<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
92 Käyttäjää paikalla!
0.0084900856018066
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949 1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1949_III | ASK_1949_IV_V | ASK_1949_I_II | HAK_1949 | Liite_1949_I_XII_A | Liite_1949_I_XII_B | PTK_1949_I | PTK_1949_II | PTK_1949_III | PTK_1949_IV |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1949
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1949
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13: B. Varsinaisen aloiteajan jälkeen jätetyt rahaasia- ja laki-
14: aloitteet.
15:
16: SISÄLLYSLUETTELO
17:
18:
19: IV. Valtiovarainvaliokunta.
20: B. Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat Siv.
21: määrärahojen osoittamista taloudellisiin, eräille valtion palveluksessa oleville hen-
22: sivistyksellisiin, sosiaalisiin y. m. tarkoi- kilöillle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • 535
23: tuksiin. 88. Aattela y. m., rah. al. N:o 16: Määrära-
24: Siv. han osoittamisesta pukuavustuksen mak-
25: 80. 1'uurna y, m.,
26: ral1. al. N:o 8: Määrärahan samiseksi eräiNe rautatieJäisille . . • . . . 53 7
27: osoittamisesta valtion viran ja toimen 89. P. Leskinen y. m., rah. al. N:o 17: Mää-
28: haltijain virkapukuavustusten korotta- rärahan osoittamisesta lisäpalkkioiden
29: mista ja uudelleen järjestelyä varten . . 525 suorittamista val"ten vankeinhoitolaitok-
30: 81. Karvikko y. m., rah, al. N:o 9: Määrära- sen viran ja toimen haitijoille . . . . . . . . 538
31: han osoittamisesta henkisen työn· teki- 90. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 18: Määrä-
32: jäin taloudellista ja sosiaalista asemaa rahan osoittamisesta lisäpalkkion suorit-
33: selvittävän tutkimuksen toimeenpane- tamiseksi vankeinhoitolaitoksen viran tai
34: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52·7 toimen haitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
35: 82. P. Leskinen y. m., rah. al. N:o 10: Koro- 91. P. Leskinen y. m., rah. al. N:o 19: Mää-
36: tetun määrärahan osoittamisesta viran- rärahan osoittamisesta pukuavustuksiksi
37: toimitusrahojen maksamiseksi rautatei- eräille valtionrautateiden toimenhaHija-
38: den vaunu- ja vaihdemiehistölle sekä ryhmille . . . • . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 541
39: ratavartijoille .•..................... 528 92. Pakkamen y. m., rah. al. N:o 20: Määrä-
40: 83. Borg-Sundman y. m., rah. al. N:o 11: railan osoittamisesta maatalousasiamie-
41: Määrärahan osoittamisesta korkeimman hen viran perustamiseksi Washingtoniin 542
42: oikeuden kirjaajan palkkauksen korot- 93. Berner y. m., rah. al. N:o 21: Määrära-
43: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530 han osoittamisesta kahden tarkastajan
44: 84. Borg-Sundman y.1n., rah. al. N:o 12: toimen perustamiseksi ammattimaista
45: Määrärahan osoittamisesta korkeimman kuorma- ja autoliikennettä varten . . . . 54;)
46: hallinto-oikeuden kirjaajan palkkaulm•n
47: 94. Berner y. m., rah. al. N:o 22: Määrära-
48: korottamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
49: han oso1ttamisesta valtionrautateiden kir-
50: 85. Ahmavaara y. m., rah. al. N:o 13: Mää-
51: janpitäjien palkkauksen korottamista var-
52: rärahan osoittamisesta ylimääräisen jaos-
53: ten .................................. 546
54: ton perustamiseksi korkeimpaan hallinto-
55: oikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532 95. Karjalainen y. m., rah. al. N:o 23: Mää-
56: 86. P. Leskinen y. m., rah. al. N:o 14: Mää- rärahan osoittamisesta asuintalon ra-
57: rärahan osoittamisesta n. s. yöral1an mak- kentamiseksi Mikkelin lääninvankilan
58: samisen yleistämiseksi valrtion viran tai virkailijoita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548
59: toimen haWjoiiLle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534 96. Seppä-Ui y. m., rah. al. N:o 24: Määrära-
60: 87. Aattela y. m., rah. al. N:o 15: Määrära- han osoittamisesta Hämeenlinnan uuden
61: han osoittamisesta yörahan maksamiseksi naisvankilan perustamista varten . . . . . . .. 549
62: IV Sisäl!J.ysluattelo 194:9.
63:
64:
65: Siv. Siv.
66: 97. Kleem.ola y. m.., rah. al. N:o 25: Määrä- gående anvisande av förhöjt anslag till
67: rahan osoittamisesta maanviljelysinsi- understöd och lån för förbättrande av
68: nöörien palkkaamiseksi Kokkolan ja bostadsförhållandena på landsbygden . . 565
69: Oulun maanviljelysinsinööripiireihin • . 550 111. Wickman y. m., rah. al. N:o 39: Korote-
70: 98. Ahmavaara y. m., rah. al. N:o 26: Määrä- tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
71: r:lihan osoittamisesta ·korvauksen myön- siksi ja lainoiksi maaseudun asunto-olo-
72: tämiseksi vapauden menetyksestä eräissä jen parantamisek.si .•••..•...•.•..... 566
73: tapauksissa . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . • . 551 U2. Ahmavaara y. m., rah. al N:o 4:0: Mää-
74: 99. Vennamo y. m.., rah. al. N:o 27: Määrä- rärahan osoittamisesta kahden käräjäta-
75: rahan osoittamisesta lainoiksi maaseudun lon rakentamiseksi maan poojoisosissa si-
76: viljelmille sähkövirran hankkimista var- jaitsevia tuomiokuntia varten ...••.•.•. 567
77: ten ...•.....•.•.•...............•.•• 552 113. P. Leskinen y. m., rah. al. N:o 41: Koro-
78: 100. Palovesi y. m.., rah. al. N:o 28: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta rauta-
79: rahan osoittamisesta maaseudun sähköis- tielaitoksen asuntotuotantoa varten • . 568
80: tämisen tukemiseksi . . . . . . . . . . • • . . . . . . 553 114. Lahtela y. m., rah. al. N:o 42: Määrä-
81: 101. M. Leskinen y. m., rah. al. N:o 29: Mää- rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen hä-
82: rärahan osoittamisesta lainoiksi pienvil- vitetyn alueen maaseudun jälleenrakenta-
83: jelijätall.ouksien sähköistämistä varten • . 555 mista varten • . • . • • . • . • . • . . . . . . . • . • . • . 569
84: 102. Koskinen y. m., rah. al. N:o 30: Määrä- 115. E. Koivisto y. m.,
85: rah. al N:o 4:3: Mää-
86: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai- rärahan osoittamisesta isojaon toimeen-
87: noiksi maaseudun vähävaraisilla sähköis- panosta Enontekiön kunnan tilaNisille ai-
88: täruiskustannuksiin . . . . . • . . . . . • • • . • . • . 556 heutuvien kustannusten suorittamiseksi . . 570
89: 103. Saari y. m.., rah. al. N:o 31: Määrärahan 116. Tauriainen y. m., rah. al. N:o 4:4: Koro-
90: osoittamisesta !ainoiksi Pohjois-Suomen tetyn määrärahan osoi:ttamisesta rahti-
91: vaikeuksiin joutuneille kunnille ja sähkö- avustuksiin .....••.•........•.....•• 571
92: osuuskunnille kuntien sähköistämistöiden 117. Mäkinen, rah. al. N:o 45: Määrärahan
93: tukemiseksi ......... ,,, .......•....•.. 557 osoittamisesta toimitalon aikaansaami-
94: 104. Tainio y. m., rah. al N:o 32: Määrära- seksi Geologiselle tutkimuslaitok.seNe • • 572
95: han osoittamisesta Taivalkosken sähkö- 118. Mäkilnen, rah. al. N:o 46: Määrärahan
96: voimalaitoksen rakennustöiden a~oitta- osoittamisesta aeroprospektoinnin val-
97: mista varten . . . • . • • • • . . • . . • • • . • • . • • . 558 mistelukustannuksia varten .......••• 574:
98: 105. Alanleo y. m., rah. al. N:o 33: Määrära- 119. E. Koivisto y. m.,
99: rah. al. N:o 47: Mää-
100: han osoittamisesta siirtoväen tai armei- rärahan osoittamis·esta Petsamon alueelta
101: jan käytössä vahingoittuneiden toimitalo- siirtyneiden kolttalappalaisten elinmahdol-
102: jen rakennuskorjausten avustamista var- lisuuksien rturvaamiseksi . . . . . . . . . . • . • • 575
103: ten ......•..........•.•.......••..•. 559 120. Tauriainen y. m., rah. al. N:o 4:8: Mää-
104: 106. Väyrynen y. m., rah. ~~;1. N:o 34:: Määrä- rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen ja
105: rahan osoittamisesta lainaksi Rovaniemen häv~tetyn alueen kuntien veroäyrin hin-
106: kauppalalle asemakaavapakkolunastuksiin 560 nan alentamiseksi .•..........••• , ••.• 576
107: 107. Hietanen y. m., rah. al N:o 35: Määrä- 121. Salo, rah. al. N:o 4:9: Määrärahan osoit-
108: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun- tamisesta avustukseksi kunnille, joissa
109: nille ensitärkeitä rakennustöitä varten • . 561 lapsivähennykset huomattavarumin ko-
110: 108. Sm·jala y. m., rah. al. N:o 36: Korotetun rottavat kunnallisveroäyrin hintaa . . . . 577
111: määrärahan osoittamisesta maaseudun 122. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 50:
112: asunto-olojen parantamista varten . . . . . 562 Määrärahan osoittamisesta Helsingin
113: 109. Palovesi y. m., rah. al. N:o 37: Määrä- uuden lentokentän rakennustöiden jat-
114: rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun kamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 578
115: vähävaraisen vå!estön asunto-o[ojen paran- 123. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 51: Määrä-
116: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563 rahan osoittamisesta korvauksiksi vuoden
117: 110. M. Leskinen y. m., rah. al. N:o 38: Mää- 1918 kansalaissotaan punaisella puolella
118: rärahan osoittamisesta lainoiksi maaseu- osallistuneille ja siitä vahinkoja kärsi-
119: dun yleishyödyllistä rakennustoimintaa mään joutuneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580
120: val'!ten ............................... 564 124. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 52: Määrä-
121: 111. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 39: An- rahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai-
122: SiBäJ[ysluettelo 1949. V
123:
124: Siv. Siv.
125: noiksi maalaiskunnille kunnallissairaaloi- 137. Rytinki y. m., rah. al. N:o 65: Määrära-
126: den rakentamista valiten •••.••••.•••.. 581 han osoittamisesta autojen hankkimi-
127: 125. Pohjala y. m., rah. al. N:o 53i Määrä- seksi sairaaloille sairaskuljetuksia var-
128: rahan osoittamisesta Porin Dia:konissalai- ten .............•.•....•............ 596
129: toksen rakennustöiden loppuun saatta- 138. Salo, rah. al. N:o 66: Määrärahan osoit-
130: mista varten ••.•.•...•......•..••.•. 583 tamisesta Ristijärven sairaalan lopputöi-
131: 126. J. Wirtanen y. m., rah. al. N:o 54: Koro- den suorittamista varten . . . . . • . • . . . • • 597
132: <1il' tetun määrärahan osoittamisesta Musta- 139. Pesonen y. m., rah. al. N:o 67: Määrä-
133: saaren sairaalan henkilökunnan asuntolan rahan osoittamisesta siviilituberkuloot-
134: rakentamista val'ten ....•.•.......••.• 584 tisten ammattikoulutusta varten ...••• 598
135: 127. Ahmavaara y. m., rah. al. N:o 55: Mää- 140. Leikola y. m., rah. al. N:o 68: Määrära-
136: rärahan osoittamisesta Ouilun lääninsai- han osoittamisesta varattomien aUergi-
137: raalan naistauti- ja synnytysosastolle sia tauteja sairastavien henkilöiden
138: perustettavaa apulaislääkärin palkkio- hoitamiseksi Allergiasäätiön allergiaaai-
139: tointa varten . • . • • • • . . . • . • . . . . • • . . . . 585 raalassa . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . • • • . • • 599
140: 128. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 56: Mää- 141. Pesonen y. ·m., rah. al. N:o 69: Määrä-
141: rärahan osoittamisesta lainaksi Oulun rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
142: Diakonisaakodille sisar- ja oppilasasunto- r. y:lJe tuberkuloottisten toipilaaopiston
143: lan rakentamista varten .•...••••••.. 586 perustamista varten • . . . • . . . . . . . . • • • . . 600
144: 129. Pohjala y. m., rah. al. N:o 57: Määrära- 142. Stenberg y. m., rah. al. N:o 70: Määrä-
145: han osoittamisesta korotuksen ulkopuo- rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
146: lel'le jääneiden sairaanhoitajatoimien r. y:lle vähävaraisten vajaatyökykyisten
147: saattamiseksi oikeaan suhteeseen muista tubellkuloottisten avustamiseksi •••.•. 602
148: vastaavanlaisista toimista maksetta vaan 143. Pesonen y. m., rah. !ll1. N:o 71: Määrä-
149: palkkaukseen .......••.••.......•.... 587 raihan osoittamisesta a vustuksiksi eräille
150: 130. Virkk• y. m., rah. al. N:o 58: Määrära- sairausinvaliide~lle • • . . . . . . . . . . . . . • • • . 603
151: han osoittamisesta avustukseksi Diako- 144. Kauhanen y. m., rah. al. N:o 72: Korote-
152: nisaalaitos Beetelin sairaalan rakennus- tun määrärahan osoittamisesta siviili-
153: töiden loppuun saattamis,ta varten ..•• 588 sokeain avustusten korottamista varten 604
154: 131. Nilulckanen y. m., rah. al. N:o 59: Määrä- 145. Leikola, rah. al. N:o 73: Määrärahan
155: rahan osoittamisesta Etelä-Saimaan \kes- osoittamisesta Helsingin yliopiston kah-
156: kussairaalan rakentamista valiten •••. 589 den kiinteän ylimääräisen professorin-
157: 132. P. Leskinen y. m., rah. aJ.. N:o 60: Mää- viran korottamiseksi yhdellä palkkaluo-
158: rärahan osoittamisesta keskussairaalan ·kalla ..•...•.•.••.................... 605
159: rakennustöiden aloittamiseksi Lappeen- 146. Leikola, rah. al. N:o 74: Määrärahan
160: rannassa ..•......•..•.•••.•.••...•.. 590 osoittamisesta farmakopeatoimikunnan
161: 133. Hamara y. m., rah. al. N:o 61: Korote- menoja varten . . • . . • • . . . . . . . . . . . . . . . 606
162: tun määrärahan osoittamisesta Savon- 147. S.·K. Kilpi y. m., rah. al. N:o 75: Mää-
163: linnan keskussairaalan rakentamista rärahan osoittamisesta Helsingin yli-
164: varten •.....•..................•..•. 591 opiston dosenttistipendejä varten ..•... ö07
165: 148. Ryömä y. m., rah. al. N:o 76: Määrära-
166: 134. Meriläinen y. m., rah. al. N:o 62: Mää- han osoittamisesta lainan antamiseksi
167: rärahan osoittamisesta Kainuun keskus- Helsingin yliopiston ylioppilaskunna!lle
168: sairaalan rakentamista valiten Kajaa- ylioppilasasuntolain rakentamista varten 608
169: niin 592 149. Paasio y. m., rah. al. N:o 77: Korotetun
170: 135. Pohjala y. m., rah. al. N:o 63: Määrära- määrärahan osoittamisesta Turun yli-
171: han osoittamisesta apulaislääninlääkä- opiston lääketieteellisen ,tiedekunnan
172: rien palkkaamiseksi Turun ja Porin sekä ylläpitämiseksi . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 600
173: Vaasan lääneihin . . . . • • • . . . . . • . • . . . • . . 593 150. Paasio y. m., rah. al. N:o 78: Määrära-
174: 136. Aattela, rah. al. N:o 64>: Korotetun mää- han osoittamisesta Turun yliopiston lää-
175: rärahan osoittamisesta valtion osuuden ketieteellisen tiedekunnan lääketieteen
176: suorittamiseksi yksityisten perustamien kandidaattitutkintoa varten tarvittavan
177: alkoholistihuoltoloiden perustamiskustan- 'laboratoriorakennuksen piirustusten ja
178: nuksista . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 594 rakennussuunnitelman laatimista varten 612
179: VI Sisälllyslu~lo 1949.
180:
181: Siv. Siv.
182: 151. K'lilovaara y. m., rah. al. N:o 79: Koro- siksi yksityisoppikoulujen kou:lutalojen
183: tetun määrärahan osoittamisesta 'rurun rakentamista var·ten . . . . . . . . • . . . . . • • • • 628
184: yliopiston lääketieteellisen tiediekunnan 163. Sau)ckonen y. m., rah. al. N:o 91: Määrä-
185: laboratoriorakennuksen rake:nJtamista var- rahan osoittamisesta lainoiksi yksi·tyisten
186: .ten .................................. 613 oppikoulujen koulutalojen rakentamista
187: 15~. öhmam y. m., rah. al. N:o 80: Määrä- varten .......•.•..................... 629
188: rahan osoittamisesta [ainaksi Domus Aca- 164. Leikola y. m., rah. al. N:o 92: Määrä-
189: demican II rakennusvaiheen toteuttamista rahan osoittamisesta koulun aikaansaami- •
190: varten ............................... 614 seksi oppivelvollisuusiässä olevia huono-
191: 153. öhman m. fl., fin. mot. N:o 81: Angående kuuloisia lapsia varten . . . . . . . . . . . . • . . . 630
192: anvisande av anslag för utgivande av ett 165. Rantamaa, rah. al. N:o 93: Määrärahan
193: lån ät studentkåren vid Åbo Akademi för osoittamisesta voimistelun, urheilun ja
194: uppförande av dess studenthem 616 terveysopin vanhemman lehtorin virkojen
195: 153. öhman y. m., rah. al. N:o 81: Määrära- perustamiseksi Helsingin ja Turun suo-
196: han osoiJttamisesta lainaksi Turun Akate- malaisiin ·lyseoihin . . . . . . . . . . . . . • . . • • • . 631
197: mian ylioppilaskunnalle sen yHoppilasko- 166. Saukkonen y. m., rah. al. N:o 94: Määrä-
198: din rakentamista val"ten . . . . . . . . . . . . . . 617 rahan osoittamises·ta eräiden opettajain
199: 154. Meinander m. fl., fin. mot. N:o 82: An- luokan ulkopuolella suoritettavasta työstä
200: gående anvisande av anslag för finansie- laskettavan palkkion perusteiden muutta-
201: ring av Svenska handelshögskolans ny- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 633
202: bygge ............................... 618 167. Miett1men y. m., rah. al. N:o 95: Määrä·
203: 154. Meinander y. m., rak. al. N:o 82: Mää- rahan osoittamisesta Lapin kansanopiston
204: rärahan osoittamisesta Ruotsalaisen kaup- päärakennuksen rak.ennustöiden aloittami-
205: pakorkeakoulun uudisrakennuksen rahoit- seen •............................•.. 634
206: tamista varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 619 168. Miettunen y. m., rah. al. N:o 96: Määrä-
207: 135. Riikonen y. m., rah. all. N:o 83: Määrä- rahan osoittamisesta lainaksi Ylitornion
208: rahan osoittamisesta Itä-Suomen seminaa· kansanopiston oppilasasuntolan rakennus-
209: rin rakennustöiden jatkamista varten työn rahoittamista varten . . . . . . . . . . . . 635
210: Joensuun kaupungissa ................ 620 169. Kullberg m. fl., fin. mot. N:o 97: Angå-
211: 156. Lahtela y. m., rah. al. N:o 84: Määrä- ende anvisande av anslag för uppförande
212: rahan osoittamisesta seminaarin perus- av ett skolhus för överby skola för lands-
213: .tamiseksi Kemijärven kuntaan . . . • . . 621 bygdens yrken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 636
214: 157. Ryömä y. m., rah. al. N:o 85: M"åärära- 169. Kullberg y. m., mh. al. N:o 97: Määrä-
215: han osoirfltamisesta korvaukseksi metsän- rahan osoittamisesta koulurakennuksen
216: hoidon opiskelijoille heidän harjoittelu- rakentamiseksi överby skola för lands-
217: työstään . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 622 bygdens yrken nimis.elle koululle ..•..• 637
218: 158. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 86: Mää- 170. Brommels m. fl., fin. mot. N:o 98: An-
219: rärahan osoit,tamisesta kansakoulun- gående anvisande av anslag för inrät-
220: opettajaseminaarin perustamiseksi Sa- tande av en sjunde klass 'l<id Vasa svenska
221: vonlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 flickskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 638
222: 170. Brommels y. m., rah. al. N:o 98: Määrä-
223: 159. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 87: Mää-
224: rahan osoilttamisesta seitsemännen luokan
225: rärahan osoittamisesta ylimääräisen kans-
226: perustamiseksi Vaasan ruotsalaiseen tyttö-
227: lia-apulaisen toimen perustamista vart~m
228: kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . 639
229: eräisiin seminaareihin . . . . . . . . . . . . . . . . 624
230: 171. Kleemola y. m., rah. al. N:o 99: Määrä-
231: 160. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 88: Koro- rahan osoittamisesta koulutalon rakenta-
232: tetun määrärahan osoittamisesta semi- miseksi Kokkolan yhteislyseolle . . . . • • • . 640
233: naarin harjoituskoulunopettajien palk-
234: kauksen korottamiseksi . . • . . . • . . . . . . . 625
235: 172·. HetemäJci y. m.,
236: rah. al. N:o 100: Määrä·
237: rahan osoittamisesta opetuskeiJttiön raken-
238: 161. J. Wi1·tanen y. m., rah. al. N:o 89: Mää- tamiseksi J yväsqlän Yhteislyseolle • • • • 642
239: rärahan osoittamisesta oppikoulujen tun- 173. Söderhjelm m. fl., fin. mot. N:o 101: An·
240: tiopelbtajien palkkojen korottamiseksi . . 627 gående anvisande av anslag för utgivan-
241: 162. Saukkonen y. m., rah. al. N:o 90: Määrä- de av ett byggnadslån åt Munksnäs
242: rahan osoittamisesta rakennusavustuk- Svenska Samskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643
243: Sisälllysluati!:elo 1949. V1I
244:
245: Siv. Siv.
246: 173. Söderhjelm y, m., rah. rul. N:o 101: Mää- 187. Rönkkö y. m., rah. al. N:o 115: Määrä-
247: rärahan oso1ttamisesta rakennuslainaksi rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
248: Munkkiniemen Ruotsalaiselle yhteiskou- naksi Kiuruveden naiskotiteollisuuskou-
249: lulle ....•............... , ........ , . . 645 Iun koulUJtalon rakennusvelkojen maksa-
250: 174. Kin'WUnen y. m., rah. al. N:o 102: Määrä- mista varten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 662
251: rahan osoittamisesta Pieksämäen yhteis- 188. Suntela y. m., rah. al. N:o 116: Määrä·
252: koulun ottamise,ksi valtion haltuun . . . . 647 rahan osoittamisesta Itä-Hämeen Martta-
253: 175. Ritik<men y. m., rah. al. N:o 103: Määrä- piiriliiton talouskoulun perustamiakustan-
254: rahan osoittamisesta Lieksan yhteiskou- nuksiin . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
255: lnn ottamiseksi valtcion haLtuun . , . , , . . . 648 189. Suntela y. m., rah. al. N:o 117: Määrä-
256: 176. Saukkonen y. m., rah. al. N:o 104: Mää- rahan osoittamisesta Itä-Hämeen Martta-
257: rärahan osoittamisesta kuuromykkäin- piiriliiton ltalouskouilun palkkaus- ja yllä-
258: ja sokeainkoulujen tarkastajan ja johta- pitomenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664
259: jien palkkauksen korottamista varten 650 190. Saalasti y. m., rah. al. N:o 118: Määrä-
260: 177. Kulovoora y. m., rah. al. N:o 105: Mää- rahan osoittamisesta Raahessa ,toimivan
261: rärahan osoittamisesta kuuromykkien Lybeckerin naiskäsityökoulun toiminnan
262: maatalouskoulnn oppilasasuntolan ja opet- jatkamiseksi ..•... , .......•. , , , .... , . 665
263: tajien asuntorakennuksen rakentamista 191. Kaukamaa y. m., rah. al, N:o 119: Mää-
264: varten , •••••...................... , .. 651 rärahan osoittamisesta avustukseksi Porin
265: 178. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 106: Mää- talouskoululle ..... , . . • . • • . . • . . • . . . . . • 666
266: rärahan osoittamisesta Turun kuuro- 192. Murtomaa y. m., rah. al. N:o 120: Mää-
267: mykkäin ammattikoulun rakennustöitä rärahan osoittamisesta koulurakennuksen
268: varten ...•.................... , ..... 652 rakentamiseksi Tyrvään mieskotiteolli-
269: 179. Honkala y. m., rah. al. N:o 107: Koro- suuskoululle .•.......•....... , . . . . • . . 667
270: tetun määrärahan osoittamisesta koti- 193. Mitikki y. m., rah. al. N:o 121: Korote-
271: teollisuuden kurssi- ja neuvontatoiminnan tun määrärahan osoittamisesta 1isäavus-
272: edistämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 653 :tuksiksi rajaseutukunnille kansakouluhuo-
273: 180. Hamara y. m., rah. al. N:o 108: Määrä- neistojen hankkimiseksi ......•.•.. , . . 668
274: rahan osoi!ttamisesta maataloushallituk- 194. Salo y. m., rah. al. N:o 122: Määrärahan
275: sen kotitalous- ja kotiteollisuusosastojen osoittamisesta kotitalouskoulun perusta-
276: osastopäällikköjen palkkauksen korotta- mista varten Suomussalmelle . . • . . . • . . . 669
277: miseen •....................••. , ..••. 654 195. östenson m. fl., fin. mot. N:o 123: An-
278: 181. Koivulahti-Lehto y. m., rah. al. N:o 109: gående anvisande av anslag för orgamse-
279: Korotetun määrärahan osoittamisesta ko- rande av yrkesvägledning ..•.........•. 670
280: titalouden rationaliaoimistyön tutkimuk- 195. östenson y. m., rah. al. N:o 123: Määrä-
281: sia va11ten Työtehoseuran kotitalousosas- rahan osoiJttamisesta ammatinvalinnan
282: tolle .••.....•••..................... 655 ohjaamisen järjestämiseksi ..•.•....... 671
283: 182. Lampinen y. m., rah. al. N:o 110: Määrä- 196. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 124: M"åä·
284: rahan osoittamisesta Valtion mieskoti- rärahan osoittamisesta tutkimus- ja Ope-
285: teollisuusopiston talon rakentamiseksi tuspesuJan perustamista varten ....... , 672
286: Lahden kaupunkiin ................ , . 657 197. Hiilelä y. m., rah. al N:o 125: Määrä-
287: 183. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 111: Mää- rahan osoittamisesta käsityönopettajan ja
288: rärahan osoittamisesta kotitalousneuvo- talousopettajan palkkaamiseksi Aitoon
289: j1en kouluttamista varten kansakoulujen kotitalouskeskikouluun ........•....... 674
290: kotitalousopelttajiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658 198. Nuorsaari, y. m., rah. al. N:o 126: Koro·
291: 184. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 112: Mää- tetun määrärahan osoittamisesta raken-
292: rärahan osoittamisesta rakennuslainaksi nusavustuksiksi kunnallisille ja yksityi-
293: Savonlinnan naiskotiteollisuuskoululle .. 659 sille ammattioppilaitoksille ......•....• 676
294: 185. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 113: Mää- 199. Seppälä y. m., rah. al. N:o 127: Määrä-
295: rärahan osoittamisesta avustukseksi Kiu- rahan osoittamisesta Etelä-Hämeen kes-
296: ruveden naiskäsityökoulun kouluraken- kusa=attikouilun työpajarakennuksen
297: nusta varten .................. , . . . . . 660 rakentamista varten ...............•.• 678
298: 186. Mannila y. m., rah. rul. N:o 114: Määrä- 200. Vilhula y. m., rah. al. N:o 128: Määrä-
299: rahan osoittamisesta avustuslaina.ksi rahan osoititamisesta Keski-Suomen kes-
300: Joutsan mieskotiteollisuuskoululle .... 661 kusa=ll!ttikoulun rakennustöitä varten 679
301: VIII SiBäJilysl~o 1949.
302:
303:
304: Siv. Siv.
305: 201. P'lllllhnalaitnen y. m., rah. al. N:o 129: Mää- seksi Suomen Rauhanliitto r. y:n toimin-
306: rärahan osoittamisesta Keski-Suomen lres- nan tukemista varten .. .. .. .. .. .. .. .. 699
307: kusa=attikoulun rakennustöiden aloitta- 214. S.-K. Kilpi y. 'hlo, rah. al. N:o 142: Ko-
308: mista varten • • • . . . . . . . • • • • . . . . • . . . . . 681 rotetun määrärahan osoittamisesta H. F.
309: 202. Jern m. fl., fin. mot. N:o 130: Angående Antellin testamen ttaamien kokoelmien
310: anvisande av anslag för påbörjande av hoitoa ja Suomen Kansallismusean ko-
311: byggnadsarbetena till en kommunal- koelmien kartuttamista varten . . . . . . . • • • 700
312: statlig svenskspräkig centralyrkesskola i 215. SOIUkkonen y. m., rah. al. N:o 143: Mää-
313: Vasa ................................ 682 rärahan osoittamisesta avustuksiksi
314: 202. Jern y. m., rah. al. N:o 130: Määrärahan Suomen Puheopiston työn tukemiseksi 701
315: osoittamisesta rakennustöiden aloittamista 216. Jalas y. mo, rah. 311. N:o 144: Määrära-
316: varten kunnan ja valtion ylläpitämän han osoittamisesta Suomen Huoltotyönte-
317: ru()tsinkielisen keskusammattikoulun ai- kijäin Liitolle • . . . . . . . . . . . • . . • . . • . . . • • 702
318: kaansaamiseksi Vaasaan . . . . . • . . . . . . . . • 683 217. Meinander m. fZ., fin. mot. N:o 145: An-
319: 203. Byömä y. m., rah. al. N:o 131: Määrä- gående anvisande av förhöjt anslag som
320: rahan osoittamisesta avustuksiksi vapaille understöd ät Samfundet Folkhälsan • . . . 704
321: musiikkijärjestöille • • • . • • . • • . • . . • . • • • • 684 217. Meinander y. m., rah. al N:o 145: Koro-
322: 204. Kälcelä y. m., rah. al N ·o 132: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta Samfun-
323: rahan osoittamisesta Kotkan-Ky- det Folkhälsan nimiselle yhteisölle • . . . 706
324: min Musiikkiopiston Kannatusyhdistys 218. Salmela-Järvinen y. mo, Ah. al. N:o 146:
325: r. y:lle musiikkioppilaitoksen ylläpitämi- Koro·tetun määrärahan osoittamisesta
326: sen avustamiseksi Kotkassa ja Kymissä 685 näyttämökoulutuksen tehostamista varten 708
327: 205. Lehtokoski y. m., rah.al. N:o 133: Ko- 219. V. Turunen y. m., rah. al. N:o 147: Mää-
328: rotetun määrärahan osoittamisesta rait- rärahan osoittamisesta avustukseksi t<\lat-
329: tiustyön kannllJttamiseksi . . • . . . . . . . . . • . 686 tereille, joilla ei ole vakinaista os1:1utta
330: 206. Stenberg y. m., rah. al. N:o 134: Määrä- raha-arpajaisista kel'tyviin tuloihin . • • . 709
331: rahan osoittamisesta lastensaimien ja päi- 220. Väyrynen y. mo, rah. al. N:o 148: Mää-
332: väkotien perustamista varten • • • • • • • . • • 687 rärahan osoittamisesta Lapin Sivistys-
333: 207. S.-K. Kilpi y. m., rah: al. N:o 135: Ko- seura r. y:n .tukemiseksi ....•.•.•..••. 710
334: rotetun määrärahan osoittamisesta suo- 221. Korsbäclc m. fl., fin. mot. N:o 149: An·
335: men- ja ruotsinkielisen kirjallisuuden gående anvisande av anslag som un-
336: edistämiseksi ..••.. , . . .. .. . . .. • . . . .. . 688 derstöd åt Svenska brevinstitutet • • • . . . 711
337: 208. Tervo y. mo, rah. al. N:o 136: Korotetun 221. Korsbäck y. m., rah. al. N:o 149: Mää-
338: määrärahan osoittamisesta avustukseksi rärahan osoittamisesta avustukseksi Ruot-
339: Pohjola-Norden yhdistykselle ... o •••••• 689 salaiselle kirjeopistolle . . • • • • . • • • . • • . • . 712
340: 209. Meinander m. flo, fin. mot. N:o 137: An- 222. Brander-Wallin, rah. affi. N:o 150: Määrä-
341: gäende anvisande av förhöjt anslag för rahan osoittamisesta tutkimuksen toimit-
342: föreningen Pohjola-Norden .......... 691 tamiseksi vanhuksista ja heidän olois-
343: 209. Meinander y. m., rah. al N:o 137: Koro- taan •.•.•...•........ 0 •••••••••••••• 713
344: tetun määrärahan osoittamisesta Pohjola-
345: 223. Brandm·-Wallin yo mo, rah. al. N:o 151:
346: Norden yhdistykselle . .. . .. .. .. .. .. . . . 693
347: Korotetun määrärahan osoittamisesta
348: 210. Karvikko yo m., rah. al. N:o 138: Määrä-
349: avustuksiksi kunnallisten, seurakunnallis-
350: rahan osoittamisesta Suomi-Instituutin
351: ten ja yksityisten vanhainkotien perusta-
352: tukemiseksi . . . . • . • . . . . . • . • . • • . . . • • . . • 695
353: mista ja ylläpitämistä varten •......... 714
354: 211. Welling y.m., rah.al. N:o 139: Korote-
355: tun määrärahan osoittamisesta Suomalais- 224. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 152:
356: Amerikka:laisen Yhdistyksen toiminnan Määrärahan osoittamisesta avustusten
357: tukemiseksi • . • • • • . . . • • . • . . . • . • • . • . • . . 6·96 suorittamiseksi Ensi Koti-toimintaa var-
358: 212. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 140: ten ..•....•.........•.•..••..•.•••.. 715
359: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 225. Brander-Wallin y. m., rah. al. N:o 153:
360: Naisten Kansainvälisen Rauhan ja Va- Määrärahan osoittamisesta llainoiksi hei-
361: pauden Liiton Suomen osastolle •..•.. o •698 kossa taloudellisessa asemassa oleville
362: 213. V. Turunen y. m., rah. al. N:o 141: Koro- kunnille kunnalliskotien rakentamista var-
363: tetun määrärahan osoittamisesta avustuk- ten . 0 ••••••••••• o. 0 o. o •••••••• o ••••• 716
364: Si.säJII.ysldtclo 1949. IX
365:
366: Siv. Siv.
367: 226. Niskala y. m., rah. al. N:o 154: Määrä· siksi ja :!ainoiksi maanparannustöitä var·
368: rahan osoittamisesta Pellon vanhainko- ten ••••.•.••..••••..••••.•.••••••••. 733
369: din rakennUBtöiden loppuunsaattamiseksi 717 240. V. Eskola y. m., rah. al. N:o 168: Koro-
370: 227. Hakala y. m., rah. al. N:o 155: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta siirtona
371: rahan osoittamisesta nuorisoilmaiaun tu- asutusrahastoon . . . . • . • . • • • • . . . . . . . . • • 734
372: kemiseksi • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . 718 241. Miettunen y. m., rah. al. N:o 169: Koro·
373: 228. Miettwnen y. m., rah. al. N:o 156: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta maata-
374: rahan osoittamisesta maataloustuotteiden louskirjanpitotoiminnan avustamista var-
375: ohjaamiseksi kulutukseen • . . . . . . . . . • . . • 719 ten .......•.•••..•...•....•••.....•. 736
376: 229. Kullberg m. fl., fin. mot. N:o 157: An- 242. Aittaniemi y. m., rah. al. N:o 170: Måä·
377: gående anvisande av anslag för upp- rärahan osoittamisesta korkeinta maata-
378: förande av en internatsbyggnad vid Vås- lousopetusta varten laadittujen rakennus-
379: tankvarns lantmannaskola • . • • • • . • • • . . 720 suunnitelmien toteuttamiseksi Viikin ti-
380: 229. Kullberg y. m., rah. al. N:o 157: Mää- lalla •••••.••••....•.•....•......•.•. 737
381: rärahan osoittamisesta oppilasasuntolan 243. Ikonern, y. m., rab:. al. N:o 171: Määrä·
382: rakentamista val'lten Västankvarnin maa- rahan osoittamisesta siirtoväkeen kuulu-
383: mieskoululle • • . • . . . . . . . . . . • • • • . . . • . . . 721 ville heuki!löille myyitävien alueiden hin-
384: 230. Miettwnen y. m., rah. rul. N:o 158: Mää- nan alentamiseksi • • . • . • . . . . .. . • . .. .. • 738
385: rärahan osoittamisesta maitotaloustuotan- 244 . .Riihinen y. m., rah. al. N:o 172: Määrä-
386: non tukipalkkioiksi erityisesti Pohjois- rahan osoittamisesta halpakorkoisten lai-
387: Suomen ohran hintatakuualueella . . • • . . 722 nojen myöntämiseksi eräille vapaaehtoi-
388: 231. Joukanen y. m., rah. al. N:o 159: Määrä- sella kaupalla maa,ta hankkineille henki-
389: rahan osoittamisesta Poomarkun pitäjän löille •..•••••....•....•.....••.••••.. 740
390: Isonjärven laskemista valien • . • • • . . . 724 245• .Riihinen y. m., rah. ai. N:o 173: Määrä·
391: 232. LuUkka y. m., rah. al. N:o 160: Määrä- rahan osoittamisesta omakotirakennus:lai-
392: rahan osoittamisesta Tammelan kalahau- naiu myöntämiseksi maanhankintalain
393: tomon rakennustyön loppuunsaattami· ulkopuolelle jäärueelle siirtoväelle • • • • • • 741
394: seksi •.••••••.••..•................•• 725 246 . .Ryhtä y. m., rah. al. N:o 174: Määrära·
395: 233. LuUkka y. m., rah. al. N:o 161: Määrä· han osoittamisesta Kuusamon ja Sallan
396: rahan osoittamisesta käytettäväksi Suo· maanhankintalain toimeenpanosta johtu-
397: men Hypoteekkiyhdistyksen uudesta obli· via erinäisiä korvauksia varten ••.••.•. 742
398: gatiolainasta maatalouden tukemiseksi
399: 247. .Ryhtä y. m., rah. al. N:o 175: Määrä-
400: myönnettävien lainojen koron alentami-
401: rahan osoittamisesta aitausavustuksiksi
402: seksi •.....•••.•.•..••.••.•••.•...... 726 maanhankintalain sekä Kuusamon ja Sal-
403: 234. .Riihimäki y. m., rah. al. N:o 162: Mää- lan kunt1en maanhankintalain mukaan
404: rärahan osoittamisesta avustuksiksi pien·
405: muodostettujen ti[ojen asukkaille .•••.• 743
406: vhljelijöille tilusteiden rakentamiseen .. 727
407: 235. .Riihimäki y. m., rah. al. N:o 163: Mää- 248. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 176: Mää-
408: rärahan osoittamisesta avustuksiksi pien· rärahan osoittamisesta Kuusamon ja Sal-
409: viljelijöille Iantaloiden rakentamiseen •• 728 lan kuntien maanhankintalain toimeenpa-
410: 236. .Riihimäki y. m., rah. al. N:o 164: Määrä· nosta johtuvien erinäisten korvausten suo-
411: rahan osoittamisesta valtion osuuksien rittamista varten •.•.•.......•....•.. 744
412: merkitseiDiseksi pienviljelijäin maatalous- 249. Palovesi y. m., rah. al. N:o 177: Korote·
413: koneyhtymäin osakepääomista ••••..•... 729 tun määrärahan osoittamisesta Pienvilje-
414: 237. Kalliokoski y. m., rah. al. N:o 165: Koro· lijäin Keskusliiton valtionavuksi ..•... 745
415: tetun määrärahan osoittamisesta maata- 250. Prunnila y. m., rah. al. N:o 178: Määrä-
416: louden edistäruisjärjestöjen valtionavue· rahan osoittamisesta lainoiksi pakkohuu·
417: tuksiin •.•.••..••.••••••.•.•••...•.•• 730 tokauppauhan alaisiksi joutuneiUe pien-
418: 238. Lampinen y. m., rah. al. N:o 166: Mää· viljeliji:ii!lle ja omakotien omistajille • . . . 746
419: rärahan osoittamisesta käytettäväksi 251. H. Simonen y. m., rah. al. N:o 179: Mää-
420: maanviljavuustutkimukseen ..•••..•..•• 732 rärahan oso1ttamisesta eräiden siementar-
421: 239. Hautala y. m., rah. al. N:o 167: Korote· kastuslaitoksen tilapäisten toimien muut-
422: tun määrärahan osoittamisesta avustuk· tamiseksi ylimääräisiksi ·toimiksi ...... 747
423:
424:
425: 1
426: X SisäJilyslUiltltelo 1949.
427:
428: Siv. Siv.
429: 252. Rytinkii y. m., rah. al. N:o 180: Määrä- samiseksi pienviljelijöilile karjantalous-
430: rahan osoittamisesta leipäviljan hinnan tuotteista . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . • . • 767
431: alentamiseksi eräissä osissa maata . . . . • . 748 265. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 193: Määrä-
432: 253. Mustonen y. m., rah. al. N:o 181: Määrä- rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
433: rahan osoittamiseBita vähävaraisten pal- ansiotyössä käyville perheille lehmänostoa
434: kannauttijain ja pienviljelijäin taloudes- varten ......•.••..•.....•.•....•.... 768
435: saan käyttämän syömäviljan hintain alen- 266. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 194: Mää-
436: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749 rärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
437: 254. Vennamo y. m., rah. al. N:o 182: Määrä- viljelijöille jalostatusta karjasta polveu-
438: rahan osoittamisesta heinänhankinta- tuvien lehmävasikoiden hankkimista var-
439: avustuksiksi erä~lle maanhankintalain mu· ten ........•....•..•..•••....••..•.• 769
440: kaan muodostetuille tiloille . . . . . . • . . . • • 750 267. Pakkanen y. m.,
441: rah. all. N:o 195: Määrä-
442: 255. Ryhtä y. m., rah. al. N:o 183: Määrä- rwhan osoittamisesta lisärakennusten ra-
443: rahan osoittamisesta avustuksiksi eräille kentamiseksi sikatalouskoeasemalle . . . . 770
444: siirtoväkeen kuuluville heinän hankki- 268. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 196: Mää·
445: mis·ta varten . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . • • 751 rärahan osoittamisesta avustuksiksi siitos-
446: 256. Sa'fjala y. m., rah. al. N:o 184: Määrä- porojen hankkimista varten ..... , . . . . 771
447: rahan osoittamisesta kiviperäisten vilje- 269. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 197: Mää-
448: lysmaJ.den kivisyystutkimusta varten •. 752 rärahan osoi:ttamisesta lainoiksi siitos-
449: 257. öste'fholm m. fl., fin. mot. N:o 185: An- porojen hankkimista varten ....•..•.. 772
450: gående anvisande av anslag för avlö- 270. Rytinki y. m., rah. al. N:o 198: Määrä-
451: nande av en ordinarie distriktsveterinär rahan oso~tamisesta Pohjois-Suomen si-
452: i ett nytt, Pargas m. fl. kommuner om· pulin tuotannon ja kaupan edistämiseksi 773
453: fattande veterinärdistrikt . . . . . . . . . • . • 754 271. PMkonoja y. m.,
454: rah. al. N:o 199: Koro-
455: 257. ÖstMholm y. m., rah. &1. N:o 185: Määrä- ~etun määrärahan osoittamisesta AIV-
456: rahan osoittamisesta vakinaisen pun- rehusäiliöiden rakentamiseksi pientiloilla 774
457: eläinlääkärin palkkaamiseksi uuteen, Pa- 272. Pakkanen y. m., rah. al, N:o 200: Koro-
458: raisten y. m. kunnista muodostettavaan tetun määrärahan osoittamisesta pienvil-
459: eläinlääkäripiiriin .................... 755 jelijäin maatalouskoneiden hankinnan
460: 25S. Sukselainen y. m., rah. al. N:o 186: Mää- avustaiDiseksi ...........•......•.••.• 775
461: rärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi 273. Meriläinen y. m., rah. al. N:o 201: Mää-
462: lainoiksi meij·eritoiminnan kehittämiseksi 756 rärahan osoittamisesta pellonraivauskonei-
463: 259. Vilhula y. m., rah. al. N:o 187: Määrä· den hankkimista varten Pelson varavan-
464: rahan osoittamisesta palkkioiksi ja avus· kilaan . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 777
465: tuksiksi kotimaisten maitotaloustuotteiden 274. PMkonoja y. m., rah. al. N:o 202: Koro-
466: kauppaansaannin edistämistä varten ••.. 758 tetun määrärahan osoittamisesta avus-
467: 260. Soininen y. m., rah. al. N:o 188: Määrä- tuksiksi maatalouskoneiden hankkimi-
468: rahan osoirtltamisesta ensimmäisen assis· seksi pienviljelijöille • . • . . . • . . . . . • . . . . . 778
469: ·tentinviran perustamiseksi maatalouskoe· 275. Hautala y. m., rah. al. N:o 203: Korote-
470: laitoksen kotielläinjalostusosastoon •....• 760 tun määrärahan: osoittamisesta koneiden
471: 261. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 189: Mää- hankintaan maanparannustöitä varten . . 779
472: rärahan osoittamisesta lainaksi Suomen 276. S,wntela y. m., rah. al. N:o 204: Korote-
473: Karjanjalostusyhdistykselle .toimitalon ra· tun määrärahan osoittamisesta mallita-
474: kentamista varten •.•.•••••.......•... 762 louskoneiden tutkimuslaitosta varten • . . . 780
475: 262. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 190: Määrä- 277. Suntela y. m., rah. al. N:o 205: Korote-
476: rahan osoittamisesta tuotantorehun hank- tun määrärahan osoittamisesta mallitalous-
477: kimista varten vähävaraisilla karjanomis· koneiden tutkimuslaitoksen uudisraken-
478: tajille ............................... 764 nusta varten ..................•..... 781
479: 263. E. Koivisto y. m., · rah. al. N:o 191: Mää- 278. Suntela y. m., rah. rul. N:o 206: Korote-
480: rärahan osoittamisesta talvirehun han- ttun määrärahan osoittamisesta koneiden
481: kinta-avustuksiin eräille n. s. kylmien tiJ.o· ja laitteiden hankkimiseksi maatalous-
482: jen haitijoille . • . . • . . . . . . . . . . . . . • . . • . . 766 koneiden tutkimuslaitosta varten • . . . . . 782
483: 264. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 192: Määrä- 279. Murtomaa y. m., rah. al. N:o 207: Mää-
484: rahan osoittamisesta tukipalkkioiden mak- rärahan osoittamisesta Työtehoseuralle
485: SiBälftym~UtJtelo 1949. XI
486:
487: Siv. Siv.
488: maatalouskoneiden ja tarkoituksenmukais· 292. Kullberg y. m., rah. al. N:o 220: Määrä-
489: ten. työmenetelmien tehokkaamman käy- rahan osoittam1sesta avustukseksi Turun-
490: tön edistämiseksi toimeenparutavia kurs- maan maamieskoulun kanna;tusyhdistyk-
491: seja varten .......................•.. 783 selle ...........................•••.. 800
492: 280. Berner- y. m., rah. al. N:o 208: Määrä- 293. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 221: Määrä-
493: rahan oso1ttamisesta kasvinsuojelulaitok- rahan osoittamisesta Itä-Hämeen tieto-
494: sen perustamista varten ............. . 785 puolisen karjanhoitokoulun talousraken-
495: 281. Kannisto y. m., rah. al. N:o 209: Määrä- nuksen uusimk<ta var.ten • . . . . . . . . . . . . . 802
496: rahan osoittamisesta kasvinjalostustyön 294. Sinmla y. m., rah. al. N:o 222: Määrä-
497: aloittamiseksi Apukan ja Ruukin koease- rahan osoittamisesta lainaksi Varsinais-
498: milla •.......••.................••.•. 787 Suomen Tietopuoliselle •karjanhoitokou-
499: 282. TII!U·riainen y. m., rah. a1. N:o 210: Mää- lulle koulurakennuksen rakentamista
500: rärahan osoittamisesta kasvinjalostusa.se- varten Naantalin maalaiskunnan Luola-
501: man perustamit<ta varten Kainuuseen •. 788 Jan lrylään . . . . . . . . . . • . . . . • • . . . . . . . . . 803
502: 283. Suntela y. m., rah. all. N:o 211: Määrä- 29i3. Simula y. m., rah. al. N:o 223: Määrä-
503: rahan osoittamisesta maataloustrakto- rahan osoittamisesta Paimåon maatalous-
504: reissa käytettävän bensiinin hinnan alen- lwrhoneuvojaopiston opistorakennuksen
505: tamiseksi tullimaksun palautuksen muo- rakennustöiden loppuun saattamisrta var-
506: dossa ....•............•.•.........•. 789 ten •...•..............•............. 805
507: 284. Vennamo y. m., rah. al. N:o 212: Määrä- 296. Murtomaa y. m., rah. al. N:o 224: Mää-
508: rahan osoittamisesta hallavahinkojen kor- rärahan oso1ttamåsesta Siikaisten pien-
509: vaamiseksi maanhankinrtatilojen asuk- viljelijäkoulun rakennuksia varten . . . . . . 806
510: kaille ................................ 790 297. J. Koivisto y. m., rah. al. N:o 225: Mää-
511: 285. Hautala y. m., rah. al. N:o 213: Määrä- rärahan osoittamisesta pienviljelijäkoulun
512: rahan osoittamisesta hallavahinkojen kor- perustamiseksi Ylistaron kunnassa ole-
513: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 791 valle Ruuskalan ·tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . 807
514: 286. Hautala y. m., rah. al. N:o 214: Määrä- 298. Okko y. m., rah. al. N:o 226: Määrära-
515: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen tut- han osoittamisesta Etelä-Saimaan maa-
516: kimussäätiölle pysyvän hallantutkimuk- mieskoulun ottamiseksi valtion haltuun . . 808
517: sen järj·estämiseksi • . . . .. . . • . . . . . • .. .. 792 299. Rantamaa y. m., rah. al. N:o 227: Mää-
518: 287. Sormunen y. m., rah. al. N:o 215: Mää- rärahan osoittamisesta .tilan ostamiseksi
519: rärahan oso1ttamisesta tämän satokauden Itä- ja Suur-Savon maamieskoulua var-
520: hallavahinkojen korvaamista varten • • . • 793 .ten ................•................ 809
521: 288. Murto y. m., rah. al. N:o 216: Määrära- 300. Haapaniemi y. m., rah. wl. N:o 228: Mää-
522: han osoittamisesta hallavahinkoja kärsi- rärahan osoittamisesta Kymenlaakson
523: neiden kunnaNis- ja val:tionverojen pa- maamieskoUilulle varatun Anjalan karta-
524: lauttamista va11ten . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 794 non rakennusten kuntoonpanoa varten . . 810
525: 289. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 217: Mää- 301. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 229: Määrä-
526: rärahan osoi:ttamisesta Pohjois-Suomen rahan osoittamisesta lisäkaluston hankki-
527: hävitettyjen alueiden asutuskeskusten puu- miseksi Paimion Maatalouskerho-opistoon 811
528: tavarahankintojen rahoittamista varten 795
529: 302. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 230: Määrä-
530: 290. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 218: Mää-
531: rahan osoittamisesta lisäopettajien palk-
532: rärahan osoi·ttamisesrta maanhankin.tala-
533: kaamiseksi Paimion Maatalouskerho·opis-
534: kien alaisille jälleenrakentajHle Pohjois-
535: Suomessa puutavarahankintojen rahoitta- •toon ................................. 812
536: mista varten . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 796 303. Hautala y. m., rah. al. N:o 321: Määrä-
537: 291. Lampinen y. m., rah. al. N:o 219: Määrä- rahan osoittamisesta avustukseksi Kala-
538: rahan osoittamisesta maataloudellisten jokilaakson maamieskoulun koulura·ken-
539: oppilaitosten opettajien palkkojen korot- nuksen rakentamisen aloittamista varten 813
540: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797 304. Salo, rah. al. N:o 232: Määrärahan osoit-
541: 292. Kullberg m. fl., fån. mot. N:o 220: An- tamisesta Seppälän koulutilalle raken-
542: gä.ende anv1sande av anslag som nn- nettavaa karjatalousrakennusta varten 814
543: derstöd ät Garantiföreningen för Abo- 305. Luukka, rah. al. N:o 233: Määrärahan
544: lands lantmannaskola . . . . . . . . . . . . . . . . 798 osoittamisesta maataloushallituksen kala·
545: XII Siaänysllli8tltelo 1949.
546:
547: Siv. Siv.
548: taJloudellisen tutkimustoimiston johtajan noiksi sellaisten ojitusyritysten toteut-
549: palkkauksen korottamista varten . • . . • . 815 tamista varten, joille on hyväksytty
550: 306. Ltvukka y. m., rah. al. N:o 234: Määrä- suunnitelma . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . 831
551: rahan osoittamiaesta kalanviljelystoimin- 316. Kalliokoski y. m., ral1. al. N:o 244: Koro-
552: nan voimaperii.istyttämistä varten • • • • . . 816 tetun määrärahan osoittamisesta puu-
553: 307. Lwuklca y. m., rah. aL N:o 235: Määrä- tarhanhoidon edistämiseen ..........•. 832
554: rahan osoittamisesta avustukseksi Suo- 317. Twwrna, y. m., rah. al. N :o 245: Määrä-
555: men Kalastusyhdistykselle järjestöneuvo- rahan osoittamisesta puutarhatieteellistä
556: jan paikkaamista varten ..........••.. 818 Qpiskelua ja tutkimustyötä varten . . . . 834
557: 308. Ltvukka y. m., rah. aL N:o 236: Määrä- 318. Hautala y. m., rah. al. N:o 246: Määrä-
558: rahan osoiJbtamisoota laivan hankkimiseksi rahan osoittamisesta avustuksiksi osuus-
559: kalatalouden opetustarkoituksiin . • • • • . • 819 kunnille ja yhtymille vesijohtolaitteiden
560: 309. Haapaniemi y. m., rah. al. N:o 237: Mää- rakentamista varten vähävaraisllila maan-
561: rärahan osoittamisesta Lounais-Karjalan viljelysseuduilla • . . . . . . • • . . . • . • . • . • . . . 835
562: kansanopiston yhteydessä toimivan Viro- 319. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 247: An-
563: lahden kalastajakoulun toiminnan tukemi- gående anvisande av anslag som bidrag
564: seksi .•••........•.••......•.•••••... 821 och lån för anläggande av vattenled-
565: 310. Österholm m. fl., fin. mot. N:o 238: An- ningar på landsbygden . . . . . . . . . . • . . • • 836
566: gående anvisande av anslag för under- 319. Wickman y. m., rah. al. N:o 247: Määrä-
567: sökning rörande fiskodlingens förutsätt- rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
568: ningar i öppna skärgårdsvatten ••.•.. 822 noiksi vesijohtojen rakentamiseksi maa-
569: 310. Österholm y. m., rah. al. N:o 238: Mää- seudulle ..••••.....•.•••••...•.•.••.. 837
570: rärahan osoittamisesta tutkimuksen toi- 320. Prwnnila y. m., rah. al. N:o 248: Määrä-
571: mittaiDiseksi kalanviljelyksen edellytyk- rahan osoittamisesta avustuksiksi vesi-
572: sistä saaristojen selkävesillä •...•..•.. 823 johtojen rakentamista varten pienvilje-
573: 311. Österholm m. fl., fin. mot. N:o 239: An- lystalou'ksiin • • • • . . . • • • • • . . . • • . . • • • • . 838
574: gående anvisande av förhöjt anslag ät 321. Pakkanen y. m., rah. al. N:o 249: Määrä-
575: organisationer, som verka för fiskerinä- rahan osoittamisesta Otaniemeen 1iitty-
576: ringens främjande . . . . . . . • . . . . . . . . . . • 824 vän ranta-alueen pergerrys- ja kuivaus-
577: 311. Österholm y. m., rah. al. N:o 239: Koro- töitä varten •••••••.•..••....•...•.•. 839
578: tetun määrärahan osoittamisesta avus- 322. E. Nurminen y. m., rah. al. N:o 250: Mää-
579: tuksekSii kalastuselinkeinon edistämiseksi rärahan osoittamisesta laånoiksi ja avus-
580: toimiviiD.e järjestöille • • • . . . . . . . . . . . . . . . 825 tuksiksi maaseudun vesijohto- ja viemäri-
581: 312. Korsbäck m. fl., fin. mot. N:o 240: An- töitä varten •.••...••.••.•.••••.•.... 840
582: gående anvisande av förhöjt anslag för 323. Kleemola y. m., rah. al N:o 251: Määrä-
583: inrättande och förbä:ttrande av fiskefyrar 826 rahan Qsoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
584: 312. Korsbäolc y. m., rah. al. N:o 240: Koro- noiksi uusjakojen yhteydessä suoritetta-
585: tetun määrärahan osoittamisesta ·k&1as- via .kuivatustöitä varten •.•....••..•.• 842
586: .tus1oistojen asettami.'lta ja parantamista
587: 324. Antila y. m., rah. al. N:o 252: Määrära-
588: varten •••.•.••..••.................. 827
589: han osoittamisesta Nahkaluoman per-
590: 313. Koivura>nta y. m., rah. al. N:o 241: Mää-
591: kanahankkeen toteuttamista varten Il-
592: rärahan osoittamisesta Työkeskus Rova-
593: majoen kunnassa • . . • • . . . . . • . . . • . . • . • 843
594: lalle metsätyömiesten kodin ylläpitokus-
595: tannusten peittämiseksi ..........•... 828 325. M. Järvinen y. m., rah. al. N:o 253: Mää-
596: 314. Lampinen y. m., rah. al. N:o 242: Koro- rärahan osoittamisesta Ilmajoen kun-
597: tetun määrärahan osoittamisesta avus- na.ssa olevan Nahkaluoman joen ja sen
598: tuksiksi ja !ainoiksi salaojitustöitä var- sivuhaarojen per'kau.styön aloittamista
599: ten ...•..•.......•..•.........••.... 829 varten ...•.....•.................... 844
600: 315. KO'I·sbäok m. fl., fin. mot. N:o 243: An- 326. Bankila y. m., rah. al. N:o 254: Määrä-
601: gående anvisande av anslag till under- rahan osoittamisesta Ähtävänjoen per-
602: stöd och lån för genomförandet av plan- kaamista varten . . • . • . . . • . . • • . • . • • . • . 845
603: lagda dikningsföretag • . • • . • . • . . . . • . . . 830 327. N. Nurminen y. m., rah. al. N:o 255: Mää-
604: 315. Korsbäck y. m., rah. al. N:o 243: Määrä- rärahan osoittamisesta Xhtävänjoen per-
605: ra.han osoittamisesta avustuksiksi ja lai- kaanlista varten . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 846
606: S.i.sä.lJlyslU~®talo 1949. XIII
607:
608: Siv. Siv.
609: 328. N. Nwrminen y. m., rah. ru. N:o 256: Mää- mustoimiston perustamise.ksi kulkulai-
610: rärahan osoittamisesta Halsuan kunnan tosten ja yleisten töiden ministeriöön • • 866
611: Marjukankaan kylän alueella olevan suo- 345. Kannisto y. m., rah. al, N:o 273: Määrä-
612: alueen kuivattamista varten . • • • • . . . . . • 847 rahan osoittamisesta ylimääräisten kir-
613: 329. Kleemola y. m., rah. al. N:o 257: Määrä- jurintoimien perustamista varten posti-
614: rahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois- ja lennätinlaitokseen . . . . • . • • . • • • • • . • . 867
615: Pohjanmaan peruakuivatustöitä varten 848 346. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 274:
616: 3·30. Saari y. m., rah. al. N:o 258: Määrära- Korotetun määrärahan osoit·tamisesta ta-
617: han osoittamisesta Kalajan järvikuivion lojen hankkimiseksi posti- ja lennätintoi-
618: kuivaustöihin ..••.•.•.......... , ..... 850 mipa.ikoille • • . . . • • . . • . • . . . . • . . • • • • . . • . 868
619: 331. Hautala y. m., rah. al. N:o 259: Määrä- 347. Soininen y. m., rah. al. N:o 275: Määrä-
620: rahan osoittamisesta kuoletuslainaksi rahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
621: Hirvineva Oy:Ue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851 laitoksen sähköpajan Mäkkylän .tehtaan
622: 332. Karvonen y. m., rah. al. N:o 260: Määrä- a.suntojen rakentamiseen ..•••..•.••.. 869
623: rahan osoittamisesta avustuslainaksi 348. Okko y. m., rah. al. N:o 276: Määrära-
624: Koita Oy:lle uudisraivaustoimintaa var- han osoittamisesta Lappeenrannan pos-
625: ten •..•••.•...•..•.••.•..•..•....... 852 titalon rakentamista varten •••••..••• 871
626: 33'3. Byhtä y. m., rah. al. N:o 261: Määrära- 349. Salo, rah. al. N:o 277: Määrärahan osoit-
627: han osoittamisesta asutuslainsäädännön tamisesta postitalon rakentamiseksi Puo-
628: nojalla perustettujen asutusalueiden kui- langan kirkonkylään ................. 872
629: vatusviemäreiden kunnostamista varten 853 350. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 278:
630: 334. Sormunen y. m., rah. al. N:o 262: Määrä- Korotetun määrärahan osoittamisesta pu-
631: rahan osoittamisesta Piipsannavan kui- helin- ja 1ennätinverkon laajentamiseen
632: vatustöitä varten ......•....•.. , .. , • . 854 ja parantamiseen • . . . . . . . . . . • . • . . . . . • 873
633: 335. Sormunen y. m., rah. al. N:o 263: Määrä- 351. Sormunen y. m., rah. al. N:o 279: Määrä-
634: rahan osoittamisesta Lamujärvien veden- rahan oooittamisesta puhelinyhteyden ai-
635: poistokanavan perkaamiseen ........... 855 kaansaamiseksi Pyhännän kunnan Kamu-
636: 336. Turkka y. m., rah. al. N:o 264: Määrära- lan Maaralan ja Viitamäen kyliin .••.. 874
637: han osoittamisesta Kiiminkijoen suun 352. Nieminen y. m., rah. al, N:o 280: Määrä-
638: ruoppaamista varten . . . . . . • . . • . • . . . • • 856 rahan osoittamisesta Heinolan-Leikolan
639: 337. Ilytinki y. m., rah. al. N:o 265: Määrä- rautatien rakennustöiden aloittamista
640: rahan osoittamisesta Iijoen perkaustöi- varten ...•....•..•.•.....•••....•..• 875
641: den aloittamista varten • • . . . . • . • . . . • . 857 353. M. Järvinen y. m., rah. al. N:o 281: Mää-
642: 338. Ilytinki y. m., rah. al. N:o 266: Määrä- rärahan osoittamisesta Pohjanmaan-
643: rahan osoittamisesta Vuorma- ja Hete- Savon-Karjalan poikkiradan 'koneel-
644: järvien kuivattamistöiden jatkamista lista tutkimusta ja rakennustöiden aloit-
645: var·ten . . . . . . • . . . • • . . . . . . . . . . . • . . • • . . 858 tamista varten .•....... ~ •..•.•...••. 876
646: 339. Ilytinki y. m., rah. al. N:o 267: Määrä- 354. N. Nurminen y. m., rah. al. N:o 282:
647: rahan osoittamisesta Oijärven kuivatta- Määrärahan osoibtamisesta Vaasan-Här-
648: ruistöiden aloittamista varten . . . . . . . . 859 män rataosan rakennustöiden aloittamista
649: 340. Miettunen y. m., rah. al. N:o 268: Määrä- varten . , .............•..•....•....... 878
650: rahan osoittamisesta Simojokisuun ruop- 355. Hietanen y. m., rah. al. N:o 283: Määrä-
651: paamista varten . . • . . . • • . . • • . . • . • . • . . 860 rahan osoittami·sesta rautatien raken-
652: 341. Tainio y. m., rah. al. N:o 269: Määrära- tamiseksi Savon radalta Juankoskerue •• 879
653: han osoittamisesta Sieppijärven veden- 356. K. Eskola y. m., rah. al. N:o 284: Mää-
654: pinnan alentamiseksi .. , . . • . • • • . . . • . . 861 rärahan osoittamisesta koneellisen tutki-
655: 342. Tainio y. m., rah. al. N:o 270: Määrära- muksen suorittamiseksi rautatien raken-
656: han osoittamisesta Alasuolijärven veden- tamista varten Ylivieskan asemalta
657: pinnan alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . 862 Ryöppään satamaan ................. 880
658: 343. Lahtela y. m., rah. al. N:.o 271: Määrära- 357. Hautala y. m., rah. al. N:o 285: Määrä-
659: han osoittamisesta Kemijoen niskan per- rahan osoittamisesta 'koneellisen tutki-
660: kaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 863 muksen suorittamiseksi rautatien raken-
661: 344. Kannisto y. m., rah. al. N:o 272: Määrä- tamista varten ratasuunnalla Kajaani-
662: rahan osoittamisesta työmarkkinatutki- Lapin asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 881
663: XIV Sisälil.yellli6btclo 1949.
664:
665:
666: Siv. Siv.
667: 358. K. Eskola y. m., rah. al. N:o 286: Mää- 371. Kinnunen, rah. al. N:o 299: Määrärahan
668: rärahan osoittamisesta alustavien töiden osoittamisesta Mataramäen kylätien
669: suorittamista varten rautatien ra·kenta- kunnostamista ja jatkamista varten . . . 896
670: miseksi Lapin asemalta Murtomäen ase- 372. Ma'l1hl!inen y. m., rah. al. N:o 300: Määrä-
671: malle .....••.•....•.....•........... 882 rahan osoittamisesta Sonkajärven-Muu-
672: 359. Kannisto, rah. al. N:o 287: Määrärahan raiskylän-Toivakankylän maantien ra-
673: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi kentamista varten .................... 897
674: Ahmaksen-Nuojuan suunnalta Pelsoon 883 373. Manninen y. m., rah. ail. N:o 301: Määrä-
675: 360. Nuorsaari y. m., rah. al. N:o 288: Mää- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
676: rärahan osoittamisesta Porin-Kahaluo- miseksi Runnin asemalta Lammasahon
677: don~Ruosniemen pengerryssuunnitelman kautta Kieuruveden-Vieremän maan-
678: toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . 884 tielle ...•..........•..............•.. 898
679: 361. J. Koivisto y. m., rah. al. N:o 289: Mää- 374. Manninen y. m., rah. al. N:o 302: Mää-
680: rärahan osoittamisesta avustukseksi Kl·is- rärahan osoittamisesta maantien raken-
681: tiinankaupungille swta.maväylän paranta- tamiseksi Iisalmen-Rautavaaran maan-
682: mista val'iten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 886 tieltä Päsmärin kautta Kiltauden sal-
683: 362. Lwukka, rah. al. N:o 290: Määrärahan melle ............................... 899
684: osoi tta.misesta •roijalan-VaQkeakosken 375. Kuittinen y. m., rah. al. N:o 303: Mää-
685: maantien rakentamiseen •............ 887 rärahan osoittamisesta raja-alueen •kat-
686: 363. Sävelä, y. m., rah. al. N:o 291: Määrära- kenneiden tieyhteyksien rakentamista
687: han osoittamisesta Niinisalon aseman- varten ..•......................••... 900
688: Karvian maantien rakennustöiden jat- 376. Brander y. m., rah. al. N:o 304: Määrä-
689: kamista varten . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . 888 rahan osoittamisesta Onkamon~Tolo
690: 364. Nieminen y. m., rah. al. N:o 292: Mää- senmäen maantien ra·kennustyön a~kuun
691: rärahan osoittamisesta Heinolan kirkon- panemista ·rarten . . . . . . . . • . . . . • . . • . . • 901
692: kylän-Siikavan maantien rakennustöi- 377. Karvonen y. m., rah. al. N:o 305: Mää-
693: den aloittamista varten . . . . • . . . . . . . . . 889 rärahan osoittamisesta Kivilahden-
694: 365. Penttala y. m., rah. al. N:o 293: Määrä- Naarvan maantien rakentamisen aloit-
695: rahan osoittamisesta Seinäjoen~Kuorta tamista varten • . . . . . . . . . . . . . • . • . . • . . 902
696: neen maantien rakennustöiden jatka- 378. Karvonen y. m., rah. al. N:o 306: Mää-
697: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890 rärahan osoittamisesta Uimaharjun-
698: 366. P'IIIU!malainen y. m., rah. al. N:o 294: Mää- Ukkolan maantien rakentamista varten 903
699: rärahan osoittamisesta maantien raken- 379 Kauhanen y. m., rah. al. N:o 307: Määrä-
700: tamiseksi Laukaan-Koiviston-Honka- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
701: lan maantieltä Suolahden kauppalaan . . 891 miseksi Juuan---<Säyneisen tieltä Nur-
702: 367. Koskinen y. m., rah. al. N:o 295: Määrä-
703: meksen-Rautavaaran-Kuopion maan-
704: rahan osoittamisesta tutkimuksen toi- tielle ............................... 904
705: mittamiseksi Kinnulan kirkonkylän- 380. N. Nurminen y. m., rah. al. N:o 308: Mää-
706: Pihtiputaan Alvekylän maantien raken- rärahan osoittamisesta Himangan pitä-
707: jän Rautilan kylässä sijaitsevan kylä-
708: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892
709: tien kuntoon saattamiseksi . . . . . . . . . . 905
710: 368. Okko y. m., rah. al. N:o 296: Määrära- 381. N. Nurminen y. m., rah. al. N:o 309: Mää-
711: han osoittamisesta maantien rakentami- rärahan osoittamisesta Kauhavan kirkon-
712: seksi Taipatsaarelta Ampujalan y. m. kylässä sijaitsevan maantien oikaisu-
713: kylien .kautta Lauritsalaan . . . . . . . . . . . 893 'työtä val'ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906
714: 369. Karjalainen y. m., rah. al. N:o 297: Mää- 3 82. W ic1;man m. fl., fin. mot. N: o 310: A n-
715: rärahan osoittamisesta töiden ailoittami- gående anvisande av anslag för vägut-
716: seksi tiesuunnalla Tahkoranta-Tora- rätnings- och förbättringsarbeten på
717: salo ................................ 894 landsvägen Kållby~Kronoby-Gamla-
718: 370. Pesonen y. m., rah. al. N:o 298: Määrä- karleby ............................. 907
719: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 382. Wiekman y. m., rah. al. N:o 310: Määrä-
720: miseksi Varkauden-Joroisten maan- rahan osoittamisesta Kållbyn-Kruunu-
721: .tieltä Teemaasaaren kautta Rantasal- pyyn-Kokkdlan maantien oikaisu- ja
722: men kirkonkylään ................... 895 korjaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908
723: SiBälllyslu.ettelo 1949. XV
724:
725: Siv. Siv.
726: 383. Kleemola y. m., rah. al. N:o 311: Määrä- 397. Tainio y. m., ral1. al. N:o 325: Määrära-
727: rahan osoittamisesta maantien rakenta- han osoittamisesta maantien rakentami-
728: miseksi Taholammin kunnasta Reisjärven seksi Portimon lossilta Tengeliön ky-
729: kunnan Tialan taloon . . . . . . . . . . . . . . . . 909 lään ..............•................. 924
730: 384. K. Eskola y. m., rah. al. N:o 312: Mää- 398. Tainio y. m., rah. al. N:o 326: Määrära-
731: rärahan osoittamisesta maantiealueiden han osoittamisesta Piittisjärven-iSaari-
732: lunastamista varten katoalueen .kun- järven maantien rakentamiseen ••.... 925
733: nissa ................................ 910 399. Tainio y. m., rah. al. N:o 327: Määrära-
734: 385. Murto y. m., rah. al. N:o 313: Määrära- llan osoittamisesta Ak·kunusjokivarren-
735: han osoittamisesta maantien rakentami- Koivun tien korjaamiseen .•....•.•••. 926
736: seksi Oulaisista Kärsämäen V enetpa- 400. Tainio y. m., rah. al. N:o 328: Määrära-
737: loon ................................ 911 han osoittamisesta maantien rakentami-
738: 386. Tawriwine-n y. m., rah. al. N:o 314: Mää- seksi Törmäsenkylästä Huuhkajanky-
739: rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen aään Inarin .kunnassa . . . . . • . . . . • • • . . . 927
740: ja harvaanasuttujen seutujen uusien 401. Miettunen y. m., rah. al. No: 329: Mää-
741: maanteiden suuntatutkimuksen suoritta- rärahan osoittamisesta Simojoen etelä-
742: miseksi . . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 912 rannan puoleisen maantien rakennus-
743: 387. Musto-nen y. m., rah. al. 'N:o 315: Määrä- töiden aloittamista varten . . . • . . • • • • • . 928
744: rahan osoittamisesta rautatien rakenta- 402. Lahtela y. m., rah. al. N:o 330: Määrä-
745: miseksi Savon rautatieltä Otanmäen kai- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
746: vokselle . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . 913 miseksi Kemijärven kunnan Jussilan-
747: 388. Mmtonen y. m., rah. al. N:o 316: Määrä- Kaisanlahden ·kylätiestä Lehtolaan • . . . 929
748: rahan osoittamisesta Hyrynsalmen-Pe- 403. Lahtela y. m., rah. al. N:o 331: Määrä-
749: ·siön-Kiantajärven ra;taosan ra'kentami- rahan o·soittamisesta maantien rakentami-
750: seen ..•..•..•.•......••..••.•....... 914 seksi Posion kunnan Aholasta Suolijär-
751: 389. Bytinki y. m., rah. al. N:o 317: Määrä- ven :iJtäpuolitse Hämeenkyltään . . . • . . . . 931
752: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 4:04. Lahtela y. m., rah. al. N:o 332: Määrä-
753: miseksi Pudasjärven Särkivaarasta Tai- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
754: valkosken Virkkuseen • . . . . . • • . . . . • . . . 915 miseksi Vian aseman ja Vanttuasjärven
755: 390. Bytinki y. m.,. rah. al. N:o 318: Määrä- maantien välille . . . . . . . . . . • . . . . • • . • . 932.
756: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 405. Lahtela y. m., rah. al. N:o 333: Määrä-
757: miseksi Pudasjärven Myllykankaalta Puo- rahan osoittamisesta Simojärven-Män-
758: langan-Taivalkosken maantielle . . . . . . . 916 tyjärven--J>osion maantien rakentamista
759: 391. Tauriainen, rah. al. N:o 319: Määrära- varten . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . • • . . . • . • . . 933.
760: han osoittamisesta maantien rakentami- 406. Lahtela y. m., rah. al. N:o 334: Määrä-
761: seksi Suomussalmen-Kuhmon maan- rahan osoittamisesta maantien ra;kenta-
762: tieltä Konttilan-Jfarhukankaan kylä- miseksi Pelkosenniemen Kairalasta So-
763: ryhmiin . • . • • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 917 dankylän kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 934
764: 392. Tauriainen, rah. al. N:o 320: Määrära- 407. KoiV'uranta y. m., rah. al. N:o 335: Mää-
765: han osoittamisesta maantien rakentami- rärahan osoittamisesta maantien raken-
766: seksi Laajan kylätiestä Lylykylän kun- tamiseksi Korvalasta Niesinkylään Ro-
767: nantiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 918 vaniemen kunnassa . . . . . . . . . . . . . . • . . . 935
768: 393. Salo, rah. al. N:o 321: Määrärahan osoit- 408. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 336: Mää-
769: tamisesta Selkoakylän maantien ra·ken- rärahan osoitttamisesta maantien raker,-
770: tamista varten Suomussalmen kunnassa 919 .tamiseksi Kemijoen eteläpuolitae Sieri-
771: 394. Salo, rah. al. N:o 322: Määrärahan osoit- län ja P.ekkalan lossien välille . . . . . . . • 936:
772: tamisesta rautatien rakentamiseksi Hy- 409. Sormwnen y. m., rah. al. N:o 337: Mää-
773: rynsalmelta Taivalkoskelie . . . . . . . . . . . 920 rärahan osoittamisesta Vasamanevan tien
774: 395. Byhtä y. m., rah. al. N:o 323: Määrära- rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 937
775: han osoittamisesta Oulun-Kuusamon 410. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 338: Mää-
776: rautatiesuunnan täyskoneellista tutki- rärahan osoittamisesta Sodankylän-Kit-
777: musta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921 ,tilän maantien rakennustöiden jatkami-
778: 396. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 324: Mää- seksi ................................ 938
779: rärahan osoittamisesta Könkään-Tepas- 411. Koivisto y. m., rah. al. N:o 339: Määrä-
780: ton maantien rakentamista varten . . . . . . 923 rahan osoittamisesta Kittilän-Sodan-
781: XVI Si.säJ[yslUE!btelo 1949.
782:
783: Siv. Siv.
784: kylän maantien rakentamista varten •. 939 525. Brommels y. m., rah. a.l. N:o 353: Koro-
785: 412. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 340: Mää- tetun määrärahan osoittamisesta avns-
786: rärahan osoittamisesta Sodankylän-Tan- tuksiksi kunnan- ja kyläteitä varten .. 955
787: huan-Värriön maantien liikennekuntoon 426. Rytinki y. m., rah. al. N:o 354: Määrä-
788: rakentamista varten • . . . • . . . . . . . . . . • . . 940 rahan osoittamisesta asutusalueiden tei-
789: 413. Friman y. m., rah. al. N:o 341: Määrä- den ja valtaojien peruskorjaus- ja .kun-
790: rahan osoittamisesta Könkään-Tepas- nossapitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . • 956
791: ton maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . 941 427. Brander-Wallin y. m., rah. al. N:o 355:
792: 414. Friman y. m., rah. a!L N:o 342: Määrä- Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
793: rahan osoittamisesta maant~en rakenta- tamiseksi Kokemäenjoen yli Friitalan
794: miseksi Markkasuvannon lossilta Korin- lossipaikan kohdalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957
795: teen lossille Rovaniemen maalaiskun- 428. Hykkäälä y. m., rah. al. N:o 356: Mää-
796: nassa ..•...........••............... 942 rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
797: 415 . .Friman y. m., rah. al. N:o 343: Määrä- seksi Lammin lossin kahdalle Kymijoen
798: rahan osoitamisesta Kallon-Kurtakon yli ....•...•....•..................•. 958
799: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 943 429. Ku-ittinen y. m., rah. al. N:o 357: Määrä-
800: 416. Frima% y. m., rah. al. N:o 344: Määrä- rahan osoittamisesta Imatran sillan ra-
801: rahan osoittamisesta Sodankylän-Kit- kentamista varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 959
802: tilän maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . 944 430. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 358: M'åä-
803: 417. Friman y. m., rah. al. N:o 345: Määrä- rärahan osoittamillesta Vehmassalmen
804: rärahan osoittamisesta Inarin kirkonky- sjlllan rakentamista varten ......•.•... 960
805: län-Menesjärven maantien rakennus- 431. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 359: Mää-
806: työn loppuun saattamista varten •••..• 945 rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
807: 418. Friman y. m., rah. al. N:o 346: Määrä- seksi Kitisen joen yli 'Sodankylän kir-
808: rahan osoittamisesta maantien rakenta- konkylän luona . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . 961
809: miseksi Äkäsjoensuu1ta Äkäslompolan ky- 432. Tainio y. m., rah. a:l.. N:o 360: Määrä-
810: lään Kolariin kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 946 rahan osoittamisesta sillan rakentami-
811: 419. Friman y. m., rah. al. N:o 347: Määrä- seksi Kemijokisuussa sijaitseviin Soti-
812: rahan osoittamisesta maantien rakenta- saareen ja Kuivanuoroon . . . . • . . • . . . . 962
813: miseksi Inarin kunnan Kaamasen ky- 433. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 361: Mää-
814: lästä Sevettijärvelle ................. 947 rärahan osoitltamisesta Markkasuvannon
815: 420. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 348: Mää- sillan rakentamista varten .......••• 963
816: rärahan osoittamisesta rappiolle joutu- 434. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 362: Mää-
817: neiden asutusteiden kunnostamiseen .. 948 rärahan osoittamisesta Kaukosen sillan
818: 421. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 349: Mää- rakentamista varten ..........•...•.. 964
819: rärahan osoittamisesta maantien raken- 435. Lahtela y. m., rah. al. N:o 363: 1.1äärä-
820: rahan osoi>ttamisesta sillan rakentami-
821: tamiseksi Sodankylän Sattasesta Raja-
822: seksi Utsjoen yli Utsjoen kirkonkylän
823: Jan kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 949
824: kohdalla. . ....•...................... 965
825: 422. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 350: Määrä-
826: 436. Wiclcman m. fl., fin. mot. N:o 364: An-
827: rahan osoittamisesta kunnan- ja kylä- gående anvisande av ans1ag till under-
828: .teiden ottamiseksi valtion haltuun .... 950 stöd och lån för ett dammbygge vid
829: 423. H(l;Utala y. m., rah. al. N:o 351:: Koro- Åminnefors i Kronoby socken ......... 966
830: tetun määrärahan osoittamisesta kun- 436. Wickman y. m., rah. al. N:o 364: Mää-
831: nan- ja kyläteiden vaition haltuun ot- rärahan osoittamises-ta avustukseksi ja
832: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951 lainaksi patorakennuksen rakentamiseksi
833: 424. Lahtela y. m., rah. al. N:o 352: Korote- Aminnenkoskeen Kruunupyyn pitäjässä . . 967
834: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- 437. Nislcala y. m., rah. al. N:o 365: Määrä-
835: siksi kunnan- ja kyläteiden r!l)kenta- rahan osoittamisesta lossin kustantami-
836: mista ja kunnossaprtoa varten . . . . . . . . 952 seksi Kolarin kirkonkylän ja Kolarin
837: 425. Brommels m. fl., fin. mot. N:o 353: An- saaren välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 968
838: gående anvisande av förhöjt anslag 438. Muikku y. m., rah. al. N:o 366: Määrä-
839: som bidrag till kommunal- och byvä- rahan osoittamisesta Utran uittosulun
840: gar ... , ............................. 954 mkennustöiden jatkamista varten . . . . 969
841: Sisällyaluettelo 1949. XVII
842:
843: I. Perustuslakivaliokunta.
844: Huoneenvuokrien säännöstelyä koske- Siv.
845: via lakialoitteita. 9. Kannisto y. m., lak. al. N:o 61: Ehdo-
846: Siv. tus laiksi huoneenvuokrien säännöste-
847: 8. Heljas y. m., ~ak. al. N:o 60: Ehdotus lystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 976
848: laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä 973
849:
850: II. Lakivaliokunta.
851: Muutoksenhakua hallintoasioissa ja Siv.
852: eräiden syytetoimenpiteiden keskeyttä- 9. Kwusinen-Leino y. m., lak. aL N:o 63:
853: mistä koskevat lakialoitteet. Ehdotus laiksi eräiden Kemin kaupun-
854: Siv. gissa vireille pantujen syytetoimenpi-
855: 8. Kannisto y. m., lak. al. N:o 53: Ehdo- teiden keskeyttämise.stä . . . . . . . . . . . . . 983
856: tus laiksi muutoksenhausta hallinto-
857: asioissa (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . 981
858:
859:
860: IV. Valtiovarainvaliokunta..
861: Kansakouluja, korvauslakia, leimave- Siv.
862: roa sekä tulO- ja omaisuusveroa koske- laiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
863: via lakialoitteita. sista annetun lain muuttamisesta (Laus.
864: Siv. Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990
865: 439. Frilman y. m., ~ak. M. N:o 56: Ehdotus H2. Borg-Swndman y. m., lak. ail. N:o 59:
866: laiksi kansakoululaitoksen kustannuk· Ehdotus laiksi leimaverolain muuttami·
867: sista annetun lain muuttamisesta (Laus. sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . 992
868: Siv:lta) • . . . • • . . • . • . . . . . • . . • . . . . • . . • 987 443. Leikola y. m., lak. al. N:o 62: Ehdo·
869: 440. Vennamo y. m., lak. al. N:o 57: Ehdo· tu.s laiksi tulo- ja omaisuusverolain
870: tu.s laiksi toisen korvauslain muutta- väliaikaisesta muuttamisesta annetun
871: misesta . • . . . . . . . • . . • . . . . . • • . . . . . . . . 988 lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • • 994
872: 441. La4tinen y. m.,
873: lak. M. N:o 58: Ehdotus
874:
875: VIII. SivistysvaJiokunta.
876: Lukion oppilaiden avustamista kos- Siv.
877: keva lakialoite. tus laiksi oppikoulun lukioasteen oppi·
878: Siv. laiden koulunkäynnin avustamisesta •• 1001
879: 32. Tauriainen y. m., lak. al. N:o 51: Ehdo-
880: X. Työväenasiainvaliokunta..
881: Merityöaikaa ja äitiysavustusta kos. Siv.
882: kevat lakialoitteet. 24. Suksela4nen y. m., Jak. al. N:o 54: Eh·
883: Siv. dotus laiksi äitiysavustuslain muutta·
884: 23. Heljas y. m., ilak. al. N:o 52: Ehdotus misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1012
885: merityöaikalaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1005
886:
887: Valiokuntaan lähettämättä jätetty lakialoite.
888: Siv.
889: Kwusinen-Leino y. m., lak. al. N:o 55:
890: Ehdotus laiksi rikoslain 16 luvun
891: 24 § :n kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1017
892:
893:
894:
895:
896: 3
897: VALTIOPÄIVÄT
898: 1949
899:
900: LIITTEET
901: B. VARSINAISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-
902: ASIA- JA LAKIALOITTEET.
903:
904:
905:
906:
907: HELSINKI 1949
908: VALTIONEUVOSTON KXRJAPAINO
909: VALTIOPÄIVÄT
910: 19 4 9
911:
912: LIITTEET
913: IV
914:
915: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT RAHA-
916: ASIA-ALOITTEET
917:
918:
919:
920:
921: HELSINKI 1949
922: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
923: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista talou-
924: dellisiin, sivistyksellisiin, sosiaalisiin y.m. tarkoituksiin.
925: 525
926:
927: IV,so. - Rah. a1. N:o 8.
928:
929:
930:
931:
932: Tuuma y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion viran ja
933: toimen haltijain virkapukuavustusten korottamista ja
934: uudelleen järjestel;yä varten.
935:
936:
937: E d u s k u n n a 11 e.
938:
939: Virkapukuavustus on oleellinen osa nii- Niinpä eräissä merenkulkuhallituksen alai-
940: den valtion viran- ja toimenhaltijain palk- sissa toimissa korotus on vain 1.5 kertainen
941: kausjärjestelmässä, jotka ovat virkatoimis- eli 600-800 markasta 900-1,200 mark-
942: saan ja joskus muissakin tilaisuuksissa vel- kaan vuodessa, kun taas poliisialalla se
943: volliset käyttämään määrättyä virkapukua. yleeusä on kolminkertainen eli 900-1,200
944: Tämä avustus ei kuitenkaan ole verratta- markasta 2,700-3,600 markkaan. Samoin
945: vissa varsinaiseen virkatehtävien hoitami- on laita puolustuslaitaksessa, jossa upsee-
946: sesta maksettavaan palkkaan, vaan on se rien pukuavustus on nostettu 1,500 mar-
947: korvausta niistä erityisistä lisäkustannuk- kasta 4,500 markkaan ja aliupseerien 1,200
948: sista, joita säädetyn virkapuvun hankkimi- markasta 3,600 markkaan. Rajavartiolai-
949: nen ja kunnossapito virkamiehille aiheut- tdksen upseerien ja aliupseerien pukuavus-
950: taa. Näin ollen tulisi pukuavustuksen riit- tukset ja niiden korotukset ovat yleensä sa-
951: tää ainakin suunnilleen peittämään sanotut mat kuin puolustuslaitoksessa, joskin ensin-
952: lisämenot, jotta virkapukua käyttävät vi- mainitussa esiintyy myös 3.75 ja 4.5 kertai-
953: ran- ja toimenhaltijat eivät joutuisi huo- sia korotuksia eli 1,200 markasta 4,500
954: nompaan asemaan kuin ne, jotka aina saa- markkaan ja 800 markasta 3,600 markkaan.
955: vat esiintyä tavallisessa siviiliasussaan. Jos Rautatielaitoksessa on nousu vuoteen 1939
956: pukuavustus on kohtuuttoman pieni, on li- verraten, sikäli kuin silloin jo pukuavus-
957: säksi olemassa vaara, että käytettävät virka- tusta maksettiin, ollut tavallisesti 7.2 ker-
958: puvut eivät täytä niille .asetettuja vaati- tainen eli 500 markasta 3,600 markkaan.
959: muksia. Erityisesti virkapuvussa esiinty- Ainoat virkamiehet, joiden osalta puku-
960: vät virikamiehet antavat tavallaan käsityk- avustuksiin nähden on seurattu vaatetus-
961: sen kolko valtiosta, millä seikalla etenkin indeksin nousua ja kohotettu avustukset
962: maassamme jälleen yhä runsaammin liikku- 9 kertaisiksi, ovat valtiovarainministeriön
963: via ulkomaalaisia ja lähestyviä olympia- alaisessa tullilaitoksessa palvelevat. Heidän
964: kisoja silmällä pitäen ei ole aivan vähäinen ennen sotaa kovin alkainen eli vain 400
965: merkitys. markkaa ollut pU:kuavustukseusa on nimit-
966: Virkapukuavustusten suuruus ei ole täin nykyisin 3,600 markkaa.
967: yleensä seurannut rahan arvossa tapahtu- Paitsi virkapukuavustusten riittämättö-
968: nutta alenemista. Samalla kun viralliseen myys sinänsä vaatii myös niiden juuri esi-
969: elinkustannusindeksiin sisältyvä vaatetus- tetty keskinäinen epätasaisuus niiden korot-
970: tarvikkeiden indeksi on vuodesta 1939 ku- tamista ja uudelleen järjestelyä. Kun pi-
971: luvan vuoden heinäkuuhun mennessä ko- detään perustana vaatetusindeksin nousua
972: honnut pistelukuun 909 eli yhdeksänkertai- vuodesta 1939, olisi avustukset siis yleensä
973: seksi, on viran- ja toimenhaltijain puku- korotettava 9 kertaisiksi silloisesta, tai, jos
974: avustuksia, jotka jo sanottuna vuonna oli- vastinetta sanotulta vuodelta ei ole ole-
975: vat monissa tapauksissa riittämättömät, ko- massa tahi avustus jo silloin on ollut epä-
976: rotettu paljon vähemmän ja lisäksi aivan suhteessa toisessa vastaavanlaisessa virassa
977: epätasaisesti eri virkamiesryhmien kohdalla. tai toimessa maksettuun, sellaiseksi, että oi-
978: 526 IV,so. - Vi~kapukuavustukset.
979:
980:
981: !keudenmukainen suhteellisuus saavutetaan. den 1950 tulo- ja menoarvioon
982: Tähän tarvitaan laskelmien mukaan vuo- 125,000,000 mm·kan suuruisen mää-
983: dessa lisää varoja 125,000,000 ma:rkkaa. rärahan valtion viran- ja toimenhal-
984: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme tijain virkapukuavustusten korotta-
985: kunnioittaen, mista ja uudelleen järjestelyä var-
986: ten.
987: että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
988: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
989:
990: Arno Tuuma. Våinö Okko.
991: Yrjö Kilpeläinen. Kauno Kleemola.
992: JUSISri Lappi-Seppälä. Eemil Luukka.
993: Nils Meinander. Hugo Aattela.
994: Hugo Nuorsaa.ri. Rafael Pwrusio.
995: Viljami Ka.lliokoski. Urho Kulovaara.
996: A. Turldm. Samuli Simula.
997: J oham.nes Virola,inen. Jalmari Pusa.
998: Eino Pa~lovesi. JUISISi Saukkonen.
999: J. Kuittinen. Eero MåJtinen.
1000: Päiviö Hetemäki. Oskari Lehtonen.
1001: Varma K. Turunen. Martti Miettunen.
1002: Kustaa Tiitu. Jwrukko Hakala.
1003: s. s. Aittomemi. R.olf B. Berner.
1004: Erkki Paavolainen. 0. ·Muikku.
1005: Heikki Ala-Mäyry. Martta Salmela-Järvinen.
1006: Arvi Ahmavaa.ra. H'eikki. Soininen.
1007: Irma Karvik:lro. Helena Virklki.
1008: Erkki Koivisto. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
1009: 527
1010:
1011: IV,s1. - Rah. al. ·N:o 9.
1012:
1013:
1014:
1015:
1016: Karvikko y. m.: Määrärahan osoittamisesta henkisen työn
1017: tekijäin taloudellista ja sosiaalista asemaa selvittävän
1018: tutkimuksen toimeenpanemista varten.
1019:
1020:
1021: Ed u skunn alle.
1022:
1023: Henkisen .tYJÖn tekijäin taloudellisessa ja loudelliseen ja sosiaaliseen asemaan kohdis-
1024: .sDSia:alisessa asemassa on meillä tapahtunut tuvia: tutkimuksia perin vähän ja niiden tu-
1025: viime vuosikymmeni€n aikana varsin huo- loksia ei voida enää soveltaa nykyisiin oloi-
1026: mattavia muutoksia. Kehitys on nyt ehti- hin. Luotettavan pohjan s•aamiseksi olisi
1027: nyt niin pitkälle,. että heidän toimeentu- viipymättä suoritettava tarpeeksi laaja tut-
1028: lonsa vaikeutuminen muodostaa jo vakavan kimus, jossa myös kiinnitettäisiin huomiota
1029: vaaran ei vain heille itselleen, vaan koko vastaaviin oloihin ulkomailla.
1030: y;hteislmnnalle. Tästä syystä ovat pikaiset Edelläoleva.n perusteella esitämme,
1031: toimenpiteet henkisen työn tekijäin aseman
1032: ja tulevaisuuden helpottamiseksi välttämät- että Edusk1mta ottaisi vuoden 1950
1033: tömiä. Tämä kuitenkin edellyttää, että on tulo- ja menoarvioon 750,000 mk:n
1034: käytettävissä riittävän täydellinen selvitys suuruisen määrärahan henkisen työn
1035: nykyisestä tilanteesta ja niistä syistä, jotka tekijäin taloudellista ja sosiaalista
1036: ovat ovat siihen johtaneet. Aikaisemmin on asemaa selvittävän tu.tkimuksen toi-
1037: meillä suoritettu henkisen työn tekijäin ta- meenpanemiseksi.
1038: Helsinki, 12 p: nä syyskuuta 1949.
1039:
1040: I:r:ma. Ka.rvildro. Lassi Hieklk:ala.
1041: Rolf B. Bern.er. H. A. Kannisto.
1042:
1043:
1044:
1045:
1046: 2
1047: 528
1048:
1049: IV,s2. - Rah. al. N:o 10.
1050:
1051:
1052:
1053:
1054: P. Leskinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
1055: virantoimitusrahojen nl.i(lksamiseksi rautateiden vaunu-
1056: ja vaihdemiehistöUe sekä ratavartijoiUe.
1057:
1058:
1059: E d u s k u n n a 11 e.
1060:
1061: Valtion rautateiden juna- ja veturimie- rikilometriltä. Päivystyspalveluksessa maa-
1062: histölle lll.a!ksetaan ns. virantoimitusrahoja, rätään veturikilometrit tuntirahaan oi!keut-
1063: jotka osittain ovat korvausta matkojen ai- tavan virantoimitusajan mukaan siten,
1064: heuttamista lisämenoista, osittain korvausta että yhden tunnin lasketaan vastaavan 20
1065: asemapaikalla suoritettavasta kiihkeästä veturikHometriä. Täten siis veturimiehistö
1066: vaihtopalveluksesta. Kuluvan vuoden maa- saa päivystyspalveluksesta virantoimitus-
1067: liskuun 17 p:nä muutettiin valtion rauta- rahaa mk 24: 50.
1068: teiden junahenkilökunnan virantoimitusra- Valtion rautateiden virantoimitusrahajär-
1069: hasääntöä siten, että näitä korvauksia !ko- jestelmässä on siis otettu huomioon mah-
1070: rotettiin 50 %: lla, ja täten saatettiin mat- dollisuus järjestää eräiden ryhmien ;palk-
1071: kakustannusten korvauksena mll!ksettavat kausta työn kiihkeyttä, sen vaatimaa jär-
1072: virantoimitusrahat entistä oikeudenmukai- jestelykykyä, vastuuta sekä rasittavuutta
1073: sempaan suhteeseen muille maksettavien silmällä pitäen. Kuitenkaan ei tätä peri-
1074: erilaisten matkakorvausten kanssa. Kun aatetta ole noudatettu johdonmu!kaisesti,
1075: s~JJmassa yhteydessä ei tarkistettu niiden kun tämän järjestelyn ulkopuolella ovat
1076: toimenhaltijaryhmien, jotka ovat oikeutet- eräät sellaiset suurryhmät, jotka juna- ja
1077: tuja ratapihalla maksettavaan virantoimi- veturihenkilökunnan kanssa kuuluvat sa-
1078: tusrahaan, laajentamista koskemaah vaunu- maan työryhmään lähtevien ja saapuvien
1079: ja vaihdemi·ehistöä, eikä matkakustannusten junien kokoonpanossa ja tarkastuksessa.
1080: korvausten osalta lumiauroissa toimivia ra- Näitä ryhmiä ovat vaihdemiehistö (1. ja
1081: tavartijoita ilm<>kevaksi, on syntynyt ilmei- 2. l. vaihdemiehet, 1. ja 2. l. vaihdemies-
1082: siä epäsuhteita, enmmkaikkea työn ik:iih!key- ten esimiehet ja asetinlaitemiehet) sekä
1083: destä maksettavaan lisään nähden. vaunumiehistö (vaununvoitelijat, 1. ja 2. l.
1084: NyUryisin maksetaan junahenkilökunnalle vaununtarkastajat ja 1. ja 2. l. vaunumes-
1085: asemapaikalla suoritettavasta vaihtopalve- tarit). Asian järjestäminen näiden ryh-
1086: luksesta virantoimitusrahaa seuraavasti: I mien osalta, samoin kuin lumiauroissa ra-
1087: ryhmässä eli kiihkeimmillä liikepaikoilla tavartijoille maJksettavan virantoimitusra-
1088: ik:onduktööreille mk 11: 25 ja j·unamiehille han palauttaminen aikaisemman käytännön
1089: mk 9: 7:5, II kiihkeysryhmässä konduktöö- mukaiseksi, on ollut asianomaisten valtion-
1090: reille mlk 9: 75· ja junamiehille mk 8: 25 elinten harkitta:vana Suomen Rautatieläis-
1091: sekä III lkiihikeysryhmässä konduktööreille ten Liiton tekemien esitysten perusteella
1092: mk 8: 25 ja junamiehille mk 7: 50. Muilla viimeisessä vaiheessaan yhtämittaisesti jo
1093: liikepaikoilla maksetaan sekä konduktöö- yli puolitoista vuotta asian llruitenlk:aan vielä
1094: reille että junamiehille samaa tuntirahaa saamatta ratkaisua. LäJhinnä silmälläpi-
1095: kuin matJkakustannusten korvauksena lin- täen eri viran- tai toimenhaltijoiden keski-
1096: japalveluksessa eli !lllk ,6: 75. Veturimie- näisiä palkkaussuhteita sekä virantoimitus-
1097: histö saa kaikilla asemilla samoin kuin lin- rahan osalta. Sikandinaavian maissa vallalla
1098: japalveluksessakin viimeksi mainitun tun- olevaa !käytäntöä on esitetty virantoimitus-
1099: tirahan sekä lisäksi veturirahaa 90 p. vetu- rahaa maksettavaksi vaunu- ja vaihdemie-
1100: IV,s2. --< P. Leskinen y. m. 529
1101:
1102: histölle työn :kiihkeydestä johtuvaa rata- Edellä olevaa~ viitaten ehdotamme,
1103: pihalisää 50 % kulla:kin liikennepaikalla
1104: junahenkilökunnalle maksettavan virantoi- että Eduskunta ottaisi vuoden
1105: mitusrahan määrästä. Tällä tavoin voitai- 1950 tulo- ja rnenoarvioon 18 Pl.
1106: siin tehostaa kysymykseen tulevissa ta- II: 4 kohdalle lisäyksenä 20,000,000
1107: paulksissa toimen hoitamista ja saattaa eri- rnarkkaa maksettavaksi virantoimi-
1108: laisista työsuorituilrsista maksettava palkka tusrahana rautateiden vaunu- ja
1109: oikeudenmukaiseen suhteeseen. vaihderniehistöUe sekä ratavartijoille.
1110: Helsingissä syyskuun 13 p: nä 1949.
1111:
1112: Paavo Leskinen. Mikko Järvinen.
1113: 530
1114:
1115: IV,ss. - Rah. al. N:o 11.
1116:
1117:
1118:
1119:
1120: Borg-Sundman y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta korkeim-
1121: man oikeuden kirjaajan paJ,kkauksen korottamista
1122: varten.
1123:
1124:
1125: Eduskunnalle.
1126:
1127: Senaatin Oikeusosaston ja Talousosaston korjattu huolimatta Korkeimman Oikeuden
1128: kirjaajanvirat olivat aikoinaan palkkauk- toistuvista esityksistä. Kun näin ollen Kor-
1129: seen: nähden samanarvoisia. Kun Oikeus- keimman Oikeuden ja Korkeimman Hal-
1130: Dsastoorta vuonna 1918 muodootettiin Kor- linto-oikeuden kirjaajain palkat ovat jää-
1131: kein Oiikeus ja Talousosaston valitusasiat neet .työn vaativuuteen, vastuunalaisuuteen
1132: siirrettiin samana vuonna perustettuun ja määrään verrattlma epäoikeudenmukai-
1133: Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen tulivat seen asemaan ja :kun ne aikaisemmin ovat
1134: näin muodostuneiden virastojen kirjaajat vuosikymmenet olleet rirmastettuja valtio-
1135: kuulumruan samaan palkkaluokkaan kuim neuvoston ylikirjaajan tai sitä vastaavaan
1136: samalla Valtioneuvos1toksi muodostuneen se- aikaisemmin toisennimiseen toimeen, on il-
1137: na.atin :kirjaajatkin. Vuonna 1943 tapahtui meinen epäkohta pikais€Sti korjattava ja
1138: kuitenkin käsittämätön muutos todennäköi- mainitut kirjaajain viTat palkkaluokiltaan
1139: sesti erehdyksestä, jolloin Korkeimman Oi- palautettava vuosikymmenet oikeina pidetyn
1140: keuden ja Korkeimman Hallinto-oikeuden käytännön mukaisesti samalle tasolle kuin
1141: kirjaajain virat jäivät yhtä palkkaluokkaa vastaavat valtioneuvoston ylikirjaajain vi-
1142: alemmaksi ikuiTh valtioneuvoston ylikirjaa- rat.
1143: jain virat ilman, että työnlaadussa, vas- Edel:lä esitetyn: perusteeHa esitämme,
1144: tuussa jru pätevyysehdoissa olisi tehty muu-
1145: toks.ia. On päinvastoin huomattava, Bttä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1146: mainittujen Oikeuksien kirjaajat paitsi lu- den 1950 tulo- ja menoarvioon 6
1147: kemattomia muita velvollisuuksia hoitavat PääluolWJn I luvun 1 momentin koh-
1148: virastojensa raha-asiat, kun sitävastoin val- dalle 12,000 markan lisäyksen kor-
1149: tioneuvoston ylikirjaajista ainoastaan toinen keimman oikeuden kirjaajan palk-
1150: antaa uloo päätökset eikä kumpikaan heistä kauksen korottamiseksi yhdellä palk-
1151: suorita palkanmaksuja kuten Oikeuksien kaluokalla.
1152: kirjaajat. Tätä epäkohtaa ei sittemmin ole
1153: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
1154:
1155: Margit Borg-Soodman. Vieno Simonen.
1156: Irma. Ham.am. Aino Luostarinen.
1157: JUQii Saukkonen. Kadsa. Hiilelä.
1158: I:r:ma Karvikko. Toivo Pyörtänö.
1159: Kylliklki Pohjala.
1160: 531
1161: IV,s4. - Rah. al. N :o 12.
1162:
1163:
1164:
1165:
1166: Borg-S'UMman y. m.: Määrärahan osoittamisesta korkeim.
1167: man hallinto-oikeuden kirjaajan palkkauksen korotta-
1168: mista varten.
1169:
1170:
1171: E d u s k u n n a ll e.
1172:
1173: Viitaten perusteluihin rahaasia-alaitteessa Pääluokan I luvun 2 momentin koh-
1174: n: o 11 esitämme, dalle 12,000 markan lisäyksen kor-
1175: keimman hallinto--oikeuden kirjaajan
1176: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- palkkauksen korottamiseksi yhdellä
1177: den 1950 tulo- ja menoarvioon 6 palkkaluokalla.
1178: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
1179:
1180: Margit Borg-Sundman. Vieno Simonen.
1181: Irma. Hamara. Aino Luootarinen.
1182: Jussi Sa.ulmronen. Kaisa Hiilelä..
1183: Irma Karvbo. Toivo Pyörtänö.
1184: 532
1185:
1186: IV,s5. - Rah. al. N:o 13.
1187:
1188:
1189:
1190:
1191: Ahmavaara y. m.: Jläärärahan osoittamisesta ylimääräisen
1192: jaoston perustamiseksi korkein'IJ,paan hallinto-oikeuteen.
1193:
1194:
1195: E d u s ik: u n n a ll e.
1196:
1197: Korik:eimpaan hallinto-oikeuteen ,tulleiden sääntymisestä on johtunut, että asiat jou-
1198: juttujen lukumäärä on viime aikoina huo- tuvat odottamaan käsittelyvuoroaan koh-
1199: mattavasti lisääntynyt. Kun vuonna 1946 tuuttoman kauan. Vastatakseen oikeutet-
1200: korkeimpaan hallinto-oikeuteen tuli kaik- tuja vaatimuksia hallinto-oikeudellisen lain-
1201: kiaan 3,49'7 asiaa, uusien asioiden määrä käytön tulee olla järjestetty siten, että
1202: nousi vuonna 1947 4,430:een ja vuonna kansalaiset saavat ha:kemansa oikeussuojan
1203: 1948 4,579: ään. Kuluvana vuonna tämä viivytyksettä. Ratkaisun siirtyminen pit-
1204: kehitys on edel,leen jatkunut, shllä syys- käksi ajaksi merkitsee yksityiselle oikeu-
1205: kuun alkuun mennessä oli oikeuteen jo toi- denhakijalle usein oikeuden vähentymistä,
1206: mitettu 3,698 valitusasia:a, mikä edellyttää jopa se joskus lähentelee oikeuden menettä-
1207: uusien juttujen määrän nousevan vuoden mistä. Sen ohessa on huomattava, että
1208: loppuun mennessä yli 5,000. Mitä tulee esim. v·eroasioissa sama oikeuskysymys saat-
1209: ko~keimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu- taa toistua vuodesta toiseen ja asianosaisen
1210: jen asiain määrään, niin vuonna 1947 rat- täytyy periaatteellisen ratkaisun viipyessä
1211: kaistiin 3,760 ja vuonna 1948 3,754 asiaa, saattaa eri vuosina esiintyvä sama kysy-
1212: eikä nykyisellä työvoimalla ole mahdollista mys useissa eri oikeudenkäynneissä riidan-
1213: ratkaistujen juttujen lukumäärää huomat- alaiseksi. Tämä puolestaan on omiaan ai-
1214: tavarumin lisätä. heuttamaan myös valitusasioiden lisäänty-
1215: Seurauksena on oHut, että ratkaisematto- mistä sekä tarpeettomia ja kohtuuttomia
1216: mia juttuja, joita vielä 1947 vuoden alussa kustannuksia asianosaisille.
1217: oli vain 1,0417 ja 1948 vuoden alussa 1,988, Epäkohdan korjaamiseksi hallitus on eh-
1218: on tämän vuoden alussa ollut 3,000 ja syys- dottanut työvoiman lisäämiseksi korkeim-
1219: kuun alussa ikokonaista 4,055. Vuoden ilm- paan 'hallinto-oikeuteen 6. Pl. 3: 2 kohdalla
1220: luessa viime vuoden syyskuusta lukien rat- 1,944,600 markan määrärahan, jolla voitai-
1221: kaisemattomien asiain määrä on lisääntynyt siin ottaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen
1222: 2,662:sta 1,393 jutulla eli noin 50 prosen- kaksi apujäsentä ja kolme ~esittelijää. On
1223: tilla. kuitenkin ilmeistä, ettei epäkohtaa, joka
1224: vielä tulo- ja menoarvioehdotuksen käsitte-
1225: Viime aikoina tapa;htunut valitusasiain lyn aikana on tullut huomattavasti vai-
1226: lisääntyminen konkeimmassa ihallinto-()ikeu- keammaksi, voida poistaa tulo- ja meno-
1227: dessa on osaltaan selitettävissä tilapäisistä arviossa ehdotetuna työvoiman lisäyksellä.
1228: syistä johtuneeksi. Niinpä talouselämän ke- Sen vuoksi näyttää siltä, että ainoa keino,
1229: hityksestä aiheutunut rahankireys on ilmei- millä hallinto-oikeudellisen lainkäytön voi-
1230: sesti johtanut esim. köyhäinhoitoasioissa ja daan nopeasti saattaa tyydyttävän joutui-
1231: veroasioissa valitusten iJ.isääntymiseen. Niin saksi, on perustaa korkeimpaan hallinto-
1232: ikään eräät viime aikaiset ohimenevät lain- oikeuteen ensi vuoden ajaksi ylimääräinen
1233: säädäntötoimet, niinkuin n. k. mätkäysve- jaosto, jossa on seitsemän jäsentä ja tar-
1234: rolahl, ovat huomattavasti aiheuttaneet vittavat esittelijät. Tätä menettelyä on
1235: uusia valitusjuttuj.a. noudatettu myös korkeimmassa oikeudessa.
1236: Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkai- Ylimääräinen jaosto korkeimpaan hal-
1237: semattomina olevien asioiden suuresta li- linto-oikeuteen olisi järjestettävä samalla
1238: IV,s5. - Ahmavaara y. m. 533
1239:
1240: tavalla kuin :korikeimpaan oikeuteen, ja siitä Mikäli ehdotetut määrärajat otetaan
1241: aiheutuvat kustannukset voidaan arvioida omalle momentille, voidaan 6. Pl. 3: 2 koh-
1242: seuraavasti: dalla vähentää edellä mainittu 1,944,600
1243: markan määräraha.
1244: 7 apujäsentä, palkkio 489,600 Sen perusteella, mitä edellä olemme lau-
1245: mk ..................... 3,427,200:- suneet, kunnioittaen ehdotamme,
1246: 9 esittelijää, palkkio 293,400
1247: mk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,640,600: - että Eduskunta ottaisi vuoden
1248: Ikälisiä vastaavat palkkion- 1950 tulo- ja menoarvioon 6. Pl. Ill l.
1249: lisät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 976,800: - kohdalle uutena momenttina 8,728,600
1250: Kalliinpaikanlisiä vastaavat markan määrärahan ylimääräisen
1251: palkkionlisät . . . . . . . . . . . . 684,000: - jaoston perustamisesta korkeimpaan
1252: Puhtaaksikirjoitus- y. m. kans- hallinto-oikeuteen aiheutuviin menoi.-
1253: liatyöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540,000: - hin.
1254: Matka:kustannukset . . . . . . . . 460,000:-
1255: Yhteensä mk 8,728,600: -
1256: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
1257:
1258: Eemil Luukka.
1259: 534
1260:
1261: IV,s6. - Ra.b.. al. N:o 14.
1262:
1263:
1264:
1265:
1266: P. Leskinen y. m.: Määr&rärahan. osoittOAnisesta n. s. yö-
1267: rahan r»)(J,ksamisen yleistämiseksi valtion viran tai toi-
1268: men haltijoille.
1269:
1270:
1271: E d u s k u n n a ll e.
1272:
1273: Rautatie_ ja postilennätinlaitoksessa sekä ei ole puolustettavissa, että samanlaisissa
1274: eräissä muissa valtion toimissa maksetaan olosuhteissa työskentelevät ovat valtion eri
1275: eräille toimenhaltijaryhmille n. s. yörahaa laitoksissa erilaisessa palkka- ja työehtoase-
1276: vahvistetuin työvuoroin tai esimiehen käs- massa, on mielestämme kohtuullista, että
1277: kystä tapahtuvasta kello 22-6 välillä vä- sanotun yörahan maksaminen yleistetään.
1278: hintään kaksi tuntia kestävästä yötyöstä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1279: Vuoden 1948 viimeisessä ylimääräisessä ta-
1280: .lousarviossa esitti hallitus tämän yörahan että vuoden 1950 tulo- ja meno-
1281: yleistämistä muitakin valtion laitoksia kos- arvioon 15 pääluokan II lukuun ote-
1282: kevaksi esittäen 15 Pääluokan II lukuun taan 75,000,000 markkaa n. s. yöra-
1283: määrärahaa tarkoitusta varten. Eduskunta han maksamisen yleistämiseksi val-
1284: silloin hylkäsi hallituksen esityksen. Kun tion viran tai toimen haltijoille.
1285: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
1286:
1287: Paavo Leskinen. lVIikko Järvinen.
1288: 535
1289:
1290: IV,s7. - Rah. al. N:o 15.
1291:
1292:
1293:
1294:
1295: Aattela y. m.: Määrärahan osoittamisesta yörahan mak-
1296: samiseksi erät'Ue valtion palveluksessa oleville henMlöille.
1297:
1298:
1299:
1300: 1
1301:
1302: Huomattava osa valtion viran tai toimen netty kaikille viran tai toimen haltijaryh-
1303: haitijoista joutuu suorittamaan joko sään- mille, vaikka näiden yörahan saruntiin oikeu-
1304: nöllisin vuoroin tap.ahtuvaa tai vuoroihin tettomien joukossa on sellaisia viran tai toi-
1305: järjest:ämätöntä yötyötä. Yleisesti tunnettua men haltijoi,ta, jotka joutuvat hoitamaan
1306: ja monin tieteellisin tutkimuksen todettua tehtäviään myöskin yöaikana ja joiden koh-
1307: on, että y;öaikana suoritettava työ on taval- dalla yötyön rasittavaisuus on hyvin ilmei-
1308: lista rasittavampaa. Yötyön rasittavaisuu- nen. Tällaisina ryhminä on m. m. mainit-
1309: desta johtuen ovat yötyötä suorittamaan tava sairaaoooitajat, mielisairaanhoitajat,
1310: joutuneet työntekijät pyrkineet saamaan. vankilavirkailijat ja ·poliisit.
1311: erikoiskorvausta yöaikana suoritettavasta Vuoden 1948 vaWopäiville marraskuun
1312: työstä. Työnantajain taholla on melko ylei- 26 päivänä 1948 anitamassaan lisämenoar-
1313: sesti hyväksytty tämä pyrkimys, mihin vioesityksessä n:o 71 hallitus ehdotti myön-
1314: myös työnantajia velvoittaa voimassa olevan nettäväks:i määrärahan yörahan maksami-
1315: prulkkaohjepäätöiksen 3 § :n 4 mom., jonka sen yleistämiseksi koslmmaan yleensä kaik-
1316: mukaan vuorotyötä tehtäessä voidaan siihen tkia viran tai toimen tahi ylimääräisen toi-
1317: osallistuville työntekijöille ja toimenhalti- men haltijoita sekä tilapäiseen tehtävään
1318: joille maksaa erityistä vuorotyölisää, jonka otettuja toimihenkilöitä. Hallituksen e. m.
1319: suuruus iltavuorossa on enintään 10 % ja es~tyksen mukaan olisi kohtuullista, että
1320: y;övuorossa enintään 20 % ohjepalkasta. yöraha maksettaisiin siitä nykyään osatto-
1321: Enintään samansuuruinen lisä voidaan niin- miksi jääneille virikailij.aryhmille saman
1322: ikään maksaa työstä, -miUoin sitä, vaikkei se suuruisena kuin sitä maksetaan valltionrau-
1323: olekaan vuorotyötä, suoritetaan ilta- tai tateiUä palveleville henkilöille. Valitetta-
1324: yö työnä. vasti tämä hallituksen kaikkia valtion viran
1325: Vrultiorurautateillä voimassaolevan viran- tai :toimen sekä ylimääräisen to:imen halti-
1326: toimi tuSTahaohj esiäännön ja vai tioneu voston joita j.a. tilapäiseen tehtävään otettuja toi-
1327: maaliskuun, 17 päiv.änä 1949 tekemän pää- mihentkilöitä tasapuolisesti ja oikeudenmu-
1328: töksen mukaan suoritetaan valtionrautatei- kaisesti huomioivru esitys ei tullut eduskun-
1329: den viran tai toimen hal tijoille erinäisin nassa hyväksytyksi. Kun kuitenkaan ei
1330: rajoituksin yörahaa 90 markkaa yöltä vi- voida kieltää hallituksen edellä mainitussa
1331: rantoimituksesta, joka tapahtuu kello 22,00 esitykseSISä olevien 'perustelujen ja asian-
1332: ja 6,00 välillä ja kestää joko yhtäjaksoisesti omaisten viran tai toimen haltijaryhmien
1333: tai eri osissa samana yönä vähintään kaksi asiassa esittlämien n:äkökohtien oikeudenmu-
1334: täyttä tuntia. Samoin suoriteta1an yörahaa kaisuutta ja ikohtuullisuutta, olisi edus-
1335: posti- ja lennätinlaitoksessa sekä tie- ja lkunnan nyt myönnettävä edellä mainit-
1336: vesirake:nmuslai,toksessa. Todettava nam tuun tarkoitukseen valtioneuvoston käy-
1337: ollen on, että va:ltion viran tai toimen hal- tettäväksi riittävän suuri arviomäärä-
1338: tijoit'ten valtaosalle on jo myönnetty oikeus raha. Sen perusteella, että e. m. halli-
1339: saada yörahan muodossa yöaikana suoritet- tuksen lisämenoarvioesityksessä laskettiin
1340: tavasta työstä erikoista korvausta. Oikeutta 60 markan suuruisen yöra:han maksami-
1341: yörahrun saantiin ei kuit.enkaan ole mYJÖU- seksi myöskin niille viran tai toimen tai
1342:
1343: 3
1344: 536 IV,s7. - Yöraha.
1345:
1346: ylimääräisen tDimen haitijoille sekä tila- joonan 1n~rkan suuruisen arviomaa-
1347: päiseen tehtävään otetuille, jotka eivät ole rahan valtioneuvoston käytettäväksi
1348: olleet yörahan saantiin oikeutettuja, ta:rvit- valtionrautateillä maksettavan yöra-
1349: tavan 4 miljoonaa. markkaa kuukaudessa, han suuruisen yörahan maksamiseksi
1350: olisi tarkoitukseen varattava, yörahan ol- valtioneuvoston lähemmin määrättä-
1351: lessru nyt 90 markan suuruinen, 72 miljDo- vien perusteiden mukaisesti kaikt1le
1352: naa; markka;a vuodessa. niille viran tai toimen tai ylimääräi-
1353: >Edellä ol;evan perusteella kunnioittavasti sen toimen haltijoille tai tilapätiseen
1354: esitämme, tehtäväiin otetwale toimihenkilöille,
1355: jotka joutuvat yöaikana tehtäväänsä
1356: että Eduskunta ottaisi vuoden suorittamaan ja joille mainittua yö-
1357: 1950 tulo- ja menoarvioon 72 mil- rahaa ei aikaisemmin ole suoritettu.
1358: Helsingi.ssä syyskuun 6 päivänä 1949.
1359:
1360: Hugo 1\a.ttela. E. Pusa..
1361: Vrho Kul.ov:a~. Edv;a..rd Pilsonen.
1362: Pentti Nienti. Vilho Väyrynen.
1363: Pla1avo Karj.a,lai,nen. Arttur K~~.
1364: Veli Järvin~n. Heik,ki llyldtäälä,
1365: He,Udri Soin,.in.en. ~1. H~~apaniemi.
1366: Inna Karvikko. Antti J. Ran~:moo..
1367: Varma K. 'furunen. E.rW Paav,o1ainen.
1368: L. 0. Hirvensalo. JI8Jmari Lill.na.
1369: Johamnes Virtanen. ISIWk Penttaila.
1370: Elli Nu.rnrln.oo.. Kaisa, lliilelä..
1371: Hilm:a. Koivu1a.hti"Lehto. Laura Bl:IM:J.der-Wallin.
1372: Meeri Kalav:ainen. Juho Karv001~.
1373: K1.1;$taa ~. Irma. Ham.am.
1374: J. Kuittinen. RafaeJ. Pa-asio.
1375: 537
1376:
1377: IV,ss. - Rah. al. N:o 16.
1378:
1379:
1380:
1381:
1382: A&ttela. y. m,: Mäii!rärahan osoittamisesta pukuavustuksen
1383: maksamiiseksi erä{lle rautatie~äisille.
1384:
1385:
1386: E d u s k u n n a ll e.
1387:
1388: Huomattavalie osalle valtionrautateiden jentamista niin taupeellinen ja välttämätön
1389: henkilökuDL118Bta suoritetaan ·nykyäiän virka- kuin tämä toimenpide kuitenkin on. Huo-
1390: puku- ta! pukuavustusta 3,600 markkaa mattava nimittäin on, että rautatielaitoksen
1391: vuodessa. Virka}}ukuavustust·a on suoritettu veturitallien henkilökunta ( taHimiehet ja
1392: niille v~ran tai toimen haltijoille, jotka on he:iliin verrattavat) ratavartijat, vaumimie-
1393: velvoitettu virama tai toimess:a olless:aan histö ja siivoojat eivät nykyisten määräys-
1394: käyttämään virkapukua ja jotka joutuvat ten mukaan ole oikeutettuja pukuavustuk-
1395: yleisön kanssa välittömään kosketukseen. sen saantiin. Erittäin likaista ja huomat-
1396: Pukuavustusta on suoritettu sellaisille viran tavan pwljon työpukuja kuluttavaa työtä
1397: tai toimen haltiljoille, jot.ka työn likaisuu- tekevinä ja suhteellisen pientä palkkaa saa-
1398: den tai muiden työn aiheutt;aiffiien seikkojen vina olisi myöskiln heidät, kuten alan am-
1399: vu'Dkisi joutuvat kuluttamaan huomattavan mrutillisen järjestön taholta on esitetty, oi-
1400: paljon varoja työpukujensa kunoossa.pitä- keutettava sa.arnaan pukuavustusta niin,
1401: miseen ja U:usimiseen. TäUaisen virkapuku- että heille maksettaisiin puolet virkapuku-
1402: tai pukuavustuksen maksamist,a on pidet- avustuksen mä:ärästä eli 1,800 markkaa, jo-
1403: tävä eritt:älin tarpeellisena ja välttämättö- ten ta:rko:iJtukseen olisi varattava 18 miljoo-
1404: mänin ja. on se· eri muodoin käytännössä lu- naa markka'a vuodessa.
1405: kuisten muitterukin maitten rautatielaitok- Edellä olevan perusteelia kunnioittavasti
1406: sissa, Niinpä esirrn. Tanskassa &nnetaan esitämme,
1407: vuosittain ~autatielaitoksen puolesta mak-
1408: sutta rautatiehenik:il.Jökunnan käytettäväksi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1409: virka- tai työpukuja, jotka myös laitO'ksen den 1950 tulo- ja menom·vioon 18 Pl
1410: toimesta :pestä-än ja kunnostetaan. II lumun kohdalle B,O()o:ooo markan
1411: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- suuruisen määrärahan käytettäväksi
1412: tion tulo- ja menoarvio-ksi vuodelle 1950 pukuavustuksen maksamiseksi niille
1413: ehdotetaan 18 P! II luvun kohdalla virka- rauta(ieläisille, jotka erittäin likaista
1414: pukuavustuksen sa:ajain piiriä laajennetta- työtä tekevinä on katsottava oikeute-
1415: vaksi. Ehdotukseen ei kuitenik:111an ole sisäl- tuiksi pukuavustuksen saantiin.
1416: lytetty pukuavustuksen saajain ·piirin laa-
1417: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
1418:
1419: Hugo Aattela. Jaakko Ralm.la. J. Kuittinen.
1420: Juho Ka.rvonen. Va.rma. K. Turunen. Urho Kulovaarn.
1421: Is!ak PenttaJa. 0. Muikku. Edvrard Pesonen..
1422: A. Turkka. Heildd Hykkäälä. Kustaa Alwnk:o.
1423: Arn:o Tuuma. Vilho Väyrynen. Arttur Koskinen.
1424: Paavo Karja.1amen.
1425: 538
1426:
1427: IV,s9. - Rah .. al. N :o 17.
1428:
1429:
1430:
1431:
1432: P. Leskinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäpalk-kioi-
1433: den suorittamista varten vankeinhoitolaitoksen vira'fl, ja
1434: toimen haltijoille.
1435:
1436:
1437: Ed uskunn.aHe.
1438:
1439: P~kauslain 14 § :n mukaan voidaan nen voinee tapahtua vain valtion viran
1440: m. m. jollekin määrätynlaisten virkain tai tai toimen haltijain yleisen pa1kkajärjeste-
1441: toimien haltijoille, jotka joutuvat vaaralli- lyn yhteydessä, on väliaikaisena toimenpi-
1442: sempiin virkatehtäviin taikka muuten toi- teenä asia korjattava siten, että vankein-
1443: mimaan vaikeammissa olosuhteissa, suorit- hoitolaitoksessa maksettaisiin palkkauslain
1444: taa lisäpalkkiota. Tämän mukaisesti on po- 14 § :n edellyttämää lisäpalkkiota 1,200 mk
1445: liisitoimen haitijoille vuoden 1918 marras- kuukaudessa. Edellyttäen, että tällaista
1446: kuusta lukien eduskunnan päätöksen mu- palkkiota maksettaisiin 2,150 viran tai toi-
1447: kaisesti suoritettu lisäpalkkiota 1,200 mk men haltijalle, tulisivat kustannukset ole-
1448: kuukaudessa. Eduskuntakäsittelyn yhtey- maan 30,960,000 markkaa.
1449: dessä jo ehdot1mme, että tämä n. s. poliisi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
1450: lisän maksaminen olisi laajennettava myös-
1451: kin vankeinhoitolaitosta koskevaksi. Van- että Eduskunta ottaisi vuoden
1452: keinhoitolaitoksen virat tai toimet ovat rin- 1950 tulo- ja menoarvioon 6 Pl. VII
1453: nastettavissa poliisitoimen vaatimuksiin ja luvun uudelle momentille 30,960,000
1454: eräissä tapauksissa ylittävätkin ne. Palk- markkaa maksettavaksi lisäpalkk-iona
1455: kaukseen nähden on kuitenkin vankeinhoi- vankeinhoitolaitoksessa olevalle 2,15(}
1456: tolaitos jäänyt pahasti jälkeen poliisitoi- viran tai toimen haltijalle tammi-
1457: mesta. Kun vankeinhoitolaitoksen viran tai kuun 1 päivästä 1950 luk-ien 1,200
1458: toimen haltijain peruspalkkojen korottami- mk k-uukaudessa.
1459: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
1460:
1461: Palavo Leskinen. Mikko Järvinen.
1462: 539
1463:
1464: IV,9o. - Rah. al. N :o 18.
1465:
1466:
1467:
1468:
1469: Lehtonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäpalkkion
1470: suorittamiseksi vankeinhoitolaitoksen viran tai toimen
1471: haltijoille.
1472:
1473:
1474: E d u s k u n n a 11 e.
1475:
1476: Aina vuodesta 1924 asti on vankilain Kun vankeinhoitolaitoksen viran ja toi-
1477: henkilöstölle suoritettu palkkausta suunnil- men haltijain peruspalkkojen: korottaminen
1478: leen samojen palkkaus:luokkain mukaan ja oikeaan suhteeseen saattaminen kuiten-
1479: kuin poliisitoimen hwltijoillekin, koska van- kin on siksi laaja kysymys, että sen järjes-
1480: ginvartijan: j·a poliisin työkenttä on suu- tely on otettava käsiteltäväksi vaJltion vi-
1481: rin piirtein samanlainen ja heiltä vaaditta- roista ja toimista maksettavaa palkkausta
1482: vat henkilökohtaiset ominaisuudet suunnil- kokonaisuudessaan uudeHeen luokiteltaessa,
1483: leen samat. Valtion viran ja toimen halti- on tällä kerralla vankeinhoitolaitoksen hen-
1484: jain palkkojen uudelleenjärjestelyssä v. kilökunnan palkkausta väliaikaisesti muulla
1485: 1943 on tästä periaatteesta kuitenkin ilman tavoin korjattava.
1486: aihetta luovuttu ja vankilain viran tai toi- Palkkauslain 14 § :n mukaan voidaan
1487: men haltijat jätetty palllrkausluokittelussa m. m. joilLekin määrätynlaisen viran tai
1488: kaksi"'kolme luokkaa poliisitoim~m haltijoita toimen haltijoille, jotka joutuvat vaaralli-
1489: alemmas, niin että kun 1 luokan vaooempi sempiin virkatehtäviin taikka muuten toi-
1490: konstaapeli on 12, 2 luokan 11 ja 3 luokan mimaan vaikeammissa olosuhteissa, suorit-
1491: vanhempi konstaaJpeli 10 palkkausluokassa, taa lisäpalkkiota. Tämän mukaisesti onkin
1492: on 1 luokan vartija sijoitettu 10, 2 luokan poliisitoimen haitijoille vuoden 1948 mar-
1493: vartija 9 ja 3 luokan vartija 8 palkkaus- raskuusta lähtien: suoritettu lisä,palkkiota
1494: iJ.uokkaan:. Kaupungin poliisilaitoksen nuo- 1,200 markkaa kuukaudessa ja ehdotetaan
1495: rempili:in konstaapeli on nykyään palkattu tämä lisäpalkkio m3Jksettavaksi edelleenkin
1496: paremmin kuin vankilan va,rtija, sillä 1 v. 1950. Käsiteltäessä ehdotusta valtion tu-
1497: iluoka.n nuorempi konstaapeli on 11, 2 luo- lo- ja menoarvioksi v:lle 1950 esitti oikeus-
1498: kan 10 ja 3luokan 9 palkkausluo:kassa. Vuon- ministeriö samansuuruisen lisän maksa-
1499: na 1947 toimitetussa valtion viran tai toi- mista ensi vuonna myöskin vankeinhoito-
1500: men haltijain palkkauksen järjestelyssä tämä laitoksen viran tai toimen haltijoille, koska
1501: epäs:uhde ·edelleen säilytettiin ja sen seu- vai1llkeinhoitolaitoksen palveluksessa oleva
1502: rauksena vankilain toimenhaltijain palkkaus henkilöstö joutuu toimimaan henkisesti mitä
1503: on nykyisinkin huomattavasti alhaisempi rasittamimmassa ja hermoille käyvä&sä ym-
1504: vasta:avan poliisitoimen haltijain palk- päristössä ja kaikkein vaarallisimpien ja
1505: kausta. Tällä tavalla muodostuneeseen epä- yll:ätyksellisimpien rikollisten keskellä ja
1506: kohtaan on eduskunnan oikeusasiamies !koska mainittujen viran tai toimen haltijain
1507: Kuookoskikin kiinnittänyt huomiota jo 23. palkkaus jo sinänsä on suhteettoman alhai-
1508: 8. 46 valtiovarainministeriölle lähettämäs- nen. Tämä lisäpalkkio olisi tullut suoritet-
1509: sään kirjelmässä. ja ehdottanut vankeiruhoi- tavaksi 2,150 viran tai toimen haltijalle,
1510: don uudistussuunnitelmien toteuttamista joten siitä olisi kertynyt kaiken kaikkiaan
1511: haittaavien, vankhlain toimihenkilöiden 30,960,000 markkaa.
1512: palkkausoloissa vallitsevien epä:kohtien pois- Kun tämä oikeusministeriön kohtuuteen
1513: tamista palilWausta huomattavasti paranta- ja tasapuolisuuteen tähtäävä ehdotus tuli
1514: malla. valtioneuvostossa nähtävästikin vain pel-
1515: 540 IV,9o. - Vankeinhoitolaitos.
1516:
1517: kistä sä:ästäväisyyssyi:stä hylj:ät:tyä, o1emme kan suuruisen miiärärahan 1,200
1518: me pakoitetut p. o. epäoikeudenmukaisuu- markan kuukatisittaisen lisäpalkkion
1519: den poistamiseksi ehdottamaan:, suorittamiseksi 2,150 vankeinhoitolai-
1520: toksen viran tai toimen haltijalle.
1521: että Eduskunta ottaiSi vuoden 1950
1522: tulo- ja menoarvioon 30,960,000 mar-
1523: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
1524:
1525: ()~ Lehto~~. ~s.a ;IQ:U,~l~. Vilho Väyrynen.
1526: Felix Seppälä. ~e Jouka®n. Arvi Ahmavaa.m.
1527: Arno TuUl"ll&. Erkki Paavolainen. J a.1m.ari Pusa.
1528: 541
1529:
1530: IV,91. - Rah. aå. N :o 19.
1531:
1532:
1533:
1534:
1535: P. Leskinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta pukuavus-
1536: tuksiksi eräille vitltiontautateiden toimenhaltijaryhmtille.
1537:
1538:
1539: E d u s k u n n a 1 I e.
1540:
1541: Rautatielaitoksessa suoritetaan viran- tai ritetaan pukuavustuksena 1,800 mk vuo-
1542: toimenh!tltijoille pukuavustusta joko ra- dessa tahi heille turvataan n. s. lainasuoja-
1543: hassa tai, kuten ,eräille ryhmille in. m. lai- pukuetu.
1544: nasuojapuvun. muodossa. Tätnän avustuk- Ed!lllä olevaan viitaten ehdotamme,
1545: sen ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt useita
1546: toimen haltijaryhmiä, kuten esimerkiksi tal- että Eduskunta vuoden 1950 tulo-
1547: lihenkilökunta, vaunumiehet, siivoojat, rata- ja menöarvioon 18 Pl:n II luvun
1548: vartijat j. n. e. Kurt on kohtuutonta, että 1 g kohtaan ottaisi B,ooo,ooo matkkaa
1549: nämä ryhmät ovat sanöttuun ltvtistukseen käytettäväksi pukuavus.tUksiin talU-
1550: nähden huonom:mal'!sa asemassa kuin toiset henkilökunnaUe, vaunumiehille; sii-
1551: vaataavanlaisissa oloil'!sa työskentelevät; on voojille; tatåvartijoilie y. m. vasttui-
1552: vallitl'!eva asiantila korjattava joko siten, ville 1'yhmiUe.
1553: että mainituille toh:henhaltijaryhtnille 5Uo-
1554: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
1555:
1556: Paavo Leskinen.
1557: 542
1558:
1559: IV,92. - Rah. al. N:o 20.
1560:
1561:
1562:
1563:
1564: Pakkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatalousasia.
1565: miehen viran perustamiseksi Washingtoniin.
1566:
1567:
1568: E d u s k u n n a ll e.
1569:
1570: Suomella on aika ajoin ollut n. s. maata- väestöön kohdistuvasta sosiaalis·esta toimin-
1571: lousasiamiehiä ulkomailla seuraamassa maa- nasta. Voimme tietenkin saada edellämai-
1572: talouden kehitystä ja huoltamassa kaupal- nittuja tietoja eri maiden maataloudellisista
1573: lisia asioita eräissä meille tärkeissä maissa. julkaisuista ja ammattilehdistä, mutta on
1574: V:n 1927 jälkeen ei maatalousasiamiehiä selvää, etteivät nämä mitenkään voi kor-
1575: ole kuitenkaan ollut, vaan maatalouden vata sitä suoranaista yhteyttä ja vuorovai-
1576: edustuksesta ovat huolehtineet, muun työn kutusta, jonka tehtävään sekä tieteellisesti
1577: ohella, lähinnä ulkomaiset lähetystömme ja että käytännöllisesti valmennettu maata-
1578: konsulaattimme kaupallisine avustajineen. lousmies voi saada aikaan. Kun ei myös-
1579: Kun lähetystöjen ja konsulaattien työvoi- kään nykyinen satunnainen tiedoitustoi-
1580: man sekä •ennen kaikkea maataloudellisen minta riitä, on saatava kiireellisesti järjes-
1581: ammattituntemuksen puute rajoittavat hy- tetyksi pysyväinen maatalousasiamiestoi-
1582: vin suuressa määrin näiden virallisten elin- minta.
1583: ten toimintaa, on hyvin ymmärrettävissä, V aitiovallan huomiota onkin useassa eri
1584: miksi ulkoministeriöön saapuneissa rapor- . yhteydessä kiinnitetty tämän tä•rkeän asian
1585: teissa on yleensä hyvin vähän varsinaista hoitamiseen. Niinpä jo 20-luvulla lähetti
1586: maataloutta koskevia tiedonantoja ja se- Maataloustuottajain Keskusliitto valtioneu-
1587: lostuksia. vostolle useita sitä koskevia kirjelmiä, sa-
1588: Maataloutemme tarvitsee kuitenkin jat- maten tehtiin v. 1923 eduskunnassa raha-
1589: kuvaa tiedoitustoimintaa ja yhteyttä tär- ,asia-aloite kolmen uuden maatalousasiamie-
1590: keimpiin maatalousmaihin, samoin kuin hen lähettämiseksi ulkomaille. Se, että maa.
1591: myös niihin maihin, joihin lisääntyvä maa- talousasiamiestoiminta tällöin saatiin al-
1592: taloutemme ylituotanto olisi saatava ohja- kuun, onkin lähinnä näiden aloitteiden
1593: tuksi. Erityisesti olisi saatava selvitetyksi seurausta, mutta valitettavasti se pysähtyi
1594: ne tuotannon säännöstely- ja hinnanjärjes- lopullisesti v. 1927, Agronomien Yhdistyk-
1595: telytoimenpiteet, joita eri maissa on käy- sen aloite, että v:n 1939 talousarvioon saa-
1596: tännössä. Myös kaipaa maataloutemme oh- taisiin määräraha maatalousasiamiehen vi-
1597: jeita siitä, miten tuotantokustannuksia saa- ran perustamiseksi aluksi Skandinavian
1598: taisiin alennetuksi. Tässä suhteessa voisi- maihin, ei johtanut tulokseen. Paremmin
1599: vat epäilemättä tuotteiden menekkipulaa ei käynyt myös v. 1938 yksityistä tietä teh-
1600: kärsivien maiden työteknilliset toimenpi- dyn, samaa asiaa tarkoittaneen raha-asia-
1601: teet ja taloudellinen tutkimustoiminta tar- aloitteen, mutta se kuitenkin johti toivo-
1602: jota oloihimme soveltuvaa ohjausta. Edel- musponteen, ,että hallitus selvityttäisi,
1603: leen on mainittava, että maatalousmainon- millä tavoin Suomen maatalouden edustus
1604: taa ja neuvontaa sekä ennen kaikkea ope- ulkomailla olisi järjestettävä ja antaisi, jos
1605: tusteknikkaa on viime vuosina voimak- katsoo siihen olevan aihetta, asiasta edus-
1606: kaasti eri maissa kehitetty, joten nekin an- kunnalle esityksen". Toimikunnan, jonka
1607: saitsevat entistä enemmän huomiota. Mutta tehtäväksi annettiin tämän ·asian selvittä-
1608: meille ei yksin riitä tiedot ja selvitykset minen, muodostivat johtavimpien maatalous-
1609: näiden maiden maatalouspoliittisista ja -tek- järjestöj•emme sekä Agronomien Yhdistyk-
1610: nillisistä kysymyksistä, vaan myös yhteis- sen edustajat. Toimikunta päätyi ehdotuk-
1611: kunnallisesta lainsäädännöstä ja maaseutu- sessaan siihen,. että olisi perustettava as-
1612: IV,92. -Pakkanen y. m. 543
1613:
1614: teittain kaikkiaan 4 maataJousasiamiehen kouluttaminen olisi samanaikaisesti ·aloitet-
1615: virkaa, joista ensi1IlJmäinen v. 1940 lähinnä tava. Kustannuksia arvioitaessa on syytä
1616: Skandinaviaa varten ja että v:n 1940 ta- ottaa huomioon myös se hyöty, että tällai-
1617: lousarvioon varattaisiin sitä varten 250,000 sen järjestelmän avulla voidaan kehittää
1618: mk: n määräraha. Maataloushallitus puoles- eri tehtäviin kielitaitoisia, ulkomaan oloja
1619: taan yhtyi toimikunnan ehd<;~tuksiin muilta tuntevia maatalousmiehiä, jollaisista meillä
1620: kohdin, mutta katsoi, että ensimmäiseksi on tuntuva puute, koska asiamiehet ly-
1621: olisi perustettava maatalousasiamiehen virka hyemmän tai pitemmän ajan kuluttua pa-
1622: ilähinnä Yhdysvaltoja varten. Seuranneet laavat takaisin kotimaahan.
1623: sodat estivät kuitenkin näiden suunnitel- Edellä mainittu toimikunta ehdotti pe-
1624: mien toteuttamisen. rustettavaksi kaikkiaan 4 maatalousasia-
1625: Maatalousasiamieheksi, jolla olisi mää- miehen tointa, siten että lähinnä Skandi-
1626: rätty sijoituspaikka ja toiminta-alue ja joka naviaa varten tulisi yksi, sijoituspaikka-
1627: toimisi sijoituspaikkansa lähetystön yhtey- naan Köpenhamina, Keski-Eurooppaa ja
1628: dessä, siis kuuluisi tavallaan lähetystön vir- Tonavan maita varten toinen, sijoituspaik-
1629: kailijakuntaan, nimittäisi hallitus määrä- kanaan Berlini, Englantia ja brittiläistä
1630: vuosiksi henkilön, joka hallitsee täysin am- imperiumia varten kolmas, sijoituspaikan
1631: mattinsa, on perehtynyt myös maaseudun ollessa Lontoo ja Kanadaa, Yhdysvaltoja
1632: sosiaalisiin kysymyksiin ja omaa vähintään sekä Etelä-Amerikkaa varten neljäs, sijoi-
1633: yhden suuren sivistyskielen hyvän taidon. tuspaikkanaan Washington. Kun tilanne on
1634: Kun nämä vaatimukset samanaikaisesti suuressa määrin muuttunut viimeisen kym-
1635: täyttäviä henkilöitä on meillä nykyisin hy- menen vuoden aikana, ei toimikunnan ehdo-
1636: vin vähän, olisi niiden määrätietoinen kou- tus sellaisenaan voine tällä hetkellä tulla
1637: luttaminen saatava käyntiin mahdollisim- kysymykseen. Niinpä tilanne Keski-Euroo-
1638: man pian. Hyvää ainesta kyllä olisi, kun- passa, ja nimenomaan Saksassa, on yhä
1639: han vain varattaisiin lahjakkaille ja tar- edelleen siksi sekava, ettei Berlini voi, ai-
1640: mokkaille opiskelijoille tilaisuus tähän. nakaan toistaiseksi, tulla kysymykseen esim.
1641: Muut Pohjoismaat ovat jo kauan sitten maatalousasiamiehen sijoituspaikkana. ·Li-
1642: hoitaneet tämänkin kysymyksen; vuosittain säksi on suuri ja samalla tärkeä maatalous-
1643: ne lähettävät joukon perusteellisen koulu- maa, Neuvostoliitto, sekä siihen liittyvät
1644: tuksen saaneita nuoria miehiä ulkomaille Itä-Euroopan maat, otettava myös suunni-
1645: harjoittelemaan. telmissa huomioon. Nämä seikat huomioon
1646: Maatalousasiamiehen onnistuminen teh- ottaen olisi perustettava 4 maatalousasia-
1647: täviensä hoidossa ·riippuu ratkaisevasti miehen virkaa seuraavasti: yksi lähinnä
1648: siitä, mitenkä hyvin koulutettuja ja pysty- Skandinavian maita varten, sijoituspaik-
1649: viä henkilöitä saadaan näille paikoille. kana Köpenhamina, toinen Englantia, brit-
1650: Jotta todella parhaat voimat saataisiin käy- tHäistä imperiumia, Keski- ja Etelä-Eu-
1651: tettäväksi, on matalousasiamiesten palkat rooppaa silmällä pitäen, sijoituspaikkana
1652: - alunperin saatava kyllin hyviksi. Lisäksi Parisi, kolmas Yhdysvaltoja, Kanadaa ja
1653: on näiden käytettäväksi varattava määrä- Etelä-Amerikkaa varten, sijoituspaikka
1654: raha matkustamista varten, ei vain sillä Washington ja neljäs Neuvostoliittoa ja
1655: alueella, missä he toimivat, vaan myöskin muita Itä-Euroopan maita varten, sijoitus-
1656: yhteyden ottoa varten kotimaassa, jotta he paikka l\foskova.
1657: pysyvät tapahtumien tasalla ja voivat yllä- Nämä neljä maatalousasiamiehen tointa
1658: pitää tarpeellista vuorovaikutusta maata- olisi perustettava asteettain. Tämä ensin-
1659: loudellisten viranomaisten ja maatalouspii- näkin siksi, ettei meillä liene nykyisin yht '-
1660: rien kanssa. Perustana sille määrärahalle, aikaa riittävästi tämäntapaiseen tehtävään
1661: mikä tarvitaan yhden maatalousasiamiehen pystyviä, päteviä maatalousmiehiä, joten
1662: viran perustamista silmällä pitäen, voita- niitä on ryhdyttävä kouluttamaan. Toiseksi,
1663: neen pitää edellä mainitun toimikunnan eh- meillä ei ole vielä riittävästi kokemuksia
1664: dottamaa määrää, eli 250,000 markkaa, maatalousasiamiestoiminnassa, niitä on siis
1665: tietenkin korotettuna sillä määrällä, jonka hankittava ja kolmanneksi koko tämä toi-
1666: rahanarvo on huonontunut viimeisten kym- minta on myöskin rahakysymys. Olisikin
1667: menen vuoden aikana, siis noin kymmenker- nyt aluksi perustettava vain yksi maata-
1668: taiseksi. Näin sitäkin suuremmalla syyllä, lousasiamiehen virka ja vähitellen sitten
1669: kun myös maatalousasiamiehen tehtävään laajennettava. Edellä mainittu toimikunta
1670: 4
1671: 544 IV,92. - Maatalousasiamiehet.
1672:
1673: ehdotti, että maatalousasiamiehen virka pe- loin Köpenhaminaan sijoitettu maatalous-
1674: rustettaisiin ensiksi lähinnä Skandinaviaa asiamies voisi pitää aluksi yhteyttä myös
1675: varten. Maataloushallitus piti kuitenkin Keski-Eurooppaan ja Englantiin, sitten tu-
1676: Washingtoniin perostettavaa asiamiehen lisi Moskovaan sijoitettava maatalousasia-
1677: virkaa tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. mies ja lopuksi Pariisiin sijoitettava.
1678: Ilmeistä on:kin, että juuri tätä tointa on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1679: pidettävä ensi sijalla, ottamalla huomioon nioittaen, '
1680: sen johtavan aseman, joka Yhdysvalloilla
1681: on maailman ma-rkkinoilla myöskin maata- että Edu,skunta ottaisi vu.oden
1682: louskaupallisessa ja -poliittisessa mielessä. 1950 tulo- ja. menoarvioon 2,500,(}()()
1683: Kun nämä maat ovat lisäksi verrattain kau. markan määrärahan maatalousasia-
1684: kana, muodostuu yhteydenpito niihin muu- miehen viran perustamiseksi Was-
1685: tenkin vaikeammaksi. Toiselle sijalle olisi hingtoniin Yhdysvaltoja, Kanadaa
1686: asetettava lähinnä Skandinavian maat, jol- ja Etelä-Amerikkaa varten.
1687: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
1688:
1689: Atte Plakilmm.en. Arvi Ahma'VIaa.ra..
1690: Beicld Alia.-Mäyry. Levi :Jern.
1691: Ma.rtti Miettunen. Jussi Saukik:onen.
1692: J. Koivisto. Albin Wickman.
1693: Viljami Kalli~oski. Tehvo Röllikkö.
1694: Martti Suntela. Inna. Hama.ra.
1695: Kalle Joulmnen. A.im.o Luostarinen.
1696: La.uri Murtomaa. Kauno Kleemola..
1697: Eino PaJovesi. Antti J. Rant&ma.a.
1698: 545
1699:
1700: IV,93. - Rah. al. N :o 21.
1701:
1702:
1703:
1704:
1705: Bern.er y. m.: iMiiäri:irahan osoittamisesta kahden tarkasta-
1706: jan toimen perustamiseksi ammattimaista kuorma- ja
1707: autoliikennettä varten.
1708:
1709:
1710: Ed u s kun n a 11 e.
1711:
1712: Autoasetuksen 2 §: n 4 momentin mukaan kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
1713: toimii ik:ulkulaitosten ja yleisten töiden alaisuuteen.
1714: ministeri&!slä kaksi liiik:e.nruetarkastajaa auto- !Kun sodam. jälkeen nyt huomattava osa
1715: linjaliikenn~ttä varten. Vaikka ammatti- · autokalllillliSta tulee uusittavaksi,. näyttäisi
1716: maisessa kuorma. ja henkilöautoliikenteessä erikoisen tåirkeältä, että tässä vaiheessa saa-
1717: oleva automäärä on noin 6 kertaa suurempi, taisiin litikennetarkastajien toimet perus-
1718: ei tätä liikennettä varten ole mainitussa tetuiksi, toimen'Pide., jota ei kuitenkaan
1719: minimeri.ö.ssä yhtään liikenneta'l'kastajaa. voida kauanik:aan siirtää.
1720: Huomioonottaen ammattimaisen Jnwrma- ja Ediellä sanottuun vi[taten ehdotamme kun-
1721: hendrilöautoliikkenteen nopeasti ja jatku- nioittaen,
1722: vasti lisääntyvän merkityksien, on tämän
1723: jäFJriperäisti .ohjaamista, ja käyttöä varten että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
1724: sekä todellisen liikennetarpeen mooräämi- tUlo. ja menoarvioon 51.2,400 nu:crkan
1725: rireksi ilmeistä,, eikä. vain autoilijain, vaan miiärärahatn kahden tarkastajan toi-
1726: yleisen edun mukaista, alUlfili kahden lii- men perustamiseksi ammattimaista
1727: kennetal1kastajan toimen perustaminen ik:ul~ kuorma- ja autoliikennettä varten.
1728: Heffiingissij. ~uun. 12 päivänä 1949.
1729:
1730: Rolf :B, Berner, H. A. Ke.nnisto.
1731: lnJJa Karvikko. Varma X. Turunen.
1732: 546
1733:
1734: IV,94 .. - Rah. aJ. N:o 22.
1735:
1736:
1737:
1738:
1739: Berner y. m..: Määrärahan osoittamisesta valtionrautatei-
1740: den kirjanpitäjien palkkauksen korottamista varten.
1741:
1742:
1743: Ed usk u nn alle.
1744:
1745: Esityksessään tulo- ja menoarvioksi vuo- sittäessä 1,500-2,000 virka- tai työsuhteessa
1746: delle 1950 ehdottaa hallitus 18 Pl: n 2 lu- olevM henkilöä tai ,esim. puutavarakirjan-
1747: vun kohdalla 60:lle 1 l:n kirjurille y. p. pitäjät, jotka kantavat vastuun 200--400
1748: peruspalk!Uli korotusta yhdell'å palkkaluo- miljoonaJn markan puutavaravarastosta ja
1749: kalla, vastaten 9,000 markan palkanlisäystä sen käsittelystä liikevaihdon saattaessa
1750: vu~dessa,. perustellen tätä pätevän henkilö- nousta jopa 700 miljoonaan markkaan vuo-
1751: ikunnan pysyttä.miseksi rautateiden v!liati- dessa ja palkkausmenojen saattaessa olla
1752: vimmissa tehtävissä. Huomiota herättää vuodessa. 65 miljoonaa markkaa. Valtion-
1753: tällä kohdalla se seikka, että esityksestä on rautateillä toimii tällä hetkellä 92 kirjan-
1754: jätetty pois kirja.npitäjät, jotka aikaisem- pitäjää, joiden peruspalkka on tähän s3iakka
1755: min ovat olleet samassa palkkaluokassa kuin ollut ilman indeksikorotusta 198,600 mark-
1756: 1l:n kirjurit y. p. Tämä on sitä oudompaa kaa vuodessa samoin kuin 1 i: n kirjurien
1757: kun tietääksemme sekä rautatiehallitus että y. p. Jos peruspalkkaa ikorotettaisiin yh-
1758: kulkulaitosministeriö on ehdottanut molem- dellä palkkaluokalla, olisi uusi peruspalkka
1759: pien ryhmien samanlaista ;palkka1usjärjes- 207.,600 markha vuodessa ja peruspalkan
1760: telmää. korotus siis 9,000 markkaa kirjanpitäjää
1761: Kirjarupitäjien asemaa arvioitaessa on kohti,. eli yhteensä 828,000 ma.rkkaa vuo-
1762: otettava huomioon, että he v!linheDJtuneesta dessa. Vrustaava indeksikorotuksen lisäys
1763: virkanimestä huolimatta suorittava;t useassa oli 900 ma,rkkaa vuodessa kirjanpitäjää
1764: tapauksessa johtavaa ja suunnittelevaa kohti ja ikokonaislisäys 82,.800 ma,rl\lkaa vuo-
1765: työtä ollen lisäksi tähän työhön yhtynyt dessa. Ikälisien aiheuttama korotus olisi
1766: usein vastuu huomattavien omaisuuksien 1,800 markkaa vuodessa henkilöä kohti, eli
1767: hoitamisesta. Esimerkkeinä voisi mainita yhteen.Sä 156,600 markkaa vuodessa, eli
1768: esim. talousosaston kirjanpitäjät, jotka toi- kailkki korotukset yhteensä 1,076,400 mark-
1769: mivat vastuullisina ohjaavina virkamiehinä kaa. Tämä summa jakautuisi 18 Pl:n koh-
1770: tai varikkojen kirjanpitäjät, jotka toimivat dalla eri luvuille ja momenteille seuraa-
1771: toimistopäällikköinä antaen piirissään kaik- vasti:
1772: ki ohjeet hallinnollisissa asioissa piirien ikä-
1773: Rautatiet:
1774: Keskushallinto: (18 Pl. I : 1)
1775: 42 kirjanpitäjää (a 9,000: -) peruspalkk. (lisäys) 378,000:-
1776: ikälisät (a 1,800: -) 75,600:-
1777: indeksikorotus (a 900: -) " .................... 37.,800:-
1778: "
1779: mk 491,400: -
1780: Linjahallinto: (18 Pl. II : 1)
1781: 47 kirjanpitäjää
1782: ;perilspaJkkojen lisäys ............. . (a 9,000:- vuodessa) 423,000:-
1783: ikälisien (a 1,soo:- , ) 84,600:-
1784: indeksikorotuksen ", (a 900:- , ) 42,300:-
1785: ----~--------~------
1786: mk 549,900:-
1787: IV,94. - Berner y. m. 547
1788:
1789: Puutavaraliike: (18 Pl. IV : 1)
1790: 3 kirjanpitäjää
1791: peruspaJkkojen lisäys ............. . ~(a 9,000:- vuodessa) 27,000:-
1792: ikäl:isien (a 1,soo: - ,, ) 5,400: -
1793: indeksikorotuksen ," (a 900:- , ) 2,700:-
1794: --~----------------
1795: mk 35,100:-
1796: Kun on ilmeistä, että oikeudell!llluka:isuus 1 momentille lisäystä 491,400 ma1·k-
1797: vaatii korotusta edelläesitetyssä suhteessa, kaa, II luvun 1 momentille 549,900
1798: ehdotamme kunnioittaen, markkaa ja IV luvun 1 momenHlle
1799: 35,100 nuurkkaa valtionrautateiden
1800: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950 kirjanpitäjien palkkauksen järjestä-
1801: tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n I luvun miseksi.
1802: Helsingissä syyskuun 12 päilvänä 1949.
1803:
1804:
1805: Rolf B. Bemer. Irma Karvikko. H. A. Kannisto.
1806: 548
1807:
1808: IV,95, - Rah. al. N:o 23.
1809:
1810:
1811:
1812:
1813: Karjalainen y. m.: Miäiirärahan osoittamisesta asuintalon
1814: rakentamiseksi Mikkelin Lääninvankilan virka~'1ijoita
1815: varten.
1816:
1817:
1818: E d u s k u n n a ll e.
1819:
1820: Mikkelin lääninvankila, joka palvelee asianomaisten virastojen . ja virkamiesten
1821: verrattain laajaa aluetta sijaitsee aivan puoleen ja saatu heidän myötätunto epä-
1822: keskellä Mikkelin kaupunkia. Hyvän jär- kohdan korjaamiseksi.
1823: jestyksen edelleen säilymisen edellytyksenä Kun vuoden 1950 valtion tulo- ja meno-
1824: on, että vartiasto voisi asua sekä keskite- ·arviossa ei ole otettu määrärahaa virkaili-
1825: tysti, että mahdollisimman lähellä vanki- jain asuntotalon rakentamis·eksi Mikkelin
1826: laa. lääninvankilan virkailijoille, ehdotamme,
1827: Tilanne tässä suhteessa kuitenkin on ny-
1828: kyään se, että Mikkelin lääninvankilalla että Eduskunta ottaisi vuoden
1829: on vain kuusi virka-asuntoa ja suurin osa 1950 valtion tulo- ja menoarvioon 10
1830: vankilan virkailijoista asuu hajallaan ja miljoonan markan suuruisen määrä-
1831: jopa useiden kilometrien päässä toimipai- rahan virkailijain asuintalon raken-
1832: kastaan. tamiseksi Mikkelin lääninvankilan
1833: Asiasta on useaan otteeseen käännytty virkailijoita varten.
1834: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
1835:
1836: Paavo Karjalainen. Heikki Hykkä.äJä. Antti J. :Rootamaa.
1837: 549
1838:
1839: IV,96. - Rah. al. N:o 24.
1840:
1841:
1842: Seppälä y. m.: 1J1äärärahan osoittamisesta Häm'13enlinnan
1843: . uuden naisvankilan perustamista varten.
1844:
1845: E d u s k u n n a 11 e.
1846:
1847: Hämeenlinnan maalaiskuntaan aset,ettu alueen Munakasjärveen rajoittuvine ranta-
1848: mruanlunastuslautakunta on 20. 2. 1946 an- maastoineen. Alue OllJ noin 67,15 iha, josta
1849: tamallaarru päätöksellä:, jonka Hämeen tar- ikovapohjaist1a rantamaastoa noin 16,50 ha,
1850: kastusoikeus on 24. 4. 1946 vahvistanut, mutta kovapohjaista .maata n. 5 iha sekä
1851: mäå.J:1ännyt, ·että Hämeenolinnan keskus.. ja varsinaista suoaluetta n. 45,65 ha. Mainittu
1852: lääninvankilan käytössä ja hallinnassa oleva kovapohj3JineJ1 maa on erittäin hyvin so-
1853: Ojoisten virkatalo oli otettava maa:nhankin- veltuvaa suuren: rakennusryhmityksen si-
1854: talain mukaisiin tarkoituksiin. Tärrrtän pää- joituspaikaksi. E·täimpinä sijaitsevat jon-
1855: töksen mukaan joutuu asutuks.een myös se knnver.ran ra:hkapintais:et,. mutta pohjaltaan
1856: alue ympäristöineen,. johon eduskunnan pää- silti hyvälaatuiset ja, täysin viljelyskelpoiset
1857: töksellä ryhdyttiin 1939 rakentamaan uutta suoalueet. Vilj.elys,tä voitaisiin tälle alooelle
1858: naisvankilaa. Samalla ma.anJunastus1auta- raivata n. 42 ha. Matkaa alueelle Hämeen-
1859: kunt3i ja tarkastusoikeus samoin .kuin maa- linnan kaupungista. Tururu tietä turee 5-6
1860: talousministeriön a:sutusasiainosas·to, jonne km, mitä etäisyyttä Hämeenlinnan laaje-
1861: maanlunastuslautaikunta: asi:an alisti, olivat nevaan asutukseen nähden on pidettävä
1862: yksimielisiä siitä, että uusi naisvankila olisi varrsin sopivana.
1863: sijoitettava muuwlle., varsinaisen kaupunki- KäJCdyi:ssä il1euvotteluissa ovat kysymyk-
1864: alueen ulkopuolelle. Tämä päätös aiheutti sessä olevan alueen omistajat ilmoittaneet
1865: jo r3ik'€nnU;Svaiheessa olleen uuden ;n;aisvan- olevansa valmiit tilusvaihtoon ja esittäneet
1866: kilailll kaikkien suunnitelmien ja jatkuvan vastikkeena Vanajan pitäjän Luolajanky-
1867: rake.nnustoiminnan raukeamisen Ojoisten ti- lässä sijaitseval!1 valtion omistaman Vontilan
1868: lalle varatulla alueella. virkatalon metsä1aluetta. Helmikuun 17
1869: ,Eduskunta on jo· yli 10 vuotta sitten kiin- päivänä 1949 on maatalousministeriö tätä
1870: niWi.nyt huomiota tähän asiaan ja niinikään tarkoitusta vart·en siirtänyt osa.n sanottua
1871: vuonna 1948 on asia ollut eduskunnassa virkatalon aluetta oilkeusministeriön hoitoon
1872: esillä. E·deUeen voidaan todeta, että vanha ja hallintaan. Siihen nähden, et,tä maini-
1873: lilnna on vaTikilaksi täysin epä,tarkoituksen- tusta alueesta osa, arviolta 7 ha on järVien
1874: mukainen ja erittäin altis tulenJVaaralle sekä rannalla sijaitsevaa arvokasta huvilatontti-
1875: .lisäksi ahdas huonetilailtaan ja myös alueel- ma.aJta, ovat tämä.n alueen omist.aja,t esittä-
1876: taan, jolle ajanmukaisia lisärakennuksia ei neet, että valtion tulisi lunastaa nämä tontti-
1877: voida rakentaa. Uuden naisva'h:kilan saami- maat. Niin pian kuin tontin lunastukset ja
1878: nen on vankeinhoidon kannalta erittäin ·tilUSIVaihdot on suoritettu., olisi s:anotulla
1879: tärkeä ja ajankohtainen. Senvuoksi van- uuden na,isvankilan alueella ryhdyttävä eri-
1880: keinhoitovirruston taholta on jatkuvasti oltu . näisiin väHtämättömiin töihin, kuten ma1an.-
1881: kosketuksissa, .Hämeenlinnan ympäristössä tien rakentamiseen, sähköjohtolinjojen avaa-
1882: toimivaan maanlunastuslautakunta:an uuden miseen:, viemärie.n kaivamiseen y. m. s.
1883: naisvarukilan alueen saantia silmällä pitäen. E·dellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1884: Nyt .onkin sanottu lautakunta antanut van- nioittaen,
1885: keinhoitolai-tokselle mahdollisuuden. Junastaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
1886: Vanajan kunnan Hattulan ja Karukaantaan tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
1887: kylissä Mun3ikasjärven etelä- ja Hämeen- markan määrärahan Hämeenlinnan
1888: linnan-Rengon ma1antien itäpuol·ella sijatitse- uuden naisvankilan perustamistoi-
1889: van yksityisten omistaman Suursuo-nimisen menpiteiden alkuunpanemista varten.
1890: Helsi.ngissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
1891:
1892: Felix Seppälä. Eino Kujanpää. Oskari Lehtonen.
1893: 550
1894:
1895: IV,97. - Rah. al. N:o 25 .
1896:
1897:
1898:
1899:
1900: . Kleemola y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelys-
1901: insinöörien palkkaamiseksi Kokkolan ja Oulun maan-
1902: viljelysinsinööripiireihin.
1903:
1904:
1905: E d u s k u n n a ll e.
1906:
1907: V aitioneuvostolle lokakuun 1 pa1vana maanviljelysinsinööripiirin insinöörityö-
1908: 1948 jätetyssä Pohjois-Pohjanmaan viemä- voima ehdi muiden töittensä ohella tehdä.
1909: ritoimikunnan mietinnössä ehdotetaan Poh- Edelliseen ja jättämäämme rahaasia-aloit-
1910: jois-Pohjanmaan runkoviemäriverkoston teen n: o 257 perusteluihin, joista ik:äy ilmi
1911: suunnittelua varten perustettavaksi erikoi- peruskuivatuksen välttämättömyys Keski-
1912: sen suunnittelutoimisto, joka hoitaisi tämän ja Pohjois-Pohjanmaalla, viitaten, esitämme
1913: suurisuuntaisen peruskuivatuksen suunnit- kunnioittaen,
1914: telun. Tällainen toimisto on kuitenkin tar-
1915: peeton, jos sen alueen maanviljelysinsinöö- että Eduskunta ottaisi vuoden
1916: ripiireillä, joille peruskuivatussuunnitelmia 1950 tulo. ja menoarvioon 3 miljoo-
1917: tehdään, vain on riittävästi insinöörivoimaa nan markan määrärahan kolmen
1918: käytettävissä. uuden maanviljelysinsinöörin palk-
1919: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskui- kaamiseksi Kokkolan maanviljelys-
1920: vatusta ei voida toteuttaa ilman perusteel- insinööripiiriin ja viiden maanvilje-
1921: lisia suunnitelmia. Näitä suuritöisiä suun- lysinsinöörin palkkaamiseksi Oulun
1922: nitelmia ei nykyinen Kokkolan ja Oulun piiriin.
1923: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
1924:
1925: Kauno KleemoJ.a. Onni Mannila. Kusti Eskola.
1926: Yrjö Hautala. Samuli Sin11lla. Eino Palovesi.
1927: Martti Miettunen. Markus Niskala. Veikko Vennamo.
1928: Eino Rytinki. . J. E. Lampinen. Yrjö Saari .
1929: Atte Pakkamen. S. S. Aittoniemi. Niilo Ryhtä.
1930: 551
1931:
1932: IV,9s, - Rah. al. N:o 26.
1933:
1934:
1935:
1936:
1937: Ahmavaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen
1938: myöntäm~seksi vapauden menetyksestä eräissä tapauk-
1939: sissa.
1940:
1941:
1942: E d u s k u n n a ll e.
1943:
1944: Käsitellessään valtion tulo- ja menoar- puheena olevien tavoin vapauttaan vailla
1945: viota vuodelle 1949 lausui valtiovarainvalio- olleista kohdalla ei vielä tällä hetkellä ole
1946: kunta ja eduskunta edellyttä-vänsä, että olemassa, ei tämä kuitenkaan ·estä jo nyt
1947: kiireellisesti ryhdytään ottamaan selvää suunnilleen a:rvioimasta sen korvausmäärän
1948: niistä henkilöistä, jotka viime sotien jäl- suuruutta, joka olisi suoritettava niille
1949: keen ovat olleet aiheettomasti pidätettyinä heistä, joiden vapauden riistoon ei voida
1950: ja kärsineet sen vuoksi taloudellista vahin- katsoa olleen laillista aihetta tai joilla tuo-
1951: koa sekä tämän selvityksen saamisen jäl- mitun vapausrangaistuksen pituus alittaa
1952: keen ryhdytään asian aiheuttamiin toimen- huomattavasti sen ajan, jona heiltä on va-
1953: piteisiin. Tällaisia selvityksiä onkin nyt- paus ollut hallintoviranomaisten toimesta
1954: temmin hankittu, jolloin on todettu, että otettuna pois. Arviossa voidaan noudattaa
1955: yksistään ilmoituksen mukaan asekätkentä- samantapaisia korvausperusteita, joita jo
1956: jutun takia on ollut vapautensa menet- eräissä muissa tapauksissa suoritettaessa
1957: täneitä lähes puolitoistatuhatta henkilöä. korvausta valtion varoista vapauden me-
1958: Heistä on enintään yhden kuukauden ajan netyksestä on sodan jälkeen sovellettu. Kun
1959: ollut vailla vapautta 820 henkilöä, yhdestä lisäksi on kohtuutonta, että ilman laillista
1960: kolmeen kuukauteen 360 henkilöä, kolmesta syytä pidätettyjen vangittujen tai turva-
1961: kuuteen kuukauteen 170 henkilöä, kuudesta säilössä olleiden, jotka tämän takia ovat
1962: kuukaudesta yhteen vuoteen 60 henkilöä, monesti joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin,
1963: yhdestä kahteen vuoteen 50 henkilöä sekä täytyisi edelleen odottaa heille oikeuden
1964: yli kaksi vuotta 18 henkilöä. Juuri mai- mukaan kuuluvaa korvausta, ehdotamme
1965: nituista on n. kolmasosa jätetty asettamatta kunnioittaen,
1966: syytteeseen, kun taas lukuisissa tapauksissa
1967: syyte on kokonaan hylätty tai asianomainen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1968: tuomittu huomattavasti lyhempiaikaiseen den 1950 tulo_ ja menoarvioon 200
1969: vapausrangaistukseen kuin mitä hän on jo miljoonan markan suuruisen arvio-
1970: ollut pidätettynä, vangittuna tai turvasäi- määrärahan valtioneuvoston vahvis-
1971: lössä. Muun ilmoitetun poliittisen syyn tamien perusteiden mukaan myön-
1972: kuin asekätkentäjutun johdosta on niin- nettäviä korvauksia varten niille hen-
1973: ikään ilman vastaavia oikeuden rangaistus- kilöille, jotka viime sotien jälkeen
1974: päätöksiä ollut sotien jälkeen vapautensa ovat ilman laillista syytä olleet pi-
1975: eri pitkiksi ajoiksi menettäneinä suunnil- dätettyinä, vangittuina tai turvasäi-
1976: l·een yhtä paljon kansalaisia kuin sanotun lössä tahi joiden vapaudenmenetyk-
1977: jutun yhteydessä. Vaikkakin tuomioistui- sen aika huomattavasti ylittää lopul-
1978: men lopullista päätöstä eräiden harvojen lisen vapausrangaistusajan pituuden.
1979: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
1980:
1981: Arvi ·Ahmavaara. T. N. Vilhula.
1982: H. A. Kannisto. Levi Jern.
1983: Jalmari Pusa. Urho Kulovaara.
1984: Jussi Annala. Päiviö Hetemäki.
1985: 5
1986: 552
1987:
1988: IV,DD. - Ra.h. al. N:o 27.
1989:
1990:
1991:
1992:
1993: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maa-
1994: seudun m'ljelmille gähkövirran hankkimista varten.
1995:
1996:
1997:
1998:
1999: Sotain jälkeisessä jälleenrakennustoimin- varoista myöntää henkilökohtaista ja halpa-
2000: ll'aBS84 valtioval,ta on ikiilln:ittänyt erikomta korkoista lamaa sellaisten osuus- ja liitty-
2001: huomiota sähkövirran saamiseen tuotanto- mismaiksujen suorittarrniseen ja osakkeiden
2002: eläman palvelukseen. V aitiovallan tukitoi- merkitsemiseen, jo-tka oikeuttavat sähkövir-
2003: merupiteiden turvin on rakennettu ikoko ran sa;antim, sekä sähkövirran hankkimista
2004: maan tarvetta palvelevia voimalaitoiksia,. ja jakelua varten tarvittavien Jaitteiden
2005: Sen ohessa on tuettu eräita maaseudun rakentamiseen.
2006: s:ähiköi.stämistoimenpiteitä myöntä:mällä val- Kosketellut vailtiovaUan ~toimenpitee.t
2007: tion varoista tulo- ja menoarviossa tarkoi- maaseudun sähiköistämisen tukemiseksi eivä.t
2008: tUJkseen osoitetuista varoista avustuksia sel- kuitenkaan ole riittävät, koska maanhankin-
2009: laisille harvaan asutuille, vähävaraisille talain nojralla maan saantiin oikeutettujen
2010: seuduille rakennettaville lähinnä maakun- piirin ulkopuol•elle jä:ä suurin osa maamme
2011: naUisille sähkölaitosyhtymille, joissa sähkö- viljelijöistä, eivrätkä he näin ollen pääse
2012: energian kulutushinta muutoin tulisi liian osaillisiks1i kosketelluista sähköistämistarkoi-
2013: kor.keaksi. tUJksiin myönnettävistä valtion ha:LP'ako:rkoi- ·
2014: Sähkövoiman saanti maaseudUJn viljel- sisrta 1ainoista. Valtiovallan olisi sirs maa-
2015: mille pn lliiden maataloustuotannon pä:ä- talousväestön toimeentulon turvallimiseksi
2016: edellytyksiä. Sähroövirran sa•anti maatalous- tuettava maaseudun sähköistämispyrkimyk-
2017: tiloille on kuitenkin korkeiden li~ttymis siä myöntämällä ,haJ.paikorikoisi'a ja henkilö-
2018: maksujell.l ja, ulko- ja Slisäjohtojen sekä mui- kohtaisia lainoja sähkövirraJ1 saamiseksi
2019: den tarpeellisten laitteiden kalleuden takia maaseudun viljelmille yleensä.
2020: ·viljelijöilLe, jotika ovat pääOISaltaan vähäva- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2021: raisia pienviljelijöitä, pääoman puutteen
2022: vuoksi usea.ssa tapauks.essa omin voimin että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
2023: melkeinpä mahdotonta. Parhaillaan käyn- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
2024: nissä ole.van maanhankintaLain mukaisren ntarkan arviomäärärahan käytettä-
2025: asutustoimillJlllal1 yhteydessä on tämä käynyt väksi halpakorkoisten lainojen myön-
2026: ilmeiseksi. Ja. jokatapauksessa lukuisat tämiseen maaseudun viljelmille lä-
2027: muut viljelmät ovat joutuneet suuriin vai- hinnä pienviljelystiloille, sellaisten
2028: keuksiin maksuissaan, kun ovat sitoutuneet osuus- ja liittymismaksujen suoritta-
2029: sähköistykseen. miseen ja osakkeiden merkitsemiseen,
2030: Maanhankmtatilallisten osalta asiantHaan jotka oikeuttavat sähkövirran saan-
2031: on jo saa,tu korjausta, kun siirtoväen ja tiin, sekä sähkövirran hankkimista ja
2032: rintamasotilaiden asuttamisen rahoittami- jakelua varten tarvittavien laittei-
2033: sesta annettuun lakiin tehdyn muutoksen den rakentamiseen.
2034: nojalla näille asutettaville voidaan valtion
2035: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1949.
2036:
2037: Veikko Vennamo. Kerttu Sa.alasti.
2038: Martti Miettunen. Erkki Koivisto.
2039: 553
2040:
2041: IV,too. - Rah. al. N:o 28.
2042:
2043:
2044:
2045:
2046: Palovesi y. m.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun Säh-
2047: Mistämisen tukemiseksi.
2048:
2049:
2050: E d u s k u n n a II e.
2051:
2052: Maaseudun sähköistäminen on maas- teistä johtuen tulee kuluttajine jaettavan
2053: samme varsin lupaava1la alulla. Kokonaan sähkövirran hinta kohtuuttoman korkeaksi
2054: sähköistämättömän ja heikkojen paikallisten elleivät sanotut yhtymät saa valtiolta tu-
2055: sähkölaitteiden turvin toimivan maaseudun kea ja sellaisilla ·peTusteilla, että energian
2056: tarkoituksenmukaisen sähköistämisen toi- hinta koko sähköistettävällä alueella pysyy
2057: meenpanemiseksi on maahamme viime vuo- suunnilleen samana ja kohtuullisessa hinta-
2058: sien aikana perustettu useita maakunnalli- tasossa. Huomattava valtion tuen saanti
2059: sia sähköyhtymiä. Näiden toiminta-aluee- rakennusvaiheen aikana on välttämätöntä
2060: seen kuuluu Pohjois.-, Keski- ja Itä-Suomi senvuoksi, kun sähköistämisyhtymillä ei ole
2061: ja lisäksi Turun saariston eräät sähköistä- mahdollisuuksia kuluttajilta perittävillä
2062: mättömät alueet. Perustettujen sähköjake- mttymismaksuilla rahoittaa toimintaansa.
2063: luyhtymien toimialueet ilmenee seuraa- Rakennusaikana sanotuilla yhtiöillä ei
2064: vasta: Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Joen- myöskään ole edellytyksiä maksaa valtion
2065: suu, Savon Voima Oy, Kuopio, Revon takuulla tai muulla tavalla saamiensa lai-
2066: Sähkö Oy, Oulainen, Suur-Savon Sähkö Oy, nojen korkoja ja lyhennyksiä.
2067: Mikkeli, Sähkö Oy Kainuun Valo, Kajaani, Kuten tunnettua on eduskunta myöntä-
2068: Keski-Suomen Valo Oy, Saarijärvi ja Tor- nyt kuluvan vuoden talousarviota hyVäk-
2069: nionjokilaakson 1Sähkö Oy, Tornio. Myös- syessään 250 miljoonaa markkaa maaseu-
2070: kin Kemin ja Rovaniemen ympäristön säh- dun sähköistämisen hyväksi. Tämä pää-
2071: köistämiseksi on perusteilla yhtiö. asiallisesti särhköyhtymäin korkomenojen
2072: Mainittakoon, että vielä on toiminnassa peittämiseen tarkoitettu valtionavustus on
2073: alueittensa sähköistämiseksi useita koko ollut merkitykseltään ensiarvoisen tärkeä.
2074: kuntaa käsittäviä sähköyhtymiä, joilla var- Huomioon ottamalla edellä esitetyt näkö-
2075: sinkin Pohjois-Suomessa monessa tapauk- kohdat ja sen valitettavan tosiasian, että
2076: sessa on tehtävänä laajojen alueiden säh- rahataloudellinen tilanne maaseudulla on
2077: köistäminen. Toimitettujen laskelmien mu- kiristynyt äärimmäisen vaikeaksi on maa-
2078: kaan käyttäen nykyisin vallitsevaa hinta- seudun sähköistämistäkin kohtaamassa en-
2079: tasoa mainittujen yhtymien toimialueiden tistä suuremmat vaikeudet. Tä.stä johtuen
2080: sähköistäruiskustannukset nousevat yhteensä on katsottava välttämättömä:ksi, että val-
2081: noin 5 miljardiin markkaan ja tarkoituk- tion avustusta on tulevalLe vuodelle maa-
2082: sena on suorittaa rakennusohjelma seuraa- seudun sähköistämiseksi huomattavasti li-
2083: vien kolmen-neljän vuoden aikana loppuun. sättävä ja näin turvattava sähköistäruis-
2084: Tällöin sähköistämättömäksi jäisivät vielä suunnitelman rakennusvaiheen normaalinen
2085: kaikki ne alueet, joiden sähköistäminen kehitys maaseudun sosiaalisten ja talou-
2086: kohtuullisiksi katsottavilla kustannuksilla dellisten oikeuksien läpiviemiseksi. Näin
2087: nykyoloissa ei olisi mahdollista. Esitetty- ollen hallituksen tu1evalle vuodelle va'raama
2088: jen sähköistäruishankkeiden toteuttaminen määräraha 250 miljoonaa markkaa on kat-
2089: merkitsee yli 100,000 maaseututalouden sottava riittämättömäksi maaseudun säh-
2090: sä:hiköistämistä. Harvasta asutuksesta, maan- köistämiseksi.
2091: tieteellisestä asemasta ja muista syistä, ku- Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
2092: ten esim. energian epäedullisista syöttöpis- kunnioittaen ehdottaa,
2093: 554 IV,lo,o. - Maaseudun sähköistys.
2094:
2095: että Eduskunta ottaisi vuoden lainojen, korkojen · ja lyhennysten
2096: 1950 tulo- ja menoarvioon 400 mil- maksamiseen ja avustuksina kulut-
2097: joonan markan suuruisen määrära- tajille jaettavan energian hinnan
2098: han maaseudun sähköistämisen tuke- pysyttämiseksi kohtuullisena.
2099: miseksi käytettäväksi sähkölaitosten,
2100: Helsingissä 8 päivänä syys~uuta 1949.
2101:
2102: Eino Palovesi. T. N. Vilhula.
2103: J. E. Lampinen. Anton Suurkonka.
2104: Samuli Simula. Lauri Murtomaa.
2105: Eero Mäkinen. Timari Tiainen.
2106: Albin Wickman. S. S. Aittoniemi.
2107: Kalle Joukanen. Markus Niskala.
2108: Wiljam Sarjala.. Yrjö Hautala.
2109: L. 0. Hirvensalo. Väinö Okko.
2110: Heikki Soininen. S. Salo.
2111: Jussi Annala. V. J. Sukselainen.
2112: Yrjö I. Antila. Janne .Koivuranta.
2113: Albert Brommels. Eino Rytinki.
2114: Matti Heikkilä. Vieno Simonen.
2115: Tahvo Rönkkö. Lauri Leppihalme.
2116: Martti Suntela. Toivo H. Kinnunen.
2117: Niilo Ryhtä. Eemil Luukka.
2118: Eri. Haapaniemi. Onni Mannila.
2119: Pekka .Kiiski. Veikko Vennamo.
2120: Jalmari Pusa.
2121: 555
2122:
2123: IV,tol. - Rah. al. N:o 29.
2124:
2125:
2126:
2127:
2128: M. Leskinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
2129: pie11!V't"ljelijätalouksien sähköistämistä varten.
2130:
2131:
2132: Eduskunnalle.
2133:
2134: Viitaten vuoden 1949 valtiopäiville jäte- ten otettavalle uudelle momentille
2135: tyn toivomusaloitteen N :o 53 perusteluihin 300,000,000 markan siirtomäärära-
2136: määrärahasta !ainoiksi sähköistämisen to- han jaettavaksi pitkäaikaisina ja
2137: teutettamisaksi maseudulla ehdotamme_ kun- halpakorkoisina lainoina vähävarai-
2138: nioittaen, sille pienviljelijöille ja maaseudun
2139: omakotien omistajille heidän talouk-
2140: että Eduskunta ottaisi valtion siensa sähköistämisestä aiheutuvien
2141: tulo- ja menoarvioon vuodelle 1950 kustannusten suorittamista varten.
2142: 15 pääluokan II lukuun sitä var-
2143: Helsingissä syyskuun 9 p: nä 1949.
2144:
2145: Martti ·Leskinen. Antto Prunnila. M. Järvinen.
2146: Toivo I. Sormunen. N. Nurminen. Eino Tainio.
2147: Toivo Friman. Matti Meriläinen. V. Riihinen.
2148: Arvo Riihimäki. Esa Hietanen.
2149: 556
2150:
2151: IV,1o2. - Rah. aJ. N :o 30.
2152:
2153:
2154:
2155:
2156: Koskinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta -awstuksiksi ja
2157: lainoiksi maase-udun vähävaraisille sähköistämiskustan-
2158: nuksiin.
2159:
2160:
2161: E d u s k u n n a 11 e.
2162:
2163: Maassamane eri puolilla Suomea on !l.aa- ha.Iilldriessaan sähkön itselleen. Kun tämä
2164: jat sähköistämissuunnitelmat, sekä jo ra- laaja kysymys on myöskin valtakunnallinen
2165: :roenteilla olevat sä:hköistämistyöt ikäynnissä. kysymys, olisi valtion varoista myönnettävä
2166: Tämä maaseudun sähköistämiskysymys on enemmän varoja tätä erittäin tärkeätä toi-
2167: erittäin täl'keä. Kehittyvä teollisuus ei voi menpidettä varten. Laajat piirit maaseu-
2168: saada riittävää elintilaa, ·ellei myös laajoja dun asukkaita toivovat saavansa nauttia
2169: maakuntia oteta sähkön piiriin. Näin on sähkölll tuottamista; eduista. Sen vuoksi kun-
2170: tapahtunutkin. Eri ikunt~en kesken on pe- nioittaen ehdotamme,
2171: rustettu yhteisiä säihköyhtymiä, joten tämä
2172: suurisuuntainen ja erittäin tärkeä kysymys että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
2173: ennenkaikkea tulevaisuutta silmälläpitäen tulo- ja menomrvioon 500 miljoonan
2174: on saatettu hyvään alkuun. markan määrärahan käytettäväksi
2175: Säh~öistämislkustannukset tulevat kuiten- avustuksina ja halpakorkoisina lai-
2176: kin yksityisille erittäin kalliiksi. Ennen- noina vähävaraisille sähköntarvitsi-
2177: kaikkea vähävarainen maaseudun pienvil- joille maaseudun sähköistämisen ai-
2178: jelijä ja palklkatyöväestö joutuu vaikeuksiin heuttamiin kustannuksiin.
2179: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
2180:
2181: Artturi Koskinen. Rafael Paasio.
2182: Arvo Sävelä. 0. Muikku.
2183: Vilho Väyrynen. Juho :Karvonen.
2184: Val:t'rid EskOila. Laura Bra.nder-Wallin.
2185: Heikki Simonen. Praavo Karjalainen.
2186: Elli Nurminen. A. Turkka.
2187: Yrjö Welling. Eino Kujanpää.
2188: Kaisa Hiilelä. Varma .K. Turunen.
2189: Hilma Koivulahti-Lehto. Jalmari Linna.
2190: 557
2191: IV,tos. - Rah. al. N :o 31.
2192:
2193:
2194:
2195:
2196: Saari y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi Pohjois-
2197: Suomen vaikeuksiin joutuneille kunnille ja sähköosuus-
2198: kunnt1le kuntien sähköistämistöiden tukemiseksi.
2199:
2200:
2201: E d u s lk u n n a. ll e.
2202:
2203: Maaseudun sähköistäminen on Pohjois- ta.kia liian vaikeita hoitaa. Niinpä esimer-
2204: Suomen .täl'lkeimpiä taloudellisia kysymyk- kiksi Pohjois-Pohjanmaalla n. s. Revon Säh-
2205: siä nylkyhetkellä. Harvaanasutuil<la seu- kön alueella ovat useimmat kunnat joutu-
2206: duilla, jollaisia Pohjois-Suomen !kunnat neet lainaittamaan huomattavan osan säh-
2207: ovat, tulevat perustamiskustannukset huo- köistämisen perustaruiskustannuksista ikor-
2208: mattavasti kalliimmiksi kuin tiheissä asu- kealkol'lkois]lla lainoilla. Ellei näitä lainoja
2209: tuskeskuksissa. Kun lisäksi ottaa huomioon, voida va;kauttaa halpakorkoisiksi sekä tur-
2210: että Pohjois-Suomen kunnat ovat yleensä vata vastedes otettavien lainojen saanti lhal-
2211: heikommassa taloudellisessa asemassa kuin paJlmrkoisina, käy Pohjois-Suomen sähköis-
2212: on asianlaita Etelä~Suomen kuntiin nähden, täminen näillä seuduilla mahdottomaksi.
2213: on sähköistämiskysymys siellä suhteellisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme ik:un-
2214: vaikeampi. Viime aikainen epäedullinen nioitta.en,
2215: ikehitys metsätalousmarkkinoillamme sekä
2216: ennen kaikkea se ankara isku, jotka haHan että Eduskunta ottaisi vuoden
2217: kautta on kahtena peräirnkäisenä vuotena 1950 tulo- ja menoarvioon 150 mil-
2218: kohdannut suurinta osaa Pohjanmaan kun- joo1wn markan määrärahan jaetta-
2219: nista, on vaikeuttanut tilannetta niin, että vaksi halpakorkoisina lainoina Poh-
2220: ilman valtion voimakasta tukea on monien jois-Suomen vaikeuksiin joutuneille
2221: kuntien mahdotonta jatkaa sähköistämistöi- kunnille ja sähköosuuskunnille kun-
2222: tänsä, sillä lainat, joita yksityiset rahalai- tien sähköistämistöiden tukemiseksi.
2223: tola>et myöntävät, ovat ko:vkean korkonsa
2224: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
2225:
2226: Yrjö Saari. Eino Rytinki..
2227: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
2228: A. Turkka.
2229: 558
2230:
2231: IV,lo4. - Rah. at N:o 32.
2232:
2233:
2234:
2235:
2236: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisestct Taivalkosken säh-
2237: kövoimalaitoksen rakennustöiden aloittamista 'Varten.
2238:
2239:
2240: E d u s k u n n a ll e.
2241:
2242: Kemijokeen, suunniteltujen sähkövoima- Tarvittavat työkoneet ja -välineet vapautu-
2243: laitosten ensimmäisen vaiheen Isohaaran vat nyt Lsohaaran sähkövoimalaitoksen ra-
2244: voimalaitoksen rakennustöiden loputtua ku- kennusty;ömaal·ta ja ne voitaisiin helposti
2245: luvan vuoden aikana, joutuvat rakennus- siirtää Taivalkosken voimalaitoksen raken-
2246: töissä olevat työläiset työmahdollisuuksia nustyömaalle, jonne matkaa on edellisestä
2247: vaille. Jo viime syksyn ja talven aiikan:a vain vähän yli kaksikymmentä kilometriä.
2248: voimalaitoksen rakennustyöt edistyivät niin, Tarvittavien asun.toparakkien siirto olisi
2249: että rakennustyöväestöä oli huomattavasti myöskin helposti suoritett.avissa ja Iso-
2250: vähennettävä. Tämä vaikeutti erittäin suu- haaran voimalaitoksen rakennustyömaan
2251: resti jo silloin työllisyystilannetta ei ai- konttori- y. m. rakennuksia voitaisiin Tai-
2252: noastaa;n Kemin kau;pungissa ja Kemin valkosken rakennustyömaan läheisyyden
2253: maalaiskunoossa,. vaan muissakin lähiseu- vuoksi käyttää nykyisellä paikallakin ollen.
2254: dun maalaiskunnissa, joiden väestöä oli Vieläpä työläisten asuntorakennuksiakin
2255: hakeutunut Isohaaran sähkövoimalaitoksen voitaisiin käy.ttää niiden nykyisellä pai-
2256: rakennustyömaalle. Ensi talvena työtHai- kalla kuljettamalla joko työjunalla tai au-
2257: suUiksien saanti, metsä- y. m. töiden supis- toilla työläiset uudelle rakennustyömaalle.
2258: tuessa viimetalvisestakin, tulee viimetalvis- Kun lisäksi Taivalkoskein voimalaitoksen
2259: takin vaikeammaksi. Tilannetta va]keut- rakennustyömaan välittömässä läheilsyydessä
2260: taa huomattavasti vielä viime satokauden asuu huomattava määrä työtilaisuuksia
2261: hallat, jotka tuhosivat Pohjois-Suomessa vailla olevia, voisivat he käydä työssä ko-
2262: sadon jokseenkin kokonaan. Kun edelli- tonaan asuen. Kaiken lisä;ksi Isohaaran
2263: senä satokautenakin hallan tuhot olivat voimalaitoksen rakennustyömaalta nyt va-
2264: erittäin raskaat, on siiltä seurauksena, että pautuva tottunut ammattitaitoinen työ-
2265: Pohjois-Suomen väestö on entistä enemmän voima voitaisi,in sijoittaa uudelle raken-
2266: ansiotöitä vailla. Isohaaran sähkövoimalai- nustyömaalle.
2267: toksen rakennustöiden loppUJminen vaikeut- Kaikki edellä esitetty selvästi osoittaa,
2268: taa näin ollen tilannetta sitäkin enemmän että Taivalkosken sähMvoimalaitoksen ra-
2269: ja tekee sen kestämättömäksi. kennustöiden aloittaminen jo ensi talven
2270: Pienien jo ehkä suunniteltujen työmaiden aikana on täysin perusteltu. Edellä esi-
2271: avaamisella ei koko tilannetta voida hoitaa. tetyn perusteella kunnioittaen ehdotamme,
2272: Olisi välttämätöntä suuremman työmaan
2273: avaaminen. Tällaiseksi työmaaksi muodos- että Eduskunta ottaisi valtion
2274: tuisi Kemijoen Taivalkoskeen suunnitellun vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
2275: toisen sähkövoimalaitoksen rakennustyömaa. 100,000,(}()0 markan määrä1·ahan Tai-
2276: Tämän voimalaitoksen rakennustöiden valkosken sähkövoimalaitoksen 1·aken-
2277: aloittamista puo11lavat muutkin nä;kökohdat. nttstöiden aloittamiseksi.
2278: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
2279:
2280: Eino Tainio. Toivo Friman.
2281: 559
2282:
2283: IV,lo5. - Rah. al. N:o 33.
2284:
2285:
2286:
2287:
2288: Alanko y. m.: Määrärahan osoittamlisesta siirtoväen tai ar-
2289: meijan kätytössä vahingoittuneiden toimitalojen raken-
2290: nuskorjausten wvustamista varten.
2291:
2292:
2293: E d u s k u n n a ll e.
2294:
2295: Vuoswn 193'9-45 poitkkeuksellisina ai- sessa aivan pilalla, puhumattakaan sema-
2296: koina otettiin lähinnä armeijan, mutta osit- papereista, lattioista, ovista j.n. e. Kun sit-
2297: tain myöskin siirtoväen käyttöön useita ten anottiin luvattuja korvauksia, ei niitä
2298: työväentaloja ja muita y·leisiä huvi- ja va- jokaisessa tapauksessa myönnetty. Niissäkin
2299: listushuoneustoja. Toimitaloja mainittuun tapauksissa, joissa pieni korvaus saatiin, oli
2300: käyttöön luovutettaessa sovittiin nimen- se markan arvon alenemisen vuoksi merki-
2301: omaan siitä, ·että kussakin tapauksessa suo- tyksetön. Pienillä vuokratuloilla ei suuria
2302: ritetaan kuukausittain vuokraa, ja että mi- korjauksia pystytty tekemään, vaikka maali-
2303: käli va,hinkoja tapa.ihtuu, ne korvataan val- y. m. aineita olisi ollut saatavissa.
2304: tion toimesta.· Vuokrasummat olivat yleensä EdeHä olevaa,n viitaten ehdotamme kun-
2305: merkity[Gettömän pieniä. nioittaen,
2306: iKun nämä talot sitten luovutettiin takai-
2307: sin hal.tijoilleen, saivat he ikäväkseen to- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- ·
2308: deta, kuinka huonosti näitä kiinteistöjä oli den 1950 tulo- ja menoarvioon 25 mil-
2309: kohdeltu. Uunit oli suunnattomasti lämmi- joonaa markkaa sellaisten toimitalo-
2310: tettäessä pa1aneet käy.ttökelvottomiksi. Ka- jen rakennuskorjausten avustamiseen,
2311: lustot oli osittain rikottu, eikä niitä ilman jotka vuosina. 1939-45 otettiin siir-
2312: suuria korjauksia voitu lainkaan käyttää. toväen tai armeijan käyttöön, ja
2313: Näyttämötarvikkeet olivat useassa .tapauk- jotka tässä käytössä vahingoittuivat.
2314: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
2315:
2316: Kustaa Alanko. Laura Brander-Wallin.
2317: Hugo Aattela. J. .Kuittinen.
2318: Juho Karvonen. L. Myllym.äki.
2319: E. Pusa. Kaisa Hiilelä.
2320: G. Andersson. Meeri Kalavainen.
2321: Edvard Pesonen. Toivo Pyörtänö.
2322: Varma X. Turunen. Martta Salmela-Järvinen.
2323: Isak Penttala. Urho Kulovaara.
2324: Pentti Niemi. Antto Prunnila.
2325: 560
2326:
2327: IV,to6. - Rah. al. N:o 34.
2328:
2329:
2330:
2331:
2332: Väyrynen y. m.: Korotetun 'YYIIäärärahan osoittamisesta lai-
2333: naksi Rovaniemen kauppalalle asemakaavapakkolunas-
2334: tuksiin.
2335:
2336:
2337: E d u s k u n n a 11 e.
2338:
2339: Vuoden 1950 tulo- ja menoarvioesityk- vitsee kauppala tähän tarkoitukseen välttä-
2340: sessä on 19 Pl II luvun 1 momentin !koh- mättä 49 miljoonaa markikaa. Kun Rova-
2341: dalla varattu 20 miljoonaa marlkkaa myön- niemen kauppalan tuhouduttua sodassa sen
2342: nettäväksi Rovaniemen kauppalalle halpa- taloudellinen asema on hyvin vailkea, ei
2343: korkoisena lainana ja käytettävwksi pakko- sillä tähän tarkoitukseen, jonka Lex Rova-
2344: lunastuslauta!kunnan päätöksen mukaisiin niemen säätäminen on aiheuttanut, ole
2345: maanhinnan suorituksiin maanomistajille. mahdollista !käyttää omia varojaan.
2346: Kun kuitenkin niitten alueitten, jotlka EdeHä olevoon viitaten ehdotamme kun-
2347: mitä kiireellisimmin on kauppalalle pakko- nioittaen,
2348: lunastettava, yhteinen lunastushinta kor-
2349: koineen \kuluvan vuoden loppuun mennessä että Eduskunta lisäisi vuoden 1950
2350: nousee kaikkiaan 59 miljoonaan markkaan, tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
2351: ja ikun kauppalalla tätä tarkoitusta varten 1 momentille 29 miljoonaa markkaa
2352: on käytettävissään aikaisemmin myönnettyä lainaksi Rovaniemen kauppalalle ase-
2353: valtionlainaa 10 miljoonaa markkaa, tar- makaavapaklwlunastuksiin.
2354: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
2355:
2356: Vilho Väyrynen. Janne Koivumnta.
2357: Heikki Simonen. A. Turkka.
2358: Paavo ;Karjalainen. M. 0. Lahtela.
2359: 561
2360:
2361: IV,1o1. - Rah. al. N:o 35.
2362:
2363:
2364:
2365:
2366: Hietanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ooustuksiksi
2367: kunnille ensitärkeitä rakennustöitä varten.
2368:
2369:
2370: E d u s k u n n a 11 e.
2371:
2372: Valtioneuvoston antamissa työttömyysoh- Sodan ja sen seurausten aiheuttama ta-
2373: jeissa 24 päivänä tammikuuta 1946 määrä- loudellinen ahdinkotila on pakoittanut suu-
2374: tään, 'että kuntien on pantava käyntiin työt- rimman osan maamme kunnista lykkää-
2375: tömyystöitä niin suurelle määrälle työttö- mään huomattavan suuren määrän suun-
2376: myyskortistoon hyväksyttyjä työttömiä, nittelemiansa ja joka suhteessa välttämättö-
2377: joka vastaa kuntien varallisuusluokituksessa miä rakennus- ynnä muita töitään siksi,
2378: kahteen heikompaan eli I ja II luokkaan kunnes niiden rahoitus käy mahdolliseksi.
2379: sijoitetuissa kunnissa 1/4 % ja muissa kun- Vaikkakaan ei sanotunlaisista syistä tapah-
2380: nissa 1/2 % kunnan hengillekirjoitettujen tuneista, muuten välttämättä suoritettavien
2381: asukkaiden luvusta. Kulkulaitosten ja töiden lykkäyksistä liene tarkkaa tilastoa,
2382: yleisten töiden ministeriöllä on valta päät7 niin summittainenkin arvio tässä suhteessa
2383: tää, mitkä kunkin kunnan suunnittelemista viittaa monien maalaiskuntien ja taajavä-
2384: ja esittämistä töistä katsotaan valtion awus- kisten yhdyskuntien osalta useita kymme-
2385: tukseen oikeutetuiksi työttömyystöiksi. Täl- niä, jopa satoja:kin miljoomia markkoja kä-
2386: lainen käytäntö on vienyt monissa tapauk- sittäviin työsuunnitelmiin kuntaa kohden.
2387: sissa siihen, että kunnan suunnittelemia ja Nyt joukkotyöttömyyden uhatessa olisi val-
2388: sen oman edun kannalta ensiarvois,en tär- tiovallan varauduttava tukemaan näitä
2389: keitä töitä ei kulkulaitosten ja yleisten töi- suunnitelmia työttömyysvaroilla ja varat-
2390: den ministeriö ole katsonut voivansa hy- tava sitä varten esillä olevaan valtion tulo-
2391: väksyä työttömyystöiksi, vaan on valtion ja menoarvioon vuodelle 1950 riittävän
2392: apua saavaksi työttömyystyöksi kunnan suuri määräraha.
2393: alueella hyväksytty jokin kunnalle itselleen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2394: vähemmän tärkeä tai, joissakin tapauksissa
2395: aivan merkityksetön työ. On luonnollista, että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
2396: että tällainen menettely, johon sekä vakiin- valtion tulo- jå menoarvioon 19 Pl.
2397: tunut käytäntö että valtioneuvoston ohjeet V lukuun otettavalle uudelle mo-
2398: antavat viranomaisille mahdollisuudet, va- mentille avustuksina kunnille niiden
2399: hingoittaa tarpeettomasti kuntien asemaa, suunnittelemien ja kunnalle ensitär-
2400: joka tällä hetkellä on muutenkin uhanalai- keiden rakennustöiden teettämiseksi
2401: nen lisääntyvän työttömyyden ja siitä ai- 2,000,000,000 markan wrviomäärä-
2402: heutuvien menojen vuoksi. rahan.
2403: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
2404:
2405: Esa. Hietanen. G. Rosenberg. Antto Prunnila.
2406: J. Mustonen. Hertta. Kuusinen-Leino. Eino Kujanpää.
2407: V. Riihinen. M. Järvinen. H. Manninen.
2408: 562
2409:
2410: IV,1os. - Rah. al. N:o 36.
2411:
2412:
2413:
2414:
2415: Sarjala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
2416: seudun asunto-olojen parantamista va·rten.
2417:
2418:
2419: Eduskunnalle.
2420:
2421: Hallituksen vuoden 1950 tulo- ja meno- esitys. maaseudun Aravasta. Tä:llaista esi-
2422: arvioesityksen 11 Pl. XVI luvun 9 momentin tystä ei vielä ole tehty ja on ilmeistä, ettei
2423: perusteluissa maaseudun asunto-olojen pa- sitä, raha.tilanteemme huomioon ottaen lä-
2424: rantamiseksi mainitaan m. m. ,Kun olisi hiaikoina saadakaan, ei ainakaan vaiku-
2425: ryhdyttävä entistä tehokkaimpiin toimen- tukseltaan saman tehoisena kuin asutus-
2426: piteisiin sellaisen maaseudun vähävaraisen keskuksia varten hyväksytty rahoituslaki.
2427: väestön, jolla ei ole mahdollisuutta saada Paitsi sitä, mitä hallituksen 11 Pl. XVI
2428: lainaa asutusvaroista., •asunto-olojen paran- luvrm 9 momentin perusteluissa mainitaan,
2429: tamiseksi, ja kun rakennusmahdollisuudet oUsi kiinnitettävä erikoisesti huomiota sii-
2430: ovat .pamntuneet, ehdotetaan momentille hen, että maaseudulla, vallitseva työ- ja
2431: lisäystä 40 miljoonaa markkaa." Sanotune ansiomahdollisuu,k.sien puute aiheuttaa erusi
2432: momentille on siis varattu kaikkiaan 80 vuoden aikana peloittavass:a määrässä työt-
2433: miljoonaa mal'lkkaa. !Summa on siis sama tömyyttä, jonka vaikutusta asunto-olojen
2434: kun mitä tänä vuonna on menoarvioihin parantamisella voidaan paljon vähentää.
2435: varattu, kun nimittäin ottaa huomioon Jatkuva asuntokurjuus maaseudun suuri-
2436: viime kesäkuussa ylimääräisessä menoar- perheisten ja vähävaraisten keskuudessa. ei
2437: viossa; hyväksytty 40 miljoonan markan ainoastaan ole aiheuttamassa moninaisia
2438: määräraha. sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja,
2439: Ei voida kieltää,. etteikö nämä varoilla vaan myös esteettisesti on sivistyneelle
2440: jo paljon tuloksia voida saada, mutta sii- kansakunnalle. häpeäksi.
2441: hen suunnattomaan tarpeeseen nähden, E.dellä olevaan viitaten kunnioittaen
2442: jota maaseudun asurrto-oloissa tiedetään ehdotamme,
2443: olevan, on kyseinen määräraha sangen vä-
2444: häinen. Viime kevät-talvella eduskunnassa että Eduskunta ottaisi vuoden
2445: Arava-lwkien k'äsittelyn yhteydessä tunnus- 1950 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
2446: tettiin yleisesti, että maaseudun asunto- XVI luvun 9 momentin kohdalle
2447: oloissa tarvittaisiin nopeaa korjausta. Edus- 100 miljoonaksi markaksi korotetun
2448: taja Wickmanin esitY'k.sen pohjalta lausui siirtomäärärahan maaseudun asunto-
2449: eduskunta hallitukselle toivomuk.s,en tehdä olojen parantamiseksi.
2450: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1949.
2451:
2452: Wiljam Sarjala. Martti Suntela. Lauri Leppihalme.
2453: Niilo Ryhtä. Eino Pa.lovesi. Lauri Murtomaa.
2454: Väinö Okko. S. Salo. Aino Luostarinen.
2455: Ta.hvo Rönkkö. Antti J. Rantamaa. J. E. Lampinen.
2456: Yrjö Saari. Toivo H. Kinnunen. Samuli Simula.
2457: Väinö Rankila. Eri. Haapaniemi.
2458: 563
2459:
2460: IV,lo9. - Rah. al. N:o 37.
2461:
2462:
2463: Palovesi y. m.: ]jfäärärahan osoittamisesta lainoiksi maa-
2464: seudun vähävaraisen väestön astmto-olojen parantamista
2465: varten.
2466:
2467: E d u s k u 11 11 a ll e.
2468:
2469: Maaseudun sosiaalisista 'epäkohdista vai- dellisia vaikeuksia. ovat yhä lisäämässä lu-
2470: keimpia ovat varsinkin syrjäisten seutujen kuisilla seuduilla vierailleet hallat, joiden
2471: asunto-oloissa ilmenevät puutteellisuudet. aiheuttamat vauriot tuntuvat perheiden ta-
2472: Tämän osoitti jo ennen sotia toimeenpantu loudessa monia vuosia eteenpäin.
2473: tri Willandtin suorittama tutkimus, joka Jo useiden vuosien aikana on valtion
2474: toi esiin kiistattomia ja varmaan myös laac tulo- ja menoarviossa ollut määräraha, josta
2475: , joille väestöpiireille kokonaan tuntematto- on voitu myöntää lainoja ja avustuksia
2476: miakin tosiasioita niistä alkeellisista asunto- maaseudun vähävaraisen väestön aslmto-
2477: oloista, jotka vallitsevat monin paikoin olojen parantamiseen. Tämä määräraha on
2478: pienviljelijä- ja yleensä vähävaraisen maa- kuitenkin ollut varsin vaatimaton huoli-
2479: seutuväestön asuttamilla seuduilla maas- matta siitä, että sitä on viime vuosina jos-
2480: samme. Maaseutuolosuhteita tunteva on sain mää-rin korotettu. Ensi vuodeksi on
2481: voinut nama puutteet omakohtaisestikin hallitus esittänyt tarkoitusta varten yh-
2482: todeta ja samalla havaita, että ne ovat tuo- teensä 230 miljoonaa markkaa, mistä 150
2483: neet ja tuovat mukanaan myös muita maa- milj. markkaa lainoina ja 80 milj. markkaa
2484: seudun tervettä kehitystä suuresti haittaa- avustuksina käytettäväksi. Nykyisen rahan-
2485: via epäkohtia, joista laajaksi pais.unut arvon sekä uudisrakennus- ja vähäisim-
2486: maaltapako on kaikkein kohtalokkaimpiin pienkin korjausten vaatimat kustannukset
2487: kuuluvia. Kun tällaisten seutujen asunto- huomioonottaen nämäkin määrärahat pys-
2488: oloissa on sota-aikana ja sen jälkeisinä vuo- tyvät vain varsin vähäisessä määrin tuo-
2489: sina saatu tuskin nimeksikään parannuksia maan tilanteeseen helpoitusta. Kun asutus-
2490: aikaan, ovat epäkohdat jatkuvasti suuren- keskusten asuntorakennustoiminnan tuke-
2491: tuneet tarjoten varsin räikeitäkin esimerk- miseen näinä vuosina tullaan ns. Arava-
2492: kejä siitä, miten alkeellisissa oloissa suuri lakien nojalla myöntämään useita miljar-
2493: osa maaseudun vähäväkisintä väestöä yhä deja markkoja valtion varoja, olisi edes jon-
2494: vielä joutuu asumaan ja myös sen nuori kinlaisen suhteellisuuden saavuttamiseksi
2495: polvi miehuusikään varttumaan. mää<rärahaa, josta voitaisiin myöntää lai-
2496: On tosin myönnettävä, että eräissä ta- noja maaseudun .asunto-olojen parantami-
2497: pauksissa välinpitämättömyys, osaksi ken- seen, huomattavasti korotettava.
2498: ties suoranainen saamattomuuskin on ollut Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
2499: syynä siihen, ettei asunto-oloissa ole ryh- ·kunnioittaen esittää,
2500: dytty parannuksia toteuttamaan. Mutta
2501: vaikuttavimpana syynä siihen on varojen että Eduskunta ottaisi vuoden
2502: puute. Varsinkin nykyisin, jolloin tulot 1950 tulo- ja menoarvioon 500 mil-
2503: maataloudesta ovat suuresti vähentyneet ja joonan markan suttruisen määrära-
2504: sivuansiotulotkin miltei kokonaan tyrehty- han, josta myönnettäisiin pitkäaikai-
2505: neet, on asunto-olojen kohentaminen käy- sia, halpakorkoisia lainoja maaseu-
2506: nyt kymmenille tuhansille vähävaraisille dun vähävaraiselle väestölle asunto-
2507: perheille suorastaan mahdottomaksi. Talon- olojensa parantamiseen.
2508: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
2509:
2510: Eino Palovesi. V. J. Sukselainen. J. E. Lampinen. Samuli Simula.
2511: Yrjö Hautala. Onni Mannila. S. S. Aittoniemi. Eri. Haapaniemi.
2512: Janne Koivurnnta. Aino Luostarinen. Martti Suntela Veikko Vennamo.
2513: Viljami Kalliokoski. Vieno Simonen. Atte Pakkanen. Väinö Okko.
2514: Vihtori Vesterinen. Niilo Ryhtä. Akseli Brnnder. Tahvo Rönkkö.
2515: J. Koivisto. Lauri Murtomaa. Markus Niskala. Pekka Kiiski.
2516: 564
2517:
2518: IV,uo. - Rah. ail. N:o 38.
2519:
2520:
2521:
2522:
2523: M. Leskinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
2524: maaseudun yleishyödyllistä rakennustoimintaa 'Varten.
2525:
2526:
2527: E d u s ik u n n a ll e.
2528:
2529: HyväJksyessään n. s. Aravalait viime ike- maaseudun kohdalta tulee muodostumaan
2530: vättalvena eduskunta lausui samal,la halli- erittäin vaikeasti hoidettavaksi kysymyk-
2531: tukselle toivomuksen, että :hallitus ryhtyisi seksi. Rakennusmahdollisuudet ovat siinä
2532: kiireellisiin toimenpiteisiin sellaisen asun- . määrin parantuneet, ettei ole mitään aihetta
2533: torrukennussuunnitelman aikaansaamiseksi edUS'kunnan toivomuksen muikaisen raken-
2534: varsinaista maaseutua varten, joka vastaa nustoiminnoo aikaansaamisen pitkittiimi-
2535: n. s. Aravasuunnitelmaa kaupunkeja, kaup- seen myöSikään maaseudun osalta, vaan on
2536: paloita ja ,eräitä asutuskeskuksia varten. täysin perusteltua, että maaseutu tässä suh-
2537: Hallitus ei tähän mennessä ole antanut ',teessa asetetaan samaan asemaan kaupun-
2538: eduskunnalle sen toivomuksen mukaisia esi- kien, kauppaloiden ja asutuSikeskuksien
2539: tyksiä maaseudun rakennustuotannon edis- kanssa.
2540: tämistä tarkoittavassa asiassa eikä ole esit- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
2541: tänyt valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle ehdotamme,
2542: 195,0 siihen tarkoitukseen määrärahaa.
2543: Maaseudulla on asunnon vajaus myöskin että Eduskunta ottaisi valtion t1tlo-
2544: suuri, joten eduskunnan hyväksymän toi- ja menoarvioon vuodelle 1950 19 pää-
2545: vomuksen muikainen valtion lainoituksen luokan II lukuun uudelle moment~7le
2546: turvin tapahtuva rakennustoiminta olisi 4,000,000,000 markkaa siirtomäärä-
2547: sielläkin viivytylksiWi saatava käyntiin. Tä- rahana myönnettäväksi lainoina maa-
2548: män rakennustoiminnan käyntiin saattami- seudun yleishyödyllistä asuntotuo-
2549: nen tulisi myös huomattavalla tavalla hel- tcmtoa varten.
2550: pottamaan rtyöttömyystilannetta, joka myös
2551: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
2552:
2553: Martti Leskinen. M. Järvinen.
2554: Toivo I. Sormunen. Eino Tainio.
2555: Toivo Friman. V. Riihinen.
2556: Nestori Nurminen. Arvo Riihimäki.
2557: Antto P:runnila. Esa Hietanen.
2558: Matti Meriläinen. Hugo Manninen.
2559: 565
2560:
2561: IV,u1. - Fin. mot. N:o 39.
2562:
2563:
2564:
2565:
2566: Wickman m. fl. : Angående anvisande av förhöjda anslag
2567: till understöd ock lån {Qr förbättrande av bostadsför-
2568: kållandena på landsbygden.
2569:
2570:
2571: T i ll R i k s d a g e n.
2572:
2573: 'Statsmakten har under den senaste tiden i anledning av att under 19 Ht. II kap.
2574: med allvar gått in för ett förbättrande av 10. mom. finns en summa om 1'50 miljoner,
2575: bostadsförhällandena i landets städer och mäste anses ytterst små, dä det gäller aA;t
2576: tätorter. Man behöver blott nämna ordet med dessa lån förbättra bostäderna på
2577: Arava för att exemplifiera statens förståelse- landsbygden. Gör man en jämförelse med
2578: fulla inställning till bostadsprohlemet i Arava-oplanens 4 miljarder marlk, som kom-
2579: nämnda sa:m.J:lällen. Däremot synes det, mer städernas och tätorternas fo1k till godo,
2580: som om samma prohlem, dä det ställes sam· och landsbygdens blygsamma statsunder-
2581: man med landsbygden och dess folk, icik:e stöd för bostadsändamäl, verkar det som
2582: skulle röna samma förståelse hos statsmak- om en rättvis fördelning för bostadsända-
2583: ten. Ri!ksdagen efterlyste som bekant för mål av statens medel icke .skulle vara för
2584: en tid sedan en Arava-plan för landsbyg- handen.
2585: den, rmen ännu har ingenting hörts om vad Då behovet av nya och bättre bostäder
2586: vederbörande tänker göra eller föreslå för på landsbygden är myciket stort fä under-
2587: ett fö11bättrande av bostadsförhållandena tecknade på ovannämnda grunder vördsamt
2588: på den egentliga landsbygden. De summor föreslå,
2589: som äro anslagna för ändamålet i ärets
2590: budget äro alltför obetydliga för ett lind- att Riksdagen måtte i statsförsla-
2591: rande av det skriande behovet av nya och get för år 1950 under 11 Ht. XVI:9
2592: bättre hem som gör sig gällande på lands- 1tpptaga ett tillägg om 20 miljoner
2593: bygden. Vart kommer man med de 80 mil- mark samt under 19 Ht. II: 10 ett
2594: joner martk, som i n Ht. XVI ikap. tillägg om 50 miljoner mark att an-
2595: 9 m.om. är anslagna som understöd för för- vändas som understöd och lån för
2596: bättrande av bostadsförhållandena på lands- förbättrande av bostadsförhållandena
2597: bygden. De lånemöjligheter, som öppnas på landsbygden.
2598: Helsingfors den 9 september 1949.
2599:
2600: Albin Wiokma.n. Levi Jern.
2601: Albert Brommels. Verner Korsbäck.
2602: 566
2603:
2604: IV,111. - Rah. al. N:o 39.
2605: Suomennos.
2606:
2607:
2608:
2609:
2610: Wickman y. m.: Kor-otetun määr-ät·ahan osoittamisesta avus-·
2611: tuksiksi ja lainoiksi maaseudun asunto-olojen par-an'ta-
2612: miseksi.
2613:
2614:
2615: E d u s k u n n a 11 e.
2616:
2617: Valtiovalta on viime aikoina vakavasti johdosta, että 19 Pl:n II luvun 10 nwm:lla
2618: ryhtynyt parantamaan. asunto-oloja maan on 150 miljoonaa, täytyy pitää hyvin pie-
2619: kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Tarvit- ninä, kun kysymY'ksessä on maaseudun
2620: see vain mainita sana Arava valaistakseen asuntojen parantaminen näillä lainoilla.
2621: valtion ymmärtävää asennetta sanottujen J,os verrataan toisiinsa Arava-suunnitelman
2622: Y'hdyskuntien asuntoprobleemiin. Sitä vas- 4 miljardia markkaa, jotka tulevat kaupun-
2623: toin näyttää siltä kuin sama kysymys, kun kien ja asutuskeskusten väestön hyväksi, ja
2624: se asetetaan :maaseudun ja sen väestön yh- maaseudun vaatimatonta valtionapua asun-
2625: teyteen, ei saisi valtion taholta osakseen totarkoituksiin, saa sen käsit)'1ksen, että val-
2626: samaa ymmärtämystä. Eduskunta. lausui, tion varojen jwkaminen asuntotarkoituksiin
2627: kuten tunnettua, jokin aika sitten toivo- ei tapahtuisi oikeudenmukaisesti.
2628: muksen Arava-suunnitelmasta maaseutua Kun uusien ja parempien asuntojen
2629: varten, mutta vielä ei ole kuultu mitään tarve maaseudulla on hyvin suuri, ehdot-
2630: siitä, mitä asianomaiset aikovat tehdä tai tavat allekirjoittaneet edellä olevan perus-
2631: ehdottaa asunto-olojen parantamiseksi var- teella kunnioittaen,
2632: sinaisella maaseudulla. Ne summat, jotka
2633: on tarkoitusta varten otettu vuoden bud- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
2634: jettiin, ovat aivan liian merkityksettömät tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XVI
2635: lievittää:kseen maaseudulla :vallitsevaa luvun 9 mom:lle lisäyksenä 20 mil-
2636: uusien ja parempien asuntojen huutavaa joonaa markkaa sekä 19 Pl:n II lu-
2637: puutetta.. Mihin päästään niillä 80 mil- vun 10 mom:lle lisäyksenä 50 mil-
2638: joonalla markalla, jotka 11 Pl: n XVI luvun joonaa markkaa käytettäviksi avus-
2639: 9 mom:lle on merkitty avustuksiksi maaseu- tullsina ja lainoina maaseudun asun-
2640: dun asunto-olojen parantamiseksi1 Niitä to-olojen parantamiseen.
2641: lainamwhdollisuuksia, jotka avautuvat sen
2642: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
2643:
2644: Albin Wickman. Levi Jern.
2645: Albert Brommels. Verner Korsbäck.
2646: 567
2647:
2648: IV,112. - Rah. al. N:o 40.
2649:
2650:
2651:
2652:
2653: Ahl:na.vaara. y. m.: Määrärahan osoittamisesta kahden kärä-
2654: jätalon rakentamiseksi maan pohjoisosissa sijaitsevia
2655: tuomiokuntia varten.
2656:
2657:
2658: Eduskunnalle.
2659:
2660: Osasta Rovaniemen tuomiokuntaa on ku- ja kustannusarvio kumpaakin puheena ole-
2661: luvan vuoden heinäkuun 1 päivästä lukien vaa virasto- ja käräjätaloa varten. Kustan-
2662: muodostettu uusi Kemijärven tuomio- nusarvio edell1stä rakennustyötä varten on
2663: kunta ja Vu.oden 1950 aikana on tarkoitus 17,300,000 markkaa ja jälkimmäistä var-
2664: muodostaa osista Iin ja Kajaanin tuomio- ten 17,160,000 markkaa.
2665: kuntia uusi Suomussalmen tuomiokunta. Kun mielestämme kumpawkin edellä tar-
2666: Paikallisista olosuhteista johtuen edellyt- koitetuista rakennustöistä on pidettävä ikii-
2667: tää uusien tuomiokuntien perustaminen reellisenä, ehdotamme kunnioittaen,
2668: Lappiin, että valtiovallan toimesta myös
2669: huolehditaan virasto- ja arkistotilojen va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
2670: raamisesta tarkoitukseen, niinkuin jo on. tulo- ja menoarvioon 34,460,000 mar-
2671: menetelty Lapin, Rovaniemen ja Tornion kan suuruisen miiä1·ärahan kahden
2672: tuomiokuntiin nähden. käräjätalon rakentamiseksi maan
2673: Tämän mu:kaisesti onkin rakennushalli- pohjoisosissa. sijaitsevia tuomiokuntia
2674: tuksen toimesta valmistettu suunnitelma varten.
2675: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
2676:
2677: Arvi Ahmavaara. Erkki Koivisto. A. 'l'urkka.
2678:
2679:
2680:
2681:
2682: 7
2683: 568
2684:
2685: IV,ll3. - Rah. aJ. N:o 41.
2686:
2687:
2688:
2689:
2690: P. Leskinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
2691: rautatielaitoksen asuntotuotantoa varten.
2692:
2693:
2694: E d u s k u n n a 11 e.
2695:
2696: Asunto-olot rautatielaitoksessa ovat jo pottaa yleistä asuntoahtautta, on välttä-
2697: ikauan olleet erittäin huonot. Asuntoraken- mätöntä, että talousarvioon rautatielaitok-
2698: nustuotanto vuosittain trupahtuvana ei ole sen asuntotuotantoa varten otetaan koh-
2699: iky·ennyt peittämään tarvetta muuta kuin tuullinen määräraha.
2700: murto-osaltaan. Tietoomme on tullut, että Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2701: ennestäänkin vähäisiä asuntotuotantomäärä-
2702: rahoja rautatielaitoksessa on nyt pyritty että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
2703: supistamaan. Kun on välttämätöntä, että tulo- ja menoarvioon 19 Pl: aan rauta-
2704: myöskin rautatielaitos o:q~.alta osaltaan tielaitoksen asuntotuotantoa varten
2705: pyrkii varaamaan asuntoja omalle iheniki- 200,000,000 rn.rJ,rkan lisämäärärahan.
2706: löstöHeen eri tahoilla maata ja siten hel-
2707: Helsingissä syyskuun 13 p: nä 1949.
2708:
2709: Paavo Leskinen. Arvo Rtihi:m.äJri. Niilo Nieminen.
2710: 569
2711:
2712: IV,114. - Rah. al. N:o 42.
2713:
2714:
2715:
2716:
2717: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
2718: hiivitetyn alueen maaseudun jälleenrakentamista varten~
2719:
2720:
2721: E d u s k u n n a 11 e.
2722:
2723: Pohjois-Suomen hävitetyn alueen maa- pitkälle, on tämä tYIÖ kuitenkin kesken
2724: seudun jäUoonraikentaminen on tapahtunut vielä heikompien jälleenrakentajien osalta.
2725: asukkaiden itsensä toimesta valtion myöntä- Myös näiden jälleenrakentajien tulisi
2726: mien jälleenrakennuslainojen turvin. Väes- .päästä osallisiksi samoista eduista kuin
2727: tön heikost'a taloudellisesta 'asemasta ja mitä oru myönnetty muiLle jälleenraken-
2728: paikallisista vailmista olosuhteista johtuen t,ajille. Niinpä olisi heille varattava mah-
2729: on valtion kuitenkin täytynyt tukea jäl- dollisuus saada jäHeenraikennusrpuutavaraa
2730: :Leenrakennustoimintaa muulla;kin tavoin. siellä, missä varastoja vielä on ja puuta-
2731: Muun muassa on metsähallituksen toimesta vara voidaan: säilyttää pilaantumatta.
2732: hankittu puutavaraa, niille jälleemakenta- Mahdollisesti olisi poikkeustapauksissa suo-
2733: jitUe, joilla itsellään ei ole ollut siihen ritettava vielä joitain pienempiä hankin-
2734: mahdollisuuksia. Tämä valtion viranomais- toja, 'että jäle11ä olevat jälleenrakentajatkin
2735: ten suorittama puuta,varan hankinta onkin saisivat :puutavaran s1amoin kuin nekin,
2736: huomattavasti h€lpottanut jälleenrakennus- jotka ovat jo saaneet.
2737: toimintaa. Ensåmmäisinä vuosina hankittiin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
2738: puutavaraa melkei-n koko jälleenrakennus- ehdotamme,
2739: alueella, mutta myöh€mmin on uusia han-
2740: kintoja suoritettu vain eräissä syrjäpitä- että Eduskunta ottaisi vuoden
2741: jissä, joissa jäHe€nrakenimstoiminta on 1950 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
2742: ollut eniten jäljessä. markan arviomäärärahan Pohjois-
2743: Joskin Pohjois-Suomen hävitetyn alueen Suomen hävitetyn alueen m<ULSeudun
2744: jälleenrakentamisessa on päästy hyvinkin jälleenrakentamista varten.
2745: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
2746:
2747: M. 0. L31hte,la. Erkki Koivisto. Markus Niskala.
2748: Vilho Väyrynen. Janne Koivuranta. S. Salo.
2749: Eino Rytinki. Yrjö Saari. Atte Pakkanen.
2750: 570
2751:
2752: IV,u5. - Rah. aL N:o 43.
2753:
2754:
2755:
2756:
2757: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta isojaon toi-
2758: meenpanosta Enont~kiön kunnan Wallisille at'heutuvien
2759: kustannusten suorittamiseksi.
2760:
2761:
2762: E d u s k u n. n a ll e.
2763:
2764: Isojakotoimitukset Enontekiön kunnassa ole sallittu ja sen käyttökin on sangen yksi-
2765: on jälleen saatu käyntiin niiden jatkuttua tyiskohtaisesti rajoitettu. Suojametsälain
2766: monin keskeytyksin jo useita vuosikymme- tarkoitus ei kuitenkaan ole vaikeuttaa väes- ·
2767: ma. Parhaillaan tapahtuu eräissä -lohko- tön muutenkin niukkaa toimeentuloa,
2768: kunnissa valtion liikamaan erilleen murta- vaikka siihen ei olekaan sisällytetty mää-
2769: minen, minkä jälkeen päästään tilojen vä- räyksiä siitä, millä tavalla väestö voisi
2770: lisiin rajankäynteihin. Väestön taholta toi- saada sitä vastaavat tulot, mitä metsän-
2771: votaankin isojaon pikaista loppuun saat- myynti muualla tuottaa. Ei liene myöskään
2772: tamista, jotta eri tilojen omistussuhteet olemassa muita tätä koskevia määräyksiä.
2773: saataisiin järjestykseen. Mutta samalla on Sen sijaan on lailla säädetty, että esim.
2774: todettu isojakotoimitusten tuottavan ylivoi- maanhankintalain alaisten tilojen maanmit-
2775: maisilta tuntuvia kustannuksia tilojen omis- tauskustannukset suoritetaan valtion va-
2776: tajille ja haltijoille, eräille jopa siinä mää- roista. Ei olisi näin ollen suinkaan koh-
2777: rin, että heitä odottaa tilansa menettämi- tuutonta, että isojakokustannukset Enonte~
2778: nen. Kustannusten suorittamiseksi ei lähes- kiön ·kunnassa suoritettaisiin kokonaan val-
2779: kään kaikilla ole varoja eikä heillä liioin tion varoista.
2780: ole miehiäkään panna tilansa puolesta töi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
2781: .hin. Muualla, missä isojakotoimitukset ovat esitämme,
2782: tapahtuneet vasta nykyisinä aikoina, ovat
2783: miljooniin markkoihin nousevat kustannuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
2784: set saatu peitetyiksi metsänmyynnistä saa- tulo- ja menoarvioon 3,500,000 mar-
2785: duilla varoilla. Enontekiöllä ei kuitenkaan kan siirtomäärärahan Enontekiön
2786: ole mitään mahdollisuutta tähän, sillä koko kunnassa tilallisille isojaon toimeen-
2787: kunta on suojametsälain nojalla julistettu panosta aiheutuvien kustannusten
2788: suojametsäalueeksi, missä metsän myynti ei suorittamiseksi.
2789: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
2790:
2791: Erkki Koivisto. Markus Niskala.
2792: M. 0. Lahtela. .Arvi Ahmavaara.
2793: 571
2794:
2795: IV,u6. _,... Ra.h. al. N:o 44.
2796:
2797:
2798:
2799:
2800: Tauriainen y. m. : Korotetun rtdäärärahan osoittamisesta
2801: rahtiOtVUStuksiin.
2802:
2803:
2804: Eduskunnalle.
