Kaskö- belägna Bölebergen, men de skulle likväl
19739: vägen. Denna tvärväg, som med relativt bli så tryckande, att d.en ur allmän syn-
19740: små kostnader skulk kunna göras trafika- punkt viktiga planen int.e $lml~ kunna
19741: bel även för de tyn,gsta fQrdon, är sälu;nda förv.erkligas utan statens bistån.d.
19742: 2.s km och .skulle förkmta landsv.äg.en På grund av vad ovan snförts föreslår
19743: mellan Kristinestad och Kaskö med 8 a undertecknade vördsamt att riksdagen ville
19744: 9 km. Enär vägen Böle-Näsby-Bonäset beslnta hemställa,
19745: är ungefär 12 km, skulle den nämnda väg-
19746: förkortningen få sin stora betydelse inte att regeringen måtte låta under-
19747: blott för de båda städerna och den all- söka möjligheterna för åstadkom-
19748: männa genomfartstrafiken, utan även för mande av en förkortning av lands-
19749: den till flera tusen personer uppgående vägen Kristinestad--Kaskö.
19750: Helsingfors den 4 februari 1949.
19751:
19752: Albert Bromm.els. Ebba östenson.
19753: Levi Jern. Verner Korsbäck.
19754: Matts Forss. J. 0. Söderhjelm.
19755: Albin Wickman. Arthur Larsson.
19756: John Öste!'holm. Nils Meinander.
19757: 0. A. Öhman. RaJf Törngren.
19758: Henrik Kulilberg. Ernst von Born.
19759: 465
19760:
19761: XTI,z6. - Toiv. al. N :o 213. Suomennos.
19762:
19763:
19764: Brommels y. m.: Toimenpiteistä J{Tistiinankaupungin ja
19765: Kaskisen välisen maantien lyhentämiseksi.
19766:
19767: E d u s kun n a 11 e.
19768: Jo kauan on ilmennyt kasvavaa tarvetta väestöllekin. Joen itäpuolella asuvat saisi-
19769: saada Etelä-Pohjanmaan rannikkokaupun- vat tien Kaskiseen lyhennetyksi noin puo-
19770: kien Kristiinan ja Kaskisen, joiden etäi- leen, ja länsipuolella asuvat myöskin ny-
19771: syys toisistaan linnuntietä on ainoastaan kyistä paljon lyhemmän tien Kristiinaan.
19772: noin 14 km, välinen maantien lyhemmäksi. Sen ohella saataisiin poikkitien avulla yh-
19773: Maanteitse Närpiön kunnan Näsbyn kautta distettyä Närpiön eteläosa joen molemmin
19774: on näiden kaupunkien väliä lähes 40 km, puolin liikenteellisessä suhteessa - Bölen
19775: rautateitse taas Perälän risteysaseman ja Bäckbyn kylien välinen tie tulisi 3 km: n
19776: kautta 48 km. Nämä molemmat tiet kau- pituiseksi, kun se nyt on noin 10 km.
19777: punkien välillä tekevät teräviä mutkia, Viime vuosina on viety paljon puutavaraa
19778: jotka maantien osalta johtuvat maantie- kuorma-autoilla Kaskisen satamaan paitsi
19779: teellisistä syistä: syvälle maahan työnty- Etelä-Närpiöstä" myös kauempana etelässä
19780: västä Närpiönselästä ja siihen laskevasta olevilta seuduilta, mikä on saattanut tien
19781: Närpiönjoesta. Kuitenkin voitaisiin maan- lyhentämiskysymyksen vieläkin ajankohtai-
19782: tietä huomattavasti lyhentää, mikäli saatai- semmaksi.
19783: siin aikaan poikkitie, joka Närpiön etelä- Mainittu yhdystiesuunnitelma olisi var-
19784: osassa yhdistäisi Kristiinaan ja Kaskiseen maan toteutettu jo kauan sitten, elleivät
19785: vievät maantiet. Mitä pitemmälle etelään välttämättömät siltarakennukset olisi olleet
19786: tämä yhdystie rakennettaisiin, sitä lyhem- esteenä. Närpiön joki on mainitulla pai-
19787: mäksi tulisi tie kaupunkien välillä. Mutta kalla jakaantunut kahteen haaraan, sen
19788: se tulisi halvemmaksi, jos se rakennettai- parempi tosin melko kapeaan. Toisen joki-
19789: siin Bölen kylästä Kristiinantiestä Bo- haaran keskellä on kalliosaari, luonnon
19790: nasun Bäckbyn eteläpuolella Kaskisen muodostama jäänmurtaja, joka soveltuisi
19791: tien varrella. Bölessä johtaa maantieltä hyvin siltarakennukselle tarvittavan kivi-
19792: nimittäin 1.3 km: n pituinen soratie joen arkun perustaksi. Kahden pienehkön joki-
19793: varrelle Åminnen höyrysahalle, ja siitä län- sillan kustannukset eivät muodostune ko-
19794: teen aivan vastapäätä samassa suunnassa vin suuriksi, varsinkin kun kiveä voitaisiin
19795: joen länsipuolella on osittain rakennettu saada lähellä sijaitsevan Bölebergin kivi-
19796: tie Kaskisen tielle. Tämä poikkitie, joka louhimosta, mutta kuitenkin ne tulisivat
19797: voitaisiin suhteellisen pienin kustannuksin siksi rasittaviksi, ettei yleiseltä näkökan-
19798: saada liikennöitävään kuntoon myös ras- nalta tärkeätä suunnitelmaa voitaisi toteut-
19799: kaimpia ajoneuvoja varten, on siten 2.s km taa ilman valtion avustusta.
19800: ja lyhentäisi Kristiinan ja Kaskisen vä- Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet
19801: listä maantietä 8 a 9 km. Koska tie Böle ehdottavat kunnioittaen eduskunnan pää-
19802: -Näsby-Bonäset on noin 12 km, mainittu tettäväksi toivomuksen,
19803: tienlyhennys olisi suuresta merkityksestä, ei
19804: yksinomaan molemmille kaupungeille ja että hallitus tutkituttaisi mahdol-
19805: yleiselle kauttakulkuliikenteelle, vaan usei- li$uudet Kristiinankaupungin-Kas-
19806: hin tuhansiin nousevalle eteläisen Närpiön kisen maantien lyhentämiseksi.
19807: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1949.
19808: Albert Brommels. Ebba östenson.
19809: Levi Jern. V·erner Korsbäck.
19810: Matt.s Forss. J. 0. Söderhjelm.
19811: Albin Wickman. Arthur Larsson.
19812: John Österholm. Nils Meinander.
19813: C. A. Öhman. Ralf Törngren.
19814: Henrik KuNberg. Ernst von Born.
19815: 59
19816: 466
19817:
19818: Xfi,27. - Toiv. al. N:o 214.
19819:
19820:
19821:
19822:
19823: Mannila y. m.: J outsan kunnassa olevan Marjotaipaleen
19824: kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
19825:
19826:
19827: E d u s k u n n a ll e.
19828:
19829: Marjotaipaleen kylätie J outsan kunnassa yleisluontoiseksi. Joutsa-Mikkeli linja-
19830: perustettiin vuonna 1917 ja uusittiin pe- auto liikennöi siitä ja Osuusmeijerin kuor-
19831: rusteellisesti vuonna 1930. Tie on 14 km ma-auto on myös säännöllinen tien käyt-
19832: pitkä ja yhdistää se Joutsan kirkolta Hir- täjä. Puutavaran kuljetus on myös muo-
19833: vensalmelle ja edelleen Mikkeliin menevän dostunut suureksi, ollen vuosittain yli
19834: tien Joutsasta Pertunmaalle ja Mäntyhar- 10,000 ms ja rasittaa tietä huomattavasti.
19835: julle menevään tiehen. Se on kaikissa vai- Tien vaikutuspiirissä on asukkaita n.
19836: heissaan kysynyt paikkakunnan etupäässä 1,000 henkeä ja sijaitsee siellä 2 kansakou-
19837: vähävaraiselta pienviljelijäväestöitä suuria lua. Tälle alueelle on tehty myös n. 10 ti-
19838: uhrauksia. Tätä väestöä on tien osakkaina laa siirtoväelle. Tällaisen syrjäisen karun
19839: kaikkiaan 110. Tien kunnossapitokustan- seudun asukkaille nykyiset suurentuneet
19840: nuksia, jotka vuosittain ovat 180,000 mark- tiekustannukset ja nykyisen liikenteen ai-
19841: kaa, lisäävät vielä huomattavasti 340 met- heuttama tienkulutus tuo eteen liian suu-
19842: riä leveän Ollinsalmen lauttauskustannuk- ria rasituksia. Eikä ilman valtion tiente-
19843: set, joka Ollinsalmi katkaisee tien. Tie- komenetelmiä tuollaista yleisen liikenteen
19844: kunta pitää lautan kunnossa, mutta laut- rasittamaa tietä kyetä pitämään ajan vaa-
19845: turi saa palkkansa ylikulkijoilta. Lautta timusten mukaisessa kunnossa.
19846: rakennettiin uusi vuonna 1947 ja tuli se Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
19847: maksamaan 250,000 markkaa. Tien osak- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
19848: kaita samoinkuin muitakin tien käyttäjiä täväksi toivomuksen,
19849: rasittavat korkeanlaiset lossimaksut. Salmi
19850: kun on leveä, täytyy siinä pitää suhteelli- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19851: set maksut, että lautturi saa työstään kun- siin Joutsan kunnassa olevan Marjo-
19852: nollisen palkan. taipaleen kylätien valtion haltuun
19853: Liikenne on tällä tiellä tullut täysin ottamiseksi.
19854: Helsingissä 3 päivänä helmikuua 1949.
19855:
19856: Onni Mannila. Wiljam Sarjala.
19857: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
19858: Edvard Pesonen. J. F. Tolonen.
19859: 467
19860:
19861: Xll,2s. - Toiv. al. N:o 215.
19862:
19863:
19864:
19865:
19866: Mannila y. m.: Hartolan ja Joutsan kunnissa olevan Putki-
19867: järven kunnantien ottamisesta valtion hoitoon.
19868:
19869:
19870: E d u s k u n n a 11 e.
19871:
19872: Hartolan kirkolta rakennettiin 45 vuotta Joutsan puolella n. 1,000 henkeä asukkaita.
19873: sitten Leppäkosken ja Putkijärven kylä- Tien vuotuinen kunnossapito on ollut
19874: kimtien kautta n. 30 km pitkä maantie, 322,400 markkaa. Siirtoväkeä on sijoi-
19875: joka Joutsan ja Luhangan rajamailla tettu tien vaikutuspiiriin yli kymmenen
19876: päättyy Joutsan-Luhangi:m maantielle. taloa.
19877: Tie rakennettiin ensin kylätieksi ja avusti Kun näissä pitäjissä on lisäksi monta
19878: työtä Hartolan kunta antamalla lainajy- muuta kylä- ja kunnantietä, tulevat nämä
19879: västön viljaa tien rakentajille, joka vilja tierasitukset näiden seutujen väestölle koh-
19880: soudettiin veneellä Kirkkolan lahdesta tuuttoman raskaiksi. Tämä Putkijärven tie
19881: Joutsan puolella olevaan Pappisten lah- on siinä kunnossa ja paremmassakin, kun
19882: teen. Nyttemmin tie on Hartolan kunnan jotkut Itä-Hämeessä olevat valtion hal-
19883: tienä pidetty kunnossa. Tie palvelee suu- lussa ja valtion teinä kunnossapidettävät
19884: relta osalta kauttakulkuliikennettä. Siitä maantiet.
19885: kulkee joka päivä linja-auto, liikennöiden Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
19886: Heinolan asemalta Luhangan Tammijär- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
19887: velle ja sietä edelleen Jyväskylään. Kun toivomuksen,
19888: niin sanottu Vartiamäen tie Leivonmäen
19889: turvetehtaan kautta valmistuu, niin tulee että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19890: siitä suorin tie Jyväskylään johtavalle lii- siin Hartolan ja J outsan kunnissa
19891: kenteelle. olevan Putkijärven kunnantien otta-
19892: Tien vaikutuspiirissä Hartolan puolella miseksi yleiseksi, valtion hoidossa
19893: on n. 2,000 henkeä, Sysmän, Luhangan ja pidettäväksi maantieksi.
19894: Helsingissä helmikuun 3 päivänä 1949.
19895:
19896: Onni Mannila. Antti J. Rantamaa.
19897: Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala.
19898: Edvard Pesonen. J. F. Tolonen.
19899: 468
19900:
19901: XII,29. - Toiv. al. N :o 216.
19902:
19903:
19904:
19905:
19906: lYia.nnila. y. m.: Maantien rakentamisesta Puukemian turve-
19907: suoUa Lewonmäen pitäjässä Putkijärven tienristeykseen.
19908:
19909:
19910: E d u s k u n n a ll e.
19911:
19912: Leivonmäen pitäjässä on Puukemialla Putkijärven tieltä tuleva liikenne paa-
19913: teollisuuslaitos ns. turvesuon nimellä. Tältä sisi tämän-kautta suoraan Jyväskylään, eikä
19914: suolta on rakennettu maantie, joka yhtyy tarvitsisi kulkea kovin mäkistii tietä Kär-
19915: Jyväskylään menevään maantiehen Ruta- kisten salmelle ja sieltä lautalla yli Päijän-
19916: lahdessa. Tältä turvesuolta on Hartolan teen.
19917: kirkolta tulevan Putkijärven tienristeyk- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
19918: seen 8 km, jolla matkalla ei ole tietä. Kun ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
19919: tähän valmistuisi tie, lyhenisi Luhangasta toivomuksen,
19920: matka Jyväskylään 30 km. Tämä 8 km pi-
19921: tuinen tie saattaisi myös Leivonmäen pitä- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19922: jässä olevan V artiamäen kylän liikenteen siin n. 8 km pituisen maantien ra-
19923: yhteyteen. Maasto tällä matkalla on ta- kentamiseksi Leivonmäen pitäjässä
19924: saista hiekkakangasta ja siis helppoa tien olevalta Puukemian turvesuolta Var-
19925: rakentamiseen. Kun maat tämän tiesuun- tiamäen kylän kautta Putkijärven
19926: nan varsilla ovat valtion metsämaita, tulee tien risteykseen.
19927: puutavaran kuljetus täältä parantumaan.
19928: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
19929:
19930: Onni Ma:nnila.. Antti J. Rantamaa.
19931: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen.
19932: 469
19933:
19934: Xll,3o. - Toiv. a.l. N:o 217.
19935:
19936:
19937:
19938:
19939: Sarja.la. y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maa,ntien m-
19940: kentamiseksi Leivonrnäen Havumäen kylästä J outsan
19941: Pajumäen kylätielle.
19942:
19943:
19944: E d u s k u n n a ll e.
19945:
19946: Mikkelin läänin luoteisosassa sijaitseva tulisi, koska väli on suhteellisen tasainen,
19947: Leivonmäen pitäjä on pinta-alaansa nähden ilmeisesti muodostumaan vilkkaasti liiken-
19948: maan metsärikkaimpia. Suurien puutavara- nöitäväksi kauttakulkutieksi.
19949: erien kuljettaminen on kuitenkin hankalaa Valtion toimesta on maanhankintalain
19950: ja tulee kalliiksi vaikeiden kuljetusreittien, mukaan perustetuille n. k. kylmille tiloille
19951: lähinnä huonojen tieolojen takia. Tieolot viime aikoina tehty myöskin runsaasti teitä.
19952: ovat taas jääneet heikoiksi pääasiassa siksi, Tästähän ei ole muuta kuin hyvää sanotta-
19953: että asutus on harvaa ja tilat pieniä. Osit- vaa. Samanlaista tukea tarvitsisivat myös-
19954: tain on kuntakin pyrkinyt tieasioita hoita- kin muut uudis- ja pientilalliset, jotka
19955: maan, pitämällä kunnossa eräitä yleistä lii- heikkovaraisina ovat voimattomia suoritta-
19956: kennettä palvelevia tiepätkiä. Erään täl- maan pitkiä tieosuuksiaan. Nyt kyse~sä
19957: laisen kunnan tien päätepisteen, nimittäin olevaan tien vaikutuspiiriin tulisi kuulu-
19958: n. k. Lapin maantien ja Joutsan kunnassa maan mainitunlaisia viljelijöitä. Kun tien
19959: olevan Pajumäen kylätien välillä on n. 7 km teolla tultaisiin hyödyttämään laajojen
19960: pituinen tietön väli. Tekemällä tälle välille alueiden puutavaran kuljetuksia ja muuta-
19961: maantie lyhennettäisiin pitäjän itäosasta kin yleistä liikennettä, ehdotamme kunnioit-
19962: suoritettavaa puutavaran maantiekuljetusta taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
19963: n. 15 m ja saatettaisiin toistakymmentä sen,
19964: pienviljelijää, joiden joukossa on muutamia että hallitus toimituttaisi tutki-
19965: uudistilallisia, tiestä välittömästi hyöty- muksen maantien rakentamiseksi val-
19966: mään. Lisäksi tämä tie lyhentäisi Hirven- tion varoilla Leivonmäen kunnan
19967: salmelta ja Joutsan itäosasta Jyväskylään Havumäen kylästä J outsan kunnassa
19968: suuntautuvaa matkaa lähes 20 km: llä ja sijaitsevalle Pajumäen kylätielle.
19969: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1949.
19970:
19971: Willja.m. Sa.rja.la. Toivo H. Kinnunen.
19972: Onni Mannila. Ma.rtti Suntela.
19973: Edvard Pesonen.
19974: 470
19975:
19976: XI1,3L - Toiv. al. N :o 218.
19977:
19978:
19979:
19980:
19981: Koskinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra-
19982: kentamiseksi Kalmarin kiylästä Jyvasklylän-Kokkolan
19983: maantieltä Baarijärven-Kannonkosken maantielle.
19984:
19985:
19986: E d u s k u n n a ll e.
19987:
19988: Kunnolliset liikenneyhteydet ja tiet ovat vaa maata, eikä tiealueella esiinny suurem-
19989: laajassa ja harvaan asutussa maassa maa- pia puroja, joten tien rakentaminen ei ai-
19990: seudun elämän perusedellytyksiä, erittäin- heuta suurempia kustannuksia. Edelleen on
19991: kin sellaisilla alueilla, joissa on huomatta- kysymyksessäoleva tiealue erittäin tärkeä
19992: van paljon asutusta. Voimassaolevan tie- yhtymäkohta Kalmari-Koski-Pylkönmäki
19993: lain puitteissa ei läheskään kaikilla alueilla -Myllymäki maantiehen. Kun lisäksi alue
19994: ole mahdollisuutta saada tieoloja edes vält- käsittää valtaosaltaan pienviljelijäväestöä,
19995: täväänkään kuntoon. Teiden rakentamisen on tiealueen asukkailla varallisuus yleensä
19996: kautta pyritään saamaan läheistä vuorovai- heikko, joten omatoimisesti ei kysymyksessä
19997: kutusta toisiin kylä- ja asutusalueisiin. olevan alueen väestö voi tietä itselleen ra-
19998: Kun myöskin tieverkoston parannuttua kentaa. Edellämainittu tie olisi rakennet-
19999: kai:lsan taloudellinen asema niillä alueilla tava kiireellisenä työttömyystöihin .vara-
20000: huomattavasti paranee, jotka pääsevät vä- tuilla määrärahoilla.
20001: littömän kulkuyhteyden läheisyyteen, olisi Edellä esitetyn perusteella ja pitäen erit-
20002: tieverkoston laajentamiseksi ryhdyttävä täin tarpeellisena, että edellä mainitun
20003: toimenpiteisiin. Katsaus kartalle kulkuyh- alueen asukkaat pääsisivät nauttimaan niitä
20004: teyttä silmälläpitäen osoittaa, että alue, oikeuksia, joita tieyhteyksien varsilla asu-
20005: jossa on 96 tilaa ja pinta-ala yhteensä vat asukkaat saavat, ehdotamme kunnioit-
20006: 6,943.s hehtaaria, josta viljeltyä 363.2 heh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20007: taaria, ja johon alueeseen voimassaolevan muksen,
20008: asutuslainsäädännön puitteissa tulee asutus
20009: huomattavasti lisääntymään, on Jyväskylän että hallitus toimituttaisi tutki-
20010: -Kokkolan maantieltä Kalmarin kylästä muksen maantien rakentamisesta
20011: 83.1 kilometriltä lukien Jyväskylästä ja Kalmarin kylästä kilometriltä 88.1
20012: joka kulkee Löytömäki-Sapra-ahon kylien Jyväskylästä lukien Löytömäen ja
20013: kautta Saarijärvi-Kannonkoski maantie- Bapra-ahon kylien kautta Baarijär-
20014: hen kilometrillä 13.1. Tien pituus on noin ven-Kannonkosken maantiehen ki-
20015: 13 kilometriä, joka on heikossa kunnossa lometr~'llä 13.1.
20016: oleva kylätie. Maa-alue on kauttaaltaan ko-
20017: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
20018:
20019: Arttur Koskinen. Laura Brander-Wallin.
20020: P. Karjalainen. E. Pusa.
20021: K. Alanko. V. Puumalainen.
20022: 471
20023:
20024: XII,a2. - Toiv. al. N:o 219.
20025:
20026:
20027:
20028:
20029: Palovesi y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Haa-
20030: pamäen-Ruoveden väliseltä m•aantieltä Yltiän rautatie-
20031: seisakkeelle.
20032:
20033:
20034: E d u s k u n n a ll e.
20035:
20036: Haapamäen-Porin rautatien valmistut- ville, olisi tiellä paikallisesti ensiarvoinen
20037: tua liikenteelle v. 1938 laadittiin tie- ja merkitys myös Vilppulan ja Pohjaslahden
20038: vesirakennushallituksen toimesta suunni- kuntien pohjoisosissa asuvien liikenneyh-
20039: telma maanteiden rakentamisesta mainitun teyksien helpottajana.
20040: radan varteen tulleille sellaisille liikenne- Suunnitellun tien kokonaispituudeksi tu-
20041: paikoille, jotka olivat aikaisemmin tiever- lisi n. 4.5 km, josta Haapamäen-Ruo-
20042: koston ulkopuolella. Tässä tarkoituksessa veden maantieltä lähtevä kilometrin mit-
20043: varattiin m. m. määräraha maantien raken- tainen alkuosa suuntautuisi nykyisinkin
20044: tamiseksi Haapamäen-Ruoveden väliseltä autoliikenteelle kelvollista Ylä-Kolkin pai-
20045: maantieltä Pihlajaveden pitäjässä sijaitse- kallistietä, minkä jälkeen tien pohjana on
20046: valle Yltiän seisakkeelle. Suunnitellun tien edelleen noin kilometrin mittainen osa yk-
20047: osalta suoritettiin myös linjoitus ja punni- sityisten toimesta rakennettua paikallis-
20048: tustyöt, joita jatkettiin edelleen Yltiän tietä. Kokonaan uutta tietä jäisi raken-
20049: seisakkeelta Karimon talon kohdalle Pihla- nettavaksi vain 2.5 kilometriä, joka sekin
20050: javeden-Virtain välisellä maantiellä. Sota voidaan johtaa maastoon, missä ei tule
20051: keskeytti kuitenkin töiden käyntiinpanemi- suuritöisiä eikä kustannuksiltaan kalliita
20052: sen, eikä k. o. tietä varten ole uudelleen leikkaus- eikä siltatöitä. Paikkakunnan työ-
20053: myönnetty määrärahoja. voimatilanne on nykyään sellainen, että
20054: Kun Yltiän seisakkeelle ei nykyisin johda työntekijät tietyömaalle saataisiin paikalli-
20055: mitään sellaista tietä, jota maan ollessa sen väestön keskuudesta. Kun Pihlajave-
20056: lumettomana voitaisiin liikennöidä kuorma- den kunta kokonaisuudessaan on jäänyt
20057: tuilla hevosajoneuvoilla vielä vähemmän tieoloihin nähden lapsipuolen asemaan, ja
20058: autoilla, ovat Yltiän seisakkeen lähellä asu- kunnalla tästä johtuen ovat edessään kan-
20059: vat liikenneyhteyksiin nähden erikoislaa- tokykyynsä nähden ylivoimaiset tiemenot,
20060: tuisen vaikeassa asemassa. Erittäin tärkeä ei edellämainitun tien rakentaminen kun-
20061: olisi tien saaminen puutavarankuljetuksien, nantienä ole mahdollista.
20062: mutta samoin myös maatalouden harjoitta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20063: misen sekä elintarvike- ja postinkuljetuksien eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20064: kannalta. Kun puutavarakuljetuksia voi-
20065: taisiin tien valmistumisen jälkeen ohjata että hallitus vuoden 1950 tulo- ja
20066: nykyistä paljon suuremmassa määrin menoarvioesitykseensä ottaisi riittä-
20067: Yltiän seisakkeelle, helpottaisi se osaltaan vän suuren nykyisiä kustannuksia
20068: tilan ahtaudesta johtuvia kuormausvaikeuk- vastaavan määrärahan maantien ra-
20069: sia Haapamäen rautatiesolmukohdassa. kentamiseksi H aapamäen-Ruoveden
20070: Paitsi Yltiän seisakkeen ja edellämainitun väliseltä maantieltä Yltiän rautatie-
20071: maantien välittömässä läheisyydessä asu- seisakkeelle.
20072: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1949.
20073:
20074: Eino PaJovesi. Väinö Rankila.
20075: T. N. Vilhula.
20076: 472
20077:
20078: :XU.33. - Toiv. al. N:o 220.
20079:
20080:
20081:
20082:
20083: Palovesi y. m.: Saarijä1'Ven Kolkanl-ahden-Pylkönmäen
20084: paikallistien ottamisesta valtion hoitoon.
20085:
20086:
20087: E d u s k u n n a ll e.
20088:
20089: Silmäy& maantiekarttaan osoittaa, että siksi suuria vaikeuksia, ettemme voi tällä
20090: m. m. Keski-Suomen pohjoisosissa on val- hetkellä paljoakaan rakentaa toivomuksia
20091: tion välittömässä hallinnassa olevia maan- sen mahdollisuuden toteutumiselle. Tästä
20092: teitä suhteellisen harvassa. Sen sijaan on johtuen onkin välttämätöntä etsiä muita
20093: todettava, että paikallistierasitus painaa ratkaisuja edellämainittujen pitäjien Saari-
20094: varsin raskaana huomattavaa osaa maaseu- järven ja Pylkönmäen välisten maantie-
20095: dun yleensä vähävaraista maataloudesta olojen korjaamiseksi mahdollisimman pikai-
20096: elävää pienviljelijäväestöä. Lienee aiheel- sesti.
20097: lista todetakin, että eräs suurimpia yhteis- Paikallistiehoitokuntien ja kuntien avus-
20098: kunnallisia epäkohtia on ollut ja on yhä tuksien varassa on rakennettu ja ylläpi-
20099: edelleenkin maantierasituksen epäoikeuden- detty jo varsin pitkän ajan yleisessäkin
20100: mukaisessa jakautumisessa eri yhteiskunta- liikenteessä ollut paikallistie Saarijärven
20101: ryhmien ja piirien kesken. Valtiovallan Kolkanlahdesta Pylkömän Kuoppalan ky-
20102: velvollisuuksiin kuuluukin kiinnittää en- län kautta Pylkönmäen kirkonkylää:q.
20103: tistä enemmän huomiota erikoisesti n. s. Tämä tie joka kulkee väkirikkaiden Lehto-
20104: kautta- eli läpikulkumaanteiden valtion lan ja Kuoppalan kylien kautta on pituu-
20105: välittömään hoitoon ottamisessa. deltaan 24 km, ja muodostuu hiukan ly-
20106: Saarijärven ja Pylkönmäen pitäjien vä- hyemmäksi, kuin edellä mainittu Saarijär-
20107: linen maantieyhteys on m. m. varsin puut- ven kirkonkylästä Matosalmen lossin ja
20108: teellinen ja kiireellisen korjauksen tar- Mahlun kylän kautta Pylkönmäelle johtava
20109: peessa. Myönnettävä kyllä on, että Saari- tie.
20110: järveltä Mahlun kylän kautta on suora Huomioon ottamalla vielä sen tosiasian,
20111: maantieyhteys Pylkönmäelle ja edelleen että Suolahti-Haapajärvi rautatietä on
20112: Myllymäen rautatieasemalle. Valitettavaa alettu vihdoinkin voimakkaammin tosin
20113: tästä tiestä puhuttaessa on kuitenkin se, työttömyysmäärärahojen turvin rakenta-
20114: että tällä tiesuunnalla on varsin lähellä maan, joka käytännössä merkitsee sitä, että
20115: Saarijärven kirkonkylää n. s. Matosalmen tämä rata kokonaisuudessaan tulee lähivuo-
20116: vaikeasti sivuutettava lossi. Esimerkkinä sina rakennetuksi, ellei ylipääsemättömiä
20117: saanemme todeta, että lukuisissa tapauk- esteitä tielle tule. Tämän ratasuunnan rau-
20118: sissa syksyisin järven jäätyessä ja keväisin tatieasemista on myöskin suunnitelmat jo
20119: jäiden lähtiessä keskeytyy liikenne tällä valmiina ja voimme todeta, että Saarijär-
20120: tiellä autoilla ja kuormatuilla hevosajoneu- ven Kolkanlahteen rakennetaan asema, to-
20121: voilla useampien viikkojen ajaksi, tuottaen dennäköisesti hyvin lähelle juuri Kolkan-
20122: siten sekä paikalliselle että yleiselle liiken- lahti-Pylkönmäki maantieristeystä. Tästä
20123: teelle erittäin suuria vaikeuksia. on luonnollisena seurauksena, että aseman
20124: Niin toivottavaa ja tarpeellista, kuin ja rautatien valmistuttua muodostuu Pyl-
20125: sillan aikaansaaminen tämän runsaan 300 könmäeltä voimakas liikenne Kuoppalan ja
20126: metriä käsittävän Matosalmen lossin tilalle IJehtolan kylien kautta Kolkanlahden rau-
20127: olisikin, niin näyttäa siinä suhteessa olevan tatieasemalle. Näin ollen on täysin aiheel-
20128: XII,33. - Palovesi y. m. 473
20129:
20130: lista ja välttämätöntä, että tämän tien hen, puhuvat puolestaan Kolkanlahti-
20131: kunnostaminen ensi tilassa saatetaan tätä Pylkönmäki paikallistien yleiseksi tieksi
20132: jo nykyistä mutta varsinkin tulevaa liiken- saattamisen puolesta.
20133: nettä vastaavaan kuntoon. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20134: Mainittakoon vielä, että Kolkanlahti- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
20135: Pylkönmäkitiehen liittyvät seuraavat kylä- vomuksen,
20136: kuntatiet Saarijärven kunnan alueella 14
20137: km pituinen Harjun Matinpuron tie, 4 km että hallitus ryhtyisi toimenpitei- ·
20138: pituinen Muittarin tie, 8 km pituinen Kos- siin, että Saarijärven Kolkanlahden
20139: kenkylän tie, 9 km pituinen Mahlun tie ja -Pylkönmäen välinen paikallistie
20140: Pylkönmäen kunnan alueella 5 km pituinen otettaisiin ensi tilassa nykyisessä
20141: Karajoen tie. Edellämainitut lukuisat ky- kunnossaan valtion välittömään hoi-
20142: läkuntatiet, jotka liittyvät tähän runkotie- toon.
20143: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
20144:
20145: Eino Palovesi. T. N. Vilhula.
20146: Päiviö Hetemäki.
20147:
20148:
20149:
20150:
20151: 60
20152: 474
20153:
20154: Xll,a4. - Toiv. aJl. N :o 221.
20155:
20156:
20157:
20158:
20159: Palovesi y. m.: Pylkönmäen pitäjän Paajalan kylätien otta-
20160: misesta valtion hoitoon.
20161:
20162:
20163: E d u s k u n n a ll e.
20164:
20165: Pylkönmäen pitäjässä on Paajalan kylä- kin puutavarakuljetuksen johdosta, aiheut-
20166: tie pituudeltaan 12.6 km. Tämä tie yhdis- taen siten tiehoitokunnalle varsin suuria
20167: tää toisiinsa kaksi valtamaantietä nimit- vaikeuksia, pysyttääkseen tien sellaisessa
20168: täin Myllymäki-Pylkönmäen k.k.-Kars- kunnossa, että pienet valtion avustukset
20169: tulatien ja Väätäiskylä-Puolimatka-Kan- ovat olleet saavutettavissa.
20170: gasaho-Karstulatien. Yleisesti on tullut Kylätienä Paajalan tie on ollut jo 20
20171: tunnetuksi, että kahden valtamaantien vuotta. Suurin ponnistuksin on tämä pai-
20172: yhdistäjänä oleva paikallistie joutuu väki- kallistie pidetty aina suhteellisen hyvässä
20173: sinkin voimakkaan yleisen liikenteen alai- kunnossa, joten kaikki asialliset näkökohdat
20174: seksi, vaikka tien kunnostamisesta kantaa puhuvat sen puolesta, että tämä tie olisi
20175: vastuun vain tiehoitokunta, jonka jäsenis- viipymättä otettava yleisesti liikennöitynä
20176: tön ja asiakaspiirin muodostaa taloudelli- tienä valtion välittömään hoitoon.
20177: sissa vaikeuksissa ponnisteleva pienviljelijä- Edellä esittämämme perusteella ehdo-
20178: väki, niinkuin onPaajalankin kylätien suh- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
20179: teen asianlaita. täväksi toivomukSen,
20180: Huomioon ottamalla, että Paajalan kylä-
20181: tien välittömässä yhteydessä on huomatta- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20182: vat määrät valtion ja puutavarayhtiöiden siin, että Pylkönmäen pitäjässä oleva
20183: omistamia metsiä ja koska puiden uittami- 12.6 km:n pituinen Paajalan kylätie
20184: selle tarpeellisia vesiväyliä ei sanottavasti yleisesti liikennöitynä kauttakulku-
20185: ole, niin tämä paikallistie on joutunut erit- tienä otetaan ensi Ulassa valtion
20186: täin raskaan kuormituksen alaiseksi myös- välittömään hoitoon.
20187: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
20188:
20189: Eino Palovesi. T. N. Vilhula.
20190: Markus Niskala.
20191: 475
20192:
20193: XII,~35. - Toiv. a.l. N:o 222.
20194:
20195:
20196:
20197:
20198: N. Nurminen y. m.: Kniivilästä Evijärven-Lappajärven
20199: maantielle johtavan kyZätien ottamisesta valtion haltuun.
20200:
20201:
20202: E d u s k u n n a ll e.
20203:
20204: Kunnollisten maanteiden merkitys kan- joen yli johtavaa siltaa. Kun tien kuntoon
20205: samme elämän parantamiseksi on todettu saattaminen tulisi asiantuntijoiden laskel-
20206: erittäin suureksi sekä taloudellisessa että mien mukaan maksamaan noin neljä mil-
20207: muissakin suhteissa. Teiden kautta pyri- joonaa markkaa, niin se on tien varrella
20208: tään eri paikkakuntia saattamaan läheisem- asuville vähävaraisille ylivoimainen tehtävä.
20209: pään vuorovaikutukseen keskenään ja siten Se olisi myös epäoikeudenmukaista heitä
20210: helpottamaan kansalaisten toimeentuloa. kohtaan, koska heidän käyttönsä tiehen on
20211: Teiden tarve maassamme on erittäin suuri, vain murto-osa tien kokonaiskäytöstä.
20212: mutta ennenkaikkea niitä pitäisi pyrkiä Mutta tien kuntoon saattaminen on aivan
20213: rakentamaan sellaisille seuduille, missä voi- välttämätön heidän toimeentulolleen, kun
20214: taisiin valtion tuen avulla helpottaa valta- jo mainittu Ähtävänjoki erottaa heidät
20215: maanteiden varrelta sivussa asuvien kuor- Koulusta, kaupasta ja liikekeskuksesta.
20216: maa. Tie on huonosta kunnostaan huolimatta
20217: Maassamme on paljon kuntia, joissa ky- eniten liikennöityjä teitä paikkakunnalla,
20218: läteiden varrella olevat asukkaat joutuvat ja jos se rakennetaan käyttökelpoiseen kun-
20219: itse maksamaan tien rakennus- ja hoitokus- toon, niin siitä tulee huomattava kautta-
20220: tannukset. Tämä käy varattomalle väes- kulkutie Evijärven-Lappajärven välillä,
20221: tölle ylivoimaiseksi. Eräs tällainen kylätie koska se on lyhyempi ja maasto on tasai-
20222: on Evijärven kun!l-assa sijaitseva Kniivilän nen, kun sitävastoin Ähtävänjoen itäpuo-
20223: -Pukkilan ja Kirsiiän-Kajalan tie, joka lella kulkeva tie on mäkinen ja kuorma-
20224: alkaa Evijärven-Lappajärven maantieltä ajolle vaikea. Nyt olisi kiireellisesti saa-
20225: Kniivilän talon kohdalta ja johtaen Kirsi- tava käyntiin edellä mainitun tien kun-
20226: Iän talojen ja Pukkilan kautta päättyy nostamistyö, sillä siten voitaisiin sijoittaa
20227: samaan maantiehen, sekä se tien osa, joka Evijärven työttömät kyseiseen työhön ja
20228: alkaa Kirsiiästä kulkien Kujalan talojen antaa heille toimeentulomahdollisuudet elä-
20229: kautta päättyen samaan Evijärven-Lap- miseen.
20230: pajärven maantiehen. Edellä esitetyn perusteella ja pitäen tar-
20231: Kun sanotun tien varrella on kaksi myl- peellisena, että näiden seutujen asukkaat
20232: lyä, Kirsilän jauhomylly ja Pukkilan pääsevät parantamaan asemaansa, on pidet-
20233: jauho-sahamylly, mitkä myllyt ovat ainoat tävä kohtuullisena, että valtio ottaa tien
20234: pitäjässä ja kun näitä myllyjä käyttävät hoitaakseen ja kunnossapitääkseen. Sen
20235: vielä huomattavassa määrässä naapuripitä- vuoksi esitämme kunnioittaen eduskunnan
20236: jäläisetkin, on tie paikkakunnan eniten päätettäväksi toivomuksen,
20237: liikennöityjä teitä. Kun tien vaikutuspii-
20238: rissä asuva väestö on vähävaraista pien- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20239: viljelijäväestöä, eivät he kykene kunnosta- siin Kniivilästä Kirsilän ja Pukki-
20240: maan tietä, joka raskaasta kuorma-ajosta lan kautta Evijärven-Lappajärven
20241: on tullut melkein käyttökelvottomaksi. maantielle johtavan kylätien ottami-
20242: Mainitulla tiellä on vielä kaksi Ähtävän- seksi valtion haltuun.
20243: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1949.
20244:
20245: Nestori Nurminen. V. Puumalainen. Mikko Järvinen.
20246: 476
20247:
20248: XI1,36. - Toiv. al. N:o 223.
20249:
20250:
20251:
20252:
20253: N. Nurminen y. m,: Toimenpiteistä Kauhavan kirkonkylässä
20254: sijaitsevan maantien oikaisemiseksi.
20255:
20256:
20257: E d u s k u n n a ll e.
20258:
20259: Kauhavan kunnassa kirkonkylän kohdalla Kauhavalla on paljon työväestöä ja pien-
20260: on jo kauan aikaa ollut suunnitteilla maan- viljelijöitä, joilla ei talvisin ole minkään-
20261: tien oikaisu. ASO: n toimesta on myös jo laisia ansiomahdollisuuksia. Erikoisen vai-
20262: asiaa tutkittu ja laadittu alustavia suunni- keaksi on heidän asemansa muodostunut
20263: telmia maantien oikaisuksi. Kyseisen tien nyt, jolloin useat puukkotehtaat, kutomot
20264: varteen on suunniteltu uutta asutusaluetta. y. m. ovat vähentäneet työvoimaa, eikä ole
20265: Maantien oikaisu tulisi lähtemään La- myöskään metsänhakkuita eikä ajoja. Työt-
20266: pualta-Rauhavalle-Lappajärvelle sijaitse- tömyys on muodostunut jo nyt suureksi ja
20267: van maantien pisteestä noin (Kauhavan pi- työttömien asema erittäin vaikeaksi. Edellä
20268: täjässä) 1.5 km asemalta Lapualle päin- esitetyn maantien oikaisutyön käyntiin
20269: aseman pohjoispuolitse-Kauhavan kirkon- saattaminen antaisi työtä Kauhavan työt-
20270: kylän asutusalueen pohjoispuolitse noin tömille ja ansiotyön tarpeessa oleville pien-
20271: 300 metriä nykyisestä maantiestä-yhdis- viljelijöille.
20272: tyen Sompinkankaan tienhaaraan lähellä Tästäkin syystä valtiovallan pitäisi kiin-
20273: Kauhavan kunnalliskotia. Rakennettavan nittää huomiota työtilaisuuksien järjestä-
20274: maantien pituus on noin 4.3 km. miseen, jotka samalla koituisivat koko yh-
20275: Tien oikaisu lyhentäisi matkaa noin yh- teiskunnan hyödyksi.