2805:
2806: Vuoden 1948 valtion tilinpäätOksen mu· osaltaan on alenta:massa sikäläisen väestön
2807: kaan käytettiin rahtiavustuksiin varoja elintasoa. Tämän vuoksi ei tunnu oikeu-
2808: 120,203,052 markkaa. Kuluvan vuoden denmukaiselta rahtiavustusten vähentämi-
2809: menoarvioon nykyisen hallituksen esityk- nen, kuten nyt on jo tapahtunut ja edel-
2810: sestä eduSkunta on ·myöntänyt määrärahaa leen tulee tapahtumaan jos tätä määrä-
2811: tähän tarkoitukseen vain 50 miljoonaa rahaa edelleen pienennetään kuten hallitus
2812: markkaa. Tämän mukaisesti hallitus onkin · eduskunnalle jättämässään vuoden 1950
2813: alentanut yleensä näitä rahtiavustuksia ja menoarviossa ehdottaa. Tä;män vuoksi eh-
2814: lopettanut rahtiavustuksen maksamisen mo- dotamme kunnioittaen,
2815: nista sellaisista tavaroista, joista aikaisem-
2816: min rahtiavustusta on maksettu. että Eduskunta korottaisi vuoden
2817: Kuten tiedetään pitkät matkat Pohjois- 1950 valtion tulo- ja menoarviossa
2818: Suomessa ja muilla harvaanasutuilla seu- rahtiavustuksiin esitetyn määrära-
2819: duilla kohottaa tarvikkeiden hintaa, mikä han 100,000,000 markaksi.
2820: Helsingissä syyskuun 8 päåvänä 1949.
2821:
2822: Hannes Tauriainen. Toivo Friman.
2823: Matti Meriläinen. Toivo I. ·sormunen.
2824: 572
2825:
2826: IV,11 1. - Rah. al. N :o 45.
2827:
2828:
2829:
2830:
2831: Mäkinen: Määrärahan osoittamisesta toimitalon aikaansaa-
2832: miseksi Geologiselle tutkimuslaitokselle.
2833:
2834:
2835: E d u s lk u n n a ll e.
2836:
2837: Alueluovutusten yhteydessä olemme me- Malmin ·etsintää ovat meillä harjoittaneet
2838: nettäneet niin suuria metsäpinta-aloja, että selkä valtio että y>ksityiset ja ovat esim.
2839: asiantuntijoitten lkäsitytkse;n mlllkaan hak- vuosina 1936-47 käyttäneet siihen varoja
2840: kuita ·ei voida ainakaan huomattavammin seuraavasti:
2841: lisätä, !!nistä taaskin seuraa, että puun-
2842: jalootusteollisuuden tuotanto ei voi lisään- Valtio välittömästi Geologisen
2843: tyä eikä omalta osaltaan voi tarjota vuosi tutkimuslaitoksen kautta .. 40 milj.mk
2844: vuodielta lisääntyvälle väestölle uusia ansio- Valtio ja valtioenemmistöiset
2845: mahdollisuuksia. Rajoitetun raaka-aineen yhtiöt Suomen Malmi Oy: n
2846: saannin lisäksi näkyy merkkejä siitälkin, kautta ................. . 42 " "
2847: ettei lisääntyvälle puunjalostustuotannolle V aitio kaikkiaan . . ........ . 82 milj. mk
2848: aina ole taattua menekkiäJkään. Väestömme Yksityiset ................. . 165 " "
2849: vastaisen toimeentulon vuoksi ja sen elin- yhteensä 247 milj. mk
2850: tason säilyttämiseksi on sen vuoksi !kiinni-
2851: tettävä huomiota muihinkin luonnon raaka- Ylksityiset ovat siis käyttäneet tähän tar-
2852: aineisiin. koitukseen varojaan kaksi kertaa enempi
2853: Näistä ovat tärkeimpiä malmit ja muut kuin valtio, jolloin on huomioitu ainoas-
2854: mineraaliset raalka-aineet. Aikaisemmin val- taan eräiden suurten teollisuusyhtiöitten
2855: linnut käsitys maamme malmiköyhyydestä toiminta ·eikä lainkaan lukuisien yksityisten
2856: on 'OSoittautunut vääräksi ennakilroluuloksi. henkilöiden uhraamia varoja ja henkilö-
2857: Vaikikakin toiminta malmien .etsimiseksi on kohtaista työtä.
2858: ollut ja yhä on hajanaista ja siihen on Nylkyailkainen malminetsintä sekä uusim-
2859: uhrattu suhteellisen vähän varoja, on pien laitteiden ja menetelmien käyttö on
2860: meillä viimeisten 30 vuoden kuluessa löy- kehittänyt malminetsinnän aikaisemmasta
2861: detty useita uusia malmiesiintymiä. Niiden käsity;öammatista teollisuusmaista mitta-
2862: .perusteella on syntynyt kaivos- ja metal- kaavaa noudattavaJksi toiminnaksi, joka
2863: lurgista teollisuutta siinä määrin, että IJ.ru- vaatii vastaavan suuruista rahoitusta ja
2864: parin tuotanto runsaasti ylittää maan tar- vasta sen pohjalla antaa myös vastaavan
2865: peen, ·että olemme omavaraisia lkailken ke- suuruisia tuloksia. Esimerkkinä tällaisesta
2866: miallisen teollisuuden perusaineeseen rik- suurisuuntaisesta toiminnasta mainittakoon
2867: kiin nähden ja että käytettävissä olevat Pohjois-Ruotsissa, n. k. Slkellefteån alueella
2868: rautamalmit ovat riittävät ylläpitämään sen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana
2869: rautatuotannon, mihin maassamme voidaan suoritettu malminetsintä, jonka ovat kus-
2870: vmavaraisuuden kannalta pyrkiä. Myöskin tantaneet toisaalta Ruotsin valtio geologi-
2871: lyijyn, sinkin, niik:kelin, !kullan ja hopean sen tutikimuslaitdksensa kautta, toisaalta
2872: tuotanto peittävät likipitäen omat pienet yksi Ruotsin suurimmista liikepankeista ja
2873: tarpeemme. Euroopan mantereella käydyt sen !hallussa oleva Boliden-yhtiö. Tuloksena
2874: monet sodat ja näiden maiden teollistumi- on ollut !kokonaisen uuden malmimaakun-
2875: nen ovat tyhjentäneet ne useimmista mal- nan :löytö, !kaikkiaan yli 30 kupari-, sinkki-,
2876: meista siinä määrin, että meillä ehkä li- lyijy-, kulta- ja ri'kkiikiisuesiintymää, tun-
2877: sääntyvän vuoriteollisuuden ei tarvitse pel- netui1111pana poikkeulksellisen rikas Bolide-
2878: jätä mene!kin puutetta. nin !kultakaivos.
2879: IV,l17. - Mäkinen. 573
2880:
2881: Uusimpia mentelmiä ny;kyiaikaisessa suu- puolestaan on laatinut rakennuspiirustuk-
2882: risuuntaisessa malminetsinnässä on aero- set ja kustannusarvion, joka !päättyy
2883: prospektointi, havaintojen suorittaminen 100,100,000 mk: aan. Jos tarpeellinen mää-
2884: lentdkoneesta käsin. Kysymyksessä on erään räraha myönnetään voitaisiin rakennustyi(jt,
2885: viime maailmansodassa tehdyn keksinnön m. m. työttömyyskysymystä silmälläpitäen,
2886: soveltaminen tähän tarkoitukseen. Saiksan aloittaa v. 1950 alussa ja saattaa loppuun
2887: vedenalaisilla suorittama ja uhkaavll!ksi n. vuoden kuluessa. ·
2888: käynyt ihyökkäys merili:i!kennettä vastaan Jotta aikaa ei menetettäisi hukkaan ra-
2889: saatiin nimittäin tyrehtymään pääasiassa kennusvaiheeen aikana ja jotta voitaisiin
2890: siten, että syvii;llekin veden alle piiloutu- ryhtyä määrättylliin valmisteluihin koko
2891: neet vedenalaiset voitiin löytää lentoko- maata käsittävää aeroprospektointia varten,
2892: neista käsin ihe!!killä magnetometrisillä olisi Geologiselle tutkimuslaitdkselle halli-
2893: instrumenteilla suoritettujen havaintojen tuksen esityksessä ik:äytännöllis~geologisiin
2894: avulla. Tätä ikelksintöä on heti sodan jäl- tutkimuksiin merkittyä määrärahaa koro-
2895: keen sovellettu malminetsintään Yhdysval- tettava.
2896: loissa, Kanadll!SSa, Neuvostoliitossa ja Rruot- Valtiovalta on eräissä suhteissa kylläkin
2897: sissa. Yhdysvalloissa louhitaan jo eräitä ryhtynyt toimenpiteisiin vuoriteollisuu-
2898: rautamalmeja, jotka on löydetty tämän temme edistämiseksi, nimittäin järjestä-
2899: menetelmän avulla. On arvioitu, että, jos mäliä Teknilliseen Korkeakouluun tämän
2900: malminetsintä nykyaikaisia menetelmiä alan erikoisopetuiksen ja kustantamana Val-
2901: käyttäen on suoritettava maasta käsin, tion T.eknilliseen Tutkimuslait'Oikseen nyt jo
2902: jalkamiehen mukanaan kantamilla ,lait- suurta hyötyä tuottaneet laboratoriot alan
2903: teilla, kestäisi 1,000 vuotta, ennenkuin koiko tutkimusta varten. Kun täten on !käynyt
2904: maamme olisi ehditty järjestelmällisesti mahdolliseksi suorittaa nämä opinnot ja
2905: tutkia, Aeroprospektausta käyttäen voitai- tutkimustyö omassa maassa, sen sijasta,
2906: siin sama työ suorittaa 10 vuodessa. Juuri että opiskelijoitten aikaisemmin oli turvau-
2907: meidän harvaanasutussa maassamme, missä duttava kaniiseen oleskeluun ulkomaisissa
2908: lisäksi vesistöt ja suot ehkäisevät ja hidas- kortkealkouluissa, on vuoriteollisuuden opin-
2909: tuttavat maasta käsin suoritettavaa mal- tosuunnaUe ollut runsaasti pyrldjöitä. Vllil-
2910: minetsintää, on aeroprospektoinnilla suuri mistuneet, nuoret insinöörit ovat myöskin
2911: merkitys. Asiantuntijamme ovat jo myös- aikaisemmin saaneet paikkoja alan teolli-
2912: kin per~htynet tähän uuteen menetelmään suuslaitdksissa. Nyttemmin on tällä alalla
2913: ja laatineet suunnitelmia sen soveltami- aLkanut ilmetä ylituotantoa, josta on. ollut
2914: seksi meidän olosuhteisiimme. .Sen käytän- seurauksena, että tällaisten erikoisopetuk-
2915: töön ottamiseen ja yHpäätään suurisuuntai- sen saaneiden insinöörien on ollut :haettava
2916: seen malminetsintään ei kuitenkaan ole toimeentulonsa muilla tekniikan aloilla
2917: voitu päästä valtion myöntämättä tähän vieläpä uLkomailla. Kun ik. o. toimenpiteet
2918: tarvittavia määrärahoja. siis ovat jääneet puolitiehen sikäli, ~että
2919: s~kä valtion varoilla kustannettu opetus
2920: Tässä suhteessa ei ilmeisesti päästä eteen-
2921: päin ennekuin Geologisen tutkimuslaitvksen 'kuin myöskin opis'lmlijoiden omat kustan-
2922: toimitaloikysymys on saatu :.;atkaistuksi. Ny- nuikset osittain menevät hukkaan, on tästä-
2923: kyinen toimitalo, Bulevardi 29, Teknillisen kin syystä pidettävä huolta siitä, että vuo-
2924: Korkeakoulun raikennusten yhteydessä, on riteollisuutemme saadaan edelleen kehitty-
2925: jo pitemmän aikaa ollut liian ahdas ja tä- mään ja että sen palvelukseen valmistuneet
2926: hän tarkoitukseen sopimaton. Uusimpana teknikot voivat antaa ja itse saavat täyden
2927: ratkaisuna on suunniteltu tämän rakennuk- hyödyn opinnoistaan.
2928: Ed~Hä esitettyyn viitaten eihdotan,
2929: sen sijoittamista Otaniemen alueelle, minkå
2930: valtio on ostanut Teknillistä kol1keakoulua, että Eduskwnta ottaisi vuoden
2931: Valtion teknillistä tutJkimuslaitosta jg Teek- 1950 talousarvioon 13 Pl:n XII lu-
2932: karikylää varten. Äskettäin päättyneessä vun kohdalle uutena momenttina
2933: asemll!kaavakilpailussa tämän alueen järjes- 100,100,000 markan siirtomäärärahan
2934: telyksi on Geologiselle tutkimuslaitoks·elle uuden toimitalon aikaansaamiseksi
2935: varattu oma paikikansa. Rakennushallitus Geologiselle tutkimuslaitokselle.
2936: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
2937: Eero Mäkinen.
2938: 574
2939:
2940: IV,us. - Rab. al. N:o 46.
2941:
2942:
2943:
2944:
2945: Mäkinen: Määrärahan osoittamisesta aeroprospektoinnin
2946: valmistelukustannuksia varten.
2947:
2948:
2949: E d u s k u n. n. a ll e.
2950:
2951: Viitaten rahaasia-aloitteessa N :o 45 esit- XII luvun 8 momentin kohdalle 10
2952: tämiini perusteluihin ehdotan, miljoonan markan määrärahan aero-
2953: prospektoinnin valmistelukustannuk-
2954: että Eduskunta ottaisi vuoden sia varten.
2955: 1950 tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n
2956: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
2957:
2958: Eero Mäkinen.
2959: 575
2960: IV,119. - Ra.h. al. N:o 47.
2961:
2962:
2963:
2964:
2965: E. Koivisto y. m. : Määrärahan osoittamisesta Petsamon
2966: alueelta siirtyneiden kolttalappalaisten elinmahdolli-
2967: suuksien turvaamiseksi.
2968:
2969:
2970: E d u s k u n n all e.
2971:
2972: Petsamon ~uovutetulta alueelta siirtyneitä aloitettiin jo viime kesänä, saadaan raken-
2973: ikolttalappalaisia on ollut HiJhes 500 henkeä, nu~työt päätöikseen kuluvan kesän aikana.
2974: joista yli puolet on kuulunut Suonikylän Luton ruueella on rakennustöihin ryhdytty
2975: ikolttiin ja loput Paatsjoen ja Lapinkylän vasta kuluvan kesän aikana ja saadaan käy-
2976: kolttiin. Valtiovallan velvollisuutena on tettävissä olevilla varoilla vain osa raken-
2977: ollut huolehtia myös näiden siirtolaisten nustöistä suoritetuksi. Kalastusvälineitä on
2978: toimeentulo- ja elinmahdollisuuksien tur- koltille hankittu välttämätön määrä. Sitä-
2979: vaamisesta. V aitioneuvoston hyväksymän vastoin poroja ei ole saatu hankituksi niin
2980: suunnitelman mukaan on Suonikylän kol- pa;ljoa, että se turvaisi niiden kolttien toi-
2981: tat sijoitettu Inarin järven 'koillispuolelle meentulon, jotka pääasiallisena elinkeino-
2982: n. tk:. Näätämön alueelle ja muut !koltat Iva- naan tulevat harjoittamaan poronhoitoa.
2983: losta itään Petsamon vanhan maantien eli Edellä olevasta selviää, että alkuperäinen
2984: n. k. Luton alueelle. Kolttien tukemissuun- suunnitelma kolttien elinma:hdollisuuiksien
2985: nitelma on ,edellyttänyt, että koltille valtion turvaamiseksi uhkaa jäädä varojen puut-
2986: toimesta rakennetaan välttämättömät raken- teessa .toteuttamatta, vieläpä sillä tavoin,
2987: nukset ja että heille myös'l~in valtion va- että osa iko1tista jää ilman sitä tukea, mikä
2988: roilla hankitaan välttämätön määrä poroja, on tullut muiden kolttien osaksi. Tähän
2989: lampaita, vuohia ja kalastusvälineitä. Kus- viitaten ja kun alkuperäinenkin suunni-
2990: tannusten arvioitiin nousevan 60 milj. telma edellytti 60,000,000 markan kustan-
2991: mal!kkaan. Tarkoitusta varten on edus- nuksia, ehdotamme kunnioittaen,
2992: ikunta myöntäny.t vuoden 1947 viidennessä
2993: lisämenoarviossa 20,000,000 markkaa, vuo- että Eduskunta ottaisi 1950 vuo-
2994: den 1948 toisessa lisämenoarviossa 10,000,000 den tulo- ja menoarvioon 10,000,000
2995: marikkaa ja !kuluvan vuoden varsinaisessa markan siirtomäärärahan Petsamon
2996: menoarviossa 20,000,000 mal'lkkaa eli yh- alueelta siirtyneiden kolttalappalais-
2997: teensä 50,000,000 marikkaa. ten elinmahdollisuuksien turvaamista
2998: Näätämön alueella, missä rakentaminen varten.
2999: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
3000:
3001: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
3002:
3003:
3004:
3005:
3006: 8
3007: 576
3008:
3009: IV,12o. - Rah. al. N:o 48.
3010:
3011:
3012:
3013:
3014: Tauriainen y. m.: Miiläriitrahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
3015: men ja hävitetyn alueen kuntien veroäyrin hinnan alen-
3016: tamiseksi.
3017:
3018:
3019: E d u s k u n n a ll e.
3020:
3021: Vuoden 1948 loppuun olivat voimassa Tilastot myös osoittavat, että kansakou-
3022: lait eräiden kunti-en talouden järjestämi- lumenot Pohjois~Suomessa ja itärajan har-
3023: sestä ja lj;a)rosoituksen poikkeuksellisesta toi- vaanasutuissa kunnissa ovat veroäyriä koh-
3024: mittamisesta eräissä Lapin ja Oulun läänin den huomattavasti suuremmat ikuin muualla
3025: kunnissa. Näiden laikien mlllkaan,. samalla maassa. Kun jälleenrakennustyö on vielä
3026: kun veroäyrin hinta m:ä.ärättiin 10 mar- ik!esken ja väestön ver.ornnaksukyky sotien
3027: kaksi va1tio on antanut avustusta välttä- vuoksi alentunut katsomme, että yhteis-
3028: mäJttömien kunnan menojen peittämiseen. kunnan velvollisuus on huolehtia siitä, ettei
3029: Kuten sanottu näiden lakien voimassruolo- kunnallisVierorasitus ·hävitetyn :alueen kun-
3030: aika päättyi v. 1948. nissa muodostu suhteettoman raskaaksi.
3031: Pohjois-Suomen ja itärajan kuntien ta- Hallitus vastatessaan tätä asiaa koskevaan
3032: louden tasapainoon saattamiseksi ja jä:l- eduskuntakyselyyn helmikuun 26 päivänä
3033: leenrakennuksen turvaamiseksi on ollut 1949 myöntää tämän tosiasian ja lupaa
3034: väl•ttämätöntä ·tällainen avustus. Hävitetyn harkita millin toimenpiteisiin olisi ryhdyt-
3035: alueen jälleenrakentamista ei kuitenkaan tävä veroäyrihinnan alentamiseksi hävite-
3036: ole vielä loppuunsaatettu. On kuntia, tyn alueen kunnissa. Hallituksen esityk-
3037: joissa jälleenrakentamisesta on vasta suo- sessä ,eduskunnalle valtion tulo- ja menoar-
3038: ritettu Viähän yli 80 %. Varsinkin kun·tien vioksi vuodeLle 1950 ei: kuitenkaan esitetä
3039: rwlmnnusten. jälleenrakentaminen on vielä määrärahaa tä.Jlän tarkoitukseen, sillä me-
3040: ikesken. Tästä jälleenrakennustyöstä sekä so- noarvion 15 pääluokan II luvun 27 momen-
3041: dan vuoksi kohonneista huoltomerroista joh- tissa oleva määräraha on tarkoitettu hävi-
3042: tuen kuntien ttalous on joutunut kovalle tetyn alueen kuntien rakennusten jälleen-
3043: koetukselle. Lisä.ksi väestön veronmaksu- rakentamiseen, joka lain mukaan on· valtion
3044: kyky on alentunut enempi ikuin nlissä kun- SIUoritettava. Tämän vuoksi eduskunnan
3045: nissa, jotka näin välittömästi eivät joutu- olisi otettava määräraha v. 1950 valti.on
3046: neet sodan jalkoihin. tulo- ja menoarvioon hävitetyn alueen kun-
3047: Tänä vuonna suor]tetun taksoituks'6ll tien veroäyrin hinnan tasaamiseen.
3048: mukaan veroäyrin hinta hävitetyn alueen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
3049: kunnissa kohoaa huomattavasti yli 10 mar- dotamme,
3050: kan monissa kunnissa aina 15 marik.kaan.
3051: Kun nyt ci ole lrukia, jolla veroäyrin hinta että Eduskunta ottaisi vuoden
3052: tasattaisiin 10 markaksi kuten aikaisemmin, 1950 tulo- ja menoarvioon 20 mil-
3053: joutuu hävitetyn alueen kuntien veron- joonan markan määrärahan Pohjois-
3054: maksajat liian kovalle koetukselle, varsin- Suomen ja hävitetyn alueen kuntien
3055: kin kun verorästit näissä kunnissa ovat veroäyrin hinnan alentamiseen.
3056: entisestään jatkuvasti suurentuneet.
3057: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
3058:
3059: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. Toivo Friman.
3060: Toivo I. Sormunen. Matti Meriläinen. Erkki Koivisto.
3061: 577
3062:
3063: IV,121. - Rah. al. N :o 49.
3064:
3065:
3066:
3067:
3068: Salo: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kunnille,
3069: joissa lapsivähennykset huomattavamrmin korottavat
3070: kunnallisveroäyrin hintaa.
3071:
3072:
3073: ·Eduskunnalle.
3074:
3075: Viitaten rahaasia-aloitteeseeni N: o 31 nan markan määrärahan avustuk-
3076: vuoden 1946 valtiopäiville (L. IV/72, sivu siksi niille kunniUe, joissa lain mää-
3077: 562) saan ilrnnnioittavimmin ehdottaa, räämät lapsivähennykset huomatta-
3078: vammin korottavat kunnallisvero-
3079: että Eduskunta ottaisi vuoden äyrin hintaa.
3080: 1950 tulo. ja menoarvioon 50 miljoo-
3081: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
3082:
3083: S. Salo.
3084: 578
3085:
3086: IV,122. · - :&ah. aJ. N:o 50.
3087:
3088:
3089:
3090:
3091: Lappi-Seppälä y. m...: Määräraha;n osoittamisesta H elsin.gin
3092: uuden lentokentän rakennustöiden jatkamista varten.
3093:
3094:
3095: E d u s k u n n a ll e.
3096:
3097: Uuden lentokentän rakentaminen Helsin- loppuun mennessä kokonaan käytöstä pois,
3098: kiin on yksi niistä sodan johdosta takapa- paitsi Douglas DC-3 (Dakota), jota tulta-
3099: julle jääneiden liikenneolojemme kohotta- neen käyttämään parisen vuotta pitempään.
3100: miseen tähtäävistä pyrkimyksistä, jotka Tätä taustaa vastaan on ymmärrettävissä,
3101: vaativat kiireellistä ratkaisua. Malmin le~ että kaikkialla maailmassa on sodan jäl-
3102: tokenttä, joka viime vuosikymmenen puoli- keen jouduttu suorittamaan suurisuuntaisia
3103: välissä rakennettiin silloin näköpiirissä lentokenttien rakennustöitä. Helsinki on
3104: ollutta, 10-12 tonnin painoisilla koneilla tiettävästi nykyisin ainoa eurooppalainen
3105: harjoitettavaa lentoliikennettä silmällä pi- pääkaupunki, joka ei voi ottaa vastaan
3106: täen, ei täytä nykyajan lentokaluston ja uudenaikaista lentokalustoa. Ellei Helsin-
3107: liikenneturvallisuuden asettamia vaatimuk- kiin saada parin lähimmän vuoden aikana
3108: sia. Suoritettujen koekuormitusten ja saa- uutta lentokenttää, on uhkaamassa vaara,
3109: dun kokemuks·en perusteella Malmin lento- että pääkaupunkimme tulee jäämään koko-
3110: kenttää voivat nyt liikennöidä korkeintaan naan sivuun ulkomaisesta lentoliikenteestä.
3111: 15 tonnin painoiset ~entokoneet, eikä kent- Suoritetut laskelmat ja Lontoon Olympia-
3112: tää maapohjan heikon kantavuuden ja ym- kisojen aik.ana tehdyt havainnot osoittavat,
3113: päristössä olevan, kentän laajentamista ja että vuoden 1952 Olympiakisojen aikana
3114: käyttöä rajoittavan åsutuksen ja maastoes- Helsinkiin suuntautuvasta lentoliikenteestä
3115: teiden vuoksi ole tarkoituksen mukaista on mahdoton selviytyä muuten kuin saat-
3116: · eikä järkevää ·ryhtyä raskaampaa liiken- tamalla uusi lentokenttä ennen kisoja lii-
3117: nettä tyydyttäväksi kunnostamaankaan, kennekuntoon, mikä onkin ymmärrettävää,
3118: sillä työ tulisi vaatimaan kohtuuttoman kun otetaan huomioon, että maamme syr-
3119: suuria kustannuksia ja miltei voittamatto- jäisestä asemasta johtuen ulkomailta saa-
3120: mia vaikeuksia. puvat urheilijat käyttänevät yksinom~isesti
3121: Malmin lentokentän rakentamisen jälkeen ja muutkin ulkolaiset kisavieraat huomat-
3122: on kehitys lentoliikenteen alalla suuntau- tavalta osalta lentomatkustusta.
3123: tunut uusille, ennen arvaamattomille urille. Eduskunta on kuluvan vuoden tulo- ja
3124: Lentokoneteollisuus on kehittänyt entistä menoarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt
3125: suurempia, nopeampia ja samalla raskaam- päätöksen uuden lentokentän rakentami-
3126: pia lentokonetyyppejä, jotka myös liiken- sesta Helsinkiin myöntämällä tätä tarkoi-
3127: netaloudellisessa suhteessa ovat entisiä tusta varten 10,000,000 markan määrära-
3128: tyyppejä huomattavasti edullisempia, jopa han. Kun lentokenttä voidaan saada väli-
3129: siinä määrin, että niiden käyttökustannuk- aikaiseenkin liikennekuntoon Olympiakisoi-
3130: set supistuvat jopa puoleen entisestään. hin mennessä vain sillä edelytyksellä, että
3131: Kun lentomatkustus ja tavaran kuljetus työt aloitetaan viipymät.tä täydessä laajuu-
3132: lentoteitse on samanaikaisesti suuresti li- dessa, olisi myös ensi vuoden menoarviossa
3133: sääntynyt, on Juonnollista, että nämä ras- varattava työtä varten riittävä määräraha.
3134: kaammat koneet, joiden paino nykyisin Työn suoritusta kiirehtii myös se, että
3135: vaihtelee 33-62 tonniin, ovat kansainväli- Malmin lentokentän ympäristössä Malmi-
3136: sessä liikenteessä syrjäyttämässä vanhem- Tapanilan alueella, missä lentoliikenteen
3137: mat, kevyet lentokonetyypit. On laskettu, turvaamiseksi on ollut pakko laajassa mi-
3138: että muut vanhemmat konetyypit jäävät tassa estää rakennustoimintaa, voitaisiin
3139: kansainvälisessä liikenteessä vuoden 1951 varsinaisen vuorolentoliikenteen siirtyessä
3140: IV,122. - Lappi-Seppälä. y. m. 579
3141:
3142: uudelle lentokentälle kentän aiheuttamia että Eduskunta ottaisi vuoden
3143: rajoituksia suuresti lieventää ja täten sai- 1950 tulo- ja menoarvioon 20 pää-
3144: . lia rakennustoiminta sadoilla rakennuskiel- luokan II luvun 61 momentille
3145: lon ,alaisilla tonteilla, mikä luonnollisesti 90,000,000 markkaa ulkomaisten len-
3146: olisi omiaan edistämään rakennustoimintaa toyhteyksiemme jatkuvan ylläpitämi-
3147: ja lieventämään vaikeata asuntopulaa Suur- sen ja kehittämisen kannalta välttä-
3148: Helsingin ·alueella. mättömän Helsingin uuden lentoken-
3149: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, tän rakennustöiden jatkamiseen.
3150: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
3151:
3152: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Leikola.
3153: Arno Tuurna.
3154: 580
3155:
3156: IV,12s. - Ra.h. al. N:o 51.
3157:
3158:
3159:
3160:
3161: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi
3162: vuoden 1918 kansalaissotaan punaisella puolella osallis-
3163: tunettle ja siitä vahinkoja kärsimään joutuneille.
3164:
3165:
3166: E d u s k u n n a 11 e.
3167:
3168: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville. jäte- markkaa vuoden 1918 kansalaisso-
3169: tyn toivomusaloitteen n:o 32 perusteluihin taan punaisella puolella osallistu-
3170: ehdotamme, neitten ja siitä vahinkoja kärsimään
3171: joutuneitten korvauksen järjestämi-
3172: että Eduskunta ottaisi vuoden seksi.
3173: 1950 tulo- ja menoarvioon 100,000,000
3174: Helsingissä syyskuun 13 ,päivänä 1949.
3175:
3176: Arvo Riihimäki. V. Riihinen.
3177: Antto Prunnila.
3178: 581
3179:
3180: IV,t24. - Rah. all. N:o 52.
3181:
3182:
3183:
3184:
3185: Hirvensalo y. m.: Mäiärärahan osoittamisesta avustuksiksi
3186: ja lainoiksi maalaiskunnille kunnallissairaaloiden raken-
3187: tamista varten.
3188:
3189:
3190: E d u s k u n n a ll e.
3191:
3192: ~Ei ole. epäilystäkään, ettei jokainen ai- voisivat auttaa, jos vain heille sairaalan
3193: kaansa seurannut Suomen kans,alainen hy- avulla siihen tilaisuus valmistettaisiin.
3194: vin olisi selvillä siitä, mitenkä kipeästi Mutta vielä onnettomammassa ·asemassa
3195: kaivattuja eri läänien suurimpiin kaupun- ovat ympäri Suomea ne maalaiskunnat,
3196: keihin sijoitettavaksi suunnitellut keskus- jotka keskussairaaloiden valmistumista odo-
3197: sairaalat ovat, ja miten paljon niiden odo- ·tellessa ovat olleet pakoitettuja ryhtymään
3198: tetaan parannusta tuovan suuresti rappeu- omia kunnansairaaloitaan rakentamaan.
3199: tuneiden ja kovin kipeästi perusteelliiSlta Tulevatharr verrattain va.atimattomastikin
3200: korjausta odottavien vanhojen lääninsai- rakennetut ja noin 25-40 sairassijaa si~
3201: raaloiden tilalle. Niinpä viimeisien vuosien, sältävät sairaalat nykyisillä markoilla ra-
3202: jopa padn vuosikymmenen aikana kan- kennettaessa maksamaan noin 40-70 mil-
3203: sanedustajatkin suurin toivein aina talous- joonaa markkaa. Ja lk:un maalaiskunnat
3204: arvion esittelyn aikana ovat tarkastaneet kaikkien kansakoulu- ynnä muiden raken-
3205: milloin heidän 'Piirinsä keskussairaala on nustensa lisäksi joutuvat yksinomaan sairaa-
3206: löytänyt armon valtiovarainministerin pu- la.ans:a näin monia miljoonia uhraamaan,
3207: naisen kynän edessä ja saanut ensimmäiset niin on ymmärrettävää, että varakkaast•akin
3208: miljoonansa. hyväksyttyjen piirustusten mu- kunnasta nopeasti tulee hyvin velkainen
3209: kaisen sairaalan rakennustyön aloittamista kunta. Tällaiseen asemaan ja suuriin raha-
3210: varten. vaikeuksiin joutuu 'ensi vuonna Maala:iskun-
3211: Turhaan nytkin muut paitsi Keski-Suo- tien Liitolta saamiemme tietojen perusteella
3212: men ja Savonlinnan seudun asukkaat ta- 32 maalaiskuntaa, joista Kuopion ympä-
3213: lousarviosta tässä suhteessa lohtua hakevat. ristökunnissa - ottaakseni vain yhden esi-
3214: Molempien näiden sairaaloiden ra,k;entami- merkin - velkavaroilla joutuvat lähivuo-
3215: seen on ~talousarvioon s:aatu sisällytetyksi sina sairaalanrakennukse.nsa. kustantamaan
3216: 50 milj. markan määräraha. Kun sen si- ainakin Leppävirran, Suonenjoen, Juan-
3217: jaan esim. Kuopion keskussairaala yhä kosken, Kiuruveden ja Iisalmen maalais-
3218: vieläkin on jäänyt ilman minkäänlaista kunnat.
3219: apurahaa siitäkään huolimatta, että nykyi- :Sang,en hälyyttäviä tietoja alkaakin kuu-
3220: nen vaatimaton lääninsairaala välttämät- lua sellaisista tapauksista, jolloin eräät
3221: tömäs·ti tarvittaisiin nopeasti sotilassairaa- kunnat ovat rahavaikeuksien ;takia tulleet
3222: laksi ja nykyisen aivan liian pieneksi osoit- p.rukoitetuiksi hetkeksi keskeyttämään koko
3223: tautuneen lääninsairaalan lisäksi saataisiin rakennushankkeensa. Jotta valtiovalta
3224: uudenaikainen keskussairaala auttamaan ajoissa joutuisr maalaisuntien avUksi ja
3225: tautien k·anssa kamppailevia kansalaisia, jotta uhkaavaa tY!Öttömyyttä tällaist.enkin
3226: joita harvinaisen pystyvät lääkärit hyvin rakennustöiden turvin osittain voitaisiin
3227: 682 IV,l24. - Kunnallissairaalat.
3228:
3229: maalaiskunnissa lieventää, niin rohkenemme marlw,n määrärahan jaettavaksi avus-
3230: esittää, tuksina ja halpakorkoisina lainoina
3231: että Eduskunta ottaisi vuoden maalaiskunnille kunnallissairaaloiden
3232: 1950 talousarvioon 150 miljoonan rakentamista· varten.
3233: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
3234:
3235: L. 0. Hirvensalo. Onni Mannila.
3236: Eino Fnlovesi. Niilo Ryhtä.
3237: Atte Pakkanen. J. E. Lampinen.
3238: Vieno Simonen. Kauno Kleemola.
3239: Kusti Eskola. Aino Luostarinen.
3240: Martti Miettunen. Yrjö Hauta.la.
3241: Lauri Murtomaa. Martti Suntela.
3242: Viljami Kalliokoski. Eino Rytinki.
3243: Heikki Soininen.
3244: 583
3245:
3246: IV,125. - Rah. al. N:o 53.
3247:
3248:
3249:
3250:
3251: Pohjala. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin Diakonissa·
3252: laitoksen raken111Ustöiden loppuunsaattamista varten.
3253:
3254:
3255: E d u s k u n n a 11 e.
3256:
3257: Pitkäaikaisia sekä parantumattomia tau- Länsi-Suomi on tähän asti ollut kokonaan
3258: teja sairastavat henikilöt ovat maassamme ilman diakonissalaitosta. Tällaisen perusta-
3259: monessa suhteessa jääneet hyvin epäedulli- miseen ryhdyttiin lopullisesti tämän vuoden
3260: seen asemaan. Varsinkin jos he ovat vähä- alussa. Tätä varten on paraillaan valmis-
3261: varaisia ;tai varattomia, on heidän asemansa tumassa rakennus, jonika ikustannusarvio on
3262: erikoisen sääHttävä. Laitoksissa ei ole paik- n. 40 miljoonaa markkaa. Porin iraupuniki
3263: koja, joten tällaiset sairaat joudutaan hoi- on tal'lkoitusta varten lahjoittanut 4.28 heh-
3264: tamaan etupäässä kodeissa. Lukemattomat taaria arvokasta tonttimaata Porin yleisen
3265: !kodit kantavat raskasta rtaaikkaa taistelles- sairaalan viereltä, seikä tämän lisäksi 2 mil-
3266: saan sairaiden omaistensa elämän hel potta- joonaa markkaa. Porin seurrukunta on an-
3267: miseksi. Varsinikin maaseuduHa, jossa mat- tanut miljoonan markkaa. S·äätiöllä, joka
3268: kat ovat pitikät, on etenkin sairaanhoidolli- on hankkeen twkana, on ollut jonikin verran
3269: sen avun saanti ylen vaikeata. omia rahoja ja !kirkkohallitus on myöntä-
3270: Maamme diakonissat ovat juuri edellä- nyt luterilaisten ikirikkojen avustusrahas-
3271: mainitulla työsaralla suorittaneet suuriar- tosta 6 miljoonaa. Monet vähävaraisetkin
3272: voisen päivätyön. Mutta on käynyt yhä ovat antaneet pieniä säästöjään laitoksen
3273: vaikeammaksi tkoulutettujen diakonissojen tukemiseksi.
3274: saanti seurakuntiin. Nykyään on noin 180 Näillä varoilla ei !kuitenkaan vielä päästä
3275: seurakuntaa ilman diaikonissaa. Ja !kuiten- perille.
3276: kin monet seurakunnat ottaisivat useitakin Huomioonottaen juuri pitk:äa:ilkaisten sai-
3277: diakonissoja :palvelukseensa, samoin teolli- raiden ik:ovat kohtalot sekä heidän kotivä-
3278: suuslaitokset. kensä vaikean taloudellisen ja kärsivälli-
3279: Edellämainitut seikat huomioonottaen syyttä !kysyvän aseman ehdotamme kun-
3280: syntyi Länsi-Suomessa ajatus uuden diako- nioittaen,
3281: nissalaitoiksen perustamisesta silmälläpitäen
3282: dia;konissojen ikouluttåmista seurrukuntatyö- että Eduskunta vuoden 1950 tulo-
3283: hön kotien pitkäaikaisten potilaiden ja van- ja menoarvioon ott!lisi 20 miljoonan
3284: husten hoidon helpottamiseksi. Tästä lai- markan määrärahan Porin Diakonis-
3285: toksesta, jossa o1isi osasto juuri tällaisia salaitoksen rakennustöiden loppuun
3286: :potilaita varten, voitaisiin lähettää diako- viemiseen.
3287: nissoja koko maan tarvetta silmäLläpitäen.
3288: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1949.
3289:
3290: Ky11ikki Pohjala,. Arvi Ahma.vaara.
3291: Lauri Laine. Aino Luostarinen.
3292: Kerttu Sa.alasti. Laura Brander-Wallin.
3293: Rakel Jalas. Lauri Murtoma.a.
3294: Aino Lehtokosld. Margit Borg-Sundman.
3295:
3296:
3297:
3298: 9
3299: 584
3300:
3301: IV,126. - Ra.h. aJ. N:o 54.
3302:
3303:
3304:
3305:
3306: J. Wirta.D.eDi y. m.:
3307: ~orotetun määrärahan osoittamisesta
3308: Mustasaaren sairaalan henb1ökunnan asuntolan raken-
3309: tamista; varten.
3310:
3311:
3312: E d u s k u n n a ll e.
3313:
3314: Kuluvan vuoden menoarviOssa on Musta- lopuilla työntekijöillä teettää jatkuvasti yli-
3315: saaren sairaallin, jonka n. k. luja-osastolla töitä. Tähän sairaala on joutunut kun
3316: hoidetaan erittäin vaikeasti hoidettavia mie- esim. 36 mielisairaanhoitajan toimesta on
3317: lisairaita, henkilökunnan asuntoja varte11 voitu täyttää ,ainoastaan puolet, jolloinka
3318: myönnetty. 5 miljoonaa markkaa. Nyt eh- ne, jotka ovat olleet työssä, ovat joutuneet
3319: dotetaan hallituksen laatimassa vuoden tekemään jatkuvasti ylityötä. :Syy miksi
3320: 1950 menoarvioehdotuksessa samaan tarkoi- kaikkia toimia ei ole voitu täyttää, on yk-
3321: tukseen 5.6 miljoonaa markkaa. Kun kui- sinomaan siinä, ettei toimen haitijoille ole
3322: tenkin Mustasaaren sairaalassa tarvittaisiin antaa asuntoa.
3323: asunnot 40 perheelle ja kun vielä tällä het- Kun rakennushallitus on nyt laatinut
3324: kellä sairaalalla ei ole yhtään !kunnollista suunnitelman, jonka mukaan e. m. epäkohta
3325: perheasuntoa, sekä kun on itsestään selvä saataisii11 poistetuksi Mustasaaren sairaa-
3326: ettei kuluvaksi vuodeksi myönnetty 5 mil- lassa ja kun tämän suunnitelman toteutta-
3327: joonaa markkaa ja ensi vuodeksi ehdotettu minen vaatisi varoja n. 35 miljoonaa mark-
3328: 5.6 miljoonaa mar:mkaa voi riittää tarvitta- kaa,. ehdotamme,
3329: vien asuntojen rakentamista varten tulisi
3330: eduskunnan myöntää ·tarkoitukseen ensi että Eduskunta korottaisi vuoden
3331: vuodeksi tarpeeksi suuri määräraha. Ellei 1950 talousarvion 20 Pääluokan II
3332: näin tehdä joutuvat perheet asumaan ha- luvun 16 momentin kohdalla olevan
3333: jallaan ympäri Suomea kuten ovat jo teh- Mustasaaren. sairaalan henkilökunnan
3334: neet monta vuotta sekä eräitä toimia täy- asuntomäärärahan 5.6 miljoonaa
3335: tyy edelleenkin pitää täyttämättöminä ja markkoo 30 m~'ljoonaksi markaksi.
3336: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1949.
3337:
3338: J olla.n.nea Wirtazlen. Verner Korsbäck.
3339: AlbiD Wickm.aa. Levi Jem~
3340: Mikko Järvinen.
3341: 585
3342:
3343: IV,121. - Rah. a.l. N:o 55.
3344:
3345:
3346:
3347:
3348: .A.hniåvaa.ra. y. m. : Murärahan osoittamisesta Oulun lää-
3349: ninBdiraiUan naistwti- ja synnytysosastolle perustettavaa
3350: apulaiaUiäkärin plilkkiotointa varten.
3351:
3352:
3353: Eduskunn~lle.
3354:
3355: Valtioneuvoston asettama sairaalalää- joutuu naistantien ja synnytysosaston
3356: kärikomitea oli, 17/1-2 1946 antamassaan >088Btolääkäri Y'ksinään huolehtimaan k. o.
3357: mietinnössä todennut m. m., että Oulun }ää- osastosta, mikä. on täysin ylivoimainen teh-
3358: ninsairaa:tat.sa, joka silloin käsitti 307 sai- tävä; erittäinkin kun on kysymys sellai~
3359: r8Mijaa, tarv1ttaisiin lisää 4 palkattua lää- sEISta kuin syn:nytysooast<XJta, jolla lääkiriä.
3360: käriä. Tämän jälkeen on yhden palkatto- tamtaan vuorokauden kaikkina aikoina.
3361: man rupulaislääkärin toimen tultua muute- On senvuoksi välttämätöntä, että sairaalan
3362: tu:ksi pa~kalliseksi 1947 tämä luku on ·pienen- naistantien ja synnytysosastolle pel'UStetaan
3363: tynyt yhdellä. Oulun lääninsairaalaan on apulaislääkärin palkkiotoimi, joka kuuluu
3364: sittemmin järj·estetty naistantien ja synny- 24 yli.rtiltäräiseen vuOISipalrokioluokkaan, kal-
3365: tysosastot, jotka käsittävät yhteensä 60 sai- liinpaikanlisä 2,500 markkaa kuukaudessa.
3366: rassijaa. Sairaalan sairassijamäärä on täl- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
3367: löin vastaavasti kohonnut ja lisälääkärin
3368: tarve edelleen lisääntynyt. Naistautien- ja e-ttä Eduskunta ottaisi vuoden
3369: synnytySIOSastoja varten perustettiin vuonna 1950 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3370: 1946 sairaalaan osastolääkärin virka. Suo- 7 Pl. XV: 1 momentin kohdalle
3371: ritettujen korjaustöiden johdosta saattoivat 234,000 markan suuruisen m,äärär(J..
3372: mainitut osastot aloittaa toimintansa VIIJSta han Oulun lääninsairaalan naistauti-
3373: viime vuoden lokakuun puolivälissä. Sai- ja synnytysosastolle perustettavaa
3374: raalassa vallitsevan lääkäripuutteen vuoksi apulaislääkärin palkkiotointa varten.
3375: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
3376:
3377: Arvi Ahma.va.a.ra. S. Salo.
3378: 586
3379: IV,12s. - Rah. al. N:o 56.
3380:
3381:
3382:
3383:
3384: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi
3385: OUlun Diakonisaakodille sisar- ja oppilasasuntolan ra-
3386: kentam!ista ·varten.
3387:
3388:
3389: Eduskunnalle.
3390:
3391: Oulun Diakonissakoti rabntaa sisar- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
3392: oppilasasuntolaa. Rakennuksen kustannus- tulo- ja menoarvioon 16 miljoonan
3393: arvio on 48 milj. markkaa. Kun laitoksella markan määrätrahan ha1pakorkoisena
3394: itsellään on tarkoitukseen käytettävissä 32 Wnana OUlwn Diakonissakodille si-
3395: milj. markkaa, olisi tärkeää saada puut- sar- ja oppilasasuntolan rakentamista
3396: tuva 16 milj. markkaa valtiolta halpakor- varten.
3397: koisena ~ainana. Tämän vuoksi ehdotamme
3398: kunnioittaen,
3399: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
3400:
3401: Erkki Koivisto. Jaakko BaJta,la.
3402: Kusti Eskola.
3403: 587.
3404:
3405: IV,129. - Rah. al. N :o 57.
3406:
3407:
3408:
3409:
3410: Pohjala y. m. : Miääiärahan osoittamisesta korotuksen ulko-
3411: puolelle jääneiden sairaanhoitajatoimien saattamiseksi
3412: oikeaan suhteeseen muista vastarovanlaisista t-oimista
3413: maksettavaan palkkaukseen.
3414:
3415:
3416: E d u s k u n n a ll e.
3417:
3418: Hallituksen esityksessä eduslkunnalle luokassa ja ovat toimien pätevyysvaatimuk-
3419: vuoden 1950 tulo- ja menoarvioksi on eh- set ja tehtävät täysin samat. Mitä tulee
3420: dotettu palkkauksen saattamiseksi oikeaan sairaanhoitajaopetuksen alalla toimivien
3421: suhteeseen muista vastaavanlaisista toi- sai~~aanhoitajien, lääninkätilöiden ja -ter-
3422: mista maksettaviin palkkauksiin Helsingin veyssisarien sekä lääkintöhallituksen tarkas-
3423: yleisen sairaalan, Jäänin.. ja yleisten sekä tajien palkkaukseen, on eduskunta päättä-
3424: sukupuolitautien sairaaloiden, tuberkuloosi- nyt huhtikuun 23 p:nä 1947 hyväksyessään
3425: pallantoloiden ja mieli- ja hermosairaaloi- hallituksen esityksen n: o 11 lisäyksistä ja
3426: den ylihoitajien ja osastonhoitajien sekä muutoksista vuoden 1947 tulo- ja menoar-
3427: sairaanhoitajakoulujen opettajien ja apu- vioon, että sairaanhoitajien palkkauksessa
3428: laisjohtajattarien palkkoja korotettaviksi. on suoritettava kuoppakorjauksia erikoi-.
3429: Korotuksen ulkopuolelle ovat jääneet kui- sesti ylihoitajien, . sairaanhoitajaopetuksen
3430: tenkin mm. puolustuslaitoksen, vankeinhoi- alalla toimiyien sairaanhoitajien, lääninkä-
3431: tolaitoksen ja valtion rautateiden palveluk- tilöiden ja lääninterveyssisarien sekä lää-
3432: sessa olevat vastaavat toimen haltijat sa- kintöhallituksen tarkastajien palkkauksiin
3433: moin sairaanhoitajien jatko-opiston opetta- nähden. Kuoppakorjauksia edellä mainit-
3434: jat, lääninterveyssisaret ja -kätilöt ja lää- tuihin palkkauksiin ei kuitenkaan toistai-
3435: kintöhallituksen sairaanhoitajakoulutuksen, seksi ole suoritettu.
3436: terveyssisartoimen, kätilötoimen ja sairaan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3437: hoitajatoimen tarkastajat. että. Eduskunta päättäisi ottaa
3438: Huomattava on, että läänin- ja yleisten vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
3439: sairaaloiden osastonhoitajat ja puolustus- 3,000,000 markkaa korotuksen ulko-
3440: laitoksen, vankeinhoitolaitdksen ja rautatei- puolelle jääneiden sairaanhoitajatoi-
3441: den vastaavat toimen haltijat, jotka ase- mien saattamiseksi oikeaan suhtee-
3442: tuksessa esiintyvät nimikkeellä sairaanhoi- seen muista vastaavanlaisista toi.
3443: taja yp., ovat aina olleet samassa palkka- mista maksettavaan palkkaukseen.
3444: Helsingissä syyskuun 13 p:nä 1949.
3445:
3446: Kyllikki Pohjala. Elli Nurminen.
3447: Johannes Virtanen. Margit Borg-Sundman.
3448: J'aak:ko Halm.Ia.
3449: 588
3450:
3451: IV,13o. - Rah. al. N:o 58.
3452:
3453:
3454:
3455:
3456: Virkki y. m.: Möiiriiraltan osoittamisesta avustukseksi Dia-
3457: k®i&salaitos ]Jeetelin sairaalan rakennustöiden loppuun
3458: saattamista varta11..
3459:
3460:
3461: E d u s k u n n a ll e.
3462:
3463: Viime vuoden valtiopäivillä tehdyn raha- saattamista varten. Kun tämä päätös teh-
3464: asia-aloitteen johdosta myönsi eduak:unta tiin vasta kuluvan syyskuun 2 päivänä ja
3465: kuluvaa vuotta varten laaditussa tul()- ja tämä toivomus vasta tänään on lähetetty
3466: menoarviossa 25 miljoonan maritan suurui- hallituksen tieddksi, ei hallituksella ole ollut
3467: sen määrärahan avustuksena Dia;kon:issa.- tilaisuutta noudattaa eduskunnan toivo-
3468: laitos Beetelille sen La;hden !kaupunkiin musta edes tulevan vuodlen tulo- ja meno-
3469: rakenteilla olevan sairaalara:kennuka.en kus- arv:ioehdotustaa111 Jaatiessarun.
3470: tannusten peittämiseen. Tämän vuoksi ja ikun k. o. sairaalan val-
3471: Kun tämän sairaalan rakennustöiden lop- mistumista varsinkin siihen tulevan silmä-
3472: puunsaatta:mista varten kuitenkin vielä tar~ tautiosaston takia on pidettävä irolko maan
3473: vitaan lisää varoja ainakin 20 miljoonaa !kannalta tärkeänä, ikuten talousvaliokunta-
3474: markkaa, on näillä valtiopäivillä. eduskun- k.in on mietinnössään todennut, ja !lrun
3475: nalle jätetty 88 edustajan allekirjoitta;ma edellämainittu toivomus on eduskunnan
3476: toivom'USaloite mainitun summan saa.m.iseksi yksimielisesti hyvä!ksymä, ehdotamme me,
3477: :tnenoarvioon. Talousvalidku:rinan myönooi-
3478: sen mietinnön n: o 8 'Perusteella päättikin että Eduskunta ottaisi vuoden
3479: eduskunta ihyv'å'ksyä toivomuksen, että 1950 tulo- ja menoarvioon 20,000,000
3480: hallitus antaisi eduskunnalle esityksen markan suuruisen mäiirärahan avus-
3481: riitävän suuren määrärahan ottamisesta tuksen myöntämiseksi Diakonissalai.
3482: lisäyksenä :kuluvan vuoden menoorvioon tos Beetelin sairaalan rakennustöiden
3483: avustuksen myöntämiseJksi Dill(konissalaitos loppuun saattamista varten.
3484: Beetelin sairaalan rakennustöiden loppuun
3485: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1949.
3486:
3487: Helena. Virkki. ~kka Kiiski.
3488: Oskari Lehtonen. J alm.ari Pusa.
3489: Wilja.m Sarjala.. E. Pusa..
3490: Irma Hamarn. Laura. Brander-Wallin.
3491: Martti Suntela.. Urho Saari8iho.
3492: Atte Pakkanen. Beikld Ala.Mä.yry.
3493: S. S. .Aittoniemi. Yrjö I. Antila.
3494: Eemil Luukka. Amo Tuurna..
3495: Erkki Paavolainen. Sylvi-Kyllikki Kilpi,
3496: J. Pyy. Toivo Kujala..
3497: Aino Ma.lkamä.ki. Kaisa. Hiilelä.
3498: Elli Nurminen. Hilma Koivula.hti. .Lehto.
3499: Toivo Ikonen. Aino Luostarinen.
3500: 589
3501:
3502: IV,1s1. - Rah. al. N:o 59.
3503:
3504:
3505:
3506:
3507: Niu.klotnen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan
3508: keskussairaalan mkentamista varten.
3509:
3510:
3511: Eduskunnalle.
3512:
3513: Kaakkois-Suomen sairaalaolot alueluovu- Keskussairaalan rakennustoimikunta on
3514: tusten johdosta ovat oleellisesti huonontu- aloi·ttanut toimintansa ja hyväksynyt Lap-
3515: neet. Viipurin suurten sairaa1oitten mene- peenrannan kaupungin [ahjoittaman noin
3516: tys aiheutti Kaakkois-Suomessa sairaala- 15 ha:n suuruisen tonttialueen keskussai-
3517: tyhjiön. Valtio ei omista Kaakkois-Suo- raalan rakennuspaikaksi. Piirustusten la.a-
3518: messa yhtään siviilisairaalaa. Luovutatulta timinen on annettu rakennushallituksen yli-
3519: alueelta siirretty Viipurin lä:äninsairaala arkkitehti Ragnar Wessmanin :tehtäväksi.
3520: on siirretty ja hajoitettu vuokrahuoneisiin. Arkkitehti Wessman on jo aloittanut tehtä-
3521: Niinpä synnytyslaitos toimii Rauhan piiri- vänsä suorittamisen.
3522: mielisairaalassa., kirurginen osasto osaksi Tilanne keskussairaalapiiriin ikuuluvien
3523: Tiuruniemen tuberkuloosiparantolassa ja kuntien OISalta on nykyisin sairaalaolojen
3524: osaksi Kotkan kaupunginsairaalassa sekä kannal;ta kestämätön. Lukuunottamatta
3525: osa siviilipotilaita on sijoitettu Lappeen- Rauhan piirimielisairaalaa ja Tiuruniemen
3526: rannan varuskuntasairaalaan. Kako Etelä- parantolaa sekä Lappeenrannan varuskun-
3527: Saimaan kesku.Ssairaalapiirissä työskentelee tasairaalaa., joissa siviilipotilaita myöskin
3528: vain yksi erikoislääkäri,. kirurgi. hoidetaan, ·ei sairaalapiiriin kuuluvilla kun-
3529: Syyskuun 18 päivänä 1947 valtioneuvosto nilla ole käytettävissään kuin 45 kuntien
3530: päätti, että Lappeenrantaan perustetaan paikkaa ja 23 yksityistä sairaalapaikkaa.
3531: Etelä-Saimaan keskussairaaia.. Tämän kes- Kun ik:eskussairaallllpiirin väkiluku on
3532: kussairaalan toiminta-alueeseen määrättiin 117,866 ihenlkilöä ja piirin alueella sijaitsee
3533: kuulumaan Lappeerannan kaupunki, Lau- suuria väestökeskuksia. muodostuu keskus-
3534: ritsalan ja Imatran kauppalat, sekä Sim- sairaalan tarve erittäin suureksi.
3535: peleen, Rautjärven, Ruokolahden, Joutse- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
3536: non, Nuijamaan, Lappeen, Lemin, Taipal- kunnioittaen,
3537: saaren, Savitaipaleen, Luumäen ja Ylä-
3538: maan kunnat. Marraskuun 29 päivänä että Eduskunta ottaisi vuoden
3539: 1948 allekirjoitettiin valtion ja edellä mai- 1950 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
3540: nittujen kuntien kesken Etelä-Saimaan markan määrärahan Etelä-Saimaan
3541: keskussairaalan rperustamiskirja. keskussaircuilan rakentamista varten.
3542: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
3543:
3544: Juho Niukkanen. Amo Tuuma.
3545: Matti M.iiltk1. Väinö Okko.
3546: Helena Virkld..
3547: 590
3548:
3549: IV,132. - Rah. al. N:o 6Q.
3550:
3551:
3552:
3553:
3554: P. Leskinen: Määt-ärahan osoittamisesta keskussairaalan
3555: rakennust{)iden aloittamiseksi Lappeenrannassa.
3556:
3557:
3558: E d u s k u n n a 11 e.
3559:
3560: Keskussairaalain edellyttämällä tavalla Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
3561: ovat toimenpiteet keskussairaalan rakenta-
3562: miseksi Lappeenrantaan niin valmiit, että että vuoden 1950 tUlo- ja meno-
3563: puuttuu vain varoja rakennustöiden aloit- arvioon 20 pääluokan II lukuun
3564: tamiseksi. Kun ensimmäinen rakennusvaihe uudelle momentille otetaan 50,000,000
3565: edellyttää melkoisia esivalmistelutöitä ra- mat·kkaa keskussairaalan rakennus-
3566: kennusmaastossa ja kun nämä työt ovat töiden aloittamiseksi Lappeenran-
3567: suoritettavissa esim. työttömyystöinä, on nassa.
3568: tarkoituksenmukaista, että sanottujen töi-
3569: den suorittamiseen kiireellisesti ryhdytään.
3570: Helsingissä syyskuun 9 p :nä 1949.
3571:
3572: Paavo Leskinen.
3573: 591
3574:
3575: IV,133. - Rah. aJ. N:o 61.
3576:
3577:
3578:
3579:
3580: Bamara y. m. : Korotetun . määrärrihan osoittamisesta Sa-
3581: vonlinnan keskussairaalan rakentamista varten.
3582:
3583:
3584: E d u s k u n n a 11 e.
3585: Hallitulksen esityksessä vuoden 1950 tulo- kunnioittavasti rakennustyön taloudellisen
3586: ja menoarvioksi on Sa'Vonlinnan keskus- jatkumisen vuoksi,
3587: sairaalalle 20 Pl. II: 20 myönnetty 50 milj.
3588: markkaa. että Eduskunta lisäisi v:n 1950
3589: Koska sen työmaalla perustustyöt oyat - tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II: 20
3590: jo tehdyt kuluisi myönnetty summa raken- 50 miljoonan markan määrärahan
3591: nusainehankintoihin. Senvuoksi esitämme Savonlinnan keskussairaalalle.
3592: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
3593:
3594: Irma Bamara. Aino Luostarinen.
3595:
3596:
3597:
3598:
3599: 10
3600: 592
3601:
3602: IV,134. - Rah. al. N:o 62.
3603:
3604:
3605:
3606:
3607: Meriläinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Kainuun kes-
3608: . ku~sairaalan 'f'akentamista varten ·Kajaaniin.
3609:
3610:
3611: Eduskunnalle.
3612:
3613: Hallituksen esityksessä. valtion vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3614: 1950 tulo- ja menoarvioksi on ehdotettu den 1950 tulo- ja menoarvioon
3615: määrärahaa vain kahden ikesikussairaalan 50,000,000 markan määrärahan Kai~
3616: rakenta!Illista varten. Tästä syystä ja vii- nuun keskussairaalan rakentamista
3617: taten vuoden 1949 valtiopäiville jätetyn varten Kajaaniin.
3618: toivomusaloitteen N :o 69 IPerusteluihin
3619: ilrunnioittaen ehdotamme,
3620: Helsingissä syyskuun 9 .päivänä 1949.
3621:
3622: Matti Me:riläinen. Ha.nnes Tauriainen.
3623: J. Mustonen.
3624: 593
3625:
3626: IV,135, ....:..... Rah. a.1. N:o 63.
3627:
3628:
3629:
3630:
3631: Pohjala y. m. : M'OOrärahan osoittamisesta apulaislääninlOO,.
3632: kärien palkkaamiseksi Trurnn ja Porin sekä Vaasan
3633: lääneihin.
3634:
3635:
3636: E d u s k u n n a 11 e.
3637:
3638: Kesäkuun 4 päivänä 1;948 annetuila ase- lenik:aan ja jätti •huomioonottamatta !heidän
3639: tuksella perustettiin yksi 28:nen Pl:n apu- palkkaeränsä ensi vuoden menoarvioehdotuk-
3640: laislä:äninlääkärin peruspaHdrainen virka sessa. Kun kyseessäolevat kaksi apulaislää-
3641: kuhuDJkin lääniin. Kun sen j.älkeen on 080it- ninlääkärinvirkaa ovat edelleen välttämät-
3642: tautunut, että Turun ja Porin sekä Vaasan tömästi tarpeen, vaikka·lääikintöhallitus kat-
3643: läänien terveydenhoito oli läänien laajuu- soo läänien asianmukaisen terveydeil.hoito-
3644: den ,takia varsin vaikeasti hoidettavissa yh- työn vaativan heidän sijoittamistaan toisiin
3645: den apulaislääninlääkärin avul•la, kun taas lääneihin, olisi määräraha 'heidän ,palikkaa-
3646: pienissä Kymen ja Mikkelin lääneissä lää- misekseen edelleen pysytettävä menosään-
3647: ninlääkärit ainahln toistaiseksi voisivat nössä. •Siten olisi hallituksen esitykseen li-
3648: tulla ,toimeen ilman tätä apua, katsoi lää- sättävä !kahden apulaislääninlääikärin
3649: kintöhallitus välttämättömäksi esittää vuo- palkika, j.oka nykyään yhdellä palkkausluo-
3650: den 1950 menosääntöehdotUJksensa yhtey- kalla lrorotettuna on 29 paJkkausluoik:assa
3651: dessä, että viimemainitut ikalksi apulaislää- 3~1,600 l8lk ja ind~ksikorotuikisineen 357,000
3652: ninJääkärinvirkaa siirrettäisiin, toinen Vaa- mlk, ikummaHekin, eli siis yhteensä 714,000
3653: san lääniin, asemapa:iik:kana Jyväskylä, ja mk.
3654: toinen Turun ja Porin lääniin, asemapaik- Edellä olevan johdosta kunnioittaen eh-
3655: lkana Pori. Asuen Porissa tämä apulaislää- _dotamrrne,
3656: ninlääkäri oman virkansa ohella samalla
3657: !hoitaisi Porin •terveyssi:sa:rikoulun opetllikselle että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
3658: ja koko läänin terveydenhuoltotyön kehittä- tulo- ja menoarvioon kahden apulais-
3659: miselle erittäin tärkeää malli- ja opetus- lääninlääkärin palkkaamista varten
3660: kenttää Porissa ja sen ympäristökunnissa, Turun ja Porin sekä Vaasan lää-
3661: jonka opetuskentän perustamista varten on neissä yhteensä 772,560 mk, josta
3662: saatu avustusta Rockefeller säätiöltä. Hal- palkkaa indekseineen 714,000 mk ja
3663: litus katsoi kuitenkin, ettei näitä kahta kalliinpaikanlisää 58,560 mk.
3664: apulaislääninlääkärinviM:aa tarvittaisi ol-
3665: Helsingissä 9 päivänä syyS'kuuta 1'949.
3666:
3667: Kyllikki PohjaJ.a.. Laura Brander-We.llin.
3668: Lauri Murtomaa. Ma.rgit Borg-Sundman.
3669: 594
3670:
3671: IV,136. - Rah. al. N:o 64.
3672:
3673:
3674:
3675:
3676: Aattela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
3677: tion osuuden suorittamiseksi yksityisten perustamien
3678: alkoholistihuoltoloiden perustamiskustannuksista.
3679:
3680:
3681: E d u s k u n n a ll e.
3682:
3683: Yleisesti tunnettua on se, että alkoholis- teissa on paljon sellaisia, jotka käsittävät
3684: miin sairastuu maassamme vuosittain ver- sairautensa ja haluaisivat päästä laitoshoi-
3685: raten paljon elämänsä parhaassa iässä ole- toon, mutta he eivät haluaisi mennä suu-
3686: via kansalaisia. Varsinkin viime sotien jäl- riin pakollisiin huoltoloihin, koska niissä
3687: keisinä vuosina on mainittuun sairauteen olevat huollettavat ovat kirjavaa joukkoa.
3688: sortunut tav.allista enemmän nuoria ja kes- Alkoholistit tosin eivät yleensä ole rikolli-
3689: ki-ikäisiä ihmisiä. Varovaistenkin laskel- sia, mutta heidän joukossaan saattaa olla
3690: mien mukaan lienee Suomessa nykyisin n. joitakin selaisiakin, joten on ymmänettä-
3691: 25,000-30,000 alkoholistia, josta määrästä vää, että näiden seuraan vapaaehtoisesti
3692: on n. 6,000 henkeä pikaisen laitoshoidon ihuoltoloihin pyrkiV'ät eivät ihaluaisi joutua.
3693: tarpeessa. Vapaaehtoisuuteen perustuvien yksityis-
3694: Kun ei vielä ole näkyvissä merkkiä siitä, luontoisten alkoholistihuoltoloiden perusta-
3695: että p. o. saiTaudet olisivat vähenemässä ja minen ja kunnossapito sekä niiden aiheut-
3696: alkoholismin torjuntatoimenpiteet riittäviä, tamien päivittäisten kustannusten suoritta-
3697: on tämä valmva asiantila varsinkin huolto- minen tuottaa kuitenkin yksityisille kansa-
3698: viranomaisten keskuudessa herättänyt huo- laisille ja järjestöille sangen suuria vai-
3699: lestumista. Tätä ei voitane ihmetellä, sillä, keuksia. Kokemus on osoittanut, että yksi-
3700: valtion ja kuntien omistamissa alkoholisti- tyiset huoltolat eivät voi toimia, elleivät
3701: . huoltoloissa on huoltopaikkoja vain n. 350, ne saa valtiolta riittävästi rahallista avus-
3702: joten läheskään kaikkia huoltoloihin pyrki- tusta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että huoL
3703: viä ja tarjottuja ei aina ole voitu vastaan- lettavilta ei voida periä niin suuria huolto-
3704: ottaa. maksuja, että niiden avulla saataisiin pei-
3705: Alkoholistihuollon k:am1alta kalsoen on tetylksi laitoksien jokapäiväiset menot pu-
3706: valitettavaa myös se, että kaikki valtion ja humattakaan rperustamis- ja kunnossapito-
3707: kuntien omistamat alkoholistihuoltolat ovat kustannuksien suorittamisesta.
3708: pakollisia huoltolaitoksia, joihin voidaan V aitiovallan taholla on oivallettu yksi-
3709: viedä hu:ollettava lääninhallituksen päätök- tyisten vapaaehtoisuuden pohjalla toimi-
3710: sellä vastoin hänen tahtoaan. Vapaaehtoi- vien alkoholisti:huoltoloiden tarve ja sitä
3711: sesti pääsee p. o. huoltoloihin vain siinä ta- varten on m. m. vuoden 1950 tulo- ja meno-
3712: pauksessa, jos pakkotoimenpitein lähetet- arvioon 14 Pl. XVI luvun 18 mom. ehdo-
3713: tyjä alkoholisteja ei ole laitoksissa niin pal- tettu otettavaksi 3 milj. markkaa käytet-
3714: jon kuin mitä sinne kerrallaan mahtuu. täväksi valtion osuutena ylksityisten perus-
3715: Näin ollen ·pääsee vapaaehtoisesti huoltoloi- tamien alkoholistihuoltoloiden perustamis-
3716: hin pyrkijät verraten harvoin. Tämä on kustannuksiin. Valtion osa:llistuminen e. m_
3717: suuri epäkohta, jota on koetettu saada pois- laitosten perustaruiskustannusten suoritta-
3718: tetuksi perustamalla yksityisluontoisia ylei- miseen on erittäin hyvä asia ja luonnolli-
3719: siä alkoholistihuoltolaita vapaaehtoisesti al- sestikin helpottaa tällaisten varsin tarpeel-
3720: koholistihuoltoon pyrkiviä varten. Toimen- lisiksi osoittautuneiden laitosten perusta-
3721: pide on ollut erittäin taT<peellinen m. m. sen mista. Huomattava ikuitenkin on, että nämä
3722: vuoksi, että siten on saatu lisää huoltopaik- laitokset, voidakseen säännöllisesti jatkaa
3723: koja ja ennen kaikkea siksi, että alkoholis- toimintaansa, vaativat myös jatkuvaa kun-
3724: IV,136. - Åattela y. m. 595
3725:
3726: nossapitoa ja, kuten edellä olemme osoitta- huoltoloiden kUil11lossapitokustannuksiin ja
3727: neet, laitosten ,perustajain ja niiden toi- että tätä tarkoitusta varten momentille
3728: minnasta huolehtivien yksityisten tai jär- otettavaksi ehdotettua määrärahaa lisät-
3729: jestöjen varat eivät Tiitä. Olisi näin ollen täisiin 1,500,000 markalla.
3730: kohtuullista ja näiden laitosten toiminnan Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
3731: jatkuvaisuutta ajatellen välttämätöntä, että ehdotaarune,
3732: valtiovalta· myöntäisi varoja lk:. o. laitosten
3733: kunnossapitoa:kin varten. Pitäen vapaaeh- että Eduskunta päättäisi valtion
3734: toisuuden pohjalla toimivien yksityisten vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
3735: perustamien alkoholistihuoltolaitosten pe- 14 Pl. XVI luvun 18 momentille
3736: rustamista ja jo perustettujen laitosten jat- otettavaksi ehdotettua määrärahaa
3737: kuvaa toimintaa välttämättömänä, kat- lisätä 1,500,000 markalla valtion
3738: somme, että 14 Pl. -XVI luvun 18 mom. pe- osuuden suorittamiseksi yksityisten
3739: rusteluja olisi täydennettävä siten, että mo- perustamien alkoholistihuoltoloiden
3740: mentille varattuja varoja saataisiin myös perustamiskustannuksiin.
3741: käyttää yksityisten perustamien alkoholisti-
3742: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
3743:
3744: Hugo Aattela. Juho Karvonen.
3745: Arttur Koskinen. Arvi Turkka.
3746: Antti J. Ra.ntamaa. J. Xuittinen.
3747: Edvard Pesonen. Aino Lehtokoski
3748: Martta Salmela-Järvinen. Hilma Xoivullahti-Lehto.
3749: K. Alanko. Rafael Paasio.
3750: Elli Nurminen. Isa.k Penttala.
3751: 596
3752:
3753: 1V,137. - Ra.h. al. N:o 65.
3754:
3755:
3756:
3757:
3758: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta autojen hankki-
3759: wiseksi sairaaloille sairaskuljetuksia varten. ·
3760:
3761:
3762: Ed u s kunnalle.
3763:
3764: Voimassa olevien terveys.sisar-, äitiys- ja miksi päiviksi, sillä muutoiuhan näillä äi-
3765: lastenneuvola- ja kätilölain vaikutuksesta deillä ei ole päivänkäJän lepoa olemassa las-
3766: on saatu maaseudunkin terveydellisissä ky- ten synnyttämisen aikana pienissä ja ah-
3767: symyksissä paljon parannuiksia aikaan, taissa kodeissa lapsilauman ymp-ärillä hää-
3768: mutta siitä huolim~tta on vielä paljon kor- riessä.
3769: jaamista olemassa, ennenkaikkea maaseudun Varmaan monissa maamme harvaanasuttu-·
3770: harvaanasuttujen seutujen terveyden ja sai- jen pitäjien alue- y. m. sairaaloissa voitaisiin
3771: rauden hoitokysym)'lksissä. Esimerkiksi nii- nytkin jo synnytyspaikkoja järjestää. Niin
3772: den maaseudun äitien oloihin olisi saatava olisi jo ensi vuoden aiikana :hankittava kun-
3773: korjauksia, jotka asuvat pitkien matko- tien alue- tai muihin sairaaloihin autot, joilla
3774: jen takana sairaaloista ja synnytyslaitok- kuljetettaisiin äidit ilmaiseksi synnyttämi-
3775: sista ja jotka joutuvat synnyttämään lapsia sen ajaksi sairaaloihin ja pois. Samalla
3776: tähän maailmaan monta kertaa sellaisissa autoja voitaisiin käyttää muihlnkin sairaus-
3777: paikoissa ja olosuhteissa, joissa ei enää tar- kuljetuksiin. Voidaan sanoa, että kyllä au-
3778: vitse atmtuskeskusten ja taajaväk.isten seu- toja on saatavana tällaisiin tarkoituksiin,
3779: tujen äitien suorittaa. Löytyyhän viime mutta 50 a 100 kilometr.in, jotka eivät ole
3780: vuosilta tapauksia, että äiti on jouduttu harvinaisia, pitkien llllatkojen etäisyydestä
3781: siirtämään pois kotoa synnyttämään ~ap ei köyhällä maaseudun pienviljelijäväes-
3782: sen tyhjänä olevaan metsätyöläisten parak- töllä ole montakaan kertaa varoja miHä suo-
3783: kiin ja., että <toiset lapset on täytynyt ajaa rittaa kyytikustannu.kset, sillä he tarvitse-
3784: navettaan synnyttämisen 11jaksi, sen vuoksi vat tulonsa jokapäiväiseen elämään ja täl-
3785: että asunnot ovat olleet 'pieniä ja ahtaita, laisten matkojen kyytikustannukset eivät
3786: monta kertaa on ollut asuttavana yiksi pieni ole sataisissa laskettu vaan ne ovat tuhan-
3787: huone. Tämä tällainen ei ole meille eikä sissa ja taas tuhansissa. Kun näin on, niin
3788: meidän maallemme arvon mukaista,, silloin heidän täytyy olosuhteiden pakosta edelleen-
3789: kun me monessa kysymyksessä olemme edel- kin synnyttää if.apsia maailmaan olosuh-
3790: läkävij·ämaa. teissa joista edellä on mainittu.
3791: Kun tämän epäJkohdan korjaaminen tUlisi Edellä esitetyn perusteena ehdotamme
3792: valtiolle ja kunnille kohtuuttoman !kalliiksi kunnioittaen,
3793: rakentaa paJ.jon pieniä synnytystupia ja
3794: :palkata niihin täysin pätevä henkilökunta, että Eduskunta ottaisi vuod~n 1950
3795: niin käsityksemme mukaan olisi kuntien tulo- ja rnenoarvioon 5 miljoonan
3796: keskuksissa oleviin sairaaloihin järjestettävä markan määrärahan autojen ostami-
3797: vähintään yiksi synnyspaikka jokaista seksi ja vuotuisten kunnossapitokus-
3798: tuhatta asukasta kohden ja valti<m varoilla tannusten peittärniseksi, kuntien, alue-
3799: hankittava jokaiselle sairaalalle auto jolla tai mu-t"lle sairaaloiUe, synnyttävien
3800: autolla äidit haettaisiin ilmaiseksi sairaaJ.oi- äitien sairaalaan kuljettamista ja
3801: hin synnytyksen ajaksi lepäämään muuta- muita sairaskuljetuksia varten.
3802: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
3803:
3804: Eino Rytinki. Vieno Simonen. Yrjö Saari.
3805: 597
3806:
3807: IV,tss. - Ra.h. al. N :o 66.
3808:
3809:
3810:
3811:
3812: Salo: MOO!rärahan osoittamisesta Ristijärven sairaalan lop-
3813: p-utQiden suorittamista varten.
3814:
3815:
3816: Ed usik:unn alle.
3817:
3818: Viitaten rathaasia·aloitteeseeni vuoden tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
3819: 1948 vp:ltä N:o 102 (IV,2oa sivu 1059) markan määrärahan Ristijärven sai-
3820: ehdotan ikunnioittavimmin, raalan lopputöiden suorittamista var-
3821: ten.
3822: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
3823: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
3824:
3825: s. Salo.
3826: 598
3827:
3828: IV,ls9. - Rah. al. N :o 67.
3829:
3830:
3831:
3832:
3833: Pesonen y. m. : Määrärahan osoittamisesta sivimtuberku-
3834: loottisten ammattikoulutusta varten.
3835:
3836:
3837: Eduskunnalle.
3838:
3839: .Suuri osa maamme yli 70,000 tuberku- ikoitukseen sopivissa muissa ammattioppi-
3840: loottisesta kaipaa uutta terveydentilalleen laitoksissa. Näin saataisiin kauan odotettu
3841: sopivampaa ammattia. Mutta yhteiskunnan siviilituberkuloottisten ammattiopetus ja
3842: taholta ei ole toistaiseksi pystytty tätä työhuolto käyntiin tuberkuloosilain edeHyt-
3843: suurta sosiaalista kysymystä ratlkaisemaan. tämässä hengessä. Ottaen !huomioon, että
3844: Vain. pieni ryhmä tuberkuloottisista - n. s. tuberkuloottisten ammattikoulutusta tehos-
3845: sotatuberikuloottiset - on päässyt viime tamalla saataisiin useimmista tuberikuloot-
3846: vuosina osalliseksi yhteiskunnan tuesta ja tisista vuosien mittaan miltei ,terveiden ve-
3847: tulokset ovat rohkaisevia. Sadat sotatuber- roisia ,työntekijöitä, on tuberkuloottisten
3848: ik:uloo.ttiset ovatkin saaneet riittävän ammat- ammattikoulutus kansantaloudellisestikin
3849: tikourlutuiksen uuteen sopivampaan ammat- kannattavaa kuten luku:isat esimerkit m. m.
3850: tiin. Sotatuberkuloottisilla on ajanmukaisia toisista pohjoismaista selvästi todistavat.
3851: ammattioppilaitoksia, joissa heidän koulu- Vakaa toivomukaemme onkin, että yihteis-
3852: tuJksestaan jatkuvasti huolehditaan. kunta J:J.u()llehtii myöskin siviilituberkuloot-
3853: Kun on osoittautunut yhteiskunnallisesti tisten ammattikoulutuksen raho:Lttamisesta
3854: ikannattava:ksi sotatuberkuloottisten ammat- samaan .tapaan kuin on käytäntö jo sota-
3855: tikoulutus vaikkakin koulutettava oppilas- tuberikuJ.oottisiin ja muihin invaliideihin
3856: aines on jo ikesiki-ikään e!htinyttä, olisi mie- nähden.
3857: lestämme välttämätöntä koulutuskysymyk- EdeUä olevaan viitaten ehdotamme,
3858: sen laaj,entamisen myöskin sivi:ilituberlm-
3859: loottisia käsittäväksi, joiden piirissä on riit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
3860: tävästi mitä sopivinta ainesta. Asiahan voi- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
3861: taisiin aloittaa esim. sopivalla rinnakikais- markan suuruisen määrärahan sivii-
3862: kursseilla so.tatuberikuloottisten kanssa nyt lituberkuloottisten ammattikoulutusta
3863: jo ,toiminnassa olevissa laitoksissa sclrä tar- varten.
3864: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
3865:
3866: Edvard Plesonen. JaJ.mari Linna.
3867: Toivo H. Kinnunen. Kaisa Hillelä..
3868: Kalle Kauhanen. Laura. Bra.nder-Wa.llin.
3869: Hugo Aattela. Markus Niskala..
3870: K. Alanko. Urho Kulova.am.
3871: J. F. Tolonen. Rafael Paasio.
3872: 599
3873:
3874: IV,t4o. - Rah. al. N :o 68.
3875:
3876:
3877:
3878:
3879: Leikola y. m.: Määrärahan osoittamisesta varattomien aller-
3880: gisia tauteja sairastooien henb'löiden hoitamiseksi Aller-
3881: giasäätiön aUergiasairaalassa.
3882:
3883:
3884: E d u s k u n n a 11 e.
3885:
3886: Yhteiskunnan velvollisuus tarjota hoito- Allergiasairaalaa, jonka Allergiatutkimus-
3887: mahdollisuuksia · liikahel'kkyystauteja, lä- säätiö vuonna 1947 perusti, maassamme ei
3888: hinnä astmaa, kroonillista ihottumaa, hei- ole yhtään sairaalaa, missä ~isi allergisten
3889: nänuhaa ym. sairastaville on vuosi VliD- tautien erikoisosastoja. Eri!foishoidolla on
3890: delta käynyt yhä selvemmäksi. Nykyisin kuitenkin sangen suuri merkitys näiden
3891: tiedetään amerikkalaisten tutkimusten pe- sairauksien hoidossa. Niinpä on lasten ast-
3892: rusteella, jotka on todettu päteviksi mei- maa hoidettaessa voitu todeta parantumista
3893: dänkin maassamme, että n. 10 % väestöstä aina 85 % saakka. Helsingin kaupunki on-
3894: sairastaa liitkaherikkyystauteja siinä mää- !kin oivaltannut allergiasairauksien erilrois-
3895: rin, että heidän niiden vuoksi on hakeu- hoidon suuren sosiaalisen ja kansantalou-
3896: duttava lääkärinhoitoon ~kä että 45% :lla dellisen merlkityksen myöntämällä kuluvaa
3897: väestöstä elämänsä jossain vaiheessa on al- vuotta varten 4,320,000 mk vähävaraisten
3898: [ergisia ilmauksia. Tämän mukaisesti vä- kaupunkilaisten hoitokustannuksia varten
3899: hintään 400,000 henkeä tarvitsee maas- ja ensi vuodelle on kaupunki jo varannut
3900: samme lääkärinhoitoa yliherklkyystautien 4,801,960 mk samaan tarkoitukseen.
3901: vuoksi. Kun allergiset sairaudet usein !kehitty-
3902: Pätevän hoidon puute johtaa työkyvyttö- vät sosiaalisesti epäedullisissa olosuhteissa
3903: myyteen ja vä:hitellen invaliditeettiin. helpommin 'kuin muuten, niin näiden sai-
3904: Niinpä. ovat astma ja siihen kiinteästi liit- rauksien hoidiossa olisi ensi sijaisesti huo-
3905: tyen kroonillinen keuhkokatarri ja emfy- mio kiinnitettävä varattomaan !kansan-
3906: sema Kansaneläkelaitoksen työkyvyttömyys- osaan. Kun valtiolla ei itseB.ään ole vielä
3907: tilastossa viidennellä sijalla tuberkuloosin, mahdollisuutta järjestää huokeata erikois-
3908: raumaattisten nivelsairaruksien, sydän- ja hoitoa omissa sairaaloissaan ehdotamme
3909: verisuonitautien jälkeen. kunnioittaen,
3910: Edellämainitusta käynee täysin selväksi, että Eduskunta ottaisi vuoden
3911: että liikaherkkyystaudit on luettava kan- 1950 talousarvioon 5 miljoonan mar-
3912: santauteihin. kan määrärahan käytettäväksi va-
3913: Maassamme on tähän asti tehty hyvin rattomien allergisia tauteja sairas-
3914: vähän allergisten tautien vastustamiseksi. tavien henkilöiden erikoishoitoon-
3915: Lukuunottamatta 30 paikkaa käsittävää Allergiasäätiön allergiasairaalassa.
3916: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
3917:
3918: Erkki Leikola. Varma K. Turunen.
3919: Heikki Hykkäälä.
3920:
3921:
3922:
3923:
3924: 11
3925: 600
3926:
3927: IV,14t. - Rah. aJ. N :o 69.
3928:
3929:
3930:
3931:
3932: Pesonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
3933: liitto r. y:lle tuberkuloottisten toipilasopiston perusta-
3934: mista varten.
3935:
3936:
3937: E d u s k u n n a ll e.
3938:
3939: Maamme hljl)ltotoimintaa on viime vuo- joka laitos yhteistyössä Liperin ammatti-
3940: sina yhteiskunnan taholta huomattavasti oppilaitoksen kanssa loisi tuberkuloottisille
3941: tehostettu, mutta nylkyisessä järjestelmässä mahdollisuuden uuden, sopivamman amma-
3942: on kuitenkin vielä melkoisia epäkohtia, tin opiskeluun, jotta nämä koulutuksen jäl-
3943: joista ehkä suurin on se, ettei kaikkia huol- keen voisivat huolehtia omasta ja mahdol-
3944: lon tal'IPeessa olevia vajaatyökykyisiä ole lisen perheensäkin toimeentulosta. Tuber-
3945: edes pyritty huoltaman samojen periaattei- kuloottisten työkykyhän palaa vähitellen ja
3946: den mukaan. Ymmärrämme hyvin, että silksi heille olisi järjestettävä mahdollisuuk-
3947: sotavammaisille on ollut pakko antaa yh- sia täydellisesti toipua sairaudestaan. Oi-
3948: teiskunnan tulkea poikkeuksellisen tehok- kealla ajankohdalla annettu apu on täy-
3949: kaasti, mutta että siviiliolosuhteissa työ- sin yhteiskUllllan 'etujen mukaista. Koko
3950: !kyvyttömiksi tulleiden eri ryhmiä tuetaan tuberkuloosihuolto on pahasti ontuvaa, ellei
3951: aivan jyrkästi toisistaan poiklkeavin perus- kalliin parantolahoidon lisäksi ryhdytä tar-
3952: tein, sitä emme missään tapau!ksessa voi mokkaisiin toimenpiteisiin parantoloissa
3953: pitää oikeudenmukaisena. On monia va- saavutettujen tulosten varmentamiseksi. Kä-
3954: jaakykyisten ryhmiä - niistä kenties suu- sittääksemme suuret kansantaloudelliset
3955: rin on tuberkuloottiset - joiden sosiaali- tappiot, joita yhteiskuntamme nuorten jä-
3956: nen huolto on vielä miltei !kokonaan va- senten menetys tuberilmloosin uhreina
3957: paan järjestötyön varassa ja kaiken lisäksi maallemme aiheuttaa, velvoittaa tarttu-
3958: ilman pienintäkään valtion tukea. Tuber- maan ripeästi käsiksi BJSiaan. Lääkintä-
3959: kuloosiliittokaan, vaikka sen suorittama so- huollon lisä:ksi on välttämätöntä sairauden
3960: siaalinen työ on ehdottomasti katsottava ja sitä seuraavan työkyvyttömyyden aikai-
3961: mitä suurimmassa määrin yleishyödylliseksi, sen taloudellisen avustuksen, koulutuksen
3962: ei tähän sarukka ole saanut nostaa min- ja työhuollon aikaansaaminen.
3963: käänlaista valtioapua. Itse hankkimiensa Useimmissa narupurimaissamme on tällä
3964: varojen turvin on se voinut viime vuo- alalla päästy erin()!Illaisiin tuloksiin ja
3965: sina suorittaa merkityksellistä huoltotyötä siellä on todettu, että tuberkuloottisten aut-
3966: kymmeniin tuhansiin nousevien tuberku- taminen oikealla ajankohdalla on koitunut
3967: loottisten keskuudessa ja jakanut vaikeuk- yhteiskunnalle kannattavaksi. Tarkoituk-
3968: siin joutuneille jäSenilleen ja heidän per- senmukaisella toipilashoidolla voidaan huo-
3969: heilleen perus- ym. avustuksilla useita mil- mattavasti v.ähentää juuri niitä kustannuk-
3970: joonia markkoja, avustanut heidän ammatti- sia, joita Y'hteiskunnalle koituu työkyvyttö-
3971: koulutustaan, han!kkinut mahdollisuuksien mien hoidosta, koska työkyvyttömien lukua
3972: mukaan sopivia työpaikkoja niitä tarvitse- voidaan juuri asianmukaisen toipilaahoidon
3973: ville ja kiinnittänyt yhteisJrunnan huo- välitY'ksellä huomattavasti pienentää. Tru-
3974: miota tuberkuloottisten kannalta ensiarvoi- berkuloosiliitto on tämän oivaltanut ja
3975: seen jälkihuoltokysymykseen. Liitto on niinpä se on ryhtynyt toimenpiteisiin lä-
3976: myöskin han!kkinut huomattavan alkupää- hinnä llllaamme siviilituberkuloottisille tar-
3977: oman oman toipilasopiston perustamis·eksi, koitetun toipilaaopiston avaamiseksi vii-
3978: IV,l!41. - Pesonen y. m. 601
3979:
3980: meistään keväällä 1950. Kun liitolla var- Edellä olevaan viitaten ikunnioittaen eh-
3981: sinaisena huoltojärjestönä ei ole vielä riit- dotamme,
3982: täväosti varoja tällaisen laitolksen aikaan- että Ed!uskunta ottaisi v. 1950
3983: saa.miseen ja kun sillä toteutuneena on tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
3984: huomattava yhteiskunnallinen merkitys, markan määrärahan Tuberkuloosi-
3985: rohkenemme esittää, että valtio antaisi tä- liitto r. y :lle tuberkuloottisten toipi-
3986: hän tarkoitukseen tuberkuloosilain edellyt- lasopiston perustamista varten.
3987: tämän avustuksen tai avustuslainan.
3988: Helsingissä, syyskuun 9 päivänä 1949.
3989:
3990: Edvard Pesonen. Lauri Myllym.äki.
3991: Toivo H. Kinnunen. E. Pusa.
3992: K:aJle Ka.uh~en. Niilo Nieminen.
3993: Hugo Aatteila. Jalmari Linna.
3994: K. Ala.nko. Xaisa Hiilelä.
3995: J. F. Tolonen. Laura Brander-Wallin.
3996: HeUdri HyJdtäälä. Markus Niskala.
3997: Hilma KoiV11la.hti-Lehto. Urho Kulovaara.
3998: Elli Nurminen. ,, Rafael Paasio.
3999: 602
4000: IV,u2. - Rah. al. N :o 70.
4001:
4002:
4003:
4004:
4005: Stenberg y, m.: Määrärahaln osoittamisesta Tuberkuloosi-
4006: liitto r. ry:Ue vähävaraisten vajaatyökykyisten tuberku-
4007: loottisten avustamiseksi.
4008:
4009:
4010: Eduskunnalle.
4011:
4012: Viime vuoden valtiopäivillä käsiteltäessä vioksi vuodelLe 1950 ehdotetaan ehkä juuri
4013: haJ.lituksen esitystä valtion tulo- ja menoar- edellä mainituin perustein HTuberkuloosi-
4014: vioksi vuodelle 1949 lausui eduskunta vas- liitto r. y:n, joka on ainoa koko maata kä-
4015: tauksensa ,perusteluissa, että se on ,käsitel- sittävä tuberkuloosi-invaliidien jälkihuoltoa
4016: lyt rahaasia-aloitteet. määrärah;ojen ottami- hoitava järjestö, toiminnan tukemiseksi
4017: sesta Tubel'lkuloosiliitto r. y:lle tube.rkuloot- 500,000 mk." Tämä on kuitenkin aivan mi-
4018: tisten työnvälitystoimintaa varten ja tuber- tätön summa varsinkin, jos otetaan huo-
4019: kuloottisten taloudelliseksi avustamiseksi mioon nuo kolme eri huoltomuotoa, jotka
4020: sekä määrärahan osoittamisesta siviilituber- eduskunnan vastaus edellytti. Jotta tuber-
4021: kuloottisten ammattikoulutusta varten" ja kuloositoipilaiden jälkihuolto tulisi asian-
4022: vaikka se ei katsonut voivansa esittää mäi- mukaisen taloudellisen tuen kautta turva-
4023: rärahaa näitä tarkoituksia varten, kuiten- tuiksi ehdotamme kunnioittaen,
4024: kin, ,,lausuu odottavansa, että Hallitus kiin-
4025: nittää aloitteissa kosketeltulliin kysymyksiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4026: asianomaista huomiota ja harkitsee, miten tulo- ja 'n'U3noarvioon 3,000,000 mar-
4027: tuberlkuloottisten koulutusta, työhön sijoitta- . kan määrärahaln Tuberkuloos~'liitto
4028: mista ja toimeentuloa yleensä olisi edistet- r. y:lle vähävaraisten vajootyöky-
4029: tävä". kyisten tubetkuloottisten talCY1.UleUi-
4030: Hallituksen esityksensä tulo- ja menoar- seksi avustamiseksi.
4031: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
4032:
4033: Elli Stenberg. Niilo Nieminen.
4034: V. Puumalainen. P. Leskinen.
4035: K. ltauha.D.en.
4036: 603
4037:
4038: IV,14a. - Rah. ail. N :o 71.
4039:
4040:
4041:
4042:
4043: Pesonen y. m.: Miiärärahan osoittamisesta cwust-uksikri
4044: erät"lle smrami1waliideille.
4045:
4046:
4047: Ed usik:unn alle.
4048:
4049: :MaaBSamme on suuri maara sairauden nettava auttava ikätensä. Siten autettaisiin
4050: johdosta invaliidiksi tulleita, joihin eivät eteenpäin ja ehik:äpä lopullisesti monta sel-
4051: nyllcyisten säännösten mukaiset invaliidi- laista, jotka ilman omaa syytään ovat jou-
4052: avustukset sovellu ja joista osa elää varsin tuneet ikantamaan tavallista rasikaamman
4053: säälittävissä olosuhteissa. Näistä suurimmat taakan. Tällaisten avustusten jaiko voitaisiin
4054: ry>hmät muodostavat tuberkuloottiset ja hoitaa erikoisanomuksesta sosiaaliministe-
4055: reumaattiset, joilta useiltakin puuttuu al- riöstä.
4056: keellisimmatkin elämisen edellytykset puhu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
4057: mattakaan siitä, että he voisivat huolehtia ehdotamme,
4058: terveydestään myöskin sen jälkeen kun he
4059: ovat mahdollisen parantolan tai sairallllan että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4060: jättäneet. Kuntien myöntämät huo1toavus- tulo- ja menoarvioon 5 mt"ljoonan
4061: tllikset o,vat eräissä tapauksissa vaikeasti markan määrärahan sosiaaliministe-
4062: saatavissa ja yleensäkin r.iittämättömät. riön välityksellä jaettavaksi invaliidi-
4063: Kun pienet kansaneläkkeetikään eivät näissä av-ustuksista osattomiksi jääne~'lle sai-
4064: tapauksissa ratkaisevasti vaikuta, olisi yh- rausinvaliideille.
4065: teiskunnan mahdollisuuksien mukaan ojen-
4066: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
4067:
4068: Edvard Pesonen. llilma Koivulahti-Lehto.
4069: Heikki Bykkäälä. Hugo Aattela..
4070: J. F. Tolonen. Elli Nurminen.
4071: Arttur Koskinen. Lauri Myllymäki.
4072: Antti J. Ranta.maa.. E. FPsa.
4073: Niilo Nieminen.
4074: 604
4075:
4076: IV,t44. - Rah. aJ. N:o 72.
4077:
4078:
4079:
4080:
4081: Kauhanen y. m. : Korotef-un mii,äräraJtan osoittamisesta si-
4082: viilisokeain avustmten korottamista varten.
4083:
4084:
4085: E d u s k u n n a 11 e.
4086:
4087: Vuonna 1929 aaetti b.allitus eduskunnan Vuonna 1935 valtioneuvosto antamanaan
4088: kehoituksesta Sl)keain huoltakomitean tutki- päiätöksellä hyväksyi komitean perustelut;
4089: maan sakeain oloja maassamme ja tekemään nimittäin tämän korvauksen sakeain avus-
4090: ehdotuksia näiden olojen parantamiseksi. tukseksi ja määräsi sen suuruudeksi ilror-
4091: Työnsä suori!tettuaan jätti komitea halli- keintaan 3,000 markkaa vuod~sa. Sittemmin
4092: tukselle mietintönsä, jossa se tärkeimpänä on tämä avustus lailla vahvistettu ja vähhi
4093: toimenpiteenään. sokeain hoidon paremmalle erin m. m. eduskunnan aloitteesta ik:orotettu
4094: kann.a.lle soottamiseksi ~itti jokaiselle työ- 30,000 markkaan vuodessa. Esillä olevBSSa
4095: tätekevälle sokealle maksettavaksi n. s. so- tulo- ja menoarviossa e.Sittää hallitus siviili-
4096: keainavustuksen, tarkoituksella, että sen sokeiden avustuksen pidettäväksi ennaJl&.IW..
4097: aVulla tasoirtettaisiin sitä epäsuhdetta, mikä Kun voimassa oleva 30,000 markan vuosi-
4098: on sokean ja vastaavaa työtä suorittavan avustus ei vastaa elinkustannusten nousua
4099: näkevän &DSiotulojen välillä ja että sillä ja että siviilisakeat saisivat samanlrusen
4100: sen lisäksi korvattaisiin myös sokeuden ai- sosiaalisen turvan kuin on mui!lla heihin
4101: heuttamat korkeammat elinkustannukset nä- verrattavilla ryhmillä, olisi siviilisokeain
4102: k:eviin ve:tTattuna. avustU!kset korotettava samalla tasolle ja
4103: Silloisia oloja silmällä pitäen ja huo- samoin perustein-maksettavaksi kuin sotilas-
4104: mioon ottaen sen ajan elinkustannukset seik:ä vammalaki
4105: .... sekä
4106: . siviilitapaturmalaki edellyt-
4107: t a;a, )·
4108: sokeain työmahdollisuudet, piti Jromitea suo-
4109: tavana, että tämä avustus olisi 6,000 mark- Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
4110: kaa vuodessa avustettavaa sokeaa kohden. että Eduskunta ottaisi vuoden .1950
4111: Tämä ehdotus vastaisi nykyään voimassa tulo- ja menoarvioon lisäystä 14 PZ.
4112: olevan sotilasvammalain sekä siiviilitapa- XI luvun 20 moment't."lle 20,000,000
4113: turmalain edellyttämää noin 60,000 markan markkaa siviilisokeain avustus-ten ko-
4114: vuotuista eläkettä. rottamiseen.
4115: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
4116:
4117: Kalle Kauhanen. Mikko Jä.rvin.en..
4118: 605
4119:
4120: IV,145. - Rah. al. N:o 73.
4121:
4122:
4123:
4124:
4125: Leikola: Määrärahan osoittamisesta H elsin.gin yliopiston
4126: kahden kiinteän ylimääräisen professorin viran korotta-
4127: miseksi yhdellä palkkaluokalla.
4128:
4129:
4130: Ed us!k:unn alle.
4131:
4132: KesiiJkuun 10 ,p: nä 1938 annetulla ase- lista, että erehdys nyt korjataan ja maini-
4133: twksella perustettiin Helsingin yliopistoon tut ikalksi ikiinteää ylimääräisen ,professo-
4134: kaksi kiinteää ylimääräisen professorin vir- rinvirkaa, nimittäin farmaseuttisen kemian
4135: kaa. Näihin virkoihin liittyvät palkkaedut ja farmaikognosian ylimääräisen professo-
4136: olivat samat kuin kaiik:issa muissa Helsin- rin virat sirretään samaan palkkaluokkaan
4137: gin yliopiston ikiinteissä teoreettisten ainei- ikuin muut kiinteät ylimääräisen professo-
4138: den ylimääräisen professorin viroissa. rin virat eli 31 palkikaluokkaan.
4139: Vuoden 1<947 lokakuun 1 p:stä alkaen Paikallaan myös olisi, että mainittujen
4140: eduskunnan telremän päätöksen mukaan virkojen haltijoille maksettaisiin valtion va-
4141: jouluikuun 12 p :nä 1947 annetussa ase- roista se palkk:asumma, minikä he ovat epä-
4142: ttiksessa kaikki Helsingin yliopiston kiin- oikeudenmukaisesti menettäneet edelläsano-
4143: teät ylimääräisen professorin virat korotet- tun erehdyksen johdosta lokakuun 1 päivän
4144: tiin samaan paThlkaluokkaan kuin varsinai- 1947 ja joulukuun 31 päivän 1949 väilisenä
4145: set professorinvirat eli ,30 pallk:kaluokasta aikana.
4146: 31 palkkaluoikkaan. Erehdyksessä oli n&:nä Jotta tämä olisi mahdollista, ehdotan kun-
4147: edellämainitut kaksi professorinvirkaa jä- nioittaen,
4148: tetty tämän toimenpiteen ulkopuolelle ilmei-
4149: sesti siitä syystä, että ne oli mainittu erik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4150: seen farmaseuttisen laitoiksen ikohdaUa, eikä tulo- ja menoarvioon 70,000 markan
4151: erehdystä korjattu ai,kanaan valtiovarainva- määrärahan, jotta kaksi Helsingin
4152: lio!kunnassa, vaikka yiiopiston kansleri kir- yliopiston kiinteää ylimääräisen pro-
4153: jelmäHä :totesi erehdyksen tapahtuneen ja fessorin virkaa voidaan siirtää 30
4154: pyysi oikaisua. Kun niitä syitä, joihin no- palkkausluokasta 31 palkkauslWJk-
4155: jautuen valtiovarainvaliokunta ei erehdystä kaan.
4156: korjannut, ei ole enää olemassa, on kohtuul-
4157: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
4158:
4159: Erkki Leikola.
4160: 606
4161:
4162: IV,146. - Rah. al. N:o 74.
4163:
4164:
4165:
4166:
4167: Leikola: Määrärahan osoittamisesta farmakopeatoimikun-
4168: nan menoja varten.
4169:
4170:
4171: E d u s k u n n a ll e.
4172:
4173: Vuonna 1936 kokoontuivat neljän poh- mioitsijoita. Tämä asiantila ei voi kuiten-
4174: joismaan lääkintöhallitusten edustajat Tuk- kaan jatkua kauan. Joko Suomi liittyy vi-
4175: holmaan neuvottelemaan yhteisen pohjois- rallisesti mukaan tahi se ilmoittaa eroa-
4176: maisen farmakopeoo aikaansaamisesta. Neu- vansa yhteistyöstä muiden pohjoismaiden
4177: votteluissa päästiinikin positiivisiin tulok- kanssa. Suomen ulkomaisia kulttuurisuh-
4178: siin, mutta sota keskeytti jatkuvan yhteis- teita käsittelevä toimikunta onkin suositel-
4179: työn. Kymmenen vuotta myöhemmin pi- lut Suomen liittymistä farmakopeatoimi-
4180: dettiin Tukholmassa lääkintöhallituksen kullltaan, mutta ei suositus ennättänyt vai-
4181: kutsusta uusi neuvottelu ja siinä päätet- kuttaa menoarvion valmistumiseen. Jotta
4182: tiin ehdottaa perustettavaksi pysyvä poh- yhteistyö, joka jo monessa suhteessa on ai-
4183: joismainen farma;kopeatoimikunta. Kun koonsaanut taloudellisestikin tärkeitä rat-
4184: asianomaiset maat olivat myöntäneet tar- kaisuja ei keskeytyisi, ja koska Suomelle
4185: peelliset varat .ajatuksen toteuttamiseksi, on suurclmi eduksi olla koko ajan kehityk-
4186: niin vuonna 1948 voitiin toimikunta lopul- sen mukana, ehdotan kunnioittaen, että
4187: lisesti perustaa. Johtosääntönsä mukaan ensi vuoden menoarvioon merkittäisiin mk
4188: toimikunta kokoontuu vuorotellen kussakin 300,000: - Suomoo osuuden peittämiseksi
4189: pohjoismaassa ja Suomen vuoro oli äsket- pohjoismaisen farmakopeatoimikunnan me-
4190: täin vastaanotta'a edustajat muista pohjois- noissa. Mainittakoon, että farmakopeatoimi-
4191: maista. . kunnan koko menoarvio ensi .vuodelle on
4192: Pohjoismaisen faTIDrukopeatoimikunnan Rkr. 26,100.-, josta Ruotsi mruksaa 215 sekä
4193: peruskirjan mukaan Suomi on toimikunnan Norja ja Tanska kumpikin 115 • Suomen
4194: täysivaltainen jäsen ja kaikissa neljässä ko- osalle jäisi 115 • Ehdotan näinollen,
4195: kouksessa, jotka jo on pidetty, Suomi on
4196: ollut muihin nähden täysin tasavertainen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4197: Kuitenkaan Suomi ei ole vielä virallisesti tulo- ja menoarvioon 300,000 markkaa
4198: liittynyt toimikuntaan eikä ole voinut ni- farmakopeatoimikunnan menoja var-
4199: metä vakinaisia edustajia, ainoastaan huo- ten.
4200: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
4201:
4202: Erkki Leikola.
4203: 607
4204:
4205: IV,147. - Rah. aJ. N:o 75.
4206:
4207:
4208:
4209:
4210: S.-K. Kilpi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
4211: Helsingin yliopiston dosenttistipendejä varten.
4212:
4213:
4214: E od u s ik: u n n ·a ll e.
4215:
4216: Mitä useimmissa yihteyksissä on kiinnitetty suurentaa ne edes 222,000 markasta 240,000
4217: huomiota Helsingin yliopiston dosenttien ja markkaan ja 111,000 markasta 120,000
4218: muun opettaja- sekä opetustehtäviä hoita- markkaan sekä lisätä niiden lukumäärää
4219: van virkamieskunnan epätyydyttäviin palk- siten,. että se vastaisi edes .puolta dosenttien
4220: kaus- ja toimeentuloehtoihin. Niinpä tämän lukumäärästä, jakaantuen tasan suurempiin
4221: vuoden valtiopäiville jätetyssä toivomUB- ja pienempiin stipendeihin, jolloin voitai-
4222: aloitteessa n: o 90 todettiin, että n. s. do- siin jakaa 75 ID,pl. 240,000 markan ja 75
4223: senttistipendejä on yliopistossa yhteensä kpl. 120,000 markan dosenttistipendiä, yh-
4224: vain 44 kpl. dosenttien luvun ollessa noin teensä 27 nill.joonaa markkaa.
4225: 300. Koska dosenttien pa.lkkiot ilmeisesti Sentähden ehdotamme kunnioittaen,
4226: vuonna 1950 edelleenkin tulevat pysymään
4227: kohtuuttoman pieninä, tulisi heidän toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4228: meentuloaan pyrkiä helpottamaan edes sti- tulo- ja menoarvioon yhteensä 27 m•1-
4229: pendejä suurantamalla ja niiden lukumää- joonaa ntarkkaa Helsingin yliopiston
4230: rää lisäämällä. Varsin kohtuullista olisi n. s. dosenttistipendejä varten.
4231: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
4232:
4233: Sylvi-Ky1likki Kilpi. Paavo Leskinen.
4234: Mauri Ryömä.
4235:
4236:
4237:
4238:
4239: 12
4240: 608
4241:
4242: IV,Hs. - Rah. al. N :o 76.
4243:
4244:
4245:
4246:
4247: Ryömä y. m.: M'äärärahan osoittamisesta lainan antamiseksi
4248: Helsingi11, yUopisto11, yliopp~?askunnalle ylioppilasasunto-
4249: lain rake11,tamista varten.
4250:
4251:
4252: Eduskunnalle.
4253:
4254: Helmik.uussa 1949 eduskunnalle jätetyssä että Edusku11,ta ottaisi vuoden 1950
4255: aloitteessa n:o 183 esitettiin eduskunnan tulo- ja meMillrVWo'l/, 50 miljoonan
4256: hy\'äbyttäväksi toivomus, että hallitus vuO- marka11, määräraha11, avustuslainaksi
4257: den 1950 tulo.. ja menoarvioesitykseensä H elsi11,gin yliopisto11, yliop~?asku'l/,
4258: ottaisi 50 miljoonan markan määrärahan naUe ylioppilasasu11,toloiden rakenta-
4259: Helsingin yliop·pilaskunnan ikäytettäväksi mista varten ehdolla, että Mihin
4260: yliop.pilasasunrtoloiden rakentamista varten. asuntaloihin asukkaita otettaessa hwo-
4261: Aloitteen perusteluissa osoitettiin, e:ttä Hel- mioitaisii'fl, ensisijaisesti vähävaraiset
4262: singin yliopistossa opiskelevien ylioppilai- ylioppilaat sekä että myönnetty mää-
4263: den asuntotilanne on erittäin vaikea ja että räraha koituisi heidän hyväkse61/,
4264: valtio ei ole .riittävästi tukenut ylioppilas- mahdollisimman alhaisten vuokrien
4265: 118Untoloiden ralrentamista. mwodossa.
4266: Koska edellämainitut perustelut pätevät
4267: ,edelleenkin, ehdotamme kunnioittaen,
4268: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
4269:
4270: Mauri Ryömä. Toivo Kttjala..
4271: Antto Pnmnila. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
4272: Eino Tainio. J. Mustonen.
4273: 609
4274: IV,149. - Rah. al. N:o 77.
4275:
4276:
4277:
4278:
4279: Paasio y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
4280: yliopiston Uiiiketieteellisen tiedekunnan ylläpitämiseksi.
4281:
4282:
4283: E d u s k u n n a ll e.
4284:
4285: I. Hallituksen vuoden 1950 tulo- ja kohtuulliselta, että niissä toimeenpantavat
4286: menoarvioesityksen 10 Pl. 15 luvun 9 mo- korotukset tapahtuisivat rinnan molem~
4287: mentissa on Tutun yliopiston avustuksen missa yliopistoissa.
4288: kOihdalla jätetty huomioimatta sellaisetkin Kirjaston !kohdalla on nuoremman alikir-
4289: Turun yliopiston opetusministeriölle jät- jastonhoitajan palkkio säilytetty edelleen
4290: tämässä menoarvioesityksessä määrärahoi- 14 Pl:ssa (172,800 mlk), vaikka se Helsin-
4291: hin tehdyt muutokset, jotka jo !kuluvan · gin yliQIPistossa on 18 Pl:ssa (2.07,600 mk)
4292: vuoden menoarviossa on Helsingin yliopis- ja mainitun kirjastovirkailijan työ Turun
4293: ton· osalta toteutettu. yliopistossa on vaativampaakin kuin Hel-
4294: Siten otsikossa ,Apuopetus ja ylimääräi- singin yliopistossa, koska hän Turun yli-
4295: nen opetus" hallitus ehdottaa suuremman opistossa joutuu itsenäisesti hoitamaan ja
4296: dosenttistipendin suuruudeksi 180,000 vastaamaan lääketieteellisestä kirjastosta.
4297: markkaa ja pienemrmän 93,000 markkaa. Turun yliopiston lääJketieteelliselle tiede-
4298: Helsingin yliopistossa vastaavat luvut oli- kunnalle kirjojen hankintaan myönnetty
4299: vat jo v. 1949 menoarviossa 220,000 mark- määräraha on jo 3 vuoden ajan ollut
4300: kaa ja 111,000 markkaa ja hallituksen v. 400,000 markkaa. Tänä aikana on tiede-
4301: 1950 menoarviossa ehdotetaan ne edelleen kunnan opetusala suunnitelman mukaisesti
4302: korotettavruksi 240,000 markkaan ja 120,000 laajentunut uusilla aineilla ja toisaalta ovat
4303: markkaan. ulkolaisten kirjojen ihinnat jatkuvasti ko-
4304: Samoin on Helsingin yliopiston lääiketie- honneet (vuodesta 1946 lähtien 40 %:Ua).
4305: teellisessä tiedekunnassa kaikllden teoreet- Täten on alunperinkin niuk1ka määräraha
4306: tisten laitosten amanuenssitoimet muutettu :käynyt täysin riittämättömäiksi ja on ryh-
4307: jo kuluvan vuoden menoarviossa alemman dyttävä lopettamaan, ·ellei korotusta saada,
4308: paJkkauslu6kan assistentin toimiksi ja pal:k- edellisinä vuosina tilattuja aikaJkauskir-
4309: kaus korotettu 8 Pl:sta (126,600 mk) 12 joja. V rustaavana aikana onkin Helsingin
4310: Pl: n ( 151,000 mk, mikä vil'kamiesten yliopiston kirjastomäärärahoja useampaan
4311: yleisen palkankorotuksen yhteydessä on l\!ertaan, kuten nytkin ikäsillä olevassa hal-
4312: ~delleen noussut 158,400 markkaan). Hal- lituksen menoarvioehdotuksessa, korotettu.
4313: lituksen käsillä olevassa menoarvioehdotuk- Siten Turun yliopiston ehdottama määrä-
4314: sessa on kuitenlkin amanuenssitoimet Turun rahan korotus 600,000 markkaan tuntuu
4315: yliopiston brukteriologis-serologisen ja pa- erittäin .kohtuulliselta, etenkin kun otetaan
4316: tologis-anatomisen laitoksen kohdalla vas- huomioon, että kirjaston on ollut aloitet-
4317: toin Turun yliopiston 'esitystä säilytetty tava toimintansa miltei tyhjästä.
4318: entisellään (132,600 mk). Kun Turun yli- Näin ollen olisi 10 Pl. 15 luvun 9 momen-
4319: opiston lääketieteellisen tiedekunnan pal- tissa Turun ylitO!Piston lääketieteellisen tie-
4320: kat, mäkäli virat tai toimet ovat olleet d~unnan ylläpitämisen kohdalle tehtä.vii.
4321: s81lllail luontoisia, alusta alkaen ovat olleet hallituksen esittämiin jäljempänä luetelt&-
4322: samat kuin Helsingin yliopistossa, tuntuisi viin määrärahoihin seuraavat korotukset:
4323: 610 IV,149. - Turun yliopisto.
4324:
4325: Apuopetus ja ylimääräinen opetus. 2. 3 apulaisylilääkäriä (1 silmätauti-
4326: mk opissa, 1 korvatautiopissa, 1 mielitauti_.
4327: 1 dosenttistipendi . . . . . . . . . . . . . . 240,000 opissa ja neurologiassa), palkkio a 245,400
4328: 2 dosenttistipendiä a 120,000 mk 240,000 mk, yhteensä 736,200 m:k.
4329: Bakteriologis-serologinen laitos. Apulaislääkäri neurologiassa, palkkio
4330: 1 assistentti, alempi palkkausluokka 180,600 mk.
4331: (amanuenssin sijalle) ......... 158,400 Silmä- ja korvatautiopin apulaisylilää-
4332: Patologis-anatominen laitos. kärit ovat välttämättömiä aineiden poliklii-
4333: 1 assistentti, alempi palkkausluokka nisen opetuksen järjestämis~ksi. Helsingin
4334: (amanuenssin sijalle) ......... 158,400 yliopistossa kumpaakin ainetta opettaa 40
4335: Kirjasto. oppilaalle lukukaudessa professori, apulais-
4336: Nuorempi alikirjastonhoitaja, ,palk- ylilääkäri ja 2 apulaisopettajaa. Turun yli-
4337: kio .......................... 207,600 opistossa on 20 opiskelijan opetus yksinään
4338: Kirjanhankinta . . . . . . . . . . . . . . . . 600,000 professorin hartioilla. Kuitenkin on luen-
4339: to-opetusta annettava yhtä monta tuntia
4340: Edellä luetellut määrärahakorotukset 20 kuulijalle kuin 40:llekin.
4341: merkitsevät lisäystä ko. momentille yh- Lääkintöhallitus on päättänyt perustaa
4342: teensä 386,400 mk. tulevana vuonna neurologisen osaston Tu-
4343: II. Edelleen on hallituksen menoarvio- run kaupungin korvauksetta tarjoamiin 2
4344: esityksessä jätetty kokonaan huomioimatta sairaalapaviljonkiin. Tällainen osasto on
4345: m. m. seuraavat yliopiston opetusministe- tiedekunnan antamaa opetusta varten eh-
4346: riölle jättämään menoarvioehdotukseen si- dottoman välttämätön. Erikoisesti sitä tar-
4347: sältyneet ja sen lääketieteellisen tiedekun- vitaan myös uusien mieli- ja herm<>tautien
4348: nan toiminnalle välttämättömät määrära- erikoislääkärien koulutuJkseen, joista ny-
4349: hat: kyisin, kuten yleisesti tunnetaan, on suu-
4350: rempi puute kuin mistään muista erikois-
4351: 1. Röntgenologian professorin palkkio lääkäreistä. Luonnollista kuitenkin on, ettei
4352: 369,600 mk. osastoa voida perustaa,ellei sitä hoitamaan
4353: Viran perustwminen on kahdestakin aseteta lääkäriä (ehdotettu apulaisylilää-
4354: syystä erittäin kiireellinen. Ensinnäkään käri) eikä uusia erikoisläälkäreitä myös-
4355: ei Turun lääninsairaalan röntgen-osastolla kään voida kouluttaa, ellei pe~usteta kou-
4356: ' ole riittävästi työvoimaa. Röntgen-tutki- lutuspaikkaa (apulaislääkärinvirkaa).
4357: musten lulku osastolla on nykyisin 20,000
4358: vuodessa. Osastoa hoitamassa on sairaa- 3. Puhe- ja äänihäiriöitä h<>itavan lää-
4359: lassa 1. osastonlääkäri, 1 alilääkäri ja 1 kärin (foniatrin)· virka palkki<> 198,600 mlk
4360: apulaislääkäri, joista viimeksimainittu !lmu- Foniatrian apulaislääkärin , 180,600 mk
4361: lutusvirassa toimivana ei ole ·pystyvä it- Turun ·· korvaklinikan yhteydessä on jo
4362: senäiseen työhön. Kun yleensä katsotaan, opetusministeriön suostumuksella tilapäi-
4363: että yksi röntgenlääkäri vuodessa ennät" sin varoin ylläpidetty kohta 2 v. toimin-
4364: tää suorittaa n. 5,000 tutkimusta, on osas- nassa ollutta puhe- ja äänihäiriöpoli'klinik-
4365: tolla huomattava työvoiman puute. kaa, jota on hoitanut Suomen ainoa tämän
4366: Toisaalta on professorinviran perusta- alan erikoislääkäri, lääketieteen ja kirur-
4367: minen välttämätöntä opetUJksen vuoksi, gian tohtori Lennart Sjöström. Kun puhe-
4368: jota nykyisin on ollut pakko antaa epiilpä- ja ä.änihäiriöpoliklinikan potilasmäärä on
4369: tevin lääketieteenlisensiaattivoimin. Myös- jatkuvasti kasvamassa ja tällainen laitos jo
4370: kin edellämainitun koulutuspai'kan, apulais- invaliidihuoltolain takaaman puhe- ja ääni-
4371: lääkärintoimen, olemassaolo edellyttää luon- häiriöitä potevien henkilöiden hoidon jär-
4372: nollisesti, että olisi myös henkilö, joka kou- jestämiseksi on välttämätön, on sen lääkä-
4373: lutusta antaisi. Vertailun vuoksi Inainit- rin :palkkaus saatava vakituiselle kannalle.
4374: talkoon, että Helsingin yleiseen sairaalaan Kun Turun >puhe- ja äänihäiriöpolikliniklka
4375: ehdotetaan perustettavaksi 4 uutta rönt- on maassamme ainoa laitos, jossa uusia
4376: gen.lääkärinvirkaa. Turun yliopisto ei sen alan lääkäreitä voidaan kouluttaa, olisi
4377: sijaan ole saanut anomaansa röntgenolo- sinne perustettav!t myös apulaislääkärin-
4378: gian professorinvirkaa, vaikka tarve Tu- toimi. Mainittakoon, että foniatrin virka
4379: russa on m~tä kipein. ehdotetaan perustettavaksi käsillä olevassa
4380: IV,149. - Paasio y. m. 611
4381:
4382: menoarvioehdotuksessa Helsingin yliopisto- Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekun-
4383: sairaalaan. nan tarpeet eivät hallituksen menoarvio-
4384: 4. Hygienin ja sosiaalilääketieteellinen ehdotuksessa ole läheskään riittävässä, eikä
4385: laitos. Helsingin yliopistoon verrattuna sopusuh-
4386: Tarverahat 120,000 mk. taisessa määrin tulleet otetuiksi huomioon.
4387: Turun yliopisto on jo kuluvana vuonna Kun tiedekunnan olosuhteiden saattaminen
4388: järjestänyt ib.ygienian ik.esäkurssin, tosin kilpailukykyisiksi Helsingin yliopiston lää-
4389: varsin puutteellisen, koska määrärahoja ei ketieteellisen tiedekunnan kanssa on sen
4390: ollut käytettävissä ja tärkeää sosiaalilää- jatkuvan toiminnan ja kehityksen perus-
4391: ketieteellistä opetusta annetaan säännölli- edellytys, rohkenemme täten ilrunnioittaen
4392: sesti ~ukuik:ausittain. Anottu määräraha ei esittää,
4393: liene korkea, koska mainitun laitoksen pi-
4394: täisi pystyä antamaan sama opetus kuin että Eduskunta edellä esitetyn mu-
4395: Helsingin yliopiston hygienisen laitOksen kaisesti korottaisi vuoden 1950 ta-
4396: ja ammattitautisäätiön yhteensä. lousOJrviossa 10 Pl. XV luvun 9 mo-
4397: Menoarvioon olisi näin ollen tehtävä mentin a) kohdalla Turun yliopiston
4398: edellä kohdissa II 1--4 lueteltuja uusia avustuksen lääketieteellisen tiede-
4399: määrärahoja vastaava lisäys, yhteensä kun?J,an ylläpitämiseksi hallituksen
4400: 1,785,600 mk. esittämästä 22,310,000 markasta
4401: Edellä olevasta esityksestä käy ilmi, että 24,482,000 markkaan.
4402: Helsingissä, syyskuun 10 päivänä 1949.
4403:
4404: Rafael Paasio. Hugo Aa.ttela.
4405: Urho Kulovaara. Irma Xa.rvikko.
4406: Varma K. Turunen. Niilo Honkala.
4407: Samuli Simula. Aino Lehtokoski..
4408: 612
4409:
4410: IV,1öo. - Ra.h. a.l. lf:o 78.
4411:
4412:
4413:
4414:
4415: Paasio y. m. : Määrärahan osoittardrisesta Turun yliopiston
4416: lääketieteellisen tiedek1J,nnan lääketieteen kandidaatti-
4417: tutkintoa varten tarvittavan laboratoriorakennuksen pii-
4418: rustusten ja rakennussuunnitelman laatimista varten.
4419:
4420:
4421: Ed uskun nalle.
4422:
4423: Kuten tunnettua vallitsee maassamme Lääkintöhailituksen aloitteesta oli Turun
4424: huomattava puute 'lääkäreistä, mikä jatku- yliopisto sen vuoksi opetusministeriölle jät-
4425: vasti tulee ikasvamaan, ellei lääkärien !kou- tämässään menoarvioehdotuksessa anonut
4426: lutusta ryhdytä lisäämään. Tämän puut- mainittujen laitosten ralk:ennustöiden a;loit-
4427: teen korjaamiseksi perustettiin eduskunnan 'ta:miseksi määrärahaa, mikä kuitenkin hal-
4428: myötävaikutuksella valtion apuun perus- lituksen esityksessä on jätetty huomioi-
4429: tuen Turun yliopistoon lääketieteellinen tie- matta. Ehdotuksessaan Turun yliopiston
4430: dekunta. Se on kuitenikin pakoitettu lai- lääketieteellinen tiedekunta oli laskenut,
4431: tosten puutteessa toistaiseksi anta:maan ope- että mainitut lää;lwtieteenkandidaattiope-
4432: tusta vain lääketieteenlisensiaattitutkintoa tu:kseen tarvittavat laboratoriot yhteensä
4433: varten, !kun sitä vastoin sitä edeltävä lääke- tarvitsisivat n. 25,000 m3 suuruisen labo-
4434: tietoonikandidaattitutkinto voidaan Suo- ratoriorakennuiksen. Turun kaupunki on
4435: messa suorittaa vain Helsingin yliopistossa. laitoiksia varten varannut rakennustontin.
4436: Nyttemmin on kuitenkin osoittautunut, ettei Koska lääkärien koulutusta ei ilman
4437: Helsingin yliopisto pysty ilman huomatta- mainittuja Jaitoksia maassamme ole mahdol-
4438: via laajennuksia jatkuvasti valmistamaan lisuutta lisätä ja rakennusten lopullinen
4439: siinä määrin oppilaita kuin Turun yliopisto valmistuminen sisustuksineen vie melkoisen
4440: voisi vastaanottaa. Toisaalta lääketieteelli- ajan, rohkenemme lisäytyvän lääkäripuut-
4441: nen ·tiedekunta, jolla ei ole käytettävänään teen huomioonottaen kunnioittaen ehdottaa,
4442: kandidaattitutkintoon liittyvien aineiden:
4443: anatomian, fysiologian ja lääketieteellisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4444: kemian laitoksia, on selkä opetuiksellisesti tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
4445: että tieteellisesti erittäin epätyydyttävä. kan määrärahan Turun yliopiston
4446: Näin ollen on erittäin tärlkeää, että Turun lääketieteellisen tiedekunnan lääke-
4447: yliopistoon viipymättä ryhdytään perus.ta- tieteenkandidaattitutkintoon tarvitta-
4448: maan myös lääketieteenkandidaattitutkin- van laboratoriorakennuksen piirus-
4449: toon .tarvittavia laitoksia ja että se siten tusten ja suunnitelmien laatimiseksi.
4450: tehdään täydelliseksi itsenäis.esti oppilaita
4451: vastaano:tta vaksi tiedekunnruksi.
4452: Helsingiss'å syyskuun 10 päivänä 1949.
4453:
4454: Ra.fa.el Paasio. Hugo Aattela.
4455: Urho .Kulovaa.ra.. Irma Karvikko.
4456: Varma K. T1U'Ullen. Niilo Honkala.
4457: Samuli Simula.. Aino Lehtokoski.
4458: 613
4459:
4460: IV,15L - Rah. al. N:o 79.
4461:
4462:
4463:
4464:
4465: Kulova.a.ra. y. m.: Korotetun määräraha;n osoittamisesta Tu-
4466: run yliopiston l)j,äketieteellisen tiedekunnOin laboratorio-
4467: rakennuksen rakentamista varten.
4468:
4469:
4470: Eduskunnalle.
4471:
4472: Hallituksen tuleva.:n. vuoden menoarviossa tun rrukennuksen kiireelliseksi aikaall!Saaffii-
4473: 20 Pl. II luvun 31 momentissa esitetään seks~ johon aloitteeseen jo liittyi yliopiston
4474: siirtomäärärahana Turun yliopiston J.ääke- omalla kustannuksellaan teettämät luonnos-
4475: tieteellisen tiedekunna.:n. laboratorioraken- piirustukset. Jos eduskunta nyt hallituk-
4476: nuksen rak!entamiseen piirustusten laati- sen esityksen mukaisesti myöntää rahasum-
4477: mista varten 1,000,000 markkaa. Rakennus man vain lopullisten piirustusten laatimi-
4478: tulisi sisältämään farmalrologisen laitoksen, seen, tulee rak:;ennuksen valmistuminen edel-
4479: hygienioon ja sosiaalilääketieteellisen lai- leen huomattavasti lykkäytymään, koska
4480: toksen,. oi!keuslääkeopillisen osaston sekä piirustusten laatiminen tähän melko pieneen
4481: koko tiedekUDJtaa palvelevan keskuski.rjas- rakennukseen suunnitelmien ollessa näinkin
4482: ton. Sen tilavuus on laskettu 10,800 m3:ksi pitkällä ei tule vaatimaan läheskään halli-
4483: ja rakennushallituksen tekemä kustannus- tuksen ehdotuksen edellyttämä;ä valmis-
4484: arvio nousee kaikkiaan 52 milj. markkaan. tusaikaa.
4485: Rakennus on Turun lääketieteelliselle tie- Otta;en huomioon rakennuksen erittäin
4486: dekunnalle ehdottoman välttämätön, jotta suuren tärkeyden ja kiireellisyyden lääke-
4487: tämä voisi kokonaan huolehtia yliopistossa tieteellisen opetuksen järjestämisessä Turun
4488: annettavasta lääketieteenlisensiaattitutkin- yliopistossa rohkenemme, jotta työt jo tu-
4489: toon liittyvästä opetuksesta. Nykyisin on levana vuonna rakennuksella saataisiin
4490: mainittujen laitosten puuttumisen johdosta käyntiin, kunruioitta;en ehdottaa,
4491: aineiden opetus. järjestettävä Helsingissä,
4492: ja kun aineet opintosuunnitelman mukai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4493: sesti kuuluvat eri lukukausille, tuottaa näi- talousarvioon Turun yliopiston lOOke-
4494: den opetuksen järjestäminen tiedekunnalle tieteellisen tiedekunnan laboratorio-
4495: miltei voittamattomia vaikeuksia. Turun rakennuksen rakennustöiden alkuwn
4496: yliiOpisto on sen vuoksi jo helmikuussa 1948 saattwmiseksi 10,000,000 markkoo.
4497: tehnyt opetusministeriölle aloitteen maini-
4498: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1949.
4499:
4500: Urho Kulova.a.ra. Hugo Aattela.
4501: Rafael Paasio. Irma Karvikko.
4502: Varma K. Turunen. Niilo Honkala.
4503: Samuli Simula. Aino Lebtokoski.
4504: 614
4505:
4506: IV,t52. - Rah. al. N:o 80.
4507:
4508:
4509:
4510:
4511: Öhman y. m. : Määrärahan osoittamisesta lainaksi Domus
4512: Academican II raken'tliUsvaiheen toteuttamista varten.
4513:
4514:
4515: E d u s k u n n a ll e.
4516:
4517: Ylioppilaitten asuntotilanne on sodan jäl- mutta kysyntä ylittää moninkertaisesti tar-
4518: keen vuosi vuodelta huonontunut. Nykyi- jonnan. Ylioppilaitten omat voimat eivät
4519: sin saa YJli puoli tuhatta ylioppilasta palata riitä näin ollen edes tilapäisesti tyydyttä-
4520: \kotiseudulleen ja luopua suunnittelemas- vään ratkaisuun. Tämän vuoksi on Helsin-
4521: taan elämänurasta. gin yliopiston ylioppilaskunta suunnitellut
4522: Tämä kehitys on tuonut mukanaan epä- ralkennustoimintansa jatikamista. Helsingin
4523: terveitä ilmiöitä asuntomarkkinoilla erityi- kaupunki on varannut tarkoitusta varten
4524: sesti korkeiden vuokrien muodossa. Erityi- tontit aikaisempien rakennusten vieressä.
4525: sen kohtuuttomana on tämä !kohdistunut Alueelle voidaam. rakentaa noin 40,000 ms
4526: ylioppilaisiin, joista 59 % opiskelee yksin- käsittävä ra:kennus, jonka kokonaiskustan-
4527: omaan lainavaroilll, 21% kotoa saatujen nukset nousevat n. 250 milj. markkaan.
4528: avustusten turvin sekä 20 % ansiotyöstä Joskin rakennustyö yhtäaiikaisesti suoritet-
4529: saaduilla tuloilla. tuna elrkä supistaisi kustannuksia, on yli-
4530: Auttaakseen asuntovaikeukSissa kamppai- oppilaskunta tuntien rahoitusvaikeudet
4531: levia jäseniään on Helsingin yliopiston asettoout tavoitteekseen 1 vaiheen toteutta-
4532: ylioppilaskunta taloudelliset voimavaransa misen, mikä merkitsee 164.5 milj. markan
4533: äärimmilleen ponnistaen mkennuttanut 4 menoerää.
4534: lukukautta jäsentensä asuttavana olleet Do- Valtion vuoden 1949 tulo- ja menoar-
4535: mus Academican kaksi rakennusta. Näissä viossa on ylioppilaskunnalle varattu asun-
4536: asuu n. 400 ylioppilasta, joka tosin on vain torakennustoimintaa varten 50 milj. mar-
4537: 5 % läsnäolevista yliopiston opiskelijoista, kan halpa:korkoinen valtionlaina. Koska
4538: mutta on näissälkin puitteissa tarjonnut ylioppilaskunta käytti jo 1 ralkennusvai-
4539: huomattavan helpotuksen asuntopulaan. heessa, joka käsitti 28,000 ms, taloudelliset-
4540: Kuten tunnettua ovat kaikki Domus Acade- ja lainamahdollisuutensa, · ei rakennustoi-
4541: . mican asukkaat pääkaupungin ulkopuolelta. minnan jatikamista voida ajatella turvau-
4542: Domus Academican 1 osan rakentaminen tumatta valtiovallan apuun. Myönnetty 50
4543: tuli maksamaan n. 135 milj. markkaa, josta milj. markan laina siirtomäärärahana ei
4544: vielä Oil1 velkana n. 70 mi[j. markkaa. Ve- sinänsä vielä ratlmise rahoituskysymystä
4545: lasta on 40 milj. markkoo normaalikor- kaikessa laajuudessaan. Jos sensijaan yli-
4546: lkoista pankkiluottoa ja 30 milj. markkaa oppilaskunta voisi lisätä lainaansa vielä 50
4547: alempikorkoista (4 %) lainaa valtiolta. On milj. markalla, on ylioppilaskunta !katsonut
4548: luonnollista, .että näinkin suuren velkamää- voivansa ottaa vastuun II Takennusvaiheen
4549: rän korot tuntuvat raskaina asukkaitten aloittamisesta. Valtion osuus Domus Aca-
4550: vuakrissa. Kun ylioppilaskunnan velka- demican rakennettujen ja nyt suunnitteilla
4551: taakka muutenkilll on suuri, kaikkiaan yli olevien osien yhteensä 300 milj. markikaan
4552: 100 milj. markkaa, ei ylioppilaskunta voi nousevien kustannusten rahoittamisesta on
4553: tarjota minkäänlaisia ikeinoja asian helpot- - nyt anottava laina mukaanluettuna -
4554: tamiseksi, vaikkakin sen muu omaisuus on n. 130 milj. markkaa lainana eli 43 %, jo-
4555: huomattava, sen tuoton ollessa kuitenkin ten ylioppilaskunnan osuus on 57 % eli
4556: nykyisten vuokrasäännöstelymääräysten ra- huomattavasti enemmän kuin rakentajan
4557: joittama. - Ylioppilaitten järjestämä asun- osuus n. s. ARAVA-taJ.oista. Näillä perus-
4558: nonvälityksen toiminta on varsin tehokasta, teilla esitämme kunnioittavasti,
4559: IV,152. -Öhman y. m. 615
4560:
4561: että Eduskunta ottaisi vuoden miseksi Helsingin yliopis.ton ylioppi-
4562: 1950 valtion tulo- ja menoarvioon laskunna:Ue Domus Academican II
4563: 50 miljoonan markan siirtomäärära- rakennusvaiheen toteuttamista var-
4564: han kalpakorkoisen, n. s. ARAVA- ten.
4565: lainoihin verrattavan lainan myöntä-
4566: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
4567:
4568: C. A. Öhman. Jaakko Hakala.
4569: Irma. Karvikko. Yrjö I. Antila.
4570: Atte Pakkanen. L. I. Kaukamaa.
4571: Väinö Rankila. Usko Koski.
4572: Samuli Simula. Arvi Ahmavaara.
4573: Jalmari Pusa. Johannes Wirtanen
4574: Irma Hamara. Hugo Nuorsaari.
4575: Juho Heitto. Erkki Leikola.
4576: Heikki Ala-Mäyry. Arno Tuurna.
4577: Urho Saariaho. Martti 0. Xölli.
4578: Erkki Paavolainen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
4579: Vilho Väyrynen. Nestori Nurminen.
4580: Kauno Kleemola. J. Mustonen.
4581: Oskari Lehtonen. Toivo I. Sormunen.
4582: Martti Suntela. Toivo Friman.
4583: Wiljam Sarjala. Pentti Niemi.
4584: Jussi Saukkonen. Verner Korsbäck.
4585:
4586:
4587:
4588:
4589: 13
4590: 'in6
4591: N,153. =- Tin. mot. ·N !o ~81.
4592:
4593:
4594:
4595: Öhman m. fl.: Angående anvisande av anslag för utgivande
4596: av ett lån åt studentkåren vid Åbo akademi för upp-
4597: fiörande av dess studenfhein.
4598:
4599:
4600: T i ll R i k s d a g e n.
4601:
4602: Den i lan.det aHt fortsät.tningsvis rådande Geoom insamli.n:gar, YälgörenhetsförsiHj-
4603: svåra .bostadssituation'en känn;es speciellt ning, lotterier oeh donåtioner ihar man
4604: tung för lrundets ~tude~ande ungdom. Svå- fått ihop .25 miljoner ·mark. Åbo .Spar-
4605: righeten att uppbringa ·hostad har i många bank har beviljat ·ett byiggnadslån om 20
4606: fall blivit ett ·'Oöverstigligt Mnder för den miljoner mark och ställer ytterligare till
4607: enSkilda studentetrS studier <>ch t. o. m. tvin- fönfogande et.t kortfristigt lån om 15 mil-
4608: gat honom att avstå från d~a. I den joner mark. Då låneränltan emcllertid är
4609: mån bostä:der alis kunna:t erhällas har de 7 lj2 % blir ·det ,allderes för lws,tsamt att
4610: ofta med hänsYDi till hygien, t:revnad och uppehålla hemmet olh ·det belastas av så
4611: arbetsro varit långt ifrån tillfredställande. dyra lån. Hyran fitr ·studenterna måste
4612: Uti Helsingfors lrar·man·för två år sedan ställas så ·hög 'att aen :allddes skulle rm-
4613: erhållit .ett ge.mensamt studenthem 1 Domus dergräva dessas ekonomi. En omstäUning
4614: Academica, som dock ger rum allenast för är därför nödvändig. Påräkrua.d hjälp ge-
4615: 400 studenter och där.för fortast möjligt nom Arava kunde icke erhållas, enär bygg-
4616: måsoo UJtvidgas. Åbo Akademis studenter nadsarbetena vidta.git ~t.idigare ä•n, Aravala-
4617: har numera skridit till uppförande av ett gen medger. .St.atens bistånd ti:ll detta be-
4618: studenthem. Akade.mins etudenter har ;per- tydande och för landet ny,t.tiga f.öretag
4619: sonligeru utfört grundschalctningsarbetena mås,te givas. Ett billigt lån om 35 miljo-
4620: och under byggnadens 1s:enare skeden har ruer behöves och om detta belopp beviljas
4621: studenter deltagit såsom hantlangare och medför det ieke någon större ökning av
4622: dessutom utfört putsnings- och rengörings- de medel staoon varit beredd at,t använda
4623: arbeten. Inom en: nära fra.mtid står hem- för bostadsproduktionens befrämjande.
4624: met färdigt, under förutsättning dock att Med st.öd av det ovanframhållna föreslå
4625: byggnadsstrejken upphör. vi vördsamt,
4626: Vid a'kademin överstiger de inskrivna
4627: studenternas antaJ 600,. varav över 50% att Riksdagen måtte i statsförslaget
4628: har sitt hem på annan ort. Studenthemmet, för år 1950 anvisa 35 milj. mark så-
4629: som utföres av professorn Erik Bryggman, som ett lågprocentigt lån åt student-
4630: omfattar bostäder för 120 studenrter. Bygg- kåren vid Åbo Akademi för dess un-
4631: nadskostnaderna beräknas: uppgå •till c. 65 der uppförande varande studenthem.
4632: miljoner marik.
4633: Helsingfors den 6 sep·tember 1949.
4634:
4635: C. A. Öhman. Matts For~s.
4636: J. 0. Söderhjehn. Ralf Törngren.
4637: Albert Brommels. Ebba österusoo..
4638: Verner Korsbäck. Nils Meinander.
4639: Albin Wickm.an. Levi Jern.
4640: 617
4641:
4642: IV,153. - Rah. al. N:o 81.
4643: Suomennos.
4644:
4645:
4646:
4647:
4648: QÄ~ y. JP..: )Jf@r.ärra~{Mt osoittamisesta lainaksi Turun
4649: Akatemian ylioppilaskunnalle sen ylioppilaskodin ra-
4650: kentamista varten.
4651:
4652:
4653: E d u s ~ u n p. a ~ I e.
4654:
4655: Maa&>a yhä ~deJ.l~ill valli~;y.a :Y~.!J. ~rjiy~sDlä, hyvänt~k~v~~IP.YYPP.-illä,
4656: asuwtotilan.ne o~ &;rit~ raska;:; op~l.e 11-fP!tj~i~illa ja lal1jqituJisillä oil ~a,iu' ~
4657: valle nuomoHe. Aswu.;w~tiy~u~t k99.~ ~? JP,.i:ljoonaa.. f'Uf!In S,~ii#,ön,an.k~i ·oP,
4658: ovat mon~ ta.p.a;ubess.a ;mll~tumwt yU- . ~YQ:r;ttanyt ~o.. ~llJo,~n~p. .. r~f}PPW!lin~p.
4659: p.ä:äoomättömäiksi eS't~i y~ty~ yliopyj- ~-~ ~aa l~ d!:aYtetta;v~sl ~~ 11?-Jl-
4660: laaal..opinnoiHe ja vieiläpä pako~e,et ~ ~ m~;r;kan lyh~ikaisen· ~~an,. ~NR
4661: niistä lU9PlWlB•~lJ;llli"in. Sj·~älj k1;1in f\SU.Ut<!.ia. lamakorko ikuitenk_ip. .~1+ 7 % Ph, kavr
4662: la.inlman on v.>O<ltu ~. 111e ov;at ~ ~?4i~· _y~Uip. li.·;ti!;~ _a;iy.~ J~a/jt. ~.1-
4663: olleet hygienisyydeu, yiit\lty~~Y(Y.~e'll ;itt ty#- I,i~w~ J~ ~l#i . :r:~.i:ttl:~ ml-tl ~:1~
4664: rau:han lk~ta. k~ea ~Th\rtia i!rlliJP. ~ttn iaJao;~la. Yhopp_oi)ll;i#,eJ). i\fi3t~ttayjlt Vl,\9Jk-
4665: a,~- .r.F " t tt •• 1~ ,Jr ,;]T.,• ' ' k '"
4666: dyttäviä. r..w w!t>l .n,~~e ~Y!L ,n_Wl ~9.l'l'i'!~"ffil, .nt.ta p,e
4667: Helsiulrilin on k.itksi vpot,ta sitte:n saatu s~~ ~~lJ'~:Wiv»;t hei4än :Wou~.
4668: yhtein~n ylioppilasko1;i .'1~0mus A~ademi ~~~~:fl j~j~y ~m ~~~ y,u(),ffli vfilt~a
4669: ~a, "jossa kuiterrldn on huoneita v~in 400 t~~- 1$,\lu,n:{lit.·. ~ltua. ar.qa .L;\:r;av;~....~~11~~·. Jei
4670: ylioppilaalle ja jota sen vuoksi mahdolli- 'f~~~ ~~ .k9f!~a :Ji*e~'I}Styot ftlli91v:at
4671: siiUII).an pi:an on la·aj~ettava. Turun Aka- ~m~m lql1ll ,Arava-laJci ~qallJif$..
4672: temian ylioppil!],at o-vat· nyttemmin ryhty- ~~~l'qn -~~ke~ on .ftn.?-etta;;;a l't~le. ,~W*it
4673: neet r31tent®laa')l ylioppilas:kotja. Akate- t~W.l~~ Jft ma,aUe . h.Yo~ylliOOlle yntylri}~lle.
4674: miaru ylioppilaat ovat henkilökohtaisesti .T~~ 35 II}~JO<>pAill Jl,a1P,2Jfo~~oin~n ,
4675: suorittaneet perustuksen kairvamistyöt, ja lama, ja jos tämä summa myörni.etään, se
4676: rakennustyön myöhempiin vaiheisiin yliop- ei aiheuta mitääJn. smirempaa li.säy~tä miSsä
4677: pilaat ovat ~11istnuoot 4pulaisina ja sitä varoissa, jota valtio on ollut valmis käyttä-
4678: paitsi suorilttanee,t puhdistus- ja siistimis- mään asuntotuotanillon edistämiseen.
4679: töitä. LiiJhi.tulevaisuudessa koti on valmiina Edellä es~tetyn perus:teella ehdotamme
4680: -edellyttäen kuitenkin, että rakennusalan kunnioittaeru,
4681: lakko päättyy. että Eduskunta osoittaisi vuoden
4682: .Akatemian kirjoissa olevie:n ylioppilaiden 1950 tUlo-. ja menoarvioon 35 miljoo-
4683: luku nousee yli 600, joista yli 50 %:olla on nan markan määrärahan käytettä-
4684: kotinsa toisella paikkakunnalla. Ylioppiilas- väksi halpakorkoisena lainana Turun
4685: kodissa, jota rakerutaa prof. Erik Brygg- Akatemian ylioppilaskunnalle sen
4686: man, on asunnot 120 yliop.pilaalle. Raken- rakenteilla olevaa ylioppilaskotia var-
4687: n'USkustaillnusten lasketaan n:oUSJevan noin ten.
4688: 65 miljoonaan markkaan.
4689: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1949.
4690:
4691: C. A. Öhman. Ma.tts Forss.
4692: J. 0. Söderhjelm. RaJf Törngren.
4693: Albert Brommels. Ebba östenson.
4694: Verner Korsbäck. Nils Meina.n.der.
4695: Albin Wickman. LeVi Jem.
4696: 618
4697:
4698: IV,154. - Fin. mot. N:o 82.
4699:
4700:
4701:
4702:
4703: Meinander: A.ngående anvisande av anslag för finansie.
4704: ring av Svenska H andelshögskolans wybygge.
4705:
4706:
4707: Till Ri'ksdagen.
4708:
4709: Svenska Handelshögskolan arbetar se- planerad att innehålla 42,000 ms, var:för
4710: dan länge i en allt:för trång lokal. Eris- byggnads:kostnaderna kunna beräknas stiga
4711: ten ;på lärosa!lar och laboratorier hämmar tm· omkring 200 milj<mer mark. E:fter kon-
4712: undervisningen 'Och bristen på utrymme ~erens med vederbörande myndi~heter
4713: för vetenskarpliga institutioner det veten- har högskolan ansett sig kunna rä'kna
4714: skapliga arbetet. Som en :följd av utrym- moo att därav 7,2 miljoner mark kunde
4715: mesbristen har det li'kaså varit nödvän- täckas med statsbidrag, lämpligt :fö.rde-
4716: digt att årligen avvisa en stor procent lade på · understöd och lån. Anslagen
4717: av de inträ:dessökande. skulle då utgå enligt samma principer
4718: · Redan :före kriget hade planerna på ett som gällt :för statens understöd av Kaup-
4719: nybygg,e :för högskolans behov avancerat pakor'kea'koulus bygge.
4720: långt .. Tomt :för ändamålet hade reserve- Med hänvisning till ovanstäende :före-
4721: :rats vid Arkadiagatan 22. Genom :förhål- slår jag vördsamt,
4722: ~landenas tväng måste dock byggnads:före-
4723: 'taget dä uprpskjutas. I medvetande om det att Riksdagen i stats{örslaget för
4724: oundgängliga ibehovet av ett nytt högsko- tlr 1950 för finansiering av Svenska
4725: lehus har reg,eringen i stats:förslagen :för H andelshögskolans nybygge måtte
4726: åren 1948 och 1949 upptagit anslag :för upptaga anslag om 72 miljoner
4727: ritningar tili detsamma. Arbetet h&r nu mark, fördelade så att 22 miljoner
4728: :fomkridit sä långt, att ritningarna hål- utgår som understöd och 50 m~"ljo
4729: ler pä att :färdigställas. Byggnaden är net· som lån med låg ränta.
4730: Helsingfors den 13 september 1949.
4731:
4732: Nli.ls Meinander.
4733: ..
4734: 619
4735:
4736: IV,154. - Rah. al. N:o '82.
4737: Suomennos.
4738:
4739:
4740:
4741:
4742: Meinander: Määrärahan osoittamisesta Ruotsalaisen kaup-
4743: pakorkeakoulun uudisrakennuksen rahoitrtamista varten.
4744:
4745:
4746: E d u s k u n n a ll e.
4747:
4748: Ruotsalainen ,kauppakorbakoulu on jo kennuskustannusten voidaan arvioida nou·
4749: kauan työskennellyt ·aivan liian ruhtaassa sevan noin 200 miljoonaan markkaan.
4750: huoneistossa. Oppisalien ja [aboratorioi- Neuvoteltuaan asianomaisten viranomais-
4751: den puute ehkäisee opetusta ja tilojen ten kanssa korkeakoulu on ·katsonut voi-
4752: puuttuminen tieteellisiä laitoksia varten vansa ottaa lukuun, että kustannuksista
4753: haittaa tieteellistä työtä. Tilanpuutteen voidaan 72 miljoonaa m8irk'kaa peittää
4754: johdosta on myös ollut välttämätöntä vuo- valtionavulla, sopivasti jaettuna avustuk-
4755: sittain hylätä suuri prosentti kouluun pyr- seksi ja lainaksi. Määrärahoissa noudatet-
4756: kijöistä. taisiin silloin samoja periaatteita kuin
4757: Jo ennen sotaa o'livat ·suunnitelmat kor- vastaavan SuomenkieliseTh korkeakoulun ra-
4758: keakoulun uudisrakennusta v3irten edisty- kennuksen valtionavun suhteen.
4759: neet pitkälle. Tarkoitukseen oli varattu Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
4760: tontti Arkadiankatu 22 :ssa. Olosuhteiden nioittaen,
4761: pakosta oli kuitenkin rakennusyritys sil-
4762: loin lykättävä tuonnemmaksi. Tietoisena että Eduskuwta ottaisi vuoden
4763: uuden korkeakoulun välttämättömyydestä 1950 tulo- ja menoarvioon Ruotsa-
4764: hallitus on vuosien 1948 ja 1949 tulo~ ja laisen kauppakorkeakoulun uudisra-
4765: menoarvioon ottanut määrära·han sen pii_- kennuksen rahoittamista varten 72
4766: rustuksia varten. Työ on nyt edistynyt miljoonan markan suuruisen määrä-
4767: niin pitkälle, että piirustukset ovat val- rahan, josta 22 miljoonaa markkaa
4768: mistumassa. Rakennus on suunniteltu olisi avustusta ja 50 miljoonaa mark-
4769: 42,000 m3 käsittäväksi, minkä vuoksi Ta- kaa halpakorkoista lainaa.
4770: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
4771:
4772: Nils Meinander.
4773: ..
4774: 620
4775:
4776: IV,155. - Rah. al. N:o 83.
4777:
4778:
4779:
4780:
4781: Riikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hä-Suomen se-
4782: mirtltärin rakennustöiden jatkamista 'varten Joensuun
4783: käuzHtn!JiSsit.
4784:
4785:
4786: E d ti s lni n Ii a ll e.
4787:
4788: Itä-Suomen seminaari toimii edelleen rärahari. Hallituksen es~tykseen tulo- ja
4789: Ra11Iilan seminaarin ka:lliSSa samoissa raken- irie'nl{)äfvioksi Vliodelle 1950 ei sisälly mää-
4790: nuiksi<lsa, jotka yhdellenkin semina.arille rärahaa seminaari-n rakenilustöiden jatka-
4791: ovat riittämättömät. Seurauksena työlle mista varten. Saamamme t~edon mukaan
4792: koituvan haitan lisäksi on, että ensiksi mai- on ktiittillkin hallitti:ksessa, juuri valmistu-
4793: nittuun seminaariin ei voida ottaa kaikkia nut eduskunnalle annettava esitys la:iJksi se-
4794: luokkia ja jälkimmäiseTikään seminaarin te- minaarien rakentami<lesta, jonka mukaan
4795: hokkuutta ei voida:: lisätä, vaikka suuri opet- muuri muassa Itä-Suoinen seminaari on
4796: tajain puute sitä kipeästi tarvitsisi. Samalla määrävuoteen mennessä rakennettava edellä
4797: kun opettajain saanti opettajanvalmistus- mainittuun edriskunnan jo piilättämään
4798: laitoksiin kohtaa vaikeuksia, on täteri kah- prtikkaa:fi. Uuden seminaarin ra:Jrennus.työ
4799: den se1ninaarin opettajistoa pidettävä vä- on verraten suiiri yritys ja on asianmu-
4800: hemmässä .työssä kuin heille voitaisiin antaa. kaista, että S'e jwkaantuu useiden vuosien
4801: Itä-Suomen seminaarin siirtämiseen v;äliai- osalle. Tämän vuoksi on mielestämme vält-
4802: kaisestikin ·jo olemassa oleviin tiloihin ei ole tämätöntä, että myöskin valtion vuoden
4803: ilmaantunut mahdollisuuksia. Ajan kulut- 1950 tulo- ja menoarvioon otetaan määrä-
4804: tua näin pitkälle ei väliaikainen siirto lai- .raha: puheenaolevan seminaarin rakennus-
4805: tokselle, joka on jo Jraksi, osaksi kolme ker- töitlen jatkamista varten.
4806: taa saanut vaiht~a sijoitu.spaikkaansa, oli<li Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
4807: suotavaakaan. Kun siirt.o tehdään, on sen ehdotamme,
4808: oltava lopullinen. Tästä johtuen asiassa teh-
4809: tyyn aloitteeseen perustuen eduskunta oli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4810: kin vastauksessaan hallituksen esitykseen tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
4811: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1949 kuun uuden momentin j.a merkitsisi
4812: 20 Pl:n II luvun 33 momentille merkim1yt sille Itä-Stwmen seminaarin raken-
4813: Itä-Suomen seminaarin uudisrakennustöi- nustöiden jatkamista varten Joen-
4814: den aloittamista va,rten Joensuun kaupun- suun kaupungissa 30,000,000 markan
4815: gi<lsa 500,000 markan suuruisen siirtomää- suuruisen siirtomäärärahan.
4816: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
4817:
4818: Lauri Riikonen. Heikki Soininen.
4819: 0. Muikku. Kalle Kauhanen.
4820: Vieno Simonen. Juho Karvonen.
4821: Toivo Pyörtänö. Akseli Brander.
4822: Varma K. Turunen.
4823: IV,156. - Rah. al. N:o 84.
4824:
4825:
4826: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta seminaarin rpe-
4827: rustanr.iseksi Kemijärven kuntaan.
4828:
4829: E d u s k u, n n a ll e.
4830: Maamme pohjoisimmassa osassa, erikoises- pitäisi alkaa toimintansa jo ennen sitä kun
4831: ti!kin sen itäisellä alueella on vuodesta toi- sille voidaan omat raJk:ennukset rakentaa,
4832: seen ollut ihuutava puute pätevistä kansa- on Kemijärven kunta ilmoittanut olevansa
4833: koulunopettajista eikä se lopu ennen kuin valmis luovuttamaan nyt valm.istum~isi~Lla,n
4834: sinne p·erustetaan opettajain valmistusta olevasta kirkonkylään rakennettavasta kes-
4835: varten seminaari, jossa sen alueen nuori- kuskanswkoulustaan seminaarin käyttöön
4836: saHa on tilaisuus valmistua opettajiiksi. kDlme luokkahuonetta sekä ikäyttooikeuden
4837: Kun näin on ja op.ettajain valmistuksesta juhlasaliin ja veistoluokkaan,. joissa semi-
4838: huolehtivat ammattimiehetkin ovat vaikuut- naari voisi alkaa toimintansa ja toimia ai-
4839: tuneita siitä, ettei p. o. opettajapulaa voida naJkin ensimmäisen lukuvuotensa.
4840: muutoin •poistaa kun rakentamalla sinne se- o..
4841: Kurt p. seminaarin perustaminen opet-
4842: minaari, on sen perustamiseksi Kemijärven tajapulan poistamiseksi olisi tDteutettava
4843: kuntaan tehty m. m. alotteita eduskunnas- ma;hdollisimman pian ja sille rakennettava
4844: sakin ja eduskuntakin on jo kaksi ker.taa tarvittavat rakennukset, olisi rakennusten
4845: lausunut mielensä siitä, että seminaarin pe- suunnittelu ja piirustusten vahnistaminen
4846: rustaminen pohjoisimpaan Suomeen on tar- _sekä muut valmistavat työt suoritettava jo
4847: peellinen ja katsonut, että Kemijärven ensi vuoden aikana, että ne olisivat val-
4848: ikunta keskeisen aseman,sa puol;esta ja muut- miina silloin kuin rakentaminen aletaan.
4849: kin mahdolliset seikat huomioiden olisi sen Näin tehtyä voitaisiin· kaikki valmistavat
4850: sijoittamiselle pidettä-v~ sopivana paikikana. työt harkiten suunnitella ja valmistaa ja
4851: Siitä, että seminaari perustettaisiin mah- siten säästää moneen kertaan rakennusai-
4852: dollisimman pian Kemijärvelle, ovat saa- kana se määrä, mikä niiden huolelliseen
4853: mamme tiedon mukaan jo tähän mennessä valmistamiseen käytetään. Onhan kaikille
4854: jättäneet anomuksensa kouluhallitukselle ja tminettua, että kiireessä ja perusteellisesti
4855: läihettäneet siitä tiedon myöskin eduskun- valmistamattomien suunnitelmien mukaan
4856: nan sivistysvaliokunnalle. Savukosken, Pel- alkuunpannuissa rakennuksissa joudutaan
4857: kosenniemen, Sallan, Kuusamon ja Posion joskus kuluttamaan hyvinkin suuria sum-
4858: 'kunnat ja Kemijärven kunta on luvannut mia aivan tarkoituksenmukaisettomasti ja
4859: antaa v:altioUe ilmaisen maa-alueen semi- se vaara on aina mahdollinen, jos siinä ei
4860: naarin perustamista varten, minikä koulu- suoriteta perusteellista valmistelua ennen
4861: neuvos !Saarialho ja opetusministeri Oitti- rakentamiseen ryhtymistä.
4862: nen käydessään pa:ilkkakunnalla ovat tarkas- Edellä ~esitettyyn viitaten 'kunnioittaen
4863: taneet paikan päällä ja kat<Ooneet sen eri- ehdotamme,
4864: koisen sopivaksi ja kauniiksi seminaarin että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4865: paikaksi. Ja sikäli 1kun ,tiedämme on Lapin tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
4866: läänin maaherraikin sillä kannalla, että se- kan ntäärämhan piirustusten ja ra-
4867: minaari on .perustettava Kemijärven kun- kennussuunnitelman laatimista sekä
4868: taan. muiden valmistavien töiden suoritta-
4869: Kun seminaarin perustaminen opettaja- mista varten seminaarin perustami-
4870: pulan poistamiseksi on kiireellinen ja sen seksi Kemijärven kuntaan.
4871: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 11949.
4872: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. Marlrus Nis.kala.
4873: Niilo Ryhtä. Yrjö Saari. Atte Pakkanen.
4874: Toivo Fr:ima.n. Vilho Väyrynen. Eino Rytinki.
4875: S. Salo. Arvi Ahmavaa.ra. Hugo Manninen.
4876: 622
4877:
4878: IV,157, - Rah. al. N:o 85.
4879:
4880:
4881:
4882:
4883: Ryömä y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi met-
4884: . sänhoidon opiskelijoille heidän harjoittelutyöstään.
4885:
4886:
4887: E 'd u s k u n n a 11 e.
4888:
4889: Eduskunnalle tämän vuoden helmikuussa Tästä syystä ehdotamme kunnioittaen,
4890: jätetyssä toivo1nusaloitteessa n:o 141 osoi-
4891: tettiin, että valtiolle koituu melkoinen ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4892: loudellinen hyl()ty siitä urakkaluontoisesta tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XVIII
4893: harjoittelutyöstä, jota metsänhoidon opiske- lukuun lisäyksenä 1 miljoonan mar-
4894: lijat joutuvat opiskeluaikanaan suoritta- kan määrärahan metsänhoidon opis-
4895: maan. Lisäksi osoitettiin, että opiskelijoiden kelijo~7le heidän harjoittelu.työstään
4896: tästä työstään saamat korvaukset ovat olleet suoritettavaa lwrvausta varten.
4897: varsin niukat ja että heidän taloudellinen
4898: asemansa on tullut vaikewksi.
4899: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
4900:
4901: Mauri Ryömä. Toivo Kujala.
4902: Antto Pmnnila. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
4903: Eino Tainio. J. Mustonen.
4904: 623
4905:
4906: IV,t5s. - Rah. aJ. N:o 86.
4907:
4908:
4909:
4910:
4911: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kansakoulun-
4912: opettajaseminaarin peru~amiseksi Savonlinnaan.
4913:
4914:
4915: Eduskunnalle.
4916:
4917: Kansakoulunopettajien puute on yleisesti Jotta ei näin ikävästi ikäwisi ehdotamme
4918: tnnnettua, sillä toimiihan tuhannet maa- viittaamalla rah. al. n:o 115 (1948 v:p.)
4919: seutukoulut epålpätevin opettajavoimin. kunnioittaen,
4920: Mutta ei ainoatakaan uutta seminaaria ole
4921: mahtunut hallituksen ensi vuoden talous- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
4922: arvioesitykseen. Tämä on maamme kansan- tulo- ja menoarvioon 6,353,900 mark-
4923: opetuksen valokeilassa :perin ikävä ilmiö. kaa Savonlinnan kaupunkiin perus-
4924: Jos tässä kysymyksessä aiotaan näin pai- tettavaa kansakouluopettajaseminaa-
4925: kallaan tallata,. niin: siitä on luonnollinen ria varten.
4926: seuraus, että osa kansakouluistamme täytyy
4927: sulkea ja maamme syrjäseuduilla lakkaut-
4928: taa opp}velvollisuuspaikko.
4929: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
4930:
4931: Aino Luostarinen. Lauri Murtomaa.
4932: Vieno Simonen. Juhani Leppälä..
4933: L. 0. Hirvensalo. Laura Brander-Wallin.
4934: Eino Palovesi. Antti J. Rantamaa.
4935: Onni Mannila.. J. F. Tolonen.
4936: Irma Ha.ma.ra. Meeri Kalavainen.
4937: Toivo Ikonen. Kaisa Hiilelä.
4938: Niilo Ryhtä. Erl. Haapaniemi.
4939: Edvard Pesonen.
4940:
4941:
4942:
4943:
4944: 14
4945: 624
4946:
4947: IV,159. - Rah. al. N:o 87.
4948:
4949:
4950:
4951:
4952: E. Koivisto y~ m.: MiiiiJriiroJian osoittamisesta ylimääräisen
4953: kanslia,.w.pula.isen toimen perustamista varten eräisiin
4954: seminaareihin. ·
4955:
4956:
4957: E d u s k u n n a ll e.
4958:
4959: Vuoden 194l} tulo- ja menoarvion: perus- on, että vastaavan kokoisi~a laitok-si13Sa
4960: telujen 10 Pl. VIII luvun 6 momentm j) ylieensä on. erillinen taJ.oudenhoitaj~,-s~htee
4961: kohdassa on esitetty 300,000 markan suu- rin toimi ja monesti lisäksi kanslia-apulai-
4962: :rmnen määräraha kanslia-avun . palkkaa- nen. Jotta tehtävään saataisiiu sen laatua
4963: mistla varten seminaa11eihin, ikoska seminaa- vastaavaa työvoimaa ja ettei sen hoitajat
4964: rien johtajat kaiUSiliatöiden. lisäännyttyä ei" jatkuvasti vaihtuisi, tulisi toimien olla
4965: vä.t selviä ilman apua. SBJmalla kun to- 17 palklmluokassa, jossa vuosipa'Jikkio on
4966: teamme, että toimenpide on vä.lttämätön 138,600 markkaa. Vuosipalkkioihin tarvit-
4967: myös siitä syystä, ettei johtajan edellytyk- taisiin täten 692,400 markkaa.
4968: siä omaavaa henkilöä ole asianmukaista si- Jo vuoden 1949 tulo- ja menoarvion yh-
4969: toa liiaksi kansliatöihin, kun suurten lai- teydessä edUBikunta esitti hallitukselle toi-
4970: tosten kaikinpuolinen johto ja erityisesti vomuksen kanslia-apulaisten palkan järj,es-
4971: opetusharjoittelun valvonta antaa johtajalle tamiseksi.
4972: loppumattomasti työtä, olemme siinä käsi- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4973: tyksessä, ettei esitetty järj.estely tuo riittä- nioittaen, ·
4974: vää parannusta asiain tilaan. Suuriin Ka-
4975: jruanin, Raahen, Heinollan ja Hämeenlinnan että Eduskunta ottaisi vtwden 1950
4976: seminaareihin olisi perustettava ylimääräi- tulo- ja menoarvio.()n 693,000 mark-
4977: nen kanslia-apulaisen toimi ja Rauman se- kaa y,limääräisen r.,anslia-apulaisen
4978: minaariin samanlainen ylimääräisen kans- toimen perustamiseen Kajaanin, Raa-
4979: lia-apulaisen toimi. Viimeksi mainittu olisi hen, Heinolan ja Hämeenlinnan se-
4980: velvollinen toimimaan myös Raumalla ole- minaMeihin sekä samanlaisen toimen
4981: van Itä-Suomen seminaarin kanslia-apulai- perustamiseen Rauman seminaariin,
4982: sena niin kauan kuin mainittu seminaari on jonka toimen haltija on velvollinen
4983: Raumalla. Esitetty määräraha riittäisi vain toimimaan myös Raumalla olevan
4984: pienempien, Uudell!kaarlepyyn, Tammisaa- Itä-Suomen seminaarin kanslia-apu-
4985: ren ja T()rnion seminaarien tilapäisen kans- laisena.
4986: lia-avun palkkaamiseen. Mainittavaa vielä
4987: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
4988:
4989: Erkki Koivisto. Juhani Leppälä. M. 0. Lahtela.
4990: 625
4991:
4992: IV,16o. - Rab.\ al. iN:o 88~
4993:
4994:
4995:
4996:
4997: E. Koivisto y. m:.: Korotet-uni määrärahan osoittamisesta
4998: seminaarin harjoituskoulunon,ettajien palkkauksen ko-
4999: rottamiseksi.
5000:
5001:
5002: E d u s k u n n a 11 e.
5003:
5004: Kansakouluseminaarien harjoituskoului- mäisessä kalleusryhmässä 2,000-3,000 mk
5005: hin on viime vuosina ollut erittäin vaikea ja alimmassa ikalleusrY'hmässä ·500'---1,500
5006: saada päteviä opettajia. 'Tämä johtuu siitä, mk !kuukautta kohden alemmat kuin kau-
5007: että näiden opettajien palkkaus on aivan punkikansakouluissa. On siis varsin ym-
5008: liian alhainen. Siitä ilmolimatta, että har- märrettävää, että opettajat, joilla kansa-
5009: joituskoulunopettajain kel poisuusvaa timuk- kouluopettajapätevyyden lisäksi on vähin-
5010: siin kuuluu kansakoulunopettajapätevyyden tään kolme yliopistollista arvosanaa, hake-
5011: lisruksi v:whintään kolme yliopistossa suori- vat ja saavat pairokoja kaupunkikansaikou-
5012: tettua tutkintoa ja opetusnäytteet jossakin luissa.
5013: kouluhallituksen määräämässä seminaarissa, Koska eduskunta vastauksessaan hallituk-
5014: mitä kaupunkikansakouluissa ei vaadita, sen tekemään vuoden 1949 tulo- ja menoar-
5015: edellisten vuosipalkka on täl·läkin hetkellä, vioesitykseen lausui .toivomuksen harjoitus-
5016: kun otetaan huomioon indeksiikorotus, ikal- koulunopettajain palkkojen parantamisesta,
5017: liinpa.i:kanlisä sekä kaikki ikä:korotuikset, he jäivät odottamaan pallclrojen järjesty-
5018: 50,000---'24,000 markikaa pienempi kuin vas- mistä. Ainoastaan ylimä.äräisiä opettajia
5019: taavien ika u punkiikansakoul unope.ttaj ien. siirtyi kaupunkien palvelukseen.
5020: Kansakoululaitoksen kustannuslain 16 § : n Kun harjoituskoulunopettajain merkitys
5021: mukaan kaupunkikansakoulujen opettajien kansakoulunopettajain valmistuksessa on
5022: ailin pal~ka on kalleusryhmästä riippuen varsin laajakantoinen ja tä:rlkeä ja koska
5023: 50, 56, 62 % ko11keampi kuin vastaavan tässä työssä tulisi olla, kuten aikaisemmin
5024: maalaiskansakoulun opettajan palkka. Näin on ollut laita, maan parhaimpien opettajien,
5025: ollen alimmat kaupunkikansakoulujen opet- olisi iheidän paLkkaustaan korotettava seu-
5026: tajain palkat, jotka eivät suinkaan ole koh- raavasti:
5027: tuuttomat, vaan opintokustannuksiin näh- yliopettaja (4) 22 Pl. (235,200: -), nyt
5028: den alhaiset, ovat ylemmissä paLkkausluo- on 18 Pl;
5029: kissa 198,900 mk, 207,160 mk ja 214,812 yliopettajattaret ( 4) 22 Pl. (235,200: -),
5030: mk, minkä lisäksi tulee säädetty johtaja- nyt esitetty 18 Pl.
5031: palkkio, sekä alemmissa pa:Jkkausluokissa yläluokkien ja yhd. luokkien op. (8)
5032: 180,900 mk, 188,136 mk ja 195,372. mk. 21 Pl. (225,600: -), nyt vn 117 Pl.
5033: Sensijaan harjoituskoulujen yliopettajan .t.yttöharj. koulun op. (10) 21 Pl. nyt on
5034: (johtajan) palkka on vain 198,600 mk. 16 Pl.
5035: Yliopettajattaren (johtajan) ja poikahar- alaluokkien op. (16) 21 Pl. ny.t on 15 Pl.
5036: joituskoulun ylempien luokkien sekä yh- Käytännössä alkeisluokikien opettajia
5037: distettyjen luO'kkien opettajain palkka yleensä. ei enää ole, koska he opettavat yh-
5038: 189,600 mk sekä tyttöharjoituskoulun ylem- distettyjä luokkia I-II-III, 30 vt.
5039: pien luokkien opettajan 180,600 mk ja alem- Harjoituskoulunopettajat joutuisivat tä-
5040: pien luokkien opettajattaren peruspalkka män jä1keen samaan asemaan ikuin kaupun-
5041: 17Q,800 mk. Näin ollen harjoituskouluj.en kikansakoulujen opettajat, ja naisopettajat
5042: opettajien palkat ovat keskimäärin ensim- saisivat samasta työstä saman palkan kuin
5043: 626 IV,160. - Seminaarit.
5044:
5045: vastaavat miesopettajat, edellyttäen tunti- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
5046: mlilirän samalksi. vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon.
5047: Edellä esitettyihin paJ..kkausluokkien ik:o- 10 Pl. VIII luvun 6 momentt"lle se-
5048: rotuksiin tarvittaisiin yihteensä 1,875,600 minaarin harjoituskoulunopettajien
5049: mik:. palkkauksen korottamiseksi 1,875,600
5050: Yllä olevan perusteel'la esitämme ik:unnioit- mk.
5051: taen,
5052: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
5053:
5054: Erkki Koivisto.
5055: • Juhani Leppälä. M. 0. Lahtela.
5056: 627
5057:
5058: IV,161. - Rah. al. N:o 89.
5059:
5060:
5061:
5062:
5063: J. Wirtanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta appikoulujen
5064: tuntiopettajien palkkojen korottamiseksi.
5065:
5066:
5067: E d u s k u n n a 11 e.
5068:
5069: Kun valtion viran ja toimen haitijoille malle tasolle kuin mihin vakinaisten opetta-
5070: keväällä 1949 myönnettiin palkankorotus jien palkkaus suhteellisesti on viimeksi suo-
5071: taann1:lhtiva.sti helmikuun alusta lukien, jä- ritetun palkankorotuksen johdosta ik.orotettu.
5072: tettiin sekä valtion oppikoulujen että myös Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
5073: yksityisten oppikoulujen tuntiopettajat
5074: vaille tätä korotusta. Oppikoulun opettajien e.ttä Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5075: puute on huutava kaikkialla maassa. Sivu- den 1950 tula- ja menoarvioon 35
5076: toimisiksi tuntiopettajiksi voitaisiin saada miljoonan mm·kan määrärahan oppi-
5077: päteviäkin henkilöitä, jotka nykyis1:ln opet- koulujen tuntiopettajain palkkojen
5078: tajien alipalkkauksen aikana toimivat korottCtmiseksi suhteellisesti vakinais-
5079: muilla aloilla. Jotta näin .tapahtuisi, ei ten opettajien palkkausta vastaavaksi
5080: tuntiopettajain palkkausta saisi jättää al1:lm- vuoden 1950 alusta lukien.
5081: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
5082:
5083: J oha.nnes Wirtanen. Jussi Saukkonen. Jaakko Hakala.
5084: 628
5085:
5086: IV,l62. - Rah. al. N:o 90.
5087:
5088:
5089:
5090:
5091: 'Saukkonen y .. m.: JYläärärahan osoittamisesta rakennusavus-
5092: tukseksi yksityisoppikoulujen koul1äalojen rakentamiS'ta
5093: varten.
5094:
5095:
5096: E d u s k u n n a ll e.
5097:
5098: Maassamme toimivilla erityisten kanna- vat IähivuDsina olemaan vieläkin tuntuvam-
5099: tusyhdistysten ja osakeyhtiöiden sekä kun- IT),at Qppikouluje.n oppilarun:äärissäJ. Ellei
5100: tien omistamilla n. s. ·yksityisillä oppikou- yksityiskoulujen rakennustoimintaa saada
5101: luilla on hyvin tärkeä. asema oppikoululai- läfiiaikoina tehokkaasti käynti·in, on . siitä
5102: toksessamme. Niiden välityks'ellä saavat seura11c~na kuntien sekä valtion koulume-
5103: oppikouluopetusta m. m. maaseudun vähä- nojen huomattava lisääntyminen, koska
5104: varaisten kotien lahjakkaat lapset, joilla ei oppivelvoJlisille lapsille on turvattava kou-
5105: olisi mahdollisuutta :käydä koulua kotipa,ik- lurulräyntimahdollisuudet ainaki-n kanSllkou-
5106: kaJmntansa ulkopaolella olevissa valtion luissa. Kun lisäksi otetaan huomioon se,
5107: kouluissa. Y:ksityisissä. oppikouluissa kou- että yksityisoppikoulujen valtioavun ehtona
5108: luakäyvien 'lukumäärä kohoaa nykyisin on tarkoitustaan vastaavan koulutalon
5109: 56.6% :iin koko oppikoululaisten maärästä. taikka huoueiston .omista,m~~l}, joJ.ltuvat
5110: Valtion suorittamat kustannukset valtion- monet koulut vaikeuksiin; vaJtioavun saan-
5111: apuna yksityisissä oppHrouluissa opiskele- nirukin suhteen.
5112: vien oppilaiden Ol'i\alta ov.at vain n. lh -siitä, Jos yksityist® ~ppik:oulujen ,omistajille
5113: mit:ä kustannUJkset ovat valtion kouluissa myönnettäisiin halpakorkoisia valtion ra-
5114: oppilasta kohden. Näin ollen on yhteiskun- kennuslainoja sekä -avustuksia, saatai-
5115: nan edun mukaista turvata näiden oppi- siin monåHa paikkakunnilla rakennustoi-
5116: laitosten toimintamahdollisuudet riittävän minta alkuun, sillä rakenlllJussuu.nniteimat
5117: tehokkain toimenpitein. ovat monilla kouluilla jo valmiina. Ne ovat
5118: Tällä hetkellä vaikeuttaa lukuisten elin- myös varautuneet hankkimaan: lisävaroja
5119: voimaisten uusien oppikoulujen toimintaa rakennustoimintaansa oma-aloitteise.stikin
5120: sopivien kouluhuoneistojen puute. Sotavuo- koulupaikkakunnilta. Huomioon ottaen yk-
5121: sina ja niiden jälkeen vallinnut ~akennus sityisoppikoulujen suuren merk~tyksen yh-
5122: tarvikkeiden puute sekä rakennustoimintaan teiskunnassamme ja niiden suuret raken-
5123: tarvittavi•en pääomien puute ovat johtaneet nusvaikeudet ehdotamme kunnioittaen,
5124: siihen, että monet kymmenet yksityiset
5125: oppiikoulut toimivat tilapäisissä, koulutarkoi- että Eduskunta ottaisi v. 1950
5126: tuksiin sopimattomissa. huoneistossa. Tilan- tulo- ja menoarvioon 100,000,000
5127: netta pahentaa myös se, että oppikouluihin markkaa käytettäväksi yksityisoppi-
5128: pyrkivien lukumäärä on viime vuosina kas- koulnjen omis.tajille, kannatusyhdis-
5129: va.nut erittäin voimakkaasti osaksi oppikou- tyksille, osakeyhtiöille ja kunnille,
5130: lusivistyks'en muuttuneen aseman vuoksi, annettavina rakennus-avustuksina
5131: osaksi syntyväisyyden lisääntymisen vuoksi. kouluhuoneistojen rakentamista var-
5132: Viimeksi mainitun seikan vaikutukset tule- ten.
5133: Helsingiss:ä syyskmm 12 päivänä 1949.
5134:
5135: Jussi Saukkonen. Jalmari. Pusa..
5136: J aa.kko Hakala. Atte F\lkkanen.
5137: Erklrl Koivisto.
5138: 629
5139:
5140: IV,163. - Rah. al. N:o 91.
5141:
5142:
5143:
5144:
5145: -:~Sauilmuen y. m.: Mäiirä;rahan osoittamisesta lainoiksi yksi-
5146: 'tyisten ·oppikoulujen koulutalojen rakentamista varten.
5147:
5148:
5149: E d u s k u n n a ll e.
5150:
5151: Viitaten rah. as. al. N :o 90 perusteluihin tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
5152: ehtlotam:me Jmnnioitmen, markkaa halpalwrkoisiin lainoihin
5153: '!}ksityisten oppikoulujen koulutalojen
5154: että·Etluskunta ottuisi vwden 1g5o rakentamiseksi.
5155: -Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
5156:
5157: Eiidti JKoivi&to.
5158: 630
5159:
5160: IV,t64. - Rah. al. N:o 92.
5161:
5162:
5163:
5164:
5165: Leikola y. m.: Määrärahan osoittamisesta koulu% aikaan-
5166: saamiseksi oppivelvollisuusiässä olevia huonokuuloisia
5167: lapsia varten.
5168:
5169:
5170: E d u s k u n n a ll e.
5171:
5172: Suoritettujen tutkimusten mukaan on tettava joko Helsinkiin tai sen lähiympä-
5173: maassamme useita satoja oppivelvollisuus- ristöön. Koulun sijoittaminen pääkaupun-
5174: iässä olevia henkisesti normaaleja lapsia, kiin tai sen lähelle on tärkeätä sen vuoksi,
5175: joita ei ili.eidän huonokuuloisuutensa vuoksi että ·silloin voidaan oppilaille s:aada päte-
5176: voida opettaa menestyksellisesti kansakou- vää erikoishoitoa 'korvataudeissa ja lisäksi
5177: lussa ja jotka eivät myöskään sovellu oppi- voidaan Helsingissä sijaitsevassa Suomen
5178: laiksi kuuromykkäin kouluihin. Näin dllen huonokuuloisten huoltoliiton ;poliklinikassa
5179: he sanotun puutteellisuuden ohella jäävät suorittaa alkavalle !k:oulumuodolle tärkeitä
5180: vaille oppivelvollisuuden suorittamisen an- tutkimuksi:a. Kyseinen koulu on suunni-
5181: tamaa sivistystä, mikä voi erittäin haital- teltu alkavaksi 2-luokkais·ena sisäoppilaitok-
5182: lisesti vaikuttaa heidän kehitykseensä ja sena, korkeintaan 15 oppilasta luokallaan.
5183: selvitytymismaJhdollisuuksiinsa yhteiskun- Edellyttäen, että koulu ·ryhtyisi toimimaan
5184: nan täysipainoisina jäseniä. Tämän vuoksi syyslukukauden alussa v. 1950 ja se sjoitet-
5185: olisi huonokuuloisten lasten oppivelvolli- taisiin ensialuksi vuokrahuoneistoon on sen
5186: suuden toteuttamista varten välttämättä perustamiseen ja ylläpitoon tulevana vuonna
5187: saatava ainakin yksi heille soveltuva koulu, laskettu tarvittavan 2,756,530 mal'lkka·a.
5188: josta valtio huolehtisi. Kouluhallitus onkin Edellä sanottuun viitaten ~hdotamme
5189: useaan otteeseen esittänyt menoarvion yh- kunnioittaen,
5190: teydessä määrärahaa tällaisen koulun pe-
5191: rustamista ja ylläpitämistä varten. Samoin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5192: on eduskunta kehoittanut hallitusta ryhty- den 1950 tulo. ja menoarvioon
5193: mään tässä asiassa kiireellisiin toimenpitei- 2,756,530 markan suuruisen määrä-
5194: siin, mutta nämä toimenpiteet eivät ole rahan koulun perustamiseksi ja yllä-
5195: vielä tähän sa:kka johtaneet tuloksiin. pitämiseksi oppivelvollisuusiässä ole-
5196: Huonokuuloisten lasten koulu olisi sijoi- via huonokuuloisia lapsia varten.
5197: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
5198:
5199: Erkki Leikola. Samuli Sim:ula.
5200: Jaakko Hakala. Varma K. Turunen.
5201: 631
5202:
5203: IV,165. - Ra.h. aJ. N:o 93.
5204:
5205:
5206:
5207:
5208: Ranta.maa.: Määrärahan osoittamisesta voimistelun, urhei-
5209: lun ja terveysopin vanhemman lehtorin virkojen perus.
5210: tamiseksi Helsingin ja Turun suorroalmsiin lyseoihin.
5211:
5212:
5213: E d u s k u n n a ll e.
5214:
5215: Eduskunta on vuonna 1944 lausunut toi- aiheuttamien terveydellisten vaurioiden kor-
5216: vomwksen, että voimistelun, urheilun ja jaamiseksi ja estämiseksi ja sillä on eri-
5217: terveysopin opettajat maan koululaitoksessa koisasema muiden aineiden rinnalla oppi-
5218: olisi korotettava samaan asemaan kuin lu- laiden sosiaalisessa ja persoonallisessa kas-
5219: :kuaineidenkin opettajat. Että eduskunnan vatuksessa. Liikuntakasvatwksen arvo on
5220: toivomtis on täysin perusteltu, ilmenee seu- käytännössä ,tunnustettu siten, että sitä an-
5221: raavasta tilastosta. netaan :kaikissa kouluissa kaikilla luokilla
5222: Valtion oppikouluissa on ikaiikkein hei- koko kouJun ajan.
5223: koimmin pallmttuja voimistelun, mheilun Vaikka näin on ja vaiikka liikuntakasva-
5224: ja terveysopin opettajan virkoja kaikkiaan tuksen opettajat antavat oppilaille samalla
5225: 87. Vastaavia lukuaineiden opettajien vir- lwkuaineen, .terveysopin opetusta, heidän
5226: koja ei käytännöllisesti katsoen ole ainoa- asemansa kuitenkin on jätetty niin huo-
5227: takaan. noksi ikuin edellisestä on käynyt selville.
5228: Keskipalkikaisia nuoremman lehtorin vir- Kouluhallitus on toteuttaakseen edus-
5229: koja on valtion oppikouluissa kai!kkiaan 375, kunnan .toivomusta jo useana vuonna teh-
5230: joista 49 on voimistelun, urheilun ja ter- nyt valtioneuvostol·le esityksiä voimistelun-
5231: veysopin 'lehtorin virkoja. opettajien aseman nostamiseksi oppikou-
5232: Korkeimpaan palkkaluokkaan :kuuluvia luissamme lukuaineiden opettajien aseman
5233: vamem.man lehtorin vi:rtkoja on valtion op- tasolle. Tähän saa:kka kuitenkin heikolla
5234: viikouluissa 45R Kaikiki nämä ovat luku- menestyksellä.
5235: aineiden opettajien hallussa. Voimistelun, Ensi vuoden talousarviossa hallitus on
5236: ul'!heilun ja terveysopin vanhemman lehto- vihdoin ottanut huomioon yhden vaatimat-
5237: rin vilikoja ei ole ollenkaan. toman tässä mielessä .tehdyn ~esityksen eh-
5238: Normaalilyseoissa on iuikuaineissa :kussa- dottaessaan, että maan kolmessa normaali-
5239: kin 7-8 yliopettajan virkaa. Tulevien voi- lyseossa toinen voimistelun, urheilun ja ter-
5240: mistelun, urheilun ja terveysopin opettajien veysopin nuoremman lehtorin virka muu-
5241: erikoislaatuinen opettajakasvatus on kahden tettaisiin vastaavien aineiden vanhemman
5242: nuoremman lehtorin viran hoitajan opetuk- 1ehtorin viraksi. Normaalilyseoissa ,tulee,
5243: sen varassa. jos eduskunta hallituksen ehdotuksen hy-
5244: Edelleen kouluhallituksessa on lukuainei- väksyy, silloin olemaan yksi vanhemman ja
5245: den edustajina 15 kouluneuvosta. Voimiste- yksi nuor.emman lehtorin vi:rika liikuntakas-
5246: lun, urheilun ja terveysopin edustajina kou- vatuksessa. Tämä olisi ensimmäinen asikel
5247: ~uhallituksessa on vain ikaksi huomattavasti oikeaan suuntaan, vaik:ka tämänkään jäl-
5248: heikommin ;paJJkattua ja tarpeellista vaiku- keen normaalilyseoissa ei vielä tule olemaan
5249: tusvaltaa vailla olevaa ,tarkastajaa. asianomaista yliopettajan virkaa, :kuten
5250: Liikuntakasvatuksen .tärkeys kouluissa luonnollista olisi.
5251: tunnustetaan yleisesti. Se on v·älttämätöntä 'Sama1la kuin kouluhallitus aikanaan
5252: vastapainoksi koulun kiihkeälle henkiselle esitti liikunnan vanhemman lehtorin viran
5253: opisikeluHe, se on välttämätöntä koulutyön perustamista normaalilyseoihin, se piti joh-
5254:
5255: 1&
5256: 632 IV,165. -Voimistelun lehtorit.
5257:
5258: donmukaisena ja tä.I'keänä, että maan kah- nalle. Kouluhallituksen näitä lyseoita kos-
5259: dessa kaksoislyseossa, Relsingjn ja Turun kevaa esitystä ei hallitus ole kuitenkaan ot-
5260: lyseoissa, olosuhteet saadaan vastaavalle tanut v. 1950 menoarviota •laatiessaan huo-
5261: kannalle, varsinikin kun tilanne :tämän pa- mioon, vaikka asian järjestely ensi vuonna
5262: rannuksen aikaan saamiseksi tällä hetkellä aiheuttaisi valtiolle ainoastaan 12,712 mik:n
5263: on erittäin sopiva. Kaksoislyseoissa on ny- ja vastaisina täysinä vuosina vain 38,136
5264: kyään yksi voimistelun, ·urheilun ja terveys- mk: n lisämenon.
5265: opin nuoremman lehtorin ja yksi samojen Edellä selostettuun viitaten kunnioi.ttaen
5266: aineiden opettajan virka. Helsingin ja Tu- ehdotan,
5267: run lyseoissa ovat mainitut opettajan virat
5268: olleet jo muutaman vuoden avoinna, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
5269: jätetty täyttämättä valtioneuvoston anta- talousarvioon 12,712 markan suurui-
5270: malla suostumuksella siksi kunnes kysymys sen määrärahan voimistelun, urhei-
5271: niiden muuttamisesta vanhemman lehtorin lun ja terveysopin vanhemman lehto-
5272: viroiksi saadaan ratkaistuksi. Antaessaan rin virkojen perustamista varten
5273: tämän suostumuksen valtioneuvosto on peri- Helsingin ja Turun suomalaisiin ly-
5274: aatteessa asettunut asiassa myönteiselle ikan- seoihin syyskuun 1 päivästä 1950. ·
5275: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
5276:
5277: Antti J. Rantamaa.
5278: 633
5279:
5280: IV,166. - Ra.h. al. N:o 94.
5281:
5282:
5283:
5284:
5285: Saukkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden opet-
5286: tajain l!uokan ulkopuolella suoritettavasta työstä lasket-
5287: tavan palkkion perusteiden muuttamista varten.
5288:
5289:
5290: Eduskunnalle.
5291:
5292: Valtion oppikoulujen luokan ulkopuolella Kansakoulunopettajaseminaarien opetta-
5293: suoritettavasta työstä laskettavan palkkion jien luokan ulkopuolella suoritettavasta '
5294: perusteet on varsinaisesti määrätty kesäkuun työstä laskettavien palkikioiden peruRteet on
5295: .27 päivänä 1918, minkä jälkeen niihin on määrätty jo vuonna 1919, minkä jälkeen
5296: tehty vam vähäisiä muutoksia. Kun kui- niitä ei ole olennaisesti muutettu. Osittain
5297: tenkin oppikoulujen lukusuunnitelmat on samoista syistä kuin oppikouluista on suun-
5298: vuonna 1941 perinpohjaisesti muutettu ja niteltu nämä perusteet muutettaviksi, jol-
5299: ylioppilastutkintoa uudistettaessa tutkintoon loin luokan ulkopuolella suoritettava työ,
5300: liitetty myös reaalikoe, eivät vuonna 1918 josta palkkio maksetaan, huomattavasti li-
5301: vahvis.tetut periaatteet ole enää olosuhteita sääntyisi. Semiooarien erikoiset olosuhteet,
5302: vastaavia. Täili.än vaikuttaa lisäksi se, että m. m. opetusharjoittelu, aiheuttavat sen,
5303: luokkien keskimääräinen oppilasmäärä on että perusteet, joiden mukaan lisäJpalkkiota
5304: huomattavasti kasvanut, joten oppilasluku maksettaisiin, eroavat jonikin. verran op;pi-
5305: olisi otettava huomioon luokan ulkopuolella koulujen vastaavista perusteista. Seminaa-
5306: laskettavaa korvausta maksettaessa. Palk- rien niiden opettajien vähäisemmästä luku-
5307: kio ei myöskään koske niitä käytännöllisiä määrästä johtuu myös, että tarvittava lisä-
5308: opetusa,ineita, joita ei ollut vuoden 1918 määräraha on huomattavasti pienempi kuin
5309: l ukusuun:ntitelmissa. oppikouluissa, nimittäin 3,162,600 markkaa.
5310: Huolimatta siitä, että kouluhallitus on Ylläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5311: useamman !kerran vuodesta 1945 ·lähtien teh- tavasti,
5312: nyt esityksiä kysymyksessä olevan asian tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5313: kistamiS'eksi ja että ehdotusta on käsitelty den 1950 tulo- ja menoarvioon
5314: kouluhallituksen ja valtion oppikoulunopet- 39,800,()()0 markkaa vaUion oppikou-
5315: tajain virallisissa neuvotteluissa, ei toistai- lujen opettajain luokan ulkopuolella
5316: seksi ole eduskunnalle tehty esitystä mää- suoritettavasta työstä laskettavan
5317: rärahan saamiseksi. Koska olisi tärkeätä, palkkion perusteiden uusimiseen ja
5318: että tämä kysymys, joka on jo pit:kän aikaa 3,162,6()() markkaa kansakoulunopet-
5319: askarruttanut oppikouluväen mieliä, saatai- tajaseminaarien opettajain luokan ul-
5320: siin nykyistä oikeudenmukaisemmin ratkais- kopuolella suoritettavasta työstä las-
5321: tuksi, olisi tarkoitusta varten varattava kettavan palkkion perusteiden muut-
5322: 39,800,000 marlkkaa. tamiseen.
5323: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
5324:
5325: Jussi Sauldkonen. Felix Seppälä.
5326: Irma Karvikko. Erkki Koivisto.
5327: 634
5328:
5329: IV,t67. - Rah. al. N:o 95.
5330:
5331:
5332:
5333:
5334: MiettUDen y. m.: Määrärahan osoitta.misesta Lapin kansan-
5335: opiston päärakennuksen rakennustöiden aloittamiseen.
5336:
5337:
5338: E d u s k u n n a ll e.
5339:
5340: Sotatoimien yhteydessä, syksylllä vuonna Opiston varsinainen päärakennus on ko-
5341: 1944 tuhoutui Sodankylässä toiminut Lapin konaan rakentamatta. Sen kustannusarvio
5342: kansanopisto täydellisesti. Vastauksessaan nousee noin 12 milj. ma'l"kkaan. Ottaen
5343: !hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno- huomioon sen, että työn jatkamisessa väli-
5344: arvioksi vuodelle 1946 eduskunta lausui aikaisesti ilman varsinaista opistoraken-
5345: edellyttävänsä, että Sodankylässä olevan nusta esiintyy suuria vaikeuksia ja että
5346: Lapin kansanopiston rakennushanke tulee olisi tärkeää saada Lapin erikoisolosuhteissa
5347: toteutettavaksi Pohjois-Suomen jälleenra- varatU!ksi myöskin pojille mahdollisuus
5348: kennusohjelman yhteydessä. Tämän perus- bnsanopisto-opetukseen, olisi opiston pää-
5349: teella kulkuaaitosten ja yleisten töiden mi- rakennushanke saatava käyntiin ,ensi vuo..
5350: nisteriö on kirjelmällään 1. 11. -47 kehoit- den aikana ja valmiiksi vuoden 1951 ai-
5351: tanut rakennushallitusta käyttämään mai- kana.
5352: nitun kansanopiston Takenm.tksen rakenta- Kun V'altion ralkennusten jälleenraken-
5353: miseell valtion rakennusten jälleenrakenta- nustöitä varten Pohjois-Suomessa ehdote-
5354: miseen Pohjois-Suomessa varattua määrä- tun 25() milj. markan määrärahan käyttö-
5355: rahaa. jolloin vähennyksenä on otettava suunnitelmaan ei sisältyne Lapin kansan-
5356: huomioon, mitä kansanopisto on saanut kor- opiston pää:vakennuksen rakennustöiden
5357: Vlll$sena tuhoutuneesta omaisuudestaan. aloittaminen, olisi määrärahaa tätä tarkoi-
5358: Edelläolevan päätöksen mukaisesti Lapin tusta varten lisättävä.
5359: kansanopisto on luopunut kaikista kiinteis- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
5360: töä koskevista korvauksista edellyttäen, että nioittaen,
5361: valtio rakentaa opiston entistä vastaavaksi.
5362: Rak.ennushall.lituksen toimesta on tähän että Eduskunta merkitsisi vuode1t
5363: mennessä rakennettu Lapin kansanopiston 195(} tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II
5364: asuntorakennus m-elkein valmiiksi ja on luvun 79 momentille 6 miljoonso,
5365: siinä tarkoitus aloittaa opiston toiminta 'YJW,rkkaa Lapin kansanopiston päii-
5366: väliaikaisesti. Kannatusyihdistys on itse ra- rakennuksen rakennustöiden aloitta-
5367: kentanut väliaikaisen keittiö- ja ruokala- miseen.
5368: rakennuksen. joita ilman ei kats(}ttu voita-
5369: van toimintaa väliaikaisestikaan aloittaa.
5370: Helsingissä 12' päivänä syyskuuta 1949.
5371:
5372: Martti Miettunen. Erkki Koivisto. S. Salo.
5373: 635
5374:
5375: IV,t6s. - Rah. al. N:o 96.
5376:
5377:
5378:
5379:
5380: Miettunen y. m.: Moorärahan osoittamiS"esta lainaksi Yli-
5381: tornion kansanopiston oppilasasuntolan rakennustyön
5382: rahoittamista varten.
5383:
5384:
5385: Eduskunnalle.
5386:
5387: Yliotornion kristillisen kansanopiston toi- työn riittävä rahoittaminen ilman halpakor-
5388: mintaa on suuresti vaikeuttanut tähän asti koista lainaa ei -ole kuitenkaan mahdollista.
5389: oppilasasuntolarakennuksen puute. Alku- Kireästä rahatilanteesta johtoon ei opisto
5390: aikoina oppilaat olivat sijoitettuina ympä- ole onnistunut saamaan .pitkäaikaista, hal-
5391: ristön taloihin, mikä järjestely tuotti suuria pakorkoista lainaa rakennustyötä varten.
5392: hankaluuksia jo silloisissa.kin olosuhteissa. Kun rakennustyön loppuun saattamista on
5393: Myöhemmm mahdollisuudet tässä suhteessa pidettävä Pohjois-Suomen vakavamielisen
5394: ovat sodan tuhojen ja asUllltovajaukBen kas- maaseutmmorison kasvatustarpeen kannalta
5395: vamisen vuoksi ratkaisevasti supistnneet. erittäin tärkeänä, olisi valtion tuettava opis-
5396: T·ästä johtU!en opisto ei ole voinut useam- ton toimintaa rakellJilustyön lainoituksessa.
5397: piin vuosiin varata pojille mahdollisuutta Ede~lä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5398: kansanopisto-opiskeluun, vai~ka se olisi laa- nioittaen,
5399: jan maakunnan väestön nuorisokasvatuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
5400: ka.nDJa.lta välttämäJtöntä. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lukuun
5401: Vallinneen epäkohdan korjaamiseksi on uudelle momentille 5 miljoonaa mark-
5402: opiston kannatusyhdistys ryhtynyt toimen- kaa pitkäaika~ena lainana Ylitornion
5403: piteisiin oppi·lasasuntolarakennuksen raken- kansanopiston oppilasasun tolaraken-
5404: tamiseksi ja on työt jo aloitettu. Rakennus- nustyön rahoittamista varten.
5405: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
5406:
5407: Martti Miettanen. Ma:rkus lfiska.la.
5408: Erkki Koivisto. 8. salo.
5409: 636
5410:
5411: lV,169. - Fin. mot. N:o 97.
5412:
5413:
5414:
5415:
5416: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
5417: förande oo ett skolhus för överby skola för landsbyg-
5418: dens yrken.
5419:
5420:
5421: T i ll R i k s d a g e n.
5422:
5423: överby skola för 1a;ndsbygdens yrken, som ha upphyrts 'På 1 Y2 km avstånd från går-
5424: äges av ,Stifte1sen AB Svenska Småbruk den och äro mycket bristfä:llliga. Dessutom
5425: och egna hems undervisningsfond ", grunda- utgår hyreskontraktet år 1951 och kommer
5426: des år 1915 av AB Svenska Smäbruk och icke av ägaren att förnyas. Skolans fort-
5427: egna hem på nämnda bolag tillhöriga satta existens är på grund härav hotad var-
5428: överby och Karlberg benämnda lägenheter för ny sko1byggnad borde uppföras.
5429: i överby av Kyrkslätts socken. Men genom överby skola för landsbygdens yrken är
5430: att skolan befann sig på det tili Sovjet- en tvåårig yrkesskola för unga pojkar där
5431: unionen utarrenderade omrädet förlorade undervisning medde1as i såväl teoretiska
5432: den alla verksamhetsmöjligheter och blev som pra:ktiska ämnen. Praktiska ämnen äro
5433: !hemlös. jordbruk, husdjursskötsel, träslöjd, smide
5434: överby skola för landsbygdens yrken, och sadelmakeriarbeten, teoretiska igen mo-
5435: vars motsvarighet på finskt håll utgöres dersmålet, räkning, samhäl1slära, national-
5436: av Karelska Näsets yrkesskolhem, villken ekonomi, naturlära, materia!- och redskaps-
5437: likaså blev hemlös genom Karelens avträ- lära m. fl. Varje höst har ti'll sko1an tagits
5438: dande, ä:r iOO:e blott den första yrkesskolan in 15 a 18 elever varför elevantalet rört
5439: i sitt slag i vårt land, utan i hela Norden. sig kring 30. Någon brist ;på elever i sko-
5440: Karelska Näsets yrkesskolhem har dock med lan haT ej yppat sig. Trärtom har skolan
5441: statens hjälp återuppbyggts på Mäkkylä ofta på grund av utrymmesbrist varit tvun-
5442: gårds mark i Esbo utanför Helsingfors, gen att avvisa elever, som sökt inträde till
5443: men men för överby skolas återuppbygg- densamma. Med tanke på behovet och elev-
5444: nad har av staten tillsvidare ej gjorts n.å- tillströmningen borde skolan byggas för 40
5445: got. Att överby yrkesskola doek i någon elever.
5446: fOTm kunnat arbeta under de senaste åren, Då det vore nödvändigt att utan dröjs-
5447: har berott på de uppoffringar AB Svenska mål få en ny S'kolbyggnad uppförd för s:ko-
5448: Småbruk och egna hem gjort för skolan. lan för att dess framtid skaN tryggas och
5449: Överby skdla för landsbygdens yrken då behov av en dylik skola på den svenska
5450: flyttade nämligen år 1945 till Margrete- landsbygden gör sig gällande, våga under-
5451: berg egendom i Esbo, viiken äges av AB tecl!made vördsamt föreslå,
5452: Svenska Småbruk och egna hem och erhöll
5453: där till sitt förfogande 45 ha åkerjord att Riksdagen i statsbudgeten för
5454: jämte erforderliga ekonomiebyggnader för år 1950 måtte upptaga ett anslag av
5455: 30 år framåt. Så har Svenska småJbruk 8 milj. mk för uppförande av ett
5456: och egna hem uppfört kreatursstallar, växt- nytt skolhus för överby skola för
5457: hus, maskinhall och verkstad för skolans landsbygdens yrken å Margrete-
5458: behov. Men det som skolan sa,knar är skol- bergs egendom i Esbo socken.
5459: hus, elevbostad och kosthäl1sbyggnad. Dessa
5460: Helsingfors den 13 september 1949.
5461:
5462: Henrik Kullberg. Vemer Korsbäck. Levi Jern.
5463: Albin Wick:m.a.n. Ebba östenson. Elli Nurminen.
5464: 637
5465:
5466: IV,t69. - Rah. al. N:o 97. Suomennos.
5467:
5468:
5469:
5470: Kul!lberg y. m.: Mäiirärakan osoittamisesta koulurakennuk-
5471: sen rakentamiseksi överby skola för landsbygdens yrken
5472: nimiselle koululle.
5473:
5474: Eduskunnalle.
5475:
5476: Överby skola för landsbygdens yrken nimi- rakennus. Nämä on vuokrattu 1% kilomet-
5477: sen ikoulun, jonka omistaa ,,Stiftelsen AB rin ;päästä tilalta ja ovat hyvin puut-
5478: Svl:)nska Småbruk oeh egna hems undervis- teelliset. Sitä'.paitsi vuokrasopimus päättyy
5479: ningsfond", perusti AB Svenska Småibruk vuonna 19M eikä omistaja sitä uudista.
5480: och egna hem vuonna 19115 mainitulle yfh- Koulun jatkuva toiminta on sen vuoksi
5481: tiölle kuuluville Överby ja Karlberg nimi- uhattu, minkä vuoksi uusi koulurakennus
5482: sille tiloille Kirkkonummen pitäjän över- olisi rakennettava.
5483: byssä. Mutta kun koulu sijaitsi Neuvosto- .överby skola för landsbygdens yl'lken on
5484: liitolle vuokratulla alueella, menetti se nuorille pojille tarkoitettu k8!k!:livuotinen
5485: 'kaiikki toimintamahdollisuutensa ja joutui aim.malttiikoulu, jossa annetaan opetusta niin-
5486: kodittomaksi. hyvin teoreettisissa kuin ikäytännöllisissäkin
5487: överby skola för landsbygdens yrken, aineissa. Käytännöllisiä aineita ovat maan-
5488: jota suomalaisella taholla vastaa Karjalan viljelys, kotieläintenhoito, veisto, sepän- ja
5489: Kannruksen ammatti'koulukoti, joka Karja- satulasepäntyöt, teoreettisia taas äidinkieli,
5490: lan tultua luovutetuiksi niinikään jäi ko- laskento, yib.iteiskuntaoppi, kansantalous,
5491: dittomaksi, on lajissaan ensimmäinen am- luonnonoppi, aines- ja työkaluoppi y. m.
5492: mattikoulu, ei vain omassa maassamme, Joka syJksy on kouluun otettu 1~ a 18 oppi-
5493: vaan koko Pohjolassa. Karjalan Kannak- lasta, joten oppilasluku on ollut 30 paiik-
5494: sen am.mruttikoulukoti on kuitenkin valtion ~eilla. Minkäänlaista puutetta oppilaista
5495: avun turvin jälleenrakennettu Mäkikylän ti- ei ole ilmaantunut. Päinvastoin on koulun
5496: lan maille Espoossa Helsingin ulkopuolella, täytynyt usein tilanpuutteen taikia hylätä
5497: mutta överbyn koulu,n jälleenrakentami- kouluun pyrkijöitä.. Tarvetta ja pyrkijöi-
5498: seksi ei valtio toistaiseksi ole tehnyt mitään. den lukua ajatellen !koulu olisi rakennettava
5499: Se sehlm:a, että Överbyn ammattikoulu. kui- 40 qppilasta varten.
5500: ten jossain muodossa on voinut työsken- Kun !koululle olisi välttämättä saatava
5501: nellä viime vuosina, on johtunut niistä uh- viivytyksettä rakennetuksi uusi kouluraken-
5502: rauksista, joita AB Svenska Småbruk och nus sen tulevaisuuden turvaamiseksi ja ikun
5503: egna hem on tehnyt koulun hyväksi. ruotsalainen maaseutu on tällaisen koulun
5504: Överby skola för landsbygdens yrken tarpeessa, rohkenevat allekirjoittaneet kun-
5505: muutti n:Lmittäin vuonna 1945 Espoossa si- nioittaen ehdottaa,
5506: jaitsevalle Margaretebergin tilalle, jonka
5507: omistaa AB Svenska Småbruk och egna ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1950
5508: hem, ja sai siellä ikäytettäväik:seen 45 ha tulo- ja menoarvioon 8 mt1joonan
5509: peltomaata sekä tarpeelliset talousrakennuk- markan suuruisen määrärahan uuden
5510: set 30 vuodeksi eteenpäin. Siten on Svenska koulurakennuksen rakentamiseksi
5511: Småbruk ooh egna hem rakennuttanut eläin- överby skola för landsbygdens yrken
5512: talleja, kasvihuoneita, !lronehallin ja työpa- nimiselle koululle Margaretebergi'fl,
5513: jan koulun tarpeiksi. Mutta koululta .puut- tilalle Espoon pitäjässä.
5514: tuvat ikoulutalo, oppilrusasunto ja ruokala-
5515: Helsing:issä syyskuun 13 päivänä 1949.
5516: Henrik Kullberg. Vemer Korsbäck. Levi Jem.
5517: Albin Wickman. Ebba östenson. E11i NUl'JDinen.
5518: 638
5519:
5520: IV,11o. - Fin. mot. N :o 98.
5521:
5522:
5523:
5524:
5525: Brommels m. fl. : Angående anvisande av anslag för inrät-
5526: tande av en sjunde klass vid V asa svenska flickskola.
5527:
5528:
5529: T i ll R i 'k s d a g e n.
5530:
5531: Vasa svenska flicks•kola, som nu påbör- flickskola, varför n:ägot anslag för inrät-
5532: jat sitt nittiotredje läsår med 294 elever tande av en sjunde klass vid denna skola
5533: fördelade på sex klasser, vartill kommer icke finnes upptaget i statsförslaget för
5534: tre paralleUklasser, har va.rit en av de år 1950. Enligt vårt förmenande borde i
5535: skolor, som länge stått främst på skolsty- detta faH rättvisligen skolstyrelsens för-
5536: relsens program i fråga om utvidgning slag bea:ktas, i synnerhet som nägot an-
5537: tili fullständigt läroverk, ledande tili stu- slag fö.r ny- eller tillbyggnad ic'ke är av
5538: dentexamen. I sitt tili undervisningsminis- be'hovet påkallat.
5539: teriet detta år inlämnade budgetförslag M·ed hänvisning tili det anförda före-
5540: för år 1950 hade skolstyrelsen föreslagit, slår vi vördsamt,
5541: att V asa svenska flickskola skulle succe-
5542: sivt utbyggas med tre gymnasialklasser at't Riksdagen måtte, i syfte att
5543: och upptagit för höstterminen 1950 er- V asa svenska flickskola succesivt ut-
5544: forderligt statsanslag för en sjunde 'klass. bygges till ett fullständigt läroverk,
5545: Enwhanda förslag gjordes även beträf- i statsförslaget för år 1950 upptaga
5546: fande V asa finska flickskola, som nu har etrt) anslag av 250,000 mark för in-
5547: 261 elever. Emellertid godkände regerin- rättande av en sjunde klass vid
5548: gen icke fö•rslaget rörande V'asa svenska sagda skola.
5549: Helsingfors den 9 september 1949.
5550:
5551: Albert Bronu:nels. Verner Korsbäck.
5552: Levi J'el'\11. Albin Wickman.
5553: Henrik Kullbers-.
5554: 639'
5555:
5556: IV,t7o. - Rah. a.l. N:o 98.
5557: Suomennos.
5558:
5559:
5560:
5561:
5562: Brommels y. m. : Määrärahan os{)ittamisesta seitsemä'fl,ne11,
5563: luokan perustamiseksi Vaasan rudtsalaisee11, tyttökou-
5564: luu'fl,,
5565:
5566:
5567: Ed u s kun n a ll e.
5568:
5569: Vaasan ruotsalainen tyttö'koulu, jolka 1950 tulo- ja menoarvioehdotuksessa ei ole
5570: nyt on aloittanut 93 lU!kuvuotensa ja jonka mitään määrärahaa seitsemännen luokan
5571: kuudella iluoka;lla, joiden lisä!ksi tulee !kolme perustamiseksi tähän kouluun. Mieles-
5572: rinMkkaisludl&aa, on 294 oppilasta, on ol- tämme pitäisi tässä tapauksessa oikeuden:-
5573: lut niitä kourluja, jotka lkou1uha1lituiksen oh- mu'kaisesti ottaa huomioon kouluhallituk-
5574: j~1massa ovat kauan olleet ensi sijalla ky- sen ehdotus, varsinkin 1kun mitään mää-
5575: symyksen ollessa niiden laajentamisesta yli- rärahaa ei tarvita uudis- ta~ lisäraJkennusta
5576: oppilastutkintoon johtavaksi täJ~delliseiksi. varten.
5577: oppikouluiksi. Opetusministeriölle tänä vuoo- Edellä esitettyyn viitaten ·ehdotamme
5578: na jättämässään budjettiehdotuksessa vuo- kunnioittaen,
5579: deil!le 1950 !kouluhallitus oli ehdottanut,
5580: että Vaasan ruotsalaista tyttökoulua at:~ että Eduskunta ottaisi vuoden
5581: teettain laajennettaisiin kolmella lukio- 1950 tulo- ja menoarvioon Vaasan
5582: luokalia, ja ottanut siihen syyslu'kukautta ruotsalaisen tyt,tökoulun asteettai-
5583: 19'50 varten tarvittavan määrärahan. Vas- seksi laajentamiseksi täydellis~ksi
5584: taava ,ehdotus tehtiin myös Vaasan suo- oppikouluksi 250,000 markan suu-
5585: malaisen tyttökoulun suhteen, jossa on ruisen määrärahan seitsemän'fl,e'fl,
5586: 261 oppilasta. Hallitus ei 'kuitenkaan hy- luokan ~rustamista varten sanot-
5587: väksynyt Vaasan ruotsalaista tyttökoulua tuun kouluun.
5588: koskevaa ehdotusta, minkä vuoksi vuoden
5589: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
5590:
5591: Albert Brommels. Vemer K&rlbick:.
5592: Levi J'em. Albin Wickma.n
5593: Hemiik Kullberg.
5594:
5595:
5596:
5597:
5598: 1&:
5599: 640
5600: IV,171. _, Rah. al. N:o 99.
5601:
5602:
5603: Kleemola. y. m. : Määrärahan osoittamisesta koulutalon ra-
5604: kentamiseksi Kokkolan yhteislyseoUe.
5605:
5606: E d u s k u n n a 11 e.
5607:
5608: Eduskunnan viime syksynä sää.tämällä, täen, ei kaikissa suhteissa ole sitenkään
5609: 3. 12. 1948 annetulla Jailla (ÅB, k. n:o 817/ päästy edes tyydyttäNiin oloihin. Esim. voi-
5610: 1948) on valtioneuvosto oikeutettu vaih- mistelusalin puuttuessa olisi juhlasaliSBJa vii-
5611: tamaan valtion omistama Kokkolan Yhteis- kottain pidettävä 84 tuntia voimistelua ja
5612: lyseon talo ja tontti Kokkolan kaupungin. 15 tuntia musiikkia ja laulua.
5613: tarjoamaan laajempaan tonttiin uuden kou- Erittäin sietä:mätön on koulun ahdin-
5614: lutailon rakentamista varten. Hallituksen kotila myös välitunneilla. Käytävä, joka on
5615: antaman lakiehdotlliksen verusteluis.sa viitat- ainoa. oleskelutila, on puolelta pituuttaan
5616: tiin ko. koulurakennushanlclmen kiireellisyy- melkein .pimeä ja sen pinta-ala vain 197m2.
5617: teen mainiten m. m. että kouluhallitus jo Kun tästä menee pois vielä halkolaatikko-
5618: v. 1948 menoarvioon oli esittänyt mä:ärära- jen, uunien j.m. s. vaatima ala, jää oles-
5619: han otettavruksi tähän tarkoitukseen ja että kelutilaa vain n. 150m2. Tässä tilassa täy-
5620: rakennussuunnitelma on lähimmässä tule- tyy eräillä välitunneilla oleskella n. 440
5621: vaisuudessa toteutettava. Hyväksymällä oppilasta, mikä merkitsee 1/3 IJil2 oppilasta
5622: tarjotun vaihtokaupan eduskunta ja halli- kohden.
5623: tus ovat mielestämme rperiaatteessa jo myös Mainittakoon myös, että esim. talouskeit-
5624: hyvälksyneet uuden koulutalon rakentamisen tiön nettopinta-ala on vain 12 m2 ja kor-
5625: välittömän vireille panon:, koska se on vaih- keus, 2.s m,. ja siinä joutuu 16 oppilasta
5626: tokaupan toteuttamisen olennainen osa. opettajansa kanssa työskentelemään kolmen
5627: Kun määrärahaa ei kuitenkaan ole ensi vuo- tunnin työjaksoissa.
5628: den menoarvioehdotukseen tähän tarkoituk- II. Paikikakunnan koulutustarve.
5629: seen esitetty, pyydämme asian valaisemi- Kokkolan Yhteislyseo palvelee luonnolli-
5630: seksi vielä esittää seuraavaa: sesti ensisijaisimmin kaupungin suomenkie-
5631: 1. Kokkolan Thteislyseon huoneisto-olo- lisen väestön koulutustarpeiden tyydyttä-
5632: suhteet. mistä. Samalla se kuitenkin on myös laa-
5633: Kokkolan Yhteislyseon koulutalo on yksi- jalle maaseutuympäristölle ainoa tarjona
5634: tyisten ponnistuksin ja uhrauksin raken- oleva korkeampi opinahjo. Esim. lukuvuon"'
5635: nettu kolmessa vaiheessa vv. 1899, 1901 ja na 1948-1949 oli koulun oppilaista 216
5636: 1907 eikä sitä ole myöhemmin yhtään laa- kauempaa kuin 20 km. kaupungista. Ympä-
5637: jennettu. Se on rakennettu 8-luokkaista ristöpitäjistä ovat keskiikouluakin vailla
5638: koulua n. 1'80-200 oppilaan oppilasmää- Kaarlela,. Kälviä, Lohtaja, Himanka, IDlava
5639: rää silmällä pitäen ja nykyisin on koulussa ja Kaustinen, jotka siis ovat ~ksinomaan
5640: 16 luokkaa; ja oppilaita 591. Kokkolan Yhteislyseon varassa. Lisä.ksi tu-
5641: Taloudellisissa vaikeuiksissa rakennettuna lee useista ympäristön keskikouluista oppi~
5642: koulutalo on alunperin jäänyt puutteelli- laita koulun lukioluokille.
5643: seksi 8 luokankin tarpeita ajatellen. Siitä Paikka:kunnan koulutustarvetta arvioi-
5644: ovat alunperin puuttuneet esim. luonnon- taessa on muistettava Kokkolan suomenkie-
5645: historian, kemian, piirrustuksen, käsitöiden, lisen väest1ön nopea lisääntyminen. Vuonna
5646: laulun ja ikotitaJouden luokkahuoDJeet, voi- 1939 esimerkiksi,. jolloin koulun virallisessa
5647: mistelusali ja vahtimestarin asunto. Yhä tarkastuksessa uuden koulurakennuksen
5648: ikasvaneessa ahdingossa ovat vähinerin ne- välttä:mättömyys todettiin, oli Kokkolan
5649: kin vähäiset erikoishuoneet, joita rakennuk- suom. seuraik. väkiluku 4,948, mutta v. 1948
5650: seen on sisältynyt, joutuneet luokkahuo- jo 8,142, mihin tulee lisäksi huomattava
5651: neiksi, esim. pukuhuone,. kokoelmahuone, määrä kirjoihin siirtymätöntä siirtoväkeä.
5652: kirjasto, osittain fysiikan luokika ja rehto- Suomenkielinen väestö on siis suunnilleen
5653: rin kansliakin. Vaikka vuorolukua on jär- kaksinkertaistunut viimeisen 10 v. aikana.
5654: jestetty kaikki mahdollisuudet hyväiksi käyt- Ja syntyvänsyys on samana aikana lähes
5655: IV,171. - Kleemola y. m. 641
5656:
5657: kolminkertaistunut, sillä kaupunkiin. muut- nusmäärärahan esittämiseen nim. Salon
5658: tava väki on pä,äasjassa nuorempaa polvea, Yhteiskoulua varten. Kun kaupungin edus-
5659: jonka keskuudessa a~oliittoisuus on runsas. tajat viime keväänä kävivät ikouluhallituk-
5660: V. 1939 oli syntyviiisyys 110 ja v. 1948 283. sessa, senjälkeen kun oli todettu että vielä
5661: Koulutustarpeen näin kasvaessa on koulu kuluvan vuoden menoarviossakin Kokkolan
5662: ahtaissa olosuhteissaan yhä vähemmän teh- Yhteislyseon rakennushanke oli sivuutettu,
5663: täväänsä riittävä. Viime vuosina on yleensä lohdutettiin heitä mainitsemalla, että Kok-
5664: 1/3 kouluun pyrkijöistä tilan puutteessa kolan Yhteislyseo oli nyt jälellä olevien
5665: jii:änyt kouluun pääsemättä. Tänä vuonna odottavien koulujen jonossa ·ensisijalla.
5666: ,()li kouluun: pyrkijöitä yhteensä 193, joista Hallituksen menoarvioehdotuksesta nyt kui-
5667: voitiin, ottamalla yksi rinnaJkkaisluoilclra tenkin ilmenee, ettei vielä v. 1950:kään me-
5668: lisää, ottaa kouluun 130. Kun koUluun pyr- noarvioon ole määrärahaa Kokkolan Yhteis-
5669: kijäin lukumäärä jatkuvasti kasvaa, on lyseon kauan vireilla olleen koulurakennus-
5670: tilanne lasten vanhempien näkökulmasta hankkeen toteuttamista varten esitetty.
5671: katsoen vaxsin. huolestuttava. Kuten jo alussa esitimme, on eduskunnan
5672: III. Rakennushankkeen vaiheet. ja ihallituksen hyväksymään tontinvaihto-
5673: Kokkolan Yhteislyseon rakennushanke on kauppaan kartsottava sisältyneen myöskin
5674: {)llut jo lähes 20 vuotta vireiHä. Vuonna periaatteellinen päätös välittömästä toimen-
5675: 1933 kävi lääninarkkitehti Stenfors tarkas- piteisiin ryhtymisestä uuden koulutalon ra-
5676: tamassa koulurakennusta ja laati luonnok- kentamiseksi vaihtokaupan kautta valtion
5677: sen tarvittavakai lisärakennukseksi. Samana omaksi tullee1le tontille. Luonnotontahan
5678: vuonna rehtori anoi asiassa kouluhallituk- olisi ajatella, että valtio vaihtaisi pois enti-
5679: sen toimenpidettä esittäen moorärahan otta- sen koulutalon ryhtymättä samalla viipy-
5680: mista v. 1935 menoarvioon. Kouluhallitus mättä uuden rakentamiseen. Sehäm mer-
5681: ottikin rakennushankkeen 5-vuotisohjel- , kitsisi sitä, että vuosikymmenet huoneisto-
5682: maansa, jonka mukaan rakennustyöt oli vaikeuksissa elänyt koulu auttamisen sijasta
5683: aloitettava v. 1939. Jo v. 1937 oli raken- jätettäisiin enrtistä toivottomampaan ase-
5684: nushallitus laatinnt luonnospiirrustuks:et ma:an vuokrahuoneistossa. Viivyttämisen
5685: koulutaloa varten ja ehdottanut määrära- sijasta olisi syytä jouduttamis·een tässä
5686: han ottamista v. 1938 menoarvioon. Määrä- asiassa senkin vuoksi, että Keski-Pohjan-
5687: rahan varaaminen siirrettiin kuitenkin v. maalla, missä hallan johdosta varmasti ensi
5688: 1939 seuraavaan vuoteen ja niin sodan puh- talvena oo työn kysyntä poikkeu!ksellisen
5689: keamisen johdosta tämä aivan toteutumai- suuri, valtiolLe olisi tässä yksi todella hyö-
5690: sillaan oleva hanke sillä kertaa raukesi. dyllinen työkohde tarjona työttömyyttä tor-
5691: Koulun rehtori teki v. 1940 ja 1941 uudis- juessaan. Rakennushankkeen viivästyminen
5692: tettuja anomuksia rakennushankkeen vi- muodostui vaikeuksia tuottava:ksi myös
5693: reille saamiseksi, mutta uudelleen puhjen- Kokkolan kaupungin. laajoille kouluraken-
5694: neen sodan johdosta nämä anomukset jäivät nussuunnitelmille,. koska ne edellyttävät
5695: tuloksettomiiksi. Kun kouluhallitus sitten Yhteislyseon vanhan rakennuksen mahdol-
5696: v. 1946 saattoi julkisuuteen sodanjälkeisen lisimman pian tapahtuvaa siirtymistä kau-
5697: kouluraken~usohjelJ.rull[lSa saatiin Kokko- pungin hallintaan. Ja lopuksi on syytä vii-
5698: lassa syvällä katkeruudella todeta, että Kok- tata siihenkin, että Keski-Pohjanmaankin
5699: kolan Yhteislyseon rakennusha.nike oli vuo- o1isi jo vuoro saada myös valtion tukea
5700: roaan odottavien jonossa joutunut 24:nnelle koulurakennushankkeissaan. Tähän saakka
5701: eli viimeiselle sijalle. Koulun vanhempain- ei nim. ole vielä koko Kes-ki-Pohjanmaalle
5702: neuvoston edustajan käytyä asia johdosta valtion varoilla rakennettu ainoaaikaan oppi-
5703: !kouluhallituksessa asia kuitenkin korjaan- koulua.
5704: tui. Kouluhallitus nosti Kokkolan Yhteis- Ede!tlä ollevaan viitaten esitämme ikrun-
5705: lyseon uudelleen emdm.mäisten joukkoon ja nioittaoo:,
5706: ehdotti määrärahan varaamista koulun että Eduskunta ottaisi v-uoden 1950
5707: uudisrrukennusta varten v. 1948 menoar- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
5708: vioon. Hallitus rajoittui kuitenkin meno- markkaa koulutalon t·akentarniseksi
5709: arvioehdotuksessa vain yhden uudisraken- Kokkolan Ykteislyseolle.
5710: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
5711: Kauno Kleemola. Yrjö Saari, Heikki Simonen.
5712: 642
5713:
5714: IV,112. - Rah. al. N:o 100.
5715:
5716:
5717:
5718:
5719: Hetemäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta opetuskeittiön
5720: rakentamiseksi Jyväskylän yhteislyseolle.
5721:
5722:
5723: E d u s k u n n a 11 e.
5724:
5725: Kun v. 1941 säädettiin kDtitalouden ope- asia tutkittu ja v. 1945 valmistettiin pii-
5726: tus pakolliseksi valtion oppikoulujen tyttö- rustukset tätä varten. V. 1946 oli tätä ra-
5727: oppilaille myöskin yhteiskouluissa sekä kennustäydennystä varten määrärahakin
5728: yhteislyseoiden keskikouluasteella, olivat varattu, mutta KYMRO:n tahdlta evättiin
5729: useimmat k. o: koulut v<ailla omaa opetus- harikkeen toteuttaminen.
5730: keittiötä. Näin on Jyväskylän Yhteisly- Kouluhallitus on 'a8ettanut Jyväskylän
5731: seorikin tyttöoppilailile kotitalouden ope- Yhteislyseon opetuskeittiön rakentamisen
5732: tusta tähän asti annettu Jyväskylän Tyttö- useista samanlaisista tärkeysjärjestyksessä
5733: koulun keittiössä. · Tästä on kuitenkin ai- enimmäiselle sijalle. Täihän vaikutti osal-
5734: heutunut tavattoman suuria vaikeuksia, taan sekin, että katsottiin tämän uuden ope-
5735: sillä molemmat koulut ovat oppilasmääräl- tuskeittiön voivan tarjota ainakin väli:aikai-
5736: tääin suuria, joten oppilaiden työvuoroja sesti apua aivan lähellä sijaitsevalle K'a8-
5737: on jouduttu sijoittamaan hyvinkin sopi- vatusopilliselle Korkeakoullulle, joka yhä
5738: mattDmiin aikoihin. Lisäksi on Jyväskylän kasvavan opettaj,ainvalmistuksen vuoksi on
5739: Tyttökoulun huoneisto muutenkin maan tässäkin suhteessa joutunut suuriin vai-
5740: heikoimpia sekä koulun omiirikin tarkoituk- keuksiin.
5741: siin niin riittämätön, että ruokaiinhuonetta Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
5742: on ollut käytettävä muiden aineiden ope- tamme kunnioittavasti,
5743: tushuoneena ja yhteislyseon oppilaiden on
5744: toisinaan ollut pa:kko nauttia vallmistamansa että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
5745: ruoka-ateriat suoraan 'keittiön heilalta. talousarvioon 20 pääluokotn II luvun
5746: Jyväskylän Yhteislyseon rehtori on jo kohdalle 3,500,000 rnarkkaa Jyväsky-
5747: v. 1943 ,tehnyt kouluhallitukselle esityksen län yhteislyseon opetuskeittiön jär-
5748: oman opetuskeittiön rakentamiseksi koulun jestämiseksi.
5749: ullakolle. Rakennushallituksen toimestH on
5750: Helsingissä ~l päivänä syyskuuta 1949.
5751:
5752: Päiviö Hetemä.ki.
5753: T. N. VilhU!la.
5754: Arttur Koskinen.
5755: 643
5756:
5757: IV.t73. - Fin. mot. N:o 101.
5758:
5759:
5760:
5761:
5762: Söderhjelm m. fl.: Angående anvisande av anslag för ut-
5763: givande av ett byggnadslån åt lllu1t1ksnäs Svenska Sam-
5764: skola.
5765:
5766:
5767: T i 11 R i k s d a g en.
5768:
5769: Med vederbörligt tillstånd började ändamål att lösa sko1ans lolmlfråga. Bola-
5770: Mu.nksnäs Svenska Samskola i Helsingfors gets Mtiekapital utgör 3 milj. mk, vi1ket
5771: -Munksnäs sin verksamhet hösten 1945. belopp tec'k:nats av skolföreningen med för
5772: Skolam. hade det första; året två lklasser och ändamålet insamlade och donerade medel
5773: har sedan utvidg,ats med en k1ass per år samt av c. 140 st. enskilda ortsbor. Hel-
5774: så att den numera omfattar sex kl~er med singfors stad har åt bolaget försålt en
5775: inalles 166 elever. Under de närmast föl- byggnadstomt, för vi1ken köpeskiliingen
5776: jande åren kommer skolan att växa tili ett 3,880,000 mk får innestå som räntefritt lån
5777: fullständigt, nioklassigt privatläroverk. hos staden så länge Munksnäs Samskolas
5778: Samtidigt härmed avvecklas enligt träffat Byggnads Ab. äger tomten. På denna tomt
5779: avt,al Svenska Samskolan i Helsingfors- hwr bolaget sormn.aren 1949 påbörjat upp-
5780: Brunnsparken, som överlåtit sina rättighe- förandet av ett 4,450 m3 stort skolhus av
5781: ter åt Munksnäs Svenska Samskola. eldfast materia:l, vilket hus jämte barack-
5782: Den nya skolan i Munksnäs, som upprätt- bygg:ruaden nödtorftigt kan tiligodose sko-
5783: hålles av Munksnäs Svenska Bkolförening lans utrymmesbehov under de närmaste
5784: r. f., en år 1940 bildad ideell förenin.g med å'l'en.
5785: numera över 200 medlemmar, har arbetat Skolföreningens och byggnadsbolagets re-
5786: med god framgång. AntJalet inträdessö- surser äro emellertid ej tiliräckliga för upp-
5787: kande e1ever har vid v,arje läsårs början förandet av hela det påbörjade huset, som
5788: varit större än skolan !kunnat mottaga, vil- beräknats draga en total kostnad om c. 22
5789: ket visar att denna fyller ett verkligt be- milj. mk. Hos olika kreditinrättningar har
5790: hov. Den stora elevtillströmningen är byggnadsbolaget uppbrin~at intecknade lån
5791: särskilt ,anmärkningsvärd med hänsyn där- på sammanlagt 9 milj. mk, och står alltså,
5792: till att skol:aaJS lolmliteter ända hittills va- insklusive aktiekapitalet, 12 milj. mk tili för-
5793: rit mycket primitiva. 'Skolan arbetar näm- fogande för nybygget. Enär husets kost-
5794: ligen dels i en tidigare för bostadsändamål samma värme- och ventilationsaggregat
5795: använd villabyggnad, där tre klassrum fin- måste inklude.ras i det :första byggnadsske-
5796: nas, ettvart inrymmande högst 25 elever, det, kan bolaget inte med sina nu tiligäng-
5797: dels i en m skolföreningen år 1947 upp- liga medel bygga mer än knappt hälften
5798: förd provisorisk träbyggnad, bestående av av den nämnda byggnadskuben. Byggna-
5799: två gooU;a militärbaracker. I villabyggna- dens hela: Östra flygel, som innehåller kl:ass-
5800: den, som inte tillhör föreningen, äro skol- rum, kapprum och toiletter för lärare och
5801: rummen alltför trånga, i barac'k:byggnaden, elever, har sålunda bortlämnats från detta
5802: som saknar värmeledning, både trånga och års byggnadsprogram. För att nästa år
5803: kalla. Sedan hela! det disponibla utrymmet kunna slutföra bygget erfordras räntefria
5804: numera utnyttjats, hiar skolan ingen gym- medel om minst 5 milj. mk, varefter åter-
5805: nasti.ks:aJ, ingen slöjdsal och inte heller ett stående 5 miljoner kunna uppbringas låne-
5806: fritidsrum som !kan göra skäl för benäm- vägen. Kostnaderna för skolhusets inred-
5807: ningen. ning och räntebetalningen på lånen komma
5808: Munksnäs .Svenska Skolförening r. f. har att bestridas med de insamlade medel och
5809: emellertid grundat ett byggnadsbolag, donationer, som skolföreningen ännu fram-
5810: Munksnäs Samskolas Byggnads Ab., med deles kan erhålla.
5811: 644 IV,173. - Munkkiniemen yhteiskoulu.
5812:
5813: Hänvisande tili det ovan anförda anhålla get för år 1950 upptaga ett anslag
5814: undertooknade vördsamt, om 5 miljoner mark såsom ett
5815: räntefritt byggnadsunderstödslån åt
5816: att Riksdagen måtte i statsförsla- Munksnäs Svenska Samskola.
5817: Helsingfors den 8 september 1949.
5818:
5819: J. 0. Söderhjelm. Ebba. östenson.
5820: 0. A. öhma.n. Vemers Korsbäck.
5821: 645
5822:
5823: IV,173.- Rah. aJ.. N:o 101.
5824: Suomennos.
5825:
5826:
5827:
5828:
5829: Söderhjelm y. m. : Määrärahan osoittamisesta rakennus-
5830: lainaksi Munkkiniemen ruotsalaiselle yhteiskoululle.
5831:
5832:
5833: Ed us ku nna ll'e.
5834:
5835: Munkkiniemen ruotsalainen yhteiskoulu Munksnäs Svenska Skol:förening r. f.
5836: aloitti toimintansa asianomaisella luvalla on kuite.nkin perustanut rakennusyhtiön,
5837: syksyllä 1945. Koulussa oli ensimmäisenä Munksnäs Samskola:ns Byggnads Ah., tar-
5838: vuonna kiaksi luokkaa, j~ sitä on sen jäl- koitukisena koulun huoneistokysymyksen
5839: keen laajennettu yhdellä luokalla vuosit- ratkaiseminen. Yhtiön osakepääoma on 3
5840: tain, joten siinä nyttemmin on kuusi lu<Jk- miljoonaa markkaa, minkä summan on mer-
5841: kaa ja kaikkiaan 166 oppilasta. Lähinnä kinnyt kouluyhdistys tarkoitukseen koo-
5842: seuraavina vuosi.ina koulu tulee kasvamaan tuilla ja loojoitetuilla varoilla sekä n. 140
5843: täydelliseksi yhdeksänluokkaiseksi yksityi- yksityistä paikkakuntalaista. Helsingin kau-
5844: seksi oppikouluksi. Samanaikaisesti lopete- punki on myY,nyt yhtiölle rakennustontin,
5845: taan tehdyn sopimuksen mukaisesti Hel- joilika kauppahinta saa olla kaupungilta
5846: singin Kaivopuiston ruot.saJlainen yhteis- saatuna korottomana lainana niin kauan
5847: koulu, joka on luovuttanut oikeutensa kuin Mumksnäs Samskolan Byggnads Ah.
5848: Munkkiniemen ruotsalaiselle yhteiskoululle. omistaa tontin. Tälle tontille yhtiö on ke-
5849: Munkkiniemen uusi koulu, jota ylläpitää sällä 1949 alkanut rakennuttaa tulenkestä-
5850: Munksnäs Svens'k!a Skol:förening r. f., vistä rak!ennustarvikkeista 4,450 m s: n suu-
5851: vuonna 1940 muodostettu aatteellinen yh- ruista koulutaloa, jonka voi parak!kiraken-
5852: distys, jossa nykyisin on yli 200 jäsentä, nuksen kanssa lmtsoa tyydyttävän koulun
5853: on työskennellyt hyvällä menestyksellä. välttämättömän tilootarpeen lähimmiksi
5854: Kouluun pyrkineiden: oppilaiden luku on vuosiksi.
5855: jokaisen lukuvuoden alussa ollut suurempi Kouluyhdistyksen ja rakennusyhtiön mah-
5856: kuin mitä koulu on voinut ottaa vastaan; dollisuudet eivät kuitenkaan riitä koko
5857: mikä osoittaa sen palvelevan todellista tar- alullepannun talon rakentamiseen, jonka
5858: vetta. Suuri oppilastulva on syytä erityi- !kokonaiskustannukset on l<askettu n. 22 mil-
5859: sesti panna merkille, kun ottaa huomioon, joonaksi markaksi. Eri 1uottolaitoksilta ra-
5860: että koulun huoneistot ovat aina tähän kennusyhtiö on saanut hankituksi kiinnitys-
5861: saakka olleet hyvin ålkeelliset. Koulu työs- lainoja 9 milj. mk ja uudisrakennusta var-
5862: kentelee nimittäin osruksi aikaisemmin asun- ten on siten osailrepääoma mukiaanluettuna
5863: totarkoituksiin käytetyssä huvilassa, jossa käytettävissä 12 milj. mk. Kosroa talon kal-
5864: on kolme luok~ahuonetta, joihin kuhunkin liit lämpö- ja tuuletuslaitteet on sisällytet-
5865: ma:htuu enintään 25 oppilasta, osaksi kou- tävä ensimmäiseen rakennusv,aiheeseen, ei
5866: luyhdistyksen vuonna 1947 rakennutta- yhtiö nyt !käytettävissä olevilla varoillaan
5867: :roossa väl1aikaisessa puumkennuksessa, joka voi rakentaa ~enempää kuin tuskin puolet
5868: on tehty kahdesta vanhasta sotilaspara- mainitusta rakennuskuutiosta. Rakennuk-
5869: kista:. Huvilarakennuksessa, joka ei kuulp. sen koko itäinen siipi, joka sisältää luokka-
5870: yhdistykselle, kouluhuoneet ovat aivan liian huoneita, päällysV'oote- ja toalettihuoneet
5871: a:htaat, parakkira:kennuksessa, josta puut- opettajia ja oppilaita varten, on siten jä-
5872: tuu lämpöjohto, sekä ahtaat että kylmät. tetty pois tämän vuoden rakennusohjel-
5873: Kun koko tarjolla ollut tila on nyttemmin masta. Jotta raloonnustyö voitaisiin ensi
5874: käytetty, koululla ei ole voimistelusalia, ei vuonna suorittaa loppuun, tarvitaan korot-
5875: käsityösalia eikä myöskään huonetta vapaa- tornia varoja vähintään 5 milj. mk, minkä
5876: aikoja v,arten, mikä voi olla syytä mainita. jäl'k!een jälellä olevat 5 miljoonaa voidaan
5877: IV,173. -Munkkiniemen yhteiskoulu.
5878:
5879: saada hankituJksi lainatietä. KoulutJalon että Eduskunta ottaisi vuoden
5880: sisustuskustannukset ja lainojen korot suo- 1950 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
5881: ritetaan niillä kerätyillä varoilla ja ~ahjoi nan nutrkan määrärahan käytettä-
5882: tuksilla, joita kouluyhdistys vielä vastedes väksi korottomana rakennusavustus-
5883: voi saada. lainana Munkkiniemen ruotsalaiselle
5884: Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet ykteiskoululle.
5885: kunnioittoon ehdottavat,
5886: Helsitngissä syyskuun 8 päivänä 1949.
5887:
5888: J. 0. Söderhjelm. Ebba östenson.
5889: 0. A. Öhman. Vern.ers Korsbäck.
5890: 647
5891:
5892: IV,n4.- Rah. a.l. N:o 102,
5893:
5894:
5895:
5896:
5897: Kinnunen y. m. : Määrärahan osoittami~esta Pieksämäen
5898: yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
5899:
5900:
5901: E d u s k u n n a ll e.
5902:
5903: Pieksämäen kauppallassa on vuodesta 1909
5904: johtokunta on useaan otteeseen anonut. Jo
5905: lähtien toiminut Pieksämäen Yhteiskoulu ennen sotia oli asia· kyllä saanut valtion
5906: OY: n ylläpitämä yksityinen yhteiskoulu. puolelta periaatteessa myönteisen päätök-
5907: Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat tässäsen, mutta sen toteuttaminen on lykkäyty-
5908: koulussa keväällä 1929. Kevätkaudella 1949nyt aina tähän sruakka. .
5909: on koulun kirjoissa 590 oppilasta. Luokkia Nykyisissä poikkeuksellisissa oloissa on
5910: on 17 ja opettajia 20. koulun talouden hoito käynyt kannatus-
5911: Pieksämäen kauppala on voimakkaasti yihtiölllie yhä vahmnmaksi. Koulu 0!11:
5912: edistynyt ja kehittyvä asutuskeskus. V. tuottanut vuosi vuodelta yhä enemmän
5913: 1910 oli nykyisen kauppalan alueella asuk-tappiota ja yhtiön velkamäärä on nopeassa
5914: kaita vain 826. Vuonna 1920 1,332, v. 1930tahdissa noussut. Koulurakennusta olisi
5915: 2157~., v. 1940 3,200 ja nykyään noin 7,300.
5916: edelleen kiireellisesti korjattava, mutta yh-
5917: Kaupp:aJlan asukkaista on yli 40% valtion tiOllä ei ole siihen varoja. Lisälainaa on
5918: myöskin jotakuinkin mahdotonta enaa
5919: toimen haltijoita, pääasiassa rautatieläisiä.
5920: Muutenkin muodostavat kauppalan asuk- saada. Lisäksi on yhtiön 1,250 osakkeesta
5921: kaista palkannauttijat ylivoimaisesti suu-jätetty 3j4 leimaamatta. Yksityisten hal-
5922: lussa on enää '\"ain 331 osaketta. Valtio
5923: rimman osan, mitä todistaa sekin, että kun-
5924: nallisveroista maksavat palkannauttijat omistaa siis kannatusyhtiössä huomattavan
5925: yli 80 %. Asukkaat ovatkin pääasiassa suuren osake-enemmistön. Käytännössä
5926: tuottaakin jo vaikeuksia saada osakkeen-
5927: pienituloisia palkannauttijoita, joista sen
5928: lisä!ksi varsin huomattava osa kuuluu Kar-omistajista muodostetuksi yhtiön hallinto-
5929: jalan siirtoväkeen. elimiä. Kouluhallituksessa tehdyn suunni-
5930: Pieksämäen yhteiskoulussa käy oppilaitatelman; mukaan piti Pieksämäen yhteiskoulu
5931: paitsi Pieksämäen kauppalasta ja maalais- otettrunan valtiolle v. 1950, mutta talous-
5932: kunnasta, myöskin lähiympäristöstä, kutenarvioehdotuksessa ei ole tähän varattu va-
5933: •Täppilän, Virtasalmen, Hankasalmen ja roja. Tämän vuoksi ja viitaten lisäksi toiv.
5934: Haukivuoren kunnista ja ylimmillä luokillaal. n: o 144 v. 1947 valtiopäiviUä, sekä ko-
5935: rostaen sitä, että koulu tulee tänä vuonna
5936: on oppilaita vieläkin laajemmalta alueelta,
5937: toimineeksi y.ksityisen kannatuksen varassa
5938: sillä yliopistoon johtavia oppikouluja ei ole
5939: muualla kuin [ähimmissä kaupungeissa. 40 vuotta ehdotamme kunnioittaen,
5940: On pidettävä kohtuuttomana, että näin että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
5941: kauan yksityisen kannatuksen varassa toi- talouarvioon 3 miljoonan markan
5942: minut oppikoulu on jatkuvasti joutunut määrärahan Pieksämäen Yhteiskou-
5943: jatkamaan toimintaansa ilman, että sitä lun ottamisesta valtiolle syksystä
5944: olisi otettu valtion haltuun, mitä koulun 1950 alkaen.
5945: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
5946:
5947: Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala. Antti J. Rantamaa.
5948:
5949:
5950:
5951: 17
5952: 648
5953:
5954: IV,175.- Rah. al. N:o-103.
5955:
5956:
5957:
5958:
5959: Riikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan yhteis-
5960: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
5961:
5962:
5963: E d u s k u n n a ll e.
5964:
5965: Syksyllä 1924 alkoi Lieksan taajaväki- muodostaa näin ollen kannatusyhdistykselle
5966: sessä yhdyskunnassa toimintansa kannatus- sangen raskaaksi ja rasittaa myöskin kor-
5967: yhdistyiksen toimesta perustettu viisiluok- keiden lukukausimaksujen muodossa koh-
5968: kainen yhteiskoulu. Koulu toimi a[uksi ti- tuuttoman paljon koulussa olevien lasten
5969: lapäisissä suojissa, kunnes kesällä 1926 vanhempia, jotka ovat pääasiassa rajaseu-
5970: Pielisjärven manttaalikunta omalla kustan- dun vähävaraista väestöä sekä Veitsi'luoto
5971: nuksellaan rakennutti vanhaan käräjäta- oy:n omistaman Kevätniemen sahan ja
5972: loon toisen kerroksen koulua varten ja kun- Enso-Gutzeit oy:n omistaman Pankatkosken
5973: nosti siihen tilavat luokkahuoneet. Tulipalo tehtaan työväestöä. Jotta lukukausimaksut
5974: tuhosi kuitenkin koulutalon tammikuussa voitaisiin alentaa kohtuulliseen määrään ja
5975: 1927. Kannatusyhdistyksen oli tällöin han- myöntää vapautus lukukausimaksujen suo-
5976: kittava koululle oma tontti ·ja ryhdyttävä riUamisesta suuremmalle oppilasmäärälle,
5977: toimenpiteisiin oman koulutalon rakentami- on koulun kannatusyhdistys, jonka toimin-
5978: seksi koululle. Se rakennettiin arkkitehti nan vamssa koulu on toiminut 25 vuotta,
5979: Salervon piirustusten mukaan ja valmistui päättänyt tarjota koulun velattomana sekä
5980: tammikuussa 1928. keräyksellä koottuine yli miljoonan markan
5981: Koulu toimi viisiluokkaisena syyskuuhun suuruisine koulun laajentamisrahastoineen
5982: 1945 saakka, jolloin se muodostettiin yli- · valtion haltuun· otettavaksi.
5983: opistoon johtavaksi oppikouluksi. Koulussa Koululla on Lieks•an kauppalassa 6,300
5984: on nykyisin kahdeksan varsinaista luokkaa neliömetrin suuruinen tontti, jota ei voida
5985: ja seitsemän rinnakkaisluorukaa. Viime vuo- arvioida '500,000 markkaa halvemmaksi.
5986: sien vuositutkinnoissa on koulussa ollut op- Koulutalo ulkorakennuksineen on palova-
5987: pilaita V. 1939 148, V. 1940 187, V. 1941 kuutettu 12,750,000 markasta ja koulun ir-
5988: 193, V. 1942 204, V. 1943 198, V. 1944 236, taimisto 1,150,000 markasta. Koulu on yk-
5989: V. 1945 280, V. 1946 359, V. 1947 411, V. sityisten u!hrautuvaisuuden ja Pielisj.är-
5990: 1948 452 ja v. 1949 472. Äskettäin alka- ven kunnan ja Lieksan kauppalan avustuk-
5991: neena lukuvuotena oli ensimmäiselle Iuo- sien- turvin vuosikymmenien kuluessa saatu
5992: kalle pyrkijöitä 139, mutta tilanpuutteen velattomaksi. Näyttää kuitenkin siltä, että
5993: vuoksi heistä ainoastaan 89 voitiin ottaa koulun ylläpitäminen käy kannatusyhdis-
5994: kouluun. Oppilaat ovat pääasiassa Pi·elisjär- tykse'lle ylivoimaiseksi. Kuntien mahdolli-
5995: ven ·kunnasta ja Lieksan kauppalasta sekä suudet avustustensa lisäämiseen, mikä olisi
5996: jossain määrin Enon ja Kuhmon kunnista, välttämätöntä, ovat rajoitetut. Mainitta-
5997: jota paitsi koulussa on Su<>järven, Suista- koon vain, että viime vuoden juoksevista
5998: mon ja Impilahden kuntain siirtoväkeen kansakoulumenoista jäi Pielisjä·rven kunnan
5999: kuuluvan väestön lapsia. Koulu on varsin itsensä vastattavaksi valtion säännöllisistä
6000: laajan ja väestörikkaan alueen ainoa oppi- ja rajaseutujen lisäavustuksista huolimatta
6001: koulu ja edellä mainitut oppilasmäärät yli kymmenen miljoonaa markkaa. Kunnalla
6002: osoittavat, että koulua on pidettävä todel- on tätä nykyä valmiina 44 kansakoulua,
6003: lisen sivistystarpeen vaatimana. mutta sen on nykyisen koulupiirijaon mu-
6004: K<>ulun ylläpitämiseen saadut valtion- kaan rakennettava vielä 16 uutta koulua
6005: avustukset ovat nykyään niin pieniä, että ne ja laajennettava 13 entistä koulua. Väestön
6006: riittävät vain runsaaseen puoleen koulun 1isääntyessä koulupiirejä on jatkuvasti li-
6007: kaikista llllenoista. Koulun yHäpitäminen sättävä. Vuoden 1947 alkupuoliskolla laa-
6008: IV,1 7 5. - Riik()nen y. m. 649
6009:
6010: ditun kustannusarvion mukaan tulee Rajaseudutharr ovat tunnetusti jääneet jäl-
6011: uusien koulujen rakentaminen maksamaan keen yleisestä kehityksestä. Mitä taas op-
6012: 136,700,000 markkaa. S~n jä!kll..en ovat ra- pilasmääriin tulee, näyttää siltä, että viime
6013: kennuskustannukset kmtenkm huomatta- aikoina muutamaa harvaa poikkeusta lu-
6014: vasti nousseet, mistä jdhtuen uusien kou- kuunottamatta on valtion haltuun otettu
6015: lujen rakentaminen tulee todennäköisesti oppikouluja, joissa oppilasmäärät eivät ole
6016: maksamaan yli kaksisataa miljoonaa mark- olleet suurempia kuin Lieksan Yhteiskou-
6017: kaa. Normaalihintojen alhaisuuden vuoksi lussakaan. S.ama pitää paikkansa v:n 1950
6018: ja 'huolimatta valtion lisäavustuksesta raja- budjetissa valtion haltuun otettavilisi eh-
6019: seutukunnille jää kunnan itsensä vastatta- dotettuihin kouluihin nähden. Mutta jos
6020: vaksi ja kustaunettavaksi tähänastisen ko- varallisuustasoon perustuva uhrautuvaisuus
6021: kemuksen mukaan koulujen rakennuskus- otettaisiin perustaksi kouluja valtio'lle otet-
6022: tannuksista yli kolmas osa. Yhteiskunnal- taessa, mikä nykyistä ,paremmin tyydyttäisi
6023: lisen huollon nettomenot ovat kunnassa sa- oikeudenmuJmisuuden vaatimukset, vaaka
6024: maa suuruusluokkaa kuin edellä kunnan epäilemättä kallistuisi rajaseutukoulujen
6025: itsensä maksettavista kansakoulumenoista eduksi. Olisi yleisen edunkin mukaista pyr-
6026: on mainittu, mikä kuvastaa väestön vähä- kiä rajaseudut k<Jhottamaan kaikissa suh-
6027: varaisuutta. Asiain näin ollen ei voitane teissa muun Suomen tasolle ja ,ennen kaik-
6028: kohtuudella vaatia, että kunnan olisi yh- kea asettamaan ne tasavertaiseen asemaan
6029: teiskoulun ylläpitämiseksi uhrattava ny- muun Suomen kanssa.
6030: kyistä enemmwn, vaan valtion olisi ojennet- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
6031: tava auttava kätensä tilanteen he1pottami- ehdotamme,
6032: seksi.
6033: Valtio on ottanut ja ottaa edelleenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6034: oppikouluja haltuunsa etelä- ja länsi-Suo- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII
6035: men var.akkailta seuduilta, ilmeisestikin luvun 35 mmnentille 2,500,000 mar-
6036: koulujen iän ja oppilasmäärien perusteella. kan suttruisen määrärahan Lieksan
6037: On tietenkin selvää, etteivät rajaseutujen yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal-
6038: oppikoulut voi ikänsä puolesta kilpailla va- tuun.
6039: rakkaampien seutujen oppikou1ujen kanssa.
6040: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
6041:
6042: Lauri Riikonen. Heikki Soininen. Vieno Simonen.
6043: Juho Karvonen. Kalle Kauhanen. Toivo Pyörtänö.
6044: Akseli Brandet·. 0. Muikku. Vanna K. Tumnen.
6045: 650
6046:
6047: IV,176.- Rah. a.l. N:o 104.
6048:
6049:
6050:
6051:
6052: Sa.ukkOilieD. y. m.: Määmärahan osoittam-.sesta kuuromJ]Jk-
6053: käin- ja sokeainkoulujen tarkastajan ja johtajien palk-
6054: kau,ksen korottamista varten.
6055:
6056:
6057: Ed uskunnaBe.
6058:
6059: KuuromykkäiD- ja sokeainkoulualoilla dellä palikkaluokalla, joten tarkastaja tulisi
6060: työskentelevien viran ha,ltijain palkkaus on 26 ja 8 johtajaa 24 pal:kkaluokkaan.
6061: nykyään sellainen, ettei näille aloille saada Edellä olevan perusteella ehdotaanme
6062: enää uusia työntekijöitä. Tämän johdosta kunnioittaen,
6063: on näiden koulujen opettajien palkkoja esi-
6064: tetty nostettavaksi yhdellä pa1kkausluokalla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6065: Samalla on kuitenkin alan tarkastajan ja tUlo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun
6066: johtajien palkat jätetty ennalleen. Kun 1 momentin kohdalle 13,920 markan,
6067: näin on rtehty jo aikaisemmiuikin ja kun 10 Pl. IX luvun 1 momentin kohdalle
6068: näiden virkojen pätevyysvaatimukset ovat 74,520 markan ja 10 Pl. IX luvun
6069: huomattavan ko~keat ja työn vastuunalai- 6 momentin kohdalle 24,840 markan
6070: suus niin raskas, ettei nykyisillä palkoilla määrärahan kuuromykkäin- ja so-
6071: saada niihin päteviä hoitajia, olisi tarkasta- keainkoUlujen tarkastajan ja johta-
6072: jan ja johtajien palkat nostettava myös yh- jien palkkauksen korottamista varten.
6073: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
6074:
6075: Jussi Saukkonen. Jalmari Pusa.
6076: Jookik:o Hakala. Irma Karvikko.
6077: Erkki Koivisto.
6078: 651
6079:
6080: IV,177.- lta.h. ail. N:o 105.
6081:
6082:
6083:
6084:
6085: Kuilovaam y. m.: Määrärahan osoittamisesta kuuromykkien
6086: maatalouskou7tun oppilasasuntolan ja opettajien asunto-
6087: rakennuksen rakentamista varten.
6088:
6089:
6090: E d u s kun n a B e.
6091:
6092: Kuuromykkiä on maassamme nykyisin mykkien maatalouslmulu voidaan jru on val-
6093: noin 4,000. Useimmat heistä ;pystyvät melko tio1le väJhimmän kustannuksia aiheuttaen
6094: v&ativaanhln ammattityöhön, jos saavat sii- sijoitettavissa Invalii:disäätiön Mäntsälän
6095: hen tarvittavan alkukoulutuksen:. Erikoi- pitäjän Saaren kartanossa toimivan maa-
6096: sesti maatalous siihen liittyvine sivuelinkei- talous- y. m. koulujen yhteyteen, jolloin voi-
6097: noineen on: osoittautunut heille soveltuvaksi. daan suuressa mä:ärin käyttään yhteisiä
6098: Tarvittavien ammattioppilaitosten puut- opettajavoimia ja osittain huon:etilojakin.
6099: teessa ei kuuromykkiä kuitenkaan ole voitu Lisää tarvitaan, paitsi erinäisiä opetus- ja
6100: riittävästi ohjata ammatteiliin, mikä on opettajien asuntotiloja, pääasiassa vain
6101: ollut suureksi vahingoksi sekä heille itsel- oppilasasuntola. Kun Invaliidisäätiö on il-
6102: leen että kans!mtaloude1le. moittanut, ettei se nykyoloissa ilman valtion
6103: V. 1939 ikuuromykkäin ammattiopeusko- avustusta voi sellaista rakenrtaa ja kun
6104: mitea laati suunnitelman m. m. kuuromyk- kuuromykkien maat8ilouskoulu olisi mahdol-
6105: käin maatalousammattikoulua varten. Tätä lisimman pian saatava toimimaan sekä eri-
6106: suurmitelmaa ovat asiantuntijat pitäneet koisesti myösik:in vedoten siihen, että edus-
6107: onnistuneena. Jo silloin ryhdyttiin etsi- ilrnnta on kehoittanut hallitusta ryhtymään
6108: mään koululle sopivaa maatilaa, mutta so- tarpeellisiin toimenpiteisiin kuuromykkäin
6109: dat keskeyttivät toimenpiteet ja sen jälkeen mlliata.lousk.oulun .perustamiseksi, ehdotamme
6110: on maaruhankintalain toimeenpano ollut kunnioittaen,
6111: esteenä. Asia joutui uuteen vaiheeseen in-
6112: valiidihuoltolruin tu1tua sää.detyksi. Sen että Eduskunta ottaisi valtion v.
6113: alaisiksi tulivat m. m. ikuuromykät, jotka 1950 talousarvioon 25,000,000 mk suu-
6114: ovat oikeutetut saamaan samanlaisen huol- ruisen määrärahan korottoman lai-
6115: lon ja ammattikouluksen kuin: muutkin in- nan myöntämiseksi Invaliidisäätiölle
6116: valiidit. Toisellakin tavoin on asiru sen jäl- kuuromykkäin maatalouskoulun op-
6117: keen edistynyt. .As.ianomaisten virastojen pilasasuntolan ja opettajain asunto-
6118: sekä Invaliidisäätiön välisissä neuvotteluissa rakennuksen rakentamista varten.
6119: on päästy yksimielisyyteen siitä, että kuuro-
6120: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
6121:
6122: Urho Xulovaara. Martta Salmela-Järvinen.
6123: Rafael Paasio. Hugo Aattela.
6124: Heikki Hykkäälä. Jaakko Hakala.
6125: Paavo Karjalainen. Kalle Jokinen.
6126: Jalmari Pusa.
6127: 652
6128:
6129: IV,178.- Rah. al. N:o 106.
6130:
6131:
6132:
6133:
6134: Kulovaa.ra. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun kuu1·o-
6135: mykkäin ammattikoulun mkennustöitä varten.
6136:
6137:
6138: Ed u s kunnalle.
6139:
6140: Valtion ikuuromyikkäin ammattikoulu on koulun rakenll!USten piirustusten hanikki-
6141: aloittanut toimintansa v. 1944 annetun :Lain mista ja rakennustöiden aloittamista varten
6142: perusteella syyslukukauden 1948 alusta olisi valtion ensi vuoden talousarvioon saa-
6143: opetusmillisteriön aJaisessa Turun kuuro- tava 1,000,000 mk.
6144: mykkäin lastenkoulun huoneistossa, johon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6145: tätä tarkoitusta varten ei ole varattu lain- nioittaen,
6146: kaan tiloja, minkä vuoksi ja kun ammatti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6147: koululle ei ole tJ'!Öpaikkojakaan eikä myös- tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
6148: kään oppilasasuntolaa eikä ammattikoulun kan määrärahan Turun kuuromyk-
6149: peruspal:kkaisen rehtorin asuntoa:, on am- käin ammattikou.lun rakennusten pii-
6150: mattikoulun oma koulutalo osoittaut1mut rustusten hankkimiseksi ja rakennus-
6151: välttämättömäksi. Näin ollen k. o. ammatti- töiden aloittamiseksi.
6152: Helsingissä 13 päivänå syyskuuta 1949.
6153:
6154: Urho iKulovaam. Aino Lehtokoski
6155: Rafael Pa.aBio. Xa.lle Jokinen.
6156: JaJmari Pltsa. Jaakko Hakala.
6157: Eino Roine.
6158: 653
6159:
6160: IV,179.- Rah. al. N:o 107.
6161:
6162:
6163:
6164:
6165: Honkala y. m.: Korotetun määr<irahan osoittamisesta koti-
6166: teollisutulen kurssi- ja neuvontatoiminnan edistämistä
6167: vårten.
6168:
6169:
6170: Eduskunnall€.
6171:
6172: Eduskunrta on v. 1945 hyväksynyt pe- jestämiensä kurssien vähäisillä osanottomak-
6173: riaatteen,. ·että kussakin kotiteollisuusyhdis- suina ·eivät pysty •peittämään muita kuin
6174: tyksessä tulisi o11a sekä mieS- että naispuo- kurssien järjt€Stelymenot, yhdistysten olisi
6175: linen kotit·eollisuuskonsulentti, ,koska mies saatava ainakin niin suuret valtionavustuk·
6176: ei voi opettaa nais1Jen eikä nainen miesten set, että ne vastaisivat kahden konsulentin
6177: työaJo ja;''. paJkkausmenoja lapsilisä- ja kansaneläke-
6178: V aJ.tion nykyisin ko.titeollisuusyhdistyk- sekä tapaturmavakuutusmaksuin~en kussa-
6179: sille myöntämien määrämhojen turvin voi- kin maamme 22 koti1JeollisuusYhdistyksessä.
6180: da3.n kuitenkin palkata vain yksi konsu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6181: lentti yhdistystä kohti, mistä syystä yhdis- nioittllien,
6182: tysten toiminta etenkin miespuolisen maa- että Eduskunta ottaisi v. 1950
6183: laisnuorison kältevyyskoulutuksen osalta on tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 18
6184: vakavasti vaarantunut. kohdalle lisäystä 5,000,000 markkaa
6185: Kun yhdistykset ensi sijaJSSa vähävaraisen kotiteollisuuden kurssi- ja neuvonta-
6186: maalaisvruestön tarpeita silmäLläpitäen jär- toiminnan edistämistä varten.
6187: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
6188:
6189: Niilo Honkala. Vieno Simonen.
6190: Lauri Murtomaa. Aino Luostarinen.
6191: Eemil \Luukka. J. E. Lampinen.
6192: Elli Nurminen. Ebba östenson.
6193: Onni Mannila.. Irma. Karvikko.
6194: Kauno lQeemola.. Sa.muli Simu:Ja..
6195: Rafael Paasio.
6196: 654
6197:
6198: IV,1so. - Rah. a.l. N:o 108.
6199:
6200:
6201:
6202:
6203: Hama.ra y. m.: Määrärahan osoittamisesta maataloushalli-
6204: tuksen kotitalous- ja kotiteollisuusosastojen osastopäällik-
6205: köjen palkkauksen korottamtiseen.
6206:
6207:
6208: E d u s k u n n a 11 e.
6209:
6210: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- hallitus ja palkkaneuvosto ovat esittäneet
6211: tion tu1o- ja menoarviolrni vuodehle 1950 on kysymyksessä olevat korjaukset !kaikkien
6212: 11 Pl. VI luvun 1 momentin kohdalla tehty kolmen osastopääll:iJkön kohdalla.
6213: oikaisu maataloushallituksen ka:latalousosas- ~oska hallituksen budjettiesityksen pe-
6214: ton osastopääUikön palkkaukseen korotta- rusteluissa mainitut syyt kuitenkin vaativat
6215: malla se samaan palkkausluokkaan, missä myös sanottujen osastopäällikköjen palk-
6216: maataloushallituksen osastopäählikköjen pal- kauksen korjaamista, ehdotamme kunnioit-
6217: kat yleensä ovat. Korotus on tapahtunut, taen,
6218: kuten hallitus perusteluissaan mainitsee,
6219: palkkauksen saattamiseksi oikeaan suhtee- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6220: seen muihin vastaavanlaisen viran ja toi- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI: 1 mo-
6221: men haltijain palkkauksiin. Kuitenkin edel- mentille 31,200 markan määrärahan
6222: lämainitusta perustelusta huolimatta on käytettäväksi maataloushallituksen
6223: maataloushallituksen kotitalousosaston ja kotitalous- ja kotiteollisuusosastojen
6224: kotiteollisuusosaston osastopäälliköt jätetty osastopäällikköjen palkkauksen korot-
6225: korjauksen ulkopuolelle, vaikka maatalous- tamiseen.
6226: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
6227:
6228: Irma Hamarn. J. E. Lampinen.
6229: Jussi Saukkonen. Aino Luostarinen.
6230: Hugo Nuorsa.ari. L. 0. Hirvensalo.
6231: Kaisa Hiilelä. S. Salo.
6232: Irma Karvikko. Vieno Simonen.
6233: Helena Virkki. Laura Brander-Wallin.
6234: Kauno Kleemola. Aino M,a1kamäki.
6235: Atte Pakkanen.
6236: 655
6237:
6238: IV,1s1.- Ra.b.. al. N:o 109.
6239:
6240:
6241:
6242:
6243: Koivulahti-Lehto y. m.: Korotetun määrärahan osoittami-
6244: sesta kotitalouden mtionalisoimistyön tutkimuksia var-
6245: ten Työtehoseuran kotitalousosastolle.
6246:
6247:
6248: E d u s kun n a H e.
6249:
6250: Katsoen kotitalouden ratiorualisoimistyön nalisoimiseksi itse kodeissa, on tutkittu
6251: tunnetusti suureen merkitykseen sekä sii- myös keinoja tämän työn rationalisoimiseksi
6252: hen, että eduskunta on useampaan ·eri ker- ulkopuolella kodin, yhteistoiminnassa tois-
6253: taan esittänyt hallitukselle toivomuksia ko- ten kotien kanssa tai siirtämällä työ suori-
6254: titalouden rationalisoimisty,ön edistämiseksi tettavaksi enemmän tai vähemmän teolli-
6255: maassamme on mielestämme toimintaky- sesti, kuten: esim. yhteispesuloissa, leipo-
6256: kynsä osoittanJeen Työtehoseuran kotitalous- moissa j. rr. e.
6257: osaston rational.isoimistutkimustoimintaa Kaiken tutkimustyön rinnalla on suori-
6258: valtion taholta tuettava.. tettu omaan ja ulkomaiden tutkimustyöhön
6259: Hallitus onkin esityksessään eduskun- . perustuvaa kotitalouden rationalisoimisen
6260: nalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle valistustyötä; kirjoitusten, esitelmien, kurs-
6261: 1950 ottanut 11 Pl. XV 1. 6 momentille sien, ill!äyttelyiden y. m. muodossa. Viimeksi-
6262: 500,000 markan avustuksen Työtehoseuran mainHusta valistustyöstä on näkyvimpänä
6263: kotita1ousosastolle. esimerkkinä viime vuoden marraskuussa
6264: Koska kuitenkin kotitalouden rationali- Helsingin Messuhallissa järjestetty Työte-
6265: soinnin tutkimU&työt ovat sekä sosiaaliselta hon Suurnäyttely ja kuluneena kesänä 15
6266: että kansantaloudelliselta kannalta erin- maaseutupaikkakunnalla järjestetyt työteho-
6267: omaisen tärkeiili ja koska sitä muissa maissa, nälyttelyt.
6268: ikuten Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Se tutkimus- ja valistustyö, mikä tähän
6269: Amerikassa pidetään. llliin tärkeänä, että mennessä on suoritetu, on suuresti herättä-
6270: tarkoitukseen myönnetään todella tuntuvia nyt kansalaisten ymmärtämystä kotitalou-
6271: valtion varoja, on käsityksemme mukaan den rationalisoimistyön merkitystä: kohtaan
6272: 500,000 markan määräraha tähän tarkoi- sekä lisännyt heidärr pyrkimyksiään sen
6273: tukseen nykyoloissa aivan liian pieni. suorittamiseen. Tätä koskevien raikenrrusten
6274: Työtehoseuran kotitalousosasto, joka pe- korjaus- ja sisustussuunnitelmien laatimi-
6275: rustettiin v. 1943,. on tähänastisen toimin- nen, pyynnöt erilaisista työhuonekalu- ja
6276: tansa aikana suorittanut kotitalouden ra- tYJöväJlinepiirustuksista, tiedustelut tutki-
6277: tionalisoi.misrtyölle perustuvaa laatua olevia muiksien perusteella suositeltavimrnista ko-
6278: tutkimuksia kotitalouden työnmenekistä ja neista ja työvälineistä ovat Työtehoseuran
6279: töiden jakautumisesta eri kotitalouden töi- kotitalousosastossa. sekä yksityisten kotien
6280: . den osalle, tutkinut ja kehittänyt keittiön että eri neuvontajärjestö.jen ·taholta tavatto-
6281: y. m. kotitalouden .työp.aiikkojen järj,estely- masti lisääntyneet. .Samoin pyydetään koti-
6282: ja sisustuskysymyksiä, kehittänyt keittiön talousosastolta kotitalouden työtehoa ja työ-
6283: ja pesutuvan työhuonekaluja'., tutkinut ja tehon tutkimuksien tuloksia selostavia esi-
6284: kehittänyt keittiön ja pesutuvan työhuone- telmiä, kirjoituksia, taulukoita, työ- ja
6285: kaluj~, tutkinut ja kehittänyt veden ja näyttelyvälilleitä eri neuvontajärjestöjen
6286: polttopuiden kuljetusvälineitä ja -menetel- valistustilaisuuksiin ja kotitaloudellisten
6287: miä, tutkinut kotitalouden ty;övä:lineitä, pe- koulujen opetusvälineiksi. Kun samanaikai-
6288: sukoneita y. m. ja tehnyt niistä esityksiä sesti tunnetuista syistä teollisuudelle on
6289: teollisuudelle. Samalla kun täten on tut- käynyt jäilleen: mahdolliseksi ryhtyä val"
6290: kittu mahdollisuuksia kotitaloustyön ratio- mistamaan kotitalouden työvälineitä ja ko-
6291: 18
6292: 656 IV,181. - Kotitalouden rationalisoiminen.
6293:
6294: neita, olisi kotitalouden tutkimustyötä kii- Tämän vuoksi esitämme kunnioittavim-
6295: rehdittävä ja lisättävä. Tämä on välttä- min,
6296: mäti:intä, jotta työtehon kannalta vähem- että Eduskunta korottaisi 11 Pl.
6297: män tarkoituksen mukaisten kotitalous- XV 1. 6 momentille kotitalouden ra-
6298: työvälineiden valmistusta ja maahan tuon- tio11Jalisoimistyön tutkimuksia varten
6299: tia ei suorit,ettaisi. Olisi jo :aika päästä Työtehoseuran kotitalousosastolle ote-
6300: mahdollisimman ta1oudellisiin, työtä ja ra- tun 500,000 mk määrärahan 3,(}()(),000
6301: situsta säästäviin kotitalouden välineisiin markalla eli yhteensä 3,500,000 mark-
6302: Ja koneisiin niin teollisuuden valmistuksessa kaan.
6303: kuin ko,tien hankinnassa.
6304: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
6305:
6306: Hilma Koivulahti-Lehto. Irma~o.
6307: Elli Nunninen. Aino Luostarinen.
6308: Lauri Murtomaa. Laura Bmnder-Wallin.
6309: Arvo Sävelä. Kaisa Hiilelä.
6310: Artturi Koskinen. Vieno Simonen.
6311: Kauno Kleemola. Eemil Luukka.
6312: J. Kuittinen. Martti Miettunen.
6313: Ebba östenson. Kyllikki Pohjala.
6314: Hugo Aattela. Helen& Virkki.
6315: 657
6316:
6317: IV,1s2.- Rah. aJ.. N:o 110.
6318:
6319:
6320:
6321:
6322: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion mies-
6323: kotiteollisuusopiston talon rakentamiseksi Lahden kau-
6324: punkiin.
6325:
6326:
6327: E d u s k u n n: a 11 e.
6328:
6329: Oman talon rakentamiseksi nyikyään mitä valmistuslaitos ja että opisto nyikyään on
6330: vaiikeimmissa lhuoneisto..,oloissa toimivaa val- sijoitettuna vuokralle Itä-Hämeen Kotiteol-
6331: tion mieskotiteollisuusopistoa varten Lahden lisuusyhdistyksen omistaman Lahden Mies-
6332: kaupunki on luovuttanut tontin, jonka maa- ikotiteollisuuskolliun huoneistoon, jonka
6333: talousministeriö on hyvwksyny;t. ikolliun neljäSitä osastosta ikahden on tä-
6334: Opiston molempien osastojen tultua täy- män vuoksi .toistaiseksi ollut ik:esikeytettävä
6335: -siluokikaisiksi jo syksyllä 1948, tilanwhtaus toimintansa, ehdota;mme kunnioittaen,
6336: on työsalien ja teoria~uokkien osalta niin
6337: sietämätön, että opetuksen antaminen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6338: erittäin vaiikeata, minkä lisWksi työsaleihin tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
6339: ei ole voitU: tarkoituksenmukaisesti sijoit- kan määrärahan valtion mieskoti-
6340: taa edes välttämättä tarvittavia .työkoneita. teollisuusopiston oman talon raken-
6341: Kun edelläolevan lisäksi otetaan huo- nustöitten alulle panemista varten
6342: mioon, että mainittu opisto on maamme ai- Lahden kaupunkiin.
6343: noa puu- ja rautatyön ammattiopettajain
6344: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta _1949.
6345:
6346: J. E. Lampinen. Onni Manndaa.
6347: L. 0. Hirvensalo. Martti 0. Kölli.
6348: Martti Suntela. Heikki Soininen.
6349: 658
6350:
6351: IV,1sa. - Rab.. al. N:o 111.
6352:
6353:
6354:
6355:
6356: Luostarinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta kotitalous-
6357: neuvojien kouluttamista varten kansakoulujen kotita-
6358: lousopettajiksi.
6359:
6360:
6361: E d u s k u n n a ll e.
6362:
6363: Edelleen meiltä ;puuttuu kansakouluissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6364: tarvittavia kotitalousopettajia valmistava lttlo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
6365: ikouluutus, johon aiikaisem.mink:in olemme vun 13 momentille, rinnakkaisluok-
6366: kiinnittäneet !huomion, tosin tuloksetta. kien ylläpitäminen ja ylimääräinen
6367: Tämä täxikeä kysymys ei siedä enää viivy- opettajien valmistaminen, kohdalle
6368: tystä, vaan kaipaa yhteisen hyvän nimessä kotitalousneuvojien kouluttamista
6369: ;pikaisia toimenpiteitä. Kun asia on edus- varten kansakoUlujen kotitalousopet-
6370: tajille tuttu, niin emme vaivaa enemmällä, tajiksi 2 miljoonan markan suuruisen
6371: vaan viittaamme viime syysistuntokaudella määrärahan sekä kesäoppijakson kus-
6372: jättämämme rahaasia-aloitteen n: o 119 pe- tannuksia varten 350,000 markkaa.
6373: rustel uihin.
6374: Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
6375: dotamme,
6376: :Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1'949·.
6377:
6378: Aino Luostarinen. Vieno Simonen. :Kaisa Hiilelä.
6379: Toivo Ikonen. Martti Miettunen. Meeri Kalavainen. •
6380: Martti Suntela. Eino Rytinki. Lauri Murtomaa.
6381: Hertta Kuusinen-Leino. Inna. Hamara. Lauri ·Leppihalme.
6382: Pekka Kiiski. Helena. Virkki. Väinö O!kko.
6383: Onni Mannila. Laura Brander-Wallin. Irma Karviikko.
6384: Niilo Ryhtä. Aino Malkam.äki. Heikki Soininen.
6385: Tahvo Rönkkö. Hilma Koivulahti-Lehto. Elli Stenberg.
6386: Elli Nurminen.
6387: 659
6388:
6389: IV,ls4.- Ra.h. al. N:o 112.
6390:
6391:
6392:
6393:
6394: Luostarinen y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta rakennuslai·
6395: naksi Savonlinnan naiskotiteollisuuskouluUe.
6396:
6397:
6398: E d u s kun n a B e.
6399:
6400: KäsltYJÖta.ito on aina ollut ikan~Sallemme toivottuun tulokseen, eikä kotiteollisuus-
6401: arvoikas:ta pääomiaa, sekä yksityisten kotien yhdistys ole voinut varojen puutteessa
6402: hyväksi,. että lisäansiomahdoUisuuksien rahoittaa tämän koulunsa talohanketta.
6403: hankkimiseksi lukuisten pienviljelijäkotien Näin ollen on koululle, kun vuokrahuoneis-
6404: jäsenille. Itä~Savon nuorison käsityötaidon toa ei o1e saatavana, 11akennettava tai ostet-
6405: oppaan:a on vuodesta 1902 alkaen toiminut tava oma talo. Soveliaan kiinteistön osta-
6406: Savonlinnan naiskotiteollisuuskoulu ku- mista varten tarvitaan 6 milj. markkaa,
6407: toma- ja ompeluosastoineen. ',rämä koulu minkä lisäksi sen kunnostamiseen kotiteolli-
6408: toimii jatkuvasti ahtaans:a vuokrah.uoneus- suuskouluksi tarvitaan 1,200,000 markkaa.
6409: tossa, irtisanomisuhan alaisena, ollen Savon~ Jos koulu saisi tällä kertaa 4 milj .. markan
6410: linnan Naisyhdistyksen huoneustossa, mikä huokeakorkoisen lainan, joka tarkoittaa kau-
6411: on varattu omistajansa vanhainkodiksi. pan ikäteismaksun rahoittamista, niin asia
6412: Tämän koulun kodittomuus ja ahtoot tällä kertaa järjestyisi.
6413: olot monelle edusw,jalle sangen tutut, sillä Edellä sanotun .perusteella kunnioitta·en
6414: eduskunnan maatalousvaliokunta teki vuon- ehdotamme, ·
6415: na 1946 tutkimusmatkansa tänne. Samana
6416: vuonna eduskunta lausui yksimielisen toivo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6417: muksen, että Savonlinnan naiskotiteolli- .tulo- ja menlfarvioon 4 miljoonan
6418: suusikouluUe varattaisiin ensi vuoden talous- markan määrärahan Savonlinnan
6419: arviossa riittävä määräraha; avustuksina ja naiskotiteoUisuuslwululle huokeakor-
6420: lainoina uuden koulutalon rakentamista var- koisena rakennuslainatna.
6421: ten. Tämä lupaus ei ole johtanut vielä
6422: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
6423:
6424: Aino Luostarinen. Laura Brander-Wallin. J. F. Tolonen.
6425: Toivo Ikonen. Vieno Simonen. Rolf B. Berner.
6426: Niilo Ryhtä. L. 0. Hirvensalo. Kaisa Hillelä.
6427: Lauri Murtomaa. Onni Mannila. Meeri Kalavainen.
6428: Juhani Leppälä. Eino Palovesi Erl. Haapaniemi.
6429: H. Manninen. Irma Hamara. EdVM'd Pesonen.
6430: Antti J. Ran.tamaa.
6431: 660
6432:
6433: IV,ls5. - Rah. al. N:o 113.
6434:
6435:
6436:
6437:
6438: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
6439: Kiuruveden naiskäsityökoulun koulurakennusta varten.
6440:
6441:
6442: E d u s kun n a ll e.
6443:
6444: 11 Pl. VIII 14 b) kohdalle OiiJJ vuoden naiskäsityökouluaan varten, niin rohke-
6445: 1950 menoarvioon otettu Kiuruveden mies- nemme kunnioittaen ehdottaa,
6446: kotiteollisuuskoulun koulurakennusta varten
6447: kertamenona 500,000 mk. Koska Kiuruvesi että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6448: tälUiJ haavaa vielä paljon kipeämmin kaipaa tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
6449: tukea suuresti velkaantunutta, mutta tar- kan määrärahan kertakaikkiseksi
6450: koituksennmkaismti ja, hyvin rakennettua avustukseksi Kiuruveden naiskäsityö-
6451: koulun koulurakennusta varten.
6452: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
6453:
6454: L. 0. Hirvensalo. Vieno Simonen.
6455: J. E. Lampinen.
6456: 661
6457:
6458: IV,1s6.- Rah. al. N:o 114.
6459:
6460:
6461:
6462:
6463: Mannila y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
6464: J outsan mieskotiteollisuuskoululle.
6465:
6466:
6467: E d u s k u n n a 11 e.
6468:
6469: Itä-Hämeen II kiertävän mieskDtiteolli- koulu tämän velan hoitamiseksi saisi halpa-
6470: suUSikoulun muututtua v. 1948 alusta kiin- kDrkoista valtion avustuslainaa.
6471: teäksi Joutsan !kunnan omistamaiksi mies- :Edellä Dlevan perusteella ehdotamme kun-
6472: kotiteollisuuskouluksi mainittu kunta on ra- nioittaen,
6473: kennuttanut sille uuden tarkDitusta vastaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6474: van ikoulutalDn,. jonka ·rakennuskustannusten tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
6475: loppusumman ilmoitetaan nousseen hiukan kohoolle 1,000,000 mk avustuslainaksi
6476: yli 2 miljoonan markan. J outsan mieskotiteollisuuskoulun vas-
6477: Kun tästä. rakentamisesta on aiheutunut tavaZmistunutta koulurakennusta var-
6478: koululle velikaa, Dlisi välttämätöntä, että ten.
6479: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
6480:
6481: Onni Mannila .. J. E. Lampinen.
6482: Lauri Murtomaa. Aino Luostarinen
6483: Eino Pruovesi. Oskari Lehtonen.
6484: S. S. Aittoniemi. Atte Pakkanen.
6485: Martti Suntela. Yrj() Hautala.
6486: 662
6487:
6488: IV,ls7. - Rah. aJ.. N:o 115.
6489:
6490:
6491:
6492:
6493: Rönkkö y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
6494: lainaksi Kiuruveden naiskotiteollisuuskoulun koulutalon
6495: rakennusvelkojen maksamista varten.
6496:
6497:
6498: E d u s kun n a 11 e.
6499:
6500: Ylä-Savoon, Kiuruveden kuntaan on ra- säksi oli tänä vuonna lkutomll!kurssi·t, joilla
6501: kennettu :paikallisen kannatusyhdistyksen oli 20 oppilasta. Oppilaat olivat ensisijassa
6502: toimesta naiskotiteollisuuskoulu, joka val- p~heenäitejä.
6503: mistui vuonna 1<948. ·Tämä koulu on alal- Tulevalle työkaudelle on pyr<kinyt yli
6504: laan ainoa 8 maalaisikuntaa käsittävän Ylä- 40 naisop.pilasta, joista voidaan ottaa kou-
6505: Savon alueella. Koulun aikaansaaminen ja luun !Vain 2·3. Koulun kehräämöksi varat-
6506: rakentaminen on paikkakunnan väestöltä tuun saliin tulee ensi lukuvuodeksi mies-
6507: mooien vuosien aikana ikysynyt paljon uh- kotitoollisuuskoulu, johon voidaan ottaa
6508: rautuvaa työtä. Lahjoitusten, työiltojen ja 16 oppilasta, mutta on hakijoita moninker-
6509: myyjäisten avulla on hankittu niitä varoja, tainen määrä. Koulun viime vuoden oppi-
6510: joita aloitteen toteuttaminen on vaatinut. laista ovat jo :monet hakeutuneet oppimansa
6511: Näistä ponnisteluista huolimatta koulun ta- alan vakinaiseen ammattiin ja näin kykene-
6512: loudellinen tila on nykyään niin toivoton, vät huolehtimaan toimeentulostaan koulusta
6513: ettei suorituksia voida hoitaa ilman yhteis- saamansa opin avulla. Mutta ennenkaikkea
6514: kunnan tukea. Velkoja on noin 7,150,000 suuren Ylä-Savon alueen maaseutukotien
6515: markikaa ja m. m. raikennustarvikelaskuja käsityötaidon kehittäjänä on tämän koulun
6516: on vielä maksamatta noin 435,000 markan merkitys arvall!IDattoman suuri.
6517: arvosta, sekä kaikki velkojen koro.t koko ·Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
6518: tämäm. vuoden ajalta. Näin siitä huolimatta, ehdotamme,
6519: että kaikki varat, kuten kannatusyhdistyk-
6520: sen ovat loppuun käy.tetyt. että Eduskunta ottaisi vuoden
6521: Viime lukuvuodelle pyDki kouluun 75 op- 1950 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
6522: pilasta, joista voitiin ottaa vastaan vain 20. nan markan määrärahan, käytettä-
6523: Koulun kannatusyhdistys kustansi viime väksi 1 miljoonaa markkaa avustuk-
6524: lukuvuoden aikana kahdet 4 kuukautta kes- sena ja 4 miljoonaa markkaa lainana
6525: täneet erikoiskäsityökurssit, joilla molem- Kiuruveden naiskotiteollisuuskoulun
6526: milla oli '20 oppilasta. Näin nousi koulun koulutalon rakennusvelkojen maksa-
6527: oppiD:asmää,rä yhueoosä 60:•eell'. Tämän 1i- mista varten.
6528: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
6529:
6530: Tahvo Rönkkö. Elli Nurminen.
6531: Esa Hietanen.
6532: 663
6533:
6534: TV,18s.- Rah. al. N:o 116.
6535:
6536:
6537:
6538:
6539: Suntela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen
6540: Marttapiir~'liiton talouskoulun perust'amiskustannuksiin.
6541:
6542:
6543: Eduskunnalle.
6544:
6545: Itä-Hämeen Marttapiiriliitto on perusta- hallituksien alaisten talouskoulujen ohjel-
6546: nut Lahteen ·talouskoulun, jonka toiminta maa. Koulun opettajina toimii kaksi vaki-
6547: on aJkanut kuluvan vuoden elokuun 15 päi- naista ta:lousopettajaa. Lisäksi yhteiskunta-
6548: viilnä. Koulussa on 32 oppilasta. Tämä on opissa, käsitöi.ssä; sekä lasten- ja terveyden-
6549: korkein määrä, minkä koulu voi ottaa vas- hoito-opissa ovat omat tuntiopettajansa.
6550: taan. Hakuaikana oli kouluun pyrkijöitä Oppilaille on järjestetty tavallisen talous~
6551: 39. Koulun' aloitettua toimintansa on mie- kouluun liittyvän käytännöllisen työn ja
6552: }enkiinrto sitä kohtaan kasvanut, sillä oppi- teoriaopetuksen Jisäiksi k:äytäimöllistä lasten-
6553: laiksi pyrkijöitä on ilmaantunut jatkuvasti. hoitoharjoittelua Lahden ajanmukaisim-
6554: Oppilaat ovat ~otoisin Itä-Hämeestä, 25 massa lastenseimessä.
6555: maaseudulta, muut Lahdesta. Tämä osoit- Koulun taloudellinen a:sema on kuitenkin
6556: taa, että Lahti ympäristöpitäjineen on ki- tavattoman! vaikea. Huoooiston vuokra, vel-
6557: peästi kaivannut omaa talouskoulua. kojen korot, opettajien palkkaus y. m. me-
6558: Itär.Hämeen Mar·ttapiiriliitto osti talous- not nousevat kuukausittain sellaisiin mää-
6559: kouluhuoneiston vuonna 1948 La,hdesta Sai- riin, että koulun ylläpito ilman valtion a;pua
6560: maankatu 3-5 sijaitsevasta Hämeenportti- tulee olemaan ylivoima'inen tehtävä 1tä-Hä-
6561: nimisestä talosta. Huonejsto maksoi meen Marttapiiriliitolle.
6562: 1,6·60,000 mk, mikä summa suoritettiin lai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6563: navaroilla. Huoneisto on kunnostettu ja ka- kunnioittavasti,
6564: lustettu kuluvan kesän aikana. Tähän on
6565: jouduttu käyttämään varoja toista miljoo- että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
6566: naa markkaa. Huoneisto on nyt valmistut- vuoden tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
6567: tuaan täysin ajanmukainen ja talouskou- Vlll:15 mom. 1,500,000 markkaa Itä-
6568: lun käyttöön! erittäin sopiva. Hämeen Marttapiiriliiton talouskou-
6569: Itä-Hämeen Marttapiiriliiton talouskoulu lulle perustamiskustannuksia varten.
6570: noudattaa opetusohjelmassaan maatalous-
6571: Helsingissä syyskuun 18 päivänä 1949.
6572:
6573: Martti Suntela. Jalmari Pusa. Margit Borg-Sundman.
6574: AlnO LUOStarinen. Vieno Simonen. Juho lleitto.
6575: Juhani Leppälä. Oskari Lehtonen. Irma llamara.
6576: ~tti lleik1dlä. IIelena Virkki. Wilja.m Sarjala.
6577: Jaakko llakala. Martti 0. Kölli. T81bvo Rönkkö.
6578: Onni Mannila. Edvard Pesonen.
6579:
6580:
6581:
6582:
6583: 19
6584: 664
6585:
6586: IV,ts9.- Rah. al. N:o 117.
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: Suntela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen
6592: Marttapiiriliiton talouskoulun palkkaus- ja yl"läpitome-
6593: noihin.
6594:
6595:
6596: E d u s k u n n a ll e.
6597:
6598: Itä-Hämeen Marttapiiriliitto on perusta- Koulun opettajina toimii kaksi vakinaista
6599: nut Lahteen talouskoulun, jonka toiminta talousopettajaa. Lisäksi yhteiskuntaop:issa,
6600: on alkanut kuluvan vuoden elokuun 15 käsitöissä sekä lasten- ja terveydenhoito-
6601: [>äivä.nä. Koulussa on 32 oppilasta. Tämä opissa ovat omat tuntiopettajansa. Oppi-
6602: on korkein määrä., minkä koulu voi ottaa laille on järjestetty tavallisen talouskou-
6603: vastaan. Hakuaikana oli kouluun pyrki- luun liittyvän käytännöllisen työn ja teoria-
6604: jöitä 39. Koulun aloitettua toimintansa on opetuksen lisäksi käytännö.Uistä lastenhoita-
6605: mielenkiinto sitä kohtaan kasvanut, sillä harjoittelua Lahden ajanmukaisimmassa
6606: oppilaiksi pyrkij1öitä on· ilmaantunut jat7 lastenseimessä.
6607: kuvasti. Oppilaat ovat kotoisin Itä~Hä Koulun taloudellinen asema on kuitenkin
6608: meestä, 25 maaseudulta,. muut Lahdesta. tavattoman vaikea. Huoneiston vuokra,
6609: Tämä osoittaa, että Lahti ympäristöpitäji- velkojen korot, opettajien palkkaus ym.
6610: neen on kipeästi kaivannut omaa talous- menot nousevat kuukausittain sellaisiin
6611: koulua. määrim, että koulun ylläpito ilman valth;n
6612: Itä-Hämeen Marttapiiriliitto osti talous- a.pua tulee olemaan ylivoimainen tehtävä
6613: kouluhuoneiston vuoruna 1948 Lahdesta Sai-· Itä-Hämeen Marttapiiriliitolle.
6614: m.a.ankatu 3-5 sijaitsevasta Hä.meenportti- Edellä esitetyn perusteena ehdotamme
6615: nimisestä talosta. Huoneisto maksoi kunnioittavasti,
6616: 1,660,000 mk, mikä summa suoritettiin lai-
6617: navaroilla. Huoneisto on ikumHlstettu ja että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
6618: kalustettu kuluvan, kesän aikana. Tähän vuoden tulo-' ja menoarvioon 11 Pl.
6619: on jouduttu käyttämään varoja toista mil- VIII: 5 mom. opettajain palkkatuk-
6620: joonaa markkaa. Huoneisto on nyt valmis- seen 656,850 mk ja 11 Pl. VIII: 6
6621: tuttuaan täysin ajanmukainen ja talouskou- mom. ylläpitomenoihin 500,000 mk
6622: lun käyttöön erittäin sopiva. eli yhteensä 1,156,850 mk Itä-Hä-
6623: Itä-Hämeen Marttapiiriliiton Talouskoulu meen Marttapiiriliiton talouskou-
6624: noudattaa opetusohjelmassaan maatalous- lulle.
6625: hallituksen alaisten talouskoulujen ohjelmaa.
6626: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1949.
6627:
6628: Martti Suntela. Jtalm.a.ri Pusa.. Inna Hama.m.
6629: Helena. Vil"kki. Vieno Simonen. Jookko Haikala.
6630: Oskari Lehtonen. Margit Borg-Sundmam. Aino Luostarinen.
6631: Martti 0. Kölli. Juho Heitto. Mirjam SarjaJa.
6632: Matti Heikkilä. Urho Saariaho. '1\lJlvo Rönkkö.
6633: Onni Mamnila. EdVIal'd Pesonen.
6634: 665
6635:
6636: IV,19o.- Rah. al. N:o 118.
6637:
6638:
6639:
6640:
6641: Saalasti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Raahessa toi-
6642: mivan hybeckerin naiskäsityökoulun toiminnan jatka-
6643: miseksi.
6644:
6645:
6646: E d u s kun n a 11 e.
6647:
6648: Kansantaloudellisesti tunnetusti tärkeäta yksi kiinteä naiskotiteollisuuskoulu Kala-
6649: naisten käsityötaitoa on Keski-Pohjan- joella, mikä koulu ei voi ottaa vastaan lä-
6650: maalla osaltaan menestyksellisesti vaalinut heskään kaikkia ·pyi'kijöitä.
6651: Raah€Ssa v. 1844 toimintansa alkanut ns. Jotta ei tätä, 105 vuotta toiminutta oman
6652: Lybookerin käsityökoulu yksityisen testa- kiinteistön ja lkouluirtaimiston, pätevän
6653: menttisäätiön ylläpitämänä ja kaupungin opettajan ja riittävän oppilaaksi pyrkijä-
6654: avustamana, mutta tähän asti i1man valtion määrän omaavaa Lybec.kerin käsityölroulua
6655: tukea. Koululla on oma kiinteistö, jossa tarvitsisi valtion tuen puutteen vuoksi
6656: se toimii. Inflation johdosta tämä, jo vuo- lakkauttaa, tulisi se muuttaa !kiinteäksi 1-
6657: sia virallisten kiinteiden naiskotiteollisuus- osastoiseksi naiskotiteollisuuskoululksi ja
6658: koulujen ohjelmaa noudattanut, käsityö- näin ollen tarvittaisiin varata opettajan
6659: !k:oulujemme vanhimpiin kuuluva koulu on palkkaukseen 230,000: - mk, yleisavustus
6660: joutunut sietämättömiin taloudellisiin vai- 30,000:- ynnä kertameno 200,000: - mk;
6661: keuksiin eikä Rawhen !kaupunki ymmärret- siis yhteensä 460,000:- mk tarvittaisiin,
6662: tävistä syistä ole halukas vastaamaan tä- jotta tämä !koulu voisi jatkaa toimintaansa.
6663: män suurelta osalta lä;hinnä ympäröivää Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
6664: maakuntaa palvelevan koulun menoista. ehdotamme,
6665: Senvuoksi säätiö on jo us:eita kertoja ano-
6666: nut, että tämä koulu otettaisiin kiinteäksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6667: naiskotiteollisuuskouluksi, jolloin se saisi tulo- ja menoarvioon 460,000 markan
6668: valtiolta opettajan palkan ja vuosittaisen määrärahan Raahessa toimivan Ly-
6669: yleisavustuksen. · beckerin naiskäsityökoulun toimin-
6670: Keski-Pohjanmaalla on ennestään vain nan jatkamiseksi.
6671: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1949.
6672:
6673: Kerttu SaaJa.sti. M. 0. Lahtela.
6674: Aino Luosta.rim.en. Helena. Virkld.
6675: Vieno Simonen. Kaisa Htihllä.
6676: J. E. Lampinen. Yrjö Hautala.
6677: 666
6678:
6679: IV,191. - Rah. aJ. N:o ~19.
6680:
6681:
6682:
6683:
6684: Kauka.:m.a.a. y. m.. : Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
6685: Porin talouskouluUe.
6686:
6687:
6688: E d u s k u n n a ll e.
6689:
6690: Etelä-Saimaan marttapiiriliiton muutet- rijohtokunta tuntien koulun välttämättö-
6691: tua vuoden 1949 elokuun alusta talous- myyden ja saatuaan huoneistovaikeudet
6692: koulunsa Porista, joka viime vuodet on selvitetyksi on ottanut Porin talouskoulun
6693: ollut koulun tilapäinen sijaintipaikka, Lllip- haltuunsa, niin että siinä lokakuussa voi-
6694: peenrantaan, on laaja Satakunnan maa- daan aloittaa ookä tavallinen talouskoulu-
6695: kunta, joka kuten tunnettua on maamme kurssi että kotitalOIUSlleuvojien jatkoJmrssi.
6696: maataloustuotannon tärkeimpiä tukialueita, Jäirjestön on kuitenkin vaikeata ylläpitää
6697: jäämässä vaille ,talouskoulua. Taloudellisen tätä maakunnalle väJ.ttäm&töntä koulu.a il-
6698: ajattelun ja toiminnan opettaminen Sata- man valtion tukea.
6699: kunnan naisille on kuitenkin tärkeätä var-
6700: sinkin taloudellisen tilanteen alkaessa va- Kysymyksessä oleva avustus jabantuisi
6701: kiintua. Satakunnan maataJ.ousnaisten pii- seuraavasti:
6702: 145,200:-
6703: 145,200:-
6704: 12,000:-
6705: 145,200:-
6706: 30,000:-
6707: 60,000:-
6708: 53,100:-
6709: 26,550:-
6710: 39,600:-
6711:
6712:
6713:
6714:
6715: L. I. Kaukamaa. Laura Brander-WaJ.lin.
6716: Lauri Murtom.a.a.
6717: 667
6718:
6719: IV,192.- Rah. 811. N:o 120.
6720:
6721:
6722:
6723:
6724: Murtomaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta kouluraken-
6725: nuksen rakentamiseksi Tyrväiin mieskotiteollisuuskou-
6726: lulle.
6727:
6728:
6729: E d u s ik u n n a 11 e.
6730:
6731: Tyrvään mieskotiteollisuuskoulu toimii loin muutenkin ehkä joudutaan etsimään
6732: ahtaissa huoneissa 1 osastoisena puutyö:kou- työtilaisuuksia työttömiksi joutuneille.
6733: luna. Uutta, useampiosastoista kouluraken- Koulun rakentaminen on arvioitu tule-
6734: nusta varten tehtiin suunnitelmat ja ehdit- van maksamaan noin 12 miljoonaa mark-
6735: tiin hanOclria tiiliä y. m. ra:kennustarvikkeita, llraa. Rakentaminen voitaisiin suorittaa
6736: mutta sodat keskeyttivät hankkeen. !kahdessa vaiheessa joten rakentamisen en-
6737: Kotiteollisuuden kehittäminen on tullut simäisen vaiheen toteuttamiseen riittäisi
6738: entistä tärkeämpänä esille sen vuoksi, noin puolet edellämainitusta sUllhlllasta.
6739: että ansiotulojen hankkimismahdollisuuk- Edelilä olevaan vi1itaten ·ehdotrurrume,
6740: sien järjestäminen yhä lisääntyvälle pien-
6741: viljelijäväestöllemme, ikotiteollisuud€ll eri että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
6742: aloja kehittämällä, ratkaisee osaltaan tä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II l.
6743: män probleeman. Sen vuoksi olisi Tyr- uudelle momentille 5 miljoonan mar-
6744: vään mieskotiteollisuuskoulun laajentami- kan määrärahan Tyrvään m'teskoti-
6745: nen useampiosastoiseksi saatava nopeasti teollisuuskoulun uuden kouluraken-
6746: toteutumaan ja rakennustyöt saatava käyn- nuksen rakentamista varten.
6747: tiin jo heti vuoden 1950 alkupuolella, jol-
6748: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
6749:
6750: Lauri Murtomaa. Kyllikki Pohj1a.la,,
6751: Hugo Nuorsaari. J. E. Lampinen.
6752: L. 1. Kaulmm.aAa. Martti Suntela.
6753: Arvo Sävelä. Eino PaJovesi.
6754: Laura Brander-WaJJ.irn. Atte Pa~kkanen.
6755: Tahvo Rönkkö. Samuli Simula.
6756: Eino Rytinki. Erkki Leikola.
6757: Onni Mannila. Jaakko Hakala.
6758: Kailie Joukanen. Markus Niskala.
6759: 668
6760:
6761: IV,t93. - Rah. al. N:o 121.
6762:
6763:
6764:
6765:
6766: Miikki y. m.: Korotetun n•äärärahan osoittamisesta lisä-
6767: arvustuksiksi rajaseutukunnille kansakouluhuoneistojen
6768: hankkimiseksi. ·
6769:
6770:
6771: E d u s k u n n a 11 e.
6772:
6773: Tunnettua on, että rauhanteossa uusi val- loudellisen aseman huomioon ottaen. Kun
6774: taJmnnanraja silpoi usean kunnan alueen k.äsittääksemme ·valtion olisi tällaisessa ta-
6775: !kalhtiw, joten näiden !kuntien alue ja veron- pauksissa korvattava !kunnille uusien kou-
6776: maiksajain luku huomattavasti pieneni, lujen rakennuskustannukset ainakin 50
6777: mikä on ollut omiaan heikontaruaan näi- % :lla ja sellaisten koulujen rakennusten
6778: den taloudellista maksukykyä, ja on usean siirtokustannuks:et, mitkä rajan johdosta
6779: vaikea selvitä lain määräämistä velvolli- tulevat muutettavaksi uuteen paikkaan,
6780: suuksistaan. Niinpä ·on m. m. uusien kansa- olisi valtion kokonaan korvattava.
6781: koulujen l'lakentaminen näille kunnille Ehdotamme kunnioittaen,
6782: useimmissa tapauksissa mahdotonta iLman
6783: valtiovaLlan voimakasta tukea. Kun sitä- että Eduskunta. ottaisi vuoden
6784: paitsi ;eräitä. kansakouluja jäi aivan rajan- 1950 talousarvioon 50 miljoonan mar-
6785: pintaan ja ne kylät, joissa näiden koulujen kan lisämäärärahan käytettäväksi
6786: oppilasaines pääasiallisesti asui, jäivät ra- uuden rajan pirstomien kuntien kan-
6787: jan taakse, ovat koulut jääneet piiriinsä sakoulurakennusten rakennuskustan-
6788: nähden sopimattomaan paikkaan ja näin nusten korvauksen korottamiseksi
6789: ollen on ne muutettava. Valtio on näissä mo- 50--80 prosenttiin ja rajan läheisyy-
6790: ~emmissa tapauksissa korvannut asianomai- den johdosta muutettavaksi tulevien
6791: sille kunnille koituneet kustannukset ta- kansakoulujen rakennuskustannus-
6792: vallisesti alhaisimman 20. % mukaan, mikä ten ko1·vaamiseksi kunnille täysirnää-
6793: ei ole riittävä näiden kuntien heikon ta- räisenä.
6794: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
6795:
6796: Matti Miik:ki. J. Kuittinen.
6797: Väinö Okko.
6798: 669
6799: IV,194. - Rah. al. N:o 122.
6800:
6801:
6802:
6803:
6804: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta kotitalonskonlun pe-
6805: rnstamista varten Suomnssalmelle.
6806:
6807:
6808: E d u s k u n n a 11 e.
6809:
6810: Maataloushallitus on hallitukselle anta- dyttämään koko alueen tarv;etta, ·eikä sen
6811: massaan v:n 1950 menoarvioesityksessä esit- vähäv·arainen väestö voi kustantaa onis-
6812: tänyt, että Kangasalan emäntäikoulu siirre- kelua kaukana muualla maassa olevissa
6813: tään toimimaan Aitoon talous- ja puutarlla- kouluissa. Tämän puutteen tuntien orrkin
6814: koulun ra:kennuksiin ja että viimeksimaini- Suomussalmen marttayhdistysten paikallis-
6815: tulle koululle kotitalouskurssia varten liitto jo usean vuoden aikana kiinnittänyt
6816: m~moarvion 11 PL VIII: 5 mom: lla ole- valtion viranomaisten huomiota ko. syrjä-
6817: vat palkkausmäärärahat 359,450 markkaa seudun kipeään kotitalousopetuksen tarpee-
6818: j.äisivät maataloushallituksen käytt·ÖÖn. s·een saaden myös Kajaanin maanviljelys-
6819: Edelleen maataloushallitus on esittänyt, että seuran kannatuksen pyrkimyksilleen. Sen-
6820: Suomussalmen marttayhdistysten paikallis- vuoksi olisi myös valtion taholla otettava
6821: liitolle, jolla on tarikoitustaan vastaava, huomioon tämän kaukaisen rajaseudun koti-
6822: ympäri vuoden käytettävissä oleva huo~ taloudellisen valistuksen välttämätön tyy-
6823: neisto ja riittävä puutal'!hamaa, otettaisiin dyttäminen. Aitoon talous- ja puutarha-
6824: v: n 19·50 menoarvioon 11 PL VII: 1, 2, 3 koulun opettajapalkik:aus- ja toimintavaro-
6825: ja 5 mom:Ue tarvittavat varat kotitalous- jen rpoistaminen valtion menoarviosta mer-
6826: koulun opettajapaLkkauksia ja toimintaa kitsisi valitettavaa taka-askelta kotitalous-
6827: varten. Hallitus on kuitenkin esitykses- opetukselle, varsinkin kun kotitalousoppi-
6828: sään ·eduskunnalle valtion tulo- ja meno- laitoksista on maassa suuri puute, ja kun
6829: arvioksi vuodelle 1950 esittänyt Aitoon ta- nyt olisi tilaisuus ilman lisämenoja sijoit-
6830: lous- ja puutarhakoulun opettajatoimet taa nämä varat Suomussalmelle perustetta-
6831: lakkautettavilksi (11 PL VIII: 5 mom.) ja vaan kotitalouslmuluun.
6832: saman koulun ylläpitomenoihin varatut va- Edellä esitetyn perusteella pyydä!Ilillle
6833: rat, 200,000 markkaa, vähennettäviksi kunnioittaen ehdottaa,
6834: (11 PL VIII: 6 marrn.). Suomussalmen koti-
6835: talouskoulun perustamiseen ehdotetut mää- että Edusknnta ottaisi vnoden 1950
6836: rärahat on hallitus poistanut menoarvio- tulo- ja menoarvioon 559,450 markan
6837: esityksestä. suuruisen määrärahan Snomussalmen
6838: Pinta-alaltaan laajassa Kainuussa on nyt Marttayhdistyksen pOJikallisliitolle ko-
6839: toiminnassa ainoastaan yksi kotitaloudelli- titalonskoulun per1iStamista varten
6840: nen oppilaitos, Seppälän kotitalouskoulu Suom1iSsalmelle.
6841: Kajaanissa. Tämä pieni koulu ei riitä tyy-
6842: Helsingissä, syySkuun 12 päivänä 1949.
6843:
6844: S. Sail.o. Niilo Ry:htä.
6845: Erldd Koivisto.
6846: 670
6847:
6848: IV,195.- Fin. mot. N:o 123.
6849:
6850:
6851:
6852:
6853: östenson m. fl.: A'YI{fående anvisande lltV anslag för orga.
6854: niserande av yrkesvägledning.
6855:
6856:
6857: T i ll R i k s d a g en.
6858:
6859: Riksdagen har i olika sammanhang utta- samhället så viktiga fråga tills vidare helt
6860: . lat önskemålet, •att Regeringen måtte vid- och hållet i dödvatten .
6861: ta:ga åtgärder för åstadkommandet av en För att icke arbetsmarknadsmyndighe-
6862: ända.målsenlig yrkesvägledning i vårt land. terna skall stå fullkomligt oförberedda in-
6863: En sådan verksamhet har hittills med stöd .för sin uppgift, då frågan om yrkesväg-
6864: av lagen om a:rbetsförmedling bedrivits en- ledningen får sin lösning i riksdagen, är
6865: dast i Helsingfors och även där tills vidare det nödvändigt, 1att man redan i detta skede
6866: i begrämsad omfattning. Gällande lag om skrider tili förbE!redande åtgärder, villm
6867: arbetsförmedling har emellertid icke lockat närmast bör taga srkte på att ubarbeta
6868: kOinmunerna att i större utsträc'lming sätta noggmnna planer för verksa:mheten, att ut-
6869: i gång med en ve11ksa:mhet av så krävande bilda yrkesvägledare och att åstadkomma
6870: art, i synnerhet som den helt naturligt för- det omfll!ttande informationsmaterial, utan
6871: utsätter en central Ledning för att kunna vilket någon yrkesvägledning icke är möj-
6872: bedrivas med framgång. lig att verkställa.
6873: Våren 1949 godkäm.de Riiksdagen sädana Allt dettakan utan svårighet genomföras
6874: förändringar i lagen om 1arbetsförmedling, med stöd av gällande 1ag om arbetsförmed-
6875: att det med stöd av dem skulle ha varit ling, desto hellre som riksdagen varit av
6876: möjligt att starta en yrkesvägledning på den uppfattningen, 1att yrkesvägl.edningen
6877: bredare bas inom arbetsförnredlingens ra:m även framgent skall omhänderhas av ar-
6878: eller i organisk förening med denna. I detta betsmar!knadsmyndigheterna. Ministeriet för
6879: sammanhang fattades principiellt beslut om kommunikationsväsendet och allmänna ar-
6880: att yr!kesvägledningen administrativt skall 'betena hade jämväl föreslagit, att under
6881: underlyda arbetsmarknadsmyndigheterna. 15 Ht. IV: 2 skulle upptagas ett anslag om
6882: Den redan godkända lagen om arbetsför- 2,500,000 mark för detta ändamål. Detta
6883: medling lades emellertid att vila över ny- a.nslag ha:r under ärendets fortsatta behand-
6884: Vial, vilket från yrkesvägledningens syn- ling strukits ur statsförslaget.
6885: pun:kt sett v;ar 1att beklaga. Det kan näm- Under ihänvisning till det ovan anförda
6886: ligen tagas för givet, att inga kommuner - får undertecknade vördsamt föreslå,
6887: i väntan på att arbetsförmedlingen skall
6888: bli förstatligad - komrrner att skrida tili att Riksdagen måtte i statsförsla-
6889: några som helst åtgärder för att organisera get för år 1950 upptaga ett anslag
6890: en yi1kesvägledning i kommunal regi. Vid- om 2,500,000 mark för m·ganise-
6891: tages icke heller från statens sida några rande av yrkesvägledning.
6892: föranstaltanden, så befinner sig denna för
6893: Helsingfors den 12 september 1949.
6894:
6895: Ebba östenson. John Österholm.
6896: Albin Wickman. Levi Jern.
6897: Henrik Kullberg.
6898: 671
6899:
6900: IV,t95.- Rah. al. N:o 123.
6901: Suomennos.
6902:
6903:
6904:
6905:
6906: östenson y. m.: 'Määrärahan osoittamisesta ammatinvalin-
6907: nan ohjaamisen järjestämiseksi.
6908:
6909:
6910: E d u s lk u n Tli a ll e.
6911:
6912: Eduskunta on eri yhteyksissä lausunut kysymys toistaiseksi kokonaan kuolleeseen
6913: toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen- pisteeseen.
6914: piteisiin tarkoituksenmukaisen ammatinva- Jotteivät työmarkkinaviranomaiset olisi
6915: linnan ohjauksen a:i!kaansaamiseksi maas- täysin valmistumattomia tehtäväänsä, kun
6916: samme. Sellaista toimintaa on tähän asti kysymys ~ammatinvalinnan ohjaulksesta saa
6917: työnvälityslain oojalla harjoitettu ainoas- 'ratkaisunsa :eduskunnassa, oru välttämä-
6918: taan Helsingissä j'a siellrukin toistaiseksi ra- töntä jo tässä vaiheessa ryhtyä v;almista-
6919: joitetussa 1aajuudessa. Voimassa oleva työn- viin toimenpiteisiin, joiden on lähinnä täh-
6920: välityslaki ei kuitenkaan ole houkutellut dättävä tarkkojen toimintasuunnitelmien
6921: kuntia suuremmassa laajuudessa panemaan valmistamiseen, ammatinvalinoon ohjaajien
6922: alulle ni:Un vaativaa toimintaa, varsinkin kouluttamiseen ja sen laajan informatio-
6923: kun se aivan luonnollisesti edellyttää keski- aineiston hamik:kimiseen, jota ilman minkään
6924: tettyä johtoa, jotta sitä voitaisiiru harjoit- ammatinvalinnan oh~auksen toteuttaminen
6925: taa menestyksellisesti. ei ole mahdollista.
6926: Keväällä 1949 ~eduskunta hyväksyi työn- Kaikki tämä voidaan vaikeuksitta toteut-
6927: välityslakiin sellaiset muutokset, ~että niiden taa voimassa olevan työnvälityslain nojalla,
6928: nojalla olisi iammatinvalinnan ohjaus voitu sitäkin rparemmin,. kuru eduskunta on ollut
6929: panna alulle 1eveämmällä pohjalla työnvä- sitä mieltä, että työmarlrkinaviranomaisten
6930: litylksen puitteissa tai siihen elimellisesti on vastakin huolehdittava ammatinvalinnan
6931: liittyen. Tässä yhteydessä tehtiin periaat- ohjauksesta. Kulku~aitosten ja yleisten töi-
6932: teellinen päätös ammatinvalinnan ohjauk- den ministeriö oli sitä paitsi ehdottanut,
6933: sen ,alistamisesta hallinnollisesti työmarkki- että 15 Pl:n IV luvun 2 mom:lle otettai-
6934: navirenomaisille. siin tähän ta11koitulkseen 2,500,000 markan
6935: Jo hyväksytty työnvälityshvki jätettiin määräraha. Tämä määräraha on 1asian myö-
6936: !kuitenkin lepäämään yli vaalien, mikä am- hemmässä käsittelyssä pyyhitty tulo- ja me-
6937: . matinvalinnan ohjauksen :kannalta .oli vali- noarviosta.
6938: tettavaa. Voidaan nimittäin pitää varmana, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
6939: etteivät kunnat - odottaessaan työnväli- kunnioittaen,
6940: tylksen ottamista valtion haltuun - tule
6941: ryhtymään mihinkään toimenpiteisiin am- että Eduskunta ottaisi vuoden
6942: matinvalinnan. ohjauksen järj·estämiseksi 1950 tulo. ja menoarvioon 2,500,000
6943: kunnallishallinnon puitteissa. Ellei vaition- markan määrärahan amrootinvalin-
6944: kaan taholla ryhdytä mihinikään toimenpi- nan ohjaamisen järjestämiseksi.
6945: teisiin, jää tämä yhteiskunnalle niin tärkeä
6946: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
6947:
6948: Ebba östenson. John Österholm.
6949: Albin. Wickman. Levi Jern.
6950: Henrik Kullberg.
6951:
6952:
6953: 20
6954: 672
6955:
6956: IV,196. - Rah. al. N:o 124.
6957:
6958:
6959:
6960:
6961: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimus- ja
6962: opetuspesulan perustamista varten.
6963:
6964:
6965: E d u s k u n n a ll e.
6966:
6967: Useita eri kertoja eri aiotteiden puit- Yhtiön johtokunta on suunnitellut pesu-
6968: teissa ja viimeksi viime helmikuun 4 päi- lassa järjestettävän opetustoiminnan tapah-
6969: vana on edusktmta lausunut toivomuksia, tuvan pesulaan kuuluvassa erikoisammatti-
6970: että JJ.allitus, hankittuaan selvity;ksen koti- koulujen ryhmään rinnastettavassa valtion-
6971: taloustyön ra tionalisoimismahdollisu uksista, apua saavassa pesulakoulussa. Tämän pe-
6972: kiireellisesti selvityttäisi, millä perusteilla rustamislupa-anomuksen on kauppa- ja
6973: 'rationalisoimistyötä voitaisiin tarkoituksen- teollisuusinisteriö saanut kuluvan vuoden
6974: mukaisimmalla tavalla tukea valtion va- lmhtirkuun 8 päiV'änä.
6975: roilla, sekä antaisi asiasta esityksen edus- Kun nyt maahamme on syntymässä .pesula-
6976: kunnalle. ammattikoulu, olisi tarkoituksenmukaista,
6977: Kotitalouden eri töistä on vaatteiden pesu että valtio olisi tässä toiminnassa tositeolla
6978: kaikkein raskain. Se vaatii sekä runsaasti ja perusta;m!sta jouduttaen mukana. Sil-
6979: voimia eHä paljon aikaa ja suoritetaan kui- loin saataisiin jo ensi vuonna perustetuksi
6980: tenkin kodeissamme aivan yleisesti ilman kauan kaivattu ja kotitalouden rat.ionalisoi-
6981: minkä,änlaista koneellista apua. Vaatteiden mistyölle välttämätön pesula- amma~ttikoulu
6982: pesun rationalisoiminen kodeillemme mah- ja tutkimuslaitos, jota eduskunta itse on
6983: dollisimman taloudellisella tavalla vaatii pitänyt niin täJ'lkeänä, että se v. 1944 ta-
6984: edelläkäypää tutkimus- ja opetustoimin- lousarvioon otti tai~koitus·ta varten 600,000
6985: taa. Selvittääkseen sopivimmat ja taloudel- markan määrära;han, mutta jonka perusta-
6986: lisimmat konepesulamuodot sekä yksityisko- minen on jäänyt kesken. Maamme lukuisat
6987: tien ~esuvälineet ja -menet;elmät meidän perheenemännät voisivat tästä laitoksesta
6988: olosuhteissamme on Työtehos'eura jo v. 1943 saatujen luettelojen kokeilutuloksien p<Jh-
6989: r,YJhtynyt ,toimenpiteisiin tutkimus- ja ope- jalla järjestää vaatteiden pesukysy;mykset
6990: tuspesulan aikaansaamiseksi. Vuonna 1944 kodeissaan. He saisivat tämän laitoksen
6991: eduskunta myönsikin jo mainitulle seuralle tutkimuksien avulla tietoonsa pal'lhaat
6992: tutkimus- ja opetuspesulan .perustamista pesumenetelmät, taJ'lkoituksenmukaisimmat
6993: varten 600,000 markan suuruisen määrära- liotus- ja pesuaineet sekä tiedot kaupassa
6994: han, millä on ostettu osa pesulaan tarvitta- olevien koti-pesukoneiden ja välineiden kel-
6995: vista koneista. Rakennusluvan viipymisen poisuudesta ja laadusta.
6996: ja rakennusaineiden puuttumisen vuD'ksi on Pesulakoulu antaisi tämän ohella päte-
6997: rwkentaminen kuitenkin siirtynyt tähän vän, nykyisin puuttuvan ammattikoulutuk-
6998: saal>'ka. Kun Työtehoseura ei lisävarojen sen maamme ;eri laitosten, kuten kunnallis-
6999: puuttuessa ja senjälkeen tapahtuneen in- kotien, sairaaloiden yms. koneellisten ,pesu-
7000: flation vuoksi enää yksin voi kyseessä ole- loiden työvoimalle.
7001: vaa tutkimus- ja opetuspesulaa perustaa, on Tätä nykyä perustetaan jo eri puolilla
7002: tal'llmitusta varten muodostettu ,.Opetus- ja maatamme osuusmeijerien, osuuskauppojen
7003: liikepesula .Oy Hyvi "-niminen Dsakeyhtiö. y. m. osuustoiminnallisten tai aatteellisten
7004: Työtehoseuran on ollut ,pakko mennä .tälle järjestöjen toimesta koneellisia yhteispesu-
7005: linjalle myös siksi, että pesulassa opetus- loita. Tällaisiin koneellisiin pesuloihin ei
7006: ja tutkimustoiminnan rinnalla sitä häiritse- tätä nykyä .pesula-ammattioppilaitoksen
7007: mättä voidaan harjoittaa liiketoimintaa, puutteessa mistään voi saada ~Vlilattikoulu
7008: joka osaltaan keventää pesulan varsinaisen tuksen saanutta työvoimaa. Tämä on kui-
7009: t.ehtävän aiheuttamia kustannuksia. tenkin koneellisen pesulan menestymisen,
7010: IV,196.- Luostarinen y. m. 673
7011:
7012: kallisarvoisten koneiden ja pestävien vaat- miseen lain edellyttämässä määrässä ikaup-
7013: teiden kestävyyden kannalta erittäin vaa- .pa- ja teollisuusministeriön kautta myönnet-
7014: rantavaa., kooka koneiden ymmärtämäwn täisiin myös tälle koululle, ei näin ollen
7015: käyttö ja hoito sekä sopimattomat pesUillle- nykyisissä olosuhteissa mitenkään riitä, kun
7016: netelmät ja sopimattomat tai liian väkevät [mululle on pakko rakentaa ·asunnot oppi-
7017: cpesuaineet ja kemikaliot voivat aiheuttaa laille ja johtajille. On huomattava, että
7018: suuria vahinkoja sekä vaatteille että ko- koulu ei ole minkä:än teollisuuslaitoksen
7019: neille. omistuksessa, kuten erikoisamma·ttikoulut
7020: Pesula-ammattikoulu ja tutkimuslaitos on yleensä, vaan se on kotitalouden rationali-
7021: senvuoksi selkä yksityistalouksiernme että sointia tar-koittava aatteellinen tutkimus- ja
7022: kansantalouden kannalta kiireellisesti ai- opetuslaitos, jonka tar:koitus on palvella
7023: kaansaatava. koko maan kotitaloutta ammattikoulutusta,
7024: Kun tällaisen erikoisammattikoulun, joka 'Valistusta ja ohjausta antavana laitoksena.
7025: opetustyönsä vuoksi tarvitsee toimivan pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7026: sulan kalliine koneineen ja laboratorioineen, nioittavimmin,
7027: perustaminen vaatii nykyisen huoneistopu-
7028: lan vuoksi myös asunnot kouLun johtajalle, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7029: koneiden hoitajalle ja koulun oppilaille, tu- den 1950 talo'H-sarvion 13 Pl. 17 l.
7030: lee koulun rakentaminen maksamaan konei- 21 momentille 8 miljoonan markan
7031: neen noin 35 miljoonaa markkaa. Se 'mää- määrärahan tutkimus- ja opetuspesu-
7032: rärruha, joka erikoisammattikoulun perusta- lan perustamista varten maahamme.
7033: Heilsingissä syySikuun 12 päiv&nä 1949.
7034:
7035: Aino Luostarinen. Irma Karvikiko.
7036: Inna Hamara. Laura Brander-WaJilin.
7037: Elli Nurminen. Kaisa Hiilelä.
7038: Lauri Murtomaa.. Onni Mannila.
7039: HiJ.ma KoiV'Uilahti-Lehto. Albin Wickman.
7040: Vieno Simonen. Villjami Kalliok!o:ski.
7041: Kyllikki Pohjala. Yrjö Hautala.
7042: J. E. Lampinen. Helem Virkki.
7043: 674
7044:
7045: IV,197.- Rah. al. N:o 125.
7046:
7047:
7048:
7049:
7050: Hillelä y. m.: Määrärahan osoittamisesta käsityönopettajan
7051: ja talousopettajan palkkaamiseksi Aitoon kotitalous-
7052: keskikouluun.
7053:
7054:
7055: E d u s k u n n a 11 e.
7056:
7057: Luopioisissa toimiva Aitoon kotitalous- nalkkaisluokan perustamisesta, mutta sitä-
7058: keskikoulu aloitti iJmkeiluluontoisena toimin- kään: ei voida toteuttaa koska ensin olisi
7059: tansa v. 1940, jolloin kouluun pyrkineistä rakennettava oppilasasunnot 30-40 oppi-
7060: 31 oppilaasta voitiin ottaa 23. Vuosien laalle. Oppilasasuntolassa viimeksi suori-
7061: kuluessa on koulun saavuttama suosio lisäy- tettu laajennustyö saatiin valmiiiksi viime
7062: tynyt, sillä vain noin kolmannes pääsytut- kevätlukukauden alussa ja keväällä valmis-
7063: kintoon saapuneiden määrästä on voitu tui myöskin käytännön opettajille tarkoi-
7064: kouluun hyväJksyä. Mainittakoon että 1949 tettu asuintalo. Nämä laajennus- ja kor-
7065: keväällä kouluun pyrkineistä 102 voitiin jaustyöt toivat hiukan lisäystä myöskin
7066: vastaan ottaa vain 30 oppilasta. Vuosina koulutyöhön kuuluviin tiloihin. Pieni eril-
7067: 1944-1949 on koulusta saanut päästätodis- linen rakennus sisustettiin neuvolaksi, jota
7068: tuksen 98 oppilasta, joista työläisperheiden piirin terveyssisar tulee hoitamaan. Neu-
7069: lapsia on 29, maanviljelijäin, päiäasiassa vola palvelee myöskin koulun terveys- ja
7070: pienviljelijäin tyttäriä 63 ja muista lastenhoidon opastusta. Mutta tämän het-
7071: aunmatil!lharjoittajaperheistä 6. Opp1hlaista ken kipein pulma on riittävän suuren val-
7072: oli sotaorpoja 12, siirtoväkeen kuuluvia 28, tionavun saaminen koulun käytännönopet-
7073: vähävaraisia 21 ja itse kouluma:ksunsa suo- tajain palkkausta varten. Koulu ei vielä
7074: rittaneita 37. Kotipaikan mukaan oppilaat kymmenentenä toimintavuotenansa ole saa-
7075: jakautuivat yli maan. Päästötodistuksen nut valtion apua ikaiUdden opettajien palk-
7076: saaneista huomattavin ryhmä on jatJkanut kaukseen. Kouluun oli heti ensi vuotena
7077: opintojaan eri ammattia1oilla, noin kolman- perustettava muiden opettajavirkojen
7078: n~ksen jäädessä kotitaloustyöhön joko koti- ohessa käsityönopettajan ja kahden taloUs-
7079: tilalleen tai emäntinä uusissa kodeissa ja opettajan virat, mutta toisen talousopetta-
7080: vain 18 on hakeutunut oppikoululinjalle. jan ja käsityönopettajan palllliaukseen ei
7081: Koulun oppilasmäärä on nyt 108. ole valtion apua saatu. Niin ikään ei koulu
7082: Esitetyt tiedot iPäästötodistu'ksen saa- ole saanut valtion apua johtajan palkkiota
7083: neista osoittavat Aitoon kotitalouskeskikou- varten. Sitä paitsi tarvittaisiin aivan vält-
7084: lun lkasva;ttavan nuoria naisia käytännöl- tämättä terveyssisar ja agronooni.
7085: listä elämää varten ja ohjaavan heitä tar- Kun Aitoon lkotitalouskeskikouluun jo
7086: J)'eellisen ammattikasvatuksen lähteille. 10 vuotta sitten oli suuren oppilasmäärän
7087: Oppilaiksi pyrkijäin suuri lukUJinäärä ja vuoksi pakko perustaa muiden käytännön
7088: oppilaiden kotipaili:an mukainen ja:kautumi- aineiden opettajavirkojen lisä:ksi käsityön-
7089: nen taas osoittavat puheena olevan koulu- opettajan ja toisen talousopettajan virka,
7090: muodon tar.peellisuuden ja koulun kehittä- ja ikun näiden palkkaukseen ei hallituksen
7091: misen välttämättömyyden. Koulun laajen- ,esityksessä v. 1950 talousarvioksi ole määrä-
7092: taminen on osoittautunut tarpeen vaati- rahaa esitetty, niin ehdotamme kunnioit-
7093: maksi. Lähinnä on herännyt ajatus rin- taen,
7094: IV,197. - Hiilelä y. m. 675
7095:
7096: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950 yhden talousopettajan palkkausta
7097: talousarvioon 11 Pl. VIII luvun 11 varten Aitoon kotitalouskeskikou.
7098: momentille 316,800 markan määrä- luun.
7099: rahan yhden käsityönopettajan ja
7100: Helsingissä syyskuuta 12 päivänä 1949.
7101:
7102: :Kiaisa Hiilelä.. Arvo Sävelä.
7103: Irma. Karvikko. Vieno Simonen.
7104: Artturi Koskinen. Aino Luostarinen.
7105: Atte PaJklmnen. Elli Nurminen.
7106: Laiura Brander-Wallin. Jaakko BaikaJa.
7107: Hilma. Koivulahti-Lehto. Juho Karvonen.
7108: Paavo KarjaJainen.
7109: 676
7110:
7111: IV,198. - Rah. al. N:o 126.
7112:
7113:
7114:
7115:
7116: Nuorsaari y. m.: Korotetun ntäärårahan osoittamisesta ra-
7117: kennusavustuksiksi kunnallisiUe ja yksityisille ammatti-
7118: oppilaitoksille.
7119:
7120:
7121: E d u s lk: u n n a ll e.
7122:
7123: Hallituksen v. 1950 tulo- ja menoarvion jossa sanotaan mm: ,Tuotannollisen toi-
7124: 13 Pl. XVII: 21 momentissa on esitetty minnan ~ehittämistä silmällä pitäen olisi
7125: 65 miljoonan markan suuruinen määräraha valiokunnan mielestä muun muassa am-
7126: rakennusavustu:ksep.a ikunnallisille ja yksi- mattiikasvatusta pyrittävä edistämään en-
7127: tyisille amrnattioppilaitoksille. Kuluvan vuo- tistä suuremmassa määrin. VaHokunnan
7128: den budjetissa mainittuun tarkoitu'kseen on saamien tietojen mukaan ei ammattiope-
7129: varattu 110 miljoonaa, joten määrärahaa tusta voida oppilaitosten vähä:lu:kuisuuden
7130: on alennettu yli 40 %. Tämä on sitäkin vuoksi antaa läheskään kailkille sitä halua-
7131: hämmästyttävämpää, koska viime vuosien ville. Tämän vuoksi valiokunta pitää tär-
7132: tendenssi on päinvastoin ollut nimenomaan keänä ammattiopetuksen Jmormattavaa lisää-
7133: ammatillista koulutusta suosivaa. Niinpä mistä erityisesti järjestämällä mahdolli-
7134: eduskunnassakin on asia aivan oikein ym- suuksia sellaiseen ammattikoulutukseen,
7135: märretty ja siellä pyritty ohjaamaan joka palvelee tuotantoelämän tarp·eita."
7136: maa;mme koulupolitiikan kehitystä a;mmatti- Eduskunnassa on täten aivan oikein ym-
7137: opetusta laajentavaan suuntaan. Tämä käy märretty aanmattikoulutuksemme kehittä-
7138: ilmi paitsi vuosi vuodelta ta11koitukseen misen välttämättömyys, koska kaikissa
7139: osoitetuista määrärahoista, jotka tosin ovat maamme ammattioppilaitoksissa on vain
7140: olleet hyvin vaatimattomia, mutta erikoi- suhteettO'IDan pienellä oppilasmäärällä -
7141: sesti eduskunnan vastauksesta hallituksen yhteensä n. 18,000 - mahdollisuus opinto-
7142: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi jen harjoittamiseen. Samaan aikaan esi-
7143: vuodelta 1947, jossa sanotaan mm: , - - merkiksi oppikouluissa opiskelee n. 89,000,
7144: - Eduskunta on todennut, että uusia joista lukioasteella n. 15,000. Näin ollen
7145: yksityisiä oppikouluja o:r1 valtion avustuk- on itsestään selvää, että ammattilliset oppi-
7146: sen turvin perustettu erittäin :I:ukuisasti ja laitokset eivät voi vastaanottaa ikuin vain
7147: että näiden koulujen oppilasmäärä on yhä pienen murto-osan yilrninormaan keskikoulu-
7148: lk:iihtyvällä vauhdilla kasvanut. Myöskin asteelta tai sitä ennen eronneista. Vielä
7149: opiskelevien yliO!p'pilaiden lukumäärässä on räikeämpänä ilmenee tämä epäkohta,
7150: saavutettu ennätys, samalla kun pätevistä jos vertaamme maamme ammattikoulutusta
7151: opettajista on suurta puutetta. Kun Sveitsin ammattikoulutukseen, jossa maassa
7152: maamme taloudelliset olot eivät tällä kertaa on ammattikoulujen oppilasmäärä 180,000
7153: salli näin nopeata ikoulutoimifman laajene" · eli siis kymmenkertainen meikäläiseen mää-
7154: mista ja kun tähänastista suurempaa huo- rään verrattuna.
7155: miota olisi !kiinnitettävä ammattiopetuksen Kun tilanne on tällainen ja ikun edus-
7156: laajentamiseen, Edusikunnan mielestä olisi kuntakin on s€lvästi ollut viitoittamassa
7157: Hallituksen kiireellisesti ryhdyttävä toi- suuntaa, jota koulupolitiikassa on nouda-
7158: menpiteisiin kehityksen suunnan ~kääntämi tettava, on lkäsitttämätöntä ko. momentin
7159: seksi tällä alalla oikeille raiteille." määrärahan alentaminen, mikä merkitsisi
7160: Yksiin tåmän eduskunnan mielipiteen suorastaan taantumusta maamme ammatilli-
7161: kanssa käy perustuslalkivaliokunnan mie- sen opetuksen kehittämistyössä.
7162: tintö N: o 19 hallituksen toimenpiteistä Hallituksen v. 19·50 tulo- ja menoarvio
7163: v. 1946 antaman kertomuks·en johdosta, pyrkii huomattavilla määrärahoilla yllä-
7164: IV,198. - Nuorsaari y. m. 677
7165:
7166: !pitämään täystyöllisyytttä, ja tässä koske- työllisyyden turvaamis~ksi tarkoitettuja
7167: teltu rakennustoiminta on varsin huomioon- määrärahoja.
7168: otettava tekijä työllisyyskysymyksiä rat- Y1il:ä Oi1evan P'erusteella €ihdotarrnme kun-
7169: kaistaessa, koslka Jrunnatkin nykyisin käy- nioittaen,
7170: tännön mukaisesti osallistuvat vä:hintäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
7171: n. 50 % :Ua ammattioppilaitosten rakenta- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII: 21
7172: miseen. Näinollen tämän momentin määrä- momentille 200 miljoonan markan
7173: rahan 'korottMllisen ei tarvitse merkitä bud- ilisämäiirärahan rakennusavustuksiksi
7174: jetin loppusumman kohoamista, vaan vas- kunnallisille ja yksityisille ammatil-
7175: taava säästö voitaisiin saada väihentämällä lisille oppilaitoksille.
7176: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
7177:
7178: Hugo Nuorsaari. RoH B. Berner.
7179: Osilmri Lehtonen. u~ko Koski.
7180: Arvi AhmavaMa. Urho Kulovaara.
7181: J. Koivisto. lYfurtti 0. Kölli.
7182: L. 0. HirvensaJ.o. Pentti Niemi.
7183: Vihtori Vesterinen. Lauri Murtomaa.
7184: La.um. Brander-Wallin. Lauli Leppib:aJme.
7185: Meeri Ka.Ja.vainen. JUJssi Lappi-Seppälä.
7186: El'lkiki Leikola.. I:nn:a Hamara.
7187: Arno Tulll"'IUL. Verner Korsbäck.
7188: R.Mae,l Paasio. J oham.nes Wirtanen.
7189: Irma. Karvikko. Juho Heitto.
7190: Atte · Paklmnen. Väinö Rankila.
7191: 678
7192:
7193: IV,t99. - Rah. al. N:o 127.
7194:
7195:
7196:
7197:
7198: Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-HämJeen
7199: keskusammattikoulun työpajarakennuksen rakentamista
7200: varten.
7201:
7202:
7203: E d u s k u n n a 11 e.
7204:
7205: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa talli-, puutyö- ja auto-osastot. Piirustukset
7206: on Etelä-Hämeen keskusammattikoulua var- tä:tä rakennusta varten ovat jo valmistu-
7207: ten myönnetty 13 miljoonaa markkaa Hä- massa ja rakennushallitus on arvioinut ko.
7208: meenlinnan kaupungin koululle lahjoitta- rakennuksen tulevan maksamaan 60 mil-
7209: malla tontilla sijaitsevien ilmnnalliskotira- joonaa.
7210: kennusten ostamista varten sekä 20 miljoo- HaJlitu!ksien v. 1950 tulo- ja menoarvioesi-
7211: naa markkaa tälle tontille rakennettavaa tyksessä on huQilllattavia lffiäärärahoja täys-
7212: lämpö- ja voimakeskusta sekä pajaraken- työllisyyden ylläpitämiseksi. Ylläf'sitetty ra-
7213: nusta varten, joka viimemainittu rakennus kennustoiminta on luonteeltaan sellaista,
7214: valmistuu ensi vuoden alkuun. että sitä on pidettävä varsin tärkeänä teki-
7215: Edellämainittu koulu toimii nykyisin jänä työllisyyskysymystä ratkaistaessa, jo-
7216: Hämeenlinnan kaupungilta vuokratuissa, ten ko. rakennuksen rakentamiseen tarvit-
7217: koulun toimintaan nähden aivan riittämät- tavan 60 miljoonan markan määrärahan
7218: tömissä tiloissa, joten on ensiarvoisen tär- ei tarvitse merkitä budjetin loppusumman
7219: keätä saada tämän koulun toiminta keski- kohoamista, sillä v.astaava säästö saataisiin
7220: tettyä mahdollisimman pian kokonaisuudes- vähentämäll:ä työllisyyden turvaamiseen esi-
7221: saan yllämainitulle kaupungin lahjoitta- tetyistä määrärahoista.
7222: malle tontille varsinkin, kun vuokrattujen Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
7223: koulutilojen ja koulun oman tontin väli- nioittaen,
7224: matka on runsaasti toista kilometriä.
7225: Jotta koulun toiminta saataisiin nopeasti että Eduskunta ottaisi vuoden
7226: keskittymään omalle tontille, on välttämä- 1950 tulo- ja menoarvioon 60 miljoo-
7227: töntä jatkaa viipymättä rakennustoimintaa, n-an markan määrärahan Etelä-Hä-
7228: rakentamalla n. 15,000 ms: n suuruinen meen keskusammattikoulun työpaja-
7229: työpajarakennus, johon sijoitettaisiin me- rakennuksen rakentamista varten.
7230: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
7231:
7232: Felix Seppälä. Lrussi Hiekkala.
7233: Jalmari Pusa. Oskari Lehtonen.
7234: :KJai:sa Hiilelä. Jussi Saukkouen.
7235: Aialo Ma'llmmäki. Martti Suntett.
7236: Johannes Wirtanen. Emo Kujanpää.
7237: 679
7238:
7239: IV,2oo.- Rah. al. N:o 128.
7240:
7241:
7242:
7243:
7244: Vilhula y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
7245: keskusammattikoulun rakennustöitä varten.
7246:
7247:
7248: E d u s k u n n a 11 e.
7249:
7250: Tammikuun 2 päivänä 1947 aloitti Jy- pian kuin mahdollista. Koulun rakennus-
7251: väskylässä toimintansa Keski-Suomen kes- suunnitelman laatimista varten on valtion
7252: kusamrnattikoulu,. jonka valtio omistaa. tulo- ja menoarviossa 1949 myönnetty 2
7253: Ensimmäiset oppilaat .pääsivät koulusta ku- miljoonan markan määräraha, minkä tur-
7254: luvan vuoden kesäkuun 18 päivänä. Suu- vin suunnitelmat valmistuvatkin tämän
7255: rin osa oppilaista hajaantui ympäri Keski- vuoden kuluessa. Olisi näinollen välttä-
7256: Suomen laajan maakunnan vain vähäi- mätöntä saada tulo- ja menoarvioon jo ensi
7257: semmän osan heistä sijoituttua jyväskylä- vuodeksi tarpeellinen määräraha koulun
7258: läisiin y. m. teollisuuslaitoksiin. .Ammatti- rakentamiseen ensi vaihetta varten. Kulu-
7259: koulun tarkoituksena onkin valmistaa oppi- van vuoden budjetissa esittikin hallitus
7260: laitaan erilaisiin ammatte~hin kuten muu- jo tarkoitukseen otettavaksi 18 miljoonaa
7261: rareiksi, rappareiksi, sementtimiehiksi, kir- markkaa, minkä eduskunta valitettavasti
7262: vesmiehiksi, sähköasentajiksi, radioasenta- hylkäsi perustelLen kantaansa sanomalla,
7263: jiksi: ynnä muihin tämänlaatuisiin tehtä- ettei määräraha vielä tänä vuonna ole eh-
7264: viin, joiden tekijöistä Keski-Suomen maa- dottomasti tarpeellinen. Ottaen huomioon
7265: seudullakin on erittäin suuri puute. Koulu edellä mainitut tosiasiat ja sen että ky-
7266: muodostaakin näinollen ainoan oppilaitok- seellinen koulu on ainoa koko laajaa. Keski-
7267: sen koko laajassa maakunnassa, jossa voi- Suomea palveleva monipuolirnen ammatti-
7268: daan valmistaa ammattimiehiä mainittuja oppilaitos, olisi ensi vuonna jo mitä korkein
7269: maataloudenkin kannalta erittäin tärkeitä aika päästä koulun ensi vaihetta rakenta-
7270: ja suurta ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. maan. Täl1öin tulisi kysymykseen lähinnä
7271: KeskicSuomen keskusammattikoulu toimii työpajojen, lämpök;eskuksen ja opettaja-
7272: kuitenkin mitä aikeellisimmassa olosuh- opistora:kennuk;sen rakennustöiden aloitta-
7273: teissa. Koulun luokka-, opetus- samoinkuin minen. Näitä tarkoituksia varten tarvittai-
7274: oppilashuoneetkin on muodostettu vanhoista siin huonetilaa noin 12,000 m3, mikä yhden
7275: sotilasparakeista, jotka ovat tarkoitukseensa vuoden aikana olisi mahdollisuus helposti
7276: varsin sopimattomia, kylmiä ja täysin tila- rakentaa. Mainittakoon, että Jyväskylän
7277: päisluontoisia. Koulun opetustoiminta kär- kaupunki on suhtautunut erittäin myötä-
7278: sii näinollen mitä suurimmassa määrässä mielisesti ilihän koko maakuntaa palvele-
7279: tällaisissa täysin tarlwitustaan vastaamat- vaan oppilaitokseen lahjoittamalla sille kau-
7280: tomissa opetustiloissa. Näinollen on aivan pungin parhaalta paikalta erittäin sopivan
7281: välttämätöntä, että koulua varten saatai- tonttialueen mikä käsittää yhteensä noin
7282: siin ensi tilassa tarkoitustaan vastaavat 21,000 m2.
7283: kouluhuoneustot ja kun niiden rakentami- Edellä esitetyn perusteella ja ikun maas-
7284: nen on tarkoitettu tapahtuvaksi useamman samme olisi suunnattava nuorison opetusta
7285: vuoden aikana,. olisi niiden ensimmäiseen tähänastista suuremmassa määrässä nimen-
7286: rakennusvaiheeseen päästävä käsiksi niin- omaan erilaisille ammattialoille, josta
7287:
7288: 21
7289: 680 IV,2•0•0. -Keski-Suomen kes·kusammattikoulu.
7290:
7291:
7292: eduskuntakin on lausunut toivomuksen, eh- 50 miljoonan markan määrärahan
7293: dotamme kunnioittaen, Jyväskylässä sijaitsevan Keski-Suo-
7294: men keskusammattikoulun rakennus-
7295: että Eduskunta ottaisi valtion töiden aloittamista varten.
7296: vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
7297: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
7298:
7299: T. N. Vilhuia. Artturi Koskinen.
7300: Atte Pwkllmmen. Ma.rtti Sunitela.
7301: Päiviö Hetemäki. Hilma Koivuil.ahti-Lehto.
7302: Heikki Ala-Mäyry. Vrufrid Eskola.
7303: 681
7304:
7305: IV,2o1.- Rah. al. N:o 129.
7306:
7307:
7308:
7309:
7310: Puum.alainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suo-
7311: men keskusammattikoulun rakennustöiden aloittamista
7312: varten.
7313:
7314:
7315: E d u s k u n n a 11 e.
7316:
7317: Keski-Suomen keskusammattikoulu aloit- hetki pilaantumis- ja ·ennenkaikkea tulipa-
7318: taa nyt kolmatta lukuvuottaan. Koulu on lon vaaralle alttiina. Tiistä syystä uusien
7319: nyt päässyt perustamisvaikeuksista normaa- kouluhuoneitten nopeata rakentamista on
7320: litoimintaan. Sijainniltaan suuren maa- pidettävä erittäin kiireellisenä. Kun Keski-
7321: kunnan keskuksessa on koulu maamme on- Suomessa kaiken lisäksi tulee esiintymään
7322: nistuneimpia. Lisäksi suuren maakunnan työttömyyttä, olisi perustöiden suorittami-
7323: ammattityövoiman kasvatuslaitoksena kou- nen omiaan sitä torjumaan.
7324: lun jatkuva toiminta on ehdottomasti vält- Edellä olevan perusteena ehdotamme,
7325: tämätöntä.
7326: Keski-Suomen ammattikoulu työskentelee että Eduskunta ottaisi vuoden
7327: aivan vä:liaikaisiksi tarkoitetuissa parakki- 1950 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
7328: rakennuksissa. Paitsi sitä, että ne ovat II luvun kohdalle uudelle momentille
7329: ahtaat ja kaikinpuolin sopimattomat ope- 20,000,000 markan määrärahan Kes-
7330: tushuoneiksi ne rappeutuvat sangen no- ki-Suomen kesku.sammmattikoulun
7331: peasti. Koulun kalliit koneet, raaka-aine- rakennustöiden aloittamista varten.
7332: varastot ja muut opetusvälineet ovat joka
7333: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
7334:
7335: V. Puumalainen. H. Manninen.
7336: M. Järvinen. V. Riihinen.
7337: 682
7338:
7339: IV,2o2.- Fin. mot. N:o 130.
7340:
7341:
7342:
7343:
7344: Jern m. fl.: Angående anvisande av anslag för påbörjande
7345: av byggnai/;sarbetena på en kommunal-statlig svensk-
7346: språkig centralyrkesskola i Vasa.
7347:
7348:
7349: T i ll R i k s d a g e n.
7350:
7351: Under en följd av år har Riksdagen i ges i den: planerode 111ya lagstiftningen om
7352: olilka sammanhang understrukit betydelSien yrkesskolor borde kunna intagas ca 1,000
7353: av att Regeringen skrider tili åtgärder för elever per år i svenskspråkiga yrkess!kolor
7354: åstadkommande av en utökad, effektivare och att yrkesutbildningsrådets 10-årsplan
7355: yrumsundervisning i vårt land. Det har på- för yrkesutbildningen förutsätter två sven-
7356: pekats, att utveeklingen tillåtits att taga ska centralyrk!esskolor i statens regi.
7357: en rirktning, som på ett för landets närings- Då det gjorts gällande, .att de statliga
7358: liv oförmånligt sätt gynnar den högre all- centralyrkesslkolorna ställa sig överhövan
7359: männa bildningen på y~kesutbildningens dy:oo, må det frarnhål1as, att detta icke k!aJll
7360: bekostnad. tillämpas på skolan i Vasa:, som planer.ats
7361: Under dessa omständigheter förefaller uppbyggd sålunda, att en av staten bekos-
7362: det mindre väl avvägt och omotiverat, att tad fortsättningsklass skulle anslutas till
7363: statsrådet icke heller detta år ansett sig den redan existerande ikommllllilla förbere-
7364: kunna bifalla ett redan under en följd dande yrkesskolan i Vasa, viiken därjämte
7365: av år av handels- och industriministeriet skulle få ett elevinternat för elever från
7366: framfört förslag om upptagande av ansLag andra delar av laJUdet. Vasa stad har ställt
7367: i statsförslaget för grundande av en svensk- tomt till disposition för nödvändiga ny.
7368: språkig centralyrlkesskola i V asa. byggnader. Endast en mindre del av ikost-
7369: Detta anslag framstår som en nödvän- naderna skulle således komma att åvälvru;
7370: dighet, om man betä.Illker, att den svensik- staten.
7371: språkiga teknisk!a yrlkesutbildningen i lan- På grund av ovanstående få underteck-
7372: det är till ytterlighet försummad och efter- nade vördsamt föreslå,
7373: bliven. Utom den förberedande yrkesskolan
7374: i Vasa och en ytterst begränsad svensk un- att Riksdagen måtte besluta å 20
7375: dervisning vid förberedande yrkessko1an i Ht. II: 66 i statsförslaget för år
7376: Helsingfors finnes det endast en förbere- 1950 införa ett anslag om 15,000,000
7377: dande teknisk yrkessko1a med svenskt un- mark för planerande och påbörjande
7378: dervisningsspråk i Karis. Från möjlighe- av byggnadsarbetena på de allra nöd-
7379: ter till fortsättningsundervisning på sitt vändigaste tillbyggena till en kombi-
7380: modersmäl är den svenska befolkningen nerad kommunal-statlig svensksprå-
7381: helt avskuren. Det kan i sammanhanget kig centralyrkesskola i V asa.
7382: anföras, att det enligt de grunder som an-
7383: Helsingfors den 12 septernber 1949.
7384:
7385: Levi J,ern. Ebba östenson.
7386: Verner Korsbäck. Henrik Kullberg.
7387: Albin Wickman. Albert Brommels.
7388: 683
7389:
7390: IV,2o2. - Rah. al. N:o 130.
7391: Suomennos.
7392:
7393:
7394:
7395:
7396: Jem y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennust<Öiden aloit-
7397: tamista varten kunnan ja valtion ylläpitämän 1"uotsin-
7398: kielisen keskusammattikoulun aikaansaamiseksi Vaasaan.
7399:
7400:
7401: E d u s lk u n n a ll e.
7402:
7403: Monena vuonna eduskunta on ~ri yhteyk- lainsäädäntöön, pitäisi ruotsinkielisiin am-
7404: sissä tähdentänyt sitä, että hallituksen tu- mattikouluihin voida vuosittain ottaa n.
7405: lisi ryhtyä toimenpiteisiin lisätyn, tehak- 1,000 oppilasta ja että ammattikasvatusneu-
7406: lroamman ammattiopetuksen 'aikaansaami- voston kymmenvuotissuunnitelma ammatti-
7407: seksi maassamme. On osoitettu, että kehi- kasvatusta varten edellyttää k:,ahta valtion
7408: tyksen on sallittu mennä suuntaan, joka hallinnossa olevaa ruotsinkielistä keskus-
7409: maamme elin'lreinoelämälle epäedullisella ta- ammattikoulua.
7410: valla suosii korkeampaa, ykistä sivistystä Kun on tahdottu väittää, että valtion
7411: ammattikoulutuksen kustannuksella. keskusammattikoulut tulevat kovin kalliiksi,
7412: Näissä olosuhteissa tuntuu vähemmän huomautettaikoon, että tämä ei voi koskea
7413: harkitulta sekä aiheettomalta, että valtio- Vaasan kouiua, joka on suunniteltu raken-
7414: neuvosto ei tänäkään vuonna ole katsonut nettavaksi siten, että valtion kustantama
7415: voivansa suostua kauppa- ja teollisuusmi- jatkoluokka liittyisi jo toimivaan Voosan
7416: nisteriön jo useana vuonna tekemään ehdo- kunnalliseen valmistavarun ammattikouluun,
7417: tukseen määrärahan ottamisesta tulo- ja joka samalla saisi oppilasasuntolan maan
7418: menoarvioon ruotsinkielisen keskusammatti- muista osista olevia oppilaita varten. Vaa-
7419: koulun perustamiseiksi Vaasaan. san kaupunki on antanut käytettäväksi ton-
7420: Tämä määräraha osoittautuu välttämät- tin tarpeellisia uudisrrakennuksia varten.
7421: tömäksi, kun ottaa huomioon, että ruotsin- Vain pienehikö osa kustannuksista tulisi si-
7422: kielinen ammattiopetus maassamme on ten sälytettäväksi v~ltiolle.
7423: ääTimmäisen laiminlyötyä ja takapajuista. Edellä olevan perusteella allekirjoittaneet
7424: Vaasan valmistavaa ammattikoulua ja Hel- ehdottavat kunnioittaen,
7425: singin valmistavan ammattikoulun kovin ra-
7426: joitettua ruotsinkielistä opetusta lukuunot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
7427: tamatta on win valmistava teknillinen am- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
7428: mattikoulu Karjaalla opetuskieleltään ruot- vun 66 mom:lle 15,000,000 markan
7429: salainen. Mahdollisuudet jatJko-opetuksen määrärahan kaikkein välttämättö-
7430: saamiseen äidinkielellään on ruotsalaiselta mimpien lisärakennusten rakennus-
7431: väestöitä kokonaran poissa. Tässä yhtey- töiden suunnittelua ja aloittamista
7432: dessä voidaan huomauttaa, että niiden pe- varten kunnan ja valtion yhteisesti
7433: rusteiden mukaan, jotka sisältyvät suunni- ylläpitämän keskusammattikoulun ai-
7434: teltuun uuteen ammattikouluja koskevaan kaansaamiseksi Vaasaan.
7435: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
7436:
7437: Levi Jrern. Ebba östenson.
7438: Verner Korsbäck. Henrik Kullberg.
7439: Albin Wickman. Albert Brommels.
7440: 6 84
7441:
7442: IV,2o3, - Rah. al. N:o 131.
7443:
7444:
7445:
7446:
7447: Ryömä y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi va-
7448: paiUe musiikkijärjestöille.
7449:
7450:
7451: E d u s k u n n a ll e.
7452:
7453: Maamme musiikkitaiteen asema on huo- olisi siis herättää musiikinharrastusta en-
7454: lestuttava. Sekä esittävien että luovien tai- tistä laajemmissa joukoissa ja samalla sy-
7455: teilijain tulevaisuus näyttää v.aikeaJta. Sä- ventää tätä harrastusta sen piiriin jo tul-
7456: veltäjät eivät voi saada tuotteitaan julki- leiden keskuudessa.
7457: suuteen ala-arvoisen viihde- ja tanssimu- Maassamme toimii joukko vapaita mu-
7458: siikin hallitessa melkeinpä yksinvaltiaana siikkijärjestöjä, jotka vuosien kuluessa ovat
7459: sävellysmaailmassa. Taiteilijat, jotka vuo- pyrkineet tekemään mainittua muokkaus-
7460: sikausia ovat uurastaneet vaativissa opin- ty;ötä, mutta joiden työn tulokset yhteis-
7461: ooissa,an vQidakseen tulkita säveltäjien teok- kunnan riittävän avun puuttuessa ovat
7462: sia taiteellisessa suhteessa täysipainoisesti, jättäneet toivomisen varaa. Erittäinkin vä-
7463: ovat saattaneet joutua peruuttamaan jo ti- hävaraisen väestön keskuudessa toimivat
7464: latun ja valmistellun konserttinsa, kun tai- tällaiset järjestöt ovat siinä asemassa, että
7465: demusiikista kiinnostunutta yleisöä ei ole ne vasta valtion tuen turvin voisivat suo-
7466: riittävästi; huomatttaviinkin summiin ko- rittaa tehtävänsä kyllin perusteellisesti ja
7467: hoavat konserttikustannukset joutuvat tai- kyllin laajassa mitassa. ~ Vain siten luo-
7468: teilijain kannettaviksi. taisiin pysyvät edellytykset luovien ja esit-
7469: Laajempien kansankerrosten musiikinhar- tävien säveltaitei,lijain toiminnan tehok-
7470: rastus on jäänyt sille a,steelle, ettei se kaalle tukemiselLe maassamme.
7471: innoita seuraamaan tällaisia tilaisuuksia. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
7472: Tämä koskee varsinkin. ns. paremman mu- kunnioittaen,
7473: siikin harrastusta. Varsinais·esta taidemu-
7474: siikista tiedetään kansan keskuudessa ver- että Eduskunta ottaisi vuoden
7475: raten vähän. Edellytyks.et tällaisen musii- 1950 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
7476: kin ymmärtämiselle puuttuvat, koska niitä nan markan määrärahan jaettavaksi
7477: ei ole edes yritettykään luoda. maassamme toimiville vapaille mu-
7478: RyhdyttäJessä korjaamaan tilannetta olisi siikkijärjestöille, erittäinkin Suomen
7479: mielestämme ensin ryhdyttävä pQistamaan Työväen Musiikkiliitolle, musiikin-
7480: sen syitä: kansan laajojen piirien kylmä- harrastuksen laajentamiseksi ja sy-
7481: kiskoisuutta musiikkia, eritoten taidemu- ventämiseksi kansamme keskuudessa.
7482: siikkia kohtaan. Ensimmäisenä tehtävänä
7483: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
7484:
7485: Mauri Ryömä. Toivo Kuj,ala.
7486: Antto PrunniJ.a. Sylvi-Kyllikki Kilpi,
7487: Eino Tainio. J. Mustonen.
7488: 685
7489:
7490: IV,2o4. - Rah. al. N:o 132.
7491:
7492:
7493:
7494:
7495: Käkelä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan-Kymin
7496: Musiikkiopiston kannatusyhdistys r. y :lle musiikkioppi-
7497: laitoksen ylZätpitämisen avustamiseksi Kotkassa ja
7498: Kymissä.
7499:
7500:
7501: E d u s k u n n a ll e.
7502:
7503: Kotkassa toimii Kotlmn-Kymin Musiiliri- kaa yhteisesti. Parina 'edellisenä toiminta-
7504: opiston kannatusyhdistyben r. y yHäpitä- vuotena on opetusministeriö käytettävissä
7505: mä musiiklkioppilaitos, jolla Kotkassa ole- olevista raha-a~pajaisten voittovaroista
7506: van öpetusp.aikan lisäiksi kuluvan vuoden myöntänyt opistolle avustusta 100,000: -
7507: syyslukukauden alussa aloitta;a toimintansa markkaa vuosittain ja jos .tämä avustus
7508: toinen opetuskeskus Kymissä. myös tilikauden 1949~1950 aikana saatai-
7509: OppilaJitoksess.a, joka on perustettu v. siin, jää talousarvioon vajausta kuitenkin
7510: 1946, on sen edellisinä toimintavuosina yli 500,000:- markkaa.
7511: ollut vuosittain opetusohjelmassa 9 eri ope- Opiston taloutta raSJittaa erikoisesti se,
7512: tusainetta, joita 20 opettajaa on opettanut että varojen niukkuuden t31kia ei ole ollut
7513: 240 oppilaa:He keskimäärin 5,800 opetustun- mahdollisuutta ha'Dlkkia omia soittimia
7514: tia 'lukuvuodess.a. Opiston toiminnan edel- opiston käyttöön, ja käytettyjen lainasoit-
7515: leen kehittämiselle olisi hyvät edeellytykset timien huolto tulee suhteellisen kalliiksi.
7516: Kotkassa sekä erikoisesti Kymissä, mutta Oman kaluston hankinta olisi erittäin tar-
7517: truloudeHiset vaikeudet asettavat kyseenalai- peellista, mutta siitä on ollut tämänkin
7518: seksi opiston toiminnan jatkamisen nykyi- talousarvion laadinnan yhtey.dessä luovut-
7519: sessäkin laajuudessa. tava, koska kaikki ta1oudellinen toiminta
7520: Tilivuodelle 1949-1950 la;aditu:nJ opiston on oHut kohdistettava opiston toiminnassa-
7521: talousarvion mukaan ovat sen menot pitämiseen.
7522: 1,870,000 markkaa. Näistä menoista voi- Ka.iadk:een ,edelilä ohwaa:n viitaten ehdo-
7523: daan oppilasmaksuilla peittää korkeintaan tamme kunnioittaen,
7524: 807,000 markkaa (240oppilasta a 3,36·5: -),
7525: kann~tusyhdistyksen jäsenmaksuilla ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7526: opiston oppilaitten hankkimilla tilapäis- den 1950 tuw- ja menoarvioon 500,000
7527: a:vustuksilla 70,000: -, 1isäksi toivotaan markan swuruisen määrärahan Kot-
7528: Kotkan kaupungin ja Kymin kunnan v. kan-Kymin Musiikkiopiston kanna-
7529: 1950 talousarvioissaan voivan myöntää tusyhdistys r. y: lle musiikkiopp~'lai
7530: avustusta kannatusyhdistykselle saman toksen ylläpitämisen avustamiseksi
7531: määrän kuin v. 1949, eli 350,000: - mark- Kotka;ssa ja Kymissä.
7532: Helsingiss:ä syyskuun 9 päivänä 1949.
7533:
7534: Vaito Käkelä. Heikki Hyk:käälä..
7535: 686
7536:
7537: IV,2o5,- Rah. a.l. N:o 133.
7538:
7539:
7540:
7541:
7542: Lehtokoski y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
7543: raittiustyön kannattamiseksi.
7544:
7545:
7546: Eduskunnalle.
7547:
7548: Hallituksen esityksessä vuoden 1950 l:md'- kansalaisjärjestöjen suorittaman raittius-
7549: jetiksi on XI1V pääluokassa oleva määrä- työn kannattamiseen.
7550: raha raittiusopetus~, -valistus- ja -tutkimus- Puheenaolevan määrärahan suuruutta ar-
7551: työtä sekä kunnallisen raittiuslautaJkunta- vioitaessa on syytä muistaa, että ennen sotia
7552: toiminnan ohjaamista varten merkitty raittiusjärjestöt saivat suhteellisesti huo-
7553: 34,441,900 maDkan suuruiseksi. Kuluvan mattavasti suurempia avustuksia kuin mitä
7554: vuoden määrärahaa on siis ehdotettu koroi- niille sodan jälkeen on myönnetty. Eräi-
7555: tettavaksi 1,000,000 markalla. den suurten järjestöjen kohdalla nykyinen
7556: Kun puheenaolevasta määrärahasta huo- avustus on ainoastaan 60-70 % sodan
7557: mattava osa nyt käytetään sosiaaliministe- edellisestä ja kuitenkin raittiustyön tarve
7558: riöstä käsin tapahtuvan kunnallisen rait- on nyt silloista paljon huutavampi. Tästä
7559: tiuslauta:kuntatyön ohjaamiseen, ei siitä syystä ei myöskään ole voitu riittävästi laa-
7560: kuluvana vuonna jää raittiustutkimustyön jentaa nuorison kes!kuudessa tehtävää rait-
7561: edistämiseen ja raittiustyötä tekevien jär- tiustyötä, mi!likä täl'keyttä eduskunta on
7562: jestöjen avustamiseen kuin 23,384,400 mk, eri kertoja korostanut. Erityisesti on vielä
7563: mikä määrä, raittiustyön välttämättömyy- mainittava, että vuonna 1950 tulee Suo-
7564: teen ja tarpeisiin katsoen on aivan riittä- messa pidettävä:ksi Pohjoismainen Raittius-
7565: mä:tön. Tämän on myöntänyt sosiaalimi- kokous, joka vetää useita satoja ulkomaa-
7566: nisteriön yhteydessä toimiva raittius- ja laisia maahamme, mutta aiheuttaa myös
7567: alkoholiasiain neuvottelukunta, joka jo huomattavia kuluja raittiusjärjestöille.
7568: viime vuonna, lähinnä juuri raittiusjärjes- Edellä sanottu koskee myös muiden !kuin
7569: töjen toiminnan kehittämistä silmällä•pitäen, varsinaisten raittiusjärjestöjen suorittaman
7570: ehdotti raittiusmäärärahan koroitettavaks1 raittiustyön avustamista.
7571: 60,000,000 marklkaan. Myös .sosiaaliminis- Edellä esitetyn ~perusteella kunnioittaen
7572: teriö on pitänyt määrära:han koroitusta ehdotamme,
7573: välttämättömänä ja puolestaan esittänyt
7574: sen otettavaksi budjettiin 47,860,000 mar- että Eduskunta korottaisi vuoden
7575: kan suuruisena. Tästä määrästä oli ehdo- 1950 tulo- ja menoarvioesityksessä
7576: tettu 7,360,000 mk käytettäväksi raittiuslau- 14 Pl. XIX: 1 momentin kohdalla
7577: takuntatoiminnan ohjaamiseen, 33,500,000 raittiustyön kannattamiseksi ehdo-
7578: mk varsinaisten raittiusjärjestöjen toimin- tetun määrärahan 50,000,000 mark-
7579: nan tulkemiseen sekä 7,000,000 mk muiden kaan.
7580: Helsiiigissä syyskuun 9 päivänä 1949.
7581:
7582: Aioo Lehtokoski.. Aino Luostarinen. Paavo Ka.rja.lainen.
7583: Laura Brander-Wallin. Kyllildti Pohjala. Juho Karvonen.
7584: Hilma Koivulahti-Lehto. Irma Ka.rvikilro. Vanna K. Turunen.
7585: Artturi Koskinen. Kaisa Hiilelä. Hugo Aattel.a..
7586: Arvo Sävelä. A. Turkka. Albin Wickm.an.
7587: E1li Nunninen. Helena Virkki.
7588: 687
7589:
7590: IV,2o6.- Ra.h. aJ. N:o 134.
7591:
7592:
7593:
7594:
7595: Stenberg y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta lastenseimien ja
7596: päiväkotien perustamista varten.
7597:
7598:
7599: E d u s k u n n a ll e.
7600:
7601: Hallituksen esityil{sessä valtion tulo- ja lastenseimet ja -päiväkodit, on kuitenkin
7602: menoarvioksi vuodelle 1950 on 14 Pl. XIV merkitty lisäystä vain 2,000,000 avustusten
7603: luvussa merkitty momentille Kansanlasten- korottamista varten. ,Jotta ansiotyössä ole-
7604: tarhain kannattaminen lisäystä 10,000,000 vien äitien asemaa lastensa huoltamiseen
7605: mk uusien lastentarhojen P'erustamista var- 111ähdien: vastruavasti rpara.rune:ttaisiin, ehdo-
7606: ten. Vieläpä tärkeämpää kuin uusien ias- tamme kunnioittaen,
7607: tentarhain perustaminen on uusien lasten-
7608: seimien ja rpäivä:kotien perustll!minen, jotta että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
7609: työssä käyvät äidit saisivat lapsillensa suo- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mk:n
7610: jaa ja turvaa koko työajaksi. Saman lu- määrärahan lastenseimien ja päivä-
7611: vun momentille Kotikasvatuksen tukemis- kotien perustamista vm·ten.
7612: työ, jonka määrärahasta saavat avustuksia
7613: Helsingissä 13 rpäiv,ärr:tä syyskuuta 1949.
7614:
7615: Elli Stenberg. Niilo Nieminen.
7616: V. Puumalain.en. P. Leskinen.
7617: K. Kauhanen.
7618:
7619:
7620:
7621:
7622: 22
7623: 688
7624:
7625: IV,2o7. - Ra.h. al. N:o 135.
7626:
7627:
7628:
7629:
7630: S.-K, Kilpi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
7631: suomen- ja ruotsinkielisen kirjallisuuden edistämiseksi.
7632:
7633:
7634: E d u s kun n a 11 e.
7635:
7636: Eduskunnan huomiota on jo aikaisemmin että Eduskunta korottaisi vuoden
7637: kiinnitetty siihen, että mwamme suomalai- 1950 tulo- ja menoarviossa suoma-
7638: sen ja; ruotsalaisen kirjallisuuden edistä- laisen kirjallisuuden edistäJmisvaro-
7639: misvarat rahanarvon alentuessa ovat jää- jen valtuuskun1W!n jaettavaksi tar-
7640: neet niin niukoiksi, että sam.otuill:a1 varoilla koitetun vuotuisen mäiirärahan 2
7641: ei enää vuosikausiin ole ollut niille alun- miljoonaan markkaan ja ruotsalaisen
7642: perin tarkoitettua merkitystä. Esim. tä- kirjallisuuden edistämiseen tarkoite-
7643: män vuoden valtiopäivien alussa jätettiin tun vastaavan määrärahan 500,000
7644: edUSkunnalle toivomusaloite kyseessäolevien markkaan.
7645: määrärahojen korottamisesta.
7646: Edclllä olervOOini viitaten ehdotamme kun-
7647: nioittaen,
7648: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
7649:
7650: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Toivo Kujala.
7651: Mauri Ryömä. Eino T~a.inio.
7652: J. Mustonen.
7653: 689
7654:
7655: IV,2os. - Rah. al. N:o 136.
7656:
7657:
7658:
7659:
7660: Tervo y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
7661: seksi Pohjola-Norden yhdistykselle.
7662:
7663:
7664: E .d u s k u n n a ll e.
7665:
7666: Eduskunnalle äskettäin esitetyssä halli- elin on sen valtuustD, minkä muodostavat
7667: tuksen ensi vuoden budjettiehdotuksessa pa;ika;llisyhdistysten ja jä:rjestöjäsenten
7668: on Pohjola-Norden yhdistyksen valtion- edustajat; sen toimeenpaneva elin on kes-
7669: avustus, mikä tänä vuonna on kolmesataa- kushallitus, jonka tehtävänä on hoitaa yh-
7670: tuhatta (300,000) markkaa, ehdDtettu koro- teistyötä muiden pohjoismaiden Norden-
7671: tettavaksi neljåänsataarrkolmeenkymmeneen- yhdistysten kanssa, johtaa yhdistyksen
7672: tuhanteen ( 430:,000) markkaan ensi vuo- yleistä toimintaa ja ohjata ja avustaa pai-
7673: deksi. Kun tässä tapauksessa näin pieni ka:llisyhdistyksiä näiden toiminnassa. Yh-
7674: valtionavustus on mielestämme aivan riit- distyksen tultua täten uudelleenorganisoi-
7675: tämätön, saamme ·täten käsityksemme duksi ulottuu sen toimintapiiri nykyään yli
7676: tueksi esittää seuraavaa: koko maan. PaikaUisyhdistysten lukumäärä
7677: Vuotuinen valtionavustus myönnettiin nousee nykyään 71: een, ja se lisääntyy jat-
7678: Norden-yhdistykselle ensimmäisen kerran kuvasti. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä
7679: vuonna 1938, silloin viisikymmentätuhatta hetkellä n. 12,000.
7680: (50,000) markkaa. Vuosina 1943-1946 oli Ne tehtävät, joita Norden-yhdistykset eri
7681: valtionavustus satatuhatta (100,000) ma.rk- pohj.oismaissa yhteisesti suorittavat, lisään-
7682: kaa vuodessa, ja kahtena seuraavana vuonna tyvät ja laaj.enevat ja.tkuvasti asettaen uusia
7683: kaksisataatuhatta :(200,000) markkaa. T.ä;ksi vaatimuksi1J) myös Pohjola-Norden yhdistyk-
7684: vuodeksi myönnettiin lisäiksi sadantuhannen selle. Tälle on senvuoksi k.unnia-rusia, ettei
7685: (100,000) markan korotus. Valtionavustus tämä yhteinen pohj<>ismainen toiminta yh-
7686: on siis tänä vuonna, kuten alussa mainit- distyksen heikon taloudellisen ka:ntDkyvyn
7687: tiin ainoastaan ·kolmesataatuhatta (300,000) vuoksi lamaannu eikä pohjoismainen yh-
7688: markkaa. teenkuuluvaisulli\ joudu vaarannetuksi.
7689: Pintapuolisesti tarkastelemalla; edellämai- Yhdistyksen tehtävät ovat monenlaisia ja
7690: nittuja lukuja voisi mahdollisesti tehdä sen ulottuvat eri aloille. Pohjoismaisia aiheita
7691: johtopäätöksen, että avustusta on kyseisenä käsittelevien jutkaisujen ja yhdistyksen jä-
7692: aikana korotettu suurin piirtein rahanarvon s·enlehden avulla levitetään tietoja pohjois-
7693: alennusta vastaavasti. Tällöin on kuitenkin maista laajoihin piireihin. Yhdistys on tä-
7694: huomattava,, että se Norden-yhdistys, joka män vuoksi m. m. aktiivisesti osalUstunut
7695: v. 1938 sai 50,.000 mal'kan va:ltionavustuk- siihen tärkeään tarkastustyöhön, jota suori-
7696: sen, oli luonteeltaan ja laajuudeltaan olen- tetaan :pohjoismaisten historian oppikirjojen
7697: naisesti toinen kuin nykyinen Pohjola-Nor- suhteen siinä mielessä, ettei niissä ilmenisi
7698: den. V. 1938 toimi Norden-yhdistys Dikeas- vääriä tietoja tai väittämiä, jotka voivat
7699: taan vain Helsingissä ja sen jäsenmåärä oli herättää nä!'kästystä naapurikansoiss3.. Sa-
7700: suunnilleen 600; muualla maassa oli yhdis- moin tarkastetaan pohjoismaiden maantie-
7701: tyksellä vain Turussa pieni edustajisto. teen oppikirjat. Yhdistys on myötävaikut-
7702: Vuonna 1946 muodostettiin yhdistys ni- tanut myös p.ohjoismaiden taloudellisten
7703: mellä Pohjola-Norden r. y. uusien sääntöjen olojen tuntemuksen levittämiseen osallistu-
7704: mukaisesti järjestöksi, jonka jäseninä ovat malla Pohjola·n asemaa maailmantaloudessa
7705: pa1krullisyhdistykset sekä järjestö- ja kan- käsittelevien julkaisujen toimittamiseen.
7706: nattavat jäsenet (erilaisia muita järjestöjä Erittäin tärkeä toiminnanmuoto on ollut
7707: ja yhtymiä). Yhdistyksen korkein päättävä vuosittaisten pohjoismaisten kokousten ja
7708: 690 IV,zos. - Pohjola-Norden.
7709:
7710: kurssien järjestäminen eri aloilla, vaikka den yhdistyksen pääsihteerin tulee samoin-
7711: näihin tarkoituksiin käytettävät riittämät- kuin muidenkin Norden-yhdistysten vastaa-
7712: tömät varat ovatkin muodostaneet esteen vien virkamiesten osallistua pohjoismaisen
7713: laajemmalle toimirmaJle. kulttuurikomission yhteisiin kokouksiin,
7714: Aivan viime vuosina on yhdistyksen työ- minkä lisäksi yhdistystä on tarpeen vaa-
7715: taakka suuresti lisääntynyt uuden toiminta- tiessa pyydetty avustamaan komission pää-
7716: muodon, n. s. ystäväkuntaliikkeen kautta, tösten toteuttamisessa.
7717: joka toimii Norden-yhdistysten johdolla. On ollut välttämätöntä näinkin perus-
7718: Sen tarkoituksena on luoda pysyviä ja mah- teellisesti selosta.a Pohjola-Norden yhdistyk-
7719: dollisimnuin laajalla pohjalla olevia kult- sen tehtävien laajenemista sen seikan selvit-
7720: turellisia suhteita n. s. ystäväkuntien kesken tämiseksi, että nyt esitetty yhdistyksen val-
7721: eri pohjoismaissa. Tunnusmerkillistä tälle tiona.vunkorotus ei ole oikeassa suhteessa
7722: liikkeelle on, että se luo henkilökohtaisia sen varsinkin viime vuosina voimakkaasti
7723: suhteita asukkaiden välillä eri pohjoismaissa kasvaneeseen työtaakkaan. Toimisto- ja
7724: m. m. siten, että järjestetään vuorottaisia .palkkamenot ovat vähitellen myös luonnol-
7725: ystävYYsmatkoja eri ystäväkuntiin, minkä lisesti paljon lisääntyneet. Ilman niitähän
7726: lisäksi toimeenpannaan koululaisvaihtoa ja ei yhä vaativampia tehtäviä olisi voitu suo-
7727: työläis-, käsityöläis- sekä muuta työntekijän rittaa. Puute tarpeellisista varoista yhdis-
7728: vaihtoa pitemmäksi tai Jyhyemmäksi ajaksi. tyksen toiminnan ylläpitämiseksi tarpeen
7729: Tässä yhteydessä mainittakoon myös, että va.atimassa: laajuudessa on päivä .p.äivältä
7730: yhdistyksen, joka ensi marraskuun 17 p. yhä ilmeisempi.
7731: täyttää 25 vuotta·, sivistyksellisesti niin tär- Edell:ätesitetyn perusteella ja huomioon-
7732: keä, isänmaallinen toiminta on viime vuo- ottaen sen merkityksen mikä yhteistyön säi-
7733: sina laajentunut myös sen johdosta, että lyttämisellä muun Pohjolan kanssa on maal-
7734: valtiovalta on suoranaisesti ottanut sen [;oorme - hUiom\autamrrne edUSkunnan. lau-
7735: myötävaikutuksen huomioon eräiden val- sunnosta vuodelta 1935 :Pohjoismarioon suun-
7736: tiovallan tehtävien suorittamiseen. Niinpä tauksen puolesta- saammetäten esittää,
7737: valtion kulttuurikomissio, jonka opetus-
7738: ministeriö on asettanut yhteistyössä mui- että Eduskunta korottaisi vuoden
7739: den pohjoismaiden vastaavien komis- 1950 tulo- ja menoarvz:ossa Poh-
7740: sioiden kanssa .pohtimaan ja ratkaise- jola-Norden yhdistykselle ehdotetun
7741: maan esiintulevia kulttuuripoliittisia pro- valtionavustuksen vuodeksi 1950
7742: bleemeja, 011 määrännyt, että Pohjola-Nor- 1,000,000 markkaan.
7743: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
7744:
7745: Penna Tervo. T. N. Vilhula..
7746: Arvi Ahmwvaara. H. A. Kannisto.
7747: 691
7748:
7749: IV,2o9. - Fin. mot. N:o 137.
7750:
7751:
7752:
7753:
7754: Meinander m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
7755: för föreningen Pohjol(J;:-Norden.
7756:
7757:
7758: T i ll R i k s d a g •e n.
7759:
7760: I den till Riksdagen nyss utdelade stats- Föreningens beslutande organ utgöres av
7761: verkspropositionen har statsanslaget :för dess :fullmäktige, vilka utses av 'l.okal:för-
7762: :föreningen Pohjola-Norden, vilket :för eningarna och de samverkande medlem-
7763: innevarande år utgår med 300,000 mark, marna; dess verkställande organ utgöres
7764: :föreslagits att :för nästkommande år :för- av en centralstyrelse, som har till upp-
7765: höjas till 430,000 mk. Då ett så ringa be- gi:ft att omhänderha samarbetet med :för-
7766: lopp i detta :fall synts oss vara alldeles eningarna Norden i de övriga länderna,
7767: otillräclcligt, tillåta vi oss till motivering att leda :föreningens aHmänna verksam-
7768: av denna vår upp:fattning härmed an:föra het och att handleda och stödja lokal:för-
7769: :följande. eningarna i deras v·erksamhet. Sålunda
7770: Ett årligt statsbidrag beviljades :för- omorganiserad, är :föreningens verksam-
7771: eningen Norden :första gången år 1938 ; hets:fält numera utsträckt över hela lan-
7772: det :fastställdes då till 50,000 mark. Under det. Antalet lokal:föreningar uppgår :för
7773: åren 1943-46 utgick statsanslaget med närvarande tnl 71 och är :fortfarande statt
7774: 100,000 mark och under de två närmast i stigande. Det sammanlagda medlemsan-
7775: :följande åren med ett till 200,000 mark talet utgör i dag c :a 12,000.
7776: :förhöjt beiopp. För innevarande år vid- De arbetsuppgi:fter, •som :föreningarna
7777: togs en ytterligare :förhöjning med Norden sam:fällt :full:följa, öka ständigt i
7778: 100,000 mark. Statsanslaget utgår sålunda om:fång och ställa ständigt ökade krav
7779: :för närvarande, såsom nyss antyddes, också på :föreningen Pohjola-Norden.
7780: med endast 300,000 mar'k. För sistnämnda :förening måste det :fram-
7781: Vid en ytlig granskning av ovan åter- stå såsom en hederssak att detta gemen-
7782: givna si:f:fror kunde man måhända draga samma nordiska arbete icke genom dess
7783: den slutsatsen, att anslaget i sto•rt sett bristande ekonomiska bärkra:ft lamslås
7784: under den i:frågavarande tidsperioden :för- oc'h samhörigheten i Norden vedervågas.
7785: höjts i överensstämmelse med penning- Föreningens a11betsuppgi:fter äro mång-
7786: värdets :fall. Härvidlag gäller det emeHer- ski:ftande och sträcka sig tiH olika områ-
7787: tid att beakta, att den :förening Norden, den. Genom publikationer i nordiska äm-
7788: som år 1938 :fick statsanslaget på 50,000 nen och :föreningens medlemsblad sprides
7789: mark, var en :förening av ·en väsentligt kunskap härom till vida kretsar. Förenin-
7790: oli:ka struktur och räckvidd än den nu- gen har i sådant avseende bl. a. aktivt
7791: varande :föreningen Pohjola-Norden. medverkat till det viktiga gransknings-
7792: Under år 1938 var :föreningen Norden arhete, s·om ut:förts i sy:fte att ur läro-
7793: egentligen endast en i Helsingfors ver- böckerna i nordisk historia utmönstra så-
7794: kande :förening med c :a ·600 medlemmar; dana :framställningar och :formuleringar,
7795: på ilandsorten var :föreningen ·endast :före- som med :fuHt :fog kunna väcka anstöt hos
7796: trädd genom ett representantskap i Åbo. grann:folken. Detta granskningsarbete har
7797: Sedan år 1946 är :föreningen under nam- numera utsträckts också till de geogra-
7798: net Pohjola-Norden i enlighet med sina :fiska läroböckerna. Också på det ekono-
7799: nya stadgar ombildad till en organisation, miska området har :föreningen medverkat
7800: vars medlemmar äro loikal:föreningar samt vid tillkomsten av upplysande publikatio-
7801: samverkande och stödjande :föreningar ner om Nordens ställning i världshushål'l-
7802: (sammanslutningar och andra sam:fund). ningen. En synnerligen viktig :form :för
7803: 692 IV,209. - Pohjola-Norden.
7804:
7805: V·erksamh€ten har varit anordnandet av ten tagits i anspråk vid fullföljande av
7806: årligen åter'kommande nordiska möten och vissa statsuppgifter. Sålunda har statens
7807: 'kurser av växlande beskaffenhet, ehuru kulturkommission, som tillsatts av under-
7808: knappheten på härför disponibla medel visningsministeriet för att i samförstånd
7809: utgjort ·ett åter'hållande moment. med motsvarande kommissioner i de nor-
7810: Under de a;Ura senaste åren har för- diska grannländerna söka lösa upp'k.om-
7811: eningens arbetsbörda starkt ökats genom mande kulturpolitiska problem, bestämt
7812: en ny verksamhetsgren, nämligen den att föreningen Pohjola-Nordens general-
7813: s. k. vänortsrörelsen, som försiggår i för- sekreterar.e, i liik:het med vad fallet är be-
7814: ·eningarna Nordens regi. Den avser ska- träffande de övriga Norden-föreningarnas
7815: pandet av varaktiga och på möjligast motsvarande tjänstemän, ska:ll deltaga i
7816: bred bas upprättade kulturella förbindel- den nordiska kulturkommissionens gemen-
7817: ser mellan s. k. vänorter i de olrka nor- samma möten, varjämte föreningen i mån
7818: diska länderna. Det kännetecknande för av behov anvisats att biträda vid verk-
7819: denna rörelse är att den sk,apar person- ställigheten av :kommissionens beslut.
7820: liga förbindelser mellan invånarna i de På grund av vad ovan anförts och med
7821: nordis'ka grannländerna, bl. a. sålunda att hänsyn till den betydels.e, som upprätt-
7822: ömsesidiga vänskapsbesök göras i resp. hållandet av samband med det övriga
7823: vänorter, varjämte en utväxling för en Norden äger för vårt land - vi eriura
7824: längre eller kortare tidsperiod sker av om Riksdagens uttalande av år 1935 till
7825: skolungdom, arbetare, hantverkare och förmån för den nordis'ka orienteringen -
7826: andra yrkesgrupp·er. tiUåta vi oss föreslå,
7827: I detta sammanhang bör även nämnas,
7828: att föreningens kuHurellt så viktiga, aH- att' Riksdagen måtte i statsförsla-
7829: mänt fosterländska verksamhet, som den get för år 1950 förhöja det för
7830: 17 nästkommande november fortgått un- föreningen Pohjola--Norden före-
7831: der en tid av 25 år, under de senaste slagna statsbidraget till en miljon
7832: åren utvidgats även därigenom, att för- mark.
7833: eningens medverkan direkt av statsma:k-
7834: Helsingfors den 9 september 1949.
7835:
7836: Nils Meinander. AJ.bin Wickman.
7837: Albert Brommels. Levi Jern.
7838: Verner Korsbäck.
7839: 693
7840:
7841: IV,2o9. - Rah. al. N:o 137.
7842: Suornennos.
7843:
7844:
7845:
7846:
7847: Meinander y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
7848: Pohjola-Norden yhdistykselle.
7849:
7850:
7851: E d u s k u n n a 11 e.
7852:
7853: Eduskunnalle äskettäin jaetussa tulo- ja dostaa keskMhaHitus, jonka tehtävänä on
7854: menoal'Vioesitylksessä on Pohjola-Norden yh- hoitaa yhteistyötä muiden maiden Norden-
7855: distyksen vwltionavustus, j01ka tänä vuonna yhdistysten ·kanssa, johtaa yhdistyksen
7856: on 300,000 markka;a, ehdotettu ensi vuod~i yleistä toimintaa sekä ohjata ·ja avustaa
7857: korotettwvaiksi 430,000 mar;klkaan. Kun näin paikrullisyhdistylksiä niidern toiminnassa. Si-
7858: vähäinen summa tässä tapauksessa on ten uudeilleen organisoituna on yhdistyksen
7859: meistä näyttänyt aivan riittämättömältä, työkenttä laajentunut yli !koko maan. Pai-
7860: haluamme käsityksemme tueksi esittää seu- kallisyhdistysten lurku on tätä nylky:ä 71 ja
7861: raavaa. nousee jatkuvasti. Jäseniä on täHä hetkellä
7862: Vuotuista valtionapua myönnettiin Poh- yhteensä noin 12,000.
7863: jola-Norden yhdistyikselle ensi kerran Norden yhdistysten yhteisesti suorittamat
7864: vuonna 1938; se va;hvistettiin silloin 50,000 tehtävät laajen·evat jatkuvasti ja asettavat
7865: ma11kaksi. Vuosina 1943-1946 valtiona.pu myös Pohjola-Norden yhdistykselle kasvavia
7866: oli 100,000 marrnkaa ja kahtBna seuraa- vaatimuksia. Mainitulla yhdistykselle täytyy
7867: va.na vuonna se oli korotettu 200,000 olla ikunnia-asia, ettei tämä pohjoismaiden
7868: ma11kaksi. Kuluvaiksi vuodeksi sitä koro- yht,eisty.ö puuttuvan taloudellisen kannatuk-
7869: tettiin edelleen 100,000 markalla. Määrä- sen talkia lamaannu ja pohjoismainen yh-
7870: raha on näinollen nykyisin, kuten juuri teenkuu:J.uvaisuus joudu vaarannetuksi.
7871: mainittiin, ainoastaan 300,000 mk. YihdistY'ksen tehtävät ovat moninaiset ja
7872: Edellä esitettyjä numeroita pintapuoli- ulottuvat eri aloille. Pohjoismaisia aiheita
7873: sesti tarkasteltaessa voi 'kenties tehdä sen käsittelevien julkaisujen ja yhdistyksen jä-
7874: johtopäätOksern, •että määrärahaa suurirn senistön välityksellä levitetään tietoja laa-
7875: piirtein Olll !kysymyksessä ooevarna ajanijalk- joihin piireihin. Yhdistys on siinä suh-
7876: sona korotettu suhteessa rahanarvon alene- teessa m. m. aktiivisesti myötävaikuttanut
7877: miseen. Tällöin on kuitenkin otettava huo- siihen tärkeään tarkastustyöhön, jota suo-
7878: mioon, että Noroen-yhdistys, joka vuonna ritetaan sellaisten •esitysten ja sanontojen
7879: 1938 sai valtionapua 50,000 mal'fkkaa, oli karsimiseksi Pohjoismaiden historian oppi-
7880: oleellisesti erilainen rakenteeltaan ja laa- kirjoista, jotka naapurikansoissa voivat
7881: juudeltaan ikuin nykyinen Pohjola-Nor- syystä herättää rnärlkästyst:ä. Tämä tarkistus-
7882: den yhdistys. Vuonna 1938 Nmden-yhdis- työ on nyttemmin ulotettu myös maantie-
7883: tys oli va;rsinaisesti vain Helsingissä toi- teen oppikirjoihin. Myös ta'loudellisella
7884: miva yhdistys, jossa oli noin 600 jäsentä; alalla yhd~stys on my-ötävaikuttanut !POh-
7885: maaseuduHa oH yhdistyksellä ainoastaan joismaiden asemaa maaill.mantalourlessa va-
7886: Turussa 'edustajisto. Vuodesta 1946 on yhdis- lais·evien julkaisujen saamiseksi. Erittäin
7887: tys nimellä Pohjola-Norden uusien sääntö- tärkeä toiminnanmuoto on •ollut vuosittain
7888: jensä mukaisesti muodostettu järjestöksi, uusiutuvien erilaistern pohjoismaisten ko-
7889: jonka jäseniä ovat paikallisyhdistykset sekä kousten ja kurssien järjestä,minen, va.ikika
7890: järjestö- ja kannattavat jäsenet (yhteoolliit- käytettäwissä olevien: varojen niukkuus on
7891: tymät ja muut yhteisöt). Yhdistyksen pruät- sitä rajoittanut.
7892: tävän •elimen muodostaa sen valtuusto, joka Aivan viime vuosina on yhdistyksen työ-
7893: on paikallisyhdistysten ja järjestöjäsenten taakka lisääntynyt huomattavasti uuden
7894: valitsema; sen toimeenpanevan ~elimen muo- toimintnanhaaran takia, nimittäin !ll. s. ystä-
7895: 694 IV,209. - Pohjola-Norden.
7896:
7897: väpaikkakuntaliikkeen, joka toimii Norden- seksi yMeisymmärryksessä muiden pohjois-
7898: yhdistysten johdon alaisena. Se tarkoittaa maisten na~purimaiden vastaavien ikomis-
7899: pysyvien ja mahdollisimman leveälle poh- sioiden ikanssa määrännyt, että Pohjola-
7900: jalle rakentuvien kulttuurisiteiden luo- Norden yhdistyiksen p:ääsihteerin, 'saa:noin-
7901: mista n. s. ystäväpa1kkakuntien välillä poh- kuin vastaavien vi11kamiesten muissa Nor-
7902: joismaissa, m. m. siten, että tehdään molem- den:-yhdistyiksissä, on os~istuttava pohjois-
7903: minpuolisia ystävyysvierailuja asianomai- maisten ikulttuuritoimikuntien yhteisiin ·iko-
7904: sille paikikakunniJ.le, minkä ohella toimeen- ikouksiin, minkä oheHa yhdistys on ta11peen
7905: p·annaan ~yhempiä ja pitempiä ajanjaksoja vaatiessa joutrmut antamaan apuaan ko-
7906: käsittäviä vaihtoja !koulunuorison, työläis- mission päätösten toimeenpanemisessa.
7907: ten ja muiden am.mattiryJrmien piirissä. Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huo-
7908: Tässä yhteydessä on myös mainittava, mioon sen me:vkityksen, mikä yhteyden yl-
7909: että yhdistyksen sivistyksellisesti niin tär- läpitämisellä muuhun Pohjolaan on maal-
7910: keä yleisisänmaallinen toiminta, joka ensi lemme, - palautamme mieleen eduskun-
7911: marraskuun 17 päivänä on jatkunut 25 nan lausuman vuodelta 1935 pohjoismaisen
7912: vuoden ajan, on viime vuosina laajentunut suuntauksen puolesta - ehdotamme,
7913: sen takia, että valtiovaJ.ta on halunnut yh-
7914: distyksen myötävaikutusta määrättyjen val- että Eduskunta korottaisi vuoden
7915: tiolle kuuluvien tehtävien !hoitamisessa. Si- 1950 tulo- ja menoarvioesityksessä
7916: ten on valtion kulttuurikomissio, jonka ope- Pohjola-Norden yhdistykselle ehdote-
7917: tusministeriö on asettanut hlmenevien kult- tun valtionavustuksen 1,000,000 mar-
7918: tuuripoliittisten probleemien ratkaisemi- kaksi.
7919: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
7920:
7921: Nils Meinander. A:lbin Wiokman.
7922: Albert Brom.mels. Levi Jern.
7923: Verner Korsbäck.
7924: 695
7925: IV,210.- Rah. al. N:o 138.
7926:
7927:
7928:
7929:
7930: Karvikko y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Insti-
7931: tuutin tukemiseksi.
7932:
7933:
7934: Eduskunnalle.
7935:
7936: Maamme ulkomainen tiedoitustoiminta on koituksena on keskitetysti tehootaa ulko-
7937: puutteellista ja hajanaista. Paitsi sitä että maista tiedoitustoimintaamme avustamaila
7938: maahamme matkustavilla matkailijoilla on ulkoasiainministeriön sanomalehtiosastoa,
7939: tuskin lainkaan mahdollisuutta saada !koti- tukemalla järjestöjä, jotka jo ·t~kevät sa-
7940: maassaan oikeita tietoja Suomesta,· joutuvat maa työtä, ,täyttää ne ammottavat tyhjiöt,
7941: ulkomaiset asiantuntijatkin vaikeuksiin, kun joita vielä uLkomaisessa tiedoitustoiminnas-
7942: he tänne tultuaan huomaavat, miten vaival- samme on ja välittää tietoja niille ulkomaa-
7943: loista on saada tiedoitustoiminnan puutteel- laisille, jotka niitä haluavat maastarnme.
7944: lisuuden takia haluttuja tietoja omalta eri- Jotta Suomi-Instituutista moodostuisi to-
7945: koisalalta. Useat taloudelliset ja sivistyksel- della arvoaan vastaava ulkomaisen tiedoitus-
7946: liset järjestämme yrittävät kylläkin par- toiminta;mme johtoporras, katsomme, että
7947: haansa, mutta varojen niukkuuden takia tu- valtion olisi tuettava sitä rahallisesti.
7948: lokset jää.våt vajanaisiksi. Lisäksi on mo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme !kun-
7949: nia aloja, mainittakoon vain esirrnerkiksi llli!Oittavast~,
7950: ikoulutoimemme ja lakisääteinen sosiaalinen
7951: huolto, joiden tiedoitustoiminta on olema- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
7952: tonta. valtion tulo- ja menoarvioon annet-
7953: Tämän ulkomaisen tiedoitustoimintamme tavaksi Tiedoitusmiehet r. y: lle sen
7954: parantamiseksi ovat Tiedoitusmiehet r. y. toimesta perustettavan Suomi-Insti-
7955: useiden kansalaisjärjestöjemme kanssa ry:h- tuutin tukemiseksi 5,000,000 markan
7956: tyneet toimenpiteisiin n. s. Suomi-Instituu- määrärahan.
7957: tin perustamiseksi. Tämän laitolksen tar-
7958: Helsingissä syyskuun 1:2 päivänä 1949.
7959:
7960: Inna Karvikko. H. A. Kannisto.
7961: Rolf B. Berner. Nils Meinander.
7962: RafaJel Paasio. Lassi Hiekkala.
7963: Nidlo Honkala. Varma K. Turunen.
7964: Atte PaOOkanen.
7965:
7966:
7967:
7968:
7969: 23
7970: 696
7971:
7972: IV,211. - Rah. aJ. N:o 139.
7973:
7974:
7975:
7976:
7977: Welling y. m~: Km·otetun rnii,iirärahan osoittamiSesta Suo-
7978: malais--Arnerikkalaisen yhdistyksen toiminnan 'tukemi-
7979: seksi. ·
7980:
7981:
7982: E d u s !k u n n a 11 e.
7983:
7984: Suomen ja Yhdysvaltojen kulttuurisuh- Kun arvovaltaiselta Amerikan suomalai-
7985: teiden vaalimista varten v. 1943 peruste- selta ta:holta on esitetty toivomus, että
7986: tun Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen Suomalais-Amerik!kalaisen Yhdistyksen ai-
7987: toiminta on viime vuosina laajentunut san- kakauslehti, Suomi-Finland'--USA, infor-
7988: gen huomattavasti. Yhdistyksen piirissä matiotarkoituksessa saataisiin levitetyksi
7989: on yhä enemmän ruvettu kiinnittämään Yhdysvalloissa, on yhdistys nyt aloittanut
7990: huomiota Suomen kulttuurielämän tunne- tilausten hankinnan Amerikassa. Hanke
7991: tUiksi tekemiseen Yhdysval1oissa, ja yhdis- edellyttää kuitenkin, että lehteen lisätään
7992: tys onkin tällä alalla saavuttanut eräitä Suomea koskeva ·puhtaasti englanninkieli-
7993: tärkeitä tuloksia. nen osasto, jota ei voida saada aikaan ilman
7994: Ennen kaik!kea on mainittava Yhdysval- melkoisia kustannuksia.
7995: tain neljänneksi suurimman radioyhtiön, Kun Suomen kuvaamataide on täysin tun-
7996: Municipal Eroadcasting System of New tematonta Yhdysvalloissa, on Suomalais-
7997: Yorkin ja Suomalais-Amerikkalaisen Yh- Amerikkalainen Y:hdistys ryhtynyt toimen-
7998: distyksen välillä kuluneena kesänä tehty piteisiin edustavan suomalaisen maalaus-
7999: sopimus, jonka mukaan . mainittu radio- taiteen ja kuvanveiston näyttelyn läiliettä-
8000: yhti·ö kerran kuussa alkaen lolkakuun 8 miseksi sinne. Suomen Taideakatemia on
8001: päivänä 1949 rupeaa lähettämään Suoma- jo lupautunut valitsemaan näyttelyyn otet-
8002: lais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toimesta tavat taideteokset ja yhdistys on .New
8003: Suomessa levytettyjä, maamme kulttuuri- Yorkissa olevan Suomi Talon johdon kanssa
8004: elämän ·eri puolia valaisevia ohjelmia. Lä- sopinut ilmaisesta näyttelyhuoneistosta
8005: hetyksissä, joiden 'kestoaika on 55 minuut- New Yorkissa. Näyttelyhanke vaatii kui-
8006: tia, aiotaan valaista Suomen musirkkielä- tenkin jo alkuvaiheessaan varoja ja sen
8007: mää, kuvaamataiteita ja kirjallisuutta s·e!kä käytännöllinen toteuttaminen riippuu siitä,
8008: talous'". ja urheiluelämää. Municipal Eroad- saako yhdistys tarvittavat varat käyt-
8009: casting System on lupautunut lähettämään töönsä.
8010: ohjelmat ilmaiseksi, mutta niiden laatimi- Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys on
8011: nen, levyttäminen ja välttämättömien esiin- myös ryhtynyt toimenpiteisiin suomalaisten
8012: tymispalkkioiden maksaminen tulevat ai- esiintyvien taiteilijain ja esitelmöitsijäin
8013: heuttamaan Suomalais-Amerikkalaiselle Yh· lähettämiselksi Yhdysvaltoihin. Yhdistys
8014: distykselle vähintäin 200,000 markkaan on Suomalais-Amerikkalaisen stipenditoimi-
8015: nousevat lisämenot, joiden peittämiseen ul- kunnan toisena perustajajäsenenä osalli-
8016: koasiairrministeriöltä radiolähetyksiä varten sena maastamme Amerikkaan suuntautu-
8017: mahdollisesti saatava ·pieni avustus ei lä- vaan stipenditoimintaan, jonka tuloksena
8018: himairukaan riitä. Joika tapauksessa on noin 30 suomalaista vuosittain on voinut
8019: Suomen tunnetuksitekemisen kannalta pi- lähteä opiskelemaan Yhdysvaltain yliopis-
8020: dettävä merkittävänä saavutuksena, että toihin.
8021: yksityisestä aloitteesta on voitu saada ai- Myös yhdistyksen kotimaassa tapahtuva
8022: kaan Suomea valaisevia radiolähetyksiä toiminta on melkoisesti laajentunut 'VUosit-
8023: eräässä Amerikan johtavassa lähetysver- tain eri puolilla Suomea vietettävien n.s.
8024: kostossa. Amerikanpäivien johdosta ja siitä syystä,
8025: IV,211. - Welling y. m. 697
8026:
8027: että amer~rokalaisia tiedemiehiä ja kult- 3) valtionavustus, jolka nykyään on 500,000
8028: tuurihenkilöitä yhä enemmän käy esitel- mk vuodessa ja joka tulo- ja menoarvio-
8029: möimässä Suomessa. Yhdisty'ksen järjes- esityksessä on ehdot·ettu nostettavaksi
8030: tötoiminnalle olisi välttämätöntä, että yh- 50,000 markalla. Yhdistyksen jäsenmäärä
8031: distys nykyisen henkilökunnan, toiminnan- on 7,000.
8032: johtajan ja kahden kanslistin, lisäiksi voisi Kun on ilmeistä, että yhdistyksen toi-
8033: kiinnittää palvelukseensa järjestösihteerin, minta v. 1949 tuottaa huomattavan talou-
8034: joka voisi huolehtia yhdisty;ksen 20 paibl- dellisen tappion, jota tulo- ja menoarvio-
8035: lisosaston asioista. esity;ksessä ehdotettu valtionavustuksen ko-
8036: Yhdistys on voinut peittää toiminnas- rotus 50,000 ·markalla ·ei mitenkään riitä
8037: taan johtuvat taloudelliset tappionsa ai- korvaamaan, ja lkun yhdistyksen Suomen
8038: noastaan tila,päisin, vaivoin hankituin yk- tunnetuksi tekemistä Yhdysvalloissa koske-
8039: sityisin lahjoituksin. Tällä hetkellä yhdis- vien, huomion arvoisten suunnit·elmien to-
8040: tyksen jatkuva toiminta kuitenkin näyttää teuttaminen riippuu siitä, että yhdistyk-
8041: uhatulta, sillä on luultavaa, että kuluvana sellä on tarpeelliset varat käytössään, esi-
8042: vuonna syntyvä vajaus muodostuu huo- tämme edellä olevaan viitaten kunnioitta-
8043: mattavasti suuremmaksi kuin ailkaisempina vasti,
8044: vuosina. että Eduskunta hallituksen ehdot-
8045: Yhdistyksen tulot ovat: 1) jäsenmak- taman 550,000 markan lisäksi ot-
8046: sut, so. 150 m:k vuodessa jäsentä kohti, taisi vuoden 1950 tulo- ja menoar-
8047: josta yhdistys saa käyttöönsä 50 mk jäse- vioon 10 Pl. XV luvun 4 kohdalle
8048: neltä 100 markan jäädessä ao. paikallis- 450,000 markan määr'ärahan Suo-
8049: osastolle, 2) englanninkielen kursseista malais-Amerikkalaisen Yhdistyksen
8050: saadut voittovarat, n. 100,000 mk vuodessa, toiminnan tukemiseksi.
8051: Helsingissä, syyskuun 12 .päivänä 1949.
8052:
8053: Yrjö Welling. Erkki Koivisto.
8054: Urho Kulovaar:a. Amo Tuurna.
8055: Irma Karvikko. V. J. Sukselainen.
8056: 698
8057:
8058: IV,212.- Rah. al. N:o 140.
8059:
8060:
8061:
8062:
8063: Salmela-Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avus-
8064: tukseksi Naisten Kansainvälisen Rauhan ja Vapauden
8065: Liiton Suomen osastolle.
8066:
8067:
8068: E d u s k u n n a 11 e.
8069:
8070: Aikana, jolloin rauhasta on tullut koko men naisia työskentelemään pysyvän rau-
8071: ihmiskunnan elinehto, olisi jokaisessa han ja yhteiskunnallisten etuva;stakohtien
8072: maassa välttämätöntä, että valtiovalta te- ta;soittamisen hyväksi. Tarkoitustaan osasto
8073: hokkaasti tukisi rauhantahdon ja kansain. pyrkii toteuttamaan harjoittamalla ja edis-
8074: välisen ajattelun ja työn kehittämistä. Suo- tämällä kansainvälistä yhteistyötä eri
8075: men kansa on raskaiden sotavuosien jälkeen aloilla, tekemällä valistustyötä puhein ja
8076: joutunut vaikeissa oloissa jännittämään voi- kirjoituksin sekä edistämällä nuorison kas-
8077: mansa jälleenrakennustyöhön ja valtion on vattamista kansainväliseen ajatteluun. Lii-
8078: jatkuvasti pakko kuluttaa varojaan sodan ton kansainvälinen toiminta on vi1ka;sta ja
8079: aiheuttamien probleemain ratkaisemiseen. se on työskennellyt kiinteässä yhteydessä
8080: Tämän huomioonottaen olisi tärkeää, että Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa, jossa
8081: myös rauhantyö saisi valtiolta enemmän sillä on neuvotteleva jäsenyys (consultative
8082: tukea osakseen. On lopultakin säästäväi- status) ka;hdessa jaostossa, ECOSOC:issa ja
8083: sempää koettaa ylläpitää rauhaarakentavaa UNESOO :ssa. Samalla kun tällaisen työn
8084: työtä sen kaikissa eri muodoissa kuin ali- välttämättömyys on tullut yhä i1meisem-
8085: tuisesti korjata hävityksen jälkiä puuttu- mäksi, tarjoutuu sille myös nykyhetkellä
8086: ma;tta hävityksen syihin ja ryhtymättä niitä yhä laajenevia mahdollisuuksia. Osasto on
8087: tehokkaasti ehkäisemään. Rauhantyö on joutunut tekemään työtään yksinomaan va-
8088: sitä sivistystyötä, jota ilman .pienet maat paaehtoisin voimin ja suurissa taloudelli-
8089: tuskin pystyvät säilyttämään paikkansa ja sissa vaikeuksissa. Ehdotamme sen vuoksi
8090: täyttämään tehtävänsä kansaikuntien suu- kunnioittaen,
8091: ressa perheessä.
8092: Rauhaan tähtäävässä kasvatus- ja valis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
8093: tustoiminnassa on naisilla ma;hdollisuus suo- tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
8094: rittaa merkittävä osuus. Naisten Kansain- suuruisen määrärahan avustukseksi
8095: välisen Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen Naisten Kansainvälisen Rauhan ja
8096: osasto on ottanut tehtäväkseen ,koota Suo- Vapauden Liiton Suomen osastolle.
8097: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949'.
8098:
8099:
8100: Martta Salmela-Järvinen. Varma K. Turunen. Hugo Aattela.
8101: 699
8102:
8103: IV,21s.- Rah. &1. N:o 141.
8104:
8105:
8106:
8107:
8108: V. Turunen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
8109: avustukseksi Suomen Rauhanliitto 1·. y :n toiminnan tu-
8110: kemista varten.
8111:
8112:
8113: E d u s k u n n a ll e.
8114:
8115: Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on vli- ton suomentamisesta, julkaisemisesta ja le-
8116: meksi kuluneiden vuosien aikana 'monin ta- vittämisestä. Tämän VU()Iksi kyseisen mää-
8117: voin auttanut maatamme taloudellisin, so- rärwhan koroittaminen on välttämätöntä.
8118: siaalisin ja humanitäärisin tukitoimenpitein, Sitäpaitsi vuoden 1950 heinä-elokuun
8119: jQista merikittävimpiä ovat olleet m. m. ul- vaiheessa on Suomen Rauhanliiton vuoro
8120: komaisten lainojemme saannin helpoittami- järjestää pohjoismainen rauhankongressi.
8121: nen, laajan tuberkuloositutkimuksen suorit- Kun mainittu kongressi kestää kymmen-
8122: taminen maassamme ja tuhansien lapsiemme kunta päivää ja siihen osallistuu kotimais-
8123: ruokinnan järjestäminen. Ei liene kohtuu- ten osanottajien lisäksi yli 50 osanottajaa
8124: tonta odottaa, että Suomi, joka pyxkii Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, on sel-
8125: YK:n jäseneksi, såamansa avun tunnustuk- vää, ettei Suomen Rauhanliitto pysty huo-
8126: seksi osoittaisi myönteistä mielenkiintoa lehtimaan kongressin järjestelyistä maamme
8127: YK: ta ja sen maailmanlaajuista toimintaa arvoa vastaavalla 'tavalla nykyisen määrä-
8128: kohtaan. rahansa turvin. _
8129: Suomen Rauhanliitto, YK-yhdistys r. y., Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8130: jolle WFUNA: n ( (World Federation o:f ehdotamme,
8131: United Nations' Associations) j·äsenenä ja
8132: edustajana Suomessa kuuluu kansanomai- että Eduskunta korottaisi vuoden
8133: nen YK: ta koskeva valistustyö, ei kuiten- 1950 tulo- ja menoarvioon Suomen
8134: kaan nykyisen 100,000 markan suuruisen Rauhanliitto, YK-yhdistys r. y :n toi-
8135: valtionavustuksensa turvin voi tyydyttä- minnan tukemiseen ehdotetun 100,000
8136: västi huolehtia vastaanottamansa laajan ja markan määrärahan 500,000 mar-
8137: mielenkiintoisen kansainvälisen YK-aineis- kaksi.
8138: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
8139:
8140: Varma K. Turunen. Elli Nurminen. Albert Brommels.
8141: 700
8142:
8143: IV,214. - Rah. al. N:o 142.
8144:
8145:
8146:
8147: S.-K. Kilpi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
8148: H. F. Antellin testamenttaamien kokoelmien hoitoa ja
8149: Suomen Kansallismuseon kokoelmien kartuttamistc'
8150: varten.
8151:
8152: E :d u s k u n n a ll e.
8153:
8154: Suuri osa yleisiin taidekokoe1miimme ja kin kansatieteellisten ja historiallisten esi-
8155: Suomen Kansallismuseoon kuuluvista taide- neiden ostajana, mutta ei nykyisillä käyttö-
8156: ja muinaismuistoesineistä on vuosien !lm- varoillaan. Vanhat ryijyt maksavat 20,000
8157: luessa H. F. Antellin valtuusklmnan niihin -40,000 mk kappale. Vanhojen tyylihuo-
8158: ostamaa. Ne huomattavat omaisuudet, joita nekalustojen hinnat nousevat useisiin kym-
8159: tällä valtuuskunnalla ennen sotia oli taide- meniin tuhansiin ma:t1kkoihin ja vanhojen
8160: ja museoaarteiden hankkimiseksi, ovat in- hopea-esineiden hinta samoin. Kuitenkin
8161: flatioiden vaikutuksesta huvenneet mitättö- kaikkien näiden museoesineiden tarjontaa
8162: miksi käyttövaroiksi. Taidetta ei enää kyetä on silloin tällöin olemassa vanhojen kotien
8163: ostamaan, sei].sijoon on viime vuosiin saakJm joutuessa hajoitettavaksi ja yksityisten tar-
8164: vuosittain ostettu esineitä Kansallismuseon, jotessa Kansallismuseolie kokoelmiaan.
8165: kokoelmiin. Mutta miten tilanne Suomen Viimeisenä ko1mivuotiskautena 1943-45,
8166: Kansallismuseon kokoelmien kartuttamiseksi josta eduskunnalle on jätetty painettu ilmr-
8167: on muuttunut vuosien mittaan, mainitta- tomus, on Antellin valtuuskunta voinut
8168: koon, että vv. 1'910-1916 käytettiin keski- kaikkiaan käyttää ostoksiin 105,000 mk,
8169: määrin vuotta kohti vanhaa rahaa 10,010 joista taideteoksiin 45,000 mk ja Kansallis-
8170: mk, jaka.antuen ostot kansatieteellisen osas- museon sivistyshistoriallisiin kokoelmiin
8171: ton osalta 5,160 mk, historiallisen osaston 45,000 mk ja kansatieteellisiin kokoeLmiin
8172: 3,500 mk ja esihistoriallisen osaston osalta 15,000 :mk. Näillä rahoilla hankitut esineet
8173: 1,350 mk. Sensijaan vuosina 194~8, jol- ovat olleet kocvin vaatimattomia: Sivistys-
8174: loin summien olisi täytynyt suhteellisesti historiallisia lyijykynäpiirroksia, hopea-
8175: katsoen olla lähes satwkertaisia, käytettiin malja ja vanhoja hopeasormulksia.
8176: nykyistä rahaa keskimäärin vuotta kohti Tällainen tilanne ei cvoi pitkälti jatkua,
8177: 13,800 mk, jakaantuen määrä kansatieteelli- jos haluamme käydä kulttuurikansasta ja
8178: selle osastolle 5,500 mk ja historialliselle asianmukaisesti suhtautua menneisyytemme
8179: osastoll.e 8,300 mk. Lisäksi ei viimeksi ku- tutkimiseen ja sen näkyvien todisteiden säi-
8180: luneena kymmenvuotiskautena ole juuri lai- lyttämiseen tuleville polville. Antellin val-
8181: sinkaan voitu kartuttaa Kansallismuseon tuuskunnan kiäyttövaroja, eriJkoisesti Kan-
8182: eksoottista kokoelmaa, jonka ylläpitäminen sallismuseon kokoelmien kartuttamiseksi,
8183: ja kehittäminen on välttämätöntä kansa- olisi lisättävä ja senvuoksi ehdotamme,
8184: tieteellisten tutkijoiden ja opiskelijoiden
8185: kannalta. Nyt kun kansainvälinen yhteis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
8186: toiminta eri maiden nmseoiden kanssa on tulo- ja menoarvion 10 Pl. XV lu-
8187: jälleen käynyt mahdolliseksi, olisi suota- vun 8 momentille 500,000 markan
8188: vaa, että voitaisiin ostaa lisää esineitä mu- lisämäärärahan H. F. Antellin testa-
8189: seon eksoottisellekin osastolle. menttaamien kokoelmien hoitoa ja
8190: Antellin valtuuskunta voisi hyvin, kat- Suomen Kansallismuseon kokoelmien
8191: soen sen kokoonpanossa olevien museomies- kartuttam1:sta varten.
8192: ten runsaaseen edustukseen, toimia edelleen-
8193: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1949.
8194:
8195: Sylvi-Kyllikki Kilpi. El'lk!ki Leikola. Anna Nev,wliwinen.
8196: Ebba östenson. Toivo Kuj:aJa. Helena Vil'lkiki.
8197: Hertta Kuusinen-Leino. Aino MaJ.kamäiki. Lassi Hiekkala.
8198: 701
8199:
8200: IV,215. - Rah. al. N:o 143.
8201:
8202:
8203:
8204:
8205: Saukkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
8206: Suomen Puheopiston ty.ön tukemiseksi.
8207:
8208:
8209: E d u s k u n n a.ll e.
8210:
8211: Mrua&Sa.mme on toiminut parin vuoden suist81 saaduillru tuloilla. Sitäpaitsi on opis-
8212: ajan Suomen Puheopisto, jonka taloudelli- ton johto ja opetta,jisto joutunut tekemåän
8213: sena. tukijana on Suomen Puheopiston Kan- . runsaasti palkatonta työtä opiston hyvälla;i.
8214: natusyhdistys r. y. Se on useiden koko Toiminnan jatkuva ylläpitäminen tällaisin
8215: maata käsittävien järjestöjen muodostama. taloudellisin edellytyksin tulee muodostu-
8216: Opiston tarkoituksena on suomalaisen puhe- maan ylivoima~eksi sekä opettajrukunnalle
8217: kulttuurin kehittäminen. Se kasvattaa pu- etä oppilaille, koska m. m. opintomwut
8218: healan ammattiopettajia ja antaa opetusta ovrut nykyisin ko:rk,e,akoululinjalla 4,500 ja
8219: taiteilijoille. Opisto ·edistä:ä myös puhetai- opistolinjalla 3,500 mk lukukaudessa.
8220: don alaa koskevaa .tutkimusta. Tämän li- Ainoastaan riittävän suuren valtionavun
8221: sä:ksi se antaa opetusta henkilöille, jotka turvin voidaan nämä opintomaksut alentaa
8222: kansalruiselämässä tarvitsevat puhetaitoa. sellaisiksi, että vähäV:araisemmatikin opiske-
8223: Opistossa toimii ikoaksi opetuslinjaa: kor- lijat voivat opiskella opistossa. Huomioon-
8224: keakoululinja ja opistolinja. Näistä on en- ottaen Suomen puheopiston me:rkitylksen
8225: siksi mainittu 2-vuotinen ja jälkimmäinen kulttuurielämässämme s'ekä ikansanvaJta:.isen
8226: lukukauden käsittävä. Siirtyminen opisto- maan yhteiskuntaelämässä, esitämme kun-
8227: linjalta korkeakoululinjalle on lahjakikaille nioittaen,
8228: oppilaille mahdollista, joten korkeakoulu-
8229: opintoja. suorittamattomatkin henki1öt voi- että Eduskunta ottaisi valtion v.
8230: vat saada täydellisen puheopisto-opetuksen. 1950 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
8231: Suomen .puheopiston toimint81a on yllä- markkaa annettavaksi wvustuksena
8232: pidetty mainitun. kannatusyhdistyksen ta" · Suomen Puheopistolle sen työn tuke-
8233: loudellisen tuen turvin ja lukukausimak- miseksi.
8234: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
8235:
8236: JuiStsi Sa~onen. Margit Borg-Sundman.
8237: Irma Hamal'la. Usko Koski.
8238: Hugo Nuors1a.ari. Juho Heitto.
8239: Jalmari Pusa.
8240: 702
8241:
8242: IV,216. - Rah. aJ. N:o 144.
8243:
8244:
8245:
8246:
8247: Jalas y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Huolto-
8248: työntekijäin Liitolle.
8249:
8250:
8251: E d u s k u n n a ll e.
8252:
8253: Suomen Huoltotyöntekijäin Liitto r. y. · valmistamaan sit·ä määrää huoltoalan am-
8254: on v. 1917 perustettu aatteellinen yhdis- · mattimiehiä, joka kentällä tarvitaan. So-
8255: tys, jonka tarkoituksena on huoltomenetel- siaaliministeriön toimesta järjestetyillä
8256: mien kehittäminen ja huoltoalalla työsken- huoltotyöntekijäin pikakursseilla on voitu
8257: televien tieto- ja taitomäärän kohottaminen. toistaiseksi hall'k!kia ammattipätevyyttä var-
8258: Tarlmitusperiensä toteuttamiseksi liitto on sin pienelle hen:kilöryhmälle. On myös huo-
8259: kerännyt jäsenyhdistyksiinsä huoltoalan mattava, että huoltoalalla varsin merkittä-
8260: luottamusmiehiä ja vivkailijoita, joista var- vän tekijän muodostava kunnallinen luot-
8261: sinkin viimeksimainitut ovat miltei kaikki tamusmieskunta on - huomioimatta huol-
8262: nykyisin liiton j'äseniä. Liittoon kuuluu 15 totyön ja lainsäädännön erikoisluonnetta -
8263: alueellisen paikallisyhdistyksen ja 7 kako jätetty valtion taholta miltei kokonaan il-
8264: maan käsittävän ammatillisesti ryhmitty- man opastusta. Oleellinen tekijä on myös
8265: neen huoltoväen yhdistYksen kautta n. 1,300 se, että huoltolautakuntiin tulee joka kol-
8266: huoltotyössä mulkana olevaa henkilöä. Yh- mas vuosi uusia huoltotyöstä tietämättömiä
8267: distyksen ohella liittoon kuuluu neljä huol- ja siis opastusta tarvitsevia jäseniä. Var-
8268: toalalla toimivaa keskusjärjestöä. sinaisten perustietojen antamisen ohella on
8269: Liiton toiminnasta on huomionarvoinen Suomen Huoltotyöntekijäin Liitto r. y:n
8270: se panos, minkä liitto on antanut asian- koulutustoimintaa järjestettäessä ollut huo-
8271: tuntijalausuntoina huoltoalan lain-. ja me- mioitava varsinkin viime vuosina sangen
8272: nettelytapojen uudistuksista. Näillä mieli- tiuhassa tahdissa tapahtunut huoltolain-
8273: piteenilmauksilla on ollut suuri merkitys, säädäntömme uudistaminen.
8274: koska liiton jäsenistöön kuuluvat myös !huo- ;Suomen Huoltotyöntekijäin Liitto r. y:n
8275: mattavimmat ja etevimmät huoltoalan koulutustoiminta on tapahtunut järjestä-
8276: asiantuntijat. mällä luento- ja esitelmätilaisuuksia eri
8277: :Suomen Huoltotyöntekijäin Liitto r. y:n puolille maata. Viimeksi päättyneen toi-
8278: 32:n toimintavuoden aikana liiton toimin- mintavuoden aikana järjestettiin liiton ja
8279: nan tärkeimmän osan on kuiteniJ.rin muodos- sen jäsenyhdistysten piirissä yhteensä 25
8280: tanut koulutuksen hankkiminen, t. s. valis- luentotilaisuutta; joissa pidettyjen esitei-
8281: tustilaisuuksien järjestäminen huoltoalan mien ja alustusten luku oli 90, sekä yhdet
8282: työntekijöille ja luottamusmiehille. Koulu- huoltoalan pikakurssit, joilla oli 27 esitel-
8283: tustoiminta on ollut ehdottoman välttämä- mää ja alustusta. Tilaisuuksissa käsiteltiin
8284: töntä huoltotyön menestyksellisen harjoit- mitä erilaatuisimpia huoltoalan pulrrnakysy-
8285: tamisen vuoksi, sillä kunnallisista huolto- myksiä, ja ne olivat erittäin antoisia osan-
8286: alan toimihenkilöistä vain pieni osa on saa- ottajilleen.
8287: nut telitäviensä vaatiman koulutuksen, kun Valistustilaisuuksien järjestelyä ja liiton
8288: sen sijaan huomattavaa osaa on täytynyt toimintaa yleensä on ikoko sen olemassaolon
8289: opastaa perehtymisessä huoltolainsäädän- ajan vaikeuttanut tuntuvasti rahavarojen
8290: töön ja huoltotyön menettelytapoihin. Huol- puute. V. 1939 liiton valtionapu saatiin to-
8291: totyönteiJ.rijäin koulutus Yhteiskunnallisessa sin nostetuksi 25,000 markaksi, mutta tätä
8292: Korkeakoulussa ja Svenska lVIedborgarhög- avustusta ei sodan vuoksi koskaan maksettu
8293: skolan 'issa on verrattain nuorta, eivätkä myönnetyn suuruisena. Sodan jälkeen lii-
8294: nämä korkeakoulut pysty vielä läheskään ton valtionapu on ollut vain 30,000 mk,
8295: IV,216. - Jalas y. m. 703
8296:
8297: mikä on inflation seurauksena vain vajaa ehdotetaan, että Suomen Huoltotyöntekijäin
8298: ka;hdeksasosa liitolle v. 1939 myönnetystä Liitto r. y:n valtionapu korotettaisiin
8299: valtionavusta. Nykyinen valtionapu on, 300,000 marlkaksi.
8300: kun otetaan huomioon liiton toiminnan tär- Edellä esitetyn. nojalla ehdotamme,
8301: keys ja toiminnan tehostamisen tarpeelli-
8302: suus, sangen vaatimaton. Näillä perusteilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
8303: ja koska paljon varoja kysyvää, mutta tulo- ja menoarvioon Suomen Huol-
8304: välttämätöntä valistustoimintaa olisi nykyi- totyöntekijäin Liitto r. y:lle 300,000
8305: senä ajankohtana ehdottOtlllasti tehostettava, mk suuruisen määrärahan.
8306: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1949.
8307:
8308: Rakel Jalas. Elli Nurnrlnen.
8309: Irma Torvi. Aino Lehtolroski.
8310: Arvi Ahmavaam. Kerttu Saalasti.
8311:
8312:
8313:
8314:
8315: 24
8316: 704
8317:
8318: IV,211. - Fin. mot. N:o 145.
8319:
8320:
8321:
8322:
8323: Meinander m. fl.: An.gående an!Visande av förhöjt anslag
8324: som understöd åt Samfundet Folkhälsan.
8325:
8326:
8327: T i 11 R i k s d a g e n.
8328:
8329: ·Sa.mfundet Folkhälsan har sedan siJn mera uteblivit, står Samfundet inför syn-
8330: tillkomst 1921 fått emottaga årliga stats- nerligen svårlösta ekonoaniska problem.
8331: anslag såsom stöd för sin bland landets 'Samfundet utgör den enda organisation,
8332: svenskspråikiga befolkning bedrivna social- som 'erbjuder landets svenskspråkiga Ulllga
8333: hygienislm upplysningsverksamhet. DesS~a ikvinnor möjlighet till en fullständig barna-
8334: årliga ~nslag ha efter itand höjts från år vårdarinneutbildning dels i sitt barnavårds-
8335: 1939, då Samfundet för sin allmänna verk- institut i Helsingfors, där tills d~to 732
8336: samhet fått uppbä:ra 60,000 mk och för sitt barnavårdarinnor utbildats, dels i barna-
8337: barnavårdsinstitut Folkhälsan ur medici- vårdsslkolan .Ämimneborg i Malax, avsedd
8338: nalstyrelsens dispositionsmedel 85,000 mk, för den österbottniska landsbygden. Där-
8339: till respektive 65,000 mk för den allmänna utöver mottager ,samfundet enligt överens-
8340: verks·amheten sedan år 1944 och 94,100 mk kommelse statens sju:ksköterske-, hälsosys-
8341: för ba.rnavårdsinstitutet seda.n år 1947. ter- och barnmorskeelever i och för praik-
8342: Härutöver har för år 1948 beviljats ett tisk och teoretisk utbildning i vården av
8343: tilläggsanslag för täekande av de ökade friska barn. Barnavårdsinstitutet Folkhäl-
8344: löneutgiftema på 48,500 mk för den all- san har åsarnkat Samfundet synnerligen
8345: männa venksamheten och 67,900 mk för !kännbara utgifter. BokslutBt för år 1948
8346: barnavårdsinstitutet. Med taruke på pen- uppvisar sålunda en sammanlagd utgifts-
8347: ningvärdets katastroiala fall stå dock dessa p·ost på i runt tal 7,250,000 mk F·örlusten
8348: anslag icllm i någon som helst proportion för samma år uppgick till 992,000 mk.
8349: till de kostnader Samfundet fått vidkännas Det vore för Samfundet av stor vikt att
8350: under krigsåren och dter desamma. Så- även 1anslaget för dess al1männa verksam-
8351: lrmda kan nämnas, att Samfundets resul- het höjes, då det i annat f,au icke blir möj-
8352: taträkning, som år 1938 slutJade på 258,000 ligt att i nödig utsträcikning fortsätta med
8353: mk, år 1948 steg till något över 14,800,000 dess allmänna folkhygieniska upplyJlnings-
8354: m!k. arbete ute i bygdema. I all synnerhet har ·
8355: Sallllfundets egna medel äro till största den av skärgårdsbefolkning·en mycket upp-
8356: delen donerade fonder. Något eget kapital skattade, ambulerande, av staten i lag på-
8357: i egentlig mening, disponibelt för Samfun- bjudna men 1av Samfundet upprätthållna
8358: dets praktiska verksamhet, finnes icke. rådgivningsverksamheten i mödra- och
8359: Denna verksamhet har därför finansierats barnavård på grund av de svåra ikommu-
8360: dels genom avikast;ning från fonderna, men nikationerna ställt sig kostsam för Ham-
8361: framför 'allt genom de understöd Samfun- fundet. Samfundet har mämligen efter
8362: det under och dter ikrigsåren på annat stora svårigheter lyckats finna den ·enda
8363: håll fått emottaga. · Fondernas räntor un- lämplig.a formen för de nya hälsovårdsla-
8364: der år 1938 utgjorde mk 7.22,011: 60 och år garnas genomförande i skärgården, i det
8365: 1948 mk 2;775,030: 30. Trots att samtliga att en särskild hälsobåt för läkarens och
8366: disponibla räntemedel från fonderna an- hälsosysterns resor till 1aUa stö-rre bosä tt-
8367: vänts för att täeka förlusterna, återstår ningscentra anskaffats, och en ny sådan
8368: ämdå för år 1948 en förlust, som belöper båt med tandklinik och skärmapparatur
8369: sig till icke mindre än 1,150,000 mk. Då ombord nu bygges för genomförande av
8370: dessutom många av de understöd Samfun- skoltandvård och tuberkulosvård främst i
8371: det tidigare regelbundet fått emottaga nu- Ålands och Åbolands skärgårdskommuner.
8372: IV,217.- Meinander y. m. 705
8373:
8374: Denna sistnämnda båt kommer att tidvis :föreslå vi med hänvisnjng till ovanstående
8375: stäl1as till det nya tube.rkulosdispensärdi- vördsamt,
8376: striktets i skärgården förfogande och där-
8377: emellan att användas för genomförande av att Riksdagen måtte i statsförsla-
8378: skol- och tandvård i dessa otillgängliga get för år 1950 höja Samfundet Folk-
8379: trakter. Samfundet Folkhälsan "har självt hälsarns anslag under 7 Ht. 22 kap.
8380: ansett en förhöjning av anslaget för barn- 6 mom., anslaget för barnavårdsinsti-
8381: vårdsinstitutet till 500,000 mk och för den tutet till 300,0(){) mk och anslaget
8382: alLmänna verksamheten till 650,000 mk på- för Samfundets allmänna verksamhet
8383: kallad, men med hänsyn till att förhöjnin- till 350,000 mk.
8384: gen då bleve förhållandevis .mycket stor
8385: Helsingfors den 13 september 1949.
8386:
8387: Nils Meinander. Levi Jern.·
8388: 706
8389:
8390: IV,2t7.- Rah. al. N:o 145.
8391: Suomennos.
8392:
8393:
8394:
8395:
8396: Meinander y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
8397: Samfundet Folkhälsan nimiselle yhteisölle.
8398:
8399:
8400: E d u s !k u n n a ll e.
8401:
8402: Samfundet Folkhälsan on perustamises- sista, joita yhteisö aikaisemmin on saanut
8403: taan saakka vuodesta 1921 sruanut vuotuista säännöllisesti, nyttemmin ovat jääneet tule-
8404: valtionapua. maan ruotsim:kielisen väestön matta, on yhteisöllä erittäin vaikeasti rat-
8405: kes!kuudessa harjoittamansa yhteiskunnal- lmistava taloudellinen probleemi.
8406: listerveydellisen valistustyön tukemiseksi. Yhteisö on ainoa järjestö, joka tar-
8407: Näitä vuotuisia määrärahoja on vähitellen joaa maan ruotsinkielisHile nuorille nai-
8408: korotettu vuodesta 1939, jolloin yhteisö sai sille mahdollisuuden täydelliseen lasten-
8409: yleistä toimintaansa varten 60,000 mk ja hoitokoulutukseen osaksi lastenhoito-opistos-
8410: lastenhoito-opisto Folkhälsania varten lää- saan Helsingissä, jossa tähän mennessä on
8411: kintöhallituksen käyttövaroista 85,000 mk, koulutettu 732 lastenhoitajatarta, osaksi
8412: Vlastaavasti 65,000 mlk yleistä toimintaa var- Åminneborgin lastenhoitokoulussa Maa-
8413: ten vuodesta 1944 ja 94,100 mk lastenhoito- lahdessa, joka on tarkoitettu Pohjanmaan
8414: opistoa varten vuodesta 1947. Tämän li- maaseutua varten. Sen lisäksi ottaa yh-
8415: säksi myönnettiin vuodeksi 1948 lisämäärä- teisö sopimuksen mukaan vastaan valtion
8416: rahana lisääntyneiden palkkausmenojen sairaanhoitajatar-, terv·eyssisar- ja lkätilö-
8417: peittämise!ksi 48,500 mk yleistä toimintaa oppilaita terv,eiden lasten hoitoa koskevaa
8418: varten ja 67,900 mk lastenhoito-opistoa var- käytännöllistä ja teoreettista koul}ltusta
8419: ten. Rahanarvon romahdusmaista laskua varten. Lastenhoito-opisto Folkhälsan on
8420: ajatellen nämä määrärahat 'eivät kuiten- aiheuttanut yhteisöHe erittäin tuntuvia me-
8421: karun ole missään suhteessa niihin kustan- noja. Tilinpäätös vuodelta 1948 näyttää
8422: nuksiin, joita yhteisölle on tullut sotavuo- siten menopuolella yhteensä pyörein luvuin
8423: sina ja niiden jällkeen. Niinpä v:oi mainita, 7,250,000 mk. Tappio samalta vuodelta
8424: että yhteisön tuloslaskelma, joka vuonna nousi 992,000 markkwan.
8425: 1938 päättyi 258,000 markkaan, vuonna Yhteisölle olisi suuresta merlkityksestä,
8426: 1948 nousi jonkin verran yli 14,800,000 että myös määrärahaa sen yleistä toimintaa
8427: markam. varten korotetaan, koska muussa tapauk-
8428: Yhteisön omat varat ovat suurimmaksi sessa sen yleisen kansanterveydellisen vwlis-
8429: osaksi 1ahjoitettuja rahastoja. Mitään var- tustyön jatkaminen maaseudulla tarpeelli-
8430: sinaista pääomaa varsinaisessa mielessä sessa laajuudessa ei käy mahdolliseksi.
8431: käytettäväksi yhteisön !käytännölliseen toi- Varsinkin on saaristoväestön suuresti arvos-
8432: mintaan ei ole. Tätä toimintaa on sen tama 'kiertävä, valtion ~aissa määräämä,
8433: vuoksi ra;hoitettu osaksi rahastojen tuotolla, mutta yhteisön ylläpitämä neuvontatoi-
8434: mutta :ennen kaikkea niillä avustuksilla, minta äitiys- ja lastenhuollossa vaikeiden
8435: joita yhteisö on sotavuosina ja niiden jäl- ;liikenneyhteyksien takaa muodostunut yh-
8436: keen saanut vastlllanottaa muulta taholta. teisölle kaHiiksi. Yhteisön on nimittäin
8437: Rahastojen korot olivat vuonna 1938 suurten vaikeuksien jälkeen onnistunut löy-
8438: 722,011: 60 mk ja vuonna 1948 2,775,030: 30 tää ainoa sopiva muoto uusien terveyden-
8439: mk. Vaikka rahastojen kaikki !käytettä- hoitolakien toteuttamiselle saaristossa, siten,
8440: vissä olleet korkovarat on käytetty tappioi- että on hankittu erityinen terveydenhoito-
8441: den peittämiseen, on vuodelta 1948 kuiten- alus lääkärin ·ja t erveyssisaren matkoja var-
8442: 1
8443:
8444:
8445:
8446:
8447: kin jäänyt tappiota kokonaista 1,150,000 ten kaiiklkiin: suurellllpiin asutuskeskuksiin, ja
8448: mk. Kun sitäpaitsi menot niistä avustuk- uutta sellaista alusta hammasklinikoineen
8449: IV,217.- Meinander y. m. 707
8450:
8451: ja varjostinlaitteineen rakennetaan lllyt kou- mal1kkaan, mutta ottaen huomioon, että ko-
8452: luhammashoidon ja tuberkuloosihoidon to- rotus tällöin tulisi suhteellisesti varsin suu-
8453: teuttamiseksi 'ensi sijassa Ahvenanmaan ja reksi, ehdotamme kunnioittaen,
8454: Turunmaan sararistokunnissa. Tämä viimeksi
8455: mainittu alus asetetaan ajoittain saariston että Eduskunta vuoden 1950 tulo-
8456: uuden tuberkuloosihoitoalueen !käytettäväksi ja menoarviossa korottaisi Samfun-
8457: ja välillä käytettäväksi !koulu- ja hammas- det Folkhälsan nimisen yhteisön
8458: hoidon toteuttamis~ksi näillä syrjäisil'lä määrärahoja 7 Pl:n XXII luvun 6
8459: seuduilla. .Samfundet Fol!IDhälsan on itse mom:lla, määrärahan lastenhoito-
8460: katsonut tarpeellis~ksi Jastenhoito-QPis- opistoa varten 300,000 markaksi ja
8461: toa koskevan määrärahan korottamisen määrärahan yhteisön yleistä toimin-
8462: 500,000 markkaan ja yleistä toimintaa kos- taa varten 350,000 markaksi.
8463: kevan määrärahan korottamisen 650,000
8464: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
8465:
8466: Nils Meinander. Levi Jern.
8467: 708
8468:
8469: IV,21s.- Rah. al. N:o 146.
8470:
8471:
8472:
8473:
8474: Salmela-Järvinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittami-
8475: sesta niityttämäkoulutuksen tehostamista varten.
8476:
8477:
8478: E d u s kun n a.ll e.
8479:
8480: Käsitellessään kuluvan syyskuun alussa jestöjen, .ennen kaikkea vuotuisia, Sääks-
8481: Suomen Teatterikoulun valtion haltuun mäellä pidettäviä näyUeilijä- ja ohjaaja-
8482: ottamista koskevia eduskunta-aloitteita kursseja toimeenpan.evan Suomen Teatteri-
8483: eduskunta katsoi, ettei tämän toimenpiteen jädestöjen Keskusliiton saamaa valtionapua
8484: suorittamis·een ole tällä hetkellä riittäviä lisättävä nykyistä tehokkaamman näyttämö-
8485: mahdollisuUksia, mutta tähänastista teatte- koulutukseu. ai:kaansa:amiseksi.
8486: rialan koulutustyötä olisi pyrittävä tehok- Edellä esitetyn perusteella. pyydämme
8487: kaasti tukemaan erityisesti ma:aseudun tar- kunnioittaen ehdottaa,
8488: peita silmälläpitäen.
8489: Kun näin ollen näyttämöalan koulutuksen että Eduskunta ottaisi vuoden
8490: täyttä valtiollistamista ei voida toteuttaa, 1950:n tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
8491: olisi kuitenkin Suomen Teatteri!koulun, vas- XV luvun 1 momentille lisäyksenä
8492: taavan ruotsinkielisen oppilaitoksen sekä 5,000,000 markkaa näyttämökoulutuk-
8493: koulutustyötä suorittavien teatterialan jär- sen tehostamiseksi.
8494: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
8495:
8496: Martta SaJme1a-Järvinen. Urho Kulovaara.
8497: Heikik:i Hykkäälä. Hugo Aatteil.a.
8498: Elli Nurminen.
8499: 709
8500:
8501: IV,219. - Rah. al. N:o 147.
8502:
8503:
8504:
8505: V. Turunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
8506: teattereille, joilla ei. ole vakinaista osuutta raha-arpajai-
8507: sista kertyviin tuloihin.
8508:
8509:
8510: E d u s k u n n a ll e.
8511:
8512: Näyttäanötåiteen asema maassamme har- menoarvion puitteissa, mutta teattereiden
8513: vinaisen kansanomaisena ja laajalle levin- kustannusten noU.su on heikosta palkkata-
8514: neenä taiteen muotona on kansamme kult- sosta huolimatta osoittautunut niin suureksi 1
8515: tuurielämässä saavuttanut niin vakiintu- että niiden asema on jatkuvasti huolestut-
8516: neen aseman, että valtio jo Kaarlo Berg- tavassa määrässä vaikeutunut.
8517: bornin ajoista saakka on pitänyt sen kai- Kun näyttämötaiteemme tehokas ylläpi-
8518: kinpuolista tukemista velvollisuutenaan. täminen on tärkeä lk:ulttuuritoimenpide, on
8519: Valtion mahdollisuudet taloudellisen tuen teattereiden valtionavustuksen lisääminen
8520: antamiseen ovat kuitenkin aina olleet ra- käsityksemme mukaan välttämätöntä. Avus-
8521: joitetut, ja teattereiden taholta tulleesta tusten lisäämismahdollisuuksia harkittaessa
8522: aloitteesta niiden tukemiseksi järjestet- on huomattava, että raha-ar,pajaisten val-
8523: tiinkin vuoden 1930:n vaiheilla raha-arpa- tiolle tuleva osuus on tulevana vuonna ar-
8524: jaiset, joiden avulla Suomen Kansallisteat- vioitu 90,000,000 markaksi eli samansuu-
8525: terin ja Suomalaisen Oopperan toimintaa ruiseksi kuin tänä vuonna, jolloin arpojen
8526: on voitu tehokkaasti tukea ja niiden li- menekki on ollut n. 70~75% suurim-
8527: säksi avustaa 25-30 teatteria vuotuisin masta mahdollisesta. Kun arpojen myynti
8528: määrärahoin, vaikkakin suurin osa arpa- nykyisin tapahtuu pääasiassa suurimmissa
8529: jaisten tuotosta on käytetty muun kult- /kaupungeissamme ja asutuskeskuksissamme,
8530: tuuritoiminnan tunremiseen. olisi ilmeisesti suuria mahdollisuuksia laa-
8531: Vuoden 1944:n jälkeen tapahtunut ta- jentaa arpojen myyntiverkostoa ja suorit-
8532: ioudellisen tilanteen yleinen muuttuminen taa muitakin toimenpiteitä myynnin te-
8533: on tuhoisasti kohdannut teattereiden ta- hostamiseksi, niin että arpajaisten tuotto
8534: loutta. Niinpä Suomen Kansallisteatterin tuntuva..qti nousisi arvioidusta määrästä.
8535: taloudellinen asema on suuresti vaikeutu- 10,()00,,000 markan lisäys on käsityksemme
8536: nut, Suomalainen Ooppera on kuluvana mukaan täysin mahdollinen, ja tämä lisäys
8537: vuonna saanut ylirmääräisen valtionavus- olisi käytettävä kokonaisuudessaan teatte-
8538: tuksen, ja raha-arpajaistoimiluvan kolman- reiden avustusten lisäämiseksi, jolloin ra-
8539: neksi haltijaksi sijoitetun Suomen Työ- ha-arpajaisten alkuperäinen tarkoitus sa-
8540: väen Teatterin vaikeudet ovat niinikään malla nylkyistä paremmin toteutettaisiin.
8541: suuret puhumattakaan maan vakinaisista, Edellä esitetyn perusteella pyydämme
8542: kauan toimineista näyttämölaitoksista. Eri- kunnioittaen ehdottaa,
8543: tyisen rasittavana on sunnuntai- ja ilta-
8544: työkorvauksia koskeva laki kohdannut juuri että Eduskunta vuoden 1950 tulo-
8545: teattereita, joiden tärkein työaika on il- ja menoarvioon ottaisi 28,000,000
8546: taisin ja sunnuntaisin. Näiden vaikeuk- markkaa avustukseksi teattereille,
8547: sien· vähentämiseksi on tosin viime vuo- joilla ei ole vakinaista osuutta raha-
8548: sina myönnetty lisävaroja valtion tulo- ja (J)r'pajaisista kertyviin tuloihin.
8549: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
8550:
8551: Vann:a K. Tunmen. Irma Karvikko.
8552: · Elli Nurminen. · Arno Tuuma.
8553: Heikiki. HykkääJä.. Laura Broo.der-Wallin.
8554: Rafael Paasio. ·Martta Sa.lme~a-Järvinen
8555: A. Turkka. Hugo .Aattela.
8556: 710
8557:
8558: IV,220. - Rah. al. N:o 148.
8559:
8560:
8561:
8562:
8563: Väyrynen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lapin Sivis-
8564: tysseura r. y:n tukemiseksi.
8565:
8566:
8567: E d u s k u n n a ll e.
8568:
8569: Maassamme toimii vuodesta 1932 Lapin ja se on .herättänyt myönteiStä huomiota
8570: Sivistysseura r. y.-niminen yhdis•tys, joka myös ulkomailla. Jäsenluku on nyt noin
8571: tahtoo ,edistää saamelaisten henkistä ja 720, josta noin 1/9 on saamelaisia.
8572: aineellista vaurastumista omaperäisellä poh- Jäsenmruksuilla ja !kirjallisuuden myyn-
8573: jalla sekä Lapin entisyyden ja nykyisyyden nillä seura ei voi saada niin paljon tuloja
8574: tuntemusta;". Seura toimittaa vuodesta kuin .,sen alati kasvava .toiminta kaipaisi.
8575: 1934 lapinkielistä lehteä SABMELAS sekä Olennais'ffiti seuran innottavan toiminnan
8576: lapilli- j.a suomenldelisiä kirjoja käsittävän johdosta on Suomeen tullut huomattavia
8577: julkaisusarjan, jossa jo on ilmestynyt 18 ulkomaisia lahjoituksia, joista on perustettu
8578: julkaisua. Niiden joukossa on lapinkielinen kolttalappalaisten avustamisrahasto, jonka
8579: aapinen, virsikirja, kuvitettu terveydenhoi- kä;yttö kuitenkin on tarlkoin määrätty, ja
8580: donopas ja muutamia sarumelaisten omia jonki!J varoja varsinaisesti ei voida käyttää
8581: tuotteita, myös kaunokirjallisia. Seuralla järj estötoimintaan.
8582: on työn alla laaja saamelaisia koskeva väes- Ede!11ä sanotoo verusteeilJ.a eh!dotrumrrne,
8583: tötilastollinen tutkimus. Viime vuosina on
8584: entistä ·enemmän kiinnitetty huomiota saa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
8585: melaisten taloudellisiin kysymyksiin. talousarvioon 200,000 markan määrä-
8586: Seuran toiminta on saanut tunnustusta rahan Lapin Sivistysseura r. y :n tu-
8587: sekä saamelaisten että suomalaisten taholta kemiseksi.
8588: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
8589:
8590: Vilho Väyrynen. A. Turklm.
8591: Artturi Koskinen. M. 0. Lahtela.
8592: Arvo Sävelä. Arvi Ahmava.am.
8593: Paa.VIo Karja.lainen. Janne Koivuranta.
8594: 711
8595:
8596: IV,221.- Fin. mot. N:o 149.
8597:
8598:
8599:
8600:
8601: Korsbäck m. fl.: A:ngående anvisande av anslag som under-
8602: stöd åt Svenska brevinstitwtet.
8603:
8604:
8605: Till Riksdagen.
8606:
8607: Då SvellSik:a brevinsti.tutet bildades 1946 En del av kurserna thar av Sveriges Lant-
8608: ingi.ck det i led.ningens för institutet pro- bruksförbund ställlts tili institutets förfo-
8609: gram att tili ungdomens :för:fogande ställa gande och försetts med :för vårt lands för-
8610: ikurser också i yrkesiltbildning, bl. a. i :fråga hålll1lll!den. er:forderliga kommentarer.
8611: om lantbruket. Genom att vidga perspekti- Den g;enomgripande &örändring av pen-
8612: vet på lantbrukarens värv och :fördjupa ningvärdet, som försiggått sedan år 1946,
8613: intresset där:för !hoppas institutet ikunna har lett tili, att institutets kootnader d:ör
8614: bidraga till att höja yDkesskickligheten inom utarbetand~ och tryckning av dessa kul'S'er
8615: lantbruket och motarbeta :flykten från stigit till mycket högre belopp än man räk-
8616: landsbygden. nat med. Institutet hM' där:för illU stora
8617: Åren 1946--49 har institutet utarbetat ekonomisika svårigheter bl. a. med :finansie-
8618: och til.lhandahållit följande .brevkurser i ringen av korrespondenskurserna i lant-
8619: lantbrukets ämoon: bruksämnen.
8620: SveiD.Sika brevi:nstituret har hittills inte
8621: å:tnjutit något som helst statsun:derstöd,
8622: J ordbrukslära I (Åkerbruk) .. 12 kursbrev vil.ket aJndra motsvarande institutioner ha:ft.
8623: Jordbrukslära II (Växtodling) Hi Detta gäller bl. a. Työväen Sivistysliitto och
8624: Lantbruksekonomi ......... . 6 "
8625: " Pellervo-seura, vhlka även upprätthålla kor-
8626: H usdjurslära ............. . 6 respondensundervisning i lantbruksämnen.
8627: Avelslära ................. . 6 " Med hänsyn h'ärtill och då institutet är i
8628: Ut:fodringslära ............ . 9 "
8629: " oundgängligt behov av medel :för att kunna
8630: Jordbearbetrung ........... . 4 fortsiitta ikorr&spondensundervisningen. i
8631: Ogräs och ogräsbekä:mpning .. 7 "
8632: " lantbruksämllle·n borde även Svenska brev-
8633: Potatisodling I ............. . 3 institutet komma i åtnjutande 8N s:tatsun-
8634: Potll!tisodling II ........... . 2 " derstöd.
8635: Bet~ö~ ............... . 6 " Med häniVisning tili vad ovan anförts
8636: Odling och ikonserverill!g av "
8637: föreslås vördsamt,
8638: :foderväxter . . . . . . . . . . . . . . 9
8639: J ordens gödsling och kalkning 11 " att Riksdagen måtte i statsförsla-
8640: Dri:f1BekonJOmi :för jordbruket 11 " 'get för år 1950 upptaga 150,000
8641: Mjö~hus~~lln~ng . . . . . . . . . . . 4 " mark som understöd åt Svenska brev-
8642: MaskmmJolknmg . . . . . . . . . . . 3 " institutet för finansiering av institu-
8643: Husdjurens sjuikvård I . . . . . . 8 ," tets korrespondenskurser i "lantbruks-
8644: Husdju:rens sjukvård II . . . . . 8 , ämnen.
8645: Helsing;fors den 11 september 1949.
8646:
8647: Verner Korsbäck. Levi Jern.
8648: Albin Wickman.
8649:
8650:
8651:
8652:
8653: 25
8654: 712
8655:
8656: IV,221. - Rah. al. N:o 149. . Suomennos.
8657:
8658:
8659:
8660:
8661: Korsbäck y.nt.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
8662: Ruotsalaiselle kirjeopistolle.
8663:
8664:
8665: E d u s k u n n a 11 e.
8666:
8667: Kun Ruotsala1TIJen kirjoopiSito muodostet- Kotieläinten sairauden-
8668: ,tiin 1946., sisältyi opiston johdon ohjelmaan hoito I ............ . 8 kurssikirjettä
8669: nuorison käytettäväksi tarkoitettuja kurs- Kotieläinten sairauden-
8670: seja myös ammatti'koulutu:ks~ssw,. m. m. maa- hoito II ........... . 8
8671: taloudessa. Laaj·entamailla näköaloja maata- "
8672: louden harjoittamisessa ja· syventämäHä Osan kurssista on Ruotsin maatalousliitto
8673: ikiinnostusta siihen opisto 'toivoo voivansa asetta·nut opiston käy·tettäväiksi ja varusta-
8674: avustaa amma-ttitaidon ~ohottamista maa- nut maamme olos11:hteiden vaa:timilla huo-
8675: taloudessa ja ehkäistä maaltap~oa. mautuksålla.
8676: Sitten .vuoden 1946 tapahtunut rahan-
8677: Vuosiksi 1946-49 opisto on valmistanut arvon perinpohjairnen muuttlllilmen on ai-
8678: ja järj€S>tänyt seuraavat kirjeeiliset kurssit heuttanut sen, että opiston kustannukset
8679: maata:lousaillleissa: näiden kurssien vrulmistamisesta ja paina-
8680: tuksesta ovat nolllSBeet arvioitua pailjon
8681: ffilurempaan summaan. Opistolla on sen
8682: Maanvilljelyooppi I (Pelto- vuoksi suuria taloudellisia vai:keuiksia mm.
8683: viljelys) ......... : .. . 12 ikurssikirjettä maata1ousain,eidellJ kilrjeenva:Lhtokurssien ra-
8684: Maanviljelysoppi II (Kas- hoittamisessa.
8685: vinvilje~ys) ........ . }6 ;Ruotsalainen kirjeopisto ei tähän saakka
8686: Maanviljelystalous ..... . 6 "
8687: " ole nauttinut [lainkaan valtionapua, jota
8688: Kotieläinoppi ......... . 6 muut vastaavat laitokset ovat saan•eet. Näi:n
8689: Siitosoppi ............ . 6 "
8690: on mrrn. TyöVläen Sivistysliiton ja Pellervo-
8691: RuOikintaoppi ......... . 9 ,." seuran laita, jotka myös yHäpitä'Vät kir-
8692: Maanmuokkaus ....... . 9 jeeilistä opetUSita maata1ousaine:issa. Tähän
8693: Rikkaruohot ja rikkaruo- "
8694: nähden ja kun opisto välttämättä tarvitsee
8695: hojen vastustaminen .. 7 varoja voidakseen jatkaa kirjoollistä ope-
8696: Perunanvi1jelys I ..... . 3 "
8697: " tusta ma.ataJoUJSaineiss;a;, olisi my•ÖS Ruotsa-
8698: Perunanviiljelys II 2 laisen kirjeopiston saatava valtionapua.
8699: Laidunviljelys ........ . 6 " Edellä ole:vaan viitaten ehdotamme,
8700: Rehukasvien vilje>lys ja "
8701: säilöntä ............ . 9 että Eduskunta ottaisi V'twden
8702: Maan lannoitus ja kalkit- " 1950 tulo- ja menoarvioon 150,000
8703: seminen ............. 11 markan su'IJ!rUisen määrärahan avus-
8704: Maattalouden käyttötaJous 11 " tukseksi Ruotsalaiselle kirjeopis.tolle
8705: Maitotalous . . . . . . . . . . . . 4 " sen kirjeellisten .kurssien rahoitta-
8706: I\jonelypsy . . . . . . . . . . . . . 3 " mist.a varten maat.alousaineissa.
8707: "
8708: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1949.
8709:
8710: Verner Korsbäck. Levi Jem.
8711: Albin Wickman.
8712: 713
8713:
8714: IV,222. - Rah. aJ. N:o 150.
8715:
8716:
8717:
8718:
8719: Brander-WaJlin: Määrärahan osoittamisesta t·utkimuksen
8720: toimittamiseksi vanhuksista ja heidän olois•taan.
8721:
8722:
8723: E d u s k u n n a ll e.
8724:
8725: Vanhuksia ja heidän olojaan koskevaa huomattavasti. Siksi ehdotankin kunnioit-
8726: tutkirrnusta ei Suomessa ole suoritettu. Kun ta en,
8727: heitä maassamme on tällä he1ikellä arvion että Eduskunta ottaJisi v. 1950
8728: mukaan n. 300,000 olisi hyvin tär!keätä tulo- ja menoarvioon 4,000,000 mar-
8729: saada selville olosuhteet joissa he joutuvat kan määrärahan alustavan tutkimuk-
8730: elämään ja myös mitä he todella yhteis- sen toimittamista varten vanhusten
8731: kunnan taholta tarvitsevat. ja heidän olosuhteittensa selville
8732: Erikoistutkimus kysyy kuitenkin varoja saamiseksi.
8733: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
8734:
8735:
8736: Laura Brander-WaJJin.
8737: 714
8738:
8739: IV,22a. - :Ra.h. al. N:o 151.
8740:
8741:
8742:
8743:
8744: Brander-Wa.llin y. m.: Korotetun määrärahan osoittarni-
8745: se~ta avustuksiksi kunnaUisten, seurakunnallisten ja yk-
8746: sityisten vanhainkotien perustamista ja yUäpitämistä
8747: varten.
8748:
8749:
8750: Eduskunnalle.
8751:
8752: Erikoisen vaikeaksi on viime aikoina käy- neet erittäin onnistuneilksi. Ulkomailta saa-
8753: nyt vanhusten asuntotilanne. Pienen eläk- dut kokemukset, varsinkin Skandinavian
8754: keen varassa tai osatyök.y'kyisinä ollen ei maista, ovat viitoittaneet tien, jonka avulla
8755: heillä enää ole varoja asunnon vuakraami- voidaan saada vanhusten huonoon asunto-
8756: seen vuokrien yhä kohotessa, !kun sattu- tilanteeseen korjaus. Monet suunnitelmat
8757: malta sellaisen ehkä saisivatkin. Moni van- vanhainkotien rakentamiseksi eri paikka-
8758: hus joutuu ottamaan pieneen asuntoonsa ikunnille odottavat ratlraisuaan ja ennen-
8759: perheelliset lapsensa, joutuen itse hyvin kaikkea varoja, voidakseen alkaa rakennus-
8760: huonoon asemaan, menettäen levon mah- työt.
8761: dollisuuden ja sen rauhallisen elämän tah- Vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon on
8762: din, joka heille on hyvin tä:r'keä. Ainoa otettu pieni määräraha tarkoitusta varten.
8763: mahdollisuus on ilrunnalliskotiin turvautu- Tämä on kuitenkin aivan liian pieni, kun
8764: minen, mutta pystyessään vielä itsestään ottaa huomioon ra;kennuskustannusten suu-
8765: huolehtimaan eivät tahtoisi sinne mennä, ruuden ja sen, että !kyseessä on koko maa.
8766: varsi.nlkin jos lapset joutuvat heidän hoi- Siksi olisikin toivottavaa, että määräraha
8767: tonsa maksamaan. ikoroitettaisiin suuremmaksi, jotta vähän
8768: Kansaneläkelain tultua voimaan on sen useampi olisi tilaisuudessa saada tukea.
8769: alaisten vanhusten asema helpoittunut si- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
8770: käli, että osa heistä, pienen elälclreensä tur-
8771: vin, voisi asua halpavuokraisissa asunnoissa että Eduskunta ottaisi vuoden
8772: turvautumatta iköyhäin:huollon apuun, 1950 tu"W- ja meMarviom 14 Pl.
8773: mutta myös sen vanhusryhmän olosuhtei- XVIII luvun 5 mornentille, avus-
8774: siin, joka on jäänyt kansaneläkelain ul- tukset kunnallisten, seurakunnallis-
8775: kopuolelle, olisi saatava nopeasti korjaus ten ja yksityisten vanh<uinkotien pe-
8776: aikaan. rustamiseksi, lisäystä 50,000,000
8777: Ne muutamat vanhainkodit, jotka maas- markkaa.
8778: samme ovat toiminnassa, ovat osoittautu-
8779: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
8780:
8781: Laura Brander-Wallin. Kailie Joukanen. Paavo Karjalainen.
8782: Elli Nurminen. Hi.1ma Koivul.ahti-Lehto. Beiklki Bykkää.lä.
8783: Irma Karvikko. Artturi Koskinen. J. Koivisto.
8784: Isak PenttaJa.. Kaisa Billelä. L.. I. Kallk!a.tnaa.
8785: Väinö Ra.nkila.. Aino Luosta.rinen. Samuli Simll!la.
8786: Vieno Simonen. Jaakko Ba.klall&. Varma. K. Turunen.
8787: J. Koittinen. Yrjö Ba.uta.la.. 0. Muikku.
8788: VaJfrid Eskola. Yrjö Saari. Kyllikki Pohja.J.a..
8789: J ohrunnes Wirtanen. Juho Karvonen. Hugo Aattela.
8790: 715
8791:
8792: IV,224. - Rah. al. N :o 152.
8793:
8794:
8795:
8796:
8797: Salmela-Järvinen y. m.: MiiJöträrahan osoittamisesta oous-
8798: tusten suorittamiseksi Ensi Koti-toimintaa varten.
8799:
8800:
8801: E.d u s k u n n a 11 e.
8802:
8803: Ylksinäisten äitien ja heidän lastensa oi- yhdistykset ovat ryhtyneet koteja rakenta-
8804: keudellisen aseman turvaaminen ja aineel- maan ja tulevat, jos rakennustoiminta voi
8805: lisen tuen antaminen heille on ollut monien keskeytyksittä jatkua, saamaan ne valmiiksi
8806: aloitteiden pohjalla eduskunnan käsiteltä- ensi vuoden aikana.
8807: vämä ja niiden perusteella on myöskin hy- Vuoden 1949 talousarvioon merkittiin
8808: väksytty toivomusponsia, joissa hallitusta eduskunnassa tehdyn rahaasia-aloitteen
8809: kehoitetaan kiihnittämään huomiota heidän pohjalla 10 milj. markkaa Ensi Koti-toimin-
8810: asemaansa. Erikoisesti on tehostettu Ensi nan avustamiseksi. Tästä avustuksesta sai
8811: Koti-.toiminnan merkitystä tarkoituksenmn- Oulun Ensi Koti määrärahan rakennusvel-
8812: kaisimpana ja soveliaimpana, koska juuri kansa maksamiseksi ja molemmat edellä
8813: sen avulla äidit voidaan parhaiten kehittää mainitut yhd~ty·kset rakennustoimintaansa
8814: omatoimisuuteen ja itse kasvattamaan lap- varten. Nämä avustukset eivät kuitenkaan
8815: sistaan terveitä ja hyödyllisiä yhteiskunnan vielä suoneet riilttävää tukea näille laitok-
8816: kansalaisia. Ensi Kodit, joita tällä hetkellä sille, sillä esim. Oulun Ensi Koti toimies-
8817: on maassamme jo kaksi, toinen Helsingissii, saan Pohjois-Suomen ainoana tämän tapai-
8818: toinen Oulussa, ovat myöskin toiminta-aika- sena laitoksena tarvitsee edelleen tukea ja
8819: naan voineet osoittaa päässeensä hyviin tu- uusien lailtosten rakennuskustannukset tu-
8820: loksiin. Nämä kodit voivat kuitenkin ottaa levat yhteensä nousemaan n. 100 milj. mk.,
8821: vastaan vain noin 200 äitiä ja kun avio- joten vaitionkin niille suoman tuen tulisi
8822: liiton uLkopuolella synnyttäviä äitejä on n. olla huomattavasti suurempi.