20276: dellä kilometrillä. Se olisi omiaan lisää- Yllä esitettyihin perusteluihin viitaten
20277: mään liikenneturvallisuutta, kun nykyinen esitämme kunnioittaen, eduskunnan päätet-
20278: tie kulkee aseman ja kirkonkylän kohdalla täväksi toivomuksen,
20279: tiheän asutuskeskuksen halki. Nykyisessä
20280: tiessä oleYa maantiesilta, joka sijaitsee noin että hallitus tutkituttaisi ja laa-
20281: 1 km asemalta kirkolle päin, on vanha ja tisi suunnitelman Kauhavan kirkon-
20282: vaarallinen raskaalle liikenteelle. Sen kylässä sijaitsevan maantien oikai-
20283: uudistamiselta säästyttäisiin, kun esitetty susta ja ryhtyisi kiireellisesti toimen-
20284: tienoikaisu tulisi suoritetuksi. piteisiin sanotun työn aloittamiseksi.
20285: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
20286:
20287: Nestori Nurminen. Mikko Järvinen.
20288: 477
20289:
20290: XU,s1. - Toiv. al. N:o 224.
20291:
20292:
20293:
20294:
20295: Rahkila. y. m.: Toimenpiteistä 't1U1antien mkentamiseksi Evi-
20296: järven Kerttuankylästä Kortesjärven Kielisen kylään.
20297:
20298:
20299: E d u s k u n n a ll e.
20300:
20301: Evijärven ja Kortesjärven pitäjien rajalla kaksi maakuntaa. Niinpä mainitun tien ra-
20302: ovat Kortesjärven puolella Kielisen, Saari- kentamisen kautta avautuisikin Keski-Poh-
20303: järven ja Isonmäen kylät ja Evijärven janmaalta Vaasaan suora yhteys Sievin-
20304: puolella Kerttuan ja Lahden kylät. Siitä Toholammin-Kaustisen-Teerijärven Hög-
20305: huolimatta, että nämä kylät ovat hyvin nabban-Evijärven Inankylän-Evijärven
20306: väkirikkaita ja niillä on keskenään moni- Kerttuan-Kortesjärven Kielisen ja Kor-
20307: puolinen kanssakäyminen, ei kylien välillä tesjärven Fräntilän kautta, josta tie edel-
20308: ole suoraan maantieyhteyttä, vaikka uutta leen jatkuisi Oravaisiin ja yhtyisi siellä
20309: tietä olisi tehtävä vain 6 1;2 km. Suoran Vaasaan menevään tiehen. Kiireellisesti
20310: yhteyden puute tulee tästä lähtien tuotta- rakennettuna tietyömaa poistaisi myöskin
20311: maan entistä suurempaa hankaluutta ja ta- työttömyyttä, joka Kortesjärven ja Evijär-
20312: loudellista vahinkoa, sillä tänä vuonna on ven pitäjissä on jo saavuttanut huolestutta-
20313: Evijärven alapäähän rakennettu peruna- vat mittasuhteet.
20314: jauhotehdas ja perunoiden ajo Kortesjär- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
20315: ven pitäjästä ja Evijärveltä länteen sijait- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20316: sevista ruotsalaispitäjistä on suoritettava muksen,
20317: kiertoteitse, joka raskaan tavaran ollessa että hallitus kiireellisesti toimitut-
20318: kyseessä tuottaa suuria lisäkuluja. Maini- taisi tutkimuksen ja rakennuskus-
20319: tun tien rakentaminen avaisi myöskin suo- tannusarvion laatimisen maantien
20320: ran yhteyden Etelä- ja Keski-Pohjanmaan rakentamiseksi Evijärven Kerttuan
20321: välille, jota ei tällä hetkellä ole muualla kylästä Kortesjärven Kielisen ky-
20322: kuin rannikolla ja yhdistäisi näin nämä läiin.
20323: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1949.
20324:
20325: Väinö Rankila. Päiviö Hetemäki.
20326: Heikki Ala-Mäyry. Jussi Ann.aJa.
20327: Arttur Koskinen. Yrjö Hautala.
20328: Kauno Kleemola. Kusti Eskola.
20329: T. N. Vilhu:Ia. Kerttu Saalasti.
20330: Atte Pakkanen. N. J"årvinen.
20331: Eino PaloV'esi. V. PuumaJ.a.in.en.
20332: 478
20333:
20334: XI1,3s. - Toiv. al. N :o 225.
20335:
20336:
20337:
20338:
20339: N. Nurminen y. m.: Lisä;yksestä vuoden. 1949 tulo- ja meno-
20340: arvioon Pietarsaaren-Sundbyn maantien oikaisutyön
20341: loppuun suorittamiseksi.
20342:
20343:
20344: E d u s k u n n a ll e.
20345:
20346: Pietarsaaren-Sundbyn välisen maantien suuksia Pietarsaaren ja lähiympäristön
20347: oikaisutyöhön oli vuonna 1931 varattu työttömille, joiden määrä tälläkin hetkellä
20348: 880,000 markkaa, josta määrästä ehdittiin on hyvin huomattava, niin asian toteutta-
20349: käyttää mainittuun tarkoitukseen 280,000 minen vaatisi kiireellisiä toimenpiteitä hal-
20350: markkaa, kun työ sodan johdosta keskey- lituksen taholta.
20351: tyi. Oikaistavan tien pituus on 5.3 km. Edellä oleviin perusteluihin viitaten
20352: Tällä oikaisulla on suuri merkitys liiken- esitämme kunnioittaen eduskunnan päätet-
20353: teen parantamiselle, koska tie on vilkkaassa täväksi toivomuksen,
20354: käytössä. Ne varat, jotka vuonna 1939
20355: uhrattiin tiehen, ovat edelleen niin kauan että hallitus ottaisi ensimma~
20356: hyödyttömiä, kunnes työt saadaan loppuun seen vuoden 1949 lisämenoarvioon
20357: suoritetuksi. 5,000,000 markan määrärahan Pie-
20358: Kun vielä otetaan huomioon se tärkeä tarsaaren-Sundbyn maantien oi-
20359: seikka, että tietyön käyntiin panemisen kaisutyön loppuun suorittamiseksi.
20360: kautta saataisiin järjestettyä työmahdolli-
20361: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1949.
20362:
20363: Nestori Nunninen. Matti Meriläinen. Mikko Järvinen.
20364: 479'
20365:
20366: XII,3D. - Toiv. al. N:o 226.
20367:
20368:
20369:
20370:
20371: N. Nurminen y. m.: Lisiilyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno-
20372: arvioon Himangan pitäjän Rautilan kylätien kuntoon-
20373: saattamiseksi.
20374:
20375:
20376: E d u s k u n n a ll e.
20377:
20378: Himangan pitäjä on yksi niitä maamme myyttä. Kylätie haarautuu Kokkolan-Ou-
20379: kuntia, joissa ei ole riittävästi ansiomah- lun maantiestä Rautilan kylässä Järvisen
20380: dollisuuksia palkkatyön varassa eläville kaupan kohdalta ja päättyy meren ran-
20381: työntekijöille. Maatalous on suurelta osal- taan. Rakennettavan matkan pituus on
20382: taan pienviljelystä, ja siksi asukkaiden on noin 2.5 km. Tien varrella asuu 12 pien-
20383: jatkuvasti oltava ansiotyössä voidakseen pi- viljelijä- ja 20 kalastajaperhettä. Kalojen
20384: tää talouttaan pystyssä. Himangan työ- kuljetus on nykyistä tietä pitkin vaiva-
20385: väestö ja kalastajaväestö voivat kesän ai- loista, kun se pitää suorittaa kantamalla. ·
20386: kana saada ansiota satama- ja rantatöissä Tien varrella ja läheisyydessä asuvien
20387: sekä kalastuksella. Mutta talven aikaan ei ihmisten elämän parantamiseksi on välttä-
20388: ole minkäänlaisia työtilaisuuksia, joista mätöntä, että mainittu tie saadaan käyttö-
20389: voisi hankkia toimeentulonsa. Tänä talvena kelpoiseen kuntoon. Vuonna 1949 laaditun
20390: ei ole metsätöitäkään edes lähipitäjissä. kustannusarvion mukaan tarvittaisiin tien
20391: Siksi työttömyys onkin muodostunut hyvin kuntoon saattamiseksi valtion apua 350,000
20392: suureksi ja työttömät perheineen joutuneet markkaa.
20393: suoranaisen nälän ja puutteen uhreiksi. Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun-
20394: Tämä asiantila voidaan korjata ainoastaan nioittaen ehdotamme,
20395: siten, että järjestetään riittävästi työtilai-
20396: suuksia, jotka samalla edistävät elinkeino- että hallitus varaisi ensimmäiseen
20397: ja liike-elämän kehitystä. vuonna 1949 esitettävään lisämeno-
20398: Eräs tällainen hyödyllinen ja välttämä- arvioon 350,000 markan suuruisen
20399: tön työ on Himangan pitäjän Rautilan avustusmäärärahan Himangan pitä-
20400: kylässä sijaitsevan kylätien kuntoon saat- .fän Rautilan kylässä si.faitsevan
20401: taminen, joka osaltaan vähentää työttö- kylätien kuntoon saattamiseen.
20402: Helsiilgissä helmikuun 8 pä.ivänä 1949.
20403:
20404: Nestori Nurminen. Matti Meril.äinen. Mikko Järvinen.
20405: 480
20406:
20407: XII,4o. - Toiv. aJ. N :o 227.
20408:
20409:
20410:
20411:
20412: Kinnunen y. m.: Pieksiämäen kunnassa olevan Lamminmäen
20413: kylätien ottam!isesta valtion hoitoon.
20414:
20415:
20416: E d u s k u n n a ll e.'
20417:
20418: Rautatieasemille johtavat tiet on meillä on 240 metriä. Kun tämä tie palvelee
20419: yleensä otettu valtion maanteiksi ja sellai- yleistä rautatieasemalle johtavaa liiken-
20420: siksi ne nykyisen tielain mukaan meillä nettä, olisi se otettava valtion maantieksi,
20421: kuuluvatkin. Kuitenkin on joukko näitä varsinkin kun Lamminmäen rautatiepysä-
20422: teitä vielä kyläteinä, sellaisiakin, jotka lii- kin liikenne on verrattain suureksi muodos-
20423: kenteensä ja luonteensa puolesta kuuluisi- tunut.
20424: vat yleisinä valtion teinä kunnossapidettä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
20425: väksi. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
20426: Yksi tällainen tie on Lamminmäen kylä- toivomuksen,
20427: tie Pieksämäen kunnassa, ja se johtaa Piek-
20428: sämäen-Virtasalmen väliseltä maantieltä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20429: Lamminmäen rautatiepysäkille. Tien pi- siin Pieksämäen kunnassa olevan
20430: tuus maantieltä pysäkille on 3,928 metriä Lamminmäen kylätien ottamiseksi
20431: ja siitä edelleen pysäkiltä Pirttimäen- valtion toimesta kunnossapidettäväksi
20432: Naakkiman tielle johtavan tieosan pituus maan tieksi.
20433: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1949.
20434:
20435: Toivo H. I{innunen. Aino Luostarinen.
20436: Wilja.m Sa.rjala.. Edvard Pesonen.
20437: Antti J. Rantamaa. Niilo Nieminen.
20438: P. Ka.rjala.inen. Onni Mannila.
20439: J. F. Tolonen. Irma Bamara.
20440: 481
20441:
20442: XII,41. - Toiv. al. N:o 228.
20443:
20444:
20445:
20446:
20447: Tiainen y. m.: Tarnalan-Niukkolan välisen kunnantien
20448: ottamisesta valtion hoitoon.
20449:
20450:
20451: E d u s k u n n a ll e.
20452:
20453: Valtakunnan rajan siirtymisen johdosta joka huomattavasti lyhentää matkaa ja eri-
20454: 1944 joutui useat rajakunnat ja -kylät koisesti se on tärkeä sen tähden, että lähin
20455: joko kokonaan tiettömien taipaleiden taakse apteekki ja lääkäri sijaitsevat tämän tien
20456: tai yhdistää niitä vain huonossa kunnossa varrella. Samoin mylly, sillä Uukuniemen
20457: olevat kylä- tai kunnantiet sisämaahan. kunnan alueella ei ole yhtään k. o. laitosta.
20458: Aikaisemmin, jolloin liikenne näiltä alueilta Yhteisen nimismiespiirin konttori tulee
20459: tapahtui Karjalaan, ei näillä yhdysteillä myös tämän tien varrelle, joten tuon tien
20460: ollut sanottavaa merkitystä, mutta nyt, jol- käyttö päivä päivältä suurenee.
20461: loin raja katkaisi liikenteen itään, on kul- Nämä kaikki näkökohdat huomioiden on
20462: lmsuunta ollut muutettava päinvastaiseksi, molemmat sekä Saaren että Uukuniemen
20463: joten liikenne on huomattavasti lisääntynyt kunta ryhtyneet kunnostamaan kyseistä
20464: näillä edellämainituilla kylä- ja kunnan- tietä ja koetetaan se saada vuoden 1949
20465: teillä. aikana mahdollisimman hyvään kuntoon.
20466: Puutavaraa, jota näillä alueilla on vielä Nyt kumminkin joudutaan Kymen tie- ja
20467: runsaasti, kuljetettiin uittoväyliä pitkin, vesirakennuspiirin toimesta auraamaan
20468: mutta kun vedenjakaja sijaitsee suunnil- Kuopion läänistä Poikkisillasta tie Uuku-
20469: leen Kymen läänin läntisellä rajalla, niin niemelle. Kun Tarnalan-Niukkalan väli-
20470: myöskin nämä vesireitit katkesivat ja on nen tie otettaisiin valtion tieksi, niin ei
20471: nyt se kuljetettava maanteitä pitkin. Tämä tie- ja vesirakennuspiirin tarvitsisi mennä
20472: lisää hyvin paljon liikennettä. vieraan piirin alueelle, vaan saisi se kulkea
20473: Erikoisesti Kymen läänin pohjoisin ja hoitaa oman piirinsä aluetta.
20474: kunta, Uukuniemi, on eristettynä muusta Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
20475: läänistä, sillä sinne johtaa vain yksi tie kunnan päätettäväksi toivomuksen,
20476: Kesälahdelta Kuopion läänin puolelta. Näin
20477: joutuu jokainen, joka haluaa kulkea asioil- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20478: laan läänissään, kiertämään ensin Kuopion siin Tarnalan-Niukkalan välisen
20479: läänin kautta. Saaren ja Uukuniemen kun- kunnantien ottamiseksi valtion maan-
20480: tia yhdistää huonokuntoinen kunnantie, tieksi.
20481: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
20482:
20483: Ilmari Tiainen. Matti Miikki.
20484:
20485:
20486:
20487:
20488: 61
20489: 482
20490:
20491: XII,4z. - Toiv. al. N :o 229.
20492:
20493:
20494:
20495:
20496: 0. Turunen y. m.: Tervon kirkonkylän Rautalammin pitä-
20497: jän rajan välisen kylätien kunnostamisesta.
20498:
20499:
20500: E d u s k u n n a ll e.
20501:
20502: Vuoden 1940 tulo- ja menoarvioon oli ja Suonenjoen huomattaviin kauppa- ja
20503: varattu Tervon kirkonkylän-Rautalammin liikennekeskuksiin ja kun näillä seuduilla
20504: pitäjän rajan välisen 15.5 km pituisen on nyt esiintynyt huomattavaa työttö-
20505: kylätien kunnostamiseen määräraha, jota myyttä ehdotamme kunnioittaen eduslmn-
20506: syttyneen sodan johdosta ei kuitenkaan nan päätettäväksi toivomuksen,
20507: voitu käyttää, ja niin tämä tien kunnosta-
20508: minen jäi suorittamatta. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20509: Kun k. o. tie on erittäin tärkeä Tervon,· siin Tervon kirkonkylän-Rautalam-
20510: Vesannon ja Rautalammin pitäjien asuk- min pitäjän rajan välisen kylätien
20511: kaille lyhentäen heidän yhteyksiään keski- kunnostamiseksi.
20512: määrin yli 20 km rautatielle ja Iisveden
20513: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
20514:
20515: Oiva Turunen. Elli Nurminen.
20516: Lennart Heljas. Iv'Iartti Leskinen.
20517: Pekka Kiiski. Eino Laitinen.
20518: 483
20519:
20520: XII,43. - Toiv. al. N :o 230.
20521:
20522:
20523: Miikki y. m.: Pohjiin kylätien ottamisesta valtion tieksi.
20524:
20525: E d u s k u n n a ll e.
20526: Vuoden 1939 valtiopäivillä eduskunta kunnostettava, sekä että varsinaisen kylä-
20527: hyväksyi toivomuksen tutkimuksen toimit- tieosan kunnostaminen, minkä edellämaini-
20528: tamisesta maantien rakentamiseksi Kymen tut kunnat ovat sitoutuneet suorittamaan,
20529: läänissä olevalta Ruokolahden ja Rautjär- tulisi maksamaan noin 1. 7 miljoonaa mark-
20530: ven kirkkojen väliseltä valtion tieltä poh- kaa. Ruokolahden kunnan anomukseen ei
20531: joista kohden Ruokolahden kunnassa ole- valtioneuvosto ole vielä tähän päivään
20532: vien Kaiturinpään ja Pohjalankilan kylien mennessä antanut vastausta.
20533: kautta, joka tie päättyisi Säämingin pitä- Eduskunta on vuoden 1949 talousarvion
20534: jän Särkilahden kylän kohdalla olevaan yhteydessä päättänyt ottaa edellämainitun
20535: valtion tiehen. Tien pituus tulisi olemaan isännättömän tieosan valtion tieksi sekä
20536: n. 42 km. Tutkimustyöt aloitettiinkin vuo- varannut tien kunnostamiseksi riittävän
20537: den 1939 syksyllä ja oli ehditty tutkia n. suuren määrärahan. Näinollen on Pohjiin
20538: 15 km, kun sotatoimet keskeyttivät nämä tiestä noin 11 6 otettu valtion tieksi, mutta
20539: eikä niitä ole senjälkeen jatkettu. Syyksi 51 6 eli noin 35 km jäi edelleen kylätie-
20540: on ilmoitettu insinöörivoimien puute. osakkaiden kunnossapidettäväksi. Kylä-
20541: Kun nykyiset olot huomioon ottaen näytti tiestä on osa Ruokolahden ja osa Säämin-
20542: siltä, että vaikka kysymyksessä oleva tut- gin kunnan puolella ja valtion osuus on
20543: kimustyö saatettaisiin loppuun, niin siir- näiden välissä.
20544: tyisi varsinainen tienrakennustyö todennä- Niinkuin edellä on jo mainittu on tällä
20545: köisesti vuosikymmeneksi eteenpäin, jätti tiellä läpikulkuliikennettä, m. m. kaksi
20546: Ruokolahden kunnanvaltuusto vuonna 1947 linja-autoa kulkee tämän kautta Imatralta
20547: valtioneuvostolle anomuksen, että maini- Savonlinnaan edestakaisin joka päivä, ja
20548: tulla tiesuunnalla nykyisin ainoana liiken- runsaasti puutavaran kuljetusta. Vuoden
20549: netienä käytetty n. k. Pohjiin kylätie otet- 1947 aikana kuljetti 16 eri yhtiötä tätä
20550: taisiin valtion hoitoon. Perusteluissa esite- tietä puutavaraa yhteensä 89,800 pm3,
20551: tään, että kun mainitulla tiellä harjoitetaan lisäksi yksityiset halonhankkijat, joiden
20552: m. m. linja-autoliikennettä sekä runsaasti kuljetuksista ei ole tarkkaa tilastoa ole-
20553: puutavaran kuljetusta, käy tien kunnossa- massa, huomattavan määrän.
20554: pito kylätieosakkaille, jotka ovat pientilalli- Niinkuin edelläolevasta selviää on Poh-
20555: sia, ylivoimaiseksi. Samalla sitoutui Ruoko- jiin tiellä erittäin raskas liikenne, mistä
20556: lahden kunta kustannuksellaan panemaan johtuu että tien kunnossapito tulee tieosak-
20557: kylätien sellaiseen kuntoon kuin mitä mää- kaille tavattoman raskaaksi ja olisi mainittu
20558: rätään teiden ottamisesta valtion haltuun. tie senvuoksi otettava valtion tieksi sekä
20559: Samanlaisen sitoumuksen on antanut myös- valtion toimesta kunnossapidettävä.
20560: kin Säämingin kunta omalla alueellaan ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme
20561: vasta tieosasta. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
20562: Kymen piirin piiri-insinööri on toimitta- vomuksen,
20563: nut tutkimuksen, mihin tehty anomus an-
20564: taa aihetta, ja antamassa lausunnossaan että hallitus ryhtyisi J;;iireellisiin
20565: puoltaa Pohjiin kylätien ottamista valtion toimenpiteisiin Kymen läänin Ruo-
20566: tieksi. Samalla hän on kumminkin toden- kolahden kunnan ja J.l!ikkelin läänin
20567: nut, että mainitun tien pohjoispäässä n. k. Säämingin kunnan alueella olevan
20568: Torsan kankaalla on noin 7 km n. k. isän- n. k. Pohjiin kylätien ottamiseksi
20569: nätöntä tietä, joka olisi valtion toimesta valtion maantieksi.
20570: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
20571: Matti Miikk:i. Lennart Heljas. Janne Koivuranta.
20572: Anton Suurkonka. Aino Luostarinen. Jere Juutilainen.
20573: Väinö Okko. Antti J. Rantamaa. Ilmari Tiainen.
20574: Toivo Kujala. Eri. Haapaniemi. Eemil Luukka.
20575: Juho Kuittin:en.
20576: 484
20577:
20578: XII,44. - Toiv. al. N :o 231.
20579:
20580:
20581:
20582:
20583: Brander y. m.: 01tkamon--Tolosenmäen maantien mkenta-
20584: misesta.
20585:
20586:
20587: Eduskunnalle.
20588:
20589: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta tie on kokonaan Salpausselän tasaisella
20590: on nyt loppuunsuoritettu Tikkalan ja hiekka-alueella eikä siihen tule siltoja.
20591: Onkamon asemien väliltä alkava uusi Pääasiassa tarvitaan jalkamiehiä töissä,
20592: maantie pitkin Salpausselkää Kiteen- joten tien teettämisessä voivat ympäristön
20593: Rääkkylän väliseen maantiehen asti Tolo- työttömät saada sopivaa työtä.
20594: senmäen kohdalla. Tämä yli 20 km pitui- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
20595: nen uusi tie helpottaa suuresti metsätuot- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
20596: teitten ulosottokustannuksia tien vaikutus- muksen,
20597: piirissä olevista suurista metsistä. Samalla että hallitus ottaisi vuoden 1950
20598: lyhentää uusi tie noin 13 km Parikkalasta tulo- ja menoarvioesitykseensä tar-
20599: ja Savonlinnasta Joensuuhun suuntautuvaa peellisen määrärahan Onkamon--
20600: kauttakulkuliikennettä. Tämä tie onkin Tolosenmäen maantien aikaansaami-
20601: ollut pitkään tie- ja vesirakennushallituk- seksi.
20602: sen suunnitteluissa tärkeänä tienä. Tämä
20603: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
20604:
20605: A. Brander. Aino Luostarinen.
20606: Heikld Soininen. 0. Muikku.
20607: Juho Karvonen. Varma Turunen.
20608: Vieno Simonen. Eero Mäkinen.
20609: H. Manninen.
20610: 485
20611:
20612: XII,45. - Toiv. al. N :o 232.
20613:
20614:
20615:
20616:
20617: Brander y. m.: Toimenpiteistä Kemien-Tohmajärven
20618: maantien oikaisemiseksi.
20619:
20620:
20621: E d u s k u n n a II e.
20622:
20623: Tohmajärven pitäjässä oli tutkittuna ja melkein saman verran kuin tien oikaisemi-
20624: valtion menoarvioon hyväksyttynä yli 10 nen tulee maksamaan.
20625: km pituinen Lahdensillan-Akkalan väli- Edellä esitetyn nojalla ja viitaten vuoden
20626: nen maantien oikaisu. Sota siirsi töitten 1948 ,valtiopäivillä tehdyn toivomusaloit-
20627: toimeenpanon. Matkaselän aseman menetys teen N :o 366 perusteluihin ehdotamme kun-
20628: on moninkertaistuttanut Tohmajärven ase- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20629: malle suuntautuvan maantieliikenteen. Ke- vomuksen,
20630: mien-Tohmajärven maantien 1.2 km pitui-
20631: nen oikaisu on tärkein osa edellä maini- että hallitus ottaisi vuoden 1950'
20632: tusta tiestä, sillä siinä on 70 metriä korkea tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
20633: Kemien vaara. Tästä johtuu liikennöitsi- peellisen määrärahan Kemien-Toh-
20634: jöille ja valtiolle kustannuksia vuodessa majärven maantien oikaisemiseksi.
20635: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
20636:
20637: A. Bra.n.der. Vieno Simonen.
20638: Heikki Soininen. o: Muikku.
20639: Juho Karvonen. Va.rma Turunen.
20640: 486
20641:
20642: XII,46. - Toiv. al. N:o 233.
20643:
20644:
20645:
20646:
20647: Soininen y. m.: Polvijärven-Kuorevaaran kunnantien otta-
20648: misesta valtion haltuun.
20649:
20650:
20651: E d u s k u n n a II e.
20652:
20653: Polvijärven - Kuorevaaran - Sotkuman niä vuosia kuntaa rasittanut kauttakulku-
20654: välinen noin 15 kilometrin pituinen kunnan tie vihdoinkin otettaisiin valtion hoitoon.
20655: hoidossa oleva maantie on ollut kautta- Polvijärven-Kuorevaaran maantie on
20656: kulkutie sen valmistumisesta alkaen. Kuore- suuressa määrin puutavaran kuljetustie.
20657: vaaran maantien vaikutuspiirissä on laaja Postiauto kulkee säännöllisesti mainittua
20658: kyläkunta ja suuria asutusalueita sekä siir- tietä sekä linja-autoliikenne on säännölli-
20659: tolaisasu tusta. nen kesällä ja talvella.
20660: Polvijärven kunnan hoidossa on maan- Mielestämme tämän luontoiset tiet jo voi-
20661: teitä yli sen määrän, minkä kunta pystyy massa olevan tielainkin mukaan ovat yleis-
20662: hoitamaan. Kunnan asukkaat ovat vähä- luontoisia, valtion hoitoon kuuluvia maan-
20663: varaisia pienviljelijöitä, näiden veronmaksu- teitä.
20664: kyky, osaksi myöskin kuntaa rasittavien Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
20665: maanteiden hoidon suhteen on joutunut ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20666: äärimmäiselle koetukselle. Näin ollen olisi vomuksen,
20667: erittäin toivottavaa, että jostakin kautta tu-
20668: lisi edes pieniä helpotu,ksia kunnan raha- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20669: taloudellisesti vaikeaan asemaan. siin Polvijärven-Kuorevaaran kun-
20670: Polvijärven kunnan puolesta on jo pitem- nan hoidossa olevan maantien otta-
20671: män ajan kuluessa kunnostettu mainittua miseksi yleiseksi valtion toimesta
20672: tietä siinä tarkoituksessa, että tämä kymme- kunnossa pidettäväksi maantieksi.
20673: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1949.
20674:
20675: Heikki Soininen. Vieno Simonen. A. Brander.
20676: 487
20677:
20678: XII,47. - Toiv. al. N:o 234.
20679:
20680:
20681:
20682:
20683: Pyörtänö y. m.: Määrärahasta Joensuun-Kuopion maan-
20684: tiellä suoritettavia parannustöitä varten.
20685:
20686:
20687: E d u s k u n n a ll e.
20688:
20689: Liikenteen huomattavasti vilkastuttua tävän m. m. e. m. tapauksessa kaikkiaan yli
20690: Joensuun-Kuopion maantiellä ei tien 38 vuotta. Sanomattakin on selviö, ettei
20691: kunto enää vastaa liikenteen sille asettamia k. o. tienparannusta voida jo liikennetur-
20692: vaatimuksia, vaan on tie levennettävä koko vallisuudenkaan huomioonottaen jättää tu-
20693: pituudeltaan sekä suoritettava oikaisu- ja levaisuuden huomaan, vaan että kysymys
20694: parannustöitä. Kustannusten lasketaan nou- on hoidettava aikanaan.
20695: sevan nykyisen hinta- ja palkkatason mu- Tähän viitaten ehdotamme eduskunnan
20696: kaan noin 115 miljoonaan markkaan. Kul- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20697: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on
20698: myöntänyt tarkoitukseen käytettäväksi ku- että hallitus ottaisi vuoden 1950
20699: luvan vuoden aikana 3 miljoonaa markkaa, tulo- ja menoarvioesitykseen 25 mil-
20700: eräiden tietojen mukaan 17 miljoonaa joonan markan suuruisen määrära-
20701: markkaa. han Joensuun-Kuopion maantiellä
20702: Jos varoja sanottuun tarkoitukseen on suoritettavia tienparannustöitä var-
20703: tulevaisuudessakin yhtä niukasti käytettä- ten.
20704: vissä, merkitsee se tienparannustöiden kes-
20705: Helsingissä helmikuun 3 päivänä 1949.
20706:
20707: Toivo Pyörtänö. Tahvo Rönkkö.
20708: 488
20709:
20710: XII,4s. - Toiv. al. N:o 235.
20711:
20712:
20713:
20714:
20715: :Pyörtänö y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi tie-
20716: suunnalla H oilola-Luutalahti-Mutalahti.
20717:
20718:
20719: E d u s k u n n a ll e.
20720:
20721: Viitaten eräiden rajansiirron johdosta 23,000,000 markan määrärahan kii-
20722: katkenneiden tieyhteyksien korjaamiseksi reellisen tutkimuksen toimeenpane-
20723: vuoden 1948 valtiopäiville jätetyn toivo- miseksi ja maantien rakentamiseksi
20724: musaloitteen n: o 439 perusteluihin saamme tiesuunnalla H oilola-Luutalahti-
20725: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk- Mutalahti.
20726: syttäväksi toivomuksen,
20727: että hallitus ottaisi vuoden 1950
20728: tulo- ja menoarvioesitykseensä
20729: Helsingissä helmikuun 3 päivänä 1949.
20730:
20731: Toivo :Pyörtänö. Vieno Simonen.
20732: 489
20733:
20734: XII,49. - Toiv. al. N :o 236.
20735:
20736:
20737: Pyörtänö y. m.: JI;Jaantien rakentamisesta tiesuunnalla
20738: K uis1na-Huhmarinen-Lylykosken tienhaara.
20739:
20740: E d u s k u n n a ll e.
20741:
20742: Ilomantsin Naarvaa sanotaan Pohjois- masta, noin 300-400 metriä kansakoulun
20743: Karjalan puolessa ,Suomen Kanadaksi", länsipuolelta, ja kulkien sitten koulun ete-
20744: ja nimenomaan siitä syystä, että k. o. seu- läpuolitse Kivilammin ohitse Ilomantsin
20745: dulta saadaan suurin osa Pohjois-Karja- puolella Huhmarisen kansakoulun kautta
20746: lasta maailman markkinoille tuotettavasta Lylykosken tienhaaraan. Tieosuuden koko
20747: puusta eli puutavarasta. pituudeksi tulisi noin 16.5 km, ollen se suu-
20748: Huolto Naarvan saloille - huomioituina rin piirtein aivan sama kuin nykyinen
20749: Huhuksen-Naarvan seudut, JOissa yh- Kuisman-Lylykosken tienhaaran välikin.
20750: teensä asuu noin % koko Ilomantsin väes- Mainittakoon, että Lehtovaaran koululta on
20751: töstä eli ainakin 5,000 ihmistä ja tämän jo Ratilanvaaraan asti kylätie, jota voitai-
20752: lisäksi alueen metsäsavotoissa vuosittain siin käyttää uuden tien pohjana.
20753: jatkuvasti käyvät tuhannet sivulliset hen- Paitsi sitä välitöntä hyötyä, mikä maini-
20754: kilöt - tapahtuu nykyisin melko pitkää tusta tien rakentamisesta olisi hyötynä Naar-
20755: huoltotietä eli linjalla Joensuu-Ilomantsi van seutujen 5,000: lle asukkaalle huolto-
20756: kk-Lylykosken tienhaara-Naarva ja ai- kustannusten halventuessa ja samoin savot-
20757: noina kulku- eli kuljetusvälineinä ovat au- tatyömaitten työnantajille ja -tekijöille,
20758: tot. Matkaa kertyy osuudelle yhteensä noin olisi tiestä suoranaista hyötyä myös aivan
20759: 180 km. Näin ollen voidaan ymmärtää, sen ympärillä asuvalle n. 1,000-lukuiselle
20760: että huoltokustannukset nousevat jatku- väestölle. Alueella on lisäksi suuria Enso-
20761: vasti varsin suuriksi ja nimenomaan tar- Gutzeitin, Kaukas-yhtiön ja yksityisten
20762: peettoman suuriksi, sillä itse asiassa Joen- maita. Näin saataisiin m. m. tähän asti
20763: suu ei ole lähin asema, vaan Kaltimo. täysin koskematon Piiiijoen metsäalue
20764: Kaltimon rautatieasemalta kertyy mat- käyttöön. Tulkoon vielä mainituksi, että
20765: kaa Naarvaan vain 107 km eli noin 70 km sotien aikana olivat m. m. sotilasviranomai-
20766: vähemmän kuin mitä tähän asti käytettyä set erittäin kiinnostuneita mainitusta tie-
20767: huoltotietä. Tähän astiseen huoltotiehen on hankkeesta ja että m. m. entinen kulkulai-
20768: ollut kuitenkin pakko turvautua, sillä Kal- tosten ja yleisten töiden ministeri Kaija-
20769: timon ja Lylykosken tienhaaran välisellä lainen on aikanaan kehoittanut Ilomant-
20770: maantiellä on Kuisman ja Luhtapohjan vä- sin kunnanviranomaisia anomaan k. o. tien
20771: lillä suuret, suorastaan tavattomat mäet, rakentamista.
20772: n. k. Latvan ja Kuisman rinteet, joita ras- Kun on asiallista, että suuren väestömää-
20773: kaassa kuormituksessa olevat autot eivät rän käsittävän ja jatkuvasti erään tärkeim-
20774: jaksa nousta. Rinteitten alentamista ja män puutavaran hankinta-alueemme huol-
20775: niiden välissä olevan Jäsysjoen kohdan ko- toyhteydet saatetaan oikealle kannalle,
20776: rottamista ei taas voida ajatella, koska saamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
20777: kustannukset nousisivat tavattoman suu- täväksi ehdottaa toivomuksen,
20778: riksi. Sensijaan on täysin mahdollista
20779: muuttaa tien kulkusuuntaa Kuisman ja että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
20780: J_.ylykosken tienhaaran välillä siten, että tie toimenpiteisiin maantien rakentami-
20781: suunnattaisiin edellämainitut mäki- ja seksi tiesuunnalla Kuisma--H1thmari-
20782: laaksokohdat poistaen jonkin verran nykyi- nen-Lylykosken tienhaara.
20783: sen tien eteläpuolitse, alkaen Enon Ruis-
20784: Helsingissä helmikuun 3 päivänä 1949.
20785:
20786: Toivo Pyörtänö. 0. Muikku.
20787: Kalle Kauhanen. Heikki Soininen.
20788: 62
20789: 490
20790:
20791: XII, 5o. - Toiv. al. N :o 237.
20792:
20793:
20794:
20795:
20796: Pyörtänö y. m.: ll!äärärahasta Rautavaaran kunnan Höy-
20797: läntien rakentamiseksi.
20798:
20799:
20800: E d u s k u n n a ll e.
20801:
20802: Jo tammikuun 24 päivänä 1931 pitämäs- , Tie 'On välttämätön sen varrella ja lä-
20803: sään kokouksessa olivat erinäiset tilalliset heisyydessä asuville lukuisilLe tilallisille ja
20804: Rautavaaran kunnan Yläluostan ja Puu- muille salon asukkaille, sillä näidelll on su-
20805: malan kylistä päättäneet rakentaa Yläluos- lam. aikana mruhdotonta kuljettaa minkään-
20806: tan, Puumalan ja Alakeyrityn kyliin sekä [,aista lkuormaa maantiellä. Senvuoksi ovat-
20807: Yläh:vost8ll1 valtioopuistoon mjoittuvan n. s. kin tällä laadalla salol1a olot pysyneet jo-
20808: Höylän kylätien, joka alkaisi Nurmeksen- tenkin muuttumattomina vuosisadan ajan,
20809: Ham.kamiilen-Säyneisen maantieltä Rauta- jääden kehityksessä muusta pitäjästä koko-
20810: vaaran kunnan Yläluostan kylässä Pöyhö- naan ta:kapajulle."
20811: län tilam. n: o 1 länsipuolelta ja i]m!lkisi luo- Kuopion lääminhallituksen tammikuun 28
20812: detta ~o;hti sekä päättyisi Valfrid Lievosen päivänä 1937 antamalla päätöksellä n: o
20813: tilal1a RN :o 64 Rautavaaran ku'lllllan Ala- 267 B mää;rättiim tie r~ennettav3ksi kym-
20814: keyrityn kylässä Katajaanäen lkylätiehen. menen vuoden aikana. Sota-ajasta ja paik-
20815: Anomus saapui Kuopion läänirn;hallitukseen 'lm1;:rmnam. vähäisistä mahdollisuuksista riip-
20816: maaliskurm 16 päivänä 1931 j1a metsäh3:lli- puen jäi tie kuitenkin tekemättä ja jatkoi-
20817: tus ilmoitti pyydettynä lausuntona tiehan- kin lääninhalllitus tehdystä rrunomuksesta
20818: ketta krurunattavansa. huhtikuun 20 päivänä 1948 autamailaan
20819: Tämän jälkeelll ja krm rasianomainen päätöksellä ti,en rakennusaikaa vuoden 1952
20820: maanmittausinsinööri oli hakijain kustan- loppurm.
20821: nuksella määrätty tekemään suunnitelma Kun olosuhteet vuodesta 1932, jolloin al-
20822: puheeDJaolevan tien rakentamiseksi, paalut- kuperäitnen kustannuslaskelma tien raken-
20823: ta.marun tietä ja tiem.tekoaineen ottopaikkoja tamiseksi tehtiin, ovat kuluneena aikana
20824: varten tarvittavat alueet sekä tekemään huomattavasti muuttuneet, on rakennusmes-
20825: mistä !kiartan ja selitelmän, kustannusarvion tari Viljam Tarnanen, 1\jaavilta, 31. 7. 1948
20826: ja yleissilmäyskartan, maanmittaus:imsinööri päivätyllä laske1malla osoittanut tiekustan-
20827: H. Vallenius, jolle toimituksen loppuun- nuksiin nähden seuraavaa:
20828: saattaminen oli uskottu, toimitti kaikki toi-
20829: mituksesta symtyneet asiakirjat lääninlhal-
20830: litukseen, todeten m. rm.:
20831:
20832: Kustanrnusarvio
20833: Rautavaaran pitäjässä olevan Höylän tien rakentamiseksi.
20834: Tien lUJokka ja tyyppi ....................... . IIIa
20835: Tien pituus ................................ . 15.670 km
20836: Tienpinnan leveys ........................... . 5.00 m
20837: Ajoradam. leveys ............................ . 3.6
20838: Suurin nousu ............................... . 0.07 "
20839: Pienin kaarresäde ........................... . 300 "
20840: Pengermä kovalla maalla ..................... . 1.o "
20841: "
20842: XII, 5o. - Pyörtänö y. m. 491
20843: Yksikkö- Kustannus Yhteensä
20844: Paljous Kustannusten laatu hinta mk mk
20845: Yleiset kustannukset:
20846: 20 kk Rakennusmestarin palkka ........ . 21,000:- 420,000:-
20847: 20 , Kassanihoit•ajam: palkka ..... ~ .... . 3,000:- 60,000:-
20848: Matkakustannukset .............. . Arv. 12,000:-
20849: Tapaturma:korvaukset, vakuutusmak-
20850: sut, lomakorvaukset y. m. . ...... . 230,000:-
20851: Kanttoritarvikkeet .............. . " 8,000:- 730,000:-
20852: "
20853: Vahingonkorvaukset:
20854: Tal!a~ksista,läjityksistä, räjäytyk-
20855: SISta y. m ..................... . 15,000:- 15,000:-
20856: "
20857: V alrnistavat työt:
20858: 16 km Mittaus-, kartoitus- ja vaa:kitustyöt
20859: sekä luiskamal[ien teko ......... . 5,000:- 80,000:-
20860: Väliaikaiset työrakennukset ....... . Arv. 90,000:- 170,000:-
20861: Tie·alueen raivaus ja sivuovien
20862: kaivu:
20863: 2,670 jm Tiealuetta raivattava metsättömään
20864: maa:han ...................... . 35:- 93,450:-
20865: 13,000 " Samoin metsämaahrun . . .......... . 45:- 585,000:-
20866: 6,350 m_3 Sivuojaa kivell. maahalU ......... . 110:- 698,500:-
20867: 8,250 , kivett. ma:ahan ......... . 90:- 742,500:-
20868: 43 "
20869: " kallioon ............... . 1,200:- 51,600:- 2,171,050: -
20870: "
20871: Pengerrystyöt:
20872: 11,162 m3 Leikkausta penkereeksi .......... . 230:- 2,567,260:-
20873: 172 , Kallion leikkausta ............... . 950: - 163,400: -
20874: 1,450 , Täytemruata vaDa!kuopista ......... . 200:- 290,000:- 3,020,660:-
20875: Tierungon vahvistaminen ja suojaa-
20876: minen:
20877: 1,250 m3 Laskuojaa 100:- 125,000:-
20878: 1,800 , Ha;kotelaa 150:- 270,000:- 395,000:-.