8823: 5 a 6,000 samaan ai·kaan, ymmärretään il- Kun käsityksemme mukaan jo valmiina
8824: man muuta, kuinka vähäisessä määrässä olevien Ensi Kotien toiminnan tulisi saada
8825: äideillä on mahdollisuus päästä osallisiksi jatkaa toimintaansa ja uusien laitoksien
8826: niiden tarjoamasta tuesta sekä saada oh- viivytyksittä saattaa rakennustyönsä lop-
8827: jausta lapsenhoidossa. puun, ehdotamme kunnioittaen,
8828: Maassamme on tällä hetkellä jo 11 Ensi
8829: Koti-yhdistystä, jotka eri puolilla maata toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 19150
8830: mien pyrlcivät kehittämään E~i Koti-toi- tulo- ja menoarvioon 15,000,000 mk
8831: mintaa ja rakentamaan uusia koteja. Näistä O!Vustusten suorittmmiseksi Ensi Koti-
8832: omistaa, kuten edellä mainittiin, kabi toi- toimintaa varten.
8833: mivan Ensi Kodin ja Tampereen ja Turun
8834: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
8835:
8836: Martta Salmela-Järvinen. Aino Lehtokoski. Elli Nunninen.
8837: 716
8838:
8839: IV,22o. - Rah. al. N:o 153.
8840:
8841:
8842:
8843: Brander-Wallin y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
8844: heikossa taloudellisessa asemassa oleville kunm'lle kun-
8845: nalliskotien rakenctamista varten.
8846:
8847:
8848: E d u s k u n n a ll e.
8849:
8850: Kuusikymmentäviisi vuotta täyttäneitä lon varaan joutuvat valllhukset edes ~un
8851: vanhuksia arvioidaan olevan maassamme nalliskodeissa saavat asianmukaisen hoidon.
8852: lähemmä 300,000. Tätä mahdollisuutta ei nimittäin kai:kissa
8853: Suurin osa heistä elää suurissa vaikeuk- !kunnissa ole olemassa. Siitä huolimatta,
8854: sissa. Heidän voimansa ovat vuosien mit- että v. 1923 alusta voimaan tulleen köy-
8855: taan vähenneet. Iän mukanaan tuomat !kroo- räinhoitolain muikaan jokaisella !kunnalla
8856: niset sairaudet ovat vamin yleisiä, ja in- olisi tullut olla kunnalliskoti tahi osuus
8857: flation johdosta ovat useimpien suurella sellaiseen, vielä on 546 kunnasta 109 sel-
8858: vaivalla hankkimat säästövarat huvenneet laista, jotka eivät ole tätä velvollisuuttaan
8859: miltei olemattomiin. Vain nuorin ikä- täyttäneet. Useimmat näistä kunnista ovat
8860: luO:k!ka heistä saa tämän vuoden alusta lu- Pohjois- ja Keski-Suomessa.
8861: kien vanhuuseläkettä kansaneläkelaitokselta, Sen johdosta, että useimpien tällaisten
8862: mutta tämä:kin eläke on pieni. Suurin osa !kuntien talous on heikko ja väestö vähä-
8863: on tarpeen vaatimaa turvaa kokonaan vailla. varaista, asiaan ei saatane korjausta ilman
8864: Tästä syystä onkin yhä useamman van- valtiovallan antamaa tukea, kuten jo aikai-
8865: huksen, varsinkin niiden, jotlka eivät saa semminkin muutamien vuosien aikana huo-
8866: apua elatusvelvollisilta omaisilta, turvau- keakorkoisia lainoja myöntämällä on ta-
8867: duttava kunnan järjestämän köyhäioooi- pahtunut. Taloudellista tukea ei olisi an-
8868: don varaan. nettava vain niille kunnille, joilla ei ole
8869: Hallitus on tosin äskettäin asettanut kunnalliskotia laisinkaan, vaan myös har-
8870: komitean tutkimaan olosuhteita, joissa van- kinnan mukaan niille, joiden laitokset van-
8871: hukset elävät sekä tekemään ehdotuksia hoina ja epätarkoituksenmukaisina kaipaa-
8872: heidän toimeentulonsa turvaamiseksi. Tu- vat perusteellisen uusimisen tahi korjaa-
8873: lee vaatimaan aikansa, ennen!kuin tarkoi- misen.
8874: tusta vastaava tutkimus on suoritettu, jotta Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
8875: saataisiin selville vanhusten tarpeiden
8876: laatu ja määrä erityisesti silmällä pitäen että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
8877: kustannuksia, joita heidän huoltamisestaan tulo- ja menoarvioon 300 miljoonan
8878: yhteiskunnalle aiheutuu. Siihen mennessä, markan määrärahan huokeakorkois-
8879: kunnes lopulliset ehdotukset vanhusten ten lainain myöntämiseksi heikossa
8880: aseman parantamiseksi ennättävät valmis- taloudellisessa asemassa oleville kun-
8881: tua, yhteiskunnan olisi kuitenkin ensi ti- nille kunnalliskotien rakentamiseksi.
8882: lassa huolehdittava siitä, että täyden huol-
8883: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
8884:
8885: Laura Bramder-WaMin. Johannes VirtMl.en. Yrjö Saari.
8886: EUi Nurminm~.. Arvo Sävelä. Juho Kar'V'onen.
8887: lsruk Penttala. Kalle J ollkMlen. Poo.vo Karjalainen.
8888: Väinö Rtcmkila. Hilma EoivuJa.hti-Lehto. Heiidti. Hykkäälä.
8889: Vieno Simonen. Artturi Koskinen. J. Koivisto.
8890: J. Kuittinen. Kaisa Hiilelä. Varma K. Turunen.
8891: Vwlfrid E:sikola. Jaakko HakaJ.a. 0. MuiJklku.
8892: Kyllikki Pohjala. Yrjö Hautala. Hugo Aattela.
8893: 717
8894:
8895: IV,226. - Rah. al. N:o 154.
8896:
8897:
8898:
8899:
8900: Nisk.ala y. m.: Määrärahan osoittamisesta PeUon vanhain-
8901: kodin rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
8902:
8903:
8904: E d u s kun n alle.
8905:
8906: Aikanaan kehoitettiilll v·altiovallan taholta kato ja toisissakin saatiin vain osittain pe-
8907: Lapin läänin lä:n,tisen alueen pohjoisimmat runaa. Kun nekilll kaikki on muualta han-
8908: !kunnat Enoo.tekiö, Muonio, Kolari, Pello kittava,· on selvä·ä, että elämisen mahdolli-
8909: ja Ylitornio arkentamaan yMeinen vanhain- suudet ovat hyvin tiukat. Ei vain yksin pe-
8910: koti. Sa:malla a.nlllettiin ymmärtää, että nyt runasato vaikuta ratkaisevasti väestön toi-
8911: on tilaisuus saada sirhen valtion varat, meentuloon näiSSä pohjoWmmissa Lapirn
8912: mutta ellei sitä pikaisesti! ryhdytä rakenta- :kun.nissa, vaan marjojen poiminnalla on tär-
8913: maan, on kunkin kunnan lain mukaan raken- keä ta1oudellin~m merkitys, jopa niin, että
8914: nettava oma vanhainkoti omilla varoil- parhaina hillavuosina Enontekiöllä saadaan
8915: laan. Kunillat joutuivat määrittelemiilin rahaa sanotuilla marjoilla 4-5 milj. mk,
8916: kantaru;a mailllitussa kysymyksessä ja tulos mikä artikkeli ei tänä vuornna tuottanut
8917: oli asialle myönteinen. Perustettiin kun- markkaakaan. Muutoinkin on näitten !kun-
8918: tain liitto, joka ryhtyi tehtävää toteutta- tien taloudellinen tila viime vuosina no-
8919: maan. Vallihainkodin sijoituspaikaksi sovit- peasti huonontunut jopa niin, että v•eroäyri
8920: tiin Pello, jolla osakaskuntiin nähden oli on esim. EnonteikiöUä kolminkertaistunut
8921: kef&einen asema. Kun sitten työttömyys- muutaman vuoden kuluessa. On selvää, että
8922: tilanne viime talvena vaikeutui m. rm. Pellon mainitut kunnat eivät voi omin voimin to-
8923: kunnassa kehoi:tettiin tai mellminpä pakoi- teuttaa rakerrnustö'iden lop.puunsaattamista,
8924: tettiin kuntayhtymä aloittamaan rakennus- jota varten tarvitarun vielä 15 milj. mark-
8925: työt epäedul'Hsesta vuodenajasta huolimatta, ~ma, josta kunnat tul•evat vastaamaan 5
8926: joille talvitöinä tehtäessä määrätty korotus milj. markalla. Asia olisi kiireeHisesti val-
8927: osoittautui riittämä,ttömäksi. Rakennustöitä tiovallan taholta hoidettava, sillä rakennuk-
8928: on sitten jatkettu aina kesäkuun 15 päivään sen jäädessä talven tullen näin keskeneräi-
8929: asti, johon menlllessä valtion myöntämä seksi, mitä se tällä hetkellä on, koituu siitä
8930: määräraha oli loppuun käytetty sekä lisäksi huomattavaa vahinkoa kuntayhtymälle. Tä-
8931: urakoitsijalle ja hankkijalle oltiin velkaa män vahingon estämiseksi olisi kuntayhty-
8932: 4.7 mi:lj . markkaa. Nyt on rakennus siinä mä:lle myönnettävä 10 milj. markkaa raken-
8933: ratkaisevassa vaiheessa, että akkunat on nustöiden loppuunsaattamiseksi.
8934: harukittu, mutta ne ovat ilman ruutuja. Edellä es:itettyyn viitaten esitämme kun-
8935: Ovet paikalleen asettarrnatta. iSamoin kes- ni~oi ttaen,
8936: kuslämmiltys osittain asentamatta. Kuntien
8937: olisi ryhdyttävä sitä rahoittamaan, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
8938: niiden mahdollisuudet ovat kärsityn hävi- t1tlo- ja menoarvioon 10 miljoonan
8939: tyksen sekä nyt sattuneen hallan johdosta markan määrärahan Pellon vanhain-
8940: hyvin rajoitetut. Alussa mainitussa !kol- kodin ra:kennttstöiden loppuunsaatta-
8941: messa pitäjässä tuli m. rm. perunasta täysi miseksi.
8942: Helsingissä 9 päivänä sy~skuuta 1949.
8943:
8944: Markus Niskala. Erkki Koivisto.
8945: lVIartti Miettunen. Eino Rytinki.
8946: 718
8947:
8948: IV,221. - Ra.h. a.l. N:o 155.
8949:
8950:
8951:
8952: Hakala y. ~- : Määrärahatn osoittamisesta nuorism"lma~"lun
8953: tukemiseksi. ·
8954:
8955:
8956: Eduskunnalle.
8957: Maamme nuorison ilmailuharrastukset lais- ja yhteiskuntapiireistä. Saavutetut
8958: ovat viime vuosina saaneet vakiintuneen purjelentotulokset ovat täysin kansainvä-
8959: ja kiinteän muodon. Lennokinrakentelu on listä tasoa. Niin ikään Suomella on Poh-
8960: oHut se pohja, jolle vastainen harrastus on joismaiden suurin nuorisoilmailukeskus Jä-
8961: perustunut ja tällä alalla on saavutettu mijärvellä Suomen Ilmailuliitto r. y:n hoi-
8962: hyviä tuloksia. Esimerlkkeinä mainittakoon dettavana.
8963: Suomen maaotteluvoitto Tanskassa v. 1947 Purjelentokoneiden suunnittelu- ja ra-
8964: ja toinen sija Helsingissä liidokkimaaotte- kennustyö on saanut suurta huomiota osak-
8965: lussa v. 1949 sekä maailmanmestaruus Eng- seen. Suomessa on kehitetty lukuisia purje-
8966: lannissa v. 1949. Lennokikirakentelu ke- lentokonetyyppejä, jotka ovat herättäneet
8967: hittää nuorisomme oma~aloittesuutta, askar- Vilkasta mielenkiintoa kaikkialla maail-
8968: telutaitoa, hyvää toverihenkeä ja innos- massa ja tässä suhteessa Suomi voisi har-
8969: tuttaa :fysiikkaan. Ennen karkkea se tarjoaa joittaa vientikauppaa. Varojen puutteessa
8970: erinomaista ajanvietettä. Lukuisat nuoriso- varsinaisia rakennussarjoja ei ole voitu val-
8971: järjestöt ovat sisällyttäneet sen askartelu- mistaa, joten on ollut pakko myydä piirus-
8972: ohjelmaansa ja saaneet toiminnasta- pelkkiä tussarjoja. Ensimmäiset rakennusoikeudet
8973: hyviä kokemuksia. Niin ikään useissa on myyty Ruotsiin ja Norjaan ja parhail-
8974: kansa- ja oppikouluissa harrastetaan len- laan neuvotellaan lisenssin myymisestä
8975: noklkira'kentelua. Rakentajia on laskettu Austraaliaan.
8976: maassamme olevan n. 25,000. Valitettavasti varojen puute uhkaa nyt
8977: Purjelentoharrastus on varttuneemman kokonaan lopettaa vapaaehtoisen nuoriso-
8978: nuorisomme mieliaskartelua ja sitä on edel- ilmai1utyön, sillä kaikki vararahastot on
8979: tänyt purjelentokoneiden rakennuskurssit. käytetty loppuun ja talouselärrnässä esiin-
8980: Tällöin nuorukaisille on annettu erin- tynyt kireys on myöskin lyönyt leimansa
8981: \)maista vapaaehtoista ammatinkasvatusta, tähän toimintamuotoon. Kulkulaitosten ja
8982: sillä purjelentokoneiden rakentaminen vaa- yleisten töiden ministeriö oli varannut
8983: tii kätevyyttä ja ahkeruutta. Koulutettu- 2 milj. mk nuorisoilmailumme tukemiseksi,
8984: jen opettajien opastamana he perehtyvät mutta talousarvioehdotuksessa, joka on jä-
8985: puusepän töihin, suorittavat metallitöitä, tetty eduskunnalle, määräraha oli poistettu.
8986: verhousta, maalausta ja asennuksia. Sen Ottaen huomioon nuorisoilmailutyön suuren
8987: jälkeen seuraa varsinainen lentokoulutus, merkityksen nuorison vapaa-ajan vietossa,
8988: joka puolestaan kehittää nuorukaisten oma- purjelentokoneiden vientiteollisuuden tuke-
8989: toimisuuttta, rohkeutta, maltillisuutta, har- misen ja samalla siviili-ilmailumme tukemi-
8990: kintakykyä ja toverihenkeä. Tällä hetkellä sen !kunnioittaen ehdotamme,
8991: maassamme on 60 purjelentokerhoa ja
8992: niissä jäseniä 2,500. Purjelentokoneita on että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
8993: on rakennettu 120. Erityisesti on pantu tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
8994: merkille, että purjelentokerhot toimi:vat kan määrärahan nuorisoilmailun tu-
8995: täysin puolueettomasti ja niiden jäsenis- kemiseli,si.
8996: töön lukeutuu nuorukaisia kaikista kansa-
8997: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
8998:
8999: Ja.a.kiko Hakala. Arno Tuuma..
9000: Johannes Wirta.nen. lYiartti 0. Kölli.
9001: Varma K. Turnnen.
9002: 719
9003:
9004: IV,22s. - Rah. al. N:o 156.
9005:
9006:
9007:
9008:
9009: Miettunen y. m. : Määrärahan osoittamisesta maataloustuot-
9010: teiden ohjaamiseksi kulutukseen.
9011:
9012:
9013: Eduskunnalle.
9014:
9015: Sotia edeltäneinä vuosina käytettiin koti- den kotimaista lkulutusta. Tämä toiminta
9016: maisten maataloustuotteiden mainontaan ja vaatisi ilmeisesti valtion taholta muutakin
9017: ikulutuksen ohjaukseen vuosittain keskimää- kuin mainostoimintaa ja kulutukseen oh-
9018: rin n. 600,000 ma~kkaa. Maataloustuotanto jausta, mutta tässä vaiheessa voitaisiin en-
9019: on meillä nopeasti nousemassa, jopa siinä simmäisenä toimenpiteenä ainakin tähän
9020: määrin, että kuluvan vuoden aikana on ryhtyä. Näin sitäkin suuremmalla syyllä,
9021: eräiden :tuotteiden osalta jou~uttu jo tur- ·kun varsin laajoilla alueilla maassamme
9022: vautumaan vientiin. Maataloustuotteiden kato on aiheuttanut maataloustuotteiden
9023: osalta on ensi vuoden aikana odotettavisSa. kohdalla sel·laisen vajauksen, jonka täyt-
9024: ilmeisesti ylituotantoa, onhan hallituksen tiimiseksi maataloustuotteiden kulutukseen
9025: esittämässä tulo- ja menoarviossalkin aivan ohjausta valtion toimestaikin olisi syytä val-
9026: oikein varauduttu viennin järjestelyistä ai- voa.
9027: heutuviin menoihin. Kun mahdollisuudet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9028: maataloustuotteiden sijoittamiseen ulkomai- nioittaen,
9029: sille markkinoille ovat monista syistä meillä
9030: suhteellisen rajoitetut, ja toisaalta mahdoUi- että Eduskunta vuoden 1950 tulo-
9031: suuksia maataloustuotteiden kotimaisen ku- ja menoarvioon ottaisi 11 Pl. XV
9032: lutulksen lisäämiseen edelleen on olemassa, luvun kohdalla uudelle momentille
9033: olisi välttämätöntä, että. valtion toimesta kotimaisten maataloustuotteiden ku-
9034: pyrittäisiin ikotoisen ravitsemustilanteen pa- lutukseen ohjaamista varten 2 mil-
9035: rantanliseksi edistämään maataloustuottei- joonaa markkaa.
9036: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
9037:
9038: Martti Miettunen. Kauno Kleemola.
9039: Atte Pruklmnen. Erkki Koivisto.
9040: Markus NiskaJa. s. SaiLa.
9041:
9042:
9043:
9044:
9045: 26
9046: 720
9047:
9048: IV,229, - Fin. mot. N :o 157.
9049:
9050:
9051:
9052:
9053: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
9054: . förande av en internatsbyggnad vid 'Västankvarns lant-
9055: mannaskola.
9056:
9057:
9058: T i 11 R i k s d a g ·e n.
9059:
9060: Västanikvarns lantmannaskola i Ingå hjälp. Såväl bidrag som lån borde komma
9061: socken, vilk·en före år 1924 arbetade som ifråga. Understödsföreningen har också
9062: folkhögskola, är i ett trängande behov av anskaffat ritningar till internatsbyggna~
9063: ny internatsbyggnad för eleverna. Den den. Dessa ha uppgjorts av arkitektur-
9064: nuvarande int·ernatsbyggnaden, vHken i firman Ole GriP'errberg och kostnadsför-
9065: tiden uppfördes för helt andra ändamål, slaget är 11 miljoner mark.
9066: är ~iten och trång och så dålig, att den Då som nämnt Understödsföreningen
9067: av ik:ommunallälkaren i socJmen utdömts för Västan:kvarn s'kOilor ic:ke går i land
9068: såsom hälsovådlig på grund av ålder och med att uppföra den nya internatsbygg-
9069: förfall. Särskilt for den gamla byggnaden naden utan statens bistånd och då beho-
9070: illa under kriget, då inga möjligheter tiH vet av en ny interna;tsbyggnad är alldeles
9071: reparationer förefunnos. För att eleverna uppenbart, våga undertecknade vördsamt
9072: skola kunna trivas i Sokolan och fullt dra föreslå,
9073: nytta av sin s'kolvistelse borde därför en
9074: ny internatsbyggnad uppföras i den gam- att Riksdagen i statsförslaget för
9075: las stäiJ.le. år 1950 för uppförande av en ny
9076: Men ,Understödsföreningen för Västan- internatsbyggnad vid Västankvarns
9077: kvarn skolor", som äger lantmannaskolan, lantmannaskola i Ingå socken måtte
9078: kan icke med .egna medel uppfö.ra en ny upptaga ett anslag av 8 miljoner
9079: internatsbyggnad. Här behövs statens mark.
9080: Helsingfors den 12 september 1949.
9081:
9082: Henrik Kullberg. Verner Korsbäck.
9083: Albin Wickman. Ebba östeDtSIOD..
9084: 721
9085:
9086: IV,229. - Rah. al. N :o 157. Suomennos.
9087:
9088:
9089:
9090:
9091: ;Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta oppilasasuntolan
9092: '',-rakentamista +varten Västankvarnin maamieskoululle.
9093:
9094:
9095: E d u s k u n n a 11 e.
9096:
9097: Inkoon pitäjässä sijaitseva Västankvar- Kysymykseen pitäisi tulla sekä avustuksen
9098: nin maamieskoulu, joka ennen vuotta 1924 että lainan. Kannatusyhdistys ·on myös
9099: toimi ikansanopistona, tarvitsee kipeästi hankkinut piirustukset asuntolarakennusta
9100: uuden asuntolarakennuksen oppilailleen. varten. Ne on tehnyt Ole Gripenbergin
9101: Nykyinen asuntolarakennus, joka a~kanaan a~kkiterhtitoimisto ja !kustannusarvio on 11
9102: rakennettiin kokonaan muihin ta:vkoituiksiin, miljoonaa markkaa. ·
9103: on pieni 'ja ahdas ja niin huono, että pitä- Koska Understödsföreningen för Västan-
9104: jän kunnanlääkäri on tuominnut sen ter- kvwrn s'kolor ei voi, kuten sanottu, suoriu-
9105: veydelle vahingolliseksi vanhuuden ja rap- tua uuden asuntolarakennuksen rakentami-
9106: peutuneisuuden takia. Varsinkin !kärsi sesta ilman valtion apua ja kun uuden
9107: vanha rakennus pahoin sodasta, jolloin ei asuntolarakennuksen ;tJar<Ve on aivan ilmei-
9108: ollut mitään mahdollisuuksia korjauksiin. nen, rohkenevat all~kirjoittaneet kunnioit-
9109: Jotta oppilaat voisivat 'Viihtyä !koulussa ja taen ehdottaa,
9110: täysin hyötyä ikoouluajastaan, olisi sen
9111: vuoksi rakennettava uusi asuntolara:kennus että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
9112: vanhan tilalle. tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan
9113: Mutta ,Understödsföreningen för Västan- markan määrärahan uuden oppilas-
9114: kvarn skolor", joka omistaa maamieskoulun, asuntolan rakentamista varten Väs-
9115: ei voi omin varoin rakentaa uutta asunto- tankvarnin maamieskoululle Inkoon
9116: larakennusta. Siinä tarvitaan valtion a.pua. pitäjässä.
9117: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
9118:
9119: Henrik Kullberg. Verner Korsbäck.
9120: Albin Wickman. Ebb:a östenE1on.
9121: 722
9122:
9123: IV,2so. - Ra.b. al. N :o 158.
9124:
9125:
9126:
9127: Miettunen y. m.: Mooriiraha-n osoittamisesta maitotalous-
9128: tuotan-non tukipalkkioi~si erityisesti Pohjois-Suomen
9129: ohran hintatakuualueella.
9130:
9131:
9132: E .d usk un.n·all e.
9133:
9134: On yl-eisesti ,tunnustettu, että maamme den talouselämän yleisen kehityksen kan-
9135: maatalouspolitiikan suuntaamisessa eri osissa nalta välttämätöntä - olisi karjataloustuo-
9136: maata on pyrittävä seuraamaan luontaisia tannolle välttämätön hintalisä annettava
9137: tuotantoedellytyksiä. Usein toistuvat halla- tukipa:lkkiJOili muodossa. Alue, missä täl-
9138: vahinkojen aiheuttamat .tuhot osoittavat, laista .tukijärjestelmää olisi sovellettava,nou-
9139: että maataloustuotannon suuntauksessa ka- dattaisi käytännöllisesti katsoen ohran hin-
9140: toalueella on pyrittävä ennenkaikkea luon- tatakuualueen rajoja, niinkuin maatalous-
9141: taiseen karjataJ.oustuotantoon. Vaikeissa ministeriölle 2. 6. 1949 asiasta jätetty yksi-
9142: olosuhteissa toimivana näiden alueiden maa- tyiskohtainen ehdotus edellyttää. Mainitun
9143: talous tarvitsee taJ.oudellista erikoistukea alueen sisällä olisi noudatettava sanotussa
9144: maamme muihin osiin verrattuna. Näin si- ehdotuksessa edellytettyä alueporrastusta.
9145: täkin suuremmalla syyllä, kun tuotantokus- Palkkioita olisi suoritettava nii>llä alueilla,
9146: tannukset näillä alueilla ovat korkeammat joissa ei ole meijereitä, lypsyJehmien pää-
9147: kuin muualla maassa ja pyrkimyksenä on pi- luvun mukaan. Sensijaan niillä alueilla,
9148: dettävä, että maataitous voisi näissäkin olo- joissa meijereitä on, saisivat ne karjanomis-
9149: suhteissa ,turvata siinä työskenteleväJ.le väes- tajat, jotka eivät kuulu meijeripiiriin, palk-
9150: tölle kohtuullisen toimeentulon ja muita 'kionsa lypsylehmien pääluvun mukaan,
9151: ammatteja vastaavan ansion. mutta 'llH~ijeripiiriin kuuluvat, meijeriin
9152: Eri seutujen erilaisiin tuotantoedellytyk- tuodun maitomäärän ja talouteen kuuluvan
9153: siin perustuvaa jaoitusta maatalouden tukea henkilömäärän perusteel·la. Jokaiselle mei-
9154: järjestettäessä on hyvällä menestyksellä so- jeripiiriin kuuluvan karjanomistajan talou-
9155: vellettu naapurima.assamme Ruotsissa. dessa vakituisesti olevalle henkilölle lasket-
9156: Siellä on myöskin kuluttajien maksama taisiin kulutusmaidoksi 400 kiloa vuodessa,
9157: maidon hinta jossain määrin porrastettu. josta maksettaisiin sama tukipalkkio kuin
9158: Kun meillä olisi ehdottomasti pyrittävä meijeriin .tuodustalkin maidosta.
9159: siihen, että kustannustaso näillä maatalou- Palkkioiden suuruus olisi:
9160: den erilkoistukea tarvitsevilla alueilla ei A. ryhmfu!sä, johon kuuluisivat kaikki ne
9161: nousisi missään tapauksessa korkeammalle karjanomistajat, jotka eivät kuulu meijeri-
9162: kuin muuallakaan- se on esimerkiksi teol- piireihin ja ehdotuksenmukainen I alue ko-
9163: lisuuden Sijaintipolitiikan ja näiden aluei- konaisuudessaan.
9164: I alue 4,000 mk iypsylehmää kohti + 20% tarkastusyhdistyksiin kuuluville.
9165: II ,, 3,000 , , , + 2()% " "
9166: III , 2,000 ,
9167: IV , 1,000 ,
9168: ,
9169: ,
9170: ,
9171: ,
9172: + 20% , "
9173: + 20% " "
9174: B. ryhmässä, johon kuuluisivat meijeri piirien karjanomistajat.
9175: II alue
9176: 3:- mk jokaiselta meijeriin .tuodulta ja kotikulutukSe~e~nJ 139ketu]ta maitok:illolta.
9177: III alue
9178: 2: 25 ''
9179: IV alue " " " " " " "
9180: 1: 50 "
9181: " " " " " " "
9182: IV,23•0. - !Miettunen y. m. 723
9183:
9184: Niiden selvitysten mukaan, jotka maata- Verrattuna Ruotsissa toteutettuun tukipalk-
9185: lousministerilöUe jätetyssä ehdotuksessa on kiojärjestelmään, voitaisiin tätä pitää mei-
9186: suoritettu, olisi lehmäluku 1 alueella 11,270, dän oloissamme varsin kohtuullisena. liman
9187: II alueella 41,4184:, III alueella 63,831 ja IV tällaista erikoistukea ei voida elvyttää näi-
9188: alueella 19,434. Alueella I ja II on .tarkas- den maamme heikoimmassa asemassa olevien
9189: tusyhdistyksissä noin 10 % lehmistä, alueella maatalousseutujen suurissa vaikeuksissa elä-
9190: III noin 7 % j.a alueella IV noin 15 %. vän pieneläjäväestön asemaa. Ajankohta
9191: Kun lisä:ksi otettaisiin huomioon se erotus, tällaisen maatalouspoliittisen uudistuksen
9192: mikä on meij.eripiireihin kuuluvien karjojen toimeenpanoon olisi ny.t, jolloin kahtena
9193: tuotannossa verrattuna paikkakunnan kes- vuotena perätysten kato on kohdannut tätä
9194: kitasoon, voitaisiin laskea palkkiokustannus- aluetta, erittäin sopiva.
9195: ten kokonaisuudessaan nousevan seuraa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9196: vaksi:• nioittaen,
9197: 1 alueella 46 milj., II alueella 127 milj.,
9198: 111 alueella 142 milj. ja IV alueella 90 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
9199: markkaa. Jos vielä otettaisiin IV alueeseen tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV l~
9200: välittömästi liittyvät ja siihen täysin rin- vun kohdalla uudelle moment,1le 410
9201: nastettavissa olevat Pielaveden, Kiuruveden, miljoonaa markkaa maitotaloU8tuo-
9202: Vieremän, Säyneisen ja Kaavin pitäjien tannon tukipalkkioiksi lähinnä Poh-
9203: korpiseudut mu!k:aan, nousisivat kustannuk- jois-Suomeen kuuluvalla ohran hinta-
9204: set n. 5 milj. markalla. Kustannusten koko- takuualueella.
9205: naissumma olisi siten 410 milj. markkaa.
9206: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
9207:
9208:
9209: Martti Miettunen. lYI. 0. Lahtela..
9210: Atte Palk:kanen. Markus Niskal&.
9211: Yrjö Ba.uta.la. Kauno Kleem.ola..
9212: Kusti Eskola. Erkki Koivisto.
9213: s. Saa.o.
9214: 724
9215:
9216: IV,2a1. - Rah. al. N:o 159.
9217:
9218:
9219: Joukanen y. m.: Määrärahan osoittaptisesta Poomarkun pi.
9220: täjän Isonjärven laskemista varten. .
9221:
9222:
9223: Eduskunnalle.
9224:
9225: Karvianjoen vesistöaluetta aloitettiin v. lisellä paikkakunnalla erittäin vaikea ja
9226: 1937 perata vesistön alapäästä Merikarvialta ,että se olisi mitä pikimmin korjattava ja
9227: ja onkin kyseellisen tkunnan alueella sanottu vapautettava kyseelliset alueet .tulvista.
9228: vesistö suurin piirtein jo perattu. Myöskin Senlisä-ksi on siellä myöskin käynyt maa-
9229: Sii!kaisten kunnan osuudella on vesistö osit- ~aloushallituksen pääjohtaja Ellilä ja yli-
9230: tain perattu. Sitävastoin vesistön latvoilla rnsrnoon S0hroderus sekä piiri-insinöörit
9231: Karvian Hongonjoen ja Kankaanpään !kun- Hermonen ja Nuutila, jotka ovat myös!kin
9232: tain alueella on pääväylä täysin perattu, tulleet samaan tulokseen, nimittäin että
9233: vieläpä Kankaanpään kunnan alueella Paat- Isojärvi on laskettava mitä pikimmin.
9234: t~kosken yläpuolella on tulva-aukkoa laa- Koska Poomarkun kunnan alueella asu-
9235: jennettu. ,Senlisäksi näitten mainitun kol- vat maanviljelijät joutuvat !kuitenkin mak-
9236: men kunnan alueella on pääväylään, Kar- samaan veroa kyseellisistä tulva-alueista
9237: vianjokeen vetensä laskevat pienemmät joet sekä kunnalle että valtiolle vuosittain s'aa-
9238: ja purot perattu. Samoin koko tuolla laa- matta niistä mitään tuloja !kuin ehkä. joka
9239: jalla sadealueelia on suurin piirtein :myös- 3:s tai 4:s vuosi ja silloinkin vain osittain,
9240: kin metsäojat, joten näin edullisissa olosuh- niin !käsittä:ä sen katkeruuden, mikä on poo-
9241: teissa !kevät- ja syystulvat pääsevät nopeasti mar~kulaisten mielissä vallalla jo senkin
9242: virtaamaan pääväy·lään, Karvianjokeen. vuoksi että mitä enemmä:n yläjuoksua on
9243: Kun näin on, on tästä seurauksena, että perattu Karvianjoen pääväylän kohdalla
9244: tulvavedet virtaavat nopeasti Poomarkun 'ja ojitettu tuota laajaa sadealuetta, sitä
9245: pitäjän alueelle, missä on hyvin paljon ve- va~keammaksi on muodostunut heidän tul-
9246: denheittomaita. Poomarkun kunnan alueilla vatilanteensa. Käsitylksemme mukaan poo-
9247: olevine monille sadoille maataloustuotta- markkulaisten oikeutettu vaatimus saada .
9248: jille onkin yhä pahempien uusiiutuvien tul- nopeasti tulva-alueet peratuiksi jo työlli-
9249: vien johdosta tilanne muodostunut aivan syyskysymyiksenkin vuoksi, monet sadat
9250: kest&mättömäksi. Niinpä Poomarkun Yli- pienviljelijät saavat työtä kun Isojärven
9251: selläJkinjoella, jonka kautta tulvat virtaa- alapuolella olevan kosken perkaustyöt saa-
9252: vat Isoonjärveen, tilanne onkin pa:hin. daan käyntiin. Sitäpaitsi saadaan perkaus-
9253: Syy siihen, ettei ennen ole Isojärveä voitu töiden avulla viljelykselle noin 1,000 heh-
9254: laSkea, on ollut puuttuvat varat, mutta en- taaria mitä parhainta viljelysmaata ja siten
9255: nenkaikkea se, että ei ole saatu vesistötoi- jåtkuvasti poistetuksi työttömyys paHrka-
9256: mikunnan lupaa asian hoitamiseen, koska kunnalla.
9257: jatkuvasti on näissä vesistöissä tehty vesi- Edellä esittämämme johdosta ehdotamme,
9258: korkeusmittauksia. Nyt on kumminkin Ve-
9259: sistötoimikunta antanut tämän luvan, joten että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
9260: työ voidaan panna alulle. Paikalla on käy- tulo- ja menoarvion 20 Pl. III luvun
9261: nyt tilannetta tutkimassa eduskunnan maa- 2 momentille 10 miljoonan markan
9262: talousvalio!kunta, joka yksimielisesti hyväk- määrärahan Poomarkun pitäjän
9263: syi periaatteessa sen, että tilanne on kyseel- Isonjärven laskemista varten.
9264: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
9265:
9266: K:a.lle J oulmnen. La.uri Murtomaa. Johannes Wirtanen.
9267: Laum Brander-Wallin. Arv:o Sävelä. Samuli Simula.
9268: Oskari Lehtonen. Martti Suntela. J. E. Lampinen.
9269: Atte Palkkanen. Viljami Ka1liloikooki:. A:rvo Riihimälå.
9270: He:ikiki Ala-Mäyry. J. Koivisto. Jrulmari Pusa.
9271: 'Kyllikki Pohjala.
9272: 725
9273: IV,232. - Rah. Bll. N:o ·160.
9274:
9275:
9276:
9277:
9278: L-q,ukka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tammelan kala-
9279: hautomon rakennustyön loppuunsaattamiseksi.
9280:
9281:
9282: E d u s k u n n a ll e.
9283:
9284: Viime vuonna Forssan Kalastuskerho r. y. Seudun kirkasvetiset järvet ovat päässeet
9285: j·a Tammelan Seudun Kalastusseura r. y. hoidon puuttuessa rappeutumaan. Nämä
9286: yhteisesti ryhtyivät toilnenpiteisiin kalahau- Lounais-Hämeen moreenialueen järvet ovat
9287: tomon rakentamiseksi. Kalastusneuvos P. soveltuvia siian, muikun ja järvilohen poi-
9288: Brofeldt maataloushallituksesta kä<vi paikan kasten istuttamiseksi. Oman alueen kala-
9289: päällä tarkastamassa ja hänen lausuntonsa hautomo voisi tässä olla auttava, sillä pit-
9290: perusteella kala;hautomo päätettiin raken- kien ja hankalien matkojen takia Lohjalta,
9291: taa Tammelan pitäjän Portaan kylään n. s. Evolta tai muualta on näiden kalojen poi-
9292: Pilliiän puron varteen. Tarkoitukseen kasten kuljetus joko mahdotonta tai hanka-
9293: myönnettiin valtionapurahaa 200,000 mark- laa.
9294: kaa. Rakennustyöt on nyt saatettu niin Tammelan kalruhautomon rakennustöiden
9295: pitlciille, että hautomorakennus on vesika- loppuun saattamiseksi ja hautomon sisus-
9296: tossa. Alakerrassa on betoninen hautomo tustöihin puuttuu kuitenkin lkäyttövaroja,
9297: ja sen päällä hoitajan asunto. Rakennus- jonka vuoksi ehdotetaan,
9298: työn .pääseminen näin pitkälle on ollut mah-
9299: dollista sen kautta, että töitä on suoritettu että Eduskunta ottaisi vuoden
9300: myös talkootyönä, johon eräinä .päivinä on 1950 tulo- ja menoarvioon 11 Pl~
9301: osallistunut 50t---60 henikeä. 13:3 momentt7le 400,000 markkaa
9302: Kalahautomon aikaansaamiseen on paik- Tammelan kalahautomon rakentami-
9303: kakunnalla kiinnitetty erikoista huomiota, sen loppuunsaattamiseksi.
9304: mitä osoittaa runsas osanotto .talkootyöhön.
9305: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
9306:
9307: Eemil Lullikka. FeHx Seppälä.
9308: Eino Kujanpää. Lauri Murtomaa.
9309: Atte P8ilclmnen. Nililo Ryhtä.
9310: Martti Suntela. Toivo Ikonen.
9311: 726
9312:
9313: IV,2ss. - Ra.h. al. N:o 161.
9314:
9315:
9316:
9317:
9318: Luukka. y. m.: Määräralta'n osoittamisesta käytettäväksi
9319: Suomen Hypoteekkiyhdistyksen uudesta obUgatiolai-
9320: nasta ntlaatalouden tukemiseksi myönnettävien lainojen
9321: koron alentamiseksi.
9322:
9323:
9324: E d u s k u n n a 11 e.
9325:
9326: Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo- että suunnitelmat täUaista toimintaa varten
9327: ja menoarvioksi ehdotetaan .toimenpiteitä on yhdistyksessä jo laadittu ja erinäisiin
9328: maataloustuotannon edistämiseksi haJpakor- järjestelytoimenpiteisiinkin ryhdytty.
9329: koisilla lainoilla. Suunniteltu :tainoitusmäärä Hallituksen suunnittelema maataloustuo-
9330: on kuitenkin katsottava riittämättömäksi, tannon tarpeiden rahoitus halpakorkoisilla
9331: mitä osoittaa sekin, että maatalousministe- lainoilla on oikeaan osunut, mutta suunni-
9332: riön neuvottelukunnan hiljattain antamassa telma r8Jkentuu liian suppealle pohjalle.
9333: mietinnössä on päädytty tuntuvasti suurem- Sen johdosta olisi koron alennusta varten
9334: paan lainapääomien tarp.eeseen. tarpeellista määrärahaa korotettava. Koska
9335: Lainoituksen järjestely on tarkoitettu suo- sarudun ilmoituksen muk!llan Suomen Hypo-
9336: ritettavaksi yksinomaan Osuuslmssojen Kes- teeikkiyhdistys suunnittelee uuden 500 milj.
9337: kus OY :n välityksellä. Huomattava on kui- markan suuruisen obligatiolainan liikkeelle
9338: tenkin, ettei ole asianmukaista pakottaa laskemista maataloustuotannon erilaisten
9339: maatalouspiirejä käyttämään vain yhtä ra- tarpeiden rahoittamiseksi, olisi koronalen-
9340: halaitosta. Monopoliruseman myöntäminen nusmäärärahaa siten lisättävä, että tämän
9341: jollekin rahalaitokselle nyt kysymykseen tu- suunnitelman toteuttaminen käy mahdolli-
9342: levassa railioitustoiminll.assa ei ole monesta- . seksi.
9343: Ilman syystä tarkoituksen mukaista. Edus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9344: kuntakin on jo aikaisemmin omaksunut tä- kunnioittaen,
9345: män kannan vastaavanlaisen jälleenrakenta-
9346: mis- ja asutuslainoituksen suhteen. Koska että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
9347: maamme vanhin maatalousluottolaitos Suo- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
9348: men Hy.poteeikkiyhdistys on viimeksimaini- kan suuruisen määrärahan käytettä-
9349: tussa rahoitustoiminnru;sa osoittanut pysty- väksi Suomen HypiYteekkiyhdistyksen
9350: vänsä tarkoituksenmukaisella .tavalla suorit- suunnittelemasta 500,000,000 markan
9351: tamB.iall lainoituksen, on eri yhteiskuntapii- pitkäaikaisesta obligatiolainasta maa-
9352: rien edut huomioon ottaen syytä järj€Stää talouden tukemiseksi myönnettävien
9353: myös tälle rahalaitokselle mahdollisuus osal- lainojen koron alentamiseksi ja siitä
9354: listua maatalouden halpakorkoisten lainojen aiheutuviin haUintokustannuksiin.
9355: jakamiseen, etenkin, kun tied01'3Samme on,
9356: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
9357:
9358: Eemil Luukka. A. Sävelä.
9359: Kauno KJeemola. s. Salo.
9360: J. Kuittinen. Martti Miettunen.
9361: Atte Pa.kJkia,nen.
9362: 727
9363:
9364: IV,234. - Rah. al. N :o 162.
9365:
9366:
9367:
9368:
9369: Riihimäld y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta avustuksiksi
9370: pienviljelijöille #lusteiden rakentamiseen.
9371:
9372:
9373: Eduskunnalle.
9374:
9375: Viitaten rvuoden 1948 valtiopäiville jä- tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
9376: tetyn rahaasia-aloitteen N :o 41 perustelui- kan arviomäärärahan jaettavaksi
9377: hin ehdotamme kunnioittaen, pienviljelijöille tilusteiden rakennus-
9378: avustuksina.
9379: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
9380: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
9381:
9382: Arvo Riihimäki. .Antto Prunnila. Emo Tainio.
9383:
9384:
9385:
9386:
9387: 27
9388: 728
9389:
9390: IV,235. - Rah. al. N:o 163.
9391:
9392:
9393:
9394:
9395: RUllimä.ki y. m. : M,äiirärahan osoittamisesta avustuksiksi
9396: pienviljelij.öille lantaloiden rakentamiseen.
9397:
9398:
9399: E d u s k u n n a ll e.
9400:
9401: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
9402: tyn ed. Riihimäen y. m. rahaasia-aloitteen kan mäiirärahan jaettavaksi avustuk-
9403: N: o 23 perusteluihin ehdotamme, sina pienviljelijöille lantaloiden ra-
9404: kentamista varten.
9405: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
9406: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
9407:
9408: Arvo Riihimäki. Antto Pnmnila.
9409: Eino Tainio.
9410: 729
9411:
9412: IV,2s6. - Rah. al. N:o 164.
9413:
9414:
9415:
9416:
9417: Riihimäki y. m. : Määrärahan osoittamisesta valtion osuuk-
9418: sien merkitsemiseksi pienviljelijäin maatalouskoneyhty-
9419: mäin osakepääomista.
9420:
9421:
9422: E d u s k u n n a 11 e.
9423:
9424: Viitaten ed. Tainion y. m. vuoden 1948 talousarvioon 50,000,000 markan
9425: valtiopäiville jättämän toivomusaloitteen määrärahan valtion osuuksien mer-
9426: N :o 1'84 perusteluihin ehdotamme, kitsemiseksi pienviljelijäin maata-
9427: louskoneyhtymäin osakepääomista.
9428: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
9429: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
9430:
9431: Arvo RiihimäJd. Antto Prunnila.
9432: Eino Tainio.
9433: 730
9434:
9435: IV,z37. - Rah. al. N:o 165.
9436:
9437:
9438:
9439:
9440: Kalliokoski y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9441: maatalouden edistämisjärjestöjen valtionavustuksiin.
9442:
9443:
9444: E d u s kun n a 11 e.
9445:
9446: Maatalouden ja siihen liittyvien tuotanto- vaikeata va:luuttatHannetta. Tämän tehok-
9447: alojen edistämistyötä suodttavien neuvon- kaan toiminnan rahoittamiseksi ovat neu-
9448: tajärjestöjen valtion avustukset ovat halli- vontajärjestöt, päinvastoin kuin usein väi-
9449: tuksen esityksessä pysytetyt eräitä koro- tetään, hankkineet varsin kunnioitettavat
9450: tuksia lukunottamatta suunnilleen ennal- miilirät omia tuloja. Niinpä esim. maanvil-
9451: laan. Nä:iden valtion apua nauttivien jär- jelysseurat saivat viime vuonna yksistään
9452: jestöjen toiminnan laajuuteen ja merkityk- toimitusmaksutuloina yli 20 milj. mk.
9453: seen nähden ovat vaHion avustukset olleet Sen määräTiahan lisän, joka puheenaole-
9454: aina suhteellisen pienet järjestöjen itse ville neuvontajärjestöille edelläsanotun mu-
9455: hankkiessa omalla toiminnallaan huomatta- kaisesti olisi myönnettävä, tulisi siis yh-
9456: vat tulot toimintansa rahoittamiseen. Täl- teensä olla 20,311,500 markan suuruinen ja
9457: löin on pidettävä kohtuullisena, että valtio- jakautuisi se XI pääluokan eri Jukujen ja
9458: valla:n. toimenpiteiden järjestöille aiheutta- momenttien kesken seuraavalla tavaHa:
9459: mat menojen lisäykset korvataan vastaavasti XII. 10. Hevostalouden edistäminen a)
9460: korotetuilla mä:ärärahoHla. Työnantajien hevosjalostusliitot 3,507,000 mk, lisäys
9461: suoritettav.a lapsilisä- ja kansanelä:kemaksu 305,900 mk.
9462: on lisännyt järjestöjenkin palkkausmenoja XIII. 3. Kalastuselinkeinon kohottaminen
9463: 5 %, jota ei talousarviossa ole huomioitu a) kallllStuselinkeinon edistämisjärjestöt
9464: kuin muutamissa tapauksissa. Toimihenki- 6,019,000 mk, lisäys 523,400 mk.
9465: löiden palkkauksessa on järjestöissä pyritty, XV. 1. Maataloudellisten seurain yleiset
9466: mikäli siihen on ollut taloudellisia mahdolli- kustannukset 14,584,000 mk, lisäys 1,388,900
9467: suuksia, seuraamaan samaa palkkatasoa mk.
9468: kuin vaitionkin vastaavissa viroissa ja toi- XV. 2. Maanviljelyksen ja maatalou-
9469: missa. Valtion viran- ja toimenhaitijoille den rakennustoiminnan edistäminen a)
9470: kuluvana vuotena toimeenpantu palkkojen 81,320,600 mk, lisäys 8,142,000 mk.
9471: korotus aiheuttalll sen, että neuvontajärjes- XV. 3. Karjatalouden edistäminen
9472: töissä on suoritettava vastaava palkkojen 18,830,000 mk, lisäys 1,793,400 mk.
9473: tarkistus, mikä lisää: palkkamenoja ainakin XV. 5. Suomen suoviljelysyhdistys a)
9474: 10 %: lla. Näinollen olisi valtion apua naut- 1,925,300 mk, lisäys 142,500 mk.
9475: tivien ma:at3Jlouden edistäruisjärjestöjen XV. 6. Kotitalouden edistäminen a)
9476: määrärahoja 11 Pl:ssakorotettava 15% :lla, 25,140,000 mk, lisäys 1,142,800 mk.
9477: johon ott3Jeru huomioon talousarviossa jo XV. 7. Pellervo-Seura 1,580,000 mk,
9478: tehdyt lisäykset tarvitaan varoja yhteensä lisäys 138,000 mk.
9479: 20,311,500 mk.
9480: XV. 8. Karjanjalostusyhdistykset
9481: Hyvin huomattavalta osalta maatalouden 17,800,000 mk, lisäys 1,437,000 mk.
9482: edistänilsjärjestöjen toiminnan tuloksena on
9483: saatu sotien maataloudelle aiheuttamien XV. 9. Meijeritoiminnan edistäminen
9484: rappioiden jälkeen maataloustuotannon 2,580,000 mk, lisäys 194,400 mk.
9485: määrä ja laatutaso kohotetuksi lyhyessä XV. 10. Sianhoidon edistäminen a)
9486: ajassa siinä määrin,. että se on ratkaisevasti 2,514,000 mk, lisäys 218,700 mk.
9487: parantanut huoltotilannetta ja vähentänyt XV. lli. Lampaanhoidon edistäminen a)
9488: elintarviklkeiden tuontia ja siten hel.pottanut 752,000 mk, lisäys 65,400 mk
9489: IV,237. - Kalliokoski y. m. 731
9490:
9491: XV. 12. Poronhoidon edistäminen XV. 25. Pientiloilla tapahtuvan AIV-re-
9492: 2,000,000 mk, lisäys 108,800 Jllk. hun valmistuksen neuvonta 19,088,500 mk,
9493: XV. 13. SiipikarjaDJ ja mehiläislwidon lisäys 1,800,000 mk.
9494: edistäminen 1,800,000 mk, lisäys 156,500 XV. 27. Kotimaisen siementuotannon
9495: mk. edistäminen 3,532,700 mk, lisäys 345,000
9496: XV. 17. Laiduntalouden !kohottaminen mk.
9497: 3,1870,000 mk, lisäys 330,400 mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme
9498: XV. 12. Kotiteollisuuden edistäminen kunnioittaen,
9499: 8,200,000 mk, lisäys 664,900 mk.
9500: XV. 20. Valtionavut erinäisille yhdis- että Eduskunta korottaisi vuoden
9501: tyks.ille: 1950 tulo- ja menoarviossa maatalou-
9502: Työtehoseura 1,754,500 mk, lisäys den edistämistyötä suorittaville yllä
9503: 152,500 mk. mainituiZZe neuvontajärjestöille myön-
9504: Pienviljelijäin Keskusliitto 13,260,700 nettäväksi ehdotettuja määrärahoja
9505: mk, lisäys 1,266,000 mk. yhteensä 21,311,500 markalla.
9506: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
9507:
9508: Viljami Kalliokoski. J. Koivisto.
9509: He:ildd Soininen. Martti Suntela.
9510: Lauri Riikonen. Kalle Joukane:n.
9511: 732
9512:
9513: IV,23s. ~ Rah. al. N:o 166.
9514:
9515:
9516: Lampinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta kä;ytettä;väksi
9517: maan viljavuustutkimukseen.
9518:
9519: E d u s k u n n a ll e.
9520: Vä!kilannoitteiden ja kalkin käyttöä on viljavuustutkimuksen maamme kaikilla ikas-
9521: maanviljelyssä viime vuosina tuntuvasti li- vinviljelyskoeasemilla ja koulutiloilla sekä
9522: sätty. Näiden maan elintarviketuotannon muutamilla kymmenillä yksityisillä tiloilla.
9523: voimatekijäin käyttö on kuitenkin keski- Maanviljelijoiden keskuudessa on kiinnos-
9524: määrin vielä epäasianmukaista, mistä joh- tus viljavuustutkimuksella saatavaan apuun
9525: tuen niistä d saada täyttä tehoa hyödyksi erittäin voimakas. Maatalousneuvontajär-
9526: koska toista peltoa lannoitetaan jolla;kin jestöt ovat yksissä tuumin ryhtyneet lahja-
9527: ravintoaineelia liikaa samanaikaisesti kuin varoin järjestämään viljavuustutkimuksia
9528: toinen jää kärsimään puutetta tai lannoitus eri puolilla Suomea ja kenttähenkilökunnan
9529: on yksipuolinen jolloin se suurelta osalta kouluttaminen on suoritettu kuluneen ke-
9530: jää tehottomaksi. sän aikana par'aikaa menossa olevia kenttä-
9531: Tähän mennessä on lannoitteiden !käyttöä töitä varten.
9532: pyritty ohjaamaan paikalliskokeiden keski- Valtioneuvoston 3. 6. 48 asettama maan-
9533: määrätuloksiin nojautuen. Koetuloksista on tutkimus- ja kasvinviljelyskoekomitea on
9534: lähes kolmasosa osoittanut väkilannoittei- 28. 3. 49 jättämässään mietinnössä päätynyt
9535: den !käytön olleen ensimmäisinä vuosina esittämään, että maan viljavuustutkimuiksiin
9536: kannattamatonta tai epävarmaa siitä huoli- olisi kiireellisesti ryhdyttävä kaLkitus- ja
9537: matta että niiden käyttö keskimäärin on lannoitustoimenpiteiden järkiperäistä.miseksi
9538: ollut hyvin kannattavaa. Kun lannoitusko- ja ehdottanut vuosittain !käytettäväksi
9539: keita voidaan nykyisin suorittaa vain n. 15,000,000 markkaa tähän tarkoitukseen.
9540: 1,000 kpl vuosittain, antaa kemiallinen Nojautuen eduskunnan kevätistuntokau-
9541: maantutkimus eli n. s. viljavuustutkimus della 1949 hyyä;ksymiin toivomusaloittei-
9542: ma;hdollisuuden tuntuvasti tehostaa vä.ki- siin N:o 17<3 (edustaja E. Pusa), N:o 183
9543: lannoitteiden ja ka~kin käytön rationalisoi- (edustajat Hetemäki yrrn.) ja raha-asia-
9544: mistoimintaa. aloitteeseen N :o 18 (edustajat Lampinen
9545: Tämän oivaltaen on muissa maissa, ni- ym.), edellä mainitun valtion komitean mie-
9546: menomaan Ruotsissa jo kymmenen vuoden tintöön sekä siihen erittäin laajaan ja in-
9547: ajan tehty laajaa yhdistettyä viljavuustut- nokkaaseen kannatukseen minkä yleinen
9548: kimus- ja neuvontatyötä järkiperäisen lan- maan viljavuustutkimus on jo saanut osak-
9549: noituksen aikaansaamiseksi yksityisinä ti- seen, kunnioittaen ehdotamme,
9550: loilla.
9551: Suomessa on maatalouskoelaitoksilla tehty että Eduskunta ottaisi vuoden
9552: laajoja tutkimuksia me~käläisissä olosuh- 1950 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
9553: teissa käytännöllisen pä.ämäärän saavutta- XIV: 22 momentille 15,000,000 mark-
9554: miseksi tässä maan viljavuustutkimuksessa. kaa käytettäväksi maan viljavuustut-
9555: Kolmen vuoden kuluessa maatalouskoelai- kimukseen maatalousministeriön lä-
9556: toksen maatutkimusosasto on suorittanut hemmin määräämällä tavalla.
9557: :Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
9558:
9559: J. E. Lampinen. S. SaJo. Atte Pa.kika.nen. Jalmari Pusa.
9560: Eino Pa.lovesi. M. 0. Lahtela. E. Pusa.. Eino Rytinki.
9561: Ak:seili Bra.nder.He:iikiki Soininen. Martti Suntela.. Irma. Ham.am.
9562: Helena Vwkki. S. S. Aittoniemi. Eusti Eskola. Laossi Hiekk!aJB..
9563: Erkki Koivisto. Klaiuno Kleemola. Tiab.vo Rönkikö. Johannes Wi.rta.nen.
9564: Markus NislmJ.a. Samuli Sim.ula.. Irma Karvikko. Vieno Simonen.
9565: Aino Luostarinen. Onni MannUa.. Rolf B. Berner.
9566: 733
9567:
9568: IV,2s9. - Rah. al. N:o 167.
9569:
9570:
9571:
9572:
9573: Hautala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta apus-
9574: tuksiksi ja lainoiksi maanparannustöitä varten.
9575:
9576:
9577: E d u s k u n n a 11 e.
9578:
9579: Maanparannustoiminnan sotien aikaisen keista ovat odottaneet toteuttamista jo
9580: pysäyk.si.ssäolon: ja noina vuosina syntynei- lä!hes 10 vuotta. Kun äskettäin säädetyn
9581: den rappioiden takia, on k. o. töiden tarve salaojituslain turvin tämäkin toiminta en-
9582: entisestään :paljon lisääntynyt. Maanomis- tisestään paljon Jaajenee ja .puolestaan vaa-
9583: tajien alullepanemia kuivatushankkeita on tii entistä tehokkaampaa peruskuivatusta,
9584: kuitenkin voitu rahoittaa aivan riittämät- aiheuttaa se lukuisien kuivatushankkeiden
9585: tömästi, koska muutenkin liian pi'enistä vireilletulon. Näillä perusteilla on v. 1950
9586: maanparannusvaroista valtaosa on käytetty menoarvioon otettuja maanparannusmäärä-
9587: maanhankintalain yhteydessä suoritettaviin rahoja .pidettävä riittämättöminä.
9588: kuivatushankkeisiin. Niinpä onkin maata- Sen vuoksi ikurunioittaen ehdotamme,
9589: loushallituksessa rahoitusta odottamassa
9590: täUä hetkellä yli 750 hanketta rpinta-alal- että Eduskunta ottwisi lisäyksenä
9591: taan lähes 70,000 ha ja kustannusarvio1- vuoden 195(1 valtion tulo- ja meno-
9592: taan yli 1.5 miljardia markkaa. Kuivatus- arvioon avustuksina maanparannus-
9593: alasta on n. 50 % vajaatuottoisia peltoja töihin 11 Pl. X: 6 300 miljoonaa
9594: ja niittyjä~, joiden kuivatus välittömästi markkaa ja lainoihin 19 Pl. X: 6
9595: kohottaa tuottoa. Useat mainituista hank- 150 miljoonaa markkaa.
9596: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1949.
9597:
9598: Yrjö Hautala. Markus NisilmJa. Samuli Sim'lllla.
9599: Kauno Kleemola. Niilo Ryhtä. S. &lo.
9600: Kusti Eslrola. Pekka. Kiiski. Ma.rtti Miettunen.
9601: J. E. Lampinen. Eri. Haapamemi. Ta.bvo Rönkkö.
9602: Antti J. Rantamaa. Väinö R1mkila.. Omli Manmila.
9603: Atte P~en. Heikiki Soininen. VilljMli Ka.llllok.ooki.
9604: Eino Rytinki. Eemil Luuklm. Janllie Koi'VUI'anta.
9605: 734
9606:
9607: IV,24o, - Rah. al. N :o 168.
9608:
9609:
9610:
9611:
9612: V. Eskola y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siir-
9613: tona asutusrahastoon.
9614:
9615:
9616: E d u s k u n n a '1.1 e.
9617:
9618: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- ahtaiksi että esim. vain muutamat harvat
9619: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1950 maata saaneet rintamasotilaista on kelpoi-
9620: ehdotetaan asutusrahastoon siirrettäväksi tettu lainansaantiin oikeutetuiksi suurim-
9621: varoja 1.5 miljardia markkaa vähemmän man osan jäädessä jatkuvasti ilman vaikka
9622: kuin kuluvalle vuodeTie on merkitty. Eh- heille rintamalla ollessaan on anil!ettu siitä
9623: dotustaan perustelee hallitus lausumalla: lupauksia. Niinpä ei nykyisin voimassa
9624: ,Asutustoiminnan e.distymisen ja maanhan- olevien ohjeiden mukaan voida muulle
9625: kintalain mukaisen rakennustoiminnan vähe- maansaajalle kuin siirtoväkeen kuuluvalle
9626: nemisen twkia on asutusrahastoonkin voitu antaa lainaa, jollei hänellä ole vähintäänkin
9627: esittää siirrettäväksi 1.5 mrd markkaa vä- kolme alaikäistä lasta, muuta kuin ani har-
9628: hemmän Jruiru kuluvana vuonna". Erikois- voissa poilclreustapauksissa. .Kaiken li-
9629: perusteluissa 19 Pl. IV 1. 2 mom. ikohdalla säksi sellaisia rintamasotilaita, jotka eivät
9630: lausutaan edel·leen: ,,Momentille ehdotetaan ol·leet perheeliisiä ennen 1. 10. 1945 ei
9631: myönnettäväik.si 3,500,000,000 mk. Tämän oteta lainsall!jina lainkaan huomioon, mutta
9632: 1isäiksi asutusrahastolla on käytettävissään valtion halpakorkoisten rakennuslainojen
9633: kuluvalta vuodelta mahdollisesti jäävä tarve on siitäkin huolimatta suuri ja ky-
9634: säästö sekä aikaisempina vuosina myönnet- syntä jatkuvasti lisääntymässä.
9635: tyjen lainojen korot ja kuoletukset, kor- Hallituksen esityksessä mainittu oletta-
9636: vauspidätysten selvittelystä kerätyt· sekä mus, että maanhankintalain mukainen ra-
9637: muut tulot, joita arvioidaan kertyvän kaik- kennustoiminta olisi vähentymässä ei pidä
9638: kiaan noin 3.,000,000,000 markkaa". Saman alkuunkaan paikkaansa. Päinvastoin on se
9639: Pl. VI 1. 1 mom. perusteluissa todetaan, että lisääntymässä, joka johtuu rakennustarpei-
9640: korvauspidätysten selvittelyssä on vv. 1946, den saannin helpoittumisesta ja muutenkin
9641: 1947 ja 1948, eli siis kolmen vuoden aikana rakentamiselle suhteellisen edulliseksi muut-
9642: selvitetty yhteensä 2,300,415,365 mk. tuneesta tilanteesta. Sitähän osoittaa se
9643: Vihdoin laatimassaan taloudeHisessa kat- esityksen perusteluissakin mainittu tosiasia,
9644: sauksessa toteaa hallitus maanhankintalain että lainojen kysyrutä on kuluvana vuonna
9645: mukaisen rakennustoiminnan kuluvana ollut suurin kautta vuoden. On mahdoton
9646: vuonna lisääntyneen viime vuotisesta, jota tietää kuinka suuri olisi varojen tarve
9647: todistaa sekin, että rakennuslainoj·a myön- ollut, jos lll!inoja olisi voitu mYJöntää vä-
9648: nettiin asutusrahastosta viime kesäkuun hänkään vapawmmin kuin mitä nykyiset
9649: loppuun mennessä kaikkiaan 4,655 milj. ohjeet edel:lyttävät, mutta kun tä:nä vuonna
9650: markkaa vastaavan määrän ollessa samaan myönnettyjen lainojen lukumäärä oli jo
9651: aikaan edellisenä vuonna vain 1,857 milj. kesäkuun loppuun mennessä Ill. 14,000 ja
9652: mal'lkkaa. niihin käytettyjen varojen määrä yhteensä
9653: Asuntoa vama olevan maaseudulla asu- n. 6,655 milj. markkaa, tuhansien lainan
9654: vien nJ.aansaajien keskuudessa on hallituk- tarpeessa olevien jäädessä ilman, ei mistään
9655: sen esitys otettu vastaan sekavin tuntein. rakennustoiminnan vähenemisestä voida
9656: Maanhankintalain mukaiseen rakennustoi- lai:rukaan puhua, se olisi itsensä pettämistä.
9657: mintaan on aikaisemminkin varattu liian -Julkisuudessa on mainittu, että lain.an-
9658: vähän varoja ja siitä johtuen lainan saan- saajista on n. 70% siirtoväkeen kuuluvia,
9659: nin ehdot on ollut pakko asettaa niin joiden kohdalta lainan tarve siis vähenee,
9660: IV,uo. - V. Eskola y. m. 735
9661:
9662: mutta suurin osa niistä lähes 30,000 rinta- saatava tulojen maara ainoa, jolla asutus-
9663: masotilaasta ja muista näihin verrattavista, rahaston varojen kannalta on todellista
9664: hyvä.ksytyistru maansaajista, ei vielä ole merkitystä. Niinkuin hallituksen esityksen
9665: lainkaan voinut ryhtyä edes suunnittele- perusteluissaikin mainitaan, on korvauspidä-
9666: maan asunnon eli siis oman kodin rakenta- tysten selvittelyssä v. 1946-48 aikana saatu
9667: mista syystä, ettei ole ollut saatavissa heille selvitettyä ainoastaan vähän yli 2.3 mHjar-
9668: välttämättömän tarpeellista valtion lainaa. dia markkaa. Kuluvana vuonna arvellaan
9669: Tämä asunnottomien joukko on siksi suuri, saatavan selvitettyä yhteensä n. 2 mHjardia
9670: ettei sitä ole jätettävä huomiotta sitäkin marrokaa,. mikä sekään ei ole varmaa.
9671: vruhemmän kun heillä on maan ja lainan Edelläolevasta käynee selville, ettei hal-
9672: saantiin eräänlainen eikä suinkaan merki- lituksen olettamaa määrää H miljardia
9673: tystä vailla oleva saavutettu oikeus. markkaa saada tätä tietä !kokoon, vaan
9674: HaHituksen arvio asutusrahastoon kerty- tulee käytettävissä olevien varojen määrä
9675: vistäi varoista, joita oletetaan kerääntyvän tästäkin syystä entisestään vähenemään sen
9676: ensi vuoden aikana 3 miljardia markkaa, sijaan, että niitä olisi välttämättä lisättävä.
9677: ei perustu tosioloihin vaan hyvän uskon Vähimpänä vaatimuksena on pidettävä
9678: varaan eikä sellaisenaan tule kaiken toden- että maahankintalain mukaiseen lainoituk~
9679: näköisyyden mukaan pitämään paikkaansa. seen varataan varoja ainakin samansuurui-
9680: Jos jätetään laskelmista pois ,kuluvaJta nen summa kun kuluvan vuoden tulo- ja
9681: vuodelta mahdollisesta jäävä säästö", jota menoarviossa, jotta maansaantiin oikeutettu-
9682: ei tule olemaan jo siitäkään syystä, että jen omaa kotia vailla olevien asuntojen
9683: varat loppuvat ennen vuoden loppua kes- rakentamista voitaisiin lainoilla helpoittaa
9684: ken, sekä ,aikaisempina vuosina myönnetty- ja lainansaannin ehtoja nykyisestään lie-
9685: jen lainojen korot ja kuoletukset" jotka ventää.
9686: tarvitaan varsinaisen asutustoiminnan ra- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9687: hoittamiseen sekä edeHytetyt ,muut tulot", taen,.
9688: joilla ei tule olemaan ratkaisevaa merki- että Eduskunta ottaisi 19 Pl. IV
9689: tystä itse lainavarojen tarpeen tyydyttä- luvun 2 mom:lle lisäystä 1,500,000,000
9690: miseksi, on korvauspidätysten selvittelystä markkaa siirtona asutusrahastoon.
9691: Helsingissä syyskuunJ 12 pä.ivänä 1949.
9692:
9693: Valfrid Eskola. E. Pusa.
9694:
9695:
9696:
9697:
9698: 28
9699: 736
9700:
9701: IV,241. - Rah. al. N :o 169.
9702:
9703:
9704:
9705:
9706: Miettunen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9707: maataloushrjanpitotoiminnan avustamista varten.
9708:
9709:
9710: E d u s k u n n a 11 e.
9711:
9712: Maata1ous.kirjanpitotoimintaa ovat tähän kunnan harkitsemaan toivomuksen edellyt-
9713: asti harrastaneet vain ne viljelijät, jotka tämiä toimenpiteitä. Toimikunta on saanut
9714: ovat keskimäärää kehittyneemmällä tasolla mietintönsä valmiiksi ja ehdottaa kirjan-
9715: ja pyrkivät jatkuvasti tilansa taloutta pa- pitotilojen lukumäärän huomattavaa lisää-
9716: rantamaan. Kirjanpitotyö semmois·enaan mistä ja kirjanpitotoiminnan laajentamista
9717: vaatii huomattruvasti vaivaa j.a huolelli- siten, että suhteet maan eri osien ja erisuu-
9718: suutta, josta johtuen pienmaatalouden har- 'ruis:ten viljelmien kesken 13aataisiin todel-
9719: joittaja ei yleensä tunne riittävää mielen- lisia olosuhteita vastaaviksi.
9720: kiintoa tätä toimintaa kohtaan. Tästä on Kirjanpitotoiminnan laajentaminen sano-
9721: oHut seurauksena, että viljelmiä, joiden tun tavoitteen mukaisesti vaatii luonnolli-
9722: maataloudellinen piruta-ala on alle 10 ha, sesti e:rutistä enemmän varoja. Laaditun
9723: on ollut hyvin vaikeaa saada hoitamaan suunnitelman asteettaista toteuttamista var-
9724: maatalouskirjanpitoa. Sama koskee syrj.ä- ten maataloushallitus ehdotti vuoden 19.50
9725: seutujen vilj,elijöitä yleensäkin. Maatalous- tulo- ja menoarvioon lisäystä asianomaiselle
9726: kirjanpitotuloksiin perustuvat tilastoluvut momootiUe vähän yli 13 milj. mal'lkkaa.
9727: eivät edellämainitusta syystä vastaaikaan Hallitus kuitenkin ehdottaa 1isäystä vain
9728: todellis1a olosuhteita, vaan ovat keskimää- n. 2 milj. markkaa, jolla ei kyetä' saamaan
9729: rästru huoma,ttavasti poikkeavia. Kun maa- asiallisesti mitään korjausta vallinneeseen
9730: talouden vevotus ja koko maatalouspoli- epätyydyttävään tilanteeseen. Odottaisi,
9731: tiikan yleinen suuntaus perustuvat näihin että maamme maataloudeUe näin elintär-
9732: todellisia olosuhteita vastaamattomiin lu- keiden kysymysten selvittelyyn yhteiskun-
9733: kuihin, on nykyistä tilannetta maatalouden nan taholla halutaan vakavasti !lyrkiä ja
9734: kannalta pidettävä :mitä suurimmassa mää- siten luoda oikeudenmukaisten ratkaisujen
9735: rässä epätyydyttävänä. pohjwksi todellisia olosuhteita vastaavaa,
9736: Edellämainitun epäkohdan huomioonot- nykyistä vakuutava:mpaa selvyyttä maata-
9737: taen eduskunta hyväksyikin vuoden 1947 louden kannattavuuteen.
9738: valtiopäivillä aloitteen, jossa lausuttiin toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme ikun-
9739: vomus, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti nioittaell),
9740: toimenpiteisiin maatalouden kannattavuus-
9741: tutkimuksen tehostamiseksi silmälläpitäen että Eduskunta ottaisi vuoden
9742: erityisesti pienviljelrrniä sekä sitä, missä 1950 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV
9743: määrin kirjanpitotilojen puhdastuotto poik- luvun 15 nvomentille maatalouskir-
9744: keaa maatalouden keskimääräisestä puhdas- janpitotoiminnan av·ustarmiseen li-
9745: tuotosta. Tämän johdosta valtioneuvosto säyksenä 10 miljoonaa markkaa.
9746: asetti maaliskuun 18 .päivänä 1948 toimi-
9747: Helsingissä 9 päåvänä syyskuuta 1949.
9748:
9749: Martti Miettunen. Eauno Kleemola..
9750: Atte Pakkanen. EI"kiki Koiv.iJSto.
9751: Mal"kus Niskala.. S. &!Jo.
9752: 737
9753: IV,242. - Rah. al. N:o 170.
9754:
9755:
9756:
9757: Aittoniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta korkeinta
9758: maatalousopetusta varten laadittujen rakennussuunnitel-
9759: mien toteuttamiseksi Viikin tilalla.
9760:
9761:
9762: Eduskunnalle.
9763:
9764: KorkJein crnaJataJousQ:petus, j.Oil\Ja v. 1906 y(ksityiskohtaistJa asemakaJavaa ja ·rakennus-
9765: siim,ettiin MustiaLasta Helsingin yliopis- suunnitelmaa Vi:ilkm ,t~Wle. Tämä !komi-
9766: toon, OinJ ikotlm rtämän ajlllll ollut sijoitettUJna tea tulee julistaanalalll: ki1pa.ilnn Viift\Jin ra-
9767: tHapäisiim. entisistä asuinraikeam'l.lksista kor- imerrunussuunniteilmasta. Ki;lp.a;ilu p.äättyy
9768: . jattui!hin !huoneistoihin, joisSia lllytkyai!lmisem. •ernsi vuoden tammi- tai helmiikuussa. Soo
9769: tehoklkruan opetuksen 13!Il!taanine:n ja tutlki- ;perutee~1a voidruan sitten ryhtyä teikemään
9770: mustyön suori1rtlammen on ma!hdoton,ta. J"ksityiskoMaisåa pitirustuksia. Täten Vii-
9771: T1ärrnän thlootoon pa;rantJarrniseJksi valtio- !ldn rakennussuunniteilma !kehittyy llliin,
9772: neuvosto rasetti tammikuussa 1949 toimi- että sitä v;oitaisiin !hyvin ryhtyä toteutta-
9773: knnrnan toimitujohtaj'a ·agronoomi Paa:vo ma;aJn jo lelllSi Jmsänä. TäJllöm 'eillSilffiTiläiselksi
9774: A. Vidingin johdoUa [alaltimruan: ylei'Ssuun- tuJl,evat !kysymyikseen t1en ja ~akennusten
9775: nit,e1maa iko:rik;eianman ma.atrulouopetuiksen perustamistyöt.
9776: vrurhtoehtoisista sijoitusrmahdoHisuuksista, MaJatalousra!kJennusten !J:'ailrentaminten Vii-
9777: joko Helsingin kaupungin keskustaan tai lkin: rtiQaJ11e kuuluu ikimteästi yliopiston
9778: Viiikim. til13J.Je ottama1la huomioon ra:kennus- suumen ralkeJnnusohjelmaJaln. Sen mulkaJan
9779: ikustalll:lll:Uikset ja opetuiksen järj,esteilyn. kum- 1I1aJIDennetruam HallituSkaduiLl1e Fabi~im. ja
9780: massalkm rbapauksessa. ToimhlrunrtJa antoi Vuorikatuj,en välisellle aJuee!hle n. s. insti-
9781: crni,etintöns.ä mrualiskuull! 31 ,päiväm:ä j:a ·esitti tuuttirakelllillus jåJ tähäm: työhön ·ryhdytään
9782: siinä, että korlminta maatalousopetusta var- jo eJll!Si VUOOliilla. TäJll,öin on purettava
9783: too. olisi HiJlicrnmän :neljän 'VUoden lkutluess'a millä rbotnteilr1a sijaitsevat ma,atallous-rrnetsä-
9784: ra!kennetta<v:a seJn :1Jarvi1:seanrut :Laitosrallren- tietee1l:isen t~edekunnan kotieläintieteellinen
9785: !tmJkset ycrwä ylioppil1aiden opettrujien ja j~ ikasvipaJWlogirne:n :Laitos j'a ne on siljoi-
9786: opetuiksessa tarv.ittavan muun hern!ld1örlrun- tetta'Va muuranJIJ.e. Näim. oHern Qn: aiva;n
9787: :nlan asunnot V~ikin rtHail[e. Toimikunta ,eh- väll:btämätöntä, ,että jo 'ensi vuonna. voidruan
9788: dotti, että vuosi:nJa 1950-53 olisi vaWon ryhtyä toteuttarrnruan yliopiston ja opetus-
9789: menoa['vi00111: varattav;a; vuosittain 165 mil- ministei~iörn. jo hyvä:ksymäå Viikim raken-
9790: joonoo, marlclra1a ik. o. ilaitoksiern l'iaikenta- nussuunrrlii..teilmaa.
9791: mista va;rtoo. EdeilHseen viitaten lkrmnioirtmen esi-
9792: Tämän suunnitelman toteuttamista on
9793: sittemmin myös yliopiston ikonsistori aset- et;tä Eduskunta ottaisi vuoden 1950
9794: tunut rpuoltalliNlJan. Tässä taa'koirtubessa tulo-. ja menoarvioon 30 miljoonaa
9795: Qn vailtiO!Ileuvosto lkuluneelll heinäkuun markkaa korkeimman maatalousope-
9796: rulusta. asettanut toimi'lmnnan: [.Jrofessori t?tksen rakennussuunnitelmien aloit-
9797: Erkki Kivisen puhoonjohddllla doo.timwan tamista varten Viikin tilalla.
9798: Helsingissä 9 päivänä. sy~uuta 1949.
9799:
9800: a s. Aittoniemi. Jussi Saukkonen. Kauno Kleemola.. Peldm. Kiiski.
9801: Irma Ha.mara.. Helena Virkki. Laa!Si Hiekika.la. J. Eoivisto.
9802: Vemer ~oosbä.ck. Eino PaJovesi. Rolf B. Berner. L. 0. Hirvensalo.
9803: Atte Paikilmnen. Heikki Soininen. Joha.nnes Wirtanen. Heikki Ala.-lYiäyry.
9804: ~ti Stuatela.. Veikko Ven.na.m.o. Levi Jern. Lauri Murtomaa..
9805: Akseli Bm:nder. J. E. Lampinen. Aino Luosta.rinen. Antti J. Ra.nta.maa..
9806: Eino Rytinki. Vieno Simonen.
9807: 738
9808:
9809: IV,243. - Rah. al. N:o 171.
9810:
9811:
9812:
9813:
9814: Ikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta siirtoväkeen kuu-
9815: luville henkilQille myytiivien alueiden hinnan alentami-
9816: seksi.
9817:
9818:
9819: E d u s k u n n a 11 e.
9820:
9821: Maanhankintalain 65 § : ssä määrätään n~ '
9822: sia, joista ilmenee luovutetulla alueella
9823: yleiset perusteet, joiden mukaan va:rtio maista ja etuuksista saadut korvaukset.
9824: maksaa korvausta maanluovuttajalle hä- Annettujen ohjeiden mukaisesti on tällaisia
9825: neltä otetusta alueesta ja etuuksista. Tä- todistuksia sitten esitetty niissä maanJlu-
9826: män mukaan ,alueelle ja osuud~lle etuuk- nastuslautakuntien kokouksissa, joissa on
9827: sineen määrätään se paikkakunnan kohtuul- määrätty maanluovuttajalle suoritettava
9828: linen käypä hinta, mikä sillä katsotaan hinta. iSiirtoväkeen kuuluvat maansaajat
9829: olleen 31 päivänä joulukuuta 1944 siihen ovat alueen hinnasta keskusteltaessa vedon-
9830: tarkoitukseen käytettynä, mihin se luovu- neet muun muassa edellämainittuun maan-
9831: t~taan". Lain 105 § :ssä on taas säännök- hankintalain 105 § :n toiseen momenttiin
9832: set siitä hinnasta, joka asukkaan on mak- vaatien senkin huomioimista hintaa määrät-
9833: settava valtiolle alueesta ja sille tehdyistä täessä. Maanluovuttajat ovat tietenkin täl-
9834: töistä y. m. Tämä luovutushinta voi olla laista vaatimusta vastustaneet .ja tietä-
9835: erilainen riippuen siitä, onko maansaaja mämme mukaan maan:lunastuslautakunnat
9836: siirtoväkeen kuuluva tai muu maanhankinta- ovat määränneet alueelle etuuksineen saman
9837: lain mukaan maansaantiin oikeutettu hen- hinnan, olipa maan saajana siirtolainen tai
9838: kilö. 105 § :n 2 momentm mukaan ,ikun muu maansaaja. Maatalousministeriön asu-
9839: alue on myytävä siirtoväkeen kuuluvalle tusasiainosastolta on myös ilmoitettu, ettei
9840: henkilölle, on maatalousministeriön myyn- siellä voida ryhtyä muuttamaan maanlunas-
9841: tihintaa määrätessään otettava huomioon tuslautakunnan alueel·le etuuksineen mää-
9842: ne perusteet, joiden mukaan sanotulle hen- räämää hintaa muulloin kuin sellaisissa
9843: kilölle suoritetaan korvausta hänen luovu- poikkeustapauksissa, jolloin hinnoittelussa
9844: tetulla tai vuokratulla alueella menettä- on ta;pahtunut joku ilmeinen virhe. Syyksi
9845: mästään kiinteästä omaisuudesta". Tämä tähän kannanottoon on ilmoitettu m. m.,
9846: maanhankintalain säännös on yhdenmukai- ettei valtion menoarviossa löydy määrära-
9847: nen se:n eduskunnan ilmaiseman kannan haa, josta mahdolliset hinnanerot voitaisiin
9848: kanssa, että maanhankintalain, .toisen kor- suorittaa. Näin ollen näyttää, ellei asiassa
9849: vauslain ja toisen omaisuudenluovutusvero- ryhdytä enempiin toimenpiteisiin, että
9850: lain mukaisten hintojen, korvausten ja ve- maanhankintalain siirtoväkeä suojaava 105
9851: rotusarvojen arvioimisperusteiden pitäisi py:kälän 2 momentti: jää kuolleeksi kirjai-
9852: vastata toisiaan. Lun:astushinnan ja myyn- meksi.
9853: tihinnan erottaminen maanhankintalaissa Näin ei såla kuitenkaan tapahtua. Maa-
9854: eri pykäliin viittaa IDYJÖS siihen, etteivät taloussiirtoväki on jo asteikkovähenny-ksen
9855: ne ole ehdottomasti riippuvaisia toisistaan. muodossa kärsinyt sellaisia menetyksiä ettei
9856: Ei liene näin ollen lainsäätäjän tarkoituk- sitä void& v~lvoittaa enää uusiin uhrauk-
9857: siin kuulunut saattaa maanluovuttajaa ja siin. Ei myöskään ole oikein, eikä lain
9858: hallintasopimuksen tehlli.Yttä maansaajaa mukaan mahdollistakaan, että maanluovut-
9859: vastapuoliksi hintakysymyksessä. tajat velvoitettaisiin joillekin maan saajiHe
9860: Edel·lämainitussa asiassa näyttää käy- luovuttamaan maata halvempaan hintaan
9861: täntö kuitenkin muodostuvan kokonaan toi- kuin .toisil·le. Ainoa keino, on, kuten lalri-
9862: seksi. Siirtoväki on saanut valtiovarain- kin edellyttää, että myynJtihintaa määrät-
9863: ministeriön korvausasiainosastolta todistuk- täessä siirtoväkeen kuuluvalle henkilölle
9864: IV,243. - Ikonen y. m. 739
9865:
9866: huomioidaan ne perusteet, joiden mukaan määrätä ne huomioimaila maanhankintalain
9867: hänelle on suoritettu korvausta hänen luo- 105 § : n 2 momentin säännökset.
9868: vutatulla alueella menettämästääJn kiinteis- EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9869: töstä. Joo perusteet ovat olleet samat,
9870: ei valtion väliintuloa tarvita, mutta päin- että Eduskunta ottaisi vuoden
9871: vastaisessa tapauksessa on valtion vastat- 1950 tulo- ja menoarvioon 500 miljoo-
9872: tava lunastu.s- ja myyntihinnan välisestä nan markan siirtomäärärahan käy-
9873: erosta. Tämä perusteiden tarkistaminen tettäväksi siirtoväkeen kuulti!V~'lle
9874: kuuluu lain mukaan maatalousministeriölle, henkilöille myytitvien alueiden hinto-
9875: jonka siis tulisi selvittä,ä siirtoväelle kuulu- jen alentamiseen siten kuin maan-
9876: vien tilojen hinnat jopa oma-aloitteisesti ja hankintalain 105 §: ssä säädetään.
9877: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
9878:
9879: Toivo Ikonen. Pekka Kiiski
9880: Jrumari Pusa. Juho Heitto.
9881: Aino Luostarinen. Juhami Leppälä.
9882: Erldd Pau.volainen.
9883: 740
9884:
9885: IV,244. - Rah. al. N:o 172.
9886:
9887:
9888:
9889:
9890: Riihinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten
9891: lainojen myöntämiseksi eräille vapaaehtoisella ·kaupalla
9892: maata hankkineille henkilöille.
9893:
9894:
9895: E d u s k u n n a 11 e.
9896:
9897: Sen johdosta, rettä m.aJaJll'h!amikinta!Larun to- TämäcriJ estämiseksi o'Hsi va!ltiova11am.. ryh-
9898: teuttaminen Ql1J edisty!llyt odotettua . hi- dyttävä toianoopiteJisi,ful. näide.ni v;aprurueh-
9899: taaan.mim.r, ovat monet siirtolaiset ja muutkin toiskaupoiJll@. maata hanklkineiden •aserruun
9900: !IIliaaJlSI3.Jatitirn. o:ilreuteltut iluopunoot IIIllaJall- turvruamiseksi siten lkuin. se tässä tilan-
9901: saoo.tioikeudest:Jaan ja hrunkkirneet rtonttejra te€SSa rooää on mahdollista jia myönnettävä
9902: trui tiJloja Wllp!aaehtoi.Slm'lliPoilla. Trählim, heitä asi•ooomaisiille tarvitrtavaJllJ suuruisia halpa-
9903: on: jaJtlkuVJasti ikiehoitettukin. Täterr:L mruata ikorikoisiil!i [ai!Ilojll!!.
9904: hi~iamet ovat :!Jelhrrueet /kam.ppoja siinä !hy- Edellä esittämäämme viitaten !kunnioit-
9905: vässä USik:oSSial, että mruru11hanftci.!Iltavirastot taen ehdotamme,
9906: näitä kauppatollimirtuiksia thyväiksy€Ssään Sla-
9907: maJL'La vaJ1vovat sen, että marunJ.uovuttaja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9908: ei saa rperiä mruastmm lrohtuuttomam. suurta den 1950 tulo- ja menoarvioon
9909: hilnta:a.. Niin kuitenllrnian ei oLe tapahtunut, 100,000,000 markan suuruisen arvio-
9910: ja :1alkia tuntemattomat maoosruajat ovat määrärahan ha~pakorkoisten lainojen
9911: ycrnmärtämättään joutrmeet velikiasitoumuk- myöntämiseksi maanhankintalain mu-
9912: siJin, joita eivät k~ene suorittamruan ja kaan maansaantiin oikeutetuiUe, oi-
9913: joiden 'arvo:im.a SlaiadUJt maat 'eivät ole. keudesta<J,n luopune'l-'lle ja vapaaeh-
9914: Edellä maillllitwista syistä 'lukuisia vapaa- toiskaupm'lla tiLm tai tontin hank-
9915: ·ehto:islkaupoihla ma~a;ta ·h!a!Ilklkiln.eita uhkaa kineille sellaisissa tapauksissa, jol-
9916: nyt huonontuneessa taloudeJ:lisessa tilalll- loin asianomainen tilan tai tontin
9917: teessa m.aittoosa ja, s:iirtotlruisism kyseoo hankkija on joutunut ylivoimaisiin
9918: oHessa, Slall!!tujen> korvam.stooilcin menetys. vaikeuksiin tilasta tai tontista johttt-
9919: Eräitä pa.ikik:OIID.yyntejä jo Qlll tapahtunut. vien lainasuoritusten vuoksi.
9920: Hell:sicriJgissä syyskuun 11 päivälllä 1949.
9921:
9922: Vilhelm Riihinen. Eino Roine.
9923: Toivo Kujala. Eino Tainio.
9924: Toivo Friman.
9925: 741
9926: •
9927: IV,245. - Rah. al. N:o 173.
9928:
9929:
9930:
9931:
9932: Riihi:n:en. y. m.: Määrärahan osoittamisesta omalwtiraken-
9933: nuslainain mwöntämiseksi maanhankintalain ulkopuo-
9934: lelle jääneeUe siirtoväelle.
9935:
9936:
9937: E d u s k u n n a 11 e.
9938:
9939: Maanhalllk:intalain perusteella myönne- lain ulkopuolelle jää,neet oman kodin ra-
9940: tään siirtoväelle maanosto-, rakennus- ja kentamiseen pyrkivät siirtolaiset ovat jou-
9941: irtaimistohankintalainaa;, joka on viisi tuneet useissa tapauksissa luopumaan tai
9942: vuotta korotonta ja sen jälkeen vuosittain keskeyttämä,än oman kotinsa rakentamisen
9943: suoritus 3 % korkoa ja 2 % kuoletusta. sen johdosta,. että eivät ole saaneet tar-
9944: Kuitenkaan ne siirtolaiset, jotka eivät ole vittavaa rakennuslainaa tai että lainojen
9945: anoneet maata maaruhankintalain perusteella korko ja suoritusehdot ovat muodostuneet
9946: tai jotka maanhankintalain hitaan toteut- heille ylivoimaisiksi. Näitä siirtolaisten
9947: t~JJmisen johdosta ovat ryhtyneet omatoimi- rakennustoimia vaikenttavia esteitä ei ole
9948: sesti ma~JJnhankintaan ja ilmoittaneet luopu- poistanut myöskään 1949 voimaantullut n. s.
9949: vansa maanhankintalain mukaisesta maan- Arava-lain rakennuslainajärjestely. Arava-
9950: saantioikeudestaan, eivät pääse osalliseksi lainoja hakeneet, asuntoa vailla olevat siiT-
9951: mainätuista rakentajille varsin edullisista tolaiset, ovat havainneet heidän anomuk-
9952: lainoista. sensa tulleen hylätYJksi ja sen seurauksena
9953: Mainittuja lainojen saannin ulkopuolel·le omakotirakennustyöt ovat keskeytyneet.
9954: jääneit.ä siirtolaisia, joiUa on luovutetulla Näiden ilmeisten epä-kohtien poistamiseksi
9955: alueella ollut oma tai vuokramoo, raken- olisi syytä kiireellisesti järjestää, näille siir-
9956: nukset ja työvälineet, <m huomattava määrä tolaisille mahdollisuus omakotirakennuslai-
9957: varsinkin kaupungeista ja muista asutus- nan saamiseen valtion toimesta samoin
9958: keskuksista siirtyneiden piirissä. Näiden edellytyksin kuin maanhankintalain perus-
9959: siirtolaisten omatoimisuus ja ripeä pyrki- teella mj'iÖnnetään.
9960: mys päästä rakentamaan omia koteja me- Edellä esitetYJll P'erusteella ehdotamme,
9961: netettyjen tilalle on johtanut siihen •että
9962: hei1lä ei ole S~Vmoja lainansaantimahdoni- ett.ä Eduskunta ottaisi vuoden
9963: suuksia kuin toisilla siirtolaisilla, rintama- 1950 tulo- ja menoarvioon 100 mil-
9964: miehillä ja sotaleskillä. Heidän katsotaan joonan markan määrärahan käytet-
9965: menetilineen maahankintalain mukaisen ra- täväksi pitkäaikaisten ja halpakor-
9966: kennuslainan · saantioikeutensakin ryhtyes- koisten omakotirakennuslainain myön-
9967: sään omrutoimiseen maanhankintaan. tämiseksi maanhankintalain ulkopuo-
9968: Edellä mainitulla tavalla maanhankinta- lelle jääneelle siirtoväelle.
9969: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
9970:
9971: Vilhelm Riihinen. Elli Stenberg.
9972: J. Mustonen. Esa Hietanen.
9973: Eino Tainio. Hugo Manmnen.
9974: M. Järvinen.
9975: 742
9976:
9977: IV,246. - Rah. a;l. N:o 174.
9978:
9979:
9980:
9981:
9982: Ryhtä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja Sal-
9983: lan maanhankintalain toimeenpanosta johtuvia erinäi-
9984: siä korvauksia varten.
9985:
9986:
9987: E d u s kun n a U e.
9988:
9989: Kuusamon ja Sa:llan kuntien maanhan- markan suuruinen siirtomääräraha, j:oka
9990: kintalain mukaan on Kuusamon kunnassa nyttemmin on loppuun käytetty. Kuluvan
9991: menetettyjen tilojen sijaan perustettava vuoden tulo- ja menoarvioon on kysoossä
9992: uudet tilat sekä sanotun lain 2 § :ssä tar- olevia :menoja varten otettu 15,000,000 mar-
9993: koitetuille henkilöille perustettavat tilat kan suuruinen arviomääräraha.
9994: muodostettava Kuusamon kuntaan. Jos Vuonna 1950 on valtion arvioitu joutu-
9995: tällaiselle uudelle tilalle tulee isojaon osak- van maksamaan mainittuja lakiin perus-
9996: kaiden n~utinnassa olevia viljelyksiä tai tuvia korvauksia yhteensä 10,000,000 mark-
9997: niittyjä, on maanlunastuslautakunnan mää- kaa.
9998: rättävä korvaus tuottoarvoltaan vastaavien EdelHL olevaan viitaten ehdotamme kun-
9999: viljelysten ja niittyjen raivaamista sekä nioittaen,
10000: viljelyksillä ja niityillä olevien rakennusten
10001: ja aitojen siirtämistä varten. Mikäli uuden että Eduskunta ottaisi vuod-en
10002: tilan puuston arvo on pienempi kuin mene- 1950 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
10003: tetyn, maksetaan tämä ero samoinkuin markan siirtomäärärahan Kuusamon
10004: edellä mainittu korvaus valtion varoista. ja Sallan kuntien maanhankintalain
10005: Mainittua tarkoitusta varten otettiin toimeenpanosta johtuvia erinäisiä
10006: vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000 korvauksia varten.
10007: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
10008:
10009: Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela..
10010: Yrjö Saari. S. SaJ.o.
10011: Eino Rytinilri. Markus Niskala.
10012: 743
10013: IV,247.- Rah. al. N:o 175.
10014:
10015:
10016:
10017:
10018: Ryh.tä. y. m.: Määrärahan osoittamisesta aitausavustuksiksi
10019: maanhankintalain sekä Kuusamon ja Sallan kuntien
10020: maanhankintalain mukaan muodostettujen tilojen asuk-
10021: kaille.
10022:
10023:
10024: E d u s k u n n a 11 e.
10025:
10026: Maanhankintalain sekä Kuusamon ja män vuoksi olisi näiUe asukikaiHe voitava
10027: Sallan kuntien ma.nhankintalain mukaan valtion varoista antaa aitausavustuksia.
10028: muodostetuilla tiloina on Iaitumien aitaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10029: miseksi tehtävä useassa tapauksessa huomat- nioittaen,
10030: tava määrä aitaa, mistä johtuen asukkaan että Eduskunta ottaisi vuoden
10031: kannettavaksi tulee useasti varsin korkeat 1950 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
10032: aitauskustannukset, etenilcin kun piikkilan- markan arviomäärärahan maanhan-
10033: gan hinta nykyisin on huomattavan korkea. kintalain sekä Kuusamon ja Sallan
10034: Erityisesti kylmien tai niihin verrattavien kuntien maanhankintalain m1ikaoln
10035: tilojen asukkaille on näiden kustannusten muodostettujen t~"lojen asukkaille an-
10036: suorittaminen monasti ylivoimaista. Tä- nettavia aitausavustuksia varten.
10037: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
10038:
10039: Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
10040: Yrjö Saari. S. Srulo.
10041: · Eino Rytinki. Markus Niska.J.a,.
10042:
10043:
10044:
10045:
10046: 29
10047: 744
10048:
10049: IV,248.- Ra.h. ol. N:o 176.
10050:
10051:
10052:
10053:
10054: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja
10055: SaUan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta johtu-
10056: vien erinäisten korvausten suorittamista varten.
10057:
10058:
10059: E d u s ik u n n a 11 e.
10060:
10061: Jos Kuusamon kunnassa mooetetyn tilan miljoonan markrun määräraha. Kun ensi
10062: sijaan perustettavalle uudelle tilalle tai vuoden aikana aikaisemmin myönnettyjen
10063: tilalle, joka on perustettu Kuusamon ja määrärahojen lisäksi tarkoitukseen tarvi-
10064: Sallan kunJtien maanhanikmtalain 2 §: ssä taan vielä arviolta 10 miljoonaa markkaa
10065: tarkoitetulle henkilölle, tulee isojaon osak- ja kun hallitus on k. o. momentin poista-
10066: kaiden nautinnassa olevia viljelyksiä tai nut, ehdotamme kunnioittaen,
10067: niittyjä, on maanlunastuslautakunn1an sano-
10068: tun lain mukaan määrättävä korvaus tuot- että Eduskunta ottaisi vuoden
10069: toarvoltaan vastruavi.en viljelysten ja niitty- 1950 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
10070: jen raivaamista sekä viljelyksillä ja nii- XVI: 28 momentin kohdaUe 10 mil-
10071: tyillä olevien rakennusten ja aitojen siirtä- joonan markan arviomäärärahan
10072: mistä varten!. Korvaus maksetaan valtion Kuusamon ja SalZan kuntien maan-
10073: varoista. hankintalain toimeenpanosta johtu-
10074: 'Tarkoitukseen on vuoden 1948 tulo- ja vien erinäisten korvausten suoritta-
10075: menoarviossa otettu 10 m1ljoonaa markkaa miseen.
10076: ja vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon 15
10077: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
10078:
10079: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
10080: 745
10081:
10082: IV,249. - Rah. al. N:o 177.
10083:
10084:
10085:
10086:
10087: Palovesi y. m.: Km·otetun määrärahan osoittamises·ta Pien-
10088: viljelijäin Keskusliiton valtionavuksi.
10089:
10090:
10091: E d u s k u n n a 11 •e.
10092:
10093: Pioovilljelijååm: KesikUSiliitto on noudatta- Pioovhl_j.ei1ijälin Keskusll~iton saama vail-
10094: nut toimihenkilöittensä ipraJ.~oja, määritel- tiOIIliavustus Oli v. 1949 jolmis1Ja. K·esikuslii-
10095: 1essäiim ~hj•oon<aam: vailtion virkamiesten •tolle jäsenmaiksullSia v. 1948 suorittanutta
10096: paJikkojen korotuksia. Aillmisemmini saiikin. jäaen,tä imohti 172 mk ja kokovuotista toimi-
10097: Kieskusti.<itto vastaavasti v~Woruvum.Jisäystä hemlkhlöä kohti 140,300 !lllik. Vastaavat Ju-
10098: virkamiesten paLkkoja korotettaessa. Mutta vut olivat Pi<envhlj1clijäin Liitossa 368 IIllk
10099: viimeisili "\nailtion: v.irilmmi•esten paThiaa1 !koro- ja n. 2113,000 mk. Tästä huolimatta on halli-
10100: tusta vastaavaa avustuserää •ei Pienviljeli- tus •esittäil1lyt Pieil1viiljelijäin KeskuSld.ito!Lle
10101: j.äiirn KeskuSliitto Ol1e sa1anut. vuodeiksi 1950 valtiooovu,ru lisäystä 600,000
10102: ~ailti•on "\Ci:riklami<esten pailikankorotuksia mrurkikiaa j,a Pi<env.iJljelijäiin Liitohle ja siitä
10103: vastaa"\Cat Keskusl:iirton toimihenkilöiden ·eimruneitten osastojen muodostamalle Suo-
10104: palkkoj€1Il: korotulks.et t~k!evät yhteensä n. 'men PmvMj!clijäiilli Liirtolli1e )'lhteensä
10105: 100,000 mk kuukaudessa eli 1,200,000 mk 1,500,000 mark!ka:a, vailldka ci ole viclä lop-
10106: vuodessa. LisäJksi ei määrä11aili.oja myön- puun suoritettu eduskunnan kuluvan vuo-
10107: roottäJessä vuodeUe 1949 ol·e otettu huo- d<61111 lisämenoarvion ihyväJksymis€!!1J yhtey-
10108: mioon 4 % Ucapsilisäveroa, mikä vastaa vuo- dessä päättämää selvittelyä Pienviljeli.
10109: dessa arvioilita 1n. 450,000 mik. Tämän pe- jäin Liit01n jäSJenistön mfiärästä, haj:a:antu.
10110: rusteeJila tulisi K€SilrusMito1111 ooada 1,650,000 mises·ta ja toim~runasta.
10111: ma:rlkiklaa suurempi vailtioapu v. 1950 kuin Edellä >esitettyyn viitaten esitämme,
10112: •edeil[isenä vuonna. Mutta kurru Eesikusilii-
10113: ton toiminta on jatkuvasti laajentunut ja että Eduskunta ottaisi vuoden
10114: voianistunut ja koSikia erikoisesti puutarhan- 1950 valtion tulo- ja menoarvioon
10115: hoidon edistämisen alalla ei ole ·voitu pien- 11. Pl. XV. luvun 20 momentin koh-
10116: viljelijäväestön haluamassa määr.ässä toi- dalle hallituksen esittämän 600,000
10117: mintaa harjoittaa, tulisi liiton tämänkin markan lisäksi vielä 2,000,000 mark-
10118: perusteella saada valtionavunlisäystä n. kaa Pienm"ljelijäin Keskusliiton avusc
10119: 1,000,000 maDk<kaa. tamiseksi.
10120: Helsingissä syyskuun 13 !päivänä 1949.
10121:
10122: Eino P.alovesi. Markus Nislmla.
10123: S. S. Aittoniemi. Lauri Murtomaa.
10124: Onni Mannila. Atte Paikka.nen.
10125: 746
10126:
10127: IV,25o,- Rah. al. N:o 178.
10128:
10129:
10130:
10131:
10132: Prunnila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Zainoiksi pakko-
10133: huutokawppa'UhU!n alaisiksi joutuneille pienvil}'elijöiZZe
10134: ja omakotien amistajille.
10135:
10136:
10137: E d u s k u n n a ll e.
10138:
10139: Kapitalistisessa maailmantaloudessa alka- tarpeessa oleville on järjestettävä työtä.
10140: nee.Ill talouspulan vaikutukset tuntuvat jo Mutta sen lisäksi olisi sellaisille, jotka
10141: hyvin voimakkaina Suomenkin taloudessa. omankodin hookinnan tai v:iljelmänsä kun-
10142: Metsien myyntimahdollisuudet ja metsätyöt nostamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi
10143: ovat suuresti supistuneet. Myöskin teolli- ovat velkaantuneet ja joilla vapailta raha-
10144: suudessa on havaittavissa hiljentymistä. mll!rkkinoilta saatavien luottojen turvin ei
10145: Sen seurauksena ja kun halla jo toisena ole mahdollisuutta asioittensa hoitamiseen,
10146: vuotena perättäin kohtasi seutuja, joissa järjestettävä mahdollisuus saada valtiolta
10147: väestön toimeentulo hyvinä:kin aikoina on halpakol'lkoista ja pitkäaikaista avustuslai-
10148: suuressa määrm riippuvainen metsien naa. Koska hallitus ei tilanteen vaiikeutu-
10149: myyntimahdollisuuksista, metsätöistä ja misesta huolimatta sellaista määrärahaa ole
10150: puutavarateollisuuden tarjoamista ansio- sisällyttänyt eduskunnalle jätettyyn tulo-
10151: töistä,. kymmenet tuhannet perheet ovat ja menoarvioehdotukseensa, olisi eduskun-
10152: joutuneet hädänalaiseen asemaan. Heidän nan päätettävä se siihen ottaa.
10153: mahdollisuutensa velkojensa ja ma:ksuky- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
10154: vyttömyytensä vuoksi maksamatta jäänei- ehdotamme,
10155: den verojen suorittamiseen on nykyisissä
10156: oloissa suunnilleen olematon. Seurauksena että Eduskunta ottaisi valtion
10157: tulee lukuisissa tapauksissa olemaan vuo- vuoden 1950 tulo- ja menoa.rvioon
10158: den 1930 ja sitä seuranneiden pula-aiko- 500,000,000 markan suuruisen arvio-
10159: jen ilmiöt omalla työllään elävien pien- määrärahan halpakorkoisten ja pitkä-
10160: viljelijäin ja omakodin omistajain omai- aikaisten avustuslainojen antamiseksi
10161: suu.ksien rprukkohuutokauppoineen. huonontuneen taloudellisen Ulanteen
10162: Vaitiovallan velvollisuutena tässä niin vuoksi pakohuutokauppauhan alai-
10163: kuin kaikissa tapauksissa· on ojentaa vai- seksi joutuneille pienviljelijöille ja
10164: keuksiin joutuneille auttava kätensä. Hal- omakodin amistajille.
10165: lavahingot on hyvitettävä ja ansiotulojen
10166: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
10167:
10168: Antto Pru:nmila. Arvo Riihimäiki.
10169: Eino Roine. Toirvo Friman.
10170: Toiv:o 1. Sormunen. Toiv;o Kuja.la.
10171: J. Mustonen. Mauri Ryömä.
10172: Eino Tainio. Matti Me~en.
10173: EYi Stenberg. M. Järv:inen.
10174: 747
10175:
10176: IV,251. - Ra.h. aJ. N:o 179.
10177:
10178:
10179:
10180:
10181: H. Sim.imeB y. DL : .Mwärtlkan osoittamisesta eräiden sie-
10182: mentarluwl~ksen Ulapäisten toimien muuttamiseksi
10183: ylimääräisiksi toimiksi.
10184:
10185:
10186: E d u s ik: u n n a 11 e.
10187:
10188: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Tästä aiheutuvat lisäykset olisivat vuosi-
10189: mem.oarvioksi vuodel1e 1950 .on 11 PL IX palkkioina 906,000 markkaa, iik:älisinä
10190: luvun 6 momentin perustelujen e) koh- 295,960 markkaa ja kalliinpaikoolisinä
10191: dalla ehdotettu eräiit siementarkastuslaitok- 82,1800 markkaa eli yhteensä ilman indeksi-
10192: sen tilapäiset toimet muutettaviksi ylimää- korotusta 1,284,.760 markkaa.
10193: rä-isiksi toim.iksi. Kun siementarkastuslai-
10194: tokse:n pa1veiluksessa on useampiru muitrukin EdeUä esitettyyn viitaten ehdotamme
10195: herukilöiltä, jotka ovat toimineet ,.,tilapäi- kunnioittaen,
10196: siuä" 13-28 vuoteen ja jotka ovat jatku-
10197: vasti edelleenkin laitoksessa tarpeelliset,
10198: olisi,, jotta tällä muutoksella olisi sillä tar- että Eduskunta ottOJisi vuoden
10199: koitettu merkitys, kohtuullista, että halli- 1950 tulo- ja menoarvion 11 Pl. IX
10200: tuksen esityksessä maim.ittujen lisäksi vielä luvun 6 momentille 1,284,760 mar-
10201: seuraavat jatkuvasti tarpeelliset tilapäiset kan määrärahan edellä mainittujen
10202: toimet muutettaisiin ylimääräisiksi toimiksi Siementarkastatuslaitoksen tilapäisten
10203: ja sijoitettaisiin palfukausluokkiin seuraa- toimien muuttamiseksi ylimiiäräisiksi
10204: vasti: toimiksi, mistä seuraisi vastaava
10205: Vuosipalkkio ilman
10206: indeksikorotusta vähennys saman luvun 7 momentilta.
10207: mk
10208: l tarkastaja ............... . 235,200
10209: 1 toimistonhoitaja ......... . 158,400
10210: l tarkistaja ............... . 138,600
10211: l vanhempi toimistovirkailija 126,600
10212: 1 vanhempi laborantti ..... . 126,600
10213: 1 laborantti ............... . 120,600
10214: Yhteensä 906,000
10215: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
10216:
10217: Heikki Simonen. . Kusti EskOla.
10218: 748
10219:
10220: IV,252. - Rah. al. N:o 180.
10221:
10222:
10223:
10224:
10225: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittmnisesta leipätviljan hin-
10226: nan alentamiseksi eräissä osissa maata.
10227:
10228:
10229: E d u s k u n n a 11 e.
10230:
10231: Kaikille on tunnettua ne vaikeudet mi- voida maksaa korkeampia pal·kkoja kun
10232: hin pienviljelijäväestö ja kausiluontoisista mitä yleinen palkkataso on, niin silloin
10233: töistä toimeentulonsa saanut työväestö on tulee kysymykseen tärkeiden !kulutustarvik-
10234: joutunut niillä alueilla maatamme joissa keiden hintojen alentaminen köyhäitä väes-
10235: halla on turmellut viljan niin tarkoin ettei töltä.
10236: viljasta ole ihmisten syötäväJksi, eikä eläi- Viime keväänä kun luovuttiin m. m. ylei-
10237: milleikään tkun korsirehun arvoista, ja sestä leipäviljan hintojen alennusjärjestel-
10238: alueella jossa suurimpana toimeentuloläh- mästä, jonka järjestelmän mukaan suur-
10239: teenä ovat olleet metsät ja metsätyöt. Nyt tuloisten ja varakkaittenkin leivän hintaa
10240: kun metsien kantohinnat ovat olemattomat. joutuivat ma:ksamaan !köyhätkin veronmllik-
10241: metsien ostot melkein tyystin loppuneet, sajat, niin silloin lausuttiin sellainen toivo-
10242: sekä metsätyöt supistuneet niin pieniksi ja mus, että olisi järjestettävä sellainen alen-
10243: vähäisiksi etteivät ne voi tarjota sille väes- nuskorttijärjestelmä jonka avulla korvat.
10244: tölle jonka toimeentulo on riippuvainen taisiin viljan hinnan· kohoamisesta aiheutu-
10245: metsätöistä kun muutamalle prosentille nut hintojen korotus eräille kansalaispii-
10246: töitä. Kun näin on niin tulee kysymyk- reille. Käsityksemme mukaan ei enää
10247: seen miten tämän väestön ·elintasoa korja- kailclci.en kansalaisten !kohdalle leivän hin-
10248: taan ja toimeentuloma;hdollisuu!ksia tue- nan alentll!miseen ole valtiovallalla mah-
10249: taan. Vaikkatpa tälle väestölle järjestettäi- · dollisuutta olemassa, mutta sille osalle väes-
10250: siin erilaisia työttömyystöitä niin niiden töämme jossa luonnonesteet ja työnsaanti-
10251: järjestely on nykyistenkin sääntöjen mu- mahdollisuudet ovat niin heikot, että väes-
10252: kaan niin hidasta ja kankeata, että voidaan tön elämä joutuu kestämättömälle pohjalle,
10253: sanoa kuten sananlaskussa, että ennen on järjestettävä sellainen leipäviljan hin-
10254: ikurki kuolee llrnn suo sulaa. nanalennusjärjestelmä jolla tämän v~estön
10255: Pienviljelijäväestön pyrkimylksenähän on elintasoa ja toimeentuloa turvataan.
10256: aina ollut ja on edelleenkin se, että jokai- LEdellä olevan perusteella saamme kun-
10257: sen kansalaisen on saatava kohtuullinen nioittaen ehdottaa,
10258: korvaus (palkka) siitä työstä mitä hän
10259: suorittaa. Nyt on halla, metsien kantohin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
10260: tojen .olemattomuus ja metsätöiden melkein valtion tulo- ja menoarvioon 500 mil-
10261: tyystin loppuminen vienyt suurelta mää- joonan markan suuruisen art•iomää-
10262: rä:ltä väestöämme to:imeentuloma!hdollisuu- rärahan leipäviljan hintojen alenta-
10263: det ilman omaa syytä. Kun niissä työttö- miseksi ansiotöistä elävt'7le ja satonsa
10264: myystöissä joita hallan ja muille työttö- menettäneille Oulun ja Lapin lää-
10265: myysalueelle järjestetään ei kansantalouden neissä sekä katoalueilla muissa osissa
10266: ja yleisen työ- ja palkkatilanteen vuoksi maata.
10267: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
10268:
10269: Eino Rytiniki. Yrjö Hautala.
10270: Yrjö Saari. Niilo Ryhtä.
10271: 749
10272:
10273: IV,253.- Rah. al. N:o 181.
10274:
10275:
10276:
10277:
10278: Mustonen y. m.: Määrärahan osoittanuis'esta vähävaraisten
10279: palkannatUttijain ~a pienviljelijäin taloudessaan kii;yttä-
10280: män syömäm1jan hintain alentamiseen.
10281:
10282:
10283: E d u s lk ru n n a U e.
10284:
10285: Viime heilruihlrurm alussa rllapahtuooen tymisten vuoksi elämisen epävarmuus ja
10286: viljatuotteid€1llJ kuiluttajah:intojen !kohoo.mi- v~eudet omt suuresti il.isääntynoot, olisi
10287: sen seurauksen~a ~ru llroska vastaiavaa mui- vållttämätmtä se1laiselll: ihim.nam.ru1ennusjär-
10288: den väJlttämättömyystarvikikeideru.. him.tiOjen jesteLmäm, voimaan saat:IIJrum.imJen, jol:1a väJhä-
10289: ra1entumis1la ei ille tapahtunut, Oiil ilmlutta- varaistem. pillJ]kannauttijaiin ja ipilen.vr1j·eli-
10290: J!allll, niim; varsim.,aJisten pa1kam.naut1Jijain j.äin taloudessootn käyttämän syömäviljan
10291: ikuiJn p1env:iJljelijäi.nlkiJn suuren ooemmistön hilllltoja riittäViästi alLe:run,etaoo..
10292: toimeem.tlillo hyvin suuressa määriJn va]keu- Edeil.lä esitet!Jyyn viitart:.en kunnioittaen
10293: tunut. Erittäin Vla:iik:eaksi Seln johdosta on :ethdotrummre,
10294: muodostrmut la1psirillclmioon P'erheiden
10295: asellllla. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10296: Viilime ih:einäkuun aJ:kuun ru;ti voimassa den 1950 tulo- ja menoarvioon
10297: ol1eesoon himtojen ailennusjärjffltJeil.määm. ei 1,000,000,000 markan arviornäärära-
10298: mie1estämnw oLe syytä pa~at'a. 0[1 aihee- han vähävaraisten palkannauttijain ja
10299: tonta !käyttää vwltiotrlJ VIeilovaroja varalkilmi- pienviljelijäin taloudessaan käyttä-
10300: den piirien leivän ihim.m.arn. aJ.entamisoon. män syömäviljan hintojen alentami-
10301: Mutta erityisesti ny!kyisissä oloissa, jolloin seen.
10302: hal!lan, työ1Jtömyyden ja; pall,kikojoo piooen-
10303: Helsingissä syysikuun 8 päivänä 1949.
10304:
10305:
10306: J. Mustonen. V. Riihinen.
10307: Eino Tainio. G. Ros.enberg.
10308: Hertta Kuusinen-Leino. Esa. Hietanen.
10309: Hugo Ma.nnin.en. Toivo I. Sormunen.
10310: Kaarle Renfors. Elli Stenberg.
10311: 760
10312: IV,21S4. - Ra.h. al. N:o 182.
10313:
10314:
10315:
10316:
10317: V~o y. m,: Määrärah01J1, osoittamisesta keinänhankinta-
10318: avustuksiksi eriiille maanhankintalain mukaan muodo.s-
10319: tetuille tt'lm1Je.
10320:
10321:
10322: E d u s k u n n a 11 e.
10323:
10324: Maanhan1kintalain 85 § : n 4 momentin s}is hankkimaan ensi talveksi karjaansa var-
10325: muuttamisesta 1 ;päivänä huhtikuuta 1949 ten tarpeellisen ikorsirehun ostamalla, on
10326: johtuen mwksetaan maanlunastuslautakun- tasapuolisrmden nimessä oikeudenmukaista
10327: tien toimesta kylmille ja vähän viljeltyä ja kohtuullista, että heitä valtion varoilla
10328: maata käsi.ttäville maanhankintatiloille tuetaan heinän hankinnassa siinä määrin,
10329: vuokrattavan maan vuokramaksut valtion että he tulevat saamaan välttämättömän
10330: varoista. Samoin on eduskunnalle jätetty heinän karjalleen suunnilleen samalla hin-
10331: hallituksen esitys viljelysmaan sekä heinä- nalla k.uin mitä se niille maanhankintalain
10332: maan ja laitumen väliaikaisesta vuokraa- 85 § :n 4 momentin tarkoittamien tilojen
10333: misesta siirtoväelle annetun lain muuttami- asukkaille tulee maksamaan, jotka saavat
10334: sesta siten, että myös sanotun vuokraus- hyväikseen edellätarkoitetun valtion varoista
10335: lain tarkoittamat vuokramaiksut niissä ta- maksettavan heinämaan vuokramaksun. Tä-
10336: pauksissa, jolloin vuokramies edellämaini- hän ta~koitukseen tarvittaisiin laskelmien
10337: tun maanhankintalain 85 § :n 4 momentin mukaan arviolta 6,000,000 markkaa.
10338: nojalla olisi oikeutettu vuokraamaan maata, Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme
10339: suoritettaisiin valtion varoista. Edellämai- kunnioittaen,
10340: nituista etuisuuksista eivät kuitenkaan
10341: ikaikki kylmien ja vähän viljeltyä maata että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
10342: käsittävien maanhankintatilojen asukkaat tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mm·-
10343: voi .päästä osallisiksi, koska kaikissa ta- kan arviomäärärahan jaettavaksi hei-
10344: pauksissa ei ole mahdollista saada vuokra- nänhankinta-avustuksina maankan-
10345: maata järjestetyksi. Tämä pitää paikkansa talain 85 § :n 4 momentissa tarkoi-
10346: erityisesti kaukana entisestä asutuksesta tettujen, vähän tai ei ollenkaan pel-
10347: sijaitseviin kylmätila-alueiden tiloihin näh- toa sisältävien tt'loien asukkaille,
10348: den. Kun sanotunlaisten tilojen asukkaat, ioille ei ole voitu antaa tarpeellista
10349: jotka yleensäJkin ovat kaikkein vaikeim- heinämaata vuokralle valtion va-
10350: massa asemassa olevia maansaajia, joutuvat roista maksettavaa vuokraa vastaan.
10351: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
10352:
10353: Veikko Vennamo. Pekka. Kiiski.
10354: Tahvo Rönikkö.
10355: 751
10356:
10357: IV,255. - Ra.h. al. N:o 183.
10358:
10359:
10360:
10361:
10362: Ryb.tä y. m. : Mwära.Jtan osoittamisesta avustuksiksi eräiUe
10363: siirtoväkeen kuuluville heinän hankkimlista varten.
10364:
10365:
10366: E d u s kunnalle.
10367:
10368: Kuusamon ja Sallan kuntien maanh.an- tettavaa vuokramaksua vastaan oikeuttaa
10369: kintalam mukaan siirtoväelle muodOBtetta- asukas,. j~Yka on saanut viljelys- tai asunto-
10370: vat tilat on j.ouduttu perustaun.aan yks-in- tilan, johon ei ole liitetty peltoa lainkaan
10371: omaan viljelyskelpoisiUe suoalueille. Kun. tai ainoastaan vähän, vuokraamaan hänen
10372: tilojen raivaaminen tuottavaan kuntoon to1meentuloaan varten tarp.eellista viljelys-
10373: tulee kestämään useamman vuoden ja kun ja J.aidunmalllta, on kohtuullista, että va1tio
10374: sanottu siirtoväki, huomioonottaen, ettei suorittaa avustusta heinän hankkimiseksi
10375: Kuusamon ja Sallan kunnissa voida jär- ja ikuljettamiseksi edellä selostetuissa ta-
10376: jestää heinämaata vuokralle, joutuu yleensä pauksissa..
10377: edelleenkin ostamalla hanrokimaan karjal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10378: leen: välttämättömän rehun, on kyseessä nioit-taen,
10379: oLevan siirtoväen taloudellinen asema erit- että Eduskunta ottaisi vuoden
10380: täin vaikea. Sama koskee myös eräillä 1950 tulo- ja rnenoarvioon 20,000,000
10381: seuduina maanhankintalain mukaan tilan markan siirtomäärärahan avustusten
10382: saanutta siiTtoväkeä. Tämän vuoksi ja kun myöntämiseksi heinän hankkimista
10383: muualla, jossa on mahdollisuus järjeSJtää ja kuljettamista varten niille siirto-
10384: vuokramaa.ta, maanlunastuslautakun:nan tu- laisille, jotka joutuvat ostamaan hei-
10385: lee määräämäänsä, valtion varoista suori- nää.
10386: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
10387:
10388: Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
10389: Yrjö Saari. S. &Jo.
10390: Emo Rytinki.. Markus NiMmla.
10391:
10392:
10393:
10394:
10395: 30
10396: 752
10397:
10398: IV,256.- Rah. al. N:o 184.
10399:
10400:
10401:
10402: Sarjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta kiviperäisten vil-
10403: jelysmaiden kivisyystutkimusta varten.
10404:
10405:
10406: E d u s k u n n a ll e.
10407:
10408: Maatalousvaliokunnan 10 päivänä kesä- V. Havo ja konsulentti 0. Linkola.· Kent-
10409: kuuta 1949 edustaja H. Soinisen y. m. aloit- tätyön ovat suorittaneet eri kuntien alue-
10410: teen johdosta antama mietintö käsiteltiin neuvojat, jotka on koulutettu erikoisilla
10411: eduskunnassa t. k: n 2 pä1vänä. Eduskunta kursseilla sanottuun tehtävään.
10412: hyväksyi yksimielisesti maatalousvaliokun- II. Eri kivisyysasteen vaikutuksesta
10413: nan ehdottaman toivomusponnen, joka ke- maatalouden rakenteeseen on suoritettu ti-
10414: hoittaa hallitusta toimituttamaan tutkimuk- lakuvausten (monografioiden) laatimisia
10415: sen mahdollisuuksista kivien raivaamiseksi Mikkelin läänin :maanviljelysseuran alueella.
10416: kiviperäisiltä pelloilta. Tällaista tutkimusta Tällaisia kuvauksia on laadittu kaikkiaan
10417: odottavat kaikki karujen ja kivisten vilje- 90 tilalta ja ovat työn suorittaneet loppu-
10418: lysmaidt=m omistajat. Heillä ei ole tilai- tenttejään lukevat agronomiylioppilaat,
10419: suutta sellaisten työtä säästävien koneiden joille myös tehtävään perehtymistä varten
10420: ja laitteiden hyväksikäyttöön, jotka tek1si- järjestettiin kurssit 13-14. 6. -49 Kangas-
10421: vät mahdolliseksi tehokkaan rationalisoimi- niemen pitäjässä.
10422: sen. Kuitenkin juuri tähän seikkaan kai-
10423: kilta tahoilta pyritään huomiota kiinnittä- III. Edellä :mainitut agr. ylioppilaat ovllit
10424: mään eikä suinkaan ole liioiteltua sanoa, keränneet tilakuvausten ohella IIIlyös aine-
10425: ·että ainoastaan tämä on todella tehokas h1stoa seuraavia erikoistutkimuks1a silmällä
10426: keino meilllä tuotantokustannuksien alenta- pitäen:
10427: miseksi. 1) Kivisyyden vaikutuksesta kyntötyöme-
10428: Niillä seuduin maassamme, joissa maan netelmään,
10429: kivisyyden viljelyksille tuottama haitta on 2) Kivisyyden vaikutuksesta niittotyöme-
10430: suurin, on jo ryhdytty tutkimustöihin. netelmään,
10431: Viime marraskuussa pidettiin Pieksämäellä 3) Karujen maiden viljelmien sisäiset
10432: neuvottelukokous, jossa valittiin karujen siirtotyöt ja
10433: maiden tutkimustoimikunta. Kokouksessa 4) Karujen maiden viljelyksien maata-
10434: olivat edustettuina Etelä-, Pohjois- ja Itä- louskalustosta.
10435: Savon, Pohjo1s-Karjalan, Keski-Suomen, IV. Professori J. Vuor1sen kanssa neu-
10436: Pohjois-Pohjanmaan ja Sata;kunnan maa- voteltuaan on mainittu valiokunta antanut
10437: taloustuottajain piirhliitot ja vastaavien mainittujen agr. ylioppilaiden kerätä .ai-
10438: alueiden maanviljelysseurat. Edelleen on ne1stoa kivisyysasteen pikamääräysmenetel-
10439: Maataloustuottajain Keskusliitto a;settanut män kehittämistä varten. Tarkoituksena on
10440: erikoisen karujen maiden valiokunnan. kehittää menetelmä, jonka avulla maakairaa
10441: Tämän ikesän toiminta on käsittänyt: käyttäen voitaisiin viljelysmaan kivisyys-
10442: I. Kiviperäisten maiden inventarion. aste määrätä.
10443: Keski-Suomen, Kuopion ja Mikkelin läänin V. Aine1ston käsittelyn on luvannut suo-
10444: maanviljelysseurojen alueilla on kesän ku- rittaa tohtori Antti Mäki jonka käytettä-
10445: luessa tutkittu yhteensä 14 kunnan alue, väksi toim1stoapulaisten palkkaamiseksi,
10446: käyttäen tutikittavia tiloja valittaessa yleistä y. m. on varattu 100,000 mk.
10447: maatalousla;skentaa varten arv:ottuja tiloja. Rahoitus on saatu tähän mennessä jär-
10448: Näin tutkittuja tiloja on ollut yhteensä n. jestym:ään yksityisten lahjoitusten avulla.
10449: 1,000 kpl. Toimintaa suunnittelemassa on Kustannusarvio kesäksi 1949 oli 430,000
10450: oHut paitsi aikaisemmin mainittu valio- mk mikä summa va;stannee todellisia me-
10451: kunta, myös professori K. U. Pihkala, agr. noja.
10452: IV,256. - Sarjala y. m. 753
10453: Kun on tarkoitus tutkimustyötä edelleen Edellä mainittuhin on laskettu tarvitta-
10454: e!lBi vuoden aikana jatkaa, vieliilpä huo- van varoja silten, että,
10455: mattavasti tehostettuna, on suunniteltu suo-
10456: ritettavll!ksi seuraavia toimenpiteitä: kohdan 1 tarkoitusta varten 100,000 mk,
10457: 2 100,000 ,
10458: 1): Kiviperäisten maiden .inventaarion jat- " 3 " " 750,000 "
10459: kaminen yleisen maatalouslaskennan yh- " 4 " " 150,000 , ja
10460: teydessä. Tästä asiasta on tehty ehdotus " 5 " " 300,000 "
10461: määrärahan varaamisesta tulo- ja menoar- " " "
10462: vioon. yhteensä siis 1,400,000 mk.
10463: 2) Kun Ruotsissa on viljelysmaiden ki- Kiviperäisten viljelysmaiden raivaaminen
10464: veämiseen kimnitetty varsin suurta huo- sellais~ksi, että huomattava ikoneellistunli-
10465: miota ja koneellista kivien poistomenetel- nen, m. m. traktorin käyttö yl-eisemmin olisi
10466: mää suuresti kehitetty, on tarkoitus lähet- mahdollista,, on jättiläistehtävä, jonka suo-
10467: tää ainakin yksi nuori agronomi Ruotsiin rittaminen valtion tukemanakin tulee vie-
10468: siellä suoritettaviin ikiveämismenetelmiin tu- mään pa:ljon aikaa. Edeltävänä toimen-
10469: tustumaan, ennenil.mikkea koneelliseen rai- • piteenä varsinaisen raivaustyön alkamista
10470: vauikseen. suuremmassa määrin on jokatapauksessa
10471: 3) Koska ikivien poisto viljelysmailta olisi oleva sen tapamen tutkimustyö, josta edellä
10472: kansantaloudellisesti edullisinta suorittaa on tullut mainituksi ja jota tullaan e!lBi
10473: sel:laisena ajankohtana, jolloim puutavara- vuonnakin jatkamaan. Tämän vuoksi ja
10474: markkinoilla vallitsee nykyisen kaltainen kun on aivan varmaa, että tutkimuksen
10475: laskusuhdanne, olisi syytä tutkia mahdolli- antamia tuloksia tullaan tarvitsemaan sil-
10476: suuksia käyttää ikivien poistoon maassa jo loin kun valtiovalta avustuksien ja lainojen
10477: nyt olevia voimakkailta ja vinssillä varus- muodossa tukee viljelijöitä,. olisi mieles-
10478: tettuja G. M. C ikuomna-autoja, jotka kyke- tämme va;ltion nyt jo tuettava tätä kai-
10479: nevät kuljettamaan pehmeilläkin mailla n. kissa piireissä hyväksyttyä tutkimustyötä.
10480: 5 tonnin ( = 2 m 3 kiveä) kuorman. Ede1lä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
10481: 4) Kivisyysasteen pikamääräysmenetel- dotamme,
10482: mää kehitetään edelleen. että Eduskunta ottaisi vuoden
10483: 5) Suoritettaisiin tutkimusta k1visyyden 1950 tUlo- ja menoarv'ioon kivipe-
10484: vaLkutuksesta maatalouden r&kenteeseen ja rä-isten viljelysmaiden kivisyystutki-
10485: kannattavaisuuteen kirjanpidon ja muun_ musta varten 1,400,000 markan suu-
10486: tutkimustoiminnan avulla. ruisen määrärahan.
10487: Helsingissä 12 päivänä. syyskuuta 1949.
10488:
10489: Wiljam Sarjala. Martti Suntela.
10490: T.oi:vo H. Kinnunen. Aino Luostarinen.
10491: Onni Mannila. Samuli Simula.
10492: Lauri Murtomaa. Atte Pakkanen.
10493: Eino Palovesi. Yrjö Hautala.
10494: 754:
10495:
10496: IV,u7. - Fin. mot. N:o 185.
10497:
10498:
10499: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för av-
10500: lönande a,v en ordinarie distrik-tsveterinär i ~tt nytt
10501: Pargas m. fl. kommuner omfattande veterinärdistrikt.
10502:
10503: Till Riiksdagen.
10504:
10505: Till Åbo veterinärdistrikt hör numera rande ca. 60,000 hästar, ikor och svin samt
10506: Åbo stad, Nådendals stad och landsk~m ett stort antal får, främst i skä-rgårdsom-
10507: mun, Nousis, Vahto, Patis, Aura, Lundo, rådena. Det maximala antalet djur en di-
10508: Tarvasjoki, S: t· M~rie, Rusko, Masku, striik:tsveterinär beräknas ikunna effektivt
10509: Lemo, Villnäs, Merimasku, Reso, S: t Ka- sköta inom sitt distrikt beräJmas till om-
10510: rins, Pikis, Kustö, Kakskerta, Pargas, kring, 2.0,000 st. Oclkså ur denna synpunkt
10511: Rimito, V elkua, Iniö, Houtskärs, Korpo är distriiktet alldeles för stort och dess del-
10512: och Nagu ikommuner samt Pargas köping. ning en nödvändighet. Veterinärmyndighe-
10513: Distriktet är onaturligt stort, främst där- terna anser, att ovannämnda kommuner
10514: för, att 'till detsamma hör vidsträcikta skär- jämte Pargas ikommun och ik:öping borde
10515: gårdsområden. Härav har oundvikligen hänföras till ett särskilt veterinärdistrikt
10516: följt, att de avlägsnast belägna ikommu- ooh denna åsikt har ävenså den av stats-
10517: nerna ieke kunnat erhålla veterinärhjälp. rådet tillsatta skärgårdskommitten omfat-
10518: Formellt hör de visserligen till ett veteri- tat. I detta distrikt skuHe enligt her.äkning
10519: närdistrikt, men distriktsveterinären är finnas ca. 12,000 djur, utom får, vilkas an-
10520: stationerad i Åbo stad. På grund av att tal är större i skärgården än på fastlandet.
10521: de långa sjöresorna berooer oövervinnerliga Distriktet skulle närmast motsvara norra
10522: svårigh~ter ikan distriktsveterinären, om Finlands veterinärdistrikrt, där djurens an-
10523: också viljan därtill finnes, vid inträffande tal är 10-12,000 st., och förbindelserna till
10524: sju:kdomsfall ieke besöka utskärens fattiga distriktens olika delar är lika svåra.
10525: befol!kning, som icke heller har möjlig~het Den i många avseenden förfördelade, men
10526: att ibekosta hans resa från Åbo. I synner- anspråkslösa befolikningen i Åbolands yttre
10527: het menföres- och vintertid, med ofta blott skärgård behöver statsmaktens stöd. För
10528: en båtlägenhet i veckan, ikan distriiktsvete- skyddande av de stora värden husdju.ren
10529: rinären i~ke lämna sin stationsort för be- där representerar anser vi det nödvändigt,
10530: sök i yttre skärgården. Nagu, Korpo Hout- att för nämnda kommuner avlönas en sär-
10531: skärs och Iniö ikommuner har flere gånger skild distriik:tsveterinär, varigenom ett up-
10532: vänt sig till myndigheterna med bön om penbart missförhållande skulle avhjälpas.
10533: hjälp. Deras framställningar har dock varje Med hänvisning tili det ovanstående får
10534: gång lämnats obeaktade. Denna svåra si- vi undertecknade vördsamt föreslå,
10535: tuation har fortsatt år efter år, och sjuka
10536: djur, som ofta repres·enterar en avsevärd att Riksdagen måtte i statsförsla-
10537: del av deras ägares förmögenhet och därför get för år 1950 under 11 H t. XXII: 1
10538: för honOilll är oersättliga, har dött eller av- upptaga ett anslag, stort 308,400
10539: livats i brist på veterinärhjä1p. mark, för avlönande av en m·dinarie
10540: Dessa lrommuner är så fattiga, att de distriktsveterinär i det veterinärdi-
10541: icke har råd att avlöna egen kommunalvete- strikt, som skulle omfatta Pargas
10542: rinär, men om de får en distriktsveterinär kommun och köping samt Nagu,
10543: har de erbjudit sig att åt honom anskaffa Korpo, Houtskärs och Iniö kommU-
10544: bostad, motorbåt m. m. ner.
10545: I Åbo veterinärdistriikt finnes för närva-
10546: Helsingfors den 9 sept·ember 1949.
10547:
10548: John Österholm. Henrik Kullberg. .
10549: Levi Jern. Nils Meinander.
10550: Aibin Wickman.
10551: IV,257.- Rah. al. N:o 185. Suomennos.·
10552:
10553: Österholm y. m. : .Määrärahan osoittamisesta vakinaisen pii-
10554: rieläinlääkärin palkkaamiseksi uuteen, Paraisten y. m.
10555: kunnista muodostettavaan eläinlääkäripiiriin.
10556:
10557: E d u s lk u n n a 11 e.
10558: Turun eläinlää:käripiiriin kuuluvat ny- Turun eläinlää:käripiirissä on nykyisin
10559: kyisin Turun !kaupunki, Naantalin kau- noin 60,000 hevosta, lehmää ja sikaa sekä
10560: punki ja maalaiskunta, Nousiaisten, Vah- suuri määrä lampaita, ensi sijassa saaristo-
10561: don, Paattisten, Auram, Liedon, Tarvasjoen, alueilla. Eläinten enimmäismäärän, jonka
10562: Maarian, Ruskon, Mas:kun, Lemun, Asikais- piirieläinlääkärin lasketaan voivan tehok-
10563: ten, 'Merimaskun, Raision, Kaarinan, Piik- kaalla tavalla !hoitaa piirissään, lasketaan
10564: kiön, Kuusiston, Kakskerran, Paraisten, olevan suunnilleen 20,000. Myös tältä kan-
10565: Rymättylän, Velkuan, Iniön, Houtskarin, nalta piiri on aivan liian suuri ja sen j,aJika-
10566: Korppoon ja Nauvon kunnat sekä Parais- minen välttämätöntä. Eläinlää!kintäviran-
10567: ten !kaup,pala. Alue on luonnottoman suuri, omai!let ovat sitä mieltä, että edellä mai-
10568: ennen ikaikkea sen vuo!ksi, että siihen kuu- nitut kunnat sekä Paraisten ikunta ja kaup-
10569: luu laajoja saaristoalueita. Tästä on ollut pala pitäisi siirtää erityiseen eläinlääkäri-
10570: välttämättömänä seurauksena, että kauim- piiriin, ja tämän käsityksen on myös val-
10571: pana sijaitsevat ikunnat eivä:t ole voineet ·tioneuvoston asettama saaristokomitea omak-
10572: saa;da lääkärinapua. Muodollisesti ne tosin sunut. Tässä piirissä tulisi laskelmien mu-
10573: kuuluvat elä:inlääkäripiiriin, mutta piiri- kaan olemaan noin 12,000 eläintä, lu-
10574: eläin~ääikärin vil'lkapaili'ka on Turun kau- kuunottamatta lampaita, joiden määrä on
10575: pungissa. Pit!ki~m merimatkojen aiheutta- suurempi saaristossa kuin mantereella. Piiri
10576: mien voittamattomien vaiilmuksien twkia tulisi lällinnä vastaamaan Pohjois-Suomen
10577: piirieläinlääkäri ei voi, vaikka hän haluai- eläinlää:käripiirejä, joissa eläinten luku-
10578: sikin, sairausta-pauksen sattuessa käYidä ul- määrä on 10-12,000 ja yhteydet piirin eri
10579: kosa:arten köythän väestön luona, joilla myös- osiin ovat yhtä vaikeat.
10580: kä·än ei ole mahdollisuutta ikustantBJa hä- Monissa suhteissa osattomaJksi jäänyt,
10581: nen matkaansa ·Turusta. Varsinkin ikdirik- mutta vaatimaton Turunmaan u~kosaariston
10582: kona ja talvisaikaan, ~aivan kul\kiessa usein väestö tarvitsee valtiovallan tukea. Niiden
10583: vain kermn viikossa, •piiriel'äinlääJkäri ei suurten arvojen turvaamiseksi, joita koti-
10584: voi jättää virkapai:kkaansa käydä:~een ul- eläimet edustavat, pidämme välttämättö-
10585: kosaaristossa. Nauvon, K011PPOO!ll, Houts- mänä, että mainituille kunnille palkataan
10586: kwrin ja Iniön lkunnat ovat useita kertoja erityinen piirieläinlääkäri, jolloin saataisiin
10587: \kääntyneet viranomaisten puO'lee.n apua ru- ikorjatuksi ilmeinen epäkohta.
10588: ikoillten. Heidän ,esityksensä on kuitenkin Edellä ol-evaan viitaten allekirjoittaneet
10589: joilm kerta jätetty huomioonottamatta. ehdottavat kunnioittaen,
10590: Tämä vaikea tilanne on jatkunut vuodesta
10591: vuoteen, ja sairaat eläiimet, jotka usein :mer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
10592: kitsevät huomattavaa osaa.omistajansa omai- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XXII
10593: suudesta. ja sen vuoksi ovat hän,eHe ikorvaa- luvun 1 mom:lle 308,400 markan
10594: marttomia., ovat kuolleet tai ne on ;lopetettu suuruisen määrärahan vakinaisen
10595: l.ää:kärinavun puutteessa. piirieläinlääkärin palkkaamiseksi Pa-
10596: Nämä kunnat ovat niin köyhiä, ettei raisten kunnasta ja kauppalasta sekä
10597: niillä ole varoja oman kunnaneläinlää:kärin N auvon, Korppoon, H outskarin ja
10598: palkkaamiseen, mutta jos ne saavat piiri- lniön kunnista muodostettavaan eläin-
10599: eläinlääJkärin, ovat ne tarjoutuneet :hankki- lääkäripiiriin.
10600: maan hänelle asunnon, moottoriveneen y. m.
10601: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
10602: John Österholm. Henrik Kullberg.
10603: Levi Jern. Nils Meinander.
10604: A!lbin Wickman.
10605: 756
10606:
10607: IV,25s. - Ra.h. al. N:o 186.
10608:
10609:
10610:
10611:
10612: Suk~ela:men Y· m.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoi-
10613: s~ks~ lainoiksi meijeritoiminnan kehittämiseksi
10614:
10615:
10616: Ed uslkunnalh.
10617:
10618: K€Sllreisimpiä tehtäviä sotavuosioo. Suo- SUUiksi·em. mu/kiawn; yhdistetään toisiiillSa ja.
10619: ~ ~taloudeflilie aiheuttllll11iw ra.ppioid€1ll rialk:e'llJllieba;an sopiviri:n: liikemeskulksiin ajan-
10620: k~rJ~essru .on meideri'e!Di lkOOJJeistoct·en cta mulk!aiset summeij,~it.
10621: lmtbeid€lllJ UUSiminoo. T.ähän SOOiklkJa; ovat
10622: meide~t huolima.t~a Viarullentum.eista ja epä- K"?n mru~anune uudJe:lJLeern on jouduttu
10623: tar'lkmtuJksem.muka:JSista rakeinnuksistaan ja sellaiSeen tiiLantOOSte<en, jOSOOJ tuotamtokustan-
10624: [op,puumkulrm~eista; !lrone.istoon voiooet jotoo; nuiks~~ v~taaV!aill h:ilrutlattason, yililäp~iliminen
10625: 'OirlJ v.rum s1iiem. llllahdohlist.a että vientiä tue-
10626: kuten S€1lviytJyä, ikun ikäsiteltävä raalka-aillle-
10627: mäåJrä on ollut p:iJelllii. l.\talidomtuotlanoon rtaan julkisista: viDroista, j~ iku:n ·hruhlitus on
10628: kasvcltua ja saavutettua vuoden 1938 ta- ensi . vuo~em.ik:in ta~ousarvioon nähnyt rtar-
10629: so?.- :- dop.a. ~~ eräissä tapa11ksissa ylitet- peelhselksl ehdottiala 400 miJ.j. mar1kan mää-
10630: tyatlm~ meiJerJ.emJ däillLeenraikentamirrrem. on r-är~rua tähä111 rbarkoitukseteln, m<e11kitsee
10631: muodosbunut selkä kiirree!l:J.isebi ,että niidoo ik:arJ31twlouden. tuo'balllmkustarmusten aloorta-
10632: mitnen ja s•en ik:i:lpai<hlikyvyn Hsäämin!en suo-
10633: jåselllkunmJalle tlliloud<ei1li'sesti · y[ivoimruiseiksi
10634: telhtäväiksi. · rtaDJaJisrba säästöä Vialtiohle ikosikla se vähen-
10635: Etclä-Pohjattrma:an, Oulun ~äålllilll·, Hä- tää uil:komaisten j1ru ik:otim~istem. rtuotam.tokus-
10636: eeoo~Uudelllmruan läänin, KeSklipohjaill.maa111, taJniruusten välistä teroa j.rn vastruawsti vWm.ti-
10637: .~.~esln-Suom~n, Pohjois-Kja,rjaJlam.,, Pohjois- pallklkioilliin tarvittavaa rruhamäärää. Niin
10638: Sav~n, S3J~aik:Uillll'allll, Slavo-Karjala111·, Etclä-v.rultion ik:uin iklam.sant.aloudemlkitn etujen mu-
10639: KarJllihlln. Ja Varsinais-Suomen m~ij>erilliit iJmistru on: näi!ru ol1e1111, 1että meid·erit~mirman
10640: toj€tnJ ·teJroemilw i!Jasroelmien m~oon tarvi- !aJJailla tarjoutuv:at Tlaltiormlisoimisma.hdohli-
10641: ~la!ll meij:erien saattamiseen 'aj.a;n vatatimuk-
10642: suudet ik:äytetään hyvihlffii nopammassru tath-
10643: S1a Vi~baav.a~atn kuntoon 2,500 milj. mark- di:sa ikuin mitä on lll1alhddlfl.ista, jos 'RSia jää
10644: ika:a, JOSta summasta 1Nllke111nulksi>ern ikunnos- ybitnomaJan vähävaraisten nmidolllrtuottajain.
10645: tlallllisoon j1a uusimisetein; 1Jarvita.a111 noin omi,en talloudellisten lllmhdoiLlisuuiksilem. va-
10646: 1,200 mi1j. ma.rk:kaa, ikOIDJeiden ja laittei•dien ratalll.
10647: iJ:mmJkikimQseell noin 800 millj. marklma s,eikä Yaltioillru on V81lliha:staan 'erityinen mei-
10648: ~Yihytaiikaiselhl; [uotolla tajp~htrm,eista uudis- jerilainai'Iallmsto, jdila aik:wnJaainJ on ollut
10649: tuksista syntyneiden velkojen va:kauttami- huomruttJa'Via merkitys meijeritoiminnan ke-
10650: seen 500 mill.j. mariklktaa. hittämisessä, mutta jo:n:ka pääoma infla-
10651: Tileverkoston: ·ja kuillkunieuvojlen pamaJnttu- rtiom. johdosta on ;käynyt me:r1kityksBttömän
10652: minen on saoout rruiik.aan sern että maidon pienJeiksi. Tämä oEsi ,e!J.vytettäv:ä tai vas-
10653: jalostamitnea:u tapahtuu talloudeJil.isimmin si- taava a.:a1nlaustoimrin1Jru muuJ.i1a tlaV·Oil!lJ jär-
10654: ten, että se ikle])ätään 1entistä paljQJll ltaajem- j·estettävä. Yailkka v.altion tämänik•erta'inten
10655: mi:lta ail.ueiilJt:a. muutamiiln 'hiarvoihin jalos- taloud€i1J.im.,en tiiLa Wlooeikim. mahdottomlaiksi
10656: tuspisteisiin. Erityisesti läntisessä naapuri- V!a:mta ta:r1koituikse1en niin suuria summia
10657: ma;assamme Ruotsissa Sal3Jdut kokemukset kuin rt:la;loudellislesti ·jämlmvästi voitaäsi:in
10658: puhuvat sen: puoll,estla, että n:iittlJ yJksityis- meij•eritoimmam~ •r:rutiooailisoimisen ·edistä-
10659: taloudehl:isessa kuin kalllsantaloudeilil.isesro- m:iseen ik:äyttää, toimiii1tlaJ 1Qi1isi iku~tem.ikin jo
10660: kim. mitet1essä ·Qnl saiaJVUtettavissa suuria voit- v11oden 1950 aiikana saatav;a käyntiin.
10661: toja, jos meijel'leitämme 1ei suumJni,telmatto- Suuntn.ibteiill!a on monta meijerin yhdistä-
10662: masti ikoneisteta uudei11een, ViaJan uusimin,en mis- ja; uudistlaunissuunni.tclmaa, jotka ai-
10663: toimiteltaia:n sitein, että meijel'ieitä illlilhdoUi- van: rat\kaisevahla tav31lila väh:etntäisivät me,i.-
10664: IV,2.58. - Sukselainen y. m. 757
10665:
10666: jeritJruloudoo ikustrurunmlksia, mutta jotka jou- Tällä perustee11al 'ahlekirjoitooJDoot esittä-
10667: dut!aJaln siirtämäämi epämääräiooeln: tuil<evai- väJti dmwnioi1Jtlavasti,
10668: smitren, lelJ1ei tuarea julikisistla ~arotista saada.
10669: Jos muubamalrin uud:istussmmnirtelma voi- että Eduskunta ottaisi vuoden
10670: 1Jaisiin viedä nopeasti Jäpi, se olisi omiOO!lJ 1950 talousarvioon 400 miljoonaa
10671: myös il!isämääm llllla'idO!ll!tmottajain harras- markkaa halpakorkoisiksi lainoiksi
10672: tusta ja yrittliJmishallua, ikuin; ikäytäinJ.nlöilli- niille meijereille, joissa toimipiirin
10673: sillä esimerikeiJ[ä vrutaisllm. osoittoo, liUitä laajentamisella ja meijerin uusimi-
10674: tud<dksia :r~atiomlåsoimisleil:la ja ik€Sikittämi- sella suurimmat kustannusten säästöt
10675: sellä ()II]; saavutettavissa. ova.t saavutettavissa.
10676: He1silngisä syySkuun 12 päivänä 1949.
10677:
10678: V. J. Sukselainen. Martti Suntela.
10679: Samuli Simula. M. 0. Lahtela.
10680: Heikki Soilllnen. Onni Mannila.
10681: Lauri Murtomoo.
10682: IV,259, - Rah. al. N:o 187.
10683:
10684:
10685:
10686:
10687: Vilhula y. m..: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi ja
10688: avustuksiksi kotimaisten maitotaloustuotteiden kaup-
10689: paansaannin edistämistä varten.
10690:
10691:
10692: E d u s kun n a ll e.
10693:
10694: Maidon !kuljettamista varten asutuskes- lijöiden lukua. Tätä .osoittaa iill. m. se, että
10695: kuksiin ja meijereihin on maassamme ollut kun Turun ja Porin läänin meijereihin
10696: vuodesta 1943 alkaen valtion tulo- ja meno- vuonna 1939 lähetti maitoa noin 9,000 kar-
10697: arviossa m:äärära:ha. Kuluvana vuonna on jan omistajaa, on tämä luku nykyään n.
10698: tämän määrärahan suuruus 350 miljoonaa 15,000. Maidon liiJlettäjien luku muissakin
10699: marlclma ja on se merkitty valtion tulo- ja maamme osissa on lähinnä kuljetusavustus-
10700: menoarvioon 15 Pl. II: 45 momentille. Ku- ten maksamisen kautta lisääntynyt suurin
10701: luvan vuoden 4:n ensUnillnämen kuukauden piirtein samassa määrin.
10702: aikana on tästä määrärahasta käytetty 290 Kun maidon tuottajahinta on meillä edel-
10703: milj. markkaa, :inikä tietää sitä, että ik:oko leeiJlkin säännöstelty ja kun olot muuten-
10704: vuoden aikana jouduttaisiin voimassaolevien kaan eivät ole vielä täysin vakiintuneet,
10705: avustusperusteiden mukaan suorittamaan olisi asutuskeskusten väestön maidonsaan-
10706: maidon ikuljetuspalkkioita yhteensä n. 870 nin jatkuvan turvaamisen !kannalta vält-
10707: milj. markkaa. Tämän määrärahan avulla tämätöntä kyseeilisten avustusten edelleen-
10708: on voitu maitohuolto asutuskeskuksissa pi- kin maksaminen. Tämä on myöskin sen
10709: tää niin hyvänä kuin se vallitsevissa oloissa vuoksi välttämätöntä, että ellei kyseeilistä
10710: on ollut mahdollista ja samoin ovat meije- avustusta edelleen makseta, laskee tuottajan
10711: rit saaneet voin valmistusta varten mahdol- maidosta saama hinta vastaavasti, mikä
10712: lisimman suuren määrän maitoa. Tällaisen me:rlkitsee tulojen vähentymistä huomatta-
10713: avustuksen !käyttäminen on oloissamme ollut vassa määrässä maidosta ennen kaikkea syr-
10714: välttämätöntä sen vuoksi, että maatilat jäseutujen pienviljelijäväestön keskuudessa.
10715: maassamme ovat yleensä varsin harvassa Kun samasta määrärahasta on maksettu
10716: ja maidon kuljetuskustannukset niistä olisi- myöskin n. s. voin jak;elutukipalkkiota, jäisi
10717: vat muodostuneet viljelijöille ylivoimaisiksi sekin nyt pois, ellei määrära:haa edelleen
10718: suorittaa, ja tuottajain hinta maidosta olisi talousarvioon otettaisi ja alentaisi myöskin
10719: ollut vastaavasti alhaisempi mitä etäämpänä osaltaan tuottajan saamaa maidon hintaa.
10720: tila sijaitsee asutuskeskuksesta tai meije- Tähän tarvittaisiin varoja 180 miljoonaa
10721: ristä. Kun tuottajille on maksettu saman- markkaa. Kun maamme pienviljelijäväestön
10722: laatuisesta maidosta yleensä samassa mei- täJJkein maataloudellinen mhatuloläihde on
10723: jerissä sama hinta tilan sijainnista riippu- kuitenkin maito ja kun sen hinnan riittä-
10724: matta, on vain kuljetusavustusjärjestelmän vän !korkeana jatkuvasti .pitämisestä ei ol-
10725: käyttäminen tehnyt tämän ma;hdolliseksi. tane eri mieltä, ei kuljetusavustuksia eikä
10726: Tästä järjestelmästä ovat erikoisesti hyöty- voin jakelutukipalkkiota olisi lakkautettava.
10727: neet pienviljelijät, sillä maamme n. 350,000 Kun hallitulksen esitykseen valtion ensi
10728: karjanomistajasta on !kokonaista 70 % alle vuoden tulo- ja menoarvioksi ei kuitenkaan
10729: 6 lehmän omistajia. Kuljetusavustusten ole otettu kyseellistä tarkoitusta varten
10730: maksaminen on ollut omiaan varsin suu- mäJärärahaa, ehdotamme kunnioittaen edellä
10731: ressa määrässä lisäämään maitoa asutuskes- esitetyn perusteella.,
10732: kUksiin ja meijereihin lähettäneiden vilje-
10733: IV,259. - Vilhula y. m. 759
10734:
10735: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950 maitotaloustuotteiden kauppaansaan-
10736: tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun nin edistämiseksi suoritettavien palk-
10737: uudelle momentille 980 miljoonan kioiden ja avustusten maksamista
10738: markan arviomäärärahan kotimaisten varten.
10739: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
10740:
10741: T. N. Viilhula. Akseli Brander.
10742: V. J. Sukselainen. s. Salo.
10743: Martti Miettunen. S. S. Aittaniemi
10744: Kauno Kleemola. Samuli SimuJ.a.
10745: Verner Korsbäck. Onni Mannila.
10746: Lauri Riikonen. Atte Paklamen.
10747: Helena Virkki. Pekka Kiiski.
10748: Eino Palovesli. Veikilm Vennamo.
10749: J. E. Lampinen. Tahvo Rönkkö.
10750: J. Koivisto. Jalmari Pusa.
10751:
10752:
10753:
10754:
10755: 31
10756: 760
10757:
10758: IV,26o. - Rah. al. N:o 188.
10759:
10760:
10761:
10762: Soininen y. m.: Moorärahan osoittamisesta ensimmäisen
10763: assistentin viran perustamiseksi maatalouskoelaitoksen
10764: kotieläinjalostusosastoon. ·
10765:
10766:
10767: E d u s k u n n a ll e.
10768:
10769: Maatalouden koe- ja tutkimustoiminnasta tutkimusta, joism toinen selvitti lam-
10770: joulukuun 13 päivänä 1932 annetussa ase- paamme ominaisuuksia yleensä ja toinen
10771: tuksessa N: o 329 on lwtieläinjalostusosas- maatiaislampaamme soveliaisuutta karakul-
10772: tolle asetettu vakinaisiksi virkamiehiksi risteytyksiin. Selvittämättä sitävastoin ovat
10773: osaston johtaja ja yksi ensimmäinen asis- monet taloudelliset kysymykset, kuten esi-
10774: tentti. Tämän ohella on osastolla sen pe- merkiksi: mitä mahdollisuuksia on jalostaa
10775: rustamisesta alkaen (1. 7. 1923 Maanvilje- suomalaista t"\].rkis- ja tekstiililammasta,
10776: lystaloudellisen koelaitolksen kotieläinbiolo- villan tiheys ja vuosituotanto, keritsemis-
10777: ginen osasto ja 1. 3. 1924 lähtien Maata- kertojen va~kutus villakarvan pituuteen ja
10778: louskoelaitoksen kotieläinjalostusosasto ni- vuosituotantoon, villan hienouden ja vuosi-
10779: misenä) ollut tutkimustoimintaan osallistu- tuotannon suhteen keskitasoa huomattavasti
10780: nut ylimääräinen asistentti vuoteen 1940 parempien y,ksilöjen etsiminen ja vertais-
10781: asti, jolloin hänen palkkaamisekseen meno- tensa kanssa siitökseen käyttäminen, !kuol-
10782: arviossa myönnetty määräraha poistettiin. leiden karvojen periytyminen j. n. e. Kei-
10783: Osaston v. t. johtaja on 1. 7. 1945 al- nosiemennuksen alalla on ensisijaisen tär-
10784: kaen joka vuosi esittänyt määrärahaa yli- keätä seurata millaisia sonneja käytetään
10785: määräisen 'asistentin pal:k!kaamiseksi, mutta siitokseen, sillä sonnien valinnan jäädessä
10786: ei tätä summaa ole toistaiseksi keskusvalio- sattuman varaan voi koiko nautakarjan-
10787: kunnan antamasta puoltalauseesta huoli- jalostus helposti joutua tuuliajolle. Kun
10788: matta otettu menoarvioon. Sama tapaus arvokkaita siitoseläimiä yleensä on vähän,
10789: uudistuu vuoden 1950 menoarvioehdotuk- joudutaan keinosiemennystä harjoitettaessa
10790: sessa, johon ei ole merkitty määrärahaa pakostlllkin käyttämään su,kusiitosta. Tältä
10791: edellämainitun asistentin palkkaamiseksi. varalta on ajoissa järjestettävä erikoi-
10792: Kotieläinjalostusosastolla osallistuu tällä sia sukusiitoskokeita kestävien linjojen
10793: hetkellä ainoastaan osaston johtaja ja en- kehittämiseksi ja sen kautta karjanja-
10794: simmamen asistentti tutkimustoimintaan. lostuksemme vastaisen menestyksen tur-
10795: Osastolla oli sen perustamisvuonna, jolloin vaamiseksi. Edellämainittujen sekä mo-
10796: nautakarja muodosti varsinaisen tutkimus- nien muiden keinosiemennystoimintaan liit-
10797: alan 3 tutkijaa, kun sitävastoin nykyisin, tyvien kysymysten valvonta ja selvittely
10798: jolloin tutkimukset kohdistuvat kaikkiin kuuluu kotieläinjalostusosastolle. Tämä on
10799: kotieläimiin ja tutkimustoiminta nauta- osaston nykyisen työn laajuuden huomioi-
10800: karjankin kohdalta on lisäänty-.ilyt, osastolla den mahdollista kuiten'kin vain sillä edelly-
10801: on ainoastaan 2 tutkijaa. Tämä työvoima tyksellä., että osasto saa lisää tutkimustyö-
10802: on ehdottomasti riittämätön ja vaikeuttaa hön pystyvää työvoimaa edes siihen mää-
10803: monien tärkeiden kysymysten nopeata sel- rään kuin osastolla oli vv. 1923-40, mikä
10804: vittelyä. Työvoiman puutteesta joutuu tällä merkitsisi yhden asistentin lisäystä.
10805: hetkellä erikoisesti kärsimään - erään esi- Osastolla on, kuten aikaisemmasta esi-
10806: merkin mainitaksemme - lammastalous ja tyksestä on jo useampaan otteeseen ilmen-
10807: keinosiemennystoiminta, joilla molemmilla nyt, osaston johtajan ja ensimmäisen asis-
10808: on ensi sijassa pienviljelijöiden talouksissa tentin lisäksi ollut ylimääräinen asistentti.
10809: tärkeä merikitys. Lammastalouden alalta on Viimeisimmän luokittelun mukaan hän kuu-
10810: tähän mennessä voitu suorittaa vain kak::.i luu 20:nteen ,palkkaluokkaan ja saa vuo-
10811: IV,260. - Soininen y. m. 761
10812: dessa palkkaa: peruspalkka 240,300:- naiseen ja jo kohtuullisesti palkattuun vir-
10813: sekä kallinpai:kanlisä 19,980: - eli yhteensä kaan sitä vastoin hakeutuu henkilö, joka on
10814: 260,280: - . Käsityksemme mukaan ei kui- tutkimustoiminnasta siinä määrin kiinnos-
10815: tenkaan olisi syytä palkata ylimääräistä tunut, että hän ottaa sen elämäntehtäväk-
10816: asistenttia, vaan vakinainen ensimmäinen seen.
10817: asistentti. Ylimääräiseksi asistentiksi nimit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10818: täin antautuu henkilö,· jolla ei tarvitse olla
10819: san'o.ttava:mpaa innostusta asiaan ja saadun että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
10820: kokemuksen mukaan niin pian kuin kor- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIV: 6
10821: keamm.in palkattu toimi, vaikkapa toisella · momentille 308,400 markan suurui-
10822: alallakin, avautuu, hän saattaa olla valmis sen määrärahan toisen ensimmäisen
10823: siirtymään sinne. Täten menee eh'kä mo- assistentin viran perust,amiseksi Maa-
10824: nienkin vuosien koulutustyö ihukkaan ja talouskoelaitoksen kotieläinjalosttts-
10825: niin on aloitettava alusta, mikä luonnolli- osastoon.
10826: sesti vaikeuttaa tutkimustoimintaa. Vaki-
10827: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
10828:
10829: He:illdd Soininen. J. E. Lampinen. Ei.no Pa.lovesi.
10830: EemiJ. Luuklm. Martti Suntela. Kauno IGeemola.
10831: Akseli Brander. Atte Paikkanen. F..olf B. Berner.
10832: 762
10833:
10834: IV,261. - Rah. al. N:o 189.
10835:
10836:
10837:
10838:
10839: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suo-
10840: men Karjanjalostusyhdistykselle toimitalon rakenta-
10841: mista varten.
10842:
10843:
10844: E d u s k :u n n a 11 e.
10845:
10846: Kyetäkseen suorittamaan ne tehtävät, yritystä varten ovat varsin rajoitetut, saa-
10847: jotka Suomen Karjanjalostusyhdistyksellä daan tällä keräyksdlä kokoon tuskin enem-
10848: entisten karjanjalostusyhdistysten ISK: n, pää kuin 4-5 milj. markkaa, jolloin laina-
10849: LSK:n ja PSK:n työn jatkajana tulee ole- varoilla rahoitettava'ksi jää n. 27 milj. mk.
10850: maan, sen on hankittava itselleen riittävän Voidakseen suorittaa toimintaansa vaaran-
10851: suuri keskustoimisto tarkoitukseen soveltu- tamatta näin suuren lainan kuoletuksen ja
10852: valta seudulta. Ainoa keino sen hankkimi- koron, täytyy ainakin suurimman osan lai- ·
10853: seksi on osoittautunut olevan rakentaa yh- nasta olla pitkäaikaista ikorotonta tai halpa-
10854: distykselle oma toimitalo.. Entisten yhdis- korkoista ikuoletuslainaa.
10855: tysten toimistoissa käytettävissä olevat tilat Pienissä ikarjoissa, jollaisia kot~maiseen
10856: ovat nimittäin osittain liian pieniä osit- rotuun kuuluvat ik.arjat ovat, riippuu ja-
10857: tain sijainniltaan sopimattomia, jotapaitsi lostuksen edistyminen ensisijalla jalostus-
10858: minkään yhdisty:ksen sijoituspaikalta ei ole yhdistyksen ohjaamasta yhteistoiminnasta
10859: saatavissa ikoko henkilökunnalle asuntoja. s-ekä sen kantakirjatyön ja henkilökohtaisen
10860: Toimitaloaan varten yhdistys on jo vuok- neuvonnan avulla suorittamasta siitosvalin-
10861: rannut 50 vuodeksi yhden hehtaarin suu- nasta. Valtiovalta onJkin myöntänyt vuo-
10862: ruisen rakennustontin valtion maalta Tik- sittain toiminnan tukemiseksi jalostusyh-
10863: kurilassa selkä hankkinut rakennuspiirus- distyksille ja niiden valvonnassa oleville
10864: tukset ja kustannusarvion. sonninpitoyhtymille sangen huomattavia
10865: Taloon on suunniteltu sijoitettavaksi avustuksia. Koska näiden avustusten tehok-
10866: paitsi toimistoa, arkistoa ja tarvittavia va- kuus sekä se, kuinka tarkoituksenmukaisesti
10867: rastotiloja myös toimihenkilöiden asuntoja. ne voidaan käyttää riippuu oleellisesti ky-
10868: Nykyisenä asuntopulan aikana samoinkuin symyksessä olevan yrityksen toteutumisesta,
10869: toiminnankin kannalta on viimeksi mainittu on Suomen Karjanjalostusyhdistys suunni-
10870: järjestely yhtä välttämätön kuin varsinai- te1missaan edellyttänyt saavansa valtiolta
10871: seen toimistoon !lruuluvien tilojen rakenta- tukea ra:kennushanlkkeensa rahoittamisessa.
10872: minen. Tähän päätelmään se on katsonut olevansa
10873: Kustannusarvion mukaan tarvitaan yrit- oikeutettu sitäkin suuremmalla syyllä, kun
10874: tyksen rahoittamiseen 31,726,500 markkaa. entisten karjanjalostusyhdistysten ISK: n,
10875: Koska entiset yhdistykset ovat yleisesti LSK:n ja PSK:n yhtyminen yhdeksi kar-
10876: käyttäneet hankkimansa tulot toimintaansa janjalostusyhdistykseksi tekee asianomaisen
10877: eikä niillä ole varoja tähän taDkoitukseen, neuvonnan verrattomasti entistä tarkoituk-
10878: on tarvittava rakennuspääoma saatava senmukaisemmaksi, samalla kun se on en-
10879: muualta. Tätä varten onkin parhaillaan simmäinen päi:imäärään johtanut toimen-
10880: käynnissä rahankeräys jäsenten keskuu- ;r>ide maatalousneuvonnan keskittämisessä,
10881: dessa.. Ottaen kuitenkin huomioon, että jonka tarpeellisuutta valtiovallan taholta
10882: valtaisesti suurin osa yhdistysten jäsenistä on usean kerran korostettu.
10883: on vähävaraisia pienviljelijöitä, joiden Edellä e_sitetyn perusteella anmnme kun-
10884: 'mahdollisuudet luovuttaa varoja rakennus- nioittavimmin,
10885: IV,261. - Hirvensalo y. m. 763
10886:
10887: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950 lainana Suomen Karjanjalostusyh-
10888: tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan distykselle toimitalon rakentamista
10889: markan määrärahan annettavaksi varten.
10890: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949·.
10891:
10892: L. 0. Hirvensalo. Onni Mannila.
10893: J. E. Lampinen. Niilo Ryhtä.
10894: Eino Palovesi. Kauno Kleemola.
10895: Atte Paklm,nen. Vieno Simonen.
10896: Martti Sunteila. Aino Luostarinen.
10897: Eino Rytinki. Kusti Eskrua.
10898: Lauri Murtomaa. Martti Miettunen.
10899: Viljami Kalliokoski. Heikki Soininen.
10900: 764
10901:
10902: IV,262. - Rah. al. N:o 190.
10903:
10904:
10905:
10906: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta tuotantorehun
10907: hankkimista varten vähävaraisiUe karjanomistajille.
10908:
10909:
10910: Ed u sk u n n a 11 e.
10911:
10912: Sotien aiheuttama elintarvikkeidtm puute Ensimmäinen todella vakava yritys myön-
10913: johti monenlaisiin toimenpiteisiå.n, joilla tää pienviljelijäväestölle valtionavustusta
10914: pyrittiin lisäämään kotimaisten elintarvik- maataloustuotantonsa kohottamista varten
10915: keiden tuotantoa. Tarkoitukseen käytettiin tehtiin eduskunnassa vuonna 1947. Silloin
10916: vuosittain monia miljardeja markkoja. eduskunta hyväksyi n. s. väkilannoitemil-
10917: Käytetystä; järjesteLmästä ovat hyötyneet jardin käytet·täväksi väkilannoitteiden il-
10918: vain ne viljelijät, joilla on oHut elintar- maiseksi jrukamista varten pienviljelijöille.
10919: vikkeita myytäväksi. Toiset ovat jääneet Vuodeksi 1949 myönnettiin samanlaisiin
10920: tuotannon kohottamiseksi tarkoitettujen tarkoituksiin varoja tuotantomiljardin ni-
10921: pafkkioiden u1kopuolelle, vaikka heidän mellä. Myöskin vuodeksi 1950 on halliltus
10922: tuotantokustannuksensa ovat ·olleet ainakin esittänyt tuotantomilj ardin.
10923: samansuuruiset kuin myyntituotantoa he.r- Tämän johdosta on väkilannoitteiden
10924: joittavien viljelijäin. Sitä1paitsi omaa ku- käyttö lisääntynyt sodan edellisiin vuosiin
10925: lutusta vart·en tapahtunut elintarvikkeiden verraten kaksinkertaiseksi~, ja ;peltojemme
10926: tuotannon lisäys on yhtä hyödyllistä ja sadot ovat myöskin kohonneet 30-40 % :lla.
10927: arvokasta kutllt myyntituotannon lisäyskin, On mitä vakuuttavimmin .voitu todeta, että
10928: joten sen olisi pi,tänyt päästä osalliseksi valtionvarojen käyttö väkilannoitemiljar-
10929: tuotannon kohottamista varten myönne- din ja tuotantomiljardin tapaan on mitä
10930: tyistä määrärahoista. tehokkainta ja pi!enviljelijäin taloudessa
10931: Erityisesti on todettava, että varojen tuntuvinta tuotannon ja tulojen kohotta-
10932: huomattavasta käytöstä huolimatta tuotan- mista edistävä toimenpide.
10933: non kohoamista ei niillä sanottavasti ole Pienviljelijäin tärkei.n rahatulolähde on
10934: saatu aikaan. kuitenkin karjataloustuotteiden myynti.
10935: Vaatimaton ydtys näiden varojen käyttä- Lypsykarjamme erittäin alhainen vain. noin
10936: miseksi pienviljelijäin hyvlliksi tehtiin sil- 1,400 kilon keskimääräinen vuosilypsy ku-
10937: loin kun ryhdyttiin maksamaan omaan ku- luneina säännöstelyvuosina johtui yksin-
10938: lutukseen käytetystä viljasta n. s. syönti- omaan tuotantorehun puutteesta. Tuotanto-
10939: palkkiota. r.ehun ;puute pienillä tiloilla on tavallista
10940: Viime vuosina on ryhdytty mruksamaan säännöllisissäkm oloissa, koska heidän pel-
10941: maidon:kuljetus- ja voinjakeluavustuksia, toalansa ovat liian pieniä. Senvuoksi py-
10942: lähinnä siinä mielessä, että kulutuskeskuk- rittäessä nopeasti ja voimakkaasti kohotta-
10943: sissa vallinneen maidon ja voin puutteen maan maamme pienviljelijäväestön tuloja
10944: poistamiseksi ryhdyttäisiin keräämään mai- ja -taloudellista asemaa, on väkilannoiJttei-
10945: toa entistä laajemmalta alueelta. Vaikka den käytön lisäämisen ohella käyttökelpoi-
10946: näihin tarkoituksiin tänä vuonna käytetään sin ja tehokkam keino karjan lypsymäärän
10947: lähes miljardi markkaa, on niistä varsin nop.ea kohottaminen. Niinpä ruokintanor-
10948: vähän hy;ötyä maidon lähett.äjille. Hyödyn mien mukaan yksi rehnyksikkö selmitettua
10949: ulkopuolelle jäävät tässäkin tapauksessa tuotantorehua 3;I1Jtaa 2.5-3 killoa maitoa.
10950: kaik~il ne, jotka jäävät maidon hankinta- Jos maidon hinta on 15 markkaa kilolta,
10951: piirin ulkopuolelle. Niillekään, jotka vievät merkitsee s·e 37-45 markan suuruista tu-
10952: maitoa meijeriin, ei siitä tule sanottavaa lon lisää käytettyä tuotan-torehnyksikköä
10953: hyötyä, koska kuorittu maito, joka on arvo- kohden. Kun valkuaisrikkaat rehnkakut
10954: kas kotoinen rehu sianlihan ja kananmu- maksavat noin 20 markkaa kilo, .tapahtuu
10955: nien tuotannossa, usein jää meijeriin. tässä mainituilla hinnoilla pi-enviljelijäin
10956: IV,262. - E. Pusa y. m. 765
10957:
10958: maidon tuotannon ja tulon lisäys noin puo- 93,862 kaks,U.ehmäistä ja 56,086 kolmeleh-
10959: lella annettujen väkirehujen aiheuttamasta mäistä karjaa. Niiss·ä on yhteensä 473,630
10960: kustamm.uksesta. Siten se on valtiovarojen lehmää. Väkirehut olisi jaettava joko käy-
10961: käytön kannalta edullisin ja tehokkain pää hintaa halvemmalla tai ilmaiseksikin
10962: muoto. riippuen 1>aajan perhesuhteista ja muusta
10963: Jokainen karjatalousalan ammatt~mies taloudellisesta asemasta.
10964: tietää, että niin vähän lypsävää lehmää Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
10965: kuin 1,400 kiloa maitoa vuodessa ei kan-
10966: nata pitää. Senvuoksi olisi valtiovallan ryh- että Ed1tskunta ottaisi vuoden
10967: dyttävä hankkimaan pienvHjelij'äin ja mui- 1950 tulo- ja menoarvioon 700 miljoo-
10968: den: muutaman lehmän omistajien karjoille nan markan suuruisen määrärahan
10969: tuotantorehua ja siten varmistettava heidän pienviljelijäin ja muiden vähävarais-
10970: usein ·suurella työllä ja vaivalla hankki- ten karjanomistajien tarvitseman
10971: mieooa eläinten saattaminen todeUista hyö- tuotantorehun hankkimista ja kä'Ypää
10972: tyä tuottaviksi. KysymJ~ksessä on varsin hintaa halvemmalla myymistä tai
10973: laajojen väestömäärien olojen tehokas pa- tarvittaessa ilmaiseksi jakamista var-
10974: rantaminen. V. 1948 karjanlaskennan mu- ten.
10975: kaan oli maassamme 117,654 yksilehmäistä,
10976: Helsingrnsä 12 päivänä syyskuuta 1949.
10977:
10978: E. Pusa. VaJfrid Eskola. Edvard Pesonen.
10979:
10980:
10981:
10982:
10983: •
10984: 766
10985:
10986: IV,263.- Rah. aJ. N:o 191.
10987:
10988:
10989:
10990:
10991: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta talvirehun
10992: hankinta-avustuksiin er.äille n. s. kylmien Ulojen halti-
10993: joille.
10994:
10995:
10996: E d u s k u n n a ll e.
10997:
10998: Maanhankintalain 85 § : n 4 momentin tarvitsemansa talvirehun samaan hintaan,
10999: sekä siihen liittyvän toimeenpanoasetuksen mitä se tulee maksamaan vuokramaata saa-
11000: 128 § :n muutoksesta johtuen maanlunas- neille. Vuokraamatta jääneiden !kylmien
11001: tuslautakuntien toimesta vuokrattavien tilojen talvirehun vajaus on asianomaisen
11002: alueiden v;uokramruksut suoritetaan valtion viraston toimittaman tutkimuksen mukaan
11003: varoista. Edelleen on tehty lrukiesitys vil- 4,255,600 kiloa. Kun valtioneuvoston vah-
11004: jelysmaan sekä heinämaan ja laitumen vistaman vuokramaiden pystyheinän hinta
11005: väliaikaisesta vuokraamisesta siirtoväelle on 3: 50 kilolta, olisi rehunostoavustuksiin,
11006: annetun lain 14 § :n muuttamisesta siten, kuljetuskustannusten ja jakelupalkkioiden
11007: että myös sanotun vuokrauslain tarkoitta- suorittamista varten myönnettävä 3: 50-
11008: mat vuokramaksut niissä tapauksissa, jol- 5: - kilolta. Tätä menettelytapaa käyttäen
11009: loin vuobamies on maanhankintalain 85 § :n tarvitaan tarkoitukseen noin 18 miljoonaa
11010: 4 momentin nojalla oikeutettu vuokraa- markkaa.
11011: maan maata, suoritettaisiin valtion varoista. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
11012: Edellämainituista etuisuuksista eivät kui- nioittaen,
11013: tenkaan kaikki kylmien tilojen haltijat
11014: pääse osallisiksi. On nimittäin osoittautu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
11015: nut, että kaikille kylmille tiloille ei ole tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI
11016: tilaisuutta järjestää vuokramaata ja useim- luvun uudelle momentille 18 miljoo-
11017: massa tapauksessa vuokramaatta jääneet nan markan sii·rtomäärärahan talvi-
11018: kylmien tilojen haltijat ovat kaikkein vai- rehun hankinta-avustuksiin niille
11019: keimmassa asemasa olevia maansaajia. Ky- kylmän tilan haltij oille, joille ei
11020: seellisiä tilojen saajia varten, jotka ovat pää- maanlunastuslautakuntien eikä vuok-
11021: asiassa Pohjois-Suomesta, tarvitaan erikois- ratoimikuntien toimesta ole voitu
11022: määräraha, josta heille maksettaisiin rehun- järjestää vuokramaata.
11023: hankinta-avustuksia, niin että he saisivat
11024: Hel..<~ingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
11025:
11026: Erkki ;Koivisto. M. 0. Lahtela.
11027: 767
11028:
11029: IV,264. - Rah. al. N:o 192.
11030:
11031:
11032:
11033:
11034: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta tukipalkkioi-
11035: den maksamiseksi pienviljelijöille karjataloustuotteista.
11036:
11037:
11038: E d u s k u n n a ll e.
11039:
11040: Viljan hinnan kohottamisen yhteydessä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11041: valtioneuvosto alensi maidon ja maitota-
11042: loustuotteiden hintoja. Sen seurauksena on että Eduskunta ottaisi tulo- ja
11043: pienvåljelijäin muutenkin vaikea taloudelli- • menoarvioon v. 1950 tukipalkkioina
11044: nen asema entisestään va:ilkeutunut. Koska pienviljelijäin karjataloustuotteille,
11045: ei kuitenkaan ole suotavaa, että maidon ja alentuneen maidon hinnan johdosta
11046: maitotaloustuotteiden hintoja uudelleen 500,000,000 markkaa.
11047: kohotettaisiin, nwhdäksemme ainoana kei-
11048: nona on ryhty,ä tukipalkkioiden maksami-
11049: seen pienv:iljelijöille.
11050: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949. _
11051:
11052:
11053: Arvo R:iihimä.k:i. Paavo Leskinen. Niilo Nieminen.
11054:
11055:
11056:
11057:
11058: 32
11059: 768
11060:
11061: IV,265. - Rah. al. N:o 193. ·
11062:
11063:
11064:
11065:
11066: E. Pusa y. m.: Moorärahan osoittamisesta lainoiksi maa-
11067: seudun ansiotyössä käyville perheille lehmänostoa
11068: varten.
11069:
11070:
11071: E d u s k u n n a ll e.
11072:
11073: Ensi talvena on taas odotettavissa mel- vakinaisestiki.n . ansiotyössä työskentelevää
11074: koisen laajaa työttömyyttä. Sen torjumi- maaseutuväestöä pyritään auttamaan pysy-
11075: seksi suunnitellaan ·enemmän tai vähemmän väisellä tava:lla. Se tapahtuu tehokkaimmin
11076: hyödyllisiä töitä, ja käytetään työttömyy- ja luotettavammasti siten,. että heme myön-
11077: den torjumiseen ilmeisesti monia mHj.ardeja nettäisiin valtion varoista korotonta lainaa
11078: markkoja. Ajoittain ilmenevän työttömyy- lypsylehmien hankkimista varten. Kun
11079: den vähentämiseksi maaseudulla on paljon tässä tarkoitettujen: maaseutuperheiden joko
11080: puhuttu koti~, käsi- tai pienteollisuuden omissa tai vuokra-asunnoissa on myöskin
11081: sijoittamisesta nykyistä enemmän maaseu- tavallisesti pi·top.aikat paria lehmää varten,
11082: dulle. Nämä suunnitelmat eivät ole kui- niin jää melkein: ainoaksi kustann:ukseksi
11083: tenkaan vuosikymmeni,en kuluessa kehitty- lehmän tai parin han:kkimiskulut.
11084: neet käyttökelpoisee.n asuun. Senvuoksi on Kun tällaisissa talouksissa lelrmä lypsää
11085: edelleen avoimena .tärkeä kysymys maaseu- ainakin: 2.,000 litraa vuodessa, merkitsee yh-
11086: dulla olevan työvoiman sitomisesta johon- denJ lehmän pitäminen noin 30,000 ja kah-
11087: kin hyödylliseen ty·öhön. Kun sekä varsi- den: lehmän pitäminen noin 60,000 markan
11088: nais·et työttömyystöitä koskevat suunnitel- suuruista vuotuista bruttotuloa. Lehmien
11089: mat sen enempää kuin koti-, käsi- tai heinät tulevat usein tehdyiksi sivutöillä ja
11090: pienteollisuuden sijoitusta koskevat kysy- laitumen vuokrat maksetuiksi 'päivätöinä.
11091: myksetkään eivät ole kyenneet mainittua Siten vain tarv~ttava. väkirehu aiheuttaa
11092: pulmaa ratkaisemaan, on senvuoksi paikal- rahamenoa. Näin ollen lehmän tai parin
11093: laan esittää uutena ajatuksena seuraavaa: pitämisestä on varsin huomattavaa hyötyä.
11094: Maaseudulla yleensä sivuan.siotöissä käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11095: vien perheiden kotiväki osaa hoitaa lypsy-
11096: karjaa. Ny.t kun on saatu toinen hyvä. että Eduskunta ottaisi vuoden
11097: heinävuosi ja kun väkilannoitteiden käyttö 1950 tulo- ja menoarvioon 100 mil-
11098: on rauhanvuosiin verraten kaksinkertaistu- joonan markan suuruisen määrärahan
11099: nut, on vastaisuudessakin odotettavissa riit- korottomien lainojen myöntämistä
11100: tävästi heiniä ja muutakin karjamehua varten ma11seudun tilapäisessä tai va-
11101: kohtuulliseen hintaan. Senvuoksi olisi tar- kinaisessa ansiotyössä kälyvien perhei-
11102: koituksenmukaista, että sivuansiotöissä tai den lehmänostoa varten.
11103: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
11104:
11105: E. Pusa. Edvard Pesonen.
11106: 769
11107:
11108: IV,266. - Rah. aJ. N:o 194.
11109:
11110:
11111:
11112:
11113: Riihimäki y. m.: Miiiirärahan osoittamisesta avustuksiksi
11114: pienviljelijlh1le jalostetusta karjasta polveutuvien leh-
11115: mämasikoiden hankkimista varten.
11116:
11117:
11118: E d u s k u n n a ll e.
11119:
11120: Ed. Riihimäen ym. toivomusaloitteen :pe- Tämän perusteella ehdotamme,
11121: rusteella hallitus otti kuluvan vuoden ta-
11122: lousarvioon 3,000,000 markan määrärahan että Eduskunta ottwisi vuoden 1950
11123: jaettavaksi avustuiksina ,pienviljelijöille jalo- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
11124: rotuisten lehmävasikoiden hanktkimista 'Var- !kan määrärahan jaettavaksi avus-
11125: ten. Vuoden 1950 talousarviosta on halli- tuksina pienviljelijöille jalostetuista
11126: tus kuitenkin poistanut tämän määrärahan. karjoista polveutuvien lehmävasikoi-
11127: Kun on osoittautunut, että 3,000,000 mark- den hankkimiseksi.
11128: kaakin on tarlkoitukseen riittämätön, olisi
11129: momentti talousarvioon palautettava
11130: 5,000,000 markan suuruisena.
11131: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
11132:
11133: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila. Eino Tainio.
11134: 770
11135:
11136: IV,267.- Rah. al. N:o 195.
11137:
11138:
11139:
11140:
11141: Pakkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisärakennus-
11142: ten rakentamiseksi sikatalouskoeaS'emalle.
11143:
11144:
11145: E d u s lk: u n n a 11 e.
11146:
11147: Kun sikatalouskoeasemalla ei ole johta- asunto ja samaan rakennukseen sijoitettava
11148: jan asuntoa, on sikalan hoitajan ja sikalan toimisto ja laboratorio.
11149: työntekijöiden asunnoista jouduttu otta- .Koska hallituksen esityksessä ei ole huo-
11150: maan huoneen ja keittiön asunto johtajaa mioitu maatalouden koeto:iminnan keskus-
11151: varten. Tämän vuoksi on asunnon järjes- valiokunnan edellämainittuun tarkoitukseen
11152: täminen välttämättömille sikalatyönteki- ehdottamaa määrärahaa, esitämme kun-
11153: jöille käynyt mahdottomaksi. Koeasemalta nioittaen,
11154: puuttuu myös välttämättömäksi osoittautu-
11155: neet toimisto ja laboratorio. Jotta siikala- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
11156: työntekijöitä varten varattu asuntotila saa- tulo- ja menoarviossa 20 Pl. II: 26
11157: taisiin sikalatyöntekijöiden käyttöön ja koe- momentille 5 miljoo'tW!n markan siirto-
11158: aseman johtajalle asunto sekä koeasemaa määrärahan sikatalouskoeasemaUe ra-
11159: varten toimisto ja laboratorio, olisi koe- kennettavia johtajanasunto-, toimisto-
11160: asemalle rakennettava puuttuva johtajan ja laboratoriorakennuksia varten.
11161: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
11162:
11163: Atte Pakkanen. Irma Hamara.
11164: Martti Suntela. Samuli Simula.
11165: L. 0. Hirvenswlo. Vieno Simonen.
11166: Akseli Brander. · Onni Man.Irlla.
11167: 771
11168:
11169: IV,26s. - Rah. aJ. N:o 196.
11170:
11171:
11172:
11173:
11174: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
11175: siitosporojen hankkimista varten.
11176:
11177:
11178: E d u s k u n n a II e.
11179:
11180: Sotavuosien aikana on maamme poron- on rahanarvon alenemisen takia poronomis-
11181: hoitoalueen itärajalla porokanta suuresti tajille tullut erittäin suuria tappioita,
11182: supistunut. Tämä johtuu paitsi sotatoimien joista he eivät omin avuin voi selvitä. Kun
11183: yhteydessä tapahtuneista hävityksistä, var- vahingot ovat aiheutuneet asianomaisista
11184: sinkin siitä syystä, että ensin vuoden 1940 poronomistajista riippumattomista syistä,
11185: rauhansopimuksen ja sittemmin viimeisen on mielestämme kohtuullista, että valtio
11186: rauhansopimuksen määräämällä uudella itä- osallistuisi niihin myöntämällä sekä avus-
11187: rajalla ei ollut mitään suoja-aitaa, joka tusta että lainaa siitosporojen hall!kkimi-
11188: olisi estänyt poroja. Niinpä jo talvisodan seksi sotatoimien johdosta porojaan menet-
11189: aikana ja sen jälkeen Sallan kunnan poro- täneille. Kun ensi vuoteen mennessä itä-
11190: kanta supistui 20,000:sta 2,300:aan. Mo- rajan poroaita valmistuu niin pitkälle, että
11191: nilta varsin suurenkin porokarjan omista- .poroja jo voidaan sinne hankkia, olisi ensi
11192: jilta on koko karja hävinnyt. I korvaus- vuoden tulo- ja menoarvioon tarkoitukseen
11193: lain mukaan korvausta maksettiin 450---'500 varattava määräraha.
11194: markkaa porosta. Hyvin paljon poroja on Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
11195: sitäpaitsi jäänyt kokonaan korvaamatta, nioittaen,
11196: koska vahinkoja kärsineet eivät määrä-
11197: ajassa tienneet todellisia vahill!kojaan ei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
11198: vätkä voineet anomusta siinä ajassa tehdä. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV
11199: Myöhemmin tehtyjä korvaushakemuksia ei luvun uudelle momentille 3 miljoo-
11200: ole taas hyväksytty. Kun raja-aidan puut- nan markan siirtomäärärahan siitos-
11201: tumisen takia uusia poroja ei tähän men- porojen hankinta-avustuksiin niille
11202: nessä ole voitu hankkia siinäkään tapauk- poronomistajille; jotka sotatoimien
11203: sessa että asianomaisella olisi ollut varoja, johdosta ovat menettäneet porojaan.
11204: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
11205:
11206: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
11207: 772
11208:
11209: IV,269. - Rah. aJ. N:o 197.
11210:
11211:
11212:
11213:
11214: E. Koivisto y. m..: Mi.iärärahan osoittamisesta lainoiksi sii-
11215: tosporojen hankkimista varten.
11216:
11217:
11218: E d u s k u n n a 11 e.
11219:
11220: Viitaten rah. as. al. N :o 196 rperustelui- vun uudelle momentille 3 m~'ljc;onaa,
11221: hin, esitämme kunnioittaen, markkaa halpakorkoisina lainoina
11222: siitosporojen hankkimiseksi niille
11223: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950 poronomistajille, jotka sotatoimien
11224: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lu- johdosta ovat menettäneet porejaan.
11225: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
11226:
11227: Erkiki Koivisto. M. 0. Lahtela.
11228: 773
11229:
11230: IV,27o, - Rah. al. N: o 198.
11231:
11232:
11233:
11234:
11235: Rytil;lki y. m.: MäJärärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
11236: sipulin tuotannon ja kaupan edist:iimiseksi.
11237:
11238:
11239: E d us k u n n a ll e.
11240:
11241: Sipuli on ollut jo pitkän aikaa ainoa vil- men sipulinviljelijäin on lopetettava vil-
11242: jelyskasvi Pohjois-Suomessa josta pienvil- jelys •kokonaan, mikä sikäläisen köyhän
11243: jelijä väestö on saanut syksyisin kipeästi pienviljelijäväestön kannalta katsottuna on
11244: tarvitsemia ra;hatuloja rahapulansa poista- perin ikävää. Ei yksistään näiden seutu-
11245: miseksi, mutta jo viime syiksynä sipuli- kuntien väestön toimeentulon turvaamiseksi,
11246: markkinat alkoivat pelottavasti huonontua, mutta koko maan talouselämän ikannalta
11247: sillä kaupaksi ei saatu kun pieni prosentti kats9ttuna on tärkeätä myöskin se, että
11248: tuotetuista sipuleista. Tästä oli seurauk- Pohjois-Suomen sipulinviljelijöiden toimin-
11249: sena se, että moni joutui sipulien kanssa taa tuetaan valtiovallan puolesta samalla
11250: vaikeaan tilanteeseen. Kaupaksi ei saanut tavalla !kun monien muiden eri elämänhaa-
11251: syksyllä ja jos sattui myöhemmin saamaan, roista toimeentulonsa saavien kansalaisten
11252: niin hinta oli peräti alhainen, joutuipa moni toimeentuloa ja työnarvoa tue·taan. Edellä
11253: menettämään kaiken sipulinsa kun ei ollut olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
11254: missä varastoida.
11255: Kuluva,na syksynä on tilanne vielä syn- että Eduskunta ottaisi vuoden
11256: kempää. Tähän asti ei ole sipulin osta- 1950 valtion tulo- ja menoarvl.ioon
11257: jia ilmaantunut laisinkaan ja mitä hin- 10 miljoonan markan määrärahan
11258: noista on kuulunut niiR ovat ne paljon Pohjois-Suomessa tuotetun sipulin
11259: alle tuotantokustannuksia. Jos sipulin- kaupan ja tuotannon edistämiseksi
11260: kauppa ja hintakysymys kehittyy sillä ta- sekä tuotantopalkkion maksam1~sta
11261: valla miten se tällä kertaa näyttää kehitty- varten.
11262: vän, niin tietää se sitä,, että Pohjois-Suo-
11263: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
11264:
11265: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
11266: Janne Koivuranta. Yrjö Saari.
11267: Niilo Ryhtä.
11268: 774
11269:
11270: IV,211.- Rah. al. N:o 199.
11271:
11272:
11273:
11274:
11275: Perkonoja y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
11276: AIV-rehus'iit'liöiden rakentamiseksi pientiloine.
11277:
11278:
11279: E dusk un n a 11 e.
11280: AIV-rehun merki,tys maamme karjata- kaan ole olleet riittäviä viemään toimintaa
11281: loudessa ja karjataloustuotannun kohottami- tarpeellisessa määrin eteenpäin. Pienviljeli-
11282: sessa on osoittautunut erikoisen. huomion jöill~ ei ole voitu valtiovallan taholta luoda
11283: arvoiseksk Isommilla viljelystiloilla, joilla riittäviä mahdollisuuksia AIV-rehun val-
11284: on laajemmat mahdollisuudet AIV-rehun mistwksen kohottamiseksi. Valtion taholta
11285: valmistamiseen, on yleensä huomioitukin tähän tarkoitukseen lainoiksi: ja avustuk-
11286: AIV-rehun tä1'keys karjan ruokinnassa ja siksi myönnetyt määrärahat ovat yleensä
11287: niillä on jo varsin laajassa miUakaavassa olleet niin vähäisiä, etteivät ne ole riittä-
11288: AIV-rehusäiliöt ja -tornit olemassa. Mutta neet kuin pienelle murto-osalle anojista.
11289: pienvHjelijätilat, joita maassamme on suu- Samoin ovat laina- ja avustusmäärät olleet
11290: rin osa kaikista tiloista, ovat jääneet AIV- yleensä riittämättömiä. Näistä seikoista
11291: rehun valmistuksessa ja hyväksikäytössä johtuen ovatkin AIV-rehusäiliöt useilla vä-
11292: pahasti jälkeen. Syy tähän asiantilaan hävaraisilla pientiloilla jääneet rakenta-
11293: ei käsittääksemme ole niinkään paljon siinä, matta.
11294: etteikö pienviljelijöidenkiru piirissä ymmär- Ottaen huomi:oon sen suuren hyödyn,
11295: rettäisi AIV-rehun merkitystä, vaan siinä, joka AIV-rehun käytön pientiloilla yleisem-
11296: että pienviljelijät eivät herkon taloudelli- mäksi saattamisella saadaan aikaan ei yksin
11297: sen asemansa ja suhteellisen ,pienien heinä- karjataloudeHemme, vaan koko k~tnsantalou
11298: nurmiensa vuoksi ole katsoneet voivansa dellemme, olisi valtiovallan taholta ryhdyt-
11299: ryhtyä laaj:emma.ssa määrin AIV-rehusäi- tävä kiireellisesti sellaisiin toimenpiteisiin,
11300: liöitä rakentamaan. että niillekin maanviljelijöille, jotka eivät ole
11301: AIV-rehusämön edullisuus karjatalou- voineet varojen puutteen takia ryhtyä AIV-
11302: delle varsinlkin pientiloilla on kiistaton, rehua valmistamaan, luotaisiin mahdollisuu-
11303: sillä sen .lisäksi, että rehun ravintoarvo det korotettujen määrära;hojen ja lisättyjen
11304: säilyy n. 30% suurempana kuin tavallista lainojen sekä avustusten turvin tällaiseen
11305: kuiva'USmenetelmää käytettäessä, voidaan toimintaan ryhtymiselle.
11306: AIV-rehuksi valmistaa erilaisten juurikas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11307: vien naatit, piennarheinät ym., jotka ta-
11308: vallisesti jäävät · käyttämättä tai tulevat että Eduskunta ottaisi vuoden
11309: käytetyiksi epätaloudellisesti. 1950 tulo- ja menoarvioon 15 miljoo-
11310: Vaikka valtiovallan taholla onkin kiinni- nan markan määrärahan AIV-rehu-
11311: tetty huomiota AIV-rehun valmistuksen säiliöiden pientiloille rakentamista
11312: edistämiseen palkkaamalla neuvontakonsu- varten myönnettävien lainojen ja
11313: lentteja ja jakamalla pieniä lainoja sekä avustusten k01·ottamiseen.
11314: avustuksia, eivät nämä toimenpiteet kuiten-
11315: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
11316:
11317: Mauri Perkonoja. ·Martti Lesil:dnen.
11318: N. Nurminen. G. Rosenberg.
11319: V. PuumaJ.ainen. J. Mustonen.
11320: Eino Roine. Emo Tainio.
11321: Arvo Riihimäki. Matti Meriläinen.
11322: T. I. S'Ormunen. M. Järvinen.
11323: 775
11324:
11325: IV,212. - Rah. al. N:o 200.
11326:
11327:
11328:
11329:
11330: Pakkanen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pien-
11331: m1jelijäin maatalouskoneiden hankinnan avustamiseksi.
11332:
11333:
11334:
11335: Eduskunnalle.
11336:
11337: Jotta maataloutemme voisi selvitä niistä syiden vuoksi vaikeuksiin joutuneista pu-
11338: vaikeuksista, joiden eteen se on joutunut, humattakaan.
11339: tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimen- Näissä olosuhteissa tarvitaan senvuoksi
11340: piteitä. Eräs ja varsin keskeinen tehtävä tukea myöskin yhteiskunnan taholta. Tyy-
11341: on tällöin maatalouden rationalisoiminen, dytyksellä onkin todettava, että eduskunta
11342: koska siten on mahdollisuus, paitsi korottaa on vuosittain varannut määrärahoja nimen-
11343: maataloustuotantoa, myöskin alentaa tuo- omaan pienviljelijäväestön maatalouskone-
11344: tantokustannuksia. Kun valtaosa maatalou- hankintojen avustamiseksi. Niinpä esim.
11345: den tuotantokustannuksista on liikekustan- tälle vuodelle on varattu 40,000,000 marlk-
11346: nuksia ja nämä taas muodostuvat lähinn1i ik:aa ja hallitus ehdottaa v: n 1950 tulo- ja
11347: työkustannuksista, erityisesti ihmistyövoi- menoarvioesityksessään jälleen saman mää-
11348: man aiheuttamista kustannuksista, on ilman rän. Valitettavasti tuo summa on kuiten-
11349: muuta selvää, mikä merkitys on maatalou- kin liian ,pieni. Niinpä esim. tänä vuonna
11350: den koneellistamisella silloin, kun pyritään on avustuksia anottu kaikkiaan 131,000,000
11351: alentamaan tuotantokustannuksia. markkaa, siis yli 3-kertainen määrä. On
11352: Maatalouden koneellistaminen tuottaa tietysti täysin paikallaan, että veronmaksa-
11353: käytännössä kuitenkin monia vaikeuksia. jien varoja, jollaisia valtion varat lähinnä
11354: Suurimpana esteenä tällä hetkellä on epäi- ovat, käytetään, paitsi harlkiten, myös sääs-
11355: lemättä varojen puute. Kun monien tär- täen·. Kun tällä kertaa säästäminen johtaa
11356: keiden maataloustuotteiden hinnat ovat voi- käytännöSsä kuitenkin siihen, että avustuk-
11357: makkaasti laskeneet ja eräiden tuotteiden sia voidaan myöntää enintään 1/3 anojista,
11358: markkinoinnissa on alentuneiden hintojen- siitä:kin huolimatta, vaikka avustusmäärien
11359: kin vallitffiBa ilmennyt meneklkivaikeuksia, enimmäisrajaa on tuntuvasti alennettu
11360: kun metsästä saadrut tulot ovat saman- siitä, mikä se määräysten mukaan saisi olla,
11361: aikaisesti huolestuttavassa määrin pienenty- ja pääosa on jätettävä kokonaan ilman,
11362: neet ja lisäksi vielä on halla monin pai- olisi tarvittava korjaus saatava !kiireellisesti
11363: koin ottanut oman osuutensa maamiehen aikaan. Vaikka ottaisimmekin huomioon
11364: muutenkin yhä vaikeammin saatavista tu- sen, että osa hyljätyistä on sellaisia, ettei-
11365: loista ei viljelijäväestö yksinkertaisesti vät ne täytä kaikkia avustuksen saantiin
11366: pysty riittävässä määrin ostamaan edes vaadittavia ehtoja, on hyljättyjen joukossa
11367: kaikkia niitäkään maataloUSikoneita, joita kuitenkin runsaasti puolet sellaisia, joille
11368: välttämättä tarvittaisiin. Kun maatalous- kaiken oitkeuden ja kohtuuden mukaan olisi
11369: koneidenkin hinnat ovat lisäksi jatkuvasti avustusta annettava. Kun anojien määrä,
11370: nousseet, vaikeuttaa vielä sekin niiden han- ensi vuotta ajatellen, todennäköisesti tulee
11371: kintaa. Yleisesti onkin sanottava, etteivät olemaan vähintään yhtä suuri, olisi määrä-
11372: edes suuremmat viljelijät ole nykyisin kyl- raha korotettava ainakin kahdenkertaiseksi
11373: lin ostolkykyisiä, pienemmistä ja velka- ym. nykyisestään.
11374: 33
11375: 776 IV,272. -Pienviljelijäin maatalouskoneet.
11376:
11377: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 11 Pl. XV: 22 momentin kohdalla
11378: nioittaen, pienv~1jelijäin maatalouskoneidM
11379: että Ed!uskunta korottaisi vuoden hankinnan avustamiseksi ehdotetutt.
11380: 1950 t'lilo- ja menoarvioesityksessä määrärahan 40,000,000 markalla.
11381: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1949.
11382:
11383: Atte P8ik!kanen. Yrjö Saari.
11384: Yrjö Hautala. Toivo H. Kinnunen.
11385: Martti Suntela. Lauri Mui-toma.a..
11386: Wiijam Sarja.la.. Erl. Haapaniemi.
11387: S. S. .Aittoniemi. Onni M.a:nnila.
11388: Toivo Ikonen. Tahvo Rönkkö.
11389: J. E. L&mpinen. Våin.ö Ra.nldJa..
11390: Niilo Ryhtä. Vem.er Korsbäck
11391: 777-
11392:
11393: IV,273. - Ra.h. al. N:o 201.
11394:
11395:
11396:
11397:
11398: Meriläinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta pellonraivam-
11399: koneiden hankkimista varten Pelson 'varavankilaan.
11400:
11401:
11402: E d u s k u n n a 11 e.
11403:
11404: Suurin osa niistä raivaustöistä, joita Pel- hankintaan. Kun hallituksen eduskunna1le
11405: son varavankilassa suoritetaan, tapahtuu esittämässä valtion tulo- ja menoarvioesi-
11406: ihmistyövoimaa käyttäen. Pellon raivaus- tyksessä vuodelle 1950 ei kuitenkaan tätä
11407: kustannukset näin tietenkin tulevat paljon määrärahaa ole, ehdotamme kunnioittaen,
11408: suuremmiksi kuin, jos ne suoritettaisiin !ko-
11409: neellisesti. Pelson varavankilan laaja suo- että Eduskunta ottaisi valtwn
11410: alue on sellaista, että siinä voitaisiin käyt- vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
11411: tää koneellista raivausta suuressa mittakaa- 15,000,000 markan määrärahan pel-
11412: vasSa.. V a:nkilan johdon taholta onkin tehty lonraivauskoneiden hankkimista var-
11413: raivaustöiden koneellistamissuunnitelma ja ten Pelson varavankilaan.
11414: pyydetty määrärahaa tarvittavien koneiden
11415: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
11416:
11417: Ma.tti Merllä.in.en. Yrjö Hautala.
11418: Yrjö &a.ri. J. Mustonen.
11419: Hannes Tauriainen.
11420: 1V,274.- Bah. al. N:o 202.
11421:
11422:
11423:
11424:
11425: Perkonoja y. m.: Korotetun m;äärärahan osoittamise&ta
11426: avustuksiksi maatalouskoneiden hankkimistksi pienvilje-
11427: Zijö~'lle.
11428:
11429:
11430:
11431: E d u s k u n n a 11 e.
11432:
11433: Valtion myöntämä tuki maataloutemme varattu 40 miljoonaa markkaa. Avustubia
11434: koneellistamisen avustamiseksi on ollut hy- haettiin kuitenkin noin 100 miljoonaa mark-
11435: vin vähäistä. Paitsi sitä, että tarkoitukseen kaa, joten yli puolet hakijoista jäi ilman.
11436: ei ole ollut riittävästi varoja, ovat avus- Kulumassa olevan vuoden talousarviossa on
11437: tukset olleet yksityistapauksissakin riittä- myMkin vain 40 :miljoonaa markkaa, kun
11438: mättömät. Vuonna 1947 maatalousministe- hakijoiden anoma yhteissumma nousee to-
11439: riön antaman päätöksen mukaan avustus dennäköisesti lähes kahteensataan miljoo-
11440: on voinut nousta vain 25 %:iin, kuitenkin naan markkaan.
11441: korkeintaan ·50,000 marldraan kutwkin lko- Kun hallitus ehdottaa vuoden 1950 ta-
11442: :netta kohden. Huomioimalla koneiden ny- lousarviossakin mainittuun tarkoitukseen
11443: kyiset hinnat on avustus todella ollut vä- vain 40 miljoonaan markkaan anojien yhä
11444: häistä. Avustusmäärää olisikin huomatta- lisääntyvästä lukumäärästä huolimatta, on
11445: vasti korotettava, ainakin kalliimpien konei- se täysin riittämätön.
11446: den kohdalta 60-80 %:iin hankittavan ko- Edellä esi:tettyyn vedoten ehdotamme,
11447: neen hinnasta.
11448: Jotta avustusmäärää voitaisiin korottaa että Eduskunta ottaisi vuodtn
11449: sekä kaikille tarvitsijoille myöntää avus- 1950 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11450: tukset, olisi tarkoitukseen varattava ny- 60,000,000 markkaa avustuksiksi
11451: kyistä suurempi määräraha. maatalouskoneiden hatnkkimiseksi
11452: Vuoden 1948 t8!lousarvioon oli avustuk- pienviljelijöme.
11453: siksi pienviljelijöiden koneiden hankintaan
11454: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
11455:
11456: Mauri Perkionoja. Eioo Tainio.
11457: Eino Roine. Maltti Meriläinen.
11458: J. Mustonen. M. Järvinen.
11459: 779
11460:
11461: IV,275.- Rah. ail. N:o 203.
11462:
11463:
11464:
11465:
11466: Hautala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta konei-
11467: den hankintaan, maanparannustöitä varten.
11468:
11469:
11470: E d u s k u n n a 11 e.
11471:
11472: Maataloushallituksen suoritettavana ole- tyksessä v. 1950 menoarvioksi onkin nyt
11473: vien maanparannustöiden kiireellisyys ja ensi kerran varattu määräraha 90 milj. mk.
11474: ottaen huomioon MHL:n aiheuttamat työt koneiden hankkimiseksi maanparannustöi-
11475: entisestään moninkertaistunut määrä, ovat hin. Siihen nähden, että konehankintoja on
11476: vieneet töiden koneellistamiseen yhä suu- Tain vähäisessä määrässä voitu suorittaa
11477: remmassa määrässä. Näin aikaansaadaan työmäärärahoilla ja että nyt varattavaksi
11478: myös erittäin huomattavia säästöjä koko- esitetyillä määrärahoilla joudutaan hankki-
11479: naiskustann'Uksissa, joista palkkamenot teke- maan myös maanhankintalain töissä tarvit-
11480: vät n. 75 %. Jo saatujen useampivuotisten tavat koneet, on k. o. määrärahaa pidettävä
11481: kokemusten mukaan koneellistamaila työt IHan pienenä.
11482: saavutetaan mainituissa menoissa 30-40 % Näillä perusteilla kunnioittaen ehdo-
11483: säästö. Niinpä onkin laskettu,. että viime tamme,
11484: vuosina hankitut kaivukoneet ovat tulleet että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
11485: lmoletetuiksi kahdessa vuodessa alentunei- vuoden 1950 valtion tulo- ja meno-
11486: den työkustannusten kautta. Muiden työ- arvioon koneiden hankintaan maan-
11487: koneiden käytössä on ma:anparannustöissä parannustöitä varten 20 Pl. I :31
11488: päästy yhtä edullisiin tuloksiin. Tyydytyk- 100 miljoonaa markkaa.
11489: sellä onkin todettava, että hallituksen esi-
11490: . Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1949.
11491:
11492: Yrjö Ha.utaJa. Markus Niska.la. S. Salo.
11493: Kauno Kleemola.. , Niilo Ryhtä. Martti Miettunen.
11494: Kusti Eskola.. Peklm Kiiski. Ta.hvo Rönlmtö.
11495: J. E. Lampinen. EI:~· .~pa~emi. Onni M'.a.nnr!~a.
11496: Atte Pakkanen. Va.mo Ra:okila. Antti J. Rantamaa..
11497: Eino Rytinki. Eemil Luukka. Viljami Kalliokosiki.
11498: Yrjö Saari. Samuli Sim.ula. Janne Koivuranta.
11499: 780
11500:
11501: IV,276.- Raih. al. N:o 204.
11502:
11503:
11504:
11505: Suntela. y. m.: Korotetun mäiirärahan osoittamisesta maa-
11506: talouskoneiden tutkimuslaitosta varten.
11507:
11508:
11509: E d u s k u n n a 11 e.
11510:
11511: Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen toi- kennusohjelmaa vähintään aikaisemmin laa-
11512: mintaa on eduskunnan helmikuun 22 päi- ditun 5-vuotissuunnitelman mukaisesti.
11513: vänä 1949 hyväksymässä laissa huomatta- Laitoksen henkilökuntaa on suunniteltu li-
11514: vasti entisestään laajennettu paitsi varsi- sättäväksi siten, että laitoksessa olisi v.
11515: naisen maatalouden alalla myös ulottamalla 1950 johtaja, 2 insinööriä, 3 agronomia,
11516: laitoksen toimintaa metsä- ja kotitalouden 2 teknikkoa, mestari, 3 mekanikkoa, au-
11517: sekä 'lrotiteollisuuden aloille. Toimialan tonkuljettaja, kanslisti, toimistoapulainen
11518: huomattavan laajenemisen ohella laitoksen ja talonmies-lämmittäjä.
11519: tehtäviä on myös suuresti lisätty sen joh- Tutkimuslaitolksen v. 1950 alussa perus-
11520: dosta, että laito'ksen tehtävänä on lain mu- tettavien virkojen ja toimien edellyttä-
11521: kaan varsinaisen koetustoiminnan rinnalla mät palkat ilman indeksikorotuksia ovat
11522: maatalouskoneiden ja työvälineiden tutki- 3,762,000: -, ikälisät 101,640:- ja kal-
11523: minen ja kehittäminen. Tutkimuslaitoksen liinpaikanlisät 536,580: -.
11524: tehtävät kasvavat erittäin nopeasti ja var- Tilapäisen työvoiman paJikkaamiseen tar-
11525: sin laajassa mitassa erityisesti vielä sen vitaan 250,000: -. Mikäli kai'kkia ehdo-
11526: jOib.dosta, että ehdotulksessa toirrneenpamo- tettuja ja peruspalikkaisia virlooja ja toi-
11527: asetukseiksi veivoitetaan edellä mainitun mia ei perusteta, niin tilapäisen työvoiman
11528: lain 4 § : n perusteella maatalousJkoneiden palkkaamiseen tarvitaan vastaavasti enem-
11529: ja työvälineiden valmistajat ja maahan- män varoja.
11530: tuojat ilmoittamaanikone-ja työvälinemerk- Johtokunnan ja koetuslautakunnan jä-
11531: lkinsä ennen niiden kauppaanlask€1ID.ista senpalk:kioihin tarvitaan 130,000: -, mat-
11532: tutkimuslaitotkselle tarkastettavaKsi ja luo- ikakustannuiksiin 250,000: -, julkaisutoi-
11533: vuttamaan ne koeteltavaksi, mikäli laitos mintl}an 200,000: -, poltto- ja raa!ka-
11534: pitää sitä tarpeellisena, jolloin valtioneu- ainekustannuksiin 700,000: -, yhteensä
11535: vosto voi kieltää niiden koneiden ja työ- 5,930,820:- eli 2,362,820:- enemmän
11536: välineiden myynnin ja maahantuonnin, kuin mitä 11 Pääluokan IX luvun 13 mo-
11537: jo1Jka on tarkastuksissa todettu rakennus- menttiin on esitetty.
11538: aineensa, rakenteensa tai toimintansa ~puo Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
11539: lesta epätarkoit~enmuk:aisiksi tai maan ehdotamme,
11540: olosuhteisiin soveltumattomiksi tai joihin
11541: tarvittavien varaosien saantia ei ole voitu että Eduskunta ottaisi vuoden
11542: turvata. 1950 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
11543: Edellä esitetyn perusteella on välttämä- IX: 13 momentin kohdalle 2,363,000
11544: töntä, että jo vuoden 1950 aikana huomat- markan lisämäiiträrahan maatalous-
11545: tavasti lisätään laitoksen henkilökuntaa ja koneiden tutkim1tslaitosta varten.
11546: tarpeellista kalustoa sekä toteutetaan ra-
11547: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
11548:
11549: Martti Sunteil.a. Verner Korsbäck.
11550: S. S. Aittaniemi Emo Palovesi.
11551: L. 0. Hirvensalo. Samuli Simula.
11552: J. E. L&mpinen. Onni Mannila.
11553: Atte Pa.kika.netn. T. Pyörtänö.
11554: JaJmari Pusa. Pekka Kiiski.
11555: 781
11556: IV,211.- R&h. al. N:o 205.
11557:
11558:
11559:
11560:
11561: Suntela. y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta miJQ-
11562: talo'Uskoneid6n tutkimuslaitoksen uudisraken'IVUSta varten.
11563:
11564:
11565: Ed uskunn.alle.
11566:
11567: Viitaten rah. al. n: o 204 perusteluihin momentille 18,350,000 markan lisä-
11568: ehdotamme kunnioittaen, määrärahan raken'l'lllltstöiden jatkami-
11569: seen maatalouskoneidtm tutkWn.wlai-
11570: että Eduskunta ottaisi 'IJ'UOden 1950 tosta varten.
11571: t'Ulo- ja menoarvioon 20 Pl. II :49
11572: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
11573:
11574: M:a.rtti. Suntela.. Verner Korsbäck.
11575: S. S. Aitt<miem.i. Eino P&lovesi.
11576: L. 0. Hirvensalo. Samuli Sim.Ul&.
11577: J. E. Lampinen.. Onni Mannila.
11578: :A.tte Paklamen. Toivo Pyörtänö.
11579: Jamum Pusa. Pekka Kiäd.
11580: 782
11581:
11582: lV,27S. - Ra.h. al. N:o 206.
11583:
11584:
11585:
11586:
11587: Suntela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ko-nei-
11588: den ja laitteiden hankkimiseksi maatalouskoneiden tut-
11589: kimuslaitosta varten.
11590:
11591:
11592: E d u s kun n a 11 e.
11593:
11594: Viitaten rah. al. n: o 204 perusteluihin mentille 400,000 markan lisämäärjj,.
11595: ehdotamme kunnioittaen, rahan koneiden ja laitteiden hankki-
11596: miseen lfTUUI,talO'USkoneiden tutkimus-
11597: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950 laitosta varten.
11598: t'lilo- ja menoarvioon 20 Pl. 1:19 mo-
11599: Helsingissä. 9 päivänä syyskuuta 1949.
11600:
11601: Martti ,Suntela. Verner Korsbäck.
11602: S. S. Aittomemi. Eino Palovesi.
11603: L. 0. Hirvensalo. Samuli Simula.
11604: J. E. Lampinen. Onni Ma.nnm&.
11605: Atte Paklm.nen. Toivo Pyörtänö.
11606: JaJm.ari Pusa. Pekka Kiiski.
11607: 783
11608:
11609: IV,279. - Rah. al. N:o 207.
11610:
11611:
11612:
11613:
11614: Murtomaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseu-
11615: ralle maatalouskoneiden ja tarkoituksenmukaisten työ-
11616: menetelmien tehokkaamman käytön edistämiseksi toi-
11617: meenpantavia kursseja varten.
11618:
11619:
11620: E d u s k u n n a ll e.
11621:
11622: Maataloustuotantomme tehostamisessa on Tässä yhteydessä on mielenkiintoista to-
11623: koneeliistumisella ja tarkoituksenmukaisten deta,, että teollisuudessamme ammattiopetus
11624: menetelmien yleistymisellä ratkaisevan tär- on ollut jo pitkän ajan tyydyttävästi jär-
11625: keä merkitys. Pienviljelysvaltaisessa maas- jestetty. Tilanne on ollut sikäli helpompi,
11626: samme se saavutetaan kuitenkin vain siinä että teollisuuslaitoikset ovat osaksi itse voi-
11627: tapauksessa:, että koneiden käyttö yleistyy neet kouluttaa tarvitsemansa ammattitaitoi-
11628: taloudellisuuden huomioonottaen myös pien- sen työväen. Tämä ei ole ollut mahdollista
11629: tiloilla. Korkeiden peruskustannusten takia maataloudessa joitakin suurtiloja lukuun-
11630: · tällöin tarvitaan koneiden yhteiskäyttöä. ottamatta.
11631: Koneiden yhteiskäytön huomattavana es- Maatalouskoneiden korjaamiseen pysty-
11632: teenä on kuitenkin ammattimiesten puute. vien miesten puute on niinikään suuri. Jo
11633: Tiloilla, jotka kokonsa vuoksi ovat voineet suoritetusta koneellistami.sesta ei ole vas-
11634: vieda konellistamisen pitkälle, on kiistatto- taavaa hyötyä, ellei k. o. korjauksia pystytä
11635: masti havaittu, että koneiden kannattava suorittamaan ammattitaitoisesti ja tarpeeksi
11636: käyttö on mahdollista vasta sitten., kun on usein. Nykyisin joudutaan valitettavan pal-
11637: käytettävissä työvoimaa, joka pystyy käyt- jon korjaamaan maatalouskoneita sellaisissa
11638: tämään sekä myös huoltamaan ja korjaa- korjaamaissa joissa omataan vain pinta-
11639: maan yhä lukuisammiksi kehittyviä maa- puolinen maatalouskonetuntemus.
11640: talouden koneita ja työv:älineitä. Nykyisin Samalla tavoin kuin muillakin tekniikan
11641: on erityisesti puute vaativimpien, juuri yh- aloilla on maatalouskoneidenkin kohdalla
11642: teiskäyttöön sopivien maatalouskoneiden havaittavissa nopeaa kehittymistä varsinkin
11643: huoltoon ja korjaukseen perehtym~istä mie- sodan jälkeen, mikä sekin lisää ammatti-
11644: histä sekä traktorinajajista, ja maatalous- miesten tarvetta. Tarmokkaiden miesten
11645: koneiden korjaukseen pystyvät sepät ovat itseopiskeluun ei tässä ·suhteessa voida ko-
11646: käyneet yhä harvalukuisemmiksi. konaan luottaa, vaan heille on järjestettävä
11647: Nykyisin on varsin yleistä, että esimer- opetustilai.suuksia, joilla he suhteellisen ly-
11648: kiksi uuden traktorin hoitajana on mies, hyessä ajassa voivat hankkia itselleen tar-
11649: jolla on puutteellinen konetuntemus- tai ei peelliset teknilliset ja käytännölliset alku-
11650: sitä ole ollenkaan. Koneeseen perehtyminen tiedot.
11651: tapahtuu - tällöin kokeiluluontoisesti käy- Pienviljelij-ät ja maatalouden palkkatyön-
11652: tön aikana. Aikaa myöten koneenhoitaja tekijät eivät kuitenkaan voi irroittautua
11653: saavuttaa ammattitaidon, mutta oppiaikana varsinaisiin maataloudellisiin oppilaitoksiin.
11654: voi kone, varsinkin jos se on uusi, kärsiä Tämän johdosta ainoa ratkaisu on kurssi-
11655: suuriakin vaurioita puutteellisen käsittelyn koulutus, jonka kelpoisuudesta on sodan
11656: vuoksi. Tällainen opetusmuoto on· ennen· jälkeen saatu erinomaisia kokemuksia
11657: kaikkea kansantaloudellisesti tuomittava. kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksi-
11658: Tässä on kuitenkin olemassa pakkotilanne, ann>Osta järj€stetyillä ja valtion rahoitta-
11659: sillä käytäntöön perustuvaa pätevää maa- milla Työtehoseuran ammattikursseilla, ku-
11660: talouskoneopetusta ei maassamme Jle juuri ten maatalouskoneiden korjaaja- ja seppä-
11661: nimeksikään saatavissa. kursseilla, traktorikursseilla, eri työmene-
11662: 34
11663: IV,27'9, - Työtehoseura.
11664:
11665: telmiä selvittävillä kursseil'la j. n. e., joita varten. Täydellisen nykyaikaisen opetus-
11666: 2-16 viikkoa kestäNinä .pikrukoulutuskurs- kaluston hankkimiseen se ei kuitenkaan
11667: ·seina toimeenpantiin sodasta palanneille vielä ole pystynyt varojen puutteessa. Il-
11668: miehille. - Työtehoseura on järjestänyt man sitä opetuksen aloitta;minen ei tieten-
11669: myöhemminkin vastaavanlaisia kursseja kään ole mahdollista. KoSika k. o. kurssitoi-
11670: täydentäen niiden ohjelmaa tapahtuneen minta maatalouden sesonkiluonteesta joh-
11671: kehityksen mukaan. Varojen puutteessa tuen joudutaan suurelta osalta suoritta-
11672: tämä toiminta on kuitenkin jäänyt kovin maan vähemmän kiireellisenä talviaikana, on
11673: suppeaksi. opetustilojen oltava tarkoituksenmukaisia.
11674: Vaikka kurssitoiminru:JBta onkin jo arvok- Tarpeen mukaan tultaisiin kurssitoimin-
11675: kaita kokemuksia, on sekä kansantalouden, taa suorittamaan eri paikkakunnilla, mikäli
11676: että pienviljelijä- ja palkkatyöväestön etu- käytetä,vissä olisi asianmukaiset opetustilat.
11677: jen kannalta tärkeää saada toteutetuksi Opetuskalusto siirrettäisiin kurssipaikoille
11678: kiinteä kurssikoulutusohjelma, jota vähitel- Matkun tilalta.
11679: ~en kehitetään vallitsevien olojen asettamien Kursseista ei kuitenkaan ole vastaavaa
11680: vaatimusten mukaiseksi. Tähän ohjelmaan hyötyä, elleivät niitä eniten kaipaavat maa-
11681: on heti välttämättä, saatava sopimaan trak- talouden palkkatyöväestö ja pienviljelijä-
11682: torin käyttö- ja hoitokurssit, maatalousko- väestö voi niille osallistua, mikä taas edel-
11683: neiden korjauskurssit ja konelypsykurssit, lyttää, että kursseille osallistuminen aiheut-
11684: mutta lä:hitulevaisuudessa on ohjelmaa tä:s- taa heille mahdollisimman vähän kustan-
11685: täJkin laajennettava. Tietämämme mukaan nuksia.
11686: Työ.tehoseura on jo vuoden ajan suunnitel- Tämän vuoksi esitämme kunnioittavim-
11687: lut saamiensa kokemusten perusteella tämän- min,
11688: tapaista koulutusta laajemmassa mitassa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
11689: mutta sen rahoitusta ei ole saatu järjeste- valtion tulo- ja menoarvioon 3 m~'ljoo
11690: tyksi. Siitä huolimatta Työtehoseura on jo nan markan määrärahan Työtehoseu-
11691: kuluneen kesän aikana suorittanut tä:hän ran käytettäväkm maatalouskoneiden
11692: tähtääviä rakennustöitä vuokraamaliaan ja tarkoituksenmukaisten työmenetel-
11693: Matkun tilalla. Kyseessä on ollut tarpeelli- mien tehokkammman käytön edistämi-
11694: .sen. opetuspajan, opetushallin sekä oppilas- seksi tarvittavaa, Uihinn)j, maatalou-
11695: asuntojen rakentaminen, jotta koulutustoi- den palkkatyöväestöön ja pienm'ljeli-
11696: minta voitaisiin alkaa viipymättä. jäväestöön kohdistuvaa kurssikoulu-
11697: Työtehoseura on myös jo jossain määrin tusta varten.
11698: hankkinut opetuskalustoakin .tarkoitusta
11699: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
11700:
11701: Laluri Murtomaa. Vieno Simonen.
11702: Emo Kuja.npää. Ma.tti Meriläinen.
11703: Tab.v:o Rönkkö. Kyllikki Pohja.l&.
11704: Arvo Sävelä. J. E. Lampinen.
11705: Laura Brander-Wallin. S. S. Aittoniemi.
11706: Heik!ki. Simonen. Heikki Al&-Mäyry.
11707: Eilli Nurminen. Samuli Simula..
11708: M'a.rtti Suntehl.. V. J. Sukselainen.
11709: Janne Koivuranta. Eino Roine.
11710: Atte Pakka.nen. Erkki Leikoil&.
11711: J. Koivisto. JaaJkko HakaJa,.
11712: iM&rttd. Miettunen. Markus Ni81mla..
11713: Oskari Lehtonen. Arvo Riåbimälå.
11714: 'Kauoo Kleemola.. Esa Hietanen.
11715: Martti Lesild.Den.
11716: 785
11717: IV,2so. - Rab. aJ. N:o 208.
11718:
11719:
11720:
11721:
11722: :aemer y. m.: Määrärahan osoittamisesta kasvin$UOje"ltula,t-
11723: toksen perustamista varten.
11724:
11725:
11726: E d u s ik u n n a 11 e.
11727:
11728: 'Vuoden 1946 valtiopäivillä eduskunta hy- keskimäärin. 30% :lla vastaten 60 milj. ki-
11729: väksyi toiv01musaloitteen ikasvinsuojelulai- loa ja raha-arvoltaan nykyisten hintojen
11730: tolksen perustamisesta. Valtiovarainvalio- muikaan noin 1-,200 milj. mavklkaa. Tätä
11731: kunnan mi,etinnössä N: o 22 hallituksen esi- arviointia tuikevat viralliset kenttäkokeet
11732: tyksen johdosta tulo- ja menoarvioksi vuo- joissa osaksi on saavutettu peitatulla ru~
11733: delle 1949 valiokunta lausuu m. m. : ikiilla vielä paljon suurempiakin sadonli-
11734: ,Ed. Lampisen y. m. aloitteessa N: o 172 säyiksiä. Niinpä peittauksella saavutettu sa-
11735: tehty ehdotus kasvinsuojelulaitoksen perus- donlisäys oli:
11736: tamisesta Tikkurilaan maatalouskoelaitoksen
11737: tilalle . . . . . . . . . . ovat validkunnan mie- Lemi ..................... . 73.2%
11738: lestä myös sen laatuisia, että ·hallitll!ksen Laihia ................... . 82.. 7%
11739: tulisi kiinnittää niihin huomiota ja harkita Soini .................... . 49.6%
11740: mahdollisuuiksia niiden toteuttamiseksi." Töys·ä .................... . 37.9%
11741: Hallitus ei ole kuitenkaan v. 1950 budje- 'Töysä, juhannusruis ....... . 30.3%
11742: tissakaan ottanut lh:uomioon näitä eduskun-
11743: nan ja valtiovarainvaliokunnan lausumia Rukiin sato ja edellämainitut numerot,
11744: toivomuksia. Kun kasvinsuojelua edistä- niin huomiotaherättäviä kuin ne ovatkin,
11745: mällä voidaan pienin kustannuksin ja vai- muodostavat kuitenkin vain pienen osan ko-
11746: voin ja kaiikik:ein nopeimmiten lisätä maa- konaisuudesta. Kasvitautien, tuhoeläinten
11747: taloustuotantoa ja sen ikilpailulcykyisyyttä, ja rikik:aruohojen koikonaisvahingot ovat
11748: on syytä ottaa asia uudestaan ikäsiteltä- maassamme vuosittain lå!hes 20 miljardia
11749: vå!ksi. markkaa.
11750: Kasvinsuojelun merkitystä on omansa Jokainen asiaa hieman seurannut on voi-
11751: jälleen alleviivaamaan vähän aikaa sitten nut todeta rrkikaruohojen huomattavan li-
11752: maatrulouskoolaitoikSien julliisuuteen sa·atta- sääntymisen viime vuosina ja ohdakkeitten,
11753: mat numerot ·v. 1948 korjatusta ruissadosta. kanankaalin sekä peltoretiikan voimalkas
11754: Näistä numeroista ilmenee, että koelaitok- kasvu viime kesänä viittaa siihen, että ne
11755: sen omissa kokeissa saatiin peitatulla ru- tulevat ensi viljelyskautena aiheuttamaan
11756: kiilla keskimäärin 20 % suurempi sato kuin huomattavaa vahinkoa.
11757: peittaamattomasta. Kun ruissato oli noin Tuntuu vähän tarkoituksenmUJkaiselta li-
11758: 200 milj. ikiloa, olisi peitatulla siemenellä sätä apulantojen käyttöä varaamaila siihen
11759: saatu noin 40 milj. kiloa enemmän viljaa. budjettivaroja taikka ryhtyä perustamaan
11760: Rukiinsiemenestä, päinvastoin kuin asian- typpitehdasta silloin kun huomattava osa
11761: laita on vehnän suhteen, peitataan vain mi- 20-30 % apulannoista menee riiiDkaruoho-
11762: tätön osa. Tämänkin laskelman mukaan sa- jen kasvattamiseen.
11763: donlisäys olisi rahallisesti arvioiden noin Kun maamme on juuri kasvinsuojelun
11764: 800 milj. markkaa. Kun koelaitoksen kokeet alalla Jäänyt muista maista paljon jälkeen
11765: suoritetaan yleensä edullisimmissa olosuh- ja kun meidän on, ei vain tarpeellista, vaan
11766: teissa kuin missä maanviljelijät itse joutu- välttämätöntä, saada !kasvinsuojelun kautta
11767: vat viljansa kasvattamaan, arvioidaan koko pelastetuksi ikansallemme ja sen toimeentu-
11768: maassa sadon peittauik:sen avulla nousseen lolle ne suuret arvot, jotka nyt menevät
11769: 786 IV,2so. - Kasvinsuojelulaitos.
11770:
11771: hukkaan, ei olisi syytä pitkittää kasvin- apulantamiljardiin taikika muista budjet-
11772: suojelulaitoksen perustamista sitä vähem- tiin mahdollisesti tehtävistä säästöistä.
11773: män, kun tähän tarvittavat varat muodosta- EdeHä esitettyyn viitaten. ikuninioittaen eh-
11774: vat suorastaan mitättömän osan siitä hyö- dotamme,
11775: dystä, jdka voidaan saavuttaa kasvinsuo- että Edmkunta ottaisi V'UOden 1950
11776: jelun vähäiselläkin edistämisellä ja yhdessä tulo- ja menoarvioon 11 PZ:n XIV
11777: ainoassa vuodessa. Kasvinsuojelulaitoksen Zuvun uudeUe momentt1Ze 15 miljoo-
11778: perustamista varten tarvittavat varat voi- naa markkaa kasvinsoojeZulaitoksen
11779: taisiin saada joko sisällyttämällä ne n. k. perustamista varten.
11780: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
11781:
11782: Rolf B. Berner. B. A. Kannisto.
11783: Lassi Biekilmla Henrik Kullberg.
11784: Yrjö Ha.utala.. Inna Xa.rvikko.
11785: Valfrid Eskola. Verner KOl'ISbäok.
11786: Toivo Friman.
11787: 787
11788: IV,2s1.- B.a.h. al. N:o 209.
11789:
11790:
11791:
11792:
11793: Kannisto y. m..: Määrärahan osoittamisesta kasvinjalostm-
11794: työn aloittamiseksi Apukan ja Ruukin koeasemilla.
11795:
11796: E d u s kun n a 11 e.
11797:
11798: Maatalouden harjoittamiselle on peräti toon, on saatava myös sille sopivia nurmi-
11799: tärkeätä, että kullakin seudulla on :käytet- kasveja. Edellisen johdosta olisi syytä
11800: tävänä sille sopivia ikasvijalosteita viljeltä. saada kasvinjalostus muodossa taikka toi-
11801: väksi. Meillä Suomessa harjoitetaan kas- sessa Pohjois-Suomessa aloitetu:ksi. Kun on
11802: vinjalostusta varsinaista peltoviljelystä var- ilmeistä, ettei ainakaan vielä tässä vai-
11803: ten Jokioisissa ja Taanmistossa. Täällä ja- heessa voida ruveta omaa .Pohjois-Suomen ·
11804: lostetaan myös uudet lajikkeet Pohjois- kasvinjalostusasemaa perusta!ll4an, niin
11805: Suomea varten. On kuitenkin tunnettua, olisi kuitenkin rvälttämätöntä tämä jalos-
11806: ettei näin etelässä olevilla jalostusasemilla tustoiminta saada siinä muodossa aloite-
11807: ole sitä samaa merkitystä kuin on, jos ja- tuksi, että Pohjois-Suomessa oleville val-
11808: lostus suoritettaisiin siellä, missä jalosteit- tion Apukan ja Ruukin koeasemille palkat-
11809: ten viljelys sittemmin tapahtuu. Toisaalta taisiin kasvinjalostusta suorittavat assisten-
11810: on myöskin myönnettävä, ettei nyt olevilla tit apulaisineen, jotka sittemmin jalostus-
11811: asemilla voi olla riittävästi aikaa kiinnit- aseman tultua perustetuksi siirtyisivät jat-
11812: tää huomiota tässä suhteessa Pohjois-Suo- kamaan tätä työtä tälle.
11813: men vaatimuksiin. Tämä kesä on jälleen Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
11814: osoittanut, kuinka olisi entistä enemmän taen ehdottaa,
11815: Pahjois~Suomea varten saatava nykyistä
11816: hallankestävämpiä viljelyskasveja ja siten että Eduskunta ottaisi vuoden.
11817: olisi jalasteitten viljelysvarmuuteen kiinni- 1950 talousarvioon 1,300,000 markan
11818: tettävä entistä enemmän huomiota. Toi- määrärahan. kasvinjalostustyön aloit-
11819: saalta myös Pohjois-Suomen maatalouden, tamise,ksi Apukan ja Ruukin koease-
11820: jonka on nojauduttava ikarjataloustuotan- mt1la.
11821: Helsin,gissä syyskuun 12 päivänä 1949.
11822:
11823: H. A. Kannisto. Lassi Biekklal&.
11824: B.olt B. Berner. Irma Ka.rvi.kiko.
11825: Yrjö Hauta.la.
11826: 788
11827:
11828: IV,2s2. - Ba.h. aJ. N:o 210.
11829:
11830:
11831:
11832:
11833: Ta.uria.iDen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kasvinjalos-
11834: tusaseman perustamista varten KainU'USeen.
11835:
11836:
11837: Eduskunnalle.
11838:
11839: Useissa f'Sityksissä on todettu viljelys- että Eduskunta ottaisi vuoden
11840: kasvien ikoe- ja jalostusaseman perustami- 1950 valtion tulo- ja menoarvioott
11841: sen tarpeellisuus Kainuuseen. Viitaten 20 miljoonan markan määrärahan
11842: vuoden 1949 valtiOtpäiviUe jätettyyn toivo- kasvinjalostusaseman perustamista
11843: musaloitteeseen n:o 147 rehdotamme ilmn- varten Kainuuseen.
11844: nioittoon·,
11845: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1949.
11846:
11847: Matti :Meriläinen.
11848: 789'
11849:
11850: IV,2s3.- Ra.h. al. N:o 211.
11851:
11852:
11853: Suntela y.m.: Määrärahan osoittamisesta maataloustrakto-
11854: reissa kiilytett.iimän bensiinin hinnan alentamiseksi tulli-
11855: makwn palautuksen muodossa.
11856:
11857: E d u s k u n n a ll e.
11858:
11859: Viime vuosina useissa traktoreita valmis- tämän vuoden kuluessa meillekin, niin että
11860: tavissa maissa maataloustraktorikanta on niitä on käytännössä maassamme jo useita
11861: varsin laajassa mittakaavassa siirtynyt pet- satoja.
11862: roolista 1bensiinikäyttöiseksi. Näin on ta- Kun kaupassa olevan bensiinin hintaan
11863: pahtunut erityisesti Amerikassa ja Eng- sisältyy useimmiten huomattavan korkea
11864: lannissa, joista pääasiallisin traktorituon- tullimak:su, jota suurinta osaa käytännössä
11865: timme tapahtuu. Bensiinitraktoreihin siir- pidetään jonkinlaisena ,ylellisyys- tai
11866: tyminen on tapahtunut samanaikaisesti maantieverona", on yleensä kaikissa niissii
11867: kuin traktorin käyttöä ryhdyttiin moni- maissa, joissa bensiinikäyttöiset traktorit
11868: puolistamaan ja valmistamaan suhteelli- ovat vallanneet alaa, ryhdytty toimenpi-
11869: sen isokokoisten muokkaustöihin sopi- teisiin maataloustraktoreissa käytettävän
11870: vien rautapyörätraktoreiden tilalle enti- bensiinin hinnan alentamise!ksi. Niinpä
11871: sestään pienikokoisempia ja useisiin eri esime:rlkillrsi naapurimaissamme Ruotsissa
11872: töihin sopivia kumipyöräisiä yleistrakto- ja Tanskassa bensiinikäyttöisten traktorien
11873: reita. Bensiinikäyttöisellä traktoriHa on omistajat saavat traktoreissaan käytetystä
11874: eri maiden koneenkoetuslaitoksissa todettu bensiinistä hinnanpalautusta.
11875: olleen 14---30 % suuremman tehon kuin Kun ·bensiinin hinta maamme satamissa
11876: vastaavankokoisilla petroolimoottoreilla polt- on jokseenkin samansuuruinen petroolin
11877: toaineenkulutuksen ollessa hevosvoimatun- hinnan kanssa, ei kansantaloudellisesti las-
11878: tia kohden laskettuna siitä huolimatta iben- kien muodostuisi tappioita siirryttäessä
11879: siinillä ajettaessa n. 10 % pienemmän. bensiinin hinnan alentamiseen bensiini-
11880: Moottorin tehon nousu kuin myös polttoai- käyttöisten maataloustraktoreiden osalta
11881: noon lkulutuikslen pieneneanJi,n!El!n bensiini- tullimaksun palautuksen muodossa. Tämä
11882: traktorilla johtuu bensiinin tasalaatuisuu- tuntuisi myöskin oikeudenmukaiselta niitä
11883: desta ja petroolia paremmasta kaasuntumi- traktorinomistajia kehtaan, jotka nyt jou-
11884: sesta sekä suuremmasta puristuskestävyy- tuvat maksamaan polttoaineestaan ylimää-
11885: destä. Kun tämän lisäksi huomioidaan ben- räistä veroa.
11886: siinitra:ktorin voiteluainetaloudellisuus sekä Edellä olevaan viitaten esit·ämme kun-
11887: sen kätevyys pystyttäessä ajamaan vain nioittavimmin,
11888: yhdellä polttoaineena, on ymmärrettävissä,
11889: miksi kaasuttajatra:ktoreita valmistavissa että Eduskunta ottaisi vuoden
11890: maissa ollaan siirtymässä petroolikäyttöi- 1950 tulo- ja menoarvioon maata-
11891: sistä bensiinikäyttöisiin traktoreihin. Ame- loustraktoreissa käytettävän bensii-
11892: rikassa lasketaan nrkyisin olevan käy- nin hinnan alentamiseksi tullimak-
11893: tössä 7~0 %:sesti ja Englannissa 35- sun palautuksen muodossa 9,000,00()
11894: 40 % :sesti bensiinikäyttöisiä traktoreita. markan määräraka!n käytettäväksi
11895: Näistä maista ne ovat levinneet myös maatalousministeriön määräämällä
11896: Skandinavian maihin ja Englannista käsin tavalla.
11897: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
11898: MarttiSuntela.. Väinö Ra.n!kila.. Eino Pa.lovesi.
11899: Verner Korsbäck. Heikki Ala-Mä.yry. Markus Niskall&.
11900: Atte Pakka.nein. Oskari Lehtonen. KaJle Joukanen.
11901: J. Koivisto. Kauno !Geemola. Onni Mannila.
11902: Martti Miettunen. Eemil Luukka.. Viljami Ka.Biok:OIIki.
11903: Lauri Murtomaa. Eino Kujalllpä.ä..
11904: 790
11905:
11906: IV,2s4.- Ra.h. a.l. N:o 212.
11907:
11908:
11909:
11910:
11911: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta hcillavahinkojen
11912: korvaanniseksi maanhankintaUlojen asukkame.
11913:
11914:
11915: Eduslkunnalle.
11916:
11917: Kuluvan kesän poikkeuksellisen ankara hallan tuhot tehneet heidän asemansa erit-
11918: halla on vioittanut satoa laajoilla alueilla täin vaikeaksi. Tämän vu()lksi ja jotta nyt
11919: maatamme. Erityisesti uudistiloilla ovat esiintyneet ilmeisestikin poikkeukselliset
11920: hallan. aiheuttamat tuhot olleet halla-alueilla hallavuodet eivät karkoittaisi maanhankin-
11921: el'ittäin suuret, mikä osaltaan on johtunut tatilojen asuklkaita tiloiltaan, olisi hallava-
11922: siitä, että uudispelto, joka kuivatukseen, hinkojen korvaaminen näiden tilojen osalta
11923: maanparannukseen y. m. nähden ei ole vielä käsiteltävä kiireellisenä er:i!koiskysymyksenä,
11924: saatettu täyteen tuottokuntoon, on yleensä joskin muillekin tiloille olisi luonnollisesti
11925: alttiimpi hallan tuholle kuin jo täydessä myös hyvitystä maksettava. Tällöin olisi
11926: tuottokunnossa oleva alue, sekä osaksi myös hallavahingot korvattava asukkaille valtion
11927: siitä, että uudistUa on monasti muodostettu varoista täysimääTiäisinä. ·
11928: hallanaralle paikalle. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
11929: Kun maanhankintatilojen asukkailla,
11930: etenkin kun kysymyksessä on !kylmä tai sii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
11931: hen verrattava tila, muutenkin on monet tulo- ja menoarvioon BO m~1joonan
11932: vaikeudet voitettavinaan, ovat kuluvana ke- markan arviomäärärahan hallavahin-
11933: sänä samoinkuin kahtena edellisenä kesänä kojen korvaamiseksi maanhankintati-
11934: kärsityt, huomattavia menetyksiä tuottaneet lojen asukka~1le.
11935: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1949.
11936:
11937: Veikko Vennamo. Eri. Haapam.iemi.
11938: Niilo Ryhtä. Pekka Kiiski.
11939: Ta.hvo Rönldcö.
11940: 791
11941:
11942: IV,zs5. - Rah. aJ. N:o 213.
11943:
11944:
11945: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta hallavahinkojen
11946: korvaamiseen.
11947:
11948:
11949: E d u s k u n n a ll e.
11950:
11951: Heinäkuun 18 päivän vastaisena yönä vauksen periaate pyrittävä toteuttamaan
11952: v. 1949 tuhoutui &----10 asteen pakkases.:;a ainakin lähillillä toistuneissa tapauksissa.
11953: huomattavissa osissa Oulun, Lapin., Vaasan Katovahinlkojen korvaaminen, s1ementen
11954: ja Kuopion läänejä parhaassa kasvussa hankinta ja väkilantojen ostoavustukset
11955: oleva vilja ja perunasato miltei täydellisesti. ovat tärkeitä ja .tulisi niihin tarpeisiin va-
11956: Ja se mitä tällöin säästyi tai esimerkiksi rata ainakin 600 miljoonaa markkaa. Työ-
11957: perunamaihin uutta vartta versosi, tuhoutui tilaisuuksien varaamilllen on tietenkin varsin
11958: jä.lleen hallan uusiintu€SSa varsin ankarana laajassa mielessä välttämättömyys. Halpa-
11959: noin kuukautta myöhemmin elokuussa. korkoisten avustuslainojen kiireellisellä jär-
11960: Hallavahinkojen arviointi on parhallaan jestämisellä voitaisiin uhkaavaa talvikauden
11961: käynnissä, joten tarkkojen tappiolukujen työttömyyttä torjua viljelijäväestön osalta
11962: e~ittäminen ei ole vielä täysin mahdollista. saven tai mudan ajolla omille pelloille,
11963: Mutta kaikesta päättäen ovat katovahingot joilla töillä he saisivat hyvittää saamansa
11964: vuoden 1948 katoon verrattuna noin kak- avustuslainan. Näiden avustuslainojen
11965: sinkertaiset, jolloin ne arvioitiin l'ähes 500 saanti olisi tällöin tehtävä. nopeammaksi ja
11966: miljoonaksi markaksi. joustavammaksi kuin mitä se on vuoden
11967: Vuosisadoista ja vuosikymmenistä toiseen 1948 katoavustuslainojen osalta ollut. Sillä
11968: ovat katovahingot ankarimmin kohdistuneet sellaiset maanparannustyöt, joista edellä
11969: juuri samoille alueille, joista nytkin on mainittiin, ovat lähinnä talviajotöillä suori-
11970: kysymys. Valtiovallankin avustustoimenpi- tettavia.
11971: teet - viime vuotta lukuunottamatta - ·Edellä esitetyn perusteella kimnioittaen
11972: ovat olleet varsin merkityksettömiä. Näin ehdotamme,
11973: ollen on kyseeilisten seutujen viljelijäväestö
11974: saanut selvitä katojeri haavoista jatkuvasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
11975: elintasostaan tinkimällä. valtion tulo- ja menoarvioon 1 mil-
11976: On välttämätöntä, että edriskunta ja jardi markkaa käytettäväksi korvauk-
11977: maan hallitus kiinnittävät tapahtuneeseen sina, avustuslainoina sekä avustuk-
11978: onnettomuuteen vakavaa huomiota. Koska sina siemen- ja väkilantojen hankin-
11979: katoalue ·laajentui, mutta toistui suunnil- taan, kuin ·myös saven ja mudan
11980: leen samoilla alueilla kuin vuonna 1948, ajoon hallasta kärsineillä katoalu-
11981: olisi mahdollisuuksien mukaan täyden kor- eilla.
11982: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1949.
11983:
11984: Yrjö Hautala. Yrjö Saari. Väinö Rankila.
11985: Kauno Kleemola. S. S. Aittoniemi. Toivo Ikonen.
11986: Kugti Esikola. Ein:o Palovesi. Samuli Simula.
11987: Heikiki Soininen. Niilo Ryhtä. Eemil Luukka.
11988: J. E. Lampinen. Pekka Kiiski. Vieno Simonen.
11989: A.tte Pakkanen. Eri. Haapaniemi. S. Salo.
11990: Martti Suntela. Aino Luostarinen. Martti Miettunen.
11991: Eino Rytmki. Antti J. Rantamaa. Tahvo Rönkkö.
11992: Marlms Niskala, Viljami Kalliokoski. Onni Mannila.
11993: Lauri Murtomaa. L. 0. Hirvensalo. Janne Koivuranta.
11994: Lauri Rlik<men.
11995: 35
11996: 792
11997:
11998: IV,2s6. - Rah. al. N:o 214.
11999:
12000:
12001:
12002:
12003: Hautala. y. m.: llläiirärahan otoittamisesta Pohjois-Suomen
12004: :tutkimussäätiölle pysyvän hallantutkim;uksen järjestä-
12005: miseksi.
12006:
12007:
12008: E d u s lk u n n a 11 e.
12009:
12010: Pohjois-Suomessa sattuneet ankarat hal- kaipaavat nykyistä tehokkaampaa ja pitem-
12011: lat ovat saattaneet sikäläisen maaseudun mällä tähtäimellä suoritettavaa tutkimusta.
12012: asujamiston ja nimeno:maan sen vähäväki- Kysymys .on koko Pohjois~Suomen elämälle
12013: simmän osan monissa kunnissa äärimmäisen perustavaa laatua olevasta tekijästä, jonka
12014: vaikeaan tilantees·een. Vaikka nyt sattuneet tutkimus kuitenkin on tähän asti ollut
12015: hallan tuhot ovat poikkeuksellisen suuria, enemmän tai vähemmän sattumanvaraista
12016: niin Pl()lhjois-Suomessa on aina Keslki-Poh- ja riittä;mätöntä. Jo asutustoimintaa suun-
12017: janmaata myöten paikkoja, joissa halla vie- niteltaessa olisi kiinnitettävä huomiota hal-
12018: railee likimäärin kerran kolmessa vuodessa. lanarkuuteen, mikä seikka kuitenkin koko-
12019: On jouduttu kysymään, voidaanko vilje- naan on tähän asti sivuutettu. Kaikkeen
12020: lystä Pohjois-Suomessa harjoittaa niissä edellä olevaan viitaten esitämme,
12021: muodoissa, mihin se on viimeisten vuosi-
12022: kymmenien aikana kehittynyt. Nimenomaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
12023: kahden viime vuoden tuomat kokemukset tulo- ja menoarvioon Pohjois-Suomen
12024: ovat osoittaneet, että hallantutkimukseen tutkimussäätiölle 3,000,000 markkaa
12025: on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota hallalaboratorion ja hallantutkimus-
12026: ja että niitä suuntaviivoja, joita esimer- koekenttien aikaansaamiseksi ja py-
12027: kiksi viljelyskasvien ja laji:kkeiden valin- syvän hallantutkimuksen järjestämi-
12028: nassa Pohjois-Suomessa on noudatettu, on seksi Pohjois-Suomessa.
12029: syytä tarkistaa. Myös hallantorjuntakeinot
12030: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
12031:
12032: Yrjö Hautala. Albin Wickma.n.
12033: Viljami KaJliokOO'ki. Niilo Ryhtä.
12034: Eino Ryt:iniki. Matti Meriläinen.
12035: Onni Mannila. Kusti Eskola.
12036: Lauri Murtomaa. Samuli Simula.
12037: Atte Pakkanen. Janne Koivuranta.
12038: H. A. Kannisto. El'llrlrl Koivisto.
12039: Rolf B. Berner. Martti Suntela.
12040: Irma Karvikko. S. Salo.
12041: Verner Korsbäck. Arvi Ahmavaara.
12042: 793
12043:
12044: IV,2s1. - Ra.h. aJ. N:o 215.
12045:
12046:
12047:
12048: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta tämän sato-
12049: kauden hallOIVahinkojen korvaamista varten.
12050:
12051:
12052: E d u s ik: u n n a II e.
12053:
12054: Viime heinäkuussa ja vielä elokuun 17- kaan ei ole, ovat halla-alueiden viljelijät
12055: 18 päivien välisenä yönä vieraili halla niin tulleet siihen tilaan, etteivät he selviä sor-
12056: ankarana, että vilja- ja perunasadot monin tumatta ilman valtiovallan tehokkaita toi-
12057: paikoin tuhoutuivat taikka pahoin vaurioi- menpiteitä.
12058: tuivat varsinkin Pohjois-Satakunnassa ja Hallavahinkojen lopullisesta suuruudesta
12059: Vaasan-Kuopion linjan pahjoispuolella. ei ole tietoja tällä hetkellä. Kestä:ä jonkin
12060: Sllimoilla alueilla teki halla tuhojaan vilje- aikaa ennenkuin k. o. tiedot saadaan, vlliik-
12061: lyksille myös viime vuonna. Siitä johtuen kakin niit'ä on jo ryhdytty hankkimaan.
12062: ja kun metsä- ja maataloudesta saatiin vä- Mutta satonsa menettäneet, tuloja ja an-
12063: hemmän tuloja kuin edellisinä vuosina sa- sioita vailla olevat viljelijät eivät voi odot-
12064: malla kun vero- ja muut talouksien menot taa katotutkimusten päättymistä ja vahin-
12065: olivat lisääntyneet, joutuivat viljelijät suo- kolaskelmien lopullista valmistumista. He
12066: ranaisiin vaikeuksiin toimeentulonsa vuoksi. tarvitsevat joka päivä ruokaa ja muita tar-
12067: Toivo runsaasta sadosta tänä vuonna auttoi vi~keita talouteensa ja varoja verojensa
12068: kestämään viime vuoden kadon aiheuttamat sekä muiden menojensa maksuun. Sen
12069: vaikeudet. Mutta nyt näyttää tuhansissa vuoksi on tarpeen, että jo ennakkoon riip-
12070: viljelijäkodeissa kaikki romahtaneelta. Vuo- pumatta hallavahinkojen tutkimuksesta ja
12071: den työ ja kaikki mahdolliset varat sekä 'laskelmien valmistumisesta eniten hallasta
12072: valtiovallan keväällä antama katovahinko- kärsineille viljelijöille varataan valtion vuo-
12073: avustus tuhoutuivat jälleen heinäkuun ja den 1950 tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
12074: toisen kerran elokuun hallaöinä. Hallava- raha, mistä heillä olisi mahdollisuus saada
12075: hingot arvioidaan ainakin miljardiksi mar- ruokatalouteensa ja verojensa maksuun va-
12076: ik:a!ksi. roja ainakin puolet siitä määrästä, minkä
12077: Tuhannet viljelijätaloudet eivät joudu halla oli kullekin taloudelle aiheuttanut ja
12078: ostamaan ainoastaan tarvitsemaansa viljaa mikä määrä täysimääräisenä korvataan lo-
12079: ruoka- ja muuhun talouteensa, vaan myös- pullisten vahinkolaskelmien valmistuttua.
12080: kin perunat, jotka niinikään tuhoutuivat. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12081: Mutta varoja niiden hankintaan ei ole. Va-
12082: roja ei saada metsistä eikä muustakaan ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12083: 'loudesta. Ja mikäli jostakin saadaan, ku- den 1950 tulo- ja menoarvioon
12084: ten esim. lapsiavustu.ksista, niin ne on an- 500,000,000 markan arviomäärära-
12085: nettava verojen kantajille, ulosottomiehille, han, josta tänä satokautena hallava-
12086: ettei koti ja muut välttämättömyystarvik- hinkoja kärsineille viljelijö~"lle anne-
12087: !keet joudu pakkohuutokauppaan eräänty- taan ennakkokorvauksia ainakin puo-
12088: neiden verojen takia. Karjataloustuotteiden let vahinkomäärästä niissä tapauk-
12089: hintojen alentamisen jälkeen saadaan kar- sissa, joissa tarvitaan ostaa viljaa ja
12090: jastakin tuloja vähemmän kuin aikaisem- perunoita ruokatalouteen ja joissa
12091: min, mutta syömä- ja siemenviljasta on vuoden 1948-1949 peltoalan veron
12092: maksettava puolta enemmän kuin vielä maksuun varat puuttu'f!at.
12093: viime vuoden kadon jä1keen. Kun ansioita-
12094: Helsingissä syyskuun }3 päivänä 1949.
12095:
12096: Toivo I. Sormunen. Antto Prunnila.
12097: Matti Meriläinen. Arvo Riihitrnäki.
12098: Yrjö Murto.
12099: 794
12100:
12101: IV,zss.- Ra.h. al. N:o 216.
12102:
12103:
12104:
12105:
12106: Murto y. m.: Määrärahan osoittamisesta hallavahinkoja
12107: kärsineiden kunnaUis- ja valtionverojen palauttamista
12108: varten.
12109:
12110:
12111: E d u s k u n n a 11 e.
12112:
12113: Kulumassa olevana sekä edellisenä vuo- Tämä asia on kuitenkin jätetty vaille
12114: tena tuhosi taikka pahoin vaurjoitti halla huomiota talrsoitusperusteita määrättäessä.
12115: suuressa. osassa· maataanme viljelijäin sadot. Kun asiaa nykyisten säännösten mukaan
12116: Vahingoista huolimatta joutuvat viljelijät ei muutoin voitane hoitaa vahinkoja kärsi- ·
12117: ma!ksamaan peltoaloistaan, niissäkin ta- neiden tarpeiden mukaisesti, niin edellä
12118: pauksissa joissa vilja- ja perunasatoa eivät viitattuun nojaten kunnioittaen ehdotamme,
12119: ole saaneet, pinta-alojen mukaisesti veroa.
12120: Tämä ei ole oikein eikä kohtuullista, var· että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12121: sinkin kun hallatuhojen kohteeksi yleisem- den 1950 tulo- ja menoarvioon
12122: min joutuvat vähävaraiset syrjäseutujen 25,000,0()(} markan arviomäärärahan
12123: viljelijät. Oikeudenmukaisinta olisi ollut, vuosina 1948 ja 1949 hallavahinkoja
12124: että halla-alueiden ne viljelijät, jotka ovat kärsineille peltopinta-aloista suoritet-
12125: vahinkoja kärsineet, olisi vapautettu pel- tujen ku1'11tWl,lis- ja valtionverojen
12126: tojen pinta-alaverotu!k:sesta, koska he eivät palauttamiseksi.
12127: u:hrauksistaan huolimatta ole tuloja pellois-
12128: taan saaneet.
12129: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
12130:
12131: Yrjö Murto. ~oivo I. Sormunen.
12132: 795
12133:
12134: IV,2s9,- Rall. al. N:o 217.
12135:
12136:
12137:
12138:
12139: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
12140: men hiivitettyjer~; alueider~; asutuskeskuster~; puutavara-
12141: hankintojer~; rahoittamista varter~;.
12142:
12143:
12144:
12145: Eduskunnalle.
12146:
12147: Poojois-:Suomem; ihävitettyjen ;alueiden uutta llllåiirä.mhaJa !eSittänyt, esitämme ikun-
12148: asut~ jä:lilieenl'laJloonnustöid€1l1 puu- lllioitittalEm,
12149: tava:rtaJhJankiDtoj,a; :otnJ valltio avustam.ru t.
12150: Niålll!pä ilrnluvan vuoden varsinaisessa me- että Eduskunta ottaisi vuoden
12151: :noorviosaa tarikoitulksoon OirL varattu 5 mi!l- 1950 tulo- ja menowrvioon 15 Pl.
12152: jOO'I1aill mall'lklrun suuruinl{lll1 siirtomääräroiha. II: 35 momewt,'lle 3 m~'ljoor~;an mar-
12153: Kun jäJhl,oorurakoollllUs:työ Rovoo:iem:en lloo.up- kan siirtomäärärahan Pohjois-Suo-
12154: pa[aSsJa. ja Koolijärven taajavW'kisessä yh- men hävitettyjen alueiden asutus-
12155: dyslrurmassa USieistru syistä viielä oo ptahami keskusten puutavarahankintojen ra-
12156: k~ookte:n ja ikwn: haillitus ei ole :tJarlroitu~.en hoittamiseen.
12157: Helsilngissii syyskuu1n 13 päivänä 1949.
12158:
12159:
12160: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
12161: 796
12162:
12163: IV,29o. - Rah. aJ. N:o 218.
12164:
12165:
12166:
12167:
12168: E. Koivisto y. m. : Määrärahan osoittamisesta maanhankin-
12169: talakien alaiS'tUe jälleenrakentajille Pohjois-Suomessa
12170: puut(JIIJarahankintojen rahoittamista varten.
12171:
12172:
12173: E d u s k u n n a 11 e.
12174:
12175: Pohjois-Suomen luovutetun alueen siirto- varastoja ei ole, eikä hallitus ole tarkoi-
12176: väki on pääasiallisesti asutettu n. k. kyl- tukseen uutta määrärahaa esittänyt, vaikka
12177: mille tiloille Pohjois-Suomessa. Niinpä ensi vuoden aikana k. o. tarkoitukseen puu-
12178: esim. Sallan kuntaan on perustettu tai lähi- tavaraa tarvitaan vielä useita tuhansia
12179: aikoina perustetaan yli 600 kylmää tilaa. standarteja, esitämme kunnioittaen,
12180: Niille maanhankintalakien alaisille kylmien
12181: tilojen rakentajille, jotka aikais~ina vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
12182: sina ovat päässeet tiloillaan rakentamaan, tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II lu-
12183: on metsähallituksen toimesta hankittu puu- vun uudelle momentille 30 miljoonan
12184: tavara samoilla edellytyksillä ja alennuk- markan siirtomäärärahan maanhan-
12185: sella kuin muille hävitetyn alueen jälleen- kintalakien alaisille jälleenrakenta-
12186: rakentajille. Näin onkin kohtuullista, koska Hlle Pohjois-Suomessa puutavara-.
12187: ensinmainittujen taloudellinen asema on hankintojen rahoittamiseen.
12188: erityisen vaikea. Koska entisiä puutavara-
12189: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
12190:
12191: Erldd Koivisto. M. 0. Lahtela.
12192: 797
12193: IV,291. - Rah. al. N:o 219.
12194:
12195:
12196:
12197:
12198: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maataloudellis-
12199: ten oppilaitosten opettajien palkkojen korottamiseksi.
12200:
12201:
12202: E d u s k u n n a ll e.
12203:
12204: Valtion viran tai toimen haltijain palk- tijoihin ja kun hyvien opettajien pysyttä-
12205: kauksesta 19· päivänä ta:mrrnikuuta 1943 an- minen viroissaan on koulujen kehityksen
12206: netun asetuksen 4 § :ssä sellaisena kuin se kannalta erittäin tärkeätä, olisi niille maa-
12207: on muutettrma 26 päivänä toukokuuta 1944 taloudellisten ja kotitaloudeilisten oppilai-
12208: säädetään, että normaalilyseon yliopettaja, tosten opettajille, jotka ovat suorittaneet
12209: oppikoulun vanhempi ja nuorempi lehtori yliopistollisen · loppututkinnon, annettava
12210: ja apulaislehtori, yksinkertaisen seminaarin sama etu. Tämä olisi sitäkin oikeutetum-
12211: johtaja, seminaarin lehtori ja kansakoulun paa kun vanhempien opettajien palkkaus
12212: piiritarkastaja sekä valtion teknillisen oppi- muuten heidän taitoansa ja kokemukseensa
12213: laitoksn yliopettaja ja lehtori saavat palvel- nähden jää palkkakuoppaan verrattuna
12214: tuaan 10 vuotta vakinaisina mainituissa vi- vasta-alkavan opettajan palkkaukseen. Tun-
12215: roissa tai toimissa palkkausta asetuksen tuu myös kohtuulliselta, että täysinpalvel-
12216: 1 § :ssä mainittua lähinnä ylemmän palk- leelle varataan mahdollisuus siirtyä eläk-
12217: kausluokan mu.liaan. keelle paremmin ehdoin kuin mitä nuoren
12218: Kun maataloudellisten oppilaitosten yli- vasta-alkavan opettajan palkkaus edellyt-
12219: opettajat, lehtorit, opettajat ja apulaisopet- tää.
12220: tajat sekä kotitaloudellisten oppilaitosten Yllämainitussa tarkoituksessa olisi vuo-
12221: lehtorit ja opettajat ovat ylenemismahdol- den 1950 tulo- ja menoarvioon otettava seu-
12222: lisuuksiin nähden täysin verrattavissa ase- raavat lisäykset:
12223: tuksessa mainittuihin viran tai toimen hal-
12224: 11 Pl. VII: 1 valtion maatalous- ja kotitalouskoulut ..... . 883,000:-
12225: 11 Pl. VII: 2 maamiesikoulut .......................... . 454,00.0:-
12226: 11 Pl. VIII: 3 karjanhoitokoulut ....................... . 284,000:-
12227: 11 Pl. VIII: 5 kotitalousoppilaitokset ................... . 80,000:-
12228: 11 Pl. VIII: 9 maanviljelyskoul.ut ..................... . 80,000:-
12229: 11 Pl. VIII: 11 ruotsinkieliset erikoiskoulut .............. . 22,000:-
12230: 11 Pl. VIII: 12 ruotsinkielinen maamiesopisto ............ . 26,000:-
12231: 11 Pl. VIII: 13 ruotsinkielinen kotitalousopisto ........... . 40,000:-
12232: Yhteensä 1,869,000: -
12233:
12234: Edellä olevan perusteella ehdotamme, kan määrärahan maataloudellisten
12235: oppilaitosten opettajien palkkojen
12236: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950 korottamiseksi.
12237: tulo- ja menoarvioon 1,869,000 mar-
12238: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
12239:
12240: J. E. Lampinen. Eino Palovesi.
12241: Martti Miettunen. Atte P11iklkanen.
12242: Kauno Kleemola. Helena Virkki.
12243: Toivo Ikonen. Irma Hamara.
12244: 798
12245:
12246: IV,292. - Fin. mot. N:o 220.
12247:
12248:
12249:
12250:
12251: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag som under-
12252: st{id åt GarantiföreniTh{Jen fiör Åbolands lantmannaskola.
12253:
12254:
12255: T i 11 R i k s d a g e n.
12256:
12257: År 1946 ned!brann genom vådeld den ligga utom ramen för kostnadsförslaget,
12258: lokal, i viiken Å>bolands lantmannaskola kommer själva byggnadskostnaderna att
12259: under hela sin tilivaro varit inrymd. stiga tili cirka 4,000 mk per ms.
12260: Lokalen ägdes av Kimito ungdoinS>- Byggnadsföretaget har finansierats så-
12261: förening samt var trång och otidsenlig. lunda, att 4.5 milj. mk influtit i form av
12262: Skolans garantiförening hade redan tidi- donationer och 5 milj. mk såsom stats-
12263: gare välvt planer på åstadkommandet av bidrag, medan 8 milj. mk upplånats i
12264: en ny tidsenlig skolbyggnad i lämplig olika penninginstitut. Trots att denna
12265: miljö och hade för detta ändamål lyckats upplåning redan är så stor, att den
12266: förvärva Kimito prästgård såsom blivande betydligt överstiger garantiföreningens
12267: skollägenhet. Ehuru i total avsaknad av framtida ekonomiska bärkraft, bör ytter-
12268: medel beslöt garantiföreningen på ,präst- ligare 2 miljoner anskaffas för avveckling
12269: gården uppföra en ny skolbyggnad för av speciella entrepl'lenadarbeten ooh sär-
12270: den hemlösa lantmannaskolan. Ritningar skilda slutarbeten förutoin kostnaderna
12271: anskaffades, och kostnadsberäkningen för för anskaffning av nödiga inventarier,
12272: den planerade S1kolbyggnaden - omfat- vartill ytterligare medel ~kräves.
12273: tande 4,650 ms '- uppgick tili ll.s mil- Sedan lantbruksstyrelsen gjort sig för-
12274: joner mk ~enligt i mars 1947 uppgjord trogen med Garantiföreningens för Åbo-
12275: ·ka1Jkyl. Sedan byggnadstillstånd utverkats, lands lantmannaskola ekonomiska situa-
12276: igångsattes byggnadsarbetet på •hösten tion, beslöt denna för sin del i statsför-
12277: samma år. Två år senare, eller i oktober slaget för är 1950 upptaga ett anslag om
12278: detta år, beräknas byggnaden bliva så 5 milj. mk för möjliggörande av skolbygg-
12279: färdig att den kan tagas i användning, nadens försättande i användbart skick
12280: även om ~märre slutarbeten i brist på och för avveckling av den tillfälliga kre-
12281: medel måste framskjutas till en senare dit, som garantiföreningen sett sig nöd-
12282: tidpun'kt. sakad att för ändamå:let upptaga. Detta
12283: Emellertid har 'kalkylerna från mars av 'Jantbru:ksstyrelsen gjorda förslag torde
12284: 1947 i fråga om byggnadskostnaderna av även omfattats av lantbruksministeriet
12285: verkligheten rubbats långt mer än någon men har i .senare instanser strukits från
12286: då kunde ana. En avsevärd löneförhöj- det statsförslag som överlämnats tili
12287: ning sommaren 1947 jämte senare index- riksdagen.
12288: förhöjningar har stegrat kostnaderna ·för Då det är av mycket stor betydelse, att
12289: arbetslöner i mydket hög grad, och även den från övriga svenskbygder isolerade
12290: priserna på byggnadsmateriel har som ,svenskspråkiga befolkningen i Åbolands
12291: känt likaså mycket kraftigt stigit. Skol- skärgärd får sin lägre lantbruksundervis-
12292: byggnaden, som är uppförd av teg,el i ning ordnad på ,ett tillfredsställande och
12293: två våningar, kommer att säsom färdig tidsenligt sätt, och emedan den börda,
12294: kosta cirka 19.5 miljoner mk eller drygt som på grund av olyckliga omständighe-
12295: 8 miljoner mer än vad i kostnadsförsla- ter har fallit på deras lott, i detta hän-
12296: bet beräknats. Om frän slutbeloppet av- seende blir större än vad denna befolk-
12297: drages kostnaderna för brunns- o·ch vat- ning förmår bära, mäste det anses både
12298: tenledningsanläggning samt elektriska led- rättvist och skäligt, att hela samhället på
12299: ningar till byggnaden, vilka kostnader sätt lantbruksstyrelsen funnit det lämp-
12300: IV, 292. - KuUberg y. m. 799
12301:
12302: ligt giver densamma sitt stöd. 1 anseende understöd åt Garantiföreningen för
12303: härtill får vi vördsamt föreslå, Åbolands lantmannaskola för att
12304: slutföra återuppbyggnaden av lands-
12305: att Riksdagen i statsförslaget för delens tidigare nedbrunna lantman-
12306: år 1950 måtte upptaga ett anslaq naskola.
12307: om 5 miljoner mk att utgivas som
12308: Helsingfors den 13 september 1949.
12309:
12310: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
12311: Verner Korsbäck. Levi Jern..
12312: 800
12313:
12314: IV,292.- Ra.h. aJ. N:o 220. Suomennos.
12315:
12316:
12317:
12318:
12319: Määrärahan osoiUamisesta cwustukseksi
12320: Kullberg y. m.:
12321: Turunmaan maamieskoulun kannatusyhdistykselle.
12322:
12323:
12324: E d u s k u n n a 11 e.
12325:
12326: Vuonna 1946 paloi huoneisto, jossa Åbo- kustannusarviossa laskettiin. Jos loppu-
12327: lands lantmannaskola niminen maamies- summasta vähennetään kaivon ja vesijoh-
12328: koulu oli sijainnut koko toiminta-aikansa. don sekä rakennuksen sähköjohrojen kus-
12329: Huoneiston omisti Kemiön nuoris·oseura, tannulkset, jotka eivät sisä;lly kustannusar-
12330: ja se oli ahdas sekä epäajanmukainen. vioon, tulevat .itse rakennuskustannukset
12331: Koulun kannatusyhdistys oli jo aikaisem- nousemaan noin 4,000 markkaan ms :iltä.
12332: min suunnitellut uuden ajanmukaisen kou- Rakennusyritys on rahoitettu siten, että
12333: lurakennulksen a~kaansaamista sopivaan 4.5 milj. mk on tullut lahjoituksina ja 5
12334: ympäristöön ja onnistunut tätä tarkoi- milj. mk valtionavustuksena, kun taas 8
12335: tusta varten hankkimaan Kemiön kirkko- milj. mk on otettu :Lainoina eri rll!halai-
12336: herranvirkatalon tulevaksi koulutilaksi. toksilta. Vai:kka lainat ovat jo niin suu-
12337: Vaikka varat puuttuivat, kannatusyhdis- ria, että ne ylittävät huoma:ttavasti kan-
12338: tys päätti rakennuttaa virkatalon maalle natusyhdistyksen vastaisen kantdkyvyn,
12339: uuden !koulurakennuksen kodittomaksi on lisäksi hankittava 2 milj. mk erityisten
12340: joutuneelle maamieskoululle. Hankittiin urakka- ja viimeistelytöiden selvittämi-
12341: piirustukset, ja kustannusarvio suunnitel- seksi lukuunottamatta tarpeellisten kalus-
12342: tua koulurakennusta - joka käsittää tojen hankinta'kustannuksia, joihin tarvi-
12343: 4,650 ms - varten nousi 11.3 miljoonaan taan lisäksi varoja.
12344: markkaan maaliskuussa 1947 tehtyjen las-
12345: kelmien mulkaan. Sitten kun rakennuslupa Sitten kun maataloushallitus oli tutus-
12346: oli annettu, pantiin rakennustyö alulle sa- tunut Garantiföreningen för · Åbolands
12347: man vuoden syksyllä. Kahta vuotta myö- LantmannaSkola nimisen yhdistyks·en ta-
12348: hoormin, eli l<Ykakuussa tänä vuonna, ra- loudelliseen a.Semaan se päätti osaltaan ·ot-
12349: kennuksen ·lasketaan olevan niin valmiina, taa vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon 5
12350: että se voidaan ottaa käyttöön, vaikka milj. mk :n määrära:han koulurakennuksen
12351: pienempiä viimeistelytöitä on varojen saattamiseksi käytettävään kuntoon ja sen
12352: puutteessa siirrettävä myöhempään ajan- tilapäisen luoton maksamiseksi, jonka kan-
12353: kohtaan. natusyhdistys oli katsonut välttämättö-
12354: Kuitenkin ovat maaliskuussa 1947 teh- mäksi ottaa tarkoitusta varten. Tämän
12355: dyt laskelmat rakennuskustannuksista to- maataloushallituksen ehd<Ytuksen lienee
12356: dellisuudessa pettäneet paljon enemmän myös maatalousministeriö hyväJksynyt,
12357: kuin kukaan saattoi silloin aavistaa. Palk- mutta myöhemmissä instansseissa se on
12358: kojen huomattava korotus kesällä 1947 pyyhitty eduskunnalle annetusta tulo- ja
12359: sekä myöhemmät indeksi:korotukset ovat meno arviosta.
12360: nostaneet kustannuksia työpalklkojen Kun on hyvin tärkeätä, että muista
12361: osalta hyvin suuressa määrässä, ja myös ruotsalaisseuduista eristetty Turunmaan
12362: rakennustarvikkeiden hinnat ovat, ku:t<en saariston ruotsinkielinen väestö saa jär-
12363: tunnettua, samoin kohonneet suuresti. j·estetyksi alemman maata:lousopetuksensa
12364: Koulurakennus, joka on rakennettu tii- tyydyttävällä ja ajanmukaisella tavalla,
12365: listä ka·ksi:kerro'ksiseksi, tulee valmiina ja koska se tarukka, joka onnettomien olo-
12366: maksamaan noin 19.5 miljoona markkaa suhteiden takia on tullut sen osaksi, on
12367: eli runsaasti 8 miljoonaa enemmän kuin tässä suhtee~sa käynyt suuremmaksi kuin
12368: IV, 292. -Kullberg y. m. 801
12369:
12370: mitä tämä väestö kykenee kantamaan, on että Eduskunta ottaisi vuoden
12371: pidettävä sekä oikeudenmukaisena ·että 1950 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
12372: kohtuullisena, että koko yhteiskunta ta- nan markan määrärahan avustuk-
12373: valla, jolllka maataloushallitus on katso- seksi Turunmaan maamieskoulun kan-
12374: nut sopiva:ksi, antaa sille tukensa. Sen natusyhdistykselle palaneen maamies-
12375: vuoksi ehdotamme kunnioittaen, koulun jälleenrakentamista varten.
12376: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
12377:
12378: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
12379: Verner Korsbäck. Levi Jem.
12380: 802
12381:
12382: IV,293. - Ra.h. al. N:o 221.
12383:
12384:
12385:
12386:
12387: Lehtonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen
12388: tietopuolisen karjanhoitokoulun talousrakennuksen uusi-
12389: mista varten.
12390:
12391:
12392: E d u s k u n n a ll e.
12393:
12394: Valtion omistukseen v:n 1'937 alusta toutuneena j. n. e. Valtion poltoainetoimisto
12395: siirtyneellä Kujalan koulutilalla Lahden on 5. 3. 49 antamassaan selostuksessa Ku-
12396: kaupungin alueella on vuodesta 1927 toimi- jalan karjanhoitokoulussa 24. 2. 49 toimite-
12397: nut Itä-:Hämeen tietopuolinen karjanhoito- tusta käyttötarkastuksesta todennut, että
12398: koulu, sekä v:sta 1945 lähtien myöskin p. o. rakennus on niin huono ja rappeutu-
12399: kaksivuotinen maanviljelyskoulu. Sitäpaitsi nut, että sitä ei kannata enää !korjata ja
12400: pidetään !koululla talous- ja puutarhahar- että se saunan ja pesuhuoneen osalta on
12401: joittelijoita. Kun !kaikki oppilaat asuvat ·aivan hajoamistilassa sekä että niiden läm-
12402: koululla, saattaa siellä olevien oppilaiden mittäminen varsinkin talven aikana on
12403: ja kantahenkilöstön määrä kerrallaan polttopuun tuhlausta. Polttoainetoimiston
12404: nousta n. 150:een. Kujalan tila on alkuaan mielestä tämän rakennuksen uusimiseen
12405: ollut yksityisten omistuksessa ja sen mu- olisi varattava määräraha ensi tilassa. Ra-
12406: kaisesti rakennuksetkin suunniteltu. Sen- kennuksen säilyttämiseen tuskin kannatta-
12407: aikaisista rakennuksista on sellaisenaan nee pyrkiä sen terveyderrhoidolliselta kan-
12408: enää jälellä n. s. talousrakennus, jossa sa- nalta varsin arveluttavan harvinaisuuden-
12409: man katon alla on yhdistetty sauna ja pe- kaan takia, että siinä käymälät sijaitsevat
12410: sula, leipomo, aitta, käymälät ja katoksia. saman katon alla lautaseinätysten ruoka-
12411: On itsestään selvää, että tällainen, vain aitan kanssa.
12412: pienen talouden tarpeita varten suunni- Kun toistuneista esityksistä huolimatta
12413: teltu rakennus vain varsin vajanaisesti ky- tähän tuiki tärkeään ja välttämättömään
12414: kenee tyydytttämään sadanviidenkymmenen uusimiseen ei kuitenkaan ole saatu määrä-
12415: hengen talouden tarpeet. Mutta tilanteen rahaa, esitämme me,
12416: tekee kestämättömäksi nykyisin se, että
12417: tämä rakennus sauna-pesutuvan !kohdalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
12418: on täysin rappeutunut, seinät mädäntyneet tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
12419: niin että ne vain tilapäistukien varassa kan suuruisen määrärahan Itä-Hä-
12420: hädin tuskin pysyvät koossa, sementtinen meen tietopuolisen karjanhoitokoulun
12421: lattia törröttää moniin kappaleisiin pirs- talousrakennuksen uusimista varten.
12422: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
12423:
12424: Oskari Lehtonen. Felix Seppälä.
12425: Martti Snntela. Atte Pamkanen.
12426: Onni Manniil.a. Eino Palovesi.
12427: KaJ.le Joukanen.
12428: 803
12429:
12430: IV,294. - Rab. a.l. N:o 222.
12431:
12432:
12433:
12434: Simula y. m. : Määrärahan osoittamisesta lainaksi Varsi-
12435: nais-Suomen tietop-uoliselle karjanhoitokoululle koulu-
12436: rakennuksen rakentamista varten Naantalin maalaiskun-
12437: nan Luolalan kylään.
12438:
12439: Eduskunnalle.
12440: Varsinais-Suomen tietopuolinen karjan- janhoitokoulutuksen rinnalle järjestetään
12441: hoitokoulu on, kuten tunnettua, sijoitettu pientilojen isäntäväelle ja maatalousnuori-
12442: vuokrahuoneistoon Mietoisten Lehtisiin. solle karjanhoitoalan jatmuvaa kurssitoimin-
12443: Karjanhoitokoulun käytössä nykyisin olevat taa. Maahamme on viime vuosikymmeninä
12444: huoneistot eivät pitkään aikaan enää ole syntynyt lukuisa määrä pientiloja, jotka
12445: vastanneet tarkoitustaan. Koulupa~kka on eivät voi palkata ammattikoulun käynyttä
12446: jonkin verran syrjäinen, liikennöiminen karjanhoitajaa. Näiden tilojen omistajilla
12447: Mynämäen asemalta kouluun (7 km) ·ei ole ei liioin ole tilaisuutta uhrata aikaa koko
12448: paras mahdollinen. Kun on yleisesti ollut vuoden käytännölliseen harjoitteluun, eikä
12449: tiedvssa koulun käytössä olleiden vuokra- sitä seuraavaan tavanmukaiseen tietopuoli-
12450: huoneistojen kehnous, on samalla herän- sen opetukseen. Sen sijaan heillä epäile-
12451: nyt ajatus, että mikäli päästäisiin pois mättä olisi tilaisuus vähäpätöisimpinä vuo-
12452: vuokrahuoneistotiloista, karjanhoitokoulu den aikoina lkai:killakin suorittaa 6-8 viik-
12453: voitaisiin sijoittaa kesk;eisempään paikkaan koa kestävä tietopuolinen kurssi, jonka
12454: kuin mitä nykyisin on laita. Tätä varten kestäessä myös käytännöllisiin seHdwihin,
12455: on ilmoitettu luovutettavaksi Varsinais- kuten esim. konel;n>syyn y. m. s., kiinnite-
12456: Suomen emänt&koulun kannatusyhdistyk- tään tarpeellista huomiota. Kurssiopetus
12457: sen omistamasta Naantalin maalaiskunnan voitaisiin lisäksi järjestää niin, että jon-
12458: alueella sijaitsevassa Luolalan tilasta, joka kun kotieläinhoidonalan opetukselle anne-
12459: sijaitsee samannimisen rautatielaiturin var- taan tavallista suurempi merkitys. Jos täl-
12460: rella ja vieressä, tarpeellinen maa-ala kou- lainen tehokas, jatkuva kurssitoiminta ta-
12461: lun käyttöön ja omistukseen. Paikkaikin vanmukaisen karjanhoitokouluopetuksen
12462: rakennusta varten on jo määritelty. Se on ohella saataisiin käyntiin, merkitsisi se sitä,
12463: rakennuspohjaksi erittäin hyvin sopiva että monien pien- ja suurempienkin tilo-
12464: kallio, josta tosin tulee vähän louhittavaksi, jen omistajaväellä tai heidän perheittensä
12465: mutta kivimateriaali voidaan hyvin käyt- jäsenillä olisi tilaisuus saada nauttia edes
12466: tää rakennustyöhön. vähäisessäkin määrässä karjatalousopetusta,
12467: Edellämainittu karjanhoitokouluhank;e oli jota vaille he nyikyisin kokonaan jäävät.
12468: ennen äsken käytyjä sotia niin pitkällä, Karjanhoitokoulusta olisi tarkoitus saada
12469: että periaatteessa asia oli ratkaistu. Koulu- n. s. ,Jokamiehen karjanhoitokoulu". Mah-
12470: viranomaiset olivat antaneet ainakin hiljai- dollisimman laajoille maatalouspiireille teh-
12471: sen hyväksymisen toimenpiteelle ja maa- täisiin täten mahdolliseksi päästä osalliseksi
12472: taloushallitus oli my;öntänyt ta~koituikseen karjatalousopetuksesta.
12473: 0.5 miljoonan markan määrärahan. Tämä Edellä esitettyjen tarpeiden toteuttami-
12474: on käytetty siten, että arkikitehti J. Pelto- nen merkitsisi sitä, että arkkitehti J. Pel-
12475: nen on karjanhoitokoulua varten valmista- tosen suunnitelmaa tulisi suurentaa. Oppi-
12476: nut piirustukset ja rakennuspaikalle on lasmäärä oli hänen suunnitelmassaan aja-
12477: hankittu rakennusaineita, puutruvaraa ja teltu 30:iksi. Tämä tulisi olemaan vä,hin-
12478: poltettuja tiiliä. täin 60. Opetussali ja yhden opettajan
12479: · Sen jälkeen kun edellä mainittu suunni- asunto tarvittaisiin lisää. Lisä:ksi olisi tar-
12480: telma oli tehty, on näyttänyt tulevan esille peen ottaa huomioon op•etusruolkala, sillä
12481: uusia tarpeita. On osoittautunut välttä- karjanhoitokoulussakin olisi syytä moni-
12482: mättömäJksi, että varsinaisen ammattikar- puolistuttaa opetusta nykyisestään, mikä
12483: 804 IV,294. -Varsinais-Suomen karjanhoitokoulu.
12484:
12485: varsin hyvin kävisi laatuun senkin puo- Arkkitehti J. Peltosen rakennussuunni-
12486: lesta, että välittömässä läheisyydessä ole- telma käsittää 7,530 m3. Uusi suunnitelma
12487: vasta emäntäkoulusta saataisiin tämän alan tulisi käsittämään, olettaen että vaatimuk-
12488: opettajavoimia käytettäväksi. Lisäksi olisi sia tiloihin nähden suhteellisesti pienenne-
12489: ruokailuhuonetta ja vastaavasti muitakin tään arkkitehti Peltosen suunnitelmasta,
12490: laajennuksia tehtävä oppilasmäärän lisään- 10,000 m3. Kokonaisrakennuskustannukset
12491: tyessä vähintään !kaksinkertaiseksi. on laskettava noin 50 miljoonalksi markaksi.
12492: On hJ"Vin, ymmärrettävää, ettei suunni- Kustannuslaskelma tulisi olemaan lähi-
12493: teltua uusimuotoista karjanhoitokoulua main seuraava:
12494: saada aikaan, ellei karjanomistajien taholla Tontti L.o ha a 150: -/m2 = 1.5 milj. mk
12495: osoiteta palavaa harrastusta ja olla val- Rakennuskustannus . . . . . . 50
12496: miita uhrauksiinkin. Tarpeellisen omatoi- Sisustaminen ja kalastus . . 3. 5 ", ",
12497: misuuden osoittamiseksi karjanhoitokoulun ------------~~~
12498: aikaansaamiseksi. Että laajat karjanomis- Yhteensä 55 milj. mk
12499: tajapiirit ovat toimenpiteen takana osoitta- Kun Varsinais-Suomen tietopuolisen
12500: nee parhaiten se, että Varsinais-Suomen karjanhoitokoulun toimintamahdollisuuksien
12501: maanviljelysseuran johtokunta on pannut parantaminen, maakunnan ensimmmsen
12502: hankkeen alulle ja sen turvin aiotaan kdko tilan maassamme maidontuottajana huo-
12503: maakunnasta kerätä 100 markkaa lehmää mioiden, on kiireellisimpiä niistä tehtävistä.
12504: kohden. Kun maanviljelysseuran alueella joita valtiolla maatalo~oulutuiksen alalla
12505: on noin 70,000 lehmää, aiotaan tällä ta- on ja siihen seikkaan viitaten, että maa-
12506: valla karjanomistajilta saada kokoon taloushallitus oli ehdottanut ja maatalous-
12507: 7,000,000 markkaa. Yritys on hyvässä me- ministeri hyväksynyt 25 miljoonan markan
12508: nossa, 3 miljoonaa kerätty ja maanviljelys- lainan, minkä valtiovarainministeriö oli
12509: seura tulee huolehtimaan, että edellämai- poistanut, esitämme kunnioittaen,
12510: nittu määrä varoja ikarjanomistajain ta-
12511: holta tullaan tarkoitukseen osoittamaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
12512: Rakentamiseen on aiottu ryhdyttäväksi tUlo- ja menoarvioon 19 Pl. II lu-
12513: niin pian kuin rakennus- ja rahoitussuun- vun kohdalle 25 miljoonan markan
12514: nitelma saadaan valmiiksi. Viimeistään määrärahan halpakorkoiseksi lainaksi
12515: olisi varsinainen rakentaminen aloitettava Varsinais-Suomen Tietopuoliselle Kar-
12516: keväällä 1950. Valmistelutöihin, kuten tien janhoitokoululle koUlurakennuksen
12517: tekemiseen rakennuspaikalle ja muihin sii- rakentamista varten Naantalin maa-
12518: hen verrattaviin, voidaan ryhtyä jo tämän laiskunnan Luolalan kylässä t(J)rkoi-
12519: vuoden ailkana. tukseen varatulle tontille.
12520: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
12521:
12522: Samuli Simu1a. L. I. Kauk:a.ma.a.
12523: V. J. Sukselainen. Kalle Joukanen.
12524: Albin Wickm.a.n. J. E. Lampinen.
12525: Eino Roine. Yrjö I. Antila.
12526: Lauri Murtomaa. Atte Pa.kka.nen.
12527: Onni Mannila. S. S. Aittoniemi.
12528: Erkki Leikola. Irma Karvikko.
12529: Rafael Pa.asrio. Yrjö ·Hautala.
12530: Maovirus NiskaJa. Niilo Honkala.
12531: Janne Koivuranta. Urho Kulovaara.
12532: Jaakko Hakala.
12533: 805
12534:
12535: IV,295. - Ra.b.. 811. N:o 223.
12536:
12537:
12538:
12539:
12540: Simula y. m. : Määrärahan osoittamisesta Paimion maa-
12541: talouskerhoneuvojaopiston opistorakennuksen rakennus-
12542: töiden loppuun saattamista varten.
12543:
12544:
12545: Eduskunnalle.
12546:
12547: Saadakseen maamme maatalouskerho- rakennukseen, jonka kuutiotilavuus tulee
12548: neuvonnalle päteviä ja alaansa innostuneita olemaan n. 14,000 ms, voidaan sijoittaa
12549: kerhoneuvojia oli Maatalouskerholiiton ker- m. m. 3 ludkka;huonetta, puutyöluokka, kä-
12550: hotoiminnan va!kauduttua nykyiseen laa- sityöluokka, ruokasali, keittiö, opetuskeittiö,
12551: juuteensa pakko ryhtyä v. 1946 puuhaa- voimistelu- ja leikkisali, kirjastohuone ja
12552: maan varsinaista maatalouskerhoneuvoja- 30 oppilashuonetta. Tämä varsinainen suuri
12553: opistoa, koskei kerhoneuvojakoulutusta riit- opistorakennus tulee ma,ksamaan yhteensä
12554: tävässä laajuudessa muuten saatu järjeste- n. 52 milj. markkaa.
12555: tyksi. Maatalouskerholiitto osti tässä mie- Opiston tämä rakennusvaihe on rahoi-
12556: lessä v. 1946 Paimiosta maatilan, johon tettu eduskunnan tarkoitukseen osoitta-
12557: kmnluu peltoa 40 ha ja metsää 33 ha ja malla 10 milj. markan suuruisella määrä-
12558: jolla jo entuudestaan oli ensiluokkainen rahalla ja Maatalouskerholiiton saamilla
12559: karjakartano seJkä tilall:e kuuluvat ulko- yht. 20 milj. markan suuruisilla lainoilla
12560: suojat. Tälle maatilalle Maatalouskerho- ja maa;kunnasta kerätyillä avustuksilla. Ny-
12561: liitto alkoi vuoden 1948: n alussa r&kentaa kyisissä oloissa ei kuitenkaan saada tarkoi-
12562: välttämättömiä opistorakennuksia. Ennen tukseen riittävästi lahjoitus- eikä laina-
12563: vuoden 1948 :n loppua valmistui jo ensim- varoja. Kun opiston rakennukset olisi saa-
12564: mäinen 2-kerroksinen oppilas- ja luento- tava valmiiksi ja palvelemaan tarkoitus-
12565: salirakennus, johon voidaan sijoittaa n. 40 taan mahdollisimman pian esittävät alle-
12566: oppilMta. Parhaillaan rakennetaan varsi- kirjoittaneet kunnioittaen,
12567: naista opisto- ja oppilasralrennusta, johon
12568: voidaan sijoittaa n. 80 oppilMta ja 3 opet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
12569: tajaperhettä sekä kaikki tarvittavat luento- tulo- ja menoarvioon 21 miljoonan
12570: salit ym. n. 120 oppilasta silmälläpitäen. markan suuruisen määrärahan Pai-
12571: Lisäksi on tilalle v. 1949 rakennettu erilli- mion maatalouskerhoneuvojaopiston
12572: nen opettajarakennus yhtä perheeilistä ja varsinaisen opistorakennuksen raken-
12573: 3---4 perheetöntä opettajaa varten. nustoiminnan loppuun saattamiseksi.
12574: Nyt rakennettavana olevaan opiston ;pää-
12575: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
12576:
12577: Samuli Simula. Erkki Leikola. J. E. Lampinen.
12578: E. Pusa. Jaaldro Hakala. Yrjö I. Antila.
12579: V. J. Suk:sela.inen. Rafael Paasio. Atte Pa.kikanen.
12580: Albin Wickma.n. Markus Niskala. S. S. ·Aittoniemi.
12581: Eino Roine. Janne Koivuranta. J. Koivisto.
12582: Lauri Murtomaa. L. I. Ka.uka.maa. Irma Karvikko.
12583: Martti Suntela. Laura Bram.der-Wallin. Yrjö Hautala.
12584: Onni Ma.nnilla. Ka.lile Joukanen. Niilo Honkala.
12585: 806
12586:
12587: IV,296.- Rah. a.l. N:o 224.
12588:
12589:
12590:
12591:
12592: Murtomaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten
12593: pienviljelijäkoulun rakennuksia varten.
12594:
12595:
12596: E d u s k u n n a ll e.
12597:
12598: Eduskunta päätti vuoden 1946 valtiopäi- kaukseen siirtämällä Satakunnan kiertävän
12599: villä, ikäsiteltyään tQivomusaloitteen n:o pienviljelijäkoulun ja kiertävän karjanhoi-
12600: 159 lausua hallitukselle toivomuksen, että tokoulun määrärahat tähän tarkoitukseen.
12601: hallitus ottaisi vuoden 1947 tulo- ja meno- Kun Siikaisten pienviljelijäkoulu sijaitsee
12602: arvioon riittävän suuren määrärahan pien- karun ja pienviljelysvaltaisen Pohjois-Sa-
12603: viljelijäkoulun aikaansaamiseksi Pohjois- takunnan keskust•assa, on sillä kaikki edel-
12604: Satakuntaan. lytykset muodostua sellaiseksi laitokseksi,
12605: Koulutilaksi saatiin lahjoituksena tähän jonka vaikutuksesta tämän syrj~isen ikolkan
12606: tarkoitukseen sopiva, Siikaisten pitäjän maatalous saadaan nousemaan. Siksi olisi
12607: Otamon !kylässä sijaitseva Uudentalon tila. aivan välttämätöntä a.ntaa tälle laitokselle
12608: Kun hallitus ei eduskunnan lausumasta toi- se valtion tuki, jonka se välttämättömästi
12609: vomuksesta huolimatta ole tähän mennessä, nyt tarvitsee, jotta sille saataisiin rakentaa
12610: sen paremmin 1947 kuin 1948 tulo- ja nykyaikaisen maatalousoppilaitoksen vaati-
12611: menoarvioon esittänyt minkäänlaista määrä. muksia vastaavat rakennu:kset.
12612: ra;haa yllämainitun koulun perustamiseksi, Edellä dievaan ja rahaasia-aloittee:ileen
12613: teki edustaja Murtomaa y. m., tätä tarkoit- n:o 209 (1948 vp.) viitaten ehdotamme,
12614: tavan aloitteen määrärahan ottamiseksi
12615: vuoden 1949 tu'lo- ja menoarvioon, . joka että Eduskunta ottaisi v'lioden 1950
12616: kuitenkin tuli hylätyksi. · tulo- ja menoarvion 11 Pl. VIII l.
12617: Pienviljelijäkoulun toiminta on edus- uudelle momentille 5 miljoonan mar-
12618: kunnan lausUiillan ·toivomuksen toteutu- kan suur'/kisen määrärahan raken-
12619: miseen luottaen jo aloitettu, niiden va- nusten aikaansaamiseksi Siikaisten
12620: rojen turvin, mitä on saatu opettajien palk- pienviljelijäkoululle.
12621: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
12622:
12623: Lauri Murtomaa. Laura Bram.der-Wa.llin.
12624: Aino Luostarinen. Onni Mamnila..
12625: Niilo Ryhtä. Kalle J oulmnen.
12626: Jalmari Pusa. Kyllikki Pohjala,
12627: L. I. Kau.kama.a. J. E. Lampinen.
12628: Hugo Nuorsaari. Atte P,ruklk1a.nen.
12629: Martti Stmtela.. Samuli Simula..
12630: Markus· Nisbla. Erkiki Leiklola..
12631: Arv;o Riihimäki. , J,aaJdro Hakala.
12632: Arvo Sävelä. Tahvo Rönkkö.
12633: •
12634: 807
12635:
12636: IV,297. - Rah. al. N:o 225.
12637:
12638:
12639:
12640:
12641: J. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijä-
12642: koulun perustamiseksi Ylistaron kunnassa olevalle Ruus-
12643: kalan tilalle.
12644:
12645:
12646: E d u s k u n n a ll e.
12647:
12648: Jo vuonna 1928 varattiin Ylistaron kun- momentille 11 Pl. VII: 3,
12649: nan Lahden kylässä sijaitseva Ruuskalan lämpöä ja valoa varten 250,000: -
12650: sotilasvirkatalo Etelä~PohjanmaaHe perus- momentille 11 Pl. VII: 4,
12651: tettavaa puutarhavaltaista pienviljelijä- rakennusten korjauksiin 300,000: -
12652: koulua :v:arten, koska pienviljelysvaltaisella momentille 11 Pl. VII: 5,
12653: Etelä-Pohjanmaalla tällaisen koulun tarve sekalaisia menoja ja kurssi-
12654: on suuri. Koulun merkitys on entisestään- toimintaa varten . . . . . . 100,000: -
12655: kin kasvanut erityisesti pienviljelijäin toi- momentille 18 Pl. XXIII: 1,
12656: meentulon turvaajana maatalouden menek- havaintotilan palkkauksiin 500,000: -
12657: kisuhteiden vaikeuduttua ja tuotantokus- momentille 18 Pl. XXIII: 4,
12658: tannusten noustua. Maanhankintalain toi- havaintotilan maatalousme-
12659: meenpanon yhteydessä on varaus uudelleen noihin . . . . . . . . . . . . . . . . 400,000: -
12660: vahvistettu kuitenkin sillä ehdolla, että momentille 20 Pl. I,
12661: koulutoiminta tHalla aloitetaan ennen vuo- koulu- ja havaintotilan ir-
12662: den 1950 loppua. On senvuoksi välttämä- taimistoa varten . . . . . . . 2,000,000: -
12663: töntä, että koulu saadaan ainakin osittain momentille 20 Pl. II,
12664: käyntiin mainittuna vuonna palkkaamalla kotieläinrakennusten mken-
12665: kouluun. ammattiopettajat ja ottamalla tila tamista varten noin 2000
12666: valtion välittömään 'hoitoon. Koulun opet- m3 .................. 7,000,000: -
12667: tajat voisivat silloin pitää aluksi lyhempi- kasvihuonetta varten .... 2,000,000:-
12668: ai'kaisia maatalous- ja puutarhakursseja Yht. mk 9,000,000: -
12669: sekä samalla valvoa tilan rakennuksissa ja
12670: viljelysmailla suoritettavia uudistus- ja Kun vuoden 1950 tulo- ja menoarvioesi-
12671: kunnostustöitä. Koulun toiminnan aloitta- tykseen ei ole otettu Ylistaron pienviljelijä-
12672: miseksi tarvittaisiin seuraavat määrärahat: koulua varten määrärahaa, ehdotamme
12673: momentille 11 Pl. VII: 1, kunnioittaen,
12674: 1 maatalousopettajan
12675: palkka .............. . 216,600:- että Eduskunta ottaisi vuoden
12676: johtajan palkkio ....... . 12,000:- 1950 tulo- ja menoarvioon 13,101,400
12677: 1 puutarhaopettajan markan määrärahan pienviljelijä-
12678: palkka .............. . 172,800:- koulun perustamiseksi Ylistaron
12679: palvelusväen palkkaukseen 150,000:- kunnassa olevalle Ruuskalan tilalle.
12680: Yhteensä mk 551,400: -
12681: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
12682:
12683: J. Koivisto. lsak Penttaila.. ~aun:o Kleemola.
12684: S. S. Aittoniemi. E. A. Turja. Jussi Annala.
12685: Job. Wirtanen. Albin WiolGnan. Viljami Kalliokoski.
12686: Kustaa Tiitu. Yrjö 1. Ant:OO.
12687:
12688: 37
12689: 808
12690:
12691: IV,29s. - Rah. al. N:o 226.
12692:
12693:
12694:
12695:
12696: Okko y. m. : Yäärärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan maa-
12697: mieskoulun ott'amiseksi valtion haltuun.
12698:
12699:
12700: E d u s k u n n a ll e.
12701:
12702: Valtll!kunnan rajan siirry.ttyä nykyiselleen kannatusyhdistyskään ei voi enää velko-
12703: on uuden maamieskoulun perustaminen jen lisääntymisen vuoksi !koulua eteenpäin
12704: osoittautunut tarpeen vaatimruksi tälle kaak- viedä, on päätetty tarjota koulu varoineen
12705: koisrajaseudulle, koska luovutetulle alueelle ja velkoineen valtion haltuun. Vuonna 1942
12706: jäi maamieskoulu, jossa seutukunnan nuo- asiantuntijain arvion mukaan oli kiinteis-
12707: ret saivat maatalousvalmennuksensa. tön ja ra:kennusten arvo 2,:563,490 markkaa
12708: Jo aikaisemminkin on todettu täällä maa- ja velkaa 600,000 markkaa. Tämän jälkeen
12709: mieskoulun tarpeellisuus ja surra tar- on velka noussut 1,100,000 markkaan, mutta
12710: koituksessa perustettiin Etelä-Saimaan maa- on myöskin omaisuus markkamääräisesti
12711: mieskoulun kannatusyhdistys r. y. vuonna noussut.
12712: 1923. Yhdistys kääntyi asiassa Lappeen, Kun kysymyksessä oleva mall!IDieskoulu
12713: Taipalsaaren, Savitaipaleen, Suomenniemen, sijaitsee rajaseudulla, jonka alue käsittää
12714: Lemin, LuUJIIläen, V ahvialan, Ylämaan, kymmenen rajaseutulruntaa, on tämän kou-
12715: Sälkkijärven ja Nuijll!maan kuntien puoleen lun valtiolle ottaminen toimenpide, joka
12716: ja sai näiltä avustusta 274,000 markkaa !kohottaa rajaseudun väestön elinmahdolli-
12717: sanotun koulun perustamista varten. Näillä suuksia ja on omiansa tuomaan ja kehittä-
12718: varoilla ostettiin Lappeen pitäjässä Kono- mään niitä välttämättömiä tiedon alkeita,
12719: lan kylässä lähellä Simolan asemaa sijait- joita tämän rajaseudun maatalousväestö
12720: sevat kaksi maatilaa. Tilojen koko pinta- ammatissaan tarvitsee.
12721: ala on 64.4 ha, josta viljeltyä 14 ha ja vil- Edellä •esitettyyn viitaten kunnioittaen
12722: jelyskelpoista 16 ha. Osa rakennuksia, ku- ehdotamme,
12723: ten lkotieläinrakennukset, ovat kannatus-
12724: yhdistyksen rakennuttamia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
12725: Tällä tilalla on vuodesta 1947 valtion tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
12726: määrärahojen ja kannatusyhdisty'ksen tur- kan määrärahan Etelä-Saimaan maa-
12727: vin toiminut 1-vuotinen maamieskoulu. mieskoulun varoineen ja velkoineen
12728: Kun koulun jatkaminen määrärahojen tur- valtion haltuun ottamiseksi.
12729: vin, jotka ovat vallan riittämättömät ja
12730: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
12731:
12732: Väinö Okko. Erkki Paa.voladnen.
12733: Arno Tuurna. Valto Käkelä.
12734: 809
12735:
12736: IV,299.- Rah. al. N:o 227.
12737:
12738:
12739: Rantamaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta tilan ostami-
12740: seksi Itä- ja Suur-Savon maamieskoulua varten.
12741:
12742: E d u s k u n n a ll e.
12743: Kun maamme menetti rauhanteossa myös- tanon työväenrakennus ja muutamia latoja
12744: kin valtavan suuret alat viljeltyä peltoa, ja tilan sauna. Kauppaihinta oli 2,100,000
12745: o1isi näin syntynyttä tappiota korjattava mk, mutta korkoineen ovat Mikkelin läänin
12746: mm. kdhottamalla maataloudenharjoitta- maanviljelysseuran menot ko. ka11pan joh-
12747: jien ammattitaitoa varaamaHa heille jo ke- dosta nyttemmin laskettava noin 2.5 mil-
12748: hitysiässä tilaisuus .perehtyä tulevaan, ja joonaksi markaksi. Kaurppaan ryhtyi maan-
12749: maamme omavaraisuuden ja kansamme toi- viljelysseura ,pitkäaikaisen tarpeen vuoksi
12750: meentulon kannalta mitä ensia:rvoisimman ja maakunnan maatalousväestön vuodesta
12751: tärkeään elinkeinoon. Valtion tähän tarkoi- vuoteen esitetyn toivomuksen mukaisesti
12752: tukseen myöntämät varat ovat osoittautu- sekä myös sen täihden, että maanhankinta-
12753: neet erittäin hyödyllisesti sijoitetuksi pää- lain toteuttamisen jälkeen ei koko läänin
12754: omaksi, joka koituu koko kansan hyväksi. alueelta enää ollut saatavissa muuta tilaa,
12755: Oppikoulujen teoreettisen opetuksen edelle joka olisi sopinut edellä selostettuun tar-
12756: on ·nimittäin meidän maamme olosuhteissa koitukseen käytettäväksi. Valtion olisi nyt
12757: ehdottomasti asetettava käytännöllisen am- lunastettava tämä tila maanviljelysseuralta,
12758: mattitaidon antaminen. jotta Itä- ja Suur-Savon maamieskoulu,
12759: Varsinkin oiisi maamme pääelinkeinon, joka toimii edellä mainitussa Kolkontaipa-
12760: maatalouden, kehittämiseksi toimivia oppi- leen kylässä, voitaisiin siirtää Vättilän ti-
12761: laitoksia sijoitettava sellaisille seuduille, lalle Huutokoskelle.
12762: missä niitä joko ei ole aikaisemmin ollut, Lopuksi mainittakoon, että koko Mikke-
12763: tai joina niiden entinen työskentely vaatii lin läänissä ei ole ainuttakaan valtion va-·
12764: muutoksia ja täydentelyä uusien olosuhtei- roilla kustannettua maamieskoulua, joten
12765: den luomien vaatimusten mukaan. Jälkim- sekin näkökohta velvoittaa valtion tulemaan
12766: mäisen tapauksen mitä selvin esimerkki on [äänin rpienviljelysvaltaisen maatalousväes-
12767: Mikkelin läänin Rantasa'lmen kunnan Kol- tön tueksi, jotta kotitiloilleen jäävät maa-
12768: kontairpaleen kylässä toimiva Itä- ja Suur- talouden harjoittajat saisivat pätevää ja
12769: Savon maamieskoulu. Se on toirminut suu- hyödyllistä ammattiopetusta, jonka merki-
12770: reksi hyödyksi ja osoittautunut todellisen tys on osoittautunut ratkaisevaksi maamme
12771: tarpeen vaatimaksi, mutta sen sijainti on pääelinkeinon harjoittajille.
12772: syrjäinen, viljelty peltopinta-ala aivan liian Edellä selostettuun viitaten kunnioittaen
12773: pieni (noin 10 ha) eikä lisämaan saantiin ehdotamme,
12774: ole mahdollisuuksia, ja sen nykyisten raken_
12775: nusten tila vaatisi pikaisia korjauksia ja että Eduskunta ottaisi vuoden
12776: uudistuksia, joihin olisi käytettävä arviolta 1950 tulo- ja menoarvioon 2.5 mil-
12777: noin 1.5-2 miljoonaa markkaa. joonan markan määrärahan J orois-
12778: Näistä syistä onkin Mikkelin 'läänin ten kunnan Huutokosken rautatie-
12779: maanviljelysseura ostanut - maakunnan aseman läheisyydessä sijaitsevasta
12780: maatalousväen toivomuksia seuraten - Jo- Vättilän kovista ostetun määräalan
12781: roisten kunnan Huutokosken rautatie- lunastamiseksi Mikkelin läänin maan-
12782: alueella sijaitsevasta Vättilän hovista mää- viljelysseuralta maamieskoulua var-
12783: räalan maata, yhteensä 115.5 ha, mistä pel- ten.
12784: toa 20 ha. Kaupan mukana tuli myös kar-
12785: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
12786:
12787: Antti J. Ram.ta.maa.. Edw. Pesonen. Aino Luostarinen. Irma Ham.ara.
12788: Toivo H. Kinnunen. J. F. Tolonen. Onni Ma.nnila.. Lauri Murtomaa..
12789: Wiljam Sarjala. J. E. Lampinen.
12790: 810
12791:
12792: IV,soo. - Rah. al. N:o 228.
12793:
12794:
12795:
12796:
12797: Haapaniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaak-
12798: son maamieskoululle varatun Anjalan kartanon raken-
12799: nusten kuntoonpanoa varten.
12800:
12801:
12802: E d u s k u n n a ll e.
12803:
12804: Kymenlaakson maamieskoulu, joka on on viljelmien määrä huomattavasti lisään-
12805: toiminut vuodesta 1901 Kymenlaa:kson kan- tynyt ja koulun tarve vastaavasti kasvanut.
12806: sanopiston yhteydessä ja vuodesta 1934 Valtiovallan puolelta on asiaan kiinni-
12807: lähtien erillisenä yksityisenä kouluna, toi- tetty sikäli huomiota, että eduskunta on
12808: mii kouluhuoneiston puutteellisuuden takia v. 1936 edustaja Venhon aloitteesta tehnyt
12809: erittäin vaikeissa olosuhteissa. Sen käytössä päätöksen maamieskoulun sijoittamisesta
12810: oleva vuokrahuoneisto on huonossa !kun- valtion omistamaan Anjalan kartanoon.
12811: nossa ja liian ahdas, minkä lisäksi kansan- Maatalousministeriön kehoituksesta on An-
12812: opisto, jolta huoneusto on vuokrattu, tar. jalan maanlunastuslauta:kunta v. 1946 va-
12813: vitsisi sen omiin tarkoituksiinsa. Kouluun rannut koulua varten 105 ha maata, josta
12814: on sotien jälkeisinä vuosina hakenut keski- peltoa 26.5 ha, sekä Anjalan kartanon ta-
12815: määrin 48 oppilasta, mutta tilan ahtauden lom~keskuksen ra.kennuksineen. Mutta en-
12816: vuoksi on voitu vastaanottaa vain 36. Oppi- nenkuin koulu voidaan siirtää uuteen si-
12817: lasasuntoja voidaan tarjota vain 15 oppi- joituspaikkaansa, on sitä varten varatuissa
12818: laalle. Koululta puuttuu kokonaan toisen rakennu:ksissa suoritettava välttämättömiä
12819: agronomiopettajan ja käsityöopettajan korjaus- ja muutostöitä.
12820: asunnot, opettajain huone, lukutupa- ja Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
12821: kirjastohuone sekä kellari ja ruokatarpei- dotamme,
12822: den säilytyspaikat. Havaintotilaa ei kou- että Eduskunta ottaisi vuoden 195()
12823: lulla ole lainkaan. tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
12824: Koulun piiriin katsotaan .kuuluvaksi 15 markan määrärahan Kymenlaakson
12825: kuntaa, joissa v. 1941 oli viljelmiä 15,154 maamieskoululle varatun A.njalan
12826: ja niissä keskimäärin viljeltyä maata 7.5 kartanon rakennusten kuntoonpanoa
12827: ha. Maanhankintalain toimeenpanon vuoksi varten.
12828: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
12829:
12830: Erl. Haapaniemi. Heikki HY'kkäälä.
12831: Anton Suurkonk.a.. Peikka Kii:siki.
12832: Atte Paklmnen. Eemil Luuldra.
12833: Toivo Ikonen. Toivo H. Kinnunen.
12834: Juho Heitto. Veli Järvinen.
12835: 811
12836:
12837: IV,3ol.- Ra.b. al. N:o 229.
12838:
12839:
12840:
12841:
12842: E. P~ y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäkaluston
12843: hankkimiseksi Paimion maatalouskerho-opistoon.
12844:
12845:
12846: E d u s k u n n a ll e.
12847:
12848: Paimioon rakennetaan parhaillaan koko luston ja irtaimiston hankintaikustannukset
12849: maan tarvetta silmälläpitäen maatalous- nousevat 5.5 milj. markkaan. Talousarvio-
12850: kerho-opistoa, joka valmistuu ensi vuoden esityksessä on tarkoitukseen . varattu vain
12851: alkupuolella. Rakennukseen, jonka kuutio- mk 500,000: -.
12852: tilavuus tulee olemaan n. 14,000 m3, voi- Edellä esitettyyn viitaten pyydämme
12853: daan sijoittaa 3 luokkahuonetta, voimistelu- esittää,
12854: sali, puutyöluok!ka, käsityöluokka, ruoka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
12855: sali, keittiö, opetuskeittiö, kirjastohuone, talousarvioon 11 Pl:n VIII luvun
12856: seurusteluhuone, vierashuone, sairashuoneet, 2 momentille 5 miljoonan markan
12857: kellarit ja 30 oppilashuonetta jne. Opistoon suuruisen lisäyksen kaluston hankki-
12858: voidaan ottaa 120 oppilasta. Tämän suu- miseksi Paimion maatalouskerho-opis-
12859: ruisen sisäoppilaitoksen välttämättömän ika- toon.
12860: Helsingissä, syyskuun 12 päivänä 1949.
12861:
12862: E. Pusa.. Mauri Perkonoja.
12863: Meeri Kalavainen. Viljami Kalliokoski.
12864: 812
12865:
12866: IV,ao2. - Rah. al. N:o 230.
12867:
12868:
12869:
12870:
12871: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäopettajien
12872: palkkaamiseksi Paimion maatalouskerho-opistoon.
12873:
12874:
12875: E d u s k u n n a ll e.
12876:
12877: Paimioon rakennetaan parhaillaan koko ollut suunnitteilla nykyisen yksivuotisen
12878: maan tarvetta silmällä/pitäen maatalousker- kurssin muuttaminen kaksivuotiseksi maa-
12879: ho-opistoa, joka valmistuu ensi ·vuoden alku- taloushallituksen esittämien toivomusten
12880: puolella. Kun opistossa on nykyisin vain mukaisesti. Oppilasmäärän kasvaessa kol-
12881: 40 oppilasta, voidaan sinne ensi vuonna ot- minkertaiseksi, ei kuitenkaan selvitä vain
12882: taa 120 oppilasta. Mistään neuvojien yli- niillä kahdella uudella opettajan toimelia,
12883: tuotannosta ei voida silloin vielä puhua, jotka esitetään hallituksen talousarviossa.
12884: sillä vuosittain tarvitaan meil!J.ä n. 150 Lisäksi tarvitaan välttämättä seuraavat
12885: uutta maatalouskerhoneuvojaa. Lisäksi on uudet opettajat ja toimihenkilöt:
12886: Lapsilisä-
12887: Perus· 11% indek- kansan elä- Yhteensä
12888: palkka sikorotus kemruksu mk
12889: 1 agronomiopettaja • 0 0. 0. 0 0 216,600:- 23,900:- 12,000:- 252,500:-
12890: 1 yhteiskunta-aineiden opet-
12891: taja .................... 216,600:- 23,900:- 12,000:- 252,500:-
12892: 1 voimistelunopettaj,a 189,600:- 20,900:- 10,'500:- 221,000:-
12893: 1 puutalihaopettaja 0 •• 0 0 ••• 158,400:- 17,450:- 8,800:- 184,650:-
12894: 1 talonmies-[ämmittäjä (palk- 126,600:-
12895: kiotoimi) ............... . Yihteensä mk 1,037,250: -
12896:
12897: Edellä esitettyyn viitaten pyydämme esit- 1 momentille 1,037,250 markan suu-
12898: tää, ruisen lisäyksen opettajien palkkaa-
12899: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950 miseksi Paimion maatalouskerho-
12900: talousarvioon 11 Pl:n VIII luvun opistoon.
12901: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
12902:
12903: E. Pusa.. Mauri Perkonoja.
12904: Meeri ·KaJ.a.vaW.en. V:Ujami Kalliokoski
12905: Juho Heitto.
12906: 813
12907:
12908: IV,sos. - Rah. al. N:o 231.
12909:
12910:
12911:
12912:
12913: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Ka-
12914: lajok~1aakson maamieskoulun koulurakennuksen raken-
12915: tamisen aloittamista varten.
12916:
12917:
12918: E d u s k u n n a ll e.
12919:
12920: Kalajokilaakson maamieskoululla, joka Koulurakennus n. 10,000 ms 50,000,000 mk
12921: aloitti vuonna 1949 toimintansa Haapajär- Työpajarakennus n. 2,000 m3 9,000,000 ,
12922: ven pitäjässä koulun kannatusyhdistyksen Yihteensä 59,000,000 mk
12923: omistamalla Erkkilän tilalla, ei ole varsi-
12924: naisia koulu- ja työpajarakennuksiå. Oppi-
12925: laat asuvat suureksi osaksi Haapajärven Kun esitykseen vuoden 1950 tulo- ja
12926: kylästä vuokratuissa asunnoissa ja opetus- menoarvioksi ei ole otettu määrärahaa tä-
12927: tilat ovat myös erittäin vuutteellisia ja ah- män koulun vå'lttämättömästi tarvitsemia
12928: taita. Näistä syistä ehdotti komitea, jonka ra;kennuksia varren, esitetään,
12929: tehtävänä oli [aatia 5-vuotisrakennussuun-
12930: nitelma maatalousministeriön alaisille lai- että Eduskunta ottaisi vuoden
12931: toksille, että Kalajokilaakson maamieskou- 1950 tulo- ja menoarvioon 30,000,000
12932: lulle myönnettäisiin vuonna 1950 rakennus- mk momentille 11 Pl. VIII: 15 ra-
12933: avustukseoo koulu- ja oppilasrakennusten kennusavustuksena Kalajokilaakson
12934: rakentamista varten 30,000,000 mk. Maa- maamieskoulun koulurakennuksen
12935: mieskoulun rakennustarve on kokonaisuu- rakentamisen aloittamista varten.
12936: dessaan seuraava:
12937: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
12938:
12939: Yrjö Hautala. S. Salo.
12940: Kauno Kleemola. Kusti Eslwla.
12941: Viljami Kalliokoski
12942: 814
12943:
12944: IV,ao4.- Rah. al. N:o 232.
12945:
12946:
12947:
12948:
12949: Salo: Määrärahan osoittamisesta Seppälän koulutilalle ra-
12950: kennettamaa karjatalousrakennusta varten.
12951:
12952:
12953: E d u s k u n n a II e.
12954:
12955: Vuoden 1949 varsinaisessa tulo. ja meno- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
12956: arviossa on varattu 4;500,000 markan mää- tavimmin,
12957: räraha Seppälän koulutilalle karjatalous-
12958: 1
12959:
12960:
12961: rakennusta varten. Kustannusarvio on sen että Eduskunta ottaisi vuoden
12962: jälkeen sikii:li muuttunut, että sanottu 1950 tulo. ja menoarvioon 11,500,000
12963: karjatalousrakennus tulee maksamaan markan määrärahan Seppälän koulu-
12964: 11,500,000: - ja !kun työtä ei ole voitu tilalle rakennettavaa karjatalousra-
12965: aloittaa määrärahan vähyyden vuoksi, olisi kennusta varten.
12966: koko määräraha otettava v. 1950 tulo- ja
12967: menoarvioon kokonaisuudessaan.
12968: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
12969:
12970:
12971: S. Salo.
12972: 815
12973:
12974: IV,so5.- Rah. al. N:o 233.
12975:
12976:
12977:
12978:
12979: Luukka: Määrärahan osoittamisesta maataloushallituksen
12980: kalataloudellisen tutkimustoimiston johtajan palkkauk-
12981: sen korottamista varten.
12982:
12983:
12984: E d u s k u n n a ll e.
12985:
12986: Palkkausten saattamiseksi oikeaan suhtee- kimustoimiston johtajan palkkaus olisi oi-
12987: seen muihin vastaavanlaisen viran ja toi- keassa suhteessa jo mainittujen toisten tut-
12988: men ihaltijain palkkauksiin on mm. llllaa- kimuslaitosten professorien palkkaukseen
12989: taloushallituksen kalatalousosaston ja ka- olisi se korotettava vastaavasti eli 32 :een
12990: lastusneuvoksen palkkasijoitusta esitetty palkkausluokkaan.
12991: korotettavaksi yhdellä pal:kkausluokalla Kun kalataloudellinen tutkimustoimisto
12992: mutta ehkä epähuomiossa jätetty tekemättä kuuluu maataloushallitukseen ja toimii
12993: sama muutosehdotus mainitun viraston ka- siellä osaston asemassa, vaikkakin täysin
12994: lataloudellisen tutkimustoimiston johtajan edellämainittuj.en tutkimuslaitosten yksityi-
12995: viran !kohdalla. seen osastoon verrattavana tutkimu.'3laitok-
12996: Kalataloudellisen tutkimustoimiston joh- sena ehdotan kunnioittaen,
12997: tajan virka on tähän asti ollut samassa
12998: palkkausluokassa kuin kalatalousosaston että Eduskunta korottaisi kalata-
12999: osastopäällikön virka. Tutkimustoimiston loudellisen tutkimustoimiston johta-
13000: tehtävät ja rakenne samoin kuin sen joh- jan viran palkkausluokkasijoituksen
13001: tajan ;pätevyysvaatimuksetkin vastaruvat samoin perustein kuin kalatalous-
13002: täysin esimerkiksi Maatalouskoelaito'ksen ja osaston osastopäällikön viran suh-
13003: Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen yksi- teen on ehdotettu ja ottaisi vuoden
13004: tyistä osastoa ja on Kalataloudellisen tut- 1950 talousarvioon tätä tarkoitusta
13005: kimuslaitoksen johtajalla täten asetuksen varten 11 Pl. VI 1 mom. kohdalle
13006: mukaan myös professorin arvo. Jotta tut- 15,600 mk suurwi.sen määrärahan.
13007: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
13008:
13009: Eemil Luukka.
13010:
13011:
13012:
13013:
13014: 38
13015: 816
13016:
13017: IV,3o6.- Rah. al. N:o 234.
13018:
13019:
13020:
13021:
13022: Luukka y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljel;ystoi-
13023: minnan voimaperäistyttämistä varten.
13024:
13025:
13026: E d u s k u n n a ll e.
13027:
13028: Kalastuselinkeinon harjoittajain vaikea Tämä on ollut huutava puute, sillä
13029: taloudellinen asema elintarvikepula-ajan vaikka eduskunta 4 vuotta sitten aloitetietä
13030: jälkeen V'aatii valtiovallalta mitä tehok- tehdyn esityksen kautta lisäsikin 11 Pl.
13031: kaimpia toimenpiteitä tämän väestöryhmän XIII lukuun 300,000 markkaa vuodessa
13032: tukemiseksi. uusien kalanviljelyslaitosten perustamiseksi
13033: Eräs muoto, jolla taloudellisesti voidaan ja entisten kalanviljelyslaitosten haudonta-
13034: hankkia huomattavia tuloja kalastajaväes- kojeiston paran,tamiseksi, niin ei vanhojen
13035: tölle ja edistää kansantaloudellisesti syr- eikä viime vuosien aikana perustettujen
13036: jään jäänyttä kalavesiemme tuottoa, on kalanviljelys- ja mädinhaudontakeskusten
13037: istuttaa sopiviin kalavesiin suuria määriä toimintaa ole voitu läheskään siinä määrin
13038: arvokalojen poikasia. Tämä toimenpide on kehittää, kuin hävitettyjen kall.avesiemme
13039: hyvin tärkeä, koska pula-ajan takia voimak- määrätietoinen jälleenrakennustoiminta vaa-
13040: kaasti tehostettu kalastus, jopa suoranainen tii. Ei ole yksityisten kansalaisten velvol-
13041: ryöstökalastus, on monin [paikoin meLkein lisuus eikä heille liioin mahdollistakaan
13042: sukupuuttoon hävittänyt arvokalan kannan laajakantoisen kalanpoikaisistutustoiminnan
13043: samoinkuin myöskin ruuaksi sopivan pikku- järjestäminen.
13044: kalakannan. Kysymys on varsinkin arvokkaan siika-
13045: On myös muistettava, että laajoilla kannan edistämisestä ja vastatoimenpiteistä
13046: alueilla tämän vuosisadan aikana voimak- kansantaloudellisesti tärkeän lohikannan
13047: kaasti kehitetyt kalastustavat, niin isorysä- pelastffmiseksi vastapainoksi l6hij akiemme
13048: kalastus kuin verkko- ja koukkukalastus eri padottamisetle. Näiden kalojen viljelemi-
13049: muodoissaan samaten kuin moottoriku!J.ku- nen ja hoitaminen ei ole kalastajien, ei am-
13050: neuvojen yhä yleisempi käyttäminen kalas- matti- ja urheilukalastajien ·asia, vaan kuu-
13051: tuksessa, ovat kehitetyt paljon pitemmälle luu se valtiolle, sillä nämä kalalajit ovat
13052: ja nopeammin kuin kalakannan suojelus- suureksi osaksi tyypillisiä vaelluskaloja.
13053: toiminta ja kalanpoikasten istutustoiminta. Ruotsissa on esim. siianviljelys viime vuo-
13054: Sitäpaitsi oli meillä jo ennen sotaa paljon sina voimakkaasti kehitetty, nousten ny-
13055: laiminlyötyä kalastusvesien hoidon alalla, kyään n. 125 milj. kappaJleeseen istutettua
13056: mikä tietysti olisi ollut korvattava. siianpoikasta vuodessa. Tämä on ollut mah-
13057: Kalastusjärjestöt ja maatalousseurat ovat dollista vain suurten kalanviljelyslaitosten
13058: voimiensa mukaan ja riittämättömän valtio- rakentamisen kautta, mitkä on suoritettu
13059: vallan tuen avulla tehneet 'huomattaV'aa valtiovallan huomattavien määrärahojen
13060: työtä kalastuselinkeinon kohottamiSen hy- turvin. Esimerkkinä voidaan mainita, että
13061: väksi. Mutta tarpeeksi vaativiin laajakan- Tukholman läänin maanviljelysseuran
13062: toisiin toimenpiteisiin kalakannan lisäämi- alueella on vuodesta 1910 alkaen järjestetty
13063: seksi eivät nämä järjestöt ole voineet ryh- laajakantoista siianvrljelystoimintaa, jolloin
13064: tyä sekä määrärahojen puutteen että ,ka- kalastajajärjestöt ja maatalousseuTa yhteis-
13065: lanpoikastehtaan" puutteen vuoksi, ja me- toiminnassa ovat ottaneet talteen vuodesta
13066: noarviossa ei liioin ole ollut varsinaisia vuoteen yhä suurempia määriä siianmätiä
13067: määrärahoja arvokalan mädinhankintaan kalastuspaikoista.
13068: eikä kalanviljelyslaitosten hoitoon eikä ka- Viime vuosien kuluessa on järkiperäisten
13069: [anpoikasten istuttamista varten. tutkimusten perusteella voitu todistaa, että
13070: IV,306.- Luuklka y. m. 817
13071:
13072: luonnossa melkein koko mätimäärä joutuu jen takia olisi erittäin tärkeätä, että edus-
13073: hukkaan kutupaikoilla oleskelevien mätiä kunta tänä vuonna poistaisi tämän puut-
13074: syövien kalojen ja muiden pohjaeläinten teen myöntämällä maatalousministeriön
13075: tuhoamana. Tämä osoittaa, miten tähdel- käytettäväksi 1.5 miljoonan markan vuo-
13076: listä kalanviljeiystoiminta juuri poikasten tuisen määrära!han tukemisrahastoksi mä-
13077: istuttamiseksi kalavesiin on. Kokeiluna on dinhankintaan ja mädinhoitoon. Näin voi-
13078: osoitettu, että yksi hauki, jonka mäti on taisiin laajentaa arvokalojemme - pää-
13079: haudottu kalanviljelyslaito}u;essa, antaa asiallisesti vaelluskalojen - poikasten is-
13080: y'htä ~paljon jälkikasvua kuin n. 60 saman- tuttamista niin rannikkoalueellemme kuin
13081: kokoista haukea luonnossa. Kaikesta päät- sopiviin järviin, eritoten seliaisiin 'paikkoi-
13082: täen saadaan siianviljelyksessä vielä parem- hin, joissa ammattikalastusta voidaan har-
13083: pia tuloksia. Eräissä Ruotsin järvissä on joittaa.
13084: voitu todistaa, että sinne sijoitetut meri- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13085: siianpoikaset ovat antaneet yli 10 % pyy- nioittaen,
13086: dystettyjä siikoja. Koska meillä syksyisin että Eduskunta ottaisi vuoden
13087: on satojamrljoonia siianmätijyviä käytettä- 1950 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
13088: vissämme siiankalastuksen yhteydessä ran- XIII luvun 7 momentin kohdalle
13089: nikkoalueella, mitkä arvokkaat mätimäärät 1.5 miljoonaa roorkkaa kalanviljelys-
13090: nykyään menevät hukkaan puuttuvan toi- toiminnan voimaperäistyttämistä var-
13091: meliaisuutemme ja puuttuvien määräraho- ten.
13092: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
13093:
13094: Eemiil. Luukkia. Arno Tuuma.
13095: Urho Kulovaarn. Martti Miettunen.
13096: J. Kuittinlen. Heik1ki Soininen.
13097: Levi Jern.
13098: 818
13099:
13100: IV,3o7.- Rah. al. N:o 235.
13101:
13102:
13103:
13104:
13105: Luukka: Määrärahan osoittamlisesta avustukseksi Suomen
13106: Kalastusyhdistykselle järjestöneuvojan palkkaamista
13107: varten.
13108:
13109:
13110: E d u s k u n n a 11 e.
13111:
13112: Kalavesien hoidon ja käytön alalla on näköisesti vaikuttaa myönteisesti, - paitsi
13113: järjestötoiminta osoittautunut merkittävällä kalavesien hoitotehtävissä ja kalojen istu-
13114: tawalla kehitystä auttavaksi niillä seuduilla tuksissa, - myös vuosi vuodelta entistä
13115: mihin lkalastusseuroja on pe:r~ustettu ja laajempaa huomiota vaativaan kalavesiä
13116: missä ne toimivat. Näihin rekisteröityihin omistamaUoman väestön kalastusmahdolli-
13117: kalastusseuroihin voivat jäseninä kuulua suuksien tyydyttävään ratkaisuun. Edelly-
13118: sekä kalavesiä omistavat että tilattomat, tyksenä kuitenkin on, että tätä toimintaa
13119: jotka kalastusharrastuksensa yhdistäminä ammatillisesti kehitetään ja oikein ohja-
13120: Sovinnollisessa yhteistoiminnassa hoitavat taan. Saamani tiedon mukaan ei Suomen
13121: ja käyttävät seuransa ohjauksena paikka- Kalastusyhdistys, jonka aloitteesta kalas-
13122: kuntansa ikalavesiä. Näin on voitu ryhtyä tusseuroja on perustettu, varojen vähyyden
13123: suorittamaan kalavesien hoitoa, valmista- vuoksi ole voinut viime ja kuluvana vuonna
13124: maan kutupuroja keväällä kuteville kaloille, palkata sisävesikalastusalan konsulenttia
13125: huolehtimaan kalojen kutupaikoille johta- tai neuvojaa jonka tehtävänä olisi ohjata
13126: vien väylien aukipitämisestä, suorittamaan ja !kehittää kalastusseurojen toimintaa.
13127: kalanpoikaisten istutuksia tai emolkalojen Asia olisi kuitenkin hoidettava valtion avus-
13128: siirtoja, valvomaan kalastuslainsäännösten tuksen turvin ja sen vuoksi edellä esitet-
13129: noudattamista, sekä tarvittaessa säännöste- tyyn nojaten ehdotan kunnioittaen,
13130: lemään määrajoiksi kalojen pyyntiä. Teh-
13131: tävissä ja suunnitteluissa ovat kalastusseu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
13132: rat olleet yhteistoiminnassa kalatalousneu- talousarvioon 11 Pl. XIII: 3 mom.
13133: vonnan kanssa. kohdalle 400,000 markan suuruisen
13134: Käsitykseni mukaan voisi pari vuotta määrärahan Suomen Kalastusyhdis-
13135: sitten alkuun päässeen ja tulokselliseksi tykselle avustukseksi järjestöneuvo-
13136: osoittautuneen kalastusseuratoiminnan edel- jan palkkaukseen ja matkakuluihin.
13137: leen kehittäminen ja yl,eistäminen toden-
13138: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
13139:
13140:
13141: Eemil Luukika..
13142: 819
13143:
13144: IV,sos. - Rah. al. N:o 236.
13145:
13146:
13147:
13148:
13149: Luukka: Määrärahan osoitto;misesta laivan hankkimiseksi
13150: kalatalouden opetustarkoituksiin.
13151:
13152:
13153: E d u s k u n n a ll e.
13154:
13155: Niistä kalatalousalan kysymyksistä, jotka paikkaa sekä sisämaasta että meren ran-
13156: kaipaavat korjausta, on ajankohtaisimpia nikolta.
13157: kysymys sekä alemman että ylemmän !lm- Kun meidän järvirikkaasta ja pitkän me-
13158: latalousopetuksen saattamisesta vakinaiselle renrannikon käsittävästä valtakunnastamme
13159: kannalle ja tehokkaaseen käyntiin. Erikoi- ei 25 vuoden etsiskelyn jälkeen ole löyty-
13160: sesti on kipeästi kaivattu kalatalousneuvo- nyt kyllin sopivaa paikkaa kalastuskoulua
13161: jiksi ja kalastusmestareiiksi antautuvier. varten, on ryhdyttävä ha:kemaan uusia kei-
13162: ammattikoulutuksen tehostamista, sillä se noja asiantilan korjaamiseksi. Se aikai-
13163: koulutuspohja, joka tämän alan ammatti- semmin vallinnut näkökanta, että kalas-
13164: miehillä nykyisin on, ei vastaa läheskään tuskoulun täytyisi välttämättä olla sisä-
13165: niitä vaatimuksia, jotka heille työskente- maassa ja jonkun kalanviljelyslaitoksen yh-
13166: lyssään kalataloutemme kehittämiseksi olisi teydessä, on jo nykyisin vanhentuneena
13167: asetettava ja varsin vaillinaisesti sitä !lmu- syrjäytetty. On todettu, että pääpaino !lmu-
13168: lutusta, joka vastaavilla ammattimiehillä lutuksessa on asetettava merikalastuspuo-
13169: maatalousalalla on tilaisuus saada. lelle, koska merien rannikoilla pääosa,
13170: Erittäin huolestuttava on tilanne vakinai- n. 90% ammattimaisesta kalastuksesta ta-
13171: sen yliopistollisen kalatalousopetuksen puut- pahtuu. On tultu siihen, että kalanvilje-
13172: tumisen vuoksi, mistä johtuu, että jälki- lystä voidaan varsin hyvin opettaa sijoit-
13173: kasvu kalatalouselämämme johtaville pai- tamalla oppilaat joksikin ajaksi jo ole-
13174: koille on melkein olematon. Joudutaan massa oleviin kalanviljelyslaitoksiin har-
13175: varsin vaikeaan tilanteeseen, kmn muuta- joittelemaan. Myös on todettu, että kala-
13176: man vuoden kuluttua huomattavimmat ny- talouden ammattiopetuksen ohjelman on
13177: kyiset kalataloutemme hallinnolliset ym. oltava aikaisempaa paljon laajempi, koska
13178: johtomiehet suunnilleen samanaikaisesti mm. kalakauppa ja kalateollisuus tarvitsi-
13179: joutuvat ikänsä perusteella jättämään paik- sivat erikoiskoulutuksen saaneita miehiä.
13180: kansa ja tilalle on haettava mi,ehiä, joilla Saamani tiedon mukaan on Kalatalous-
13181: ei ole joko ensinkään tai on vain hyvin säätiön taholta, jonka toimintaohjelmaan
13182: puutteellinen ammattikoulutus takanaan. tieteellisen tutkimustyön lisä;ksi kuuluu
13183: Jo v. 1919 päätti kalastushallitus ryh- myös kalatalousopetuksen kaikinpuolinen
13184: tyä etsimään uutta toimipaikkaa Evon ka- kehittäminen ja nuoremman ammattitaitoi-
13185: lastuskoeasemaa ja kalastuskoulua varten, sen työvoiman valmistaminen sekä käytän-
13186: joka oli osoittautunut sopimattomaksi tar- nöllisen kalatalouden eri aloille että tie-
13187: koitusta varten. Yli 25 vuoden haeskelun teellisen tutkimuksen palvelukseen, esitetty
13188: jälkeen siirrettiin Evon kalastuskoulun toi- ajatus erikoisen kalastuskoululaivan hank-
13189: minta maataloushallituksen ehdotta:rnalle kimiseksi, jossa voitaisiin antaa sekä alem-
13190: paikalle Saarijärven Tarvaalaan, :missä ti- paa että ylempää lkalatalousopetusta ja
13191: lapäisiä kursseja nyt on järjestetty kol- järjestää siihen lmuluvaa käytännöllistä
13192: mena vuonna. Saadut ko1kemukset ja esi- harjoitusta. Säätiön puolesta on myös il-
13193: tetyt arvostelut ovat kuitenkin osoittaneet, moitettu, että se varaa tilaisuuden käyt-
13194: että tämäkin paikka on sopimaton ja epä- tää kalatalousopetuksen tarpeisiin Lohjalla
13195: käytännöllinen kalastuskoulun paikaksi ja sijaitsevaa säätiön kalastuskoeasemaa ja
13196: on ryhdytty jälleen haeskelemaan sopivaa kalanviljelyslaitosta.
13197: 820 IV,sos.- Kala.ta.Iousopetus.
13198:
13199: dellisesti peittämään taimien: valtavan ky- taan 690,000 mk, pitäisi tilanteen huoles-
13200: synnän, on selvää, että puutarhaneuvonnan tuttaa niitä, joiden voidaan katsoa olevan
13201: tarve kaikkialla tulee olemaan suuri. On- vastuussa puutarhanviljelymme ohjaami-
13202: han ammattitaitoa vaativa puutarhanvil- sesta. Ne harvat tämän alan toimihenkilöt,
13203: jely ja erikoisesti puutarhan suunnittelu- jotka täNä hetkellä laativat puutaThasuun-
13204: ja perustamistyö suurelle osalle kansaa ai- nitelmia ja järjestävät kursseja y. m. ni-
13205: van uutta. Neuvontajärjestöjen olisi nyt menomaan juuri pienviljelijäväestölle, ovat
13206: hoidettav.a tämä [aajentunut työala, jonka neuvontajärjestöjen palkkaamia. Puutar-
13207: vaikutus ulottuu vuosikymmeniä eteenpäin hanviljelyssä jo tapahtunut ja jatkuvasti
13208: ja jossa on kysymys suuristakin ·pääomista voimistuva kehitys asettaa ohjaamisesta
13209: ja siihen uhTatusta työstä. Meillä on nyt huolehtiville järjestöille yhä suurempia
13210: tilaisuus korjata puutarhanviljelyksemme vaatimuksia.
13211: virheet ja perustaa uudet viljelykset mei- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
13212: dän oloihimme sopivien arvokkaiden vakio- kunnioittaen,
13213: lajikkeiden varaan, mutta samalla on vaara
13214: tehdä myös uusia virheitä. Kun kuluvalla että Eduskunta päättäisi korottaa
13215: vuodelle oru 12 suomenkieliselle maanvilje- vuoden 1950 talou..sarviossa puutar-
13216: lysseuralle valtion määrärahan osuus puu- hanhoidon edistämiseksi varatun
13217: tarhanhoidon edistämistä varten ollut vain määrärahan 7 miljoonalla markalla,
13218: 47,000 mk ja alan keskusjärjestön, Puu- jolloin se tulisi olemaan 9,242,900
13219: tarhanviljelijäin Liiton valtionapu ainoas- mk.
13220: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
13221:
13222: Viljami Kalli:okosiki. Lauri Riikonen.
13223: S. S. Aittoniemi. J. Koivisto.
13224: Eino Palovesi. Martti Stmtela.
13225: Heikld SO!i.ninen. Kailie J oulmnen.
13226: Jalmari Linna.
13227: 821
13228:
13229: IV,so9. - B&h. al. N:o 237.
13230:
13231:
13232:
13233:
13234: Haapaniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Kar-
13235: jalan kansanopiston yhteydessä toimivan Virolahden
13236: kalastajakoulun toiminnan tukemiseksi.
13237:
13238:
13239: E d u s k u n n a 11 e.
13240:
13241: Virolahden kalastajakou!lu o;n perustettu osittain Lounais-KaTjalan kansanopiston
13242: v. 1922 Lounais-Karjalan kansanopiston yh- avun turvin, mikä ei enää voi jatkua. Ope-
13243: teydessä toimivaksi ammattioppilaitokseksi. tusvälineitä ei ole voitu uusia eikä hankkia
13244: Koulussa saavat oppilaat teoreettista ja ammattikirjallisuutta. Oppilasavustuksia,
13245: käytännöllistä opetusta erilaisissa kalatalou- jotka ennen sotaa olivat 1,000 mk oppilasta
13246: dellisissa aineissa sekä merenkulussa. Var- ja lukuvuotta kohti, ei ole voitu jakaa eikä
13247: sinaisen kalastus- ja merenkulkuammatti- opetusretkeilyjä tehdä.
13248: opetuksen ohella annetaan opetusta kansan- Koulu on ainoa suomenkielinen merika-
13249: opiston ohjelmaan kuuluvissa yleissivistyk- lastuskoulu, joten sillä on oma tärkeä teh-
13250: sellisissä aineissa sekä käsitöissä. Kalastaja- tävänsä koko maamme kalastajaväestön kes-
13251: koulun opettajina toimivat varsinainen ka- kuudessa.
13252: latalousaineitten opettaja, merenkulun opet- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
13253: taja (merikllipteeni) sekä kansanopiston ehdot,amme,
13254: opettaja. Merenkulun tarkastaja 1>itää lop-
13255: putentin merenkulusta ja antaa pätevyys- että Eduskunta ottaisi vuoden
13256: kirjan. Oppilasmäärä on koulun toimiai- 1950 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
13257: kana ollut 10-14 oppilasta lukuvuodessa XIII luvun 1 momentille 700,000
13258: ja ovat oppilaat kotoisin pääasiassa kalas- markan määrärahan Lounais-Karja-
13259: tajaväestön keskuudesta .Suomen- ja Poh- lan kansanopiston yhteydessä toimi-
13260: janlahden rannikkoseuduilta. van Virolahden kalastajakoulun toi-
13261: Koulu on viimeisinä 5:._6 vuotena toimi- minnan tukemiseen käytettäväksi.
13262: nut erittäin vaikeissa taloudellisissa o'loissa,
13263: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
13264:
13265: Eri. Haapaniemi. Anton Suurkonka.
13266: Eemill. Luuldm. Hedkki Hyldräälä.
13267: Pekka. Iruski. Veli Järvinen.
13268: .Mte Paiklmnen. Juho Heitto .
13269: Toivo Ikonen. Toivo H. Kmnunen.
13270: 822
13271:
13272: IV,310. - Fin. mot. N:o 238.
13273:
13274:
13275: Österholm m. fl.: An.gående anvisande av anslag för under-
13276: söknitl{J rörande fiskodlingens förutsättningar i öppna
13277: skärgårdsvaUen.
13278:
13279: T i 11 R i k s d a g e n.
13280:
13281: Under en följd av år före •kriget be- men även där syns åsikterna gå i sär be-
13282: drevs i stor omfattning fiskodling i skär- träffande det i sumpar och glas kläckta
13283: gården, främst genom att gäddrom utla- yng1ets möjligheter att utstå de påfrest-
13284: des i sumpar, varefter ynglet i ·ett tidigt ningar, som möter i ihavet, och växa till
13285: utveeklingsstadium utsläpptes i vattnet. fångstdugliga ·exemplar. Det vore därför
13286: Dessutom har för skärgårdens räkning i av stort värde att denna fråga skulle bli
13287: viss utsträclming bedrivits fiskodling vid föremål för undersÖikning. En sådan un-
13288: smärre anläggningar, där ynglet kläckts i dersökning måste för att lämna tillförlit-
13289: glas vid rinnande vatten. Genom att an- ligt resultat bedrivas under vetenS'kapligt
13290: vändningen av gäddodlingssumpar var betryggande d'ormer oeh kräver där'för ut-
13291: mycket utbredd och strävandet att på gifter, som fiskarförbunden med sina allt-
13292: detta sätt ö'ka gäddstammen omfattades för knappa statsunderstöd icke har någon
13293: med stort intresse - det anordnades bl. a. möjlighet att bestrida.
13294: tävlingar och pl'emieringar - kan man För undersökning av fiskodlingens ef-
13295: räJkna med att åtskilliga miljoner yngel fekt i öppna skärgårdsvatten borde sta-
13296: varje sommar utlades i vattnet. När kri- tens understöd med så myc'ket större skäl
13297: get kom, avbröts i stort sett denna verk- kunna påräknas, som fis•kevattnen lidit
13298: samhet och har sedan icke återupptagits stora skador genom den hårda beSJkatt-
13299: i tillnärmelsevis samma utsträckning som ning varmansfisket medförde. Staten har
13300: förr. Att fis:kodlingen i skärgården ieke just för varmansfiskets s'kull en moralisk
13301: kom i gång igen, berodde främst på att förpliktelse att bidraga till fiskodlingens
13302: lagstiftningen om den temporära fiske- främjande och till ·att återställa den rub-
13303: rätten gav envar landets medborgare rätt bade jämvikten i fiskbeståndet. En för-
13304: att utan ersättning bedriva fiske i annans utsättning för att fiskodlingen skall om-
13305: vatten. Vattenägare och arrendatorer ville fattas med allmänt intresse är att det
13306: icke lägga ned arbete och kostnader på föreligger •klarhet om det verkliga värdet
13307: en verksamhet, vars resu1tat skördades av deima verksamhet. En sådan undersök-
13308: av andra. Nu när den temporära fiske- ning som ihär avses ikunide föras ett gott
13309: rätten, ,varmansfis<ket", har avskaffats sty0ke framåt, om det skuUe finnas till
13310: ökas intress·et för fiskodlingen igen, men förfogande ett anslag, förslagsvis 300,000
13311: det dröjer länge, innan den tar fart. mark, vilket lämpligen kunde disponeras
13312: Det råder också osäkerhet beträffande av lantbruksstyrelsen.
13313: .effekten av fiskodling i öppna skärgårds- M•ed stöd av det som ovan anförts före-
13314: vatten. Medan fis'kodlingens hetydels·e i slås härmed,
13315: slutna vatten - insjöar och floder - är
13316: fullt kla'l'lagd, har det icke blivit veten- att Riksd,agen i statsförslaget för
13317: skapligt utrett vilken betydelse utlägg- år 1950 måtte upptaga ett anslag
13318: ningen av yngel i öppna vatten i själva på 300,000 mark till lantbrukssty-
13319: v·erket har. Fackmännens åsikter är de- relsens förfogande för undersökning
13320: lade i denna fråga. I Sverige bedrivs l:i'k- rörande fiskodlingens förutsättnin-
13321: som hos oss fis•kodling i öppna vatten, gar i öppna skär,gårdsvatten.
13322: ··-~;·~~
13323: Helsingfors den 11 september 1949.
13324:
13325: John Österholm. Ebba östenson. Albin Wickman.
13326: Levi J·em. Henrik Kullberg.
13327: 823
13328:
13329: lV,31o.- Rah. al. N:o 238. Suomennos.
13330:
13331:
13332: Österholm y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
13333: mittamiseksi kalarvviljelyksen edellytyksistä saaristojen
13334: selkävesillä.
13335:
13336: E d u s k u n n a ll e.
13337: 'Monina sodan edellisvuosina harjoitet- mieltä. Ruotsissa samoin kuin meillä har-
13338: tiin kalanviljelystä saaristossa laajassa joitetaan kalanviljelystä avoimissa vesissä,
13339: mittakaavassa, ennen !kaikkea siten, että mutta sielläkin näkyvät mielipiteet mene-
13340: hauenmäti pantiin sumppuilhin, minkä jäl- vän eri suuntiin kysytrnyksen oHessa suru-
13341: keen kalanpoikais·et laskettiin veteen var- puissa ja lasiastioissa haudottujen kftlanpoi-
13342: haisessa kehitysasteessa. Sitä paitsi on lkasten edeillytyksistä elää meressä ja lke·
13343: saaristoa varten jossain määrin haTjoi- hittyä pyyntikel,poisiiJmi yiksilöiksi. Sen
13344: tettu kalanviljelystä pienemmissä laitok- vuoksi olisi tärk·eätä, että tämä kysymys
13345: sissa, joissa ikala;npoikaset on haudottu lasi- joutuisi tutkittavaksi. Tällainen tutkimus,
13346: astioissa juoksevassa vedessä. Kun hauenvil- jotta se antaisi luotettavia tuloksia, olisi
13347: jelysastioiden käyttö. oli hyvin yleistä ja suoriteUava tieteellisesti pätevässä muo-
13348: pyrkimyksiin haukikannan 'lisäämiseksi dossa, ja sen vuoksi se vaatii menoja, joi-
13349: tällä tavoin otettiin osaa innokkaasti - den 'kustantamiseen kala:stuliitoilla aivan
13350: mm. järjestettiin kilpailuja ja palkintoja liian niukkoine valtionavustuksineen ei
13351: - voidaan sanoa, että siten laskettiin ole mitään mahdollisuuksia.
13352: joka kesä veteen useita miljoonia poika- Avoimissa saaristovesissä tapahtuvan
13353: sia. Kun sota alkoi, keskeytyi tämä toi- kalanviljelyksen tehokkuutta 'koskevaHe
13354: minta yleisesti katso:en eikä sitä ole aloi- tutkimukselle pitäisi voida odottaa valtion
13355: tettu /UUdelleen iäheskään ai'kaisemmassa tukea sitäkin suuremmalla syyllä, kun lm-
13356: laajuudessa. Se seikka, ·ettei kalanviljelys lav.esille on 1koitunut suuria vahinkoja jo-
13357: saaristossa päässyt jälleen ·käyntiin, joh- kamiehenkalastuksen aiheuttaman anka-
13358: tui ·ennen kaikkea siitä, :että väliaikaista ran verotuksen takia. Valtiolla on juuri
13359: kalastusoikeutta koskeva lainsäädäntö an- jokamiehenkalastuksen takia moraalinen
13360: toi jokaiselle maan kansalaise'lle oikeuden velvollisuus tukea kalanvilJelyksen edistä-
13361: harjoittaa korvauksetta kalastusta toiselle mistä ja ·kalakannan horjuneen tasapainon
13362: kuuluvassa vedessä. Vedenomistajat ja palauttamista. Edellytyksenä yleisen mie-
13363: -vuokraajat eivät tahtoneet panna työtä lenkiinnon kohdistumiseUe kalanviljelyk-
13364: ja kustannuksia toimintaan, jonka tulOik- s•een on selvyys tämän toiminnan todelli-
13365: sen muut korjasivat. Kun nyt väliaikai- sesta arvosta. Tässä tarkoitettua tutki-
13366: nen kalastusoikeus, ,jokamiehenkalastus", musta voitaisiin viedä hyvän matkaa
13367: on ·lakannut, lisääntyy jäUeen kiinnostus eteenpäin, jos olisi käytettävissä määrä-
13368: kalanviljelystä kohtaan, mutta kestää raha, ·esimerkiksi 300,000 markkaa, jonka
13369: kauan, ennenkuin se pääsee vauhtiin. maataloushallitus voisi sopivasti käyttää.
13370: Myöskin 00: epäV!armuutta ikalanviljeilyk- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
13371: sen tehok!lrnudesta avoimissa vesissä. Kalan-.
13372: vilj.elyiksen rrne11kitys suljetuissa vesissä - että Eduskunta ottaisi vuoden
13373: sisäjä,rvissä ja joissa -on täysin selvitetty, 1950 tulo- ja menoarvioon 300,000
13374: mutta sen sijaan ei ole saatu tieteellisesti markan määrärahan maataloushalli~
13375: selvitetY'ksi, mikä merkitys on kalanpoi- tuksen käytettäväksi tutkimuksen
13376: kasten laskemisella avoimiin v:esiin. Am- toimittamiseksi kalanviljelyksen edel-
13377: mattimiehet ovat tässä kysymyksessä eri lytyksistä saaristojen selkävesillä.
13378: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1949.
13379:
13380: John Österholm. Ebba östenson. Albin Wickm.an.
13381: Levi Jern. Henrik Kullberg.
13382: 39
13383: 824
13384:
13385: IV,a11.- Fin. mot. N:o 239.
13386:
13387:
13388:
13389:
13390: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag åt
13391: organisationer, som verka för fiskerinäringens främ-
13392: jande.
13393:
13394:
13395: T i ll R i k s d a g e n.
13396:
13397: I budgetpropositionen har regeringen un- som ·trycker priset på marknaden. I denna
13398: der 11 Ht. XIII kap. 3 mom. a) föreslagit situation har fiskarförhundens instruktions-
13399: ett tilliigg på 785,400 mark till understödet verksamhet myeket att betyda. Också fisk-
13400: åt de organisationer, som verkar för fiske- odlingen måste hjälpas upp för att ut-
13401: rinäringens höjande. Därmed har dock in- jämna de förluster, som ,varmansfisiket"
13402: galunda det oundgängliga behovet av ökat tillfogade fisikbeståndet. Ä ven detta värv
13403: stöd åt fiskarorganisationerna hlivit till- ankommer främst på fiskarorganisationer-
13404: godosett. Tillägget är i själva ver.ket all- nas instrill:törer. Anslaget till understöd
13405: ·deles för ohetydligt, i synnerlmt som det åt fiskarorganisationerna horde därför an-
13406: skall fördelas på sannolikt alla de 26 orga- senligt ökas. Av hänsyn till statsfinan-
13407: nisationer, som erhåller sitt "Statsunderstöd serna måste likväl återhållsamhet iakttas
13408: ur detta moment. även i detta fall. Ett .tillägg på 1 miljon
13409: Fiskarorganisationernas möjligheter att mark bör dock anses fullt motiverat. Lant-
13410: upprätthålla sin instruktionsverksamhet hruksstyrelsen har föreslagit ett vida högre
13411: har på grund av allmänt kända förhållan- belopp.
13412: den, främst ·de knappa statsunderstöden, Med hänvisning till det som ovan fram-
13413: hlivit alltmera tillskärpta. En del organisa- hållits föreslås,
13414: tioner har fått lov att minska arhetskraf-
13415: terna ooh för övrigt ålägga sig allehanda att Riksdagen måtte i statsförsla-
13416: inSkränkningar. Samtidigt hefinner sig get för år 1950 under 11 Ht. XIII
13417: fiskerinäringen i ett krisläge, framförallt kap. 3 m01n. a) upptaga ett tiUägg
13418: heroende på avsättningssvårigheter heträf- på 1 miljon mark till anslaget åt
13419: fande fångsten av strömming. Det gäller organisationer, som verkar för fiske-
13420: att finna nyttig användning för överskottet, rinäringens främjande.
13421: Helsingfors den 12 septemher 1949.
13422:
13423: John Österholm. Ebba östenson.
13424: Albin Wickman. Levi Jern.
13425: Henrik Kullberg.
13426: 825
13427:
13428: IV,3tl.- Ra.h. al. N:o 239.
13429: Suomennos.
13430:
13431:
13432:
13433:
13434: Österholm y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
13435: avustukseksi kalastuselinkeinon edistämiseksi t'oimiville
13436: järjestöille.
13437:
13438:
13439: E d u s k u n n a 11 e.
13440:
13441: 'Tulo- ja menoarvioesityksessä hallitus on tojen ohjaustoiminta on suuresta merkitY'k-
13442: H Pl:n XIII luvun 3 mom:n a) kohdalla sestä. Myös ilmlanviUelystä on kohotettava
13443: ehdottanut lisäystä 785,400 mark!k:aa avus- niiden menetysten tasoittamiseksi, joita ,jo-
13444: tukse:ksi järjestöille, jotka toimivat kalas- kamiehen !kalastus" aiheutti kalaka:nnalle.
13445: tuselinkeinon edistämiseksi. Tällä ei kalas- Myös tämä toiminta kuuluu lähinnä kalas-
13446: tusjärjestöjen lisäavustuksen välttämätön tusjärjestöjen ohjaajille. Kalastusjärjestö-
13447: tarve ole kuitenkaan lainkaan tyydytetty. jen avustusmäärärahaa on sen vuoksi huo-
13448: I.åsäys on itse asiassa aivan liian mitätön, mattavasti lisättävä. Valtion rahallisen ti-
13449: vars.inikin !kun se tulee todennäJköisesti jaet- lanteen !huomioon otta'en täytyy kuitenkin
13450: tavalksi kaikiUe niille 26 järjestölle, jotka olla pidättyväinen tässäikin tapauksessa.
13451: saavat valtionavustuksensa tältä momentilta. Miljoonan markan lisäystä kuitenkin on pi-
13452: Kalastusjärjestöjen mahdollisuudet yllä- dettävä täysin perusteltuna. Maataloushal-
13453: pitää ohjaustoimintaansa ovat yleisesti tun- litus on ehdottanut paljon !korkeampaa
13454: netuista syistä, ennen kaikkea niukkojen summaa.
13455: valtionavustusten takia, !käyneet yhä vähäi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13456: semmiksi. Eräiden järjestöjen on ollut
13457: paklko väh,entää työvoimaa ja muuten ryh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
13458: tyä kaikenlaisiin rajoituksiin. Samanaikai- t'ulo- ja menoa,rvioon 11 Pl:n XIII
13459: sesti lkalastuselinkeino on joutunut kriisiin, luvun 3 mom:n a) kohdalle lisäyk-
13460: m:ilkä ennen kaikkea johtuu silaJkansaaliin senä 1,000,000 markkaa avustukseksi
13461: menekkivai!keuksista. On löydettävä hyödyl- kalastuselinkeinon edistämiseksi toi-
13462: linen käyttö ylijäämälle, joka painaa mal'k- miville järjestöille.
13463: ikinahintoja. Tässä tilanteessa kalastusliit-
13464: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
13465:
13466: John Österholm. Ebba östenson.
13467: Albin Wickman. Levi Jern.
13468: Henrik KuHberg.
13469: 826
13470:
13471: IV,312. - Fin. mot. N:o 240.
13472:
13473:
13474:
13475:
13476: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
13477: inrättande och förbättrande av fiskefyrar.
13478:
13479:
13480: T i 11 R i k s d a g e n.
13481:
13482: Under de senaste åren ha vid vårt lands bidrager även tili att riskerna för olyckor
13483: kuster inträffat många, särskilt för fiskar- blivit större.
13484: befolkningen svårartade olycJkor, som ikrävt Med hänsyn tili berörda förhållanden och
13485: människoliv och {lgendom av betydande vär- för att trygga fiskaren tili liv och egen-
13486: den. En väsentlig orsaik tili dessa sjö- dom borde med det snaraste förefintliga
13487: olyckor är bristen på effektiva fiskefyrar. fiskefyrar dels förbättras och dels utOkas
13488: Antalet sådana fyrar i hela landet är för genom inrättande av nya ,tidsenliga gas-
13489: närvarand'e endast 65·. Av dessa äro 53 fyrar. Detta gäller särsikilt Bottnisika vi- ·
13490: försedda med petroleumljus och 12 med ikens ikuster, där gasfyrar äro så gott som
13491: gasljus. obefintliga.
13492: Erfarenheten har visat att fiskefyrar I nämnt syfte har fiskerimyndigheterna
13493: med petroleumljus äro mycket osäkra, visserligen utarbetat ett förs1ag om inrät-
13494: i synnerhet i de fall där dessa utgöras av tandet av 36 nya fiskefyrar, men förslaget
13495: vanliga stormlyktor. Under stormiga höst- har tillsvidare inte kunnat realiseras i brist
13496: nätter, då belysning av farlederna är mest på medel. Enligt uppgift från avdelningen
13497: nödvändig, händer det ofta att petroleum- för fiskerihushållning vid lantbruksstyrel-
13498: fyrarna sloe<kna. DärtiU äro petroleumfy- sen skulle erfordras ca 5 :milj. mk för att
13499: rarna svårSkötta OC'h fordra därför dryga sätta landets fiskerifyrsystem i ett sådant
13500: underhållslrostnader. skic!k att det bleve fullt -effektivt. På grund
13501: Fiskefyrar med gasljus äro däremot härav och då inrättandet av en enda fyr
13502: myc!ket tiliförlitliga och lysa utan tilisyn ikostar ca 100,000:- inses lätt att det be-
13503: hela fiskesäsongen. Underhållskostnaderna lopp, som för ändamålet reserverats i stats-
13504: för dessa fyrar äro ytterst små eller per förslaget för år 1950, är tillräckligt.
13505: fyr och år ca 10,000:- lägre än för petro- Med hänvisning tili ovan anförda före-
13506: leumfyrar. AnläggningSJkostnaderna för slås vördsamt,
13507: gasfyrar stiga nu tili ca 100,000:- per
13508: fyr. att Riksdagen måtte öka det till-
13509: T.ill följd av den minskade tiligången på lägg, som finnes upptaget under 11
13510: fisk nära ikusterna måste fisket numera i Ht. XIII: 3 c i propositionen an-
13511: stor utsträckning förläggas längre ut tili gående statsförslaget för år 1050,
13512: havs. Detta gäller särskilt laxfisket i Bott- med 500,000 mk att anvälndas för in-
13513: niska viken, viliket på många orter pågår · rättandet av nya fiskefyrar och för-
13514: så •länge vattnet om hösten är isfritt. Detta bättrandet av gamla.
13515: Helsingfors den 2 september 1949.
13516:
13517: Verner Korsbäck. E. Pusa.
13518: Albin Wickman. Paavo Kiiski.
13519: Levi Jern. Henrik Kuliberg.
13520: Atte Pakkanen. Johannes Wirtanen.
13521: Yrjö Hautala. Atos Wirtanen.
13522: Albert Brommels.
13523: 827
13524:
13525: IV,s12. - Rah. al. N:o 240.
13526: Suomennos.
13527:
13528:
13529:
13530: Korsbäck y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ka-
13531: lastusloistojen asettamista ja parantamista varten.
13532:
13533:
13534: E d u s lk u n n a 11 e.
13535:
13536: Viime vuosina on maamme rannikoilla jäistä. Tämä merkitsee myös sitä, että on-
13537: tapahtunut useita varsinkin lkalastajaväes- nettomuuksien vaara on käynyt suurem-
13538: tölle vaikeita onnettomuuksia, jotka ovat maksi. '
13539: vaatineet ihmishenkiä ja huomattavia omai- Kosketellut seikat huomioonottaen ja ka-
13540: suusarvoja. Oleellisena syynä näihin onnet- lastajien hengen ja omaisuuden turvaami-
13541: tomuulksiin on tehokkaiden kalastusloistojen seksi olisi mitä p~kimmin loistoja osaksi
13542: puute. Sellaisten loistojen lukumäärä koko parannettava ja osaksi lisättävä uusia ajan-
13543: maassa on tällä hetikeHä vain 65 kappa- mukaisia kaasuloistoja asettamalla. Erityi-
13544: letta. Näistä on '53 varustettu petraoliva- sesti tämä koskee Pohjanmaan rannikkoja,
13545: lolla ja 12 kaasuvalolla. joissa kaasuloistot ovat jotakuinkin olemat-
13546: Kolkemus on osoittanut petraolivalolla tomia.
13547: toimivat kalastusloistot hyvin epäluotetta- Tässä tarkoituksessa kalastusviranomaiset
13548: viksi. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa tosin ovat laatineet ehdotuksen 36 uud~m
13549: käytetään niihin tavallisia myrskylyhtyjä. kalastusloiston asettamisesta, mutta ehdo-
13550: Myrskyisinä syysöinä, jolloin väylien valai- tusta ei toistaiseksi ole voitu toteuttaa va-
13551: seminen on eniten tarpeen, tapahtuu usein, rojen puutteessa. Maataloushallituksen ka-
13552: että petrooliloistot sammuvat. Sen lisäksi latalousosastolta saatujen tietojen mukaan
13553: petrooliloistot ovat vai'keahoitoisia ja vaa- tarvittaisiin noin 5 milj. mk maan kalas-
13554: tivat sen vuoiksi suuria ylläpitokustannuk- tusloistojärjestelmän saattamiseksi sellai-
13555: sia. seen kuntoon, että se tulisi täysin tehok-
13556: KaasuvaloUa toimivat kalastusloistot sitä kaaksi. Tämän perusteella ja kun yhden
13557: vastoin ovat hyvin luotettavia ja valaisevat ainoan loiston asettaminen ma:ksaa noin
13558: ilman silmällä,pitoa •koko lkalastus'kauden. 100,000 mk, havaitaan ;helposti', että; se
13559: Näiden loistojen ylläpitokustannukset ovat summa, joka tarkoitukseen on varattu vuo-
13560: hyvin pienet eli loistoa ja vuotta kohti noin den 1950 tulo- ja menoarviossa, on riittä-
13561: 10,000 markkaa halvemmat kuin petrooli- mätön.
13562: loistojen. Kaasuloistojen asentamiskustan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13563: nukset nousevat nyt noin 100,000 markkaan nioittaen,
13564: loistoa kohden. että Eduskunta korottaisi vuoden
13565: Kalansaannin vähennyttyä rannikkojen 1950 tulo- ja menoarvioesitykseen 11
13566: lähellä on kalastus nyttemmin suuressa laa- Pl:n XIII luvun 3 mom:n c) koh-
13567: juudessa ulotettava kauemmas merelle. dalle merkittyä lisä1näärärahaa
13568: Tämä koskee erityisesti Pohjanmaan lohen- 500,000 markalla ~wsien kalast~tslois
13569: kalastusta, joka monin paikoin jatkuu niin tojen asettamista ja vanhojen paran-
13570: kauan kuin vedet ovat syksyisin vapaina tamista varten.
13571: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1949.
13572:
13573: Verner Korsbäck. E. Pusa.
13574: Albin Wickman. Paavo Kiiski.
13575: Levi Jern. Henrik Kuflberg.
13576: Atte Pakkanen. Johannes Wirtanen.
13577: Yrjö Hautala. Atos Wirtanen.
13578: Albert Brommels.
13579: 828
13580:
13581: IV,313. - Rah. al. N:o 241.
13582:
13583:
13584:
13585:
13586: Koivuranta y. m.: JJfäät·ärahan osoittamisesta Työkeskus
13587: Rovalalle metsätyömiesten kodin ylläpitokustannusten
13588: peittämiseksi.
13589:
13590:
13591: E d u s k u n n a 11 e.
13592:
13593: Työkeskus !Rovala on toiminut yli 25 ja Lapin metsätöissä olisi mukana tuke-
13594: vuotta Perä-Pohjolan ja Lapin metsätyö- massa p. o. kodin toimintaa varsinkin aiku-
13595: miesten keskuudessa sivistyksellisellä ja so- taipaleella eli niin kauan ikun kodista on
13596: siaalisella alalla. Sen toimesta on myöskin saatu mahdollisimman omavarainen. Val-
13597: kiinnitetty erityistä 'huomiota vanhojen tion tuki on omiaan sitomaan myöskin
13598: metsätyömiesten elämän osaan. UH\omaisen muita työnantajia kodin ylläpitämiseen.
13599: Avun Toimikunnan antamalla avustuksella Kyseellisen metsätyömieskodin vuotuiset
13600: on työkeskus ostanut tarkoitukseen sopivan ylläpitokustannukset alkuvuosina on ar-
13601: maatilan, jossa tänä syksynä avataan vanho- vioitu 1,892,000 markaksi. Maatilan tuotto
13602: jen metsätyömiesten koti. Sinne voidaan on nykyisin arvioitu 300,000 markaksi, jo-
13603: rakennusten kunnostamisen jälkeen sijoit- ten !kodin vuotuiset nettomenot näin ollen
13604: taa noin 25 miestä. Tarkoitukseen han- ovat arvion mukaan 1,600,000 markkaa.
13605: kittu maatila on yli 300 ha suuruinen. Tila Kun metsätyö Pohjois-Suomessa suoritetaan
13606: sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnan alueella suurimmaksi osaksi valtion metsistä ja kun
13607: 40 km: n päässä Rovaniemen kauppalasta valtio on suurin työnantaja Pohjois.JSuo-
13608: Palojärvi-nimisen jä·rven rannalla. Tilan messa on kohtuullista, että va!ltio osallistuisi
13609: viljelty ala on 7 ha. Tehdyn suunnitelman vanhojen metsätyömiesten kodin ylläpitoon
13610: mukaan karja- ja kanataloutta sekä maan- ainakin sen alkuvaiheissa puolella kustan-
13611: viljelystä kehittämällä pyritään tilaa saa- nusten määrästä .eli 800,000 markalla.
13612: maan niin omavaraiseksi kuin suinkin. Ko- Edellä lausuttuun perustuen ehdotamme
13613: din asukkaiden osallistuminen tilan hoitoon kunnioittaen,
13614: ja kehittämiseen merkitsee myöskin sitä että
13615: kodittomat metsätyömiehet tuntevat sen to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
13616: della omakseen. Pohjois-Suomessa toimivat tulo- ja menoarvioon 800,000 markan
13617: puutavarayhtiöt ovat lupautuneet omalta määrärahan työkeskus Rovalalle käy-
13618: osaltaan avustamaan kodin ylläpitoa. Olisi tettäväksi vanhojen metsätyömiesten
13619: kuitenkin välttämätöntä, että valtio, joka kodin vuotuisten ylläpitokustannus-
13620: on huomattava työnantaja Perä-Pohjolan ten peittämiseen.
13621: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
13622:
13623: Ja.nne Koi'V1l.l1alnta. Eino Palovesi.
13624: Toivo Pyörtänö. Emo Rytå.nki.
13625: Vilho Väyrynen. Erkki. Koivisto.
13626: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
13627: 829
13628:
13629: IV,314.- Ra.h. aJ.. N:o 242.
13630:
13631:
13632:
13633:
13634: Lampinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
13635: avustuksiksi ja lainoiksi salaojitustöitä varten.
13636:
13637:
13638: E d u s k u n n a 11 'e.
13639:
13640: Kevätistuntokaudella 1949 hyväksyi edus- tuksiin kuin lainoihinkin nähden on meno-
13641: kunta salaojituslain. Lain 1 § :n ensimmäi- aTViossa oleva määräraha varsin riittämä-
13642: sessä momentissa säädetään, että viitenä tön. Lainoihin on ehdotettu 10 miljoonaa
13643: vuotena, alkaen vuodesta 1950 otetaan val- markkaa ja avustuksiin 30 miljoonaa mark-
13644: tion tulo- ja menoarvioon vuosittain tar- kaa. Laki edellyttää nimenomaan tarvitta-
13645: peellinen siirtomääräraha viljelysten sala- vaa määrärahaa, mikä siirtomäärärahana
13646: ojittamista varten. jättää mahdollisuuden jälelle jäävän osan
13647: Nyt voimassa oleva salaojituslaki otettiin siirtämiseen seuraavalle vuodelle. Menoar-
13648: vastaan maanviljelijäpiireissä suurella tyy- viossa olevat summat ovat kokonaan riittä-
13649: dytyksellä, koska sen turvin on mahdolli- mättömiä. Siksi ehdotamme kunnioittaen,
13650: suus poistaa niitä haittoja, joita avo-ojitus
13651: niin monella muotoa asettaa viljelystemme että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
13652: voimaperäistymiselle sekä varsinkin koneel- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
13653: listumiselle. Kun lailla on poistettu myös 7 momentille lisäystä 50 miljoonaa
13654: ne haitat, joita aikaisemmin oli olemassa markkaa ja 19 Pl. II luvun 8 mo-
13655: lainojen kiinnityksien aikaansaamisessa, tu- ~nentille lisäystä 60 miljoonaa mark-
13656: levat entistä useammat maanviljelijät laina- kaa salaojitustöitä varten.
13657: muotoa hyväkseen käyttämään. Niin avus-
13658: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
13659:
13660: J. E. Lampinen. Eino Paloveai.
13661: Akseli Bmnder. L. 0. Hirvensalo.
13662: Atte Pa.kikanen. Kauno Kleemola
13663: Vieno Simonen. A.inQ Luostarinen.
13664: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
13665: Martti Miettunen..
13666: 830
13667:
13668: IV,315. - Filn. mot. N:o 243.
13669:
13670:
13671: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag till un 1
13672: derstöd och lån för genornförandet av planlagda dik-
13673: ningsföre-tag.
13674:
13675:
13676: T i ll R i rk s d a g e n.
13677:
13678: På grund av de relativt små anslag, som denna verksamhet nu av största betydelse.
13679: de senaste åren beviljats för torrläggnings- Nya åkrar behövas i stället för den åker-
13680: och andra jordföl'!bättringsarbeten, ha dy- areal, som .genom kriget förlo·rades. Nya
13681: lilka arbeten inte kunnat utföras i nödvän- arbetsmöjligheter böra ä:ven beredas den i
13682: dig omfattning. Sålunda ha grävningsar- förhållande till utkomstmöjligheterna över-
13683: :betena vid ett stort antal dikrrigsför:etag, bef.olkade landsb;y;gden. De medel, som sta-
13684: som voro undersökta och .planlagda redan ten offrar härför genom utökade anslag för
13685: under 1930-talet ännu inte påbörjats. An- torrläggningsändamål, ikunna inte, i likhet
13686: talet dylika och senare planerade företag med :vad förhållandet är med många andra
13687: av sam.ma rbeskaffenhet uppgår nu till om- statsbidrag, toikas :enbart som understöd åt
13688: rkring 750. Dessa företag, för v:ilkas plan- enskHda medborgare och medborgargrup-
13689: läggning redan offrats avsevärda belopp per. Tvärtom äro de en kapitalin:vestering
13690: statsmedel, omfatta en nyttoareal om cirka som ökar nationalförmögenheten och så-
13691: 70,000 hektar. Ungefär hälften av denna lunda kommer hela samhället till godo.
13692: areal utgöres av vattensjuk åker- och ängs- Kostnaderna för genomförandet a:v ovan-
13693: mark, som är lämplig för odling. En stor nämnda dikningsföretag, vilka omfatta in-
13694: del av ·de planlagda dikningsföretag,en sam- alles 2,500 km diken, ha beräknats tili
13695: manhänger dessutom med' pågående nyskif- 2 miljarder mark. På .grund härav och
13696: tesförrättningar, vilka inte kunna slutfö- emedan de understöd och lån, som i bud-
13697: ras förrän dikningarna äro ver:kställda. getförslaget för 19-50 äro upptagna i 11 Ht.
13698: Intressenterna i dikningsföretagen äro X: 6 och 19 Ht. II: 7 även skola an-
13699: till övervägande del småbrukare, vilka för vändas för finansiering av torrläggnings-
13700: sin utkomst äro i trängande behov av större företag, som höra samman med verkställig-
13701: åkerareal. Därjämte förekommer på sådana heten av jordanskaffningslagen, äro de i
13702: orter, där behovet av odlingsjord är störst, budgetförslaget upptagna anslagen otill-
13703: en ständigt tilltagande brist på arbetsmöj- räckliga.
13704: ligheter. Ur kommunernas synpunkt lämp- Under hänvisning till ovan anförda före-
13705: liga arbetslöshetsarbeten kunna vanligen slås vördsamt,
13706: inte heller anordnas på dylika orter. För
13707: tryg.gandet av sysselsättningen vore det att Riksdagen måtte öka de an-
13708: därför även nödvändig,t att intensifiera slag, som i budgetförslaget för år
13709: torrläggningsverksamheten. Med hänsyn 1950 äro upptagna i 11 Ht. X: 6,
13710: härtill kunde en del av de anslag som reser- rned 200 miljoner rnark och de i 19
13711: verats för lindrandet av arbetslösheten an- Ht. II: 7 med 150 miljoner mark
13712: vändas för torrläggningsarbeten. Budget- att användas såsom unde1·stöd och
13713: förslagets totala utgifter skulle där.igenom lån för genomförandet av planlagda
13714: bli oförändrade. dilcningsföretag.
13715: Även ur nationalekonomisk synpunkt är
13716: Helsingfors den 9 september 1949.
13717:
13718: Verner Korsbäck. Kauno Kleemola. Albin Wickman.
13719: Levi Jern. Martti Miettunen. Henrik Kullberg.
13720: Albert Brommels. Atte Pakkanen. Yrjö Hautala.
13721: 831
13722:
13723: IV,315.- Rah. al. N:o 243.
13724: Suomennos.
13725:
13726:
13727: Korsbäck y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
13728: lainoiksi sellaisten ojitusyritysten toteutt'amista varten,
13729: joille on hyväksytty suunnitelma.
13730:
13731: E d u s k u n n a II e.
13732:
13733: Niiden suhteellisesti .pienten määräraho- toiminta on mitä suurimmasta merkityk-
13734: jen johdosta, joita viime vuosina on myön- sestä. Uusia peltoja tarvitaan sodassa me-
13735: netty kuivatus- ja muita maanparannus- netettyjen peltoalojen tilalle. Uusia ,työ-
13736: töitä varten, ei sellaisia töitä ole voitu suo- mahdollisuuksia on myös valmistettava toi-
13737: rittaa välttämättömässä laajuudessa. Siten meentulomahdollisuuksien suhteen ylikan-
13738: ei ole vielä aloitettu lkaivuutöitä hyvin mo- soitetulle maaseudulle. Niitä varoja, jotka
13739: nissa ojitusyritJ~ksissä, jotka on tutkittu ja valtio tähän uhraa lisäämällä määrärahoja
13740: suunniteltu jo 1930-luvulla. Sellaisten ja kuivatustarkoituksiin, ei voida, kuten on
13741: myöhemmin suunniteltujen samanlaatuisten monien muiden valtionavustusten laita, .pi-
13742: yritysten luku nousee nyt noin 750:een. tää yksinomaan avustuksena yksityisiUe ka.TI>-
13743: Nämä yr1tykset, joiden suunnitteluun jo on salaisille ja ikansalaisryhmille. Päinvastoin
13744: uhrattu huomattavia summia valtionvaroja, ne merkitsevät pääomasijoitusta, joka lisää
13745: ovat hyötypinta-alaltaan noin 70,000 heh- kansallisvarallisuutta ja siten hyödyttää
13746: taaria. Noin puolet tästä pinta-alasta on koko yhteiskuntaa.
13747: viljelykselle sopivaa vesi.peräistä pelto- ja Edellä mainittujen ojitusyritysten, jotka
13748: niittymaata. Suuri osa suunnitelluista oji- käsittävät kaikkiaan 2,500 km ojaa, toteut-
13749: tusyrityksistä liittyy sitä paitsi käyrutissä tamiskustannu'kset on laskettu 2 miljardiksi
13750: oleviin uusjakotoimituksiin, joita ei voida marka:ksi. Tämän vuoksi ja koska niitä
13751: saattaa loppuun ennen kuin ojitukset on avustuksia ja lainoja, jotka on otettu vuo-
13752: toteutettu. den 1950 budjettiehdotukseen 11 Pl:n X
13753: Ojitusyritysten osalliset ovat valtaosal- luvun 6 mom:lle ja 19 Pl:n II luvun 7
13754: taan pienviljelijöitä, jotka toimeentulonsa mom:lle, myös käytetään maanhankintalain
13755: vuoksi ovat kipeästi suuremman peltopinta- toimeenpanon yhteyteen kuuluvien ojitus-
13756: alan tarpeessa. Sen oh·ella esiintyy sellai- yritysten rahoittamiseen, ovat il:mdjettieh-
13757: silla .paikkakunnilla, joilla viljelysmaan dotwkseen otetut määrärahat riittämättö-
13758: tarve on suurin, jatkuvasti kasvavaa· työ- mät.
13759: mahdollisuuksien puutetta. Kuntien kan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
13760: nalta sopivia työttömyystöitä ei myöskään kunnioittaen,
13761: tavallisesti voida järjestää sellaisilla paik-
13762: ka!kunnilla. Sen vuolksi olisi myös työlli- että Edusknnta korottaisi vuoden
13763: syyden turvaamiseksi välttämätöntä tehos- 1950 tulo- ja menoarvioesityksen 11
13764: taa kuivatustoimintaa. Tähän katsoen voi- Pl:n X luvun 6 mom:lle merkittyjä
13765: taisiin osa niistä määrärahoista, jotka on määrärahoja: 200 miljoonaUa markalla
13766: varattu työttömyyden lieventämiseen, käyt- ja 19 Pl:n II luvun 7 mom:lle mer-
13767: tää kuivatustöihin. Budjettiehdotuksen ko- kittyjä määrärahoja 150 miljoonalla
13768: konaismenot .pysyisivät siten muuttumatto- markalla käytettäviksi avustuksina
13769: mina. ja lainoina sttunniteltujen ojitt~syri
13770: Myös kansantaloudelliselta kannalta tämä tysten toteuttamista varten.
13771: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
13772:
13773: Verner Korsbäck. Kauno Kleemola. Albin Wickman.
13774: Levi Jern. Martti Miettunen. Henrik Kullberg.
13775: Albert Brommels. Atte Pakkanen. Yrjö Hautala.
13776:
13777: 40
13778: 832
13779:
13780: IV,316. - Rah. al. N:o 244.
13781:
13782:
13783:
13784:
13785: Kalliokoski y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
13786: puutarhanhoidon edistämiseen.
13787:
13788:
13789: E d u s k u n n a 11 !e.
13790:
13791: Hallituksen esittämään vuoden 1950 tulo- Tällaista vapaata suuntausta puutarhan-
13792: ja menoarvioon puutarhanhoidon edistä- viljelyyn, ja siitä saatujen tuotteiden en-
13793: mistä varten on merkitty 2,242,900 mk. Li- tistä runsaampaa kulutusta niin maaseu-
13794: säyksiä verrattuna edelliseen vuoteen on dulla kuin asutuskeskuksissa on ilolla ter-
13795: tehty 610,000 mk. vehdittävä. Antavathan hedelmät, marjat
13796: Koska edellämainittu lisäys ei lähimain- ja vihannekset kansamme yksipuoliseen ruo-
13797: kaan vastaa sitä tarvetta, mitä puutarhan- kavalioon terveellistä ja virkistävää vaihte-
13798: viljelyn viime vuosina suorastaan odotta- lua. Tässä suhteessa o1emmekin muista
13799: mattoman nopea, pääasiassa oma-aloitteinen maista jääneet 'huomattavasti jälkeen. Ko-
13800: nousu ja sen muodostuminen merkittäväksi timainen puutarhanviljely määrätietoisesti
13801: maataious- ja erityisesti pienviljelystuotan- ohjattuna tarjoaisikin melkoisen liikkuma-
13802: tomme osaksi edellyttää, ~esitetään maamme tilan kansantaloudellemme sen jälkeen, kun
13803: puutarhaviljelyn nykyisestä asemasta kun- vanhat koetellut elinkeinot (lypsykarja-,
13804: nioittaen seuraavaa: sika- ja kanatalous) ovat joutuneet liika-
13805: Puutarhaviljelyn alalla kiinnitetään tällä tuotannon johdosta markkinoimisvaikeuk-
13806: hetkellä toiveita erikoisesti hedelmän- ja siin. Puutarhaviljely voisi muodostua mo-
13807: marjanviljelyyn. Tunnetusti onkin innostus nelle pienviljelijälle huomattavaksi tulo-
13808: etenkin hedelmäviljelyyn kasvanut kerras- lähteeksi. Maamme on marjanviljelyn lu-
13809: saan ilmiömäisesti. Tähän on tietysti osal- vattu maa. Esim. mustaherukkaa (musta
13810: taan vaikuttanut hedelmistä saadut luon- viinimarja) voidaan viljellä Pohjois-Suo-
13811: nottoman korkeat hinnat. Vaikka tässä mea myöten; se tuottaa kolmiden mukaan
13812: suhteessa onkin jo tapahtunut ajoittaista selvästi suurempia ja arvokkaampia satoja
13813: jyrkkääkin laskua, on hedelmän- ja mar- meillä kuin Tanskassa. Tällä marjalla on
13814: jainviljelyllä epäilemättä suuria kehittymi- teollisuudellemme ollut rajaton menekki
13815: sen mahdollisuuksia. Talvisodan aikaiset puhumattamaan siitä, että mustaherukkaa
13816: pakkastuhot, jolloin 2/3 4 miljoonasta he- voitaisiin viedä ulos, esim. Englantiin, jonne
13817: delmä puusta tuhoutui, eivät saa peloittaa, sitä jo kokeeksi 'ennen toista maailmansotaa
13818: sillä ne olivat Etelä-Suomessa yhtä ankaria vähän vietiinkin. Tällä hetkellä saatamme
13819: jopa ankarampia:kin kuin .Sisä-Suomessa ja vain todeta, että Tanska ja muut pohjois-
13820: tuhosivat kesk~-eurooppalaisia;kin hedelmä- maat meiltä kilvan ostavat suomalaisen
13821: tarhoja. mailmankuulun Brödtorp-mustaherukan tai-
13822: Edellä mainittu hedelmätarhoja kohdan- mia suurtuotantoaan va:rten.
13823: nut tuho oli suuressa osassa maatamme niin Tämän vuosikymmenen alussa arvioitiin,
13824: täydellinen, että hedelmätarhat on täyty- että kuluu 15-20 vuotta ennenkuin maam-
13825: nyt perustaa aivan alusta. Kun samanai- me hedelmänviljely on sotaa edeltäneenä
13826: kaisesti on kymmenintuhansin syntynyt tasolla. Toistaiseksi maaseudun kaunistami-
13827: uusia tiloja, joiden vähäinen peltoala ja sen kannalta tärkeä uusien ja vanhojen
13828: saatavissa oleva työvoima on entistä tar- kotipuutarhojen perustamistyö ei ole 'huu-
13829: kemmin käytettävä perheen toimeentulon tavan taimipulan vuoksi päässyt täyteen
13830: saamiseksi, on epäilemättä puutarhanvilje- [aajuuteen. Kun maassamme suuresti li-
13831: lyn, tämän voimaperäisimmän viljelysmuo- sääntynyt taimistanviljely asiantuntijain
13832: don merkitys huomattavasti 'kasvanut. mukaan ensi vuodesta lähtien pystyy täy-
13833: IV,316. - Kalliokoski y. m. 833
13834:
13835: Kalatalousopetusta ajatellen mainittu olisi myös tutustumisretkeily .ulkomaiden
13836: kalastuskoululaiva olisi erittäin tarkoituk- suuriin kalastuskesku!ksiin tai vaikkapa
13837: senmukainen. Se saattaisi olla esim. Hel- osanotto Islannin sillinkalastukseen.
13838: singissä sijaitsevassa V erkikosaa1.1en kalasa- Laivalla olisi tämän lisäksi mahdollisuuk-
13839: tamassa tkoko talvikauden. Mainittuun ka- sia mm. erilaisten koekalastusten ja mui-
13840: lasatamaan tulee perustettavaksi kalatalou- den kalataloudellisesti tärkeiden tutkimus-
13841: dellinen tutkimuslaitos ja merikalastuskoe- tehtävien suorittamiseen. Edelleen sen
13842: asema, jonka yhteyteen on tarkoitus va- avulla olisi tilaisuus järjestää lyhyitä kurs-
13843: rata mahdollisuudet myös kalatalousopetuk- seja itse kalastajaväestölle eri osissa ran-
13844: sen tarpeita silmälläpitäen. Kalastusoppi- nikkojamme ja saaristossa sillä aikaa kun
13845: laat asuisivat laivassa ja opetus tapahtuisi oppilaat olisivat kalanviljelystä ym. sisä-
13846: hyväks~käyttämällä pääkaupungissa olevia vesikalastusalan asioita oppimassa LohjaUa
13847: sangen monipuolisia opettajav·oimia ym. tai jossain muussa kalanvilj·elyslaitoksessa.
13848: mahdollisuuksia. Määrättyjen kurssien yh- Nykyisin vaikeiden rahtimarkkinoiden val-
13849: teydessä laiva voisi muuttaa paikkaa oppi- litessa on sopivia laivoja saatavana suh-
13850: laineen ja varusteineen niin, että ·esim. ka- teellisen halvalla hinnalla.
13851: lateollisuutta koskeva kunssi voitaisiin pitää Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
13852: joko Hangossa tai Loviisassa, missä olisi ta en,
13853: mahdollisuuksia käytännöllisesti tutustua että Eduskunta ottroisi vuoden
13854: kalateollisuuden eri puoliin. A vovesikau- 1950 talousarvioon 2 miljoonan mar-
13855: den aikana voisi laiva siirtyä mihin ta- kan suurwisen määrärahan tarkoi-
13856: hansa huomattavaan kalastuskeskukseen, tukseen sopivan laivan hankkimi-
13857: jossa oppilailla olisi tilaisuus monipuoliseen seksi kalatalouden opetustarkoituk-
13858: käytännölliseen perehtymiseen kalastustek- siin.
13859: niikan alalla. Mahdollisuuksien rajoissa
13860: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
13861:
13862:
13863: Eemil Luukka.
13864: 834
13865:
13866: IV,317.- Rah. al. N:o 245.
13867:
13868:
13869:
13870:
13871: Tuurna y. m.: Määrärahan osoittamisesta puutarhatieteel-
13872: listä opiskelua ja tutkimustyötä varten.
13873:
13874:
13875: E d u s k u n n a 11 e.
13876:
13877: Kuten tunnettu asetti valtioneuvosto päteviä opettajia, ei alkuun päästä ilman
13878: eduskunnan yksimielisestä toivomuksesta ko- tällaista määrärahaa.
13879: mitean 27. 2.. 47 laatimaan ehdotusta kor- Kun maamme maatalous nyt on kehitty-
13880: keamman puutarhaopetuksen sijoittamisesta nyt entistä pienviljelysvaltaisemmaksi ja
13881: yliopiston yhteyteen ja alemman puutarha- tuhannet viljelijät kaipaavat sopivia sivu-
13882: opetuksen kehittämisestä ajanmukaiselle ta- ansioita, jollaisia he saisivat puutarhatuo-
13883: solle. Mainittu komitea jätti valtioneuvos- tannosta, mutta puuttuu päteviä neuvojia,
13884: tolle ensimmäisen osan mietintöään, joka joita ilman kehitys tapahtuu miltei um-
13885: käsitteli korkeinta puutarhaopetusta,. 17. 1. missa silmin ja niinollen liian kalliisti, on
13886: 48 ehdottaen samalla ensimmäiseksi toimen- nykyinen asiantila suuri kansantaloudelli-
13887: piteeksi, että valtion menoarvioon merkit- nenkin e:päkohta. 8en vuoiksi kunnioittaen
13888: täisiin vuosittain 800,000 markan suuruinen ehdotamme,
13889: määräraha v.lkomailla tapahtuvaa puutar-
13890: hatieteiden opiskelua sekä kotimaassa ja että Eduskunta ottaisi 10 Pl. IV
13891: ulkomailla suoritettavaa puutarhatieteellistä luvun 10 rnomentille lisäyksenä
13892: tutkimustyötä varten.. Koska puutarha- 800,000 mk:n sii1·tomäärärahan ulko-
13893: aineiden pätevät yliopisto-opettajavoimat mailla tapahtuvaa puutarhatieteiden
13894: meiltä :miltei täydellisesti puuttuvat eikä opiskelua sekä kotimaassa ja ulko-
13895: alemmankaan puutarha.opetuksen saatta- mailla suoritettavaa pu.utarhatieteel-
13896: mista ajanmukaiselle tasolle voida. toteuttaa listä tutkimustyötä varten.
13897: ennenkuin yliopistossa on saatu kehitetyksi
13898: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
13899:
13900: Arno Tuuma. Ail'lO Luostarinen.
13901: Atte Paldmnen. Helena Virkki.
13902: Eemil Luukka.
13903: 835
13904:
13905: IV,31s.- Rah. al. N:o 246.
13906:
13907:
13908: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
13909: osuuskunnille ja yhtymille vesijohtolaitteiden rakenta--
13910: mista varten vähävaraisilla maanviljelysseuduilla.
13911:
13912: Ed uskunnall.e.
13913: Vesijohtojen puuttuminen maatalousko- Veden hankintaan uhrataan lukuisissa ta-
13914: deista ja karjarak!ennuksista on yksi sel- pauksissa paljon aikaa ja vaivannaköä.
13915: lainen asia, lukuisien muiden suurempien Varsinkin kevättalven parhaita työpäiviä
13916: puutteiden joukossa, josta kärsivät ensisi- pilataan maaseudulla toistaiseksi arvaamat-
13917: jassa perheenemännät, jotka enimmissä ta- toman paljon, jos ilmikki k!arjan vesikin
13918: pauksissa ov·at myös suuren lapsijoukon joudutaan ajamaan usean kilometrin takaa.
13919: äitejä. Sen vuoksi olisi valtion ryhdyttävä Tällainen: ori sekä yksityis- että kansanta-
13920: myötävaikuttamaan avustuksillakin erikoi- [ouden kannalta varmasti tappiollista.
13921: sesti vähävaraisilla maatalous_ ja pienvil- Mutta lisäksi säästääksemme maatalous- ja
13922: jelijäseuduilla kunnollisten, pätevästi suun- pienviljelijäkotienkin arvokkaita pääomia
13923: niteltujen ja luotettavasti rakennettujen - äitejä j.a emäntiä sekä yleensä koti- ja
13924: vesijohtolaitteiden yleistymistä. Vauraim- maatalousnaisia - olisi ensi sijassa maata-
13925: milla seuduilla ja varakkaammissa oloissa lousmiesten avattava silmänsä ja kukkaronsa
13926: tai muuallakin, missä luontaisia edellytyk- enemmän kuin tähän asti vesijohtokysy-
13927: siä on riittävä'llä yritteliäisyydellä hyväksi- myksille. Myöskin miesvoittoisen eduskun-
13928: käytetty, on vesijohtokysymyksen myöntei- nan velvollisuus olisi huolehtia siitä, että
13929: nen ratkaisu merkinnyt arvokasta perus- vesijohtolaitteiden yleistyminen tavottaisi
13930: parannusta, sekä erikoisesti suurta helpo- yhä la·ajemmassa mielessä matalous- ja pien-
13931: tusta naisten osalle lankeavien töiden suo- viljelijäkotejakin kuin mitä tähän mennessä
13932: rittamisessa. on tapahtunut. Jo viime vuoden budjetti-
13933: Kaikissa oloissa maataloudessa ymmärre- käsittelyn yhteydessä oli eduskunta avain-
13934: tään m. m. vesijohtolaitteiden merkitys. ratkaisun tiellä. Tästäkin ja edellä esite-
13935: Mutta parannuksia suunniteltaessa varsin- tyistä syistä on eduskunnan huomiota jäl-
13936: kin vähävaraisissa pienviljelijäoloissa yk- leen kiinnitettävä tähän maaseudulla tär-
13937: sinkertaisesti varojen puutteessa joudutaan keään kysymykseen.
13938: kitsastelemaan. Ja valitettavasti tällainen Näillä perusteilla kunnioittaen ehdo-
13939: säästäminen tapahtuu melkein poikkeuk- tamme,
13940: setta maaseudulla perheenemäntien, se on että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
13941: äitien kustannuksella. Esimerkkien sarja tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
13942: olisi man laaja tässä esitettäväksi. ~se, että markkaa jaettavaksi avustuksina vä-
13943: vain 3: lla prosentilla pienviljelmistämme hävaraisilla maanviljelysseuduilla
13944: on täydellinen vesijohto ja noin 20 prosen- osuuskunnille tai yhtymille vesijohto-
13945: tilla jonkinlainen johto- tai pumppulaite laitteiden suunnittelua ja rakenta-
13946: edes navettaan, osoittaa, että huomattavasti mista varten.
13947: yli 200,000: lla pienviljelmällä askarrell8Jan
13948: ilman minkäänlaista vesijohtolaitetta.
13949: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1949.
13950: Yrjö HautaJa. Erkki Koivisto. Pel®a. Kiiski. S. Salo.
13951: Kauno Kleemola. Antti J. Rantamaa. Em. Ha111pa.niemi. Martti :Miettunen.
13952: Kusti Eskola. Markus Niskala. Väinö Ranki.la. Tahvo Rönild!::ö.
13953: J. E. Lampinen. Yrjö Sruari. Heikki Soininen. Onni Mannila.
13954: Atte Pakkanen. S. S. Aittoniemi. Toivo Ikonen. V:illjami Kalliokoski
13955: Martti Suntelo.. Emo PaloV'eSi. Eemil Luukka. Janne K·oivuranta..
13956: Eino Ryt4nki. Niii.lo Ryhtä. Samuli Simula. L. 0. HlirvelllSI8lo.
13957: Aino Luostarinen. VIieno Sim.On.en.
13958: 836
13959:
13960: IV,s19. - Fin. mot. N:o 247.
13961:
13962:
13963:
13964:
13965: Wickman m. f1.: Angående anvisande av anslag som bidrag
13966: .och lån för anläggande av vattenledningar på lands-
13967: bygden.
13968:
13969:
13970: T i ll R i k s d a g e n.
13971:
13972: I olilka sammanhang har nällints, at.t t. ex. anlägga vattenledningar för lands-
13973: det vore ägnat att fästa landsbygdens bygd:ens glest p'lacerade helli och byar.
13974: folk, särskilt ungdollien, vid: hellibygden, DärföT lliåst·e enligt vår lliening staten
13975: Olli llian kunde få bättre och lättare ar- träda tiU med hjälp i fo·rlli av understöd
13976: betsföl'hålland:en för landsbygdens kvin- och förlliånliga lån. Frukterna a:v en så-
13977: nor. Särskilt skulle införande av vatten- dan handräckning från statens sida skulle
13978: l·edningar och andra bekvälliligheter i snart visa sig i det att flykten från lands-
13979: hellillien bidraga till att lliotverka flykten bygden skuUe stanna eller åtlliinstone i
13980: från landsbygden. Man kan icke längre hög .grad sakta a v.
13981: fordra att landsbygdens fol-k, och då sär- På ovanstående grunder får underteck-
13982: skilt kvinnorna, ska;ll l}eva och arbeta un- nade vördsallit föreslå,
13983: der förhållanden, solli för länge sedan bli-
13984: vit frällilliande fö·r tätorternas befolkning. att Riksdagen mått:e i statsförsla-
13985: Landsbygden har rätt att få del av d·en get f.ör år 1950 upptaga ett anslag
13986: nya tidens lliånga ikraft- och tidsbespa- om 20 miljoner mark smn bidrag
13987: rande förbättringar i fråga Olli t. ex. helli- och lån för anlä.ggande av vatten-
13988: arbete. Men det kostar stora summor att ledningar på landsbygden.
13989: Helsingfors den 9 septelliber 1949.
13990:
13991: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
13992: Henrik Kullberg. Albert Brommels.
13993: Ebba östenson. Levi J·ern.
13994: 837
13995:
13996: IV,319. - Rah. al. N:o 247.
13997: Suomennos.
13998:
13999:
14000:
14001:
14002: Wiclona;n y. m.: Mii!ärärakan osoittamisesta avnstuksiksi ja
14003: lainoiksi vesijoktojen rakentamiseksi maaseudulle.
14004:
14005:
14006: E d u s k u n n a 11 e.
14007:
14008: Eri yhteyk.sissä on mainittu, että jos hin ja kyliin mruksaa suuria summia. Sen
14009: voitaisiin maaseudun naisille saada parem- vuoksi olisi käsityks.emme mukaan valtion
14010: pia ja helpompia työoloja, olisi se omiaan annettava apuaan avustusten ja edullisten
14011: kiinnittämään maaseudun väestöä, erityi- lainojen muodossa. Sellaisen valtion 1a-
14012: sesti nuorisoa, kotiseutuunsa. Varsinkin holta tapahtuvan ik:ädenojennuksen hedel-
14013: vesijohtojen ja muiden mukavuuksien mät näyttäytyisivät pian maaltapaon py-
14014: hank!kiminen koteihin auttaisi ehkäise- sähtymisenä tai ainakin huomattavana vä-
14015: mään maaltapakoa. Ei voida enää pitem- henemisenä.
14016: pään vaatia, että maaseutuväestön, ja silloin Edellä esitetyin perusi·ein allekirjoitta-
14017: erityisesti naisten, on dettävä ja työsken- neet ehdottavat kunnioittaen,
14018: neltävä oloissa, jotka jo aikoja ovat ol-
14019: leet tuntemattomia asutuskeskusten vä·es- että Eduskunta ottaisi vuoden
14020: tölle. Maas,eudulla on oikeus saada osansa 1950 tnlo- ja menoarvioon 20 mil-
14021: uuden ajan monista voimia ja aikaa sääs- joonan markan määrärahan avnstuk-
14022: tävistä parannu:ksista esim. kotityön suh- siksi ja lainoiksi vesijoktojen raken-
14023: teen. Mutta esim. vesijohtojen rakentami- tamiseksi maaseudulle.
14024: ruen maaseudUilJ h-arvaan sijaitseviin kotei-
14025: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
14026:
14027: Albin Wic1onan. Verner Korsbäck.
14028: Henrik Kullberg. Albert Brommels.
14029: Ebba östenson. Levi Jern.
14030: 838
14031:
14032: IV,s2o.- Ra.h. al. N:o 248.
14033:
14034:
14035:
14036:
14037: Prunnila y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ve-
14038: sijohtojen rakentamista varten pienviljelystalouksiin.
14039:
14040:
14041: E d u s k u n n a ll e.
14042:
14043: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
14044: tyn rahaasia-aloitteen n: o 246 perusteluiliin kan määrärahan jaettavaks~ valtio-
14045: Jmnnioittaen ehdotamme, neuvoston lähemmin määräämällä ta-
14046: valla avustuksina vesijohtojen raken-
14047: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950 tamiseksi pienviljelystalouksiin.
14048: HBlsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
14049:
14050: Antto Prunnila.. J. Mustonen.
14051: Niilo Nieminen. M. Järvinen.
14052: V. Riihinen.
14053: 839
14054:
14055: IV,321. - Rah. al. N:o 249.
14056:
14057:
14058:
14059:
14060: Pakkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Otaniemeen
14061: liittyvä;n ranta-alueen pengerrys- ja kuwaustöitä varten.
14062:
14063:
14064: E d u s kunnalle.
14065:
14066: Valtio on ostanut vuoden 1948 lopussa arvioehdotukseen. Alueen pengertäminen
14067: Helsingin lähellä olevan Otruniemen alueen on edullis,ta, sillä siten voidaan muuttaa
14068: teknillistä korkeakoulua, valtion teknillistä nykyisin jotenkin vähäarvoinen ja käyttöön
14069: tutkimuslaitostru, teekkarikylää ja muita tek- huonosti soveltuva maa 25 markan hinnalla
14070: nilliseen opetukseen ja tutkimukseen liitty- neliömetriä kohden ympäröiviin tonttialuei-
14071: viä tarpeita varten. Tähän alueeseen liittyy siin verrattavaksi maaksi. Jo Otaniemen
14072: jo päättyneen asemakaavakilpailun ulko- alueen oston yhteydessä kiinnitettiin 'huo-
14073: puolelle jätetty n. 20 ha:n suuruinen ran- miota tähän pengerrysmahdollisuuteen ja
14074: takaistale meren tulvien alle jäävää vesijät- mainitun rantakaistaLeen sopivaisuuteen
14075: tömaata, jonika käyttö eräillä pengerrys- yllämainittuihin maataloudellista ja: teknil-
14076: y. m. toimenpiteillä voidaan järjestää tek- listä tutkimusta ja opetusta palveleviin tar-
14077: nillisen korkeakoulun maatalouden vesira- koituksiin. Kun täten voidaan teknillisen
14078: kennuksen koetoimintaa,. maarakennusme- tutkimuksen ja opetuksen välittömään lä-
14079: kaanisia tutkimuksia seka muita vesiraken- heisyyteen järjestää my!Ös maataloutta pal-
14080: nukseen, maapohjarakennukseen ja maan- velevaa teknillistä. tutkimustoimintaa, on
14081: mittausopetukseen liittyviä tutkimuksia var- tämä omiaan tutustuttamaan puhtaasti tek-
14082: ten. Samaa koealuetta voidaan myös osit- nillisille aloille valmistuviakin maatalouden
14083: tain käyttää valtion teknillisen tutkimus- probleemeihin ja siten lähentämään tekniik-
14084: laitoksen ik:oekenttäaJ.ueena. Kun alueen no- kaa ja maataloutta toisiinsa.
14085: pea saattaminen näihin taTkoituksiin käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14086: tökelvolliseksi olisi erittäin suotavaa ja !kun
14087: pengerrystyöt, joita varten on jo laadittu että Eduskunta ottaisi Otanniemeen
14088: suunnitelma, olisi saatava suoritetuksi mah- liittyvän ranta-alueen pengerrys- ja
14089: dollisimman aikaisessa vaiheessa, olisi jo kuivaustöitä ja muita alueen käyt-
14090: ensi vuoden menoarvioon niitä varten va- töön Uittyviä toimenpiteitä varten
14091: rattava määräraha. Mainittakoon, että tek- vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
14092: nillisen korkeakoulun puolesta on tätä kos- kauppar- ja teollisuusministeriön käyt-
14093: keva esitys jätetty valtioneuvostoon ilman, töön ( 20 Pl. II), uutena siirtomäärä-
14094: että pyydettyä määrärahaa on otettu meno- rahana 5,000,000 markkaa.
14095: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
14096:
14097: Atte Pakkanen. Johannes Wirtam.en. Jussi Saukllmnen.
14098:
14099:
14100:
14101:
14102: 41
14103: 840
14104:
14105: IV,322.- Rah. al. N:o 250.
14106:
14107:
14108:
14109:
14110: E. Nurminen y. m. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
14111: ja avustuksiksi maaseudun vesijohto- ja viemäritöitä
14112: varten.
14113:
14114:
14115: E d u s k u n n a 11 e.
14116:
14117: Thteiskunnallisten olojen kehittymisen myös kotitalouden tarpeita. Eduskunta on
14118: rinnalla on entistä enemmän alettu kiinnit- periaatteessa sitä mieltä, että valtion tulisi
14119: tää huomiota eri työntekijäryhmien sosiaalL taloudellisesti tukea sanottuja toimintamuo-
14120: siin dloihin sekä eri työalojen rationalisoi- toja sekä suoranaisiUa avustuksilla, että haL
14121: mismahdollisuuksiin. pakorkoisilla lainoilla ja olisi vesi- ja vie-
14122: Erikoista huomiota ansaitsee kotitalou- märijohtojen rakentamista avustettava val-
14123: dessa työskentelevät maalaiskotien pel'heen- tion varoilla jo ennen lain säätämistä:kin."
14124: emännät sekä heihin verrattavat työnteki- Valtioneuvosto, eduskunnan toivomuksia
14125: jät. Heidän työolosuhteensa ovat vielä noudattaen asettikin komitean viime loka-
14126: useassa tapauksessa sellaiset, joita ammat- kuun 14 p:nä selvittämään kotitalouden ra-
14127: tientarkastajat sekä terveydenhoitoviran· tionalisoimispyrkimyksiä sekä laatimaan eh-
14128: omaiset eivät voisi hyväksyä. Tästä syystä dotuksia lähinnä pienviljelijäkotien naisten
14129: myös ammattitaudit ovat heidän keskuudes- työn helpottamiseksi.
14130: saan huolestumista herättäviä. Ulospääsy Komitea ·asetti ensikäden tehtäväkseen
14131: näistä epäkohdista on eräältä osaltaan löy- vedenlhankinta- ja viemäriolosuhteiden pa-
14132: dettävissä teknillisten uudistusten ulotta- rantamistoimenpiteiden se'lvittämisen sekä
14133: misessa kotitaloustyön alalle sekä työn lla- suunnitelman laatimisen kiireelliseksi työn
14134: tionalisoiminen, jotka toimenpiteet huomat- aloittamiseksi. Neuvottelujen jälkeen maa-
14135: tavasti helpoittaisivat työn raskautta ja ra- taloushallituksen insinööriosaston kanssa,
14136: sittavaisuutta sekä lyhentäisivät ylettömän jdka tulisi vastaamaan tämän laajakantoi-
14137: pitkää työpäivää. sen työn suorituksesta, komitea laati laki-
14138: Eduskunnassa on useammassa eri yhtey- ehdotuksen valtion avustuksiksi ja halpa-
14139: dessä jouduttu lausumaan hallitukselle toi- korkoisiksi !ainoiksi, joka jätettiin talous-
14140: vomuksia valtiovallan toimenpiteiden suun- arviota varten maatalousministeriöön viime
14141: taamiseksi edellämainittujen epäkohtien htrhtik. 1 päivänä.
14142: korjaamiseen. Viimeksi tällainen toivomus Syystä tai toisesta ei komitean ehdottama
14143: esitettiin viime helmikuun 4 p: nä, jossa määräraha tullut v. 1950 ta:lousarvioesityk-
14144: toivomuksessa esitettiin m. m. seuraav81a: seen, asian tärkeydestä huolimatta. Joskin
14145: ,Tutkittaessa keinoja kotitaloustyön hel- toisaalta on ymmärrettävää, että valtion
14146: pottamiseksi, on huomio kiinnitettävä ensi rahatalous on jatkuvasti ylikuormitettu ja
14147: sij-assa raskaimpien ja eniten aikaa viepien että on tingittävä välttämättömiksikin kat-
14148: töiden, kuten vaatteiden pesun, vedenkan- sottavista menoist·a, on kuitenkin syytä huo-
14149: non ja leipomisen keventämisma:hdollisuuk- mauttaa, että Ruotsissa v. 1930-luvulla pu-
14150: siin käyttämällä hyväksi koneita, koneelli- lan ja työttömyyden ahdistaessa kiinnitet-
14151: sia laitteita ja työvälineitä. Tärkeimpänä tiin valtion varoja yht. 100 miljoonaa kr.
14152: tähän ryhmään !kuuluvista kysymyksistä on juuri vesijohtojen ja viemäreiden rakenta-
14153: pidettävä vesijohto- ja viemärikysymyksen mistöihin maaseudulla, nimenomaan työttö-
14154: ratk·aisemista sekä koti- että karjatalouden myystöinä suoritettavaksi, josta sitten sai-
14155: piirissä samoin kuin koneellistamiseen lä- kin alkunsa suuri uudistustoiminta vesL ja
14156: heisesti liittyvien sähköistämispyrkimysten viemärijohtoverkostojen ulottamiseksi laa-
14157: saattamista täydellä teholla palvelemaan jalle a1ueelle pitkin Ruotsin maaseutua.
14158: IV,s22. - E. Nurminen y. m. 841
14159:
14160: Kun nyt valmistuneessa talousarvioesi- uusi siirtomääräraha m. m. kotieläintuotan-
14161: tyksessä on va:rattu huomattavia summia non kohottrumista tarkoittaviin toimenpitei-
14162: työttömyyden torjuntaan sekä samoin siin suoritettavia avustuksia varten ja tämä
14163: uudelle momentille .avustuslainoiksi työlli- määrä;ra:ha on kokonaista 1,000,000,000: -
14164: syyden turvaamiseksi, tuntuisi tarkoituk- mk. Tuntuisi tarkoituksenmukaiselta käyt-
14165: senmukaiselta, että osa näistä varoista käy- tää osa näistäkin varoista avustuksina vä-
14166: tettäisiin meilläkin maaseudun vedenhan- hävaraisille pienviljelysperheille vesita!lou-
14167: kinta- ja viemärilaitteiden rakentamistyön tensa parantamiseksi, mikä vastaisi määrä-
14168: rukuunsaattamiseksi komitean ehdottamalla rahan käytölle asetettuja tavoitteita karja-
14169: tavalla. talouden tuoton kohottamiseksi.
14170: RuotsiDJ esimerkkiä edelleen käyttääk- Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
14171: semme, lausui sikäläinen n. s. pienviljelys- dotamme kunnioittavasti,
14172: komitea mietinnössään v. 1939, ehdottaes-
14173: saan parannuksia pienviljelystalouksiin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
14174: että vesijohdot taloudessa lisäävät tuntu- tulo_ ja menoarvioon 100,000,000
14175: vasti karjantuotan:toa, joten niiden raken- markan määrärahan lainoiksi ja
14176: tamista on syytä kiirehtiä. avustuksiksi maaseudun vesijohto- ja
14177: 11 Pl. XXV. 23 momentille ODJ varattu viemäritöiden alkuunsaattamiseksi.
14178: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
14179:
14180: Elli Nurnrinen. lVlarflti Leskinen.
14181: La.ura. Brrun.der-W,allin. Hilma. Koivull!llhti-Lehto.
14182: Lauri Murtoma.a. Aino Luostarinen.
14183: Artturi Kookinen. Irma. Karvikko.
14184: Arvo Sävelä. KJais1a Hiile~ä.
14185: Kyllikki; Pohjala. A. Tu:rtklm..
14186: Juho Karvonen. Poovo Karjala.inen.
14187: O:nni. ,Mannila. V,arma K. Turunen.
14188: Hugo Aattela. Tab.vo Rönkikö.
14189: Albin Wickman. Vilho Väyrynen.
14190: Matti Meriläinen. Markus NiskaJa.
14191: Helena Virkki.
14192: 842
14193:
14194: IV,s2s.- Ra.h. a.l. N:o 251.
14195:
14196:
14197: Kleemola y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
14198: lainoiksi uusjakojen yhteydessä suoritettavia kuivatus-
14199: töitä varten.
14200:
14201: E dusk u nn a 11 e.
14202: Uusjakojen yhteydessä joudutaan suorit- nissä, nopeasti kuivatuksistaan. Tämä on
14203: tamaan huomattavia kuivatus- ja maanpa- tietenkin välttämätöntä. Samanaikaisesti
14204: rannustöitä. PaJstojen sijoitus, tilojen siir- viivästyvät kumminkin varojen puutteessa
14205: rot ja jyvityskin on suoritettu niinkuin useasti ne hyvinkin tärkeät kuivatustyöt,
14206: maat olisivat jo kuivatut. Tästä syystä jotka eivät ole uusjaJkoalueella. Siitä,
14207: nämä kuivatukset ovat tavallista kiireelli- kuinka huomattavan osuuden eräissä maan-
14208: semmät. Yleensä maanviljelysinsinööripiirit viljelysinsinööripiireissä muodostavat ne va-
14209: ovatkin pyrkineet toteuttamaan uusjakojen rat, mitä uusjakojen yhteydesssä tehtäviin
14210: kuivattljltyöt ensisijaisilla töinä. kuivatustöihin käytetään, saa hyvän kuvan
14211: Kun uusjakojen yhteydessä suoritehavien Kokkolan maanviljelysinsinööripiirin viime
14212: kuivatustöiden'kin kustannukset maksetaan vuosien varojen käytöstä näiden ja varsi-
14213: varsinaisista maanparannusmäärärahoista, naisten ikuivatustöiden kesken.
14214: ei niitä ole sitten enää :muihin kuivatus- Kdkkolan maanviljelysinsinööripiirissä
14215: töihin riittävästi käytettävissä. Näin pääse- maankuivatustyömailla (ASO poisluettuna)
14216: vät ne alueet, missä uusjaot ovat käyn- on käytetty eri vuosina varoja seuraavasti:
14217: Käytetty varoja
14218: 1945 1946 1947
14219: Työmaitten laatu mk % mk % mk %
14220: Uusjakotoimitusten kuivatus-
14221: työt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,295.,167 9 2,392.,796 17 8,274,126 23
14222: Muut tavalliset maanparannus-
14223: työt ....... ·~ . . . . . . . . . . . . 13,051,221 91 11,480,950 83 27,066,367 77
14224: Yhteensä 14,346,389 13,873,746 35,340,493
14225: 1948 Yhteensä
14226: mk % % mk %
14227: Uusjakotoimitusten kuivatus-
14228: työt .................... . 26,574,190 38 14,970,360 36 53,506,639 31
14229: Muut tavalliset maaparannus-
14230: työt .................... . 42,327,864 62 26,671,311 64 120,597,714 69
14231: Yhteens·ä 68,902,054 41,641,671 174,104,354
14232: Jotta voitaisiin varmistaa kummatkin 1950 tulo- ja menoarvioon 135 mil-
14233: tärkeät kuivatustoimenpiteet, ehdotamme joonaa markkaa uusjakojen yhtey-
14234: edellä oleviin perusteluihin viitaten, kun- dessä suoritettavia kuivatustöitä var-
14235: nioittaen, ten, josta avustuksia 75 m~1joonaa
14236: että Eduskunta ottaisi vuoden ja lainoja 60 miljoonaa markkaa.
14237: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
14238:
14239: ~aUllJO Kleemo1a. Onni Mannila. S. S. Aittoniemi. S. Salo.
14240: Martti Miettunen. Samuli Simula. Kusti Eskola. Veikko Vennamo.
14241: Eino Rytinki. Tahvo Rönlmö. ·M. 0. Lahtela.. Beilldti So!ininen.
14242: Atte Pa.kkanen. Markus Niskala. Eino Palovesli. Yrjö Sa!llri.
14243: Yrjö HautoJa.. J. Koivisto. N·iilo Ryhtä.
14244: 843
14245:
14246: IV,324.- Rah. aJ. N:o 252.
14247:
14248:
14249:
14250:
14251: Antfla y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta Nahkaluoman per-
14252: kaushankkeen toteuttamista varten Ilmajoen kunnassa.
14253:
14254:
14255: E d u s k u n n a 11 e.
14256:
14257: Maassamme niin runsaasti olevien vesipe- vöjä voida aikanaan toimittaa, ja osa pel-
14258: räisten ja veden vaivaamien maiden kui- loista on täytynyt jättää kokonaan pois vil-
14259: vattamisen kansantaloudellinen merkitys on jelykseltä. Salaojitustoiminta on niinikään
14260: jo yleisesti tunnustettu, ja tähän tarkoituk- ma:hdotonta. Tulvat ovat ruvenneet uhkaa-
14261: seeDJ onkin valtion tulo- ja menoarvioissa maan vakavasti myös [ähellä kulkevaa Tam-
14262: vuosittain varattu sinänsä kylläkin metkoi- pereen-V·aasan valtamaantietä, jonka suo-
14263: sia, mutta tehtävän laajuuteen katsoen ai- jelemisessa ja liikennöitävässä kunnossa pi-
14264: van riittämättömiä määrärahoja. Toisinaan tämisessä on tieviranomaisilla ollut jo vai-
14265: tietyn kuivatusyrityksen toteuttaminen on keuksia. Tilanne näyttää nyt vielä en tises-
14266: samalla välittömästi elintärkeä kyseisen tään pahentuvan sen johdosta, että käyn-
14267: paikkakunnan asukkaille. Näin oru laita nissä olevan asutustoiminnan yhteydessä
14268: Ilmajoen kunnassa olevan Nahkaluoman on tarkoitus avata Nahkaluoman viemäri
14269: perkaushankkeeseen nähden, josta suunni- yläjuoksultaan, jolloin entis.tä enemmän
14270: telma on laadittu jo v. 1938. Tämä kuiva- vettä keräytyisi tulva-aikoina mainituille
14271: tus koskisi yksinomaan jo viljelyksessä ole- viljelysalueille.
14272: vaa maata nousten sen hyötyalue 314.7o Kun edellä esitetyn lisäksi kyseessä ole-
14273: hehtaariin, jöka jakaantuu kaikkiaan 123: n vien, kustannusarvioitaan 4,700,000 mark-
14274: viljelijän kesken. Nämä tilat ovat yleensä kaan nousevien perkaustöiden suorittami-
14275: . varsin pieniä ja niiden viljelysmaista jou- nen lähimmässä tulevaisuudessa olisi myös
14276: tuu monissa tapauksissa varsin suuri osa, omiaan torjumaan paikkakunnalla muuten
14277: jopa kaksi kolmannestakin, mainitulle tul- odotettavissa olevaa työttömyyttä, ehdo-
14278: va-alueelle. Kuivatussuunnitelman laatimi- tamme kunnioittaen,
14279: sen jälkeen on tilanne jatkuvasti pahentu-
14280: nut, osaksi luonnollisen maatumisen kautta, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14281: mutta suurelta osalta myös sen johdosta, den 1950 tulo- ja menoarvioon
14282: että yläjuoksulla on kuivatettu metsämaita, 4,700,000 markan suuruisen määrä-
14283: joilta vedet n~ virtaavat liian pienitehoi- rahan käytettäväksi Ilmajoen kun-
14284: seen viemäriin. ·Tästä on ollut seurauksena, nassa olevan Nakkaluoman perkaus-
14285: että puheena olevalla alueella ei kevätkyl- hankkeen toteuttamiseen.
14286: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
14287:
14288: Yrjö I. Antila. J. Koivisto.
14289: Heikki Ala-Mäyry. S. S. Aitto:niemi.
14290: 844
14291:
14292: IV,s25. - Rah. al. N:o 253.
14293:
14294:
14295:
14296:
14297: M. Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen
14298: kunnassa olevan Nahkaluoman joen ja sen sivuhaarojen
14299: perkaustyön aloittam{ista varten.
14300:
14301:
14302: E d u s kun n a 11 e.
14303:
14304: Ilmajoen kunnassa, Kokkolan, Lahden, sesta koituva hyöty on laskettu nousevan
14305: Peuralan ym. kylien pienviljelijöille aiheu- ainakin· 13 milj. markkaan, joka j31kautuisi
14306: tuu vuosittain suurta vahinkoa siitä, että noin 100 pienviljelijän kesken.
14307: heidän viljelysmaistaan joutuu keväisin ve- Perkaussuunnitelma on asianomaisten
14308: den alle yhteensä noin 315 ha. Tämä joh- viljelijäin toimesta ollut vireillä jo ennen
14309: tuu siitä,. että läheltä Laihian pitäjän rajaa sotia ja on siitä tehty anomus vuonna 1945
14310: suojametsämailta alkunsa saava ja etelä- maataloushallitukseen, josta ei kuitenkaan
14311: suuntaan mainittujen kylien kautta Ilma- ole vielä tullut hyväiksyvää eikä hylkää-
14312: jokeen virtaava Nahkaluoma niminen joki vää päätöstä. Ottaen huomioon, että per-
14313: tulviin joka kevät. Kun tulvat esiintyvät kauksesta koituva hyöty tulisi suhteellisen
14314: parhaana kylvöaikana ja kestävät usein vähävaraisille pienviljelijöille ja kun per-
14315: jopa lähes puoli kesään asti, on tästä seu- kaustöihin voitaisiin sijoittaa huomattava
14316: rauksena, että veden alle jäävästä, noin määrä kunnassa olevia työttömiä, pitäi-
14317: 315 ha viljelysmaasta, josta on peltoa noin . simme paitsi asianomaisten fjienviljelijäin,
14318: 305 ha, ei ole omistajilleen sanottavaa hyö- myöskin yleisen edun mukaisena, että !k. o.
14319: tyä. Tulvat ja viljelysten veden alle joutu- perkaustYJÖ saataisiin mahdollisimman pian
14320: minen voitaisiin estää perkaamalla Nahka- alkuun.
14321: luoma ja sen sivuhaarat. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14322: Vaasan piirin 8ipulaismaanviljelysinsinöö-
14323: rin A. S. Veräväisen vuonna 1945 laatiman että Eduskunta ottaisi vuod~n
14324: suunnitelman ja kustannusarvion mukaan 1950 tulo. ja menoarvioon 3,000,000
14325: tulisivat perkauskustannukset nykyisten 'm(J.rkan määrärahan Ilmajoen kun-
14326: kustannusten mukaan ja edellyttäen, että nassa olevan Nakkaluoman ja sen
14327: työ tehdään pääasiassa käsityönä, nouse- ~ivuhaarojen perkaustyön aloitta-
14328: maan noin 10.2 milj. markkaan. Perkauk- mista varten.
14329: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
14330:
14331: ~o Järvinen. Nestori Nurminen.
14332: 845
14333:
14334: IV,a26. - Rah. al. N:o 254.
14335:
14336:
14337:
14338:
14339: Rankila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ä.htävänjoen per-
14340: kaamista varten.
14341:
14342:
14343: E d u s k u n n a ll e.
14344:
14345: Ähtävänjoen varrella, Lappajärven ja wattituntia vuodessa. Koskien ja karien
14346: Evijärven rannoifl.la sijaitsevat alavammat perkausten: avulla paranisivat myöskin uit-
14347: viljelysmaat ovat aina kärsineet tulvave- tomahdollisuudet huomattavasti.
14348: destä. V uosis•adan vaihteessa suoritetuilla Jo viime talvena oli mainitulla vesistö-
14349: pienemmillä perkauksilla on tätä vahin- alueella sijaitsevissa Järviseudun pitäjissä
14350: gonvaaraJa !huomattavasti vähennetty. Kun huomattavaa työttömyyttä. Tänä satokau-
14351: viljelyksille aiheutuvat vahingot korkeim- tena seudulla vieraillut halla vaikuttaa sen,
14352: pina tulvavuosina ovat edelleenkin huomat- että kaiken todennäköisyyden mukaan työt-
14353: tavat, olisi Lapp,ajärven ja Evijärven ve- tömyys tulee ensi talvena laajenemaan ja
14354: denpintojen säännöstely perkausten avulla ulottuu myöskin pienvilje'lijäväestön kes-
14355: rantamaiden omistajien kannalta vä!lttä- kuuteen. Tämän johdosta olisi mainittu
14356: mättä suoritettava toimenpide. Tie- ja vesi- perkaustyö saata'"a käyntiin jo ensi tal·
14357: rakennushallituksessa onkin nyt valmistu- vena. Kun työstä tulee suurin osa olemaan
14358: nut suunnitelma .Äihtävänjoen perlmuksesta ka:lliolouhintaa, sopii se hyvin talvityönä
14359: ja edellä mainittujen järvien vedenpintojen suoritettavaksi.
14360: säännöstelystä. Hanke on suunniteltu to- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
14361: teutettavaksi ikahtena-kolmena vuotenaJ ja ehdotamme,
14362: tulee suunnitelman toteuttaminen maksa-
14363: maan n. 120 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden
14364: Maatalouden saaman hyödyn lisäksi ovat 1950 tulo- ja menoarvioon 40 miljoo-
14365: uitto- ja voimatalouden saarnat hyödyt erit- nan markan määrärahan Ä.htävän-
14366: täin suuret. Niinpä Ähtävänjoen voimalai- joen perkoomista varten.
14367: tosten saama hyöty olisi noin ·6 milj. lkilo-
14368: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
14369:
14370: Väinö Ra.nkila.. Eino Novesi.
14371: Klaiuno Kleem.o1a. HeiJkik:i. Ala.-Mäyry.
14372: JraJmari. Linna. Artturt Koskinen.
14373: V. PuUID.a.lainen.
14374: 846
14375:
14376: IV,327.- Rah. al. N:o 255.
14377:
14378:
14379:
14380:
14381: N. Nurminen y. m.: ·Määrärahan osoittamisesta Ähtävän-
14382: joen perkoomista varten.
14383:
14384:
14385: E d u s k u n n a ll e.
14386:
14387: Ähtävänjoki on tärkeä puutavaran uitto- mainituissa järvissä. Kustannukset tulisi-
14388: väylä. Uittoja on kuitenkin vaikeuttamassa vat kohoamaan noin 1 miljoonoon mark-
14389: eräissä paikoin jokea sijaitsevat kosket ja kaan jokikilometriä kohti ja koko joessa
14390: matalikot. Nämä vaikeudet olisi kuitenkin noin 20 miljoonaan markkaan.
14391: joen perkauksen avulla helposti poistetta- Tämän lisäksi on huomioitava, että per-
14392: vissa. Joen perkauksen ~la saataisiin kaustyön käyntiin saattamisen kautta avau-
14393: myöskin Lappajärven ja Evijä:rven veden tuisi ansiomahdollisuuksia työväestölle ja
14394: pinta siinä määrin laskettua, että tuhansia pienviljelijöille, joita muutoin on uhkaa-
14395: hehtaareja viljelyskelpoista maata tulisi massa työttömyys kaikkine raskaine seu-
14396: kuivatettua:, mikä puolestaan kohottaisi pai- rauksineen.
14397: kallista maataloutta ja maanviljelijäin va- Edellä esittämämme perusteella kun-
14398: rallisuutta. Joen varrella sijaitsevien myl- nioittaen ehdotamme,
14399: lyjen ja voimalaitosten teho tulisi myös
14400: nousemaan. että Eduskunta ottaisi vuoden
14401: Tie- ja: vesirakennushallituksen toimesta 1950 tulo- ja menoarvioon 20,000,000
14402: on suoritettu tutkimuksia joen perkaami- markan määrärahan .Ähtävänjoen
14403: seksi ja veden pinnan [askemiseksi edellä perkaamista varten.
14404: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
14405:
14406: Nestori Nurminen. Mikko Järvinen.
14407: V. Puumalainen.
14408: 847
14409:
14410: IV,a2s. - Rah. al. N:o 256.
14411:
14412:
14413:
14414:
14415: N. Nurminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta H alsuan
14416: kunnan Marjukankaan kylän alueella olevan suoalueen
14417: kuivattamista varten.
14418:
14419:
14420: E d u s k u n n a ll e.
14421:
14422: Vaikka maassamme, valtakunnan a!lue ko- tyvät ja päättyy noin 300 metriä Halsuan
14423: konaisuudessaan otettuna, onkin viljelemä- -Ylilestin maantiellä olevan Kiviojan sil-
14424: töntä ja suhteellisen helposti viljelykseen lan alapuolella Kiviojaan. Kaivettava ka-
14425: raivattavaa maata paljon enemmän kuin nava tulisi noin kolme kilometriä pitkäksi.
14426: lähimpinä vuosina voimme hyväksemme Maa on kivetöntä. Jos kanava kaivettaisiin
14427: käyttää, niin siitä huolimatta useilla seu- riittävän laajaksi, voitaisiin sitä käyttää
14428: duilla sellaisesta viljelyskelpoisesta maasta, myöskin puutavaran uittorhin ja lyhenisi
14429: jonka pienviljelijät omin avuin kykenevät matka Venetjoen ja Pahkajoen uitoissa noin
14430: viljelykselle raivaamaan, on olemassa puute. 30 kilometriä.
14431: Tämän puutteen poistamiseksi olisi valtio- Mikäli V enetjoessa olevat Kotakoski ja
14432: vallan entistä enemmän kiinnitettävä huo- Pikkukoski perattaisiin, kävisi joen ylä-
14433: miota m. m. viljelykseen kelpaavien suo- juoksun varrella olevien suoailueiden kui-
14434: alueiden kuivattamiseen. vattaminen mahdolliseksi.
14435: Eräs tällainen suhteellisen helposti kui- Kaiken edellä esitetyn: lisäksi on huo-
14436: vatettava suoalue sijaitsee Halsuan kunnaru mioitava, että tämä kuivaustyö antaisi an-
14437: Marjukankaan kylän alueella. Ben pohjoi- siomahdollisuuksia niille, jotka elävät joko
14438: sena raJana. on Venetjoki ja eteläisenä ra- kokonaan taikka osittain ansiotöiden va-
14439: jana Kivioja. Varsinainen hyötyalue, joka rassa, koska on odotettavissa työttömyyttä
14440: on saviperäistä mutamaata, tulisi olemaan tässä mainittujen pitäjien väestöllä.
14441: noin 1,000 hehtaaria, mutta laajenisi tämä Edellä esitetyin per:ust~luin ehdotamrrne,
14442: hyötyalue välillisesti paljoru suuremmaksi
14443: V.enetjoen pohjoispuolisille alueille ja ka- että Eduskunta ottaisi vuoden
14444: navan molemmille rannoille. 1950 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
14445: :•rämän a!lueen omistaa v:altio, Kälviän markan suuruisen määrärahan H al-
14446: kunta ja lähes kaksikymmentä yksityistä suan kunnan Marjukankaan kylässä
14447: tilallista. olevan suoalueen kuivattamis- ja V e-
14448: Suoalueen kuivatuskanavan tulisi alkaa netjoessa olevien Katakosken ja Pik-
14449: V~metjoesta siltä kohdalta, missä Kälviän kukosken perkausiöiden aloittami-
14450: kunnan ja asutustilallisen Reino Hietalon seksi.
14451: omistama Hyyppälä nimisen tilan maat yh-
14452: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
14453:
14454: Nestori Nurminen. Mikko Järvinen.
14455:
14456:
14457:
14458:
14459: 42
14460: 848
14461:
14462: IV,s29.- Rah. aJ.. N:o 257.
14463:
14464:
14465:
14466:
14467: Kleemola. y. m. : Määrärahan osoittamisesta Keski- ja Poh-
14468: jois-Pohjanmaan peruskuivatustöitä varten.
14469:
14470:
14471: E d u s k u n n a: 11 e.
14472:
14473: Hallituksen esitykseen vuoden 1950 tulo- milloin kuivatettu alue käytetään viljelyk-
14474: ja menoarvioksi sisältyy varsinaisiin maan- seen ja mets.ittämiseen ilmastoon vain po-
14475: parannustöihin 233,570,000 markkaa, 11 Pl. sitiivisia vaikutuksia. Kuivatus voi siis
14476: X luvun 6 momentilla sekä vielä lisäksi hallatilanteeseen vaikuttaa viljelyksen !kan-
14477: 90,000,000 markkaa maanparannustöissä nalta kriitillisinä ajankohtina aivan rat-
14478: tarvittavien koneiden ostoon. Näiden mää- kaisevasti, koska kysymyksessä olevalla
14479: rärahojen turvin voidaan kuivatustöitä suo- alueella haitallisten syyshallojan aikana yöt
14480: rittaa jo verraten paljon, mutta kuivatuk- ovat vielä suhteellisen lyhyitä, joten tuhoi-
14481: sen tarpeeseen nähden ne ovat riittämät- sina hallaöinä riittäisi usein muutaman
14482: tömät. tunnin lämpövaraus ehkäisemään vahingol-
14483: Peruskuivatuksen tarve maan eri osissa lisen hal}atilanteen syntymisen.
14484: on erilainen. Yhtenäisen suuren !kuivatuk- On selvää, että tällaisella !katoalueella
14485: sen tarpeessa olevan alueen muodostaa työttömyystilanne muodootuu vaikeaksi.
14486: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikko- Töihin on pakko hakeutua ei vain varsinai-
14487: ja jokilaaksoalue. Tämän alueen OuJun sen työväestön vaan mYJÖS miltei koko maa-
14488: läänin puoleisen osan peruskuivatuksen talousväestö tarvitsee ansiotöitä elääkseen.
14489: tarpeesta antoi maaherra E. Y. Pehkosen Siitä syystä olisi tälle alueelle pyrittävä
14490: puheenjohdolla toiminut komitea mietin- nyt avaamaan nopeasti työmaita. Näiden
14491: tönsä jo ensimmäisenä päivänä lokakuuta työmaiden tulisi olla sellaisia, että niillä
14492: 1938. parannettaisiin pysyvästi koko maakunnan
14493: Kun perus!kuivatuksen tarpeessa olevia taloudellisia mahdollisuuksia ja samalla ne
14494: maita oli erittäin runsaasti vielä Vaasan poistaisivat lopullisesti hallan pahimmat
14495: läänin puoleisella Keski-Pohjanmaalla lau- lähteet, vesiperäiset suot. .Samoin niiden
14496: sui eduskunta toivomuksen, että suunnit- tulisi olla myös sellaisia,, että niihin voisi-
14497: televa tutkimus ulotettaisiin käsittämään vat päästä töihin kaikki, etteivät pelto-
14498: myöskin tätä aluetta. Tätä varten asetti pinta-alarajoitukset ja muut seikat olisi
14499: valtioneuvosto keväällä 1949 komitean ny- estämäss:ä töihin pääsyä, kuten varsinaisissa
14500: kyisen Oulun läänin maaherran Kalle Mää- työttömyystöissä on asianlaita. Näissä
14501: tän puheenjohdolla. Näiden komiteoiden töissä voisivat olla mukana myös kuivatus-
14502: tutkimusten tuloksena voidaan jo nyt sa- yritysten osakkaat ja tämä lisäisi työtehoa
14503: noa olevan kuivatuksen tarpeessa viljelyk- huomattavasti. Kuivatusty;öt sopiv>at erit-
14504: seen ja metsän kasvuun kelpoista suoalaa täin hyvin myös työttömyyden torjunta-
14505: tällä alueella n. 1 milj. hehtaaria. töiksi.
14506: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ta.sanko- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maa- ja
14507: alue on juuri sitä aluetta, jolla hallat erikoisesti niiden metsätaloutta on uhkaa-
14508: useimmin toistuvat. Niinpä nyt taas kah- massa tasankoalueella maiden nopea soistu-
14509: tena peräkkäisenä vuonna 1948 ja 1949 minen. Soistuvia metsämaita on yksistään
14510: ovat hallat aiheuttaneet täällä jdk:o ooit- Keski-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan
14511: taisen ja monin paikoin täydellisenkin alueella 150,000 hehtaaria. Peruakuivatus
14512: vilja- ja perunakadon. Kuivatuksella on, on ·ainoa tehokas keino soistumisenkin estä-
14513: IV,32.9. - Kleemola y. m. 849
14514:
14515: miseksi ja vasta peruskuivatuksen jälkeen että Eduskunta ottaisi vuoden
14516: voidaan ryhtyä yksityiskohtaiseen metsien- 1950 tulo- ja menoarvioon 500 mil-
14517: kin ojitukseen. joonan markan määrärahan Keski- ja
14518: Edellä olevaan viitaten esitämme kun- Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatus-
14519: nioittaen, töitä varten.
14520: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
14521:
14522: Kauno !Geemola.. s. s. Aittoniemi.
14523: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela..
14524: Vemer Kombäck. Yrjö Hautala..
14525: Eino Rytinki. Kusti ESilrola.
14526: Atte Pakkam.en. Eino PaJ.ovesi.
14527: Onmi Mam111Ua.• S. S8ilo.
14528: Samuli Simulo.. Veikko Vennamo.
14529: Tahvo Rön.lcltö. Heikki Soindnen.
14530: Mark:us NiskaJ.a. Yrjö Saari.
14531: J. E. Lampinen. J. Koivisto.
14532: Niilo Ryhtä.
14533: 850
14534:
14535: IV,33o.- Ra.h. a.l. N:o 258.
14536:
14537:
14538:
14539:
14540: Saari y. m. : Määriirahan osoittamisesta Kalajan järvikui-
14541: vion kuivatustöihin.
14542:
14543:
14544: E d u s k u n n a 11 e.
14545:
14546: Edelliseen v,altion tulo- ja menoarviooDJ kuin tämä haitta on poistettu. Kun Kala-
14547: teimme eduskunnalle esityksen 10 miljoo- jan järvikuivio on maanlaatututkimuksissa
14548: nan markan määrärahan ottamiseksi Reis- todettu ensiluokkaiseksi viljelysmaaksi ja
14549: järven pitäjässä sijaitsevan Kalajan järvi- kun järvikuivion kuivattamisella tulisi poh-
14550: kuivion kuivatustöiden aloittamista varten. javesi poistetuksi myöskin uudisviljelys-
14551: Ehdotuksemme tuli ikuitenkin hylätyksi alueelta laajenisi kuivio ennen mainittua
14552: pääasiassa sentähden, että eräiden asian- hehtaarimäärää huomattavasti suurem-
14553: tuntijain lausunnon mukaan järvikuivion maksi. Kuivatushanke on kuitenkin yksi-
14554: kanavoimisesta sekä Niskakosken perkauk- tyisten varoilla mahdoton toteuttaa ja siitä
14555: sesta johtuva liikavesi tuottaisi haittaa syystä olisi valtiovallan otettava asia omak-
14556: alempana Kalajoen rantaviljelmille. Saam- seen ja valtion varoilla vietävä yksityisten
14557: me sentähden kunnioittavimmin esittää seu- aikoinaan aloittama kuivatushanke päätök-
14558: raavaa. seen. Kalajan järvikuivioDJ kanavoimistyöt
14559: Kalajan järvikuivion pinta-ala on antaisivat ansiotyömahdollisuuden monille
14560: 2,489.02 hehtaaria ja on se muodostunut sadoille Reisjärven ja ympäristöpitäjien an-
14561: Kalajan järvestä, jonka yksityiset manttaa- siotyötä tarvitseville työläisiile ja pienvil-
14562: lin omistajat ovat kanavoineet n. 70 vuotta jelijöille, joilta; ·halla jo toisen kerran on
14563: sitten. Yksityisten varat eivät kuitenkaan vienyt talven varat. Kun K!alajoen putous
14564: riittäneet kuivatushankkeen perilleviemi- on Kalajan järvestä Kalajoen suuhun 116
14565: seksi ja näin oli työn tuloksena järvikuivio, metriä, niin se väittämä, että kuivion liika-
14566: jolm kosteana luonnoniittynä henkii hallaa vedet tulisiva vaivaamaan Kalajoen ala-
14567: ympäristöönsä. Järvikuivion rantamille on juoksun rantaviljelmiä, ei pidä paikklllansa.
14568: vuosien kuluessa kehittynyt varsin huomat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14569: tava uudisasutusalue osaksi vapaaehtoisten kunnioittaen,
14570: kauppojen kautta, osaksi maanhankintalain
14571: nojalla. Nämä uudisviljelmät kärsivät kui- että Eduskunta ottaisi vuoden
14572: tenkin pohjavedestä, jonka aiheuttajana on 1950 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
14573: juuri Kalajan järvikuivion liian korkealla joonan markan määrärahan Kalajan
14574: oleva vesi, eikä uudisviljelmille näin ollen järvikuivion kuivatustöiden aloitta-
14575: voi kehittyä voimaperäistä viljelystä ennen- mista varten.
14576: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
14577:
14578: Yrjö Saari. Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
14579: 851
14580:
14581: IV,a31. - Ra.h. al. N:o 259.
14582:
14583:
14584: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta kuoletuslainaksi
14585: Hirvineva Oy:Zle.
14586:
14587:
14588: E d u s kunnalle.
14589:
14590: Vuonna 1946 perustettiin Hirvineva Oy, hankkia lisää käyttövaroja ooakepääomaa
14591: jonka tarkoituksena oli raivata noin 1,000 koroittamalla, mikäli halutaan rpitää kiinni
14592: hehtruarin viljelysalue Limingassa Qlevalle siitä yhtiötä perustettaessa asetetusta peri-
14593: HirvinevalJe ja viljellä sitä koneellisesti aatteesta, että paikallisten maanomistajien
14594: yhtenä suurviljelmänä. Pääosakkaina tässä äänivalta säilyy määräävänä. Suon raivaa-
14595: yhtiössä ovat ne liminkalaiset maanviljeli- minen sillä nopeudella, mikä perustamistöi-
14596: jät, jotka omistivat suoalueen sekä lisäksi den nykyvaiheen kannalta on mahdollista,
14597: eräät yleishyooylliset yhtymät. Eduskunta edellyttää noin viiden miljoonan markan
14598: myönsi mainitulle yhtiölle vuoden 1947 lisärahoitusta raivauksessa tarvittavien ko-
14599: tulo- ja menoarviossa 19 Pl. 11: 12· momen- neiden hankkimiseksi ja raivaustöiden suo-
14600: tin kohdaUa viiden miljoonan markan kuo- rittamiseksi. Tällöin arvioidaan saatavan
14601: letuslainan alueen raivaamista, talousra- niin paljon valmista peltoa, että viljelyk-
14602: kennusten tekoa, koneiden hankintaa ja sestä saatava tuotto tekee mahdolliseksi
14603: tietöitä varten. Tämän lainan ja yhtiön raivaustoiminnan rahoittamisen loppuun
14604: ooakepääoman (3 milj. markkaa) avulla asti. ·
14605: on yhtiölle lunastettu 1,200 hehtaarin maa- Kun Hirvineva Oy on esimerkiksi tar-
14606: alue, tehty välttämättömimmät rakennuk- koitettu yhteisyritys Pohjois-Suomen laa-
14607: set, hankittu raivauskoooita, rakennettu jojen suoalueiden raivaamiseksi paika:llisen
14608: teitä n.. 8 km ja raivattu uutta peltoa niin, asujamiston omatoimisuuteen nojautumalla,
14609: että vuoden 1950 aikana voidaan. korjata missä yrityksessä jo tähän mennessä on
14610: satoa n.. 60 hehtaarin alalta (heinää, kau- saatu arvokkaita kokemuksia ja kehitetty
14611: raa ja ruista) lisäksi on sarkaojitusta y. ru. si:käläisiin olosuhteisiin soveltuvia raivaus-
14612: valmistavia .toimenpiteitä suoritettu niin, menetelmiä, on valtion etujen mukaista tu-
14613: että vuoden 1950 aikana voidaan raivata kea sen rahoitusjärjestelyitä niin pitkälle,
14614: lisää peltoa n.. 200 hehtaaria. Alueen pe- että tämä yritys voi alkuperäiset tavoit-
14615: ruskuivatuksia on suoritettu Oulun Maan- teensa saavuttaa.
14616: viljelysinsinööripiirin toimesta tavallisten Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
14617: maanparannusmäärärahojen avulla n. 400 ehdotamme,
14618: hehtaarin alueella. Suon poikkeuksellinen
14619: vetisyys ja hankittavien raivauskoneiden että Eduskunta ottaisi vuoden
14620: pitkät toimitusajat ovat hidastaneet täys- 1950 valtion tulo- ja meMarvioon
14621: tehoisen toiminnan ail.lkuunpääsyä. Myös Hiroineva Oy:lle 5 m1.ijoonan mar-
14622: rahavarojen niukkuus on asettanut siUe kan halpakorkoisen kuoletuslainan.
14623: rajoituksia. Nykyisenä aikana on vaikea
14624: Helsingissä 12 p.äivänä syyskuuta 1949.
14625:
14626: Yrjö Hauta.la. Omli Ma.nmila.. Mbin Wickiman.
14627: Eemil Luukka. Lauri Murtoma~a. Nwo Ryhtä.
14628: Janne Koivumnta. Atte Pa.kkanen. Matti Meriläinen.
14629: Emo Rytinld. H. A. Kannisto. Kuslti Eskola.
14630: Yrjö Saari. :&olf B. Bern.er. Samulli Simu1a.
14631: La.ura Brander-WaJlin. Irma Karvikko. Erkki Koivisto.
14632: Vilj.ami Kalliokosiki. Verner Korsbäck. Martti Suntela.
14633: . s. Sa.lo. Arvi Ahmavaara..
14634: 852
14635:
14636: IV,332. - Rah. a.I. N:o 260.
14637:
14638:
14639: Karvonen y. m. : Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
14640: Koita Oy :lle uudisraivaustoi~ntaa varten.
14641:
14642: E d u s k u n n a ll e.
14643:
14644: Ilomantsin kunta, joka alueeltaan on yksi Viitatut tekijät, sekä yleisen puutavara-
14645: kaikkein laajinunista - eräitä Oulun ja markkinoiden epävakaisuuden huomioiden,
14646: Lapin läänien kuntia lukuunottamatta - ovat kuntalaiset o'lleet pakoitetut ryhty-
14647: on maataloustuotantoon nähden kaikkein mään keinojen keksimiseen vastaisen toi-
14648: heikoimpia koko maassa. Kunnan peltoala meentulonsa turvaamiseksi. Eräänä sellai-
14649: on vain 30 aaria asukasta ikohden, mistä sena toimenpiteenä ilmeisesti lienee pidet-
14650: johtuen oman tuotannon määrä esim. leipä- tävä, että kuntalaiset ov;at perustaneet vil-
14651: viljan osalta vastaisi säännöstellystä kulu- jelyskelpoisten soiden raivaamista ja vilje-
14652: tuksesta vain 13.5 %. Myös karjanrehu on lyä v:arten yhtymän, koska yksityisin toi-
14653: eräinä vuosina ollut tuotettava muualta menpitein tarpeellisessa laajuudessa rai-
14654: Suomesta noin 3 a 3.5 milj. kiloa. vaustoiminta ei riittävän nopeasti näytä.
14655: Edellä lyhyesti mainituista peruateki- mahdolliselta.
14656: jöistä johtuen on kuntalaisten varallisuus Sanottu yhtymä, jonka nimi on KOITA
14657: ja toimeentulo - suhteellisen runsaista OY ja on perustettu jo 1947 syksyllä, on
14658: metsätuloista ja metsätyöansioista huoli- nyttemmin saanut ostaa metsähaliitukselta
14659: matta - pysynyt jatkuvasti erittäin heik- 587 ha. käsittävän suoalueen ja on kau-
14660: kona, johon kaikkein haitallisimmin on vai- pan hyväksynyt maatalousministeriö elo-
14661: kuttanut karjanrehun hankinta. Eräinä kuun 2 päivänä 1949 antamanaan päätök-
14662: vuosina siihen on ollut näet uhrattava sellä. Myöskin eduskunta on myöntänyt
14663: enemmän kuin neljännes kaikista kuntaan vuoden 1948 talousarvionsa 19 Pl. II: 15,
14664: tulleista rahatuloista, eli toisin sanoen ra- 5,000,000 markan avustuslainan yhtiön toi-
14665: hamäärä, millä olisi voitu suorittaa lähes minan rahoittamiseksi ja 5 milj. osakepää-
14666: kolmen vuoden kunnallisverot. omasta on merkitty noin 2 milj.
14667: Sanotun laatuisissa olosuhteissa eläminen Yrityksen laajuuden ·huomioiden, ovat
14668: on näihin saakka ollut mahdollista juuri edellä mainitut varat ikuitenkin liian vä-
14669: metsistä saatujen tulojen turvin, mutta häiset, sillä tehdyn kustannuslaskelman mu-
14670: useammista eri syistä johtuen ovat ne viime kaan tulee alueen viljelyskuntoon saatta-
14671: vuosina huomattavasti vähentyneet ja niin minen maksamaan noin 60 milj. ma:rkkaa
14672: ollen myös kuntaiaisten vastainen toimeen- jakautuneena useampien vuosien osalle.
14673: tulo vaarantunut. Näin ollen on siis jatkuva valtion tuki yri-
14674: Mainitun kunnan asukkaat, joita vii- tyksen eteenpäin viemiseksi välttämätön ja
14675: meksi toimitetun henkikirjoituksen mukaan käsityksemme mukaan myöskin oikeaan
14676: on 13,014 henkeä, ovat pääasiallisesti toi- osuva, sillä sotien johdosta monien erikois-
14677: meentulonsa saaneet - kuten jo mainittiin rasitusten iköyhdyttämä rajaseudun väestö
14678: - metsätöistä, tehden metsätyöpalkkojen sen kieltämättä ansaitsee.
14679: osuus esim. kunnan verotuloista noin 73 %. Edellä sanotun perusteella esitämme,
14680: Sen sijaan kantorahoja jää kuntaan melko
14681: vähän, koska valtio ja puutavarayhtiöt että Eduskunta ottaisi vuoden
14682: omistavat yli kolme neljäsosaa metsä- 1950 tulo_ ja menoarvioon 5 miljoo-
14683: alueista. Rajan siirtymisen vaikutuksesta nan markan määrärahan avustuslai-
14684: katkesivat uittoväylät ja kunnan alueelle naksi Koita Oy:lle uudisraivaustoi-
14685: jääneet metsävarat ovat myös suuresti vä- mintaa varten.
14686: hentyneet.
14687: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
14688: Juho Karvonen. Lauri Riikonen. Heikld Soininen.
14689: Vieno Simonen. 0. MuiJd.m. Varma K. Turunoo.
14690: 853
14691:
14692: IV,sss. - Rah. al. N:o 261.
14693:
14694:
14695:
14696:
14697: Ryhtä y. m. : Määrärahan osoittamisesta asutuslainsäädän-
14698: nön nojalla perustettujen asutusalueiden kuivatusviemä-
14699: reiden kunnostamista varten.
14700:
14701:
14702: Ed uslk un nalle.
14703:
14704: Vuoden }936 asutuslain ja sitä aikaisem- asukkaina, ole vieläikään itse kyenneet ikui-
14705: man asutuslainsäädännön mukaan on val- vatusviemäreitä kunnostamaan. Viemärien
14706: tion toimesta perustettu lähinnä Pohjois- !kunnostamiseen ja kuivatustöiden loppuun
14707: Suomeen mutta myös muuallekin huomat- saattamiseen olisi kiinnitettävä vakavaa huo-
14708: tava määrä asutustiloja. Tilat ovat useim- miota, koska kunnollinen kuivatus paran-
14709: miten perustettu ryhmäasutulksen tapaan taisi asutusalueiden viljelysmruhdollisuuksia
14710: viljelyskelpoisille asutusalueille. Tie- ja kui- ja välhentäisi asutustilojen hallanarkuutta.
14711: vatustyöt on suoritettu valtion toimesta. Koska on tärkeätä, että nämä vuoden
14712: Niinikään on valtion toimesta ra;kennettu 193ö asutuslain ja sitä vanhemman asutus-
14713: pieni asuinmkennus ja vaatimaton ikotieläin- lainsäädännön nojalla perustetut asutustilat
14714: suoja. saadaan mahdollisimman pian viljelySkel-
14715: Edelläolevat asutustoimenpiteet ovat kui- pois~si ja tuottavaan kuntoon, on näille
14716: tekin jääneet monessa suhteessa puolinai- tiloille saatava viljelysedellytykset. Sen-
14717: siksi. Niinpä m. m. kuivatus- ja tietyöt vuoksi olisi asutusalueilla olevat ikuivatus-
14718: ovat monella asutusalueena jääneet varsin viemärit ikunn.ostettava ja kuivatustyöt kii-
14719: pahoin keskeneräisiksi. Lisäksi huomattava reellisesti loppuun saatettava valtion varo-
14720: osa asutusalueiden teistä on sodan aikana jen turvin.
14721: tullut riikotuksi, tai muuten rappeutunut, Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
14722: eikä teiden iJ.runnostamista vieläkään ole tamme,
14723: saatu tarpeellisessa määrässä !käyntiin. •
14724: Erittäin ·pruhoin asutusalueitten viljele- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
14725: mistä haittaavat ikuivatusviemäreitten rap- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
14726: peutumiset. Sillä viemärit ovat sota-a~kana kan siirtomäärärrihan vuoden 1936
14727: rappeutuneet ja tukkeutuneet, ikun suurin asutuslain ja sitä aikaisemman asu-
14728: osa asutustilallisista oli pitkän sota-ajan tuslainsäädännön nojalla perustettu-
14729: asepalveluksessa, eivätkä he vähävaraisina jen asutusalueiden kuivatusviemärei-
14730: ja .taloudellisesti vaikeassa asemassa olevina den kunnostamistäitä varten.
14731: Helsingissä 8 päivänä syysikuuta 1949.
14732:
14733: Niilo Ryhtä. Lauri Murtomoo. Yrjö Saari.
14734: Tahvo Rönkkö. Yrjö HautaJa. M. 0. LMltela.
14735: Eino Rytinki. Erkiki Koivisto. Janne Koivuranta.
14736: Atte Pakkanen. Kusti Eskola. Markus NiskaJa.
14737: Wiljam Sarjala.. Lauri LeppihaJme.
14738: 854
14739: IV,aa4.- Rah. al. N:o 262.
14740:
14741:
14742:
14743:
14744: Sormunen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Piipsannevan
14745: kuivatustöitä varten.
14746:
14747:
14748: E d u s k u n n a 11 e.
14749:
14750: Haapaveden !knnnassa sijaitsevan Piip- että viime talvena suoritetun Haapavedellä
14751: sannevan kuivattamisesta on mainittu sijaitsevan Koiviikon asutusalueen kuivatus-
14752: kunta tehnyt valtiovallalle aloitteen jo työt menevät osittain huik!kaan, ellei kii-
14753: vuonna 11865. Sen jälkeen on asiaan usein reellisesti ryhdytä perkaama.an n. s. Sa-
14754: palattu ja se on edistynyt niin pitkälle, valojaa, johon mainitun ·asutusalueen vedet
14755: että noin 25 vuotta sitten virallisesti laa- laskevat. Jo nyt on todettavissa, että Koi-
14756: dittiin asutussuunnitelma k. o. nevan asut- vikon asutusalueelle kaivetut viemärit ova.t
14757: tamista varten. Suunnitelmaa silloin kui- tukkeutumassa sen vuoksi, ettei perkaama-
14758: tenkaan ei ryhdytty toteuttamoon, koska ton Savaloja ehdi poistaa siihen johdettuja
14759: katsottiin,. että seudulla ei olisi ollut riit- k. o. asutusalueen vesiä. Piipsannevalta
14760: tävästi valtion metsiä asutustilallisille-. voidaan vedet johtaa pois jo valmiiksi pe-
14761: Pinta-alaltaan Piipsanneva on noin rattua Piipsanojaa ja sen jatkona olevia
14762: 10,000 ha ja omistaa siitä valtio noin puo- viemäreitä myöten, sekä Ristisenojaa, Pas-
14763: let. Metsätieteellisen Tutkimuslaitoksen lw-ojaa ja Savalojaa myöten.
14764: Suo-osaston toimesta on valtion omistamaa Piispannevan kuivattamisen ajankohtai-
14765: osaa ojitettu noin 500 ha ja sillä alueella suutta erikoisesti korostaa ensiksi se, että
14766: on nyt hyvässä kasvukunnossa oleva metsä- se nvrkyisessä olotilassaan on jatkuvana
14767: maa. Tutkimuksissa on vielä todettu, että hallan uhoojana paitsi Haapaveden, myös
14768: Piipsanneva on suurimmaksi osaksi vilje- muidenkin lähiseutujen viljelmille; toiseksi
14769: lykseen kelpaavaa. Sen reuna-alueilla on- sen ik:uivattamistyöt antaisivat ansiomahdol-
14770: kin jo ikolmisenkyhmmentä maanviljelys- lisuuksia s8ltonsa menettäneille ja muutoin-
14771: taloutta, mutta heidän viljelyksiään vaivaa kin vailkeuksissa eläville ihmisille; ja kol-
14772: k. o. nevan vetisyys ja satoja tuhoaa vuo- manneksi se kuivatettuna ja viljelyskun-
14773: desta toiseen siitä uhkuva halla. toon saatettuna ratkaisevasti parantaisi
14774: Kuluvan vuoden alussa pidetyt Oulun alueella asuvien viljelijöiden ja muiden
14775: läänin iknntien kunnallispäivät lausuivat kansalaisten asemaa. Tämän vuoksi, ja
14776: toivomuksen, että hallan torjumiseksi ja koska Pyhäjokilaakson kuntien asukkaat
14777: työttömyyden lieventämiseksi on valtioval- kiireellisesti tarvitsevat valtiovallan apua
14778: lan toimesta ryhdyttävä Pohjois-Suomen elinmahdollisuuksiensa säilyttämiseksi, niin
14779: runkoviemäriverko.stokomitean ehdotuksen kunnioiittaen ehdotamme,
14780: pohjalla toimenpiteisiin soiden kuivattami-
14781: seksi, ja yhtenä kuivatettavista alueista että Eduskunta ottaisi vuoden
14782: mainittiin juuri Piipsanneva. Tämä asia 1950 valtion tulo- ja menoarvioon
14783: on Oulun läänin maaherran välityksellä 50,000,000 markan siirtomäärärahan
14784: saatettu valtiovallan tietoon viime keväänä. Piipsannevan kuivatustöiden kiireel-
14785: Samassa yhteydessä on korostettu sitäkin, lisesti alo~ttamista varten.
14786: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
14787:
14788: T·oivo I. Sormunen. Yrjö Murto . Matti Meriläinen.
14789:
14790:
14791:
14792:
14793: .'
14794: 855
14795:
14796: IV,335. - Rah. al. N:o 263.
14797:
14798:
14799:
14800:
14801: Sormunen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Lamujärvien
14802: vedenpoistokanavan perkaamiseen.
14803:
14804:
14805: E d u s kunnalle.
14806:
14807: Pyhännän kunnan eteläisin osa on tasan- taisuudessakaan ei ole satotoiveita, ellei
14808: koa. Alueella on hyviä viljelysmaita, mutta mainittua hallan pesäkettä kuivateta. Se
14809: ne ovat pahoin veden vaivaamia. Myös sen tehtävä on siis Pyhännän, Piippolan ynnä
14810: seudun metsätkin ovat nopeassa soistumi- muitten kuntien elinkysymys. Sen vuoksi
14811: sen tilassa, johtuen tämäkin edellä maini- ja kun satonsa menettäneet viljelijät nyt
14812: tusta syystä. Tähän viljelmiä ja metsiä vai- tarvitsevat ansiotuloja elintarpeittensa han-
14813: vaavaan vesiperäisyyteen on syynä se, ettei kintaan ja verojensa maksuun, ja kun
14814: Lamujärvistä ole kunnollista laskukanavaa. muita ansioita ei tällä haavaa ole tiedossa,
14815: Seutukunnan viljelijät eivät oie kyenneet niin kunnioittaen ehdotamme,
14816: eivätkä kykene lähiaikoinakaan taloudelli-
14817: sesti sellaiseen yritykseen, minkä vaatii La- että Eduskunta ottaisi valtion
14818: mujärvien huomattavampi veden alentami- vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
14819: nen. Kuitenkin se on välttämätöntä toistu- 50,000,000 markan siirtomäärärahan
14820: van hallan torjumisen kannalta. Näiltä ve- Lamujärvien veden poistokanavan
14821: siperäisiltä mailta sai halla tänäkin vuo- perkaamiseksi niin, että mainittujen
14822: tena sellaisen vauhdin, että jokseenkin järvien vedenpinta alenisi ainakin
14823: kaikki sadot Pyhännätlä menetettiin. V as- yhdellä metrillä.
14824: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
14825:
14826: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto. Matti Meriläinen.
14827:
14828:
14829:
14830:
14831: 43
14832: 856
14833:
14834: IV,336.- Rah. al. N:o 264.
14835:
14836:
14837:
14838:
14839: Turkka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminkijoen
14840: suun ruoppaamista varten.