20879: Rummut:
20880: 1 kpl Kivirumpuj,a (l.o X 1.o) 50,000:- 50,000:-
20881: 2 " Puurumpuja (l.o X 1.o) 15,000:- 30,000:-
20882: 5 , (O.s X O.s) 12,000:- 60,000:-
20883: 8 , " (0.7 X 0.7) 11,000:- 88,000:-
20884: 15 , " (0.6 X 0.6) 10,000:- 150,000:- 378,000:-
20885: "
20886: Ajorata:
20887: 15,670 jm Tierrmgon tasoitusta ............. . 10:- 156,700:-
20888: 72m3 Särekiviä ....................... . 300: - 21,600: -
20889: 9,990 , Sidemaata, osaksi leikkau:ksista ... . 200:- 1,998,000:-
20890: 5,800 , Savense'kaista soraa ............. . 220:- 1,276,000:-
20891: 3,920 , Kulutussoraa ................... . 250: - 980,000: - 4,432,300: -
20892: Kaiteet ja pylväät:
20893: 150 jm Suojap:arrua pylväineen ......... . 600:- 90,000:-
20894: 16 kpl Kilometripylväitä ............... . 700:- 11,200:- 101,200:-
20895: Varasto- ja sekalaiset menot:
20896: Noin 5% rwkennuskustamnuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556,790:-
20897: Yhteensä mk 11,970,000:-
20898: Kustannukset !kilometrille noiill 760,000: -.
20899: 492 XU,5o. - Rautav.aaran Höylän tie.
20900:
20901: Rautav:a,aran kunta OITh kaikkein tyypilli- koskee, ja jonka varrella on m. m. koske-
20902: s:impiä rajaseutuknntia. Olosuhteet ovat mattomia metsiä odottamassa käyttöäälll,
20903: kaikessa suhteessa nurjat. Väestö eilää erit- mutta jonne olosuhteitten paJkosta on kas-
20904: täin vaikeissa oloissa, mikä johtuU! läh:imnä v:anut laaja asutus, on maaumittausilllsinöö-
20905: siitä, että - virallisenkin tilaston· mukaan rinkin lääninhallitukselle laatiman pöytä-
20906: - 75% kunnan maa-1alueesta on suurten kirjan mukaan sellaista, että olot ovat siellä
20907: puutavarayhtiöitten hallussa ja varsinaisen. ,pysyneet jotookin muuttumattomina vuosi-
20908: asutuksen on ollut paJkko vuosisatojen ai- sadan ajan, jääden kehityksessä muusta
20909: kana hakeutua tiettömien suotaipaleitten pitäjästä kokOillaan taJlmpajulle", on valtio-
20910: taakse, joissa viljelysmahdollisuudet ovat vallan v,elvollisuutena ojentaa auttava kä-
20911: useimmiten melk)eilllpä olemattomat eikä tensä, sillä muuta pelastusta tuskin voi
20912: karjanlaidunta ole riittävästi. Koko kun- löytyä.
20913: nassa lien.ee vain 3 taloutta, joista ei jonkin Edellä olevoo perusteella ehdotamme
20914: per!heenjäsenen tarvitsisi käy,dä aJnSiotyössä kunnioittaen edusknnnan hyväksyttäväksi
20915: oman tail.ouden ulkopuolella. Kurn oman ta- toivomuksen,
20916: louden ulkopuolelta sa,atavat ansiot läiht:e-
20917: vät yksinomaan metsä- ja uittotö:istä, jotka että hallitus ottaisi vuoden 1950
20918: usein ovat riittämättömiä, niin voidaan ym- tulo- ja menoarvioesitykseensä Rau-
20919: märtää, että tosi~siallinen syy tien rakoo- tavaaran kunnan Höylän tien raken-
20920: tamatta jäämiseen oo väestön ääretön köy- tamiseksi 11,970,000 markan määrä-
20921: hyys. Krm saloseutu, jota rakennettava tie rahan.
20922: Helsingissä 3 päivälllä helmikuuta 1949.
20923:
20924: Toivo Pyörtänö. Tahvo Rönkkö.
20925: 493
20926:
20927: XII,51. - Toiv. al. N:o 238.
20928:
20929:
20930:
20931:
20932: Pyörtänö: Maantien rakentamisesta Valtimon kirkonkylästä
20933: Sivakkooaaran kautta Sotkamon kirkonkylään.
20934:
20935:
20936: E d u s k u n n a ll e.
20937:
20938: ,Silmäys kartalle on omansa todistamaan, on vain rmuuta:ma. Kun mainittu tie olisi
20939: että Valtimon j'a Sotkamon ilmntain raja- yleinen ikauttaJkulkutie·, olisi syytä se val-
20940: mailla, osaksi Kuopion, osaksi Oulun lää- · tion toimesta rakientaa ja kunnossapitää,
20941: nissä, on huomattava asutus- ja metsäalue, sillä paikallisin voimin se tuottaisi ylivoi-
20942: jolLe suunnassa V1altimo kk-Sivakkavaara maisen suuria v;aikeuksia. Valtion taholta
20943: -Palovaara-Sotkarrrw kk kunnollinBn olisi aiheellista suorittaa välttämättömät
20944: maantie olisi välttämätön. Tiesuunnan koko tutkimukset ja kustannusarvion laatiminen,
20945: pituus on noin 70 km, mutta on huomat- joihin kustannuksiin myös asianömaioot kun-
20946: tava, että noin 6 km mainitusta mää:rästä nat oEsivat ilmeisesti halukkaat osallistu-
20947: on jo oosiluokkaista maantietä ja noin maan. Lä:hinnä olisi jo edellämainitut ky-
20948: 54 km kylätietä osuuksiUa V1altimo kk- lätiet kunnostetta,va vastaamaan yleisen lii-
20949: Sivakkavaam ja Palovaara-Sotkarrno kk. kenteen asettamia vaatimuksi'a ja mainittu
20950: Mainituilla teillä <m jo m. m. säännöllinen 10 km:n pituinen osuus Sivakkavaara-
20951: linja-autoli~erune. Vain 10 km:n osuus eli Palovaara rakennettava.
20952: Sivakkavaara-Palovaara on rakentamatta Edellä ole:van perusteella j:a !lmtsoen tä-
20953: kokonaan. Tästä puolet kummallla:kin puo- män tien merkitykseen raj,aseudun kulku-
20954: len läänin- ja pitäjänrajaa. yhteyksien parantajana kunnioittaen ,ehdo-
20955: Tiesuunnan vaikutuspiirissä on tuhansia tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20956: i'hmisiä, useita kansakouluja ja erittä]n suu- sen,
20957: vet metsämaat, josta johtuen myös suuria
20958: metsäsavotoita. Maasto ta1as on verrattain että hallitus ensi tilassa valmistut-
20959: edullinen, koskia suurin osa siitä on ta- taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toimen-
20960: saista, eikä v~aadi suuria kustannuksia. Min- ~iteisiin valtion maantien rakentami-
20961: käänlaisia vaikeita järvi- taJhi suokannaksia seksi tiesuunnalla V altimon kirkon-
20962: ei o1e ja purotkin ovat lähinnä s~11aisia, kylä - Sivakkavaara - Palova,ar(J;---
20963: että ne avat kesäJmutena kuivilla. Näitä:kin Sotkamon kirkonkylä.
20964: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1949.
20965:
20966: Toivo Pyörtänö.
20967: 494
20968:
20969: XII,52. - Toiv. al. N:o 239.
20970:
20971:
20972:
20973:
20974: Pyörtänö y. m.: Lisäyksestä vuoden 1949 tulo- ja meno-
20975: arvioon Rautavaaran--Sotkamon oikomaantien rakenta-
20976: miseksi.
20977:
20978:
20979: E d u s k u n n a ll e.
20980:
20981: Rautavaaran kunta Pohjois-Savon , ja Maimittu tiesuUJnta aUma Rautavaaran-
20982: Pohjois-Karja1a:n yhtymäkohdassa on m~~;am Iisalmen maantieltä, noin 9 km Rautavaa-
20983: me köyhimpiä ja samalla h:arvaan asutuim- ran kirkolta, ja johtaa Rautavaaran puo-
20984: pia. Pinta-ala on 1,300 km2 ja asukkaita le1Jla Keyrityn kylän kautta Sotkamon kun-
20985: on vuoden 1947 ihea:illrikirjoituksen mukaan nan puolelle Petäjä1wskelle johtavan maan-
20986: kaikkiaan 4,845 !henkilöä. Pinta-alasta omis- tien perään Iisalmen-Sotkamon maan-
20987: tavat valtio ja puutavarayhtiöt ~oin 75 %, tiellä. Tien vaikutuspiiriin kuuluu Rauta-
20988: lopun jäädessä yksityisomistukseen. Maini- vaaran puolella 24 asuntoa, edustaen 143
20989: tusta syystä johtuu, että kuntalaiset ovat hen!k:,eä, ja Sotkamon puolella on asukkaita
20990: ansionsa suhteen riippuvaiset ulkopuolisista !hivenen enemmän. Asukkaille tie olisi var-
20991: ansiomahdollisuuksista. Metsä- ja uittotyöt sin tärkeä, siNä esim. kesän ,aikana on elin-
20992: muodostavatkin sen tuloliihteoo, josta v&estö y. m. tarvikkeet kannettav,a rimpisoiden yli,
20993: saa elantonsa. Tiettävästi on kunnassa vain mutta huomattavasti tärkeämpi merkitys on
20994: 3 täysin omavaraista taloutta, joista ei tar- sillä, että alueella on suuria erämaametsiä,
20995: vitse käydä ulkopuolella 'ansiotyössä. joihin ei ole kirves milloinkaan koskenut,
20996: Kun metsätöissä jo on esiintynyt Rauta- mutta jotka ;nyt sa,ataisiin välittömästi !käyt-
20997: vaaran kunnassakin tavallista suurempaa töön. Samalla suoranainen liikernneyhteys
20998: joukkotyöttömyyttä, jota kunta ei köyhyy- Rautavaaran ja Sotkamo;n välillä muodos-
20999: t,ensä johdosta - knnta maan köyhimpiä - tuisi parhaaksi mahdolliseksi. Tähän asti
21000: ole tilaisuudessa torjumaan, on hartaasti ei näiden kahden naapurikunnan välillä ole
21001: toivottava, että valtiovallan taholta löytyy sellaista vielä ollut.
21002: riittäväm tehokkaita keinoja tilanteen pe- Huomioon ottaen ne erityisen suuret vai-
21003: lastamiseksi. Erittäin sopivana keinona voi- keudet, jotJka edellä m. m. Rautavaaran
21004: daan pitää sellaisten maanteitten rakenta- krmnan osuudelta 01n esiintuotu, saamme
21005: mista, joilla tulevaisuuttakin silmäl:läpitäen kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
21006: on oleva 1aajakantoinen merkitys. Aika- väksi toivomuksen,
21007: naan on suUilllllitellu111 n. s. Rautavaaran-
21008: Sotkamon oikomaantien rakentamiseen näh- että hallitus antaisi Eduskunnalle
21009: den suoritettu täydellinen tiesuunnan tut- esityksen 10 miljoonan markan suu-
21010: kiminen, tehty kustannusarvio ja jo vuonna ruisen määrärahnn .ottamisesta li-
21011: 1939 myönnetty 1,000,000 ma~kan suurui- säyksenä vuoden 1949 tulo- ja me-
21012: nen määrämhakin tietyön aloittamista var- noarvioon Rautavaaran-Sotkamon
21013: ten. Sotien takia aloittaminen kuitenkin oikomaantien rakentamiseksi.
21014: jäi.
21015: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1949.
21016:
21017: Toivo Pyörtänö. Tahvo Rönkkö. Matti 1\'Ieriläinen.
21018: Heikki Soininen.
21019: 495
21020:
21021: XII, 53. - Toiv. al. N :o 240.
21022:
21023:
21024:
21025:
21026: Kauhanen y. m.: Sivakkavaaran--Palovaaran,-Sotkamon
21027: maantien rakentamisesta ja ottamisesta valtion hoitoon.
21028:
21029:
21030: E d u s k u n n a l h.
21031:
21032: Ylleil'!esti on todettu, että liikenneverkos- ole varoja ja linja-autoyhtiö, joka liikennöi
21033: ton rakentaminen edistää kansantaloutta Sivakkav:aa:raan ei pidä talviaurauksesta
21034: sekä sivisty.selämää. Teiden kautta pyri- hwolta. Näin ollen on Siv:akkavaaran tien
21035: tään saattamaan eri paikkakunnat läheiseen varrella olevat asukkaat joutuneet etenkin
21036: vuorov:aikutukseen keskenään ja siten hel- talvisaikaan erittäin kiusalliseen a:semll!an.
21037: poittamruan kansalaisten toimeentuloa. Että Tii:män epä!kohdan poistamiseksi odotetaan-
21038: tämä tarkoitus toteutuisi, olisi teitä ra- kin valtion pikaisia toimenpiteitä.
21039: kenJllettav.a .ensisijaisesti sinne, missä tie- Että Sivakkavaaran tien tuottama hyöty
21040: ve!lkosto on heikko tarpeeseen näJhden. tulisi täydelliseksi, olisi se rakennettava Si-
21041: Valtimon kunta on rakennuttanut Hiek- voakkav:aarasta Palovaraan. Kylien väli on
21042: kalahden Siv,ak:kav:aaraan kunnantien, 10 km ja yhdistäisi se Nurmeksen v,alta-
21043: jonka pituus on 21 km. Tie yhdistää Nur- tien Sivakkavaaran ja Palovaaran kautta
21044: meksen valtatieili.en Ylä-Valtimon sekä Si- Sotkamoon ja Kuhmon valtatiehen.
21045: vakkav.aamn kylät, joissa on asukkaita n. Edellä esitetyn perusteella ,ehdotamme
21046: 500 henkeä. Tien kunnossapito on tullut eduskun:nan päätettäväksi toivomuksen,
21047: liian raskaaksi Valtimon krnmalle sen joh-
21048: dosta, että tiellä suoritetaan raskaan puu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21049: tavaran kuljetusta yhtiöiden ja Vapon toi- toimenpiteisiin maantien rakentami-
21050: mesta. Kun tie on joutun11t yleiseen käyt- seksi Sivakkavaarasta Palovaaraan ja
21051: töön, josta hyöty on yhteinen, niin olisi tie että näin yhdistetty Sivakkavaaran
21052: saatava valtion kunnossapidettäväksi. On -Sotkamon tie kokonaan otettai-
21053: erikoisesti huomioitava, että Sivakkav;aara:n siin valtion hallintaan.
21054: tietä ei kukaan talvella aura.a, kunnalla ei
21055: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
21056:
21057: Kalle Kauhanen. Matti Meriläinen.
21058: 496
21059:
21060: XII, 5-1. - Toiv. al. N :o 241.
21061:
21062:
21063:
21064:
21065: Salo: Miiärärahasta Paltamon-Puolangan maantien perus~
21066: korjausta varten.
21067:
21068:
21069: E d u s k u n n a ll e.
21070:
21071: VuodeUe 1949 'hallitukselle myöntämänsä lessä mainittava sanotulla tiellä tapaihtuva
21072: a;rviomääräraihan tU!rvin eduskunta antoi raska,run kaoliinin (porsliinisaven) autokul-
21073: ma:hdollisuudet erilaisten töiden järjestä- jetus tien varreilla olevalta kaivokselta.
21074: miseeiD; eri puolilla maata varatöinä, joissa JyrkkämäJkinen tie pakottaa voimakkaam-
21075: se työttömyyden vuoksi katsottiin tarpeel- mankin auton ajamaan vain osalastilla, ko-
21076: liseksi ja joissa se valmiiden suunniteilmien roittaan lisää ilmankm kallista auto!kulje-
21077: ollessa kävi talvenkin aik'ana mahdolliseksi. tusmhtia. Kun valtavan kaoliinimäärän
21078: Eräs tällainen varatyö järjestettiin Palta- poiskuljettamis,eksi välttämättömän, n. 40
21079: mon-Puolangan ma:antien peruskorjaa- kilometrin pituisen nutatierr rakentamista
21080: mista varten, jOillka työn suorittamisen vält- ei vielä pidetä aja:nlwhtaisena, on sanottu
21081: tämättömyyden ·ovat tieviranomaiset jo maantie mkem1ettava nopeasti sellaiseksi,
21082: kauan pitäneet tärkeänä, mutta jolle mää- että se kykenee vai1clmkm kalliimmin ilms-
21083: rärailioja ei Pohjois-Suomen hävitettyjoo tannuksin, suorittamaan lffiasvavan liiken-
21084: teiden ja siltojen rakentamisen ollessa vielä teerr vaatimukset.
21085: keskoo o1e aiemmin riittänyt. Edellä oilevarun nojaten ehdotan kunnioit-
21086: Myönnetyllä varatyömäärämhailla ei sa- taen eduskunnan päätettäväksi toivcomuk-
21087: nottua tietä suinrrman saada suunnitelman sen,
21088: mukaisesti valmii!ksi, vaan on sitä jatket-
21089: tava muiden kUJin varatyömäärärahojen että hallitus ottaisi vuoden 1950
21090: turvin. Vain täten sruadaan hyvään tar- tulo- ja menoarvioesitykseensä 10
21091: peeseen olleet varatyömäärärahat mahdol- miljoonan markan määrärahan Pal-
21092: lisimman pian palvelematan näilläkin autet- tamon-Puolangan maantien perus-
21093: tua liikennettä. Erikoisesti 0111 tässä mie- korjausta varten.
21094: Helsingissä 10 päivänä ~helmikuuta 1949.
21095:
21096: S. Salo.
21097: 497
21098:
21099: XII,55. - Toiv. al. N:o 242.
21100:
21101:
21102:
21103:
21104: Salo: Lisä;y ksist'ä vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon Joki-
21105: kylän maantien rakennustöiden jatkamista varten Risti-
21106: järvellä.
21107:
21108:
21109: Ed u s kun n a ll ·e.
21110:
21111: Jo ennen Kontiomäen-Hyrym.salmen suorittaa loppuun asti j:a yhtäjaksoisesti.
21112: rautatien ratkemtamista laadittiin suunni- Sen vuoksi .a[isi hallitukselle annettava
21113: teLma ja kustannusarvio maantien rakenta- mahdollisuus ti·etyön ~edellem jatkamiseen
21114: miseksi Emäjoen itäpuolitse Ristijärven ja varattava sille sen vaatima työmäärä-
21115: . ik:irkolta Hyrynsalmel1e, jolloin ylimaihin raha.
21116: ik:uilbva liikenne ei i~:ä:rsisi syvän ja n. Edellisen nojalla ehdotan kunl!lioittaen
21117: 400 m. leveän Koirasalmen lossivaikeudesta. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21118: Maantien mkentarrninen pidettiin jo silloin
21119: niin selviöm.ä, että sanotun joen itäpuolta että hallitus ant.aisi Eduskunnalle
21120: sitten ra:IDennetrm rautatien pari siltaakin esityksen tarpeellisen suureksi kat-
21121: rakennettiin samanaikaisesti myöskin maan- sottavasta lisäyksestä vuoden 1949
21122: tie-ajoa silmällä pitäen. tulo- ja menoarvioon Jokikylän
21123: Tämän talven aik>allla on S>alllotun maan- maantien rakennustöiden jatkamista
21124: tien rakennustyöt nyt pantu alulle vara- varten Ristijärvelle.
21125: töinä, jota llläillä varoilla tuskin voitaneelll
21126: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
21127:
21128: S. Salo.
21129:
21130:
21131:
21132:
21133: 63
21134: 498
21135:
21136: XII, 56. - Toiv. al. N :o 243.
21137:
21138:
21139:
21140:
21141: Salo: Hyrynsalm.en n. s. Hakokylän maantien rakentami-
21142: sesta.
21143:
21144:
21145: Eduskunnalle.
21146:
21147: Hallitus myönsi tämäin vuoden varatyö- nen talvi-varatyöaika on sivuutettu. Jotta
21148: määrämJwista metsäthallitukselle työttö- tämä ikävisi mahdolliseksi, ehdotan kun-
21149: myydestä riippuvan määrära:han tien ra- nioittaen ,eduskunnrun päätettäväksi toivo-
21150: kentamista varten n. s. Hakokylään Hyryn- mUJksen,
21151: salmen itäosassa olevien laajojen valtion että hallitus ottaisi jo vuoden 1949
21152: metsien alueiden kautta. Näillä varoilla lisämenoarvioesitykseensä tai ainakin
21153: nyt talven •aikam:a rakenn·etaan sillat ja aje- vuoden 1950 tulo- ja menoarvioesi-
21154: tarun niiden siltapemkereet sekä suoritetaan tykseensä riittävän määrär.ahan met-
21155: sitä työtä mikä talvella on edullisempaa sähallituksen käytettäväksi n. s. H a-
21156: kuin ikesällä. Tarkoitus luonnollisesti on kokylän tien rakentamiseksi Hyryn-
21157: jatkaa työtä senkinjälkeen kun varsinai- salmella.
21158: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1949.
21159:
21160: S. Salo.
21161: 499
21162:
21163: XII,57. - Toiv. al. N:o 244.
21164:
21165:
21166:
21167:
21168: Meriläinen y. m.: Maantien rakentamisesta Vepsän kylä-
21169: tiestä H erttuanjä1'ven pohjoispuolitse Sotkamon-Tipas-
21170: ojan maantielle.
21171:
21172:
21173: E d u s ik: u n n a 11 e.
21174:
21175: Sillä laajalla alueella, jota pohjoisessa vasti ja tiettömien taipa1eiden takana asu-
21176: rajoittaa Sotkamon-Kuhmon, idässä Kuh- vat asukik:aat pääsisivät tien yhteyteen, jos
21177: mon-Nurmeksen ja [ärunessä Sotkamon- mik:ennettaisiin maantie Vepsllin kylätiestä
21178: Tip:asojan mwantie sekä etelässä Oulun- Sotikamon-Tipasojan maruntien päähän
21179: Kuopion läänin raja,. on ainoastaan ly- Herttuanjärven pohjoispu:olitse.
21180: hyehkö, Kuhmon-Nurn1eksen maantiestä Ede[lä esitety:n perusteella ehdotamme
21181: erkaneva Vepsäin kylätie. Asutusta alueella ed uskunnalll hyväksyttäväksi toivomuksen,
21182: on huomattavan paljon, mutta on tiettö-
21183: myys väestön elämän 'edellytysten p:a:rrane- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21184: misen esteenä. Tieoloista kaiken lisäksi joh- siin maantien rakentamiseksi Kuh-
21185: tuu, että alueen ainoan kylätien varren mon-Nurmeksen maantiestä erkane-
21186: asukkaat m. m. Sotkamossa asioidessaan vasta Vepsän kylätiestä Herttuanjär-
21187: joutuvat tekemään varsiin pitkän matkan ven pohjoispuolitse Sotkamon-Ti-
21188: Kuhmon kautta. Matma lyhenisi huomatta- pasojan maantiehen.
21189: Helsilngissä 9 päivänä helmikuuta 1949.
21190:
21191: Matti Meriläinen. J. Mustonen.
21192: 500
21193:
21194: XII,5s. Toiv. al. N :o 245.
21195:
21196:
21197:
21198:
21199: Srulo: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakentamiseksi
21200: Suomussalmen kirkolta Kiantajärven itäpuolitse Ruhti-
21201: naansalmelle.
21202:
21203:
21204: E d u s k u lll n a ll e.
21205:
21206: Suomen karttaa si1m1iillessä kiintyy huo- tulokseen. Hävitetyn Pohjois-Suomen tie-
21207: mio Kainuun kohdalla siihen larujaan tiet- verkoston rnyt jo tultua korjatuksi, on
21208: tömääm alUJeeseen, joka sijaitsee Suomus- meillä syytä ryhtyä ta:rkastelemaan alueita
21209: salmelLa Kiamtajärven itäpuoleLla1, s:anotun joista ilwkon:ruan vielä puuttuu tieyhteydet
21210: järven ja valta:lmnnam rajan välissä. Alue lk,eskenään ja muuhrm maailmaan.
21211: on tuh:amsien neliökilometrien laajuinen ja Jotta tästä selväJn ottaminen kävisi
21212: vaikka asutus ei olekaan tiheätä, asuu sillä päinsä, elhdotrun <edellä olev;ruan viitaten kun-
21213: ikuitenkirn useampiru satoja aswkkaita, vailla nioittavimmin eduskunnam päätettäväksi
21214: minkäänlaista tieyhteyttä. Väestö on jat- toivomuksen,
21215: kuvasti kymmeniä vuosia odottanut, mil-
21216: loin heidän vuoronsa tulee päästä maantie- että hallitus suorituttaisi tutki-
21217: yhteyteen murun maailman kanssa. Suun- muksen maantien rakentamiseksi
21218: nitehnia ja aloitteita on eri tahoilta tehty Suomussalmen kirkolta Kiantajärven
21219: jo useita maamtien s:a;amiseksi, mutta ne itäpuolitse Rulttinaansalmelle.
21220: eivät vielä täJhäJn mennessä ole johta:neet
21221: Helsingissä 11 päivänä :helmikuuta 1949.
21222:
21223: S. Sall.o.
21224: 501
21225:
21226: Xll,59. - Toiv. al. N:o 246.
21227:
21228:
21229:
21230:
21231: Tauriainen y. m.: Maantien rakentamisesta Suomussalmen
21232: kunnan Laajan kylätiestä Lylykylän kylätiehen.
21233:
21234:
21235: E d u s k u n n a ll e.
21236:
21237: Maa~ntioo rakentamista Suomussalmen osan 001istaa valtio. Nämä liikutta:rnatto-
21238: !kunnan Laajan kylätien ja Puolangan kun- mat metsät ovat miltei arvottomat niin
21239: nan Lylykylän väliselle ahreelle on toi- lmuan kuin lii~eruneyhteydet ovat !huonot.
21240: vottu jo vuosikymmeniä. Tämä tie, joka Tämänkin vuoksi \"altiota:louden edun mu-
21241: pitäisi rakentaa Laalj:run kylätiestä Lylyky- kaista olisi rakentaa kiireellisesti maantie
21242: län kytlätiehen, tulisi ;n, 19 !kilometriä pitkä. tälile alueelle. Silloin valtion metsioo arvo
21243: Tie tulisi muodostllTilil~ yhdystieksi Suo- kohoaisi ja valtio saisi kohonneid® metsien
21244: mussalmoo krnma:n ja Puolangan kunnan arvon muodossa maantiehen sijoittamansa
21245: välille. Kun lähiaikoina aloitettaneen sodan pääomat takaisin. Kun lisäksi väestön toi-
21246: ikeskeyttämä Hyryrnsalmen~SuomussaJmen meentulon vuoksi ja liikenneyhteyden pa-
21247: rautatien rakentamiln®, niin sen valmis- rantamiseksi jo rakenteilla olevalle rauta-
21248: tuttua tiestä tulisi muodostumaan lyhin tielle tie olisi välttämätön, esitämme edus-
21249: !kaiuttakulkutie Puolam.gan pohjoisista osista kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21250: rautatielle.
21251: Alue, johon tässä esitetäiiJn tie :mkennet- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21252: tava:ksi, on harv:aan:asuttua erämaaseutua. toimenpiteisiin maantien rakentami-
21253: Useista tämän alueen tailoist'a on lähim- seksi Suomussalmen kunnan Laajan
21254: mälle maam.tielle mat!karu yli kymme:rwn ki- kylätiestä Heinävaaran kautta Lyly-
21255: lometriä ja lähimpiin !kauppoiihiln jopa yli kylän kylätiehen.
21256: 20 !kilometriä. Alueen metsistä suurimman
21257: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1949.
21258:
21259: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen.
21260: 502
21261:
21262: XII,6o. - Toiv. al. N :o 247.
21263:
21264:
21265:
21266:
21267: Tauriainen: Maantien rakentamisesta Suomussalmen-
21268: Kuhmon maantieltä Konttilan--Karhukankaan talo-
21269: ryhmiin.
21270:
21271:
21272: E d u s k u lll :n a ll e.
21273:
21274: Jo ennoo sotia suunniteltiin tien raken- :maista. Täälilä ~ vielä metsäalueita, joista
21275: tamista Suomussalmoo-Kuhmon maan- ei ole vielä koskaan hakattu puutavaraa.
21276: tiestä Ylivuokinkylän Vänkä-nimisen talon Eikä llliillä metsillä ole sanottavaa arvoa
21277: ti@oilta Kontti1alll-Ka:vhuk3Jllka.an talo- ennenkui<n liiimooneY'hteydet paranevat, sillä
21278: ryhmiin. Tieliinja, joka on n. 19 kilometriä, metsätyömaiden huolto, puutavaran kulje-
21279: on tutkittu, mutta tien rakentaminen so- tus y. m. s. tulevat nii111 kalliiksi, ettei ku-
21280: tioo vwoksi siirtyi myöhäisempään .aikaan. llman näitä metsiä osta. Kun teiden mken-
21281: Tämä alue on sodrun hävittämää rajaseutua taminen kohottaisi metsien hillltoja ja näin
21282: ja väestö köyhää. Täällä on useita kymme- kohOillneiden hintojen muodossa valtio saisi
21283: niä taloja, joista etäisimmistä on lähim- takaisin teihin sijoittamrunsa pääomat, olisi
21284: mälle maamtieille matkaa n. 20 kilometriä. valtion oman ta:loudel[isen.kin edun vuoksi
21285: Kauppoja ei myös ole läihempänä, vaan rakennettava teitä juuri noille alueille,
21286: ihmiset joutuvat varsink1n kesä:n .aikana missä suuret valtion omaisuudet ovat. Sa-
21287: kantamaan selässään elin- y. m. tarvikkeet malla teiden rakentamisella edistettäisiin
21288: metsien ja soiden yli kierteleviä n. s. ,kint- siellä asuvien ihmisten talouden kehitty-
21289: tupolkuj,a" myöten. mistä ja asutuksen la.ajeQlemista tänne,
21290: Aikaisempina vuosiJkymmeninä on valtio jossa ikyllä on vielä hyviä asutusikelpoisia
21291: iharjoittrunut sellaista 1asutuspolitiikkaa, että maita uudisasutusta varten.
21292: ihmisiä on joutunut asumaan noin vaikei- Ytllä olevaan viitaten esitän eduskunnan
21293: siin olosuhteisiin tiettömien taip:aleiden taa. päätettäväksi toivomuksen,
21294: Tämänki!ll vUJdksi valtiovallan velvollisuus
21295: on rolkellltaa tiet näiille asuttamilleoo että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21296: alueille, sillä väestön elintason kohoami- toimenpiteisiin maantien rakentami-
21297: selle ja !heidän taloutens~, 'k1ehittymiselle ei seksi Suomussalmen--Kuhmon maan-
21298: ole edellytyksiä ennenkuin liikenneyhteydet tiestä Ylivuokin kylän Vängän talon
21299: pa:vanevat. tienoilta Kanttilan--Karhukankaan
21300: LisäJksi on huomioitava, että näillä syrjä- taloryhmiin.
21301: seuduilla valtio omistaa suurimmam. osan
21302: Helsingissä !helmikuun 11 päivänä 1949.
21303:
21304: Hannes Tauriainen.
21305: 503
21306:
21307: XII,6L - Toiv. al. N:o 248.
21308:
21309:
21310:
21311:
21312: Tainio y. m.: Maantien rakentamisesta Piittisjärvelf.ä Sam·i-
21313: järvelle Ranuan kunnassa.
21314:
21315:
21316: E d u s k u n n a ll 'e.
21317:
21318: Pohjois-Suomoo koillisten kuntien työ- kolme vuorokautta. Samotun tien rakenta-
21319: mahdollisuudet ovat jälleenrakennustöiden minen lyhentäisi matkaa niin, että asukkaat
21320: loputtua huomattavasti heikontuneet. Niin- selviytyisivät siitä yhdessä vuorokaudessa.
21321: pä esimerkiksi kulumassa olevana samoin Lisäksi tien rakentamisesta olisi sekin
21322: ikuin edellisenäikin halkkuukautena ei met- hyöty, että säästyttäisiin kahden lossin ylit-
21323: sätöitä Posion ja Ranuan kunnissa ollut tämisestä, mikä varsinkin kelirikkaaikoina
21324: lkuin vähäisessä määrässä. Tästä johtuen tuottaisi il:momattav;alll aja'n ja varojen sääs-
21325: Olll näissä kunnissa ollut työttömyyttä huo- tön. Vielä sen rakentamisella saataisiin
21326: mattavassa määrässä. Työtilaisuuksien jär- 18 taloa tieJ'Ihteyden piiriin ja tehtäisiin
21327: jestäminen olisi näin ollen erittäin välttä- 1100hdolliseksi tien läheisyydessä olevain vil-
21328: mätöntä. Eräänä tällaisena voitaisiin esit- jelyskelpoisten maiden sekä metsien hyö-
21329: tää m. m. Ranuan kunnassa suiUllniteltua dyksi käyttö.
21330: Piittisjärven Saarijärven välisoo maantioo Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21331: ra1mntamista. Sanottua tietä varten on jo !lmnnioittaen eduskunnan hyvä;ksyttäväksi
21332: vuonna 1939 laadittu raikennussuunnitelma, toivomuksen,
21333: ja on osa tiestä, noin 13 km., jo rakemnet-
21334: tukin. Tien ~akentamilnern olisi välttämä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21335: töntä senkin johdosta, että Ranuan kunnan toimenpiteisiin Ranuan ku.nnassa
21336: pohjoisosan asukkaat 'asioidessaa;n kuntansa suunnitteilla olevan Piittisjärven-
21337: keskuksessa joutuvat kiertämään sinne Ro- Saarijärven maantien rakentami-
21338: vaniemen kautta, joillom matkaan kuluu seksi.
21339: Helsingissä helmi!kuun 9 päivänä 1949
21340:
21341: Eino Tainio. Toivo Friman.
21342: 504
21343:
21344: XII,62. - Toiv. al. N :o 249.
21345:
21346:
21347:
21348:
21349: Koivuranta y. m.: Maantien rakentamisesta Ounasjoen itä-
21350: puolitse Saaren kylästä Korinteen lossille.
21351:
21352:
21353: E d u s k u n rr a ll e.
21354:
21355: Oooasjoon itäpuolelle Rovaniemen kaup- joihin kyliilll nyt pUiuhataan ja osin jo ra-
21356: palasta :aJ:kaen on muodostunut verrattain kennetaankin kyläteitä, joiden läJhtökohtana
21357: paljon 'asutusta siitä huolimatta, että tien on Rovaniemen-Kittilän maantie Ounas-
21358: puute on näiden asukkaiden toimeentuJossa joen länsipuolella. Jo1misen kylätiekunnan
21359: suurena estee!llä ja monta kertaa ylipääse- on nykyoloissa hankittava lossivälineet ja
21360: mättömäTiä vaikeute!lla. Aikoinaan suori- pidettävä ne kunnossa ja käytössä, mikä
21361: tetussa isojaossa sijoitettiilll saman talon ei suinkaan oLe pieni asia. Mutta maantien
21362: tiluksia joen pohjois~ ja eteläpuoleille. Kun raikentamiselila Ounasjoen itäpuolelle sääs-
21363: maantie rakennettiin Ounasjoen lwnsipuo- tettäisiin varmastikin vuosittain toista mil-
21364: lelle, on ,aivan luonnollinen :asia, että asu- joOIIlaa markkaa valtion varoja, jotka ny-
21365: tus on sijoittrm'lllt tien varteelll ja toisella kyisiin menevät Korinteen ja Markkasu-
21366: puoloo joikea olevat tilu:kset ovat osaltaa.n vannon lossien yllrupitokustannuksiilll. Kit-
21367: !b.yödyttöminä. Sekä tästä ja; osaltaan maa- tilän ja Sodankylän sekä koko Ylimaan lii-
21368: perrun laadusta johtuu, että asutusmahdol- kenne kulkee suurelta osalta näiden ka:hden
21369: lisuudet ovat Ounasjoen itäpuollella melkoi- lossin !kautta Oum:asjooo länsipUJOlella ole-
21370: sesti suuremmat kuin länsipuolella, jossa valile maantielle. Puihumattakwan valtiolle
21371: asutukselle on jo otettu käyttökelpoisimmat aiheutuvista varsin suurista kustannuksista,
21372: alueet. Ounasjoen itäpuolella ovat laajat joita sanottujen lossien :hoito vuosittain ai-
21373: valtion metsät, joissa vuosittain suoritetaan heuttaa, tuottaV'at nämä lossit kelirikkoai-
21374: metsätöitä. Kun puutavaran kuljetus on koina ylipääsemättömän 1esteen suureksi pai-
21375: nykyisin ry:hdytty suorittamaan autoilla, suneelle liikenteelle. Nämä vahi!ngot ja hai-
21376: ()IIl ilmrun muuta selvää, .että maantien ra- tat sekä rahalliset Jrulut saadaan loppu-
21377: kentamisehla Ounasjoen itäpuolelle ·ediste- maan, kun maJantie 1~akennetaan 0Thl1as
21378: tään sumesti myöskin metsien \hyvä!ksikäyt- joen itäpuolitse Saaren !kylästä al~aen Ko-
21379: töä ja m. m. polttopuiden kuljetusta kulu- r:inteen lossin luo.
21380: tuskeskuksiin, johon nyt kyseelliseltä seu- Jotta kyseelilinen maantierakennustyö voi-
21381: dulta ei tien puuttee!ll vuoksi ole tilaisuutta. taisiin aloitta1a, olisi tielinja kiireellisesti
21382: Tien rakentamisella Ounasjoen itäpuo- tu1Jkittav1a ja tangoitetta~a sekä laadittava
21383: lelle helpoitetaan arv:ruamattoman suuressa tien ra!kennussuunnitelma.
21384: määrin siellä olevien asukkaiden toimeen- Edellä lausutun peruste1ella e:hdotamme
21385: tuloa ja ,eilinkei,nonsa kehittämistä sekä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21386: uuden asutuksen muodostamista. Nämä
21387: ov;at niin suuriarvoisia asioita, että niitä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi~
21388: ei saa jättää vrurteen ottamatta. menpiteisiin tiesuunnan tutkimiseksi
21389: Tässä tieasiassa OIIl lisäksi otettava huo- maantien rakentamista varten Ou-
21390: mioon myöskin se .asutus, joka on muodos- nasjoen itäpuolitse S.aaren kylästä
21391: tunut syrjäkyliin Ounasjoen itälpuolel1e ja Korinteen lossine.
21392: Helsingissä heiimikuun 9 päivänä 1949.
21393:
21394: Janne Koivuranta. Martti Miettunen.
21395: Kusti Eskola. M. 0. Lahtela.
21396: Markus NiskaJa. Vilho Väyrynen.
21397: 505
21398: XII,63, - Toiv. al. N:o 250.
21399:
21400:
21401: Lahtela y. m.: Määrärahasta maantien 1·akentamiseksi J(e-
21402: mijärven:-Kuusamon maantieltä Posion kttnnan kes-
21403: kukseen.
21404:
21405: E d u s k u n n 1a ll e.
21406: Toimellllpiteet maantien rakerntamiseksi piirissä ovat laaj:at vilj,elyskelpoiset m:aat,
21407: Posion kurman keskuksesta Aholan tie- joihin voitaisiin 'asuttaa noa:>easti lisäänty-
21408: noilta itäpuolitse Suolijärven vesistön mai- vää väestöä ja että asutettavia on !huomat-
21409: nitun ikunn<B.n :M:ourujärven kylän kautta tavan paljon ja ne j,atkuvasti lisääntyvät.