14841:
14842:
14843: E d u s k u n n a ll e.
14844:
14845: Kiiminkijoki on Oulu- ja Iijokien jäl- jokisuulla tapahtuva puutavaran erottelu
14846: keen Pohjanmaan suurin uittoväylä, jonka sekä puutavaran hinaus erottelulta edelleen
14847: sadealue on 390,000 ha laajuinen. Tästä kulutuspaikoille on käynyt erittäin vaikeaksi
14848: aluoosta kuuluu valtiolle 119,000 ha eli ja vaikeutuu vuosi vuodelta. Tämä seilkka
14849: 31 %. Kun kuitenkin valtion metsät pu- onkin johtanut siihen, että mainitun joen
14850: heena olevalla alueella ovat huomattavasti uittoa vuosina 1940----47 ei ole saatu lop-
14851: puisevampia kuin yksityismetsät, on valtion ,puunsuoritettua, vaan ovat uitot jatkuvasti
14852: metsistä uitettavien puiden määrä vielä suu- jääneet auttamattomasti kesken.
14853: rempi kuin sen metsäpinta-ala edellyttäisi, Tämä erittäin uhkaava tilanne vaatii ri-
14854: nimittäin noin 70% uitettavasta puumää- peitä toimenpiteitä edellä mainitun uitto-
14855: rästä. väylän kohentamiseksi. Valtiovallan taholta
14856: Kiiminkijoen vuonna 1948 uitettu puu- on jo aikaisemmin, nimittäin vuosina 1946
14857: määrä, joka kuvastaa vuosittaista, keskimää- -47, myönnetty avustusta% eräiden ruop-
14858: räistä uittomäärää, on ollut seuraavan suu- paustöiden kustannuksista. Kiiminkijoelle
14859: ruinen: myönnetyt varat on kuitenkin myöhellltiilin
14860: Tukkeja kpl .................. . 293,579 siirretty Iijoella käytettäväJksi. Auttavien
14861: Pinotavaraa pm3 ............. . 198,037 olosuhteiden luomiseksi olisi Kiillllinkijoella
14862: poistettava 130,000 m3 veden tuomaa maata
14863: Kun tämä puumäärä muutetaan kiinto- erottelu- ja niputusalueilta, jotta mainitun
14864: kuutiometreiksi, niin havaitaan, että uitettu joen uittomahdollisuudet saataisiin säily-
14865: puutavaramäärä vastaa suunnilleen valtion tettyä. Hyöty yrityksestä koituu uiton
14866: metsien jälleenkasvua vuosittain, ja tällöin ohella lähinnä valtion metsien, yleisen lii-
14867: ei vielä ole huomioitu yksityismetsien tuot- kenteen sekä kalastuksen hyväksi.
14868: toa, jonka pinta-ala huomioonottaen tulisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14869: olla suurempi kuin valtion metsien tuotto. nioittaen,
14870: Kiiminkijoen suu, kuten Pohjanl111hteen
14871: laskevien jokien yleensä, on rannikon nou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
14872: sun, veden tuoman lietteen sekä osittain tulo- ja menoarvioon 26,250,000 mar-
14873: meriveden mukana kulkeutuneen liejun vai- kan määrärahan Kiiminkijoen suun
14874: kutuksesta madaltunut siinä määrin, että ruoppaamiseksi.
14875: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
14876:
14877: A. Turkka. Erlcld Koivisto.
14878: Heikki Simonen. T. I. Sormunen.
14879: Vilho Väyrynen. Mallkus Niskala.
14880: Arvi Ahmavaara. Niilo Ryhtä.
14881: 857
14882:
14883: IV,337.- Rah. al. N:o 265.
14884:
14885:
14886:
14887:
14888: Rytinki. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen· perkaus.-
14889: töiden aloittamista varten.
14890:
14891:
14892: E d u s k u n n a ll e.
14893:
14894: Tunnettua on, että valtio omistaa laajat vaHan rv·eilvollisuus olisi ryhtyä pikaisesti
14895: metsäalueet Iisojilaaksossa ja Iijokeen korjaamaan mainittu epäkohta perkaamalla
14896: vetensä laskevien jokien ja purojen alueilla. Iijoen alajuoksulla olevia koskia ja nivoja.
14897: Näiden metsäomaisuuks~en arvon kohotta- Kun ensi talvena tule€ kaikesta päättäen
14898: miseksi ja uittokustannuksien alentamiseksi huomattavan paljon . työttömyyttä, niin
14899: on valtion toimesta perattu ja puhdistettu Iijoen perkaustyöt olisi sopiva työmaa
14900: vesistöjä ja kuivatettu soita asutustarkoi- Iin, Yli-Iin ja Pudasjärven kunti;en asuk-
14901: tukseen m. m. Pudasjärven, Sotkajårven kaille. Samalla se olisi omiaan poistamaan
14902: ja Livonjoen alajuoksun yläpuolella. Tämä llliitä vahinkoja mitä tulvat ja halla ai-
14903: tälla:iJnen jokien ja purojen perkaaminen heuttaa jatkuvasti näiden paikkakunti>en
14904: sekä so~den kuivattaminenhan onkin ollut väestölle.
14905: oikeaa. Mutta silloinkun näitä perkauksia Tietää:ksemme suunnitelmat mainitun Ii-
14906: on toimitettu ei ole otettu huomioon niitä joen perkaamista varten ovat jo niin pit-
14907: stmrauksia mitä perkauksista aiheutuu källä, että työt voitaisiin aloittaa pienien
14908: maataloudelle vesistöäen alajuoksu1la,. eri- valmistelutöiden jälkeen. Edellä olevan pe-
14909: koisesti sellaisilla alavilla viljelysalueilla rusteella ehdotamme kunnioittaen,
14910: joita Sotka- ja Pudasjärven seudut ovat
14911: sekä Livonjoelli alajuoksulla olevat Aitto- että Eduskunta ottaisi VU()den
14912: järven ja Yli-Kollajan viljelysalueet ovat. 1950 tulo- ja menoarv;ioon 10 mil-
14913: Näillä aLueilla ovat kesä- ja syystulvat käy- joonan nwrkan määrärahan Iijoen
14914: neet vuosi vuodelta tuhoisammiksi. Valtio- perkaustöiden aloittamista varten.
14915: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
14916:
14917: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
14918: Janne Koivuranta. Niilo Ryhtä.
14919: 858
14920:
14921: IV,338.- Rah. al. N:o 266.
14922:
14923:
14924:
14925:
14926: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuorma- ja He-
14927: tejärvien kuivattamistöiden jatkamista varten.
14928:
14929:
14930: E d u s k u n n a 11 e.
14931:
14932: Vaikka hallituksen esityksessä valtion senjälkeen aloitettu, vaikka paikallisten
14933: tulo- ja. menoarvioksi vuodelle 1949 on va- asukkaiden ja Pudasjärven kunnan puo-
14934: rattu huomattava määrä varoja työttö- lesta on useampia kertoja anottu töiden
14935: myystöitä varten, niin siitä huolimatta olisi alottamista. Edellämainittujen järvien ilmi-
14936: hallituksen pitänyt varata runsaammasti vatus on paikkakuntalaisille elinkysymys,
14937: varoja vakinaisten töiden järjes~ämistä var- kuivatuksen kauttahan avautuisi mahdolli-
14938: ten, ennenkaikkea niille seuduille maa- suus viljellä niitä ensiluokkaisia viljelys-
14939: tamme, jossa tälläkin kertaa on työtilai- kelpoisia maita, jotka ovat tällä kertaa ve-
14940: suuksista puute ja tulee edeUeenkin ole- den alla, ja hallanvaara vähenisi. Samalla
14941: maan. Sellaisia seutuja ovat ennenkaikkea kuivatustyö antaisi työmahdollisuuksia
14942: ne maamme seudut, joissa halla on turmel- osalle Pudasjärven ja Ylikiimingin kun-
14943: lut kaiken viljan ja ne seudut, joiss,a met- Hen asukikaita. Työtilaisuuksiaharr näiden
14944: sät ja metsätyöt ovat olleet suurimpia seutujen pienviljelijäväestö tarvitsee vält-
14945: työnantajia. Nyt kun metsätyöt ovat vä- tämättömästi toimeentullakseen ja yhteis-
14946: hentyneet melkein olemattomiksi ja halla kunnallisten verojen ja muiden velvoitus-
14947: vienyt kaiken viljan, niin näille seuduille ten suorittamiseksi.
14948: on järjestettävä vakinaisia töitä ja sellai-· Edellä olevan pe-rusteella ehdotamme
14949: sia töitä, jotka kohottavat seutukunnan kunnioittaen,
14950: väestön hyvinvoitia ja taloudellista elämää.
14951: Eräs tällainen työmaa olisi Pudasjärven että Eduskunta ottaisi vuoden
14952: kunnassa sijaitseva Vuorma- ja Hetejär- 1950 valtion tulo- ja menoarvioon 8
14953: vien kuivattamistöiden loppuun saattami- miljoonan markan arviomäärärahan
14954: nen. Mainittujen järvien kuivattamistyöt Pudasjärven kunnassa sijaitsevien
14955: aloitettiin vuonna 1939, mutta sodan puh- Vuorma- ja Hetejärvien kuivattamis-
14956: jettua työt keskeytyivät, eikä töitä ole vielä töiden jatkamista varten.
14957: He'l.singissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
14958:
14959: Emo Rytinki. Niilo Ryhtä. Yrjö Saari.
14960: 859-
14961:
14962: IV,339. - Rah. aJ.. N:o 267.
14963:
14964:
14965:
14966:
14967: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven kuivat-
14968: tamistöiden aloittannista varten.
14969:
14970:
14971: E d: u s k u n n a 11 e.
14972:
14973: Tunnettuahan on, että ensi talvena vieläpä Kuivajokilaakson ja sen ympäristön väes-
14974: koko ensi vuoden aikana tulee Pohjois-Suo- tölle olisi erikoisen sopiva ja läheinen työ-
14975: men p1envilj~lijäväestöllä oilemaau suuri paikka Kuivaniemen kunnassa olevan Oi-
14976: puute ansiotöistä. Vaikkapa tämän puut- järven kuivattamistyö. Kun tämä kuivat-
14977: teen poistamiselksi on ensi vuoden valtion tamistyö antaisi sen seutukunnan pienvil-
14978: tulo- ja menoarviossa varattu työttömyys- jelijäväestölle työmahdollisuuksia, niin se
14979: varoja, niin siitä huolimatta olis~ valtio- samalla avaisi uusia viljelysalueita ja tällä
14980: vallan toimesta varattava eri seuduille va- tavalla kohottaisi koko seutukunnan talou-
14981: kinaisia tYlömäärärahoja töiden järjestämi- delil.ista elä;mää ja ihyvinVJOintia. Edellä
14982: seksi, ettei töitä tarvitsevan pienviljelijä- olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
14983: väestön tarvitsisi siirtyä kauaksi kotiseu-
14984: dulta töitä hakemaan. Pienviljelijäväes- että Eduskunta ottaisi vuoden
14985: töllä jota suurimma;lta psalta Pohjois-Suo- 1950 .tulo- ja menoarvioon 8 miljoo-
14986: messa oleva kausiluontoisista töistä toimeen- nan markan määrärahan K uivanie-
14987: tuleva väestö on, on välttämättömästi an- men kunnassa sijaitsevan Oijärven
14988: siotyön lomassa monta kertaa suoritettava kuivattamistöiden alulle panemista
14989: kotitehtäviä, mutta jos työpaikka sijaitsee varten.
14990: kaukana kotiseudulta, niin jäävät välttä-
14991: mättömätkin kotiaskareet silloin suoritta-
14992: matta. '
14993: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
14994:
14995: Eino Rytinki. J-amne Koivumnta. Yrjö Hautala.
14996: 860
14997:
14998: IV,34o. - Ra.h. al. N:o 268.
14999:
15000:
15001:
15002:
15003: Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Simojokisuun
15004: ruoppaamista varten.
15005:
15006:
15007: E d u s k u n n a 11 e.
15008:
15009: Uusien voimalaitospatojen rakentamisen mista ja Pohjois-Suomen talouselämässä
15010: johdosta kysymys Perämeren 1ohikannan merkittävän· ·elinkeinohaaran säilymistä.
15011: säilyttämisestä on tullut hyvin ajankoh- Toimenpiteisiin ryhtymistä lohikannan
15012: taiseksi. Kun tärkeimmät lohien kutujoet säilyttämiseksi on pidettävä erittäin kii-
15013: menettävät merkityksensä lohikannan yl- reellisenä. Enää ei ole varaa jäädä odot-
15014: läpitäjänä, on jouduttu harkitsemaan kei- tamaan valtion talouden kannalta parem-
15015: noja näin syntyvien menetysten korvaa- pia aikoja.
15016: miseksi. Asiantuntijain yksimielisen käsi- Edellämainituista, lohennousulle sopi-
15017: tyksen mukaan merkittävä parannus saa- vista ,korvikejoista" voidaan Simojoki
15018: taisiin aikaan, jos pienemmät, vanhastaan asettaa etutilaale. Sen jokisuun ruoppaa-
15019: tunnetut 'lohijoet, jorihin lohen nousu on misesta on tehty jo valmis suunnitelma,
15020: vähentynyt jokisuun madaltumisen vuoksi, jonka toteuttaminen samalla :palvelisi
15021: saataisiin uudelleen tehokkaasti paO.vele- puutavaran lauttausta Simojoessa ja on
15022: maan lohrkannan säilymrstä. Perämereen tältäkin kannalta ennenpitkää välttämä-
15023: laskevista joista Iijoki ja Simojoki ovat tön. Simojokisuun ruoppaamisesta on
15024: sellaisia, joista tätä tietä olisi saatavissa myöskin eduskunta lausunut toivomuksen.
15025: lohennousulle sopivia jokia. Todennäköisesti Simojoen uittoyhdistys
15026: Kun valtiolla on jatkuvwsti tuloja lo- voisi osaO.listua jossain määrin ruoppaa-
15027: hen:kalastuspaik·kojen vuokraamisesta, voi- misesta aiheutuviin kustannuksiin.
15028: daan katsoa sillä olevan myöskin velvol- Edellä olevaan viitaten ·ehdotamme kun-
15029: lisuuksia lohikannan säilyttämisessä, sitä- nioittaen,
15030: kin suuremmalla syyllä, kun näin voitai-
15031: siin va[tion oman edun ohella tehdä pal- että Edttskunta ottaisi vuoden
15032: velus Pohjois-Suomen monissa vaikeuk- 1950 tulo- ja menoarvioon uudelle
15033: sissa elävälle merenrantaseudun pieneläjä- momentille 20 miljoonan mar'kan
15034: väestölle. Merkitseehän lohensaannin jat- määrärahan Simojokisuun ruoppaa-
15035: kuva turvaaminen ennenkaikkea tämän mista varten.
15036: väestön toimeentulon jatkuvaa turvaa-
15037: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
15038:
15039: ·Martti Miettunen. E11kki Koivisto.
15040: Markus Niskala. S. Salo.
15041: 861
15042:
15043: IV,s41. - Rah. al. N:o 269.
15044:
15045:
15046:
15047:
15048: Tainio y. m.: Määräraha1~ osoittamisesta Sieppijärven ve- -
15049: denpinnan alentamiseksi.
15050:
15051:
15052: E d u s k u n n a ll e.
15053:
15054: Kolarin kunnassa sijaitsevan Sieppijär- Tämän kuivattamistoimenpiteen kautta
15055: ven kylän väestön toimeentulomahdollisuu- saataisiin noin 400 hehtaaria viljelykselle,
15056: det ovat suurelta osalta metsätöistä saata- jonka vuotuinen rehuntuotanto ratkaise-
15057: vien tulojen varassa. Tämän johdosta puu- vasti vaikuttaisi kylän karjatalouden kehi-
15058: t~varateollisuuden alalla tapahtuvat vaihte- tykseen. Järven kuivatustyö on lisäksi ver-
15059: lut tuntuvat koko ankaruudessaan väestön rattain vähin kustannuksin suoritettavissa,
15060: elämässä. Työttömyyden ilmaantuessa väestö sillä veden pinnan alentamiseksi olisi pe-
15061: joutuu suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. rattava vain noin puolen kilometrin mit-
15062: Siksi olisikin kiinnitettävä va:kava huomio tainen •Sieppikoski. Samalla kun kuivatus-
15063: uusien elinkeinomahdo'llisuuksien, varsin- työ tarjoaisi ensi talven aikana työttömänä.
15064: kin karjatalouden kehittämiseen. Tällöin oleville paikkakunnan asukkaille ansiomah-
15065: kiintyy huomio kylän •alueella olevan Siep- dollisuuksia, se olisi vastaisuuttakin ajatel-
15066: pijä·rven kuivattamisen kautta saatavaan len työttömyyden torjuntaa.
15067: rehuntuotannon lisäämiseen. Järvi on erit- Edellä esitetyn perusteella kunnioittatm
15068: täin matala ja jo nyt ruohoa kasvava ja ehdotamme,
15069: sen rannat savipohjaista erittäin hyvää vil·
15070: jelysmaata. Sieppijärven kuivattamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15071: seurauksena myöskin sen yläpuolella olevat den 1950 tulo- ja menoarvioon
15072: Yläsieppijärven rannat, jotka ovat saman- 8,000,000 markan määrärahan Kola-
15073: laista maanlaadultaan kuin Sieppijärven rin kunnassa olevan Sieppijärven .
15074: ranantkin, saataisiin viljelykseen. veden pinnan alentamiseksi.
15075: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
15076:
15077: Emo Tainio. Toivo Friman.
15078: 862
15079:
15080: IV,s42. - Rah. al. N:o 270.
15081:
15082:
15083:
15084:
15085: Tainio y. m.: MäJirämhan osoittamisesta Alasuolijärven ·ve-
15086: denpinnan alentamiseksi.
15087:
15088:
15089: E d u s k u n n a ll e.
15090:
15091: Metsätöiden vähennettyä Lapin läänin Kun asia tälläkin kertaa raukesi, kään-
15092: Posion kunnassa on kunnrun alueella, eri tyivät Alasuolijärven rantamien asukkaat
15093: kylissä asuva väestö entistä enemmän jou- uudelleen vuonna 1937 maataloushallituksen
15094: tunut etsimään uusia elinmahdollisuuksia. puoleen järven: vedenpinnan alentamisen
15095: Lähinnä tällöin on tullut kysymykseen toteuttamiseksi. Maataloushallitus määräsi
15096: karjatalouden kehittäminen. Karjanhoito suoritettava:ksi uuden tutkimuksen ja suun-
15097: on kuitenkin nykyisin huomattavassa mää- nitelman laatimisen, joka on ollut maan-
15098: rässä muualta tuodun ostorehun varassa, viljelysinsinööripiirin työohjelmassa vuo-
15099: sillä vaikkll! kunnan alueella on rehuntuot- desta 1939 lähtien. Suunnitelmaa ei imi-
15100: toon soveliaita alueita, ei väestö vähävarai- tenkaan: vieläkään ole saatu toteutetuksi.
15101: sena omatoimisesti ole niitä kyennyt saat- Suoritetut tutkimukset kuitenkin osoittavat
15102: tamaan viljelykseen. Niinpä esim. Alasuoli- hankkeen hyödyllisyyden ja kannattavuu-
15103: järven rantaseutujen asukkaat ovat jo vuo- den. Kun sen toteuttamisella paikalliselle
15104: sisadan vaihteessa yrittäneet omatoimisesti väestölle avautuisi mahdollisuus kannatta-
15105: järven rantamien kuivattamisen kautta vamman karjanhoidon harjoittamiseen,
15106: saada rehuntuottoon maa-alueita. Kun olisi suunnitelma mitä piika.isemmin saatava
15107: väestö ei ole kyennyt hll!llketta omatoimi- toteutetuksi. Kun kunnan a:lueella jo nyt
15108: sesti loppuun saattamaan, on se ikääntynyt esiintyy huomattavassa määrässä työttö-
15109: valtiovallan puoleen sen toteuttamiseksi. myyttä; joka ensi talven kuluessa tulee
15110: Jo vuonna 1909 valtion toimesta tutkittiin- vielä huomattavasti lisääntymään, soveltuisi
15111: kin Alasuolijärven vedenpinnan alentamis- tämä työ erittäin hyvin työttömyystyö-
15112: mahdollisuuksia, mutta hanke ei johtanut maaksi.
15113: myönteiseen tulokseen. Asia otettiin uudel- ~Edellä olevan perusteella kunnioittavim-
15114: leen esille vuonna 1928, jolloin maatalous- min esitämme,
15115: hallitus myönsi tutkimuksen suorittamista
15116: varten määrärahan. Tutkimukset, jotka että Eduskunta ottaisi valtion
15117: valmistuivat vuonna 1931, osoittivat, että vuoden . 1950 tulo- ja menoarvioon
15118: alentamalla järven vedenpintaa suunnitel- 6,000,000 markan määrärahan Ala-
15119: man mukaisesti saataisiin 415 ha V·esijättöä suolijärven vedenpinnan alentami-
15120: heinän viljelykselle. Laskemiakustannukset seksi.
15121: nousivat 569,000 markkaan silloisen hinta-
15122: tason mukaan.
15123: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
15124:
15125: Eino Tainio. Toivo Friman.
15126: 863
15127:
15128: IV,s43. - Rah. al. N:o 271.
15129:
15130:
15131:
15132:
15133: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta ll.emijoen niskan
15134: perkaamista varten.
15135:
15136:
15137: E d u s k u n n a ll e.
15138:
15139: Kemijoen keskiosassa olevan Kemijärven heiniä huomattavasti enemmän kuin aikai-
15140: kevät-, kesä- ja syystulvien aiheuttamat sempina vuosina milloinkaan. Tämä kesä-
15141: jatkuvat vahingot ovat niin suuret, että nii- tulva ei laskenut talveen mennessä ja ala-
15142: den rajoittamiseksi olisi pitänyt jo aikoja vat niityt ja viljelysmaat jäivät talveksi
15143: sitten suorittaa Kemijärvestä laskevan Ke- jään ·alle. Keväällä 1932 noussut kevät-
15144: mijoen niskan perkaustyöt. Tätä varten tulva ei laskenut edes niin paljon, että ala-
15145: olisi otettava ensi vuoden tulo- ja menoa:r- vimmat niityt olisivat päässeet vapaiksi ve-
15146: vioon määräraha. Näin olisi tehtävä sitä- den alta ja heinäkuussa alkoi tulva jälleen
15147: kin suuremmalla syyllä, kun metsähallitus nousta ja nousi jatkuv.asti syksyyn men-
15148: valtion edustajana sekä puutavaraliikkeet nessä niin, että tulvavettä oli noin 2.2 met-
15149: valtion ja yksityisten metsistä ostamiensa riä normaalivesipinnan yläpuolella. Ala-
15150: puitten uittoa varten ovat monien vuosi- villa niityillä oli tällöin vettä noin 1.5 met-
15151: kymmenien aikana peranneet kaikki Kemi- riä paksulta aiheuttaen se yli 2 miljoonan
15152: järveen laskevat joet, josta on seurannut kilon heinävahingot. Näiden kahden peräk-
15153: Kemijärven kesä- ja syystulvien jatkuva käisen vuoden tulviminen mädännytti hei-
15154: lisääntyminen ja maataloudelle tulevien va- nämaat niin, etteivät ne kesällä 1933 kas-
15155: hinkojen suurentuminen. vaneet mitään ja tuli lähes samansuuruinen
15156: On myönnettävä, että metsätalouden kan- heinävahinko kuin edellisenä kesänäkin, ja
15157: nalta; asiaa arvioiden Kemijärveen laske- jatkui vahinko vuodesta toiseen. Kesällä
15158: vien jokien perkaaminen on ollut hyvin 1940 nousi Kemijärvessä kesätulva niin,
15159: ymmärrettävä toimenpide, mutta sitä ei että sitä oli lokakuussa niityillä toista met-
15160: olisi saanut suorittaa tutkimatta ja varteen- riä paksulta ja •aiheutti se noin 2 miljoo-
15161: ottamatta niitä seurauksia, mitä se aiheut- nan kilon heinävahingot. M~ainittakoon
15162: taa maataloudelle sellaisilla alavilla vilje- vielä, että kesällä 1943 oli Kemijärvessä
15163: lysmailla kuin Kemijärven seutu on, eikä kesätulva niin korkea, että alavilla mailla
15164: jättää perhamatta samanaikaisesti myös- oli toista metriä paksu tulvavesi ja suuri
15165: kin Kemijärvestä laskevaa Kemijokea vas- osa heiniä jäi niittämättä ja niitettyinä
15166: taavassa määrässä. sekä korjattuna veden valtaan ja maata-
15167: Siitä, että Kemijärveen laskevat joet on loudenharjoittajat kärsivät jälleen noin 2
15168: perattu ja Kemijärvestä laskeva Kemijoki miljoonan kilon heinävahingon. Tämän-
15169: jätetty perkaamatta, on ollut seurauksena, kään kesän tulva ei ennen jään tuloa ehti-
15170: että Kemijärven kesä- ja syystulvat ovat nyt laskea niin, että alavimmat niityt oli-
15171: käyneet vuosi vuode'lta maataloudelle yhä sivat vapautuneet veden alta ja jäivät jään
15172: tuhoisimmiksi. Niinpä jo vuonna 1928 alle, josta seurasi, että ne mädäntyivät niin
15173: nousi kesä- ja syystulva Kemijärvessä niin pahoin, että heinäkato tuli moneksi seuraa-
15174: korkealle, että se peitti suuren osan joki- vaksi vuodeksikin.
15175: varsi-, saaristo- ja järvenrantaniittyjä, kas- Mainittu heinävahinko silloisten heinien
15176: tellen ja vieden mukanaan koottuja heiniä hintojen mukaan laskettuna nousi keski-
15177: suoritetun arvion mukaan yli miljoona ki- määrin 3-5 miljoonaan markka•an vuo-
15178: loa. Heinäkuussa 1931 parhaana heinän- dessa, eli yhtä suureen määrään, mitä kesä-
15179: korjuuaikana nousi kesätulva Kemijärvessä tulvia ·ehkäisevä Kemijoen niskan perkaus
15180: yli 2 metriä normaalivesirajan yli ja tuhosi olisi silloin tullut maksamaan.
15181: 44
15182: 864 IV,343. - Kemijoen pilrkaus.
15183:
15184: Kuluneen kesän tulvakin o'li parhaana Kemijärven kesä- ja syystulvien aiheutta-
15185: heinänkasvuaikana niin korkea, että siitä mat vahingot. Tämän suunnitelman mukai-
15186: on aiheutunut suuri heinien menetys. nen perkaustyö olisi tullut maksamaan ai-
15187: Kun miltei kaikki Kemijärven kunnassa noastaan 37 4,500 markkaa. Tutkimuksia
15188: olevat talot sijaitsevat Kemijärven ja Ke- jatkettiin vielä senkin jälkeen, mutta per-
15189: mijoen rannoilla ja suuri osa taloista saa kaustyötä ei ole saatu toteutumaan ja tul-
15190: miltei kaiken karjalle tarvittavan heinän vien aiheuttama vahinko, vaikka sen ai-
15191: sellaisilta alueilta, jotka menevät tulvan heuttaja on Kemijärveen laskevien jokien
15192: alle ja että parhaat viljelysk~lpoiset maat perkaus, johon eivät ole osallistuneet Ke-
15193: alinomaisen tulvimi~en vuoksi täytyy jät- mijärven kunnan maanomistajat, saa edel-
15194: tää viljelemättä, on itsestään selvää, että leenkin jatkua ilman että siitä vahingosta
15195: tulvien maataloudelle aiheuttama vahinko olisi vahingon kärsineille maksettu min-
15196: on niin suuri, että se vaikuttaa lamautta- käänlaista korvausta.
15197: vasti maatalouteen. Vahinko muodostuu Puheena olevaa perkaustyötä on käsitel-
15198: sitäkin suuremmaksi ja tuhoisammaksi kun lyt m. m. valtion asettama jokienperkaus-
15199: maatalouden harjoittajilla ei ole varaa vuo- komissioni jo vuonna 1930 ja esittänyt per-
15200: desta toiseen uusiutuvaan karjanrehun os- kaustyön suorittamista korkeiden kevät-,
15201: toon ja ovat pakotettuja vähentämään muu- kesä- ja syystulvien rajoittamiseksi.
15202: toinkin liian ,pienestä karjamäärästään. Mainittakoon vielä, että sen anomuksen
15203: Karjan hävittäminen Peräpohjolassa, jossa jo:fidosta, minkä Kemijärven manttaali-
15204: maata!lous perustuu pääasiassa karjanhoi- kunta syyskuun 20 päivänä 1930 jätti pu-
15205: toon, tietää maatalouden tuhoamista, koska heena olevan perkauksen suorittamiseksi
15206: siellä pellot kaipaavat enemmän lantaa kuin valtioneuvostolle ja joutui siellä maa-
15207: maan eteläisimmillä alueilla. Kemijärven talousministeriön käsiteltäväksi, maatalous-
15208: j'atkuva tulviminen tuottaa myöskin metsä- ministeriö helmikuun 24 päivänä 1933 kä-
15209: taloudelle vahinkoa tuhansien hehtaarien sitellessään asian ja lähettäessään asiakir-
15210: laajuisena alueena tulvarajan yläpuolella- jat kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
15211: kin. teriölle lausui seuraavaa: , Hankittuaan
15212: Edellä esitetty riittänee osoittamaan sen, asiasta maataloushallituksen sekä tie. ja
15213: miten suurta tuhoa tuottavat tulvat jatku- vesirakennushallituksen lausunnot, maa-
15214: vasti Kemijärven kunnan maataloudenhar- talousministeriö ilähettää asiasta kertyneet
15215: joittajille. Kemijärven tulvimisesta aiheu- asiakirj,at kulkulaitosten ja yleisten töiden
15216: tuva vahinko ei rajoitu yksinomaan Kemi- ministeriölle sekä siihen nähden, että mi-
15217: järven kunnan alueelle. Sen seuraukset nisteriö katsoo hankkeen toteuttamisen erit-
15218: ovat myöskin tuntuvia Kemijärven yläpuo- täin suotavaksi ja sopivaksi keinoksi, jolla
15219: lella olevan Pelkosenniemen kunnan alueella paikkakunnalla vallitsevaa vaikeaa työttö-
15220: aina siihen asti, missä Kemijoessa ja Kiti- myystilannetta voidaan tuntuvasti lieven-
15221: senjoessa sekä Luirojoessa ovat ensimmäi- tää sekä parantaa sikäläisen maataviljele-
15222: set kosket. Nämä kosket ovat ylempänä vän väestön vastaisia toimeentulomahdolli-
15223: Pelkosenniemen kunnan keskustaa. suuksia, puoltaa ,anomusta ja ehdottaa
15224: Kemijärven kesä. ja syystulvien ehkäi- että tie- ja vesirakennushallituksen tehtä~
15225: semistä tarkoittavan Kemijärvestä laskevan väksi annettaisiin työn suorittaminen val-
15226: Kemijoen niskan perkaamista koskeva ky- tion varatyönä." Tästä siis näkyy, että
15227: symys on ollut jatkuvasti käsiteltävänä perkaustyö olisi voitu toimeenpanna ja että
15228: siitä alkaen kun Kemijärveen laskevien jo- maatalousministeriö on katsonut perkaus-
15229: kien perkauksia on suoritettu ja siitä ai- työn suorittamisen kuuluvan valtion vel-
15230: heutuvat tulvat vuosi vuodelta lisääntyi- vollisuudeksi. Vaikka ,asia oli näin pitkällä,
15231: vät KemijärV"essä. Niinpä jo vuosina 1900 jäi sen alkuunpano silloinkin toteuttamatta.
15232: -1902 suoritettiin valtion toimest'a insi- Tuloksena tästäkin maatalousministeriön
15233: nööri K. V. Järvisen johdolla tutkimuksia tarkoittamasta perkaustyön suorittamiseen
15234: ja laadittiin suunnitelma ja kustannuslas- ryhtymisestä oli se, että tutkimuksia on
15235: kelma Kemijärvestä lähtevän Kemijoen nis- jatkettu vuodesta toiseen ja siinä yhtey-
15236: kan perkaamiseksi. Tämän suunnitelman dessä muun muassa todettu, että tulva-alue
15237: mukaan olisi nO'rmaalivesipinta laskenut on n. 12,000 hehtaaria, josta . viljeltyä
15238: Kemijärvessä noin 0.55 m j'a olisi sen suun- maata ja niittyä 4,000 ha, viljelyskelpoista
15239: nitelman mukaisella perkauksella estetty suomaata 6,000 ha ja metsää tai jouto-
15240: IV,343. - Lahtela y. m. 865
15241:
15242: maata noin 2,000 ha, ja että tulviminen ,että hallitus ryhtyisi kiireellisesti Kemi-
15243: johtuu suureksi osaksi siitä, ·että Kemijär- järvestä laskevan Kemijoen niskan per-·
15244: veen laskevat joet on perattu. kausta koskev·an tutkimuksen loppuun suo-
15245: Kun . Kemijärven kesä- ja syystulvien rittamista ja tutkimukseen perustuvan
15246: ehkäisemistä koskeva perkaustyö on kiireel- työn suorittamista edellyttäviin toimenpi-
15247: lisesti suoritettava ja se voidaan toteuttaa teisiin,"
15248: jo aikaisemmin suoritettujen tutkimusten ja eduskunta on sen myöskin yksimieli-
15249: ja suunnitelmien mukaisesti ei ole jäätävä sesti hyväksynyt. Silloin kun tämän mie-
15250: odottamaan sitä, milloin tutkiminen tulee tinnön maatalousvaliokunta antoi, ilmoitet-
15251: · kevättulvien rajoittamisen osaltakin lop- tiin sille, että tutkimustyön valmistuminen
15252: puun suoritetuksi. K·emijärven kesä- ja veisi vielä ainoastaan 3 a 4 kuukauden
15253: syystulvien ehkäisemistä koskeva perkaus ajan yhdeltä mieheltä. Kun tästä on ku-
15254: tu:lee ·vähentämään tulvien tuottamaa va- lunut yli 5 vuotta, lienee tuo pieni tutki-
15255: hinkoa suuressa määrässä jo sillä, että ne mustyö jo nyt valmiina.
15256: karit, jotka ovat Kemijärvestä laskevan Perkaustyön alkamisen ja suorittamisen
15257: Kemijoen niskassa, poistetaan ja eräitä siirtämiseen ei ole enää minkäänlaista
15258: rantakareja mataloitetaan. Kun nämä ka- asiallista aihetta eikä edes oikeutta, koska
15259: rit ovat talvella veden vähän ollessa kui- sen siirtäminen tuottaa jatkuvaa vahinkoa
15260: villa on niiden poistaminen ja alentaminen maatalouden harjoittajille, jonka harjoitta-
15261: myöskin helposti toteutettavaa talvityötä. jat eivät ole aiheuttaneet niitä vahinkoja,
15262: Kun Kemijärven kunnassa työttömyys tu- joita he yli 50 vuotta ovat jatkuvasti kär-
15263: lee olemaan ensi talvenakin varsin raskas, sineet saamatta minkäänlaista hyvitystä
15264: on Kemijärven kunta ottanut ensi talven menetyksistään.
15265: työttömyysohjelmaan myöskin mainitun Edellä esitetyyn viitaten kunnioittaen
15266: perkaustyön suorittamisen ja odottaa, että ehdotamme,
15267: se vihdoinkin toteutetaan.
15268: Tässä yhteydessä mainittakoon vielä, että että Eduskunta ottaisi vuoden
15269: puheena olev·aa perkansta koskeva asia oli 1950 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
15270: eduskunnan käsiteltävänä vuoden 1944 val- joonan markan määrärahan Kemi-
15271: tiopäiville jätetyn toivomusaloitteen n: o järven kesä- ja syystulvien ehkäise-
15272: 48 perusteella ja maatalousvaliokunta mie- mistä tarkoittavan perkaustyön suo-
15273: tinnössään mainitun vuoden maaliskuun 7 rittamiseksi Kemijät·vestä laskevan
15274: päivänä 1944 esitti yksimielisesti eduskun- Kemijoen niskassa.
15275: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15276: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
15277:
15278: M. 0. Lahtela. Janne Koirvuranta.
15279: Erkki Koivisto. S. Salo.
15280: Markus NisilmJ.a. Atte PaJdmnen.
15281: Eino Rytinki.
15282: 866
15283:
15284: IV,344. - Rah. al. N:o 272.
15285:
15286:
15287:
15288:
15289: Kannisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta työmarkkina-
15290: tutkimustoimiston perustamiseksi kulkulaitosten ja yleis-
15291: ten töiden ministeriöön.
15292:
15293:
15294: E d u s k u n n a 11 e.
15295:
15296: Valtiovallan on, kyetäkseen menestyk- vastaa arvioitua työvoiman tarvetta, pyr-
15297: sellisesti harjoittamaan täystyöllisyyttä kien siten ennakoHisesti estämään työvoi-
15298: ylläpitävää työmarkkinapolitiikkaa, niin man yli- ja aEtarjontaa.
15299: ajoissa kuin suinkin jo ennakolta oltava Useissa muissa maissa, muun muassa
15300: selvillä siitä, mihin suuntaan työtilanne Ruotsissa, on valtiovallan harJoittama työ-
15301: ·eri aloilla on kehittymässä, millainen työ- markkinatutkimus jo pitkälle kehitetty.
15302: voiman tarve ou sekä millaiset sijoittu- Meilläkään ei ole varaa sitä laiminlyödä.
15303: mismahdollisuudet ovat nykY'hetkellä ja Suunnittelemattomuus valtion työmB~rkki
15304: lähitulevaisuudessa ynnä vastaako määrä- napoEtiikassa aiheuttaa sekä valtiolle suu-
15305: tyn työvoiman kouilutus lkyseessäolevan ria kustannuksia että maan talouselämälle
15306: alan työvoimantarvetta. Tällaisen työ- va;kavia häiriöitä. Tämän johdosta on eri-
15307: mal1kirratutkimu:ksen antamat tiedot muo- koisen työmarkkinatutkimustoimiston pe-
15308: dostavat pohjan valtiovallan ennakoiville, rustamiseen ryhdyttävä kiireellisesti. Kä-
15309: suunnitelmallisille toimenpiteille työmark- sityksemme mukaisesti voitaisiin se tar-
15310: kinoiden tasaamiseksi ja työttömyyden koituksenmu'kaisimmin sijoittaa kulkulai-
15311: ehkäisemiseksi. Työmarkkinatutkimus on tosten ja yleisten töiden ministeriöön.
15312: myös ehdoton edellytys sille ammatinva- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15313: linnanohjau'kselle, joka antaa opintojaan
15314: suunnittelevalle ja ·elämänuraansa valitse- että Eduskunta ottaisi vuoden
15315: valle nuorisolle sen tarvitsemat tiedot 1950 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
15316: sijoittumismahdollisuu:ksista eri aloine. Li- markan suuruisen määrärahan työ-
15317: säksi työmarkkinatutkimus ohjaa valtio- markkinatutkimustoimiston perusta-
15318: vallan toimenpiteitä eri alojen koulutuk- miseksi kulkulaitosten ja yleisten
15319: sen järjestämiseksi niin että sen laajuus töiden ministeriöön.
15320: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
15321:
15322: H. A. Kannisto. Rolf B. Berner.
15323: Irma Karvikko. Lassi Hiekkala.
15324: 867
15325:
15326: IV,345. - Ra.h. al. N:o 273.
15327:
15328:
15329:
15330:
15331: Kannisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten
15332: kirjurintoimien perustamista varten posti- ja lennätin-
15333: laitokseen.
15334:
15335:
15336: E d u s ik u n n a ll e.
15337:
15338: Posti- ja lennätinlaitoksessa on tätä ny- otettu. Jos posti- ja lennätinlaitokseen tä-
15339: kyä 6,019 vakinaista ja 5,731 ylimääräistä ten ,perustettaisiin esim. 100 ylimääräistä
15340: viran tai toimen haltijaa. Tämän vakinais- 1 palkkaluokan kirjurin tointa, joissa vuo-
15341: ten ja ylimääräisten viran ja toimen halti- sipalkkio ilmrun indeksikorotuksia ja muita
15342: jain välisen epäsuhteen tasoittamiseksi on lisiä on 145,200 mk, olisi samalla lakkau-
15343: hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä tettava 150 ylimääräistä 1 palkkaluokan
15344: 441 ylimääräistä tointa esitetty vakinais- postiapul,aisen tointa, joissa vuosipalkkio,
15345: tutettavaksi. Tällä kertaa lienee tätä vaki- kuten edellä on sanottu, on 114,600 m'k.
15346: naistuttamista pidettävä riittävänä, joskin Kun 150:n postiapulaisen paJkk:a.us indeksi-
15347: ylimääräisten lukumäärä vakinaisiin ver- korotuksineen ja nykyisine lisineen tekee
15348: rattuna jää vielä suureksi. On kuitenkin 22,194,000 mk vuodessa ja 100:n kirjurin
15349: huomattava,. että posti- ja lennätinlaitok- palkkaus vastaavasti 18,624,000 mk, olisi
15350: sessa on vaativissa tehtävissä lukuisasti tällaisesta järjestelystä lisäiksi suoranaista
15351: pienipaikkaista henkilökuntaa, joka osaksi säästöä v;altiolle 3,570,000 mk, nimittäin
15352: eroaa tarpeellisen ammattikoulutuksen saa- vähennys vuosipalkkioissa 2,670,000 mk,
15353: tuaan suhteellisen lyhyen palvelusajan jäl- ikälisissä 180,000 mk, kalliinpaikanlisissä
15354: keen. Tällöin on otettava uutta henkilökun- 360,000 mk ja indeksikorotuksissa 360,000
15355: taa koulutettavaksi, mikä suinkaan ei ole mk eli siis yhteensä 3,570,000 mk.
15356: edullista laitokselle. Niinpä on posti- ja Kun ei saata olla valtion edun mukaista,
15357: lennätinlaitoksessa erikoismenoarvion mu- että tärkeissä virkamiestehtävissä, joissa
15358: kaan eri toimipaikoissa yhteensä 890 yli- asianomainen päivittäin joutuu hoitamaan
15359: määräistä 1 palkkaluokan postiapulaista. tavattoman suuria rahamääriä, käytetään
15360: Tällaisen postiapulaisen vuosipalkkio ilman liian lukuisasti ylimääräisen postiapulaisen
15361: indeksikorotusta tai muita lisiä on 114,600 pientä palkkaa nauttivia toimenhaltijoita,
15362: mk. Kun postiapulainen huomaa, ettei hä- esitetään kUll!llioittaen,
15363: nellä ole pitkiin aikoihin ylenemismahdolli-
15364: suutta, tapahtuu wsein, että hän tilaisuuden että Eduskunta ottaisi vuoden
15365: tullen siirtyy laitoksesta muille aloille. Tä- 1950 tulo- ja menoarvioon 3,570,000
15366: män estämiseksi olisi tärkeätä muuttaa edes markan määrärahan 100 ylimääräi-
15367: osa postiapulaisen toimista kirjurin toi- sen 1 palkkaluokan kirjurin toimen
15368: miksi. Jos näin tehtäisiin, täytyisi laitok- perustamista varten posti- ja lennä-
15369: sen tulla ,toimeen vä:hemmällä virkamiesmää- tinlaitokseen, minkä .johdosta vähen-
15370: rällä:, sillä pätevä henkilökunta tekee luon- nettäisiin ylimääräisten toimen hal-
15371: nollisesti tehtävänsä lyhyemmässä ajassa tijain palkkaamiseen varattua mää-
15372: ja paremmin kuin vastikään toimeensa rärahaa vastaavalla määrällä.
15373: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
15374:
15375: H. A. Kannisto. Rolf B. Berner.
15376: Irma Kr,rvikko. Lassi Hiekkala.
15377: 868
15378:
15379: IV,s46.- Rah. al. N:o 2J4.
15380:
15381:
15382:
15383:
15384: Lappi-Seppäåä y. m.: K01·otetun määränihan osoittamisesta
15385: talojen hankkimiseksi posti- ja lennätintointipaikot'lle.
15386:
15387:
15388: E d u s k u n n a ll e.
15389:
15390: Toukokuun 6 paiVana 1949 eduskunta ja asuntQjen puute suuresti haittaa toimin-
15391: lausui toivomuksen, että hallitus kiinnit- nalle koituen tämä epä'kohta lopulta val-
15392: täisi entistä suurempaa huomiota posti- tion vahingoksi. Posti- ja lennätinlaitok-
15393: ja lennätintalojen rakentamiseen ja sisäl- seen tarvittaisiin tehtyjen laskelmien mu-
15394: lyttäisi lä,hivuosien talousarvioesityksiinsä kaan lähivuosina n. 600,000 m3 posti- ja
15395: tätä tarkoitUS>ta varten entistä suurempia [ennätintaloja ja n. 100;000 m3 asuintaloja.
15396: määrärahoja posti- ja lennätinhallituksen Tehtyjen suunnitelmien mukaan tulisi
15397: käyttöön. posti- ja lennätintaloihin myös henkilö-
15398: Vuoden 1950 tulo- ja menoarvioesityk- kunnan asuntoja, joten suunnitelman
15399: sen 19 Pl. I luvun 27 momentin kohdalle toteuttamisella suuresti lievennettäisiin
15400: on merkitty. talojen hankkimiseksi posti- asuntojen puutetta. Posti- ja lenriätinlai-
15401: ja lennätintoimipaikoille yhteensä 250 toksessa on 1,200 seHaista viran ja toi-
15402: milj. markkaa, josta 175 milj. markkaa men haltijaa (niistä 720 perheellistä),
15403: posti· ja lennätintalojen ja 75 milj. mai'kkaa jotka mahdollisimman pian tarvitsisivat
15404: henkilökunnan asuntojen rakentamista itselleen asunnon.
15405: varten. Edellä sanottuun viitaten kunnio,ittaen
15406: Käsiteltäessä edellä sanottua toivomusta ehdotamme,
15407: kävi eduskunnassa täysin selville posti-
15408: ja [ennätintalojeh suuri puute. Edellä sa- että Eduskunta mwden 1950 tulo-
15409: nottu määräraha ei tarkoitusta varten ole ja menoarvioon 19 Pl. l luvun 27
15410: läheskään riittävä vuodeksi 1950. Posti- momentin kohdalla ottaisi posti- ja
15411: ja lennätintoimipaikat toimivat useilla lennätinlaitokselle talojen sekä hen-
15412: paikkakunnilla varsin alkeellisissa oloissa, kilökunnan asuntojen t·akentamiseen
15413: ja henkilökunta kärsii suuresti asuntogen hallituksen esityksessä rnerkityn
15414: puutetta. Kun posti- ja lennätin[aitoksen määrärahan lisäksi 250 miljoonaa
15415: liikenne on suuresti kasvanut viimeisenä markkaa.
15416: kymmenenä vuotena, tuottaa virkatalojen
15417: Helsingissä 12 ,päivänä syyskuuta 1949.
15418:
15419: Jussi Lappi-Seppälä. Hugo Nuorsaari.
15420: El'lk!ki Leikola. .Arno Tuuma.
15421: 869
15422: IV,347. - Rah. al. N:o 275.
15423:
15424:
15425:
15426:
15427: Soininen y. m.: 1tläärärahan osoittamisesta posti- ja lennä-
15428: tinlaitoksen sähköpajan Mäkkylän tehtaan asuntojen
15429: rakentamiseen.
15430:
15431:
15432: E d u s k u n n a ll e.
15433:
15434: Valtion Sähköpaja, joka aikanaan on talon alueelta asuntotontteja pinta-alaltaan
15435: perustettu puolustuslaitoksen alaisuuteen yhteensä noin 17,000 m2.
15436: ja sen tarpeita tyydyttämään on toiminnan Heti kun Sähköpajan teDllisuuslaitos
15437: silloisesta laadusta johtuen jakaantunut Mäkkylää.n valmistuu, tulee Helsingin osas-
15438: useampaan, eri paikkakunnaJla sijaitsevaan ton lisäksi Hämeenlinnan osasto, jonka
15439: osastoon, mistä johtuen Sähköpajan toi- työhuoneet sijaitsevat Suomen kasarmissa
15440: minta on ollut hajoanaista ja nostanut hal- ja jotka työhuoneet puolustusministeri!Ön
15441: linto- ja hoitokulut normaalia suuremmiksi. ilmoituksen mukaan puolustusvoimat vält-
15442: Vuoden 1948 alusta Valtion Sähköpaja täm?vttä. tarvitsee omaan käyttöönsä, siir-
15443: siirrettiin puolustuslaitoksen alaisuudesta rettäväksi Mäkkylään, jolloin suurin osa
15444: posti- ja lennätinhallituksen alaisuuteen ja yli 80 henkeä käsittävästä henkilökunnasta
15445: palvelemaan pääasiallisesti sen tarpeita, seuraa mukana ja joiHe Sähköpajan on
15446: joka toimenpide oli tarpeeru vaatima posti- hankittava asunnot. Lisäksi Sähköpajan
15447: ja lennätinlaitok!Sen tarvitsemien laitteiden henkilökunnasta, jonka vahvuus tulee ole-
15448: valmistus- ja kunnossapitotöiden keskittä- maan noin 300'-350 osa asuu puolustus-
15449: miseksi omalle teollisuuslaitokselle. laitoksen asunnoissa ja tulevat sieltä hää-
15450: Edellämainituista syistä ja kun .Sähkö- dettäväksi, minkä. lisäksi eräiden teknikoi-
15451: pajan työhuoneet sijaitsevat puolustuslai- den ja ammattimiesten asunto, työn laa-
15452: toksen rwkennuksissa, on Sähköpaja edus- dusta johtuen,. pitäisi olla välittömästi
15453: ikunnan myÖllil.ettyä yhteensä 80 milj. mar- teollisuuslaitoksen läheisyydessä.
15454: kan määrärahan ryhtynyt rakentamaan Lisäksi on syytä mainita, ettei kysymyk-
15455: omaa teollisuusrakennusta, jonka ensimmäi- sessä ole yksinomaan Sähköpajan asunto-
15456: sen rakennusvaiheen kuutiotilavuus on tarpeen tyydyttäminen, vaan samalla rat-
15457: 18,000 m3, Mäkkylään, jolloin tuo tarpeen kaisulla helpotetaan myös osaltaan puolus-
15458: vaatima keskitys saadaan aikaan. Tämän tusvoimain majoituskysymystä. Esimerk-
15459: ensimmäisen rakennusvaiheen rakennustyöt kinä on mainittava, että Hämeenlinnassa
15460: ovatkin edistyneBt niin, että työt uudessa sijaitsevassa Suomen. kasarmissa. on Sähkö-
15461: teollisuusrakennuksessa voitaneen aloittaa pajan hallussa kaikkiaan tilaa noin 3,000
15462: vuoden 1950 aikana. m3 sisältyen tähän myöskin varuskunnan
15463: Kun teollisuulaitos sijaitsee Espoon kun- miehistökasa.rmi, minkä lisäksi Sähkoöpajan
15464: nassa.,. jossa asunnonsaantimahdollisuudet hallussa on muitakin ra;kennuksia, jotka
15465: ovat yhtä huonot kuin Belsingisswkin, on puolustuslaitoksen ilmoituksen mukaan erin-
15466: Sähköpaja valmistanut myöskin asuntora- omaisesti soveltuvat puolustusvoimain ma-
15467: kennussuunnitelman ensimmäisen vaiheen joitus- ja varastoimistarkoitU'ksia varten
15468: kä.sittäen 11,500 m3 rakennusryhmän, jonka ja, jotka he välttämättä tarvitsevat, ollen
15469: kustannusarvio päättyy 55 milj. markkaan, Hämeenlinnan varushmnassa majoitusti-
15470: ja jolloin ko. asuntoihin voidaan sijoittaa lanne suorastaan kestämätön. Tästä. joh-
15471: 40 Sähköpajan palveluksessa. olevaa hen- tuen onkin puolustuslaitoksen taholta vaa-
15472: kilöä. Tätä tarkoitusta varten on Sähkö- dittu Sähköpajan hallussa olevien majoitus-
15473: pajan haltuun luovutettu Mäkkylän virka- tilojen luovuttamista takai'lin puolustus-
15474: 870 IV,347. - Mäkky1än tehdas.
15475:
15476: voimain käyttöön. Edelläolevan huomioon- että Eduskunta ottaisi vuoden
15477: ottaen on välttämätöntä, jotta tehtaan toi- 1950 tulo- ja menoarviotm 55 miljoo-
15478: minta ei häiriintyisi, että Sähköpajan asun- naa markkaa siirtomäärärahana
15479: torakennustyöt Mäkkylässä saadaan käyn- posti- ja lennätinlaitoksen Sähköpa-
15480: tiin vuoden 1050 aiakana. jan Mäkkylän tehtaan asuntojen ra-
15481: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- kentamiseen.
15482: dotamme,
15483: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
15484:
15485: Heikki Soininen. Va.rm.a Turunen.
15486: Juho Kuittinen. Urho Kulovaa.ra.
15487: 0. Muikiku. Toivo Pyörtänö.
15488: K. Alanko. Hugo Manninen.
15489: 871
15490:
15491: IV,s4s.- Ra.h. a.l. N:o 276.
15492:
15493:
15494:
15495:
15496: Okko y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan
15497: postitalon rakentamista varten.
15498:
15499:
15500: E d u s k u n n a 11 e.
15501:
15502: Lappeenrannan uuden telefooniyhdis- Edellä kuvattua tilannetta ei posti- ja
15503: tyksen tultua vuonna 1945 IJ.unastetuksi lennätinlaitoksen kohdalta ole yhtään loh-
15504: valtiolle on Lappeenrannan pai,kalliskes- dullisempi. Postitoimisto sijaitsee vuokra-
15505: kusta la·ajennettu 'kolmella toimituspai- huoneistossa, joka alunperin on toisiin
15506: kalla, oUen toimituspaikkojen luku nykyi- tarkoituksiin rakennettu ja kasvaneen iii-
15507: sin 9. Tästä huolimatta on puhelinkeskus kenteen vuoksi on käynyt ahtaaksi ja
15508: . käynyt nykyisin varsin ahtaaksi ja noin ·epäkäytännölliseksi. Asuntoja ei posti- ja
15509: 200 tilaajaa odottaa puhelinta. lennätinlaitos ole pystynyt lainkaan jär-
15510: Keskus sijaitsee vuokrahuoneustossa, jestämään virkailijoilleen. Sama koskee
15511: j-onka omistaa La-ppeenrannan seurakunta. autotalleja, korjauspajoja ja varastoja,
15512: Seurakunta rakentaa· tähän sekä vierei- jotka on sijoitettu vuokrahuoneistoihin
15513: selle tontille suuren lHketalon, joten se ympäri kaupunkia. Lappeenrannan kau-
15514: sanoi irti keskuksen, koska tämä ta[o tu- punki on sikäli suhtautunut suosiollisesti
15515: lee purettava-ksi. Valtiovalta on aikai- oleviin epäkohtiin, että on järjestänyt
15516: sempina vuosina täysin laiminlyönyt Lap- riittävän suuruisen tonttipaikan rakennet-
15517: peenrannan kohdalta kaiken rakennustoi- tavaa postitaloa varten. Suunnitelmat
15518: minnan. Ennen sotia vallinnut tilanne oli postita:lon rakentamiseksi ovatkin valmiit
15519: siksi edullinen, että tarvittavia huoneis- ja nousee kustannusarvio 72 miljoonaan
15520: toja oli kohta!laisesti saatavissa ja useim- markkaan.
15521: mat virastot sijaitsivat läänin pääkaupun- Koska edellä selQstettu olotila suuresti
15522: gissa Viipurissa. Rajan siirrosta on aiheu- vaikeuttaa posti- ja lennätinlaitoksen olo-
15523: tunut, että Lappeenranta on muodostunut tilaa Lappeenrannassa ja täysin ·estää sen
15524: nykyisen 1kaa;kkoisen rajaseudun kes·kus- kehittymästä paikkakunnan oloja vastaa-
15525: paika:ksi ja on tänne kuluneina vuosina vaksi, esitämme kunnioittaen,
15526: siirtynyt joukko virastoja ja laitoksia,
15527: jotka on ollut pakko sijoittaa sangen ah- että Eduskunta ottaisi vuoden
15528: taisiin oloihin. Ja kun Lappeenrannan 1950 tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
15529: kaupungin asukasluku osoittaa suurta nan markan mäiirärahan Lappeen-
15530: kasvua on virastojen sijoittamisessa ja rannan postitalon rakennustöiden
15531: niiden henkilökunnan asuttamisessa synty- aloittamista varten.
15532: nyt suuria vaikeuksia.
15533: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
15534:
15535: 'Väinö Okko. Erk!ki. Paavolainen.
15536: Arno Tuuma. Valto Käkelä.
15537:
15538:
15539:
15540:
15541: 45
15542: 872
15543:
15544: IV,s49.- Ra.h. at N:o 277.
15545:
15546:
15547:
15548:
15549: Salo: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi
15550: Puola'n{}an kirkonkylään.
15551:
15552:
15553: E d u s k u n n a 11 e.
15554:
15555: Viitaten kaikkeen siihen, mitä toivomus- että Edwkunta' ottaiSi tn.tOdett
15556: aloitteessani N: o 323 Liitteet XII. 4. sivulla 1950 tulo- ja ·me1toarvioon 1 mil-
15557: 692 olen maininnut, saan kunnioittavimm.in joonan marktm miiärämhan postittt-
15558: ehdott~ lon mkentamiseksi P-uolangan kir-
15559: ktmikylään.
15560: Helsingissä. 12 päivänä. syyskuuta 1949.
15561:
15562: S. Salo.
15563: 873
15564: IV,s5o.- kh. a.l. N:o 278.
15565:
15566:
15567:
15568:
15569: Lappi-Seppälä y. m. : Koroteftt;n, määrärahan osoittamisesta
15570: ' puhelin- ja lt1tltWlti1Wtrkon laajentamiseen ja paranta-
15571: miseen.
15572:
15573:
15574: Eduskunta on 17 päivänä toukokuuta tämän alan liikennetarvetta, mistä luonnol-
15575: 1949 lausunut toivomuksen, että hallitus lisesti on ollut suurta haittaa ja suora-
15576: kiinnittäisi aivan erikoista huomiota val- naista vahinkoakin maan talouselämälle.
15577: tion puhelin- ja lennätinverkoston kehittä- Tunnettua on, että kaukopuheluja saa
15578: miseen, varsinkin kaukoyhteyksien aikaan- odottaa aivan liian kauan, mikä yksin-
15579: saamiseen ja parantamiseen, sekä varaisi omaan johtuu riittävien johtojen puut-
15580: lähivuosien tulo- ja menoarvioesityksiinsä teesta. Teknilliset laitteet vaatisivat pi-
15581: tarkoitusta varten nykyistä suurempia kaista pal'alltamista ja laajentamista. Nii-
15582: määrärahoja. den hankinta-ajat ovat pitkät ·ja Olympia-
15583: Vuoden 1950 tulO- ja menoarvioesityksen laiset ilähestyvät, joten riittävän määrä-
15584: 19 Pl. 1 luvun 29 momentin kohdalla on rahan tarve on varsin kiireellinen.· ·
15585: merkitty v·altion puhelin- ja lennätinver- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
15586: koston laajentamiseen ja parantamiseen ehdotamme,
15587: 300 milj. markkaa, mikä määrä on 50 milj.
15588: markkaa suurempi kuin kuluvana vuonna. että Eduskunta ottaisi vuoden
15589: Kun tarkoitusta varten on sota-aikana ja 1950 tulo- ja menoarvioesityksen 19
15590: sen jälkeen myönnetty varsin niukalti mää- Pt 1 luvun 29 momentin kohdalle
15591: rärahoja ja samaan aikaan on niin puhelin- merkityn määrärahan lisäksi ·valtion
15592: kuin lennätinliikennekin suuresti lisäänty- puhelin- ja lennätinverkon laajenta-
15593: nyt, on siitä ollut seurauksena, että posti- miseen ja pa·rantamiseen 300 m~"ljoo
15594: ja lennätinlaitos ei ole voinut tyydyttää naa markkaa.
15595: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
15596:
15597: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Leikola. Hugo Nuorsaa.ri.
15598: 874
15599:
15600: IV,a5t. - Rah. al. N:o 279.
15601:
15602:
15603:
15604:
15605: Sormunen y. m.! tMiiärär.aha'li osoittamisesta puhelinyhtey-
15606: den aikaansaamiseksi Pyhännän kunnan Kamulan, Maa-
15607: ralan ja V iitamäen kyliin.
15608:
15609:
15610: E d u s k u n n a 11 e.
15611:
15612: Pyhännän kunnan Kamulan, Maaralan ehditään saada pikaisesti tarvittavaa
15613: ja Viitamäen kylät ovat huomattavia ja apua. Sen vuoksi ja kun muutenkin pu-
15614: väkirikkaita. Ne sijaitsevat keskuksesta helin olisi tarpeen mainituissa kylissä,
15615: 8, 14 ja 20 km. etäisyydellä. Näihin ky- kunnioittaen ehdotamme,
15616: liin ei ole puhelinta, lähin puhelin on kun-
15617: nan kesku;ksessa. Erilaisten sairastumis- etttä Eduskunta ottaisi valtion
15618: ja tapaturmat111pauksissa tuottaa muutoin- vuoden 1950 tulo- ja menoar11ioon
15619: kin vaikeissa olQissa elävil[e ihmisille lisä- 500,000 markan määrärahan puheli-
15620: vaikeuksia puhelimen puuttuminen. Vai- men laittamiseksi Pyhännän kun-
15621: keissa t111pauksissa saattaa olla jopa ihmis- nan Kamulan, Maaralan ja Viita-
15622: tenkin menetyksestä kysymys, ennenkuin mäen kyliin.
15623: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
15624:
15625: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto.
15626: 875
15627:
15628: IV,su. - Ra.b. al. N:o 280.
15629:
15630:
15631:
15632:
15633: lfieminq y. m.: Määr.ärahan osoittamisesta H einola'n-Lel-
15634: kolan rautatien rakennmtöiden awittamista varten.
15635:
15636:
15637: E d u s kun n a 11 e.
15638:
15639: Maamme alueluovutuiksista johtuen rau. Leikolan pysä:kille. Asiasta puuttuu enaa
15640: tatieverkootomme huomattava supistuminen vain .tarvittavat määrärahat rakennustöiden
15641: samoinkuin liikenteen suuntautuminen yhä suorittamista var.ten.
15642: harvalukuisimmille pääradoillemme on ai- On my&skin otettava huomioon, että tu-
15643: heuttanut rautatieliikentoollemme varsin levana talvena ja mahdollisesti jatkuen
15644: ikävää tungosta ja hidastumista, varsin- myöhemminkin tulee ma8EISamme esiinty-
15645: kin puutavaran ja muun raska~an rah- mään varsin laaja työttömyys. Se tulee
15646: tauksen osalla. Eräät pääratojen risteys- vaatimaan valtion taholta toimenpiteitä ja
15647: asemat ovat täten joutuneet sellaisen lii- suuria summia varoja. Onkin. sen vuoksi
15648: kennepaineen alaiseksi, etteivät ne ole kyen- ryhdyttävä torjumaan tätä uhkaavaa työt-
15649: neet selviytymään suuremmitta hankaluuk- tömyyttä kiireellisesti avaamalla valtiontyö-
15650: sitta. Erityisesti Kouvola on sellainen ris- maita. Edellämainittu Heinolan---.,.Lelikolan
15651: teysasema, joka ei pysty tyydyttämään yhä rautatien rakentaminen olisi juuri sellai-
15652: kasvavan: rautatieliikenteen sille asettamia nen. Koska rautatien rakentaminen työt-
15653: vaatimuksia. Senvuoksi on ryhdyttävä toi- tömyysmäärärahoilla ei ole monestaJkaan
15654: menpiteisiin liikennepaineen helpottamiseksi syystä asiallista, olisi vuoden 19,50 tulo-
15655: Kouvolan risteys.asemalta. ja menoarvioon varattava tarpeellinen mää-
15656: Jo varsin kauan on pidetty tarpeellisena räraha m. m. edelläsanotun rautatien ra-
15657: oikoradan rakentamista Heinolasta Savon kentamistöiden aloittamista varten. Täten
15658: radalle,. koska se lyhentäisi tuntuvasti Mik- estettäisiin varsin huomattavalta osalta työt-
15659: kelistä matkaa Helsinkiin y. m. suurempiin tömyyden syntymistä varsinkin rautatien-
15660: asutuskeskuksiin ja vientisatamiin. Tällä linjan varrella olevissa vähävaraisissa pi-
15661: radalla tehtäisiin Miklkelin kautta Helsin- täjissä.
15662: kiin tai muualle Länsi-Suomeen suunt81u- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
15663: tuva liikenne nopeammaksi ja halvemmaksi dota·mme,
15664: ja samalla helpottuisi Kouvolan risteysase-
15665: man liiallinen tungostila. että Eduskunta ottaisi vuoden
15666: Tämän huomattavan etuisuuden ikoiko Hä- 1950 tulo- ja menoarvioon 35,000,000
15667: Suomen rautatieliikenteelle on eduskunta- markan määrärahan H einola'n-Lel-
15668: kin jo aikaisemmin huomioinut ja päättä- kolan rautatien rakennustöiden aloit.
15669: nyt rakennettavaksi rautatien Heinolasta mista varten.
15670: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
15671:
15672: Niilo Nieminen. P. Leskinen.
15673: Arvo Riihimäki. N. Nurminen.
15674: K. Kauhanen.
15675: 876
15676:
15677: IV,353. - Ra.h. a.l. N:o 281.
15678:
15679:
15680:
15681:
15682: IL · ·JirriJMm.. 1· m.t · KMrlWahan osoittamisesta Pohjan-
15683: ' ·. ~ ·m®M--8a~Karjalan poikkiradan koneellista tutki-
15684: musta ja rakennustöiden aloittcmnista varten .
15685: .' .
15686: ~·
15687:
15688:
15689:
15690:
15691: E d u s k u n n a 11 e.
15692:
15693: Pohjanmaan-Savon-KarjaJan poikki- Nämä koko kansantaloudellemme ensi-
15694: ratakysymys on ollut vireiHä jo vuodesta arvoisen tärkeät raaka-aineet ui'nuvat mel-
15695: 1004 lähtien, jolloin Vaasan kaupunki jätti kein arvottomina ja· vain sentähden, että
15696: valtiopäiville anomuksen k. o. poikkiradan niitä ei saada kannattaV>aSti kuljetettua
15697: rakentamisesta. Senjälkeen on kysymystä markkinoille. Tästä seuraa, että näillä
15698: käsitelty monissa .kuntien edustajakokouk- alueina asuvan väestön elintaso - näitten
15699: sissa ja valittu erilaisia komiteoita tai toi- rikkauksien keskellä - on huomattavasti
15700: mikuntia asiaa edistämään. Radan raken- alhaisempi kuin yleisesti muualla maas-
15701: tamisesta on tehty eri aikoina myöskin lu- samme. Kun tilanne voidaan parantaa vain
15702: kuisa määrä eduskunta-alOitteita. Aloittei- rautatien rakentamisen kautta, ovat kaikki
15703: den· perusteluissa hallitukselle jätetyissä kysymykseen tutustuneet oikeus- ja tasa-
15704: anomuksissa ja kuntain edustajakokousten puolisuuskä.sitteen omaavat kansalaiset tul
15705: al~uksissa ja päätöslauselmissa sekä asian- leet siihen tulokseen, että k. o. poikkirata
15706: tuntijain lausunnoissa on yksimielisesti to- olisi mitä kiireellisimmin aika:a.nsaatava.
15707: dettu, että p. o. rautatien rakentaminen on, Suomen osallistuminen ka:hteen viimei-
15708: ei aino88taan radan vaikutusalueella asuville seen sotaan · on varmaankin saanut kaikki
15709: ihmisille, vaan myöskin koko k!ansantalou- vastuuntuntoiset kansalaiset vakuuttu-
15710: den kannalta katsottuna ehdottoman välttä- neiksi siitä, ettei meillä ole enää vama ra-
15711: mätöntä. Tällaiseen toteamukseen päätyi- kentaa n. s. sotarautateitä. Siitäkin olta-
15712: vät myöskin ne monet kymmenet kansan- neen jokseenkin yksimielisiä, että. rautateit-
15713: edustajat, jotka vuonna 1929 osallistuivat ten. Talrentamisessakin on ensisijaisesti otet-
15714: muiden mukana Pohjanmaan-Savon- tava huomioon sekä asianomaisen väestön
15715: Karjalan poikkirataretkeilyyn. Se että että kansantalouden edut. Ken on tilai-
15716: tällaiseen lopputulokseen ovat tulleet ja suudessa lähemmin tutustumaan Pohjan-
15717: tulevat kaikki yleistä hyvää ajattelevat maan-Savon-Karjalan poikkiradan tar-
15718: kansalaiset, johtuu käsityksemme mukaan peellisuutta selvittä.viin näkökohtiin, ei var-
15719: m. m. seuraavista syistä: mastikaan voi tulla muuhun tulokseen kuin
15720: Radan vaikutusalue käsittää. ainakin 30 siihen, että tällä radalla on kaikki ne edel-
15721: kuntaa eli noin 25,000 km2. Suurin osa lytykset, jotka rautatien rakentamiselle
15722: k. o. kunnista sijaitsee kymmenien ja toi- nykyään on asetettava.
15723: set satojenkin kilometrien etäisyydessä lii- Paitsi ed~llä aivan lyhyesti mainituista
15724: lrekeskuksista. Kulku- ja kuljetusmahdolli- syistä, on p. o. rautatien rakennustyön kii-
15725: suudet pitkien matkojen ja huonojen teit- reellinen aloittaminen erittäin välttämä-
15726: ten johdosta ovat siis erittäin huonot. töntä myöskin työttömyyden torjumisen
15727: 'Asiantuntijain laskelmien mukaan on p. o. kannalta katsottuna. Kun jä:rkevä valtion-
15728: alueella metsää ainrukin 60-70 milj. km3 ja koko kansantalouden hoito edellyttää,
15729: ja vuotuinen kokonaiskasvu on ainakin 2 että työttömyystöinäkin tehdään vain sel-
15730: mi'lj. kkm3. Metsistä kuuluu suurin osa laisia töitä, joista on mahdollisimman suuri
15731: valtiolle. Muista luonnonrikkauksista mai- hyöty sekä paikalliselle väestölle että koko
15732: nittakoon vain Viropelin suunnattomat kansalle, niin ed~llä mainitustakin lienee
15733: kalkkivuoret ja Nilsiän suuret, laadultaan selvinnyt, että p. o. rata täyttäisi nämäkin
15734: korkealuokkaiset kvartsihiekkaesiintymät. näkökohdat. Siihen katsoen, että Pohjan-
15735: IV,3o3. - M. Järvinen y. m. 817
15736:
15737: maan-Savon-Karjalan poikkiradan vai- ole toimitettu koneellist& · t"'-tkimusta. Q-
15738: kutusalueella asuvista ihmisistä suuret sityksemme on kuitenkin se, että jos val-
15739: määTät joutuvat parhainakin työllisyys- mistelutöihin ryhdytään tarmokkaasti, niin
15740: aikoina etsimään työtä muualta, niin on tarpeelliset tutkimukset ja valmistelutyöt
15741: varsin helppoa käsittää, miten vaikeaksi voidaan suorittaa niin, että varsinaiset Ta-
15742: tilanne muodostuu silloin, kun työtä ei ole kennustyöt voidaan ainakin osittain aloit-
15743: saatavissa sieltikään, mistä he sitä enMn taa jo ·edeSBii. olevana työttömyyskautena.
15744: ovat saaneet. Kun k. o. radan rakennus- Edellä sanottuun ja vuosien 1929, 1931
15745: töihin voitaisiin sijoittaa useamman vuoden ja 1947 vailtiopäiville jätettyjen aloitteiden
15746: aikana, ei ainoastaan radan vaikutus- perusteluihin viitaten ehdotamme,
15747: alueella asuvat työttömät, vaan myöskin
15748: suuri joukko muitten paikkakuntien työt- että Eduskunta ottaisi woden 1950
15749: tömiä, niin tästäkin syystä olisi radan ra- tulo- . ja menoarvioon 500,000,000
15750: kennustöihin ryhdyttävä ensi tilassa. Töi- markain siirtomäärärahan Pohjan-
15751: den nopeata aloittamista. haittaa' tietenkin maat~r-Stwon-Karjalan poikkira-
15752: jollkin verran se, että. ratasuunnasta ei dan koneellikta · tutkimusta ja raken-
15753: ole vielä lopullisia suunnitelmia eikä siitä nustöiden aloittamista varten. .., ·
15754: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
15755:
15756: lfi.cko J"&rvinen. :Matti Me:rilii.ineu.
15757: Esa Hietanen. :r.t:a.rtti Leskinen.
15758: V. Pml:malaiuen. Hugo MA.n!Dinen.
15759: Nestori N1.1.nlliDen. KeJ.le Ka.ubam.en.
15760: Niilo Nieminen.
15761: 878
15762:
15763:
15764:
15765:
15766: H. Nurm.inen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Vaasan-
15767: Härmän rataosan rakennustöi<kn aloittamista varten.
15768:
15769:
15770: E d u s k u n n a 11 e.
15771:
15772: Monilla valtiopäivillä on jätetty aloit- ei ole epäilystä e~kä erimielisyyttä. Kysy-
15773: teita Vaasan-Härmän-Kivijärven-Ala- mys on enää vain siitä, koska radan ra-
15774: pitkän-Outokummun poikkiradan raken- kennustöihin ryhdytään.
15775: tamiseksi. Tämä asia (_)n ollut vireillä jo Ottaen huomioon kyseessä olevan radan
15776: yli 40 vuotta, ja asiantuntijat ovat päte- rakennuskustannusten suhteellisen edulli-
15777: västi todistaneet kyseisen rautatien tar- suuden ja kun työttömiä on huomattavasti
15778: peelllisuuden. Vuoden 1947 valtiopäiville kai'kissa niissäkin kunnissa, joiden aluei-
15779: jättivät edustajat M. Järvinen, N. Nur- den kautta suunniteltu rautatie tulisi ra-
15780: minen ym. toivomusaloitteen N :o 330, kennettavaksi, pitäisi työt saada · alka-
15781: jonka perusteluissa tu_odaan esille ehdo- maan mahdolijsimman pian.
15782: tettavan radan tarpeellisuus ja sen suoma Edellä sanotun perusteella ja viitaten
15783: taloudellinen hyöty koko Pohjois-Suomen vuoden 1947 va1tiopäiville jätetyn toivo-
15784: teollisuuden ja maatalouden kehitykseUe. musaloitteen N :o 330 ja vuoden 1948 val-
15785: Riippumatta siitä, mihin kyseessä oleva tiopäiville jätetyn toivomusaloitteen N :o
15786: Pohjanmaan-Savon-Karjalan poikkira- 368 perusteluihin ehdotamme,
15787: dan päättymisessä Pohjanmaan rataan lo-
15788: pullisessa ha11kinnassa tullaan, on Vaasan että Eduskunta ottaisi vuoden
15789: -Härmän rataosan tarpeellisuus yksis- 1950 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
15790: tään Pohjois-Suomen Qiikenneolojen pa- markan määrärahan Vaasan--Här-
15791: rantamista silmälläpit·äen kaikissa asian- män rataosan rakennustöiden aloit-
15792: tuntijapiireissä tunnustettu. tamista varten.
15793: Radan rakentamisen tarpeellisuudesta
15794: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
15795:
15796: Nestori Nurminen. Mikko Järvinen.
15797: 879
15798:
15799: IV,a55. - Rah. aJ. N:o 283.
15800:
15801:
15802:
15803:
15804: Bieta.nen y. m. : Määrorahan osoittamisesta rautatien ra-
15805: kentamiseksi Savon radalta Juankoskelle.
15806:
15807:
15808: Eduskunnalle.
15809:
15810: Työttömyystilanteen viime aikainen kehi- töntä järjestää sille uusia säännöllisiä an-
15811: tys Pohjois-Savossa antaa aihetta vakavaan siomahdollisuuksia.
15812: huolestumiseen. Jo viime talvikautena työt- Eräänä kaikkein vaikuttavimpana kei-
15813: tömien luku Kuopion läänin läntisen vaali- nona tarjoutuu tällöin käytettäväksi lii-
15814: piirin pohjoisosan kunnissa lähenteli 3,500. kenneolojen parantaminen. Rautatien ra-
15815: Ensi talvikautena laskevat paikalliset vi- kentaminen Savon radalta Juankosken teh-
15816: ranomaiset työttömien luvun lisääntyvän taalie Syvärin vesistön rantaan ulottuvine
15817: vähintäinkin 30% :lla. Tämä lisäys on kui- pistoratoineen tai siten, että rautatie itse
15818: tenkin todennäköisesti arvioitu liian pie- sivuaisi k. o. ,vesistöä, antaisi siirtotyömaana
15819: neksi, sillä on paikkakuntia sellaisia kuin työtilaisuuksia varsin suurelle työttömien
15820: esim. Kuopion kaupunki) jossa :tYJöttömien joukolle;. ·Lisäksi se saattaisi rautateiden
15821: määrä ilmeisesti lisääntyy edellisestä vuo- vaikutuspiiriin alueen runsaat metsävarat,
15822: desta n. 100%. Kaiken kaikkiaan tulee jotka nyt suurelta osaltaan seisovat tuloa-
15823: ensi talvena n. 4,500---5,000 henkeä olemaan tuottamattomina, sekä rikkaat mineraali-
15824: tällä a:lueella vailla työansiota. Kun k. o. löydöt, joita mlkenneyhteyksien .puutteessa
15825: kuntien joukossa on useita maan köyhinpiä ei voida riittävästi käyttää hyödyksi. Teol-
15826: kuntia, ei työttömyystilannetta voida hal- lisuus- ja metsärata Savon radalta Juan-
15827: lita ilman valtiovallan voimakasta tukea. koskelle, johon rakennustyöhön liittyvät
15828: Työttömyys ei kuitenkaan k. o. alueella vaihtoehdot jo on !koneellisesti tutkittu ja
15829: ole mikään tilapäinen ja lähinnä ulkomais- joka rata jo kerran on hyväksytty raken-
15830: ten kauppasuhdanteiden vaikeutumisesta nettavaksi, avaisi siten uusia mahdollisuuk-
15831: johtuva ilmiö, vaan on odotettavissa sen sia tuotannolliselle toiminnalle ja sen
15832: siellä muodostuvan jatkuvaksi. Siinä mää- kautta antaisi suurelle joukolle asukkaita
15833: rin on Saimaan kanavan sulkeminen jär- uusia jatkuvia työtila:isuuksia.
15834: ky.ttänyt Saimaan vesistöalueen pohjois- Edellä olevaan viitaten e~hdota.mme,
15835: osan perinteellisen, puun käyttöön rall!ka-
15836: aineeena rakentuvan tuotannollisen toimin- että Eduskunta ottaisi vuoden
15837: nan perusteita. 1950 tulo- ja menoarvioon radan
15838: Kun näin suurta osaa malllkunnan väestöä rakennustöiden alulle panemiseksi
15839: ei voida jättää vuodesta toiseen elämään Savon radalta Juankoskelle
15840: vain hätäaputöiden varassa, on välttämä- 100,000,000 mk arviomääräraharn.
15841: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
15842:
15843: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
15844:
15845:
15846:
15847:
15848: 46
15849: 880
15850:
15851: IV,s56. - Ra.h. &1. N:o 284.
15852:
15853:
15854:
15855:
15856: K. Eskola y. m.: Määrärahan osoittamisesta koneellisen tut-
15857: kimuksen suorittamiseksi rautatien rakentamista var·ten
15858: Ylivieskan astmalta Ryöppään satamaan.
15859:
15860:
15861: Ed u s ,kunnalle.
15862:
15863: Viitaten rahaasia-aloitteeseen N: o 15 195() tulo- ja mmoarvioon 2 miljoo·
15864: (1944 vp.) lakialoitteeseen N :o 27 (1944 nan markan miiiirämhan kcmeellise'lt.
15865: vp.) ja toiv. aloitteeseen N :QI 280 ehdo- tutkimuksen. suorittamiseksi rauta-
15866: tamme, tien rakentamiseksi Ylt"viesk(J1f, Ilse-
15867: malta Ryöppään merisatamal!n~
15868: että Eduskunta ottaisi vuoden
15869: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1949.
15870:
15871: Kusti Bskola. Heikki Simonen.
15872: 881
15873: IV,s57.- Rah. al. N:o 285. -.. ,.
15874: J -'·
15875:
15876:
15877:
15878:
15879: Bauiala, 1· m. :. MiiiitörtJbt:r.n. osoittamisesta koneellisen tut-
15880: kimukHa ~tamiseksi rautatien rakentamista varten
15881: . ratas"u"'n~ Kajaani-Lapin asema.
15882:
15883:
15884: Ed us•kunna Ue.
15885:
15886: Kajaanista Lapin asema:Ue ·kulkeva ra- Kajaanin-Raahen rata rakennettaisiin,
15887: tas:uunta, jonka pituus tulisi olemtlan noin koska 'se saattaisi rautatien välittömään
15888: 180 km, saattaisi välittömän rautatiever- ja välttämättömään yhteyteen Vuolijoen
15889: koston yhteyteen Oulujärven eteläisen kunnassa sijaitsevan Otanmäen rautamal-
15890: rannikkoseudun ja Siikajokilaa:kson. Tällä mikaivosalueen kanssa, jonka arvo on
15891: . alueella on Kajaanin, osa Kajaanin maalais- huomattavan suuri.
15892: kunnasta, Vuolijoen, PY'hännän, Kestilän, On myöskin todettava, että rakennetta-
15893: osia Säräisniemestä, Pulkkilan, Piippolan, vaksi esitetyn rautatien ·kautta Otanmäen
15894: Rantsilan ja Paavolan kunnat sekä tuotteet ja samoin koko radan vaikutus-
15895: Raa.he, johon Lapista on rautatie. Sano- piiristä :kerääntyvät erilaiset u[osvienti-
15896: tulla alueella on nykyään noin 50,000 asu- tavarat saadaan edullisesti iyhintä tietä
15897: kasta. On siis :kyt~ymys huomattavan väes'- Raahen syväsataman :kautta maailman
15898: tömäärän olojen kehittämisestä. Radan markkinoille. Tämä rautatie taloudellis-
15899: välitön vaikuttisa[ue tulisi pinta-alaltaan ten etujen rinnalla palve'lisi myöskin sivis-
15900: olemaan noin 6,000 km2. Oulujärven ete- tystoimintaa, joka kyseessä olevassa
15901: läinen rannikkoseutu ja Siikajokilaaikso osassa maatamme on myös kohottamis{ln
15902: tarjoavat edullisia maataloudellisia mah- tarpeessa. Ainoastaan Raahessa ja Kajaa-
15903: dollisuuksia, joita kehittymättömien kul- nissa on korkeampia oppilaitoksia sano-
15904: kuneuvojen ja puutteeUisten kuivatusolo- tulla alueella, muualta ne •kokonaan puut-
15905: jen takia tä:hän asti ei ole voitu riittä- tuvat.
15906: vässä määrin hyväksikäyttää. Jos näanä Radan lähtöpaikaksi Kajaani on edulli-
15907: epä'kohdat poistetaan, niin silloin sano- sin. Siellä on nim. valmiina riittävän
15908: tuilla alueille voidaan muodostaa maata- suuri pääteasema tarpeellisine laitteineen,
15909: loustuotantoyksiköitä, paikallisen väestön virka- ja toimihenkilöineen ja Kajaani on
15910: tarpeisiin ja niillekin, joille ·elintila on valmiina palvelemaan radan sinne tuomaa
15911: käynyt muualla liian ahtaaksi. maaseutuväestöä.
15912: ·Mutta Kajaanin-Lapin-Raa-hen rauta- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
15913: tie tulisi palvelemaan ja edistämään ky- _dOitamme,
15914: seess-ä olevan alueen kuin myöskin maam-
15915: me itäisten seutujen metsätaloutta. Tämän etfä Eduskunta ottaisi vuoden
15916: talouden tuotteiden ulosvientimahdoni- 1950 valtion tulo- ja menoarvioon
15917: suudet rautatien kautta parantuisivat sen 1 m~1joona markkaa koneellisen tut-
15918: sijaan, että ne nyt Oulujokeen rakennet- kimuksen suorittamiseen rautatien
15919: tujen voimalaitosten takia vaikeutuvat. rakentamista varten ratasuunnalla
15920: Erikoisesti Pohjois-Suomen ja 'koko Kajaani-Lapin asema.
15921: maammekin kannalta on edullista, että
15922: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
15923:
15924: Yrjö Haut<ala. Kusti Eskola. S. Salo.
15925: 882
15926:
15927: IV,slls. - Rah. al. N:o 286.
15928:
15929:
15930:
15931:
15932: K. Eskoli.y. m..: Mäiirärahan osoittamisesta alustavien töi-
15933: den suorittamista ·vat-ten rautatien rakentamiseksi La-
15934: pin ·asemalta Murtomäen asemalle.
15935:
15936:
15937: . E d u s k u n n a 11 e.
15938:
15939: Yli kolmenkymmenen vuodtm ajan on osilla. Kun työttömyys erikoisesti radan
15940: ollut suunnittelun alaisena Pohjanmaan ja suunnassa olevissa !kunnissa halla ja metsä-
15941: .Savon rautatieratojen yhdistäminen· Oulu- töiden puutteen vuOiksi tulee olemaan ensi
15942: järven eteläpuolella. Yleisesti on radan talvena poikkeuksellisen suuri, niin rata-
15943: suunnaksi hyväksytty Lappi-Murtomäki. töiden aloittaminen useammassa paikrussa
15944: Tällöin rata tulisi kulkemaan lähinnä Siika- olisi erittäin tarpeellista. Täten vältyttäi-
15945: jokilaakson suhteellisen tiheään asuttuja siin siirtotyömaiden perustamisesta, asun-
15946: ja metsäri'kkaiden seutujen läpi. Rata tu- tojen rakentamisesta y. m. ylimääräisistä
15947: lisi palvelemaan varsin laajaa maakuntaa IIIlenoista, koska työvoimaa olisi kullakin
15948: ja kansantaloudellisestikin se tulisi ajan- paikkakunnalla riittävästi saatavissa.
15949: mittaan edulliseksi, sillä metsärikkauks·ien Edellä olevan perusteella ja viitaten toi-
15950: lisäksi radan suunnassa sijaitsee myös Otan- vomusaloitteeseen N:o 201 (1946 vp.) sekä
15951: mäen rikas malminen kaivosalue, jonka rahaasia-aloitteeseen N: o 33 (1948 ;vp.)
15952: hyväksi käyttö edellyttää rautatien ra;ken- ehdotamme,
15953: tamista. Otanmäen rautamalmin hyväksi-
15954: käyttämistä tutkimaan asetettu toimikunta että Eduskunta ottaisi vwden 1950
15955: onkin tehnyt valtioneuvostolle ehdotukseu, valtion tUlo- ja menarvioon 50,000,000
15956: että ensi talvena ryhdyttäisiin työttömyys- markan työttömyysmäärärahan alus-
15957: määrärahoilla suorittamaan pengerrys- y. m. tavien töiden suorittamista varten
15958: alustavia töitä rataosalla Murtomäki-Otan- rautatien rakentamiseksi Lapin ase.
15959: mäki. Vastaavanlaisten töiden suorittami- malta Murtomäen asemalle.
15960: nen olisi mahdollista myös radan muillakin
15961: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
15962:
15963: Kusti Eskola. Yrjö Saari.
15964: Yrjö Hautala. Markus N:iskala.
15965: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
15966: 883
15967:
15968: IV,a59. - Rall. aJ.. N:o 287.
15969:
15970:
15971:
15972:
15973: Kannisto: Määräraha11, osoittamisesta rautatie11, rake11,tami-
15974: seksi A.hmakse'n-Nuojua11, suumwlta Pelso011,.
15975:
15976:
15977: E d u s k u n n a 11 e.
15978:
15979: Pohjois-Suomessa sattuneet ankarat hal- tettava toteutumaan. Kun tällä suunnalla
15980: lat ja metsätöissä odotettavissa oleva lama- tulee esiintymään työttömyyttä huomatta-
15981: kausi tulevat ensi talvena asettamaan sikä- vassa määrässä, olisi jo tässä vaiheessa
15982: läisen väestön erittäin vaikeaan taloudelli- pantava alulle ratarakennustyöt Ahma:k-
15983: seen '3.Semaan. Siksi olisi sinne varattava sen-Nuojuan suunnalta Pelsolle.
15984: riittävästi sopivia varatöitä. Otamäen Tau- Edelilä olevan [perusteella ehdotan,
15985: tamalmin vuoksi joudutaan ennenpitkää
15986: rakentamaan rautatie Otamäestä Oulun- että Edusku11,ta ottaisi vuode11,
15987: Vaalan radalle, minkä rautatien tulisi kul- 1950 tulo- ja mefl,oarvio011, 19 Pl. I
15988: kea Pelson alueen kautta. Tällä >alueella luvu11, 17 mome11,ti11, kohdalle
15989: on maan suurin polttoturvelöytö samoin- 50,000,000 markkaa rautatie11, rakefl,-
15990: kuin myöskin Pelson varavankila laajoine fi,Ustöidefl, käy11,tiifi,Saattamiseksi A.h-
15991: viljelyksineen, joiden saattaminen rauta- makse'n-NuojUOifl, SUUfl,fi,Oilta Pelsolle.
15992: tien yhteyteen on mitä kiireisimmin Saa-
15993: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 19,49.
15994:
15995: H. A. Kannisto.
15996: 884
15997:
15998: 1Va6o. - Ra.h. a.l. H:o 288.
15999:
16000:
16001:
16002:
16003: li''Rorsaari y. m.: Mäiirårahan osoittamisesta Porin-Kaha-
16004: htod&n-Ruosniemen pe-ngerryssuunnitelman toteutta-
16005: miseksi.
16006:
16007:
16008: E d u s k u n n a ll e.
16009:
16010: ValtioneuvOf!J.ton päätöksellä 17 päivältä topulan ta:kia viimeksi mainittua enää voi-
16011: kel!läkuuta 1949 liitettiin Porin kaupunkiin taisi ajatellakaan.
16012: 1 päivästä tammikuuta 194() alkaen eräitä Turun maanviljelysinsinööripiirin toi-
16013: alueita, mm. Toejoen alue. On huomatta- mesta on .tutkittu erinäisten laajojen Porin
16014: vaa, että tämä valtioneuvoston päätös teh- kaupunkialueeseen kuuluvien viljelys- y. m.
16015: tiin vastoin Ulvilan kunnan, asianomais- alueiden kuivatus- ja viemäröim:ismahdolli-
16016: ten liitosalueiden väestön ja Porin kaupun- suuksia. Näissä tutkimuksissa on kiinni-
16017: gin tahtoa. Näiden -alueiden asutusolojen tetty huomiota myös Toejoen alueeseen.
16018: epäkohtien korjaamiseksi Porin kaupunki Suunnitelman on laatinut Turun maanvil-
16019: aikanaan pyysi valtiovallan apua. Valtio- jelysinsinööripiirin apnlaisinsinööri Veikko
16020: neuvoston taholta annettiinkin lupauksia Tipnri, ja se tarkoittaa myös Toejoen
16021: avustuksen saannista. Neuvoteltuaan ra- alueen pengennistä siten, että alueen vie-
16022: kennushallituksen kanssa avustusperusteista märöiminen sen johdosta kävisi mahdolli-
16023: päätti Porin kaupunginhallitus arvioida seksi. Suunnitelman nimenä on Porin-
16024: mm. Toejoen alueella olevat asuin- ja ul- Kahaluodon-Ruosniemen pengerrys, ja se
16025: kohuonerakennuikset ja antaa rakennushal- on siihen osallistuvien .taholta hyväksytty;
16026: lituksen ehdotuksen mukaisesti tYJÖn suori- vain katselmus enää puuttuu j'a sitäkin on
16027: tuksen piiriarkkitehti Harry W. 8chreck'in anottu siinä järjestyksessä kuin laki eräiden
16028: tehtäväksi. Elokuulla 1939 valmistuneen kiireellisten vesioikeusasioiden käsittelemi-
16029: arviokirjan mukaan oli Toejoella yhteensä sestä määrää. Myös arkkitehti Olavi Lai-
16030: 431 tonttia ja näillä 484 asuinrakennusta saari, joka on saanut tehtäväkseen p. o.
16031: ja 460 ulkohuonerakennusta, joiden arvot Toejoen alueen asemakaavan laatimisen, on
16032: yhteensä olivat: nykyinen arvo (v. 1939) suorittanut ratkaisunsa tämän pengerrys-
16033: 19,956,430: ____,, siirtoarvo 3,216,092: - , yh- suunnitelman pohjalla. Kun lääninhallitus
16034: teiskunnan korvattava 16,740,338: - , omis- on myöntänyt pidennetty.ä aikaa tämän
16035: tajan suoritettava o.sa 13,974,970: -,uusien asemakaavan valmistamista varten kuluvan
16036: rakennusten arvo 33,931.400: : - . Tämä vuoden loppuun, ei näin ollen esteitä sen
16037: arviointi suoritettiin ~ähinnä koko asutuk- valmistumiselle määräajassa ilmenne.
16038: sen poissiirtämistä ajatellen. K. o. pengerryssuunnitelman käsittävän
16039: Kuten huomataan, ovat kysymyksessä hyötyalueen pinta-ala on 1,550 ha,. josta
16040: varsin merkittävät taloudelliset arvot. tällä hetkeHä tonttialuetta n()in 500 ha ja
16041: Koska mainittu alue on erittäin alavaa ja uusien asutustilallisten Of!J.uutta noin 13 %-
16042: talvisin, keväisin ja syksyisin Kokemäen- Hyödyn arvo ()n nykyisten viljelysmaanve-
16043: joen tulvien johdOf!J.ta suuresti kärsimään rotusperusteiden mukaan laskettuna noin
16044: joutuvaa, senlaatuista, ettei sinne voitaisi 100 miljoonaa markkaa ja pengerryskus-
16045: rakentaa edes viemäriverkostoa eikä sitä tannukset 49 miljoonaa markkaa eli vain
16046: asemakaavoittaa, ellei aluetta ainaikin met- 10% siitä, mitä asutuksen poissiirtäminen
16047: rillä koroitettaisi, olikin herännyt ajatus tulisi maksamaan. Suunnitelman toteutta-
16048: joko koroittaa mainittu asutusalue tai siir- misella ei kuitenkaan ole yksinomaan ta-
16049: tää koko asutus pois sieltä. Nämä kaksi loudellista merkitystä, vaan mitä huomatta-
16050: vaihtoehtoa ovat kuitenkin osoittautuneet vin sosiaali-poliittinen ja terveydenhoidolli-
16051: liian kalliiksi, eikä nykyisen suuren asun- nen arvo - onhan kysymys yleensä va-
16052: IV,360. - Nuorsaari y. m.
16053:
16054: rattomien ihmisten vähitellen vuosikymme- myksen, voidmmko lL o. Toonjoen aluetta
16055: nien kuluessa liian .tiheästi ja epäterveesti jatkuvasti käyttää asutustarkoitukseen;
16056: asuttamaata alueesta, jonka asukasmäärä olisi ·pikaisesti päästävä. toteuttamaan tässä
16057: on noin 3,000 henkeä. esitetty suunnitelma.
16058: Kun kuluvan syksyn ja talven kuluessa Koska valtion vuoden 1950 tulo- ja meno-
16059: jälleen phka.a työttömyys - viime talvena arvioon on sisällytetty huomattavia mää.rä.-
16060: oli .pa.ikka:ktmn.'8.llli.' yli 1,()00 tYötöntä pa- ralioja. ty~lisyyden. ylläpitämiseen, ·ei tässä
16061: himp'lma · ai!Cana· - olisi 'tältäkin klinnalta kosketeltu Porin---'Kahaluodon-Ruosnie-
16062: kyseisen p.engerrystyömaan avaaminen hy- men pengerryssuunnitelman toteuttaminen
16063: vin merkityksellinen. Asiantuntijoiden ar- merkitse tosiasiallisesti uuden lisämäärära-
16064: vion mukaan voitaisiin töihin sijoittaa noin han myöntämistib, vaan budjettiin sis:älty-
16065: 300 miestä, ja on tämä työmaa myös mitä vien varojen siirtoa ja käyttöä. p. o. tar-
16066: sopivin &iirtotyömaaksi, jossa •kQneita käyt- koitukseen.
16067: tämällä ty<isaavutukset saadaan normaali- Yllä olevan per~steella ehdotamme kun-
16068: siksi SanraHa on huomattava., että. Porin nioittaen,
16069: ympäristössä on jatkuvasti puute sopivista
16070: ja tarkoituksenmukaisista työttömyystyö- että Eduskunta ottaisi vuoden
16071: kohteista. Kun k. o. pengerryssuunnitelma. 1950 tulo- ja me'lf,oarvioon 49 mil-
16072: on erittäin sopiva mainittuun tarkoituk- joonaa markkaa Porin-Kahaluodon
16073: seen ja. kun sen toteuttaminen myös rat- -Ruosniemen pen.gerrysS'Uiunnitel-
16074: kaisee sen tärkeän sosiaa.li-pQliittisen kysy- man. toteuttamiseksi.
16075: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1949.
16076:
16077: Hugo Nuorsaari. Laura Brander-Wallin.
16078: Lauri Leppihalme. Jalmari Pusa.
16079: Kaale JO'Uka.nen. Arvo Sivelä..
16080: Pentti Niemi
16081: 886
16082:
16083: IV,s61. - Rah. a.l. N:o 289.
16084:
16085:
16086:
16087:
16088: J. Koi~ y. m. : Määrär(,Jhan osoittamisesta avustukseksi
16089: Krist#nankaupungille satamavfitylän parantamista varten.
16090:
16091:
16092: E d u s kun n a 11 e.
16093:
16094: Mereltä Kristiinankaupunkiin johtava Kristiinankaupungin sataman toiminta-
16095: väylä on viimeksi ruopattu vuosina 1906- kyvyn säilyttämiseksi nykyisellään, olisi
16096: 1914 ja vuosina 1917-1921. Suunnitel- tätä tarkoitusta varten vuoden 1950 talous-
16097: maa, jonka tarkoituksena oli 'aikaansaada arvioon otettava tarpeellinen määräraha.
16098: 6.5 m väylä 5.9 m syvässä kulkeville aluk- Edellä olevan ·perusteella ehdotamme
16099: sille, ei tällöin kuitenkaan toteutettu koko- kunnioittaen,
16100: naisuudessaan, vaan jäi väylään haitallisia
16101: mutkia. Tämän vuoksi ja kun väylä muu- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
16102: tenkin on madaltunut, suoritettiin vuosina den talousarvioon 12 Pl. XII lukuun
16103: 1944 ja 1945 tutkimus väylän parantami- uu.delle momentille 12 miljoonan
16104: seksi ja nousevat sen mukaan ·parannus- markan siirtomäärärahan avustuk-
16105: työn kustannukset nykyisen hintatason seksi Kristiinankaupungille satama-
16106: mukaan 24 miljoonaan markkaan. Kun tä- väylän parantamiseksi.
16107: män työn suorittaminen olisi välttämätöntä
16108: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16109:
16110: J. Koivisto. Levi Jern.
16111: S. S. .Aittoniemi. lsa.k Pentta:Ja.
16112: Joh. Wirtanen. JUS!Si Anna.Ja.
16113: Albert Brommels. Yrjö I. Antila.
16114: 887
16115:
16116: IV,362.- R&h. al. N:o 290.
16117:
16118:
16119:
16120:
16121: Luukka: Määrärahan osoittamisesta Toijalan-Valkeakos-
16122: ken maantien rakentamiseen.
16123:
16124:
16125: E d u s k u n n a ll e.
16126:
16127: Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville jättä- sekä lisäten että <Sääksmäen kunta on saa-
16128: mam rahaasia-a1oitteen N :o 11 perus- mani tiedon mukaan omalta osalta;an jo
16129: teluihin, missä ehdotin 3 miljoonan mar- varannut varoja tämän tiehankkeen toteut-
16130: kan suuruisen määrärahan myöntämistä tamiseen ehdotan kunnioittaen,
16131: Toijalan ja Valkeakosken kauppalain väli-
16132: sen yhdystien rakentamiseen Toijalan kaup- että Eduskunta ottaisi vuoden
16133: palan ja Konhon rautatieseisakkeen väli- 1950 talousarvioon 3 miljoonan mar-
16134: seltä osalta ja huomauttaen että kyseessä kan suuruisen määrärahan Toijalan
16135: oleva tietyö tulisi osaltaan ensi vuoden ja Valkeakosken kauppalain välisen
16136: aikana osaltaan vähentämään paikkakun- maantien rakentamiseen.
16137: nalla odotettavissa olevaa työttömyyttä,
16138: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
16139:
16140: Eomil Luukka..
16141:
16142:
16143:
16144:
16145: 47
16146: 888
16147:
16148: IV,363.- Rah. al. N:o 291.
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: Sä.velä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Niinisalon aseman
16154: -Karvian maantien rakennustöiden jatkamista varten.
16155:
16156:
16157: E d u s kun n alle.
16158:
16159: Kuluvan vuoden alkupuolella aloitettiin vähävaraisille tieosakkaille. Kun lisäksi
16160: Kan.ka:anpään kunnan Niinisalon kylästä otetaan huomioon se, että suunnitellun
16161: Karvialle suunnitellun maantien rakennus- uuden tien rakentamisen jälkeen sen käyttö
16162: työt. Näitä töitä tehtiin tien Niinisalon muutenkin tulisi paremman tiesuunnan
16163: puoleisessa päässä toukokuun puoliväliin vuoksi paljon suuremmaksi kuin mitä han-
16164: saakka, jolloin ne paikkakunnan ja sen kalasti suuntautuVlalla nykyisellä paikallis-
16165: lähiympäristön työllisyystilanteen paran- tiellä on, olisi välttämätöntä, että tämän
16166: nuttua keskeytettiin. tien rakentamista voitaisiin edelleen jatkaa
16167: Uutta tietä silmällä pitäen on suunnitel- ja saattaa mahdollisimman nopeasti lopul-
16168: lun tiealueen vaikutuspiiriin hankittu huo- liseen päätökseen.
16169: mattav,a määrä puutavaraa, jonka kuljetus Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16170: rautatieasemalle nykyisin käytännössä ole-
16171: van vanhan paikallistien heikkouden vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden
16172: on mahdollista vain kuivana aikana. Täl- 1950 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
16173: löinkin kuljetukset edellä sanotusta syystä joonan markan suuruisen määrä-
16174: aiheuttavat tien käyttäjille vaikeuksia ja rahan Niinisalon aseman ja Karvian
16175: suuria kustannuksia, mirrkä lisäksi ne saat- välisen maantien rakennustöiden jat-
16176: tavat suuren lisäTasituksen paikallistien kamista varten.
16177: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1949.
16178:
16179: Arvo Sävelä. Pentti Niemi.
16180: Hugo Nuorsa.ari. Laura Bmnder-Wrullin.
16181: Lauri. Murtomaa. Kalle Jouikla.neR.
16182: 889
16183:
16184: IV,s64.- :aa.h. al. N:o 292.
16185:
16186:
16187:
16188:
16189: Nieminen y. m..: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kir-
16190: konkylän-Siikavan maantien rakennustöiden aloitta-
16191: mista varten.
16192:
16193:
16194: E d u s k u n n a 11 e.
16195:
16196: Viitaten v. 1948 valtiopäiville jätetyn 1950 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
16197: rahaasia-aloitteen N: o 308 perusteluihin nan markan määrärahan Heinolan
16198: kunnioittaen ehdotamme, kirkonkylän ja Siikavan välisen
16199: maantien rakennustöiden al.pitta-
16200: että Eduskunta ottaisi vuoden mista varten.
16201: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
16202:
16203: Niilo Nieminen. Paavo Leskinen.
16204: V. PuumaJ.ainen. Eino Tainio.
16205: P,aavo Karjalainen. M. Järvinen.
16206: 890
16207:
16208: IV,so5.- Rah. al. N:o 293.
16209:
16210:
16211:
16212:
16213: Penttala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kuor-
16214: taneen maantien rakennustöiden jatkamista varten.
16215:
16216:
16217: E d u s k u n n a 11 e.
16218:
16219: Jo toistakymmentä vuotta sitten alettiin jääneet maantieojat olisi avattava ja tien
16220: rakenta;a maantietä Seinäjoelta Kuorta- pohjustamista varten paikalle hankittu
16221: neelle. Rakennustyötä tehtiin sekä Seinä- puutavara olisi kiireellisesti asetettava sii-
16222: joen, että Kuortaneen puoleisessa päässä, hen tarkoitukseen mitä varten se on han-
16223: mutta ~eskeytyivät työt sodan takia niin, kittu.
16224: että vasta viime talvena niitä jatk•ettiin Yllämainitut työt olisi välttämättä teh-
16225: työttömyystöinä. Nyt on tietä valmiiksi ra- tävä jo tehdyn työn rappeutumisen ehkäise-
16226: kennettuna Seinäjoen puoleisessa päässä miseksi. Mutta kun tiellä tulee valmiiksi
16227: muutamia kilometrejä ja Kuortaneen puo- rakennettuna olemaan hyvin täDkeä merki-
16228: leisess:a päässäkin jonkun matkaa. Välimat- tys ka:hden maakunnan, Keski-Suomen ja
16229: kalla on tehty tien pohjaustöitä, niin että Etelä-Pohjanmaan, yhdistäjänä ja kun se
16230: vain noin neljän kilometrin matkalla ovat lyhentäisi rautatiestä etäällä a;suvien sisä-
16231: pohjaustyöt enää aloittamatta. Viime tal- ma;an a;sukkaiden matk·aa huomattavasti
16232: vena tehtiin tiellä sivuojain kaivuja, toimi- rautatielle ja siten hyödyttäisi yleistä lii-
16233: tettiin mäki- ja kallioleikkauksia sekä ajet- ~ennettä, niin olisikin, samalla kun ehkäis-
16234: tiin tien paikalle huomattavan paljon risuja tään tiellä tehdyn työn rappeutuminen,
16235: ja järeämpääkin puutavaraa tiepohjan tu- tien rakentamista jatkettava niin, että :aina-
16236: kemista ja vahvistamista varten. Mutta kin Nurmon Veneskosken ja Kuartaneen
16237: kun työt yleisen työtilanteen parantuessa välinen osa rakennettaisiin liikennöitävään
16238: lopetettiin hyvin nopeasti, niin jäivät alo- kuntoon.
16239: tetut työt keskeneräiseksi ja sellaiseen vai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16240: heeseen, että ellei töitä lähiaikoina jatketa,
16241: niin ilmeisesti rappeutuu tehdystä työstä että Eduskunta ottaisi vuoden
16242: suuri osa aivan käyttökelv:ottomaksi. 1950 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
16243: Tiellä tehdyn työn säilyttämiseksi käyttö- joonan markan suuruisen määrä-
16244: kuntoisena olisikin aivan ensi tilassa e·räitä rahan Seinäjoen ja Kuortaneen vä-
16245: tierakennukseen liittyviä viemäriojia pe- lisen maantien rakennustöiden jat-
16246: rattava ja syvennettävä, keskeneräisiksi kamista varten.
16247: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16248:
16249: I:sak Penttala. J. Koivisto.
16250: Job. Wirtanen. Hihna Koivulahti-Lehto.
16251: Jussi Annala. Artturi Koskinen.
16252: JaJmari Lin.na. J. Kuittmen.
16253: Valfrid E*ola. S. S. Aittoniemi.
16254: Heikki Ala-Mäyry. M. Järvinen.
16255: 891
16256:
16257: IV,366.- Rah. al. N:o 294.
16258:
16259:
16260:
16261:
16262: Puumalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
16263: rakentamiseksi Laukaan--Koiviston--Honkolan maan-
16264: tieltä Suolahden kauppalaan.
16265:
16266:
16267: E d u s k u n n a ll e.
16268:
16269: Tieolojemme eräänä va;kavana haittana Iiittyvillä tieosuuksilla, joista nyt aiheutuu
16270: on se, että monasti hyvin paljon liiken- kymmenien kilometrien kierrokset. Maini-
16271: nöityjen teitten väliltä puuttuu yhdystiet tun yhdystien koko pituudeksi tulisi noin
16272: ja siten aiheutuu tarpeettoman pitkiä mat- 5 km ja olisi rakennettava tällöin pari
16273: koja ja tavarakuljetuksia tällaisten seutu- pienempää siltaa. Kun maasto tien osalta
16274: jen asukkaille. Useasti tällaisten yhdysteit- on erittäin hyvä,pohjaista samoin kuin silta-
16275: ten kustannukset niiden tuottamaan hyö- rakennusten pohjat kallioperäiset, eivät tie-
16276: tyyn verrattuna ovat varsin mitättömät. kustannukset nouse suuriksi.
16277: Eräs sellainen epäkohta on Keski-Suomessa Tiestä on tie- ja vesirakennushallituksen
16278: yhdystien puuttuminen Laukaan-Koivis- taholta aikoinaan suoritettu yksityiskohtai-
16279: ton----Horukolan maantien ja Suolahden set suunnitelmat ja siltapiirustukset kus-
16280: kauppalan välillä. Tilannetta pahentaa se, tannuslaskelmineen, joten työt siltäkin
16281: että näiden teiden välillä on yhtäjaksoinen osalta voisivat alkaa. Kun Suolahden kaup-
16282: virtainen vesistö, joten talviliikennekin palassa ja sen ympäristössä samoin kuin
16283: kohtaa suuria vaikeuksia. Tämän virran Koiviston ym: yhdystien vaikutuksessa ole-
16284: takana 3-10 kilometrin etäisyydellä Suo- villa alueilla tulee ensi talvena esiintymään
16285: lahden kauppalasta on kehittyvä maanvil- suuresti työttömyyttä, voitaisiin sitä lieven~
16286: jelysalue,. jonka asukasluku nykyään on lä- tää ryhtymällä välittömästi tien rakenta-
16287: hemmäs kolme tuhatta ja joiden tuotteilla miseen.
16288: olisi Suolahdessa lähin mal'kkinapaikka. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16289: Edelleen suuri määrä virran takana asu-
16290: vista käy työansiossa Suolahden kauppa- että Eduskunta ottaisi vuoden
16291: lassa ja tien puuttuminen tuottaa heille 1950 tulo- ja, menoarvioon 5,000,000
16292: tarpeettomia hankaluuksia. Lähin matka markan määrärahan töiden aloitta-
16293: Koiviston ym. kylän a;sukkaille rautatielle mista varten maantien rakentami-
16294: on Suolahdessa ja edelleen lyhentäisi yh- seksi Laukaan--Koiviston-Honkolan
16295: dystie muutakin liikennettä Suolahden- maantieltä Suolahden kauppalaan.
16296: Sumiaisten maantien valmistuttua siihen
16297: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
16298:
16299: V. Puumala.inen. H. Manninen.
16300: M. J"årvinen. V. Riihinen.
16301: 892
16302:
16303: IV,a67. - Rah. al. N:o 295.
16304:
16305:
16306:
16307:
16308: Koskinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen
16309: toimittamiseksi Kinnulan kirkonkylän-Pihtiputaan
16310: Alve,kyZän maantien rakentamista varten.
16311:
16312:
16313: E d u s kun n a ll e.
16314:
16315: Maaseudun oloissa on suurinpana talou- kirkolta rautatieasemalle matkaa 90 kilo-
16316: dellisen elämän jarruna kunnollisten tei- metriä. Uuden tien varsilla olisi lisäksi
16317: den puute. Vaasan [äänin alueella on naa- huomattavat v,altion metsämaat ja laaja
16318: puripitäjien Pihtiputaan ja Kinnulan tie- asutusalue, jonka asukkaat ovat vähävarai-
16319: olot erittäin puutteelliset, suorastaan ole- sia pienviljelijöitä. Kyseessä olevalla
16320: mattomat. Olisikin kiireellisesti valtion va- alueella <>n kylätie, jota paikkakuntalaiset
16321: Toilla ryhdyttävä tukemaan sellaisten seu- joutuvat pitämään !kunnossa. Tätä kylä-
16322: tujen tieolojen parantamista, joiden hyvillä tietä käyttävät myös kuljetuksiasaan val-
16323: liikenneyhteyksillä on laajempaa valtakun- tion halkovaTaston autot.
16324: nallista merkitystä. Edelläsanotun perusteella kunnioittaen
16325: Maantien rakentaminen Kinnulan pitä- ehdotamme,
16326: jästä Pihtiputaan Alvekylään olisi toimen-
16327: pide, jolla on erittäin tärkeä me:rik:itys sen- että Eduskunta ottaisi vuoden
16328: vuoksi, että se yhdistäisi nämä kaksi pitä- 1950 tulo. ja menoarvioon 500,000
16329: jää rakenteilla oleVJaan Suolahti-Haapa- markan määrärahan käytettäväksi
16330: järvi rautatiehen. Kinnulasta Alvekylään tutkimuksen toimittamiseksi Kinnu-
16331: on matkaa noin 23 kilomtltriä. Alvekylään lan kirkonkylän-Pihtiputaan Alve-
16332: tulee Suolahti-Haapajärvi rautatien val- kylän maantien rakentamiseksi.
16333: mistuttua 'asema. Tällä kertaa on Kinnulan
16334: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
16335:
16336: Artturi Koskinen. Arvo Sävelä. Hilma Koivulahti-Lehto.
16337: 893
16338:
16339: IV,36s. - Ra.h. al. N:o 296.
16340:
16341:
16342:
16343:
16344: Okko y. m. : Määrärahan osoittamisesta 'nUl(1ntien rakenta-
16345: miseksi TaipaZsaarelta Ampujalan y. m. kylien kautta
16346: Lauritsalaan.
16347:
16348:
16349: E d u s k u n n a ll e.
16350:
16351: Viitaten toiv. al. N:o 213 (1946 vp.) ja joonaa markkaa. Kun kuitenkin tien yh-
16352: rah. al. N :o 244 (1947 vp.) ja N :o 44 tenä vuotena rakentaminen tulisi liiaksi
16353: (1948 vp.), mitkä aloitteet koskev•at maan- vieii).ään v•altion varoja, olisi kustannukset
16354: tien rakentamista Taipalsaaren Ampujalan jaettava kahden vuoden osalle, joten ehdo-
16355: kylästä Lauritsalan kauppalaan, jotka aloit- tamme kunnioittoon,
16356: teet eivät ole saaneet eduskunnan hyväksy-
16357: mist,ä, uudistamme aioitteemme sitäkin suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
16358: remmalla syyllä, kun tie- ja vesirakennus- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
16359: hallinnon Kymen piirin konttori on saa- markan määrärahan maantien raken-
16360: nut lopullisen kustannusarvion mainitusta tamisen aloittamiseksi TaipaZsaarelta
16361: tiestä. Kustannusarvio tästä 5 metrin le- Ampujalan, Karilan, Tuosan ja H yö-
16362: veästä ja 7.66 ikm:n pituisesta tiestä, jo- kiön saarten kautta Lauritsalaan.
16363: hon lisäksi tulisi yksi lossi, tekee 40 mil-
16364: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16365:
16366: Väinö Okko. Arno Tuuma.
16367: Erkki Paavolaånen. Valto Käkea.ä.
16368: 894
16369:
16370: IV,369.- Ra.h. al. N:o 297.
16371:
16372:
16373:
16374:
16375: Karja.la.inoo.: Määrärahan osoittamisesta t:öiden aloittami-
16376: seksi tiesuunnalla Tahkoranta-Torasalo.
16377:
16378:
16379: E d u s k u n n a ll e.
16380:
16381: Rantasalmen kunnan alueella on verrat- lisyyttä kulkulai tosviranomaistenkaan ta-
16382: tain laaja saaristoasutus, josta asioidaan holla, olisi tien rakennustyöt saatava kii-
16383: pääasi·assa Varkauden kauppalaan. Kulku- reellisesti alikuun.
16384: yhteydet tältä alueelta ovat kuitenkin var- Töiden aloittaminen ei kohtaa vaikeuksia
16385: sin kehnot, kun kunnollista tietä ei ole. sen vuoksi, että lopullista tiesuuntaa ei ole
16386: Nykyään tosin voidaan kesäisin yhteyttä ratkaistu, sillä tien alkupäästä Joroisten-
16387: pitää linja-autolla, mutta talvisir:. ja ikeli- Varkauden maantiestä lähtien Tahkorannan
16388: rikon aikoina ovat nämäkin yhteydet poikki. kohdalta Torasaloon ei ole lairuhan eri-
16389: Maantien ra:kentaminen J oro.isten-Var- mielisyyttä, vaan on tämä tien osuus mo-
16390: kauden maantieltä Rantasalmen kirkonky- lemmissa tiesuunnissa sama.
16391: lään on ollut suunnittelun alaisena jo vuosi- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
16392: kymmeniä. Nyt on asiassa päästy jo niin
16393: pifuälle, että tutkimuksia on suoritettu tien että Eduskunta ottaisi V'UOden 1950
16394: suunnasta. valtion tulo- ja menoarvioon 20 mil-
16395: Kun kuitenkin on olemassa ka;ksi kanna- joonan markan määrärahan töiden
16396: tusta saanutta suuntaa, ei asiaa ole lopul- aloittamiseksi tiesuunnalla Tahko-
16397: lisesti voitu ratkaista vielä. ranta-Torasalo.
16398: Kun tien tarpeellisuudesta ei ole erimie-
16399: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
16400:
16401: Paavo Karjalainen.
16402: 895
16403:
16404: IV,s1o.- Rah. al. N:o 298.
16405:
16406:
16407:
16408:
16409: Pesonen y. m. : Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
16410: tamiseksi Varkauden-Joroisten mMntieltä Teemassaa-
16411: ren kautta Rantasalm;en kirkonkylään.
16412:
16413:
16414: E d u s k u n n a ll e.
16415:
16416: Maantien rakentaminen Varkauden-Jo- rakennustöihin voitaisiin mainiosti sijoit-
16417: roisten maantieltä Teemassaaren-Käärme- taa Varkauden, Joroisten ja Rantasalmen
16418: virran-Torasalon kautta Rantasalmen kir- työttömiäkin, pidämme yleiseltäkin kan-
16419: konkylään on ollut eri vaiheissaan vireillä nalta välttämättömänä tarpeellisen määrä-
16420: vuosikymmenet ja on sitä käsitelty edus- rahan ottamista jo vuoden 1950 tulo- ja
16421: kunnassakin lukuisten aloitteiden pohjalla menoarvioon.
16422: jo vuodesta 1936 alkaen. Tien tarpeellisuus Edellä esitetyn nojalla ja viitaten mm.
16423: sekä kauttakulkutienä että suuren paikal- ed. Rantamaan toiv. al. n: o 294 v. 1945
16424: lisen asutuksen kannalta on tunnustettu. valtiopäivillä, ed. J. T. Järvisen rah. al.
16425: Asia on vähitellen kulkenut eteenpäin. n: o 114 v. 1946 valtiopäivillä ja ed. Tolo-
16426: Siitä on parhaana todistuksena se, että sen toiv. al. n:o 357 v. 1947 valtiopäivillä,
16427: eduskunnan toivomwksesta on !kysymyk- lmnnioittaen ehdotamme,
16428: sessä oleva tiesuunta jo täyskoneellisesti
16429: lopullisesti tutkittu kesällä 1949. että Eduskunta ottaisi vuoden
16430: Kun puheenaoleva Teemassaaren tie- 1950 tulo- ja menoarvioon 8 miljoo-
16431: suunta kahdesta tutkitusta tiesuunnasta on nan markan määrärahan maantien
16432: lyhyempi, maastoltaan tasaisempi, raken- rakentamiseksi V arkauden-Jorois-
16433: nuskustannuksiltaan halvempi ja koska se ten maantieltä Teemassaaren-Käär-
16434: mahdollisimman keskeltä halkaisee laajan mevirran-Torasalon kautta Ranta-
16435: tiettömän asutusalueen, sillä olisi huomat- salmen kirkonkylään.
16436: tava merkitys kauttakulkutienä ja kun sen
16437: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16438:
16439: Edvard Pesonen. Toiv,o H. Kinn.unen. Antti J. Rantamaa.
16440: J. F. Tolonen. Aino Luostarinen. Martti Suntela.
16441: Hugo Ma.nninen. Viljam Sarjala.. Onmi Mannila.
16442:
16443:
16444:
16445:
16446: 48
16447: 896
16448:
16449: IV,s71.- Rah. aJ. N:o 299.
16450:
16451:
16452:
16453:
16454: Kinnunen: MäJi,rärahan osoittamisesta Mataramäen kylä-
16455: tien kunnostamista ja jatkamista varten.
16456:
16457:
16458: E d u s k u n n a ll e.
16459:
16460: Pieksämäeltä Suonenjoelle johtavasta tolla liikennöitävää tilustietä. Nämä mat-
16461: maantiestä eroaa noin 6 km: n päästä Piek- kaosuudet rakentamalla saataisiin suora
16462: sämäeltä Mataramäen kylätie, joka on hy- läpikulkuyhteys Pieksämäeltä Mataramäen
16463: vä;ksytty kylätieksi jo vuonna 1894 ja on kautta Rautalammin-Hankasalmen maan-
16464: noin 18 km: n pituinen. Tien välittömässä tielle. Tämän uuden tien varressa asuu
16465: hyötypiirissä asuu 424 henkeä. Tilojen lu- 127 henkeä: 22 tilalla, joiden viljelty pinta-
16466: kumäärä on 52, joiden: viljelty pinta-ala ala on n. 151 ha.
16467: on 243 ha. Lisäksi asuntotiloja muodoste- Kun tällä tiellä jo nykyisellään ja vielä
16468: taan tien varteen 8 kpl. Valtio ja eri puu- suuremmassa määrin läpikulkuiseksi raken-
16469: tavarayhtiöt omistavat tien varsilla suuria nettuna tulee jatkuvasti olemaan erikoisen
16470: metsäalueita. tärkeä merkitys mm. puutavaran kuljetuk-
16471: Varsinaisen henkilö- ym. tavallisen lii- sessa, ovat eri puutavarayhtiöt kolkoukses-
16472: kenteen lisäksi on tälle tielle muodostunut saan viime kesäkuussa Pieksämäellä päät-
16473: erikoisen suuri puutavarankuljetus. Eri täneet ryhtyä anomaan tämän tien raken-
16474: puutavarayhtiöt ovat vuosittain . kuljetta- tamista. Kun metsätöitten vähentyessä
16475: neet tiellä noin 25,000 pinokuutiometriä näillä alueilla tulee esiintymään ensi tal-
16476: puutavaraa sekä lisä;ksi huomattavat mää- vena todennäköisesti huomattavaa työttö-·
16477: rät tukkeja ja pylväspuita. Tien kunnossa- myyttä, olisi ko. tien rakentaminen ajan-
16478: pito muodostuu tieosaJkkaille varsin vai- kohtainen työttömyystöinäkin.
16479: keaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
16480: Tie palvelisi kuitenkin vielä paljon suu- nioittaen,
16481: remmassa merkityksessä yhteiskuntaa, jos
16482: se olisi läpikulkuinen Hankasalmen-Rauta- että Eduskunta ottaisi vuoden
16483: lammin maantielle. Tällöin täytyisi ny- 1950 talousarvioon 8 miljoonan mar-
16484: kyistä kylätietä jatkaa Pieksämäen kunnan kan moorärahan Pieksämäen pitä-
16485: puolella 3 km 88 metriä sekä Rautalam- jässä olevan Mataramäen kylätien
16486: min puolella 1 lkm:n pituudelta aivan tie- kunnostamiseen ja tien jatkamiseen
16487: töntä taivalta, jonka jälkeen on 3 km he- Rautalammin-Hankasalmen väli-
16488: vosella ajettavaa tietä sekä 2 1;2 km au- selle maantielle saakka.
16489: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1949.
16490:
16491: Toivo H. Kinnunen.
16492: 897
16493:
16494: IV,a72. - Rah. al. N:o 300.
16495:
16496:
16497:
16498:
16499: Manninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sonkajärven-
16500: Mu.uraislf!ylän-Toivakanklylän maantien rakentamista
16501: varten.
16502:
16503:
16504: E d u s k u n n a ll e.
16505:
16506: Sonkajärven kirkonkylästä alkaa noin 5.5 kolle useita kilometrejä. Kun tieyhteyksien
16507: km:n pituinen kylätie saman pitäjän Muu- parantaminen helpottaa sen vaikutuspii-
16508: raiskylään. Tämä kylätie on kapea ja niin rissä asuvien taloudellista tilannetta, <ehdo-
16509: huonossa kunnossa, että autoilla liikennöi- tamme,
16510: minen on sillä v·aikeaa. Tien vaiJ.mtuspii-
16511: rissä asuu etupäässä vähäsaraisia pienvil- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16512: jelijöitä ja työläisiä, joten heille tien pa- den 1950 tulo- ja menoarvioon
16513: rantaminen on vaikeaa. Jos tietä jatkettai- 5,000,000 markan määrärahan Son-
16514: siin, niin •että se päättyisi Iisalmen-Sot- kajärven-Muuraiskylän kylätien ra-
16515: kamon maantielle, jonne arvion mukaan kentamiseksi maantieksi ja sen jat-
16516: on matkaa 4-5 mk, muodostuisi siitä kul- kamisesta Iisalmen-Sotkamon maan-
16517: kutie, joka lyhentäisi matkaa mainitun tien tielle Toivakan kylän kohdalle.
16518: vaikutuspiirissä asuviita Sonkajärven kir-
16519: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
16520:
16521:
16522: Hugo Manninen. Esa Hietanen. J. Mustonen.
16523: 898
16524:
16525: IV,s73.- Rah. al. N:o 301.
16526:
16527:
16528:
16529:
16530: Manninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
16531: kentamiseksi Runnin asemalta Lammasahon kautta Kiu-
16532: ruveden-V ieremlän maantielle.
16533:
16534:
16535: E d u s kunnalle.
16536:
16537: Iisalmen maalaiskunnassa Iisalmen-Yli- jatkumaan niin, että se päättyisi Kiuruve-
16538: vieskan rautatiellä sijaitsevan Runnin ase- den-Vieremän maantielle. Tämän tien vai-
16539: man pohjoispuolella on verrattain laaja ja kutuspiiriin tulisi silloin noin 1,000 asu-
16540: väkirikas asutus, joka on vailla tieyhteyk- kasta. Tiellä tulisi paikallisen liikenteen
16541: siä. Teiden puute vaikeutaa suuresti vähä- lisäksi olemaan merkitystä puutavaran kul-
16542: varaisen väestön toimeentuloa. Tien rruken- jetuksessa Runnin asemalle.
16543: taminen vaikeaan maastoon on asukikaille Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16544: ylivoimainen tehtävä. Teiden puutteesta
16545: johtuvan epäkohdan poistamiseksi olisi yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16546: teiskunnan huolehdittava niiden rakenta- den 1950 tulo- ja menoarvioon
16547: misesta. Jotta nämä n. s. Lammasahon ky- 5,000,000 markkaa maantien raken-
16548: läryhmäläiset saisivat yhteyden rautatiehen, nustöiden aloittamiseksi Runnin ase-
16549: olisi Runnin rautatieasemalta rakennettava malta Lamnwsahon kautta Kiuruve-
16550: maantie Lammasahon kylän kautta edelleen den-Vieremän moontielle.
16551: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
16552:
16553: Hugo Manninen. Esa Hietanen. J. Mustonen.
16554: 899
16555:
16556: IV,374. - Rah. al. N:o 302.
16557:
16558:
16559:
16560:
16561: Manninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien r!V-
16562: kentamiseksi Iisalmen-Rautavaaran maantieltä Päsmä-
16563: rin kautta K~'ltauden salmelle.
16564:
16565:
16566: E d u s k u n n a. 11 e.
16567:
16568: Iisalmen maalaiskunnan itäosassa on Jos tie raJkennettaisiin Päsmäristä Uuraan
16569: laaja alue, jossa tieolot ovat puutteelEset. ja Ro:rrkaaLan kautta Kiltauden salmelle 60
16570: 59 km Iisalmen kaupungista Rautavaaralie ikm Iisalmelta Sotkamon tielle, tulisi sen
16571: päin on Pä.smärin !kylästä yksityisten toi- vaikutuspiiriin myös noin 12,000 hehtaaria
16572: mesta rakennettu tie, mutta varojen puut- sellaisia metsämaita,. joista puutavaran pois-
16573: teessa on työ jäänyt kesken. Iisalmen-Rau- kuljetus on nyt vaikeaa ja epätaloudellista.
16574: tavaaran ja Iisa1men---SotJkamon maantei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16575: den välillä, jotka kulkevat saman suuntaisina
16576: noin 22 km välimatkan päässä, ei kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16577: kaan ole yhdystietä. Tällä alueella on yli den 1950 tulo- ja menoarvioon
16578: 40 taloutta, joista matkat teiden varsille ja 10,000/)00 markkaa maantien raken-
16579: asutuskeskuksiin ovat hankalat varsinkin tamiseksi Iisalmen-Rautavaaran
16580: keväisin ja syksyisin. Tämä vaikeuttaa maantieltä Päsmärin, Uu.raan ja Ron-
16581: asukikaiden toimeentuloa. Tälle alueelle on kaalan kautta Kiltauden salmelle
16582: suunniteltu myös uusia asutustiloja, mutta Iisalmen-Sotkamon maantielle.
16583: tieolojen puutteellisuuden takia ne ovat jää-
16584: neet asuttamatta.
16585: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
16586:
16587: Hugo Manninen. Esa Hietanen. J. Mus:tonen.
16588: 900
16589:
16590: IV,375. - Rah. al. N:o 303.
16591:
16592:
16593:
16594:
16595: Kuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta raja-alueen kat-
16596: kenneiden tieyhteyksien rakentamista varten.
16597:
16598:
16599: E d u s k u n n a.ll e.
16600:
16601: Rauhansopimuksen määräyksellä pirstou- kyläkunnan asukkaita, asuu suuri joukko
16602: tuivat maanviljelijäin tilat rajaseudulla. teollisuuden palveluksessa olevia ihmisiä,
16603: Siitä johtui näiden kyläkuntien asukkaiden joiden työhönpääsy joka päivä on välttä-
16604: oloissa suuria haittoja sentähden että var- mätön. Samoin alueella on huomattavat
16605: sinaiset liikenneyhteydet kylien väliltä kat- metsäalueet, joten sekin puoli puoltaa tä-
16606: kesivat. Tämän epäkohdan korjaaminen män asian korjaamista.
16607: voi tapahtua vain siten että rajan suuntaa Nämä tieosatyöt voitaisiin suorittaa työt-
16608: pitkin tehdään teitä. Yksi huomattavimpia tömyystöinä mahdollisimman pian.
16609: tällaisia ,epäkohtia on Joutsenon kunnan ja Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
16610: Imatran kauppalan välisellä n. 20 km osalla.
16611: Uudella tiellä olisi yhdistettävä Penttilän- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
16612: Kuurmanpohjan- Suokmaan- Saloissak- tulo- ja menoarvioon 18 miljoonan
16613: kalan ja Räikkölän kylät. Tämä tiekysymys markan suuruisen määrärahan raja-
16614: on ollut vireillä jatkuvasti rauhansopimuk- alueella olevien katkenneiclen tieyh-
16615: sesta lähtien, jotenka sen kiireellisyys ja teyksien rakentamista varten.
16616: ja tarve on ilmeinen. Näillä alueilla, paitsi
16617: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16618:
16619: ~
16620:
16621: Juho Kuittinen. Toivo Pyörtänö.
16622: 901
16623:
16624: IV,a76. - Rah. aJ. N:() 304.
16625:
16626:
16627:
16628:
16629: Brander y. m.: Määrärahan osoittamisesta Onkam,on-
16630: Tolosenmäen 'Y/'W,antien rakennustyön alkuunpanemista
16631: varten.
16632:
16633:
16634: E d u s k u n n a ll e.
16635:
16636: Toivomusaloitteen N: o 231 johdosta edus- Kun kysymys puheena olevan tien tar-
16637: kunta on viime toukokuun 20 päivänä lau- peellisuudesta siten jo on tullut aikaisem-
16638: sunut toivomuksen, että hallitus ottaisi min selvitetyksi ja tarkoitukseen twrvittava
16639: vuoden 1950 tulo- ja menoarvioesitykseensä määräraha on jäänyt pois ensi vuoden tulo-
16640: määrärahan Onkamon-Tolosenmäen maan- ja menoarvioesityksestä ilmeisesti vain sen
16641: tien aikaansaamiseksi. Niinkuin mainitussa vuoksi, että asiaa koskeva eduskunnan toi-
16642: toivomuksessa on todettu, on tie- ja vesira- vomus tuli hallituksen käsiteltäväksi vasta
16643: kennushallitus katsonut kysymyksessä ole- sen jälkeen, kun tulo- ja menoarvioehdotus
16644: van tien rakentamisen tärkeäksi ja ilmoit- pääkohdiltaan jo oli laadittu, ehdotamme
16645: tanut sisällyttäneensä vuoden 1950 meno- kunnioittaen,
16646: arvioehdotukseensa 10 milj. markan määrä-
16647: raihan tähän tarkoitukseen. Myös edus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
16648: kunta on ilmoittanut pitävänsä tietä raja- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
16649: seudun liikenneyhteyksien parantamisen ja ma'f'kan määrärahan Onkamon-
16650: Karjalaan suuntautuvan kaukoliikenteen Tolosenmäen maantien rakennustyön
16651: kannalta tarpeellisena. alkuunpanemista varten.
16652: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16653:
16654: Akseli Brander. Toivo Pyörtänö.
16655: Heikki Soininen. 0. Muikku.
16656: Aino Luostarinen. Juho Karvonen.
16657: Lauri Riikoo.en. Vieno Simonen.
16658: Varma K. Turunen.
16659: 902
16660:
16661: IV,a77.- Ba.h. al. N:o 305.
16662:
16663:
16664:
16665:
16666: Karvonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kivilahden-
16667: Naarvan maantien rakentamisen aloittamista varten.
16668:
16669:
16670: E d u s k u n n a ll e.
16671:
16672: Ilomantsin pitäjän Kivilahden kylästä ~uhdistushakkaukset jäävät suorittamatta.
16673: saman pitäjän Naarvan kylään on ennen Laajojen metsäalueiden hyväksikäytön kan-
16674: sotia tutkittu maantielinj:a joka on noin 40 nalta ovat m. m. metsähallituksen aluemet-
16675: kilometriä. Sellaisia asukkaita jotka tietä sänhoitajat täysin yksimielisiä tien tarpeel-
16676: tulisivat käyttämään on nykyään yli kol- lisuudesta. Kun tiehen tulee useita siltoja,
16677: menkymmentä ja ne ovat tieoloihin nähden niin olisi se myöskin erittäin sopivaa talven-
16678: erittäin vaikeassa asemassa ja kun Koitere- aikana tehtäväksi työttömyystyönä.
16679: järven rantamaat ovat viljelyskelpoisia Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
16680: maita niin asutus tulisi huomattavasti iJ.i- dotamme,
16681: sääntymään tien seurauksesta. Tiellä tu-
16682: lisi olemaan myöskin suuri metsätaloudel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
16683: linen merkitys siitä syystä kun se tultaisiin tulo- ja menoarvioon 15,000,000 mar-
16684: rakentamaan sellaisen alueen ihalki josta kan määrärahan Kivilahde11r-Naa1·-
16685: nykyään ei kannata ottaa ollenkoon hal- van maantien rakennuksen alulle pa-
16686: vempia puulajeja kuten esim. polttopuuta, nemista varten.
16687: joten laajalla a;lueella metsänhoidolliset
16688: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16689:
16690: Juho ~onen. Heikki Soininen.
16691: Vieno Simonen. 0. Muikku.
16692: Lauri Riikonen. Va.rma K. Turunen.
16693: 903
16694: IV,37s.- Rah. a.l. N:o 306.
16695:
16696:
16697:
16698:
16699: Kar\t<men y. m. : Määrärahan osoittamisesta Uimaharjun
16700: -Ukkolan maantien rakentamista varten.
16701:
16702:
16703: E d u s kun n a 11 e.
16704:
16705: Uimaharjun ja Ukkolan välinen yhdystie, tien rakentamist·a." Hallitus ei kuitenkaan
16706: joka samalla tulisi valtatieksi on kauan ol- tähän mennessä ole kiinnittänyt asiaan sel-
16707: lut keskustelun alaisena ja siitä on suori- laista huomiota kun eduskunta on lausunut
16708: tettu tielinjan tutkiminen useampaan ker- odottavansa. Kun nyt lähiaikoina tulee ra-
16709: taan. Kerran oli asia jo niin pitkällä, että kennettavaksi Pamilon voimalaitos ja. sil-
16710: työt olivat määrätty alettava!ksi, mutta siir· loin tulee luonnollisesti lisääntymään muu-
16711: tyi se silloin erään maanomistajan valituk- takin rakennustoimintaa, niin e. m. maantie
16712: sen johdosta, joka este nyt on kuitenkin kahden nopeasti laajenevan yhdyskunnan
16713: poistunut. Vuoden 1946 valtiopäivitie teh- välille tulee ehdottoman välttämättömäksi.
16714: dyn rahaasia-aloitteen johdosta lausui val- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-·
16715: tiovarainvaliokunta perusteluissaan seuraa- dotamme,
16716: vaa: .,Valiokunta lausuu kuitenkin odotta-
16717: vansa, että ·hallitus tulee kiinnittämään että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
16718: asianmukaista huomiota ed. Karvosen y. m. tUlo- ja menoarvioon 6,500,000 mar-
16719: rllih. aloitteessa n: o 116 olevaan ehdotukseen kan määrärahan Uimaharjun-Ukko-
16720: joka koskee Uimaharjun-Ukkolan maan- lan maantien rakentamista varten.
16721: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16722:
16723: Juho Karvonen. Heikiki Soininen.
16724: Vieno Simonen. 0. Muikku.
16725: Lauri Riikonen. Varma Turunen.
16726:
16727:
16728:
16729:
16730: 49
16731: 904
16732:
16733: IV,s79. - Ra.h. aJ. N:o 307.
16734:
16735:
16736:
16737:
16738: Kauhanen y. m.: MäärÖ!rahan osoittamisesta maantien ra-
16739: kentamiseksi JuuOhlr-SW]jneisen tieltä Nurmeksen-Rau-
16740: tO/Vaaran-Kuopion maantielle.
16741:
16742:
16743: E d u s k u n n a ll e.
16744:
16745: Tarkastamalla ik:artalta huomaa, että J uuan-Säyneisen maantieltä V aikonkylän
16746: Juuan ja Rautavaaran kuntien välillä on kohdalta kulkien Vaikon, Lahovaaran ja
16747: laaja tietön alue, jolla kuitenkin on huo- Alaluostan kylien kautta Nurmeiksen-Rau-
16748: mattavan suuri asutus. Huomattava myös tavaaran-Kuopion maantielle. Tästä tiestä
16749: on, että tällä alueella sijaitsee laajat val- on osittainen suunnitelma Joensuun tie- ja
16750: tion metsäalueet, joista puutavaran kulje- vesirakennuspiirillä. Suunnitellun tien var-
16751: tus tuottaa suuria vaikeuksia, kun suurim- rella on Vaikonkylä, jossa on 25 taloa ja
16752: malla osalla aluetta ei ole uittokelpoisia ve- Alaluostan kylä, jossa on 50 taloa. Näillä
16753: siväyliä. Sama haitta on myöskin yhtiöille asukkailla ei ole tieyhteyttä kuntansa kes-
16754: ja yksityisille metsänomistajille. kukseen, kirkonkylään kuin metsäpolkuja
16755: On itsestään selvää, että maatalouden sekä soiden yli johtavia kapulasiltoja, joita
16756: harjoittamiselle tuottaa tieyhteyksien puute myöden asukkaiden on kuljetettava tarvik-
16757: monia vaikeuiksia. Rakentamalla maantie keensa purilaiden varassa.
16758: Juuan-Säyneisen maantieltä Rautavaaran Edellä esitettyyn viitaten ja pitäen tar-
16759: -Nurmeksen maantielle saatetaan alueen peellisena että näidenkin seutujen asuk-
16760: maataloudelle luonnolliset kannattavaisuu- kaat pääsisivät nauttimaan niitä etuja ja
16761: den edellytykset. Samoin Kuopion ja oikeuksia, joita maantie voi lrullekin seu-
16762: Joensuun välinen yhteys lyhenisi huomat- dulle mukanaan tuoda sekä huomioiden
16763: tavasti. työllisyyden turvaamisen, ehdotamme,
16764: :K!un edessä on ankara työttömyys uhkaa-
16765: massa näitäkin seutuja ja ikun on varmaa, että Eduskunta ottaisi vuoden
16766: että valtiovallan on varattava varoja näi- 1950 tulo- ja menoarvioon 15,000,000
16767: den alueiden työttömyyden lieventämiseen, markkaa maantien rakentamliseksi
16768: niin asiallisemmin ne voitaisiin !käyttää Juuan-Säyneisen tieltä Nurmeksen
16769: siten, että rakennettaisiin tie, joka alkaisi -Rautavaaran-Kuopion maantielle.
16770: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
16771:
16772: Kalle Kauba.nen. Niilo Nieminen.
16773: 905
16774:
16775: IV,sso. - Rah. al. N:o 308.
16776:
16777:
16778:
16779:
16780: N. Nurminen y. m.: Möiirärahan osoittamisesta Himangan
16781: pitäjän RauUlan kylässä sijaitsevan kylätien kuntoon
16782: saattamiseksi.
16783:
16784:
16785: E d u s kun n a 11 e.
16786:
16787: Himangan pitäjä on yksi niitä maamme Kylätie haaraantuu Kokkolan-Oulun
16788: kuntia, joissa ei ole riittävästi ansiomah- maantiestä Rautilan kylästä Järvisen kau-
16789: dollisuuksia palkkatyön varassa eläville pan kohdalla ja päättyy meren rantaan.
16790: työntekij,öille. Maatalous on suurelta osal- Rakennettavan matkan pituus on noin 2,5
16791: taan pienviljelystä, ja siksi asukkaiden on km. Tien varrella asu 12 pienviljelijä- ja
16792: jatkuvasti oltava ansiotyössä voidakseen pi- 20 kalastajaperhettä. Kalojen kuljetus on
16793: tää talouttaan pystyssä. Himangan työ- nykyistä tietä pitkin vaivaloista, kun se
16794: väestö ja kalastajaväestö voivat kesän aikana pitää suorittaa ikantamaUa.
16795: saada ansiota satama- ja rantatöissä sekä Tien varrella ja läheisyydessä asuvien
16796: kalastuksella. Mutta talven aikaan ei ole ihmisten elämän parantamiseksi on välttä-
16797: minkäänlaisia työtilaisuuksia, joista voisi mätöntä, että mainittu tie sa:adaan käyttö-
16798: hankkia metsätöitäkään edes lähipitäjissä. kelpoiseen kuntoon. Vuonna 1949 laaditun
16799: Siksi työttömyys onkin muodostunut hyvin kustannusarvion mukaan tarvittaisiin tien
16800: suuraksi ja työttömät perheineen joutuneet kuntoon saattamiseksi valtion apua 350,000
16801: suoranaisen nälän ja puutteen uhreiksi.\ markkaa.
16802: Tämä asiantila voidaan korjata ainoastaan Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun-
16803: siten, että järjestetään riittävästi työtilai- nioittaen ehdotamme,
16804: suuksia, jotka samalla edistävät elinkeino-
16805: ja liike-elämän kehitystä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
16806: Eräs tällainen hyödyllinen ja välttämä- tulo- ja menoarvioon 350,000 mar-
16807: tön ty;ö on Himangan pitäjän Rautilan ky- kan suuruisen määrärahan Himan-
16808: lässä sijaitsevan kylätien kuntoon saattami- gan pitäjän Rautilan kylässä sijaitse-
16809: nen, joka osaltaan vähentää työttömyyttä. van kylätien kuntoon saattamiseksi.
16810: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16811:
16812: Nestori Nurminen. Mikko Järvinen.
16813: 906
16814:
16815: IV,ss1. - Rah. ail.. N:o 309.
16816:
16817:
16818:
16819:
16820: N. Nurminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kauhavan
16821: kirkonkylässä sijaitse1Jan maantien oikaisutyötä varten.
16822:
16823:
16824: E d u s kun n a 11 e.
16825:
16826: Kauhavan kunnassa ikirkonkylä.n kohdalla Kauhavalla on paljon työväestöä ja pien-
16827: on jo kauan aikaa ollut suunnitteilla maan- viljelijöitä, joilla ei talvisin ole minkään-
16828: tien oikaisu. ASO: n toimesta on myös jo laisia työmahdollisuuksia. Erikoisen vai-
16829: asiaa tutkittu ja laadittu alustavia suun- keaksi on heidän asemansa muodostunut
16830: nitelmia maantien oikaisuksi. Kyseisen tien nyt, jolloin useat puukkotehtaat, ku.tomot
16831: varteen on suunniteltu uutta asutusaluetta. y, m. ovat vähentäneet työvoimaa, eikä ole
16832: Maantien oikaisu tulisi lähtemään La- my&ikään edes talvella metsänhakikuita ja
16833: pualta-Kauhavalle-Lappajärvelle sijaitse- ajoja. Työttömyys on muodostunut erittäin
16834: van maantien pisteestä noin (Kauhavan pi- vaikeaksi. Edellä esitetyn maantien oikai-
16835: täjiiBsä) 1,5 km asemalta Lapualle päin- sutyön käyntiin saattaminen antaisi työtä
16836: aseman pohjoispuolitse- Kauhavan kirkon- Kauhavan työttömille ja ansiotyön tar-
16837: kylän asutusalueen pohjoispuolits.e noin 300 peessa oleville pienviljelijöille.
16838: metriä nykyisestä maantiestä - yhdistyen Tästäkin syystä valtiovallan pitäisi kiin-
16839: Sompinkankaan tienhaaran lähellä Kauha- nittää huomiota työtilaisuuksien järjestämi-
16840: van kunnalliskotia. Rakennettavan maan- seen, jotka; samalla koituisivat koko yhteis-
16841: tien pituus on noin 4,3 km. kunnan hyödyksi.
16842: Tien oikaisu 'lyhentäisi matkaa noin yh- Yllä esitettyihin perusteluihin viitaten
16843: dellä kilometrillä. Se olisi omiaan Hsää- esitämme !kunnioittaen,
16844: mään liikenneturvallisuutta, kun nykyinen
16845: tie kulkee aseman ja kirkonkylän kohdalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
16846: tiheän asutuskleslruksen 1ha:lki. Nykyisessä tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
16847: tiessä oleva maantiesilta, joka sijaitsee noin kan määrärahan Kauhavan kirkon-
16848: 1 km asemalta kirkolle päin, on vanha ja kylässä sijaitsevan maantien oikaisu-
16849: vaarallinen raskaalle liikenteelle. Sen uudis- työtä varten.
16850: tamiselta sä:ästyttäisiin kun esitetty :tien-
16851: oikaisu tulisi suoritetuksi.
16852: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16853:
16854: Nestori NUI'Ininen. Mikko Järvinen.
16855: 907
16856:
16857: IV,asz. - Fin. mot. N:o 310.
16858:
16859:
16860:
16861:
16862: Wiclona.n m. fl.: Angående anvisande av anslag för vägut-
16863: riitnings- och förbättringsarbeten på landsväq.en Kållby
16864: -Kronoby-Gamlakarleby.
16865:
16866:
16867: Till Riiksdagen.
16868:
16869: I medlet av 1930-talet plarr1era.des ooh på- Då i Kronoby ooh de delar av Pe.dersöre
16870: börjades uträtningsaDbeten ä den som riks- kommun, som rlksvägen genomlöper, tpågår
16871: väg förlclara:de gamla landsvägen me:Uan nyskiften ·är det av synnerlig~n stor vHrt
16872: städerna Gamlaka.rlelby och. Nykarleby. Å att vägen uträtas innan placeringarna av
16873: sträckan KåJ1by-Kronoby-Gamlakar1eby lägenih.eterna i ·respektive skiftesl:ag s:kett.
16874: hade vägmyndigheterna en ;p'Lan för nödiga Dessutom torde under inkommande vinter
16875: uträtningar och föDbättringar fär.dig, ooh ett överflöd av ar~betskraft i de av lhär rfö:re-
16876: med medel, som riiks·dagen heviljade för pä- slagna vägarbeten iberörda bosättnin,gsor-
16877: börjandet av .dessa arbeten, utfördes smär:re terna stå tili ibuds, ty man har att hefara
16878: uträtn:ingar. Men så kom vära olycl!cl.iga en viss a11betslöshet i denna nejd. Därrför
16879: krig, vadan alla arbeten å denna väg av- vo:re det en lämplig tidpunkt att nn utföra
16880: stallll!ade. sa,gda vägaribeten.
16881: På grund 'av den år från år ökade buss- På ovanstående grnn.der får underteck-
16882: ooh biltrafiken ooh vägens talri:ka och livs- na:de vördsamt föres:lå,
16883: farliga ikurvor rmåste Skyn.dsamma vägför-
16884: bättringsar!beten utföras·,, annars kan dyr- att Riksdagen måtte i 1950 års
16885: bara liv och trafikekonomiska värden ge- statsförslag upptaga 5 miljoner mwrk
16886: nom tra:fikolyckor äventyrM, ty vägsträc- för vägu,trätnings.. och förbättrings-
16887: kan Käihlby-Krono'by-Gamlakarleby torde arbeten på riksvägen n:o 8 å sträc-
16888: icke iblott vara Finil31D.ds lkrokigaste iands- kan Kållby-Kronoby-Gamlakarle-
16889: väg, utan hela Nordens, en'1igt sak!kunnigas by.
16890: utlåtande.
16891: Helsingfors delli 13 september 1949.
16892:
16893: Albin Wickma.n. Ebba. östenson.
16894: Henrik Kullberg. Yrjö Ha.utalla..
16895: Levi Jern. Verner Korsbäck.
16896: Atte Pakkanen.
16897: 908
16898:
16899: IV,as2.- Ra.h. al. N:o 310.
16900: Suomennos.
16901:
16902:
16903:
16904:
16905: Wickm.a.n. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kållby'Yir--'-Kruu-
16906: nupyy'Yir--'-Kokkolan maantien oikaisu- ja korjaustöitä
16907: varten.
16908:
16909:
16910: E d u s 'k u n n a 11 e.
16911:
16912: 1930-luvun puolivälissä suunniteltiin ja Kun Kruunupyyssä ja muissa Pietarsaa-
16913: aloitettiin oikaisutyöt valtakunnantieksi ju- ren kunnan osissa, joiden kautta valtakun-
16914: listetulla Koikkolan ja Uudenkaarlepyyn vä- nantie ku]lkee, on käynnissä uusjako, on
16915: lisellä vaillhalla maantiellä. Tieosalle Kåll- erittäin tä:rilreätä oikaista tie ennenkuin ti-
16916: by-Kruunupyy-Kdldrola oli .tieviralltlmai- lojen sijoitukset vastaavissa jakokunnissa
16917: silla suunnitelma valmiina tarpeellisia oi- ovat tapahtuneet. Tulevana talvena sitä
16918: kaisuja ja korjaustöitä varten, ja eduskun- paitsi lienee tässä ehdotettuja tietöitä kos-
16919: nan näiden töiden aloittamista varten myön- kevilla paikkakunnilla tarjolla runsaasti
16920: tämillä määräralloilla suoritettiin vähäisem- työvoimaa, sillä tällä seudulla on pelättä-
16921: piä oilkaisuja. Mutta sitten tuJivat onnetto- vissä työttömyyttä;. Ajankohta olisi sen
16922: mat sotamme, joHoin kaikki työt tämän tien vuoksi nyt sopiva sanottujen tietöitten suo-
16923: osalta pysähtyivät. rittamiselle.
16924: Vuodesta vuoteen lisääntyneen bussi- ja Edellä esitetyin perustein a1loorjoitta-
16925: autoHiirenteen ja tien lukuisten ja hengen- neet ehdottavat kunnioittaen,
16926: vaarallisten mut!kien takia on kiireelliset
16927: tienkorjaustyöt suoritettava, muutoin vaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
16928: raunetaan kallisarvoisia ihmishenikiä ja lii- tulo- ja menoarvioon 5 m~1joonaa
16929: kenDJetaJloudellisia arvoja, sillä ,tieosa Kål[- markkaa Kållbyn- Kruunupyyn-
16930: by-Kruunupyy-Kokkola ei ole ainoastaan Kokkolan tieosan oikaisu- ja korjaus-
16931: Suomen, vaan asiantuntijain lausunnon mu- töitä varten valtakunnantiellä n:o 8.
16932: kaan kOiko Pohjolan mutkikkain maantie.
16933: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
16934:
16935: Albin Wickma.n.. Ebba östenson.
16936: Henrik Kullberg. Yrjö Ha.utaila.
16937: (Levi Jem. Verner Korsbäck.
16938: Atte Pakkanen.
16939: 909
16940:
16941: lV,asa. - Rah. a.l. N:o 311.
16942:
16943:
16944:
16945:
16946: Kleemola y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
16947: kentamiseksi Toholammin kunnasta Reisjärven kunnan
16948: Tialan taloon.
16949:
16950:
16951: E d u s kun n a 11 e.
16952:
16953: Suurten viljelySkelpoisten maa-alueiden alueen halki, jolla arvion mukaan on hy-
16954: hyväksikäyttöä Keski- ja Pohjois-Pohjan- vää viljelyskelpoista maata n. 3,000 ha.
16955: maalla estävät paitsi ikuivatuksen puute Paikalliselle väestölle olisi tämän tien ra-
16956: myös puuttuvat tiet. Niiden rakentaminen kentaminen ensi·arvoisen tärkeä ja samalla
16957: avaisi maa- ja metsätalouden käyttöön uusia se yhdistäisi Keski-Pohjanmaan maakunnan
16958: suuria alueita samalla kun ne paikallisen eri osat hyvin toisiinsa. Lisäksi tämä tie-
16959: ja maakunnallisen liilrenteen kannalta olisi- työ olisi omiaan torjumaan uhkaamassa ole-
16960: vat erittäin tarpeellisia. vaa työttömyyttä.
16961: Eräs tällainen tie olisi Töholammin kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16962: nasta Myllykosken talon luota Reisjärven nioittaen,
16963: kuntaan Tialan talon luo vievä tie. Nykyi-
16964: siä tieyhteyksiä käyttäen on mainittujen että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
16965: pitäjien kirkonkylien välimatka 65 km. Jos tulo. ja menoarvioon 5 miljoonan
16966: edellä esitetty tie rakennetaan, lyhenee To- markan määrärahan maantien raken-
16967: holampi-Reisjärvi maantiematka noin 28 tamisen aloittamiseksi Toholammin
16968: km. Rakennettava tie olisi noin 14.5 km kunnasta Myllykosken talon luota
16969: pitkä sillä muu matka on jo valmista kun- Reisjärven kunnan Tialan taloon.
16970: nan- ja kyläteitä. Uusi tie kulikisi sellaisen
16971: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
16972:
16973: Kauno Kleemola. Yrjö Saari.
16974: KU8ti Esloola. Yrjö Hautala.
16975: 910
16976:
16977: IV,as4.- Rah. a.l. N:o 312.
16978:
16979:
16980:
16981:
16982: K. Elkola. y. m. : Määrärahan osoittamisesta maantiealuei-
16983: den lunastamista varten katoalueen kunnissa.
16984:
16985:
16986: E d u s kun n a 11 e.
16987:
16988: Edessä olevan talvikauden työttömyyden messa hallan ja työttömyyden sekä eräiden
16989: torjumiseksi on kulkulaitosten ja yleisten muiden poikkeuksellisten tekijöiden joh-
16990: töiden ministeriön suunnitelmissa runsaasti dosta niin heikko, etteivät ne k:ytkene lu-
16991: maanteiden rrukentamis-, oikaisu- ja levi- nastamaan maantiealueita siinä määrin,
16992: tystöitä. Kun maanteiden yleinen suunta kuin mitä tehdyt suunnitelmat ja työtilai-
16993: kulkee asuttujen ja viljeltyj.en seutujen suuksien tarve edellyttäisivät. Tämän
16994: kautta, niin tämä aiheuttaa sen, että maan- vuoksi olisi välttämätöntä, että katoalueen
16995: tiealueiden lunastaminen tulee yleensä kal- kunnat vapautettaisiin ensi vuonna maan-
16996: liiksi. Erikoisesti Pohjois-Suomessa, jossa tiealueiden lunastamisesta ja että tähän
16997: halla on aiheuttanut kahden perättäisen tarkoitukseen tarvittava määräraha otettai-
16998: katovuoden, on välttämätöntä järjestää en- siin valtion ensi vuoden tulo- ja menoar-
16999: tistä runsaammin myös tietöitä työtilai- vioon.
17000: suuksien saamiseksi ja kulkuyhteyksien pa- Edellä esitetyn p:erusteella ehdotamme,
17001: rantamiseksi. Mutta maantiealueiden lu-
17002: nastaminen siinä laajuudessa ikuin riittä- että Eduskunta ottaisi vuoden
17003: vien työtilaisuuksien järjestämisen kan- '1950 valtion tulo- ja rnenoarvioon
17004: nalta olisi tarpeellista, tuottaa katoaluei- 35,000,000 markan määrärahan maan-
17005: den kunnille ylivoimaisia vaikeuksia. Kun- tiealueiden lunastam!ista varten ka.
17006: t~en taloudellinen asema on Pohjois~Suo- toalueen kunnissa.
17007: Helsingissä syyslkuun 8 päivänä 1949.
17008:
17009: Kusti Eskola.. M. 0. Lahtela.
17010: Yrjö Hautala. Yrjö Saari.
17011: L. 0. Hirvensalo. Markus Niska.la..
17012: Martti Miettunen. Niilo Ryhtä.
17013: Erkki Koivisto.
17014: 911
17015:
17016: IV,ss5. - Ra.h. al. N:o 313.
17017:
17018:
17019:
17020:
17021: Murto y. m. : Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
17022: miseksi Oulaisista Kärsiimäen V enetpaloon,
17023:
17024:
17025: Eduskunnalle.
17026:
17027: Oulaisten-Haapaveden ja Kärsämäen lalle saadakseen uuden sadon kuluttivat
17028: kuntien alueella Pyhäjoen eteläpuolella si- aikansa ja varansa tänä vuonna. Ansioita
17029: jaitsevien kylien kautta aikojen kuluessa ei ollut viljelijäväestöllä viime talvena eikä
17030: on muodostunut jonkinlainen kylätie. Asu- ole tiedossa nykyisinkään. Rästiin jääneet
17031: tuksen laajetessa ja muutoinkin olosuhtei- verot ja lainojen korot ahdistavat anka-
17032: den muuttuessa on sen tien merkitys ja rasti erikoisesti pientalouksia. Jotta väl-
17033: tarve yhä lisääntynyt. Siitä johtuen ovat- tyttäisiin viljelijäväen talouksien sortumi-
17034: kin alussa mainitut ilrunnat aikoinaan eh- silta, on valtiO'Vallan kiireellisesti tuettava
17035: dottaneet tie- ja vesirakennushallitukselle heitä. Tukemistoimenpiteet ovat oikeampia
17036: ko. tiesuunnan tutkimista ja yleisen maan- silloin, kun niistä on pysyvää etua asian-
17037: tien rakentamista Pyhäjoen eteläpuolitae omaisille. Puheena olevasta maantiestä
17038: Oulaisista Haapaveden ja Kärsämäen olisi sen vaikutusalueeseen kuuluville ta-
17039: kautta Venetpalon kylään. Tätä asiaa kos- louksille niitä tukeva merkitys; samalla
17040: kevat asiakirjat ovat olleet kulkulaitosten sen rakennustöistä olisi juuri tarvittavia
17041: ja yleisten töiden ministeriössä käsiteltä- ansioita tarjolla.
17042: vinä ja on ne viime tammikuussa lähetetty Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
17043: tie- ja vesira!kennushallitukselle tutkimuk- dotamme,
17044: sen toimittamista varten sitten kun siihen
17045: on taloudelliset mahdollisuudet. ettli Eduskunta ottaisi valtion
17046: Kuten tunnettua tuhosi halla Pyhäjdki- vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
17047: laaksossa ja muuallakin laajalla alueella 50,000,000 markan arviomäärärahan
17048: viljelijäin sadot. Siitä johtuen joutuvat Oulaisista Käirsämäen Venetpaloon
17049: ihmiset ostamaan sekä ruoka- että muussa Pyhäjoen eteläpuolitse rakennetta-
17050: talondessaan tarvitsemansa viljan ja peru- van yleisen maantien pikaista suun-
17051: nat. Tämä tuottaa suuria vaikeuksia mo- nittelua ja rakennustöiden aloitta-
17052: nille viljelijöille siitäkin syystä, että viime mista varten.
17053: vuonnakin menettivät satonsa ja sen ti-
17054: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
17055:
17056: Yrjö Murto. Toivo I. Sormunen.
17057:
17058:
17059:
17060:
17061: 50
17062: 912
17063:
17064: IV,ssa.- Rah. aJ. N:o 314.
17065:
17066:
17067:
17068:
17069: Tauriainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
17070: men ja harvaanasuttujen seutujen uusien maanteiden
17071: suuntatutkimuksen suorittamiseksi.
17072:
17073:
17074: E d u s kun n alle.
17075:
17076: Riittävän laaja, liikennekelpoinen maan- olisi tärkeää, että jo nyt ryhdyttäisiin val-
17077: tieverkosto on talous- ja sivistyselämän en- misteluihin mainitun suunnitelman toteut-
17078: sisijaisia edellytyksiä. Vasta silloin, ikun tamiseksi. Sen vuoksi olisi varattava mää-
17079: etäisimpikin asutus maanteiden välityksellä räraha tärkeiden maanteiden suuntatutki-
17080: pääsee yhteyteen rautat1everikoston ja vesi- musten suorittamiseksi ja kustannusarvioi-
17081: väylien !kanssa, Hike-elämä ja väestön hy- den laatimiseksi.
17082: vinvointi Pohjois-Suomessakin pääsee kehit- Yllä olevaan viitaten kunnioitaen ehdo-
17083: tymään. tamme,
17084: Vuotena 1938 Kainuun ja Perä-Pohjolan
17085: talouselämän kohottamista tutkinut valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17086: komitea mietinnössään esittääkin ensisijai- den 1950 tulo- ja menoarvioon
17087: sena toimenpiteenä maantieverkoston kehit- 10,000,000 markan määrärahan Poh-
17088: tämistä. Pohjois-Suomen laajalle alueelle jois-Suomen ja harvaanasuttujen seu-
17089: laadittua maantieverkoston rakennussuunni- tujen uusien maanteiden suuntatut-
17090: telmaa kuitenkaan ei vielä ole alustavasti- kimuksen suorittamiseksi.
17091: kaan ryhdytty toteuttamaan. Mielestämme
17092: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
17093:
17094: Hannes Tauriainen. J. Must001.en.
17095: T. I. Sormunen. Eino Tainio.
17096: Toivo Friman.
17097: 913
17098: IV,as7.- Ra.h. al. N:o 315.
17099:
17100:
17101:
17102:
17103: Mustonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ra-
17104: kentamiseksi Savon rautatiestä Otanmäen kaivokselle.
17105:
17106:
17107: E d u s k u n n a 11 e.
17108:
17109: Viitaten vuoden 1949 valtiopäiville jäte- den 1950 tulo- ja menoarvioon
17110: tyn toivomusaloitteen n:o 201 peruste~uihin 20,000,000 markcm määrärahan Sa-
17111: kunnioittaen ehdotamme, von rautatiestä Otanmäen kaivokselle
17112: johtavan rautatien rakennustöiden
17113: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- käyntiinpanemiseksi.
17114: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
17115:
17116: J. Mustonen. Hannes Taurilainen.
17117: 914
17118:
17119: IV,sss. - Rah. aJ. N:o 316.
17120:
17121:
17122:
17123:
17124: Mustonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hyrynsalmen
17125: -Pesiön-Kiantajärven rataosan rakentamiseen.
17126:
17127:
17128: E d u s k u n n a II e.
17129:
17130: Viime helmikuun 3 patvana jätettiin liokunta päätyi ehdottamaan eduskunnalle
17131: eduskunnalle toivomusaloite, jossa ehdotet- aloitteen hylättäväksi, mutta samalla lau-
17132: tiin kuluvan vuoden lisämenoarvioon otet- sui: ,Sen sijaan on tärkeätä, että rauta-
17133: tavaksi 75 miljoonan markan määräraha tiehallituksen ehdottama määräraha sisäl-
17134: Kontiomäen-Taiva~kosken rautatien Hy- tyy ensi vuoden talousarvioon." Myöhem-
17135: rynsalmen-Pesiön-Kiantajärven rataosan min eduskunta on yhtynyt valiokunnan ikä-
17136: rakennustöiden suorittamista varten. Aloit- sitylkseen.
17137: teen johdosta viime toukokuun 10 päivänä Kun hallitus ikuitenkaan, vastoin kulku-
17138: annetussa kulkulaitosvaliokunnan mietin- laitosvaliokunnan mietinnössä lausuttua kä-
17139: nössä n:o 12 lausutaan sille annetun asian- sitystä, ei ole ottanut valtion vuoden 1950
17140: tuntijalausunnon perusteella mm.: ,Aloit- tulo- ja menoarvioesitykseensä määrärahaa
17141: taessa tarkoitetun rataosan rakennustöitä sanottuun tarkoitukseen, kunnioittaen eh-
17142: rautatiehallituksen on tarkoitus jatkaa ensi dotamme,
17143: vuonna ja siinä tarkoituksessa se on sisäl-
17144: lyttänyt menoarvioesitykseensä 70 milj. että Eduskunta ottaisi valtion
17145: markkaa keskeytyneiden alus- ja päällysra- vuoden 1950 tulo- ja meMarvioon
17146: kennustöiden jatkamista varten Hyrynsal- 70,000,000 markan määrärahan Kon-
17147: men-Pesiönkylän-Suomussalmen radal- tiomäen-Taivalkoskenrautatien Hy-
17148: la." Tämän johdosta ja kun asiantuntija rynsalmen-Pesiön-Kiantajärve.n ra-
17149: mielipiteenään lausui epäilevänsä, että taosan rakennustöiden suorittamista
17150: aloittaessa ehdotettua määrärahaa ei enää varten.
17151: vuoden 1949 kuluessa voitaisi käyttää, va-
17152: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
17153:
17154: Johannes Mustonen. Hannes Tauriainen. M. 0. Lahtela..
17155: 915
17156: IV,as9.- Rah. al. N:o 317.
17157:
17158:
17159:
17160:
17161: :U.ytblki y. m.: Mäiirär(ih.a-n 080ittamisesta maantien raken-
17162: tami~ksi Puda$jiiroe11- Särkivaarasta Taivalkosken Virk-
17163: kusee'llt.
17164:
17165:
17166: Eduskunn-alle.
17167:
17168: Elämme sellaista aikaa, että valtiovallan Tie- ja vesirakennushallituksen toimE>Sta
17169: on ryhdyttävä järjestämään työmahdolli- on vuonna 1935 laadittu suunnitelma ja
17170: suuksia sille väestölle jonka on hankittava kustannusarvio edellä mainitun maantien
17171: toimeentulonsa monista erilaisista ka.u.si- rakentamista varten joka suunnitelma, lu-
17172: luontoisista töistä. Kun näitä töitä ryhdy- kuunottamatta kustannusarviota, pitää
17173: tään järjestämään olisi ne järjestettävä paikkansa vielä tälläkin kertaa. Edellä ole-
17174: mahdollisimman lähelle työväestön ikoti- van perusteella ehdotamme kunnioittaen,
17175: paikkaa.
17176: Pudasjärven Särkivaaran ja Taivalkosiken että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17177: Vi~kkusen välisen yhdystien rakentamis- tulo- ja menoarvioo1t 5 miljo()'f/,Q,$
17178: työt antaisivat osalle Pudasjärven ja Tai- markan määräraham maantieraken-
17179: valkosken kuntien asukkaita sopivaa työtä nustöiden alott01mista varten Pudas-
17180: ja samail.la se parantaisi näiden seutujen järven pitäjän Särkivaarasta Taival-
17181: tie- ja liikenneoloja ja olisi omiaan kohot- kosken Virkkuuseen.
17182: tamaan tämän syrjäisen seudun taloudel-
17183: lista elämää ja hyvinvointia.
17184: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
17185:
17186: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
17187: 916
17188:
17189: IV,s9o. Ra.h. aJ.. N:o 318.
17190:
17191:
17192:
17193:
17194: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
17195: tamiseksi Pudasjärven Myllykankaalta Puolangan-Tai-
17196: valkosken maantielle.
17197:
17198:
17199: E d u s k u n n a ll e.
17200:
17201: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko- Nyt kun näillä seuduilla on väestöllä työn
17202: mitea on ehdott·anut mietinnössään jo vuonna saantimahdollisuuksista puute, niin väes-
17203: 1929 maantien rakennettavaksi Pudasjärven tölle on valtiovallan toimenpiteiden kautta
17204: !kunnan Myllykankaalta Puolangan-Taival- järjestettävä sopivia töitä. Edellämainittu
17205: kosken väliselle maantielle. Tie- ja vesira- maantien rakennustyö olisi sopiva työ osalle
17206: kennushallituksen toimesta on vuonna 1935 Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien asuk-
17207: laadittu suunnitelma ja kustannusarvio mai- kaita ja samalla näidenkin seutujen tie- ja
17208: nitun maantien rakentamista varten. Tämä liikenneolot korjautuisivat.
17209: todistaa, että .tämän yhdystien rakentamista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17210: on aikoja sitten pidetty virastoisswkin tär- kunnioittaen,
17211: keänä ja sitä se on vieläkin vaikka raken-
17212: nustöitä ei ole alotettukaan. rSillä väestön että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17213: lisäänyttyä näillekin seuduille on tällai- tulo- ja menoarv'ioon 5 miljoonan
17214: sen pitäjien välisen yhdystien tarpeellisuus markan määrärahan maantien raken-
17215: lisääntynyt vuosi vuodelta. Sillä missä on nustöiden alottamista varten Pudas-
17216: huonot tie- ja liikenneolot ei väestön toi- järven Myllykankaalta Puolangan-
17217: meentulo eikä taloudellinen hyvinvointi ja Taivalkosken maantielle.
17218: vaurastuminen pääse edistymään niinkuin
17219: siellä missä tie- ja liikenneolot ovat edes
17220: tyydyttävät.
17221: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
17222:
17223: Eino Rytinki. Janne Koivuranta.
17224: 917
17225:
17226: IV,a91. - Ra.h. aJ. N:o 319.
17227:
17228:
17229:
17230:
17231: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
17232: miseksi Suomussalmen--Kuhmon maantieltä KontU'lan
17233: -Karhukankaan hyläryhmiin.
17234:
17235:
17236: E d u s k u n n a 11 e.
17237:
17238: Aikaisempina vuosikymmeninä on laimin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17239: lyöty rajaseudun maantieolojen kehittämi- valtion tulo- ja menoarvioon 10 mil-
17240: nen. Tämän vuoksi ja olojen nyt vakiin- joonan markan määrärahan maan-
17241: tuessa olisi rY'hdyttävä tätä laiminlyöntiä tien rakentamiseksi. Suomussalmen--
17242: korjaamaan ja ra;kentamaan teitä harvaan- J(uhmon maantiestä Ylivuokin kylään
17243: asutulle rajaseudulle, jossa väestö elää vai- Vängän talon tienoilta Kanttilan-
17244: keuksissa, jotka pääasiassa johtuvat ilmo- Karhukankaan kyläryhmiin.
17245: noista liikenneoloista. Viitaten vuoden 1949
17246: valtiopäiville jättämääni toivomusaloittee-
17247: seen n:o 247 ehdotan kunnioittaen,
17248: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
17249:
17250: Hannes Tauriainen.
17251: 918
17252: IV,a92. - B.a.h. a.l. N:o 320.
17253:
17254:
17255:
17256:
17257: Tauriainen: Määrälrahan osoittamisesta maantien rakenta-
17258: miseksi Laajan kylätiestä l/ylykylän kunnantiehen.
17259:
17260:
17261: E d u s kun n a 11 e.
17262:
17263: Useisså eri yhteyksissä on todettu har- toivomusaloiteaseen n:o 246 ehdotan kun-
17264: vaanasuttujen seutujen maantieverkoston niottaen,
17265: kehittämisen tal'ipeellisuus. Puolangan ja
17266: Suomussalmen kunnan ·alueelle suunnitellun että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17267: Lylykylän-Laajan maantien rakentarn.isen valtion tulo- ja menoarvioon 10 mil-
17268: kiireellisyyttä puoltaa ennenkaikkea se, että joonan markan määrärahan tien ra-
17269: rakenteella olevalle Kontioonäen-Taivalkos- kentamiseksi Suomussalmen kunnan
17270: ken rautatielle täten avautuisi suora yh- Laajan kylätiestä Puolangan kunnan
17271: teys Puolangan kunnan pohjoisosista. Vii- Lylykylän kunnantiehen.
17272: taten vuoden 1949 valtiopäiville jätettYYJ.l
17273: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
17274:
17275: Hannes Tauriainen.
17276: 919
17277:
17278: IV,s9s. - Rah. al. N:o 321.
17279:
17280:
17281:
17282:
17283: Salo: Määrärahan osoittamtisesta Selkoskylän maantien ra-
17284: kentamista· varten Suomussalmen kunnassa.
17285:
17286:
17287: E d u s k u n n a 11 e.
17288:
17289: Koillis-Suomussalmella on yli 1,000 km2 tyiksi. Kylä1äisten toimesta on nyttemmin
17290: laaja kokonaan tietön alue. Rinnemaiden anottu ja saatu 200,000 markan avustus
17291: asukkaat eivät osaa kuvitella, että sellaisia- tien rakentamiseen va·ltiolta, jonka jälkeen
17292: kin seutuja vielä löytyy. Asia ei olisi ih- tien ra,kentamiseen olisi ryhdyttävä.
17293: meellinen, jos seutu olisi kokonaan asuma- Jotta lopultakin tämä laaja alue ja sen
17294: tonta erämaata, mutta niin ei suinkaan ole asukkaat pääsevät tien kautta yhteyteen
17295: laita. Alueella on suhteellisen suuri asukas- muun maailman kanssa anon kunnioitta-
17296: määrä, kansa;koulu y. m. Asujamisto on ilmi- vimmin,
17297: tenkin siksi hei:~kovaraista, ettei niin pit-
17298: kän, kuin n. 20 km pituisen tien rakentami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17299: seen ole uskallettu kylätienä ryhtyä, vaan tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17300: on odotettu vuodesta toiseen ja kärsitty ja markan määrärahan Selkoskylän
17301: kärsitään edelleen. N. s. Selloskylän maan- maantien rakentamiseen Suomussal-
17302: tien: rakentamisesta on jo useaan kertaan men kunnassa.
17303: tehty alotteita, mutta on ne tulleet hylä-
17304: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
17305:
17306: S. Salo.
17307:
17308:
17309:
17310:
17311: 51
17312: 920
17313:
17314: IV,s94.- Ba.h. &1. N:o 322.
17315:
17316:
17317:
17318:
17319: lalo: Moorärohon osoittamisesta rautatun rakentamiseksi
17320: Hyryn1Glmelta Taivalkoskelle.
17321:
17322:
17323: Eduskunnalle.
17324:
17325: Koko edellisen työttömyystauden aikana parhaiten sopii mainittu ratarakennustyö,
17326: annettiin kulkulaitosministeriön taholta tie. siinä määriiMä, kun se osoittautuu taJ.'Ipeel-
17327: tää, että ellei suunniteltujen töiden avulla, liseoksi ja niillä seuduilla, kun se työhön
17328: joita pantiin toimeen useissa eri Kainuun pyrkijän matkojen vuok8i on sopivinta.
17329: kunnissa, voida työttömyyttä hoitaa, on Edel~ä olevaan viitaten ikunnioittavammi;n
17330: Kainuussa n. s. yleinen työ, Hyrynsalmen- ehdotan,
17331: Suomussa:lmen-Taivalkosken ratatyö, joka
17332: silloin pannaan nopeasti työn alle. Niin että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17333: laajaksi ei työttömyys kuitenkaan päässyt tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
17334: kehittymään. Kaikki merkit viittaavat nyt markan määrärahan H yrynsalmen-
17335: kuitenkin siihen, ettei paikallisilla työ- Taivaflkosken rautatien rakentami-
17336: mailla tulla toimeen, vaan on jo heti tal- seksi Pesiönlahteen rakennettava pis-
17337: ven tullen avattava n. s. yleinen työ, joksi toraide huomioon ottaen.
17338: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
17339:
17340: S. Sa.lo.
17341: 921
17342:
17343: IV,as&. - Rab. a.l. N:o 3S3.
17344:
17345:
17346:
17347:
17348: Byhtii. y. m.: Määräraha-n, Qs6itt6muesta 011lun-Kuusam.,n
17349: rautatiesuunnan tÖlysko'AeeUista tutkimusttJ ot7arfen.
17350:
17351:
17352: Ed u s kun n a 11 e.
17353:
17354: Oulun-'Kuusamon rautatiehanke on ollut ran kuljetus uittoa käyttäen muodostuu vai-
17355: vireillä jo noin viisikymmentä vuotta. Tänä keaksi ja kannattamattomaksi, tulisi rauta-
17356: aikana se on ollut useat kerrat käsittelyn- tiekuljetus muodostamaan metsätalouden
17357: alaisena kulkulaitoskomiteoissa, eduskun- kannattavaisuud~n toiseksi mitä se on tällä
17358: nassa, rautatiehallituksessa ja monissa maa- hetkellä. Uitto nimittäin muod()Stuu täällä
17359: kunnallisissa rautatietoimikunnissa. Vuosi- osittain kaksivuotiseksi ja tällöin joudutaan
17360: satamme alkupuolelta lähien onkin Oulun- käyttämään siirtolaitoksia ja vaikeita pu-
17361: Kuusamon rautatiehanketta pidetty Koillis- rouittoja, jolloin uittokustannukset nykyi-
17362: Pohjanmaan parhaana rautatiekysymyksen sillä työpalkoilla tulevat ylittämään ikannat-
17363: suuntana ja ratkaisuna. Silloisen kulkulai- tavaisuuslaskelmat. Muuttuneiden olosuh-
17364: tos:komitewn mietinnön perusteella hyvä:ksyi- teiden ansiota onkin Koillis"Pohja.nmaan
17365: kin eduskunta vuoden 1925 valtiopäivillä puutavararan kuljetuksessa huomioitava ne
17366: toivomuksen, että hallitus tutkituttaisi rata- tekijät, jotka rautatiekuljetuks:essa tulevat
17367: suunnan Oulu-Kuusamo-Paanajärvi ja uittoa edullisemmaksi, ottamalla huomioon,
17368: tämän toivomuksen mukaan onkin rata- että puutavara saadaan nopeammin Oulussa
17369: suunta tutkittu puolikoneellisesti ja on sen oleville teollisuuslaitoksille.
17370: tutkimuksen perusteella saatu radan ik:an- Vuoden 1938 alussa, hallituksen suunni~
17371: nattavaisuudelle varsin tyydyttävät arviot. tellessa uutta lakia rautateiden rakentami~
17372: Nyt kun k. o. ra:tahan.kkeen loppupäästä, sesU!i vuosina 1939-1946 tuli k~>..skustelun
17373: muuttune.iden olosuhteiden vuoksi, jäisi ra- aJaiseksi myöskin määrärahan ottaminen
17374: dan vaikkcimmin rakennettava osuus, Kuu- eräisin rautateiden rakentamisiin ulkopuo-
17375: samo-Paanajärvi matka, 56 km pois ohjel- lella varsinaisen rautateiden rakentamislain
17376: masta, parantuisi radan rakentamisen kan- ja tällöin melko huomattava määrä eri puo-
17377: nattavaisuuslaBkelma t vielä aikaisemmista- lueryhmiin kuuluvia eduskunnan jäseniä
17378: kin arvioista. tuli siihen tulokseen, että Oulun ympäristön
17379: Oulun-Kuusamon rata tulisi alkamaan teollisuuden lisäännyttyä olisi otettava •esille
17380: Oulusta Tuiran asemalta ja päättyisi Kuu- Oulun-Kuusamon ratakysymys ja näissä
17381: samon kirkonlkylään, jolloin matlka olisi yh- muuttuneissa olosuhteissa tämä ratasuunta
17382: teensä 222 km. Rakennettavan radan kos- tutkittava. Samoilla vaWopäivillä tehtiin
17383: ketukseen tulisivat: Kiimingin, Ylikiimin- 26 edustajan allekirjoittama toivomusaloite
17384: gin, Pudasjärven, Rannan, Taivalkosken, ja tämän toivomusaloitteen pohjalla kulku-
17385: Posion ja Kuusamon metsärikkaat kunnat, 1aitosva;liokunta •antoi asiasta mietinnön,
17386: joiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 20,000 joka päättyi seuraavaan ponteen ,että hal-
17387: neliökilometriä ja välkiluku yhteensä yli litus toimituttaisi tutkimuksen Oulun-Tai-
17388: 50,000 henkilöä. va1kosken radan kannattavaisuudesta ver-
17389: Oulun-Kuusamon rautatien merkitys taamalla sitä Koillis-Pohjanmaan muihin
17390: Koillis-Pohjanmaan metsätaloudelle olisi ai- ratahanlkkeisiin". Eduskunta hyväksyi mai-
17391: van ratkaisevaa laatua, sillä rakennettavan nitun ponnen yksimielisesti huhtikuun 11
17392: radan vaikutuspiiriin tulisivat kaikki Koil- päivänä 1938.
17393: lis-Pohjanmaan kuntain puuriklkaat laajat Oulun-Kuusamon ratahanke on otettava
17394: metsäalueet, joista valtio omistaa huomat- esille myös työttömyyskysymyksiä ajatel-
17395: tavan osan. Kun osa näistä me.tsooJueista taessa. Koska on todennäköistä., ettei edes-
17396: sijaitsee maanselän takana, josta puutava- säoleva .työttömyys muodostu nopeasti ohi-
17397: 922 IV,395. - Oulun~Kuusa.mon rautatie.
17398:
17399: meneväksi ilmiöksi, niin senvuoksi olisi alueelta. Ratasuunnan täyskon.()ellista tut-
17400: Oulun~Kuusamon rautatien ratasuunta kimista pidetään näinollen varsin välttä-
17401: tutkittava täyskoneellisesti, jotta Koillis- mättömänä ja kiireellisenä.
17402: PohjanmMn kuntain työttömille voitaisiin EdeUä olevaa:n viitaten ehdotamme kun-
17403: lähivuosina esittää valtiovallan toimesta nioittaen,
17404: työmaita. Rautatien rakentaminen sopisi
17405: erittäin hyvin ty,öttömyystyömaaksi, koska että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17406: radalle tulevia silta-, penkexrys- ja leik- tulo- ja menoarvioon 2,500,000 mar-
17407: kaustöitä voitaisiin tehdä kaikkina vuoden- kan määrärahan käytettäväksi Oulun
17408: aikoina. Lisäksi ratåtyöt voitaisiin aloittaa -Kuusamon rautatiesuunnan täysko-
17409: samanaikaisesti useasta kohdasta eri kuntien neellisia tutkimustöitä varten.
17410: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
17411:
17412: Niilo Ryhtä. Arvi Ahm~vaara.
17413: Eino Rytinki. A. Turkka.
17414: Yrjö Hautala. Markus Nis'kaJa.
17415: H. A Kanmsto.
17416: 923
17417:
17418: IV,396. - Rah. al. N:o 324.
17419:
17420:
17421:
17422:
17423: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Könkään-
17424: Tepaston maantien rakentamista varten.
17425:
17426:
17427: E d u s k u n n a ll e.
17428:
17429: Viitaten v. 1948 valtiopäiviUe jätetyn talousarvioon 10 miljoonan markan
17430: rah. al. n: o 331 perusteluihin (Liitteet s. suuruisen määrärahan Kittilän pitä-
17431: 1339) ehdotamme kunnioittaen, jässä olevan Könkään-Tepaston
17432: maantien rakentamista varten.
17433: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17434: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
17435:
17436: Janm.e Koivuranta. Vilho Väyrynen.
17437: Eino Palovesi. Eino Rytinki.
17438: 924
17439:
17440: IV,s97. - Rah. a.l. N:o 325.
17441:
17442:
17443:
17444:
17445: 'l'a.bUo y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta maantien raken-
17446: ttJm:i.s6ksi Portimon, lossilta Tengeliön kylään.
17447:
17448:
17449: Ed usk u n nalle.
17450:
17451: Maantien rakentaminen Tengeliöjoen Vaikka tässä vaiheessa ei mahdollisesti
17452: pohjoispuolelle Portiroon lossista Tengeliön- rakennettaisikaan Tengeliöjoen yli joota-
17453: kylään on käynyt entistäkin tärkeämmäksi. vaa maantiesiltaa Karinivaan, olisi joka
17454: Tien rakentaminen on oHut suunnittelujen tapauksessa tien rakentaminen Portimon
17455: alaisena jo siitä lähtien kun Tornionjoki- lossilta Tengeliöjoen kylään jo nyt suori-
17456: laaksosta Ounasjokilaaksoon rakennettavaa tettava. Myöhemmässä vaiheessa, kun sak-
17457: yhdystietä ryhdyttiin rakentamaan:. TäHöin salaisten räjäyttämän Tengeliöjoen yli joh-
17458: jo suunniteltiin Tengeliöjoen yli menevän tavan maantiesillan tilalle rakennetun vä-
17459: mantiesillan rakentamista Haapakosken ala- liaikaisen puusillan uusiminen tulee kysy-
17460: puolella olevaan Karinivaan, josta maan- my;kseen, voitaisiin ra~kentaa mainittuun
17461: tie olisi jatkunut Tengeliön kylän kautta Karinivaan, johon sillanrakentamista kaikki
17462: joen pohjoispuolta Portimon lossiin. Mo- näkökohdat puoltavat. Kun paikkakunnalla
17463: net näkökohdat puolsivat jo silloin täl- tulee olemaan ensi syksyn ja talvikauden
17464: laista ratkaisua. Kun asutus Tengeliön ky- aikana huomattava määrä työttömiä voitai-
17465: lässä on sen jälkeen jatkuvasti lisääntynyt siin tälle tierakennustyömaalle sijoittaa
17466: ja edelleen lisääntyy, on tien saaminen sa- niistä osa.
17467: nottuun ikylään, joka on nyt kokonaan tie- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
17468: yhteyttä vailla, käynyt aivan välttämättö- ehdotamme,
17469: mäksi. Valtion toimesta suoritetun Pwmi-
17470: ojan 150 hehtaarin kuivatusalueen asutta- että Eduskunta ottaisi valtion
17471: minen ja viljeleminen vaatisi myöskin tie- vuoden 1950 tulo- ja menom·vioon
17472: yhteyden aikaansaamista. Lisä!ksi maini- 5,000,000 markan määrärahan maan-
17473: tun tien rakentamisella saataisiin sen var- tien rakentamiseksi Tengeliöjoen poh-
17474: rella oleva 350 ha suuruinen ensiluokkainen joispuolelle Portimon loss~'lta Tenge-
17475: viljelyskelpoinen suoalue viljelysmahdolli- liön kylään.
17476: seksi.
17477: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
17478:
17479: Eimo Tainio. Toivo Friman.
17480: 925
17481:
17482: IV,s9s. - Ra.b.. t.l. H:o 326.
17483:
17484:
17485:
17486:
17487: Ta.iD.io J. lll.: Jläiiriirahtvtt, osoittamisesta Piittisjärven-Saa- ·
17488: rijärven maantien rakentamiseen.
17489:
17490:
17491: E d u s k u n n a 11 e.
17492:
17493: IRanuan kunnan. pohjoisosan asukkaiden joissa on noin 90 asukasta, tulisi tieyhtey-
17494: kulkuyhteyden parantamitien kuntansa kes- teen. Tien rakentaminen edistäisi myös sen
17495: kukseen, Rannan ki.vkonkylään, on ollut varrella olevien viljelys:ke1poisten maiden
17496: vuosikymmeniä suunnittelun alaisena. samoinkuin runsaiden metsävarojenkin hyö-
17497: Vuonna. 1939 tästä Piittisjärven-Saarijär- dyksi käyttöä.
17498: ven välisestä noin 36 km pituisesta tiestä Kun Ranuan kunnan alueella jo viime
17499: vihdoin suoritettiinkin linjaus ja punnitus talvena metsätöiden puuttuessa esiintyi huo-
17500: sekä laadittiin rakennussuunnitelma. Osa, mattava määrä työttömyyttä, joka ensi tal-
17501: noin 13 km, myöhemmin rwkennettiinkin. ven aikana tulee olemaan sitä<kin suurempi
17502: Sodat kuitenkin keskeyttivät tierwkennus- ja kun minkäänlaisia metsätöitä ei ole tie-
17503: työn loppuun saattamisen. Tien kesken- dossa, olisi tietyön aloittaminen sitäkin
17504: eräisyyden seurauksena noin 1',000 Ranuan välttämättömämpi.
17505: kunnan asukasta joutuu asioidessaan kun- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
17506: tansa keskuksessa kiertämään sinne Rova- nioittaen,
17507: niemen kautta, jolloin matkalla menee vä-
17508: hintään kolme vuor(Ykautta. Rakenteilla että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17509: olevan Piittisjärven ja Saarijärven välisen den 1950 tulo- ja meMarvioon
17510: tien valmistuminen lyhentäisi matkaa ikah- 10,000,000 markan määrärahan Piit-
17511: della vuorokaudella. Lisäksi tien valmistu- tisjärven-Baarijärven välisen maan-
17512: misen kautta sen varrella olevat 18 taloa, tien rakennustöiden jatkamiseksi.
17513: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
17514:
17515: Eino Tainio. Toivo J'ri.Jna.n.
17516: 926
17517:
17518: IV,399.- Rah. al. N:o 327.
17519:
17520:
17521:
17522:
17523: Tainio y.m. : Määrärahan osoittamisesta Akkunusjokivarren
17524: -Koivun tien korjaamiseen.
17525:
17526:
17527: E d u s k u n n a 11 e.
17528:
17529: Valtion vuoden 1949 tulo.. ja menoar- tien korjausttöillä olikin huomattava mer-
17530: viota käsiteltäessä myönsi eduskunta kitys työttömyyden lieventålmisessä Akku-
17531: 20,000,000 markan määrärahan Akkunus- nusjokivarren, Sompujärven, Pahtaojan,
17532: jokivarren-Lehmikummun-Koivun noin Lehmikummun ja Runkauksen väkirikkailla
17533: 65 kilometrin pituisen asutustienä raken- asutusalueilla. Ensi talvena työllisyys ti-
17534: netun tien kunnostamiseksi. Tien korjaus- lanne muodostuu viime talvistakin vaikeam-
17535: työt aloitettiin viime talvena työttömyys- maksi. Kun lisäksi halla tuhosi näiltä
17536: töinä ja jatkettiin niitä vielä kuluneen ke- alueilta koko sadon, on tilanne sitäJkin vai-
17537: sän aikana;kin. Tien kunto oli kuitenkin keampi. Työtilaisuuksien varaaminen väes-
17538: edeltäpäin tehtyä arviota huomattavasti tölle on ehdottoman välttämätöntä. Yksin
17539: huonompi, lisäksi on tien korjausta suori- Kivalon asutusalueella kerättyjen tietojen
17540: tettaessa tehty huomattavia oikaisuja, min- mukaan on tällä alueella ensi talvena ko-
17541: kä johdosta on jouduttu rakentamaan koko- konaan työansiota vailla 80 jalka- ja 37
17542: naan uutta tietä. Näiden ym. syiden seu- hevosmiestä. Akkunusjokivarren-Koivun
17543: rauksena korjauskustannukset ovat tulleet edellämainitun tien korjaustöiden jatkami-
17544: alkuperäistä suunnitelmaa huomattavasti nen olisi siis tältäkin kannalta katsoen ai-
17545: suuremmiksi. Eduskunnan myöntämä mää- van välttämätöntä. Hallituksen laatimassa
17546: räraha tien korjaamiseksi on näin ollen valtion vuoden 1950 tulo- ja menoarviossa
17547: osoittautunut riittämättömålksi, ja sen lo- ei kuitenkaan ole tien korjaustöiden jatka-
17548: puttua on korjaustyöt täytynyt lopettaa. miseen varattu määrärahaa.
17549: Tämä on sitäkin valitettavampaa kos:Ka Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
17550: tien korjaukseen tähän mennessä uhratut . nioittaeh,
17551: varat työn keskeneräisyyden vuoksi jäävät
17552: tuottamatta sitä hyötyä mikä niillä saa- että Eduskunta ottaisi valtion
17553: vutettaisiin, jos korjaustyöt voitaisiin suo- vuoden 1950 tUlo- ja menoarvioon
17554: rittaa loppuun. 20,000,000 markan määrärahan käy-
17555: Toiselta puolen, jos tien korjausta voi- tettäväksi Akkunusjokivarren-Pah-
17556: taisiin edelleen jatkaa, antaisi se kuten taojan-Lehmikummun-Koivun tien
17557: viime talvenakio paikkakunnan väestölle korjaustyön loppuun saattamiseksi.
17558: ansiomahdollisuuksia. Viime talven aikana
17559: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
17560:
17561: Eino Tainio. Toivo Friman.
17562: 927
17563:
17564: IV,4oo. - Rah. al. N:o 328.
17565:
17566:
17567:
17568:
17569: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
17570: tamiseksi Törmäsenkylästä Huuhkajankylään Inarin
17571: kunnassa.
17572:
17573:
17574: E d u s k u n n a ll e.
17575:
17576: Inarin kunnassa olevan Huuhkajan kylän vaara, olisi notkopaikan täyttäminen ja
17577: erottaa maantieYJhteydestä noin 2 km pitui- tien rakentaminen siihen näinollen verrat-
17578: nen anetsäinen ja rämeinen matka. Varsin- tain helppo tehtävä. Kun lisäksi ensi tal-
17579: kin keväisin ja syksyisin tämän matkan ja- ven aikana kuten edellisenä;kin talvena,
17580: lankin kulkeminen on ma:hdotonta, koska paikkwkunnalla ei ole minkäänlaisia työti-
17581: siinä oleva noin 200 metrin pituinen sy- laisuuksia, · tierakennustöiden aloittaminen
17582: vennys täyttyy tulvavedellä. Erikoisesti olisi tältäkin kannalta katsoen välttämätön.
17583: Huuhkajan kylän asumkaiden lapsilta, jotka Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17584: käyvät koulua 2 ikm päässä olevassa Törmä- ehdotamme, ·
17585: sen kylässä, matka:lla oleva syvennys estää
17586: koulunkäynnin, jonka vuoksi he joutuvatkin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17587: keväisin ja sy;ksyisin olemaan koulusta pois. den 1950 tulo- ja menoarvioon
17588: Sanotun kylän tieyhteyteen saamiseksi 2,000,000 markan määrärahan tien
17589: olisi rakennettava maantie Törmäsenky- rakentamiseksi Inarin kunnassa Tör-
17590: lästä Huuhkajan'kylään. Kun Törmäsen- mäsenkylästä H uuhkajankylään.
17591: kylän puoleisessa päässä on korkea sora-
17592: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
17593:
17594: Eino Tainio. Toivo Friman.
17595:
17596:
17597:
17598:
17599: 52
17600: 928
17601:
17602: IV,4o1. - R&h. al. N:o 329.
17603:
17604:
17605:
17606:
17607: Miettma. J. m.: Määrärahan osoittamisesta Simojoen etelä-
17608: rann41l puoleisen maantien rakennustöiden aloittamista
17609: varten.
17610:
17611:
17612: E d u s k u n n a ll e.
17613:
17614: Helmikuun 25 päivänä. 1934 määräsi tie- erittäin suuri, kun eteltipuolella Simojokea
17615: ja vesirakennWihallitus Perä-Pohjolan tie- ja rautatiesillalta Alaniemen lossiin saakka ei
17616: vesirakennuspiirin piirikonttorin toimesta ole minkäänlaista maantietä. KulikuyMeys
17617: tutkittavaksi tiesuunnan uuden maantien joen pohjoispuolella olevalle maantielle on
17618: ra;kentamista varten Simojoen rautatiesil- val'8inkin keväisin erittäin vaikea.
17619: lalta Simojoen etelä:puolitse Alaniemen los- Asutusmahdollisuuksien ja joen eteläran-
17620: sille Simon pitäjässä. nalla nyt jo asuvan paikallisen väestön kan-
17621: Tämän tutkimuksen jälkeen tie- ja vesi- nalta tien aikaansaamista on pidettävä vält-
17622: rakennushallitus joulukuun 30 päivänä tämättömänä ja kiireellisenä. Tien valmis-
17623: 1937 lähetti tielain mukaisessa järjestyk- tuminen tulisi helpoittamaan myöskin
17624: sessä laaditun suunnitelman ja 4,700,000 yleistä liikennettä merkittävällä tavalla,
17625: markkaan päättyvän kustannusarvion kul- kun lossivaikeudet jäisivät pois. Väestö,
17626: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, joka on joutunut jo yli 10 vuoden ajan
17627: j6ka hankittuaan suunnitelmasta tielain odottamaan hyväiksytyn suunnitelman täy-
17628: 70 §: n edellyttämät lausunnot, hyviiksyi täntöönpanoa, r<>hkenee toivoa, että asia
17629: 12 ,päivänä huhtikuuta 1939 puheenaolevan saisi vihdoinkin jo lopullisesti myönteisen
17630: suunnitelman ja lähetti tiedon tästä pää- ratkaisun.
17631: töksestä Lapin lääninhallitukselle ja Simon Edel:J:ä olevaan viitaten ehd<>tamme ·kun-
17632: kunnalle. nioittaen,
17633: Vuoden 1939 joulukuussa syttynyt sota että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17634: keskeytti ikuitenkin toimenpiteet tämän tie- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
17635: rakennuksen aikaansaamiMksi. tille 10 miljoonaa markkaa Simojoen
17636: Suunnitellun tien, jonka pituus on n. etelärannan maantienrakennustöiden
17637: 25 km, merkitys paikalliselle väestölle on aloittamista varten.
17638: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
17639:
17640: Martti Miettunen. Erldd. Koivisto.
17641: s. Salo.
17642: 929
17643:
17644: IV,40Z.- Ra.h. a.l. N:o 330.
17645:
17646:
17647:
17648:
17649: Lahtela. y. m. : Määrärahan osoittamisesta. maantien raken-
17650: tamiseksi Kemijärve1t kunnan Jussilan-Kaisanlahden
17651: kylätiestä Lehtolaan.
17652:
17653:
17654: E d u s k u n n a ll e.
17655:
17656: Kysymys maantien rakentamisesta Kemi- teen ja niissä olevassa kahdessa kansakou-
17657: järven-Sallan maantiestä ensiksi mainitun lussa käyvät lapset voisivat suorittaa kou-
17658: kunnan Isokylää pitkin Soppelan, Salme- lunkäyntinsä tietä kulkien, olisi väittämä,
17659: lan, Rytilahden ja Lehtolan kyläryhmien töntä rakentaa n. 13 km: n pituinen maan-
17660: ikautta Posion kunnan keskukseen on ollut ti~ mainitun kylätien .päästä Lehtolaan
17661: vuosikymmeniä vireillä ja on sen raken- asti aivan ensi tilassa. Ellei po. tietä ra-
17662: taminen mainittuun Lehtolan kyläryhmään kenneta, seuraa siitä, että molempiin edel-
17663: asti pidetty niin tarp.eellisena ja selvänä lämainittuihin kansakouluihin on rakennet-
17664: asiana, että tarvittava tiemaa ja tienteko- tava oppilasasuntolat. Näiden rakentami-
17665: aineiden ottopaikat on isojakotoimituksen nen tulee maksamaan vähintään 8-10 milj.
17666: yhteydessä tien rakentamiseksi eroitettu jo mk, josta valtio joutuu rahoittamaan 90 %
17667: lähes 30 vuotta sitten. Tätä tiesuuntaa ja kunta 10%. Jos nämä asuntolat jou-
17668: varten laadittiin ra:kennussuunnitelma ja dutaan rakentamaan, joutuu valtio ja
17669: kustannusarvio mainitusta Kemijärven- kunta jatkuvasti kustantamaan niiden vuo-
17670: Sallan maantiestä Soppelan kyläryhmään tuiset menot, jotka nousevat vähintään
17671: ja edelleen Räisälän kylään asti jo yli 20 600,000 markkaan ja joista valtion osuus
17672: vuotta sitten ja tien rakentamisen ilmoi- on % osaa ja kunnan osuus 11a osaa. Kun
17673: tuksen mukaan piti alkaa määräpäivänä kyseessä olevissa koulupiireissä ei ole tietä,
17674: heti sen jälkeen, mutta jäi se rakenta- jota lapset voisivat kulkea kouluun, on mo-
17675: matta. Kun tie jätettiin rakentamatta, pe- lemmissa koulupiireissä majoitettava suuri
17676: rustivat mainitun Isokylän asukkaat kylä- osa lapsia koulujen lähellä oleviin taloihin
17677: tiekunnan muutamia vuosia sen jälkeen ja ja maksettava niistä vuosittain suuret ma-
17678: rakensivat mainittua tiesuuntaa Kemijär- joituskustannukset, joista valtion on lain
17679: ven-Sallan maantiestä alkaen vuosina mukaan maksettava vähintään % osaa.
17680: 1931-1932 n. 6 km:n pituisen osan kylä- Majoituskustannusten suorittaminen voi-
17681: tienä. Tämä kylätie oli tieviranomaisten daan poistaa miltei olemattomiin ja oppi-
17682: määräyksestä rakennettava kovilla mailla- lasasuntolain rakentaminen ja niiden yllä-
17683: kin niin, että sivuojien väli tuli 5,5 m. pitäminen kokonaisuudessaan rakentamalla
17684: Näin oli tehtävä sen vuoksi, että tie oli po. maantie.
17685: tarkoitus jatkaa valtion toimesta maan- Kun näin on, on tarkoituksenmukaisempi,
17686: tienä ja että kylätienä rakennettu tieosa että rakennetaan po. maantie, koska sillä
17687: vastaisi tarvittavaa maantieleveyttä. voidaan poistaa po. menot ja koska tie
17688: Mainitun kylätien rakentamisella eivät muutoinkin on erikoisen tarpeellinen.
17689: kuitenkaan päässeet tieyhteyteen Kemijär- Kun kyseessä olevan maantien rakenta-
17690: ven kunnan Isokylään kuuluvat Soppelan, minen on lykkääntynyt vuodesta toiseen,
17691: Salmelan, Ämmälän, Rytinlahden ja Leh- on asian käsittely ja ratkaiseminen saatettu
17692: tolan kyläryhmät, joissa on kuluvana eduskuntaan ja eduskuntakin jo marras-
17693: vuonna suoritetun laskennan mukaan 1,127 kuun 11 päivänä 1941 hyväksyi toivomuk-
17694: asukasta ja ka-ksi kansakouluakin ns. kint- sen, että hallitms ryhtyisi toimenpiteisiin
17695: tupolkujen varassa ilman mitään ajoneu- tien rakentamiseksi Posion kunnan tiever-
17696: v"Oilla kuljettavaa tietä. Että mainittu ver- kostoon ·asti ja tasavallan p11esidoo.tti hä-
17697: rattain suuri väestömäärä pääsisi tieyhtey- nelle sitä esiteltäessä mainitun vuoden jou-
17698: 930 IV,402. ~Kemijärven Lehtolan tie.
17699:
17700: lukuun 5 päivänä jätti hallituksen tehtä- työttömyys olemaan kunnan alueella pal-
17701: väksi eduskunnan toivomuksen toteuttami- jon suurempi kuin viime talvena, on kunta
17702: sen. Kun tästä huolimatta ei tietä raken- nytkin asettanut sanotun tien rakentami-
17703: nettu, on eduskunta marraskuun 5 päivänä sen ensimmäiselle tilalle työttömyystöitä
17704: 1946 hyväksynyt toivomuksen, että hallitus paikkakunnalle järjestettäessä.
17705: ryhtyisi toimenpiteisiin puheena olevan Kyseessä olevan tien rakentaminen sii-
17706: maantien tarpeellisimman tieosan rakenta- henkin nähden on erikoisen tarpeellinen
17707: miseksi mainitun kylätien päästä Lehtolaan ja kiireellinen, että mainitun kylätien ja
17708: asti ja tämänkin toivomuksen presidentti Lehtolan väliseltä rakentamattomalta tie-
17709: on jättänyt hallituksen toteutettavaksi hä- oswlta, on isojaon yhteydessä katoottu tar-
17710: nelle asiaa esiteltäessä joulukuun 7 päi- peelliseksi rakentaa useita lyhempiä kylä-
17711: vänä 1946. Kesällä 1947 toimitettiin tie- teitä ja niitäkin varten eroitettu tarvitta-
17712: ja vesirakennushallituksen toimesta tiesuun- vat tiemaat ja tientekoaineiden ottopaikat
17713: nitelman ja kustannusarvion teko mainitun erilleen tiloille jaettavasta maasta. Näitä
17714: kylätien ja Lehtolan välillä. Kun hallitus lk:J'Iläteitäikään ei voida rakentaa ennenkuin
17715: ei ottanut määrärahaa vielä V'UDden 1949 mainittu maantie Dn rakennettu, koska nii-
17716: tulo- ja menoarvioesitykseensä, jätettiin den kumpikaan pää ei liittyisi mihinkään
17717: eduskunnalle rahaasia-alDite n: o 335, jossa maantiehen, vaan jäisivät irrallisiksi tiepät-
17718: ehdotettiin otettavaksi mainitun vuoden kiksi.
17719: menDarvioon määräraha ko. maantien ra- Mainitun maantien rakentaminen olisi pi-
17720: kentamiseksi. Tätä aloitetta valtiDvarain- tänyt toteuttaa jo vuosia sitten siihenkin
17721: valiokunnassa käsiteltäessä, molemmissa kä- nähden, että siitä avautuu Kemijärven-
17722: sittelyissä menivät äänet tasan ja arvalla Sallan rautatiellä olevalle Isokylän ase-
17723: tuli aloitteessa esitetty määrärahan tulo- malle Etelä-Kemijärveltä johtava erikoi-
17724: ja menoarvioon ottaminen hylätyksi. Va- sen tarpeellinen tulotie.
17725: liokunta kuitenkin, kuten valiokunnan mie- Tässä yhteydessä on huomioitava sekin,
17726: tinnön sivulta 63 näkyy, asettui puolta- että tuskin löytyy maassamme tiettömällä
17727: maan tien rwkentamista ja lausui odotta- alueella monta niin väestörikasta seutua
17728: vansa, että hallitus tulee kiinnittämään tar- kuin kyseessä olevan tiesuunnan piirissä
17729: peellista .huomiota sekä mahdollisuuksien on. Kun näillä tiettömillä alueilla asu-
17730: mukaan saattaa rakennushankkeen suotui- villa kansalaisilla ovat samat velvollisuu-
17731: saan ratkaisuun, minkä myöskin eduskunta det sekä valtion että kunnan verojen mak-
17732: on hyväksynyt. sajina kuin niillä, joille valtio on jo vuo-
17733: Mainittakoon, että Kemijärven kunta on sikymmeniä sitten rakentanut maantiet ja
17734: katsonut sanotun tien rakentamisen erikoi- vieläpä rautatienkin, olisi heillä nyt jo
17735: sen tarpeelliseksi ja anonut sen rakenteille aika saada edes jonkinlainen maantie, jotta
17736: panemista kahtena viime talvena Dlleen hekin pääsisivät tieyhteyteen.
17737: työttömyyden lieventämiseksi työttömyys- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17738: varoilla, koska sen rakentaminen on vält- ehdotamme,
17739: tämätön edellä kerrotuista ja monista muis-
17740: takin syistä ja koska sen rakenteille pane- että Eduskunta ottaisi vuoden
17741: minen talvityönäkin Dn sopiva ja tarkoi- 1950 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
17742: tuksenmukainen ja tulee talvella tehtynä nan markan määrärahan maantien
17743: eräiltä osiltaan halvemmaksi kuin kesällä. rakentamiseksi Kemijärven kunnan
17744: Kun po. tien rakentamista ei ole pantu Isokylässä olevasta Jussilan-Kai··
17745: alkuun työttömyyden tDrjumiseksikaan ja sanlahden kylätiestä Lehtolaan.
17746: kun on aivan selvä, että ensi talvena tulee
17747: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
17748:
17749: M. 0. Lahtela. EI'Ilclti Koivisto.
17750: 931
17751:
17752: IV,4o3. - Rah. al. N:o 331.
17753:
17754:
17755:
17756:
17757: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien mkenta-
17758: miseksi Posion kunnan Aho·lasta Suolijärven itäpuolitse
17759: H ämeenkylään.
17760:
17761:
17762: E d u s k u n n a 11 e.
17763:
17764: Maantien rakentamista Posion kunnan tieosan rakentauninen olisi erikoisen tarpeel-
17765: keskuksesta Aholan tienoilta Rovaniemen- linen ja kiireellinen senkin vuoksi, että
17766: Posion maantiestä Suolijärven vesistön itä- Posion kunnan keskuksen ja Suolijärven
17767: puolta aina Mourujärven kylään asti, johon vesistön välisellä alueella oleville viljelys-
17768: on rakennettu tie Kemijärven-Kuusamon kelpoisille maille voitaisiin asuttaa huomat-
17769: maantiestä, on jo vuosikymmeniä hartaasti tavan suuri osa maan saantiin oikeutettuja
17770: odotettu ja toivottu sen suurilukuisen väes- rintamrumiehiä, sotaleskiä ja sotaorpoja,
17771: tön keskuudessa, joka on mainitun Suoli- sekä muuta maata ja asuntoja: :tarvitsevaa
17772: järven vesistön itäpuolella olevissa kylissä vwestöä, joita on useita satoja.
17773: vuosisatoja elänyt ja elää edelleenkin il- Kun maasto tien rakentamiselle on edulli-
17774: man minkäänlaista muuta kesällä kuljetta- nen eikä mainitulle tieosalle tule suuria
17775: vaa tietä kuin kinttupolJkuja. On hyvin ym- siltoJakaan, voitaisiin tie rakentaa sellai-
17776: märrettävää, mitä vaikeuksia tällaisilla seksi, ·että sitä voitaisiin autoilla ja muilla
17777: alueilla asuminen ja eläminen aiheuttaa jat- ajoneuvoilla liikennöidä, verrattain pienin
17778: kuvasti monessa eri muodossa sekä taloudel- kustannuksin.
17779: lisesti että henikisesti. Kun Posion kunna.ssa on halla tuhonnut
17780: Tämän tien rakentamiseksi on viimeisten sadon ja väestö tarvitsee ansiotyötä toimeen-
17781: vuosikymmenien aikana tehty jatkuvasti tullakseelli . ja hoitaakseen sotatuhojen jäl-
17782: eduskunnassakin aloitteita. Ja eduskunta- leenra~ennus ja muista veloista korot sekä
17783: kin on vuoden 1945 valtiopäiville jätetyn verot ja kun ei työtilaisuuksia ole, olisi p. o.
17784: toivomusailoitteen johdosta kulkulaitosvalio- tien rakentauninen pantava käyntiin mah-
17785: kunnan marraskuun 28 päivänä antaman dollisimman pian.
17786: mietinnön perusteella hyväksynyt toivomuk- Tien rakentaminen valtion metsä,talouden
17787: sen,. että tiesuunta tien rakentamista varten vuoksikin olisi ·erikoisen tarpeellinen.
17788: tutkitaan. Tie- ja vesirakennushallituksen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavim-
17789: toimesta on suoritettu tutkiminen kesällä min ehdotamme,
17790: 1946.
17791: Tästä tiestä olisi kiireellisesti rakennet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17792: tava Posion kunnan keskuksen puoleisesta tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17793: päästä alkaen Hämeenkylään asti n. 15 km :n ma1·kan määrärahan maantien raken-
17794: pituudelta, että mainitun kylän ja Suoli- tamiseksi Posion kunnan Aholan tie-
17795: järven itäisellä rannalla olevien muitten noilta Suolijärven vesistön itäpuolitse
17796: kylien asukkaat pääsisivät tieyhteyteen Hämeenkylään.
17797: oman kuntansa keskuksen karussa. Tämän
17798: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
17799:
17800: M. 0. Lahtela.. Erkki Koivisto.
17801: 932
17802:
17803: IV,4o4. - Rah. a1 N:o 332.
17804:
17805: Lahtela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
17806: tamiseksi Vian aseman ja V anttausjärven maantien
17807: väl·ille.
17808:
17809: Eduskunnalle.
17810: Heti Rovaniemen-Kemijärven rautatien malle tarvitsematta niitä ajaa autoilla noin
17811: v. 1934 valmistuttua, olisi pitänyt ra;kentaa 40-60 km edempänä olevalle Rovaniemen
17812: n. 27 :km:n pituillen yhdystie Rovaniemen- asemalle, kuten nyt on tehtävä. Siitä olisi
17813: Posion maantieltä .mainitulla rautateillä ole- myÖS1kin suuri etu rautatielle, koska se saisi
17814: valle Vian asemalle. Kun tätä .tietä ei ra- polttopuunsa paljon halvemmilla kustan-
17815: kenm~ttu ja mainitulla tiesuunnalla olevalle nuksilla ja koska puheena olevan tien ra-
17816: Vanttausjärven asutusalueelle perustettiin kentaminen tulisi huo.matta'Vasti li6äämään
17817: huomattavan suuri määrä asutuslain edel- Vian rautatieaseman liikennetulojakin.
17818: lyttämiä. viljelystiloja, alkoi maatalousmi- Yleiselle maantieliikenteelle olisi myöekin
17819: nisteriön asutusasi&iinosasto ennen talvisotaa huomattava etu tien rakentamisesta siihen
17820: rakentaa .maantietä. Rovaniemen~Posion nähden, että Rovaniemen-Kemijärven
17821: maantiestä mainittua Vian asemaa kohti ja .maantiestä, joka on pohjoispuolella Vian
17822: rakensi sitä n. 118,5 km pitkältä. Rakenta- asemaa ja johon yhtyy Vikajärven-Sodan-
17823: matta on siis n. 9 km tieosa mainitun Vian kylän maantie, on rakennettu mainitulle
17824: aseman :puoleisesta päästä. Tämä n. 9 km: n Vian asemalle tuiotie. Kun Vian aseman ja
17825: pituinen rakenta:maton tieosa estää maini- V anttausjärven tien välille rakennetaan
17826: tun tien varressa Muvan väestön käyttä~ maantie, avautuu siitä suora kulkureitti
17827: mästä tätä rautatieasem.aa liikennöimiseen niille, jotka matkustavat pohjoisesta Vian
17828: ja pakottaa heidät liikennöimään n. 40----60 asemalle johtavia maanteitä ROvaniemen-
17829: km edempänä olevalla rautatieasemalla. Posion maantielle ja päinvastoin tarvita~?
17830: Kun edellämainitun jo raken111etun tien var- matta kiertää Rovaniemen kautta noin 70
17831: ressa on yli 40 taloa ja niistä yli 30 asutus- kilometriä pitemp·ää tietä. Kun lisäksi Ro-
17832: lain edellyttämää viljclystilaa ja kun Vian vaniemen-Posion maantiellä Vanttausjär-
17833: rau.tatieMemaa voisivat käyttää lähimpänä ven maaniti:en evkanemiskohdan ja Rovanie-
17834: liikenrrepaikkanaan kaikki nekin, jotka asu- men välillä on ieveä ja virtava Sierilän
17835: vat Rovaniemen-Posion maantien varressa lossi, jossa kevät- ja syyskelirikkojen aikana
17836: Vanttausjärvelle rakennetun tien erkane- keskeytyy liikenne kokonaisuudessaan, voi-
17837: mispaikan läheisyydessä ja .myöskin ne, daan tämäkin lossipai:kka sivuuttaa ilman
17838: jotka asuvat mainitun maantien varressa liikenneik:eskeytyksiä järjestämällä liikenne
17839: erkane.mispaika.n Posion :puolella, on selvää, puheenaolevan Vanttausjärven ja Vian ase-
17840: että varsin suuri asukasmäärä estyy käyttä- man tietä hyväksi käyttäen.
17841: mästä lähintä. rautatien liikenruepaikkaa Kun ka~ki edellä kerrottu voidaan saa-
17842: niin kauan kuin maantie on rakennettu vuttaa rakentamalla puheenaoleva n. 9 kilo-
17843: Vian rautatieasemalle asti. metrin :pituinen .maantie, niin olisi se mah-
17844: Se n. 9 km matka, johon ei ole vielä ra- dollisimman pian rakennettava.
17845: kennettu maantietä, on hyvää viljelyskel- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17846: poista va;ltion metsämaata, ja tulee asute- ehdotamme,
17847: tuksi heti kun tie on rakennettu, koska
17848: asutetta.via on paljon. että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17849: Valtion .metsätaloudelle on myöskin tien tulo- ja menoarvioQn 5 miljoonan
17850: rakenta;misesta erikoisen suuri hyöty, koska markan määrärahan maantien raken-
17851: sen vaikutuspiirissä ovat laajat valtion met- tamiseksi Rovaniemen-Kemijärven
17852: sämaat, joista voitaisiin kaikenlainen puu- rautatiellä olevan Vian aseman ja
17853: tavara kuljettaa autolla Vian rautatiease- V anttausjärven maantien välille.
17854: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
17855: M. 0. Lahte1&. Jamne Koivuranta. Vilho Väyrynen.
17856: Erkki Ko:ivisto. Atte Paiklm.nen. Eino Rytinki.
17857: Markus Nisk&la..
17858: 933
17859:
17860: IV,4o5.- Rah. al. N:o 333.
17861:
17862:
17863:
17864:
17865: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Simojärven-
17866: Mäntyjärven-Posion mlaantien rakentamista varten.
17867:
17868:
17869: E d u s k u n n a ll e.
17870:
17871: Hallituksen esitybeen vuoden 1950 tulo- mitä siihen .on käytetty, jäävät aivan hyö-
17872: ja menoarvioksi ei ole otettu määrärahaa dyttöm~ksi ja tien tarve tyydyttämättä.
17873: Simojärven-Mäntyjärven-Posion maan- Mainitunlainen tieraikennuspolitijkika on:
17874: tien rakentamiseen ensinkään, vaikka ·pu- .epätarkoituksenmukainen eikä sellainen
17875: heena olevan tien rakentamisen eduskunta- sovi vähimmässäkään määrässä puheena .ole-
17876: kin on pitänyt niin selvänä ja .tarpeellisena van tien ra;kennuskysymystä käsiteltäessä
17877: että jo huhtikuun 9 päivänä 1946 kulku- siihenkään nähden, että Lapin lääninhal-
17878: laitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti hy- lituskin - kuten eduskunnan tietoon on jo
17879: vli!ksyi hallitukselle toivomuksen, että sen edellisinä vuosina saatettu - on ikatsonut
17880: raikentamiseen otettaisiin jo vuoden 1<9r47 puheena olevan tien rrukentamisen tärkeim-
17881: tulo-· ja menoarvioon määräraha ja vaikka piin lääniinsä tuleviin teihin nli!hden.
17882: eduskunta, kun hallitus ei toteuttanut edus- Edellä esitettyyn viitaten ikunnioittaen
17883: kunnan yksimielistä päätöstä, otti 1949 tulo- ehdotamme,
17884: ja menoarvioon, 10 miljoonan markan mää-
17885: rärahan ja sillä määrärahalla on mainitun että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17886: tien rakennustöitä suoritettu kuluvan vuo- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan·
17887: den aikana. Ellei sanotun tien rakentami- markan määrärahan maantien raken-
17888: seen eduskunta ota ensi vuoden tulo- ja tamiseksi Ranuan kunnan Simojär-
17889: menoarvioon määrärahaa, seuraa siitä, että vellä Posion kunnan Mäntyjärven
17890: sen rakentamistyö keskeytyy ja ne varat, kautta Posiolle.
17891: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
17892:
17893: M. 0. La.htela. Janne Koivuranta.
17894: Erkki Koivisto. Yrjö Saari.
17895: Markus Nislmla. Atte Paklmnen.
17896: S. Salo. Villlo Väyrynen.
17897: Eino Rytinki.
17898: 934
17899:
17900: IV,4o6.- Rah. al. N:o 334.
17901: Lahtela y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta maantien raken-
17902: tamiseksi Pelkosenniemen Kairalasta Soda• _,eylän kir-
17903: kolle.
17904:
17905: E d u s k u n n a 11 e.
17906: Maantien rakentamista koskeva kysymys asutusalueella olevat asukkaat jäivät ilman
17907: Pelkosenniemen ja Sodankylän kirkonky- tieyhteyttä ja sinne mainitun maantien ra-
17908: lien välille on ollut vireillä monia vuosi- kentamista silmällä pitäen rakennetut asu-
17909: kymmeniä. Tämän tien rakentamisen on tusalueen tiet irrallisiksi pätkiksi, joiden
17910: pitänyt tarpeellisena valtioneuvoston maa- kumpikaan pää ei liittynyt maantiehen.
17911: liskuun 6 päivänä 1930 Kyösti Kallion pu- Viime talvena jatkettiin työttömyysvaroilla
17912: heenjohdolla asettama tiekomitea ja heinä- mainitun tien jatkorakentamista.
17913: kuun 19 päivänä 1933 antamassaan mietin- Kun Pelkosenniemen ja Sodankylän kun-
17914: nössä (Komitean mietintö N:o 10/1933) tien välillä ei ole maantietä, seuraa siitä,
17915: ehdottanut sen ra:kennettava:ksi kantamaan- että kaiktkien niiden, jotka kulkevat Pelko-
17916: tienä. Samanlaiseen tulokseen on myöskin senniemeltä Sodankylän kunnan keskukseen
17917: tullut valtioneuvoston huhtikuun 17 päi- tai päinvastoin on matkustettava Kemijär-
17918: vänä 193'5 kunnallisneuvos A. Fräntin pu- ven kunnan keskuksen ja Rovaniemen kun.
17919: heenjohdolla Lapin taloudellisten olojen pa- taan kuuluvan Vikajärven kautta kiertäen
17920: rantamista tutkimaan asettama komitea ja n. 170 km matka, vaikka Pelkosenniemen
17921: huhtikuun 8 päivänä 1938 antamassa mie- ja Sodankylän kuntien ik:irkonikylien väli-
17922: tinnössään asettanut puheenaolevan tien ra- nen matka tiesuuntaa on vain noin 55 km
17923: kentamisen tärkeysjä.rjestyksessä ensiksi ra- ja vaikka tästä tiestä on rakentamatta noin
17924: kennettavien teiden joukkoon (Komitean 35 ikm.
17925: mietintö N:o 8/1938). Yleisen liikenteen ja myöskin matkailun
17926: Viimeksi mainitun komitean mietinnön kannalta on puheena olevan tien rakenta-
17927: mukaan tie olisi pitänyt valmiiksi rakentaa minen erikoisen tarpeellinen ja sitä se on
17928: jo vuosia sitten, koska kaikki komitean eh- myöskin valtion metsämaiden ik:annaltakin
17929: dottamat tiet olisi pitänyt tähän mennessä asiaa ajatellen.
17930: valmiiksi rakentaa ja tämä tie olisi asetettu Kun kyseessä olevan maantien rakentami-
17931: ra:kentamiseen nähden ensiksi rakennetta- nen on erikoisen tarpeellinen ja sen raken-
17932: vien teiden joukkoon. taminen on päätetty jo toistakymmentä
17933: Sen jälkeen kun viimeksi mainittu komi- vuotta sitten, eikä hallitus ole ottanut mää-
17934: tean mietintö on annettu, on tien raken- rärahaa, olisi sen rrukentamista jatkettava
17935: taminen tullut paljon tarpeellisemmaksi mahdollisimman pian ja otettava sirhen
17936: siihen nähden, että sanotun tien vaikutus- määräraha, ettei sen rakentaminen siirtyisi
17937: piiriin Pelkosenniemen kuntaan kuuluvan edelleen vuodesta vuoteen.
17938: Kairalan kylän ja Sodankylän kuntaan Kun mainittu tie tulee seudulle, jossa
17939: kuuluvan Orajärven kylän välille on muo- ihalla on tuhonnut sadon ja siellä tarvitaan
17940: dostettu n. s. Aapajärven asutusalue jo en- ansiotyötä, olisi p. o. tien rakentamistyötä
17941: nen talvisotaa ja perustettu sinne yli 40 tästäkin syystä jatkettava.
17942: viljelystilaa ja että lisää on perustetta:va, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17943: koska hakijoita on paljon. ehdotamme,
17944: Kyseessä olevaa maantietä tosin alettiin
17945: rakentaa Pelkosenniemestä Sodankylää koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17946: den ennen talvisotaa ja saatiin pohjatuiksi tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
17947: mainittuun Kairalan kylään asti eli n. 12 markan määrärahan maantien raken-
17948: km pituudelta, mutta sodan vuoksi keskey- nustöiden jatkamiseksi Pelkosennie-
17949: tyi rakennustyö. Mainitulla Aapajärven men Kairalasta Sodankylän kirkolle.
17950: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
17951: M. 0. Lahtela. Markus Nislml:a. Vilho Väyrynen.
17952: S. Salo. Jamne Koivura.nta. Eino Rytinki.
17953: E:l"ldd Koivisto. Atte Paikkanen. Toivo Friman.
17954: 935
17955:
17956: IV,4o7. - Rah. al. N:o 335.
17957:
17958:
17959:
17960:
17961: Koivuranta y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta maantien ra-
17962: kentamiseksi Korvalasta Niesinkylään Rovaniemen kun-
17963: nassa.
17964:
17965:
17966: E d u s k u n n a ll e.
17967:
17968: Viitaten v. 1948 valtiopäivillä jätetyn talousarvioon 10 miljoonan markan
17969: rah. al. n:o 332 perusteluihin ehdotamme suuruisen mäiirärahan maantien ra-
17970: kunnioittaen, kentamiseksi Korvalasta Niesinky-
17971: lään Rovaniemen kunnassa.
17972: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
17973: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
17974:
17975: J,an.ne Koivuranta. Ein.Q Rytinki.
17976: Eino Palovesi Erkki Koivisto.
17977: Vilho Väyrynen. Markus Niskala.
17978:
17979:
17980:
17981:
17982: 53
17983: 936
17984:
17985: IV,4os. - Rah. al. N:o 336.
17986:
17987:
17988:
17989:
17990: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta· maantien ra-
17991: kentamiseksi Kemijoen eteläpuolitse Sier~7än ja Pek-
17992: kalan lossien välille.
17993:
17994:
17995: E d u s k u n n a ll e.
17996:
17997: Viitaten v. 1948 valtiopäivillä tehdyn tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
17998: rah. al. n: o 53 perusteluihin (Liitteet siv. markkaa maantien mkentamiseksi
17999: 1989) ehdotamme kunnioittaen, Kemijoen eteläpuolitse Sierilän ja
18000: Pekkalan lossien välille.
18001: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18002: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
18003:
18004: Jamne Koivumnta. E:i:no Rytinki.
18005: Eino PaJ.ovesi. Erkki Koivisto.
18006: Vilho Väyrynen. Mal'lku.s Nislmla.
18007: 937
18008:
18009: IV,4o9. - Rah. aJ. N:o 337.
18010:
18011:
18012:
18013:
18014: Sormunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vasam1anevan
18015: tien rakentamista varten.
18016:
18017:
18018: E d u s k u n n a 11 e.
18019:
18020: Aikoinaan on valtion varoja käytetty Ni- jotka jälleen tänä vuonna menettivät sa-
18021: valan kunnassa sijaitsevan Vasaman~wan tonsa hallan johdosta ja neljänneksi, että
18022: viljelys:kuntoon sall!ttamiseksi ja mainitun saataisiin turvatuksi toimeentulomahdolli-
18023: nevan halkaisevan Vasamanojan perkaami- suudet paikkakunnan viljelijäväestölle.
18024: seen. Työ kuitenkin silloin on jäänyt vail- Hallan johdosta satonsa menettäneiden on
18025: linaiseksi, ja k. o. viljelysaluoon, jonka hyö- ostettava s~ki1 syömä- että muu talou-
18026: tyala on noin 800 hehtaaria, tarvitsema tie dessa tarvittava vilja ja perunat. Viljeli-
18027: on kokonaan tekemättä. Noin 20 vuotta sit- jöiltä on mennyt vielä käytettävissä olleet
18028: ten va'lmistuivat mainitun Vasamanevan varat ja aikaa viljelyksiään llmnnostaessaan.
18029: tien rakennussuunnitelmat ja ikustannusar- Nyt tarvitaaru kiireesti varoja ensin ruoka-
18030: viot, mutta töiden aloittamisen sota silloin talouteen ja sitten verojen maksuun. Varoja
18031: keskeytti. Tämä tie on suunniteltu Rau- näihin tarpeisiin saadaan vain ansioista.