21410: Maanimkavaamn kylään, jossa se yhtyisi Erikoisen tarpeellinen ja kiireellinen sen
21411: Kemijärv,ern-Kuusaanon mruantiehen, on rakentaminen on siihenkin rnähden, että
21412: ollut vuosikymmeniä vireillä, että se huo- isoja:ko on kes&en ja taajoissa kylläryhmissä
21413: mattavan suuri väestömäärä, mikä tämän olevia taloja kunnollisen ja tarkoitustaan
21414: tiesuunnrun vaikutuspiirissä monissa tiettö- vastaavan jaon suorittamise~a tulisi siirtää ·
21415: mä1lä alueella olevissa kylissä asuu, pääsisi uusille paikoille. Ilman tien :vakentamista
21416: tieylhteyteen ja että siitä samahla avautuisi ei voida talojen uusille paikoille siirtämistä
21417: suora kulkuylhteys oman kuntansa keskuk- suorittaa kohtuullisin kustannuksin. Ottaen
21418: se,en sille Posion kun.taan kuuluvalle väes- huomioon sen, että sadat talot ja tuhannet
21419: tölle, joka asuu Kemijärvem.-Kuusamoo asukkaat ov,at tiettömällä aluee.illa, tietää
21420: maantien varressa olevissa kylissä. Toista- niin suurta taloudellisen kehityksen vai-
21421: kymmem.tä vuotta sitten on rakennettu rnoin keuttamista, ,että se pitäisi poistaa raken-
21422: 8 km: n pituinen tie mainittua tiesuuntaa tamalla tie.
21423: KemijärVJen-Kuusarrnoo maantien varressa Kyseessä olevan ti:etn mkentaminen olisi
21424: olevasta Posioo kliD:taan kuuluvasta Maa- saatava ialkuun senkin vuoksi, että Posion
21425: ninkavaaram kylästä Mourujärven kylään. kUinnassa samoin kuin muissakin Pohjois-
21426: Kun Mourujärven kyläm. ja Posion kunnan Suomen kunnissa on nyt jo suuri työttö-
21427: keskuksen vä:lille on jäänyt tie :vakenta- myys ja että se tulee olemaan sanotussa
21428: m:atta, on eduskunta viimeksi joulukuun kunnassa seura:avan:a!kin vuonna, koska iso-
21429: 11 päivänä 1945 kulkuilaitosvaliokunnarn jaJko estää metsänhakkuut ja koska huomat-
21430: mietinnön mukaisesti yksimielisesti päättä- tava määrä kunnan alueella olevista met-
21431: nyt lausua toivomuksen, että hallitus ryth- sistä on sellais1ella a[ueella, joista nykyisillä
21432: tyisi toimenpiteisiiln Posion kulllnan .A<holan ulosottokustannuksilLa ei k:annata ottaa
21433: kylästä MaurusjärVJen kylään j6htavan puita ,ennenkuin tarvittavat tiet on ra:ken-
21434: maantiesuunnan tutkimiseksi. Kyseessä ole- nettu, ja rniitä voidaan kuljetukseen käyt-
21435: valla tieos.aHa, jonka pituus ou noin 40 km, tää. Mainitun maantiern rakentamisella voi-
21436: onkin tutkiminen toimitettu, mutta tien daan torjua työttömyyttä, joka on aivan
21437: rakentaminen on jätetty toteuttamatta ja välttämätörn toimenpide, ja sillä voidaan
21438: se varsin suurilukuinen väestö, j6ka on mai- samalla nosta1a valtion metsissä olevien pui-
21439: nitun tiesuunnan vaikutuspiirissä, on ilman denkin arvoa 'huomattavasti.
21440: tieyhteyttä ja mainitussa MourujärVJen ky- Edellä esitettyyn viitatern imnnioittaern
21441: lässä asuvat saavat kulkea lähes 100 km ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
21442: pitkän tien kautta päästäkseen omrun kun- vomuksen,
21443: tansa keskukseen tai kävellä kinttupolkuj:a
21444: myöten. että hallitus ottaisi vuoden 1950
21445: Tämän tien rakentaminen on erikoisen tulo- ja menoarvioesitykseensä
21446: tarpeellliruen siihenkin mä;hden, 'että siita 20,000,000 markan suuruisen määrä-
21447: avautuu yhdystie Rovaniemen-Posion ja ralum maantien rakentamiseksi Ke-
21448: Kemijärven-Kuusamon maant,eiden välillä. mijärven - Kuusamon maantieltä
21449: Kaiken edellä esitetyn lisäksi p. o. tien JJa- M ourujärven kylään rakennetulta
21450: kentaminen on selkä kiirelellirnen että ta:r- tieltä Posion kunnan keskukseen
21451: peellinen senkin ·vuoksi, että sen Vaikutus- Aholan tienoille.
21452: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1949.
21453: M. 0. Lahteila. Erkki Koivisto.
21454: 64
21455: 506
21456:
21457: XII,64. - Toiv. al. N :o 251.
21458:
21459:
21460:
21461:
21462: Friman y. m.: Tien rakentamisesta Markkasuvannon los-
21463: silta Korinteen lossille Rovaniemen maalaiskunnassa.
21464:
21465:
21466: E d u s !k u n n 'a 11 e.
21467:
21468: Rovaniemeltä Ounasjokivartta pohjoiseen maantie Ounasjoen itäpuolelile. Sotien jäl-
21469: suuntautuva Keski-Lapin V!altamaantie ylit- keen ei tätä suunnitelmaa kuitenkaan ole
21470: tää ensimmäisen kermn Ounasjoen noin vielä ehditty toteuttaa, vari:kka, ottaen il:mo-
21471: 100 km: n päässä Rovaniemen kauppalasta. mioon kahden lä:hekkäin sijaitsevan lossien
21472: Joessa 'ei ole siltaa, vaan lossi. Mainitusta hoidon, se olisi valtiolle taloudellis~estikin
21473: maruntiestä erkanee Rovaniemen maalais- kannattavaa. Kun nyt Oun,asjokivarrella-
21474: kunnrun Meltauksen kylässä Sodankylään k:Un on varsinainen jälleenrakennustyö päät-
21475: menevä maantie, ylittäen saman joen noin tynyt ja metsätöitä on sangen vå!hän sekä
21476: seitsemän killo:metriä alempana sijaitsevassa tä:stä joihtuen 1esiintyy suuressa mitassa
21477: Ma11~kasuvannossa, j1a siinäkin on saman- työttömyyttä, olisi sopiva ;aika tällaisen
21478: lainen lossi kuin ensin mainitussa rpaikass~a. kauan suunniteJllun työn suorittamisetm,
21479: Nämä molemmat lossit ovat sangen vai- jota varten tarvittavat suunnitelmat ovat
21480: keasti hoidettavia ja kUJnnossapito kallista olemassa. Erikoisesti työttömyyden tO'rju-
21481: aiheuttaen kaihdesti vuodessa joskus sangen miseksi Rov:aniemen maalaiskunnassa tällä
21482: pitkäa~kaisia:kin liikenneseisauksi.a. työllä olisi huomattava me11kitys.
21483: Jo useita vuosia ,enruen viimeisiä sotia oli Kaiken yllä esitetyn peruste1ella ehdo-
21484: tie- ja vesim:kennushallituks~en toimesta tamme ~eduskuml!an hyväJksyttävä;ksi toivo-
21485: suunniteltu näiden molempien ylikulku- muksen,
21486: paikkojen yihdistämistä siten, että ainoaksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21487: ylikulkupailmiksi jäisi mainittu Markkasu~ toimenpiteisiin tien rakentamiseksi
21488: vanto, ja siinä tarkoituksessa rakennettai- Ounasjoen itäpuolitse Markkasuvan-
21489: siin Markkasuvannon ja Korinteen lossien non lossilta Korinteen lossille Rova-
21490: välinen, noin seitsemän kilometriä pitkä niemen maalaiskunnassa.
21491: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949,
21492:
21493: Toivo Friman. Eino Tainio.
21494: 507
21495:
21496: XII,65. - Toiv. al. N :o 252.
21497:
21498:
21499:
21500:
21501: Friman y. m.: Kallon-K urtakon maantierakennuksen lop-
21502: puun saattamisesta.
21503:
21504:
21505: E d u s k u n n a ll e.
21506:
21507: Lapin läänin muutenkin ha;rvassa tiever- aloitteita mainitun Eallon-Kurta:kon
21508: ikostoosa on se !kaikkien 'ammatti-ihmisten- maantien rakennustyön loppuun saattami-
21509: k1n tunnustarua vika, että etelän-pohjoisen seksi niiden johtama:tta tuloksiin. Tie- ja
21510: suurmassa kulkevat tiet ovat sangen har- vesirakennushallituksen Lapin piiri oli puo-
21511: voissa köhdin yhdistetyt toisiinsa. Niinpä lestaan rehdottanut m. m. kuluvan vuoden
21512: esimerkiksi Keski- ja Länsi-Lappia halko- talousarvioon tämän tien rakenta;miseksi
21513: villa teillä rei niiden k!eskiv;aiheilla ole lain- kahdeksan mi[joonaa rr:nark~aa, mutta siitä
21514: ilman yhdystietä. Tällainen tiilanrne vaikeut- huolimatta ei määrärahaa talousarvioon
21515: taa luonnollisesti nraapureina eri kunnissa tullut. Kun nyt tämänkin tien piirissä,
21516: asuvien ihmisten taloudellista toimintaa. samoin kuin kaikkialla muuaUaik:in Lapin
21517: V. 1939 aloitettiin Kallon-Kurtaik:Dn maan- läänin alueella, vallitsee vaikea työttömyys-
21518: tiern rakientaminen tarkoituksella poista;a tilanrue, olisi s01piva aika tämänkin kauan
21519: osittain tämä epäkohta, mutta sota kes- vireillä ol1een tierakennustyön loppuun
21520: keytti sen. Tällä noin 20 ikm:n pituisella saattamiseen.
21521: taipaleella ehdittiin suorittaa töitä melkein Yhlä oleva;an viitaten ehdotamme edus-
21522: koko tien pituudella. Sinne ajettiin m. m. kun!llll:n päätettäväksi tDivomuksen,
21523: kaikki siltatarpeet ja osa silloista jo ra-
21524: ikerunettiinkin. Sen jälkeen on työ sitten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21525: ollut kesiJmytyksissä ja siellä tehty työ uh- toimenpiteisiin Kallon-Kurtakon
21526: kaa nyt mennä hukkaan m. m. siltatarpei- maantierakennuksen loppuun saatta-
21527: den pilaantumisen muodossa. miseksi.
21528: Viime vuosien aikana on tehty useita
21529: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
21530:
21531: Toivo Friman. Eino Tainio.
21532: 508
21533:
21534: XII,Gu. - Toiv. al. N :o 253.
21535:
21536:
21537:
21538:
21539: Friman y. m.: Sodankylän-Kittilän rnaantien rakennus-
21540: työn loppuun saattarnisesta.
21541:
21542:
21543: E d u s kun n a ll e.
21544:
21545: Sodankylän-Kittilän maantien va:rsinai- distämään toisiilnsa Sodankylän ja Kittilän,
21546: neu1 rakennustyö a;sutustienä Kittilän puo- ilmJksi Lapin maakUJlJJllan vauraimpiin ja
21547: leisesta päästä aloitettiin AsUJtusihallituksen suurimpiin kuuluvaa kirikonikylää ja rum-
21548: toimesta vv:na 1934-1935. V. 1939 työtä tuskeskusta, joilla ei ole toistaiseksi min-
21549: jatkettiin valtiOiil toimesta Soda:nkylän puo- käänlaista suoma tieyhteyttä !keskenään.
21550: leisesta päästä,. mutta työ pääsi vasta al- Tunnetuista syistä syntyneen ja Lapissa
21551: kuunsa, kun sota !keskeytti sen. Sen jälkeen erikoiselll vaikeana esiintyvän työttömyy-
21552: työ on o[lut k!ookeytyneenä lukuunottamatta den poistamisessa, johon tarkoitukseen täl-
21553: pai:kallistelll asukkaiden pieniä yrityksiä J,aikin 100ueella valtion on joka tapauksessa
21554: korjata omia !kulkumwdollisuuksiaan mai- jotain u'hm:ttava, olisi tämän ma;antiera-
21555: nitulla suunnalla. kennustyön kiireellisellä aloittamisella var-
21556: Knn tällä lähes sata vuotta sitten jo ra- sin sunri merkitys.
21557: kennettavaksi suunn.itellun tien suunnalla Kaiken edellä esitetyn perusteella esi-
21558: asuu nykyään noin 1,500 ihmistä ilman tämme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
21559: mimkäänlaista tieyhteyttä, on se sellaise- sen,
21560: naan ,ainutLaatuinen seutu maassamme. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21561: Sen ilisä!ksi siellä ovat suorastaan loistav.at toimenpiteisiin Sodankylän-Kittilän
21562: asutusmahdollisuudet, valtiolla paljon vai- rnaantier:akennuksen loppuun saatta-
21563: keasti hoidettavia metsiä, matkailijoille rniseksi kuluvan vuoden aikana.
21564: nälhtävyyksiä ja imiken lisäksi se tulisi yh-
21565: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1949.
21566:
21567: Toivo Friman. Eino Tainio.
21568: 509
21569:
21570: XII,67. - Toiv. al. N:o 254.
21571:
21572:
21573:
21574:
21575: Tainio y. m.: lVIaantien rakentamisesta Ivalon maantien
21576: Syyrakinharjusta V eskoniemen kylään.
21577:
21578:
21579: E d u s k u n n :a ll e.
21580:
21581: Mrua:mme pohjoisten kuntien väestön vai- marikkinoille vi,eminen on myös samasta
21582: keaa asemaa lisää vielä kulkuyhteyksien syystä kannattamatoota.
21583: puutteellisuus. Niinpä esim. Inarin kunnan Soo jälkeen knn Jäniskosken voimalaitok-
21584: Veskoniemen kylän ja sen ympäristön sen veden säännöstelyn johdosta Veskonie-
21585: väestö on kokonaan tieyhteyttä vailla. men kylän •asukkaat menettävät kaikki
21586: Maantien :mkentaminen Ivalon maantiestä luonnonniittynsä, ()n mamitun tien raken-
21587: sanottuun kylään on kyllä ollut jo pitkäh- taminen tullut entistä välttämättömäm-
21588: kön .ajan suunnittelun alaisena. Isonjaon mäksi. Suuillnitellun t1en välittömässä lä-
21589: yhteydessä ·eroitettiin tietä varten tarpeel- lheisyydessä on viljelykseen soveltuvia
21590: linen tiealue ja varattiin somnottopaikat. maita, joidan käyttö tiem. rakentamisen
21591: Myohemmin tie- j.a vesirakermusha:lilituksen kautta telhtäisiin malhdollliseksi. Tästäkin
21592: toimesta on suoritettu tien suUJlhllrun linjoi- syystä ja ikun tien mkennusikustannuikset
21593: tus ja punnitus s1eikä laadittu tierakennuk- tulisivat sen johdosta, että tien po'hj.a Olll
21594: sen kustannusarvio. Kaikista näistä toi- hyvä ja 1ettei tielLe tule rakennettava;ksi
21595: menpiteistä huolimatta tiem. rakentaminen yhtään silta:a, verrattain halvoiksi, olisi tie
21596: on kuitenildin aina siirtynyt vuodesta toi- ensi tilassa s:rurutava rakenn.etuiksi. Tietyön
21597: seen, vaikkakin yleensä on myönnetty tien pikaista aloittamista tällä kerralla puoltaa
21598: tarpeellisuus. Totta onkin, että sanotun myöskin se, että työttömyys Inarin kun-
21599: 10,700 metriä pitkän tien ralmn•taminen nassa on huomattav.an suuri eikä siellä ole
21600: olisi ei a1noa:sta:run Ves~wniemen kylän asuk- työma:hdollisuuksian ·avautumisesta; lähiai-
21601: kaiden vaan myöskin Inarin järven :canta- kin:a tietoa.
21602: milla asuvien ilmnnalta erittäin välttämätön. Edelilä !esitettyyn viitaten kunnioittaen
21603: . Onhan selvää, että kun imik!ki tarvikkeet ehdotamme edusikunna;n !hyväksyttäväksi
21604: joudutaan lk:uljettam1a:an sanottuun· kylään toivomuksen,
21605: tiettömiä ta:ipaleita myöten, kuljetuskustan-
21606: nukset nousevat huomattavaSti vi,elä siitä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21607: mitä ne ovat pitkän maantiekuljetuksen toimenpiteisiin maantien rakentami-
21608: seurauksena Rovaniemeltä Iv.aloon. Sano- seksi Ivalon maantien Syyrakinhar-
21609: tun alueen tuotteiden, lkuten esim. poron- justa Veskoniemen kylään.
21610: lihan j~ Inarin järvestä pyydetyn kalan
21611: Helsingissä helmikuun 9 päivämä 1949.
21612:
21613: Eino Tainio. Toivo Friman.
21614: 510
21615:
21616: XII,6s. - Toiv. aJ. N:o 255.
21617:
21618:
21619:
21620:
21621: Friman y. m.: Palojoensuun-Palojärven maantien raken-
21622: nustyön aloittamisesta Enontekiön kunnassa.
21623:
21624:
21625: Ed usik u nillalle.
21626:
21627: V. 1938 suoritetti:iJn mittaus- ja punnitus- myös maamme ja Norjan välistä liikelll-
21628: työt, sekä tehtiin kustannusarvio Palojoen- nettä. Enontekiön ikUllillan alueella esiin-
21629: suun-Palojärven maantiestä Elllontekiön tyvä suhteellisen •mas työttömyys voitai-
21630: kurmassa. Tie on kuitenkin toistaiseksi ra- siin myös torjua tämän surmnitellUlll maan-
21631: kentamatta. Suunllliteltu tie tulisi olemaan tierakennustyön aloittaunisellla.
21632: 39 km pituinen j.a se yhdistäisi maantie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21633: verikostoOlll neljä kylää, joilla ei toistaiseksi eduskunnan hyväksyttäväksi toivOiffiuksen,
21634: o[e milnkäänlaista tieyhteyttä muuhun
21635: maailmaan. Suunniteltu tie päättyisi n. 9 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21636: km Norjam rajasta ja tulisi olemruan tule- toimenpiteisiin PaZajaensuun-Palo-
21637: vaisuudessa helposti yhdistettävissä Nor- järven maantien rakennustyön aloit-
21638: jan Koutokeinosta tulevaan maantiehen, tamiseksi Enontekiön kunnassa.
21639: sekä näilllJ ollen palV!elemaoo myöhemmin
21640: Helsingissä 11 päivänä 'helmikuuta 1949.
21641:
21642: Toivo Friman. Eino Tainio.
21643: 511
21644:
21645: Xli,69. - Toiv. al. N :o 256.
21646:
21647:
21648:
21649:
21650: Kuittinen y. m.: Toimenpiteistä H aUikkalan joen sillan ra-
21651: kentamiseksi Imatran kauppalassa.
21652:
21653:
21654: E d u s k u n n a ll e.
21655:
21656: Ennen talvisotaa ryhdyttiin rwkentamaan Tästä tehdyt suunnitelmat on aikoinaan
21657: uutta voimalaitosta Ensoon. Kun voimalai- jätetty valtion tieviraJiwmaisil1e ja nyt
21658: tos 1944 osittain valmistui, nousi Vuoksen uudelleen Imatran lmupp'alan puolesta on
21659: ja sen lisäjokien vesi voimalaitoksen ylä- t8Jmmikuun aikruna lähetetty ne kulkulai-
21660: puolella noin 10 metrillä. Tästä oli seu- tosten ja yleisten töiden ministeriöön työ-
21661: rauksena se, että Jääsken !kirkonkylän voima-asiainosastolle.
21662: kautta kulkeva Viipurin tiellä olev,a Hallik- ~Siltatyön :k:ustalll!llusarvio 0111 lasloottu
21663: ikalan ikylä;ssä Vuokseen laskeva Hallikkala111 6 miljoonaksi mamkaksi. Kun tämä työ on
21664: joen silta jäi ~eden ~aille ja tuhoutui. erinomaisen sopiva työttömyystyönä tehtä-
21665: Sittemmin ovat tiet siirtyneet Imatran väksi ja paikkalkunnaltla on suuri määrä
21666: kauppalan !hoitoon, mutta kun silta on tu- työttömiä, olisi siltatyö saatava työn aHe
21667: houtunut valtion eikä kunnan toimesta, mahdollisimman pian.
21668: olisi valtion rake!llllettava kys~oossä oleva Edellä esitettyihin perusteluihin viitate.n
21669: silta. ehdotamme kUilllllioittaen eduskunna:n rpää-
21670: Tehtyjen suunnitelmien mukaan silta tettävä;ksi toivomuksen,
21671: olisi rakennettava site!ll, ,että sillan lähis-
21672: töllä oleva ikol'kea mäki alennettaisiin ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21673: siitä saadut m8Jat kuljetettaisiin siltapenke- siin Imatran kauppalan alueella ole-
21674: s,eeksi ja va:rustettaisiin riittävän suuril1a van Hallikkalan joen sillan teettä-
21675: vesiaukoilla. miseksi työttömyysvaroilla niin, että
21676: työt alettaisiin mahdollisimman pian.
21677: Helsingissä 4 päivänä he1mikuuta 1949.
21678:
21679: Juho Kuittinen. Arttur Koskinen.
21680: Paavo Karjalainen. Matti Miikki.
21681: Jere Juutilainen.
21682: 512
21683:
21684: XII,1o. - Toiv. al. N:o 257.
21685:
21686:
21687:
21688:
21689: E. Koivisto y. m.: V askojoen perkaamisesta venekulkukel-
21690: poiseksi Inarin-Angelin välillä.
21691:
21692:
21693: Ed u s kunnalle.
21694:
21695: Inarista! Norjan rajalle Angeliin ei ole kykene, olisi työ telhtävä valtiovallan toi-
21696: mitään tietä. Liikenne voi tapahtua tällä mesta:. Kysymykseen tulisi lähinnä vain
21697: n. 60 km :n pituisella taipaleelila ainoas- kolmen kosken perkaaminen kivistä vene-
21698: toon vesi11eittiä rrnyöten Vaskojo'lma ylös. liikennettä varten.
21699: Ve1u~kulku tuottaa kuitenkin varsinkin kui- Edeil.lä olev:aan sekä Inarin kunnanva,l-
21700: van veden aikana suurta haitta,a, koska vä- tuuston esittämään anomukseen viitaten,
21701: lillä on rrnuutamia ilwskia, joitten ylittämi- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
21702: nen tavaralastissa :kivien vuoksi on varsin toivomuksen,
21703: vaikeaa.
21704: Kun joen perkaaminen olisi helposti toi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21705: mitettav,a ja v;a:atisi vain muutamien sato- toimenpiteisiin V askojoen perkaami-
21706: jentuhrunsien mal'kkojen menoeräm ja ikun seksi venekulkukelpoiseksi Inarin-
21707: väestö, joka tätä vesireittiä on pakotettu Angelin välillä.
21708: käyttämään, ei vähävaraisena siihen itse
21709: Helsingissä 12 päivämä helmi:lmuta 1949.
21710:
21711: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
21712: 618
21713:
21714: XII,71. - Toiv. al. N:o 258.
21715:
21716:
21717:
21718:
21719: Lahtela y. m.: Toimenpitei$tä Kemijoen niskan perkaami-
21720: selut.
21721:
21722:
21723: E d u s ik u n n a 11 e.
21724:
21725: Kysymys Kemijärvestä laskevan Kemi- Kun on kysymys 12,000 hehtaarin suu-
21726: joen niskan perkaamiseksi pantiin vireille ruisella maa-alalla tulvan aiheuttaman jat-
21727: jo viime vuosisadalla ja tämän vuosi- kuvan vahingon poistamisesta, olisi puheena
21728: sadan alussa laadittiin täydellinen perkaus- oleva perkaus valtion toimesta toimitettava
21729: suunnitelma kustannusarvioineen. Mainitun mahdollisimman pian, koska se aiheutuu
21730: toimenpiteen aiheutti se, että Kemijärveen siitä, että yläjuoksun perkauksia on suori-
21731: laskevia jokia puutavaran uiton helpotta- tettu ja alajuoksun perkaus jätetty suorit-
21732: miseksi perattiin ja Kemijärven normaali- tamatta.
21733: vesipinta pysyi jatkuvasti noin 50 sentti- Kyseessä oleva perkaus voitaisiin suorit-
21734: metriä korkeampana kuin mitä se sitä en- taa siten, että Kemijärvestä laskevan joen
21735: nen oli ja että syys- ja kesätulvat tulivat niskaa syvennettäisiin 2-3 metriä ja jär-
21736: vuosi vudtelta maataloudelle tuhoisimmiksi. jestettäisiin siihen veden korkeuden sään-
21737: Kemijärven normaalivesipinta onkin jatku- nöstelemistä varten järjestelypato. Näin
21738: vasti pysynyt yli 30 vuotta noin 0.5 metriä tehtyä voitaisiin Kemijärvestä maataloutta
21739: korkeampana kuin sitä ennen oli. Tämän vahingoittamatta muodostaa samalla vesial-
21740: on iLmeisesti aiheuttanut se, että Kemijär- las voimataloutta silmälläpitäen ja käyttää
21741: veen laskevat joet on perattu ja että Kemi- talven aikana Kemijärven vettä puheena
21742: järvestä laskevan joen niskaa on uitosta olevan joen niskan syventämisellä niin pal-
21743: jääneellä roskalla ja uiton takia laitetuilla jon kuin se· syvennyksen avulla on mah-
21744: laitteilla jatkuvasti tukittu. dollista.
21745: Siitä huolimatta, että valtion suoritta- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
21746: missa tutkimuksissa on todettu Kemijärven ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
21747: tulvimisen aiheuttavan 12,000 hehtaarin toivomuksen,
21748: maa-alalla jatkuvaa vahinkoa, joista 4,000
21749: hehtaaria peltoa ja niittyä, 6,000 hehtaaria että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
21750: viljelyskelpoisia soita sekä 2,000 hehtaaria menpiteisiin Kemijät·vestä laskevan
21751: muuta maata, ei perkaukseen ole vieläkään Kemijoen niskan perkaamiseksi ja
21752: ryhdytty, vaan on se siirtynyt vuodesta ottaisi vuoden 1950 tulo- ja menoar-
21753: toiseen, vaikka eduskuntakin on useita ker- vioesitykseensä tähän tarkoitukseen
21754: toja katsonut perkauksen suorittamisen tar- riittävän suuren määrärahan.
21755: peelliseksi ja kehoittanut hallitusta toimi-
21756: maan sen toteuttamiseksi.
21757: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1949.
21758:
21759: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
21760:
21761:
21762:
21763:
21764: 65
21765: 614
21766:
21767: XU,12.- Bemst. mot. N:o 259.
21768:
21769:
21770:
21771:
21772: öaterholm. m. fL : Angående åtgärder för upprättkållande
21773: av ångbåMrafik i skärgården åt öster och väster från
21774: Helsi~fors.
21775:
21776:
21777:
21778: T i ll R i k s d a g e n.
21779:
21780: Medan kommunikationerna.s utveckling 1 hög grad bekymmersam är också ut-
21781: fortskridit raskt på rfastlandet och nya vecklingen av trafikförhållandena i skär-
21782: fö1.1bindelser skapats mellan tät.orter och gården västerut från Helsing,fors. På lin-
21783: ensliga bygder, har skäl)gårdens ställning jen Helsingfors-Hangö-Åbo har sedan
21784: i detta avseende icke fönbättrats. Visser- årtionden til1baka hedrivits en livlig äng-
21785: ligen har busslinjerna i någon mån kunnat båtstra!i'ik, som dock under årens lopp av-
21786: betjäna kusttrakterna och i vissa fall varit tagit, franllförallt till följd av busstrafikens
21787: till nytta också för den inre skärgården, inverkan. Skärgårdens hehov av sjöför-
21788: men i stället har den yttre skärgårdens bindelser med huvudstaden har dock i
21789: traiikförhållanden avsevärt försämra:ts. huvudsak kunnat tillgodoses ända tills
21790: Just därför att. busslinjerna dragit till sig genomfarten genom Porkala-amrådets skär-
21791: passagerare och Iättare gods,. har ångbåts- gård f.ör ett är sedan spärrades. Detta
21792: trafiken gått starkt tiHbaka. Den egentliga var ett hårt slag, vars verkningar kan
21793: skällg'åndsbygden och i synnerhet den yttre skönjas: västerut i skärgården ända till
21794: skärgården förmår icke bära upp ångbåts- Åbo och som nu hotar att göra slut på all
21795: trafiken och därför har den ena ångbåts- ångbåtstrafik åt detta håll. Den ångbåt,
21796: linjen eft.er den andra la,gts ned. 1 skär- som senaste sommar trafikerade linjen Hel-
21797: gärden öster om Helsingfors, som förr singfors-Åbo, måste gå ute i havet ytter-
21798: hade en livlig ångbåtstrarfik, har en så om- om Porkala-områdets territorialvatten och
21799: fattande tinbakagång ägt rum att på därigenom har färdvägens längd ökats
21800: sträckorna Helsingrfors-Borgå och Hel- väsentligt och fordrar längre tid och ökade
21801: singfors-Lovisa icke mer finns någon kostnader. Dessa omständigheter, liksom
21802: enda reguljär ångbåtslinje. Utvecklingen i ock den öppna havsvägen med risk för
21803: denna riktning har påskyndats av att de hårt väder och sjögång,, har inverkat men-
21804: i denna tra:fik insatta båtarna överlämna- ligt på trafiken, som därför enligt med-
21805: des till Sovjetunionen som krigsskadestånd delande av rederiet, Northern Steamship
21806: eller råkade ut för andra direkta följder Co (Pohjolan Höyrylaiva OY), måste ned-
21807: av kriget. Med undantag för den lokala läggas, såvida icke staten träder emellan
21808: trafiken i huvudstadens omedelhara närhet och lämnar sitt understöd. Porkala-områ-
21809: finns nu kvar endast en motorbåtslinje, dets avskiljande med alla därav härfly-
21810: Helsingfors-Pörtö-Pellinge. Den fyller tande konsekvenser har för den västny-
21811: ett viktigt trafikbehov och är oundgängli- ländska hefolkningen varit en så hård
21812: gen nödvändig för den yttre skärgården, prövning att staten borde känna sig för-
21813: men dess upprätthållande i fortsättningen pliktad att åtminstone i så måtto lindra
21814: förutsätter understöd av staten. följderna av denna landsolycka att skär-
21815: XII,72. - Österholm y. m. 615
21816: gården ·får behålla sina visserligen an- att regeringen ville ägna allvarlig
21817: språkslösa men oundgängligen nödvändiga uppmärksamhet åt behovet av ång-
21818: ångbåt.sförbindelser. Både försåvitt det båtstrafik i skärgården åt öster och
21819: gäller sjötrafiken åt öster och åt väster väster från Helsingfors samt håUa
21820: frän Helsingfors är det således nödvändigt omsorg om att erforderligt statsun-
21821: att staten tbeaktar ·dess existensvillkor och derstöd för trafikens upprätthål-
21822: bereder den ekonomiskt understöd. lande beviljas redan för instundande
21823: Med hänvisning till det som ovan an- säsong.
21824: fö!'lts föreslä.s härmed vördsamt, att riks-
21825: dagen måtte hemstäHa,
21826: Helsingfors ·den 7 februari 1949.
21827:
21828: John Österholm. Albin Wiclanan.
21829: J. 0. Söderhjelm. Ebba östenson.
21830: Henrik Kull:berg. Nils Meinander.
21831: C. A. öhm.an. Albert Brommels.
21832: Verner Korsbäck. Ma.tts Forss.
21833: Arthur Larsson. Levi Jern.
21834: Ernst von Born.
21835: o16
21836:
21837: Xll,72. - Toiv. aJ. N:o 269. Suomennos.
21838:
21839:
21840:
21841:
21842: Österholm y. m.: Toimenpiteistä höyrylaivaliikenteen yllä-
21843: pitämiseksi saa-ristossa Helsingin itä- ja länsipuoleUa·
21844:
21845: E d u s k u n n a ll e.
21846:
21847: Liikenneolojen edistyessä nopeasti man- gistä länteen. Linjalla Helsinki-Hanko-
21848: tereella ja uusia liikenneyhteyksiä luo- Turku on jo vuosikymmeniä sitten harjoi-
21849: taessa asutuskeskusten ja erillisten seutujen tettu vilkasta laivaliikennettä, joka kuiten-
21850: välille, ei tilanne saariston osalta ole tässä kin vuosien mittaan on vähentynyt, ennen
21851: suhteessa parantunut. Tosin ovat autolin- kaikkea autoliikenteen vaikutuksesta. Saa-
21852: jat voineet jossakin määrin tyydyttää ran- riston liikennetarve meritse pääkaupunkiin
21853: nikkoseutujen tarpeita ja olleet eräissä on kuitenkin pääasiallisesti voitu tyydyttää
21854: tapauksissa- hyödyksi myös sisäsaaristolle, aina siihen saakka, kunnes kauttakulkulii-
21855: mutta sen sijaan ovat ulkosaariston liiken- kenne Porkkalan alueen saariston kautta
21856: neolot huomattavasti huonontuneet. Juuri vuosi sitten suljettiin. Tämä oli ankara
21857: sen takia, että autolinjat ovat vetäneet isku, jonka vaikutukset läntisessä saaris-
21858: piiriinsä matkustajia ja kevyempää tava- tossa voi havaita aina Turkua myöten ja
21859: raa,. on laivaliikenne suuresti taantunut. joka nyt uhkaa tehdä lopun kaikesta laiva-
21860: Varsinainen saaristoseutu ja nimenomaan liikenteestä tällä taholla. Se laiva, joka
21861: ulkosaaristo ei kykene kannattamaan laiva- viime kesänä liikennöi linjalla Helsinki-
21862: liikennettä, ja sen takia on laivalinja toi- Turku, täytyi kulkea ulkomerellä kiertäen
21863: nen toisensa jälkeen lopetettu. Helsingin Porkkalan alueveden, ja siten on matkan
21864: itäpuolisessa saaristossa, jossa aikaisemmin pituus oleellisesti lisääntynyt vaatien pi-
21865: oli vilkas laivaliikenne, on kehitys ol- temmän ajan ja suurempia kustannuksia.
21866: lut siinä määrin takaperoinen, että lin- Nämä seikat samoin kuin myös kulkeminen
21867: joilla Helsinki-Porvoo ja Helsinki- avoimella merellä alttiina myrskylle on
21868: Loviisa ei enää ole lainkaan säännöllistä vaikuttanut haitallisesti liikenteeseen, joka
21869: laivaliikennettä. Kehitystä tä:hän suuntaan varustamon, Northern Steams'hip Co (Poh-
21870: kiirehti se seikka, että täh·än liikenteeseen jolan Höyrylaiva OY), ilmoituksen mu-
21871: asetetut alukset luovutettiin Neuvostolii- kaan on lopetettava, mikäli va:ltio ei tule
21872: tolle ootakorvauksena tai joutuivat sodan väliin ja anna tukeaan. Porkkalan alueen
21873: muiden suoranaisten seurausten uh- eroittaminen kaikkine siitä aiheutuneine
21874: riksi. Lukuunottamatta paikallisliikennettä seurauksineen on ollut läntisen Uudenmaan
21875: pääkaupungin välittömässä läheisyydessä väestölle niin kova koettelemus, että val-
21876: on jälellä nyt vain moottorivenelinja Hel- tion täytyy tuntea velvollisuudekseen lie-
21877: sinki-Pirttisaari-Pellinki. Se tyydyttää vittää tämän onnettomuuden seurauksia
21878: tärkeätä liikennetarvetta ja on ehdottoman ainakin siinä määrin, että saaristo saa säi-
21879: välttämätön ulkosaaristolle, mutta sen yllä- lyttää tosin vaatimattomat, mutta ehdotto-
21880: pitäminen vastaisuudessa edellyttää valtion man vä1ttämättömät laivayhteytensä. Mi-
21881: tukea. käli kysymys on meriliikenteestä sekä Hel-
21882: Suuressa määrin huolestuttava on liiken- singistä itään että länteen, on niinollen
21883: neolojen kehitys myös saaristossa Helsin- välttämätöntä, että valtio ottaa huomioon
21884: XII,72. - Österhoim y. ni. 51'1
21885:
21886: sen elinehdot ja antaa sille taloudellista huomiota laivaliikenteen tarpeeseen
21887: tukea. saaristossa Helsingin itä- ja länsi-
21888: Ed-ellä esitettyyn viitaten ehdotetaan puolella ja huolehtisi siitä, että lii-
21889: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi kenteen ylläpitämiseksi myönnetään
21890: toivomus, tarvittava valtionavustus, jo sew·aa-
21891: vaksi liikennöimiskaudeksi.
21892: että hallitus kiinnittäisi vakavaa
21893: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1949.
21894:
21895: Jobn Österholm. Albin Wickma.n.
21896: J. 0. Söderhjelm. Ebbe. öatenson.
21897: Bemik Kullberg. Nils Meinander.
21898: 0. A. Öhman. Albert BromlJlels.
21899: Verner Korsbäck. Matts Forss.
21900: Arthur Larsson. Levi Jern.
21901: Ernst vou Born.
21902: LAKI-, RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
21903: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
21904: LAKIALOITTEET.
21905: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
21906:
21907: Varsina.isella. aloitea.ika.na jätetyt.
21908:
21909: n:o 1, Kanniston y.m.: Ehdotus ~aiksi - n:o 12, Mäkisen y.m.: Ehdotus laiksi
21910: edustajanvaaleista annetun lain muuttami- toisesta omaisuudenluovutusverosta annetun
21911: sesta. Liitteet I,t. s. 7. - Ks. Edustajan- lain muuttamisesta. Liitteet IV,6. s. 61, -
21912: vaalit. Ks. Omaisu'udenluovutusvero.
21913: n:o 2, He .te mäen y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 13, östensonin y.m.: Ehdotus ·toi-
21914: läänien luvusta. Liitteet !,2. s. 14. - Ks. sesta omaisuudenluovutusverosta annetun lain
21915: Läänijako. muuttamisesta. Liitteet IV,7. s. 63 ja 65. -
21916: ~ n:o 3, Jernin y.m.: Ehdotus laiksi lää- Ks. Omaisuudenluovutusvero.
21917: nien luvusta. Liitteet I,a. s. 16 ja 17. - Ks. - n:o 14, Pakkasen y. m.: Ehdotus laiksi
21918: Läänijako. liikevaihtoverolain 5 § :n muuttamisesta. Liit-
21919: n:o 4, Soinisen y. m.: Ehdotus laiksi lää- teet IV,s. s. 67. - Ks. Liikevaihtovero.
21920: nien luvusta. Liitteet 1,4. s. 18. - Ks. Lää- - n:o 15, Riihisen y.m.: Ehdotus laiksilii-
21921: nijako. kevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,9.
21922: n:o 5, Kaupin: Ehdotus laiksi avioliitto- s. 69. - Ks. Liikevaihtovero.
21923: lain 38 §: n muuttamisesta. Liitteet II,t. s. - n: o 16, L a m p i s e n y. m.: Ehdotus laiksi
21924: 29. - Ks. Avioliitto. margariinivalmisteista suoritettavasta verosta.
21925: - n:o 6, Hautalan y. m.: Ehdotus laiksi Liitteet IV,liO. .s. 72. - Ks. Margariini.
21926: säännöstelyrikosten rankaisemisesta annetun - n:o 17, Luukan: Ehdotus laiksi toisen
21927: lain muuttamisesta. Liitteet II,2. s. 32. - korvauslain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet
21928: Ks. Säännöstely. IV,u. s. 75. - Ks. Korvauslaki.
21929: - n:o 7, Simulan y.m.: Ehdotus laiksi tulo- - n: o 18, Luu ik: a n: Ehdotus laiksi toisen .kor-
21930: ja omaisuusverolain 11 §: n muuttamisesta. vauslain 24 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,12.
21931: Liitteet IV,t. s. 47. - Ks. Tulo. ja omaisuus- s. 77. - Ks. Korvauslaki.
21932: vero. - n: o 19, E. P u s a n y. m.: Ehdotus laiksi toi-
21933: - n:o 8, Miettusen y.m.: Ehdotus laiksi sen korvauslain 35 §: n muuttamisesta. Liit-
21934: tulo- ja omaisuusverolain 7 ja 8 §: n muut- teet IV,ta. s. 80. - Ks. Korvauslaki.
21935: tamisesta. Liitteet IV,2. s. 49. - Ks. Tulo- - n:o 20, Vennamon y. m.: Ehdotus laiksi
21936: ja omaisuusvero. toisen korvauslain 35 § :n muuttamisesta.
21937: - n :o 9, Kanniston y. m.: Ehdotus laiksi Liitteet IV,14. s. 82. - Ks. Korvauslaki.
21938: tulo- ja omaisuusverolain 79 §: n muuttami- - n:o 21, J. Pusan y.m.: Ehdotus laiksi
21939: sesta. Liitteet IV,a. s. 51. - Ks. Tulo- ja toisen korvauslain nojalla perustettavista kor-
21940: omaisuusvero. vausmetsistä. Liitteet IV,t5. s. 84. - Ks.
21941: - n:o 10, M. Järvisen y.m.: Ehdotus laiksi Korvauslaki.
21942: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit- - n:o 22, Pohjalan y.m.: Ehdotus laiksi
21943: teet IV,4. s. 52. - Ks. Tulo- ja omaisuus- maanhankintalain mukaan annettavista val-
21944: vero. tion velkasitoumuksista annetun lain 2 §: n
21945: n:o 11, Pakkasen y.m.: Ehdotukset muuttamisesta. Liitteet IV,t6. s. 87. - Ks.
21946: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä maa- Maanhankin talaki.
21947: laiskuntain kunnaHishallinnosta annetun ase- - n :o 23, L u u k a n: Ehdotus laiksi siirto-
21948: tuksen muuttamisesta. Liitteet IV,5. s. 58. väen tuntemattoman tavaran myynnistä ker-
21949: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. tyneiden varojen käyttämisestä siirtoväkeen
21950: 4 Lakialoitteet 1949.
21951:
21952: kuuluvan nuorison ammattiopetuksen edistä- - n:o 37, Tauriaisen y.m.: Ehdotus ~aiksi
21953: miseksi. Liitteet IV,n. s. 89. - Ks. Siir- kansankirjastolain muuttamisesta. Liitteet
21954: toväki. VIII,3. s. 258. - Ks. KirjaMot.
21955: . - n:o 24, Hongan y.m.: Ehdotus laiksi val- - n :o 38, E. Pusan y. m.: EhdGtus laiksi
21956: tion viran tai toimen haltijain .palkkauksesta maanhankintalain 7 § :n muuttamisesta. Liit-
21957: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,t.s. .teet IX,L s. 292. - Ks. Maanhankintalaki.
21958: s. 90. - Ks. Virkamiehet. - n:o 39, Hetemäen y.m.: Ehdotus laiksi
21959: - n:o 25, Frimanin y.m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 65 ja 66 §:n muuttami-
21960: .kansa;koululaitoksen kustannuksista annetun sesta. :Liitteet IX~2. s. 301. - Ks. Maan-
21961: lain 5 §: n muuttamisesta. Liitteet IV,Hl. s. hankintalaki.
21962: 93. - Ks. Kansakoulut. '---- n:o 40, Ikosen: Ehdotus laiksi maanhan-
21963: - n: o 26, N i e m e n y. m.: Ehdotus laiksi kan- kintalain 89 § :n muuttamisesta. Liitteet
21964: sakoululaitoksen kustannuksista annetun .lain IX,3. s. 303. - Ks. Maanhanlcintalaki.
21965: 7 ja 16 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,2<0. - n: o 41, Pyy n y. m.: Ehdotus laiksi siirto-
21966: s. 94. - Ks. Kansakoulut. vien ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoit-
21967: - n :o 27, E. Pusan y. m.: Ehdotus laiksi typ- tamisesta ·annetun lain muuttamisesta. Liit-
21968: pitehtaan perustamisesta. Liitteet IV,21. s. teet IX,4. s. 304. - Ks. Asutustoiminta.
21969: 96. - Ks. Typpitehdas. - n:o 42, Viro 1 a i sen y. m.: Ehdotus laiksi
21970: - n:o 28, Saalastin y.m.: Ehdotus laiksi maataloustuotteiden kohtuullisen hintatason
21971: eläinlääkintäensiavun järjestämisestä. Liit- turvaamiSesta. Liitteet IX,5. s. 305. - Ks.
21972: teet VI,l. s. 195. - Ks. Eläinlääkintä. Maatalous.
21973: - n:o 29, Lappi-Seppälän y.m.: Ehdotus - n: o 43, L u o 1! ta r i s e n y. m.: Ehdotus laiksi
21974: laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- maatilatalouksien vesi- ja viemärijohtojen
21975: netun asetuksen muuttamise&ta. Liitteet rakentamisen tu·kemisesta valtion varoilla.
21976: VII,t. s. 221. - Ks. Kunnallisverotus. Liitteet IX,s. s. 308. - K.s. Maatalous.
21977: - n: o 30, 8 ä v e 1 ä n y. m.: Ehotukset laeiksi - n: o 44, K ö 11 i n y. m.: Ehdotus laiksi maan-
21978: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kun- vuokramaksun uudelleen määräämisestä eräissä
21979: nallishallituksesta kaupungissa annettujen tapauksissa. Liitteet IX, 7. s. 310. - K.s.
21980: asetusten muuttamisesta. Liittee.t VII,<2. s. Vuokra-alueet.
21981: 222. - Ks. Kunnallisverotus. - n:o 45, Kauhasen y.m.: Ehdotus laiksi
21982: n:o 31, Lappi-8eppälän y.m.: Ehdotus valtion tapaturmavakuutuslaitoksesta ja laiksi
21983: laiksi kunnallishallituksesta kaupungeissa an- valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain
21984: netun asetuksen muuttamisesta. Liitteet muuttamisesta. Liitteet X,L s. 379. - Ks.
21985: VII,s. s. 225. - Ks. Kunnallisverotus. Tapaturma.
21986: - n:o 32, Tauriaisen y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 46, N. Nurmisen y.m.: Ehdotus so-
21987: eräiden kuntien toiminnan tukemisesta. Liit- keuskorvauslaiksi. Liitteet X,2. s. 385. - Ks.
21988: teet VII,4. s. 227. - Ks. Kunnat. Sokeat.
21989: - n: o 33, K ö lli n y. m.: Ehdotus laiksi ti- - n:o 47, Virolaisen y.m.: Ehdotus maa-
21990: heissä asumusryhmissä olevien vuokra-aluei- talouden työaikalaiksi. Liitteet X,3. s. 388.
21991: den lunastamisesta annetun lain muuttami- - Ks. Työaika.
21992: sesta. Lii:tteet VII,5. s. 229. - Ks. Vuokra- - n:o 48, Prunnilan y.m.: Ehdotus laiksi
21993: alueet. työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
21994: - n:o 34, Luukan y. m.: Ehdotus laiksi vä- Liitteet X,4. s. 393. - Ks. Vuosiloma.
21995: liaikaisesta kalastusoikeudesta. Liit.teet VII,6. - n:o 49, Virolaisen y.m.: Ehdotus laiksi
21996: s. 231. - Ks. Kalastus. t~önantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksun
21997: - n:o 35, Malkamäen y.m.: Ehdotus laiksi palauttamisesta pientyönanta.jille. Liitteet
21998: kansakouluun kuuluvan .keskikoulun perusta- X,5. s. 395. - Ks. Lapsilisä.
21999: misesta. Liitteet VIII,t. s. 255. - Ks. Kan- - n:o 50, Riikosen y.m.: Ehdotus laiksi
22000: sakoulut. toisesta omaisuudenluovutusverosta annetun
22001: - n:o 36, Lahtelan y. m.: Ehdotus laiksi lain muuttamisesta. Liitteet IV,Q.2, s. 98. -
22002: seminaarien järjestämisestä Lapin läänissä. Ks. Omaisuudenluovutusvero.
22003: Liitteet VIII,2. s. 257. - Ks. Seminaarit.
22004: Rahaasia-aloitteet 1949.
22005:
22006:
22007:
22008:
22009: RAHAASIA-ALOITTEET.
22010: Varsinaisena aloiteaikana jätetyt.
22011: - n:o 1, Laineen y.m.: Määrärahan osoit- tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille hei-
22012: tamisesta lainojen myöntämiseksi maalaisse- nänsiemenen ostamiseen. Liitteet IV,76. s.
22013: pille työkoneiden ja -välineiden hankkimista 179. - Ks. Maatalous.
22014: varten. Liitteet IV,73. s. 175·, - Ks. Maa- - n:o 5, Pakkasen y. m.: Määrärahan osoit-
22015: laissepät. tamisesta !ainoiksi sisarosuuksien lunasta-
22016: n: o 2, P a a v o 1 a i s e n y. m.: Määrärahan mista varten. Liitteet IV, 77. s. 181. , - Ks.
22017: osoittamisesta rakennusavUBtuksiksi ja -la,i.- Sisarosuudet.
22018: noiksi eräille kansanopistoille. Liitteet IV,74. - n:o 6, Käkelän y.m.: Määrärahan osoit-
22019: s. 177. - Ks. Kansanopistot. tamisesta Imatran-Lappeenrannan-liaminan
22020: - n:o 3, Lampisen y.m.: Määrärahan osoit- -Kotkan maantien leventämiseksi ja korjaa-
22021: tamisesta kasvinsuojelun ja maan viljavuuden miseksi. Liitteet IV,7S. s. 183. - Ks. Maan·
22022: tutkimuslaboratorion sekä maataloustutkimus- tiet.
22023: osaston perustamisesta Tikkurilan koease- - n:o 7, Koivurannan y.m.: Määrära-
22024: malle. LiiHeet IV,75. s. 178. - Ks. Maa- han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22025: talous. Sierilän lossilta Saaren kylään. Liitteet IV, 79.
22026: - n: o 4, E. Pusan y. m.: Määrärahan osoit- s. 185. - Ks. Maantiet.
22027:
22028:
22029:
22030:
22031: TOIVOMUSALOITTEET.
22032: n:o 1, Kaupin y.m.: Tasavallan presiden- - n:o 8, Forssin y.m.: Määrärahasta lain-
22033: tin valitseruistavan muuttamisesta. Liit•teet oppineen sihteerin palkkaamiseksi Vaasan
22034: I,5. s. 20. - Ks. Tasavallan presidentti. maanjako-oikeuteen. Liitteet II,7. s. 39 ja
22035: - n:o 2, Mannisen y. m.: Juridisten henki- 41. - Ks. Jakolaitos.
22036: löiden vapauttamisesta kirkollisten verojen - n: o 9, T e r v on y. m.: Toimenpiteistä vero-
22037: maksamisesta. Liitteet I,6. B. 23. - Ks. Kir- ·hallituksen perustamiseksi. Liitteet IV,23. s.
22038: kollisvero. 100. - Ks. Verohallitus.
22039: - n:o 3, Vennamon y.m.: Palkkasäännös- - n:o 10, Suntelan y.m.: Verotusta varten
22040: telyn asteittaisesta purkamisesta. Liitteet tapahtuvan luokituksen yhtenäistämisestä.
22041: I,T. s. 24. - Ks. Palkat. Liitteet IV,24. s. 101. - Ks. Verotus.
22042: - n:o 4, Lumpeen y.m.: Oikeudenkäyntikus- - n:o 11, SarjaJan y.m.: Toimenpiteistä
22043: tannusten vähen•tämisestä. Liitteet II,a. s. verotusmenetelmien uudistamiseksi. Liitteet
22044: 33. - Ks. Oikeudenkäynti. IV,25. s. 103. - Ks. Verotus.
22045: - n :o 5, Niemen y. m.: Siviilivihkimisen - n:o 12, Aittoniemen y.m.: Toimenpi·
22046: määräämisestä pakolliseksi avioliittoon aiko- teistä maatalouden veroperUBteiden tarkista-
22047: ville. Liitteet Il,4. s. 35. - Ks. Avioliitto. miseksi. Liitteet IV,26. B. 104. - Ks. Ve-
22048: - n :o ·6, 1I a k ·alan y. m.: Verikokeen otta- rotus.
22049: misesta kaikilta avioliittokuuJutusta pyytä- - n:o 13, Oksalan y.m.: Valtion tulo- ja
22050: viltä. Liitteet !1,5. s. 37. - Ks. A.violiitto. menoarviota sitovien lakien ja asetusten tar-
22051: - n:o 7, Brander-Wallinin y.m.: Lap- kistamisesta. Liitteet IV,27. s. 106. - Ks.
22052: siin kohdistuvien väkivaltaisuuksien ehkäise- Tulo- ja menoarvio.
22053: misestä ja rankaisemisesta. Liitteet II,s. s. n:o 14, Vennamon y.m.: Vuodelta 1948
22054: 38. - Ks. Lapset. maksettavan omaisuudenluovutusveron pois-
22055: 6 Toivomusaloitteet 1949.
22056:
22057: tamisesta. Liitteet IV,2s. s. 108. - Ks. sesta perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
22058: Omaisuudenluovutusvero. Liitteet IV,42. s. 125 ja 126. - Ks. Perintö-
22059: - n:o 15, Laitisen y. m.: Toisen omaisuu- vero.
22060: denluovutusveron viidennen erän maksuunpa- - n:o 29, Mäkisen y.m.: Eräiden veron-
22061: nemisesta vuoden 1945 veroperusteiden mu- huojennusten ulottamisesta koskemaan osak-
22062: kaisesti. Liitteet IV,29. s. 109. - Ks. Omai- keiden omistajia. Liitteet IV,43. s. 127. -
22063: suudenluovutusvero. Ks. Verotus.
22064: n:o 16, Puumalaisen y.m.: Omaisuu- - n:o 30, ö h m a n i n: Verohelpotuksien myön-
22065: denluovutusveron perinnän keskeyttämisestä tämisestä osakkeisiin sijoitetuille varoilla.
22066: era!Ssa tapauksissa. Liitteet IV,s:o. s. 110. Liitteet IV,44. s. 129 ja 130. - Ks. Verotus.
22067: - Ks. Omaisuudenluovutusvero. - n: o 31, Pohja 1 a n y. m.: Eläkkeennautti-
22068: - n:o 17, Borg-Sundmanin y.m.: Tulo- ja Jam verotuksen Heventämisestä. Liitteet
22069: omaisuusverolain muuttamisesta yksinäisten IV,45. s. 131. - Ks. Verotus.
22070: henkilöiden verotuksen osalta. Liitteet IV,:n. - n:o 32, Wiherheimon y.m.: Kaksinker-
22071: s. 111. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. taisen verotuksen poistamisesta. Liitteet
22072: - n:o 18, K aT v i ko n y. m.: Tulo- ja omai- IV,46. s. 132. - Ks. Verotus.
22073: suusverolain yksinäisiä ja naimattomia vero- - n:o 33, Lappi-Seppälän y.m.: Asunto-
22074: velvollisia koskevien säännösten muuttami- osakeyhtiöiden ja niihin verrattavien kiin-
22075: sesta. Liitteet IV,32. s. 113. - Ks. Tulo- ja teistöyhtiöiden sekä asunto-osuuskuntien n. s.
22076: omaisuusvero. kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta. Liit-
22077: - n:o 19, Roine en y. m.: Ensimmäisen vero- teet IV,47. s. 134. - Ks. Verotus.
22078: luokan poistamisesta tulo- ja omaisuusvero- - n:o 34, Pohjalan y.m.: Eräiden veron-
22079: laista. Liitteet IV,ss. s. 114. - Ks. Tulo- huojennusten ulottamisesta koskemaan kun-
22080: ja omaisuusvero. tien sosiaalisiin tarkoituksiin käytettyjä huo-
22081: - n:o 20, Heikkilän y.m.: Tonttiarvon neistoja. Liitteet IV,4s. s. 136. - Ks. Ve-
22082: määräämisestä maatalouskiinteistöjen omai- rotus.
22083: suusverotuksessa. Liitteet IV,34, s. 115. - - n:o 35, Hetemäen y.m.: Maatalouskiin-
22084: Ks. Tulo. ja omaisuusvero. teistön murto-osan tai määräalan omistavien
22085: - n:o 21, Lampisen y.m.: Sokerin liike- henkilöiden verottamisesta erikseen valtion
22086: vaihtoveron poistamisesta. Liitteet IV,35. s. verotuksessa. Liitteet IV,49. s. 137. - Ks.
22087: 116. - Ks. Liikevaihtovero. Tulo- ja omaisuusvero.
22088: - n: o 22, P e r k o n o j a n y. m.: Koneasemien - n:o 36, Niemisen y.m.: Nuorten hen-
22089: penm1en käyttökorvausten vapauttamisesta kilöiden vapauttamisesta tuloverosta palkka-
22090: liikevaihtoverosta. Liitteet IV,36. s. 118. - tulojen osalta. Liitteet IV,510, s. 139. - Ks.
22091: Ks. Liikevaihtovero. Verotus.
22092: - n:o 23, Lappi-Seppälän y.m.: Liike- - n:o 37, Nevalaisen y.m.: Ansiotyönsä
22093: vaihtoveron poistamisesta majoitus- ja ravit- ohella opiskelevain oikeuttamisesta vähentä-
22094: semisliikkeiden osalta. Li1tteet IV,37. s. 119. mään verotuksessa opiskelusta aiheutuvat
22095: - Ks. Liikevaihtovero. kustannukset. Liitteet IV,51. s. 141. - Ks.
22096: - n:o 24, E. Koiviston: Raakapuun auto- Verotus.
22097: kuljetuksiin tarvittavien nestemäisten poltto- - n:o 38, Honkalan y.m.: Vanhempien oi-
22098: ja voiteluaineiden vapauttamisesta tulli-, hin- keuttamisesta vähentämään 21 vuotta nuo-
22099: nantasaus- ja liikevaihtoveromaksuista. Liit- rempien lastensa opiskelusta heille aiheutu-
22100: teet IV,ss. s. 120. - Ks. Liikevaihtovero. vat elatus- ja opintokustannukset verotetta-
22101: - n: o 25, T u r j a n y. m.: Heinänsiementen vasta tulostaan. Liitteet IV,52. s. 142. -
22102: .kaupan vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Ks. Verotus.
22103: Liitteet IV,39. s. 121. - Ks. Liikevaihtovero. - n:o 39, östensonin y.m.: Esityksen an-
22104: - n: o 26, Simo sen y. m.: Toimenpiteis.tä tamisesta sellaisesta muutoksesta verolakei-
22105: metsäverotuksen uudistamiseksi. Liitteet hin, että opintovelkojen lyhennykset saatai-
22106: IV,4!0, s. 122. - Ks. Verotus. siin vähentää tuloista. lAitteet IV,53. s.
22107: - n:o 27, Lappi-Seppälän y.m.: Perintö- 144 ja 145. - Ks. Verotus.
22108: veron käyttämisestä kuolemansyiden torjun- - n: o 40, H a k a 1 a n y. m.: Perheenhuoltajan
22109: tatoimenpHeisiin. Liitteet IV,41. s. 124. - oikeuttamisesta vähentämään verotettavasta
22110: Ks. Perintövero. tulostaan kotiapulaisen palkka. Liitteet IV,54.
22111: - n:o 28, Forssin y.m.: Esityksen antami- s. 146. - Ks. Verotus.
22112: Toivomusaloitteet 1949. 7
22113:
22114: - n:o 41, Kilpeläisen y.m.: Piensäästä· hentämisestä verotuksessa. Liitteet IV,7o. s.
22115: jien inflatiotappioiden korvaamisesta. Liitteet 168. - Ks. Maantiet.
22116: IV,55. s. 147. - Ks. Inflatio. - n:o 57, 0 k on: Saimaan-Suomenlahden lin-
22117: - n:o 42, N i s lk ·a 1 a n y. m.: Seurakunnan ve- noituslinjan maanomis.tajain aseman järjestä-
22118: rojen ennakkoperinnästä muiden verojen yh- misestä. Liitteet IV,71. s. 170. - Ks. Puo-
22119: teydessä. LHtteet IV,56. s. 148. - Ks. Ve- lustuslaitos.
22120: rotus. - n:o 58, Kanniston: Taloudellisen selvi-
22121: - n:o 43, Ahmavaaran y.m.: Hen·kisen tyksen toimittamisesta Oulunlaakson talous-
22122: työn tekijäin aseman parantamisesta. Liitteet alueesta. Liitteet IV,72 .s. 171. - Ks. Oulun-
22123: IV,57. s. 149. - Ks. Henkinen työ. laakso.
22124: - n:o 44, Torven y. m.: Tutkimuksen toimit- - n:o 59, Vennamon y.m.: Toimenpiteistä
22125: tamisesta sivistyneistön jälkikasvun tarpeesta rahalaitosten antolainauskoron alentamiseksi.
22126: ja palk.kausoloista. Liitteet IV,58. s. 151. - Liitteet V,1. s. 189. - Ks. Korko.
22127: - n: o 60, Le i k o 1 a n: Yliopistollisen lääkäri-
22128: Ks. Henkinen työ.
22129: opetuksen järjestämisestä lkaikkiin valtion-
22130: - n:o 45, 0. Turusen y. m.: Suhdannetutki-
22131: apua saaneisiin sairaanhoitolaitoksiin. Liit-
22132: muksen tehostamisesta täystyöllisyyden tur-
22133: teet VI,2. s. 197. - Ks. I:åäkärit.
22134: vaamiseksi. Liitteet IV,59. s. 153. - Ks.
22135: - n:o 61, Ja 1 a k sen y. m.: Toimenpiteistä
22136: Työllisyystilanne. neurologisen klinikan suunnittelun tarkistami-
22137: - n:o 46, Lappi-Seppälän y.m.: Valtion seksi. Liitteet VI,s. s. 198. - Ks. Saira111lat.
22138: viran tai toimen haltijain asuntokysymyksen - n:o 62, Vennamon y. m.: Eläinlääkärikun-
22139: järjestämisestä. Liitteet IV,6o. s. 154. - nan apuhenkilöstön kouluttamisesta. Liitteet
22140: Ks. Virkamiehet. VI,4. s. 200. - Ks. Eläiulääkintä.
22141: - n:o 47, Niemisen y.m.: Kansakoululai- - n:o 63, Karvikon y.m.: Opetus- ja sai-
22142: toksen siirtämisestä valtion kustannuksella raalarakennuksen r111kentamisesta kätilöopis-
22143: ylläpidettäväksi. Liitteet IV,61. s. 155. - tolle. Liitteet VI,5. s. 201. - Kl'l. Sairaalat.
22144: Ks. Kansakoulut. - n: o 64, K a u h a s e n: Määrärahasta syöpä-
22145: - n:o 48, Pakkasen y.m.: Maalaiskuntain tautien .tutkimis- ja hoitotyön edistämiseksi.
22146: kansakoulunopettajain palkkauksen paranta- Liitteet VI,6. s. 202. - Ks. Sairaalat.
22147: misesta. Liitteet IV,62. s. 157. - Ks. Kan- - n:o 65, A. K. Wirtasen: Toimenpiteistä
22148: salkoulut. lääkärien valmistumisen lisäämiseksi eritttäin-
22149: - n: o 49, B o r g-S u n dm a n i n y. m.: Otto- kin syrjäseutuja ja vähävaraista väestöä
22150: lapsien rinnastamisesta muihin lapsiin opet- varten. Liitteet VI,7. s. 204. - Ks. Lääkärit.
22151: tajain peruspalkan määrittelyssä. Liitteet - n:o 66, Lappi-Seppälän y.m.: Sairaan-
22152: IV,63 s. 159. - Ks. Kansakoulut. hoitajattarien palkkauksen parantamisesta.
22153: n:o 50, E. Koiviston y.m.: Rajavartio- Liitteet VI,s. s. 206. - Ks. Sairaalat.
22154: laitoksessa palvelevan henkilökunnan eläke- - n:o 67, Karvikon y.m.: Määrärahasta
22155: ikärajan alentamisesta. Liitteet IV,6~. s. 160. naistensairaalan perustamista varten Turun
22156: - Ks. Rajavartiolaitos. keskussairaalan yhteyteeen. Liitteet VI,9. s.
22157: - n:o 51, Paloveden y.m.: Määrärahasta 207. - Ks. Sairaalat.
22158: maaseudun sähköistämisen tukemiseksi. Liit- - n:o 68, J. Virtasen y. m.: Mustasaaren
22159: teet IV,65. s. 161. - Ks. ·Sähkö. sairaaalan henkilökunnan asuntovaikeuksien
22160: - n: o 52, S a 1 o n: Määrärahasta maaseudun poistamisesta. Liitteet VI,10. .s. 209. - Ks.
22161: sähköistämisen avustamiseksi. Liitteet IV,66. Sairaalat.
22162: s. 163. - Ks. Sähkö. - n:o 69, Meriläisen y.m.: Kajaanin kes-
22163: - n:o 53, M. Leskisen y. m.: Määrärahasta kussairaalan rakennustöiden käyntiin panemi-
22164: !ainoiksi sähköistämisen toteuttamiseksi maa- sesta. Liitteet VI,n. s. 210. - Ks. Sairaalat.
22165: seudulla. Liitteet IV,67. s. 164. - Ks. Sähkö. - n:o 70, Kajalan y.m.:-Lisäyksestä vuoden
22166: - n: o 54, S o r m u s e n y. m.: Typpitehtaan ra- 1949 tulo- ja menoarvioon Diakonisaalaitos
22167: kentamisesta Oulujokilaaksoon. Liitteet IV,68. Beetelin sairaalan rakennustöiden loppuun-
22168: s. 165. - Ks. Typpitehdas. saattamista varten. Liitteet VI,12. s. 211. -
22169: - n:o 55, Miettusen y.m.: Syrjäseutujen Ks. Sairaalat.
22170: puutavarain ·kuljetuskustannusten alentami- - n: o 71, L a h t e 1 a n y. m.: Kunnansairaalain
22171: sesta. Liitteet IV,69. s. 167. - Ks. Tullit. aiheuttamien menojen korvaamisesta kunnille
22172: - n:o 56, Hirvensalon y.m.: Kyläteiden valtion varoista. Liitteet VI,13. s. 212. -
22173: rakentamis. ja kunnossapitokustannusten vä- Ks. Sairaalat.
22174: 8 Toivomusaloitteet 1949.
22175:
22176: - n:o 72, Lumpeen y.m.: Esityksen antami- tamisesta uudistamaan lunastamisvaatimuk-
22177: s·esta uudeksi alkoholistilaik.si. Liitteet VI,14. sensa. Liitteet VII,17. s. 244. - Ks. Vuokra-
22178: s. 213. - Ks. Alkoholi. alueet.
22179: - n:o 73, L·appi-Seppälän y.m.: Toimen- - n:o 86, Tervon y. m.: Rakennuslainsäädän-
22180: piteistä väkijuomien nauttimisen estämiseksi nön täydentämisestä kelvottomien asuntojen
22181: moottoriajoneuvoa kuljetettaessa. Liitteet tuot·tamisen ehkäisemiseksi. Liitteet VII,1s.
22182: VI,15. s. 214. - Ks. Alkoholi. s. 245. - Ks. Rakennustoiminta.
22183: - n:o 74, Borg-Sundmanin y.m.: Tutki- - n::o 87, Lappi-Seppälän y.m.: Kirkosta
22184: muksen toimittamisesta vanhusten asemasta ja eronneiden väestöluettelon pidon aiheuttamien
22185: huollosta. Liitteet VI,l&. s. 215. - Ks. Van- kustannusten siirtämisestä heidän itsensä ,kan-
22186: hukset. nettaviksi. Liitteet VII,19. s. 246. - Ks.
22187: - n:o 75, Rosenbergin y.m.: Esityksen an- Väestöluettelot.
22188: tamisesta uudesta vesioikeuslainsäädännöstä. - n:o 88, E. Nurmisen y.m.: Toimenpiteistä
22189: Liitteet VII,7. s. 233 ja 234.-Ks. Vesioikeus. liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Liit-
22190: - n:o 76, Niemisen y.m.: Nuorten henki- teet VII,'2!0. s. 247. - Ks. Alkoholi.
22191: löiden vapauttamisesta kunnallisverosta palk- - n:o 89, Tervon y.m.: Toimenpiteistä kan-
22192: katulojen osalta. Liitteet VII,s. s. 235. salaisten kalastusoikeuden laajentamiseksi.
22193: Ks. Kunnallisverotus. Liitteet VII;2.1. s. 249. - Ks. Kalastus.
22194: - n:o 77, Sormusen y.m.: Matkasta .työ- tai - n:o 90, E. Kilven y. m.: Helsingin yli-
22195: toimipaikalle ja sieltä takaisin aiheutuneiden opiston opettajien ja opetustehtäviä hoitavien
22196: kustannusten vähentämisestä ,kunnallisvero- virkamiesten toimeentulomahdollisuuksien tur~
22197: tuksessa. Liitteet VII,9. s. 236. - Ks. Kun- vaamisesta. Liitteet VIII,4. .s. 260. - Ks.
22198: nallisverotus. Yliopisto.
22199: - n:o 78, s.t en b e r gin y. m.: Vanhuuden - n: o 91, R y ö m ä n y. m.: Sosialistisen talous-
22200: vuoksi työkyvyltään heikentyneiden henkilöi- tieteen opetuksen aikaansaamisesta maamme
22201: den palkka- ja eläketulojen vapauttamisesta korkeakouluissa. Liit·teet VIII,5. s. 261. -
22202: kunnallisverosta ja sen ennakkokannosta. Ks. Yliopisto.
22203: Liitteet VII,l'O. s. 237. - Ks. Kunnallisvero- - n: o 92, Le i k o 1 a n: Lisäyksestä vuoden
22204: tus. 1949 tulo- ja menoarvioon ylioppilaiden opin-
22205: - n:o 79, E. Koiviston y.m.: Lisäyksestä tolainarahaston lainauskoron alentamiseksi.
22206: vuoden 1949 .tulo- ja menoarvioon vaikeuksiin Liitteet VIII,6. s. 263. - Ks. YHopisto.
22207: joutuneiden kuntien talouden tukemiseksi. - n:o 93, Nuorsaaren y.m.: Oppivelvolli-
22208: Liitteet VII,u ..s. 238. - Ks. Kunnat. suuden suorittamisen toteamises·ta oppi- ja
22209: - n: o 80, Turkan y. m.: Rahaston muodos- ammattikouluissa. Liitteet VIII,7. s. 264. -
22210: tamisesta lainojen myöntämistä varten kun- Ks. Oppivelvollisuus.
22211: nille kunnalliskotien rakentamiseksi. Liitteet - n:o 94, J. Wirtasen y.m.: Vaasan suoma-
22212: VII,t2. s. 239. - Ks. Kunnat. laisen tyttökoulun muuttamisesta yliopistoon
22213: - n :o 81, K ö ll i n y. m.: Toimenpiteistä asutus- johtavaksi tyttölyseoksi. Liitteet VIII,s. s.
22214: toiminnan maalaiskunnille aiheuttaman talou- 265. - Ks. Oppikoulut.
22215: dellisen rasituksen tasoittamiseksi. Liitteet - n :o 95, Lampisen y. m.: Loviisan S]lomen-.
22216: VII,13. s. 240. - Ks. Kunnat. kielisen yhteiskoulun ottamisesta valtion ha;l-
22217: - n:o 82, Raunion y. m.: Maalaiskuntien tuun. Liitteet VIII,9. s. 266. - Ks. Oppi-
22218: oikeuttamisesta pakkoJunastamaan maata ase- koulut.
22219: makaavallisiin tarkoituksiin. Liitteet VII,14. - n: o 96, J u u t i l a i s e n y. m.: Määrärahasta
22220: s. 241. - Ks. Kunnat. valtion oppikoulun perustamiseksi Lauritsalan
22221: - n:o 83, Raunion y.m.: Kuntien oikeutta- kauppalaan. Liitteet VIII,1·o. s. 268. - Ks.
22222: misesta pakkoJunastamaan maata soranotto- Oppikoulut.
22223: paikaksi tai urheilukentäksi. Liitteet VII,15. - n:o 97, Mäkisen y. m.: Outokummun keski-
22224: s. 242. - Ks. Kunnat. koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet
22225: - n:o 84, He 1 j aks en y. m.: Kunnille maan- VIII,u. s. 269. - Ks. Oppikoulut.
22226: tiealueiden lunastamiseen varatun määrärahan - n: o 98, H a m a r a n y. m.: Savonlinnan yksi-
22227: korottamisesta. Liitteet VII,16. s. 243. - Ks. tyisen tyttölyseon ottamisesta valtion hal-
22228: Kunnat. tuun. Liitteet VIII,12. s. 270. - Ks. Oppi-
22229: - n :o 85, Väyrysen y. m.: Eräiden tiheissä koulut.
22230: asumusryhmissä olevain vuokramiesten oikeut- n: o 99, K ui t t i sen y. m.: Ammattikoulujen
22231: Toivomtisaloitteet 1949.
22232:
22233: perustamisesta Imatran kauppalaan. Liitteet - n:o 114, Nevalaisen y. m.: Asiantuntija-
22234: VIII,13. s. 271. - Ks. Ammattikoulut. lautakunnan asettamisesta kotimaisen elo-
22235: n:o 100, V. Turusen y. m.: Joensuun va- kuvatuotannon kehittämiseksi. Liitteet
22236: rikkoalueeen Juovuttamisesta Pohjois-Karjalan VIII,2s. s. 291. - Ks. Taide.
22237: keskusammattikoululle. Liitteet VIII,14. s. - n:o 115, S.-K. Kilven y.m.: Määrärahasta
22238: 272. - Ks. Ammattikoulut. suomen- ja ruotsinkielisen kirjallisuuden edis-
22239: - n: o 101, J e r n i n y. m.: Määrärahasta ruot- tämiseksi. Liitteet VIII,29. s. 292. - Ks.
22240: sinkielisen keskusammattikoulun perustami- Kitjallisuus.
22241: seksi Vaasaan. Liitteet VIII,15. s. 273 ja - n:o 116, Lappi-Seppälän y.m.: Valtion
22242: 274. - Ks. Ammattikoulut. komiteain mietintöjen luetteloimisesta. Liit-
22243: n:o 102, Miikin y.m.: Kansakoulunopet- teet VIII,s•o. s. 293. - Ks. Komiteat.
22244: tajaseminaarin perustamisesta Imatran .kaup- - n:o 117, Lappi-'Seppälän y.m.: Kori-
22245: palaan. Liitteet VIII,16. s. 275. - Ks. Semi- PI!.llovälineiden hankkimisesta kansa- ja oppi-
22246: naarit. .kouluihin. Liitteet VIII,s1. s. 294. - Ks.
22247: - n: o 103, P y ö r t ä n ö n y. m.: Määrärahasta Kansakoulut.
22248: Itä~Suomen seminaarin rakennustöitä varten. - n: o 118, Tervo n y. m.: Toimenpiteis·tä maa-
22249: Liitteet VIII,17. s. 276. - Ks. Seminaarit. talouden tuotantosuhteiden ja kannattavai-
22250: - n:o 104, Luostarisen y.m.: Naisopettaja- suuden tarkkailun tehostamiseksi. Liitteet
22251: seminaarin ja talousopettajain valmennuslai- IX,s. s. 312. - Ks. Maatalous.
22252: toksen perustamisesta Savonlinnaan. Liitteet - n:o 119, Saaren y. m.: Uudisraivauspalk-
22253: VIII,1s. s. 277. - Ks. Seminaarit. kioiden maksuperusteiden muuttamisesta. Liit-
22254: - n: o 105, E. K o i v i s t o n y. m.: Määrära- teet IX,D. s. 315. - Ks. Maatalous.
22255: hasta oppilasasuntolan rakentamiseksi Tornion - n:o 120, Sormusen y.m.: Määrärahasta
22256: seminaarin yhteyteen. Liitteet VIII,19. s. !ainoiksi pienviljelijöille talouden vakautta-
22257: 279. - Ks. Seminaarit. mista ja tuotannon kohottamista varten. Liit-
22258: - n:o 106, Koivurannan y.m.: Kansakou- teet IX,110. s. 316. - Ks. Maatalous.
22259: luno:pettajaseminaarin perustamisesta Rova- - n:o 121, Vennamon y.m.: Viljatuottei-
22260: niemelle. Liitteet VIII,210. s. 281. - Ks. den hintojen saattamisesta tuotantokustan-
22261: Seminaarit. nuksia vastaaviksi. Liitteet IX,u. s. 318. -
22262: - n:o 107, Malkamäen y.m.: Kirkollisen Ks. Maatalous.
22263: alkukoulun opettajain eläkkeiden korot•tami- - n:o 122, Kou.kkarin y.m.: Uudisraivaus-
22264: sesta. Liitteet VIII,21. s. 283. - Ks. Alku- palkkiolainsäädännön uudistamisesta. Liit-
22265: koulu. teet IX,12. s. 319. - Ks. Maatalous.
22266: - n:o 108, E. Koiviston y.m.: Lisäyksestä - n:o 123, Miettusen y.m.: Uudisraivaus-
22267: vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon kansan- toiminnan ennakkolainoituksesta lähinnä Poh-
22268: opiston rakentamista varten Inariin. Liitteet jois- ja Itä.Suomen alueilla. Liitteet IX,l3.
22269: VIII,22. s. 284. - Ks. Kansanopist·ot. s. 321. - Ks. Maatalous.
22270: - n:o 109, S.-K. K i 1 v en y. m.: Määrärahasta - n: o 124, S a r j a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
22271: n~ttämörekvisiitan keskuslainaamon perusta- korotetun määrärahan osoittamiseksi uudis- ja
22272: miseksi pääkaupunkiin. Liitteet VIII,23. s. laidunviljelyspalkkioita varten. Liitteet IX,14.
22273: 285. - Ks. Taide. s. 322. - Ks. Maatalous.
22274: - n:o 110, Nevalaisen y.m.: Määrärahas·ta - n:o 125, K. Eskolan y.m.: Raivauspalk-
22275: ajanmukaisen koulurakennuksen aikaansaami- kioiden maksamisesta osittain ennakolta.
22276: seksi maamme taidekouluille. Liitteet VIII,24. Liitteet IX,t5. s. 324. - Ks. Maatalous.
22277: s. 286. - Ks. Taide. - n :o 126, S a a 1 asti n y. m.: Maanparannus-
22278: - n:o 111, Neva 1 a i sen y. m.: Taiteilija- aineiden ajon ottamisesta erääksi perusteeksi
22279: atalierien sijoittamisesta ullakkokerroksiin. tuotantomiljardin jakoa suoritettaessa. Liit-
22280: Liitteet VIII,25. s. 287. - Ks. Taide. teet IX,t &. s. 325. - Ks. Maatalous.
22281: - n: o 112, S.-K. K i l v e n y. m.: Suomen Teat- - n: o 127, H a u t a 1 a n y. m.: Vakuutustoimin-
22282: terikoulun siir.tämisestä valtion hallintaan. nan järjestämisestä luonnonvoimien kasvin-
22283: Liitteet VIII,26. s. 288. - Ks. Taide. viljelyksille aiheuttamien vahinkojen varalta.
22284: - n:o 113, Brommelsin y.m.: Selvityksen Liitteet IX,17. s. 326. - Ks. Maatalous.
22285: toimittamisesta laulu- ja musiikkitoiminnan - n:o 128, Sormusen y. m.: Tuotantotuki-
22286: taloudellisista edellytyksistä. Liittee.t VIII,2 7. palkkioiden suorittamisesta vuonna 1948 sat-
22287: s. 289 ja 290. - Ks. Taide. tuneen hallan johdosta satonsa menettäneille
22288: 10 Toivomusaloitteet 1949.
22289:
22290: viljelijöille. Liitteet IX,1s. s. 327. - Ks. tamastaan työstä. Liitteet IX,31. s. 342. -
22291: Maatalous. Ks. Metsätalous.
22292: - n:o 129, Taini on y.m.: Hallan vuonna - n:o 142, Niskalan y.m.: Kalanviljelyslai·
22293: 1948 viljelyksille aiheuttamien vahinkojen toksen perustamisesta Tornionjokilaak!!oon.
22294: korvaamisesta. Liitteet IX,19. s. 328. - Ks. Liitteet IX,3i2. s. 343. - Ks. Kalastus.
22295: Maatalous. - n:o 143, Honkalan y.m.: Raakasokeri·
22296: - n :o 130, Riihimäen y. m.: Määrära;hasta tehtaan perustamisesta Vakka-Suomeen. Liit·
22297: valtion osuuksia varten pienviljelijäin maa· teet IX,33. s. 344. - Ks. Sokeri.
22298: talouekoneyhtymissä. Liitteet IX,2·0. s. 329. - - n:o 144, Nuorsaaren y.m.: Määrära·
22299: Ks. Maatalous. hasta raakasokeritehtaan perustamiseksi Sata-
22300: - n: o 131, Leppä 1 ä n: Hallintas()pimuksella kuntaan. Liitteet IX,34. s. 346. - Ks. Sokeri.
22301: saliitujen tilojen asukkaiden oikeuksien laa· - n: o 145, Koskisen y. m.: Pienviljelijä-
22302: jentamisesta. Liitteet IX,21. s. 330. - Ks. väestön amm!littiopetuksen uudistamisesta.
22303: Asutustoimin ta. Liitteet IX,a5. s. 348. - Ks. Maatalouskoulut.
22304: - n:o 146, M i et t u sen y. m.: Kasvinjalostus-
22305: - n: o 132, M. Järvi s en y. m.: Taloudellisiin
22306: aseman perustamisesta Pohjois-Suomeen. Liit-
22307: vaikeuksiin joutuneiden sotalaskien maan· teet IX,36. s. 350. - Ks. Ma!!italous.
22308: hankintalain nojalla rakentamien asuntojen
22309: - n:o 147, Tauriaisen y.m.: Viljelyskas-
22310: pysyttämisestä heidän hallussaan. Liitteet
22311: vien \koe- ja kasvinjalostusaseman perustami-
22312: IXJ22. s. 332. - Ks. Sotalesket. sesta Kainuuseen. Liitteet IX,37. s. 351. -
22313: - n:o 133, E. Koiviston y.m.: Perustamia· Ks. Maatalous.
22314: palkkioiden suorittamisesta sellaisillekin maan- - n:o 148, Törngrenin y.m.: Määrära.·
22315: saantiin oikeutetuille, jotka saavat tontin, hasta korottomaksi lainaksi Högre Svenska
22316: asuntotontin tai asuntotilan. Liitteet IX,23. Lantbruksläroverket i Åbo nimiselle oppilai-
22317: s. 333. - Ks. Asutustoiminta. tokselle. Liitteet IX,as. s. 352 ja 353. - Ks.