18032: daskylän asemalta Nivalan Sarjankylään, Sen sekä edellä sanottujen tavoitteiden
18033: josta jo on tie Haapavedelle. vuoksi on välttämätöntä, että V asa.manevan
18034: Kysymyksessä olevan Vasamanevan tien tien rakennustyöt saadaan alkuun.
18035: kiireellisyyden puolesta puhuvat lähinnä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18036: neljä seikkaa. Ensiksi,. että vasta sen val-
18037: mistumisen jälkeen voitaisiin ryhtyä viljele- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18038: mään suurta V asamaruevaa; toiseksi se, että den 1950 tulo- ja menoarvioon 10
18039: mainitun nevan viljelemisellä poistetaan miljoonan markan määrärahan Vasa-
18040: erittäin vaarallinen hallan pesäke; kolman- manevan tien rakennustöiden aloitta-
18041: neksi, että saata,isiin avautumaan: ansio- mista varten.
18042: mahdollisuuksia paikkakunnan viljelijöille,
18043: Helsingissä 9, päivänä syyskuuta 1949.
18044:
18045: Toivo I. Sormunen. Yrjö Murto. Matti Meriläinen.
18046: 938
18047:
18048: IV,41o.- Rah. al. N:o 338.
18049:
18050:
18051:
18052:
18053: E. Koivisto y. m.: M-äärorahan osoittamisesta Sodankylän-
18054: Kittilän maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
18055:
18056:
18057:
18058: E d u s k u n n a 11 e.
18059:
18060: Sodankylän-Kittilän yhdystien rakenta- selle asutukselle, valtion metsävarojen käy-
18061: minen on ollut vireillä jo lähes 100 vuotta. tölle sekä Sodankylän-Kittilän yhdyslii-
18062: Tähän mennessä on Sodankylän V aalajär- kenteelle ja jottei aloitettuja ja käynnissä
18063: ven---Kittilän, 69,2. km pituisen maantien olevia töitä tarvitsisi keskeyttää ja !koska
18064: rakentamiseen myönnetty ja käytetty sekä myös on :tärkeää, että töitä voidaan suorit-
18065: varsinaisia että työttömyysmäärärahoja yh- taa muulloinkin kuin varsinaisena työ.ttö-
18066: teensä 8,4 miljoonaa markkaa. Rakennus- myys:kaut·ena, esitämme kunnioittaen,
18067: työt aloitettiin vuonna 1939 Kittilän puo-
18068: leisesta päästä. Tien alkuosa on Kittilän että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18069: Ahvenjärven osalta maatalousministeriön tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III : 3
18070: asutusasiainosaston toimesta saatu liikennöi- momentille 10 miljoonan markan mää-
18071: tävään kuntoon. Kuluvana vuonna raken- rärahan SodAJnkylän-Kittilän maan-
18072: nustyöt aloitettiin Vaalajärven puoleisesta tien rakennustöiden jatkamiseksi.
18073: päästä. Kun tie on mitä tärkein paikalli-
18074: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
18075:
18076: Erkki Koi'Wsto. M. 0. Lahte~a.
18077:
18078:
18079:
18080:
18081: '
18082: 939
18083:
18084: IV,4n. - Rah. aJ. N:o 339.
18085:
18086:
18087:
18088:
18089: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-
18090: Sodankylän maantien rakentamista varten.
18091:
18092:
18093: E d rt s k u n n a B e.
18094:
18095: Maantien rakentaminen Kittilän ja So- Kittilän ja Sodankylän välisen tiereitin
18096: dankylän välille on kuten tunnettua ollut varrella on jokseenkin kauttaaltaan asu-
18097: vireillä hyvin kauan aikaa. Kuluvan vuo- tusta. Sen vuoksi tien rwkennustyö olisi
18098: den aikana on tätä tärkeää ja !kauan odo- pantava käyntiin ei vain Kittilän puolei-
18099: tettua tiehanketta ryhdytty panemaan sesta .päästä, mutta myöskin Sodankylän
18100: alulle työttömyyden torjumiseen tarkoite- puoleiselta osalta, ja että mkennustyö joka-
18101: tuilla varoilla. Ottaen huomioon p. o. tien .tapartksessa olisi tehtävä fkiireellisenä.
18102: suuren me11kitylksen yihdystienä, sekä aivan Sekä edellä lausuttuun että v. 1948 valtio-
18103: erityisesti tiereitin varrella asuvien ihmis- päiville jätetyn rah. al. n: o 333 perustelui-
18104: ten, suurten kyläkuntien tarpeiden ja elin- hin viitaten ehdotamme kunnioittaen,
18105: ehtojen ihuojentamisen välttämättömyyden,
18106: kaivataan ripeämpiä otteita ja meLkoisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18107: määrärahoja, jotta tämä milteipä ylimuis- talousarvioon 30 miljoonan markan
18108: toisista ajoista asti vireillä ollut tie saatai- suuruisen määrärahan Kittilän-So-
18109: siin rwkenteille sillä tavalla, että se ennen dankylän välisen maantien rakenta-
18110: pitkää tulisi valmiiksi rakennetrtlksi. mista varten.
18111: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
18112:
18113: JMlll.e Koivurrunta. Eino Rytinki.
18114: Eino Pa.lovesi. Martti Suntela..
18115: Niilo Ryhtä. Vieno Simonen.
18116: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
18117: Eemil Lutrldta. V. J. Suksela4nen.
18118: 940
18119:
18120: IV,412.- Rah. al. N:o 340.
18121:
18122:
18123:
18124:
18125: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän-
18126: Tanhuan-Värriön maantien liikennekuntoon rakenta-
18127: mista varten.
18128:
18129:
18130: E d u s k u n n a ll e.
18131:
18132: ISodankylän-Tanhun-Värriön yhdystien Rovaniemen- Kemijärven- Pelkosen-
18133: rakentamisesta on eduskunta lausunut niemen kautta.
18134: useita .toivomuksia. Tämä, sodan aikana Kun tien liikennöitävää.n kuntoon saatta-
18135: saksalaisten rakentama heikko kärrytie, minen on tärkeä ei ainoastaan paikallisen
18136: jonka saksalaiset perääntyessään pahoin tu- asutuksen tarpeita varten, vaan myöskin
18137: hosivat, on käyttökelvottomassa kunnossa. valtion metsävarojen käytön, Lapin liiken-
18138: Sen korjaamiseen on aluksi käytetty Poh- neverkoston täydennyksen sekä kauttakul-
18139: jois-Suomen maanteiden jälleenrakennusva- kuliikenteen vuoksi, esitämme kunnioittaen,
18140: roja, ja sen jäl:keen on rakennustöitä suo-
18141: ritettu Sodankylän-Tanhuan välillä sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18142: menoarvion varoilla että työttömyystöinä. talousarvioon 20 Pl. III: 3 momen-
18143: Tanhuailt-Värriön osalta rakennustyöt ovat tille 10 miljoonan markan määrära-
18144: kokonaan aloittamatta ja tästä johtuu, ettei- han Sodankylän-Tanhuan-Värriön
18145: vät Tanhuan kylän asukkaat lainhan pääse maantien liikennekuntoon rakenta-
18146: liikennöimä:än oman kuntansa keskuspaik- mista varten.
18147: kaan muutoin kuin kiertoteitse Sodankylän
18148: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
18149:
18150: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
18151: 941
18152:
18153: IV,413. - Rah. al. N:o 341.
18154:
18155:
18156:
18157:
18158: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Könkään TepasG
18159: ton maantien rakentamiseen.
18160:
18161:
18162: Eduskunnalle.
18163:
18164: Vuoden 1939 keväällä aloitettiin kulku- että siitä on tiettö:rp.än taipaleen takana asu-
18165: laitOsten ja yleisten töiden ministeriön :toi- ville mitään hyötyä ja kun aika.IlMn pai-
18166: mesta KJönkään-Tepaston välisen, noin 20 kalle hankittu puutavara rumpujen raken-
18167: km pituisen maanti€'11 rakentaminen työttö- tamiseksi uhkaa pilaantua, olisi tien iop-
18168: myystyönä Kittilän kunnassa. Tällöin sinne puunrakentaminen nyt kiireellisesti suori-
18169: rakennettiin m. m. kaikki siliat. Rumpujen tettava.
18170: rakennustarpeet on myös samaan aikaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18171: hankittu. Sota keskeytti kuitenkin silloin
18172: tien rakentamisen. Sodan jälkeen ,tätä tietä että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18173: on sitten rakennettu kahteen otteeseen vara- tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mar-
18174: työnä, viimeksi viime talvena. Kun valtio kan määrärahan Könkään--Tepaston
18175: on tähän mennessä tähän tierakennukseen maantierakennustyön loppuun sa·atta-
18176: . sijoittanut jo huomattavia summia, ilman miseksi.
18177: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
18178:
18179: Toiv;o Friman. Eimo Tainio.
18180: 942
18181:
18182: IV,414. - Rah. aJ. N:o 342.
18183:
18184:
18185:
18186:
18187: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta 11Ulantien 1·aken-
18188: tamiseksi Markkasuvannon lossilta Korinteen lossille Ro-
18189: vaniemen maalaiskunnassa.
18190:
18191:
18192: Eduskunnalle.
18193:
18194: Viitaten :vuoden 1949 valtiopäiville jäte- kan määrärahan maantien rakentami-
18195: tyn toivomusaloitteen N: o 251 perusteluihin seksi Ounasjoen itäpuolitse Markka-
18196: ikunnioittaen ehdotamme, suvannon lossilta Korinteen lossille
18197: Rovaniemen maalaiskunnassa.
18198: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18199: tulo- ja menoarvioon 6,000,000 ?Mr-
18200: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
18201:
18202: Toivo Friman. Emo Taå.nio.
18203: 943
18204:
18205: . IV,415.- Rah. al. N:o 343.
18206:
18207:
18208:
18209:
18210: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kallon--Kurtakon
18211: maantien rakentamiseen.
18212:
18213:
18214: E d u s k u n n a II e.
18215:
18216: Viitaten vuoden 1949 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 10,00Ö,OOO mar-
18217: tyn toivomusaloitteen n: o 252 perusteluihin kan määrärahan Kallon--Kurtakon
18218: kunnioittaen ehdotamme, maantien rakennustyön loppuun saat-
18219: tamiseksi.
18220: että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18221: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
18222:
18223: Toivo Frim.a.n. Eino Tainio.
18224:
18225:
18226:
18227:
18228: 54
18229: 944
18230:
18231: IV,416.- Rah. al. N:o 344.
18232:
18233:
18234:
18235:
18236: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän-Kit-
18237: tilän maantien rakentamiseen.
18238:
18239:
18240: E d u s k u n n a 11 e.
18241:
18242: Viitaten vuoden 1949 valtiopäiville jäte- 1950 tulo- ja menoarvioon 30,000,000
18243: tyn toivomusaloitteen No 253 perusteluihin markan määrärahan Soitankylän-
18244: kunnioittaen ehdotamme, Kittilän maantien 1·akennustöiden
18245: edelleen jatkamiseksi.
18246: että Eduskunta ottaisi vuoden
18247: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
18248:
18249: Toivo Friman. Eino ~ainio.
18250: 945
18251:
18252: IV,417.- Rah. al. N:o 345.
18253:
18254:
18255:
18256:
18257: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Inarin kirkon-
18258: kylän-Menesjä1·ven maantien rakennustyön loppuun
18259: saattamista varten.
18260:
18261:
18262: E d u s k u n n a ll e.
18263:
18264: Jo pitemmän ajan on ollut suunnitelmien esim. viime talvena ollut ollenkaan eikä ensi
18265: alaisena maantien rakentaminen Inarin talven aikanakaan ole tiedossa yhtään met-
18266: kirkakylästä noin 30 ikm etäisyydessä ole- sätyömaata. Metsistäikään ei väestölle ole
18267: vaan Menesjärven kylään. Osa tiestä noin minkäänlaisia tuloja k<Jsk~ uittomahdolli-
18268: 20 km Dn suunnitelman mukaisesti jo ra- suuksien loputtua ei metsien myyntiin ole
18269: kennettukin, loppuDsan jäädessä silloin ra- edellytyksiä. Jo tämänkin vuoksi on aivan
18270: kentamatta. Sanotussa Menesjärven kylässä välttämätöntä työmahdollisuuksien järjestä-
18271: asuu 150--200 henkilöä, joiden, asioidessaan minen paikalliselle väestölle. Kysymyksessä
18272: lähimmässä :ka11:passa on kaikki tavaransa olevain tierakennustöiden aloittaminen tar-
18273: vietävä kotiinsa pääasiassa kantaen tämä joaisi ainakin osalle ikuntalaisista työ- ja
18274: 10 km tietön taival. Tien · puuttuminen ansiomahdollisuuksia.
18275: kohottaa jo muutenkin täällä syrjäisessä Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
18276: seudussa korkeita tarvikkeiden hintoja, vai- kunnioittaen,
18277: keuttaen väestön elinmahdollisuuksia.
18278: Kun Inarin kunnan asujamiston elinmah- että Eduskunta ottaisi valtion
18279: dollisuudet viime vuosina ovat kunnan eri- vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
18280: koisasemasta johtuen huomattavasti vaikeu- 8,000,000 markan määrärahan Inarin
18281: tuneet olisi toivottavaa, että työtilaisuuk- kirkonkylän-Menesjärven maantien
18282: sia väestölle järjestettäisiin. Metsätöitä ei rakennustyön loppuun saattamiseksi.
18283: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
18284:
18285: Toivo Friman. Eino Tainio.
18286: 946
18287:
18288: IV,41s.- Rah. al. N:o 346.
18289:
18290:
18291:
18292:
18293: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
18294: tamiseksi ÄkäsjoensuuUa Äkäslompolon kylään Kolarin
18295: kunnassa.
18296:
18297:
18298: E d u s k u n n a ll e.
18299:
18300: Tornion-Muonion maantiestä Äkäsjoen !Päätekahta .Ä[{äslompoJon kylä sijaitsee
18301: suulla Kolarin kunnassa erkanee ylimuis- Keski-Lapin korkeimman ja kuuluisimman
18302: toisista ajoista saakka käytetty tie Äkäs- tunturin, Yllästuntmin, juurella. Erikoi-
18303: jokivartta yl·öspäin päättyyen Älkäslompo- sesti matkailuliikkeen kannalta tämän
18304: lon: iky1ään. Koko matkan pituus mainit- tien rakentaminen onkin .erikoisen tär-
18305: tuun kylään on 27 km. A[uksi jalan'kul- keää. Tuilevaisuudessa tietä vo•itaisiin jat-
18306: kijain käyttämästä polusta oo. vähitellen kaa yhdistämällä se Kittilän-Muonion
18307: muodostunut tie, jota paikalliset asukkaat maantiehen Äkäsjärvellä ja siten tehdä
18308: ovat koettaneet rakentaa ja pitää kun- mahdolliseksi suora yhteys Kittilän puo-
18309: nossakin vointinsa mukaan. Kuivina vuo- lella sijaitsevaan Pallastunturin matkaillu-
18310: den aikoina voivat siellä jopa autotkin pistees.een.
18311: nykyään liikennöidä. Kun varsinainen Edellä .esitetyn perusteella kunnioittaen
18312: kunnollinen pohjaus puuttuu on liikennöi- ehdotamme,
18313: minen säännöl1isesti mahdotonta.
18314: Äkäsjokivarrella asuu monissa kylissä että Eduskunta ottaisi vuoden
18315: huomattavan paljon asukkaita, joista kai- 1950 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
18316: killa ei ole lainkaan tieyhteyttä muuhun markan määrärahan maantien ra-
18317: maailmaan. Siellä on myöskin runsaasti kentamiseksi Äkäsjoensuulta Äkäs-
18318: valtion metsiä ja kaiken ilisäksi tämä tien- lompolon kylään Kolarin kunnassa.
18319: suunta on tunnettu matkailureitti. Sen
18320: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
18321:
18322: T:oivo Friman. Eino Tainio.
18323: 947
18324:
18325: IV,419. - Rah. aJ.. N:o 347.
18326:
18327:
18328:
18329:
18330: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
18331: tamiseksi Inarin kunnan Kaamasen kylästä · Sevetti-
18332: järvelle.
18333:
18334:
18335: E d u s k u n n a 11 e.
18336:
18337: Valtion toimesta asutettiin kolttalappa- taminen Kaamasesta Sevettijärvelle. Tä-
18338: laiset Inarin tSevettijärvelle, missä. he rum- män tien rakentamisen kautta myöskin
18339: :tuskeskuksista etäällä, . tieyhteyttä vailla, Räkkijärvi, joka on myös asutettu valtion
18340: ovat joutuneet erittäin vaikeaan asemaan. toimesta, tulisi tieyhteyden piiriin. Edellä-
18341: Jonlrunlaisen käsityksen heidän taloudelli- mainitun tien rakennustyöt olisi saatava
18342: sista vaikeuk.sistaan saa jo siitäkin, että mahdollisimman pian aluelle. Tienty;ön
18343: tieyhteyden puutteesta johtuen tarvikkei- aloittamisella olisi sekin merkitys, että se
18344: den kuljetus Inarista Sevettijärvelle tulee tarjoisi työmahdollisuuksia Inarin kunta-
18345: huomattavan kalliiksi, nousten 25 aina 60 laisille, jotka jälleenrakennustöiden loput-
18346: markkaan kiloa kohden. Tosin moottori- tua ovat työmahdollisuuksia vailla.
18347: v,en,ecll:ä, joka on valtion toimesta järjes- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
18348: tetty, voidaan kesäaikana ku1kea osa mat- ehdotamme,
18349: kasta, mutta tällöinkin jää vielä maamat-
18350: kaa noin 50 km. Kaupassa käynnissä me- että Eduskunta ottaisi valtion
18351: nee noin kaksi viikkoa, joka sekin jo osoittaa vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
18352: minkä;laisten vaikeuksien kanssa Sevettijär- 50,000,000 markan määrärahan
18353: ven asukkaat joutuvat kamppailemaan. maantierakennustöiden aloittamiseksi
18354: Sevettijärvelle asutettujen koHtalappa- Inarin kunnassa Kaamasen kylästä
18355: laisten aseman parantamiseksi olisi välttä- Sevettijärvelle.
18356: mätöntä noin 100 km ,pitkän tien raken-
18357: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
18358:
18359: Toivo Friman. Eino Tainio.
18360: 948
18361:
18362: IV,420. - Rah. al. N:o 348.
18363:
18364:
18365:
18366:
18367: Koivuranta y. m.: lliäärärahan osoittamisesta rappiolle jou-
18368: tuneiden asutusteiden kunnostamiseen.
18369:
18370:
18371: E d u s k u n n a 11 e.
18372:
18373: MaatalouSvaliokunnan mietinnön n: o 3 katsottu vaativan 500 miljoonan markan
18374: (1948 vp. toiv. al. miet. n:o 1) peruste- suuruiset kustannukset. Maanhankintalakia
18375: luissa >lausutaan m. m. seuraavaa: ,Edus- toimeenpantaessa tullaan tehdyn arvion
18376: kunta on lähettänyt maatalousvaliokuntaan mukaan rakentamaan 8-10,000 !km uusia
18377: va~1misteltavaksi käsiteltäväksi ed. Koivu- asutusteitä, josta määrästä on viime syk-
18378: rannan y. m. toivomusaloitteen n: o 212,, syyn mennessä valmistunut noin kolmas
18379: joosa on ehdotettu eduskunnan päätettä- osa." Yllä lyhyesti selostetun mietintönsä
18380: väksi, toivomus, että hallitus ryhtyisi kii- lopussa maatalousvaliokunta ehdotti edus-
18381: reellisiin toimenpiteisiin asutusalueiden tie- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
18382: yhteyksien parantamiseksi siten, että niille- ,,että hallitus ryhtyisi kiir,eeHisiin toi-
18383: kin ,asutustilallisille, joiden tilat sijaitsevat menpiteisiin rappiolle joutuneiden asutus-
18384: syrjässä alueen runkotiestä joko rakenne- teiden kunnostamiseksi ja asutusteiden ot-
18385: taan tie tai että näitä sopivalla tavalla tamiseksi ,toistaiseksi valtion toimesta kun-
18386: avustetaan valtion toimesta tien aikaansaa- nossapidettäviksi." Tämän valiokunnan yk-
18387: miseksi,. ed. Lahtelan y. m. toivomusaloit- simielisen mietinnön ja siinä esitetyn pon-
18388: teen n: Q 213, jossa on ehdotettu eduskun- nen on eduskunta hyväksynyt. Eduskun-
18389: nan päätettäväksi toivomus, että hallitus nan päätös edellyttää, että talousarvioon
18390: ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin asutustoi- otettaisiin esim. 5 v. aikana 100 miljoonaa
18391: minnan yhteydessä rakennettujen teiden markkaa vuooittain asutusteiden kuntoon-
18392: kuntoonsaattamiseksi sekä ed. Vennamon panoon. Hallituksen ehdottama määräraha
18393: y. m. toiv. al. n:o 214, jossa on ehdotettu kyseellisen tarkoituksen toteuttamiseen on
18394: eduskunnan päätettäväksi toivomus, että tyysten riittämätön."
18395: hallitus kiireellisesti selvityttäisi asutusteitä Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
18396: koskevan kysymyksen - - - ,Maatalous- kunnioittaen,
18397: valiokunnan saamien tietojen mukaan on
18398: 1930-luvulla rakennettu noin 1,000 km asu- että Eduskunta ottaisi vuoden
18399: tusteitä, joitten !kunto alun alkaen oli huono 1950 talousarvioon 60 m~?joonan
18400: ja että nämä .tiet ovat myöhemmin hoita- markan suuruisen määrärahan rap-
18401: mattomina jääneet suurelta osalta kokonaan piolle joutuneiden asutusteiden kun-
18402: rappiolle. Näiden teiden kunnostamisen on nostamiseksi.
18403: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1949.
18404:
18405: Janne Koivura.nta. Eino Rytinki.
18406: Eino P·alovesi. Martti Suntela.
18407: Niilo Ryhtä. Vieno Simonen.
18408: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
18409: Eemil Luukka. V. J. Sukselainen.
18410: 949
18411:
18412: IV,421. - Rah. al. N:o 349.
18413:
18414:
18415:
18416:
18417: Koivuranta y. m;: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
18418: kentamiseksi Sodankylän Sattasesta Rajalan kylään .
18419:
18420:
18421: . E d u s k u n n a ll e.
18422:
18423: Rajalan kylä sijaitsee Sodankylän kun- sensa ja voimansa eivät ole riittäneet. He
18424: nan itäisessä osassa noin 24 km: n päässä eivät ole jaksaneet viedä yritystään hätä-
18425: Ivaloon johtavasta maantiestä Sattasen ky- tien tekemiseksi päätökseen. Kun maantei-
18426: län luota. Rajalan kylän asukasmäärä on den ra:kentaminen meidän maassamme kuu-
18427: vuosi vuodelta lisääntynyt, niin että kylässä luu valtiolle, on .tietenkin kohtuutonta, ,että
18428: toimii nykyisin 2 opettajainen kansakoulu. jonkun Lapin erämaan kylän olisi itse
18429: Kylä on eristettynä muusta maailmasta, omine apuinensa rakennettava tie kyläänsä
18430: sillä kulkukelpoinen tie puuttuu. Ne ihmi- varsinkin kun tämä tie kulkee läpi valtion
18431: set, jotka asuvat hyvien kulkuväylien var- metsien, joissa vuosittain toimitetaan hak-
18432: silla, tuskin osaavat kuvitella niiden vai- kuita. Näiden valtion metsien hyvwksikäyt-
18433: .keuksien suuruutta, jota joutuvat alituisesti täminen, siis valtion välitön etu suorastaan
18434: kokemaan syrjäseuduilla kulkuyhteyttä vaatisi tien rakentamista Sattasesta Raja-
18435: vailla olevat asukkaat. Useihin Lapinkin lan kylään.
18436: kirkonkyliin ja asutuskeskuksiin on saatu Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
18437: lääJkäri ,apteekki, terveystalo, jopa sairaala, kunnioittaen,
18438: kätilö ja terveyssisar, mutta sitä a.pua, mitä
18439: näiden kautta on tarjolla ja saatavissa on että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
18440: erämaiden keskellä asuvilla ihmisillä vaikea den 1950 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
18441: saada sen vuoksi, että tieyhteys puuttuu. joonaa markkaa maantien rakentami-
18442: Rajalan kylän asukkaat ovat itse omin seksi Sodankylän Sattasesta Rajalan
18443: voiminsa koettaneet raivata kyläänsä edes kylään.
18444: jonkinlaista tietä, mutta heidän ponnistuk-
18445: Helsingissä 12, päivänä syyskuuta 1949.
18446:
18447: Jam.ne Koivuranta. Yrjö Hautala. Martti Suntela.
18448: Eino Palovesi. EemiJ. Luukika. Vitmo Simonen.
18449: Niilo Ryhtä. Eino Rytinld. M. 0. Lahtela.
18450: 950
18451:
18452: IV,422. - Rah. al. N:o 350.
18453:
18454:
18455:
18456:
18457: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnan- ja ky-
18458: liiteiden ottam:iseksi valtion haltuun.
18459:
18460:
18461: E d u s k u n n a ll e.
18462:
18463: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- 1950 tulo- ja menoarvioon 100,000,000
18464: tyn rahaasia-aloitteen N: o 41 perusteluihin markan arviomäärärahan lisäyksenä
18465: ehdotamme kunnioittaen, kunnan- ja kyläteiden valtion hal-
18466: tuun ottamisesta johtuviin menoihin.
18467: että Eduskunta ottaisi vuoden
18468: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1949.
18469:
18470: Arvo Riihimäki. Antto Pnmni:la.
18471: 951
18472:
18473: IV,423. - Rah. al. N:o 351.
18474:
18475:
18476:
18477:
18478: Hautala y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
18479: nan- ja kyläteiden valtion haltuun ottamista varten.
18480:
18481:
18482: E d u s k u n n a ll e.
18483:
18484: Kunnan- ja kyläteiden valtion haltuun den yhdistelmästä onkin jälellä merkittä-
18485: ottamisessa on sotien alkamisesta lähtien vät rä.stit. Lisäksi on huomattava määrä
18486: näihin päiviin mennessä tapahtunut jo niin sellaisia erittäin raskaasti liikennöityjä ja
18487: paljon rä.stiytymistä, että tätä epäkohtaa., vaikeasti ylläpidettäviä kunnan ja kylä-
18488: josta enimmän kärsivät maaseudun hyvin- teitä joiden kaiken kohtuuden mukaan pi-
18489: kin vaikeissa olosuhteissa elävät vähävarai- täisi kuulua vaLtion välittömään hoitoon,
18490: set tieosakkaat, on kiireesti käytävä korjaa- mutta jotka eivät ole vielä saaneet esim.
18491: maan. ,Sillä ei ole oikein eikä edes voimassa tie- ja vesirakennushallituksesta edes puol-
18492: olevan lain hengenkään mukaista, että talausetta valtion haLtuun ottamista varten.
18493: teitä., ·joilla on aivan yleinen luonne ja Kun uusi tielainsäädäntökin, jonka tar-
18494: merkitys ja joiden piiriin useissa tapauk- koituksena pitäisi olla m. m. kunnan- ja
18495: sissa on syntymässä lisäksi siir.toväen y. m. kylätierasitusten ratkaiseva keventäminen
18496: asutusta, pidetään jatkuvasti kuntien tai osakkaiden osalta, näyttää lupauksista huo-
18497: peräti yksityisten tieosakasten kunnossapi- limatta viivästyvän, niin tästäkin syystä
18498: dettävänä. Valtio on mielestämme ainakin on välttämätöntä lisätä edellä esitettyjä
18499: moraalisessa vastuussa lainkin mukaan täl- käyttövaroja niin paljon, että k. o. momen-
18500: laisten teiden kiireellisestä valtion haltuun tin loppusumma olisi 100 miljoonaa mark-
18501: ottamisesta. Maaseudun kannalta tässä on kaa.
18502: hyödyllistä tilaa sosialisoimiselle. Näillä perusteilla kunnioittaen ehdo-
18503: Hallituksen esittämä 30 miljoonaa mark- tamme,
18504: kaa on aivan riittämätön turvaamaan edes että Ed'USkunta ottaisi vuoden
18505: niiden kunnan- ja kyläteiden valtion hal- 1950 valtion tulo- ja menoarvioon
18506: tuun ottamista, joita tie- ja vesirakennus- lisäyksenä 70,000,000 markkaa kun-
18507: hallitus jo sodan jälkeen tähän mennessä nan- ja kyläteiden valtion haltuun
18508: on puoltanut, ja näin ollen jokaisen vuo- ottamista varten.
18509: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1949.
18510:
18511: Yrjö H&utala. Kauno Kleemo1a.
18512: K usti Eslrola..
18513:
18514:
18515:
18516:
18517: 55
18518: 952
18519:
18520: IV,424. - Rah. aJ. N:o 352.
18521:
18522:
18523:
18524:
18525: Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittaml;isesta arvus-
18526: tuksiksi kunnan- ja k!yl)iteiden rakentamista ja kun-
18527: nossapitoa varten.
18528:
18529:
18530: Eduskunnalle.
18531:
18532: Maamme maaseudun tieverkoston raken- avustuksen saamiseksi jättäneet anomuk-
18533: taminen jo ennen viimeistä maailmansotaa sensa asianomaiseen ministeriöön.
18534: varsinkin syrjäisemmille seuduille oli hi- Kun valtion tulo- ja menoarvioon ei ole
18535: dasta. Mainitun sodan ja vielä sen jäl- otettu kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen
18536: keisen ajankin se on ollut niin hyvin val- ja kunnoS!Siapitoon riittävää määrärahaa ja
18537: tion maanteiden kuin kunnan- ja ikylätei- sekin määräraha, mikä on otettu, ei ole
18538: dekin rakentamiseen nähden miltei k()kO- ollut arviomääräraha,. ei valtionapua ole
18539: naan pysähdyksissä, eikä hallituksen edus- voitu myöntää läheskään kaikille hakijoille
18540: kunnalle jättämän tulo- ja menoarvioesi- ja mikäli sitä on myönnetty, on sekin käy-
18541: tyksen mukaan vielä ensi vuonnakaan hal- tettävien varojen puutteessa ollut pakko
18542: lituksella ole niitä tarkoitus ryhtyä raken- supistaa sekä entisten kunnossapitoon että
18543: tamaan, koska siinä ei ole edes kaikkien sel- uusien rakentamiseen niin vähäksi kuin
18544: laistenkaan maanteiden rakentamiseen esi- suinkin mahdollista. Riittämättömien va-
18545: tetty määrärahaa, joiden rakentaminen jo rojen puutteen seurauksena on uusien kylä-
18546: ennen sodan edellisinä ja sen jälkeisinä teiden rakennusapuraha-anomuksia kerty-
18547: aikoina on pantu alkuun. Näin ollen ei nyt ministeriön ja muiden virastojen hyl-
18548: niilläkääin kansalaisilla,, jotka asuvat sellai- lylle odottamaan vuoroaan suuri määrä,
18549: silla seuduilla, joihin valtion tiet vuosi- joista osa on vireille pantu toistakymmentä
18550: kymmenien kuluessa on suunniteltu raken- vuotta sitten ja uusia anomuksia tulee jat-
18551: nettavaksi ja olisi ollut rakennettava, ole kuvasti. Sanottuun tarkoitukseen kuluvalle
18552: edes toiveita päästä tieyhteyteen lähitule- vuodelle otettu 300 milj()onan markan mää-
18553: vaisuudessa. räraha on ollut niin riittämätön, että
18554: Kun eivät läheSkään kaikki maamme ta- uusien teiden rllikentamiseen myönnettävät
18555: lot ja kyläryhmät ole siinä onnellisessa rahat <>vat loppuneet jo kuluvan vuooen
18556: asemassa, että he voisivat edes toivoa val- alkupu()liskolla.
18557: tion rakentamaa maantietä, koska nykyisen Näin ollen anomuksia, j<>ita ei ole ra-
18558: tielain mukaan ei valtio eikä kunta ole vel- hojen puuteen vuoksi voitu ratkaista, on
18559: vollinen rakentamaan eri kylille tarvittavia jo tähän menm.essä kertynyt ministeriöön
18560: sivuteitä, on niiden rakentamisesta ja kun- niin paljon, että niihin tarvittai8iin rahaa
18561: nossapidosta täytynyt huolehtia sen kylä- yli 150 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi
18562: kunnan, joka tietä tarvitsee. Kyläteiden niitä on lausunm.olla lääninhallituksissa sekä
18563: rakentamiseen ja kunnossapitoon on tosin tie- ja vesirakennushallituksessa ja sen alai-
18564: sitä varten perustetuilla tiekunnilla oikeus sissa virastoissa niin paljon, että niihinkin
18565: lain mukaan saada valtion avustusta siitä tarvittaisiin noin 150 miljoonaa markkaa.
18566: määrärahasta, mikä täihän tarkoitukseen Jo tälle vuodelle tarvittaisiin lisää vähin-
18567: valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain ote- tään noin 300 miljoonaa markkaa em.m.en
18568: taan. Tähän luottaen ja saadakseen tar- kuin v<>itaisiin kaikki jätetyt anomukset
18569: vitsemansa tien ovat tietä tarvitsevat pe- ratkaista ja niihin lain edellyttämät avus-
18570: rustaneet tiekurutia ja rakentaakseen tar- tukset myöntää. Uusia anomuksia tulee
18571: vitsemansa tiet kyläteinä siinä toivossa, että varmaan huomattava määrä ennen kuluvan
18572: he saavat m. m. niiden rakentamiseen lain vuoden loppua ja vielä seuraavanakin
18573: edellyttämän va1tionavustuksen, ja valtion- vuonna. On siis selvää, ettei hallituksen
18574: IV,424. - Lahtela y. m. 953
18575:
18576: esiltykseen otettu 300 miljoonan markan mahdollisuutta tieyhteyteen pääsemiseksi,
18577: määräraha riitä, koska jo tämän vuoden niin paljon varoja sanottuun tarkoitukseen
18578: anomusten perusteella pitäisi sitä lisätä kun kylätierakentajia on~ koska siten saa-
18579: vähintään 300 milj. markalla. druan tieverkosto nopeasti ja kaikkein hal-
18580: Kun huomattavan suuri osa kansalai- vimmin kustannuksin lisääntymään.
18581: sista on siinä asemassa, että ne ovat valtion Kun maassamme on tulossa työttömyys
18582: rakentamien maant:eiden liili.eisyydessä eikä ja siitä joutuvat ensimmäisinä kärsimään
18583: heidän .tarvitse niiden rakentamiseen ja sellaisten syrjäisten seutujen asukkaat,
18584: kunnossapitoon uhr!ta varoja enempää ik:uin missä ei ole tarvittavia teitäkään ja niiden
18585: niidenkään, joiden on päästääkseen tieyh- rakentaminen on sopivaa työtä ja sitä ;teh-
18586: teyteen itse rakennettava tiet kylätienä ja dään halusta, koska siten saadaan tien tarve
18587: ne kunnosapidettävä niiden vähäisten val- tyydytetyksi ja tyött<imyyttä torjutuksi,
18588: tioavustusten turvin, mitä heille annetaan olisi tähänkin nähden m. m. kunnan- ja
18589: eivätkä he saa kylätien rakentamisesta ja kyläteiden rakerutamis- ja kun,Il!OSSapitomää-
18590: kulll1JOSSapidosta johtuvien menojensa vas- räraha otetta.va ensi vuoden tulo- ja meno-
18591: tikkeeksi veronrrnaksussa eikä muussakaan arvioon nJiin suurena, että siitä voitaisiin
18592: muodossa hyvitystä, on heil'lä katsottava myöntää mahdollisimman monelle tiekun-
18593: olevan ainakin se oikeus, että he saavat nalle avustus uusien teiden rakentamiseen
18594: tarvitsemansa tien kylätienä rakentamiseen ja entisten kunnwssapitämiseen, ja että se
18595: lain edellyttämän valtioavustuksen odotta- merkittäisiin arviomäärärahaksi, koska
18596: matta! vuodesta vuoteen sitäkin milloin sii- avustm;ten antaminen perustuu lakiin.
18597: hen tarkoitukseen otetaan valtion tulo- ja Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18598: menoarvioon niin paljon rahaa, e.ttä asia ehdotamme,
18599: voidaan ratkaista ja Iain edellyttämä val-
18600: tioavustus myöntää ja että se voidaan myön- että Eduskunta ottaisi vuoden
18601: tää lain edellyttämien korkeimpien määrien 1950 tulo- ja menoarvion 12 Pl. V: 3
18602: suuruisena, niin hyvin rakentamiseen kuin momentille kunnan- ja kyläteiden
18603: kullil:lJOiSSapi toonkin. rakentamis- ja kunnossapitoavustuk-
18604: Luulisi, että valtio nyt kun se valitta:a siksi hallituksen esittämän 300 m~'l
18605: rahavaikeuksiaan, myöntäisi niiJle, jotka joonan markan lisäksi 200 miljoona{};
18606: ovat pakoitettuja rakentamaan teitä kylä- markkaa ja että mainittu momentti
18607: tiemuotoa käyttäen syystä, ettei heillä ole merkittäisiin arviomäärärahaksi.
18608: He'lsingissä 13 päivärnä syyskuuta 1949.
18609:
18610: M. 0. Lahtela. Jussi Ann.ala. Yrjö Saari.
18611: Niilo Ryhtä. Kauno Kl.eemola. Atte PaaManen.
18612: 'fuhvo Rönkkö. Antti J. Rantam.aa. J. E. Lampinen._
18613: K'usti Eskola. Markus Nislml:a. Onni M:anlnila.
18614: Eenrll Luukka. Janne Koirvuranta. Kalle Joukanen.
18615: Aino Luostarinen. Heilklki Soininen T. N. Vilhula.
18616: S. Salo. Matti Miikiki. Juho Niukkanen.
18617: Lauri Leppihalme. V J. Sukselainen. Lauri Murtomaa
18618: Väinö Okilro. Martti Suntela. Eino Rytinki.
18619: Martti Miettunen. Samuli Simula. Yrjö Hautala.
18620: s. s. Aittoniemi. J. Koivisto.
18621: 954
18622:
18623: IV,425. - Fin. mot. N:o 353.
18624:
18625:
18626:
18627:
18628: Brommels m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
18629: som bidrag tiU kommunal- och byvägar.
18630:
18631:
18632: Till Riksdagen.
18633:
18634: Kommunal- och byvä.garnas underhåll är mark uppt.agna. Denna summa förelår
18635: my.ciket betungamd~ för landsbyg.dens folk, emelle:rtid ieke till att få vägarna i ett när-
18636: i synnerhet som de ännu må:ngenstädes he- melsevis tillfredsställande skick, varför den
18637: Ifinner sig i ·ett dM1gt skick efter ikriget. iborde kännbart höjas.
18638: I årets stat.sbudget finns 300 miljoner ma~k På grund av det !Ml!förda föreslår under-
18639: antecknade &ör sagda väg.ar. Redan tidigt tecknade vördsamt,
18640: i år var summan fö11brukad, samtidigt som
18641: många beaktamsvärda ansö:Jmingar om stats- att Riksdagen måtte höja det i
18642: bidmg .för kommunal- ooh ibyvägar kvar- statsförsZaget för år 1950 ingående
18643: ligger i vederbörande mi'I1isterium. anslaget för kommunal- och byvägars
18644: I statsförs·laget för år 1950 är för kom- underhåll under 12 Ht. V kap. 3
18645: munal- och byvä,gar även:l~des 300 mi.ljoner mom. med 200 miljoner mark.
18646: Helsingfors den 9 september 1949.
18647:
18648: Albert Brommels. Albin Wickman.
18649: J. E. Lampinen. Antti J. Ranta maa..
18650: ~vi Jern. Kauno Kleemola.
18651: Verner Korsbäck. Martti Miettunen.
18652: 955
18653:
18654: IV,425.- Ra.h. al. N:o 353.
18655: Suomennos.
18656:
18657:
18658:
18659:
18660: Brommels y~ m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
18661: tuksiksi kunnan- ja kyläteitä varten.
18662:
18663:
18664: Eduskunnalle.
18665:
18666: Kunnan- ja kyläteiden ylläpito on hyvin niinili:ään 300 miljoonaa mal'iklkoo. Tämä
18667: rasittavaa maaseudun väestölle, etenikin kun summa ei ilmitenkaan riitä teiden saamiseksi
18668: ne vielä monissa .paili:oissa ovat huonossa lä:himainkoon tyydyttävään kuntoon, minkä
18669: kunnossa sodan jälkeen. Kuluvan vuoden vuoksi sitä olisi tuntuvasti korotettava.
18670: tulo- ja menoarviossa on sanottuja teitä Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
18671: varten merkitty 300 miljoonaa markkaa. neet ehdottavat kunnioittaen,
18672: Jo aikaisin tänä vuonna oli summa käy-
18673: tetty samalla kun monet huomionarvoiset että Eduskunta korottaisi vuoden
18674: kunnan- ja kyläteiden valtionapuanomukset 1950 talousarvioesityksen 12 Pl:n
18675: odottavat ikäsittelyään asianomaisessa mi- V luvun 3 mom: lla olevaa määrära-
18676: nisteriössä. haa kunnan- ja kyläteiden avustami-
18677: 'Vuoden 1950 tulo- ja menoarvioehdotuk- seksi 200 miljoonalla markalla.
18678: seen on kunnan- ja kyläteitä varten otettu
18679: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
18680:
18681: Albert Brommels. Albin Wickman.
18682: J. E. Lampinen. Antti J. Rantamaa.
18683: Levi Jern. Kauno Kleemola.
18684: Verner Korsbäck. Martti Miettunen.
18685: 956
18686:
18687: IV,426. - Ra.h. al. N:o 354.
18688:
18689:
18690:
18691:
18692: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta asutusalueiden
18693: teiden ja valtaojien peruskorjaus- ja kunnossapitokus-
18694: tannuksiin.
18695:
18696:
18697: E d u s k u n n a ll e.
18698:
18699: Tunnettu tosiasia on, että Pohjois-Suo- aikana sotatehtävissä. Nykyisin ei näiden
18700: men asutusHet ovat yleensä varsin heikossa asutusalueiden asutustilallisilla ole min-
18701: kunnossa. Tämä on johtunut paitsi alkuaan- käänlaista mahdollisuutta itse kunnostaa
18702: kin suoritetusta kevyestä tierakenteesta, ku- mainittuja teitä. Heidän taloudellinen toi-
18703: luneista sotavuosista ja puutavara-ajoista. meentulonsa on niin heikkoa, etteivät he
18704: Teiden heikosta kunnosta mainittakoon muu- tällaisia ylimääräisiä rasituksia kykene suo-
18705: tamia esimerkkejä. Pudasjärven Venymä- rittamaan. Sama koskee asutusalueilla kai-
18706: ojan asutusalueen teitä eivät voi keväisin vettuja valtaojia, johonka uhratut yhteis-
18707: ja sylksyisin ikulikea jalanku1kijatkaan, hei- kunnan varat suurelta osalta uhkaavat
18708: dän Qll kuljettava ravien ulkopuolta. Samal- mennä hukkaan, ellei valtaojiakin ryhdytä
18709: la asutusalueella joutuvat kansakoululapset korjaamaan.
18710: kulkemaan noin kolme kilometriä tietöntä Eduskunta onkin asiaan kiinnittänyt huo-
18711: vesiperäistä suo- ja korpimaata kansrukou- miota vuoden 1948 valtiopäivillä, lausuen
18712: lulle, nykyisin maantietä matkan ollessa tällöin toivomuksen, että k. o. asutusalueiden
18713: 10 tai 13 kilometriin. Kun tällaisten teiden teillä olisi valtion toimesta suoritettava sel-
18714: rakentaminen kuuluisi yleisiin asutusaluei- laisia peruskorjauksia, että m. m. tiet saa-
18715: den teiden rakennusvel'kostoon, niin asutus- daan tielain mukaan valtion-, kylä- tai kun-
18716: alueiden lasten kansakoulumatkojen vuoksi nanteillä kunnossapidettäväksi.
18717: olisi tällaiset tiepätkät saatava rakennettua Kun hallitus ei ensi vuoden tulo- ja me-
18718: vanhojen teiden peruskorjaustöiden yh- noarviossa ole huomioinut tätä eduskunnan
18719: teydessä. Saman pitäjän Kouvanjoen asu- toivomusta ja kun taas edessä oleva työttö-
18720: tusalueella teiden lisäksi ovat Kouvanjoen myys ja asutusalueiden asltkkaiden tie ja
18721: ja Jwkuanojan sillat menneet niin huonoon kuivatuksen tarve, täysin perustellusti ja
18722: kuntoon, että hädintuskin jalankulkijat välttämättä vaatisi eduskunnan toivomuksen
18723: pääsevät yli kulikemaan. Tällaisia esimerk- mukaisia toimenpiteitä, niin edellä olevan
18724: kejä voitaisiin esittää vaikka kuinka paljon perusteella ehdotamme !kunnioittaen,
18725: eri puolilta Pohjois-Suomen asutusalueilta,
18726: mutta nämä esimerkit riittänevät osoitta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18727: rnaan sen kurjuuden mihinkä asutustiet tulo- ja menoarvioon 35 miljoonan
18728: ovat joutuneet. Teiden huonoon kuntoon markan arviomäärärahan käytettä-
18729: joutumisesta eivät asutustilalliset ole itse väksi asutustoiminnan yhteydessä ra-
18730: syyllisiä, siihen vaikuttaa monet jo edellä- kennettujen teiden ja kaivettujen
18731: mainitut syyt, mutta ennenkaikkea teiden valtaojien peruskorjaus- ja kunnossa-
18732: heikko rakenne ja se, että miesväki joutui pitotöiden aiheuttamiin kustannuk-
18733: olemaan melkein 100 % viimeisten sotien siin.
18734: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
18735:
18736: Eino Ryti.niki. Yrjö Saari. Niilo Ryhtä.
18737: 957
18738:
18739: IV,427. - Ra.h. al. N:o 355.
18740:
18741: Brander-Wallin y. m.: Määrärahan osoittamisesta St1lan ra-
18742: kentamiseksi Kokemäenjoen yli Friitalan lassipaikan
18743: kohdalle.
18744:
18745: E d u s k u n n a ll e.
18746: Kuten tUlliDJettua ·ei Kokemäe.njoessa, taJkoon, että !kaikki sannan- ja soranotto-
18747: alueella, joka ulottuu Porista Nakkilan paikat sijaitsevat joen toisella .puolen ja
18748: kirkonkylä.ä.Th, ole mitään !kiinteätä joen näistä !kuljettavien autojen on tehtävä noin
18749: ylittämisvälinettä. Tästä johtuu suuri 30 km ylimääräinen matka, !kuten muiden-
18750: haitta joen etelä- ja pohjoispuolella olevien kin.
18751: asutusalueiden väliselle liikenteelle. Rau- Lossin kunnossapitoa ja liikennettä vai-
18752: tatie kulkee joen eteläpuolella, joten joen keuttaa lisäksi !huomattavasti Länsi-Suo-
18753: pohjoispuolella asuvien kaikki liikenne me;n voimalaitoksen aiheuttama, huomattava
18754: suuntautuu yli joen, joka tuottaa ny!kyi- veden korkeuden vaihtelu, joka on noin
18755: sellään hyvin suuria vaikeuksia. 60 sm vuorokaudessa. Talvisin tämä mer-
18756: Ulvilan kohdaHa on kaksi lossia, jotka kitsee miltei jatkuvaa veden nousua jäälle,
18757: välittävät liikennettä. Näistä Ulvilan ase- jolloin talviliikenne on ikeskeytettävä tai
18758: man kohdalla oleva on valtion hallinnassa. on kuitenkin suurena, vaarana.
18759: Viimeksi mainitulla lossilla on liikenne saa- Edellä olevasta selvin:nee miten välttä-
18760: vut~ut hyvin suuren laajuuden ja on se mätöntä on kiinteän sillan swaminen Frii-
18761: erittäin vaikeata. Uivilan takaisten aluei- talan lossin kohdalle. Vuonna 1938 hyväk-
18762: den liikenne suuntautuu tälle lossille ja syi eduskunta tutkimuksen toimittamisen
18763: Friitalan nahkate.htaan, Friitalan sahan, ja on tämä tutkimus suoritettu. Tutkimuk-
18764: Frii:tJalan kaakelitehtaan ja Outokummun .sen perusteella on tultu siihen tulokseen,
18765: metallitehtaan monilukuiset työläiset joutu- että silta olisi rakermettava em. Friitalrun
18766: vat jatkuvasti kulkemaan joen yli. Päivit- ylikulkU;paikan läheisyyteen, joka on myös
18767: täin käyttää lossia vähintään 1,000 hen- paikkakuntalaisten toivomus ja soveltuu
18768: kilöä. hyvin yleiseen tieverkostoon. -
18769: Syksyisin ja keväisin, sekä leutoina tal- Ensi vuonna uhkaavan suure:n työttö-
18770: vina on tilanne täysin kestämätön, koska myyden torjumiseksi voitaisiin myös tä-
18771: liikenne joen yli on silloin jääesteiden ta- män sillan rakentrumistyöt jä.rjestää tytÖttö-
18772: kia keskeytyksissä. Usein on kyllä hyyde- myystöinä, jolloin voitaisiin helpottaa Po-
18773: esteistä huolimatta yritetty pitää lossi käyn- rin seutujen työttömyystilannetta.
18774: nissä, mutta vuoden 1946 syksyllä sattu- Rakennuskustannukset on laskettu nouse-
18775: neen tapauksen vuoksi se jouduttiin lopet- van noin 46 miljoonaan markkaan ja ovat
18776: tamaan. Sinoin köysi katkesi ja lossilla Ulvilan kunta ja eräät yksityiset sitoutu-
18777: olevat joutuivat lossm mukana lähtöpai- neet suorittamaan oman osuutensa, mutta
18778: kalta n. 5 km jokea alas, jolloin lo.sSi ennenkuin työt voidaan aloi,ttaa tarvitaan
18779: saatiin ra;ntaan ja siinä olevat pelastetuiksi. myös valtion tuki.
18780: Joessa olevien puomiesteiden twkia on lossin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
18781: kaatumisen mahdollisuus hyvin suuri. kunnioittaen,
18782: Heikkojen jäiden aikana on usein sattunut
18783: jäihin putoamisia. Tästä mainittakoon, su- että Eduskunta ottaisi vuoden
18784: rullisena esimenkkinä viime talvena sattu- 1950 tulo- ja menoar,vioon 10,000,000
18785: nut Ulvilan seurakunnan vanhan kirkko- markan määrärahan sillan rakenta-
18786: herran hu:kkuminen, hänen mennessään po- mistöiden alkuun .saattamiseksi Ko-
18787: jalleen tietä neuvomaan. kemäen joen yli Friitalan lassipaikan
18788: Raskaampaa kuorma-autoliikennettä ei kohdalta UZvilan kunnassa.
18789: voida lossilla hoitaa. Esimerkkinä mainit-
18790: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
18791: Laum Bra.nder-Wallin. Lauri Murtomaa. Artturi Koslkinen. L. I. Kauka.maa.
18792: Ka.lle Joukanen. Arvo Sävelä. Yrjö Hautala. Kyllikki Pohjala.
18793: 958
18794:
18795: IV,428. - Rah. al. N:o 356.
18796:
18797:
18798:
18799:
18800: Hykkäälä. y. m. : Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
18801: miseksi Lammin lossin kohdaUe Kymijoen yli.
18802:
18803:
18804: E d u s k u n n a ll e.
18805:
18806: Kymen läänin luoteisosassa Valkealan ja Myöskin on huomattava, että joki maini-
18807: Jaalan pitäjien rajalla katkaisee niin sa- tulla kohdalla on varsin kapea, noin 80 met-
18808: nottu Lintukymi Kouvolasta pohjoiseen me- riä, ja pengerrystyön avulla saadaan varsi-
18809: nevän maantien, jossa kohdassa liikennettä nainen siltaosa lyhyeksi ja /koko silta niin-
18810: välittää Lammin lossi. Liikenne mainitulla muodoin varsin halvaksi. Kun näin pääs-
18811: kohdalla on varsin vilkasta, koska Kouvo- täisiin varoja tuhlaavasta lossin käytöstä,
18812: lasta pohjoiseen niin Heinolaan kuin myös kuolettaisi silta hyvinkin nopeasti rakennus-
18813: Mäntyharjulle ja sieltä edelleen Mikkeliin kustannukset.
18814: kuljetaan sen kautta. Toimitetun laskelman Kun tulevana talvena on odotettavissa
18815: mukaan välittää mainittu lossi keskimäärin työttömyyttä lähiseudun kunnissa, muodos-
18816: 150 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa ja tuisi tästä varsin sopiva työttömyystyömaa,
18817: moottoriajoneuvojen lisääntymisestä sekä kun sillalle j<Yhtavaan pengerrystyöhön voi-
18818: sen johdosta, että kohdakkoin valmistuu taisiin sijoittaa melko runsaasti ihmistyö-
18819: silta Kymijoen yli Kuusankosken kohdalla voimaa.
18820: on odotettavissa liLkenteen yhä vilkastuvan. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18821: Liikennettä vaikeuttaa vielä lisäksi se,
18822: että lossi on käsikäyttöinen ja pienikokoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18823: nen niin, ettei siihen mahdu pitkää puu- tulo- ja menoarvioon 8,000,000 mar-
18824: tavaraa kuljettavat autot, vaan täytyy nii- kan suuruisen määrärahan sillan ra-
18825: den päästäkseen Kotkan ja Haminan sata- kentamiseksi Lammin lossin kohdalle.
18826: miin, tehdä pitkä lkiertomatka.
18827: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1949.
18828:
18829: Heiklk.i. Hyiklkää.lä. Va.lto Käkelä.
18830: Paavo KarjaJainen. Erva.rd Pesonen.
18831: 959
18832:
18833: IV,429.- Ra.h. aJ. N:o 357.
18834:
18835:
18836:
18837:
18838: Kuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Imatran sillan
18839: rakentamista wrten.
18840:
18841:
18842: E d u s k u n n a 11 e.
18843:
18844: Vuoden 1950 talousarvioesityksen yh- valtuusto ovat käsitelleet tätä asiaa ja pää-
18845: teydessä ehdotettiin Imatran sillan kor- tyneet siihen tuldkseen, että nyt suunni-
18846: jausta varten 2 % miljoonan markan mää- teltu korjaus ei tuota vastaavaa hyötyä
18847: räraha, jonka avulla aijotaan paikalla ollut tälle sillanrakennukselle, vaan suostuu
18848: heikko terässilta saada tilapäisesti käyttö- kunta uhraamaan puolet tarvittavista va-
18849: kuntoon. Kun tämän sillan yli-kuormitus roista uuden sillan rakentamiseen, jonka
18850: on aivan ilmeinen, niin ei tätä siltaa saada kustannusarvio on laskettu 10 miljoon!!Jksi
18851: riittävän kestäviilksi vaan olisi ralkennettava markaksi.
18852: uusi betonisilta, jonka kestävyys ja kanto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18853: kyky olisi jopa 18 tonnia. kunnioittaen,
18854: Tätä asiaa ovat eri viranomaiset tutki-
18855: neet ja neuvottelujen avulla päässeet yk:si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18856: mielisyyteen siitä, että tämä epäkohta olisi talousarvioon 5 miljoonan markan
18857: pikaisesti korjattava. suuruisen määrärahan Imatran sillan
18858: Imatran lkauppala:ruhallitus ja ikauppalan- rakentamista varten.
18859: Helsingissä 13 päivänä syySkuuta 1949.
18860:
18861: Juho Kuittinen. Matti Miiklki.
18862: Amo Tuuma. Erkki Paavola.inen.
18863:
18864:
18865:
18866:
18867: 56
18868: 960
18869:
18870: IV,4so.- Ra.h. al. N:o 358.
18871:
18872: Kulova.a.ra. y. m. : Mäiirärahan osoittam'isesta Vehmassalmen
18873: sillan rakentamista varten.
18874:
18875: E d u s kun n a 11 e.
18876: Liikenneyhteys Kustaviu ja Taivassalon yli. Tämän sillan rakentamisasia on ollut
18877: pitäjistä Turkuun on erittäin huono. ·sama vireillä jo pari vuosikymmentä. Siltapaikka
18878: osittain koskee Iniötä ja Brändöta, joista sijaitsee Taiva.ssalon-Vehmassalmen (Rau-
18879: - sikäli kuin suoranaisesta vesi.kuljetuk- tilan)-Vehmaan maantieosuudella. Pai-
18880: sesta ei ole kysymys - on saatava maan- kalla on n~kyinen 60 tonnin !karo.to~nen
18881: tieyhteys Taivassaloon :tai Kustaviin. Myös puulossi. Autoliikenne tällöin keväisin ja
18882: Taivassaloa lähinnä oleva Vehmaan pitä- syksyisin kelirikkojen aikana ja monasti
18883: jän viljava eteläosa on vaikeassa asemassa, myös talveUa on kokonaan !keskeytyksissä.
18884: koska se on vain heikkojen kyläteiden On laskettu,, että tämän. 12.8 km pitkän
18885: varassa. tieosan ja sillan rakentamisen kautta lyhe-
18886: Kustavin saaristopitäjän ja mantereen nisi maantieyhteys Kustavista ja Taivas-
18887: välinen liikenneyhteys on parantunut huo- salosta Turkuun 22 km: llä. Tieoikaisu siis
18888: mattavasti Kustavin-Taivassa:lon maantien on komeasti itsekannattava.
18889: valmistuttua. Koska Taivassalosta jo en- Se tosiasia, että tierakennusmäärärahoja
18890: nestään on tarpeettoman pitkä ja muuten- on Lounais-Suomeen aina jaettu kovin vä-
18891: kin huono maantieyhteys Turkuun, josta hän, on aiheuttanut sen, että tämäkään
18892: on muodostunut näiden seutujen tärkein ti-eha:nlw eiJ <>le päässyt toteutumaan aikai-
18893: kauppakeskus, ja kun Kustavin liikenne semmin. Tien välittömässä läheisyydessä on
18894: siirtyi uuden tien valmistuttua myöskin viljavia peltoja, vanhaa asutusta ja :mm.
18895: 'l'a1vassalon kautta kulkevaksi, on tiekysy- kivilouhimoita, joiden on saatava tavaransa
18896: mys ollut kiireellisesti ratkaistavana koko- markkiilQille. Vehmaan tunnettu graniitti-
18897: naisuutta silmälliipitäen. Tie- ja vesirwken- ham, on laaj.emmahikin- kuulua, ja on sen
18898: nush.allituksen toimesta on vuosina 1945--47 vientiä myös!kiu ulkomaille. Vielä. on erit-
18899: sumitettu laaja liikenne- ja taloudellisiin täin huomattavaa, että tie tulee olemaan
18900: oloihin kohdistuva tutkimus TaivMSalon, tärkeä kalankuljetustie.
18901: Kustavin, Vehmaan, Mietoisten ja Loka- Työvoimatilanteen johdosta Lounais-Suo-
18902: lahden pitäjien osalta. Tutkimuksessa on messa tieralmnnustyöt ovat tarpeellisia sen-
18903: tultu siihen, että maanti,everkost<>ssa on kin johdosta, että pienet metsäalueet <>vat
18904: Rautilan ja Mietoisten välil:lä aukko, johon näillä läänin viljavimmilla seuduilla jo
18905: olisi saatava mahdollisimman nopeasti ra- suurelta oswlta loppuun käytetyt, joten
18906: kennetuksi maantie. metsätöitä ei ole suuremmassa määrässä
18907: Tämän yleistutkimuksen valmistuttua on odotettavissa.
18908: tie- ja vesirakennushallituksen toimesta Eduskunnan toivomuksesta rakennettiin
18909: suoritettu täyde1linen maantietutkimus Tai- tätä tietä viime talvena jo 5 km ja pantiin
18910: vassalon ja Vehmaan pitäjien rajalta Veh- siltatyö alkuun. Mutta kun ensi vuoden
18911: massalmelle, jonne Taivassalosta johtaa I_llenoarvioehdotuksessa ei ole merkitty työn
18912: maantie Mietoisiin. Tielinjan pituus on Jatkamiseksi määrärahaa, niin ehdotamme
18913: 12.8 km ja on maasto verraten heippoa sillan rakentamisen jatkamiseksi 10 milj.
18914: rakentaa,. ollen se suurimmalla ooa:lla mat- markkaa. Samalla huomautamme, että sil-
18915: kaa aivan tasaista. tatyö on erittäin sopiva talvityö.
18916: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18917: Kysymyksessä öleva tiehanke, jota asian- ehdotamme,
18918: OJl!-aiset kunnat ovat pitäneet vireillä jo
18919: yh 20 vuotta, on nyt yksityiskohtaisesti että Eduskunta ottaisi vuoden
18920: tutkittu ja lopullinen suunta lähemmin 1950 tulo- ja menoarvioon Vehmaan
18921: määrätty. kunnassa olevan Vehmassalmen yli
18922: Tälle tielle olisi kuitenkin kaikesta kii- johtavan sillan rakentamista varten
18923: reelllisempänä saatava silta Vehmassalmen 10 miljoonaa markkaa.
18924: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1949.
18925: Urho Kulovaara. Rafael Paasio. K&lle Jokinen. Eino B.oine.
18926: 961
18927:
18928: , IV,431. - Ba.h. al. N:o 359.
18929:
18930:
18931:
18932:
18933: Koivuranta y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
18934: tamiseksi Kitisen joen yli SodankyZän kirkonkylän luona.
18935:
18936:
18937: E d u s k u n n a ll e.
18938:
18939: Keskeisen asemansa vuoksi on Sodanky- joten kauempanakin oleva asutus kärsii ar-
18940: län kivkonkylä varsinkin viime ailkoina erit- vaamattomia vahinkoja ja suurta viivytystä
18941: täin ripeästL kasvanut, niin että se nykyään puutteellisten kulkuyhteyksien vuoksi. Li-
18942: on itäisen Lapin huomattava liilkekeskus. sä!ksi on huomattava, että Kitisen lossi ai-
18943: Kitisen joki joka kulkee Sodankylän kir- heuttaa paitsi säännöllisesti uusiutuvia lii-
18944: konkylän halki jwkaa tämän suuren kylän kenteen katkeamisia ja sillä tavalla suurta
18945: kahteen osaan, niin että varsinkin kelirikon haittaa kauttakulkuliikenteelle ja paikalli-
18946: aikana syksyin ja keväisin on .liikenneyh- sille asukkaille, myöskin suuria vuotuisia
18947: teys Sodankylän !kirkonkylän läntisen- ja kustannuksia valtiolle. Tämän vuoksi on jo
18948: itäisen osan välillä tyyten katkenneena mil- pitemmän ajan !kuluessa ollut harkittavana
18949: loin lyhemmän toisinaan taas pitemmän sillan rakentaminen Kitisenjoen yli, joka
18950: ajan aiheuttaen siten häiriötä ja suuria kasvavan liikenteen vuoksi on tullut yhä
18951: vaikeuksia liikenteelle. kipeämmän tarpeen vaatimaksi. Varmaa on,
18952: Sodankylän kunnan itäisen osan asutus, että p. o. sillan rakentamiskysymystä ei
18953: kuten Kelujärvi y. m. kylät s~kä Pelkosen- voida enää siirtää tuonnemmwksi, vaan on
18954: uieroestä Sodankylään ja Rovaniemelle ja siihen kiireellisesti käytävä käsiksi.
18955: Lappiin suuntautuva liikenne kulkee Kiti- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
18956: sen yli Sodankylän kirkonkylän luona, jossa
18957: ylikulkua varten nykyisin on olemassa lossi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
18958: jonka avulla kesäisin pidetään liikennettä talousarvioon 5 miljoonaa markkaa
18959: yllä. Pitkinä kelirik!koaikoina on luonnolli- sillan rakentamiseksi Kitisen joen yli
18960: sesti myöskin yhdysliikenne tyyten poikki, Sodankylän kirkonkylän luona.
18961: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
18962:
18963: Janne Koivuranta. Eemil Luukka.
18964: Eino Palovesi. Eino Rytinki.
18965: Niilo Ryhtä. Martti Suntela.
18966: Yrjö Hautala. Vieno Simonen.
18967: M. 0. Lahtela.
18968: 962
18969:
18970: IV,432. - Rah. aJ. N:o 360.
18971:
18972:
18973:
18974:
18975: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
18976: seksi Kemijokisuussa sijaitseviin Sotisaareen ja Kuiva-
18977: nuoroon.
18978:
18979:
18980: E d u s k u n n a ll e.
18981:
18982: Ke:mijokisuussaJ sijaitsevien Sotisaaren ja hanikaluuiksia saarilla asuvalle väestölle.
18983: Kuiva.nuoron saarien asutus on viime vuo- Niinpä esim. rintamamiesrakentajat joutu-
18984: sina lisäänJtynyt ja tulee edelleen lisään- vat kuljett8imaan kaikki rakerunustarvik-
18985: tymään,, Niinpä esim. Sotisaareen on jou- keeiJJSa kantwen veneisiin ja edelleen raken-
18986: duttu järjestämään 60 mallinhankintalain nuspaikalle.
18987: mukaista rintamamiesasuntotonttia, joista Ede:llä niairuitusta myöskin ilmenee, että
18988: osa on jo rakennettu ja a&a parhaillaan saarilla oleva asutus muodostuu palotur-
18989: rakenteil1a. Aikaisempaa asutusta Oiil näillä vallisuuden kanm.altakin krutsoen erittäin
18990: saariHa 150 kiinteistöä. Kun edellämailllittu vaaralliseksi. Palokaluston saarille sa;a.mi-
18991: rirutamamies- sekä muukin Mutustoiminta nen sillan puuttuessa on kokonaan mahdo-
18992: toteutuu,. tulee näille saarille vähmtään 275 toiJJta..
18993: kiinteistöä. Kun suurin osa ri.nltamamies- Saarien yhdistäminen sillalla ma:nteree-
18994: taloista tulee kahden perheen Mrmtotaloja, seen on siis mitä pikimmin saatava toteu-
18995: nousee .asukasluku saarilla vähintään 700 tetuksi. Kun valtion toimesta maanhankin-
18996: henkilöön. Lisäksi saarilla sijaitseviin Ke- lain määräysten mukaisesti on näiden saa-
18997: mijoen Uittoyhdistyksen asuntoparakkeihin rien asutusta ja rakennustoimintaa lisätty
18998: sijoitetaan joka kesä n. 1,000 työiäistä. on, valtio jo maanhankintalain määräysten-
18999: Näille saarille, jotka eroittaa mantereoota km nojalla velvollin-en oS:allistumaan tie-
19000: 125 m. levyin-en :Kemijoen n. s. Kurimo- yhteyden aikaansaamiseksi sanotuille saa-
19001: haara., ei huolll.31ttavasta asutuksesta huo- riile. Kun erusi .talvent aikana Kemin kau-
19002: lima:tta ole varsinaista kulkuyhteyttä ol- pungin alueella tulee varmasti esiintymään
19003: le.nkwan. Ainoruna kulkumahdollisuutena Oiil huomattavasti työttömyyttä, voitaisiin saa-
19004: A. B. !Kemi 0. Y:n vffiijohdon yhteyteen rille johtavan maantien ja sillll!ll rakennrus-
19005: rakennettu, IJJOin 60 sm. leyyhw.n jalkakäy- töihin sijoittaa huomattava määrä työttö-
19006: tävä, joka on 7 m ikorkeudeHa vedenpin- miä. Tämäkin puoltaisi sillanrakennustöi-
19007: nastai, minikä vuoksi sillan molemmissa den aloittamista jo ensi talven aikana.
19008: päissä täytyy olla hyvin jyrkät rappuset Edellä esitettyyn · viitll!ten kunnioittaen
19009: siHalle pääsemiseksi. On selvä, e.ttä tätä ehdotamme,
19010: siltaa voivll!t käyttää vain jalankulkijat,
19011: jotoo minikä.änlaisilla ajoneuvoilla ei saarille että Edu.skunta ottaisi valtion
19012: pääse. Kun veden syvyys mainitussa Ke- vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
19013: midoen harurB~SSa on vain noiru 30--40 sm. 15,000,000 markan määrärahan sil-
19014: on joen y1itys veneilläkin mahdollista vain lan rakentamiseksi Kemijokisuu.ssa
19015: keveästi ikuormattuirua. Tällainen asiantila sijaitseviin Sotisaareen ja Kuivanuo-
19016: on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti suuria roon.
19017: Helsingimä syyskuun 12 päivänä 1949.
19018:
19019: Eino Tainio. Toivo Friman.
19020: 963
19021:
19022: IV,4aa. - Ra.h. al. N:o 361.
19023:
19024:
19025:
19026:
19027: Väyrynen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Markkasuvan-
19028: non siUan rakentamista varten.
19029:
19030:
19031: E d u s k u n n a ll e.
19032:
19033: Rovaniemen ja Kittilän välisen tien suu- ei ole tarkoituksenmukainen, vaan on silta
19034: rena thankaluutena on kaksi lossia. Etenkin rakennettava 8.5 kilOiffietriä siitä etelään
19035: kelir:i:kkojen aikana keväisin ja syksyisin Matkasuvannon lossin kohdalle, ja Kauko-
19036: niistä aiheutuu suuria vahinkoja liiken- sen silta Kaukosen lossin kohdalle. Ensi
19037: teelle. Linjamkennöitsijöitten sekä yksi- vaiheessaan tulisi Markkasuvannon silta
19038: tyisten että postin, on suorittaa;kseen sään- palvelemaan Sodankylän pitäjän ja ennen-
19039: nölliset linjavuoronsa sanotulla tiellä ase- kaikkea sen läntisen osan liikennettä, mutta
19040: tettava käyttöön y;ht'aikaa kolme linja- niin pian !kuin Markkasuvannon ja Korin-
19041: autoa. Näistä yhden täytyy olla Rovanie- teen välinen tie, jota kuluvan vuoden ai-
19042: men ja Korinreen lossin välillä, toisen kana on ryhdytty rakentamaan, tulee va1-
19043: Korinteen lossin ja Kaukosen lossin vä- mii!ksi, se palvelisi tämän lis&ksi Kittilään
19044: lillä, sekä kolmannen Kaukosen lossin poh- päin suuntautuvaa liikennettä. Kaukosen
19045: joispuolella. Kelirikka kestää keväisin noin silta taas palvelisi tätä liikennettä y;ksin-
19046: kaksi vii!Woa ja syksyisin 2--4 viikkoa. omaisesti.
19047: Kesäisinkin, jolloin lossit toimivat moit- Markkasuvannon sillan kustannusarvio on
19048: teettomasti, ne aiheuttavat autoille huomat- noin 28 miljoonaa mal'kkaa ja Kaukosen
19049: tavaa viivästystä. sillan 20 miljoonaa markkaa.
19050: >Varsinkin nykyisin, kun Lapin matkailu- Kun Markika;suvannon ja Kaukosen silto-
19051: liikenne on entisestään huomattavassa mää- jen rakentaminen liikenteen tyydyttämi-
19052: rin lisääntynyt, tämä lassihankaluus tunne- seksi on aivan välttämätöntä, niin kunnioit-
19053: taan entistään !kipeämpänä. Miltei kaikki taen ~hdotamme,
19054: Lapin matkailijat kulkevat tämän tien,
19055: sillä se johtaa Muonioon, Enontekiölle, Kil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
19056: pisjärvelle ja sieltä Norjaan. tulo- ja menoarvioon 14 miljoonan
19057: Tästä lassikurjuudesta ei päästä muu- markan määrärahan Markkasuvan-
19058: . toin, kuin rakentamalla tälle tieosalle ka:ksi non sillan rakentamista varten .
19059: siltaa. Sillan rakentaminen Korinteeseen
19060: Helsingis.'!ä 13 päivänä syyskuuta 1949.
19061:
19062: Vilho Väyrynen. Jam1.e Koivura.nta.
19063: M. 0. Lahtela. Marku.s NiskaJ&.
19064: 964
19065:
19066: IV,434. - Ra.h. aJ. N:o 362.
19067:
19068:
19069:
19070:
19071: Väyrynen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kaukosen sil-
19072: lan rakentamista varten.
19073:
19074:
19075: E d u s k u n n a 11 e.
19076:
19077: Viitaten edustaja Väyrysen y. m. raha-' että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
19078: asia-aloitteeseen n: o 361, joka koskee Mark- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
19079: kasuvannon sillan rakentamista, kunnioit- markan määrärahan Kaukosen sillan
19080: ta<ln ehdotamme, rakentamista varten.
19081: Helsingissä 13 päivän-ä syyskuuta 1949.
19082:
19083: Vilho Väyrynen. 0. Muikku.
19084:
19085:
19086:
19087:
19088: •
19089: 965
19090:
19091: IV,4a5. - Rah. al. N:o 363.
19092:
19093:
19094:
19095:
19096: Lahtela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta siUan rakentami-
19097: seksi Utsjoen yli Utsjoen kirkonkylän kohdalla.
19098:
19099:
19100: Eduskunnalle.
19101:
19102: Utsjoen kunnan kirkonJkylä sijaitsee mo- kautta matkustavat, olisi silta valtion toi-
19103: lE)Jlllllin puolin Utsjokea. Kirkko ja kansa- mesta ja varoilla rakenn,ettava mahdollisim-
19104: koulu sekä nimismiehen virkatalo ovat man pian. P. o. sillan rakentamisen mai-
19105: mainitun joen: länsipuolella. Kuru maini- nittu kurutakin toivoo ,toteutettavan ensi-
19106: tussa jooss.a ei ole siltaa ja se on virtaava tilassa ja sen rakentamista val'tiokin on
19107: ja matala, seuraa siitä, että joen ylikulku smmniteHut vuosikausia, mutta rakentami-
19108: kelirikkoj.en aikana keväällä ja syksyllä - nen on siirtynyt vuodesta toiseen.
19109: riippuen ik:esän ja talven tulosta- on monia Kun Utsjoen kunta on ainoa kun'ta maas-
19110: viikkoja jopa kuukausiakin aivan mahdo- ~anune, jonka ~eskukseen ei ole edes maan-
19111: ton. Tästä johtuu, että kanswkoululapset- tietä, olisi p. o. silta valtion toimesta ra-
19112: kin, jotka muutoin voisivat suorittaa kou- kennettava viipymättä, että ed€S tämä Uts-
19113: lunkäyntinsä kotoaa.n, on majoitettava kou- joen kuntalaisten toivoma parannus tulisi
19114: lun puolelle jokea, -josta seuraa suuria toteutettua ja he pääsisivät siitä perin
19115: kustannuksia valtiolle ja kUll!l1aile sekä las- kiusallisesta tiiaata, minkä heille aiheuttaa
19116: ten vanhemmille. Kaikkien muiden, joiden se, ettei p. o. siltaa ole.
19117: on päästävä joen toiselle puolen, on kuljet- Kun utsjokelaiset ovat menettäneet epä-
19118: tava tietöntä joen rantaa ylös jokivartta edullisen kesän vuoksi perunasatonsak:in ja
19119: n. 10 km:n päässä olevan järven luo ja tarvitsevat sekä työtä että siltaa, olisi vrul-
19120: ylitettävä vesistö sieltä olipa miten: kiire.e- tion vaikeasta rahataloudell:iseata tilasta
19121: lioon päästävä ja huOll!O ll.m1kija tai kulje- huolimatta p. o. sillan rakentamiseen myön-
19122: tettava hyvänsä. Tällainen tilanne on mitä nettävä tarvittavat rahat ensi vuoden
19123: kiusallisin ja tuottaa suuria vaikeuksia ja tulo- ja menoarviossa, ettei sillan rakenta-
19124: ajan huikkaa niille, joiden suoritettavaksi minen enää siirtyisi epämääräiseen tule-
19125: se sattuu. Tämä voidaanJ poistaa rakenta- vaisuuteen.
19126: malla silta mainitun kirkorukylän ilmhdaHe Edcliru esitettyyn viitaten kunnioittavim-
19127: Utsjoen yli. Knn joki täl'lä kohtaa on noin min ehdotamme,
19128: 40--50 m leveä ja matala sekä kovapoh-
19129: jainen ja molemminpuolin korkea rantai- että Eduskunta ottaisi vuoden
19130: nen, on sillan rakerutaminen siihen helppo. 1950 tulo- ja menoarvioon 2 miljoo-
19131: Kun Utsjoen kunnan väestö on heikkovarai- nan markan määrärahan S'ttlan ra-
19132: nen ja siltaa tulevat käyttämään myöskin kentamiseksi Utsjoen yli Utsjoen kir-
19133: 111e matkailijat ja muutkin, jotka siitä konkylän kohdalla.
19134: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1949.
19135:
19136: M. 0. LOOtela. Janne Koivura.nta. Vilho Väyrynen.
19137: Erkki Koi!VWto. Yrjö Saari. Eino Rytinki.
19138: Marlkus Nisika.Ia.. Atte P*ka.nen. S. Salo.
19139: 966
19140:
19141: IV,436. - Fin. mot. N:o 364.
19142:
19143:
19144:
19145:
19146: Wickman m. fl.: A~gående anvisande av anslag till under-
19147: stöd och lån för ett dammbygge vid ÅminM fors i Kro-
19148: noby socken.
19149:
19150:
19151: T i ll 'R i k s d a g e n.
19152:
19153: För cirka 40 år sedan byggde ett antal denna ansökan, har i ett utlåtande av
19154: .småbrukar·e i Kronoby vid Åminne fors den 29 juni detta år bl. a. :förklarat ,enär
19155: en lkvarnanläggning, som i långa tider an- :förnyandet av dammbygget delvis :för-
19156: litats av bönder hörande hemma i Krono- anlett.s därav, att strömrensningar ut:förts
19157: by jäm:te angränsande kommuner. i Kronoby å, skulle enligt ministeriets
19158: År 1947 :förstördes kvarninrättningens upp:fattning ansökan om understöd riktas
19159: damm :fullständigt av värisen. Enligt sak- till de myndigheter å vars :föranstaltande
19160: kunnigas utlåtande berodde denna kata- strömrensningarna verkställts". Samma
19161: stro:f icke blott på den osedvanligt våld- åsikt har även kommitten :för landsbyg-
19162: samma vårflod:en utan äv·en på att i Kro- dens elektri:fiering enligt ett utlåtande,
19163: noby å försi~går grävningar, som delvis som kommitten avlåtit till här nämnda
19164: :förändrat åns och vattentillgångens ka- ministerium. Då älvrensningarna i Kro-
19165: raktär så att avflödet på grund av gräv- noby skett på grund av beslut av riksda-
19166: ningarna blivit .sna:bbare. Dessa :faiktorer gen och med medel som riksdagen anvi-
19167: i :förening, alltså isen, vårfloden och älv- sat, :får undertecknade vördsamt hos riks-
19168: rensningarna, har icke iblott :förorsakat dagen anhålla om, att medel mätte anvi-
19169: kvarnägarna :förluster utan även varit sas :för lättandet av den ·ekonomiska
19170: menliga :för traktens jordbrukare, som an- börda, som vållats Kronoby Kvarn Ab av
19171: vänt sig av kvarnen. naturkra:fter, vars katastroiala :fram:fart
19172: År 1948 byggdes dammen ånyo och delvis underlättats av årensningsarbeten,
19173: kom denna nybyggnad, som slut:fördes vid som ut:förts i statens regi.
19174: årsski:ftet, att kosta betydligt över 2 mil- På ovanstående grunder får underteck-
19175: joner ma:rk. Det är lätt att :förstå, att nade vördsamt föreslå,
19176: denna återuppbyggnad av dammbyggna-
19177: den är ekonomiskt :för betungande :för de att Riksdagen måtte i 1950 års
19178: småbrukare, som äger kvarninrättningen. statsförslag anvisa 2 miljoner mark
19179: Då dammen :förstördes genom ikra:fter att användas som understöd och lån
19180: och under omständigheter, som kvarn- för ett dammbygge, som föranletts
19181: ägarna icike behärskar, har dessa vänt sig av att vårisen år 1947 förstörde den
19182: till statsmakten med anhållan om bidrag gamla kvarndammen vid Åminne
19183: och statslån för dammbygget. Handels- fors i Kronoby socken.
19184: och industriminiswriet, som behandlat
19185: Helsingfors den 9 september 1949.
19186:
19187: Albin Wickma.n. Ebba. östenson.
19188: Levi J'ern. Verner Korsbäck.
19189: 967
19190:
19191: IV,4aa.- Ra.h. aJ. N:o 364. Suomennos.
19192:
19193:
19194:
19195:
19196: Wickma.u y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
19197: lainaksi patorakennuksen rakentamiseksi Aminnenkos-
19198: keen Kruunupyyn pitäjässä.
19199:
19200:
19201: E d u s kun n a 11 e.
19202:
19203: Noin 40 vuotta sitten joukko Kruunu- sunnossaan 29 päivänä heinäkuuta tänä
19204: pyyn pienviljelijöitä rakensi Åminnenkos- vuonna selittänyt, että ;,koska patoraken~
19205: keen myllyn, jota Kruunupyyn ja naapu- nuksen uusiminen on osaksi aiheutunut
19206: rikuntien talonp()ljat pitkät ajat 'käyttivät. siitä, että Kruunupyynjoessa on suori-
19207: Vuonna 1947 tuhosi kevätjää myllyl&..- tettu perkauksia, olisi avustusanomus mi-
19208: toksen padon täydellis·esti. Asiantuntijain nisteriön ikäsitrksen mukaan osoitettava
19209: lausunnon mUik:aan tämä onnettomuus ei niille viranomaiSille, joiden toimesta joen-
19210: johtunut yksin poikkeuks-ellisen· väkival- perkaukset on suoritettu". Samaa mieltä
19211: taisesta kevättulvasta, vaan myös siitä, on myös maaseudun säh:köistämiskomitea
19212: että Kruunupyyssä suoritetaan kaivauk- lausunnossa, jonka komitea on antanut
19213: sia, jotka osittain ovat muuttaneet joen mainitulle ministeriölle. Kun joenperka,uk-
19214: ja vesivarojen luonnetta siten, että veden- set Kruunupyyssä ovat tapahtuneet edus-
19215: ju()lksu on !kaivausten vuoksi 'käynyt no- kunnan päätöksen perusteella ja eduskun-
19216: peamm8!ksi. Nämä tekijät Y'hdessä, siis nan osoittamin varoin, esittävät allekir-
19217: jää, kevättulva ja joenper:kaukset, eivät joittaneet ikunnioittaen eduskunnalle ano-
19218: ole aiheuttaneet tappioita vain myllyn- mu!ksen varojen osoittamisesta sen talou-
19219: omistajille, vaan olleet haitaksi myös myl- dellisen taakan helpottamiseksi, jonka Kro-
19220: lyä käyttäneille seudun maanviljelijöille. noby K varn .Ab: lle ovat aiheuttaneet luon-
19221: Vuonna 1948 pato rakennettiin jälleen, nonvoimat, joiden tuhoa valtion toimesta
19222: ja tämä uudisrakennus, joka suoritettiin suoritetut joenperkaustyöt ovat osittain
19223: loppuun vuoden vaihteessa, tuli maksa- . edistäneet.
19224: maan yli kaksi miljoonaa markkaa. On Edellä. esitetyn perusteella allmrjoitta-
19225: helposti ymmärrettävissä, että tämä uudis- neet ehdottavat ikunnioittaen,
19226: raJkennus on taloudellisesti liian rasittava
19227: niille pienvHjelijöille, jotka ()lmistavat että Eduskunta ottaisi vuoden
19228: myllyn. Kun padon tuhosivat sellaiset 1950 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
19229: voimat, jotka eivät olleet myllynomista- markkaa avustukseksi ja lainaksi pa-
19230: jien hallittavissa, nämä ovat käänty- tolaitteen rakentamiseksi sen mylly-
19231: neet valtiovallan puoleen anoen aVUs- padon tilalle, jonka . kevätjäät
19232: tusta ja valtiolainaa patorakennusta var- vuonna 1947 tuhosivat Åminnen-
19233: ten. Kauppa- ja teollisuusministeriö, joka lkoskessa K ruununpyyn pitäjässä.
19234: on käsitellyt tämän anomuksen, on lau-
19235: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1949.
19236:
19237: Albin Wickma.n. Ebba östenson.
19238: Levi Jern. Verner Korsbäck.
19239:
19240:
19241:
19242:
19243: 57
19244: /
19245:
19246:
19247: 968
19248:
19249: IV,4s7.- Ra.h. al. N:o 365.
19250:
19251:
19252:
19253:
19254: Niskala y. m.: Määrärahan osoittamisesta lossin kustant(L-
19255: miseksi Kolarin kirkonkylän ja Kolarin saaren välille.
19256:
19257:
19258: E d u s k u n n a 11 e.
19259:
19260: Kolarin kunnassa rakennettiin aikanaan hyvin suurta hankaluutta. Saarella asuvain
19261: maantie ikulkemaan n. s. Kolarinsaaren on päästävä valtatielle ja seurakuntalaisten
19262: halki, joka on noin 8 lkrrn pituinen. Tämä kirlrolle, johon myös ruumiit on kuljetet-
19263: aiheutti sen, että myöskin kaksi lossia oli tava hautausmaalle, mikä lossien puuttuessa
19264: ylläpidettävä. Näiden tuottama hankaluus on erittäin vaikeata. Kolarin kunta on
19265: ja liikenteen hitauttaminen jöhti siihen, että niitä suhteellisesti tuhotuita alueita, jossa
19266: yleinen maantie rakennettiin myöhemmin väestön omat mahdollisuudet hankkia sel-
19267: mantereen puolelta ja sanottu tie jätettiin laisia kalliita kulkuvälineitä ikuin lossia,
19268: kylätieksi. Niinkuin tavallista on asutus ovat hyvin rajoitetut, jälleenrakennuksen-
19269: suuntautuu huomattavalta osalta teitten kin ollessa vielä keSken. Valtion velvolli-
19270: varsille. Niinpä Kolarinsaarella on muodos- suus olisirkin hankkia lossi ainaikin saaren
19271: tunut vwhva kyläryhmä sanotulle saarelle. eteläpäähän, jossa kirkko ja hautausmaa
19272: Aikanaan oli myös Kolarissa niiniku.in sijaitsevat.
19273: useissa pailkoissa muuallakin Tornionjoki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19274: laaksossa iki~ko- ja hautausmaa sijoitettu nioittaen,
19275: saareen, siis Kolarissa mainitun saaren ete-
19276: läpäruhän, missä ne edelleenkin sijaitsevat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1950
19277: Krm liikenne 'Ohjattiin mannerta :kulkevaa valtion tulo- ja menoarvioon 1 mil-
19278: maantietä myöten, niin lossit myöskin pois- joonan markan määrärahan lossin
19279: tettiin. Tämä aiheutti saaren asu!kkaiUe · kustantamiseksi Kolarin kirkonkylän
19280: ja samalla myöstkin muille kuntalaisille ja Kolarin saaren väUlle.
19281: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1949.
19282:
19283: Markus Niskala. Erkki Koivisto.
19284: Martti Miettunen. Eino Rytinki.
19285: 969
19286:
19287: IV,4as.- Rah. aJ. N:o 366.
19288:
19289:
19290:
19291:
19292: Muikku y. m.: Määrärahan osoittamisesta Utran uittosulun
19293: rakennustöiden jatkamista varten.
19294:
19295:
19296: Eduskunnalle.
19297:
19298: Utran uittosulun rakennustyön kustan- suotuisana vuoden aikana. Kun teräsra-
19299: nukset arvioitiin v. 1948 n. 50,000,000 mar- kenteiden (sulkuporttien ja koneistojen)
19300: kaksi, josta työkustannukset tekevät n. hanJkinta lisäJlmi v1e huomattavan ajan, ja
19301: 30,000,000 mk ja hankinnat (mm. teräksiset sopimusta niiden h!llnkinnasta ei voida
19302: . sulkuportit) n. 20,000,000 mk. Ra.lronnus- tehdä ennenkuin tarkoitukseen on ikäytet-
19303: työt aloitettiin vuoden vaihteessa 1948/ ,tävissä määräraha, ja kun myöskin kana-
19304: 1949 tarikoitukseen myömwtyllä 24,000,000 van sulkemmen purjehduskaudeksi 1950
19305: mk työttö:myysmä;äräraha:lla, josta tällä he.t- osittain on riippuvainen määrärahan saan-
19306: kellä on käyttämättä n. neljäames. Määrä- nista, niin ei työohjelmaa voida viedä läpi
19307: rahMl! luonteen vuoksi oli työt lopetettava epävarmasti saatavien ja moniien rajoitus-
19308: kesäkuussa 1949 käytämnöllisesti katsoen ten alaisten ·työttömyysmäärärahojen tur-
19309: kokonaisuudessa:an. vin. Ymmärrettävää myös on, että n.
19310: Tie- ja vesirakennushallituksessa laa;di- 10.,000,000--15,000,000 mk maksavien teräs-
19311: tun työsuunnitelman mll'kaan oli tarkoituk- rakenteiden hankinnan rahoittaminen työt-
19312: sena jatkaa töitä siten, ·että uittosulku ko- tömyysmäärärahoin ei täysin vastanne tar-
19313: konaisuudessaan valmistuisi vuoden 1951 koitustaan.
19314: purjehduskauden aillruun, jolloin myös Poh- Tä.mä;n vuoksi on a;sianomainen työvi-
19315: jois-'Karja:lan uittoyhdistyksen toi:mesta rasto, tie- ja vesirakennusha:llitus, puoles-
19316: Utran suiun yläpuolella sijaitsevan Risti- taan esittänyt valtion vuoden 1950 meno-
19317: saaren erottelun yhteyteen rakennettava arvioon otettavalksi 20,000,000 markkaa Ut-
19318: Ristisaaren niputuslaitos valmistuu. Puu- ran uittosulrm rakennustöiden jatkamiseen,
19319: tavara voi.taisim näiden toimenpiteiden jäl- mikä määräraha kuitenkin on ha:llituksen
19320: keen siis niputtaa jo heti Ristisaaren erotte- esityksestä poistettu.
19321: lun alapuolella, ja uitta:a niputettuna Utran Edellä saiostetuista syistä, ja koska li-
19322: uude!lj uittosulun läpi edelleen alapuolisiin säksi ko. laatuisen työn suorittamioon ilman
19323: vesistöihin, mikä menettely tulisi pienen- kiinteätä työ- ja rahoitusohjelmaa on jo
19324: tämään uittokustannuksia. osoittautunut pahasti työn .tarkoituksen-
19325: Tä;män suunnitelman toteuttaminen iJmi- mukaista suoritusta haittaavaksi ja epäta-
19326: t'ellikin vruatii, että rakennustyö saa jatkua loudelliseksikin, ehdotamme kunnioittaen,
19327: häiriöittä ko. surmnitelma:n puitteissa, mikä
19328: taas edellyttää mm., että työmaarahoitus että Eduskunta ottaisi vuoden
19329: on riittävän piltkäksi ajanjaksoksi eteen- 1950 tUlo- ja menoarvioon 20,000,000
19330: päin selvä,. seik:ä lisäksi, että ko. kanava markan mOO;rärahan Utran uittosu-
19331: suljetaan liikenteeltä purjehduskaudeksi lun rakennustöiden j(l!tkamista var-
19332: 1950, jotta melko huomattavat sulli:umuuri- ten.
19333: ym. tähän liittyvät työt voidaan suorittaa
19334: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1949.
19335:
19336: 0. Muikku. Varma. K. Turunen.
19337: La.uri Riikonen. Heikki Soininen.
19338: Juho Karvonen.
19339: VALTIOPÄIVÄT
19340: 1949
19341:
19342: LIITTEET
19343: 1
19344: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ HUONEEN-
19345: VUOKRIEN SÄÄNNÖSTELYÄ KOSKEVIA
19346: LAKIALOITTEITA
19347:
19348:
19349:
19350:
19351: HELSINKI 1949
19352: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19353:
19354:
19355:
19356: 1
19357: 973
19358:
19359: I,s. - Lak. al. N:o 60.
19360:
19361:
19362:
19363: Helja.s y. m.: Ehdotus laiksi httoneenmwkrien säännöste-
19364: lystä.
19365:
19366:
19367: E d u s k u n n a ll e.
19368:
19369: Vuokrien ja vuokrasuhteiden saannös- Sia, joilla räikeimmät omistusoikeuden
19370: tely ei menneinä vuosina ole tapahtunut lO'Ukkaukset poistetaan ja omistajaa koh-
19371: yleistä •etua ja oikeudenmukaisuutta sil- danneita epäoikeudenmukaisuuksia muu-
19372: mälläpitäen eikä niinollen myöskään tar- toinkin lievennetään. Samalla on lakiin
19373: koitustaan vastaavasti. Onkin todettava, otettava säännöksiä, jotka turvaavat
19374: että tämä säännöstely ei ole vain johta- säännöstelymääräysten lainsäätäjän tarkoi-
19375: nut moniin ilmeisiin epäoikeudenmukai- tusta vastaavan oikeudenmukaisen ja ta-
19376: suuksiin, joista lukuisat kansalaiset ovat sapuolisen soveltamisen.
19377: j<mtuneet suuresti kärsimään, vaan myös Edellä olevan perusteella ja viitaten
19378: aiheuttanut pahaa pysähdystä rakennus- valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ään sekä
19379: toiminnassa. Niinpä sodan jo useita vuo- eduskunnalle vast 'ikään annettuun halli-
19380: sia sitten päätyttyä ja säännöstelyn kes- tuksen esitykseen n :o llr6, jossa edellä
19381: tettyä pian kymmenen vuotta asuntopula esittämiämme ja eräitä muita tärkeinä pi-
19382: on monissa suurissa asutuskeskuksissa yhä dettäviä näkökohtia ei ole otettu huO<-
19383: vain pahentunut. Jotta siitä umpikujasta, mioon, ehdotamme,
19384: mihin täten on jouduttu, mahdollisimman
19385: pian päästäisiin, olisi, samalla kun sään- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19386: nöstelyn alaa sikäli kuin olosuhteet salli- van lakiehdotuksen:
19387: vat supistetaan, lakiin otettava säännök-
19388:
19389: Laki
19390: huoneenvuokrien säännöstelystä.
19391: Edlltlkunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
19392: määrätyllä tavaUa, säädetään:
19393: 1 §. viettoasunnot, jotka tammikuun 1 päivänä
19394: Valtioneuvostolla on valta väestön toi- 1950 eivät ole vuokralaisen hallinnassa tai
19395: meentulon tai maan talouselämän turvaa- sen jälkeen vapautuvat.
19396: miseksi säännöstellä sellaisten huoneisto-
19397: jen, joita yksinomaan tai pääasiallisesti 2 §.
19398: käytetään asuntoina, vuokria ja näihin Mikäli tämän lain nojalla annettujen
19399: rinnastettavia tai liittyviä ma'ksuja ja kor- säännösten perusteella vuo·kranantajan oi-
19400: vauksia sekä antaa määräyksiä sanotun- •keus vuokrasopimuksen irtisanomiseen teh-
19401: laiseen huoneistoon kohdistuvasta vuokra- dään viranomaisen suostumuksesta riippu-
19402: ja alivuokrasuhteesta ynnä tällaista vuok- vaksi tai vuokranantaja veivoitetaan vi-
19403: rasuhdetta koskevasta irtisan0misoi:keu- ranomaisen määräyksestä jatkamaan päät-
19404: desta. tynyttä vuokrasuhdetta, ei vuokrananta-
19405: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta sään- jalta saa kieltää irtisanomisoikeutta eikä
19406: nöstelystä ovat kuitenkin vapaat sellaiset häntä velvoittaa jatkamaan vuo:krasuh-
19407: uudet rakennukset ja vanhojen rakennus- detta,
19408: ten uudet huoneistot, jotka ovat valmis- 1) jos vuokranantaja, joka on kolme
19409: tuneet tammikuun 1 päivän 1949 jälkeen, vuotta omistanut talon tahi määrätyn
19410: sekä sellaiset pienet kesä- tai muut loman- asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat
19411: 974 I,s. - Huonoonvuokrien säännö·stely.
19412:
19413: osakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön osak- 1) jos sopimus on todistettavasti sanottu
19414: keet, haluaa saada talostaan huoneiston irti asianosaisten 'kesken lain tai sopimuk-
19415: tai osakehuoneistonsa asunno'ksi itselleen sen nojalla voimassaolevan irtisanomisajan
19416: tai lapselleen ja hän tai hänen lapsensa kuluessa;
19417: on välttämättömästi asunnon tarpeessa 2) jos sopimus, joka on tehty ehdoin,
19418: taikka jos vuokranantaja, joka on ka:ksi että se ilman irtisanomista päättyy vuok-
19419: vuO'tta omistanut talon tai mainitunlaiset rrukauden kuluttua umpeen, on mainituin
19420: osaJåeet, ·halutessaan asunnon itselleen tai tavoin sanottu irti ennen vuokrakauden
19421: lapselleen tahi hyvä:ksyttävästä syystä päättymistä; tai
19422: muulle henkilölle, luovuttaa vuokralai- 3) jos vaatimus 2 § :ssä tarkoitetun
19423: sensa käyttöön toisen huoneiston eikä ·huo- suostumuksen saamisesta asuinhuoneis-
19424: neiston vaihdon voida katsoa huomatta- tosta tehdyn vuokrasopimuksen irtisano-
19425: vasti huonontavan vuokralaisen toimeen- miseen tai tällaista huoneistoa koskevan
19426: tulomahdollisuuksia tai muutoin olevan vuokrasuhteen jatkamatta jättämiseen on
19427: häntä kohtaan ilmeisesti kohtuutonta; pantu oikeassa määräajassa vireille, mutta
19428: 2) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan pyydetty suostumus on .evätty.
19429: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa Kun vuokrasopimus 1 momentissa mai-
19430: tahi asuinhuoneisto ja'kaa pienempiin osiin nitusta syystä raukeaa, katsotaan asian-
19431: ja pätevät syyt puoltavat uudestaan ra- osaisten välillä olevan voimassa vuokra-
19432: kentamista tai jakamista; suhteen toistaiseksi kuukausittain etukä-
19433: 3) jos työsopimus, jonka mukaan työ- teen maksettavaa vuokraa vastaan.
19434: palkkaan sisältyy vapaa asunto taikka
19435: jonka johdosta työntekijällä on oikeus 4 §.
19436: ·vuokralla hallita työnantajan huoneistoa, Huoneenvuokrat ja niihin liittyvät tai
19437: lakkaa; rinnastettavat maksut ja korvaukset on
19438: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver- niitä säännöst-eltäessä määrättävä niin,
19439: rattavan rakennuksen omistaja haluaa että omistajat säännönmukaisissa tapauk-
19440: saada sellaisen talon tai rakennuksen käyt- sissa voivat näillä tuloilla suorittaa korot
19441: töönsä siltä osin kuin se-on hänelle vält- ja muut tavanomaiset kiinteistön hoidosta
19442: tämätöntä; johtuvat menot sekä huolehtia rakennus-
19443: 5) jos tilanomistaja tilan maatalouden ten kohtuullisesta kunnossapysymisestä.
19444: harjoittamista varten tarvitsee käyttöönsä
19445: tällaista tarkoitusta varten tilalla olevan 5 §.
19446: ja siihen soveltuvan rakennuksen tai sel- Valtioneuvoston asiana on, mikäli jäl-
19447: laisen rakennuksen osan; eikä jempänä olevista säännöksistä ei muuta
19448: 6) muutoinkaan, jos erittäin painavat johdu, antaa määräykset menettelystä ja
19449: puoltavat syyt irtisanomisen hyväksymistä muutoksenhakuoikeudesta tämän lain no-
19450: tai vuokrasuhteen jatkamatta jättämistä. jalla annettujen määräysten täytäntöön-
19451: Vuokranautajan tai hänen lastensa on panossa sekä siitä, mitkä viranomaiset
19452: !katsottava olevan välttämättömästi asun- huolehtivat täytäntöönpanosta, ja velvoit-
19453: non tarpeessa silloinkin, kun hänen on taa kunnat asettamaan sitä varten lauta-
19454: tarpeen saada huoneisto yhteisen asunnon kuntia ja toimihenkilöitä sekä määrätä näi-
19455: järjestämiseksi hänelle ja hänen kanssaan den tehtävistä ja toiminnasta.
19456: avioliittoon menevälle taikka kun vuok- Valtioneuvosto voi myös antaa määräyk-
19457: ranantaja tai hänen lapsensa tarvitsee siä tarkastusten toimittamisesta ja ilmoit-
19458: huoneiston saadakseen yhteisen asunnon tamisvelvollisuudesta, milloin se on tar-
19459: aviopuolisonsa tai huollettavanaan olevan peen tässä laissa edellytettyjä toimen-
19460: muun perheenjäsenen kanssa. piteitä tai tämän lain nojalla annettujen
19461: määräysten toimeenpanoa ja valvontaa
19462: 3 §. varten.
19463: Asuinhuoneistoa ·koskeva vuokrasopi- Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää-
19464: mus, jossa vuokrakausi on määrätty :kuu- räyksiä annettaessa ja niissä olevia val-
19465: kautta pitemmäksi, katsotaan kulumassa tuuksia !käytettäessä on otettava huomioon,
19466: olevan vuokrakauden päätyttyä rauen- että valtioneuvoston tämän lain alaan
19467: neeksi, kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttä-
19468: I,s. - Heljas y. m. 975
19469:
19470: maan asettamissa elimissä tulee puheen- 7 §.
19471: johtajan lisäksi valittavista jäsenistä yhtä Jos joku on kärsinyt tähän lakiin perus-
19472: monen edustaa vuokralais- ja vuokran-. tuvan toimenpite€n johdosta vahinkoa tai
19473: antajapiirejä; sellaisesta toimenpiteestä on aiheutunut
19474: että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä, kustannuksia, hänellä on oikeus saada val-
19475: mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toi- tion varoista korvaus tällaisesta vahin-
19476: mivassa elimessä puheenjohtajalla ja vara- gosta ja kustannuksista.
19477: puheenjohtajalla tulee olla tuomarinvir- Tässä pykälässä :tarkoitettu korvausvaa-
19478: kaan vaadittava kelpoisuus; ja timus on käsiteltävä ja ratkaistava niin
19479: että valitusasteena toimivan elimen pu- kuin lain mukaan sellainen vaatimus
19480: heenjo-htajan ja varapuheenjohtajan mää- yleensä.
19481: rää korkein oikeus. 8 §.
19482: Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe,
19483: joka tehdään vastoin tämän lain nojalla
19484: 6 §. annettuja määräyksiä taikka jonka tarkoi-
19485: Valtioneuvoston hyväksymällä, vuokra- tuksena on näiden määräysten kiertämi-
19486: lais- tai vuokranantajapiirejä edustavalla nen, olkoon mitätön.
19487: rekisteröidyllä yhdistyksellä on oikeus
19488: asianosaisen suostumuks-ella saattaa edellä 9 §.
19489: 5 § :ssä tarkoitetun elimen huoneenvuokra- Kun tämän lain nojaHa on julkaistu sel-
19490: säännöstelyä koskevassa asiassa antama laisia säännöksiä, joiden antamiseen halli-
19491: ratkaisu, josta ei muutoin saada valittaa, tusmuodon mukaan eduskunnan myötävai-
19492: korkeimman oikeuden tu11kittavaksi, jos kutus on tarpeen, tai'kka päätörksiä vuok-
19493: yhdistys katsoo, että ratkaisu perustuu rien ja niihin rinnastettavien tai liittyvien
19494: virheelliseen lain soveltamiseen. Tällainen maksujen tai korvausten korotuksen suu-
19495: valitus on tehtävä kuudenkymmenen päi- ruudesta, on niistä viivytyksettä ilmoitet-
19496: vän kuluessa siitä, kun valitu·ksenalainen tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on
19497: päätös on julistettu tai, milloin päätöstä saatettava. ne eduskunnan tietoon heti
19498: ei julist·eta, kun asianosainen on saanut tahi, jollei eduskunt•a ole koolla, niin pian
19499: siitä tiedon. kuin se on koontunut, ja ne on kumot-
19500: Valituskirja on korkeimpaan oikeuteen tava, jos eduskunta niin päättää.
19501: annettaessa varustettava viidentuhannen
19502: markan leimalla. Muutoin ovat asia;kirjat 10 §.
19503: ja toimituskirjat tässä pykälässä tarkoite- Tämän lain nojalla annettujen määräys-
19504: tuissa valitusasioissa leimaverosta vapaat. ten rikkomisesta rangaistaan säännöstely-
19505: Tutkiessaan valituksen korkein oikeus rikosten rankaisemisesta annetun lain mu-
19506: voi palauttaa asian uud€lleen käsiteltä- kaan.
19507: väksi tai oikaista valituksenalaisen ratkai- 11 §.
19508: sun tahi asiakirjoihin liitettäväwlä päätök- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
19509: sellä hylätä valituksen. mikuuta 1950 ja se on voimassa vuoden
19510: Asian saattaminen korkeimman oikeu- 1950 loppuun, jolloin myös sen nojalla an-
19511: den tutkittavaksi ei estä valituksenalaisen netut määräykset lakkaavat olemasta voi-
19512: päätöksen täytäntöönpanoa, ellei korkein massa.
19513: oikeus toisin määrää. Huoneenvuokrien säännöstelystä 30 päi-
19514: Edellä olevat säännökset eivät aiheuta vänä joulukuuta 1948 annetun lain (951/
19515: muutosta siihen, mitä menetetyn ajan ta- 48) nojalla annetut säännakset ja mää-
19516: kaisin saamisesta ja lainvoiman saaneen räykset, jotka ovat voimassa tämän lain
19517: tuomion purkamisesta on voimassa. tullessa voimaan, ovat noudatettavina,
19518: Tarkemmat määräykset menettelystä kunnes ne on asianomaisessa järjestyk-
19519: tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa an- sessä kumottu. Ne on kumo•ttava viimeis-
19520: taa valtioneuvosto. tään helmikuun 1'5 päivänä 1~50.
19521:
19522: Helsingissä lokakuun 19 päivänä 1949.
19523:
19524: Lennart Heljas. Ma.tts1 Forss.
19525: T. N. Vilhu.ia.. Eino Laitinen.
19526: 976
19527:
19528: 1,9. - Lak. al. N :o 61.
19529:
19530:
19531:
19532: Kannisto y. m..: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännös-
19533: telystä.
19534:
19535:
19536: E d u s k u n n a ll e.
19537:
19538: Vallitsevaan asu:ntopulall!n s~kä siihen, säännöstelyn vikana ollut riittävän oikeus-
19539: että tämä on sodan päätyttyäkin yhä vielä varmuuden ja oikeussuojan puute, kun ei
19540: lisäJäntynyt, on huomattavalta osalta ollut ole ollut päteviä takeita säännöstelymää-
19541: syynä maassamme noudatettu asuntopoli- räyst·en taitavasta, tasapuolisesta ja yhtä-
19542: tiikka. VuokrAAäännöstelyllä on yksityisen läisestä soveltamisesta.
19543: omistusoikeutta ~oukattu enemmän kuin 01osuhteet eivät vielä salli huoneen-
19544: yl'einen etu olisi vaatinut. Se on t~~;pahtu vuokr31Säänniöstelystä luopumista. Tämän
19545: nut sekä siten, että omistajan ja hänelle vuoksi on tyydyttärvä asettamaan lähim-
19546: li1heis.ten henkilöiden välttämätönkin asun- mäksi päiämääräksi säännöstelystä nykyisin
19547: nontarve on syrjäytetty vieraiden henkilöi- aiheutuvien !l'äiikeimpien omistusoikeuden
19548: den hyväksi, että myöskin siten, että omis- loukkausten lieventäminen ja vuokraolojen
19549: tajalle suoritettavan vastikkeen mäläräämi- tervehdyttämistä haittaavien pahimpien
19550: sessä on rvall'Sin suuresti poikettu täyden epäkohtien poistaminen sekä oikeusvarmuu-
19551: korvauksen periaatteesta. Tällainen talous- den ja oikeussuojan lisääminen.
19552: elämä.n vastainen vuokrapolitiikka on vuo- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
19553: rostaan, samalla kun se on jopa välitJtö- tiopäiväjälrjesty.ksen 32 '§: ään ja eduskun-
19554: mästikin pahentanut asuntovaj~~;usta, suu- nalle vast'i'k!äiän annet,tuun hallituksen esi-
19555: resti estänyt asuntotuotantoa, joka, valtion tykseen N :o 116, jossa edellä esittämämme
19556: lainojen turvin tapahtuvaa asuinrakennus- näkökohdat eivät ole tulleet asianmukaisesti
19557: ten tuotantoa lukuunottamatta, on miltei otetuiksi huomioon, ehdotamme,
19558: täysin lamassa juuri sella<isissa suurissa
19559: Mutuskeskuksissa, joissa uusia asuntoja ki- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19560: peimmin tarvittaisiin. Paitsi niitä epä- van lakiehdotuksen:
19561: kohtia, joihin edellä viitattiin, on vuolkra-
19562:
19563: Laki
19564: huoneenvuolaien säännöstelystä.
19565: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
19566: määrätyllä tavalla, säädetään:
19567: 1 §. uudet rakennukset ja vanhojen rakennus-
19568: Valtioneuvostolla on valta väestön toi- ten uudet huoneistot, jotka ovBJt valmistu-
19569: meentulon tai maan talouselämän turrvaa- neet tammikuun 1 päivän 19,49 jälkeen,
19570: miseksi säännöstellä rakennusten ja niiden sekä sellaiset pienet kesä- tai muut loman-
19571: osien vuokria ja näihin rinnastettavia tai viettoasunnot, jotka tammikuun 1 päivänä
19572: liittyviä malksuja ja korvauksia, antaa mää- 1950 eivät ole vuokralaisen hallinnassa tilli
19573: räyksiä irtisanomisoilkeudesta ja muista sen j•ä:lkeen vapautuvat.
19574: huoneenvuokrasuhdetta koskevista seikoista
19575: sekä rakennusten ja niiden osien käytöstä 2 §.
19576: tai luovuttamisesta toisen käyttöön. Mikäli tämän lai:n. nojalla. annettujen
19577: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta sään- säännösten perusteelll!l vuokranantajail1 oi-
19578: nöstelystä ovat kuitenkin vapaat sellaiset keus vuokrasopimuksen irtisanomiseen teh-
19579: 1,9. ~ Kannisto y. m. 917
19580:
19581: dään viranomaisen suostumuks&sta riippu- 1 ja 5 kohdassa tarkoitetaan, velvoitettava
19582: vaksi ta,1 vuokranantaja vel~oitetaan viran- muuttamaan huoneistosta tai vaihtamaan
19583: omaisen määräyksestä jatkalhaam: päätty- huoneisto kolmen kuukauden kuluttua sen
19584: nyttä vuo'krasuhdetta, ei vuokranantajalta kuukauden päättymisestä, jonka aikana
19585: saa kieltää irtisanomisoikeutta eikä häntä asia on parutu vireille.
19586: velvoittaa jatkamaan vuokrasuhdetta,
19587: 1) jos vuokrananta:ja, joka on kolme
19588: vuotta omistanut talon tahi määrätyn 3 §.
19589: ~uinhuoneiston hallintaan oikeuttavat ooa-
19590: HuO!lleenvuokrat ja niihin liittyvät tai
19591: keyhtiön tai asunto-osakeyhtiön osakkeet, rinnastettavat maksut ja korvaukset on
19592: haluaa saalda talagtaan huoneiston tai osake- niitä sä.ännösteltäessä määrättävä niin että
19593: huoneistonsa asutr1lloksi itselleen tai lapsel- omistajat säännönmukaisissa tapauksissa
19594: leen ja hän tai hänen lapsensa on välttä- voivat näillä tuloilla suorittaa korot ja
19595: mättömästi asunnon tarpeessa taikka jos muut tavalliOmaiset kiinteistön hoidosta
19596: vuokranantaja, joka on 'kaksi vuotta omis- johtuvat nienot sekä huolehtia rrukennUBten
19597: tanut talon .tai mainitunlaiset osakkeet, kohtuullisesta kunnossapysymisestä.
19598: halutessaan asuntoa itselleen tai lwpselleen V uokri<en korottaminen 1 momentissa
19599: tahi hyvä:ksyttävästä syystä muulle henki- tarkoitettua ,tasoa vastaavaksi on suoritet-
19600: lölle, 'luovuttaa vuokralitisensa käy;ttöön toi- tava vuoden 1950 kuluessa asteittaisesti
19601: sen huoneiston eikä huoneiston vaihdon vuosim.eljänneksittäin.
19602: voida 'katsoa huomattavasti huonontavan
19603: vuokJralaisen toimeentulomahdol1lisuuksia tai 4 §.
19604: muutoin olevan häntä kohtaan ilmeisesti V a;ltioneuvoston asiana on, mikäli jäljem-
19605: kohtuutonta; pänä olevista såännöksistä ei muuta johdu,
19606: 2) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan antaa mä.äräy;kset menettelyst~ ja muutok-
19607: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa senhakuoikeudesta tämän lain nojalla an-
19608: tahi asuin'huoneisto jakaa pienempiin osiin nettujen määräysten täytäntöönpanosta
19609: ja pätevät syyt puoltavat uudestaan raken- sekä siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat
19610: tamista tai jakamista ; täytäntlöönparu.osta, ja velvoittaa kunnat
19611: 3) jos ld,ike-, tehdas- tai niihin verrat- asettamaan sitä var.ten lauta;kuntia ja toi-
19612: tavan huoneiston vuokranantaja välttä- mihenkilöitä sekä määrätä näiden tehtä-
19613: mättä tarvitsee tuon huoneisto:n omaan vistä ja toiminnasta.
19614: käyttöönsä tai yleinen etu vaatii huoneis- V rultioneuvosto voi myös antaa määräyk-
19615: ton käyttämistä muuhun tarkoitukseen; siä tarkastusten toimittamisesta ja ilmoit-
19616: 4) jos työsopimus, jonka mukaan työ- tamisvelvollisuudesta, milloin se on tarpeen
19617: pallkkaan sisältyy vapaa asunto taikka tässä 'laissa edehlytettyjä toimenpiteitä tai
19618: jonka johdosta työntekijällä on oikeus tämän lain nojalla annettujen määräysten
19619: vuo'k:raUa hallita työnantaja,n huoneistoa, toimeelllpanoa ja valvontaa varten.
19620: lakkaa ; ,eikä Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää-
19621: 5) muutoinkaan,, jos erittäin paina:vat räyksiä annettaessa ja niissä olevia val-
19622: syyt puoltavat irtisanomisen hyväksymistä tuuksia käytettäessä on otettava huomioon,
19623: tai vuokrasuhteen jatkamatta jättämistä. että valtioneuvoston tämän lain alaan
19624: Vuoikranantajaru. tai hänen lapsensa on kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttä-
19625: katsottava olevan välttämättömästi asunnon mään asettamissa elimissä tulee puheenjoh-
19626: tarpeessa silloinMn, kun hänen on tarpeen tajien 1isä;ksi vaJlittavista jäsenistä yhtä
19627: saada huoneistot yhteisen asunnon järjestä- monen edustaa vuokralais- ja vuokrananta-
19628: miseksi hänelle ja hänen kanssaan avioliit- jatpiirejä;
19629: toon menevä1le taikka kun vuokranantaja että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä,
19630: tai hänen lapsensa tarvitsee huoneis,ton mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toi-
19631: saadakseen yhteisen asunnon a:viopuolisonsa mivassa elimessä puheenjohtajalla ja vara-
19632: ta,i huollettavanaan olevan muun perheen- puheenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan
19633: jäsenen kanssa. vaadittava kelpoisuus; ja
19634: Jos irtisanomiseen tai vuokrasuhteen jat- että vaJlitusasteena toimivan elimen pu-
19635: kamatta jruttämiseen suostutaau, on vuokra- heerujohta:jan ja varapuheenjohtajan mää-
19636: lainen niissä tapauksissa, joita 1 momentin rää korkein oikeus.
19637: 978 1,9. - Huoneenvuokrien säännöstely.
19638:
19639: 5 §. aooettuja määräyksiä taikka jonka tarkoi-
19640: Valtioneuvoston hyväksymällä, vuokra- tuksena on näiden määräysten kiertäminen,
19641: lais- tai vuokranantajapiirejä edustavalla olkoon mitätön.
19642: rekisteröidyllä yhdistyksellä on oikeus 8 §.
19643: asianosaisen suostumuksella saattaa edellä Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
19644: 4 § : ssä tarkoitetun elimen huoneenvuokra- laisia säännöksiä, joiden antamiseen halli-
19645: säännöstelyä koskevassa asiassa antama rat- tusmuodon mukaan eduskunnan myötävai-
19646: kaisu, josta ei muutoin saada vali1ttaa, kor- kutus on tarpeen taikka päätöksiä vuokrien
19647: keimman oikeuden tutkittavaksi, jos yhdis- ja niihin rinnastettavien tai liittyvien
19648: tys katsoo, että ratkaisu perustuu vh'heel- maksujen tai korvausten korotusten suu-
19649: liseen laim. soveltacrniseen. Tällainen vaUtus ruudesta, on niistä viivytyksettä iLmoitet-
19650: on tehtävä kuudenkymmenen päivän ku- tava eduskunnan puhemieheHe, jonka on
19651: luessa siitä, kun valituksenalaJinen päätös saatettava ne eduskunnan tietoon heti tahi~
19652: on julistettu tai, milloin päätiästä ei julis- jollei eduSkunta ole koolla, niin :pian kuin
19653: teta, kun asianosainen on saanut siitä se on kokoontunut, ja on kumottava, jos
19654: tiedon. eduskunta niin päättää.
19655: Valituskirja on korkeimpaan ·oikeuteen
19656: annettaessa varustettava viidentuhannen
19657: Illairkan leimalla. Muutoin ovat asiakirjat 9 §.
19658: ja toimituskirjat tässä pykälässä tarkoite- Tämän lain nojalla annettujen määräys-
19659: tuissa vaJlitusasioissa leimaverosta vapaat. ten rikkomisesta rangaistaan säännOOtely-
19660: TutkiessaJan valituksen korkein oikeus voi rikosten rankaisemisesta annetun lain mu-
19661: palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai kaan.
19662: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi
19663: asi-akirjoihin liitettävällä päätöksellä hylätä 10 §.
19664: valituksen. Tämä laki tulee voimaan 1 ·päivänä tam-
19665: Asian saJattaminen korkeimman oikeuden mikuuta 1950 ja se on voimassa vuoden
19666: tutkittavaksi ei estä valituksenalaisen pää- 1950 loppuun, jolloin myös sen nojalla an-
19667: töksen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus netut määräykset [akkaavat olemasta voi-'
19668: toisin määrää. massa.
19669: E'deJ.läolevat säännökset eivät aiheuta Asuinhuoneistoa koskeva vuokrasuhde,
19670: muutosta siihen, mitä menetetyn ajan ta- jonka osalta säännöstely lakka•a, voidaan
19671: kaisilllilaalmisesta ja lainvoiman saaneen tuo- vuoden kuluessa sen jälkeen irtisanoa vain
19672: mion purkamisesta on voimassa. päättyväJksi kolmen kuukauden kuluttua
19673: Tarkemmat määräykset menettelystä tässä sen kuukauden päätty:misestä, jonka aikana
19674: pykwlässä tarkoitetuissa asioissa antaa val- irtisanominen on toimitettu, eHeivät asian-
19675: tion~mvosto. omaiset tämän lain voimaantulon jälkeen
19676: 6 §. ole muusta icr:'tisanomisajasta sopineet.
19677: ' Mikäli katsotaan kohtuulliseksi suorittaa Huoneenvuokrien säännöstelystä 30 päi-
19678: valtionV'aroista korvausta tämän lain no- vänä joulukuuta 1948 annetun lain (951(
19679: jalla annettuun määräykseen perustuvan 48) nojalla annetut säännökset ja mää-
19680: toimenpiteen johdosta, valtioneuvostolla on räykset, jotka ovat voimassa tämän ~ain
19681: valta antaa siitä tarpee1liset määräykset. tullessa voim!l!an, ovat noudatettavina, 'kun-
19682: nes ne on asianomaisessa järjestyksessä
19683: 7 §. kumottu. Ne on kumottava viimeistään
19684: Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, helmikuun 15 päivänä 1950.
19685: joka tehdään vastoin tämän lain noja!tla
19686:
19687: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1949.
19688:
19689: H. A. Kannisto. Irma. Ka.rvikko.
19690: Kalle Ka.UiPpi. Lassi Hiekkala.
19691: VALTIOPÄIVÄT
19692: 1949
19693:
19694: LIITTEET
19695: II
19696:
19697: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT MUUTOKSENHAKUA
19698: HALLINTOASIOISSA JA ERÄIDEN SYYTETOIMENPITEIDEN
19699: KESKEYTTÄMISTÄ KOSKEVAT LAKIALOITTEET
19700:
19701:
19702:
19703:
19704: HELSINKI 1949
19705: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19706: 981
19707:
19708: II,s. - La.k. al. N: o 53.
19709:
19710:
19711:
19712:
19713: Kan.nisto y. m.: Ehdotus laiksi muutoksenhausta hallinto-
19714: asioissa.
19715:
19716:
19717: E d u s k u n n a 11 e.
19718:
19719: Yleisesti tunnettu ja tunnustettu puut- Niihin päätöksiin, joita valtioneuvosto
19720: teellisuus on hallinto-oikeudellisessa oi- ja ministeriöt tekevät yksityisiä kansa-
19721: keusturvajärj•estelmässämme se, että yksi- laisia koskevissa asioissa, soveltuu se, mitä
19722: tyisiä asianosaisia koskeviin valtioneuvos- hallituksen esityksen perusteluissa (s. 3
19723: ton ja ministeriöiden päätöksiin voidaan palsta 1) lausutaan ylempien, välittömästi
19724: vain verrattain vähälukuisissa poik!keus- hallituksen alaisten hallintoviranomaisten
19725: tapauksissa, kuten esim. vil'lkamiesten palk- päätÖ'ksistä. Kummassakin tapauksessa
19726: kaa ja eläkettä koskevissa asioissa, hakea tehdään ,tärkeitä yksityisten oikeuksiin
19727: oikeudellisella perusteella muutosta kor- vaikuttavia päätöksiä". Useinkin riippuu
19728: keimmassa hallinto-oikeudessa. Eduskun- eri hallintoalojen erilaisesta järjestysmuo-
19729: nalle juuri jätetyssä hallituksen esityk- dosta, onko yksityisen kansalaisen kan-
19730: sessä n: o 40 laikS!i muutoksenhausta hal- nalta samanarvoinen asia käsiteltävänä
19731: lintoasioissa on asiain tila tässä kohden keskusvirastossa, esim. kouluhallituksessa,
19732: jätetty ennalleen, vaikka oikeusturvan vai jonkun ministeriön osastossa, kuten
19733: yleinen järjestäminen hallinnon alalla vankeinhoitovirastossa. Valtioneuvoston
19734: muutoksen:haun osalta olisi tarjonnut etsi- asema hallintoviranomaisena ja sille tässä
19735: mättömän tilaisuuden myös puheena ole- kohden kuuluvien tehtävien laatukaan ·ei
19736: van epäkohdan korjaamiseen säätämällä estä meidän kansanvaltaisessa valti(}lS-
19737: yleinen ja määrätyllä tavalla rajoitettu samme järjestämästä oikeudellisiin perus-
19738: muutoksenhakumahdollisuus valtioneuvos- teisiin nojautuvaa muutoksenhakua valtio-
19739: tossa tapahtuviin ratkaisuihin. neuvoston ja ministeriöiden puheena ol·e-
19740: Hallituksen esityksen perusteluissa lau- viin päätöksiin.
19741: sutaan asiasta s•euraavaa: ,Muutoksenha- Se, mitä hallituksen esityksen perus-
19742: kua hallintopäätökseen uudella lailla jär- teluissa mainitaan hallinnon lainalaisuu-
19743: jestettäessäkään ei valitusoikeutta voida den toteuttamisesta, on myös ot.ettava asi-
19744: yleisesti myöntää valtioneuvoston ja mi- assa huomioon. Ylemmissä hallintoviran-
19745: nisteriöiden päätöksistä, vaan edelleenkin omaisissa joutuu esille tulevien tapausten
19746: on aina erikseen säädettävä, mihin niistä oikeudellinen puoli yleensä useamman la-
19747: saa hwkea muutosta säännöllisillä muu- kimiehen tutkittavaksi, kun taas minis-
19748: toksenhakukeinoilla." Tämä perustelu si- teriössä saattaa rat1kaisu jäädä yhden esit-
19749: sältää lähinnä väitteen, että näin on ollut telijän harkinnan varaan. Myös tästäkin
19750: ja on edelleenkin oleva, mutta mitään sel- syystä on paikallaan, että niinkuin halli-
19751: vitystä siitä, minkä vuoksi uudistusta ei tuksen esityksen perusteluissa ylemmistä
19752: nyt voitaisi toteuttaa, ei perusteluissa an- hallintoviranomaisista mainitaan, oikeus-
19753: neta. Ymmärrettävää kyllä on, ettei halli- perusteinen valitusoikeus valtioneuvoston
19754: tuksilla sen enempää kuin viranomaisilla ja ministeriöiden päätöksistä säädetään
19755: yleensäkään ole taipumusta oma-aloittei- ,yleiseksi, niin että siitä on poikkeuksia
19756: sesti ehdottaa toimintansa valvonnan tiu- vain erikoissäännöksen nojalla, milloin
19757: kentamista, mutta tämänkin vuoksi on harkitaan olevan erityistä syytä muutok-
19758: paikallaan, että asia eduskunta-aloitteen senhanan kieltämiseen, ja tämä kielto on
19759: pohjalla saatetaan eduskunnan harkitta- nimenomaan laissa tai asetuksessa lau-
19760: vaksi. suttu". Kielto onkin helposti aikaansaa-
19761: 982 II,s. - Muutoksenhaku.
19762:
19763: tavissa niissä tapauksissa, joissa ei ole riöiden yleisluontoisiin eikä hallintoko-
19764: aihetta sallia muutoksen hakua. neistoa koskeviin sisäisiin ratkaisuihin eikä
19765: Kun valtioneuvosto ja ministeriöt rat- yleensäkään sellaisiin asioihin, jossa yksi-
19766: kaisevat yksityisiä koskevia oikeuskysy- tyinen ei ole oikeudellisesti katsoen asian-
19767: myksiä, jotka heidän kannaltaan ovat yhtä osaisena mukana. Huomattava on myös,
19768: tärkeitä, jollei tärkeämpiäkin, kuin muissa että ehdotuksemme tarkoittaa ainoastaan
19769: hallintoviranomaisissa esille tulevat, on oikeudellisella perusteella tapahtuvaa muu-
19770: edellä mainituista syistä mielestämme tar- toksenhakua. Valituksen on siis nojaudut-
19771: peellista kansalaisten oikeusturvaa tarkoit- tava siihen, että asianosaisen laillista oi-
19772: tavan muutoksenha,kumenettelyn yhtenäis- keutta on loukattu. Sillä perusteella, että
19773: tämiseksi ja ajanmukaistamiseksi muuttaa päätös joltakin kannalta olisi epätar'koi-
19774: hallituksen esitykseen sisältyvää lakieh- tuksenmukainen, ei luonnollisestikaan voi-
19775: dotusta jäljempänä ehdottama1lamme ta- taisi valittaa.
19776: valla. Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu,
19777: Väärinkäsitysten välttämiseksi on lo- ehdotamme, viitaten valtiopäiväjärjestyk-
19778: puksi mainittava, että ehdotuksemme kos- sen 32 § : ään, kunnioittaen,
19779: kee ainoastaan niitä tapauksia, joissa on
19780: kysymys Ylksityisen asianosaisen oikeu- että Eduskunta päätäisi hyväksyä
19781: desta. Ehdotettu säännös ei siis tulisi seuraavan lakiehdotuksen:
19782: ulottumaan valtioneuvoston ja ministe-
19783:
19784:
19785: Laki
19786: muutoksenhausta hallintoasioissa.
19787: 1-:-3 §. Alemman hallintoviranomaisen päätök-
19788: (Kuten hallituksen esityksessä.) sestä, mikäli se sisältää ratkaisun oikeus-
19789: kysymykseen, voidaan tehdä valitus, jollei
19790: 4 §. laissa tai asetuksessa ole to•isin säädetty.
19791: Valtioneuvoston ja ministeriön päätök- Muutoin saadaan alemman hallintoviran-
19792: sestä voi asianosainen, joka katsoo pää- omaisen päätöksestä valittaa, sikäli kuin
19793: töksen Ioukkaavan häne:,n oi'keuttansa, laissa tai asetuksessa niin on erikseen sää-
19794: tehdä valituksen, mikäli laissa tai asetuk- detty.
19795: sessa ei toisin ole säädetty.
19796: Ylemmän hallintoviranomaisen päätök- 5-17 §.
19797: sestä saadaan tehdä valitus, jollei erityi- (Kuten hallituksen esityksessä.)
19798: sessä tapauks·essa ole laissa tai asetuk-
19799: sessa toisin säädetty.
19800:
19801: Helsingissä toukokuun 2 p :nä 1949.
19802:
19803: H. A. Kannisto. Kalle Kauppi.
19804: Lassi Hiekkala. Irma Karvikko.
19805: Rolf B. Bemer.
19806: 983
19807:
19808: Il,9. - Lak. al. N:o 63.
19809:
19810:
19811:
19812:
19813: Kuusinen-Leino y. m.: Ehdotus laiksi eräiden Kentin r.au-
19814: . pungissa vireille pantujen syytetoimenpiteiden keskeyt-
19815: tämisestä. ·
19816:
19817:
19818: Ed usik: unnaBe.
19819:
19820: Viime elokuun 18 päivtänä haj<>1tti poliisi karrnista ja laillistamista. Se Whtää uUBllill.
19821: Kemim. ka;upu.ngissa ·vtäikivaltaisesti rau:hal- sovtotoimenpiteisiin 1e11tisten lisäiksi.
19822: [i<lelila marssilla oH.e~en työläisjouikon, jdka 3) Hallituksen esitys sisäfltää pyrlci:myk-
19823: parhaillooJU ikävi l!alldrotaisbe1ua suoritettujen sem.. 'P'erustus- ja muilla lacllla vahvistettu-
19824: paWkamaJ1elninusten torjumise!ksi. Poliisi kävi joo oi:keu:ksi!en riistäaniseen lhuOJIDruttavalta
19825: ampuma-aseim. ja patJukoin työlruisjouik:on kam.Bailaisjoukolta: todistajahlpoisnuden oi-
19826: kimp.puun sihlä seurauksela.a, että !kaksi !lreudessa, oillreuden saada lkorv8.1US ~.iJheetto
19827: työl'äistä !kuoli ja useita haavoittui tai sai m.an vapaud~rriiston johdosta selkJä lalklk:o-
19828: muita vammoja. Vaikka alunperim. oli sell- ja mie1em.osoi<tusoi.keuden. Esitys tarumittaa
19829: vää, että vastuu tapa;htllllieesta [runJlreaa ko- siis V!oimassa olevan halilitusmuodon ja oi-
19830: ik:onam poliisijouilrol.Le ja sen toimelksiam.<ta- keusjärjlestyksen syrjäyttämistä ja muutta-
19831: j:iJlle, on Kemissä aloitettu oikie:udem.ikäym.rti, mista.
19832: jossa työläiset pyriltäJäm. leimaamaan ka;pi- 4) Esitys ~tähtää Viälittömästi kyseessä ~le
19833: nruhlisilksi j1a jom.lka johdosta useilta kymme- vien Kemiin työläist® selkä välillisesti
19834: nhl:tä työl1äisillitä OllL ilman laihlista pe'rus- maamme lkOiko työtäteke,vän väestön disikri-
19835: tetta riist1etty iheidäm. vapauteDBa. Nostettu- mim.oimisoon ja merlkitsee näin ~118iru seil-
19836: joo syy;ttJeiden pffi"UStooitmnuus on oiikeu- J;aJsta disikrimim.atoorista laim.säädäntöä ja
19837: denkäym.m.ån kuluessa selvinnyt yhä valkuut- toimenpiteitä, jolilaiset rauhansopimuksen
19838: tavammim.. 7 artikJa kieltää.
19839: Trumän on myös halHtus epäsuorasti Hallituksem. esitys osoitta,a llmitem.kin lk!äy-
19840: myöntä:nyt jättämäJJJlä trumän lrunn 22 päi- tännöLlisen tien Kemissä virei:hle pantujm
19841: vänä oousikunm.allllie esityksem. laiilffii ,eräJ- oi!keudettOIIllien syytetoimenp~teiden [kjeslkeyt-
19842: siin K1emin kaupun~gissa tap.ahtu,neisiim. ri- tä;miseiksi ja purkamiseiksi. Tällöim. on kui-
19843: koksiin osalllistuneiden rhenildlöiden arunah- tenkin seilV!ää, että tätä varten säädettäV'run
19844: tamisesta." Täm!ä esitys on lkuitenlkin täysin lain tu:l1ee koitua siin'ä tarlkoitettuj1en hy-
19845: epätyydy,ttävä etenkin seuraavista syistä: välksi ja koskea lkaiik:kia niitä, jotka ovat
19846: 1) Ne Kemim. työl,ruiset, joita hallituksen jout.ullleet . viranomaisten suol'i,ttamista oi-
19847: esitys tarkoittaa, eivät ole syyhlistynret keudettomista toimem.piteistä kärsimään.
19848: mim!käänlaisii'n rang.aistaviim. .t€ikoilhin, i!mpi- 'Dällain1en laki ei tietem.ikään saa IIJJeri!dtä
19849: nasta puhumat.taika,aJn. Nä;idem. työläisten ci- ikansalaisten .perustuslailllist·e,n oillmuksiJen
19850: mittämistä kapmallisiksi on pidettävä her- eikä kansainvälisten sopimusten loulclraa-
19851: ja'lliksen luom.toisooa soim.a'll!ksena, koska se mistru. Vain t.äJHä edellytyksellä se voidaan
19852: ei nojaudu mihinikään tuomioistuimen pää- eduslkunll1assa käsi~teli1ä tava;hlisen eiikä pe-
19853: tölkseelll ja Jmslm sill.tä puuttuu tosiiasiallialen rustuslain l:uontoisem.a.
19854: perusta. On luonnollis,ta, että viram.omaisten kuten
19855: 2) Hahlihtksen esi,tys, sem. sijaan, että se muidem.ikin kansalaisten riikoliliset teot selkä
19856: pyrkisi :lopettamaan työl!äisiin !kohdistuvat ram.gaistulksem. että korvausvclvolilisuuden
19857: o~eudenloukikaukset, tarlkoittaa rnäid€!n jat- suhtoon on käsiteltävä jo voirrn.assa oleviem.
19858: 984 II,9. - Eräiden syytetoimenpiteiden keskeyttäminen.
19859:
19860: lakien mäiärääm.ässä järj,estytksessä. Erityi- Näillä pm-usteilla, v·iitaten valtiopä.iväjär~
19861: soo tätä puolta !koskevan säännöksen otta- j~estyksen32 § : ääln, esitä:mme,
19862: mineru sellaiseen lakiehdotuksoon, jollaisesta
19863: tiiggä on kysylmys, ei siis oi1e ta;rpee1l!linen:, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19864: kos!k:a :asiala 01n muutoinikim pidettJävä sel- van lakiehdotuksen:
19865: vänä.
19866:
19867:
19868: Laki
19869: eräiden Kemin kaupung:issla vireiJ.le pa.ntujen syytetoimenpiteiden keskeyttämisestä.
19870: EdusJmnn;an tpäätölksem: mukaisesti säädetään:
19871: 1 §. 2 §.
19872: TäJ.llä iJ.aiJ.iLa Jmslmytetään kaiklki Kemin Ka1klki 1 § : ssä mainitt.ujeiill syytetornen-
19873: kaupungissa iloosäHä 1949 tup·alhtuneesoon piteidoo johdosta taloudeillisia tai muita me-
19874: lalkkota.isreluun ja mieletnosoi,tulksiin osal- netytks1ä ikärsi.n~e~et. saavart; valtion varoista
19875: Hstuneita henkillöitä vastaan !kdhdistetut korv:a:uksoo, jonikaJ perusteena on kOihtuulli-
19876: syytetoimen;pi·tle€t. seiksi arvioitava päiväpalk!ka, ei ilrnllitenikaan
19877: alle 500 marklkaa päivässä.
19878:
19879: Hte!lsitngissä 25 vä.ivänä llll.arraskuuta 1949.
19880:
19881: Hertta. Kuusin&n-Leino. J. Mustonen.
19882: Mauri RyömäJ Antto Prumlila,.
19883: Atos Wirtanen. 1 Blli Stenberg.
19884: Aimo Aaltonen. Vilhelm Rili.hinen.
19885: Eino Kujanpää. Mauri Perkonoja. 1
19886: L. Myllymiki. ArVIO Riihimäki,
19887: Il"Dla. Torvi. Gösta Rose~DJberg.
19888: Ville Pessi. Hugo :Ma.nnmen.
19889: Eino Tainio. Kaarle Reniors.
19890: Esa Hietanen. V. PuumaJa.iinen.
19891: Toivo Fri.ma.n Niilo Nieminen.
19892: Toi.VIO Kujala, Matti MerilMnen.
19893: Eino Kilpi. Miklko Järvinen.
19894: Toivo l. Sormunen.
19895: VALTIOPÄIVÄT
19896: 1949
19897:
19898: LIITTEET
19899: IV
19900: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ KANSA-
19901: KOULUJA_, KORVAUSLAKIA_, LEIMAVEROA SEKÄ TULO- JA
19902: OMAISUUSVEROA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
19903:
19904:
19905:
19906:
19907: HELSINKI 1949
19908: V.ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19909: 987
19910:
19911: IV,439.- Lak. al. N:o 56.
19912:
19913:
19914:
19915:
19916: Friman y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
19917: nuksista annetun lain muuttamisesta.
19918:
19919:
19920: E d u s kun n a ll e.
19921:
19922: Hallitus on viime syyskuun 23 päivänä Niinpä tälläkin hetkellä tällaisilla seu-
19923: antanut eduskunnalle esityksen n :o 98 duilla ja erikoisesti Pohjois-Suomessa epä-
19924: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista pätevien !kansakoulunopettajien prosentti-
19925: annetun lain muuttamisesta. määrä on paljon suur.empi kuin tiheäm-
19926: Lakiesityksessä hallitus esittää 15 § :n min asutuilla seuduilla. Näin siitä huoli-
19927: 5 momentissa, että maan harvaanasutuille matta, että huhtikuun 30 päivänä 1947
19928: ja syrjäseutujen, samoinkuin muille kun- annetun kansakoululaitoksen kustannus-
19929: nille, joissa kansakoulujen opettajien olo- lain (329/47) 15 a § :n perusteella siellä
19930: suhteet ovat edellisiin verrattavissa, valtio on maksettu virkaan päteville opettajille
19931: suorittaa virka1kelpoisille opettajiUe mak- valtioneuvoston vahvistaman luokituksen
19932: settavaa lisäpalkkiota 10-30% :iin perus- mukaan lisäpalkkiota aina 50% :iin pe-
19933: palkasta luokituksen mukaan, jonka val- ruspalkasta.
19934: tioneuvosto kouluhallituksen ehdotuksesta Edellä lausutun perusteella ja viitaten
19935: vahvistaa. valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ään ehdo-
19936: Vaikeista olosuhteista ja harvaanasuttu- tamme kunnioittaen,
19937: jen paikkakunti·en kal:leudesta johtuen
19938: pätevien opettajien saanti niille on tuot- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19939: tanut ja tuottaa jatkuvasti vaikeuksia. van lakiehdotuksen:
19940:
19941: Laki
19942: kansakoululaitoksen kustannuksista. annetun lain muuttamisesta.
19943: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitOksen kustannuksista
19944: 8 päivänä 'kesä•kuuta 1926 annetun lain (18{)j26) 15 § :n 5 momentti sellaisena
19945: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (933/47) näin kuulu-
19946: vaksi:
19947: 5 §. neuvosto kouluhallituksen ehdotuksesta
19948: 1, 2, 3 ja 4 momentti niinkuin hallituk- vahvistaa. Jos tässä tarkoit·etut olosuhteet
19949: sen esityJksessä. saman kunnan eri osissa poikikeavat ·oleel-
19950: Maan harvaanasutuille ja syrjäseutujen lisesti to•isistaan, voidaan lisäpalkkiota
19951: kunnil'le, samoin kuin muiUe kunnille, suorittaa myös vain osassa kuntaa tai eri
19952: JOissa kansakoulunopettajien olosuhteet suuruisena 'kunnan eri osissa.
19953: ovat edellisiin verrattavissa, valtio suorit-
19954: taa virka:kelpoisille opettajille maksetta-
19955: vaa lisäparkkiota 3~50% :iin peruspal- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19956: kasta luo·kituksen mukaan, jonka valtiö- kuuta 19
19957:
19958: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1949.
19959:
19960: Toivo Friman. Eino Tainio.
19961: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
19962:
19963: 3
19964: 988
19965:
19966: IV,44o. - La.k. al. N:o 57.
19967:
19968:
19969: Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain muutta-
19970: misesta.
19971:
19972: E d u s k u n n a ll e.
19973:
19974: Maanhankintalain 115 §: n mukaan voi- marraskuruta 1946 annetulla lailla. Tällöin
19975: daan sillä korvamksella, jonka siirtoväkeen lähdettiin siitä, että tilan myyntihinnan
19976: kuuluva hakija saa a:lueluotvutuksen tai ma;ksuun korvausobligatiot oli käytettävä
19977: -vuokrauksen johdosta menettämästään nimellisarvosta, koska tilan hinnoittelussa
19978: omaisuudesta, lyhentää hänelle annetun ja menetetystä omaisuudesta maksettavaa
19979: maanhankintatilan myyntihintaa ja hänetle korvausta määrättäessä oli noudatettava
19980: myönnettyjä lainoja, sen mukaan kuin samaa eli 1944 vnoden lopun hintatasoa.
19981: asetuksel:la säädetään. Korvausten pidätys Sitävastoin mkennus-, raivaus- ja irtaimis-
19982: on järjestetty tapahtuvruksi jo valtio'kont- tolainojen maksussa kor:vausobligatioille oli
19983: torissa. Maanhankintalain toimeenpanoase- laskettava indeksikorotus, m~kä oli iJ.uonnol-
19984: tuksen 223 § :n mukaan, sellaisena kuin se lista, koska asutettava joutui rakentamaan
19985: on ilmhtikuun 26 päivänä 1946 annetussa ja raivaamaan tilansa sekä hankkimaan ir-
19986: asetuksessa, on asutettavalta pidätettävä taimiston ka:llistuneilla kustannuksilla ja
19987: 80 prosenttia hänen korvaulksestaan, mikä hinnoilla. Indeksin laskuperusteet vruhvis-
19988: pidätys, sittenkun asukkaanottolautakunta tettiin toisen korvauslain 24 §: n 3 momen-
19989: on antanut n.k. periaatepäätöksen, alenne- tissa. Lainaa kuitattaessa oli käytettävä
19990: taan tilalajia vastaavaan, valtioneuvoston lainan nostohetkenä voimassa ollutta in-
19991: vahvistamaan pidätysarvoon. deiksiä. Edellä selostettuja määräyksiä täy-
19992: Toisessa ikorvauslaissa ei alunperin ollut dennettiin vie'lä myöhemmin maanostolaino-
19993: mitään nimenomaista määräystä sanotun jen osalta. Heinäkuun 11 päivänä 1947
19994: lain mukaisten korvausten käytöstä maan- lisättiin toisen korvauslain 24 §: n 2 mo-
19995: hankintalain myyntihinnan sekä maanhan- menttiin säännös, että korvausobligatioille
19996: kintalain tai siirtoväen ja rintamasotilaiden oli laskettava ind~ksilwrotus myös silloin
19997: asuttamisen rahoittamisesta annetun lain kuin niitä käytettiin ei-'luovutusvelvollisen
19998: mukaan myönnettyjen lainojen maksuksi. maan, Joka tapahtuu käyväHä hinnalla,
19999: Kuitenkin katsottiin toisen korvauslain hankkimista varten myönnetyn maanosto-
20000: 24 § : n 1 momentin säännöksen koskevan lainan maksuun.
20001: myös edellä mainittuja valtion ja rahalai- Edellä selostetuilla J.ainmuutoiksilla oli
20002: tosten saamisia. Samoin tulkittiin myös kysymys korvausobligatioiden käytöstä k.o.
20003: toisen korvauslain 2,6 §: n 3 momenttia. saatavien maksuun saatu järjestetyiksi ta-
20004: Korvaukset oli käytettävä k.o. saatavien valla, jota on prd1ettävä oikeaan osuneena
20005: !!mittaukseen nimellisarvosta, toisen kor- ja ikohtuuHisena. Sitävastoin sama kysy-
20006: vauslain 2,6 § : n 3 momentissa tarkoitetussa mys on korva,usosaikkeiden hallintoyhteisön
20007: tapauksessa kuitenkin ottaen huomioon jo osuustodistusten osalta jäänyt edelleen jär-
20008: langenneiden kuoletuserien indeksiarvo. jestämättä. Tästä on aiheutunut huomat-
20009: Mikäli rahan arvu olisi pysynyt muuttu- tavaa haittaa ja epävarmuutta. Kun val-
20010: mattomana, olisivat edellä selostetut sään- tiokonttorissa pidätetyn korvausrrnäärän on
20011: nökset vastanneet tarkoitustaan. Kun ra- katsottu käsittävän vain ikorvausobliga-
20012: hanar:vo kuitenkin nopeasti laski, oli siitä tioita, tulee osuustodistusten käyttö maan-
20013: seurauksena, että voimassa olevat mää,räyk- hankintasaatavien maksuun ikysymJ~kseen
20014: set eivät enää olleet käyttökelpoisia, koska vain niissä tapauksissa, joissa korvaus on
20015: ne olisivat johtaneet asutettavan kannalta maksettu valtioikonttorista. Pohjois-Suomen
20016: aivan kohtuuttomaan tulokseen. Tämän jälleenrakentajilta ei ole korvauksia lain-
20017: johdosta muutettiin toisen korvauslain kaan pidätetty valtiokonttorissa, vaan kor-
20018: 24 §: ää ja 26 § : n 3 momenttia 8 päivänä vaukset on jäHeenraikentajan antaman vai!.-
20019: IV,440. - Vennamo y. m. 989
20020:
20021: takirjan perusteella maksettu valtio:kontto- kin tapauksessa, että korvaus on maksettu
20022: rista rallalaitoikselle. Jos korvaus on ollut hänelle viranomaisen erehdyksestä. Samoin
20023: suurempi kuin 220,000 markkaa, on rruha- P<:ihjois-Suomen hävitetyn alueen jälleen-
20024: laitoksella hallussaan myös osuustodistuksia. mkentajat joutuisivat muita epäedullisem-
20025: Myös maanhankintap111olella esiintyy ta- paan asemaan. Lakiluonnoksessa ei myös-
20026: pauksia, joissa maansaantiin oikeutetun ikään tehdä mitään eroa eri saatavalajien
20027: lkdko korvaus on maksettu valtiokonttorista. välillä. Osuustodistukset käytettäisiin sa-
20028: Eräissä tapauksissa on täJJ.än ollut syynä masta arvosta sekä maanhankintatilojen
20029: viranomaisten erehdys. Myös monet, jotka 1944 vuoden lopun hintatason mukaan mää-
20030: ovat ostaneet maata vapaaehtoisella kau- rättyjen myyntihintojen että esim. käyvän
20031: palla, ovat varsinkin alkuaikoina, jolloin kustannus- ja hintatason mukaan laskettJU-
20032: määräykset vielä olivat puutteelliset, joutu- jen rakennuslainojen maksuun. Samoin lai-
20033: neet nostamaan korvauksensa valtioikontto- nan nostohetkellä ei olisi mitään merki-
20034: rista. tystä, vaikka kustannus- ja hintataso on
20035: Eduskunnaille annetussa hallituksen esi- saattanut vaihdella hyvinkin paljon. Ne
20036: tyksessä N: o 94 laiksi toisen korvauslain asutettavat, jotka ovat saaneet maata muita
20037: muuttamisesta ehdotetaan mainittuun kor- myöhemmin ja ovat päässeet rakentamaan
20038: vausla:kiin otettavaksi säännökset hallinto- ja raivaamaan tilojaan vasta viime aikoina,
20039: yhteisön osuustodistusten käyttämisestä val- joutuisivat ilman omaa syytään muita huo-
20040: tion saatavien ja muidenkin ve1kojen mak- nompaan asemaan. I1akiluonnok.sessa on siis
20041: suun. Esityksessä on lähdetty siitä, että jätetty huomioonottamatta kaikki ne tekijät,
20042: osuustodistukset käytettäisiin k.o. saatavien joilrJ.e on annettu ratkaiseva merkitys jär-
20043: maksuun niiden jäljellä olevasta nimellis- jestettäessä samaa kysymystä korvausobli-
20044: arvosta, tai jos se on maJksamisaikana pörs- gatioiden osalta.
20045: sissa viimeksi noteerattua ostokurssia Edellä selostetusta käy toiselta puolen
20046: alempi, sanotun ostokurssin mukaisesta ar- selville, että ainoa mahdollisuus saada asu-
20047: vosta. Tätä järjestelyä ei kuitenkaan voida tettavat ja jälleenrakentajat, riippumatta
20048: pitää oikeana ja ikohtuuHisena. Ne, jotka siitä, onko korvaus maksettu valtiokontto-
20049: ovat saaneet nostaa korvauksensa, joutuisi- rista vai ei, samaan asemaan, on sellainen
20050: vat huomattavasti huonompaan asemaan järjestely, että osuustodistuksille laskettai-
20051: irouin ne, joi&en korvaus on pidätetty valtio- siin sama indeksikorotus kuin toisen kor-
20052: konttorissa. Jälkimmäiset saisivat raken- vauslain nojalla suoritettaville korvaus-
20053: nus-, raivaus-, irtaimisto- ja ei-luovutusvel- obligatioille.
20054: vollisen maan maanostolainojen osalta in- Bd:ellä lamsutun perusteella ja viitaten
20055: deksi:korotuksen koko pidätetylle korvaus- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään saamme
20056: määrälle, kun taas edelliset joutuisivat luo- kunnioittaen ehdottaa,
20057: vuttamaan osuustodistuksina nostamansa
20058: osan aina nimellis- tai pörssiarvosta. Asu- että Ed1tskunta hyväksyisi näin
20059: tettava saisi !kärsiä tämän vahingon siinä- kuuluvan lakiehdotuksen:
20060:
20061: Laki
20062: toisen korvauslain muuttamisesta.
20063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 'Päivänä toukokuuta 1945 annettuun
20064: korvauslakiin (390/45) uusi näin kuuluva 26 a §.
20065: 26 a §. 'lainojen ja valtion saamisten, ei kuitenkaan
20066: Korvaukseen oikeutetun tämän lain mu- verojen, maksuun samasta arvosta ja muu-
20067: kaan korvauik:sena saamia korvausosakkeiden toinkin vastaavasti noi\ldattaen mitä vii-
20068: hallintoyhteisön osuustodistuksia otetaan meksi mainitussa lainkohdassa on säädetty
20069: vastaan 26 § :n 3 momentissa tarkoitettujen korvausobliga tioista.
20070:
20071: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1949.
20072: Veikko Vennamo. Martti Miettunen.
20073: Johannes Virolainen. Niilo Ryhtä.
20074: Pekka Kiiski. Eino Rytinld.
20075: 990
20076:
20077: IV,441. - Lak. al. N:o 58.
20078:
20079:
20080:
20081:
20082: Laitinen y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
20083: nuksista annetun lain muuttamisesta.
20084:
20085:
20086: E d u s k u n n a 11 e.
20087:
20088: Kunnille kuuluvasta laajasta itsehallinto- kunnallismiesten mieliä, sillä onhan yksis-
20089: oiikeudesta huolimatta joutuvat kunnat suu- tään kansakouluja rakennettava lähivuosina
20090: relta osaltaan toimimaan valtion toimeen- lähes tuhanteen koulupiiriin, joiden kustan-
20091: rpanoeliminä. Yksi tällaisten yleisten lakien nusten on laskettu nousevan noin 9 miljar-
20092: toimeenpano, jonka mnnat joutuvat alueel- diin markkaan. Kun valtio lainsää:dännöllä
20093: laan huoltamaan ja valvomaan, on kansa- velvoittaa kunnat näin raskaisiin uhrauk-
20094: koululaitos. Vaikkakin tämän laitoksen kus- siin, olisi valtion tuettava kuntien kansa-
20095: tannukset on jaettu valtion ja ikuntien kes- koulujen rakennustoimintaa suuremmaHa
20096: ken yihteisesti kannettaviksi, näyttelevät ne osuudella kuin mitä se nykyisin voimassa
20097: siitä huolimatta huomattavaa osaa kuntien olevan lain mukaisesti tekee. Valtion osUJUs-
20098: taloudessa. Näyttävätpä ne vielä vuosi han kansakoulujen rakennuskustannuksista
20099: vuodelta kasv;avan. Tätä todistaa se, että on normaalitapauksissa 20-40% avustuk-
20100: kun kansakoulujen nettomenot 1938 olivat sina. Tämän avustuksen vastatakseen koh-
20101: kaikista kansakoulJUmenoista 25.7 %, olivat tuutta pitäisi olla keskimäärin ainakin puo-
20102: ne 1945 27.3% ja 1946 jo 33.7% ja on let eli 50%, tämän lisäksi köyhät rajaseu-
20103: todennäköistä, että tämä prosenttiluku tulee tukunnat, joista erikseen on säädetty. Huo-
20104: edelleen nousemaan huomioon ottaen ne mioon ottaen kummiwkin my,öskin valtion
20105: uuruistukset, mitä tämän jälkeen kansakou- aseman ja sen rahataloudelliset vaikeudet,
20106: lulaitoksessa on toimeenpantu, varsinkin olisi tämä kustannuksien jaiko toimitettava
20107: tämän vuoden aikana, jolloin myöskin maa- niin, että se edes jossain määrin tasoittaa
20108: seudun kansakoulu on muuttunut 7 -luok- ny;kyistä epäsuhdetta. Tämän takia olisi
20109: kaiseksi. valtion kunnille maksettavaa rakennus-
20110: Varsinaisten vuosimenojen lisänä verrat- avustusta muutettava siten, että se olisi
20111: tain suurta ja keskeistä osaa kuntien talou- 25-50 %. Kun vastaavasti lainoitusrpro-
20112: dessa näyttelee uusien koulutalojen raken- senttia voitaisiin alentaa, ei tämä aiheut-
20113: taminen ja entisten laajentaminen. Kun taisi mUJUtosta valtion menoihin.
20114: kuntien rak;ennustoiminta on saanut vielä Edellä olevan perusteella ja viitaten sii-
20115: laajemmat mittasuhteet sen kautta, että hen, että hallitus on antanut esityksen
20116: uusia velvoitu:ksia kunnille on tämän tästä kansakoululaitoksen kustannuksista annetun
20117: annettu, j·oista mainittakoon terveystalot, lain ·5 §: n 2 ja 3 momentin muuttamiseksi,
20118: sairaalat y. m. ja kun entisiäikään ei ole joten mielestämme olisi samalla muutettava
20119: kyetty täyttämään, koska tunnetuista syistä myöskin sanotun pykälän 1 momenttia, jo-
20120: runtien rakennustoiminta on ollut pysäh- ten VJ:n 32 §:n nojalla ehdotamme kun-
20121: dyksissä noin 10 vuotta, on tästä aiheutunut nioittaen,
20122: kunnallisen rakennustoiminnan alalla suo-
20123: ranaista ruuh:kautumista. Miten kunnat, että Eduskunta hyväksyisi näin
20124: varsinkin vä:hävaraisimmat, kykenevät tästä ku,ltluvan lakiehdotuksen:
20125: selviytymään, on kysymys, joka askarruttaa
20126: IV,441. - Laitinen y. m. 991
20127:
20128: Laki
20129: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
20130: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
20131: 8 päivänä kesäkuuta 192,6 annetun lain (180/26) 5 §, seHaisena kiuin se on 11 päi-
20132: vänä joulukuuta 19·31 annetussa laissa (346/31), näin kuuluvaksi:
20133: 5 ·§. koiko määrä:stä, mikäli nämä kustannukset
20134: Maalaiskunta on omien kansakouluraken- eivät nouse yli jäljempänä tässä pykälässä
20135: nusten hankkimiseksi oikeutettu saamaan mainittujen normaa1ihintojen.
20136: valtiolta avustusta 25-50% ja kuoletJus- (2, 3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityk-
20137: lainaa 35-50 % rakennuskustannusten sessä.)
20138: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1949.
20139:
20140: Eino Laitinen. Pekka Kiiski.
20141: Heikki Soininen. Kauno Kleemola.
20142: Aino Luostarinen. Viljami Kalliokoski.
20143: S. Salo. Toivo H. Kinnula.
20144: Onni Ma.nnila. Lauri Laine.
20145: Samuli Simula. Heikki Ala-Mäyry.
20146: Juho Karvonen. Jalmari Pusa.
20147: Artturi Koskinen. Martti Leskinen.
20148: Eri. Haapaniemi. Lennart Heljas.
20149: Henrik Kullberg.
20150: 992
20151:
20152: IV,442.- Lak. al. N:o 59.
20153:
20154:
20155:
20156:
20157: Borg-Sundlnan y. m.: Ehdotus laiksi leimave1·olain muut-
20158: tamisesta.
20159:
20160:
20161: E d u s k u n n a ll e.
20162:
20163: Laajoissa kansalaispiireissä kautta maan vapaana esitettävän elokuvan ja alimpaan
20164: on todettu kotimaisen elokuvan siveellisen veroluokkaan kuuluvan välillä olemaan
20165: ja taiteellisen tason kohottamisen tarve. vain 5 %, milloin elokuvan yhteydessä
20166: Elokuvatuotannossa ovat liikenäkökohdat esitetään kotimainen täytekuva. Näin
20167: usein saaneet liian suuren sijan elokuvan pieni erotus tuskin kiihottaisi tuottajia
20168: siveellisen ja taiteellisen tason kustan- ponnistelemaan hyvien taidefilmien ai-
20169: nuksella. Eräänä keinona kotimaisessa kaansaamiseksi. Jotta erotus tämän vai-
20170: -elokuvatuotannossa taloudellisten ja kas- kuttaisi, olisi erotuksen oltava vähintään
20171: vatuksellisten näkökohtien välillä vallitse- 20 % - kotimaisen täytekuvan kanssa
20172: van ristiriidan poistamiseksi olisi eloku- 15% - ja alin veroluokka pysytettävä
20173: vien verotuksen tarkoituksenmukainen siis nykyisellään. Vastaavasti olisi koT-
20174: järjestely. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, keimman veroluokan oltava 30 %. Samoin
20175: että erotus siveellisesti moitteettomien tai- on mahdo'l.lisuus verotuksen avulla vaikut-
20176: deäänie'lokuvien ja muiden elokuvien ve- taa siihen, että ulkomailta entistä enem-
20177: rotuksen välillä tehdään kyllin suureksi. män tuodaan moraalisesti ja taiteellisesti
20178: Eduskunnalle nyt annetussa esityksessä täyspainoisia elokuvia, jos nimittäin sel-
20179: n :o 92 leimaverolain muuttamis·esta ei tätä laisten ja muiden maahan tuotujen elo-
20180: näkökohtaa ole kylliksi huomioitu. Vaikka kuvien verotuksen ero on riittävän suuri.
20181: elokuvien vero·luokittelu on säädetty ta- Ilman tätä korjausta ei lakiesitys pääse
20182: pahtuvaksi elokuvien taiteellisen ja siveel- tehokkaasti vaikuttamaan toivottuun suun-
20183: lisen laadun perusteella, ·ei elokuvan si- taan elokuvien kielteisten ku'lttuurivaiku-
20184: veellinen taso hallituksen esityksen mu- tusten vähentämiseksi.
20185: kaan millään tavalla vaikuta sen mahdol- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäivä-
20186: liseen verovapauteen, vaan ainoastaan se, järjestyksen 32 § :n nojalla esitämme,
20187: missä määrin se tyydyttää kohtuulliset
20188: t~knilliset vaatimukset. Lisäksi tulisi hal- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20189: lituksen esityksen mukaan .verotus vero- van lakiehdotuksen:
20190:
20191:
20192: Laki
20193: leimaverolain muuttamisesta.
20194: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun
20195: Ieimavero'lain (662/43) 60 § :n 2 kohta sekä 65 § :n 1 ja 4 kohta sellaisina kuin
20196: ne ovat 25 päivänä maaliskuuta 1948 annetussa laissa (244/48), näin kuuluviksi:
20197: 60 §. tettava seuraavat pros·enttimäärät lipussa
20198: Pääsylipuista sellaisiin jäljempänä mai- ilmoitetusta pääsymaksusta:
20199: nittuihin yleisiin huvitilaisuuksiin, joista
20200: pääsymaksua kannetaan kaikilta tai joilta- 2) elokuvanäytännöistä, sen mukaan
20201: kuilta huvivierailta, on leimaveroa suori- kuin valtion elokuvatarkastamo esitettä-
20202: IV,442. - Borg-ISuudman y. m. 993
20203:
20204: vien elokuvien taiteellisen ja siveellisen 1) elokuvanäytännöstä, jossa esitetään
20205: laadun perusteella kunkin :filmin kohdalta ainoastaan tiede- tai opetusfilmiohjelmaa
20206: päättää, kun niissä esitetään: tahi Suomessa valmistettu, vähintään
20207: a) yksinomaan Suomessa valmistettuja 2,500 metrin pituinen, moraalisesti ja tai-
20208: elokuvia, 20 ja 30 prosenttia; teellisesti täyspainoinen sekä kohtuulliset
20209: b) yksinomaan ulkomailta tuotuja elo- teknilliset vaatimukset täyttävä kokoillan
20210: kuvia 25 prosenttia, mikäli ne vastaavat äänielokuva;
20211: 65 § 1 kohdassa Suomessa valmistetulle
20212: leimaverovapaalle elokuvalle asetettuja vaa- 4) ('kuten hallituksen esityksessä n :o
20213: timuksia, sekä muista 40 tai 45 prosenttia. 92.)
20214:
20215: 65 §.
20216: Tässä luvussa säädettyä leimaveroa ei
20217: suoriteta:
20218:
20219: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1949.
20220:
20221: Margit Borg-Sundman. Meeri Kalavainen.
20222: Irma Hamara. Viljami Kalliokoski.
20223: Jaakko Hakala. Helena Virkki.
20224: Toivo Pyörtänö.
20225: 994
20226:
20227: IV,443. - Lak. al. N:o 62.
20228:
20229:
20230:
20231:
20232: Leikola y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain vä-
20233: liaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
20234:
20235:
20236: E d u s k u n n a ll e.
20237:
20238: Lokakuun 25 päivänä 1949 annettiin Tämän vuoksi olisi tulo- ja omaisuusvero-
20239: Eduskunnalle Hallituksen esitys n :o 117 tuS/ta jo vuodeUa 1950 kuluvaan vuoteen
20240: laiksi tulo- ja omaisuusv·erolain väHai;kai- verrattuna tuntuvasti alennettava ja sii-
20241: sesta muuttamisesta 10 päivänä joulu- hen käytettävä valtion ruenoissa aikaan
20242: kuuta 1948 annetun lain voimass.aoloajan saatavissa oleva säästö.
20243: pidentämisestä. Tarkoituksena siis on, että Kun verrataan nykyistä tulo·- ja omai-
20244: VJerotus vuodelta 1950 tulisi tapahtumaan suusverojärjestelmää, sellaisena kuin Hal-
20245: samanlaisilla perusteilla kuin kuluvalta litus es·ittää sitä sovellettavaksi vuonna
20246: vuodelta. Tämä merkitsisi sitä, että niitä 1950, vuonna 1938 käytännössä olleeseen,
20247: huojenmrksia tulo~ ja omaisuusverotuk- havaitaan, että verorasituksen ankaruus
20248: sessa tulevana vuonna, joita yleisesti on nyt johtuu lähinnä verotuksen progressii-
20249: oooterttu ja jotka m. m. taloudellista yleis- visuuden jyrkästä noususta. Tämä käy
20250: ohjelmaa valmistelemaan asetettu komitea ilmi allao'levasta aset·elmasta, jossa vertail-
20251: valtion poikkeuksellisten välttämättömien la·an veroprosentteja yksinäisen herrkilön
20252: menojen huomattavan vähentymisen vuoksi ja ·kahden lapsen huoltajan osalta eri tulo•-
20253: katsoi mahdonisiksi ja toivottaviksi, ei luokissa vuonna 1938 ja Hallituksen esi-
20254: pantaisikaan toimeen. tyksen mukaan edeHyttäen, että pa·1kat
20255: Verorasitus on meillä nykyisin kuiten- ovat nousseret yhtä paljon kuin eHn'kustan-
20256: kin ni~n raskas, •että mitään mahdolli- nusinde'ksi rtähän mennessä eli kahdeksan-
20257: suutta sen a1entamiseksi ei olisi jätettävä kertaisiksi. Laskelmissa on otettu huo-
20258: käyttämättä. Kun yli 40 % kansantulosta mioon vain normaalinen tulo- ja omaisuus-
20259: eli noin kaksi kertaa sodanedellinen vero, joten niihin ei sisäilly vuonna 1938
20260: määrä joutuu veroina julkisi'lle yhdyskun- kannettu tilapäinen perushankintavero.
20261: nille, ollaan tilanteessa, joka olojen muu- Toisaalta ei myöskään olre huomioitu sil-
20262: ten normaalisoituessa ei voi ajan mittaan 'loin vallinnutta o1keutta vähentää veron-
20263: jatkua ilman lamauttavaa vaikutusta niin alaisesta tulosta puolet verovuonna mak-
20264: yksityisten kuin elinkeinoelämänkin •toi- setusta tu1o- ja omaisuusverosta, mikä
20265: mintaan, mistä toiminnasta viime kädessä vähennys orli omiaan vielä lieventämään
20266: koko yhteis·kunnan hyvinvointi riippuu. progressiota ennen sotaa.
20267: Palkkatulo vuodessa Yksinäisen henkilön Kahden lapsen huoltajan
20268: vero % palkasta vero % palkasta
20269: V. 1938 v. 1950 v. 1938 v. 1950 v. 1938 V. 1950
20270: vero!. I vero!. lii
20271: 15,000 120,000 1.2 4.7 0.5
20272: 30,000 240,000 2.4 9.4 1.5 3.o
20273: 45,000 360,000 3.6 12.9 2.5 6.5
20274: 60,000 480,000 4.8 15.7 3.5 9.2
20275: 90,000 720,000 7.2 20.8 5.4 13.5
20276: 150,000 1,200,000 10.6 28.5 8.3 20.5
20277: 22·5,000 1,800,000 14.0 34.2 11.2 26.2
20278: IV,443. - Leikola y. m. 99ö
20279:
20280: Huomataan siis, että todellinen veropro- pahtunut. Samantapainen, jo&kaan ei ai-
20281: sentti on nykyisin yksinäisen henkilön van yhtä jyrkkä, on nousu ollut myös
20282: osalta a'limmassa äskenmainituista toi- lapsettomien aviopuolisoiden kohdalla.
20283: siinsa verrattavista tuloluokista 3.5 yksik- Mutta vielä pitemmälle kuin palkkatu-
20284: köä korkeampi kuin vuonna 1938 sekä ·loihin nähden on tulo- ja omaisuusvero-
20285: seuraavissa •tuloluokissa vastaavasti nyt tu:ksen progressiivisuus vuodesta 1938 ke-
20286: 7.o, 9.3, 10.9, 13.6; 17.9 ja 20.2 yksikköä hittynyt kysymyksen ollessa pääom~~Jtu
20287: si110'ista suurempi ja että sanottuna sodan- losta. Pääomatu'lojen verorasitusta arvioi-
20288: edellisenä vuotena puheena olevien ylim- taessa on tavalliseen tuloveroasteikon mu-
20289: män ja alimman tuloluokan veroprosentin kaiseen veroon lisättävä kyseisestä omai-
20290: erotus o1i 12.8, kun se taas tällä hetkellä suudesta menevä omaisuusvero, koska vii-
20291: on ja Hallituksen esityksen mukaan tulisi meksi mainittu on ta11koitettu ns. vakau-
20292: edelleen olemaan 29.5. Kahden lapsen tetun tulon lisäveroksi ja näillä tuloilla,
20293: huoltajan kohdalla veroprosentti on sen eikä omaisuutta ku'luttaen, maksettavaksi.
20294: sijaan alimmassa sanotuista tulo·luokista Pääomatulon veroprosenttiin vaikuttaa
20295: nykyisin 0.5 % alempi kuin vruonna 1938, siten se:kä tulovero~ että omaisuusvero-
20296: mutta seuraavissa 1.5, 4.o, 5.7, 8.1, 12.2 ja asteikko. Seuraavassa asetelmassa on ver-
20297: 15.o yksi'kköä silloista 'korkeampi, samalla tailtu erisum~uisista pääomrutuloista yksi-
20298: kun erotus ylimmän ja alimman tuloluo- näisen henkilön maksettavaa tulo- ja omai-
20299: kan väliUä vuonna 1938 oli 10.7 ja nyt suusveroa samoina vuosina kuin edellä.
20300: 26.2. Asetelmasta esiinkäyvät muutokset Tällöin on lähdetty siitä, että tu'lo on 5%
20301: nykyisten ja sodanedellisen ajan veropro- pääomasta ja että myös omaisuuden vero-
20302: sentin välisissä suhteissa osoittavat sel- tusarvot ovat nousseet elinkustannusindek-
20303: västi sen pro•gression suuren jyrkentymi- sin nousua vastaavasti kahdeksankertai-
20304: sen, mikä pa·lkkatulojen verotuks·essa on I siksi:
20305: ja III veroluokkiin kuuluviin nähden ta-
20306: 1938 1950
20307: Tulo· ja Om.vero Tulo· ja Om.vero
20308: Pääomatulo Omaisuus om.vero % 'f00 omaisuu. Pääomatulo Omaisuus om.vero% 0f00 omaisuu·
20309: tulosta desta tulosta desta
20310: 10,000 200,000 1.3 0.3 80,000 1,600,000 7.6 2.3
20311: 15,000 300,000 2.2 0.5 120,000 2,400,000 12.3 3.2
20312: 30,000 600,000 4.3 l.o 240;000 4,800,000 22.o 5.3
20313: 45,000 900,000 6.5 1.4 3-60,000 7,200,000 29.1 6.8
20314: 60,000 1,200,000 8.6 1.9 480,000 9,600,000 35.5 8.3
20315: 90,000 1,800,000 13.0 2.9 7'20,000 14,400,000 44.8 10.5
20316: 150,000 3,000,000 19.0 4.2 1,200,000 24,000,000 1 56.7 13.o
20317: 225,000 4,500,000 25.1 5.6 1,800,000 36,000,000 62.6 14.7
20318:
20319: Tämä asetelma osoittaa ensinnäkin, että kohdalla suurempi kuin palkkatul·oihin
20320: pääomatulon veroprosentit ovat nykyisin nähden.
20321: erittäin paljon korkeammat kuin VlUOnna Viimeksi puheena ollut seiklka osoittaa,
20322: 1938 ja että toisiaan vastaavien tulojen että verotuksen nykyinen ankaruus yleensä
20323: veroprosenttien erotus kasvaa jyrkästi tu- ja nimenomaan s·en progressiivisuus on
20324: lon suur.entuessa niin, että veroprosentti kohdistettu palkkatulojen ohella erityi-
20325: ylimmässä puheenaolevista tuloluokista on sesti myös pääomatuloihin. Verolaissa
20326: nyt 37.5 yksikköä korkeampi kuin vuonna tämä ilmenee toisaalta siinä, että veron-
20327: 1938. Progression- ·kasvu ilmenee selvästi alaisista pääomatuloista ei saada tehdä eri-
20328: myös siitä, että kun vuonna 1938 ylimmän koisvähennystä, kun taas toisaalta omai-
20329: ja alimman tuloluokan veroprosenttien suusveroastei\kkoa·kaan ei oie mu:kautettu
20330: erotus oli 23.8, se nyt on 55. Toiseksi voi- inflation aiheuttamaan omaisuusarvojen
20331: daan havaita, kun verrataan kyseistä ase- markkamääräiseen nousuun, vaan progres-
20332: telmaa edelläolevaan palkkatulotaulukkoon, sion kasvu myös ·omaisuusverotuksessa on
20333: että veroprosenttien nousu vuodesta 1938 hyvin huomattava, niin kuin äskeisestä
20334: vastaavissa tuloluokissa on pääomatulojen asetelmasta käy ilmi. Jos omaisuuden
20335: 4
20336: 996 IV,443. - Tulo- ja omati·suusvero.
20337:
20338: tuotto on pienempi kuin 5 %, kuten suu- hinnä fyysiHisiä henkilöitä koskevia ve-
20339: rimpaan pääomatulojen saajain ryhmään, ronhuojennuksia, olisi tulevana vuonna
20340: maanviljelijöihin nähden, mutta myös vihdoin saatava aikaan lievennystä myös
20341: esim. osakkeenomistajain kohdalla yleensä elinkeinoelämän verotukseen siitä tasosta,
20342: on asianlaita, muodostuvat näiden tulojen mihin se sodanjälkeisinä vuosina on nous-
20343: veroprosentit vielä edelläesitettyjäkin kor- sut. Alunperin tilapäisten korotusten tul-
20344: keammiksi. Harvinaisia eivät ny'kyisin ole tua Esätyiksi osakeyhtiöiden, osuuskuntien
20345: sellaisetkaan tapaukset, että veroprosentti ja yhdistysten vakinaiseen verokantaan,
20346: sanotun seikan johdosta nousee jopa yli on niiden laissa säädetty tuloveroprosentti
20347: 100 :n pääomatulon määrästä, jolloin kysy- nyt 32 eli ·kauttaaltaan 12 yksikköä kor-
20348: myksessä ei oikeastaan enää ole lainkaan keampi kuin nykyistä tulo·- ja omaisuus-
20349: verotus, vaan omaisuuden takavarikointi verolakia säädettäessä, samaHa kun osin-
20350: valtiolle. koina jaettua voitonosaa verotetaan edellä-
20351: E~iellä esitettyjen seikkojen johdosta esite.ttyyn tapaan toistamiseen vielä pää-
20352: olisi lakia jo vuodeksi 1950 ensinnakin omatulona. T·odellisuudessa kuitenkin sa-
20353: muutettava niin, että verotusta kevennet- nottujen yhteisöjen tuloveroprosentti o•n
20354: täsiin nimenomaan sen progressiivisuutta useimmiten paljon mainittua korkeampi
20355: yleensä lieventämäl'lä. Eri veroluokkien siitä syystä, että verotuksessa kuluiksi
20356: tuloveroasteikkoja alennettaessa olisi li- hyväksyttävät poistot lasketaan käyttö-
20357: säksi oteHava huomioon,' että samalla pie- omaisuuden hankinta-arvoista, jotka in-
20358: nennettäisiin sitä liian suurta eroa, mikä flation johdosta yleensä vastaavat enää
20359: nykyisin on olemassa yksinäisten henki- aivan mitätöntä osaa todellisista hanKinta-
20360: ·löiden ja 'lapsettomien avio'Puolisoiden ve- kustannuksista. Täten yhteisöjen verotet-
20361: rotuksen välillä. Aivan .tuloveroasteikko- tavaan tuloon sisältyy suurelta osaolta
20362: jen alkupäässä ·ei sanotusta pyrkimyksestä nä·ennäistä voittoa, jonka määrä laskel-
20363: johtuen, ja koska näissä •tuloluokissa ti- mien mukaan voi olla jopa n. 80% todel-
20364: lanne nykyisin verotuksessa on suhteelli- lisesta voitosta, mistä johtuen yhteisöjen
20365: sesti katsoen muita parempi, olisi syytä todellinen tuloveroprosenttikin 32 :n ase-
20366: tä'llä kerraUa tehdä sanottavia muutoksia. mesta saattaa lähennellä 60 :tä. Täten yri-
20367: Verotettavan tulon alaraja on nim. meillä tyksiltä riistetään liiallisella verotuksella
20368: nykyisin jo paljon korkeammalla kuin mo- suuressa määrin niitä pääomia, joita vält-
20369: . nissa rikkaammissa maissa, ja vuosi sit- tämättä tarvitaan uudistuksiin ja laajen-
20370: ten suoritetun lainmuutoks·en ansiosta nuksiin. Tällaisten investointien kansan-
20371: tuloveroa m&ksaviin perheisiin kuuluvien tll!loudellinen tärkeys ja merkitys erityi-
20372: henki·löiden lukumäärä on vuonna 1949 sesti myös työllisyyspolitiikan hoitamisen
20373: yli kolmanneksen pienempi kuin vuonna ·kannalta on kuitenkin viimeaikoina myÖ~>
20374: 1946. Heitä oli näet viimeksi sanottuna Hallituksen taholta tunnustettu. Kyseisten
20375: vuotena 71 % koko väestöstä, kun vas- yhteisöj.en tuloverokantaa olisi näin ollen
20376: taava luku nyt on vain 46 %. Tämä seikka viipymättä ryhdyttävä alentamaan mää-
20377: saa ankaran progressiivis·en verotuksen räämällä se aluksi ensi vuonna 30 % :ksi.
20378: tuntumaan veronma'ksajista sitäkin ras- Hallituksen alussa mainitussa esityksessä
20379: kaammalta. Mitä taas tulee kaikkein suu- perustellaan puheena olevan väliaikaisen
20380: rimpiin tuloluokkiin, joissa myös progres- tulo- ja omaisuusverolain muutoks•en jat-
20381: sio on suurin, niin täytynee niidenkin kamista entisenlaisena sillä, että ei voida
20382: osalta nyt tyytyä veroprosenttien pienen- palata pysyvän lain kannalle, koska sen
20383: tämisessä vähempään kuin eräissä niitä veroasteikot ovat ankarampia kuin väli-
20384: alemmissa tuloryhmissä. aikaisessa laissa. Paitsi että yhteisöjen
20385: Yleisen progression lieverutämisen ohella tuloveroprosentti molemmissa lrueissa on
20386: ja lisäksi olisi veronhuojennus viitatuista sama, on todettava, että niiden omaisuus-
20387: syistä kohdistettava myös pääomatuloihin. V·erokanta päinvastoin pysyvässä laissa on
20388: Tämä tapahtuisi omaisuusveroasteikon vain puolet si~tä, mitä Hallitus nyt esittää
20389: muutoksella siten, että se nykyistä parem- olemaan voimassa myös ensi vuonna. Tä-
20390: min vastaisi rahan arvossa tapahtunutta mänkin vuoksi olisi yhteisöihin nähden
20391: alenemista. tässä kohden otettava jälleen käytäntöön
20392: Mutta paitsi edellä puheena olleita, lä- pysyvän lain säännös. On syytä mainita,
20393: IV,443. - Leikola y. m. 997
20394:
20395: ,että useissa maissa, esim. Ruotsissa ja menoarviossa edellytettiin. Verotulojen vä-
20396: Englannissa ei puheenaolevanlaisilta yhtei- hennys olisi toisaalta vain vähäinen murto-
20397: söiltä l,ainkaan kanneta omaisuusvero•a. osa siitä valtion välttämättömien menojen
20398: Ne alennukset tulo- ja omaisuusveropro- vähenemisestä, jonka edellämainittu yleis-
20399: senteissa,.. jotka käyvät yksityiskohtaisesti ohjelmalwmitea suositteli mahdollisimman
20400: ilmi jäljempänä olevasta ·lakitekstiehdo- tarkoin käytettäväksi verohuojennuksiin.
20401: tuksesta, merkitsevät, •kun valtionenemmis- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
20402: töiset yhtiöt jätetään huomioon ottamatta, valtiopäiväjärj•estyksen 32 § :ään ehdo-
20403: laskelmien mukaan tulo- ja omaisuusveron tamme,
20404: tuoton vähenemistä n. 2 mrd, markalla,
20405: joten tuotto tulisi vuonna 19'50 olemaan että Eduskunta päättäisi hyväksyä
20406: n. 22 mrd. marrokaa eli vieläkin suurempi, seuraavan lakiehdotuksen:
20407: kuin mitä valtion kuluvan vuoden tulo- ja
20408:
20409:
20410:
20411:
20412: Laki
20413: tu:lO- ja omaisuusverolain väliaikais·esta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
20414:
20415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1948 tulo-
20416: ja omaisuusverolain muuttamisesta annetun lain (839/48) 48 § :n 1 momentti, 49
20417: ja 50 § sekä voimaantulosäännös näin kuuluviksi:
20418:
20419: 48 §. käli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuvaavan
20420: Veroa tulon perustedla suoritetaan, mi- asteikon mukaan:
20421:
20422: I II IIl
20423: Veron 'Ya- Vero % ala· Veron vakioerä Vero% alarajan
20424: kloerä tulon rajan ylime- Veron vakioerä Vero % alarajan
20425: Verotettava tulo alarajan nevästä tu- tulon alarajan yli menevästä tulon alarajan yli menevästi
20426: kohdalla, !on osasta kohdalla, tulon osasta kohdalla tulon osasta
20427: mk mk mk mk
20428:
20429: 60,000- 80,000 500 9
20430: 80,000- 100,000 2,300 9 500 9
20431: 100,000:- 150,000 4,100 12 2,300 10 500 7
20432: 150,000- 200,000 10,100 14 7,300 13 4,000 10
20433: 200,000- 300,000 17,100 19 13,800 16 9,000 12
20434: 300,000- 400,000 36,100 23 29,800 20 21,000 15
20435: 400,000- 600,000 •59,100 28 49,800 25 36,000 19
20436: 600,000- 800,000
20437: 1 115,100 33 99,800 28 74,000 24
20438: 800,000-1,000,000 181,100 37 15'5,800 34 122,000 27
20439: 1,000,000-1,500,000 25'5,100 41 223,800 38 17&,000 33
20440: 1,500,000:-2,000,000 460,100 46 413,800 43 341,000 38
20441: 2,000,000-4,000,000 690,100 50 628,800 48 531,000 45
20442: 4,000,000-8,000,000 1,690,100 53 1,588,800 52 1,431,000 51
20443: 8,000,000 tai enempi 3,810,100 54 3;668,800 53 3,471,000 52
20444:
20445:
20446: 49 §. taan, mikäli 50 § :ssä ei toisin säädetä,
20447: Veroa omaisuuden perusteella suorite- seuraavan asteikon mukaan:
20448: 998 IV,443. - Tu•lo- ja omaisuusvero.
20449:
20450: Veron vakio- Vero '/00 ala- lukuun ottamatta 46 § :n 2 momentissa mai-
20451: erä oma\suu- rajanyl!me:
20452: Verotettava omaisuus den alarajan nevlistä · nittuja yhtiöitä ja yhrtymiä, suorittavat
20453: kohdalla omaisuuden
20454: mk mk osasta veroa tulon perust.eella lmlmekymmentä
20455: sadalta sekä omaisuuden perusteella neljä
20456: 500,000- 1,000,000 400 1.2 tuhannelta.
20457: 1,000,000- 2,000,000 1,000 3
20458: 2,00Q,{)()()c__ 4,000,000 4,000 5
20459: 4,000,000- 6,000,000 14,000 8
20460: 6,000,000'------ 8,000,000 30,000· 10 Tätä la:kia, sellaisena kuin se on 10 päi-
20461: 8, 000,000'------10, 000,000 50~000 12 vänä joulukuuta 1948 annetussa laissa, so-
20462: 10,000,000L-15,000, 000 74,000 13.5 velletaan vuosi•en 1948 ja 1949 tulojen ja
20463: 15,000,000--20,000,000 141,500 15 omaisuuden perusteella toimitettavissa ve-
20464: 20,000,000-40,000,000 216,500 1>6.5 rotuksissa, kuitenkin niin, että lain 48 §
20465: 40,000,000rtai enemmän 546;500 18 1 momenttia on sovellettava vasta vuoden
20466: 1949 tulojen perusteena tapahtuvassa ve-
20467: 50 §. rotuks•essa, sekä nyt muutetussa muodossa
20468: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, vuoden 1950 tulojen ja omaisuuden perus-
20469: lait()Jkset ja säätiöt ynnä muuta yhteisöt, teella toimitettavassa verotuksessa.
20470:
20471: Helsingissä lokakuun 28 päivänä 1949.
20472:
20473: Erkki Leikola. Lassi Hiekkala.
20474: Martti 0. Kölli. Väinö Okko.
20475: Juho Heitto. Usko Koski.
20476: Heikki Ala-Mäyry. Urho Saariaho.
20477: Aarne Honka. Niilo Honka.ia.
20478: Jussi Saukkonen. Arvi Ahmavaara.
20479: Hugo Nuo!l"Saari. Irma Hamara.
20480: Oskari Lehtonen. Matti Heikkilä.
20481: VALTIOPÄIVÄT
20482: 1949
20483:
20484: LIITTEET
20485: VIII
20486:
20487: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY LUKION OPPILAIDEN
20488: AVUSTAMISTA KOSKEVA LAKIALOITE
20489:
20490:
20491:
20492:
20493: HELSINKI 1949
20494: VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO
20495: 1001
20496:
20497: VIII,s2. - Lak. al. N:o 51.
20498:
20499:
20500: Tauriainen y. m.: Ehdotus laiksi oppikoulun lukioasteen
20501: oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta.
20502:
20503: E d u s k u n n a ll e.
20504: Kuluvan maaliskuun 4 päivänä jätti hal- yhteiskunnalle, koska vähemmän lahjakkai-
20505: litus eduskunnalle lakiesityksen n: o 22 takin, mutta varakkaiden vanhempien lap-
20506: oppikoulun lukioluokkien oppilaiden kou- sia virtaa oppikouluihin ja he näin valtaa-
20507: luunkäynnin avustamisesta. Tämän lakiesi- vat opillisen sivistyksen ja henkisen työn
20508: tyksen mukaan voidaan lahjakkaille vähä- alalla ne paikat, jotka paremmin täyttäisi-
20509: varaisille oppikoulun lukioluokkien oppi- vät ne, joilla on paremmat edellytykset k. o.
20510: laille antaa avustusta heidän koulunkäyn- aloille.
20511: tinsä turvaamiseksi. Meillä on voimassa marraskuun 10 päi-
20512: Ei ole oikeudenmukaista se, että opillisen Yänä 1944 hyväksytty ammattiopintojen
20513: sivistyksen saantimahdollisuvdet jäävät avustuslaki. Mielestämme myös tämä varat-
20514: riippuviksi taloudellisista edellytyksistä. tomien lahjakkaiden oppikoulun oppilaiden
20515: Siksi on tarpeellista lahjakkaiden varatlo- avustaminen olisi voitu järjestää tämän
20516: mien oppikoulun oppilaiden avustaminen lain puitteissa tapahtuvaksi muuttamalla
20517: valtion varoista. Jo nyt valtio uhraa vuo- asianmukaisesti sanottua lakia. Mutta kun
20518: sittain huomattavan paljon varoja oppi- hallitus on antanut erillisen lakiesityksen,
20519: koulujen ylläpitämiseen, minkä vuoksi on olisimme sitä mieltä, että oppikoulun opin-
20520: hyvin paikallaan, että ennen kaikkea lahjak- toavustusten saajain piiriä olisi laajennet-
20521: kaille oppilaille varataan mahdollisuus opis- tava niin, että syrjäisten seutujen lahjak-
20522: keluun etupäässä valtion varoilla ylläpidet- kaille oppilaille tulisi samanlaiset mahdol-
20523: tävissä kouluissa. Tähän saakka ei kuiten- lisuudet kuin muille koulujen läheisyydessä
20524: kaan läheskään kaikilla erittäin lahjakkail- eläville, opillisen sivistyksen saantiin ja.
20525: lakaan oppilailla ole taloudellisten ·syiden että varattomat erittäin lahjakkaat oppi-
20526: vuoksi ollut mahdollisuutta antautua koulu- koulun oppilaat saisivat lain tarkoittamaa
20527: tielle. Varsinkin syrjäisillä seuduilla, joista avustusta jo oppikoulun alemmillakin luo-
20528: on pitkät matkat oppikouluihin, ei lahjak- killa.
20529: kaillakaan lapsilla, joilla olisi ollut ilmeiset Ylläolevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20530: edellytykset henkiselle alalle, ole ollut mah- tyksen 32 §: n nojalla ehdotamme kunnioit-
20531: dollisuutta valita taipumustensa mukaista taen,
20532: ammattia. Se on sosiaalinen epäkohta, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20533: mutta ennen kaikkea siitä aiheutuu vahinkoa van lakiehdotuksen:
20534:
20535: Laki
20536: oppikoulun luldoasteen oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta.
20537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20538: 1 §. ovat esteenä hänen koulunkäynnilleen, voi-
20539: Lahjakas, vähävarainen ja ahkera oppi- daan harkinnan mukaan antaa tässä laissa
20540: koulun lukioasteen oppilas, joka on Suomen tarkoitettua avustusta jo oppikoulun alem-
20541: kansalainen, voi saada valtiolta apurahaa milla luokilla.
20542: opiskeluaan varten. .
20543: Lahjakkaalle oppilaalle, jos hänen ta- 2-7 §.
20544: loudellinen asemansa ja muut olosuhteet (Kuten hallituksen esityksessä n:o 22).
20545: Helsingissä maaliskuun 11 päivänä 1949.
20546:
20547: Hannes Tauriainen. Toivo I. Sormunen.
20548: Yrjö Murto.
20549: 1
20550: 1
20551: 1
20552: 1
20553: 1
20554: 1
20555: 1
20556: 1
20557: 1
20558: 1
20559: 1
20560: 1
20561: 1
20562: 1
20563: 1
20564: 1
20565: 1
20566: 1
20567: 1
20568: 1
20569: 1
20570: 1
20571: 1
20572: 1
20573: 1
20574: VALTIOPÄIVÄT
20575: 1949
20576:
20577: LIITTEET
20578: X
20579:
20580: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT MERITYO-
20581: AIKAA JA ÄITIYSAVUSTUSTA KOSKEVAT
20582: LAKIALOITTEET
20583:
20584:
20585:
20586:
20587: HELSINKI 1949
20588: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20589:
20590:
20591:
20592: 5
20593: 1
20594: 1
20595: 1
20596: 1
20597: 1
20598: 1
20599: 1
20600: 1
20601: 1
20602: 1
20603: 1
20604: 1
20605: 1
20606: 1
20607: 1
20608: 1
20609: 1
20610: 1
20611: 1
20612: 1
20613: 1
20614: 1
20615: 1
20616: 1
20617: 1
20618: 1
20619: 1
20620: 1
20621: 1
20622: 1005
20623: X,2a. - Lak. al. N:o 52.
20624:
20625:
20626:
20627:
20628: Heljas y. m. : Ehdotus merityöaikalaiksi.
20629:
20630:
20631: E d u s k u n n a ll e.
20632:
20633: Merimiehen työaika on Suomessa sään- sovelletaan eram poikkeuksin koneellisiin
20634: nöstelty lailla 26 päivältä huhtikuuta 1924. kauppa-aluksiin, joiden bruttovetoisuus on
20635: Tämä laki ei kuitenkaan enää vastaa ny- 500 rekisteritonnia tai sitä suurempi.
20636: kyisiä vaatimuksia. Yhteistyössä muiden Valtioneuvoston vuonna 1946 asettama
20637: pohjoismaiden kanssa teki vuoden 1937 merityökomitea valmisti ehdotuksen perus-
20638: merityökomitea ehdotuksen uudeksi laiksi, teluineen merityöaikalaiksi, joka ehdotus
20639: j(jka pääkohdiltaan oli yhdenmukainen syntyi pohjoismaisen yhteistyön tuloksena.
20640: Ruotsin vuoden 1938 merityöaikalain Ruotsissa on kuluvan vuoden alusta astu-
20641: kanssa. Marraskuussa 1944 antoi hallitus nut voimaan uusi merityöaikalll)ki.
20642: merityöaikala'kia koskevan esityksen edus- Hallitus on 11 päivänä maaliskuuta 1949
20643: kunnalle. Tämä esitys perustui mainitun jättänyt Eduskunnalle esityksen n:o 29
20644: komitean laatimaan ehdotukseen. Esitys ei uudeksi merityöaikalaiksi. Perusteluissa
20645: kuitenkaan johtanut lainsäädäntään lähinnä mainitaan, että lakiehdotus perustuu mai-
20646: rannikko- ja sisävesiliikennettä koskevien nitun komitean ehdotukseen. Kuitenkin
20647: määräysten vuoksi, joiden ei katsottu ole- yksityiskohtainen vertailu osoittaa, että la-
20648: van tyydyttäviä. Huhtikuussa 1945 tehtiin kiehdotus on kauttaaltaan sanottua komi-
20649: eduskunnassa merityöaikalakia koskeva la- teaehdotusta ankarampi.
20650: kialoite, joka ei myöskään aiheuttanut toi- Kauppamerenkulku on kansainvälinen
20651: menpiteitä eduskunnan taholta, koska meri- elinkeino ja Suomen kauppamerenkulun
20652: miesten työaikaa koskeva kysymys tällä vä- jatkamiselle on elintärkeätä, että pystymme
20653: lin oli tullut kansainvälisen käsittelyn koh- kuljettamaan tavaroita meritse alhaisem-
20654: teeksi. paan tai ainmkin samaan hintaan - rah-
20655: Vuoden 1924 merityöaikalakia ei enää ole tiin- kuin muut kilpailijamme tällä alalla.
20656: sovellettu käytännössä mikäli kysymyksessä Tiedetään, että sotavuosina erittäin raskaita
20657: on työajan pituus. Työaika suomalaisissa menetyksiä kärsineen kauppalaivastomme li-
20658: kaukoliikenteen aluksissa on järjestetty sähankinnat ovat nyt käytännöllisesti kat-
20659: työehtosopimuksella siten, että meillä viime soen pysäbtyneet, vaikka meiltä edelleen
20660: vuosina on sovellettu samoja työaikamää- puuttuu n. 130,000 br. tonnia vuoden 1939
20661: räyksiä kuin Ruotsissa, kun taas työaika tason saavuttamiseksi. Kilpailu kansain-
20662: Suomen sisävesillä ja rannikolla on järjes- välisillä rahtimarkikinoilla on kiristynyt ja
20663: tetty n. s. valtalain nojalla 31 päivänä tou- vanha, hidas kauppatonnistomme on nyt
20664: kokuuta 1945 työajasta rannikko- ja sisä- vaikeassa asemassa, yrittäessään kilpailla
20665: vesiliikenteeseen käytetyissä aluksissa anne- ulkomaisen tonniston kanssa.
20666: tulla valtioneuvoston päätöksellä, sellaisena Nämä tosiseikat on otettava huomioon,
20667: kuin se on muutettuna myöhemmin anne- kun suunnitellaan työajan uudelleenjärjes-
20668: tuilla päätöksillä. tämistä. Meidän olisi pyrittävä työnteki-
20669: Kysymys merityöajan säännöstämisestä jöille mahdollisimman edullisiin sosiaalisiin
20670: on useaan otteeseen ollut kansainvälisen oloihin - m. m. työaikaan - ottamalla
20671: järjestelyn kohteena, viimeksi siten, että kuitenkin huomioon, että laivojemme kil-
20672: Seattlessa Amerikan Yhdysvalloissa kesä- pailukyky säilytetään. On selvä, että jos
20673: kuussa 1946 pidetty konferenssi, jossa myös tällä alalla saatetaan käytäntöön ankaram-
20674: Suomi oli edustettuna, hyväksyi m. m. so- pia työaikamääräyksiä kuin mitä noudate-
20675: pimuksen, joka koskee palkkoja, työaikaa taan Ruotsin uudenaikaisessa ja hyvin ikil-
20676: aluksessa ja miehitystä. Tätä sopimusta pailukykyisessä kauppalaivastossa, tämä
20677: 1006 X,23. - Merityöaikalaki.
20678:
20679: tuntuvasti heikentäisi maallemme tärkeän meillä äskeisissä työehtosopimusneuvotte-
20680: kauppamerenkulun toimintamahdollisuuksia luissa on periaatteessa sovittu siitä, että ta-
20681: ja johtaisi siihen, että kannattamaUomia loushenkilökuntaan kuulumattoman meri-
20682: aluksia olisi poistettava liikenteestä. miehen työaika määräytyisi Ruotsin uuden
20683: Yllä olevan johdosta pidämme hallituk- lain mukaan, joka tässä kohdin on anka-
20684: sen esitystä uudeksi merityöaikalaiksi liian rampi kuin merityökomitean ehdotus, on
20685: pitkälle menevänä. Koska valtioneuvoston allaolevaan ehdotukseen tehty vastaava
20686: asettaman merityökomitean tekemä ehdotus muutos.
20687: useissa kohdin vastaa Ruotsin 1. 1. 1949 Edelläolevan perusteella ja valtiopäivä-
20688: voimaantullutta merityöaikalakia ja koska järjestyksen 32 §: ään viitaten me allekir-
20689: sosiaaliselta näkökannalta Ruotsin työaika- joittaneet kunnioittavimmin ehdotamme,
20690: määräyksiä ·vastaavien säännösten noudatta-
20691: mista meillä on pidettävä nykyoloissa san- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20692: gen tyydyttävänä tuloksena, olisi merityö- van lakiehdotuksen:
20693: komitean ehdotus otettava uuden merityö-
20694: aikalain pohjaksi. Siihen nähden, että
20695:
20696:
20697:
20698: Merityöaikalaki.
20699: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20700:
20701: I luku. 10) henkilö, joka on toimessa seuraavan-
20702: Yleiset säännökset. laisissa al uksissa :
20703: a) valtion aluksessa, jota käytetään puo-
20704: 1 §. lustustarkoitukseen;
20705: Tätä lakia sovelletaan, jäljempänä mai- b) hengenpelastusaluksessa;
20706: nituin poikkeuksin, työhön, jota suomalai- c) koulualuksessa, joka ei yleisessä lii-
20707: seen alukseen toimeen otettu henkilö suo- kenteessä kuljeta tavaraa tai matkustajia;
20708: rittaa aluksen lukuun esimiehen määräyk- d) purjealuksessa, jossa ei ole apuko-
20709: sestä aluksessa tai muualla. neita, sellaisessa purjealuksessa, jossa on
20710: Tätä lakia ei sovelleta työhön, jota suo- apukone ja jonka bruttovetoisuus on vä-
20711: rittaa: hemmän kuin 100 rekisteritonnia, taikka
20712: 1) sellaisen aluksen päällikkö, jossa pääl- muussa aluksessa, jonka nettovetoisuus on
20713: likön lisäksi on toimessa vähintään kaksi vähemmän kuin 19 rekisteritonnia ja jota
20714: henkilöä; käytetään lähiliikenteeseen;
20715: 2) ensimmäinen (ylin) perämies, jonka e) aluksessa, jonka bruttovetoisuus on
20716: laivatyötä ei ole jaettu vahtivuoroihin; alle 500 rekisteritonnia ja jossa ainoas-
20717: 3) konepäällirokö, jonka laivatyötä ei ole taan laivanisännän perheeseen kuuluvat
20718: jaettu vahtivuoroihin; henRilöt työskentelevät.
20719: 4) lääkäri;
20720: 5) henkilö, joka on otettu toimeen yksin-
20721: omaan sairaanhoitoa varten; 2 §.
20722: 6) henkilö, joka kalastus- tai pyyntialuk- Tässä laissa tarkoitetaan
20723: sessa osallistuu kalastukseen tai pyyntiin laivatyöllä 1 §: n 1 momentissa mainittua
20724: tai siihen suoranaisesti liittyvään toimin- työtä;
20725: taan; merimiehellä henkilöä, joka suorittaa lai-
20726: 7) henkilö, joka on otettu toimeen alle vatyötä, johon tätä lakia sovelletaan;
20727: 500 rekisteritonnin bruttovetoiseen aluk- taloushenkilökunnalla henkilökuntaa, jo-
20728: seen yksinomaan matkustajien palvelua ka on otettu toimeen laivaväen tai matkus-
20729: varten; tajien muonitusta tai palvelua varten tai
20730: 8) henkilö, jonka tehtävät kohdistuvat muihin toimiin, jotka ovat yhteydessä täl-
20731: yksinomaan aluksen lastiin; laisten töiden kanssa, taikka toimistotyöhön
20732: 9) henkilö, joka ei kuulu laivaväkeen; tai muuhun senkaltaiseen tehtävään;
20733: X,23. - Heljas y . .m. 1007
20734: päivämiehellä merimiestä, jonka laiva- a) per~iehen, milloin alusta käytetään
20735: työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka 1) pohjanmeren- tai sitä etäisempään lii-
20736: ei kuulu taloushenkilökuntaan; kenteeseen ja aluksen bruttovetoisuus on
20737: matkustaja-aluksella alusta, joka voi- vähintään 500 rekisteritonnia tai 2) rajoi- ·
20738: massa olevien määräysten mukaan on kat- tetumpaan liikenteeseen ja aluksen brutto-
20739: sastettu matkustaja-alukseksi; vetoisuus ylittää 1,000 rekisteritonnia;
20740: ikeskeytymättömällä kululla kulkua, jonka b) konemestarin, milloin alusta käyte-
20741: kestäessä alus ei poikkea maihin tai muu- tään 1) pohjanmeren- tai sitä etäisempään
20742: toin ole yhteydessä maihin pitempää aikaa liikenteeseen ja aluksen bruttovetoisuus on
20743: kuin kaksi tuntia kerrallaan; vähintään 500 rekisteritonnia tai sen ko-
20744: vuorokaudella aikaa keskiyöstä keskiyö- nevoima ylittää 700 indikoitua hevosvoi-
20745: hön; maa, tai 2) rajoitetumpaan liikenteeseen ja
20746: pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta päi- aluksen bruttovetoisuus on vähintään 1,000
20747: vää, joka Suomessa on säädetty juhlapäi- rekisteritonnia tai sen konevoima ylittää
20748: vänä vietettäväksi; 700 indikoitua hevosvoimaa;
20749: lähiliikenteellä liikennettä Suomen rajo- c) kansimiehistöön kuuluvan merimiehen
20750: jen sisäpuolella sekä Itämerellä ja siihen sellaisessa aluksessa, jonka bruttovetoisuus
20751: liittyvillä vesillä aina 58' pohjoiseen leveys- on vähintään 500 rekisteritonnia;
20752: piiriin saakka; d) konemiehistöön kuuluvan merimiehen
20753: kaukoliikenteellä muuta liikennettä kuin sellaisessa aluksessa, jonka bruttovetoisuus
20754: lähiliikennettä; on vähintään 500 rekisteritonnia tai jonka
20755: .pohjanmerenliikenteellä liikennettä län- konevoima on vähintään 700 indikoitua he-
20756: sipuolella viivaa Hanstholm-Lindesnäs ja vosvoimaa;
20757: Cuxhavenin tuolle puolelle tai tuolla puo- e) muussa paitsi d) kohdassa mainitussa
20758: lella viivaan Shetlandin pohjoiskärki- tapauksessa lämmittäjän, jonka on käsin
20759: Trondheimin vuono, 11 läntiseen pituus- suoritettava puu- tai hiililämmitystä, jos
20760: asteeseen (Irlannin länsirannikko) ja 48 matka tavallisissa oloissa vaatii enemmän
20761: pohjoiseen leveysasteeseen (Brest) saakka. kuin 24 tunnin keskeytymättömän kulun;
20762: Aluksen katsotaan koko matkansa ajan sekä
20763: olevan sellaisessa liikenteessä, jonka kauim- f) radiohenkilökuntaan kuuluvan meri-
20764: pana Suomesta oleva, matkaan kuuluva miehen sellaisessa aluksessa, jonka brutto-
20765: kutkuvesi määrää.. Jos alus myrskyn, meri- vetoisuus on vähintään 500 rekisteritonnia.
20766: vahingon tai muun palwttavan hädän Muussa kuin edellä a)-f) kohdissa mai-
20767: vuoksi on joutunut sellaisen kulkuveden nituissa tapauksissa saa vahtivuoroihin
20768: ulkopuolelle, ei sen katsota muuttavan lii- jaettua laivatyötä suorittavan, taloushen-
20769: kenteen laatua. kilökuntaan kuulumattoman merimiehen
20770: varsinainen työaika merellä olla enintään
20771: 3 §. 24 tuntia kahden peräkkäisen vuorokauden
20772: Työaikaa tämän lain mukaan laskettaessa kuluessa.
20773: ei siihen lueta ruokailuaikaa eikä muuta Pyhäpäivänä älköön merimiestä, jonka
20774: vähintään tunnin kestävää keskeytystä työ on jaettu vahtivuoroihin, velvoitettako
20775: työssä, mikäli merimies sinä aikana saa vm·sinaisena työnä merellä suorittamaan
20776: poistua työpaikaltaan. muuta laivatyötä kuin 1) sellaista, joka on
20777: tarpeen aluksen kulussa pitämiseen, ohjai-
20778: lemiseen tai navigoimiseen, ynnä näihin
20779: 2 luku. liittyvää työtä, joka ei siedä viivytystä, 2)
20780: Varsinainen työaika aluksessa, jota käyte- radiolennätin- ja radiopuhelinpalvelusta, 3)
20781: tään kaukoliilcenteeseen. helppoa puhdistustyötä ja kannen huuhte-
20782: lua yhteensä enintään 1 tunti sekä 4) mie-
20783: 4 §. histön muonituksen vaatimaa työtä.
20784: Merimiehen varsinainen työaika merellä Sen lisäksi mitä tässä pykälässä sääde-
20785: saa, jos hänen laivatyönsä on jaettu vahti- tään voidaan konemiehistöön kuuluva me-
20786: vuoroihin eikä hän kuulu taloushenkilökun- rimies velvoittaa varsinaisena työnä suorit-
20787: taan, olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa tamaan aluksen kulkiessa kertyneen tuhan
20788: seuraavissa tapauksissa: nostamista ja aluksesta heittämistä.
20789: 1008 X,23. - rMerityöaiblarki.
20790:
20791: 5 §. Taloushenkilökuntaan kuuluvan merimie-
20792: Päivämiehen varsinainen työaika merellä hen varsinaiseen työaikaan nähden aluksen
20793: on enintään 8 tuntia vuorokaudessa, kui- saapuessa satamaan tai lähtiessä sieltä on
20794: tenkin niin, että työaika viikossa saa olla noudatettava 6 § : n säännöksiä.
20795: enintään 48 tuntia sekä että pyhäpäivänä
20796: ei päivämiestä saa velvoittaa varsinaisena 8 §.
20797: työnä suorittamaan yhteensä enempää kuin Aluksen ollessa satamassa on
20798: 1 tunti muuta kuin sellaista laivatyötä,
20799: joka säännönmukaisesti kuuluu hänen teh- a) muun kuin taloushenkilökuntaan kuu-
20800: täviinsä eikä siedä viivytystä. luvan merimiehen varsinainen työaika enin-
20801: Päivämiehen varsinainen työaika merellä tään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään
20802: on, jollei toisin ole sovittu, sijoitettava 48 tuntia viikossa, pyhäpäivänä kuitenkin
20803: kello 6 ja kello 18 väliselle ajalle. enintään 1 tunti tavallisesti esiintyviä
20804: juoksevia tehtäviä ja tavanmukaista puh-
20805: 6 §. distustyötä varten;
20806: Taloushenkilökuntaan kuuluvan merimie- b) taloushenkilökuntaan kuuluvan meri-
20807: hen varsinainen työaika älköön muussa miehen varsinainen työaika vuorokaudessa
20808: kuin matkustaja-aluksessa merellä ylittäkö 1) muussa kuin matkustaja-aluksessa
20809: vuorokaudessa minkään 13 tunnin ja:kson enintään 8 tuntia 12 tunnin jakson ai-
20810: aikana 9 tuntia. kana, lauantaisin kuitenkin enintään 6 tun-
20811: Matkustaja-aluksessa taloushenkilökun- tia ja pyhäpäivänä enintään 5 tuntia, sekä
20812: nan varsinainen työaika älköön vuorokau- 2) matkustaja-aluksessa enintään 10 tun-
20813: dessa minkään 14 tunnin jakson aikana tia 14 tunnin jakson aikana, matkustajien
20814: ylittäkö 10 tuntia. ollessa aluksessa ja muussa tapauksessa
20815: Taloushenkilökunnan varsinainen työ- enintään 8 tuntia, lauantaisin kuitenkin
20816: aika on sijoitettava talousosaston esimiehen enintään 5 tuntia ja pyhäpäivänä enintään
20817: laatiman ja aluksen päällikön hyväksymän 5 tuntia ruoanpitotehtävissä ja enintään 2
20818: työsuunnitelman mukaisesti. tuntia tarpeellisissa tavanmukaisissa ja ter-
20819: veydenhoidollisissa tehtävissä.
20820: Muun kuin taloushenkilökuntaan kuulu-
20821: 7 §. van merimiehen varsinainen työaika aluk-
20822: Aluksen saapuessa satamaan tai lähtiessä sen ollessa satamassa on oleva arkipäivänä
20823: sieltä on taloushenkilökuntaan kuulumatto- kello 6 ja kello 18 välisenä aikana ja pyhä-
20824: man merimiehen varsinainen työaika vuo- päivänä kello 7. ja kello 9 välisenä aikana,
20825: rokaudessa enintään 8 tuntia, kuitenkin jollei toisin ole sovittu, sekä taLoushenkilö-
20826: niin että pyhäpäivänä merimiestä ei saa kunnan varsinainen työaika muussa kuin
20827: velvoittaa suorittamaan muuta laivatyötä matkustaja-aluksessa arkipäivänä kello 5
20828: kuin 1) sellaista, joka on tarpeen aluksen ja kello 19 ja pyhäpäivänä kello 6 ja kello
20829: kulussa pitämiseen, ohjailemiseen tai navi- 19 välisenä aikana, jollei edellä mainittu,
20830: goimiseen, ynnä niihin liittyvää työtä, joka sopimuksesta johtuva työajan siirtäminen
20831: ei siedä viivytystä, 2) radiolennätin- ja aiheuta muutosta myös näihin aikoihin.
20832: radiopuhelinpalvelusta, 3) aluksen saapu- Sen estämättä mitä tässä on säädetty voi-
20833: misesta tai lähdöstä johtuvan selvityksen daan yöva;htien työaika sijoittaa kello 18 ja
20834: aiheuttamaa työtä, 4) matkustajain, näiden kello 7 väliselle ajalle.
20835: matkatavarain sekä postin maihin viemisen
20836: ja alukseen ottamisen sekä vähäisten
20837: muona- ja laivatarvikemäärien alukseen ot- 9 §.
20838: tamisen aiheuttamaa työtä, 5) vähäisten Milloin varsinainen työaika ylittää
20839: kappaletavaramäärien, niin myös sellaisen a) 48 tuntia viikossa, kun kysymyksessä
20840: tavaran lastaamisen ja purkamisen aiheut- on vahtivuoroihin jaettua laivatyötä suo-
20841: tamaa työtä, jonka lastaamista tai purka- rittava merimies, jonka varsinainen työ-
20842: mista ei voida viivyttää ilman tavaralle aika merellä on enintään 8 tuntia vuoro-
20843: siitä koituvaa vaaraa, 6) tavanmukaista kaudessa, tai
20844: puhdistustyötä ja kannen huuhtelua yh- b) 112 tuntia kahden perättäisen viikon
20845: teensä enintään 1 tunti sekä 7) laivaväen aikana, kun kysymyksessä on muu meri-
20846: muonituksen vaatimaa työtä. mies,
20847: X,23. - Heljas y. m. 1009
20848:
20849: on merimiehelle ylimenevältä ajalta suo- 13 §.
20850: ritettava korvausta antamalla hänelle sata- Aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vä-
20851: massa vapaa-aikaa, jota ei lueta vuosilo- hintään 500 rekisteritonnia, saadaan meri-
20852: ma:ksi, tai muulla tavalla, niin kuin siitä miestä käyttää ylityöhön enintään 18 tun-
20853: työehtosopimuksin saatetaan määrätä. tia viikossa, kuitenkin niin, että ylityötä
20854: ei saa teettää siinä määrin, että merimie-
20855: hen laivatyöaika samana vuorokautena sen
20856: 3 luku. johdosta tulisi pitemmäksi kuin 16 tuntia.
20857: Edellä tässä pykälässä säädettyä rajoi-
20858: Varsinainen työaika aluksessa, jota käyte- tusta ei sovelleta ylityöhön, jota vaaditaan:
20859: tään lähiliikenteeseen. a) tarpeellisen vahtipalveluksen suoritta-
20860: 10 §. miseksi satamassa;
20861: Jos alusta käytetään lähiliikenteeseen on, b) satamaviranomaisen määräämän toi-
20862: milloin laivatyötä ei ole järjestetty niin menpiteen suorittamiseksi;
20863: kuin 2 luvussa on säädetty, varsinainen c) sellaisen laivatyön suorittamiseksi,
20864: työaika kahden perättäisen vuorokauden joka aiheutuu matkan kestäessä tapa;htu-
20865: kuluessa enintään 16 tuntia, kuitenkin niin neesta laivaväen vähenemisestä; tai
20866: että työaika ei saa ylittää 56 tuntia vii- d) muun sellaisen laivatyön suorittami-
20867: kossa. seksi, joka ei siedä viivytystä ja joka on
20868: tehtävänä aikana, jolloin merimies ei muu-
20869: 4 luku. toin tämän lain mukaan ole velvollinen
20870: tekemään työtä.
20871: Turvallisuuspalvelus ja ylityö.
20872: 11 §. 14 §.
20873: Edellä 2 ja 3 luvussa säädetyn varsinai- Ylityökorvaus on, jollei toisin ole sovittu,
20874: sen työajan lisäksi voidaan merimies vel- suoritettava rahassa; kuitenkin voidaan
20875: voittaa suorittamaan laivatyötä, kun on korvaus, kun on kysymys arkipäivänä toi-
20876: kysymyksessä: mitattavasta vahtipalveluksesta satamassa
20877: a) työ, joka on ehdottomasti tarpeen taikka sellaisen merimiehen työstä, jolla ei
20878: alusta, ihmishenkeä tai tavaraa uhkaavan ole rahapalkkaa, antaa myös vapaa-ajan
20879: vaaran takia; muodossa.
20880: b) työ, jota päällikkö vaatii hädässä ole- Ylityökorvaus, joka suoritetaan rahassa,
20881: vien muiden alusten tai henkilöiden avus- on oleva tunnilta, kun ylityö on tehty ar-
20882: tamiseksi; kipäivänä, vähintään 1/150 ja, kun se on
20883: c) osanotto sellaisiin pelastusvene- ja pa- tehty pyhäpäivänä, vähintään 1/75 meri-
20884: losammutus- sekä muihin vastaavanlaisiin miehen kuukautisesta rahapalkasta, ruoka-
20885: harjoituksiin sen mukaan kuin siitä erik- ra:haa tai sitä vastaavaa korvausta siihen
20886: seen on säädetty; lukematta.
20887: d) aluksen paikan määrääminen, sääha- Ylityökorvaus on laskettava erikseen jo-
20888: vaintojen tekeminen ja vahtivuorojen ta- kaiselta kerralta, jona ylityötä on tehty.
20889: vanmukainen vaihtaminen. Aloitettu puolitunti on tällöin korvattava
20890: Laivatyöstä, jota merimies suorittaa tä- täytenä puolena tuntina.
20891: män pykälän säännösten perusteella, ei hä-
20892: nellä, jollei toisin ole sovittu, ole oikeutta
20893: saada eri korvausta.
20894: 5 luku.
20895: 12 §. Erinäiset säännökset.
20896: Sen lisäksi mitä 2 ja 3 luvussa säädetään
20897: voidaan merimies velvoittaa korvauksesta 15 §.
20898: suorittamaan muutakin kuin 11 § :ssä mai- Valtioneuvostolla on valta pakottavain
20899: nittua laivatyötä (ylityö). seikkain vuoksi, kuultuaan merenkulkuhal-
20900: Ylityötä älköön tehtäkö säännöllisesti litusta sekä asianomaista laivanvarustaja-
20901: aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähin- ja päällystö- tai miehistöjärjestöä, myöntää
20902: tään 500 rekisteritonnia. poikkeuksia tämän lain säännöksistä.
20903: 1010 X,23. - Merityöaikalaki.
20904:
20905: 16 §. 22 §.
20906: Merimiehen työsopimuksessa oleva ehto, Jos päällikkö, hankkia:kseen itselleen tai
20907: joka on huonompi kuin tässä laissa sääde- toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen va-
20908: tään olkoon mitätön, jollei se perustu hinkoa, on pitänyt väärin ylityöpäiväkirjaa
20909: 15 § :ssä mainittuun valtioneuvoston myön- tai muuttanut sitä ta:hi sen hävittänyt, kät-
20910: tämään poikkeukseen. kenyt taikka tehnyt mahdottomaksi lukea,
20911: rangaistakoon sakolla tai enintään kahden
20912: 17 §. vuoden vankeudella. -
20913: Kultakin päivältä, jona ylityötä on suo- Samoin rangaistakoon laivanisäntää, jos
20914: ritettu, on päällikön tai, hänen valvontansa hän on tehnyt itsensä syypääksi 1 momen-
20915: alaisena ja hänen vastuullaan, perämiehen, tissa mainittuun rikokseen tai jos siinä mai-
20916: konemestarin tai talousosaston esimiehen nittu rikos on tapahtunut hänen tietensä
20917: viimeistään seuraavana päivänä tehtävä yli- ja tahdostansa.
20918: työstä merkintä erityiseen merenkulkuhal- Mitä tässä on sanottu pä.älliköstä, koskee
20919: lituksen vahvistaman kaavan mukaiseen yli- myös perämiestä, konemestaria ja talous-
20920: työpäiväkirjaan . osaston esimiestä.
20921: .Älköön ketään, jolle oikeutensa valvomi-
20922: seksi on tarpeellista, kieliettäkö saamasta 23 §.
20923: tarpeellista tietoa ylityöpäiväkirjan sisäl- Jos päällikkö laiminlyö 18 § : ssä sääde-
20924: lyksestä ja kirjallista otetta siitä. Laivan- tyn velvollisuutensa, rangaistakoon enin-
20925: isännän on säilytettävä ylityöpäiväkirja vä- tään kymmenellä päiväsa:kolla.
20926: hintään kaksi vuotta sen päättämisestä ja,
20927: jos siihen merkityn matkan johdosta sa- 24 §.
20928: notussa ajassa pannaan vireille riita, kun- Virallisen syyttäjän on pantava syyttee-
20929: nes riita on lainvoimaisella tuomiolla rat- seen tässä laissa mainitut rikokset.
20930: kaistu.
20931: 18 §. 25 §.
20932: Päällikön on huolehdittava siitä, että Mitä merilaissa säädetään laillisesta tuo-
20933: kappale tätä lakia on nähtävänä aluksessa. mioistuimesta ja oikeudenkäynnistä meri-
20934: oikeusjutuissa, koskee myös tämän lain
20935: 19 §. mukaan käsiteltäviä asioita. Merilain
20936: Tämän lain noudattamista valvoo asian- 252 § :ssä mainittujen asiantuntijain läsnä-
20937: omainen tarkastusviranomainen, niin kuin olo oikeudessa älköön kuitenkaan olko tar-
20938: siitä asetuksella säädetään. peen, ellei oikeus jonkin asian kohdalta
20939: sitä käsitellessään toisin päätä; ja suori-
20940: tettakoon asiantuntijain palkkio tällöin
20941: 20 §.
20942: Jos päällikkö käyttää merimiestä laiva- valtion varoista, niin kuin siitä asetuksella
20943: työhön vastoin tämän lain säännöksiä, ran- säädetään.
20944: gaistakoon sakolla. 26 §.
20945: Samoin kuin päällikköä rangaistakoon Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
20946: laivanisäntää, jos 1 momentissa mainittu mikuuta 1950, ja sillä kumotaan 26 päivänä
20947: rikkomus on tapahtunut hänen tietensä ja huhtikuuta 1924 merimiehen työajasta an-
20948: tahdostansa. nettu laki.
20949: Tässä ·pykälässä säädettyyn rangaistuk- Valtioneuvostolla on jo ennen tämän lain
20950: seen älköön tuomittako, jos voidaan näyt- voimaan tuloa oikeus, kuultuaan merenkul-
20951: tää, ettei satamassa, jossa alus viimeksi kuhallitusta sekä asianomaista laivanvarus-
20952: kävi, voitu saada sitä kaikin puolin riittä- taja- ja päällystö- tai miehistöjärjestöä,
20953: västi miehitetyksi laivatyön järjestämiseksi myöntää poikkeuksia tämän lain säännök-
20954: tämän lain mukaisesti. sistä.
20955: Sellaiseen alukseen nähden, jota jo tä-
20956: 21 §. män lain voimaan tullessa suomalaisen
20957: Jos päällikkö, perämies, konemestari, ta- omistamana käytetään merenkulkuun tai
20958: lousosaston esi.mies tai laivanisäntä rikkoo joka jo silloin on rakenteilla suomalaisen
20959: 17 § :n säännöksiä, rangaistakoon sakolla. lukuun ja vesille laskettu, noudatettakoon,
20960: X,23. - Heljas y. m. 1011
20961:
20962: jollei valtioneuvosto 15 §: n nojalla ole katsonut, että lisäasuntojen tai -laitteiden
20963: myöntänyt poikkeusta lain säännöksistä, järjestäminen ei ole käytännöllisesti mah-
20964: seuraavaa: dollista taikka ettei niitä voida järjestää
20965: Jos 4 § :n 1 momentissa olevaa kansi-, ilman kohtuuttomia kustannuksia, ja anta-
20966: kone- tai radiohenkilökuntaan kuuluvan nut siitä todistuksen, sellaisen merimiehen
20967: merimiehen varsinaista työaikaa merellä varsinainen työaika merellä järjestää otta-
20968: koskevaa säännöstä sovellettaessa on tar- matta huomioon mitä sanotussa lainkoh-
20969: peen suurempi henkilömäärä kuin se, mille dassa säädetään. Mainittua todistusta äl-
20970: aluksen asunnot tai pysyväiset laitteet ovat köön annettako pitemmäksi ajaksi kuin
20971: tarkoitetut, voidaan, jos merenkulkuhalli- neljäksi vuodeksi kerrallaan; todistus on
20972: tus, kuultuaan asianomaista laivanvarus- säilytettävä aluksessa.
20973: taja- ja päällystö- tai miehistöjärjestöä, on
20974:
20975:
20976: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1949.
20977:
20978:
20979: Lennart Heljas. J. E. Lampinen.
20980: Arvi Ahmavaara. T. N. Vilhula.
20981: Kalle Kauppi. M. 0. Lahtela.
20982: John Österholm. Toivo Ikonen.
20983: Arthur Larson. Jussi Lappi-Seppälä.
20984: Päiviö Hetemäki. Rierttu Saalasti.
20985: Lassi Hiekkala. Vieno Simonen.
20986: C. A. Öhman. Levi Jern.
20987: V. J. Sukselainen. Matts Forss.
20988: Atte Pakkanen. Juho Heitto.
20989: Irma Karvikko. Heikki A:la-Mäyry.
20990: T. A. Wiherheimo. Hugo Nuorsaari.
20991: Ernst von Born. Oiva Turunen.
20992: K~ti Eskola. Antti A. Koukkari.
20993: Antti J. Rantamaa. Janne Koivuranta.
20994: Aino Luostarinen.
20995:
20996:
20997:
20998:
20999: 6
21000: 1012
21001:
21002: X,24. - Lak. al. N:o 54.
21003:
21004:
21005:
21006:
21007: Sukselainen y. m. : Ehdotus laiksi äitiysavustuslain
21008: muuttamisedta.
21009:
21010:
21011: E d u s k u n n a 11 e.
21012:
21013: Hallitus on esityksessään n: o 60 vuoden kan suuruisen yleisen äitiysavustuksen
21014: 1949 valtiopäiville esittänyt äitiysvakuu- ohella 200 markan suuruinen llisäavustus.
21015: tuksen toimeenpanemista pakollisen tapa- Eduskunta kuitenkin katsoi kaikki syneyt-
21016: turmavakuutuksen yhteydessä. Tarko1tuk- täjät yhteiskunnan kannalta samanarvoi-
21017: sena on turv111ta toisen työssä olevalle nai- siksi ja koroitti äitiysavustuksen 450 mark-
21018: .selle noin puolet päiväansiosta sinä aikana, kaan sää:täen sen kaikille vähävaraisille
21019: jonka hän synnytyksen takia nauttii hal- samanla1seksi. Myöhemmin on avustus sit-
21020: lituksen esityksessä n: o r59 synnytysloma- ten tehty yleiseksi, kaikkia synnyttäjiä
21021: laiksi säädettäväksi esitettyä synny.tyslomaa. koskevaksi.
21022: Kustannukset on esitetty työantajien kan- Kun äitiyssuojelun tehostamisen yhtey-
21023: nettavaksi ja tulevat ne tuotantokustannus- dessä pidetään tarpeellisena tehostaa myös
21024: ten nousuna kulutusveron tapaan rasitta- sitä taloudellista tukea, mikä synnyttäjälle
21025: maan kaikkia kansalaJsia. yhteiskunnan puolesta annetaan, ei ole
21026: Vaikka toisaalta on myönnettävä, että aihetta poiketa vuonna 19·37 omaksutulta
21027: yhteiskunta vaatiessaan suojelutarkoituk- kannalta ja ottaa käytäntöön kahta eri-
21028: .sessa raskaana olevaa tai synnyttänyttä laista menettelytapaa, äitiysavustusta kai-
21029: naista määräviikkoina pidättymään sään- kine ja tämän lisäksi äitiysvakuutusta mää-
21030: nöllisestä ansiotyöstään on velvollinen ta- rätylle ryhmälle. Näin ollen on äitiysavus-
21031: kaamaan hänelle täksi ajaksi toimeentulon, tuksen korottamista pidettävä tarkoituksen-
21032: ei kuitenkaan voida väittää, että :palkka- mukaisempana ratkaisuna kuin hallituksen
21033: työtä tekevällä naisella olisi suurempi oi- esittämän tapaturmavakuutuksen laajenta-
21034: keus yhteiskunnan tukeen lapsen syntyessä mmta.
21035: kuin omaa perhettä:än tai omaa yritystään Äitiysavustus on äitiysavustuksen suu-
21036: hoitavalla naisella. Vakuutusmenettelyn ruuden vruhvistamisesta 26 päivänä elo-
21037: käyttäminen on meidän maassamme puollet- kuuta 19148 annetun valtioneuvoston pää-
21038: tavissa rvain siinä tapauksessa, että äitiys- töksen mukaan kuluvan vuoden alusta ~u
21039: vakuutus yhdistetään kansaneläkevakuutuk- kien 4,500 markkaa. Se tarvitaan pää-
21040: seen, jolloin se saadaan koskemaan kaikkia asiassa lapsen varusteiden hankkimiseen.
21041: synnyttäjiä heidän tulonhankintatapaansa Jos tähän avustukseen lisättäisiin 7,500 mar-
21042: katsomatta. Tarkoituksenmukaisempana on kan suuruinen rruha-avustus, voitaisiin tä-
21043: kuitenkin allekirjoittaneiden mielestä pidet- ten toimeenpantua äitiysavustuksen korot-
21044: tävä sitä menettelyä, joka maassamme tamista 12,000 markkaan pitää nykyisissä
21045: {)maksuttiin jo vuonna 19'37 ·äitiysavustus- oloissa riittävänä. Sen voisi pienituloisten
21046: lakia säädettäessä. Silloinhan otettiin va- synny.ttäjien kohdalla myös katsoa vastaa-
21047: kuutusmenettelyn asemesta käytäntöön suo- van sitä ansionmenetyksen puolta kor-
21048: raan valtion varoista maksettava avustus. vausta, dohon hallitus esityksessään synny-
21049: Hallitus kyllä silloinkin esitti, että palkka- tyslomakorvaukseksi on pyrkinyt. Kun
21050: työssä olevat äidit asetettaisiin edullisem- Suomessa lä:hivuosina ilmeisesti syntyy vuo-
21051: paan asemaan maksamalla heille 250 mar- sittain vähän yli 90,000 lasta, tarvittaisiin
21052: X,24. - Sukselainen y. m. 1013'
21053:
21054: ä1tiysavustuksiin kuluvan vuoden talous- 1945 syntyneistä lapsista 45 % oli ensim-
21055: arvioon merkityn 380 milj. markan ase- mäisiä lapsia. Lapsilisää olisi tämän jäl-
21056: mesta noin 1,100 :mNj. markkaa eli noin keen suoritettava noin 780,500 lapsesta,
21057: 700 milj. markkaa enemmän. mikä merkitsisi noin 5,620 milj. markan
21058: Mikäli eduskunta tulee siihen tulokseen, vuotuista menoa ja noin 2,580 milj. mar-
21059: että sosiaalimenoja ei valtion nykyisten tu- kan säästöä vuodessa.