22318: - n: o 134, R a n t a 1 a n y. m.: Vuokrasopimuk· Maatalouskoulut.
22319: sen rekisteröimisen ulottamisesta maaseudulla - n:o 149, Heikkilän y.m.: Isäntäkoulu-
22320: koskemaan kaikkia maanvuokrasopimuksia. tuksen aikaansaamisesta. Liitteet IX,a9. s.
22321: Liitteet IX,24. s. 334. - Ks. Vuokra-alueet. 354. - Ks. Maatalouskoulut.
22322: - n:o 135, Per k on ojan y. m.: Lisäyksestä - n:o 150, Ryhdän y.m.: Koillis-Pohjanmaan
22323: vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon maatalous· maamieskoulun perustamisesta Pudasjärven
22324: koneyhtymäin valtionavustu!!ten korottami· kunnassa olevalle Pietarilan tilalle. Liitteet
22325: seksi. Liitteet IX,25. s. 335. - Ks. Maa· IX,4'0. s. 355. - Ks. Maatalouslkoulut.
22326: talous. - n: o 151, N i s k a 1 a n y. m.: Maamieskoulun
22327: - n: o 136, T u r ja n y. m.: Hevosten viennistä perustamisesta Tornionjokilaaksoon. Liitteet
22328: ulkomaille. Liitteet IX,26. s. 336. - Ks. IX,41. s. 356. - Ks. Maatalouskoulut.
22329: Hevoset. - n:o 152, Mannilan y.m.: Pienviljelijä-
22330: - n:o 137, Laitisen y.m.: Vuotasäännöstelyn koulun perustamisesta Itä-Hämeeseen. Liit-
22331: \kumoamisesta. Liitteet IX,21. s. 337. - Ks. teet IX,4'2. s. 357. - Ks. Maata1ouskoulut.
22332: Säännöstely. - n: o 153, H a m a r a n y. m.: Emäntäkoulujen
22333: - n:o 138, Wickmanin y.m.: Toimenpi· perustamisesta. Liitteet IX,43. s. 358. - Ks.
22334: teistä raakavuotien ja nahkojen säännöstelyn Kotitalous.
22335: lopettamisek!!i. Liitteet IX,zs. s. 338 ja 339. - n:o 154, Laineen y. m.: Emäntäkoulun
22336: - Ks. Säännöstely. peru!!tamisesta Etelä-Hämeeseen. Liitteet
22337: - n:o 139, Kleemolan y.m.: Vyöhykejaon IX,44. s. 359. - Ks. Kotitalous.
22338: toteuttamises·ta kotieläintuotteiden hintoihin - n:o 155, Lampisen y.m.: Lisäyksestä vuo-
22339: nähden. Liitteet IX,29. s. 340. - Ks. Maa· den 1949 tulo- ja menoarvioon tutkimuksen
22340: talous. toimittamiaaksi kotiteolli8'Unstyöskentelystä
22341: - n:o 140, Riihimäen y.m.: Määrärahasta maatalouden sivuelinkeinona. Liitteet IX,45.
22342: avustuksiksi pienviljelijöille lautaloiden ra· s. 360. - Ks. Kotiteollisuus.
22343: kantamista varten. Liitteet IX,3;Q. s. 341. - - n: o 156, L a m p i s e n y. m.: Lisäylksestä vuo-
22344: Ks. Maatalous. den 1949 tulo- ja menoarvioon valtion mies-
22345: - n:o 141, Ryömän y.m.: Korvauksen suo· kotiteollisuusopiston oman talon rakennus-
22346: rittamisesta metsänhoidon opiskelijoille hei· hankkeen valmistelua varten. Liitteet IX,46.
22347: dän opiskoluaikanaan valtion hyväksi suorit· s. 361. - Ks. Kotiteollisuus.
22348: Toivomusa:loittoot 1949. 11
22349:
22350: - n: o 157, B r a n d erin y. m.: Kotiteollisuus- kunnille. Liitteet X,s. s. 401. - Ks. Kan-
22351: koulujen ottamisesta valtion haltuun. Liitteet saneläkelaitos.
22352: IX,47. s. 363. - Ks. Kotiteollisuus. - n: o 172, B o r g-S u n dm a n i n y. m.: Sosiaa-
22353: - n :o 158, H a m a r a n y. m.: Maatalousmi· lillen huoltotoiminnan kehittämisestä valtion
22354: nisteriön alaisten kotitalousoppilaitosten opet- työntekijäin sekä viran ja toimen haltijain
22355: tajain palkkauksen parantamisesta. Liit- keskuudessa. Liitteet X,9. s. 402. - Ks.
22356: teet IX,48. s. 364. - Ks. Kotitalous. Huolto.
22357: - n:o 159, Miettusen y.m.: Kotitalous- - n:o 173, Prunnilan y.m.: Työturvalli-
22358: karjanhoitokoulun perustamisesta Tervolaan. suuslain ulottamisesta ·koskemaan viran ja
22359: Liitteet IX,49. s. 365. - Ks. Kotitalous. toimen haltijoita. Liitteet X,liO. e. 403. -
22360: - n:o 160, Miettusen y.m.: Määrärahasta Ks. Työturvallisuus.
22361: rakennustyökoulun perustamiseksi Perä-Pohjo- - n:o 174, Kanniston y. m.: Henkillen alan
22362: laan. Liitteet IX,5'0. s. 366. - Ks. Raken- työmarkkinatoimiston perustamisesta. Liitteet
22363: nustoiminta. X,u. s. 404. - Ks. Henkinen työ.
22364: - n:o 161, Nuorsaaren y.m.: Punkalaitu- - n:o 175, Jalaksen y.m.: Toimenpiteistä
22365: menjoen perkaamisesta. Liitteet IX,51. s. 367. henkisen työn tekijäin työoloissa vallitsevien
22366: - Kll. Maanparannustyöt. terveydellisten epäkohtien korjaamiseksi. Liit-
22367: - n:o 162, Nuo r saaren y. m.: Määrärahasta teet X,12. s. 406. - Ks. Henkinen työ.
22368: Kiikois-, Marja- ja Kuorsumaajärvien per- - n:o 176, E. Nurmisen y. m.: Kalliinajan-
22369: kaushankkeen toteuttamiseksi. Liitteet IX,52. Hsien maksamisesta eräille tapaturma;kor-
22370: s. 368. - Ks. Maanparannustyöt. vauksiin oikeutetuille. Liitteet X,1s. s. 408.
22371: - n :o 163, Anti 1 a n y. m.: Järvenlasku- ja - Ks. Tapaturma.
22372: kuivatushankkeiden toteuttamisesta. Liitteet - n:o 177, Mannisen y. m.: Eräiden inva-
22373: IX,53. s. 369. - Ks. Maanparannustyöt. liidien työtapaturmakorvausten korottami-
22374: - n :o 164, H ·auta 1 a n y. m.: Toimenpiteistä sesta. Liitteet X,14. s. 410. - Ks. Tapaturma.
22375: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan runkoviemäri- - n:o 178, österholmin y.m.: Sokeain-
22376: verkostosuunnitelman .toteuttamiseksi. Liit- avustuslain tarkistamisesta siviilisokeain ase-
22377: teet IX,54. s. 370. - Ks. Maanparannustyöt. man helpottamiseksi. Liitteet X,15. s. 411 ja
22378: - n: o 165, S o r m u s e ·n: Reisjärven kunnassa 412. - Ks. 8okeat.
22379: sijaitsevan Kalajan järvikuivion edelleen kui- - n:o 179, Hiekkalan y.m.: Lapsilisälain
22380: vattamillesta. Liitteet IX,55. s. 371. - Ks. muuttamisesta sosiaaliselle huoltoperiaatteelle
22381: Maanparannustyöt. rakentuvaksi. Liitteet X,l&. s. 413. - Ks.
22382: - n: o 166, S o r m u s e n: Piippolan kunnassa Lapsilisä.
22383: olevan Lamujoen perkaustyön aloittamisesta. - n: o 180, F rima h i n y. m.: Lapsilillälain
22384: Liitteet IX,56·. s. 372. - Ks. Maanparannus- kunnille kansakoulutoimen hoitamisesta ai:
22385: työt. heuttamien kustannusten poistamisesta. Liit-
22386: - n :o 167, Tainio n y. m.: Posion kunnassa teet X,17. s. 415. - Ks. Lapsilisä.
22387: sijaitsevan Alasuolijärven vedenpinnan kor- - n:o 181, Riihisen y.m.: Omakotiraken-
22388: keuden aleJttamisesta. Liitteet IX,57. s. 373. nuslainain myöntämisestä maanhankintalain
22389: - Ks. Maanparannustyöt. ulkopuoJelle jääneelle siirtoväelle. Liitteet
22390: - n:o 168, Ryhdän y.m.: Lisäyksestä vuo- X,1s. s. 416. - Ks. Siirtoväki.
22391: den 1949 tulo- ja menoarvioon asutusteiden - n:o 182, Mustosen y. m.: Kodinperusta-
22392: korjaamistöitä varten Pohjois-Suomessa. Liit- ruislainan enimmatsmaaran korottamisesta.
22393: teet IX,5s. s. 374. - Ks. Asutustoiminta. Liitteet X,19. s. 417. - Ks. Kodinperustamia-
22394: - n:o 169, Rantamaan y.m.: Neuvoa-anta- lainat.
22395: van kansanäänestyksen toimittamisesta kan- - n: o 183, T o r v e n y. m.: Määrärahasta Hel-
22396: saneläkelaitoksen toiminnasta. Liitteet X,&. singin Yliopiston Ylippilaskunnalle ylioppilas-
22397: s. 397. - Ks. Kansaneläkelaitos. asuntoloiden rakentamista varten. Liitteet
22398: - n:o 170, Öhmanin y.m.: Esityksen anta- X,210. s. 418. - Ks. Yliopisto.
22399: misesta kansaneläkelain muuttamisesta siten, - n:o 184, V. Järvisen y.m.: Työaikalain
22400: että eläkkeet tehtäisiin riippumattomiksi suo- ulottamisesta koskemaan työnjohtajia. Liit-
22401: ritetuista vakuutusmaksuillta. Liitteet X,7. s. teet X,21. a. 419. - Ks. Työaika.
22402: 399 ja 400. - Ks. Kansaneläkelaitos. - n:o 185, Riihimäen y. m.: Lisäyksestä
22403: - n: o 171, H o n k a 1 a n y. m.: Kansaneläke- vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon .korvauk-
22404: maksujen periruiskustannusten korvaamisesta sen suorittamiseksi vuonna 1918 n. s. punais-
22405: 12 Toivomu\Sa:loitteet 1949.
22406:
22407: ten puolella invaliideiksi tulleille ja heidän Vaasan radan ottamisesta yleiseen rautatie-
22408: perheenjäsenilleen. Liitteet X,22. s. 420. - rakennusohjelmaan. Liitteet XII,12. s. 448. -
22409: Ks. Invaliidit. Ks. Rautatiet.
22410: - n: o 186, L u m p e en y. m.: Asepalveluksesta - n: o 200, Kanniston: Rautatien rakenta-
22411: omantunnonsyistä kieltäytyneitä ·koskevien misesta Oulun kaupungista Kiiminkiin. Liit-
22412: säännösten uudistamisesta. Liitteet XI,l. s. teet XII,t3. s. 449. - Ks. Rautatiet.
22413: 423. - Ks. Puolustuslaitos. - n:o 201, Mustosen y.m.: Rautatien ra-
22414: - n:o 187, Brommelsin y.m.: Selvityksestä kentamisesta Savon radalta Otanmäen ·kai-
22415: asevelvollisuuden vähentämismahdollisuuk- vokselle. Liitteet XII,14. s. 450. - Ks. Rau-
22416: sista. Liitteet XI,2. s. 425 ja 426. - Ks. tatiet.
22417: Puolustuslaitos. - n :o 202, M u s t o sen y. m.: Lisäyksestä vuo-
22418: - n:o 188, Lappi-Seppälän y.m.: Lisäyk- den 1949 tulo. ja menoarvioon Hyrynsalmen
22419: sestä vuoden 1949 tulo. ja menoarvioon posti-
22420: -Pesiön-Kiantajärven rataosan rakennus-
22421: ja lennätinlaitoksen henkilökunnan asuntojen
22422: töitä varten. Liitteet XII,15. s. 451. - Ks.
22423: rakentamista val'ten. Liitteet XII,t. s. 431. Rautatiet.
22424: - Ks. Postilaitos.
22425: n:o 189, Hakalan y.m.: Määrärahasta - n:o 203, Koivurannan y.m.: Toimenpi-
22426: Tampereen postitalon rakentamiseksi. Liit- teistä Lapin läänin rautatieyhteyksien kehit-
22427: teet XII,2. s. 432. - Ks. Postilaitos. tämiseksi. Liitteet XII,t6. s. 452. - Ks.
22428: n:o 190, Pyörtänön y.m.: Postitalon ra- Rautatiet.
22429: ,kentamisesta Joensuuhun Liitteet XII,3. s. - n:o 204, La h te 1 a n y. m.: Kontiomäeu-
22430: 434. - Ks. Postilaitos. Taivalkosken rautatierakennustöiden jatkami-
22431: - n:o 191, E. Koiviston y.m.: Lisäyksestä sesta työttömyysmäärärahoilla. Liitteet XII,t7.
22432: vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon puhelin- ja s. 454. - Ks. Rautatiet.
22433: lennätinverkon laajentamista ja parantamista -n:o 205, Kuittisen y.m.: Lisäyksestä
22434: varten. Liitteet XII,4. s. 436. - Ks. Posti- vuoden 1949 .tulo- ja menoarvioon Imatran
22435: laitos. ratapihan yli kulkevan ajosillan rakentami-
22436: - n:o 192, E. Koiviston y. m.: Puhelinlin- seksi. Liitteet XII,1s. s. 455. - Ks. Sillat.
22437: jan jatkamisesta Inarin kunnan Ranttilasta n: o 206, T a i n i on y. m.: Tengeliöjoen rau-
22438: Utsjoen Karigasniemeen. Liitteet XII,5. s. tatiesillan rakentamisesta. Liitteet XII,t9.
22439: 437. - Ks. Postilaitos. s. 456. - Ks. Sillat.
22440: - n: o 193, K a u p i n y. m.: Rautatien raken- - n:o 207, Pyörtänön y.m.: Määrärahasta
22441: tamisesta Voikosken asemalta Heinolan kir- rautatieläisten asuintalon rakentamiseksi
22442: konkylän ja Sysmän Liikolanlahden kautta Joensuuhun. Liitteet XII,210. s. 457. - Ks.
22443: Vaajakosken asemalle. Liitteet XII,6. s. 438. Rautatiet.
22444: - Ks. Rautatiet. - n:o 208, ~fustosen y.m.: Asuntojen ra-
22445: - n: o 194, Peso s en y. m.: Rautatien raken- }{entamisesta Kontiomäen aseman mutatie-
22446: tamisesta Heinolasta Jyväskylään. Liitteet henkilökunnalle. Liitteet XII,21. s. 458.
22447: XII,7. s. 441. - Ks. Rautatiet. Ks. Rautatiet.
22448: n:o 195, Karjalaisen y.m.: Rataraken- - n:o 209, Kullbergin y.m.: Rannikko- ja
22449: nustöiden aloittamisesta linjalla Heinola- saaristoseutujen tieolojen tutkimisesta ja pa-
22450: Leikola. Liitteet XII,s. s. 443. Ks. Rauta- rantamisesta. Liitteet XII,2·2. s. 459 ja 460.
22451: tiet. - Ks. Maantiet.
22452: - n:o 196, Mannilan y. m.: Rautatien ra- - n:o 210, Riihimäen y. m.: Honkakosken
22453: kentamisesta Heinolasta Pessalan asemalle. asemalta Soikon-Lassilan maantielle johtavan
22454: Liitteef XII,o. s. 444. - Ks. Rautatiet. tien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet
22455: n:o 197, J. Wirtasen y.m.: Rautatien XII,23. s. 461. - Ks. Maantiet.
22456: rakentamisesta Tampereelta Kyröskosken - n:o 211, Riihimäen y.m.: Määrärahasta
22457: kautta Seinäjoelle. Liitteet XII,to. s. 446. - kunnan- ja kyläteiden valtion hoitoon ottami-
22458: Ks. Rautatiet. s.esta johtuviin menoihin. Liitteet XII,24. s.
22459: n:o 198, N. Nurmisen y.m.: Lisäyksestä 462. - Ks. Maantiet.
22460: vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon Vaasan- - n:o 212, Sävelän y.m.: Kankaanpään Ki-
22461: Härmän rataosan rakentamista vart:en. Liit- viniemen-Suodenniemen Pyykosken paikal-
22462: teet XII,u. s. 447. - Ks. Rautatiet. listien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet
22463: - n:o 199, J. Wirtasen y.m.: Härmän- XII,25. s. 463. - Ks. Maantiet.
22464: Toivomusal~itteet 1949. 13
22465:
22466: - n:o 213, Brommelsin y.m.: Toimenpi- suorittamiseksi. Liitteet XII,ss. s. 478. - Ks.
22467: teistä KristiinankaupRngin ja Kaskiaen väli- Maantiet.
22468: sen maantien lyhentämiseksi. Liitteet XII,26. - n:o 226, N. Nurmisen y.m.: Lisäyksestä
22469: s. 4.64 ja 465. - Ks. Maantiet. vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon Himangan
22470: - n:o 214, Mannilan y.m.: Joutsan kun- pitäjän Rautilan kylätien kuntoonsaattami-
22471: nassa olevan Marjotaipaleen kylätien ottami- seksi. Liitteet XII,39. s. 479. - Ks. Maan-
22472: sesta valtion hoitoon. Liitteet XII,27. s. 466. tiet.
22473: - Ks. Maantiet. - n:o 227, Kinnusen y. m.: Pieksä.mäen kun-
22474: - n:o 215, Mannilan y.m.: Hartolan ja nassa olevan Lamminmäen kylätien ottami-
22475: Joutsan kunnissa olevan Putkijärven kunnan- sesta valtion hoitoon. Liitteet XII,4Q, s. 480.
22476: tien ottamisesta valtion hoitoon, Liitteet - Ks. Maantiet.
22477: XII,2s. s. 467. - Ks. Maantiet. - n: o 228, T i a i s e n y. m.: Tarnalan-Niukka-
22478: lan välisen kunnantien ottamisesta valtion
22479: - n:o 216, M a n n i 1 a n y. m.: Maantien raken-
22480: hoitoon. Liitteet XII,41. s. 481. - Ks. Maan-
22481: tamisesta Puukemian turvesuolta Leivonmäen
22482: tiet.
22483: pitäjässä Putkijärven tienristeykseen. Liit-
22484: - n:o 229, 0. Turusen y.m.: Tervon .kirkon-
22485: teet XII,;2,9, s. 468. - Ks. Maantiet.
22486: kylän-Rautalammin pitäjän rajan välisen
22487: - n:o 217, Sarjalan y.m.: Tutkimuksen toi- kylätien kunnostamisesta. Liitteet XII,4,2. s.
22488: mittamisesta maantien rakentamiseksi Leivon- 482. - Ks. Maantiet.
22489: mäen Havumäen kylästä Joutsan Pajumäen - n: o 230, M i iki n y. m.: Pohjiin kylätien
22490: kylätielle. Liitteet XII,s,o. s. 469. - Ks. ottamisesta valtion tieksi. Liitteet XII,43.
22491: Maantiet. s. 483. - Ks. Maantiet.
22492: - n:o 218, Koskisen y.m.: Tutkimuksen - n:o 231, Branderin y.m.: Onkamon-
22493: toimittamisesta maantien rakentamiseksi Kal- Tolosenmäen maantien rakentamisesta. Liit-
22494: marin kylästä Jyväskylän-Kokkolan maan- teet XII,44. s. 484. - Ks. Maantiet.
22495: tielt"å Baarijärven-Kannonkosken maantielle. - n:o 232, Branderin y.m.: Toimenpiteistä
22496: Liitteet XII,sl. s. 470. - Ks. Maan.tiet. Kemien-Tohmajärven maantien oikaiseml-
22497: - n:o 219, Paloveden y.m.: Määrärahasta seksi. Liitteet XII,45. s. 485. - Ks. Maan-
22498: maantien rakentamiseksi Haapamäen-Ruo- tiet.
22499: veden väliseltä maantieltä Yltiän rautatie- - n:o 233 Soinisen y.m.: Polvijärven-
22500: seisakkeelle. Liitteet XII,s2. s. 471. - Ks. Kuorevaaran kunnantien ottamisesta valtion
22501: Maantiet. haltuun. Liitteet XII,46. s. 486. - Ks. Maan-
22502: - n:o 220, Paloveden y.m.: Saarijärven tiet.
22503: Kolkanlahden-Pylkönmäen paikallistien otta- - n:o 234, P yö r t ä n ö n y. m.: Määrärahas.ta
22504: misesta valtion hoitoon. Liitteet XII,33. s. Joensuun-Kuopion maantiellä suoritettavia
22505: 472. - Ks. Maantiet. parannustöitä varten. Liitteet XII,47. s. 487.
22506: - n:o 221, Paloveden y.m.: Pylkönmäen - Ks. Maantiet.
22507: pitäjän Paajalan .kylätien ottamisesta valtion - n:o 235, Pyörtänön y.m.: Määrärahasta
22508: hoitoon. Liitteet XII,34, s. 474. - Ks. Maan- maantien rakentamiseksi tiesuunnalla Hoilola
22509: tiet. Luutalahti-Mutalahti. Liitteet XIl,48. s.
22510: - n:o 222, N. Nurmisen y.·m.: Kniivilästä 488. - Ks. Maantiet.
22511: Evijärven-Lappajärven maantielle johtavan - n: o 236, P y ö r t ä n ö n y. m.: Maantien ra-
22512: kylätien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet kentamisesta tiesuunnalla Kuisma-Huhma-
22513: XII,s5. s. 475. - Ks. Maantiet. rinen-Lylykosken tienhaara. Liitteet XII,49.
22514: - n:o 223, N. Nurmisen: Toimenpiteistä s. 489. - Ks. Maantiet.
22515: Kauhavan kir.konkylässä sijaitsevan maantien - n:o 237, Pyörtänön y.m.: Määrärahasta
22516: oikaisemiseksi. Liitteet XII,ss. s. 476. - Ks. Rautavaaran Jl:unnan Höyläntien rakentami-
22517: Maantiet. seksi. Liitteet XII,5o. s. 490. - Ks. Maan-
22518: - n :o 224, Rank i 1 a n y. m.: Toimenpiteistä tiet.
22519: maantien rakentamiseksi Evijärven Kerttuan- - n:o 238, Pyörtänön: Maantien rakenta-
22520: kylästä Kortesjärven Kielisen kylään. Liit- misesta Valtimon kirkonkylästä Sivakka-
22521: teet XII,37. s. 477. - Ks. Maantiet. vaaran kautta Sotkamon kirkonkylään. Liit-
22522: - n:o 225, N. Nurmisen y.m.: Lisäyksestä teet XII,51. s. 493. - Ks. Maantiet.
22523: vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon Pietarsaa- - n:o 239, P yö r t ä n ö n y. m.: Lisäyksestä
22524: ren-Sundbyn maantien oikaisutyön loppuun vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon Rautavaa-
22525: 14 Toivomusaloitteet 1949.
22526:
22527: ran-Sotkamon oikomaantien rakentamiseksi. kylästä Korinteen lossille. Liitteet XII,M. s.
22528: Liitteet XII,5!2. s. 494. - Ks. Maantiet. 504. - Ks. Maantiet.
22529: - n:o 240, Kauhasen y.m.: Sivakkavaaran - n :o 250, La h te 1 a n y. m.: Määrärahasta
22530: -Palovaaran-Sotkamon maantien rakenta· maantien rakentamiseksi Kemijärven-Kuusa-
22531: misesta ja ottamisesta valtion hoitoon. Liit- mon maantieltä Posion kunnan keskukseen.
22532: teet Xli,53. s. 495. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,63. s. 505. - Ks. Maantiet.
22533: - n :o 241, S a 1 o n: Määrärahasta Paltamon- - n:o 251, Frimanin y.m.: Tien rakentami-
22534: Puolangan maantien peruskorjausta varten. sesta Markkasuvannon lossilta Korinteen los-
22535: Ltitteet XII,54. s. 496. - Ks. Maantiet. sille Rovaniemen maalaiskunnassa. Liitteet
22536: XII,64. s. 506. - Ks. Maantiet.
22537: - n:o 242, Salon: Lisäyksestä vuoden 1949
22538: - n:o 252, Frimanin y.m.: Kallon-Kur-
22539: tulo- ja menoarvioon Jokik,ylän maantien ra-
22540: takan maantierakennuksen loppuun saattami-
22541: kennustöiden jatkamista varten Ristijärvellä.
22542: sesta. Liitteet XII,&5. s. 507. - Ks. Maan-
22543: Liitteet Xli,55. s. 497. - Ks. Maantiet.
22544: tiet.
22545: - n: o 243, S a 1 o n: Hyrynsalmen n. s. Hako- - n: o 253, F r i m a n i n y. m.: Sodankylän-
22546: kylän maantien rakentamisesta. Liitteet XII,5G. Kittilän maantien rakennustyön loppuun saat-
22547: s. 498. - Ks. Maantiet. tamisesta. Liitteet XII,&6. s. 508. - Ks.
22548: - n:o 244, Meriläisen y.m.: Maantien ra- Maantiet.
22549: kentamisesta Vepsän kylätiestä Herttuanjär- - n:o 254, Tainion y.m.: Maantien raken-
22550: ven pojoispuolitse Sotkamon-Tipasojan maan- tamisesta Ivalon maantien Syyrakinharjusta
22551: tielle. Liitteet XII,57. s. 499. - Ks. Maan- Veskoniemen kylään. Liitteet XII,67. s. 509.
22552: tiet. - Ks. Maantiet.
22553: - n:o 245, Salon: Tutkimuksen toimittami- - n:o 255, Frimanin y.m.: Palojoensuun-
22554: sesta maantien rakentamiseksi Suomussalmen Palojärven maantien rakennustyön aloittami-
22555: kirkolta Kiantajärven itäpuolitae Ruhtinaan- sesta Enontekiön kunnassa. Liitteet XII,6·8.
22556: salmelle. Liitteet XII,5s. s. 500. - Ks. Maan- s. 510. - Ks. Maantiet.
22557: tiet. - n:o 256, K ui t t i sen y. m.: Toimenpiteistä
22558: - n:o 246, Tauriaisen y.m.: Maantien ra- Hallikkalan joen sillan rakentamiseksi Imat-
22559: kentamisesta Suomussalmen kunnan Laajan ran ·kauppalassa. Liitteet XII,69. s. 511. -
22560: kylätiestä Lylykylän kylätiehen. Liitteet Ks. Sillat.
22561: XII,59. s. 501. - Ks. Maantiet. - n:o 257, E. Koiviston y.m.: Vaskojoen
22562: - n:o 247, Ta u r i a i sen: Maantien rakenta- perkaamisesta venekulkukelpoiseksi Inarin-
22563: misesta Suomussalmen-Kuhmon maantieltä Angelin välillä. Liitteet XII,7'0. s. 512. - Ks.
22564: Kanttilan-Karhukankaan taloryhmiin. Liit- Vesi tiet.
22565: teet XII,6oQ. s. 502. - Ks. Maantiet. - n :o 258, L a h te 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
22566: - n:o 248, Tainion y.m.: Maantien raken- Kemijoen niskan perkaamiseksi. Liitteet
22567: tamisesta Piittisjärveltä Saarijärvelle Rannan XII,71. s. 513. - Ks. Perkaustyöt.
22568: kunnassa. Liitteet XII,6t, s. 503. - Ks. - n:o 259, österholmin y.m.: Toimenpi-
22569: Maantiet. teistä höyrylaivaliikenteen ylläpitämiseksi
22570: - n:o 249, Koivurannan y.m.: Maantien saaristossa Helsingin itä- ja länsipuolella.
22571: rakentamisesta Ounasjoen itäpuolitae Saaren Liitteet XII,72 .s. 514 ja 516. - Ks. Vesitiet.
22572: ASIALUE TT ELO.
22573: Asialue ttelo.
22574: A. Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Verotus.
22575: Alaikäiset: - Ks. Lapset.
22576: Asutustoiminta: Ed. Pyyn y. m. lak. al. n:o 41
22577: laiksi siirtoväen ja rintamasotilaiden asutta·
22578: Alkoholi: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 72
22579: misen rahoittamisesta annetun lain muutta·
22580: esityksen antamisesta uudeksi ,alkoholisti·
22581: misesta. Liitteet IX,4. s. 304. L. Mtv: aan
22582: laiksi. Liitteet VI,14. s. 213. L. Tv:aan 146.
22583: 138.
22584: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 73
22585: - Ed. Leppäiän toiv. al. n :o 131 hallintasopi·
22586: toimenpiteistä väkijuomien nauttimisen estä-
22587: mukaelia saatujen tilojen asuklkaiden oikeuk·
22588: miseksi mootto~joneuvoja JmljetettaeS'sa.
22589: sien laajentamisesta. Liitteet IX,21. s. 330.
22590: Liitteet VI,15. s. 214. L. Tv:aan 146.
22591: L. Mtv: aan 150.
22592: - Ed. 'E. Nurmisen y. m. toiv al. n:o 88 toi·
22593: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 133 pe·
22594: m,enpiteistä liikenneturvallisuud·en paranta-
22595: rustamispalkkioiden suorittamisesta sellaisil·
22596: miseksi. Liitteet VII,2 o. s. 24 7. L. Ltv: aan
22597: lekin maansaantiin oikeutetuille, jotka saavat
22598: 147.
22599: tontin, asuntotontin tai asuntotilan. Liitteet
22600: IX,23. s. 3'33. L. Mtv:aan 150.
22601: Alkukoulu: Ed. Malkamäen y. m. toiv. al. n: o
22602: - Ed. RJ'Ihdän y. m. toiv. al. n:o 168 lisäyk·
22603: 107 ~irkollisen alkukoulun opettajain eläk·
22604: sestä vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon asu-
22605: keiden korottamis,esta. Liitteet VIII,21. s.
22606: tusteiden korjaamistöitä varten Pohjois-Suo·
22607: '283. L. 8iv: aan 148.
22608: messa. Liitteet IX,5s. s. 374. L. Mtv:aan
22609: 152.
22610: Ammattikoulut: Ed. Kui:ttisen y. m. toiv. al. n:o - Ks. Kunnat.
22611: 99 ammattikoulujen perustamisesta Imatran
22612: kauppalaan. Liitteet VIII,13. s. 271. L. Autot: - Ks. Alkoholi. Liikevailhtovero. Tullit.
22613: Siv.aan il48.
22614: - Ed. V. Turusen y. m. toiv. al. n:o 100 Joen· Avioliitto: Ed. Kaupin lak. al. n:o 5 laiksi avio·
22615: suun varikkoalueen Juovuttamisesta Pohjois· Hittolain '38 § :n muuttamisesta. Liitteet II,1.
22616: ~arjalan keskusammattiJkoululle. Liitteet s. 29 L. Lv:aan 136.
22617: VIII,14. s. 272. L. Siv:wan 148. - Ed. Niemen y. m. toiv. al. n:o 5 siviilivihki·
22618: - Ed. Jernin y. m. toiv. al n:o 101 maara· misen määräämis'estä pakolliseksi avioliittoon
22619: rahasta ruotsinkielisen keskusammattikoulun aikovi1le. Liitteet II,4. s. 35. L. Lv:aan 141.
22620: perustamiseksi Vaasaan. Liitteet VIII,15. s. - Ed. Ha:kalan y. m. tov. al. n: o 6 verikokeen
22621: 273 ja 274. L. Siv:aan 148. ottamisesta kaikilta avi'oliittokuulutusta pyy·
22622: - Ks. OppivelvoHisuus. Ra-kennustoiminta. täviltä. Liittee't Il,5. s. 37. L. Lv:aan 141.
22623:
22624: Ammattiopetus: - Ks. Maatalouskoulut.
22625:
22626: Angeli: - Ks. Vesitie,t. B.
22627: Beetel: - Ks. Sairaalat.
22628: Antolaina.us: - Ks. Korko.
22629: Bensiini: - Ks. Liikevaihtovero. Tullit.
22630: Asemakaava: - Ks. Kunnat.
22631:
22632: Asevelvolliset: - Ks. Puolustuslaitos.
22633: D.
22634: Asunnot: - Ks. Rautatiet. Virkamiehet. Diakonissa.laitos: - Ks. Sairaalat.
22635: 4 Asialuettelo 1949.
22636:
22637:
22638: E. Hevoset: Ed. Tur.jan y. m. toiv. al n:o 136 he-
22639: vosten viennistä ulkomaille. Liitteet IX,26.
22640: Edustajanvaalit: Ed. Kanniston y. m. lak. al. n: o s. 336. L. Mtv:aan 150.
22641: •1 laiksi edustajanvaaleista annetun lain
22642: muuttamisesta. Liitteet !,1. s. 7. L. Prv:aan Hinna.ntasa.usmaksut: - Ks. Liikevaihtovero.
22643: 1136.
22644: Huolto: Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al. n:o
22645: Elatuskustannukset: - Ks. Verotus. J. 7·2 sosiaalisen huol·totoiminnan kehittämi-
22646: sestä valtion työntekijäin sekä viran ja toi-
22647: Elokuvat: - Ks. Taide. men haltijain keskuudessa. Liitteet X,9. s.
22648: 402. L. Työv: aan i153.
22649: Eläinlääkintä: Ed. Saalastin y. m. lak. al. n:o
22650: 28 laiksi eläinlääkintäensiavun järjestämi· Huoneistot: - Ks. Verotus.
22651: sestä. Liitteet VI,1. s. '195. L. Pv:·aan 138.
22652: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 62 eläin- Högre svenska la.ntbruksläroverket: - Ks. Maa-
22653: lääkärikunnan apuhenkilöstön koulu•ttami- talouskoulut.
22654: sesta. Liit•teet VI,4. s. 200. L. Tv:aan 145.
22655:
22656: Eläke: - Ks. Alkukoulu. Kansaneläkelaitos.
22657: Rajavartiolaitos. Verotus.
22658: 1.
22659: Imatra: - Ks. A=attikoulut. Seminaarit. Sil-
22660: Emä.ntäkoulut: - Ks. Kotitalous. lat.
22661:
22662: Eva.kuointi: - Ks. ·Siirtoväki. Inari: .:- Ks. Kansanopistot. Vesitiet.
22663:
22664: Inflatio: - Ed. Kilpeläisen y. m. toiv. al. n:o
22665: 41 piensäästäjien inflatiotappioiden :korvaa-
22666: H. misesta. Liitteet IV,55. s. 147. L. Vv:aan
22667: 144.
22668: Halla: - Ks. Maatalous.
22669: Invaliidit: Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 185
22670: Hallintasopimus: - Ks. Asutustoiminta. lisäyksestä vuoden 1;949 tulo- ja menoarvioon
22671: ·korvauksen suorittamiseksi vuonna 1918 n. s.
22672: Heinänsiemen: - Ks. Liikevaihtovero. Maa- punaisten puolella invaliideiksi t11lleille ja
22673: talous. iheidän perheenjäsenineen. Liitteet X,22. s.
22674: 420. L. Työv: aan 154.
22675: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto. - Es. Tapaturma.
22676:
22677: Henkinen työ: Ed. Ahmavaaran y. m. toiv. al. lsäntäkoUlutus: - Ks. Maatalouskoulut.
22678: n:o 43 henkisen työn tekijäin aseman pa-
22679: Tantamisesta. Liitteet IV,57. •s. 149. L.
22680: Vv:aan, jonka tule.e pyytää Siv:n lausunt·o
22681: H4. J.
22682: - Ed. Torven y. ·m. toiv. al n:o 44 tutkimuk- Jakolaitos: Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 8
22683: sen toimittamisesta sivistyneistön jälkikasvun määräraJhasta lainoppineen sihteerin palk-
22684: tarpeesta ja palkkausoloista. Liitteet IV,5s. kaamiseksi Vaasan maanjruko-oikeuteen. Liit-
22685: s. 151. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n teet II, 7. s. 39 ja 41. Lv: aan .141.
22686: lausunto 144.
22687: - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 174 henki- Joenperkaukset: - Ks. Maanparannustyöt.
22688: sen alan työmarkkinatoimiston perustami-
22689: sesta. Liitteet X,11. s. 404. L. Työv:aan 153. Joensuu: - Ks. Ammattikoulut. Rautatiet. Se-
22690: - Ed. JalaJksen y. m. toiv. al. n:o 175 toimen- minaarit.
22691: piteistä henkis·en työn tekijäin työoloiss·a
22692: vaiiitaevien terveydellisten epäkahtien ikor- Jokamiehen kalastus: - Es. Kalastus.
22693: jaamiseksi. Liitteet X,12. s. 406. L. Työv:aan
22694: 153. Järvenlasku: - Ks. Maanparannustyöt,
22695: .
22696: Asialuettelo 1>949. 5
22697:
22698: K. Kansalaissota: - Ks. Invaliidit.
22699:
22700: Kainuu: - Ks. Maatalous. Kansaneläkelaitos: Ed. Rantamaan y. m. toiv. aJ.
22701: n:o 169 neuvoa-antavan kansanään·estyksen
22702: Kajaani: - Ks. Sairaalat. toimituttamisesta ;kansaneläkelaitoksen toi-
22703: minnasta. Liitteet X,6. s. 397. L. Työv:aan
22704: Kalastus: Ed. LuuJlmn y. m. Jak. al. n :o 34 laiksi 152.
22705: väliai-kaisesta kalastusoikeudesta. Liitteet -Ed. Öhmanin y.m. toiv. al. n:o 170 esityk-
22706: Vil,6. s. 231. L. Ltv: aan 138. sen antamis·esta kansaneläkelain muuttami-
22707: ----'Ed. Tervon y.m. toiv. al. n:o 89 toimenpi· sesta siten, että eläkkeet tehtäisiin riippu-
22708: teistä kansalaisten kalastusoikeuden laajenta· ma;ttomiksi suoritetuista vakuutusmaksuista.
22709: miseksi. Liitteet VII,21. s. 249. L. Ltv:aan Liitteet X,7. s. 399 ja 400. L. Työv:aan 152.
22710: 147. - Ed. Honkalan y. m. toiv. al. n:o 17,1 kansan-
22711: ___.. Ed. Nis.kalan y. m. toiv. al. n:o 142 kalan· eläkemaksujen perimiskustannusten korvaami·
22712: viljelyslaitoksen perustamisesta Tornionjoki· sesta kunnille. Liitteet X,s. s. 401. L.
22713: laaksoon. Liitteet IX,32. s. 343. L. Mtv: aan Työv: aan 152.
22714: l15J. - Ks. Lapsilisä.
22715:
22716: Kalllinajanlisä: - Ks. Tapaturma. Kansanlrirjastot: - Ks. Kirjastot.
22717:
22718: Ka.nnattavaisuus: - Ks. Maatalous. Ka.nsa.nopistot: Ed. Paavolaisen y. m. rah. al.
22719: n:o 2 määrärwhan osoittamisesta rakennus-
22720: KansadtouJ.ut: Ed. Frimanin y. m. lak. al. n: o 25 avustuksiksi ja -!ainoiksi ·eräille kansanopis-
22721: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista an- toille. Liitteet IV,74. s. 177. L. Vv:aan,
22722: netun lain 5 §: n muuttamisesta. Liitteet jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 139.
22723: IV,19 ..s. 93. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 108 li-
22724: Siv:n lausunto 137. säyksestä vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon
22725: _. Ed. Niemen y. m. lak.. al. n:o 26 lakisi kan- kans·anopiston rakentamista varten Inariin.
22726: sa;koululaitoksen kustannuksista annetun lain Liitteet VIII,22. s. 284. L. Siv:aan 148.
22727: 7 ja 16 §: n muuttamisesta. Liitteet IV,2o.
22728: s. 94. L. Vv:aan, jonka tU•lee pyytää Si>v:n Ka.nsa.näänestys: - Ks. Kansanelwkelaitos.
22729: lausunto J37.
22730: Ed. Malkamäen y. m. lak. al. n:o 35 laiksi Karjanhoito: - Ks. Kotitalous.
22731: kansakouluun •kuuluv•an keskikoulun perusta-
22732: misesta. Liitteet VIII,1. s. 255. L. Siv:aan Kasvinjalostus: - Ks. Maa talous.
22733: 138.
22734: - Ed. Niemisen y. m. toiv. al. n: o 47 kansa- Kasvinsuojelu: - Ks, Maatalous.
22735: koululaitoksen siirtämisestä valtion kustan-
22736: nu:ksellä ylläpid·ettäväksi. Liitteet IV,61. s. Kato: - Ks. Maatalous.
22737: r:L55. L. Vv:a·an, jonka tulee pyytää Siv:n
22738: lausunto 144. Kemijoki: - Ks. Perkaustyöt.