21060: lojen puitteissa voida enää lisätä edellä- .Selvää kuitenkin on, että nykyisenä ai-
21061: mainitulla 700 milj. markalla, ja mikäli kana, jolloin esim. leipäviljan tukipalk-
21062: eduskunta myöskään ei ole halukas esittä- kioista luopumalla on tarkoitus vähentää
21063: mään, että valtion tuloja lisä;ttäisiin jolla- sitä tukea, minkä yhteiskunta viime vuo-
21064: kin kulutusverolla, joka taloudellisilta .vai- sina on perheellisille antanut, ei ole mruh-
21065: kutuksiltaan olisi verrattavissa siihen tapa- dollista vähentää lapsilisää kaikilta per-
21066: turmavakuutusmaksun korottamise,en, jota heiltäJ, kuten ensimmäisen lapsen lwpsilisän
21067: hallitus synnytyslomakorvausten rwhoi·tta- lakkauttaminen merkitsisi, vaan säästyvät
21068: miseksi on esittänyt, voitaisiin ajatella, varat olisi äitiysavustuksen korottamisen
21069: että eduskunta hyväksyessään edempänä lisäksi käytettävä muista lapsista annetta-
21070: ehdotetun lain äitiysavustuslain muuttami- van lapsilisän korottamiseen. Kun äitiys-
21071: sesta lausuisi hallitukselle toivomuksen, avustuksen korottamiseen edelläesitetyn las-
21072: että hallitus antaisi esityksen lapsilisälain kelman mukaan .tarvittaisiin noin 700 milj.
21073: muuttamisesta siten, että lapsilisää makset- markkaa, sääs.töä jäisi 1,880 milj. markkaa.
21074: taisiin vasta toisesta lapsesta alkaen, kui- Jos lapsilisä korotettaisiin 600 markasta
21075: tenkin niin, että lapsi, jolla on vain toinen 750 markkaan kuukaudessa .toiselta ja seu-
21076: vanhemmista huoltajana, saisi lapsilisän, raavilta lapsilta, se merkitsisi edelläolevan
21077: vaikka hän olisi llmoltajansa ainoa lapsi. mukaan 7,02.5 milj. markan menoa, jolloin
21078: Postisäästöpankissa laaditun alustavan edellämainittu 1,880 milj. markan säästö
21079: laskelman mukaan maksettiin vuoden 1948 supistuisi 425 milj. markkaan. .Samalla
21080: viimeisellä neljänneksellä lapsilisää saavutettaisiin se merkittävä tulos, että
21081: 2,107,443,600 markkaa 1,170,802 ~apsesta. lapsilisää suuremmissa perheissä voitaisiin
21082: Jos ensimmäisestä htpsesta lakattaisiin nykyisestään lisätä, kuten leivän hinnan
21083: maksamasta, se merkitsisi lapsilisään oi- kallistumisen takia olisi suotavaa. Tämä
21084: keuttavien lapsien luvun vahenemistä noin käy ilmi seuraavasta asetelmasta:
21085: kolmanneHa osalla, koskapa esim. vuonna
21086:
21087: Lapsilisän määrä kuukaudessa erikokoisissa perheissä.
21088: Perheen lapsiluku . . . . 2 3 4 5 6 7 8
21089: Ehdotettu .järjestelmä 750 1,500 2,250 3,000 3,750 4,500 5,250
21090: Nykyinen , 1,200 1,.800 2,400 3,000 3,·600 4,200 4~800
21091: Muutos ............ -450 -300 -150 +1'50 +300 +450
21092:
21093: ;Sitä menetystä, mitä muutos pienemmille siin näin ilmeisesti nykyistä tehokkaammin
21094: perheille toisi, korvaisi niissä tapauksissa, tukea .perheellisiä lastensa kasvattamisessa.
21095: joissa peooe vielä kasvaa, äitiysavustuksen !Sen .perusteena, mitä edellä on lausuttu,
21096: suureneminen. .Siitä säästös·tä, mikä vielä ehdotamme kunnioittaen valtiopäiväjärjes-
21097: jäisi, .voitaisiin maksaa lapsilisää esim. Jes- tyksen 32 §: ään viitaten,
21098: kille ja muille yksinäisille lapsenhuoltajille,
21099: joilla on vain yksi lapsi, mutta jotka kui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21100: tenkin ovat tämänluontoisen tasauksen tar- van lakiehdotuksen:
21101: peessa. Lisäämättä valtion menoja, voitai-
21102: 1014 X,24. ~ Äitiysavustuslaki.
21103:
21104:
21105: Laki
21106: äitiysavustuslain muuttamisesta.
21107: Eduskunnan päätöksen mukalilesti muutetaan-13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun
21108: äitiysavustuslain (424/41) 4 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä elokuuta 1945 anne-
21109: tussa laissa (1206/45), näin kuuluvaksi:
21110: 4 §. häntä synnytyslomalain mukaan ei synny-
21111: Äitiysavustus slilältää kutakin syntynyttä tyksen .takia saa pitää työssä, tai jos syn-
21112: lasta kahden annettavan syntymäavustuk- nyttäjä, joka ei ole palkkatyössä, omassa
21113: sen sekä Synnyttäjälie tulevan synnytyslo- talondessaan tai yrityksessään osallistuu
21114: makorvauksen. Äitiysavustuksen ja sen tänä aikana töihin, jotka ovat verrattavissa
21115: osien suuruuden vahvistaa valtioneuvosto. niihin töihin, joissa laki kieltää synnyttäjää
21116: Asetuksella tarkemmin määrättävällä ta- pitämästä, ja kohtuudella on katsottava,
21117: valla voidaan äitiysavustus suorittaa luon- että synnytyslomakorvaus voisi tarjota hä-
21118: tois- tai raiha-avustuksena tai osittain kum- nelle mahdollisuuden pidättyä niistä.
21119: panakin. 8ynnytys1omakorvaus voidaan
21120: myös asetuksessa tarkemmin määrättävällä
21121: tavalla evätä tai sitä vähentää, jos synnyt- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21122: täjä tekee ansiotyötä sinä aikana, jona ........ kuuta 19 .....
21123:
21124: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1949.
21125:
21126: V. J. Sukselainen. Atte Pakka.nen.
21127: Aino Luostarinen. Toivo H. Kinnunen.
21128: Kerttu Saalasti. Yrjö Saari.
21129: Vieno Simonen. Tahvo Rönkkö.
21130: Lakialoite, jonka puhemies on kieltäytynyt esittelemästä
21131: valiokuntaan lähetettäväksi.
21132: 1017
21133:
21134: Lak. al. N:o 55.
21135:
21136:
21137:
21138:
21139: Kuusinen-Leino y. m. : Ehdotus laiksi rikoslain 16 luvu1l
21140: 24 § :n kumoamisesta.
21141:
21142:
21143: Ed uskuilllnalle.
21144:
21145: Sen johdosta, että Helsingin kaupungin- valmistuttanut ehdotukset !lain muutokseksi
21146: v.iska;allivirasto t. k. 19 päivänä on oikeus- painovapausrikosten estämiseksi ja tehosta-
21147: ministeriön määräY'ksestä haastanut kan- miseksi. Näillä muutoksilla pyritään estä-
21148: sanedustajat Arultosen, Pessin, Ryömän ja mä;än sitä la:kien ja tuomioistuinten päätök-
21149: Tain.ion sekä myöhemmi'lll kansanedustaja sien ove.laa ja häikäiil.emätöntä kiertämistä
21150: A. K. Wirtasen, päätoimittaja Palmgrenin ja tehottomaksi tekemistä ja sen kautta
21151: ja kirJailija J. Pen111asen Helsingin rruas- oikeusjärjestyksen ja sen edustajien arvo-
21152: tuvanoikeuteen selkä Turun kaupunginvis- vallan halventai!Ilista, johon !kommunistiset
21153: kaalivirasto päätoimittaja OreHin Turun sanomwlehden julkaisijat ovat tehneet it-
21154: rB~aStuvanoikeuteen vastaamaan rikoslain s·ensä syypäiksi." Hallituksen kyseessäole-
21155: 16 iluvun 24 § :n 2 momentin väitetystä vien lakiesitysten luonnetta tulkitsi kokoo-
21156: loukkaamisesta,. esitämme seuraavaa: muspuolueen edustruja prof. Haataja pu-
21157: Kyseessä oleva lainkohta, sellaisena kuin heenvuorossaan heinijkuun 2 päivänä 1930
21158: se edelleenkin on voimassa, on saanut ny- seuraavasti·: ,NytJhämJ ovat yhteiskuntamme
21159: kyisen muotonsa ylimääräisil~ä valtiopäi- porvariUistei!L piirien Jaajat joukot, jotka
21160: villä heinäkuussa 1930,. sen jälkeen,, kun yleensä ovat rauhallista, vaikeasti liikkeeolle
21161: Työväeru ja pienviljelijäin eduskuntaryh- saat'avaa väkeä, nousseet liikehtimään ...
21162: män jäsffiliet oli [apua:nliikkeen vaatimuk- Tämä karusanliike on paisunut niin voimaJk-
21163: sesta poistettu eduskunnasta, joka siten oli kaaksi, että se on jo antanut haHitukseHe
21164: jäänyt vajaalukuiseksi. Esitys rikoslain aiheen ryhtyä valmistelemaan toimenpi-
21165: 16 luvun 24 § :n muuttamisesta kuului nii- teitä, joihin se .ilman tuoHaista aihetta il-
21166: hin 'lapuanliikkee'lll vaatimuksesta tehtyihin meisesti ei olisi ryhtynyt . . . liike tähtää
21167: la:kiesityksiin, jotka hallitus kesäkuun 30 si:ihen,, että 'la.il[iset valtioelimet toimisivat
21168: päivänä 1930 jätti eduskunnalle. Mainitut kommunismin vastustamisessa tehokkaam-
21169: ylimääräiset valtiopäivät oli !kutsuttu koolle min,. ilruin mitä ne tähän asti ovat toimi-
21170: juuri sanottujen lakiesitysten käsittelyä neet ... " Edelleen lakiesitysten 'luoime.tta
21171: varten, esitysten, joiden hyvwksymistä sil- ja tarkoitusperää se:lvitteli seikkaperäisesti
21172: iomen hallitus piti tarpee;llisena, kuten sen puheenvuorossaan heinäkuun 12 päivänä
21173: pääministeri ilmoitti kirjelmässään edus- 1930 edistys1puolueen edustaja Mantere,
21174: kunnan puhemiehe:lle kesäkuun 14 päivänä joka aikaisemmassa hallituksessa oli oHut
21175: 1930, ,kommunistisen kiihoituksen" estämi- mukana vrulmisteilemassa painJOvapauden ky-
21176: seksi. seistä rajoittamista: , Tarkoituksena ei ol-
21177: Esitellessään heinäkuun 2 päivänä 1930 lut, minä voin vakuuttaa sen, muu llruin
21178: eduskunnaHe haLlituksen .esityksen: paino- entistä lujemman sulun paneminen kommu-
21179: vapauslain eräiden pykäliCUJ sekä rikoslain nistien V'altio- ja yhteiskuntajärjestyksen
21180: 16 luvun 24 § :n muuttamisesta oikeusmi- väkivrultaiseen kumoamiseen tähtäävähle ri-
21181: nisteri El. K'ana lausui: ,Kun juuri kirja- kolliseHe kiihoituksel[e... Ellei tarpeelli-
21182: paioojen su1kemista koskevan lain hylkää- siksi ha<vaittuja lainrrnuutoksia saataisi ai-
21183: minen on sittemmiln aiheuttarnrut valitetta- kaarn, jäisivät portit ieväUeen jatkuvalle
21184: via kirjapainojeJli särkemisiä ja osaltaan kommunistiselle kiihoitukseil.le ... ".
21185: myötävaikuttanut n. s. Lapuarn liikkeen syn- Hail.lituksen esitys rikoslain 16 luv:un
21186: tymiseen ja kehittymiseen,, on ha:Hitus ke- 24 § :Ili muuttamisesta, esitys, jonka vajaa-
21187: väällä tekemänsä ilmoituksen mukaisesti 1ukuisen ·eduskunnan, enemmistö sitten hei-
21188: 1018 Rikosluin 16 l. 24 §.
21189:
21190: näkuun 12 päivänä 1930 kolmannessa käsit- mikä näissäkin oloissa mahdoUista on. Sen
21191: telyssä hyväksyi, merkitsi sitä, että sanotun vuoksi minä ehdotan, että molemmat laki-
21192: pykä;län ensimmäiseen momenttiin, joka oli esitykset . . . hY'lättäisiin." Samassa istun-
21193: kuulunut näin: ,Joka julkisesti väkijou- nossa ed. G. Schauman totesi, että halli-
21194: kossa esittää taikka kirjoituksen 'kautta tai tuksen esitys ,sisä:ltää hyvin vaJkavan uhkan
21195: muuten levittää perättömiä tietoja, jotka maan koko sanomalehdistöä vastaan", ja ed.
21196: ovat omansa ihalventamaan hallitusta, kan- A. Ahlström lausui: , ... on selvää, että
21197: saneduskuntaa tai sen vlllliokuntaa tahi jul- nämä [ainsäädärutötuotteet on nyt ilyöty
21198: kista viranomaista tail~ka saattamaan nii- kiinni. Näissä olosuhteissa olisi tässä kol-
21199: den toimenpiteen tahi JaiJllisen yhteiskunrta- mannessa käsittelyssä enää jålellä vain hau-
21200: järjestyksen halveksimisen alaiseksi taikka tauspuheen pitämin1en painova;paudeJl:le,
21201: aikaansaama;an vaaran yleiselile järjestyk- jonka, kun otetaan huomioon rikoslain 16
21202: sclle, rangaistakoon sa:kolla. ", 'lisättiin näin luvun 24 §: n uuden muodon sisältämä
21203: kuuluva toinen lause: laaja tulkintamahda1lisuus, tosiaan' täydellä
21204: ,,Sama olkoon la:ki, jos joku oleellisia syyllä voidaan sanoa makaavan laudaHa."
21205: seikkoja sllllaten tai muuten vääristeHen Edelläsanotun perusteeHa on päivän sel-
21206: taikka Jouikkaavaa tai halventavaa sanontaa vää, että rikoslain 16 ~uvun 24 § siinä muo-
21207: tai · esitystapaa käyttäen, ede1lämainituin dossa, kuin sillä edelleenikin on, on tyypini-
21208: tavoin esittää tai levittää tietoja tai lausu- nen ~apualaislaki, joka 'laadittiin marxilais-
21209: mia, jotka ovat omansa saamaan aikaan ten työväenjärjestöjen dis'kriminoimisen
21210: sellaisen vaikutuksen, kuin edellä on sa- tarkoituksessa ja hyväksytettiin eduskun-
21211: nottu." nassa lapuaruliikkeelle ominaisin väkivrultai-
21212: Silloisen eduskunnan useat sosialide- sin ja Iainvastaisin menettelytavoin.
21213: mokraattiset ja jotkut porvlllrillisetkin jäse- Tämä kuitenkin merkitsee sitä, että sa-
21214: net tuomitsivat hallituksen esityksen. Niinpä nottu rikoslain 16 ~uvun 24 §, ainakin so-
21215: ed. K. Ha1mla ja ~akivaliokunnan 6 muuta vellettuna käytäntöön siinä diskriminoi-
21216: sosillllidemokraattista jäsentä lausuivat va- vassa mielessä kuin se vuonna 1930 hyväk-
21217: Jiokunnan mietintöön liittämässään vasta- syttiin, on kiistattomassa ristirii,dassa Suo-
21218: lauseessa: ,Valiokunnan rikoslain 16 [uvun men sekä Liittoutuneiden ja Liittyn'eiden
21219: 24 § :ään hallituksen esityksen mukaisesti Valtojen välillä solmitun rauhansopimuksen
21220: hyväksymä <lisäys mielestämme laajerutaa 6 ja 7 artHda.n kanssa, joista edellinen on
21221: myöskin tämän pykälän jo nykyäärrkin san- tarkoitettu turvaamaan ,oikeuden nauttia
21222: gen laajaa tulkintamahdoHisuutta arveHut- ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin
21223: ta valla taval'La ... ". Tehdessään ehdotuksen sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisu-
21224: hallituksen esityksen hylkäämisestä, ed. K. vapaus, uskonnonva;paus, vapaus poliittisiin
21225: Harvala totesi: ,Tämän pykälän ensimmäi- mielipiteisiin sekä kokoonrtumisvapaus", ja
21226: sen momentin toinen lause on nyt niin 'kir- jä.lkimmäinen määrää Suomen ,kumoamaan
21227: joitettu, ettei siitä ainakaan tavallinen sa- diskriminatoorisen ~ainsäädännö:n ja siitä
21228: nomalehtim~es voi pä:ättää, mistä rangais- johtuvat rajoitukset" sekä ,olemaan vas-
21229: tukseen tuomitaan . . . Ja 'kun varsinkin taisuudessa ryhtymättä toimenpiteisiin tai
21230: sanomalehtityössä tässä suhteessa pitäisi saattamatta voimaan iakeja, jotka olisivat
21231: olla mahdollisimman selvät säännökset, en ristiriidassa tässä artiklassa mainittujen
21232: mim puolestani voi yhtyä kannattamaan tarkoitusperien kanssa".
21233: täHaista muutosta, jonka y;uoksi minä ehdo- Eräiden kansanedustajien heinäkuun 30
21234: tan, että ensimmäisen momentin toinen päivänä 1948 eduskunnalle jättämässä toi-
21235: ~ause poistetaan." Kolmannen käsittelyn vomusaloitteessa todettiin jo, että ,lapuan-
21236: yhteydessä heinäkuun 12 päivänä ed. V. liikkeen perintönä ·on maamme ,Jainsäädän-
21237: Komu lausui: , ... eduskunnasta on tehty ·nössä vielä säännöksiä, joita voidaan tulkita
21238: tyrukä. Se on tehty seUaiseksi, että vähem- diskriminoivalla tavaHa". AIJ.oitteen johdosta
21239: mistönä ei enää ole valtiopäiväjärjestyksen maaliskuun 4 ,päivän-ä 1949 antamassaan
21240: myöntämää oikeutta valvoa etujaan, estää mietinnössä perustuslakivaliokunta ilausui:
21241: vastenmielisten [akien laiksi tulemista ... ,Perustuslakiva;liokunnan mielestä on sel-
21242: Ettemme siis olisi siunaamassa tätä tekoa vää, että rauhansopimuksen säännöt on tin-
21243: emmekä vetämässä historian tuomiota pää:l- kimättå pantava täytäntöön kaikilta osil-
21244: lemme, meidän täytyy tehdä kuitenkin, taan, niin tietenkin myös 6, 7, 8 ja 9 artik-
21245: Kuusinen-LeinQ y. m. 1019
21246:
21247: lru1 kohdalta, joihin 'aloitteessa erityisesti on västi paljastanut rikoslain 16 luvun 24 § :n
21248: viitattu. Rauhansopimuksen hyväksymi- diskriminatoorisen Juonteen, ja niitä har-
21249: sestä 18 päivänä huhtikuuta 1947 annetulla voja tapauksia, joHoin sitä on sanontansa
21250: laiHa (690/47) onkin säädetty, että sopi- väljyyden vuoksi saatettu käyttää muussa
21251: muksen säännökset, mikäli ne kuuluvat kuin diskriminatoorisessa mielessä, voidaan
21252: lairusäädännön aLaan~ ovat voimassa, piin~ pitää poili'keuksina, jotka vahvistavat sään-
21253: kuin niistä on sovittu, ja rauhansopimuksen nön. Mainitun 'PYkälän nykyisoo. muodon
21254: voimaansaattamisesta 16 päivänä syys- diskriminatoorinen ,luonoo on jo aikaisem-
21255: kuuta 1947 annetun asetuksen (691/47) min viraHisesti todettu silloin, kun eräitä
21256: mukaan sopimus on oleva voimassa, niin- sen perusteena :langetettuja tuomioita syys-
21257: kuin siitä on sovittu." kuussa 1944 välirauhansopimuksen nojalla
21258: Toteamme, että rikosLain 16 luvun 24 §, kumottiin'.
21259: joka alkujaan perustuu tsaarinha:lQituksen Koska alussa mainittua haastetta, jonika
21260: vuonna 1906 tekemään esitykseen, jo siinä 1pohja:na oleva rikoslain 16 luvun 24 § aina-
21261: muodossa, jossa ih s. tynkäeduskunta sen kin siinä muodossa kuin se 'lapua:ntliikkeen
21262: vuonna 1918 hyväksyi, on luonteeltaan ja vaatimuksesta hyväJksyttiin y:limääräisillä
21263: tarkoitukseltaan diskriminatoorinen ja kan- valtiopäiviHä vuonna 1930, ja siinä tarkoi-
21264: salaisten perustuslaillisia oikeuksia vaaran- tuksessa käytettynä, kuin se täHöin säädet-
21265: tava. Tämän osoittivat ed. Paasivuori ja tiin, kiistattoma:sti on rauhansopimuksw.
21266: useat maalaisliitto1aiset edustajat puheen~ 7 artiklan vastai111e11J diskriminatoorinen
21267: vuo11oissaan joulukuussa 1918. Eduskunnan säännös, on pidettävä sellaisena ,valtiopäi-
21268: käsiteHessä vuoden 1919 valtiopäivillä ed. väin aikana sattuneena tapauksena", jol-
21269: Ar'hon ym. aloitetta, rikoslain 16 1uvun laista Valtiopäiväjärjestyksen 32 § tarltoit-
21270: 24 §: n kumoamisesta osoitettiin, että mai- taa, ehootamme edellä mainittuun pykäläälll
21271: nittu säännös on ,erikoisesti sosialisteja viitaten ja kaiken edellä sanotun perus-
21272: varten ,laadittu" ja ,kohdistettu työväen- tee~la,
21273: luokkaa kohtaan" - luokkalaki, jota mi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21274: l\:ään arvostaan kiinnipitävä oikeusyhteis- van lakiehdotuksen:
21275: kunta ei voi sietää", Käytäntö on riittä-
21276:
21277: Laki
21278: rikoslain 16 luvun 24 § :n kumoamisesta.
21279: Eduskutman päätöksen mukaisesti kumo-
21280: taan rikosiain 16 [uvun 24 §.
21281:
21282: Helsingissä syyskuun 23 päivänä 1949.
21283:
21284: Hertta Kuusinen-Leino. V. Riihinen.
21285: Hugo Manninen. V. Puu.malainen.
21286: RAHAASIA- JA LAKIALOITTEET
21287: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
21288: 1
21289: 1
21290: 1
21291: 1
21292: 1
21293: 1
21294: 1
21295: 1
21296: 1
21297: 1
21298: 1
21299: 1
21300: 1
21301: 1
21302: 1
21303: 1
21304: 1
21305: 1
21306: 1
21307: 1
21308: 1
21309: 1
21310: 1
21311: 1
21312: 1
21313: 1
21314: RAHAASIA-ALOITTEET
21315: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirj•ain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
21316:
21317:
21318: Varsinaisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
21319:
21320: - n:o 8, T u u r n a n y. m.: Määrärahan osoitta· n: o 16, A a t t e 1 a n y. m.: Määrärahan oso~~
21321: niisesta valtion viran ja toimen haltijain vir· tamisesta pukuavustuksen maksamiseksi eräille
21322: •kapukuavustusten korottamis•ta ja uudelleen rautatieläisille. Liittee.t IV,ss. s. 537. - Ks .
21323: järjestelyä varten. Liitteet IV,so. s. 525. - Virkamiehet.
21324: Ks. Virkamiehet. n:o 17, P. Leskisen y.m.: Määrärahan
21325: - n:o 9, Karvikon y.m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta lisäpalkkioiden suorittamista
21326: tamisesta henkisen työn tekijäin taloudellista varten vankeinhoitolaitoksen viran ja toimen
21327: ja sosiaalista asemoo selvittävän tutkimuksen haltijoille. Liitteet IV,s9. s. 538. - Ks. Vir-
21328: toimeenpanemista varten. Liitteet IV,st. s. kamiehet.
21329: 527. - Ks. Henkinen työ. n: o 18, L ehtosen y. m.: Määrärahan osoit-
21330: n:o 10, P. Leskisen y.m.: Korotetun mää- tamisesta lisäpalkkion suorittamiseksi van·
21331: rärahan osoittamisesta virantoimitusrahojen keinhoito,laitoksen viran tai toimen haltijoille.
21332: maksamiseksi rautateiden vaunu. j·a vaihde-
21333: Liitteet IV,oo. s. 539. - Ks. Virkamrehet.
21334: miehistöHe sekä ratavartijoille. Liitteet IV,s~.
21335: n:o 1-9, P. Leskisen y. m.: Määrärahan
21336: s. 528. - Ks. Virkamiehet.
21337: - n:o 11, Borg-Sundmanin y.m.: :Mää.rä· osoittamisesta pukuavustuksiksi eräille val-
21338: tionrautateiden toimenhaltijaryhmille. LiiJ:-
21339: rahan osoittamisesta korkeimman oikeude:J.
21340: kirjaajan palkkauksen korott-amista varten. teet IV,91. ·fl, 541. - K.s. Virkamiehet.
21341: Liitteet IV,sa. s. 530. - Ks. Virkamiehet. - n:o 20, Pakkasen y.m.: Määrämhan osoit.
21342: n:o 12, Borg-Sundmanin y.m.: Määrä· tamisesta maatalousasiamiehen viran perusta-
21343: rahan osoittamisesta korkeimman hallinto-oi· miseksi Washingtoniin. Liitteet IV,92. s. 542.
21344: keuden kirjaajan palkkauksen korottamista - Ks. Ulkomaanedustus.
21345: varten. Liitteet IV,s4. s. 531. - Ks. Virk-a· n: o 21, B e r n erin y. m.: Määrärahan osoit-
21346: miehet. tami.sllsta kahden tarkastajan toimen perusta·
21347: n:o 13, Ahmavaaran y.m.: Määrä.raha:J. misesta ammattimaista kuorma- ja autoliiken-
21348: osoittamisesta ylimääräisen jaoston perusta· nettä varten. Liitteet IV,93. s. 545. - Ks.
21349: miseksi korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Liit· Virkamiehet.
21350: teet IV,s5. s. 532. - Ks. Korke·in hallinto· n: o 22, B e r n e r i n y. m.: :iVfäiirärahan osoit-
21351: oikeus. tamisesta valtiomantateiden kirjanpitäjien
21352: n:o 14, P. Leskisen y. m.: Määrärahan palkkauksen korottamista varten. Liitteet
21353: osoittamisesta n. s. yörahan maksamisen yleis· IV,94. s. 546. - Ks. Virkamiehet.
21354: tämiseksi valtio!! viran tai toimen haltijoille. n:o 23, Karjalaisen y.m.: Määrärahan
21355: Liitteet IV,sn. s. 534. - Ks. Virkamiehet. osoittamisesta asuintalon rakentamiseksi Mik-
21356: n: o 15, A a t t e 1 a n y. m.: Määrärahan osoit· kelin lääninvankilan virkailijoita varten. Liit·
21357: tamisesta yörahan maksamiseksi eräille val· teet IV,95. s. 548. - Ks. Vankeinhoitolaitos.
21358: tion palveluksessa oleville henkilöille. Liit- n:o 24, Seppä 1 ä n y. m.: Määräraha!'. osoit-
21359: teet IV,87. s. 535. - Ks. Virkamiel•et. tamisesta Hämeenlinnan uuden naisvankilnn
21360: 4 Rahaasia-aloitteet 1949.
21361:
21362: perustamista varten. Liitteet IV,96. s. 549.- - n:o 37, Paloveden y.m.: Määrärahan
21363: Ks. Vankeinhoitolaitos. osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarai-
21364: - n:o 251 Kleemolan y.m.: Määrärahan sen väestön asunto-oJojen parantamista var-
21365: osoittamisesta maanviljelysinsinöörien palk- ten. Liitteet IV,to9. s. 563. - Ks. Asunto-
21366: kaamiseksi Kokkolan ja Oulun maanviljelys- olot.
21367: insinööripiireihin. Liitteet IV197. s. 550. - - n:o 38, M. Leskisen y.m.: Määrärahan
21368: Ks. Virkamiehet. osoittamisesta lainaksi maaseudun yleishyö-
21369: n:o 26, Ahmavaaran y.m.: Määrärahan dyllistä rakennustoimintaa varten. Liitteet
21370: osoittamisesta korvauksen myöntämiseksi va- IV,no. s. 564. - Ks. Rakennustoiminta.
21371: pauden menetyksestä era1ssa tapauksissa. - n:o 39, Wickmanin y.m.: Korotetun mää-
21372: Liitteet IV,98. s. 551. - Ks. Laittomat pidä- rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
21373: tykset. noiksi maaseudun asunto-olojen parantami-
21374: - n:o 27, Vennamon y.m.: Määrärahan seksi. Liitteet IV,111. s. 565 ja 566. - Ks.
21375: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun viljelmill.l Asunto-olot.
21376: sähkövirran hankkimista varten. Liitteet - n:o 40, Ahmavaaran y.m.: Määrärahan
21377: IV,99. s. 552. - Ks. Sähkö. osoittamisesta kahden käräjätalon rakentami-
21378: - n:o 28, Paloveden y.m.: Määrärahan seksi maan pohjoisosissa sijaitsevia tuomio-
21379: osoittamisesta maaseudun sähköistäiDisen tu- kuntia varten. Liitteet IV,112. s. 567. - Ks.
21380: kemiseksi. Liitteet IV,too. s. 553. - K1. Rakennustoiminta.
21381: Sähkö. - n:o 41, P. Leskisen y. m.: Korotetun mää-
21382: - n:o 29, M. Leskisen y. m.: Määrärahan rärahan osoittamisesta rautatielaitoksen asun-
21383: osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijätalouksien totuotantoa varten. Liitteet IV,113. s. 568. -
21384: sähköistämistä varten. Liitteet IV,101. s. 555. Ks. Asunto-olot.
21385: - Ks'. Sähkö. - n:o 42, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
21386: - n:o 30, Koskisen y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta Pohjois-Suomen hävitetyn alueen
21387: tamisesta avustuksikai ja !ainoiksi maaseu- maaseudun jälleenrakentamista varten. Liit-
21388: dun vähäva:taisille sähkö~stämiskusta:cnuksiin. teet IV,114. s. 569. - Ks. Rakennustoiminta.
21389: Liitteet IV,102. s. 556. - Ks. Sähkö. - n:o 43 1 E. Koiviston y.m.: Määrärahan
21390: - n:o 31, Saaren y. m. Määrärahan osoiUami- osoittamisesta isojaon toimeenpanosta Enon-
21391: sesta !ainoiksi Pohjois-8u()men vaikeuksiin tekiön kunnan tilallisille aiheutuvien kustan-
21392: joutuneille kunnille ja sähköosuuskunnille nusten suorittamiseksi. Liitteet IV,115. s.
21393: kuntien sähiköistämistöiden tukemiseksi. Liit- 570. - Ks. Isojako.
21394: teet IV,t,os. s. 557. - Ks. Sähkö. - n:o 44, Tauriaisen y.m.: Korotetun mää-
21395: - n:o 32, Tainion y.m.: Määrärahan osoit- rärahan osoittamisesta rahtiavustuksiin. Liit-
21396: tamisesta Taivalkosken sähkövoimalaitoksen teet IV,116, s. 571. - Ks. Rahtiavustukset.
21397: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet n: o 45, Mäkisen: Määrärahan osoittami-
21398: IV,to4. s. 558. - Ks. Sähkö. sesta toimitalon aikaansaaamisebii Geologi-
21399: - n: o 33, Alan g on y. m.: Määrärahan osoit- selle tutkimuslaitokselle. Liitteet IV ,117. s.
21400: tamisesta siirtoväen tai armeijan käytösaä 572. - Ks. Geologia.
21401: vahingoittuneiden toimitalojen rakennuskor- - n:o 46, Mä.kisen: Määrärahan osoittami-
21402: jausten avustamista varten. Liitteet IV,105. ·sesta aeroprospektoinnin valmistelukustannuk-
21403: s. 559. - Ks. Toimitalot. sia varten. Liitteet IV,11s. s. 574. - Ks.
21404: - n:o 34, Väyrysen y.m.: Korotetun mää- Geologia.
21405: rfärahan osoittamisesta lainaksi Rovanie- - n:o 47 1 E. Koiviston y. m.: Määrärahan
21406: men kauppalalle asemakaavapakkolunastuk- osoittamis<Jsta Petsamon alueelta siirtyneiden
21407: siin. Liitteet IV,tos. s. 560. - Ks. Rova- koltalappalaisten elinmahdollisuuksien turvaa-
21408: niemi. miseksi. Liitteet IV 1119. s. 575. - Ks. Siirto-
21409: - n:o 35, Hieta a en y. m.: Määrärahan osoit- väki.
21410: tamisesta avustuksiksi kunnille ensitärikeitä - n: o 48, T a u r i a i s e n y. m.: Määrärahan
21411: rakennus,töitä varten. Liitteet IV,107. s. 561. osoittamisesta Pohjois-Suomen ja hävitetyn
21412: - Ks. Rakennustoiminta. alueen kuntien veroäyrin- hinnan alentami-
21413: - n:o 36, Sarja l a n y. m.: Korotetun mää- seksi. Liitteet IV,12•0. s. 576. Ks. Kun-
21414: rärahan osoittamisesta maaseudun asunto-olo· nallisverotus.
21415: jen parantamista varten. Liitteet IV,tos. s. - n:o 49, Salon: Määrärahan oa(}ittamisesta
21416: .562. - Ks. Asunto-olot. avustukseksi kunnille, joissa Japsivähennykset
21417: Rahaasia-aloitteet 1949. 5
21418:
21419: huoma.tta.vammin ikorottavat kunnallisvero- - n :o 61, H a m a r a n y. m.: Korotetun maara-
21420: äyrin hintaa. Liitteet IV,t,u. s. 577. - Ks. rahan osoittamisesta Savonlinnan keskussai-
21421: Kunallisverotus. raalan rakentamista varten. Liittet IV,t33.
21422: - n:o 50, Lappi-Seppälän y.m.: Määrä- s. 591. - Ks. Sairaalat.
21423: rahan osoittamisesta Helsingin uuden lento- - n:o 62, Meriläisen y.m.: Määrärahan
21424: ,kentän rakennustöiden jatkamista varten. osoittamisesta Kainuun keskussairaalan raken-
21425: Liitteet IV,122. s. 578. - Ks. Lentokentät. tamista varten Kajaaniin. Liitteet IV,t34.
21426: - n:o 51, Riihimäen y. m.: Määrärahan s. 592. - Ks. Sairaalat.
21427: osoittamisesta korvauksiksi vuoden 1918 kan-
21428: - n:o 63, Pohja 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
21429: salaissotaan punaisella puolella osallistuneille
21430: tamisesta apulaislääninlääkärien palkkaami-
21431: ja siitä vahinkoja kärsimään joutuneille. Liit-
21432: seksi Turun ja Porin sekä Vaasan lääneihin.
21433: teet IV,t23. s. 580. - Ks. Punakaartilaiset.
21434: Liitteet IV,t3ä, s. 593. - Ks. Lääkärit.
21435: - n:o 52, Hirvensalon y.m.: Määrärahan
21436: otroittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi maa- - n: o 64, A a t t e 1 a n: Korotetun määrärahan
21437: laiskunnille kunnallissairaaloiden rakenta- osoittamisesta valtion osuuden suorittamiseksi
21438: mista varten. Liitteet IV,t24. s. 581. - Ks. yksityisten perustam~en a.lkoholistiht.:oltoloi-
21439: Sairaalat. den perustamiskustannuksista. Liitteet IV,t36.
21440: - n:o 53, Pohja 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- s. 594. - Es. Alkoholistit.
21441: tamisesta Porin Diakonisaalaitoksen rakennus- - n:o 65, Rytingin y. m.: Määrärahan osoit.
21442: töiden loppuun saattamista varten. Liitteet tamisesta autojen hankkimiseksi sairaaloille
21443: IV,t2ä. s. 583. - Ks. Sairaalat. sairaskuljetuksia varten. Liitteet IV,t37, s.
21444: - n:o 54, J. Wirtasen y.m.: Korotetun mää- 596. - Ks. Sairaalat.
21445: rärahan osoittamisesta Mustasaaren sairaa- - n: o 66, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta
21446: lan henkilökunruan asuntolan rakentamista Ristijärven sairaalan lopputöiden suoritta-
21447: varten. Liitteet IV,l26. s. 584. - Ks. Sairaa- mista varten. Liitteet IV,t38. s. 597. - Ks.
21448: lat. Sairaalat.
21449: - n:o 55, Ahmavaaran y. m.: Määrärahan - n: o 67, P e s o s e n y. m.: Määrärahan osoitta-
21450: osoittamisesta Oulun lääninsairaalan naistauti- misesta l!iviilituberkuloottisten ammattikoulu-
21451: ja synnytysosastolle perustettavaa apulais- tusta varten. Liitteet IV,ts~. s. 598. - Ks.
21452: lääkärin palkkiotointa varten. Liitteet IV,t27. Tuberkuloosi.
21453: s. 585. - Ks. Sairaalat. - n:o 68, Lei·kolan y.m.: Määrärahan osoit-
21454: - n:o 56, E. Koiviston y.m.: Määrärahan tamisesta varattomien allergisia tauteja sai-
21455: osoittamisesta lainaksi Oulun Diakoniesako- rastavien henkilöiden hoitamiseiksi Allergia-
21456: dille sisar- ja oppilasasuntolan rakentamista säätiön allergiasairaala.ssa. Liitteet IV,u~.
21457: varten. Liitteet IV,12s. s. 586. - Ks. Sairaa- s. 599. - Ks. Sairaalat.
21458: lat. - n:o 69, Pesosen y. m.: Määrärahan osoit-
21459: - n:o 57, Pohja 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:lle tuberku·
21460: tamisesta korotuksen ulkopuolelle jääneiden loottisten toipilaaopiston perustamista varten.
21461: sairaanhoitajatoimien saattamiseksi oikeaan Liitteet IV,t41. s. 600. - Ks. Tuberkuloosi.
21462: suhteeseen muista vastaavanlaisista toimista - n:o 70, Sten b e r gin y. m.: Määrärahan
21463: maksetta.vaan palkkaukseen. Liitteet IV,t29, osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y :lle vähä-
21464: s. 587. - Ks. Sairaalat. varaisten vajaatyökykyisten tuberkulc.ottisten
21465: - n: o 58, V i r k i n y. m.: Määrärahan osoitta- ,avustamiseksi. Liitteet IV 7142, s. 602. - Ks.
21466: misesta avustukseksi Diakoniesalaitos Beetclin Tuberkuloosi.
21467: sairaalan rakennustöiden loppuun saattamista - n: o 71, Pesosen y. m.: Määrärahan osoit-
21468: varten. Liitteet IV,t3o. s. 588. - Ks. Sairaa- tamisesta avustuskaikai eräille sairausinvalii-
21469: lat. deille. Liitteet IV,t43. s. 603. - Ks. Inva-
21470: - n:o 59, Niukkasen y.m.: Määrärahan liidit.
21471: osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussairaalan - n:o 72, Kauhasen y._m.: Korote.tun mää-
21472: rakentamista varten. Liitteet IV,t31, s. 589. rärahan osoittamisesta siviilisokeain avustus-
21473: - Ks. Sairaalat. ten korottamista varten. Liitteet IV,t44. s.
21474: - n:o 60, P. Leskisen y.m.: Määrärahan 604. - Ks. Sokeat.
21475: osoittamisesta keskussairaalan rakennustöiden - n:o 73, Lei•kolan: Määrärahan osoittami-
21476: aloittamiseksi Lappeenrannassa. Liitteet sesta Helsingin yliopiston kahden kiinteän
21477: IV,1B2. s. 590. - Ks, Sairaalat. ylimääräisen professorin viran korottamiseksi
21478: 6 Rahaasia-aloitteet 1949.
21479:
21480: yhdellä palkkaluokalla. Liitteet IV,145. s. joille heidän harjoittelutyöstään. Liittect
21481: 605. - Ks. Yliopisto. Vl,157. s. 622. - Ks. Metsänhoito.
21482: - n:o 74, Leikolan: Määrärahan osoittami- - n:o 86, Luostarisen y.m.: Määrärahan
21483: sesta farmakopeatoimikunnan menoja varten. osoittamisesta kansakoulunopettajaseminaarin
21484: Liitteet IV,146. s·. 606. - Ks. Farmakopea. perustamiseksi Savonlinnaan. Liitteet IV,158.
21485: --- n:o 75, S.-K. Kilven y.m.: Määrärahan s. 623. - Ks. Seminaarit.
21486: osoittamisesta Helsingin yliopiston dosentti- n:o 87, E. Koiviston y. m.: Määrärahan
21487: stipendeja varten. Liitteet IV,147. s. 607. - osoittamisesta ylimääräisen kanslia-apulaisen
21488: Ks. Yliopisto. toimen perustamista varten eräisiin seminaa-
21489: -- n:o 76, R yö mä n y. m.: Määrärahan osoit- reihin. Liitteet Vl,159. s. 624. - Ks. Semi
21490: tamisesta lainan .antamiseksi Helsingin yli- naarit.
21491: opiston ylioppilaskunnalle ylioppilasasuntolain - n:o 88, E. Koiviston y.m.: Korotetun
21492: rakentamista varten. Liitteet IV,Hs. s. 608. määrärahan osoittamisesta seminaarin har-
21493: - Ks. Yliopisto. joituskoulunopettajien palkkauksen korottami-
21494: n:o 77, Paasion y.m.: Korotetun maara- seksi. Liitteet IV,160. s. 625. - Ks. Semi-
21495: rahan osoittamisesta Turun yliopiston lääke- naarit.
21496: tieteellisen tiedekunnan ylläpitämiseksi. Liit- - n:o 89, J. Wirtasen y.m.: Määrärahan
21497: teet IV,149. s. 609. - Ks. Yliopisto. osoittamisesta oppikoulujen tuntiopettajien
21498: - n :o 78, Paasion y. m.: Määrärahan osoit- palkkojen korottamiseksi. Liitteet IV,161. s.
21499: tamisesta Turun yliopiston läfuketieteellisen 627. - Ks. Oppikoulut.
21500: tiede.kunnan lääketiteteen kandidaattitutkin- - n:o 90, Saukkosen y.m.: Määrärahan
21501: toa varten tarvittavan laboratoriorakennuk- osoittamisesta rakennusavustuksiksi yksityis-
21502: sen piirustusten ja rakennussuunnitelman laa- oppikoulujen koulutalojen rakentam~sta var-
21503: timista varten. Liitteet IV,t50. s. 612. - Ks. ten. Liitteet IV,162. s. 628. - Ks. Oppi-
21504: Yliopisto. koulut.
21505: - n:o 79, KuJova-aran y.m.: Km·otetun - n:o 91, Saukkosen y.m.: Määi'ärahan
21506: määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston osoittamisesta !ainoiksi yksityisten oppikoulu-
21507: lääketieteellisen tiedekunnan laboratoriora- jen koulutalojen rakentamista varten. Liit-
21508: kennuksen rakentamista varten. Liitteet teet IV,t63. s. 629. - Ks. Oppikoulut.
21509: Vl,151. s. 613. - Ks. Yliopisto. - n: o 92, L e i k o l a n y. m.: Määrärahan osoit-
21510: - n: o 80, ö h m a n i n y. m.: Määrärahan· osoit- tamisesta koulun aikaansaamiseksi oppivel-
21511: tamisesta lainaksi Domus Academican II ra- voHisuusiäss·sä olevia 'huonokuuloisia lapsia
21512: kennusvaihteen toteuttamista varten. Liitteet varten. Liitteet IV,164. s. 630. - Ks. Huono-
21513: IV,15.2. s. 614. - Ks. Yliopisto. kuuloiset.
21514: - n: o 81, ö h m a n i n y. m.: Määrärahan osoit- - n :o 93, Rantamaan: Määrärahan osoitta-
21515: tamises·ta lainaksi Turun kkatemian ylioppi- misesta voimistelun, urheilun ja terveysopin
21516: laskunnalle sen ylioppilaskodin rakentamista vanhemman lehtorin virkojen ·perustamiseksi
21517: varten. Liitteet IV,153. s. 616 ja 617. - Ks. Helsingin ja Turun suomalaisiin lyseoihin.
21518: Yliopisto. Liitteet IV,165. s. 631. - Ks. Oppilkoulut.
21519: - n:o 82, Meinanderin y.m.: MääräraJhan - n:o 94, Saukkosen y.m.: Määrärahan
21520: osoittamisesta Ruotsalaisen kauppakorkeakou- osoittamisesta eräiden opettajain luokan ulko-
21521: lun uudisrakennuksen rahoittamista varten. puolella suoritettavasta työstä Iaskettavan
21522: Liitteet IV,154. s. 618 ja 619. - Ks. Kauppa- palkkion perusteiden muuttamista varten.
21523: .korkeakoulu. Liitteet IV,166. s. 633. - Ks. Oppikoulut.
21524: n: o 83, R i i k o s en y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 95, Miettusen y.m.: Määrärahan
21525: tamisesta Itä-Suomen seminaarin rakennus- osoittamisesta Lapin kansanopiston pääraken-
21526: töiden jatkamista varten Joensuun •kaupun- nuksen rakennustöiden aloittamiseen. Liittect
21527: gissa. Liitteet IV,155. s. 620. - Ks. Semi- IV,167. s. 634. - Ks. Kansanopistot.
21528: naarit. - n:o 96, Miettusen y.m.: Määrärahan
21529: -- n:o 84, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta lainaksi Ylitornion kansanopis-
21530: tamisesta seminaarin perustamisC'ksi Kemijär- ton oppilasasuntolan rakennustyön rahoitta-
21531: ven kuntaan. Liitteet IV,156. s. 621. - Ks. mista varten. Liitteet IV,168. s. 635. - Ks,
21532: Seminaarit. Kansanopistot.
21533: - n:o 85, R yö mä n y. m.: MäärärahaT; osoit- - n:o 97, Kullbergin y.m.: Määrärahan
21534: tamisesta korvaukseksi metsänh(}idon opiskeli· osoittamisesta koulurakennuksen rakentami-
21535: Rahaasia-aloitteet 1949. 7
21536:
21537:
21538: seksi överby skola. för landsbygdens yrken - n:o 110, Lampisen y. m.: Määrärahan
21539: nimiselle koululle. Liitteet IV,t61l. s. 636 ja osoittamisesta Valtion mieskotiteollisuusopis-
21540: 637. - Ks. Kammnopistot. ton talon rakentamiseksi Lahden kaupurukiin.
21541: - n:o 98, Brommelsin y.m.: Määrärahan Liitteet IV,1s2. s. 657. - Ks. Kotiteollisuus.
21542: osoittamisesta seitsemännen luo.lmn perustiilmi- - n:o 111, Luostarisen y.m.: Määrärahan
21543: seksi Vaasan ruotsalaiseen tyttökouluun. Liit. osoittamisesta kotitalousneuvojien koulutta-
21544: teet IV,17'0, s. 638 ja 639. - Ks. Oppikoulut. mista varten kansakoulujen kotitalousopetta-
21545: n: o 99, K 1 e e m o 1 a n y. m.: Määrärahan jiksi. Liitteet IV,t83. s. 658. - Ks. Koti-
21546: osoittamisesta koulutalon rakentamiseksi Kok- talous.
21547: kolan yhteislyseölle. Liitteet IV,t71. s. 640. - n: o 112, L u o s t a r i s e n y. m.: -Määrärahan
21548: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta rakennus.Jainaksi Savonlinnan
21549: - n:o 100, Hetemäen y.m.: Määrärahan naiskotiteollisuuskoululle. Liitteet IV,ts4. s.
21550: osoittamisesta opetuskeittiön rakentamiseksi 659. - Ks. Kotiteollisuus.
21551: Jyväskylän Yhteislyseolle. Liitteet IV,t72. - n: o 113, H i r v e n s a l o n y. m.: Määrärahan
21552: s. 642. - Ks. Oppikoulut. osoittamiseksi avustukseksi Kiuruveden nais-
21553: n: o 101, S ö d e r h j e 1m i n y. m.: Määrä- käsityäkoulun koulurakennusta Val'ten. Liit-
21554: rahan myöntämiseksi rakennuslainaksi Munk- tect IV,ts5. s. 660. - Ks Kotiteollisuus.
21555: kiniemen Ruotsalaiselle yhteiskoululle. Liit- - n:o 114, Mannilan y.m.: Määrärahan
21556: teet IV,t73. ·s. 643 ja 645. - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta avustuslainaksi J outsan mies-
21557: - n:o 102, Kinnusen y.m.: Määrärahan kotiteollisuuskoululle. Liitteet IV,ts6. s. 661.
21558: osoittamisesta. Pieksämäen yhteiskoulun otta- - Ks. Kotiteollisuus.
21559: miseksi valtion haltuun. Liitteet IV,174. E. - n:o 115, R ö n k ö n y. m.: Määrärahan osoit-
21560: 647. - Ks. Oppikoulut. tamisesta avustukseksi ja lainaksi Kiuruve-
21561: - n:o 103, Riikosen y.m.: Määrärahan den naiskotiteollisuuskoulun koulutalon raken-
21562: osoittamisesta Lioksan yhteiskoulun ottarui- nusvelkojen maks·amista varten. Liitteet
21563: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,175. s. 648. IV,1S7. s. 662. - Ks. Kotiteollisuus.
21564: - Ks. Oppikoulut. - n:o 116, Suntelan y.m.: Määrärahan
21565: - n:o 104, Saukkosen y.m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen Marttapiiriliiton
21566: osoittamisesta kuuromykkäin- ja sokeainkou- talouskoulun perustamiskustannu:ksiin. Liit-
21567: lujen tarkas·tajan ja johtajien palkkauksen teet IV,tss. s. 663. - Ks. Kotitalous.
21568: korottamista varten. Liitteet IV,176. s. 650. - n:o 117, Sun te 1 a n y. m.: Määrärahan
21569: - Ks. Aistivialliskoulut. osoittamisesta Itä-Hämeen Marttapiiriliiton
21570: - n:o 105, Kulovaaran y.m.: Määrärahan talouskoulun palkkaus- ja y1läpitomenoihin.
21571: osoitttamisesta kuuromykkien maatalouskou- Liitteet IV,l89. s. 664. - Ks. Kotitalous.
21572: lun oppilasasuntolan ja opettajien asunto- - n:o 118, Saalastin y.m.: Määrärahan
21573: rakennuksen rakentamista varten. Liitteet osoittamisesta Raahessa toimivan Lybeckerin
21574: IV,t77. s. 651. - Ks. Aistivialliskoulut. naiskäsityökoulun toiminnan jatkamiseksi.
21575: - n:o 106, Kulovaaran y.m.: Määrärahan Liitteet IV,ttJO. s. 665. - Ks. Kotiteollisuu,,
21576: osoittamisesta Turun kuuromykkäin ammatti- - n:o 119, Kaukamaan y.m.: Määrärahan
21577: koulun rakennustöitä varten. Liitteet IV,178. osoittamisesta avustukseksi Porin talouskou-
21578: s. 652. - Ks. Aistivialliskoulut. lulle. Liitteet IV,t,91. s. 666. - Ks. Koti-
21579: - n:o 107, Honkalan y.m.: Korotetun mää- talous.
21580: rärahan osoittamisesta kotiteollisuuden kurssi- - n:o 120, Murtomaan y.m.: Määrärahan
21581: ja neuvontatoiminnan edistämistä varten. osoittamisesta koulurakennuksen rakentami-
21582: Liitteet IV,t79. s. 653. - Ks. Kotiteollisuus. seksi Tyrvään mieskotiteollisuuskoululle. Liit.
21583: n: o 108, H a m a r a n y. m.: Määrärahan osoit- teet IV,t92. s. 667. - Ks. Kotiteollisuus.
21584: tamisesta maataloushallituksen kotitalous- ja - n: o 121, M i i k i n y. m.: Korotetun määrä-
21585: kotiteollisuusosastojen osastopäällikköjen palk- rahan osoittamisesta lisäavustuksiksi raja-
21586: kauksen korotta.miseen. Liitteet IV,tso. s. 654. seutukunniHe kansakouluhuoneistojen hankki-
21587: - Ks. Kotitalous. miseksi. Liitteet IV,t93, s. 668. - Ks. Kan-
21588: - n :o 109, Koivu 1 a h t i-L ehdon y. m.: Ko- sakoulut.
21589: rotetun määrärahan osoittamisesta .kotitalou- - n:o 122, Salon y. m.: Määrärahan osoitta-
21590: den rationalisoimistyön tutkimuksia varten misesta kotitalouskoulun perustamista varten
21591: Työtehoseuran kotitalousos·astGlle. Liitteet Suomussalmelle. Liitteet IV,t94. s. 669. -
21592: IV,rsl. s. 655. - Ks. Kotitalous. Ks. Kotitalous.
21593: 8 Rahaasi11.-aloitteet 1949.
21594:
21595: - n:o 123, östenssonin y.m.: Määrärahan perustamista varten. Liitteet IV,2'06. s. 687.
21596: osoittamisesta ammatinvalinnan ohjaamisen - Ks. Lastenhoito.
21597: järjestämiseksi. Liitteet IV,195, s. 670 ja 671. - n:o 135, S.-K. Kilven y.m.: Korotetun
21598: - Ks. Ammatinvalinta. määrärahan osoittamisesta suomen- ja ruot·
21599: - n:o 124, Luostarisen y.m.: Määrärahan sinkielisen kirjallisuuden edistämiseksi. Liit-
21600: osoittamisesta tutkimus- ja opetuspesulan pe- teet IV,2:07. s. 688. ~ Ks. Kirjallisuus.
21601: rustamista varten. Liitteet IV1196. s. 6712. - - n: o 136, T e r v o n y. m. : Korotetun määrä-
21602: Ks. Kotitalous. rahan osoittamisesta. avustukseksi Pohjola-
21603: Norden yhdistykselle. Liitteet IV,2os. s. 689.
21604: - n:o 125, HHlelän y.m.: Määrärahan
21605: - Ks. Pohjola-Norden.
21606: osoittamisesta käsityönopettajan ja talous-
21607: - n:o 137, Melinanderin y.m.: Korotetun
21608: opettajan palkkaamiseksi Aitoon kotitalous-
21609: määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden yh-
21610: keskikouluun. Liitteet IV,197. s. 674. - Ks.
21611: distykselle. Liitteet IV,210~. s. 691 ja 693·. -
21612: Kotitalous.
21613: - Ks. Pohjola-Norden.
21614: - n:o 126, Nuorsaaren y.m.: Korotetun - n:o 138, Karvikon y.m.: Määrärallan
21615: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk.-
21616: osoittamisesta Suomi-Instituutin tukemiseksi.
21617: siksi kunnallisilla ja yksityisille ammattioppi-
21618: Liittoot IV,210. s. 695. - Ks. Tiedoitustoi-
21619: laitoksille. Liitteet IV1198, s, 676. - Ks. Am-
21620: minta.
21621: mattikoulut. - n:o 139, Weilingin y.m.: Korotetun mää-
21622: - n:o 127, Seppälän y.m.: Määrärahan rärahan osoittamisesta. Suomalais-Amerikka-
21623: osoittamisesta Etelä-Hämeen keskusammatti- laisen YhdistY'ksen toiminnan tukemiseksi.
21624: koulun työpajarakennuksen rakentamista var- Liitteet IV;211. s. 696. - Ks. Tiedoitustoi-
21625: ten. Liitteet IV,199. s. 678. - Ks. Ammatti- minta.
21626: koulut. - n:o 140, Salmela-Järvisen y.m.: Mää-
21627: - n:o 128, Vilhu~an y.m.: Määrärahan osoit- rärahan osoittamisesta avustukseksi Naisten
21628: tamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun Kansainvälisen Rauhan ja Vapauden Liiton
21629: rakennustöitä varten. Liitteet IV,210:0. s. 679. Suomen osastolle. Liitteet IV,212. s. 698. -·
21630: - Ks. Ammattikoulut. Ks. Rauhanliitto.
21631: - n:o 129, Puumalaisen y.m.: Määrära- - n:o 141, V. TuruBen y.m.: Korotetun
21632: han osoittamisesta Keski-Suomen keskusam- määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
21633: mattikoulun ra:kennustöiden aloittamista. var- men Rauhanliitto r. y:n toiminnan tukemista
21634: ten. Liitteet IV1 201. s. 681. - Ks. Ammatti-
21635: 1 varten. Liitteet IV,213. s. 699. - Ks. Rau-
21636: koulut. hanliitto.
21637: - n :o 130, J e r n i n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 142, S.-K. Kilven y.m.: Korotetun
21638: tamisesta rakennustöiden aloittamista varten määrärahan osoittamisesta H. F. Antellin tes·
21639: kunnan ja valtion ylläpitämän ruotsinkielisen tamenttaamien kokoelmien hoitoa ja. Suomen
21640: keskusammattikoulun aikaansaamiseksi Vaa- Kansallismuseon kokoelmien kartuttamista
21641: saan. Liitteet IV,2•02. s. 682 ja 683. - Ks. varten. Liitteet IV1 214. s. 700. - Ks. Mu-
21642: Ammattikoulut. seot.
21643: - n:o 143, Sauk.kosen y.m.: Määrärahan
21644: - n: o 131, R y ö m ä n y. m.: Määrärahan osoit-
21645: osoittamisesta avustuksiksi Suomen Puheopis-
21646: tamisesta avustuksiksi vapaille musiikkijär- ton työn tukemiseksi. Liitteet IV,215. s. 701.
21647: jestöille. Liitteet IV,2'03. s. 684. - Ks. Mu- - Ks. Puheopisto.
21648: siikki. - n:o 144, Jala:ksen y.m.: Määrärahanosoit-
21649: ..,... n:o 132, Käkelän y.m.: Määrärahan osoit. tamisesta Suomen Huoltotyöntekijäin Liitolle.
21650: tamisesta. Kotkan-Kymin Musiikkiopiston Liitteet IV,216, s. 702. - Ks. Huoltotyö.
21651: Kannatusyhdistys r. y:lle musiikkioppilaitok- - n:o 145, Meinanderin y.m.: Korotetun
21652: sen ylläpitämisen avustamiseksi Kotkassa ja määrärahan osoittamisesta Samfundet Folk-
21653: Kymissii.. Liitteet IV12'04. s. 685. - Ks. Mu- hälsan nimiselle yhteisölle. Liitteet IV,217.
21654: siikki. s. 704 ja 706. - Ks. Folkhälaan.
21655: - n: o 133, L e h t o k o s k en y. m.: Korotetun - n:o 146, Salmela-Järvisen y.m.: Ko-
21656: määrärahan osoittamisesta raittiustyön kan- rotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö·
21657: na.ttamiseksi. Liitteet IV,2 05. s. 686. - Ks:
21658: 1
21659: koulutuksen tehostamista varten. Liitteet
21660: Raittius. IV1 218. s. 708. - Ks. Näyttämötaide.
21661: - n:o 134, Stenbergin y.m.: Määrärahan - n:o 147, V. Turusen y.m.: Määrärahan
21662: osoittamisesta. lastensaimien ja päiväkotien osoittamisesta avustukseksi teattereille, joilla
21663: Rahaas.i:araloitteet 1949. 9
21664:
21665: ei ole vakinaista osuutta raha-arpajaisista - n: o 160, L u u k a n y. m.: Määrärahan osoit-
21666: kertyviin tuloihin. Liitteet IV1 219. s. 709. - tamisesta Tammelan kalahautomon rakennus-
21667: Ks. Näyttämötaide. työn loppuunsaattamiseksi. Llitteet IV1282.
21668: - n:o 148, Väyrysen y.m.: Määrärahan s. 725. - Ks. Kalastus.
21669: osoittamisesta Lapin Sivistysseura r. y:n tu- - n: o 161, Luukan y. m.: Määrärahan osoit-
21670: ·kemiseksi. Liitteet IV,22~. s. 710. - Ks. tamisesta käytettäväksi Suomen Hypoteekki-
21671: Lappi. yhdistyksen uudesta obligatiolainasta maata-
21672: - n:o 149, Korsbäckin y.m.: Määrärahan louden tukemiseksi myönnettävien lainojen
21673: osoittamisesta avustukseksi Ruotsalaiselle kir- koron alentamiseksi. Liitteet IV1233, s. 726.
21674: jeopistolle. Liitteet IV,221. s. 711 ja 712. - - Ks. Hypoteekkiyhdistys.
21675: Ks. Kirjeopisto. - n:o 162, Riihimäen y. m.: Määrärahan
21676: - n:o 150, Brander-Wallinin: Määrära- osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille
21677: han osoittamisesta tutkimuksen toimittami- tilusteiden rakentamiseen. Liitteet IV,234. s.
21678: aaksi vanhuksista ja heidän oloistaan. Liit- 727. - Ks. Maatalous.
21679: teet IV12,22. s. 713. - Ks. Vanhukset. - n:o 163, Riihimäen y.m.: Määrärahan
21680: - n:o 151, Brander-Wallinin y.m.: Koro- osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille
21681: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi lantaJoiden rakentamiseen. Liitteet IV,235. s.
21682: ·kunnallisten, seurakunnallisten ja yksityisten 728. - Ks. Maatalous.
21683: vanhainkotien perustamista ja ylläpitämistä - n:o 164, Riihimäen y.m.: Määrärahan
21684: varten. Liitteet IV;22s. s. 714. - Ks. Van- osoittamisesta valtion osuuksien merkitsemi-
21685: hukset. seksi pienviljelijäin maatalouskoneyhtymäin
21686: - n:o 152, Salmela-Järvisen y.m.: Mää- osakepääomista. Liitteet IV,236. s. 729. - Ks.
21687: rärahan osoittamisesta avustusten suorittami- Maatalous.
21688: seksi Ensi Koti-toimintaa varten. Liitteet - n:o 165, Kalliokosken y.m.: Korotetun
21689: IV1224. s. 715. - Ks. Ensi Koti. määrärahan osoittamisesta maatalouden edistä-
21690: - n:o 153, Brander-Wallinin y.m.: Mää- misjärjestöjen valtionavustuksiin. Liitteet
21691: rärahan osoittamisesta !ainoiksi heikossa ta- IV;2s1. s. 730. - Ks. Maatalous.
21692: loudellisessa asemassa oleville kunnille kun- - n:o 166, Lampisen y.m.: Määrärahan
21693: nalliskotien rakentamista varten. Liitteet osoittamisesta käytettäväksi maanviljavuus-
21694: IV;225. s. 716. - Ks. Vanhukset. tutkimukseen. Liitteet IV,2ss. s. 732. - Ks.
21695: - n:o 154, Niska 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- Maatalous.
21696: tamisesta Pellon vanhainkodin rakennustöiden - n:o 167, Hautalan y.m.: Korotetun mää-
21697: loppuunsuorittamiseksi. Liitteet IV,226. R. rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
21698: 717. - Ks. Vanhukset. noiksi maanparannustöitä varten. Liitteet
21699: - n:o 155, Hakalan y.m.: Määrärahan osoit- IV,239. s. 733. - Ks. Maanparannustyöt.
21700: tamisesta nuorisoilmailun tukemiseksi. Liit- - n:o 168, V. Eskolan y.m.: K01·otetun mää-
21701: teet IV,221. s. 718. - Ks. llmailu. rärahan osoittamisesta siirtona asutusrahas-
21702: - n:o 156, Miettusen y.m.: Määrärahan toon. Liitteet IV,uo. s. 734. - Ks. Asutus-
21703: osoittamisesta maataloustuotteiden ohjaami- toiminta.
21704: seksi kulutukseen. Liitteet IV,22s. s. 719. - - n:o 169, Miettusen y.m.: Korotetun mää-
21705: Ks. Maatalous. rärahan osoittamisesta maatalouskirjan.pitotoi-
21706: - n:o 157, Kullbergin y.m.: Määrärahan minnan avustamista varten. Liitteet IV1241.
21707: osoittamisesta oppilasasuntolan rakentamista s. 736. - Ks. Maatalous.
21708: varten Västankvaruin maamieskouluile. Liit- - n:o 170, Aittaniemen y.m.: Määrära-
21709: teet IV,2.29. s. 720 ja 721. - Ks. Maatalous- han osoittamisesta korkeinta maatalousope-
21710: koulut. tusta varten laadittujen rakennussuunnitel-
21711: - n :o 158, M i e t t u s e n y. m.: Määrärahan mien toteuttamiseksi Viikin tila;lla. Liitteet
21712: osoittamisesta maitotaloustuotannon tuki.palk- IV,242. s. 737. - Ks. Yliopisto.
21713: kioiksi erityisesti Pohjois-suomen ohran hin- - n:o 171, Ikosen y.m.: Määrärahan osoit-
21714: tatakuualueella. Liitteet IV12ao. s. 722. - tamisesta siirtoväkeen kuuluville henkilöille
21715: Ks. Maito. myytävien alueiden hinnan alentamiseksi.
21716: - n:o 159, Joukasen y m.: Määrärahan osoit- Liitteet IV1243. s. 738. - Ks. Maanhunkinta-
21717: tamisesta Poomarkun pitäjän Isonjärven las- laki.
21718: kemista varten. Liitteet IV,2s1 ..s. 724. - - n:o 172, Riihisen y.m.: Määrärahan
21719: Ks. Maanparannustyöt. osoittamisesta halpakorkoisten lainojen myön-
21720: 10 Rahaasia-aloitteet 1949.
21721:
21722: tämiseksi eräille vapaaehtoisella kaupalla kuuluville heinän hankkimista varten. Li.it-
21723: maata hankkineille henkilöille. Liitteet IV,244. teet IV,255. s. 751. - Ks. Maatalous.
21724: s. 740. - Ks. Maanhankintalaki. n:o 184, Sarjalan y.m.: Määrärahan osoit-
21725: n:o 173, Riihisen y.m.: Määrärahan osoit- tamisesta kiviperäisten viljelysmaiden kivi·
21726: tamisesta omakotirakennuslainain myöntämi· syystutkimusta varten. Liitteet IV,2.56. s.
21727: seksi maanhankintalain ulkopuolelle jääneelle 752. - Ks. Maatalous.
21728: siirtoväeUe. Liitteet IV,245. s. 741. - Ks.
21729: n:o 185, österholmin y.m.: Määrärahan
21730: Maanhankin tala ki.
21731: osoittamisesta vakinaisen piirieläinlääkärin
21732: n:o 174, Ryhdän y.m.: Määrärahan osoit·
21733: palkkaamiseksi uuteen, Paraisten y. m. kun·
21734: tamisesta Kuusamon ja Sallan maanhankinta·
21735: nista muodostettavaan eläinlääkäripiiriin.
21736: lain toimeenpanosta johtuvia erinäisiä kor·
21737: Liitteet IV,257. s. 754 ja 755. - Ks. Eläin·
21738: vauksia varten. Liitteet IV,246. s. 742. - lääkintä.
21739: Ks. Maanhanldntalaki.
21740: - n: o 175, R y h d ä n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 186, S u 1k se 1 a i sen y. m.: Määrärahan
21741: tamis·esta aitausavustuksiksi maanhankintalain osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi mei·
21742: sekä Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan- jeritoiminnan kehittämiseksi. Liitteet IV,258.
21743: kintalain mukaan muodostet.tujen tilojen asuk- s. 756. - Ks. Karjatalous.
21744: lmille. Liitteet IVi247. s. 743. - Ks. Maan· n:o 187, Vilhulan y.m.: Määrärahan
21745: hankin talaki. osoittamisesta palkkioiksi ja avustuksiksi ko·
21746: - n:o 176, E. Koiviston y.m.: Määrärahan timaisten maitotaloustuotteiden kauppaansaan.
21747: osoittamisesta Kuusamon ja Sailan .kuntien nin edistämistä varten. Liitteet IV,259. s.
21748: maanhankintalain toimeenpanosta johtuvien 758. - Ks. Maito.
21749: erinäisten korvausten suorittamista varten. n: o 188, S o i n i s e n y. m.: Määrärahan osoit·
21750: Liitteet IV1'2·48. s. 744. - Ks. Maanhankin· tamisesta ensimmäisen assistentinviran perus·
21751: talaki. tamiseksi maatalouskoelaitoksen kotieläinja·
21752: - n:o 177, Paloveden y.m.: Korotetun lostusosastoon. Liitteet IV,2&0. s. 760. - Ks.
21753: määrärahan osoittamisesta Pienviljelijäin Kes- Karjatalous.
21754: kusliiton valtionavuksi. Liitteet IV,249. s. - n:o 189, Hirvensalon y.m.: Määrära·
21755: 745. - Ks. Maatalous. han osoittamisesta lainaksi Suomen Karjan·
21756: - n:o 178, Prunnilan y.m.: Määrärahan jalostusyhdistykselle toimita1on rakentamista
21757: osoittamisesta !ainoiksi pakkohuutokauppa· varten. Liitteet IV,•261. s. 762. - Ks. Kar-
21758: uhan alaisiksi joutuneille pienviljelijöille ja jatalous.
21759: omakotien omistajille. Liitteet IV,.25 0. ~.
21760: 1
21761: - n: o 190, E. Pusan y. m.: Määrärahan osoit·
21762: 746. - Ks. Maatalous. tamisesta tuotantorehun hankkimista varten
21763: n:o 179, H. Simosen y.m.: Määrärahan vähävaraisilla karjanomistajille. Liitteet
21764: osoittamisesta eräiden siementankastuslaitok- IV,262. s. 764. - Ks. Karjatalous.
21765: sen tilapäisten toimien muuttamiseksi ylimää· n:o 191, E. Koiviston y. m.: Määrärahan
21766: räisiksi toimiksi. Liitteet IV,251. s. 747. - osoittamisesta talvirehun hankinta-avustuk·
21767: Ks. Maatalous. siin eräille n. s. kylmien tilojen haltijoille.
21768: n:o 180, Rytingin y. m.: Määrärahan Liitteet IV,2&3. s. 766. - Ks. Karjatalous.
21769: osoittamisesta leipäviljan hinnan alentami- - n:o 192, Riihimäen y. m.: :Määrärahan
21770: seksi eräissä osissa maata. Liitteet IV,252. osoittamisesta tukipalkkioiden maksamiseksi
21771: s. 748. - Ks. Leipävilja. pienviljelijöille karjataloustuotteista. Liitteet
21772: - n:o 181, Mustosen y. m.: Määrärahan IV,264. s. 767. - Ks. Karjatalous.
21773: osoittamisesta vähävaraisten palkannauttijain - n: o 193, E. P u s a n y. m.: Määrärahan osoit-
21774: ja pienviljelijäin talondessaan käyttämän tamisesta !ainoiksi maaseudun ansiotyössä
21775: syömäviljan hintain alentamiseen. Liitteet käyville perheille lehmänostoa varten. Liit-
21776: IV,253. s. 749. - Ks. Leipävilja. teet IV,2ö5. s. 768. - Ks. Karjatalous.
21777: - n:o 182, Vennamon y.m.: Määrärahanosoit- n:o 194, Riihimäen y. m.: Määrärahan
21778: tamisesta heinänhankinta·avustuksiksi eräille osoitta.misesta avustuksiksi pienviljelijöille ja·
21779: maanhankintalain mukaan muodostetuille ti· lostetusta karjasta polveutuvien lehmävasikoi·
21780: loille. Liitteet IV,254. s. 750. - Ks. Maa· den hankkimista varten. Liitteet IY,266. s.
21781: talous. 769. - Ks. Karjatalous.
21782: n: o 183, R y h d ä n y. m.: Määrärahan osoit· n:o 195, Pakkasen y. m.: Määräraha-,
21783: tamisesta. avustuksiksi eräille siirtovii;keen nwittamisesta lisärakennusten rruke?:ttamiseksi
21784: Rahaasia-aloitteet 1949. 11
21785:
21786: sikatalouskoeasemalle. Liitteet IV,26•i. s. 770. mista varten. Liitteet IV,2S·O. s. 785. - Ks.
21787: - Ks. Karjatalous. Maatalous.
21788: n:o 196, E. Koiviston y.m.: Määrärahan - n:o 209, Kanniston y.m.: Määrärahan
21789: osoittamisesta avustuksiksi siitosporojen hank- osoittamisesta .kasvinjalostustyön aloittami-
21790: kimista varten. Liitteet IV1268. s. 771. - seksi Apukan ja Ruukin koeasemilla. Liitteet
21791: Ks. Karjatalous. IV,2s1. s. 787. - Ks. Maatalous.
21792: n:o 197, E. Koiviston y.m.: Määrärahan - n:o 210, Tauriaisen y.m.: Määrärahan
21793: osoittamisesta !ainoiksi siitosporojen hankki- osoittamisesta kasvinjalostusaseman perusta-
21794: mista varten. Liitteet IV,269. s. 772. - K~ mista varten Kainuuseen. Liitteet IV,2s2. s.
21795: Karjatalous. 788. - Ks. Maatalous. '
21796: n: o 198, R y t i n g i n y. m.: Määrärahan - n: o 211, 'S u n t e 1 a n y. m.: Määrärahan
21797: osoittamisesta Pohjois-Suomen sipulin tuotan- osoittamisesta maataloustraktoreissa 'käytettä-
21798: non ja kaupan edistämiseksi. Liitteet IV,•270. vän bensiinin hinnan alentamiseksi tullimak-
21799: s. 773. - Ks. Maatalous. sun palautuksen muodossa. Liitteet IV,283.
21800: -- n:o 199, Parkonojan y.m.: Korotetun s. 789. - Ks. Maatalous.
21801: määrärahan osoittamisesta AIV -rehusäiliöiden - n: o 212, V e n n a m o n y. m.: Määrärahan
21802: rakentamiseksi pientiloilla. Liitteet IV,271. osoittamisesta hallavahinkojen korvaamiseksi
21803: s. 774. - Ks. Maata.lous. maanhankintatilojen asukkaille. Liitteet IV,284.
21804: n:o 200, Pakkasen y.m.: Korotetun mää- s. 790. - Ks. Halla.
21805: rärahan osoittamisesta pienviljelijäin maata- - n :o 213, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan
21806: lous·koneiden hankinnan avustamiseksi. Liit- osoittamisesta hallavahinkojen korvaamiseen.
21807: teet IV,272. s. 775. - Ks. Maatalous. Liitteet IV ,285. s. 791. - Ks. Halla.
21808: - n:o 201, Meriläisen y.m.: Määrärahan - n:o 214, Hautalan y.m.: Määrärahan
21809: osoittamisesta pellonraivauskoneiden hankki- osoit.tamisesta Pohjois-8uomen tutkimussää-
21810: mista varten Pelson varavankilaan. Liitteet tiölle pysyvän hallantutkimuksen järjestämi-
21811: IV,273. s. 777. - Ks. Maatalous. seksi. Liitteet IV,2S6. s. 792. - Ks. Halla.
21812: -- n:o 202, Perkonojan y.m.: Korotetun n:o 215, Sormusen y. m.: Määrärahan
21813: määrärahan osoittamisesta avustuksik8i maa- osoittamisesta tämän satokauden hallavahin-
21814: talouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijöille. kojen korvaamista varten. Liitteet IV,287. s.
21815: Liitteet IV,274. s. 778. - Ks. Maatalous. 793. - Ks. Halla.
21816: n :o 203, H a u ta l a n y. m.: Korotetun mää- - n:o 216, M u r r on y. m.: Määrärahan osoit-
21817: rärahan osoittamisesta koneiden hankintaan tamisesta hallavahinkoja kärsineiden kunnal-
21818: maanparannustöitä varten. Liitteet IV,275. lis- ja valtionverojen palauttamista varten.
21819: s. 779. - Ks. Maanparannustyöt. Liitteet IV,2ss. s. 794. - Ks. Halla.
21820: - n:o 204, .Sun te l a n y. m.: Korotetun mää- - n:o 217, E. Koiviston y.m.: Määrärahan
21821: rärahan osoittamisesta maatalouskoneiden tut- osoittamisesta Pohjois-Suomen hävitettyjen
21822: kimuslaitosta varten. Liitteet IV,276. s. 780. alueiden asutus.keskusten puutavarahankinto-
21823: - Ks. Maatalous. jen rahoittamista varten. Liitteet IV,289. s.
21824: - n:o 205, Suntelan y.m.: Korotetun mää- 795. - Ks. Puutavara.
21825: rärahan osoittamisesta maatalouskoneiden .tut- - n:o 218, E. Koiviston y.m.: Määrärahan
21826: kimuslaitoksen uudisrakennusta varten. Liit- osoittamisesta maanhankintalakien alaisille
21827: teet IVf277. s. 781. - Ks. Maatalous. jälleenrakentajille Pohjois-Suomessa puutava-
21828: n:o 206, .Suntelan y.m.: Korotetun maa- rahankintojen rahoittamista varten. Liitteet
21829: rärahan osoittamisesta koneiden ja laitteiden IV,290. s. 796. - Ks. Puutavara.
21830: hankkimiseksi maatalouskoneiden tutkimuslai- - n:o 219, Lampisen y.m.: Määrärahan
21831: tosta varten. Liitteet IV,278. s. 782. - Ks. osoittamisesta maataloudellisten oppilaitosten
21832: Maatalous. opettajien palkkojen korottamiseksi. Liitteet
21833: - n:o 207, Murtomaan y.m.: Määrärahan IV,291. s. 797. - Ks. MaatalouSikouJut.
21834: osoittamisesta Työtehoseuralle maatalouskonei- - n: o 220, K u 11 b e r g i n y. m.: Määrärahan
21835: den ja tarkoituksenmukaisten työmenetelmien osoittamisesta avustukseksi Turunmaan maa-
21836: tehokkaamman käytön edistämiseksi toimeen- mieskoulun kannatusyhdistykselle. Liitteet
21837: pantavia kursseja varten. Liitteet IV ,279. s. IV,292. s. 798 ja 800. - Ks. Maatalouskoulut.
21838: 783. - Ks. Maatalous. - n: o 221, L e h t o s en y. m.: Määrärahan
21839: - n:o 208, Bernerin y. m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen tietopuolisen kar-
21840: osoittamisesta kahvinsuojelulaitoksen perusta- janhoitokoulun talousrakennuksen uusimista
21841: 12 Rahaasia-aloitteet 1949.
21842:
21843: varten. Liitteet 1Vt203. s. 802. - Ks. Maata· rottamista varten. Liitteet IV,3o5. s. 815. -
21844: louskoulut. Ks. Kalastus.
21845: - n:o 222, Simulan y.m.: Määrärah&n osoit- - n: o 234, Luu k a n y. m.: Määrärahan osoit·
21846: tamisesta lainaksi Varsinais-Suomen Tietopuo- tamisesta kalanviljelystoiminnan voimaperäis-
21847: liselle karjanhoitokoululle koulurakennwksen tyttämistä varten. Liitteet IV,aoa. s. 816. -
21848: rakentamista varten Naantalin maalaiskunnan Ks. Kalastus.
21849: Luolalan kylään. Liitteet IV,zu. s. 803. - - n:o 235, Luukan y.m.: Määrärahan osoit·
21850: Ks. Maatalouskoulut. tamisesta lllvustukseksi Suomen Kalastusyh·
21851: - n:o 223, Simulan y.m.: Määrärahan osoit- distykselle järjestöneuvojan paikkaamista
21852: tamisesta Paimion maatalouskerhoneuvojao;pis- varten. Liitteet IV,3o'l'. s. 818. - Ks. Ka·
21853: ton opistorakennuksen rakennustöiden lop- lastus.
21854: puun saattamista varten. Liitteet IV;2,2.5. s.
21855: - n :o 236, Luukan y. m.: Määrärahan osoit·
21856: 805. - Ks. Maatalouskoulut.
21857: tamisesta laivan hankkimiseksi kalatalouden
21858: - n:o 224, Murtomaan y.m.: Määrärahan
21859: opetustarkoituksiin. Liitteet IV,aos. s. 819.
21860: osoittamisesta Siikaisten pienviljelijäkoulun
21861: - Ks. Kalastus.
21862: rakennuksia varten. Liitteet IV,:wa. s. 806.
21863: - Ks. Maatalouskoulut. - n:o 237, Haapaniemen y.m.: Määrära·
21864: - n:o 225, J. Koiviston y.m.: Määrärahan han osoittamisesta Lounais-Karjalan kansan·
21865: osoittamisesta pienviljelijäkoulun perustami- opiston yhteydessä toimivan Virolahden ka·
21866: seksi Ylistaron kunnassa olevalle Ruuskalan lastajakoulun toiminnan tukemiseksi. Liitteet
21867: tilalle. Liitteet IV121l'l'. s. 807. - Ks. Maa- IV,so9. s. 821. - Ks. Kalastus.
21868: talouskoulut. - n:o 238, österholmin y.m.: Määrärahan
21869: n:o 226, 0 k on y. m.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta tutkimuksen toimittamiaaksi
21870: misesta Etelä-Saimaan maamieskoulun ottami- kalanviljelyksen edellytyksistä saaristojen sel-
21871: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,298. s. kävesillä. Liitteet IV,310. s. 822 ja 823. -
21872: 808. - Ks. Maatalouskoulut. Ks. Kalastus.
21873: - n:o 227, R antamaan y. m.: Määrärahan - n:o 239, österholmin y.m.: Korotetun
21874: osoittamisesta tilan ostamiseksi Itä- ja Suur- määrärahan osoittamisesta avustukseksi kalas-
21875: Savon maamieskoulua varten. Liitteet IV,299. tuselinkeinon edistämiseksi toimiville järjes·
21876: s. 809. - Ks. Maatalouskoulut. töille. Liitteet IV,au. s. 824 ja 825. - Ks.
21877: - n:o 228, Haapaniemen y.m.: Määrära- Kalastus.
21878: han osoittamisesta Kymenlaakson maamies- - n:o 240, Korsbäckin y.m.: Korotetun
21879: koululle varatun Anjalan kartanon rakennus- määrärahan osoittamisesta kalastusloistojen
21880: ten kuntoonpanoa varten. Liitteet IV,a,oo. s. asettamista ja parantamista varten. Liitteet
21881: 810. - Ks. Maatalouskoulut. IV,312. s. 826 ja 827. - Ks. Kalastus.
21882: - n: o 229, E. Pusan y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 241, Koivurannan y.m.: Määrära·
21883: tamisesta lisäkaluston hankkimiseksi Paimion han osoittamisesta Työkeskus Rovalalle met·
21884: Maatalouskerho-opistoon. Liitteet IV,aot. s. sätyömiesten kodin ylläpitokustannusten peit-
21885: 811. - Ks. Maatalouskoulut. tämiseksi. Liitteet IV,313. s. 828. - Ks.
21886: - n: o 230, E. Pusan y. m.: Määrärahan osoit- Rovala.
21887: tamisesta lisäopettajien palkkaamiseksi Pai- - n:o 242, Lampisen y.m.: Korotetun mää-
21888: mion Maatalouskerho-opistoon. Liitteet IV,ao2. rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
21889: s. 812. - Ks. Maatalouskoulut. noiksi salaojitustöitä varten. Liitteet IV,314.
21890: ~ n:o 231, Hautalan y.m.: Määrärahan s. 829. - Ks. Salaojitus.
21891: osoittamisesta avustukseksi Kalajokilaakson - n:o 243, Korsbäck i n y. m.: Määräraha.'1
21892: maamieskoulun koulurakennuksen raken tami· osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi sel-
21893: sen aloittamista varten. Liitteet IV,3o3. s. laisten ojitusyritysten toteuttamista varten,
21894: 813. - Ks. Maatalouskoulut. joille on hyväksytty suunnitelma. Liitteet
21895: - n: o 232, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta IV,315. s. 830 ja 831. - Ks. Salaojitus.
21896: Seppälän koulutilalle rakennettavaa karjata- - n:o 244, Kalliokosken y.m.: Korotetun
21897: lousrakennusta varten. Liitteet IV,304. s. määrärahan osoittamisesta puutarhanhoidon
21898: 814. - Ks. Maata1ouskoulut. edistämiseen. Liitteet IV,316. s. 832. - Ks.
21899: - n:o 233, Luukan: Määrärahan osoittami- Puutarhanhoito.
21900: sesta maataloushallituksen kalataloudellisen n: o 245, T u u r n a n y. m. : Määrärahan osoi t-
21901: tutkimustoimiston johtajan palkkauben ko- tamisesta puutarhatieteellistä opiskelua ja tut-
21902: Rahaasia-aloitteet 1949. 13
21903:
21904: kiroustyötä varten. Liitteet IV,317. s. 834. tamisesta Kalajan järvikuivion kuivaustöihin.
21905: - Ks. Puutarhanhoito. Liitteet IV,33·0. s. 850. - Ks. Maanparan-
21906: - n:o 246, Hautalan y.m.: Määräraha!!. nustyöt.
21907: osoittamisesta avustuksiksi osuuskunnille j'l. - n: o 25·9, H a u t a 1 a n y. m.: Määrärahan
21908: yhtymille vesijohtolaitteiden rakentamista osoittamisesta kuoletuslainaksi Hirvineva
21909: varten vähävaraisilla maanviljelysseuduilla. Oy:lle. Liitteet IV,sa1. s. 851. - Ks. Maan-
21910: Liitteet IV,318. s. 835. - Ks. Vesijohdot. parannustyöt.
21911: - n:o 247, Wickmanin y.m.: Määrärahan - n:o 260, Karvosen y.m.: Määrärahan
21912: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi vesi- osoittamisesta avustuslainaksi Koita Oy:lle
21913: johtojen rakentamiseksi maaseudu11e. Liitteet uudisraivaustoimintaa varten. Liitteet IV,332.
21914: IV,319. s. 836 ja 837. - Ks. Vesijohdot. s. 852. - Ks. Maanparannustyöt.
21915: - n:o 248, Prunnilan y.m.: Määrärahan -n:o 261, Ryhdän y.m.: Määrärahan osoit-
21916: osoittamisesta avustuksiksi vesijohtojen ra- tamisesta asutuslainsäädännön nojalla perus-
21917: kentamista varten pienviljelystalouksiin. Liit- tettujen asutusalueiden kuivatusviemäreiden
21918: teet IV,320. s. 838. - Ks. VAsijohdot. kunnostamista varten. Liitteet IV,333. s.
21919: - n:o 249, Pakkasen y. m.: Määrärahan 853. - Ks. Maanparannustyöt.
21920: osoittamisesta Otaniemeen liittyvän ranta- - n:o 262, Sormusen y.m.: Määrärahan
21921: alueen pengerrys- ja kuivanatöitä varten. osoittamisesta Piipsannevan kuivanatöitä var-
21922: Liitteet IV,321. s. 839. - Ks. Otani·~mi. ten. Liitteet IV,334. s. 854. - Ks. Maanpa-
21923: - n:o 250, E. Nurmisen y.m.: Määrärahan rannustyöt.
21924: osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi maa- - n: o 263, S o r m u s e n y. m.: Määrärahan
21925: seudun vesijohto· ja viemäritöitä varten. Liit- osoittamisesta Lamujärvien vedenpoistokana·
21926: teet IV,s22. s. 840. - Ks. Vesijohdot. van perkaamiseen. Liitteet IV,335. s. 855. -
21927: - n:o 251, Kleemolan y.m.: Määrärahan Ks. Maanparannustyöt.
21928: osoittamisesta avustuksiksi ja. }ainoiksi uus- - n: o 264, T u r k a n y. m.: Määrärahan osoit-
21929: jakojen yhteydessä suoritettavia kuivaustöitä tamisesta Kiiminkijoen suun ruoppaamista
21930: varten. Liitteet IV,323. s. 842. - Ks. Maan- varten. Liitteet IV,336. s. 856. - Ks. Maan-
21931: parannustyöt. parannustyöt.
21932: - n :o 252, Anti 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 265, Rytingin y.m.: Määrärahan
21933: tamisesta Nahkaluoman perkaushankkeen to- osoittamisesta Iijoen perkanatöiden a1oitta-
21934: teuttamista varten Ilmajoen kunnassa. Liit- mista varten. Liitteet IV,337. s. 857. - Ks.
21935: teet IV,324. s. 843. - Ks. Maanparannustyöt. Maanparannus työt.
21936: - n:o 253, M. Järvisen y.m.: Määrärahan - n:o 266, Rytingin y.m.: Määrärahan
21937: osoittamisesta Ilmajoen kunnassa olevan Nah- osoittamisesta Vuorma- ja lietejärvien kui-
21938: kaluoman joen ja sen sivuhaarojen perkaus- vattamistöiden jatkamista varten. Liitteet
21939: työn aloittamista varten. Liitteet IV,325. s. IV,sss. s. 858. - Ks. Maanparannustyöt.
21940: 844. - Ks. Maanparannustyöt. n:o 267, Rytingin y. m.: Määrärahan
21941: osoittamisesta Oijärven kuivaustöiden aloit-
21942: - n:o 254, Rank i 1 a n y. m.: Määrärahan
21943: tamista varten. Liitteet IV,sso. s. 859. -
21944: osoittamisesta Ähtävänjoen perkaamista var-
21945: - Ks. Maanparannustyöt.
21946: ten. Liitteet IV,326. s. 845. - Ks. Maanpa-
21947: - n:o 268, Miettusen y.m.: Määrärahan
21948: rannustyöt.
21949: osoittamisesta Simojokisuun ruoppaamista var-
21950: - n:o 255, N. Nurmisen y.m.: Määrärahan ten. Liitteet IV,340. s. 860. - Ks. Maan-
21951: osoittamisesta Ähtävänjoen perkaamista var- parannustyöt.
21952: ten. Liitt.eet IV,3·27. s. 846. - Ks. Maanpa- - n: o 269, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit-
21953: rannustyöt. tamisesta Sieppijärven vedenpinnan alenta·
21954: - n:o 256, N. Nurmisen y. m.: Määrärahan miseksi. Liitteet IV,341. s. 861. - Ks. Maan-
21955: osoittamisesta Halsuan kunnan Marjukankaan parannustyöt.
21956: kylän alueena olevan suoalueen kuivattamista - n: o 270, T a i n i o n y. m.: Määrärahan osoit-
21957: varten. Liitteet IV,s2s. s. 847. - Ks Maan- tamisesta Alasuolijärven vedenpinnan alenta-
21958: parannustyöt. miseksi. Liitteet IV,342. s. 862. - Ks. Maan-
21959: - n:o 257, Kleemolan y.m.: Määrärahan parannustyöt.
21960: osoittamisesta Kes·ki- ja Pohjois-Pohjanmaan - n:o 271, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan
21961: peruskuivaustöitä varten. Liitteet IV,329. s. osoittamisesta Kemijoen niskan perkaamista
21962: 848. - Ks. Maanparannustyöt. varten. Liitteet IV,343. s. 863. - Ks. Maan-
21963: - n: o 258, S a a r e n y. m.: Määrärahan osoit- parannustyöt.
21964: 14 Rahaasia-aloitteet 1949.
21965:
21966: n:o 272, Kanniston y. m.: Määrärahan osoittamisesta koneellisen tutkimuksen suo-
21967: osoittamisesta työmarkkinatutkimustoimiston rittamiseksi rautatien rakentamista varten
21968: perustamiseksi kulkulaitos·ten ja yleisten töi- Ylivieskan asemalta Ryöppään satamaan. Liit-
21969: den ministeriöön. Liitteet IV,344. s. 866. - teet IV,356. s. 880. - Ks. Rautatiet.
21970: - Ks. Työmarkkinat. n:o 285, Hautalan y.m.: Määrärahan
21971: -- n:o 273, Kanniston y.m.: Määrärahan osoittamisesta koneellisen tutkimuksen suorit-
21972: osoittamisesta ylimääräisten kirjurmtoimien tamiseksi rautatien rakentamista varten rata-
21973: perustamista varten posti- ja lennätinlaitok- suunnalla Kajaani-Lapin asema. Liitteet
21974: seen. Liitteet IV,345. s. 867. - Ks. Posti- IV,s57. s. 881. - Ks. Rautatiet.
21975: laitos. n:o 286, K. Esko 1 a n y. m.: Määrärahan
21976: - n:o 274, Lappi-Seppälän y.m.: Korote- osoittamisesta alustavien töiden suorittamista
21977: tun määrärahan osoittamisesta talojen hankki- varten rautatien rakentamiseksi Lapin ase-
21978: miseksi posti- ja lennätintoimipaikoille. Liit- malta Murtomäen asemalle. Liitteet IV,358.
21979: teet IV,346. s. 868. - Ks. Postilaitos. s. 882. - Ks. Rautatiet.
21980: n: o 275, Soinisen y. m.: Määrärahan osoit- n:o 287, Kanniston: Määrärahan osoitta-
21981: tamisesta posti- ja lennätinlaitoksen sähkö- misesta rautatien rakentamiseksi Ahmaksen-
21982: pajan Mäkkylän tehtaan asuntojen rakenta- Nuojuan suunnalta Pelsoon. Liitteet IV,35!l.
21983: miseen. Liitteet IV,347. s. 869. - Ks. Posti· s. 883. - Ks. Rautatiet.
21984: laitos. - n:o 288, Nuorsaaren y.m.: Määrärahan
21985: n: o 276, 0 k o n y. m.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Porin-Kahaluodon-Ruosnie
21986: misesta Lappeenrannan postitalon rakenta- men penge.rryssuunnitelman toteuttamiseksi.
21987: mista varten. Liitteet IV,348. s. 871. - Ks. Liitteet IV,sso. s. 884. - Ks. Maanparannus-
21988: Pos tilai tos. työt.
21989: n: o 277, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta n:o 289, J. Koiviston y.m.: Määrärahan
21990: postitalon rakentamiseksi Puolangan kirkon- osoittamisesta avustukseksi Kristiinankaupun-
21991: kylään. Liitteet IV,349. s. 872. - Ks. Posti- gille satamaväylän parantamista varten. Liit-
21992: laitos. teet IV,3Gl. s. 886. - Ks. Satamat.
21993: n:o 278, Lappi-Seppälän y.m.: Korote- n:o 290, Luukan: Määrärahan osoittami-
21994: tun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja sesta Toijalan-Valkeakosken maantien rv,-
21995: lennätinverkon laajentamiseen ja parantami· kentamiseen. Liitteet IV,362. s. 887. - Ks.
21996: seen. Liitteet IV,350. s. 873. Ks. Posti- Maantiet.
21997: laitos. n:o 291, Sävelän y.m.: Määrärahan osoit-
21998: - n:o 279, Sormusen y.m.: Määrärahan tamisesta Niinisalon aseman-Karvian maan-
21999: osoittamisesta puhelinyhteyden aikaansaami- tien rakennustöiden jatkamista varten. Liit-
22000: seksi Pyhännän kunnan Kamulan, Maaralan teet IV,ass. s. 888. - Ks. Maantiet.
22001: ja Viitamäen kyliin. Liitteet IV,351. s. 874. n:o 292, Niemisen v.m.: Määräraha-n
22002: - Ks. Postilaitos. osoittamisesta Heinolan kir konkylän-8iika-
22003: - n:o 280, Niemisen y.m.: 1\tiääärärahan van maantien rakennustöiden aloittamista var-
22004: osoittamisesta Heinolan-Leikolan rautatien ten. Liitteet IV,364. s. 889. - Ks. Ma-an-
22005: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet tiet.
22006: IV,352. s. 875. - Ks. Rautatiet. n:o 293, P en t ta 1 a n y. m.: :Määrärahan
22007: n :o 281, l\I. Järvi s en y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kuortaneen maan-
22008: osoittamisesta Pohjanmaan-Savon-Karjalan tien rakennustöiden jatkamista varten. Liit-
22009: poikkiradan koneellista tutkimusta ja raiken- teet IV,365. R. 890. - KR. Maantiet.
22010: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,353. n: o 294, P u u m a 1 a i s e n y. m.: Määrärahan
22011: s. 876. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Lau-
22012: n:o 282, N. Nurmisen y.m.: Määrärahan kaan-Koiviston-Honkolan maantieltä Suo-
22013: osoittamisesta Vaasan-Hä.rmän rataomn ra- lahden kauppalaan. Liitteet IV,3G6. s. 891.
22014: kennusWiden aloittamista varten. Liitteet - Ks. Maantiet.
22015: IV,354. s. 878. - Ks. Rautatiet. n:o 295, Koskisen y. m.: Määrärahan
22016: - n:o 283, Hietasen y.m.: Määrärahanosoit- osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi
22017: tamisesta rautatien rakentamiseksi Savon ra- Kinnulan kirkonkylän-Pihtiputaan Alvekylän
22018: dalta Juankoskelle. Liitteet IV,35n. s. 879. maantien rakentamista varten. Liitteet IV,3G7.
22019: - Ks. Rautatiet. s. 892. - Ks. 1fa.antiet.
22020: n :o 284, K. E s k o l a n y. m.: Määrärahan n: o 296, 0 k on y. m.: :!viäärlirahan osoitta-
22021: Rahaasia-aloitteet 1949. 15
22022:
22023: misesta maantien rakentamiseksi Taipalsaa· miseksi. Liitteet IV,:;so. s. 905. - Ks. Maan-
22024: relta Ampujalan y. m. kylien kautta Laurit· tiet.
22025: salaan. Liitteet IV,368. s. 893. - Ks. Maan· n:o 309, N. Nurmisen y. m.: Määrärahan
22026: tiet. osoittamisesta Kauhavan kirkonkylässä sijait-
22027: n:o 297, Karja,laisen y.m.: Määrärahan sevan maantien oikaisutyötä varten. Liitteet
22028: osoittamisesta töiden aloittamiseksi tiesuun· IV,sst. s. 906. - Ks. Maantiet.
22029: nalla Tahkoranta-Tora·salo. Liitteet IV,369. - n:o 310, W i e km a n i n y. m.: Määrrurahan
22030: s. 894. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Kållbyn-Kruunupyyn-Kokko·
22031: - n :o 298, P e s o sen y. m.: Määrärahan osoit· lan maantien oikaisu- ja korjaustöitä varten.
22032: tamisesta maantien rakentamiseksi Varkauden Liitteet IV,38>2, s. 907 ja 908. - Ks. Maan-
22033: -Joroisten maantieltä Teemaasaaren kautta tiet.
22034: Rantasalmen kirkonkylään. Liitteet IV,370.
22035: - n: o 311, K 1 e e m o 1 a n y. m.: Määrärahan
22036: s. 895. - Ks. Maantiet.
22037: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Toho·
22038: n: o 299, Kinnusen: Määrärahan osoitta·
22039: lammin kunnasta Reisjärven kunnan Tialan
22040: misesta Mataramäen kylätien kunnobtamista
22041: taloon. Liitteet IV,383. s. 909. - Ks. Maan-
22042: ja jatkamista varten. Liitteet IV,371. s. 896.
22043: tiet.
22044: - Ks. Maantiet.
22045: - n:o 300, Mannisen y. m.: :l\1:äärärahan n:o 31·2, K. Eskolan y.m.: Määrärahan
22046: osoittamisesta Sonkajärven-Muuraiskylän- osoittamisesta maantiealueiden lunastamista
22047: Toivakankylän maantien rakentamista varten. varten katoalueen kunnissa. Liitteet IV,384.
22048: Liitteet IV,372. s. 897. - Ks. Maantiet. s. 910. - Ks. Maantiet.
22049: n:o 301, Mannisen y.m.: Määrärahan n: o 313, M u r r on y. m.: Määrärahan osoit-
22050: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Run- tamisesta maantien rakentamiseksi Oulaisista
22051: nin asemalta La=asahon kautta Kiuruveden Kärsiimäen Venetpaloon. Liitteet IV,as5. ~.
22052: -Vieremän maantielle. Liitteet IV,373. s. 898. 911. - Ks. Maantiet.
22053: - Ks. Maantiet. n:o 314, Tauriaisen y.m.: Määrärahan
22054: - n:o 302, M a n n i se 11 y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen ja harvaanasut·
22055: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Iisa1· tujen seutujen uusien maanteiden suu!ltatutki-
22056: men-Rautavaaran maantieltä Päsmä.rin kautta muksen suorittamiseiksi. Liitteet IV,sss. s.
22057: Kiltauden salmelle. Liitteet IV,374. s. 899. - 912. - Ks. Maantiet.
22058: Ks. Maantiet. n:o 315, Mustosen y.m.: Määrärahan
22059: - n:o 303, K ui t t i sen y. m.: Määrä.rahan. osoittamisesta rautatien rakenta.miseksi Sa·
22060: osoittamisesta raja-alueen katkenneiden tie- von rautatiestä Otanmäen kaivokselle Liit-
22061: yhteyksien rakentamista varten. Liitteet teet IV,387. s. 9>13. - Ks. Rautatiet.
22062: IV,375. s. 900. - Ks. Maantiet. n:o 316, Mustosen y. m.: Määrärahan
22063: - n:o 304, B randerin y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hy;rynsalmen-Pesiön-Kianta·
22064: osoittamisesta Onkamon-'folose11mäen maan- .1arven rataosan rakentamiseen. Liitteet
22065: tien rakennustyön alkuunpanemista varten. IV,sss. s. 914. - Ks. Rautatiet.
22066: Liitteet IV,376. s. 901. - Ks. Maantiet. n:o 317, Rytingin y. m.: Määrärahan
22067: - 11 :o 305, K arvo s en y. m.: Mää1·iirahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pu-
22068: osoittamisesta Kivilahden-Naarvan maantien dasjärven Särkivaarasta Taivalkosken Virk·
22069: rakentamisen aloittamista varten. Liitteet kuseen. Liitteet IV,389. s. 915. - Ks. Maan-
22070: IV,377. s. 902. - Ks. Maantiet. tiet.
22071: - n:o 306, Karvosen y. m.: Määrärahan n:o 318, Rytingin y. m.: Määrärahan
22072: osoittamisesta Uimaharjun-Uk!kolan maan- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pu-
22073: tien rakentamista varten. Liitteet IV,378. s dasjärven Myllykankaalta Puolangan-Taiva-
22074: 903. - Ks. Maantiet. kosken maantielle. Liitteet IV,390. s. 916. -
22075: - n:o 307, Kauhasen y.m.: Määrärahan Ks. Maantiet.
22076: osoittamisesta maantien rakentamiseksi .ruuan - n:o 319, Tauriais·en: Määrärahan osoit-
22077: -Säyneisen tieltä Nurmeksen-Rautavaaran tamisesta maantien rakentamiseksi Suomussal-
22078: -Kuopion maantielle. Liitteet IV,37!l. s. 904. men-Kuhmon maantieltä Konttilan-Karhu-
22079: - Ks. Maantiet. ka.nkaan kyläryhmiin. Liitteet IV,391, s. ni7.
22080: n:o 308, N. Nurmisen y.m.: :Määrärahan - Ks. Maantiet.
22081: osoittamisesta Himangan pitäjän RautHan - n:o 320, Ta u r i a i sen: Määräraharr osoit-
22082: kylässä sijaitsevan kylätien kuntoon saatta- tamisesta maantien rakentamiseksi Laajan
22083: 16 Rahaasia-aloitteet 1949.
22084:
22085: kylätiestä Lylykylän kunnantiehen. Liitteet sion maantien rakentamista varten. Liitteet
22086: IV,392. s. 918. - Ks. Maantiet. IV,405. s. 933. - Ks. Maantiet.
22087: - n:o 321, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta - n:o 334, Lahtelan y.m.: Määrärahan
22088: Selkoakylän maantien rakentamista varten osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pel-
22089: Suomussalmen kunnassa. Liitteet IV,393. s. ·kosenniemen Kairalasta Sodankylän kirkolle.
22090: 919. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,406, s. 934. - Ks. Maantiet.
22091: - n:o 322, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta - n:o 335, Koivurannan y.m.: Määrära-
22092: rautatien rakentamiseksi Hyrynsalmelta Tai- han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22093: valkoskelle. Liitteet IV,394. s. 920. - Ks. Korvalasta Niesinkylään Rovaniemen kun-
22094: Rautatiet. nassa. Liitteet IV,407~ s. 935. - Ks. Maan-
22095: tiet.
22096: - n: o 323, R y h d ä n y. m.: Määrärahau osoit-
22097: - n:o 336, Koivurannan y.m.: Määrära-
22098: tamisesta Oulun-Kuusamon rautatiesuunnan
22099: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22100: täyskoneellista tutkimusta varten. Liitteet
22101: Kemijoen eteläpuolitae Sierilän ja Pekkalan
22102: IV,395. s. 921. - Ks. Rautatiet.
22103: lossien välille. Liitteet IV,4os. s. 936. - Ks.
22104: - n:o 324, Koivurannan y.m.: Määrära- Maantiet.
22105: han osoittamisesta Könkään-Tepaston maan- - n:o 337, Sormusen y. m.: Määrärahan
22106: tien rakentamista varten. Liitteet IV,39'l. osoittamisesta Vasamanevan tien rakentamista.
22107: s. 923. - Ks. Maantiet. varten. Liitteet IV,409, s. 937. - Ks. Maan-
22108: - n: o 325, T a i n i o n y. m.: Määrärahan osoit- tiet.
22109: tamisesta maantien rakentamiseksi Portimon - n:o 338, E. Koiviston y. m.: Määrärahan
22110: lossilta Tengeliön kylään. Liitteet IV,397. osoittamisesta Sodankylän-Kittilän maantien
22111: s. 924. - Ks. Maantiet. rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,410.
22112: - n:o 326, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit- · s. 938. - Ks. Maantiet.
22113: tamisesta Piittisjärven-Saarijärven maantien - n:o 339, Koivurannan y.m.: Määrä-
22114: rakentamiseen. Liitteet IV,398. s. 925. - Ks. rahan osoittamisesta Kittilän-sodankylän
22115: Maantiet. maantien rakentamista varten. Liitteet IV,411.
22116: - n:o 327, Tainion y.m.: Määrärahan osoit- s. 939. - · Ks. Maantiet.
22117: tamisesta Akkunusjokivarren-Koivun tien - n:o 340, E. Koiviston y.m.: Määrära·
22118: korjaamiseen. Liitteet IV,399. s. 9'26. - Ka. han osoittamisesta Sodankylän-Tanhuan-
22119: Maantiet. Värriön maantien liikennekuntoon rakenta-
22120: - n:o 328, Tainio n y. m.: Määrnrahan osoit- mista varten. Liitteet IV,412. s. 940. - Ks.
22121: tamisesta maantien rakentamiseksi Törmäsen- Maantiet.
22122: kylästä Huuhkajankylään Inarin kunnassa. - n:o 341, Frimanin y.m.: Määrärahan
22123: Liitteet IV,40'0, s. 927. - Ks. Maantiet. osoittamisesta. Könkään-Tepaston maantien
22124: - n:o 329, Miettusen y.m.: Määräraha!! rakentamiseen. Liitteet IV,413, s. 941. - Ks.
22125: osoittamisesta Simojoen etelärannan puoleisen Maantiet.
22126: maantien rakennustöiden aloittamista varten. - n: o 342, F r i m a. n i n y. m.: Määrärahan osoit-
22127: Liitteet IV,401, s. 928. - Ks. Maantiet. tamisesta maantien rakentamiseksi Markka-
22128: - n:o 330, Lahtelan y.m.: Määrärahan suvannon lossilta Korinteen lossille Rovanie-
22129: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi- men maalaiskunnassa. Liitteet IV,414. s. 942.
22130: järven kunnan Jussilan-Kaisanlahden kylä- - Ks. Maantiet.
22131: tiestä Lehtolaan. Liitteet IV,402. s. 929. - - n:o 343, Frimanin y.m.: Määrärahan
22132: Ks. Maantiet. osoittamisesta Kallon-Kurtakan maantien
22133: - n:o 331, Lahtelan y.m.: Määrikahan rakentamiseen. Liitteet IV,415, s. 943. - Ks.
22134: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Po- Maantiet.
22135: sion kunnan Aholasta Suolijärven itäpuolitae - n:o 344, Frimanin y.m.: Määrärahan
22136: Hämeenkylään. Liitteet IV,403. s. 93,1. - osoittamisesta Sodankylän-Kittilän maantien
22137: Ks. Maantiet. rakentamiseen. Liitteet IV,416, s. 944. - Ks.
22138: - n:o 332, La h te 1 a n y; m.: Määrärahan Maantiet.
22139: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vian - n:o 345, Frimanin y.m.: Määrärahan
22140: aseman ja Vanttausjärven maantien välille. osoittamisesta Inarin kirkonkylän-Menesjä.r-
22141: Liitteet IV,404. s. 932. - Ks. Maantiet. ven maantien rakennustyön loppuun saatta-
22142: - n:o 333, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan mista varten. Liitteet IV,417. s. 945. - Ks.
22143: osoittamisesta Simojärven-Män tyjärven-Po- Maantiet.
22144: Rahaasia-aloitteet 1949. 17
22145:
22146: - n:o 346, Frimanin y.m.: Määrärahan n:o 356, H y k k ä ä 1 ä n y. m.: Määrärahan
22147: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Äkäs- osoittamisesta .sillan rakentamiseksi Lammin
22148: joensuulta Xkäslompolon kylään Kolarin kun- lossin kohdalle Kymijoen yli. Liitteet IV,42S.
22149: nassa. Liitt,eet IV,418. s. 946. - Ks. Maan- s. 958. - Ks. Sillat.
22150: tiet. n:o 357, K ui tt i sen y. m.: Määrärahan
22151: - n:o 347, Frimanin y.m.: Määrärahan osoittamisesta Imatran sillan rakentamista
22152: osoittamisesta maantien raken•tamiseksi Inarin varten. Liitteet IV,429 . .s. 959. - Ks. Sillat.
22153: kunnan Kaamasen kylästä Sevettijärvelle. - n:o 358, Kulovaaran y.m.: Määrärahan
22154: Liitteet IV,419. s. 947. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Vehmassalmen sillan rakenta-
22155: - n:o 348, Koivurannan y.m.: Määrära- mista varten. Liitteet IV,430. s. 960. - Ks.
22156: han osoittamisesta rappiolle joutuneiden asu- Sillat.
22157: tusteiden kunnostamiseen. Liitteet IV,420. s. n:o 359, Koivurannan y. m.: Määrärahan
22158: 948. - Ks. Maantiet. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kitisen
22159: - n:o 349, Koivurannan y.m.: Määrära- joen yli Sodankylän kirkonkylän luona. Liit-
22160: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi teet IV,431. s. 961. - Ks. Sillat.
22161: Sodankylän Sattasesta Rajalan kylään. Liit- - n:o 360, Tainion y.m.: Määrärahan osoit-
22162: teet IV,421 ..s. 949. - Ks. Maantiet. tamisesta sillan rakentamiseksi Kemijoki-
22163: - n:o 350, Riihimäen y.m.: Määrärahan suussa sijaitseviin Sotisaareen ja Kuivanuo-
22164: osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden ottami- roQn. Liitteet IV,432. s. 962. - Ks. Sillat.
22165: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,422. s. 950. - n:o 361, Väyrysen y.m.: Määrärahan
22166: - Ks. Maantiet. osoittamisesta Markkasuvannon sillan raken-
22167: - n:o 351, Hautalan y.m.: Korotetun mää- tamista varten. Liitteet IV,433. s. 963. -
22168: rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden Ks. Sillat.
22169: valtion haltuun ottamista varten. Liitteet - n:o 362, Väyrysen y. m.: Määrärahan
22170: IV,423 . .s. 951. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Kaukosen sillan rakentamista
22171: - n:o 352, La h te 1a n y. m.: Korotetun mää- varten. Liitteet IV,434. s. 964. - Ks. Sillat.
22172: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnan- - n:o 363, Lahtelan y.m.: Määrära:han
22173: ja kyläteiden rakentamista ja kunnossll!pitoa osoittamisesta sillan rakentamiseksi Utsjoen
22174: varten. Liitoteet IV,424. s. 952. - Ks. Maan- yli Utsjoen kirkonkylän kohdalla. Liitteet
22175: tiet. IV,435. s. 965. - Ks. Sillat.
22176: - n:o 353, Brommelsin y.m.: Korotetun - n:o 364, W i c km a n i n y. m.: Määrärahan
22177: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi pato-
22178: nan- ja kyläteitä varten. Liitteet IV,425. s. rakennuksen rakentamiseksi Aminnenkoskeen
22179: 954 ja 955. - K.s. Maantiet. Kruunupyyn pitäjässä. Liitteet IV,436. s. 966
22180: - n :o 354, R y ·t i n g i n y. m.: !Määrärahan ja 967. - Ks. Padot.
22181: osoittamisesta asutusalueiden teiden ja valta- - n:o 365, Niskalan y.m.: Määrärll!han
22182: ojien peruskorjaus- ja kunnossapitokustan- osoit•tamisesta lossin kustantamiaaksi Kolarin
22183: nuksiin. Liitteet IV,426. s. 956. - Ks. Maan- kirkonkylän ja Kolarin saaren välille. Liit-
22184: tiet. teet IV,437. s. 968. - Ks. Lossit.
22185: - n:o 355, Brander-Wallinin y.m.: Mää- - n:o 366, Muikun y. m.: Määrärahan osoit-
22186: rärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi tamisesta Utran uittosulun rakennustöiden jat-
22187: Kokemäenjoen yli Friitalan lo.ssipaikan koh- kamista varten. Liitteet IV,438. s. 969. -
22188: dalle. Liitteet IV,427. s. 957. - Ks. Sillat. Ks. Uitot.
22189:
22190:
22191:
22192:
22193: LAKIALOITTEET
22194: Varsinaisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
22195:
22196: - n:o 51, Tauriaisen y.m.: Ehdotus ilaiksi - n:o 52, He 1 j a k sen y. m.: Ehdotus merityö-
22197: oppikoulun lukioasteen oppilaiden koulunkäyn- a.ikalaiksi. Liitteet X,2a. s. 1005. - K.s. Meri-
22198: nin avustamisesta. Liitteet VIII,32. s. 1001. työa:ika.
22199: - K.s. Oppikoulut. - n:o 53, Kannis•ton y.m.: Ehdotus ~aiksi
22200:
22201:
22202: 3
22203: 18 Lakialoitteet 1949.
22204:
22205: mu\l!toksenhausta hallintoasioissa. Liitteet II,s. - n:o 59, Borg-sundmanin y.:tn.: Ehdotus
22206: s. 981. - Ks. Muutoksenhaku. laiksi leimaverolain muuttamisesta. L.iitteet
22207: - n:o 54, Sukselaisen y.m.: Ehdotus laiksi IV,442. s. 992. - Ks. Leimavero.
22208: äitiysavustuslain muuttamisesta. Liitteet X,24. - n:o 60, He~jaksen y.m.: Ehdotus Jaiksi
22209: s. 1012. - Ks. Äitiysavustus. huoneenvuokrien säännöstelystä. Liittoot I,s.
22210: - n:o 55, Kuusinen-Leinon y.m.: Ehdotus s. 973. - Ks. Vuokrasäännöstely.
22211: laiksi rikoslain 16 ~uvun 24 § :n kumoamisesta. - n:o 61, Kanniston y.m.: Ehdotus daiksi
22212: s. 1017. huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,9.
22213: - n:o 56, Frimanin y.m.: Ehdotus laiksi s. 976. - Ks. Vuokrasäännöstely.
22214: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun 'lain - n:o 62, Le i k o 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi tulo-
22215: muuttamises•ta. Liittoot IV,439. s. 987. - Ks. ja omaåsuusverolain väliaikaisesta muuttami-
22216: Kansakoulut. sesta annetun ITain muuttamisesta. Liitteet
22217: - n:o 57, Vennamon y.m.: Ehdotus laiksi IV,443. s. 994. - Ks. Tulo ja omaisuusvero.
22218: toisen korvauslain muuttamisesta. Liitteet - n:o 63, Kuusinen-Leinon y.m.: Ehdotus
22219: IV,440. s. 988. - Ks. Korvauslaki. laiksi eräiden Kemin kaupungissa vireille pan-
22220: - n:o 58, Laitisen y.m.: Ehdotus laiksi kan- tujen syytetoimenpi-teiden keskeyttiimisestä.
22221: sakoulUilaitoksen kustannuksista annetun lain Liittoot II,s. s. 983. - Ks. Kemi.
22222: muuttamisesta. Liit-teet IV,Ht. s. 990. ~ Ks.
22223: Kansa:koulut.
22224: ASIALUE TTELO.
22225: 1
22226:
22227: 1
22228:
22229:
22230:
22231:
22232: 1
22233:
22234: 1
22235:
22236:
22237:
22238:
22239: 1
22240:
22241: 1
22242: Asia 1u ette 1o.
22243: A. Ammatinvalinta: Ed. östensonin y. m. rah. al.
22244: n:o 123 määrärahan osoittamisesta ammatin-
22245: Aeroprospektointi: - Ks. Geologia.
22246: valinnan ohjaamisen järjestämiseksi. Liitteet
22247: IV,l95. s. 670 ja 671. L. Vv:aan 1737.
22248: Aistivialliset: - Ks. Sokeat.
22249: Ammattikoulut: Ed. Nuorsaaren y. m. rah. al.
22250: Aistivia.lliskoulut: Ed. Leikolan y. m. rah. al. n:o 126 korotetun määrärahan osoittamisesta
22251: n:o 92 määrärahan osoittamisesta koulun ai- rakennusavustuksiksi kunnallisilla ja yksityi-
22252: kaansaamiseksi oppivelvollisuusiässä olevia sille ammattioppillaitoksille. Liitteet IV,l98.
22253: huonokuuloisia lapsia varten. Liitteet IV,164. s. 676. L. Vv:aan 1737.
22254: s. 630. L. Vv:aan 1735. - Ed. Seppälän y. m. rah. al. n:o 127 määrä-
22255: - Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n:o 104 määrä- rahan osoittamisesta Etelä-Hämeen keskus-
22256: rahan osoittamisesta kuuromykkäin- ja so- ammattikoulun työpajarakennuksen rakenta-
22257: keainkoulujen tarka'stajan ja johtajien palk- mista varten. Liitteet IV,l99. s. 678. L.
22258: kauksen korottamista varten. Liittee,t IV,176. Vv:aan 1737.
22259: s. 650. L. Vv:aan 1735. - Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 128 maarara-
22260: -Ed. Kulovaaran y. m. rah. a>l, n:o 105 määrä- han osoittamisesta Keski-Suomen keskusam-
22261: rahan osoittamisesta kuuromykkäin maata- mattikoulun rakennustöitä varten. Liitteet
22262: louskoulun oppilasasuntolan ja opettajien asun- IV,200. s. 670. L. Vv:aan 1737.
22263: torakennuksen rakentamista varten. Liitteet - Ed. Puumalaison y. m. rah. al. n:o 129 määrä-
22264: IV,l77. s. 651. L. Vv:aan 1736. rahan osoittamisesta Keski-Suomen keskusam-
22265: - Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o 106 määrä- mattikoulun rakennustöiden aloittamista var-
22266: rahan osoittamisesta Turun kuuromykkäin ten. Liitteet IV,201. s. 681. L. Vv:aan 1737.
22267: ammattikoulun rakennustöitä varten. Liitteet - Ed. Jernin y. m. rah. al. n:o 130 määrärahan
22268: IV,ns. s. 652 ..L. Vv:aan 1736. osoittamisesta rakennustöiden aloittamista
22269: varten kunnan ja valtion ylläpitämän ruotsin-
22270: Aitaus: - Ks. Maanhankintalaki. kielisen keskusammattikoulun ,aikaansaami-
22271: seksi Vaasaan. Liitteet IV,202. s. 682 ja 683.
22272: Aitoo: - Ks. Kotitalous. L. Vv:aan 1737.
22273: - Ks. AistiviaJliskoulut. Maatalouskoulut.
22274: AIV-rehu: - Ks. Maatalous.
22275: Anjala: - Ks. MaataJou&koulut.
22276: Akatemia.: - Ks. Yliopisto.
22277: Antellin kokoelmat: - Ks. Museot.
22278: Alasuolijärvi: - Ks. Maanparannustyöt.
22279: Apteekit: - Ks. Farmakopea.
22280: Alkoholistit: Ed. Aattelan rah. al. n:o 64 koro-
22281: Apukka: - Ks. Maatalous.
22282: tetun määrärahan osoittamisesta va~tion osuu-
22283: den suorittamiJSeksi yksityisten perustamien Apurahat: - Ks. Oppikoulut.
22284: aJkoholistihuoltoloiden perustamiskustannuk-
22285: sista. Liitteet IV,l36. s. 504. L. Vv:aan 1733. Apulais1ää.ninlääkärit: - Ks. Lääkärit.
22286:
22287: Allergia: - Ks. Sairaal8it. Asekätkentä: - Ks. Laittomat pidätykset.
22288:
22289: Amerikka: - Ks. Tiedoitustoiminta. Asemakaava: - Ks. Rovaniemi.
22290: 4 Asialuette<lo 1949.
22291:
22292: Asunto-olot: Ed. Sarjalan y. m. rah. al. n:o 36 ten y. m. kunnista muodostettavaan eläinlää-
22293: korotetun määrärahan osoittamisesta maascu· käripiiriin. Liitteet IV,257. s. 754 ja 755. L.
22294: dun asunto-olojen parantamista varten. Liit· Vv:aan 1743.
22295: teet IV,tos . .s. 562. L. Vv:aan 1731.
22296: - Ed. Paloveden y. m. rah. al. n:o 37 määrära- Enontekiö: - Ks. Isojako.
22297: han osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähä-
22298: varaisen väestön asunto-olojen parantamista · Ensi Koti: Ed. Salm~la-Järvisen y. m. rah. al. n:o
22299: varten. Liitteet IV,t09. s. 563. L. Vv:aan 152 määrärahan osoittamisesta avustusten suo-
22300: 1731. rittamiseksi Ensi Koti-toimintaa va!'ten. Liit-
22301: - Ed. Wickmanin y. m. Tah. al. n:o 39 korotetun teet IV,224. s. 715. L. Vv:aan 1740.
22302: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
22303: noiksi maaseudun asunto-olojen parantami- Etelä-Bli.me: - Ks. Ammattikoulut.
22304: seksi. Liitteet IV,111. s. 565 ja 566. L.
22305: Vv:aan 1731. Etelä-Saimaa: - Ks. Maatalouskoulut. Sairaalat.
22306: - Ed. P. Leskisen y. m. rah. al. n:o 41 korote-
22307: tun määrärahan osoittamisesta rautatielaitok-
22308: sen asuntotuotantoa var.ten. Liitteet IV,113. F.
22309: s. 568. L. Vv:aan 1731.
22310: - Ks. Rakennustoiminta. Yliopisto. Farmakopea: Ed. Leikolan rah. al. n:o 74 mää-
22311: rärahan osoittamisesta farmakopeatoimikun-
22312: .AButustiet: - Ks. Maantiet. nan menoja varten. Liitteet IV,us. s. 606 .
22313: L. Vv:aan 1733 •
22314: .AButustoiJninta: Ed. V. Eskolan y. m. rah. al.
22315: n:o 168 korotetun määrärahan osoittamisesta Folkhälsan: Ed. Meinanderin y. m. rah. al. n:o
22316: siirtona asutusrahastoon. Liitteet IV,240. s. 145 korotetun määrärahan osoittamisesta Sam-
22317: 734. L. Vv:aan 1742. fundet Folkhälsan nimiselle yhteisölle. Liit-
22318: - Ks. Maanparannustyöt. teet IV,211. s. 704 ja 706. L. Vv:aan 1740.
22319:
22320: Autot: - Ks. SairaaJlat. Virkamiehet.
22321: G.
22322: Avustus: - Ks. Inva:liidit. Sokeat.
22323: Geologia: Ed. Mäkisen rah. al. n :o 45 määrä-
22324: rahan osoittamisesta toimitalon aikaansaami-
22325: seksi Geologiselle tutkimuslaitoksella. Liitteet
22326: B. IV,117. s. 572. L. Vv:aan 1731.
22327: Beetel: - Ks. Sairaalat. - Ed. Mäkisen rah. al. n:o 46 määrärahan osoit-
22328: tamisesta aeroprospektoinnin valmistelukus-
22329: Bensiini: - Ks. Maatalous. tannuksia varten. Liitteet IV,us. s. 574. L.
22330: Vv:aan 17'31.
22331:
22332:
22333: D. H.
22334: Diakonissalaitos: - Ks. Sairaalat.
22335: Halla: Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 212 mää-
22336: rärahan osoittamisesta hallavahinkojen kor·
22337: Domus Academica: - Ks. Yliopisto.
22338: vaamise·ksi maanhankintatilojen IIISukkaille.
22339: Liittee.t IV,284. s. 790. L. Vv:aan 1745.
22340: Dosentit: - Ks. Yliopisto.
22341: - Ed. Hauta!lan y. m. rah. al. n:o 213 määrä-
22342: rahan osoittamisesta hallavahinkojen korvaa-
22343: miseen. Liitteet IV,285 . .s. 791. L. Vv:aan
22344: E. 1745.
22345: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 214 määrä·
22346: Elokuvat: - Ks. Leimavero.
22347: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen tutki·
22348: Eläinlääkintä: Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o mussäätiölle pysyvän hallantutkimuksen jär-
22349: 185 määrärahan osoittamisesta vakinaisen pii- jestämiseksi. Liitteet IV,286. s. 792. L. Vv::aan
22350: rieläinlääkärin palkkaamiseksi uuteen, Parais- 1745.
22351: Asialuettelo 1949. 5
22352:
22353: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 215 maarara- Invaliidit: Ed. Pesosen y. m. rah. aL n:o 71 maa-
22354: han osoittamisesta tämän satokauden halla- rärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille
22355: vahinkojen korvaamista var.ten. Liitteet. sairausinvaliilileille. Liitteet IV,143. s. 603.
22356: IV,287. a. 793. L. Vv:aan 1745. L. Vv:aan 1733.
22357: - Ed. Murron y. m. rah. al. n:o 216 määrärahan
22358: osoittamisesta hallavahinkoja .kärsineiden kun- Isojako: Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 43
22359: nallis- ja valtionverojen palauttamista var- määrärahan osoittamisesta isojaon toimeenpa-
22360: ten. Liitteet IV,288. s. 794. L. Vv:aan 1745. nosta Enontekiön kunnan tilallisille aiheutu-
22361: vien kustannusten suorittamiseksi. Liitteet
22362: Hallintoasiat: - Ks. Muutoksen haku. IV,115. s. 570. L. Vv:aan 1731.
22363:
22364: Heinä.: - Ks. Maatllilous. Isojärvi: - Ks. Maanparannustyöt.
22365:
22366: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto. Itä-Häme: - Ks. Kotitalous.
22367:
22368: Helsinki: - Ks. Lentokentät. Itä-Savo: - Ks. Maatllilouskoulut.
22369:
22370: Henkinen työ: Ed. Karvikon y. m. rah. al. n:o 9 Itä-Suomen seminaari: - Ks. Seminaarit.
22371: määrärahan osoittamisesta henkisen työn teki-
22372: jäin taloudellista ja sosiaalista asemaa selvit-
22373: tävän tutkimuksen toimeenpanemista varten.
22374: Liitteet IV,sl. s. 527. L. Vv:aan 1729. J.
22375: Jakolaitos: - Ks. Isojako.
22376: Hetejä.rvi: - Ks. Maanparannustyöt.
22377: Joensuu: - Ks. Seminaarit.
22378: Hirvineva.: - Ks. Maanparannustyöt.
22379: Jokien perkaus: - Ks. Maanpa1·annustyöt.
22380: Huoltotyö: Ed. Jalaksen y. m. rah. al. n:o 144
22381: määrärallan osoittamisesta Suomen Huolto- Joutsa: - Ks. Kotiteollisuus.
22382: työntekijäin Liitolle. Liitteet IV,216. s. 702.
22383: L. Vv:aan 1740. Jyväskylä: - Ks. Ammattikoulut. Oppikoulut.
22384:
22385: Huoneenvuokra: - Ks. Vuokrasäännöstely. Jälleenrakennus: - Ks. Rakennustoiminta. Ro-
22386: vaniemi.
22387: Hypoteekkiyhdistys: Ed. Luukan y. m. rah. al.
22388: n:o 161 määrärahan osoittamisesta käytettä- Järvien kuivatus: - Ks. Maanparannustyöt.
22389: väksi Suomen Hypoteekkiyhdistyk.sen uudesta
22390: obligatiolainasta maatalouden tukemiseksi
22391: myönnettävien lainojen koron alentamiseksi.
22392: Liitteet IV,233. s. 726. L. Vv:aan 1741. K.
22393: Kainuu: - Ks. Sairaalat.
22394: Hämeenlinna: - Ks. Ammattikoulut. Vankein-
22395: hoitolaitos.
22396: Kajaani: - Ks. Sairaalat.
22397: Hävitetty alue: - Ks. Kunnallisverotus. Puuta-
22398: tavara. Kalaja: - Ks. Maanparannustyöt.
22399:
22400: Kalajoki: - Ks. Maatalouskoulut.
22401: I.
22402: Kalastus: Ed. Luukan y. m. rah. al. n:o 160 mää-
22403: Iijoki: - Ks. Maanparannustyöt.
22404: rärahan osoittamisesta Tammelan ·kalahauto-
22405: Dmailu! Ed. Hakalan y. m, rah. al. n:o 155 maa- mon rakennustyön loppuunsaattamiseksi. Liit-
22406: rärahan osoittamisesta nuorisoilmailun tukemi- :teet IV,232. s. 725. L. Vv:aan 1741.
22407: .seksi. Liitteet IV,227. s. 718. L. Vv:aan 1741. - Ed. Luukan rah. al. n:o 233 määrärahan osoit-
22408: tamise.sta maataloushallituksen kalataloudelli-
22409: nomantsi: - Ks. ·Maanparannustyöt. sen tutkimustoimiston johtajan palkkauksen
22410: 6 .AJsialuettelo 1949.
22411:
22412: korottamista varten. Liitteet IV,ao5. ~. 815. Kansanopistot: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o
22413: L. Vv:aan 1746. 95 määrärahan osoittamisesta Lapin kansan·
22414: -Ed. Luukan y. m. rah. al. n:o 234 määrärahan opiston päärakennuksen rakennustöiden aloit·
22415: osoittamisesta kalanviljelystoiminnan voima- ,tamiseen. Liitteet IV,167. s. 634. L. Vv:aan
22416: peräistyttämistä varten. Liitteet IV,306. s. 1735.
22417: 816. L. Vv:aan 1746. -'Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 96 määrära-
22418: - Ed. Luukan y. m. rah. al. n:o 235 määrärahan han osoittamisesta [ainaksi Ylitornion kansan-
22419: osoittamisesta avustukseksi Suomen Kalastus· opiston oppilasasuntolan rakennustyön rahoit-
22420: yhdistykselle järjestöneuvojan pa~kkaamista tamista varten. Liitteet IV,tas. s. 635. L.
22421: varten. Liitteet IV,307. s. 818. L. Vv:aan Vv:aan 1735.
22422: 1746. - Ed. Kullbergin y. m. rah. al. n:o 97 määrä-
22423: - Ed. Luukan y. m. rah. al. n:o 236 määrärahan rahan osoittamisesta koulurakennuksen raken-
22424: osoittamisesta laivan hankkimiseksi kalatalou· tamiseksi överby skola för landsbygdens yr-
22425: den opetustarkoituksiin. Liitteet IV,sos. s. ken nimiselle koululle. Liitteet IV,169. s. 636
22426: '819. L. Vv:aan 1747. ja 637. L. Vv:aan 1735.
22427: - Ed. Haapaniemen y. m. rah. al. n:o 237 mää-
22428: rärahan osoitta.xnll!esta Lounais-Karjalan kan- Kansanvalistus: - Ks. Kirjeopisto. Lappi.
22429: sanopiston yhteydessä toimivan Virolahden
22430: kalastajakoulun toiminnan tukemiseksi. Liit- Kapina: - Ks. iKemi.
22431: teet IV,309. s. 821. L. Vv:aan 1747.
22432: - Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o 238 määrä· Karjatalous: Ed. Sukselaisen y. m. rah. al. n:o
22433: xahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami- 186 määrärahan osoittamisesta halpakorkoi-
22434: aaksi kalanviljelyks·en edellytyksistä .saaristo· siksi ilainoiksi meijeritoiminnan ·kehittämi-
22435: jen selkävesillä. Liitteet IV,310. s. 822 ja seksi. Liitteet IV,258. s. 756. L. Vv:aan 1743.
22436: S23. L. Vv:aan 1747. - Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 188 määrära-
22437: - Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o 239 korote- han osoittamisesta ensimmäisen assistentinvi-
22438: tun määrärahan osoittamisesta avustukseksi ran perustamiseksi maatalouskoelaitoksen ko-
22439: kalastuselinkeinon edistämiseksi toimiville jär- tieläinjalostusosastoon. Liitteet IV,260. s. 760.
22440: jestöille. Liittee,t IV,a11. s. 824 ja 825. L. L. Vv:aan 1743.
22441: Vv:aan 1747. - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 189 määrä-
22442: - Ed. Korsbäckin y. m. rah. al. n:o 240 korote· rahan osoittamisesta lainaksi Suomen Karjan·
22443: tun määrärahan osoittamisesta kalastusloisto· jalostusyhdistykselle toimitalon rakentamista
22444: jen asettamista ja parantamista varten. Liit· varten. Liitteet IV,261. .s. 762. L. Vv:aan
22445: teet IV,312. s. 826 ja 827. L. Vv:aan 1747. 1743.
22446: - Ed. E. Pusan y. m. rah. al, n:o 190 määrä-
22447: Kansakoulut: Ed. Frimanin y. m. lak. al. n:o 56 :rahan osoittamisesta .tuotantorehun hankki·
22448: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista an· mista varten vähävaraisilla .karjanomistajille.
22449: netun lain muuttamisesta. Liitteet IV,439. s. Liitteet IV,262. s. 764. L. Vv:aan 1743.
22450: 987. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Hiv:n - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 191 määrä-
22451: lausunto 1836. rahan osoittamisesta twlvirehun hankinta-
22452: - Ed. Laitisen y. m. lak. al. n:o 58 laiksi kan· avustuksiin eräille n. s. kylmien tilojen haiti-
22453: sakoululaitoksen kustannuksista annetun lain joille. Liitteet IV,263. s. 766. L. Vv:aan
22454: muuttamisesta. Liitteet IV,441. s. 990. L. 1743.
22455: Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 192 määrä-
22456: 1836. rahan osoittamisesta tukipalkkioiden maksa·
22457: - Ed. Miikin y. m. rah. al. n:o 121 korotetun miseksi pienviljelijöille karjataloustuotteista.
22458: määrärahan osoittamisesta lisäavustuksiksi ra- Liitteet IV,264. s. 767. L. Vv:aan 1743.
22459: ,iaseutukunnille kansakouluhuoneistojen 1hank· -Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n:o 193 määrä-
22460: kimiseksi. Liitteet IV,193. s. 668. L. Vv:aan rahan osoittamisesta lainoiksi maaseudun an·
22461: 1737. aiotyössä käyville perhe~lle lehmänostoa var-
22462: .ten. Liitteet IV,265. s. 768. L. Vv:aan 1743 •
22463: Kansa.laissota: - Ks. Punakaartilaiset. ...... Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 194 määrä·
22464: rahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli·
22465: Kansallismuseo: - Ks. Museot. jöille jalostatusta .karjasta polveutuvien leh-
22466: Asi&luettelo 19~. 7
22467:
22468: mävasikoiden han·kkimista varten. Liitteet Ruotsalaiselle kirjeopistolle. Liitteet IV,221.
22469: IV,266. s. 769. L. Vv:aan 1744. s. 711 ja 712. L. Vv:aan 1740.
22470: - Ed. Pa-kkasen y. m. rah. al. n:o 195 maarara-
22471: han osoittamisesta lisärakennust-en rakentami- Kiuruvesi: - Ks. Kotiteollisuus.
22472: seksi sikatalouskoeasemalle. Liitteet IV,267.
22473: s. 770. L. Vv:aan 1744. Kivisyystutkimus: - Ks. Maatalous.
22474: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. aJ. n:o 196 määrä-
22475: rahan oaoittamisesta avustuksiksi siitosporo- Koita. Oy.: - Ks. Maanparannustyöt.
22476: jen hankkimista varten. Lijtteet IV,268 s.
22477: 771. L. Vv:aan 1744. Kokkola.: - K.s. Oppikouilut. Virkamie<het.
22478: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 197 mii.ii.rä-
22479: rahan osoittamisesta !ainoiksi ·siitosporojen Kolari: - Ks. Lossit.
22480: hankkimista varten. Liitteet IV,269. s. 772.
22481: L. Vv:aan 1744. Koltta.la.ppa.Ia.iset: - Ks. Siirtoväki.
22482: - Ks. Maatail.ouskoulut. Maito.
22483: Kommunistit: - Ks. Rikoslaki.
22484: Kasvinsuojelu: - Ks. Maatalous.
22485: Koneyhtymät: - Ks. Maatalous.
22486: Kauppakorkeakoulu: ·Ed. Meinanderin y. m. rah.
22487: al. n:o 82 mii.ii.rii.rahan osoittamisesta Ruotsa- Korkein hallinto-oikeus: Ed. Ahmavaaran y. m.
22488: laisen kauppa-korkeakoulun uudisrakennuksen rah. al. n:o 13 määrärahan osoittamisesta yli-
22489: rahoittamista varten. Liitteet IV,154. ·s. 618 määräisen jaoston perustamiseksi korkeimpaan
22490: ja 619. L. Vv:aan 1734. hallinto-oikeuteen. Liitteet IV,s5. s. 532. L.
22491: Vv:aan 1729.
22492: Kemi: Ed. Kuusinen-Leinon y. m. lak. al. n:o 63 - Ks. Virkamiehet.
22493: laiksi eräiden Kemin kaupungissa vireille pan-
22494: tujen syytetoimenpiteiden keskeyttämisestä. Korkein ma.a.1ia.lousopetus: - Ks. Yliopisto.
22495: Liitteet II,9. s. 893. L. Lv:aan 2282.
22496: Korkein oikeus: - Ks. Virkamiehet.
22497: Kemijoki: - Ks. Maanparannustyöt.
22498: Korvaus: - Ks. Laittomat pidätykset.
22499: Kemijärvi: - Ks. Rakennustoiminta. Seminaa-
22500: rit. Korva.uslaki: Ed. Vennamon y. m, lak. al. n:o
22501: 57 laiksi toisen korvauslain muuttamisesta.
22502: Kerhotoiminta.: - Ks. Maatalous. Maatalous- Liitteet IV,440. s. 988. L. Vv:aan 1836.
22503: koulut.
22504: Kotieläimet: - Ks. KarjatM.ous. Maito.
22505: Keski-Suomi: - Ks. Ammattikoulut.
22506:
22507: Keskusammattikoulu: Ks. Ammattikoulut. Kotitalous: Ed. Hamaran y. m. rah. al. n:o 108
22508: määrärahan osoittamisesta maat111loushallituk·
22509: Keskussa.ira.alat: - Ks. Sairaalat. sen kotitalous- ja kotiteollisuusosastojen o.sas-
22510: topii.ii.llikköjen palkkauksen k_orottamiseen.
22511: Keuhkotauti: - Ks. Tuberkuloosi. Liitteet IV,tso. s. 654. L. Vv:aan 1736.
22512: - Ed. Koivulahti-Lehdon y. m. rah. ai. n:o 109
22513: Kiiminkijoki: Ks. Maanparannustyöt. korotetun määrärahan osoittamisesta kotita-
22514: louden rationalisoimistyön tutkimuksia var-
22515: Kirjallisuus: Ed. S.-K. Kilven y. m. rah. al. n:o
22516: -ten Työtehoseuran kotitalousosastolle. Liit-
22517: Hl5 korotetun määrärahan osoittamisesta suo-
22518: teet IV,tsl. s. 655. L. Vv:aan 1736.
22519: men- ja ruotsinkielisen kirjallisuuden edistä-
22520: - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 111 määrä-
22521: miseksi. Liitteet IV,201. s. 688. L. Vv:aan
22522: rahan osoittamisesta kotitalousneuvojien kou-
22523: 1738.
22524: luttamista varten kansakoulujen kotitwlous-
22525: Kirjanpito: - Ks. Maatalous. opettaji:ksi. Liitteet IV,tss. s. 658. L. Vv:oon
22526: 1736.
22527: Kirjeopisto: Ed. Korsbii.ckin y. m. rah. al. n:o - Ed. Suntelan y. m. rah. al. n:o 116 mii.ii.rii.·
22528: 149 määrärahan osoittamisesta avustukseksi rahan osoittamisesta Itä-Hämeen Marttapiiri-
22529: 8 Asialuettelo 1949.
22530:
22531: liiton talouskoulun perustamiskustannuksiin. - Ed. MuJ.'Itomaan y. m. rah. al. n:o 120 määr_!-
22532: Liitteet IV,tss . .s. 663. L. Vv:aan 1736. rahan osoittamisesta koulurakennuksen raken-
22533: -Ed. Suntelan y. m. rah. al. n:o 117 määrärahan tamiseksi Tyrvään mieskotiteollisuuskoululle.
22534: osoittamisesta Itä-Iråmeen Marttapiiriliiton Liitteet IV,t92, s. 667. L. Vv:aan 1737.
22535: talouskoulun palkkaus- ja ylläpitomenoihin. - iKs. Kotitalous.
22536: Liitteet IV,ts9. s. 664. L. Vv:aan 1736.
22537: -Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n:o 119 määrä- Kotka: - Ks. Musiikki.
22538: rahan osoittamisesta avustukseksi Porin rta-
22539: louskoululle. Liitteet IV,t91. s. 666. L. Koulut: - Ks. Aistivialliskoulut, Ammattikoulut,
22540: Vv:aan 1737. Kansakoulut. Kotitalous. Kotiteollisuus. Maa-
22541: -Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 1'22 määrärahan talouskoulut. Oppikoulut. Seminaarit.
22542: osoittamisesta kotitalouskoulun perustamista
22543: Kristiinankaupunki: - Ks. Satamat.
22544: varten Suomussalmelle. Liitteet IV,194. s.
22545: 669. L. Vv:aan 1737. Kruunupyy: - Ks. Padot.
22546: - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 124 määrä-
22547: rahan osoittamisesta tutkimus- ja opetuspesu- Kuivatustyöt: - Ks. Maanparannustyöt.
22548: lan perustamista varten. Liitteet IV,196. s.
22549: 672. L. Vv:aan 1737. Kulkulaitosministeriö: - Ks. Työmarkkinat.
22550: - Ed. Hillelän y. m. rah. al. n:o 125 määrära-
22551: han osoittamisesta käsityönopettajan ja ta- Kunnalliskodit: - Ks. Vanhukset.
22552: lousopettajan palkkaamiseksi Aitoon kotita-
22553: Kunnallf.ssairaalat: - Ks. Sairaalat.
22554: louskeskikouluun. Liitrteet IV,t97. s. 674. L.
22555: Vv:aan 1737. Kunnalllsverotus: Ed. Tauriaisen y. m. rah. al.
22556: Kotiteo!J.lisuus: Ed. Honkalan y. m. rah. al. n:o u:o 48 määrärahan osoittamisesta Pohjois-
22557: 107 korotetun määrära'han osoittamisesta ,koti- 'Suomen ja hävitetyn alueen kurutien veroäy-
22558: teollisuuden kurssi- ja neuvontatoiminnan rin hinnan alentamiseksi. Liitteet IV,120. s.
22559: edistll.mistä varten. Liitteet IV,t79. s. 653. 576. L. Vv:aan 1732.
22560: L. Vv:aan 1736. - Ed. Salon rah. al. n:o 49 määrärahan osoitta-
22561: - Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 110 määrära- misesta avustukseksi kunnille, joissa lapsivä-
22562: han osoittamisesta Valtion mieskotiteollisuus- hennykset huomattavammin korottavat kun-
22563: opiston talon rakentamiseksi Lahden kaupun- nallisveroäyrin hintaa. Liitteet IV,121. s. 577.
22564: Jdin. Liitteet IV,1s2. s. 657. L. Vv:aan 1736. L. Vv:aan 1732.
22565: - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 112 määrä-
22566: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi Savon- Kunnantiet: - K.s. Maantiet.
22567: linnan naiskotiteollisuuskoululle. Liitteet
22568: IV,t84. s. 659. L. Vv:aan 1736.
22569: Kunnat: - Ks. Rakennustoiminta.
22570: - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 113 määrä-
22571: rahan osoittamisesta avustukseksi Kiuruve-
22572: den naiskäsityökoulun ,koulurakennusta var- Kuulovikaiset: - Ks. Aistivialliskoulut.
22573: ten. Liitteet IV,185. s. 660. L. Vv:aan 1736.
22574: -Ed. Mannilan y. m. rah. al. n:o 114 määrä- Kuuromykät: - Ks. Aistivialliskoulut.
22575: rahan osoittamisesta avustuslainaksi Joutsan
22576: mieskotiteollisuuskoululle. Liitteet IV,186. s. Kuusamo: - Ks. Maanha.nkintalaki.
22577: 661. L. Vv:aan 1736.
22578: -Ed. Rönkön y. m. rah. al. n:o 115 määrärahan Kylätiet: - Ks. Maantiet.
22579: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Kiuru-
22580: veden naiskotiteollisuuskoulun koulutalon ra-
22581: Kymenlaakso: - Ks. Maatalouskoulut.
22582: kennusvelkojen maksamista varten. Liitteet
22583: IV,ts7. s. 662. L. Vv:aan 1736.
22584: - Ed. Saalastin y. m. rah. a~1. n: o 118 maarara- Kymi: - Ks. Musiik,ki.
22585: han osoittamisesta Raahessa ~toimivan Lybec-
22586: kerin naiskäsityökoulun toiminnan jatkami- Käräjätalo: - Ks. Rakennustoiminta.
22587: seksi. Liitteet IV,too. s. 665. L. Vv:aan
22588: 1736. Kä.sityö: - Ks. Kotitalous. Kotiteollisuus.
22589: .A!sialuettelo 1949. 9
22590:
22591: L. uuden lentokentän rakennustöiden jatkamista
22592: varten. Liitteet IV,122. s. 578. L. Vv:aan
22593: Lahti: - Ks. Kotiteollisuus. 1732.
22594: Laittomat pidätykset: Ed. A·hmavaaran y. m.
22595: Lie·ksa: - Ks. Oppikoulut.
22596: rah. al. n:o 26 määrärahan osoittamisesta kor-
22597: vauksen myöntämiseksi vapauden menetyk- Lossit: Ed. NiskaJan y. m. rah. al. n:o 365 määrä-
22598: sestä eräissä tapauksissa. Liitteet IV,os. s. rahan osoittamisesta lossin kustantamiaaksi
22599: 551. L. Vv:aan 1730. Kolarin kirkonkylän ja Kolarin saaren vä-
22600: lilie. Liitteet IV,437. s. 968. L. Vv:aan 1756.
22601: Lamujärvi: - Ks. Maanparannustyöt.
22602: Lukio: - Ks. Oppikoulut.
22603: Lannanhoito: - Ks. Maatalous.
22604: Lybecker: - Kotiteollisuus.
22605: Lappalaiset: - Ks. Siirtoväki.
22606: Lyseot: - Ks. Oppikoulut.
22607: Lappeenranta: - Ks. Postilaitos. Sairaalat.
22608: Lähetystöt: - Ks. Ulkomaanedustus.
22609: Lappi: Ed. Väyrysen y.m. rah. al. n:o 148 mää-
22610: rärahan osoittamisesta Lapin Sivistysseura Lääkkeet: - Ks. Farmakopea.
22611: r. y:n tukemiseksi. Liitteet IV,220. s. 710. L.
22612: Vv:aan 1740. Lä.äkä.rit: Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n:o 63 mää-
22613: - Ks. Kansanopistot. Leipävilja. rärahan osoittamisesta apulaislääninlää.kärien
22614: palkkaamiseksi Turun ja Porin sekä Vaasan
22615: Lapset: - Ks. Aistivialliskoulut. lääneihin. Liitteet IV,135. s. 593. L. Vv:aan
22616: 1733.
22617: Lapsilisä: - Ks. Äitiysavustus. - Ks. Sairaalat.
22618: Lapsivähennykset: - Ks. Kunnallisverotus.
22619: Lääninlääkärit: - Ks. Läli;kärit.
22620: Lastenhoito: Ed. Stenbergin y. m. rah. al. n:o
22621: 134 määrärahan osoittamisesta [astenseimien Lääninsairaalat: - Ks. Sairaalat.
22622: ja päiväkotien perustamista varten. Liitteet
22623: IV,206. s. 687. L. Vv:aan 1738.
22624: M.
22625: Lehmät: - Ks. Karjatalous.
22626: Maamieskoulut: - Ks. Maatalouskoulut.
22627: Leimavero: Ed. Borg-Sundmanin y. m. lak. al.
22628: n:o 59 laiksi leimaverolain muuttamisesta. Maanhankintalaki: Ed. Ikosen y. m. rah. al. n:o
22629: Liitteet IV,442. ·s. 992. L. Vv:aan 1856. 171 määrärahan osoittamisesta siirtoväkeen
22630: kuuluville henkilöille myytävien a:lueiden hin-
22631: Leipävilja: Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 180 nan alentamiseksi. Liitteet IV,243. s. 738 L.
22632: määrärahan osoittamisesta leipäviljan hinnan Vv:aan 1742.
22633: alentamiseksi eräissä osissa maata. Liitteet -Ed. Riihisen y.m. rah. al. n:o 172 määrära-
22634: IV,252. s. 748. L. Vv:aan 1743. han osoittamisesta halpakorkoisten lainojen
22635: -Ed. Mustosen y.m. rah. al. n:o 181 määrära- myöntiiJ!Iliseksi eräille vapaaehtoisella kaupalla
22636: han osoittamisesta vähävaraisten palkannaut- maata hankkineHle henkilöille. Liitteet
22637: ,tijain ja pienviljelijäin talondessaan käyttä- IV,244. s. 740. L. Vv:aan 1742.
22638: män syömävhljan hintain alentamiseen. Liit- -Ed. Riihisen y.m. rah. al. n:o 173 määrära-
22639: teet IV.253. s. 749. L. Vv:aan 1743. han osoittamisesta omakotirakennuslain myön-
22640: tämiseksi maanhankintalain ulkopuolelle jää-
22641: Lennokit: - Ks. Ilmailu.
22642: nealle siirtoväelle. Liitteet IV,245. s. 741. L.
22643: Lennätin: - Ks. Postilaitos. Vv:aan 1742.
22644: - Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n:o 174 määrära-
22645: Lentokentät: Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al. han osoittamisesta Kuusamon ja •Sallan maan-
22646: n:o 50 määrärahan osoittamisesta Helsingin hankintallllin toimeenpanosta johtuvia erinäi-
22647:
22648:
22649: 2
22650: 10 Asialuettelo 1949.
22651:
22652: siä korvauksia varten. Liitteet IV,246. s. 742. - Ed. Kleemolan y. m. rah. al. n:o 257 maara-
22653: L. Vv:aan 1742. rahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-Poh-
22654: -Ed. Ryhdän y.m. rah. al. n:o 175 maarara- janmaan peruakuivatustöitä varten. Liitteet
22655: han osoittamisesta aitausavustuksiksi maan- IV,S29. s. 848. L. Vv:aan 1748.
22656: hankintalain sekä Kuusamon ja Sallan kun- - Ed. Saaren y. m. rah. al. n:o 258 määrärahän
22657: tien maanhankintalain mukaan muodostettu- osoittamisesta Kalajan järvikuivion kuivana-
22658: jen tilojen asukkaille. Liitteet IV,247. s. 743. töihin. Liitteet IV,a3o. s. 850. L. Vv:aan
22659: L. Vv:aan 1742. 1748.
22660: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. 176 määrära- - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 259 määrära-
22661: han osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kun- han osoittamisesta kuoletuslaina;ksi Hirvineva
22662: tien maanhankintalain toimeenpanosta johtu- Oy:lle. Liitteet IV,331. :s. 851. L. Vv:aan
22663: vien erinäisten 'korvausten suorittamista var- 1748.
22664: ten. Liitteet IV,24S. s. 744. L. Vv:aan 1742. - Ed. Karvosen y. m. rah. al. n:o 260 määrära-
22665: - Ks. Maatalous. han osoittamisesta avustuslainaksi Koita
22666: Oy:lle uudisraivaustoimintaa varten. Liitteet
22667: Maanparannustyöt: Ed. Joukasen y. m. rah. al. IV,332. s. 852. L. Vv:aan 1748.
22668: n:o 159 määrärahan osoittamisesta Poomarkun - Ed. Ryhdän y. m rah. al. n:o 261 määrärahan
22669: pitäjän Isonjärven laskemista varten. Liitteet osoittamisesta asutuslainsäädännön nojalla pe-
22670: IV,231. s. 724. L. Vv:aan 1741. rustettujen asutusalueiden kuivatusviemärei-
22671: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 167 korotetun den kunnostamista varten. Liitteet IV,aaa.
22672: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- s. 853. L. Vv:aan 1748.
22673: noiksi maanparannustöitä varten. Liitteet - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o ·262 määrära-
22674: IV,239. s. 733. L. Vv:aan 1742. han osoittamisesta Piipsannevan kuivatustöitä
22675: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 203 korotetun varten. Liitteet IV,334. s. 854. L. Vv:aan
22676: määrärahan osoitt111misesta koneiden hankin- 1748.
22677: taan maanparannustöitä varten. Liitteet - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 263 määrära-
22678: IV,275. s. 779. L. Vv:aan 1744. han osoittamisesta Lamujärvien vedenpoisto-
22679: - Ed. Kleema1an y. m. rah. al. n:o 251 määrä- kanavan perkaamiseen. Liitteet IV,335. s.
22680: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi 855. L. Vv:aan 1748.
22681: uusjakojen yhteydessä suoritettavia kuivatus- - Ed. Turkan y. m. rah. al. n:o 264 määrärahan
22682: töitä varten. Liitteet IV,a2s. s. 842. L. osoittamisesta Kiiminkijoen suun ruoppaa-
22683: Vv:aan 1748. mista varten. Liitteet IV,336. s. 856. L.
22684: - Ed. AntiJan y. m. rah. al. n:o 252 määrärahan Vv:aan 1748.
22685: osoittamisesta Nahkaluoman perkaushankkeen - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 265 määrära-
22686: han osoittamisesta Iijoen perkanatöiden aloit-
22687: toteuttamista varten Ilmajoen kunnassa. Liit-
22688: tamista varten. Liitteet IV,a37. s. 857. L.
22689: teet IV,324. s. 843. L. Vv:aan 1748.
22690: Vv:aan 1749.
22691: - Ed. M. Järvisen y. m. rah. al. n:o 253 määrä- - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 266 määrära-
22692: rahan osoittamisesta Ilmajoen kunnassa ole- hman osoittamisesta Vuorma- ja Hetejärvien
22693: van Nahkaluoman joen ja sen sivuhaarojen ·kuivattamistöiden jatkamista varten. Liitteet
22694: perkanatyön aloittamista varten. Liitteet IV,aas. s. 858. L. Vv:aan 1749.
22695: IV,325. s. 844. 'L. Vv:aan 1748. - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 267 määrära-
22696: - Ed. Rankilan y. m. rah. al. n:o 254 maarara- rahan osoittamisesta Oijärven kuivattamistöi-
22697: han osoittamisesta Ähtävänjoen perkaamista den aloittamista varten. Liitteet IV,339. s.
22698: varten. Liitteet IV,326. s. 845. L. Vv:aan 859. L. Vv:aan 1749.
22699: 1748. - Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 268 määrä-
22700: - Ed. N. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 255 mää- rahan osoittamisesta Simojokisuun ruoppaa-
22701: rärahan osoittamisesta Ähtävänjoen perkaa- mista varten. Liitteet IV,340. s. 860. L.
22702: mista varten. Liitteet IV,327. s. 846. L. Vv:aan 1749.
22703: Vv:aan 1748. - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 269 maarara-
22704: - Ed. N. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 256 mää· han osoittamisesta Sieppijärven vedenpinnan
22705: rärahan osoittamisesta Halsuan kunnan Mar- alentamiseksi. Liitteet IV,341. ·s. 861. L.
22706: jukankaan kylän ailueella olevan suoalueen Vv:aan 1749.
22707: kuivattamista varten. Liitteet IV,a2s. s. 847. - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 270 määrära-
22708: L. Vv:aan 1748. han osoittamisesta Alasuolijärven vedenpinnan
22709: Asialuettelo 1949. 11
22710:
22711: alentamiseksi. Liitteet IV,342. s. 862. L. tamista ja jatkamista varten. Liitteet IV,371.
22712: Vv:aan 1749. s. 896. L. Vv:aan 1751.
22713: - Ed. Lahtelan y. m. rah. !lil. n:o 271 maarara- - Ed. Mannisen y. m. rah. al. n :o 300 määrära·
22714: han osoittamisesta Kemijoen niskan perkaa- han osoittamisesta Sonkajärven-Muuraisky·
22715: rnista varten. Liitteet IV,343. s. 863. L. län-Toivakankylän maantien rakentamista
22716: Vv:aan 1749. varten. Liitteet IV,372. s. 897. L. Vv:aan
22717: - Ed. Nuorsaaren y. m. rah. al. n:o 288 mää- 1751.
22718: rärahan osoittamisesta Porin-Kahaluodon- - Ed. Mannisen y. m. rah. a;l. n :o 301 määrä·
22719: Ruosniemen pengerryssuunnitelman toteutta· rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22720: miseksi. Liitteet IV,sso. s. 884. L. Vv:aan Runnin asemalta Lammasahon kautta Kiuru·
22721: 1750. veden-Vieremän maantielle. Liitteet IV,373.
22722: s. 898. L. Vv:aan 1751.
22723: Maantiet: Ed. Luukan rah. al. n:o 290 määrära- - Ed. Mannisen y. m. rah. al. n :o 302 maara-
22724: han osoittamisesta Toijalan-Valkeakosken rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22725: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,362. s. Iisalmen-Rautavaaran maantieltä Plismärin
22726: 887. L. Vv:aan 1750. kautta Kiltauden salmelle. Liitteet IV,374.
22727: -Ed. Sävelän y.m. rah. al. n:o 291 määrärahan s. 899. L. Vv:aan 1751.
22728: osoittamisesta Niinisalon aseman-Karvian - Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o 303 määrära·
22729: maantien rakennustöiden jatkamista va~ten. han osoittamisesta raja-alueen katkenneiden
22730: Liitteet IV,363. s. 888. L. Vv:aan 1750. tieyhteyksien rakentamista varten. Liitteet
22731: - Ed. Niemisen y. m. rah. al. n:o 292 määrära- IV,375. s. 900. L. Vv:aan 1751.
22732: han osoittamisesta Heinolan .kirkonkylän- - Ed. Branderin y. m. rah. al. n:o 304 maarara·
22733: Siikavan maantien rakennustöiden aloitta- han osoittamisesta Onkamon-Tolosenmäen
22734: mista varten. Liitteet IV,364. s. 889. L. maantien rakennustyön alkuunpanemista var-
22735: Vv:aan 1750. ten. Liitteet IV,376. s. 901. L. Vv:aan 1751.
22736: -- Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 293 määrä- - Ed. Karvosen y. m. rah. al n:o 305 määrära·
22737: rahan osoittamisesta Seinäjoen-Kuortaneen han osoittamisesta KivHahden-Naarvan maan-
22738: maantien rakennustöiden jatkamista varten. tien rakentamisen aloittamista varten. Liit·
22739: Liitteet IV,365. s. 890. L. Vv:aan 1751. teet IV,377. s. 902. L. Vv:aan 1751.
22740: - Ed. Puumalaisen y. m. rah. al. n:o 294 määrä- ~ Ed. Karvosen y. m. rah. al. n:o 306 määrä·
22741: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi rahan osoittamisesta Uimaharjun-Ukkolan
22742: Laukaan-Koiviston-Honkolan maantieltä maantien rakentamista varten. Liitteet IV,378.
22743: Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,366. s. 891. s. 903. L. Vv:aan 175·1.
22744: L. Vv:aan 1751. - Ed. Kauhasen y. m. rah. al. n:o 307 määrä·
22745: - Ed. Koskisen y. m. rah. al. n:o '295 määrära- rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22746: ha• osoittamisesta tutkimuksen toimittami- Juuan-Säyneisen tieltä Nurmeksen-Rauta·
22747: seksi Kinnulan kirkonkylän-Pihtiputaan Al· vaaran-Kuopion maantielle. Liitteet IV,379.
22748: vekylän maantien rakentamista varten. Liit- s. 904. L. Vv:aan 1752.
22749: teet IV,367. s. 892. L. Vv:aan 1751. - Ed. N. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 308 mää·
22750: - Ed. Okon y. m. rah. al. n:o 296 määrärahan rärahan osoittamisesta Himangan pitäjän
22751: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Tai· Rautilan kylässä sijaitsevan kylän kuntoon
22752: palsaarelta AmpujaJan y. m. kylien kautta saattamiseksi. Liitteet IV,sso. s. 905. L.
22753: Lauritswlaan. Liitteet IV,368. s. 893. L. Vv:aan 1752.
22754: Vv:aan 1751. - Ed. N. Nurmisen y. m. rah. al. n:o ·309 mää·
22755: - Ed. Karjalaisen y. m. rah. al. n:o 297 määrä· rärahan osoittamisesta Kauhavan kirkonky·
22756: rahan osoittamisesta töiden aloittamiseksi Iässä sijaitsevan maantien oikaisutöitä varten.
22757: tiesuunnalla Tahkoranta-Torasalo. Liitteet Liitteet IV,ss1. s. 906. L. Vv:aan 1752.
22758: IV,369. s. 894. L. Vv:aan 1751. -Ed. Wickmanin y. m. rah. al. n:o 310 määrä·
22759: - Ed. Pesosen y. m. rah. al. n:o ·298 määrärahan rahan osoittamisesta KåHbyn-Kruunupyyn-
22760: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Var· Kokkolan maantien oikaisu- ja korjaustöitä
22761: kauden-Joroisten maantieltä Teemaasaaren varten. Liitteet IV,382. s. 907 ja 908. L.
22762: .kautta Rantasalmen kirkonkylään. Liitteet Vv:aan 1752.
22763: IV,370. s. 895. L. Vv:aan 1751. -Ed. Kleemolan y. m. rah. al. n:o -311 määrä·
22764: - Ed. Kinnusen rah. al. n:o 299 määrärahan rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22765: osoittamisesta Mataramäen kylätien kunnos· Teholammin kunnasta Reisjärven kunnan Tia·
22766: 12 Asialuettelo 1949.
22767:
22768: lan taloon. Liitteet IV,sss. s. 909. L. Vv:aan Törmäsenkylästä Huuhkajankylään Inarin
22769: 1752. kunnassa. Liitteet IV,400. s. 927. L. Vv:aan
22770: - Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 312 määrä- 1753.
22771: rahan osoittamisesta maantiealueiden lunasta· - Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 329 määrä-
22772: laisista Kärsämäen Venetpaloon. Liitteet rahan osoittamisesta SimojGen etelärannan
22773: IV,384. s. 910. L. Vv:aan 1752. puoleisen maantien rakennustöiden aloitta-
22774: - Ed. Murron y. m. rah. al. n:o 313 määrärahan mista varten. Liitteet IV,40l. s. 928. L.
22775: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ou· Vv:aan 1753.
22776: laisista Kärsämäen Venetpeltoon. Liitteet - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 330 määrära-
22777: IV,385 . .s. 911. L. Vv:aan 1752. han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22778: -Ed. Tauriaisen y.m. rah. al. n:o 314 määrä- Kemijärven kunnan Jussilan-Kaisanlahden
22779: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen ja har- kylätiestä Lehtolaan. Liitteet IV,402. s. 929.
22780: va.anrul'll!ttujen. seutujen uusien maanrteiden suun.· L. Vv:aan 1753.
22781: tatutkimuksen suorittamiseksi. Liitteet IV,sss. - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 331 määrära-
22782: s. 912. L. Vv:aan 1752. han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22783: -Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 317 määrära- Posion kunnan Aho1asta Suolijärven itäpuo-
22784: ·han osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pu- litae Hämeenkylään. Liitteet IV,403. s. 931.
22785: dasjärven Särkivaarasta Taivalkosken Virkku- L. Vv:aan 1753.
22786: seen. Liitteet IV,ss9. s. 915. L. Vv:aan 1752. - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 332 määrära-
22787: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 318 määrära- han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22788: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vian aseman ja Vanttausjärven maantien vä-
22789: Pudasjärven Myllykankaalta Puolangan-Tai- lille. Liitteet IV,404. s. 932. L. Vv:aan 1753.
22790: valkosken maantielle. Liitteet IV,390. s. 916. - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:i 333 määrära-
22791: L. Vv:aan 1752. han osoittamisesta Simojärven-Mäntyjärven
22792: - Ed. Tauriaisen rah. al. n:o 319 määrärahan -Posion maantien rakentamista varten. Liit-
22793: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Suo- teet' IV,405. s. 933. L. Vv:aan 1753.
22794: mussalmen-Kuhmon maan.tieltä Kanttilan- - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 334 määrära-
22795: Karhukankaan kyläryhmiin. Liitteet IV,391. han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22796: s. 917. L. Vv:aan 1752. Pelkosenniemen Kairalasta Sodankylän kir-
22797: - Ed. Tauriaisen rll!h. al. n:o 320 määrärahan kolle. Liitteet IV,4o6. s. 934. L. Vv:aan 1753.
22798: osoittamisesta maan tien rakentamiseksi Laajan - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:G 335 määrä-
22799: kylätiestä Lylykylän kunnantiehen. Liitteet rahan owittamisesta maantien rakentamiseksi
22800: IV,392. s. 918. L. Vv:aan 1752. KorvaQasta Niesinkylään Rovaniemen kun-
22801: - Ed. Salon rah. al. n:o 321 määrärahan osoit- nassa. Liitteet IV,407. s. 935. L. Vv:aan
22802: tamisesta Selkoakylän maantien rakentamista 1754.
22803: varten Suomussalmen kunnassa. Liitteet - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 336 määrä-
22804: IV,393. s. 919. L. Vv:aan 1753. rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22805: - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 324 mää- Kemijoen eteläpuolitae Sierilän ja Pekkalan
22806: rärahan osoittamisesta Könkään-Tepaston lossien välille. Liitteet IV,408. s. 936. L.
22807: maantien rakentamista varten. Liitteet IV,396. Vv:aan 1754.
22808: s. 923. L. Vv:aan 1753. - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 337 maarara-
22809: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 325 määrärahan han osoittamisesta Vasamanevan tien raken-
22810: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Por- tamista varten. Liitteet IV,409. s. 937. L.
22811: timon Iossilta ·Tengeliön kylään. Liitteet Vv:aan 1754.
22812: IV,397. s. 924. L. Vv:aan 1753. -Ed. E. Koiviston y.m. rah. al. n:o 338 mää-
22813: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 326 maarara- rärahan osoittamisesta Sodankylän-Kittilän
22814: han osoittamisesta Piittisjärven~Saarijärven maantien rakennustöiden jatkamiseksi. Liit-
22815: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,398. s. teet IV,410. s. 938. L. Vv:aan 1754.
22816: 925. L. Vv:aan 1753. - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:G 339 maa-
22817: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 327 määrära- rärahan osoittamisesta Kittilän-Sodankylän
22818: han osoittamisesta Akkunusjokivarren-Koi- maantien rakentamista varten. Liitteet IV,411.
22819: vun tien korjaamiseen. Liitteet IV,399. s. s. 939. L. Vv:aan 1754.
22820: 926. L. Vv:aan 1753. - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 340 määrä-
22821: -Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 328 määrära- rahan osoittamisesta Sodankylän-Tanhuan-
22822: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi Värriön maantien liikennekuntoon rakenta-
22823: Asialuettelo 1949. 13
22824:
22825: mista varten. Liitteet IV,412. s. 940. L. kunnan- ja kyläteitä varten. Liitte.et IV,425.
22826: Vv:aan 1754. s. 954 ja 955, L. Vv:aan 1755.
22827: - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 341 maarara- -Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 354 määrära-
22828: han osoittamisesta Könkään-Tepaston maan- han osoittamisesta asutusalueiden teiden ja
22829: tien rakentamiseen. Liitteet IV,413. s. 941. valtaojien peruskorjaus- ja kunnossapitokus-
22830: L. Vv:aan 1754. tannuksiin. Liitteet IV,426. s. 956. I.. Vv:aan
22831: - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n :o 342 määrära- 1755.
22832: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi - Ks. Maatalous.
22833: Markkasuvannon lossilta Korinteen lossille
22834: Rovaniemen maalaiskunnassa. Liitteet IV,414, Maa.nviljelysinsinöörit: - Ks. Virkamiehet.
22835: s. 942. I.. Vv:aan 1754.
22836: - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 343 määrära-
22837: Maaseutu: - Ks. Asunto-olot. Rakennustoiminta.
22838: han osoittamisesta Kallon-Kurtakon maantien
22839: Sähkö.
22840: rakentamiseen. Liitteet IV,415. s. 943. L.
22841: Vv:aan 1754.
22842: -Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 344 maarara- Maatalous: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 156
22843: han osoittamisesta Sodankylän--Kittilän maan- määrärahan osoittamisesta maataloustuottei-
22844: tien rakentamiseen. I.iitteet IV,416. s. 944. den ohjaamiseksi kulutukseen. Liitteet IV,22s.
22845: L. Vv:aan 1754, s. 719. L. Vv:aan 1741.
22846: - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 345 määrära- - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 162 määrära·
22847: han osoittamisesta Inarin kirkonkylän-Menesjär- han osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli-
22848: ven maantien rakennustöiden loppuun saattamista jöille tilusteiden rakentamiseen. Liitteet
22849: varten. Liitteet IV,417. s. 945. L. Vv:aan 1754. IV,234. s. 727. L. Vv:aan 1741.
22850: - Ed. Frimanin y. m. rah. wl. n:o 346 määrära- - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 163 määrä-
22851: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi rahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli-
22852: Äkäsjoensuulta Äkäslompolan kylään Kolarin jöille JantaoJoiden rakentamiseen. Liitteet
22853: .kunnassa. Liitteet IV,418. s. 946. L. Vv:aan IV,235, s. 728. L. Vv:aan 1741.
22854: 1754. - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 164 määrä·
22855: - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 347 määrära- rahan osoittamisesta valtion osuuksien mer-
22856: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi kitsemiseksi pienviljelijäin maatalouskoneyh-
22857: Inarin kunnan Kaamasen kylästä Sevettijär- tymäin osakepääomista. Liitteet IV,236, s.
22858: velle. Liitteet IV,419. s. 947. L. Vv:aan 729. L. Vv:aan 1741.
22859: 1754. - Ed. Kalliokosken y. m. rah. al. n:o 165 koro·
22860: - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 348 mää- tetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
22861: rärahan osoittamisesta rappiolle joutuneiden edistämisjärjestöjen valtiona vustuksiin. Liit-
22862: asutusteiden kunnostamiseen. Liitteet IV,420. teet IV,237. s. 730. L. Vv:aan 1741.
22863: s. 948. L. Vv:aan 1754. -Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 166 määrära·
22864: -Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 349 määrä- han osoi.ttamisesta käytettävii.ksi maanvilja-
22865: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi vuustutkimukseen. Liitteet IV,238, s. 732. L.
22866: Sodankylän SattasMta RajaJan kylään. Liit- Vv:aan 1741.
22867: teet IV,421. s. 949. L. Vv:aan 1755. - Ed. M·iettusen y. m. rah. al. n:o 169 korote-
22868: - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 350 määrä- tun määrärahan osoittamisesta maatalouskir-
22869: rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden ot- janpitotoiminnan avustamista varten. Liitteet
22870: tamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,422. IV,241, s. 736. L. Vv:aan 1742.
22871: s. 950. I.. Vv:aan 1755. - Ed. Pailoveden y. m. rah. al. n:o 177 korote-
22872: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 351 korotetun tun määrärahan osoittamisesta Pienviljelijäin
22873: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä- Keskusliiton valtionavuksi. Liitteet IV,249. s.
22874: teiden valtion haltuun ottamista varten. Liit- 745. L. Vv:aan 1742.
22875: teet IV,423. s. 951. L. Vv:aan 1755. - Ed. Prunnilan y. m. rah. al. n:o 178 määrä·
22876: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 352 korotetun rahan os·oittamisesta !ainoiksi pakkohuuto-
22877: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi •kun· .kauppauhan alaisiksi joutuneille pienviljeli-
22878: nan- ja kyläteiden rakentamista ja kunnossa- jöille ja omakotien omistajille. I.iitteet IV,250,
22879: pito& varten. Liitteet IV,424. s. 952. L. s. 746. I.. Vv:aan 1742.
22880: Vv:aan 1755. - Ed. H. Simosen y. m. rah. al. n:o 179 määrä-
22881: - Ed. Brommelsin y. m. rah. al. n:o 353 korote- rahan osoitt!llmisesta eräiden siementarkastus·
22882: tun määrärahan osoittwmisesta avustuksiksi 'laitoksen tilapäisten toimien muuttamisekai
22883: 14 Asialuettelo 1949.
22884:
22885: ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,251. s. han osoittMnisesta kasvinsuojelulaitoksen pe-
22886: 747. L. Vv:aan 1742. rustamista varten. Liitteet IV,zso. 8, 785. L.
22887: - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 182 määrä- Vv:aan 1745.
22888: rahan osoittamisesta. hei.nänhan:kinta-avustuk- - Ed. Kanniston y. m. rah. al. n:o 209 määrära-
22889: :siksi eräille maanhankintalain mukaan muo- han osoittamisesta kasvinjalostustyön aloitta-
22890: dostetuille tiloille. Liitteet IV1254. s. 750. L. miseksi Apukan ja Ruukin koeasemilla. Liit-
22891: Vv:aan 1743. teet IV,2s1. s. 787. L. Vv:aan 1745.
22892: ~ Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n:o 183 määrärahan - Ed. Tauriaisen y. m. rah. al. n:o 210 määrä-
22893: osoittMnisesta avustuksiksi eräille siirtovä- rahan osoittamisesta kasvinjalostusaseman pe-
22894: okeen kuuluville heinän hankkimista varten. rustamista varten Kainuuseen. Liitteet IV,2s2.
22895: Liitteet IV,255. s. 751. L. Vv:aan 1743. s. 788. L. Vv:aan 1745.
22896: - Ed. SarjaJan y. m. rah. al. n:o 184 määrära- - Ed. Suntelan y. m. rah. al. n:o 211 määrära-
22897: han osoittamisesta ·kiviperäisten viljelysmai- han osoittamisesta maa,taloustraktoreissa käy-
22898: den kivisyystutkimusta varten. Liitteet tettävän bensiinin hinnan alentamiseksi tulli-
22899: IV,256. s. 752. L. Vv:aan 1743. maksun palautuksen muodossa. Liitteet
22900: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 198 maarara- IV,zss. s. 789. L. Vv:aan 1745.
22901: han osoittamisesta Pohjois-Buomen sipulin tuo- - Ks. Halla. Hypoteekkiyhdistys. Karjatalous.
22902: tannon ja kaupan edistämiseksi. Liitteet Maito. Otaniemi. 'Salaojitus. Vesijohdot.
22903: IV,270. s. 773. L. Vv:aan 1744.
22904: - ·Ed. Parkonojan y. m. rah. al. n:o 199 korote- Maa.talousasiamies: - Ks. Ulkomaanedustus.
22905: tun määrärahan osoittamisesta AIV-rehusäi-
22906: liöiden rakentamiseksi pientiloilla. Liitteet Maa.taloushallitus: - Ks. Kotitalous.
22907: IV,271. s. 774. L. Vv:aan 1744.
22908: - Ed. Pakkasen y. m. rah. al. n:o 200 korote- Ma.ata.louskoulut: Ed. Kullbergin y. m. rah. al.
22909: tun määrärahan osoittamii!esta pienviljelijäin n:o 157 määrärahan osoittamisesta oppilas-
22910: maatalouskoneiden hankinnan avustamiseksi. asuntolan rakentamista varten Västankvarnin
22911: Lii.tteet IV,272. s. 775. L. Vv:aan 1744. maamieskoululle. Liitteet IV,229. s. 720 ja
22912: - Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n:o 201 määrä- 721. L. Vv:aan 1741.
22913: rahan osoittamisesta peHonraivauskoneiden - Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 219 määrära-
22914: hankkimista varten Pels·on varavankilaan. han osoittamisesta maataloudellisten oppilai-
22915: Liittoot IV,273. s. 777. L. Vv:aan 1744. tosten opettajien palkkojen korottamiseksi.
22916: - Ed. Perkonojan y. m. rah. al. n:o 202 korote- Liitteet IV,291. s. 797. L. Vv:aan 1745.
22917: tun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi - Ed. Kullbergin y. m. rah. al. n:o 220 määrä-
22918: maatalous-koneiden hankkimiseksi pienviljeli- rahan osoittamisesta avustukseksi Turunmaan
22919: jöille. Liitteet IV,274. s. 778. L. Vv:aan maamieskoulun kannatusyhdistykselle. Liit-
22920: 1744. .teet IV,292. s. 798 ja 800. L. Vv:aan 1745.
22921: - Ed. Suntelan y.m. rah. al. n:o 204 korote.tun - Ed. Lehtosen y. m. rah. a:I. n :o 221 määrära-
22922: määrärahan osoittamisesta maatalouskoneiden han osoittamisesta Itä-Hämeen tietopuolisen
22923: ,tutkimuslaitosta varten. Liitteet IV,276. s. ikarjanhoitokoulun talousrakennuksen uusi-
22924: 780. L. Vv:aan 1744. mista varten. Liitteet IV,293. 8, 802. L.
22925: - Ed. Suntelan y. m. rah. al. n:o 205 okorotetun Vv:aan 1745.
22926: määrärahan osoittamisesta maa,talouskoneiden - Ed. Simulan y. m. rah. al. n:o 222 maarara-
22927: tutkimuslaitoksen uudisrakennusta, varten. han osoittamisesta lainaksi Varsinais-Suomen
22928: Liitteet IV,277. s. -781. L. Vv.:aan 1744. Tietopuoliselle karjanhoitokoululle koulura-
22929: - Ed. Sunte,lan y. m. rah. al. n:o 206 korotetun kennuksen rakentamista varten Naantalin
22930: määrärahan osoittamisesta koneiden ja laittei- maalaiskunnan LuolaJan kJ"lään. Liitteet
22931: den hankkimiseksi maatalouskoneiden tutki- IV,294. s. 803. L. Vv:aan 1746.
22932: muslaitosta varten. Liitteet IV,278. s. 782. - Ed. Simulan y. m. rah. al. n:o 223 maarara-
22933: L. Vv:aan 1744. ha,n osoittamisesta Paimion maatalouskerho-
22934: -Ed. Murtomaan y. m. rah. al. n:o 207 määrä- neuvojaopiston opistorakennuksen rakennus-
22935: rahan osoittamisesta Työtehoseuralle maata- töiden loppuun saattamista varten. Liitteet
22936: louskoneiden ja tarkoituksenmukaisten työme- IV,295. s. 805. L. Vv:aan 1746.
22937: netelmien .tehokkaamman -käytön edistämiseksi - Ed. Murtomaan y. m. rah. al. n:o 224 määrä-
22938: toimeenpantavia .kursseja varten. Liitteet rahan osoittamisesta Siikaisten pienviljelijä-
22939: IV,279. s. 783. L. Vv:aan 1744. koulun ra-kennuksia varten. Liitteet IV,296.
22940: - Ed. Bernerin y. m. rah. al. n:o 208 määriira- s. 806. L. Vv:aan 1746.
22941: Ålsi&luettelo 1949. 15
22942:
22943: - Ed. J. Koiviston y. m. rah. al. n:o 225 mää- Meijerit: Ks. Karjatalous.
22944: rärahan osoittamisesta pienviljelijäkoulun pe-
22945: rustamiseksi Ylistaron kunnassa olevalle Merityöal:ka: Ed. Heljaksen y. m. lak. al. n:o
22946: Ruuskalan tilalle. Liitteet IV,297. s. 807. L. 52 merityöaikalaiksi. Liitteet X,23. s. 1005.
22947: Vv:aan 1746. L. Työv:aan 673.
22948: - Ed. Okon y. m. rah. al. n:o 22•6 määrärahan
22949: osoittamisesta Etelä-Saimaan maamieskoulun Metsänhoito: Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o 85
22950: ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,298. määrärahan osoittamisesta korvaukseksi met-
22951: s. 808. L. Vv:aan 1746. sänhoidon opiskelijoille heidän harjoittelutyös-
22952: - Ed. Rantamaan y. m. rah. al. n:o 227 määrä- tään. Liitteet IV,157. s. 622. L. Vv:aan 1734.
22953: rahan osoittamisesta tilan ostamiseksi Itä· ja
22954: Suur-Savon maamieskoulua varten. Liitteet Mikkeli: - Ks. Vankeinhoitolaitos.
22955: IV,299. s. 809. L. Vv:aan 1746.
22956: - Ed. Haapaniemen y. m. rah. al. n:o 228 mää- Munkkiniemi: - Ks. Oppikoulut.
22957: rärahan osoittamisesta Kymenlaakson maa-
22958: mieskoululle varatun Anjalan kartanon ra- Museot: Ed. S.-K. Kilven y. m. rah. al. n:o 142
22959: kennusten kuntoonpanoa varten. Liitteet korotetun määrärahan osoittamisesta H. F.
22960: IV,aoo. s. 810. L. Vv:aan 1746. Antel!in testamenttaamien kokoelmien hoitoa
22961: - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n:o 229 määrä- ja Suomen Kansallismuseon kokoelmien kar-
22962: rahan osoittamisesta lisäkaluston hankkimi- tuttamista varten. Liitteet IV,214. s. 700. L.
22963: seksi Paimion Maatalouskerho-opistoon. Liit- Vv:aan 1740.
22964: teet IV,30l. s. 811. L. Vv:aan 1746.
22965: - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n:o 230 määrä- Musiikki: Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o 131
22966: rahan osoittamisesta lisäopettajien palkkaa- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi va-
22967: miseksi Paimion Maatalouskerho-opistoon. paille musiikkijärjestöille. Liitteet IV,2o3. s.
22968: Liitteet IV,302. s. 812. L. Vv:aan 1746. 684. L. Vv:aan 1737.
22969: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 231 määrära- - Ed. Käkelän y. m. rah. al. n:o 132 määrära-
22970: ·han osoittamisesta avustukseksi Kalajokilaak· han osoittamisesta Kotkan-Kymin Musiikki-
22971: son maamieskoulun koulurakennuksen raken- opiston Kannatusyhdistys r. y:lle musiikkiop-
22972: tamisen aloittamista varten. Liitteet IV,303. pilaitoksen ylläpitämisen avustamiseksi Kot-
22973: s. 813. L. Vv:aan 1746. kassa ja Kymissä. Liitteet IV,204. s. 685.
22974: - Ed. Salon rah. 111!. n:o 232 määrärahan osoit· L. Vv:aan 1737.
22975: tamisesta Seppälän koulutilalle rakennettavaa
22976: ,karjatalousrakennusta varten. Liitteet IV,304. Mustasaari: - Ks. Sairaalat.
22977: s. 814. L. Vv:aan 1746.
22978: Muutoksenhaku: Ed. Kanniston y. m. lak. al. n:o
22979: Mainostoiminta: - Ks. Maatalous. 53 laiksi muutoksenhausta hallintoasioissa.
22980: Liitteet II,s. s. 981. L. Lv:aan, jonka tulee
22981: Maito: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 158 maa- pyytää [ausunto Ltv: 1ta 1054.
22982: rärahan osoittamisesta maitotaloustuotannon
22983: tukipalkkioiksi erityisesti Pohjois-Suomen oh- Mylllypato: - Ks. Padot.
22984: ran hintatakuualueella. Liitteet IV,230. s.
22985: 722. L. Vv:aan 1741. Mäkkylä: - Ks. Postilaitos.
22986: - Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 187 määrära-
22987: han osoittamisesta pa:lkkioiksi ja avustuksiksi
22988: kotimaisten maitotaloustuotteiden kauppaan- N.
22989: saannin edistämistä varten. Liitteet IV,259. Naantali: - Ks. Maatalouskoulut.
22990: s. 7·58. L. Vv:aan 1743.
22991: - Ks. Karjatalous. Nahkaluoma: - Ks. Maanparannustyöt.
22992: Ma.lminetsintä.: - Ks. Geologia. Naiset: - Ks. Rauhanliitto.
22993: Marjukangas: - Ks. Maanparannustyöt. Norden: - Ks. Pohjola-Norden.
22994:
22995: Martat: - Ks. Kotitalous. Nuoriso: - Ks. Ilmailu.
22996: 16 Asia.luett&lo ·1949.
22997:
22998: Nuorisoseurat:· - Ks. Toimitalot. - Ed. Kleemolan y. m. rah. al. n:o 99 maara-
22999: rahan osoittamisesta koulutalon rakentami-
23000: Näyttämötaide: Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah.
23001: seksi Kokkolan yhteislyseolle. Liitteet IV,171.
23002: al. n:o 146 korotetun määrärahan osoittami-
23003: s. 640. L. Vv:aan 1735.
23004: sesta näyttämökoulutuksen tehostamista var-
23005: - Ed. Hetemäen y. m. rah. al. n:o 100 määrä-
23006: ten. Liitteet IV,21s. s. 708. L. Vv:aan 1740.
23007: rahan osoittamisesta opetuskeittiön rakenta-
23008: - Ed. V. Turusen y. m. rah. al. n:o 147 määrä-
23009: miseksi JyväskY'län Yhteislyseolle. Liitteet
23010: rahan osoittamisesta avustukseksi teattereille,
23011: IV,172. s. 642. L. Vv:aan 1735.
23012: joilla ei ole vakinaista osuutta raha-arpajai-
23013: - Ed. Söderhjelmin y. m. rah. al. n:o 101 määrä-
23014: sista kertyviin tuloihin. Liitteet IV,219. s.
23015: rahan myöntämiseksi rakennuslainaksi Munk-
23016: 709. L. Vv:aan 1740.
23017: kiniemen Ruotsalaiselle yhteiskoululle. Liit-
23018: teet IV,173. s. 643 ja 645. L. Vv:aan 1735.
23019: - Ed. Kinnusen y. m. rah. al. n:o 102 määrära-
23020: 0. han osoittamisesta Pieksämäen yhteiskoulun
23021: Oijätrvi: - Ks. Maanparannustyöt. ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,174.
23022: s. 647. L. Vv:aan 1735.
23023: Ojitus: - Ks. Maantiet. Salaojitus.
23024: - Ed. Riikosen y. m. rah. al. n:o 103 määrära-
23025: Omaisuusvero: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. han osoittamisesta Lieksan yhteiskoulun otta-
23026: miseksi valtion haJ.tuun. Liitteet IV,175. s.
23027: Opettajat: - Ks. Kansakoulut. Maatalouskou- 648. L. Vv:aan 1735.
23028: lut. Oppikoulut. Seminaarit.
23029: Oppivelvollisuus: - Ks. Aistivialliskoulut.
23030: OppikoUlut: Ed. Tauriaisen y. m. lak. al. n:o 51
23031: laiksi oppikoulun lukioasteen Hppilaiden kou- Otaniemi: Ed. Pakkasen y. m. rah. al. n:o 249
23032: lunkäynnin avustamisesta. Liitteet VIII,s2. määrärahan osoittamisesta Otaniemeen liitty-
23033: s. 1001. L. Siv:aan 554. vän ranta-alueen pengerrys- ja kuivaustöitä
23034: - Ed. J. Wirtasen y. m. rah. al. n:o 89 mää- varten. Liitteet IV,321. s. 839. L. Vv:aan
23035: rära'han osoittamisesta oppikoulujen tunti- 1747.
23036: opettajien palkkojen korottamiseksi. Liitteet
23037: IV,l61. s. 627. L. Vv:aan ·1734. OUlu: - Ks. Leipävilja. Sairaalat. Virka.miehet.
23038: -Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n:o 90 määrä-
23039: rahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi yk-
23040: sityisoppikoulujen kouluta•lojen rakentamista
23041: varten. Liitteet IV,l62. s. 628. L. Vv:aan P.
23042: 1734. Padot: Ed. Wickmanin y. m; rah. al. n:o 364
23043: - Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n:o 91 xil.äärä- määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
23044: rahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisten op- naksi patorakennuksen rakentamiseksi Amin-
23045: pikoulujen koulutalojen rakentamista varten. nenkoskeen Kruunupyyn pitäjässä. Liitteet
23046: Liitteet IV,163. s. 629. L. Vv:aan 1735. IV,436. s. 966 ja 967. L. Vv:a:an 1756.
23047: - Ed. Rantamaan rah. al. n:o 93 määrärahan
23048: osoittamisesta voimistelun, urheilun ja ter- Paimio: - Ks. Maatalouskoulut.
23049: veysopin vanhemman lehtorin virkojen perus-
23050: tamiseksi Helsingin ja Turun suomalaisiin ly- Painovapaus: - Ks. Rikoslaki.
23051: seoihin. Liitteet IV,165, s. 631. L. Vv:aan
23052: 1735. Pakkohuutokauppa: - Ks. Maatalous.
23053: - Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n:o 94 määrä-
23054: rahan osoittamisesta eräiden opettajain luo- Palkkaus: - Ks. Aistivialliskoulut. Kotitalous.
23055: kan ulkopuolella suoritettavasta työstä lasket- Maatalouskoulut. Oppikoulut. Sairaalat. Se-
23056: tavan palkkion perusteiden muuttamista var- minaarit. Yliopisto.
23057: ten. Liitteet IV1 166. s. 633. L. Vv:aan 1735.
23058: - Ed. Brommelsin y. m. rah. al. n:o 98 määrä- Parainen: - Ks. Eläinlääkintä.
23059: rahan osoittamisesta seitsemännen luokan pe-
23060: rustamiseksi Vaa:san ruotsalaiseen tyttökou- Peittaus: - Ks. Maatalous.
23061: luun. Liitteet IV,170. s. 638 ja 639. L.
23062: Vv:aan 1735. Pello: - Ks. Vanhukset.
23063: 17
23064:
23065: Pelso: - Ks. Maatalous. kantamista varten. Liittee.t IV1348. s. 871. L.
23066: Vv:aan 1749.
23067: Pengerrys: - Ks. Maanparannustyöt. - Ed. Swlon rah. al. n :o 277 määrärahan osoit-
23068: tamisesta postitalon rakentamiseksi Puolangan
23069: Perka.ustyöt: - Ks. Maanparannustyöt. kirkonkylään. Liitteet IV1349. s. 872. L.
23070: Vv:aan 1749.
23071: PesUlat: - Ks. &titalous. - Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al. n:o 278 ko·
23072: rotetun määrärahan osoittamisesta puhelin· ja
23073: Petsamo: - Ks. Siirtoväki. lennätinverkon laajentamiseen ja parantami·
23074: seen. Liitteet IV,s5o. s. 873. L. Vv:aan 1749.
23075: Pidätetyt: - Ks. Laittomat pidätykset. - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 27!J määrä·
23076: rahan osoittamisesta puhelinyhteyden aikaan·
23077: Pieksämäki: - Ks. Oppikoulut. saamiseksi Pyhännän kunnan Kamulan, Maa-
23078: ralan ja Viitamäen kyliin. Liitteet IV,351.
23079: Pienviljelys: - Ks. Maatalous. s. 874. L. Vv:aan 1749.
23080:
23081: Pii:paa.llD.eva.: - Ks. Maanparannustyöt. Professorit: - Ks. Yliopisto.
23082:
23083: Piirielli.tnUI.ä.kä.rit: - Ks. Eiäinlääkintä. Puhelin: - Ks. Postilaitos.
23084:
23085: Puheopisto: Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n:o 143
23086: Polljo:i&-Suomi: - Ks. Isojako. Kunnallisverotus.
23087: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Suo·
23088: Maito. Puutavara. Rahtiavustukset. Raken·
23089: men Puheopiston työn tukemiseksi. Liitteet
23090: nustoiminta.
23091: IV,215. s. 701. L. Vv:aan 1740.
23092: Pohjola.-Norden: Ed. Tervon y. m. rah. al. n:o 136 Pukuavustus: - Ks. Virkamiehet.
23093: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk·
23094: seksi Pohjola-Norden yhdistykselle. Liitteet Puna.kaa.rtilaiset: Ed. Riihimäen y. m. rah. al.
23095: IV,208. s. 689. L. Vv:aan 1738. n:o 51 määrärahan osoittamisesta korvauk·
23096: - Ed. Meinanderin y. m. rah. al. n:o 137 koro· siksi vuoden 1918 kansalaissotaan punaisella
23097: tetun määrärahan osoittamisesta Pohjola·Nor· puolella osallistunaiHe ja siitä vahinkoja kär·
23098: den yhdistykselle. Liittee.t IV1 209. s. 691 ja simään joutuneille. Liitteet IV,12s. s. 580. L.
23099: 693. L. Vv:aan 1738. Vv:aan 1732.
23100:
23101: Poomarkku: - Ks. Maanparannustyöt. Puolanka: - Ks. Postilaitos.
23102:
23103: Pori: - Ks. Kotit.alous. Lääkärit. Maanparan· Puutarhanhoito: Ed. Kalliokosken y. m. rah. al.
23104: nustyöt. Sairaalat. n:o 244 korotetun määrärahan osoittamisesta
23105: puutarhanhoidon edistämiseen. Liitteet IV,316.
23106: Poronhoito: - Ks. Karjatalous. s. 832. L. Vv:aan 1747.
23107: - Ed. Tuuman y. m. rah. wl. n:o 245 määrära·
23108: Postilaitos: Ed. Kanniston y. m. rah. al. n:o 273
23109: han osoittamisesta puutarhatieteellistä opiske·
23110: määrärahan osoittamisesta ylimääräisten kir·
23111: lua ja tutkimustyötä varten. Liitteet IV1 317.
23112: jurintoimien perustamista varten posti· ja len·
23113: s. 834. L. Vv:aan 1747.
23114: nätinlaitokseen. Liitteet IV,S45. s. 867. L.
23115: Vv:aan 1749. Puutavara: Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o
23116: - Ed. Lappi-ISeppälän y. m. rah. al. n:o 274 ko· 217 määrärahan osoittamisesta Pohjois..Suomen
23117: rotetun määrärahan osoittamisesta talojen hävitettyjen alueiden asutuskeskusten puuta·
23118: hankkimiseksi posti- ja lennätintoimipaikoille. varahankintojen rahoittamista varten. Liit·
23119: Liitteet IV,S46. s. 868. L. Vv:aan 1749. teet IV,289. s. 795. L. Vv:aan 1745.
23120: - Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 275 määrära· -Ed. E. Koiviston y. m, rah. al. n:o 218 maa·
23121: han osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen rärahan osoittamisesta maanhankintalakien
23122: sähköpajan Mäkkylän tehtaan asuntojen ra· alaisilla jälleenrakentajille Pohjois-Suomessa
23123: kantamiseen. Liitteet IV,s47. s. 869. L. puutavarahankintojen rahoittamista varten.
23124: Vv:aan 1749. Llitteet IV1290. s. 796. L. Vv:aan 1745.
23125: - Ed. Okon y. m. rah. al. n:o 276 määrärahan
23126: osoittamisesta Lappeenrannan poBtitalon ra· Pyhll.ntll.: - Ks. :Bostilaitos.
23127: 18 .Allialuettlelo 1949.
23128:
23129: R. - Ed. N. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 28.2 mää-
23130: Raahe: - Ks. Kotiteollisuus. rärahan osoittamisesta Vaasan-Härmän rata-
23131: osan rakennustöiden aloittamista varlen. Liit-
23132: Rahtia.vustukset: Ed. Tauriaisen y. m. mh. al. teet IV,354. s. 878. L. Vv:aan 1750.
23133: n:o 44 korotetun määrärahan osoittamisesta - Ed. Hietasen y. m. rah. al. n:o 283 määrära-
23134: rahtiavustuksiin. Liitteet IV,116. s. 571. L. han osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
23135: Vv:aan 1731. Savon radalta Juankoskelle. Liitteet IV,355.
23136: s. 879. L. Vv:aan 1750.
23137: Raittius: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n:o 133 -Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 284 määrä-
23138: korotetun määrärahan osoittamisesta raittius- rahan osoittamisesta koneellisen :tutkimuksen
23139: työn ·kannattamiseksi. Liitteet IV,205. s. 686. suorittamiseksi rautatien rakentamista varten
23140: L. Vv:aan 1737. Ylivieskan asemalta Ryöppään satamaan.
23141: Liitteet IV,356. s. 880. L. Vv:aan 1750.
23142: Rajaseutu: - Ks. Kansakoulut. - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 285 määrära-
23143: han osoittamisesta koneellisen tutkimuksen
23144: Rakennustoiminta: Ed. Hietasen y. m. rah. al. suorittamiseksi rautatien ra-kentamista varten
23145: n:o 35 määrärahan osoittamiseata avustuk- ratasuunnalla Kajaani-Lapin asema. Liitteet
23146: siksi kunnille ensitärkeitä rakennustöitä var- IV,357. s. 881. L. Vv:aan 1750.
23147: ten. Liittee.t IV,l07. s. 561. L. Vv:aan 1731. -Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 286 määrä-
23148: - Ed. M. Leskisen y. m. rah. al. n:o 38 määrä- rahan osoittamisesta alustavien töiden suorit-
23149: rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun tamista varten rautatien rakentamiseksi La-
23150: yleishyödyllistä rakennustoimintaa varten. pin asemalta Murtomäen asemalle. Liitteet
23151: Liitteet IV,llo, s. 564. L. Vv:aan 1731. IV,358. s. 882. L. Vv:aan 1750.
23152: - Ed. Ahmavaaran y. m. rah. al. n:o 40 määrä- - Ed. Kanniston rah. al. n:o 287 määrärahan
23153: rahan osoittamisesta kahden käräjätalon ra- osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Ah-
23154: kentamiseksi maan pohjoisosissa sijaitsevia maksen-Nuojuan suunnalta Pelsoon. Liitteet
23155: tuomiokuntia varten. Liitteet IV,112. s. 567. IV,359. s. 883. L. Vv:aan 1750.
23156: L. Vv:aan 1731. - Ed. Mustosen y. m. rah. al. n:o 315 määrära-
23157: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 42 määrärahan han osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
23158: osoittamisesta Pohjois-Suomen hävitetyn Savon rautatiestä Otanmäen ·kaivokselle. Liit-
23159: alueen maaseudun jälleenra-kentamista varten. teet IV,387. s. 913. L. Vv:aan 1752.
23160: Liitteet IV,114. s. 569. L. Vv:aan 1731. - Ed. Musto.sen y. m. rah. al. n:•o 316 määrära-
23161: - Ks. Asunto-olot. Kansakoulut. Puutavara. han osoittamiseata Hyrynsalmen-Pesiön-
23162: Rovaniemi. Kiantajärven rataosan rakentamiseen. Liit-
23163: teet IV,ass. s. 914. L. Vv:aan 1752.
23164: Ra.uhanliitto: Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. - Ed. Salon rah. wl. n:o 322 määrärahan osoit-
23165: n:o 140 määrärahan osoittamisesta avustuk- tamisesta rautatien rakentamiseksi Hyrynsal-
23166: seksi Naisten Kansainvälisen Rauhan ja Va- melta Taivalkoskella. Liitteet IV,394. s. 920.
23167: pauden Liiton Suomen osastolle. Liitteet L. Vv:aan 1753.
23168: IV,212. s. '698. L. Vv:aan 1740. - Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n:o 323 määrära-
23169: - Ed. V. Turusen y. m. rah. al. n:o 141 korote- han osoittamisesta Oulun-Kuusamon rauta-
23170: tun määrärahan osoittamisesta avustukseksi tiesuunnan täyskoneelliata ·tutkimusta varten.
23171: Suomen Rauhanliitto r. y:n toiminnan tuke- ,Liitteet IV,395. s. 921. L. Vv:aan 1753.
23172: mista varten. Liitteet IV,213. s. 699. L. - Ks. Asunto-olot. Virkamiehet.
23173: Vv:aan 1740.
23174: Rehu: - Ks. Karjatalous.
23175: Rautatiet: Ed. Niemisen y. m. rah. al. n:o 280
23176: Rikoslaki: Ed. Kuusinen-Leinon y. m. lak. al. n:o
23177: määrärahan osoittamisesta Heinolan-Leikolan
23178: 55 laiksi rikoslain 16 luvun 24 § :n kumoa-
23179: rautatien rakennustöiden aloittamista varten.
23180: misesta. Liitteet s. 1017. Puhemies kieltäy-
23181: Liitteet IV,352. s. 875. L. Vv:aan 1750.
23182: tyy esittelemästä aloitetta 1782.
23183: -Ed. M. Järvisen y. m. rah. al. n:o 281 määrä-
23184: rahan osoittamisesta Pohjanmaan--savon- Ristijärvi: - Ks. Sairaalat.
23185: Karjalan poikkiradan koneellista tutkimusta
23186: ja rakennustöiden aloittamista varten. Liit- RovaJ.a.: Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 241
23187: teet IV1353. s. 876. L. Vv:aa.u. 1750. määrärahan osoittamisesta Työkeskus Rova-
23188: 19
23189:
23190: !alle metsätyömiesten kodin ylläpitokustan- -Ed. Niukkasen y. m. rah. al. n:o 59 määrära-
23191: nusten peittämiseksi. Liitteet IV,313. s. 828. han osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussai-
23192: L. Vv:aan 1747. raalan rakentamista varten. Liitteet IV,t31.
23193: s. 589. L. Vv:aan 1732.
23194: Rova.niemi: Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n:o 34 - Ed. P. Leskisen y. m. rah. al. n:o 60 määrära-
23195: korotetun määrärahan osoittamisesta lainaksi han osoittamisesta keskussairaalan rakennus-
23196: Rovaniemen kauppalalle asemakaavapakkolu- töiden aloittamiseksi Lappeenrannassa. Liit-
23197: na·atuksiin. Liitteet IV,to6. s. 560. L. Vv:aan teet IV,t32. s. 590. L. Vv:aan 1732.
23198: 1731. - Ed. Hamaran y. m. rah. al. n:o 61 korotetun
23199: määrärahan osoittamisesta Savonlinnan kes-
23200: Ruotsalainen ka.uppa.korkea.koulu: Ks. Kaup- kussairaalan rakentamista varten. Liitteet
23201: pakorkeakoulu. IV,133. s. 591. L. Vv:aan 1732.
23202: - Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n:o 62 maarara-
23203: ltuotsala.inen kirjeopisto: Ks. Kirjeopisto. han osoittamisesta Kainuun keskussairaalan
23204: rakentamista varten Kajaaniin. Liitteet
23205: ltuukk:i: - Ks. Maa;talous. IV,t34. s. 592. L. Vv:aan 1733.
23206: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 65 määrärahan
23207: osoittamisesta autojen hankkimiseksi sairaa-
23208: loille sairaskuljetuksia varten. Liitteet IV,t37.
23209: s. s. 596. L. Vv:aan 1733.
23210: Sairaalat: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 52 - Ed. Salon rah. al. n:o 66 määrärahan osoitta-
23211: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- misesta Ristijärven sairaalan lopputöiden suo-
23212: noiksi maa:laiskunnille kunnallissairaaloiden rittamista varten. Liitteet IV,tas. s. 597. L.
23213: rakentamista varten. Liitteet IV,t24. s. 581. Vv:aan 1733.
23214: L. Vv:aan 1732. - Ed. Leikolan y. m. rah. al. n:o 68 määrärahan
23215: -Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n:o 53 määrärahan osoittamisesta varat.tomien allergisia tauteja
23216: osoittamisesta Porin Diakonis.salaitoksen ra- sairastavien henkilöiden hoitamiseksi Allergia-
23217: kennustöiden loppuun saattamista varten. säätiön aHergiasairaalassa. Liitteet IV,14o. s.
23218: Liitteet IV,t25. s. 583. L. Vv:aan 1732. 599. L. Vv:aan 1733.
23219: - Ed. J'. Wirtasen y. m. rah. al. n :o 54 korote-
23220: tun määrärahan osoittamisesta Mustasaaren Sairaanhoitajat: - Ks. Sairaalat.
23221: sairaalan henkilökunnan asuntolan rakenta-
23222: ·miBta varten. Liitteet IV,t26. s. 584. L. Sairaat: - Ks. Invaliidit.
23223: Vv:aan 1732.
23224: -Ed. Ahmavaaran y. m. rah. al. n:o 55 määrä- Salaojitus: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 242
23225: raha.n osoittamisesta Oulun lääninsairaalan korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
23226: naistauti- ja synny:tysosastone perustettavaa siksi ja !ainoiksi salaojitustöitä varten. Liit-
23227: apulaislääkärin palkkiotointa varten. Liitteet teet IV,314. s. 829. L. Vv:aan 1747.
23228: IV,t27. s. 585. L. Vv:aan 1732. - Ed. Korsbäckin y. m. rah. al. n:o .243 määrä-
23229: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n :o 56 mää- rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
23230: rärahan osoittamisesta lain111ksi Oulun Diako- sellaisten ojitusyritysten toteuttamista varten,
23231: nisaakodille sisar- ja oppilasasuntolan raken- joille on hyväksytty suunnitelma. Liiltteet
23232: tamista varten. Liitteet IV,128. s. 586. L. IV,315. s. 830 ja 831. L. Vv:aan 1747.
23233: Vv:aan 1732.
23234: Salla.: - Ks. Maanhankinta'laki.
23235: -Ed. ~hjalan y. m. rah. al. n:o 57 määrärahan
23236: osoittamisesta korotuksen ulkopuolelle jäänei- - Samfundet Folkhälsan: - Ks. Folkhälsan.
23237: den sairaanhoitajatoimien sa111ttamiseksi oi-
23238: keaan suhteeseen muista vastaavanlaisista Satamat: Ed. J. Koiviston y. m. rah. al. n:o 289
23239: toimista ma:kaettavaan paikkaukseen. Liitteet määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kris-
23240: IV,129. s. 587. L. Vv:aan 1732. tiinankaupungille satamaväylän parantamista
23241: - Ed. Virkin y. m. rah. al. n:o 58 määrärahan· varten. Liiltteet IV,361. s. 886. L. Vv:aan
23242: osoittamisesta avustukseksi Diakonisaalaitos 1750.
23243: Beetelin sairaalan rakennustöiden loppuun
23244: saattamista varten. Liitteet IV,tao. s. 588. L. Savonlinna: - Ks. Kotiteollisuus. Sairaalat. Se-
23245: Vv:aa.n 1732. minaarit.
23246: Seminaarit: Ed. Riikosen y. m. rah. al. n:o 83 mista varten. Liitteet IV,429. s. 959. L.
23247: määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen semi- Vv:aan 1755.
23248: naarin rakennustöiden jatkamista varten Joen- -Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o 358 määrä-
23249: suun kaupungissa. Liitteet IV,t55. s. 620. L. rahan osoittamisesta VehmassaJlmen sillan ra-
23250: Vv:aan 1734. kentamista varten. Liitteet IV,430. s. 960. L.
23251: - Ed. Lahte'lan y. m. rah. al. n:o 84 määrärahan Vv:aan 1755.
23252: osoittamisesta seminaarin perustamiseksi Ke- -Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 359 määrä-
23253: mijärven kun·taan. Liitteet IV,156. s. 621. L. rahan osoittamisesta .sillan rakentamiseksi Ki-
23254: Vv:aan 1734. ti!en joen yli Sodankylän kirkonkylän luona.
23255: - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 86 määrära- Liitteet IV,431. s. 961. L. Vv:aan 1755.
23256: han osoittamisesta kansakoulunopettajasemi- - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 360 määrärahan
23257: naarin perustamiseksi 'Savonlinnaan. Liitteet osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kemijoki-
23258: IV,t58. s. 623. L. Vv:aan 1734. suussa sijaitseviin Sotisaareen ja Kuivanuo-
23259: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n :o 87 määrä- roon. Liitteet IV,432. s. 962. L. Vv:aan 1755.
23260: rahan osoittamisesta ylimääräisen 'kanslia-apu- - Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n:o 361 määrära-
23261: laisen toimen perustamista varten erl!.isiin se- ·han osoittamisesta Mar.rokasuvannon sillan ra-
23262: minaareihin. Liitteet IV,t119. s. 624. L. •kentamista varten. Liitteet IV,433. s. 963. L.
23263: Vv:aan 1734. Vv:aan 1755.
23264: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 88 korote- - Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n:o 362 määrära-
23265: tun määrärahan osoittamisesta seminaarin har- han osoittamisesta Kaukosen sillan rakenta-
23266: joituskoulunopettajien palkkauksen korottami- mista varten. Liitteet IV,434. s. 964. L.
23267: seksi. Liitteet IV,t60. s. 625. L. Vv:aan Vv:aan 1755.
23268: 1734. - Ed. La;htelan y. m. rah. a;l. n :o 363 mltlrära-
23269: - Ks. Oppikoulut. han osoittamisesta sillan rakentamiseksi Uts-
23270: joen yli Utsjoen kirkonkylän kohdalla. Liit-
23271: Seppälä: - Ks. Maatalouskoulut. teet IV,435. s. 965. L. Vv:aan 1756.
23272:
23273: Seura.ntalot: - Ks. Toimitalot. Simojoki: - Ks. MaanparannustyiSt.
23274:
23275: Siementa.rkastusla.itos: - Ks. Maatalous. Sipuli: - Ks. Maatalous.
23276:
23277: Sieppijärvi: - Ks. Maanparannustyöt. Sokeat: Ed. Kauhasen y. m. rah. al. n:o 72 koro-
23278: tetun määrärahan osoittamisesta sivilisokeain
23279: Siikainen: - Ks. Maata;louskoulut. avustusten korottamista varten. Liitteet
23280: IV,t44. s. 604. L. Vv:aan 1733.
23281: Siirtoväki: Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 47 ~ Ks. Aistivialliskou'lut.
23282: määrärahan osoittamisesta Petsamon alueelta
23283: siirtyneiden koittalappalaisten elinmahdolli- Soaialistit: - Ks. Rikoslaki.
23284: suuksien turvaamiseksi. Liitteet IV,119. s.
23285: 575. L. Vv:aan 1731. SuomaJais-Amerikkala.inen Yhdisty!l: - Ks. Tie-
23286: - Ks. Maanhankintala;ki. Maatalous. doitustoiminta.
23287:
23288: Suomen Huoltotyönteldjltin Liitto: - Ks. Huolto-
23289: Sikatalous: - Ks. Karjatalous.
23290: työ.
23291: Sillat: Ed. Brander-Wallinin y. m. rah. al. n:o 355 Suomen Hypoteekkiyhdistys: - IV!. Hypoteekki-
23292: määrärahan osoittamisesta si!Ilan rakentami- yhdistys.
23293: seksi Kokemäenjoen yli Friitalan lossipaikan
23294: kohdalle. Liitteet IV,427. s. 957. L. Vv:aan Suomen Karjanjalostusyhdistys: - Ks. Karjata-
23295: 1755. lous.
23296: - Ed. Hykkäälän y. m. rah. al. n :o 356 määrä-
23297: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Suomen Puheopisto: - Ks. Puhe opisto.
23298: Lammin lossin kohdalle Kymijoen yli. Liit-
23299: teet IV,428. s. 958. L. Vv:aan 1755. Suomen Rauhanliitto: - Ks. Rauhanliitto.
23300: - Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n :o 357 määrära-
23301: han osoittamisesta Imatran sillan rakenta- Suomi-Instituutti: - Ks. Tiedoitustoiminta.
23302: ~ol94.9. at
23303: Suomussa.lmi: - Ks. Kotitalous. Rakennustoi- Tiedoitustotmfnta: Ed. Karvikon y. m. rah. al. n:o
23304: minta. 138 määrärahan oaoittamisesta Suomi-Insti-
23305: tuutin tukemiseksi. Liitteet IV,210. s. 695.
23306: Suur-Savo: -- Ks. Maatalouskoulut. L. Vv:aan 1738.
23307: -Ed. Weilingin y.m. rah. al. n:o 139 korotetun
23308: Svenska Handelshögskolan: - Ks. Kauppakor- määrärahan osoittamisesta Suomalais-Amerik-
23309: keakoulu. 'kalaisen Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi.
23310: Liitteet IV,211. s. 696. L. Vv:aan 1740.
23311: Syrjäseudut: - Ks. Kansakoulut.
23312: Tiet: - Ks. Maantiet.
23313: Syytteet: - Ks. Kemi.
23314: Tilustiet: - Ks. Maatalous.
23315: Syömävilja: - Ks. Leipävilja.
23316: Toinen korvauslaki: - Ks. Korvauslaki.
23317: Sähkö: Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 27 maa-
23318: rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun Toimenha.Ittjat: - Ks. Virkamiehet.
23319: viljelmille sähkövirran han·kkimista varten.
23320: Liitteet IV,99. s. 552. L. Vv:aan 1730. Toimitalot: Ed. Alangon y. m. rah. al. n:o 33 mäl!.-
23321: - Ed. Paloveden y. m. rah. al. n:o 28 määrära- rärahan osoittamisesta siirtoväen tai armeijan
23322: han osoittamis!l.'!ta maaseudun sähköistämisen käytl!ssä vahingoittuneiden toimitalojen raken-
23323: tukemiseksi. Liitteet IV,too. s. 553. L. nuskorjausten avustamista varten. Liitteet
23324: Vv:aan 1730. IV,toG. s. 559. L. Vv:aan 1730.
23325: - Ed. M. Leskisen y. m. rah. al. n:o 29 määrä-
23326: rahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijä- Traktorit: - Ks. Maatll!lous.
23327: talouksien sähköistämistä varten. Liitteet
23328: IV,101. s. 555. L. Vv:aan 1730. Tuberkuloosl: Ed. Pesosen y. m. rah. al. n:o 67
23329: - Ed. Koskisen y. m. rah. al. n:o 30 määrärahan mäl!.rärahan osoittamisesta siviilituberkuloot-
23330: osoittamisesta avustU:ksiksi ja !ainoiksi maa- tisten ammattikoulutusta var.ten. Liitteet
23331: seudun vähävaraisiBe sähköistämiskustannuk- IV,189. s. 598. L. Vv:aan 1733.
23332: siin. Liitteet IV,to2. s. 556. L. Vv:aan 1730. -Ed. Pesosen y. m. rah. al. n:o 69 määrärahan
23333: - Ed. Saaren y. m. rah. al. n:o 31 määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:Ile tuber-
23334: osoittamise.<!ta laino1ksi Pohjois-Suomen vai- kuloottisten toipilaaopiston perustamista var-
23335: ·keuksiin joutuneille kunnille ja sähköosuus- ten. Liittetlit IV,141. s. 600. L. Vv:aan 1733.
23336: kunnille kuntien sähköistäruistöiden tukemi- - Ed. Stenbergin y. m. rah. al. n:o 70 määrära-
23337: seksi. Liitteet IV,to3. s. 557. L. Vv:aan 1730. han osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:lle
23338: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 32 määrärahan vll.hävaraisten vajaatyökykyisten tuberkuloot-
23339: osoittamisesta Taivalkosken sähkövoimalaitok- tisten avustamiseksi. Liitteet IV,t42. s. 602.
23340: sen rakennustöiden aloittamista varten. Liit- L. Vv:aan 1733.
23341: teet IV,to4. s. 558. L. Vv:aan 1730.
23342: Tukip8ilk:kiot: - Ks. Karjatalous.
23343: Sähköpaja: - Ks. Postilaitos.
23344: Tullit: - Ks. Maatalous.
23345:
23346: T. Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Leikolan y. m. lak. al.
23347: Taivalkoski: - Ks. Sähkö. n:o 62 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
23348: aikaisesta muuttamisesta annetun lain muut-
23349: Ta.lousopetus: - Ks. Kotitalous. tamisesta. Liitteet IV,443. s. 994. L. Vv:aan
23350: 2022.
23351: Tammela: - Ks. Kalastus.
23352: Tuntiopetta.jat: - Ks. Oppikoulut.
23353: Teatteri: - Ka. Näyttämötaide. Tuomiokunnat: - Ks. Rakennustoiminta.
23354:
23355: Teknillinen korkeakoulu: - Ks. Otaniemi. Turku: - Ks. Lääkärit.
23356:
23357: Terveydenhoito: - Ks. Lääkärit. Sairaalat. Turun Akatemia: - Ks. Yliopisto.
23358: 'l'urtlDmaa: - Ks. MaataJouskoulut. -Ed. Brander-Waillinin y. m. rah. al. n:o 151 ko-
23359: rotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
23360: Turun yliopisto: - Ks. Yliopisto. siksi kunnallisten, seurakunnallisten ja yksi-
23361: tyisten vanhaiukotien perustamista ja yllä-
23362: Tyrvlll.: - Ks. Eotiteollisuus. pitämis,tä varten. Liitteet IV,223. s. 714. L.
23363: Vv:aan 1740.
23364: Tyttökoulut: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Brander-Wallinin y. m. rah. al. n:o 153
23365: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi heikossa
23366: Työaika: - Ks. Merityöaika. taloudellisessa asemassa oleville kunnille kun-
23367: nflllliskotien rakentamista varten. Liitteet
23368: Työkeskus Rovala: - Ks. Rovala. IV,225. s. 716. L. Vv:aan 1741.
23369: -Ed. Niskalan y. m. rah. al. n:o 154 maarara-
23370: Työmarkkinat: Ed. Kanniston y. m. rah. al. n:o han osoittamisesta Pellon vanhain,kodin ra-
23371: 272 määrärahan osoittamisesta työmarkkina· kennustöiden loppuunsaattamiseksi. Liitteet
23372: tutkimustoimiston perustamiseksi kulkulaitos- IV,226. s. 717. L. Vv:aan 1741.
23373: ten ja Y'leisten töiden ministeriöön. Liitteet
23374: IV,a44. s. 866. L. Vv:aan 1749. Vankeinhoitola.itos: Ed. Karjalaisen y. m. rah. al.
23375: n:o 23 määrärahan osoittamisesta asuintalon
23376: Työtehoseura: - Ks. Kotitalous. Maatalous. rakentamiseksi Mikkelin lääninvankilan vir-
23377: kailijoita varten. Liitteet IV,95. s. 548. L.
23378: Työväentalot: - Ks. Toimitalot. Vv:aan 1730.
23379: -Ed. Seppälän y. m. rah. al. n:o 24 määrärahan
23380: osoittamisesta H"åmeenHnnan uuden naisvan-
23381: u. kilan perustamista varten. Liitteet IV,os. s.
23382: 549. L. Vv:aan 1730.
23383: Uitot: Ed. Muikun y. m. rah. al. n:o 366 maarara-
23384: - Ks. Laittomat pidätykset. Virkamiehet.
23385: han osoittamisesta Utran uittosulun rakennus-
23386: töiden jatkamista varten. Lii>tteet IV,438. s. Vapaaehtoiset maanka.upa.t: - Ks. Maanhankin-
23387: 969. L. Vv:aan 1756. talaki.
23388: - Ks. Maanparannustyöt.
23389: Vapauden menetys: - Ks. Laittomat pidätykset.
23390: Ulk:omaanedustus: Ed. PakJrasen y. m. rah. al.
23391: n:o 20 määrärahan osoittamisesta maatalous- WMhington: - Ks. Ulkomaanedustus.
23392: asiamiehen viran perustamiseksi Washingto-
23393: niin. Liitteet IV,92. s. 542. L. Vv:aan 1730. Verotus: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
23394:
23395: Utra: - Ks. Uitot. Veroäyri: - Ks. Kunnallisverotus.
23396:
23397: Uudisraivaus: - Ks. Maanparannustyöt. Veeijohdot: Ed. Hautalan y. m. rah. al. n: o 246
23398: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi osuus-
23399: kunnille ja yhtymille vesijohtolaitteiden ra-
23400: kentamista varten vähävaraisilla maanvilje-
23401: V. lysseuduilla. Liitteet IV,318. s. 835. L.
23402: Vaasa: - Ks. Ammattikoulut. Lääkärit. Sairaa- Vv:aan 1747.
23403: lat. - Ed. Wickmanin y. m. rah. a:I. n:o 247 määrä-
23404: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
23405: Valtaojat: - Ks. Maanparannustyöt. Maantiet. vesijohtojen rakentamiseksi maaseudulle. Liit-
23406: rteet IV,319. s. 836 ja 837. L Vv:aan 1747.
23407: Valtionapu: - Ks. Maatalous. - Ed. Prunnilan y. m. rah. al. n :o 248 määrära-
23408: han osoittamisesta åvustuksiksi vesijohtojen
23409: Vangitut: - Ks. Laittomat pidätykset. rakentamista varten pienviljelystalouksiin.
23410: Liitteet IV,s2o. s. 838. L. Vv:aan 1747.
23411: Vanhukset: Ed. Brander-Wallinin rah. al. n:o 150 - Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 250 määrä-
23412: määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toi- rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi
23413: mittamiseksi vanhuksista ja heidän olois,taan. maaseudun vesijohto- ja viemäritöitä varten.
23414: Liitteet IV,222. s. 713. L. Vv:aan 1740. Liitteet IV,s22. s. 840. L. Vv:aan 1748.
23415: ~1849. 28
23416:
23417: Viemärit: - Ks. Vesijohdot. liftennettä varten. Liitteet IV,93. s. 545. L.
23418: Vv:aan 1730.
23419: Viikin tila.: - Ks. Yliopisto. - Ed. Bernerin y. m. rah. al. n:o 22 määrärahan
23420: osoittamisesta valtionrautateiden kirjanpitä-
23421: Vilja.: - Ks. Leipävilja.
23422: jien palkkauksen korottamista varten. Liitteet
23423: Vilja.vuustutkimus: - Ks. Maatalous. IV,94. s. 546. L. Vv:aan 1730.
23424: - Ed. Kleemolan y. m. rah. al. n :o 25 määrära-
23425: Virkamiehet: Ed. 'ruurnan y. m. rah. al. n:o 8 han osoittamisesta maanviljelysinsinöörien
23426: määrärahan ·Osoittamisesta valtion viran ja palkkaamiseksi Kokkolan ja Oulun maanvil-
23427: toimen hwltijain virkapukuavustusten korot- jelysinsinööripiireihin. Liitteet IV,97. s. 550.
23428: tamista ja uudelleen järjestelyä varten. Liit- L. Vv:aan 1730.
23429: ·teet IV,so.. s. 525. L. Vv:aan 1729. - Ks. Sairaalat. Ulkomaaneduatus.
23430: - Ed. P. Leskisen y. m. rah. al. n:o 10 korotetun
23431: määrärahan osoittamisesta virantoimitusraho- Virkapuku: - Ks. Virkamiehet.
23432: jen maksamiseksi rautateiden vaunu- ja vaih-
23433: demiehistölle sekä ratavartijoille. Liitteet Virolahti: - Ks. Kalastus.
23434: IV,s2. s. 528. L. Vv:aan 1729.
23435: - Ed. Borg-Sundmanin y. m. rah. al. n:o 11 mää- Voimistelunopettaja.t: - Ks. Oppikoulut.
23436: rärahan osoittamisesta korkeimman oikeuden
23437: kirjaajan palkkauk.sen korottamista varten. Vuokrasää.nnöately: Ed. Heljak.sen y. m. lak. al.
23438: Liitteet IV,s3. s. 530. L. Vv:aan 1729. n:o 60 laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.
23439: - Ed. Borg-Sundmanin y. m. rah. al. n:o 12 mää- Liitteet I,s. s. 973. L. Prv:aan 1966.
23440: rärahan osoittamisesta korkeimman hallinto- - Ed. Kanniston y. m. lak. al. n:o 61 laiksi huo-
23441: oikeuden kirjaajan palkkauksen korottamista neenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,9. s.
23442: varten. Liitteet IV,s4. s. 531. L. Vv:aan 976. L. Prv:aan 1966.
23443: 1729.
23444: - Ed. P. Leskisen y. m. rah. al. n:o 14 määrä- Vuonnajärvi: - Ks. Maanparannustyöt.
23445: rahan osoittamisesta n. s. yörahan maksamisen
23446: yleistämiseksi valtion viran tai toimen hal- Vä.sta.nkvarn: - Ks. Maatalouskoulut.
23447: tijo~lle. Liitteet IV,s6. s. 534. L. Vv:aan
23448: 1729.
23449: - Ed. Aattelan y. m. rah. al. n:o 15 määrärahan .A.
23450: osoittamisesta yörahan maksamiseksi eräille Abo Akademi: - Ks. Yliopisto.
23451: valtion palveluksessa oleville hen·kilöille. Liit-
23452: teet IV,s7. 535. L. Vv:aan 1729. Alands la.n.tmannaskola: - Ks. Maatalouskoulut.
23453: - Ed. Awttelan y. m. rah. al. n:o 16 määrärahan
23454: osoittamisesta pukuavustuksen maksamiseksi Aminne: - Ks. Padot.
23455: eräille rautatieläisi,lle. Liitteet IV,ss. s. 537.
23456: L,. Vv:aan 1729.
23457: - Ed. P. Leskisen y. m. rah. al. n:o 17 maara- Y.
23458: rahan osoittamisesta lisäpalkkioiden .suoritta-
23459: YhteiskoUlut: - Ks. Oppikoulut.
23460: mista varten vankeinhoitolaitoksen viran ja
23461: toimen haltijoilla. Liitteet IV,s9. s. 538. L. YkBityiskoUlut: - Ks. Oppikoulut.
23462: Vv:aan 1729.
23463: - Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 18 määrärahan Yliopisto: Ed. Leikolan rah. al. n:o 73 maarara-
23464: osoittamisesta lisäpalkkion suorittamiseksi han osoittamisesta Helsingin yliopiston kah-
23465: vankeinhoitolaitoksen viran tai toimen haiti- den kiinteän ylimääräisen professorin viran
23466: joille. Liitteet IV,90. s. 539. L. Vv:aan 1729. korottamiseksi yhdellä palkkaluokalla. Liit-
23467: - Ed. P. Leskisen y. m. rah. al. n:o 19 määrära- teet IV,u5. s. 605. L. Vv:aan 1733.
23468: han osoittamisesta pukuavustuksiksi eräiUe - Ed. S.-K. Kilven y. m. rah. al. n:o 75 määrä-
23469: valtionratJtateiden toimenhaltijaryhmille. Liit- rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston do-
23470: teet IV,91. s. 541. L. Vv:aan 1729. sentti-stipendejä varten. Liitteet IV,147. s.
23471: - Ed. Bernerin y. m. rah. al. n:o 21 määrärahan 607. L. Vv:aan 1733.
23472: osoittamisesta kahden tarkastajan toimen pe- - Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o 76 määrärahan
23473: rustamiseksi ammattimaista kuorma- ja auto- osoittamisesta lainan antamiseksi Helsingin
23474: Aaialuettelo 1949.
23475:
23476: yliopiston ylioppilaskunnalle yliQppilasasunto- -Ed. Aittaniemen y. m. rah. al. n:o 170 maara·
23477: lain r111kentamista varten. Liitteet IV,Hs. s. rahan osoittamisesta korkeinta maatalousope·
23478: 608. L. Vv:aan 1733. tusta varten laadittujen rakennussuunnitel-
23479: - Ed. Paasion y. m. rah. al. n:o 77 korotetun mien toteuttamiseksi Viikin tilaHa. Liitteet
23480: määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston IV,242. s. 737. L. Vv:aan 1742.
23481: lääketieteellisen tiedekunnan ylläpitämiseksi.
23482: Liitteet IV1149, s. 609. L. Vv:aan 1734. Ylioppilaskunta.: - Ks. Yliopisto.
23483: - Ed. Paasion y. m. rah. al. n:o 78 määrärahan
23484: osoittamisesta Turun yliopiston lääketieteel- Ylista.ro: - Ks. Maatalouskoulut.
23485: lisen tiedekunnan lääketieteen 'kandidaattitut-
23486: kintoa varten tarvittavan laboratorioraken- Ylitornio: - Ks. KansanopiBtot.
23487: nuksen piiru.stusten ja rakennussuunnitelman
23488: laatimista varten. Liitteet IV,150, 11. 612. L. Yöra.b.a: - Ks. Virkamiehet.
23489: Vv:aan 1734.
23490: - Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o 79 korotetun
23491: määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston Ä.
23492: lääketieteelliBen tiedekunnan laboratorioraken-
23493: nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,151. Ähtli.vä.njoki: - Ks. Maanparannustyöt.
23494: s. 613. L. Vv:aan 1734,
23495: - Ed. Öhmanin y. m. rah. al. n:o 80 määrärahan Äidit: - Ks. Ensi Koti.
23496: osoittamisesta lainaksi Domus Academican II
23497: Äitiysa.vustus: Ed. 'Sukselaisen y. m. lak. al. n:o
23498: rakennusvaiheen toteuttamista varten. Liit-
23499: 54 laiksi äitiy.savustuslain muuttamisesta.
23500: teet IV,152. s. 614. L. Vv:aan 1734.
23501: -Ed. Öhmanin y. m. rah. al. n:o 81 määrärahan Liitteet X,24. s. 1012. L. Työv:aan 1465.
23502: osoittamisesta lainaksi Turun Akatemian yli-
23503: oppilaskunnalle sen ylioppilaskodin rakenta-
23504: mista varten. Liitteet IV,153 . .s. 616 ja 617 ö.
23505: L. Vv:aan 1734. överby: - Ks. Kansanopistot.
23506:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025