22739: - Ed. Pakkasen y. m. toiv. al. n:o 48 maalais·
22740: kuntain kansakoulunopettajain palkkauksen Kemijärvi: - Ks. Seminaarit.
22741: parantamisesta. Liitteet IV,62. s. 157. L.
22742: Vv:a;an, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto KeskikouJ.ut: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut.
22743: :144.
22744: - Ed. Borg.;Sundmanin y. m. toiv. al. n:o 49 Keskusa.mmattikoulut: - Ks. Ammattiokoulut.
22745: ottolapsien rinnastamisesta muihin lapsiin
22746: opettajain peruspal!kan määrittelyssä. Liitteet Kiinnitys: - Ks. Avioliitto.
22747: IV,63. s. 159. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
22748: Siv:n lausunto 144. Kiinteimistöt: - Ks. Kunnallisverotus.
22749: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 117
22750: koripallovälineiden hankkimisesta kansa- ja Kirja.llisuus: Ed. S.-K. Kilven y. m. toiv. al. n:o
22751: oppikouluihin. Liitteet VIII,31. s. 294. L. ,1.15 määrärahasta suomen- ja ruotsinkieliosan
22752: Siv:aan 149. !kirjallisuuden .edistämiseksi. Liitteet Vill,29.
22753: ___.. [Ks. Lapsilisä. Oppivelvollisuus. s. 292. L. Siv:aan 149.
22754: •
22755: 6 Asialuettelo 19~.
22756:
22757: Kirjastot: Ed. Tauriaisen y. m. lwk. al. n:o 37 Kotiapulaiset: - Ks. Verotus.
22758: laiksi kansankirjastolain muuttamis·esta. Liit-
22759: teet VIII,s. s ..258 L. Siv:aan 138. Kotitalous: Ed. Hamaran y. m. toiv. al. n: o 153
22760: emäntäkoolujen perustamisesta. Liitteet IX,43,
22761: Kirkollinen alkukoulu: - Es. Alkukoulu. s. 358. L. Mtv:aan 151.
22762: -Ed. Laineen y.m. toiv. al. n:o 154 emäntä-
22763: Kirkollisvero: Ed. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 2 koulun perustamisesta Etelä-Hämeeseen.
22764: juridisten henkilöiden vapauttamisesta kir- Liitlleet IX,44. s. 359. L. Mtv:aan 15,1,
22765: kollisten verojen mruksamisesta. Liitteet !,6. - Ed. Hamaran y. m. toiv. al. n:o 1;58 maa-
22766: s. 23. L. Prv:aan 140. talousministeriön alaisten kotitalousoppilaitos-
22767: Ks. Verotus. ten opettajain palkkauksen parantamisesta.
22768: ·Liitteet IX,4s, s. 364. L. Mtv:aan 152.
22769: Kirkosta eronneet: - Ks. Väestöluottelot.
22770: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 159 koti-
22771: Kodinperustamislainat: Ed. Mustosen y. m. toiv. talous-karjanhoitokoulun perustamis·esta Ter-
22772: al. n:o 182 kodinperustamialainan enimmäis- volaan. Liitteet IX,49. s. 365. L. Mtv :aan
22773: määrän korottamisesta. Liitteet X,19. s. 417. [52.
22774: L. Työv: aan 153, Kotiteollisuus: Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n: o
22775: 155 lisäyksestä vuoiten 1949 tulo- ja meno-
22776: Koeasemat: - Ks. Maatalous.
22777: arvioon tutkimuksen toimittamiseksi koti-
22778: Komiteat: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n: o t·eollisuustyöskente1ystä maatalouden sivuelin-
22779: 116 valtion komiteain mietintöjen luetteloi- ·keinona. Liitteet IX,45. s. 360. L. Mtv:aan
22780: misesta. Liitteet VIII,so. s. 29~. L. Siv:aan 151.
22781: 149. - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:·o 156 lisäyk-
22782: sestä vuod·en 1949 tulo- da menoarvioon val-
22783: Koneasema.t: - Ks. Liikevaihtovero. tion mieskotiteollisuusopiston oman talon ra-
22784: kennushankkeen valmistelua varten. Liitteet
22785: Koneyhtymät: - Ks. Maatalous. IX,46. s. 361. L. Mtv:aan 151.
22786: - 'Ed. Brand·erin y. m. toiv. ·al. n:o 157 koti-
22787: Kontiomäld: - Ks. Rautatiet.
22788: teollisuuskoulujen ottamisesta valtion hal-
22789: Koripallo: - Ks. Kansakoulut. tuun. Liitteet IX,47. s. 363. L. Mtv:aan 152.
22790:
22791: Korkeakoulut: - Ks. Yliopisto. Koulut: Ks. Alkukoulu. Ammattikoulut.
22792: Kansakoulut. Kansanopistot. Kotitalous. Koti-
22793: Korko: Ed. Vennamon y.m. toiv. al. n:o 59 teolliJsuus. Maatalousk!l'Ulut. Oppikoulut. Se-
22794: toimenpiteistä •rahalaitost·en. antolainauskoron minaarit. Taide.
22795: alentamiseksi. Liitteet V,l. s. :189. L. Pv:aan
22796: 145. Kuivatustyöt: - Ks. Maanparannustyöt. Vesi-
22797: oikeus.
22798: KorvaiUSla.ki: Ed. Luukan lak. al. n:o 17 laiksi
22799: toisen ·korvauslain 4 §: n muuttamisesta. Kunnallisverotus: Ed. Lappi-Seppälän y. m. lak.
22800: Liitt'eet IV,u. s. 75. L. V'v:aan 137. al. n: o 29 laiksi maalaiskuntain kunnallis-
22801: - Ed. Luukan lak. 'al. n: o 18 laiksi toisen lhallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
22802: korvauslain 24 §: n muuttamisesta. Liitteet Liitteet VII,1. s. 2121. L. Ltv:aan 138.
22803: IV,12. s. 77. L. Vv:aan 137. -Ed. Sävelän y.m. lak. al. n:o 30 laeiksi
22804: ~ Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n: o 19 laiksi toisen maalaiskuntain kunn~~;llishallinnosta ja kun-
22805: korvauslain 35 § :n muuttllimisesta. Liitteet nallishallituksesta kaupungissa annettujen ase-
22806: IV,13. s . .SO L. Vv:aan 137. tusten muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 222.
22807: ~ ·Ed. Vennamon y. in. lak. al. n: o 20 laiksi · L. Ltv: aan 138.
22808: toisen korvauslain 35 § :n muuttamis·esta. ____, Ed. Lappi.,Seppälän y. m. lak. al. n:o 31
22809: Liitteet IV,14. s. 82. L. Vv:aan 137. laiksi kunnallishallituksesta kaupungissa an-
22810: Ed. J. Pusan y. m. lak. a1. n:o 24 laiksi netun asetuks·en muuttamisesta. Liitteet
22811: U:lisen korvauslain nojalla perustettavista ikor- VII,3, s. 225. L. Ltv:aan 1318.
22812: vatusmetsistä. Liitteet IV,15, s. 84. L. Vv:aan - Ed. Niemisen y. m. toiv. al. n:o 76 nuorten
22813: 137. .henkilöiden vapauttamisesta kunnaUisverosta
22814: pall~katulojen osalta. Liitteet VII,s. s. 235. L.
22815: Korva.usmetsät: - Ks. Korvauslaki. Ltv:aan 146.
22816: Asialuettelo 1949. 7
22817:
22818: - Ed.· Sormusen y. m. toiv. al. n: o 77 matkasta Laivaliikenne: - Ks. Vesitiet.
22819: työ- tai toimipaikalle ja sieltä takaisin ai-
22820: heutuneiden kustannusten vwheilltämisestä kun- Lantalat: - Ks. Maatalous.
22821: nallisverotuks·essa. Liitteet VII,9. s. 2136. L.
22822: Ltv:aan 146. Lappi: - Ks. Seminaarit.
22823: ~ Ed. Stenbergin y. m. toiv. a1. n:o 78 van·
22824: huuden vuoksi työkyvyltään heikentyneiden Lapset: Ed. Brander-Wallinin y.m. toiv. al. n:o
22825: henkilöiden palkka- ja eläketulojen vapautta- 7 lapsiin kohdistuvien väkivaltaisuuksien eh-
22826: mi!se•sta kunnalJi.sverosta j-a sen ennakkokan- käisemisestä ja rarukaisemisesta. Liitteet
22827: nosta. Liitteet VII,1 0. s. 23·7. L. Ltv:aan 146.
22828: 1
22829:
22830: II,6, s. 38. L. Lv: aan 141.
22831:
22832: Kun.IJansa.iraa.lat: - Ks. Sairaalat.
22833: Lapsilisä: Ed. V1rolaisen y. m. lak. a;l, n:o 49
22834: laiksi työnant·l!ljan lapsilisä- ja kansaneläke-
22835: Kunna.ntiet: - Es. Maantiet.
22836: maksun palauttamisesta pientyönantajille.
22837: Liitteet X,5. s. 3·95. L. T~öv:aan 139.
22838: Kunnat: Ed. Tauriaisen y. m. lak. al. n:ö 32
22839: ~ Ed. Hiekikalan y. m. toiv. al. n:o 179 lapsi-
22840: laiksi eräiden kuntien toiminnan tukemisesta.
22841: liswlain muuttamisesta sosiaaliselle huoltoperi-
22842: Liitteet VII,4, s. 227. L. Ltv:aan 138.
22843: aatteelle rakentuvaksi. Liitteet X,16, s. 413.
22844: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 79 lisäyk-
22845: L. Työv: aan 153.
22846: sestä vuoden 1949 tulo- j-a ID!enoarv1oon vai-
22847: - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 180 lapsi-
22848: tkeuksiin joutuneiden kuntien talouden tukemi-
22849: lisälain kunnille kansakoulutoimen hoitami-
22850: seksi. Liitteet VII,u. s. 238. L. Ltv:aan 146.
22851: s-es-ta aiheuttamien kustannusten poistami-
22852: -Ed. Turkan y.m. toiv. al. n:o 80 rahaston
22853: sesta. Liitteet X,17. s. 415. L. Työv:aan,
22854: muodostamisesta lainojen myöntämistä varten
22855: jonka on pyydettävä Ltv:n lausunto 153.
22856: kunnille kunana:Uiskotien rakentamiseksi. Liit-
22857: teet VII,12. s. 239, L. Ltv:aan 146.
22858: - Ed. Köllin y. m. toiv. al. n:o 81 toimen- Laulu: - Ks. Taide.
22859: piteistä asutustoiminnan maalaiskunnille ai-
22860: •heuttamoan taloudellisen rasituksen ta;soittami- Lauritsala: - Ks. Oppikoulut.
22861: ·seksi. Liitteet VII,1s. s. 240. L. Ltv:aan 147.
22862: - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 82 maalais- Lennli.tin: - Ks. Postilaitos.
22863: :kuntien oik·euttamisesta pakkoJunastamaan
22864: maata asemwkaavallisiin tarkoituksiin Liit- Liikenneturvallisuus: - Ks. Alkoholi,
22865: teet Viii,u. s. 24ll. L. Ltv:aan 147.
22866: __.Ed. Raunion y.m. toiv. al. n:o 83 kuntien Liiltevaihtovero: Ed. Pakkasen y. m. lak. al. n:o
22867: o~keuttamisesta paklwlunastamaan maata 14 laiksi liikevaihtoverolain 5 ~:n muutta-
22868: soranottopaikaksi tai urheilukentäksi. Liitteet misesta. Liitteet IV,s. s. 67. L. Vv:aan 137.
22869: VII,l5, s. 242. L. Ltv:aan 147. - Ed. Riili.isen y. m. lak. al. n:o 15 lailksi liike-
22870: - Ed. Heljaksen y. m. toiv. al. n:o 84 kunnille vaihtoverolain muuttami•sesta. Liitteet IV,9. s.
22871: maantiealueid·en lunastamis·een varatun määrä- 69. L. Vv:aan 1'37.
22872: rab.an ikorottamisesta. Liitteet VII,16. s. 243. - Ed. Lampisen y.m. toiv. al. n:o 211 sokerin
22873: L. ·Ltv:aan 147. liikevaihtoveron poistamisesta. Liitteet IV,s5.
22874: - Ks. Lapsilisä. K·ansaneläkelaitos. Verotus. s. 1116. L. Vv:aan 142.
22875: - Ed. Parkonojan y. m. toiv. al. n:o 22 kone-
22876: Kylätiet: - K8. Maantiet. asemien perimien käyttökorvausten vapautta-
22877: misesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,s6. s.
22878: Kätilöt: - Ks. Sairaalat. U8. L. Vv:aan 142.
22879: __. Ed. Lappi.Seppälän y. m. toiv. al. n:o 23
22880: lii'kevaihtoveron poistamisesta majoitus- ja
22881: ravitsemis1iikke1den .osalta. Liitteet IV,s7. s.
22882: L. U9. L. Vv :a-an 142.
22883: Lahjavero: ..:... Ks. Perintövero. -- Ed. E. Kioiviston toiv. al. n:o 24 raaka.puun
22884: a.'U•torouljeiuksiin tarvittavien nestemäisten
22885: Laidun: - Ks. Maatalous. poltto- ja voiteluaill!eiden vapauttamisesta
22886: 'tulli-, hlnnantasaus- ja li:i!kevathtoveromak-
22887: Lainat: - Ks. Kansanopistot. Maalaissepät. suista. Liitteet IV,ss. s. 120. L. Vv:aan 142.
22888: 8 Asialuettelo 1949.
22889:
22890: -Ed. Turjan y.m. toiv. al. n:o 25 heinänsie- - Ed. Hetemä,en y. m. lak. al. n: o 39 laiksi
22891: menten v·apauttamisesta liikevai!htoverosta. ma:anb.ankintalain 65 ja 66 § :n muuttami-
22892: Liitteet IV,s9. s. 121, L. Vv:aan 143. sesta. Litteet IX,2. s. 30il. L. Mtv: aan 138.
22893: - Ed. Ikosen lak. al. n: o 40 laiksi maanhan-
22894: Linnoitustyöt: Ks. Puolustuslaitos. kintalain 89 § : n muuttamisesta. Liittoot IX,s.
22895: s. 303, L, Mtv:aan 138.
22896: Loma: - Ks. Vuosiloma.
22897: - Ks. Sotalesket.
22898: Loviiaa: - :S:s. Oppikoulut.
22899: 1\laanja.ko-oikeudet: - Ks. Jakolaitos,
22900: Luokitus: - Ks. V•erotus.
22901: :Ma.anpa.rannustyöt: Ed. Nuorsaaren y. m. toiv.
22902: Luonnonvoimat: - Ks, Maatalous.
22903: al. n:o 161 Punkalaibumenjoen perkaamis:esta.
22904: Liitteet IX,51. s. 367. •L. Mtv:aan 152.
22905: Lääkärit: Ed. Leikolan toiv. al. n:o 60 yliopis-
22906: - Ed. Nuorsaaren y. m. toiv. al, n:o 162 määrä-
22907: tollisen lääkäriopetuksen järjestämisestä kaik-
22908: rahasta Kiikois-, Marja- da Kuorsumaajärvien
22909: kiin valtionapua saaneisiin sairaanhoitolaitok-
22910: perkaushankkeen toteuttamiseksi. Liictteet
22911: siin. Liitteet VI,2. s. 197. L. Tv:aan 145.
22912: IX,52, s. 368. L. Mtv:aan 15!2.
22913: - Ed. A, K. wcr.rtasen toiv. al. n:o 65 toimen-
22914: - Ed. Antilan y. m, toi v, al. n :o 163 järven-
22915: piteistä :lääkärien valmistumisen lisäämiseksi
22916: lasku- ja ikuivatushankkeiden toteuttamisesta.
22917: erittäinkin syrjäseutuja ja vä:hävaraista
22918: rLiitteet IX,5s, s. 369. L. Mtv:aan 152.
22919: väestöä varten. Liitteet VI, 7. s, 204, ja 205.
22920: - Ed. Hautalan y. m, toiv. al. n:o 164 toimen-
22921: L, Tv:aan 145,
22922: piteistä Keski- Ja PohJois•Pohjanmaan runko-
22923: vicemäri verkostosuunnitelman toteuttamiseksi.
22924: Läll.nija.ko: Ed. Hetemäen ·y.m. lak. al. n:o 2
22925: Liitteet IX,54. s. 3·70. L. Mtv:aan 152.
22926: laiksi läänien luvusta. Liitteet 1,2. s, 14. L.
22927: - Ed, Sormusen toiv, al. n:o 165 Reisjärven
22928: ··P·rv: aan 136. kunnassa sijaitsevan Kalajan järwikuivion
22929: - Ed. Jernin y. m, lak. al. n:o 3 la~ksi lää-
22930: edelleen kuivattamisesta, Liitteet IX,55, s.
22931: nien luvusta. Liitteet I,s. s. 16 ja 17. L.
22932: 371. L. Mtv:aan 152.
22933: Prv:aan 136.
22934: - Ed. Sormusen toiv. al. n:o 166 Piippolan
22935: - Ed. Soinisen y. m, lak. al. n:o 4 laiksi lää-
22936: kunnassa olevan Lamujoen perkaustyön aloit-
22937: nien :luvusta. Liitteet !,4. s. 18. L. Prv:aan
22938: ·tamisesta. Liitteet IX,56. s. 372. L. Mtv:aan
22939: 136. •152.
22940: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 167 Posion
22941: Löytötavara;, - Ks. Siirtoväki.
22942: .kunnassa sijaits·evan Alasuolijärven veden-
22943: pinnan korkeuden al·entamisesta. Liitteet
22944: IX,57. s ..37.'l. L. Mtv:oon 152.
22945: M. - Ks. Perkaustyöt.
22946: ~~t: - Ks, Kunnat.
22947: Maantiet: Ed. Käkelän y. m. ralr. al. n:o 6
22948: Mq,q.l~ssepä.t: Ed, Laineen y. m. rah. al. n:o 1 määrä:truhan osoittamisesta Imatran-Lappeen-
22949: •määrärahan osoittamisesta lainoJen myöntä- rannan---Haminan-Kotkan maantien leventä-
22950: miseksi maalaissepille työkoneiden ja -väli- miseksi ja korjaamise;ksi. Liitteet IV,7s. s.
22951: neiden hank!pmista varten, Liitteet IV,73. s. 183. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
22952: 175. L. Vy:aan, jonka tulee pyytää Tv:n lausunto '140.
22953: lausunto 139, -Ed. Koivurannan y.m. raih. al, n:o 7 määrä-
22954: ra·han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22955: J4aanha.nkintala.ki: Ed. Pohjalan y. m. lak. al. Si~rilän lossilta Saaren ky·lään. Liitteet
22956: n:o 22 laiksi maanhankintalain mukaan an- IV,79. s, 18'5. L. Vrv:aan, jonka tulee pyytää
22957: nettavista valtion velkasitoumuksista annetun [Kulkv:n lausunt·o 140.
22958: Jain 2 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,l6. s. ~ Ed. Hirvens8ilon y. m. toiv. al. n:o 56 kylä-
22959: 87. L. Vv:aan 187. •teiden rakentam1s- ja \kunnossapitokustannus-
22960: - Ed. E Pusan y. m. lak al. n:o 38 laiksi ten vähentämisestä verotuksessa. Liitteet
22961: maanhankintalain 7 § :n muuttamisesta. Liit- IV,7o. s. •168, L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
22962: teet IX,l. s. 292. L. Mtv:aan 138. Ltv:n lausunto 145,
22963: Asialuettelo 1949. 9
22964:
22965: - Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 209 ran- valtion hoitoon. Liitteet XII,s4. s. 474. L.
22966: rukko· ja saaristoseutujen tieolojen tutkimi· Kulkv :·aan 156,
22967: sesta ja parantamisesta. Liitteet XII,22. s. __. Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 222 Knii-
22968: 4!59 ja 460. L. Kuikv: aan 155. vilästä Evijärven-Lappajärven maantielle
22969: - Ed. RHhimäen y. m. toiv. al. n:o ~no Honka· jahtavan kylätien ottamisesta valtion haltuun.
22970: kosken asemalta Soikon-Lassilan maantieUe Liitt·eet XII,s5. s. 475. L. Kulkv:aan 156.
22971: dohtavan tien ottamisesta valtion hoitoon. - Ed. N. Nurmisen toiv. al. n:o 223 t-oimenpi-
22972: Liitte·et XII,23. s. 46·1. L. Kulkv:aan 155. teistä Kauhavan kirkonkylässä sijaitsevan
22973: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n: o 211 määrä- maantien oikaisemiseksi. Liitteet XII,36, s.
22974: ra;hasta kunnan- ja kyläteiden valtion hoitoon 47·6. L. Kulkv:aan J.56.
22975: ottamisesta johtuviin menoihin. Liitteet - Ed. Rankilan y. m, toiv. al. n:o 224 toimen-
22976: XII,24. s. 462. L. Kulkv: aan 155. piteistä maantien rakentamiseksi Evijärven
22977: - Ed. Sävelän y. m, toiv. al. n :o 212 Kankaan- Kerttuankylästä Kortesjärven Kielisen ky-
22978: pään Kiviniemen-Suodenniemen Pyykos•ken lään. Liitt·eet XII,37, s. 477. L. Kulkv:aan
22979: paikallistien ottamisesta valtion haltuun. Liit· 1-56.
22980: •teet XII,25. s. 463. L. Ku1kv:a;an 155. - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 225 li-
22981: --< Ed. Brommelsin y. m. toiv. ·al. n: o 213 toi- säyksestä vuo.den 1949 tulo- ja menoarvioon
22982: menpiteistä Kristiinankaup:U'llgin ja Kaskisen Pietarsa;aren-Bundbyn maantien oikaisutyön
22983: välisen maantien lyhentämiseksi. Liitteet •loppuun suorittamiseksi. Liitteet XII,ss. s.
22984: XII,26, s. 464 ja 465. L. Kulkv:aan 155. 478. L. Kulkv: aan 156.
22985: - Ed. Mannilan y. m. toiv. aJ. n: o 214 Joutsan - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 226 li-
22986: kunnassa olevan Marjotaipaleen kylätien otta- säyksestä vuoden 1949 tulo. ja menoarvioon
22987: misesta valtion hoitoon. Liitteet XII,27. s. Himangan pitäjän Rautilan kylätien kuntoon-
22988: 466. L. Kulkv:aan 155. saattamiseksi. Liitteet XII,so. s. 479. L.
22989: - ·Ed. Mannilan y. m. toiv. al. n:o 2i15 Harto- Kulkv: aan 156,
22990: lan ja Joutsan kunnissa olevan Putkijärven -Ed. Kinnusen y.m. toiv. al. n:o 2•27 Pieksä-
22991: kunnantien ottamisesta valtion hoit-oon. Liit- mä:en kunna·si'a olevan Lamminmäen kylätien
22992: teet XII,2s. s. 467. L. Kulkv:aan 155. ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,4o.
22993: -Ed. Mannilan y.m. toiv. al. n:o 216maantien s. 480. L. Kulkv:aan 156.
22994: rakentamisesta Puukemian turvesuolta Lei· - Ed. Tiaisen y. m. toiv. al. n:o 228 Tarnalan-
22995: vonmäen pitäjässä Putkijärven tienristeyk- Niukkalan välisen k,unnantien ottamisesta
22996: seen. Liitteet XII,29, s. 468, L. Kulkv:aan va1tion hoitoon. Liitteet XII,41. s. 481. L.
22997: 156, Kulkv:aan 156.
22998: - Ed. Sarjalan y. m .. toiv. al. n:o 217 tutki- - Ed. 0. Turusen y. m. toiv. al. n:o 229 Ter-
22999: muk.sen toimittamisesta maantien rakentami· von kirkonkylän-Rantalammin ·pitäjän ra-
23000: seksi Leiv-onmäen Havumäen kJllästä Jout· jan välisen kylätien kunnostamisesta. Liit-
23001: san Pajumäen ikylätielle. Liitteet XII,so. s. teet. XII,42, s. 482. L. Kulk:v:aan 156.
23002: 469, L. Kulkv: aaan 156, - Ed. Miiikin y. m. toiv. 11!1. n:o 230 Pohj.iin
23003: - Ed. Koskisen y. m. toiv. al. n :o 218 tutki- kylätien ottamisesta valtion ti·eksi, Liitteet
23004: muksen toimittamisesta maantien rakentami· XII,43. s. 483. L. Kulkv:aan 156.
23005: seksi Kalmarin kylästä Jyväskylän-Kokkolan _, Ed. Bra;nderin y. m. toiv. al. n:o 231 On.ka-
23006: maantieltä Baarijärven-Kannonkosken maan- mon-Tolosenmäen maantien rakentamisesta.
23007: tielle. Liitteet XII,s1. s. 47{), L. Kulkv:aan Liitteet XII144, s. 484. L. Kulkv:aan 157.
23008: 156. -Ed. Branderin y.m. t-oiv. al. n:o 232 toimen-
23009: - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 219 määrä· piteistä Kemien-To.hmajärv·en maantien oi-
23010: rahasta maantien rakentamiseksi Haapamäen kaisemiseksi. Liitteet XII,45. s. 485. L.
23011: -Ruoveden väliseltä maantieltä Yltiän rau· Ku1kv:aan 157.
23012: tati'eseisakkeelle. Liitteet XII,s2. s. 471. L. - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 233 Polvi·
23013: Kulkv:aan 156. järven-tKuorevaaran kunnantien ottamisesta
23014: -Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 220 Saari· valtion haltuun. Liitteet XII,46. s. 486. L.
23015: järven Kolkanlahden---J>ylkönmäen paikallis· Kulkv:aan 157.
23016: tien ottamisesta valtion h-oitoon. Liitteet - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 234 määrä-
23017: XII,ss. s. 472. L. Kulkv:aan 156. rahasta Joensuun-Kuopion maantiellä suo-
23018: - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 221 Pylkön- ritettavia parannustöitä varten. Liitteet
23019: mäen pitäjän Paajalan kylätien ottamisesta XII,47. s. 487. L. Kulkv:aan 157.
23020:
23021: 2
23022: 10 Asialuettelo 1-949.
23023:
23024: - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 235 määrä- - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n: o 248 maantien
23025: rahasta ma•antien rakentamiseksi tiesuunnalla rakentamisesta Piittisjärveltä Saarijär.velle
23026: Hollola- LuutaJa:hti ~ Mutala:hti. Liitteet Ranuan kunnassa. Liitteet XH,61. s. 503. L.
23027: XII,48. s. 488. L. Kulkv:aan 157. Kulkv:aan 158.
23028: -Ed. Pyörtänön y.m. tl}iv. al. n:o 236 maan- -- Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 249 maan-
23029: tien rakentamisesta tiesuunnalla Kuisma- tien rwkentamis·esta Ounasjoen itäpuolitae
23030: Huhmarinen-Lylykosken tienhaara. Liitteet Sa:aren kylästä Korinteen lossille. Liitteet
23031: XH,49. s. 489. L. Kulkv:aan 157. XII,e2. s. 504. L. Kulkv: aan 158.
23032: - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n: o 237 määrä- - Ed. Lalltelan y. m. toiv. al. n:o 250 määrä·
23033: rahasta Rautavaaran kunnan Höyläntien ra· rahasta maantien rakentamiseksi Kemijär·
23034: kentamisekai. Liitteet XII,5o. s. 490. L. ven-Kuusamon maantieltä Posion kunnan
23035: Kulkv:31an 157. keskulkseen. Liitteet XII,63. s. 505. L.
23036: - Ed. Pyörtänön toiv. 311. n:o 238 maantien ra- Kulkv: aan 158.
23037: kent3illlisesta Valtimon kirkonkylästä Si.vak· -Ed. Frimanin y.m. toiv. al. n:o 251 tien ra·
23038: kavaaran kautta Sotkamon kirkonkylään. kentamisesta Mar.kkasuvannon lossilta Korin·
23039: Liitteet XII,51. s. 493. L. Kulkv:aan 157. teen lossille Rovaniemen maalaiskunnassa.
23040: - Ed. Pyörtänön y . .m. toiv. al. n:o 239 lisäyk· Liitteet XII,64. s. 506. L. Kulkv:aan 158.
23041: sestä vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 252 KaJlon-
23042: Rautavaaran---Sotkamon oikomaantien raken· Kurtakon maantierakennuksen loppuun saat·
23043: tamiseksi. Liitteet XII,52. s. 494. L. tamisesta. Liitteet Xli,65, s. 507. L.
23044: Kulkv:aan 157. Kulkv: aan 1-58.
23045: - Ed. Kauhasen y. m. toiv. al. n:·o 240 Siva:kka· - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 253 Sodan·
23046: vaaran-Palovaaran___,Sotkamon maan tien ra· ~ylän-,Kittilän maantien rakennustyön lop·
23047: kentamisesta ja ottamisesta valtion hoitoon. puun saattamisesta. Liitteet XII,66. s. 508.
23048: Liitteet XII,53, s. 495. L. Kulkv:aan 157. L. Kulkv: aan 158.
23049: -Ed. Salon toiv. al. n:o 241 määrärab.asta - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 254 maantien
23050: Paltamon-Puolangan maantien peruskor· ralkenta,misesta Ivalon maantien Sy;yrakinhar·
23051: jausta varten. Liitteet XH,54. s. 496. L. justa Veskoniemen kyläKn. Liitteet XII,e7.
23052: Kulkv:aan 157. s. 509. L. Kulkv:aan 158.
23053: -\Ed. Salon toiv. al. n:o 242 lisäykse,stä vuo· - Ed. Frimanin y. m. toiv. 311. n:o 255 Palo·
23054: den 1-949 tulo· ja menoarvioon Jokikylän joensuun-Palojärven maantien rakennustyön
23055: maantien rakennustöiden jatkamista varten
23056: aloittamisesta Enontekiön kunnassa. Liitteet
23057: Ristijärvellä. Liitteet Xli,55. s. 497. L.
23058: XII,es. s. 510. L. Kulkv: aan 158.
23059: Kulkv:aan 157, - Ks . .AJsutustoiminta. Kunnat.
23060: - Ed. Salon toiv. al. n:o 243 Hyrynsalmen n. s.
23061: Hakokylän maantien rakentamisesta. Liitteet
23062: Maa.nvuokrama.ksut: - Ks. Vuokra-alueet.
23063: XIT,56. s. 498. L. Kulkv:aan 157.
23064: - Ed. Meriläisen y. m. toiv. al. n:o 244 maan·
23065: tien rakentamisesta Vepsän kylätiestä Hert· Maaseutu: - IDI. Maalaissepät. Sli:hkö.
23066: tuanjärven pohjoispuolitae Sotkamon-Tipas·
23067: ojan maantieUe. Liitteet Xli,57. s. '199. L. Ma.a.ta.IolUl: Ed. Virolaisen y. m. lak. a.l. n:o 42
23068: Kulkv:aan 157. laiksi maataloustuotteiden kohtuullisen hinta·
23069: - Ed. Salo.n toiv. al. n:o 245 tutkimuksen toi- tason turva3illlisesta. Liitteet IX15, s. 305. L.
23070: mittamisesta maan'tien rakentamiseksi Suo· lMtv:aan 1W.
23071: mussalmen kirkolta Kiantajärven itäpuolitae - ·Ed. Luostarisen y. m. lak. al. n: o 43 lai.ksi
23072: Ruhtinaansalmelle. Liitteet XII,5s, s. 500. L. maatilatalouksien vesi- ja viemärijohtojen
23073: Kulkv:aan 157. ra!kentamisen tukemisesta v.rultion varoilla.
23074: - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:'O 246 maantien [.iitt•e'et IX,a. s. 308. L. Mt'v:·aan 1~9.
23075: ll'akentamisesta Suomussalmen kunnan Laajan -< Ed. Lampisen y. m. rah. al. n: o 3 määrä-
23076: kylätiestä Ly'lykylän kylätiehen. Liitteet rahan osoittamisesta kasvinsuojelun ja maan
23077: XII,59. s. 501. L. Kulkv:aan 157. viljavuuden tutkimuslaboratorion sekä maa·
23078: - Ed. Tauriaisen toiv. al. n:o 247 maantien ra· taloustutkimusosaston perustamisesta Tikkuri·
23079: ·kentamisesta Suomussalmen-Kuhmon maan· lan koeli'semalle. Liitteet IV,75. s. 178. L.
23080: tieltä Konttilan-Karhukankaan taloryh.miin. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto
23081: Liitteet XII,eo. s. 502. L. Kulkv: aan 158. 139.
23082: Asialuettelo 1949. 11
23083:
23084: - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n: o 4 määrärahan Jam maa:talouskoneyjltymissä. Liitteet IX,2o.
23085: osoittamisesta a vustuksiksi pien viljelijöille s. 329. L. Mtv:aan 150.
23086: h·einänsiemenen ostamiS'een. Lii:tteet IV,76. -Ed. Parkonojan y.m. toiv.aL n:o 135 lisäyk-
23087: s. 179. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n sestä vuoden 1949 tulo- cta menoarvioon maa-
23088: ,}ammnto 139. talouskoneyhtymäin valtionavustusten korot-
23089: - Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o 118 toimen- 'tamisel«!i. Liitt·eet IX,25. s. 335. L. Mtv: aan
23090: piteistä maatalouden tuotantosuhteiden ja 150.
23091: 'kannattavaisuuden tarkkaHun tehostamiseksi. --. Ed. Kleemolan y. m. toiv. al. n:o 139 vyö-
23092: Liitteet IX,s. s. 3112. L. Mtv:a.an 149. hy:kejaon toteuttamisesta kotieläintuotteiden
23093: - Ed. Saaren y. m. toi:v. al. n:o 119 uudisrai- hintoihin nälhden. Liitteet IX,29. s. 340. L.
23094: vauspalkkioiden maksuperusteiden muuttami- Mtv: aan 150.
23095: sesta. Liitteet IX,9. s. 315. L. Mtv:aan 149. ...... Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 140 määrä-
23096: - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 120 määrä- ra.hasta avustuksi:ksi pienviljelijöiLle lantaloi-
23097: rahasta lainoilksi pienviljelijöille talouden den rakentamista va;rten. Liitteet IX,3o. s.
23098: vakauttamista ja tuotann·on kohottami:sa var- 341. L. Mtv:aan 150.
23099: ten. Liitteet IX,to. s. 316. L. Mtv:aan 149. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 146 kasvin-
23100: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 121 vilja- j,a'lostusaseman pernstamisesta Pohjois•Suo-
23101: tuotteiden hintojen saa ttamisesta tuotanto-
23102: 1
23103: meen. Liitteet IX,36. s. 350. L. Mtv:aan 151.
23104: 1
23105:
23106:
23107: :kustannuksia vastaaviksi. Liitteet IX,u. s. --;Ed. T·auriaisen y. m. toiv. al. n:o 147 viljelys-
23108: 318. L. Mtv:aan 149. ka:svien koe- ja kasvinjalostusaseman perus-
23109: -Ed. Koukkarin y. m. toiv. al n:o 122 uudis- tamisesta Ka.inuuse·en. Liitteet IX,37. s. 3511.
23110: raivausopalkkiolainsäädännön uudistamisesta. L. Mtv: aan 151.
23111: Liitteet IX,12. s. 319. L. Mtv:aan 149. ...... Ks. Maalaissepät. Sokeri. Sähkö. TyppHehdas.
23112: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 123 u~dis Työaika. Verotus.
23113: raivaustoiminnan en!JJ.akkolainoituksesta aä-
23114: .hinnä Pohjois- ja Itä-Suomen alueil'la. Liit-
23115: 'teet IX,t3. s. i:1'2•1. L. Mtv:aan 149. Maatalouskoulut: Ed. Koskilsen y.m. toiv.al. n:o
23116: - Ed. Sarjalan y. m. toiv. al. n: o 124 toimen- 145 pienviljelijäväestön ammattiopetuksen
23117: piteistä ikorotetun määrärahan osoittami- uudistamisesta. Liitteet IX,35. s. 348. L.
23118: seksi uudis- ja Iaidunviljelyspalkkioita var- Mtv:aan 151.
23119: ~ten. Lii:tteet IX,14. s. 3c2,2. L. Mtv:aan 149. - Ed. Törngrenin y. m. toiv. al. n:o 148 määrä-
23120: -Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 125 rai- raiha'sta lkorottomaksi lainaksi Högre Svenska
23121: vauspalkkioiden maksamisesta osittain enna- Lantbruksläroverket i Åbo nimiselle oppilai-
23122: kolta. Liitteet IX,t5. s. 324. L. Mtv:aan 149. tokselle. Liitteet IX,3s. s. 352 ja 353. L.
23123: - Ed. Saalastin y. m. toiv. al. n:·o 126 maan- Mtv:aan 151.
23124: parannusaineiden ajon ottamisesta erääksi pe- - Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 149 isäntä-
23125: rusteeksi tuotantomiljardin jakoa suoritet-
23126: koulutuksen aikaansa·amise,sta. Liitteet IX,39.
23127: taessa. Liitteet IX,t6. s. 325. L. Mtv: aan s. 354. L. Mtv:aan 151.
23128: J49.
23129: --.Ed. Hautalan y.m. toiv.al. n:o 127 vakuu- - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 150 Koiliis-
23130: tustoiminnan järjestämisestä luonnonvoimien iPohjanmaan maamieskoulun perustami:sesta
23131: krusvinviljelyksille aiheuttamien vahinkojen P:udasjärven kunnasSa olevalle Pietarilan ti-
23132: .varalta. Liitteet IX, 17. s. 326. L. Mtv: aan lalle. Liitteet IX,4o. s. 355. L. Mtv:aan 151•
23133: '150. - ·Ed. N!is'k!alan y. m. toiv. al. n: o 151 maamies-
23134: - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n: o 128 tuotanto- koulun perustamisesta Tornionjokilaaksoon.
23135: tukipalkkioiden suorittamisesta vuonna 1948 Liitteet IX,41, s. 356. L. Mtv:aan 151.
23136: sattuneen hallan johdosta satonsa menettä- ___. Ed. Maiilllilan y. m. toiv. al. n :o 152 pienvil-
23137: neille viljelijöille. Liitteet IX,ts. s. 327. L. jelijäkoulun perustamisesta Itä-Hämeeseen.
23138: Mtv: aan 150. Lu.tteet IX,42. s. 357. L. Mtv:aan 151.
23139: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 129 hallan
23140: vuonna 1948 viljelyksille aiheuttamien vahin- Majoitusliikkeet: - Ks. Liiikevaihtovero.
23141: kojen korvaamisesta. Liitteet IX,19. s. 328.
23142: L. Mtv:aan 150. Margariini: Ed. Lampisen y. m. lak. al. n: o 16
23143: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 130 määrä- la.iksi margariinivalmisteista suoritettavasta
23144: rahasta valtion osuuksia varten pienviljeli- verosta. Liitteet IV,to. s. 7,2. L. Vv:aan 137.
23145: 12 Asialuette~o 194:9.
23146:
23147:
23148: :Metsll.taJ.ous: Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o 141 - Ed. Puumalaisen y. m. toiv. al. n:o 16 omai-
23149: korvauksen suorittamisesta metsänhoidon suudenluovutusveron perinnän keskeyttämi-
23150: opiskelijoille heidän opiskeluaikanaan valtion sestä eräissä tapauksissa. Liitteet IV13o. s.
23151: :hyväksi suorittamastaan työstä. Liitteet IX,3t, 110. L. V.v:<aan 142.
23152: s. 342. L. Mtv:aan 150.
23153: Oma.koti: - Ks. Siirtoväki.
23154: :Metsäverotus: - Ks. Verotus.
23155: Oma.ntunnonsyyt: - Ks. Puolustuslaitos.
23156: Moottpriajoneuvot: - Ks. Alkoholi. Liikevai.lhto-
23157: vero. Opettajat: - Ks. Kansakoulut.
23158:
23159: :Mu.siikki: - Ks. Taide. Opintokustannukset: - Ks. Verotus.
23160:
23161: Mustasaari: - Ks. Sairaalat. Opintolainatralb.asto: - K'B. Yllio•pisto.
23162:
23163: Määräala: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Opiskelijat: - ~s. Verotus.
23164:
23165: Oppikoulut: Ed. J. Wirtasen y. m. tov. al. n:o
23166: N. 94 Vaasan suomalaisen tyttölkoulun muutta-
23167: misesta y1iopistoon johtavaksi tyttölyseoksi.
23168: Naimattomat: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Liitteet Vll,s. s. 265. L. Siv:aan 147.
23169: - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 95 Loviisan
23170: Neurologia: - Ks. Sairaalat. suomenkielisen yhteiskoulun ottamisesta val-
23171: tion haltuun. Liitteet Vlll19. s. 266. L.
23172: Nuoret: - Ks. Kunnallisverotus. Verotus. Siv:aan '147.
23173: - Ed. Juutilailsen :y. m. toiv. al. n:o 96 määrä-
23174: Näyttämötaide: - Ks. Taide. rahasta valtion oppikoulun perustamiseksi
23175: Lauritsalan kauppalaan. Liitteet VIII,to. s.
23176: ,268. L. Siv:aan 148.
23177: 0. - Ed. Mäkisen y. m. toiv. al. n: o 97 Outokum-
23178: mun keskikoulun ottamisesta .valtion haltuun.
23179: Oikeudenkäynti: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o
23180: Liitt·eet VIII,u. s. 269. L. Siv:1aan 148.
23181: 4 oikeudenkäyntikustannusten vähentämi·
23182: - Ed. Hamaran :y. m. toiv. al. n:o 9S Savonlin-
23183: sestä. Liitteet Il,3. s. 33. L. Lv: aan 141. nan yksityisen tyttölyseon ottamisesta val-
23184: tion :haltuun. ·Liitteet Vlll,t2. s. 270. L.
23185: Omaisuudenluovutusvero: Ed. MäHdsen y. m. lak.
23186: Siv:aan 148.
23187: al. n: o 12 laiksi toisesta omaisuudenluovutus· - K1s. Kansakoulut. Oppivelvollisuus.
23188: verosta annetun lain muuttamis·esta. Liitteet
23189: IV,6. s. 61. L. V1v:aan 137. Oppivelvollisuus: Ed. Nuorsaaren y. m. toiv. al.
23190: - Ed. östensonin y. m. lak. al. n:o 13 toisesta n:o 93 oppivelvollisuuden suorittamisen to-
23191: omaisuudenluovutusverosta anuetun lain
23192: teamisesta oppi- ja ammattikouluissa. Liit-
23193: muuttamisesta. Liitteet IV,7. s. 63 ja 65. L.
23194: teet VIII,7. s. 264. L. Siv:aan 147.
23195: Vv:,aan 137.
23196: - Ed. Riikosen y. m. lak. a1. n:o 50 laiksi toi- Osakkeenomistajat: - Ks. Verotus.
23197: sesta Qmaisuudenluovutusverosta aunetun lain
23198: muuttamisesta. Liitteet IV,22. s. 98. L. Ottolapset: - Ks. Kansakoulut.
23199: Vv:aan 139.
23200: -Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 14 vuodelta
23201: 1948 maksettavan omwisuudenluovutusveron Oulu: - Ks. Typpi tehdas.
23202: poistamilsesta. Liitteet IV,2s. s. 108. L.
23203: Vv:aan 142. Oulunlaakso: Ed. Ka.nuiston toiv. al. n:o 58 ta-
23204: - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n:o 15 toisen loudellisen selv:ityksen toimittamisesta Oulun-
23205: omaisuud:euluovutusveron viidennen erän l-aakson talousalueest-a. Liitteet IV1 72. s. 171.
23206: maksuunpanemisesta vuoden 1-945 veroperus· L. Vv:aan 145.
23207: teiden mukais·esti. Liitteet IV,29. s. 109. L.
23208: Yv:aan 142. Outokumpu: - Ks. Oppikoulut.
23209: Asialuettelo 1949. 13
23210:
23211: " P. parantamista varten. Liitteet XII,4. s. 436. L.
23212: Kulkv:aan 154.
23213: Paikanvälitystoimisto: Ks. lienkin·en työ.
23214: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 19.2 puhe-
23215: linlinjan jatkamisesta Inarin kunnan Rantti-
23216: Pakkolun.astus: - Ks. Kunnat. Puolustuslaitos.
23217: lasta Utsjoen Karigasniemeen. Liitteet XII,5.
23218: s. 437. L. Ku1kv:aan 154.
23219: Pa.lka.t: Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 3
23220: palkkasäännöstelyn asteittaisesta purkami-
23221: Presidentti: - Ks. Tasav·allan presidentti.
23222: sesta. Liitteet I,7. s. ,24. L. Prv:aan 140.
23223: - Ks. Henkinen työ. Kansakoulut. Kotitalous.
23224: Pudasjärvi: - Ks. Maatalouskoulut.
23225: Verotus. Virkamiehet.
23226: Puhelin: - Ks. Postilaitos.
23227: Peri.Dnönjako: - Ks. Sisarosuudet.
23228: Punaiset: - Ks. Invaliidit.
23229: Perintövero: Ed. Lappi-S&ppälän y. m. to·iv. a.l.
23230: n:o 27 perintöveron käyttämisestä kuoleman-
23231: Puolustuslaitos: Ed. Okon toiv. al. n:o 57 Sai-
23232: syiden torjuntatoimenpiteisii.n. Liitteet IV,41.
23233: maan--8uomenl:l!hden linnoituslinjan maan-
23234: s. 124. L. Vv:aan 143.
23235: omistajain aseman järjestämisestä. Liitteet
23236: -Ed. Forssin y.m. toiv.al. n:o 28 esityksen
23237: IV,71. s. 170. L. Vv:aan 145.
23238: antamisesta perintö- ja lahjaverolain muutta-
23239: - Ed. Lumrpeen y. m. toiv. aJ. n:o 186 asepa~ve
23240: misesta. Ltitteet IV,42. s. 125 ja 126. L.
23241: luksesta omantunnonsyistä kieltäytyneitä kos-
23242: Vv:aan 143.
23243: kevien säännösten uudistamisesta. Liitteet
23244: XI,t. s. 423. L. Puolv: aan 154.
23245: Perka.ustyöt: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o
23246: - Ed. Bromme1sin y. m. toiv. :l!l. n:o 187 selvi-
23247: 258 toimenpiteistä Kemijoen niskan perkaa·
23248: tyksestä asevelvollisuuden välhentämismahdol-
23249: miseksi. Liitteet XII,71. s. 513. L. Kulkv:aan
23250: lisuuksista. Liitteet XI;2. s. 425 ja 426. L.
23251: 158.
23252: Puolv:oon 154.
23253: - Ks. Maanparannustyöt.
23254:
23255: Perusvähennys: - Es. Kunnallisverotus. Puutavara.: - Ks. Tullit.
23256:
23257: Piensäästäjät: - Ks. I·nflatio.
23258:
23259: Pientyöna.ntaja.t: - K~. Lapsilisä. R.
23260: Raakasokeri: - Ks. Sokeri.
23261: .Pienviljelijät: - Ks. Maatalous. Maatalous-
23262: koulut.
23263: Raivaus: - Ks. Maatalous.
23264: Pietarila: - Ks. Maatalouskoulut.
23265: Ra.jaseutu: - Ks. Pwolustuslaitos.
23266: Pohjois-Suomi: - Ks. Kunnat. Maatalous.
23267: Raja.va.rtiola.itos: Ed. E. Koiviston y. m. toiv.
23268: Postilaitos: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. al. n :o 50 rajavartiolaitoksessa :palvelevan
23269: n:o 188 J.isä.ykrsestä vuoäen 1949 tulo- ja henkilökunnan eläkei.kärajan alentamisesta.
23270: menoarvioon posti- ja lennätinlaitoksen hen· Lii'tteet IV1 64. s. 160. L. Vv:aan 144.
23271: kilökunnan asuntojen rakentamista varten.
23272: Liitteet XII,1. s. 431. L. Kulkv:aan 154. Rakennustoiminta: Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o
23273: -Ed. Hak111lan y. m. toiv. al. n:o 189 määrä- 86 rakennuslainsäädännön täyd·tmtämisestä
23274: rahasta Tampereen postitalon .rakentamiseksi. .kelvottomien asuntojen tuoUamisen ehkäise-
23275: Liitteet XII,2. s. 432. L. Kulkv:aan 154. miseksi. Liitteet VII,ts. s. 245. L. Lt.v:aan
23276: - Ed. Pöyrtänön y. m. toiv. al. n: o 190 posti· 147.
23277: talo~ rakentamisesta Joensuuhun. Liitteet - Ed. ,Miettusen y. m. toiv. al. n: o 160 määrä-
23278: XII,a. ·s. 43·4. L. Kulkv:aan 154. ra:hasta rakennustyökoulun perustamiseksi
23279: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 191 li- Perä-Po·hjolaan. Liitteet IX,5o. s. 366. L.
23280: sä.yksestä vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon Mtv:aan '152.
23281: puhelin- ja lennätinverkon laajentamista ja - Ks. Siirtoväki.
23282: 14 Asialuett&lo 1949.
23283:
23284: Rautatiet: Ed. Eaupin y. m. toiv. al. n:o 19·3 - Ed. Mustosen y. m. toiv. rul. n:o 208 asunto-
23285: ·rautatien rakentamisesta Voikosken asemalta jen ra·kentamisesta Kontiomäen aseman rau·
23286: Heinola.n kirlkonkylän da Sysmän Liikolan· tatiehenkilöku:nnalle. Liitteet XII,21. s. 458.
23287: lahden k.autta Vaajakosken asemalle. Liitteet L. Kulkv:aan 155.
23288: XII;6. s. 438. L. Kulkv:aan 154. - Ks. Sillat.
23289: - Ed. Pesosen y. m, ·toiv. al. n: o 194 rautatien
23290: rakentamLsesta Heinola.sta Jyväskylään. Liit· Ravitsemisliikkeet: - Ks. Liikevaihtovero.
23291: teet XII, 7. s. 441. L. Eulkv: aan ·154.
23292: Ed. Karjalaisen y-. m. toiv. al. n :o 195 rata- Rekisteröiminen: - Ks. Vuokra-alueet.
23293: rakennustöiden aloittamis·esta linjalla Hei·
23294: nola-Lelkola. Liitteet XII,s. s. 443. L. Rinta.masotilaat: - Ks. Asutustoiminta.
23295: Kulkv:aan 154.
23296: ~ Ed. Man.nilan y. m. toiv. al. n:o 196 rauta· Rovaniemi: - Ks. Seminaarit.
23297: tien rakentam1s·esta Heinolasta Pessalan ase·
23298: malle. Liitteet XII19. s. 444. L. Kulkv: aan Runkoviemäriverkosto: - Ks. Maanparannus·
23299: 154. työt.
23300: --, Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. rul. n:o 197 rauta-
23301: tien raken•tamisesta Tamperee.Ua Kyröskosken
23302: :kautta Seinäjoelle. Liitteet XII,1o. s. 446. s.
23303: L. Kulkv: aan 154. Saaristo: - Ks. Maantiet. Vesitået.
23304: - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 198 Ii·
23305: säJ'ksestä vuoden 1949 tulo· ja menoarvioon Saimaa: - Ks. Puolustuslaitos.
23306: Vaas•an-Härmän rataosan rakentamista var·
23307: ten. Liitteet XII,u. s. 447. L. Kulkv:aan Sairaalat: Ed. Jalaksen y. m. toiv. al. n:o 61
23308: 154. toimenpiteistä neurologisen klinikan suunnit-
23309: - Ed. J. Wirtasen y. m. tovi. al. n:o 199 Här· telun tarkiJstamiseksi. Liitteet VI,s. s. 198.
23310: män-Vaasan radan ottamisesta ylei·seen L. Tv:aan 145.
23311: rautatierakennusohjelmaan. Liitteet XII,12. ~ Ed. Karvik'on y. m. toiv. al. n:o 63 opetus- ja
23312: s. 448. L. Kulkv: aan 154. sairaalarakennuks·en rakentamisesba käti•lö-
23313: ~ Ed. K.anniston toiv. al. n:o 200 rautatien O•pistolle. Liitte.et VI,5. s. 201. L. Tv:>aan
23314: rakentamisesta Oulun kaupungista Kiimin- 145.
23315: kiin. Liitteet XII,13. ·S. 449. L. Kulkv: aan -Ed. Kaulhasen toiv. al. n:o 64 määrärahasta
23316: 155. syöpätautien tutkimis- ja hoitotyön edistä-
23317: - Ed. Mustosen y. m. toiv. al. n: o 201 ranta- mLseksi. Liitteet VI,6. s. 202. L. Tv:aan 145.
23318: tien rakentamisesta .Savon radalta Otanmäen - Ed. Lappi-IS'eppälän y. m. toi:v. al. n:o 66 sai-
23319: :kaivokselle. Liitteet XII,14. s. 450. L. raanhoitajattarien palkkauksen parantami-
23320: Kulkv: liian 155. sesta. Liitteet VI,s. s. 206. L. Tv: aan 145.
23321: - Ed. Mustosen y. m. toiv. al. n:o 202 lisä-yk- -·Ed. Karvikon y. m. toiv. al. n:o 67 määrä-
23322: sestä vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon raha•sta naistensairaalan perustamista varten
23323: Hyrynsalmen-Pesiön-Kiantajärven rataosan Turun lkeskwsairaalan yhteyteen. Liitteet
23324: rakennustöitä varten. lAitteet XII,15. s. 451. VI,9. s. 207. L. Tv:aan 146.
23325: L. Kulkv:aan 155. - Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 68 Musta-
23326: - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 203 toi- saaren sairaalan henkilökunnan asuntovai-
23327: menpiteistä Lapin läänin l'autatieyhteyksien keuksien poistamisesta. Liitteet VI,1o. s. 209.
23328: ,kehittämis·eksi. Liitteet XII,16. s. 452. L. L. Tv:aan 146.
23329: Kul'kv:aan 155. - Ed. Mer.iläisen y. m. toiv. al. n:o 69 Kajaanin
23330: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 204 Kontio- keskussairaalan l'akennustöiden käyntiin pa-
23331: mäen-Tai vaikosken rautatierakennustöiden nemisesta. Liitteet VI,u. s. 210. L. Tv:aan
23332: jatkamlli•esta työttymyysmäärärahoilla. Liit· 146.
23333: teet XII,17. s. 454. L. Kulkv:aan 155. - Ed. Kajalan y. m. toiv. al. n:o 70 lisäytksestä
23334: ~ Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 207 määre- vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon Diakonissa-
23335: rahasta rautatieläisten !l!suintalon rakenta· ·lai tos Beetelin sairaala,n rakennustöiden lop·
23336: miseksi Joensuuhun. Liitteet XII,20. s. 457. puunsaattamista varten. Liitteet VI,12. s. 211.
23337: L. Kulkv:aan •155. L. Tv:aan 146.
23338: Asialuett~lo 1949. 15
23339:
23340: ~ Ed. Lwh'telan y. m. toiv. al. n:o 71 k:unnan- kentamiseksi. Liitteet XII,ts. s. 455. L.
23341: S!liiraalain aiheuttamien menojen korvaami- Kulkv: aan 155.
23342: sesta kunnille V·altion varoista. Liitteet - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 206 Tengeliö-
23343: VI,ts. s. 2·12. L. Tv:aan 146. joen rautatiesillan rakentamisesta. Liitteet
23344: - Ks. Alkoholi. Lääkärit. XII,19. s. 456. L. Kulkv:aan 155.
23345: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 256 toimen·
23346: Sairaanhoitajat: - Ks. Sairaalat. piteistä Hallikkalan joen sillan ra;kentami-
23347: seksi Imatra;n kauppalassa. Liitteet XII,s9.
23348: Savonlinna: Ks. Oppikoulut. Seminaarit. s. 511. L. Ku:lkv:aan 158.
23349:
23350: Seminaarit: Ed. Lahtelan y. m. lak. al. n: o 36 S:isarosuudet: Ed. Pakkasen y. m. rah. al. n:o 5
23351: lailksi seminaarien järjestämisestä Lapin lää- määrärahan osoittami•sesta !ainoiksi sisar-
23352: nissä. Liitteet VIII,2. s. 257. L. Siv:aan 138. ·osuu:ksien lunastamista varten. Liitteet IV,77.
23353: -Ed. Miikin y.m. toiv.al. n:o 102 kansakoulun- s. 181. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
23354: opettajaseminaarin perustamisesta Imatran lausunto 140.
23355: kauppalaan. Liitteet VIII,ts. s. 275. L.
23356: Siv:aan 148. Siveellisyysrikokset: Ks. Lapset.
23357: Ed. Pyörtänön y.m. toiv.al. n:o 103 määrä·
23358: rahasta Itä-Suomen seminaarin rakennustöitä Siviiliavioliitto: - Ks. Avioliitto.
23359: varten. Liitteet VIII,17. s. 276. L. Siv:aan
23360: 148. SivistYneistö: - Ks. Henkinen työ.
23361: - Ed. Luost•arisen y. m. toiv. al. n:o 104 nais-
23362: opettajaseminaarin ja talousopettajain v!lilmen- Sokeat: Ed. N. Nurmisen y. m. lak. al. n: o 46
23363: nuslaitoksen perustamisesta Savonlinnaan. sok·euskorv·auslaiksi. Liitteet X,2. s. 385. L.
23364: Liitteet VIII,ts. s. 277. L. Siv:aan 148. Työv:all!n 1~l9.
23365: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 105 - Ed. österholmin y. m. toiv. al. n: o '178 so-
23366: määrärahasta o·ppi'lasasun.tolan rakentamiseksi •keaina vustuslain ta:rlkistamisesta siviilisokeain
23367: Tomion seminaarin yhteyteen. Liitteet aseman helpottamiseksi. Liitteet X,15. s. 411
23368: VIII,t9. s. 127,9. L. Siv:aan 148. da 4112. L. Työv:aan 153.
23369: - E·d. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 106 kansa-
23370: koulunopettajaseminaarin perustamis·esta Ro· Sokeri: Ed. Honkalan y. m. toiv. 811. n:o 14S
23371: vaniemeUe. Liitteet VIII,2o. s. 281. L. rll!ak!llsokeritehtaan perustamisesta Vaikka·
23372: Siv:aan 148. Suomeen. Liitteet IX,ss. s. 344. L. Mtv:aan
23373: lfll.
23374: Sepät: - Ks. Maalaissepät. -Ed. Nuorsaaren y.m. toiv. al. n:o 144 määrä-
23375: rahasta raakasokeri·tehtaan perustamiseksi
23376: seurakunnat: - Ks. Verotus. Sat!likuntaan. Liitteet IX,s4. s. 346. L.
23377: Mtv: liian 151.
23378: SiirtovW: Ed. Luukan lak. aJ. n: o 23 laiksi - Ks. Liikevaihtovew.
23379: siirtoväen tuntemattoman tavaran myynnistä
23380: kertyneiden varojen käyttämisestä siirto- Soranottopaikat: - Ks. Kunnat.
23381: väke·en kuuluvan nuorison ammattiopetuksen
23382: edistämiseksi. Liitteet IV,17. s. 89. L. Sosiaalinen huolto: - Ks. Huolto.
23383: Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto
23384: Sosialistinen taloustiede: - Ks. Yliopisto.
23385: 137.
23386: - Ed. Riihisen y. m. toiv. al. n:·o 181 omakoti-
23387: rakennuslainain myöntämisestä maanhankinta- Sotalesket: Ed. Järvisen y. m. toiv..aJ. n:o }32'
23388: lain ulkopuolelle jääneeTie siirtoväelle. Liit· taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden sota-
23389: teet X,1s. s. 416. L. Työv:aan, jonka on laskien maanhan'kintalain nojalla rakentamien
23390: pyydettävä Mtv: n lausunto 153. asuntoj.ern pysyttämis•estä .heidän hallussaan.
23391: ___, Ks. Asutustoiminta. Maanhankintalaki. Liitteet IX,22. s. 3•32. L. Mtv :aan 150.
23392:
23393: Sillat: Ed. Kuittisen y.m. toiv.al. n:o 205 li- Suhdanteet: - Ks. Työllisyystilanne.
23394: siilykses'tä vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon
23395: Imatran ratapihan yli kulkevan ajosillan ra· Syöpä: - Ks. Sairaalat.
23396: 16 Asialuettelo 1'949.
23397:
23398: .Sähkö: - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 51 Tapaturma: Ed. Kauhasen y. m. lak. al. n:o 45
23399: määrärahasta maaseudun sähköistämisen tuke- 1aiksi valti'on twpatu•l'mavakuutuslaitoksen ja
23400: miseksi. Liitteet IV,65. s. 161. L. Vv:aan laiksi valtiotalouden tarlkastuksesta annetun
23401: 144. lain muuttamisesta. Liitteet X,1. s. 379. L.
23402: - Ed. Salon toiv. al. n:o 52 määrärwha;sta maa- Työv: aan 139.
23403: seudun sähköistämisen avustamiseksi. Liit- - Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. &1. n:o 176 kal-
23404: teet IV,66. s. 163. L. V,v:aan 145. liinajanHsien maksamisesta eräille tapaturma-
23405: -Ed. M. Leskis·en y.m. toiv. al. n:o 53 mä,ä- korvauksiin oikeutetuille. Liitteet X,13. s.
23406: rärahasta !ainoiksi sähköistämisen toteutta- 408. L. Työv: aan 153.
23407: miseksi maaseudulla. Liitteet IV,6T. s. 164. L. - Ed. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 177 eräiden
23408: Vv:aan 145. invaliidien työtapaturmakorvausten korotta-
23409: misesta. Liitte·et X,14. s. 410. L. Työv: aan
23410: Säännöstely: Ed. Hautalan y.m. lak al. n:o 6 153.
23411: laiksi säännöstelyrikosten rankaisemisesta an-
23412: netun lain muuttamisesta. Liitteet II,2. s. Ta.savall3.Il presidentti: Ed. Kaupin y. m. toiv. al.
23413: 32. L. Lv: aan 136. n:o 1 tasavallan presidentin Valitsemistavan
23414: - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n:o 137 vuota- muuttamisesta. Liitteet 1,5. s. 20. L. Prv: aan
23415: säännöstelyn kumo·amisesta. Liitte·et IX,2 7. 140.
23416: s. 33-7. L. Mtv:aan 150.
23417: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. &1. n:o 138 toi- Teatteri: - :K:s. Taide.
23418: menpiteistä raakavuotien ja nahkojen sään-
23419: nöstelyn lopettamis()ksi. Liitteet IX,2s. s. Tervoia: - Ks. Kotita<lous.
23420: 3·38 ja 339. L. MtJv: aan 150.
23421: - Ks. Palkat. Tikkurila: - Ks. Maatalous.
23422:
23423: :Säästäjät: - Ks. Inflatio. Toinen korva.uslaki: - Ks. Korvauslaki.
23424:
23425: Toinen oma.isuudenluovutusvero: - Ks. Omai-
23426: T. suudenluovutusvero.
23427:
23428: Taide: Ed. S.-K. Kilven y. m. toiv. al. n:o 109 Tontti: - Ks. Asutustoiminta. Tulo· ja omai-
23429: määrärahasta näyttämörekvisiitan keskuslai- suusvero.
23430: naamon perustamisebi päiikaupunkiin. Liit-
23431: teet Vlll,23. s. 285. L. Siv:aan 14'8. Tornio: - Ks. Seminaarit.
23432: - Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 1<10 määrä-
23433: rahasta ajanmukaisen koulurakennuksen ai- Tullit: Ed. Miettusen y. m. toiv. 1al. n:o 55
23434: kaansaamiseksi maamme taidekouluille. Liit- syrjäseutujen puutavarain kuljetuskustannus-
23435: teet VIII,24. s. 286. L. Siv :aan 148. ten alentamisesta. Liitteet IV,69. s. 1i61. L.
23436: Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 111 tai- Vv:aan 145.
23437: teilija-atalierien sijoittamisesta ullakkdkerrok- - Ks. Liikevaihtovero.
23438: siin. Liitteet VIII,25, s. 287. L. Siv:aan,
23439: jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 149. Tulo- ja menoarvio: Ed. Oksalan y. m. toiv. al.
23440: - Ed. S.-K. Kilven y. m. toiv. al. n:o 112 Suo- n:o 13 valtion tulo- ja menoarviota sit·ovien
23441: men Teatterikoulun siirtämisestä valtion hal- lakien ja asetusten tarkistamisesta. Liitteet
23442: lintaan. Liitteet VIII,26. s. 288. L. Siv:aan IV,27. s. 106. L. Vv:aan 142.
23443: 149.
23444: Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n: o 113 selvi- Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Simulan y. m. lak. al.
23445: tyksen toimittamisesta laulu- ja musiikkitoi- n: o 7 laiksi tulo- ja omaisuusverolain 1,1 ~: n
23446: minnan taloudellisista edellytyksistä. Liit- muuttamisesta. Liitt'eet IV,1. s. 47. L. Vv:aan
23447: teet VUI,27. s. 289 ja ,290. L. Siv:aan 149. 136.
23448: Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 114 asian- - Ed. Miettusen y. m. lak. al. n: o 8 laiksi tulo-
23449: tuntijalautwkunnan asettamis'esta kotimaisen ja omaisuusverolain 7 ja 8 §: n muuttami-
23450: elokuvatuotannon kehittämiseksi. Liitteet sesta. Liitteet IV,z. s. 49. L. Vv:aan 136.
23451: VIII,2s. s. 29il. L. Siv:aan 149. --. Ed. Kanniston y. m. lak. al. n: o 9 laiksi tulo-
23452: ja omaisuusverolain 79 §: n muuttamisesta.
23453: Tallettaja.t: - Ks. Inflatio. Liitteet IV,3. s. 5'1, L. Vv:aan 136.
23454: AeialuetteJ.o 1949.
23455:
23456: -· Ed. M. J.ärvisen y. nt. lak. al. ,n:o 10 1.aiksi - Ed. V. Järvis·en y.,m. toiv. al. n:o i~ 1 ~
23457: tulo- _ja omaisuusver.ol!j.in wuuttawisesta. aikalain ulottawisesta koskemaan työnjohta-
23458: .Liitte~t .IV,4.-s. -52. L. Vv:,a,an •136. jia. ~iitteet ~,21. s...419. L. {1\Y,<iV,ic,IJ:ltP 1 ~,~-
23459: -· Ed. Pakkasen y. w. lak. al. n:o 11 ;~a~iksi
23460: tulo- ja wnaisU;USV;ef,olai;n se~, mai!Jaislwntl!in Työllisyystilanne: Ed., 0. 'l'q.rus~n y. m. f?tv .•.~].
23461: ,.kun.,alli~li:,p,Q~l;a ~et,\1,11 ,,asetv.ksen ,muut- n:o 45 suhdannetutkimuksen tehostawise:sta
23462: , tamise$l;a.. Mit~eet ,:J;V ,!>. !!· 58. ,J,.. .v. v ~aan, täystyöllisyyden turvaawiseksi. Liitte(;lt IV,~9.
23463: •~IIika tv.leer~ ,Ji.t.v1,n lauaunPo ,136. s: 153. L. Vv:a,an 144.
23464: - Ed. ]ilorg-S~mal!\~n .Y· m •. t~~v.. ;al. ;nw 17
23465: tulo-.' ~a omaisv.usvero.l:iin m.uuttarniltll!>ta ,y'ksii- TyömarkkinatollniSto: - Ks. Henkinen työ.
23466: näisten henkilöid-en verotuksen ,,()$alta. Liit·
23467: •.teet !IV.131. s. 1'11. iL. ~Vv:aa,n 1~. ·.JI'yönantaja.t: - Ks. Lapsilisä.
23468: -,Ed.. ;Karv~*Wl . y,.w. 'i9iv. ,,al. r·1l>O 18 tulo-
23469: ja , om,a.i!lU\l.IIVIl!i9lain ·.yke.P\ä.i!Wi ja .,IIc~)Uatto ·•Työajohta.jat: - . Ks ... Työaika.
23470: ;mia v"ovelvolll~a ,ko~r\~~1111 !l4\i:P.nQsten
23471: ··muut4N&iseaW.. Liitteet LV,a2. s. 1~3. L. Työntekijät: - Ks. Vuosil(}ma.
23472: Vv:aan 142.
23473: -.E\1. R()injlen y.w. toiv ... al. n;o -19 en~lllmäi
23474: , sen 1 vea;wu~ •IWillt~ellita , tU;lo- -:>ja . Qmai-
23475: 'l!uusveJ<ol~~>i~>ta. , Liitt11et . IY,aa. s. 11~. L. ·'llyöWrvaJlisuus: ,-Ed. l'runlliilan . Y• m .. toiv. al.
23476: V:v.:.Q.an ,1~2. n: 0 i n . työturvallisuuslain ulottamisesta . kos-
23477: -- Ed. Heikk.\liinJ.,Jil.: toi:v...al ..!IL:O JlO tontti- kewaan . viran ·.ja. t()inten . haltijoåta. 'Liitteet
23478: .,a.rvt)n , .mä.äriiiimi.s~&tä -):jlaat~'Q4?:kl4ntei!lltQjen X,to. s. 403. L. Työv:aan 153.
23479: omais.uut~e.t!l~~a- , L:iitteet . rv.a;~ .. s. 115.
23480: L. Vv1aan -H:l. ··lfli.JStp:öllisyys: - ; Ks. ·.Työllisyystilaune.
23481: ~. :Eld.l HfloteJI'!.äerirY.rJn. to.iv.,,al., n-:o: 35;,~!1-a.talous
23482: kiinteistön wurto-osan tai wäär.äalan .QiQlista·
23483: , }lil!n hlll!!~Ui:iidf.ln ,n~ptt~~ta er-ik•se!)n vai- "U.
23484: . ,tion Vfd'O>iuk~a- r.~iill;teet IV#-9., .s. 137. L.
23485: Urheilukentä.t: - Ks. Kunnat.
23486: Vv:aan 143.
23487: ~ Ks. Verohallitus. Verotus.
23488:
23489: TUnte:m.a.ton tavara: - Ks. Siirtoväki.
23490:
23491:
23492: - "Ks. "Edustajanvaalit. · Tasavallan
23493: Tuotantomiljardi: - Ks. Maat!J.}op,s. presidentti.
23494:
23495: 'Vaasa: - · Ks. ·A-mmattikoulut. Jakolaitos .. ·Oppi-
23496: koulut.
23497: : Typpibelldas: ·Ed .. E.~·Pusan y.m,.la.k. al. n:o 27
23498: laiksi typpit·ehtaa.n peru:sta.:tn.isesta. Liitteet iiVakuutus: - .:Ks. ..\Maatalous.
23499: Iv.,21. s. 96. L.·.Vv:aan,.jouka·,tu.loee pyy.tä.ä
23500: .JValtJA>n.,~:. -·iKs .. Komiteat.
23501: '•Mtv~n l&usunto. 1il8.
23502: -• Ed. Sorwuaen' y.. m. toiv. al .. n-:o 54, ,typpi-
23503: tiehiaan rakenta.misesta: .Ouluj~kilall.ksoon, Liit- vV~n., :vellr.asi:t;e:Dlll.Ulliset:. ,----· Ks. ~nhaukinta
23504: .Ja,Jd.
23505: teet IV,68. s. 165. L. Vv:aan, jonka tulee
23506: pyytää Mtv:n lausunto 145.
23507:
23508: . ',ryttökoijlut: - R:s. OppikQulut. .;v~~t: lj:,d. ;Bo-r~nQ,man y.m. ,toiv,al. n:o
23509: 74 ,t~t;kj,~lJ.ksen tqPP.-i~H,mis~J~ta ,vM.W-qste~ ase-
23510: . Ty~: .Ed. Vitolai&eu y. nt. ol.ak., al. n,:o 47 w.asta ja h'll~llosta. iHiitt·eet YI,16. s.. 215. L.
23511: maatalouden .työaikalaiksi. Liitt~et . X,3. s. Tv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n ]11-usunto
23512: 388 •. L. Työv~aan, jo:nka on pyyde~tä,vä Mtv:n 146.
23513: lausunto 139. - K·s .. Kunnallisverotus.
23514:
23515: 3
23516: 18 Asialuettelo 1949.
23517:
23518: Vaskojoki: - Ks. Vesitiet. vähentämään verotuksessa opiskelusta aiheu-
23519: tuvat kustannukset. Liitteet IV,51. s. 141. L.
23520: Velkaaitoumukset: - Ks. Maahankintalaki. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto
23521: 143.
23522: Verikoe: - Ks. Avioliitto. - Ed. HonkaJan y. m. toiv. al. n:o 38 vanhem-
23523: pien oikeuttaruisosta vähentämään 21 vuotta
23524: Verohallitus: Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o 9 noor·empien lasten opiskelusta heille aiheutu·
23525: toimenpiteistä v·erohallituksen perustamiseksi. vat elatus- ja opintokustannukset verotetta·
23526: Liitteet IV,23. s. 100. L. Vv:aan 141. vasta tulostaan. Liitteet IV,52, s. 142. L.
23527: Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltvm lau·
23528: sunto 143.
23529: Verotus: Ed. Suntelan y. m. toiv. al. n:o 10
23530: - Ed. östensonin y. m. toiv. al. n:o 39 esityk·
23531: verotusta varten tapahtuvan luokituksen yh-
23532: sen antamisesta sellaisesta muutoksesta vero·
23533: tenäistämisestä. Liitteet IV,24. s. 101. L.
23534: lakeihin, että opintovelkojen lyhennykset soo.-
23535: Vv:oo.n, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto
23536: •taisiin vähentää tuloista. Liitteet IV,53. s.
23537: 142.
23538: 144 ja 145. L. Vv:oo.n, jon:ka tulee pyytää
23539: - Ed. Sarjalan y.m. toiv. al. n:o H toimen·
23540: Ltv:n lausunto 144.
23541: piteistä verotuamenetelmien uudistamiseksi.
23542: - Jlld. Hakall!ln y. m. toiv. ~~;1, n:o 40 perheen·
23543: Liitteet IV,211. s. 103. L. Vv:aan 142.
23544: huoltajan oikeu:ttamisesta v&hentämään vero-
23545: - Ed. Aittoniemen y. m. toiv. al. n:o 12 toi-
23546: tettavasta tulostaan kotiapulaisen palkka.
23547: menpiteistä maatalouden veroperusteiden tar·
23548: Liitteet IV,54. s. i146. r:.. Vv:aan, jonka tu-
23549: kistamiseksi. Lii:tteet IV,26. s. 104. L, Vv:aan
23550: lee pyytää Ltv:n Jausunto 144.
23551: 1~.
23552: - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 42 seura-
23553: -Ed. H. Simosen y.m. toiv.al. n:o 26 toimen·
23554: kunna'll verojen ennakkoperinnästä muiden
23555: piteistä. metsäverotuksen uudistamisekai. Liit-
23556: verojen yhteydessä. Lii:tteet IV,56, s. 148. L.
23557: teet IV,4o. s. 122. L. v.v:aan 143.
23558: Vv:aan, jo'llka tulee pyytää Ltv:n lausunto
23559: - Ed. Mitkisen y. m. toiv. al. n:o 29 eräiden 144.
23560: v·eronhuojennru.sten ulottamisesta koskemaan ~ LKs. Kirkollisvero. Liikevaihtovero. Omaisuu-
23561: osakkeiden QIDi'Stajia. Liitteet IV,43. s. 127. denluovutusvero. Perintövero. Tulo- ja omai-
23562: L. Vv:aan 143. suusvero. Verohallitus.
23563: - Ed. öhmanin toiv. al. n:o 30 verohelpotuksien
23564: myöntämisestä osakkeisiin sijoitetuille va-
23565: Vesijohdot: - Ks. Maatalous.
23566: roilla. Liitteet IV,44. s. 129 ja 130. L. Vv:aan
23567: 143. Vesioikeus: Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o
23568: -Ed. Pohjalan y.m. toiv. al. n:o 31 elitkkeen-
23569: 75 esityksen antamisesta uudesta vesioikeus-
23570: nauttijain verotuksen lie.ventämisestä. Liit-
23571: lainsäädännöstä. Liitteet VII,7. a. 233 ja 234.
23572: teet IV,45. s. 1•31. L. Vv:aan 143.
23573: L. Ltv:aan 146.
23574: -Ed. Vi.herheimon y.m. toiv. al. n:o 32 ka.k·
23575: sinkertaisen verotu'ksen poistamisesta. Liit-
23576: Vesitiet: Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 2·57
23577: teet IV,46. s. 1a2. L. Vv:aan 143.
23578: Vaskojoen perkaamisesta venekulkukelpoiseksi
23579: ~Ed. L111ppi-8eppitlän y.m. toiv. al. n:o 33
23580: linarin-Angelin väliLlä. Liitteet XII,70. s.
23581: asunto-osakeyhtiöiden ja niihin verrattavien
23582: 51J2. L. Kulkv:aan 158.
23583: kiinteistöy'htiöiden sekä asunto-osuuskuntien
23584: -Ed. österholmin y.m. toiv. al. n:o 259 toi-
23585: n. s. ;kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta.
23586: menpiteistä höyrylaivaliikenteen ylläpitiimi-
23587: Liitteet IV,47. s. 134. L. Y.v:aan 143,
23588: seksi saaristossa Helsingin itä- ja länsipuo·
23589: - Ed. PahjaJan y. m. toiv. al. n:o 34 eräiden
23590: lella. Liitteet XII,72. s. 514 ja 516. L.
23591: veronhuojennusten ulottamisesta koskemaan
23592: Kulkv: aan 158.
23593: kuntien sosiaalisiin tarkoituksiin käytettyjä
23594: huoneistoja. Liitteet IV,48. s. 136. L. Vv:aan, V1lja: - Ks. Moo.talous.
23595: jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 143.
23596: - Ed. Niemisen y. m. toiv. al. n:o 36 nuorten Virkamiehet: Ed. Hongan y ..m. lak. 1111. n:o 24
23597: henkilöiden vapauttamisesta tuloverosta palk- laiksi valtion viran tai toimen haJ.tijain
23598: ·katulojen osalta. Liitteet IV,50. s. 139. L. palkkauksesta ·annetun lain muuttamisesta.
23599: Vv:aan 143. Liitteet IV,1s. s. 90. L. Vv:aan 137.
23600: - Ed. Nevalaisen y ..m. toiv. al. n:o 37 ansio- - Ed. Lappi...Seppälän y. m. toiv. al. n:o 46 val·
23601: työnsä ohella opiskelevain oikeuttamisesta tion viran tai toimen haltijain asuntokysy·
23602: Asialuettelo 1949. 19
23603:
23604: myksen järjestämisestä. Liitteet IV,so. s. Väkijuomat: - Ks. Alkoholi.
23605: 154. L. Vv:aan 144.
23606: - Ks. Henkinen työ. Työturvallis'wul!. Väkilannoitteet: - Ks. Typpitehdas.
23607:
23608: Vuoda.t: - Ks. Säännöstely. Väkivalta: - Ks. Lapset.
23609:
23610: Vuokra-alueet: Ed. Köllin y. m. lak. al. n: o 33 Väliaikainen kalastusoikeus: - Ks. Kalastus.
23611: laiksi tiheissä asumusryhmissä olevien vuo~ra
23612: alueiden lunastamisesta annetun lain muutta-
23613: misesta. Liitteet VII,5. s. 229. L. Ltv: aan 138. Y.
23614: - Ed. Köllin y. m. lak. al. n:o 44 laiksi maan-
23615: Yhteiskoulut: Ks. Oppik<mlut.
23616: vuokramaksun uudelleen määräämisestä eräissä
23617: tapauksissa. Liitteet IX,7. s, 310. L. Mtv:aan
23618: Yhteismetsät: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
23619: 139.
23620: - Ed. Väyrysen y. m. toiv. al. n:o 85 eräiden
23621: Yksinäiset henkilöt: - Ks. Tulo- ja omaisuus-
23622: tiheissä asumusryhmissä olevain vuokramies-
23623: vero.
23624: ten oikeuttamisesta uudistamaan lunastamis-
23625: vaatimuksensa. Liitteet VII,17. s. 244. L.
23626: Yliopisto: Ed.E.Kilven y.m. toiv.al. n:o 90 Hel-
23627: Ltv:aan 147.
23628: singin yliopiston opettajien ja opetustehtäviä
23629: - Ed. Rantalan y. m. toiv. al. n:o 134 vuokra-
23630: hoitavien virkamiesten toimeentulomruhdolli-
23631: sopimuksen rekisteröimisen ulottamisesta maa-
23632: suuksien turvaamisesta. Liitteet VIII,4. s.
23633: seudulla koskemaan kaikki maanvuokrasopi-
23634: ·260. L. Siv:aan 147.
23635: muksia. Liitteet IX,24, s. 334. L. Mtv:aan
23636: -Ed. Ryömän y.m. toiv. al. n:o 91 sosialistisen
23637: 150.
23638: taloustieteen opetuksen aika81nsaamisesta
23639: maamme korkeakouluissa. Liitteet VIII,5. s.
23640: Vuosiloma: Ed. Prunnilan y. m. lak. al. n:o 48 1261. L. Siv:aan 147.
23641: laiksi työntekijäin vuosilomalain muuttami- - Ed. Leikolan toiv. al. n:o 92 lisäyksestä
23642: sesta. Liitteet X,4. s. 393. L. Työv: aan 139. vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon ylioppilai-
23643: den opintolainarahaston lainauskoron alenta-
23644: Vyöhykejako: - Ks. Maatwlous. miseksi. Liitteet VIII,s. s. 263. L. Siv:aan
23645: 147.
23646: Väestöluettelot: Ed. Lappi -<Seppälän y. m. toiv. - Ed. Torven y. m. toiv. al. n:o 183 määrä-
23647: al. n:o 87 kirkosta eronneiden väestöluettelon rahasta Helsingin Yliopiston Ylioppilaskun-
23648: pidon aiheuttamien kustannusten siirtämisestä nalle ylioppilasasuntoloiden rakentamista var-
23649: heidän itsensä kannettaviksi, Liitteet VII,t9. ten. Liitteet X,2o. s. 418. L. Työv:aan, jonka
23650: s. 246. L. Ltv:aan 147. on pyydettävä Siv:n lausunto 11m.
23651:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025